84 Käyttäjää paikalla!
0.004932165145874
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1990 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: A1 10: Hallituksen esitykset 11: 1-65 12: 13: 14: 15: 16: EDUSKUNTA 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9820 19: 20: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 21: SISÄLLYSLUETTELO 22: 23: 24: 25: 26: Hallituksen esitykset 1-65 27: 28: 1 testamentin valvontaa koskevien säännösten 16 laiksi oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden 29: kumoamisesta muiden lakien tiedoksiantaa riita-asioissa koske- 30: vien säännösten muuttamisesta 31: 2 laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 32: 7 §:n muuttamisesta 17 laiksi maatalouden investointivarauslain 4 § :n 33: muuttamisesta 34: 3 laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain 35: 1 §:n muuttamisesta 18 televiestintää koskevan lainsäädännön muut- 36: tamisesta 37: 4 laiksi Postipankki Oy:stä annetun lain muutta- 38: misesta 19 laeiksi eläkesäätiölain ja avustuskassalain 39: muuttamisesta 40: 5 laiksi tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin 41: muuttamisesta 20 laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses- 42: ta 43: 6 laiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 44: 21 laiksi vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta 45: 7 laiksi valtion virkamiesten tapaturmakorvauk- 46: sesta 22 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa- 47: miseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitty- 48: 8 laiksi tieliikennelain muuttamisesta vien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväk- 49: symisestä 50: 9 laiksi Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muutta- 51: misesta 23 laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta anne- 52: tun asetuksen muuttamisesta ja eräiksi siihen 53: 10 laiksi Postipankki Oy:n investointirahastosta liittyviksi laeiksi 54: annetun lain kumoamisesta 55: 24 laiksi leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamises- 56: 11 laiksi liike- ja yhteisötunnuksen luovuttami- ta 57: sesta 58: 25 laiksi valtion viran ja toimen haltijain neuvot- 59: 12 ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koske- teluoikeudesta annetun lain kumoamisesta 60: vaksi lainsäädännöksi 61: 26 laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 62: 13 laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muut- 63: tamisesta 27 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 64: ja 7 §:n muuttamisesta 65: 14 laiksi ammatinvalinnanohjauksesta annetun 66: lain muuttamisesta 28 laiksi Tenojoen kalastussääntöä koskevan so- 67: pimuksen ja kalastussäännön eräiden määräys- 68: 15 riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudis- ten aiheuttamien menetysten korvaamisesta 69: tamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännök- 70: si 29 laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 71: 72: 500420K 73: 4 Sisällysluettelo 74: 75: 30 muutoksista vuoden 1990 tulo- ja menoar- 48 laiksi valuuttalain muuttamisesta 76: vioon 77: 49 laiksi oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa 78: 31 laiksi kirkkolain 126 aja 547 §:n muuttami- annetun lain kumoamisesta 79: sesta 80: 50 laiksi leimaverolain muuttamisesta 81: 32 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon perhe-elä- 82: kelain muuttamisesta 51 laeiksi verotuslain 131 §:n 3 momentin ja 83: perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin 84: 33 laeiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta ja kumoamisesta ja laiksi liikevaihtoverolain 80 §:n 85: yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain muuttamisesta 86: 9 §:n muuttamisesta 87: 52 laiksi omenan tullin muuttamisesta 88: 34 laiksi Kyrönjoen erityissuojelusta 89: 53 laiksi valtion maatalousteknologian tutkimus- 90: 35 laiksi kaavoitusalueiden jakolain, rakennus- laitoksesta annetun lain l §:n muuttamisesta 91: lain ja kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta 92: 54 laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus- 93: 36 laiksi oikeudesta entiseen tiealueeseen anne- maksusta sekä laeiksi maidon väliaikaisesta kiin- 94: tun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä lain- tiömaksusta annetun lain ja valkuaisverosta an- 95: säädännöstä netun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 96: 97: 37 laiksi tieliikennelain muuttamisesta ja laiksi 55 laiksi teollisuudelle ympäristönsuojeluinves- 98: pysäköintivirhemaksulain l §:n muuttamisesta tointeihin myönnettävistä valtiontakauksista an- 99: netun lain muuttamisesta 100: 38 Euroopan vapaakauppaliiton perustamista 101: koskevan konvention muuttamisesta tehdyn pää- 56 laeiksi alkoholilain 3 §:n ja keskioluesta anne- 102: töksen eräiden määräysten hyväksymisestä tun lain 5 §:n muuttamisesta 103: 104: 39 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kau- 57 laiksi työsopimuslain muuttamisesta 105: pungin välillä 106: 58 laiksi leipomotyölain l ja 3 §:n muuttamisesta 107: 40 rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön 108: uudistamisesta 59 laiksi asumisoikeusasunnoista ja eräiden sii- 109: hen liittyvien lakien muuttamisesta 110: 41 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun 111: lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami- 60 laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta an- 112: sesta netun lain muuttamisesta 113: 114: 42 erämaalaiksi 61 laiksi yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan 115: lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin- 116: 43 Suomen ja Puolan välisen energiansäästöä ja noista ja laiksi leimaverolain 57 §:n muuttami- 117: ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopimuk- sesta 118: sen eräiden määräysten hyväksymisestä 119: 62 laiksi yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta ja 120: 44 laiksi opintotukilain muuttamisesta eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 121: 122: 45 laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muutta- 63 uhkasakkolaiksi 123: misesta 124: 64 laeiksi maatilatalouden tuloverolain, verotus- 125: 46 laeiksi työttömyysturvalain 22 §:n ja työttö- lain 45 §:n ja maatalouden investointivarauslain 126: myyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulu- l ja 12 §:n muuttamisesta 127: tus- ja erorahastosta 128: 65 laiksi verotuslain ja eräiden muiden lakien 129: 47 ulkomaalaislaiksi muuttamisesta 130: 1990 vp. - HE n:o 1 131: 132: 133: 134: 135: Hallituksen esitys Eduskunnalle testamentin valvontaa koske- 136: vien säännösten kumoamisesta 137: 138: 139: 140: 141: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 142: 143: Esityksessä ehdotetaan, että perintökaaren pahduttua perillisellä olisi, kuten nykyisinkin, 144: 14 luvussa oleva testamentin valvontasäännös- kuusi kuukautta aikaa moittia testamenttia. 145: tö kumottaisiin. Samassa yhteydessä ehdote- Testamentin valvontasäännöstöstä luopumi- 146: taan poistettavaksi muualla lainsäädännössä sen johdosta ehdotetaan perintökaaren 7 luvun 147: olevat viittaukset testamentin valvontaan. 5 §:ää muutettavaksi siten, että lakiosailmoi- 148: Testamentin saajan, joka haluaa vedota tes- tuksen tekemiselle varattu aika laskettaisiin 149: tamenttiin, tulee esityksen mukaan antaa testa- kaikissa tapauksissa siitä, kun testamentti on 150: mentti tiedoksi perilliselle. Tiedoksianto tapah- edellä selostetulla tavalla annettu perilliselle 151: tuisi normaalisti siten, että perilliselle luovute- tiedoksi. 152: taan oikeaksi todistettu jäljennös testamentis- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 153: ta. Tiedoksi antamiselle ei ehdoteta asetetta- mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja 154: vaksi erityistä määräaikaa. Tiedoksiannan ta- vahvistamisen jälkeen. 155: 156: 157: 158: 159: 300007U 160: 2 1990 vp. - HE n:o 1 161: 162: 163: 164: 165: SISÄLLYSLUETTELO 166: 167: Sivu Sivu 168: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 LAKITEKSTIT ............................... . 10 169: 1. Nykyinen tilanne .......................... · · · · 3 1. Laki perintökaaren muuttamisesta ............ . 10 170: 1.1. Suomen voimassa oleva oikeus .......... . 3 171: 1.2. Muut maat .............................. . 4 2. Laki perintökaaren voimaanpanosta annetun 172: lain 8 §:n muuttamisesta ...................... . 11 173: 2. Nykytilan arviointi ja uudistusehdotukset ..... . 4 174: 3. Laki holhouslain 69 §:n muuttamisesta ....... . 11 175: 3. Esityksen valmistelu .......................... . 6 176: 4. Laki kuolleeksi julistamisesta annetun lain 177: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ja henkilös- 11 §:n muuttamisesta ......................... . 11 178: tövaikutukset ................................. . 6 179: S. Laki säätiölain 3a §:n 3 momentin kumoami- 180: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 6 sesta .......................................... . 12 181: 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6 6. Laki perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttami- 182: 1.1. Perintökaari ............................. . 6 sesta .......................................... . 12 183: 1.2. Laki perintökaaren voimaanpanosta ..... . 8 184: 1.3. Holhouslaki ............................. . LIITTEET .................................... . 13 185: 9 186: 1.4. Laki kuolleeksi julistamisesta ............ . 9 Liite 1. Rinnakkaistekstit ....................... . 13 187: 1. 5. Säätiölaki. ............................... . 9 Liite 2. Asetus yleisen alioikeuden, maistraatin ja 188: 1.6. Perintö- ja lahjaverolaki ................. . julkisen notaarin suoritteista perittävistä 189: 9 190: maksuista annetun asetuksen 3 §:n muut- 191: 2. Voimaantulo ................................. . 9 tamisesta ................................ . 18 192: 1990 vp. - HE n:o 1 3 193: 194: 195: 196: 197: YLEISPERUSTELUT 198: 199: 200: 1. Nykyinen tilanne vasta testamentin hyväksymisestä ei laissa ole 201: säännöstä. Tällaiseen hyväksymiseen sovelle- 202: 1.1. Suomen voimassa oleva oikeus taan yleisiä varallisuusoikeudellisia periaattei- 203: ta. 204: Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi testa- Testamentin valvontamenettelystä on säädet- 205: mentin saajan velvollisuudesta valvoa testa- ty perintökaaren 14 luvun 2 §:ssä. Sen mukaan 206: mentti. Testamentin valvonta on osa menette- testamentin valvonta toimitetaan siinä tuomio- 207: lyä, jonka avulla todetaan testamentin tehok- istuimessa, jonka asiana on käsitellä testament- 208: kuus ja pätevyys perillisiin nähden. Testamen- tia koskeva riita. Valvottaessa esitetään testa- 209: tin valvonnasta on säädetty perintökaaren 14 mentti alkuperäisenä ja se otetaan tuomiois- 210: luvussa, joka koskee otsikkoosa mukaan testa- tuimen pöytäkirjaan. Mikäli testamentti ei ole 211: mentin valvontaa, tiedoksi antamista ja moitet- sen hallussa, joka tahtoo valvoa testamentin, 212: ta. tai jos testamentti on tehty suullisesti, valvonta 213: Perintökaaren 14 luvun 1 §:n mukaan testa- toimitetaan ilmoittamalla testamentin sisältö 214: mentti on valvottava kuuden kuukauden kulu- kirjallisesti tuomioistuimelle. Samassa yhtey- 215: essa siitä, kun testamentin saaja on saanut dessä usein käytännössä kuullaan todistajia 216: tiedon testamentin tekijän kuolemasta ja hänen testamentin sisällöstä ja laatimisolosuhteista. 217: hyväkseen tehdystä testamentista. Jos joku saa Perintökaaren 14 luvun 3 §:ssä on säädetty 218: testamentin nojalla oikeuden vasta toisen hen- valvonnan laiminlyönnin seurauksista. Testa- 219: kilön kuoltua, voi valvonta tapahtua ensisaa- mentin saaja, jonka osalta valvontaa ei ole 220: jan oikeuden lakattua kuuden kuukauden ku- toimitettu laissa säädetyllä tavalla, on sään- 221: luessa siitä, kun testamentin saaja sai tietää nöksen mukaan menettänyt oikeutensa perillis- 222: hyväkseen tehdystä testamentista ja ensisaajan iä vastaan, joka ei ole luopunut testamenttia 223: oikeuden lakkaamisesta. Jos testamentin saajia moittimasta. 224: on useita, luetaan yhden saajan toimittama Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testa- 225: valvonta jokaisen sellaisen testamentin saajan mentti on saatettava perillisen tietoon antamal- 226: hyväksi, jonka valvonta-aika ei ole päättynyt. la hänelle oikeaksi todistettu jäljennös testa- 227: Vuosittain valvotaan alioikeuksissa noin 7 000 mentin valvontapöytäkirjasta. Yhdenkin testa- 228: testamenttia. mentin saajan toimittama tiedoksiauto on riit- 229: Testamentin valvonta voidaan korvata testa- tävä. Luovuttaessa testamentin valvontasään- 230: mentin hyväksymisellä. Testamentin hyväksy- nöstöstä on tiedoksiautomenettelyä vastaavasti 231: ruiskäytännön laajuudesta ei ole täsmällistä muutettava. 232: selvitystä, mutta eri lähteistä saatavien tietojen Perintökaaren 7 luvun 5 §:n 1 momentin 233: mukaan perilliset näyttäisivät hyväksyvän tes- mukaan testamentti on perillistä kohtaan teho- 234: tamentin yli puolessa kaikista testamenttisaan- ton siltä osin kuin se loukkaa hänen oikeuttaan 235: noista. Hyväksyminen voidaan antaa jo testa- lakiosaan. Perillisen on kuitenkin, säilyttääk- 236: mentin tekijän eläessä. Perintökaaren 17 luvun seen lakiosansa vähentämättömänä, haasteen 237: 1 §:ssä säädetään, että jos perillinen hyväksy- tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä 238: mällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti tai muutoin todistettavasti ilmoitettava siitä 239: ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, testamentin saajalle kuuden kuukauden kulues- 240: on luopuminen pätevä. Perillinen on kuitenkin sa siitä, kun hän 14 luvun 4 §:ssä säädetyllä 241: yleensä oikeutettu saamaan hyväksymisestä tavalla tai, milloin testamenttia ei ole ollut 242: huolimatta lakiosansa. valvottava, muulla tavoin on todistettavasti 243: Testamentti voidaan hyväksyä myös perittä- saanut tiedon testamentista. Lakiosailmoituk- 244: vän kuoltua, jolloin valvontaa ei myöskään sen tekemiselle varatun ajan aikaruisajankohta 245: tarvitse toimittaa. Perittävän kuoltua tapahtu- on tässä säännöksessä kytketty siihen hetkeen, 246: 4 1990 vp. - HE n:o 1 247: 248: jolloin perilliselle on annettu tieto testamentis- 1.2. Muut maat 249: ta testamentin valvontapöytäkirjan oikeaksi to- 250: distetulla jäljennöksellä. Luovuttaessa testa- Ruotsissa oli aikaisemmin voimassa perintö- 251: mentin valvonnasta on säännöstä tältä osin kaaren valvontasäännöstöön rinnastuva sään- 252: tarkistettava. nöstö. Ruotsin perheoikeuskomitean kiinnitet- 253: Testamentin valvonnasta on eräissä säädök- tyä mietinnössään (SOU 1987: 18) huomiota 254: sissä erityissäännöksiä ja -määräyksiä: sen epäkohtiin Ruotsin hallitus antoi esityksen 255: perintökaaren valvontaa koskevien säännösten 256: - Testamentin valvonnassa sovellettavasta kumoamisesta (Reg prop. 1988/89:88). Esitys 257: laista on oikeusohje Kööpenhaminassa 19 päi- hyväksyttiin, ja laki perintökaaren muuttami- 258: vänä marraskuuta 1934 tehdyn Suomen, Islan- sesta (SFS 1989:308) tuli voimaan 1 päivänä 259: nin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisen perin- heinäkuuta 1989. 260: töä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan Islannissa, Norjassa ja Tanskassa ei tunneta 261: sopimuksen 11 artiklassa (573176). testamentin valvontaa. Sitä vastaavaa järjeste- 262: - Perintökaaren voimaanpanosta annetun lyä ei tiettävästi ole voimassa muuallakaan. 263: lain (41165) 8 §:ssä on säännös sen tilanteen 264: varalta, että jäämistö on muun muassa testa- 265: mentin valvonnan laiminlyönnin johdosta jou- 2. Nykytilan arviointi ja uudis- 266: tunut valtiolle. tusehdotukset 267: - Holhouslain 69 §:n (43/65) 2 momentin 268: Testamentin valvontasäännöstöä on perus- 269: mukaan uskotulla miehellä on tietyissä tilan- 270: teltu vetoamalla siihen, että se lisää oikeus- 271: teissa oikeus valvoa testamentti. 272: varmuutta ja jäämistäasioiden julkisuutta sekä 273: - Kuolleeksi julistamisesta annetun lain estää petollisen testamenttiin vetoamisen. Esi- 274: 11 §:n 2 momentissa on säännös muun muassa tetyt perustelut eivät kuitenkaan käytännössä 275: testamentin valvonta-ajan laskemisesta tapauk- ole osoittautuneet kestäviksi. Valvonnan mer- 276: sissa, joissa testamentin tekijä julistetaan kuol- kitys oikeusvarmuuden lisääjänä on vähäinen, 277: leeksi. sillä testamentin aitoutta ei valvonnan yhtey- 278: - Säätiölain 3 a §:n (349/87) 3 momentissa dessä tutkita. Tuomioistuimen kansliassa ta- 279: on säännös testamentin valvonta-ajan laskemi- pahtuva testamentin valvonta ei myöskään ny- 280: sesta tapauksissa, joissa säätiön perustamisesta kyoloissa saa sellaista julkisuutta, jonka voitai- 281: on määrätty testamentissa. siin katsoa estävän epäilyttävään tai väärään 282: testamenttiin vetoamisen. 283: - Perintö- ja lahjaverolain (378/40) 6 §:ssä Perintökaaren valmistelutöissä valvonta- 284: on säädetty edellytyksistä, joiden vallitessa pe- säännöstöä pidettiin tarpeellisena sen vuoksi, 285: rintövero on pantava testamentin saajan mak- että se pakottaa testamentin saajan lyhyessä 286: settavaksi. Testamentin vaivonnalle on annettu määräajassa tuomaan julki testamentin ole- 287: merkitystä silloin, kun kysymyksessä on suulli- massaolon. Tämän mukaan perilliset voisivat 288: nen testamentti. hankkia tiedon mahdollisista testamenteista 289: Edellä mainitut säännökset ja määräykset tiedustelemalla tuomioistuimesta, onko perittä- 290: menettävät yleensä käytännön merkityksensä, vän tekemiä testamentteja valvottu. Valvonta- 291: kun testamentin valvontasäännöstö kumotaan. säännöstön merkitys on tässä suhteessa kuiten- 292: Kansainvälistä sopimusta ei voida yksipuolises- kin jäänyt vähäiseksi. Käytännössä perilliset 293: ti muuttaa. Sen vuoksi pohjoismainen perintö- saavat testamentista useimmiten tiedon siinä 294: sopimus jäisi toistaiseksi ennalleen. Sitä vas- vaiheessa, kun perittävän kuoleman jälkeen 295: toin muut viittaukset testamentin valvontaan toimitetaan perunkirjoitus. Perintökaaren 20 296: on tässä yhteydessä syytä poistaa, sillä ne luvun 5 §:n mukaan perittävän tekemä testa- 297: käyvät uudistuksen johdosta harhauttaviksi. mentti on otettava tai oikeaksi todistettuna 298: Perintö- ja lahjaverolain 6 §:ää, jossa testa- jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. 299: mentin valvontaan on kytketty oikeusvaikutuk- Tuomioistuimelle osoitetulla tiedustelulla ei 300: sia, on samassa yhteydessä tarpeen muuttaa myöskään voida luotettavasti paljastaa testa- 301: siten, että vastaavat oikeusvaikutukset kytke- mentin olemassaoloa. Valvonta-aika alkaa ku- 302: tään muuhun, sopivaksi harkittuun tosiseikas- lua vasta siitä, kun testamentin saaja on saanut 303: toon. tiedon perittävän kuolemasta ja hyväkseen teh- 304: 1990 vp. - HE n:o 1 5 305: 306: dystä testamentista. Tämän vuoksi on aina hyväkseen tehdystä testamentista sekä onko 307: mahdollista, että valvonta voidaan laillisesti tieto saatu sillä tavoin, että valvonta-aika on 308: toimittaa tiedustelua myöhäisempänä ajankoh- alkanut kulua. Valvontasäännöstön sovelta- 309: tana. Valvontasäännöstö ei siten mainittavasti mista koskevassa oikeudenkäynnissä ei sitä 310: vähennä sitä vaaraa, että perinnönjako toimi- vastoin ole ratkaistavana kysymys siitä, onko 311: tetaan ennen kuin kaikki testamentin saajat perittävä laatinut testamenttinsa lain edellyttä- 312: ovat tulleet pesän osakkaiden tietoon. mällä tavalla virheettömästi ja vapaasta tah- 313: Valvontasäännöstön merkitys testamentin dostaan. Testamentin pätevyys ratkaistaan 314: julkitulemisen kannalta on lähinnä siinä, että erikseen testamentin moiteoikeudenkäynnissä. 315: testamentin saaja ei voi kuutta kuukautta pi- Valvontamenettely on siten tarjonnut perillisil- 316: tempään salata hyväkseen tehtyä testamenttia le ylimääräisen oikeudenkäyntitien testamentin 317: saatuaan tiedon perittävän kuolemasta. Vaara saajaa vastaan. Testamentin olemassaolon ja 318: siitä, että testamentin saaja salaisi testamentin, pätevyyden selvittämisen kannalta tämäntyyp- 319: ei kuitenkaan ole käytännössä merkittävä, sillä pinen oikeudenkäyntitie on tarpeeton. 320: salaaminen on vastoin hänen omia etujaan. Jos 321: hän antaa jaon tapahtua siihen reagoimatta, Valvontasäännöstön epäkohdat kärjistyvät 322: hän tosiasiassa vaarantaa mahdollisuutensa silloin, kun testamentin saaja on ulkomaalai- 323: saada osuutensa jäämistöstä. Lisäksi hän ottaa nen tai asuu ulkomailla. Testamentin saajan 324: riskin siitä, että hänen käyttäytymisensä tulki- asuminen ulkomailla ei vapauta häntä valvon- 325: taan tahdonilmaukseksi, jolla hänen katsotaan tavelvollisuudesta. Kun valvontasäännöstöä ei 326: luopuneen vetoamasta testamenttiin. Näistä muualla maailmassa tunneta siinä mielessä 327: syistä ei ole luultavaa, että saajan taholta kuin se on voimassa Suomessa, aiheutuu tästä 328: tapahtuva testamentin salaaminen tulisi muo- oikeudenmenetyksiä. Ulkomailla asuva testa- 329: dostumaan ongelmaksi, jos valvontasäännöstö mentin saaja, joka on saanut tiedon hyväkseen 330: kumotaan. tehdystä testamentista, ei useinkaan voi tietää, 331: Testamentin valvomiselle asetettua lyhyttä että hänen tulisi vielä lyhyessä määräajassa 332: määräaikaa on puollettu myös vetoamalla sii- valvoa testamentti Suomessa, perittävän vii- 333: hen, että se nopeuttaa jäämistön selvittämistä. meisen kotipaikan tuomioistuimessa. Tietämät- 334: Sen merkitys on tässä suhteessa kuitenkin vä- tömyyden seurauksena hän menettää testa- 335: häinen. Jäämistön selvittämisen kannalta rat- menttiin perustuvan oikeutensa. 336: kaiseva testamentin moiteaika alkaa kulua vas- 337: ta siitä, kun valvottu testamentti on annettu Edellä kuvattujen epäkohtien poistamiseksi, 338: perilliselle tiedoksi, joten valvonnalla ei tässä testamentin selvitysmenettelyn yksinkertaista- 339: kohden ole itsenäistä merkitystä. Testamentin IDiseksi ja pohjoismaisen yhtenäisyyden saa- 340: tiedoksi antamiselle ei puolestaan ole asetettu vuttamiseksi ehdotetaan, että testamentin val- 341: valvonnasta riippuvaa määräaikaa. vontamenettely poistetaan. 342: Valvontasäännöstön keskeisin merkitys on 343: nykyään siinä, että se asettaa testamentin saa- Ehdotuksen toteuduttua testamentin pätevyy- 344: jan oikeudelle lyhyen vanhentumisajan, jonka den ja tehokkuuden selvittäminen käynnistyisi 345: kulumisen valvonta katkaisee. Tällainen sään- siten, että testamentin saaja antaa testamentin 346: tely on saattanut olla asianmukainen aikana, tiedoksi perilliselle. Testamentin tiedoksi anta- 347: jolloin yhteiskuntapoliittisista syistä oli syytä misen jälkeen perillisellä olisi kuusi kuukautta 348: suosia sukuperimystä. Nykyisin ei perillistä ja aikaa esittää lakiosailmoitus ja nostaa testa- 349: testamentin saajaa ole syytä asettaa eri ase- mentin moitekanne, mikäli hän katsoo siihen 350: maan oikeuden vanhentumista säänneltäessä. olevan aihetta. Testamentin tiedoksi antamisel- 351: Testamentin valvontasäännösten tulkinnan- le ei ehdoteta säädettäväksi erityistä määräai- 352: varaisuus on aiheuttanut monia oikeudenkäyn- kaa. Testamentin saaja tulisi tältä osin perilli- 353: tejä, joiden tavoitteena ei ole ollut testamentin sen kanssa samaan asemaan. Kummankin olisi 354: pätevyyden selvittäminen. Oikeudenkäynnissä perintökaaren 16 luvussa säädetyllä tavalla saa- 355: on tällöin jouduttu ratkaisemaan, onko testa- tettava oikeutensa voimaan pääsäännön mu- 356: mentti valvottu valvontasäännöstön osoitta- kaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa 357: malla tavalla. Tyypillisimpiä riidan kohteita perittävän kuolemasta tai, jos testamenttiin 358: ovat olleet kysymykset siitä, milloin testamen- perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä 359: tin saaja sai tiedon perittävän kuolemasta ja ajankohdasta lukien. 360: 6 1990 vp. - HE n:o 1 361: 362: 3. Esityksen valmistelu Oikeusministeriön toimeksiannosta laati 363: apulaisprofessori Urpo Kangas keväällä 1989 364: Valtioneuvosto asetti 2 päivänä elokuuta alustavan ehdotuksen valvontasäännösten pois- 365: 1972 komitean valmistelemaan ehdotuksen pe- tamisesta. Sen pohjalta laadittiin oikeusminis- 366: rintölainsäädännön kokonaisuudistukseksi. teriössä esitysehdotus, jonka käsittelemiseksi 367: Komitean laatimassa mietinnössä (Komi- järjestettiin kuulemistilaisuus. Tilaisuuteen 368: teanmietintö 1975:84) ehdotettiin testamentin kutsuttiin edustajat valtiovarainministeriöstä, 369: valvontasäännösten yksinkertaistamista ja tes- valtiokonttorista, Suomen Kaupunkituomarien 370: tamentin tiedoksiantaa koskevan säännöksen Yhdistyksestä, Suomen kihlakunnan- ja kärä- 371: muuttamista siten, että tiedoksiannan yhtey- jätuomarit ry:stä sekä Suomen Asianajajalii- 372: dessä perilliselle olisi tullut antaa oikeaksi to- tosta. Hallituksen esitys on viimeistelty virka- 373: distettu jäljennös valvotusta testamentista. Pe- työnä oikeusministeriössä. 374: rintöoikeuskomitean ehdotuksen mukaan tes- 375: tamentin valvontajärjestelmä olisi kuitenkin 376: jäänyt pääpiirteiltään ennalleen. 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 377: Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa (Oi- tukset ja henkilöstövaikutuk- 378: keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu set 379: 9/1976) pidettiin valvonnan yksinkertaistamis- 380: ta ja tiedoksiantomenettelyn tehostamista jär- 381: kevänä tavoitteena, mutta ehdotetun järjestel- Testamentin valvontojen määrä alioikeuksis- 382: män yksityiskohtia huonosti harkittuina. sa on kasvanut 1970-luvun noin 4 000 vuosit- 383: Oikeusministeriö asetti uudistuksen jatkoval- taisen valvonnan tasolta siten, että vuonna 384: mistelua varten työryhmän. Se sai vuonna 1982 1985 valvottiin 7 217 testamenttia. Seuraavana 385: valmiiksi ehdotuksen hallituksen esitykseksi vuonna otettiin alioikeuksissa vastaan 6 810 386: eduskunnalle eräiden perintökaaren ja eräistä testamentin valvontaa. 387: yhteisomistussuhteista annetun lain säännösten Yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen 388: uudistamiseksi. Ehdotus myötäili testamentin notaarin suoritteista perittävistä maksuista an- 389: valvontaa koskeviita osiltaan perintöoikeusko- netun asetuksen (290/87) 3 §:n 4 momentin 3 390: mitean ehdotusta. Sen mukaan testamentin kohdan mukaan hakemusmaksu testamentin 391: valvonta olisi säilytetty hieman aikaisempaa valvontaa koskevassa asiassa on 100 markkaa. 392: yksinkertaisemmassa muodossa. Valtio menettää uudistuksen voimaan saatta- 393: Oikeusministeriön ja Ruotsin perheoikeus- misen johdosta saamatta jääneinä hakemus- 394: komitean välillä käytyjen keskustelujen perus- maksuina vuosittain noin 700 000 markkaa. 395: teella oikeusministeriössä vuonna 1982 laadi- Toisaalta uudistus keventää alioikeuksien työ- 396: tussa muistiossa ehdotettiin valvontasäännöstö taakkaa ja vapauttaa niiden henkilökuntaa 397: kokonaan kumottavaksi. muihin tehtäviin. 398: 399: 400: 401: 402: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 403: 404: 405: 1. Lakiehdotusten perustelut estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä 406: tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosa- 407: 1.1. Perintökaari na tulevasta omaisuudesta. Ehdotus vastaa asi- 408: allisesti voimassa olevaa oikeutta. Säännöstä 409: on kuitenkin nykyiseen verrattuna selvennetty 410: 7 Luku. Lakiosasta mainitsemaila entistä täsmällisemmin ne edelly- 411: tykset, joiden vallitessa testamentti on tehoton 412: 5 §. Pykälän 1 momentti koskee lakiosaoi- lakiosaan oikeutettua perillisiä kohtaan. 413: keuden suojaa perittävän tekemää testamenttia 414: vastaan. Ehdotuksen mukaan testamentti on Pykälän 1 momenttiin ehdotetun lisäyksen 415: perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se mukaan testamentti on perillistä kohtaan teho- 416: 1990 vp. HE n:o 1 7 417: 418: ton myös siltä osin kuin se rajoittaa hänen väksymistä voida tulkita lakiosasta luopumi- 419: oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omai- seksi. Jos perillinen sitä vastoin hyväksyy testa- 420: suudesta. Lisäys osoittaa säännöksen nykyistä mentin myös siltä osin kuin se loukkaa hänen 421: sanamuotoa selvemmin, että jos perittävä on oikeuttaan lakiosaan, testamentti käy häneen 422: testamentilla määrännyt jäämistöstä annetta- nähden tehokkaaksi. Tällainen hyväksyminen 423: vaksi käyttöoikeuden tai muun etuuden taikka tekee myös testamentin tiedoksiannan tarpeet- 424: antanut määräyksiä omaisuutensa hallinnosta, tomaksi. Tiedoksiannolla ei näet ole muuta 425: lakiosaperillisellä on oikeus tällaisen määräyk- tarkoitusta kuin saattaa lakiosailmoitukselle ja 426: sen estämättä saada lakiosansa ja siitä vapaasti testamentin moittimiselle varattu määräaika 427: määrätä. Muutos, joka parantaa lain ymmär- kulumaan. Säännös vastaa niitä periaatteita, 428: rettävyyttä, on tarkoituksenmukaista toteuttaa joiden on katsottu kirjoittamattomina sisälty- 429: tässä yhteydessä, kun 5 §:ää joudutaan valvon- vän voimassa olevaan oikeuteen. 430: tasäännöstön kumoamisen johdosta muutta- Pykälän 3 momentin loppuun on sijoitettu 431: maan. viittaus 17 luvun 1 §:n 2 momenttiin. Viittaus 432: Pykälään lisättäväksi ehdotettuun 3 mo- on aiheellinen, koska mainitut lainkohdat liit- 433: menttiin on otettu säännökset siitä, millä ta- tyvät läheisesti toisiinsa. Viimeksi mainittu 434: voin lakiosaan oikeutetun perillisen on reagoi- lainkohta koskee perittävän eläessä tapahtu- 435: tava testamentin tehoHornuuteen halutessaan neen perinnöstä luopumisen oikeusvaikutuksia. 436: saattaa tehottomuuden voimaan. Samalla ta- Sen mukaan luopuminen ei lakiosaa koskevalta 437: valla kuin nykyäänkin reagoinnin olisi tapah- osalta sido perillisiä, vaan hän saa kuitenkin 438: duttava määräajassa tehtävällä lakiosailmoi- lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuul- 439: tuksella. lista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen 440: Lakiosailmoituksen tekemiselle varattu aika testamentin tai jälkeläisilleen lain tai testamen- 441: lasketaan nykyisen 5 §:n mukaan eri ajankoh- tin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta. 442: dista riippuen siitä, onko testamentti valvotta- Tästä säännöksestä seuraa, että perittävän elä- 443: va vaiko ei. Jos testamentin saajan on valvot- essä perinnöstä luopunut voi luopumisesta 444: tava testamentti, aika lasketaan siitä, kun val- huolimatta vedota testamentin tehoHornuuteen 445: vottu testamentti on 14 luvun 4 §:ssä säädetyin sillä perusteella, että testamentti loukkaa hä- 446: tavoin annettu perilliselle tiedoksi. Jos testa- nen lakiosaansa. Vetoaminen tapahtuu laki- 447: menttia ei tarvitse valvoa, aika lasketaan siitä, osailmoituksella. Lakiosailmoituksen tekemi- 448: kun perillinen muulla tavoin todistettavasti on seen varattu aika alkaa kulua testamentin tie- 449: saanut tiedon testamentista. Testamentin val- doksiannosta, joten testamentin saajan tulee 450: vontaa koskevan säännöstön tullessa kumotuk- näissä tapauksissa antaa testamentti tiedoksi 451: si ei kahden erillisen laskutavan säilyttämiselle perilliselle. 452: ole enää perusteita. Sen vuoksi ehdotetaan, 453: että lakiosailmoituksen aika olisi kaikissa ta- 454: pauksissa laskettava siitä, kun testamentti on 14 Luku. Testamentin tiedoksi antamisesta ja 455: 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla moitteesta 456: annettu tiedoksi perilliselle. Pelkkä tiedon saa- 457: minen testamentista ei siten saisi lakiosailmoi- Luvun otsikko. Esityksessä ehdotetaan, että 458: tuksen tekemiselle varattua aikaa kulumaan, testamentin valvontamenettelystä luovutaan. 459: vaan edellytetään, että saaja vetoaa testament- Tämä toteutettaisiin muun muassa kumoamai- 460: tiin antamalla sen perilliselle tiedoksi. la 14 luvussa olevat testamentin valvontaa 461: Yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden koskevat säännökset. Jotta luvun otsikko vas- 462: mukaan perillisellä ei ole oikeutta vedota testa- taisi luvun muuttunutta sisältöä, ehdotetaan 463: mentin tehottomuuteen, jos hän on sitovalla otsikkoa muutettavaksi siten, että siitä poiste- 464: tavalla luopunut lakiosastaan. Tästä on otettu taan viittaus testamentin valvontaan. 465: säännös 3 momentin loppuun. Sen mukaan 1-3 §:t. Nämä pykälät, jotka koskevat tes- 466: perillinen ei voi vedota testamentin tehotto- tamentin valvontaa, ehdotetaan kumottaviksi. 467: muuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopu- 4 §. Pykälän 1 momentissa on säännös testa- 468: nut lakiosasiaan hyväksymällä testamentin tai mentin tiedoksi antamisessa noudatettavasta 469: muulla todistettavalla tavalla. Käytetty sanonta menettelystä. Tiedoksiauto tapahtuu nykyisen 470: osoittaa, että testamentin hyväksyminen ei estä lain mukaan testamentin valvontapöytäkirjan 471: perillisiä vetoamasta tehottomuuteen, jollei hy- oikeaksi todistetulla jäljennöksellä. Testamen- 472: 8 1990 vp. - HE n:o 1 473: 474: tin valvonnasta luopuminen edellyttää siten 5 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi lisäys, 475: tiedoksi antamistavan muuttamista. joka nykyisin on voimassa kirjoittamattomana 476: Ehdotuksen mukaan olisi kirjallinen testa- periaatteena. Sen mukaan perillisellä ei ole 477: mentti annettava perillisille tiedoksi antamalla moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testa- 478: heille oikeaksi todistettu jäljennös testamentis- mentin tai muulla todistettavalla tavalla luopu- 479: ta. Jos testamentti sitä vastoin on tehty suulli- nut moiteoikeudestaan. 480: sesti, olisi perillisille annettava oikeaksi todis- Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki 481: tettu jäljennös testamentin todistajien kuulus- ehdotetaan säädettäväksi siinä merkityksessä 482: telusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjas- taannehtivaksi, että uutta lakia sovellettaisiin 483: ta. Tällainen kuulustelu tulee näissä tapauksis- pääsääntöisesti myös silloin, kun testamentin 484: sa yleensä toimitettavaksi, koska varmistumi- tekijä on kuollut ennen lain voimaantuloa. 485: nen testamentin oikeaperäisyydestä sitä tavalli- Päinvastainen ratkaisu ei tässä tapauksessa ole 486: sesti edellyttää. Suullinen testamentti voitaisiin ajateltavissa. Testamentin valvonta-aika laske- 487: kuitenkin antaa tiedoksi myös antamalla peril- taan voimassa olevan lain mukaan siitä, kun 488: liselle muu kirjallinen selvitys testamentin sisäl- testamentin saaja on saanut tiedon testamentin 489: löstä. Selvityksen tulisi tällöin olla niin yksi- tekijän kuolemasta ja hänen hyväkseen tehdys- 490: tyiskohtainen, että perillinen voi sen perusteel- tä testamentista. Jos aikaisempaa lakia sovel- 491: la päättää, onko hänen aihetta oikeutensa tur- lettaisiin kaikkiin niihin tapauksiin, joissa tes- 492: vaamiseksi tehdä lakiosailmoitus tai ryhtyä tamentin tekijä on kuollut ennen ehdotetun 493: moittimaan testamenttia. lain voimaantuloa, testamentin saaja joutuisi 494: Pykälään lisättäväksi ehdotetussa 2 momen- monessa tapauksessa valvomaan testamentin 495: tissa on säännökset testamentin tiedoksi anta- vielä vuosia sen jälkeen, kun valvontasäännös- 496: misesta siinä mainituissa erityistapauksissa. tö on kumottu. Testamentin saajan oikeuden 497: Toinen niistä koskee tilannetta, jossa leski on vanhentumista koskevista perintökaaren 16 lu- 498: perintökaaren 3 luvun nojalla testamentin teki- vun säännöksistä seuraa, että testamentin val- 499: jän lähin perillinen. Testamentti olisi ehdotuk- vontoja tulisi esiintymään vielä lain voimaan- 500: sen mukaan tällöin annettava tiedoksi myös tuloa seuraavien kymmenen vuoden ajan. Kun 501: niille testamentin tekijän niin kutsutuille toissi- muutos sitä vastoin säädetään edellä seloste- 502: jaisille perillisille, joilla tiedoksi antamisen het- tuin tavoin taannehtivaksi, valvonta ei missään 503: kellä on lähinnä oikeus periä testamentin teki- tapauksessa tule olemaan tarpeen lain voi- 504: jä. Toissijaisilla perillisillä on testamentin tie- maantulon jälkeen. 505: doksi saamiseen oikeudellinen tarve, koska Uudella lailla ei kuitenkaan tule puuttua 506: testamentti, mikäli se jää päteväksi, kaventaa niihin oikeussuhteisiin, jotka ovat jo muotou- 507: toissijaisten perillisten perintöosuutta lesken tuneet aikaisemman lain säännösten nojalla. 508: kuoltua toimitettavassa jaossa. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, että 509: Ehdotettu muutos on selvennös voimassa aikaisempaa lakia olisi sovellettava, jos testa- 510: olevaan oikeuteen, ja se vastaa Ruotsin perin- mentin saaja on ennen lain voimaantuloa me- 511: tökaaressa olevaa säännöstä. Nykyisestä laista nettänyt oikeutensa perillistä vastaan sen joh- 512: vastaava säännös puuttuu. Lakia on kuitenkin dosta, että valvontaa ei ollut suoritettu. Aikai- 513: tulkittu Ruotsin antaman esikuvan mukaisesti, sempaa lakia olisi niin ikään sovellettava, jos 514: joten kysymys ei ole varsinaisesta muutoksesta. testamentti on ennen ehdotetun lain voimaan- 515: Ehdotetussa 2 momentissa on säännös myös tuloa käynyt lakiosaan oikeutettua perillistä 516: sen tapauksen varalta, että testamentin tekijäi- vastaan tehokkaaksi sillä perusteella, että laki- 517: tä ei ole jäänyt perillisiä. Testamentti olisi osailmoitusta ei ole tehty määräajassa. Viimek- 518: tällöin annettava tiedoksi valtiokonttorille, jo- si mainittu säännös on tarpeen sen vuoksi, että 519: ka perintökaaren voimaanpanosta annetun lain ajankohta, josta lakiosailmoituksen aika laske- 520: 6 §:n 1 momentin mukaan valvoo valtion oi- taan, tulisi uudistuksen myötä eräissä tapauk- 521: keutta kuolleen henkilön jäämistöön. Ehdotus sissa muuttumaan. 522: merkitsee selvennöstä voimassa olevaan oikeu- 523: teen. 524: Pykälään lisättäväksi ehdotetun 2 momentin 1.2. Laki perintökaaren voimaanpanosta 525: vuoksi nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momen- 526: tiksi. 8 §. Pykälästä on poistettu viittaus testamen- 527: 1990 vp. - HE n:o 1 9 528: 529: tin valvontaan. Sen ohella on säännöksen kieli- Ehdotuksen mukaan suullinen testamentti 530: asua ajanmukaistettu. tulisi otettavaksi huomioon, mikäli se on an- 531: nettu perilliselle tiedoksi tai mikäli perilliset 532: ovat sen hyväksyneet. Mainitun oikeusvaiku- 533: 1.3. Holhouslaki tuksen kytkeminen testamentin tiedoksi anta- 534: miseen on perusteltua sen tähden, että samalla 535: 69 §. Pykälän 2 momentista on poistettu tavoin kuin nykyisen lain mukaan tapahtuu 536: viittaus testamentin valvontaan. Sen ohella on testamentin valvonnan yhteydessä, joudutaan 537: säännöksen kieliasua ajanmukaistettu. suulliselle testamentille tiedoksiannan yhtey- 538: dessä antamaan kirjallinen asu, josta testamen- 539: tin sisältö voidaan verotuksen toimittamiseksi 540: 1.4. Laki kuolleeksi julistamisesta selvittää. 541: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Uutta 542: 11 §. Pykälän 2 momentista on poistettu lakia ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa ti- 543: säännös testamentin valvonta-ajan laskemises- lanteissa, joissa edellytykset suullisen testamen- 544: ta tapauksissa, joissa testamentin tekijä juliste- tin huomioon ottamiseksi ovat käsillä uuden 545: taan kuolleeksi. Momentin kieliasua on sen lain tullessa voimaan. Tämän vuoksi ehdote- 546: lisäksi ajanmukaistettu. taan, että aikaisempaa lakia olisi sovellettava, 547: jos suullinen testamentti on valvottu tai ilmoi- 548: tettu vaivattavaksi ennen ehdotetun lain voi- 549: 1.5. Säätiölaki maantuloa. Muutoin sovellettaisiin uutta lakia. 550: Merkitystä ei olisi sillä, onko testamentin teki- 551: Säätiölain 3 a §:n 3 momentti koskee testa- jä kuollut ennen lain voimaantuloa vaiko sen 552: mentin valvonta-ajan laskemista tapauksissa, jälkeen. 553: joissa testamentilla on annettu määräys säätiön 554: perustamisesta. Valvontasäännöstön tullessa 555: kumotuksi momentti käy tarpeettomaksi, min- 556: kä tähden se ehdotetaan kumottavaksi. 2. Voimaantulo 557: 558: Edellä mainitut lakiehdotukset eivät edellytä 559: 1.6. Perintö- ja lahjaverolaki ennen niiden voimaantuloa suoritettavia hallin- 560: nollisia tai muita valmistavia toimenpiteitä. Ne 561: 6 §. Pykälän mukaan suullinen testamentti ehdotetaan siten saatettaviksi voimaan välittö- 562: voidaan perintöveroa määrättäessä ottaa huo- mästi sen jälkeen, kun eduskunta on lakiehdo- 563: mioon vain, mikäli se on valvottu, vaivatta- tukset hyväksynyt. 564: vaksi ilmoitettu tai mikäli perilliset ovat sen 565: hyväksyneet. Valvontasäännöstön poistaminen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 566: tekee välttämättömäksi tämän säännöksen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 567: muuttamisen. set: 568: 569: 570: 571: 572: 2 300007U 573: 10 1990 vp. - HE n:o 1 574: 575: 1. 576: Laki 577: perintökaaren muuttamisesta 578: 579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 580: kumotaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 14 luvun 1, 2 ja 3 §, 581: muutetaan 7 luvun 5 §:n 1 momentti, 14luvun otsikko, 14luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 § , sekä 582: lisätään 7 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 14 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 583: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 584: 585: 586: 7 luku Jos testamentin tekijän perillisenä on eloon- 587: Lakiosasta jäänyt puoliso, on testamentti annettava tie- 588: doksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa 589: 5§ tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antami- 590: Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä sen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamen- 591: osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tin tekijä. Jollei testamentin tekijäitä ole jäänyt 592: jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi 593: määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. valtiokonttorille. 594: 595: Perillisen on vedottava testamentin tehotto- 596: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaati- 5§ 597: muksensa todistettavasti testamentin saajalle Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 598: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nos- 599: mentti on annettu 14luvun 4 §:n 1 momentissa tettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saa- 600: säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Perillinen tuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. 601: ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos 602: hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosas- hän on hyväksynyt testamentin tai muulla to- 603: taan hyväksymällä testamentin tai muulla to- distettavalla tavalla luopunut moiteoikeudes- 604: distettavalla tavalla. Lakiosasta luopumisesta taan. 605: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 § :n 2 606: momentissa. 607: Tämä laki tulee voimaan päivänä 608: kuuta 19 609: 14 luku Tätä lakia sovelletaan, vaikka testamentin 610: Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta tekijä on kuollut ennen tämän lain voimaantu- 611: loa. Jos testamentin saaja on ennen tämän lain 612: 4 § voimaantuloa menettänyt oikeutensa perillistä 613: Testamentin tekijän kuoltua on saajan an- vastaan sen johdosta, että valvontaa ei ollut 614: nettava testamentti tiedoksi perillisille antamal- suoritettu, sovelletaan kuitenkin aikaisempaa 615: la heille oikeaksi todistettu jäljennös testamen- lakia. Aikaisempaa lakia sovelletaan niin 616: tista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on ikään, jos testamentti on ennen tämän lain 617: perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljen- voimaantuloa käynyt lakiosaan oikeutettua pe- 618: nös testamentin todistajien kuulustelusta laadi- rillistä vastaan tehokkaaksi sillä perusteella, 619: tusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu että lakiosailmoitusta ei ole tehty määräajassa. 620: kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. 621: 1990 vp. - HE n:o 1 11 622: 623: 2. 624: Laki 625: perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 626: 627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren voimaanpanosta 5 päivänä 628: helmikuuta 1965 annetun lain (41165) 8 § näin kuuluvaksi: 629: 630: 8§ 631: Jos jäämistä, joka holhouslain 68 §:n 1 mo- mieheen, jollei hän luovu tehtävästään, sovel- 632: mentin mukaan on uskotun miehen hallittava- lettava, mitä 7 §:ssä säädetään toimitsijasta. 633: na, on perillisen tai testamentin saajan laimin- 634: lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 635: muusta syystä joutunut valtiolle, on uskottuun kuuta 19 636: 637: 638: 639: 640: 3. 641: Laki 642: holhouslain 69 §:n muuttamisesta 643: 644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain 645: 69 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (43/65), näin 646: kuuluvaksi: 647: 648: 69 § 649: - - - - - - saattaa voimaan oikeutta perintöön tai testa- 650: Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai menttiin. 651: 68 §:ssä tarkoitetaan, saa edustaa perillistä tai 652: testamentin saajaa asiassa, joka koskee testa- 653: mentin tiedoksi antamista tai moittimista, mut- Tämä laki tulee voimaan päivänä 654: ta hänellä ei ole kelpoisuutta tämän puolesta kuuta 19 655: 656: 657: 658: 659: 4. 660: Laki 661: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta 662: 663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta 664: 1901 annetun lain 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 665: 666: 11§ ronkirjoituksen aika lasketaan kuitenkin pää- 667: töksen antopäivästä. 668: Jollei ole aihetta olettaa muuta, 1 momentis- 669: sa tarkoitetuksi ajaksi on katsottava se päivä, 670: jolloin kuolleeksi julistaminen olisi 2 ja 3 §:n Tämä laki tulee voimaan päivänä 671: mukaan aikaisintaan saattanut tapahtua. Pe- kuuta 19 672: 12 1990 vp. - HE n:o 1 673: 674: 5. 675: Laki 676: säätiölain 3 a §:n 3 momentin kumoamisesta 677: 678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 679: 680: 1§ 2§ 681: Tällä lailla kumotaan 5 päivänä huhtikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 682: 1930 annetun säätiölain 3 a §:n 3 momentti, kuuta 19 683: sellaisena kuin se on 27 päivänä maaliskuuta 684: 1987 annetussa laissa (349/87). 685: 686: 687: 688: 689: 6. 690: Laki 691: perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttamisesta 692: 693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja 694: lahjaverolain (378/40) 6 § näin kuuluvaksi: 695: 696: 6§ 697: Perintöveroa määrättäessä on vero pantava ty, pannaan vero testamentin saajan maksetta- 698: perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, vaksi. 699: josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa- 700: menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 701: tehty suullinen testamentti on annettu perilli- kuuta 19 702: selle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen Jos suullinen testamentti on valvottu tai 703: testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, ilmoitettu valvottavaksi ennen tämän lain voi- 704: josta sellainen testamentti tai todistus on esitet- maantuloa, sovelletaan aikaisempaa lakia. 705: 706: 707: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 708: 709: 710: Tasavallan Presidentti 711: MAUNO KOIVISTO 712: 713: 714: 715: 716: Oikeusministeri Matti Louekoski 717: 1990 vp. - HE n:o 1 13 718: 719: Liite 1 720: 721: 722: 1. 723: Laki 724: perintökaaren muuttamisesta 725: 726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 727: kumotaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 14 luvun 1, 2 ja 3 §, 728: muutetaan 7 luvun 5 §:n 1 momentti, 14 luvun otsikko, 14 luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 § , sekä 729: lisätään 7 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 14 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 730: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 731: 732: Voimassa oleva laki Ehdotus 733: 734: 7 luku 735: Lakiosasta 736: 5§ 1 5§ 737: Testamentti on perillistä kohtaan tehoton Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä 738: siltä osin kuin se loukkaa hänen oikeuttaan osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa 739: Iakiosaan. Perillisen on kuit~nkin, säilyttääk- jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan 740: seen lakiosansa vähentämättömänä, haasteen määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. 741: tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä 742: tai muutoin •todistettavasti. ilmoitettava siitä 743: testamentin saajalle kuuden ~uukauden kulues- 744: 1 745: 746: 747: 748: 749: sa siitä, kun hän 14 luvun 4 §:ssä säädetyllä 750: tavalla tai, milloin testamenttia ei ole ollut 751: valvottava, muulla tavoin todistettavasti on 752: saanut tiedon testamentista. 753: 754: (ks. 1 mom.) Perillisen on vedottava testamentin tehotto- 755: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaati- 756: muksensa todistettavasti testamentin saajalle 757: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- 758: mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa 759: säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Perillinen 760: ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos 761: hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosas- 762: Iaan hyväksymällä testamentin tai muulla to- 763: distettavalla tavalla. Lakiosasta luopumisesta 764: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 765: momentissa. 766: 767: . , 14 luku 14 luku 768: Testamentin valvonnasta, tiedoksi antamisesta 769: 1 770: 771: 772: 773: Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta 774: ja moitteesta 775: 1§ 776: Testamentti on valvottava• kuuden kuukau- (kumotaan) 777: den kuluessa siitä, kun testamentin saaja on 778: saanut tiedon testamentin tekijän kuolemasta 779: ja hänen hyväkseen tehdystä testamentista. 780: 14 1990 vp. - HE n:o 1 781: 782: Voimassa oleva laki Ehdotus 783: Jos joku on testamentin nojalla saava oikeu- 784: den vasta toisen henkilön oikeuden lakattua, 785: voi valvonta tapahtua 1 momentissa säädetyssä 786: ajassa siitä, kun hän sai tietää edeltäjänsä 787: oikeuden lakkaamisesta. 788: Valvonta luetaan jokaisen testamentin saa- 789: jan hyväksi, jonka valvonta-aika ei ole päätty- 790: nyt. 791: 792: 2§ 793: Testamentin valvonta toimitetaan suna oi- (kumotaan) 794: keudessa, jonka asiana on käsitellä testament- 795: tia koskeva riita. 796: Valvottaessa esitetään testamentti alkuperäi- 797: senä ja se otetaan oikeuden pöytäkirjaan. Jos 798: testamentti ei ole sen hallussa, joka tahtoo 799: valvoa, tai testamentti on tehty suullisesti, 800: toimitetaan valvonta ilmoittamalla kirjallisesti 801: testamentin sisältö. 802: Testamentti voidaan valvoa myös ilmoitta- 803: malla se kihlakunnantuomarille tuomiokunnan 804: kansliassa taikka pormestari/le tai sille raastu- 805: vanoikeuden jäsenelle, joka on määrätty hänen 806: sijastaan tällaisia asioita käsittelemään; ja on 807: testamentti otettava oikeuden pöytäkirjaan. 808: 809: 810: 3§ 811: Testamentin saaja, jonka osalta valvontaa ei (kumotaan) 812: ole toimitettu sillä tavoin kuin 1 ja 2 § :ssä on 813: sanottu, on menettänyt oikeutensa perillisiä 814: vastaan, joka ei ole luopunut testamenttia 815: moittimasta. 816: 817: 4 § 4 § 818: Testamentti on saatettava perillisen tietoon Testamentin tekijän kuoltua on saajan an- 819: antamalla hänelle oikeaksi todistettu jäljennös nettava testamentti tiedoksi peri/lisille antamal- 820: testamentin valvontapöytäkirjasta. la heille oikeaksi todistettu jäljennös testamen- 821: tista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on 822: peri/lisille annettava oikeaksi todistettu jäljen- 823: nös testamentin todistajien kuulustelusta laadi- 824: tusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu 825: kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. 826: Jos testamentin tekijän perillisenä on eloon- 827: jäänyt puoliso, on testamentti annettava tie- 828: doksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa 829: tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antami- 830: sen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamen- 831: tin tekijä. Jollei testamentin tekijäitä ole jäänyt 832: perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi 833: valtiokonttorille. 834: 1990 vp. - HE n:o 1 15 835: 836: Voimassa oleva laki Ehdotus 837: 838: 5§ 5§ 839: Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 840: luvussa mainituilla perusteilla, nostakoon kan- luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nos- 841: teen kuuden kuukauden kuluessa saatuaan tes- tettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saa- 842: tamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. tuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. 843: Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos 844: hän on hyväksynyt testamentin tai muulla to- 845: distettavalla tavalla luopunut moiteoikeudes- 846: taan. 847: 848: Tämä laki tulee voimaan päivänä 849: kuuta 19 . 850: Tätä lakia sovelletaan, vaikka testamentin 851: tekijä on kuollut ennen tämän lain voimaantu- 852: loa. Jos testamentin saaja on ennen tämän lain 853: voimaantuloa menettänyt oikeutensa perillistä 854: vastaan sen johdosta, että valvontaa ei ollut 855: suoritettu, sovelletaan kuitenkin aikaisempaa 856: lakia. Aikaisempaa lakia sovelletaan niin 857: ikään, jos testamentti on ennen tämän lain 858: voimaantuloa käynyt lakiosaan oikeutettua pe- 859: rillisiä vastaan tehokkaaksi sillä perusteella, 860: että lakiosailmoitusta ei ole tehty määräajassa. 861: 862: 863: 864: 865: 2. 866: Laki 867: perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 868: 869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren voimaanpanosta 5 päivänä 870: helmikuuta 1965 annetun lain (41/65) 8 § näin kuuluvaksi: 871: 872: Voimassa oleva laki Ehdotus 873: 874: 8§ 8§ 875: Jos jäämistö, joka holhouslain 68 §:n 1 mo- Jos jäämistö, joka holhouslain 68 §:n 1 mo- 876: mentin mukaan on uskotun miehen hallittava- mentin mukaan on uskotun miehen hallittava- 877: na, on perillisen tai testamentin saajan laimin- na, on perillisen tai testamentin saajan laimin- 878: lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai val- lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai 879: vonnan taikka muusta syystä joutunut valtiol- muusta syystä joutunut valtiolle, on uskottuun 880: le, on uskottuun mieheen, jollei hän luovu mieheen, jollei hän luovu tehtävästään, sovel- 881: toimestaan, sovellettava, mitä 7 §:n mukaan lettava, mitä 7 §:ssä säädetään toimitsijasta. 882: on siinä tarkoitetusta toimitsijasta voimassa. 883: Tämä laki tulee voimaan päivänä 884: kuuta 19 . 885: 16 1990 vp. - HE n:o 1 886: 887: 3. 888: Laki 889: holhouslain 69 §:n muuttamisesta 890: 891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain 892: 69 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (43/65), näin 893: kuuluvaksi: 894: 895: Voimassa oleva laki Ehdotus 896: 897: 69 § 898: 899: Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai 900: 68 §:ssä tarkoitetaan, saa myös, mikäli on 68 §:ssä tarkoitetaan, saa edustaa perillistä tai 901: kysymys testamentin valvonnasta, tiedoksian- testamentin saajaa asiassa, joka koskee testa- 902: nosta tai moittimisesta, edustaa perillistä tai mentin tiedoksi antamista tai moittimista, mut- 903: testamentin saajaa, mutta hänellä ei ole valtaa ta hänellä ei ole kelpoisuutta tämän puolesta 904: tämän puolesta saattaa voimaan oikeutta pe- saattaa voimaan oikeutta perintöön tai testa- 905: rintöön tai testamenttiin. menttiin. 906: 907: 908: Tämä laki tulee voimaan päivänä 909: kuuta 19 910: 911: 912: 913: 914: 4. 915: Laki 916: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta 917: 918: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta 919: 1901 annetun lain 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 920: 921: Voimassa oleva laki Ehdotus 922: 923: 11 § 924: 925: Ellei ole syytä muuhun olettamiseen, katsot- Jollei ole aihetta olettaa muuta, 1 momentis- 926: takoon täksi ajaksi se päivä, jolloin kuolleeksi sa tarkoitetuksi ajaksi on katsottava se päivä, 927: julistaminen 2 ja 3 §:n mukaan aikaisimmin jolloin kuolleeksi julistaminen olisi 2 ja 3 §:n 928: olisi saattanut tapahtua. Pesänkirjoituksen ja mukaan aikaisintaan saattanut tapahtua. Pe- 929: testamentin valvonnan aika luetaan kuitenkin runkirjoituksen aika lasketaan kuitenkin pää- 930: päätöksen antopäivästä. töksen antopäivästä. 931: 932: 933: Tämä laki tulee voimaan päivänä 934: kuuta 19 935: 1990 vp. - HE n:o 1 17 936: 937: 5. 938: Laki 939: säätiölain 3 a §:n 3 momentin kumoamisesta 940: 941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 942: 943: Voimassa oleva laki Ehdotus 944: 945: 3a § 946: 947: Aika, jonka kuluessa testamentti on säätiön (3 mom. kumotaan) 948: hyväksi valvottava, on luettava siitä päivästä, 949: jona se tai joku niistä, joiden tulee pitää huolta 950: säätiön perustamisesta, on saanut testamentista 951: tiedon. 952: 953: 954: Tämä laki tulee voimaan päivänä 955: kuuta 19 956: 957: 958: 959: 960: 6. 961: Laki 962: perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttamisesta 963: 964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja 965: lahjaverolain (378/40) 6 § näin kuuluvaksi: 966: 967: Voimassa oleva laki Ehdotus 968: 969: 6§ 6 § 970: Perintöveroa määrättäessä on vero pantava Perintöveroa määrättäessä on vero pantava 971: perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, 972: josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa- josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa- 973: menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta 974: tehty suullinen testamentti on valvottu tai il- tehty suullinen testamentti on annettu perilli- 975: moitettu valvoitavaksi taikka että perilliset selle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen 976: ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, 977: omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai josta sellainen testamentti tai todistus on esitet- 978: todistus on esitetty, pannaan vero testamentin- ty, pannaan vero testamentin saajan maksetta- 979: saajan maksettavaksi. vaksi. 980: 981: Tämä laki tulee voimaan päivänä 982: kuuta 19 . 983: Jos suullinen testamentti on valvottu tai 984: ilmoitettu valvoitavaksi ennen tämän lain voi- 985: maantuloa, sovelletaan aikaisempaa lakia. 986: 987: 988: 3 300007U 989: 18 1990 vp. - HE n:o 1 990: 991: Liite 2 992: 993: 994: 995: 996: Asetus 997: yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista perittävistä maksuista annetun 998: asetuksen 3 §:n muuttamisesta 999: 1000: Oikeusministerin esittelystä muutetaan yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin 1001: suoritteista perittävistä maksuista 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun asetuksen (290/87) 3 §:n 1002: 4 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi: 1003: 1004: 3 § 3) testamentin tallentamista koskeva asia 100 1005: markkaa; 1006: Jäljempänä mainittujen hakemusasioiden 1007: käsittelystä peritään seuraavat hakemus- 1008: maksut: Tämä asetus tulee voimaan päivänä 1009: kuuta 19 1010: 1990 vp. - HE n:o 2 1011: 1012: 1013: 1014: 1015: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pysäköintivirhemak- 1016: susta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 1017: 1018: 1019: 1020: 1021: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1022: 1023: Esityksessä ehdotetaan, että pysäköintivirhe- Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että jos sisä- 1024: maksusta annetun lain 7 §:ssä säädetty pysä- asiainministeriö haluaa korottaa pysäköintivir- 1025: köintivirhemaksun 30 markan vähimmäismää- hemaksun määrää paikkakunnilla, joissa on 1026: rä korotettaisiin 50 markkaan ja 100 markan järjestetty kunnallinen pysäköinninvalvonta, 1027: enimmäismäärä korotettaisiin 200 markkaan. sen olisi saatava asiasta lausunto kunnalta. 1028: Pysäköintivirhemaksun vähimmäis- ja enim- Kunnan viranomaista ei tarkemmin yksilöitäi- 1029: mäismääriä on viimeksi korotettu vuonna si. Lausunnon antaminen on nykyisin säädetty 1030: 1981. Korotusehdotus perustuu lisääntyneeseen kunnanvaltuuston tehtäväksi. 1031: autokantaan, pysäköintivirheiden määrän kas- 1032: vuun sekä rahan arvon alenemiseen. Useassa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin 1033: kaupungissa pysäköintivirhemaksu on jo koro- kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä ja 1034: tettu 100 markkaan. vahvistamisesta. 1035: 1036: 1037: 1038: 1039: YLEISPERUSTELUT 1040: 1041: 1. Nykyinen tilanne ja asian val- apulaiset, joista laissa käytetään myös nimitys- 1042: mistelu tä kunnallinen valvonta-apulainen. 1043: Pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhti- 1044: 1.1. Nykyinen tilanne kuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §:n mukai- 1045: sesti "pysäköintivirhemaksu on virheen laadus- 1046: 1.1.1. Lainsäädäntö ta riippumatta 30 markkaa, kuitenkin niin, että 1047: sisäasiainministeriöllä on valta, milloin liiken- 1048: Pysäköinoin valvonta on ensisijaisesti polii- teellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa 1049: sin tehtävänä. Lääninhallitus voi laissa sääde- maksun määrä enintään 100 markaksi". Täl- 1050: tyin edellytyksin määrätä, että poliisin ohella lainen korotus voi koskea myös kuntaa tai 1051: kunta huolehtii pysäyttämistä ja pysäköimistä tiettyä kunnan aluetta. Pysäköintivirhemaksun 1052: koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattami- enimmäismäärää on viimeksi korotettu 23 päi- 1053: sen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen vänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81). 1054: määräämisestä. Tällöin kuntaan asetetaan kun- Alkuperäisen pysäköintivirhemaksusta annetun 1055: nallinen pysäköinninvalvoja, joka on tehtäväs- lain mukainen vähin pysäköintivirhemaksu oli 1056: sään poliisipiirin päällikön johdon ja valvon- 20 tai enintään 50 markkaa. 1057: nan alainen. Lain mukaan kunnallisella pysä- Kun lakia edellä kerrotulla tavalla viimeksi 1058: köinninvalvojalla pitää olla tarpeellinen määrä muutettiin, oli perusteena kunnallisen pysä- 1059: apulaisia. Käytännössä pysäköinoin valvonnas- köinoinvalvonnan piirissä olevien kaupunkien 1060: ta huolehtivatkin nämä pysäköinoinvalvojan asukasmäärien kasvu ja liikenteen lisääntymi- 1061: 3001581 1062: 2 1990 vp. - HE n:o 2 1063: 1064: nen kunnallisen pysäköinoinvalvonnan piirissä Muilla kunnallisen pysäköinoinvalvonnan 1065: olevissa kunnissa. Sisäasiainministeriön pää- piirissä olevilla paikkakunnilla nykyiset pysä- 1066: töksillä on kuntien esityksestä korotettu pysä- köintivirhemaksut ovat seuraavat: 1067: köintivirhemaksuja vuonna 1981 säädetyn 1068: enimmäismäärän, 100 markan rajoissa. Hämeenlinna 90 markkaa, 1069: Toimivalta pysäköintivirhemaksun suuruu- Espoo, Joensuu, Kuopio, Lahti, Pori 1070: den määräämisessä kuuluu pysäköintivirhe- ja Rovaniemi 80 markkaa, 1071: maksusta annetun lain 7 §:n mukaan sisäasi- Jyväskylä 70 markkaa, 1072: ainministeriölle. Jos sisäasiainministeriö ha- Hamina, Hyvinkää, Imatra, Kaarina, 1073: luaa korottaa pysäköintivirhemaksua kunnas- Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, 1074: sa, jossa kunnallinen pysäköinoinvalvonta on Lappeenranta, Mikkeli, Pietarsaari, 1075: järjestetty, tulee sen ennen korotuspäätöstä Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Sii- 1076: saada asiasta kunnanvaltuuston lausunto. linjärvi ja Vaasa 60 markkaa, 1077: Hanko, Järvenpää, Kerava, Naanta- 1078: li, Nokia, Raahe, Salo, Seinäjoki, Val- 1079: keakoski ja Ylöjärvi 50 markkaa sekä 1080: 1.1.2. Käytäntö Kristiinankaupunki 40 markkaa. 1081: 1082: Kunnallinen pysäköintivirhemaksu on nykyi- Pysäköintirikkomusten lukumäärä on eri 1083: sin voimassa seuraavissa 39 kaupungissa: paikkakunnilla jatkuvasti noussut. Kun esimer- 1084: kiksi Helsingissä vuosina 1979-1980 määrä oli 1085: Espoo, Hamina, Hanko, Helsinki, noin 103 000/vuosi, oli kyseinen lukumäärä 1086: Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Joen- vuonna 1985 jo 123 752 ja vuonna 1986 jo 1087: suu, Jyväskylä, Järvenpää, Kaarina, 138 534 pysäköintirikkomusta. Vuoden 1987 1088: Kajaani, Kerava, Kokkola, Kotka, luku oli 156 000, ja vuonna 1988 oli 179 000 1089: Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuopio, pysäköintirikkomusta. 1090: Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Naanta- Vuonna 1987 annettiin koko maassa kunnal- 1091: li, Nokia, Oulu, Pietarsaari, Pori, Por- lisen pysäköinoinvalvonnan piirissä olevilla 1092: voo, Raahe, Raisio, Rauma, Riihimäki, paikkakunnilla yhteensä 419 227 maksukeho- 1093: Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, tusta pysäköintirikkomuksista. Niistä oli polii- 1094: Turku, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa. sin antamia vain 46 355. Ulosottoon mennei- 1095: Lisäksi pysäköintivirhemaksujärjes- den maksumääräysten lukumäärä oli kyseisenä 1096: telmä toimii Siilinjärven ja Ylöjärven vuonna 52 789. 1097: kunnissa. 1098: 1099: Sisäasiainministeriö on 9 päivänä joulukuuta 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 1100: 1987 tekemällään päätöksellä (981187) korotta- 1101: nut pysäköintivirhemaksun vuoden 1988 alusta Helsingin kaupunginhallitus teki Suomen 1102: lukien Helsingin kaupungissa 100 markaksi. Kaupunkiliitolle 25 päivänä marraskuuta 1987 1103: Päätöksellään sisäasiainministeriö on käyttänyt aloitteen pysäköintivirhemaksun enimmais- 1104: pysäköintivirhemaksulain ylärajaa. Sitä korke- maaran korottamisesta. Kaupunginhallitus 1105: ammaksi pysäköintivirhemaksua ei nykyjärjes- esitti tuolloin, että pysäköintivirhemaksun suu- 1106: telmän puitteissa enää voida määrätä. ruudeksi Helsingissä vahvistettaisiin 100 mark- 1107: Sisäasiainministeriö on myös 19 päivänä kaa. Samalla kaupunginhallitus esitti, että Suo- 1108: huhtikuuta 1988 antamanaan päätöksellä (367 1 men Kaupunkiliitto ryhtyisi toimenpiteisiin py- 1109: 88) korottanut pysäköintivirhemaksun Tampe- säköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n 1110: reen kaupungissa voimassa olevan lain salli- muuttamiseksi siten, että laissa määrätty ylära- 1111: maan enimmäismäärään. Päätös on tullut voi- ja joko poistetaan kokonaan tai korotetaan 1112: maan 1 päivästä toukokuuta 1988 lukien. Vas- 200 markkaan. 1113: taavanlainen päätös on tehty 5 päivänä joulu- Suomen Kaupunkiliitto yhtyi Sisäasiainmi- 1114: kuuta 1988 Oulun, Turun ja Vantaan kaupun- nisteriölie 6 päivänä tammikuuta 1988 lähettä- 1115: kien osalta. Se on tullut voimaan 1 päivänä mässään kirjelmässä Helsingin kaupunginhalli- 1116: tammikuuta 1989. tuksen esitykseen sellaisenaan. 1117: 1990 vp. - HE n:o 2 3 1118: 1119: Sisäasiainministeriö on oikeusministeriölle 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 1120: 19 päivänä tammikuuta 1988 lähettämällään tukset 1121: kirjeellä (186/666/88) esittänyt Helsingin kau- 1122: punginhallituksen ja Suomen Kaupunkiliiton 1123: aloitteen pohjalta toimenpiteisiin ryhtymistä Pysäköintivirhemaksujärjestelmän tuottojen 1124: pysäköintivirhemaksusta annetun lain muutta- ja kustannusten tilastointijärjestelmä on puut- 1125: miseksi pysäköintivirhemaksun ylärajaa koske- teellinen. Tilastokeskuksesta saadun tiedon 1126: valta osalta. Sisäasiainministeriö on viitannut 9 mukaan oli vuonna 1987 kaikista pysäköinti- 1127: päivänä joulukuuta 1987 antamaansa päätök- virhemaksujärjestelmän piirissä olevista kun- 1128: seen, jolla se on korottanut pysäköintivirhe- nista saadut tulot yhteensä 29 764 000 mark- 1129: maksun Helsingin kaupungissa vuoden 1988 kaa. Pysäköintivirhemaksujärjestelmästä ai- 1130: alusta lukien 100 markaksi. heutuvat kustannukset eivät kuitenkaan tarkas- 1131: Sisäasiainministeriö on erityisesti esittänyt ti ilmene tilastoista, koska kuntien kirjanpidos- 1132: harkittavaksi, voitaisiinko laissa säädetystä sa kustannukset on liitetty momentille "muu 1133: maksun ylärajasta kokonaankin luopua. järjestyksenpito". 1134: Imatran kaupunki on 26 päivänä syyskuuta Helsingin kaupungin osalta on tietoja kui- 1135: 1989 hakenut sisäasiainministeriöitä lupaa poi- tenkin saatavissa. Siellä vuonna 1988 kertyi 1136: keta pysäköintivirhemaksusta annetun lain vääristä pysäköinneistä aiheutuneita virhemak- 1137: 7 §:stä siten, että lausunnon virhemaksun ko- sutuloja kaupungille 17,4 miljoonaa markkaa. 1138: rotusesityksestä antaisi kaupunginvaltuuston Järjestelmästä aiheutuneet menot olivat puo- 1139: asemesta kaupunginhallitus. Hakemus perus- lestaan runsaat 13 miljoonaa markkaa. Näin 1140: tuu vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä ollen Helsinginkään osalta todellisen tuoton 1141: säännöksistä ja määräyksistä annetun lain arviointi ei ole täsmällistä, mutta se lienee yli 4 1142: (592/89) 6 §:ään. miljoonaa markkaa kyseisenä vuonna. 1143: Esitys on ollut sisäasiainministeriössä lau- 1144: sunnolla. Esitetty pysäköintivirhemaksun vähimmäis- 1145: määrän korottaminen aiheuttaa vähäisen tu- 1146: lonlisäyksen valtiolle. Jossain määrin esitys 1147: 2. Esityksen organisa toriset ja lisää myös kuntien tuloja sitä mukaa kuin 1148: henkilöstö vaikutukset maksujen määrää sisäasiainministeriön päätök- 1149: sin korotetaan. Esityksen tarkoituksena ei kui- 1150: Esityksellä ei ole organisatorisia tai henkilös- tenkaan ole valtion tai kuntien tulojen lisäämi- 1151: tövaikutuksia. nen, vaan pysäköintivirheiden estäminen. 1152: 1153: 1154: 1155: 1156: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1157: 1158: 1159: 1. Lakiehdotuksen perustelut markkaan. Samalla vähimmäismäärä ehdote- 1160: taan nostettavaksi 30 markasta 50 markkaan. 1161: 2 mom. Jos sisäasiainministeriö haluaa ko- 1162: 7 § 1 mom. Pysäköintivirhemaksun edellisen rottaa pysäköintivirhemaksua kunnassa, jossa 1163: korottamisen jälkeen elinkustannusindeksi on kunnallinen pysäköinoinvalvonta on järjestet- 1164: noussut 35 OJo ja kuluttajahintaindeksi 28 %. ty, tulee sen ennen korotuspäätöstä saada asi- 1165: Rahan arvon huononemisen huomioon ottami- asta kunnanvaltuuston lausunto. Lain säätämi- 1166: nen edellyttäisi pysäköintivirhemaksun enim- seen johtaneen hallituksen esityksen (hall.es. 1167: mäismäärän korottamista noin kolmanneksella 130/69 vp.) perusteluissa kunnanvaltuuston va- 1168: eli 130 markkaan. Ei kuitenkaan voida pitää litsemista lausunnonantajaksi ei ole erityisesti 1169: järkevänä, että lakia rahan arvon huononemi- perusteltu. Asia on sen luontoinen, ettei sitä 1170: sen vuoksi kovin lyhyin välein muutettaisiin. ole välttämättä tarpeen käsitellä kunnanval- 1171: Sen vuoksi hallitus ehdottaa, että pysäköinti- tuustossa, vaan lausunnon antamisoikeus voi- 1172: virhemaksun enimmäismäärä nostettaisiin 200 taisiin siirtää kunnanhallitukselle. Esityksessä 1173: 4 1990 vp. - HE n:o 2 1174: 1175: ehdotetaan, että lausunnon antaminen sisäasi- ennen lain voimaantuloa olisi voitava päättää 1176: ainministeriön virhemaksun korotusesityksestä niistä pysäköintivirhemaksujen korottamisista, 1177: säädettäisiin kunnan tehtäväksi yksilöimättä jotka johtuvat maksun vähimmäismäärän ko- 1178: tarkemmin kunnan viranomaista. Lausunnon rottamisesta. Tästä säädettäisiin voimaantulo- 1179: antaminen voitaisiin tällöin järjestää kunnassa säännö ksessä. 1180: kunnanvaltuuston haluamalla tavalla. 1181: 1182: 1183: 2. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 1184: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 1185: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan noin 1186: kuukausi sen jälkeen, kun se on vahvistettu. Jo 1187: 1990 vp. - HE n:o 2 5 1188: 1189: Laki 1190: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 1191: 1192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1193: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §, 1194: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81), 1195: näin kuuluvaksi: 1196: 1197: 7§ järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko- 1198: Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnan 1199: riippumatta viisikymmentä markkaa. Sisä- lausunto. 1200: asiainministeriö saa kuitenkin, milloin liikeo- 1201: teeilisten syiden katsotaan vaativan, korottaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 1202: maksun määrän enintään kahdeksi sadaksi kuuta 19 1203: markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 1204: kunnan tiettyä aluetta. piteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaan- 1205: Milloin kunnallinen pysäköinoinvalvonta on tuloa. 1206: 1207: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 1208: 1209: 1210: Tasavallan Presidentti 1211: MAUNO KOIVISTO 1212: 1213: 1214: 1215: 1216: Oikeusministeri Matti Louekoski 1217: 6 1990 vp. - HE n:o 2 1218: 1219: Liite 1220: 1221: Laki 1222: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 1223: 1224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1225: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §, 1226: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81), 1227: näin kuuluvaksi: 1228: 1229: Voimassa oleva laki Ehdotus 1230: 1231: 7§ 7 § 1232: Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta 1233: riippumatta kolmekymmentä markkaa, kuiten- riippumatta viisikymmentä markkaa. Sisä- 1234: kin niin, että sisäasiainministeriöllä on valta, asiainministeriö saa kuitenkin, milloin liiken- 1235: milloin liikenteellisten syiden katsotaan vaati- teellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa 1236: van, korottaa maksun määrä enintään sadaksi maksun määrän enintään kahdeksi sadaksi 1237: markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai 1238: kunnan tiettyä aluetta. kunnan tiettyä aluetta. 1239: Milloin kunnallinen pysäköinninvalvonta on Milloin kunnallinen pysäköinninvalvonta on 1240: järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko- järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko- 1241: rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnal- rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnan 1242: lisvaltuuston lausunto. lausunto. 1243: 1244: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1245: kuuta 19 . 1246: Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 1247: piteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaan- 1248: tuloa. 1249: 1990 vp. - HE n:o 3 1250: 1251: 1252: 1253: 1254: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanedustajain vaa- 1255: leista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 1256: 1257: 1258: 1259: 1260: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1261: 1262: Valtiollisissa vaaleissa noudatettavaa vaali- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 1263: piirijakoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että maan siten, että seuraavat säännönmukaiset, 1264: Kylmäkosken kunta, Toijalan ja Valkeakosken vuonna 1991 toimitettavat kansanedustajain 1265: kaupungit sekä Viialan kunta siirretään Hä- vaalit voitaisiin toimittaa uuden vaalipiirijaon 1266: meen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoi- mukaisesti. 1267: seen vaalipiiriin. 1268: 1269: 1270: 1271: PERUSTELUT 1272: 1273: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Näistä yhdessä, Ahvenanmaan maakunnan 1274: muutokset vaalipiirissä, valitaan aina yksi edustaja. Loput 1275: 199 edustajanpaikkaa jaetaan muiden vaalipii- 1276: 1.1. Voimassa oleva vaalipiirijako ja edusta- rien kesken niissä vaalivuotta edeltävän vuoden 1277: janpaikat vaalipiireittäin alussa asuneiden Suomen kansalaisten määrien 1278: mukaisessa suhteessa. Paikkojen jaon vaalipii- 1279: Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n mukaan maa rien kesken toimittaa valtioneuvosto hyvissä 1280: on eduskuntavaaleja varten jaettava vähintään ajoin ennen vaaleja. 1281: 12 ja enintään 18 vaalipiiriin. Paikallisolojen 1282: niin vaatiessa voidaan lisäksi muodostaa jokin 1283: tai joitakin vaalipiirejä ainoastaan yhden edus- Vuoden 1987 eduskuntavaaleja varten tehtiin 1284: tajan valitsemista varten. päätös edustajanpaikkojen jaosta vaalipiirien 1285: Kansanedustajain vaaleista annetun lain kesken 18 päivänä syyskuuta 1986. Paikat 1286: (391/69) 1 §:n mukaan vaalipiirejä on 15. määrättiin tuolloin jaettaviksi seuraavasti: 1287: 1288: Helsingin kaupungin vaalipiiri ........................................... . 20 edustajaa 1289: Uudenmaan läänin vaalipiiri ............................................. . 29 , 1290: Turun läänin eteläinen vaalipiiri ......................................... . 17 , 1291: Turun läänin pohjoinen vaalipiiri ........................................ . 12 , 1292: Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri ....................................... . 15 , 1293: Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri ...................................... . 13 , 1294: Kymen läänin vaalipiiri .................................................. . 14 1295: Mikkelin läänin vaalipiiri ................................................ . 8 , 1296: Kuopion läänin vaalipiiri ................................................ . 10 , 1297: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri ........................................ . 7 , 1298: Vaasan läänin vaalipiiri .................................................. . 18 , 1299: Keski-Suomen läänin vaalipiiri ........................................... . 10 , 1300: Oulun läänin vaalipiiri ................................................... . 18 , 1301: Lapin läänin vaalipiiri ................................................... . 8 , 1302: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri ..................................... . 1 edustaja 1303: 1304: 3000640 1305: 2 1990 vp. - HE n:o 3 1306: 1307: Vuoden 1991 eduskuntavaalien paikkajako muassa syytä edelleen säilyttää sellaiset asukas- 1308: määräytyy vuoden 1990 alun asukasmäärien luvultaan pienet vaalipiirit kuin esimerkiksi 1309: mukaisessa suhteessa. Päätöksen perusteina Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänin 1310: olevat asukasmäärät ovat saatavissa ensi tou- vaalipiirit. 1311: kokuun jälkeen. Toisena vaalipiirien rajojen määrittelyn yh- 1312: Vaalilakien tarkistamistaimikunta on mietin- teydessä huomioon otettavana periaatteena on 1313: nössään (komiteanmietintö 1989:38) esittänyt pidettävä sitä, että mahdollisuuksien mukaan 1314: tilastokeskuksen väestöennusteeseen perus- seurataan muuta hallinnollista jaotusta. Huo- 1315: tuvan arvion siitä, minkälainen olisi paikkaja- mioon on tällöin otettava sekä valtionhallin- 1316: ko vaalipiireittäin vuonna 2000. Laskelmissa non että kunnallishallinnon paikallisten ja alu- 1317: on lähdetty siitä, että vaalipiirijako olisi sama eellisten yksiköiden rajat. Selvää on, että kun- 1318: kuin vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, joskin taa ei saa jakaa kahteen eri vaalipiiriin. Vaali- 1319: Someron kunnan siirtyminen vuoden 1990 piirijaon on myös, useista vaalien tekniseen 1320: alusta lukien Hämeen läänistä Turun ja Porin toteuttamiseen liittyvistä käytännöllisistä syis- 1321: lääniin on otettu huomioon. Tämän arvion täkin, noudatettava läänijakoa. Läänejä voi- 1322: mukaan edustajanpaikat säilyisivät ennallaan daan kuitenkin jakaa useampiin vaalipiireihin, 1323: lukuun ottamatta Uudenmaan läänin vaalipii- kuten on menetelty tähänkin asti esimerkiksi 1324: riä, jonka paikkamäärä nousisi kolmella sekä Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen 1325: Hämeen läänin eteläistä, Kymen läänin ja Ou- läänien suhteen. Sen sijaan samaan vaalipiiriin 1326: lun läänin vaalipiiriä, joiden paikkamäärät pie- ei voida ottaa kuntia eri lääneistä. 1327: nenisivät yhdellä. Kolmas periaate, johon vaalipiirijaosta pää- 1328: Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa tettäessä on kiinnitettävä huomiota, on kun- 1329: ja valitsijamiesten vaaleissa noudatetaan tasa- nallisen itsehallinnon periaate. Tämä hallitus- 1330: vallan presidentin valitsemisesta annetun lain muotoon kirjattu kunnallishallinnon perusperi- 1331: (574/87) 2 §:n mukaan samaa vaalipiirijakoa aate tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kun- 1332: kuin kansanedustajain vaaleissa. Muissa vaali- kin kunnan oma kanta on mahdollisuuksien 1333: piireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaa- mukaan otettava huomioon päätettäessä, mi- 1334: lipiirissä valitaan 300 valitsijamiestä (3 §). Näi- hin vaalipiiriin kunta kuuluu. 1335: den paikat jaetaan vaalipiirien kesken vastaa- Vielä on vaalipiirien rajoista päätettäessä 1336: vin perustein ja tavoin kuin edustajanpaikat otettava huomioon se, miten suunniteltu muu- 1337: eduskuntavaaleja varten (4 §). Ahvenanmaan tos vaikuttaa suhteellisuuden toteutumisen vaa- 1338: maakunnan vaalipiirissä valitaan lain 3 §:n lijärjestelmässä. Pienissä vaalipiireissä vaikeut- 1339: mukaan yksi valitsijamies. Tasavallan presi- taa niin sanottu piilevä äänikynnys tehokkaasti 1340: dentin välittömässä vaalissa ei vaalipiirijaolla pienten äänestäjäryhmien ehdokkaiden valituk- 1341: ole vaalin lopputuloksen kannalta merkitystä. si tuloa. Suurissa vaalipiireissä suhteellisuuden 1342: Hallitus on vuonna 1988 antanut eduskun- toteutumisen aste on huomattavasti korkeam- 1343: nalle esityksen tasavallan presidentin vaalita- pi. 1344: van muuttamisesta kokonaan suoraksi kansan- Vaikka mainitut periaatteet ovatkin osittain 1345: vaaliksi (hall. es. 232/1988 vp.). Jos ehdotettu eri suuntiin vaikuttavia, vasta niiden samanai- 1346: lainmuutos toteutuu, vaalipiirijako menettää kainen huomioon ottaminen voi johtaa perus- 1347: kokonaan merkityksensä tasavallan presidentin teltuun ratkaisuun vaalipiirien rajoja muutetta- 1348: vaalin lopputuloksen kannalta. essa. 1349: 1350: 1351: 1.2. Vaalipiirijakoa muutettaessa huomioon 1.3. Ehdotus eräiden kuntien siirtämisestä 1352: otettavia periaatteita Hämeen läänin eteläisestä Hämeen 1353: läänin pohjoiseen vaalipiiriin 1354: Alueellisen edustavuuden periaate on koko 1355: vaalipiirijaon perimmäinen tausta-ajatus. Kun- Pirkanmaan maakuntaliiton tekemästä aloit- 1356: kin alueen erityisalasuhteet tulee ottaa vaalipii- teesta on vuodesta 1988 alkaen ollut esillä 1357: rien rajoista päätettäessä huomioon. Äänestä- kysymys Toijalan ja Valkeakosken kaupunkien 1358: jien tulee myös voida kokea vaalipiirinsä eh- sekä Kylmäkosken, Urjalan ja Viialan kuntien 1359: dokkaat omikseen. Tämän vuoksi on muun siirtämisestä Hämeen läänin eteläisestä vaali- 1360: 1990 vp. - HE n:o 3 3 1361: 1362: piiristä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. sa piirissä niin hyvin Hämeen läänin eteläiseen 1363: Maakuntaliitto on lisäksi esittänyt, että ryhdyt- kuin sen pohjoiseenkin vaalipiiriin kuuluvien 1364: täisiin valmisteluihin myös kymmenen Turun kuntien kanssa. Kuntainliittojen toimialueiden 1365: ja Porin läänin kunnan siirtämiseksi Hämeen sen sijaan voitaneen katsoa jossakin määrin 1366: läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Tavoitteena enemmän puoltavan kysymyksessä olevien 1367: maakuntaliitolla on uusi Pirkanmaan vaalipii- kuntien siirtoa. 1368: ri, mutta tämä nimi vaalipiirille tulisi maakun- Valtioneuvostolle tekemässään esityksessä 1369: taliiton mielestä antaa vasta, kun myös maini- kunnat ovat nimenomaisesti vedonneet kuntien 1370: tut Turun ja Porin läänin kunnat on liitetty itsehallintoon esittämänsä siirtopäätöksen tu- 1371: laajentuvaan vaalipiiriin. eksi. Vaikka päätöksiä asiasta ei olekaan kai- 1372: Viimeksi mainitun ehdotuksen toteuttaminen kissa kunnissa tehty yksimielisesti, päätökset 1373: ei ole mahdollista muuttamatta samalla huo- on kuitenkin kussakin kunnassa tehty kunnalli- 1374: mattavasti vaalijärjestelmän teknistä perus- sen kansanvallan mukaista päätöksentekome- 1375: rakennetta. Kuten edellä on todettu, muutok- nettelyä noudattaen ja ne ovat kaikilta osiltaan 1376: sia vaalipiirien rajoihin tulisi toteuttaa vain yksiselitteisiä. 1377: läänien rajojen puitteissa. Sen sijaan maakun- Tarkasteltaessa kysymystä siitä, miten mah- 1378: taliiton ensiksi mainitun ehdotuksen toteutta- dollinen siirtopäätös vaikuttaisi edustajanpaik- 1379: miselle ei ole teknisiä eikä periaatteellisia estei- kojen määrään ja tätä kautta suhteellisuuden 1380: tä. toteutumiseen vaaleissa, on, vaikkakaan vuo- 1381: Siirrettäviksi ehdotettuja Hämeen läänin den 1990 alun tilanteen mukaisia asukasluku- 1382: kuntia on maakuntaliiton aloitteen johdosta tietoja ei vielä olekaan käytettävissä, suurella 1383: kuultu ja niistä neljä, Toijalan ja Valkeakos- todennäköisyydellä pääteltävissä, että mainit- 1384: ken kaupunki sekä Kylmäkosken ja Viialan tujen neljän kunnan siirtäminen Hämeen lää- 1385: kunta ovat ilmaisseet halukkuutensa vaalipiirin nin pohjoiseen vaalipiiriin nostaisi piirin edus- 1386: vaihtamiseen. Kirjeessään valtioneuvostolle 3 tajanpaikkojen määrän vuoden 1991 eduskun- 1387: päivältä marraskuuta 1989 nämä kunnat ovat tavaaleissa 13:sta 14:ään. Myös 15. paikka on 1388: itsekin tehneet vastaavan esityksen. Sen sijaan kuitenkin lähellä. Vastaavasti on pääteltävissä, 1389: Urjalan kunta on ilmoittanut, että se ei halua että Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri menet- 1390: tulla siirretyksi Hämeen läänin pohjoiseen vaa- täisi siirron tapahtuessa 14:nnenkin edustajan- 1391: lipiiriin. paikkansa, joten sieltä siis valittaisiin vain 13 1392: Vaalipiirin vaihtamiseen halukkaat kunnat kansanedustajaa. Edustajanpaikkojen määrää 1393: ovat kaikki pitäneet tärkeänä sitä, että kuntia yhdellä vähentävästi vaikuttaa tässä vaalipiiris- 1394: vaalipiirien rajasta päätettäessä käsitellään yh- sä jo tapahtunut Someron kunnan siirtyminen 1395: tenä kokonaisuutena. Lausunnoissa koroste- Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin. 1396: taan lisäksi hallinnollisia, taloudellisia ja kun- Kun Toijalan ja Valkeakosken kaupungit 1397: talaisten asioimiseen liittyviä yhteyksiä Tampe- sekä Kylmäkosken ja Viialan kunnat ovat itse 1398: reen suuntaan ja kuntien kuulumista Etelä-Pir- esittäneet kuntien siirtämistä Hämeen läänin 1399: kanmaan alueeseen. Kun otetaan huomioon eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipii- 1400: tämä ja myös Pirkanmaan maakuntaliiton riin ja kun siirtoa edellä esitettyjen periaatteel- 1401: kanta asiaan, voidaan katsoa, että alueellisen listen seikkojen valossa on pidettävä sekä mah- 1402: edustavuuden periaate tulee riittävästi huo- dollisena että myös tarkoituksenmukaisena, 1403: mioon otetuksi, jos ehdotettu muutos toteute- ehdotetaan, että kuntien esittämä siirto toteu- 1404: taan. tettaisiin. Tämä edellyttäisi kansanedustajain 1405: Muun hallinnollisen jaotuksen huomioon ot- vaaleista annetun lain 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 1406: tamisen osalta voidaan ensinnäkin viitata sii- kohdan muuttamista. Lakiteknisesti muutos 1407: hen jo edellä lausutustakin ilmenneeseen perus- toteutettaisiin siten, että laissa nykyiseen ta- 1408: lähtökohtaan, että vaalipiirien rajojen muutok- paan lueteltaisiin nimeltä ne kunnat, joiden 1409: set toki ovat mahdollisia läänin sisäisesti, mi- rajat ovat vaalipiirien rajana. Hämeen läänin 1410: käli tähän muutoin on perusteita. Valtion eteläisen vaalipiirin osalta poistuisivat luet- 1411: muun alue- ja paikallishallinnon osalta sen telosta Kylmäkosken ja Viialan kunnat sekä 1412: sijaan on esitettävissä sekä kuntien siirtoa Valkeakosken kaupunki ja luetteloon lisättäi- 1413: puoltavia että sitä vastustavia näkökohtia. siin niiden sijasta vaalipiirin uudeksi rajakun- 1414: Hallinnollinen jaotus vaihtelee suuresti ja mai- naksi tuleva Kaivalan kunta. Hämeen läänin 1415: nitut kunnat ovat monessa tapauksessa samas- pohjoisen vaalipiirin osalta taas poistuisivat 1416: 4 1990 vp. - HE n:o 3 1417: 1418: rajakuntien luettelosta Lempäälän ja Kangasa- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 1419: lan kunnat ja luetteloon tulisivat uusina kunti- tukset 1420: na Kylmäkosken kunta ja Toijalan ja Valkea- 1421: kosken kaupungit. 1422: Esityksen toteuttamisella ei ole taloudellisia 1423: vaikutuksia. 1424: 2. Esityksen valmistelu 1425: 1426: Edellä mainittua Pirkanmaan maakuntalii- 4. Voimaantulo 1427: ton aloitetta on käsitelty oikeusministeriön 8 1428: päivänä joulukuuta 1988 asettamassa vaalila- 1429: kien tarkistamistoimikunnassa. Asiaa käsitel- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 1430: lessään toimikunta kuuli asiantuntijana Hä- lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt- 1431: meen läänin maaherraa Risto Tainiota sekä ty ja vahvistettu, jotta uutta vaalipiirijakoa 1432: pyysi lausunnot kaikilta viideltä aloitteessa tar- voitaisiin soveltaa jo seuraavissa säännönmu- 1433: koitetulta kunnalta ja Hämeen maakuntaliitol- kaisissa, vuonna 1991 toimitettavissa eduskun- 1434: ta. Lisäksi toimikunta sai asiassa eräitä muita tavaaleissa. 1435: kirjelmiä. 1436: Toimikunta katsoi mietinnössään, että ot- Siltä varalta, että tasavallan presidentin 1437: taen huomioon alueellisen edustuksen ja kun- määräyksestä olisi toimitettava eduskuntavaalit 1438: nallisen itsehallinnon periaatteet siirto voisi tai että jouduttaisiin suorittamaan presidentin 1439: olla perusteltua. Vedoten siihen, että esille valitseminen ennen kuin 90 päivää on kulunut 1440: tullut ehdotus kuitenkin liittyy laajempaan ky- lain voimaan tulosta, ehdotetaan säädettäväk- 1441: symykseen hallinnollisen jaotuksen kehittämi- si, että tällöin sovellettaisiin vielä aikaisempaa 1442: sestä, toimikunta päätti olla tekemättä ehdo- lakia. 1443: tusta asiassa. 1444: Kuntien valtioneuvostolle osoittaman edellä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 1445: mainitun kirjeen johdosta esitys on valmisteltu kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 1446: oikeusministeriössä virkatyönä. 1447: 1990 vp. - HE n:o 3 5 1448: 1449: Laki 1450: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 1451: 1452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1453: 1969 annetun lain (391169) 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä 1454: marraskuuta 1973 annetussa laissa (808/73), näin kuuluviksi: 1455: 1456: 1§ 1457: Eduskunnan valitsemista varten valtiopäivil- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1458: le maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: kuuta 19 . 1459: Jos tasavallan presidentin määräyksestä on 1460: 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon toimitettava kansanedustajain vaalit tai jos 1461: kuuluvat Urjalan, Kalvolan, Hattulan, Hau- joudutaan valitsemaan tasavallan presidentti 1462: hon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä niiden ennen kuin 90 päivää on kulunut tämän lain 1463: eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä; voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tä- 1464: 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- män lain voimaan tullessa voimassa ollutta 1465: hon kuuluvat Vesilahden ja Kylmäkosken kun- lakia. 1466: nat, Toijalan ja Valkeakosken kaupungit, Päl- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 1467: käneen, Luopioisten ja Kuhmalahden kunnat täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 1468: sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hä- 1469: meen lääniä; 1470: 1471: 1472: 1473: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 1474: 1475: 1476: Tasavallan Presidentti 1477: MAUNO KOIVISTO 1478: 1479: 1480: 1481: 1482: Oikeusministeri Matti Louekoski 1483: 6 1990 vp. - HE n:o 3 1484: 1485: Liite 1486: 1487: 1488: 1489: 1490: Laki 1491: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 1492: 1493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1494: 1969 annetun lain (391169) 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä 1495: marraskuuta 1973 annetussa laissa (808/73), näin kuuluviksi: 1496: 1497: Voimassa oleva laki Ehdotus 1498: 1499: 1§ 1500: Eduskunnan valitsemista varten valtiopäivil- 1501: le maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: 1502: 1503: 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon 1504: kuuluvat Urjalan, Kylmäkosken ja Viialan kuuluvat Urjalan, Kalvolan, Hattulan, Hau- 1505: kunnat, Valkeakosken kaupunki, Hattulan, hon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä niiden 1506: Hauhon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä; 1507: niiden eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä; 1508: 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- 1509: hon kuuluvat Vesilahden, Lempäälän, Kangas- hon kuuluvat Vesilahden ja Kylmäkosken kun- 1510: alan, Pälkänee, Luopioisten ja Kuhmalah- nat, Toijalan ja Valkeakosken kaupungit, Päl- 1511: den kunnat sekä niiden pohjoispuolella olevat käneen, Luopioisten ja Kuhmalahden kunnat 1512: osat Hämeen lääniä; sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hä- 1513: meen lääniä; 1514: 1515: 1516: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1517: kuuta 19 1518: Jos tasavallan presidentin määräyksestä on 1519: toimitettava kansanedustajain vaalit tai jos 1520: joudutaan valitsemaan tasavallan presidentti 1521: ennen kuin 90 päivää on kulunut tämän lain 1522: voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tä- 1523: män lain voimaan tullessa voimassa ollutta 1524: lakia. 1525: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 1526: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 1527: 1990 vp. - HE n:o 4 1528: 1529: 1530: 1531: 1532: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Postipankki Oy:stä 1533: annetun lain muuttamisesta 1534: 1535: 1536: 1537: 1538: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1539: 1540: Esityksessä ehdotetaan Postipankki Oy:stä Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi tarken- 1541: annetusta laista poistettavaksi säännös, jonka tava säännös siitä, että Postipankki Oy:hyn sen 1542: mukaan valtiovarainministeriön ja Postipankki perustamisen yhteydessä apporttina luovutettu- 1543: qy:n sopimus valtion kotimaisen maksuliik- jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja 1544: keen hoidosta pankille maksettavasta korvauk- -osakkeiden hankintamenoksi verotuksessa 1545: sesta on tehtävä siten, että tämän maksuliik- katsotaan tällaisen omaisuuden apporttiarvo. 1546: keen hoidosta aiheutuvat kustannukset tulevat 1547: omakustannushinnan mukaisesti pankille kor- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 1548: vatuiksi. kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 1549: 1550: 1551: 1552: 1553: PERUSTELUT 1554: 1555: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- Postipankki Oy:n omaa pääomaa on tarkoi- 1556: vat muutokset tus kartuttaa myös yleisölle suunnattavilla osa- 1557: keanneilla. Tällaisen osakeannin toteuttaminen 1558: 1.1. Valtion maksuliikkeen hoidosta suoritet- edellyttää, että laissa ei ole nimenomaista sään- 1559: tava korvaus nöstä valtiolle pankin osakkeenomistajana tar- 1560: jottavan palvelun hinnoittelusta. Tämän vuok- 1561: Valtion maksuliikkeen hoidosta Postipankki si on tarpeen muuttaa mainittua 8 §:n 2 mo- 1562: Oy:lle suoritettavasta korvauksesta ja sen pe- mentin säännöstä siten, että maininta omakus- 1563: rusteista säädetään Postipankki Oy:stä anne- tannushinnasta valtion maksuliikkeen korvaus- 1564: tun lain (972/87) 8 §:n 2 momentissa. Siltä perusteena poistetaan. 1565: osin kuin valtion kotimaisen maksuliikkeen Valtion maksuliikkeen hoidosta suoritetta- 1566: hoitamisesta Postipankki Oy:lle aiheutuvia van korvauksen määrästä sovittaisiin lain edel- 1567: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja lyttämällä tavalla edelleen valtiovarainministe- 1568: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä riön ja Postipankki Oy:n välisissä neuvotteluis- 1569: muilla maksuilla, Postipankki Oy saa korvaus- sa. 1570: ta valtion postisiirtotileillä oleville varoille ker- 1571: tyvästä korkotuotosta sen mukaan kuin siitä 1572: valtiovarainministeriön ja Postipankki Oy:n 1.2. Apporttina luovutetun käyttö- ja sijoi- 1573: välillä tarkemmin sovitaan. Sopimus on voi- tusomaisuuden hankintameno verotuk- 1574: massa olevan lain mukaan tehtävä siten, että sessa 1575: edellä tarkoitetut kustannukset tulevat oma- 1576: kustannushinnan mukaisesti pankille korva- Osakeyhtiömuotoinen Postipankki Oy aloitti 1577: tuiksi. toimintansa 1 päivänä tammikuuta 1988, jol- 1578: 300197B 1579: 2 1990 vp. - HE n:o 4 1580: 1581: loin valtion laitoksena toiminut Postipankki Postipankki Oy:n perustamista koskevan ve- 1582: lakkautettiin ja sen toiminta siirrettiin perus- rosäännöksen tarkentamiseksi ehdotetaan lain 1583: tetulle Postipankki Oy:lle. Yhtiön perustamis- 19 §:ään lisättäväksi säännös siitä, että Posti- 1584: kirjan mukaisesti valtio merkitsi yhteensä 500 pankki Oy:lle apporttina luovutettujen käyttö- 1585: miljoonan markan osakepääoman apporttina ja sijoitusomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen 1586: luovuttamaansa Postipankki-liikettä vastaan. ja osakkeiden apporttiarvot katsotaan näiden 1587: Postipankki Oy:hyn sovellettavan liikepankki- kiinteistöjen ja osakkeiden hankintamenoksi 1588: lain (540/69) vakavaraisuusvaatimuksen täyttä- Postipankki Oy:n verotuksessa. 1589: miseksi merkittiin käyttö- ja sijoitusomaisuu- 1590: teen kuuluvat kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden 1591: osakkeet Postipankki Oy:n varoiksi apporttiar- 2. Taloudelliset vaikutukset 1592: voistaan, jotka valtiovarainministeriö vahvisti. 1593: Postipankki Oy:stä annetun lain 17 §:n mu- Veron tuoton kannalta ehdotetuilla säännök- 1594: kaan Postipankki Oy:lle siirtyvien varojen, sillä on vain vähäisiä vaikutuksia. Jos Posti- 1595: velkojen ja varausten arvot määräytyvät Posti- pankki Oy:n verotuksessa jatkossakin jätettäi- 1596: pankin viimeisen toimintavuoden tilinpäätök- siin hyväksymätiä apporttina siirretystä käyttö- 1597: sen kirjanpitoarvojen mukaisesti lukuun otta- ja sijoitusomaisuudesta tehdyt poistot apportti- 1598: matta käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjä ja arvon ja aikaisemman kirjanpitoarvon erotuk- 1599: -osakkeita, jotka merkitään Postipankki Oy:n sen osalta, tuloutuksen verovaikutus olisi aluk- 1600: varoiksi apporttiarvostaan. Lain 19 §:n 2 mo- si 13 milj. markkaa vuodessa ja myöhempinä 1601: mentissa säädetään, että tulo- ja varallisuusve- vuosina sitä vähäisempi. 1602: rotuksessa ja liikevaihtoverotuksessa Posti- Ehdotuksella ei oteta kantaa valtion maksu- 1603: pankki Oy:n katsotaan sellaisenaan jatkavan liikkeen hoidosta maksettavan korvauksen 1604: vuoden 1969 postipankkilaissa tarkoitetun Pos- määrään, vaan se määräytyy valtiovarainminis- 1605: tipankin harjoittamaa liiketoimintaa. teriön ja Postipankki Oy:n välillä tehtävän 1606: Postipankki Oy:stä annettua lakia koskevan sopimuksen mukaisesti. 1607: hallituksen esityksen (ha11.es. 71/1987 vp.) 1608: perustelujen mukaan yhteisömuodon muutos 1609: oli tarkoitettu toteutettavaksi siten, ettei siitä 1610: aiheudu varausten purkautumisesta johtuvia 3. Voimaantulo 1611: tai muita veroseuraamuksia. Tarkoituksena 1612: oli, että laitosmuotoisen Postipankin lakkaut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 1613: tamisesta ja Postipankki Oy:n perustamisesta kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lain 1614: ei aiheudu varausten purkautumista eikä pois- 19 §:n 3 momentin säännöstä käyttö- ja sijoi- 1615: tojen palautumista Postipankissa ja että Posti- tusomaisuuden apporttiarvojen katsomisesta 1616: pankki Oy:n verotuksessa hyväksytään apport- hankintamenoksi verotuksessa sovellettaisiin jo 1617: tina luovutetun omaisuuden hankintamenoksi vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa. 1618: apporttiarvot. Verotusta koskevan säännöksen Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa 1619: sanamuoto johti kuitenkin sellaiseen tulkin- edellä mainitun omaisuuden hankintamenon 1620: taan, että Postipankki Oy:n verotuksessa ei ole poistamaHa olevaksi osaksi katsottaisiin omai- 1621: hyväksytty käyttö- ja sijoitusomaisuuden ap- suuden apporttiarvo vähennettynä vuoden 1622: porttiarvoja vähennyskelpoiseksi hankintame- 1988 tilinpäätöksessä tehdyillä poistoilla. 1623: noksi siltä osin kuin ne ylittävät tämän omai- 1624: suuden poistamatta olleen hankintamenon lai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 1625: tosmuotoisen Postipankin viimeisessä verotuk- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 1626: sessa. tus: 1627: 1990 vp. - HE n:o 4 3 1628: 1629: Laki 1630: Postipankki Oy:stä annetun lain muuttamisesta 1631: 1632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1633: muutetaan Postipankki Oy:stä 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (972/87) 8 §:n 2 1634: momentti ja 1635: lisätään 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 1636: 1637: 8§ 1638: na luovutettujen käyttö- ja sijoitusomaisuus- 1639: Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik- kiinteistöjen ja -osakkeiden apporttiarvot kat- 1640: keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia sotaan näiden kiinteistöjen ja osakkeiden han- 1641: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja kintamenoiksi Postipankki Oy:n verotuksessa. 1642: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä 1643: muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1644: sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille kuuta 19 . Lain 19 §:n 3 momenttia sovelle- 1645: kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin taan ensimmäisen kerran vuodelta 1989 toimi- 1646: valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä tettavassa verotuksessa. Vuodelta 1989 toimi- 1647: tarkemmin sopivat. tettavassa verotuksessa apporttina luovutettu- 1648: jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja 1649: -osakkeiden hankintamenon poistamatta ole- 1650: 19 § vaksi osaksi katsotaan niiden apporttiarvo vä- 1651: hennettynä Postipankki Oy:n vuoden 1988 ti- 1652: Edellä 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla apportti- linpäätöksessä tehdyillä poistoilla. 1653: 1654: 1655: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 1656: 1657: 1658: Tasavallan Presidentti 1659: MAUNO KOIVISTO 1660: 1661: 1662: 1663: 1664: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 1665: 4 1990 vp. - HE n:o 4 1666: 1667: Liite 1668: 1669: 1670: 1671: Laki 1672: Postipankki Oy:stä annetun lain muuttamisesta 1673: 1674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1675: • muutetaan Postipankki Oy:stä 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (972/87) 8 §:n 2 1676: momentti ja 1677: lisätään 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 1678: 1679: Voimassa oleva laki Ehdotus 1680: 1681: 8§ 8§ 1682: 1683: Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik- Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik- 1684: keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia 1685: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja 1686: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä 1687: muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk- muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk- 1688: sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille 1689: kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin 1690: valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä 1691: tarkemmin sopivat. Sopimus on tehtävä siten, tarkemmin sopivat. 1692: että edellä tarkoitetut kustannukset tulevat 1693: omakustannushinnan mukaisesti pankille kor- 1694: vatuiksi. 1695: 1696: 1697: 19 § 1698: 1699: Edellä 17 § :ssä tarkoitetulla tavalla apportti- 1700: na luovutettujen käyttö- ja sijoitusomaisuus- 1701: kiinteistöjen ja -osakkeiden apporttiarvot kat- 1702: sotaan näiden kiinteistöjen ja osakkeiden han- 1703: kintamenoiksi Postipankki Oy:n verotuksessa. 1704: 1705: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1706: kuuta 19 . Lain 19 §:n 3 momenttia sovelle- 1707: taan ensimmäisen kerran vuodelta 1989 toimi- 1708: teltavassa verotuksessa. Vuodelta 1989 toimi- 1709: teltavassa verotuksessa apporttina luovutettu- 1710: jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja 1711: -osakkeiden hankintamenon poistamatta ole- 1712: vaksi osaksi katsotaan niiden apporttiarvo vä- 1713: hennettynä Postipankki Oy:n vuoden 1988 ti- 1714: linpäätöksessä tehdyillä poistoilla. 1715: 1990 vp. - HE n:o 5 1716: 1717: 1718: 1719: 1720: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tullitariffilain liitteenä 1721: olevan tullitariffin muuttamisesta 1722: 1723: 1724: 1725: 1726: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1727: 1728: Rehuna käytettävien herneiden, maniokin, muuttamista. Jotta korotuksia voitaisiin sovel- 1729: tapiokan ja sorghumin tulleja esitetään koro- taa maahan tuotaviin rehuihin ennen kuin 1730: tettaviksi. Korotusten tarkoituksena on asettaa eduskunta on ehtinyt käsitellä hallituksen esi- 1731: tuontirehu ja kotimaassa tuotettu rehu hinnal- tyksen, korotukset on tarkoitus saattaa voi- 1732: lisesti nykyistä tasavertaisempaan asemaan. maan valtioneuvoston päätöksellä helmikuun 1733: Ehdotetut muutokset edellyttävät tullitariffin 23 päivästä lukien. 1734: 1735: 1736: 1737: 1738: PERUSTELUT 1739: 1740: 1. Nykyinen tilanne lisääntymiseen. Vuonna 1989 rehuviljakilon 1741: vienti edellytti tukea liikevaihtoverotuki mu- 1742: Maahan tuotavista maataloustuotteista ja kaan lukien noin 1,50 mk/kg. 1743: elintarviketuotteista kannetaan yleensä tullia Vaikka rehuherne ei ole varsinainen tavoite- 1744: tai tuontimaksua. Lisäksi suurin osa maata- hintatuote, vahvistetaan sille kotimainen tuot- 1745: loustuotteiden tuonnista kuuluu määrällisten tajahinta samassa yhteydessä kuin varsinaiset 1746: tuontirajoitusten piiriin. Tullien ja tuontimak- tavoitehinnat. Vuoden 1990 tammikuussa voi- 1747: sujen tarkoituksena on tasoittaa maailman- massaoleva perushinta on 2,00 mk/kg. Valtion 1748: markkinahintaisten tuontituotteiden ja koti- viljavaraston myyntihinta on noin 2,20 mk/kg. 1749: maassa tuotettujen maataloustuotteiden väli- Rehuviljan tuottajahintataso on vastaavasti 1750: nen hinnanero. Määrällisten tuontirajoitusten noin 1,80 mk/kg. 1751: ensisijaisena tarkoituksena on rajoittaa maata- Rehuherneestä kannettavan tullin määrä on 1752: loustuotteiden tuontia erityisesti silloin, kun 12 07o tuontihinnasta tai vähintään 0,16 mk/kg. 1753: kotimaassa on vastaavien tai tuontitavaroita Kun tuontihintataso on noin 0,80 mk/kg, on 1754: korvaavien tuotteiden ylituotantoa. tuontiherneen hinta tuontiveroilla lisättynä 1755: Tuontisuojaan on kuitenkin jäänyt eräitä huomattavasti alhaisempi kuin kotimaisen re- 1756: erityisesti rehuaineita koskevia aukkoja. Esi- huherneen ja rehuviljan hintataso. Jotta tuon- 1757: merkiksi vuonna 1989 rehuhernettä (tullitarif- titulli tasaisi kotimarkkinahinnan ja maailman- 1758: fin nimike 07.13 .A.I) tuotiin maahan yhteensä markkinahinnan välisen eron, tulisi rehuher- 1759: noin 4,7 milj.\kg. Kun rehujen tarpeeton tuonti neen tulli nostaa nykyisestä tasosta 0,90 mark- 1760: aiheuttaa suunnilleen vastaavan suuruisen koti- kaan kilolta. Vastaavilla perusteilla esitetään 1761: maisen rehuviljan vientitarpeen, johtaa rehuai- myös rehuna käytettävien maniokin, sorghu- 1762: neiden tuonnin kasvu merkittävään vientituen min ja tapiokan tulleja korotettaviksi. Rehu- 1763: 1764: 300085E 1765: 2 1990 vp. - HE n:o 5 1766: 1767: herneen tuontia ei säännöstellä tuontilisensi- hun hinta asettuisi tullin korotuksen jälkeen 1768: oinnilla. kotimaiselle rehuherneen ja rehuviljan hintata- 1769: solle, on ilmeistä, että tuonti vähenee oleellises- 1770: ti. Samalla viljan vientitarve vähenee. 1771: 2. Ehdotetut muutokset 1772: 1773: Tullitariffin nimikkeeseen 07 .13.A.I. kuulu- 1774: 5. Voimaantulo 1775: van rehuherneen tuontitulli korotettaisiin 0,16 1776: markasta 0,90 markkaan kilolta. Nimikkeeseen 1777: 07 .14.A kuuluville maniokkijuurille, nimikkee- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan heti, 1778: seen 10.07.00 kuuluvalle sorghumille sekä ni- kun eduskunta on hyväksynyt esityksen. Koska 1779: mikkeeseen 19.03.00 kuuluvalle tapiokalle esi- nykyinen alhainen tulli saattaa johtaa spekula- 1780: tetään säädettäväksi 1,20 markan tulli kilolta. tiiviseen rehun tuonnin kasvuun, valtioneuvos- 1781: Tulli nostaisi tuontitavaran hinnan vastaavan ton tarkoituksena on saattaa ehdotetut tullit 1782: kotimaisen rehun hintatasolle. voimaan jo vuoden 1990 helmikuun 23 päiväs- 1783: tä tullitariffilain 5 §:n perusteella. Sen mukaan 1784: hallituksen esityksen antamisen jälkeen valtio- 1785: 3. Asian valmistelu neuvostolla on oikeus määrätä, että tavarasta 1786: kannetaan esityksen mukainen tulli. Mikäli 1787: Esitys tullitariffin muuttamisesta on valmis- eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksen mu- 1788: teltu valtiovarainministeriössä. Esityksestä on kaista korotusta, palautetaan korotettuna kan- 1789: pyydetty lausunto ulkoasianministeriöltä, maa- nettu tulli hakemuksesta. 1790: ja metsätalousministeriöitä ja kauppa- ja teolli- 1791: suusministeriöltä. Kaikki lausunnonantajat 1792: puoltavat ehdotetun muutoksen tekemistä tulli- 1793: 6. Säätämisjärjestys 1794: tariffiin. 1795: 1796: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 1797: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä 1798: tukset veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 1799: 1800: Mikäli tuonti pysyy entisellään, kasvavat 1801: valtion tullitulot vastaavasti. Koska tuontire- Edellä sanotun perusteella annetaan Edus- 1802: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 1803: 1990 vp. - HE n:o 5 3 1804: 1805: 1806: 1807: 1808: Laki 1809: tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin muuttamisesta 1810: 1811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi- 1812: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti: 1813: 1814: 1815: TULLITARIFFI 1816: 1817: II OSA 1818: KASVITUOTTEET 1819: 1820: 1821: 7. Ryhmä 1822: Kasvikset sekä eräät syötävät juuret ja mukulat 1823: 1824: 1825: 1826: Nimike Tuote Tulli 1827: 1828: 1829: 1830: 07.13 Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton ja halkaistu: 1831: A. herneet (Pisum sativum): 1832: 1. rehuherneet. ....................................................................... 1 kg 0,90 1833: 1834: 1835: 07.14 Maniokki, arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset tärkkelys- tai 1836: inuliinirikkaat juuret ja mukulat, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut tai rakeistetut 1837: (pellets); saagoydin: 1838: A. maniokki ja arrowjuuret ............................................................. 1 kg 1,20 1839: 1840: 1841: 1842: 1843: 10. Ryhmä 1844: Vilja 1845: 1846: 1847: 1848: Nimike Tuote Tulli 1849: 1850: 1851: 1852: 10.07 Sorghum ................................................................................ 1 kg 1,20 1853: 4 1990 vp. - HE n:o 5 1854: 1855: IV OSA 1856: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT; ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA 1857: VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET 1858: 1859: 1860: 19. Ryhmä 1861: Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet, leipomatuotteet 1862: 1863: 1864: Nimike Tuote Tulli 1865: 1866: 1867: 1868: 19.03 Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuuri- 1869: moina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa ................................ 1 kg 1,20 1870: 1871: 1872: 1873: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1990. 1874: 1875: 1876: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 1877: 1878: 1879: Tasavallan Presidentti 1880: MAUNO KOIVISTO 1881: 1882: 1883: 1884: 1885: Ministeri Ulla Puolanne 1886: 1990 vp. - HE n:o 5 5 1887: 1888: Liite 1889: 1890: 1891: 1892: 1893: Laki 1894: tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin muuttamisesta 1895: 1896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi- 1897: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti: 1898: 1899: 1900: TULLITARIFFI 1901: 1902: II OSA Nykyinen Ehdotus 1903: KASVITUOITEET 1904: 1905: 1906: 7. Ryhmä 1907: Kasvikset sekä eräät syötävät juuret ja mukulat 1908: 1909: 1910: Nimike Tuote Tulli 1911: 1912: 1913: 1914: 07.13 Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton ja halkaistu: 1915: A. herneet (Pisum sativum): 1916: 1. rehuherneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 o/o 1917: vähin tulli 1 kg 0,16 0,90 1918: 1919: 1920: 07.14 Maniokki, arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset 1921: tärkkelys- tai inuliinirikkaat juuret ja mukulat, tuoreet tai kuivatut, myös 1922: paloitellut tai rakeistetut (pellets); saagoydin: 1923: A. maniokki ja arrowjuuret .................................................. 1 kg vapaa 1,20 1924: 1925: 1926: 1927: 1928: 10. Ryhmä 1929: Vilja 1930: 1931: 1932: Nimike Tuote Tulli 1933: 1934: 1935: 1936: 10.07 Sorghum ...................................................................... 1 kg 5 o/o 1,20 1937: 6 1990 vp. - HE n:o 5 1938: 1939: IV OSA 1940: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT; ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA 1941: VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET 1942: 1943: 1944: 19. Ryhmä 1945: Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet, leipomatuotteet 1946: 1947: 1948: Nimike Tuote Tulli 1949: 1950: 1951: 1952: 19.03 Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, 1953: helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa 0 0 1 kg 1954: o 0 0 o o 0 o o 0 13 ll7o 1,20 1955: 1956: 1957: 1958: 1959: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19900 1960: 1990 vp. - HE n:o 6 1961: 1962: 1963: 1964: 1965: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen itsenäisyyden 1966: juhlarahastosta 1967: 1968: 1969: 1970: 1971: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1972: 1973: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lintoneuvostossa. Lisäksi eduskunta osallistuisi 1974: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta. Lailla Suomen Pankkiin valitsemiensa tilintarkasta- 1975: muutettaisiin nykyinen Suomen Pankin omis- jien välityksellä rahaston valvontaan, ja rahas- 1976: tuksessa ja hallinnassa oleva Suomen itsenäi- ton toiminnasta annettaisiin vuosittain kerto- 1977: syyden juhlavuoden 1967 rahasto Suomen itse- mus eduskunnalle. 1978: näisyyden juhlarahasto -nimiseksi rahastoksi. Esityksen mukaan Suomen Pankin nykyiset 1979: Se olisi itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, tehtävät ja velvollisuudet Suomen itsenäisyy- 1980: jolle nykyisen rahaston tehtävät tarkistettuina den juhlavuoden 1967 rahaston hoitamisessa 1981: siirtyisivät. Lailla myös siirtyisi rahastolle 400 lakkaisivat. Valtiovalta osallistuisi rahaston 1982: miljoonan markan määräinen peruspääoma käytännön toimintaan siten, että se olisi edus- 1983: Suomen Pankilta nykyisen rahaston perus- tettuna rahaston hallituksessa. Lisäksi rahas- 1984: pääomasta. Uuden rahaston tavoitteet ja tehtä- ton peruspääoman kartuttaminen ja tarpeen 1985: vät pyrittäisiin laissa niveltämään muuhun jul- mukaan rahaston toiminnan rahoittaminen ta- 1986: kiseen rahoitusorganisaatioon siten, että Suo- pahtuisi jatkossa valtion tulo- ja menoarviossa 1987: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston osoitettavilla määrärahoilla. 1988: perustehtävän toteutuminen ja kehittäminen 1989: voitaisiin turvata. Rahaston hallintoelimet muodostuisivat hal- 1990: Rahaston eri toimintamuodot ilmenisivät ny- lintoneuvostosta ja hallituksesta. Hallintoneu- 1991: kyistä täsmällisemmin ja selkeämmin. Rahasto voston, joka koostuisi eduskunnan pankkival- 1992: voisi tavoitteensa toteuttamiseksi tehdä itse tai tuusmiehistä kokonaisuudessaan, tehtäviin 1993: teettää tutkimuksia ja selvityksiä, myöntää lai- kuuluisi käyttää rahastossa ylintä päätöksente- 1994: noja ja muuta rahoitusta erilaisin takaisinmak- kovaltaa ja toimittaa rahaston vuosittainen 1995: suehdoin, myöntää avustuksia, takauksia ja kertomus eduskunnalle. Varsinainen juokseva 1996: takuita sekä osallistua yhteistyöhankkeisiin ja hallinto kuuluisi hallintoneuvoston valitsemalle 1997: omistaa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. rahaston hallitukselle. Rahastolla olisi nykyi- 1998: Rahasto olisi oikeudellisesti eduskunnan vas- seen tapaan hallintoa hoitamassa ja toimintaa 1999: tattavana oleva, valtiopäiväjärjestyksen 83 kehittämässä yliasiamies, jonka hallintoneu- 2000: §:ssä tarkoitettu rahasto. Eduskunta osallistui- vosto ottaisi rahaston palvelukseen. 2001: si eduskunnan pankkivaltuusmiesten välityksel- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 2002: lä rahaston ylimpään päätöksentekoon sen hal- den 1991 alusta. 2003: 2004: 2005: 2006: 2007: 391291R 2008: 2 1990 vp. - HE n:o 6 2009: 2010: 2011: 2012: 2013: SISÄLLYSLUETTELO 2014: 2015: Sivu Sivu 2016: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 2017: tukset.......................................... 8 2018: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 2019: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 8 2020: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 8 2021: 1.2.1. Laki Suomen itsenäisyyden juhla- 2022: rahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 9 2023: 1.2.2. Rahaston asema................... 4 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2024: 1.2.3. Rahaston tavoitteet ja toiminta- 1 luku. Yleiset säännökset .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . 9 2025: muodot............................ 4 2 luku. Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2026: 1.2.4. Rahaston varallisuus. . . . . . . . . . . . . . . 5 3 luku. Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2027: 1.2.5. Rahaston organisaatio ja hallinto.. 5 4 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2028: 1.2.6. Tilintarkastus ja valvonta. . . . . . . . . . 6 5 luku. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . 13 2029: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 6 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2030: 2.1. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 2031: rahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 LAKITEKSTI................................. 14 2032: 2.2. Valmisteluvaiheet......................... 7 Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta . . . . . . . 14 2033: 1990 vp. - HE n:o 6 3 2034: 2035: 2036: 2037: 2038: YLEISPERUSTELUT 2039: 2040: 2041: 1. Esityksen yhteiskunnallinen me vuosina vahvistuneet maassamme. Tämä 2042: merkitys kehitys sallii rahaston keskittyvän tutkimus- 2043: rahoituksessa ja innovaatioiden edistämisessä 2044: 1.1. Tavoitteet sellaisiin hankkeisiin ja rahoitusmuotoihin, joi- 2045: hin muiden julkisten rahoituslaitosten avustus- 2046: Vaikka Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja lainasäännökset eivät anna mahdollisuuksia. 2047: 1967 rahaston toiminta ja sen tulokset ovat Uusia riskirahoitusmuotoja tarvitaan erityi- 2048: vastanneet hyvin niille asetettuja tavoitteita, sesti tutkimustyön ja liiketoiminnan vuorovai- 2049: paineet rahastossa tehtäviksi muutoksiksi ovat kutusten tehostamiseksi, teknologian lisensi- 2050: viime vuosina kasvaneet merkittävästi useista ointiin, uuden yritystoiminnan käynnistämisek- 2051: syistä. Suomen Pankin näkökulmasta on kes- si ja kansainvälisen markkinoinnin edistämi- 2052: keisin tekijä ollut keskuspankin toimintaympä- seksi. Tällaisia rahoitusmuotoja on otettu 2053: ristön muutos ja sen vaikutus keskuspankin käyttöön menestyksellisesti monissa maissa ja 2054: harjoittamiin eri toimintoihin. niiden kehittäminen ja sopeuttaminen maam- 2055: Rahoitusmarkkinat ovat läpikäyneet voi- me olosuhteisiin voisi liittyä luontevasti rahas- 2056: makkaan muutoksen, joka on heijastunut ton toimintaan. 2057: myös noudatettavaan keskuspankkipolitiik- Maamme elinkeino- ja yritystoiminnan ra- 2058: kaan. Suomen Pankki on johdonmukaisesti kennemuutosten taustalla ovat teknologian ke- 2059: ollut luopumassa ennen tärkeiksi katsoitujen hitys, kansainvälistyminen ja kansainvälinen 2060: yksittäisten sektoreiden rahoituksesta. Suomen kilpailu sekä rahoitusmarkkinoiden vapautu- 2061: Pankin tuloskehityksen johdosta saattaa rahas- minen. Muutokset koskettavat lähes kaikkia 2062: ton asema vaikeutua rahoituspohjan kaventu- aloja ja asettavat vaatimuksia tiedollisille val- 2063: essa peruspääoman reaaliarvon alentumisen miuksille, koulutukselle sekä kansalliselle kult- 2064: myötä. Rahaston nykyinen organisaatiomalli tuuripohjalle. Muutoksiin liittyy laajoja teknis- 2065: ja päätöksentekojärjestelmä ovat myös käytän- taloudellis-yhteiskunnallisia kysymyksiä, joi- 2066: nössä varsin raskaita. den tutkiminen ja ratkaisujen etsiminen niihin 2067: Rahaston toimintaympäristössä on myös ta- kuuluvat luontevasti rahaston toimikenttään. 2068: pahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimus- ja Rahaston toiminnan tulisi voida mukautua 2069: kehitystyön merkitys taloudellisen kasvun ja ympäristömuutoksiin, olla uutta luovaa ja ko- 2070: kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjänä on en- keilevaa ja kehittää myös laajemmin käyttökel- 2071: tisestään korostunut. Kansainväliset vertailut poisia rahoitus- ja toimintamalleja ilman, että 2072: osoittavat sen rahoituksen osuuden kansan- muodolliset säännökset tarpeettomasti sitä ra- 2073: tulosta olevan Suomessa vastaavia teollisuus- joittavat. Rahaston rahoituspuitteiden turvaa- 2074: maita jäljessä. Valtion tiede- ja teknologianeu- minen ja vahvistaminen yleisen tutkimusrahoi- 2075: vosto on asettanut tavoitteeksi nostaa tutki- tuksen kasvua vastaavasti sekä lyhyellä että 2076: musrahoituksen nykyisen BKT-osuuden noin pitkällä tähtäimellä on välttämätön menestyk- 2077: 1,6 prosentista ainakin 2, 7 prosentin tasolle sellisen toiminnan edellytys. Rahaston organi- 2078: 1990-luvulla. Rahaston rahoituskapasiteetin tu- saation tulisi yhdistää mahdollisuudet jousta- 2079: lisi vahvistua tätä yleistä kehitystä vastaavasti. vaan ja nopeaan toimintaan. Hallintomallin 2080: Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen ra- tulisi myös antaa riittävä liikkumavapaus sekä 2081: hoitustilanne ja rahoitusorganisaatiot ovat vii- tähdätä asioiden käsittelyssä operatiivisten ja 2082: 4 1990 vp. - HE n:o 6 2083: 2084: strategisten päätösten ja vastuun sijoittumiseen vuosittain kertomuksen eduskunnalle. Edus- 2085: tarkoituksenmukaisella tavalla. kunnalle jäisi vastuu rahaston rahoittamisesta 2086: siten, että se valtion tulo- ja menoarvion väli- 2087: tyksellä osoittaisi määrärahat rahaston perus- 2088: 1.2. Keinot pääoman korotuksiin ja tarpeen mukaan ra- 2089: haston toiminnan rahoittamiseen. 2090: 1.2.1. Laki Suomen itsenäisyyden juhlara- Eduskunnan vaikutusvalta olisi näin ollen 2091: hastosta itse asiassa välittömämpää kuin nykyisin, kos- 2092: ka Suomen Pankki laitoksena ei osallistuisi 2093: Rahastosta on tarkoitus muodostaa itsenäi- rahaston hallinnointiin ja sen toiminnan ra- 2094: nen julkisoikeudellinen rahasto, joka olisi oi- hoittamiseen. Pankkivaltuusmiesten ja tilintar- 2095: keuskelpoinen. Rahaston peruspääoman siirtä- kastajien tehtävät rahastossa eivät myöskään 2096: minen vastikkeetta Suomen Pankilta edellyttää liittyisi heidän Suomen Pankkia koskeviin teh- 2097: lainsäädäntöä, jotta vältettäisiin ristiriita Suo- täviinsä. 2098: men Pankin ohjesäännön (365/25) kanssa. Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtio- 2099: Laissa olisi säännökset rahaston asemasta, teh- neuvostossa kuuluisi valtiovarainministeriön 2100: tävistä, toimintamuodoista, varallisuudesta, tehtäviin. Ministeriön vastuulla olisi siten val- 2101: organisaatiosta ja hallinnosta sekä valvonnas- mistella ennen kaikkea valtion tulo- ja menoar- 2102: ta. vioesitykseen tulevat rahastoa koskevat määrä- 2103: rahaehdotukset. 2104: 1.2.2. Rahaston asema 2105: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- 2106: 1.2.3. Rahaston tavoitteet ja toimintamuo- 2107: haston nykyisellä yhteydellä keskuspankkiin ja 2108: dot 2109: sen välityksellä eduskuntaan on nähtävissä mo- 2110: nia etuja, jotka on syytä säilyttää uudellakin Laissa olisi tarkoitus suhteellisen väljästi to- 2111: rahastolla. deta rahaston tavoitteet. Tällöin voitaisiin var- 2112: Nykyinen rahasto on saanut osakseen arvos- mistua siitä, että toiminnot ovat kehitettävissä 2113: tusta nimenomaan sillä, että se on voinut muuttuvissakin olosuhteissa joustavasti. Toi- 2114: toimia muun julkisen rahoitusjärjestelmän ul- saalta olisi jo laissa syytä määrittää rahastolle 2115: kopuolella eduskunnan tahdonilmaisun nojalla tulevat tavoitteet ja toimintasektori tarpeeksi 2116: ja eduskunnan valitseman hallintoelimen, selvästi toiminnallisten tavoitteiden ja rahoitus- 2117: pankkivaltuusmiesten, välityksellä. Rahastolla puitteiden jäntevöittämiseksi ja jättää tarkempi 2118: on myös ollut mahdollisuus toimia verraten määrittely rahastolle itselleen. 2119: joustavasti, koska se ei ole ollut jäykkien ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- 2120: rajoittavien toimintamääräysten sitoma. haston nykyisiä yleistavoitteita ehdotetaan 2121: Uusi rahasto sisältäisi nykyisestä järjestel- ajanmukaistettaviksi siten, että rahaston rahoi- 2122: mästä keskeiset piirteet siten, että rahasto olisi tuksen ja muun toiminnan tulisi tähdätä va- 2123: edelleenkin eduskunnan vaikutusvallan piiris- kaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden 2124: sä. Laissa todettaisiin, että kyseessä on valtio- määrällisen ja laadullisen kasvun sekä kansain- 2125: päiväjärjestyksen 83 §:ssä tarkoitettu eduskun- välisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämi- 2126: nan vastattavana oleva rahasto, jolla olisi näin seen Suomessa. 2127: ollen suhteessa eduskuntaan oikeudellisesti hy- Toiminnallisina tavoitteina nämä heijastuisi- 2128: vin paljon yhteisiä piirteitä Suomen Pankin vat pyrkimyksenä tehostaa kansantalouden re- 2129: kanssa. Rahaston ylimmän päätösvallan käyt- surssien käyttöä, kohottaa tutkimuksen ja kou- 2130: täminen, valvonta, tarkastus sekä rahastoa lutuksen tasoa Suomessa sekä kartoittaa tule- 2131: koskevien asioiden käsittely eduskunnassa oli- vaisuuden eri kehitysvaihtoehtoja suomalaisis- 2132: sivat järjestetyt valtiopäiväjärjestyksen 83 ja ta lähtökohdista yleisempään tulevaisuuden 2133: 50 §:n mukaisesti. Rahaston hallintoneuvos- tutkimukseen kytkeytyen. Tärkeänä perusedel- 2134: toon kuuluisivat eduskunnan pankkivaltuus- lytyksenä tavoitteille olisi suhteuttaa teknolo- 2135: miehet. Rahaston tilintarkastus olisi Suomen gian, talouden ja yhteiskunnan tasapainoinen 2136: Pankkiin valittujen tilintarkastajien tehtävänä. kehitys ottamalla huomioon myös humanisti- 2137: Hallintoneuvosto antaisi rahaston toiminnasta nen ja ympäristönsuojelunäkökulma. 2138: 1990 vp. - HE n:o 6 5 2139: 2140: Tavoitteiden toteuttamiseksi rahasto suorit- niin ikään myöntää erilaisia riskilainoja sekä 2141: taisi ja rahoittaisi yleishyödyllisiä tutkimuksia osallistua riskisijoituksiin. 2142: ja kehittämishankkeita sekä myöntäisi riskira- 2143: hoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimin- 2144: taan. 1.2.4. Rahaston varallisuus 2145: Yleishyödyllisissä hankkeissa rahasto pyrkisi 2146: keskittymään sellaisiin laaja-alaisiin kohteisiin, Rahaston varallisuus ehdotetaan muodostu- 2147: jotka sille muihin rahoitusinstituutioihin ver- vaksi peruspääomasta, jonka muodostaisi Suo- 2148: rattuna luontevimmin sopisivat tai joihin on men Pankista siirrettävä Suomen itsenäisyyden 2149: vaikea saada muualta rahoitusta. Hankkeet juhlavuoden 1967 rahaston nykyinen perus- 2150: voisivat koskea muun muassa koulutusjärjes- pääoma 400 miljoonaa markkaa ja mahdolliset 2151: telmien kehittämistä, korkeakoulujen ja tutki- peruspääomaan erikseen osoitetut korotukset. 2152: muslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön Suomen Pankki ei enää tämän jälkeen osallis- 2153: vahvistamista, uuden teknologian soveltamista, tuisi rahaston mahdollisiin peruspääoman ko- 2154: uusien toimialojen tai tuotantotoiminnan rotuksiin, vaan tämä ehdotetaan tapahtuvaksi 2155: käynnistämistä, tiedonhankintaa, esitutkimuk- valtion varoista tulo- ja menoarviossa Osoitet- 2156: sia ja kokeilutyötä. Hankkeet olisivat paitsi tavan määrärahan muodossa. Valtiovallan vas- 2157: rahaston omia projekteja myös yhteistyöhank- tuulla olisi siten turvata rahaston toiminnalle 2158: keita viranomaisten ja tutkimuslaitosten sekä riittävä rahoituspohja. 2159: yritysten kanssa. Lakiin otettaisiin määräykset siitä, että pe- 2160: Yrityskohtaisissa hankkeissa rahasto keskit- ruspääoma tulee sijoittaa turvallisella ja tuotta- 2161: tyisi sellaisiin erityisrahoitusmuotoihin, jotka valla tavalla määrittelemättä asiaa itse laissa 2162: täydentäisivät muuta tutkimus- ja kehitystyön tarkemmin. Rahastoon perustettavan hallinto- 2163: rahoitusta sekä kehittäisivät rahaston ja myös neuvoston asiana olisi vahvistaa rahaston ra- 2164: muiden käyttöön soveltuvia uusia rahoitus- hoitus- ja sijoitustoimintaa koskevat yleisoh- 2165: muotoja. Tällaisia olisivat huipputekniikan jeet. Lakiin ei myöskään otettaisi määräystä 2166: alalla toimivien kehityskykyisten yritysten siitä, että peruspääoma on säilytettävä vähen- 2167: käynnistys- ja kasvuvaiheiden riskirahoitus tymättömänä tällaisen velvoitteen tulkinnanva- 2168: sekä suurten yritysten hankkeet uusilla liiketoi- raisuuden vuoksi. Peruspääoman kartuttami- 2169: minta-alueilla. Rahoituksen peruskriteerejä oli- nen kuuluisi valtiovallalle, ja se harkitaan erik- 2170: sivat hankkeiden teknologinen ja kaupallinen seen valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn 2171: uutuusarvo, markkinapotentiaali ja toteutusor- yhteydessä. Valtiovalta voisi osoittaa tarpeen 2172: ganisaation kyvykkyys. mukaan myös määrärahoja rahaston toimin- 2173: nan rahoittamiseen. 2174: Rahaston toiminta- alueen laajuuden vuoksi Rahaston toiminta rahoitettaisiin ensisijai- 2175: sen resursseja kohdennettaisiin kiinteässä yh- sesti peruspääoman sijoituksista saaduista tuo- 2176: teistyössä muiden julkisin varoin toimivien tie- toista samoin kuin rahoitustoiminnasta saata- 2177: totaidon kehittäjien ja rahoittajien kanssa. vista palautuksista. Rahaston menot olisi tar- 2178: Toiminnan tuloksellisuutta olisi tarkoitus jat- koitus kattaa näistä tuotoista kajoamatta itse 2179: kuvasti arvioida käyttäen hyväksi sekä kansal- rahaston peruspääomaan muutoin kuin poik- 2180: lista että kansainvälistä riippumatonta asian- keustapauksessa hallintoneuvoston luvalla. 2181: tuntemusta. 2182: Rahasto pyrkisi toiminnassaan seuraamaan 2183: myös kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan 1.2.5. Rahaston organisaatio ja hallinto 2184: kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin tavoittei- 2185: densa edistämiseksi. Rahaston organisaatio ehdotetaan järjestet- 2186: Rahaston toimintamuotojen osalta olisi tar- täväksi kolmiportaiseksi, kuten vastaavantyyp- 2187: koituksenmukaista jättää ne yksityiskohtaisesti pisissä yhteisöissä yleensäkin. Organisaatio- 2188: määrittelemätiä itse laissa ja tyytyä toteamaan malli merkitsisi huomattavaa kevennystä ny- 2189: vain niiden päätyypit. Yleishyodyllisissä hank- kyiseen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2190: keissa voisivat tulla kysymykseen rahaston 1967 rahaston organisaatioon verrattuna. 2191: oma rahoitus ja ulkopuolisten toimeksiantajien Uuden rahaston ylintä päätöksentekovaltaa 2192: tai yhteistyökumppaneiden osallistuminen ko- käyttäisi hallintoneuvosto, jonka kokoonpa- 2193: konaan tai osittain rahoitukseen. Rahasto voisi nosta säädettäisiin suoraan laissa. Hallintoneu- 2194: 6 1990 vp. - HE n:o 6 2195: 2196: vostoon kuuluisivat eduskunnan pankkival- allisesti rahastolle, vaan niitä hoidettiin osana 2197: tuusmiehet kokonaisuudessaan, jolloin jäseniä Suomen Pankin arvopaperisalkkua rahaston 2198: ei tarvitsisi nimetä erikseen. lukuun. Vuosina 1971, 1977 ja 1981 perus- 2199: Hallituksen kokoonpano määrättäisiin osit- pääoma kasvatettiin yhteensä 400 miljoonaan 2200: tain suoraan laissa ja sen jäsenten lukumäärä markkaan arvopaperisiirroin Suomen Pankista 2201: ehdotetaan pidettäväksi melko suppeana jous- edellä mainitulla tavalla. Järjestelmä muutet- 2202: tavuuden säilyttämiseksi. Rahaston hallituksen tiin vuonna 1984 siten, että Suomen Pankki 2203: tehtävänä olisi rahaston toiminnan johto. Ra- otti arvopaperit takaisin ja merkitsi taseeseensa 2204: hastolla olisi lisäksi, kuten Suomen itsenäisyy- rahaston pääomaksi mainitun 400 miljoonaa 2205: den juhlavuoden 1967 rahastolla nykyisin, yli- markkaa. Samalla sovittiin 8 prosentin suurui- 2206: asiamies, jonka hallintoneuvosto nimittäisi. sen vuotuisen koron maksamisesta sekä perus- 2207: pääomalle että rahaston Suomen Pankissa ole- 2208: valle shekkitilille. Peruspääoma reaaliarvo on 2209: 1.2. 6. Tilintarkastus ja valvonta rahaston alkuperäiseen tai korotusvuosien pää- 2210: omaan verrattuna alentunut noin 40 prosent- 2211: Uudessa rahastossa olisi tarkoitus järjestää tia. Vuoden 1988 alusta lähtien pääoman vuo- 2212: valvonta pääpiirteissään samalla tavalla kuin tuinen korko on nostettu 10 prosenttiin. 2213: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas- Rahaston säännöt ovat pysyneet muuttumat- 2214: tossa. Tilintarkastuksesta vastaisivat nykyiseen tomina koko sen toiminta-ajan. Sääntöjen mu- 2215: tapaan eduskunnan Suomen Pankkiin valitse- kaan peruspääoma tulee säilyttää vähentymät- 2216: mat tilintarkastajat valtiopäiväjärjestyksen tömänä ja toiminta rahoittaa sen tuotoilla. 2217: 83 §:stä ilmeneväHä tavalla. Valtiontalouden Rahaston tuotot on käytettävä markan arvon, 2218: tarkastusvirasto ei osallistuisi rahaston tarkas- talouskasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen. 2219: tukseen ja valvontaan, koska sen toimivaltaan Säännöissä on myös määritetty toimintatavat, 2220: eivät kuulu eduskunnan vastattavana olevat joilla edellä mainittuja tehtäviä toteutetaan. 2221: rahastot. Rahasto voi teettää itse tutkimuksia ja selvityk- 2222: Rahaston toiminnasta annettaisiin entiseen siä tai rahoittaa muiden toimesta tapahtuvaa 2223: tapaan kertomus eduskunnalle. tutkimustyötä ja tuotannollisen toiminnan ke- 2224: hittämistä. Lisäksi rahasto voi rahoittaa inves- 2225: tointeja silloin, kun kysymyksessä on myöhem- 2226: 2. Nykyinen tilanne ja asian min ehkä laajempaan käyttöön tulevien inno- 2227: valmistelu vaatioiden kokeileminen tai mallien kehittämi- 2228: nen. Rahastolle on säännöissä annettu oikeus 2229: 2.1. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 periä rahoitukseen käyttämänsä varat koko- 2230: rahasto naan tai osittain takaisin. 2231: Ylintä päätöksentekovaltaa rahastossa käyt- 2232: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- tävät eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jotka 2233: hasto on Suomen Pankin omistuksessa ja hal- päättävät tuottojen käytöstä ja annettavasta 2234: linnassa oleva pysyvä erillisrahasto, joka on rahoitustuesta. Pankkivaltuusmiesten tehtävä- 2235: perustettu vuonna 1967 eduskunnan niin sano- nä on myös määrätä selvityksistä ja tilityksistä, 2236: tussa ainoassa käsittelyssä tekemällä päätöksel- jotka koskevat rahoitettuja hankkeita, sekä 2237: lä. Eduskunta vahvisti tuolloin rahaston sään- päättää myönnettyjen varojen takaisin perimi- 2238: nöt, jotka on julkaistu asetuskokoelmassa sestä. Pankkivaltuusmiehet käsittelevät rahas- 2239: (596/67). toa koskevat asiat normaalien kokoustensa 2240: Rahasto ei ole itsenäinen oikeushenkilö, yhteydessä Suomen Pankissa eli noin 9-10 2241: vaan osa Suomen Pankkia. Rahasto ei näin kertaa vuodessa. Rahaston hoitaminen on Suo- 2242: ollen ole oikeustoimikelpoinen, ja muodollinen men Pankin johtokunnan tehtävänä, jonka 2243: vastuu siitä on Suomen Pankilla, eli pankkival- esityksestä myös pankkivaltuusmiesten päätök- 2244: tuusmiehillä ja johtokunnalla. senteko tapahtuu. 2245: Rahaston peruspääomaksi muodostettiin pe- Rahaston hankkeiden ja rahoituspäätösten 2246: rustamisen yhteydessä 100 miljoonaa markkaa, valmistelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vas- 2247: joka koostui vastaavasta arvosta arvopaperei- taa yliasiamiehen johdolla toimiva toimisto. 2248: ta. Peruspääomaa ja arvopapereita ei kuiten- Yliasiamiehelle on delegoitu myös itsenäistä 2249: kaan varsinaisesti tuonoinkaan siirretty tosiasi- toimivaltaa niin sanottujen juoksevien asioiden 2250: 1990 vp. - HE n:o 6 7 2251: 2252: hoitamista varten sekä tiettyyn rajaan asti yltä- vollisuutta ja sen määrä on ollut viime vuosina 2253: vissa rahoituspäätöksissä. Henkilökuntaan vajaat 20 miljoonaa markkaa. 2254: kuuluvat lisäksi asiamies ja kuusi eri alojen Rahasto on saanut lisäksi korkotuloja, jotka 2255: asiantuntijaa sekä toimistohenkilökunta, jotka muodostuvat lähinnä Suomen Pankin maksa- 2256: mukaan lukien rahaston henkilömäärä on ollut masta korosta peruspääomalle ja rahoituso- 2257: noin 20 suurimman osan toiminta-ajasta. maisuudelle. Korkotulojen määrä vuoden 1987 2258: Toimistossa työskentelee tavallisesti myös tilinpäätöksessä oli vajaat 36 miljoonaa mark- 2259: parikymmentä projektihenkilöä. Heidät on kaa ja vuonna 1988 yli 42 miljoonaa markkaa. 2260: kiinnitetty muutamasta kuukaudesta muuta- Edellä mainittujen rahoituskulujen jälkeen 2261: maan vuoteen yltäväksi määräajaksi pankki- nykyisen rahaston kuluista suurimman osuu- 2262: valtuusmiesten hyväksymiin projekteihin. Tä- den muodostavat toimistokulut, joiden määrä 2263: mä järjestely on taannut hyvän joustavuuden vuoden 1987 tilinpäätöksessä oli vajaat 4,9 2264: ja asiantuntemuksen projekteissa. Toimitilat miljoonaa markkaa. 2265: ovat Helsingissä Suomen Pankin omistamissa Suomen Pankin tilintarkastajat vastaavat 2266: tiloissa. sääntöjen mukaan rahaston valvonnasta. Ra- 2267: Rahaston henkilöstö on otettu yksityisoikeu- hasto on ottanut ulkopuolisten projektien val- 2268: delliseen palvelussuhteeseen ja palkkaus- ja vontaan Keskuskauppakamarin hyväksymän 2269: eläkemenot katetaan rahaston omista tuotois- tilintarkastajan. Suomen Pankin tarkastusosas- 2270: ta. to suorittaa käytännössä lisäksi jatkuvaa sisäis- 2271: Rahoitus on jakautunut yleishyödyllisten tä tarkastusta ja antaa siitä vuosittain selon- 2272: tutkimusten ja yrityshankkeiden kesken. Toi- teon Suomen Pankin tilintarkastajille. 2273: minnassa on jatkuvasti kehitetty uusia rahoi- 2274: tusmuotoja, joista monet ovat osoittautuneet 2275: myös laajemmin käyttökelpoisiksi. 2276: Rahaston myöntämät varat ovat olleet reaa- 2.2. Valmisteluvaiheet 2277: liarvoltaan noin nykyisellä 70 miljoonan mar- 2278: kan vuositasolla koko toiminnan ajan. Hank- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet asettivat 2279: keet ovat usein pitkäjänteisiä ja niiden rahoi- marraskuussa 1987 pitämässään kokouksessa 2280: tussopimukset yltävät jopa kymmenen vuoden Suomen Pankin, valtiovarainministeriön sekä 2281: päähän. Tämä korostaa pitkäjänteisen rahoi- kauppa- ja teollisuusministeriön edustajista 2282: tussuunnittelun tarvetta, jonka tarkkuutta toi- koostuvan työryhmän, jonka tehtäväksi annet- 2283: saalta heikentää hankkeiden riskiluonne. tiin valmistella pankkivaltuusmiehille ehdotus 2284: Projektien kokonaismäärä on ollut noin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas- 2285: 1 500. Vuosittain on käynnistynyt noin 70 ton toiminnan kehittämistä koskeviksi toimen- 2286: hanketta ja suoritus- tai seurantavaiheissa on piteiksi. 2287: samalla kertaa useita satoja hankkeita. Työryhmän tuli ehdotusta laatiessaan selvit- 2288: Rahaston henkilökunta on pitkään pysynyt tää, onko rahaston toiminta syytä säilyttää 2289: samansuuruisena. Vuotuiset hallintomenot Suomen Pankin yhteydessä vai onko toiminta 2290: ovat nykyisellään 6 miljoonan markan tasolla. tarkoituksenmukaisimmin järjestettävissä esi- 2291: Hallintomenot ja niin sanottuja yleishyödylli- merkiksi itsenäisen julkisoikeudellisen säätiön 2292: siä hankkeita koskevat maksatukset olivat muodossa muun viranomaisen valvonnassa. 2293: vuonna 1988 yhteensä yli 25 miljoonaa mark- Ehdotuksessa tuli edelleen lähteä siitä, että 2294: kaa. rahaston rooli erilaisten tutkimus- ja kehittä- 2295: Yrityksille myönnettävä rahoitus on ollut mishankkeiden rajoittajana voidaan jatkossa- 2296: niin sanottua ehdollista riskilainaa eli takaisin- kin turvata. 2297: maksu riippuu hankkeen teknisestä ja kaupalli- Työryhmä jätti muistionsa maaliskuussa 2298: sesta onnistumisesta. Yritysrahoitukseen 1988 pankkivaltuusmiehille. Pankkivaltuusmie- 2299: myönnettyjen lainojen yhteismäärä vaihtelee het puolestaan lähettivät kesäkuussa 1988 kir- 2300: vuosittain ja on ollut viime vuosina noin 40- jelmän valtiovarainministeriölle, jossa esitettiin 2301: 50 miljoonaa markkaa vuosittain. Takaisin- ryhtymistä toimenpiteisiin työryhmän muistion 2302: maksujen määrä vaihtelee myös, vuonna 1988 pohjalta. Pankkivaltuusmiehet katsoivat uuden 2303: se on ollut noin 20 miljoonaa markkaa. Muu rahaston paremmin soveltuvan valtiovarainmi- 2304: kuin yritysrahoitus muodostuu yleishyödylli- nisteriön kuin kauppa- ja teollisuusministeriön 2305: sestä rahoitustuesta ilman takaisinmaksuvel- hallinnonalaan. 2306: 8 1990 vp. - HE n:o 6 2307: 2308: Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova- tuttamisesta siirrettäisiin valtiolle, joka vo1s1 2309: rainministeriössä virkatyönä ja se perustuu osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa määrä- 2310: työryhmän esittämään ehdotukseen. Valmiste- rahoja tämän ohella myös käyttömenojen kat- 2311: luvaiheessa ministeriö on pyytänyt lausunnon tamiseen. 2312: Eduskunnan pankkivaltuusmiehiltä, kauppa- Rahaston perustamisen yhteydessä siirtyisi- 2313: ja teollisuusministeriöltä, oikeusministeriöltä, vät myös muut Suomen Pankilla olevat nykyi- 2314: Suomen Pankilta ja Suomen itsenäisyyden juh- seen rahastoon liittyvät oikeudet ja velvoitteet 2315: lavuoden 1967 rahastolta. uudelle rahastolle. 2316: Nykyisellä rahastolla on voimassa olevia vie- 2317: lä täyttämättömiä sitoumuksia yrityksille tai 2318: 3. Esityksen organisatoriset ja yleishyödyllisiin hankkeisiin noin 120 miljoo- 2319: h en kil ö s t ö vaikutukset naa markkaa. Vastuu edellä mainituista sitou- 2320: muksista siirtyisi uudelle rahastolle sen perus- 2321: Esityksen mukaan perustettava itsenäinen tamisen yhteydessä senhetkisten velvoitteiden 2322: julkisoikeudellinen rahasto olisi valtiopäiväjär- määräisenä. Näiden velvotteiden määrää ei 2323: jestyksen 83 §:n mukainen eduskunnan vastat- voida vielä tarkoin ennakoida. Sama koskee 2324: tavana oleva rahasto, joka ei kuuluisi valtion rahaston antamia takuusitoumuksia, määräl- 2325: budjetti- ja kassatalouden piiriin. Rahasto hoi- tään noin 27 miljoonaa markkaa, joista kaikki 2326: taisi varallisuuttaan ja kassatalouttaan itsenäi- eivät kuitenkaan tule maksettaviksi. 2327: sesti sekä erillään valtiontalouden tarkastusjär- Tilastojen mukaan yli 25 prosenttia nykyisen 2328: jestelmästä. rahaston rahoituksesta on myönnetty ilman 2329: Rahaston hallintoelinten, hallintoneuvoston palautusvelvollisuutta. Tämä osuus on noussut 2330: ja hallituksen, kokoonpanosta säädettäisiin yli 30 prosenttiin vuosina 1987-88. Koska 2331: suoraan laissa. Rahaston juoksevista hallinto- lakiesityksessä avustusluontoisten rahoitus- 2332: tehtävistä vastaavan yliasiamiehen valinta olisi muotojen osuus korostuu, voidaan olettaa, 2333: hallintoneuvoston tehtävänä. Hallitus ja yli- että niiden rahoituskohteiden osuus, joihin ei 2334: asiamies valtuuksiensa puitteissa ottaisi muun liity palautusvelvollisuutta, kasvaa tulevaisuu- 2335: henkilöstön rahaston palvelukseen yksityisoi- dessa. Peruspääoman tuotosta ohjautuu jo nyt 2336: keudelliseen työsuhteeseen. Rahaston nykyinen puolet avustusmuotoisiin käyttötarkoituksiin. 2337: henkilökunta siirtyisi uuden rahaston perus- Uuden rahaston tuottoja käytettäisiin esityk- 2338: tamisen yhteydessä uuden rahaston palveluk- sen mukaan hyvin riskipitoisiin, yritysten ke- 2339: seen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, hittämiseen liittyviin projekteihin, uusien ra- 2340: joihin sovellettaisiin entisiä palvelussuhteen eh- hoitusmuotojen kehittämiseen, PKT-yritysten 2341: toja ja palkkaetuja. Nykyisen rahaston toimis- käynnistämiseen, innovaatiotuotteiden markki- 2342: tossa työskentelee noin 20 henkilöä, joiden nointiin sekä kansainvälisen yhteistyöverkos- 2343: palkkakustannukset olivat vuonna 1988 run- ton rakentamiseen. Vaikkakin pitkällä aikavä- 2344: saat kolme miljoonaa markkaa. Rahaston pro- lillä pidettäisiin tavoitteena yrityssektorin toi- 2345: jekteissa työskentelee muutaman pysyvässä minnallisen osuuden tasapainottamista talou- 2346: työsuhteessa olevan henkilön lisäksi määräai- dellisesti, uusien toimintojen käynnistämiseen 2347: kaisessa työsuhteessa olevaa projektihenkilö- liittyvä riskinotto joudutaan ottamaan huo- 2348: kuntaa. Projektihenkilökunnan palkkakustan- mioon rahaston resurssien mitoituksessa. 2349: nukset olivat vuonna 1988 noin 3,5 miljoonaa 2350: markkaa. 2351: Rahaston aseman muutos ei edellyttäisi hen- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 2352: kilöstön lisäystä valtionhallintoon. seikkoja 2353: 2354: Jotta rahaston nykyinen verotuksellinen ase- 2355: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ma voitaisiin säilyttää, tulisi perustettavan ra- 2356: tukset haston olla vapaa tulo- ja varallisuusverosta 2357: kuten nykyinenkin rahasto. Myös leimavero- 2358: Ehdotuksen mukaan Suomen Pankista siir- tuksen osalta rahaston verotuksellinen asema 2359: tyisi perustettavalle rahastolle sen peruspääo- tulisi säilyttää, mikä edellyttää leimaverolakiin 2360: maksi nykyisen rahaston peruspääoma 400 mil- (662/43) tehtävää lisäystä. Hallituksen esityk- 2361: joonaa markkaa. Vastuu peruspääoman kar- set näistä annettaisiin erikseen. 2362: 1990 vp. - HE n:o 6 9 2363: 2364: 2365: 2366: 2367: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 2368: 2369: 2370: 1. Lakiehdotuksen perustelut vostossa kuuluu valtiovarainministeriön tehtä- 2371: viin. 2372: Luku. Yleiset säännökset 2 §. Pykälässä on määritetty rahaston yleis- 2373: tavoitteeksi Suomen vakaan ja tasapainoisen 2374: 1 §. Pykälän mukaan nykyinen Suomen kehityksen, talouden määrällisen ja laadullisen 2375: Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suo- kasvun sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja 2376: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto yhteistyön edistäminen. Rahaston tulee kiinnit- 2377: muutetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto tää erityistä huomiota sellaisten hankkeiden 2378: -nimiseksi rahastoksi. Rahasto irroitetaan Suo- käynnistämiseen ja toteuttamiseen, jotka vai- 2379: men Pankista ja se saa itsenäisen oikeushenki- kuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä 2380: lön aseman. tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen 2381: tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tule- 2382: Pykälän toisen momentin mukaan ra?asto vaisuuden kehitysvaihtoehtoja. 2383: on valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä tarkoitettu 2384: Rahaston tavoitteet on määritetty lainkoh- 2385: eduskunnan vastattavana oleva rahasto. Tällä dassa väljästi, joten rahaston toiminta-alue 2386: tarkoitetaan sitä, että eduskunta osallistuu ra- muodostuisi muodollisista rajoitteista vapaana 2387: haston toimintaan valitsemiensa eduskunnan varsin laajaksi. Toisaalta tavoitteista kuitenkin 2388: pankkivaltuusmiesten välityksellä ja että edus- ilmenee selvästi rahaston roolin keskittyminen 2389: kunta vastaa viime kädessä siitä, että rahaston 2390: yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittä- 2391: toiminnalle osoitetaan riittävät rahoitukselliset viin, laajoihin ja yleishyödyllisiin hankkeisiin, 2392: edellytykset. Momentin sanamuoto ~y?s ko: jotka rahastolle muista rahoitusjärjestelmistä 2393: rostaa sitä seikkaa, että rahaston tmmmta ei 2394: poiketen luontevasti soveltuvat. 2395: kuulu valtioneuvoston ja sen ministeriöiden Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen to- 2396: toimivallan piiriin, vaan on eduskunnan alai- teutusta ja rahoitusta hoitaa moni organisaa- 2397: suudessa. Rahasto on itsenäinen julkisoikeu- tio kuten valtion teknillinen tutkimuskeskus ja 2398: dellinen oikeushenkilö, jonka kelpoisuutta teknologian kehittämiskeskus. Päällekkäistut- 2399: hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia raja- kimuksen, yhteensovitusongelmien ja voimava- 2400: taan laissa vain tarpeellisin osin. rojen tuhlauksen välttämiseksi rahaston tulee 2401: Koska rahasto on valtiopäiväjärjestyksen olla yhteydessä muihin julkisin varoin toimi- 2402: 83 §:ssä tarkoitettu rahasto, soveltuvat sano- viin tietotaidon kehittäjiin ja rahoittajiin. 2403: tun perustuslain säännökset eduskunn~n pa~k 3 §. Pykälässä on esitetty edellisessä pykäläs- 2404: kivaltuusmiehistä ja eduskunnan valitsemista sä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa 2405: tilintarkastajista rahaston hallinnon valvon- käytettävät toimintatavat. 2406: taan sekä rahaston tilintarkastuksen järjestä- Pykälän 1)-kohdan mukaan rahaston tehtä- 2407: miseen. Samasta syystä sovelletaan valtiopäivä- vänä on nykyiseen tapaan tehdä itse tai teettää 2408: järjestyksen 50 §:n säännöksiä ra~~ston ~si?ita ulkopuolisilla, esimerkiksi korkeakouluilla tai 2409: käsiteltäessä eduskunnassa. Vumemaimtun muilla tutkimuslaitoksilla, tutkimuksia ja selvi- 2410: säännöksen mukaan pankkivaliokunnan tehtä- tyksiä. Kysymys ei ole niinkään ki.lpaileva~ta 2411: vänä on tutkia rahaston tila ja hoito sekä antaa tutkimus- ja selvitystyöstä, vaan lähmnä laaJa- 2412: tästä kertomus eduskunnalle. alaisista ja yleishyödyllisistä hankkeista, jotka 2413: Koska nykyisen rahaston toiminnassa on luontevasti soveltuvat rahaston rooliin ja sen 2414: vakiintuneesti käytetty rahastosta nimitystä voimavaroihin. 2415: Sitra, jatketaan käytäntöä uudenkin rahaston Rahasto voi pykälän 2)-kohdan mukaan 2416: toiminnassa. myöntää erilaisiin tutkimus- ja kehittämis- 2417: Pykälän kolmannen momentin mukaan ra- hankkeisiin lainoja ja muuntyyppistä riskira- 2418: hastoa koskevien asioiden käsittely valtioneu- hoitusta. Rahasto oikeutetaan myös nykyiseen 2419: 2 391291R 2420: 10 1990 vp. - HE n:o 6 2421: 2422: tapaan määräämään niiden takaisinmaksun eh- omistajana myös antamalla tarvittaessa liik- 2423: dolliseksi määrättyjen hallintoneuvoston lain keenjohdollista panostusta. 2424: 9 §:n 1 momentin 2)-kohdan nojalla vahvista- Rahaston tehtävänä on paitsi itse harjoittaa 2425: mista yleisohjeista ilmenevien periaatteiden riskirahoitusta myös kehittää ja kokeilla Suo- 2426: mukaisesti. Lainat ehdollisella takaisinmaksul- men oloihin sopivia erilaisia riskirahoitusmuo- 2427: la tulevat erityisesti kysymykseen uusien tuot- toja muille rahoittajille ja uusia rahoitusväli- 2428: teiden ja prosessien sekä tuotannollisen toimin- neitä, esimerkiksi erilaisia laina- ja rojaltimuo- 2429: nan kehittämisessä yrityksissä. Näissä tapauk- toja. 2430: sissa ei voida varmuudella etukäteen ennakoida 2431: hankkeiden liiketaloudellista kannattavuutta, 2432: jolloin takaisinmaksuedellytyksetkin todetaan 2 Luku. Talous 2433: vasta hankkeen toteutumisen kestäessä. Hank- 2434: keen onoistuessa yritys maksaa rahoituksen 4 §. Jotta rahaston varallisuus ja siten sen 2435: takaisin rahoitussopimuksessa määriteltyjen toimintaedellytykset voidaan turvata, on rahas- 2436: ehtojen mukaisesti. tolle muodostettava peruspääoma. Peruspääo- 2437: Rahastolle on pykälän 3)-kohdassa varattu man turvaamiseksi säännöksessä annettaan 2438: mahdollisuus myöntää myös avustuksia eli ra- määräys sen sijoittamisesta turvallisella ja tuot- 2439: hoitusta ilman takaisinmaksuvelvollisuutta lä- tavalla tavalla. Peruspääoman erityisluonnetta 2440: hinnä laajoihin yhteiskuntaa ja elinkeinoelä- ilmentää myös, että se tulisi säilyttää koske- 2441: mää hyödyttäviin toimeksiantoprojekteihin, mattomana ja sitä olisi mahdollisuus käyttää 2442: joita suorittavat etupäässä korkeakoulut, tutki- vain 5 §:n 2 momentissa säädetyllä edellytyk- 2443: muslaitokset sekä yritykset. Rahasto voi lisäksi sellä. 2444: myöntää avustuksia esimerkiksi sellaisille yleis- Velvollisuudella sijoittaa peruspääoma tur- 2445: hyödyllisille yhteisöille, jotka panostavat omal- vallisella ja tuottavalla tavalla tarkoitetaan si- 2446: la alueellaan samoihin tavoitteisiin, jotka on tä, että luonteeltaan julkisen varallisuuden ar- 2447: tässä laissa annettu rahastolle. von säilyttämiseen joudutaan kiinnittämään 2448: Mahdollisuus myöntää takauksia ja takuita erityistä huomiota. Sen vuoksi on haluttu en- 2449: nakolta estää mahdollisuus sellaisiin riskisijoi- 2450: on tavanomaista rahoitustoiminnassa mukana 2451: tuksiin, jotka lyhyen aikavälin mahdollisesta 2452: oleville yhteisöille ja laitoksille. Asiasta on 2453: hyvästä tuotosta huolimatta saattavat todennä- 2454: kuitenkin selvyyden vuoksi haluttu ottaa ni- 2455: menomainen säännös pykälän 4)-kohtaan. köisesti ajan mittaan osoittautua tappiollisiksi 2456: ja siten aiheuttaa rahastolle taloudellisia mene- 2457: Pykälän 5)-kohdassa on rahastolle mahdol- tyksiä ja edelleen tarvetta valtiovallan anta- 2458: listettu sellainen toiminta, jonka joustavaa ja maan lisärahoitukseen. Rahaston toiminnan 2459: vapaata käyttämistä ovat aikaisemmin rajoitta- kannalta on myös merkityksellistä, että se voi 2460: neet muodolliset syyt. Rahastolla on vastedes osoittaa varallisuusperustansa olevan vakaa. 2461: oikeus paitsi osallistua erilaisiin yhteistyöhank- Säännöksessä ei ole syytä tarkemmin määrit- 2462: keisiin myös omistaa osakkeita ja osuuksia tää sallittavia sijoitustapoja, vaan niiden on 2463: yrityksissä. Säännöksen tarkoituksena on se, tarkoitettu muotoutuvan sen mukaan, mitä 2464: että rahaston hyödylliseksi katsottava toiminta vakiintuneesti yleisen käsityksen mukaan pide- 2465: ei ole riippuvainen siitä, missä oikeudellisessa tään turvallisina ja tuottavina sijoitustapoina. 2466: muodossa rahasto osallistuu rahoitettavan yri- Lakiehdotuksen 9 §:n 1 momentin 2)-kohdan 2467: tyksen toimintaan. mukaan rahaston hallintoneuvosto vahvistaa 2468: Oikeus omistaa osakkeita ja osuuksia yrityk- yleiset ohjeet rahaston sijoitustoiminnasta, mi- 2469: sissä liittyy erityisesti sellaisiin uuden liiketoi- kä mahdollistaa tarkemmat määräykset sallit- 2470: minnan käynnistämistä ja nopeaa kasvua edis- tavista sijoituskohteista. Turvallisia ja samalla 2471: täviin riskisijoitusmuotoihin, esimerkiksi niin tuottavia sijoituskohteita voisivat olla kiinteän 2472: sanottuun venture capital -rahoitukseen, jotka omaisuuden lisäksi sijoitukset, joihin liittyy 2473: ovat Suomessa vielä harvinaisia. Tällaiset riski- pankkitoiminnassa yleisesti hyväksytty vakuus 2474: sijoitukset edellyttävät tavallisesti sitä, että ra- ja arvopapereista esimerkiksi Helsingin Arvo- 2475: hoittaja omistaa asianomaisen yrityksen osak- paperipörssissä noteeratut kotimaiset osakkeet 2476: keita tai muita osuuksia. Sijoitusten tuotto ja joukkovelkakirjat tai muut luotettavalla ta- 2477: puolestaan riippuu yrityksen menestymisestä. valla noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvo- 2478: Rahasto osallistuu yritysten toimintaan paitsi paperit. 2479: 1990 vp. - HE n:o 6 11 2480: 2481: 5 §. Säännöksen mukaan rahaston toiminta keudet tarkoittavat etupäässä rahaston käytän- 2482: on tarkoitus rahoittaa edellä 4 §:ssä määrätyin nön toiminnan järjestämistä kuten toimitilo- 2483: tavoin peruspääomasta ja rahoitustoiminnasta jen, puhelinliittymien ja muiden vastaavien 2484: saaduilla tuotoilla. Viimeksimainitulla tarkoi- hankkimista koskevia omistuksia. 2485: tetaan rahaston sellaisia rahoitusmuotoja, joi- 2486: hin liittyy erityyppisiä palautusmuotoja, esi- 3 Luku. Hallinto 2487: merkiksi rahoituspääoman takaisinmaksuja 2488: kokonaan tai osittain, riskisijoitusten realisoin- 8 §. Pykälässä määritetään rahaston hallin- 2489: tia, pääomalle maksettavia korkoja, rojalteja toelimet, joita ovat hallintoneuvosto, hallitus 2490: ja muita vastaavia korvauksia. ja yliasiamies. 2491: Pykälän 2 momentin mukaan peruspääoma Pykälän 2 momentin mukaan rahaston ylim- 2492: on säilytettävä siten koskemattomana, että sitä paan hallintoelimeen, hallintoneuvostoon, 2493: ei saada käyttää rahoitustoimintaan tai muiden kuuluvat eduskunnan pankkivaltuusmiehet. 2494: maksuvelvoitteiden kattamiseen. Viimeksimai- Pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja toimii sa- 2495: nitun osalta on säädetty poikkeus vain sellaisen malla hallintoneuvoston puheenjohtajana. 2496: tilanteen osalta, jossa rahaston varallisuus on Hallintoneuvoston toimikausi on valtiopäivä- 2497: vähentynyt niin paljon, että maksuvelvoitteita järjestyksen 83 §:n nojalla sama kuin eduskun- 2498: ei voida hoitaa muutoin kuin kajoamaila pe- nan pankkivaltuusmiehillä eli eduskunnan vaa- 2499: ruspääomaan. likauden pituinen. Valtiovarainministeriö mää- 2500: Pykälän 3 momenttiin on selvyyden vuoksi rää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot. 2501: otettu säännös siitä, että rahastolla on oikeus 9 §. Pykälässä säännellään hallintoneuvos- 2502: ottaa lainaa maksuvalmiutensa hoitamiseksi. ton tehtävät. Hallintoneuvoston yleistehtävänä 2503: Lainan ottaminen tulee kysymykseen lähinnä on valvoa rahaston hallintoa ja päättää toimin- 2504: vain juoksevan toiminnan rahoittamiseen ja nan periaatteista. Tämän lisäksi hallintoneu- 2505: likviditeetin turvaamiseen näissä yhteyksissä. vosto muun muassa vahvistaa rahaston tilin- 2506: Sen sijaan rahoitustoiminnan rahoittaminen päätöksen sekä vuotuisen ja keskipitkän aika- 2507: esimerkiksi pitkäaikaisilla lainoilla ei tämän välin talous- ja toimintasuunnitelman, päättää 2508: säännöksen mukaan tule kysymykseen. hallituksen jäsenten ja yliasiamiehen vastuuva- 2509: 6 §. Rahaston peruspääoman tuotto käyte- paudesta sekä lähettää kertomuksen rahaston 2510: tään rahaston toiminnan rahoittamiseen eikä toiminnasta eduskunnalle. Hallintoneuvosto 2511: sitä rahastoida peruspääoman reaaliarvon yllä- valitsee hallituksen puheenjohtajan ja hallituk- 2512: pitämiseen. Rahaston peruspääoman reaaliar- sen jäsenet sekä ottaa rahaston palvelukseen 2513: vo saattaa ajan mittaan alentua siinä määrin, yliasiamiehen. Hallintoneuvoston asiana on 2514: että rahaston toiminnan kehittäminen joutuu vahvistaa rahaston rahoitus- ja sijoitustoimin- 2515: uhanalaiseksi. Rahaston toimintaedellytysten taa koskevat yleiset ohjeet. Samoin hallinto- 2516: turvaamiseksi on pykälässä säädetty mahdolli- neuvosto voi työjärjestyksessä vahvistaa mää- 2517: suudesta kartuttaa peruspääomaa ottamalla si- räykset muun muassa siitä, miten hallituksen 2518: tä varten erityinen määräraha valtion tulo- ja ja yliasiamiehen välinen työnjako järjestetään, 2519: menoarvioon. kenellä on oikeus kirjoittaa rahaston nimi tai 2520: Tarkoituksenmukaisena on myös pidetty, et- toimia muutoin rahaston puolesta sitovasti. 2521: tä valtiovalta voi osallistua rahaston toiminnan Hallintoneuvosto käsittelee myös muut kuin 2522: tukemiseen peruspääoman korotuksien lisäksi pykälässä luetellut hallituksen esittämät asiat. 2523: myös 3 §:ssä mainittujen rahaston tavoitteiden 10 §. Pykälä koskee rahaston hallituksen 2524: toteuttamisen rahoittamisella. Koska rahaston kokoonpanoa. Hallitukseen kuuluu kuusi hal- 2525: itsensä tulee 5 §:n mukaan ensisijaisesti rahoit- lintoneuvoston nimittämää jäsentä, joista yksi 2526: taa oma toimintansa, ei valtiovallan osallistu- on rahaston yliasiamies. Valtiovarainministe- 2527: minen jälleenrahoitukseen voi olla säännönmu- riö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetus- 2528: kaista ja jatkuvaa, vaan lisärahoituksen tarve ministeriö ovat suoraan lain nojalla edustettui- 2529: joudutaan harkitsemaan kussakin tapauksessa na hallituksessa. 2530: erikseen valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan hallituk- 2531: yhteydessä. sen tehtävänä on rahaston toiminnan johto. 2532: 7 §. Rahastolla on oikeus omistaa toimintan- Hallituksen toimivallan piiriin kuuluu kaikki 2533: sa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita rahaston päätöksenteko ja hallinto, jota ei ole 2534: ja osuuksia. Sanotut omistukseen liittyvät oi- laissa pidätetty hallintoneuvostolle tai kuulu 2535: 12 1990 vp. - HE n:o 6 2536: 2537: yliasiamiehen toimivaltaan. Hallitus päättää tuskertomus sekä tarkastuskertomuksen sisäl- 2538: yksittäisistä hankkeista sekä myös käytettävistä töä. 2539: toiminta-, sijoitus- ja rahoitusmuodoista lain 17 §. Pykälän 1 momentin mukaan hallinto- 2540: määräysten ja hallintoneuvoston antamien oh- neuvoston ja hallituksen jäsenen, yliasiamiehen 2541: jeiden sekä työjärjestyksen puitteissa. Hallitus sekä muun toimihenkilön on pidettävä salassa, 2542: ja sen antamien valtuuksien puitteissa yliasia- mitä hän on tehtävässään saanut tietää rahas- 2543: mies ottaa myös tarvittavan henkilöstön rahas- ton asiakkaan tai jonkun muun taloudellisesta 2544: ton palvelukseen ja määrää sen palvelussuh- asemasta, yksityisestä olosuhteesta taikka liike- 2545: teen ehdot. Henkilöstö on yksityisoikeudelli- tai ammattisalaisuudesta. Salassapitovelvolli- 2546: sessa työsuhteessa. suus säilyy myös sen jälkeen, kun asiakassuhde 2547: Pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään halli- tai säännöksessä mainitun henkilön suhde ra- 2548: tuksen päätösvaltaisuudesta ja toimikaudesta. hastoon on lakannut. 2549: 12 §. Rahastolla on hallintoneuvoston nimit- Pykälän 2 momentti sisältää rangaistussään- 2550: tämä yliasiamies. Yliasiamies toimii rahaston nöksen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. 2551: hallituksessa ja hoitaa rahaston hallintoa sekä 18 §. Koska salassapitovelvollisuusrikoksen 2552: kehittää rahaston toimintaa hallintoneuvoston osalta asianosaisen etu saattaa vaatia rikospro- 2553: ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sessin ja siihen liittyvän julkisuuden välttämis- 2554: mukaisesti. Yliasiamiehen tehtäviin kuuluu tä, pykälässä säädetään virallisen syyttäjän 2555: muun muassa rahoitustoiminnan johtaminen syytteeseenpano-oikeutta rajoitettavaksi. Pykä- 2556: ja valvominen käytännössä ja rahaston puoles- län mukaan syytettä 17 §:n 2 momentissa tar- 2557: ta toimiminen sekä ylempien hallintoelinten koitetusta rikoksesta ei saa ilman asianomaisen 2558: päätösten täytäntöönpano. ilmoitusta nostaa, jos teolla on loukattu aino- 2559: 13 §. Pykälässä asetetaan rahastolle velvolli- astaan yksityistä etua. 2560: suus laatia työjärjestys. Yksityiskohtaiset mää- 19 §. Hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä 2561: räykset rahaston hallituksen ja henkilöstön säädetään virkamiehen esteellisyysperusteet. 2562: toimivallasta ja tehtävistä on tarkoituksenmu- Saman lain 11 §:n mukaan esteellisenä ei saa 2563: kaisempaa antaa työjärjestyksessä kuin sään- käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, 2564: nellä ne laissa. paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei 2565: voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei 2566: voida lykätä. Suomen itsenäisyyden juhlara- 2567: 4 Luku. Erinäiset säännökset hasto on julkisoikeudellinen rahasto, joka har- 2568: joittaa laaja-alaista rahoitustoimintaa eri koh- 2569: 14 §. Vaikka Suomen itsenäisyyden juhlara- deryhmille yhteiskunnassa. Tämän vuoksi on 2570: hasto on julkisoikeudellinen rahasto, on perus- tarkoituksenmukaista, että myös rahaston toi- 2571: teltua säätää rahaston toiminnan luonne huo- mihenkilöihin sovelletaan mitä hallintomenet- 2572: mioon ottaen sen kirjanpidossa soveltuvin osin telylaissa on säädetty virkamiehen esteellisyys- 2573: noudatettavaksi kirjanpitolakia. Tämä antaa perusteista ja esteellisyyden vaikutuksesta. 2574: selkeät puitteet rahaston kirjausmenettelylle ja 20 §. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on 2575: tilinpäätöksille sekä korostaa rahaston asemaa eduskunnan vaikutusvallan piirissä. Rahaston 2576: tuloskehityksestään vastuullisena rahastona. kuitenkin varsin itsenäistä oikeudellista asemaa 2577: Pykälän 2 momentissa säädetään rahaston tehostaa pykälään sisältyvä säännös siitä, että 2578: tilikaudeksi kalenterivuosi. rahasto itse on asianosaisena tuomioistuimessa 2579: 15 §. Eduskunnan valitsijamiesten Suomen sekä valvoo etuaan eri viranomaisissa. 2580: Pankin ja eduskunnan vastattavana olevien 21 §. Samasta syystä kuin 20 §:n perusteluis- 2581: rahastojen tilien tarkastusta varten valitsemat sa on todettu, pykälässä säädetään, että rahas- 2582: tilintarkastajat suorittavat rahaston tilintarkas- to voi toimia itsenäisesti rahoituksensa takai- 2583: tuksen. Hallintoneuvosto päättää rahaston si- sinperinnässä ja siihen liittyvissä järjestelyissä. 2584: säisestä tarkastuksesta. 22 §. Rahastolle mahdollistetaan lailla varsin 2585: 16 §.Pykälän 1 momentti asettaa määräajan laaja toiminta-alue. Rahasto voi myös varsinai- 2586: tilintarkastuksen suorittamiselle. Tilintarkastus sen toimintansa yhteydessä tuottaa asiakkail- 2587: suoritetaan vuosittain tilivuotta seuraavan leen erilaisia, esimerkiksi tietotekniikkaan liit- 2588: maaliskuun loppuun mennessä. tyviä oheispalveluja. Tämän vuoksi on lakiin 2589: Pykälän 2 momentti koskee tilintarkastajien sisällytetty myös säännös, jonka mukaan muis- 2590: velvollisuutta antaa hallintoneuvostolle tarkas- ta kuin 3 §:ään luettavista rahaston tuottamis- 2591: 1990 vp. - HE n:o 6 13 2592: 2593: ta palveluksista tai tavaroista perittäviin mak- rahastolle. Uusi rahasto vastaa myös vanhan 2594: suihin sovelletaan valtion maksuperustelakia rahaston veloista ja muista velvoitteista. 2595: (980173). 25 §. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2596: 1967 rahaston henkilökunta siirtyy uuden ra- 2597: haston palvelukseen. Henkilökunta siirtyy ra- 2598: 5 Luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset haston palvelukseen niin sanottuina vanhoina 2599: työntekijöinä. Henkilöstöön sovelletaan enti- 2600: 23 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök- sen palvelussuhteen ehtoja ja palkkaetuja. 2601: sen. Pykälän 2 momentin mukaan ennen lain 2602: 24 §. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin 2603: 1967 rahaston Suomen Pankin taseeseen mer- sen täytäntöön panemiseksi. 2604: kitty pääoma, eli vanhan rahaston peruspääo- 2605: ma, siirtyy uudelle rahastolle sen peruspääo- 2606: maksi. 2. Voimaantulo 2607: Uusi rahasto jatkaa sellaisenaan vanhan ra- 2608: haston toimintaa. Tämän vuoksi pykälässä Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2609: säädetään, että Suomen itsenäisyyden juhla- 1991 alusta. 2610: vuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden ti- 2611: linpäätöksen mukaiset varat sekä sille kuuluvat Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 2612: muut saamiset ja oikeudet siirtyvät uudelle kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 2613: 14 1990 vp. - HE n:o 6 2614: 2615: Laki 2616: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 2617: 2618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2619: 2620: 1 Luku 5§ 2621: Yleiset säännökset Rahaston toiminta rahoitetaan peruspaao- 2622: masta ja rahoitustoiminnasta saaduilla tuotoil- 2623: 1§ la. 2624: Eduskunnan päätöksellä perustettu Suomen Peruspääomaa voidaan käyttää rahaston 2625: Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suo- maksuvelvoitteiden kattamiseen ainoastaan, 2626: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, jos rahaston muut varat eivät siihen riitä. 2627: jonka säännöt on 21 päivänä joulukuuta 1967 Rahasto saa ottaa lainaa maksuvalmiutensa 2628: annetulla valtioneuvoston päätöksellä julkaistu hoitamiseksi. 2629: asetuskokoelmassa (596/67), muutetaan tällä 2630: lailla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto -nimi- 6§ 2631: seksi rahastoksi, josta käytetään jäljempänä Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa 2632: nimitystä rahasto. määräraha rahaston peruspääoman kartutta- 2633: Rahasto, joka on valtiopäiväjärjestyksen miseen. Määräraha voidaan ottaa myös 3 §:ssä 2634: 83 §:ssä tarkoitettu eduskunnan vastattavana tarkoitetun toiminnan rahoittamiseen. 2635: oleva rahasto, saa käyttää toiminnassaan nimi- 2636: tystä Sitra. 7 § 2637: Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtio- Rahasto saa omistaa toimintansa kannalta 2638: neuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle. tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia. 2639: 2§ 2640: Rahaston tavoitteena on edistää Suomen 3 Luku 2641: vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden 2642: määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansain- Hallinto 2643: välistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla 8§ 2644: erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamisek- Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvos- 2645: si, jotka vaikuttavat kansantalouden voimava- to, hallitus ja yliasiamies. 2646: rojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan 2647: koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka kulloinkin asettamat valtiopäiväjärjestyksen 2648: selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. 83 §:ssä tarkoitetut pankkivaltuusmiehet. Hal- 2649: lintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankki- 2650: 3§ valtuusmiesten puheenjohtaja ja varapuheen- 2651: Tavoitteensa toteuttamiseksi rahasto voi: johtajana pankkivaltuusmiesten varapuheen- 2652: 1) tehdä ja teettää tutkimuksia ja selvityksiä; johtaja. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot 2653: 2) myöntää lainoja ja muuta rahoitusta, määrää valtiovarainministeriö. 2654: joiden takaisinmaksu voidaan määrätä ehdolli- 2655: seksi; 2656: 3) myöntää avustuksia; 9§ 2657: 4) myöntää takauksia ja takuita; sekä Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa ra- 2658: 5) osallistua yhteistyöhankkeisiin sekä omis- haston hallintoa ja päättää toiminnan periaat- 2659: taa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. teista. Hallintoneuvoston on erityisesti: 2660: 1) valittava ja vapautettava hallituksen pu- 2661: heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäse- 2662: 2 Luku net sekä yliasiamies sekä määrättävä heidän 2663: Talous palkkionsa ja palkkaetunsa; 2664: 2) vahvistettava rahaston rahoitustoimintaa 2665: 4§ ja sijoitustoimintaa koskevat yleiset ohjeet; 2666: Rahastolla on peruspääoma, joka on sijoi- 3) vahvistettava rahaston vuotuinen talous- 2667: tettava turvallisella ja tuottavalla tavalla. ja toimintasuunnitelma sekä työjärjestys; 2668: 1990 vp. - HE n:o 6 15 2669: 2670: 4) vahvistettava vuosittain talous- ja toimin- 15 § 2671: tasuunnitelma seuraavalle kuudelle vuodelle; Rahaston hallinnon ja tilien tarkastamista 2672: 5) tehtävä tarvittaessa esitys 6 §:ssä tarkoite- varten valittavista tilintarkastajista on säädetty 2673: tusta määrärahasta ja päätettävä 5 §:n 2 mo- valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä. 2674: mentissa tarkoitetusta peruspääoman käytöstä; 2675: 6) päätettävä tavasta, jolla rahaston hoidon 2676: ja toiminnan sisäinen tarkastus järjestetään; 16 § 2677: 7) vahvistettava rahaston tuloslaskelma ja Rahaston tilintarkastus suoritetaan vuosit- 2678: tase; tain tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun 2679: 8) päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen mennessä. 2680: jäsenille ja yliasiamiehelle; Tilintarkastajien tulee antaa hallintoneuvos- 2681: 9) annettava vuosittain kertomus rahaston tolle kirjallinen tarkastuskertomus, joka sisäl- 2682: toiminnasta eduskunnalle; sekä tää lausunnot tuloslaskelman ja taseen vahvis- 2683: 10) käsiteltävä muut hallituksen esittämät tamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä 2684: asiat. ehdotuksesta rahaston tulosta koskeviksi toi- 2685: menpiteiksi ja mahdolliset muistutukset, jotka 2686: 10§ saattavat vaikuttaa tuloslaskelman ja taseen 2687: Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Valtiova- vahvistamiseen sekä vastuuvapauden myöntä- 2688: rainministeriön, kauppa- ja teollisuusministe- miseen. 2689: riön sekä opetusministeriön tulee olla edustet- 2690: tuina hallituksessa. Yliasiamies on hallituksen 17 § 2691: jäsen. Joka rahaston hallintoneuvoston tai halli- 2692: 11§ tuksen jäsenenä, yliasiamiehenä tai muuna toi- 2693: Hallituksen tehtävänä on rahaston toimin- mihenkilönä on saanut tietää rahaston asiak- 2694: nan johto. kaan tai muun henkilön taloudellista asemaa 2695: Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai vara- tai yksityistä olosuhdetta koskevan seikan tai 2696: puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätös- liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen 2697: valtainen kokouksen puheenjohtajan ja kah- pitämään sen salassa, mikäli sitä ei ole säädetty 2698: den muun jäsenen ollessa saapuvilla. Asiat tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty il- 2699: ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöl- maistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolo- 2700: Iä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheen- velvollisuus on säädetty, anna suostumustaan 2701: johtajan ääni. sen ilmaisemiseen. 2702: Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassa- 2703: pitovelvollisuuden, on tuomittava Suomen itse- 2704: 12 § näisyyden juhlarahastoa koskevan salassapito- 2705: Yliasiamiehen tehtävänä on hoitaa rahaston velvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai van- 2706: hallintoa sekä kehittää rahaston toimintaa hal- keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 2707: lintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjei- 2708: den ja määräysten mukaisesti. 2709: 18 § 2710: 13§ Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2711: Rahastolla on työjärjestys, jossa annetaan 17 §:n 2 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, 2712: tarkempia määräyksiä hallituksen ja yliasia- jos sillä on loukattu vain yksityistä etua, ellei 2713: miehen sekä rahaston muun henkilöstön toimi- se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on 2714: vallasta ja tehtävistä. säädetty, ole ilmoittanut rikosta syytteeseen 2715: pantavaksi. 2716: 2717: 4 Luku 19 § 2718: Erinäiset säännökset Hallintoneuvoston ja hallituksen Jasenen, 2719: yliasiamiehen sekä muun toimihenkilön esteei- 2720: 14 § Iisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 2721: Rahaston kirjanpidossa noudatetaan sovel- hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11 §:ssä 2722: tuvin osin kirjanpitolakia (655173). on säädetty virkamiehen esteellisyysperusteista 2723: Rahaston tilikautena on kalenterivuosi. ja esteellisyyden vaikutuksesta. 2724: 16 1990 vp. - HE n:o 6 2725: 2726: 20 § ton viimeisen tilikauden tilintarkastuksen, tilin- 2727: Rahasto voi olla asianosaisena tuomiois- päätöksen ja toimintakertomuksen osalta nou- 2728: tuimessa ja muun viranomaisen luona. datetaan kuitenkin niitä säännöksiä ja mää- 2729: räyksiä, joita sovellettiin mainittuun rahastoon 2730: 21 § ennen tämän lain voimaantuloa. 2731: Rahasto saa hyväksyä akordeja tai siihen 2732: verrattavia järjestelyjä, hyväksyä rahoituksen 24 § 2733: vakuutena tai takauksen vastavakuutena ole- Rahaston peruspääomaksi siirtyy Suomen 2734: van omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muut- itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston Suo- 2735: taminen sekä luopua saamisistaan. Rahasto saa men Pankin viimeisen ennen tämän lain voi- 2736: myös tehdä sopimuksia rahoituksen tai takauk- maantuloa päättyneen tilikauden taseeseen 2737: sen saajien kanssa rahaston saamisten takaisin merkitty pääoma. 2738: maksamisesta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- 2739: haston viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mu- 2740: 22 § kaiset varat sekä Suomen itsenäisyyden juhla- 2741: Rahaston muista kuin 3 § :ään luettavista vuoden 1967 rahastolle kuuluvat muut saami- 2742: suoritteista peritään maksuja sen mukaan kuin set ja oikeudet siirtyvät tämän lain voimaantul- 2743: valtion maksuperustelaissa (980173) on säädet- lessa rahastolle. Rahasto vastaa Suomen itse- 2744: ty. näisyyden juhlavuoden 1967 rahaston veloista 2745: ja muista velvoitteista. 2746: 5 Luku 2747: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 25 § 2748: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- 2749: 23 § haston henkilökunta siirtyy tämän lain voi- 2750: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- maantullessa rahaston palvelukseen. 2751: kuuta 1991 ja sillä kumotaan Suomen itsenäi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 2752: syyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt. ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemi- 2753: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas- seksi. 2754: 2755: 2756: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 2757: 2758: 2759: Tasavallan Presidentti 2760: MAUNO KOIVISTO 2761: 2762: 2763: 2764: 2765: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 2766: 1990 vp. - HE n:o 7 2767: 2768: 2769: 2770: 2771: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamiesten 2772: tapaturmakorvauksesta 2773: 2774: 2775: 2776: 2777: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2778: 2779: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koskevien säännösten uudistaminen on tarpeen 2780: valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta. valtion virkamieslain johdosta. Lisäksi ehdote- 2781: Samalla kumottaisiin valtion viran- ja toi- taan eräitä asiallisia muutoksia. 2782: menhaltijain tapaturmakorvauksesta annettu Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 2783: laki. Valtion virkamiesten tapaturmakorvausta sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. 2784: 2785: 2786: 2787: 2788: PERUSTELUT 2789: 2790: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut ton jäseniin, ehdotetaan, että nämä henkilö- 2791: muutokset ryhmät mainittaisiin myös ehdotetun lain 2792: 1 §:ssä. Lakia sovellettaisiin valtion virkamies- 2793: Tapaturmavakuutuslain (608/ 48) 3 § :n laissa tarkoitettujen virkamiesten lisäksi tasa- 2794: momentin mukaan julkisoikeudellisen virka- vallan presidentin kanslian virkamiehiin, edus- 2795: suhteen osapuolista on voimassa mitä kyseises- kunnan virkamiehistä annetussa laissa (1255/ 2796: sä laissa on työnantajasta ja työntekijästä sää- 87) tarkoitettuihin virkamiehiin, eduskunnan 2797: detty. Jos toinen osapuoli on valtio tai evanke- oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamieheen 2798: lisluterilainen seurakunta, noudatetaan kuiten- ja valtioneuvoston jäseniin. Kansanedustajan 2799: kin, mitä erikseen on säädetty. oikeudesta tapaturmakorvaukseen on säädetty 2800: Tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu valtion edustajanpalkkiosta annetun lain 5 a §:ssä 2801: virkamiesten tapaturmakorvauksia sääntelevä (330/76). 2802: laki on valtion viran- ja toimenhaltijain tapa- Asiasisällöltään ehdotettu laki olisi keskeisil- 2803: turmakorvauksesta annettu laki (154/35). Tä- tä osin kumottavan lain mukainen. Uuteen 2804: män lain mukaan korvausoikeuden edellytyk- lakiin ei kuitenkaan ehdoteta otettavaksi sään- 2805: sistä, annettavista korvauksista ja niiden suo- nöstä, jonka mukaan valtioneuvostolla on val- 2806: rittamisesta sekä korvausasiain käsittelystä on ta päättää, että virkamiehelle suoritetaan kor- 2807: voimassa mitä valtion työssä sattuneesta tapa- vausta muun kuin työtapaturman johdosta. 2808: turmasta tai ammattitaudista on säädetty, jol- Vapaa-ajan tapaturmien korvaaminen oli mah- 2809: lei sanotussa laissa toisin säädetä. dollista valtioon virka- ja työsuhteessa olevia 2810: Valtion virkamieslain (755/86) voimaantulon henkilöitä kohdanneiden eräiden tapaturmien 2811: johdosta ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvaamisesta annetun valtioneuvoston pää- 2812: virkamiesten tapaturmakorvauksesta. Lain so- töksen (21169) perusteella 1 päivästä tammi- 2813: veltamisala olisi sama kuin voimassa olevan kuuta 1969 lukien. Tämä päätös kumottiin 2814: lain. Koska voimassa olevaa lakia sovelletaan vuoden 1977 alusta lukien samassa yhteydessä, 2815: myös muihin kuin valtion virkamieslaissa tar- kun tehtiin virkaehtosopimus valtion virkamie- 2816: koitettuihin virkamiehiin ja myös valtioneuvos- hen kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuu- 2817: 391743H 2818: 2 1990 vp. - HE n:o 7 2819: 2820: tusta vastaavasta edusta. Koska vapaa-ajan 3. Voimaantulo 2821: tapaturmien korvaaminen valtion virkamiehille 2822: ei enää tule kysymykseen, voidaan tätä tarkoit- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen 2823: tava säännös jättää pois uudesta laista. tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. 2824: Lain säätämiseen liittyen tulee myös uudis- 2825: tettavaksi valtioneuvoston päätös valtion vi- 2826: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 2827: ran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauslain 2828: toimeenpanosta. 2829: tukset 2830: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 2831: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 2832: 2833: 2834: Laki 2835: valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta 2836: 2837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2838: 2839: 1§ 3 § 2840: Valtion virkamiehellä ja hänen omaisillaan Jos virkamiehelle työtapaturmasta tai am- 2841: on oikeus valtion varoista saada tämän lain mattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden ajal- 2842: mukaista korvausta virkamiestä kohdanneesta ta maksettava palkka on pienempi kuin hänelle 2843: työtapaturmasta tai ammattitaudista. tämän lain mukaan suoritettava päiväraha oli- 2844: Tätä lakia sovelletaan valtion virkamieslaissa si, hänellä on oikeus saada erotus päivärahana. 2845: (755/86) tarkoitettujen virkamiesten lisäksi ta- 2846: savallan presidentin kanslian virkamiehiin, 4§ 2847: eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa Jos virkamies kuolee sinä aikana, jolta hä- 2848: (1255/87) tarkoitettuihin virkamiehiin sekä nelle on maksettu etukäteen palkkaa, makse- 2849: eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoi- taan hänen omaisilleen tämän lain mukaista 2850: keusasiamieheen. perhe-eläkettä tämän ajan päättymisestä lu- 2851: Mitä tässä laissa on säädetty valtion virka- kien. 2852: miehestä, sovelletaan myös valtioneuvoston jä- 5§ 2853: seneen. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 2854: töönpanosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto. 2855: 2§ 2856: Korvausoikeuden edellytyksistä, annettavista 6§ 2857: korvauksista ja niiden suorittamisesta sekä Tämä laki tulee voimaan paiVana 2858: korvausasiain käsittelystä on voimassa, jos täs- kuuta 19 . Tällä lailla kumotaan valtion vi- 2859: sä laissa ei toisin säädetä, mitä valtion työssä ran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta 2860: sattuneesta tapaturmasta tai ammattitaudista 12 päivänä huhtikuuta 1935 annettu laki (154/ 2861: on säädetty. 35) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2862: 2863: 2864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 2865: 2866: 2867: Tasavallan Presidentti 2868: MAUNO KOIVISTO 2869: 2870: 2871: 2872: 2873: Ministeri Ulla Puolanne 2874: 1990 vp. - HE n:o 8 2875: 2876: 2877: 2878: 2879: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muutta- 2880: misesta 2881: 2882: 2883: 2884: 2885: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2886: 2887: Esityksessä ehdotetaan muutoksia tieliiken- telmään ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröin- 2888: nelaissa säädettyyn ajokortin myöntämisme- nin uudistamiseksi. Ajo-oikeuteen kohdistuvaa 2889: nettelyyn sekä ajo-oikeuteen kohdistuvaan seu- seuraamusjärjestelmää selkeytettäisiin ottamal- 2890: raamusjärjestelmään ja seuraamusten määrää- la käyttöön vain yksi ajo-oikeuteen kohdistuva 2891: misen perusteisiin. seuraamus, joka voitaisiin määrätä myös eh- 2892: Ajokorttijärjestelmää ja siihen liittyviä me- dollisena. Poliisin oikeutta puuttua ajo-oikeu- 2893: nettelyjä selkeytettäisiin. Ajokortti luovutettai- teen yksittäisen liikennerikoksen perusteella 2894: siin katsastustoimipaikalta hyväksytysti suori- laajennettaisiin. 2895: tetun kuljettajantutkinnon jälkeen. Muutos Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 2896: liittyisi käyttöön otettavaan liikennetietojärjes- maan 1 päivänä huhtikuuta 1990. 2897: 2898: 2899: 2900: 2901: YLEISPERUSTELUT 2902: 2903: 1. Esityksen yhteiskunnallinen toteutuminen edellyttävät, että säännöt ovat 2904: merkitys selkeitä ja ymmärrettäviä niitä soveltaville osa- 2905: puolille, tienkäyttäjille, liikenteen valvojille 2906: 1.1. Tavoite 2907: sekä viranomaisille. Epätietoisuus säännöksen 2908: Liikenteen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja sisällöstä ja tästä seuraavat tulkintavaikeudet 2909: sen sujuvuuden turvaamiseksi moottorikäyttöi- heikentävät säännöksen noudattamista ja sillä 2910: sen ajoneuvon kuljettaminen liikenteessä on tarkoitetun tavoitteen saavuttamista. Lakieh- 2911: tarkkaan säännelty ja sääntöjen noudattamisen dotuksessa esitetyillä muutoksilla on tarkoitus 2912: tehosteeksi on säädetty pakotteita. Sääntöjen täsmentää ajoneuvon kuljetusoikeuden alka- 2913: rikkomisesta seuraavien rangaistusten ohella mista ja lakkaamista silloin, kun kuljetus- 2914: on käytössä ajokorttiin kohdistuvia seuraa- oikeus edellyttää viranomaisen myöntämää ni- 2915: muksia. Näiden turvaamistoimenpiteiden tar- menomaista lupaa, ja selkeyttää sitä seuraa- 2916: koituksena on estää henkilön osallistuminen musjärjestelmää, jolla säännösten vastaiseen 2917: liikenteeseen ajoneuvon kuljettajana silloin, menettelyyn syyllistyneen ajokortin haltijan 2918: kun hänellä ei voida katsoa olevan edellytyksiä ajo-oikeuteen voidaan puuttua. Ajo-oikeuteen 2919: siihen joko liikenteessä esiintyvän vaarallisuu- puuttumisen perusteita lisäämällä ja seuraa- 2920: tensa tähden syyllistyttyään liikennerikoksiin musjärjestelmän kehittämisellä on tarkoitus 2921: tai puuttuvien ajokortin saamisedellytysten ehkäistä yleisen piittaamattomuuden lisäänty- 2922: vuoksi. mistä liikenteessä ja nykyistä tehokkaammin 2923: Sääntöjen mukaisesti toimiminen, sääntöjen ohjata liikennekäyttäytymistä sääntöjä noudat- 2924: noudattamisen valvonta ja oikeusvarmuuden tavaksi. 2925: 3816701 2926: 2 1990 vp. - HE n:o 8 2927: 2928: Seuraamusjärjestelmän käytössä samoin menettelyssä määrättävät ajokorttiseuraamuk- 2929: kuin ajokortin hakemisessa ja myöntämisessä set. Uudistuksella ei muutettaisi nykyisiä toimi- 2930: noudatettavaa menettelyä pyritään kehittä- valtasuhteita seuraamusten määräämisessä. 2931: mään nopeaksi, joustavaksi ja taloudelliseksi Seuraamusjärjestelmää ehdotetaan kehitettä- 2932: oikeusturvasyyt kuitenkin huomioon ottaen. väksi ottamalla käyttöön tuomioistuimessa eh- 2933: Hallintokoneistoa nykyisin kohtuuttomasti ra- dollisena määrättävä ajokielto. Voimassa ole- 2934: sittavia menettelyjä uudistamalla vähennettäi- van lainsäädännön mukaan vain rangaistusseu- 2935: siin työtä ja säästettäisiin kustannuksia. Peri- raamus voidaan määrätä ehdollisena. Ehdolli- 2936: aate lupa-asioiden käsittelyn uudistamisesta si- nen seuraamus korvaisi nykyisin tuomiois- 2937: ten, että hakija voi hoitaa asiansa yhden viran- tuimelle kuuluvan oikeuden jättää ajokielto 2938: omaisen luona on otettu huomioon valtioneu- määräämättä. Perusteet ajokiellon määräämi- 2939: voston periaate- ja suunnittelupäätöksen edel- seksi ehdollisena vastaisivat pääpiirteissään nii- 2940: lyttämällä tavalla. Menettelyjä kehittämällä tä perusteita, joilla ajokielto on nykyisin voitu 2941: voitaisiin asiakkaiden eduksi laajentaa myös jättää määräämättä. Uuden seuraamusmuodon 2942: palveluperiaatteen käyttöä hallinnossa. Näin liikennekäyttäytymistä ohjaava vaikutus perus- 2943: voitaisiin vähentää kansalaisten tarvetta asioi- tuisi siihen, että ajo-oikeuden säilyminen eh- 2944: da viranomaisen luona ja säästää heille toimen- dollisen ajokiellon määräämisen jälkeen riip- 2945: piteistä aiheutuvia kustannuksia. puisi jatkossa henkilön omasta käyttäytymises- 2946: tä. Uudistus voisi näin motivoida henkilöä 2947: entistä tarkempaan sääntöjen noudattamiseen. 2948: 1.2. Keinot Seuraamus olisi ehdollinen koetusajan. Syyllis- 2949: tyminen koetusaikana tekoon, josta voitaisiin 2950: AjokorUiin kohdistuvat seuraamukset koe- määrätä ajokieltoon tuomioistuimessa, merkit- 2951: taan useasti ankarammiksi kuin varsinainen sisi ehdollisena määrätyn seuraamuksen mää- 2952: rangaistus. Taloudellinen uhraus, jota liikenne- räämistä pantavaksi täytäntöön. Koetusaikana 2953: rikoksissa yleisimmin käytetty sakkorangaistus tehdystä teosta ei seuraamusta voitaisi enää 2954: edustaa, koetaan usein pienempänä pahana määrätä ehdollisena. 2955: kuin luopuminen auton käytöstä, millä saattaa 2956: Varoituksen käyttöä seuraamuksena ehdote- 2957: olla paljon laajempia seurausvaikutuksia. Seu- 2958: taan täsmennettäväksi. Vain erityisestä syystä 2959: raamusjärjestelmää kehittämällä on tästä syys- 2960: saataisiin hallinnollisessa menettelyssä päätyä 2961: tä olemassa mahdollisuudet tehokkaasti vai- 2962: uuden varoituksen antamiseen ajo-oikeuteen 2963: kuttaa ajokortin haltijoiden liikennekäyttäyty- 2964: kohdistuvaa seuraamusta harkittaessa. 2965: miseen ja ohjata sitä oikeaan suuntaan. 2966: Lakiehdotuksessa esitetään säännöksiä täs- Liikennevalvonnan yhteydessä on todettu 2967: mennettäväksi erityisesti siltä osin, kuin ne erityisesti suurten ylinopeuksien yleistyneen. 2968: koskevat oikeutta kuljettaa moottorikäyttöistä Tähän yleisen piittaamattomuuden lisääntymi- 2969: ajoneuvoa liikenteessä ja tämän oikeuden lak- seen liikenteessä ehdotetaan puututtavaksi 2970: kaamista viranomaisen toimenpiteen seurauk- mahdollistamaHa myös hallinnollisessa menet- 2971: sena. Uudistus ehdotetaan toteutettavaksi otta- telyssä henkilön määrääminen ajokieltoon yh- 2972: malla nykyistä laajemmin käyttöön käsite den teon perusteella. Lakiehdotuksen mukaan 2973: "ajo-oikeus". Nykyisin henkilölle myönnetään teon tulisi olla luonteeltaan sellainen, että se 2974: ajokortti osoituksena oikeudesta kuljettaa osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenne- 2975: moottorikäyttöistä ajoneuvoa liikenteessä. turvallisuutta kohtaan olematta kuitenkaan 2976: Ajokorttitoimenpiteet kohdistuvat sen perus- tärkeäksi liikenteen vaarantamiseksi luettavis- 2977: teena olevaan ajo-oikeuteen. Uudistus ei siten sa, jolloin ajokieltoon määrääminen kuuluisi 2978: merkitsisi asiallisesti muutosta nykyiseen käy- tuomioistuimen toimivaltaan. 2979: täntöön. Nykyisestä ajokortin kokonaan peruuttami- 2980: Seuraamusjärjestelmää ehdotetaan selkeytet- sesta luovuttaisiin. Sen asemesta henkilö voi- 2981: täväksi ottamalla käyttöön vain yksi ajo-oikeu- taisiin määrätä toistaiseksi ajokieltoon. Uudis- 2982: teen kohdistuva seuraamus. Ajokielto yleiskä- tuksella voitaisiin säästää muun muassa ajo- 2983: sitteenä kuvaisi selkeästi toimenpiteen sisältöä. oikeuden uudelleen hankkimiseen liittyvät ajo- 2984: Ajokielto käsittäisi sekä tuomioistuimen toimi- kortin leimavero kustannukset. Ajo-oikeuden 2985: valtaan kuuluvan ajokieltoseuraamuksen että voimaan saattaminen edellyttäisi kuitenkin ai- 2986: poliisin toimivaltaan kuuluvat hallinnollisessa na henkilön omia toimenpiteitä. Ajo-oikeus 2987: 1990 vp. - HE n:o 8 3 2988: 2989: raukeaisi, jollei sitä tietyssä ajassa saatettaisi taan rangaistukseen törkeästä liikenteen vaa- 2990: uudelleen voimaan. rantamisesta, rattijuopumuksesta, törkeästä 2991: Seuraamusjärjestelmän käyttöön liittyvää rattijuopumuksesta tai huumaantuneena aja- 2992: menettelyä ehdotetaan kehitettäväksi luopu- misesta. Ajokieltoaikaa määrättäessä on otet- 2993: malla erillisestä hallinnollisesta ajokortin pe- tava huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiel- 2994: ruuttamismenettelystä tiedoksiantoineen epäil- lolla on kieltoon määrätyn henkilön toimeentu- 2995: täessä henkilön syyllistyneen rattijuopumuk- loon ja muihin olosuhteisiin. Mikäli yleinen etu 2996: seen. Ajo-oikeuden lakkaaminen siihen saak- ei muuta vaadi, ajokielto voidaan jättää mää- 2997: ka, kunnes tuomioistuin olisi päättänyt asiasta, räämättä, jos ajokortti on kuljettajalle välttä- 2998: ei lakiehdotuksen mukaan edellyttäisi toimival- mätön työssä tai jos ajokiellon määräämättä 2999: taisen poliisin päätöstä. Poliisimiehen ajokor- jättämiseen on muu erityisen painava syy. Ajo- 3000: tin pois ottamisella tapahtunut väliaikaiseen kieltoon määrätyltä otetaan ajokortti pois, ei- 3001: ajokieltoon määrääminen jatkuisi, kunnes tuo- kä hän saa ajokieltoaikana kuljettaa ajoneu- 3002: mioistuin olisi päättänyt ajokiellosta. Oikeus- voa, jonka kuljettamiseen vaaditaan ajokortti. 3003: turvasyistä ehdotetaan, että asia voitaisiin kui- Ajokortin peruuttaminen. Poliisin käytettä- 3004: tenkin aina erikseen saattaa toimivaltaisen po- vissä olevat ajokorttiin kohdistuvat seuraa- 3005: liisin tutkittavaksi. mukset ovat ajokortin peruuttaminen koko- 3006: Ajokortin haku- ja myöntämismenettelyä naan tai määräajaksi, sekä ajokortin pois otta- 3007: uudistettaisiin lakiehdotuksen mukaisesti jaka- minen ja väliaikainen peruuttaminen. 3008: malla menettely osaksi kahden viranomais- Tieliikennelain 75 §:n mukaan ajokortti on 3009: tahon, poliisin ja katsastustoimen, kesken. peruutettava kokonaan, jos ajokortin haltija ei 3010: Myöntämispäätöksen tekisi edelleenkin poliisi. enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä tai 3011: Poliisin myöntämispäätöksen perusteella ajo- jos ajokortin haltija ei kohtuullisessa ajassa 3012: kortti voitaisiin luovuttaa katsastustoimipai- noudata poliisin määräystä uuden kuljettajan- 3013: kalta välittömästi hyväksytysti suoritetun kul- tutkintotodistuksen tai lääkärintodistuksen 3014: jettajantutkinnon jälkeen. Uudistus liittyisi au- esittämisestä. Ajokortti voidaan kuitenkin ko- 3015: torekisterikeskuksessa käyttöön otettavaan lii- konaan peruuttamisen sijaan peruuttaa määrä- 3016: kennetietojärjestelmään ajokorttien ja ajoneu- ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, jos ajokor- 3017: vojen rekisteröinnin uudistamiseksi. tin haltija ei terveytensä puolesta täytä enää 3018: Haku- ja myöntämismenettelyn uudistuksel- ajokortin saamisen edellytyksiä, mutta on il- 3019: la ei puututtaisi nykyisiin toimivaltasuhteisiin meistä, että este on tilapäinen. 3020: poliisin ja katsastustoimen välillä muuta kuin Tieliikennelain 76 §:n mukaan poliisin on 3021: ajokortin antamisen osalta. Ajokortti luovutet- otettava ajokortin peruuttaminen tutkittavaksi, 3022: taisiin katsastustoimipaikalta silloin, kun sen jos ajokortin haltija on rikkonut uusia kuljet- 3023: saaminen edellyttäisi kuljettajaopetuksen saa- tajia koskevia erityissäännöksiä tai -määräyk- 3024: mista ja kuljettajantutkinnon suorittamista ja siä, jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa 3025: ajokortin hakijan olisi tästä syystä asioitava kuljettaessaan vähintään kolmasti vuoden ku- 3026: katsastustoimipaikalla. Uudistuksen toteutta- luessa syyllistynyt tieliikennelain nojalla ran- 3027: minen edellyttäisi ajokortin myöntämisen ja gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita 3028: antamisen edellytysten sääntelyä erikseen. rikesakolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus- 3029: rikkomuksia, tai nopeusvalvontaa vaikeutta- 3030: vien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa 3031: 2. Nykyinen tilanne ja asian (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko- 3032: valmistelu mukseen tai jos hän on ulkomailla syyllistynyt 3033: liikennejuopumukseen moottorikäyttöisellä 3034: 2.1. Nykyinen tilanne ajoneuvolla. Poliisi voi näissä tapauksissa an- 3035: taa varoituksen, peruuttaa ajokortin enintään 3036: 2.1.1. Ajokorttiseuraamuksia koskeva lain- kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia todistuksen 3037: säädäntö uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta. 3038: Tieliikennelain 77 §:n mukaan poliisimies 3039: Ajokielto. Tieliikennelain (267/81) 74 §:n voi ottaa ajokortin heti pois, jos on syytä 3040: mukaan tuomioistuimen on määrättävä moot- epäillä ajokortin haltijan syyllistyneen tärke- 3041: torikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja enintään ään liikenteen vaarantamiseen, rattijuopumuk- 3042: viideksi vuodeksi ajokieltoon, jos tämä tuomi- seen, tärkeään rattijuopumukseen tai huu- 3043: 4 1990 vp. - HE n:o 8 3044: 3045: maantuneena ajamiseen tai, jos on olemassa taminen on nykyisin säännelty kaikki erikseen, 3046: todennäköisiä syitä ajokortin peruuttamiseen samoin niiden määräämisen perusteet, vaikka 3047: edellä mainittujen ajokortin määräaikaista pe- kaikkien niiden tarkoituksena on ajo-oikeuteen 3048: ruuttamista koskevien säännösten nojalla. puuttuminen. Ajokortin kokonaan peruuttami- 3049: Ajokortin pois ottamisen jälkeen poliisin on sen vaikutuksesta on esiintynyt epätietoisuutta, 3050: viipymättä ratkaistava, peruutetaanko ajokort- varsinkin kun se ei välttämättä merkitse ajo- 3051: ti, määrätäänkö sen haltija esittämään uusi oikeuden lopullista menettämistä. Usein varsin 3052: lääkärintodistus tai kuljettajantutkintotodistus lyhytaikainenkin ajokorttiedellytysten puuttu- 3053: vai onko ajokortti palautettava. minen ja sen johdosta tehty ajokortin koko- 3054: Jos on todennäköistä, että ajokortin haltija naan peruuttaminen edellyttää aina uutta kul- 3055: on syyllistynyt tekoon, josta tuomioistuimen jettajantutkintoa ja uudelleen suoritettavia ajo- 3056: on rangaistukseen tuomitsemisen yhteydessä kortin leimaverokustannuksia. Vuonna 1988 3057: määrättävä ajokielto, tekopaikan poliisin on peruutettiin ajokortti kokonaan 4 359 tapauk- 3058: mainitun 77 §:n 3 momentin nojalla peruutet- sessa. Ajokortin pois ottamisen vaikutuksesta 3059: tava ajokortti väliaikaisesti, kunnes asia on ajo-oikeuteen, samoin kuin toimenpiteen vai- 3060: tuomioistuimessa ratkaistu. Jos kuitenkin po- kutuksen alkamisajankohdasta on esiintynyt 3061: liisitutkinnan perusteella on ilmeistä, että tuo- epätietoisuutta erityisesti silloin, kun ajokorttia 3062: mioistuin jättää ajokiellon määräämättä, polii- ei ole poisottotilanteessa saatu poliisin haltuun. 3063: si voi jättää ajokortin väliaikaisesti peruutta- Myös varoituksen vaikutuksesta on esiintynyt 3064: matta tai antaa väliaikaisesti peruutetun ajo- epätietoisuutta silloin, kun henkilö varoituksen 3065: kortin takaisin. saatuaan syyllistyy tekoon, joka otetaan huo- 3066: Suomessa ei ole käytössä ehdollisena mää- mioon ajokortin peruuttamisperusteena. 3067: rättävää ajokielto- tai muuta ajokorttiin koh- Nykyään säädetään vain ajokiellon vaiku- 3068: distuvaa seuraamusta. Tanskassa on käytössä tuksesta ajo-oikeuteen. Ajokieltoaikana ei saa 3069: ehdollinen ajo-oikeuteen kohdistuva seuraa- kuljettaa ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaa- 3070: mus, ehdollisena määrättävä ajokielto. Ajo- ditaan ajokortti. Ajokortin pois ottamisen ja 3071: kielto voidaan siellä määrätä rattijuopumuk- väliaikaisen peruuttamisen vaikutus ajo-oikeu- 3072: sesta tai teosta, joka osoittaa liikenneturvalli- teen on säännelty epäsuorasti ajokiellon kaut- 3073: suuden edellyttämän varovaisuuden laimin- ta. Näiden toimenpiteiden kesto on säädetty 3074: lyöntiä ja jonka seurauksena on aiheutettu huomioon otettavaksi ajokieltoajan vähennyk- 3075: vahinkoa tai vaaraa toisen hengelle tai omai- senä. 3076: suudelle, taikka jos se katsotaan muun teon Ajo-oikeuteen puuttuminen yhden liikenne- 3077: johdosta sen laadun ja tekijän käyttäytymisen rikoksen perusteella on voimassa olevien sään- 3078: perusteella perustelluksi. Ajokiellon määrää nösten mukaan hallinnollisessa menettelyssä 3079: kaikissa tapauksissa tuomioistuin. mahdollista vain uusien kuljettajien ylinopeus- 3080: Tanskassa ajokielto määrätään ensisijaisesti rikkomusten kohdalla. Yleisen piittaamatto- 3081: ehdollisena. Tietyistä tahallisesti tai muuten muuden lisäännyttyä liikenteessä on epäkoh- 3082: erityistä piittaamattomuutta osoittaen tehdyis- daksi koettu ajokortin peruuttamismahdolli- 3083: tä teoista ei seuraamusta kuitenkaan voida suuden puuttuminen yhden vakavamman ri- 3084: määrätä ehdollisena. Ajokielto on ehdollinen koksen johdosta. Jos teko on omiaan aiheutta- 3085: koeajan. Jos koeaikana tehty teko johtaa ajo- maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter- 3086: kieltoon, määrätään ehdollinen ajokielto pan- veydelle, se täyttää törkeän liikenteen vaaran- 3087: tavaksi täytäntöön. tamisen tunnusmerkistön, ja siitä voidaan 3088: määrätä ajokorttiseuraamus. Esimerkiksi yli- 3089: nopeustapauksissa suurimman sallitun nopeu- 3090: 2.1.2. Käytäntö den ylittäminen enemmän kuin 50 km/h on 3091: asetettu syytteeseen törkeänä liikenteen vaaran- 3092: AjokorttiseuraamusteD useat lajit, seuraa- tamisena. Tässä tapauksessa kuuluu ajokiellos- 3093: musten käyttäminen suhteessa toinen toisiinsa ta päättäminen tuomioistuimen toimivaltaan. 3094: ja niiden määräämisen perusteet sekä toimen- Vaikka teko ei olisikaan sillä tavoin omiaan 3095: piteiden vaikutus henkilön oikeuteen kuljettaa aiheuttamaan vakavaa vaaraa, kuin mitä tör- 3096: moottorikäyttöisiä ajoneuvoa ovat aiheutta- keä liikenteen vaarantaminen edellyttää, se voi 3097: neet käytännössä tulkintavaikeuksia. Ajokiel- olla siinä määrin liikenneturvallisuutta vaaran- 3098: to, ajokortin peruuttamisen lajit ja sen poisot- tava ja henkilön puuttuvaa halua tai kykyä 3099: 1990 vp. - HE n:o 8 5 3100: 3101: säännösten noudattamisesta osoittava, että vä- 2.2. Valmisteluvaiheet 3102: littömät toimenpiteet tekoon syyllistyneen ajo- 3103: oikeuteen puuttumiseksi olisivat perusteltuja. 2.2.1. Asian valmistelu 3104: Nykyisin hallinnollisessa menettelyssä ajokort- 3105: tiseuraamusten käyttäminen edellyttää kolmea Ajokorttisäännösten uudistamista valmistel- 3106: liikennerikkamusta vuodessa. Ruotsissa ja tiin liikenneministeriön työryhmässä, jossa oli 3107: Norjassa voimassa olevan käytännön mukaan mukana myös sisäasiainministeriön ja katsas- 3108: voidaan ajo-oikeuteen puuttua yhdenkin vaka- tustoimen edustus. Lakiehdotus perustuu työ- 3109: vamman liikennerikoksen, kuten tietyn suurui- ryhmän ehdotuksiin, joista pyydettiin lausun- 3110: sen suurimman sallitun nopeuden ylityksen not keskeisiltä alan viranomaisilta, järjestöiltä 3111: perusteella. Ruotsissa ajokortin haltuunotosta ja yhteisöiltä. Lausunnoissa kannatettiin tehty- 3112: (omhändertagande) päättää poliisi tai syyttäjä. jä ajo-oikeutta ja siihen kohdistuvaa seuraa- 3113: Ajokiellon määrää aina hallintotuomioistuin. musjärjestelmää koskevia ehdotuksia periaat- 3114: Norjassa ajokiellosta päättää poliisiviranomai- teiltaan käytäntöä selkeyttävinä ja tulkintavai- 3115: nen. keuksia poistavina. 3116: 3117: Valtaosa väliaikaisista peruutuksista koskee 3118: rattijuopumustapauksia. Vuonna 1988 tehdys- 2.2.2. Muu aineisto 3119: tä 15 247 väliaikaisesta peruutuksesta noin 3120: 90 Ofo koski rattijuopumuksia. Lapuissa oli Oikeusministeriön asettama liikennejuopu- 3121: kysymyksessä törkeä liikenteen vaarantaminen mustyöryhmä käsitteli vuonna 1985 mietinnös- 3122: tai huumaantuneena ajaminen. Ajokortin pois sään ajokieltoseuraamuksen määräämistä eh- 3123: ottamisen jälkeen tehtävä väliaikainen peruut- dollisena liikennejuopumukseen syyllistyneiden 3124: taminen kuultavaksi kutsumisineen rasittaa kohdalla. Työryhmä arveli ehdollista ajokiel- 3125: kohtuuttomasti hallintoa, kun rattijuopumus- toa voitavan käyttää kannustuskeinona raittii- 3126: tapauksissa näyttö tekoon syyllistymisestä on na liikenteessä pysymiseksi tai varoituskeinona 3127: riittävällä todennäköisyydellä saatavissa puhal- rattijuopumukseen syyllistymisen vähentämi- 3128: luskokeella. seksi. Erityisesti se katsoi ehdollisena määrät- 3129: tävän ajokieltoseuraamuksen soveltuvan käy- 3130: Voimassa olevan ajokortin haku- ja myöntä- tettäväksi nuorille kuljettajille tai sellaisille 3131: miskäytännön mukaan Suomessa ajokorttia henkilöille, joille ajokortti on erityisen tarpeel- 3132: haetaan siinä vaiheessa, kun henkilö täyttää linen syrjäseudulla asumisen tai ammatissa 3133: kaikki ajokortin saamiselle säädetyt ikää, ter- käyttämisen vuoksi. 3134: veyttä, rikkeettömyyttä ja henkilökohtaista so- 3135: pivuutta koskevat vaatimukset ja on suoritta- 3136: nut kuljettajantutkinnon. Ajokortin myöntä- 3. Esityksen organisatoriset ja 3137: misestä päättää poliisi. Kuljettajantutkinnon henkii ö s töv aik u t ukset 3138: hyväksyy katsastustoimipaikka. Käytännössä 3139: ajokorttia haetaan hyväksytysti suoritetun kul- Ehdotetuna ajokortin myöntämis- ja luovut- 3140: jettajantutkinnon jälkeen, joten henkilön on tamismenettelyä koskevalla muutoksella ei olisi 3141: asioitava viranomaisten luona useampaan ker- suoranaisia organisatorisia vaikutuksia. Pää- 3142: taan. tösvalta myöntämistä koskevassa asiassa kuu- 3143: luisi edelleen poliisille. Vain ajokortin luovut- 3144: Ruotsissa lääninhallitus myöntää ajo-oikeut- taminen poliisin myönteisen päätöksen perus- 3145: ta hakevalle ajokorttiluvan (körkortstillstånd). teella siirtyisi katsastustoimipaikalle. 3146: Ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä on, Muutos ajokortin myöntämismenettelyssä 3147: että henkilöä henkilökohtaisten ominaisuuk- koskisi ajoneuvoluokkia A, B ja C. Uusia 3148: siensa ja terveydentilansa puolesta voidaan pi- ajokortteja myönnetään näissä luokissa arviol- 3149: tää sopivana kuljettajaksi. Ajokortti saadaan ta 75 000 vuodessa. 3150: antaa vain sellaiselle henkilölle, jolle on myön- Katsastustoimen työmäärän kasvu aiheutuisi 3151: netty ajokorttilupa. Ajokortti luovutetaan hy- pääasiassa ajokortin luovuttamiseen liittyvistä 3152: väksytysti suoritetun kuljettajantutkinnon jäl- toimenpiteistä. Vastaavasti uudistuksen vuoksi 3153: keen. Kortin luovuttaa kuljettajantutkinnon jäisi pois joitakin nykyisiä tehtäviä, kuten kul- 3154: vastaanottanut viranomainen. jettajantutkintotodistuksen kirjoittaminen. 3155: 6 1990 vp. - HE n:o 8 3156: 3157: Tehtävämuutokset eivät edellytä henkilöstön voidaan kohdentaa uudelleen poliisihallinnon 3158: lisäystä. sisällä. 3159: Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi muu- 3160: toksia poliisihallinnon tehtäviin ajokorttiasiois- 3161: sa. Eräät muutokset vähentäisivät tehtävien 4. Taloudelliset vaikutukset 3162: hoitamiseen tarvittavaa aikaa, toiset lisäisivät 3163: työmäärää. Olennaisin työmäärää vähentävä 3164: muutos olisi siirtyminen ajokortin väliaikaises- Katsastustoimen ja poliisitoimen muuttuvat 3165: ta peruuttamisesta suoraan laista johtuvaan tehtävät pystytään hoitamaan kummankin hal- 3166: väliaikaiseen ajokieltoon rattijuopumustapauk- linnonalan sisäisillä järjestelyillä edellä maini- 3167: sissa. Työaikaa säästyisi noin 12 500 peruutta- tuin edellytyksin henkilöstöä uudelleen koh- 3168: mispäätöksen muutoin vaatiman käsittelyajan dentamalla. Valtionhallinnolle säästöä olisi 3169: verran. odotettavissa menettelyjen yksinkertaistumisen 3170: Poliisin työmäärä tulee lisääntymään merkit- ja nopeutumisen vuoksi. 3171: tävästi 1 päivästä huhtikuuta 1990 lukien, kun Ajokortin hakijalle ajokortin myöntämis- ja 3172: 1 päivästä lokakuuta 1989 voimaan tulleen antamismenettelyn muuttuminen merkitsisi 3173: kuljettajaopetusuudistuksen mukaisesti ensin säästöä ajo-oikeuden alkamisen nopeutuessa ja 3174: mainitusta ajankohdasta lukien voidaan ryhtyä asiointikertojen vähetessä viranomaisen luona. 3175: myöntämään ajokortteja saadun kuljettajaope- Ennen kuljettajaopetuksen alkamista tehtävä 3176: tuksen toisen vaiheen perusteella. Ajokorttien myöntämispäätös välttäisi myös turhalta kou- 3177: myöntämisasioiden määrän lisäys on arviolta lutukselta siinä tapauksessa, ettei henkilöllä 3178: 75 000 asiaa vuodessa. Tällä esityksellä ei ole olisi edellytyksiä hakemansa ajokortin saami- 3179: vaikutuksia näiden asioiden määrään. Tämän seen. Lakiehdotukseen sisältyvä esitys mahdol- 3180: lisäksi poliisin työmäärän on arvioitu lisäänty- lisuudesta lääkärintodistuksen toimittamiseen 3181: vän ajokortin erityisehtojen muuttamisen tai esimerkiksi postitse vähentäisi osaltaan ajo- 3182: ajokortin luokan alentamisen vuoksi noin oikeuden haltijan asioimista viranomaisen luo- 3183: 25 000 väliaikaisen ajokortin antamisella sekä na. Ajo-oikeuden kokonaan peruuttamisesta 3184: noin 220 000 uudella liikennetietojärjestelmän luopumalla säästettäisiin ajokortin uudelleen 3185: syöttöasialla. Lisääntyneistä tehtävistä suoriu- hankkimiseen liittyvät kustannukset, kun enti- 3186: tumisen edellytyksenä on, että ajoneuvojen nen ajokortti olisi luovutettavissa takaisin hal- 3187: rekisteröintitehtävistä vapautunut henkilöstö tijalleen edellytysten jälleen täyttyessä. 3188: 3189: 3190: 3191: 3192: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3193: 3194: 3195: 1. Lakiehdotuksen perustelut henkilö ei saisi edelleenkään kuljettaa ajoneu- 3196: voa. 3197: 5 Luku 64 §. Ajo-oikeus. Mopoa ja kävellen ohjat- 3198: tavaksi tarkoitettua moottorikäyttöistä ajoneu- 3199: Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus voa lukuun ottamatta moottorikäyttöisen ajo- 3200: neuvon ajo-oikeus edellyttäisi aina ajokorttia. 3201: Luvun rakennetta ehdotetaan selkeytettäväk- Ajo-oikeuden alkaminen samoin kuin sen jat- 3202: si ryhmittelemällä pykälät uudelleen. kuminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi aina 3203: 63 §. Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimuk- ajokortin antamista haltijalleen. Ehdotetussa 3204: set. Pykälän sisältö on asiallisesti ennallaan. 71 §:ssä tarkoitettu väliaikainen ajokielto olisi 3205: Syitä, joiden vuoksi edellytykset ajoneuvon myös ajokielto tässä pykälässä säädetyin seu- 3206: kuljettamiseen voivat puuttua, ehdotetaan täs- rauksin. Ajo-oikeuden voimassaolon täsmälli- 3207: mennettäviksi. Kielto kuljettaa ajoneuvoa sil- sellä määrittelyllä pyritään poistamaan käytän- 3208: loin, kun terveydentila ei täytä ajokortin nössä esiintyneitä tulkintavaikeuksia. 3209: myöntämisen edellytyksiä, ehdotetaan poistet- 65 §. Ajoneuvon luovuttaminen toisen ku/je- 3210: tavaksi pykälästä tarpeettomana. Tällainen tettavaksi. Ajoneuvon luovuttaminen toisen 3211: 1990 vp. - HE n:o 8 7 3212: 3213: kuljetettavaksi edellyttäisi nykyiseen tapaan Auton ajo-oikeuden saamiseksi annettavan 3214: ajo-oikeuden varmistamista ajokortista. kuljettajaopetuksen vaiheistamisen vuoksi ajo- 3215: 68 §. Opetus- ja harjoituslupa. Opetuslupien oikeus autoa varten olisi ennen kuljettajaope- 3216: myöntämisperusteisiin ei ehdoteta muutoksia. tuksen toisen vaiheen suorittamista voimassa 3217: Lupa olisi voitava peruuttaa väliaikaisesti esi- vain kaksi vuotta. Toisen vaiheen suorittami- 3218: merkiksi rattijuopumukseen syyllistymisestä nen 1 momentissa tarkoitetun ajo-oikeuden 3219: epäiltäessä. saamiseksi olisi mahdollista aikaisintaan kuu- 3220: 69 §. Ajoharjoitteluradat. Pykälä vastaa asi- den kuukauden kuluttua ensimmäisen ajokor- 3221: allisesti voimassa olevaa säännöstä. tin saamisesta. Mikäli henkilöllä ei olisi ollut 3222: 70 §. Ajokorttilupa. Ajo-oikeuden saamisen auton ajo-oikeutta vähintään kuutta kuukaut- 3223: edellytykset ehdotetaan määriteltäväksi erik- ta, saisi hän ensin kaksi vuotta voimassa ole- 3224: seen, jotta ajokortti voitaisiin yleisperusteluissa van ajo-oikeuden. 3225: todetun mukaisesti antaa kaikkien ajo-oikeu- Voimassa olevien säännösten mukaan ajo- 3226: den saamisen edellytysten täytyttyä. Nykyisestä kortti voidaan uudistaa viideksi vuodeksi ker- 3227: poiketen poliisi myöntäisi ajokorttiluvan eli rallaan. Pykälän 4 momentissa tarkoitetuissa, 3228: luvan ajokortin saamiseen. Myöntämisen edel- ajokortin uudistamista vastaavissa tilanteissa 3229: lytyksenä olisi 1 momentissa säädettyjen edel- ajokorttilupa voitaisiin nykyisestä poiketen 3230: lytysten täyttyminen ja se, etteivät 2 momentis- myöntää viittä vuotta lyhyemmäksikin ajaksi. 3231: sa mainitut seikat aseta myöntämiselle estettä. Näin voitaisiin menetellä esimerkiksi silloin, 3232: kun henkilölle olisi myönnetty poikkeuslupa 3233: 71 §. Ajokortin luovuttaminen. Ajokortti 3234: ajo-oikeuden saamiseen lyhyemmäksi ajaksi 3235: voitaisiin luovuttaa kuljettajantutkinnon tultua 3236: kuin viideksi vuodeksi tai esimerkiksi lääkärin- 3237: hyväksytysti suoritetuksi tai saadun lisäopetuk- 3238: todistuksen perusteella ei olisi olemassa syitä 3239: sen jälkeen. Käsitteen "lisäopetus" sijaan eh- 3240: pitempiaikaiseen uudistamiseen. 3241: dotetaan otettavaksi käyttöön käsite "jatko- 3242: 73 §. Terveydentilan valvonta. Lääkärinto- 3243: opetus", joka paremmin kuvaa opetuksen 3244: distuksen esittämisvelvollisuutta koskeva sään- 3245: luonnetta. Ajokortin luovuttamisen edellytyk- 3246: nös on nykyisessä muodossaan pitkittänyt 3247: senä olisi aina voimassa oleva poliisin lupapää- 3248: asian käsittelyä ja aiheuttanut erilaisia tulkin- 3249: tös. Ajokorttia ei saisi luovuttaa, jos luvan 3250: toja kohtuulliseksi katsottavan ajan pituudes- 3251: myöntämisen jälkeen olisi ilmennyt este sen 3252: ta. Näiden epäkohtien poistamiseksi poliisille 3253: myöntämiselle. Este ajokortin luovuttamiselle 3254: ehdotetaan oikeutta asettaa määräaika todis- 3255: todettaisiin poliisin ilmoituksesta. 3256: tuksen toimittamiselle. Todistuksen henkilö- 3257: Ajokortin luovuttaisi poliisi tai katsastustoi- kohtaisesta esittämisvaatimuksesta ehdotetaan 3258: mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem- tarpeettomana luovuttavaksi. Tarkastuksen 3259: min säädetään. Pääsääntöisesti ajokortin luo- suorittanut lääkäri voisi toimittaa todistuksen 3260: vuttaisi poliisi. Katsastustoimipaikalta ajokort- nykyiseen tapaan pääsääntöisesti postitse. Ajo- 3261: ti luovutettaisiin silloin kun siitä leimaverolain kortin esittämisvelvollisuutta ei ole tarkoituk- 3262: mukaan ei peritä leimaveroa (10 §; 30.6.1989/ senmukaista säilyttää tässä yhteydessä, minkä 3263: 613). vuoksi myös siitä ehdotetaan luovuttavaksi. 3264: Asetuksella voitaisiin säätää poikkeuksia Epäiltäessä ajo-oikeuden haltijan terveyden- 3265: kuljettajantutkintovaatimuksesta.Poikkeukset tilan olevan esteenä ajoneuvon kuljettamiselle 3266: koskisivat nykyiseen tapaan ulkomaisen ajo- poliisi voisi ehdotuksen mukaisesti määrätä 3267: kortin vaihtamista vastaavaan ajokorttiin Suo- asian selvittämiseksi myös pelkkään ajokokee- 3268: messa sekä nykyistä ajokortin uudistamista seen tai ajonäytteeseen. Pykälään on tehty 3269: vastaavaa ajo-oikeuden jatkamista 70 ikävuo- myös erikoislääkärintodistuksen vaatimismah- 3270: den jälkeen. Pykälässä on myös valtuutus kul- dollisuutta koskeva täsmennys. Voimassa ole- 3271: jettajaopetusta ja kuljettajantutkintoa koske- vien säännösten mukaan poliisilla on oikeus 3272: vien tarkempien määräysten antamiseen. vaatia erikoislääkärintodistus, milloin se harki- 3273: 72 §. Ajo-oikeuden voimassaolo. Pykälän taan tarpeelliseksi. 3274: sisältö on ajo-oikeuden voimassaoloa koskevii- 74 §. Uuteen kuljettajantutkintoon määrää- 3275: ta periaatteiltaan tieliikennelain 70 § :n (57 /88) minen. Ajokorttirekisterin uudistuessa tieto 3276: mukainen. suoritetusta kuljettajantutkinnosta on saatavis- 3277: Ajo-oikeus olisi pääsääntöisesti voimassa, sa katsastustoimipaikan syöttämänä rekisteri- 3278: kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. tietona, mistä syystä ehdotetaan luovuttavaksi 3279: 8 1990 vp. - HE n:o 8 3280: 3281: todistuksen vaatimisesta. Ehdotetusta 75 §:stä sähtymismerkin noudattamatta jättäminen ja 3282: seuraa, että myös tässä tapauksessa voidaan suurimman sallitun nopeuden ylittäminen 3283: asettaa määräaika tutkinnon suorittamiselle. enemmän kuin 30 km/h. Ylinopeuden kysy- 3284: Lain 79 §:ää vastaavaa säännöstä ei tarpeet- myksessä ollen teon ulkonaisen tunnusmerkis- 3285: tomana ehdoteta lakiin otettavaksi. Terveyden- tön täyttymistä ei kuitenkaan tulisi pitää yksi- 3286: tilan valvontaa ja uuteen kuljettajantutkintoon nomaisena perusteena ajo-oikeuteen kohdistu- 3287: määräämistä koskevat säännökset antavat po- van seuraamuksen käyttämiselle. Ratkaisevana 3288: liisille riittävät valtuudet ajokortin palautus- olisi pidettävä teon subjektiivista puolta. Näin 3289: tilanteessa ilman erillistä, nimenomaisesti ajo- esimerkiksi huomaamattomuudesta johtunut 3290: kortin palautustilannetta koskevaa säännöstä. suurimman sallitun nopeuden ylitys ei välttä- 3291: 75 §. Perusteet ajokieltoon määräämiselle. mättä johtaisi ajo-oikeuden menettämiseen. 3292: Yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti ajokiel- Myös ajo-oikeudetta ajo ehdotetaan nimen- 3293: toon määräämisen perusteet ehdotetaan koot- omaisesti mainittavaksi ajokieltoon määräämi- 3294: tavaksi samaan pykälään nykyisistä ajokiel- sen perusteena. Momentin 5 kohtaan ehdote- 3295: toon määräämistä sekä ajokortin peruuttamis- taan lisättäväksi säännös siitä, että syyllistymi- 3296: ta kokonaan ja määräajaksi koskevista sään- nen Suomessa liikennejuopumukseen, josta ul- 3297: nöksistä. Pykälän 1 momentti koskisi kaikkia komailla tuomitaan rangaistukseen, olisi myös 3298: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajia ja 2 peruste ajokiellon määräämiselle. 3299: momentti vain ajo-oikeuden haltijoita. 3300: 76 §. Perusteet väliaikaiseen ajokieltoon 3301: Pykälän 1 momentti vastaa nykyistä sään- 3302: määräämiselle. Nykyinen ajokortin poisottami- 3303: nöstä ajokieltoon määräämisen perusteista. 3304: nen ehdotetaan korvattavaksi toimenpidettä ja 3305: Ajokiellon määrääminen ei kuitenkaan enää sen vaikutuksia paremmin kuvaavana väliai- 3306: riippuisi rangaistukseen tuomitsemisesta. Ri,. 3307: kaiseen ajokieltoon määräämisellä. Tähän toi- 3308: koslain nojalla, esimerkiksi syyntakeettomuu- 3309: menpiteeseen liittyisi tosiasiallisesti ajokortin 3310: den vuoksi, tuomitsematta jättäminen ei estäisi 3311: ottaminen poliisin haltuun nykyiseen tapaan 3312: ajo-oikeuteen kohdistuvan seuraamuksen käyt- 3313: ilman nimenomaista kirjallista hallintopäätös- 3314: töä. Rangaistuksen ja turvaamistoimenpiteen 3315: tä. Nykyistä väliaikaista peruuttamista vastaisi 3316: erilaisesta käyttöalasta johtuen tällaisessa ta- 3317: ehdotetussa 2 kohdan tapauksessa tekopaikan 3318: pauksessa olisi voitava käyttää ajo-oikeuteen poliisin päätös poliisimiehen toimenpiteen voi- 3319: kohdistuvaa turvaamistoimenpidettä riippu- massa pysyttämisestä siksi, kunnes asiassa olisi 3320: matta siitä, tuomitaanko rangaistukseen vai ei. 3321: tuomioistuimen ratkaisu. Päätös olisi tehtävä 3322: Pykälän 2 momenttiin on koottu nykyiset 3323: samoin edellytyksin kuin päätös väliaikaisesta 3324: ajokortin kokonaan ja määräajaksi peruutta- 3325: peruuttamisesta tehdään nykyisin. 3326: misen perusteet. Momentin 1 ja 2 kohta vas- 3327: taavat nykyisiä kokonaan peruuttamisen perus- 77 §. Väliaikaisen ajokiellon kesto. Väliai- 3328: teita. Säännösten perusteella on mahdollista kainen ajokielto kestäisi tuomioistuimen toimi- 3329: puuttua myös alkoholin väärinkäyttäjien ajo- valtaan kuuluvassa asiassa poliisimiehen toi- 3330: oikeuteen, mistä syystä säännöksiin ei ehdoteta menpiteestä siihen saakka, kunnes tuomiois- 3331: muutoksia. Tätä mieltä oli myös sosiaali- ja tuin olisi päättänyt siitä, 76 §:n 1 kohdan 3332: terveysministeriön alkoholin väärinkäyttäjien tapauksessa pääsääntöisesti ilman poliisin pää- 3333: hoitoonohjausta selvittänyt työryhmä. Sosi- töstä, koska näyttö tekoon syyllistymisestä on 3334: aali- ja terveysministeriössä selvitetään edelleen puhalluskokeella saatavissa, ja 76 § :n 2 koh- 3335: alkoholin väärinkäytön ja ajamisen suhdetta dan tapauksessa, jolloin näyttö tekoon syyllis- 3336: tältä pohjalta. Momentin 3-5 kohdat vastaa- tymisestä ei ole vastaavilla mittausmenetelmillä 3337: vat pääosin nykyisiä määräajaksi peruuttami- saatavissa, poliisin päätöksellä. Poliisi voisi 3338: sen perusteita. Momentin 3 kohtaan ehdote- erityisestä syystä palauttaa ajokortin ja ajo- 3339: taan lisättäväksi mahdollisuus määrätä ajokiel- oikeuden aikaisemmin, esimerkiksi silloin, kun 3340: toon myös yhdestä teosta, joka osoittaa vaka- tuomioistuin todennäköisesti määräisi ajokiel- 3341: vaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudes- lon ehdollisena. Poliisin lopulliseen toimival- 3342: ta olematta silti tärkeäksi liikenteen vaaranta- taan kuuluvassa asiassa väliaikainen ajokielto 3343: miseksi luettavissa. Tällaisia tekoja voisivat kestäisi poliisimiehen määräyksestä poliisin 3344: olla esimerkiksi liikennesääntöjen mukaisen ajokieltoasiassa tekemään päätökseen, jota 3345: väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättä- varten olisi ryhdyttävä viipymättä toimenpitei- 3346: minen, ohituskiellon rikkominen, poliisin py- siin. 3347: 1990 vp. - HE n:o 8 9 3348: 3349: 78 §. Ajokieltoon määrääminen. Pykälään välttämättömyys ehdotetaan arvioitavaksi am- 3350: ehdotetaan koottavaksi ajokieltoon määrää- matin kannalta. 3351: mistä koskevat säännökset. Kaikki asiaa kos- Koetusajan pituus vastaisi ehdollisesta ran- 3352: kevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi gaistuksesta annetussa laissa (135176) säädet- 3353: lakiin. tyä koetusajan pituutta. 3354: Kuten edellä on todettu, ehdotuksen mukaan 80 §. Varoitus. Hallinnollisessa menettelyssä 3355: tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa asias- voitaisiin edelleen pykälän 1 momentin edelly- 3356: sa ei ajokieltoon määrääminen edellyttäisi enää tysten täyttyessä antaa varoitus ajokieltoon 3357: rangaistukseen tuomitsemista, vaan ajokiel- määräämisen sijasta. Uuden varoituksen anta- 3358: toon olisi määrättävä vaikkei mitään rangais- minen olisi vain erityisestä syystä mahdollinen 3359: tusta tuomittaisi. Muuten 1 momentin säännös harkittaessa ajo-oikeuteen kohdistuvaa seuraa- 3360: vastaa nykyistä ajokieltoon määräämistä kos- musta yhden vuoden kuluessa varoituksen saa- 3361: kevaa säännöstä. Momentti koskee kaikkia misen jälkeen tehdyn teon vuoksi. 3362: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajia, 81 §. Ajo-oikeuden raukeaminen. Koska 3363: myös muita kuin niitä, joilla on ajokortti. ajokieltoon voitaisiin määrätä toistaiseksi, eh- 3364: dotetaan lakiin otettavaksi säännös ajo-oikeu- 3365: Hallinnollisessa menettelyssä ajokieltoon 3366: den raukeamisesta. Säännös estäisi ajokielto- 3367: määräämistä koskevat säännökset sisältyvät 2 3368: asiaa jäämästä avoimeksi määräämättömiksi 3369: momenttiin. Tämä momentti koskisi vain hen- 3370: ajoiksi ja oikeuttaisi poliisin hävittämään säily- 3371: kilöitä, joille olisi myönnetty ajo-oikeuden saa- tettävänään olevat ajokortit, jollei ajokorttia 3372: miseksi ajokorttilupa. Nykyistä ajokortin ko- 3373: olisi hakijan aloitteesta viiden vuoden kuluessa 3374: konaan peruuttamista vastaisi ajokielto toistai- 3375: palautettu. Lisäksi ehdotetaan lakiin otettavak- 3376: seksi. Terveydellisten edellytysten puuttumises- 3377: si säännös vapaaehtoisesta ajo-oikeudesta luo- 3378: ta voitaisiin nykyiseen tapaan määrätä ajokiel- 3379: pumisesta. 3380: toon myös määräajaksi. Nykyistä ajokortin 3381: 82 §. Ajo-oikeusasiassa toimivaltainen polii- 3382: määräajaksi peruuttamista vastaisi määräaikai- 3383: si. Säännös on asiallisesti ennallaan. Pykälää 3384: nen ajokielto. Tässä tapauksessa voitaisiin hen- 3385: olisi tarkistettava ajo-oikeuskäsitteen käyttöön 3386: kilö vaihtoehtoisesti määrätä uudelleen kuljet- 3387: otosta johtuen. 3388: tajantutkintoon. 3389: 82 a §. Ajokortin luovuttamisvelvol/isuus. 3390: Koska väliaikaisella ajokiellolla olisi samat Pykälä on asiallisesti ennallaan. Ajokortti olisi 3391: vaikutukset kuin muullakin ajokiellolla, väliai- luovutettava aina, kun henkilö olisi määrätty 3392: kaisen ajokiellon aika olisi otettava vähennyk- ajokieltoon. Samoin olisi meneteltävä ajo- 3393: senä huomioon ajokieltoaikaa määrättäessä. oikeuden rauetessa haltijan pyynnöstä. 3394: 79 §. Ehdollinen ajokielto. Ajokielto ehdote- 82 b-c §. Henkilöauton ammattiajolupa. 3395: taan voitavan määrätä myös ehdollisena tuo- Puolustusvoimien ajokortti. Pykälät vastaavat 3396: mioistuimen käsiteltävässä asiassa ja pääasias- asiallisesti voimassa olevia säännöksiä. 3397: sa samoin edellytyksin kuin nykyisin voidaan 82 d §. Poikkeusluvat. Ajo-oikeuden saa- 3398: jättää ajokielto määräämättä. Nykyisestä poi- mista koskevien edellytysten erottamisen vuok- 3399: keten ehdotetaan kuitenkin lisäksi vaadittavan, si pykälää olisi tarkistettava. Asiallisesti pykälä 3400: ettei teosta olisi aiheutunut vaaraa toisten tur- on ennallaan. 3401: vallisuudelle. Ehdollisena määrättävä ajokielto 3402: korvaisi nykyisen ajokiellon määräämätiä jät- 3403: tämisen, mistä syystä ajokieltoa ei voitaisi enää 7 Luku 3404: jättää määräämätiä henkilön syyllistyttyä Liikennevalvonta 3405: 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Eh- 3406: dollisuuden käyttöönoton vuoksi ei tekoon 94 §. Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus. 3407: syyllistyminen välttämättä merkitsisi ajo-oikeu- Ajo-oikeuskäsitteen käyttöönoton vuoksi py- 3408: den menettämistä. Yhtenä ajokiellon määrää- kälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi. 3409: mätiä jättämisen perusteena nykyisin on, että Mikäli henkilöllä ei olisi liikennevalvonnan 3410: ajokortti on kuljettajalle välttämätön työssä. yhteydessä esittää ajokorttia poliisille, ajokort- 3411: Koska ajo-oikeus voi olla yhtä välttämätön tia ei momentissa mainituin edellytyksin tarvit- 3412: henkilölle ammatin vuoksi, vaikkei hän sitä sisi välttämättä aina määrätä esitettäväksi 3413: itse työn suorittamisessa tarvitsekaan, esimer- myöhemmin. Tästä seuraisi, että myös muun 3414: kiksi työmatkojen kulkemiseksi, ajo-oikeuden kuin ajokorttia koskevien säädösten perusteella 3415: 3416: 2 3816701 3417: 10 1990 vp. - HE n:o 8 3418: 3419: mukana pidettävän asiakirjan osalta luovuttai- määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä 3420: siin ehdottomasta veivoittamisesta asiakirjan (573/89) edellyttää, että sellaisten määräysten 3421: esittämiseen myöhemmin. antamiseen, joilla on vaikutuksia yksittäisen 3422: 95 §. Kuljettajan ajokunnon valvonta. Lää- kansalaisen oikeusasemaan, on oltava lain ta- 3423: kärintodistuksen henkilökohtaisesta esittämis- soinen valtuutussäännös. Tieliikennelakiin tai 3424: velvollisuudesta luopumisen vuoksi pykälän 2 sen nojalla annettuihin säännöksiin ei sisälly 3425: momenttia olisi tarkistettava. Lisäksi moment- tällaista valtuutusta. Tämän vuoksi sisäasiain- 3426: tiin on lisätty oikeus asettaa määräaika vaadi- ministeriö on joutunut antamaan lukuisien 3427: tun todistuksen esittämiselle. kansalaisten oikeuksiin liittyvien tieliikennettä 3428: koskevien säännösten soveltamisesta ja tulkin- 3429: nasta määräyksiä ilman vaadittua valtuutusta. 3430: 8 Luku Myös ehdotetun ajokorttiuudistuksen yhtey- 3431: Liikennerikokset dessä on välttämätöntä antaa poliisille mää- 3432: räyksiä ja ohjeita sekä vahvistaa toimenpitei- 3433: 102 §. Ajo-oikeudetta ajo. Ajo-oikeuskäsit- den hoitamisessa tarvittavien lomakkeiden si- 3434: teen käyttöönoton vuoksi liikennerikoksen ni- sältö. 3435: mike olisi muutettava. Teon tunnusmerkistön 3436: täyttäisi se, että moottorikäyttöisen ajoneuvon 3437: kuljettajalla ei olisi vaadittavaa ajo-oikeutta. 2. Tarkemmat säännökset ja 3438: Ajo-oikeus voisi puuttua siitä syystä, että ajo- määräykset 3439: korttilupaa ei ole myönnetty, ajo-oikeus ei ole 3440: alkanut tai jatkunut, koska viranomainen ei Tarkemmat säännökset ja määräykset on 3441: ole luovuttanut tai palauttanut ajokorttia 5 tarkoitus antaa asetuksella ja liikenneministe- 3442: luvun säännösten mukaisesti, tai henkilö on riön soveltamispäätöksellä. Säädökset on tar- 3443: määrätty ajokieltoon poliisin tai tuomiois- koitus saattaa voimaan samanaikaisesti lakieh- 3444: tuimen päätöksellä tai poliisimiehen väliaikais- dotuksen kanssa. 3445: ta ajokieltoa koskevalla määräyksella. 3446: 3447: 3. Voimaantulo 3448: 9 Luku 3449: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- 3450: voimaantulosäännökset nä huhtikuuta 1990. 3451: 3452: 108 a §. Poliisin toimintaa koskevat tarkem- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 3453: mat ohjeet ja määräykset. Laki viranomaisten kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 3454: 1990 vp. - HE n:o 8 11 3455: 3456: 3457: 3458: 3459: Laki 3460: tieliikennelain muuttamisesta 3461: 3462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3463: kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 70 a § sellaisena kuin se 3464: on 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (57/88), 3465: muutetaan 5 luvun otsikko sekä 63-65 §, 68-82 §, 94 §:n 2 momentti, 95 §:n 2 momentti ja 3466: 102 §, 3467: sellaisina kuin niistä ovat 70 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988 3468: annetulla lailla, 75 §:n otsikko ja 2 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa 3469: (357 /87), 76 §:n 1 momentin 2 kohta 23 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (734/85) sekä 3470: 82 § 20 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (185/87), ja 3471: lisätään lakiin uusi 82 a-82 d § sekä uusi 108 a § seuraavasti: 3472: 3473: 5 Luku Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan. 3474: Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus Ajo-oikeutta ei ole sillä, joka on määrätty 3475: ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon. Ajo- 3476: 63 § oikeus alkaa uudelleen kun ajokiellon tai väli- 3477: Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset aikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo- 3478: kortti palautetaan haltijalleen tai hänelle luo- 3479: vutetaan uusi ajokortti. 3480: Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairau- 3481: den, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi Poliisin päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan 3482: taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat liittää asetuksella tarkemmin säädettäviä ehto- 3483: siihen tarvittavat edellytykset. ja ja rajoituksia. 3484: Mopoa saa kuljettaa vain 15 vuotta täyttänyt 3485: 64 § henkilö. 3486: Ajo-oikeus 3487: 65 § 3488: Muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin Ajoneuvon luovuttaminen toisen 3489: mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettua kuljeteltavaksi 3490: moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa 3491: vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta- 3492: ajo-oikeus. Asetuksella voidaan säätää erityis- vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta tai 3493: tapauksia koskevia poikkeuksia. jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmei- 3494: 12 1990 vp. - HE n:o 8 3495: 3496: sesti puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta- 70 § 3497: miseen. Ajokorttilupa 3498: Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon 3499: luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta- Poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen 3500: va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti. (ajokorttilupa) hakijalle, joka täyttää asetuk- 3501: sella säädetyt terveysvaatimukset ja jota ei 3502: 68 § alkoholin tai muun huumaavan aineen jatku- 3503: van väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljet- 3504: Opetus- ja harjoituslupa tajana liikenteelle vaaralliseksi. 3505: Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin Ajokorttilupaa ei kuitenkaan myönnetä sille, 3506: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan henki- joka on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiel- 3507: lön, jolla on opetusajoneuvon luokkaa vastaa- lossa, eikä ilman erityistä syytä sille, joka 3508: va ajo-oikeus, antamaan määrätylle henkilölle viimeksi kuluneen vuoden aikana on syyllisty- 3509: opetusta ajo-oikeuden saamiseksi: nyt ajo-oikeudetta ajoon. 3510: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen Ajokorttilupa on peruutettava, jos sen saaja 3511: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo- ei enää täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä 3512: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden edellytyksiä. 3513: vuoksi erityisiä vaikeuksia; 3514: 71 § 3515: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman 3516: perheen jäseniä; Ajokortin luovuttaminen 3517: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman 3518: Ajokortti luovutetaan sille, joka on saanut 3519: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai 3520: ajokorttiluvan ja täyttää asetuksella säädetyn 3521: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai 3522: ikävaatimuksen ja on suorittanut hyväksyttä- 3523: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan västi kuljettajantutkinnon tai, milloin kysy- 3524: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan myksessä on kahdeksi vuodeksi saadun auton 3525: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä. ajo-oikeuden jatkaminen, joka on saanut sää- 3526: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki- detyn jatko-opetuksen. Ajokorttia ei luovute- 3527: lön harjoittelemaan ajoa moottoripyörällä il- ta, jos ajokorttilupa on peruutettu tai ajokort- 3528: man ajo-opettajaa moottoripyörän ajo-oikeu- tiluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt este 3529: den saamista varten. sen myöntämiselle tai peruste ajokieltoon mää- 3530: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää- räämiselle. 3531: räajaksi, ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoi- Ajokortin luovuttaa poliisi tai katsastustoi- 3532: tuksin. mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem- 3533: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope- min säädetään. 3534: tus- tai harjoitusluvan, milloin siihen on syytä. Ajokortin luovuttamisesta kuljettajantutkin- 3535: Lupa voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos edel- toa vaatimatta ajo-oikeuden voimassaoloa jat- 3536: lytykset väliaikaiseen ajokieltoon määräämi- kettaessa tai ulkomaista ajokorttia vastaavaan 3537: seen ovat olemassa. Luvan väliaikaisessa pe- suomalaiseen ajokorttiin vaihdettaessa samoin 3538: ruuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mi- kuin kuljettajantutkinnosta ja kuljettajaope- 3539: tä 76 ja 77 §:ssä säädetään väliaikaisesta ajo- tuksen tavoitteista säädetään asetuksella. Lii- 3540: kiellosta. kenneministeriö antaa tarkemmat määräykset 3541: kuljettajaopetuksen antamisesta. 3542: 69 § 3543: Ajoharjoitteluradat 72§ 3544: Ajo-oikeuden voimassaolo 3545: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar- 3546: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja Ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeu- 3547: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu- den haltija täyttää 70 vuotta. 3548: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta ha- Auton ajo-oikeus saadaan kuitenkin ensin 3549: etaan liikenneministeriöltä. vain kahdeksi vuodeksi, milloin sen saajalla ei 3550: Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri- aikaisemmin ole ollut auton ajo-oikeutta vä- 3551: keskus. hintään kuutta kuukautta. 3552: 1990 vp. - HE n:o 8 13 3553: 3554: Milloin ajokorttilupa myönnetään 65 vuotta Ajo-oikeuden haltija on, jollei 78 §:n 2 mo- 3555: täyttäneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo- mentista muuta johdu, määrättävä ajokiel- 3556: oikeus on 1 momentista poiketen voimassa viisi toon: 3557: vuotta. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis- 1) jos hän ei enää täytä 70 §:n 1 momentissa 3558: telmän ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo- säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edelly- 3559: oikeuden haltijan täyttäessä 70 vuotta. tyksiä; 3560: Edellä 1 tai 3 momentissa tarkoitetun ajo- 2) jos hän ei poliisin asettamassa määräajas- 3561: oikeuden jälkeen saatava ajo-oikeus on linja- sa ole toimittanut vaadittua lääkärintodistusta 3562: auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo- tai suorittanut hyväksytysti uutta kuljettajan- 3563: oikeutta koskevin poikkeuksin voimassa polii- tutkintoa, ajokoetta tai ajonäytettä; 3564: sin määräämän ajan, enintään viisi vuotta 3) jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa 3565: kerrallaan. kuljettaessaan syyllistynyt muuhun kuin 1 mo- 3566: mentissa tarkoitettuun tämän lain nojalla ran- 3567: 73 § gaistavaan tekoon, joka osoittaa vakavaa piit- 3568: taamattomuutta liikenneturvallisuutta koh- 3569: Terveydentilan valvonta taan, taikka ajo-oikeudetta ajoon tai uusia 3570: Ajo-oikeuden haltijan on toimitettava polii- kuljettajia koskevien erityissäännösten tai 3571: sille lääkärintodistus kahden kuukauden ku- -määräysten rikkomiseen; 3572: luessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60 4) jos hän on vähintään kolmasti vuoden 3573: tai 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan kuluessa syyllistynyt tämän lain nojalla ran- 3574: ole silloin, kun mainitun määräajan alkaessa gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita 3575: on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta ajo- rikesakolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus- 3576: oikeuden saamisesta tai ammattiajoluvan rikkomuksia, taikka nopeusvalvontaa vaikeut- 3577: myöntämisestä. tavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa 3578: (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko- 3579: Jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja enää 3580: mukseen; tai 3581: täytä ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä 3582: 5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liiken- 3583: olevia terveysvaatimuksia tai ettei hän tervey- 3584: nejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneu- 3585: dentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan 3586: volla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen 3587: turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo- 3588: tekoon. 3589: oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä hänet 3590: määräajassa toimittamaan uuden lääkärin- tai 3591: 76 § 3592: erikoislääkärintodistuksen tai suorittamaan uu- 3593: den ajokokeen tai ajonäytteen. Perusteet väliaikaiseen ajokieltoon 3594: määräämisel/e 3595: 74 § Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden halti- 3596: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen jan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin 3597: haltuunsa: 3598: Poliisi voi määrätä kuljettajan uuteen kuljet- 1) jos on todennäköistä syytä epäillä hänen 3599: tajantutkintoon, jos hän moottorikäyttöistä syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään 3600: ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllis- rattijuopumukseen; 3601: tynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen 2) jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen 3602: säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tä- törkeään liikenteen vaarantamiseen tai huu- 3603: män vuoksi tai muutoin on todennäköistä syy- maantuneena ajamiseen; tai 3604: tä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. 3) jos on todennäköistä, että edellytykset 3605: ajokiellon määräämiseen 75 §:n 2 momentin 3, 3606: 75 § 4 tai 5 kohdan nojalla ovat olemassa. 3607: Perusteet ajokieltoon määräämiselle 3608: 77 § 3609: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on Väliaikaisen ajokiellon kesto 3610: määrättävä ajokieltoon, jos hänen todetaan 3611: syyllistyneen törkeään liikenteen vaarantami- Edellä 76 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ta- 3612: seen, rattijuopumukseen, törkeään rattijuopu- pauksessa väliaikainen ajokielto jatkuu, kun- 3613: mukseen tai huumaantuneena ajamiseeen. nes tuomioistuin päättää ajokiellosta. Edellä 3614: 14 1990 vp. - HE n:o 8 3615: 3616: 76 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 79 § 3617: poliisin on viipymättä päätettävä, pidetäänkö Ehdollinen ajokielto 3618: väliaikainen ajokielto voimassa. Jos on toden- 3619: näköistä, että väliaikaiseen ajokieltoon mää- Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta 3620: rätty on syyllistynyt 76 §:n 2 kohdassa tarkoi- vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo- 3621: tettuun tekoon, väliaikainen ajokielto on pidet- oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin 3622: tävä voimassa, kunnes tuomioistuin päättää takia välttämätön tai jos siihen on muu erityi- 3623: ajokiellosta. sen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut 3624: Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon tai 3625: tuomioistuin määrää ajokiellon ehdollisena, väliaikaisen ajokiellon aikana taikka 2 momen- 3626: poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päät- tissa tarkoitettuna koetusaikana tehdystä teos- 3627: tymään jo ennen kuin tuomioistuin päättää ta ei voida määrätä ajokieltoa ehdollisena. 3628: ajo kiellosta. Ajokielto on ehdollinen tuomioistuimen 3629: Edellä 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa ta- asettaman määräajan (koetusaika), jonka pi- 3630: pauksessa väliaikaiseen ajokieltoon määräu- tuus on vähintään vuosi ja enintään kolme 3631: neen poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava vuotta. Ehdollisena määrätty ajokielto on 3632: toimenpiteestä ajokiellosta päättävälle poliisil- määrättävä pantavaksi täytäntöön, jos ajokiel- 3633: le, jonka on viipymättä päätettävä ajokiellosta. toon määrätyn todetaan syyllistyneen koetusai- 3634: Jos 76 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta kana 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun te- 3635: teosta ei nosteta syytettä tai syyte hylätään tai koon. 3636: jos teosta määrätään ajokielto ehdollisena, po- Tuomioistuimen päätöksessä on mainittava 3637: liisin on viipymättä palautettava ajokortti. Po- ne seikat, joiden nojalla ehdollisena määrätty 3638: liisin on viipymättä palautettava ajokortti ja ajokielto määrätään pantavaksi täytäntöön. 3639: ilmoitettava ajo-oikeuden jatkumisesta ajo- Jollei ehdollisena määrättyä ajokieltoa ole yh- 3640: oikeuden haltijalle myös, jos ajokieltoa ei den vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä 3641: 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määrätty pantavaksi täytäntöön, se on rauen- 3642: määrätä. nut. 3643: 3644: 78 § 80 § 3645: Ajokieltoon määrääminen Varoitus 3646: Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa Poliisi voi ajokieltoon määräämisen sijasta 3647: tapauksissa ajokiellon määrää tuomioistuin. antaa ajo-oikeuden haltijalle varoituksen, jos 3648: Ajokielto määrätään olemaan voimassa enin- 75 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen 3649: tään viisi vuotta. Tuomioistuimen päätös pan- liikennerikkomusten, huomioon ottaen ajo- 3650: naan täytäntöön valituksesta huolimatta. oikeuden haltijan vuosittainen ajomäärä ja 3651: Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa muut olosuhteet, ei ole katsottava osoittavan 3652: tapauksissa ajokiellon määrää poliisi. Edellä piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista 3653: 75 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoite- säännöksistä ja hänelle niiden rikkomisista 3654: tuissa tapauksissa ajokielto määrätään ole- tuomituista tai määrätyistä seuraamuksista tai 3655: maan voimassa toistaiseksi ja 3-5 kohdassa jos ajo-oikeuden haltija on syyllistynyt uusia 3656: tarkoitetuissa tapauksissa enintään kuusi kuu- kuljettajia koskevien erityissäännösten tai 3657: kautta. Edellä 75 §:n 2 momentin 3-5 koh- -määräysten rikkomiseen. 3658: dassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto voi- Uutta varoitusta ei ilman erityistä syytä saa 3659: daan kuitenkin jättää määräämättä, jos ajo- antaa sille, joka vuoden kuluessa varoituksen 3660: oikeuden haltija 74 §:n mukaisesti määrätään saatuaan syyllistyy 75 §:n 2 momentin 3 tai 4 3661: uuteen kuljettajantutkintoon. kohdassa tarkoitettuun tekoon. 3662: Ajokiellon kestosta määrättäessä on otettava 3663: huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä 81 § 3664: on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja Ajo-oikeuden raukeaminen 3665: muihin olosuhteisiin. Ajokiellon kestosta mää- 3666: rättäessä otetaan vähennyksenä huomioon ai- Kun ajokielto on määrätty olemaan voimas- 3667: ka, jonka hän on ajokieltoon johtaneen teon sa toistaiseksi, ajo-oikeus raukeaa viiden vuo- 3668: vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta. den kuluttua päätöksen antamisesta, jollei ajo- 3669: 1990 vp. - HE n:o 8 15 3670: 3671: kieltoon määrätylle sitä ennen ole hakemukses- 7 Luku 3672: ta palautettu ajokorttia. Poliisi voi määrätä Liikennevalvonta 3673: ajo-oikeuden raukeamaan myös, jos sen haltija 3674: sitä itse pyytää. 94 § 3675: Ajokorttiluvan raukeamisesta säädetään tar- Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus 3676: kemmin asetuksella. 3677: Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan 3678: 82 § vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli- 3679: Ajo-oikeusasiassa toimivaltainen poliisi syytensä on todettu eikä ole syytä otaksua, 3680: ettei hänellä ole ajo-oikeutta, poliisimies voi 3681: Ajokorttiluvasta, 72 § :n 4 momentissa tar- sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja voi- 3682: koitetun ajo-oikeuden voimassaoloajasta ja daan kuitenkin velvoittaa esittämään ajokortti 3683: ajokiellosta 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan me- 3684: tapauksissa päättää henkilön asuinpaikan po- netellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 mo- 3685: liisi. Jollei henkilöllä ole asuinpaikkaa Suomes- mentissa tarkoitettu asiakirja. 3686: sa, ajokiellosta päättää sen paikkakunnan po- 3687: liisi, jossa hän on viimeksi asunut Suomessa. 95 § 3688: Väliaikaisesta ajokiellosta päättää tekopaikan 3689: poliisi. Kuljettajan ajokunnon valvonta 3690: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asias- 3691: sa tekee poliisipiirin päällikkö tai poliisipiirin Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin 3692: ohjesäännössä määrätty muu virkamies. ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan 3693: toimittamaan määräajassa lääkärintodistuksen 3694: 82 a § asuinpaikkansa poliisille. 3695: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus 3696: Sen, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka 3697: ajo-oikeus on rauennut, on luovutettava heti 3698: ajokorttinsa poliisille. 3699: 8 Luku 3700: 82 b § 3701: Liikennerikokset 3702: Henkilöauton ammattiajolupa 3703: 102 § 3704: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa 3705: henkilöliikenteessä vain se, jolla on auton ajo- Ajo-oikeudetta ajo 3706: oikeuden lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajo- Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo- 3707: luvasta säädetään tarkemmin asetuksella. neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen ajo-oikeutta, 3708: hänet on tuomittava ajo-oikeudelta ajosta sak- 3709: 82 c § koon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuu- 3710: Puolustusvoimien ajokortti kaudeksi. 3711: Asetuksella säädetään oikeudesta kuljettaa 3712: puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneu- 3713: voja ja tämän oikeuden ehdoista sekä kuljetta- 3714: jaopetuksen antamisesta ja kuljettajantutkin- 3715: noista puolustusvoimissa. 9 Luku 3716: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja 3717: 82 d § voimaantulosäännökset 3718: Poikkeusluvat 3719: 108 a § 3720: Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat 3721: myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo- ohjeet ja määräykset 3722: oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksis- 3723: ta. Sisäasiainministeriö voi antaa poliisille tar- 3724: 16 1990 vp. HE n:o 8 3725: 3726: kempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 3727: sen nojalla annettujen säännösten mukaan po- kuuta 19 3728: liisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamises- 3729: ta. Sisäasiainministeriö vahvistaa näissä toi- 3730: menpiteissä käytettävien lomakkeiden kaavan. 3731: 3732: 3733: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990 3734: 3735: 3736: Tasavallan Presidentti 3737: MAUNO KOIVISTO 3738: 3739: 3740: 3741: 3742: Liikenneministeri Raimo Vistbacka 3743: 1990 vp. - HE n:o 8 17 3744: 3745: Liite 3746: 3747: Laki 3748: tieliikennelain muuttamisesta 3749: 3750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3751: kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 70 a § sellaisena kuin se 3752: on 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (57 /88), 3753: muutetaan 5 luvun otsikko sekä 63-65 §, 68-82 §, 94 §:n 2 momentti, 95 §:n 2 momentti ja 3754: 102 §, 3755: sellaisina kuin niistä ovat 70 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988 3756: annetulla lailla, 75 §:n otsikko ja 2 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa 3757: (357 /87), 76 § :n 1 momentin 2 kohta 23 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (734/85) sekä 3758: 82 § 20 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (185/87), ja 3759: lisätään lakiin uusi 82 a-82 d § sekä uusi 108 a § seuraavasti: 3760: 3761: Voimassa oleva laki Ehdotus 3762: 3763: 5 Luku 3764: Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus 3765: 63 § 63 § 3766: Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset 3767: Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairau- 3768: sairauden tai väsymyksen vuoksi tahi muusta den, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi 3769: vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarpeelliset taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat 3770: edellytykset taikka jonka terveydentila ei enää siihen tarvittavat edellytykset. 3771: täytä ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan 3772: ajokortin myöntämisen edellytyksiä. 3773: 3774: 64 § 64 § 3775: Ajokorttipakko Ajo-oikeus 3776: Moottorikäyttöisiä ajoneuvoa saa kuljettaa Muuta moottorikäyttöisiä ajoneuvoa kuin 3777: vain henkilö, jolla on ajoneuvon luokkaa vas- mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettua 3778: taava voimassa oleva ajokortti. Asetuksella moottorikäyttöisiä ajoneuvoa saa kuljettaa 3779: voidaan säätää erityistapauksia koskevia poik- vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava 3780: keuksia. ajo-oikeus. Asetuksella voidaan säätää erityis- 3781: tapauksia koskevia poikkeuksia. 3782: Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan. 3783: Ajo-oikeutta ei ole sillä, joka on määrätty 3784: ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon. Ajo- 3785: oikeus alkaa uudelleen kun ajokiellon tai väli- 3786: aikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo- 3787: kortti palautetaan haltijalleen tai hänelle luo- 3788: vutetaan uusi ajokortti. 3789: Poliisin päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan 3790: liittää asetuksella tarkemmin säädettäviä ehto- 3791: ja ja rajoituksia. 3792: Mopon tai siihen rinnastettavan moottori- Mopoa saa kuljettaa vain 15 vuotta täyttänyt 3793: käyttöisen invalidiajoneuvon kuljettajalta ei henkilö. 3794: vaadita ajokorttia, mutta kuljettajan on oltava 3795: 15 vuotta täyttänyt. 3796: 3 3816701 3797: 18 1990 vp. - HE n:o 8 3798: 3799: Voimassa oleva laki Ehdotus 3800: Kävellen ohjattavaksi tarkoitettua moottori- 3801: käyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa ajokortitta. 3802: 3803: 65 § 65 § 3804: Ajoneuvon /uovuttaminen toisen Ajoneuvon /uovuttaminen toisen 3805: kuljeteltavaksi kuljeteltavaksi 3806: Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henki- Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta- 3807: lön kuljetettavaksi, jolla ei ole vaadittavaa vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta tai 3808: ajokorttia tai jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmei- 3809: syystä ilmeisesti puuttuvat edellytykset ajoneu- sesti puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta- 3810: von kuljettamiseen. miseen. 3811: Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon 3812: luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta- luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta- 3813: va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti. va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti. 3814: 3815: 3816: 68 § 3817: Opetus- ja harjoituslupa 3818: (Ks. voimassa oleva 68 §) Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin 3819: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan henki- 3820: lön, jolla on opetusajoneuvon luokkaa vastaa- 3821: va ajo-oikeus, antamaan määrätylle henkilölle 3822: opetusta ajo-oikeuden saamiseksi: 3823: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen 3824: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo- 3825: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden 3826: vuoksi erityisiä vaikeuksia; 3827: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman 3828: perheen jäseniä; 3829: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman 3830: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai 3831: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai 3832: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan 3833: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan 3834: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä. 3835: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki- 3836: lön harjoittelemaan ajoa moottoripyörällä il- 3837: man ajo-opettajaa moottoripyörän ajo-oikeu- 3838: den saamista varten. 3839: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää- 3840: räajaksi, ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoi- 3841: tuksin. 3842: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope- 3843: tus- tai harjoitusluvan, milloin siihen on syytä. 3844: Lupa voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos edel- 3845: lytykset väliaikaiseen ajokieltoon määräämi- 3846: seen ovat olemassa. Luvan väliaikaisessa pe- 3847: ruuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mi- 3848: tä 76 ja 77 §:ssä säädetään väliaikaisesta ajo- 3849: kiellosta. 3850: 1990 vp. - HE n:o 8 19 3851: 3852: Voimassa oleva laki Ehdotus 3853: 69 § 3854: Ajoharjoitteluradat 3855: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar- 3856: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja 3857: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu- 3858: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta ha- 3859: etaan liikenneministeriöltä. 3860: (Ks. voimassa oleva 70 a §) Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri- 3861: keskus. 3862: 70 § 3863: Ajokorttilupa 3864: (Ks. voimassa oleva 69 §) Poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen 3865: (ajo k o r t t il u p a) hakijalle, joka täyttää 3866: asetuksella säädetyt terveysvaatimukset ja jota 3867: ei alkoholin tai muun huumaavan aineen jat- 3868: kuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kul- 3869: jettajana liikenteelle vaaralliseksi. 3870: Ajokorttilupaa ei kuitenkaan myönnetä sille, 3871: joka on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiel- 3872: lossa, eikä ilman erityistä syytä sille, joka 3873: viimeksi kuluneen vuoden aikana on syyllisty- 3874: nyt ajo-oikeudetta ajoon. 3875: Ajokorttilupa on peruutettava, jos sen saaja 3876: ei enää täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä 3877: edellytyksiä. 3878: 71 § 3879: Ajokortin /uovuttaminen 3880: (Ks. voimassa oleva 70 § 1 mom.) Ajokortti luovutetaan sille, joka on saanut 3881: ajokorttiluvan ja täyttää asetuksella säädetyn 3882: ikävaatimuksen ja on suorittanut hyväksyttä- 3883: västi kuljettajantutkinnon tai, milloin kysy- 3884: myksessä on kahdeksi vuodeksi saadun auton 3885: ajo-oikeuden jatkaminen, joka on saanut sää- 3886: detyn jatko-opetuksen. Ajokorttia ei luovute- 3887: ta, jos ajokorttilupa on peruutettu tai ajokort- 3888: tiluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt este 3889: sen myöntämiselle tai peruste ajokieltoon mää- 3890: räämiselle. 3891: Ajokortin luovuttaa poliisi tai katsastustoi- 3892: mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem- 3893: min säädetään. 3894: Ajokortin /uovuttamisesta kuljettajantutkin- 3895: toa vaatimatto ajo-oikeuden voimassaoloa jat- 3896: kettaessa tai ulkomaista ajokorttia vastaavaan 3897: suomalaiseen ajokorttiin vaihdettaessa samoin 3898: kuin kuljettajantutkinnosta ja kuljettajaope- 3899: tuksen tavoitteista säädetään asetuksella. Lii- 3900: kenneministeriö antaa tarkemmat määräykset 3901: kuljettajaopetuksen antamisesta. 3902: 20 1990 vp. - HE n:o 8 3903: 3904: Voimassa oleva laki Ehdotus 3905: 72§ 3906: Ajo-oikeuden voimassaolo 3907: (Ks. voimassa oleva 70 §) Ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeu- 3908: den haltija täyttää 70 vuotta. 3909: Auton ajo-oikeus saadaan kuitenkin ensin 3910: vain kahdeksi vuodeksi, milloin sen saaja/la ei 3911: aikaisemmin ole ollut auton ajo-oikeutta vä- 3912: hintään kuutta kuukautta. 3913: Milloin ajokorttilupa myönnetään 65 vuotta 3914: täyttäneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo- 3915: oikeus on 1 momentista poiketen voimassa viisi 3916: vuotta. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis- 3917: telmän ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo- 3918: oikeuden haltijan täyttäessä 70 vuotta. 3919: Edellä 1 tai 3 momentissa tarkoitetun ajo- 3920: oikeuden jälkeen saatava ajo-oikeus on linja- 3921: auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo- 3922: oikeutta koskevin poikkeuksin voimassa polii- 3923: sin määräämän ajan, enintään viisi vuotta 3924: kerrallaan. 3925: 3926: 73 § 3927: Terveydentilan valvonta 3928: (Ks. voimassa oleva 72 §) Ajo-oikeuden haltijan on toimitettava polii- 3929: sille lääkärintodistus kahden kuukauden ku- 3930: luessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60 3931: tai 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan 3932: ole silloin, kun mainitun määräajan alkaessa 3933: on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta ajo- 3934: oikeuden saamisesta tai ammattiajoluvan 3935: myöntämisestä. 3936: Jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja enää 3937: täytä ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä 3938: olevia terveysvaatimuksia tai ettei hän tervey- 3939: dentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan 3940: turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo- 3941: oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä hänet 3942: määräajassa toimittamaan uuden lääkärin- tai 3943: erikoislääkärintodistuksen tai suorittamaan uu- 3944: den ajokokeen tai ajonäytteen. 3945: 3946: 68 § 3947: Opetus- ja harjoituslupa 3948: Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin (Ks. ehd. 68 §) 3949: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan ajo- 3950: kortin haltijan antamaan määrätylle henkilölle 3951: opetusta ajokortin saamiseksi: 3952: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen 3953: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo- 3954: 1990 vp. - HE n:o 8 21 3955: 3956: Voimassa oleva laki Ehdotus 3957: 3958: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden 3959: vuoksi erityisiä vaikeuksia; 3960: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman 3961: perheen jäseniä; 3962: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman 3963: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai 3964: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai 3965: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan 3966: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan 3967: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä. 3968: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki- 3969: lön suorittamaan moottoripyörän ajokorttia 3970: varten harjoitusajoa ilman ajo-opettajaa. 3971: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää- 3972: räajaksi ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoituk- 3973: sin. 3974: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope- 3975: tus- ja harjoitusluvan, milloin siihen on syytä. 3976: 74 § 3977: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen 3978: (Ks. voimassa oleva 73 §) Poliisi voi määrätä kuljettajan uuteen kuljet- 3979: tajantutkintoon, jos hän moottorikäyitäistä 3980: ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllis- 3981: tynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen 3982: säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tä- 3983: män vuoksi tai muutoin on todennäköistä syy- 3984: tä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. 3985: 69 § 3986: Ajokortin myöntämisen edellytykset 3987: Ajokortin myöntämisen edellytyksenä on: (Ks. ehd. 70 §) 3988: 1) että hakija ikänsä ja terveytensä puolesta 3989: täyttää asetuksella säädettävät vaatimukset; 3990: 2) että hakija on suorittanut hyväksytyn 3991: kuljettajantutkinnon; 3992: 3) ettei hakijaa alkoholin tai muun huumaa- 3993: van aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole 3994: katsottava kuljettajana liikenteelle vaarallisek- 3995: si; 3996: 4) jos hakija on syyllistynyt ajokortitta 3997: ajoon, että ajosta on kulunut vähintään vuosi, 3998: jollei ajokortin myöntämiseen ole erityisiä syi- 3999: tä; ja 4000: 5) ettei hakija ole ajokiellossa. 4001: Jos ajokortti on peruutettu kokonaan, uu- 4002: den ajokortin saa myöntää hakijan osoitettua 4003: olosuhteiden muuttuneen siten, että hän täyt- 4004: tää ajokortin saamisen edellytykset. 4005: Ulkomaisen ajokortin vaihtamisesta vastaa- 4006: vaan suomalaiseen ajokorttiin kuljettajantut- 4007: kintoa vaatimatta säädetään asetuksella. 4008: 22 1990 vp. - HE n:o 8 4009: 4010: Voimassa oleva laki Ehdotus 4011: 75 § 4012: Perusteet ajokieltoon 4013: määräämisel/e 4014: (Ks. voimassa oleva 74-76 §) Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on 4015: määrättävä ajokieltoon, jos hänen todetaan 4016: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami- 4017: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu- 4018: mukseen tai huumaantuneena ajamiseeen. 4019: Ajo-oikeuden haltija on, jollei 78 §:n 2 mo- 4020: mentista muuta johdu, määrättävä ajokiel- 4021: toon: 4022: 1) jos hän ei enää täytä 70 §:n 1 momentissa 4023: säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edelly- 4024: tyksiä; 4025: 2) jos hän ei poliisin asettamassa määräajas- 4026: sa ole toimittanut vaadittua lääkärintodistusta 4027: tai suorittanut hyväksylysti uutta kuljettajan- 4028: tutkintoa, ajokoetta tai ajonäytettä; 4029: 3) jos hän on moottorikäyttöisiä ajoneuvoa 4030: kuljettaessaan syyllistynyt muuhun kuin 1 mo- 4031: mentissa tarkoitettuun tämän lain nojalla ran- 4032: gaistavaan tekoon, joka osoittaa vakavaa piit- 4033: taamattomuutta liikenneturvallisuutta koh- 4034: taan, taikka ajo-oikeudelta ajoon tai uusia 4035: kuljettajia koskevien erityissäännösten tai 4036: -määräysten rikkomiseen; 4037: 4) jos hän on vähintään kolmasti vuoden 4038: kuluessa syyllistynyt tämän lain nojalla ran- 4039: gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita 4040: rikesokolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus- 4041: rikkomuksia, taikka nopeusvalvontaa vaikeut- 4042: tavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa 4043: (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko- 4044: mukseen; tai 4045: 5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liiken- 4046: nejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneu- 4047: volla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen 4048: tekoon. 4049: 4050: 70 § 4051: Ajokortin myöntäminen ja uudistaminen. 4052: Ajokortin ehdot 4053: Auton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (Ks. ehd. 71 ja 72 §) 4054: myönnetään hakijalle, joka täyttää 69 §:ssä 4055: säädetyt vaatimukset, kahdeksi vuodeksi. Ha- 4056: kijalle, jolla on ollut tällainen ajokortti vähin- 4057: tään kuusi kuukautta ja joka on saanut sääde- 4058: tyn lisäopetuksen, myönnetään ajokortti mää- 4059: räajaksi, joka päättyy ajokortin haltijan täyt- 4060: täessä 70 vuotta, 65 vuotta täyttäneelle henki- 4061: 1990 vp. - HE n:o 8 23 4062: 4063: Voimassa oleva laki Ehdotus 4064: lölle kuitenkin viideksi vuodeksi. Linja-auton 4065: ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettami- 4066: seen oikeuttavan ajokortin voimassaolo päät- 4067: tyy kuitenkin aina ajokortin haltijan täyttäessä 4068: 70 vuotta. 4069: Muu kuin auton kuljettamiseen oikeuttava 4070: ajokortti myönnetään määräajaksi, joka päät- 4071: tyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta, 65 4072: vuotta täyttäneelle henkilölle kuitenkin viideksi 4073: vuodeksi. 4074: Ajokortti voidaan myöntää asetuksella tar- 4075: kemmin säädettävin ehdoin ja rajoituksin. 4076: Ajokortin ehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa 4077: ajokortin voimassaoloaikana. 4078: Poliisi uudistaa hakemuksesta ajokortin vii- 4079: deksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija täyttää 4080: ajokortin saamisen edellytykset. Ajokorttia ei 4081: uudisteta linja-auton tai raskaan ajoneuvoyh- 4082: distelmän kuljettamiseen oikeuttavana. 4083: Asetuksella voidaan säätää poikkeuksia 1 4084: momentissa tarkoitetusta lisäopetusvaatimuk- 4085: sesta. 4086: 4087: 76 § 4088: Perusteet väliaikaiseen 4089: ajokieltoon määräämiselle 4090: (Ks. voimassa oleva 77 § 1 mom.) Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden halti- 4091: jan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin 4092: haltuunsa: 4093: 1) jos on todennäköistä syytä epäillä hänen 4094: syyllistyneen rattijuopumukseen tai tärkeään 4095: rattijuopumukseen; 4096: 2) jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen 4097: tärkeään liikenteen vaarantamiseen tai huu- 4098: maantuneena ajamiseen; tai 4099: 3) jos on todennäköistä, että edellytykset 4100: ajokiellon määräämiseen 75 §:n 2 momentin 3, 4101: 4 tai 5 kohdan nojalla ovat olemassa. 4102: 4103: 77§ 4104: Väliaikaisen ajokiellon kesto 4105: (Ks. voimassa oleva 77 § 2-4 mom.) Edellä 76 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ta- 4106: pauksessa väliaikainen ajokielto jatkuu, kun- 4107: nes tuomioistuin päättää ajokiellosta. Edellä 4108: 76 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4109: poliisin on viipymättä päätettävä, pidetäänkö 4110: väliaikainen ajokielto voimassa. Jos on toden- 4111: näköistä, että väliaikaiseen ajokieltoon mää- 4112: rätty on syyllistynyt 76 §:n 2 kohdassa tarkoi- 4113: tettuun tekoon, väliaikainen ajokielto on pidet- 4114: 24 1990 vp. - HE n:o 8 4115: 4116: Voimassa oleva laki Ehdotus 4117: 4118: tävä voimassa, kunnes tuomioistuin päättää 4119: ajokiellosta. 4120: Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että 4121: tuomioistuin määrää ajokiellon ehdollisena, 4122: poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päät- 4123: tymään jo ennen kuin tuomioistuin päättää 4124: ajokiellosta. 4125: Edellä 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa ta- 4126: pauksessa väliaikaiseen ajokieltoon määrän- 4127: neen poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava 4128: toimenpiteestä ajokiellosta päättävälle poliisil- 4129: le, jonka on viipymättä päätettävä ajokiellosta. 4130: Jos 76 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta 4131: teosta ei nosteta syytettä tai syyte hylätään tai 4132: jos teosta määrätään ajokielto ehdollisena, po- 4133: liisin on viipymättä palautettava ajokortti. Po- 4134: liisin on viipymättä palautettava ajokortti ja 4135: ilmoitettava ajo-oikeuden jatkumisesta ajo- 4136: oikeuden haltijalle myös, jos ajokieltoa ei 4137: 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4138: määrätä. 4139: 70 a § 4140: Ajoharjoitteluradat 4141: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar- (Ks. ehd. 69 §) 4142: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja 4143: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu- 4144: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta on 4145: haettava liikenneministeriöltä. 4146: Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri- 4147: keskus. 4148: 4149: 71 § 4150: Henkilöauton ammattiajolupa 4151: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa (Ks. ehd. 82 b §) 4152: henkilöliikenteessä vain se, jolla on ajokortin 4153: lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajoluvasta 4154: säädetään tarkemmin asetuksella. 4155: 4156: 78 § 4157: Ajokieltoon määrääminen 4158: (Ks. voimassa oleva 74-76 §) Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa 4159: tapauksissa ajokiellon määrää tuomioistuin. 4160: Ajokielto määrätään olemaan voimassa enin- 4161: tään viisi vuotta. Tuomioistuimen päätös pan- 4162: naan täytäntöön valituksesta huolimatta. 4163: Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa 4164: tapauksissa ajokiellon määrää poliisi. Edellä 4165: 75 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoite- 4166: 1990 vp. - HE n:o 8 25 4167: 4168: Voimassa oleva laki Ehdotus 4169: 4170: tuissa tapauksissa ajokielto määrätään ole- 4171: maan voimassa toistaiseksi ja 3-5 kohdassa 4172: tarkoitetuissa tapauksissa enintään kuusi kuu- 4173: kautta. Edellä 75 §:n 2 momentin 3-5 koh- 4174: dassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto voi- 4175: daan kuitenkin jättää määräämättä, jos ajo- 4176: oikeuden haltija 74 §:n mukaisesti määrätään 4177: uuteen kuljettajantutkintoon. 4178: Ajokiellon kestosta määrättäessä on otettava 4179: huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä 4180: on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja 4181: muihin olosuhteisiin. Ajokiellon kestosta mää- 4182: rättäessä otetaan vähennyksenä huomioon ai- 4183: ka, jonka hän on ajokieltoon johtaneen teon 4184: vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta. 4185: 4186: 72§ 4187: Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus 4188: Ajokortin haltijan on esitettävä poliisille lää- (Ks. ehd. 73 §) 4189: kärintodistus ja ajokortti kahden kuukauden 4190: kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 4191: 60 ja 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuiten- 4192: kaan ole silloin, kun mainitun määräajan alka- 4193: essa ei ole kulunut viittä vuotta ajokortin tai 4194: ammattiajoluvan antamisesta tai uudistamises- 4195: ta. 4196: Jos on syytä epäillä, ettei ajokortin haltija 4197: enää täytä ajokortin saamisen ehtona olevia 4198: terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet 4199: esittämään todistuksen uudesta lääkärintarkas- 4200: tuksesta. 4201: 79 § 4202: Ehdollinen ajokielto 4203: Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta 4204: vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo- 4205: oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin 4206: takia välttämätön tai jos siihen on muu erityi- 4207: sen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut 4208: vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon tai 4209: väliaikaisen ajokiellon aikana taikka 2 momen- 4210: tissa tarkoitettuna koetusaikana tehdystä teos- 4211: ta ei voida määrätä ajokieltoa ehdollisena. 4212: Ajokielto on ehdollinen tuomioistuimen 4213: asettaman määräajan (koetus aika), jonka 4214: pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme 4215: vuotta. Ehdollisena määrätty ajokielto on 4216: määrättävä pantavaksi täytäntöön, jos ajokiel- 4217: toon määrätyn todetaan syyllistyneen koetusai- 4218: kana 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun te- 4219: koon. 4220: 4 3816701 4221: 26 1990 vp. - HE n:o 8 4222: 4223: Voimassa oleva laki Ehdotus 4224: Tuomioistuimen päätöksessä on mainittava 4225: ne seikat, joiden nojalla ehdollisena määrätty 4226: ajokielto määrätään pantavaksi täytäntöön. 4227: Jollei ehdollisena määrättyä ajokieltoa ole yh- 4228: den vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä 4229: määrätty pantavaksi täytäntöön, se on rauen- 4230: nut. 4231: 80 § 4232: Varoitus 4233: (Ks. voimassa oleva 76 § 2 mom.) Poliisi voi ajokieltoon määräämisen sijasta 4234: antaa ajo-oikeuden haltijalle varoituksen, jos 4235: 75 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen 4236: liikennerikkomusten, huomioon ottaen ajo- 4237: oikeuden haltijan vuosittainen ajomäärä ja 4238: muut olosuhteet, ei ole katsottava osoittavan 4239: piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista 4240: säännöksistä ja hänelle niiden rikkomisista 4241: tuomituista tai määrätyistä seuraamuksista tai 4242: jos ajo-oikeuden haltija on syyllistynyt uusia 4243: kuljettajia koskevien erityissäännösten tai 4244: -määräysten rikkomiseen. 4245: Uutta varoitusta ei ilman erityistä syytä saa 4246: antaa sille, joka vuoden kuluessa varoituksen 4247: saatuaan syyllistyy 75 §:n 2 momentin 3 tai 4 4248: kohdassa tarkoitettuun tekoon. 4249: 73 § 4250: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen 4251: Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittä- (Ks. ehd. 74 §) 4252: mään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljet- 4253: tajantutkinnosta: 4254: 1) jos hän on moottorikäyitäistä ajoneuvoa 4255: kuljettaessaan toistuvasti syyllistynyt tämän 4256: lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja 4257: määräysten rikkomiseen ja tämä osoittaa, ettei 4258: hän ole säilyttänyt ajotaitoaan; tai 4259: 2) jos muutoin on todennäköisiä perusteita 4260: epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. 4261: 81 § 4262: Ajo-oikeuden raukeaminen 4263: Kun ajokielto on määrätty olemaan voimas- 4264: sa toistaiseksi, ajo-oikeus raukeaa viiden vuo- 4265: den kuluttua päätöksen antamisesta, jollei ajo- 4266: kieltoon määrätylle sitä ennen ole hakemukses- 4267: ta palautettu ajokorttia. Poliisi voi määrätä 4268: ajo-oikeuden raukeamaan myös, jos sen haltija 4269: sitä itse pyytää. 4270: Ajokorttiluvan raukeamisesta säädetään tar- 4271: kemmin asetuksella. 4272: 1990 vp. - HE n:o 8 27 4273: 4274: Voimassa oleva laki Ehdotus 4275: 74 § 4276: Ajokielto 4277: Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja (Ks. ehd. 75, 78 ja 79 §) 4278: tuomitaan rangaistukseen törkeästä liikenteen 4279: vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, törkeäs- 4280: tä rattijuopumuksesta tai huumaantuneena 4281: ajamisesta, tuomioistuimen on samalla määrät- 4282: tävä hänet enintään viideksi vuodeksi ajokiel- 4283: toon. Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava 4284: huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiellolla on 4285: kieltoon määrätyn henkilön toimeentuloon ja 4286: muihin olosuhteisiin. 4287: Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta 4288: vaadi, jättää ajokiellon määräämättä, jos ajo- 4289: kortti on kuljettajalle välttämätön työssä tai 4290: jos ajokiellon määräämätiä jättämiseen on 4291: muu erityisen painava syy. Tuomioistuimen 4292: päätöksessä on mainittava syy, jonka perus- 4293: teella ajokielto on jätetty määräämättä. 4294: Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava vä- 4295: hennyksenä huomioon aika, jonka ajokortti on 4296: ollut poisotettuna ja väliaikaisesti peruutettu- 4297: na. Ajokieltopäätös pannaan valituksesta huo- 4298: limatta täytäntöön. 4299: Ajokieltoon määrätyltä otetaan ajokortti 4300: pois, eikä hän saa ajokieltoaikana kuljettaa 4301: ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan 4302: ajokortti. 4303: 82 § 4304: Ajo-oikeusasiassa toimiva 1tai n en 4305: poliisi 4306: (Ks. voimassa oleva 80 §) Ajokorttiluvasta, 72 §:n 4 momentissa tar- 4307: koitetun ajo-oikeuden voimassaoloajasta ja 4308: ajokiellosta 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa 4309: tapauksissa päättää henkilön asuinpaikan po- 4310: liisi. Jollei henkilöllä ole asuinpaikkaa Suomes- 4311: sa, ajokiellosta päättää sen paikkakunnan po- 4312: liisi, jossa hän on viimeksi asunut Suomessa. 4313: Väliaikaisesta ajokiellosta päättää tekopaikan 4314: poliisi. 4315: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asias- 4316: sa tekee poliisipiirin päällikkö tai poliisipiirin 4317: ohjesäännössä määrätty muu virkamies. 4318: 75 § 4319: Ajokortin peruuttaminen 4320: Poliisin on peruutettava ajokortti kokonaan: (Ks. ehd. 75 ja 78 §) 4321: 1) jos ajokortin haltija ei enää täytä ajokor- 4322: tin saamisen edellytyksiä; tai 4323: 28 1990 vp. - HE n:o 8 4324: 4325: Voimassa oleva laki Ehdotus 4326: 2) jos ajokortin haltija ei kohtuullisessa ajas- 4327: sa noudata poliisin määräystä uuden lääkärin- 4328: todistuksen tai uuden kuljettajantutkintotodis- 4329: tuksen esittämisestä. 4330: Jos ajokortin haltija ei enää terveytensä 4331: puolesta täytä ajokortin saamisen edellytyksiä, 4332: mutta on ilmeistä, että este on tilapäinen, 4333: poliisi voi kokonaan peruuttamisen sijasta pe- 4334: ruuttaa ajokortin määräajaksi, enintään kah- 4335: deksi vuodeksi. 4336: 82 a § 4337: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus 4338: (Ks. voimassa oleva 78 §) Sen, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka 4339: ajo-oikeus on rauennut, on luovutettava heti 4340: ajokorttinsa poliisille. 4341: 76 § 4342: Ajokortin peruuttaminen määräajaksi 4343: Poliisin on otettava ajokortin peruuttaminen (Ks. ehd. 75, 78 ja 79 §) 4344: tutkittavaksi: 4345: 1) jos ajokortin haltija on rikkonut uusia 4346: kuljettajia koskevia erityissäännöksiä tai -mää- 4347: räyksiä; 4348: 2) jos ajokortin haltija on moottorikäyttöis- 4349: iä ajoneuvoa kuljettaessaan vähintään kolmas- 4350: ti vuoden kuluessa syyllistynyt: 4351: a) tämän lain nojalla rangaistavaan tekoon, 4352: lukuun ottamatta muita rikesakolla rangaista- 4353: via tekoja kuin ylinopeusrikkomuksia; taikka 4354: b) nopeusvalvontaa vaikeuttavien laitteiden 4355: kieltämisestä annetussa laissa (733/85) tarkoi- 4356: tettuun tutkanpaljastinrikkomukseen; tai 4357: 3) jos ajokortin haltija on ulkomailla syyllis- 4358: tynyt liikennejuopumukseen moottorikäyttöi- 4359: sellä ajoneuvolla. 4360: Poliisi voi 1 momentissa mainituissa tapauk- 4361: sissa antaa varoituksen, peruuttaa ajokortin 4362: enintään kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia to- 4363: distuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantut- 4364: kinnosta sen mukaan kuin asetuksella tarkem- 4365: min säädetään. 4366: Tätä pykälää ei sovelleta, jos kuljettaja on 4367: viimeksi syyllistynyt sellaiseen rikokseen, josta 4368: hänet voidaan määrätä ajokieltoon. 4369: 4370: 77§ 4371: Ajokortin poisottaminen ja väliaikainen 4372: peruuttaminen 4373: Poliisimies voi ottaa ajokortin heti pois: (Ks. ehd. 76 §) 4374: 1) jos on syytä epäillä ajokortin haltijan 4375: 1990 vp. - HE n:o 8 29 4376: 4377: Voimassa oleva laki Ehdotus 4378: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami- 4379: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu- 4380: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen; tai 4381: 2) jos ajokortin peruuttamiseen 76 §:n nojal- 4382: la on todennäköisiä syitä. 4383: Ajokortin poisottamisen jälkeen poliisin on 4384: viipymättä ratkaistava, peruutetaanko ajokort- 4385: ti, määrätäänkö sen haltija esittämään uusi 4386: lääkärintodistus tai todistus kuljettajantutkin- 4387: nosta vai onko ajokortti palautettava. 4388: Jos on todennäköistä, että ajokortin haltija 4389: on syyllistynyt tärkeään liikenteen vaarantami- 4390: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu- 4391: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen, teko- 4392: paikan poliisin on peruutettava ajokortti väli- 4393: aikaisesti, kunnes asia on tuomioistuimessa 4394: ratkaistu. Jos poliisitutkinnan perusteella kui- 4395: tenkin on ilmeistä, että tuomioistuin 74 §:n 2 4396: momentin nojalla jättää ajokiellon määrää- 4397: mätiä, poliisi voi jättää ajokortin väliaikaisesti 4398: peruuttamaita tai antaa väliaikaisesti peruute- 4399: tun ajokortin takaisin. 4400: Jos tuomioistuin hylkää syytteen rikoksesta, 4401: jonka vuoksi ajokortti on väliaikaisesti peruu- 4402: tettu, tai jos ajokieltoa ei määrätä, ajokortti 4403: on heti annettava takaisin sen haltijalle, vaikka 4404: tuomioistuimen päätöksestä valitetaankin. 4405: 4406: 78 § 4407: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus 4408: Ajokortti on luovutettava poliisille heti, kun (Ks. ehd. 82 a §) 4409: poliisi on päättänyt sen poisottamisesta tai 4410: peruuttamisesta taikka ajokortin haltija on 4411: määrätty ajokieltoon. 4412: 4413: 79 § 4414: Ajokortin palauttaminen 4415: Ennen ajokortin palauttamista henkilölle, 4416: joka on määrätty ajokieltoon tai jonka ajo- 4417: kortti on peruutettu määräajaksi, poliisi voi 4418: vaatia esitettäväksi uuden lääkärintodistuksen 4419: tai, milloin siihen on syytä, todistuksen uudes- 4420: ta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta. 4421: 4422: 80 § 4423: Menettely ajokorttiasiassa 4424: Ajokortin myöntää, uudistaa ja peruuttaa (Ks. ehd. 82 §) 4425: henkilön asuinpaikan poliisi, jollei 77 §:stä 4426: muuta johdu. Jollei henkilöllä ole asuinpaik- 4427: 30 1990 vp. - HE n:o 8 4428: 4429: Voimassa oleva laki Ehdotus 4430: kaa Suomessa, ajokortin peruuttaa sen paikka- 4431: kunnan poliisi, jossa hän on viimeksi asunut 4432: tai oleskellut. 4433: Päätöksen ajokorttiasiassa tekee poliisipiirin 4434: päällikkö tai hänen sijastaan poliisipiirin ohje- 4435: säännössä määrätty toimenhaltija. Ajokortin 4436: poisottaneen poliisin on viipymättä ilmoitetta- 4437: va toimenpiteestä ajokortin peruuttamisesta 4438: päättävälle poliisille. 4439: 4440: 82 b § 4441: Henkilöauton ammattiajolupa 4442: (Ks. voimassa oleva 71 §) Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa 4443: henkilöliikenteessä vain se, jolla on auton ajo- 4444: oikeuden lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajo- 4445: luvasta säädetään tarkemmin asetuksella. 4446: 4447: 81 § 82 c § 4448: Puolustusvoimien ajokortti Puolustusvoimien ajokortti 4449: Asetuksella säädetään puolustusvoimien Asetuksella säädetään oikeudesta kuljettaa 4450: moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettami- puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneu- 4451: seen vaadittavista ajokorteista ja niiden ehdois- voja ja tämän oikeuden ehdoista sekä kuljetta- 4452: ta sekä kuljettajaopetuksen antamisesta ja kul- jaopetuksen antamisesta ja kuljettajantutkin- 4453: jettajantutkinnoista puolustusvoimissa. noista puolustusvoimissa. 4454: 4455: 82 § 82 d § 4456: Poikkeusluvat Poikkeusluvat 4457: Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä 4458: myöntää poikkeuksen ajokorttia koskevista myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo- 4459: ikä- ja terveysvaatimuksista. oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksis- 4460: ta. 4461: 4462: 4463: 4464: 7 Luku 4465: Liikennevalvonta 4466: 94 § 4467: Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus 4468: 4469: Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan 4470: vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli- vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli- 4471: syytensä on todettu ja hänellä voidaan olettaa syytensä on todettu eikä ole syytä otaksua, 4472: olevan ajokortti, poliisimies voi sallia ajon ettei hänellä ole ajo-oikeutta, poliisimies voi 4473: jatkamisen. Tällöin kuljettaja on kuitenkin sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja voi- 4474: velvoitettava esittämään ajokortti poliisille daan kuitenkin velvoittaa esittämään ajokortti 4475: määräajassa. Vastaavasti voidaan menetellä, poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan me- 4476: jos kuljettajalta puuttuu muu 1 momentissa netellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 mo- 4477: tarkoitettu asiakirja. mentissa tarkoitettu asiakirja. 4478: 1990 vp. - HE n:o 8 31 4479: 4480: Voimassa oleva laki Ehdotus 4481: 4482: 95 § 4483: Kuljettajan ajokunnon valvonta 4484: 4485: Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin 4486: ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan 4487: esittämään lääkärintodistuksen asuinpaikkansa toimittamaan määräajassa lääkärintodistuksen 4488: poliisille. asuinpaikkansa poliisille. 4489: 4490: 4491: 4492: 8 Luku 4493: Liikennerikokset 4494: 102 § 102 § 4495: Ajokortitta ajo Ajo-oikeudelta ajo 4496: Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo- Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo- 4497: neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen kuljettami- neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen ajo-oikeutta, 4498: seen oikeuttavaa voimassa olevaa ajokorttia, hänet on tuomittava ajo- oikeudet ta ajos- 4499: hänet on tuomittava ajokortitta ajosta sak- ta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi 4500: koon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuu- kuukaudeksi. 4501: kaudeksi. 4502: 4503: 9 Luku 4504: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja 4505: voimaantulosäännökset 4506: 108 a § 4507: Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat 4508: ohjeet ja määräykset 4509: Sisäasiainministeriö voi antaa poliisille tar- 4510: kempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain tai 4511: sen nojalla annettujen säännösten mukaan po- 4512: liisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamises- 4513: ta. Sisäasiainministeriö vahvistaa näissä toi- 4514: menpiteissä käytettävien lomakkeiden kaavan. 4515: 4516: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4517: kuuta 19 . 4518: 1990 vp. - HE n:o 9 4519: 4520: 4521: 4522: 4523: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Hallitusmuo- 4524: don 87 §:n muuttamisesta 4525: 4526: 4527: 4528: 4529: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4530: 4531: Esityksessä ehdotetaan, että tasavallan presi- erikseen säädettäisiin. Presidentti nimittäisi 4532: dentin nimittämiä virkamiehiä koskevasta hal- kuitenkin aina virastojen pääjohtajat. Esitys 4533: litusmuodon säännöksestä poistettaisiin ilmai- liittyy keskusvirastojen johto-organisaatioiden 4534: sultaan vanhentunut maininta keskusviraston uudistamiseen, jossa muun muassa virkamies- 4535: jäsenistä. Lisäksi ehdotetaan, että presidentin kollegiot pääsääntöisesti korvataan johtokun- 4536: hallitusmuodossa säädetty nimitystoimivalta nilla. 4537: koskisi myös muiden keskushallinnon virasto- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, 4538: jen ja laitosten kuin keskusvirastojen ylintä kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 4539: johtoa sen mukaan kuin lailla tai asetuksella 4540: 4541: 4542: 4543: 4544: PERUSTELUT 4545: 4546: 1. Esityksen yhteiskunnallinen nykyisen tulkintakäytännön mukaan sisältön- 4547: merkitys sä, koska hallitusmuodossa tarkoitettu keskus- 4548: viraston jäsenyys on vakiintuneesti liitetty kol- 4549: Esitys liittyy vireillä olevaan uudistukseen, legion jäsenyyteen. 4550: jolla pyritään parantamaan keskusvirastojen Valtion organisaatiomuodot ovat myös 4551: johtamisedellytyksiä. Tarkoituksena on vuo- muuttuneet hallitusmuodon säätämisajasta. 4552: sien 1990-1992 aikana virastokohtaisten selvi- Kollegiaalinen keskusvirasto ei nykyisin ole 4553: tysten perusteella korvata useimmat keskusvi- enää valtionhallinnon pääasiallinen organisaa- 4554: rastojen virkamieskollegiot johtokunnilla, jot- tiomuoto. Keskusvirastot ovat lukumääräisesti 4555: ka valtioneuvosto asettaisi määräajaksi. Johto- vain vajaa neljännes valtion kaikista virastoista 4556: kunnat olisivat suppeita asiantuntijaelimiä, ja ja laitoksista. Suurin osa valtionhallinnon or- 4557: niiden jäseninä olisi yleensä viraston ulkopuoli- ganisaatioista on keskushallinnon virastoja ja 4558: sia edustajia. laitoksia, joita ei ole nimenomaisesti säädetty 4559: Kollegiaalinen käsittely on tarkoitus rajoit- keskusvirastoiksi. 4560: taa keskusvirastoissa vain valitus- ja muita 4561: hallintolainkäyttöasioita koskevaan päätöksen- 4562: tekoon. Johtokunnat käsittelisivät sen sijaan 2. Nykyinen tilanne 4563: ensisijaisesti keskusviraston toiminnan keskei- 4564: siä suuntaviivoja ja kehittämislinjoja sekä vas- 2.1. Keskusvirastot 4565: taisivat viraston yleisestä johtamisesta. 4566: Virkamieskollegioista luopuminen merkitsisi Varsinaisiksi keskusvirastoiksi on säädetty 4567: sitä, että tasavallan presidentin keskusviraston tai muutoin luokiteltu yleensä 20 virastoa. 4568: jäseniä koskeva nimitystoimivalta menettäisi Pääsääntöisesti keskusviraston organisaatio- 4569: 300195Z 4570: 2 1990 vp. - HE n:o 9 4571: 4572: tyyppi on säädetty virastoa koskevassa laissa. 2.3. Lainsäädäntö 4573: Kuitenkin esimerkiksi valtiokonttori ja tilasto- 4574: keskus on toimialansa ja tehtäviensä vuoksi Hallitusmuoto 4575: vakiintuneesti luokiteltu keskusvirastoksi, 4576: vaikka niitä koskevissa laeissa ei ole asiasta Hallitusmuodossa ei ole nimenomaisia sään- 4577: nimenomaista säännöstä. nöksiä keskusvirastojen organisaation ja toi- 4578: minnan perusteista. 4579: Keskusvirastolie on tunnusomaista kollegiaa- Hallitusmuotoa valmisteltaessa ei juuri kiin- 4580: linen päätöksenteko tärkeiksi ja periaatteelli- nitetty huomiota keskushallinnon virastojen ja 4581: siksi katsotuissa asioissa. Keskusviraston kolle- laitosten aseman järjestämiseen. Hallitusmuo- 4582: gion jäseninä ovat yleensä pääjohtaja, ylijohta- don esityöt, asiaa koskevat hallituksen esityk- 4583: ja ja osastopäälliköt. Muutamissa kollegioissa set ja eduskunta-asiakirjat jättävät keskusvi- 4584: jäseninä ovat vain pääjohtaja ja ylijohtajat. rastojen asemaa ja päätöksentekoa koskevan 4585: Kollegion puheenjohtajana toimii keskusviras- tulkinnan avoimeksi. Hallitusmuotoa valmis- 4586: ton pääjohtaja. Kollegioissa on keskimäärin tellut perustuslakikomitea totesikin mietinnös- 4587: 5-10 jäsentä. sään n:o 7 (komiteanmietintö 1917:11), ettei 4588: Eräille kollegioille on säädetty erityinen ko- hallinnollisista keskusvirastoista ollut otettu 4589: koonpano, niin sanottu lisätty tai supistettu säännöksiä perustuslakiehdotukseen, koska 4590: istunto, määrättyjen viraston tehtäviin kuulu- keskusvirastojen järjestysmuoto ja toimivalta 4591: oli aiemmin määrätty hallinnollisilla asetuksilla 4592: vien asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa var- 4593: ten. Näihin istuntoihin on kuulunut jäseninä eikä niitä voitu soveliaasti vahvistaa perus- 4594: myös keskusviraston ulkopuolisia edustajia tai tuslaissa. 4595: Perustuslakikomitean 7. mietintöön sisälty- 4596: keskusviraston kollegion varsinaiseen kokoon- 4597: neen hallitusmuotoehdotuksen mukaan ylim- 4598: panoon kuulumattomia viraston virkamiehiä. 4599: pien virkamiesten nimittämisoikeus tuli kuiten- 4600: Keskusviraston apulaisosastopäällikön ja eri- kin pidättää tasavallan presidentille. Komitea 4601: tyisyksikön tai esikuntaelinten johtajat nimit- viittasi toisaalta aikaisempaan käytäntöön ja 4602: tää yleensä valtioneuvosto. toisaalta ylimpien hallituselinten yleiseen toimi- 4603: vallanjakoon. 4604: Hallitusmuodon 93 §:n virkavastuuta koske- 4605: van säännöksen ohella on nimenomainen viit- 4606: 2.2. Keskushallinnon virastot ja laitokset taus keskusvirastoon vain hallitusmuodon 4607: 87 §:n 5 kohdassa, jonka mukaan tasavallan 4608: presidentti nimittää keskusvirastojen päälliköt 4609: Ministeriöiden välittömässä alaisuudessa on valtioneuvoston esityksestä sekä keskusvirasto- 4610: noin 50 keskushallinnon virastoa ja laitosta, jen jäsenet. Keskusvirastojen kollegiaalisen 4611: joita ei ole säädetty tai muutoin luokiteltu päätöksenteon ja kollegion jäsenyyden ei voida 4612: keskusvirastoksi. Lähes poikkeuksetta niiden kuitenkaan katsoa perustuvan tähän nimittä- 4613: ylimpänä päättävänä elimenä on valtioneuvos- mistoimivaltaa koskevaan säännökseen, vaan 4614: ton asettama johtokunta. Virastoista vain kuu- hallitusmuodon 52 § on virastojen organisoin- 4615: si on yksinomaan päällikön johtamia. tia koskeva nimenomainen ja ensisijainen pe- 4616: Muiden keskushallinnon virastojen ja laitos- russäännös. Se jättää virastojen sisäisen orga- 4617: ten kuin keskusvirastojen päällikön nimittää nisoinnin erillisillä säännöksillä ratkaistavaksi. 4618: yleensä tasavallan presidentti. Presidentti ni- Keskusviraston jäseneksi on vakiintuneesti 4619: mittää usein myös osan näiden virastojen ja katsottu viraston ylimmät virkamiehet, kuten 4620: laitosten muusta ylimmästä johdosta. ylijohtajat, osastopäälliköt ja muut näihin rin- 4621: nastettavat johtajat, jotka myös virkansa puo- 4622: Valtion keskushallintoon luetaan myös mi- lesta osallistuvat kollegiaaliseen käsittelyyn 4623: nisteriön välittömässä alaisuudessa toimivien keskusviraston istunnossa. 4624: virastojen ja laitosten alaiset laitokset. Nämä Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdan ilmaisu 4625: ovat valtaosin pieniä, tutkimustehtäviä suorit- keskusviraston jäsen ei tarkoita virkanimiket- 4626: tavia laitoksia. Tasavallan presidentti ei yleen- tä. Vastaavasti on kyseisessä pykälässä säädet- 4627: sä nimitä niiden ylintä johtoa. Tällaisia laitok- ty korkeimpien oikeuksien ja hovioikeuksien 4628: sia on valtiolla vajaa 20. jäsenten nimittämisestä. 4629: 1990 vp. - HE n:o 9 3 4630: 4631: Keskeinen tasavallan presidentin nimittämis- Eräissä tapauksissa tasavallan presidentin ni- 4632: toimivaltaa koskeva säännös on lisäksi hallitus- mittämistoimivalta perustuu lain säännöksiin. 4633: muodon 90 §:n 2 momentissa, jossa säädetään Esimerkiksi Åbo Akademin professorin, ylikir- 4634: armeijan ja laivaston upseerien nimittämisestä. jastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää 4635: Presidentin nimittämistoimivaltaa täydentävät Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun 4636: lisäksi useat yksittäiset lain ja asetuksen sään- lain (1057 /80) mukaan presidentti. 4637: nökset. 4638: Aiemmin hallitusmuodon 89 §:n 1 momen- 4639: tissa säädettiin keskusviraston jäsenten virko- 3. Ehdotettu muutos 4640: jen virkaehdotukseen perustuvasta täyttöme- 4641: nettelystä. Mainitusta säännöksestä poistettiin Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdassa käytetty 4642: nimenomainen viittaus keskusvirastojen jäse- ilmaisu keskusviraston jäsen on epätäsmällinen 4643: niin vuonna 1986 annetulla lailla (754/86). eikä sen soveltamisala ole selkeästi sovitettavis- 4644: Nykyisin hallitusmuodon 89 §:n 2 momentin sa yhteen keskusvirastojen kollegion kokoon- 4645: mukaan pykälän 1 momentissa mainittuja vir- panon, ylimmän virkamiesjohdon tai osasto- 4646: koja lukuun ottamatta virkojen täyttämisestä jaon kanssa. 4647: tulee säätää erikseen lailla tai asetuksella. Keskusviraston ylimpään virkamiesjohtoon 4648: kuuluu myös valtioneuvoston nimittämiä vir- 4649: kamiehiä. Toisaalta esimerkiksi posti- ja tele- 4650: Keskusvirastoja koskevat lait ja asetukset hallituksen toimiessa keskusvirastona sen is- 4651: tuntoon osallistuivat vain pääjohtaja ja ylijoh- 4652: Keskusvirastoja koskevissa laeissa ei ole tajat, mutta eivät sen sijaan osastopäälliköt. 4653: enää yleensä nykyisin säännöksiä kollegion Keskusviraston jäsen -käsitteen vanhentunei- 4654: jäsenistä eikä keskusviraston jäseniksi katso- suus tulee korostetusti esiin vireillä olevassa 4655: tuista tasavallan presidentin nimittämistä vir- uudistuksessa, jossa keskusviraston ylimpänä 4656: kamiehistä. päättävänä elimenä olisi virkamiehistä kootun 4657: Keskusvirastoja koskevissa asetuksissa on kollegion sijasta määräaikainen johtokunta. 4658: säädetty keskusviraston osastojaosta, osasto- Koska hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta kos- 4659: päälliköistä ja mahdollisista osastojaon ulko- kee vain keskusvirastoja, on se soveltamis- 4660: puolisista ylijohtajista. Asetuksessa on sään- alaltaan suppea verrattuna valtion keskushal- 4661: nökset myös kollegiaaliseen käsittelyyn osallis- linnon nykyiseen organisaatiorakenteeseen. 4662: tuvista virkamiehistä ja tasavallan presidentin Kollegioista luopuminen kaventaa edelleen 4663: nimittämistä virkamiehistä. Tasavallan presi- säännöksen soveltamisalaa, jos säännöstä so- 4664: dentin hallitusmuodossa säädetyn keskusviras- velletaan vakiintuneen tulkintakäytännön mu- 4665: ton jäseniä koskevan nimitystoimivallan laa- kaisesti. 4666: juus riippuu viime kädessä keskusvirastoa kos- Tasavallan presidentin nimittämistoimivalta 4667: kevassa asetuksessa säädetystä osastojaosta ja ei ole käytännössä kuitenkaan rajoittunut vain 4668: viraston ylimpien virkojen lukumäärää koske- varsinaisiin keskusvirastoihin. Presidentti ni- 4669: vista säännöksistä. mittää erityissäännösten nojalla pääsääntöisesti 4670: ministeriön alaisen keskushallinnon virastojen 4671: ja laitosten päälliköt ja eräissä tapauksissa 4672: Keskushallinnon virastoja ja laitoksia koske- myös niiden johtajat ja osastopäälliköt. 4673: vat lait ja asetukset Mainituin perustein esityksessä ehdotetaan 4674: poistettavaksi viittaus keskusviraston jäseniin. 4675: Tasavallan presidentin muita keskushallin- Se korvattaisiin säännöksellä keskushallinnon 4676: non virastoja ja laitoksia kuin keskusvirastoja ylimpien virkamiesten nimittämisestä. Tällöin 4677: koskeva nimitystoimivalta perustuu pääsään- hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta aikaisempaa 4678: töisesti näitä yksikköjä koskeviin asetuksiin. paremmin vastaisi tasavallan presidentin nykyi- 4679: Asetukseen perustuvat esimerkiksi Valtion- sen nimitystoimivallan laajuutta. 4680: hallinnon kehittämiskeskuksen ylijohtajan, il- Esityksen mukaan tasavallan presidentin ni- 4681: matieteen laitoksen pääjohtajan ja valtion tek- mitystoimivalta perustuisi ensisijaisesti hallitus- 4682: nillisen tutkimuskeskuksen pääjohtajan nimit- muotoon. Nykyistä tilannetta, jossa olennai- 4683: täminen (asetukset 111/87, 841189 ja 189/84). nen osa presidentin nimitystoimivallasta on 4684: 4 1990 vp. - HE n:o 9 4685: 4686: perustunut asetuksen tasoisiin säännöksiin, ei 4. Asian valmistelu ja lausun- 4687: ole pidettävä tyydyttävänä. nonantajat 4688: 4689: Parhaillaan on vireillä useita uudistuksia, 4.1. Asian valmistelu 4690: joilla pyritään olennaisesti muuttamaan kes- 4691: kushallinnon virastojen johtamista ja organi- Valtioneuvoston 12 pa1vana toukokuuta 4692: saatiorakennetta. Nämä uudistukset muuttavat 1988 tekemässä päätöksessä toimenpiteistä hal- 4693: myös virastojen ja laitosten ylimmän johdon linnon uudistamiseksi edellytettiin, että virasto- 4694: virkarakennetta ja -nimikkeitä. Tämän vuoksi jen ja laitosten johtamisedellytyksiä paranne- 4695: esityksessä ehdotetaan käytettäväksi melko taan. Valtioneuvosto katsoi, että valtiovarain- 4696: joustavaa ja virkarakenteen muutoksen salli- ministeriön tulisi asettaa toimikunta selvittä- 4697: vaa ilmaisua keskushallinnon ylimmät virka- mään yksiköiden johto-organisaatioiden uudis- 4698: miehet. tamisperiaatteita ja valmistelemaan tarvittavia 4699: uudistuksia. 4700: Tasavallan presidentti ei nimitä eräiden pien- Valtiovarainministeriön 8 päivänä kesäkuuta 4701: ten, lähinnä tutkimusta suorittavien virastojen 1988 asettaman johto-organisaatiotoimikunnan 4702: ja laitosten ylintä johtoa. Myös nimitettävien mietinnön (komiteanmietintö 1989:8) mukaan 4703: ylimpien virkamiesten määrä on vaihdellut vi- toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtuvan oh- 4704: rastoittain päällikön nimittämisestä kaikkien jauksen läpiviemiseksi on välttämätöntä uudis- 4705: osastopäällikkötasoisten virkamiesten nimittä- taa johtamistapaja ja luopua kollegioista pää- 4706: miseen. Koska virastojen toimiala ja tehtävät töksentekoeliminä. Toimikunta ehdotti myös 4707: sekä niihin liittyvät ohjaustarpeet vaihtelevat, hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdasta poistetta- 4708: tulisi myös jatkossa säilyttää joustavuus määri- vaksi vanhentuneena maininnan keskusvirasto- 4709: tettäessä, mitkä virkamiehet presidentti nimit- jen jäsenistä. 4710: tää. Valtioneuvosto teki 9 päivänä maaliskuuta 4711: 1989 päätöksen, joka koski toimenpiteitä hal- 4712: linnon palvelukyvyn parantamiseksi ja ohjauk- 4713: Esityksessä ehdotetaan, että niistä keskus- sen uudistamiseksi vuonna 1989. Siinä tode- 4714: hallinnon ylimmiksi virkamiehiksi katsottavista taan, että keskusvirastojen johto-organisaatioi- 4715: virkamiehistä, jotka tasavallan presidentti ni- ta uudistetaan asteittain. Päätöksen mukaan 4716: mittää, säädetään erikseen lailla tai asetuksella. ensimmäiset hallituksen esitykset tuli antaa 4717: Toisin kuin nykyisin ehdotettu säännös sisältäi- eduskunnalle jo vuoden 1989 aikana. 4718: si kokonaisuudessaan keskushallinnon ylim- Keskusvirastojen johto-organisaation uudis- 4719: pien virkamiesten nimittämisen osalta vain viit- tamista koskevat yksityiskohtaiset periaatteet 4720: tauksen muuhun erikseen annettavaan lainsää- on vahvistettu hallinnon kehittämisen ministe- 4721: däntöön. Yleensä tarkentavat säännökset an- rivaliokunnan kannanotossa 18 päivältä elo- 4722: nettaisiin asetuksessa viraston toimintaa ja or- kuuta 1989. Kannanoton mukaan muun muas- 4723: ganisaatiota koskevien säännösten yhteydessä. sa keskusvirastojen virkamieskollegiot tulee 4724: korvata pääsääntöisesti valtioneuvoston mää- 4725: Esityksen mukaan kuitenkin keskusvirasto- räajaksi asettamilla johtokunnilla. 4726: jen ja muiden virastojen pääjohtajat nimittäisi Vireillä on seuraavien keskusvirastojen 4727: edelleen aina tasavallan presidentti. Nimitys johto-organisaation uudistaminen: asuntohalli- 4728: tapahtuisi nykyisen käytännön mukaisesti val- tus, ilmailuhallitus, tullihallitus, verohallitus 4729: tioneuvoston esityksestä. sekä vesi- ja ympäristöhallitus. Lääkintöhalli- 4730: tuksen ja sosiaalihallituksen sekä toisaalta am- 4731: Pääjohtaja -nimike on käytössä keskusviras- mattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen 4732: toiksi säädetyissä tai muutoin keskusvirastoiksi johto-organisaatiot on tarkoitus uudistaa kes- 4733: katsotuissa virastoissa. Lisäksi pääjohtaja on kusvirastojen yhdistämisen yhteydessä. 4734: virkanimikkeenä ilmatieteen laitoksessa, tekno- Merenkulkulaitosta ja tielaitosta koskevat 4735: logian kehittämiskeskuksessa ja valtion teknil- uudet lait (13/90 ja 47 /90) tulevat voimaan 1 4736: lisessä tutkimuskeskuksessa, vaikka niitä ei ole päivänä maaliskuuta 1990. Merenkulkulaitok- 4737: yleensä luokiteltu keskusvirastoiksi. Kaikki ny- sen ja tielaitoksen ylimmäksi päättäväksi eli- 4738: kyiset pääjohtajat nimittää tasavallan presi- meksi asetetaan valtioneuvoston nimittämä 4739: dentti valtioneuvoston esityksestä. määräaikainen johtokunta. Uudet lait eivät 4740: 1990 vp. - HE n:o 9 5 4741: 4742: enää sisällä viittausta laitosten keskusvirasto- Tasavallan presidentin nimitystoimivalta 4743: luonteeseen. muiden virastojen ja laitosten kuin keskusvi- 4744: Keskusvirastoista posti- ja telehallitus ja rau- rastojen osalta perustuu pääosin asetuksen ta- 4745: tatiehallitus muuttuivat vuoden 1990 alussa soisiin säännöksiin, joissa on tarkemmin sää- 4746: valtion liikelaitoksista annetussa laissa (6271 detty presidentin ja valtioneuvoston nimittä- 4747: 87) tarkoitetuiksi liikelaitoksiksi. Uudistuksen mistä virkamiehistä. Esitys mahdollistaa edel- 4748: yhteydessä niiden ylimmäksi päättäväksi eli- leen nykyisenkaltaisen joustavuuden nimitys- 4749: meksi asetettiin valtioneuvoston määräajaksi kysymysten järjestämisessä eikä muuta keskus- 4750: nimittämä hallitus. hallinnon ylimmän virkamiesjohdon nimitys- 4751: Hallitusmuodon muuttamisen osalta on uu- menettelyjä. Esityksellä ei ole myöskään tältä 4752: distuksen valmistelusta vastannut oikeusminis- osin hallinnollisia vaikutuksia. 4753: teriö yhteistyössä valtiovarainministeriön kans- 4754: sa. 4755: 6. Suhde muuhun lainsäädäntöön 4756: 4757: 4.2. Lausunnonantajat Tarkoituksena on poistaa valtion virkamies- 4758: lain (755/86) 5 §:n 2 momentin 6 kohdasta, 9 4759: a §:stä (725/89) ja 12 §:n 2 momentista mai- 4760: Valtiovarainministeriö pyysi lausunnot johto- 4761: ninnat keskusviraston jäsenistä ja korvata ne 4762: organisaatiotoimikunnan mietinnöstä valtio- tarvittavilta osin viittauksena muutoin virka- 4763: neuvoston kanslialta ja ministeriöiltä, keskus- asemaan. Virkamieslain muutos on tarkoitus 4764: virastoilta sekä henkilöstön pääsopijajärjestöil- 4765: valmistella siten, että se voidaan saattaa voi- 4766: tä. Lähes kaikissa annetuissa lausunnoissa maan viimeistään tässä esityksessä ehdotetun 4767: puollettiin kollegioiden korvaamista johtokun- lain tullessa voimaan. 4768: nilla. Huomautuksia hallitusmuodon 87 §:n 5 4769: kohdan muuttamisesta ei tehty. 4770: Luonnoksesta hallituksen esitykseksi halli- 7. Voimaantulo 4771: tusmuodon 87 §:n muuttamiseksi ei ole erik- 4772: seen pyydetty lausuntoja. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun 4773: se on hyväksytty ja vahvistettu. 4774: 5. Esityksen taloudelliset ja hal- 4775: linnolliset vaikutukset 8. Säätämisjärjestys 4776: Lakiehdotuksella ei ole taloudellisia vaiku- Koska lakiehdotus koskee hallitusmuodon 4777: tuksia. muuttamista, se on käsiteltävä perustuslainsää- 4778: Koska tasavallan presidentti nimittää nykyi- tämisjärjestyksessä. 4779: sin kaikki keskusvirastojen ja myös muiden 4780: virastojen pääjohtajat, ei esityksellä tältä osin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 4781: ole hallinnollisia vaikutuksia. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 4782: 6 1990 vp. - HE n:o 9 4783: 4784: Laki 4785: Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muuttamisesta 4786: 4787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 4788: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta näin kuuluvaksi: 4789: 4790: 87 § 4791: Presidentti nimittää: 4792: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4793: 5) virastojen pääjohtajat ja maaherrat, val- kuuta 19 . 4794: tioneuvoston esityksestä, sekä muut keskushal- 4795: linnon ylimmät virkamiehet sen mukaan kuin 4796: lailla tai asetuksella erikseen säädetään; 4797: 4798: 4799: 4800: 4801: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 4802: 4803: 4804: Tasavallan Presidentti 4805: MAUNO KOIVISTO 4806: 4807: 4808: 4809: 4810: Oikeusministeri Matti Louekoski 4811: 1990 vp. - HE n:o 9 7 4812: 4813: Liite 4814: 4815: 4816: 4817: 4818: Laki 4819: Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muuttamisesta 4820: 4821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 4822: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta näin kuuluvaksi: 4823: 4824: Voimassa oleva laki Ehdotus 4825: 4826: 87 § 87 § 4827: Presidentti nimittää: Presidentti nimittää: 4828: 4829: 5) keskusvirastojen päälliköt ja maaherrat, 5) virastojen pääjohtajat ja maaherrat, val- 4830: valtioneuvoston esityksestä, sekä keskusviras- tioneuvoston esityksestä, sekä muut keskushal- 4831: tojen jäsenet; linnon ylimmät virkamiehet sen mukaan kuin 4832: lailla tai asetuksella erikseen säädetään; 4833: 4834: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4835: kuuta 19 . 4836: 1 4837: 4838: 1 4839: 4840: 1 4841: 4842: 1 4843: 4844: 1 4845: 4846: 1 4847: 4848: 1 4849: 4850: 1 4851: 4852: 1 4853: 4854: 1 4855: 4856: 1 4857: 4858: 1 4859: 4860: 1 4861: 4862: 1 4863: 1990 vp. - HE n:o 10 4864: 4865: 4866: 4867: 4868: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Postipankki Oy:n in- 4869: vestointirahastosta annetun lain kumoamisesta 4870: 4871: 4872: 4873: 4874: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4875: 4876: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että joka Postipankki Oy:n investointirahastosta on 4877: Postipankki Oy:n investointirahastosta annettu kohdistettu lähinnä pienten ja keskisuurten 4878: laki kumotaan ja että rahaston varat, jotka teollisuusyritysten tuotannollista toimintaa 4879: kuuluvat Postipankki Oy:n sidottuun omaan edistävien investointien rahoittamiseen, siirtyisi 4880: pääomaan, siirtyvät Postipankki Oy:n sidot- välittömästi Postipankki Oy:n tavanomaiseksi 4881: tuun omaan pääomaan kuuluvaan vararahas- lainanannoksi. Järjestely ei aiheuttaisi muutok- 4882: toon. sia rahaston varoista myönnettyjen, maksa- 4883: Esityksen tarkoituksena on selkiinnyttää matta olevien lainojen ehtoihin. 4884: Postipankki Oy:n oman pääoman rakennetta 4885: ja yhdenmukaistaa sitä liikepankkien oman Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 4886: pääoman rakenteen kanssa. maan vuoden 1990 aikana, jotta järjestely 4887: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- voitaisiin toteuttaa Postipankki Oy:n vuoden 4888: netun lain kumoamisen johdosta se lainananto, 1990 tilinpäätöksessä. 4889: 4890: 4891: 4892: 4893: YLEISPERUSTELUT 4894: 4895: 1. Esityksen merkitys suusvaatimusta valtion vastuulla, edellytti, että 4896: pankin omaa pääomaa olennaisesti lisättiin 4897: Valtion laitosmuotoisesta Postipankista valtion sijoituksena. Tämä tapahtui Iakkautta- 4898: muodostettiin 11 päivänä joulukuuta 1987 an- malla valtion investointirahasto valtion tulo- ja 4899: netulla lailla (972/87) pankkitoimintaa harjoit- menoarvion ulkopuolisena rahastona ja siirtä- 4900: tava valtioenemmistöinen osakeyhtiö, Posti- mällä rahaston oma pääoma Postipankki 4901: pankki Oy. Lain 1 §:n mukaan Postipankki Oy:lle. 4902: Oy:hyn sovelletaan, mikäli mainitussa laissa ei Rahaston omaan pääomaan kuuluvista va- 4903: toisin säädetä, mitä 29 päivänä elokuuta 1969 roista, yhteensä 1,147 miljardia markkaa, 4904: annetussa liikepankkilaissa (540/69) on liike- muodostettiin Postipankki Oy:n investointira- 4905: pankeista säädetty. Osakeyhtiölle siirrettiin lai- hastosta 11 päivänä joulukuuta 1987 annetulla 4906: tosmuotoisen Postipankin kaikki varat ja vel- lailla (973/87) Postipankki Oy:n sidottuun 4907: voitteet. omaan pääomaan kuuluva Postipankki Oy:n 4908: Postipankki Oy:n oli myös täytettävä liike- investointirahasto. Tällä järjestelyllä ja siirtä- 4909: pankeille säädetyt maksuvalmius- ja vakavarai- mällä laitosmuotoisen Postipankin omistamat 4910: suusvaatimukset. Liikepankkilain 46 §:n vaka- käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöt ja -osak- 4911: varaisuussäännöksen soveltaminen Postipankki keet lähes käypään arvoonsa arvostettuna ap- 4912: Oy:hyn, joka laitosmuotoisena pankkina oli porttiomaisuutena Postipankki Oy:lle pankin 4913: toiminut ilman lakiin perustuvaa vakavarai- nykyinen vakavaraisuustaso on saavuttanut lii- 4914: 3912928 4915: 2 1990 vp. - HE n:o 10 4916: 4917: kepankkien vakavaraisuustason. Postipankki pankki Oy:n oman pääoman rakenne poikkeaa 4918: Oy:lle luovutettua omaisuutta vastaan valtio muiden talletuspankkien oman pääoman ra- 4919: merkitsi perustamisvaiheessa Postipankki Oy:n kenteesta. Kun rahaston varojen käyttötarkoi- 4920: osakkeita nimellisarvoltaan 500 miljoonan tus on lailla sidottu ja kun lainojen yleiset 4921: markan määrästä. ehdot on vahvistettu valtioneuvoston päätök- 4922: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sellä, ei Postipankki Oy:n substanssi- ja tuotto- 4923: talletuspankkeja koskevaksi lainsäädännöksi arvon laskeminen ole yksiselitteistä. Rahaston 4924: (HE n:o 24211989 vp.). Esityksessä ehdotetaan varojen tuotto ei myöskään ole pankin vapaas- 4925: säädettäväksi kaikille talletuspankeille, mu- ti käytettävissä. 4926: kaan luettuna Postipankki Oy, yhteinen laki Postipankki Oy:n investointirahaston varat 4927: talletuspankkien toiminnasta. Lain keskeisin pysyisivät pankin omassa pääomassa siirtyes- 4928: sisältö koskee talletuspankin vakavaraisuuden sään lakiehdotuksen mukaisesti pankin varara- 4929: sääntelyä Euroopan Yhteisöjen (EY) toimesta hastoon ja varat olisivat käytettävissä pankin 4930: laadituo kansainvälisen mallin mukaisesti, joka lainanantoon. Järjestelyn tarkoituksena on sel- 4931: puolestaan perustuu Kansainvälisen Järjestely- kiinnyttää pankin oman pääoman rakennetta 4932: pankin pnnssa syntyneeseen suositukseen. ja samalla huomattavasti yhdenmukaistaa Pos- 4933: Pankin vakavaraisuus määritettäisiin pankin tipankki Oy:n tasetta liikepankkien taseiden 4934: oman pääoman sekä riskipitoisuuden mukaan kanssa. Järjestely ei lisäisi pankin omaa pää- 4935: ryhmiteltyjen ja painotettujen pankin saamis- omaa. 4936: ten ja sijoitusten sekä vastuusitoumusten ja Postipankki Oy:n investointirahastosta an- 4937: eräiden muiden taseen ulkopuolisten erien väli- netun lain kumoamisesta seuraisi, että rahas- 4938: senä suhteena. ton varoista tapahtunut lainanauto siirtyisi 4939: Talletuspankilla tulisi lakiehdotuksen mu- Postipankki Oy:n tavanomaiseksi lainanan- 4940: kaan olla omaa pääomaa vähintään 8 prosent- naksi pienille ja keskisuurille teollisuusyrityk- 4941: tia pankin saamisten, sijoitusten ja taseen ul- sille. 4942: kopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Uusi Postipankki Oy:n tarkoituksena on perustaa 4943: vakavaraisuusvaatimus on huomattavasti tiu- pienten ja keskisuurten yritysten rahoituskysy- 4944: kempi kuin voimassa olevassa lainsäädännös- myksiä valmisteleva neuvottelukunta, joka jat- 4945: sä. Lisäksi vakavaraisuusvaatimus asetetaan kaisi Postipankki Oy:n investointirahaston 4946: erikseen talletuspankille ja erikseen talletus- neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukun- 4947: pankin konsernille. nassa olisi edustettuina ainakin valtiovarainmi- 4948: Talletuspankkien toimintaa koskevan lakieh- nisteriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja työ- 4949: dotuksen 24 §:n yksityiskohtaisten perustelujen ministeriö sekä teollisuuden etujärjestöt. 4950: mukaan Postipankki Oy:n investointirahas- Postipankki Oy:n investointirahaston siirtä- 4951: toon kuuluvat varat luetaan pankin ensisijai- misellä pankin vararahastoon ei ole tarkoitus 4952: seen omaan pääomaan. Ehdotetun vakavarai- muuttaa jo myönnettyjen lainojen ehtoja. La- 4953: suusjärjestelmän mukaan laskettuna Posti- kiehdotuksessa on säännös valtion velvollisuu- 4954: pankki Oy:n vakavaraisuus tällä hetkellä täyt- desta edelleen korvata pankille antamansa si- 4955: tää 8 prosentin vähimmäisvaatimuksen. toumuksen mukaisesti rahaston lainanannossa 4956: Arviot Postipankki Oy:n oman pääoman syntyneitä luottotappioita. Niin ikään on lain 4957: lisätarpeesta kuitenkin osoittavat, että vuoteen kumoamisesta huolimatta edelleen noudatetta- 4958: 1993 mennessä, jolloin kansainvälistä pankki- va, mitä on säädetty sanotun lain 9 §:ssä val- 4959: toimintaa harjoittavien talletuspankkien vaka- tion vastuusta valtion investointirahastolle 4960: varaisuuden on viimeistään täytettävä 8 pro- otettujen ulkomaisten lainojen kuoletusten ja 4961: sentin vähimmäisvaatimus, Postipankki Oy korkojen maksamisesta sekä Postipankki 4962: tarvitsee huomattavasti lisää omaa pääomaa. Oy:lle ja Kehitysaluerahasto Oy:lle valtion in- 4963: Tämän vuoksi pankin on valmistauduttava vestointirahastosta myönnettyjen ulkomaisten 4964: hankkimaan omaa pääomaa osakeanneilla ylei- lainojen lyhennysten ja korkojen tulouttami- 4965: sölle. Postipankki Oy:stä annetun lain 3 §:n sesta valtiolle. Samoin on edelleen noudatetta- 4966: mukaan pankin omistuspohjaa voidaan laajen- va lain 13 §:n säännöstä, jonka mukaan valtio 4967: taa aina 49 prosenttiin pankin osakkeista ja korvaa Postipankki Oy:lle täysimääräisenä ne 4968: osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. luottotappiot, jotka aiheutuvat valtion inves- 4969: Postipankki Oy:n investointirahaston sisälty- tointirahastosta rahaston vastuulla myönne- 4970: misestä pankin taseeseen johtuu, että Posti- tyistä lainoista. Tämän vuoksi olisi Postipank- 4971: 1990 vp. - HE n:o 10 3 4972: 4973: ki Oy:n tulootettava valtiolle näistä lainoista vuodeksi, joista enintään 3 ensimmäistä vuotta 4974: koron lisäksi perittävät vuosimaksut. voi olla lyhennyksistä vapaita. Lainasta peri- 4975: Postipankki Oy:n investointirahasto muo- tään Postipankki Oy:n päättämä käypä korko. 4976: dostettiin pankille siirretyistä valtion investoin- Turvaavalta vakuudella myönnetystä lainasta 4977: tirahaston varoista. Tästä syystä, mutta toi- peritään nykyisin korkoa 13-14 prosenttia ja 4978: saalta huomioon ottaen, että Postipankki Oy:n ilman turvaavaa vakuutta rahaston vastuulla 4979: investointirahaston varat olisivat rahaston lak- myönnetyistä lainoista peritään korkoa 14- 4980: kauttamisen jälkeen käytettävissä pankin muu- 15,5 prosenttia vuodessa. 4981: hun lainanantoon vasta sitä mukaa kuin lai- Postipankki Oy:ssä on Postipankki Oy:n 4982: nansaajat maksavat rahastosta saamiensa lai- investointirahaston neuvottelukunta, jossa tu- 4983: nojen korkoja ja kuoletuksia, on tarkoituksena lee olla edustettuina valtiovarainminsteriö, 4984: lisätä Postipankki Oy:n osakepääomaa 100 kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö 4985: milj. markalla toteuttamalla valtiolle suunnat- ja teollisuus. Postipankki Oy:n hallintoneuvos- 4986: tu vastaavanmääräinen rahastoanti. to päättää neuvottelukunnan kokoonpanosta 4987: ja tehtävistä. Hallintoneuvoston päätöksen 4988: mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on val- 4989: 2. Nykyinen tilanne ja asian mistavasti käsitellä määräykset lainojen myön- 4990: valmistelu tämisessä noudatettavista yleisistä ehdoista ja 4991: tehdä ehdotus rahaston vuotuiseksi toiminta- 4992: 2.1. Postipankki Oy:n investointirahasto suunnitelmaksi sekä tehdä ehdotuksia rahaston 4993: toiminnan kehittämisestä. 4994: 2.1.1. Lainsäädäntö 4995: 4996: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- 2.1.2. Postipankki Oy:n investointirahaston 4997: netun lain 3 §:n mukaan rahaston varoista toiminta 4998: voidaan myöntää lainoja: 4999: 1) tuotannollista toimintaa harjoittaville yri- Postipankki Oy:n hallintoneuvosto vahvistaa 5000: tyksille ja tällaisten yritysten toimintaa välittö- rahastolle vuosittain toimintasuunnitelman, 5001: mästi edistäville yrityksille käyttöomaisuusin- jossa määritellään Iainanannassa noudatettavat 5002: vestointien rahoittamiseen; yleiset periaatteet ja lainanantoon vuosittain 5003: 2) edellä 1 kohdassa tarkoitetuille yrityksille käytettävissä olevat varat. Vuonna 1988 lai- 5004: käyttöomaisuusinvestoinneista aiheutuvan nanantoon oli käytettävissä varoja 260 miljoo- 5005: käyttöpääoman pysyvän lisätarpeen rahoitta- naa markkaa ja vuonna 1989 325 miljoonaa 5006: miseen; markkaa. 5007: 3) kunnille ja kiinteistöyrityksille edellä 1 Vuoden 1989 aikana rahastosta myönnettiin 5008: kohdassa tarkoitettuja yrityksiä palvelevien 190 lainaa, yhteismääräitään 205 miljoonaa 5009: kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien markkaa. Lainoista myönnettiin noin puolet 5010: laitteiden hankkimista ja rakentamista varten pienteollisuuteen Iuettavilie yrityksille eli yh- 5011: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi- teensä 99 miljoonaa markkaa ja neljännes 5012: sestä annetussa laissa (532/81) tarkoitetulla keskisuurille yrityksille eli 55 miljoonaa mark- 5013: neljännellä perusvyöhykkeellä sijaitsevissa tu- kaa. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 5014: kialueeseen kuulumattomissa kunnissa, sekä osuus oli yhteensä lähes 80 prosenttia koko 5015: 4) yrityksille ja kunnille lämmitysvoimalai- lainanannosta. Kunnille ja kunnallisille teolli- 5016: tosten ja lämpökeskusten lämmönsiirtoverkos- suuskyläyhtiöille myönnettiin lainoja yhteensä 5017: tojen rakentamiseen. 44 miljoonaa markkaa. Rahoitustoiminnasta 5018: Lain 4 §:n mukaan valtioneuvosto vahvistaa kohdistui 140 miljoonaa markkaa eli 68 pro- 5019: lainojen myöntämisessä noudatettavat yleiset senttia Etelä-Suomeen. 5020: ehdot. Valtioneuvoston 14 päivänä huhtikuuta Laina voidaan myöntää rahastosta osaksi tai 5021: 1988 antaman päätöksen mukaan rahaston va- kokonaan ilman turvaavaa vakuutta. Tällöin 5022: roista voidaan myöntää lainaa enintään 75 on kiinnitettävä erityistä huomiota yrityksen 5023: prosenttia investoinnin hyväksyttävistä koko- toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehi- 5024: naiskustannuksista, joihin luetaan myös inves- tyskelpoisuuteen sekä yrittäjän henkilökohtai- 5025: toinnin aiheuttama pysyvä käyttöpääoman li- siin ominaisuuksiin. Postipankki Oy:n inves- 5026: säystarve. Laina voidaan myöntää enintään 12 tointirahastosta annetun lain 6 §:n mukaan 5027: 4 1990 vp. - HE n:o 10 5028: 5029: valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla an- päätökselle saatava valtiovarainministeriön 5030: taa Postipankki Oy:lle sitoumuksen siitä, että määräämän valtiovarainministeriön tai valtio- 5031: valtio korvaa pankille rahaston lainanannossa konttorin virkamiehen suostumus. 5032: mahdollisesti syntyneitä luottotappioita ilman Postipankki Oy:n investointirahastoa koske- 5033: turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaatimatta va järjestely on tarkoitus toteuttaa siten, ettei 5034: myönnettyjen lainojen osalta. se aiheuta muutoksia valtion investointirahas- 5035: Rahaston koko lainakanta oli vuoden 1989 tosta eikä Postipankki Oy:n investointirahas- 5036: lopussa 1 192 miljoonaa markkaa, josta oli tosta myönnettyjen, maksamatta olevien laino- 5037: ilman turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaati- jen ehtoihin. Tämän vuoksi valtio olisi edel- 5038: matta myönnettyjä lainoja 233 miljoonaa leenkin velvollinen korvaamaan Postipankki 5039: markkaa. Lainansaajia oli yhteensä 1 141. Ra- Oy:lle lainoista mahdollisesti syntyviä luotto- 5040: haston luottotappiot olivat vuonna 1989 yh- tappioita. Niin ikään valtio on lainaehtojen 5041: teensä 6 044 668,40 markkaa. mukaisesti velvollinen huolehtimaan valtion in- 5042: Postipankki Oy:n investointirahaston oma vestointirahaston toimintaa varten otettujen ul- 5043: pääoma oli 31 paiVana joulukuuta 1989 komaisten lainojen kuoletusten ja korkojen 5044: 1 201 669,08 markkaa. sekä muiden menojen maksamisesta. Lainoista 5045: perittävät lyhennykset ja korot tuloutetaan 5046: edelleen valtion tulo- ja menoarvion asian- 5047: 2.2. Asian valmistelu omaiselle tulomomentille. 5048: Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan Postipankki 5049: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- Oy on velvollinen tulouttamaan valtiolle val- 5050: rainministeriössä yhteistyössä Postipankki tion investointirahastosta rahaston vastuulla 5051: Oy:n edustajien kanssa. myönnetyistä lainoista lainansaajilta vuotuisen 5052: koron lisäksi perittävät vuosimaksut. Kyseisiä 5053: 3. Esityksen taloudelliset ja hal- lainoja oli lainansaajilla vuoden 1989 lopussa 5054: linnolliset vaikutukset yhteensä 145,9 miljoonaa markkaa. Näistä lai- 5055: noista perittiin vuonna 1989 vuosimaksuja yh- 5056: Valtioneuvosto on 14 päivänä huhtikuuta teensä noin 1 800 000 markkaa. Vuosittain näi- 5057: 1988 antanut sitoumuksen, jonka mukaan val- den lainojen lukumäärä ja lainakanta alenee 5058: tio sitoutuu suorittamaan 50 prosenttia synty- siten, että seuraavien 8-10 vuoden aikana 5059: neen luottotappion määrästä niiden lainojen vuosimaksuja kertyy valtiolle tuloutettavaksi 5060: osalta, jotka pankki myöntää rahaston varois- yhteensä arviolta 8 miljoonaa markkaa. 5061: ta ilman turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaati- Lainanannon lakkauttaminen Postipankki 5062: matta. Sitoumuksen piiriin kuuluvia lainoja Oy:n investointirahastosta yksinkertaistaa pan- 5063: saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta kin lainakirjanpitoa. Postipankki Oy:n inves- 5064: yhteensä enintään puolet rahaston varoista tointirahaston neuvottelukunta lakkautetaan, 5065: myönnettyjen, kulloinkin takaisin maksamatta mutta pankin tarkoituksena on asettaa vastaa- 5066: olevien lainojen kokonaismäärästä, kuitenkin vanlainen neuvottelukunta valmistelemaan lä- 5067: yhteensä enintään 400 miljoonaa markkaa kor- hinnä pienille ja keskisuurille teollisuusyrityk- 5068: koja ja muita pääomien lisäksi mahdollisesti sille tapahtuvaan rahoitustoimintaan liittyviä 5069: maksettavia suorituksia lukuun ottamatta. Jot- kysymyksiä ja siten jatkamaan Postipankki 5070: ta yli 5 miljoonan markan määräinen laina Oy:n investointirahaston neuvottelukunnan 5071: voitaisiin lukea sitoumuksen piiriin, on laina- työtä. 5072: 5073: 5074: 5075: 5076: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 5077: 5078: 5079: 1. Lakiehdotuksen perustelut vänä joulukuuta 1987 annettu laki (973/87). 5080: Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilinpäätöksessä 5081: 1 §. Säännöksessä ehdotetaan kumottavaksi rahaston varat siirtyisivät Postipankki Oy:n 5082: Postipankki Oy:n investointirahastosta 11 päi- sidottuun omaan pääomaan kuuluvaan varara- 5083: 1990 vp. - HE n:o 10 5 5084: 5085: hastoon. Tilivuodelta 1990 jätettäisiin tarpeet- tuvat valtion investointirahastosta rahaston 5086: tomana toimenpiteenä tekemättä Postipankki vastuulla myönnetyistä lainoista. 5087: Oy:n investointirahastosta annetun lain 2 §:n 2 3 §. Kun valtio 2 §:n mukaan korvaisi val- 5088: momentissa tarkoitettu siirto rahaston varojen tion investointirahastosta rahaston vastuulla 5089: vuotuisesta nettotuotosta. myönnetyistä lainoista Postipankki Oy:lle ai- 5090: 2 §. Valtioneuvosto on antanut Postipankki heutuneet luottotappiot, ehdotetaan säädettä- 5091: Oy:lle sitoumuksen korvata pankille Posti- väksi, että Postipankki Oy on lain voimaantu- 5092: pankki Oy:n investointirahaston varoista ilman lon jälkeen velvollinen tulouttamaan valtiolle 5093: turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaatimatta ne vuosimaksut, jotka vuotuisen koron lisäksi 5094: myönnetyistä lainoista mahdollisesti syntyneitä peritään lainansaajilta valtion investointirahas- 5095: luottotappioita. Säännöksen mukaan sitoumus tosta rahaston vastuulla myönnetyistä lainois- 5096: pysyisi edelleen voimassa. ta. 5097: Säännöksen mukaan olisi niin ikään edelleen 4 §. Säännöksen mukaan valtiovarainminis- 5098: noudatettava lain 9 ja 12 §:n säännöksiä val- teriön asiana olisi antaa tarvittaessa tarkempia 5099: tion velvollisuudesta vastata valtion investoin- määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta. 5100: tirahaston toimintaa varten otettujen ulko- 5101: maisten lainojen kuoletusten ja korkojen mak- 5102: samisesta ja muista menoista sekä Postipankki 5103: Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy- Utvecklings- 2. Voimaantulo 5104: områdesfonden Ab:n velvollisuudesta maksaa 5105: valtiolle valtion investointirahastosta saamien- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 5106: sa ulkomaan rahan määräisten lainojen lyhen- 1990 aikana, jotta järjestely voidaan ottaa 5107: nykset ja korot. Säännöksen mukaan olisi huomioon Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilin- 5108: myös edelleen noudatettava kumottavan lain päätöksessä. 5109: 13 §:n säännöstä, jonka mukaan valtio on 5110: velvollinen korvaamaan Postipankki Oy:lle Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun- 5111: täysimääräisinä ne luottotappiot, jotka aiheu- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 5112: 6 1990 vp. - HE n:o 10 5113: 5114: Laki 5115: Postipankki Oy:n investointirahastosta annetun lain kumoamisesta 5116: 5117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5118: 5119: 1§ Sen estämättä, että laki Postipankki Oy:n 5120: Tällä lailla kumotaan Postipankki Oy:n in- investointirahastosta kumotaan, on edelleen 5121: vestointirahastosta 11 päivänä joulukuuta 1987 noudatettava, mitä sanotun lain 9, 12 ja 5122: annettu laki (973/87). 13 §:ssä on säädetty. 5123: Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilinpäätök- 5124: sessä siirtyvät Postipankki Oy:n investointira- 3 § 5125: haston varat Postipankki Oy:n sidottuun Postipankki Oy on velvollinen tämän lain 5126: omaan pääomaan kuuluvaan vararahastoon. voimaantulon jälkeen tulouttamaan valtiolle 5127: Postipankki Oy:n investointirahastosta anne- valtion investointirahastosta rahaston vastuulla 5128: tun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua siirtoa myönnetyistä lainoista lainansaajilta vuotuisen 5129: rahastoon ei enää suoriteta tilivuonna 1990. koron lisäksi periitävät vuosimaksut. 5130: 5131: 2§ 4 § 5132: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 5133: netun lain 6 §:n nojalla valtioneuvoston Posti- töönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainmi- 5134: pankki Oy:lle antama sitoumus, jonka mukaan nisteriö. 5135: valtio korvaa pankille Postipankki Oy:n inves- 5136: tointirahaston lainanannossa mahdollisesti syn- 5 § 5137: tyneitä luottotappioita, pysyy lain kumoami- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5138: sesta huolimatta edelleen voimassa. kuuta 19 5139: 5140: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 5141: 5142: 5143: Tasavallan Presidentti 5144: MAUNO KOIVISTO 5145: 5146: 5147: 5148: 5149: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 5150: 1990 vp. - HE n:o 11 5151: 5152: 5153: 5154: 5155: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liike- ja yhteisötunnuk- 5156: sen luovuttamisesta 5157: 5158: 5159: 5160: 5161: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 5162: 5163: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, löistä, jotka elinkeinotoimintansa tai työnanta- 5164: jolla saatetaan yleiseen käyttöön verohallinnos- jaominaisuutensa johdosta ovat verovelvolli- 5165: sa käytössä olevat liike- ja yhteisötunnukset sia. Toistaiseksi rekisterissä ei vielä ole yksityi- 5166: yksityisoikeudellisista yhteisöistä ja säätiöistä, siä liikkeen- tai ammatinharjoittajia. Tunnus- 5167: liikkeen- ja ammatinharjoittajista sekä julkis- ten ylläpitäminen toteutettaisiin verotuksen yh- 5168: oikeudellisista oikeushenkilöistä. teydessä kerättävillä tiedoilla. Tunnusten välit- 5169: Liike- ja yhteisötunnukset sekä niihin välit- tämisestä yleiseen käyttöön huolehtisi tilasto- 5170: tömästi liittyvät tunnistetiedot luovutettaisiin keskus. 5171: nykyisestä verohallinnon omaa tarvettaan var- 5172: ten pitämästä liike- ja yhteisötunnusrekisteris- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 5173: tä. Rekisterissä on tiedot niistä oikeushenki- kun eduskunta on sen hyväksynyt. 5174: 5175: 5176: 5177: 5178: YLEISPERUSTELUT 5179: 5180: 1. Esityksen yhteiskunnallinen tää päällekkäisiä tunnusjärjestelmiä ja tietojen- 5181: merkitys käsittelytehtäviä julkishallinnossa sekä elinkei- 5182: noelämän piirissä. Esityksessä tarkoitetun tun- 5183: 1.1. Tavoitteet nusjärjestelmän luomista oikeushenkilöille on 5184: viime aikoina kiirehditty varsinkin elinkeino- 5185: elämän taholta. 5186: Elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa 5187: on viime vuosina pidetty tärkeänä uudistukse- Esityksen tavoitteena on saattaa yleiseen 5188: na saada yleiseen käyttöön yksiselitteinen oi- käyttöön elinkeinotoimintaa harjoittaville yksi- 5189: keushenkilöitä sekä liikkeen- tai ammatinhar- tyisoikeudellisille yhteisöille ja säätiöille, liik- 5190: joittajia koskeva tunnusjärjestelmä, joka vas- keen- ja ammatinharjoittajille sekä julkisoikeu- 5191: taisi luonnollisten henkilöiden osalta käytössä dellisille oikeushenkilöille verohallinnon piiris- 5192: olevaa henkilötunnusta ja mahdollistaisi eri sä annettavat tunnukset. Lisäksi on tavoittee- 5193: rekistereissä olevien oikeushenkilöiden tai liik- na, että tunnusjärjestelmän käyttö olisi jousta- 5194: keen- tai ammatinharjoittajien tunnistamisen vaa ja mahdollista ilman rajoituksia kaikille 5195: samaksi yksiköksi tai henkilöksi. Näin voitai- tietojen tarvitsijoille. Tavoitteena on saada ai- 5196: siin elinkeinoelämän piirissä ja julkishallinnos- kaan tunnusjärjestelmää perustettaessa ja yllä- 5197: sa luotettavasti koota samaa oikeushenkilöä pidettäessä eri osapuolten kannalta mahdolli- 5198: taikka liikkeen- tai ammatinharjoittajaa koske- simman taloudellinen ratkaisu samalla kun 5199: vat tiedot esimerkiksi toiminnassa tarvittavaan huolehditaan siitä, ettei tunnistetietojen luo- 5200: asiakasrekisteriin tai muuhun vastaavaan tieto- vuttamisen yhteydessä varsinaisia verotustieto- 5201: järjestelmään. Esityksen tavoitteena on vähen- ja koskeva tietosuoja vaarannu. 5202: 391409U 5203: 2 1990 vp. - HE n:o 11 5204: 5205: Tavoitteena liikkeen- ja ammatinharjoitta- Yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä pi- 5206: jien ottamisessa liike- ja yhteisötunnusrekiste- dettäisiin yllä verohallinnosta saatavien tieto- 5207: riin on se, että elinkeinotoimintaa harjoittaville jen perusteella. Tunnusten saamiseksi nykyises- 5208: luonnollisille henkilöille voidaan antaa tietoa sä laajuudessaan verotuksen käyttöä varten 5209: sisältämätön ja henkilötunnuksesta poikkeava verohallinto kuitenkin edelleen ottaisi oman 5210: yksilöintitunnus. Näin voidaan välttää henkilö- liike- ja yhteisötunnusrekisterinsä yhteyteen ne 5211: tunnuksen käyttöön liittyviä tietosuojaongel- erityiset verohallinnon rekisteröintiyksiköt, jot- 5212: mia ja osaltaan estää henkilöä elinkeinonhar- ka ovat tarpeen verohallinnon tehtäviä varten, 5213: joittajana koskevien julkisten tietojen yhdistä- mutta joita koskevien tunnistetietojen luovut- 5214: minen kyseistä henkilöä koskeviin muihin taminen verohallinnon ulkopuolelle ei ole ai- 5215: yleensä ei-julkisiin tietoihin. heellista. Näitä yksiköitä koskevat tiedot saa- 5216: taisiin edelleen luovuttaa verohallituksen vero- 5217: tuslain 132 §:n ja liikevaihtoverolain 73 §:n 5218: 1.2. Keinot mukaisesti antaman erityisen luvan perusteella 5219: valtion ja kuntien viranomaisille sekä julkisyh- 5220: teisöille. 5221: Liike- ja yhteisötunnuksen saamiseksi ylei- 5222: seen käyttöön ehdotetaan, että nykyisin vero- Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin 5223: otettavia rekisteriyksiköitä olisivat yksityisoi- 5224: hallintoa varten ylläpidetystä verohallinnon keudelliset elinkeinotoimintaa harjoittavat yh- 5225: liike- ja yhteisötunnusrekisteristä voitaisiin luo- teisöt ja säätiöt sekä julkisoikeudelliset oikeus- 5226: vuttaa eräitä tunnistetietoja kaikille niitä tar- 5227: vitseville. Käytännössä tietojen luovuttamisesta henkilöt. Näitä otettaisiin rekisteriin sen perus- 5228: tamisvaiheessa lukumäärältään arviolta seuraa- 5229: huolehtisi tilastokeskus. Esityksen mukaan tätä vasti: osakeyhtiöitä, avoimia ja kommandiitti- 5230: varten teknisesti tarvittavan, jäljempänä ylei- yhtiöitä noin 190 000, aatteellisia ja taloudelli- 5231: seksi liike- ja yhteisötunnusrekisteriksi kutsut- 5232: sia yhdistyksiä noin 19 000, säätiöitä noin 5233: tavan rekisterin tietosisältö olisi ilman rajoi- 5234: 1 000 sekä julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä 5235: tuksia luovutettavissa kaikille tarvitsijoille. Esi- 5236: noin 3 600. Lisäksi verohallinnolla olisi yleisen 5237: tys lähtee siitä, että tieto oikeushenkilön taikka 5238: liike- ja yhteisötunnusrekisterin ulkopuolella 5239: liikkeen- tai ammatinharjoittajan olemassa- 5240: olosta, yksilöivästä liike- ja yhteisötunnuksesta edelleen verotuksen toimittamista varten tun- 5241: nus noin 210 000 verohallinnon rekisteröintiyk- 5242: sekä eräistä muista tunnistamiseen liittyvistä 5243: siköllä. Yhdistysten lukumäärä jäisi vähäiseksi, 5244: seikoista on luonteeltaan täysin julkinen. 5245: koska vain veronalaista toimintaa harjoittavat 5246: Rekisteriin merkittäisiin rekisteriyksiköistä tai työnantajina toimivat yhdistykset rekiste- 5247: tunnusten lisäksi vain sellaisia tietoja, jotka röidään verotuksen rekistereihin. Henkilötun- 5248: ovat välttämättömiä rekisteriyksiköiden yksi- nuksen omaavia liikkeen- tai ammatinharjoit- 5249: löimiseksi, mutta joiden suojaamiseen ei ole tajia otettaisiin yleiseen liike- ja yhteisötunnus- 5250: tarvetta yleiseltä eikä rekisteriyksiköiden itsen- rekisteriin sitä mukaa kuin verohallinto omien 5251: sä kannalta. Tietosuojasyistä on kuitenkin kat- tarpeidensa mukaisesti antaisi heille liike- ja 5252: sottu välttämättömäksi liikkeen- ja ammatin- yhteisötunnuksia. 5253: harjoittajien osalta se, ettei luonnollisen henki- Liike- ja yhteisötunnus on pysyvä ja yksikä- 5254: lön varsinaista yksilöintitunnusta, väestörekis- sitteinen ja seuraa rekisteriyksikköä koko sen 5255: terikeskuksen antamaa henkilötunnusta, voida toiminnan ajan. Tunnuksen määräytymisestä 5256: liittää osaksi yleiseen käyttöön tulevan liike- ja säädettäisiin tarkemmin asetuksella. 5257: yhteisötunnusrekisterin tietosisältöä. Rekiste- Liike- ja yhteisötunnusrekisteriin merkittäi- 5258: ristä muodostettaisiin siten suppeasisältöinen siin rekisteriyksiköiden tunnistetiedot, jotka 5259: tunnus- ja tunnistetietorekisteri. olisivat luonteeltaan yleisesti tiedossa olevia. 5260: Yleinen liike- ja yhteisötunnusrekisteri pe- Tunnistetietoja olisivat liike- ja yhteisötunnuk- 5261: rustettaisiin nykyisestä verohallinnon pitämäs- sen ohella rekisteriyksikön nimi, kotikunta ja 5262: tä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä. Tällä tar- osoite, kielitunnus, oikeudellinen muoto, rekis- 5263: koitetaan kysymyksessä olevassa lakiehdotuk- teröintipäivä, jolloin tiedot on ensi kerran 5264: sessa ja asetusluonnoksessa niiden tunnistetie- talletettu verohallinnon liike- ja yhteisötunnus- 5265: tojen loogista kokonaisuutta, joka nykyisin on rekisteriin ja jolloin yksikölle on annettu tun- 5266: talletettuna verohallinnon liike- ja yhteisötun- nus sekä vastaavasti rekisteristä poistamispäi- 5267: nusrekisteriin. vä. Tunnistetiedot saadaan verovelvollisten ve- 5268: 1990 vp. - HE n:o 11 3 5269: 5270: rotuksen toimittamisen yhteydessä tekemistä kuksella olisi lain mukaan velvollisuus harjoit- 5271: ilmoituksista. Tietoja ei erikseen tarkistettaisi taa liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskevaa 5272: luovutettaessa ne yleiseen liike- ja yhteisötun- tietopalvelutoimintaa. Laki ei aseta mitään es- 5273: nusrekisteriin. Liike- ja yhteisötunnusrekiste- tettä sille, että muu valtion virasto tai laitos 5274: rissä olevilla tiedoilla ei siten olisi vastaavaa kuten esimerkiksi luonnollisten henkilöiden re- 5275: julkista luotettavuutta kuin oikeushenkilöiden kisterihallinnosta vastaava väestörekisterikes- 5276: varsinaisesta rekisteröinnistä vastaavien erityis- kus, joka on tilastokeskukselta saanut liike- ja 5277: rekistereiden kuten kaupparekisterin, yhdistys- yhteisötunnusrekisterin tiedot, luovuttaisi ky- 5278: rekisterin ja säätiörekisterin tiedoilla. Rekiste- seisiä tietoja omien tietopalvelusäännöstensä ja 5279: rimerkinnän olemassa olosta ei esimerkiksi voi- maksuperusteidensa mukaisesti. 5280: taisi varmistua siitä, että oikeushenkilö on Yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä kos- 5281: vielä olemassa. Yleiseen liike- ja yhteisötunnus- kevan tietopalvelutehtävän antaminen tilasto- 5282: rekisteriin merkitsemisellä ei myöskään olisi keskukselle perustuu siihen, että tilastokeskus 5283: oikeuksia perustavia tai niitä poistavia vaiku- jo tällä hetkellä ylläpitää yritys- ja toimipaik- 5284: tuksia. karekisteriä, jolla on liittymiä moniin tietojär- 5285: Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- jestelmiin julkishallinnossa ja elinkeinoelämän 5286: riin merkitseminen perustuisi verohallinnon si- piirissä. Verohallinto luovuttaa nykyäänkin ti- 5287: säiseen ratkaisuun. Verohallitus ratkaisisi sen, lastokeskuksesta annetun lain mukaisesti tilas- 5288: mitkä luonnollisia ja oikeushenkilöitä koskevat tokeskukselle tietoja monista verohallinnon re- 5289: tiedot luovutettaisiin yleistä liike- ja yhteisö- kistereistä. Siten tilastokeskuksella on jo ollut 5290: tunnusrekisteriä varten. Verohallinnon liike- ja hallussaan myös verohallinnon liike- ja yhtei- 5291: yhteisötunnusrekisteriin merkittyjen luonnollis- sötunnusrekisteriin sisältyvä tietoaineisto. 5292: ten tai oikeushenkilöiden asemassa ei tapahtui- Päällekkäisen tietojenkäsittelyn välttämiseksi 5293: si muutoksia rekisteriin merkitsemisen tai siitä on tarkoituksenmukaista antaa myös yleistä 5294: poistamisen johdosta. Tästä syystä ja koska liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskeva tieto- 5295: muutoksenhausta verotuksen toimeenpanon palvelutehtävä tilastokeskukselle, joka muu- 5296: yhteydessä tehtäviin päätöksiin on jo erikseen tenkin on huolehtinut yrityssektoria koskevasta 5297: säädetty, ei verohallinnon liike- ja yhteisötun- yleisestä tietopalvelusta. 5298: nusrekisteriin merkitsemiseen tai siitä poistami- Tilastokeskus huolehtisi myös tiedoista mak- 5299: seen ehdoteta kytkettäväksi muuta muutoksen- settavien korvausten perimisestä. Tiedoista pe- 5300: hakumenettelyä kuin rekisterinpitäjän eli vero- rittävät maksut määriteltäisiin valtion maksu- 5301: hallituksen tai asianomaisen lääninveroviraston perustelain (980/73) säännösten mukaisesti ot- 5302: itseoikaisumenettely. Tästä olisivat voimassa taen huomioon tunnusten laajentamisesta ja 5303: verohallituksen antamat verohallinnon sisäiset yleiseen käyttöön saattamisesta myös verohal- 5304: ohjeet. linnolle aiheutuneet kustannukset. 5305: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin Vaikka verohallinnon liike- ja yhteisötun- 5306: merkitsemiseen ei sovellettaisi erillistä muutok- nusrekisteri ei sisällä tietoja verovelvollisten 5307: senhakumenettelyä, koska oikaisu tulisi aina taloudellisesta asemasta, koskevat verotuslain 5308: ensin toteuttaa verohallinnon liike- ja yhteisö- ja liikevaihtoverolain salassapitosäännökset 5309: tunnusrekisteriin, joka on yleisen liike- ja yh- nykyään myös verohallinnon liike- ja yhteisö- 5310: teisötunnusrekisterin perustana. Asianomainen tunnusrekisteriä. Verolainsäädännössä sääde- 5311: veroviranomainen, joka nykykäytännön mu- tyn ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi esi- 5312: kaan on lääninverovirasto, ilmoittaa kullekin tettyjen tietojen luovuttaminen yleiseen käyt- 5313: rekisteröidylle rekisteröinnistä ja liike- ja yhtei- töön edellyttää siten laintasoista erityissään- 5314: sötunnusrekisteriin merkityistä tiedoista, jol- nöstä, joka tulee sovellettavaksi edellämainit- 5315: loin rekisteröidyllä on mahdollisuus korjata tujen säännösten sijasta. Ehdotetun laajan re- 5316: mahdolliset virheelliset tiedot. kisterin täysi julkisuus ja asettaminen yleiseen 5317: Verohallinto luovuttaisi yleiseen liike- ja yh- käyttöön ovat periaatteessa tärkeitä yleisten 5318: teisötunnusrekisteriin tulevat tiedot tilastokes- rekisteri- ja tietosuojaperiaatteiden rajauskysy- 5319: kukselle. Tilastokeskuksen hallussa olevasta myksiä, jotka on niinikään aiheellista ratkaista 5320: yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä luo- laintasoisilla säännöksillä. Periaatteessa tärkeä 5321: vutettaisiin tunnuksia- ja tunnistetietoja ylei- ratkaisu sisältyy myös siihen, että esityksen 5322: seen käyttöön tietokoneella käsiteltävässä mukaan yleiseen käyttöön annetaan hallinnon 5323: muodossa sekä paperitulosteina. Tilastokes- sisäistä tarvetta varten perustettu rekisteri, jon- 5324: 4 1990 vp. - HE n:o 11 5325: 5326: ka kattavuutta ei voida tarkoin etukäteen mää- reissä. Tunnukset on kerätty näihin rekisterei- 5327: ritellä ja jonka tiedoilla ei ole erityisrekisterien hin yleensä suoraan asianomaisilta yksiköiltä 5328: tapaista julkista luotettavuutta. itseltään. Ongelmaksi on kuitenkin muodostu- 5329: nut se, ettei näiden rekistereiden osalta käytän- 5330: nössä ole ollut mahdollista tarkistaa tunnuksen 5331: 2. Nykyinen tilanne ja asian val- oikeellisuutta, mikä tietojärjestelmiltä edelly- 5332: mistelu tettävän luotettavuuden johdosta kuitenkin oli- 5333: si välttämätöntä. 5334: 2.1. Nykyinen tilanne 5335: 5336: 2.1.1. Lainsäädäntö 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 5337: 5338: Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä julki- Vuonna 1973 asetettu liiketunnusrekisteri- 5339: syhteisöillä on jo nykyään oikeus saada vero- työryhmä ehdotti väestörekisterikeskuksen hoi- 5340: hallitukselta rekisterien ja tilastojen pitämises- tamart liike- ja yhteisörekisterin perustamista. 5341: sä tarvittavia verovelvollisen yksilöimistä tar- Rekisteriin olisi merkitty Suomessa toimivat 5342: koittavia tietoja (tunnistamistieto). Asiaa kos- oikeushenkilöt sekä liike-, ammatti- tai elinkei- 5343: kevat säännökset ovat verotuslain 132 §:n 4 notoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt. 5344: momentissa (361180) ja liikevaihtoverolain Työryhmä ehdotti rekisteriyksiköille pysyvää 5345: 73 §:n 4 momentissa (362/80). ja informaatiota sisältämätöntä liike- ja yhtei- 5346: Liiketunnuksesta annetun asetuksen (411/ sötunnusta. Tunnusjärjestelmää valmisteltiin 5347: 70) mukaan voidaan oikeushenkilöille sekä edelleen valtiovarainministeriön asettaman joh- 5348: liike- ja elinkeinotoimintaa harjoittaville luon- toryhmän johdolla toimineessa projektissa, 5349: nollisille henkilöille antaa liiketunnus. Asetuk- jossa valmistui vuonna 1977 liike- ja yhteisöre- 5350: sen mukaan liikevaihtoverotoimisto antoi sen kisterin yleissuunnitelma. Suunnitelma ei kui- 5351: liikevaihtoverovelvollisille ja tilastokeskus voi tenkaan johtanut siinä ehdotetun järjestelmän 5352: antaa sen muille yksiköille. Mainitun asetuksen toteuttamiseen. 5353: mukaisia tunnuksia ei käytännössä ole annettu. Koska vuosina 1978-1980 uudistettu veron- 5354: Liiketunnuksena on käytetty liikevaihtovero- kantojärjestelmä edellytti oman erillisen tun- 5355: numeroa vuoden 1989 alkuun saakka. Verohal- nusjärjestelmän perustamista, valtiovarainmi- 5356: linnossa on 1 päivästä tammikuuta 1989 lukien nisteriö perusti sisäasiainministeriön suostu- 5357: luovuttu liikevaihtoveronumeron käytöstä tun- muksella 17 päivänä huhtikuuta 1978 väestöre- 5358: nistettaessa liikevaihtoverovelvollisia yksiköitä kisterikeskukseen verohallinnon tiedostoista 5359: ja korvattu liikevaihtoveronumero liike- ja yh- verohallintoa varten ylläpidettävän liike- ja 5360: teisötunnuksella ja luonnollisten henkilöiden yhteisötunnusrekisterin. Kun kysymyksessä oli 5361: osalta henkilötunnuksella. pelkästään verohallinnon tarpeita palveleva re- 5362: kisteri, eivät verohallinnon salassapitosäännök- 5363: set olleet esteenä rekisterin perustamiselle. 5364: 2.1.2. Käytäntö Liike- ja yhteisötunnusten saamiseksi julkis- 5365: hallinnon käyttöön muutettiin verotuslakia ja 5366: Verohallinnon nykyisessä liike- ja yhteisö- liikevaihtoverolakia vuoden 1980 heinäkuun 5367: tunnusrekisterissä on noin 450 000 rekisteriyk- alusta lukien siten, että valtion ja kuntien 5368: sikön tiedot. Julkishallinto on voinut rajoite- viranomaisilla sekä julkisyhteisöillä on oikeus 5369: tusti saada liike- ja yhteisötunnuksia ja tunnis- saada verohallitukselta rekisterien ja tilastojen 5370: tetietoja käyttöönsä siten, että ne on luovutettu pitämisessä tarvittavia verovelvollisen yksilöi- 5371: suoraan verotuksen rekisterijärjestelmistä. mistä tarkoittavia tietoja. 5372: Edellä mainitut verotuslain ja liikevaihtovero- Käsitellessään edellämainittua verotuslain ja 5373: lain salassapitosäännökset ovat rajoittaneet liikevaihtoverolain muuttamista vuonna 1980 5374: tunnuksien ja tunnistetietojen luovuttamista piti eduskunta tärkeänä liike- ja yhteisörekiste- 5375: yksityiselle sektorille. riä koskevan lain aikaansaamista. 5376: Verohallinnossa käytetyt liike- ja yhteisötun- Liike- ja yhteisörekisterijärjestelmän selkeyt- 5377: nukset ovat kaikesta huolimatta viime vuosina tämiseksi ja saattamiseksi yleiseen käyttöön 5378: levinneet yhä yleisempään käyttöön erilaisissa sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 1982 5379: elinkeinoelämän piirissä pidettävissä rekiste- työryhmän laatimaan yksityiskohtaisen suunni- 5380: 1990 vp. - HE n:o 11 5 5381: 5382: telman suppeasisältöisen verohallinnosta saata- jossain muodossa virheellinen, tulee oikaisuil- 5383: viin tietoihin rakentuvan liike- ja yhteisörekis- moitus tehdä paikalliselle veroviranomaiselle. 5384: terin perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoit- Rekisteröidyllä on oikeus hakea muutosta or- 5385: teena oli tehdä liike- ja yhteisörekisteristä jul- ganisaationumeron antoon liittyvissä asioissa 5386: kinen. Työryhmän toisena tehtävänä oli laatia verohallitukselta, jonka päätöksestä ei voi va- 5387: yleissuunnitelma liike- ja yhteisörekisterin yllä- littaa. 5388: pidon kehittämiseksi sekä tarpeelliseksi katsot- Jokaisella on oikeus saada tietoja organisaa- 5389: tavien yhteyksien luomiseksi erityisrekisterei- tionumerorekisteristä. Mikäli organisaationu- 5390: hin, kuten säätiö- ja yhdistysrekistereihin sekä merorekisterin tietoja on tarkoitus käyttää 5391: kaupparekisteriin. muiden rekisterien päivittämiseen, otosten poi- 5392: Vuonna 1987 verohallinto ryhtyi itse anta- mintaan tai täydentämään ja tarkistamaan 5393: maan liike- ja yhteisötunnuksia sekä tätä var- muiden rekisterien tietoja, niin ne tulee nykyi- 5394: ten ylläpitämään omaa liike- ja yhteisötunnus- sin pyytää ensimmäisenä päivänä syyskuuta 5395: rekisteriään. Siitä lähtien väestörekisterikeskus 1984 voimaantulleen asetuksen (SFS 1984:692) 5396: ei enää ole osallistunut verohallinnon liike- ja mukaan Ruotsin tilastollisen päätoimiston yllä- 5397: yhteisötunnusrekisterin ylläpitoon. pitämästä yleisestä yritysrekisteristä. 5398: Keväällä 1987 valtiovarainministeriö asetti Yleinen yritysrekisteri sisältää tietoja niistä 5399: työryhmän määrittelemään uuden tilanteen yksiköistä, joille juridisten henkilöiden yksi- 5400: pohjalta liike- ja yhteisörekisterijärjestelmän löintitunnuslain mukaan on annettu organisaa- 5401: tarkoitusta, organisointia ja tarvittavia säädös- tionumero, yksityisistä elinkeinonharjoittajis- 5402: muutoksia. Työryhmän raportin ja siitä saatu- ta, jotka on merkitty kaupparekisteriin sekä 5403: jen lausuntojen pohjalta voitiin todeta yhtenäi- luonnollisista henkilöistä ja kuolinpesistä, jot- 5404: sen ja yleisesti käytössä olevan liike- ja yhteisö- ka säännöllisesti harjoittavat elinkeinotoimin- 5405: tunnuksen ilmeinen ja kiireinen tarve. Esitys taa tai ovat työnantajia. 5406: on laadittu mainitun työryhmän työn perus- Yleistä yritysrekisteriä varten tulee asetuksen 5407: talta. mukaan luovuttaa Ruotsin tilastolliselle päätoi- 5408: mistolle tietoja verohallituksen ylläpitämästä 5409: verotusrekisteristä, patentti- ja rekisterilaitok- 5410: 3. Tilanne Ruotsissa, Tanskassa sen osakeyhtiörekisteristä sekä lääninhallitus- 5411: ja Norjassa ten kaupparekisteristä. 5412: Rekisteriä saavat käyttää viranomaiset ja 5413: 3.1. Ruotsi yksityiset. Asetus yleisestä yritysrekisteristä ei 5414: sen 15 §:n mukaan rajoita viranomaisten vel- 5415: Ruotsissa tuli voimaan heinäkuun alusta vollisuutta noudattaa painovapausasetuksen 5416: vuonna 1975 laki (SFS 1974: 174) oikeushenki- sääntöjä yleisten asiain julkisuudesta tai salas- 5417: löiden yksilöintitunnuksesta. Laissa määritel- sapidon säilyttämislakia (SFS 1980: 100). Sellai- 5418: lään ne oikeushenkilöt, joille annetaan yksi- nen tietojen luovutus yleisestä yritysrekisteris- 5419: löintitunnuksena toimiva organisaationumero tä, joka ei perustu painovapausasetukseen tai 5420: (organisationsnummer). Lain mukaan organi- salassapidon säilyttämislakiin tapahtuu yleistä 5421: saationumero voidaan antaa hakemuksesta yritysrekisteriä koskevan asetuksen mukaan. 5422: myös muille juridisille henkilöille. Ruotsissa juridisten henkilöiden organisaa- 5423: Lain mukaan verohallitus (Riksskatteverket) tionumerot ovat nykyisin yleisessä käytössä. 5424: antaa ohjeet ja valvoo organisaationumeron Myös yksikköjen rekisteröinti ja niitä koske- 5425: antamista sekä ylläpitää organisaationumerore- vien tietojen jatkuva ylläpito ja tietopalvelu 5426: kisteriä kaikista tunnuksen saaneista yksiköis- toimii hyvin. 5427: tä. Organisaationumeron lisäksi rekisterissä on 5428: tieto juridisen henkilön nimestä, osoitteesta, 5429: tieto läänistä, kunnasta, seurakunnasta ja juri- 3.2. Tanska 5430: disesta muodosta, rekisteröinti- ja rekisteristä 5431: poistoajankohdasta sekä mahdollisesta kon- Tanskassa säädettiin huhtikuussa 197 5 laki 5432: kurssimerkinnästä. Nämä ovat julkisia tietoja. yritysrekisteristä (1975:151). Lain mukaan ta- 5433: Organisaationumerorekisteriin rekisteröimi- lousministeriön (0konimiministeriet) alaisuu- 5434: sestä ja siitä poistamisesta verohallinto ilmoit- dessa ylläpidetään yleistä yritysrekisteriä, joka 5435: taa kaikille rekisteröidyille. Mikäli ilmoitus on auttaa julkisia viranomaisia yirtysrekisterikysy- 5436: 6 1990 vp. - HE n:o 11 5437: 5438: myksissä ja josta pyydettäessä voidaan antaa ainoastaan annettaisiin yritystunnuksia. Toi- 5439: tietoja julkisille viranomaisille ja kaikille muil- nen perusrekisteri muodostettaisiin esityksen 5440: le tarvitsijoille ja joka myötävaikuttaa julkisen mukaan Norjan tilastollisen päätoimiston toi- 5441: yritysrekisteröinnin yhtenäistämisessä ja yksin- mipaikka- ja yritysrekisteristä, jossa olisi myös 5442: kertaistamisessa. toimipaikat ja jossa annettaisiin ainoastaan 5443: Rekisteriin merkitään ne yksiköt, joita julki- toimipaikkatunnuksia. 5444: set viranomaiset tai instituutiot ovat lain tar- 5445: koittamassa mielessä rekisteröineet tai velvolli- 5446: sia rekisteröimään ja jotka ovat työnantajia tai 4. Esityksen organisatoriset ja 5447: elinkeinonharjoittajia tai niiden sivuliikkeitä henkilö s t öv aik utu k se t 5448: tai toimipaikkoja. Rekisterissä ylläpidetään yh- 5449: tenäistä tunnusta. Esityksessä on pidetty lähtökohtana sitä, 5450: Yritysrekisteriin rekisteröidään yksikön ni- että liike- ja yhteisötunnusten käyttöönotto 5451: mi, osoite, puhelinnumero, sijaintikunta, omis- toteutettaisiin esitetyllä tavalla tilastokeskuk- 5452: taja,juridinen muoto, toimiala sekä yksikön sen ja verohallinnon nykyisen organisaation 5453: mahdolliset tunnukset muissa julkisissa rekiste- avulla. Esityksellä ei siten ole välittömiä orga- 5454: reissä. Talousministeriön määräämien sääntö- nisatorisia vaikutuksia. 5455: jen mukaan voidaan yritysrekisteriin merkitä Ehdotettu yleinen liike- ja yhteisötunnusre- 5456: myös muita tietoja. kisteri ei aiheuttaisi tilastokeskukselle lisää 5457: Mikään Tanskassa käytetyistä oikeushenki- henkilöstötarpeita rekisteriä ylläpitävän henki- 5458: löiden yksikkötunnuksista, Moms-numero, löstön osalta, mutta tietojen kysyntä saattaisi 5459: jonka Tanskan tullilaitos antaa ulkomaan- vaikuttaa siihen, että rekisterin käyttöönoton 5460: kauppaa harjoittaville ja lisäarvonverovelvolli- jälkeen tarvittaisiin tietojen luovutustehtäviin 5461: sille yksiköille, Tanskan verohallinnon antama lisähenkilöitä. 5462: liike- ja yhteisötunnusta vastaava SE-numero 5463: tai yhtymien rekisteröinnissä käytetyt A/S- tai 5464: ApS-tunnukset, ei ole vakiintunut yleiseen 5465: käyttöön. Tanskan tilastoviranomaisen (Dan- 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 5466: marks Statistik) antamaa yritysrekisterin omaa tukset 5467: yritysrekisterinumeroa ei myöskään ole saatu 5468: yleiseen käyttöön. Nyttemmin on tiettävästi Tärkeimpänä hyötynä voidaan pitää sitä, 5469: tavoitteena kuitenkin, että Tanskan verohallin- että yleiseen käyttöön otettava liike- ja yhteisö- 5470: non antama ja käyttämä Suomen liike- ja tunnusrekisterijärjestelmä vähentäisi vääristä 5471: yhteisötunnusta vastaava SE-numero tulisi ja epätarkoista tiedoista aiheutuvia kustannuk- 5472: Tanskassa yleisesti käyttöön oikeushenkilöiden sia koko yhteiskunnassa. Liike- ja yhteisötun- 5473: tunnuksena. nusrekisterin perustaminen poistaisi myös elin- 5474: keinoelämältä tarpeen kehittää rinnakkaisia 5475: tunnusjärjestelmiä, jotka myöhemmin aiheut- 5476: 3.3. Norja taisivat sekaannusta. 5477: Nykyisen verohallinnon liike- ja yhteisötun- 5478: Norjassa ei toistaiseksi ole yhtä yhtenäistä nusrekisterin atk-suunnittelu- ja käyttökustan- 5479: tunnusta juridiselle henkilölle. Tämän haitan nukset ovat hieman yli miljoona markkaa vuo- 5480: poistamiseksi ja viranomaisten ylläpitämien re- dessa. Lisäksi lääninverovirastoilla on tieto- 5481: kistereiden rationalisoimiseksi on vuonna 1988 kannan päivityksessä jatkuvasti suuri työ. Eh- 5482: tehty ehdotus "Samspill om grundata" Et dotetun yleisen liike- ja yhteisötunnusrekisteri- 5483: forslag til samordning av virksomhets - og järjestelmän käyttöönotosta aiheutuisi tilasto- 5484: foretagsregistre i offentlig förvaltning (Norges keskukselle kertakustannuksia noin 150 000 5485: offenlige utredningen, NOU 1988 : 15). Siinä markkaa. Nämä kustannukset ajoittuisivat sille 5486: esitetään, että Norjassa muodostettaisiin kaksi vuodelle, jona yleinen liike- ja yhteisötunnusre- 5487: julkista perusrekisteriä. kisteri otetaan käyttöön. Vuosittaisiksi käyttö- 5488: Ensinnäkin oikeusministeriön yritysrekisteri kustannuksiksi arvioidaan 500 000 markkaa. 5489: kehitettäisiin kaikkien niiden yksikköjen, joi- Verohallinnolle aiheutuisi perustamisvaiheen 5490: den tarkoituksena on harjoittaa taloudellista rekisterin laajennuksesta ja atk-tarkistusajoista 5491: toimintaa, viralliseksi perusrekisteriksi, jossa lisäkustannuksia, joiden suuruus riippuisi suo- 5492: 1990 vp. - HE n:o 11 7 5493: 5494: ritettavan tarkistustyön laajuudesta, eivätkä henkilöiden osalta. Rekisterissä on 150 000 5495: ole tarkasti arvioitavissa. yritystä tai ammatinharjoittajaa ja näillä 5496: Järjestelmän ylläpidossa tarvittavien henki- 183 000 toimipaikkaa. Rekistereissä on tunnis- 5497: löiden paikkaamisesta sekä edellä mainittuja tetietojen lisäksi yrityksiin ja toimipaikkoihin 5498: muita tilastokeskukselle ja verohallinnolle ai- liittyvät tilastolliset luokitustiedot sekä tietoja 5499: heutuvia menoja vastaavasti lisääntyisivät tilas- toiminnan lajista, laajuudesta ja tilasta. 5500: tokeskuksen maksullisesta palvelutoiminnas- Tilastokeskus on palvellut tiedon tarvitsijoi- 5501: taan saarnat tulot. Tilastokeskukselle tietojen ta säännöstensä mukaan jo usean vuoden ajan 5502: luovutuksesta saatavien tulojen määrä riippuisi maksullisena palvelutoimintana. Vaikka val- 5503: perittävistä yksikkömaksuista sekä luovutetta- miudet myös liike- ja yhteisötunnuspalveluun 5504: vien tietojen määristä. Yksikkömaksujen suu- ovat olleet olemassa, ei sitä ole voitu harjoittaa 5505: ruus määräytyisi valtion maksuperustelain tunnustietojen luovuttamiseen oikeuttavien 5506: säännösten mukaisesti siten, että myös verohal- säännösten puuttuessa. 5507: linnolle liike- ja yhteisötunnusrekisterijärjestel- Myöhemmin selvitetään tarve laajentaa liike- 5508: män ylläpidosta aiheutuneet kustannukset otet- ja yhteisötunnusta koskevaa tietopalvelua. Ky- 5509: taisiin huomioon maksuja määrättäessä. symykseen voisivat tulla väestörekisterikeskus 5510: ja 59 rekisteritoimistoa, joilla olisi tehtävään 5511: valmis palveluorganisaatio sekä aikaisempaa 5512: 6. Muita esitykseen vaikuttavia kokemusta liike- ja yhteisörekisterinpidosta. 5513: seikkoja Asialla olisi lisäksi liittymäkohtia rekisteritoi- 5514: mistojen kaupparekisteritehtäviin, jotka ovat 5515: Yleinen liike- ja yhteisötunnusrekisteri ei uudistumassa. 5516: vaikuttaisi erityisrekistereiden, kuten lähinnä Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä julkis- 5517: kaupparekisterin, yhdistysrekisterin ja säätiö- yhteisöillä on nykyisin okeus saada rekisterien 5518: rekisterin asemaan. Erityisrekistereihin kohdis- ja tilastojen pitämisessä tarvittavia verovelvol- 5519: tuva ilmoitusmenettely säilytettäisiin ennal- lisen yksilöimistä tarkoittavia tunnistamistieto- 5520: laan. ja verohallitukselta. Koska yleiseen liike- ja 5521: Tilastokeskus on pitänyt vuodesta 1968 re- yhteisötunnusrekisteriin merkittävä tunnista- 5522: kisteriä liikevaihtoverovelvollisista yrityksistä. mistieto tulisi olemaan täysin julkinen ja tieto- 5523: Tilastokeskus on vuonna 1984 laajentanut palvelusta huolehtisi tilastokeskus, ei näiden 5524: edellä mainittua rekisteriä siten, että se kattaa tietojen saamiseen verohallitukselta ole enää 5525: kaikki työnantajina toimivat tai liikevaihtove- erityistä tarvetta. Tähän nähden julkishallin- 5526: rovelvolliset yritykset ja yritystyyppiset yksiköt non oikeus tunnistamistietojen saantiin vero- 5527: toimipaikkoineen ja sisältää tietoja sekä oi- hallitukselta voitaisiin rajoittaa niihin tunnista- 5528: keushenkilöistä että yksityisistä elinkeinonhar- mistietoihin, jotka eivät sisälly yleiseen liike- ja 5529: joittajista. Rekisterin tunnustietona käytetään yhteisötunnusrekisteriin. Verotuslakiin ja liike- 5530: nykyisin liike- ja yhteisötunnusta oikeushenki- vaihtoverolakiin on tarkoitus erikseen tehdä 5531: löiden osalta ja henkilötunnusta luonnollisten tätä koskevat muutokset. 5532: 5533: 5534: 5535: 5536: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 5537: 5538: 5539: 1. Lakiehdotuksen perustelut Tietojen luovuttajana olisi verohallitus. Ve- 5540: rohallituksen ja lääninverovirastojen työnjako 5541: liike- ja yhteisötunnusrekisterin ylläpitoon liit- 5542: 1 §. Pykälässä annettalSlm verohallitukselle tvyissä asioissa muutoin ratkaistaan verohallin- 5543: oikeus ja velvollisuus luovuttaa verohallinnon non sisällä. 5544: tehtävien hoitamiseen liittyvän ilmoittamisvel- Laissa ei yksityiskohtaisesti määriteltäisi nii- 5545: vollisuuden täyttämiseksi esitettyjä tunnista- tä oikeushenkilöitä, joita koskevia tietoja voi- 5546: mistietoja tilastokeskukselle niiden saattami- taisiin lain nojalla luovuttaa tilastokeskukselle 5547: seksi 3 §:n mukaisesti yleiseen käyttöön. ja vastaavasti merkitä yleiseen liike- ja yhteisö- 5548: 8 1990 vp. - HE n:o 11 5549: 5550: tunnusrekisteriin. Tämä aiheutuu siitä, että liike- ja yhteisötunnuksia. Lainkohdan mu- 5551: rekisteri olisi tietojen keräämistavan johdosta kaan yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin 5552: siten epätäydellinen, ettei kaikkia oikeushenki- voidaan luovuttaa tietoja luonnollisten henki- 5553: löitä olisi rekisterissä eikä rekisteröitäviä liik- löiden osalta vain liikkeen- ja ammatinharjoit- 5554: keen- ja ammatinharjoittajia voitaisi etukäteen tajista, eikä yleisestä liike- ja yhteisötunnusre- 5555: tarkasti määritellä. kisteristä siten käytännössä voi muodostua 5556: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin luonnollisten henkilöiden yleistä rekisteriä. 5557: merkittäisiin elinkeinotoimintaa harjoittavat Liikkeen- tai ammatinharjoittajia merkittäisiin 5558: yksityisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt sekä yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin sitä 5559: julkisoikeudelliset oikeushenkilöt. Rekisteriyk- mukaa kuin se verotuksen toimittamista varten 5560: siköitä voisivat olla myös yksityiset liikkeen- ja olisi tarkoituksenmukaista. 5561: ammatinharjoittajat, joihin ei kuitenkaan luet- Lakiehdotuksessa käytetty käsite liikkeen- 5562: taisi maatilatalouden harjoittajia. Perusteena tai ammatinharjoittaja ei ole täysin yksiselittei- 5563: liikkeen- ja ammatinharjoittajien merkitsemi- nen. Käytännön rajaus rekisteriin merkitsemi- 5564: selle rekisteriin on se, että näin heille voidaan sessä kulkisi luonnollisten henkilöiden osalta 5565: saada henkilötunnuksesta poikkeavaa tietoa si- verotuksellisten perusteiden mukaisesti siten, 5566: sältämätön yhtenäinen tunnusjärjestelmä. Uusi että liike- ja yhteisötunnusrekisteriin merkittäi- 5567: tunnusjärjestelmä siten osaltaan poistaa henki- siin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5568: lötunnuksen käyttöön liittyviä tietosuojaongel- (360/68) nojalla verotettavia luonnollisia hen- 5569: mia yrittäjätoiminnan osalta. kilöitä. 5570: Rekisteriyksiköitä olisivat esimerkiksi avoi- 2 §. Lainkohdassa annetaan tilastokeskuk- 5571: met yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt, selle oikeus saada verohallitukselta liike- ja 5572: asunto-osakeyhtiöt ja osuuskunnat jos ne har- yhteisötunnusrekisterin ylläpitämiseksi tarvitta- 5573: joittavat elinkeinotoimintaa. Vakuutus- vat tiedot. Siten tilastokeskus olisi yleisen liike- 5574: osakeyhtiöt ja keskinäiset vakuutusyhtiöt olisi- ja yhteisötunnusrekisterin varsinainen rekiste- 5575: vat rekisterissä saman edellytyksen perusteella. rinpitäjä, joka 3 §:n mukaisesti vastaisi myös 5576: Sama koskisi säätiölain (109/30) ja eläkesää- liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskevasta tie- 5577: tiölain (469/55) mukaisia säätiöitä sekä säästö- topalvelusta. Lainkohdassa lueteltaisiin myös 5578: pankkeja. Taloudellisia yhdistyksiä olisivat re- rekisteriin merkittävät tunnistetiedot, jotka 5579: kisterissä esimerkiksi keskinäiset vahinkova- ovat jo nykyisessä verohallintoa varten pidetys- 5580: kuutusyhdistykset, hypoteekkiyhdistykset ja sä liike- ja yhteisötunnusrekisterissä. Tiedot 5581: avustuskassat. Aatteellisista yhdistyksistä liike- määräytyvät osin rekisteröidyn yksikön anta- 5582: ja yhteisötunnusrekisterissä olisivat vain ne mien tietojen mukaan. Rekisteriin merkitsemis- 5583: yhdistykset, jotka toimivat työnantajina tai ja poistamispäivämäärät voivat määräytyä 5584: joilla on esimerkiksi liiketuloa ja jotka tämän muilla perusteilla. Verohallinnon liike- ja yh- 5585: vuoksi ovat verotuksen rekisterissä. teisötunnusrekisteriin merkitsemispäivällä ja 5586: J ulkisoikeudellisista oikeushenkilöistä rekis- vastaavasti poistamispäivällä tarkoitetaan sitä 5587: teriin merkittäisiin ainakin valtio ja sen laitok- päivää, jolloin tiedot on ensi kerran talletettu 5588: set, kunnat, kuntainliitot, evankelis-luterilai- rekisteriin tai poistettu rekisteristä ja yksikölle 5589: nen kirkko ja sen seurakunnat, ortodoksinen on annettu liike- ja yhteisötunnus. Yksikön 5590: kirkkokunta ja sen seurakunnat, rekisteröidyt oikeudellinen muoto on verohallinnon oman 5591: uskonnolliset yhdyskunnat, lakiin perustuvat luokituksen mukainen. 5592: ylioppilaskunnat ja osakunnat sekä Suomen Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- 5593: Asianajajaliitto. Lisäksi merkittäisiin erillishal- rissä on tällä hetkellä yli 200 000 verohallinnon 5594: linnolliset valtion laitokset kuten Suomen rekisteröintiyksikköä. Pykälän 2 momentisssa 5595: Pankki, Helsingin yliopisto ja kansaneläke- ehdotetaan säädettäväksi siitä, etteivät nämä 5596: laitos. kuuluisi tilastokeskuksen tietojensaantioikeu- 5597: Verohallinnon liike- ja yhteisörekisterissä ei den piiriin. Tällaisia ovat muun muassa erik- 5598: tällä hetkellä käytetä luonnollisten henkilöiden seen verotettava! yhteisetuudet (muun muassa 5599: yksilöimiseen liike- ja yhteisötunnusta siinä- kalastuskunnat, vesi- ja jakokunnat sekä niihin 5600: kään tapauksessa, että kyseinen henkilö on verrattavat yhteisetuudet), jaettavat yhtymät 5601: liikkeen- tai ammatinharjoittaja. On kuitenkin (muun muassa yhteismetsät ja kiinteistöyhty- 5602: tarkoituksena, että liikkeen- ja ammatinhar- mät), yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset 5603: joittajille jo lähitulevaisuudessa aletaan antaa (muun muassa rekisteröimättömät osakeyhtiöt, 5604: 1990 vp. - HE n:o 11 9 5605: 5606: ennen vuotta 1982 muodostuneet kuolinpesät koskevat liike- ja yhteisötunnusrekisterin tiedot 5607: ja konkurssipesät) sekä ne yksiköt, joille tun- muun oman, mahdollisesti henkilötunnuksia 5608: nus on annettu vain veron perimistä tai palaut- sisältävän rekisterinsä tietoihin. Näissä tapauk- 5609: tamista varten (muun muassa leimaverokoneen sissa syntyneen uuden rekisterin tietojen edel- 5610: luvanhaltija tai ei-verovelvollinen, arpajaiset leen luovuttamisen edellytykset määräytyisivät 5611: toimeenpaneva yhdistys). joko asianomaisen erityislainsäädännön tai 5612: 3 §. Tilastokeskukselle ehdotetaan annetta- henkilörekisterilain (471187) mukaisesti. Synty- 5613: vaksi liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskeva nyttä uutta rekisteriä ei siten enää koskisi 3 §:n 5614: tietopalvelutehtävä. Lakiehdotuksen mukaan mukainen rajoittamaton tiedonsaantioikeus. 5615: tietojen luovuttamiselle yleisestä liike- ja yhtei- 5 §. Yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekiste- 5616: sötunnusrekisteristä ei voida asettaa mitään ristä luovutettavista tiedoista perittäisiin mak- 5617: muita edellytyksiä kuin 5 §:ssä säädetyn mak- suja valtion maksuperustelain mukaisesti. Niin 5618: sun suorittaminen. Lainkohdan mukaan oikeus kauan kuin verohallinnolla ei ole omaa maksu- 5619: saada tietoja rekisteristä koskisi sekä luonnolli- asetusta perisi verohallinnolle liike- ja yhteisö- 5620: sia että oikeushenkilöitä ja yhtä hyvin ulko- tunnusrekisterin yleiseen käyttöön laajentami- 5621: maalaisia kuin Suomen kansalaisiakin. Rekis- sesta aiheutuneet kustannukset valtion maksu- 5622: terin tiedot olisivat siten täysin julkisia ja perustelain 2 §:n mukaisesti tilastokeskus. 5623: kenen tahansa rajoituksitta hankittavissa. Re- 6 §. Liike- ja yhteisötunnuksen muodosta on 5624: kisterin 2 §:n mukainen tietosisältö on tätä tarkoituksena säätää asetuksella vastaavasti 5625: ajatellen supistettu niin pieneksi kuin mahdol- kuin henkilötunnuksen muodosta on säädetty 5626: lista. väestökirja-asetuksen 5 §:ssä. Lisäksi tarkem- 5627: 4 §. Tietosuojan varmistamiseksi ehdote- pia säännöksiä verohallinnon liike- ja yhteisö- 5628: taan, ettei yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekis- tunnusrekisteristä sekä yleisestä liike- ja yhtei- 5629: teriin voitaisi merkitä muita kuin 2 §:ssä tar- sötunnusrekisteristä ja lain täytäntöönpanosta 5630: koitettuja tietoja. Rekisterinpitäjä ei siten voi ja soveltamisesta annettaisiin asetuksella. Esi- 5631: yhdistää liike- ja yhteisötunnusrekisteriin esi- tyksen liitteenä on asetusluonnos. 5632: merkiksi henkilötunnuksia. Säännös johtuu sii- 5633: tä, että tietojen luovuttamiselle rekisteristä ei 5634: 3 §:n mukaisesti asetettaisi käytännössä mitään 2. Voimaantulo 5635: rajoituksia. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien 5636: osalta henkilötunnuksen liittäminen liike- ja Liike- ja yhteisötunnusten saattamista ylei- 5637: yhteisötunnusrekisteriin olisi muutoin käytän- seen käyttöön pidetään kiireellisesti toteutetta- 5638: nössä merkinnyt tietosuojan kaventumista sii- vana uudistuksena. Ennen tätä on kuitenkin 5639: tä, mikä se väestökirjalain (141/69) mukaan nykyisen verohallintoa varten pidettävän liike- 5640: on. Väestökirjalain 12 §:ssä asetetaan väes- ja yhteisötunnusrekisterin tietojen oikeellisuus 5641: tökirjatietojen luovuttamiselle se edellytys, että tarkistettava, mikä tehtävä koneellisesti suori- 5642: luovuttamisen tulee tapahtua "hyväksyttävään tettuna vie aikaa muutamia kuukausia. Tarkis- 5643: tarkoitukseen". Vastaavan säännöksen liittä- tus voidaan aloittaa jo ennen esityksen lopullis- 5644: minen yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä ta hyväksymistä. Tämän vuoksi liike- ja yhtei- 5645: koskevaan lakiin olisi merkinnyt liike- ja yhtei- sötunnusrekisteriä koskeva lainsäädäntö ehdo- 5646: sötunnusten käyttöön ottamiselle olennaista ra- tetaan tulevaksi voimaan heti kun eduskunta 5647: joitusta. on sen hyväksynyt. 5648: Säännös ei sinänsä estä sitä, että tietojen 5649: käyttäjä omissa tietojärjestelmissään yhdistää Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 5650: esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajia kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 5651: 5652: 5653: 5654: 5655: 2 391409U 5656: 10 1990 vp. - HE n:o 11 5657: 5658: 5659: Laki 5660: liike- ja yhteisötunnuksen luovuttamisesta 5661: 5662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5663: 5664: 1§ tua maksua vastaan tilastokeskukselta tietoja 5665: Tietojen /uovuttaminen verohallinnon liike- yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä. 5666: ja yhteisötunnusrekisteristä 5667: 4§ 5668: Verohallitus luovuttaa pitämästään verohal- Muiden tietojen merkitsemiskielto 5669: linnon liike- ja yhteisötunnusrekisteristä oi- 5670: keushenkilöitä sekä liikkeen- ja ammatinhar- Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin ei 5671: joittajia koskevia tunnistetietoja tilastokeskuk- saa merkitä muita kuin 2 §:ssä tarkoitettuja 5672: selle yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä tietoja. 5673: varten. 5674: 2§ 5§ 5675: Yleisen liike- ja yhteisötunnusrekisterin Maksut 5676: tietosisältö 5677: Rekisteristä luovutettavista tiedoista perittä- 5678: Tilastokeskuksella on oikeus 1 §:n mukaises- vistä maksuista säädetään asetuksella siten 5679: ti saada verohallitukselta yleisen liike- ja yhtei- kuin valtion maksuperustelaissa (980173) sää- 5680: sötunnusrekisterin pitämistä varten seuraavat detään. 5681: tunnistetiedot: 5682: 1) liike- ja yhteisötunnus; 6§ 5683: 2) nimi; 5684: 3) kielitunnus; Tarkemmat säännökset 5685: 4) kotikunta ja osoite; Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- 5686: 5) oikeudellinen muoto; ristä, yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteris- 5687: 6) verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekis- tä ja niissä käytettävän liike- ja yhteisötunnuk- 5688: teriin merkitsemispäivä; sen muodosta säädetään asetuksella, jolla 5689: 7) verohallinnon liike- ja yhteisörekisteristä myös annetaan tarkemmat säännökset tämän 5690: poistamispäivä. lain täytäntöönpanosta. 5691: Tilastokeskuksen 1 momentissa tarkoitettu 5692: oikeus saada tietoja verohallinnon liike- ja 7§ 5693: yhteisötunnusrekisteristä ei koske tietoja rekis- 5694: teriin sisältyvistä verohallinnon rekisteröintiyk- Voimaantulo 5695: siköistä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 5696: 3§ kuuta 19 . 5697: Tietojen luovuttaminen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 5698: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 5699: Jokaisella on oikeus saada 5 §:ssä tarkoitet- menpiteisiin. 5700: 5701: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 5702: 5703: 5704: Tasavallan Presidentti 5705: MAUNO KOIVISTO 5706: 5707: 5708: 5709: 5710: Ministeri Ilkka Kanerva 5711: 1990 vp. - HE n:o 11 /11 5712: 5713: Liite 5714: 5715: 5716: 5717: Liike- ja yhteisötunnusasetus 5718: Valtiovarainministerin esittelystä säädetään liike- ja yhteisötunnuksen luovuttamisesta 5719: päivänä kuuta 19 annetun lain ( 1 ) 6 §:n nojalla: 5720: 5721: 1§ ensimmäinen numero luvulla 2, 5722: Verohallinnossa annetaan siinä laajuudessa toinen , , 4, 5723: kuin se verotuksen toimittamista varten on kolmas , 8, 5724: tarkoituksenmukaista verovelvollisille ja työn- neljäs , , 5, 5725: antajana toimiville oikeushenkilöille sekä liik- viides , , 10, 5726: keen- ja ammatinharjoittajille liike- ja yhteisö- kuudes , , 9, 5727: tunnukset, jotka merkitään verohallinnon seitsemäs , , 7 sekä 5728: liike- ja yhteisötunnusrekisteriin. Verohallin- lasketaan näin saadut tulot yhteen ja jaetaan 5729: non liike- ja yhteisötunnusrekisteriin voidaan summa luvulla 11. Tarkistusnumero määräytyy 5730: merkitä myös muita yksiköitä, milloin se vero- jakolaskun jakojäännöksen perusteella seuraa- 5731: hallinnon tehtävien kannalta on tarkoituksen- vasti: jos jakojäännös on nolla, on tarkistusnu- 5732: mukaista. mero nolla. Jos jakojäännös on suurempi kuin 5733: Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- yksi, on tarkistusnumero erotus, joka saadaan 5734: riin merkitään liike- ja yhteisötunnuksen lisäksi vähentämällä jakojäännös luvusta 11. Jos ja- 5735: rekisteröitävän yksikön tunnistamiseksi tarvit- kojäännös on yksi, jätetään tarkistusnumeroa 5736: tavat ja verohallituksen tarkemmin määräämät vastaava järjestysnumero käyttämättä. 5737: muut tiedot. 5738: 5§ 5739: 2§ Oikeushenkilö taikka liikkeen- tai ammatin- 5740: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin harjoittaja säilyttää koko toimintansa ajan sa- 5741: merkittävistä yksiköistä päättää tilastokeskus. man liike- ja yhteisötunnuksen. Liike- ja yhtei- 5742: sötunnus voi säilyä samana rekisteröidyn yksi- 5743: 3§ kön oikeudellisen luonteen muuttuessa tai su- 5744: Verohallitus luovuttaa yleiseen liike- ja yh- lautuessa toiseen yksikköön. 5745: teisötunnusrekisteriin merkittävät tiedot tilas- Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- 5746: tokeskukselle maksutta. Määrättäessä maksuja ristä poistetun yksikön tunnusta ei saa ottaa 5747: yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä luo- uudelleen käyttöön toista yksikköä varten. 5748: vutettavista tiedoista on niissä otettava huo- 5749: mioon verohallinnolle aiheutuvat kustannuk- 6§ 5750: set, siltä osin kuin ne kohdistuvat yleisen liike- Verohallitus antaa tarvittavat tarkemmat 5751: ja yhteisötunnusrekisterin perustamiseen tai yl- määräykset tunnuksen antamisessa ja yksikkö- 5752: läpitoon. jen verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekis- 5753: 4§ teriin merkitsemisessä ja siitä poistamisessa 5754: Liike- ja yhteisötunnuksen muodostavat jär- sekä rekisterissä havaitun virheen oikaisemises- 5755: jestysnumero ja tarkistusnumero mainitussa sa noudatettavasta menettelystä. 5756: järjestyksessä. Järjestysnumero on enintään 5757: seitsemännumeroinen. 7§ 5758: Tarkistusnumeron laskemiseksi kerrotaan oi- Tämä asetus tulee voimaan päivänä 5759: kealta vasemmalle lukien järjestysnumeron kuuta 19 5760: 1990 vp. - HE n:o 12 5761: 5762: 5763: 5764: 5765: Hallituksen esitys Eduskunnalle ammatillisia aikuiskoulutus- 5766: keskuksia koskevaksi lainsäädännöksi 5767: 5768: 5769: 5770: 5771: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5772: 5773: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Ylläpitäjälle voitaisiin myöntää valtionavus- 5774: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista. Ai- tusta aikuiskoulutuskeskuksen perustamiskus- 5775: kuiskoulutuskeskukset korvaisivat työllisyys- tannuksia varten. Käyttökustannuksiin myön- 5776: koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut, lä- nettäisiin vuosittain toiminta-avustusta, jonka 5777: hinnä työllisyyskoulutusta antavat ammatilliset perusteet valtioneuvosto määräisi. Lisäksi eri- 5778: kurssikeskukset. Ammatillisten kurssikeskus- tyisen kallista hankintaa varten voitaisiin tulo- 5779: ten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulu- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa 5780: tuskeskuksiksi säädettäisiin erillinen laki, jota myöntää erityisavustusta. 5781: koskeva ehdotus sisältyy myös tähän esityk- Ammatillisten kurssikeskusten muuttumista 5782: seen. Samalla ehdotetaan tarkistettavaksi am- aikuiskoulutuskeskuksiksi koskevassa laissa 5783: matillisista oppilaitoksista annettua lakia, am- säädettäisiin muun muassa oppilaitoksen hal- 5784: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annettua linnosta siirtymävaiheen aikana, ennen uuden 5785: lakia sekä ammattikasvatushallituksesta ja sen lainsäädännön voimaantuloa aloitetun koulu- 5786: alaisesta piirihallinnosta annettua lakia. Työlli- tuksen loppuun saattamisesta sekä henkilöstön 5787: syyskoulutuksesta annettu laki ehdotetaan ku- asemasta. Vuoteen 1995 asti ja eräissä tapauk- 5788: mottavaksi. sissa sen jälkeenkin aikuiskoulutuskeskuksen 5789: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- ylläpitäjälle suoritettaisiin valtionavustusta toi- 5790: vat ammattikasvatushallituksen alaisia amma- mitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin. 5791: tillisia oppilaitoksia. Niiden keskeisenä tehtä- Epäedullisista vuokratiloista luopumista tuet- 5792: vänä olisi tarjota ja järjestää ammatillista ai- taisiin myöntämällä avustusta uusien toimitilo- 5793: kuiskoulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutus- jen hankkimista varten. Ne valtion omistamat 5794: ta. koulutusta varten tarpeelliset kiinteistöt, jotka 5795: Ammatillista aikuiskoulutuskeskusta voisi olisivat uuden lainsäädännön tullessa voimaan 5796: ylläpitää valtioneuvoston luvalla kunta tai kun- ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten pysy- 5797: tainliitto taikka suomalainen rekisteröity yhtei- vässä käytössä, luovutettaisiin korvauksetta yl- 5798: sö tai säätiö. Ylläpitämisluvan myöntäminen läpitäjälle. 5799: edellyttäisi, että aikuiskoulutuskeskus on kou- Uudistuksesta valtiolle aiheutuvat vuosittai- 5800: lutustarpeen vaatima. set menot eivät lisääntyisi merkittävässä mää- 5801: Aikuiskoulutuskeskus rahoittaisi toimintan- rin. Valtion omistamien kiinteistöjen ja kalus- 5802: sa pääasiassa järjestämästään koulutuksesta ja ton luovuttaminen aikuiskoulutuskeskusten yl- 5803: muusta toiminnasta saamillaan tuloilla. Se läpitäjille vähentäisi valtion varallisuutta noin 5804: myisi koulutusta viranomaisille, erityisesti työ- 650 miljoonalla markalla. 5805: voimahallinnolle ja opetushallinnolle, sekä Tähän esitykseen liittyy samanaikaisesti 5806: myös työnantajille, yrityksille ja yhteisöille. eduskunnalle annettu esitys työvoimapoliittista 5807: Aikuiskoulutuskeskuksella olisi varsin suuri aikuiskoulutusta koskevaksi laiksi. 5808: toimintavapaus talouttaosa koskevissa asioissa. Esityksessä ehdotetut säädökset ovat tarkoi- 5809: Se päättäisi koulutuksensa ja muun toimintan- tetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 5810: sa hinnoittelusta. 1991. 5811: 5812: 5813: 5814: 391717E 5815: 2 1990 vp. - HE n:o 12 5816: 5817: 5818: 5819: 5820: SISÄLI, YSLUETTELO 5821: 5822: Sivu Sivu 5823: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1.2. Laki ammatillisten kurssikeskusten muut- 5824: tumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutus- 5825: YLEISPERUSTELUT......................... 3 keskuksiksi . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 19 5826: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1. 3. Laki ammatillisista oppiiaito ksista . . . . . . . . 23 5827: 1.1. Taustaa................................... 3 1.4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen 5828: 1.2. Tavoitteet ja keinot....................... 3 alaisesta piirihallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 5829: 1.5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 5830: 2. Ehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 sesta...................................... 23 5831: 2.1. Rahoitusvastuu .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4 5832: 2.2. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 23 5833: muodostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 5834: 2.3. Ammatillisen aikuiskuolutuskeskuksen ta- 5835: louden perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 5836: 2.4. Tutkintojärjestelmän kehittäminen . . . . . . . 5 1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista . 24 5837: 3. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. Laki ammatillisten kurssikeskusten muuttumi- 5838: 3.1. Lainsäädäntö .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 6 sesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi . 27 5839: 3.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 5840: 3. Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 5841: 4. Asian valmistelu .. .. . .. .. .. . . .. . . .. .. . .. .. . .. .. 8 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5842: 4.1. Valmisteluelimet.......................... 8 5843: 4.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen alai- 5844: sesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n 5845: 5. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5846: tukset.......................................... 8 5847: 5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 5848: 6. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 9 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5849: 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 10 LIITE . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 32 5850: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5851: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 11 4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen alai- 5852: sesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n 5853: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5854: 1.1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuk- 5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 5855: sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5856: 5857: 5858: 5859: 5860: \ 5861: 1990 vp. - HE n:o 12 3 5862: 5863: YLEISPERUSTELUT 5864: 5865: 5866: 1. Esityksen yhteiskunnallinen enemmän taloudellisesti ja sosiaalisesti sidok- 5867: merkitys sissa asuinympäristöönsä. 5868: Ilmeisesti myös halukkuus ammatilliseen 5869: 1.1. Taustaa liikkuvuuteen ja sen edellyttämään koulutuk- 5870: seen on vanhemmilla työntekijöillä nuoria ikä- 5871: Esitys liittyy yhdessä työvoimapoliittista ai- luokkia pienempi. Halu uuden ammatin opet- 5872: kuiskoulutusta koskevan hallituksen esityksen teluun vähenee sitä mukaa kuin eläkkeelle 5873: kanssa osana laajempaan ammatillisen aikuis- siirtyminen lähenee. Aikuisopiskelijain koulu- 5874: koulutuksen kehittämissuunnitelmaan. Sen ta- tushalukkuuden lisääntyminen edellyttää aikai- 5875: voitteet valtioneuvosto on määritellyt 5 päivä- sempaa voimakkaampaa panostusta opiskelu- 5876: nä maaliskuuta 1987 antamallaan periaatepää- aikaisen toimeentulon järjestämiseen sekä ai- 5877: töksellä ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoi- kuisille soveltuvien joustavien opiskelujärjeste- 5878: tuksen suunnitteluperiaatteista sekä 24 päivänä lyiden luomiseen. 5879: maaliskuuta 1988 antamallaan periaatepäätök- 5880: sellä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittä- 5881: misestä. 1.2. Tavoitteet ja keinot 5882: Elinkeino- ja ammattirakenteen muutosten 5883: Rakennemuutoksesta ja työelämän muusta 5884: seurauksena työvoiman määrälliset suhteet eri kehityksestä johtuen entistä useampi aikuinen 5885: toimialojen välillä muuttuvat jatkuvasti. Viime 5886: on ammatillisen koulutuksen tarpeessa. Koulu- 5887: vuosina ovat voimistuneet erityisesti toimialo- 5888: tustarpeet vaihtelevat muutaman päivän kurs- 5889: jen sisäiset muutokset. sista vuosia kestävään koulutukseen. Työelä- 5890: Nämä rakennemuutokset tuntuvat muuttu- män ja muun yhteiskunnan nopean kehityksen 5891: neina ammattitaitovaatimuksina. Muutokset vuoksi aikuiskoulutuksen pitäisi jatkuvasti uu- 5892: kohdistuvat entistä selvemmin myös toimihen- distua. 5893: kilöihin ja jopa johtotehtävissä oleviin. Hyvän- Laajin ammatillisen aikuiskoulutuksen muo- 5894: kin ammatillisen peruskoulutuksen omaavat to on yksityisten ja julkisten työnantajien kus- 5895: joutuvat vaihtamaan ammattia ja hankkimaan tantama henkilöstökoulutus. Työntekijän mah- 5896: lisäkoulutusta. dollisuudet ammattitaidon säilyttämiseksi vält- 5897: Työvoiman määrä maassamme on noin 2,5 tämättömän henkilöstökoulutuksen saantiin 5898: miljoonaa. Vuodesta 1970 vuoteen 1985 työ- vaihtelevat kuitenkin työpaikoittain ja työnte- 5899: ikäisen väestön määrä kasvoi noin 300 000 kijäryhmittäin. 5900: henkilöllä. Työvoiman tarjonta kasvoi tätäkin Omaehtoista koulutusta tarjotaan niille, jot- 5901: enemmän lähinnä sen takia, että naisten siirty- ka eivät henkilöstökoulutuksena saa tarpeelli- 5902: minen kotitaloudesta työvoimaan lisääntyi voi- seksi katsomaansa koulutusta, tai jotka halu- 5903: makkaasti. Seuraavan 15-vuotiskauden aikana avat itse varautua työelämän nopeasta kehityk- 5904: työikäisen väestön määrä kasvaa enää vain sestä aiheutuviin muutoksiin. Lisäksi tätä kou- 5905: noin 80 000 henkilöllä. On todennäköistä, että lutusta tarvitsevat ne, jotka henkilökohtaisista 5906: muun muassa eläkejärjestelyjen vuoksi työvoi- syistä haluavat vaihtaa työalaansa tai edetä 5907: man kasvu jää tätäkin pienemmäksi. urallaan. 5908: Vuoden 2000 jälkeen sekä työikäisen väestön Henkilöstökoulutus ja omaehtoinen koulu- 5909: määrä että työvoiman tarjonta vähenevät. Uut- tus eivät kuitenkaan tyydytä kaikkea aikuis- 5910: ta ammattitaitoa ei ole enää saatavissa pelkäs- koulutuksen tarvetta. Tarvitaan myös työvoi- 5911: tään nuorisoikäluokista, vaan sitä on eneneväs- mapoliittisia toimenpiteitä, jotka aikuiskoulu- 5912: sä määrin hankittava työelämässä jo olevia tuksen avulla edistävät työttömien pysyvää 5913: kouluttamalla. työllistymistä tai vähentävät mahdollisuutta 5914: Työvoiman keski-iän kohoaminen todennä- joutua työttömäksi. Työvoimapoliittisesti on 5915: köisesti vähentää työvoiman alueellista liikku- eräissä tapauksissa perusteltua tukea myös yri- 5916: vuutta. Vanhemmat työntekijät eivät ole yhtä tysten henkilöstökoulutusta tilanteissa, joissa 5917: valmiita kuin nuoret siirtymään työn mukana työnantajan mahdollisuudet työn tarjoamiseen 5918: toiselle paikkakunnalle, koska he ovat nuoria tai ammattitaitoisen työvoiman saantiin ovat 5919: 4 1990 vp. - HE n:o 12 5920: 5921: uhattuina. Edellä kuvattua ammatillisen ai- omaksi hallinnolliseksi kokonaisuudekseen, jo- 5922: kuiskoulutuksen tehtävää on toteutettu työlli- hon voidaan soveltaa aikuiskoulutukselle omi- 5923: syyskoulutuksena. naisia opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä. 5924: Valtioneuvosto on ottanut kantaa mainittu- Valtioneuvoston periaatepäätösten pohjalta 5925: jen koulutusmuotojen kehittämiseen alussa voidaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kehit- 5926: mainituilla periaatepäätöksillään. Niillä pyri- tämistavoitteet kiteyttää kolmeen päätavoittee- 5927: tään selkiyttämään ammatillisen aikuiskoulu- seen: ensinnäkin tarvitaan entistä enemmän ja 5928: tuksen eri muotojen rahoitusvastuuta sekä li- entistä monipuolisempaa ammatillista aikuis- 5929: säämään koulutustarjonnan joustavuutta erot- koulutusta, toiseksi tarkoitettua koulutusta 5930: tamalla koulutuksen järjestämisvastuu rahoi- tarjoavien laitosten pitää pystyä vastaamaan 5931: tusvastuusta ja ohjaamalla rahoitus pääsään- nykyistä herkemmin ja tarkemmin koulutus- 5932: töisesti kysynnän kautta koulutusta tarjoaville tarpeisiin ja niiden muutoksiin sekä kolman- 5933: laitoksille. neksi tarvitaan kattava ja nykyistä parempi 5934: Työnantaja vastaa valtioneuvoston peri- toimeentuloturva aikuisopiskelijoille. 5935: aatepäätösten mukaan henkilöstökoulutuksesta Edellä mainittujen tavoitteiden omaksumi- 5936: aiheutuvista kustannuksista. Valtio tukee kui- nen merkitsee aikuiskoulutuksen kaikenpuoli- 5937: tenkin pienyritysten henkilöstökoulutusta sen joustavuuden lisäämistä. Muutokset koh- 5938: asianomaisen ministeriön pääluokkaan otetta- distuvat erityisesti nykyistä järjestelmää jäykis- 5939: vana määrärahalla. Valtio osallistuu myös yri- tävien sidonnaisuuksien poistamiseen. Tällaisia 5940: tysten omistamien ammatillisten erikoisoppilai- ovat muun muassa työllisyyskoulutuksen kou- 5941: tosten kustannuksiin. lutus- ja rahoitusvastuun kuuluminen samalle 5942: Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuk- viranomaiselle sekä suoritetuista opinnoista an- 5943: sen kustannuksiin osallistuvat valtio ja koh- nettujen todistusten tiivis sidonnaisuus oppilai- 5944: tuullisella osuudella koulutettava itse sekä pit- tosmuotoon. 5945: käkestoisessa koulutuksessa myös opiskelijan 5946: kotikunta. Työllisyyskoulutus kustannetaan 2. Ehdotus 5947: edelleenkin valtion varoista työministeriön 5948: pääluokkaan otettavilla varoilla. 2.1. Rahoitusvastuu 5949: Opetushallinnon päätehtäväksi jää edellä 5950: tarkoitettujen koulutuspalvelujen saatavuuden Nykyisin työllisyyskoulutuksesta aiheutuvat 5951: varmistaminen ja koulutuksen tasosta huoleh- kustannukset korvataan ammatillisen kurssi- 5952: timinen. keskuksen ylläpitäjälle valtion varoista. Toi- 5953: Esitetyllä maksullisella toiminnalla saavute- minta rahoitetaan opetusministeriön hallinnon- 5954: taan monia etuja. Ensinnäkin koulutusta osta- alan pääluokasta lukuun ottamatta työllisyys- 5955: vien työnantajien ja viranomaisten tarpeet tule- koulutuksen koulutus- ja erityistukea, jotka 5956: vat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi maksetaan työministeriön pääluokasta. Työlli- 5957: koulutustarjonnassa, koska sen on sopeudutta- syyskoulutusta suunnittelevat sekä työvoimavi- 5958: va nopeasti ja tehokkaasti koulutuksen kysyn- ranomaiset että ammattikasvatushallitus. Työ- 5959: tään ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Toiseksi voimahallinto määrittelee koulutustarpeet ja 5960: päätökset koulutuksen aloittamisesta, laajenta- osoittaa opiskelijat. Ammattikasvatushallitus 5961: misesta, supistamisesta ja lopettamisesta voi- päättää koulutukseen käytettävistä määrära- 5962: daan tehdä nopeasti paikallisella tasolla. Kol- hoista ja koulutuksen toteutuksesta. 5963: manneksi koulutusta tarjoavien oppilaitosten Esitetty vastuunjako on osoittautunut käy- 5964: mahdollisuudet oman toimintansa kehittämi- tännössä ongelmalliseksi. Varsinkin työvoima- 5965: seen paranevat, koska siitä aiheutuvat kustan- hallinto on eri yhteyksissä esittänyt, etteivät 5966: nukset voidaan sisällyttää koulutuksesta perit- ammatilliset kurssikeskukset mukaudu riittä- 5967: tävään hintaan. Neljänneksi koulutuksen osta- vän nopeasti työllisyystilanteen muutoksiin. 5968: jan käytettävissä on nykyistä laajempi ja moni- Esityksen seurauksena pääosa työllisyyskou- 5969: puolisempi koulutustarjonta. Viidenneksi kou- lutukseen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoi- 5970: lutusta tarjoavien laitosten välille syntyvän kil- tetuista määrärahoista siirtyisi opetusministe- 5971: pailutilanteen avulla voidaan ylläpitää kohtuul- riön pääluokasta työministeriön pääluokkaan. 5972: lista taloudellisuutta ja opetuksen tasoa ilman Työvoimaviranomaiset voisivat hankkia koulu- 5973: kallista ja yksityiskohtaista valvontaa. Kuu- tusta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten li- 5974: denneksi ammatillinen aikuiskoulutus erottuu säksi myös muista ammatillisista oppilaitoksis- 5975: 1990 vp. - HE n:o 12 5 5976: 5977: ta ja korkeakouluista. Koska ammatilliset 2.3. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen 5978: kurssikeskukset saavat ilmeisesti pääosan tu- talouden perusteet 5979: loistaan tulevaisuudessakin työllisyyskoulutuk- 5980: sesta, niiden on nykyistä herkemmin otettava Ammatillisten kurssikeskusten toiminta ra- 5981: huomioon työhallinnon tarpeet. Lisäksi työvoi- hoitetaan valtion varoilla. Toiminnan tuloksel- 5982: maviranomaiset voivat ostaa näitä palveluja lisuuteen voidaan vaikuttaa säätelemällä myön- 5983: pienissä tai suurissa erissä, mikä osaltaan lisää nettävää määrärahaa ja valvomalla sen käyt- 5984: työllisyyskoulutuksen joustoa ja parantaa kou- töä. Vastuu toiminnan taloudellisuudesta ja 5985: lutukseen hakeutuvien valinnan mahdollisuuk- tuloksellisuudesta on enemmän keskushallin- 5986: sia. nolla kuin kurssikeskuksella itsellään. 5987: Rahoitusvastuun siirtyminen työministeriölle Ammatilliset kurssikeskukset muutettaisiin 5988: selkiyttää myös harjoitettavan työvoimapolitii- varsin itsenäisiksi ammatillisiksi aikuiskoulu- 5989: kan keinojen oikeaa painottamista. Näin työ- tuskeskuksiksi, joille on tärkeää, että toiminta 5990: ministeriö joutuu nykyistä tarkemmin vertaa- on taloudellista ja tuloksellista. Tämän takia 5991: maan koulutuksen ja käytettävissään olevien ne joutuvat tietyn siirtymävaiheen jälkeen vas- 5992: muiden keinojen tehokkuutta. taamaan toimitiloistaan aiheutuvista kustan- 5993: nuksista sekä välittömästi valtion niille lahjoit- 5994: taman kaluston täydentämisestä ja uudistami- 5995: 2.2. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sesta sekä opettajien ja muun henkilökunnan 5996: muodostaminen palkkauskuluista. Niiden on pystyttävä rahoit- 5997: tamaan toimintansa ja sen kehittäminen pää- 5998: osin palveluittensa myynnistä saamillaan tuloil- 5999: Ammatilliset kurssikeskukset perustettiin la. 6000: 1970-luvun alkuvuosina työttömien ja työttö- Taloudellinen vastuu liittyy myös tarjotta- 6001: myysuhan alaisten henkilöiden kouluttamista vien palvelujen laatuun. Jos se ei vastaa osta- 6002: varten. Tämän jälkeen niiden tehtäviin on jan odotuksia, on ilmeistä, että palvelujen 6003: lisätty palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa. Nii- kysyntä vähenee. Muutos antaa ammatillisille 6004: den toiminnasta on kuitenkin yhä noin 90 aikuiskoulutuskeskuksille myös huomattavasti 6005: prosenttia työllisyyskoulutusta. lisää toimintavapautta, koska yksityiskohtaista 6006: Myös ammatillisten oppilaitosten omaehtoi- valvontaa ei tarvita. 6007: nen aikuiskoulutus on kasvanut 1980-luvulla 6008: voimakkaasti. Nykyisin sen määrä on lähes 6009: yhtä suuri kuin työllisyyskoulutuksen, ja oma- 2.4. Tutkintojärjestelmän kehittäminen 6010: ehtoinen koulutus kasvaa edelleen voimakkaas- 6011: ti lähivuosina. Työelämän koulutukselle asetta- Nykyisin ammatillisessa aikuiskoulutukses- 6012: mat vaatimukset ovat samat riippumatta siitä, sakin koulutusalat ja todistuksenanto-oikeus 6013: koulutetaanko työttömiä tai omaehtoisesti määräytyvät oppilaitostyypeittäin. Todistuksia 6014: koulutukseen tulevia. Näin ollen ei ole perus- suoritetuista ammatillisten oppilaitosten tut- 6015: teltua, että periaatteessa samoihin tavoitteisiin kinnoista saavat antaa vain ammatillisista op- 6016: tähtäävässä kahdessa koulutusmuodossa an- pilaitoksista annetussa laissa (487 /87) tarkoite- 6017: nettaisiin laadullisesti erilaista koulutusta. tut oppilaitokset. 6018: Ammatillisista kurssikeskuksista muodoste- Ammatillisilla kurssikeskuksilla ei ole edellä 6019: taan ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia, jot- tarkoitettua todistuksenanto-oikeutta. Pääosa 6020: ka tulevaisuudessa tarjoavat nykyisen työlli- työllisyyskoulutuksesta on toteutettu kurssikes- 6021: syyskoulutuksen lisäksi myös henkilöstökoulu- kuksissa, ja tämä koulutus on suunniteltu irral- 6022: tusta ja omaehtoista ammatillista aikuiskoulu- laan muusta ammatillisesta aikuiskoulutukses- 6023: tusta. Nimikettä muuttamalla pyritään muutta- ta. Näin ammatilliseen aikuiskoulutukseen on 6024: maan ammatillisten kurssikeskusten pelkästään muodostunut kaksi rinnakkaista koulutus- 6025: työllisyyskoulutukseen liittyvää kuvaa. Samas- järjestelmää. 6026: ta syystä aiemmin mainitussa, työvoimapoliit- Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset saisi- 6027: tista aikuiskoulutusta koskevassa hallituksen vat tietyin edellytyksin oikeuden antaa todis- 6028: esityksessä korvataan nykyinen työllisyyskou- tuksia suoritetuista tutkinnoista. Samalla am- 6029: lutus-termi termillä työvoimapoliittinen aikuis- matillisen peruskoulutuksen tutkintojärjestel- 6030: koulutus. mää on tarkoitus kehittää siten, että tutkinnot 6031: 6 1990 vp. - HE n:o 12 6032: 6033: jakautuisivat entistä selvemmin ammatti- nöksiä lukuunottamatta, sisältyvät ammatilli- 6034: opinto-osaan ja yleisopinto-osaan. sista oppilaitoksista annettuun lakiin ja amma- 6035: tillisten oppilaitosten rahoituksesta annettuun 6036: lakiin (494/83). Ensinmainittuun on koottu 6037: 3. Nykyinen tilanne oppilaitoksia, niiden hallintoa, työaikaa ja 6038: opetusta, opiskelijoita sekä henkilöstöä koske- 6039: 3.1. Lainsäädäntö vat säännökset. Jälkimmäisessä on säädetty 6040: oppilaitosten rahoituksen lisäksi muun muassa 6041: Työllisyyskoulutusta ja ammatillisia kurssi- oppilaan kotikunnan maksuosuuksista ja kor- 6042: keskuksia koskevat säännökset sisältyvät työlli- vauksista. 6043: syyskoulutuksesta annettuun lakiin (31176). 6044: Mainitun lain 1 §:n mukaan työllisyyskoulu- 6045: tuksella tarkoitetaan työllisyyden edistämiseksi 3.2. Käytäntö 6046: järjestettyjä pääasiassa aikuisille tarkoitettuja 6047: ammatillisia uudelleen-, täydennys- ja jatko- Työllisyyskoulutuksesta 89 prosenttia järjes- 6048: koulutuskursseja sekä tuettua opiskelua julki- tetään ammatillisissa kurssikeskuksissa, 7 pro- 6049: sen tarkastuksen alaisissa oppilaitoksissa. Kou- senttia ammatillisissa oppilaitoksissa ja 4 pro- 6050: lutusta voidaan antaa myös peruskoulutuksena senttia korkeakouluissa. 6051: henkilöille, joilla ei ole ammattia tai jotka Vuosittain työllisyyskoulutuksessa on ollut 6052: eivät ole saaneet ammatillista peruskoulutusta. samanaikaisesti keskimäärin 15 000 - 16 000 6053: Lain 12 §:n mukaan työvoimaviranomaiset henkilöä. Koulutuksen on vuosittain suoritta- 6054: voivat osoittaa työllisyyskurssin oppilaiksi sel- nut noin 27 000 opiskelijaa. Työttömien ja 6055: laisia koulutukseen ja koulutettavaan ammat- työttömyysuhan alaisten osuus koulutukseen 6056: tiin halukkaita ja soveltuvia henkilöitä, osallistuvista on vaihdellut viime vuosina 75- 6057: 1) jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan 78 prosentin välillä. 6058: alaisia, tai Vuonna 1989 valtion tulo- ja menoarviossa 6059: 2) joiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tai työllisyyskoulutuksen menoihin on varattu 6060: lisäämiseksi täydennys- tai jatkokoulutus on noin 704 miljoonaa markkaa. Lisäksi työlli- 6061: tarpeen, taikka syyskoulutuksen koulutus- ja erityistukeen 6062: 3) jotka tarvitsevat koulutusta siirtyäkseen käytetään noin 463 miljoonaa markkaa. 6063: ammatteihin, joilla ammattitaitoisesta työvoi- Ammatillisia kurssikeskuksia on yhteensä 6064: masta on huomattavaa puutetta. 42. Näistä on kunnan ylläpitämiä 19, kuntain- 6065: Ammatillisella kurssikeskuksella tarkoite- liiton 12, säätiön 10 ja yhdistyksen ylläpitämiä 6066: taan lain 2 §:n 2 momentin mukaan sellaista 1. 6067: koulutuspaikkaa, joka ammattikasvatushalli- Ammatillisten kurssikeskusten tilat on han- 6068: tuksen vahvistaman ohjesäännön puitteissa jär- kittu kolmella eri tavalla. Kehitysalueen 1. 6069: jestää tässä laissa ja asetuksessa tarkoitettua vyöhykkeellä ja eräissä muissakin tapauksissa 6070: vuosittain jatkuvaa koulutustoimintaa. Kurssi- tilat on rakennettu valtion varoilla. Osa muista 6071: keskuksessa voidaan järjestää myös muuta am- on ylläpitäjien rakentamia tiloja, joihin makse- 6072: mattikasvatushallituksen hyväksymää koulu- taan valtion varoista korvausta vuokra-arvon 6073: tustoimintaa sekä koulutusta tukevaa tai siihen perusteella (vuokra-arvotilat) ja osa vuokrati- 6074: liittyvää palvelu- ja työtoimintaa. loja. Tilanne vuonna 1987 käy ilmi taulukosta 6075: Kurssikeskuksissa on järjestetty myös oppi- 1. Kurssikeskusten koulutus- ja muiden toimi- 6076: sopimuslaissa (422/67) tarkoitettua tietopuolis- tilojen osuus käyttökustannuksista vaihtelee 6077: ta opetusta sekä ammatillisista pätevyystutkin- 10-40 prosentin välillä. 6078: noista annetussa laissa (32/72) tarkoitettuja 6079: tutkintoja. 6080: Työllisyyskoulutuksesta, oppisopimuskurs- Taulukko 1: Ammatillisten kurssikeskusten 6081: seista ja pätevyystutkinnoista ammatilliselle toimitilat vuonna 1987 6082: kurssikeskukselle aiheutuvat kustannukset kor- kurssi· 6083: m2 "7o keskuksia m 2 /akk 6084: vataan kokonaan valtion varoista. 6085: l. Valtion tilat. . . . . . . . . . . 85119 21 8 10640 6086: Keskeiset ammatilliseen aikuiskoulutukseen 2. Vuokra-arvotilat...... 82491 20 19 4342 6087: liittyvät säännökset, työllisyyskoulutukseen ja 3. Vuokratilat ........... 236368 59 35 6753 6088: ammatillisiin kurssikeskuksiin liittyviä sään- Yhteensä ................ 403987 100 42 9619 6089: 1990 vp. - HE n:o 12 7 6090: 6091: Ammatillisten kurssikeskusten henkilökun- rahoitukseen oikeuttavaa henkilökuntaa erilli- 6092: nan määrä on vahvistettu kurssikeskusten pe- sillä päätöksillä. Taulukosta 2 ilmenevät kurs- 6093: rustamispäätöksissä. Ammattikasvatushallitus sikeskusten sijaintipaikkakunnat sekä oppilas- 6094: on lisäksi hyväksynyt kurssikeskuksiin valtion- paikkojen ja henkilökunnan määrä. 6095: 6096: 6097: 6098: Taulukko 2: Ammatillisten kurssikeskusten oppilaspaikat ja henkilöstö 6099: Nimi Oppi- Oppilas Päätoimiset Muut Yhteen- Muu Kaikki Paikka 6100: Ias- paikat Opet- Tunti opet- sä henki- yhteen- kunta 6101: pai- v.l988 tajat opet- tajat 30.4. löstö sä 6102: kat') tajat 1987 6103: Etelä-Karjalan akk ......... 350 429 43 31 11 85 25 113 Lappeenranta 6104: E-Kymenlaakson akk ...... 300 300 7 32 11 50 18 68 Karhula 6105: Forssan akk ............... 350 350 11 23 1 35 20 55 Forssa 6106: Huittisten akk ............. 180 220 13 6 0 19 14,5 33,5 Huittinen 6107: Hyvinkään-Riihimäen 6108: seudun akk ................ 280 280 15 13 6 34 18 53 Hyvinkää 6109: Hämeenlinnan akk ......... 190 190 8 13 16 37 13 50 Hämeenlinna 6110: Iisalmen akk ............... 230 230 23 31 17 71 19 81 Iisalmi 6111: Itä-Uudenmaan akk ....... 200 200 33 18 51 11 62 Porvoo 6112: Jalasjärven akk ............ 300 300 18 27 5 50 17 67 Jalasjärvi 6113: Jyväskylän akk ............ 680 830 30 67 54 151 64,5 215,5 Jyväskylä 6114: Järvenpään akk ............ 300 300 15 24 2 41 15,6 56,6 Järvenpää 6115: Kajaanin akk .............. 355 465 11 39 2 52 32,5 84,5 Kajaani 6116: Kalajokilaakson akk ....... 150 235 6 17 19 42 14 56 Nivala 6117: Kankaanpään akk ......... 170 100 5 1 8 14 9 23 Kankaanpää 6118: Keski-Pohjanmaan akk .... 150 150 6 12 1 19 7 26 Kokkola 6119: Kiipulan akk ............... 60 100 2 7 3 12 6,5 18,5 Turenki 6120: Korsnäs kurscentral ........ 150 165 11 5 0 16 14,8 30,8 Korsnäs 6121: Kouvolan akk .............. 280 347 5 44 1 50 17 67 Kouvola 6122: Kuopion akk ............... 210 255 10 24 8 42 13 55 Kuopio 6123: Kuusamon akk ............ 150 200 8 11 11 30 10,5 40,5 Kuusamo 6124: Lahden akk ................ 600 735 32 32 38,5 70,5 Lahti 6125: Laitilan akk ............... 250 260 13 21 34 14 48 Laitila 6126: Länsi-Pohjan akk .......... 320 475 4 35 3 42 27 69 Tornio 6127: Mikkelin akk .............. 230 300 4 25 8 37 17,5 54,5 Mikkeli 6128: Oulun akk ................. 380 445 17 33 20 70 17,5 87,5 Oulu 6129: Paimion akk ............... 250 300 17 13 47 77 17 94 Paimio 6130: Pohjois-Karjalan akk ...... 500 760 35 60 62 157 38,8 195,8 Joensuu 6131: Porin akk .................. 280 400 16 24 2 42 17 59 Pori 6132: Pääkaupunkiseudun akk ... 700 700 20 59 48 127 34 161 Helsinki 6133: Raahen akk ................ 150 245 9 16 15 40 9,5 49,5 Raahe 6134: Raision akk ................ 200 220 5 20 2 27 8 35 Raisio 6135: Rovaniemen akk ........... 360 570 29 35 6 70 29 99 Rovaniemi 6136: Savonlinnan akk ........... 190 205 13 5 22 40 15 55 Savonlinna 6137: Seinäjoen akk .............. 250 250 12 16 2 30 14,5 44,5 Seinäjoki 6138: Siilinjärven akk ............ 220 220 28 6 34 17,5 51,5 Siilinjärvi 6139: Tampereen akk ............ 650 790 11 69 18 98 26 124 Tampere 6140: Teuvan akk ................ 200 200 8 17 13 38 12 50 Teuva 6141: Turun akk ................. 250 295 6 32 9 47 14 61 Turku 6142: Työtehoseuran akk ........ 300 300 42 2 44 16,5 60,5 Rajamäki 6143: Vaasan akk ................ 240 240 12 26 4 42 9 51 Vaasa 6144: Varkauden akk ............ 200 235 7 17 3 27 10 37 Varkaus 6145: Vihdin akk ................. 160 160 5 12 6 23 10,5 33,5 Nummela 6146: YHTEENSÄ ............... 11 915 13 951 555 1 032 492 2 079 773 2 852 6147: 1 6148: ) Perustamispäätöksissä vahvistettu oppilaspaikkojen määrä 6149: 8 1990 vp. - HE n:o 12 6150: 6151: 4. Asian valmistelu muun muassa valtiovarainministeriöltä, maa- 6152: ja metsätalousministeriöltä, liikenneministeri- 6153: 4.1. Valmisteluelimet öitä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosi- 6154: aali- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeri- 6155: Työasioiden hallintokomitea (komiteanmie- öitä, ammattikasvatushallitukselta, kouluhalli- 6156: tintö 1986:28) esitti mietinnössään työvoima- tukselta, kansaneläkelaitokselta, lääninhalli- 6157: hallinnon ja opetushallinnon vastuunjaon sel- tuksilta, työvoimapiireiltä, eräiltä ammatillisil- 6158: kiyttämiseksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. ta kurssikeskuksilta sekä kuntia ja oppilaitos- 6159: Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan työllisyys- ten ylläpitäjiä, työnantajia, työntekijöitä, opet- 6160: koulutusmäärärahat olisi siirretty kokonaan tajia, rehtoreita ja talouspäällikköjä edustavii- 6161: työvoimaministeriön pääluokkaan ja ammatil- ta järjestöiltä ja yhdistyksiltä. 6162: liset kurssikeskukset työvoimaministeriön alai- Yleisesti ottaen lausunnoissa tuettiin toimi- 6163: suuteen. Vastuu kursseilla annettavan opetuk- kunnan esittämiä ratkaisuja. Yksityiskohtiin 6164: sen sisällöstä ja opettajien valmiuksien kehittä- sitävastoin tehtiin erilaisia muutosehdotuksia. 6165: misestä olisi jäänyt kuitenkin ammattikasva- Lausuntojen perusteella opetusministeriössä 6166: tushallitukselle. ryhdyttiin virkatyönä kehittelemään ehdotusta 6167: Toisen vaihtoehdon mukaan ammatilliset erillislainsäädäntönä. Erillislainsäädäntöön 6168: kurssikeskukset olisivat olleet edelleen opetus- päädyttiin, koska esimerkiksi ehdotettujen ai- 6169: ministeriön hallinnonalalla ammattikasvatus- kuiskoulutuskeskusten hallinto ja rahoitus 6170: hallituksen alaisuudessa. Työvoimahallinto oli- poikkesivat niin paljon muiden ammatillisten 6171: si ostanut työllisyyskoulutuspalvelut kurssikes- oppilaitosten vastaavista järjestelyistä, että yh- 6172: kuksilta tähän tarkoitukseen varatuilla määrä- teiset säädökset olisivat olleet vaikeasti hallitta- 6173: rahoilla. Kurssikeskusten talous ja siten myös via. Siirtymävaiheen vaatimien monien erityis- 6174: niiden toiminnan suuntaaminen ja kehittämi- järjestelyiden takia esityksessä erotettiin sitä 6175: nen olisivat perustuneet olennaisesti työvoima- koskevat säännökset omaksi laikseen. 6176: hallinnon kanssa syntyvään asiakassuhteeseen. Virkatyönä valmistuneista lakiluonnoksista 6177: Valtioneuvoston alussa mainitun vuonna kuultiin eri viranomaisia ja järjestöjä. Tarkis- 6178: 1987 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tetuista luonnoksista pyydettiin lausunto val- 6179: opetusministeriö asetti saman vuoden huhti- tiovarainministeriöltä, työministeriöltä, am- 6180: kuussa toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia mattikasvatushallitukselta, valtion työmarkki- 6181: ehdotus ammatillisten kurssikeskusten toimin- nalaitokselta, kunnalliselta työmarkkinalaitok- 6182: tamuodoista ja toimintaedellytyksistä sekä selta sekä kuntia ja oppilaitosten ylläpitäjiä, 6183: maksuperusteista, joilla työvoimahallinto voi työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja rehto- 6184: ostaa työllisyyskoulutuspalveluja ammatillisilta reita edustaviita järjestöiltä ja yhdistyksiltä. 6185: kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja muilta Esitys on käsitelty kouluasiainneuvostossa. 6186: koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi toimikunnan Esityksestä on käyty kuntien ja valtion välisen 6187: tuli laatia ehdotus toimenpiteistä, joilla voi- järjestelyasiakirjan edellyttämä neuvottelu, 6188: daan parantaa ammatillisten kurssikeskusten jossa on todettu, että vaikutuksista kustannus- 6189: toiminnan taloudellisuutta, joustavuutta ja ten jakoon ja taloudellisista vaikutuksista val- 6190: alueellisten tarpeiden huomioon ottamista. litsee yksimielisyys. 6191: Toimikunnan tuli myös arvioida ehdotuksensa 6192: kustannusvaikutukset ja laatia tarvittavat sää- 6193: dösehdotukset. Toimikunta sai työnsä päätök- 5. Esityksen organisatoriset ja 6194: seen 31. päivänä lokakuuta 1988. Ehdotuksen henkilö stöv aik u t ukset 6195: mukaan muutos olisi toteutettu sijoittamalla 6196: tarvittavat säädökset ammatillisia oppilaitoksia Ehdotus merkitsee, että työllisyyskoulutuk- 6197: koskevaan lainsäädäntöön. sesta annetussa laissa tarkoitetut ammatilliset 6198: kurssikeskukset muuttuisivat ammatillisiksi ai- 6199: kuiskoulutuskeskuksiksi, mutta säilyisivät edel- 6200: 4.2. Lausunnot leen ammattikasvatushallituksen alaisina. Niil- 6201: lä olisi kuitenkin ammatillisia kurssikeskuksia 6202: Edellä tarkoitetun Kurssikeskustoimikunnan itsenäisempi asema. Tämä käy ilmi muun mu- 6203: mietinnöstä (komiteanmietintö 1988:34) annet- assa siitä, että ammattikasvatushallitus tekee 6204: tiin yli 60 lausuntoa. Lausunto pyydettiin nykyisin vuosittain noin 2500 ammatillisia 6205: 1990 vp. - HE n:o 12 9 6206: 6207: kurssikeskuksia koskevaa hallintopäätöstä, rusresurssit. Työhallinto ostaisi aikuiskoulutus- 6208: mutta siirtymäkauden jälkeen näiden määrän keskuksilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä 6209: oletetaan jäävän noin sataan. Pitemmällä aika- työvoimapolitiikan hoitamisen kannalta tar- 6210: välillä uudistus vähentää henkilöstön tarvetta peellista aikuiskoulutusta työministeriön pää- 6211: ammattikasvatushallituksessa. luokkaan varattavilla määrärahoilla. 6212: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- Keskeisenä lähtökohtana esityksessä on se, 6213: vat ylläpitäjiensä taloudellisesti itsenäisiä yk- että ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- 6214: sikköjä. Niiden asema olisi itsenäinen myös vat koulutuspalvelujen myynnissä taloudellises- 6215: suhteessa ylläpitäjäänsä. Ylläpitäjä ohjaisi ai- ti samassa asemassa muiden ammatillisten op- 6216: kuiskoulutuskeskusta lähinnä asettamalla joh- pilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Viimek- 6217: tokunnan sekä hyväksymällä aikuiskoulutus- simainitut saavat perustoimintojensa kautta 6218: keskuksen talousarvion. välillistä avustusta maksulliseen koulutus- 6219: Esitys ei aiheuttaisi välittömästi muutoksia tarjontaansa. Ammatillisille aikuiskoulutuskes- 6220: ammatillisten kurssikeskusten henkilöstön pal- kuksille ehdotetaankin maksettavaksi toiminta- 6221: velussuhteisiin. Esitys ei edellytä henkilöstön avustusta, jonka määrä vastaisi edellämainit- 6222: lisäystäkään. Tulosvastuullisina oppilaitoksina tua välillistä avustusta. 6223: aikuiskoulutuskeskukset sopeuttaisivat toimin- Valtionosuus ammatillisten kurssikeskusten 6224: tansa koulutuskysynnässä tapahtuviin muutok- rakentamiseen on ollut 25 prosenttia. Tämän 6225: siin. Ne myös itse päättäisivät organisaatios- lisäksi valtio on tukenut tätä rakentamista 6226: taan ja toimintatavoistaan. Tämä saattaa ajan maksamalla ylläpitäjille hankinta-arvon perus- 6227: mittaan vaikuttaa opettajien ja muun henkilö- teella laskettavaa korvausta vuokra-arvon 6228: kunnan työn sisältöön. muodossa. Ehdotuksen mukaan aikuiskoulu- 6229: Ammattikasvatushallitus tukee uudistuksen tuskeskukselle voidaan myöntää valtionavus- 6230: toteuttamista laajalla henkilöstökoulutuksella. tusta toimitilojen hankkimista varten enintään 6231: Erityistä huomiota kiinnitetään opettajien pä- 33 prosenttia laskennallisista perustamiskus- 6232: tevyyttä lisäävään koulutukseen. tannuksista. Samalla luovuttaisiin vuokra- 6233: arvomenettelystä. 6234: Muutos nykyisestä valtionapujärjestelmästä 6235: 6. Esityksen taloudelliset vaiku- ehdotettuun järjestelmään on niin suuri, että 6236: tukset sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman siirtymä- 6237: vaihetta. Tarvittavat järjestelyt liittyvät erityi- 6238: Ehdotetuilla uudistuksilla ei ole olennaista sesti kiinteistömenoihin. Ilman näitä järjestely- 6239: vaikutusta valtion tulo- ja menoarviossa nyt jä aikuiskoulutuskeskusten järjestämän koulu- 6240: työllisyyskoulutukseen osoiteitujen määräraho- tuksen hinta muodostuisi kohtuuttoman suu- 6241: jen suuruuteen, koska esitys ei sisällä ehdotus- reksi suhteessa muihin koulutuksen järjestä- 6242: ta koulutuksen laajentamisesta tai oppilaitos- jiin. 6243: ten määrän lisäämisestä. Ammatillisen aikuis- Vuoteen 1995 asti- aikuiskoulutuskeskuksille 6244: koulutuksen laajentaminen on tarpeellista esi- maksettaisiin opetusministeriön pääluokasta 6245: tetystä muutoksesta riippumatta. Tähän tarvit- nykyisessä laajuudessa niiden vuokramenot. 6246: tavat määrärahalisäykset esitetään vuosittain Näiden tilojen vuokramenot ovat vuositasolla 6247: valtion tulo- ja menoarvioon. noin 70 miljoonaa markkaa. Vuoden 1995 6248: Ehdotettuun järjestelmään sisältyy nykyistä jälkeen valtio korvaisi ylläpitäjille vuoden 1990 6249: enemmän oppilaitosten taloudellista vastuuta lopussa voimassa olleet ja vuoden 1995 jälkeen 6250: korostavia piirteitä. Taloudellisuuden ja tulos- jatkuvat vuokrasopimuksiin perustuvat vuok- 6251: vastuun korostuminen luovat edellytyksiä kou- rakustannukset siinä laajuudessa kuin ne on 6252: lutuksen lisäämiselle ja laadun parantamiselle korvattu ennen lain voimaantuloa. 6253: entisen suuruisilla määrärahoilla. Kurssikeskuksista kahdellakymmenellä on 6254: Esitys vaikuttaa tulo- ja menoarvion raken- käytössä tai rakenteilla toimitiloja, joiden han- 6255: teeseen. Pääosa tulo- ja menoarvion momentil- kinnan ne ovat itse rahoittaneet, ja joiden 6256: le 29.69.27. (työllisyyskoulutus) varatuista kustannuksiin valtio osallistuu maksamalla 6257: määrärahoista siirtyisi esityksen mukaan ope- vuokra-arvoa. Näiden tilojen jäljellä oleva 6258: tusministeriön pääluokasta työministeriön pää- hankinta-arvo on noin 120 miljoonaa mark- 6259: luokkaan. Opetusministeriön kautta rahoitet- kaa. Ehdotuksen mukaan nykyisestä vuokra- 6260: taisiin aikuiskoulutuskeskusten tarvitsemat pe- arvomenettelystä luovuttaisiin ja aikuiskoulu- 6261: 6262: 2 391717E 6263: 10 1990 vp. - HE n:o 12 6264: 6265: tuskeskusten ylläpitäjille korvattaisiin 60 pro- aikuiskoulutuskeskuksen ylläpidosta aiheutu- 6266: senttia sellaisesta hankinta-arvosta, josta on vista kustannuksista. Ylläpitäjä olisi kuitenkin 6267: vähennetty vuotuiset pääomakorvaukset ja vastuussa aikuiskoulutuskeskuksen sitoumuk- 6268: kuoletukset. Korvaus maksettaisiin seitsemän sista. Näin ollen se olisi velvollinen maksa- 6269: vuoden aikana yhtä suurina erinä. maan aikuiskoulutuskeskuksen menot siinä ta- 6270: Suomen Hallitusmuodon 74 §:n mukaan val- pauksessa, etteivät oppilaitoksen tulot riittäisi 6271: tion maaomaisuuden luovuttamisesta on sää- kattamaan sen menoja. 6272: dettävä lailla. Esityksen mukaan valtio luovut- 6273: taisi korvauksetta aikuiskoulutuskeskusten yl- 6274: läpitäjien omistukseen merkittävän määrän 7. Muita esitykseen vaikuttavia 6275: kiinteistöjä sekä kalustoa. Kiinteistöjen luovut- seikkoja 6276: taminen tapahtuisi vuoden 1995 loppuun men- 6277: nessä. Luovutus olisi mahdollinen vain silloin, Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an- 6278: kun kiinteistö on tarpeellinen aikuiskoulutus- netaan työministeriössä valmisteltu esitys työ- 6279: keskuksen tehtävän toteuttamiseksi. Kahdek- voimapoliittista aikuiskoulutusta koskevaksi 6280: salla kurssikeskuksella on käytössään valtion laiksi. Ehdotetuna lailla säädettäisiin työvoi- 6281: omistamia kurssikeskusten käyttöön luovutet- maviranomaisten mahdollisuudesta hankkia ai- 6282: tuja kiinteistöjä. Näiden arvoksi voidaan las- kuiskoulutusta sekä tähän koulutukseen osal- 6283: kea noin 450 miljoonaa markkaa. Ammatilli- listuvien toimeentuloturvasta. 6284: silla kurssikeskuksilla on käytössään myös val- Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjär- 6285: tion varoin hankittua kalustoa arviolta noin jestelmän kehittyessä useat eri valtion viran- 6286: 200 miljoonan markan arvosta. Tämä kalusto omaiset tulevat ostamaan ammatillista aikuis- 6287: on tarkoitus luovuttaa korvauksetta aikuiskou- koulutusta ammatillisilta oppilaitoksilta ja kor- 6288: lutuskeskusten ylläpitäjille. Kun kunnat omis- keakouluilta. Koulutuksen ostajien kesken tar- 6289: tavat joko suoraan tai välillisesti lähes kaikki vittava koordinaatio on tarkoituksena järjestää 6290: kurssikeskukset, edellä tarkoitettu omaisuus läänin neuvottelukunnan alaisuudessa jo toimi- 6291: siirtyy kunnille. vassa tai tätä tarkoitusta varten perustettavassa 6292: Esitetyllä muutoksella ei olisi olennaista vai- jaostossa. Jaostossa tulisi olla ainakin läänin- 6293: kutusta kuntien menoihin. Työvoimavirano- hallituksen kouluosaston, työvoimapiirin sekä 6294: maisten ostama koulutus rahoitettaisiin koko- kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun 6295: naan valtion varoista kuten työllisyyskoulutus piiritoimiston edustus. Lisäksi siinä tulisi olla 6296: nykyisin. Eräissä tapauksissa kustannukset ja- kunkin läänin erityispiirteiden mukaisesti edus- 6297: kautuisivat työvoimaviranomaisen ja työnanta- tettuina myös muita julkisia ja yksityisiä kou- 6298: jan kesken. Tällöinkin koulutuksen kustannuk- lutuksen ostajatahoja. Jaosto seuraisi alueen 6299: set maksettaisiin kokonaisuudessaan aikuis- aikuiskoulutuksen kehittymistä, koordinoisi 6300: koulutuskeskukselle. ostettavaa koulutusta ja arvioisi ostettavan 6301: Kuntien maksuvelvollisuus koulutukseen laa- koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja tasoa. 6302: jenisi siten, että kunnat olisivat velvollisia osal- Tarkoitus on, että opetusministeriö asettaa 6303: listumaan aikuiskoulutuskeskuksissa järjestet- työryhmän seuraamaan lakien toteutumista. 6304: tävän opetustoimen viranomaisen ostaman pe- Työryhmä seuraisi kehitystä siirtymäkauden 6305: rus- ja jatkokoulutuksen kustannuksiin samas- loppuun eli vuoteen 1995 asti. Siihen nimitet- 6306: sa laajuudessa kuin ne ovat velvollisia osallis- täisiin opetusministeriön edustajien lisäksi 6307: tumaan näihin kustannuksiin silloin, kun vas- edustaja ainakin valtiovarainministeriöstä, työ- 6308: taava koulutus järjestetään muissa ammatilli- ministeriöstä, ammattikasvatushallituksesta ja 6309: sissa oppilaitoksissa. Tämä ei sinänsä lisää kuntien keskusjärjestöistä. Yleisen seurannan 6310: kuntien kustannuksia. Ellei tarkoitettua koulu- lisäksi työryhmän olisi kiinnitettävä huomiota 6311: tusta järjestettäisi aikuiskoulutuskeskuksissa, eri oppilaitosten välisen koulutustarjonnan läh- 6312: se järjestettäisiin muissa oppilaitoksissa. tökohtien eroihin. Työryhmän olisi myös selvi- 6313: Esityksen mukaan aikuiskoulutuskeskukset tettävä, miten aikuiskoulutuskeskusten rahoi- 6314: olisivat taloudellisesti varsin itsenäisiä yksikkö- tusjärjestelyjä voitaisiin edelleen yksinkertais- 6315: jä, jotka rahoittaisivai toimintansa paaosin taa ja olisiko mahdollista siirtyä käytäntöön, 6316: palvelustensa myynnistä saamillaan tuloilla. jossa aikuiskoulutuskeskukset saisivat tarvitse- 6317: Ylläpitäjällä ei olisi ylläpitämiseen liittyvää mansa rahoituksen kokonaan palvelujensa 6318: lakisääteistä velvollisuutta maksaa määräosaa myynnistä. 6319: 1990 vp. - HE n:o 12 11 6320: 6321: 6322: 6323: 6324: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 6325: 6326: 6327: 1. Lakiehdotusten perustelut män lisäksi aikuiskoulutuskeskus voisi myydä 6328: koulutuspalveluja yrityksille sekä opetus- ja 6329: 1.1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskes- muille viranomaisille. 6330: kuksista Ammatillisen aikuiskoulutuksen käsite mää- 6331: riteltäisiin 2 §:ssä. Ammatillisen aikuiskoulu- 6332: 1. luku. Yleisiä säännöksiä tuksen ohella aikuiskoulutuskeskuksen tehtä- 6333: vänä olisi aikuiskoulutusta tukevan, erityisesti 6334: 1 §. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. yleissivistävän pohjan vahvistamiseen tähtää- 6335: Pykälässä olisivat yleiset säännökset ammatilli- vän koulutuksen järjestäminen. Tällainen kou- 6336: sista aikuiskoulutuskeskuksista. Aikuiskoulu- lutus on tarpeen erityisesti niille, joilla valmiu- 6337: tuskeskuksia olisivat ensinnäkin työllisyyskou- det ammatilliseen koulutukseen ovat riittämät- 6338: lutuksesta annetun lain mukaisesti perustetut tömät esimerkiksi vähäisen peruskoulutuksen 6339: ammatilliset kurssikeskukset. Uusia aikuiskou- vuoksi. 6340: lutuskeskuksia voitaisiin perustaa 4 §:n sään- Aikuiskoulutuskeskukset voisivat järjestää 6341: nösten mukaisesti. myös oppisopimuslaissa ja ammatillisista päte- 6342: Aikuiskoulutuskeskukset poikkeaisivat eri- vyystutkinnoista annetussa laissa tarkoitettua 6343: tyisesti taloutensa perusteiden, hallintonsa ja koulutusta. 6344: valtiolta tulevan rahoituksen osalta muista am- Aikuiskoulutuskeskusten päätehtävänä on 6345: matillisista oppilaitoksista. Siksi on pidetty koulutuksen järjestäminen. Lisäksi ne voivat 6346: tarkoituksenmukaisena, että ammatillisista ai- järjestää ammatillista aikuiskoulutusta tukevaa 6347: kuiskoulutuskeskuksista säädettäisiin erillinen tai siihen läheisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- 6348: laki, johon otettaisiin myös rahoitusta koske- ja työtoimintaa. Mahdollisuus vastaavanlai- 6349: vat säännökset. Ammatillisista oppilaitoksista seen toimintaan on myös muilla ammatillisilla 6350: annetun lain säännöksiä sovellettaisiin aikuis- oppilaitoksilla ammatillisista oppilaitoksista 6351: koulutuskeskuksiin vain siltä osin kuin ehdote- annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan. Edellä 6352: tussa laissa niihin nimenomaisesti viitataan. mainitulla toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi 6353: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- yritysneuvontaa ja koulutusta tukevaa työtoi- 6354: vat niin kuin muutkin ammatilliset oppilaitok- mintaa. 6355: set hallinnollisesti ammattikasvatushallituksen Aikuiskoulutuskeskuksen tulisi lakiehdotuk- 6356: alaisia. Myös ammatilliset kurssikeskukset ovat sen mukaan paitsi järjestää myös tarjota edellä 6357: olleet ammattikasvatushallituksen valvonnassa. tarkoitettua ammatillista ja muuta koulutusta. 6358: Tarkoitus on, että aikuiskoulutuskeskukset Aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä ei siis olisi 6359: voisivat päättää toiminnastaan ja koulutuksen pelkästään koulutuksen toteuttaminen. Sen tu- 6360: sisällöstä itsenäisemmin kuin muut ammatilli- lisi oma-aloitteisesti odotettavissa olevan ky- 6361: set oppilaitokset, joten ammattikasvatushalli- synnän mukaisesti suunnitella millä koulutus- 6362: tuksen ohjauskin jäisi vähäisemmäksi. Koulu- alalla ja minkälaista koulutusta aikuiskoulu- 6363: tusta ja sen tasoa valvottaisiin lähinnä todistus- tuskeskuksessa järjestetään. Aikuiskoulutus- 6364: tenanto-oikeudella, opetussuunnitelmilla ja keskuksen olisi myös itse huolehdittava suun- 6365: opettajien pätevyysvaatimuksilla sekä koulu- nittelemansa koulutuksen markkinoinnista. 6366: tuksen tuloksia mittaavilla kokeilla. Koulutuk- 2 §. Ammatillinen aikuiskoulutus. Ammatil- 6367: sen ostajat, muun muassa työhallinto ja ope- lisista oppilaitoksista annetun lain 2 §:n mu- 6368: tustoimen viranomaiset pystyvät ostajina vai- kaan ammatillisen oppilaitoksen tehtävänä on 6369: kuttamaan koulutuksen sisältöön ja tasoon. järjestää sille määrättyä ammatillista perus- 6370: Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin aikuis- koulutusta ja lisäkoulutusta sekä muuta koulu- 6371: koulutuskeskuksen tehtävät. Sen keskeinen tustoimintaa. 6372: tehtävä olisi ammatillisen aikuiskoulutuksen Mainitun lain mukaan ammatillinen perus- 6373: järjestäminen työhallinnon tarpeita varten. Tä- koulutus järjestetään valtioneuvoston päätök- 6374: 12 1990 vp. - HE n:o 12 6375: 6376: sen mukaisina peruslinjoina ja opintolinjoina. peruskoulutusta olisi vahvistettavien perus- 6377: Ammatillinen lisäkoulutus rakentuu ammatilli- linjojen ja opintolinjojen lisäksi myös muu 6378: selle peruskoulutukselle tai työssä hankitulle niihin rinnastettava ammatillinen peruskoulu- 6379: ammattitaidolle. Lisäkoulutus järjestetään jat- tus. Opetussuunnitelmien valtakunnallisten pe- 6380: kolinjoina, kursseina tai muulla tarkoituksen- rusteiden hyväksymisen yhteydessä ammatti- 6381: mukaisella tavalla. kasvatushallitus päättäisi, mikä muu koulutus 6382: Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa katsottaisiin ammatilliseksi peruskoulutuksek- 6383: koulutusta nimitetään ammattikurssitoimin- si. Riittävän joustavuuden aikaansaamiseksi 6384: naksi ja se jaetaan uudelleen- täydennys- ja ammattikasvatushallitus voisi vahvistaa tarkoi- 6385: jatkokoulutuskursseihin. Koulutusta voidaan tetut perusteet myös tapauskohtaisesti harkiten 6386: antaa myös peruskoulutuksena henkilöille, oppilaitoksen esityksestä. 6387: joilla ei ole ammattia tai jotka eivät ole saaneet PerusUnjoina ja opintoiinjoina järjestettävän 6388: ammatillista peruskoulutusta. ammatillisen peruskoulutuksen sisältö on myös 6389: Oppisopimuslaki ei tunne edellämainitun suunniteltu nuorisoasteen koulutuksen tarpeis- 6390: kaltaista koulutuksen jaottelua. Tilastoissa op- ta käsin. Sisältöalueeseen on pakollisina opin- 6391: pisopimuskoulutus on jaettu ammatilliseen pe- toina lisätty sellaisia yhteisiä aineita, jotka 6392: ruskoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja antavat yleisiä valmiuksia ja tukevat nuoren 6393: täydennyskoulutukseen. persoonallisuuden kasvua. 6394: Aikuiskoulutuksen suunnittelun yhteydessä Nuorisoasteen koulutuksessa, jonka tehtävä- 6395: ammatillinen aikuiskoulutus on jaettu aikuis- nä on tarjota valmiudet toimia työelämässä 6396: ten ammatilliseen peruskoulutukseen ja amma- useiden vuosikymmenten ajan, nämä opinnot 6397: tilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillinen lisä- ovat perusteltuja. Nuorisoasteen koulutuksen 6398: koulutus puolestaan on jaettu uudelleenkoulu- saaneista lähes puolet ei toimi montaa vuotta 6399: tukseen, jatkokoulutukseen ja täydennyskoulu- sillä työelämän alalla, jolla he ovat saaneet 6400: tukseen. peruskoulutuksensa. Aikuiskoulutuksessa kou- 6401: Pykälän 1 momentin mukaan ammatillisella lutettavien elämäntilanne on kuitenkin toisen- 6402: aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuiskoulu- lainen. Koulutuksen ja työelämän suhde on 6403: tuksena annettavaa ammatillista peruskoulu- suoraviivaisempi. Aikuiset hakeutuvat koulu- 6404: tusta sekä jatkokoulutusta ja täydennyskoulu- tukseen alalle, jolla he jo työskentelevät tai 6405: tusta. Jatko- ja täydennyskoulutus vastaavat tietävät työllistyvänsä. He ovat nuoria tietoi- 6406: yhdessä ammatillisista oppilaitoksista annetus- sempia omista urasuunnitelmistaan. 6407: sa laissa tarkoitettua lisäkoulutusta. Ammatil- Aikuisille järjestettävä ammatillinen perus- 6408: lisen lisäkoulutuksen käsite jätettäisiin tässä koulutus ei myöskään saa olla liian pitkäkes- 6409: yhteydessä tarpeettomana yläkäsitteenä määri- toista, jotta aikuiset olisivat valmiit osallistu- 6410: telmän ulkopuolelle. Myöskään uudelleenkou- maan koulutukseen ja voisivat irrottautua 6411: lutuksen käsitettä ei ole katsottu tarvittavan, työstä opiskelua varten. 6412: koska se käytännössä tarkoittaa ammatillisen Tarkoitus on kehittää kouluasteen aikuisten 6413: peruskoulutuksen antamista uuteen ammattiin. ammatillisen peruskoulutuksen rakennetta si- 6414: Valtioneuvoston ammatillisista oppilaitoksis- ten, että se nykyistä selvemmin jakautuisi am- 6415: ta annetun lain perusteella päättämien perus- mattiopinto-osaan ja yleisopinto-osaan. Am- 6416: linjojen ja opintolinjojen lisäksi ammatillista mattitaidon saavuttamisen kannalta välttämät- 6417: peruskoulutusta on järjestetty muun lainsää- tömät ammatilliset ja yleissivistävät opinnot 6418: dännön perusteella kouluhallituksen alaisuu- sisältyisivät ammattiopinto-osaan. Esimerkiksi 6419: dessa sekä muun muassa oppisopimuskoulu- nykyisin työllisyyskoulutuksena järjestettävät 6420: tuksena ja työllisyyskoulutuksena. Koulutus- yhdeksän kuukauden opinnot vastaisivat laa- 6421: alat, joilla koulutusta järjestetään peruslinjoi- juudeltaan suurinpiirtein tätä osaa. Yleis- 6422: na ja opintolinjoina, on määritelty lähinnä opinto-osaan sisällytettäisiin ensisijaisesti 6423: nuorisoasteen koulutuksen lähtökohdista kä- jatko-opintojen kannalta keskeiset sisältöalu- 6424: sin. Tästä syystä ne eivät kata kaikkea työelä- eet. Ammattiopinto-osan suorittaneelle annet- 6425: män tarvitsemaa ammatillista peruskoulutusta. taisiin todistus ammatillisen peruskoulutuksen 6426: Nuorisoasteella ei järjestetä koulutusta esimer- suorittamisesta kyseisellä opintolinjalla. 6427: kiksi muovi- ja kaivosalalle. Kun koulutettava haluaisi työkokemusta 6428: Pykälän 2 momentissa ammatillinen perus- saatuaan tai välittömästi jatkaa opintojaan, 6429: koulutus määriteltäisiin siten, että ammatillista hän suorittaisi myös yleisopinto-osan. 6430: 1990 vp. - HE n:o 12 13 6431: 6432: Monilla aikuisilla ei ole riittäviä valmiuksia määrittelisi oppilaitoksen toimintaperusteet 6433: siirtyä suoraan ammatillisiin opintoihin aiem- johtosääntöä ja omaa talousarviotaan koske- 6434: min keskeytyneen tai muusta syystä heikon van päätöksenteon yhteydessä. Tarkoitus on, 6435: pohjakoulutuksensa vuoksi. Nykyisin ei maas- että aikuiskoulutuskeskukset voisivat mahdolli- 6436: samme varsinaisen peruskouluopetuksen ja simman itsenäisesti suunnitella toimintaansa, 6437: työllisyyskoulutuksena järjestettävien kurssien jotta ne pystyisivät tehokkaasti ja joustavasti 6438: lisäksi järjestetä tätä varten koulutusta. Edellä vastaamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen 6439: mainittua yleisopinto-osaa voitaisiin käyttää kysyntään. 6440: myös mainittuun tarkoitukseen. Kunnallislaki (953/76) mahdollistaa sen, että 6441: Kuvattu jako ammattiopinto-osaan ja yleis- kunnan tai kuntainliiton talousarviossa vahvis- 6442: opinto-osaan poistaisi myös yhden moni- tetaan vain aikuiskoulutuskeskuksen menojen 6443: muoto-opetuksen järjestämisen tiellä olevan ja tulojen yhteismäärä sekä että aikuiskoulu- 6444: ongelman. Kun yleisopinnot ovat nykyiseen tuskeskuksen hallintoelimille jätetään muilta 6445: tapaan erilaiset jokaisella opintolinjalla, ei löy- osin itsenäistä päätäntävaltaa talousarvion val- 6446: dy riittävän suuria ryhmiä esimerkiksi televi- mistelussa. 6447: sion ja oppilaitosten yhteistyönä toteutettavaan Pykälän 1 momentin mukaan aikuiskoulu- 6448: monimuoto-opetukseen. tuskeskuksen toiminta rahoitettaisiin pääasias- 6449: Myöhemmin on tarkoituksena kehittää tut- sa koulutuksesta viranomaisilta, yrityksiltä ja 6450: kintojärjestelmää siten, että varsinaisten am- muilta yhteisöiltä sekä muusta toiminnasta saa- 6451: matillisten oppilaitosten lisäksi myös eräät duilla tuloilla. Niin kuin 1 §:n perusteluissa 6452: muut oppilaitokset, esimerkiksi iltalukiot, kan- todettiin, aikuiskoulutuskeskus joutuisi itse 6453: salais- ja työväenopistot sekä kansanopistot, tarjoamaan koulutusta ostettavaksi, mistä voi 6454: voisivat määrätyin edellytyksin antaa yleis- kehittyä myös kilpailutilanteita. Näin ollen 6455: opinto-osan suorittamisesta sellaisen todistuk- koulutuksen hinnoittelulla on suuri merkitys. 6456: sen, joka luettaisiin opiskelijan hyväksi kaikis- Laitoksen taloudenhoidon kannalta olisi vält- 6457: sa ammatillisissa oppilaitoksissa. tämätöntä, että aikuiskoulutuskeskuksen hal- 6458: Kuvatulla rakenteella voitaisiin yhdistää ny- lintoelimet päättäisivät ylläpitäjän hallintoelin- 6459: kyisen työllisyyskoulutuksen ja peruslinjajär- ten asemesta koulutuksesta ja muusta toimin- 6460: jestelmän edut. Merkittävä osa työllisyyskoulu- nasta perittävistä maksuista. Tästä on otettu 6461: tuksesta voitaisiin nivoa tutkintojärjestelmän nimenomainen säännös 1 momenttiin. Tulos- 6462: yhteyteen. vastuullisena yksikkönä aikuiskoulutuskeskuk- 6463: Pykälän kolmannessa momentissa määritel- sen olisi huolehdittava siitä, että toiminnasta 6464: täisiin jatko- ja täydennyskoulutuksen asema aiheutuneet menot saadaan rahoitetuiksi tar- 6465: suhteessa ammatilliseen peruskoulutukseen ja koitetuilla tuloilla sekä aikuiskoulutuskeskuk- 6466: työelämään sekä näiden käsitteiden rinnastus selle tulevalla valtion rahoituksella. 6467: ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa Pykälän 2 momentin mukaan aikuiskoulu- 6468: käytössä olevaan käsitteistöön. tuskeskuksen ylläpitämisen tarkoituksena ei 6469: Jatkokoulutus valmentaa ammatillisen pe- saisi olla taloudellisen voiton tuottaminen yllä- 6470: ruskoulutuksen saaneita ja yleensä työelämään pitäjälle. Näin ollen aikuiskoulutuskeskus ei 6471: jo sijoittuneita uusiin vaativampiin tehtäviin. saisi tuottaa pitkällä aikavälillä ylijäämää yllä- 6472: Täydennyskoulutuksella pyritään ylläpitämään pitäjälleen. Ylläpitäjä ei saisi ottaa ylijäämää 6473: työntekijän ammattitaito ajan tasalla tämän myöskään peitellysti esimerkiksi perimällä suo- 6474: ammattiin jo ennestään kuuluneissa tai siihen raan tai epäsuoraan jostakin suoritteesta tosi- 6475: tulleissa uusissa tehtävissä. asiallisesti käyvän arvon ylittävän vastikkeen. 6476: 3 §. A ikuiskoulutuskeskuksen talouden pe- 4 §. Y/läpitämislupa. Niin kuin muita am- 6477: rusteet. Aikuiskoulutuskeskukset olisivat oppi- matillisia oppilaitoksia myös aikuiskoulutus- 6478: laitoksia, joilla ei olisi itsenäisen oikeushenki- keskuksia voitaisiin ylläpitää vain, jos valtio- 6479: lön asemaa. Niille olisi tarkoitus antaa varsin neuvosto antaisi siihen luvan. Tämän lainsää- 6480: suuri toimintavapaus talouttansa koskevissa dännön tullessa voimaan raukeaisivat ammatil- 6481: asioissa. Aikuiskoulutuskeskuksella olisivat lisille kurssikeskuksille myönnetyt perustamis- 6482: omat hallintoelimet, jotka tekisivät aikuiskou- luvat. Ammatillisista kurssikeskuksista aikuis- 6483: lutuskeskuksen taloutta, hallintoa ja toimintaa koulutuskeskuksiksi muuttuvia ammatillisia 6484: koskevat ratkaisut. Aikuiskoulutuskeskuksen oppilaitoksia varten olisi myös haettava ylläpi- 6485: ylläpitäjä lähinnä vain asettaisi johtokunnan ja tämislupaa määrätyn siirtymävaiheen aikana. 6486: 14 1990 vp. - HE n:o 12 6487: 6488: Aikuiskoulutuskeskusta v01s1 ehdotuksen Momentin viimeisen virkkeen mukaan ai- 6489: mukaan ylläpitää kunta tai kuntainliitto taikka kuiskoulutuskeskuksen ylläpitämislupa voitai- 6490: suomalainen rekisteröity yhteisö tai säätiö. siin peruuttaa tai muuttaa, jos koulutustarpeen 6491: Valtiota ei ole säännösehdotuksessa mainittu muutokset sitä edellyttäisivät tai jos aikuiskou- 6492: aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjänä. Tässä lutuskeskus ei täytä sille asetettuja velvoitteita. 6493: suhteessa lakiehdotus eroaa työllisyyskoulutuk- Peruuttaminen voisi tulla kysymykseen, kun 6494: sesta annetusta laista, sillä sen mukaan myös luvan myöntämisen perusteena olleissa olosuh- 6495: valtio voi perustaa ammatillisen kurssikeskuk- teissa, erityisesti koulutuskysynnässä olisi ta- 6496: sen. Tällä hetkellä ei ole valtion ylläpitämiä pahtunut pysyviä muutoksia. Lupa voitaisiin 6497: ammatillisia kurssikeskuksia, joten säännöseh- niinikään peruuttaa tai sitä voitaisiin muuttaa, 6498: dotus ei tältä osin aiheuttaisi muutoksia oppi- jos aikuiskoulutuskeskus laiminlöisi koulutus- 6499: laitosten omistussuhteissa. velvoitteen täyttämisen. Lupaa voitaisiin vas- 6500: Ylläpitämisluvan myöntäminen edellyttäisi, taavasti myös muuttaa esimerkiksi asetetun 6501: että oppilaitos olisi koulutustarpeen vaatima. koulutusvelvoitteen osalta. 6502: Vastaava edellytys on asetettu ammatillisista Pykälän 2 momentin mukaan ylläpitämisoi- 6503: oppilaitoksista annetussa laissa siinä tarkoitet- keuden luovuttaminen edellyttäisi valtioneu- 6504: tujen ammatillisten oppilaitosten ylläpitämistä voston lupaa. 6505: varten. 6506: Tarkoitus on, että aikuiskoulutuskeskuksista 2. luku. Hallinto, henkilöstö ja opiskelijat 6507: muodostuisi taloudellisesti kannattavia oppilai- 6508: toksia, jotka huolehtisivai ammatillisesta ai- 5 §. Johtosääntö. Laitoksen toiminnan ylei- 6509: kuiskoulutuksesta ensisijaisesti omalla talous- sistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista 6510: alueellaan tai valtakunnallisestikin esimerkiksi määrättäisiin johtosäännöllä siten kuin asetuk- 6511: tietyllä koulutusalalla. Lupamenettelyyn kuu- sella säädetään. 6512: luvalla koulutustarpeen arvioinoilla säänneltäi- Asetuksella ~m tarkoitus säätää, että johto- 6513: siin oppilaitosten määrää, kokoa ja alueellista säännössä määrätään edellä mainittujen asioi- 6514: jakautumista niin, että aikuiskoulutuskeskuk- den lisäksi muun muassa hallintoelimistä, hen- 6515: sessa järjestettävälle koulutukselle olisi kysyn- kilöstöhallinnosta, opetuskielestä sekä koulu- 6516: tää ja että niiden toiminta voitaisiin järjestää tuksen tarjoamisesta ja myymisestä. Asetuk- 6517: mahdollisimman taloudelliseksi ja tarkoituk- seen otettavasta johtosääntöä koskevasta asi- 6518: senmukaiseksi. Toisin kuin ammatillisille kurs- aluettelosta ei tulisi kovin yksityiskohtaista. 6519: sikeskuksille aikuiskoulutuskeskuksille ei pää- Näin johtosäännössä säänneltävät asiat voitai- 6520: sääntöisesti vahvistettaisi koulutusaloja tai op- siin määritellä pitkälti oppilaitoksittain. 6521: pilaspaikkojen määrää, vaan oppilaitos voisi Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen johto- 6522: päättää niistä itsenäisesti kysynnän mukaan. säännön vahvistaisi lääninhallitus. Kunnallisen 6523: Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto aikuiskoulutuskeskuksen johtosäännön vahvis- 6524: voisi asettaa aikuiskoulutuskeskukselle koulu- taisi kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto. Johto- 6525: tusvelvoitteita. Ylläpitäjä voitaisiin esimerkiksi säännön hyväksyisi johtokunta. 6526: velvoittaa järjestämään työhallinnon tarvitse- 6 §. Hallintoelimet. Niin kuin aiemmin on 6527: maa koulutusta tai tiettyä erikoisalan ammatil- mainittu aikuiskoulutuskeskuksen hallinnosta 6528: lista koulutusta, jota muualla maassa ei anneta ei ole tarkoitus säätää niin yksityiskohtaisesti 6529: ja jonka edellyttämiä hankintoja valtio on kuin muiden ammatillisten oppilaitosten taikka 6530: merkittävästi rahoittanut. Koulutusvelvoite ammatillisten kurssikeskusten hallinnosta on 6531: voisi koskea myös esimerkiksi opetuskieltä. säädetty. Aikuiskoulutuskeskusten hallinto 6532: Niinikään ylläpitämislupaan voitaisiin sisällyt- voitaisiin järjestää varsin vapaasti laissa sääde- 6533: tää muita yhteiskunnan kannalta tarpeellisia tyissä yleisissä rajoissa. Aikuiskoulutuskeskuk- 6534: aikuiskoulutuskeskuksen maksullisina palvelui- sen lakisääteisiä hallintoelimiä olisivat johto- 6535: na hoidettavaksi soveltuvia velvoitteita. Vel- kunta ja rehtori. Lisäksi aikuiskoulutuskeskuk- 6536: voitteen aiheuttamien erityiskustannusten täy- sessa olisi oltava opettajien, muun henkilökun- 6537: simääräisestä korvauksesta päätetään sovittaes- nan ja opiskelijoiden yhteistyötä varten oppi- 6538: sa ostettavan koulutuksen hinnasta. Ennen vel- laitostoimikunta. Aikuiskoulutuskeskukseen 6539: voitteen asettamista olisi ylläpitäjää siitä kuul- voitaisiin tarvittaessa esimerkiksi johtosäännöl- 6540: tava. lä perustaa muitakin hallintoelimiä. 6541: 1990 vp. - HE n:o 12 15 6542: 6543: Ylintä valtaa aikuiskoulutuskeskuksessa johtosäännöllä esimerkiksi opetuksen suunnit- 6544: käyttäisi johtokunta, josta on säännökset 1 teluun, aikuiskoulutuskeskuksen hallintoon ja 6545: momentissa. Pykälän 1 momentin mukaan kurinpitovallan käyttöön liittyviä tehtäviä. 6546: johtokunta johtaisi ja valvoisi aikuiskoulutus- 7 §. Henkilöstö. Aikuiskoulutuskeskuksen 6547: keskuksen toimintaa. Tarkoitus on, että johto- henkilöstöstä säädettäisiin laissa vain, että ai- 6548: kunta päättäisi aikuiskoulutuskeskuksen toi- kuiskoulutuskeskuksessa on rehtorin lisäksi 6549: minnan kannalta keskeisistä asioista, kuten työsopimussuhteisia opettajia ja muuta henki- 6550: hinnoitteluperusteista, talousarvioesityksestä, lökuntaa. Aikuiskoulutuskeskus voisi itse päät- 6551: johtosäännön hyväksymisestä sekä rehtorin ja tää tehtävänimikkeistä ja henkilöstön määräs- 6552: opettajien ottamisesta. Lakiehdotuksen tä. Myös ammatillisten kurssikeskusten opetta- 6553: 17 §:stä, jossa viitataan ammatillisista oppilai- jat ovat työsopimussuhteisia (työllisyyskoulu- 6554: toksista annetun lain 23 §:ään, ilmenee, että tuksesta annetun lain 9 §:n 3 momentti). 6555: vain johtokunta voisi päättää oppilaitoksesta Pykälän 2 momentin mukaan rehtorin ja 6556: erottamisesta. tarvittaessa opettajien kelpoisuusvaatimuksista 6557: Johtokunnan asettaisi ylläpitäjä. Kunnan ja säädettäisiin asetuksella. Rehtorilta on tarkoi- 6558: kuntainliittojen ylläpitämien aikuiskoulutus- tus vaatia soveltuva korkeakoulututkinto taik- 6559: keskusten toimikausi määräytyisi kunnallislain ka insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto 6560: säännösten mukaisesti. Yksityisen yhteisön tai sekä riittävä työkokemus. Aikuiskoulutuskes- 6561: säätiön ylläpitämän oppilaitoksen johtokunnan kukseen toistaiseksi palkattavalta päätoimiselta 6562: toimikaudesta päättäisi ylläpitäjä. opettajalta on tarkoitus vaatia vastaava kelpoi- 6563: Lakiin ei tulisi säännöksiä johtokunnan ko- suus kuin ammatillisen oppilaitoksen opettajal- 6564: koonpanosta. Laissa ei siten - toisin kuin ta. Muiden opettajien kelpoisuusvaatimukset 6565: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa - määrittelisi aikuiskoulutuskeskus. Asetuksessa 6566: edellytettäisi määrättyjen ulkopuolisten taho- turvattaisiin nykyisten pätevien päätoimisten 6567: jen edustusta. Myöskään kunnan tai kuntainlii- opettajien mahdollisuus tulla valituksi vastaa- 6568: ton ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen hen- viin tehtäviin ammatillisissa aikuiskoulutuskes- 6569: kilökuntaan kuuluvat eivät voisi olla johtokun- kuksissa. 6570: nan jäseninä. Tämän estävät kunnallislain 8 §. Opiske/ijaksi ottaminen. Tähän lakiin ei 6571: 69 §:n 2 momentin sekä 73 §:n säännökset, tulisi säännöksiä opiskelijaksi ottamisesta, 6572: joista ei ehdoteta poikettavaksi. Tarkoitus on vaan siitä säädettäisiin ja määrättäisiin erik- 6573: kuitenkin asetuksella säätää opettajien edusta- seen. Tarkoitus on, että opiskelijaksi ottami- 6574: jien oikeudesta osallistua johtokunnan ko- sessa noudatettaisiin samaa käytäntöä kuin 6575: kouksiin ja käyttää siellä puhevaltaa siten kuin muiden ammatillisten oppilaitosten järjestä- 6576: johtosäännössä tarkemmin määrätään. mässä aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutukse- 6577: Pykälän 2 momentin mukaan aikuiskoulu- na järjestettävän ammatillisen peruskoulutuk- 6578: tuskeskuksessa olisi rehtori. Rehtorin tehtävä- sen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää 6579: nä olisi johtokunnan alaisuudessa ja johtokun- ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin 6580: nan ohjeiden mukaisesti johtaa aikuiskoulutus- huomioon mitä nuorisoasteen koulutuksen 6581: keskuksen toimintaa. Kun johtokunnan asiana osalta on säädetty. Myös jatko- ja täydennys- 6582: olisi määritellä aikuiskoulutuskeskuksen yleiset koulutuksen (lisäkoulutuksen) pääsyvaatimuk- 6583: toimintalinjat ja päättää merkittävimmistä asi- sista päättää tarvittaessa ammattikasvatushalli- 6584: oista, olisi rehtorin tehtävänä aikuiskoulutus- tus. 6585: keskuksen juoksevien asioiden hoito. Aikuiskoulutuskeskuksessa keskeisessä ase- 6586: Pykälän 3 momentin mukaan aikuiskoulu- massa on työvoimaviranomaisen ostama kou- 6587: tuskeskuksen johtokunnan jäsenet ja rehtori lutus. Opiskelijavalinnasta tähän koulutukseen 6588: toimisivat tehtävässään virkavastuulla. Tämä säädettäisiin laissa työvoimapoliittisesta aikuis- 6589: velvoite koskisi kaikkia edellä tarkoitettuja koulutuksesta. Tuossa laissa olisivat säännök- 6590: riippumatta siitä, onko oppilaitos julkisyhtei- set opiskelijavalinnan yleisistä edellytyksistä. 6591: sön vai yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitä- Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen 6592: mä tai siitä, mikä olisi rehtorin palvelussuhteen päättäisi työvoimaviranomainen. 6593: laatu. 9 §. Todistusten antaminen. Aikuiskoulutus- 6594: Oppilaitostoimikunnan kokoonpanosta ja keskuksen koulutusalaa ei ole tarkoitus rajata- 6595: tehtävistä määrättäisiin tarkemmin johtosään- ylläpitämisluvassa eikä muillakaan viranomais- 6596: nöllä. Oppilaitostoimikunnalle voitaisiin antaa ten päätöksillä. Tästä syystä tarvitaan korvaa- 6597: 16 1990 vp. - HE n:o 12 6598: 6599: va järjestelmä, jolla määritellään millä tutkin- tuksenmukaisena. Aikuiskoulutuskeskus ei eh- 6600: tojärjestelmän koulutusaloilla aikuiskoulutus- kä ilman ulkopuolista tukea olisi halukas suu- 6601: keskuksella on todistuksenanto-oikeus. riin investointeihin. Työelämän ja tekniikan 6602: Pykälässä säädettäisiin, että ammattikasva- kehitys edellyttävät kuitenkin yhä useammin 6603: tushallitus päättäisi, millä koulutusaloilla ai- tällaisia hankintoja. Ne voivat olla varsinaisen 6604: kuiskoulutuskeskuksella on määräaikainen tai irtaimiston ohella myös esimerkiksi tietokone- 6605: toistaiseksi annettu oikeus antaa todistuksia ohjelmistoja tai tietoverkkojen käyttöoikeuk- 6606: tämän lain 2 §:ssä tarkoitetun ammatillisen sia. 6607: peruskoulutuksen suorittamisesta. Luvan Tarkoituksena ei ole jatkaa nykyisen kaltais- 6608: myöntämisen ehtona olisi se, että aikuiskoulu- ta menettelyä, jossa keskushallinto käsittelee 6609: tuskeskuksella on tämän opetuksen edellyttä- suhteellisen pieniäkin laitehankintoja. Erityisa- 6610: mät opettajat, opetustilat ja -laitteet. vustusta myönnettäisiin vain erityisen kalliisiin 6611: Pykälän mukaan todistusten antamisesta hankintoihin, jotka olisivat jo valtion tulo- ja 6612: säädetään tarkemmin asetuksella. Aikuiskoulu- menoarviota laadittaessa tiedossa. 6613: tuskeskuksen järjestämään koulutukseen osal- 12 §. Toiminta-avustus. Käyttökustannuksia 6614: Iistuneelle annettaisiin todistus, josta ilmenee varten aikuiskoulutuskeskuksille myönnettäi- 6615: opintojen sisältö ja laajuus. siin toiminta-avustusta. Toisin kuin 10 ja 6616: 11 §:ssä tarkoitettu avustus toiminta-avustus ei 6617: olisi harkinnanvarainen. Valtioneuvosto mää- 6618: 3. luku. Valtion rahoitus räisi toiminta-avustuksen suuruudesta toteutu- 6619: neiden käyttökustannusten perusteella. Tarkoi- 6620: 10 §. Valtionavustus perustamiskustannuk- tuksena on, että toiminta-avustus olisi enintään 6621: siin. Pykälän mukaan aikuiskoulutuskeskuksil- 30 prosenttia käyttökustannuksista. Käyttökus- 6622: le voidaan myöntää harkinnan mukaan valtion tannuksia ovat aikuiskoulutuskeskusten toi- 6623: tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan ra- minnasta aiheutuneet kustannukset. Käyttö- 6624: joissa valtionavustusta toimitilojen hankkimi- kustannuksia eivät ole 10 §:ssä tarkoitetut pe- 6625: seen, perusparannukseen tai uudelleenjärjestä- rustamiskustannukset, joihin on myönnetty tai 6626: miseen. Valtionavustusta voidaan myöntää voidaan myöntää 10 §:ssä tarkoitettua avustus- 6627: enintään 33 prosenttia avustuksen kohteeksi ta. 6628: hyväksytyn hankkeen laskennallisista perus- Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä on 6629: tamiskustannuksista. Valtionavustusta ei siis lueteltu muita kustannuseriä, joita ei luettaisi 6630: määrätä todellisten kustannusten mukaan. käyttökustannuksiksi. Näitä ovat ensinnäkin 6631: Tarkoitus on, että uudisrakentamisessa lasken- toimitilojen vuokrista ja toimitilojen hankki- 6632: nallisena perusteena käytettäisiin toteutuneiden miseen, perusparannuksiin tai uudelleenjärjes- 6633: taloudellisten hankkeiden perusteella määräy- tämiseen sekä ylläpitoon otettujen lainojen 6634: tyvää yksikköhintaa. korkomenoista aiheutuneet kustannukset. Toi- 6635: Jos rakentaminen toteutettaisiin laskennan mitilojen hankkimiseen voidaan myöntää avus- 6636: perusteena olevista kustannuksista poiketen, ei tusta erikseen 10 §:n nojalla. Aikuiskoulutus- 6637: tämä vaikuttaisi valtionavustuksen määrään. keskuksiksi muuttuville ammatillisille kurssi- 6638: Asetuksella säädettäisiin valtionavustuksen keskuksille korvattaisiin siirtymisvaiheen aika- 6639: saamiseksi tarpeellisista selvityksistä. Pyrkimys na vuokrakustannukset ja vuokratiloista luo- 6640: olisi yleisen suuntauksen mukaisesti, että val- pumisen edistämiseksi suoritettaisiin avustusta 6641: tionavustuksen haku- ja myöntämismenettely uusien toimitilojen hankkimiseen. Mainittuja 6642: olisi mahdollisimman yksinkertainen. kustannuksia ei tulisi voida ottaa huomioon 6643: Pykälän 3 momentissa on viittaus kuntien ja enää toiminta-avustuksessa. Käyttökustannuk- 6644: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk- siin ei luettaisi myöskään opintososiaalisten 6645: sista annetun lain (35173, jäljempänä valtion- etujen antamisesta syntyneitä kuluja, koska 6646: osuuslaki) 23-25 §:n säännöksiin, jotka kos- valtio korvaa ne oppilaitokselle suoraan täysi- 6647: kevat myönnetyn avustuksen palauttamista. määräisesti tilityksen perusteella. 6648: 11 §. Erityisavustus. Osa aikuiskoulutuskes- Eräissä kurssikeskuksissa harjoitetaan opis- 6649: kuksen tarvitsemista koneista ja laitteista on kelijoiden työharjoitteluun liittyvää liiketoi- 6650: niin kalliita, ettei niiden hankkimisesta aiheu- minnan luonteista toimintaa, kuten hotelli-, 6651: tuneiden kustannusten sisällyttämistä koulu- ravintola- tai rakennustoimintaa, mikä tulee 6652: tuksesta perittävään hintaan voi pitää tarkoi- olemaan mahdollista myös uuden lainsäädän- 6653: 1990 vp. - HE n:o 12 17 6654: 6655: nön mukaan. Tällaisesta toiminnasta aiheutu- Pykälän 3 momentissa on tavanomainen 6656: vat menot rahoitetaan yleensä asiakkailta perit- säännös, jonka mukaan toiminta-avustuksen 6657: tävillä maksuilla. Tällainen nimenomaan tulo- maksatus voitaisiin keskeyttää, jos aikuiskou- 6658: jen hankkimiseen tähtäävä toiminta saattaa lutuskeskuksen toiminnassa ei noudateta voi- 6659: aikuiskoulutuskeskuksissa huomattavasti li- massa olevia säännöksiä tai määräyksiä eikä 6660: sääntyä. Lainkohdan mukaan näitä liiketoi- tilannetta ole saatettu lainmukaiseksi asetetus- 6661: minnan luonteisesta, ensisijaisesti tuotannolli- sa määräajassa. 6662: sesta toiminnasta aiheutuvia kustannuseriä ei 13 §. Valtion rahoituksesta päättävä viran- 6663: sisällytetä toiminta-avustuksen määräämisen omainen. Pykälässä säädettäisiin siitä, mikä 6664: perusteena oleviin kustannuksiin. Sen sijaan viranomainen päättää tässä laissa tarkoitetun 6665: opiskelijoiden koulutuksen kannalta välttämät- valtion rahoituksen myöntämisestä. Pykälän 1 6666: tömän työharjoittelun menot luettaisiin näihin momentin mukaan valtionavustuksesta perus- 6667: kustannuksiin. tamiskustannuksiin päättäisi opetusministeriö. 6668: Toiminta-avustus on tarkoitus määrätä ai- Muun valtion rahoituksen myöntämisestä päät- 6669: kuiskoulutuskeskuskohtaisesti. Sen määräämi- täisi 2 momentin mukaan ammattikasvatushal- 6670: sen pohjana käytettäisiin aikuiskoulutuskes- litus. Ammattikasvatushallitus päättäisi myös 6671: kukselle tiettynä aikana syntyneiden kustan- toiminta-avustuksen suorittamisen keskeyttä- 6672: nusten keskiarvoa. Valtioneuvosto määräisi, misestä 12 §:n 3 momentissa mainituissa ta- 6673: miltä ajanjaksolta keskiarvo laskettaisiin. Las- pauksissa. Maksatuksesta huolehtivasta viran- 6674: kennan pohjana käytettäisiin kolmen edeltävän omaisesta on tarkoitus säätää asetuksella. 6675: kalenterivuoden kustannuksia. Kunkin aikuis- Muutoksenhaku 1 ja 2 momentissa tarkoite- 6676: koulutuskeskuksen käyttökustannuksen keski- tun viranomaisen päätökseen määräytyisi 6677: arvo laskettaisiin toiminta-avustuksen määrit- 17 § :n 2 momentin säännösten mukaisesti. 6678: tämiseksi aina kolmivuotiskausittain. Toi- 14 §. Suhde valtionosuus/akiin. Pykälässä 6679: minta-avustusta ensi kertaa määrättäessä otet- säädettäisiin nimenomaisesti, ettei valtion- 6680: taisiin huomioon ammatillisen kurssikeskuksen osuuslakia sovellettaisi tässä laissa tarkoitet- 6681: kustannukset lain voimaantuloa edeltävältä tuun valtion rahoitukseen muissa kuin 10 §:n 3 6682: kolmelta vuodelta. Toiminta-avustuksen mää- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. 6683: rää tarkistettaisiin kolmen vuoden ajanjaksoi- 6684: na vuosittain vastaamaan arvioitua kustannus- 6685: tason muutosta. 4. luku. Erinäisiä säännöksiä 6686: Uuden aikuiskoulutuskeskuksen toiminta- 6687: avustus määrättäisiin jo toiminnassa olevien 15 §. Opiskelijoiden opintososiaaliset edut. 6688: aikuiskoulutuskeskusten toteutuneiden käyttö- Ehdotuksen mukaan oppilaitoksen tulisi järjes- 6689: kustannusten perusteella. tää opintososiaaliset edut niille ammatilliseen 6690: Toiminta-avustus määrättäisiin prosentuaali- peruskoulutukseen tai jatkokoulutukseen osal- 6691: sena osuutena edellä tarkoitetuista käyttökus- listuville opiskelijoille, joiden koulutuksen ope- 6692: tannuksista. Tämä osuus olisi sama kaikille tustoimen viranomainen ostaa. Edut aikuis- 6693: aikuiskoul utuskeskuksille. Prosentuaalisen koulutuskeskuksessa opiskelevalle opiskelijalle 6694: osuuden vähimmäis- tai enimmäismäärää ei olisivat samanlaiset kuin vastaavaan aikuiskou- 6695: olisi laissa asetettu, vaan tässä suhteessa valtio- lutukseen muissa ammatillisissa oppilaitoksissa 6696: neuvostolla olisi laaja harkintavalta. Näin val- Osallistuvalle opiskelijalle. 6697: tioneuvosto voisi mitoittaa avustuksen suuruu- Opintososiaalisten etujen sisällöstä ei ehdo- 6698: den siten, että se suurin piirtein vastaisi muiden teta säädettäväksi tässä laissa, vaan sen osalta 6699: vastaavanlaista koulutusta myyvien oppilaitos- viitataan ammatillisten oppilaitosten opiskeli- 6700: ten tähän koulutukseen saamaa välillistä tukea. joiden opintososiaalisista eduista annettuun la- 6701: Aikuiskoulutuskeskusten rahoitusjärjestely- kiin (498/83). Lain tarkoittamia etuja ovat 6702: jen edelleen yksinkertaistamista on tarkoitus maksuton ruokailu, maksuttomat koulukulje- 6703: selvittää edellä sivulla 10 mainitussa työryh- tukset ja asuminen ammattikasvatushallituksen 6704: mässä. hyväksymässä oppilasasuntolassa. Jatkolinjo- 6705: Asetuksella on tarkoitus säätää toiminta- jen opiskelijoille myönnetään kaikki nämä 6706: avustuksen määräämiseksi tarpeellisesta selvi- edut. 6707: tyksistä sekä toiminta-avustuksen maksatuk- Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin- 6708: sesta. tososiaalisista eduista annetun asetuksen mu- 6709: 3 39l7l7E 6710: 18 1990 vp. - HE n:o 12 6711: 6712: kaan etuja koskevia säännöksiä sovelletaan nen ammatillinen peruskoulutus kestää vähin- 6713: ammatillisessa peruskoulutuksessa oleviin opis- tään kaksi lukuvuotta ja ylioppilaspohjainen 6714: kelijoihin lukuunottamatta yksityis- ja etäope- ammatillinen peruskoulutus vähintään luku- 6715: tuksessa olevia opiskelijoita. Iltaopetuksena vuoden. Saman pykälän 3 momentin mukaan 6716: ammatillista peruskoulutusta suorittaviin opis- aikuiskoulutuksena järjestettävässä ammatilli- 6717: kelijoihin sovelletaan ainoastaan ruokailua sessa peruskoulutuksessa voidaan poiketa 1 6718: koskevaa säännöstä. momentin säännöksistä sen mukaan kuin ope- 6719: Opintososiaalisten etujen järjestämisestä ai- tusministeriö tarkemmin määrää. Poikkea- 6720: heutuvat kustannukset korvattaisiin oppilai- minen saattaa olla tarpeen muunmuassa aikuis- 6721: tokselle valtion varoista. Kustannukset eivät ten erilaisen elämäntilanteen ja -kokemuksen 6722: jäisi kuitenkaan yksin valtion korvattaviksi, sekä erilaisten opetusjärjestelyjen vuoksi. 6723: koska opintososiaalisista eduista aiheutuvista Tarkoituksena on noudattaa ammatillisessa 6724: kustannuksista myös kunnat ovat eri säännök- peruskoulutuksessa yhtenäistä opetussuunnitel- 6725: sen mukaan vastuussa. makäytäntöä, jonka mukaan ammattikasvatus- 6726: 16 §. Opiskelijan kotikunnan korvaus. Lais- hallitus laatii ja hyväksyy opetussuunnitelmien 6727: sa säädettäisiin oppilaan kotikunnan velvolli- perusteet. 6728: suudesta osallistua koulutuksesta aiheutuviin Asetuksella on tarkoitus säätää, että opetus- 6729: kustannuksiin. Kunnan velvollisuus rajoittuisi suunnitelmiin sovelletaan, mitä ammatillisista 6730: vain siihen ammatilliseen peruskoulutukseen ja oppilaitoksista annetun lain perusteella anne- 6731: jatkoiinjoina annettavaan koulutukseen, jota tuissa oppilaitosmuotokohtaisissa asetuksissa 6732: opetustoimen viranomaiset ostavat. Opetustoi- on säädetty. 6733: men viranomainen, joka voisi olla esimerkiksi 6734: lääninhallitus tai tietyissä tapauksissa myös Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 6735: ammattikasvatushallitus, maksaisi aikuiskoulu- 23 §:n 1 momentin mukaan ammatillista perus- 6736: tuskeskukselle opetuksesta, opintososiaalisista koulutusta antavan laitoksen opiskelijan on 6737: eduista ja muista kustannuksista määräytyvän noudatettava oppilaitoksen järjestyssääntöjä. 6738: hinnan. Opiskelijan kotikunta suorittaisi kor- Toisessa momentissa säädetään, että johtokun- 6739: vauksen suoraan valtiolle. ta voi erottaa opiskelijan määräajaksi, enin- 6740: tään vuodeksi kerrallaan, jos hän ei ole muilla 6741: Tässä laissa korvauksen määräämisen osalta 6742: on viitattu ammatillisten oppilaitosten rahoi- kurinpitokeinoilla ojennettavissa. Näitä sään- 6743: tuksesta annetun lain 17 §:ään. Mainitun pykä- nöksiä sovellettaisiin myös aikuiskoulutuskes- 6744: län mukaan oppilaan kotikunta suorittaa valti- kuksissa. Erona olisi kuitenkin se, että johto- 6745: kunta voisi erottaa oppilaan, joka ei ole muilla 6746: olle oppilaskohtaisen korvauksen, jonka perus- 6747: teet valtioneuvosto vahvistaa vuosittain valtion kurinpitokeinoilla ojennettavissa, enintään 6748: ammatillisten oppilaitosten keskimääräisten to- kahden kuukauden määräajaksi ja tarvittaessa 6749: dennäköisten kustannusten pohjalta. Korvauk- myös pysyvästi. Aikuiskoulutuskeskuksen 6750: sen perusteita vahvistettaessa otetaan huo- kurssit olisivat ilmeisesti yleensä niin lyhyt- 6751: mioon valtion ammatillisten oppilaitosten vuo- kestoisia, että kahta kuukautta pidempi määrä- 6752: tuiset kulutusmenot sekä kone-, kalusto- ja aikainen erottaminen ei olisi tarkoituksenmu- 6753: laitehankinnoista aiheutuvat menot, joista vä- kaista. Muista kurinpitokeinoista ja kurinpito- 6754: hennetään työtoiminnan tulot. Oppilasta koh- menettelyistä säädettäisiin tarkemmin asetuk- 6755: den vahvistetuista menoista valtiolle kuuluviksi sella ja määrättäisiin johtosäännöllä. 6756: luetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituk- Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 6757: sesta annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoi- 39 §:n salassapitovelvollisuutta ja tietojensaan- 6758: tettu kunnan kantokykyluokan edellyttämä tia koskevat säännökset tulisivat sellaisinaan 6759: prosenttiosuus. Lisäksi 17 §:ssä on säädetty noudatettaviksi. 6760: maksuerien suorittamisesta. Pykälän 2 momentti koskee oikeutta hakea 6761: 17 §. Ammatillisista oppilaitoksista annetun muutosta tämän lain ja sen nojalla annetun 6762: lain säännösten soveltaminen. Tähän pykälään asetuksen perusteella tehtyihin päätöksiin. Täl- 6763: on koottu viittaussäännökset siitä, milloin am- tä osin noudatettaisiin soveltuvin osin ammatil- 6764: matillisista oppilaitoksista annetun lain sään- lisista oppilaitoksista annetun lain 40 §:n sään- 6765: nökset tulisivat sovellettaviksi. nöksiä. Siten lääninhallituksen ja yksityisen 6766: Ammatillista oppilaitoksista annetun lain ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen johto- 6767: 19 §:n 1 momentin mukaan peruskoulupohjai- kunnan päätökseen haetaan muutosta ammat- 6768: 1990 vp. - HE n:o 12 19 6769: 6770: tikasvatushallitukselta noudattaen muutoksen- miin. Näin esimerkiksi toiminta-avustuksen 6771: hausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50). määräämiseksi tarpeellisia tietoja voitaisiin 6772: Kunnan tai kuntainliiton ylläpitämän laitok- hankkia jo ennen mainittua ajankohtaa. 6773: sen johtokunnan päätökseen haetaan muutosta Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että am- 6774: siten kuin kunnallislaissa on säädetty. Asetuk- matillisten kurssikeskusten muuttamisesta am- 6775: sella voitaisiin kuitenkin säätää, että tällöinkin matillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi säädet- 6776: noudatetaan muutoksenhausta hallintoasioissa täisiin erikseen. Tähän esitykseen sisältyy asiaa 6777: annettua lakia. Asetuksella voitaisiin säätää, koskeva lakiehdotus. 6778: missä asioissa valitusoikeutta ei ole. Asian 6779: saattamisesta johtokunnan ratkaistavaksi olisi 1.2. Laki ammatillisten kurssikeskusten 6780: voimassa, mitä viitatun pykälän 4 momentissa muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskou- 6781: säädetään. lutuskeskuksiksi 6782: 18 §. Kokei/utoiminta. Ammatillisen aikuis- 6783: koulutuksen kehittämisessä kokeilut ovat olen- 6784: 1 §. Lain soveltamisala. Pykälän mukaan 6785: nainen osa työn kehittämistä. Kokeilussa voi 6786: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31 1 6787: olla tarpeellista poiketa aikuiskoulutuskeskuk- 6788: 76) tarkoitetut ammatilliset kurssikeskukset 6789: sen toimintaa koskevista säännöksistä. Menet- muuttuvat lain voimaan tullessa tässä esityk- 6790: telystä ehdotetaan säädettäväksi asetuksella, 6791: sessä ehdotetun, ammatillisia aikuiskoulutus- 6792: jonka nojalla opetusministeriö antaa asiasta 6793: keskuksia koskevan lain mukaisiksi ammatilli- 6794: tarvittaessa määräyksiä. Kokeilut tässä tarkoi- 6795: siksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Näihin sovel- 6796: tuksessa voisivat koskea vain opetuksellisia 6797: lettaisiin ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia 6798: järjestelyjä, mutta eivät esimerkiksi aikuiskou- 6799: koskevan lain säännöksiä. Ehdotetussa laissa 6800: lutuskeskuksen hallintoa tai taloudellisia perus- 6801: säädettäisiin siirtymävaihetta koskevista poik- 6802: teita, kuten esimerkiksi kunnan ja valtion väli- 6803: keuksista. 6804: siä maksuvelvollisuuksia. 6805: 19 §. Nimen käyttö. Aikuiskoulutuskeskus- 2 §. Ylläpitämisluvan hakeminen. Ammatil- 6806: ten erottamiseksi muista oppilaitoksista ehdo- lisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan lakieh- 6807: tetaan, että ammatillisen aikuiskoulutuskes- dotuksen 4 §:n mukaan aikuiskoulutuskeskus- 6808: kuksen nimitystä saataisiin käyttää vain ehdo- ta voidaan ylläpitää valtioneuvoston luvalla. 6809: tetuista tässä laissa tarkoitetuista oppilaitoksis- Myös aikuiskoulutuskeskuksiksi muuttuvien 6810: ta. ammatillisten kurssikeskusten ylläpito edellyt- 6811: 20 §. Eläketurva. Aikuiskoulutuskeskukses- täisi uuden lain nojalla myönnettyä ylläpitä- 6812: sa olevan henkilöstön eläketurva määräytyisi mislupaa. Kurssikeskuksia varten työllisyys- 6813: eri tavoin sen mukaan, onko aikuiskoulutus- koulutuksesta annetun lain nojalla myönnetyt 6814: keskus kunnallinen vai yksityinen. Pykälän 1 perustamisluvat raukeaisivat uuden lain tulles- 6815: momentissa todetaan, että kunnallisen aikuis- sa voimaan. 6816: koulutuskeskuksen palveluksessa olevien elä- Käytännön syistä lupamenettelyä ei aina voi- 6817: keturvasta on säädetty erikseen. Yksityisen op- da saada vireille heti lain tultua voimaan. 6818: pilaitoksen palveluksessa olevien eläketurva Myös luvan käsittely valtioneuvostossa vie ai- 6819: määräytyisi 2 momentin mukaan työntekijäin kansa. Pykälän 1 momentissa mahdollistettai- 6820: eläkelain (359/61) mukaisesti. Pykälä merkitsi- siin se, että ylläpitämislupaa voitaisiin hakea 6821: si sitä, ettei ammatillisten kurssikeskusten pal- vielä vuoden kuluessa lain voimaan tulosta, siis 6822: veluksessa olevien eläketurvaan tulisi muutok- viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1991. Ehdo- 6823: sia. tus merkitsee sitä, että ammatillinen kurssikes- 6824: 21 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si- kus voisi jatkaa toimintaansa keskeytyksettä 6825: sältyisi tavanomainen asetuksenantovaltuutus. aikuiskoulutuskeskuksena heti lain tultua voi- 6826: maan, vaikka lupaa ei .olisi vielä haettu tai 6827: myönnetty. Jos lupaa ei edellä mainittuun 6828: 5. luku. Voimaantulo määräaikaan mennessä haeta, voi valtioneu- 6829: vosto 2 momentin mukaan päättää, ettei yllä- 6830: 22 §. Voimaantulosäännökset. Laki ehdote- pito-oikeutta enää ole. 6831: taan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Lupamenettelyn jouduttamiseksi ehdote- 6832: 1991. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryh- taan, että ylläpitämislupaa voidaan hakea jo 6833: tyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi- ennen lain voimaantuloa. 6834: 20 1990 vp. - HE n:o 12 6835: 6836: 3 §. Johtokunta. Työllisyyskoulutuksesta maksu. Maksu suoritetaan työministeriön pää- 6837: annetun lain nojalla asetetun ammatillisen luokan määrärahoista. Työministeriö tekee täs- 6838: kurssikeskuksen johtokunnan toimikausi kes- sä momentissa tarkoitetun koulutuksen osalta 6839: tää neljä vuotta. Kurssikeskuksista 39:lle on sopimuksen 5 §:n 2 momentissa säädetyn mak- 6840: johtokunta valittu vuosiksi 1989-92 ja kol- sun suorittamisesta. Maksu on saman suurui- 6841: melle johtokunta asetetaan vuoksiksi 1990- nen kuin mitä valtio olisi ollut velvollinen 6842: 93. Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnan ko- suorittamaan työllisyyskoulutuksesta annetun 6843: koonpanoa ja tehtäviä koskevat säännökset lain nojalla. Maksusta vähennetään kuitenkin 6844: eroavat vastaavista ammatillisen kurssikeskuk- ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista an- 6845: sen johtokuntaa koskevista säännöksistä. Täs- nettavan lain nojalla maksettavaa toiminta- 6846: tä syystä ja laitoksen toimenkuvan perusteelli- avustusta vastaava määrä sekä tämän lain 7- 6847: sen muutoksen vuoksi on pidetty tarkoituksen- 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia vastaavat osat, 6848: mukaisena, että aikuiskoulutuskeskuksella tuli- jotta puheena olevasta koulutuksesta ei suori- 6849: si mahdollisimman aikaisin olla uuden lain tettaisi aikuiskoulutuskeskukselle useampiker- 6850: mukaan asetettu johtokunta. Tämä johtokunta taista korvausta. Lainkohdassa tarkoitettua 6851: voisi toimia johtokuntana vasta tämän lain maksua suoritettaisiin aikuiskoulutuskeskuk- 6852: tultua voimaan. selle vain vuosina 1991 ja 1992 toteutetusta 6853: 4 §. Johtosääntö. Aikuiskoulutuskeskuksella koulutuksesta. 6854: on oltava johtosääntö. Sen hyväksyy johto- Pykälässä tarkoitetun oppisopimuslain mu- 6855: kunta ja vahvistaa lääninhallitus (yksityinen kaisen koulutuksen rahoitukseen valtio osallis- 6856: aikuiskoulutuskeskus) taikka valtuusto tai liit- tuu tämän lain voimaan tultuakin niin kuin 6857: tovaltuusto (kunnallinen aikuiskoulutuskes- siitä oppisopimuslaissa säädetään. 6858: kus). Johtosääntö olisi ehdotuksen mukaan 6859: 6 §. Henkilöstön asema. Uuden lain mukaan 6860: esitettävä vahvistettavaksi viimeistään 31 päi- valtio ei enää suoraan korvaa koulutuksen 6861: vänä joulukuuta 1991, siis vuoden kuluessa 6862: järjestämisestä aikuiskoulutuskeskukselle ai- 6863: lain voimaan tulosta. Tällainen siirtymävaihe 6864: heutuvia kustannuksia, kuten palkkamenoja. 6865: on tarpeen johtosäännön valmistamisen ja vah- 6866: Pykälässä säädettäisiin selvyyden vuoksi, ettei 6867: vistamisen vaatiman ajan vuoksi. rahoitusjärjestelmän muutos vaikuta sen hen- 6868: Uuden johtosäännön alaan kuuluvista asiois- 6869: kilöstön asemaan, jonka palkkauksesta aiheu- 6870: ta tulisi voida määrätä heti lain tullessa voi- 6871: tuvat kustannukset valtio on kokonaan tai osin 6872: maan. Ehdotuksen mukaan johtokunta saisi 6873: korvannut. Henkilöstön palkkaus- ja muut 6874: päättää väliaikaisesti, ennen johtosäännön 6875: edut säilyisivät ennallaan. Tällaista henkilöstöä 6876: vahvistamista johtosäännössä myöhemmin 6877: on ammatillisissa kurssikeskuksissa noin 3000. 6878: määrättävistä asioista. 6879: 5 §. Koulutuksen loppuunsaattaminen. Uu- Aikuiskoulutuskeskusten perustamisen ei 6880: den lainsäädännön tullessa voimaan on amma- tarvitse aiheuttaa muutoksia palvelussuhteen 6881: tillisissa kurssikeskuksissa käynnissä kurssi- ja ehtoja koskevaan nykyiseen neuvottelujärjes- 6882: muuta koulutustoimintaa. Pykälässä säädettäi- telmään. 6883: siin tällaisen keskeneräisen koulutuksen lop- 7 §. Toimitiloista aiheutuvien vuokrien kor- 6884: puunsaattamisesta. Pykälä koskisi vain valtion vaaminen. Ammatillisilla kurssikeskuksilla on 6885: rahoittamaa koulutusta, lähinnä työllisyyskou- omia toimitiloja, valtion niiden käyttöön luo- 6886: lutusta. Muunlaisen koulutuksen jatkamiseen vuttamia toimitiloja sekä vuokrattuja toimiti- 6887: uusi lainsäädäntö ei aiheuttaisi muutosta. loja. Vuokratiloja on 35:llä kurssikeskuksella. 6888: Pykälän 1 momentin mukaan lain voimaan Vuokratilat ovat osoittautuneet useissa tapauk- 6889: tullessa käynnissä olevaa koulutusta olisi jat- sissa epätaloudellisiksi. Siirtyminen kalliista 6890: kettava niin, että opiskelijana on vahvistetun vuokratiloista omiin toimitiloihin olisikin usein 6891: opetussuunnitelman mukaan mahdollisuus saa- perusteltua. Tätä kehitystä pyritään tukemaan. 6892: da se päätökseen. Työllisyys- ja muita kursseja Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan valtio osallis- 6893: ei aikuiskoulutuskeskus voisi keskeyttää esi- tuisi merkittävällä panoksella vuokratiloissa 6894: merkiksi rahoitusjärjestelmän muutokseen ve- toimivan aikuiskoulutuskeskuksen omien toi- 6895: toamalla. mitilojen hankkimisesta aiheutuviin kustan- 6896: Pykälän 2 momentin mukaan lain voimaan- nuksiin. Vuokratiloja käyttävän aikuiskoulu- 6897: tulon jälkeen jatkuvasta koulutuksesta suorite- tuskeskuksen ylläpitäjälle annettaisiin tietty ai- 6898: taan oppilaitokselle valtion varoista erillinen ka järjestää toimitila-asia mahdollisimman ta- 6899: 1990 vp. - HE n:o 12 21 6900: 6901: loudellisesti. Tänä aikana valtio osallistuisi kunnossapitokustannuksista. Lain voimaan 6902: edelleenkin vuokrakustannuksiin. tullessa laskennallista hankiilta-arvoa on jäljel- 6903: Osa ammatillisten kurssikeskusten vuokraso- lä arviolta yhteensä noin 120 miljoonaa mark- 6904: pimuksista on määräaikaisia. Ne voivat olla kaa. 6905: lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia. Osa sopimuksis- Pykälän mukaan vuokra-arvojärjestelmästä 6906: ta on voimassa toistaiseksi, ja ne edellyttävät luovuttaisiin siten, että valtio maksaisi 60 pro- 6907: joko erillistä irtisanomista tai ovat irtisanotta- senttia vuokra-arvoon oikeutettujen tilojen 6908: vissa määräajoin. Valtio on korvannut ammat- hankinta-arvon jäljellä olevasta määrästä eli 6909: tikasvatushallituksen erillisellä päätöksellä määrästä, josta on vähennetty pääomakor- 6910: taikka yleisohjeelia hyväksymät vuokrat työlli- vaukset ja mahdolliset kuoletukset. Loppuosa 6911: syyskoulutuksesta aiheutuvina kustannuksina. hankinta-arvosta jäisi ylläpitäjän kannettavak- 6912: Pykälän 1 momentin mukaan valtio korvaisi si. Korvaus suoritetaan niistä tiloista joiden 6913: edelleen aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettä- toteuttamisohjelma on hyväksytty ennen tä- 6914: vän koulutuksen kannalta tarpeellisten toimiti- män lain voimantuloa. Se maksettaisiin ylläpi- 6915: lojen vuokrakustannukset vuoden 1995 lop- täjälle seitsemän vuoden aikana, siis vuosina 6916: puun asti samoin kuin ne on korvattu tätä 1991-1997, yhtä suurina vuotuisina erinä. 6917: ennen työllisyyskoulutuksesta annetun lain no- 9 §. Kiinteistön ja kaluston luovuttaminen. 6918: jalla. Siten vuokrakustannukset korvattaisiin Kahdeksalla kurssikeskuksella on käytössään 6919: täysimääräisesti siltä osin kuin niitä ei voida valtion omistamia kurssikeskuksen käyttöön 6920: pitää liiallisina tai kohtuuttoman korkeina. Jos luovutettuja kiinteistöjä. Näiden kiinteistöjen 6921: aikuiskoulutuskeskus vuosien 1991-95 välise- arvoksi voidaan laskea noin 450 miljoonaa 6922: nä aikana siirtyisi toisiin vuokratiloihin, tulisi markkaa. Pykälän 1 momentin mukaan maini- 6923: ammattikasvatushallituksen määrätä, miltä tut kiinteistöt, jotka ovat tarpeen aikuiskoulu- 6924: osin vuokrakustannuksia voidaan pitää hyväk- tuskeskuksia koskevan lain 1 §:ssä mainitun 6925: syttävinä. Korvaus voisi nousta kokonaisuute- tehtävän toteuttamiseksi ja jotka ovat kurssi- 6926: na korkeintaan samaan määrään, millä valtio keskuksen pysyvässä käytössä vuoden 1990 6927: on aikaisemmin vuokriin osallistunut. Tässäkin lopussa, luovutetaan korvauksetta aikuiskoulu- 6928: tapauksessa valtio korvaisi vuokrakustannuk- tuskeskuksen ylläpitäjälle. Luovutuksesta päät- 6929: set vain vuoden 1995 loppuun saakka. täisi valtioneuvosto. Se voisi asettaa luovutuk- 6930: Pykälän 2 momentti koskee ammattikasva- selle tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja. Valtio- 6931: tushallituksen hyväksymiin vuokrasopimuksiin neuvosto voi esimerkiksi edellyttää, että val- 6932: perustuvien vuokrakustannusten korvaamista. tion luovuttama kiinteistö on valtioneuvoston 6933: Lain kohdassa tarkoitetaan sellaisia vuokraso- määräämän ajan yksinomaan aikuiskoulutus- 6934: pimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 1990 keskuksen käytössä. 6935: lopussa ja joiden voimassaolo jatkuu vuoden Kiinteistön luovutuksen edellyttämiin toi- 6936: 1995 jälkeenkin. Tällaisiin vuokrasopimuksiin menpiteisiin tarvittava aika vaihtelee aikuis- 6937: perustuvat vuokrakustannukset korvattaisiin koulutuskeskuksittain. Näin ollen luovutuksen 6938: samassa laajuudessa kuin ne on korvattu ennen tarkkaa ajankohtaa ei ole lakiehdotuksessa 6939: lain voimaan tuloa. Jos vuokrasopimus olisi määritelty. Kiinteistö olisi kuitenkin luovutet- 6940: vuokralaisen puolelta irtisanottavissa eikä tätä tava vuoden 1995 loppuun mennessä. Luovu- 6941: irtisanomisoikeutta käytetä, korvaa valtio tukseen saakka, kuitenkin enintään vuoden 6942: vuokrakustannukset tämän momentin nojalla 1995 loppuun asti, edellä tarkoitetut kiinteistöt 6943: vain siihen saakka, kunnes sopimus irtisanomi- olisivat korvauksetta aikuiskoulutuskeskuksen 6944: sen johdosta olisi päättynyt. Viime vuosina ei käytettävissä. 6945: ammattikasvatushallitus ole hyväksynyt uusia Ammatillisilla kurssikeskuksilla on käytös- 6946: pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. sään myös valtion varoin hankittua kalustoa 6947: 8 §. Vuokra-arvojen korvaaminen. Yhteensä arviolta noin 200 miljoonan markan arvosta. 6948: 20:lla ammatillisella kurssikeskuksella on käy- Pykälän 2 momentin mukaan tämä kalusto 6949: tössään tai rakenteilla ylläpitäjän omistamia luovutettaisiin vuoden 1991 loppuun mennessä 6950: toimitiloja. Näistä tiloista valtio suorittaa yllä- korvauksetta aikuiskoulutuskeskusten ylläpitä- 6951: pitäjälle valtioneuvoston määräämien perus- jille. Luovutuksesta päättäisi ammattikasvatus- 6952: teiden mukaista vuokra-arvoa. Vuokra-arvo hallitus. Se voisi asettaa luovutukselle tarpeelli- 6953: muodostuu rakennuksen hankinta-arvosta las- siksi katsottuja ehtoja ja sijoittaa kaluston 6954: kettavasta pääomakorvauksesta ja rakennusten aikuiskoulutuskeskuksiin tarkoituksenmukai- 6955: 22 1990 vp. - HE n:o 12 6956: 6957: sella tavalla riippumatta siitä, missä kalusto 10 §:ssä tarkoitettua avustusta perustamiskus- 6958: lain voimaan tulle~sa on. tannuksiin. 6959: 10 §. Valtionavustus vuokratiloja korvaa- 11 §. Valtionavustuksen palauttaminen. Tä- 6960: vien omien tilojen hankkimiseen. Niinkuin män lain 8-10 §:ssä tarkoitetun kiinteän 6961: aiemmin on todettu, esityksellä pyritään tuke- omaisuuden arvon palauttamisesta on soveltu- 6962: maan sitä, että aikuiskoulutuskeskukset siirtyi- vin osin voimassa mitä kuntien ja kuntainliitto- 6963: sivät epätaloudellisista vuokratiloista omiin jen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun 6964: toimitiloihin. Tätä varten valtio suorittaisi ai- lain 23, 24 ja 25 §:ssä on säädetty. Säännösten 6965: kuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjälle avustusta tarkoituksena on turvata valtiolle sen luovutta- 6966: uusien tilojen hankkimisesta aiheutuvien laino- mien omaisuuserien arvon palautuminen valti- 6967: jen pääomien lyhentämiseen. Avustuksen suo- olle, kun omaisuus ei ole enää siinä käytössä, 6968: rittaminen edellyttäisi, että uudet toimitilat johon valtio on kiinteän omaisuuden luovutta- 6969: hankittaisiin vuoden 1995 loppuun mennessä, nut. Valtion luovuttaman omaisuuden arvo 6970: mihin ajankohtaan saakka valtio suorittaa tulee mainitun lain 24 §:n mukaan palauttaa 6971: 7 §:n nojalla korvausta toimitiloista aiheutu- valtiolle siinä tapauksessa, että luovutuksen 6972: vista vuokrista. Lisäksi avustuksen ehdoksi saaja, aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjä, luo- 6973: asetettaisiin, että uudet tilat korvaavat käytös- vuttaa sen tai käyttää sitä muuhun tarkoituk- 6974: sä olleet vuokratilat. seen kuin mihin valtio on sen ylläpitäjälle 6975: luovuttanut. Viitatun lain 25 § sisältää sään- 6976: Avustus maksettaisiin yhtä suurina erinä nöksen siitä miten valtiolle palautettava arvo 6977: seitsemän vuoden aikana. Avustuksena mak- määrätään. Valtion luovuttamasta omaisuu- 6978: settaisiin vuosittain se määrä, jonka valtio olisi desta saadun vakuutus- tai muun vahingonkor- 6979: velvollinen suorittamaan ylläpitäjälle 7 §:n no- vauksen palauttamisesta valtiolle säädetään 6980: jalla vuokrakustannusten korvauksena ensim- mainitun lain 23 §:ssä. 6981: mäiseltä täydeltä kalenterivuodelta, jolta ei ole Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa 6982: suoritettu vuokrakustannusten korvausta. Jos ei mainittua lakia sovelleta tässä laissa tarkoi- 6983: esimerkiksi uudet tilat on otettu käyttöön vuo- tettuun valtion rahoitukseen. 6984: den 1993 aikana, on vuosittainen avustus se 12 §. Voimaantulo. Pykälä sisältää voimaan- 6985: määrä, joka ylläpitäjälle olisi korvatuista ti- tulosäännöksen. 6986: loista suoritettu vuonna 1994 vuokrakustan- 13 §. Kumottavat säännökset. Tässä laissa 6987: nusten perusteella. Ehdotus merkitsee sitä, että ehdotetaan kumottavaksi työllisyyskoulutuk- 6988: aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjä ei voi toisi- sesta annettu laki siihen myöhemmin tehtyine 6989: aan korvaavien tilojen osalta saada samalta muutoksineen. 6990: ajalta 7 §:ssä tarkoitettua korvausta vuokra- Uuden lainsäädännön voimaantullessa on 6991: kustannuksista ja tässä pykälässä tarkoitettua työllisyyskoulutusta käynnissä muuallakin kuin 6992: valtionavustusta. Aikuiskoulutuskeskuksen toi- ammatillisissa kurssikeskuksissa. Tässä pykä- 6993: mitiloihin osoitettu vuosittainen määräraha ei lässä säädettäisiin tällaisen keskeneräisen kou- 6994: siten myöskään kasvaisi. Vuosittain suoritetta- lutuksen loppuunsaattamisesta. Vastaava sään- 6995: van valtionavustuksen enimmäismäärä ei lain- nös ammatillisten kurssikeskusten osalta on 6996: kohdan mukaan saisi ylittää 60 prosenttia am- tämän lain 5 §:ssä. 6997: matillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan la- Pykälän 3 momentin mukaan suoritettaisiin 6998: kiehdotuksen 10 §:ssä tarkoitetuista perus- ammatillisen oppilaitoksen järjestämästä tä- 6999: tamiskustannuksista. Valtionavustuksen mak- män lain voimaantulon jälkeen jatkuvasta työl- 7000: satuksesta huolehtivan viranomaisen olisi selvi- lisyyskoulutuksesta maksu vastaavasti kuin mi- 7001: tettävä uusien toimitilojen laskennalliset perus- tä tämän lain 5 §:n 2 momentissa on ehdotettu 7002: tamiskustannukset. Ilmeistä on, ettei tätä 60 säädettäväksi ammatillisten kurssikeskusten 7003: prosentin sääntöä jouduta käytännössä sovel- osalta. 7004: tamaan, sillä vuokrakustannusten seitsemän Työllisyyskoulutuksesta annetun lain tar- 7005: vuoden ajalta laskettava yhteismäärä jää yleen- koittamat valtioneuvoston myöntämät luvat 7006: sä tämän rajan alle. ammatillisen kurssikeskuksen perustamiseen 7007: Pykälän 2 momentin mukaan ylläpitäjälle ei raukeaisivat lain kumoutuessa. Tällöin myös 7008: suoritettaisi tässä pykälässä tarkoitettua avus- raukeaisivat ammattikasvatushallituksen am- 7009: tusta, jos ylläpitäjälle on jo myönnetty amma- matillisille kurssikeskuksille myöntämät luvat 7010: tillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan lain kurssikeskuksen osastoista, koulutusaloista, 7011: 1990 vp. - HE n:o 12 23 7012: 7013: kurssikeskuksen pysyvien koulutuspaikkojen tarkistuksia, jotka aiheutuvat ammatillisten 7014: määristä ja kurssikeskuksen kokonaisoppilas- kurssikeskusten muuttumisesta ammatilliseksi 7015: määrästä. aikuiskoulutuskeskukseksi. 7016: Ammattikurssikeskusten korkotukiluotosta 7017: annetussa laissa (501170) on säännökset amma- 7018: tillisille kurssikeskuksille myönnettävistä kor- 1.5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoi- 7019: kotukiluotoista. Näiden luottojen korkotuen tuksesta 7020: maksaa valtio vuosittain tulo- ja menoarvioon 7021: tarkoitusta varten varatusta määrärahasta. 7022: Tässä esityksessä mainittu laki ehdotetaan ku- 10 d §. Valtionavustus ammatilliseen kurssi- 7023: mottavaksi. Ennen tämän lain voimaantuloa toimintaan. Lain 10 d §:ää ehdotetaan muutet- 7024: hyväksyttyihin korkotukiluottoihin maksettai- tavaksi siten, että pykälään lisätään maininta 7025: siin korkotukea siten kuin edellä mainitussa valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksis- 7026: laissa on säädetty kuitenkin niin, että korko- ta. Voimassa olevassa pykälässä kustannusten 7027: tuen määräämisestä säädettäisiin tässä laissa. osalta on viitattu lain 12 §:n 1 momenttiin, 7028: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistettaisiin mikä lainkohta ehdotetaan muutettavaksi sisäl- 7029: vuosittain korkotuen määrä. Korkotuki mak- löltään. 7030: settaisiin edelleen luotonantajalle. Luotonsaa- 4 luku. Valtion rahoitus muuhun ammatilli- 7031: jan maksama korko määräytyisi luotonantajan seen koulutukseen. Luvun otsikko ei vastaa 7032: perimän ja valtion tulo- ja menoarviossa vah- ehdotettujen muutosten jälkeen luvun sisältöä. 7033: vistetun korkotuen erotuksena. Luottolaitok- Tämän vuoksi on tarpeellista muuttaa 4 luvun 7034: sen ammattikurssikeskukselle myönnetystä otsikkoa ehdotetuna tavalla. 7035: korkotukiluotosta perimä korko saa olla enin- 12 §. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulu- 7036: tään sen koron suuruinen, mitä luottolaitos tusosaston johtajan palkkaukseen. Valtion- 7037: yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tar- osuutta ja -avustusta myönnettäisiin edelleen 7038: koituksiin myönnettäviin luottoihin. Voimassa 70 prosenttia niistä kustannuksista, jotka ai- 7039: olevien säännösten mukaan valtioneuvosto heutuvat kunnallisen ja yksityisen ammatillisen 7040: päättää minkä suuruista korkoa luottolaitokset peruskoulutusta antavan oppilaitoksen aikuis- 7041: enintään voivat periä. koulutusosaston johtajan tai vastaavan pal- 7042: koista sekä niistä menevistä työnantajan sosi- 7043: aaliturvamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista. 7044: 1.3. Laki ammatillisista oppilaitoksista 7045: 12 a §. Täydennyskoulutuksen rahoitus. 7046: Ammattikasvatushallitus on maksanut amma- 7047: 1 §. Lain soveltamisa/a. Ammatilliset aikuis- 7048: tillisille oppilaitoksille niiden järjestämästä 7049: koulutuskeskukset tulisivat ehdotetun ammatil- kurssitoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin 7050: lisista aikuiskoulutuskeskuksista annettavan harkinnanvaraista valtionavustusta. Valtion 7051: lain mukaan olemaan ammattikasvatushalli- oppilaitoksille on maksettu kurssitoiminnan 7052: tuksen alaisia ammatillisia oppilaitoksia. Ne kustannukset. 7053: eivät ehdotuksen mukaan kuitenkaan kuuluisi 7054: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain so- Esityksellä siirrettäisiin kursseina järjestetyn 7055: veltamisalaan. Tämän vuoksi ehdotetaan am- täydennyskoulutuksen valtion rahoitukseen 7056: matillisista oppilaitoksista annetuin lain liittyvä päätösvalta ammattikasvatushallituk- 7057: 1 §:ään lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka selta lääninhallituksille. Läänihallituksen tehtä- 7058: mukaan aikuiskoulutuskeskukset jäävät lain vänä olisi ostaa tätä koulutusta eri ammatilli- 7059: soveltamisalan ulkopuolelle. Muutoksen vuok- silta oppilaitoksilta. Ostot voisivat suuntautua 7060: si nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi. kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten lisäksi 7061: myös valtion oppilaitoksiin. Oppilaitosten kan- 7062: nalta täydennyskoulutus olisi aina maksullista 7063: 1.4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja palvelutoimintaa. 7064: sen alaisesta piirihallinnosta Valtion rahoitusosuus olisi valtion tulo- ja 7065: menoarviossa tarkoitus nykyiseen tapaan ra- 7066: 2 ja 3 §. Ammattikasvatushallituksesta ja joittaa korkeintaan 85 prosenttiin täydennys- 7067: sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja koulutuksen kustannuksista. Loppuosa rahoi- 7068: 3 §:ään ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia tettaisiin osallistujamaksuilla. 7069: 24 1990 vp. HE n:o 12 7070: 7071: 2. Tarkemmat säännökset ja 3. Voimaantulo 7072: määräykset 7073: Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 7074: Ehdotetun ammatillisia aikuiskoulutuskes- 1991 alusta. Tarkoitus on, että samanaikaisesti 7075: kuksia koskevan lain nojalla on tarkoitus an- tulisi voimaan työvoimapoliittista aikuiskoulu- 7076: taa asetus ammatillisista aikuiskoulutuskeskuk- tusta koskeva laki, jota koskeva esitys on myös 7077: sista. Siihen tulisivat tarkemmat säännökset Eduskunnan käsiteltävänä. 7078: muun muassa ylläpitämisluvan hakemisesta, 7079: hallinnosta, opetuksesta, kelpoisuusehdoista, 7080: kurinpitokeinoista sekä muutoksenhausta. Val- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 7081: tioneuvosto päättäisi aikuiskoulutuskeskukselle kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 7082: tukset: 7083: myönnettävän toiminta-avustuksen perusteista. 7084: 7085: 7086: 7087: 7088: 1. 7089: Laki 7090: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 7091: 7092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7093: 7094: 1 luku vaa ammatillista peruskoulutusta sekä jatko- 7095: koulutusta ja täydennyskoulutusta. 7096: Yleisiä säännöksiä Aikuiskoulutuksena annettava ammatillinen 7097: 1§ peruskoulutus on ammatillisista oppilaitoksista 7098: annetussa laissa (487 /87) tarkoitettua ammatil- 7099: Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus lista peruskoulutusta tai siihen rinnastettavaa 7100: Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jäljem- muuta ammatillista peruskoulutusta. 7101: pänä aikuiskoulutuskeskus, on ammattikasva- Jatkokoulutus ja täydennyskoulutus raken- 7102: tushallituksen alainen ammatillinen oppilaitos. tuvat ammatilliselle peruskoulutukselle tai 7103: Aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä on tar- työssä hankitulle ammattitaidolle. Jatkokoulu- 7104: jota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta tukseen kuuluu myös ammatillisista oppilaitok- 7105: ja sitä tukevaa muuta koulutusta. Aikuiskoulu- sista annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu jatkolin- 7106: tuskeskuksessa voidaan järjestää myös amma- joina järjestettävä koulutus sekä täydennys- 7107: tillista aikuiskoulutusta tukevaa tai siihen lä- koulutukseen myös samassa pykälässä tarkoi- 7108: heisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- ja työtoi- tettu kursseina järjestettävä koulutus. 7109: mintaa. 7110: 2§ 3§ 7111: Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuskeskuksen talouden perusteet 7112: Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoite- Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpito rahoite- 7113: taan tässä laissa aikuiskoulutuksena annetta- taan pääasiassa viranomaisilta, yrityksiltä ja 7114: 1990 vp. - HE n:o 12 25 7115: 7116: yhteisöiltä koulutuksesta sekä muusta toimin- Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtori, jonka 7117: nasta saaduilla tuloilla. Aikuiskoulutuskeskus tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa ai- 7118: päättää itse toimintansa hinnoittelusta. Sille kuiskoulutuskeskuksen toimintaa. 7119: myönnettävästä valtionavustuksesta, erityisa- Rehtori ja johtokunnan jäsenet toimivat teh- 7120: vustuksesta ja toiminta-avustuksesta säädetään tävässään virkavastuulla. 7121: jäljempänä. Aikuiskoulutuskeskuksessa on opettajien, 7122: Aikuiskoulutuskeskusta ei saa ylläpitää ta- muun henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteis- 7123: loudellisen voiton tavoittelemiseksi. työtä varten oppilaitostoimikunta, josta mää- 7124: rätään tarkemmin johtosäännössä. 7125: 7126: 4§ 7127: 7 § 7128: Ylläpitämislupa 7129: Henkilöstö 7130: Aikuiskoulutuskeskusta voi ylläpitää valtio- 7131: neuvoston luvalla kunta tai kuntainliitto taikka Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtorin li- 7132: suomalainen rekisteröity yhteisö tai säätiö. Yl- säksi työsopimussuhteisia opettajia ja muuta 7133: läpitämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, henkilökuntaa. 7134: että oppilaitos on koulutustarpeen vaatima. Rehtorin ja tarvittaessa opettajien kelpoi- 7135: Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa ylläpitä- suusvaatimuksista säädetään asetuksella. 7136: jälle tätä kuultuaan koulutusvelvoitteita. Val- 7137: tioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruut- 8§ 7138: taa luvan tai muuttaa sitä, jos koulutustarpeen 7139: muutokset sitä edellyttävät tai jos aikuiskoulu- Opiskelijoksi ottaminen 7140: tuskeskus ei täytä asetettuja velvoitteita. Opiskelijaksi ottamisesta säädetään ja mää- 7141: Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämisoikeu- rätään erikseen. 7142: den saa luovuttaa toiselle valtioneuvoston lu- 7143: valla. 7144: 9§ 7145: Todistusten antaminen 7146: 2 luku 7147: Ammattikasvatushallitus myöntää hakemuk- 7148: Hallinto, henkilöstö ja opiskelijat sesta aikuiskoulutuskeskukselle luvan määrä- 7149: 5§ ajaksi tai toistaiseksi antaa todistuksia 2 §:ssä - 7150: tarkoitetun peruskouluksen suorittamisesta lu- 7151: Johtosääntö vassa mainitulla koulutusalalla. 7152: Aikuiskoulutuskeskuksella on johtosääntö. Todistusten antamisesta säädetään tarkem- 7153: J ohtosäännössä määrätään toiminnan yleisistä min asetuksella. 7154: perusteista, hallinnosta ja muista asioista siten 7155: kuin asetuksella säädetään. Johtosäännön hy- 7156: väksyy johtokunta. Yksityisen aikuiskoulutus- 3 luku 7157: keskuksen johtosäännön vahvistaa lääninhalli- Valtion rahoitus 7158: tus ja kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen 7159: kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto. 10§ 7160: Valtionavustus perustamiskustannuksiin 7161: 6§ Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää 7162: Hallintoelimet valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrära- 7163: han raJOissa valtionavustusta toimitilojen 7164: Aikuiskoulutuskeskuksessa on ylläpitäjän hankkimiseen, perusparannuksiin tai uudel- 7165: asettama johtokunta, joka johtaa ja valvoo leenjärjestämiseen. Avustusta voidaan myön- 7166: oppilaitoksen toimintaa. Oikeudesta olla läsnä tää enintään 33 prosenttia avustuksen kohteek- 7167: johtokunnan kokouksessa säädetään asetuksel- si hyväksytyn hankkeen laskennallisista kus- 7168: la ja määrätään johtosäännössä. tannuksista. 7169: 4 391717E 7170: 26 1990 vp. - HE n:o 12 7171: 7172: Valtionavustuksen saamiseksi tarpeellisista ei sovelleta valtionosuuslakia muissa kuin 7173: selvityksistä säädetään asetuksella. 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksis- 7174: Aikuiskoulutuskeskuksen perustamiskustan- sa. 7175: nuksiin myönnettyyn valtionavustukseen sovel- 7176: letaan, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion- 7177: osuuksista ja -avustuksista annetun lain, jäl- 4 luku 7178: jempänä valtionosuuslaki, 23-25 §:ssä on sää- 7179: Erinäisiä säännöksiä 7180: detty. 7181: 15 § 7182: 11§ 7183: Opiskelijoiden opintososiaaliset edut 7184: Erityisavustus 7185: Opetustoimen viranomaisen ostamaan am- 7186: Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää matilliseen peruskoulutukseen tai jatkoiinjoina 7187: valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrära- järjestettävään koulutukseen osallistuvalle 7188: han rajoissa aikuiskoulutuskeskukselle välttä- opiskelijalle oppilaitos antaa samat opintoso- 7189: mätöntä hankintaa varten erityisavustusta, jos siaaliset edut kuin vastaavaan aikuiskoulutuk- 7190: se on tarpeen hankinnan erityisen kalleuden seen Osallistuvalle opiskelijalle annetaan am- 7191: vuoksi. matillisten oppilaitosten opintososiaalisista 7192: 12 § eduista annetun lain (498/83) mukaan. Tästä 7193: aiheutuneet kustannukset maksetaan oppilai- 7194: Toiminta-avustus tokselle valtion tulo- ja menoarviossa opetus- 7195: Aikuiskoulutuskeskukselle myönnetään toi- ministeriön pääluokkaan varatuista määrära- 7196: minta-avustusta, jonka perusteet valtioneuvos- hoista. 7197: to määrää toteutuneiden käyttökustannusten 7198: pohjalta. Käyttökustannuksiin ei lueta toimiti- 16 § 7199: lojen vuokrista, toimitilojen hankkimiseen, pe- Opiskelijan kotikunnan korvaus 7200: rusparannuksiin, uudelleenjärjestämiseen tai 7201: ylläpitoon otettujen lainojen korkomenoista, Aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettyyn 7202: opiskelijoiden opintososiaalisista eduista eikä opetustoimen viranomaisen ostamaan ammatil- 7203: hotelli-, ravintola-, rakennus- taikka näihin liseen peruskoulutukseen ja jatkoiinjoina an- 7204: rinnastettavasta liiketoiminnan luonteisesta toi- nettavaan koulutukseen osallistuvan opiskeli- 7205: minnasta aiheutuneita kustannuksia. jan kotikunta on velvollinen suorittamaan kor- 7206: Toiminta-avustuksen saamiseksi tarpeellisis- vauksen valtiolle. Korvauksesta on voimassa, 7207: ta selvityksistä säädetään asetuksella. mitä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 7208: Milloin aikuiskoulutuskeskuksen toiminnas- annetun lain (494/83) 17 §:ssä on säädetty. 7209: sa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai Oppilaan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, 7210: määräyksiä, eikä korjausta ole asetetussa mää- jossa opiskelijana on väestökirjalaissa (141/69) 7211: räajassa tapahtunut, toiminta-avustuksen suo- tarkoitettu kotipaikka kunkin kalenterivuoden 7212: rittaminen voidaan keskeyttää. alussa. 7213: 7214: 13§ 17 § 7215: Valtion rahoituksesta päättävä viranomainen Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 7216: säännösten soveltaminen 7217: Valtionavustuksen myöntämisestä perus- 7218: tamiskustannuksiin päättää opetusministeriö. Aikuis koulutuskeskuksiin sovelletaan seu- 7219: Erityisavustuksen ja toiminta-avustuksen raavia ammatillisista oppilaitoksista annetun 7220: myöntämisestä sekä toiminta-avustuksen suo- lain säännöksiä: 7221: rittamisen keskeyttämisestä päättää ammatti- 1) 19 §:n säännöksiä aikuiskoulutuksena 7222: kasvatushallitus. järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen 7223: koulutuspituudesta; 7224: 14 § 2) 20 §:n säännöksiä opetussuunnitelmista; 7225: Suhde valtionosuuslakiin 3) 23 §:n säännöksiä opiskelijan velvolli- 7226: suuksista, kuitenkin niin, että aikuiskoulutus- 7227: Tässä laissa säädettyyn valtion rahoitukseen keskuksen opiskelija voidaan erottaa enintään 7228: 1990 vp. - HE n:o 12 27 7229: 7230: kahden kuukauden määräajaksi tai pysyvästi; luksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkee- 7231: sekä seen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe- 7232: 4) 39 §:n säännöksiä salassapitovelvollisuu- eläkkeestä on säädetty erikseen. 7233: desta ja tietojensaantioikeudesta. Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen palve- 7234: Muutoksenhausta tämän lain ja sen nojalla luksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkee- 7235: annetun asetuksen perusteella tehtyyn päätök- seen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe- 7236: seen on soveltuvin osin voimassa, mitä amma- eläkkeestä on voimassa, mitä työntekijän elä- 7237: tillisista oppilaitoksista annetun lain 40 §:ssä kelaissa (395/61) on säädetty. 7238: on säädetty. 7239: 18 § 21 § 7240: Kokeilutoiminta Tarkemmat säännökset 7241: Aikuiskoulutuskeskuksen kokeilutoiminnas- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 7242: sa voidaan poiketa opetusjärjestelyjen osalta töönpanosta annetaan asetuksella. 7243: tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin ase- 7244: tuksella säädetään ja sen nojalla opetusministe- 7245: riö tarvittaessa määrää. 5 luku 7246: Voimaantulosäännökset 7247: 19 § 7248: 22 § 7249: Nimen käyttö 7250: Voimaantulo 7251: Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen nimi- 7252: tystä saadaan käyttää vain tässä laissa tarkoite- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7253: tusta oppilaitoksesta. kuuta 1991. 7254: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 7255: 20 § täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimiin. 7256: Ammatillisten kurssikeskusten muuttumises- 7257: Eläketurva ta aikuiskoulutuskeskuksiksi säädetään erik- 7258: Kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen palve- seen. 7259: 7260: 7261: 2. 7262: Laki 7263: ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi 7264: 7265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7266: 7267: 1§ varten on myönnetty ylläpitämislupa. Lupaa 7268: Lain soveltamisala on kuitenkin haettava viimeistään 31 päivänä 7269: joulukuuta 1991. Jos tämä laiminlyödään, val- 7270: Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa tioneuvosto voi evätä oikeuden aikuiskoulutus- 7271: (31176) tarkoitetut ammatilliset kurssikeskuk- keskuksen ylläpitoon. 7272: set muuttuvat tämän lain tullessa voimaan Ylläpitämislupaa voidaan hakea ja luvan 7273: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne- käsittelemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin 7274: tun lain ( 1 ) mukaisiksi ammatillisiksi ai- ryhtyä jo ennen tämän lain voimaantuloa. 7275: kuiskoulutuskeskuksiksi (aikuiskoulutuskes- 7276: kus) siten kuin tässä laissa säädetään. 3§ 7277: Johtokunta 7278: 2§ 7279: Ylläpitämisluvan hakeminen Edellä 1 §:ssä tarkoitetulle aikuiskoulutus- 7280: keskukselle on valittava uusi johtokunta. Joh- 7281: Edellä 1 §:ssä tarkoitettua aikuiskoulutus- tokunta voidaan asettaa jo ennen lain voi- 7282: keskusta voidaan ylläpitää ennen kuin sitä maantuloa. 7283: 28 1990 vp. - HE n:o 12 7284: 7285: 4§ loppuun saakka tai, jos sopimus on voimassa 7286: Johtosääntö toistaiseksi, siihen ajankohtaan asti, jona sopi- 7287: mus on irtisanottavissa päättymään. 7288: Edellä 1 §:ssä tarkoitetun aikuiskoulutuskes- 7289: kuksen johtosääntö on esitettävä vahvistetta- 7290: vaksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1991. 8§ 7291: Ennen vahvistamista johtokunta päättää väliai- 7292: kaisesti johtosäännöllä määrättävistä asioista. Vuokra-arvojen korvaaminen 7293: Valtio korvaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä- 7294: 5§ pitäjälle ammatillisen kurssikeskuksen omien 7295: Koulutuksen loppuunsaattaminen tilojen hankinnasta aiheutuneista kustannuk- 7296: sista määrän, joka on 60 prosenttia hankinta- 7297: Tämän lain voimaantullessa ammatillisessa arvosta sen jälkeen kun tästä arvosta on vähen- 7298: kurssikeskuksessa käynnissä olevaa koulutusta, netty kertyneet vuotuiset kuoletukset ja pää- 7299: jota valtio rahoittaa, on jatkettava opetussuun- omakorvaukset. Korvaus suoritetaan niistä ti- 7300: nitelman mukaisesti niin, että opiskelijana on loista, joiden toteuttamisohjelma on hyväksyt- 7301: mahdollisuus saada se päätökseen. ty ennen tämän lain voimaantuloa. Se makse- 7302: Valtio suorittaa 1 momentissa tarkoitetusta taan yhtä suurina erinä seitsemän vuoden aika- 7303: vuosina 1991-92 toteutettavasta koulutukses- na tämän lain voimaantulosta. 7304: ta maksun, joka on samansuuruinen kuin val- 7305: tion korvaus olisi ollut työllisyyskoulutuksesta 7306: annetun lain nojalla. Maksusta vähennetään 9§ 7307: aikuiskoulutuskeskuksen saamaa ammatillisis- 7308: ta aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain Kiinteistön ja kaluston luovuttaminen 7309: 12 §:ssä tarkoitettua toiminta-avustusta vastaa- Valtioneuvosto luovuttaa määräämillään eh- 7310: va osa ja tämän lain 7-8 §:ssä tarkoitettuja doilla ammatillisen kurssikeskuksen pysyvässä 7311: korvauksia vastaavat osat. käytössä 31 päivänä joulukuuta 1990 olevan 7312: valtion omistaman kiinteistön, joka on tarpeel- 7313: 6§ linen aikuiskoulutuskeskuksen tehtävän toteut- 7314: Henkilöstön asema tamiseksi, korvauksetta vuoden 1995 loppuun 7315: mennessä aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjäl- 7316: Ammatillisen kurssikeskuksen henkilöstö, le. Aikuiskoulutuskeskus saa käyttää tällaista 7317: jonka palkkauksesta aiheutuvat kustannukset kiinteistöä korvauksetta luovutukseen, kuiten- 7318: valtio on kokonaan tai osin korvannut, jatkaa kin enintään vuoden 1995 loppuun saakka. 7319: tämän lain voimaan tullessa entisin eduin ai- Valtion varoin hankittu kalusto, joka on 7320: kuiskoulutuskeskuksen palveluksessa. ammatillisten kurssikeskusten pysyvässä käy- 7321: tössä, luovutetaan vuoden 1991 loppuun men- 7322: 7§ nessä ammattikasvatushallituksen määräämin 7323: Toimitiloista aiheutuvien vuokrien ehdoin aikuiskoulutuskeskusten ylläpitäjille. 7324: korvaaminen 7325: Valtio korvaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä- 10 § 7326: pitäjälle aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan 7327: kannalta tarpeellisista tiloista aiheutuvat vuok- 7328: Valtionavustus vuokratiloja korvaavien omien 7329: rat vuoden 1995 loppuun saakka samassa laa- 7330: tilojen hankkimiseen 7331: juudessa kuin valtio on osallistunut näihin Valtio maksaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä- 7332: kustannuksiin ennen tämän lain voimaantuloa. pitäjälle, joka vuoden 1995 loppuun mennessä 7333: Vuoden 1995 jälkeen valtio korvaa aikuis- hankkii omistukseensa toimintaansa varten 7334: koulutuskeskuksen toiminnan kannalta tar- vuokrattuja tiloja korvaavia tarpeellisia koulu- 7335: peellisia tiloja koskevista, 31 päivänä joulu- tus- ja toimitiloja, näiden tilojen hankkimiseen 7336: kuuta 1990 voimassa olleista vuokrasopimuk- valtionavustusta. Valtionavustuksena makse- 7337: sista, jotka ammattikasvatushallitus on erilli- taan seitsemän vuoden ajan vuosittain määrä, 7338: senä päätöksellä hyväksynyt, aiheutuvat kus- jonka valtio olisi velvollinen aikuiskoulutus- 7339: tannukset entisessä laajuudessa sopimuskauden keskukselle tämän lain 7 §:n nojalla maksa- 7340: 1990 vp. - HE n:o 12 29 7341: 7342: maan ensimmäiseltä täydeltä kalenterivuodel- 13§ 7343: ta, kuitenkin yhteensä enintään 60 prosenttia Kumottavat säännökset 7344: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne- 7345: tun lain 10 §:ssä tarkoitetuista perustamiskus- Tällä lailla kumotaan työllisyyskoulutukses- 7346: tannuksista. ta 16 päivänä tammikuuta 1976 annettu laki 7347: Tässä pykälässä tarkoitettua valtionavus- (31/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- 7348: tusta ei suoriteta jos aikuiskoulutuskeskukselle neen. Samalla ammatillisia kurssikeskuksia 7349: on myönnetty ammatillisista aikuiskoulutus- varten myönnetyt perustamisluvat raukeavat. 7350: keskuksista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettua 7351: valtionavustusta. työllisyyskoulutusta on jatkettava niin, että 7352: opiskelijana on mahdollisuus saada se päätök- 7353: seen. 7354: 11§ Valtio suorittaa 2 momentissa tarkoitetusta 7355: vuosina 1991-94 ammatillisen oppilaitoksen 7356: Valtionavustuksen palauttaminen toteuttamasta työllisyyskoulutuksesta maksun, 7357: Edellä 8-10 §:ssä tarkoitetun kiinteistön ar- joka on samansuuruinen kuin valtion korvaus 7358: von palauttamisesta on soveltuvin osin voimas- olisi ollut työllisyyskoulutuksesta annetun lain 7359: sa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion- nojalla. 7360: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 24 ja Tällä lailla kumotaan myös ammattikurssi- 7361: 25 §:ssä säädetään. Vastaavasti on soveltuvin keskusten korkotukiluotosta 15 päivänä heinä- 7362: osin voimassa, mitä mainitun lain 23 §:ssä kuuta 1970 annettu laki (501/70). Mainitun 7363: säädetään vakuutus- tai muun vahingonkor- lain nojalla ennen tämän lain voimaantuloa 7364: vauksen suorittamisesta. Muissa kuin edellä ammatillisten kurssikeskusten korkotukiluo- 7365: tarkoitetuissa tapauksissa ei mainittua lakia toiksi hyväksytyistä luotoista valtio maksaa 7366: sovelleta tässä laissa tarkoitettuun valtion ra- edelleen korkotukea mainitun lain säännösten 7367: hoitukseen. mukaisesti, kuitenkin siten, että korkotuen 7368: määrä vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja 7369: menoarviossa. Korkotukiluotan saajalta perit- 7370: 12 § täväksi koroksi tulee korkotuen ja luottolai- 7371: Voimaantulo toksen perimän koron erotus. Mitä viimeksi 7372: mainitun lain 5 §:n 2 momentissa säädetään, ei 7373: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sovelleta tässä momentissa tarkoitettuihin luot- 7374: kuuta 1991. toihin. 7375: 30 1990 vp. - HE n:o 12 7376: 7377: 3. 7378: Laki 7379: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 7380: 7381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuu- 7382: ta 1987 annetun lain (487 /87) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä 7383: heinäkuuta 1989 annetulla lailla (673/89), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 7384: momentiksi, seuraavasti: 7385: 7386: 1§ 7387: Lain soveltamisa/a Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7388: - - - - - - - - - - - - kuuta 1991. 7389: Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 7390: säädetään erikseen. 7391: 7392: 7393: 7394: 7395: 4. 7396: Laki 7397: ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n 7398: muuttamisesta 7399: 7400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta 7401: piirihallinnosta 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (488/87) 2 §:n 2 momentin 1 kohta ja 7402: 3 §:n 3 kohta näin kuuluviksi: 7403: 7404: 2§ 3§ 7405: Ammattikasvatushallinnon alaisia ovat 7406: Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on 7407: 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja 3) ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset; 7408: valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten suun- 7409: nittelua ja toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi 7410: säädetty; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7411: kuuta 1991. 7412: 1990 vp. - HE n:o 12 31 7413: 7414: 5. 7415: Laki 7416: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 7417: 7418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7419: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 7420: (494/83) 10 d §, 4 luvun otsikko sekä 12 §, 7421: sellaisina kuin niistä ovat 10 d § 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (674/89) ja 12 § 7422: osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (624/85), sekä 7423: lisätään lakiin uusi 12 a §, seuraavasti: 7424: 10 d § 12 § 7425: Valtionavustus ammatilliseen kurssitoimintaan Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutusosaston 7426: johtajan palkkaukseen 7427: Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl- 7428: le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin- Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus- 7429: nasta aiheutuvat seuraavat kustannukset koko- koulutusta antavan oppilaitoksen aikuiskoulu- 7430: naisuudessaan: tusosaston johtajan tai vastaavan palkoista 7431: 1) aikuiskoulutusosaston johtajan tai vas- sekä niistä menevistä työnantajan sosiaalitur- 7432: taavan palkat sekä niistä menevät työnantajan vamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista aiheu- 7433: sosiaaliturvamaksut ja eläkevakuutusmaksut; tuviin kustannuksiin myönnetään valtionosuut- 7434: sekä ta ja -avustusta 70 prosenttia. 7435: 2) kurssien aiheuttamat muut tarpeelliset 7436: käyttökustannukset. 12 a § 7437: Täydennyskoulutuksen rahoitus 7438: 4 luku Lääninhallitus voi valtion tulo- ja menoar- 7439: Valtion rahoitus muuhun ammatilliseen vioon otetun määrärahan rajoissa hankkia lää- 7440: koulutukseen ninsä koulutustarpeisiin täydennyskoulutusta 7441: ammatillisilta oppilaitoksilta. 7442: 7443: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 7444: kuuta 1991. 7445: 7446: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 7447: 7448: 7449: Tasavallan Presidentti 7450: MAUNO KOIVISTO 7451: 7452: 7453: 7454: 7455: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen 7456: 32 1990 vp. - HE n:o 12 7457: 7458: Liite 7459: 7460: 7461: 7462: 4. 7463: Laki 7464: ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n 7465: muuttamisesta 7466: 7467: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta 7468: piirihallinnosta 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (488/87) 2 §:n 2 momentin 1 kohta ja 7469: 3 §:n 3 kohta näin kuuluviksi: 7470: 7471: Voimassa oleva laki Ehdotus 7472: 7473: 2§ 7474: 7475: Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on 7476: 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja 7477: valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten sekä valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten suun- 7478: ammatillisten kurssikeskusten suunnittelua ja nittelua ja toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi 7479: toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi säädetty; säädetty; 7480: 7481: 7482: 3§ 7483: Ammattikasvatushallinnon alaisia ovat 7484: 7485: 3) ammatilliset kurssikeskukset; 3) ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset; 7486: 7487: 7488: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7489: kuuta 1991. 7490: 7491: 7492: 5. 7493: Laki 7494: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 7495: 7496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7497: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 7498: (494/83) 10 d §, 4 luvun otsikko sekä 12 §, sellaisina kuin niistä ovat 10 d § 14 päivänä 7499: heinäkuuta 1989 annetussa laissa (674/89) ja 12 § osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 7500: 1985 annetulla lailla (624/85), sekä 7501: lisätään lakiin uusi 12 a §, seuraavasti: 7502: 7503: Voimassa oleva laki Ehdotus 7504: 10 d § 7505: Valtionavustus ammatilliseen 7506: kurssitoimintaan 7507: Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl- Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl- 7508: le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin- le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin- 7509: 1990 vp. - HE n:o 12 33 7510: 7511: Voimassa oleva laki Ehdotus 7512: nasta aiheutuvat 12 §:n 1 momentissa tarkoite- nasta aiheutuvat seuraavat kustannukset koko- 7513: tut kustannukset valtinavustuksena kokonai- naisuudessaan: 7514: suudessaan. 1) aikuiskoulutusosaston johtajan tai vas- 7515: taavan palkat sekä niistä menevät työnantajan 7516: sosiaaliturvamaksut ja eläkevakuutusmaksut; 7517: sekä 7518: 2) kurssien aiheuttamat muut tarpeelliset 7519: käyttökustannukset. 7520: 7521: 4 luku 4 luku 7522: Valtionosuudet ja -avustukset muuhun Valtion rahoitus muuhun ammatilliseen 7523: ammatilliseen koulutukseen koulutukseen 7524: 7525: 12 § 12 § 7526: Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen kurssi- Valtionosuus ja -avustus aikuis- 7527: toimintaan koulutusosaston johtajan palk- 7528: kaukseen 7529: Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus- Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus- 7530: koulutusta antavan oppilaitoksen järjestämään koulutusta antavan oppilaitoksen aikuiskoulu- 7531: kurssitoimintaan suoritetaan valtionosuutta ja tusosaston johtajan tai vastaavan palkoista 7532: -avustusta seuraavasti: sekä niistä menevistä työnantajan sosiaalitur- 7533: 1) kurssiosaston johtajan tai vastaavan pal- vamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista aiheu- 7534: koista sekä niistä menevistä sosiaaliturvamak- tuviin kustannuksiin myönnetään valtionosuut- 7535: suista ja eläkevakuutusmaksuista aiheutuviin ta ja -avustusta 70 prosenttia. 7536: kustannuksiin myönnetään valtionosuutta ja 7537: -avustusta 70 prosenttia; sekä 7538: 2) kurssien aiheuttamiin käyttökustannuksiin 7539: voidaan myöntää valtionavustusta valtion tulo- 7540: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa. 7541: Valtionavustukseen oikeuttaviksi kurssien 7542: kustannuksiksi luetaan kurssien järjestämisestä 7543: oppilaitokselle aiheutuvat kustannukset, joiden 7544: kurssipäivää tai -tuntia kohden lasketun mää- 7545: rän ammattikasvatushallitus vahvistaa etukä- 7546: teen erityyppisiä kursseja varten tarpeellisiksi 7547: katsomiensa todennäköisien keskimääräisten 7548: kustannusten perusteella. 7549: Mitä I momentin 2 kohdassa ja 2 momentis- 7550: sa on säädetty valtionavustuksesta kurssien 7551: aiheuttamiin käyttökustannuksiin, sovelletaan 7552: myös ammatillisten erikoisoppilaitosten toi- 7553: meenpanemien erillisten jatko-, ja täydennys- 7554: kurssien aiheuttamiin käyttökustannuksiin. 7555: Valtionavustus voidaan myöntää kuitenkin 7556: enintään saman suuruisena kuin oppilaitos voi 7557: saada valtionavustusta II §:n mukaan. 7558: 7559: 7560: 7561: 5 391717E 7562: 34 1990 vp. - HE n:o 12 7563: 7564: Voimassa oleva laki Ehdotus 7565: 12 a § 7566: Täydennyskoulutuksen rahoitus 7567: Lääninhallitus voi valtion tulo- ja menoar- 7568: vioon otetun määrärahan rajoissa hankkia lää- 7569: ninsä koulutustarpeisiin täydennyskoulutusta 7570: ammatillisilta oppilaitoksilta. 7571: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7572: kuuta 1991. 7573: 1990 vp. - HE n:o 13 7574: 7575: 7576: 7577: 7578: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta 7579: annetun lain muuttamisesta 7580: 7581: 7582: 7583: 7584: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7585: 7586: Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa las- mukaan järjestää päiväkotihoitona, perhepäi- 7587: ten päivähoidosta annettua lakia muuttamalla vähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivä- 7588: eri päivähoitotoimintojen nykyistä joustavam- hoitotoimintana. Esityksessä ehdotetaan päivä- 7589: pi järjestäminen sekä vaihtoehtoisten päivähoi- hoidossa olevien lasten tarvitsemat kuljetus- 7590: tomuotojen toteuttaminen kunnissa. Tavoittee- palvelut säädettäväksi eräänä päivähoidon pal- 7591: na on muun muassa mahdollistaa ryhmäperhe- veluna. 7592: päivähoidon järjestäminen uutena perhepäivä- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 7593: hoitomuotona. Päivähoitoa voidaan esityksen päivänä heinäkuuta 1990. 7594: 7595: 7596: 7597: 7598: PERUSTELUT 7599: 7600: 1. Nykyinen tilanne den lasten ryhmän suuruus saa olla enintään 25 7601: lasta. 7602: Voimassa olevan lasten päivähoidosta anne- Lain 5 §:n mukaan perhepäivähoidossa voi- 7603: tun lain (36173) 1 §:n mukaan lasten päivähoi- daan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää 7604: toa voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäi- lasta perhepäivähoitajan alle seitsemänvuotiaat 7605: vähoitona perhepäiväkodissa sekä leikkitoi- lapset mukaanluettuina. Perhepäivähoidossa 7606: mintana. Päiväkodilla tarkoitetaan lasten päi- voidaan kuitenkin viidentenä lapsena hoitaa 7607: vähoitoa varten perustettua laitosta. Perhepäi- sellaista oppivelvollisuusikäistä lasta, joka en- 7608: vähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai nen koulunkäynnin aloittamista on ollut hoi- 7609: muissa perheenomaisissa olosuhteissa. Paik- dettavana samassa perhepäiväkodissa. Erityi- 7610: kaa, jossa perhepäivähoitoa annetaan, kutsu- sestä syystä tai olosuhteiden muutoin niin vaa- 7611: taan perhepäiväkodiksi. Leikkitoimintaa voi- tiessa voidaan myös muuta koulunkäynnin 7612: daan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa aloittanutta lasta hoitaa viidentenä lapsena 7613: paikassa. perhepäiväkodissa. Hoidettavien enimmais- 7614: Päiväkodissa hoidettavien lasten ryhmäkoos- määrästä voidaan myös poiketa, kun perhepäi- 7615: ta on säädetty lasten päivähoidosta annetun vähoitoa annetaan saman perheen lapsille hei- 7616: asetuksen 6 §:ssä. Päiväkodin lapsiryhmät on dän omassa kodissaan. 7617: eritelty lasten iän sekä hoidollisten ja kasvatuk- 7618: sellisten näkökohtien perusteella. Yhdessä ryh- Hoito- ja kasvatustehtävissä toimivasta hen- 7619: mässä hoidettavia lapsia saa olla, milloin lapset kilöstöstä päiväkodissa on säädetty lasten päi- 7620: ovat 3-6-vuotiaita, enintään 20 ja milloin vähoidosta annetun asetuksen 7 §:ssä. Päivä- 7621: lapset ovat alle 3-vuotiaita, ryhmässä saa olla kodin jokaisessa lapsiryhmässä tulee hoito- ja 7622: kasvatustehtävässä olla vähintään yksi henkilö, 7623: enintään 12 lasta. 7624: jolla on lastentarhanopettajan tai sosiaalikas- 7625: Osapäivähoidossa olevien yli kolmivuotiai- vattajan tutkinto, sekä kaksi muuta henkilöä, 7626: 391426N 7627: 2 1990 vp. - HE n:o 13 7628: 7629: joilla on tähän tehtävään säädetty ammatilli- dostamisen joustavuutta lisäämällä. Lasten 7630: nen kelpoisuus. päivähoidosta annetussa asetuksessa on tarkoi- 7631: Laissa ja asetuksessa ei ole säädetty ryhmä- tus säätää lapsiryhmien muodostamisesta siten, 7632: perhepäivähoidosta eikä päivähoidon järjestä- että siinä mahdollistetaan nykyistä pienempien 7633: misestä useammalle perheelle heidän omissa lapsiryhmien muodostaminen. 7634: kodeissaan, eli niin kutsutusta kolmiperhehoi- 7635: dosta. Laissa ei liioin ole säännöksiä avoimesta Perhepäivähoitoa voidaan järjestää lapsen 7636: päiväkodista. Laki ei ole antanut kunnille riit- tai hoitajan yksityiskodissa tai muussa kunnan 7637: tävästi mahdollisuuksia kehittää joustavasti tai yksityisen ylläpitämässä kodinomaisessa 7638: kunkin kunnan tarpeet huomioon ottavia päi- hoitopaikassa. Perhepäivähoitoa antavaa hoi- 7639: vähoitomuotoja. Kunnissa on aloitettu kokei- toyksikköä kutsuttaisiin perhepäiväkodiksi. 7640: lutoimintana järjestää ryhmäperhepäivähoitoa, 7641: jossa kaksi tai useampi perhepäivähoitaja hoi- Kunnat voivat muuna päivähoitotoimintana 7642: taa yhdessä useampaa lapsiryhmää. toteuttaa niiden tarpeet ja erityisolosuhteet 7643: huomioon ottaen vaihtoehtoisia päivähoito- 7644: muotoja. Lähtökohtana voi olla toimintojen 7645: 2. Ehdotetut muutokset kehittäminen nykyisiä muotoja yhdistämällä ja 7646: uusia päivähoitomuotoja luomalla. 7647: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten 7648: Lain 1 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi myös 7649: päivähoidosta annettua lakia siten, että luotai- 7650: kuljetuspalveluista eräänä päivähoitoon liitty- 7651: siin nykyistä paremmat edellytykset eri päivä- 7652: vänä palveluna. Kunta voi tarvittaessa järjes- 7653: hoitomuotojen kehittämiselle ja toteuttamisel- 7654: tää päivähoidossa oleville lapsille näiden tarvit- 7655: le. semat kuljetukset. Kuljetuspalveluista on mai- 7656: Tavoitteena on myös edistää erilaisten pie- 7657: nempien päivähoitoyksikköjen muodostamista ninta valtakunnallisen sosiaali- ja terveyden- 7658: huollon suunnitelman ohjeissa, josta se poistet- 7659: huomioon ottaen kuntien päivähoidon kehittä- 7660: taisiin. 7661: mistarpeet sekä kuntien tarpeet erityisesti päi- 7662: vähoidon alueellisessa kehittämisessä. Perhepäiväkodissa hoidettavien lasten mää- 7663: Esityksen tarkoituksena on muun muassa rästä on tarkoitus tarkemmin säätää lasten 7664: mahdollistaa ryhmäperhepäivähoidon toteutta- päivähoidosta annetussa asetuksessa. 7665: minen. Asetuksella on tarkoitus tarkemmin 7666: säätää ryhmäperhepäivähoidosta eräänä perhe- Lain 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, 7667: päivähoidon muotona. Lasten päivähoidosta että siinä säädettäisiin valtuutuksesta asetuksel- 7668: annetun lain 1 ja 5 § eivät ole mahdollistaneet la tarkemmin säätää päiväkodissa ja perhepäi- 7669: ryhmäperhepäivähoidon toteuttamista muutoin väkodissa hoidettavien lasten määrästä heidän 7670: kuin kuntien kokeilutoimintana. ikänsä ja erityisen hoidon sekä kasvatuksen 7671: Päiväkotihoidossa on tarkoitus säilyttää ny- tarpeensa perusteella. Asetuksella säädettäisiin 7672: kyinen tilanne säädetyn ammatillisen kelpoi- myös päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoito- 7673: suuden omaavan hoito- ja kasvatustehtävissä ja kasvatustehtävässä toimivasta henkilöstöstä. 7674: toimivan henkilöstön rakenteessa. Perhepäivä- Asetuksessa on jo nykyisin säädetty päiväko- 7675: hoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa antavien hoi- din hoito- ja kasvatustehtävissä toimivasta 7676: tajien kelpoisuudesta tullaan säätämään ase- henkilöstöstä. 7677: tuksessa yhdenmukaisesti päiväkotihoidon 7678: kanssa. Voimassa olevassa lain 6 §:ssä on säädetty 7679: Lain 1 §:ssä ehdotetaan edelleen säädettä- perhepäiväkodin tiloilta vaadittavista tervey- 7680: väksi laissa tarkoitetuista päivähoitomuodois- dellisistä ja muista olosuhteista sekä perhepäi- 7681: ta. Näitä olisivat päiväkotihoito, perhepäivä- vähoitajan kelpoisuusedellytyksistä hoito- ja 7682: hoito, leikkitoiminta ja muu päivähoitotoimin- kasvatustehtävään. Pykälää ehdotetaan muu- 7683: ta. tettavaksi siten, että siinä säädetään päivähoi- 7684: Esityksen mukaan päiväkotihoitoa järjeste- topaikalta edellytetyistä vaatimuksista. Päivä- 7685: tään tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, jota hoitopaikan tulee olla terveydellisiltä ja muilta 7686: laissa kutsuttaisiin päiväkodiksi. Esityksen tar- ominaisuuksiltaan lapsen hoidolle ja kasvatuk- 7687: koituksena ei ole muuttaa nykyistä päiväkoti- selle sopivat. Perhepäivähoitajan kelpoisuus- 7688: toimintaa muilta osin kuin lapsiryhmän muo- edellytyksistä on tarkoitus säätää asetuksella. 7689: 1990 vp. - HE n:o 13 3 7690: 7691: 3. Asian valmistelu 4. Taloudelliset ja organisatori- 7692: set vaikutukset 7693: Esitys perustuu sosiaali- ja terveysministe- 7694: riön asettaman päivähoidon kehittämistä sel- Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vai- 7695: vittäneen työryhmän mietintöön. Työryhmässä kutuksia, eikä se vaikuta kuntien päivähoidon 7696: on ollut edustettuina sosiaali- ja terveysminis- hoito- ja kasvatustehtävissä toimivan henkilös- 7697: teriön lisäksi valtiovarainministeriö, sosiaali- tön määrään. 7698: hallitus ja kuntien keskusjärjestöt sekä päivä- 7699: hoitohenkilöstöä edustavat työmarkkinajärjes- 7700: töt. Esitystä on valmisteltu myös muutoin yh- 5. Voimaantulo 7701: teistyössä sosiaalihallituksen kanssa. 7702: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 7703: nä heinäkuuta 1990. 7704: 7705: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 7706: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 7707: 4 1990 vp. - HE n:o 13 7708: 7709: 7710: Laki 7711: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta 7712: 7713: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 7714: 1973 annetun lain (36173) 1, 5 ja 6 §, 7715: sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 5 §osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla 7716: (1119/85) sekä 6 § mainitussa laissa, näin kuuluviksi: 7717: 7718: 1§ 5§ 7719: Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais- Päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoidetta- 7720: sa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoito- vien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatus- 7721: na, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai tehtävään osallistuvasta henkilöstöstä sääde- 7722: muuna päivähoitotoimintana. tään tarkemmin asetuksella. 7723: Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tar- 7724: koitusta varten varatussa tilassa, jota kutsu- 7725: taan päiväkodiksi. 6§ 7726: Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityis- Päivähoitopaikan tulee terveydellisiltä ja 7727: kodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopai- muilta olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja 7728: kassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. kasvatukselle sopiva. 7729: Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimin- 7730: taa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten 7731: varatussa paikassa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 7732: Päivähoidossa olevalle lapselle voidaan jär- kuuta 1990. 7733: jestää myös tarpeelliset kuljetukset. 7734: 7735: 7736: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 7737: 7738: 7739: Tasavallan Presidentti 7740: MAUNO KOIVISTO 7741: 7742: 7743: 7744: 7745: Ministeri Tarja Halonen 7746: 1990 vp. - HE. n:o 13 5 7747: 7748: Liite 7749: 7750: 7751: 7752: 7753: Laki 7754: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta 7755: 7756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 7757: 1973 annetun lain (36173) 1, 5 ja 6 §, 7758: sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 5 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla 7759: (1119/85) sekä 6 § mainitussa laissa, näin kuuluviksi: 7760: 7761: Voimassa oleva laki Ehdotus 7762: 7763: 1§ 1§ 7764: Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais- Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais- 7765: sa: sa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoito- 7766: 1) lapsen hoitoa tätä tarkoitusta varten pe- na, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai 7767: rustetussa laitoksessa, josta jäljempänä käyte- muuna päivähoitotoimintana. 7768: tään nimitystä päiväkoti; Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tar- 7769: 2) lapsen hoitoa yksityiskodissa tai muissa koitusta varten varatussa tilassa, jota kutsu- 7770: perheenomaisissa olosuhteissa, josta hoidosta taan päiväkodiksi. 7771: jäljempänä käytetään nimitystä perhepäivähoi- Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityis- 7772: to ja hoitokodista nimitystä perhepäiväkoti; kodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopai- 7773: sekä kassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. 7774: 3) leikkitoimintaa tätä tarkoitusta varten Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimin- 7775: varatussa paikassa. taa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten 7776: varatussa paikassa. 7777: Päivähoidossa olevalle lapselle voidaan jär- 7778: jestää myös tarpeelliset kuljetukset. 7779: 5§ 5§ 7780: Jos perhepäiväkodissa hoidetaan samanai- Päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoidetta- 7781: kaisesti yhdessä useampaa kuin neljää lasta, vien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatus- 7782: perhepäiväkodista on voimassa, mitä tässä lais- tehtävään osallistuvasta henkilöstöstä sääde- 7783: sa säädetään päiväkodista. tään tarkemmin asetuksella. 7784: Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi lapseksi 7785: katsotaan myös perhepäivähoitajan lapsi, joka 7786: ei ole täyttänyt seitsemää vuotta. 7787: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 7788: ty, voidaan perhepäiväkodissa hoitaa viidente- 7789: nä lapsena sellaista oppivelvollisuusikäistä las- 7790: ta, joka ennen koulunkäynnin aloittamista on 7791: ollut hoidettavana samassa perhepäiväkodissa. 7792: Erityisestä syystä tai olosuhteiden niin vaaties- 7793: sa voidaan viidentenä lapsena hoitaa muutakin 7794: koulunkäynnin aloittanutta lasta. 7795: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- 7796: kaan sovelleta perhepäiväkotiin kunnan järjes- 7797: täessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille 7798: heidän omassa kodissaan. 7799: 6 1990 vp. - HE n:o 13 7800: 7801: Voimassa oleva laki Ehdotus 7802: 7803: 6§ 6§ 7804: Perhepäiväkodin tulee terveydellisiltä ja Päivähoitopaikan tulee terveydellisiltä ja 7805: muiltakin olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja muilta olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja 7806: kasvatukselle sopiva ja perhepäivähoitajan ky- kasvatukselle sopiva. 7807: kenevä huolehtimaan lapsesta. Perhepäivähoi- 7808: tajalla tulee lisäksi olla riittävä koulutus tai 7809: kokemus lasten hoito- ja kasvatustehtävän hoi- 7810: tamiseen. 7811: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 7812: kuuta 1990. 7813: 1990 vp. - HE n:o 14 7814: 7815: 7816: 7817: 7818: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatinvalinnan- 7819: ohjauksesta annetun lain muuttamisesta 7820: 7821: 7822: 7823: 7824: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7825: 7826: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi am- siin ja ohjaustoimenpiteisiin. Kaikkien amma- 7827: matinvalinnanohjauksesta annettua lakia niin, tinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpi- 7828: että laissa todettaisiin ammatinvalinnanohjaus- teiden korvausten perusteista päättäisi valtio- 7829: viranomaisen mahdollisuus tarvittaessa osoit- neuvosto lakiin lisättäväksi ehdotetun valtuu- 7830: taa ohjattava terveydellisiin ja muihin tutki- tussäännöksen nojalla. 7831: muksiin ja selvityksiin ja laajennettaisiin mah- 7832: dollisuus käyttää valtionavun piirissä olevia Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 7833: erityisohjauslaitoksia myös muiden kuin vajaa- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 7834: työkykyisien kohdalla suoritettaviin tutkimuk- väksytty ja vahvistettu. 7835: 7836: 7837: 7838: 7839: PERUSTELUT 7840: 7841: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut avun piirissä olevia laitoksia ovat lnvalidisää- 7842: muutokset tiö, Kuntoutussäätiön Malminkartanon kun- 7843: toutuskeskus ja Reumasäätiön sairaala. 7844: Ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain Lain 1 §:n 5 momentin mukaan ammatinva- 7845: (43/60) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellyte- linnanohjaus on ohjattaville maksutonta ja 7846: tään, että ammatinvalinnanohjausta hoitava 2 §:n 3 momentin mukaan vajaatyökykyiselle 7847: viranomainen auttaa ohjattavaa selvittämään korvataan tutkimukseen ja ohjaukseen osallis- 7848: soveltuvuutensa ja muut henkilökohtaiset edel- tumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruo- 7849: lytyksensä eri työaloilla. Tässä tarkoituksessa kailukustannukset. 7850: tarvitaan muun muassa tietoja asiakkaiden ter- Lain 11 §:n 2 momentin (395/89) mukaan 7851: veydentilasta, mahdollisista rakenteellisista ohjattavalle tämän lain nojalla maksettavien 7852: heikkouksista, pitkäaikaissairauksista ja vam- korvausten perusteet määrää valtioneuvosto. 7853: moista sekä näiden aiheuttamista toiminnalli- Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että ai- 7854: sista rajoituksista. Mikäli asiakkaasta ei ole noastaan vajaatyökykyisiä voidaan osoittaa 7855: käytettävissä lääketieteellisiä tutkimustietoja, edellä mainittuihin laitoksiin, ehdotetaan, että 7856: ne joudutaan hankkimaan. Usein tarvitaan osoitusmahdollisuus koskisi kaikkia ammatin- 7857: lisäksi täydentäviä työ- ja koulutuskokeiluja. valinnanohjauksen asiakkaita. Ehdotettu muu- 7858: Lain 2 §:n 2 momentin nojalla ammatinva- tos on tarpeen muun muassa niitä poikkeuksel- 7859: linnanohjausta hoitavalla viranomaisella on oi- lisia tilanteita varten, jolloin asiakkaalla ei ole 7860: keus tarvittaessa osoittaa invalidi tai muu va- todennettua vajaatyökykyisyyttä, mutta laitok- 7861: jaatyökykyinen ohjattava työvoima-asioita sen asiantuntemusta tarvitaan asiakkaan il- 7862: hoitavan ministeriön määräämän laitoksen tut- moittamien rajoitusten vuoksi. Nykyisen lain 7863: kittavaksi ja ohjattavaksi. Tällaisia valtion- 2 §:n 2 momentista, mitä vastaava lainkohta 7864: 7865: 391609M 7866: 2 1990 vp. - HE n:o 14 7867: 7868: esityksen mukaan tulisi 3 momentiksi, ehdote- viranomaisella on mahdollisuus tarvittaessa 7869: taan tämän johdosta poistettavaksi siinä oleva osoittaa ohjattava terveydellisiin ja muihin tut- 7870: soveltamisrajoitus invalideihin tai muihin va- kimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi ehdotetaan 7871: jaatyökykyisiin. että kustannusten korvaamista koskeva 2 §:n 3 7872: Ammatinvalinnanohjauksesta annettu laki momentti, joka 2 momentin lisäämisen vuoksi 7873: tuntee ainoastaan vajaatyökykyisille maksetta- siirtyisi 4 momentiksi, laajennetaan koskemaan 7874: vat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset, kaikkien ohjattavien sekä 2 että 3 momentissa 7875: jotka aiheutuvat tutkimukseen ja ohjaukseen tarkoitettuun toimintaan osallistumisesta ai- 7876: osallistumisesta. Ammatinvalinnanohjauksesta heutuvia kustannuksia. Säännökseen tehtäisiin 7877: annetun asetuksen (632/64) 14 §:ssä todetaan myös lisäys, että kulut korvattaisiin valtioneu- 7878: kuitenkin, että ammatinvalinnanohjausviran- voston määräämien perusteiden mukaan. Vas- 7879: omaiset voivat hankkia ohjattavista erilaisia taavasti lain nykyinen valtuutussäännös, 11 §:n 7880: lausuntoja ja ohjaustyössä tarvittavia selvityk- 2 momentti esitetään kumottavaksi riittämättö- 7881: siä valtion tulo- ja menoarviossa olevien mää- mänä ja edellä ehdotetun muutoksen johdosta 7882: rärahojen puitteissa. Tämän säännöksen nojal- tarpeettomana. 7883: la kunkin vuoden tulo- ja menoarvion rajoissa 7884: on tehty erilaisia tutkimuksia, ohjauksia ja 7885: selvityksiä ja niistä aiheutuvia kustannuksia on 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 7886: korvattu myös muilta kuin laista ilmeneviltä tukset 7887: osin kaikkien ammatinvalinnanohjauksen 7888: asiakkaiden osalta. Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vai- 7889: Koska samankaltaisia tutkimus-, ohjaus- ja kutuksia. 7890: selvitystoimenpiteitä koskevat säännökset ovat 7891: osittain laissa ja osittain asetuksessa ei tilannet- 7892: ta voida pitää säädösteknisesti tyydyttävänä. 7893: 3. Voimaantulo 7894: Tilanne on myös normihierarkisesti epätyydyt- 7895: tävä kustannusten korvausten perustuessa toi- 7896: saalta lakiin ja toisaalta varsin väljällä tavalla Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 7897: asetukseen ja vuosittaisiin tulo- ja menoarvioi- lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt- 7898: hin. Näiden seikkojen vuoksi ehdotetaan tilan- ty ja vahvistettu. 7899: netta selkiytettäväksi ottamalla lain 2 §:n uu- 7900: deksi 2 momentiksi yleissäännös, jossa tode- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 7901: taan, että ammatinvalinnanohjausta hoitavalla kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 7902: 1990 vp. - HE n:o 14 3 7903: 7904: Laki 7905: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain muuttamisesta 7906: 7907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7908: kumotaan ammatinvalinnanohjauksesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain (43/60) 7909: 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (395/89), 7910: sekä 7911: muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 13 päivänä heinäkuuta 1964 7912: annetussa laissa (403/64), sekä 7913: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 7914: seuraavasti: 7915: 7916: 2§ olevasta toiminnasta aiheutuvien menojen kor- 7917: vauksena valtionapua valtioneuvoston erikseen 7918: Edellä 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitet- vahvistamien perusteiden mukaan. 7919: tujen tehtävien suorittamista varten ammatin- Ohjattavan osallistuessa 2 momentissa tar- 7920: valinnanohjausta hoitavalla viranomaisella on koitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin tai 3 7921: mahdollisuus tarvittaessa osoittaa ohjattava momentissa tarkoitettuun tutkimukseen ja oh- 7922: terveydellisiin ja muihin tutkimuksiin ja selvi- jaukseen korvataan tästä aiheutuvat kustan- 7923: tyksiin. nukset valtion varoista valtioneuvoston mää- 7924: Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran- räämien perusteiden mukaisesti. 7925: omaisella on mahdollisuus tarvittaessa osoittaa 7926: ohjattava työministeriön määräämän laitoksen 7927: tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä tarkoitetul- Tämä laki tulee voimaan päivänä 7928: le laitokselle voidaan myöntää kysymyksessä kuuta 1990. 7929: 7930: 7931: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990 7932: 7933: 7934: Tasavallan Presidentti 7935: MAUNO KOIVISTO 7936: 7937: 7938: 7939: 7940: Työministeri Matti Puhakka 7941: 4 1990 vp. - HE n:o 14 7942: 7943: Liite 7944: 7945: Laki 7946: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain muuttamisesta 7947: 7948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7949: kumotaan ammatinvalinnanohjauksesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain (43/60) 7950: 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (395/89), 7951: sekä 7952: muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 13 päivänä heinäkuuta 1964 7953: annetussa laissa (403/64), sekä 7954: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 7955: seuraavasti: 7956: 7957: Voimassa oleva laki Ehdotus 7958: 7959: 2§ 7960: 7961: Edellä 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitet- 7962: tujen tehtävien suorittamista varten ammatin- 7963: valinnanohjausta hoitavalla viranomaisella on 7964: mahdollisuus tarvittaessa osoittaa ohjattava 7965: terveydellisiin ja muihin tutkimuksiin ja selvi- 7966: tyksiin. 7967: Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran- Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran- 7968: omaisella on oikeus tarvittaessa osoittaa inva- omaisella on mahdollisuus tarvittaessa osoittaa 7969: liidi tai muu vajaatyökykyinen ohjattava työ- ohjattava työministeriön määräämän laitoksen 7970: voima-asioita hoitavan ministeriön määräämän tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä tarkoitetul- 7971: laitoksen tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä le laitokselle voidaan myöntää kysymyksessä 7972: tarkoitetulle laitokselle voidaan myöntää kysy- olevasta toiminnasta aiheutuvien menojen kor- 7973: myksessä olevasta toiminnasta aiheutuvien me- vauksena valtionapua valtioneuvoston erikseen 7974: nojen korvauksena valtionapua valtioneuvos- vahvistamien perusteiden ~ukaan. 7975: ton erikseen vahvistamien perusteiden mukaan. 7976: Invaliidin tai muun vajaatyökykyisen osallis- Ohjattavan osallistuessa 2 momentissa tar- 7977: tuessa edellisessä momentissa tarkoitettuun tut- koitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin tai 3 7978: kimukseen ja ohjaukseen, korvataan hänelle momentissa tarkoitettuun tutkimukseen ja oh- 7979: tästä aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailu- jaukseen korvataan tästä aiheutuvat kustan- 7980: kustannukset valtion varoista. nukset valtion varoista valtioneuvoston mää- 7981: räämien perusteiden mukaisesti. 7982: 7983: 11 § 7984: 7985: Ohjattavalle tämän lain nojalla maksettavien (2 mom. kumotaan) 7986: korvausten perusteet määrää valtioneuvosto. 7987: 7988: Tämä laki tulee voimaan päivänä 7989: kuuta 1990. 7990: 1990 vp. - HE n:o 15 7991: 7992: 7993: 7994: 7995: Hallituksen esitys Eduskunnalle riita-asiain oikeudenkäynti- 7996: menettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädän- 7997: nöksi 7998: 7999: 8000: 8001: 8002: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8003: 8004: Esityksessä ehdotetaan yleisen alioikeuden mitkä ovat riitakysymykset. Tämä vaikeuttaa 8005: riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koske- asian käsittelyä kaikissa asioissa. Laajoissa ja 8006: vien säännösten muuttamista. Esitys liittyy vaikeissa asioissa se lisäksi johtaa useisiin lyk- 8007: kiinteästi alioikeuksien yhtenäistämiseen, jota käyksiin ja siten oikeudenkäynnin pitkittymi- 8008: koskevat lait eduskunta on hyväksynyt vuonna seen. 8009: 1987. Yhdessä mainittujen lakien ja jäljempä- Valmistelu voi olla kirjallista tai suullista. 8010: nä mainittavien samanaikaisesti erikseen annet- Asia voitaisiin ehdotettavassa laissa määritel- 8011: tavien esitysten kanssa tämä esitys muodostaa lyin edellytyksin ratkaista jo valmistelussa. Esi- 8012: osan alioikeusuudistusta. merkiksi suurin osa sellaisista asioista, joissa 8013: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- nykyisin annetaan yksipuolinen tuomio sen 8014: distamisella pyritään parantamaan tuomiois- vuoksi, että asianosainen ei ole saapunut istun- 8015: tuinten mahdollisuuksia käsitellä riita-asiat ny- toon, voitaisiin ratkaista suoraan asiakirjojen 8016: kyistä perusteellisemmin ja antaa asiassa hyvin perusteella kirjallisessa valmistelussa. 8017: perusteltu tuomio. Sen vuoksi ehdotetaan, että Jos asiaa ei ole ratkaistu valmistelussa, se 8018: menettely ja käräjäoikeuden kokoonpano mää- siirrettäisiin pääkäsittelyssä käsiteltäväksi ja 8019: räytyisivät käsiteltävänä olevan asian laadun ratkaistavaksi. Pääkäsittely voitaisiin pitää vä- 8020: perusteella. Näin alioikeudet pystyvät nykyistä littömästi valmistelun yhteydessä tai erillisessä 8021: tehokkaammin suuntaamaan voimavaransa istunnossa. Valmistelun yhteydessä pidettävän 8022: laajojen ja oikeudellisesti vaikeiden asioiden pääkäsittelyn toimittaisi se käräjäoikeuden 8023: käsittelemiseen. Mahdollisuus käsitellä riidat- lainoppinut jäsen, joka on toimittanut valmis- 8024: tomat asiat nykyistä yksinkertaisemmin ja hal- telun. Erillisen pääkäsittelyn istunto toimitet- 8025: vemmin ja riitaiset asiat perusteellisemmin pa- taisiin käräjäoikeuden täysilukuisessa kokoon- 8026: rantaa myös asianosaisten asemaa oikeuden- panossa, johon perheoikeudellisissa asioissa 8027: käynnissä. sekä huoneenvuokralain perusteella ratkaista- 8028: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen vissa asioissa kuuluisi lakimiespuheenjohtaja ja 8029: koskee tässä vaiheessa riita-asioita. Uudistuk- kolme lautamiestä ja muissa asioissa käräjäoi- 8030: sia rikosasioissa noudatettavaan menettelyyn keuden kolme lainoppinutta jäsentä. 8031: aiotaan ehdottaa vasta sitten, kun vuoden 1989 Pääkäsittely tulisi yleensä toimittaa niin, että 8032: alusta voimaan tulleesta uudesta esitutkinta- asia olisi ratkaistavissa yhden istunnon jälkeen. 8033: laista on saatu riittävät kokemukset. Tämä olisi mahdollista asiassa toimitetun val- 8034: Esityksessä ehdotetaan, että riita-asian käsit- mistelun johdosta. Pääkäsittelyssä otettaisiin 8035: tely jaetaan valmisteluun ja pääkäsittelyyn. vastaan kaikki todisteet ja käsittely olisi suulli- 8036: Valmistelun toimittaisi käräjäoikeuden lainop- nen. Tuomioistuimen jäsenet eivät pääkäsitte- 8037: pinut jäsen yksin. Valmistelun puutetta on lyn kuluessa saisi vaihtua. Yhtäjaksoisesti il- 8038: pidetty yhtenä keskeisenä syynä nykyisen oi- man lykkäyksiä toimitettu suullinen pääkäsitte- 8039: keudenkäyntimenettelyn epäkohtiin. Kun asian ly luo nykyistä selvästi paremmat edellytykset 8040: käsittely tuomioistuimen istunnossa aloitetaan, vaikean tai riitaisen asian ratkaisemiselle. 8041: ei yleensä vielä ole tiedossa, kuinka oikeuden- Ulosotonhaltijan lainhakua, virka-apua ja 8042: käyntiin vastaajaksi haastettu suhtautuu haas- häätöä koskevat summaariset menettelyt ehdo- 8043: tehakemuksesta ilmeneviin vaatimuksiin ja tetaan siirrettäviksi tuomioistuimelle. Ehdotus 8044: 3002501 8045: 2 1990 vp. - HE n:o 15 8046: 8047: on välttämätön sen vuoksi, että ulosotonhalti- - oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden mui- 8048: jat on tarkoitus ulosottolain kokonaisuudistuk- den lakien tiedoksiantaa koskevien säännösten 8049: sen yhteydessä lakkauttaa, eikä edellä mainit- uudistamisesta riita-asioissa sekä 8050: tuja tehtäviä tuomitsemistoimintaan rinnastet- - pöytäkirjaa ja tuomiota koskevien sään- 8051: tavina voida siirtää muille viranomaisille. Tuo- nösten uudistamisesta riita-asioissa. 8052: mioistuimen ja asianosaisten kannalta on tär- Esitykset on laadittu erillisiksi laajan uudis- 8053: keää, että voidaan vähentää vaihtoehtoisten tuksen hahmottamisen helpottamiseksi. Eri esi- 8054: menettelyjen määrää ja lakiin otettavin sään- tyksiin sisältyviä ehdotuksia ei voida muuttaa 8055: nöksin voidaan turvata se, että kutakin asiaa ottamatta huomioon muutosten vaikutusta 8056: varten on käytössä tarkoituksenmukaisin me- muihin ehdotuksiin. 8057: nettely. Alioikeusuudistuksen voimaantulo edellyttää 8058: Saatavan perintää, virka-apua ja häätöä vas- vielä myöhemmin eduskunnalle annettavaa esi- 8059: taava menettely myös tuomioistuimessa olisi tystä käräjäoikeutta koskevaksi laiksi. 8060: summaarista ja se tapahtuisi kirjallisessa val- Koko alioikeusuudistus tullaan saattamaan 8061: mistelussa. Saatavan voisi edelleen periä tuo- voimaan samanaikaisesti erikseen lailla. Voi- 8062: mioistuimessa myös maksamismääräysmenette- maantulolakia koskevaan hallituksen esityk- 8063: lyssä. seen tullaan sisällyttämään ehdotus uudistuk- 8064: Tähän valmistelua ja pääkäsittelyä koske- sen voimaantuloajankohdasta, ehdotetun uu- 8065: vaan esitykseen liittyvät kiinteästi myöhemmin distuksen edellyttämistä muutoksista muuhun 8066: eduskunnalle erikseen annettavat esitykset lainsäädäntöön ja tarpeelliset siirtymäsäännök- 8067: - turvaamistointa koskevien säännösten uu- set. Alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa voi- 8068: distamisesta, maan vuoden 1993 aikana. 8069: 1990 vp. - HE n:o 15 3 8070: 8071: 8072: 8073: 8074: SISÄLLYSLUETTELO 8075: 8076: Sivu Sivu 8077: YLEISPERUSTELUT......................... 5 5.6. Oikeudenkäynnin johtaminen . . . . . . . . . . . . 27 8078: 5.7. Sovinnon aikaansaaminen käsiteltävänä 8079: 1. Tavoitteet ja keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 8080: olevassa asiassa . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 29 8081: 2. Nykyinen tilanne ja sen epäkohdat. . . . . . . . . . . . . 7 5.8. Summaarisen menettelyn yhdistäminen 8082: 2.1. Alioikeusmenettelyn kehittymisestä . . . . . . . 7 varsinaiseen menettelyyn. . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 8083: 2.2. Voimassa oleva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . 7 5.9. Opastus ja neuvonta...................... 30 8084: 2.2.1. Riita-asiain oikeudenkäynti . . . . . . . . 7 8085: Oikeudenkäynnin aloittaminen . . . . 7 6. Ehdotetta~~n .. riita-asiain oikeudenkäyntime- 8086: Asian käsittely ja sen lykkääminen 8 nettelyn paapnrteet .. .. .. .. .. .. .. . . . .. .. .. .. . .. 30 8087: Asianosaisen poissaolo ja sen seu- 6.1. Yleistä . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 8088: raukset............................ 8 6.2. Oikeudenkäynnin aloittaminen . . . . . . . . . . . 31 8089: 2.2.2. Summaarinen menettely . . . . . . . . . . . 9 6.3. Summaarinen menettely .. . .. .. .. .. .. .. .. . 31 8090: Maksamismääräysmenettely . . . . . . . 9 6.4. Suullinen valmistelu .. .. .. .. .. . . .. .. . .. .. . 32 8091: Lainhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 6.5. Pääkäsittely .. .. .. .. .. .. .. .. . . . .. .. . .. .. . . 33 8092: Ulosottolain 7 luvun mukaiset toi- 6.6. Poissaoloon tai laiminlyöntiin liittyvät 8093: menpiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 8094: 2.3. Epäkohdat . . . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . . 11 8095: 2.3.1. Menettelyn kaavamaisuus yleisenä 7. Uudistuksen edellyttämät muut muutokset..... 35 8096: epäkohtana .. . . . .. .. .. . . . .. . .. . .. .. 11 8. Esityksen organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . 35 8097: 2.3.2. Oikeudenkäynnin aloittamiseen 8098: liittyviä epäkohtia . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 9. Uudistuksen vaikutukset tuomioistuinten ja 8099: 2.3.3. Oikeudenkäyntimenettelyn epäkoh- asianosaisten kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 8100: dat .. . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . .. . . . . . 12 9 .1. Nykyiset henkilökunta- ja asiamäärät. . . . . 36 8101: 2.3.4. Poissaoloon liittyvät seuraukset . . . 13 Henkilökuntamäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 8102: 2.3.5. Summaarisen menettelyn epäkoh- Asiamäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 8103: dat ................................ 13 9.2. Alioikeuksien yhtenäistämisen henkilöstö- 8104: 2.4. Menettelystä hakemusasioissa ja eräissä vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 8105: erityistä laatua olevissa riita-asioissa . . . . . . 14 9.3. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen 8106: 3. Menettelystä eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . 15 vaikutukset tuomioistuinten ja asianosais- 8107: 3.1. Ruotsi.................................... 15 ten kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 8108: 3.2. Norja..................................... 16 9.3.1. Aikaisemmin toteutetut uudistu- 8109: 3.3. Tanska .. .. .. .. . .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17 sehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 8110: 3.4. Saksan liittotasavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 9.3.2. Riita-asian valmistelu ja pääkäsit- 8111: 3.5. Itävalta................................... 18 tely................................ 38 8112: Riita-asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . 38 8113: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Suullinen valmistelu ja sen yhtey- 8114: 4.1. Vuosisadan alkupuolella tehdyt ehdotuk- dessä pidettävä pääkäsittely . . . . . . . 39 8115: set........................................ 18 Erillinen pääkäsittely tuomiois- 8116: 4.2. 1970- ja 1980-luvuilla tehdyt ehdotukset . . 20 tuimen täysilukuisen kokoonpanon 8117: 4.3. Alioikeuksien yhtenäistämisestä ja niiden istunnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8118: kokoonpanojen uudistamisesta annetun 9.3.3. Tiedoksiauto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8119: lain merkitys menettelyä uudistettaessa . . . 21 9.3.4. Pöytäkirja ja tuomio . . . . . . . . . . . . . . 40 8120: 4.4. Esityksen valmistelu alioikeusuudistustyö- 9.3.5. Summaarinen menettely . . . . . . . . . . . 40 8121: ryhmässä .. .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . 21 9.3.6. Hakemusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 8122: 4.5. Ehdotus hallituksen esitykseksi . . . . . . . . . . . 21 9.3.7. Yleisen alioikeuden suoritteista pe- 8123: 4.6. Korkeimman oikeuden lausunto . . . . . . . . . . 23 rittävistä maksuista . . . . . . . . . . . . . . . . 42 8124: 5. Uudistuksen pääperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 9.3.8. Tiivistelmä . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. . .. . 42 8125: 5.1. Yleisiä näkökohtia... .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 23 8126: 5.2. Valmistelu ja pääkäsittely . . . . . . . . . . . . . . . . 23 10. Esityksen taloudelliset vaikutukset. . . . . . . . . . . . 43 8127: 5.3. Suullinen vai kirjallinen käsittely . . . . . . . . . 24 10.1. Nykyiset kustannukset. . . . . . . .. . . . . . . . . . . 43 8128: 5.4. Oikeudenkäyntiaineiston muodostuminen 26 10.2. Arvio ehdotuksen kustannusvaikutuksis- 8129: 5.5. Oikeudenkäynnin tehostamista koskevia ta................................ .. . . . . . . 43 8130: tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 11. Esityksen yhteys muihin uudistuksiin . . . . . . 44 8131: 4 1990 vp. - HE n:o 15 8132: 8133: Sivu Sivu 8134: 8135: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 44 30 luku. Muutoksenhaku hovioikeudesta 8136: korkeimpaan oikeuteen . . . . . . . . . 126 8137: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.2. Asetus kiinnityksestä kiinteään omaisuu- 8138: 1.1. Oikeudenkäymiskaari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 teen annetun asetuksen muuttamisesta.... 127 8139: 1 luku. Yleisistä tuomioistuimista . . . . . . 44 1.3. Laki hakemusasioiden käsittelystä yleises- 8140: 2 luku. Päätösvaltaisuudesta . . . . . . . . . . . 44 sä alioikeudessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 8141: 4 luku. Hovioikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 1.4. Ulosottolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 8142: 5 luku. Riita-asian vireillepano ja val- 8143: mistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 8144: 6 luku. Riita-asian pääkäsittely . . . . . . . . . 73 8145: 9 luku. Oikeudenkäyntikirjelmä . . . . . . . . 88 8146: 10 luku. Laillisesta tuomioistuimesta . . . . 90 LAKITEKSTIT 8147: 12 luku. Asianosaisista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.... 132 8148: 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa . . . 101 2. Laki kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen an- 8149: 15 luku. Oikeudenkäyntiasiamiehestä.... 104 netun asetuksen muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . • • . 150 8150: 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk- 8151: käyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 3. Laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä ali- 8152: 17 luku. Todistelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 oikeudessa annetun lain muuttamisesta . . . . . • . • 150 8153: 18 luku. Samassa oikeudenkäynnissä kä- 4. Laki ulosottolain muuttamisesta............... 151 8154: siteltävistä kanteista ja väliintu- 8155: losta riita asiassa . . . . . . . . . . . . . . . 119 8156: 25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 8157: hovioikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 Asetus yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen 8158: 26 luku. Valitusasian käsittelystä hovioi- notaarin suoritteista perittävistä maksuista anne- 8159: keudessa........................ 126 tun asetuksen muuttamisesta...................... 153 8160: 1990 vp. - HE n:o 15 5 8161: 8162: 8163: 8164: 8165: YLEISPERUSTELUT 8166: 8167: 1. Tavoitteet ja keinot mahdollisimman hyvät edellytykset asian rat- 8168: kaisemiselle oikein. Oikeudenkäyntimenettelyn 8169: Lainkäytön pääpaino on meillä yleisissä ali- uudistamisen päämääräksi on siten asetettu 8170: oikeuksissa. Uudistamalla alioikeusmenettelyä oikeusturvan parantaminen. Lisäksi on edelly- 8171: voidaan nostaa oikeudenkäytön tasoa ensim- tetty, että oikeudenkäyntimenettely tulisi ole- 8172: mäisessä oikeusasteessa, jossa suurin osa oi- maan pääsääntöisesti suullista, välitöntä ja 8173: keudenkäyntiasioista käsitellään ja ratkaistaan keskitettyä. Mahdollisuudet tällaiseen oikeu- 8174: lopullisesti. Samalla voidaan parantaa myös denkäyntimenettelyyn luotaisiin jakamalla me- 8175: luottamusmiesten tosiasiallisia mahdollisuuksia nettely kahteen vaiheeseen, valmisteluun ja 8176: osallistua täysipainoisesti päätöksentekoon pääkäsittelyyn. 8177: tuomioistuimissa. Alioikeusmenettelyn uudis- Menettelyn suu/lisuudella tarkoitetaan sitä, 8178: taminen parantaa myös muutoksenhakutuo- että asianosaisten lausumat sekä todistelu esite- 8179: mioistuimien toimintaa. Lisäksi tehokas alioi- tään tuomioistuimessa suullisesti. Suullisuus 8180: keusmenettely vähentää muutoksenhaun tar- lisää oikeudenkäynnin varmuutta ja julkisuutta 8181: vetta. sekä edistää sen nopeutta. Suullisessa käsitte- 8182: Alioikeusmenettelyn uudistaminen liittyy lyssä asianosaisilla on puolin ja toisin tilaisuus 8183: kiinteästi yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä heti vastata toistensa esityksiin. Myös tuomio- 8184: koskevaan, maaliskuun 27 päivänä 1987 annet- istuimen jäsenillä on mahdollisuus heti käyttää 8185: tuun lakiin oikeudenkäymiskaaren muuttami- kyselyoikeuttaan. Tuomioistuin voi samalla 8186: sesta (354/87). Sen mukaan nykyiset kihlakun- muutoinkin tehokkaasti johtaa oikeudenkäyn- 8187: nanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhtenäiste- tiä asian selvittämiseksi. 8188: tään ja niistä muodostetaan käräjäoikeuksia. Suullisessa menettelyssä oikeudenkäyntikir- 8189: Käräjäoikeuden kokoonpano tulee vaihtele- jelmien esittäminen ei yleensä ole sallittua. 8190: maan asian laadun mukaan. Säännönmukai- Tämän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse mer- 8191: seen kokoonpanoon tulee kuulumaan lainoppi- kitä sitä, ettei oikeudenkäynnin alkuvaiheessa 8192: nut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lais- kirjallisten esitysten käyttöä voitaisi sallia sil- 8193: sa mainituin edellytyksin käräjäoikeus voi toi- loin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa. Ennen 8194: mia myös vahvennetussa kokoonpanossa taik- asian suullista käsittelyä kirjelmien vaihto on 8195: ka toisaalta yksijäsenisenä. Riita-asioissa kärä- usein hyödyllistä, koska siten voidaan yksin- 8196: jäoikeudessa on vain yksi lainoppinut tuomari kertaisella tavalla saada selko asianosaisten 8197: silloin, kun on kysymys valmistelusta ja sen vaatimuksista ja perustetuista. Lisäksi on sel- 8198: yhteydessä pidettävästä pääkäsittelystä. Lisäksi laisia asioita, joita ei tarvitse käsitellä suullises- 8199: eräät riita-asiat olisi pääkäsittelyssä käsiteltävä ti. 8200: kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja ja Oikeudenkäynnin suullisuus liittyy läheisesti 8201: kaksi lainoppinuHa jäsentä. sen välittömyyteen. Välittömyydellä tarkoite- 8202: Mainitun lain voimaanpanosta säädetään taan sitä, että oikeudenkäynnissä koko oikeu- 8203: erikseen lailla. Laissa on lähdetty siitä, että denkäyntiaineisto esitetään välittömästi asian 8204: samanaikaisesti muutetaan myös menettelyä ratkaisevalle tuomioistuimelle. Ratkaisija saa 8205: alioikeuksissa. Alioikeuksien kokoonpanoa tällöin välittömän ja suoran vaikutelman oi- 8206: koskevaa muutosta ei riita-asioiden osalta ole keudenkäyntiaineistosta sekä asianosaisista ja 8207: tarkoituksenmukaista saattaa voimaan ennen todistajista. Tuomioistuimella on käytössään 8208: kuin menettely on uudistettu. Mainitun lain- alkuperäinen ja mahdollisimman luotettava oi- 8209: muutoksen pohjana olleessa hallituksen esityk- keudenkäyntiaineisto, mikä parantaa edelly- 8210: sessä (hall.es. 28/1986 vp.) onkin jo edellytet- tyksiä aineellisesti oikeaan ratkaisuun päätymi- 8211: ty, että sen kanssa samanaikaisesti 1990-luvun selle. 8212: alkupuolella toteutetaan oikeudenkäyntimenet- Välittömyys edellyttää, että tuomioistuimen 8213: telyn uudistus, jonka tavoitteena on luoda jäsenet eivät käsittelyn aikana saa vaihtua. 8214: 6 1990 vp. - HE n:o 15 8215: 8216: Muussa tapauksessa osa oikeudenkäyntiaineis- järjestettäessä on pyrittävä tyydyttämään aina- 8217: tosta tulisi asiassa ratkaisun tekevien tuoma- kin kaksi muuta vaatimusta. 8218: rien tietoon ainoastaan välillisesti esimerkiksi Näistä ensimmäinen on se, että ratkaisu 8219: pöytäkirjan välityksellä. Tällöin välittömyys ei asiassa on tehtävä niin nopeasti kuin se oikeus- 8220: toteudu, jollei asiaa käsitellä tuomioistuimen turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. 8221: kokoonpanon muuttumisen johdosta koko- Tämä vaatimus koskee kaikkia asioita. 8222: naan uudelleen. Toinen vaatimus koskee menettelyn kustan- 8223: Oikeudenkäynnin välittömyys ja suullisuus nuksia. Menettely tulisi järjestää sellaiseksi, 8224: edellyttävät myös keskitysperiaatteen noudat- ettei siitä aiheudu suhteettoman suuria kustan- 8225: tamista. Oikeudenkäynnin keskityksellä tarkoi- nuksia. 8226: tetaan sitä, että asian varsinainen käsittely 8227: tapahtuu yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä. Jotta nämä tärkeät päämäärät voitaisiin saa- 8228: Suullisessa ja välittömässä menettelyssä keski- vuttaa yksittäisissä tapauksissa, menettelysään- 8229: tyksellä on tärkeä merkitys eikä suullisuutta ja nöt on tehtävä tarpeellisen joustaviksi. Erityi- 8230: välittömyyttä voida täysin toteuttaakaan muu- sesti tämä tulee esiin juuri riita-asioissa, jotka 8231: toin kuin keskitetyssä käsittelyssä. saattavat olla hyvin erilaisia. Kaikkia asioita ei 8232: Käsittelyn keskittäminen edellyttää toisaalta ole tarkoituksenmukaista käsitellä samanlaises- 8233: sitä, että asiaa on riittävästi valmisteltu ennen sa menettelyssä. Tavoitteena on pidettävä asian 8234: käsittelyn aloittamista. Tästä syystä oikeuden- laadun edellyttämää käsittelyä siten, että laajat 8235: käyntimenettely on tarpeen jakaa valmistavaan ja vaikeatkin asiat voitaisiin käsitellä tuomiois- 8236: käsittelyyn ja keskitettyyn pääkäsittelyyn. tuimissa nopeasti, hyvin ja taloudellisesti. Tä- 8237: Keskitetyn käsittelyn tärkein hyöty on siinä, mä edellyttää riidattomien asioiden seulomista 8238: että tuomioistuin keskitetysti yhtäjaksoisessa eroon riitaisista ja niiden käsittelemistä yksin- 8239: menettelyssä vastaanottaa koko oikeudenkäyn- kertaisemmassa menettelymuodossa. Tällä ta- 8240: tiaineiston. Tämä helpottaa aineiston hallitse- voin on mahdollista varata enemmän aikaa ja 8241: mista ja sen arvioimista asiaa ratkaistaessa. voimavaroja jäljelle jäävien riitaisten ja vaikei- 8242: Käsittelyn keskittäminen edellyttää, ettei asian den asioiden perinpohjaiseen ja keskitettyyn 8243: käsittelyä nykyiseen tapaan voitaisi enää lykä- sekä mahdollisimman nopeaan käsittelyyn. 8244: tä. Jos asiaa ei ennätetä käsitellä loppuun Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen on 8245: yhtenä päivänä, käsittelyä olisi jatkettava jona- osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi 8246: kin lähinnä seuraavista päivistä. aloittaa riita-asioiden osalta. Ennen rikosasioi- 8247: Keskitys on myös omiaan nopeuttamaan oi- den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista on 8248: keudenkäyntiä. Kun oikeudenkäyntiaineisto hyödyllistä hankkia kokemusta siitä, millaiset 8249: kootaan nykyisin usein vaiheittain, oikeuden- keskitetyn oikeudenkäyntimenettelyn edelly- 8250: käynnin jäntevä johtaminen vaikeutuu ja me- tykset vuoden 1989 alusta voimaan tullut uusi 8251: nettely hidastuu. Keskitetty oikeudenkäyntime- esitutkintalainsäädäntö mahdollistaa. Sen jäl- 8252: nettely saattaa myös vähentää oikeudenkäyn- keen, kun uudesta esitutkintalainsäädännöstä 8253: nistä asianasaisille aiheutuvia kustannuksia. on saatu kokemuksia, tulisi ryhtyä valmistele- 8254: Suullisuuden, välittömyyden ja keskityksen maan myös rikosasioiden oikeudenkäyntime- 8255: puuttuminen ovat vakavimmat puutteet nykyi- nettelyn uudistamista siltä pohjalta. 8256: sessä oikeudenkäyntijärjestyksessämme. Oi- Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- 8257: keudenkäyntimenettelyn uudistamisen tavoit- distaminen edellyttää myös tiedoksiautoa oi- 8258: teena onkin pidettävä suullisuuden, välittö- keudenkäynnissä sekä käsittelyn pöytäkirjaa- 8259: myyden ja keskityksen toteuttamista niin pit- mista ja tuomioistuimen ratkaisua koskevien 8260: källe kuin se on mahdollista. Tällä tavoin säännösten uudistamista. Tiedoksiautoa sekä 8261: voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja tehostaa pöytäkirjaamista ja tuomiota koskevat uudis- 8262: käsittelyä. tukset ovat kuitenkin jo sinänsä niin laajoja 8263: Oikeudenkäynnin suullisuus, välittömyys ja kokonaisuuksia, ettei niitä ole järkevää sisäl- 8264: keskitys eivät kuitenkaan ole sinänsä itseisar- lyttää tähän esitykseen. Toisaalta niitä koske- 8265: voja. Ne voivat olla myös erilaisia menettelyn vat uudistukset on toteutettava samanaikaisesti 8266: eri vaiheissa. Menettelyn ulkoista kulkua jär- tässä esityksessä ehdotettujen uudistusten 8267: jestettäessä pyritään ainoastaan luomaan mah- kanssa. Tällöin nämä kaikki uudistukset yh- 8268: dollisimman hyvät takeet aineellisesti oikean dessä muodostaisivat laajan riita-asioiden kä- 8269: ratkaisun saavuttamiselle. Lisäksi menettelyä sittelyä koskevan kokonaisuudistuksen. 8270: 1990 vp. - HE n:o 15 7 8271: 8272: Ulosottolain uudistamisen yhteydessä on tar- tosin myöhemmin tehty useitakin osittaisuudis- 8273: koitus lakkauttaa ulosotonhaltijat ja siirtää tuksia. Näistä riita-asioiden alioikeusmenette- 8274: niiden tehtävät, tehtävien laadusta riippuen, lyn kannalta merkittävin on todistuslainsää- 8275: yleisille tuomioistuimille ja ulosottomiehille. däntömme uudistaminen vuonna 1948, jolloin 8276: Tuomioistuimille siirrettäviksi tulisivat ulos- meillä lainsäädännössä omaksuttiin vapaan to- 8277: otonhaltijan käsittelemistä asioista ne, jotka distusten harkinnan periaate. Riidattornia ra- 8278: ovat tuomitsemistoimintaan rinnastettavia. Sel- hasaatavia koskeva yksinkertainen ja summaa- 8279: laisia asioita ovat lainhaku, hallinnan ja rik- rinen maksamismääräysmenettely otettiin käyt- 8280: koutuneen olosuhteen palauttaminen ja häätö. töön vuonna 1954. Haastetta ja sen tiedoksi 8281: Niitä vastaavat säännökset sisältyvät tähän esi- antamista, asian käsittelyä oikeudessa, oikeu- 8282: tykseen. Lisäksi myöhemmin annettavassa tur- denkäyntiväitteitä ja lykkäystä koskevia oikeu- 8283: vaamistoimia koskevassa hallituksen esitykses- denkäymiskaaren säännöksiä muutettiin vuon- 8284: sä ehdotetaan ulosottolain turvaamistoimesta na 1960. Asianosaisia ja eräiden asioiden käsit- 8285: päättämistä koskevien säännösten uudistamista telyjärjestystä koskevia mainitun kaaren sään- 8286: ja niitä vastaavien säännösten ottamista oikeu- nöksiä muutettiin vuonna 1972. Vuoden 1960 8287: denkäymiskaareen. lainuudistuksen yhtenä tavoitteena oli tarpeet- 8288: tomien lykkäysten estäminen menettelyn jou- 8289: duttamiseksi. Uudistus ei kuitenkaan ole ollut 8290: 2. Nykyinen tilanne ja sen epä- riittävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 8291: kohdat 8292: 8293: 2.1. Alioikeusmenettelyn kehittymisestä 2.2. Voimassa oleva lainsäädäntö 8294: 8295: Alioikeusmenettely kehittyi aina 1600-luvun 2.2.1. Riita-asiain oikeudenkäynti 8296: viimeisille vuosikymmenille saakka lähinnä oi- 8297: keuskäytännön varassa. Vuoden 1734 lain val- Oikeudenkäynnin aloittaminen 8298: mistelutyön aikana annettiin 1690-luvulla usei- 8299: ta alioikeusmenettelyä koskeneita yksityiskoh- Riita-asiain oikeudenkäynti aloitetaan oikeu- 8300: taisia säännöksiä, joista merkittävin oli vuoden denkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n mukaan haas- 8301: 1695 oikeudenkäyntijärjestys. Se oli jo keskei- tamisella. Haastetta pyydetään saman luvun 8302: siltä kohdiltaan yhdenmukainen vuoden 1734 2 §:n mukaan tuomioistuimen kansliaan annet- 8303: lain oikeudenkäymiskaaren kanssa ja sillä py- tavalla haastehakemuksella. Haastehakemus 8304: rittiin ennen muuta tuomioistuinmenettelyn yh- saadaan myös lähettää postitse tai toimittaa 8305: tenäistämiseen, tehostamiseen ja nopeuttami- lähetin välityksellä kansliaan. 8306: seen. Haastehakemuksessa on oikeudenkäymis- 8307: Myös kirjallinen menettely tuli käyttöön kaaren 11 luvun 3 §:n mukaan ilmoitettava, 8308: 1600-luvulla, aluksi silloin perustetuissa uusissa paitsi tuomioistuimen nimi ja tarpeelliset tiedot 8309: hovioikeuksissa. Niiden vaikutuksesta käsittely asianosaisista, hakijan vaatimus ja ne seikat, 8310: alkoi muuttua osittain kirjalliseksi myös raas- joihin hän perustaa vaatimuksensa. Haasteha- 8311: tuvanoikeuksissa ja laamanninoikeuksissa. kemus on aina kirjallinen lukuun ottamatta 8312: Kihlakunnanoikeuksissa menettely pysyi suulli- vekseli- ja shekkiasioita. 8313: sena aina 1800-luvun puoliväliin asti. Tämän Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 4 §:n mu- 8314: jälkeen oikeudenkäyntimenettely alioikeuksissa kaan haaste on kirjoitettava tai liitettävä haas- 8315: muodostui vähitellen suullis-pöytäkirjalliseksi. tehakemukseen. Haasteessa on annettava vas- 8316: Tämä kehitys suullisesta menettelystä kirjalli- taajalle kutsu saapua tuomioistuimeen vastaa- 8317: sen menettelyn suuntaan tapahtui vähitellen maan kanteeseen. Haasteessa on ilmoitettava, 8318: tuomioistuinten käytännössä eikä johtunut minä kalenteripäivänä ja missä asian käsittely 8319: mistään nimenomaisesta oikeudenkäyntimenet- tapahtuu sekä se, onko asianosaisen saavuttava 8320: telyä koskeneesta laista. tuomioistuimeen henkilökohtaisesti. Lisäksi 8321: Alioikeusmenettely perustuu meillä pääasial- haasteessa on mainittava, että asia voidaan 8322: lisesti vieläkin vuoden 1734 lain oikeuden- ratkaista asianosaisen poissaolasta huolimatta, 8323: käymiskaareen, johon oli kirjattu koko siihen- jollei estettä ole. 8324: astisen oikeuskehityksen tulos. Tähän vanhen- Haastehakemuksen pyytäjän eli riita-asian 8325: tuneeseen oikeudenkäyntimenettelyymme on kantajan on huolehdittava haasteen tiedoksian- 8326: 8 1990 vp. - HE n:o 15 8327: 8328: tamisesta vastaajalle. Haaste on oikeuden- olevan merkitystä asiassa. Tämä johtuu siitä, 8329: käymiskaaren 11 luvun 5 §:n mukaan toimitet- että suullis-pöytäkirjallisessa järjestelmässä 8330: tava oikeuden tuomiopiirissä asuvalle vastaa- pöytäkirja on suurelta osin jutussa annettavan 8331: jalle, haastettaessa raastuvanoikeuteen vähin- tuomion pohjana. 8332: tään viikkoa ennen ja haastettaessa kihlakun- Kun oikeudenkäymiskaaren todistelua kos- 8333: nanoikeuteen vähintään kaksi viikkoa ennen kevat säännökset uudistettiin vuonna 1948, siir- 8334: haasteessa mainittua käsittelypäivää. Jos vas- ryttiin lainsäädännössä vapaan todistusten har- 8335: taaja asuu muualla Suomessa, on haasteaika kinnan periaatteen kannalle. Oikeudenkäymis- 8336: kolme viikkoa. Laissa on lisäksi eräitä muita kaaren 17 luvun 2 §:n mukaan tuomioistuimen 8337: haasteaikaan liittyviä säännöksiä. Oikeuden- tulee päättää, harkittuaan huolellisesti kaikkia 8338: käymiskaaren 11 luvun 19 §:n mukaan asia asiassa esille tulleita seikkoja, mitä asiassa on 8339: tulee vireille tuomioistuimessa vasta silloin, pidettävä totena. Tämä tarkoittaa, että tuo- 8340: kun haaste on annettu tiedoksi vastaajalle. mioistuimen tulee esitetyn näytön vakuutta- 8341: vuutta arvostellessaan harkita sitä vapaasti. 8342: Tuomioistuin on sekä oikeutettu että velvolli- 8343: Asian käsittely ja sen lykkääminen nen vapaasti harkitsemaan, mikä todistusvoi- 8344: ma esitetyllä näytöllä on katsottava olevan. 8345: Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n mu- Asian käsittelyn lykkäämisestä säädetään oi- 8346: kaan riita-asiassa kantajan on heti oikeuden- keudenkäymiskaaren 16luvun 4 §:ssä. Sen mu- 8347: käynnin alussa tarvittaessa selitettävä, mitä kaan silloin, kun asianosainen pyytää asian 8348: haastehakemuksessa tai haasteessa on esitetty. käsittelyn lykkäämistä esittääkseen lisänäyttöä 8349: Samoin vastaajan on jo vastatessaan pääasiaan tai muusta syystä, käsittelyä on lykättävä, jos 8350: esitettävä, jollei hän myönnä kantajan vaati- tuomioistuin katsoo siihen olevan syytä. Sa- 8351: muksia, vastaväitteensä ja ne seikat, joihin hän malla on määrättävä asian uusi käsittelyaika. 8352: perustaa väitteensä. Kummankin asianosaisen Omasta aloitteestaan tuomioistuin ei saa lykätä 8353: on sitten vuorotellen vastattava vastapuolensa asiaa, elleivät erityiset asianhaarat sitä vaadi. 8354: väitteisiin. Tuomioistuimen puheenjohtajalla 8355: on oikeus tehdä riitakysymyksen selvittämistä 8356: varten tarpeellisia kysymyksiä. Asianosaisen poissaolo ja sen seuraukset 8357: Asianosaisten oikeudenkäynnin alussa käy- 8358: mää keskustelua eli niin sanottua alkukeskuste- Haasteeseen sisältyy kutsu vastaajalle saapua 8359: lua seuraa todisteiden vastaanottaminen. To- tuomioistuimen istuntoon. Sitä vastoin kanta- 8360: distelun jälkeen asianosaiset voivat tehdä todis- jalle ei anneta mitään erillistä kutsua saapua 8361: teluu perusteella huomautuksia sekä täydentää asian käsittelyyn. Oikeudenkäymiskaaren 12 8362: ja oikaista aikaisempia esityksiään niin sano- luvun 6 §:n mukaan tuomioistuin voi jo haas- 8363: tussa loppukeskustelussa. Tuomioistuimella on teessa tai myöhemmin oikeudenkäynnin aikana 8364: myös mahdollisuus esittää asianasaisille asiaan määrätä asianosaisen tai hänen laillisen edusta- 8365: liittyviä todisteluu aiheuttamia kysymyksiä. jansa saapumaan henkilökohtaisesti tuomiois- 8366: Loppukeskustelun päättyessä asianosaiset jät- tuimeen. Riita-asian asianosainen tai hänen 8367: tävät jutun päätettäväksi. Käytännössä oikeu- edustajansa voidaan oikeudenkäymiskaaren 12 8368: denkäynti etenkin mutkikkaammissa asioissa luvun 7 §:n nojalla määrätä saapumaan henki- 8369: vain harvoin jakaantuu selväpiirteisesti edellä lökohtaisesti tuomioistuimeen, jos se katsotaan 8370: tarkoitettuihin osiin. asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi. Jol- 8371: Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n mu- lei tuomioistuin anna sanottua määräystä, 8372: kaan tuomioistuimen on valvottava, että asian asianosaisella on oikeus käyttää asiamiestä. 8373: käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestys- Kun asia joudutaan lykkäämään, tuomiois- 8374: tä. Tuomioistuimella on tällöin valta määrätä, tuin velvoittaa asianosaiset saapumaan jatko- 8375: että eri kysymykset tai jutun eri osat käsitel- käsittelyyn. Riita-asiassa asianosaiset on oikeu- 8376: lään kukin erikseen. denkäymiskaaren 16 luvun 5 §:n mukaan vel- 8377: Oikeudenkäyntimenettely alioikeudessa on voitettava saapumaan jatkokäsittelyyn, kanta- 8378: suullispöytäkirjallista. Oikeudenkäymiskaaren ja uhalla, että asia hänen poissaollessaan voi- 8379: 14 luvun 5 §:n mukaan asianosaisen suullinen daan jättää sillensä tai vastaajan vaatimuksesta 8380: tai kirjallinen lausuma on otettava pöytäkir- ratkaista, ja vastaaja uhalla, että asia hänen 8381: jaan niin laajasti kuin sillä voidaan edellyttää poissaolastaan huolimatta voidaan ratkaista. 8382: 1990 vp. - HE n:o 15 9 8383: 8384: Tuomioistuin voi myös velvoittaa asianosaisen voi hakea muutosta takaisinsaannilla asian rat- 8385: tai hänen laillisen edustajansa sakon uhalla kaisseelta alioikeudelta. Sitä vastoin tällaisella 8386: saapumaan asian käsittelyyn henkilökohtaises- henkilöllä ei ole oikeutta käyttää normaalia 8387: ti. Jos henkilökohtaisesti saapumaan velvoitet- muutoksenhakukeinoa eli valitusta hovioikeu- 8388: tu jää pois, tuomioistuin voi asiassa, jossa delle. 8389: sovinto ei ole sallittu, määrätä hänet tuotavak- Jos saapuville tullut asianosainen asiassa, 8390: si myöhempään oikeudenkäyntitilaisuuteen. jossa sovinto on sallittu, ensikäsittelyssä pyy- 8391: Vastaavaa mahdollisuutta ei sitä vastoin ole tää asian lykkäämistä, asia yleensä lykätään ja 8392: asiassa, jossa sovinto on sallittu. pois jäänyt asianosainen veivoitetaan saapu- 8393: Asianosaisen poissaolosta aiheutuvat seuraa- maan jatkokäsittelyyn. Tästä ei kuitenkaan 8394: mukset ovat erilaisia sen mukaan, onko kysy- tarvitse antaa hänelle tietoa. Jos hän ei saavu 8395: myksessä riita-asia, jossa sovinto on sallittu, jatkokäsittelyynkään, asia ratkaistaan tuomiol- 8396: vaiko asia, jossa sovinto ei ole sallittu. Jos la eikä enää yksipuolisella tuomiolla. Edelly- 8397: molemmat asianosaiset ovat poissa asian ensi- tyksenä kanteen hyväksymiselle on tällöin, että 8398: käsittelystä, asia oikeudenkäymiskaaren 12 lu- kanne on näytetty toteen, eikä niin kuin yksi- 8399: vun 9 §:n mukaisesti jätetään sillensä asian puolisessa tuomiossa, että kannetta ei ole pi- 8400: laadusta riippumatta. Saman luvun 10 §:n mu- dettävä ilmeisesti perusteettomana. Tällaiseen 8401: kaan asia jätetään myös sillensä, jos kantaja tuomioon ei enää voida hakea takaisinsaantia, 8402: on poissa ensikäsittelystä asiassa, jossa sovinto vaan muutoksenhakukeinona on silloin nor- 8403: ei ole sallittu. Jos kantaja on tällaisen asian maali valitus. 8404: ensikäsittelyssä saapuvilla, mutta laillisesti 8405: haastettu vastaaja on jäänyt pois, asia voidaan 8406: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 12 §:n nojalla 2.2.2. Summaarinen menettely 8407: lykätä. Jos vastaaja jää saapumatta myös jat- 8408: kokäsittelyyn, asia voidaan siinä ratkaista. Varsinaisen riita-asiain oikeudenkäynnin rin- 8409: Kun asianosainen on jäänyt saapumatta en- nalla on erityisesti saatavan perimistä varten 8410: sikäsittelyyn asiassa, jossa sovinto on sallittu, järjestetty summittaisia eli summaarisia menet- 8411: voidaan antaa yksipuolinen tuomio. Jos vas- telylajeja. Tärkeimpänä syynä tavallisesta riita- 8412: taaja jää saapumatta, tällainen asia otetaan asiain menettelystä poikkeamiseen on näissä 8413: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 12 §:n nojalla yleensä joutuisuuden tarve. Sen vuoksi sum- 8414: tutkittavaksi, jos kantaja sitä vaatii, ja se maariset menettelyt on pyritty järjestämään 8415: ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jollei es- mahdollisimman nopeiksi ja yksinkertaisiksi. 8416: tettä ole eikä asiaa lykätä. Kanne on tällöin Yleensä niissä voidaan käsitellä vain selviä ja 8417: hyväksyttävä siltä osalta, jolta sitä ei pidetä riidattornia asioita eikä varsinainen todistelu 8418: ilmeisesti perusteettomana. Jos kantaja on jää- tule kysymykseen. 8419: nyt tällaisen asian ensikäsittelyyn saapumatta, Käytännössä tärkein summaarisen menette- 8420: mutta saapuville tullut vastaaja vaatii asian lyn lajeista on maksamismääräysmenettely. Li- 8421: ratkaisemista, asia ratkaistaan oikeuden- säksi tämän lainuudistuksen kannalta on mai- 8422: käymiskaaren 12 luvun 10 §:n mukaan myös nittava ulosottolaissa säännellyt lainhaku sekä 8423: yksipuolisella tuomiolla, jollei estettä ole eikä siviilioikeudellinen takavarikko, myymis- ja 8424: asiaa lykätä. Tällaisessa tapauksessa kanne on hukkaamiskielto, virka-apu ja häätö. 8425: hylättävä siltä osalta, jolta vastaaja ei ole 8426: myöntänyt sitä. 8427: Yksipuolisessa tuomiossa, joka annetaan Maksamismääräysmenettely 8428: kantajan vaatimuksesta, kanne on hyväksyttä- 8429: vä siltä osalta, jolta sitä ei pidetä ilmeisesti Maksamismääräysmenettelystä säädetään 8430: perusteettomana. Yksipuolinen tuomio ei mer- vuoden 1955 alusta voimaan tulleessa maksa- 8431: kitse riidan aineellista ratkaisua, vaan ratkaisu mismääräyslaissa (319/54). Sen 2 §:n mukaan 8432: annetaan pelkästään muodollisella perusteella. maksamismääräyksen antaa kihlakunnan- 8433: Kanne tulee hylättäväksi vain silloin, kun esite- tuomari tai käräjätuomari, jos saamista koske- 8434: tyt tosiseikat eivät voi johtaa vaadittuun oi- vaa kannetta olisi ajettava kihlakunnanoikeu- 8435: keusseuraamukseen tai kun kanteen tueksi esi- dessa, ja asianomaisen raastuvanoikeuden pu- 8436: tetyt tosiseikat ovat notoorisesti vääriä. Se, heenjohtaja tai raastuvanoikeuden määräyk- 8437: jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, sestä muu lakimiesjäsen, jos asia kuuluisi raas- 8438: 8439: 2 3002501 8440: 10 1990 vp. - HE n:o 15 8441: 8442: tuvanoikeudelle. Lisäksi tuomioistuinharjoitte- Lainhakumenettelyssä ei voida vaatia mak- 8443: lua suorittavat notaarit voivat tietyin edellytyk- sua saatavasta, jollei velkomus perustu velka- 8444: sin ratkaista maksamismääräysasioita. Käytän- kirjaan tai muuhun kirjalliseen saamistodistee- 8445: nössä nämä asiat kuuluvatkin monissa alioi- seen, joka yksistään täysin todistaa saamisen ja 8446: keuksissa notaarien hoidettaviksi. sen määrän. Saatavan periminen esimerkiksi 8447: Maksamismääräys voidaan maksamismää- yksinomaan kauppalaskun perusteella ei lain- 8448: räyslain 1 §:n mukaan antaa tietyn rahamää- hakumenettelyssä ole mahdollista. 8449: rän käsittävästä saamisesta, jota koskevaa kan- Ulosottolain 2 luvun 5 §:n mukaan lainha- 8450: netta olisi ajettava yleisessä alioikeudessa. Jos kua koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. 8451: saaminen koskee vahingonkorvausta, maksa- Hakemuksen perusteena oleva saamistodiste 8452: mismääräys voidaan antaa vain sillä edellytyk- on liitettävä hakemukseen joko alkuperäisenä 8453: sellä, että asianosaisten kesken on tehty sopi- tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. 8454: mus korvauksesta ja vaatimus perustuu tuohon Jos lainhakumenettelyn edellytykset ovat 8455: sopimukseen. olemassa, ulosotonhaltija antaa asiassa väli- 8456: Maksamismääräystä koskeva hakemus voi- päätöksen, jossa ulosottolain 2 luvun 7 §:n 8457: daan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti tuo- mukaan asetetaan velalliselle vastauksen anta- 8458: mioistuimen kansliassa. Jos maksamismääräys- mista varten määräaika uhalla, että asia muu- 8459: tä pyydetään velkakirjan tai muun kirjallisen toin ratkaistaan velkojan esiin tuomilla perus- 8460: sitoumuksen perusteella, tämä asiakirja on sa- teilla. Ulosotonhaltijan välipäätös on velkojan 8461: malla annettava alkuperäisenä tai oikeaksi to- toimesta annettava velalliselle tiedoksi. 8462: distettuna jäljennöksenä. Muussa tapauksessa Ulosottolain 2 luvun 8 §:n mukaan velallisen 8463: tulee antaa lasku, joka osoittaa saamisen mää- laiminlyönti vastata hakemukseen johtaa asian 8464: rän ja riittävän selvästi sen perusteen. Maksa- ratkaisemiseen velkojan esiin tuomilla perus- 8465: mismääräyksiä käsittelevä tuomari laatii hake- teilla edellyttäen, että velkoja on määräajassa 8466: muksen johdosta kirjallisen ilmoituksen. Siinä palauttanut ulosotonhaltijalle välipäätöksen 8467: velallista kehotetaan ilmoittamaan suullisesti tiedoksiantotodistuksella varustettuna. Velalli- 8468: tai kirjallisesti, haluaako hän vastustaa maksa- nen voi vastauksessaan kiistää vaatimuksen. 8469: mismääräyksen antamista uhalla, että hänet Jos kiistäminen perustuu siihen, että velallinen 8470: muussa tapauksessa voidaan määrätä suoritta- "kieltää käsialansa ja kirjansa", asia tulee 8471: maan vaadittu saaminen sekä ilmoituksessa ulosottolain 2 luvun 13 §:n mukaan riitaiseksi, 8472: mainittu kohtuullinen korvaus veikajalle me- jollei velallisen allekirjoitus ole julkisen notaa- 8473: nettelystä aiheutuvista kuluista. Velkajan on rin oikeaksi todistama. Asia on saman luvun 8474: huolehdittava edellä mainitun ilmoituksen tie- 14 §:n mukaan lykättävä niin ikään oikeuteen 8475: doksi antamisesta velalliselle. silloin, kun velallinen laissa säädetyin tavoin 8476: Jos velallinen vastustaa maksamismääräyk- väittää, ettei asiakirja, johon velkomus perus- 8477: sen antamista, tuomioistuin ei ryhdy enemmäl- tuu, sido häntä sen vuoksi, että hänet on 8478: ti tutkimaan asiaa, vaan se raukeaa. Muussa pakotettu tai vietelty se antamaan, ja esittää 8479: tapauksessa velallinen on määrättävä suoritta- todennäköisiä perusteita väitteensä tueksi. Jos 8480: maan maksamismääräyksessä tarkoitettu saa- velallinen tekee velkamusta vastaan muun väit- 8481: minen ja mahdollinen kulujen korvaus edellyt- teen, hänen on luvun 16 §:n mukaan näytettä- 8482: täen, että velkoja on laissa asetetussa määrä- vä se tarvittaessa toteen kirjallisilla todisteilla. 8483: ajassa palauttanut tuomioistuimen kansliaan Ulosottolain 2 luvun 9 §:n mukaan ulos- 8484: maksamismääräysilmoituksen todistuksin sen otonhaltija voi varata veikajalle tilaisuuden 8485: tiedoksi antamisesta. vielä vastaselityksen antamiseen velallisen vas- 8486: tineen johdosta. Lain mukaan useampaa kuin 8487: yhtä kirjelmää kummaltakaan puolelta ei kui- 8488: Lainhaku tenkaan sallita. 8489: Ulosotonhaltijan tulee ulosottolain 2 luvun 8490: Maksamismääräysmenettelyä vanhempi, 17 §:n mukaan ratkaista asia veivoittamalla 8491: mutta vähemmän käytetty summaarisen menet- velallinen maksamaan vaadittu saaminen, jollei 8492: telyn laji on lainhakumenettely, josta sääde- sellaisia syitä ole, että asiaa olisi pidettävä 8493: tään ulosottolain 2 luvussa. Lainhakuasioita riitaisena. Jos asia on lykätty riitaisena oikeu- 8494: käsittelevät ulosotonhaltijat, joita ovat läänin- teen, velkoja ja velallinen ovat yhtä oikeutettu- 8495: hallitus ja maistraatti. ja saattamaan asian siellä vireille. 8496: 1990 vp. - HE n:o 15 11 8497: 8498: Lainhakumenettelyssä voidaan ulosottolain mioon otetuiksi. Toisaalta helppoja ja yksin- 8499: 2 luvun 2 ja 2 a §:n mukaan vaatia maksua kertaisia asioita käsitellään tarpeettomasti tuo- 8500: myös kiinnitetystä kiinteistöstä sekä omaisuu- mioistuimen istunnossa tavanomaisessa menet- 8501: desta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys. telyssä. Tästä aiheutuu turhia kustannuksia 8502: Kiinteistöä koskeva vaatimus on kohdistettava sekä asianasaisille että yhteiskunnalle. Toisaal- 8503: kiinteistön omistajaa vastaan riippumatta siitä, ta taas laajat ja vaikeat asiat eivät valmistelun 8504: onko hän velasta henkilökohtaisesti vastuussa. puuttumisen vuoksi tule aina riittävän perus- 8505: Jos hakemus hyväksytään, ulosotonhaltija teellisesti käsitellyiksi. Tästä aiheutuu usein 8506: määrää, että kiinteistö on pidettävä saamisesta käsittelyn viivästymistä siitä johtuvine haittoi- 8507: ulosmitattuna. Ulosotonhaltijan tulee myös il- neen. Sen vuoksi menettely kokonaisuudessaan 8508: moittaa ulosmittauksesta asianomaiselle kiinni- tulisi järjestää nykyistä joustavammaksi niin, 8509: tysviranomaiselle. että kukin asia voitaisiin käsitellä sille parhai- 8510: ten sopivassa menettelyssä. 8511: 8512: Ulosottolain 7 luvun mukaiset toimenpiteet 8513: 2.3.2. Oikeudenkäynnin aloittamiseen liitty- 8514: Ulosottolain 7 luvun mukaisia toimenpiteitä viä epäkohtia 8515: ovat siviilioikeudellinen takavarikko sekä myy- 8516: mis- ja hukkaamiskielto, ulosottolain 7 luvun Jo oikeudenkäynnin aloittamista koskeviin 8517: 14 §:ssä tarkoitettu virka-apu hallinnan louk- säännöksiin liittyy eräitä epäkohtia. Vaikka 8518: kausta tai muuta oman käden oikeutta vastaan haastehakemuksessa onkin ilmoitettava ne sei- 8519: sekä ulosottolain 7 luvun 15 §:ssä tarkoitettu kat, joihin vaatimus perustuu, ei vastaaja 8520: häätö. Myös näissä summaarisen menettelyn useinkaan vain haastehakemukseen perehty- 8521: lajeissa yleensä edellytetään, että asia on selvä mällä voi antaa asian ensimmäisessä käsittelyti- 8522: ja riidaton. Takavarikkoa sekä myymis- ja laisuudessa riittävää vastausta kanteeseen. 8523: hukkaamiskieltoa koskevassa asiassa riittää, Haastehakemukset ovat käytännössä usein ver- 8524: että hakija esittää todennäköisiä perusteita ja raten ylimalkaisia. Tästä seuraa, että kantaja 8525: että on olemassa omaisuuden hukkaamisvaara. erityisesti mutkikkaammissa asiOissa lähes 8526: Toimivaltainen viranomainen on ulosotonhalti- säännönmukaisesti oikeudenkäynnin alussa ke- 8527: ja. Nyt puheena olevista menettelylajeista hittelee kannettaan. Usein kanteen kehittely 8528: virka-apu ja häätö ovat vaihtoehtoisia varsinai- tapahtuu kirjallisesti oikeudenkäyntikirjelmiä 8529: sen riita-asiain oikeudenkäynnin rinnalla. käyttäen. Vastaaja saa vasta kanteen kehittele- 8530: Ulosottolain 7 luvussa tarkoitettua toimenpi- misen jälkeen riittävän tiedon kantajan vaati- 8531: dettä koskeva asia on pantava vireille kirjalli- muksista ja sen perusteena olevista seikoista 8532: sella hakemuksella ulosotonhaltijan luona. niin, että hänellä on mahdollisuus antaa seik- 8533: Säännönmukaisesti hakijan vastapuolelle on kaperäinen vastaus kanteeseen. Tästä syystä 8534: annettava tilaisuus vastata hakemukseen. Ulos- asiaa joudutaan usein lykkäämään. Vastaajan 8535: otonhaltijalla on kuitenkin, kun kysymys on mahdollisuuksia valmistautua oikeudenkäyn- 8536: takavarikosta tai myymis- ja hukkaamiskiellos- tiin vaikeuttaa myös se, ettei haastehakemuk- 8537: ta taikka ulosottolain 7 luvun 14 §:ssä tarkoite- sessa tarvitse lainkaan ilmoittaa taikka edes 8538: tusta virka-avusta, oikeus toistaiseksi ja kun- viitata asiassa esitettäväksi aiottuun todiste- 8539: nes toisin määrätään myöntää pyydetty toi- luun. 8540: menpide edellyttäen, ettei asia siedä viivytystä. Mainitut epäkohdat osoittavat, että laissa 8541: haastehakemuksen sisällölle asetetut vaatimuk- 8542: set ovat liian vähäiset. Haastehakemuksesta 8543: 2.3. Epäkohdat tulisi käydä nykyistä yksityiskohtaisemmin ilmi 8544: kantajan vaatimus ja ne seikat, joihin vaatimus 8545: 2.3.1. Menettelyn kaavamaisuus yleisenä perustuu. Lisäksi siitä tulisi käydä ilmi ne 8546: epäkohtana todisteet, joihin kantaja aikoo nojautua. Näis- 8547: tä syistä haastehakemuksen sisällölle asetetta- 8548: Nykyisin lähes kaikki riita-asiat niiden laa- via vaatimuksia olisi tiukennettava. Tästä voi- 8549: dusta riippumatta käsitellään yleisissä alioi- taisiin kuitenkin poiketa selvissä ja riidattornis- 8550: keuksissa samanlaisessa menettelyssä. Tällöin sa tapauksissa, joissa sovinto on sallittu ja 8551: asioiden erityispiirteet eivät tule riittävästi huo- joissa vaaditaan ainoastaan vastaajan velvoit- 8552: 12 1990 vp. - HE n:o 15 8553: 8554: tamista johonkin. Tällaiset selvät ja riidatto- istuimilla tulisi olla mahdollisuus harkita, mis- 8555: mat asiat voitaisiin yleensä ratkaista jo oikeu- sä ajassa vastaajan on annettava vastauksensa. 8556: denkäynnin alkuvaiheessa vain haastehake- Nykyinen menettely ei ole tarkoituksenmu- 8557: muksen ja siihen mahdollisesti annetun vas- kainen myöskään siltä osin, että vastaaja sään- 8558: tauksen perusteella. nönmukaisesti joutuu antamaan vastauksensa 8559: Voimassa olevassa laissa ei ole nimenomaisia vasta tuomioistuimen istunnossa. Vastaus tulisi 8560: säännöksiä siitä, onko tuomarin aina annetta- ensisijaisesti antaa kirjallisena ja toimittaa jo 8561: va haaste vai onko hänellä oikeus kieltäytyä etukäteen tuomioistuimen kansliaan. Kuitenkin 8562: haasteen antamisesta. Epäselvää on, millä edel- eräissä asioissa saattaa olla tarkoituksenmu- 8563: lytyksillä tuomari voi jättää haasteen antamat- kaista kirjallisen vastauksen pyytämisen sijasta 8564: ta. Joka tapauksessa nämä mahdollisuudet siirtää asia suoraan tuomioistuimen suulliseen 8565: ovat erittäin rajoitetut. istuntoon. Lisäksi eräissä asioissa vastaajalla 8566: tulisi olla mahdollisuus antaa vastauksensa 8567: Laissa ei ole myöskään haastehakemuksen 8568: suullisesti suoraan tuomioistuimelle. 8569: täydentämistä koskevia säännöksiä. Jos esi- Oikeudenkäynnin aloittamiseen liittyvänä 8570: merkiksi kantajan vaatimusta ei ole yksilöity epäkohtana on pidettävä myös sitä, että asian- 8571: oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n mukai- 8572: osaisen eli kantajan on huolehdittava itse haas- 8573: sella tavalla, tuomarin on siitä huolimatta an- teen tiedoksiannosta. Kun on kysymys tuomio- 8574: nettava haaste. Siinäkin tapauksessa, että asiaa istuimessa vireillä olevasta asiasta, on tiedoksi- 8575: ei voida tuomioistuimessa tutkia taikka haaste- annan katsottava kuuluvan viranomaisten teh- 8576: hakemuksessa esitetyt vaatimukset ovat selvästi 8577: täviin. Lisäksi viran puolesta tapahtuva tiedok- 8578: perusteettomia, haaste on annettava. Tuomio- siauto vähentäisi asianasaisille asian käsittelys- 8579: istuin voi puuttua tällaisiin puutteellisiin haas- tä aiheutuvaa työtä sekä edistäisi samalla tie- 8580: tehakemuksiin taikka perusteettorniin vaati- doksiannan nopeutta. Tiedoksiantaa koskevien 8581: muksiin vasta asian varsinaisessa käsittelyssä ja 8582: säännösten uudistaminen on jo sinänsä niin 8583: siis sen jälkeen, kun vastapuoli on kutsuttu 8584: laaja kokonaisuus, että se soveltuu parhaiten 8585: tuomioistuimeen. Lakiin olisikin otettava haas- toteutettavaksi omalla tiedoksiantaa koskeval- 8586: tehakemuksen täydentämistä koskeva säännös la esityksellään. 8587: sekä sellaiset säännökset, jotka tekevät mah- 8588: dolliseksi selvästi perusteettomien ja siitä syys- 8589: tä vailla menestymismahdollisuuksia olevien 8590: 2.3 .3. Oikeudenkäyntimenettelyn epäkohdat 8591: vaatimusten käsittelemisen ja ratkaisemisen 8592: haastetta antamatta. 8593: Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn kes- 8594: Riita-asia tulee nykyisin vireille tuomiois- keisenä puutteena on pidettävä sitä, että varsi- 8595: tuimessa vasta haasteen tiedoksi antamisella. naisen oikeudenkäynnin alkaessa ei yleensä 8596: Tällöin saattaa joskus tapahtua, että sellaista vielä ole lainkaan tiedossa, kuinka vastaaja 8597: asiaa, jossa kanteen nostaminen on sidottu suhtautuu haastehakemuksesta ilmeneviin vaa- 8598: määräaikaan, ei saada määräajassa vireille esi- timuksiin. Se, mikä asiassa on riidanalaista ja 8599: merkiksi vastapuolen pyrkiessä välttämään oi- mikä riidatonta, käy ilmi vasta asian käsittelyn 8600: keudenkäyntiä. Tästä saattaa aiheutua tuntu- edistyessä. Käsittelyn kestäessä voidaan peri- 8601: viakio oikeudenmenetyksiä. Kun tiedoksiauto aatteessa missä käsittelyvaiheessa tahansa ottaa 8602: siirtyy tuomioistuimille, ei asianasaisille saa vastaan niin kirjallista kuin suullistakin todis- 8603: aiheutua oikeudenmenetystä tiedoksiannan telua. Monesti asianosaiset täsmentävät vaati- 8604: mahdollisesta viivästymisestä. Sen vuoksi olisi muksiaan vasta sen jälkeen, kun todistelu asi- 8605: perusteltua, että asia tulisi vireille jo silloin, assa on jo suoritettu. 8606: kun haastehakemus on jätetty tuomioistuimel- Tuomioistuimen mahdollisuudet oikeuden- 8607: le. Myös hakemusasioiden käsittelystä yleisessä käynnin tehokkaaseen johtamiseen ja kyselyoi- 8608: alioikeudessa annetun lain (307 /86) mukaan keuden käyttämiseen ovat käytännössä vähäi- 8609: alioikeudessa käsiteltävä hakemusasia tulee vi- set. Tuomioistuin ei vielä oikeudenkäynnin 8610: reille, kun hakemus on esitetty istunnossa tai alkaessa riittävästi tiedä, mistä asiassa on kysy- 8611: kansliassa taikka toimitettu kansliaan. mys. Oikeudenkäynnin aikana sillä ei ole käy- 8612: Nykyiset säännökset haasteajoista ovat ver- tössään riittäviä keinoja, joilla asianosaiset 8613: raten kaavamaisia. Haasteaikoja koskevat voidaan velvoittaa noudattamaan selkeän kä- 8614: säännökset olisikin poistettava laista. Tuomio- sittelyn edellyttämiä menettelytapoja. 8615: 1990 vp. - HE n:o 15 13 8616: 8617: Riita-asiain käsittely saattaa nykyisin jakau- 2.3.4. Poissaoloon liittyvät seuraukset 8618: tua useisiin eri käsittelytilaisuuksiin. Tämä 8619: koskee erityisesti laajoja ja oikeudellisesti vai- Oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka 8620: keita asioita. Käsittelyn lykkääminen kerta toi- koskevat asianasaisille asetettavia uhkia sekä 8621: sensa jälkeen merkitsee sitä, että oikeuden- seurausta siitä, että asianosainen jää saapumat- 8622: käyntiaineisto esitetään vaiheittain pienissä ta oikeudenkäyntiin, ovat kaavamaisia eikä 8623: osissa tuomioistuimelle, mikä vaikeuttaa oi- niissä ole riittävällä tavalla otettu huomioon 8624: keudenkäynnin johtamista. Myös kokonaisku- erilaisten asiatyyppien eroja. Lisäksi asian- 8625: van saaminen asiasta vaikeutuu. osaisten henkilökohtainen kuuleminen on käy- 8626: Kun asian käsittely lykkäytyy useaan ker- tännössä varsin vähäistä. Tällöin asian kannal- 8627: taan, ei todisteluu välittömyyttä ja keskittämis- ta tärkein tietolähde eli asianosaiset itse usein 8628: tä pystytä toteuttamaan tyydyttävästi. Tämän jää käyttämättä. Asia, jossa sovinto on sallit- 8629: vuoksi tuomioistuin joutuu asian ratkaistes- tu, voidaan ratkaista tuomiolla, kun ensikäsit- 8630: saan tukeutumaan pöytäkirjaan, johon on kir- telyyn saapumatta jäänyt asianosainen jää saa- 8631: jattu todistajien kertomukset aikaisemmissa pumatta myös jatkokäsittelyyn. Tällöin on ole- 8632: käsittelytilaisuuksissa. Tällaisten kertomusten massa vaara, että asia voidaan ratkaista tosi- 8633: vertaaminen esimerkiksi viimeisessä käsittelyti- asiassa puutteellisen oikeudenkäyntiaineiston 8634: laisuudessa välittömästi kuuitujen todistajien perusteella. 8635: kertomuksiin ja niiden keskinäisten painoarvo- Mainitun epäkohdan poistamiseksi asian- 8636: jen punnitseminen on vaikeaa. Tällöin on mah- osaisen laiminlyönnistä saapua tuomiois- 8637: dollista, että asian viimeisessä käsittelytilaisuu- tuimeen myös jatkokäsittelyssä pitäisi yleensä 8638: dessa esitetty oikeudenkäyntiaineisto, johon olla seurauksena mahdollisuus asian ratkaise- 8639: liittyvät havainnot ja josta saadut vaikutelmat miseen yksipuolisella tuomiolla. Yksipuolisen 8640: ovat tuoreita ja välittömiä, saa suuremman tuomion käyttämisen mahdollisuus on myös 8641: merkityksen ratkaisusta päätettäessä kuin sille tehokas keino asianosaisen saamiseksi osallis- 8642: kuuluisi. Erityisen ongelmallista harkinta on tumaan oikeudenkäyntiin. Lisäksi yksipuolisen 8643: silloin, kun tuomioistuimen kokoonpano on tuomion käyttäminen mahdollistaa käsittelyn 8644: muuttunut ja aikaisemmin kuullun todistajan summaarisuuden silloin, kun perusteelliseen 8645: kuulusielusta ei siitä syystä voi olla minkään- käsittelyyn ei ole aihetta. 8646: laisia muistikuvia. Vapaa todisteiden harkinta Asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, aineel- 8647: ei näin ollen voi oikealla tavalla toteutua, jollei lisesti oikean ratkaisun saavuttaminen voi vaa- 8648: asian käsittelyä voida keskittää ja luoda edelly- rautua nykyisin sen vuoksi, ettei tuomiois- 8649: tyksiä sille, että tuomioistuimen kokoonpano tuimella ole riittävän aikaisessa vaiheessa riittä- 8650: pysyy muuttumattomana asian käsittelyn alus- vän tehokkaita keinoja vastaajan saamiseksi 8651: ta alkaen. osallistumaan oikeudenkäyntiin. 8652: Nykyisessä suullis-pöytäkirjallisessa järjes- Oikeudenkäymiskaaresta puuttuvat koko- 8653: telmässämme suullisesti esitetty oikeudenkäyn- naan säännökset siitä, miten on meneteltävä, 8654: tiaineisto tulee usein otetuksi huomioon vain kun kantaja peruuttaa kanteen. Laissa olisi 8655: pöytäkirjan välityksellä. Kun käytännössä säänneltävä se, millä edellytyksillä vastaajalla 8656: asianosaiset saavat usein melko rajoituksetta tällaisessa tapauksessa olisi oikeus saada asia 8657: käyttää oikeudenkäyntikirjelmiä, oikeuden- ratkaistuksi. 8658: käynnin johtaminen vaikeutuu ja asianosaiset 8659: tarvitsevat aikaa voidakseen tutustua toistensa 8660: kirjallisiin esityksiin. Tästä taas aiheutuu se, 2.3.5. Summaarisen menettelyn epäkohdat 8661: että asianosaiset joutuvat pyytämään usein 8662: toistuvasti lykkäystä asiassa. Maksamismääräysmenettelyn epäkohtana on 8663: Suulliseen, välittömään ja keskitettyyn me- pidettävä sitä, että velallisen vastustus auto- 8664: nettelyyn ei ilmeisesti päästä, ellei meilläkin maattisesti johtaa maksamismääräyksen rau- 8665: oteta käyttöön riita-asioiden valmistelua ennen keamiseen. Maksamismääräyksen raukeamisen 8666: pääkäsittelyä. Tällöin varsinainen pääkäsittely jälkeen velkoja, joka haluaa edelleen periä 8667: voitaisiin toimittaa keskeytyksettä. Valmistelun saatavansa, joutuu panemaan asian uudelleen 8668: puuttumista voidaan siten pitää oleellisena syy- vireille tavallisessa riita-asian oikeudenkäynnis- 8669: nä nykyisiin oikeudenkäyntimenettelyn epä- sä. Tähän esitykseen ei kuitenkaan sisälly eh- 8670: kohtiin. dotuksia mainittujen epäkohtien korjaamisek- 8671: 14 1990 vp. - HE n:o 15 8672: 8673: si, vaikka maksamismääräyslailla säädetyn me- sa sekä vesioikeudessa, työtuomioistuimessa ja 8674: nettelyn on katsottu olevan kokonaisuudistuk- markkinatuomioistuimessa käsiteltävissä asi- 8675: sen tarpeessa. Ehdotuksessa ehdotettua kirjalli- oissa. Merioikeusasioissa sekä vesioikeuden kä- 8676: sen valmistelun mahdollistamaa summaarista sittelemissä riita-asioissa valmistelu on yksin- 8677: menettelyä ja maksamismääräysmenettelyä on omaan kirjallista, mutta työtuomioistuimessa 8678: katsottu olevan tarkoituksenmukaista verrata ja markkinatuomioistuimessa se voi olla myös 8679: käytännössä keskenään ja sen jälkeen päättää, suullista. Viimeksi mainituissa tuomioistuimis- 8680: mitä maksamismääräyslaille tulee tehdä. sa käsiteltävissä asioissa samoin kuin huoneen- 8681: Lainhakumenettelyn epäkohtana voidaan pi- vuokra-asioissa myös vireilletuloa koskevat 8682: tää sitä, että asian tultua riitaiseksi sen käsitte- säännökset eroavat yleistä alioikeusmenettelyä 8683: ly ulosottoviranomaisessa päättyy. Asia on sit- koskevista säännöksistä. 8684: ten pantava vireille uudelleen varsinaisena Huoneenvuokra-asia tulee vireille, kun haas- 8685: riita-asiana tuomioistuimessa. Lainhakuasioi- tehakemus on toimitettu tuomioistuimelle tai 8686: den käsittelemistä ulosottoviranomaisten luona sen kansliaan. Jos hakemus on puutteellinen, 8687: ei enää nykyään voida pitää perusteltuna, kos- kantajaa on kehotettava täydentämään sitä. 8688: ka nämä asiat ovat rinnastettavissa tuomiois- Jos hakemusta ei täydennetä tai jos asia ei 8689: tuimessa käsiteltäviin asioihin. Sen vuoksi lain- kuulu tuomioistuimelle taikka jos hakemus on 8690: hakumenettely tulisi lakkauttaa erillisenä me- toimitettu tuomioistuimelle huoneenvuokra- 8691: nettelynä. laissa (653/87) säädetyn määräajan jälkeen, 8692: Myös nykyisin ulosottolain 7 luvussa sään- asia voidaan jättää tutkimatta. Sellaiseen pää- 8693: nellyt toimenpiteet kuuluisivat tuomioistuinten tökseen voidaan hakea muutosta hovioikeudel- 8694: tehtäviin. Sen vuoksi ne tulisi lakkauttaa erilli- ta. 8695: sinä menettelylajeina ja siirtää yksinomaan Haasteen tiedoksi antaminen huoneen- 8696: tuomioistuinasioiksi. vuokra-asiassa on tuomioistuimen tehtävä. 8697: Tiedoksiauto voidaan toimittaa myös postitse 8698: saantitodistusta vastaan. Haastamisessa tapah- 8699: 2.4. Menettelystä hakemusasioissa ja era1ssa tunut virhe on korjattava viran puolesta, jos 8700: erityistä laatua olevissa riita-asioissa vastaaja on poissa tai tekee sitä koskevan 8701: väitteen. Haasteaika huoneenvuokra-asiassa on 8702: Hakemusasioiden osalta on jo annettu laki yksi viikko. Jos vastaaja asuu tuomiopiirin 8703: hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeu- ulkopuolella, haasteaika on kaksi viikkoa. 8704: dessa, joka on tullut voimaan 1 päivänä touko- Vastaaja voi antaa vastineensa tai toimittaa 8705: kuuta 1987. Sen mukaan hakemusasiat käsitel- sen postitse asunto-oikeuden kansliaan jo en- 8706: lään joko alioikeuden kansliassa tai istunnossa. nen asian käsittelyä. Vastineeseen on liitettävä 8707: Istunnossa hakemusasiat on käsiteltävä aina toistekappale jokaista kantajaa varten. 8708: silloin, kun asiaan osalliselle on varattava tilai- Asunto-oikeuden on lähetettävä tai annettava 8709: suus tulla kuulluksi taikka kun asiassa on toistekappale kantajalle. 8710: kuultava todistajaa tai muuta henkilöä henki- Työtuomioistuimessakin asia pannaan vireil- 8711: lökohtaisesti. le haastehakemuksen toimittamisella tuomiois- 8712: Hakemusasia tulee vireille, kun hakemus on tuimelle. Hakemuksessa on muiden tietojen 8713: esitetty kansliassa tai istunnossa taikka toimi- lisäksi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava 8714: tettu postitse tai lähetin välityksellä kansliaan. jo kaikki todistajat. Myös työtuomioistuimessa 8715: Lainsäädännön muuttuessa hakemusasioiden puheenjohtaja voi kehottaa hakijaa määräajas- 8716: merkitys ja määrä on jatkuvasti kasvanut. sa täydentämään hakemusta uhalla, että hake- 8717: Monet yksityisille kansalaisille merkittävät oi- mus jätetään muuten tutkimatta. 8718: keusasiat, jotka aikaisemmin käsiteltiin riita- Puheenjohtaja antaa kirjallisen haasteen ja 8719: asioina, käsitellään nykyisin hakemuksesta. huolehtii tiedoksiannosta vastaajalle. Haastees- 8720: Esimerkiksi kaikki puolisoiden vireille panemat sa kehotetaan vastaajaa toimittamaan määrä- 8721: avioeroasiat on vuoden 1988 alusta lähtien ajassa kirjallinen vastine työtuomioistuimelle. 8722: käsitelty hakemusasioina. Vastinekirjelmässä on soveltuvin osin ilmoitet- 8723: Myös eräissä erityistä laatua olevissa asioissa tava haastehakemusta vastaavat seikat. 8724: on jo käytössä yleistä alioikeusmenettelyä ny- Vastinekirjelmän saavuttua valmistelu jat- 8725: kyaikaisempi käsittelytapa. Esimerkiksi valmis- kuu suullisesti, jollei puheenjohtaja katso sen 8726: telu toimitetaan merioikeudellisissa riita-asiois- jatkamista osaksi tai kokonaan kirjallisesti tar- 8727: 1990 vp. - HE n:o 15 15 8728: 8729: koituksenmukaisemmaksi taikka saata asiaa 3. Menettelystä eräissä muissa 8730: välittömästi pääkäsittelyyn. maissa 8731: 8732: Valmistelussa on erityisesti pyrittävä saa- 3.1. Ruotsi 8733: maan selville, mitkä vaatimukset ja seikat ovat 8734: riitaisia ja mitkä riidattomia. Asianosaisten ja Ennen vuotta 1948 Ruotsissa noudatettiin 8735: kuultavaksi kutsuttujen on jo valmistelussa pääpiirteittäin saman tapaista vuoden 1734 lain 8736: ilmoitettava ne seikat, joihin heidän esityksen- oikeudenkäymiskaareen perustunuHa suullis- 8737: sä nojautuvat, lausuttava siitä, mitä vastapuoli pöytäkirjallista menettelyä, joka on meillä vie- 8738: on esittänyt sekä esitettävä kaikki kirjalliset lä nykyisin voimassa. Ruotsin uudella oikeu- 8739: todisteensa ja ilmoitettava ne todistajat, joita denkäymiskaarella (rättegångsbalken 1942), jo- 8740: aiotaan kuulustuttaa pääkäsittelyssä. ka tuli voimaan vuoden 1948 alusta, pyrittiin 8741: muun muassa luomaan hyvät edellytykset to- 8742: Valmistelun jälkeen puheenjohtaja voi tie- distelun vapaalle harkinnalle. Tämä puolestaan 8743: tyin laissa mainituin edellytyksin määrätä asian oli perustana siirtymiselle pääsääntöisesti suul- 8744: jätettäväksi sillensä taikka tutkimatta, vahvis- liseen, välittömään ja keskitettyyn oikeuden- 8745: taa asiassa syntyneen sovinnon sekä ratkaista käyntimenettelyyn. Tähän päästiin ottamalla 8746: asian asianosaisen myöntämisen tai kanteesta riita-asioissa käyttöön ennen varsinaista pääkä- 8747: luopumisen mukaisesti. Samalla puheenjohtaja sittelyä toimitettava valmistelu. 8748: voi antaa lausuntonsa myös oikeudenkäyntiku- Ruotsin oikeudenkäyntijärjestystä muutet- 8749: lujen korvaamisesta. tiin taas osittain vuoden 1988 alusta voimaan 8750: tulleella oikeudenkäymiskaaren muutoksella. 8751: Tämän muutoksen päätarkoituksena oli so- 8752: Asian pääkäsittely on suullinen. Työtuomio- peuttaa oikeudenkäynnit aikaisempaa parem- 8753: istuin voi kuitenkin sallia laskelman tai muun min yksittäisten juttujen vaatimuksiin. Tällä 8754: kirjallisen esityksen apuna käyttämisen. Pää- tavoin tuomioistuinten menettely pyrittiin saa- 8755: käsittelyn on tapahduttava viivytyksettä ilman maan entistä nopeammaksi ja halvemmaksi. 8756: tarpeetonta lykkäystä. Jos pääkäsittely kuiten- Menettelyn suullisuutta, välittömyyttä ja keski- 8757: kin lykätään, työtuomioistuin voi samalla mää- tystä pidettiin edelleen pääsääntöinä, mutta 8758: rätä, että asiaa on edelleen valmisteltava ennen niihin tehtiin eräitä lievennyksiä. Samalla ku- 8759: kuin se tulee uudelleen esille pääkäsittelyssä. mottiin pienten riita-asioiden käsittelyä koske- 8760: nut vuonna 1974 säädetty laki (småmålslagen) 8761: Markkinatuomioistuimessa asia tulee vireille ja joitakin sen säännöksiä otettiin oikeuden- 8762: sille tehdyllä hakemuksella. Tuomioistuin huo- käymiskaareen. 8763: lehtii hakemuksen tiedoksiannosta vastapuolel- Riita-asian oikeudenkäyntiä haluavan tulee 8764: le. pyytää tuomioistuimelta kirjallisesti haastetta. 8765: Hakemuksessa on muiden tietojen ohella il- 8766: Ennen varsinaista käsittelyä asiaa on pu- moitettava todisteet,joihin tullaan vetoamaan, 8767: heenjohtajan johdolla valmisteltava niin, että ja mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää 8768: se voidaan viivytyksettä ratkaista. Valmistelu toteen sekä tiedot niistä seikoista, joihin tuo- 8769: voi olla kirjallista tai suullista. Siinä on erityi- mioistuimen toimivalta perustuu, jos toimival- 8770: sesti pyrittävä erottamaan toisistaan riidanalai- ta ei ilmene muista esitetyistä seikoista. Myös 8771: set ja riidattornai seikat. Markkinatuomiois- ne kirjalliset todisteet, joihin vedotaan, tulee 8772: tuin voi hankkia selvitystä myös omasta aloit- antaa tuomioistuimelle hakemuksen yhteydes- 8773: teestaan sekä velvoittaa elinkeinonharjoittajan sä. Jos hakemus on epätäydellinen, tuomiois- 8774: antamaan asian selvittämistä varten tarpeellisia tuimen tulee kehottaa kantajaa poistamaan 8775: tietoja. Velvoitteen tehostamiseksi voidaan puute uhalla, että hakemus muuten jätetään 8776: asettaa uhkasakko. tutkimatta. Tuomioistuin huolehtii haasteen 8777: tiedoksiannos ta. 8778: Markkinatuomioistuimessa samoin kuin työ- Haasteen antamisen jälkeen asiassa toimite- 8779: tuomioistuimessakin suullisesta valmistelusta taan valmistelu, joka tapahtuu joko suullisesti 8780: on saatu hyviä kokemuksia. Valmistelun jäl- tuomioistuimen istunnossa taikka kirjelmien 8781: keen toimiteitavaa varsinaista käsittelyä ei vaihdolla tai muulla tavalla, kuten esimerkiksi 8782: näissä ole jouduttu enää lykkäämään. puhelimitse. Eri valmistelutapoja voidaan 8783: 16 1990 vp. - HE n:o 15 8784: 8785: myös yhdistellä. Suullinen valmistelu pyritään ästä huolimattomuudesta. Yksinkertaistetussa 8786: toimittamaan yhdessä tilaisuudessa. Valmiste- muodossa toimitettavassa pääkäsittelyssä ei 8787: lun toimittaa yksi tuomari. tarvitse toistaa suullisen valmistelun viimeises- 8788: Valmistelussa selvitetään, mikä asiassa on sä istunnossa esitettyä aineistoa. 8789: riitaista. Asiassa, jossa sovinto on sallittu, Jos valmistelu on toimitettu puhelimitse, 8790: asianosainen voidaan eräissä tapauksissa vel- voidaan yksinkertaistetussa muodossa toimitet- 8791: voittaa lopullisesti esittämään vaatimuksensa tava pääkäsittely pitää myös puhelimitse. To- 8792: ja ilmoittamaan todisteensa. Tällaisessa asiassa distajia voidaan muutoinkin kuulla pääkäsitte- 8793: tuomarin tulee myös pyrkiä saamaan aikaan lyssä puhelimitse. Laissa erikseen määrätyissä 8794: sovinto, jos se asian laatuun ja olosuhteisiin tapauksissa todistajaa voidaan kuulla myös 8795: nähden on sopivaa. pääkäsittelyn ulkopuolella. Jos pääkäsittelyn 8796: Asia voidaan jättää tutkimatta jo valmiste- päättymisen jälkeen havaitaan välttämättö- 8797: lussa. Siinä voidaan myös ratkaista riita-asia, mäksi saada lisäselvitystä, voidaan järjestää 8798: jossa sovinto on sallittu, vastaajan myöntäessä uusi pääkäsittely tai jatkettu pääkäsittely taik- 8799: kantajan vaatimuksen tai kantajan luopuessa ka hankkia tarpeellinen selvitys muulla sopival- 8800: kanteestaan. Jos vastaaja tällaisessa asiassa la tavalla. 8801: laiminlyö vastata kirjallisesti tai asianosainen Pääkäsittelyn välittömyys on turvattu myös 8802: jää saapumatta valmistelutilaisuuteen, asia voi- siten, että asian ratkaisemiseen saa osallistua 8803: daan ratkaista yksipuolisella tuomiolla. Myös vain koko pääkäsittelyn ajan mukana ollut 8804: sovinto voidaan vahvistaa valmistelussa. Asia tuomari. Pääsääntöisesti pääkäsittely on saa- 8805: voidaan ratkaista muutoinkin valmistelussa, tettava loppuun yhdessä yhtäjaksoisessa me- 8806: jos asiassa saadun selvityksen perusteella pää- nettelyssä. Käsittely voidaan kuitenkin keskeyt- 8807: käsittelyä ei pidetä tarpeellisena. tää laissa tarkemmin määrätyksi ajaksi, jos sitä 8808: Jollei asiaa ratkaista valmistelussa, siirretään ei ehditä toimittaa yhdessä päivässä. Jos oikeu- 8809: se pääkäsittelyyn. Pääkäsittely toimitetaan jo- denkäynnin alussa havaitaan, että asiaa ei voi- 8810: ko erikseen tai yksinkertaistetussa muodossa da ottaa laissa mainitun esteen vuoksi lopulli- 8811: välittömästi tai määräajassa suullisen valmiste- sesti käsiteltäväksi, pääkäsittely on yleensä pe- 8812: lun päätyttyä. Yksinkertaistetussa muodossa ruutettava ja siirrettävä toiseen ajankohtaan. 8813: toimiteitavaan pääkäsittelyyn vaaditaan asian- Pääkäsittelyä ei pääsääntöisesti saa lykätä. 8814: osaisten suostumus, jos asia ei ole selvä. Tällai- Lykkääminen on sallittu silloin, kun pääkäsit- 8815: sen pääkäsittelyn toimittaa asian valmistellut tely on saatu aloittaa laissa mainitusta esteestä 8816: tuomari. Myös erikseen toimitettavassa pääkä- huolimatta tai kun käsittelyn alkamisen jälkeen 8817: sittelyssä asian käsittelyyn osallistuu yleensä on ilmennyt uusi tärkeä syy tai todiste. Lisäksi 8818: sitä valmistellut tuomari. Asiat, joissa riidan tuomioistuin voi lykätä asian silloin, kun se 8819: kohteen arvo ei ylitä tiettyä rahamäärää ja pitää sitä muutoin välttämättömänä. Asiassa 8820: joissa sovinto on sallittu, asian käsittelee pää- voidaan samalla määrätä toimitettavaksi lisä- 8821: sääntöisesti vain yksi tuomari. Asianosaisten valmistelu. 8822: suostumuksella tuomari voi käsitellä asian Lykätty pääkäsittely on joko jatkettu tai 8823: muulloinkin yksin, jos se on asian laatuun uusi pääkäsittely. Pääkäsittelyä voidaan jatkaa 8824: nähden perusteltua. Näissä tapauksissa asian aina silloin, kun säädettyjä käsittelykertojen 8825: yleensä käsittelee sen valmistellut tuomari. välisiä aikarajoituksia ei ylitetä. Muutoin on 8826: Menettelyn suullisuutta on pyritty turvaa- pääsääntöisesti toimitettava uusi pääkäsittely, 8827: maan sillä, ettei suullisen valmistelun istunnos- jossa aineisto on pääsääntöisesti esitettävä uu- 8828: sa eikä pääkäsittelyssä saa yleensä lukea oikeu- delleen. Uusi pääkäsittely toimitetaan aina, 8829: denkäyntikirjelmiä. kun yksinkertaistetussa muodossa toimitettu 8830: Jos pääkäsittely toimitetaan erikseen, tuo- pääkäsittely lykätään. 8831: mioistuimen ratkaisun tulee perustua välittö- 8832: mästi siinä esitettyyn aineistoon. Tuomioistuin 8833: voi jättää huomioon ottamatta vasta pääkäsit- 3.2. Norja 8834: telyssä esitetyn oikeudenkäyntiaineiston, jos 8835: voidaan olettaa asianosaisen tällä menettelyl- Pääsääntöisesti riita-asiassa suoritetaan so- 8836: lään yrittäneen pitkittää oikeudenkäyntiä tai vittelu ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloit- 8837: yllättää vastapuolensa taikka muutoin toimi- tamista. Sovittelun toimittaa erityinen sovitte- 8838: neen sopimattomassa tarkoituksessa tai törke- lulautakunta (forliksrådet). Jollei sovintoa saa- 8839: 1990 vp. - HE n:o 15 17 8840: 8841: da aikaan, sovittelu julistetaan päättyneeksi ja vapaasti kuin tuomari pitää puolustettavana. 8842: asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltä- Pääkäsittely voidaan jättää pitämättä ja asia 8843: väksi. Asia voidaan asianosaisten vaatimukses- ratkaista myös puhtaasti kirjallisessa menette- 8844: ta tietyin edellytyksin ratkaista myös sovittelu- lyssä. 8845: lautakunnassa. Erityisiä oikeudenkäyntimenettelyä koskevia 8846: Tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa säännöksiä on olemassa esimerkiksi perheoi- 8847: riita-asiassa toimitetaan haastamisen jälkeen keudellisten asioiden ja vekseliasioiden osalta. 8848: valmistelu. Valmistelun toimittaa yksi tuomari. Ensiksi mainituissa asioissa valmistelu on suul- 8849: Menettely valmisteluvaiheessa on lain suulli- lista. Jälkimmäisissä asioissa valmistelua ei 8850: suutta korostavasta sanamuodosta huolimatta toimiteta lainkaan. 8851: yleensä kirjallista. Valmistelussa asianosaiset 8852: esittävät vaatimuksensa sekä todisteensa ja sii- 8853: nä selvitetään, mikä asiassa on riitaista. Vas- 3.3. Tanska 8854: taajan annettua vastineensa voidaan tarvittaes- 8855: sa vaihtaa lisäkirjelmiä tai jatkaa valmistelua Ensimmäisessä oikeusasteessa on riita-asian 8856: suullisesti. käsittelyn yhteydessä pääsääntöisesti toimitet- 8857: Jollei asiaa ratkaista valmistelussa, siirretään tava sovittelu. Sovitteluun voidaan ryhtyä kä- 8858: se pääkäsittelyyn. Pääkäsittely on suullinen sittelyn jokaisessa vaiheessa. Lisäksi tuomiois- 8859: eikä siinä saa lukea oikeudenkäyntikirjelmiä. tuimet voivat Tanskassa tehdä erityisiä sovin- 8860: Asianosaisten esitettyä näkemyksensä asiasta toehdotuksia. 8861: toimitetaan todistelu, jonka jälkeen asianosai- Riita-asiain valmistelua koskevat säännökset 8862: silla on vielä tilaisuus lausua asiasta. mahdollistavat joko kirjallisen tai suullisen 8863: Asia ratkaistaan suullisessa käsittelyssä esite- taikka sekä kirjallisen että suullisen valmiste- 8864: tyn aineiston perusteella. Asian ratkaisemiseen lun. Suullinen valmistelu toimitetaan, jos tuo- 8865: saavat osallistua vain suullisessa käsittelyssä mioistuin pitää sitä tarpeellisena vastaajan an- 8866: läsnä olleet tuomarit. nettua vastineensa haasteen johdosta tai vasti- 8867: Asianosaisen tulee esittää aineisto niin aikai- neen antamista seuranneen mahdollisen lisäkir- 8868: sessa oikeudenkäyntimenettelyn vaiheessa kuin jelmien vaihtamisen jälkeen. Jollei suullista 8869: mahdollista. Tuomioistuin voi jättää huo- valmistelua toimiteta, asia siirretään varsinai- 8870: mioon ottamatta myöhemmin oikeudenkäyn- seen käsittelyyn. 8871: nin kuluessa esitetyn aineiston, jos sen esittä- Valmistelussa asianosaisten on ilmoitettava 8872: misen laiminlyönti on johtunut moitittavasta vaatimuksensa ja ne seikat ja todisteet, joihin 8873: syystä. he vetoavat, sekä esitettävä ne asiakirjat, joi- 8874: Pääkäsittely pyritään saattamaan päätökseen hin he perustavat vaatimuksensa ja väitteensä. 8875: yhdessä tilaisuudessa. Asian käsittelyn lykkää- Käytännössä suurin osa riita-asioista ratkais- 8876: minen on laissa mainittujen nimenomaisten taan jo ensimmäisessä valmistelutilaisuudessa, 8877: tilanteiden lisäksi mahdollista silloin, kun tuo- mutta tarvittaessa valmistelua voidaan myös 8878: mioistuin pitää sitä tarpeellisena. jatkaa. Tuomioistuin voi käsittelyn eri vaiheis- 8879: Vuosina 1986 ja 1987 tehdyillä lainmuutok- sa päättää lisävalmistelun toimittamisesta. Val- 8880: silla rationalisoitiin ja tehostettiin riita-asioiden mistelun päättymisen jälkeen ei saa enää esit- 8881: käsittelyä. Tällöin muun muassa laajennettiin tää uutta vaatimusta tai oikeudenkäyntiaineis- 8882: mahdollisuutta pitää pääkäsittely suullisen val- toa ilman vastapuolen suostumusta taikka tuo- 8883: mistelun yhteydessä. Mainittujen lainmuutos- mioistuimen erikseen laissa mainituin edelly- 8884: ten jälkeen tämä on mahdollista, paitsi asian- tyksin myöntämää lupaa. 8885: osaisten vaatimuksesta, myös silloin, kun heille Samoin kuin Ruotsissa ja Norjassa, valmis- 8886: on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta. Tällaises- telun jälkeen on mahdollista siirtyä välittömäs- 8887: sa pääkäsittelyssä asian valmistellut tuomari ti varsinaiseen käsittelyyn, jos asianosaiset so- 8888: ratkaisee asian. pivat siitä tai asia on riittävän selvä. 8889: Vuoden 1986 lainmuutoksella otettiin myös Asian varsinainen käsittely on suullinen. 8890: käyttöön yksinkertaistetussa muodossa tapah- Asianosaisten esitettyä vaatimuksensa ja kan- 8891: tuva riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely tajan kuvattua lyhyesti riidan kohteen seuraa 8892: (forenklet rettergang), josta asianosaiset voivat todisteluvaihe. Todisteluu jälkeen asianosaiset 8893: sopia useimmissa riita-asioissa. Siinä asia käsi- voivat vielä lausua näkemyksensä asiasta. Tuo- 8894: tellään niin yksinkertaisesti, nopeasti ja muoto- mioistuin voi kieltää uusien vaatimusten ja 8895: 3 3002501 8896: 18 1990 vp. - HE n:o 15 8897: 8898: uuden aineiston esittämisen oikeudenkäynnin 3.5. Itävalta 8899: aikana. Asian saavat ratkaista vain varsinai- 8900: seen käsittelyyn kokonaisuudessaan osallistu- Itävallassa siviiliasioiden oikeudenkäyntime- 8901: neet tuomioistuimen jäsenet. nettelyssä on käytössä sekä suullinen että kir- 8902: Asian käsittely voidaan siirtää, kun tuomio- jallinen valmistelu. Eri alioikeuksissa käyte- 8903: istuin pitää sitä tarkoituksenmukaisena. Näin tään osittain erilaista menettelyä. Joissakin 8904: voi olla esimerkiksi silloin, kun odotetaan jos- riita-asioissa toimitetaan ensiksi valmistava 8905: sakin toisessa asiassa annettavaa ratkaisua suullinen kuuleminen. Jollei riitakysymystä 8906: taikka kun myönnytään asianosaisen pyyntöön saada alustavassa suullisessa kuulustelussa sel- 8907: saada esittää uutta aineistoa. vitettyä, vastaaja voidaan velvoittaa määrä- 8908: Yksittäisten asiaryhmien osalta on olemassa ajassa antamaan kirjallinen vastauksensa tuo- 8909: erityisiä menettelysäännöksiä. Esimerkiksi vek- mioistuimelle. Yleensä kirjallinen vastine vaa- 8910: seli- ja eräät velkakirja-asiat ratkaistaan no- ditaan vain asianosaisilta, jotka ovat valmiste- 8911: peutetussa käsittelyssä. Tällöin ei oteta käsitel- lussa asiamiesten edustamina. Kirjelmien vaih- 8912: täviksi vastapuolen tosiasioita koskevia vasta- toa voidaan tarvittaessa jatkaa pääkäsittelyn 8913: väitteitä tai vastavaatimuksia. alkamiseen saakka. 8914: Pääkäsittelyssä asianosaisten tulee esittää 8915: lausumansa suullisesti eikä tästä ole säädetty 8916: 3.4. Saksan Iöttotasavalta poikkeuksia. Kirjelmien lukeminen suullisen 8917: esityksen asemesta on kielletty. Asianosaiset 8918: Saksan Hittotasavallassa tuomioistuimella on voivat suullisen käsittelyn loppuun saakka esit- 8919: mahdollisuus valita ensimmäisen suullisen is- tää uusia tosiasiaväitteitä ja todistuskeinoja. 8920: tunnon ja kirjallisen valmistelun välillä. Mo- Tuomioistuin voi kuitenkin viran puolesta kiel- 8921: lemmissa tapauksissa suoritetaan kirjelmien tää niiden esittämisen, jos niitä ilmeisesti oi- 8922: vaihto. Riita-asioiden oikeudenkäyntimenette- keudenkäynnin pitkittämistarkoituksessa ei ole 8923: lyn ydinkohta on suullisessa pääkäsittelyssä. esitetty aikaisemmin ja niiden salliminen viivyt- 8924: Oikeudenkäyntikirjelmien rajoittamisella ja täisi huomattavasti asian käsittelyä. 8925: tuomarin ohjaamalla toiminnalla valmistelussa Tuomio on perustettava suullisessa käsitte- 8926: on pyritty siihen, ettei oikeudenkäynti olisi lyssä esiin tulleisiin seikkoihin ja sen tekemi- 8927: yhtä kirjallista kuin ennen vuoden 1977 lainuu- seen voivat osallistua vain suullisessa käsitte- 8928: distusta. Kirjelmien lukeminen on sallittua ai- lyssä läsnä olleet tuomarit. 8929: noastaan, kun niiden sanamuodolla on merki- Itävallassa on käytössä myös meidän maksa- 8930: tystä asiassa. Pääkäsittelyn suullisuutta on py- mismääräysmenettelyämme muistuttava sum- 8931: ritty turvaamaan myös asianosaisen läsnäoloa maarinen menettely saatavien perimiseksi, jon- 8932: pääkäsittelyssä koskevilla säännöksillä. Suulli- ka käyttöalaa laajennettiin vuoden 1983 sivii- 8933: sesta käsittelystä on kuitenkin mahdollista poi- liprosessilain uudistamisen yhteydessä. Vastaa- 8934: keta tietyissä tapauksissa, kuten asianosaisten ja voi vastustaa vaaditun määrän tuomitsemis- 8935: suostumuksen perusteella ja arvoltaan vähäisis- ta kirjallisesti tai suullisesti kotipaikkansa ali- 8936: sä varallisuusoikeudellisissa asioissa. oikeudessa. Vastaajan vastustamisen jälkeen 8937: Asianosaisten keskustelu, todistelu ja sitä oikeudenkäyntimenettely jatkuu tuomiois- 8938: seuraava loppukeskustelu on suoritettava yh- tuimessa. 8939: dessä pääkäsittelyssä. Todisteluu välittömyy- 8940: destä voidaan kuitenkin poiketa tietyissä ta- 8941: pauksissa, joissa todisteluu vastaanotto on jo 4. Asian valmistelu 8942: suoritettu tai se ei voi tapahtua pääkäsittelyssä. 8943: Oikeudenkäynnin nopeutta ja keskitystä on 4.1. Vuosisadan alkupuolella tehdyt ehdo- 8944: pyritty turvaamaan lähinnä tuomarin kyselyoi- tukset 8945: keudella, suullisen istunnon valmistelulla, 8946: mahdollisuudella ottaa tietyissä tapauksissa Oikeuslaitoksen ja oikeudenkäyntimenette- 8947: vastaan todistelua jo ennen istuntoa, erilaisten lyn uudistaminen on ollut maassamme vireillä 8948: prosessitoimien suorittamiselle asetetuilla mää- viime vuosisadan loppupuolelta lähtien. Tär- 8949: räajoilla ja oikeudenkäyntikulujen korvaamis- keimmät ennen viime sotia tehdyt ehdotukset 8950: velvollisuudella. ovat seuraavat: 8951: 1990 vp. - HE n:o 15 19 8952: 8953: 1. Ehdotukset oikeudenkäyntilaitoksen uu- töisesti olisi ollut kirjallinen, olisi käsiteltävänä 8954: distukseksi. Laatinut sitä varten asetettu komi- oleva asia pitänyt yksilöidä ehdotusten esittä- 8955: tea. Komiteanmietinnöt 1901:8-11 (Wreden misaikana voimassa olleeseen lainsäädäntöön 8956: komitea). verrattuna yksityiskohtaisemmin. Useiden eh- 8957: 2. Wreden komitean ehdotuksesta annetut dotusten mukaan haastehakemuksessa olisi ol- 8958: lausunnot huomioon ottaen laadittu lainval- lut ilmoitettava myös todisteet, joihin asiassa 8959: mistelukunnan ehdotus oikeudenkäyntilaitok- oli tarkoitus vedota. Kahta ensin mainittua 8960: sen uudistukseksi vuodelta 1908. ehdotusta lukuun ottamatta puheena oleviin 8961: 3. Senaatin toimeksiannosta vuonna 1918 ehdotuksiin sisältyivät säännökset, joiden mu- 8962: laadittu säännösehdotus lainvalmistelukunnan kaan haasteen antajalla olisi ollut oikeus vaatia 8963: ehdotuksen pohjalta oikeudenkäyntilaitoksen puutteellista haastehakemusta täydennettäväksi 8964: uudistukseksi. ja tietyillä edellytyksillä evätä haasteen antami- 8965: 4. Ehdotus oikeudenkäyntilaitoksen uudista- nen. 8966: miseksi. Komiteanmietintö 1920:10. Kaikissa mainituissa ehdotuksissa esitettiin 8967: 5. Professori Otto Hjalmar Granfeltin ehdo- riita-asiain valmistelua. Joidenkin ehdotusten 8968: tus oikeudenkäyntilaitoksen uudistamiseksi mukaan valmistelu olisi ollut pakollista ja jois- 8969: vuodelta 1923 (Granfeltin ehdotus). sakin sen käyttäminen taas olisi riippunut tuo- 8970: 6. Ehdotus oikeudenkäyntilaitoksen uudista- mioistuimen harkinnasta. Kohdissa 1-2 tar- 8971: miseksi. Professori Otto Hjalmar Granfeltin koitettujen ehdotusten mukaan kysymykseen 8972: laatimaa ehdotusta tarkastamaan asetetun ko- olisi tullut vain kirjallinen valmistelu ja se olisi 8973: mitean mietintö. Komiteanmietintö 1925:16. ollut pakollista vain tietyissä asioissa. Muiden 8974: 7. Ehdotukset hallituksen esitykseksi edus- ehdotusten mukaan valmistelu taas olisi saatta- 8975: kunnalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistami- nut olla sekä suullista että kirjallista. Useim- 8976: sesta. Lainvalmistelukunnan julkaisut 1927:6, piin ehdotuksiin sisältyi säännös, jonka mu- 8977: 1929:2 ja 1937:16. kaan haasteessa olisi kehotettu vastaajaa anta- 8978: 8. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskun- maan kirjallinen vastaus kantajalle joko ennen 8979: nalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta suullista käsittelyä taikka esittämään vastauk- 8980: 10.6.1939. sensa kirjallisesti suullisen valmistelun alkaes- 8981: Edellä kohdissa 1-3 ja 5-8 mainitut ehdo- sa. 8982: tukset koskivat sekä tuomioistuinlaitoksen että 8983: koko oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista. Valmistelun olisi toimittanut yksi tuomari. 8984: Viimeksi mainittua esitysluonnosta lukuun ot- Kohdissa 3-8 mainituissa ehdotuksissa val- 8985: tamatta niissä ehdotettiin kolmen eri lain, tuo- mistelussa olisi voitu vahvistaa sovinto. Asia 8986: mioistuinlain, riita-asiain oikeudenkäyntilain olisi voitu valmistelussa ratkaista myös silloin, 8987: ja rikosasiain oikeudenkäyntilain säätämistä. kun kantaja luopui kanteestaan, kun vastaaja 8988: Kohdassa 4 mainittu ehdotus olisi sisältänyt myönsi kanteen tai kun yksipuolisen tuomion 8989: vain oikeudenkäyntimenettelyä koskevien oi- antamisen edellytykset olivat olemassa. Myös 8990: keudenkäymiskaaren säännösten uudistamisen. siinä tapauksessa, että kumpikin asianosainen 8991: Kohdassa 8 mainitussa esitysluonnoksessa niin olisi pyytänyt, että asia heti ratkaistaisiin, rat- 8992: tuomioistuimia kuin menettelyäkin koskevat kaiseminen olisi yleensä ollut mahdollista val- 8993: säännökset oli sisällytetty yhteen ehdotettuun mistelussa. 8994: lakiin, oikeudenkäyntilakiin. Muissa kuin kohdissa 1-2 mainituissa ehdo- 8995: Kaikki mainitut ehdotukset olisivat toteutu- tuksissa pääkäsittely ja valmistelu oli selvästi 8996: essaan merkinneet silloisten riita-asiain vireille- erotettu toisistaan. Asian varsinainen käsittely 8997: tuloa koskevan säännöstön uusimista, riita-asi- 1-2 kohdissa tarkoitettujen ehdotusten sekä 8998: ain valmistelun käyttöönottamista sekä suulli- pääkäsittely muiden ehdotusten mukaan olisi 8999: sen, välittömän ja keskitetyn pääkäsittelyn to- ollut suullinen, välitön ja keskitetty. Kirjelmien 9000: teuttamista. Kaikkien mainittujen ehdotusten lukeminen olisi periaatteessa ollut kielletty. 9001: mukaan riita-asiain oikeudenkäynti olisi aloi- Siinä tapauksessa, että pääkäsittelyä olisi jou- 9002: tettu pyytämällä haastetta ja asia olisi tullut duttu lykkäämään yli tietyn eri ehdotuksissa eri 9003: vireille haasteen tiedoksiantamisella vastaajal- pituiseksi määrätyn ajan, käsittely olisi ollut 9004: le. Haastetta olisi ehdotusten mukaan saatu toimitettava kokonaisuudessaan uudelleen. 9005: eräissä tapauksissa pyytää myös suullisesti. Niin olisi ollut meneteltävä myös silloin, kun 9006: Haastehakemuksessa, joka kuitenkin pääsään- asian jatkokäsittelyyn olisi osallistunut sellai- 9007: 20 1990 vp. - HE n:o 15 9008: 9009: nen tuomari, joka ei olisi osallistunut asian johtamista ja siihen liittyviä keinoja menette- 9010: käsittelyyn pääkäsittelyn alusta asti. lyn tehostamiseksi sekä tuomioistuimen opas- 9011: Mainitut ehdotukset eivät johtaneet tulok- tus- ja neuvontatoimintaa. 9012: seen. Tähän lienevät ainakin osittain olleen Valtioneuvosto antoi 21.5.1971 eduskunnalle 9013: syynä käydyt sodat sekä 1930-luvun alkupuo- selonteon tuomioistuinuudistuksesta. Selonte- 9014: lella vallinnut taloudellinen lama, jolloin oi- ossa ja sen johdosta eduskunnassa käydyssä 9015: keuslaitoksen kokonaisuudistus koettiin liian keskustelussa kosketeltiin tuomioistuinlaitok- 9016: kalliiksi ja liikaa voimavaroja vaativaksi. Vii- sen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen 9017: me sotien jälkeen oikeuslaitoksen ja oikeuden- suuntaviivoja. Selonteossa pidettiin tärkeänä 9018: käyntimenettelyn kokonaisuudistusta alettiin muun muassa valmistelun käyttöön ottamista. 9019: valmistella uudelleen vasta 1960-luvun loppu- Kohdassa 4 mainitussa mietinnössä asetettiin 9020: puolelta alkaen. oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tavoit- 9021: teeksi mahdollisimman hyvien edellytysten luo- 9022: minen oikean ratkaisun tekemiselle. Oikeuden- 9023: 4.2. 1970- ja 1980-luvuilla tehdyt ehdotukset käyntimenettely olisi mietinnön mukaan järjes- 9024: tettävä pääsääntöisesti niin, että se olisi suullis- 9025: Tärkeimmät 1970-luvulla tehdyt ehdotukset ta, välitöntä ja keskitettyä. Keskitystä lisättäi- 9026: ovat seuraavat: siin muun muassa riita-asian valmistelulla. 9027: 1. Oikeuslaitostoimikunnan mietintö. Komi- Mietintöön sisältyi ehdotus laiksi yleisten alioi- 9028: teanmietintö 1971:B 112. keuksien yhtenäistämisen ja oikeudenkäynti- 9029: 2. Alioikeuksien yhtenäistäminen. Oikeus- menettelyn uudistamisen suunnitteluperusteis- 9030: ministeriön asettaman työryhmän mietintö. Oi- ta. Lakiehdotuksessa oli myös säännös, josta 9031: keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu ilmeni uudistuksen tavoite. 9032: 18/1973. Kohdassa 5 mainittuun ehdotukseen sisältyi- 9033: 3. Oikeudenkäyntimenettelyn ja tuomiois- vät muun muassa ehdotukset laiksi yhden tuo- 9034: tuinlaitoksen uudistamisesta. Työryhmän ra- marin istunnossa käsiteltävistä alioikeudelle 9035: portti. Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston kuuluvista asioista sekä laiksi oikeudenkäymis- 9036: julkaisu 2/1976. kaaren muuttamisesta. Ensiksi mainitun la- 9037: Oikeusministeriö asetti 27 päivänä syyskuuta kiehdotuksen tarkoituksena oli, että yksinker- 9038: 1977 projektiorganisaation tuomioistuinlaitok- taiset riita- ja rikosasiat voitaisiin siirtää yhden 9039: sen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tuomarin käsiteltäviksi. Säästyneet voimavarat 9040: suunnittelua ja valmistelua varten (tuomiois- voitaisiin silloin käyttää muiden asioiden pe- 9041: tuinuudistushanke). Projektiorganisaation rusteellisempaan käsittelyyn ja alioikeuden 9042: työn tuloksena valmistuivat muun muassa seu- muun toiminnan kehittämiseen. Jotta asiano- 9043: raavat ehdotukset: saisilla olisi mahdollisuus saattaa asia käsiteltä- 9044: 4. Alioikeuksien yhtenäistämisen ja oikeu- väksi sellaisessa kokoonpanossa, johon kuuluu 9045: denkäyntimenettelyn uudistamisen suunnittelu- luottamusmiehiä, lakiehdotuksessa oli ehdotet- 9046: perusteista. Oikeusministeriön asettaman työ- tu, että muutosta yhden tuomarin ratkaisuun 9047: ryhmän mietintö. Oikeusministeriön lainval- haettaisiin alioikeuden useampijäseniseltä ko- 9048: misteluosaston julkaisu 6/1980. koonpanolta. 9049: 5. Ehdotus yhden tuomarin istuntoa ja riita- Ehdotuksessa laiksi oikeudenkäymiskaaren 9050: asian valmistelua koskeviksi säännöksiksi. muuttamiseksi ehdotettiin riita-asiain valmiste- 9051: Työryhmän mietintö. Oikeusministeriön lain- lua koskevan uuden 11 a luvun ottamista 9052: valmisteluosaston julkaisu 7/1980. oikeudenkäymiskaareen sekä riita-asiain oikeu- 9053: Ehdotuksiin 1-3 ei sisältynyt yksityiskohtai- denkäynnin aloittamista ja asianosaisen poissa- 9054: sia säädösehdotuksia. Siltä osin kuin niissä oloa koskevien säännösten uudistamista. Eh- 9055: kosketeltiin riita-asiain oikeudenkäyntimenet- dotus koski oikeudenkäyntiä riita-asioissa, joi- 9056: telyä, asetettiin edelleen tavoitteeksi menettelyn ta laatunsa vuoksi ei voitaisi käsitellä yhden 9057: keskittäminen sekä suullisuuden ja välittömyy- tuomarin istunnossa. Oikeudenkäynti näissä 9058: den lisääminen. Kaikissa niissä ehdotettiin asioissa olisi jakaantunut kahteen toisistaan 9059: myös riita-asiain valmistelun käyttöön ottamis- selvästi erottuvaan osaan, yhden tuomarin toi- 9060: ta. Kohdassa 3 mainitussa ehdotuksessa koske- mittamaan valmisteluun ja useampijäsenisessä 9061: teltiin lisäksi asianosaisten velvollisuutta olla kokoonpanossa toimitettavaan asian varsinai- 9062: läsnä oikeudenkäynnissä, oikeudenkäynnin seen käsittelyyn. Yhden tuomarin istunnossa 9063: 1990 vp. - HE n:o 15 21 9064: 9065: käsiteltävissä riita-asioissa ei sitä vastoin olisi tiedoksiantamista koskevat, erikseen valmistel- 9066: toimitettu valmistelua. Ehdotukseen ei sisälty- tavina olleet säännökset. Tähän esitysehdotuk- 9067: nyt pääkäsittelyä koskevia säännöksiä. seen sisältyvät mainituista toimeksiannoista 9068: Alioikeuksien yhtenäistämisen ja oikeuden- riita-asiain oikeudenkäynnin aloittamista, val- 9069: käyntimenettelyn uudistamisen suunnittelupe- mistelua ja pääkäsittelyä koskevat säännöseh- 9070: rusteita koskevan lakiehdotuksen johdosta an- dotukset. Tuomioistuimen pöytäkirjaa ja tuo- 9071: netuissa lausunnoissa oikeudenkäyntimenette- miota sekä tiedoksiantamista koskevat säännö- 9072: lyn kehittämisen tavoitteeseen suhtauduttiin sehdotukset sisältyvät myöhemmin annettaviin 9073: yleensä myönteisesti. Myös riita-asiain valmis- erillisiin esityksiin. 9074: telua koskeva ehdotus hyväksyttiin yleisesti. Tässä esityksessä on otettu huomioon selos- 9075: Useissa lausunnoissa katsottiin, että riita-asiain tetut tuomioistuinuudistushankkeen tekemät 9076: valmistelu voitaisiin ottaa käyttöön jo ennen ehdotukset ja niistä annetut lausunnot sekä 9077: alioikeuksien yhtenäistämistä. alioikeuksien yhtenäistämistä koskeva laki ja 9078: sen perustelut. Lisäksi on pidetty tarpeellisena, 9079: että tässä yhteydessä annetaan myös säännök- 9080: 4.3. Alioikeuksien yhtenäistämisestä ja set ulosotonhaltijoille nykyisin kuuluvien sum- 9081: niiden kokoonpanojen uudistamisesta maaristen menettelymuotojen (lainhaku, hal- 9082: annetun lain merkitys menettelyä uudis- linnan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttami- 9083: tettaessa nen ja häätö) siirtämisestä tuomioistuimille ja 9084: turvaamistoimesta päättämisestä. Tästä syystä 9085: Tähän mennessä on jo säädetty edellä mai- ehdotus on huomattavasti laajempi kuin aikai- 9086: nittu yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä ja sempi tuomioistuinuudistushankkeen ehdotus. 9087: niiden kokoonpanojen uudistamista koskeva Säännökset alioikeuden toimivallasta kokoon- 9088: laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, panossa, johon kuuluu vain yksi lainoppinut 9089: jonka voimaanpanosta säädetään erikseen lail- tuomari, sisältyvät aikaisemmin annettuun 9090: la. Lain perusteluissa on edellytetty, että sen yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske- 9091: kanssa samanaikaisesti 1990-luvun alkupuolel- vaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi erillisen lain 9092: la toteutetaan oikeudenkäyntimenettelyn uu- säätäminen yhden tuomarin istunnossa käsitel- 9093: distus, jonka johtavia periaatteita olisivat oi- tävistä asioista on käynyt tarpeettomaksi. 9094: keudenkäynnin suullisuuden, välittömyyden ja Työryhmän lisäksi esityksen valmisteluun on 9095: keskityksen lisääminen. Mainitussa laissa (2 osallistunut asiantuntijoita tuomioistuimista ja 9096: luvun 2 §) on myös edellytetty, että riita-asiois- korkeakoululaitoksesta. 9097: sa tullaan toimittamaan valmistelu, jossa sa- 9098: moin kuin sen yhteydessä pidettävässä pääkä- 9099: sittelyssä käräjäoikeudessa on vain puheenjoh- 9100: taja. Valmistelun muodosta lain perusteluissa 4.5. Ehdotus hallituksen esitykseksi 9101: lausutaan, että se olisi pääsääntöisesti suullista 9102: käsittelyä, mutta joissakin tapauksissa se voisi Oikeusministeriö on 30 päivänä elokuuta 9103: olla myös kirjallista. 1989 asettanut työryhmän valmistelemaan oi- 9104: keudenkäyntimenettelyn uudistamista koskevia 9105: hallituksen esityksiä 4.4.-kohdassa tarkoitetun 9106: 4.4. Esityksen valmistelu alioikeusuudistus- työryhmän mietintöjen ja niistä pyydettyjen 9107: työryhmässä lausuntojen perusteella. 9108: Sanotussa 4.4.-kohdassa tarkoitetuista mie- 9109: Esitystä on valmisteltu oikeusministeriössä tinnöistä pyydettiin lausunnot 38 viranomai- 9110: alioikeusuudistusta valmistelemaan asetetussa selta, tuomioistuimelta ja järjestöltä. Kaikki 9111: työryhmässä. Työryhmän tuli toimeksiantojen- lausunnonantajat pitivät niitä periaatteita, joil- 9112: sa mukaisesti valmistella hallituksen esityksen le ehdotus rakentui, hyväksyttävinä. Osa lau- 9113: muotoon laaditut ehdotukset muun muassa sunnonantajista katsoi, että ehdotetut sään- 9114: riita-asiain oikeudenkäynnin aloittamista, val- nökset olivat tarpeettoman ehdottomia ja että 9115: mistelua ja pääkäsittelyä sekä tuomioistuimen käsittelyn suullisuus ja keskittäminen oli tiu- 9116: pöytäkirjaa ja tuomiota koskeviksi säännök- kasti säännelty. Osa lausunnonantajista taas 9117: siksi. Lisäksi työryhmän tuli mahdollisuuksien katsoi, että uudistus ei käytännössä toteudu 9118: mukaan sisällyttää esitysehdotukseensa myös ilman tiukkoja ja riittävän selkeitä säännöksiä. 9119: 22 1990 vp. - HE n:o 15 9120: 9121: Suurin osa lausunnonantajista hyväksyi lykättynä yli 30 päivää, jos pääkäsittelyn jatka- 9122: summaarista menettelyä koskevien säännösten miseen on olemassa jokin ehdotettavassa laissa 9123: ottamisen oikeudenkäymiskaareen. Osa lau- mainittu erityinen syy, ellei asia ole ollut lykät- 9124: sunnonantajista katsoi, että ehdotettua sum- tynä yli 45 päivää, 9125: maarista menettelyä ja maksamismääräysme- 9. sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut 9126: nettelyä ei tulisi kilpailuttaa keskenään. Lisäksi pääasiaan, kantajalla on yksipuolisen tuomion 9127: osa lausunnonantajista katsoi, että maksamis- asemesta lisäksi vaihtoehtoisesti oikeus esittää 9128: määräysmenettelyä koskeva laki voitaisiin lak- selvitystä asiassa ja saada asia ratkaistuksi 9129: kauttaa. tuomiolla, 9130: Työryhmän tuli toimeksiautonsa mukaan 10. todisteiden hankkimisen rajoittamista 9131: valmistella ehdotus siten, että koskeva säännös poistetaan, kumoamatta kui- 9132: 1. yhden tuomarin istunnossa voidaan tuo- tenkaan kokonaisuudessaan oikeudenkäymis- 9133: mita sakkorangaistus myös niistä rikoksista, kaaren 17 luvun 8 §:ää, 9134: joiden enimmäisrangaistusta hallituksen esityk- 11. esityksestä selkeästi ilmenee, miten erilai- 9135: sessä eduskunnalle rikoslainsäädännön koko- set asiat on tarkoitettu käsiteltäviksi ehdotetun 9136: naisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittä- menettelyn mukaan, 9137: viksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muu- 9138: toksiksi (hall.es. 6611988 vp.) ehdotetaan aleu- 12. tutkia mahdollisuutta aikaistaa hakemus- 9139: nettavaksi alle kahden vuoden, ja että ehdotus asioiden käsittelyä yleisessä alioikeudessa kos- 9140: tältä osin on saatettavissa voimaan samanai- kevan lain muuttamista ennen muuta menette- 9141: kaisesti kuin edellä mainitussa hallituksen esi- lyuudistusta. 9142: tyksessä tarkoitetut lait, Työryhmä on valmistellut ehdotuksen toi- 9143: 2. käräjäoikeuden kolmen lainoppineen tuo- meksiautonsa mukaisesti ja toteaa toimeksian- 9144: marin kokoonpanossa käsitellään myös pe- non 1 kohdan osalta, että yhden tuomarin 9145: rintö- ja ositusriidat, istuntoa rikosasioissa koskevat mietintöön si- 9146: 3. käräjäoikeuden kolmen lainoppineen tuo- sältyvä säännökset voidaan tarvittaessa saattaa 9147: marin kokoonpanoa sellaisissa asioissa, joita voimaan erikseen toimeksiannon mukaisesti. 9148: niiden poikkeuksellisen laajuuden vuoksi jou- Toimeksiannon 4 kohdan osalta työryhmä 9149: dutaan käsittelemään useampana päivänä, voi- on päätynyt ehdottamaan käräjäoikeuden täy- 9150: daan täydentää käsittelyn alusta alkaen siten, silukuisen kokoonpanon toimivallan määritte- 9151: että käräjäoikeus pysyy päätösvaltaisena siitä lemistä pääasiassa käsiteltävänä olevan asian 9152: huolimatta, että jollekin jäsenistä tulee este perusteella. 9153: asian käsittelyyn osallistumiseen, Toimeksiannon 5 kohdan osalta työryhmä 9154: 4. selvitetään, voidaanko käräjäoikeuden toteaa, ettei muutoksenhakutuomioistuimen 9155: täysilukuisessa kokoonpanossa käsiteltävät mahdollisuutta palauttaa asia käräjäoikeuteen 9156: asiat määritellä viittaamalla asian laatuun, sillä perusteella, että asia on käsitelty käräjäoi- 9157: 5. selvitetään, voidaanko rajoittaa muutok- keuden väärässä kokoonpanossa, voida rajoit- 9158: senhakutuomioistuimen mahdollisuutta palaut- taa. Tämä johtuu siitä, että virhe koskee silloin 9159: taa asia käräjäoikeuteen sillä perusteella, että tuomioistuimen tuomionvoipaisuutta. Käräjä- 9160: asia on käsitelty käräjäoikeuden väärässä ko- oikeuden ratkaisuun siitä, missä kokoonpanos- 9161: koonpanossa, sa asia on käsiteltävä, voidaan ehdotuksen 9162: 6. oikeudenkäymiskaareen otetaan riita-asi- mukaan hakea muutosta ainoastaan pääasian 9163: oiden summaarista menettelyä koskevat sään- ratkaisun yhteydessä. Erimielisyys siitä, missä 9164: nökset ja maksamismääräysmenettelyä koske- kokoonpanossa asia tulisi käsitellä, ei siten 9165: va laki jää voimaan, pitkittäisi asian käsittelyä käräjäoikeudessa. 9166: 7. esityksestä käy selvästi ilmi, että oikeu- Ehdotuksessa käräjäoikeuden tuomionvoipai- 9167: denkäyntikirjelmien käyttämistä tarkoittava suutta koskevat säännökset on laadittu siten 9168: kielto koskee istuntoja ja että kirjelmien käyttö tarkkarajaisiksi, että vaara asian joutumisesta 9169: valmistelun aikana ja valmistelun jälkeen en- käsiteltäväksi väärässä kokoonpanossa pitäisi 9170: nen pääkäsittelyä on mahdollista erityisestä olla olemattoman pieni. Työryhmän mielestä 9171: syystä tuomioistuimen määräyksestä tuomiois- palauttaminen voisi tulla kysymykseen ainoas- 9172: tuimen osoittamasta seikasta, taan erittäin harvoin sillä perusteella, että asia 9173: 8. uutta pääkäsittelyä ei tarvitse ehdottomas- on käsitelty käräjäoikeuden väärässä kokoon- 9174: ti toimittaa, vaikka pääkäsittely olisikin ollut panossa. 9175: 1990 vp. - HE n:o 15 23 9176: 9177: Toimeksiannon 12 kohdan osalta työryhmä tapaus, jossa velkoja vaatii maksua selvästä ja 9178: toteaa, että mietintöön sisältyvät muutoseh- erääntyneestä saatavastaan. Velkojalie on täl- 9179: dotukset hakemusasioiden käsittelyä yleisessä löin tärkeää saada tuomioistuimelta mahdolli- 9180: alioikeudessa koskevan lakiin, on mahdollista simman nopeasti täytäntöönpanon perusteeksi 9181: saattaa voimaan ennen muuta menettelyuudis- kelpaava ratkaisu. Molemmille asianasaisille 9182: tusta. on edelleen tärkeää, että menettely maksaa niin 9183: Sen lisäksi, mitä edellä on selostettu hallLuk- vähän kuin mahdollista. Yhteiskunnan edun 9184: sen esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa, on mukaista taas on, että mahdollisimman suuri 9185: mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon ne osa tuomioistuinten käyttöön osoitetuista voi- 9186: huomautukset, jotka lausunnonantajat ovat mavaroista ja asianosaisten saamasta oikeus- 9187: esitysehdotuksesta tehneet. avusta hyödynnetään todella riitaisissa asioissa 9188: yksinkertaisten ja riidattomien tapausten sijas- 9189: ta. Näistä syistä on tärkeää, että riidattomat 9190: 4.6. Korkeimman oikeuden lausunto vaatimukset voidaan mahdollisimman aikaises- 9191: sa oikeudenkäynnin vaiheessa erottaa riitaisista 9192: Korkein oikeus on antanut 1 päivänä tammi- sekä ratkaista nopeasti ja yksinkertaisesti. 9193: kuuta 1990 valtioneuvoston 19 päivänä loka- Edellä lausuttu koskee myös sellaisia varalli- 9194: kuuta 1989 tekemän pyynnön johdosta lausun- suusoikeudellisia vaatimuksia, jotka nykyään 9195: non tähän esitykseen sisältyvistä ehdotuksista. saatetaan vireille haastehakemuksella. Tällöin 9196: Lausunnossa ei aseteta kyseenalaiseksi niitä valmistelussa olisi ennen kaikkea tarkoitus sel- 9197: keskeisiä suullisuuden, välittömyyden ja keski- vittää, onko asianosaisten välillä mitään todel- 9198: tyksen periaatteita, johon ehdotukset perus- lista riitaa. Jos näin ei ole asianlaita, pitäisi 9199: tuvat. Lausunnossaan korkein oikeus toteaa, asia voida ratkaista heti valmistelussa. Asian- 9200: että uudistus muuttaa alioikeudessa pitkään osaisella, joka väittää todellisen riidan olevan 9201: noudatettuja menettelytapoja ja edellyttää uu- olemassa, pitäisi kuitenkin olla oikeus saada 9202: sien säännösten omaksumista. Korkein oikeus asia valmistelluksi pääkäsittelyä varten. Hän 9203: toteaa, ettei ennalta voida myöskään varmistua saisi silloin vastata siitä aiheutuneista Iisäkus- 9204: siitä, toteutuvatko uudistuksen tavoitteiksi ase- tannuksista, jos myöhemmin osoittautuisi, että 9205: tetut oikeudenkäynnin suullisuus, välittömyys väite todellisen riidan olemassaolosta on ollut 9206: ja keskitys. Tämän vuoksi korkein oikeus pitää aiheeton. 9207: tarpeellisena, että uudistuksen tultua voimaan Jos edellä tarkoitettu valmistelu toteutetaan, 9208: käräjäoikeuksien toimintaa seurataan ja tarvit- voidaan lähteä siitä, että sen jälkeen seuraavas- 9209: taessa välittömästi lainsäädäntötoimin korja- sa oikeudenkäyntimenettelyssä käsitellään sel- 9210: taan havaitut epäkohdat. laisia vaatimuksia, jotka ovat ainakin osittain 9211: Lisäksi korkein oikeus toteaa, että menette- riitaisia. Oikeudenkäyntimenettelyn myöhem- 9212: lysäännökset ovat monissa kohdin yksityiskoh- piä vaiheita muotoiltaessa voidaan siten edel- 9213: taiset. Vaikka joustavuus saattaa olla käsiteltä- lyttää, että niissä tulevat käsiteltäviksi vain 9214: vien asioiden erilaisuuden takia tarpeellista, varsinaisessa mielessä riitaiset asiat. 9215: uusien sääntöjen noudattaminen ja omaksumi- 9216: nen korkeimman oikeuden mielestä edellyttä- 9217: nee kuitenkin yksityiskohtaista sääntelyä. 5.2. Valmistelu ja pääkäsittely 9218: Korkeimman oikeuden lausunnossa oli myös 9219: useita yksityiskohtaisia huomautuksia, jotka Ensimmäiseksi riita-asiaa käsiteltäessä on 9220: ovat vaikuttaneet ehdotuksen sisältöön. selvitettävä, mitä riita koskee. Tuomioistuin ei 9221: yleensä saa tuomita enempää kuin mitä asian- 9222: osainen on vaatinut eikä perustaa tuomiota 9223: 5. Uudistuksen pääperiaatteet sellaisiin seikkoihin, joihin asianosainen ei ole 9224: vedonnut vaatimuksensa tueksi. Tällöin on 9225: 5.1. Yleisiä näkökohtia tärkeää, että oikeudenkäynnin kuluessa niin 9226: pian kuin mahdollista selvitetään, mitä on 9227: Suuri osa yleisissä tuomioistuimissa käsitel- vaadittu ja mihin perusteisiin vedotaan vaati- 9228: tävistä riita-asioista on sellaisia, joissa asiano- musten tueksi. Yhtä tärkeää on selvittää, kuin- 9229: saiset eivät ole erimielisiä vaatimuksen oikeelli- ka vastapuoli suhtautuu vaatimuksiin ja niiden 9230: suudesta. Useimmiten tällöin on kysymyksessä tueksi esitettyihin perusteisiin. Asianosaisten 9231: 24 1990 vp. - HE n:o 15 9232: 9233: tulisi esimerkiksi olla selvillä siitä, mitä heidän Pääsääntönä on pidettävä, että pääkäsittely 9234: tulee todistaa asiassa, ennen kuin he voivat tulisi toimittaa yhtäjaksoisesti, kunnes asia on 9235: päättää todisteiden esittämisestä ja ennen kuin valmis ratkaistavaksi. Käytännössä voi kuiten- 9236: todistelu asiassa voidaan suorittaa. kin sattua sellaisia pakottavia tilanteita, joissa 9237: Käsittelyn jakamista valmisteluun ja pääkä- jutun pääkäsittelyä kaikesta huolimatta joudu- 9238: sittelyyn voidaan myös puoltaa perusteella, taan lykkäämään toiseen oikeudenkäyntitilai- 9239: joka liittyy aineellisesti oikean ratkaisun tur- suuteen. Nämä tilanteet on pyrittävä ottamaan 9240: vaamiseen asiassa. Tämä perustuu siihen aja- huomioon ja sääntelemään mahdollisimman 9241: tukseen, että tuomioistuimen edellytykset an- tarkasti. Jos jutun pääkäsittelyä voitaisiin ra- 9242: taa aineellisesti oikea ratkaisu asiassa parane- joituksitta lykätä, välittömyys- ja keskitysperi- 9243: vat, jos se oikeudenkäyntiaineisto, joka tulee aatteet eivät enää toteudu. 9244: olemaan tuomion perusteena, esitetään keskite- 9245: tysti ja suoraan asian ratkaiseville tuomiois- 9246: tuimen jäsenille yhdessä ainoassa käsittelyssä. 5.3. Suullinen vai kirjallinen käsittely 9247: Valmistelun kenties kaikkein tärkein tarkoitus 9248: on mahdollistaa sellainen keskitetty pääkäsitte- Suullisen menettelyn etuina voidaan mainita 9249: ly, jota välittömyysperiaatteen toteuttaminen ensinnäkin, että se on omiaan edistämään oi- 9250: edellyttää. keudenkäynnin varmuutta, nopeutta ja julki- 9251: Oikeudenkäyntiaineiston välittömällä esittä- suutta. Varsinkin todisteluu osalta on tuomio- 9252: misellä tuomioistuimelle saavutetaan useita istuimen edessä tapahtuvan välittömän suulli- 9253: etuja. Tällöin tuomioistuimen jäsenet ja asi- sen todisteiden esittämisen katsottu antavan 9254: anosaiset saavat paremman yleiskuvan siitä, luotettavimman pohjan todisteiden harkinnal- 9255: mikä on merkityksellistä asiassa. Oikeuden- le. Vapaan todisteiden harkinnan periaatteen 9256: käynnissä ei tapahdu yhtä helposti yllättäviä onkin katsottu edellyttävän koko menettelyn 9257: käänteitä ja edellytykset vapaalle todistushar- suullisuutta ja välittömyyttä. 9258: kinnalle lisääntyvät merkittävästi. Mainitut te- Pöytäkirjaan todistajan kertomuksesta teh- 9259: kijät saavat sitä suuremman merkityksen, mitä dyt merkinnät eivät parhaimmillaankaan täysin 9260: laajemmasta asiasta on kysymys. vastaa todistajantodellisuudessa esittämää ker- 9261: Keskitetyn pääkäsittelyn turvaamiseksi asia tomusta tai ainakaan kokonaisuudessaan ku- 9262: olisi jo valmistelussa pyrittävä selvittämään vaa todistajan esiintymistä. Välittömästi oikeu- 9263: niin hyvin, että se voidaan pääkäsittelyssä saa- den edessä tapahtuvassa todistajan suullisessa 9264: da käsitellyksi yhdessä yhtäjaksoisessa menet- kuulustelussa tuomioistuimen jäsenet voivat 9265: telyssä. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi samalla tarkkailla ja todeta todistajan kerto- 9266: laista tulisi riittävän selvästi ilmetä, mitä val- muksen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja. 9267: mistelussa on suoritettava. Valmistelun tarkoi- Mainitut seikat koskevat osittain myös jutun 9268: tuksen saavuttamiseksi on esimerkiksi selvitet- asianosaisia. Oikeudenkäyntikirjelmissä asian- 9269: tävä asianosaisten vaatimukset ja väitteet sekä osaisen tai tämän edustajan on suullista esitys- 9270: niiden perusteet, täsmennettävä riidanalaiset tä helpompaa jättää lausumatta niistä tosiasi- 9271: kohdat, keskusteltava todistuskysymyksistä ja oista, jotka eivät ole itselle edullisia. Suullises- 9272: vahvistettava todistusaiheet. Tärkeätä olisi sa menettelyssä "asian sivusta puhuminen" on 9273: myös selvittää sovinnonteon mahdollisuudet jo helpommin oikaistavissa. Myös asianosaisella 9274: valmistelussa. on mahdollisuus välittömästi oikaista vasta- 9275: Valmistelua ja pääkäsittelyä koskevilla sään- puolensa virheelliset lausumat ja vaatia selven- 9276: nöksillä ei menettelyä saa kuitenkaan tehdä nyksiä epäselviin kohtiin. Tällöin tuomiois- 9277: tarpeettoman jäykäksi. Yksinkertaisissa ja hel- tuimen avustuksella voidaan selvittää mahdol- 9278: posti ratkaistavissa riita-asioissa voi toisinaan lisia väärinkäsityksiä ja karsia merkityksettö- 9279: olla tarpeetonta esittää enää pääkäsittelyssä miä seikkoja riitakysymysten joukosta. Lisäksi 9280: uudelleen koko sitä aineistoa, joka on jo ker- suullinen esitys on yleensä kirjoitettua tekstiä 9281: taalleen esitetty valmistelussa. Tällaisissa ta- lyhyempää, vaihtelevampaa ja elävämpää sekä 9282: pauksissa pääkäsittely olisi voitava toimittaa siten helpommin seurattavissa ja muistettavis- 9283: yksinkertaistetussa muodossa siten, että suulli- sa. Toisaalta taas vaikeissa ja monimutkaisissa 9284: sen valmistelun viimeisessä istunnossa esitettyä asioissa kirjallinen esitys voi olla suullista ker- 9285: oikeudenkäyntiaineistoa pidettäisiin samalla tomusta selkeämpää. Käsittelyn suullisuudesta 9286: pääkäsittelyssä esitettynä aineistona. saatavien etujen turvaamiseksi tällöinkin olisi 9287: 1990 vp. - HE n:o 15 25 9288: 9289: tärkeää, että kirjelmät toimitetaan tuomiois- ten suurin osa asian sopimisen esteenä ennen 9290: tuimelle ja tuomioistuimen välityksellä kaikille oikeudenkäyntiä olleista väärinkäsityksistä on 9291: asianosaisille hyvissä ajoin ennen suullista kä- pystytty jo selvittämään oikeudenkäynnin tuos- 9292: sittelyä. sa vaiheessa. 9293: Edelliseen liittyy myös tuomioistuimen mah- Suullis-pöytäkirjallinen menettely, sellaisena 9294: dollisuus tehokkaampaan prosessinjohtoon kuin se meillä käytännössä on muotoutunut, 9295: suullisessa kuin kirjallisessa menettelyssä. Oi- myötävaikuttaa juttujen käsittelyn lykkäämi- 9296: keudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n toisen seen alioikeuden istunnosta toiseen. Meillä vä- 9297: virkkeen mukaan tuomioistuimen on huoleh- hänkin suuremmissa ja vaikeammissa jutuissa 9298: dittava siitä, että juttu tulee perusteellisesti juttujen lykkääminen alioikeuksissa on yleistä. 9299: käsitellyksi ja ettei asiaan sekoiteta mitään Jopa useaan kertaan tapahtuvat lykkäykset 9300: sellaista, joka ei siihen kuulu. Kirjallisessa ja ovat tavallisia, joskin toisaalta noin 75-80 OJo 9301: kirjelmien vaihtoon perustuvassa menettelyssä jutuista ratkaistaan jo ensimmäisessä istunnos- 9302: tuomioistuimen mahdollisuudet valvoa mainit- sa. Riita-asioissa pääasiallisena syynä lykkäyk- 9303: tuja seikkoja ovat olennaisesti rajoitetummat siin ovat valmistelun puuttuminen ja vasta 9304: kuin suullisessa ja välittömässä käsittelyssä. istunnoissa esitettävät lausumat ja oikeuden- 9305: Tuomioistuimen kyselyvelvollisuus ja vastaa- käyntikirjelmät. Asianosaisen ja tämän oikeus- 9306: va oikeus toteutuu kirjallista menettelyä pa- avustajan on vaikeaa ilman ennakkoon tapah- 9307: remmin suullisessa ja välittömässä menettelys- tunutta valmistautumista vastata välittömästi 9308: sä. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n 1 vastapuolen esitykseen ja varsinkin pitkään 9309: momentin mukaan silloin, kun asianosaisen kirjelmään. Siihen tutustuminen ja vastaami- 9310: kertomus on epätäydellinen, häntä tulee kehot- nen edellyttävät yleensä jutun käsittelyn lyk- 9311: taa täydentämään sitä. Tällainen kehotus on käämistä. 9312: tietysti mahdollista lähettää asianosaiselle kir- Toisaalta suullista käsittelyä sinänsä ei ole 9313: jallisessakin menettelyssä. Siinä ei kuitenkaan pidettävä itsetarkoituksena. Eräissä tapauksis- 9314: ole samassa määrin mahdollisuuksia esimerkik- sa kirjallinen menettely on suullista menettelyä 9315: si täydentäviin lisäkysymyksiin. Joka tapauk- yksinkertaisempaa ja nopeampaa sekä asiano- 9316: sessa suullisessa menettelyssä vastaukset kysy- saisille vaivattomampaa ja halvempaa. Näin on 9317: myksiin saadaan heti, mikä taas nopeuttaa varsinkin summaarisessa menettelyssä eli ny- 9318: oikeudenkäyntiä. kyisin maksamismääräys- ja lainhakumenette- 9319: Oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu parhai- lyissä käsiteltävissä asioissa sekä yleensäkin 9320: ten suullisessa menettelyssä. Oikeudenkäynnin yksinkertaisissa riidattornissa asioissa. 9321: julkisuudesta annetun lain (945/84) 3 §:n mu- Nykyisin vastaaja saa kantajan kirjallisesta 9322: kaan oikeudenkäynnin julkisuus koskee nime- haastehakemuksesta täsmällisessä muodossa jo 9323: nomaisesti vain asian suullisen käsittelyn vai- etukäteen tiedon kantajan vaatimuksista. Sa- 9324: heita. Käsittelyn julkisuus ei siis ulotu asian moin tuomioistuin voi sen perusteella jo etukä- 9325: kirjalliseen valmisteluun eikä yleensäkään kir- teen valmistautua asiaan. Vastaavanlainen 9326: jalliseen menettelyyn. Oikeudenkäynnin julki- hyöty olisi saatavissa myös kirjallisesta vas- 9327: suus koskee tosin meillä alioikeuksissa nykyisin tauksesta. Tasavertaisen oikeudenkäynnin jär- 9328: noudatettavaa suullis-pöytäkirjallista menette- jestäminen edellyttää, että asianosaisella on 9329: lyä, jossa itse käsittely on oikeudenkäynnin samassa määrin oikeus lausua asiassa kirjalli- 9330: julkisuudesta annetun lain tarkoittamassa mie- sesti. Jos vastaaja ei halua kiistää kannetta, 9331: lessä suullista. saadaan ratkaisu asiassa yksinkertaisimmin ja 9332: Asian suullinen valmistelu parantaisi myös nopeimmin, jos vastaaja suulliseen istuntoon 9333: sovinnonteon mahdollisuuksia. Voimassa ole- saapumisen asemesta kehotetaan vastaamaan 9334: van oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 2 §:n mu- kirjallisesti. Riitaisissa asioissa riitakysymyksen 9335: kaan tuomarin on kehotettava riitapuolia so- täsmentäminen ja sovinnon teon mahdolli- 9336: vintoon, jos asia on sellainen, että sovinnonte- suuksista keskusteleminen sitä vastoin edellyt- 9337: ko on luvallinen. Suullisessa valmistelussa tävät yleensä suullisen istunnon järjestämistä. 9338: mahdollisuudet sovintoon voisivat olla huo- Edellä lausutusta seuraa, että oikeudenkäyn- 9339: mattavasti paremmat kuin nykyisessä tuomio- timenettelyä koskevat säännökset olisi luotava 9340: istuinkäsittelyssä. Tämä johtuu siitä, että asi- niin joustaviksi, että ne mahdollistavat kussa- 9341: anosaiset tietävät vastapuolensa kannan asiassa kin asiassa siihen parhaiten soveltuvan menet- 9342: ja asiassa esitettäväksi tarjotun todistelun. Si- telymuodon käyttämisen. Jos asian valmista- 9343: 4 3002501 9344: 26 1990 vp. - HE n:o 15 9345: 9346: vassa vaiheessa ei olisi tarvetta suullisen istun- huomioon ainoastaan se, mitä tässä käsittelys- 9347: non järjestämiseen esimerkiksi sen vuoksi, että sä on esitetty. Kun jutun pääkäsittely pidetään 9348: vastaaja ei kiistä kannetta, tulisi olla mahdol- jo suullisen valmistelun yhteydessä, jolloin kä- 9349: lista ratkaista asia suullista istuntoa järjestä- räjäoikeudessa on vain valmistelua johtanut 9350: mättä. Jos asiaa ei voida ratkaista valmistelun tuomari, menettelyn välittömyyden ja oikeus- 9351: kirjallisessa vaiheessa, valmistelussakin olisi varmuuden vaarantumatta se, mitä on esitetty 9352: toimitettava suullinen istunto. viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa, 9353: voidaan katsoa esitetyksi myös jutun pääkäsit- 9354: telyssä. 9355: 5.4. Oikeudenkäyntiaineiston muodostuminen Jos juttu ratkaistaan kirjallisessa menettelys- 9356: sä ilman pääkäsittelyä, olisi lähdettävä siitä, 9357: Oikeudenkäyntimenettelyä järjestettäessä että tuomiossa otetaan huomioon kaikki se, 9358: eräs tärkeimmistä kysymyksistä on se, mitä mitä asiassa on esitetty. Joissakin tapauksissa 9359: saadaan ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. saattaa olla tarvetta pääkäsittelyn toimittami- 9360: Voimassa olevan oikeutemme mukaan tuomi- seen vain osassa asiaa. Tämä olisi mahdollista 9361: ossa on otettava huomioon kaikki asiassa esi- sellaisen kysymyksen käsittelyä varten, joka 9362: tetty selvitys riippumatta siitä, missä käsittelyn saadaan ratkaista erikseen. Samoin voitaisiin 9363: vaiheessa selvitys on esitetty. Käytännössä menetellä oikeudenkäyntiin liittyvän kysymyk- 9364: muotoutuneessa suullis-pöytäkirjallisessa jär- sen osalta. 9365: jestelmässä silloin, kun jutun käsittelyä on 9366: lykätty, aikaisemmista käsittelytilaisuuksista 9367: laaditut pöytäkirjat ovat jutussa annettavan 5.5. Oikeudenkäynnin tehostamista koskevia 9368: tuomion pohjana. Välittömyys- ja keskitysperi- tekijöitä 9369: aatteiden mukaisesti taas silloin, kun asiassa 9370: toimitetaan pääkäsittely, tuomio tulisi perustaa Nykyisen oikeudenkäyntijärjestyksemme 9371: ainoastaan pääkäsittelyssä esitettyyn aineis- suurimpia haittoja on juttujen käsittelyn vii- 9372: toon. Tällöin valmistelun aikana tuomiois- västyminen lykätyissä asioissa. Tällöin mah- 9373: tuimelle esitettyä aineistoa ei oteta tuomion dollisuudet aineellisesti oikean ratkaisun saa- 9374: perusteeksi, ellei siihen vedota pääkäsittelyssä. vuttamiseen vähenevät sen vuoksi, että todiste- 9375: Ensi näkemältä sellainen menettely, jossa lu asiassa tulee sitä heikommaksi, mitä enem- 9376: myös valmistelun aikana esitetty aineisto otet- män aikaa tapahtumista on kulunut. Myös 9377: taisiin viran puolest~ huomioon jutun pääkä- asianosaisten etu vaatisi usein asian nopeaa 9378: sittelyssä, vaikka siihen ei olisikaan nimeno- käsittelyä. Myöskään yhteiskunnan kannalta ei 9379: maisesti vedottu, saattaisi vaikuttaa oikeuden- ole edullista, jos tuomioistuimet työskentelevät 9380: mukaiselta ja joustavalta järjestelyltä. Tällai- pitkään saman jutun parissa. Tarpeettoman 9381: seen järjestelyyn liittyisi kuitenkin merkittäviä pitkiä käsittelyaikoja tulee sen vuoksi pyrkiä 9382: haittatekijöitä. Jos aineiston esittämisestä on lyhentämään riippumatta siitä, johtuuko käsit- 9383: kulunut jo pitempi aika ennen jutun pääkäsit- telyn hitaus tuomioistuimista vai asianosaisis- 9384: telyä ja ratkaistavaksi tulemista, ovat tuomio- ta. 9385: istuinten jäsenten muistikuvat siitä, mitä asias- Mainitun päämäärän saavuttamiseksi on 9386: sa on aikaisemmin esitetty, saattaneet heiken- käytettävissä useita keinoja. Näillä voidaan 9387: tyä. Tällöin oikeaan ratkaisuun pääseminen pyrkiä toisaalta tehostamaan tuomioistuinten 9388: asiassa saattaisi vaarantua. Myös asianosaisilla toimintaa ja toisaalta vaikuttamaan asianosai- 9389: voisi olla vaikeuksia muistaa, mitä he itse tai siin niin, että he täyttävät velvoitteensa oikeu- 9390: heidän vastapuolensa ovat asiassa esittäneet. denkäynnissä asianmukaisesti. 9391: Näistä kysymyksistä voisi helposti syntyä vää- Jotta uudistettavan menettelyn perusteet tu- 9392: rinkäsityksiä, joiden vaara on sitä suurempi, lisivat selvästi tuomioistuinten ja asianosaisten 9393: mitä laajemmasta jutusta on kysymys. Lisäksi tietoon, tulisi lakiin ottaa säännös valmistelun 9394: tuomioistuimen pääkäsittelyyn voi osallistua tarkoituksesta. Lisäksi lakiin tulisi ottaa esi- 9395: muitakin tuomareita kuin asiassa valmistelun merkiksi säännös valmistelun päätteeksi tarvit- 9396: toimittanut tuomari. taessa tehtävästä yhteenvedosta. Yhteenvedon 9397: Sen vuoksi pääsäännöksi on asetettava, että avulla asianosaiset saisivat tiedon siitä, miten 9398: sellaisessa tapauksessa, jossa toimitetaan suul- tuomioistuin on ymmärtänyt heidän vaatimuk- 9399: linen pääkäsittely, tuomiossa voidaan ottaa sensa ja perusteensa ja ilmoittamansa todisteet. 9400: 1990 vp. - HE n:o 15 27 9401: 9402: Kun asianosaisilla olisi mahdollisuus lausua lisäksi korvaamaan vastapuolelle siitä aiheutu- 9403: yhteenvedosta, voitaisiin varmistaa se, että neet kulut. 9404: asianosaisten esittämä oikeudenkäyntiaineisto Säännöstä ei ole juuri lainkaan sovellettu 9405: on tullut huomioon otetuksi. Hyvin valmisteltu käytännössä. Eräänä syynä tähän saattaa olla, 9406: yhteenveto saattaa omalta osaltaan edistää so- että meillä ei ole muutoinkaan säännelty oikeu- 9407: vinnon tekemistä asiassa ja joka tapauksessa denkäynnin tarpeellista keskitystä. Lisäksi mai- 9408: auttaa esimerkiksi käsittelyn keskittämistä pää- nitun säännöksen soveltamista saattaisi edistää 9409: käsittelyssä. tuomioistuimille laissa selkeästi asetettu velvol- 9410: Lisäksi tuomioistuimella tulee olla käytettä- lisuus viran puolesta harkita sen käyttämistä. 9411: vissään tehokkaat mahdollisuudet saada asi- Tässä esityksessä ei ehdoteta mainitun sään- 9412: anosaiset täyttämään velvoitteensa oikeuden- nöksen muuttamista, koska oikeudenkäyntiku- 9413: käynnissä asianmukaisesti. Tällaisia tehosteita lujen korvaamista koskevan oikeudenkäymis- 9414: voi olla käytettävissä lähinna kolmenlaisia. kaaren 21 luvun säännösten uudistaminen ko- 9415: Ensiksi voidaan mainita mahdollisuus antaa konaisuudessaan on erikseen vireillä. Tämä 9416: yksipuolinen tuomio asianosaista vastaan, joka uudistus tulisi toteuttaa viimeistään alioikeu- 9417: on laiminlyönyt toimittaa tuomioistuimelle kir- suudistuksen voimaantulon yhteydessä. 9418: jallisen vastineensa taikka täyttää oikeuden 9419: määräämän muun velvoitteen asiassa. Tällai- 9420: nen seuraamus voisi, samoin kuin voimassa 5.6. Oikeudenkäynnin johtaminen 9421: olevan lain mukaan, tulla tietenkin kysymyk- 9422: seen ainoastaan asioissa, joissa sovinto on Pohjoismaissa tuomioistuimen toimenpiteet, 9423: sallittu. sen johtaessa oikeudenkäyntiä, on tapana ja- 9424: kaa kahteen pääluokkaan, muodolliseen ja ai- 9425: Toisena tehosteena voidaan mainita sään- neelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. 9426: nökset, joiden mukaan asianosainen menettää Muodollinen prosessinjohto liittyy tuomiois- 9427: oikeutensa uusien seikkojen ja todisteiden esiin tuimen toimenpiteisiin oikeudenkäynnin ulkoi- 9428: tuomiseen tietyssä vaiheessa käsittelyä. Voi- sen kulun hallitsemiseksi. Näiden toimenpitei- 9429: massa olevassa laissa ei ole tällaisia nimeno- den tarkoituksena on käsittelyn selvyys ja jär- 9430: maisia säännöksiä alioikeusmenettelyn osalta, jestys sekä menettelyn tarkoituksenmukainen 9431: kun taas ulkomaisissa oikeuksissa ne ovat ylei- järjestäminen. Aineellinen prosessinjohto puo- 9432: siä. Myös meillä joudutaan ottamaan käyttöön lestaan tarkoittaa tuomioistuimen toimintaa, 9433: vastaavanlaisia rajoittavia säännöksiä käsitte- joka kohdistuu asianosaisten lausumien selven- 9434: lyn keskittämisen turvaamiseksi asioissa, joissa tämiseen ja heidän esittämänsä prosessiaineis- 9435: sovinto on sallittu. Tarpeettomien oikeuden- ton täydentämiseen, rikastamiseen tai rajoitta- 9436: menetysten estämiseksi säännökset olisi kuiten- miseen ja sen kohteena on siten itse oikeuden- 9437: kin tehtävä riittävän joustaviksi ja tuomiois- käyntiaineisto. 9438: tuimille suotava harkintavaltaa niiden sovelta- Muodollisen prosessinjohdon tavoitteet ilme- 9439: misessa. nevät oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n 9440: Kolmantena asianosaisiin kohdistuvana te- ensimmäisestä virkkeestä. Sen mukaan tuomio- 9441: hosteena voidaan mainita oikeudenkäyntikulu- istuimen on valvottava, että asian käsittelyssä 9442: jen korvausvelvollisuus. Tehokkaasti käytetty- noudatetaan selvyyttä ja järjestystä, ja sillä on 9443: nä tällä voisi olla suuri merkitys menettelyn tällöin valta määrätä, että eri kysymykset tai 9444: nopeudelle, välittömyydelle ja keskitykselle. jutun osat käsitellään kukin erikseen. Myös 9445: Myös jutun voittaja ja asianosaisen asia- oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:stä ilme- 9446: mieskin voidaan tässä tarkoituksessa velvoittaa nevä tuomioistuimen kurinpitovalta voidaan 9447: korvausvastuuseen. lukea muodollisen prosessinjohdon piiriin. Li- 9448: Voimassa olevassa laissa tätä tarkoittava säksi siihen kuuluu kysymys käsittelyn julki- 9449: säännös on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun suudesta eli tuomioistuimen päätös siitä, onko 9450: 4 §:n 2 momentissa. Sen mukaan asianosainen, asiassa toimitettava suljettu käsittely. 9451: vaikka hän voittaakin asian, ja asiamies, jotka Aineellista prosessinjohtoa koskeva pääsään- 9452: laiminlyönnillään, perusteettomalla väitteel- tö on oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n 9453: lään tai esteettömällä poissaolollaan ovat vii- toisessa virkkeessä. Sen mukaan tuomiois- 9454: vyttäneet asian ratkaisua, ovat velvolliset kärsi- tuimen on huolehdittava siitä, että juttu tulee 9455: mään viivytyksestä aiheutuneen vahingon sekä perusteellisesti käsitellyksi ja ettei asiaan sekoi- 9456: 28 1990 vp. - HE n:o 15 9457: 9458: teta mitään sellaista, joka ei siihen kuulu. Sen teella, että tuomioistuimen puolueettomuus 9459: mukaisesti tuomioistuimen tehtävänä on ensik- saattaa tällöin vaarautua tai että asianosaiset 9460: sikin selvittää, mitä asianosaiset haluavat oi- voivat saada tuomioistuimen toiminnasta täl- 9461: keudenkäynnissä saavuttaa ja millä perusteella. laisen käsityksen. Luonnollisesti tuomiois- 9462: Jos asianosaisen lausuma on puutteellinen, tuimen aktiivisuus asiassa ei saa mennä niin 9463: tuomioistuimen on pyrittävä saamaan se täy- pitkälle, että tuomari voitaisiin mieltää toisen 9464: dennetyksi tai korjatuksi. Lisäksi tuomiois- osapuolen asianajajaksi. Kuitenkaan tuomiois- 9465: tuimen on valvottava, ettei asiassa esitetä tar- tuimella ei ole aihetta pidättäytyä aktiivisesta 9466: peetonta tai merkityksetöntä aineistoa. Tietyis- prosessinjohdosta vain sen vuoksi, että se vai- 9467: sä tapauksissa tuomioistuimen on joko omasta kuttaisi vain toisen asianosaisen eduksi, vaan 9468: aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta puolueettomuuden säilyttäminen edellyttää 9469: asian selvittämiseksi hankittava tai määrättävä päinvastoin asian perusteellista selvittämistä 9470: hankittavaksi uutta aineistoa. Nykyaikaiseen kiinnittämättä huomiota siihen, kumman osa- 9471: prosessinjohtoon kuuluu myös se, että tuomio- puolen eduksi toiminta koituu. Muutoin voitai- 9472: istuin tarvittaessa selvittää asianasaisille ratkai- siin taas väittää, että tuomioistuin passiivisuu- 9473: sun kannalta merkitykselliset tosiseikat sekä denaan puolueellisesti suosii sitä asianosaista, 9474: opastaa heitä asiaan liittyvissä oikeudellisissa joka hyötyy tuomioistuimen passiivisuudesta. 9475: kysymyksissä. Aktiivista prosessinjohtoa harjoittava tuomari 9476: Aineellista prosessinjohtoa harjoittaessaan on puolueellinen vain siinä tapauksessa, että 9477: tuomioistuin voi käyttää ensiksikin kyselyoi- hänen prosessinjohtonsa kohdistuu ainoastaan 9478: keuttaan asianosaisia kuulustellessaan. Oikeu- toiseen asianosaiseen,vaikka vastapuolikin olisi 9479: denkäymiskaaren 12 luvun voimassa olevan samanlaisen aktiivisen avun tarpeessa. 9480: 7 §:n mukaan tuomioistuimella on myös oi- Periaatteessa aineellisen prosessinjohdon 9481: keus määrätä asianosainen saapumaan tuomio- laajuus ei riipu siitä, onko asianosaisella oikeu- 9482: istuimeen henkilökohtaisesti asian selvittämistä denkäynnissä lainoppinut avustaja vai ajaako 9483: varten. Todistelussa tuomioistuimen prosessin- hän itse asiaansa. Käytännössä aineellisen pro- 9484: johtokeinoina ovat taas tuomioistuimen aloite- sessinjohdon tarve saattaa kuitenkin olla suu- 9485: oikeus todisteiden hankkimisessa sekä oikeu- rempi silloin, kun asianosainen toimii ilman 9486: denkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n kielto tietyissä lainopillista apua. Myös avustajan taito ja tapa 9487: tapauksissa ottaa vastaan tarjottua todistetta. hoitaa asiaa saattavat vaikuttaa tuomiois- 9488: Myös kyselyoikeuden käyttäminen on tärkeä tuimen prosessinjohdon tarpeeseen. 9489: keino todistelussa asian selvittämiseksi. 9490: Kun tuomioistuin osallistuu aktiivisesti asian Ehdotetussa uudessa oikeudenkäyntimenet- 9491: selvittämiseen, mahdollisuudet päästä siinä ai- telyssä tuomioistuimen tulee, kuten jo edellä 9492: neellisesti oikeaan ratkaisuun paranevat. Li- on todettu, heti valmistelun alussa niin nopeas- 9493: säksi hyvä aineellinen prosessinjohto edistää ti kuin mahdollista selvittää, mitä asianosaiset 9494: oikeudenkäynnin nopeutta ja tehokkuutta. Sen vaativat ja mihin seikkoihin he vetoavat vaati- 9495: avulla voidaan heti oikeudenkäynnin alussa mustensa perusteeksi, mitä todisteita he tulevat 9496: päästä selville riitaisista kysymyksistä ja välttyä esittämään ja mitä kullakin todisteena tullaan 9497: tarpeettomilta lykkäyksiltä. Aineellisen proses- näyttämään toteen. Tuomioistuimen tulee tar- 9498: sinjohdon painopisteen tulisi sen vuoksi olla vittaessa harjoittaa aktiivista prosessinjohtoa 9499: käsittelyn alkuvaiheessa eli uudessa riita-asioi- näiden tehtävien täyttämiseksi. 9500: den oikeudenkäyntimenettelyssä jo valmistelus- Laissa tai sen perusteluissa ei ole aihetta 9501: sa. esittää yksityiskohtaisia esimerkkejä tuomiois- 9502: Aktiivisella prosessinjohdolla voidaan myös tuimen aineellisesta prosessinjohdosta, vaan 9503: edistää sovintoon pääsemistä asiassa. Asiano- tuomioistuimen tulee kussakin yksittäisessä ta- 9504: saiset ovat silloin entistä paremmin jo jutun pauksessa harkita toimenpiteidensä asianmu- 9505: käsittelyn kuluessa selvillä oikeudellisesta ase- kaisuus huomioon ottaen tuomioistuimen puo- 9506: mastaan ja velvollisuuksistaan oikeudenkäyn- lueettomuus sekä pyrkimys välttää oikeuden- 9507: nissä. Asioissa, joissa sovinto on sallittu, tuo- käynnin tarpeeton laajentuminen. Yleisluontei- 9508: mioistuin voi esittää asianasaisille myös sovin- sesti voidaan todeta, että uusi menettely tulee 9509: toehdotuksen. vaatimaan tuomioistuimitta aktiivisempaa oi- 9510: Tuomioistuimen aktiivista roolia asian selvit- keudenkäynnin johtamista kuin mitä tähän 9511: tämiseksi on toisinaan vastustettu sillä perus- saakka on yleisesti noudatettu. 9512: 1990 vp. - HE n:o 15 29 9513: 9514: 5.7. Sovinnon aikaansaaminen käsiteltävänä tään, mikä asiassa on riitaista ja mitä todisteita 9515: olevassa asiassa asianosaiset voivat esittää vaatimustensa tuek- 9516: si, asianosaiset voivat nykyistä paremmin har- 9517: Oikeudenkäynnin aikana tehdyllä sovinnolla kita, mitkä edellytykset heillä on menestyä 9518: tarkoitetaan asianosaisten välistä vapaaehtoista asiassa, ja tyytyä heille edulliseen sovintoon. 9519: järjestelyä riidan ratkaisemiseksi. Käytännössä Ehdotettujen valmistelua koskevien säännös- 9520: tällainen sopiminen ilmenee pääasiallisesti kah- ten mukaan valmistelussa olisi nimenomaisesti 9521: dessa eri muodossa. Ensiksikin siitä voi olla selvitettävä, onko asiassa edellytyksiä sovinnol- 9522: kysymys silloin, kun asia oikeudenkäymiskaa- le. Tähän selvitystyöhön voidaan katsoa kuulu- 9523: ren 12 luvun 9 §:n nojalla jätetään sillensä van myös yksityiskohtaisen sovintoesityksen 9524: molempien asianosaisten poissaolon vuoksi. tekemisen silloin, kun siihen on edellytyksiä, 9525: Toiseksi sovinnosta on kysymys silloin, kun vaikka laki ei siihen nimenomaisesti velvoita- 9526: tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 20 luvussa kaan. Myös tehokkaalla aineellisella prosessin- 9527: säädetyllä tavalla vahvistaa sovinnon. Sillensä johdolla voidaan edistää sovinnon aikaansaa- 9528: jääneiden ja sovittujen juttujen määrä on meil- mista. Tuomioistuimen sovittelun samoin kuin 9529: lä ollut lähes neljännes kaikista sellaisista riita- aineellisen prosessinjohdonkin tulee kuitenkin 9530: asioista, joissa sovinto on sallittu. Muissa poh- tapahtua siinä muodossa, ettei tuomioistuimen 9531: joismaissa juttujen sopiminen on huomattavas- puolueettomuus vaarannu. Lisäksi tuomiois- 9532: ti yleisempää. Esimerkiksi Ruotsissa riita-asi- tuimen ehdottaman sovinnon tulisi olla aineel- 9533: oissa, joissa sovinto on sallittu, jää sillensä lisen oikeuden mukainen. 9534: noin puolet vireille tulevista asioista. Suurim- 9535: man osan sillensä jättämisistä on siellä arveltu 9536: johtuvan tuomioistuimen harjoittamasta aktii- 5.8. Summaarisen menettelyn yhdistäminen 9537: visesta sovittelusta. Lisäksi noin kymmenen varsinaiseen menettelyyn 9538: prosenttia tällaisista riita-asioista päättyy tuo- 9539: miolla vahvistettavaan sovintoon. Kuten edellä 2 luvussa on esitetty, meillä on 9540: Meilläkin oikeudenkäymiskaaren 20 luvun varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn rinnalla 9541: 2 §:n mukaan tuomioistuimen tulee kehottaa erityisiä summaarisia menettelymuotoja; mak- 9542: riitapuolia sovintoon asiassa, jossa sovinto on samismääräysmenettely, ulosottolain 2 luvussa 9543: sallittu. Tämän säännöksen käytännöllinen säännelty lainhakumenettely sekä ulosottolain 9544: merkitys on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. 7 luvussa säännellyt häätö, takavarikko ja 9545: Lainkohtaa on käytännössä tulkittu siten, ettei virka-apu. Mainituista summaarisen menette- 9546: tuomioistuimen tarvitse edes kehottaa asiano- lyn lajeista käytetään eniten maksamismää- 9547: saisia sovintoon, jos näyttää siltä, ettei sovin- räysmenettelyä. Siinä käsitellään lukumääräi- 9548: non syntymiseen ole kuitenkaan edellytyksiä. sesti huomattavasti enemmän asioita kuin var- 9549: Toiseksi tuomioistuimella ei voimassa olevan sinaisessa riita-asiain oikeudenkäynnissä. 9550: oikeudenkäyntijärjestyksen mukaan ole vielä Mainitut summaarisen menettelyn lajit ovat 9551: oikeudenkäyntimenettelyn alussa, jolloin keho- tuomitsemistoimintaan rinnastettavia. Kun 9552: tus sovintoon lain mukaan olisi esitettävä, meillä ulosottolain uudistamisen yhteydessä on 9553: tarkempaa tietoa tai selvyyttä siitä, minkälai- tarkoitus lakkauttaa ulosotonhaltijat ja siirtää 9554: nen sovinto asiassa voisi tulla kysymykseen. niiden tehtävät, tehtävien laadusta riippuen, 9555: Kolmanneksi voimassa olevassa laissa ei edelly- yleiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle, 9556: tetä, että tuomioistuin ryhtyisi varsinaisesti on ulosotonhaltijalle kuuluvien summaaristen 9557: sovittelemaan asiaa tai tekemään yksityiskoh- menettelylajien siirtäminen tässä yhteydessä 9558: taista sovintoesitystä, mitä tehokas sovittelu tuomioistuimille luontevaa. Myös siviiliproses- 9559: kuitenkin edellyttäisi. suaalisen takavarikon siirtäminen tuomiois- 9560: Sen sijaan ehdotetussa oikeudenkäyntime- tuimille on perusteltua, koska tällainen asia 9561: nettelyssä mahdollisuudet tuomarin johdolla lähes säännönmukaisesti liittyy vireillä olevaan 9562: tapahtuvaan sovitteluun paranevat oleellisesti. tai vireille pantavaan oikeudenkäyntiin. Näi- 9563: Asian valmisteluvaiheessa asianosaiset voivat den syiden vuoksi mainitut summaarisen me- 9564: tuomarin johdolla keskustella entistä vapaam- nettelyn lajit on perusteltua lakkauttaa erillisi- 9565: min myös sovinnon mahdollisuudesta asiassa, nä menettelylajeina ja siirtää ne osaksi riita- 9566: kun asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen riita- asiain oikeudenkäyntimenettelyä. Näiden asioi- 9567: asian pääkäsittelyyn. Kun valmistelussa selvite- den edellyttämä käsittelynopeus voidaan järjes- 9568: 30 1990 vp. - HE n:o 15 9569: 9570: tää uudessa riita-asiain oikeudenkäyntimenet- tuimille asetetaan velvollisuus opastaa asiano- 9571: telyssä. saisia erityisesti ennen varsinaista käsittelyä 9572: Myös nykyisen maksamismääräysmenettelyn tuomioistuimessa. Edelleen oikeusministeriön 9573: edut voidaan saavuttaa uudistamalla riita-asi- asettama työryhmä vuonna 1980 mietinnössään 9574: ain oikeudenkäyntimenettelyä niin, että selvät (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston jul- 9575: ja riidattomat saatavat voidaan käsitellä ja kaisu 6/1980), joka koski alioikeuksien yhte- 9576: ratkaista jo tavanomaista suppeamman hake- näistämisen ja oikeudenkäyntimenettelyn uu- 9577: muksen ja siihen mahdollisesti annetun vas- distamisen suunnitteluperusteita, ehdotti tältä 9578: tauksen perusteella kirjallisessa valmistelussa. osin sellaista säännöstä, että tuomiokunnan 9579: Jos vastauksessa vaatimus riitautetaan, oikeu- muut virkamiehet kuin tuomarit veivoitetaan 9580: denkäyntiä voitaisiin ehdotuksen mukaan jat- opastamaan asianosaisia erityisesti ennen asian 9581: kaa eikä asia riitauttamisen johdosta raukeasi vireille tuloa ja varsinaista käsittelyä käräjäoi- 9582: eikä kantajantarvitsisi saattaa sen vuoksi asiaa keudessa. 9583: uudelleen vireille varsinaisessa oikeudenkäyn- Viimeksi mainitun ehdotuksen johdosta an- 9584: nissä. netuissa lausunnoissa (oikeusministeriön lain- 9585: Nykyisin kantaja suorittaa valinnan sum- valmisteluosaston julkaisu 5/1981) tuomiois- 9586: maaristen menettelymuotojen ja riita-asiain oi- tuinten opastus- ja neuvontatoimintaa pidettiin 9587: keudenkäyntimenettelyn välillä. Jos hän us- yleensä sinänsä hyväksyttävänä, mutta katsot- 9588: koo, että asia voidaan ratkaista summaarisessa tiin toisaalta, ettei siitä ole tarpeen ottaa lakiin 9589: menettelyssä, valitsee hän yleensä tämän tavan, nimenomaista säännöstä. Joissakin lausunnois- 9590: koska se on varsinaista oikeudenkäyntimenet- sa viitattiin opastukseen ja neuvontaan liitty- 9591: telyä huomattavasti nopeampi, yksinkertaisem- viin vastuuongelmiin ja pelättiin tällaisen toi- 9592: pi ja halvempi. Myös lainoppineen oikeuden- minnan vaarantavan tuomioistuimen puolueet- 9593: käyntiavustajan tarve on näissä menettelyissä toman aseman riidanratkaisijana. Myös viitat- 9594: vähäisempi kuin varsinaisessa oikeudenkäyn- tiin siihen, että mahdollisuus oikeusavun saa- 9595: nissä. miseen on meillä viime vuosina parantunut ja 9596: Myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, ettei tuomioistuinten kansliahenkilökunnalla 9597: että nykyisten Summaaristen menettelymuoto- välttämättä ole neuvonnan antamiseksi tarpeel- 9598: jen edut säilytetään uudessa oikeudenkäynti- lisia lainopillisia tietoja. 9599: menettelyssä. Summaarinen menettely on tuo- Tuomioistuimen opastus- ja neuvontatoi- 9600: mioistuimen kannalta tarkoituksenmukainen ja mintaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi ei 9601: halpa menettely riidattornissa asioissa. Sen näytä aiheelliselta, että sen sisältö yksityiskoh- 9602: vuoksi ei voida pitää perusteltuna, että kantaja taisesti säänneltäisiin laissa. Jo nykyisinkin 9603: saisi vapaasti valita varsinaisen oikeudenkäyn- tuomioistuimissa verraten yleisesti opastetaan 9604: timenettelyn silloinkin, kun asia voitaisiin rat- asianosaisia erilaisissa teknisissä kysymyksissä. 9605: kaista yksinkertaisemmassa menettelyssä. Tätä toimintaa on pyrittävä edelleen kehittä- 9606: Uusi riita-asiain oikeudenkäyntimenettely si- mään myös henkilökunnan koulutuksella. 9607: nänsä mahdollistaisi erillisen summaarisen 9608: maksamismääräysmenettelyn poistamisen. 9609: Erillisen maksamismääräysmenettelyn poista- 6. Ehdotetun riita-asiain oikeu- 9610: mista on myös mahdollista harkita sen jälkeen, denkäyntimenettelyn pääpiir- 9611: kun uudistetusta alioikeusmenettelystä on saa- teet 9612: tu kokemuksia. 9613: 6.1. Yleistä 9614: 9615: 5.9. Opastus ja neuvonta Oikeudenkäyntimenettely ehdotetaan jaetta- 9616: vaksi kahteen osaan, valmisteluun ja pääkäsit- 9617: Alioikeusmenettelyn uudistamista valmistel- telyyn. Valmistelun tarkoituksena on oikeu- 9618: taessa tuomioistuimen opastus- ja neuvontatoi- denkäynnin kohteen selvittäminen ja täsmentä- 9619: mintaa on pidetty tärkeänä. Oikeudenkäynti- minen ja oikeudenkäynnissä esitettävän aineis- 9620: menettelyn ja tuomioistuinlaitoksen uudistami- ton kerääminen. Tietyin edellytyksin asia voi- 9621: sesta vuonna 1976 annetussa työryhmän mie- daan ratkaista jo valmistelussa. Valmistelun 9622: tinnössä (oikeusministeriön lainsäädäntöosas- jälkeen toimitetaan suullinen, välitön ja keski- 9623: ton julkaisu 2/1976) ehdotettiin, että tuomiois- tetty pääkäsittely, jossa asianosaiset esittävät 9624: 1990 vp. - HE n:o 15 31 9625: 9626: vaatimuksensa ja todisteensa. Pääkäsittelyssä Ehdotuksen mukaan luovuttaisiin laissa sää- 9627: asia tulisi ratkaista pääsääntöisesti samassa detyistä haasteajoista. Tuomioistuimen tulisi 9628: tilaisuudessa. kehottaessaan vastaajaa vastaamaan asettaa 9629: Uudistus edellyttää myös oikeudenkäynnin hänelle määräaika, joka laskettaisiin haasteen 9630: aloittamista ja asianosaisen poissaoloa taikka tiedoksiannosta. Jos tuomioistuin kehottaisi 9631: muuta laiminlyöntiä koskevien säännösten tar- vastaajaa vastaamaan suullisesti, vastaaja olisi 9632: kistamista. Lisäksi uudistus edellyttää, että haasteessa kutsuttava tuomioistuimen istun- 9633: tuomioistuimella on nykyistä paremmat mah- toon. 9634: dollisuudet oikeudenkäynnin tehokkaaseen Haasteen tiedoksiannosta huolehtiminen 9635: johtamiseen. kuuluisi pääsääntöisesti tuomioistuimelle. Siitä 9636: Ehdotuksen mukaan asiat, joissa summaari- huolimatta tiedoksiannot voisi edelleen toimit- 9637: nen menettely on riittävä, voitaisiin käsitellä ja taa niitä nykyisinkin toimittavat henkilöt. Tie- 9638: ratkaista asiakirjojen perusteella jo valmiste- doksiannosta huolehtimisen siirtyminen tuo- 9639: lussa asiaa suullisesti käsittelemättä. Siten sel- mioistuimelle ei siis välttämättä lisää tuomiois- 9640: vät ja riidattomat asiat voitaisiin ratkaista tuimen työtä. Ehdotus tiedoksiautomenettelyn 9641: muita yksinkertaisemmassa menettelyssä. uudistamisesta sisältyy erilliseen myöhemmin 9642: annettavaan hallituksen esitykseen oikeuden- 9643: käymiskaaren sekä eräiden muiden lakien tie- 9644: 6.2. Oikeudenkäynnin aloittaminen doksiautoa koskevien säännösten muuttamises- 9645: ta riita-asioissa. Tiedoksiautolainsäädännön 9646: Riita-asian käsittelemistä pyydettäisiin tuo- uudistaminen on tarkoitus saattaa voimaan 9647: mioistuimelta kirjallisella haastehakemuksella. samanaikaisesti tämän uudistuksen kanssa. 9648: Sen tulisi olla nykyistä haastehakemusta yksi- Vastauksessaan vastaajan olisi ehdotuksen 9649: tyiskohtaisempi ja siitä tulisi käydä ilmi myös mukaan ilmoitettava myöntääkö vai kiistääkö 9650: ne todisteet, jotka asiassa tullaan esittämään, hän kanteen sekä, jos hän kiistää kanteen, 9651: sekä mitä kullakin todisteelia on tarkoitus kiistämisen perusteet. Lisäksi vastaajan tulisi 9652: näyttää toteen. Jos hakijan vaatimus perustuu ilmoittaa vastauksessaan ne todisteet, jotka 9653: kirjalliseen sitoumukseen, se olisi liitettävä hän aikoo esittää, sekä mitä kullakin todisteel- 9654: haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljen- Ia aikoo näyttää toteen. 9655: nöksenä. Ehdotuksen mukaan asia tulisi vireil- 9656: le jo silloin, kun haastehakemus toimitetaan 9657: tuomioistuimen kansliaan. 6.3. Summaarineo menettely 9658: Siinä tapauksessa, että haastehakemus on 9659: puutteellinen, hakijaa olisi kehotettava täyden- Ehdotuksen mukaan ulosottolain 2 luvun 9660: tämään haastehakemustaan. Jos hakija ei nou- lainhakumenettelyä sekä 7 luvun häätöä ja 9661: dattaisi täydentämiskehotusta tai jos haasteha- virka-apumenettelyä koskevat säännökset ku- 9662: kemus olisi niin puutteellinen, ettei se kelpaa mottaisiin ja niitä vastaavat tehtävät siirrettäi- 9663: oikeudenkäynnin perustaksi tai jos asiaa muus- siin tuomioistuimelle ja vastaavanlaista menet- 9664: ta syystä ei voitaisi ottaa tutkittavaksi, tuomio- telyä koskevat säännökset otettaisiin oikeuden- 9665: istuin voisi haastetta antamatta heti jättää käymiskaareen. 9666: asian tutkimatta. Tuomioistuin voisi jättää Edellä mainitussa asiassa voitaisiin ehdotuk- 9667: haasteen antamatta myös siinä tapauksessa, sen mukaan antaa heti kirjallisen vastauksen 9668: että haastehakemuksessa esitetty vaatimus on antamiselle määrätyn ajan päätyttyä yksipuoli- 9669: ilmeisen perusteeton eikä kysymys ole sellaises- nen tuomio, jos vastaaja ei ole asetetussa 9670: ta puutteellisuudesta, joka voitaisiin korjata. määräajassa antanut lainkaan vastausta. Li- 9671: Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin olisi oi- säksi asiassa voitaisiin antaa yksipuolinen tuo- 9672: keutettu ratkaisemaan asian heti tuomiolla, mio, jos vastaaja ei ole vastauksessaan esittä- 9673: jolla kanne hylättäisiin. nyt mitään perusteita kiistämisensä tueksi tai 9674: Haastehakemuksen johdosta tuomioistuin on esittänyt ainoastaan sellaisen perusteen, jol- 9675: antaisi haasteen. Vastaajaa olisi haasteessa ke- la selvästi ei ole merkitystä asian ratkaisemisen 9676: hotettava vastaamaan kanteeseen kirjallisesti kannalta. Siinä tapauksessa, että kantajan vaa- 9677: tai, jos vastauksen antamisen suullisesti voi- timus on perustunut juoksevaan velkakirjaan, 9678: daan olettaa nopeuttavan asian käsittelyä, vekseliin tai shekkiin, joka haastehakemuksen 9679: suullisesti istunnossa. yhteydessä on annettu tuomioistuimelle, vas- 9680: 32 1990 vp. - HE n:o 15 9681: 9682: taajan tulisi esittää kiistämisensä tueksi toden- erilliselle maksamismääräysmenettelylle teh- 9683: näköisiä syitä voidakseen välttyä yksipuoliselta dään. 9684: tuomioita tai esittää vastaavanlainen kirjalli- 9685: nen sitoumus tai lainvoimainen tuomio todis- 9686: teena saamisesta, jota voidaan käyttää kuit- 6.4. Suullinen valmistelu 9687: taukseen. 9688: Kaikki ne asiat, jotka nyt voidaan maksa- Jos asiaa ei voitaisi ratkaista menettelyn 9689: mismääräysmenettelyssä tai lainhakumenette- summaarisessa vaiheessa, jatkettaisiin sen val- 9690: lyssä ratkaista, voitaisiin ehdotettavien sum- mistelua suullisesti pääkäsittelyä varten. Suul- 9691: maarista menettelyä koskevien säännösten mu- lista valmistelua varten pidettäisiin istunto, 9692: kaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä haaste- johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset. 9693: hakemuksen ja vastauksen sekä niiden yhtey- Valmistelun tarkoituksena on selvittää asian- 9694: dessä esitettyjen asiakirjojen perusteella. Sama osaisten vaatimukset ja niiden perusteet sekä 9695: koskisi myös ulosottolain 7 luvun 14 ja mistä asianosaiset ovat eri mieltä. Lisäksi val- 9696: 15 §:ssä tarkoitettua häätöä ja virka-apua. mistelussa olisi selvitettävä, mitä todisteita asi- 9697: Ulosottolain 4 luvun 22 §:ään otettavaksi eh- anosaiset tulevat esittämään, mitä kullakin to- 9698: dotetun nykyistä hypoteekkilainhakua vastaa- disteena aiotaan näyttää toteen sekä onko asi- 9699: van säännöksen mukaan, jos tuomiossa määrä- assa edellytyksiä sovinnolle. 9700: tään saaminen maksettavaksi kiinteistöstä, jo- Valmistelu toimitettaisiin yleensä suullisesti 9701: ka on saamisesta kiinnitetty tai muuten saami- tuomioistuimen istunnossa. Tuomioistuimen 9702: sen panttina, katsotaan sanottu omaisuus välit- valmistelua varten toimittamassa istunnossa ei 9703: tömästi ulosmitatuksi. saisi lukea eikä antaa tuomioistuimelle oikeu- 9704: denkäyntikirjelmää eikä muuta kirjallista lau- 9705: Siinä tapauksessa, että vastaaja vastaukses- sumaa. Asianosainen saisi kuitenkin lukea vaa- 9706: saan vastustaisi kantajan vaatimuksia ja esit- 9707: timuksensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista 9708: täisi sellaisia seikkoja, joiden johdosta asiaa ei 9709: muistiinpanoa muistinsa tueksi. Tuomioistuin 9710: voitaisi välittömästi vastaukselle varatun mää- voisi myös kehottaa asianosaista hyvissä ajoin 9711: räajan päätyttyä ratkaista, asian valmistelua 9712: ennen suullisen valmistelun istuntoa antamaan 9713: jatkettaisiin ja kantajaa tarvittaessa kehotettai- 9714: kirjallisen lausuman, jos siihen on erityistä 9715: siin täydentämään haastehakemustaan. Tästä aihetta. Tällöin tuomioistuimen on määrättä- 9716: olisi se etu, ettei kantajan tarvitsisi panna asiaa 9717: vä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausut- 9718: uudella haastehakemuksella erikseen vireille 9719: tava. 9720: tuomioistuimessa, kuten rauenneen maksamis- 9721: määräysmenettelyn jälkeen on nykyisin tehtä- Asianosaisten velvollisuutena olisi mainita 9722: valmistelussa ne seikat, joihin he haluavat 9723: vä. 9724: vedota, sekä ne todisteet, jotka tullaan esittä- 9725: Lakiehdotuksen mukaan myös muussa kuin mään sekä mitä kullakin todisteelia aiotaan 9726: edellä tarkoitetussa riita-asiassa, jossa sovinto näyttää toteen, jollei näitä seikkoja ole selvitet- 9727: on sallittu, voitaisiin antaa yksipuolinen tuo- ty jo haastehakemuksessa tai vastauksessa riit- 9728: mio, jos vastaaja ei anna häneltä pyydettyä tävästi. Asianosainen olisi lisäksi velvollinen 9729: vastausta. Asia voitaisiin myös ratkaista tuo- valmistelussa esittämään kaikki ne kirjalliset 9730: miolla, jos vastaaja on myöntänyt kanteen. todisteet, joihin hän vetoaa. Asianosaisen olisi 9731: Lisäksi kanne voitaisiin jo tuossa vaiheessa myös ennen valmistelua perehdyttävä asiaan 9732: hylätä tai jättää tutkimatta ehdotetussa laissa niin hyvin, että valmistelu voidaan suorittaa 9733: tarkemmin mainituin edellytyksin. yhtäjaksoisesti. 9734: Kuten edellä on mainittu, maksamismää- Tuomioistuimen olisi johdettava valmistelua 9735: räysmenettely jäisi muuttumattomana sellaise- niin, että valmistelun tarkoitus voidaan saavut- 9736: naan erillisenä lakina edelleen voimaan. Siitä taa ja että asia voidaan pääkäsittelyssä käsitel- 9737: huolimatta, että riita-asian valmistelun sum- lä keskeytyksettä. Tuomioistuimen olisi pyrit- 9738: maarista menettelyä koskevat säännökset mah- tävä mahdollisuuksien mukaan myös siihen, 9739: dollistaisivat maksamismääräysmenettelylain että asianosaiset voisivat sopia asian, jos asias- 9740: kumoamisen, on pidetty tarkoituksenmukaise- sa sovinto on sallittu. Tuomioistuin voisi ehdo- 9741: na vertailla nyt ehdotettavaa menettelyä ja tuksen mukaan kehottaa asianosaista määrä- 9742: maksamismääräysmenettelyä käytännössä ja ajassa täyttämään velvollisuutensa valmistelus- 9743: saatujen kokemusten jälkeen päättää, mitä sa uhalla, ettei asianosainen saisi enää määrä- 9744: 1990 vp. - HE n:o 15 33 9745: 9746: ajan jälkeen vedota uuteen seikkaan tai todis- esitettävä uudelleen, vaikka osa siitä olisi esi- 9747: teeseen, ellei asianosainen saattaisi todennäköi- tetty jo valmistelussa. Tämä olisi tarpeen jo 9748: seksi, että hänen menettelynsä on johtunut siitä syystä, että tuomioistuimen jäseninä olisi 9749: pätevästä syystä. sellaisia, jotka eivät ole osallistuneet asian 9750: Lakiehdotuksen mukaan asia, jossa sovinto valmisteluun. 9751: on sallittu, voitaisiin ratkaista valmistelussa Kun pääkäsittely toimitetaan välittömästi 9752: yksipuolisella tuomiolla. Asia voitaisiin valmis- valmistelun yhteydessä, koko oikeudenkäynti- 9753: telussa ratkaista myös tuomiolla, jos kanne on aineiston esittäminen uudelleen pääkäsittelyssä 9754: myönnetty tai siitä on luovuttu. Lisäksi valmis- ei kuitenkaan olisi tarpeen. Tämä johtuu siitä, 9755: telussa voitaisiin vahvistaa sovinto. että pääkäsittelyn puheenjohtajana olisi val- 9756: Tarvittaessa tuomioistuin voisi tehdä yhteen- mistelun suorittanut tuomari ja pääkäsittely 9757: vedon asianosaisten vaatimuksista ja niiden toimitettaisiin joko välittömästi valmistelun 9758: perusteluista, jos se asian käsittelyn kannalta yhteydessä tai lyhyessä määräajassa sen päätyt- 9759: on tarkoituksenmukaista. Asianosaisilie olisi tyä. Lakiehdotuksen mukaan valmistelun yh- 9760: varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteen- teydessä toimitettavassa pääkäsittelyssä ei tar- 9761: vedosta. vitsisi esittää uudelleen sitä oikeudenkäyntiai- 9762: Tuomioistuimen olisi todettava valmistelu neistoa, joka on esitetty siinä tuomioistuimen 9763: päättyneeksi, kun asiassa on selvitetty asian- istunnossa, jossa valmistelu on päättynyt. 9764: osaisten vaatimukset ja mistä asianosaiset ovat Pääkäsittely olisi suullinen. Asianosaiset ei- 9765: eri mieltä, todisteet on ilmoitettu ja muut vät saisi lukea oikeudenkäyntikirjelmiä, mutta 9766: valmistelevat toimenpiteet suoritettu taikka he saisivat kuitenkin käyttää kirjallisia muis- 9767: kun valmistelua muusta syystä ei ole enää tiinpanoja muistinsa tukemiseksi. Asianosaiset 9768: tarkoituksenmukaista jatkaa. Valmistelun saisivat lisäksi lukea vaatimuksensa asiakir- 9769: päättämisen yhteydessä asia siirrettäisiin pää- jasta. Suullisuus on tarpeen oikeudenkäynnin 9770: käsittelyyn. tehokkaan johtamisen ja keskitetyn yhtäjaksoi- 9771: sen käsittelyn varmistamiseksi. Se parantaa 9772: myös tuomioistuimen jäsenten mahdollisuuksia 9773: 6.5. Pääkäsittely muodostaa selkeä kokonaiskuva asiasta pääkä- 9774: sittelyssä. 9775: Valmistelun päätyttyä asiassa toimitettaisiin Pääkäsittelyssä asianosaisten olisi esitettävä 9776: pääkäsittely, joka olisi suullinen, välitön ja vaatimuksensa ja ilmoitettava käsityksensä 9777: keskitetty. Se voitaisiin toimittaa joko valmis- vastapuolen vaatimuksista. Heidän olisi lisäksi 9778: telun yhteydessä tai erillisenä. Valmistelun yh- perusteltava vaatimuksensa ja väitteensä sekä 9779: teydessä toimitettaisiin pääkäsittely kokoonpa- lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittänyt. 9780: nossa, jonka muodostaa valmistelun suoritta- Tämän jälkeen pääkäsittelyssä otettaisiin vas- 9781: nut tuomari yksin. Muussa tapauksessa pääkä- taan todistelu. Myös valmistelussa jo esitetyt 9782: sittely toimitettaisiin alioikeuden monijäseni- kirjalliset todisteet olisi esitettävä tai esiteltävä 9783: sessä kokoonpanossa. uudelleen pääkäsittelyssä. Jos asianosaista 9784: Lakiehdotuksen mukaan valmistelun yhtey- kuullaan todistelutarkoituksessa, häntä olisi 9785: dessä pidettävä pääkäsittely voitaisiin toimittaa yleensä kuulusteltava ennen kuin muuta suul- 9786: joko välittömästi tai viimeistään 14 päivän lista näyttöä otetaan vastaan siitä kysymykses- 9787: kuluessa valmistelun jälkeen. Tällaisessa pää- tä, mitä kuulustelu koskee. Todisteluo jälkeen 9788: käsittelyssä voitaisiin käsitellä ja ratkaista mi- asianosaisten olisi esitettävä loppulausuntonsa. 9789: kä tahansa asia, jos asianosaiset siihen suostu- Keskitetyn käsittelyn turvaamiseksi ehdote- 9790: vat taikka jos asia on selvä. Muussa tapaukses- taan, että pääkäsittely yleensä olisi peruutetta- 9791: sa asiassa olisi toimitettava pääkäsittely erillise- va, jos asianosainen, jonka on oltava paikalla 9792: nä. henkilökohtaisesti, jää pois tai käyttää asia- 9793: Pääkäsittelyä aloitettaessa tuomioistuimen miestä. Samoin olisi meneteltävä, jos jonkun 9794: olisi tarvittaessa selostettava, mistä asiassa on muun, kuten esimerkiksi todistajan henkilö- 9795: kysymys. Selostus ei yleensä olisi tarpeen, jos kohtainen läsnäolo on tarpeellinen ja tällainen 9796: pääkäsittely toimitetaan valmistelun yhteydes- henkilö on jäänyt pois taikka jos asian ottami- 9797: sä. selle lopullisesti käsiteltäväksi on jokin muu 9798: Keskitetyn ja välittömän pääkäsittelyn tur- este. Pääkäsittely voitaisiin kuitenkin esteestä 9799: vaamiseksi koko oikeudenkäyntiaineisto olisi huolimatta aloittaa, jos voidaan olettaa, ettei 9800: 9801: 5 3002501 9802: 34 1990 vp. - HE n:o 15 9803: 9804: asian käsittelyä sen vuoksi tarvitse lykätä taik- päätösvaltainen. Tuomioistuimen jäsenet eivät 9805: ka ettei asiassa ainakaan tarvitse toimittaa siten kesken pääkäsittelyn saa vaihtua. 9806: uutta pääkäsittelyä eikä lykkäyksestä aiheudu Uudessa pääkäsittelyssä koko oikeudenkäyn- 9807: haittaa asian käsittelylle. Ehdotuksessa tar- tiaineisto olisi esitettävä uudelleen. Myös todis- 9808: kemmin mainituista syistä voitaisiin myös telu olisi pääsääntöisesti otettava uudestaan 9809: poikkeuksellisesti ottaa vastaan todistelua, vastaan. Jos todisteluu uudelleen vastaanotta- 9810: vaikka pääkäsittely peruutettaisiin. Sitä käsit- minen ei olisi mahdollista tai jos aikaisemmin 9811: telyä, jossa todistelua tällöin otettaisiin vas- esitetyllä todistelulla ei katsota olevan merki- 9812: taan, ei kuitenkaan pidettäisi pääkäsittelynä. tystä asiassa, todistelusta tulisi ottaa selko 9813: Pääkäsittelyssä asiaa olisi käsiteltävä yhtä- aikaisemmassa pääkäsittelyssä laaditusta äänit- 9814: jaksoisesti, kunnes se voitaisiin ratkaista. Jos teestä taikka asiakirjavihkosta. 9815: asiaa ei sen laajuuden vuoksi voitaisi käsitellä Jos asianosainen asiassa, jossa sovinto on 9816: loppuun käsittelyn aloittamispäivänä, käsittely sallittu, vetoaisi vasta pääkäsittelyssä uuteen 9817: voitaisiin keskeyttää ja jatkaa sitä, mikäli mah- seikkaan tai todisteeseen, tuomioistuimen tulisi 9818: dollista, perättäisinä päivinä. Jos asian käsitte- jättää tällainen seikka tai todiste ottamatta 9819: leminen perättäisinä päivinä ei erityisestä syys- huomioon, jollei asianosainen saata todennä- 9820: tä ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähin- köiseksi, että hänen menettelynsä johtuu päte- 9821: tään kolmena arkipäivänä viikossa. västä syystä. Tällaisella järjestelyllä on pyritty 9822: Lykkääminen eroaa käsittelyn keskeyttämi- varmistamaan, että asianosaiset valmistelussa 9823: sestä siinä, että lykkäämisen syy on jokin muu todella tuovat esille kaikki heidän kannaltaan 9824: kuin se, ettei asiaa ole ehditty käsitellä yhdessä merkitykselliset seikat ja todisteet niin, että 9825: käsittelytilaisuudessa. Ehdotuksen mukaan pääkäsittely voidaan toimittaa keskitetysti. 9826: pääkäsittelyn lykkääminen olisi pääsääntöisesti 9827: kiellettyä. Lykkääminen olisi mahdollista aino- 9828: astaan silloin, kun se on välttämätöntä asiano- 6.6. Poissaoloon tai laiminlyöntiin liittyvät 9829: saisen tai todistajan poissaolon vuoksi, kun seuraamukset 9830: pääkäsittelyn alkamisen jälkeen tuomiois- 9831: tuimen tietoon on tullut uusi tärkeä todiste, Asianosaisen poissaoloa tai muuta laimin- 9832: joka voidaan ottaa vastaan vasta myöhemmin, lyöntiä koskevat säännökset ehdotetaan järjes- 9833: taikka jos tuomioistuin pitää asian lykkäämistä tettäviksi siten, että asiassa, jossa sovinto on 9834: jonkin ennalta arvaamattoman seikan johdosta sallittu, asianosaisen passiivisuudesta yleensä 9835: tai muusta tärkeästä syystä välttämättömänä. olisi seurauksena asian ratkaiseminen vasta- 9836: Pääkäsittelyn keskittämisen turvaamiseksi puolen vaatimuksesta yksipuolisella tuomiolla. 9837: lakiehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu- Tämä olisi mahdollista niin valmistelussa kuin 9838: kaan asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, pääkäsittelyssäkin. Sillä asianosaisella, jota 9839: jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran vastaan yksipuolinen tuomio annettaisiin, olisi 9840: ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää. Siitä mahdollisuus niin kuin nykyisinkin hakea ta- 9841: huolimatta, että pääkäsittely on ollut lykättynä kaisinsaantia. Asiassa, jossa sovinto on sallit- 9842: yli 14 päivää, uutta pääkäsittelyä ei kuitenkaan tu, asian ratkaiseminen tuomiolla poisjääneen 9843: tarvitse toimittaa, jos sitä asian laadun perus- asianosaisen vahingoksi ei enää olisi mahdollis- 9844: teella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ta. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna on myös 9845: ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan huomattava, että asianosaiselle voitaisiin aset- 9846: käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä taa uhka asian ratkaisemisesta yksipuolisella 9847: huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsitte- tuomiolla myös silloin, kun hänelle asetetaan 9848: ly on kuitenkin pidettävä aina, kun pääkäsitte- valmistelussa velvollisuus määräajassa antaa 9849: ly on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää. kirjallinen lausuma tuomioistuimelle. Lisäksi 9850: Edellä mainittua 14 ja 45 päivän aikaa lasket- ehdotetaan, että asianosaisella on yksipuolisen 9851: taessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona tuomion asemesta oikeus tuomioon sen jäl- 9852: pääkäsittely edellä mainituin tavoin on ollut keen, kun vastaaja on vastannut asiassa. 9853: keskeytyneenä. Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tuomio- 9854: Oikeudenkäynnin välittömyyden varmista- istuimen velvollisuutena on huolehtia siitä, että 9855: miseksi pääkäsittely olisi aina toimitettava uu- asia tulee riittävän tarkasti ja yksityiskohtaises- 9856: delleen, jos tuomioistuimen jäsenelle on tullut ti selvitetyksi. Tästä syystä vastaaja tulisi ehdo- 9857: este eikä tuomioistuin sen johdosta enää ole tuksen mukaan yleensä velvoittaa saapuroaan 9858: 1990 vp. - HE n:o 15 35 9859: 9860: sekä valmisteluun että pääkäsittelyyn sakon Riita-asian pääkäsittelyn välittömyys edellyt- 9861: uhalla. Jos kantaja jäisi saapumatta tällaisen tää, että pääkäsittelyssä esitetään koko oikeu- 9862: asian käsittelyyn taikka laiminlöisi muuten hä- denkäyntiaineisto. Sen vuoksi myös todistelu 9863: nelle asetetun velvollisuuden, vastaajalla ei oli- on pääsääntöisesti otettava vastaan pääkäsitte- 9864: si kuitenkaan oikeutta vaatia asian ratkaisemis- lyssä. Mainitun pääsäännön ja siitä myönnetyt 9865: ta. Kantajan laiminlyönnin seurauksena olisi poikkeukset sisältävät säännökset ehdotetaan 9866: aina asian jättäminen sillensä. lisättäviksi todistelua koskevaan 17 lukuun. 9867: Siinä tapauksessa, että molemmat asianosai- Tähän lukuun lisättäisiin samalla nykyisin lais- 9868: set ilman laillista estettä jäisivät pois asian ta puuttuvat säännökset kirjallisten todisteiden 9869: käsittelystä tai muuten laiminlöisivät heille ase- esittämisestä sekä asianosaisen kuulustelusta 9870: tetun toimimisvelvollisuuden, riita-asia sen laa- todistelutarkoituksessa muutoin kuin totuusva- 9871: dusta riippumatta yleensä olisi jätettävä sillen- kuutuksen nojalla. 9872: sä. Väliintuloa riita-asioissa koskeva oikeuden- 9873: Ehdotuksen pyrkimyksenä on lisätä asian- käymiskaaren 18 luku ehdotetaan uudistetta- 9874: osaisten velvollisuutta osallistua henkilökohtai- vaksi kokonaisuudessaan. Samalla siihen lisät- 9875: sesti tuomioistuimen istuntoon tai myötävai- täisiin säännökset samassa oikeudenkäynnissä 9876: kuttaa asian muun käsittelyn etenemiseen. Tä- käsiteltävistä kanteista. Näillä säännöksillä py- 9877: mä on tarpeen, koska asianosaiset itse yleensä ritään turvaamaan yhdenmukainen ratkaisu sa- 9878: parhaiten tuntevat ne seikat ja olosuhteet, manlaisissa asioissa ja se, että toisiinsa liittyvät 9879: joilla asiassa on merkitystä. Tuomioistuimen kysymykset tulevat ratkaistuiksi samassa yh- 9880: kyselyoikeuden käyttäminen on monesti han- teydessä. Joka tapauksessa kanteiden yhdessä 9881: kalaa tai mahdotonta, jos asianosainen itse ei käsitteleminen säästää asianosaisten ja tuomio- 9882: ole saapuvilla. Heidän henkilökohtainen läsnä- istuinten työtä ja kustannuksia. 9883: olonsa tuomioistuimessa luo siten tuomiois- Ehdotuksessa on pyritty siihen, ettei kantei- 9884: tuimelle paremmat edellytykset asian selvittä- den yhdistämistä tarkoittavia säännöksiä voi- 9885: miselle kuin siinä tapauksessa, että he ovat taisi käyttää oikeudenkäynnin pitkittämiseen. 9886: edustettuna asiamiesten välityksellä. Sen vuoksi yhdistämistä koskevat vaatimukset 9887: tulisi esittää mahdollisimman aikaisessa käsit- 9888: telyn vaiheessa. Jos vastaajan kantajaa vastaan 9889: 7. Uudistuksen edellyttämät muut nostama vastakanne, kolmannen henkilön nos- 9890: muutokset tama kanne toista tai kumpaakin asianosaista 9891: vastaan taikka asianosaisen nostama kanne 9892: Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu- kolmatta vastaan on esitetty tietyn aikarajan 9893: distaminen edellyttää tehtäväksi myös muita jälkeen, tuomioistuin voisi käsitellä kanteet 9894: muutoksia oikeudenkäymiskaareen. Pääasiassa erikseen, jos niiden yhdessä käsitteleminen ei 9895: nämä muutokset johtuvat käsittelyn jakamises- käy haitatta päinsä. 9896: ta valmisteluun ja pääkäsittelyyn sekä pyrki- 9897: myksestä turvata välitön ja keskitetty pääkäsit- 9898: tely. Eräät oikeudenkäymiskaaren säännöksis- 8. Esityksen organisatoriset vai- 9899: tä, jotka nyt koskevat sekä riita- että rikosasi- kutukset 9900: oita, on tässä yhteydessä muutettava koske- 9901: maan ainoastaan rikosasioita. Alioikeusuudistuksen organisatoriset vaiku- 9902: Menettelyn uudistamisen yhteydessä ehdote- tukset perustuvat alioikeuksien yhtenäistämi- 9903: taan täydennettäväksi myös käräjäoikeuden seen ja kokoonpanon määräytymiseen asian 9904: päätösvaltaisuutta riita-asioissa koskevia sään- perusteella, riita-asioiden oikeudenkäyntime- 9905: nöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 2 lukuun ehdo- nettelyn uudistamiseen, sekä uudistuksen mah- 9906: tetaan otettavaksi nimenomainen säännös siitä, dollistamiin muihin toimenpiteisiin kuten esi- 9907: mitkä riita-asiat käsitelli:iän erillisessä pääkäsit- merkiksi eri käräjäoikeuksien mahdollisiin tuo- 9908: telyssä sellaisessa käräjäoikeuden kokoonpa- miopiirien yhtenäistämiseen. 9909: nossa, missä lautamiehet ovat mukana. Muissa Hallituksen esityksessä eduskunnalle yleisten 9910: erillisessä pääkäsittelyssä käsiteltävissä riita- alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lain- 9911: asioissa käräjäoikeus olisi toimivaltainen, kun säädännöksi on yksityiskohtaisesti selostettu 9912: siinä on puheenjohtaja ja kaksi lainoppiuutta alioikeuksien yhtenäistämisen organisatoriset 9913: jäsentä. vaikutukset. 9914: 36 1990 vp. - HE n:o 15 9915: 9916: Tässä esityksessä keskitytään lähinnä selos- 9. Uudistuksen vaikutukset tuo- 9917: tamaan riita-asian oikeudenkäyntimenettelyn mioistuinten ja asianosaisten 9918: uudistamisen vaikutuksia. Täsmälliset koko kannalta 9919: uudistuksen vaikutukset tullaan arvioimaan 9920: valmisteltaessa hallituksen esitystä käräjäoi- 9.1. Nykyiset henkilökunta- ja asiamäärät 9921: keuslaiksi. Kun alioikeuden kokoonpano ja 9922: riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely on täs- Henkilökuntamäärät 9923: mällisesti määritelty, on vasta mahdollista teh- 9924: dä riittävän yksityiskohtainen ja kattava ja Vuoden 1988 alussa oli raastuvanoikeuksia 9925: siten mahdollisimman luotettava arvio ehdo- 27. Tuomiokuntia oli 72, joissa toimi 147 9926: tuksen organisatorisista vaikutuksista. kihlakunnanoikeutta. Näissä toimi kaikkiaan 9927: 469 lainoppinuHa tuomaria. Tuomioistuinhar- 9928: joittelua suorittavia lakimiehiä oli 229, kansli- 9929: ahenkilökuntaan kuuluvia 814 ja haastemiehiä 9930: Ehdotukseen oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 146. 9931: 2 §:n muuttamisesta sisältyy ehdotus kolmen 9932: lainoppineen tuomarin kokoonpanon toimival- raastuvan- kihla- 9933: lan määrittelemisestä riita-asioissa. Kuten jäl- oikeudet kunnan- 9934: jempänä tullaan selostamaan, kolmen lainop- oikeudet 9935: (27) (147) 9936: pineen jäsenen istuntoja tultaisiin pitämään 9937: verraten harvoin. pormestarit ja 9938: kihlakunnan- 9939: tuomarit ......... . 27 72 9940: oikeusneuvosmiehet 9941: Lakimieskokoonpanon käyttöön ottaminen ja käräjätuomarit 222 128 9942: edellyttää, että tuomioistuimen käytettävissä sivutoimiset 9943: on kolme vakinaista tuomaria. Vaikka tavoit- oikeusneuvos- 9944: teena on pidettävä sitä, että tuomiopiirit olisi- miehet ........... . 17 9945: vat niin laajoja, että niissä olisi kolme vaki- 9946: notaarit ............ . 11 218 9947: naista tuomaria, kaikkialla valtakunnassa ei 9948: lautamiehet ........ . 2 072 1) 9949: sellaisen tavoitteen toteuttaminen ole kuiten- 9950: kaan tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että kunnallisneuvos- 9951: miehet ........... . 29näistä 12 sivutoim. 9952: tuomiopiiri tulisi asianosaisten ja tuomarin 9953: viranhoidon kannalta liian laajaksi. kansliahenkilökunta 348 466 9954: haastemiehet ....... . 146näistä 2 sivutoim. 9955: 11 määrä on v. 1984 heinäkuuta 9956: 1oka tapauksessa on välttämätöntä turvata 9957: lainsäädännöllä se, että jokainen käräjäoikeus Maan väestöstä asui mainittuna aikana noin 9958: voi tarvittaessa käsitellä riita-asian erillisessä 3,0 miljoonaa asukasta kihlakunnanoikeuksien 9959: pääkäsittelyssä vakinaisista tuomareista koos- ja noin 1,8 miljoonaa asukasta raastuvanoi- 9960: tuvassa lakimieskokoonpanossa. Niihin tuo- keuksien tuomiopiirin alueilla. 9961: mioistuimiin, joissa on vain kaksi vakinaista 9962: tuomaria, lakimieskokoonpano voitaisiin jär- 9963: jestää esimerkiksi siten, että tuomareille tai Asiamäärät 9964: joillekin tuomareille asetetaan velvollisuus toi- 9965: mia tuomarina myös toisessa tuomioistuimessa Seuraavasta taulukosta ilmenevät raastuvan- 9966: sen käsitellessä riita-asioita. Käytännössä voi- oikeuksiin ja kihlakunnanoikeuksiin vuonna 9967: taisiin menetellä myös siten, että hovioikeus 1988 saapuneiden asioiden lukumäärät. 9968: määrää jonkun esittelijöistään toimimaan tuo- 9969: marina hovioikeuspiirin alueella olevan käräjä- Rikosasiat ........................ . 65 800 9970: oikeuden lakimieskokoonpanossa. Joissakin ti- Riita-asiat ........................ . 24 600 1) 9971: lanteissa lakimieskokoonpanon jäsenenä voisi Hakemusasiat .................... . 53 250 9972: toimia myös tuomioistuinharjoittelija harjoit- Maksamismääräysasiat ........... . 130 066 9973: telunsa loppuvaiheessa. Rangaistusmääräysasiat .......... . 294 1702) 9974: 1990 vp. - HE n:o 15 37 9975: 9976: Sakon muuntaasiat ............... . 21 638 myös sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja, 9977: Isyyden vahvistaminen ............ . 12 343 joissa on useampi kuin yksi lainoppinut jäsen. 9978: Perukirjojen rek .................. . 50 032 9979: Lainhuudatukset ................. . 101 658 9980: Kiinnitykset ...................... . 244 594 9.3. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen 9981: Rasitustodistukset ................ . 218 842 vaikutukset tuomioistuinten ja asian- 9982: osaisten kannalta 9983: 11 Näiden lisäksi käsiteltiin alioikeuksien yhteydessä toimi- 9984: vissa kymmenessä asunto-oikeudessa 10 261 asiaa. 9985: 21 9986: Seuraavassa selostetaan, minkäsuuntaiset 9987: Tieto v:lta 1987 ovat oikeudenkäyntimenettelyä koskevan eh- 9988: dotuksen eri yksityiskohtien vaikutukset alioi- 9989: Taulukossa mainituista asioista rikosasiat, keuksien ja asianosaisten kannalta. Sen ha- 9990: riita-asiat, osa hakemusasioista ja sakon vainnollistamiseksi, miten menettelyuudistus 9991: muuntaasiat käsitellään istunnossa. Vaikka ali- tulee vaikuttamaan riita-asioiden käsittelyssä, 9992: oikeuden kansliassa ratkaistavia asioita on lu- selostetaan aluksi 1 päivänä toukokuuta 1987 9993: kumääräisesti eniten, alioikeusuudistuksen voimaan tulleen hakemusasioiden käsittelyä 9994: kannalta keskeisiä asioita ovat ne asiat, jotka yleisessä alioikeudessa koskevan lain vaikutus- 9995: käsitellään ja ratkaistaan istunnossa. ta hakemusasioiden käsittelyyn. 9996: Esityksen liitteenä on maksamismääräysasi- Ne menettelyperiaatteet, joita tässä esityk- 9997: oiden ja riita-asioiden lukumäärän kehitystä sessä ehdotetaan noudatettaviksi riita-asioissa, 9998: kuvaavat kuviot. Maksamismääräysasioiden ovat sanotun lain perusteella jo tietyssä määrin 9999: lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden käytössä hakemusasioissa. 10000: aikana yli kaksinkertaistunut. Samalla kuiten- 10001: kin on todettava, että vuonna 1988 alioikeuk- 10002: siin tulleiden maksamismääräysasioiden luku- 9.3.1. Aikaisemmin toteutetut uudistusehdo- 10003: määrä on vähentynyt noin 5 000 asiaa edelli- tukset 10004: seen vuoteen verrattuna. 10005: Kun huomattava osa aikaisemmin riita-asioi- Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi- 10006: na käsitellyistä asioista avioliittolain muuttami- keudessa annetun lain perusteella ne hakemus- 10007: sesta annetun lain perusteella muuttui hake- asiat, jotka ennen lain voimaantuloa oli käsi- 10008: musasioiksi, on riita-asioiden lukumäärän ke- teltävä istunnossa tuomioistuimen täysilukui- 10009: hitystä kuvaavasta kuviosta todettavissa, että sessa kokoonpanossa, on lain voimaantulon 10010: riita-asioina käsiteltävien asioiden lukumäärä jälkeen ollut mahdollista käsitellä kirjallisessa 10011: oli vuonna 1988 suunnilleen yhtä suuri kuin se yhden tuomarin käsittelyssä tuomioistuimen 10012: oli vuonna 1960. kansliassa taikka istunnossa, joka voidaan pi- 10013: tää yhden tuomarin kokoonpanossa tai tuo- 10014: mioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa. 10015: 9.2. Alioikeuksien yhtenäistämisen henkilös- 10016: tövaikutus Hakemusasioita ratkaistiin v. 1988 10017: kansliassa yhden tuomiois- 10018: Edellä mainitussa hallituksen esityksessä tuomarin men täysi- 10019: eduskunnalle on todettu, että alioikeuksien istunnossa lukuisessa 10020: istunnossa 10021: yhtenäistäminen ei edellytä lainoppineiden tuo- 10022: mareiden lisäämistä. Pitemmän ajan kuluessa tuomiokunnat .. 65 o/o 8% 27% 10023: jouduttaneen alioikeuksien henkilöstöraken- raastuvan- 10024: netta tasoittamaan eri alioikeuksien tarvetta oikeudet ..... 65% 27% 13% 10025: vastaavaksi. Tarve henkilöstörakenteen tasoit- koko maa ...... 63% 16% 22% 10026: tamiseen johtuu yhtenäistämisen osalta lähinnä 10027: siitä, että nykyisin raastuvanoikeuksissa ylei- Kuten edellä olevasta taulukosta on todetta- 10028: sesti käytössä oleva kolmen lainoppineen tuo- vissa, raastuvanoikeudessa lähes 90 % hake- 10029: marin kokoonpano oikeudenkäyntimenettelyn musasioista käsitellään muussa käsittelyssä 10030: uudistamisen jälkeen olisi harvinainen ja osit- kuin tuomioistuimen täysilukuisessa kokoon- 10031: tain siitä syystä, että kihlakunnanoikeuksia panossa. Tuomiokuntien osalta vastaava luku 10032: vastaavissa käräjäoikeuksissa olisi käytössä on runsaat 70 %. 10033: 38 1990 vp. - HE n:o 15 10034: 10035: Tammikuun 1 päivänä 1988 tuli voimaan 9.3.2. Riita-asian valmistelu ja pääkäsittely 10036: laki avioliittolain muuttamisesta (411/87). Sen 10037: perusteella puolisoiden avioliiton purkamista Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu- 10038: koskeva hakemus käsitellään hakemusasioiden distamisella on myös tarkoitus järkeistää, sa- 10039: käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain malla tavoin kuin hakemusasioiden osalta on 10040: mukaisessa järjestyksessä. Siten noissakin asi- jo toteutettu, riita-asiain menettely siten, että 10041: oissa sanotusta ajankohdasta alkaen on ollut asiat käsiteltäisiin niiden laadun edellyttämällä 10042: mahdollista ottaa käyttöön kirjallinen käsittely tavalla. Toteutuessaan uudistus parantaa tuo- 10043: ja asian käsitteleminen myös yhden tuomarin mioistuimen edellytyksiä ratkaista riitaiset ja 10044: istunnossa. vaikeat asiat sekä mahdollistaa käsittelyn ke- 10045: ventämisen niissä asioissa, joissa se oikeus- 10046: Siltä osin kuin täysilukuisten istuntojen turvaa vaarantamatta on mahdollista. 10047: käyttäminen on vähentynyt, se on merkinnyt Myös asianosaisten edun mukaista on, että 10048: raastuvanoikeuksien osalta säästöä lainoppi- yksinkertaiset asiat voidaan ratkaista nykyistä 10049: neiden tuomareiden työssä ja kihlakunnan- taloudellisemmin ja että vaikeiden ja riitaisten 10050: oikeuksien osalta lautamiesten käytössä. Myös asioiden ratkaisemisen edellytyksiä paranne- 10051: asianosaisille uudistus on merkinnyt säästöä taan. 10052: ainakin silloin, kun asia on ratkaistu kirjallisen 10053: käsittelyn päätteeksi. 10054: Riita-asian valmistelu 10055: Tuomioistuimessa käsiteltävien riita-asioiden 10056: osalta hakemusasioiden käsittelyä yleisessä ali- Ehdotuksen mukaan valmistelu alkaa kirjal- 10057: oikeudessa koskeva laki yhdessä avioliittolain lisella haastehakemuksella. Vastaajaa kehotet- 10058: muuttamista koskevan lain kanssa on merkin- taisiin vastaamaan kanteeseen kirjallisesti tai, 10059: nyt, kuten edellä on todettu, että tuomiois- jos suullisen vastauksen voidaan olettaa no- 10060: tuimen istunnossa käsiteltävien riita-asioiden peuttavan asian käsittelyä, suullisesti istunnos- 10061: lukumäärä oli vuonna 1988 suunnilleen sama sa. Jos vastausta ei anneta asiassa, jossa sovin- 10062: kuin vuonna 1960. to on sallittu, siinä voidaan ehdotuksen mu- 10063: kaan on mahdollista antaa yksipuolinen tuo- 10064: Hakemusasiain käsittelyä koskevan uudis- mio. 10065: tuksen eräs tarkoitus oli, että asia käsiteltäisiin Kuten liitteenä olevasta (liite 4) taulukosta 10066: tuomioistuimessa sen laadun edellyttämällä ta- voi havaita, velkasuhdetta ja irtainta omaisuut- 10067: valla ja että asian käsittelyyn silloin, kun siihen ta koskevissa asioissa noin 70 OJo, huoneen- 10068: ei ole oikeusturvan kannalta estettä, voivat vuokra-asioista noin 55 %, työ- ja palvelussuh- 10069: osallistua myös tuomioistuinharjoittelua suo- detta koskevista asioista noin 40 % sekä muis- 10070: rittavat notaarit. Hakemusasioiden käsittelyä ta asioista noin 35 % on sellaisia asioita, joissa 10071: koskeva uudistus on jossain määrin lisännyt nykyisin annetaan yksipuolinen tuomio tai asia 10072: työtä tuomioistuimen kansliassa, mutta on vä- sovitaan, jää sillensä tai tutkimatta. 10073: hentänyt alioikeuksien kokonaistyömäärää. Suurin osa edellä mainituista asioista olisi 10074: sellaisia, että ne ratkaistaisiin ehdotuksen pe- 10075: Asianosaisten kannalta toteutuneet hake- rusteella jo kirjallisessa valmistelussa. Kun sa- 10076: musasioiden käsittelyn uudistaminen ja avio- nottujen asioiden vuoksi ei tarvitsisi järjestää 10077: liittolain muuttaminen ovat merkinneet huo- istuntoa ja kun sellaiset asiat voisi ratkaista 10078: mattavaa työn ja kustannusten säästöä. Mah- tuomioistuimen lainoppinut jäsen yksin asia- 10079: dollisuus hoitaa asiansa postitse kirjallisessa kirjojen perusteella tuomioistuimen kansliassa, 10080: käsittelyssä on myös asianosaiselle istuntokä- ehdotuksesta aiheutuu huomattavaa työn sääs- 10081: sittelyä halvempaa. Lisäksi se, että tuomiois- töä sekä tuomioistuimelle että asianosaisille. 10082: tuin huolehtii tiedoksiannosta avioliittolain 10083: mukaan käsiteltävissä asioissa, säästää asian- 10084: osaisten työtä ja kustannuksia siihen verrattu- Suullinen valmistelu ja sen yhteydessä pidet- 10085: na, että he itse huolehtisivai tiedoksiannosta. tävä pääkäsittely 10086: Kuten jäljempänä selostetaan, tiedoksiannosta 10087: huolehtimisen siirtyminen tuomioistuimelle ei Jos vastaaja on kirjallisessa valmistelussa 10088: välttämättä lisää tuomioistuinten työtä. kiistänyt kanteen tai .ios on kysymys riita-asias- 10089: 1990 vp. - HE n:o 15 39 10090: 10091: ta, jossa sovinto ei ole sallittu, asian käsittelyä sijaan asian ratkaisemiseen vaikuttavien seik- 10092: jatketaan suullisessa valmistelussa. Suullisessa kojen selvittäminen ja arvioiminen on tuomio- 10093: valmistelussa asiaa valmistellaan siten, että se istuimelle keskitetyn pääkäsittelyn jälkeen hel- 10094: olisi mahdollista ratkaista yhdessä pääkäsitte- pompaa kuin nykyisin useiden lykkäyskertojen 10095: lyn istunnossa. Asia olisi mahdollista myös jälkeen. 10096: ratkaista valmistelussa tai valmistelun yhtey- 10097: dessä pidettävässä välittömässä pääkäsittelys- 10098: sä. Suullisen valmistelun ja sen yhteydessä 9.3.3. Tiedoksianto 10099: pidettävän pääkäsittelyn toimiitaisi puheenjoh- 10100: taja yksin. Ehdotuksen mukaan tuomioistuin huolehtii 10101: Ehdotuksen perusteella suurin osa niistä tiedoksiannosta. Ehdotus on laadittu siten, että 10102: riita-asioista, jotka ratkaistaan istunnossa, rat- se ei edellytä tiedoksiantojen siirtämistä niitä 10103: kaistaisiin yhden tuomarin toimittamassa suul- nyt toimittaviita joidenkin muiden henkilöstö- 10104: lisessa valmistelussa tai välittömästi valmiste- ryhmien toimitettaviksi. Niissä tuomioistuimis- 10105: lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä. sa, joilla on käytettävissään haastemiehiä, 10106: Myös tältä osin ehdotus merkitsee nykyiseen haastemiehet voisivat toimittaa tiedoksiannan 10107: verrattuna työn säästöä tuomioistuinten kan- valitsemallaan, ehdotuksen mukaisella tavalla. 10108: nalta. Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, 10109: tiedoksiannosta eri viranomaisille aiheutuva 10110: kokonaistyö vähenee ja sekin osaltaan mahdol- 10111: Erillinen pääkäsittely tuomioistuimen täysilu- listaa asian nopean käsittelyn. 10112: kuisen kokoonpanon istunnossa Aikaisemmin huoneenvuokra-asioissa käy- 10113: tössä ollut postitse tapahtuva tiedoksianto otet- 10114: Erillisessä pääkäsittelyssä tuomioistuimen taisiin ehdotuksen mukaan käyttöön muissakin 10115: täysilukuisessa kokoonpanossa ratkaistaisiin riita-asioissa sekä hakemusasioissa. Tiedoksi- 10116: riitainen asia, jota asianosaiset eivät ole pyytä- anto olisi henkilökohtaisesti toimitettavan 10117: neet ratkaistavaksi valmistelun yhteydessä pi- haastetiedoksiannan lisäksi mahdollista toimit- 10118: dettävässä pääkäsittelyssä. Ehdotuksen perus- taa virkakirjeellä tiedoksisaajan palauttamaa 10119: teella asia tultaneen ratkaisemaan erillisessä vastaanottotodistusta vastaan tai postitse niin 10120: pääkäsittelyssä verraten harvoin. Esimerkiksi sanottuna saantitodistustiedoksiantona. 10121: Ruotsissa, jossa on käytössä nyt ehdotettuun Ehdotus lisää postin käyttöä, mutta toisaalta 10122: oikeudenkäyntimenettelyyn jossain määrin rin- helpottaa haastemiesten työtä. Lisäksi se lisä- 10123: nastettava menettely, alle 5 OJo riita-asioista työ, mikä aiheutuu siitä, että tuomioistuimen 10124: ratkaistaan erillisessä pääkäsittelyssä. haastemiehelle ja haastemiehen tuomiois- 10125: Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen ko- tuimelle toimitettavaksi tarkoittamat asiakirjat 10126: koonpano erillisessä pääkäsittelyssä määräytyy nykyisin täytyy toimittaa asianosaisen kautta, 10127: asian perusteella. Ehdotuksen mukaan perheoi- jää pois. Mahdollisuus toimittaa tiedoksi an- 10128: keudelliset asiat ja huoneenvuokrasuhteesta nettava asiakirja tuomioistuimesta suoraan 10129: johtuvat riita-asiat käsitellään lainoppineen pu- haastemiehelle ja haastemiehen mahdollisuus 10130: heenjohtajan ja kolmen lautamiehen muodos- toimittaa tiedoksi annettu asiakirja takaisin 10131: tamassa kokoonpanossa. Muut riita-asiat käsi- suoraan tuomioistuimelle itse asiassa vähentää 10132: tellään erillisessä pääkäsittelyssä kokoonpanos- postin käyttöä nykyisestä. 10133: sa, jossa on kolme lainoppinutta jäsentä. Tiedoksiantouudistuksen onnistumisen kan- 10134: Ehdotetun rajauksen mukaan niiden asioi- nalta on tärkeätä sen toteuttaminen niin, että 10135: den piiriin, joissa asian käsitteleminen lauta- tiedoksiantaja toimittavat haastemiehet saavat 10136: mieskokoonpanossa saattaa tulla kysymyk- riittävän korvauksen työstään. Sen jälkeen kun 10137: seen, kuuluu noin 70 OJo asioista. Vastaava on tiedossa tiedoksiannosta aiheutuvat kustan- 10138: luku lakimieskokoonpanon osalta on siten nukset, voidaan määritellä haastemaksun mää- 10139: noin 30 %. rä, jolla sanotut kustannukset voidaan korva- 10140: Asian käsitteleminen erillisessä pääkäsittelys- ta. 10141: sä tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpa- Kuten edellä on todettu, tiedoksiannosta 10142: nossa ei lisää tuomioistuimen työtä verrattuna huolehtimisen siirtyminen tuomioistuimelle 10143: nykyisin tuomioistuimen täysilukuisessa ko- helpottaa myös asianasaisille asian käsittelystä 10144: koonpanossa toimiteitavaan käsittelyyn. Sen aiheutuvaa työtä. 10145: 40 1990 vp. - HE n:o 15 10146: 10147: 9.3.4. Pöytäkirja ja tuomio osa niistä asioista, joissa nykyisin laaditaan 10148: pöytäkirja, ratkaistaisiin kirjallisessa valmiste- 10149: Pöytäkirjaa ja tuomiota koskevia säännök- lussa pöytäkirjaa laatimatta. Jos istunnossa 10150: siä ehdotetaan riita-asioiden osalta muutetta- pöytäkirjanpitäjänä käytetään sellaista henki- 10151: viksi. Ehdotuksen tarkoitus on, että tältä osin löä, joka nykyisinkin vastaa pöytäkirjan saat- 10152: työn painopiste siirtyisi pöytäkirjan laatimises- tamisesta lopulliseen muotoon, järjestelyn ei 10153: ta erillisenä toimituskirjana annettavan tuo- tarvitse lisätä pöytäkirjaamisesta aiheutuvaa 10154: mion valmistelemiseen ja laatimiseen. työtä nykyiseen verrattuna. 10155: Siltä osin kuin asia ratkaistaan kirjallisessa Erilliseksi asiakirjaksi laadittava tuomio on 10156: valmistelussa, pöytäkirjan laatiminen jää tie- asianosaisen, täytäntöönpanijan ja muutoksen- 10157: tenkin kokonaan pois ja tarpeelliset merkinnät hakutuomioistuimen kannalta nykyistä pöytä- 10158: tehdään jutun asiakirjoihin. Suullisessa valmis- kirjaan sisältyvää päätöstä selkeämpi ja hel- 10159: telussa pöytäkirjan laatiminen on tärkeätä pommin ymmärrettävä. Tuomion perustelemi- 10160: muun muassa sen vuoksi, että pääkäsittelyssä sen korostaminen on tärkeää sen vuoksi, että 10161: ei saa vedota seikkaan tai selvitykseen, johon siten asianosaisen on helpompi ymmärtää, 10162: ei ole vedottu valmistelussa. miksi tuomioistuin on ratkaissut asian toisin, 10163: Pääkäsittelyn pöytäkirja voitaisiin laatia hy- kuin hän on esittänyt ja mihin hänen mahdolli- 10164: vin yksinkertaiseksi sen vuoksi, että tuomio sessa muutoksenhakemuksessaan on kiinnitet- 10165: annetaan pääkäsittelyssä välittömästi ilmi tul- tävä huomiota. 10166: leen, eikä pääkäsittelystä laaditun pöytäkirjan, 10167: perusteella. Pääkäsittelyn pöytäkirjaan tulisi 10168: vain lyhyt maininta vaatimuksista ja vastauk- 10169: sista sekä asiassa vastaanotetusta todistelusta. 10170: 9.3.5. Summaarinen menettely 10171: Suullinen todistelu ääniteitäisiin ja tallennet- 10172: taisiin äänitteellä. Äänite voitaisiin antaa Summaarista menettelyä koskeva ehdotus on 10173: kuunneltavaksi ja se voitaisiin pyynnöstä pyy- uudistuksen tärkeä osa. Esimerkiksi saatavan 10174: täjän kustannuksella saattaa kirjalliseen muo- perintää koskevassa asiassa on nykyisin käytet- 10175: toon. tävissä kolme vaihtoehtoista menettelyä: varsi- 10176: Äänitteelle tapahtuva tallentaminen on ny- nainen oikeudenkäynti, lainhakumenettely ja 10177: kyistä pöytäkirjaamista huomattavasti luotet- maksamismääräysmenettely. Tuomioistuinten 10178: tavampaa, yksinkertaisempaa ja halvempaa. ja asianosaisten kannalta on tärkeätä, että 10179: Äänitteiden avulla myös muutoksenhakutuo- käytännössä huomattavan usein sattumanva- 10180: mioistuimella on nykyistä paremmat mahdolli- raisesti käyttöön otettavien vaihtoehtoisten me- 10181: suudet arvioida, onko alioikeus arvioinut oi- nettelyjen määrää voidaan vähentää ja lakiin 10182: kein sille esitetyn todistelun. otettavin säännöksin voidaan turvata se, että 10183: Ehdotus todisteluu äänittämisestä edellyttää kutakin asiaa varten on aina käytössä tarkoi- 10184: äänityslaitteiden hankkimista niihin tuomiois- tuksenmukaisin menettelymuoto. 10185: tuimiin, joissa niitä vielä ei ole. Myös asianosaisen kannalta on helpompaa 10186: Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty siitä, ja tarkoituksenmukaisempaa, että hänellä on 10187: että tuomioistuimen lainoppineella jäsenellä tu- useiden vaihtoehtoisten menettelymuotojen 10188: lisi olla istunnossa apuna pöytäkirjanpitäjä, asemesta käytettävissä yksi menettelymuoto, 10189: joka avustaisi pöytäkirjan laatimisessa ja muis- jossa asian käsittely määräytyy sen laadun 10190: sa käsittelyyn liittyvissä teknisissä tehtävissä. mukaan. Siten vältytään esimerkiksi niiltä 10191: Silloin kun pöytäkirjaaminen on yksinkertais- erehdyksiltä, että riidaton ja selvä asia pan- 10192: ta, pöytäkirjanpitäjänä voisi toimia tuomiois- naan tarpeettomasti vireille varsinaisessa oi- 10193: tuimen kansliahenkilökuntaan kuuluva. Sen si- keudenkäynnissä ja riitainen asia summaarises- 10194: jaan esimerkiksi suullisessa valmistelussa voi sa menettelyssä. Voimassa olevan lain mukaan 10195: olla tarkoituksenmukaista, että pöytäkirjan asia tulee saattaa vireille uudelleen varsinaises- 10196: laatimisessa avustaa lainopillisen koulutuksen sa oikeudenkäynnissä, jos se on riitautettu 10197: saanut henkilö. summaarisessa menettelyssä. Ehdotuksen mu- 10198: Siitä huolimatta, että pöytäkirjanpitäjä olisi kaan uutta vireillepanoa ei tarvita, vaan asian 10199: istunnossa mukana, ei järjestely nykyiseen ver- käsittely riitauttamisen jälkeen jatkuu valmis- 10200: rattuna lisäisi paljonkaan pöytäkirjaamisesta telussa ja sen jälkeen tarvittaessa pääkäsittelys- 10201: aiheutuvaa työtä sen vuoksi, että huomattava sä. 10202: 1990 vp. - HE n:o 15 41 10203: 10204: Ehdotuksen mukaan ulosotonhaltijoiden siitä, kuinka moni rauenneista asioista on saa- 10205: lakkauttamisen johdosta tuomioistuimen käsi- tettu uudelleen käsiteltäviksi. 10206: teltäväksi siirtyisiväe> Todennäköisesti osa asioista raukeaa sen 10207: vuoksi, että tiedoksiautovaiheessa todetaan 10208: lainhakuasiat ..................... . 11 934 10209: vastaajista annetut osoitetiedot virheellisiksi ja 10210: häätö 1 321 10211: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10212: 10213: että asia on saatettu väärän tuomioistuimen 10214: turvaamistoimet .................. . 1 014 10215: käsiteltäväksi. Osa sillensä jäämisistä johtunee 10216: muu virka-apu .................... . 450 10217: siitä, että hakija ei tarvitse enää päätöstä 10218: yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 719 asiassa sen vuoksi, että esimerkiksi velallinen 10219: l) v. 1988 saapuneiden asioiden lukumäärä. on jo maksanut velkansa. Summaarista menet- 10220: telyä koskevat säännökset on pyritty laatimaan 10221: sellaisiksi, että nykyisin sillensä jäävät asiat 10222: Tuomioistuimelle siirtyvien asioiden maara 10223: eivät ehdotettavassa menettelyssä aiheuta tuo- 10224: ei ole kovin suuri,jos sitä vertaa niihin rinnas- 10225: mioistuimelle tarpeetonta lisätyötä. Esimerkik- 10226: tettaviin maksamismääräysasioihin, joita vuon- 10227: si silloin kun havaitaan, että asia on pantu 10228: na 1987 oli noin 135 000. vireille väärässä tuomioistuimessa, asia jäte- 10229: Kirjallisen valmistelun summaarista menette- tään ehdotuksen mukaan heti tutkimatta. 10230: lyä koskevat säännökset on pyritty laatimaan Ehdotusta valmisteltaessa on ollut esillä, että 10231: sellaisiksi, etteivät ne työllistä tuomioistuinta summaarisessa menettelyssä käsiteltävissä asi- 10232: enempää kuin esimerkiksi nykyinen maksamis- oissa ei haasteen tiedoksiautoa voitaisi toimit- 10233: määräysmenettely. Summaarista menettelyä taa sijaistiedoksiantona, kuuluttamalla eikä 10234: varten on tarkoitus ottaa käyttöön erityinen myöskään ulkomailla. Jos tällöin tiedoksian- 10235: haastehakemuslomake ja haastemaksu on tar- nan vastaanottajaa ei summaarisessa menette- 10236: koitus määrätä summaarisissa asioissa erilai- lyssä tavattaisi, tuomioistuin voisi antaa tie- 10237: siksi kuin muissa riita-asioissa. Siten tuomiois- doksiannan asianosaisen itsensä huolehditta- 10238: tuimelle ei aiheudu erityistä vaivaa Summaaris- vaksi uhalla, että asia muutoin jää sillensä. 10239: ten asioiden erottelemisesta muista asioista. Kun summaarinen menettely on tarkoitettu 10240: Siitä huolimatta, että ehdotukseen sisältyy nopeaksi, joustavaksi ja helpoksi menettelyksi 10241: myös summaarisen menettelyn osalta puutteel- yksinkertaisissa asioissa, voitaisiin edellä selos- 10242: lisen hakemuksen täydentämistä koskeva sään- tetulla tavalla välttää se, että käsittely ei tar- 10243: nös, ei puutteellisen hakemuksen täydentämi- peettomasti hidastuisi eikä ilman asianosaisen 10244: sestä esimerkiksi maksamismääräysmenette- tahtoa myöskään muodostuisi itse riidan koh- 10245: lyyn verrattuna voi aiheutua lisätyötä. Myös teen arvoa kalliimmaksi. 10246: silloin kun maksamismääräystä ei voida puut- Tällainen järjestely aiheuttaisi kuitenkin tuo- 10247: teellisen tai virheellisen hakemuksen johdosta mioistuimelle ja asianosaiselle tarpeetonta lisä- 10248: nykyisin vahvistaa, maksamismääräyshakemus työtä muun muassa sen vuoksi, että edellä 10249: palautetaan ilmoituksin hakemuksen puutteel- selostetut tiedoksiautotavat olisivat käytettävis- 10250: lisuudesta tai virheellisyydestä. sä silloin, kun samassa asiassa toimitettaisiin 10251: Nykyisin summaarisessa menettelyssä osa tuomioistuimelle oikeudenkäymiskaaren 5 lu- 10252: asioista jää sillensä, esim. lainhakuasioissa vun 2 §:n mukainen täydellinen hakemus. Li- 10253: 16 OJo (vuonna 1987 2 091) ja maksamismää- säksi järjestely edellyttäisi useaan kertaan ta- 10254: räysasioissa n. 28 OJo (vuonna 1986 36 680, pahtuvaa yhteydenpitoa tuomioistuimen ja 10255: niistä vastustamisen jälkeen 7 608). asianosaisten välillä. Myöskään ulos- otonhal- 10256: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tutkinut tijan luona nykyisin noudatettavissa edellä 10257: vuonna 1989 lainhakumenettelyä (95/1989) ja mainituissa summaarisissa menettelyissä ei tie- 10258: maksamismääräysmenettelyä (98/ 1989) velan doksiautotapojen käyttöä ole rajoitettu. Kun 10259: perinnässä. Esimerkiksi maksamismääräysme- ehdotusta valmisteltaessa on lisäksi katsottu 10260: nettelyn osalta tutkimuksessa todetaan, että tarkoituksenmukaiseksi säilyttää maksamis- 10261: suurin osa tiedoksiannan epäonnistumisesta määräysmenettely voimassa tiedoksiannan 10262: maksamismääräysmenettelyssä, josta rauke- osalta juuri edellä selostetulla tavalla rajoitet- 10263: aminen usein johtuu, johtuu velallisen muutos- tuna, ei ole pidetty perusteltuna rajoittaa käy- 10264: ta tai tuntemattomasta osoitteesta. Aivan tark- tettävissä olevia tiedoksiautotapoja silloin, kun 10265: kaa selvitystä raukeamisen kaikista syistä ei ole asia käsitellään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10266: saatavissa. Myöskään ei ole täsmällistä tietoa tarkoittamassa summaarisessa menettelyssä. 10267: 10268: 6 3002501 10269: 42 1990 vp. - HE n:o 15 10270: 10271: Käyttöön otettavaksi ehdotetuilla haaste- jollekin asianosalliselle varataan asiassa tilai- 10272: maksuilla ja ratkaisumaksuilla pyritään turvaa- suus tulla kuulluksi. Tämäkin uudistus helpot- 10273: maan se, että hakija ilmoittaa tuomioistuimel- taa tuomioistuimille ja asianasaisille hakemus- 10274: le, jos hän ei tarvitse asiassa päätöstä ja asian käsittelystä aiheutuvaa työtä. 10275: peruuttaa hakemuksensa. Kun asia vastaajan Ehdotetut muutokset merkitsevät käsittelyn 10276: kiistämisen johdosta siirtyy kirjallisesta valmis- yksinkertaistumisen myötä säästöä myös asi- 10277: telusta suulliseen valmisteluun, hakija joutuu anosaisille. 10278: maksamaan summaarisen menettelyn haaste- 10279: maksun ja tavallisen menettelyn haastemaksun 10280: välisen erotuksen ja ratkaisumaksun, joka on 9.3. 7. Yleisen alioikeuden suoritteista perit- 10281: korkeampi kuin summaarisessa kirjallisessa tävistä maksuista 10282: valmistelussa. 10283: Summaarisen menettelyn osalta ehdotetut Esityksessä ehdotetaan yleisen alioikeuden, 10284: säännökset voisivat hyvin korvata nykyisen 10285: maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista 10286: maksamismääräysmenettelyn. Ehdotetut sään- 10287: perittävistä maksuista annettua asetusta muu- 10288: nökset mahdollistaisivai vähäistä rahasaamista 10289: tettavaksi liitteessä olevasta asetusluonnoksesta 10290: koskevissa asioissa maksamismääräysmenette- ilmeneväliä tavalla. Ehdotuksen mukaan luo- 10291: lyä halvemman ja yksinkertaisemman sekä 10292: vuttaisiin riita-asioissa käsittelykerralta perittä- 10293: asianosaisten että tuomioistuinten kannalta pa- 10294: västä käsittelymaksusta. Ehdotuksen mukaan 10295: remman menettelyn. otettaisiin käyttöön haastemaksu, joka olisi 10296: Maksamismääräyslakia ei kuitenkaan ehdo- summaarisessa menettelyssä pienempi kuin 10297: teta tässä yhteydessä kumottavaksi sen vuoksi, 10298: muussa menettelyssä, mutta kuitenkin suurem- 10299: että on pidetty tarkoituksenmukaisena vertailla 10300: pi kuin maksamismääräysmenettelyssä muun 10301: käytännössä ehdotetun summaarisen menette- 10302: muassa sen vuoksi, että ehdotetussa summaari- 10303: lyn ja maksamismääräysmenettelyn kustannuk- sessa menettelyssä tuomioistuin huolehtii tie- 10304: sia ja niistä aiheutuvaa työtä. 10305: doksiannosta. Sen lisäksi otettaisiin käyttöön 10306: ratkaisumaksu, jonka suuruus määräytyisi sillä 10307: perusteella, missä käsittelyvaiheessa ratkaisu 10308: 9.3.6. Hakemusasiat annetaan. Haastemaksun suorittaminen olisi 10309: asian käsittelemisen edellytys ja ratkaisumaksu 10310: Kihlakunnanoikeuksissa yhden tuomarin is- 10311: perittäisiin toimituskirjan toimittamisen yhtey- 10312: tuntoja ei ole järjestetty yhtä paljon kuin 10313: dessä. Ehdotuksen tarkoituksena on yksinker- 10314: raastuvanoikeuksissa. Tämä johtuu osaksi sii- 10315: taistaa tuomioistuimille maksujen perimisestä 10316: tä, että hakemusasioissa istunnot on järjestet- 10317: aiheutuvaa työtä. 10318: tävä säännönmukaiselle istuntopaikalle. Hake- 10319: musasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa Maksujen suuruus määritellään myöhemmin 10320: annetun lain 3 §:ään ehdotetaan otettavaksi yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen no- 10321: uusi 3 momentti, jonka mukaan yhden tuoma- taarin suoritteesta perittävien maksujen perus- 10322: rin istunto hakemusasioissa voidaan pitää kä- teista annetun lain (285/87) perusteella sen 10323: räjäoikeuden kansliapaikkakunnalla silloinkin, jälkeen, kun on arvioitu uudistuksen kustan- 10324: kanslia sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella. Eh- nusvaikutukset tuomioistuimelle. 10325: dotettu muutos ilmeisesti lisää yhden tuomarin 10326: istuntoja hakemusasioissa myös nykyisiä kihla- 10327: kunnanoikeuksia vastaavissa käräjäoikeuksis- 9.3.8. Tiiviste/mä 10328: sa. 10329: Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi- Kuten hallituksen esityksessä eduskunnalle 10330: keudessa annetun lain 3 §:n 2 momenttia ehdo- yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske- 10331: tetaan muutettavaksi siten, että asia on käsitel- vaksi lainsäädännöksi on todettu, alioikeuksien 10332: tävä istunnossa ainoastaan silloin, kun jotaku- kokoonpanojen yhtenäistäminen ja oikeuden- 10333: ta on kuultava henkilökohtaisesti. Toteutues- käyntimenettelyn uudistaminen vaikuttavat yh- 10334: saan uudistus vähentää istuntojen pitämisen dessä alioikeuksien tuomareiden, lautamiesten, 10335: tarvetta sen vuoksi, että asiaa ei enää ehdotuk- notaarien, syyttäjäviranomaisten ja kanslia- 10336: sen tultua voimaan, tarvitse käsitellä alioikeu- henkilökunnan tehtäviin sekä pitemmän ajan 10337: den istunnossa pelkästään siitä syystä, että kuluessa heidän lukumääräänsä. 10338: 1990 vp. - HE n:o 15 43 10339: 10340: Ehdotettavalla alioikeusuudistuksella pyri- den turvaamiseksi se tulee valmistella yhdessä 10341: tään oikeudenkäyntimenettelyn parantamiseen, tuomioistuinlaitoksen edustajien kanssa. 10342: alioikeuksien työskentelyolosuhteiden kehittä- Edellä selostetun ehdotuksen vaikutusten ar- 10343: miseen ja alioikeuksien tehokkuuden turvaami- vioinnin perusteella on jo kuitenkin mahdollis- 10344: seen. Samalla pyritään luomaan myös sellainen ta tehdä johtopäätöksiä, minkäsuuntaiset eh- 10345: menettelymuoto, joka ottaa huomioon asian- dotuksen kustannusvaikutukset ovat. 10346: osaisten oikeudenkäynnille asettamat vaati- Kuten edellä, selostettaessa ehdotusta tuo- 10347: mukset ja mahdollistaa heidänkin kannaltaan mioistuimen toiminnan kannalta ehdotuksen 10348: tarkoituksenmukaisen asioiden käsittelemisen. eri osien osalta, on todettu, ehdotus ei lisää 10349: riita-asioiden käsittelemisestä tuomioistuimelle 10350: aiheutuvaa työtä, vaan päinvastoin, huomatta- 10351: 10. Esityksen taloudelliset vaiku- vassa osassa asioita vähentää sitä. 10352: tukset Siitä huolimatta, että riitaisiin ja vaikeisiin 10353: asioihin ehdotetaan nykyistä perusteellisempaa 10354: 10.1. Nykyiset kustannukset käsittelyä, ei niiden käsittelemisestä nykyiseen 10355: tuomioistuimen täysilukuisen kokoonpanon is- 10356: Alioikeuksien valtiolle vuonna 1988 aiheutu- tunnossa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna 10357: neet kokonaismenot olivat oikeusministeriön aiheudu lisätyötä. Tämä johtuu myös siitä, että 10358: hallinnonalalla noin 285 miljoonaa markkaa. erillisen pääkäsittelyn istuntoja käräjäoikeuden 10359: Tähän sisältyvät palkkausmenot, muut kulu- täysilukuisessa kokoonpanossa tultaneen toi- 10360: tusmenot ja kaluston hankintamenot. Palk- mittamaan verraten harvoin. 10361: kausmenojen osuus oli 234 miljoonaa mark- Uudistus ehdotetaan toteutettavaksi siten, 10362: kaa. Lautamiehistä kunnille aiheutuneet me- ettei se edellytä alioikeuksien henkilökunnan 10363: not, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin ko- kokonaismäärän lisäämistä. 10364: konaismenoihin, ovat vuosittain noin 22-24 Kuten edellä on selostettu, hallituksen esi- 10365: miljoonaa markkaa. tyksessä eduskunnalle yleisten alioikeuksien 10366: Niistä maksuista, joita asianosaiset maksa- yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi on 10367: vat asioidessaan alioikeudessa, kertyi valtiolle todettu, että pitemmän ajan kuluessa joudutta- 10368: tuloja noin 136 miljoonaa markkaa. neen alioikeuksien henkilöstörakennetta tasoit- 10369: tamaan eri alioikeuksien tarvetta vastaavaksi. 10370: Tarve henkilöstörakenteen tasoittamiseen joh- 10371: 10.2. Arvio ehdotuksen kustannusvaikutuk- tuu yhtenäistämisen osalta lähinnä siitä, että 10372: sista nykyisin raastuvanoikeuksissa yleisesti käytös- 10373: sä oleva kolmen lainoppineen tuomarin ko- 10374: Tässä esityksessä ei ole vielä mahdollista koonpano oikeudenkäyntimenettelyn uudista- 10375: esittää täsmällistä arviota alioikeusuudistuksen misen jälkeen olisi erittäin harvinainen ja osit- 10376: vaikutuksesta alioikeuksissa tarvittavan henki- tain siitä syystä, että kihlakunnanoikeuksia 10377: lökunnan lukumäärään ja kustannuksiin. Riit- vastaavissa käräjäoikeuksissa olisi käytössä 10378: tävän luotettavan arvion tekeminen edellyttää myös sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja, 10379: uudistuksen vaikutusten arvioimista tuomiois- joissa on useampi kuin yksi lainoppinut jäsen. 10380: tuimittain. Tuomioistuimittain tapahtuneen ar- Jo nyt toteutuneiden uudistusten johdosta 10381: vion jälkeen on mahdollista laskea kokonais- on lisäksi todettavissa, että alioikeuksissa on 10382: kustannusvaikutus. siirtynyt työtehtäviä istuntomuotoisesta käsit- 10383: Tuomioistuimittain tapahtuva arviointityö telystä kansliakäsittelyyn. Tältä osin jo aikai- 10384: on varsin laaja ja se on tarkoituksenmukaista semmat uudistukset ovat lisänneet työtä kansli- 10385: toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun uudistetta- assa ja kansliatyövoiman tarvetta. Kuten edellä 10386: van oikeudenkäyntimenettelyn yksityiskohdat on selostettu, myös nyt käsiteltävänä olevan 10387: ovat varmistuneet ja eri kokoonpanot täsmälli- esityksen perusteella siirtyisi työtä istunnosta 10388: sesti määritelty. tuomioistuimen kansliaan. 10389: Tarkoituksenmukaisimmaksi onkin osoittau- Jatkovalmistelun aikana tulee kiinnittää 10390: tunut täsmällisen ehdotuksen vaikutusten arvi- huomiota siihen, millä tavalla tuomioistuinten 10391: oimisen tekeminen valmisteltaessa hallituksen henkilöstörakennetta tulee muuttaa vastaa- 10392: esitystä käräjäoikeuslaiksi. Arvion luotettavuu- maan kokoonpanojen yhtenäistämisestä sekä 10393: 44 1990 vp. - HE n:o 15 10394: 10395: istuntojen vähenemisestä ja kansliatyön lisään- Lakiehdotusten sisällyttämiseen eri esityksiin 10396: tymisestä aiheutuneita muutoksia. on päädytty sen vuoksi, että siten on helpompi 10397: hahmottaa oikeudenkäyntimenettelyn uudista- 10398: misen laaja kokonaisuus. 10399: 11. Esityksen yhteys muihin uu- Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen 10400: distuksiin liittyy myös oikeusministeriön asettaman työ- 10401: ryhmän erikseen hallituksen esityksen muotoon 10402: Alioikeuksien uudistaminen tullaan toteutta- valmistelema ehdotus oikeudenkäyntikuluja 10403: maan useilla eri lainsäädäntöhankkeilla. Edus- koskevan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 10404: kunta on vuonna 1987 hyväksynyt alioikeuk- muuttamiseksi. Tuo ehdotus on tarkoitus saat- 10405: sien ja niiden tuomareiden nimitysjärjestelmän taa voimaan samanaikaisesti alioikeusuudis- 10406: yhtenäistämistä tarkoittavat lait (354 ja 6371 tuksen kanssa. 10407: 87). Seuraavaksi tullaan valmistelemaan hallituk- 10408: Nyt eduskunnalle annettu esitys ja tähän sen esitys käräjäoikeuslaiksi. Laki sisältäisi 10409: esitykseen liittyvät myöhemmin eduskunnalle säännökset käräjäoikeuden hallinnosta ja vi- 10410: annettavat esitykset turvaaruistointa koskevien roista. Käräjäoikeuslain valmisteleminen on 10411: säännösten uudistamisesta, oikeudenkäyruis- mahdollista eduskunnan hyväksyttyä edellä 10412: kaaren sekä eräiden muiden lakien tiedoksian- mainittuihin esityksiin sisältyvät ehdotukset, 10413: taa koskevien säännösten muuttamisesta riita- jolloin käräjäoikeuden tehtävät on riittävän 10414: asioissa sekä pöytäkirjaa ja tuomiota koske- täsmällisesti määritelty. 10415: vien säännösten uudistamisesta riita-asioissa Koko alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa 10416: muodostavat alioikeusuudistuksen toisen vai- voimaan samanaikaisesti erikseen lailla. Sanot- 10417: heen. Kaikki edellä mainitut esitykset muodos- tua voimaantulolakia koskevaan esitykseen tul- 10418: tavat kiinteän kokonaisuuden. Eri esityksiin laan sisällyttämään ehdotus uudistuksen voi- 10419: sisältyviä lakiehdotuksia ei voida muuttaa otta- maantuloajankohdasta, ehdotetun uudistuksen 10420: matta huomioon muutosten vaikutusta muihin edellyttämistä muutoksista muuhun lainsää- 10421: lakiehdotuksiin. däntöön ja tarpeelliset siirtymäsäännökset. 10422: 10423: 10424: 10425: 10426: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 10427: 10428: 1. Lakiehdotusten perustelut 2 luku. Päätösvaltaisuudesta 10429: 10430: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan- 10431: 1.1. Oikeudenkäymiskaari nös käräjäoikeuden täysilukuisesta kokoonpa- 10432: nosta riita- ja rikosasioissa. Pykälään ehdote- 10433: taan otettavaksi myös säännös siitä, mitkä 10434: 1 luku. Yleisistä tuomioistuimista asiat käsitellään erillisessä pääkäsittelyssä siinä 10435: käräjäoikeuden kokoonpanossa, missä lauta- 10436: miehet ovat mukana, sekä mitkä sellaisessa 10437: 8 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi oikeu- käräjäoikeuden kokoonpanossa, jossa on kol- 10438: denkäymiskaaren muuttamisesta annetun lain me lainoppiuutta tuomaria. 10439: (354/87) mukaiset muutokset tuomareiden ni- Pykälän 1 momentin säännös on rikosasioi- 10440: mikkeiden ja tuomioistuinten osalta. Kun kä- den osalta asiallisesti samanlainen kuin vastaa- 10441: räjäjärjestelmästä on jo luovuttu ja kun kärä- va 1 § eduskunnan edellä mainitussa laissa 10442: jäoikeuden puheenjohtajan valan vannominen oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. 10443: hovioikeudessa tuskin koskaan aiheuttaa käy- Riita-asioiden osalta ehdotusta valmisteltaes- 10444: tännössä ongelmia, pykälää ehdotetaan myös sa on jouduttu kiinnittämään erityisesti huo- 10445: siten muutettavaksi, että laamannin ja käräjä- miota siihen, että erillisessä pääkäsittelyssä 10446: tuomarin on vannottava tuomarinvala hovioi- tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa 10447: keudessa ja lautamiehen käräjäoikeudessa. tultaisiin todennäköisesti ratkaisemaan huo- 10448: 1990 vp. - HE n:o 15 45 10449: 10450: mattavan vähän asioita. Asiat kuitenkin olisi- pi ja myös asianosaisten kannalta havainnolli- 10451: vat keskimääräistä selvästi vaikeampia ja riitai- sempi. 10452: sempia. Alioikeusuudistusta valmistelleen työryhmän 10453: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 mo- ehdotuksessa (Oikeusministeriön lainvalmiste- 10454: mentin mukaan, sellaisena kuin se on edellä luosaston julkaisu 8/ 1985) ehdotettiin riita- 10455: mainitussa laissa, käräjäoikeus on päätösval- asian erillisen pääkäsittelyn kokoonpano mää- 10456: tainen, kun siinä on puheenjohtaja ja kolme riteltäväksi siten, että lueteltaisiin ne riita-asiat, 10457: lautamiestä (lautamieskokoonpano). Saman lu- jotka tulisi käsitellä lakimieskokoonpanossa. 10458: vun 3 §:ssä säädetään, että riita-asiassa käräjä- Lausunnonantajien suuri enemmistö piti sel- 10459: oikeus on, sen mukaan kuin lailla säädetään, laista määrittelytapaa kuitenkin huonona ja 10460: päätösvaltainen myös, kun siinä on puheenjoh- epäselvänä (Oikeusministeriön lainvalmistelu- 10461: taja ja kaksi lainoppiuutta jäsentä (lakimiesko- osaston julkaisu 15 /1985). Lautamieskokoon- 10462: koonpano). panon ja lakimieskokoonpanon toimivalta tuli- 10463: Sanotun lain hallituksen esityksen perus- si määritellä selkeästi ja siten, että samalla 10464: teluissa on todettu, että koska riita-asiat ovat turvataan mahdollisimman yhdenmukainen oi- 10465: varsin erilaisia, on perusteltua, että osa riita- keuskäytäntö. Sen vuoksi toimivallan määritte- 10466: asioista ratkaistaisiin kokoonpanossa, johon ly ei voi sisältää myöskään harkinnanvaraisia 10467: kuuluu luottamusmiehiä, ja että osa voitaisiin säännöksiä. 10468: ratkaista kolmen lainoppineen tuomarin ko- Edellä mainituista syistä lautamieskokoon- 10469: koonpanossa. panon ja lakimieskokoonpanon toimivalta eh- 10470: Monissa riita-asioissa luottamusmiesten osal- dotetaan määriteltäväksi siten, että laissa lue- 10471: listumiselle asian käsittelemiseen on tärkeä tellaan ne asiat, jotka on käsiteltävä käräjäoi- 10472: merkitys. Tällaisia asioita ovat mainittujen pe- keuden lautamieskokoonpanossa. Tämän 10473: rusteluiden mukaan esimerkiksi perhe- ja pe- vuoksi ehdotetaan pykälän 1 momenttia muu- 10474: rintöoikeudelliset asiat, huoneenvuokrasuh- tettavaksi siten, että se saatetaan koskemaan 10475: teesta johtuvat riita-asiat, työoikeudelliset asiat käräjäoikeuden täysilukuisia kokoonpanoa ai- 10476: ja kuluttajansuojaan liittyvät riita-asiat. Näissä noastaan rikosasioissa. 10477: asioissa luottamusmiehillä on hyvät edellytyk- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 10478: set punnita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kes- si säännös niistä riita-asioista, jotka on tuo- 10479: kenään ja siten täysipainoisesti vaikuttaa pää- mioistuimen erillisessä pääkäsittelyssä käsitel- 10480: töksentekoon. tävä kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja 10481: Samojen perustelujen mukaan eräissä riita- ja kolme lautamiestä. 10482: asioissa ratkaistavai kysymykset ovat taas ensi- Momentin 1-5 kohdan mukaan käräjäoi- 10483: sijaisesti oikeudellisia tai muuten sellaisia, että keus on päätösvaltainen lautamieskokoonpa- 10484: lainopillista koulutusta vailla olevilla luotta- nossa ensinnäkin silloin, kun on kysymys per- 10485: musmiehillä ei ole riittäviä edellytyksiä itsenäi- heoikeudellisesta asiasta. Näitä ovat ehdotuk- 10486: sesti määritellä kantaansa niiden ratkaisemi- sen mukaan yhteiselämän lopettamista, avio- 10487: seen. Nämä asiat ovat usein niin mutkikkaita eroa ja puolison elatusta koskeva asia, lapsen 10488: ja vaativia, että on pidetty tarpeellisena, että huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva 10489: käräjäoikeudessa tällaiset asiat voitaisiin rat- asia, isyyden vahvistamista ja kumoamista kos- 10490: kaista kolmen lainoppineen tuomarin kokoon- keva asia, lapseksiottamista koskeva asia sekä 10491: panossa. holhouslaissa tarkoitettu asia. Nämä asiat ovat 10492: Eduskunnan hyväksymään lakiin sisältyvän sellaisia, että lautamiesten osallistuminen nii- 10493: 3 §:n mukaan säännös lakimieskokoonpanosta den ratkaisemiseen on perusteltua. 10494: säätämisestä erillisellä lailla johtuu hallituksen Momentin 6 kohdan mukaan lautamiesko- 10495: esityksen perusteluiden mukaan siitä, että siten koonpanossa on käsiteltävä myös huoneen- 10496: voidaan riittävän yksityiskohtaisesti määritellä vuokrasuhteesta johtuva riita-asia. Säännös 10497: lakimieskokoonpanossa käsiteltävät asiat. tarkoittaa niitä käräjäoikeuksia, joissa ei ole 10498: Tätä ehdotusta valmisteltaessa on erillistä asunto-oikeuksia. Johdonmukaisena ratkaisu- 10499: lakia parempana pidetty sitä, että käräjäoikeu- na ehdotusta valmisteltaessa on pidetty sitä, 10500: den eri kokoonpanojen toimivalta on säännelty että maallikot osallistuvat huoneenvuokra-asi- 10501: keskitetysti oikeudenkäymiskaaren 2 luvussa. oiden ratkaisemiseen myös noissa käräjäoi- 10502: Sellainen vaihtoehto on erillistä lakia selkeäm- keuksissa. 10503: 46 1990 vp. - HE n:o 15 10504: 10505: Toisin kuin edellä mainitussa alioikeusuudis- lisessä pääkäsittelyssä. Myös ne hakemus- 10506: tusta valmistelleen työryhmän ehdotuksessa, asiat, joita hakemusasioiden käsittelystä anne- 10507: tässä esityksessä ei ehdoteta työoikeudellisia ja tun lain perusteella ei ratkaista yhden tuomarin 10508: kuluttajansuojaa koskevia riita-asioita käsitel- käsittelyssä ja joita 1 §:n perusteella ei käsitellä 10509: täviksi käräjäoikeuden sellaisessa kokoonpa- lautamieskokoonpanossa, käsiteltäisiin ja rat- 10510: nossa, jossa lautamiehiä on mukana. Tämä kaistaisiin tässä pykälässä tarkoitetussa laki- 10511: johtuu ensinnäkin siitä, että sanottujen asioi- mieskokoonpanossa. 10512: den piiri ei aina ole kovin helposti rajattavissa. Ehdotetun rajauksen mukaan niiden asioi- 10513: Lisäksi on todettava, että vaikka noissa asiois- den piiriin, joissa asian käsitteleminen lauta- 10514: sa lautamiesten osallistumista asian käsittelyyn mieskokoonpanossa saattaa tulla kysymyk- 10515: voitaisiin puoltaa, ne säännönmukaisesti ovat seen, kuuluu noin 70 OJo asioista. Vastaava 10516: oikeudellisesti varsin vaikeita asioita silloin, luku lakimieskokoonpanon osalta on siten 10517: kun ne on siirretty erillisessä pääkäsittelyssä noin 30 %. Käytännössä täysilukuisen käräjä- 10518: tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa oikeuden istuntoja tultaneen pitämään varsin 10519: ratkaistaviksi. harvoin. 10520: 2 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäviksi edellä Ehdotuksen mukaan lakimieskokoonpano ei 10521: mainitun eduskunnan hyväksymän lain 1 §:n 2 olisi käytössä rikosasioissa. Ehdotusta valmis- 10522: ja 3 momenttia vastaavat säännökset. Mo- teltaessa on lähdetty siitä, että rikosasiat, kos- 10523: mentteihin sisältyvät säännökset mahdollisuu- ka niissä on aina kysymys myös teon rangaista- 10524: desta ottaa käräjäoikeuteen lisäjäsen tai käsi- vuuden arvioimisesta ja rangaistuksen määrää- 10525: tellä asia säännönmukaista suppeammassa ko- misestä, ovat, silloin kun ei ole kysymys 10526: koonpanossa. Riita-asioissa noudatettavaa oi- 6 §:ssä tarkoitetuista rikosasioista, sellaisia, et- 10527: keudenkäyntimenettelyä uudistettaessa on tä niiden käsittelemiseen tulee myös lautamies- 10528: eräänä tärkeänä lähtökohtana pidetty sitä, että ten osallistua. Silloin kun rikosasiassa on esi- 10529: asian ratkaisemiseen voi osallistua ainoastaan tetty sellainen yksityisoikeudellinen vaatimus, 10530: sellainen tuomioistuimen jäsen, joka on ollut että se erikseen käsiteltävänä riita-asiana tut- 10531: mukana koko pääkäsittelyn ajan. Momenttei- kittaisiin lakimieskokoonpanossa, tuomioistuin 10532: hin sisältyvät säännökset mahdollistavat tie- voi oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 9 §:n pe- 10533: tyissä tilanteissa pääkäsittelyn jatkamisen tuo- rusteella erottaa asian sellaisen osan riita-asian 10534: mioistuimen jäsenelle tulleesta esteestä huoli- käsittelystä säädetyssä järjestyksessä käsiteltä- 10535: matta, ilman että asiaa tarvitsee käsitellä uu- väksi erilliseksi asiaksi, jolloin asia tarvittaessa 10536: delleen tuomioistuimen täydennetyssä kokoon- voitaisiin käsitellä lakimieskokoonpanossa. 10537: panossa. Lakimieskoonpanon käyttöön ottaminen 10538: Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen sii- edellyttää, että tuomioistuimen käytettävissä 10539: tä, että käräjäoikeudessa voi olla 1 §:n 1 ja 2 on kolme vakinaista tuomaria. Vaikka tavoit- 10540: momentissa tarkoitetuissa asioissa lisäksi toi- teena on pidettävä sitä, että tuomiopiirit olisi- 10541: nen lainoppinut jäsen tai neljäs lautamies. vat niin laajoja, että niissä olisi kolme vaki- 10542: Päätös momentissa tarkoitetun laajemman ko- naista tuomaria, kaikkialla valtakunnassa ei 10543: koonpanon käyttämisestä voitaisiin tehdä val- sellaisen tavoitteen toteuttaminen ole kuiten- 10544: mistelussa. Riita-asioissa mahdollisuus ko- kaan tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että 10545: koonpanon laajentamiseen on tarpeen lähinnä tuomiopiiri tulisi asianosaisten ja tuomarin 10546: sen vuoksi, että pääkäsittelyä ei tarvitsisi toi- viran hoidon kannalta liian laajaksi. Lakimies- 10547: mittaa uudelleen, jos jollekin tuomioistuimen kokoonpanossa tultaneen istuntoja varsinkin 10548: jäsenistä on tullut este. pienemmissä tuomioistuimissa toimittamaan 10549: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen sii- niin harvoin, ettei yksinomaan sen vuoksi ole 10550: tä, että jos lautamiehelle on tullut este riita- tarpeellista ottaa jokaiseen käräjäoikeuteen 10551: asian pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, kärä- kolmea vakinaista tuomaria. 10552: jäoikeus on päätösvaltainen, vaikka lautamie- Joka tapauksessa on välttämätöntä turvata 10553: hiä kolmen asemesta on ainoastaan kaksi. lainsäädännöllä se, että jokainen käräjäoikeus 10554: 3 §. Pykälässä ehdotetaan, että muussa kuin voi tarvittaessa käsitellä riita-asian erillisessä 10555: 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on pääkäsittelyssä vakinaisista tuomareista koos- 10556: päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppi- tuvassa lakimieskokoonpanossa. Tämän kysy- 10557: uutta jäsentä. Pykälässä määritellään siten la- myksen ratkaisemiseksi on olemassa useampia 10558: kimieskokoonpanon toimivalta riita-asian eril- vaihtoehtoja. Niissä tuomioistuimissa, joissa 10559: 1990 vp. - HE n:o 15 47 10560: 10561: on vain kaksi vakinaista tuomaria, pykälässä säännösten nojalla yhdistetään käsiteltäviksi 10562: tarkoitettu lakimieskokoonpano voitaisiin jär- samassa oikeudenkäynnissä. 10563: jestää esimerkiksi siten, että tuomareille tai 5 §. Oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 10564: joillekin tuomareille asetetaan velvollisuus toi- annetun lain 2 §:n mukaan riita-asian valmiste- 10565: mia tuomarina myös toisessa tuomioistuimessa lussa ja sen yhteydessä pidettävässä pääkäsitte- 10566: sen käsitellessä riita-asioita. Toinen vaihtoehto lyssä käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja. 10567: voisi olla se, että hovioikeus määrää jonkun Ehdotetussa laissa puheenjohtajalla tarkoite- 10568: esittelijöistään toimimaan tuomarina hovioi- taan tuomioistuimen lakimiesjäsentä. Säännös 10569: keuspiirin alueella olevan käräjäoikeuden laki- ehdotetaan otettavaksi 5 §:n 1 momenttiin sillä 10570: mieskokoonpanossa. Siitä huolimatta, että tavoin muutettuna kuin momentin 2 ja 3 koh- 10571: lainsäädännössä tulee turvata mahdollisuus dasta sekä 2 momentista ilmenee. 10572: muodostaa jokaisessa käräjäoikeudessa laki- Käräjäoikeuden käsittelymuotoja olisi ehdo- 10573: mieskokoonpano vakinaisista tuomareista, tuksen mukaan kaikkiaan neljä: valmistelu, 10574: käytännössä joissakin tilanteissa lakimiesko- valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely, 10575: koonpanon jäsenenä voisi toimia myös tuo- erillinen pääkäsittely sekä selvityksen vastaan- 10576: mioistuinharjoittelija harjoitteluosa loppuvai- ottaminen pääkäsittelyn peruuttamisen johdos- 10577: heessa. ta ehdotuksen 6 luvun 8 §:n perusteella taikka 10578: Säännösehdotukset lakimieskokoonpanon todisteen vastaanottaminen muutoin pääkäsit- 10579: järjestämisestä eräissä tuomioistuimissa tullaan telyn ulkopuolella 17 luvun muutettavaksi eh- 10580: ottamaan myöhemmin annettavaan käräjäoi- dotettujen säännösten perusteella. 10581: keuslakia koskevaan ehdotukseen. Pykälän 1 momentin 1 kohta vastaa voimas- 10582: Ehdotuksen 6 luvun 1 §:n 3 momenttiin sa olevaa 2 §:ää. Momentin 2 kohtaan ehdote- 10583: ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, milloin taan otettavaksi säännös siitä, että käräjäoi- 10584: tässä pykälässä tarkoitetussa kokoonpanossa keudessa on vain puheenjohtaja myös silloin, 10585: aloitettua pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa kun otetaan vastaan todistelua pääkäsittelyn 10586: uudelleen jäsenelle tulleen esteen vuoksi. ulkopuolella. Mahdollisuus todisteen vastaan- 10587: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- ottamiseen pääkäsittelyn ulkopuolella yhden 10588: nös niiden tilanteiden varalta, että asia esimer- tuomarin käsittelyssä johtuu siitä, että pääkä- 10589: kiksi kanteen supistumisen vuoksi muuttuu sittelyn ulkopuolella vastaan otettu todiste on 10590: toisenlaiseksi. Silloin kun asian käsitteleminen 17 lukuun otettavaksi ehdotetun 8 e §:n perus- 10591: käräjäoikeuden täysilukuisessa kokoonpanossa teella otettava tarvittaessa uudelleen vastaan 10592: on aloitettu, pykälän mukaan se kokoonpano, pääkäsittelyssä. Säännös ei olisi ehdotuksen 2 10593: joka käsittelyn on aloittanut, voi jatkaa käsit- momentin mukaan kuitenkaan ehdoton. 10594: telyn loppuun saakka, siitä huolimatta, että Momentin 3 kohtaan ehdotetaan otettavaksi 10595: asia muuttuu sellaiseksi, että asia 1 tai 3 §:n säännös käräjäoikeuden kokoonpanosta sil- 10596: perusteella olisi käsiteltävä toisenlaisessa ko- loin, kun se käsittelee erikseen erillisen ehdo- 10597: koonpanossa. Asian siirtäminen kokoonpanos- tuksen 7 luvun mukaista turvaaruistointa kos- 10598: ta toiseen ja käsittelyn aloittaminen sen vuoksi kevaa asiaa. Turvaaruistoimesta päättäminen 10599: uudelleen aiheuttaisi tuomioistuimelle ja asi- on summaarista ja nopeaa käsittelyä eikä sen 10600: anasaisille lisäkustannuksia, ilman perusteltua vuoksi voida pitää tarkoituksenmukaisena, että 10601: aihetta. erillisenä asiana käsiteltävästä turvaaruistoi- 10602: Pykälään ehdotetaan otettavaksi lisäksi mesta päätettäisiin tuomioistuimen täysilukui- 10603: säännös siitä, että asian käsittelyä saadaan sessa kokoonpanossa. Sen vuoksi momentin 3 10604: jatkaa siinä kokoonpanossa, missä se on aloi- kohdassa ehdotetaan, että käsiteltäessä erik- 10605: tettu, vaikka samassa oikeudenkäynnissä 18 seen turvaaruistointa koskevaa asiaa käräjäoi- 10606: luvun säännösten nojalla yhdistetään käsiteltä- keudessa on vain puheenjohtaja. 10607: väksi myöhemmin vireille tullut mainitun 1 tai Silloin kun turvaaruistointa koskeva kysy- 10608: 3 §:n nojalla toisenlaisessa kokoonpanossa kä- mys on käsiteltävänä tuomioistuimessa yhdessä 10609: siteltävä kanne. Siten esimerkiksi myöhemmin pääasian kanssa, tuomioistuimen kokoonpano 10610: vastakanteena nostettu huoneenvuokrasaata- määräytyy pääasian mukaan. Useimmiten tur- 10611: vaa koskeva kanne voidaan tämän pykälän vaamistointa koskeva hakemus tällöin tulta- 10612: nojalla käsitellä yhdessä alkuperäisen velko- neen esittämään jo valmistelussa. 10613: muskanteen kanssa kolmen lainoppineen tuo- Momentin 4 kohtaan ehdotetaan otettavaksi 10614: marin kokoonpanossa, jos kanteet 18 luvun säännös siitä, että käräjäoikeudessa on vain 10615: 48 1990 vp. - HE n:o 15 10616: 10617: puheenjohtaja käsiteltäessä konkurssi- ja akor- no määräytyy niiden seikkojen perusteella, jot- 10618: diasiaa. Säännös ehdotetaan otettavaksi pykä- ka syytteessä on mainittu. Muutos perustuu 10619: lään siltä varalta, että konkurssi- ja akordime- korkeimman oikeuden ehdotuksesta antamaan 10620: nettelyä ei muuteta ennen tässä esityksessä lausuntoon. Asian määrääminen oikeaan ko- 10621: ehdotetun lain voimaantuloa. Konkurssi- ja koonpanoon on ehdotuksen perusteella hel- 10622: akordiasian käsittelemiselle tuomioistuimen pompaa sen vuoksi, että tuomioistuin ei viran 10623: täysilukuisessa kokoonpanossa ei ole perus- puolesta joudu ottamaan huomioon asiassa 10624: teltua tarvetta. Joka tapauksessa saattaa osoit- ilmeneviä seikkoja ennen kuin asian käsittely 10625: tautua tarpeelliseksi, että konkurssi- ja akordi- tuomioistuimessa on alkanut. 10626: asian käsittelyyn tehdään ainakin joitain muu- 8-10 §. Lukuun ehdotetaan sellaisinaan 10627: toksia jo ennen kuin nyt ehdotettu laki tulee otettaviksi 8-10 §:ksi eduskunnan hyväksy- 10628: voimaan. mässä edellä mainitussa laissa oikeudenkäymis- 10629: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- kaaren muuttamisesta olevat luvun 5-7 §:t. 10630: si poikkeussäännös 1 momentin 2 kohdan 10631: säännöksestä. Momentissa ehdotetaan, että kä- 10632: räjäoikeus voi ottaa vastaan todistelua pääkä- 4 luku. Hovioikeudesta 10633: sittelyn ulkopuolella myös täysilukuisessa ko- 10634: koonpanossa. Siitä huolimatta, että todistelu Oikeudenkäymiskaaren 8 luku Hovioikeu- 10635: otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, desta ehdotetaan sellaisenaan siirrettäväksi oi- 10636: saattaa joskus olla tarkoituksenmukaista, että keudenkäymiskaaren 4 luvuksi. Luvun siirtä- 10637: sen vastaan ottamiseen osallistuvat kaikki tuo- minen aikaisemmaksi on välttämätöntä sen 10638: mioistuimen jäsenet. Esimerkiksi silloin kun vuoksi, että esimerkiksi 5 ja 6 lukuun ehdote- 10639: tuomioistuin toimittaa katselmuksen ehdotuk- taan otettaviksi oikeudenkäyntimenettelyä kä- 10640: sen 17 luvun 56 a §:n perusteella ennen pääkä- räjäoikeudessa koskevia säännöksiä. 10641: sittelyä sen vuoksi, että katselmuksen kohteena 10642: olevaa esinettä ei voida säilyttää pääkäsittelyn 10643: aloittamiseen saakka, saattaa olla tärkeää, että 5 luku. Riita-asian vireillepano ja valmistelu 10644: kaikki tuomioistuimen jäsenet voivat osallistua 10645: katselmukseen. Lisäksi silloin kun todiste ote- Haastehakemus 10646: taan vastaan pääkäsittelyn peruuttamisesta 10647: huolimatta, saattaa joskus olla tarkoituksen- 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan kanne 10648: mukaista ottaa todiste vastaan käräjäoikeuden riita-asiassa nostetaan käräjäoikeuden kansli- 10649: täysilukuisessa kokoonpanossa. aan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuk- 10650: 6 ja 7 §. Pykäliin ehdotetaan otettaviksi sella. Pykälän 1 momentin säännös vastaa 10651: säännökset yhden tuomarin istunnosta rikosa- oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa ole- 10652: sioissa annetun lain mukaisesti siten muutettui- vaa 2 §:n 1 momenttia. 10653: na, että ne kihlakunnan ja raastuvanoikeuden Ehdotuksen 9 luvun 3 §:n nojalla haasteha- 10654: asemesta koskevat käräjäoikeutta. kemus saadaan toimittaa käräjäoikeudelle 10655: Lisäksi 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi si- myös postitse tai lähetin välityksellä noudat- 10656: ten, että yhden tuomarin istunnon toimivaltaa taen soveltuvin osin eräiden asiakirjojen lähet- 10657: laajennetaan sellaisiin rikosasioihin, joiden py- tämisestä tuomioistuimelle annetun lain (248/ 10658: kälässä tarkoitettu enimmäisrangaistus on yksi 65) säännöksiä. 10659: vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Tällöin yh- Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen 10660: den tuomarin istunnossa voitaisiin tuomita asian vireilletuloajankohdasta ja siitä, milloin 10661: sakkorangaistus myös niistä omaisuusrikoksis- valmistelu alkaa. Vireilletuloajankohdan mää- 10662: ta, joiden enimmäisrangaistusta hallituksen esi- ritteleminen on tärkeää sen vuoksi, että asian 10663: tyksessä eduskunnalle rikoslainsäädännön ko- vireilläoloon tuomioistuimessa liittyy eräitä 10664: konaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsit- vaikutuksia. Vireilletulon ajankohdan sääntele- 10665: täviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muu- minen on tärkeätä myös sen vuoksi, että eräät 10666: toksiksi (hall.es. 66/1988 vp.) ehdotetaan aleu- asiat on saatettava tuomioistuimen käsiteltä- 10667: nettavaksi sanottuun yhteen vuoteen kuuteen viksi määräajassa. Esimerkiksi velkojan on 10668: kuukauteen vankeutta. nostettava velkomiskanne laillista takaajaa 10669: Toisin kuin voimassa olevassa laissa, pykä- vastaan vuonna 1873 annetun takausasetuksen 10670: lässä ehdotetaan säädettäväksi, että kokoonpa- 3 §:n perusteella 12 kuukauden kuluessa siitä, 10671: 1990 vp. - HE n:o 15 49 10672: 10673: kun päävelallisen varattomuus on säädetyin ole siitä tietoinen. Erityisesti silloin, kun on 10674: tavoin todettu. Kuolinpesän osakkaan on nos- kysymys kanteesta, joka on nostettava määrä- 10675: tettava pesänjakajan toimittamaa perinnönja- tyssä ajassa, ehdotettu sääntely parantaa kan- 10676: koa koskeva moitekanne muita pesänosakkaita tajan oikeusturvaa. Vastaaja, joka nykyisin 10677: vastaan perintökaaren (40/1965) 23 luvun piileksimällä tai matkustamalla, vaikkapa ul- 10678: 10 §:n 1 momentin perusteella kuuden kuukau- komaille, on voinut tosiasiallisesti estää haas- 10679: den kuluessa jaon toimittamisesta. teen tiedoksiannan määräajassa, ei ehdotetun 10680: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa muutoksen jälkeen enää voisi sanotulla tavalla 10681: olevan 19 §:n mukaan asia tulee vireille haas- pyrkiä estämään kantajaa saamasta asiaa tuo- 10682: teen tiedoksi antamisella vastaajalle. Nyt käsi- mioistuimen tutkittavaksi. 10683: teltävänä olevan pykälän 2 momentissa ehdote- Ehdotuksesta ei kuitenkaan seuraa se, että 10684: taan, että asia tulee vireille, kun haastehake- yleinen saamisen vanhentumisaika katsottaisiin 10685: mus saapuu 1 momentissa tarkoitetun tuomio- keskeytetyksi sillä, että asia on tullut pykälän 10686: istuimen kansliaan. Haastehakemusta ei siis, mukaisesti vireille tuomioistuimessa. Yleinen 10687: toisin kuin hakemusasioiden käsittelystä ylei- saamisen vanhentumisen katkaiseminen edel- 10688: sessä alioikeudessa annetun lain mukaista ha- lyttää edelleen, kuten nykyisinkin, pääsääntöi- 10689: kemusta, voida antaa tuomioistuimelle istun- sesti sellaista maksuvaatimusta tai -muistutus- 10690: nossa. ta, joka on tullut velallisen tietoon. Lisäksi 10691: Vireilletuloajankohdan siirtämiselle haasteen yleisen vanhentumisen katkaisee velkojan mak- 10692: tiedoksi antamisen ajankohdasta siihen ajan- suvaatimusta koskeva ilmoitus viranomaiselle, 10693: kohtaan, jolloin haastehakemus on toimitettu silloin kun velallista ei tavata tai hänen olin- 10694: tuomioistuimen kansliaan, on useita eri syitä. paikkansa on tuntematon, sekä täytäntöönpa- 10695: Asian käsitteleminen tuomioistuimessa alkaa notoimet, jotka saamisen perimiseksi kohdiste- 10696: ehdotuksen mukaan itse asiassa jo haastehake- taan velalliseen. 10697: muksen käsittelemisestä. Tuomioistuin voi eh- Pykälän 2 momentin mukaan valmistelu al- 10698: dotuksen mukaan pyytää asianosaista täyden- kaa silloin, kun haastehakemus saapuu tuo- 10699: tämään puutteellista haastehakemustaan (5 §), mioistuimen kansliaan. Tästä johtuu, että 10700: tai ratkaista asian vastausta pyytämättä (6 §). myös kaikki ne toimenpiteet, jotka liittyvät 10701: Ehdotetun järjestelmän kannalta nykyistä jär- haastehakemuksen tarkastamiseen, ovat osa 10702: jestelmää johdonmukaisempana on pidettävä riita-asian valmistelua. 10703: sitä, että edellä mainitut ratkaisut katsotaan 2 §. Tämä ja seuraava pykälä sisältävät 10704: tehdyksi asian ollessa tuomioistuimessa vireil- säännökset 1 §:ssä tarkoitetun haastehakemuk- 10705: lä. Säännös asian vireille tulosta silloin, kun sen sisällöstä. Nykyiset haastehakemuksen si- 10706: hakemus on toimitettu tuomioistuimelle, sisäl- sältöä koskevat säännökset ovat oikeuden- 10707: tyy myös hakemusasioiden käsittelystä yleises- käymiskaaren voimassa olevan 11 luvun 10708: sä alioikeudessa annetun lain 7 §:ään sekä 3 §:ssä. 10709: oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa an- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan 10710: netun lain (650/73) 12 §:ään. haastehakemuksessa on ilmoitettava kantajan 10711: Vireilletuloajankohdan siirtäminen siihen yksilöity vaatimus. Kantajan vaatimus on oi- 10712: ajankohtaan, jolloin haastehakemus on toimi- keudenkäynnin perusta. Vaatimuksen tulee ol- 10713: tettu tuomioistuimelle, sopii myös erillisen eh- la niin yksilöity, että siitä käy ilmi, minkälaisen 10714: dotuksen 11 lukuun Tiedoksiannosta oikeuden- tuomion hakija haluaa asiassa annettavaksi. 10715: käynnissä ja haasteesta rikosasiassa otettavaksi Vaatimuksesta tulee, kuten voimassa olevankin 10716: ehdotettujen säännösten kanssa. Ehdotettujen lain mukaan, käydä esimerkiksi ilmi, pyyde- 10717: säännösten mukaan tuomioistuin pääsääntöi- täänkö jonkun veivoittamista johonkin tai jon- 10718: sesti huolehtisi myös haasteen tiedoksiantami- kin olotilan vahvistamista tai muuttamista. 10719: sesta. Tiedoksiantaminen tapahtuisi tuomiois- Momentin 2 kohdan mukaan haastehake- 10720: tuimen valitsemalla tavalla; useimmiten postit- muksessa on ilmoitettava yksityiskohtaisesti ne 10721: se saantitodistusta tai tiedoksisaajan tiedoksi- seikat, joihin vaatimus perustuu. Oikeuden- 10722: antajalle lähettämää vastaanottotodistusta vas- käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 3 § :n 10723: taan. 1 momentin 3 kohdan mukaan hakijan on 10724: Vireilletulon ajankohdan sääntely ehdotetul- ilmoitettava ne seikat, joihin hän perustaa 10725: la tavalla merkitsee sitä, että asia voi olla vaatimuksensa. Sanotun lainkohdan perusteel- 10726: vireillä tuomioistuimessa, vaikka vastapuoli ei la haastehakemuksessa on ilmoitettava ne välit- 10727: 10728: 7 3002501 10729: 50 1990 vp. - HE n:o 15 10730: 10731: tömästi asiaan vaikuttavat tosiseikat, joiden Todisteiden ilmoittaminen haastehakemuk- 10732: olemassaolosta hakija katsoo seuraavan, että sessa on omiaan sekä tuomioistuimen että 10733: hänen vaatimuksensa on oikeutettu. Lisäksi asianosaisten kannalta helpottamaan ja no- 10734: ainakin tärkeimmät välilliset perusteet tulisi peuttamaan asian käsittelyä. Vastaaja voi vas- 10735: ilmoittaa jo haastehakemuksessa. Yksittäista- tauksessaan tarkemmin ottaa kantaa kantajan 10736: pauksesta riippuu, mitkä nämä tosiseikat kul- vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, kun hänellä 10737: loinkin ovat. on tiedossa, mitä todisteita kantajalla on käy- 10738: Vaatimuksen perusteena olevien seikkojen tettävänään ja mitä hän niillä aikoo näyttää 10739: ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta riitaiset toteen. Samasta syystä vastaajalla on myös 10740: ja riidattomat kysymykset voidaan erottaa toi- paremmat mahdollisuudet arvioida, mitä vas- 10741: sistaan. Välittömästi vaatimuksen perusteena tatodisteita hänen ehkä tulee esittää. 10742: olevien seikkojen ilmoittaminen on tärkeätä Käsiteltävänä olevan kohdan mukaan ei rii- 10743: myös sen vuoksi, että niiden valossa joudutaan tä, että kantaja ilmoittaa, mitä todisteita hän 10744: harkitsemaan muun muassa asiassa mahdolli- tulee esittämään. Hänen täytyy myös ilmoittaa, 10745: sesti myöhemmin tapahtuvan kanteen muutta- mitä hän haluaa kullakin todisteena näyttää 10746: misen tai täydentämisen sallittavuutta. toteen. Tällöin ei riitä yleinen maininta siitä, 10747: Ehdotuksen mukaan vaatimuksen perusteet että ''todistelulla aiotaan näyttää kanne to- 10748: tulisi ilmoittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin. teen". Sen sijaan on ilmoitettava se konkreetti- 10749: Yksityiskohtaisella selonteolla niistä seikoista, nen ja asian ratkaisemisen kannalta merkityk- 10750: joihin vaatimus perustuu, tarkoitetaan lähinnä sellinen seikka, joka todisteelia aiotaan näyttää 10751: sitä, että haastehakemuksesta tulisi käydä asi- toteen, esimerkiksi "sopimuksen syntymisajan- 10752: aan vaikuttavilta osin kokonaisuudessaan ilmi kohta" tai "suullisen sopimuksen sisältö". 10753: se tapahtumain kulku, jonka seurauksena on Momentin 4 kohdan mukaan oikeudenkäyn- 10754: hakijan vaatimus. Tällöin ei kuitenkaan, kuten tikulujen korvaamista koskeva vaatimus olisi 10755: ei nykyisinkään, edellytettäisi oikeudellisten tehtävä jo haasteh~kemuksessa, jos kantaja 10756: perusteiden ilmoittamista. pitää sitä aiheellisena. Korvausvaatimus olisi 10757: tehtävä sen varalta, että asia ratkaistaan suo- 10758: Haastehakemuksessa tulisi vaatimuksen ja raan haastehakemuksen mukaisesti asianosai- 10759: sen perusteluiden, silloin kun se on mahdollis- sia enempää kuulematta. Jos kantaja ei ole 10760: ta, vastata suunnilleen sitä tasoa, kuin niiden haastehakemuksessa tehnyt korvausvaatimusta 10761: oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 14 lu- sanottujen kulujen osalta, hänellä olisi mah- 10762: vun 1 §:n perusteella tulee olla kanteen kehittä- dollisuus tehdä se myöhemmin valmistelussa 10763: misen jälkeen. Ehdotus takaisi sen, että tuo- tai pääkäsittelyssä, jos asian käsittely jatkuu. 10764: mioistuin ja vastaaja jo haastehakemuksesta Lisäksi hänellä, käsittelyn jatkuessa, on tieten- 10765: saavat riittävän yksityiskohtaisen tiedon haki- kin mahdollisuus pyytää kulujen korvaamista 10766: jan vaatimuksesta ja sen perusteista. Tällöin myös siltä osin kuin ne ylittävät hänen haaste- 10767: vastaajan mahdollisuudet antaa riittävän seik- hakemuksessaan mainitsemansa oikeudenkäyn- 10768: kaperäinen vastaus paranevat. tikulut. 10769: Momentin 3 kohdan mukaan haastehake- Momentin 5 kohdan mukaan haastehake- 10770: muksessa tulee ilmoittaa ne todisteet, jotka muksessa olisi ilmoitettava, millä perusteella 10771: kantaja aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin tuomioistuin on toimivaltainen asiassa, jos toi- 10772: todisteena aikoo näyttää toteen. Todisteella mivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta 10773: tarkoitetaan tässä kohdassa suullisen ja kirjal- tai siihen liitetyistä asiakirjoista. Yleensä tuo- 10774: lisen todisteen lisäksi todisteena käytettävää mioistuimen toimivalta käynee ilmi niistä sei- 10775: esinettä. Vastaavaa säännöstä ei sisälly nykyi- koista, jotka muuten esitetään haastehakemuk- 10776: siin haastehakemusta koskeviin säännöksiin. sessa, esimerkiksi vastaajan kotipaikka tai se 10777: Usein riitakysymys ja sen selvittämiseksi tar- kiinteistö, mitä riita koskee. Jos tuomiois- 10778: vittava todistelu on kantajan tiedossa jo haas- tuimen toimivalta on riippuvainen sellaisesta 10779: tehakemusta laadittaessa. Silloin kun vastaajan seikasta, joka ei suoraan käy ilmi haastehake- 10780: suhtautuminen on epäselvä tai kun kantaja ei muksesta, se tulisi käsiteltävänä olevan kohdan 10781: muusta syystä vielä tiedä, mihin todisteluun mukaan ilmoittaa haastehakemuksessa. Sellai- 10782: hän tulee nojautumaan, todistetta ei ehdotuk- nen seikka voi olla esimerkiksi rahasaamista 10783: sen mukaan haastehakemuksessa tarvitse mai- koskevassa riita-asiassa asianosaisten oikeus- 10784: nita. paikkaa koskeva sopimus. 10785: 1990 vp. - HE n:o 15 51 10786: 10787: Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sään- tuksen perusteella tuomioistuimen on lisäksi 10788: nökset sisältyvät oikeudenkäymiskaaren voi- helpompi ratkaista, mihin toimenpiteisiin sen 10789: massa olevaan 10 lukuun. Osa toimivaltaa tulee ryhtyä. Jos tuomioistuin kantajan ilmoi- 10790: koskevista säännöksistä on ehdottomia ja sel- tuksen perusteella vakuuttuu esimerkiksi siitä, 10791: laisia, että tuomioistuimen on otettava ne huo- että vastaajan asuinpaikka on tuntematon, 10792: mioon viran puolesta. Osa taas on tahdonval- tuomioistuin voi toimittaa tiedoksiannon kuu- 10793: taisia eli sellaisia, että tuomioistuin voi ottaa luttamalla. 10794: ne huomioon vain, jos asianosainen on tehnyt Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- 10795: niitä koskevan väitteen. Silloin kun vastaaja si säännös haastehakemuksen allekirjoittami- 10796: jää tuomioistuimeen saapumatta, tuomiois- sesta. 10797: tuimen on otettava viran puolesta huomioon Haastehakemuksen allekirjoittamista koske- 10798: myös sellaiset oikeudenkäynnin edellytykset, va säännös sisältyy nykyisin 11 luvun voimassa 10799: jotka ovat olleet tahdonvaltaisia. Näin tapah- olevan 3 §:n 2 momenttiin. Momentissa ehdo- 10800: tuisi silloinkin, kun vastaaja jättää antamatta tetaan, että haastehakemuksen tulee olla asi- 10801: häneltä pyydetyn mukaisen vastauksen. Ilman anosaisen tai, jollei hän itse ole kirjelmää 10802: lakiin otettavaa erityistä säännöstäkin sillä sei- laatinut, sen Iaatijan allekirjoittama. Ehdotuk- 10803: kalla, että vastaaja, joka ei ole antanut häneltä sen mukaan kirjelmän Iaatijan on samalla il- 10804: pyydettyä vastausta, on haastamisen yhteydes- moitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. 10805: sä saanut tietoonsa kantajan ilmoituksen siitä, 3 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että 10806: millä perusteella tuomioistuin hänen mieles- haastehakemukseen on liitettävä se asiakirja, 10807: tään on toimivaltainen, on merkitystä arvioita- johon kantajan vaatimus perustuu, alkuperäi- 10808: essa sitä, joutuuko kantaja esittämään selvitys- senä tai jäljennöksenä. Lisäksi haastehake- 10809: tä tuomioistuimen toimivallasta silloin, kun on mukseen on momentin mukaan liitettävä ne 10810: kysymys alunperin tahdonvaltaisesta oikeuden- kirjalliset todisteet, joihin kantaja vetoaa. 10811: käynnin edellytyksestä. Asiakirja, johon vedotaan todisteena, voi olla 10812: Pykälän 2 momentin mukaan haastehake- esimerkiksi kauppakirja tai vuokrasopimus. 10813: muksessa on edellä selostetun lisäksi ilmoitetta- Vaatimuksen perusteen sisältävän tai todistee- 10814: va tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, na käytettävän asiakirjan liittäminen haasteha- 10815: ammatit ja kotipaikat, asianosaisten tai heidän kemukseen poistaisi väärinkäsityksen mahdol- 10816: laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja lisuuden ja helpottaisi vastaajan vastauksen 10817: todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero antamista. 10818: sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi- Silloin, kun vaatimus perustuu juoksevaan 10819: tukset voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, tulisi se 10820: vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mi- ehdotuksen 14 §:n 3 momentin mukaan toimit- 10821: tä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi. taa tuomioistuimelle alkuperäisenä. 10822: Puhelinnumeron ilmoittaminen edistää asian Jos liitteenä olevasta sitoumuksesta käy ilmi 10823: joustavaa käsittelyä. Esimerkiksi silloin, kun 2 § :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut 10824: tiedoksiannon vastaanottaja on oikeushenkilö, seikat, haastehakemuksessa tarvitsee ainoas- 10825: tuomioistuimelle tulee toimittaa ote kauppare- taan viitata liitteenä olevaan sitoumukseen. 10826: kisteristä, josta voidaan tarkistaa, kenelle tie- Voimassa olevan lain mukaan voidaan varsi- 10827: doksiauto on toimitettava. Vastaavalla tavalla naisessa oikeudenkäynnissä hakea rahasaamis- 10828: tulee menetellä esimerkiksi silloin, kun asiano- ta, laskua esittämättä. Sitä vastoin maksamis- 10829: saisena oikeudenkäynnissä on konkurssipesä. määräyslain 3 §:n mukaan saamisen määrän ja 10830: Jotta tiedoksiauto saataisiin toimitettua mah- riittävän selvästi sen perusteen osoittava lasku 10831: dollisimman nopeasti, saattaa kirjelmässä jos- on liitettävä haastehakemukseen. Kun lasku ei 10832: kus olla syytä ilmoittaa muukin osoite, esimer- ole saamistodiste, ei laskua ehdotuksen mu- 10833: kiksi työpaikka, josta asianomainen voidaan kaan tarvitsisi liittää haastehakemukseen. Las- 10834: tavoittaa. kusaatavaa koskevan vaatimuksen peruste tuli- 10835: Jos kantaja ei tiedä vastaajan osoitetta, si tällöin ilmoittaa 2 § :n 1 momentissa ehdote- 10836: haastehakemuksessa on momentin mukaan li- tuna tavalla. 10837: säksi ilmoitettava, mitä kantaja on tehnyt Pykälän 2 momentin mukaan haastehake- 10838: osoitteen selvittämiseksi. Tämä ilmoitus on muksen toimittamisen yhteydessä on maksetta- 10839: tärkeä sen turvaamiseksi, että kantaja todella va haastemaksu tai hakemukseen on liitettävä 10840: pyrkii selvittämään vastaajan osoitteen. Ilmoi- todistus sellaisen maksun suorittamisesta. 10841: 52 1990 vp. - HE n:o 15 10842: 10843: Maksun suorittaminen olisi asian tutkimisen ta on tällä hetkellä saannös ulosottolain 7 10844: edellytys. Etenkin silloin, kun asia jää tutki- luvun kumottavaksi ehdotetussa 15 §:ssä. 10845: matta tai sillensä, maksun maksaminen etukä- Pykälässä mainittujen asioiden käsittelemi- 10846: teen helpottaa tuomioistuinta, jonka ei tarvitse seen ehdotetaan nykyisiä summaarisia menette- 10847: erikseen ryhtyä perimään maksua. lyjä vastaavia yksinkertaisia menettelysäännök- 10848: 4 §. Kuten yleisperusteluissa on mainittu, siä. Sen vuoksi ehdotetaan, että haastehake- 10849: ehdotetaan ulosottolain 2 luvun mukaista lain- muksessa vaatimuksen perusteena tarvitsee 10850: hakumenettelyä sekä 7 luvun mukaista virka- mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus 10851: apumenettelyä ja häätöä sekä turvaamistoimes- välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoit- 10852: ta päättämistä vastaava menettely siirrettäväksi taa myöskään 2 § :n 1 momentin 3 kohdassa 10853: ulosotonhaltijalta tuomioistuimelle. Sen vuoksi tarkoitettuja todisteita. Edellytyksenä ehdotuk- 10854: ehdotetaan sanottuja niin sanottuja summaari- sen mukaan kuitenkin on, että kantaja ilmoit- 10855: sia menettelyjä koskevat ulosottolain säännök- taa käsityksenään asian olevan riidaton. 10856: set kumottaviksi ja niitä vastaavat säännökset Ilmoitus on tarpeellinen sen vuoksi, että 10857: otettaviksi oikeudenkäymiskaareen. tuomioistuin voi harkita, onko haastehakemus 10858: Käsiteltävänä oleva pykälä sisältää säännök- riittävän täydellinen käsittelyn pohjaksi vai 10859: sen siitä, minkälainen haastehakemuksen sum- täytyykö hakijaa pyytää täydentämään haaste- 10860: maarista menettelyä vastaavissa asioissa tulee hakemustaan ehdotuksen 5 §:n mukaisesti. 10861: olla. Samalla pykälässä on määritelty ne asiat, Vaatimuksen perusteiden osalta riittää, että 10862: joissa summaarinen menettely ehdotuksen mu- hakija ilmoittaa ne seikat, joihin vaatimus 10863: kaan on mahdollinen. välittömästi perustuu. Tältä osin säännös vas- 10864: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan sum- taa oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa 10865: maarinen menettely on mahdollinen, jos asia olevan 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Silloin kun 10866: koskee tietyn määräistä saamista. Säännös vas- hakijan vaatimus perustuu sitoumukseen, se 10867: taa asiallisesti maksamismääräysmenettelyn ja tulee ehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan 10868: lainhakumenettelyn soveltamisalaa koskevaa liittää haastehakemukseen. Tällöin vaatimuk- 10869: säännöstä. sen perusteeksi riittänee usein, että viitataan 10870: Käsiteltävänä olevassa kohdassa ehdotetaan haastehakemuksen yhteydessä esitettyyn asia- 10871: raha- tai tavarasaamisen asemesta mainittavak- kirjaan, johon vaatimus perustuu. Kuten 2 §:n 10872: si tietyn määräistä saamista koskeva asia sen perusteluissa on mainittu, laskua ei tarvitse 10873: vuoksi, että tavarasaamista koskevia asioita liittää haastehakemukseen. 10874: esiintyy käytännössä erittäin harvoin ja ehdo- Silloin kun on oletettavissa, että asia ei ole 10875: tettu kohta ilman erityistä mainintaakin koskee riitainen eikä todistelua muustakaan syystä 10876: myös tavarasaamista. tarvita, todisteiden ilmoittaminen haastehake- 10877: Vaikka ehdotettuun säännökseen ei sisälly- muksessa on tarpeetonta. Sen vuoksi pykälään 10878: kään ulosottolain 2 luvun 1 §:n mukaista saa- sisältyy säännös poikkeamisesta pykälässä tar- 10879: misen erääntyneisyyttä koskevaa vaatimusta, koitetuissa asioissa 2 §:n 1 momentin 3 koh- 10880: käsiteltävänä olevaa säännöstä ei voida sovel- dassa mainitusta todisteiden ilmoitusvelvolli- 10881: taa erääntymättömiin saamisiin. Tätä edelly- suudesta. 10882: tystä ei ole mainittu myöskään maksamismää- 10883: räyslaissa. Saamisen erääntyneisyyttä koske- 10884: vasta edellytyksestä johtuu, ettei summaarista Haastehakemuksen täydentäminen 10885: menettelyä voida käyttää esimerkiksi elatusa- 10886: vun määräämistä tai eläkkeen tai niihin rinnas- 5 §. Pykälä sisältää haastehakemuksen täy- 10887: tettavien myöhemmin maksettavaksi eräänty- dentämistä koskevan säännöksen. Jos haaste- 10888: vien maksujen määräämistä koskevissa asiois- hakemus on niin puutteellinen, että siitä ei saa 10889: sa. selville, minkälaista toimenpidettä tuomiois- 10890: Momentin 2 kohdassa tarkoitetut hallinnan tuimelta pyydetään, saatetaan joissakin ta- 10891: tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista kos- pauksissa joutua harkitsemaan, täyttääkö 10892: kevat asiat vastaavat ulosottolain 7 luvun erilli- haastehakemus edes sellaisia haastehakemuk- 10893: sessä esityksessä kumottavaksi ehdotettavan selle asetettavia vaatimuksia, että asian voi- 10894: 14 §:n 1 momentin virka-apua koskevassa daan katsoa tulleen vireille. 10895: säännöksessä tarkoitettuja asioita. Pykälän 3 Jos haastehakemus ei täytä 2 tai 4 §:n mu- 10896: kohdassa tarkoitettua häätöä koskevista asiois- kaisia vaatimuksia, kantajaa on pykälän 1 10897: 1990 vp. - HE n:o 15 53 10898: 10899: momentin mukaan kehotettava täydentämään heidät voi tavoittaa. Myös silloin, kun haaste- 10900: haastehakemustaan. Haastehakemusta ei siis hakemuksesta puuttuu allekirjoitus, kantajaa 10901: yleensä saisi siinä ilmenevän puutteellisuuden on kehotettava täydentämään haastehakemus- 10902: vuoksi jättää heti tutkimatta tai hylätä. Kanta- taan tältä osin. 10903: jalle on kehotuksen yhteydessä myös ilmoitet- Jos haastemaksua ei ole suoritettu, tuomiois- 10904: tava, millä tavoin haastehakemus on puutteelli- tuimen on momentin mukaan kehotettava ha- 10905: nen, sekä 6 § :n 1 momentissa mainittu seuraus kijaa suorittamaan sanottu maksu. Ehdotuk- 10906: siitä, että hakija ei noudata kehotusta. Keho- sen mukaan haastemaksun suorittaminen on 10907: tuksessa täydentämiselle varattava määräaika asian tutkimisen edellytys. Samalla kun tuo- 10908: tulisi määrätä niin pitkäksi kuin olosuhteet mioistuin kehottaa hakijaa suorittamaan haas- 10909: kulloinkin edellyttävät. temaksun, voidaan hakemusta tietenkin kehot- 10910: Käytännössä täydentämiskehotuksen anta- taa täydentämään myös muilta puutteellisilta 10911: minen tullee kysymykseen, jos kantajan vaati- osin. 10912: musta ja sen perusteluita ei ole niin selvästi Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa 10913: ilmoitettu haastehakemuksessa, että vastaaja tarkoitettua määräaikaa voidaan erityisestä 10914: voi antaa yksilöidyn vastauksen. Täydentämis- syystä pitentää. Tällainen erityinen syy voi olla 10915: kehotuksen noudattamatta jättämisestä seurai- esimerkiksi se, että hakija ei ole hänestä riippu- 10916: si 6 §:ssä mainituilla perusteilla asian jättämi- mattomasta syystä ehtinyt määräajassa täyden- 10917: nen tutkimatta. tämään haastehakemusta. 10918: Ehdotuksen mukaan täydentämiskehotus 10919: voisi koskea haastehakemuksen käsittelyn ja 10920: asian ratkaisun kannalta välttämättömien seik- Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian 10921: kojen lisäksi myös haastehakemukseen liittyviä ratkaiseminen vastausta pyytämättä 10922: muodollisia seikkoja. 10923: Momentin mukaan kantajaa on kehotettava 6 §. Pykälä sisältää säännöksen asian ratkai- 10924: korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmis- semisesta heti vastaajalta vastausta pyytämät- 10925: telun jatkamiseksi tarpeellinen. Jos puute on tä. Pykälän 1 momentin mukaan 5 §:ssä tar- 10926: vähäinen tai asiaan vaikuttamaton, tai jos koitetun kehotuksen laiminlyönnistä olisi seu- 10927: haastehakemus on helpommin korjattavissa rauksena, että asia voidaan jättää tutkimatta. 10928: tuomioistuimen toimesta, kehotusta puutteen Näin tulisi menetellä kuitenkin ainoastaan sil- 10929: korjaamiseksi ei tulisi antaa. Kehotusta haaste- loin, kun haastehakemus on niin puutteellinen, 10930: hakemuksen täydentämiseksi ei tarvitsisi antaa ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi eikä 10931: myöskään silloin, kun haastehakemuksesta heti asian käsittelyä sen vuoksi voida jatkaa. Vä- 10932: selviää, että asia on 6 §:n perusteella joka häinen puute ei välttämättä estä tutkimasta 10933: tapauksessa muutoin heti jätettävä tutkimatta asiaa eikä asiaa sellaisen tiedon täydentämiske- 10934: tai ratkaistava. hotuksen laiminlyönnin vuoksi tulisi jättää tut- 10935: Jos haastehakemuksesta puuttuu tieto todis- kimatta. Ratkaisu, jolla asia haastehakemuk- 10936: teista, joita tullaan esittämään, asian laadusta sen puutteellisuuden vuoksi jätettäisiin tutki- 10937: riippuu, onko kantajaa kehotettava täydentä- matta, ei estäisi hakijaa panemasta samaa asi- 10938: mään haastehakemusta vai voidaanko asian aa uudelleen vireille uudella haastehakemuksel- 10939: käsittely aloittaa täydentämiskehotusta anta- la. 10940: matta. Esimerkiksi silloin kun vastaaja on Kanne on momentin mukaan jätettävä tutki- 10941: poikkeuksellisesti näyttövelvollinen asiassa, matta myös, jos tuomioistuin katsoo, ettei 10942: kantajan voi olla vaikea ilmoittaa, millaista kannetta muusta syystä voida ottaa tutkitta- 10943: vastaselvitystä hän tulee esittämään ennen kuin vaksi. Jos tuomioistuin esimerkiksi haasteha- 10944: vastaaja on ilmoittanut todisteet, jotka hän kemusta tutkiessaan heti havaitsee, että asiaa ei 10945: tulee esittämään. Luvun 2 § :n 1 momentin 3 voida käsitellä sellaisen oikeudenkäyntiedelly- 10946: kohdan mukaan pääsääntö on, että todiste on tyksen puuttumisen vuoksi, jota ei voida korja- 10947: käytävä ilmi haastehakemuksesta. ta, tuomioistuimen on pykälän perusteella heti 10948: Jos asianosaisten nimet ja ammatit tai asuin- jätettävä asia tutkimatta. Sellainen puute voi 10949: paikat on ilmoitettu puutteellisesti, voidaan olla esimerkiksi asian paneminen vireille vää- 10950: kantajaa kehottaa täydentämään haastehake- rässä tuomioistuimessa, kun kysymyksessä on 10951: mustaan esimerkiksi sillä perusteella, että on ehdoton oikeuspaikka kuten esimerkiksi kiin- 10952: epäselvää, ketkä ovat asianosaisia tai miten teistöriitojen oikeuspaikka. Säännös mahdol- 10953: 54 1990 vp. - HE n:o 15 10954: 10955: listaa sen, että silloin kun asia on joka tapauk- perustellusti olettaa, että haastehakemuksessa 10956: sessa jätettävä tutkimatta, vastaajaa ei tarvitse oleva puute korjautuu valmistelussa. 10957: turhaan haastaa asiassa. Käsiteltävänä oleva pykälä on sijoitettu lu- 10958: Jos asianosaisten nimet ja ammatit tai asuin- kuun siten, että se liittyy lähinnä oikeuden- 10959: paikat on ilmoitettu puutteellisesti, voi sano- käynnin aloittamiseen. Säännös voi kuitenkin 10960: tusta puutteellisuudesta, jota ei korjata, seura- tulla sovellettavaksi myös myöhemmin valmis- 10961: ta asian tutkimatta jättäminen ainoastaan sil- telussa. Jos vastaajan vastauksesta esimerkiksi 10962: loin, kun on epäselvää, ketkä asiassa ovat ilmenee, että haastehakemus ei vastaa 2 §:n 10963: asianosaisia. Jos sitä vastoin on epäselvää ai- mukaisia vaatimuksia, eikä haastehakemusta 10964: noastaan se, kuinka asianosaiset voidaan ta- pyynnöstä huolimatta täydennetä, tai kun vas- 10965: voittaa, jotta haaste tai kutsu voidaan heille tauksesta ilmenee, että joku oikeudenkäynnin 10966: toimittaa, ei puutteellisuuden tarvitse johtaa edellytys puuttuu, asia voidaan, jos kantaja ei 10967: asian tutkimatta jättämiseen ainakaan sellaisis- voi korjata oikeudenkäynnin edellytyksissä ole- 10968: sa tapauksissa, joissa kantaja ei ole kyennyt vaa puutetta, jättää tutkimatta. 10969: selvittämään muiden asianosaisten osoitteita. Pykälän 2 momentin mukaan tuomiois- 10970: Ehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan haaste- tuimen on heti hylättävä kanne tuomiolla, jos 10971: hakemuksessa on tällöin ilmoitettava, mihin hakijan vaatimus on selvästi perusteeton eikä 10972: toimenpiteisiin on ryhdytty osoitteen selvittä- perusteettomuuden syytä myöhemmin valmis- 10973: miseksi. Tällaisessa tapauksessa, kuten nykyi- telussa voida poistaa. Perusteettomuudella tar- 10974: sinkin, haastamisesta huolehtiva henkilö pyrki- koitetaan ehdotuksessa sitä, että vaatimus ei 10975: si etsimään haasteHavan henkilön. perustu lakiin ja että ilmoitetusta perusteesta ei 10976: Jos haastehakemuksesta puuttuu allekirjoi- voi seurata pyydettyä seuraamusta. Lisäksi pe- 10977: tus eikä haastehakemusta siltä osin täydennetä, rusteettomuudella tarkoitetaan sitä, että vaati- 10978: asia tulisi jättää tutkimatta. muksen perusteet eivät vastaa yleisesti tiedossa 10979: Jos kantajaa kehotetaan täydentämään haas- olevia seikkoja. 10980: tehakemustaan todisteiden ilmoittamisen osal- Joskus tilanne saattaa olla sellainen, että 10981: ta, ei kehotuksen noudattamatta jättämisestä kantaja on kyllä maininnut merkityksellisen 10982: seuraisi asian tutkimatta jättäminen. Tutkimat- perusteen, mutta hän ei ole osannut vedota 10983: ta jättäminen ei tule kysymykseen sen vuoksi, siihen haastehakemuksessaan perusteena. Lu- 10984: että asia voidaan näytön puutteellisuudesta vun 22 §:n 3 momentin mukaan tuomiois- 10985: huolimatta tutkia. Näytön puutteellisuudella tuimen on toimitettava valmistelu siten, että 10986: voi olla merkitystä ainoastaan ratkaisun sisäl- asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joi- 10987: töön. Seurauksena todisteiden riittävän ajoissa hin he haluavat vedota. Edellä selostetussa 10988: ilmoittamatta jättämisestä saattaisi olla pitkit- tilanteessa tuomioistuimen tulisi selvittää, on- 10989: tyneestä oikeudenkäynnistä aiheutuneiden oi- ko hakijalla tarkoitus vedota myös johonkin 10990: keudenkäyntikulujen korvaaminen vastapuo- haastehakemuksessa ilmoiitamaansa muuhun 10991: lelle tai itselle tulevien oikeudenkäyntikulujen seikkaan. Tällöin asiaa ei tulisi nyt käsiteltävä- 10992: korvausten aleneminen vastaavalla määrällä si- nä olevan momentin perusteella heti ratkaista, 10993: ten kuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun jos perusteettomuuden syy voidaan edellä se- 10994: muuttamista koskevassa erillisessä esityksessä lostetulla tavalla poistaa haastehakemusta 10995: ehdotetaan. 5 §:n perusteella täydentämällä tai myöhem- 10996: Myös silloin, kun kantaja ei ole kehotukses- min valmistelussa. 10997: ta huolimatta maksanut haastemaksua, kanne Vaihtoehtona nyt ehdotetulle järjestelmälle 10998: voidaan momentin mukaan jättää tutkimatta. saattaisi tulla kysymykseen se, että asia jätet- 10999: Kehotuksen noudattamatta jättäminen saat- täisiin haastetta antamatta tutkimatta tai että 11000: taa joskus johtua kantajasta riippumattomasta asia ratkaistaisiin vasta sen jälkeen, kun vas- 11001: syystä, kuten laillisesta esteestä. Tämän vuoksi taajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 11002: asiaa ei välttämättä tarvitsisi kehotuksen lai- asiassa. 11003: minlyönnin johdosta jättää tutkimatta, vaan Silloin kun asian tutkimisen edellytykset to- 11004: kantajalle voitaisiin antaa uusi kehotus. Asia siasiallisesti ovat olemassa, vaikka vaatimus on 11005: voitaisiin myös poikkeuksellisesti haastehake- perusteeton, asian tutkimatta jättäminen ei ole 11006: muksen puutteellisuudesta huolimatta ottaa perusteltua. Sitä vastoin on perustellumpaa, 11007: käsiteltäväksi ja haastaa vastaaja, jos voidaan että asia ratkaistaan heti lopullisesti. 11008: 1990 vp. - HE n:o 15 55 11009: 11010: Yleensä on katsottu, ettei asiaa voida rat- hukkaa sen esineen tai omaisuuden, jonka 11011: kaista, ennen kuin kaikille asianasaisille on hallinnan palauttamisesta on kysymys, taikka 11012: varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Vastaajan kun kantajalle muusta syystä on tärkeää, että 11013: kuulematta jättämistä ei kuitenkaan voida pi- hallinta nopeasti palautetaan. 11014: tää asian tutkimisen esteenä silloin, kun vas- 11015: taaja kuitenkin voittaa asian. 11016: Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun voimassa Haaste 11017: olevan 12 §:n 2 momentin mukaan vastaajaa 11018: vastaan ei voida antaa yksipuolista tuomiota, 8 §. Pykälän mukaan tuomioistuimen on 11019: jos kannetta on pidettävä ilmeisen perusteetto- viipymättä annettava haaste asiassa, jota ei 11020: mana, vaan asia on ratkaistava tuomiolla hyl- 6 §:n nojalla jätetä tutkimatta tai ratkaista. 11021: käämällä kanne. Silloin kun jo haastehake- Eduskunnan maaliskuun 27 päivänä 1987 11022: muksen perusteella voidaan havaita, että kanne hyväksymän oikeudenkäymiskaaren muutta- 11023: on ilmeisen perusteeton, on vaikeasti perus- mista koskevan lain (354/87) 2 luvun 2 §:n 11024: teltavissa, että vastaaja tulee haastaa, ennen mukaan riita-asian valmistelussa käräjäoikeu- 11025: kuin kanne voidaan käsiteltävänä olevan lain- dessa on vain puheenjohtaja. Myös tässä ehdo- 11026: kohdan perusteella hylätä ilmeisen perusteetto- tuksessa on lähdetty siitä, että kaikki ratkaisut 11027: mana. Tällaisessa tapauksessa vastaajalle ai- tuomioistuimessa tehdään tuomioistuimen ni- 11028: heutuisi kustannuksia, joiden periminen kanta- missä eikä tuomarin nimissä silloinkaan, kun 11029: jalta saattaa osoittautua mahdottomaksi. Li- ratkaisun tekee tuomioistuimen puheenjohtaja 11030: säksi järjestelystä aiheutuisi tarpeetonta haittaa yksin. Sen vuoksi haasteenkin antaisi siis tuo- 11031: vastaajalle. mioistuin eikä kuten nykyisin tuomioistuimen 11032: Vastaajan kuulemista voitaisiin pitää tar- tuomari. 11033: peellisena sen vuoksi, että hänellä siten olisi 9 §. Pykälä sisältää säännöksen vastaajan 11034: mahdollisuus myöntää kanne oikeaksi. Perus- kehottamisesta antamaan kirjallinen vastaus 11035: teettoman kanteen myöntäminen tulisi epäile- tai kutsumisesta tuomioistuimeen. Oikeuden- 11036: mättä olemaan hyvin poikkeuksellista. Tämän käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 4 §:n 11037: vuoksi ja kun vastaaja voisi suostua kantajan mukaan vastaaja kutsutaan haasteessa saapu- 11038: vaatimuksiin oikeudenkäynnin ulkopuolella, maan tuomioistuimeen. Käsiteltävänä olevan 11039: jolloin kantaja voisi ajaa tuomioistuimessa pykälän 1 momentin mukaan pääsääntö olisi, 11040: kannetta sanotun sitoumuksen perusteella, ei että vastaajaa kehotettaisiin vastaamaan haas- 11041: puheena oleva säännös estä kantajankaan oi- tehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin kir- 11042: keusturvan toteutumista. jallisesti. Ainoastaan, jos vastauksen antami- 11043: sen suullisesti voidaan olettaa nopeuttavan 11044: asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa 11045: Väliaikaismääräyksen antaminen kirjallisesti, vastaaja voitaisiin momentin mu- 11046: kaan haastaa vastaamaan suullisen valmistelun 11047: 7 §. Pykälän mukaan tuomioistuin voi, käsi- istunnossa. 11048: tellessään 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua asiaa, Ottamalla käyttöön ehdotettu kirjallinen 11049: hakemuksesta määrätä, että hallinta tai rik- vastaus pyritään nopeuttamaan oikeudenkäyn- 11050: koutunut olosuhde tulee heti palauttaa tai että tiä ainakin niissä asioissa, joissa nykyisin asian 11051: tulee tehdä jokin muu tilanteen korjaava toi- käsittelyä joudutaan lykkäämään. Kun valmis- 11052: menpide. Momentin säännös vastaa erillisessä telusta huolehtivalla tuomarilla on nykyisen 11053: esityksessä ulosottolain 7 luvun kumottavaksi haastehakemuksen lisäksi tiedossa vastaajan 11054: ehdotettavan 14 §:n säännöstä siltä osin, että vastaus ennen suullisen valmistelun istuntoa, 11055: voimassa olevan 14 §:n mukaan 2 momenttia hän voi paremmin valmistautua valmistelun 11056: vastaavan päätöksen voi tehdä ulosotonhaltija. tehokkaaseen johtamiseen, mikä puolestaan on 11057: Edelleenkin on tärkeätä, että käsiteltäessä hal- omiaan vähentämään valmisteluun käytettävää 11058: linnan tai rikkoutuneen olosuhteen palautta- aikaa. Lisäksi tuomari voi arvioida, onko ti- 11059: mista koskevaa asiaa voidaan nopeasti antaa lanne esimerkiksi siten poikkeuksellinen, että 11060: ratkaisu hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen asia voitaisiin enempää valmistelematta siirtää 11061: tosiasiallisesta palauttamisesta. Hallinnan pa- suoraan pääkäsittelyyn. Ehdotetun kirjallisen 11062: lauttaminen nopeasti on tärkeätä esimerkiksi vastauksen käyttöönottaminen on myös asian- 11063: silloin kun on olemassa vaara, että vastapuoli osaisten ja tuomioistuimen kannalta helpoin ja 11064: 56 1990 vp. - HE n:o 15 11065: 11066: käyttökelpoisin tapa seuloa erilleen riidattornai kirjallisen vastauksen antaminen tuottaisi hä- 11067: ja riitaiset asiat. nelle huomattavia vaikeuksia. Tilanne voi olla 11068: Ehdotuksen mukaan vastaajaa voitaisiin ke- sellainen esimerkiksi silloin, kun voidaan olet- 11069: hottaa antamaan vastauksensa myös suullisen taa, ettei asianosainen käsitä, mistä asiassa on 11070: valmistelun istunnossa, jos vastauksen antami- kysymys, eikä sen vuoksi pysty ilmaisemaan 11071: sen suullisesti voidaan olettaa nopeuttavan itseään ymmärrettävästi. 11072: asian käsittelyä. Niin voitaisiin menetellä esi- Vastauksen voisi tuomioistuimen jäsenen si- 11073: merkiksi yksinkertaisessa asiassa, jossa on jasta tämän määräyksestä kirjata esimerkiksi 11074: kuultava todistajaa ja jossa asianosaiset, jotka tuomioistuimen kansliahenkilökuntaan kuulu- 11075: ovat samaa mieltä asian lopputuloksesta, pyy- va tai notaari. Istuntopaikalla vastaaja voisi 11076: tävät asian ratkaisemista valmistelun yhteydes- antaa vastauksen esimerkiksi silloin, kun hän 11077: sä pidettävässä pääkäsittelyssä. Lisäksi silloin, on muusta syystä istuntopaikalla tai kun hänel- 11078: kun asia on käsiteltävä kiireellisesti, voi joskus lä on istuntopaikalle lyhyempi matka kuin 11079: olla perusteltua haastaa vastaaja suoraan val- tuomioistuimen kansliaan. 11080: mistelua varten pidettävään istuntoon. Näin JO §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sii- 11081: voitaisiin menetellä esimerkiksi vekseliasiassa, tä, minkälainen vastaus vastaajaa on kehotet- 11082: jos kantaja ehdotuksen 14 §:n 1 momentin tava antamaan. Vastaukselle asetetut vaati- 11083: perusteella pyytää, että vastaajaa kehotettaisiin mukset vastaavat niitä vaatimuksia, jotka kan- 11084: vastaamaan suullisesti istunnossa. tajalle on asetettu haastehakemuksen osalta. 11085: Momentin säännös siitä, että vastaaja haas- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vas- 11086: tetaan vastaamaan suullisen valmistelun istun- taajaa on kehotettava ilmoittamaan käsityk- 11087: nossa, jos voidaan olettaa, että vastaaja ei sensä kanteessa esitettyihin vaatimuksiin. Vas- 11088: vastaa kirjallisesti, tulee lähinnä sovellettavaksi taajaa kehotetaan vastauksessaan ilmoitta- 11089: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä maan, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen. 11090: johtuu siitä, että sellaisessa asiassa kirjallisen Momentin 2 kohdan mukaan vastaajaa on 11091: vastauksen antamiseen ei voida liittää yksipuo- silloin, kun hän kiistää kantajan vaatimuksen, 11092: lisen tuomion uhkaa. Tällöin voidaan menetel- kehotettava ilmoittamaan sellaiset kiistämisen 11093: lä myös siten, että vastaajaa, joka kutsutaan perusteet, joilla voi olla merkitystä asian rat- 11094: suullisen valmistelun istuntoon, voidaan kehot- kaisemisen kannalta. Vastaajan tulisi siis esit- 11095: taa toimittamaan määräajassa ennen istuntoa tää jokin asiaan vaikuttava syy, jonka vuoksi 11096: kirjallisen vastauksensa tuomioistuimelle. hän kiistää vaatimuksen. Ehdotuksen mukaan 11097: Jos vastaaja ei anna häneltä pyydettyä kir- ei siis riittäisi, kuten voimassa olevan maksa- 11098: jallista vastausta, joutuu hän erikseen valmis- mismääräyslain 8 §:n 1 momentin mukaan, 11099: teltavan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyn- että velallinen vain vastustaa haastehakemuk- 11100: tikuluja koskevan 21 luvun muutosehdotuksen sen hyväksymistä. Vastaukselle asetettava vaa- 11101: mukaan korvaamaan oikeudenkäynnin pitkit- timus olisi siten lähellä sitä, mitä lainhaussa 11102: tämisestä vastapuolelle aiheutuneet kulut tai nykyisin vaaditaan. Ehdotuksella pyritään sii- 11103: hänelle korvattavia oikeudenkäyntikulujen hen, että haastehakemuksia ei kiistettäisi ai- 11104: korvausta voidaan vastaavalla määrällä pie- heettomasti. Lisäksi perusteltu vastaus luo pa- 11105: nentää. remman pohjan asian jatkokäsittelylle. 11106: Ehdotetun säännöksen perusteella saattaa Momentin 3 kohdan mukaan vastaajaa on 11107: joskus käydä niin, että vastaaja antaa häneltä kehotettava ilmoittamaan ne todisteet, jotka 11108: pyydetyn kirjallisen vastauksen, mutta ei saavu hän aikoo esittää. Riita-asian käsittelyssä on 11109: istuntoon. Tällöin tuomioistuin voi ehdotuksen pääsääntö, että kantaja on velvollinen näyttä- 11110: 12 luvun 20 §:n perusteella harkita, voidaanko mään kanteensa toteen. Jos vastaaja on toden- 11111: suullisen valmistelun istunto pitää vastaajan nut kantajan haastehakemuksessa todistelusta 11112: poissaotosta huolimatta. tekemän ilmoituksen jälkeen, että hänellä on 11113: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin asiassa kantajan haastehakemuksessaan ilmoit- 11114: voisi vastaajan pyynnöstä erityisestä syystä sal- tamiin todisteisiin vastatodisteita, kuten esi- 11115: lia, että vastaaja voi antaa kirjallisena pyyde- merkiksi jokin asiakirja tai todistaja, hänen 11116: tyn vastauksen suullisesti tuomioistuimen kans- tulisi ehdotuksen mukaan ilmoittaa se vastauk- 11117: liassa tai istuntopaikalla. Pyyntöön voidaan sessa. 11118: suostua esimerkiksi silloin, kun vastaaja ei voi Joskus saattaa olla kysymys sellaisesta asias- 11119: antaa vastausta kirjallisena sen vuoksi, että ta, jossa kantaja ei jonkin kysymyksen osalta 11120: 1990 vp. - HE n:o 15 57 11121: 11122: voi esittää selvitystä. Näin on esimerkiksi sil- sä poistaa väärinkäsityksen mahdollisuuden ja 11123: loin, kun ainoastaan vastaaja voi esittää selvi- edistää valmistelua. 11124: tystä siitä, ettei hän enää ole maksuvelvollinen. Momentin 6 kohdan mukaan väite siitä, ettei 11125: Tällöin vastaajan tulisi ilmoittaa todisteet, asiaa voida ottaa tutkittavaksi, on tehtävä 11126: vaikka haastehakemukseen ei sisällykään tieto- vastauksessa. 11127: ja kantajan todisteista. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun voimassa 11128: Samalla tavoin kuin kantajan on haasteha- olevan 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiväite on 11129: kemuksessa, vastaajan on vastauksessa ilmoi- tehtävä ennen pää- asiaan vastaamista. Käsitel- 11130: tettava myös se, mitä kullakin todisteelia ai- tävänä olevan pykälän perusteella ei ole merki- 11131: otaan näyttää toteen. Tältä osin viitataan so- tystä sillä, onko kirjallisessa vastauksessa vas- 11132: veltuvin osin siihen, mitä 2 §:n 3 kohdan osalta tattu ensin pääasiaan ja lopuksi tehty oikeu- 11133: perusteluissa on mainittu. denkäyntiväite. Oikeudenkäymiskaaren 16 lu- 11134: Jos vastaaja ei ilmoita, tai huomaa ilmoittaa vun 1 §:n kannalta, siinä muodossa kuin sitä 11135: todisteita vastauksessaan, ei hän kuitenkaan ehdotetaan muutettavaksi, on riittävää, että 11136: menetä oikeuttaan todisteiden ilmoittamiseen sanottu väite on tehty kirjallisessa vastaukses- 11137: myöhemmin valmistelussa. Silloin kun todistei- sa. Jos kirjallinen vastaus sisältää vastauksen 11138: den myöhään ilmoittamisesta aiheutuu käsitte- ainoastaan pääasiaan, ei oikeudenkäyntiväitet- 11139: lyn pitkittyminen, saattaa se erikseen muutetta- tä 16 luvun 1§:n perusteella voida tehdä enää 11140: vaksi ehdotetun oikeudenkäyntikuluja koske- myöhemmin valmistelussa tai pääkäsittelyssä. 11141: van oikeudenkäymiskaaren 21 luvun perusteel- Myös oikeudenkäyntiväitteen tekemisestä 11142: la johtaa siihen, että vastaaja voi joutua kor- vastauksessa olisi ilmoitettava vastaajalle haas- 11143: vaamaan käsittelyn pitkittymisestä aiheutuneet tamisen yhteydessä. 11144: oikeudenkäyntikulut tai hänelle maksettavaksi 11 §. Pykälään sisältyy säännös siitä, mistä 11145: tuomittavia korvauksia voidaan vastaavalla seikoista tuomioistuimen on haastamisen yh- 11146: määrällä alentaa. teydessä ilmoitettava vastaajalle. Pykälän 1 11147: momentin mukaan vastaajalle on ilmoitettava, 11148: Kohtaan ehdotetaan lisäksi otettavaksi sään- missä ajassa ja miten vastaus on toimitettava 11149: nös siitä, että samalla kun vastaaja ilmoittaa tuomioistuimelle, silloin kun vastaajaa kehote- 11150: todisteet, hänen on ilmoitettava todistajan ja taan vastaamaan kirjallisesti. 11151: muun kuultavan postiosoite ja puhelinnumero. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa 11152: Sanottujen tietojen ilmoittaminen on tärkeätä olevan 5 §:n 1 momentin mukaan haaste on 11153: sen vuoksi, että tuomioistuin, jonka tehtäväksi toimitettava oikeuden tuomiopiirissä asuvalle 11154: todistajan kutsuminen tiedoksiautoa koskevan vastaajalle, haastettaessa raastuvanoikeuteen, 11155: erillisen ehdotuksen 17 luvun 26 §:n 2 momen- vähintään viikkoa ennen, ja kihlakunnanoikeu- 11156: tin perusteella siirtyy, voi aikanaan kutsua teen vähintään kaksi viikkoa ennen sitä päivää, 11157: todistajat tuomioistuimeen. jona hänen on saavuttava vastaamaan. Jos 11158: Momentin 4 kohdan mukaan vastauksessa vastaaja asuu muualla Suomessa, on haasteai- 11159: olisi ilmoitettava myös oikeudenkäyntikulujen ka kolme viikkoa. Lisäksi sellaisen vastaajan 11160: korvaamista koskeva vaatimus, jos vastaaja osalta, joka oleskelee maan ulkopuolella tai 11161: pitää sellaisen vaatimuksen esittämistä aiheelli- jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, 11162: sena. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista kos- haasteaika on kolmesta viikosta kolmeen kuu- 11163: kevan vaatimuksen esittäminen jo tässä vai- kauteen. 11164: heessa olisi tärkeätä lähinnä sen varalta, että Voimassa olevan lain mukaisista haasteajois- 11165: asia kantajaa ja vastaajaa enempää kuulematta ta seuraa, että haaste on annettava tiedoksi 11166: ratkaistaan vastaajan eduksi. vastaajalle viimeistään tiettynä päivänä ennen 11167: Momentin 5 kohdan mukaan vastaajaa ke- asian käsittelypäivää tuomioistuimessa. Jos 11168: hotetaan liittämään vastaukseen asiakirja, jo- vastaajaa ei ole saatu haastetuksi, asia jää 11169: hon vastaajan kiistäminen perustuu alkuperäi- sillensä. Jos vastaaja ei ole saanut hyväkseen 11170: senä tai jäljennöksenä, sekä ne kirjalliset todis- lain mukaista haasteaikaa ja siitä tehdään väite 11171: teet, joihin vastauksessa vedotaan. Asiakirja tai vastaaja jää tuomioistuimeen saapumatta, 11172: johon vastaaja haluaa vedota todisteena voi asia on voimassa olevan lain mukaan lykättä- 11173: olla esimerkiksi lisäsopimus tai kuitti. Samoin vä. 11174: kuin haastehakemuksen yhteydessä, sellaisen Ehdotuksen mukainen määräaika kirjallisen 11175: asiakirjan esittäminen jo vastauksen yhteydes- vastauksen antamiseen alkaisi siitä, kun vas- 11176: 11177: 8 3002501 11178: 58 1990 vp. - HE n:o 15 11179: 11180: taaja on saanut haasteen tiedoksi. Ehdotuksen siitä, että vastaaja jää pois istunnosta, sisälty- 11181: mukaan asia pysyy jatkuvasti vireillä silloin, vät ehdotuksen 12 lukuun. Ehdotuksen 12 11182: kun vastaaja on vaikeasti haastettavissa ja luvussa on säännökset siitä, milloin asiassa, 11183: asian käsittely jää odottamaan haastamisen asianosaisen poissaollessa tai hänen laimin- 11184: onnistumista. Asiaa ei siten vastaajan haasta- lyöntinsä johdosta voidaan antaa yksipuolinen 11185: misen epäonnistuttua jätettäisi sillensä. tuomio tai tuomio sekä milloin asia voidaan 11186: Momentin mukaan kirjallinen vastaus on käsitellä asianosaisen poissaotosta tai laimin- 11187: toimitettava tuomioistuimen kansliaan tuomio- lyönnistä huolimatta sekä milloin asia jätetään 11188: istuimen määräämässä ajassa haasteen tiedok- sillensä. 11189: siannosta. Tuomioistuimen tulisi asian laadun 12 §. Pykälän mukaan haaste on yhdessä 11190: ja vastaajan olinpaikan perusteella arvioida, haastehakemuksen ja siihen liitettyjen asiakir- 11191: mikä kussakin tapauksessa on sopiva määräai- jojen kanssa annettava tiedoksi vastaajalle si- 11192: ka vastauksen antamiselle. Kiireellisessä asiassa ten kuin 11 luvussa säädetään. Koska viimeksi 11193: määräaika voitaisiin asettaa hyvinkin lyhyeksi. mainitussa luvussa on riita-asioiden osalta 11194: Laajassa ja vaikeassa asiassa voi sen sijaan olla säännökset ainoastaan tiedoksiantotavoista, on 11195: tarpeellista antaa vastauksen antamiselle pi- puheena olevaan momenttiin sisällytetty sään- 11196: tempi määräaika. Vastaajan kannalta määräai- nös siitä, että haastehakemus ja siihen liitetyt 11197: kaa ei saisi asettaa liian lyhyeksi eikä kantajan asiakirjat on annettava tiedoksi vastaajalle. 11198: kannalta liian pitkäksi. Yleensä kahden tai 11199: kolmen viikon määräaikaa lienee sopiva. Jos- 11200: kus esimerkiksi vekseliasiassa saattaa olla tär- Asian ratkaiseminen valmistelua Jatkamalta 11201: keätä asettaa erittäin lyhyt määräaika. 11202: Jos määräaika vastaajan mielestä on asetettu 11203: liian lyhyeksi, hän voi ennen määräajan päät- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen asian rat- 11204: tymistä pyytää tuomioistuimelta määräajan pi- kaisemisesta valmistelua jatkamatta. Silloin, 11205: tentämistä, johon tuomioistuin momentin mu- kun vastaajaa on kehotettu vastaamaan kirjal- 11206: kaan erityisestä syystä voi suostua. Jos vastaa- lisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, asia 11207: ja ei ole ehdotuksen 12 luvun 28 §:ssä tarkoite- ratkaistaisiin haastehakemuksen ja siihen mah- 11208: tun laillisen esteen vuoksi voinut pyytää mää- dollisesti annetun kirjallisen vastauksen perus- 11209: räajan piientämistä hänelle asetetun määräajan teella. Ratkaisu olisi pykälän mukaan yksipuo- 11210: kuluessa, voisi hän pyytää uutta määräaikaa linen tuomio siltä osin kuin kanne hyväksy- 11211: sanotussa 28 §:ssä tarkoitetun esteen lakattua. tään. Ratkaisu olisi tuomio siltä osin kuin 11212: Jos vastaajaa haasteessa kehotetaan vastaa- kanne ehdotuksen 12 luvun 13 §:n mukaisesti 11213: maan suullisesti, tuomioistuimen on pykälän 2 hylätään. Sanotun lainkohdan mukaan yksi- 11214: momentin mukaan kutsuttava kantaja sekä puolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin 11215: vastaaja tuomioistuimen istuntoon ja samalla kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi 11216: on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana perusteeton. Kanne on tällöin sanotuilta osin 11217: sekä missä istunto pidetään. Haasteessa tulisi hylättävä tuomiolla. 11218: ilmoittaa sekä viikonpäivä että kuukaudenpäi- Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, ei voida 11219: vä. Ehdotukseen ei sisälly nykyistä haasteaikaa menetellä tässä pykälässä säädettävällä tavalla, 11220: vastaavaa määräaikaa. Siitä huolimatta istun- vaan sellaisessa asiassa, silloin kun vastaaja ei 11221: non ajankohtaa määrättäessä on otettava huo- ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa, 11222: mioon se, että vastaajalle jää riittävästi aikaa valmistelua tulee säännönmukaisesti jatkaa. 11223: valmistautua oikeudenkäyntiin. Tämä on otet- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan mo- 11224: tava huomioon myös tiedoksiannosta huoleh- mentissa tarkoitettu asia voidaan ratkaista yk- 11225: dittaessa. Kellonajan ilmoittamisen tarkoituk- sipuolisella tuomiolla esimerkiksi silloin, kun 11226: sena on se, että asianosainen ei joutuisi odotta- vastaaja ei ole määräajassa antanut häneltä 11227: maan istuntopaikalla käsittelyn aloittamista. pyydettyä kirjallista vastausta. Luvun 27 §:n 1 11228: Pykälän 3 momentin mukaan haasteessa tai momentin 1 kohdasta johtuu, että jos vastaaja 11229: kutsussa on lisäksi ilmoitettava, mikä on seu- on myöntänyt kanteen, vaikka se olisi tapahtu- 11230: raus siitä, että vastaaja ei anna kirjallista nut vastauksen antamiselle määrätyn ajan jäl- 11231: vastausta tai saavu istuntoon. Kirjallisen vas- keen, mutta ennen asian ratkaisemista, asia on 11232: tauksen osalta säännös seuraamuksesta sisältyy yksipuolisen tuomion asemesta ratkaistava tuo- 11233: ehdotuksen 13 §:ään. Seuraamussäännökset miolla. 11234: 1990 vp. - HE n:o 15 59 11235: 11236: Kuten edellä 10 §:n 1 momentin 2 kohdan Iässä tarkoitetun yksipuolisen tuomion antami- 11237: perusteluissa on selostettu, haastehakemukses- nen ei siis edellytä ehdotuksen 12 luvun 11238: sa esitetyn vaatimuksen hyväksymisen estämi- 10 §:ssä tarkoitettua vaatimusta. Koska kanta- 11239: seksi ei, toisin kuin nykyisin maksamismää- jan tavoitteena useimmiten on ainoastaan täy- 11240: räysmenettelyssä, riittäisi se, että vastaaja vain täntöönpanokelpoisen ratkaisun saaminen asi- 11241: vastustaa haastehakemuksessa esitettyyn vaati- assa, sellaisen vaatimuksen tiedusteleminen 11242: mukseen suostumista. Sen vuoksi käsiteltävänä kantajalta lisäisi aiheettomasti tuomioistuimen 11243: olevan momentin 2 kohdassa ehdotetaan, että työtä. 11244: asia on ratkaistava yksipuolisella tuomiolla, 11245: jos vastaaja vastauksessaan ei ole esittänyt 11246: mitään perustetta kiistämisensä tueksi tai hän Juoksevaa sitoumusta koskeva säännös 11247: vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla 11248: selvästi ei ole vaikutusta asia.1 ratkaisemiseen. 14 §. Pykälään sisältyy juoksevaan velkakir- 11249: Ehdotuksen mukaan sisällöltään minkälai- jaan, vekseliin ja shekkiin perustuvaa vaati- 11250: nen vastaus tahansa ei siis riittäisi yksipuolisel- musta koskeva erityissäännös. Kuten edellä 11251: ta tuomioita välttymiseen. Sen sijaan vaati- yleisperusteluissa on todettu, ehdotuksella tul- 11252: muksessa kiistämisen tueksi esitetyt perusteet, laan kumoamaan ulosottolain 2 luvun lainha- 11253: esimerkiksi "velka ei ole syntynyt", "velka on kumenettelyä koskevat säännökset ja vastaa- 11254: maksettu", "jääkaappi ei toimi", "auto oli vanlaista menettelyä koskevat säännökset eh- 11255: korjattu niin huonosti, että se jouduttiin kor- dotetaan otettaviksi oikeudenkäymiskaareen. 11256: jaamaan uudestaan" tai "kirjoja ei ole toimi- Pykälän 1 momentin mukaan vastaajaa olisi 11257: tettu" riittävät sellaisiksi kiistämisen tueksi kehotettava vastaamaan kirjallisesti silloin, 11258: esitetyiksi perusteiksi, jotka esittämällä välttyy kun kantajan vaatimus perustuu pykälässä 11259: yksipuoliselta tuomioita oikeudenkäynnin tässä mainittuun asiakirjaan. Lainhakumenettelyssä 11260: vaiheessa. käytössä oleva kirjallinen menettely pysyisi 11261: Vastausta arvioitaessa on käytännössä mui- näin ollen edelleen pääsääntöisenä menettely- 11262: den seikkojen ohella kiinnitettävä huomiota muotona, silloin kun saaminen perustuu pykä- 11263: myös asian laatuun ja vastaajan mahdollisuuk- lässä mainittuun asiakirjaan. Juoksevat velka- 11264: siin, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa kirjat, shekit ja vekselit ovat niitä koskevien 11265: huomioon ottaen, esittää tai ymmärtää vas- säännösten perusteella sellaisia asiakirjoja, joi- 11266: tauksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Jos hin saaminen välittömästi perustuu, eivätkä ne 11267: vastaus on sillä tavoin puutteellinen tai epäsel- siten ole ainoastaan todisteita velkasuhteesta. 11268: vä, että sen perusteella ei voida todeta, onko Sen vuoksi sanottujen asiakirjojen käytettävyy- 11269: vastaaja esittänyt momentissa tarkoitettuja rat- den kannalta on tarpeen, että nopea ja pää- 11270: kaisemisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, sääntöisesti kirjallinen oikeudenkäyntimenette- 11271: asian käsittelyä voidaan jatkaa valmistelua var- ly olisi siis edelleen mahdollinen. 11272: ten toimitettavassa istunnossa tai tuomioistuin Ehdotuksen mukaan vastaajaa voitaisiin ke- 11273: voi kehottaa vastaajaa antamaan uuden kirjal- hottaa vastaamaan suullisesti istunnossa aino- 11274: lisen lausunnon. Tällöin tuomioistuin voi tehdä astaan kantajan pyynnöstä. Näin voitaisiin me- 11275: selventäviä kysymyksiä ja velvoittaa vastaajan netellä esimerkiksi silloin, kun asia on erittäin 11276: vastaamaan niihin. kiireellinen. 11277: Tuomioistuimen ei kuitenkaan tulisi aiheetta Ehdotuksen 10 §:n 1 momentin 5 kohdan 11278: jättää asiaa ratkaisematta nyt käsiteltävänä mukaan vastaajaa on kehotettava pykälässä 11279: olevan momentin perusteella, koska asian kä- tarkoitetuissa asioissa vastauksen yhteydessä 11280: sittelyn aiheeton jatkaminen saattaa aiheuttaa toimittamaan tuomioistuimelle ne kirjalliset to- 11281: suotta lisäkustannuksia. Jos vastaaja katsoo, disteet, joihin hän haluaa vedota. Kysymyk- 11282: että hänen vastauksensa on arvioitu väärin, seen tulevia todisteita ovat esimerkiksi todistus 11283: hänellä on joka tapauksessa mahdollisuus ha- maksun tapahtumisesta. Todistus tulisi antaa 11284: kea takaisinsaantia annettuun yksipuoliseen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljen- 11285: tuomioon. nöksenä. 11286: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- Joissakin tapauksissa selvitys voisi olla myös 11287: si säännös siitä, että yksipuolinen tuomio saa- jonkun henkilön oikeudenkäyntiä varten laati- 11288: daan käsiteltävänä olevan pykälän nojalla an- ma yksityisluontoinen kertomus. Tästä syystä 11289: taa, vaikka kantaja ei ole sitä vaatinut. Pykä- ehdotetaan myös oikeudenkäymiskaaren 17 lu- 11290: 60 1990 vp. - HE n:o 15 11291: 11292: vun 11 §:ää muutettavaksi siten, että sanotun- den harkinnan perusteella vanhanaikaisina ja 11293: laisen kirjallisen selvityksen antaminen olisi tarkoitustaan vastaamattomina. Sen vuoksi nii- 11294: mahdollista. Suullinen todistelu käsittelyn täs- tä vastaavia säännöksiä ulosottolain 2 luvun 11295: sä vaiheessa sitä vastoin ei olisi mahdollista. kumoamisen yhteydessä ei ehdoteta otettavaksi 11296: Asiaa ei saisi edelleenkään ratkaista jonkun lakiin. Juoksevaan sitoumukseen perustuvan 11297: henkilön kirjallisen todisteen perusteella. Sen vaatimuksen kiistämisen tueksi esitetty selvitys 11298: perusteella ratkaistaisiin ainoastaan, tulisiko arvioidaan siten oikeudenkäymiskaaren 17 lu- 11299: asian käsittelyä jatkaa valmistelussa. Nyt ehdo- vun säännösten perusteella. 11300: tettu säännös kirjallisten todisteiden esittämi- Laissa ei ole mahdollista yleisluontaisesti 11301: sestä vastaa lainhaun osalta ulosottolain ku- selostaa, mitä voidaan pitää todennäköisenä 11302: mottavaksi ehdotetun 2 luvun 16 §:ää. perusteena kussakin erityistapauksessa. Joskus 11303: Pykälän 2 momentin mukaan pykälässä tar- vastaajan esittämille perusteille ei kuitenkaan 11304: koitettu asia ratkaistaan yksipuolisella tuo- voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia. Tä- 11305: miolla, jollei vastaaja sen lisäksi, mitä 10 §:ssä mä koskee lähinnä sellaista kysymystä, jonka 11306: on säädetty, ole esittänyt todennäköisiä syitä osalta kantaja on näyttövelvollinen. Näin on 11307: kiistämisensä tueksi. esimerkiksi silloin, kun vastaaja epäilee, että 11308: Jos on kysymys sellaisesta väitteestä, joka asiakirja ei ole aito. 11309: voi tulla hyväksytyksi juoksevaan velkakir- Ulosottolain voimassa olevan 2 luvun 13 §:n 11310: jaan, vekseliin tai shekkiin perustuvaa velka- mukaan asia on lykättävä riitaisena tuomiois- 11311: musta koskevassa asiassa, vastaajan tulee esit- tuimen käsiteltäväksi, jos kiistäminen perustuu 11312: tää todennäköisiä perusteita kiistämisensä tu- siihen, että velallinen "kieltää käsialansa ja 11313: eksi. Velkakirjalain 2 luvun perusteella tällai- kirjansa", jollei velallisen allekirjoitus ole jul- 11314: nen hyväksyttävä väite on esimerkiksi se, että kisen notaarin oikeaksi todistama. Ehdotusta 11315: velkakirja on väärennetty, että velkakirjan on valmisteltaessa ei ole pidetty aiheellisena säilyt- 11316: velallisen puolesta antanut joku, jolta on puut- tää sanotunlaista erillistä kiistämisperustetta. 11317: tunut siihen laillinen oikeus, että velkakirja on Näin siitäkin syystä, että hallituksen esitykses- 11318: pätemätön törkeän pakon johdosta tai että sä eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonais- 11319: velkoja on menettänyt puhevaltansa vanhentu- uudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi 11320: misen johdosta. Se, että velkakirja on väären- rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi 11321: netty, voi tarkoittaa velkakirjan sisällön vää- rikoslain 38 luvun 7 §:n 1 momentin säännös 11322: rentämisen lisäksi sitä, että vastaajan allekir- vastoin parempaa tietoa tapahtuvan allekirjoi- 11323: joitus on väärennetty velkakirjaan. tuksen kieltämisen rangaistavuudesta ehdote- 11324: Ulosottolain 2 luvun 13, 14 ja 15 §:ssä on taan kumottavaksi. Sanotun esityksen mukaan 11325: lainhaun osalta todistelua koskevia erityissään- kiistäminen edellyttää aina jonkun erehtymistä 11326: nöksiä. Luvun 13 §:n mukaan lainhakua kos- ja tulisi siten riittävästi rangaistavaksi ehdote- 11327: keva asia on siirrettävä riitaisena tuomiois- tun rikoslain 36 luvun petossäännösten nojalla. 11328: tuimeen, jos velallinen on "kieltänyt käsialan- Pykälän 2 momentin mukaan yksipuolista 11329: sa ja kirjansa", jos hän ei ole "saamiskirjaa" tuomiota ei tule antaa myöskään silloin, kun 11330: aikaisemmin tuomioistuimessa tai ulosotonhal- vastaaja on esittänyt pykälässä tarkoitetun si- 11331: tijalle taikka siihen kirjoitetun laillisen todis- toumuksen tai lainvoimaisen tuomion saami- 11332: tuksen mukaan, todistajan läsnäollessa nimis- sesta, jota voidaan käyttää kuittaukseen. Kuit- 11333: miehelle, kaupunginvoudille tai julkiselle no- tausvaatimuksen esittäjäitä edellytetään siis sa- 11334: taarille tunnustanut. mantasoista selvitystä vaatimuksensa tueksi 11335: Luvun 14 §:ssä säädetään, että jos velallinen kuin alkuperäisen vaatimuksen esittäjältä. 11336: väittää, ettei se asiakirja, johon velkomus pe- Vastaava kuittaamista koskeva säännös on 11337: rustuu, sido häntä sen vuoksi, että hänet on ulosottolain kumottavaksi ehdotetun 2 luvun 11338: pakotettu tai vietelty se antamaan, ja jos hän 18 §:ssä, jossa vaatimuksen perusteen osalta 11339: esittää todennäköisiä perusteita väitteensä tu- viitataan saman luvun 1 §:ään. Jos vastaajalta 11340: eksi, lykättäköön asia tuomioistuimeen, ellei kuittaustilanteessa hyväksyttäisiin saamisen 11341: velallinen ole laiminlyönyt pakon tai viettelyn näyttämiseksi 2 momentissa tarkoitetuissa ti- 11342: ilmoittamista niin kuin 15 §:ssä säädetään. lanteissa vähäisempi selvitys kuin kantajalta, 11343: Edellä selostettuja todistelua koskevia eri- saatettaisiin kuittaamiseen perustuvaa vaati- 11344: tyissäännöksiä on pidettävä oikeudenkäyruis- muksen kiistämistä käyttää siten väärin, että 11345: kaaren 17 lukuun perustuvan vapaan todistei- alkuperäiseen vaatimukseen perustuvan asian 11346: 1990 vp. - HE n:o 15 61 11347: 11348: käsittely pitkittyy. Lainkohdassa ei ole tarkoi- muksen kantajan tulisi nimenomaisesti pyytää 11349: tus säännellä sitä, mitä vastasaamiselta edelly- käsittelyn jatkamisesta. Myöskään ehdotuksen 11350: tetään, jotta sitä voitaisiin käyttää kuittauk- 2 §:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta ei 11351: seen, vaan se kysymys, kuten nykyisinkin, voida pitää asianmukaisena, että asian edelleen 11352: ratkaistaan aineelliseen lainsäädännön perus- käsitteleminen olisi riippuvainen kantajan ni- 11353: teella. menomaisesta vaatimuksesta. Jos kantaja ei 11354: Ehdotuksen 11 §:n 3 momentista johtuu, halua asian käsittelyä jatkettavan, hän voi 11355: että vastaajalle on haasteessa ilmoitettava se 2 laiminlyödä osallistua asian jatkokäsittelyyn, 11356: momentissa mainittu uhka, millä hänen on jolloin asian lopputulos määräytyy ehdotuksen 11357: vastauksensa annettava. 12 luvun säännösten perusteella, tai peruuttaa 11358: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- kanteen asiassa. Säännökset siitä, millä edelly- 11359: si säännös siitä, että juokseva velkakirja, vek- tyksillä vastapuoli voi vaatia asian käsittelyn 11360: seli tai shekki, johon vaatimus perustuu, on jatkamista, jos kantaja peruuttaa kanteen, si- 11361: liitettävä haastehakemukseen tai vastaukseen sältyvät ehdotuksen 14 luvun 5 §:ään. 11362: alkuperäisenä. Kun momentissa tarkoitettuun Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huo- 11363: juoksevaan sitoumukseen perustuva saaminen miota siihen, että ehdotuksen 3 §:n 2 momen- 11364: voidaan määrätä maksettavaksi ainoastaan sel- tin mukaan haastehakemuksen yhteydessä on 11365: laisen sitoumuksen haltijalle, on sellaisen saa- maksettava haastemaksu. Yleisen alioikeuden, 11366: misen velkojan osoitettava, että hän on sitou- maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista 11367: muksen haltija, esittämällä sitoumus alkuperäi- perittävistä maksuista annettua asetusta on 11368: senä. Jos sitoumusta ei edellytettäisi esitettä- tarkoitus muuttaa siten, että haastemaksu olisi 11369: väksi alkuperäisenä hakemuksen yhteydessä, niin sanotuissa summaarisissa asioissa pienem- 11370: tulisi esimerkiksi silloin kun asiassa olisi annet- pi kuin sellaisissa asioissa, joissa käsittelyä 11371: tava yksipuolinen tuomio, kantaja velvoittaa pyydetään ehdotuksen 2 §:n mukaisen hake- 11372: esittämään sanottu sitoumus alkuperäisenä. muksen perusteella. Jos sellaisen asian käsitte- 11373: Sellainen järjestely aiheuttaisi tuomioistuimelle lyä, jossa kanne on nostettu ehdotuksen 4 §:n 11374: aiheetonta lisätyötä. mukaisella haastehakemuksella, jatketaan vas- 11375: Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak- taajan kiistettyä kanteen, kantajan olisi edellä 11376: si vastaavanlainen säännös kuin 13 §:ään siitä, mainitun asetuksen 16 §:n perusteella makset- 11377: että yksipuolinen tuomio voidaan pykälän no- tava sanotun asetuksen 4 §:n 2 momentissa 11378: jalla antaa, vaikka kantaja ei ole sitä vaatinut. tarkoitettujen haastemaksujen erotus sekä eril- 11379: linen ratkaisumaksu asian ratkaisun yhteydes- 11380: sä. Välttyäkseen sanotuilta maksuilta, kanta- 11381: Valmistelun jatkaminen jan edun mukaista on silloin, kun hän jostain 11382: syystä ei tarvitsekaan ratkaisua asiassa, ilmoit- 11383: 15 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, kuin- taa, että hän peruuttaa kanteensa. 11384: ka on meneteltävä silloin, kun asiaa ei voida Käsiteltävänä olevan 1 momentin mukaan 11385: valmistelua jatkamatta ratkaista. Pykälän 1 pääsääntö olisi, että valmistelua jatketaan 11386: momentin mukaan tuomioistuimen on jatket- suullisessa valmistelussa. Suullinen käsittely 11387: tava valmistelua suullisesti istunnossa. tarjoaa parhaat mahdollisuudet selvittää asian- 11388: Voimassa olevan lain mukaan kantajan on osaisten lähtökohdat ja tavoitteet oikeuden- 11389: saatettava asia tuomioistuimessa riita-asiana käynnissä. Suullisessa käsittelyssä, jossa pu- 11390: käsiteltäväksi, jos maksamismääräys on velalli- heenjohtaja voi tehokkaasti johtaa oikeuden- 11391: sen vastustuksen vuoksi rauennut ja jos hän käyntiä, valmistelun tarkoitus toteutuu toden- 11392: haluaa asian käsittelyä jatkaa. Lainhakuasian näköisesti paremmin kuin jos valmistelu pää- 11393: käsittelyn jatkaminen tuomioistuimessa, silloin sääntöisesti toimitettaisiin kirjallisena. 11394: kun asia on riitaisena lykätty sinne, on ulos- Suullista valmistelua varten tuomioistuimen 11395: ottolain 2 luvun 20§:n mukaan riippuvainen on pidettävä istunto, johon tuomioistuin kut- 11396: siitä, että velkoja tai velallinen on saattanut suu asianosaiset. Momentin mukaan istunto 11397: asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikka- 11398: Kun nykyistä summaarista menettelyä vas- kunnalla silloinkin, kun kanslia sijaitsee tuo- 11399: taava menettely ehdotetaan säänneltäväksi kir- miopiirin ulkopuolella. 11400: jallisen valmistelun yhteydessä, ei ole pidetty Oikeudenkäymiskaaren 3 luvun 1 §:n mu- 11401: tarpeellisena, että vastaajan kiistettyä vaati- kaan, sellaisena kuin sanottu lainkohta on 11402: 62 1990 vp. - HE n:o 15 11403: 11404: eduskunnan 1987 hyväksymässä laissa, käräjä- Joskus saattaa myös olla tarkoituksenmu- 11405: oikeuden tuomiopiirinä on yksi tai useampi kaista kehottaa valmistelua varten pidettävään 11406: kunta. Siten niissäkin nykyisiä tuomiokuntia istuntoon kutsuttua asianosaista toimittamaan 11407: vastaavissa käräjäoikeuksissa, joissa nykyisin määräajassa ennen sanottua istuntoa kirjalli- 11408: on useita käräjäkuntia, momentissa tarkoitettu nen lausuma tuomioistuimen osoittamasta sei- 11409: istunto voidaan pitää millä tahansa tuomiopii- kasta. Tällöin kutsussa mainittu uhka koskisi 11410: rin alueella olevalla istuntopaikalla. Nyt ehdo- vain tuomioistuimeen saapumista. Pyydetyn 11411: tettu säännös on tarpeen niitä käräjäoikeuksia kirjallisen lausuman antamisen laiminlyöminen 11412: varten, joiden kanslia on tuomiopiirin ulko- voitaisiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulu- 11413: puolella. jen korvausvelvollisuutta harkittaessa. 11414: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin Tuomioistuin päättäisi valmistelun muodos- 11415: voi kehottaa asianosaista ennen suullisen val- ta viran puolesta. Asianosaiset voisivat kyllä- 11416: mistelun istuntoa tai istuntojen välisenä aikana kin tehdä valmistelun muotoa koskevan toivo- 11417: toimittamaan tuomioistuimeen kirjallisen lau- muksen haastehakemuksessa tai vastauksessa 11418: suman, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan tai myöhemmin valmistelua varten toimitetta- 11419: erityistä aihetta. vassa istunnossa. 11420: Momentin mukaan kirjallista lausumaa voi- 16 §. Pykälän mukaan kutsun tai kehotuk- 11421: daan pyytää esimerkiksi silloin, kun haasteha- sen yhteydessä asianosaiselle on ilmoitettava, 11422: kemuksesta ja vastauksesta ilmenee kaikki mikä seuraamus 12luvun mukaan voi aiheutua 11423: muu tarpeellinen paitsi vastaajan kannanotto siitä, että asianosainen ei saavu istuntoon tai 11424: johonkin tiettyyn kantajanesille tuomaan seik- anna kirjallista lausumaa. Ehdotuksen 12 lu- 11425: kaan. vussa on säännökset siitä, milloin asiassa 11426: asianosaisen poissaollessa tai hänen laimin- 11427: Joissakin asioissa voi olla tarkoituksenmu- 11428: lyöntinsä johdosta voidaan antaa yksipuolinen 11429: kaista, että kannetta tai vastausta voidaan 11430: tuomio tai tuomio sekä milloin asia voidaan 11431: kehitellä vielä kirjallisesti, ennen kuin asiaa 11432: käsitellä asianosaisen poissaolosta tai laimin- 11433: käsitellään suullisesti istunnossa. Samoin voi 11434: lyönnistä huolimatta sekä milloin asia jätetään 11435: olla tarpeen pyytää asianosaiselta kirjallinen 11436: sillensä. 11437: kannanotto asiaan liittyvästä erityistä asiantun- 11438: Lisäksi 12 luvun 7 §:ään ehdotetaan säännös 11439: temusta edellyttävästä teknisestä kysymykses- 11440: asianosainen kutsumisesta tuomioistuimeen 11441: tä. henkilökohtaisesti sakon uhalla. Lisäksi sa- 11442: Kirjallinen lausuma voitaisiin pyytää poik- maan 7 §:ään ehdotetaan otettavaksi säännös 11443: keuksellisesti myös silloin, kun asianosaiselle siitä, että riita-asiassa, jossa sovinto ei ole 11444: aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai hait- sallittu, vastaaja on aina kehotettava saapu- 11445: taa saapumisesta suulliseen valmisteluun. maan sakon uhalla. 11446: Joskus on olemassa vaara, että asianosaiset Jos asianosaisen on saavuttava tuomiois- 11447: kirjallisissa lausumissa "puhuvat toistensa tuimeen, hänelle on pykälän mukaan kutsun 11448: ohitse''. Sen vuoksi momentissa ehdotetaan, tai kehotuksen yhteydessä ilmoitettava, minä 11449: että tuomioistuimen on, kehottaessaan kirjalli- viikonpäivänä ja kuukaudenpäivänä sekä minä 11450: sen lausuman antamiseen, määrättävä, mistä kellonaikana sekä missä istunto pidetään. Kel- 11451: seikasta asianosaisen on lausuttava. Tällöin lonajan ilmoittamisen tarkoituksena on se, että 11452: tuomioistuimen tulisi tarkasti yksilöidä se, mi- asianosainen ei yleensä joutuisi odottamaan 11453: hin asianosaisen halutaan ottavan kantaa kir- istuntopaikalla käsittelyn aloittamista. Istun- 11454: jallisessa lausumassaan. Tällä tavoin voitaisiin non ajankohtaa määrättäessä on otettava huo- 11455: välttää liian yleisluontoiset kirjelmät. mioon, että asianosaisille jää riittävästi aikaa 11456: Momentissa ei ehdoteta mitään kiinteätä valmistautua oikeudenkäyntiin. 11457: määräaikaa, missä kirjallinen lausuma on an- Asianosaiselle toimitettavan kutsun tai keho- 11458: nettava. Tuomioistuimen tulisi kussakin ta- tuksen yhteydessä asianosaiselle on pykälän 11459: pauksessa erikseen harkita se kohtuullinen ai- mukaan annettava tiedoksi vastapuolen vas- 11460: ka, missä asianosaisen voidaan edellyttää anta- taus tai muu kirjallinen lausuma. Kun asian- 11461: van sanotun lausuman. Kirjallinen lausuma osainen ehdotetuna tavalla saa tiedon vasta- 11462: tulee kehottaa antamaan ennen istuntoa. Istun- puolen vastauksesta tai kirjallisesta lausumas- 11463: nossa kirjallista lausumaa ei ehdotuksen mu- ta, hän voi paremmin valmistautua asian käsit- 11464: kaan voi esittää eikä lukea. telyyn ja edellytykset asian nopealle ja perus- 11465: 1990 vp. - HE n:o 15 63 11466: 11467: teelliselle käsittelylle siten paranevat. Vastauk- Siitä huolimatta, että momentissa koroste- 11468: sen toimittaminen tiedoksi kantajalle on tär- taan valmistelun keskittämistä, valmistelua ei 11469: keätä myös sen vuoksi, että kantaja voi siten saa kuitenkaan kiirehtiä siten, että valmistelun 11470: arvioida, haluaako hän, että asian käsittelyä 17 §:ssä mainittu tarkoitus pääkäsittelyn yhtä- 11471: jatketaan. jaksoisuuden turvaamisesta ei toteutuisi. 11472: Säännökset siitä, miten kutsu ja kehotus Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tuo- 11473: sekä vastaus tai kirjallinen lausuma annetaan mioistuimen on tarvittaessa varattava asian- 11474: tiedoksi, sisältyvät erikseen annettavaan tie- osaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä, mi- 11475: doksiautoa koskevan ehdotuksen oikeuden- ten asian valmistelu tulisi järjestää. Tällainen 11476: käymiskaaren 11 lukuun. tilaisuus tulisi varata jo valmistelun alkuvai- 11477: heessa. Pykälän perusteella asianosainen voisi 11478: tiedusteltaessa ilmoittaa käsityksensä valmiste- 11479: Valmistelua koskevat yleiset säännökset lun aikataulusta ja suullisen valmistelun istun- 11480: tojen ajankohdista, asian valmistelemisesta 11481: suullisesti tai kirjallisesti taikka jonkin erillisen 11482: 17 §. Pykälän mukaan valmistelu tulee toi- 11483: kysymyksen ottamisesta erikseen valmistelta- 11484: mittaa niin, että asia voidaan käsitellä pääkä- 11485: vaksi. Säännöksen tarkoitus on nopeuttaa val- 11486: sittelyssä yhtäjaksoisesti. Pykälän perusteella 11487: mistelua siten, että tuomioistuimen tietoon tu- 11488: tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että kaik- 11489: lee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sellai- 11490: ki 19 §:ssä mainitut seikat on valmistelussa 11491: set seikat, joilla on merkitystä valmistelun 11492: selvitetty niin hyvin, että ehdotuksessa tarkoi- 11493: järjestämisen kannalta. 11494: tetut suullisen, välittömän ja keskitetyn pääkä- 11495: Valmistelun keskittäminen edellyttää, että 11496: sittelyn toteuttamisen edellytykset ovat olemas- 11497: myös asianosaiset valmistautuvat hyvin asian 11498: sa. käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan 11499: Tuomioistuimen on pykälän perusteella huo- asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hy- 11500: lehdittava siitä, että ryhdytään kaikkiin asian vin, ettei asian käsittelyä hänen laiminlyöntinsä 11501: valmistelemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. vuoksi tarvitse lykätä. 11502: Jotta valmistelu olisi nopeaa ja johdonmukais- Säännös velvoittaa asianosaista jo etukäteen 11503: ta, tuomioistuimen tulisi ainakin laajemmissa tarkoin tutkimaan sen aineiston, jonka vasta- 11504: asioissa etukäteen tarkoin suunnitella, miten puoli on esittänyt, ja harkitsemaan, mitä kysy- 11505: valmistelu tullaan toteuttamaan. Suunnitelmas- myksiä vastapuolen aineiston johdosta olisi 11506: sa tulisi kiinnittää huomiota asian käsittelyjär- esitettävä sekä, onko asianosaisen omia vaati- 11507: jestykseen ja aikatauluun. Tavoitteena on pi- muksia tarkistettava ja esitettäväksi aiottua 11508: dettävä sitä, että valmistelu voitaisiin toteuttaa todistusaineistoa täydennettävä. 11509: niin, ettei asian tuomioistuinkäsittelyyn mene- Säännöksen merkitys on myös siinä, että 11510: vä kokonaisaika nykyisestään ainakaan piteni- tuomioistuin voi säännökseen vetoamalla te- 11511: si, ja että asianosaiset saisivat, mikäli mahdol- hokkaammin johtaa oikeudenkäyntiä. Jos 11512: lista, lopullisen ratkaisun asiassa nykyistä no- asianosainen jättää käsiteltävänä olevan sään- 11513: peammin. Käsittelyn nopeuttaminen ei kuiten- nöksen noudattamatta, voitaisiin se ottaa huo- 11514: kaan saa tietenkään tapahtua oikeusvarmuu- mioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvolli- 11515: den kustannuksella. suutta harkittaessa. 11516: 18 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- 19 §. Pykälässä säännellään yksityiskohtai- 11517: tavaksi säännös, joka turvaisi sen, että asia sesti se, kuinka valmistelu tulee toteuttaa, jotta 11518: valmistelussakin käsitellään keskitetysti. Ehdo- asia voitaisiin käsitellä pääkäsittelyssä keskey- 11519: tuksen mukaan suullinen valmistelu on pyrittä- tyksettä. Pykälä sisältää sekä tuomioistuiota 11520: vä saattamaan loppuun viivytyksettä, mikäli että asianosaisia veivoittavia säännöksiä. 11521: mahdollista, yhdessä istunnossa. Pykälän 1 kohdan mukaan valmistelussa on 11522: Pääkäsittelyssä käsittelyn keskittämisen tar- selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden 11523: ve perustuu siihen, että siten tuomioistuimelle perusteet. Asianosaisten vaatimukset käsittävät 11524: muodostuu selkeä ja tasapuolinen kuva käsitel- sekä kantajan vaatimukset että vastaajan suh- 11525: tävänä olevasta asiasta. Valmistelun keskittä- tautumisen kantajan vaatimuksiin ja vastaajan 11526: misellä pyritään turvaamaan se, ettei se aika, vastavaatimukset. 11527: minkä asia on tuomioistuimen käsiteltävänä, Perusteella 1 kohdassa tarkoitetaan ensinnä- 11528: muodostuisi tarpeettoman pitkäksi. kin oikeustosiseikkaa, jolla on välitön merkitys 11529: 64 1990 vp. - HE n:o 15 11530: 11531: vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta. Oi- Asian käsittelyä edistää se, että todistustaak- 11532: keustosiseikkoja velkomisasiassa ovat esimer- kakysymyksistä keskustellaan jo valmistelussa. 11533: kiksi velkasuhteen syntyminen ja velan erään- Valmistelussa ei kuitenkaan aina voida selvit- 11534: tyminen sekä velan maksu. Lisäksi perusteella tää, kenellä asianosaisista on todistustaakka 11535: 1 kohdassa tarkoitetaan todistustosiseikkaa, kunkin erityiskysymyksen osalta. Todistus- 11536: jonka avulla voidaan tehdä päätelmiä oikeus- taakkakysymys voi myös itse olla riidan koh- 11537: tosiseikan olemassaolosta. Valmistelussa tulisi teena. Ehdotuksen 21 §:n 1 momentin mukaan 11538: siten selvittää myös tärkeimmät todistustosisei- asianosaisen on valmistelussa esitettävä hallus- 11539: kat. Esimerkiksi kauppaa koskevassa asiassa saan olevat sellaiset kirjalliset todisteet, joihin 11540: kauppakirja on todistustosiseikka. hän vetoaa. 11541: Sen sijaan 1 kohdassa ei tarkoiteta sen oi- Pykälän 4 kohdan mukaan valmistelussa on 11542: keudellisen perusteen selvittämistä, jonka mu- selvitettävä, onko edellytyksiä sovinnolle. Mo- 11543: kaan asian ratkaisu edellä selostettujen tosi- mentin käsiteltävänä olevan kohdan voidaan 11544: seikkojen perusteella määräytyy. Tuomiois- katsoa koskevan niiden asioiden lisäksi, joissa 11545: tuimen tulee viran puolesta selvittää ratkaisuun sovinto on sallittu, myös tiettyjä kysymyksiä 11546: vaikuttava oikeudellinen peruste eikä se ole sellaisissa asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu. 11547: asianosaisten tehtävä. Asianosainen voi tieten- Viimeksi mainituissa asioissa tuomioistuimen 11548: kin ilmaista käsityksensä myös oikeudellisesta tulisi pyrkiä sovittelemaan asianosaisten eri- 11549: perusteesta. Silloin kun asianosaiset ovat eri- mielisyyksiä, silloin kun sitä asian laadun pe- 11550: mielisiä oikeuskysymyksestä, tulisi siitä luon- rusteella voidaan pitää sopivana. Säännös siitä, 11551: nollisesti keskustella valmistelussa ja mahdolli- missä määrin tuomioistuin voi yrittää sovinnon 11552: set sitä koskevat asiantuntijalausunnot asian- aikaansaamista valmistelussa, sisältyy ehdotuk- 11553: osaisten tulisi hankkia jo valmistelun aikana. sen 20 §:ään. 11554: Riidan kohteen täsmentäminen on välttämä- 20 §. Sen lisäksi, että Valmistelulla pyritään 11555: töntä, jotta asia voidaan käsitellä pääkäsitte- luomaan edellytykset keskitetylle pääkäsittelyl- 11556: lyssä keskitetysti. Sen vuoksi pykälän 2 kohdan le, valmistelussa tulisi pyrkiä selvittämään se, 11557: mukaan valmistelussa tulisi selvittää se, mistä onko olemassa edellytyksiä sille, että asianosai- 11558: asianosaiset ovat erimielisiä. Yleensä tämä käy set joko kokonaan tai osaksi sopivat asian. 11559: selville jo haastehakemuksessa esitettyjä vaati- Pykälässä tarkoitettu sovinnon edistäminen tu- 11560: muksia ja haastehakemukseen annettua vas- lee kysymykseen ainoastaan asioissa, joissa 11561: tausta vertaamalla. Verraten usein vastaaja sovinto on sallittu. Silloin kun asian sopimisen 11562: kuitenkin vastatessaan kanteeseen sivuuttaa edellytykset ovat olemassa, tuomioistuimen tu- 11563: jonkin vaatimuksen tai lausuu vastauksessa lisi aktiivisesti pyrkiä siihen, että asianosaiset 11564: niin, ettei vastausta voi pitää riittävän tyhjen- sopivat asian. 11565: tävänä tai yksiselitteisenä. Joskus voi lisäksi Asia tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi 11566: olla tarpeellista selvittää, missä määrin asian- yleensä vasta sen jälkeen, kun asianosaiset 11567: osaiset ovat erimielisiä esimerkiksi kantajan eivät ole pystyneet keskenään sopimaan asiaa. 11568: esittämästä tapahtumain kulusta. Lisäksi voi Joskus saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, 11569: olla tarpeellista yksityiskohtaisesti selvittää joissa todellisia sovintoneuvotteluja ei ole käy- 11570: asianosaisten suhtautuminen johonkin seik- ty. Joskus asianosaisen haluttomuus tehdä so- 11571: kaan, johon vaatimus perustuu. Sellaisen kan- vinto on saattanut johtua siitä, ettei hän ole 11572: nanoton selvittäminen saattaa vaikuttaa esi- ymmärtänyt kaikkia asiaan vaikuttavia seikko- 11573: merkiksi siihen, minkälaista näyttöä asiassa ja. Valmistelussa saattaa olla olemassa parem- 11574: tullaan esittämään. Tuomioistuimen tulee, sel- mat edellytykset sovinnon tekemiselle kuin en- 11575: vitellessään sitä, mistä asianosaiset ovat eri nen valmistelua sen vuoksi, että asianosainen 11576: mieltä, käyttää 14 luvun 1 §:n 1 momentissa on saanut tietoonsa vastapuolen vaatimuksen 11577: säädettyä oikeuttaan tehdä kysymyksiä asian- perusteet ja ne todisteet, jotka vastapuoli ai- 11578: osaisille. koo esittää. 11579: Pykälän 3 kohdan mukaan valmistelussa on Pyrkiessään saamaan asianosaiset sopimaan 11580: selvitettävä, mitä todisteita tullaan esittämään asian, tuomioistuimen on pykälän mukaan 11581: ja mitä kullakin todisteena halutaan näyttää kiinnitettävä huomiota muun muassa asian 11582: toteen. Tällä pyritään turvaamaan muun muas- laatuun. Myös silloin, kun asianosainen on 11583: sa se, että pääkäsittely voitaisiin toimittaa kes- ilmoittanut, että hän haluaa saada asian rat- 11584: kitetysti. kaistuksi tuomiolla, tuomioistuimen tulee luo- 11585: 1990 vp. - HE n:o 15 65 11586: 11587: pua yrityksestä saada sovinto aikaan. Silloin aikaisemmin toimittamastaan kirjallisesta 11588: tuomioistuimen tulee jatkaa asian käsittelyä haastehakemuksesta. 11589: niin, että se voidaan ratkaista tuomiolla. Tämä Samoin vastaajalla on mahdollisuus lukea 11590: johtuu siitä, että asianosaisella on katsottava kirjallisessa vastauksessaan esittämänsä vaati- 11591: olevan oikeus saada asiansa oikeudellisesti tut- mukset. Vastaajalla olisi mahdollisuus lukea 11592: kituksi ja tuomioistuimen perusteltu ratkaisu vaatimus asiakirjasta, vaikka tuomioistuin ei 11593: asiassa. olisikaan kehottanut häntä antamaan kirjallis- 11594: Jos asianosaiset sopivat asian, tuomioistuin ta vastausta. Tämä olisi tärkeätä sen vuoksi, 11595: voi, jos asianosaiset sitä vaativat, ehdotuksen että siten vastaaja olisi oikeudenkäynnissä sa- 11596: 27 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valmiste- massa asemassa kuin kantaja, joka on voinut 11597: lussa vahvistaa asianosaisten sovinnon. esittää vaatimuksensa kirjallisesti tuomiois- 11598: 21 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että tuimelle toimittamassaan haastehakemuksessa. 11599: asia käsitellään valmistelun istunnossa suulli- Pykälän 2 momentin mukaan asianosaiset 11600: sesti. Pykälän 1 momentin mukaan asianosai- saavat käyttää myös kirjallista muistiinpanoa 11601: nen ei saa istunnossa lukea tai antaa tuomiois- muistinsa tukemiseksi. Tällaisia muistiinpanoja 11602: tuimelle oikeudenkäyntikirjelmää tai muuta tulee kuitenkin käyttää ainoastaan esityksen 11603: kirjallista lausumaa. Kielto, joka koskee kirjel- tukena. Niitä ei saa sellaisenaan lukea. Sään- 11604: mien ja muiden kirjallisten esitysten lukemista nös vastaa tältä osin oikeudenkäymiskaaren 17 11605: ja antamista on välttämätön valmistelun suulli- luvun 32 §:ssä olevaa säännöstä, jonka mu- 11606: suuden turvaamiseksi. kaan todistajan on sallittava käyttää kirjallista 11607: Valmistelun suullisuudella pyritään turvaa- muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi. 11608: maan mahdollisuus käsitellä asia valmistelussa Silloin kun asia on laaja ja monimutkainen, 11609: keskitetysti. Jos valmistelua varten toimitetta- kirjallinen esitys saattaa olla täsmällisempi ja 11610: vassa istunnossa sallittaisiin oikeudenkäyntikir- yksityiskohtaisempi sekä sanannaltaan harki- 11611: jelmien lukeminen ja antaminen, voitaisiin val- tumpi kuin suullinen esitys. Edellä 15 §:n 2 11612: mistelua joutua lykkäämään samalla tavoin momentin kohdalla onkin todettu, että sellai- 11613: kuin nykyisin asian käsittelyä varsinaisessa oi- sissa asioissa tuomioistuin voisi erityisestä syys- 11614: keudenkäynnissä. Tällöin olisi olemassa vaara, tä kehottaa asianosaista antamaan ennen istun- 11615: että nykyinen lykkäyskäytäntö siirtyisi valmis- toa kirjallisen lausuman ja samalla tarkemmin 11616: teluun eikä oikeudenkäyntiin kokonaisuudes- määrätä, mistä asianosaisen on lausuttava. 11617: saan kuluva aika nykyisestään ainakaan lyheni- Kirjallisesta lausumasta saatava hyöty olisikin 11618: si. todennäköisesti suurin erityisesti laajoissa ja 11619: Sellaista oikeudenkäyntiä, jossa asianosaiset mutkikkaissa asioissa. 11620: vuoronperään lukevat kirjelmiä, niin kuin ny- 22 §. Jotta oikeudenkäynti etenisi tarkoituk- 11621: kyisin usein on asianlaita, on lisäksi vaikea senmukaisesti ja tehokkaasti ja valmistelusta 11622: johtaa tehokkaasti. Tähän vaikuttaa myös se saataisiin se hyöty, mihin sillä on pyritty, on 11623: tapa, jolla oikeudenkäyntikirjelmät laaditaan. tärkeätä, että asianosaisten lopulliset vaati- 11624: Oikeudenkäynnin tehokas johtaminen ja erityi- mukset ja vastaukset sekä kaikki ne seikat, 11625: sesti tuomarin kyselyoikeuden tarkoituksenmu- joihin he haluavat vedota, selvitetään oikeu- 11626: kainen käyttäminen edellyttävät, että oikeu- denkäynnin mahdollisimman varhaisessa vai- 11627: denkäynnissä edetään vaiheittain ja kysymys heessa. Jos niitä ei ole vielä kokonaisuudessaan 11628: kysymykseltä. selvitetty haastehakemuksessa, sitä täydennet- 11629: Poikkeukseksi pykälän pääsäännöstä 2 mo- täessä tai kirjallisessa vastauksessa, ne tulisi 1 11630: mentissa kuitenkin ehdotetaan, että asianosai- momentin mukaan selvittää mahdollisimman 11631: nen saa lukea vaatimuksensa asiakirjasta sekä aikaisessa vaiheessa valmistelussa. 11632: käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tu- Erityisen tärkeätä on, että asianosaiset jo 11633: kemiseksi. Mahdollisuus lukea vaatimukset valmistelussa lausuvat kysymys kysymykseltä 11634: asiakirjasta on välttämätön sen vuoksi, että vastapuolen vaatimuksista ja niistä seikoista, 11635: vaatimusten täsmällinen esittäminen usein vaa- joihin asianosainen perustaa vaatimuksensa si- 11636: tii asiakirjaan tukeutumista. Momentin sään- ten, että jo valmistelussa selviää, mitkä seikat 11637: nös merkitsee vähäistä poikkeusta kirjallisen vastapuoli myöntää ja mitkä hän kiistää. Aino- 11638: esityksen lukemista koskevaan kieltoon. Mo- astaan siten voidaan selvittää, minkä seikkojen 11639: mentin mukaan kantajalla on siis mahdollisuus osalta pääkäsittelyssä otetaan vastaan todiste- 11640: lukea vaatimukset esimerkiksi tuomioistuimelle lua. 11641: 11642: 9 3002501 11643: 66 1990 vp. - HE n:o 15 11644: 11645: Jos haastehakemuksessa ei ole ehdotuksen kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin hän on 11646: 2 §:n mukaista yksityiskohtaista selontekoa vedonnut ja joita hän ei aikaisemmin ole esittä- 11647: niistä seikoista, joihin hakijan vaatimus välit- nyt. Kirjallinen todiste on saatettu esittää jo 11648: tömästi perustuu, hakijan on käsiteltävänä ole- haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä 11649: van momentin perusteella viipymättä mainitta- liittämällä se haastehakemukseen. Pääsääntönä 11650: va kaikki nämä seikat. Edellä 19 §:n 1 kohdan kuitenkin on, että viimeistään valmistelua var- 11651: perustelujen yhteydessä on selitetty, minkälais- ten toimitettavassa istunnossa taikka sen kirjal- 11652: ten seikkojen selvittämisestä myös tämän mo- lisen lausuman yhteydessä, jonka tuomioistuin 11653: mentin kohdalla on kysymys. Lisäksi kantaja on kehottanut asianosaista toimittamaan, on 11654: voi vastauksen johdosta joutua täsmentämään esitettävä kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin 11655: vaatimustaan sekä ilmoittamaan lisäperusteita. on vedottu. Tällaisia kirjallisia todisteita voivat 11656: Myös vastaaja voi joutua täydentämään jolta- olla esimerkiksi sopimusasiakirjat, lääkärin tai 11657: kin osin epätäydellistä vastaustaan tai voi muu- muun asiantuntijan kirjalliset lausunnot taikka 11658: tettujen vaatimusten johdosta joutua lausu- kysymykseen tuleva kirjanpitoaineisto. 11659: maan lisää. Vaikka valmistelussa momentin mukaan tu- 11660: Momentin mukaan asianosaisten on mahdol- lee esittää kirjalliset todisteet, ei todistajan 11661: lisimman pian valmistelussa lisäksi ilmoitettava kuuleminen vielä valmistelussa yleensä ole 11662: ne todisteet, jotka tullaan esittämään, sekä mahdollista. 11663: mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää. To- Ainoastaan silloin, kun on kysymys yksittäi- 11664: disteena tarkoitetaan kirjallisia todisteita, to- sen, valmistelussa ratkaistavan seikan selvittä- 11665: distajia sekä esineitä. misestä, todistajaa voitaisiin poikkeuksellisesti 11666: Ehdotuksen 4 §:n mukaan haastehakemuk- kuulla jo valmistelussa. Jos kysymys on esi- 11667: sessa ei tarvitse mainita todisteita, jos kantaja merkiksi asian jättämisestä tutkimatta tai siitä, 11668: on haastehakemuksessa ilmoittanut, että asia ei onko asianosaisen hallussa jokin asiakirja, voi- 11669: hänen käsityksensä mukaan ole riitainen. Jos taisiin todistajaa tällaisen kysymyksen selvittä- 11670: kantajan oletus on ollut väärä, hänen tulisi miseksi kuulla jo valmistelussa. Lisäksi valmis- 11671: käsiteltävänä olevan momentin nojalla ilmoit- telussa saattaisi poikkeuksellisesti tulla kysy- 11672: taa todisteet valmistelussa. Vastaaja voi yleen- mykseen muun kuin asianosaisen kuuleminen 11673: sä ilmoittaa omat todisteensa vasta sitten, kun jonkin yksittäisen kysymyksen osalta, jos kysy- 11674: hänellä on tiedossa kantajan asiassa tarjoama myksen selvittäminen on tärkeätä valmistelun 11675: selvitys. etenemisen kannalta. Tässä yhteydessä on kui- 11676: Todistajista tulisi ilmoittaa heidän nimensä, tenkin tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että 11677: ammattinsa, asuinpaikkansa ja osoitteensa. Sa- ehdotuksen 17 luvun 8 e §:n 1 momentin mu- 11678: moin tulisi selvittää, voidaanko todistajaa kaan todistelua ei voida ottaa huomioon asiaa 11679: kuulla ja muuta todistelua ottaa vastaan pää- ratkaistessa, ellei sitä ole otettu vastaan uudel- 11680: käsittelyssä, vai joudutaanko heidän kuulemi- leen pääkäsittelyssä. Henkilöä, jota on kuultu 11681: sensa järjestämään muulla tavoin. Tiedot olisi valmistelussa tulisi kuulla todistajana pääkäsit- 11682: ilmoitettava sen vuoksi, että se helpottaisi to- telyssä, jotta hänen kertomukselleen voitaisiin 11683: distajien tuomioistuimeen kutsumista. asiassa antaa arvoa. 11684: Todisteiden ilmoittamisen lisäksi olisi ilmoi- Todistajaa voitaisiin kuulustuttaa poikkeuk- 11685: tettava, mitä kullakin todisteelia aiotaan näyt- sellisesti myös silloin, kun valmistelussa todis- 11686: tää toteen. Tällöin ei tarvitse kuitenkaan selos- tajan sairauden tai ulkomaanmatkan perusteel- 11687: taa sitä, mitä todistajien oletetaan kertovan, la tiedetään, että todistajaa ei voida kuulla 11688: vaan ainoastaan lyhyesti, mikä seikka todista- pääkäsittelyssä. Ehdotuksen 17 lukuun ehdote- 11689: jan kuulemisella aiotaan näyttää toteen. Tuo- taan otettavaksi säännökset siitä, milloin todis- 11690: mioistuimen mahdollisuus saada tietoonsa asi- te voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulko- 11691: assa esitettävän selvityksen laajuus auttaa arvi- puolella. Käsiteltävänä olevan luvun 26 §:ään 11692: oimaan sitä, kuinka kauan asian käsittelemi- ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että val- 11693: nen pääkäsittelyssä kestää. Asianosaisen ilmoi- mistelussa voidaan päättää myös todisteen vas- 11694: tus siitä, mistä seikoista todistajaa kuullaan, taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella. 11695: helpottaa myös vastapuolta arvioimaan, min- Pykälän 2 momentin mukaan asianosainen 11696: kälaista todistelua hänen tulee esittää. on vastapuolen pyynnöstä lisäksi velvollinen 11697: Pykälän 1 momentin mukaan asianosainen ilmoittamaan, onko hänen hallussaan sellainen 11698: on valmistelussa lisäksi velvollinen esittämään vastapuolen mainitsema kirjallinen todiste tai 11699: 1990 vp. - HE n:o 15 67 11700: 11701: esine, jolla voi olla merkitystä asiassa. Tällä vollisuutena on oikeudenkäymiskaaren voimas- 11702: tavoin asianosainen saisi tiedon vastapuolen sa olevan 14 luvun 1 §:n 1 momentin perusteel- 11703: hallussa olevasta asiaan vaikuttavasta aineis- la puuttua asiaan ja yrittää saada asianosainen 11704: tosta, johon vastapuoli ei ole vedonnut. Sen tarkentamaan epäselvää ja epätäydellistä tosi- 11705: kysymyksen harkitseminen, onko kirjallisella seikastoa. Nyt ehdotetun säännöksen mukaan 11706: todisteelia tai esineellä merkitystä todisteena tuomioistuimen puheenjohtajan on toimitetta- 11707: asiassa, kuuluu viime kädessä tuomioistuimel- va valmistelu siten, että asianosaiset mainitse- 11708: le. Säännöksellä pyritään nopeuttamaan val- vat kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. 11709: mistelua siten, että sen avulla asianosainen Momentissa ehdotettuun säännökseen ei liity 11710: pystyy arvioimaan asiaan liittyvän käytettävis- samanlaisia haittoja ja epäilyjä, joita voidaan 11711: sä olevan todistusaineiston. esittää silioin, kun tuomioistuin viran puolesta 11712: Esimerkiksi rakennusurakkaa koskevassa perustaa ratkaisunsa seikkaan, johon ei ole 11713: riita-asiassa vastapuoli voisi pyytää asianosais- vedottu. 11714: ta ilmoittamaan, onko hänen hallussaan jokin Vaikka tuomioistuimen puheenjohtajan ja 11715: vastapuolen yksilöimä piirustus, jolla on mer- asianosaisen välisessä keskustelussa tulee esille 11716: kitystä sen arvioimisessa, onko urakkasopimus jokin uusi seikka, jää siihen vetoaminen tai 11717: oikein täytetty. Jos asianosainen ilmoittaa hal- vetoamatta jättäminen kuitenkin aina asiano- 11718: lussaan olevan piirustuksen, voidaan häntä saisen omaksi asiaksi. Asianosaisen ilmoittaes- 11719: pyytää esittämään se tuomioistuimelle. Jos sa seikan, johon hän aikoo vedota, vastapuoli 11720: asianosainen ei esitä ilmoittamaansa asiakirjaa, saa samalla tilaisuuden lausua siitä. Momentis- 11721: voidaan tarvittaessa soveltaa 17 luvun asiakir- sa tarkoitetun oikeudenkäynnin tehokkaan 11722: jan esittämisvelvollisuutta koskevia säännök- johtamisen avulla voidaan taata se, että seik- 11723: siä. kaa ei vastoin asianosaisen tahtoa panna tuo- 11724: Momentissa mainitun ilmoitusvelvollisuuden mion perusteeksi ja että seikka tulee oikeuden- 11725: laiminlyönnistä ei ehdoteta säädettäväksi mi- käynnissä asianosaisten välisen keskustelun 11726: tään erityistä seuraamusta. Momentissa maini- kohteeksi. 11727: tun ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on oikeu- Tuomioistuimen puheenjohtajan tehtävänä 11728: denkäynnin nopeuttaminen. Asiakirjan esittä- ei momentin perusteella tietenkään ole ryhtyä 11729: misvelvollisuutta koskeva kysymys ei liity tässä kuulustuttamalla asianosaista selvittämään 11730: momentissa säänneltyyn kysymykseen muulla kaikkia mahdollisia seikkoja, joilla ehkä saat- 11731: kuin edellä selostetulla tavalla. taa olla asiassa merkitystä, vaan hänen tulee 11732: Jos ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä pysytellä asianosaisten esitysten puitteissa. 11733: on aiheutunut oikeudenkäynnin pitkittäminen, Jos asianosainen ohimennen mainitsee tai 11734: se on otettava huomioon oikeudenkäyntikulu- esittää seikan, jolla olisi merkitystä vaatimuk- 11735: jen korvaamisesta päätettäessä. Jos ilmoitus- sen perusteena, tuomioistuimen puheenjohta- 11736: velvollisuuden laiminlyönti liittyy laiminlyöjäl- jan tulee tarvittaessa momentin perusteella 11737: le edullisiin todisteisiin, on sitä arvioitava sa- kiinnittää asianosaisen huomiota seikan merki- 11738: malla tavoin kuin asianosaisen todisteiden il- tykseen ja mahdollisesti lisäksi tiedustella, ai- 11739: moittamisvelvollisuutta. Pykälän 1 momentissa kooko asianosainen vedota tuohon seikkaan. 11740: on säännökset siitä, milloin todisteet on vii- Esimerkiksi silloin, kun haastehakemuksessa 11741: meistään ilmoitettava. tai vastauksessa ilmenevistä vaihtoehtoisista 11742: Riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- seikoista on vedottu vain sellaiseen, johon 11743: osaiselle voidaan ehdotuksen 23 §:n mukaan vaadittua tuomiota ei voida perustaa tai jolla ei 11744: asettaa määräaika, jossa hänen on esitettävä ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, 11745: tai ilmoitettava todisteet. Lisäksi ehdotuksen 6 tuomioistuin voisi tarpeen vaatiessa selvittää, 11746: luvun 9 §:ään sisältyy säännös, joka rajoittaa onko tarkoitus vedota myös muihin seikkoihin. 11747: uuteen seikkaan tai todisteeseen vetoamista Esimerkiksi, jos vastaaja kiistäessään kantajan 11748: pääkäsittelyssä. irtaimen kauppaan perustuvan kauppahinnan 11749: Tuomioistuimen on pykälän 3 momentin osan maksamista koskevan vaatimuksen, selos- 11750: mukaan valmistelussa huolehdittava siitä, että taa vastauksessaan, että hänen ostamansa esine 11751: asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joi- ei ollut aivan sellainen kuin oli sovittu ja että 11752: hin he haluavat vedota. esineessä oli lisäksi virhe ja että hän sanotun 11753: Jos seikkaan on vedottu, mutta vetoaminen virheen perusteella vaatii hinnan alennusta, 11754: on epäselvä tai epätäydellinen, tuomarin vei- tuomioistuimen tulisi tiedustella vastaajalta, 11755: 68 1990 vp. - HE n:o 15 11756: 11757: onko hänellä tarkoitus vedota myös siihen sillä perusteella, että tämä olisi aiheuttanut 11758: seikkaan, että toimitettu esine ei ollut sellainen huomattavia kustannuksia. Jos tilanne joudu- 11759: kuin oli sovittu. taan oikeudenkäynnin aikana jostakin syystä 11760: Momentin säännöstä voidaan joutua sovelta- arvioimaan uudelleen, asianosaisella saattaa ol- 11761: maan myös silloin, kun haastetta annettaessa la hyväksyttävä syy ilmoittaa lisää perusteita 11762: on oletettu, että haastehakemuksessa ollut tai selvitystä. 11763: puute voidaan korjata. Lisäksi tuomioistuimen Pykälässä tarkoitetun kehotuksen antaminen 11764: on kiinnitettävä asianosaisen huomiota siihen, on mahdollista suullisen valmistelun istunnossa 11765: että hän on jättänyt lausumatta jostakin sei- tai siinä yhteydessä, kun tuomioistuin kehottaa 11766: kasta, johon vastapuoli on vedonnut. asianosaista antamaan kirjallisen lausunnon. 11767: 23 §. Jotta valmistelun tarkoitus toteutuisi, Sanottua kehotusta tulee käyttää ainoastaan 11768: tuomioistuimen tulee johtaa valmistelua tehok- silloin, kun se on välttämätöntä. Näin on 11769: kaasti. Tämän onnistumiseksi tuomioistuimella esimerkiksi silloin, kun asianosainen ilman hy- 11770: tulee olla riittävät oikeudenkäynnin johtamista väksyttävää syytä yrittää viivyttää oikeuden- 11771: tukevat keinot käytettävissään. Käsiteltävänä käyntiä tai muusta syystä, esimerkiksi huoli- 11772: olevassa pykälässä ehdotetaan, että tuomiois- mattomuudesta, ei noudata ehdotetun lain mu- 11773: tuin riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, voi kaista oikeudenkäyntijärjestystä. Jos voidaan 11774: asettaa asianosaiselle määräajan, mihin men- olettaa, että asianosaiset yrittävät toimia niin, 11775: nessä hänen on ilmoitettava lopulliset vaati- että valmistelu olisi mahdollista saattaa lop- 11776: muksensa ja ne seikat, joihin hän haluaa vedo- puun ilman tarpeetonta viivytystä, sanottua 11777: ta, sekä ne todisteet, jotka tullaan esittämään, kehotusta ei tulisi antaa. Jo säännöksen ole- 11778: sekä se, mitä kullakin todisteelia aiotaan näyt- massaolalla sinänsä on oikeudenkäynnin johta- 11779: tää toteen. Lisäksi hänelle voidaan asettaa mista tehostava vaikutus. Asianosaisen halu 11780: määräaika 22 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ottaa huomioon oikeudenkäyntiä johdettaessa 11781: kirjallisten todisteiden esittämiseen. annettuja määräyksiä lisääntyy, kun on tiedos- 11782: Jos asianosainen ei täytä määräajassa hänel- sa, että tuomioistuimella on käytettävissään 11783: le asetettua edellä mainittua velvoitetta, asian- käsiteltävänä olevan pykälän mukainen keino 11784: osainen ei pykälän mukaan saa määräajan oikeudenkäynnin johtamisen tehostamiseen. 11785: jälkeen vedota uuteen seikkaan tai todistee- Ehdotuksen 6 luvun 9 §:ään sisältyy lisäksi 11786: seen, ellei hän saata todennäköiseksi, että hä- nimenomaan pääkäsittelyä koskeva säännös 11787: nen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Py- uuteen seikkaan tai selvitykseen vetoamisesta. 11788: kälän mukainen uhka ei koske vaatimuksen Sen mukaan tuomioistuin saa pääkäsittelyssä 11789: esittämistä. Perusteena sille, että uhka koskee jättää huomiotta riita-asiassa, jossa sovinto on 11790: vain uuden seikan tai selvityksen esittämistä, sallittu, esitetyn sellaisen seikan tai selvityksen, 11791: on se, että mahdollisuus ottaa tutkittavaksi johon olisi tullut vedota jo valmistelussa, jollei 11792: uusi vaatimus määräytyy kanteenmuutoskiel- asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen 11793: toa koskevan oikeudenkäymiskaaren voimassa menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Tätä 11794: olevan 14 luvun 2 §:n mukaan. Pykälässä tar- säännöstä voidaan soveltaa riippumatta siitä, 11795: koitettu velvoite voidaan myös rajata koske- onko valmistelussa annettu puheena olevan 11796: maan esimerkiksi kirjallisen todisteen antamis- pykälän mukainen kehotus. 11797: ta. Toinen kysymykseen tuleva vaihtoehto, mil- 11798: Pykälässä tarkoitettuna pätevänä syynä voi- lä perusteella voitaisiin rajata asianosaisen oi- 11799: daan pitää esimerkiksi sitä, että asianosainen keus vedota uuteen seikkaan tai selvitykseen, 11800: on saanut tiedon uudesta seikasta tai selvityk- voisi olla se, että asianosaisen menettelyn kat- 11801: sestä vasta määräajan jälkeen. Lisäksi seikan sottaisiin tapahtuneen oikeudenkäynnin pitkit- 11802: tai selvityksen esittäminen määräajan jälkeen tämiseksi tai muussa sopimattomassa tarkoi- 11803: on saattanut tulla tarpeelliseksi vasta vastapuo- tuksessa taikka törkeästä huolimattomuudesta. 11804: len esityksen johdosta tai siitä syystä, että Kun käytännössä saattaa olla vaikea osoittaa 11805: asianosainen ei ole voinut määräaikaan men- asianosaisen laiminlyöneen seikan taikka todis- 11806: nessä huomata seikan tai selvityksen merkitys- teen esiintuomisen tahallisesti taikka törkeästä 11807: tä. Lisäksi asianosainen on saattanut, luullen huolimattomuudesta, ehdotuksessa on päädyt- 11808: määräaikaan mennessä esittämiensä seikkojen ty siihen, että asianosaisen itsensä tulee selvit- 11809: ja selvityksen riittävän, jättää johonkin seik- tää menettelynsä johtuneen pätevästä syystä. 11810: kaan vetoamatta tai selvityksen esittämättä Silloin, kun asianosaisen menettely on johtu- 11811: 1990 vp. - HE n:o 15 69 11812: 11813: nut siitä, ettei hän ole aikaisemmin tiennyt Ehdotuksen 12 luvun 9 §:n 2 momentissa on 11814: seikasta tai todisteesta tai ei ole hyväksyttäväs- säännös siitä, mikä voi olla seurauksena, jos 11815: tä syystä voinut käsittää seikan taikka selvityk- asianosainen ei osallistu sellaisen kysymyksen 11816: sen merkitystä, hänellä on oikeus vedota myös käsittelyyn. 11817: tuomioistuimen asettaman määräajan jälkeen Käsiteltävänä olevan pykälän perusteella val- 11818: tällaiseen seikkaan taikka todisteeseen. mistellussa asian osassa ei tietenkään ole vält- 11819: Ilman erityistä säännöstäkin on selvää, että tämätöntä toimittaa erillistä pääkäsittelyä. Se, 11820: tuomioistuimen käsiteltävänä olevan pykälän milloin asian osa tai asian erillinen kysymys 11821: perusteella asettama määräaika koskee myös ratkaistaan erikseen pääkäsittelyssä, määräytyy 11822: asian käsittelyä muutoksenhakutuomioistui- ehdotuksen 30 §:n perusteella. 11823: messa. Asianosainen ei siis muutoksenhaku- 25 §. Asianosaisen ja myös tuomioistuimen 11824: tuomioistuimessakaan saa tässä pykälässä tar- kannalta olisi usein tarpeellista, että tuomiois- 11825: koitetun määräajan jälkeen vedota pykälässä tuin ennen asian ratkaisemista selostaisi, mitkä 11826: tarkoitettuun uuteen seikkaan tai todisteeseen, kysymykset ovat oikeudenkäynnin kohteena ja 11827: ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen mihin asianosaiset niiden osalta, kumpikin ta- 11828: menettelynsä johtuu pätevästä syytä. Säännös hollaan, ovat vedonneet. Riita-asian valmistelu 11829: tästä sisältyy selvyyden vuoksi ehdotuksen 25 tähtää juuri näiden kysymysten selvittämiseen. 11830: luvun 14 §:ään. Sen vuoksi pykälässä ehdotetaan, että valmis- 11831: 24 §. Pykälässä ehdotetaan, että tuomiois- telun päättyessä tuomioistuimen on tehtävä 11832: tuin voi valmistella erikseen asian erillisen yhteenveto asianosaisten vaatimuksista ja nii- 11833: osan. Säännöksen perusteella tuomioistuimen den perusteista, jos se asian käsittelyn kannalta 11834: tulee siis, ottaen huomioon käsiteltävänä oleva on tarkoituksenmukaista. Vaatimuksilla tar- 11835: asia, harkita, onko tarkoituksenmukaista val- koitetaan hakijan vaatimuksen lisäksi vastaa- 11836: mistella samalla kertaa koko asiaa, vai onko jan haastehakemuksen johdosta antamaa vas- 11837: tarkoituksenmukaisempaa valmistella asiaa tausta. Yhteenvedon avulla asianosaiset saavat 11838: erillisissä osissa. Varsinkin kun on kysymys tietää, miten tuomioistuin on ymmärtänyt hei- 11839: sellaisesta asian osasta, jossa erillisen ehdotuk- dän esityksensä ja onko kaikki heidän esittä- 11840: sen 24 luvun 16 ja 17 §:n perusteella voidaan mänsä asiaan vaikuttavilta osin otettu huo- 11841: antaa osatuomio tai välituomio, tulee ilmeisesti mioon. 11842: olemaan yleistä, että sellainen asian osa valmis- Yhteenveto voi olla joko suullinen tai kirjal- 11843: tellaan nyt käsiteltävänä olevan momentin pe- linen. Jos valmistelu päättyy istunnossa, yh- 11844: rusteella erikseen. teenveto yleensä olisi suullinen. Laajassa ja 11845: Momentin mukaan myös oikeudenkäyntiä vaikeassa asiassa kirjallinen yhteenveto voi 11846: koskeva kysymys voidaan valmistella erikseen. kuitenkin olla suullista yhteenvetoa hyödylli- 11847: Oikeudenkäyntiä koskevia kysymyksiä ei ole sempi. Silloin kun valmistelu päättyy kirjallis- 11848: ehdotetussa laissa erikseen määritelty. Niitä ten lausumien toimittamisen jälkeen, yhteenve- 11849: ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin edellytyksiä tokin olisi yleensä kirjallinen ja asianasaisille 11850: koskevat kysymykset tai jonkin todistajan es- olisi varattava tilaisuus lausua käsityksensä 11851: teellisyyttä tai asiakirjan esittämisvelvollisuutta siitä. 11852: koskeva kysymys, turvaaruistoimesta päättä- Siinä tapauksessa, että asianosainen katsoo 11853: mistä koskeva asia sekä ehdotuksen 26 §:n yhteenvedon olevan joltakin osin väärin laadi- 11854: nojalla päättäminen todisteen vastaanottami- tun, hän voi momentin mukaan suullisesti tai 11855: sesta pääkäsittelyn ulkopuolella. Mahdollisuus kirjallisesti, valmistelun muodosta riippuen, il- 11856: oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen erik- maista käsityksensä yhteenvedosta. Jotta yh- 11857: seen valmistelemiseen ja käsittelemiseen on teenvedon laatimisella saavutettaisiin tavoiteltu 11858: tärkeätä sen vuoksi, että esimerkiksi oikeuden- hyöty, tilaisuuden varaaminen asianosaiselle 11859: käynnin edellytystä koskevan kysymyksen rat- lausua yhteenvedosta on välttämätöntä. Esittä- 11860: kaisusta saattaa olla seurauksena, että asiaa ei essään huomautuksensa asianosainen voi vielä 11861: muilta osin tarvitse käsitellä. Kun turvaamis- korjata ja täsmentää aikaisemmin esittämään- 11862: toimenpiteestä päättäminen on useimmiten kii- sä, jos yhteenvedosta on käynyt ilmi, että 11863: reellinen asia ja se tulee voida ratkaista ennen tuomioistuin on ymmärtänyt asianosaisen toi- 11864: pääasiaa, tärkeätä on, että myös se voidaan sella tavalla kuin hän on tarkoittanut. Joskus 11865: valmistella ja ratkaista erikseen. voi osoittautua välttämättömäksi jatkaa asian 11866: 70 1990 vp. - HE n:o 15 11867: 11868: valmistelua asianosaisen huomautuksen joh- teen vastaanottaminen esimerkiksi valmistelus- 11869: dosta. sa ratkaistavan oikeudenkäynnin edellytystä 11870: 26 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- koskevan kysymyksen johdosta tai muusta 11871: nös todisteen ja muun selvityksen vastaanotta- syystä asiassa on välttämätöntä. Sellainen pää- 11872: misesta pääkäsittelyn ulkopuolella päättämises- tös voitaisiin tehdä momentin perusteella val- 11873: tä valmistelussa. Yksi valmistelun keskeisistä mistelussa. 11874: tavoitteista on, että valmistelun avulla voidaan Ehdotuksen 17 lukuun sisältyy säännökset 11875: turvata pääkäsittelyn keskittäminen. Sen vuok- siitä, milloin todiste voidaan ottaa vastaan 11876: si on tärkeätä, että valmistelussa kiinnitetään pääkäsittelyn ulkopuolella. Sellainen säännös 11877: huomiota siihen, että koko todistelu on esitet- on kirjallisen todisteen osalta sanotun luvun 11878: tävissä keskitetysti pääkäsittelyssä, ja tehdään 15 §:n 1 momentissa ja todistajan osalta 11879: sen mahdollistamiseksi tarpeelliset toimenpi- 41 §:ssä. Saman luvun 8 e §:n 1 momentissa on 11880: teet. säännös siitä, milloin pääkäsittelyn ulkopuolel- 11881: Pykälän 1 momentin mukaan päätös asian- la vastaan otettu todiste on otettava vastaan 11882: tuntijan lausunnon hankkimisesta, kirjallisen uudelleen pääkäsittelyssä. 11883: todisteen esittämisestä, katselmuksen toimitta- Todisteen vastaanottamista koskeva kysy- 11884: misesta ja muuhun valmistavaan toimenpitee- mys käsiteltäisiin, kuten 1 momentin kohdalla 11885: seen ryhtymisestä tehdään valmistelussa, jos on selostettu, siinä järjestyksessä kuin tässä 11886: sellainen toimenpide on tarpeen sen turvaami- ehdotuksessa oikeudenkäyntiä koskevan kysy- 11887: seksi, että todisteet ovat yhdellä kertaa saata- myksen osalta ehdotetaan. 11888: villa pääkäsittelyssä. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- 11889: Erityisesti silloin kun on kysymys asiantunti- si säännös, jonka mukaan asianosaisen, joka 11890: jan lausunnon hankkimisesta, valmistelussa tu- haluaa selvitystä vastaanotettavaksi ennen pää- 11891: lisi jo tehdä sitä koskeva päätös, jotta asian- käsittelyä, on ilmoitettava siitä välittömästi 11892: tuntijan lausunto olisi käytettävissä pääkäsitte- valmistelussa. Yleensä ainoastaan asianosaisel- 11893: lyssä. Jotta asiantuntija voisi valmistella lau- la on tietoa siitä, millaista selvitystä asiassa 11894: suntonsa ennen pääkäsittelyä, ehdotetaan 17 tullaan esittämään. Sen vuoksi asianosaisella 11895: luvun 48 a §:ssä, että asianosaista tai muuta on tieto siitä, milloin selvitystä esimerkiksi 11896: henkilöä voidaan kuulla tai muuta selvitystä tulisi ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella. 11897: voidaan ottaa vastaan ennen pääkäsittelyä, jos Jos asianosainen ei riittävän ajoissa tee mo- 11898: se on tarpeen sellaisen seikan selvittämiseksi, mentissa tarkoitettua ilmoitusta, tulisi siitä ai- 11899: josta asiantuntijaa kuullaan. Asiantuntija toi- heutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen ottaa 11900: miitaisi pääsäännön mukaan lausuntonsa tuo- huomioon oikeudenkäyntikulujen korvaami- 11901: mioistuimelle kirjallisena ja suullisesti häntä sesta päätettäessä. 11902: kuultaisiin, jos asianosainen sitä vaatii tai jos 27 §. Valmistelun pääasiallinen tarkoitus, 11903: tuomioistuin pitää asiantuntijan kuulemista kuten edellä on todettu, on asian valmistelemi- 11904: tarpeellisena. nen pääkäsittelyä varten. Lisäksi valmistelussa 11905: Käsiteltävänä olevaan momenttiin sisältyy tulisi erottaa riitaiset ja riidattornai asiat sekä, 11906: ainoastaan säännös siitä, että päätös momen- silloin kun on kysymys asiasta, jossa sovinto 11907: tissa tarkoitetun selvityksen vastaanottamisesta on sallittu, ratkaista riidattornai asiat suoraan 11908: tehdään valmistelussa. Selvityksen vastaanotta- valmistelussa. 11909: misesta päättäminen on oikeudenkäyntiä kos- Käsiteltävänä olevan pykälän 1 momentin 1 11910: keva kysymys ja se käsitellään siinä järjestyk- kohdan mukaan valmistelussa voitaisiin riita- 11911: sessä kuin tässä ehdotuksessa oikeudenkäyntiä asia, jossa sovinto on sallittu, ratkaista valmis- 11912: koskevan kysymyksen osalta ehdotetaan. telussa yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla. 11913: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset 11914: si säännös siitä, että valmistelussa voidaan on säännelty 12 luvun 10 ja 11 §:ssä. Sanotun 11915: päättää myös todisteen vastaanottamisesta luvun 12 ja 13 §:ssä on säännökset siitä, mil- 11916: pääkäsittelyn ulkopuolella. Ehdotuksen 17 lu- loin asia on yksipuolisen tuomion asemesta 11917: kuun sisältyy säännökset siitä, milloin edellä ratkaistava tuomiolla. 11918: mainittu selvitys voidaan ottaa vastaan pääkä- Momentin 1 kohdan perusteella asia voitai- 11919: sittelyn ulkopuolella. Joskus jo valmistelussa siin ehdotuksen mukaan ratkaista tuomiolla 11920: tiedetään, että todisteita ei tarvitse tai voida siltä osin kuin kanne on myönnetty tai kantees- 11921: ottaa vastaan pääkäsittelyssä, mutta että todis- ta on luovuttu. Silloin kun kanteesta luopumi- 11922: 1990 vp. - HE n:o 15 71 11923: 11924: nen tarkoittaa kantajan vastaajaa vastaan esit- osaisten tekemä sovinto on vahvistettava ja 11925: tämistä vaatimuksista luopumista, asiaa voi- tuomioistuin "antakoon siitä kirjallisen tuo- 11926: daan pitää samalla tavalla riidattomana kuin mion". Kun vahvistettu sovinto ei ole tuomio- 11927: sellaista asiaa, jossa vastaaja on ilmoittanut istuimen toimesta syntynyt ratkaisu, vaan 11928: suostuvansa kantajan vaatimuksiin. asianosaisten asiassa yhteisesti päätymän lop- 11929: Kanteesta luopuminen on erotettava kanteen putuloksen vahvistaminen, tuomio-nimike ei 11930: peruuttamisesta. Kanteesta luopuminen tar- ole asianmukainen tuomioistuimen vahvista- 11931: koittaa sitä, että kantaja ilmoittaa, että kanne malle sovinnolle. Kun nyt käsiteltävänä olevan 11932: voidaan joko kokonaan tai osittain hylätä. lainkohdan vuoksi sanottu 20 luvun 2 § on 11933: Kanteen peruuttamisella taas tarkoitetaan sitä, osittain tarpeeton ja tuomioistuimen vahvista- 11934: että kantaja ei halua, että asian käsittelyä siinä essa asianosaisten sovinnon tulisi tuomion ase- 11935: oikeudenkäynnissa enää jatketaan. Peruutta- mesta käyttää esimerkiksi nimikettä tuomiois- 11936: minen saattaa johtua esimerkiksi siitä syystä, tuimen vahvistama asianosaisten sovinto, eh- 11937: että kantaja huomaa, ettei hänellä ole siinä dotetaan sanottu 2 § tarpeettomana kumotta- 11938: vaiheessa riittävästi selvitystä, jotta kanne tuli- vaksi. 11939: si hyväksytyksi, ja että hänellä saattaisi joskus Momentin 3 kohdan mukaan valmistelussa 11940: myöhemmin olla paremmat edellytykset oikeu- voidaan lisäksi päättää, että kanne jätetään 11941: denkäynnin voittamiseen. tutkimatta. Ehdotuksen 6 §:n 1 momentin mu- 11942: Säännökset siitä, millä edellytyksillä vasta- kaan kanne voidaan jättää tutkimatta muun 11943: puoli voi vaatia asian käsittelyn jatkamista, jos muassa silloin, kun haastehakemusta ei keho- 11944: kantaja peruuttaa kanteen, sisältyvät ehdotuk- tuksesta huolimatta täydennetä ja haastehake- 11945: sen 14 luvun 5 §:ään. mus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa 11946: Asia voidaan ehdotuksen mukaan ratkaista 1 oikeudenkäynnin perustaksi. Käsiteltävänä ole- 11947: kohdassa tarkoitetulla tuomiolla aina, kun tuo- van momentin säännös tarkoittaa kanteen jät- 11948: mion antamisen edellytykset ovat tulleet tuo- tämistä tutkittavaksi ottamatta valmistelun 11949: mioistuimen tietoon ennen asian ratkaisemista. myöhemmässä vaiheessa. 11950: Jos esimerkiksi riita-asiassa, jossa sovinto on Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun voimassa 11951: sallittu, vastaaja, joka ei ole määräajassa anta- olevan 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiväite on 11952: nut häneltä yksipuolisen tuomion uhalla pyy- tehtävä ennen pää- asiaan vastaamista. Väite 11953: dettyä kirjallista lausumaa, on määräajan jäl- siitä, ettei asiaa voida ottaa tutkittavaksi, on 11954: keen tuomioistuimelle toimittamassaan lausu- siis tehtävä jo 10 §:ssä tarkoitetussa vastauk- 11955: massa ilmoittanut myöntävänsä kanteen, asia sessa. Esimerkiksi juuri vastauksessa esitetyn 11956: voidaan käsiteltävänä olevan pykälän mukaan oikeudenkäyntiväitteen johdosta tuomioistuin 11957: ratkaista tuomiolla. voi momentin perusteella päättää kanteen tut- 11958: Jos riita-asia, jossa sovinto on sallittu, on kimatta jättämisestä. 11959: vain joitain osin riidaton, esimerkiksi kanteen Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selvyyden 11960: osittain myöntämisen perusteella, valmistelussa vuoksi otettavaksi viittaussäännös niihin sään- 11961: voitaisiin tältä osin antaa erillisen ehdotuksen nöksiin, joiden nojalla asia haastehakemuksen 11962: 24 luvun 16 §:n mukainen osatuomio, jos osa- tai kirjallisen vastauksen perusteella ratkais- 11963: tuomion antamisen edellytykset ovat muuten taan yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla 11964: olemassa. taikka jätetään tutkittavaksi ottamatta. Ehdo- 11965: Jos vastaaja asiassa, jossa sovinto ei ole tuksen 6 §:n 1 momentissa on säännös kanteen 11966: sallittu, ilmoittaa, että hänellä ei ole mitään jättämisestä tutkimatta ja 6 §:n 2 momentin 11967: huomauttamista kanteeseen suostumista vas- nojalla selvästi perusteeton vaatimus voidaan 11968: taan, asiaa ei ehdotuksen mukaan voida rat- heti hylätä. Ehdotuksen 12 ja 13 §:ssä on 11969: kaista valmistelussa. Asian ratkaisemiseksi tar- lisäksi säännökset asian ratkaisemisesta valmis- 11970: vittava selvitys tulisi ottaa vastaan ehdotuksen telua jatkamaita suoraan haastehakemuksen 11971: 6 luvun mukaisessa pääkäsittelyssä. mukaisesti. 11972: Momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuin 11973: voiSI valmistelussa vahvistaa asianosaisten 11974: riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tekemän Asian siirtäminen pääkäsittelyyn 11975: sovinnon. Oikeudenkäymiskaaren voimassa 11976: olevassa 20 luvussa on sovintoa koskevia sään- 28 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että 11977: nöksiä. Sanotun luvun 2 §:n mukaan asian- tuomioistuimen on todettava valmistelu päätty- 11978: 72 1990 vp. - HE n:o 15 11979: 11980: neeksi, kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tuimeen. Ehdotuksen 12 luvun 7 §:n mukaan 11981: tarkoitetut seikat sekä siirrettävä asia pääkäsit- henkilökohtaisesti tuomioistuimeen kutsutulle 11982: telyyn. Valmistelu on siis päätettävä, kun on asetetaan sakon uhka. Sakon uhalla tuomiois- 11983: selvitetty asianosaisten vaatimukset ja niiden tuimeen kutsutaan myös vastaaja riita-asiassa, 11984: perusteet, mistä asianosaiset ovat eri mieltä, jossa sovinto ei ole sallittu. Lisäksi 12 luvussa 11985: ilmoitettu todisteet ja, mitä niillä aiotaan näyt- on säännökset siitä, milloin asiassa annetaan 11986: tää toteen, esitetty ne kirjalliset todisteet, joi- yksipuolinen tuomio tai tuomio, milloin asia 11987: hin on vedottu, sekä suoritettu muut valmiste- voidaan käsitellä asianosaisen poissaolasta 11988: levat toimenpiteet. Valmistelu on lopetettava huolimatta ja milloin asia jätetään sillensä. 11989: myös silloin, kun sitä ei muusta syystä ole Asianosaiselle on momentin mukaan kutsun 11990: tarkoituksenmukaista jatkaa. yhteydessä ilmoitettava, minä kalenteripäivänä 11991: Mainittu muu syy voi olla esimerkiksi se, ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään. 11992: että kanne on jätettävä tutkimatta tai asia on Kellonajan ilmoittamisen tarkoituksena on se, 11993: heti ratkaistava, jos vaatimus on ilmeisesti että asianosainen ei yleensä joutuisi odotta- 11994: perusteeton. Lisäksi tuomioistuin voi päättää maan istuntopaikalla käsittelyn aloittamista. 11995: valmistelun 23 §:n perusteella asettamansa Pykälän 3 momentin mukaan asianosainen 11996: määräajan jälkeen, vaikka jokin käsiteltävänä tai hänen laillinen edustajansa voidaan määrä- 11997: olevassa pykälässä tarkoitettu seikka olisikin tä asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tuota- 11998: jäänyt selvittämättä. vaksi pääkäsittelyyn, jos hänen käyttäytymi- 11999: Säännös on tärkeä sen vuoksi, että tuomiois- sensä nojalla voidaan päätellä, ettei hän nou- 12000: tuin kiinnittää huomiota siihen, ettei valmiste- data kutsua saapua henkilökohtaisesti tuomio- 12001: lua tarpeettomasti pitkitetä. Jos asiaa ei voida istuimeen. Nautamääräys olisi siis mahdollista 12002: ratkaista valmistelussa, se on valmistelun pää- antaa jo ensimmäiseen pääkäsittelyn istuntoon. 12003: tyttyä siirrettävä pääkäsittelyyn. Asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa 12004: Kun tuomioistuin siirtää asian pääkäsitte- noutaminen pääkäsittelyn ensimmäiseen istun- 12005: lyyn, sen on momentin mukaan määrättävä toon saattaa osoittautua tarpeelliseksi esimer- 12006: pääkäsittelyn ajankohta sekä kutsuttava asi- kiksi sen vuoksi, että hänet on jo jouduttu 12007: anosaiset pääkäsittelyyn siten kuin erillisen eh- noutamaan valmistelua varten pidettyyn istun- 12008: dotuksen 11 luvussa säädetään. Ehdotuksen 6 toon tai että hän on ilmoittanut, ettei hän 12009: luvussa ovat säännökset siitä, milloin pääkäsit- saavu pääkäsittelyn istuntoon vapaaehtoisesti. 12010: tely voidaan pitää valmistelun yhteydessä ja 12011: milloin toimitetaan erillinen pääkäsittely. 29 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- 12012: Momentin mukaan tuomioistuimen on va- nös, jonka mukaan asianosaisen on saatettava 12013: rattava asianasaisille tilaisuus lausua käsityk- tuomioistuimen tietoon todiste, jonka hän ha- 12014: sensä pääkäsittelyn ajankohdasta. Siten voi- luaa esittää pääkäsittelyssä ja jota hän ei ole 12015: daan varmistaa, että käsittelyn ajankohta sopii ilmoittanut valmistelussa. Samalla hänen on 12016: mahdollisimman hyvin asianasaisille ja heidän pykälän mukaan ilmoitettava, mitä hän aikoo 12017: oikeudenkäyntiavustajilleen. Momentin mu- todisteena näyttää ja syy siihen, minkä vuoksi 12018: kaan tilaisuus on varattava, jos se käy haitatta hän ei ole ilmoittanut todisteita valmistelussa. 12019: päinsä. Tilaisuutta ei tarvitsisi varata esimer- Asianosaiselle ehdotuksen 2, 10 ja 19 §:ssä 12020: kiksi silloin, kun on kysymys asianosaisesta, asetettu velvollisuus ilmoittaa todisteensa ja se, 12021: joka on vaikeasti tavoitettavissa. mitä hän niillä aikoo näyttää toteen, ei välttä- 12022: Pääkäsittelyn ajankohta on määrättävä sel- mättä tarkoita sitä, että asianosainen ei saisi 12023: laiseksi, että asianosaiset saavat kohtuullisesti pääkäsittelyssä esittää sellaista todistetta, jota 12024: aikaa istuntoon valmistautumista varten ja että hän ei ole ilmoittanut valmistelussa. Ehdotuk- 12025: todistajat ja muut, joiden läsnäolo on tarpeen, sen 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun 9 §:n nojalla uusi 12026: voivat saapua istuntoon. Pääsääntönä on kui- todiste voidaan esittää, jos asianosainen saat- 12027: tenkin pidettävä sitä, että pääkäsittely tulisi taa todennäköiseksi, että hänen menettelynsä 12028: aloittaa mahdollisimman pian valmistelun pää- johtuu pätevästä syystä. 12029: tyttyä. Jotta mahdollisuuksien mukaan voitaisiin 12030: Pykälän 2 momentin mukaan kutsun tai välttää pääkäsittelyn lykkääminen silloin, kun 12031: kehotuksen yhteydessä asianosaiselle on ilmoi- uuden todisteen esittäminen sallitaan, on tär- 12032: tettava, mikä seuraamus 12luvussa on säädetty keätä, että asianosainen niin pian kuin hän 12033: sille, että asianosainen ei saavu tuomiois- tietää, että hän tulee esittämään uuden todis- 12034: 1990 vp. - HE n:o 15 73 12035: 12036: teen, ilmoittaa käsiteltävänä olevan pykälän den muodostaa ainoastaan valmistelun suorit- 12037: nojalla siitä tuomioistuimelle. tanut tuomari. 12038: Jos asianosainen laiminlyö ilmoittaa todis- Tässä esityksessä 2 luvun 1 §:ää ehdotetaan 12039: teen ja sen mitä hän aikoo todisteelia näyttä muutettavaksi siten, että käräjäoikeuden täysi- 12040: toteen, tuomioistuin voi jättää todisteen huo- lukuiseen kokoonpanoon kuuluu perheoikeu- 12041: miotta, taikka jos asian käsittely laiminlyönnin dellisissa asioissa ja huoneenvuokrasuhteesta 12042: vuoksi pitkittyy, velvoittaa asianosaisen vas- jobtuvassa riita-asiassa lainoppinut puheenjoh- 12043: taamaan oikeudenkäynnin pitkittymisestä ai- taja ja kolme lautamiestä. Muissa asioissa 12044: heutuneista kuluista oikeudenkäymiskaaren 21 käräjäoikeudessa olisi erillisessä pääkäsittelys- 12045: luvun säännösten nojalla. sä kolme lainoppiuutta jäsentä. 12046: Asianosaisen tulee pykälän nojalla ilmoittaa Erillistä pääkäsittelyä ja valmistelun yhtey- 12047: etukäteen myös syy siihen, miksi hän ei ole dessä pidettävää pääkäsittelyä koskevat lähes 12048: ilmoittanut todistetta jo valmistelussa. Säännös poikkeuksetta samat jäljempänä selostettavat 12049: johtuu siitä, että sellaisen ilmoituksen perus- tämän luvun säännökset. Esimerkiksi käsittely- 12050: teella tuomioistuin voi jo etukäteen harkita, järjestystä pääkäsittelyssä koskeva 2 §:n sään- 12051: johtuuko asianosaisen menettely edellä maini- nös, pääkäsittelyn keskittämistä koskeva 5 § :n 12052: tusta pätevästä syystä. säännös, pääkäsittelyn peruuttamista koskeva 12053: 30 §. Pykälän mukaan voidaan määrätä eril- 6 §:n säännös ja pääkäsittelyn lykkäämistä 12054: linen pääkäsittely oikeudenkäyntiä koskevan koskeva 10 §:n säännös koskevat myös valmis- 12055: kysymyksen tai muun sellaisen kysymyksen telun yhteydessä pidettävää pääkäsittelyä. Val- 12056: käsittelyä varten, joka voidaan ratkaista erik- mistelun yhteydessä toimitettavassa pääkäsitte- 12057: seen. Tällöin asian valmistelu saadaan muilta lyssä voidaan kuitenkin, toisin kuin erillisessä 12058: osin tarvittaessa keskeyttää ja jättää odotta- pääkäsittelyssä, ottaa tässä ehdotuksessa mai- 12059: maan erikseen ratkaistavan kysymyksen ratkai- nituin edellytyksin huomioon myös valmiste- 12060: semista. Erillisen ehdotuksen 24 luvun 16 §:ssä lussa esitettyä oikeudenkäyntiaineistoa. 12061: säännellään, millä edellytyksellä voidaan antaa 12062: osatuomio. Saman luvun 17 §:ssä säännellään 12063: välituomion antamisen edellytykset. Erikseen Pääkäsittely 12064: ratkaistava oikeudenkäyntiin liittyvä kysymys 12065: voi olla esimerkiksi todistajan esteellisyyttä 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan asian 12066: koskeva kysymys, turvaamistoimesta päättämi- valmistelua johtaneen tuomarin tulee olla tuo- 12067: nen tai todisteen pääkäsittelyn ulkopuolella mioistuimen puheenjohtajana tai jäsenenä pää- 12068: vastaanottamisesta päättäminen. käsittelyssä, jollei estettä ole. Jos pääkäsittely 12069: toimitetaan sellaisessa tuomioistuimen kokoon- 12070: panossa, johon kuuluu yksi lainoppinut jäsen 12071: 6 luku. Riita-asian pääkäsittely ja kolme lautamiestä, valmistelun suorittanut 12072: tuomari tulisi toimimaan tuomioistuimen pu- 12073: Yleistä heenjohtajana pääkäsittelyssä. Jos kokoonpa- 12074: noa on täydennetty toisella lainoppineella jäse- 12075: Jollei riita-asiaa ole ratkaistu valmistelussa, nellä tai jos tuomioistuin toimii kolmen lainop- 12076: se ehdotuksen mukaan siirretään joko erilliseen pineen tuomarin kokoonpanossa, valmistelun 12077: pääkäsittelyyn tai pääkäsittelyyn, joka 15 ja suorittanut tuomari voisi olla myös tuomiois- 12078: 16 §:ssä mainituin edellytyksin voidaan toimit- tuimen jäsenenä jonkun muun lainoppineen 12079: taa valmistelun yhteydessä. Pääkäsittely toimi- tuomarin toimiessa sen puheenjohtajana. 12080: tetaan tuomioistuimen istunnossa, joka on ai- Vaikka oikeudenkäyntiaineisto pääkäsitte- 12081: na julkinen, jollei oikeudenkäynnin julkisuutta lyssä onkin esitettävä kokonaisuudessaan, val- 12082: koskevista säännöksistä muuta johdu. mistelijantoimiminen tuomarina pääkäsittelys- 12083: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun perusteella, sä on tarkoituksenmukaista muun muassa sen 12084: sellaisena kuin se on eduskunnan 27 päivänä vuoksi, että valmistelijan perehtyneisyys asiaan 12085: maaliskuuta 1987 hyväksymässä laissa, käräjä- on omiaan nopeuttamaan ja jäntevöittämään 12086: oikeus käsittelee asian erillisessä pääkäsittelys- pääkäsittelyä. 12087: sä monijäsenisessä kokoonpanossa. Valmiste- Pykälän 2 momentin säännös koskee pääkä- 12088: lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä asia sittelyn välittömyyttä. Momentin mukaan pää- 12089: käsitellään kokoonpanossa, jossa käräjäoikeu- käsittelyssä saa tuomarina olla ainoastaan sel- 12090: 12091: 10 3002501 12092: 74 1990 vp. - HE n:o 15 12093: 12094: lainen tuomioistuimen jäsen, joka on osallistu- denkäynti jakautuu myös nykyisin vastaaviin 12095: nut asian käsittelyyn koko pääkäsittelyn ajan. osiin. Pykälässä olevat säännökset asioiden 12096: Jos tuomioistuimen jäsen voisi vaihtua kesken käsittelyjärjestyksestä ovat tarpeellisia oikeu- 12097: pääkäsittelyn, merkitsisi se sitä, että tällainen denkäynnin asianmukaisen johtamisen tukemi- 12098: jäsen joutuisi ratkaisussaan nojautumaan oi- seksi ja asian käsittelyn johdonmukaisen etene- 12099: keudenkäyntiaineistoon, josta vain osa on esi- misen turvaamiseksi. 12100: tetty välittömästi hänen ollessaan saapuvilla. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan kä- 12101: Muilta osin tällainen tuomioistuimen jäsen sittely aloitetaan siten, että kantaja esittää 12102: joutuisi tutustumaan tallennettuun oikeuden- vaatimuksensa ja niiden perusteet, jonka jäl- 12103: käyntiaineistoon. keen vastaaja 2 kohdan mukaan ilmoittaa 12104: Jos tuomioistuimeen on jollekin sen jäsenelle myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen. Vastaa- 12105: tulleen esteen vuoksi otettu uusi jäsen, asiassa ja esittää samalla myös mahdolliset omat vaati- 12106: on momentin mukaan toimitettava uusi pääkä- muksensa asiassa. Tämän jälkeen asianosaiset 12107: sittely. Myös tämä säännös turvaa käsittelyn esittävät puolin ja toisin vielä käsityksiään 12108: välittömyyden. Siinä tapauksessa, että tuomio- vastapuolensa vaatimuksista. 12109: istuimen kokoonpano pienenee jollekin sen Sitten kun riitakysymys on rajattu, tulisi 12110: jäsenelle tulleen esteen vuoksi, mutta tuomiois- kummankin asianosaisen vuorollaan, jos mah- 12111: tuin kuitenkin edellä mainitun oikeuden- dollista, yhtäjaksoisesti tarkemmin perustella 12112: käymiskaaren 2 luvun säännösten nojalla yhä kantaansa ja lausua vastapuolen perustelujen 12113: on päätösvaltainen, uutta pääkäsittelyä ei tar- johdosta. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa 12114: vitse toimittaa. tarkoitetun niin sanotun kanteen ja vastineen 12115: Pykälän 3 momentin mukaan, silloin kun kehittelyn yhteydessä asianosaisten tulee mah- 12116: asiaa käsitellään 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa dollisimman täydellisesti tuoda esille ne seikat, 12117: kokoonpanossa, uutta pääkäsittelyä ei kuiten- joihin he perustavat kanteensa taikka vasti- 12118: kaan tarvitse toimittaa, jos tuomioistuimeen neensa, ja ilmoittaa käsityksensä vastapuolensa 12119: otettava uusi jäsen on ollut mukana koko esittämien seikkojen johdosta. Tällöin saattaa 12120: käsittelyn ajan. Silloin kun sanotussa kokoon- olla tarpeellista, että kumpikin asianosainen 12121: panossa on käsiteltävänä sellainen asia, jonka lausuu useamman kerran asiasta vuoron pe- 12122: pääkäsittelyn voidaan olettaa kestävän useam- rään. 12123: man päivän ajan, käsittelyä voisi olla seuraa- 12124: massa tuomarin pätevyyden omaava henkilö Pääkäsittelyn välittömyydestä seuraa, että 12125: siltä varalta, että hän voi momentin mukaisesti vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka esitetään 12126: tulla jäseneksi sanottuun kokoonpanoon, jos pääkäsittelyssä, voidaan ottaa huomioon asiaa 12127: jollekin jäsenistä on tullut este. Muussa ta- ratkaistaessa. Tästä sisältyy nimenomainen 12128: pauksessa hänen tehtävänään on ainoastaan säännös erillisen esityksen oikeudenkäymiskaa- 12129: seurata siten asian käsittelyä, että hän tarvitta- ren 24 luvun 13 §:ään. Tämän vuoksi asian- 12130: essa voi siirtyä jäseneksi. osaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota 12131: 2 §. Pykälä sisältää säännökset asian käsitte- kanteen ja vastineen esittämiseen ja perustele- 12132: lyjärjestyksestä pääkäsittelyssä. Pykälästä voi- miseen. Tärkeätä on, että asianosaiset eivät 12133: daan havaita, että pääkäsittely jakautuu neljän jätä mainitsematta mitään asiaan vaikuttavaa 12134: osaan: kanteen ja vastineen esittämiseen ja seikkaa, johon valmistelussa on vedottu ja 12135: niiden kehittelyyn, todisteluun ja asianosaisten johon myös pääkäsittelyssä on tarkoitus vedo- 12136: loppulausumiin. Pääkäsittelyssä tapahtuvaa ta. 12137: kanteen ja vastineen esittämistä ja niiden kehit- Siinä tapauksessa, että asianosainen laimin- 12138: telyä vastaavat pykälän 1 momentin 1, 2 ja 3 lyö tuoda esille jonkin valmistelussa esille tuo- 12139: kohta, todistelua 4 kohta ja loppukeskustelua dun asian ratkaisun kannalta merkityksellisen 12140: 5 kohta. Lisäksi pykälässä on säännös, jonka seikan, tulee tuomioistuimen kiinnittää siihen 12141: mukaan pääsääntöisestä käsittelyjärjestyksestä huomiota. Oikeudenkäynnin johtaminen on 12142: saadaan poiketa, jos siihen on olemassa erityi- siis myös pääkäsittelyssä aktiivista. Myös tätä 12143: nen syy esimerkiksi sen vuoksi, että asian eri ajatellen on tarpeen, että valmistelun suoritta- 12144: kysymykset on tarkoituksenmukaista käsitellä nut tuomari toimii puheenjohtajana taikka jä- 12145: erikseen. senenä pääkäsittelyn toimittavassa tuomiois- 12146: Vaikka oikeudenkäymiskaaressa ei nykyisin tuimen kokoonpanossa. 12147: olekaan puheena olevaa pykälää vastaavaa Joskus pääkäsittely joudutaan toimittamaan 12148: säännöstä, hyvin johdettu ja keskitetty oikeu- asianosaisen olematta saapuvilla. Tällöin tuo- 12149: 1990 vp. - HE n:o 15 75 12150: 12151: mioistuimen, niin kuin myöhemmin 4 §:n pe- voitaisiin ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. 12152: rusteluissa selostetaan, on tarpeellisilta osin Ehdotuksen 17 luvun 8 e §:n 3 momentissa on 12153: asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva säännös siitä, miten kirjallinen todiste on otet- 12154: asianosainen asiassa on esittänyt. tava vastaan pääkäsittelyssä. 12155: Momentin 4 kohdan mukaan tuomiois- Todistajan ja asiantuntijan suullinen kuulus- 12156: tuimen tulee asianosaisten esitettyä ja perus- telu sekä asianosaisen kuulustelu todistelutar- 12157: teltua kanteensa ja vastineensa ottaa vastaan koituksessa toimitetaan oikeudenkäymiskaaren 12158: todistelu. Ehdotuksen 17 luvun 8 a §:n 1 mo- 17 luvussa säädetyllä tavalla. Erillisen pöytä- 12159: mentin mukaan todisteet on pääsääntöisesti kirjaa ja tuomiota koskevan ehdotuksen 22 12160: esitettävä pääkäsittelyssä. Sanotun luvun luvun 7 §:n mukaan todistelutarkoituksessa 12161: 8 e §:ssä on säännös siitä, milloin pääkäsitte- annetut suulliset lausumat pääsääntöisesti ääni- 12162: lyn ulkopuolella esitettyä todistetta ei tarvitse tettäisiin, minkä vuoksi kuulustelun suoritta- 12163: esittää uudelleen pääkäsittelyssä ja miten todis- mistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. 12164: telusta silloin tulee ottaa selko. Momentin 5 kohdan mukaan asianosaisten 12165: Vastaan otettava todistelu tarkoittaa käytän- on pääkäsittelyn lopuksi esitettävä loppulau- 12166: nössä yleensä kirjallisten todisteiden esittämis- suntonsa. Pääkäsittely päättyy siihen, että asi- 12167: tä, todistajien kuulustelua tai asianosaisten anosaiset todisteiden esittämisen jälkeen esittä- 12168: kuulustelua todistelutarkoituksessa. Todistei- vät käsityksensä esitetyistä todisteista ja siitä, 12169: den esittämisjärjestyksestä ei ehdotukseen si- miten asia heidän mielestään tulisi ratkaista 12170: sälly säännöstä, lukuun ottamatta puheena ole- pääkäsittelyn kuluessa ilmi tulleen perusteella. 12171: van pykälän 2 momentin säännöstä, jonka Yleensä kantajan tulee esittää loppulausunton- 12172: mukaan asianosaisten kuulustelu todistelutar- sa ensiksi ja vastaajan sen jälkeen. Loppulau- 12173: koituksessa on toimitettava ennen kuin muuta suntoja antaessaan asianosaiset voivat joutua 12174: suullista todistelua otetaan vastaan siinä kysy- lausumaan vastapuolensa lausuman johdosta 12175: myksessä, jota kuulustelu koskee. useamman kerran. Tuomioistuimen tulee täl- 12176: Kulloinkin käsiteltävänä olevasta asiasta löinkin huolehtia siitä, että asia käsitellään 12177: riippuu, missä järjestyksessä todistelu on tar- keskitetysti ja että tarpeetonta monisanaisuutta 12178: koituksenmukaista ottaa vastaan. Yleensä tuli- vältetään. Loppukeskustelu päättyy siihen, että 12179: si ottaa vastaan ensin sen asianosaisen todiste, asianosaiset jättävät asian päätettäväksi. 12180: jolla on todistustaakka, ja sen jälkeen vasta- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 12181: puolen vastatodiste. Jos asianosaisella on usei- väksi, että asianosaisten kuulustelu todistelu- 12182: ta todisteita, hän yleensä itse voi päättää, tarkoituksessa on toimitettava ennen kuin 12183: missä järjestyksessä hän todisteet esittää ja muuta suullista näyttöä otetaan vastaan siitä 12184: kuulustuttaa todistajat. Tuomioistuin voi kui- seikasta, jota kuulustelu tulisi koskemaan. Asi- 12185: tenkin oikeudenkäyntiä johtaessaan määrätä anosaista voidaan kuulla paitsi totuusvakuu- 12186: todistelun vastaanottamisjärjestyksestä. Perus- tuksen nojalla laissa mainituissa tapauksissa 12187: teena tällaiselle määräykselle voi esimerkiksi myös muutoin asian selvittämiseksi. Vaikka 12188: olla, että todistusaineisto siten tulee asianmu- asianosaisen kuulustelua todistelutarkoitukses- 12189: kaisella tavalla ryhmitellyksi. sa onkin pidettävä itsenäisenä todistelukeino- 12190: Todistelun vastaanottamista tuomioistuimen na, ei sitä nykyisin kuitenkaan käytetä kaikissa 12191: kannalta helpottaa se, että lakiehdotuksen mu- tuomioistuimissa riittävässä määrin. Lakiehdo- 12192: kaan asianosaisten on jo valmistelussa esitettä- tuksen 17 luvun 61 §:n 1 momenttiin ehdote- 12193: vä kirjalliset todisteet ja myös ilmoitettava taan tästä syystä otettavaksi nimenomainen 12194: muut todisteet sekä se, mitä kullakin todisteel- säännös asianosaisen kuulusielusta todistelu- 12195: Ia aiotaan näyttää toteen. Valmistelussa on tarkoituksessa. 12196: myös voitu päättää asiantuntijalausunnon Momentin säännös johtuu siitä yleisestä pe- 12197: hankkimisesta, kirjallisen todisteen esittämises- riaatteesta, että sen henkilön, jota kuullaan 12198: tä ja katselmuksen toimittamisesta, jos tämä asian selvittämiseksi, ei tulisi saada tietää, mitä 12199: on tarpeen sen turvaamiseksi, että todistelu esimerkiksi muut todistajat ja asiantuntijat 12200: voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan keskite- kertovat. Jos asianosainen tietää, mitä todista- 12201: tysti. ja on asiassa kertonut, se voi asianosaisen 12202: Vaikka kirjalliset todisteet onkin esitettävä tahtomattakin vaikuttaa siihen, mitä asianosai- 12203: jo valmistelussa, on niihin vedottava myös nen lausuu asiassa. Kun asianosaisella on oi- 12204: pääkäsittelyssä, jotta ne tulisivat osaksi pääkä- keus olla saapuvilla asian koko käsittelyajan, 12205: sittelyn oikeudenkäyntiaineistoa ja jotta ne olisi hänen todistelutarkoituksessa tapahtuva 12206: 76 1990 vp. - HE n:o 15 12207: 12208: kuulustelunsa tästä syystä suoritettava ennen 3 §. Pykälän mukaan pääkäsittely on suulli- 12209: muuta suullista todistelua. nen. Pykälän 1 momentin mukaan pääkäsitte- 12210: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että py- lyn suullisuus turvataan siten, että asianosai- 12211: kälän 1 ja 2 momentista ilmenevästä käsittely- nen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle 12212: järjestyksestä saadaan poiketa silloin, kun sii- kirjelmää eikä muutoinkaan esittää asiaa kir- 12213: hen on erityistä syytä. Tällainen erityinen syy jallisesti. Oikeudenkäyntiaineisto on siten saa- 12214: voi olla esimerkiksi se, että asian eri kysymyk- tettava tuomioistuimen tietoon suullisen esityk- 12215: set on tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen. sen välityksellä. 12216: Tällöin on mahdollista, että jonkin kysymyk- Pääkäsittelyssä esitettävät kirjalliset todisteet 12217: sen osalta otetaan vastaan näyttöä jo ennen on myös suullisesti selostettava tai muutoin 12218: kuin vaatimusten kehittely muiden kysymysten käytävä ne suullisesti läpi. Lakiehdotuksen 17 12219: osalta on suoritettu. Käsittelyjärjestyksestä luvun 8 e §:n 3 momentin nojalla tuomioistuin 12220: poikkeaminen voi tulla kysymykseen myös esi- voi kuitenkin määrätä, että kirjallinen todiste 12221: merkiksi siten, että asianosaiset jo kanteen jätetään lukematta, jos sen sisältö on tuomiois- 12222: kehittelyvaiheessa esittävät kirjalliset todisteen- tuimen jäsenten tiedossa, asianosaiset siihen 12223: sa. Edelleen on mahdollista, että tuomioistuin suostuvat ja sitä muutoinkin voidaan pitää 12224: poikkeaa pykälän mukaisesta käsittelyjärjes- sopivana. 12225: tyksestä ottamalla uudelleen näyttöä vastaan Pääkäsittelyn suullisuus ja kirjelmien luke- 12226: loppukeskustelun jälkeen. Asianosaisten kuu- mista koskeva kielto johtuvat siitä, että sellais- 12227: lustelu todistelutarkoituksessa saattaa myös ta oikeudenkäyntiä, jossa asianosaiset vuoron- 12228: tulla kysymykseen vasta todistajan kuulustelun perään lukevat kirjelmiä, niin kuin nykyisin 12229: jälkeen. Lisäksi asianosaisia ja todistajia voi- usein on asianlaita, on lisäksi vaikeata johtaa 12230: daan kuulla samanaikaisesti vastakkain, jos tehokkaasti. Oikeudenkäynnin tehokas johta- 12231: heidän kertomuksensa ovat ristiriidassa keske- minen ja erityisesti tuomarin kyselyoikeuden 12232: nään. tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttä- 12233: Momentin säännös antaa tuomioistuimelle vät, että oikeudenkäynnissä edetään vaiheittain 12234: mahdollisuuden oikeudenkäynnin joustavaan ja kysymys kysymykseltä. Jokaisesta kysymyk- 12235: johtamiseen. Toisaalta asioiden käsittelyjärjes- sestä pitää myös vastapuolen voida lausua. 12236: tystä koskeva pykälän perussäännös antaa tuo- Näistä syistä pääkäsittelyn suullisuus on halut- 12237: mioistuimelle mahdollisuuden tarvittaessa sii- tu turvata momentin mukaisella ehdottomalla 12238: hen, että se voi kieltäytyä vastaanottamasta kiellolla käyttää kirjallisia esityksiä. 12239: todistelua ennen kuin alkukeskustelu on saatu Jos pääkäsittelyssä sallittaisiin kirjelmien 12240: päätökseen. käyttäminen, siitä olisi usein seurauksena, että 12241: Pykälän 4 momentin mukaan tuomiois- vastapuoli tarvitsisi aikaa voidakseen perehtyä 12242: tuimen on tarpeen vaatiessa käsittelyn alussa asianosaisen esitykseen ja lausua siitä. Tämä 12243: selostettava, mistä asiassa on kysymys. Sään- taas edellyttäisi usein asian lykkäämistä ja 12244: nös on tarpeellinen siitä syystä, että selostus estäisi siten asian välittömän ja yhtäjaksoisen 12245: voi helpottaa asianosaisten esitysten seuraamis- käsittelyn. 12246: ta. Jos pääkäsittelyn aikana osoittautuu välttä- 12247: Selostuksen esittäisi tavallisesti tuomiois- mättömäksi, että asianosaisen tulee ottaa esille 12248: tuimen puheenjohtaja. Selostuksella tarkoite- sellainen uusi näkökohta, joka käsittelyn aika- 12249: taan ainoastaan lyhyttä esitystä siitä, mihin na ei aikaisemmin ole tullut ilmi, monimutkai- 12250: valmistelussa on päädytty. Selostuksessa ei si- sessa tai vaikeassa asiassa saattaa tarkoituksen- 12251: ten selostettaisi valmistelun kuluessa esitettyä mukaiseksi keinoksi osoittautua pääkäsittelyn 12252: oikeudenkäyntiaineistoa taikka valmistelun keskeyttäminen ja asian palauttaminen ehdo- 12253: kulkua. tuksen 13 §:n nojalla valmisteluun sanotun 12254: Momentissa tarkoitettu selostus saattaa olla yksittäisen kysymyksen osalta. 12255: tarpeellinen erityisesti silloin, kun pääkäsittely Valmistelua koskevien säännösten mukaan 12256: toimitetaan kokoonpanossa, jossa tuomiois- määräytyy se, toimitetaanko asiassa suullinen 12257: tuimen jäseninä on myös luottamusmiehiä. valmistelu vai onko asia laadultaan sellainen, 12258: Selostus voi olla hyödyllinen myös esimerkiksi että tuomioistuin katsoo 5 luvun 15 §:n 2 12259: sellaisissa tapauksissa, joissa tuomioistuin on momentin mukaisesti olevan erityistä aihetta 12260: valmistelun päätteeksi tehnyt lakiehdotuksen 5 kehottaa asianosaista toimittamaan kirjallinen 12261: luvun 25 §:ssä tarkoitetun yhteenvedon. lausuma tuomioistuimen osoittamasta seikasta. 12262: 1990 vp. - HE n:o 15 77 12263: 12264: Itsestään selvää on, että asianosainen saa Esimerkiksi laajassa ja vaikeassa asiassa tu- 12265: esimerkiksi asiaesityksen ja loppukeskustelun lee tietenkin sallia, että asianosainen, joka on 12266: aikana esittää ja antaa tuomioistuimelle taulu- valmistautunut istuntoon kirjoittamalla asiaesi- 12267: koita, laskelmia tai piirroksia, joihin hän viit- tyksen tai loppulausunnnon keskeiset osat 12268: taa esityksessään. Monimutkaisissa asioissa se muistiin, voi suullisessa esityksessään tukeutua 12269: on monta kertaa välttämätöntä, jotta tuomio- sellaisiin muistiinpanoihin. Kun asiaesitys tai 12270: istuin ja vastapuoli ymmärtävät, mistä asiassa loppulausunto sisältää suoria lainauksia, esi- 12271: on kysymys. merkiksi oikeustapauksesta, pitää luonnollises- 12272: Missään tapauksessa ei voida kuitenkaan ti sellaiset osat myös saada lukea. 12273: sallia sitä, että asiaesitys tai loppulausunto Pääkäsittelyssä puheenjohtajan tehtävänä on 12274: annettaisiin tuomioistuimelle kirjallisena. Jos- johtaa käsittelyä niin, että asianosainen voi 12275: kus saattaa kuitenkin osoittautua tarpeellisek- suullisesti esittää tarpeellisena pitämänsä näkö- 12276: si, että pääkäsittely todistelun vastaanottami- kohdat. Puheenjohtajalla on siten merkittävä 12277: sen jälkeen keskeytetään joksikin aikaa ja asi- osuus käsittelyn onnistumisen kannalta. Tästä 12278: anosaisille varataan tilaisuus loppulausunnon syystä hänen tulisi olla hyvin perehtynyt asi- 12279: valmistelemiseen. Jos esitys koskee esimerkiksi aan. Tähän asiassa, mahdollisesti hänen joh- 12280: monimutkaista oikeuskysymystä tai hyvin laa- dollaan, toimitettu valmistelu antaakin hyvän 12281: jaa asiaa, jossa loppulausunnossa joudutaan mahdollisuuden. Kysymyksiä esittämällä hän 12282: kiinnittämään huomiota lukuisiin kohtiin, jos- voi saada asianosaiset esittämään näkökantan- 12283: kus voi olla eduksi ymmärrettävyydelle, että sa keskitetysti ja ymmärrettävästi. 12284: tuomioistuimella ja vastapuolella on käytös- 4 §. Pykälän 1 momentin pääsäännön mu- 12285: sään tai he voivat tutustua asianosaisen suulli- kaan asianosaisen valmistelussa antamaa lau- 12286: sen esityksen jäsentelyyn. Tällöinkin on erityi- sumaa ei saa lukea pääkäsittelyssä. Niin kuin 12287: sesti kiinnitettävä huomiota, että oikeuden- edellä on todettu, pääkäsittelyn välittömyys 12288: käyntiaineistoksi sellainen esitys tulee pääkäsit- edellyttää, että koko oikeudenkäyntiaineisto 12289: telyssä kuitenkin vain suullisen esityksen kaut- esitetään suullisesti pääkäsittelyssä. Se, mitä 12290: ta. Siltä osin kuin sitä ei ole suullisesti käsitelty valmistelussa on esitetty, ei siten ilman muuta 12291: pääkäsittelyssä, se ei ole oikeudenkäyntiaineis- tule otetuksi huomioon asiaa ratkaistaessa. 12292: toa. Tästä huolimatta valmistelussa annetut lausu- 12293: Pykälän 2 momentti sisältää poikkeuksen 1 mat sitovat asianosaisia periaatteessa samalla 12294: momentin pääsäännöstä. Pykälän 2 momentin tavoin kuin nekin lausumat, jotka annetaan 12295: mukaan asianosaiset saavat lukea vaatimuk- pääkäsittelyssä. 12296: sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis- Silloin kun asianosaisen pääkäsittelyssä esit- 12297: tiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Momentin tää muita vaatimuksia ja perusteita kuin mitä 12298: mukaan kantajalla on siis mahdollisuus lukea hän on valmistelussa esittänyt, tuomioistuimen 12299: vaatimuksensa haastehakemuksesta tai kanteen on momentin mukaan valmistelussa laaditusta 12300: kehittelykirjelmästä, joka valmistelussa on voi- pöytäkirjasta tai muusta asiakirjasta selostetta- 12301: tu antaa tuomioistuimelle. Samoin vastaajalla va, mitä asianosainen on valmistelussa tältä 12302: on mahdollisuus lukea vastineestaan valmiste- osin lausunut. Näin on meneteltävä sen vuoksi, 12303: lussa esittämänsä vaatimukset. Mahdollisuus että valmistelussa annettua lausumaa voidaan 12304: lukea vaatimukset asiakirjasta on välttämätön verrata pääkäsittelyssä annettuun lausumaan. 12305: asianosaisten kannalta, koska vaatimusten täs- Tämä on tärkeää muun muassa sen vuoksi, 12306: mällinen esittäminen on tarpeellista ja se taas että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä 12307: saattaa usein vaatia asiakirjaan tukeutumista. tarkoitetusta kanteen muuttamista koskevasta 12308: Momentin mukaan asianosaiset saavat myös kiellosta seuraa, ettei kantaja sanotun lainkoh- 12309: käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tu- dan vastaisesti voi vasta pääkäsittelyssä muut- 12310: kemiseksi. Tällaisia muistiinpanoja tulee kui- taa valmistelussa esittämiään vaatimuksia. Se, 12311: tenkin käyttää ainoastaan esityksen tukena. että asianosainen muuttaa lausumaansa, saat- 12312: Niitä ei siis saa sellaisenaan lukea. Säännöksen taa tulla arvioitavaksi myös oikeudenkäymis- 12313: sanamuoto vastaa tältä osin oikeudenkäymis- kaaren 17 luvun 4 tai 5 §:n mukaisesti. 12314: kaaren 17 luvun 32 §:ssä olevaa säännöstä, Pykälän 1 momentissa on lausuman muutta- 12315: jonka mukaan todistajan on sallittava käyttää miseen rinnastettu se, että asianosainen ei voi 12316: kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemisek- taikka halua lausua mitään asiassa. Tällainen 12317: si. tilanne voi olla kysymyksessä esimerkiksi sil- 12318: 78 1990 vp. - HE n:o 15 12319: 12320: loin, kun asianosainen ei sairauden johdosta poikkeuksellisesti olisi mahdollista. Toisaalta 12321: pysty ilmaisemaan itseään pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn keskittäminen edellyttää, että 12322: kun hän ei muista, mitä hän on asiassa aikai- asian käsittelylle varataan riittävän pitkä aika. 12323: semmin esittänyt. Kuinka pitkä aika pääkäsittelyä varten on va- 12324: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen, rattava, on usein valmistelun perusteella arvioi- 12325: jonka mukaan tuomioistuimen on asianosaisen tavissa. 12326: ollessa poissa pääkäsittelystä tarpeellisilta osin Pääkäsittelytilaisuuden kestoa ei luonnolli- 12327: asiakirjoista selostettava, mitä asianosainen on sestikaan voida säännellä asioiden erilaisuuden 12328: asiassa aikaisemmin esittänyt. Ehdotuksen vuoksi. Jos pääkäsittelyn arvioidaan kestävän 12329: 7 §:n mukaan asiaa voidaan tietyin edellytyk- koko päivän, samaksi istuntopäiväksi ei ole 12330: sin käsitellä pääkäsittelyssä asianosaisen pois- syytä määrätä minkään muun asian pääkäsitte- 12331: saotosta huolimatta. Myös ehdotuksen 12 lu- lyä. Kovin pitkäksi venyvän pääkäsittelytilai- 12332: kuun sisältyy säännöksiä, joiden mukaan on suuden haittana voidaan pitää sitä, että tuo- 12333: mahdollista, että asiaa käsitellään, vaikka mioistuimen jäsenten tarkkaavaisuus saattaa 12334: asianosainen ei ole saapuvilla. Tällaisessa ta- heikentyä. Pitkä käsittely voi olla hankalaa 12335: pauksessa tuomioistuimen on tarpeellisilta osin myös asianosaisille, heidän asiamiehilleen taik- 12336: asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva ka avustajilleen sekä esimerkiksi todistajille. 12337: asianosainen on asiassa aikaisemmin esittänyt. Sen vuoksi pääkäsittelytilaisuuden keston ei 12338: Tämä tapahtuu selostamalla joko valmistelussa tulisi ylittää ainakaan normaalia työpäivää. 12339: laadittuun pöytäkirjaan merkityt taikka muus- Pääkäsittelyn yhtäjaksoisuutta koskeva vaati- 12340: ta asiakirjasta ilmenevät asianosaisen lausumat mus ei luonnollisestikaan estä pitämästä pää- 12341: tarpeellisilta osin. käsittelyn kuluessa taukoja. 12342: Suullisen ja kirjallisen todistelun vastaan- 12343: Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä, 12344: ottamisesta pääkäsittelyssä sisältyvät säännök- 12345: miten pääkäsittely järjestetään silloin, kun asi- 12346: set ehdotuksen 17 lukuun. Mainittuun lukuun 12347: aa ei voida käsitellä yhden päivän kuluessa. 12348: sisältyvät myös säännökset siitä, kuinka tulee 12349: Tällaisessa tapauksessa pääkäsittely saadaan 12350: menetellä, jos todistelua on otettu vastaan 12351: keskeyttää ja jatkaa, mikäli mahdollista, perät- 12352: silloin, kun asianosainen ei ole ollut saapuvilla 12353: täisinä päivinä. Jos asian käsitteleminen perät- 12354: asian käsittelyssä. 12355: täisinä päivinä ei erityisestä syystä ole mahdol- 12356: 5 §. Pykälä sisältää pääkäsittelyn yhtäjaksoi- 12357: lista, asiaa on käsiteltävä momentin mukaan 12358: suutta ja sen keskeyttämistä koskevat säännök- 12359: vähintään kolmena arkipäivänä viikossa. 12360: set. Pykälän 1 momentin mukaan asia on 12361: käsiteltävä pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti. Viikolla tarkoitetaan tässä yhteydessä aikaa 12362: Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että jostakin viikonpäivästä seuraavan viikon vas- 12363: pääkäsittely toimitetaan keskitetysti ja että asia taavaan päivään. Säännös ei siten tarkoita 12364: käsitellään alusta loppuun, mikäli mahdollista, kalenteriviikkoa. Käsittelyn yhtäjaksoisuutta 12365: yhdessä tilaisuudessa. Pääkäsittelyä edeltävä koskevan 1 momentin pääsääntö edellyttää, 12366: oikeudenkäynnin vaihe, valmistelu on osaltaan ettei käsittelyä keinotekoisesti saa jakaa use- 12367: tähdännyt juuri siihen, että pääkäsittely voi- ammalle päivälle lyhentämällä päivittäistä kä- 12368: daan toimittaa yhtäjaksoisesti ilman keskey- sittelyaikaa. Jos käsittelypäiviä tarvitaan enem- 12369: tyksiä. män, asiaa on momentin mukaan käsiteltävä 12370: Pääkäsittelyn keskittäminen on välttämätön- vähintään kolmena arkipäivänä viikossa. 12371: tä käsittelyn suullisuuden ja välittömyyden tur- Varsinkin silloin, kun asia on niin laaja, että 12372: vaamiseksi. Erityisesti todisteiden harkinnan siinä pidettävän pääkäsittelyn toimittaminen 12373: kannalta on tärkeää, että todisteet esitetään edellyttää asian käsittelemistä useampana päi- 12374: keskitetysti ennen asian ratkaisemista. Oikeu- vänä, on tärkeää, että asian käsittely on hyvin 12375: denkäyntimenettelyn keskittäminen ja suum- jäsennelty ja että toisiinsa liittyvät kysymykset 12376: suuden sekä välittömyyden lisääminen ovat käsitellään keskitetysti. Tämän vuoksi tuomio- 12377: lakiehdotuksen keskeisiä tekijöitä, joilla oikeu- istuimen tulisi etukäteen suunnitella, mitä 12378: denkäyntimenettelyä voidaan kehittää ja asian- asian osia kussakin käsittelyssä on käsiteltävä. 12379: osaisten oikeusturvaa parantaa. Jos asiaan liittyy esimerkiksi useita eri kysy- 12380: Pääkäsittelyn yhtäjaksoisuus merkitsee ny- myksiä, joskus saattaa olla tarkoituksenmu- 12381: kyiseen verrattuna sitä, että riita-asioiden usein kaista käsitellä eri päivinä eri kysymyksiä. 12382: tapahtuva lykkääminen vastaisuudessa vain Erillisten kysymysten käsittelyä varten tuomio- 12383: 1990 vp. - HE n:o 15 79 12384: 12385: istuin on voinut myös määrätä pidettäväksi käsittelyn määräämisen, jos pääkäsittely aloi- 12386: erillisen pääkäsittelyn. tettaisiin momentissa tarkoitetusta esteestä 12387: Kun pääkäsittely keskeytetään ja asianasai- huolimatta eikä este pääkäsittelyn aikana pois- 12388: sille ilmoitetaan, minä päivänä asian käsittelyä tuisi. 12389: jatketaan, tuomioistuimen ei tarvitse erikseen Joskus tuomioistuimen tietoon tulee jo en- 12390: ilmoittaa asianosaisille, millä uhilla heidän on nen käsittelyn aloittamista este, joka 2 momen- 12391: saavuttava myöhempään käsittelytilaisuuteen. tin säännösten perusteella aiheuttaisi pääkäsit- 12392: Tämä johtuu siitä, että asianasaisille alunperin telyn peruuttamisen. Estettä ei ole sille, että 12393: annettujen kutsujen yhteydessä asetetut uhat pääkäsittely peruutetaan jo ennen käsittelypäi- 12394: pysyvät edelleen voimassa. Kun pääkäsittelyä vää ja samalla määrätään uusi käsittelypäivä. 12395: pykälän 2 momentissa tarkoitetun keskeytyk- Pääkäsittelyn peruuttaminen jo ennen käsitte- 12396: sen jälkeen jatketaan, kysymys ei ole asian lypäivää voi tulla kysymykseen esimerkiksi sil- 12397: käsittelemisestä lykkäämisen jälkeen, vaan sa- loin, kun kutsua pääkäsittelyyn ei ole voitu 12398: man pääkäsittelyn keskeytyksen jälkeisestä kä- toimittaa tiedoksi jollekin asianosaiselle. 12399: sittelytilaisuudesta. Selvyyden vuoksi ehdotuk- Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan pää- 12400: sen 12 luvun 23 §:ään ehdotetaan otettavaksi käsittely on peruutettava, jos asianosainen, 12401: säännös siitä, että luvatta kesken käsittelyn jonka on oltava paikalla henkilökohtaisesti, on 12402: poistuminen rinnastetaan poissaoloon istun- jäänyt pois. Ehdotuksen 12 luvun 29 §:n mu- 12403: nosta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tuo- kaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saa- 12404: mioistuin muuttaa asianosaiselle asetettua uh- puman velvoitettu asianosainen katsotaan pois- 12405: kaa tai että tuomioistuin poikkeuksellisesti jou- jääneeksi myös, jos hän ilman laillista estettä 12406: tuu kutsumaan asianosaisen uudelleen keskey- käyttää asiamiestä. 12407: tyksen jälkeen tapahtuvaan käsittelyyn, siitä Riita-asiassa asianosainen voidaan asian sel- 12408: on erikseen ilmoitettava. vittämiseksi velvoittaa saapumaan pääkäsitte- 12409: Selvyyden vuoksi momenttiin ehdotetaan lyyn henkilökohtaisesti. Vaikka asianosainen 12410: otettavaksi säännös siitä, että asiaa ei tarvitse olisikin velvoitettu saapumaan henkilökohtai- 12411: käsitellä kolmena arkipäivänä viikossa tieten- sesti, ei siitä ilman muuta seuraa, että asiano- 12412: kään silloin, kun asian käsittely 10 §:n perus- saisen laiminlyönti saapua henkilökohtaisesti 12413: teella lykätään. estäisi pääkäsittelyn toimittamisen. Tuomiois- 12414: 6 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää- tuimella on mahdollisuus pääkäsittelyä aloitta- 12415: dettäväksi, että tuomioistuimen on pääkäsitte- essaan harkita, onko asianosaisen henkilökoh- 12416: lyä aloitettaessa selvitettävä, onko estettä ottaa tainen läsnäolo edelleen välttämätöntä. Esi- 12417: asia lopullisesti käsiteltäväksi. Säännöksen tar- merkiksi silloin, kun asianosainen on velvoitet- 12418: koituksena on turvata asian keskitetty käsittely tu saapumaan henkilökohtaisesti vastapuolensa 12419: pääkäsittelyssä. Tuomioistuimen on pykälän pyynnöstä ja vastapuoli käsittelyä aloitettaessa 12420: mukaan käsittelyä aloittaessaan varmistaudut- ilmoittaa, ettei hän enää vaadi vastapuolen 12421: tava siitä, että yhtäjaksoisen käsittelyn edelly- kuulemista henkilökohtaisesti, saattaa usein ol- 12422: tykset ovat olemassa. Tällöin tuomioistuimen la mahdollista toimittaa pääkäsittely huolimat- 12423: on ensisijaisesti selvitettävä, että asianosaiset ta siitä, että asianosainen on jäänyt saapumat- 12424: sekä todistajat ja muut, joiden läsnäolo on ta henkilökohtaisesti. Estettä asian käsittelemi- 12425: välttämätön, ovat tulleet saapuville, ja ettei selle ja ratkaisemiselle ei yleensä liene, jos asia 12426: asian käsittelemiselle ole olemassa muutakaan voidaan ratkaista tuomiolla taikka yksipuoli- 12427: estettä, jonka johdosta pääkäsittely olisi 2 sella tuomiolla asianosaisen poissaolasta huoli- 12428: momentin perusteella peruutettava. Pääkäsitte- matta, vaikka asianosainen olisikin velvoitettu 12429: lyn alussa tuomioistuimen on lisäksi, niin kuin saapumaan henkilökohtaisesti. 12430: nykyisinkin, varmistauduttava siitä, että tuo- Momentin 2 kohdan mukaan pääkäsittely on 12431: mioistuin on toimivaltainen käsittelemään peruutettava, jos joku muu, jonka henkilökoh- 12432: asian. tainen läsnäolo on tarpeellinen, on jäänyt pois. 12433: Pykälän 2 momentti sisältää säännökset sii- Sellainen muu henkilö voi olla todistaja, asian- 12434: tä, milloin pääkäsittely on peruutettava ja tuntija tai kuultavaksi kutsuttu, joka on kut- 12435: pääkäsittelylle on määrättävä uusi käsittelypäi- suttu tuomioistuimeen henkilökohtaisesti. 12436: vä. Momentissa mainitut syyt pääkäsittelyn Myös tällöin tuomioistuin voi pääkäsittelyä 12437: peruuttamiselle ovat sellaisia, jotka aiheuttaisi- aloittaessaan harkita, onko tällaisen henkilön 12438: vat pääkäsittelyn lykkäämisen tai uuden pää- kuuleminen välttämätöntä. Jos kuuleminen 12439: 80 1990 vp. - HE n:o 15 12440: 12441: osoittautuisi tarpeettomaksi esimerkiksi asi- anosaista ei saada jatkokäsittelyyn, tarkoituk- 12442: anosaisen myöntämisen taikka esitettävän senmukaista on, että tuomioistuin peruuttaa 12443: muun todistelun johdosta, ei kysymyksessä asian käsittelyn eikä järjestä turhaa istuntoa 12444: olevan henkilön poisjääminen ole esteenä pää- ainoastaan sen toteamiseksi, ettei pääkäsittelyä 12445: käsittelyn toimittamiselle. voida toimittaa. Jos asianosaisen henkilökoh- 12446: Momentin 3 kohdan mukaan pääkäsittely on taisesta kuulemisesta luovutaan, voidaan asia 12447: peruutettava myös, jos asian ottamiselle lopul- jatkokäsittelyssä käsitellä asianosaisen poissa- 12448: lisesti käsiteltäväksi on olemassa jokin muu olasta huolimatta, mikäli edellytykset siihen 12449: kuin momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu muutoin ovat olemassa. 12450: este. 7 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen 12451: Lakiehdotuksen valmistelua koskevien sään- siitä, milloin pääkäsittelyä jostakin 6 §:n 2 12452: nösten mukaan asianosaisten on valmistelussa momentissa mainitusta esteestä huolimatta ei 12453: esitettävä kaikki ne seikat, joihin he haluavat tarvitse peruuttaa. Tämä on mahdollista mo- 12454: asiassa vedota, sekä ilmoitettava kaikki ne mentin mukaan silloin, kun on aihetta olettaa, 12455: todisteet, jotka tullaan esittämään. Siinä ta- ettei asian käsittelyä esteestä huolimatta tarvit- 12456: pauksessa, että asianosainen vasta valmistelun se lykätä. Momentin mukaan on siis mahdollis- 12457: päätyttyä saa tietoonsa jonkin seikan tai todis- ta, että tuomioistuin aloittaa asian käsittelyn 12458: teen, johon hän haluaa vedota, hänen tulee esimerkiksi silloin, kun henkilökohtaisesti saa- 12459: viimeistään pääkäsittelyä aloitettaessa ilmoit- puroaan velvoitettu asianosainen tai todistaja 12460: taa tästä tuomioistuimelle. Tällaiset kirjalliset on jäänyt pois, jos voidaan olettaa, että hän 12461: todisteet asianosaisen tulisi kuitenkin viipymät- saapuu myöhemmin tai hänet saadaan noude- 12462: tä niistä tiedon saatuaan lähettää tuomiois- tuksi niin ajoissa, ettei pääkäsittelyä tarvitse 12463: tuimelle oikeudenkäymiskaaren 9 lukuun otet- lykätä. 12464: tavaksi ehdotettujen säännösten nojalla. Vas- Jos pääkäsittely on aloitettu ja se on esteen 12465: taavasti myös muusta todistelusta olisi pääkä- johdosta jouduttu lykkäämään, tuomiois- 12466: sittelyn keskittämisen turvaamiseksi ehdotuk- tuimen tulee pääkäsittelyä lykkäyksen jälkeen 12467: sen 5 luvun 29 §:n nojalla ilmoitettava mahdol- jatkettaessa arvioida, onko 6§:n 2 momentissa 12468: lisimman aikaisin. tarkoitettu este edelleen olemassa. Tuomiois- 12469: Asianosainen saattaa myös valmistelun jäl- tuimen tulee tällöin harkita, peruutetaanko 12470: keen vielä haluta esittää uuden vaatimuksen pääkäsittely kokonaisuudessaan vai voidaanko 12471: taikka sivuvaatimuksen, joka on mahdollista sitä jatkaa ilman, että asian käsittelyä jälleen 12472: esittää haastetta ottamatta. Myös tällaisessa jouduttaisiin lykkäämään. 12473: tapauksessa asianosaisen tulisi heti pääkäsitte- Jos pääkäsittely on lykätty esimerkiksi sen 12474: lyä aloitettaessa ilmoittaa aikomuksestaan. vuoksi, että tuomioistuin on pitänyt tarpeellise- 12475: Tällaisten ilmoitusten johdosta vastapuolella na tuomioistuimeen henkilökohtaisesti saapu- 12476: saattaa olla tarve uusien todisteiden esittämi- roaan veivoitetun asianosaisen kuulemista hen- 12477: seen taikka muutoin oman vastineensa täyden- kilökohtaisesti ja asianosainen jää saapumatta 12478: tämiseen taikka muuttamiseen. Tällaisessa ti- pääkäsittelyyn lykkäyksen jälkeenkin, saattaa 12479: lanteessa saattaa olla kysymys käsiteltävänä olla painavia syitä, toisin kuin ensimmäisessä 12480: olevassa kohdassa tarkoitetusta esteestä asian pääkäsittelytilaisuudessa, toimittaa pääkäsitte- 12481: ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi. ly loppuun ja ratkaista asia asianosaisen pois- 12482: Muu 3 kohdassa tarkoitettu este voi olla saolasta huolimatta, jos se lain mukaan muu- 12483: myös esimerkiksi asianosaisen ilmoittama lailli- toin on mahdollista. 12484: nen este. Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä, 12485: Myös silloin kun pääkäsittely on jouduttu millä edellytyksillä pääkäsittely 6 §:n 2 mo- 12486: 10 §:n nojalla lykkäämään, tuomioistuimen on mentissa tarkoitetusta esteestä huolimatta voi- 12487: jatkokäsittelyä aloittaessaan kiinnitettävä huo- daan aloittaa, vaikka on todennäköistä, että 12488: miota siihen, ovatko tässä pykälässä tarkoite- pääkäsittely joudutaankin lykkäämään. 12489: tut edellytykset asian lopulliselle käsittelemisel- Pykälän mukaan pääkäsittelyn aloittaminen 12490: le olemassa. Jos pääkäsittely on jouduttu lyk- on mahdollista, jos voidaan olettaa, ettei asias- 12491: käämään esimerkiksi sen vuoksi, että tuomiois- sa jäljempänä selostettavan 11 §:n perusteella 12492: tuin on pitänyt tarpeellisena kuulla henkilö- tarvitse toimittaa uutta pääkäsittelyä, vaikka 12493: kohtaisesti poissa ollutta asianosaista, ja ennen asian käsittely lykätään. Lisäksi pääkäsittelyn 12494: istuntoa tuomioistuimen tietoon tulee, että asi- aloittaminen edellyttää, että asian käsittelemi- 12495: 1990 vp. - HE n:o 15 81 12496: 12497: sen keskitetysti lykkäyksestä huolimatta eri vastaan todistelua asiassa annettavan väliai- 12498: oikeudenkäyntitilaisuuksissa voidaan katsoa kaismääräyksen tai turvaamistoimesta päättä- 12499: haitaita käyvän päinsä. Säännöksen tarkoituk- misen johdosta. 12500: sena on pääkäsittelyn keskittämisen turvaami- Momentin 1 kohdan mukaan toinen peruste 12501: nen. sille, että suullista todistelua voidaan ottaa 12502: Verrattaessa käsiteltävänä olevan momentin vastaan pääkäsittelyn peruuttamisesta huoli- 12503: säännöstä 1 momentin säännökseen voidaan matta on se, että todistelua ei voida ottaa 12504: todeta, että viimeksi mainitussa momentissa vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Tällainen 12505: tarkoitetussa tilanteessa pääkäsittelyn aloitta- voi tilanne olla esimerkiksi silloin, kun todista- 12506: misen edellytyksenä on, ettei pääkäsittelyä jou- jaa ulkomailla oleskelun taikka sairauden 12507: duta lykkäämään. Puheena olevassa momentis- vuoksi ei voitaisi kuulla pääkäsittelyssä. Pää- 12508: sa taas edellytetään, ettei asiassa lykkäyksestä käsittelyn peruuttamisesta huolimatta vastaan- 12509: huolimatta tarvitse toimittaa uutta pääkäsitte- otetusta suullisesta todistelusta joudutaan pää- 12510: lyä. Harkittaessa sitä, voidaanko asian käsitte- käsittelyssä ottamaan selko pöytäkirjan taikka 12511: lyn lykkäyksestä huolimatta katsoa käyvän äänitteen avulla. 12512: haitatta päinsä, on kiinnitettävä huomiota pyr- Momentin 2 kohdan mukaan suullista todis- 12513: kimykseen päästä mahdollisimman keskitet- telua voitaisiin ottaa vastaan myös silloin, kun 12514: tyyn ja yhtäjaksoiseen käsittelyyn. kuultavalle saapumisesta uudelleen pääkäsitte- 12515: 8 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- lyyn aiheutuisi todisteluu merkitys huomioon 12516: nökset siitä, millä edellytyksillä suullista todis- ottaen kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuu- 12517: telua voidaan ottaa vastaan, vaikka pääkäsitte- tonta haittaa. Asioissa, joissa oikeudellinen ja 12518: ly peruutetaan. Todisteluu vastaanottaminen taloudellinen intressi kummankin asianosaisen 12519: keskitetysti pääkäsittelyssä perustuu siihen, et- kannalta on vähäinen, voidaan helpommin 12520: tä tuomioistuimella on parhaat mahdollisuudet päätyä siihen, että todistelu otetaan vastaan 12521: arvioida eri todisteiden merkitystä silloin, kun pykälässä kerrotuin tavoin. Sitä vastoin silloin, 12522: todistelu otetaan vastaan välittömästi ja yhtä- kun kysymyksessä on merkitykseltään laaja- 12523: jaksoisessa menettelyssä. Puheena oleva pykälä kantoinen asia ja keskeinen todiste, arvioinnis- 12524: onkin poikkeus todisteluu välittömyyttä koske- sa yleensä päädyttäneen päinvastaiseen tulok- 12525: vasta pääsäännöstä. seen. Kustannusten kohtuuttomuutta tulee ar- 12526: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 41 §:ään vioida myös siihen nähden, mikä merkitys 12527: ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, mil- todisteluu välittömyydellä ja siten saavutetta- 12528: loin suullista todistelua muutoin saadaan ottaa valla luotettavammalla todisteiden harkinnalla 12529: vastaan muussa käsittelyssä kuin pääkäsittelys- on siinä kysymyksessä, josta todistajaa on 12530: sä. Tämä on mainitun pykälän mukaan mah- tarkoitus kuulla. 12531: dollista asiallisesti samoilla edellytyksillä kuin Kustannusten lisäksi on momentin mukaan 12532: mitä nyt käsiteltävänä olevassa pykälässä eh- otettava huomioon myös todistajalle aiheutuva 12533: dotetaan suullisen todisteluu vastaanottamises- haitta peruutuksen jälkeen pidettävään pääkä- 12534: ta silloin, kun pääkäsittely peruutetaan. sittelyyn saapumisesta. Esimerkiksi tärkeän 12535: Pykälän 1 momentin mukaan edellytyksenä työtehtävän tekemättä jääminen todistajan 12536: todisteluu vastaanottamiselle on ensinnäkin se, kuulustelun vuoksi voi olla momentissa tarkoi- 12537: että kuultava henkilö on tullut saapuville tuo- tettu haitta. 12538: mioistuimen istuntoon. Kysymykseen voivat Oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun otettavak- 12539: tulla lähinnä todistajat taikka asiantuntijat si ehdotetun 8 e §:n mukaan muussa käsittelys- 12540: sekä myös asianosaiset, joita aiotaan kuulla sä kuin pääkäsittelyssä vastaanotettu todistelu 12541: asian selvittämistarkoituksessa. on pääkäsittelyssä otettava vastaan uudelleen 12542: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan edel- siltä osin kuin sillä on merkitystä asiassa eikä 12543: lytyksenä suullisen todisteluu vastaanottamisel- todisteluu vastaanottamiselle uudelleen ole- 12544: le on, ettei todistelua ilmeisesti tarvitse tai kaan olemassa ajateltua estettä. Esimerkiksi 12545: voida esittää uudestaan pääkäsittelyssä. Tällai- silloin, kun todistajan sairaus ei muodostakaan 12546: sessa tilanteessa on siis mahdollista kuulla ajateltua estettä, todistajaa on pääkäsittelyssä 12547: henkilöä todistelutarkoituksessa, vaikka pää- kuultava uudelleen, vaikka häntä onkin jo 12548: käsittely peruutetaankin. Tilanne, jolloin todis- kuultu pääkäsittelyä peruutettaessa. 12549: tajaa ilmeisestikään ei tarvitsisi kuulla pääkä- Harkittaessa todistajan kuulemista on siten 12550: sittelyssä, on esimerkiksi silloin, kun otetaan muistettava, ettei nyt käsiteltävänä olevan 12551: 12552: 11 3002501 12553: 82 1990 vp. - HE n:o 15 12554: 12555: säännöksen soveltamisesta ole hyötyä, jos tuo- on vielä määräävämpi kuin niissä riita-asioissa, 12556: mioistuin 17 luvun 8 e §:n perusteella arvioi, joissa sovinto on sallittu. Sen vuoksi asiano- 12557: että henkilöä joudutaan kuulemaan uudelleen saista ei asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, 12558: pääkäsittelyssä. Tällöin suullista todistelua ei voida estää vetoamasta uuteen seikkaan tai 12559: lainkohdan perusteella tule ottaa vastaan, jos todisteeseen vasta pääkäsittelyssä. Asianosai- 12560: pääkäsittely peruutetaan. sen menettelystä mahdollisesti aiheutuva käsit- 12561: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että 1 telyn pitkittyminen otetaan huomioon oikeu- 12562: momentissa tarkoitetun todisteluu vastaanotta- denkäyntikulujen korvaamista harkittaessa. 12563: misen yhteydessä asiaa voidaan käsitellä myös Vaikka asianosaisten tuleekin valmistelussa 12564: muilta osin, jos se todisteluu vastaanottamisek- esittää kaikki ne seikat, joihin he haluavat 12565: si on erityisen tärkeää. Esimerkiksi todistajaa vedota, sekä ilmoittaa todisteet, ei mahdolli- 12566: kuultaessa voitaisiin ottaa vastaan kirjallinen suutta vedota uuteen seikkaan tai todisteeseen 12567: todiste taikka kuulla muutakin todistajaa tai pääkäsittelyssä voida kokonaan kieltää. Ehdo- 12568: asiantuntijaa, jos se olisi välttämätöntä todis- ton kielto saattaisi johtaa siihen, että asiano- 12569: tajan kuulustelun merkityksen tai hänen kerto- saiset esittäisivät valmistelussa kaiken ajatelta- 12570: muksensa sisällön arvioimiseksi. Asian käsitte- vissa olevan oikeudenkäyntiaineiston vain säi- 12571: leminen olisi lainkohdassa tarkoitetuissa ta- lyttääkseen oikeutensa vedota siihen mahdolli- 12572: pauksissa rajoitettava vain siihen, mikä liittyy sesti myöhemmin pääkäsittelyssä. Tästä syystä 12573: vastaanotettavaan selvitykseen. uuteen seikkaan tai todisteeseen vetoaminen on 12574: Momentissa tarkoitettu asian muu käsittely kielletty vain silloin, kun asianosainen ei voi 12575: on aina toistettava pääkäsittelyssä, jotta se saattaa todennäköiseksi, että hänen menette- 12576: voitaisiin ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa, lynsä on johtunut pätevästä syystä. 12577: jollei esimerkiksi toisenkin todistajan kuulemi- 12578: selle ole olemassa estettä. Jos asianosainen esimerkiksi sen jälkeen kun 12579: Kun pääkäsittely peruutetaan, mutta pykä- tuomioistuin on valmistelun päättyessä tehnyt 12580: län nojalla otetaan vastaan suullista todistelua, lakiehdotuksen 5 luvun 25 §:ssä tarkoitetun 12581: ei kysymys ole pääkäsittelystä, vaan todisteluu yhteenvedon, vetoaa seikkaan tai todisteeseen, 12582: vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella. joka on ollut hänen tiedossaan jo hänen lausu- 12583: Tästä syystä todisteluu vastaanottaminen voi essaan yhteenvedosta, mutta jonka merkityk- 12584: tapahtua myös tuomioistuimen kokoonpanos- sen hän on laiminlyönyt selvittää, asianosaisen 12585: sa, jossa käräjäoikeuden muodostaa vain sen menettelyn tuskin voidaan katsoa johtuneen 12586: puheenjohtaja. Säännös tästä sisältyy ehdotuk- pätevästä syystä, koska häneltä olisi kohtuu- 12587: sen 2 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohtaan. della voitu vaatia, että hän olisi kiinnittänyt 12588: Estettä ei sanotun säännöksen 2 momentin huomiota tällaiseen seikkaan taikka todistee- 12589: perusteella olisi myöskään siis sille, että todis- seen viimeistään yhteenvedosta lausuessaan. 12590: telu otetaan vastaan siinä kokoonpanossa, jo- Toinen kysymykseen tuleva vaihtoehto, mil- 12591: ka olisi toimivaltainen toimittamaan pääkäsit- lä perusteella voitaisiin rajata asianosaisen oi- 12592: telyn. Usein voikin olla tarkoituksenmukaista, keus vedota pääkäsittelyssä uuteen seikkaan tai 12593: että todistelu vastaanotetaan tuomioistuimessa selvitykseen voisi olla se, että asianosaisen 12594: samassa kokoonpanossa, joka tulisi toimitta- menettelyn katsottaisiin tapahtuneen oikeuden- 12595: maan pääkäsittelyn asiassa. käynnin pitkittämiseksi tai muussa sopimatto- 12596: 9 §. Valmistelua koskevista säännöksistä käy massa tarkoituksessa taikka törkeästä huoli- 12597: ilmi, että asianosaisten on valmistelun kuluessa mattomuudesta. Käytännössä saattaa kuiten- 12598: mainittava kaikki ne seikat, joihin he haluavat kin olla vaikea osoittaa asianosaisen laiminlyö- 12599: asiassa vedota, sekä ilmoitettava ne todisteet, neen seikan taikka todisteen esiintuomisen ta- 12600: jotka asiassa tullaan esittämään. Pykälän mu- hallisesti taikka törkeästä huolimattomuudes- 12601: kaan asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto ta. Tämän vuoksi ehdotuksessa on päädytty 12602: on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen siihen, että asianosaisen itsensä tulee selvittää 12603: seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole hänen menettelynsä johtuneen pätevästä syys- 12604: vedonnut valmistelussa, jollei asianosainen tä. Silloin kun asianosaisen menettely on joh- 12605: saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä tunut siitä, ettei hän ole aikaisemmin tiennyt 12606: johtuu pätevästä syystä. seikasta tai todisteesta tai ettei hän ole hyväk- 12607: Niissä asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, syttävästä syystä voinut käsittää seikan taikka 12608: pyrkimys aineellisen totuuden selvittämiseen selvityksen merkitystä, hänellä on oikeus vedo- 12609: 1990 vp. - HE n:o 15 83 12610: 12611: ta tällaiseen seikkaan taikka todisteeseen myös ole ehditty käsitellä yhdessä käsittelytilaisuu- 12612: pääkäsittelyssä. dessa. 12613: Kun tuomioistuin joutuu harkitsemaan, on- Momentin 1 kohdan mukaan lykkääminen 12614: ko asianosainen saattanut todennäköiseksi, et- tulee kysymykseen silloin, kun tuomioistuin on 12615: tä hänen menettelynsä on johtunut pätevästä aloittanut pääkäsittelyn 7 §:n nojalla huolimat- 12616: syystä, tuomioistuimen tulisi epätietoisissa ta- ta siitä, että pääkäsittelyn yhtäjaksoiselle toi- 12617: pauksissa päätyä asianosaiselle myönteiseen mittamiselle on olemassa 6 §:n 2 momentissa 12618: ratkaisuun. Erityisesti silloin, kun seikka tai tarkoitettu este. Pääkäsittelyn lykkäämisen syy 12619: todiste on asian ratkaisemisen kannalta merkit- on tuomioistuimen tiedossa tässä tapauksessa 12620: tävä, aineelliseen totuuteen pyrkiminen edellyt- jo pääkäsittelyä aloitettaessa. 12621: tää, että seikka tai todistelu vain painavin Momentin 2 kohdan mukaan pääkäsittely 12622: perustein jätetään ottamatta huomioon. voidaan lykätä myös silloin, kun käsittelyn 12623: Käsiteltävänä olevassa pykälässä on kielletty aloittamisen jälkeen tuomioistuimen tietoon on 12624: ainoastaan uuteen seikkaan taikka todisteeseen tullut uusi tärkeä todiste, joka voidaan ottaa 12625: vetoaminen. Säännös ei siten estä uusien vaati- vastaan vasta myöhemmin. Kohta on tarpeen 12626: musten esittämistä. Niiden esittämisen sallitta- esimerkiksi niiden tilanteiden varalta, jolloin 12627: vuutta on harkittava 14 luvun 2 §:ään sisälty- vasta pääkäsittelyssä todistelua vastaanotetta- 12628: vän kanteenmuutoskieltoa koskevan säännök- essa käy ilmi, että asiassa olisi vielä saatavissa 12629: sen perusteella. muutakin todistelua. Lykkäys on tällaisessa 12630: Kun asianosaisen sallitaan vedota uuteen tapauksessa usein tarpeellinen, jotta todiste 12631: seikkaan taikka todisteeseen, saattaa olla mah- voitaisiin esittää pääkäsittelyä lykkäyksen jäl- 12632: dollista, että asian käsittely pitkittyy. Tällöin keen jatkettaessa ja jotta myös vastapuolelle 12633: asianosainen voidaan erikseen annettavaan oi- tarjoutuu tilaisuus mahdollisen vastanäytön 12634: keudenkäymiskaaren 21 luvun oikeudenkäynti- hankkimiseen. 12635: kulujen korvaamisvelvollisuutta koskevaan Momentin 3 kohdan mukaan pääkäsittely 12636: hallituksen esitykseen sisältyvien säännösten saadaan lykätä myös ennalta arvaamattoman 12637: perusteella velvoittaa korvaamaan asian pitkit- seikan johdosta tai jos lykkääminen muusta 12638: tymisestä vastapuolelle aiheutuneet oikeuden- tärkeästä syystä on välttämätöntä. Ennalta ar- 12639: käyntikulut tai hänelle tuomittavia kuluja voi- vaamaton syy voi olla esimerkiksi kantajan 12640: daan vastaavalla määrällä alentaa. vasta pääkäsittelyssä esittämä uusi vaatimus, 12641: Lakiehdotuksen 5 luvun 23 §:n nojalla tuo- jonka esittämiseen hän kanteen muutosta kos- 12642: mioistuin voi valmistelussa kehottaa asiano- kevien säännösten perusteella on oikeutettu. 12643: saista asiassa, jossa sovinto on sallittu, määrä- Lykkäys saattaa tällöin olla tarpeen, jotta vas- 12644: ajassa täyttämään velvollisuutensa mainita ne tapuoli saisi tilaisuuden harkita, miten uuteen 12645: seikat, joihin vaatimuksen tueksi halutaan ve- vaatimukseen vastataan. Tällainen tilanne voi 12646: dota, sekä ilmoittamaan asiassa esitettäväksi olla kysymyksessä myös silloin, kun vasta pää- 12647: aiotut todisteet. Tällainen velvollisuus voidaan käsittelyssä käy ilmi, että todistelua joudutaan 12648: asettaa uhalla, että asianosainen ei määräajan 17 luvun säännösten perusteella ottamaan vas- 12649: jälkeen enää saa vedota uuteen seikkaan taikka taan pääkäsittelyn ulkopuolella. 12650: todisteeseen, ellei asianosainen saata todennä- Lainkohdassa tarkoitettu muu tärkeä syy voi 12651: köiseksi, että hänen menettelynsä johtuu päte- olla esimerkiksi se, että asianosainen on luul- 12652: västä syystä. Silloin kun asiassa on annettu lut, että hänen esittämänsä todistelu olisi riittä- 12653: tällainen kehotus, mutta asianosainen siitä vää. Pääkäsittelyssä asianosainen kuitenkin eh- 12654: huolimatta pääkäsittelyssä vetoaa uuteen seik- kä on havainnut, että lisäselvityksen esittämi- 12655: kaan taikka todisteeseen, on noudatettava ke- nen vielä on tarpeellista. Jos tuomioistuin kat- 12656: hotuksen yhteydessä asetettua uhkaa. Tällai- soo, että asianosaiselle on, ottaen huomioon 12657: nen velvoite koskee näet myös pääkäsittelyä ja 9 §:n säännös, varattava tilaisuus lisäselvityk- 12658: oikeudenkäyntiä muutoksenhakuasteessa. sen esittämiseen, lykkäys voi olla perusteltua. 12659: JO §. Pykälässä ovat säännökset siitä, millä Perusteena asian lykkäämiselle voi myös olla 12660: edellytyksillä aloitettu pääkäsittely saadaan ly- esimerkiksi asianosaisen julistaminen holhotta- 12661: kätä. Pääkäsittelyn lykkääminen eroaa pääkä- vaksi pääkäsittelyn kuluessa tai asianosaisen 12662: sittelyn keskeyttämisestä siinä, että lykkäämi- joutuminen konkurssiin. Tällaisissa tapauksis- 12663: seen on aina jokin muu syy kuin se, ettei asiaa sa asianosaisen holhoojalle tai tämän konkurs- 12664: 84 1990 vp. - HE n:o 15 12665: 12666: sipesälle on varattava tilaisuus tulla jatkamaan käsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 14 12667: oikeudenkäyntiä. päivää. Näin siitä huolimatta, vaikka käsittelyä 12668: Pääkäsittelyn lykkäämistä koskevia puheena olisi lykätty useammankin kerran. Tällöin 12669: olevan pykälän säännöksiä on tulkittava ah- määräävänä on siis lykkäysten yhteenlaskettu 12670: taasti niin, että käsittely lykätään ainoastaan aika. Pykälässä tarkoitettuun lykkäysaikaan ei 12671: silloin, kun se on välttämätöntä. Pelkästään se, lasketa sitä aikaa, jonka käsittely on ollut 12672: että asianosaiset pyytävät asian lykkäämistä, ei 5 §:n 2 momentin nojalla keskeytyneenä. 12673: riitä lykkäysperusteeksi. Jos lykkäys on välttä- Ehdotuksen mukaan pääkäsittelyn keskityk- 12674: mätöntä asianosaisen laiminlyönnin vuoksi, tä- sen katsotaan aina toteutuvan, jos käsittely on 12675: mä voidaan ottaa huomioon oikeudenkäynti- ollut lykättynä korkeintaan edellä mainitun 12676: kulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa. ajan. Jos käsittely on ollut lykättynä yli 14 12677: Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä päivää asiassa tulee pääsäännön mukaan toi- 12678: lykättäessä on samalla määrättävä, milloin mittaa uusi pääkäsittely. 12679: asian käsittelyä jatketaan. Jatkokäsittely tulisi Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että vaik- 12680: määrätä toimitettavaksi niin pian kuin mahdol- ka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14 12681: lista, jotta keskitetyn pääkäsittelyn tarkoitus päivää, uutta pääkäsittelyä ei tarvitse toimit- 12682: toteutuisi. Tällöin tuomioistuimen jäsenet voi- taa, vaan pääkäsittelyä voidaan jatkaa, jos 12683: vat muistaa, mitä aikaisemmassa käsittelytilai- uutta pääkäsittelyä asian laadun perusteella 12684: suudessa on tullut esille. Jatkokäsittelyn ajan- pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos 12685: kohtaa määrättäessä tulisi kiinnittää huomiota pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsit- 12686: myös siihen, että asia silloin voitaisiin käsitellä telyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huoli- 12687: loppuun. Lakiehdotuksen 11 §:ssä ovat sään- matta katsoa toteutuvan. 12688: nökset sen ajanjakson pituudesta, jonka pää- Momentin mukaan käsittelyn keskittämisen 12689: käsittely voi olla lykättynä ilman, että asiassa toteutumista arvioitaessa on kiinnitettävä huo- 12690: on toimitettava uusi pääkäsittely. miota lykkäysten ja keskeytysten yhteisvaiku- 12691: Silloin kun pääkäsittely lykätään, tuomiois- tukseen. Jos yli 14 päivää lykättynä ollutta 12692: tuin määrää lykkäämisestä päätöksessään. Täs- asiaa on jouduttu käsittelemään niin useassa 12693: sä päätöksessä asianosaisia tulee, kuten nykyi- istunnossa, että pääkäsittelyn yhtäjaksoisuu- 12694: sinkin, kehottaa saapumaan jatkokäsittelyyn. den ei voida katsoa toteutuvan, asiassa tulisi 12695: Kehotuksen yhteydessä ilmoitetaan, mikä seu- momentin perusteella toimittaa uusi pääkäsit- 12696: raamus 12 luvussa on säädetty sen varalta, että tely. 12697: asianosainen ei saavu käsittelyyn. Harkittaessa sitä, voidaanko pääkäsittelyä 12698: Silloin kun pääkäsittely on lykätty, ei asian jatkaa, tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi 12699: jatkokäsittelyssä luonnollisestikaan tarvitse asian laajuuteen ja siihen, kuinka pitkälle asian 12700: toistaa edellisessä käsittelytilaisuudessa esitet- käsittely on jo edennyt. Jos asian käsittely on 12701: tyä oikeudenkäyntiaineistoa. Aikaisemmin edennyt esimerkiksi niin pitkälle, että käsitte- 12702: pääkäsittelyssä esitetty aineisto voidaan siten lystä on enää toimittamatta loppukeskustelu, 12703: ottaa huomioon ratkaisua tehtäessä. pääkäsittelyä voi olla tarkoituksenmukaista 12704: 11 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil- jatkaa, vaikka asia olisi ollut lykättynä yli 14 12705: loin asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely. päivää. Huomiota on kiinnitettävä myös sii- 12706: Pääkäsittelyn toimittaminen keskitetysti edel- hen, kuinka pian uusi pääkäsittely, jossa käsit- 12707: lyttää, että pääkäsittely silloinkin, kun se muo- telyn keskitys toteutuisi paremmin kuin vireillä 12708: dostuu eri oikeudenkäyntitilaisuuksista, toimi- olevassa käsittelyssä, voitaisiin toimittaa. Jos 12709: tetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja vain uuden pääkäsittelyn toimittaminen on mahdol- 12710: lyhyin keskeytyksin tai lykkäyksin. Kun oikeu- lista vasta pitemmän ajan kuluttua, pääkäsitte- 12711: denkäyntiaineisto esitetään välittömästi ja lyä voi olla tarkoituksenmukaista jatkaa, vaik- 12712: suullisesti tuomioistuimelle, on välttämätöntä, ka käsittely olisi ollut lykättynä jonkun verran 12713: että tuomioistuin ei joudu nojautumaan sellai- yli 14 päivää. 12714: seen aineistoon, jonka esittämisestä jo on kulu- Pääsääntönä silloin, kun pääkäsittelyä lykä- 12715: nut pitkä aika. Tuomioistuimen jäsenet eivät tään, tulisi pitää sitä, että todistelu otetaan 12716: silloin voi muistaa riittävän yksityiskohtaisesti vastaan kokonaisuudessaan samassa pääkäsit- 12717: oikeudenkäyntiaineistoa eikä sen eri vivahteita. telyn istunnossa. Erityisen tärkeää tämä on 12718: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asi- silloin, kun on kysymys todistajista, jotka 12719: assa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pää- kertovat toisistaan poikkeavana tavalla. 12720: 1990 vp. - HE n:o 15 85 12721: 12722: Momentissa ehdotetaan lisäksi, että uusi Aikaisemmassa pääkäsittelyssä vastaanotettu 12723: pääkäsittely on toimitettava aina, kun pääkä- todistelu on myös uudelleen otettava vastaan 12724: sittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päi- uudessa pääkäsittelyssä. Pykälän mukaan näin 12725: vää. Säännös tarkoittaa sitä, että missään olo- ei kuitenkaan tarvitse menetellä silloin, kun 12726: suhteissa ei voida katsoa, että pääkäsittelyn todisteelia ei katsota olevan asiassa merkitystä 12727: keskittäminen voi toteutua, jos pääkäsittely on tai kun todisteen vastaanottamiselle on olemas- 12728: ollut lykättynä pitempään kuin sanotut 45 sa este. Aikaisemmin vastaanotettu todistelu 12729: päivää. Laskettaessa lainkohdassa tarkoitettua voidaan uudessa pääkäsittelyssä sitä uudelleen 12730: 45 päivän ajanjaksoa huomioon ei, kuten ei 14 esittämättä siten ottaa huomioon samoilla edel- 12731: päivän aikaakaan laskettaessa, oteta sitä aikaa, lytyksillä kuin mitä 17 lukuun otettavaksi eh- 12732: jonka pääkäsittely on ollut 5 §:n 2 momentin dotetussa 8 e §:n l momentissa on säädetty 12733: nojalla keskeytyneenä. pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotetun todis- 12734: Lykkäyksellä tarkoitetaan pykälässä myös teluu huomioon ottamisesta pääkäsittelyssä. 12735: 16 luvun 5 §:ssä tarkoitettua asian "jättämistä Se, milloin todisteelia katsotaan olevan sel- 12736: lepäämään''. Tällainen asian käsittelyn lykkää- laista merkitystä asiassa, että todistelu on otet- 12737: minen toistaiseksi tulee kysymykseen silloin, tava uudelleen vastaan, tuomioistuimen on rat- 12738: kun asian jatkokäsittelyn ajankohtaa ei ole kaistava ottamalla huomioon todisteluu laatu 12739: mahdollista määrätä. Käytännössä asian käsit- ja muut olosuhteet. Jos esimerkiksi riitakysy- 12740: telyn lykkääminen toistaiseksi useimmiten mer- mys on siten muuttunut, että aikaisemmin 12741: kinnee sitä, että asiassa on esteen poistumisen vastaanotetulla todistelulla ei ole enää merki- 12742: jälkeen toimitettava uusi pääkäsittely. tystä asian ratkaisemiselle, todistelua ei tarvitse 12743: ottaa vastaan uudelleen. 12744: Ei ole yksiselitteisesti ratkaistavissa, kuinka 12745: Edellytyksenä aikaisemmin vastaanotetun 12746: pitkän ajan pääkäsittely voi olla lykättynä niin, 12747: todisteluu ottamiselle uudelleen vastaan pääkä- 12748: että keskitetyn pääkäsittelyn tarkoituksen kui- 12749: sittelyssä on se, ettei estettä sen vastaanottami- 12750: tenkin voidaan katsoa toteutuvan. Eräs mah- 12751: selle ole. Jos todistajaa esimerkiksi sen vuoksi, 12752: dollisuus olisi, että tuomioistuin aina olosuh- 12753: että hän on vakavasti sairastunut tai kuollut, ei 12754: teet huomioon ottaen saisi määrätä, onko asi- 12755: voida kuulla uudelleen, todistelusta on otettava 12756: assa toimitettava uusi pääkäsittely vai ei. Tämä 12757: selko aikaisemman pääkäsittelyn oikeuden- 12758: saattaisi kuitenkin johtaa epäyhtenäiseen käy- 12759: käyntiaineistosta. Käytännössä tämä tapahtuu 12760: täntöön eri tuomioistuimissa. Siihen saattaisi 12761: kuuntelemalla äänite taikka ottamalla selko 12762: sisältyä myös vaara siitä, että nykyisin tavalli- 12763: todisteesta pöytäkirjasta tai asiakirjavihkosta. 12764: nen tapa lykätä asian käsittely säilyisi. Näistä 12765: Voidakseen arvioida, onko jokin todiste otetta- 12766: syistä pykälässä on päädytty ehdottomaan sa- 12767: va vastaan uudelleen uudessa pääkäsittelyssä 12768: nottua 45 päivän aika:-ajaa. 12769: tuomioistuin joutuu käymään läpi aikaisem- 12770: 12 §. Pykälässä ovat säännökset siitä, millä man pääkäsittelyn koko todistusaineiston. 12771: edellytyksillä aikaisemmassa pääkäsittelyssä 13 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- 12772: esitetty oikeudenkäyntiaineisto voidaan ottaa nös, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä, 12773: huomioon uudessa pääkäsittelyssä. Pykälän että asia tai sen osa on uudelleen valmisteltava 12774: pääsääntö on, että uudessa pääkäsittelyssä asia pääkäsittelyä varten. Pääkäsittelyssä on saatet- 12775: on käsiteltävä kokonaisuudessaan uudelleen. tu esittää uusia vaatimuksia tai jo esitettyjä 12776: Uudessa pääkäsittelyssä ei siten pääsääntöisesti vaatimuksia on saatettu muuttaa taikka asia tai 12777: voida ottaa huomioon, mitä aikaisemmassa sen osa on saattanut osoittautua esimerkiksi 12778: pääkäsittelyssä on esitetty. Säännöksellä pyri- todisteluu jälkeen niin sekavaksi, että asian 12779: tään turvaamaan keskitetyn pääkäsittelyn to- valmistelua on jatkettava. Joskus saattaa esiin- 12780: teutuminen. tyä tilanteita, joissa vain asian jokin osa tai 12781: Uudessa pääkäsittelyssä on noudatettava tä- jokin kysymys olisi valmisteltava uudelleen. 12782: män luvun edellä selostetun 2 §:n säännöksiä Uusi valmistelu voidaan pykälän mukaan ra- 12783: asian käsittelyjärjestyksestä. Asianosaisten on joittaa koskemaan vain jotakin osaa asiasta. 12784: siten uudessa pääkäsittelyssä esitettävä vaati- Pykälän mukaan tuomioistuin saa siirtäes- 12785: muksensa ja vastattava vastapuoltensa vaati- sään asian uudelleen valmisteluun, antaa tar- 12786: muksiin samoin kuin kummankin vuorollaan kempia määräyksiä valmistelusta. Tällä tarkoi- 12787: tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausutta- tetaan ensisijaisesti sitä, siirretäänkö asian kä- 12788: va vastapuolen perustelujen johdosta. sittely 5 luvun 15 § :n nojalla suulliseen valmis- 12789: 86 1990 vp. - HE n:o 15 12790: 12791: teluun vai pyydetäänkö asianosaisilta kirjalli- Nyt käsiteltävänä oleva pykälä ei kuitenkaan 12792: nen lausuma. saa johtaa siihen, että asiaa ei käsiteltäisi 12793: Kun asia määrätään uudelleen valmistelta- pääkäsittelyssä riittävän tarkasti ja perusteelli- 12794: vaksi, tuomioistuin joutuu samalla lykkää- sesti. Käsiteltävänä olevaa pykälää tulisi siten 12795: mään taikka peruuttamaan pääkäsittelyn. Val- soveltaa ainoastaan poikkeuksellisesti. 12796: mistelua varten tarvittava aika taikka valmiste- Kuten pykälän sanamuodosta havaitaan, 12797: luun siirtämisen syy vaikuttavat siihen, päät- päättää käsittelyn täydentämisestä tuomiois- 12798: tääkö tuomioistuin pääkäsittelyn lykkäämises- tuin viran puolesta. Asianosainen ei siten pää- 12799: tä vai sen peruuttamisesta. käsittelyn lopettamisen jälkeen voi edellyttää 12800: 14 §. Pykälä sisältää pääkäsittelyn täydentä- tuomioistuimen täydentävän pääkäsittelyä jos- 12801: mistä koskevan säännöksen. Pykälässä ehdote- sakin hänen mielestään käsittelemättä jäänees- 12802: taan, että jos tuomioistuin pääkäsittelyn päät- sä seikassa. Asianosainen voi tietenkin kiinnit- 12803: tämisen jälkeen havaitsee välttämättömäksi tää tuomioistuimen huomiota pääkäsittelyn 12804: asian käsittelyn täydentämisen jonkin yksittäi- täydentämisen tarpeellisuuteen, mutta pääkä- 12805: sen kysymyksen osalta, tuomioistuin voi täy- sittelyn täydentämisestä päättää tuomioistuin 12806: dentää käsittelyä pyytämällä asianosaisilta ky- aina viran puolesta. 12807: symyksestä kirjallisen lausuman, jos kysymys, 12808: jota käsittelyn täydentäminen koskee, on yk- 12809: sinkertainen tai vähäinen. Muussa tapauksessa Valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely 12810: käsittelyä voidaan täydentää siten, että pääkä- 12811: sittelyä jatketaan tai asiassa toimitetaan uusi 15 §. Puheena olevassa pykälässä sekä 16- 12812: pääkäsittely. 18 §:ssä ovat säännökset valmistelun yhtey- 12813: Pykälä tulee sovellettavaksi silloin, kun tuo- dessä pidettävästä pääkäsittelystä. Useissa ta- 12814: mioistuin ei ole ratkaissut asiaa heti pääkäsitte- pauksissa asia valmistelun päätyttyä on mah- 12815: lyn päätteeksi, vaan on päättänyt antaa asiassa dollista ottaa heti lopullisesti käsiteltäväksi. 12816: erilliseen esitykseen sisältyvän 24 luvun 19 §:n Jotta oikeudenkäyntimenettely ei muodostuisi 12817: 2 momentissa tarkoitetun kansliatuomion. tarpeettoman raskaaksi, lakiehdotuksessa on 12818: Tuomiota harkitessaan tai laatiessaan tuomio- lähdetty siitä, että myös pääkäsittely voidaan 12819: istuin saattaa havaita, että jokin yksittäinen toimittaa yksinkertaisemmin muodoin kuin mi- 12820: kysymys on epäselvä tai jäänyt oikeudenkäyn- tä edellä selostetut puheena olevan luvun pykä- 12821: nissä selvittämättä. Epäselvää voi olla esimer- lät edellyttävät. Tuomioistuimen voimavaroja 12822: kiksi se, onko seikkaan, johon on vedottu voidaan myös kohdentaa tarkoituksenmukai- 12823: valmistelussa, vedottu myös pääkäsittelyssä. semmalla tavalla, kun pääkäsittely voidaan 12824: Lisäksi voidaan havaita, että tuomioistuin ei toimittaa myös välittömästi valmistelun yhtey- 12825: ole tiedustellut asianosaisen kannanottoa jo- dessä. 12826: honkin vastapuolen esittämään seikkaan tai Pykälän 1 momentin mukaan pääkäsittely 12827: vaatimukseen. voidaan toimittaa valmistelun yhteydessä, jos 12828: Ilman erityistä säännöstä voitaisiin katsoa, kaikki asianosaiset siihen suostuvat tai jos asia 12829: että edellä mainittu epäselvyys olisi jätettävä on selvä. Sillä, onko asiassa sovinto sallittu vai 12830: selvittämättä ja tuomioistuin joutuisi ratkaise- ei, ei ole merkitystä siitä päätettäessä, voidaan- 12831: maan asian puutteellisen oikeudenkäyntiaineis- ko pääkäsittely pitää valmistelun yhteydessä. 12832: ton perusteella. Sen vuoksi pykälään on otettu Pykälän mukaan on mahdollista, että asiano- 12833: säännös siitä, että pääkäsittelyä sanotussa ti- saiset itse pyytävät pääkäsittelyn toimittamista 12834: lanteessa voidaan jatkaa tai asiassa voidaan valmistelun yhteydessä. Aloite tällaisen pääkä- 12835: toimittaa uusi pääkäsittely. sittelyn toimittamiselle voi kuitenkin yhtä hy- 12836: Silloin kun käsittelyä täydennetään pyytä- vin tulla myös tuomioistuimen taholta. 12837: mällä asianosaiselta kirjallinen lausuma, vasta- Pykälän mukaan asia voidaan ratkaista val- 12838: puolen tietoon tulee saattaa se, mitä toinen mistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelys- 12839: asianosainen on esittänyt tuomioistuimelle. Jos sä myös silloin, kun asia on selvä. Joskus asia 12840: on olemassa vaara, että asianosaisen esittämä saattaa olla niin selvä, että siinä voi tulla 12841: saattaa antaa aihetta tiedustella vastapuolen kysymykseen ainoastaan yksi ratkaisuvaihtoeh- 12842: kantaa asianosaisen esityksen johdosta, usein to. Velkomusasiassa vastaaja saattaa asian val- 12843: saattaa olla kirjallista täydentämistä tarkoituk- mistelussa kiistämisensä perusteeksi mainita ai- 12844: senmukaisempaa jatkaa suoraan pääkäsittelyä. noastaan maksuhaluttomuuden tai maksuky- 12845: 1990 vp. - HE n:o 15 87 12846: 12847: vyttömyyden. Tällaisessa tilanteessa asian kä- silloinkin, kun tuomioistuimen kanslia sijaitsee 12848: sitteleminen erillisessä pääkäsittelyssä on turha tuomiopiirin ulkopuolella. Kun valmistelun yh- 12849: ja asianosaisen tahtoa saada asia käsitellyksi teydessä pidettävä pääkäsittely todennäköisesti 12850: erillisessä pääkäsittelyssä voidaan pitää ainoas- varsin usein tultaneen toimittamaan samassa 12851: taan haluna pitkittää oikeudenkäyntiä. oikeudenkäyntitilaisuudessa kuin asian valmis- 12852: Sen vuoksi momentissa ehdotetaa 1, että tuo- telu, on välttämätöntä, että käsiteltävänä ole- 12853: mioistuin voi asianosaisten tahdosta riippumat- vaan momenttiin otetaan vastaavanlainen 12854: ta ratkaista selvän asian valmistelun yhteydessä säännös. 12855: pidettävässä pääkäsittelyssä. 16 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, 12856: Tuomioistuin päättää momentin mukaan että pääkäsittely saadaan pitää valmistelun yh- 12857: asian käsitteleruisestä valmistelun yhteydessä teydessä vain, milloin valmistelua johtanut 12858: pidettävässä pääkäsittelyssä tai erillisessä pää- tuomari toimii tuomarina myös pääkäsittelys- 12859: käsittelyssä aina viran puolesta. Esimerkiksi sä. Säännös liittyy 17 § :n säännökseen, jonka 12860: silloin, kun asianosaiset pyytävät laajaa tai mukaan valmistelun yhteydessä pidettävässä 12861: vaikeaa asiaa ratkaistavaksi valmistelun yhtey- pääkäsittelyssä otetaan oikeudenkäyntiaineis- 12862: dessä pidettävässä pääkäsittelyssä, voi olla pe- tolla huomioon kaikki se, mikä on tapahtunut 12863: rustellumpaa ratkaista asia erillisessä pääkäsit- viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa. 12864: telyssä. Erillisen pääkäsittelyn pitäminen voi Kun myös valmistelun yhteydessä pidettävän 12865: olla perusteltua myös silloin, kun asialla on pääkäsittelyn tulee olla välitön, suullinen ja 12866: asianosaiselle tai yleiseltä kannalta erityistä keskitetty, on välttämätöntä, että valmistelun 12867: merkitystä. toimittanut tuomari on tuomarina myös pää- 12868: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun säännöksistä käsittelyssä. 12869: käy ilmi, että valmistelun yhteydessä pidettävä 17 §. Edellä selostetun 2 §:n mukaan asian- 12870: pääkäsittely toimitetaan kokoonpanossa, jossa osaisten on pääkäsittelyssä esitettävä kaikki 12871: käräjäoikeuden muodostaa yksin sen puheen- vaatimuksensa ja muu oikeudenkäyntiaineisto, 12872: johtaja. Puheena olevan luvun 16 §:n mukaan johon he haluavat nojautua. Nyt käsiteltävänä 12873: pääkäsittely voidaan pitää valmistelun yhtey- olevan pykälän säännös merkitsee poikkeusta 12874: dessä vain sillä edellytyksellä, että valmistelua tästä pääsäännöstä. Pykälän mukaan valmiste- 12875: johtanut tuomari on tuomarina pääkäsittelys- lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä ote- 12876: sä. taan oikeudenkäyntiaineistona huomioon kaik- 12877: Käsiteltävänä olevan momentin mukaan val- ki se, mikä on tapahtunut viimeisessä suullisen 12878: mistelun yhteydessä toimitettava pääkäsittely valmistelun istunnossa. 12879: on pidettävä välittömästi sen istunnon yhtey- Kun valmistelun toimittanut tuomari toimii 12880: dessä, jossa asian valmistelu on todettu päätty- tuomarina myös valmistelun yhteydessä pidet- 12881: neeksi, tai, jollei tämä ole mahdollista, viimeis- tävässä pääkäsittelyssä, oikeudenkäynnin välit- 12882: tään 14 päivän kuluessa sanotun istunnon jäl- tömyys tulee turvatuksi, vaikka valmistelussa 12883: keen. Jos valmistelua päätettäessä todetaan, esitetty oikeudenkäyntiaineisto pykälässä mai- 12884: ettei pääkäsittelyä voida pitää välittömästi eikä nituin edellytyksin voidaankin ottaa huomioon 12885: sanotussa määräajassa, asia on käsiteltävä ja pääkäsittelyssä. Käytännössä valmistelun yh- 12886: ratkaistava erillisessä pääkäsittelyssä käräjäoi- teydessä pidettävä pääkäsittely toimitettaneen 12887: keuden täysilukuisessa kokoonpanossa. Val- usein välittömästi valmistelun päätyttyä samas- 12888: mistelun yhteydessä pääkäsittelyä ei tulisi pitää sa oikeudenkäyntitilaisuudessa. Tällöin viimei- 12889: esimerkiksi silloin, kun jo etukäteen on tiedos- nen valmistelutilaisuus ja sen yhteydessä pidet- 12890: sa, että asian käsittelyä joudutaan lykkäämään tävä pääkäsittely itse asiassa muodostavat yh- 12891: niin, että 18 §:ssä tarkoitettu 45 päivän aikara- den ja saman oikeudenkäyntitilaisuuden. 12892: ja tulisi ylitetyksi. Myös silloin, kun valmistelun yhteydessä 12893: Valmistelun yhteydessä pidettävän pääkäsit- pidettävä pääkäsittely toimitetaan puheena ole- 12894: telyn toimittamisessa on soveltuvin osin nouda- van luvun 15 §:n mukaisesti viimeistään 14 12895: tettava edellä selostettuja pääkäsittelyn toimit- päivän kuluessa siitä istunnosta, jossa valmis- 12896: tamista koskevia säännöksiä, jollei 16-18 §:n telu on todettu päättyneeksi, valmistelun päät- 12897: säännöksistä muuta johdu. tymisestä kulunutta aikaa on pidettävä niin 12898: Riita-asian valmistelu voidaan ehdotuksen 5 lyhyenä, että menettelyn välittömyyden voi- 12899: luvun 15 §:n 1 momentin perusteella pitää daan katsoa toteutuvan. Silloin kun asia on 12900: myös tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla valmisteltu useammassa istunnossa, on ennen 12901: 88 1990 vp. - HE n:o 15 12902: 12903: valmistelun yhteydessä pidettävää pääkäsitte- 11 §:n perusteluissa on selostettu, mihin seik- 12904: lyä pidettävässä viimeisessä suullisen valmiste- koihin tuossa arvioinnissa on kiinnitettävä 12905: lun istunnossa aikaisemmin esitetty oikeuden- huomiota. 12906: käyntiaineisto esitettävä uudelleen, jos se halu- Pykälässä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, 12907: taan käsiteltävänä olevan pykälän nojalla otet- että jos siitä istunnosta, jossa valmistelu on 12908: tavaksi huomioon sanotussa pääkäsittelyssä. todettu päättyneeksi, sen vuoksi, että asia on 12909: Pykälän mukaan tuomioistuimella on mah- ollut lykättynä, on kulunut käsittelyn lykkää- 12910: dollisuus määrätä, että siinä istunnossa, jossa misen vuoksi yli 45 päivää, asiassa on aina 12911: valmistelu on todettu päättyneeksi, esitetty oi- toimitettava uusi pääkäsittely. 12912: keudenkäyntiaineisto tai osa siitä on esitettävä Laskettaessa lainkohdassa tarkoitettua 45 12913: uudelleen valmistelun yhteydessä pidettävässä päivän ajanjaksoa huomioon ei oteta sitä ai- 12914: pääkäsittelyssä. Tällainen määräys voi olla tar- kaa, jonka valmistelun yhteydessä pidettävä 12915: peen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa pääkäsittely on ollut puheena olevan luvun 12916: pääkäsittelyä ei toimiteta välittömästi valmiste- 5 §:n 2 momentin mukaisesti keskeytyneenä. 12917: lun päätyttyä ja valmistelussa esitetty kirjalli- Siinä tapauksessa, että asiassa pykälän mu- 12918: nen todistelu liittyy läheisesti pääkäsittelytilai- kaan määrätään toimitettavaksi uusi pääkäsit- 12919: suudessa esitettävään suulliseen näyttöön. Täl- tely, kysymyksessä ei enää olisi valmistelun 12920: laisessa tapauksessa saattaa olla tarpeen mää- yhteydessä toimitettava pääkäsittely. 12921: rätä, että myös sanottu kirjallinen todistelu on Pykälän 3 momentin mukaan tällaiseen pää- 12922: otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä käsittelyyn ei olisi sovellettava puheena olevan 12923: suullisen todisteluu yhteydessä. luvun 15-17 §:n säännöksiä. Uutta pääkäsit- 12924: 18 §. Pykälässä ovat säännökset siitä, mil- telyä ei siten voisi toimittaa kokoonpanossa, 12925: loin valmistelun yhteydessä pidettävää pääkä- jossa käräjäoikeuden muodostaisi ainoastaan 12926: sittelyä ei voida jatkaa, vaan asiassa on toimi- valmistelun toimittanut tuomari, vaan se olisi 12927: tettava uusi pääkäsittely. Kuten 11 §:n perus- toimitettava käräjäoikeuden monijäsenisessä 12928: teluissa on todettu, keskitetty pääkäsittely edel- kokoonpanossa. Uudessa pääkäsittelyssä ei 12929: lyttää, että pääkäsittely silloinkin, kun se muo- myöskään voitaisi ottaa huomioon sitä oikeu- 12930: dostuu eri oikeudenkäyntitilaisuuksista, toimi- denkäyntiaineistoa, joka on esitetty siinä istun- 12931: tetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja vain nossa, jossa valmistelu on todettu päättyneek- 12932: lyhyin keskeytyksin tai lykkäyksin. Kun oikeu- si. Asia tulisi siten käsitellä kokonaisuudessaan 12933: denkäyntiaineisto esitetään välittömästi ja uudelleen niin kuin 12 §:ssä ehdotetaan säädet- 12934: suullisesti tuomioistuimelle, on välttämätöntä, täväksi. 12935: että tuomioistuin ei joudu nojautumaan sellai- 12936: seen aineistoon, jonka esittämisestä jo on kulu- 12937: nut pitkä aika. Valmistelun yhteydessä pidettä- 9 luku. Oikeudenkäyntikirjelmä 12938: vän pääkäsittelyn puheenjohtaja ei silloin voi 12939: muistaa riittävän yksityiskohtaisesti oikeuden- Lukuun ehdotetaan otettavaksi oikeuden- 12940: käyntiaineistoa eikä sen eri vivahteita. käyntikirjelmää koskevat säännökset. Oikeu- 12941: Pykälässä ehdotetaan, samalla tavoin kuin denkäymiskaaren voimassa olevan, erillisessä 12942: 11 §:ssä, säädettäväksi, että asiassa on toimi- esityksessä kumottavaksi ehdotettavan 11 lu- 12943: tettava uusi pääkäsittely, jos käsittely on ollut vun 3 §:ssä on säännös ainoastaan haastehake- 12944: lykättynä yli 14 päivää. muksen sisällöstä. 12945: Pykälän 2 momentin mukaan uutta pääkä- Luvun säännökset on laadittu käräjäoikeu- 12946: sittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, vaikka dessa käsitehäviä riita-asioita varten. Muutok- 12947: käsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää, jos senhakukirjelmien sisällöstä ja muodosta sisäl- 12948: sitä asian laadun perusteella pidetään erityises- tyvät säännökset 25 ja 30 lukuun. Sanotut 12949: tä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn säännökset vastaavat pääpiirteittäin nyt ehdo- 12950: yhtäjaksoisuuden voidaan lykkäämisestä ja tettaja kirjelmän muotoa koskevia säännöksiä. 12951: keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutu- 1 §. Pykälä sisältää yleissäännöksen oikeu- 12952: van. Kuten edellä 11 §:n perusteluissa on selos- denkäyntikirjelmän sisällöstä. Pykälän mu- 12953: tettu tuomioistuin joutuu arvioimaan, onko kaan tuomioistuimelle toimitettavassa kirjel- 12954: käsittelystä lykkäyksistä huolimatta muodostu- mässä ilmoitettavista tiedoista, kirjelmän liit- 12955: nut sellainen kokonaisuus, että se on hyvin teistä ja kirjelmän allekirjoittamisesta on sovel- 12956: hallittavissa ilman uutta pääkäsittelyä. Edellä tuvin osin voimassa, mitä 5 luvun 2 §:ssä on 12957: 1990 vp. - HE n:o 15 89 12958: 12959: haastehakemuksen osalta säädetty. Säännös on sijaan toimitettava tuomioistuimelle joko hen- 12960: tärkeä sen vuoksi, että siten kaikkien tuomiois- kilökohtaisesti tai lähetin välityksellä. 12961: tuimelle toimitettavien kirjelmien muoto tulee Käsiteltävänä olevassa pykälässä ehdotetaan, 12962: säännellyksi. että haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen 12963: Ehdotuksen 5 luvun 2 §:n 2 momentin mu- pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja, 12964: kaan haastehakemuksessa on sanotussa pykä- jonka asianosainen tai joku muu haluaa esit- 12965: lässä mainittujen muiden tietojen lisäksi ilmoi- tää, voidaan toimittaa käräjäoikeudelle myös 12966: tettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten ni- postitse tai lähetin välityksellä. Pykälän perus- 12967: met, ammatit ja kotipaikat, asianosaisten tai teella siten myös asiantuntija voisi lähettää 12968: heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä ja lausuntonsa ja väliintulija toimittaa väliintuloa 12969: todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero koskevan hakemuksensa tuomioistuimelle pos- 12970: sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi- tin välityksellä. 12971: tukset voidaan lähettää. Sanvtun 2 §:n 3 mo- Pykälän mukaan asianosainen voi samalla 12972: mentin mukaan haastehakemus on asianosai- tavoin toimittaa käräjäoikeudelle asiakirjan, 12973: sen tai, jos hän ei ole sitä itse laatinut, sen jonka tiedoksiantamisesta käräjäoikeus huo- 12974: laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla lehtii. Sellainen asiakirja voi olla esimerkiksi 12975: ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. tuntemattornissa olevalle tiedoksiannettava yk- 12976: 2 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- sipuolinen tuomio, jonka tiedoksiannosta tuo- 12977: toa varten tarvittavien oikeudenkäyntikirjel- mioistuin erillisen ehdotuksen 11 luvun mu- 12978: män ja muiden asiakirjojen jäljennösten toi- kaan huolehtii kuuluttamalla. 12979: mittamisesta tuomioistuimelle. Pykälän 1 mo- Asiakirja voitaisiin toimittaa käräjäoikeudel- 12980: mentin mukaan siitä asiakirjasta, jonka asian- le noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakir- 12981: osainen on antanut tuomioistuimelle ja jonka jain lähettämisestä tuomioistuimelle annetun 12982: tiedoksiannosta tuomioistuin huolehtii, on tuo- lain (248/65) säännöksiä. Tarkempia säännök- 12983: mioistuimelle annettava tiedoksiantoa varten siä mainitun lain soveltamisesta on eräiden 12984: tarvittavat jäljennökset. Sellaisia asiakirjoja, asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimelle an- 12985: joista jäljennös tarvitaan, voi haastehakemuk- netussa asetuksessa (655/65). 12986: sen lisäksi olla esimerkiksi hakemuksen liittee- Ehdotettu mahdollisuus toimittaa asiakirja 12987: nä oleva sopimus. Jos tuomioistuin asianosai- käräjäoikeudelle postitse tai lähetin välityksellä 12988: sen pyynnöstä on uskonut tiedoksiannon toi- on tärkeä lähinnä ehdotuksen 5 lukuun sisälty- 12989: mittamisen erillisen ehdotuksen 11 luvun 2 §:n vän riita-asian kirjallisen valmistelun onnistu- 12990: perusteella asianosaisen huolehdittavaksi, jäl- misen kannalta. 12991: jennöksiä ei tarvitse tuomioistuimelle toimit- Momentin säännös tarkoittaa asiakirjan toi- 12992: taa. mittamista käräjäoikeudelle riita-asian käsitte- 12993: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen sii- lyssä taikka silloin kun on kysymys asiakir- 12994: tä, että tuomioistuin huolehtii jäljennösten val- jasta, jonka tiedoksiannosta tuomioistuin huo- 12995: mistamisesta asianosaisen kustannuksella, jol- lehtii. Säännös ei siten koske esimerkiksi käsit- 12996: lei asianosainen ole toimittanut tuomiois- telyä muutoksenhakutuomioistuimessa taikka 12997: tuimelle 1 momentissa tarkoitettuja jäljennök- kiinteistöasioissa sen vuoksi, että niiden osalta 12998: siä. Lisäksi momenttiin ehdotetaan otettavaksi on voimassa omat asiakirjan toimittamista 12999: säännös siitä, miten korvaus jäljentämisestä koskevat säännökset. 13000: aiheutuvista kustannuksista, jollei asianosainen 13001: niitä suorita, peritään. Ehdotuksen mukaan 13002: korvauksen kustannuksista perii lääninhallitus JO luku. Laillisesta tuomioistuimesta 13003: tuomioistuimen ilmoituksen perusteella verojen 13004: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne- 7 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- 13005: tussa laissa (367/61) säädetyssä järjestyksessä. nökset tuomioistuimen toimivallasta silloin, 13006: 3 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- kun on kysymys 18 luvun perusteella samassa 13007: nös kirjelmän toimittamisesta käräjäoikeudelle oikeudenkäynnissä käsiteltävistä kanteista. 13008: postitse tai lähetin välityksellä. Oikeuden- Säännökset ovat välttämättömiä niitä kanteita 13009: käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 2 §:n varten, jotka tuomioistuimen sanotun luvun 13010: 2 momentin mukaan haastehakemus voidaan mukaan on käsiteltävä samassa oikeudenkäyn- 13011: lähettää tuomioistuimelle postitse. Muut kirjel- nissä. Vastaavanlainen säännös on oikeuden- 13012: mät ja asiakirjat on pääsäännön mukaan sen käymiskaaren 10 luvun 1 §:n voimassa olevas- 13013: 13014: 12 3002501 13015: 90 1990 vp. - HE n:o 15 13016: 13017: sa 4 momentissa vastakanteen käsittelemisestä toimivaltaan. Jos tuomioistuin katsoessaan, et- 13018: samassa tuomioistuimessa samassa oikeuden- tei kanteita ole syytä käsitellä samassa oikeu- 13019: käynnissä kuin pääkanne. Nyt käsiteltävänä denkäynnissä, samalla menettäisi toimivaltan- 13020: olevan pykälän johdosta ehdotetaan sanottu 4 sa, aiheutuisi tästä kanteen jättäminen tutki- 13021: momentti tarpeettomana kumottavaksi. matta ja siitä mahdollisesti kantajalle johtuvat 13022: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak- oikeudenmenetykset. Ehdotuksen 18 luvun 3- 13023: si säännös siitä, että kanteet, jotka 18 luvun 5 §:n perusteella samassa oikeudenkäynnissä 13024: 2 §:n nojalla on käsiteltävä samassa oikeuden- käsiteltävät kanteet liittyvät niin läheisesti toi- 13025: käynnissä, voidaan käsitellä tuomioistuimessa, siinsa, ettei ehdotettua säännöstä voida käyttää 13026: joka jonkin vastaajan osalta on toimi valtainen. muiden 10 luvun toimivaltaista tuomioistuinta 13027: Sanotun 2 §:n mukaan useita vastaajia vas- koskevien säännösten kiertämiseen. 13028: taan samanaikaisesti nostetut kanteet on käsi- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että 13029: teltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne joh- tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille, 13030: tuvat olennaisesti samasta perusteesta. pysyy toimivaltaisena, vaikka toimivallan pe- 13031: Tuomioistuimen toimivalta ei momentin mu- rustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia 13032: kaan tällöin kuitenkaan voi perustua siihen, vireillepanon jälkeen. 13033: että vastaaja on 11 §:n perusteella joko sopinut Voimassa olevan pykälän mukaan asia on 13034: siitä tuomioistuimesta, missä kanne on käsitel- käsiteltävä samassa tuomioistuimessa loppuun, 13035: tävä, tai että hän on jättänyt tekemättä väit- jos joku on haastanut vastapuolensa oikeaan 13036: teen tuomioistuimen toimivallasta, vaikka hä- tuomioistuimeen ja tämä on aloittanut siinä 13037: net on haastettu vastaajaksi muuhun tuomiois- vastaamisen, vaikka "vastaajan sääty olisikin 13038: tuimeen kuin laki yleensä säätää. Mainittu oikeudenkäynnin aikana muuttunut taikka hän 13039: rajoittava säännös ehdotetaan otettavaksi py- tullut toisen tuomioistuimen alaiseksi taikka 13040: kälään sen vuoksi, että siten voidaan välttää kuollut ja hänen perillisensä kuuluisivat toiseen 13041: muiden asianosaisten joutuminen käymään oi- tuomiopiiriin". 13042: keutta sellaisessa kahden asianosaisen sopimas- Ehdotuksen mukaan riita-asia tulee vireille, 13043: sa tuomioistuimessa, joka muiden asianosais- kun haastehakemus on toimitettu tuomiois- 13044: ten kannalta olisi esimerkiksi kohtuuttoman tuimeen. Jos tuomioistuimen toimivallan mää- 13045: kaukana tai muutoin esimerkiksi asian laatuun räävänä hetkenä esimerkiksi vastaajan kotipai- 13046: nähden sopimaton. kan osalta olisi edelleenkin pidettävä sitä ajan- 13047: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- kohtaa, jolloin vastaaja on aloittanut "asiassa 13048: si tuomioistuimen toimivaltaa koskeva säännös vastaamisen", eli antanut kirjallisen vastauk- 13049: niiden tilanteiden varalta, jolloin kanteet ehdo- sen tai vastannut suullisen valmistelun istun- 13050: tuksen 18 luvun 3-5 §:n perusteella voidaan nossa, vastaaja voisi tehokkaasti estää asian 13051: käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. Ehdotuk- käsittelyn vaihtamalla kotipaikkaansa asian vi- 13052: sen mukaan tuomioistuin, jossa käsitellään 18 reillepanon jälkeen. Jos tällöin katsottaisiin, 13053: luvun 3-5 §:ssä tarkoitettua aikaisempaa kan- että tuomioistuimen tulisi toimivallan puuttu- 13054: netta, on toimivaltainen käsittelemään myös misen johdosta jättää asia tutkimatta, se ai- 13055: sellaisen kanteen, joka mainittujen lainkohtien heuttaisi lisäksi kantajalle oikeudenmenetyksen 13056: perusteella voidaan käsitellä samassa oikeuden- silloin, kun on kyse kanteesta, jonka vireillepa- 13057: käynnissä sanotun aikaisemman kanteen kans- nolle on laissa säädetty määräaika. Vastaavan- 13058: sa. Siten pääkannetta käsittelevä tuomioistuin lainen epäkohta sisältyisi sellaiseen vaihtoeh- 13059: on toimivaltainen käsittelemään myös esimer- toon, jossa tuomioistuimen toimivallan mää- 13060: kiksi vastakanteen. räytymisen kannalta merkityksellisenä pidettäi- 13061: Tuomioistuin olisi ehdotuksen mukaan toi- siin sitä ajankohtaa, jolloin haaste on annettu 13062: mivaltainen käsittelemään 18 luvun 3-5 §:ssä vastaajalle tiedoksi. 13063: tarkoitetun kanteen silloinkin, kun se mainitun Kun kanteen vireilletulon ja ensimmäisen 13064: luvun 7 §:n 2 momentin nojalla harkitsee, ettei käsittelykerran välinen aika ei ehdotuksen to- 13065: kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden- teuduttua säännönmukaisesti olisi kovin pitkä 13066: käynnissä käy haitatta päinsä. Tältä osin sään- sen vuoksi, että laissa määrätyistä haasteajois- 13067: nös on tarpeen muun muassa siitä syystä, että ta ehdotetaan luovuttavaksi, ja kun tuomiois- 13068: esimerkiksi kolmannella henkilöllä tulee kan- tuimen istuntoja myös maaseudulla pidetään 13069: teen nostamista harkitessaan olla selvästi tie- nykyisin säännöllisin väliajoin, ehdotetaan, et- 13070: dossa, mitkä seikat vaikuttavat tuomioistuimen tä kanteen vireillepanon jälkeen tapahtuneet 13071: 1990 vp. - HE n:o 15 91 13072: 13073: muutokset niissä olosuhteissa, jotka vaikutta- ren 10 luvun 14 §:n mukaan käsiteltävä siinä 13074: vat tuomioistuimen toimivaltaan, kuten esi- tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirin alueella 13075: merkiksi vastaajan kotipaikan vaihtuminen, kiinteistö sijaitsee. Samoin luvun 5 ja 20 §:n 13076: ovat merkityksettömiä. perusteella voidaan pitää selvänä, että huo- 13077: 14 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan neenvuokraa koskeva riita käsitellään siinä 13078: otettavaksi ulosottolain 2 luvun kumottavaksi tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteistö, 13079: ehdotettavan 3 §:n 2 momentin mukainen jossa huoneisto on, sijaitsee. Jos 10 lukua 13080: säännös siitä, että jos saamista haetaan yksin- joudutaan myöhemmin muusta syytä perusteel- 13081: omaan tai henkilökohtaisen velkomuksen ohel- lisemmin muuttamaan, silloin saattaa olla asi- 13082: la kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta anmukaista harkita, tulisiko huoneen- ja 13083: kiinnitetty tai muuten saamisen panttina, kan- maanvuokrasuhteeseen perustuvaa riitaa käsit- 13084: ne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka alu- televästä tuomioistuimesta ottaa lukuun sel- 13085: eella kiinteistö sijaitsee. vemmät säännökset. 13086: Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että kun 13087: vaaditaan maksua saamisen panttina olevasta 13088: kiinteistöstä, kanne, joka on kohdistettava 12 luku. Asianosaisista 13089: kiinteistön omistajaa vastaan, on käsiteltävä 13090: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteis- Yleistä 13091: tö sijaitsee. Mikäli omistaja samalla on henki- 13092: lökohtaisessa vastuussa velasta, on saman oi- Luvussa ehdotetuilla säännöksillä pyritään 13093: keuskirjallisuudessa esitetyn mielipiteen mu- lisäämään asianosaisten velvollisuutta osallis- 13094: kaan tällaiseen vastuuseen nojautuva kanne tua tuomioistuimen istuntoon tai muutoin 13095: sitä vastoin pantava vireille vastaajan yleisessä myötävaikuttamaan asian käsittelyn etenemi- 13096: oikeus paikassa. seen. Tätä on pidetty tarpeellisena siitä syystä, 13097: Kun voimassa olevassa laissa ei momentissa että asianosaisten läsnäolo ja muu myötävaiku- 13098: tarkoitetun tilanteen varalle ole selkeää oikeus- tus ovat keskeisiä oikeudenkäynnissä, koska 13099: paikkaa koskevaa säännöstä ja kun henkilö- oikeudenkäynnin kohteena on heidän välinen 13100: kohtaisesti velasta vastaavaa velan panttina oikeussuhde ja koska he tuntevat ne seikat ja 13101: olevan kiinteistön omistajaa vastaan ajettava olosuhteet, joilla asiassa on merkitystä. 13102: kanne on tarkoituksenmukaista voida käsitellä 13103: samassa tuomioistuimessa kuin kanne, jossa 13104: vaaditaan maksua saamisen panttina olevasta Asianosaisen läsnäolo 13105: kiinteistöstä, säännöksen ottaminen lakiin on 13106: perusteltua. 7 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- 13107: Saman kumottavaksi ehdotettavan ulosotto- tettavaksi siten, että siitä ilmenee ne tilanteet, 13108: lain 2 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti milloin asianosainen kutsutaan tuomiois- 13109: ehdotetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi tuimeen sakon uhalla. 13110: säännös siitä, että kun saamista haetaan omai- Ehdotuksen mukaan asianosaiselle tai hänen 13111: suudesta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys, lailliselle edustajalleen, jonka on saavuttava 13112: kanne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, on mui- 13113: alueella on kiinnitetyn omaisuuden omistajan den mahdollisten uhkien lisäksi asetettava sa- 13114: kotipaikka. Kun saamista haetaan saamisen kon uhka. Jos asianosainen asiassa, jossa so- 13115: vakuutena olevasta momentissa tarkoitetusta vinto on sallittu, ei saavu istuntoon, voidaan 13116: omaisuudesta, kanne on nostettava omaisuu- häntä vastaan antaa yksipuolinen tuomio, 13117: den omistajaa vastaan. vaikka hänet olisi velvoitettu saapumaan tuo- 13118: Kumottavaksi ehdotettavan ulosottolain 2 mioistuimeen henkilökohtaisesti sakon uhalla. 13119: luvun 3 §:n 2 momentin mukaan huoneen- tai Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että asian- 13120: maanvuokrasuhteeseen perustuvan lainhakua osainen tai hänen laillinen edustajansa voidaan 13121: tarkoittavan hakemuksen käsittelee se ulos- velvoittaa saapuroaan henkilökohtaisesti sekä 13122: otonhaltija, jonka toimialueella huoneisto tai valmistelua varten toimiteitavaan istuntoon et- 13123: maa-alue on. Oikeuskirjallisuuden omaksuman tä pääkäsittelyyn. 13124: kannan ja vakiintuneen oikeuskäytännön pe- Toisin kuin nykyisin, sakon uhkaa on käy- 13125: rusteella kiinteistön vuokrasuhteesta johtuvat tettävä jo kehotettaessa asianosaista saapu- 13126: riidat on kyseessä olevan oikeudenkäymiskaa- roaan henkilökohtaisesti ensikäsittelyyn. Myös 13127: 92 1990 vp. - HE n:o 15 13128: 13129: tällä pyritään turvaamaan keskitetyn käsittelyn korvausta voidaan vastaavalla määrällä pie- 13130: toteutuminen. Jos asianosainen tai hänen lailli- nentää. 13131: nen edustajansa ei noudata hänelle annettua Tuomioistuin voi valmistelun kuluessa ke- 13132: kehotusta saapua tuomioistuimeen, hänelle hottaa asianosaista antamaan jostakin kysy- 13133: voidaan ehdotuksen 19 §:n nojalla asettaa kor- myksestä kirjallisen lausuman. Asiassa, jossa 13134: keampi uhkasakko tai hänet voidaan määrätä sovinto ei ole sallittu, myöskään tällaiseen 13135: tuotavaksi samaan tai myöhempään istuntoon. kehotukseen ei voida liittää mitään uhkaa. Jos 13136: Voimassa olevan lain mukaan asiassa, jossa kehotuksen noudattaminen laiminlyödään, 13137: sovinto ei ole sallittu, vastaaja, joka on jäänyt tuomioistuimen on jatkettava valmistelua sitä 13138: asian ensikäsittelystä pois, veivoitetaan 16 lu- varten toimitettavassa istunnossa tai määrättä- 13139: vun voimassa olevan 5 §:n nojalla saapuroaan vä asiassa toimitettavaksi pääkäsittely, jos val- 13140: jatkokäsittelyyn uhalla, että asia hänen poissa- mistelun jatkamista ei katsota enää tarkoituk- 13141: olostaan huolimatta voidaan ratkaista. senmukaiseksi. 13142: Etenkin riita-asian, jossa sovinto ei ole sallit- Ehdotuksen 5 luvun 11 §:n 3 momenttiin, 13143: tu, ratkaisemisen voidaan katsoa edellyttävän 16 §:ään ja 28 §:n 2 momenttiin sekä 6 luvun 13144: asian riittävää aineellista selvittämistä. Ratkai- 10 §:n 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi 13145: sun tulee perustua ensisijaisesti muuhun kuin säännökset siitä, että kehotettaessa asianosais- 13146: asianosaisen mahdolliseen passiivisuuteen tai ta antamaan kirjallinen vastaus tai lausuma tai 13147: muuhun käyttäytymiseen oikeudenkäynnissä. kutsuttaessa hänet tuomioistuimeen, samalla 13148: Tämän vuoksi tuomioistuimella tulee olla riit- on mainittava, mikä voi olla seurauksena siitä, 13149: tävän tehokkaat keinot heti käsittelyn alusta että asianosainen ei noudata hänelle annettua 13150: alkaen asian tehokkaaseen käsittelemiseen ja kehotusta. 13151: selvittämiseen. Mahdollisuutta nykyisessä laa- Ehdotukseen ei ehdoteta otettavaksi nimen- 13152: juudessa ratkaista riita-asia, jossa sovinto ei omaisia säännöksiä tämän momentin säännök- 13153: ole sallittu, lykkäyksen jälkeen vastaajaa lain- siä lukuunottamatta siitä, minkälaista uhkaa 13154: kaan kuulematta, ei voida pitää asianmukaise- kussakin tilanteessa tulisi käyttää, sen vuoksi, 13155: na. että seuraamus riippuu usein tilanteesta, jota 13156: Edellä mainituista syistä momenttia ehdote- uhkaa asetettaessa voi olla vaikea ennakoida. 13157: taan muutettavaksi siten, että vastaaja on riita- Esimerkiksi asia, jossa sovinto on sallittu, 13158: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, kehotetta- voidaan tilanteesta riippuen ehdotuksen 12 lu- 13159: va saapuroaan tuomioistuimeen sakon uhalla. vun mukaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla 13160: Pykälän mukaan vastaajaa olisi siis kehotetta- (10 § 1 mom.) tai tuomiolla (11, 12 ja 13 §). 13161: va saapuroaan sakon uhalla silloinkin, kun Samoin asia, jossa sovinto ei ole sallittu, vas- 13162: vastaaja saa käyttää asiamiestä. taajan poissaollessa voidaan lykätä (19 §) taik- 13163: Sakon uhka on asetettava jo kutsussa ensim- ka sen käsittelyä voidaan jatkaa ja asia ratkais- 13164: mäiseen valmistelua varten pidettävään istun- ta (20 ja 21 §). 13165: toon taikka pääkäsittelyn istuntoon. Tämä on 13166: perusteltua keskitetyn käsittelyn turvaamiseksi. 13167: Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, kirjalli- Asianosaiselle asetetun velvoitteen laimin- 13168: sen vastauksen antamatta jättämiseen asiassa ei lyönti riita-asiassa 13169: voida liittää mitään asian ratkaisemiseen liitty- 13170: vää uhkaa. Sen vuoksi ehdotuksen 5 luvun 9 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- 13171: 9 §:n 1 momentin nojalla asiassa, jossa sovinto tavaksi säännös, joka koskee molempien asian- 13172: ei ole sallittu, vastaaja lienee usein tarkoituk- osaisten poissaoloa tuomioistuimen jostakin 13173: senmukaisinta haastaa suoraan suullisen val- valmistelua varten pidettävästä taikka pääkä- 13174: mistelun istuntoon. Jos vastaaja ei sanotunlai- sittelyn istunnosta. Säännös vastaa asiallisesti 13175: sessa asiassa anna häneltä pyydettyä kirjallista voimassa olevaa lakia. Jos molemmat asian- 13176: vastausta, vastaaja kutsutaan istuntoon ja sen osaiset ovat poissa tuomioistuimen istunnosta, 13177: lisäksi hän joutuu erikseen valmisteltavan oi- asia on momentin mukaan jätettävä sillensä. 13178: keudenkäymiskaaren 21luvun muutosehdotuk- Momentin mukainen seuraamus, asian jättämi- 13179: sen mukaan korvaamaan oikeudenkäynnin pit- nen sillensä, on riippumaton siitä, millä uhalla 13180: kittämisestä vastapuolelle aiheutuneet kulut tai asianosaiset on velvoitettu saapuroaan tuomio- 13181: hänelle korvattavia oikeudenkäyntikulujen istuimen istuntoon. 13182: 1990 vp. - HE n:o 15 93 13183: 13184: Jos tuomioistuimen tiedossa on tai on syytä to on sallittu, vastapuolen vaatimuksesta ensi- 13185: olettaa, että jommalla kummalla asianosaisella käsittelystä poisjäänyttä asianosaista vastaan. 13186: on laillinen este, asia on kuten nykyisinkin Nyt ehdotetaan, että yksipuolinen tuomio voi- 13187: lykättävä toiseen istuntoon. daan antaa missä käsittelyn vaiheessa tahansa 13188: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- valmistelussa tai pääkäsittelyssä. 13189: si oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen kä- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan asi- 13190: sittelyä koskeva poikkeussäännös 1 momentin assa, jossa sovinto on sallittu, on asianosaisen 13191: mukaisesta pääsäännöstä. Momentissa ehdote- vaatimuksesta annettava yksipuolinen tuomio 13192: taan, että asianosaisten tai jommankumman ensinnäkin silloin, kun vastapuoli on jäänyt 13193: asianosaisen laiminlyönti noudattaa tuomiois- pois istunnosta. Momentin 2 kohdan mukaan 13194: tuimen kehotusta antaa kirjallinen lausuma yksipuolinen tuomio on annettava, jos vasta- 13195: oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä tai puoli ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallis- 13196: poissaolo sellaisesta tuomioistuimen istunnos- ta lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa 13197: ta, joka pidetään ainoastaan sellaisen kysy- pyynnössä esitettyihin kysymyksiin. 13198: myksen käsittelyä varten, ei estä oikeuden- Pyytäessään kirjallista lausumaa tuomiois- 13199: käyntiä koskevan kysymyksen ratkaisemista. tuin samalla ehdotuksen 5 luvun 15 §:n 2 13200: Oikeudenkäyntiä koskevia kysymyksiä ei ole momentin mukaan määrää, mistä kysymykses- 13201: ehdotetussa laissa erikseen määritelty. Niitä tä asianosaisen on kirjallisesti lausuttava. Kir- 13202: ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin edellytystä jallisesta lausumasta on selvästi käytävä ilmi 13203: tai todisteluu vastaanottamista pääkäsittelyn asianosaisen kanta niihin kysymyksiin, joista 13204: ulkopuolella, todistajan esteellisyyttä taikka lausuma on pyydetty. Jos asianosainen on 13205: turvaaruistoimesta päättämistä koskeva kysy- tuomioistuimen käsityksen mukaan parhaan 13206: mys. Sellaista kysymystä voidaan ehdotuksen 5 kykynsä mukaan pyrkinyt laatimaan kirjallisen 13207: luvun 24 §:n perusteella valmistella erikseen ja lausumansa, kehotuksen tarkoituksen voidaan 13208: 30 §:n perusteella sellaisen kysymyksen erik- riittävästi katsoa toteutuneen, vaikka lausu- 13209: seen ratkaisemiseksi voidaan määrätä pääkäsit- masta ei selvästi ilmenisikään hänen kantansa 13210: tely. esitettyihin kysymyksiin. Siinä tapauksessa, et- 13211: Oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen eril- tä asianosainen on käyttänyt asianajajan tai 13212: lisestä käsittelystä poisjääminen ei saa vaikut- muun lainopillisen avustajan apua, kirjalliselle 13213: taa siihen, miten pääasia ratkaistaan. Jos vas- Iausumalie voidaan asettaa ankarammat vaati- 13214: taaja on esimerkiksi jäänyt pois oikeudenkäyn- mukset kuin silloin, kun asianosainen ajaa 13215: tiä koskevan kysymyksen erillisestä käsittelystä asiansa itse. 13216: asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei häntä Puheena olevan säännöksen keskeisenä tar- 13217: vastaan voida antaa yksipuolista tuomiota. koituksena on, niin kuin edellä jo todettiin, 13218: Ainoat vaihtoehdot ovat kysymyksen käsittele- oikeudenkäynnin tehostaminen. Tästä syystä 13219: minen hänen poissaolostaan huolimatta tai hä- pykälän tulkintaohjeena voidaan pitää, että 13220: nen veivoittaminen saapuroaan oikeudenkäyn- epävarmoissa tapauksissa asianosaisen pikem- 13221: tiä koskevan kysymyksen käsittelyyn 7 §:n 1 minkin katsotaan noudattaneen kehotusta kuin 13222: momentin nojalla henkilökohtaisesti. laiminlyöneen sen noudattamisen. Säännöstä 13223: Silloin, kun asianosainen kutsutaan oikeu- tulisi soveltaa lähinnä vain sellaisissa tapauk- 13224: denkäyntiä koskevan kysymyksen käsittelyyn, sissa, joissa on selvää, että puutteellisen lausu- 13225: hänet voidaan kutsua, uhalla, että kysymys man antamisella on pyritty oikeudenkäynnin 13226: voidaan kuitenkin ratkaista, taikka velvoittaa pitkittämiseen tai muuhun väärinkäyttämiseen. 13227: hänet saapuroaan henkilökohtaisesti sakon Kummassakin edellä selostetussa kohdassa 13228: uhalla. yksipuolisen tuomion antaminen edellyttää siis 13229: JO §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil- asianosaisen passiivisuuden lisäksi sitä, että 13230: loin asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- vastapuoli vaatii yksipuolista tuomiota. 13231: osaisen vaatimuksesta vastapuolen laiminlyön- Pykälän 2 momentin mukaan asianosaiselta, 13232: nin perusteella voidaan antaa yksipuolinen tuo- jolla on oikeus vaatia yksipuolista tuomion 13233: mio. antamista, on tiedusteltava, vaatiiko hän sitä. 13234: Yksipuolisen tuomion antamisesta on sään- Jos yksipuolista tuomiota ei vaadita, asia on 13235: nökset voimassa olevan 12 luvun 10 ja 12§:ssä. momentin mukaan jätettävä sillensä, jos asian- 13236: Voimassa olevan lain mukaan yksipuolinen osainen ei vaadi II §:n nojalla asian ratkaise- 13237: tuomio voidaan antaa riita-asiassa, jossa sovin- mista tuomiolla. 13238: 94 1990 vp. - HE n:o 15 13239: 13240: Silloin kun asiaa käsitellään valmistelua var- toteen, saattaa kantajalle asian ratkaiseminen 13241: ten toimitettavassa istunnossa tai pääkäsittelys- tuomiolla olla yksipuolista tuomiota parempi 13242: sä, vaatimus yksipuolisen tuomion antamisesta vaihtoehto sen vuoksi, että siten voidaan vält- 13243: tai asian ratkaisemista tuomiolla tehdään siinä tää lopullisen ratkaisun saamisen hidastavan 13244: oikeudenkäyntitilaisuudessa, jossa vastapuoli takaisinsaannin mahdollisuus. 13245: ei ole saapuvilla. Jos taas asianosaiselta on 12 §. Pykälässä ovat säännökset kantajaa 13246: pyydetty kirjallinen lausuma valmistelussa, vastaan annettavan yksipuolisen tuomion sisäl- 13247: mutta hän laiminlyö lausuman antamisen, hä- löstä ja siitä, milloin asia on yksipuolisen 13248: nen vastapuoleltaan on erikseen tiedusteltava, tuomion asemesta ratkaistava tuomiolla. Edel- 13249: vaatiiko tämä yksipuolista tuomiota tai asian lä 10 §:ssä on säännös siitä, millä edellytyksillä 13250: ratkaisemista 11 §:n nojalla tuomiolla. Tällai- yksipuolinen tuomio tässä pykälässä tarkoite- 13251: nen tiedustelu on toimitettava samassa järjes- tussa tilanteessa voidaan antaa. 13252: tyksessä kuin muunkin kirjallisen lausuman Kun yksipuolinen tuomio annetaan kantajaa 13253: pyytäminen. Jos asianosainen laiminlyö tiedus- vastaan, kanne tulee, kuten nykyisinkin, ehdo- 13254: teluun vastaamisen, on katsottava, ettei hän tuksen mukaan hylätä. Yksipuolista tuomiota 13255: vaadi yksipuolista tuomiota tai asian ratkaise- ei kuitenkaan saa antaa siltä osin, kuin vastaa- 13256: mista tuomiolla, ja asia jätetään 2 momentin ja on myöntänyt kanteen taikka kannetta 13257: nojalla sillensä. muusta syystä on pidettävä selvästi perusteltu- 13258: Se, että asianosaiselta joudutaan tiedustele- na. Tällaisessa tapauksessa asia on mainituilta 13259: maan, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota, osin ratkaistava tuomiolla ja kanne hyväksyt- 13260: saattaa hidastaa oikeudenkäyntiä. On kuiten- tävä. Samassa asiassa voidaan siis, aivan niin 13261: kin mahdollista, että asianosainen, joka voisi kuin nykyisinkin, antaa osittain sekä tuomio 13262: vaatia yksipuolista tuomiota tai asian ratkaise- että yksipuolinen tuomio. 13263: mista tuomiolla, ei halua sitä tehdä. Toisaalta Yksipuolinen tuomio annetaan kantajan sel- 13264: oikeudenkäyntiä mahdollisesti pitkittävä vaihe laisen voimassa olevan vaatimuksen perusteel- 13265: voidaan ehkäistä sillä, että asianosainen eli la, josta myös vastapuoli on saanut tiedon 13266: käytännössä yleensä kantaja jo haastehake- ennen yksipuolisen tuomion antamista. Ratkai- 13267: muksessa tai muussa yhteydessä ennen asian sua tehdessään tuomioistuimen on kuitenkin 13268: ratkaisemista oma-aloitteisesti esittää pyynnön otettava huomioon myös saapuville tulleen vas- 13269: yksipuolisen tuomion antamisesta tai asian rat- taajan mahdollinen kanteen myöntäminen. Jos 13270: kaisemisesta tuomiolla sen varalta, että hänen asiassa muutoin selvästi käy ilmi, että kanne 13271: vastapuolensa laiminlyö hänelle asetetun vel- on perusteltu, saadaan tämäkin ottaa huo- 13272: voitteen. mioon, vaikka kantaja olisi jäänyt saapumatta. 13273: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- Asian ratkaiseminen osaksi tuomiolla ja 13274: si viittaussäännös siitä, että käsiteltävänä ole- osaksi yksipuolisella tuomiolla on mahdollista 13275: van pykälän lisäksi asian ratkaisemisesta yksi- myös silloin, kun kysymyksessä on ratkaisun 13276: puolisella tuomiolla säädetään ehdotuksen 5 antaminen sellaisista asian osista, jotka voi- 13277: luvun 13 ja 14 §:ssä sen tilanteen varalta, että daan erillisen ehdotuksen 24 luvun perusteella 13278: vastaaja ei anna häneltä pyydettyä kirjallista ratkaista osatuomiolla. Jos kantaja on esimer- 13279: vastausta. Kuten sanotuissa 13 ja 14 §:ssä on kiksi laiminlyönyt antaa häneltä yksipuolisen 13280: säädetty, yksipuolisen tuomion antaminen nii- tuomion uhalla pyydetyn kirjallisen lausuman 13281: den perusteella ei edellytä sitä koskevaa vaati- jostakin asian osasta, yksipuolinen tuomio voi- 13282: musta. daan antaa häntä vastaan tämän kysymyksen 13283: 11 §. Pykälän mukaan asianosaisella, jolla osalta ja asia ratkaista tuomiolla siltä osin kuin 13284: 10 §:n 1 momentin nojalla on oikeus yksipuoli- vastaaja on myöntänyt kanteen. 13285: seen tuomioon, on yksipuolisen tuomion ase- Muutoksenhakukeinona yksipuoliseen tuo- 13286: mesta oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla mioon on takaisinsaanti. Jos asia on ratkaistu 13287: ja esittää sitä varten tarvittava selvitys. Oikeus osaksi tuomiolla ja osaksi yksipuolisella tuomi- 13288: tuomioon asianosaiselle on siis vasta sen jäl- olla, muutoksenhakukeinoina voivat olla sekä 13289: keen, kun vastaaja on jo vastannut pääasiaan. valitus että takaisinsaanti. 13290: Oikeus tuomioon pykälän perusteella on sekä 13 §. Pykälässä ovat säännökset vastaajaa 13291: kantajalla että vastaajana. Esimerkiksi silloin, vastaan annettavan yksipuolisen tuomion sisäl- 13292: kun asian käsittely on edennyt niin pitkälle, löstä ja asian ratkaisemisesta yksipuolisen tuo- 13293: että kanne jo lähes kokonaan on näytetty mion asemesta tuomiolla, jolla kanne hylä- 13294: 1990 vp. - HE n:o 15 95 13295: 13296: tään. Pykälä vastaa asiallisesti oikeuden- soveltuu vastaavasti puheena olevan pykälän 13297: käymiskaaren voimassa olevan 12luvun 12 §:n perusteella annettavaan ratkaisuun. 13298: 2 momenttia. Edellä 10 §:ssä on säännös siitä, 14 §. Pykälä sisältää säännöksen yksipuoli- 13299: millä edellytyksillä yksipuolinen tuomio tässä sen tuomion antamisesta tiedoksi. 13300: pykälässä tarkoitetussa tilanteessa voidaan an- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak- 13301: taa. si voimassa olevan lain mukainen säännös 13302: Pykälän mukaan kanne on, kuten nykyisin- siitä, että yksipuolisen tuomion tiedoksiannos- 13303: kin, hyväksyttävä silloin, kun yksipuolinen ta huolehtiminen on sen asianosaisen tehtävä, 13304: tuomio annetaan vastaajaa vastaan. Yksipuoli- jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on 13305: nen tuomio annetaan kantajan sellaisen voi- annettu. 13306: massa olevan vaatimuksen perusteella, josta Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 13307: myös vastapuoli on saanut tiedon ennen yksi- si säännös niistä tilanteista, jolloin tuomiois- 13308: puolisen tuomion antamista. Jos vastaaja on tuin huolehtii yksipuolisen tuomion tiedoksian- 13309: jättänyt vastaamatta kanteeseen ja asia ratkais- nosta. Momentin 1 kohdan mukaan tuomiois- 13310: taan vastaajaa enempää kuulematta haasteha- tuimen on huolehdittava yksipuolisen tuomion 13311: kemuksen perusteella, ratkaisussa voidaan ot- tiedoksiantamisesta, jos siinä saaminen on 13312: taa huomioon vain kantajan haastehakemuk- määrätty maksettavaksi sen vakuutena olevasta 13313: sessaan esittämät seikat. Jos yksipuolinen tuo- kiinteästä omaisuudesta. 13314: mio annetaan myöhemmin oikeudenkäynnissä, Kiinteän omaisuuden osalta ehdotettu sään- 13315: huomioon saadaan ottaa myös sellaiset seikat, nös liittyy ulosottolain 4 lukuun otettavaksi 13316: joihin kantaja on vedonnut vastaajan ollessa ehdotettuun 22 §:n säännökseen. Säännöksen 13317: saapuvilla taikka jotka tämä on saanut asian- mukaan, jos tuomiossa määrätään saaminen 13318: mukaisessa järjestyksessä tiedokseen. Tämä maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiinteäs- 13319: perustuu oikeudenkäymiskaaren voimassa ole- tä omaisuudesta, katsotaan omaisuus välittö- 13320: van 14 luvun 2 §:n 3 momentin säännökseen. mästi ulosmitatuksi. Ulosmittaus kuitenkin 13321: Yksipuolista tuomiota ei pykälän mukaan raukeaa, jos kiinteistön myyntiä ei pyydetä 13322: saisi antaa siltä osin, kun kanteesta on luovut- ulosottomieheltä kahden kuukauden kuluessa 13323: tu. Kanteesta luopuminen tarkoittaa sitä, että siitä, kun tuomioistuimen päätös on tullut 13324: kantaja ilmoittaa, että asiassa voidaan antaa lainvoimaiseksi. 13325: ratkaisu vastaajan kiistämisen perusteella. Si- Yksipuolisen tuomion lainvoimaiseksi tulo 13326: ten kanteesta luopuminen on rinnastettavissa on riippuvainen siitä, milloin se, jota vastaan 13327: kanteen myöntämiseen. Kanteesta luopuminen yksipuolinen tuomio on annettu, saa siitä tie- 13328: on erotettava kanteen peruuttamisesta, josta don. Sen vuoksi on tärkeätä että silloin, kun 13329: sisältyy ehdotus 14 luvun 5 §:ään. yksipuolisessa tuomiossa saaminen on määrät- 13330: Yksipuolista tuomiota ei saa antaa myös- ty maksettavaksi sanotun ulosottolakiin otetta- 13331: kään siltä osin, kun vaatimus on selvästi perus- vaksi ehdotetun säännöksen perusteella saami- 13332: teeton. Tällaisessa tapauksessa asia on maini- sen vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudes- 13333: tuilta osin ratkaistava tuomiolla ja kanne on ta, yksipuolinen tuomio annetaan tiedoksi niin 13334: hylättävä. Kannetta voidaan pitää selvästi pe- pian kuin mahdollista. Sen vuoksi ehdotetaan, 13335: rusteettomana esimerkiksi silloin, kun kanta- että tuomioistuin huolehtii sellaisen yksipuoli- 13336: jan esitys on yleisesti tiedossa olevien tosiasioi- sen tuomion tiedoksiantamisesta. 13337: den vastainen taikka kanne on selvästi muutoin Momentin 2 kohdan mukaan tuomiois- 13338: lakiin perustumaton. Se, että asia tällaisessa tuimen on huolehdittava yksipuolisen tuomion 13339: tilanteessa ratkaistaan tuomiolla, johtuu siitä, tiedoksiannosta myös silloin, kun se, jota vas- 13340: että ratkaisun perustana on asian tosiasiallinen taan yksipuolinen tuomio on annettu, on siinä 13341: tutkiminen ja käsitteleminen, eikä asianosaisen velvoitettu suorittamaan valtiolle korvausta 13342: passiivisuus tai laiminlyönti. Ratkaisu voidaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun 13343: tällöin perustaa myös sellaiseen seikkaan, jo- lain perusteella. 13344: hon asianosainen ei ole vedonnut. Jotta mahdollisimman pian tiedettäisiin, jää- 13345: Se, mitä edellä 12 §:n perusteluissa on sanot- vätkö yksipuolisessa tuomiossa valtiolle mak- 13346: tu mahdollisuuksista antaa osatuomio taikka settavaksi määrätyt korvaukset voimaan vai 13347: osaksi yksipuolinen tuomio ja osaksi tuomio haetaanko yksipuoliseen tuomioon siltä osin 13348: sekä muutoksenhakukeinoista eri tilanteissa, takaisinsaantia, ehdotetaan, että tuomioistuin 13349: 96 1990 vp. - HE n:o 15 13350: 13351: myös tässä tilanteessa huolehtisi yksipuolisen tuomio taas on annettu siitä syystä, että asian- 13352: tuomion tiedoksiantamisesta. osainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, 13353: 15 §. Pykälä sisältää säännökset asianosai- josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitet- 13354: sen oikeudesta hakea takaisinsaantia häntä tyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettä- 13355: vastaan annettuun yksipuoliseen tuomioon. vä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta. 13356: Vastaavanlainen säännös on oikeudenkäyruis- Ehdotuksen 5 luvun 13 §:n 1 momentin 2 13357: kaaren voimassa olevan 12 luvun 13 §:ssä. kohdan nojalla asia on ratkaistava yksipuoli- 13358: Takaisinsaantia voisi hakea sekä tämän luvun sella tuomiolla, jos vastaaja vetoaa kiistämi- 13359: säännösten perusteella annettua yksipuolista sensä tueksi ainoastaan sellaiseen perusteeseen, 13360: tuomiota vastaan että sellaista yksipuolista jolla selvästi ei ole merkitystä asian ratkaisemi- 13361: tuomiota vastaan, joka on annettu ehdotuksen seen. Lisäksi saman luvun 14 §:n mukaan asi- 13362: 5 luvun säännösten perusteella. assa, jossa kantajan vaatimus perustuu juokse- 13363: Käsiteltävänä oleva 15 § sisältää säännökset vaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, asia 13364: määräajasta, jossa takaisinsaantia on haettava, on ratkaistava yksipuolisella tuomiolla, jos 13365: mitä takaisinsaantihakemuksen tulee sisältää vastaaja ei, pykälässä mainittujen muiden pe- 13366: sekä puutteellisen takaisinsaantihakemuksen rusteiden lisäksi, ole esittänyt kiistämisensä 13367: täydentämisen kehottamisesta. Niin kuin ny- tueksi todennäköisiä syitä. Kummankin edellä 13368: kyisinkin takaisinsaantia voi ehdotuksen mu- mainitun lainkohdan perusteluissa on selostet- 13369: kaan hakea vain se asianosainen, jota vastaan tu, mitä asian ratkaisemiseen vaikuttamatto- 13370: yksipuolinen tuomio on annettu. Sen asian- malla perusteella tai todennäköisillä syillä tar- 13371: osaisen, jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on koitetaan. 13372: annettu, muutoksenhakukeino on valitus. Käsiteltävänä olevan 15 §:n 2 momentin mu- 13373: Pykälän 1 momentin mukaan takaisinsaantia kaan asianosaisen tulee takaisinsaantia koske- 13374: on haettava kirjallisesti viimeistään 30 päivän vassa hakemuksessaan esittää vastaavanlainen 13375: kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin haki- kannanotto kuin, mitä häneltä olisi edellytetty 13376: ja sai tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Tiedok- yksipuolisen tuomion välttämiseksi kirjallisessa 13377: siantotapoina momentissa mainitaan takaisin- vastauksessa. 13378: saannin hakijan läsnäollessa toimitettu yksi- Jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä 13379: puoliseen tuomioon perustuva ulosmittaus syystä, että asianosainen on jäänyt tuomiois- 13380: taikka muu todisteellinen tiedoksianto. Yksi- tuimeen saapumatta, takaisinsaantihakemuk- 13381: puolisen tuomion tiedoksiannosta huolehtimi- selle asetettavat vaatimukset riippuvat siitä, 13382: nen kuuluisi kuten nykyisinkin pääsääntöisesti mistä käsittelystä asianosainen on jäänyt pois. 13383: sille asianosaiselle, jonka hyväksi yksipuolinen Jos vastaajaa on kirjallisen vastauksen asemes- 13384: tuomio on annettu. ta ehdotuksen 5 luvun 9 §:n 1 momentin perus- 13385: Määräaika, jossa takaisinsaantia ehdotuksen teella kehotettu vastaamaan suullisesti suullisen 13386: mukaan on haettava, lyhenisi ehdotuksen mu- valmistelun istunnossa, takaisinsaantia koske- 13387: kaan nykyisestä 60 päivästä 30 päivään ja olisi valta hakemukselta on edellytettävä samaa 13388: siten yhdenmukainen valitusajan kanssa. Tosi- kuin edellä on selostettu haettaessa takaisin- 13389: asiallisesti aika ei lyhenisi niin paljon, kun saantia yksipuoliseen tuomioon, joka on an- 13390: takaisinsaantia koskeva hakemus tulee ehdo- nettu sillä perusteella, että asianosainen ei ole 13391: tuksen mukaan vireille jo hakemuksen toimit- noudattanut kehotusta antaa kirjallinen vas- 13392: tamisella tuomioistuimelle, eikä niin kuin ny- taus. 13393: kyisin antamalla haaste tiedoksi sille, jota vas- Jos yksipuolinen tuomio on annettu sillä 13394: taan yksipuolinen tuomio on annettu. perusteella, että asianosainen on jäänyt pois 13395: Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä, jostakin myöhemmästä istunnosta, tulee takai- 13396: mitä takaisinsaantihakemuksen tulee sisältää. sinsaantihakemuksessa mainita sellaisia syitä, 13397: Vastaavanlaista säännöstä ei ole voimassa ole- että jos asianosainen olisi esittänyt ne siinä 13398: vassa laissa. Jos yksipuolinen tuomio on annet- istunnossa, josta hän on jäänyt pois, asian 13399: tu siitä syystä, että asianosainen ei ole noudat- käsittelyä olisi jatkettu tai asia olisi ratkaistu 13400: tanut kehotusta antaa kirjallinen vastaus taik- lopullisesti tuomiolla. 13401: ka saapua tuomioistuimeen, takaisinsaantiha- Jos taas yksipuolinen tuomio on annettu 13402: kemuksessa on mainittava sellainen syy tuo- siitä syystä, että asianosainen on laiminlyönyt 13403: mion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla mer- antaa häneltä pyydetyn kirjallisen lausuman, 13404: kitystä asiaa ratkaistaessa. Jos yksipuolinen hakemuksessa tulee 2 momentin nojalla olla 13405: 1990 vp. - HE n:o 15 97 13406: 13407: sellainen kannanotto, joka häntä oli pyydetty Sen sijaan pykälä ei tarkoita sitä, minkälai- 13408: esittämään kirjallisessa lausumassa. sessa käsittelyssä asian käsittelyä takaisinsaan- 13409: Takaisinsaantihakemuksen tulee, niin kuin tihakemuksen johdosta on jatkettava. Tarkoi- 13410: edellä sanotusta käy ilmi, olla sisällöltään sel- tuksenmukainen käsittelymuoto on harkittava 13411: lainen, että jos siinä esitetyt näkökohdat olisi kussakin tapauksessa erikseen. 13412: esitetty oikeudenkäynnissä ennen yksipuolisen Siinä tapauksessa, että yksipuolinen tuomio 13413: tuomion antamista, asiassa ei olisi voitu antaa on annettu ehdotuksen 5 luvun 13 tai 14 §:n 13414: yksipuolista tuomiota, vaan asian käsittelyä perusteella, vastaajan laiminlyötyä vastata ha- 13415: olisi tullut jatkaa tai asia olisi ratkaistu tuomi- kemukseen taikka esittää vastauksessaan asian 13416: olla. Asettamalla takaisinsaantihakemukselle ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä seikko- 13417: edellä selostetut varsin tiukat vaatimukset on ja, asiassa tultaneen valmistelua jatkamaan 13418: haluttu estää mahdollisuus käyttää takaisin- samalla tavoin kuin jatkettaessa valmistelua 13419: saantia oikeudenkäynnin pitkittämiseksi. ehdotuksen 5 luvun 15 §:n perusteella. 13420: Pykälän 3 momentin mukaan tuomiois- Jos yksipuolinen tuomio on annettu valmis- 13421: tuimen on kehotettava takaisinsaannin hakijaa telussa, voidaan asian valmistelussa aikaisem- 13422: määräajassa korjaamaan hakemuksessa oleva min tapahtunut ottaa huomioon jatkettaessa 13423: puute, jos hakija ei ole noudattanut 2 momen- valmistelua takaisinsaantioikeudenkäynnissä. 13424: tissa olevia määräyksiä. Kehotus annetaan mo- Tuomioistuin voi tarpeen mukaan määrätä 13425: mentin mukaan uhalla, että jos hakija ei nou- asianosaiset antamaan kirjallisen lausuman 13426: data kehotusta, hakemus jätetään tutkimatta. jostakin kysymyksestä taikka kutsua heidät 13427: Hakijalle on kehotuksen yhteydessä ilmoitetta- valmistelua varten toimitettavaan istuntoon. 13428: va, millä tavoin hakemus on puutteellinen. Siinä tapauksessa, että yksipuolinen tuomio on 13429: annettu valmistelun loppuvaiheessa niin, ettei 13430: 16 §. Pykälään sisältyy säännös siitä, että asian valmistelua enemmälti ole tarpeen jat- 13431: asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuo- kaa, on mahdollista, että asiassa määrätään 13432: linen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioikeuteen toimitettavaksi suoraan pääkäsittely takaisin- 13433: (1 momentti) ja siitä, miten on meneteltävä, saantihakemuksen johdosta. 13434: jos asiassa, jossa on valitettu, on haettu takai- Yksipuolinen tuomio voidaan lakiehdotuk- 13435: sinsaantia (2 momentti). Pykälä vastaa voimas- sen mukaan antaa myös pääkäsittelyssä. Jos 13436: sa olevan 12 luvun 13 §:n 2 ja 3 momentin yksipuolinen tuomio on annettu pääkäsittelys- 13437: säännöksiä. sä, asian käsittelyä takaisinsaantioikeuden- 13438: 17 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että käynnissä ei voitane jatkaa toimittamatta uutta 13439: jos takaisinsaantia koskeva hakemus otetaan pääkäsittelyä. Tämä johtuu siitä, että edellinen 13440: tutkittavaksi, asiassa ei voida ottaa huomioon, pääkäsittely on päättynyt sanottuun yksipuoli- 13441: mitä 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun 9 §:n nojalla ei seen tuomioon ja pääkäsittely tulisi joka ta- 13442: olisi voitu ottaa huomioon siinä käsittelytilai- pauksessa käytännössä olleeksi keskeytyneenä 13443: suudessa, missä yksipuolinen tuomio annettiin. niin pitkän ajan, ettei keskitetyn pääkäsittelyn 13444: Takaisinsaantia koskevan hakemuksessa ei siis tarkoituksen voitaisi katsoa toteutuvan, jos 13445: voi esittää sellaisia uusia vaatimuksia tai perus- asiassa ei toimitettaisi uutta pääkäsittelyä. Täl- 13446: teita taikka ilmoittaa todisteita, joita ei olisi laisessa tapauksessa asia olisi siis käsiteltävä 13447: saanut esittää tai ilmoittaa siinä oikeudenkäyn- pääkäsittelyssä kokonaisuudessaan uudelleen. 13448: titilaisuudessa, jossa yksipuolinen tuomio an- Siitä huolimatta asianosaisten aikaisemmin val- 13449: nettiin. Tältä osin asianosaisen asiassa aikai- mistelussa esittämille lausumille annetaan sama 13450: semmin esittämä sitoo häntä myös takaisin- merkitys kuin alkuperäisessä käsittelyssä. Asi- 13451: saantihakemuksen käsittelyssä ja siinä mielessä assa ei sitä vastoin olisi aina välttämätöntä 13452: asian käsittelyä jatketaan siitä, mihin se oli toimittaa uutta valmistelua. 13453: jäänyt yksipuolista tuomiota annettaessa. Kun takaisinsaanti koskee vain yksipuolista 13454: Säännös liittyy läheisC;sti takaisinsaantihake- tuomiota, asian käsittelyä jatketaan vain siltä 13455: muksen sisältöä koskeviin 15 §:n määräyksiin. osin kuin asia on ratkaistu yksipuolisella tuo- 13456: Takaisinsaantihakemuksen sisältöä koskevilla miolla. Jos asia on ratkaistu osaksi tuomiolla 13457: määräyksillä turvataan osaltaan myös se, että ja osaksi yksipuolisella tuomiolla, takaisin- 13458: takaisinsaantioikeudenkäynti aloitetaan siitä, saantioikeudenkäynnissä ei siis voida puuttua 13459: mihin asian käsittely oli jäänyt ennen yksipuo- enää niihin kysymyksiin, jotka on ratkaistu 13460: lisen tuomion antamista. tuomiolla. 13461: 13462: 13 3002501 13463: 98 1990 vp. - HE n:o 15 13464: 13465: Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisella oikeutta vaatia asian ratkaisemista silloin, kun 13466: ei ole enää oikeutta takaisinsaantiin, jos yksi- kantaja peruuttaa kanteen. 13467: puolinen tuomio on annettu hänen takaisin- 19 §. Pykälässä on säännökset siitä, miten 13468: saantia koskevan hakemuksensa perusteella. tuomioistuimen tulee menetellä, jos asianosai- 13469: Momentti vastaa sisällöltään oikeudenkäymis- nen tai hänen laillinen edustajansa ei noudata 13470: kaaren 12 luvun voimassa olevaa 13 §:n 3 hänelle annettua kehotusta saapua tuomiois- 13471: momenttia. Säännös merkitsee sitä, että takai- tuimen istuntoon sakon uhalla. Säännös kos- 13472: sinsaannin hakija, joka laiminlyö uudelleen kee sekä suullisen valmistelun että pääkäsitte- 13473: saapua tuomioistuimen istuntoon taikka antaa lyn istuntoa. 13474: kirjallinen lausuma, ei enää ole oikeutettu Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä 13475: uudelleen hakemaan takaisinsaantia, jos takai- siitä, kuinka on meneteltävä, jos henkilökoh- 13476: sinsaantioikeudenkäynnissä asia tällaisen lai- taisesti sakon uhalla tuomioistuimeen saapu- 13477: minlyönnin johdosta ratkaistaan jälleen häntä maan velvoitettu ei saavu tuomioistuimeen. 13478: vastaan yksipuolisella tuomiolla. Asianosaisel- Oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 16 lu- 13479: la on siten vain kerran mahdollisuus turvautua vun 5 §:n mukaan asianosaiselle tai hänen 13480: samassa asiassa takaisinsaantiin. lailliselle edustajalleen, jonka on saavuttava 13481: 18 §. Pykälässä ehdotetaan, että riita-asia, henkilökohtaisesti, asetetaan sakon uhka. Sa- 13482: jossa sovinto ei ole sallittu, on jätettävä sillen- man luvun 7 §:n mukaan, jos asianosainen tai 13483: sä, jos kantaja on jäänyt saapumatta tuomiois- hänen laillinen edustajansa riita-asiassa, jossa 13484: tuimeen. Näin menetellään riippumatta siitä, sovinto ei ole sallittu, on sakon uhalla velvoi- 13485: onko kysymyksessä valmistelun vai pääkäsitte- tettu saapumaan henkilökohtaisesti asian jat- 13486: lyn ensimmäinen vai myöhempi istunto. kokäsittelyyn, jää ilman laillista estettä saapu- 13487: matta, tuomioistuimella on valta, milloin syytä 13488: Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta laista. on, määrätä hänet tuotavaksi myöhempään 13489: Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun voimassa ole- oikeudenkäyntitilaisuuteen. Oikeudenkäymis- 13490: van 10 §:n mukaan riita-asia, jossa sovinto ei kaaren voimassa olevan 12 luvun 14 §:n perus- 13491: ole sallittu, jätetään sillensä, jos kantaja on teella edellä tarkoitettu asianosainen tai hänen 13492: poissa asian ensikäsittelystä. Oikeudenkäymis- laillinen edustajansa voidaan määrätä tuota- 13493: kaaren 16 luvun 5 §:n mukaan kantaja on vaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. 13494: nykyisin velvoitettava saapumaan asian jatko- Momenttiin otettavaksi ehdotetut säännökset 13495: käsittelyyn uhalla, että asia hänen poissaolles- vastaavat asiallisesti voimassa olevaa oikeutta. 13496: saan voidaan jättää sillensä tai vastaajan vaati- Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että 13497: muksesta ratkaista. asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, 13498: Voimassa olevien säännösten mukainen jär- joka ei noudata hänelle 7 §:n 1 momentin 13499: jestely ei ole tyydyttävä. Erityisesti niissä riita- nojalla annettua kehotusta saapua tuomiois- 13500: asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, tulisi aina tuimeen henkilökohtaisesti sakon uhalla, on 13501: pyrkiä aineellisesti oikeaan ratkaisuun. Kun kutsuttava uudelleen istuntoon, jos tuomiois- 13502: riita-asia, jossa sovinto ei ole sallittu, voimassa tuin edelleen pitää hänen henkilökohtaista läs- 13503: olevan lain mukaan kantajan poissaollessa vas- näoloaan välttämättömänä. Tällöin asianosai- 13504: taajan vaatimuksesta ratkaistaan, saattaa rat- selle tai hänen lailliselle edustajalleen on asetet- 13505: kaisu muodostua erilaiseksi kuin, jos käytössä tava korkeampi uhkasakko. Samalla asian kä- 13506: olisi se selvitys, jonka kantaja olisi esittänyt. sittely yleensä on määrättävä toimitettavaksi 13507: Kun vastaajalla ei ole aina käytettävissään myöhemmin. Jos tuomioistuin katsoo, että 13508: asian oikein ratkaisemiseen tarvittavaa selvitys- korkeampi uhkasakko ei tehoa, asianosainen 13509: tä ja kun asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tai hänen laillinen edustajansa voidaan määrä- 13510: kantajaa ei katsota voitavan vastoin tahtoaan tä tuotavaksi samaan tai myöhempään istun- 13511: velvoittaa osallistumaan asian käsittelyyn, eh- toon. 13512: dotetaan, että asia on pykälässä tarkoitetussa Edellä selostettu noutomahdollisuus on voi- 13513: tilanteessa jätettävä sillensä. Vastaajalla ei si- massa olevan lain mukaan mahdollinen ainoas- 13514: ten sellaisessa tilanteessa olisi oikeutta saada taan sellaisessa riita-asiassa, jossa sovinto ei 13515: asiaa ratkaistuksi tuomiolla. Tältä osin ehdo- ole sallittu. Esimerkiksi sellaisessa asiassa, jos- 13516: tus vastaa myös ehdotukseen sisältyvää 14 sa kantaja on peruuttanut kanteen ja vastaaja 13517: luvun 5 §:ää, jonka perusteella riita-asiassa, vaatii asian ratkaisemista, voi olla asian selvit- 13518: jossa sovinto ei ole sallittu, vastaajalla ei ole tämiseksi välttämätöntä, että asian alkuperäi- 13519: 1990 vp. - HE n:o 15 99 13520: 13521: nen kantaja saadaan henkilökohtaisesti tuo- ratkaista riita-asia, jossa sovinto ei ole sallittu, 13522: mioistuimeen. Muussakin kuin edellä mainitus- lykkäyksen jälkeen vastaajaa lainkaan kuule- 13523: sa tilanteessa asiassa, jossa sovinto on sallittu, matta, ei voida pitää asianmukaisena. Sen 13524: asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo voi vuoksi momentissa ehdotetaan edellä selostet- 13525: osoittautua välttämättömäksi asian selvittämi- tua mahdollisuutta määrätä vastaaja tuotavak- 13526: seksi. Sen vuoksi momentissa nautamahdolli- si istuntoon. 13527: suutta ehdotetaan laajennettavaksi asioihin, Ehdotuksen 20 ja 21 §:ään sisältyy säännös 13528: joissa sovinto on sallittu. asian käsittelemisestä vastaajan poissaolasta 13529: Tuomioistuin joutuu kussakin tapauksessa, huolimatta. Siinä tapauksessa, että asia lopulli- 13530: asian laadusta riippuen, harkitsemaan, onko sesti ratkaistaan asianosaisen poissaolasta huo- 13531: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tarkoituk- limatta, ei poisjäänyttä asianosaista saa tuomi- 13532: senmukaisempaa asettaa korkeampi uhkasak- ta poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon. 13533: ko, vai määrätä asianosainen tai hänen lailli- Tätä koskeva säännös on ehdotuksen 31 §:ssä, 13534: nen edustajansa tuotavaksi. jonka 1 momentti vastaa voimassa olevaa 13535: Kulloisestakin tilanteesta riippuu, miten tuo- 22 §:ää. 13536: mioistuimen on meneteltävä, jos henkilökoh- 20 §. Pykälässä on säännökset siitä, millä 13537: taisesti tuomioistuimeen kutsuttu jää tuomiois- 13538: edellytyksillä valmistelua varten toimitettava 13539: tuimeen saapumatta. Jos esimerkiksi kantaja istunto saadaan pitää sakon uhalla tuomiois- 13540: on jäänyt kokonaan pois sellaisen asian käsit- 13541: tuimeen saapumaan veivoitetun asianosaisen 13542: telystä, jossa sovinto ei ole sallittu, asia jäte- tai hänen laillisen edustajansa poisjäännistä 13543: tään sillensä. Jos hän sen sijaan tulee sanotussa huolimatta. Etenkin silloin, kun asianosainen, 13544: asiassa tuomioistuimeen asiamiehen edustama- jota ei saada noudetuksi tuomioistuimeen, pa- 13545: na, vaikka häntä on kehotettu saapumaan koilee oikeudenkäyntiä asiassa, joka olisi vält- 13546: henkilökohtaisesti, voidaan hänelle, jos hänen tämätöntä saada käsitellyksi ja ratkaistuksi, 13547: henkilökohtaista läsnäoloaan pidetään edelleen 13548: saattaa olla olemassa tarve käsitellä asia pykä- 13549: välttämättömänä, asettaa käsiteltävänä olevan lässä mainituin edellytyksin. 13550: momentin mukaan korkeampi uhkasakko tai 13551: määrätä hänet tuotavaksi. Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin mukaan asi- 13552: Vastaavasti asiassa, jossa sovinto on sallittu, anosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen on 13553: tuomioistuimeen kokonaan saapumatta jäänyt- asetettava sakon uhka, jos hänet kutsutaan 13554: tä asianosaista vastaan on 10 §:n perusteella valmistelua varten toimiteitavaan istuntoon 13555: annettava yksipuolinen tuomio. Jos hän taas henkilökohtaisesti. Lisäksi vastaajalle riita-asi- 13556: on tullut tuomioistuimeen asiamiehen edusta- assa, jossa sovinto ei ole sallittu, asetetaan aina 13557: mana, vaikka häntä on kehotettu saapumaan sakon uhka riippumatta siitä, tuleeko hänen 13558: henkilökohtaisesti, menetellään tämän pykälän saapua valmistelua varten toimitettavaan istun- 13559: perusteella edellä selostetulla tavalla. toon henkilökohtaisesti vai saako hän käyttää 13560: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tuo- asiamiestä. 13561: mioistuin saa määrätä asiassa, jossa sovinto ei Asiassa, jossa sovinto on sallittu, pykälä 13562: ole sallittu, tuotavaksi samaan tai myöhem- tulee sovellettavaksi silloin, kun jompikumpi 13563: pään istuntoon sellaisen vastaajan, jota on asianosainen tai kumpikin heistä taikka asian- 13564: kehotettu saapumaan tuomioistuimeen sakon osaisen laillinen edustaja on velvoitettu saapu- 13565: uhalla, mutta joka on jäänyt saapumatta. Näin maan istuntoon henkilökohtaisesti, mutta 13566: tuomioistuin voisi momentin mukaan menetel- asianosainen tai hänen laillinen edustajansa 13567: lä siis silloinkin, kun vastaajaa ei ole kehotettu käyttää asiamiestä. Siinä tapauksessa, että 13568: saapumaan henkilökohtaisesti. Voimassa ole- asianosainen tai hänen laillinen edustajansa ei 13569: vassa laissa ei ole vastaavanlaista säännöstä, saavu tuomioistuimeen eikä käytä asiamiestä, 13570: vaan tuomioistuin voi vastaavassa tilanteessa valmistelua ei jatketa, koska asianosainen tai 13571: nykyisin asettaa vastaajalle ainoastaan korke- hänen laillinen edustajansa on kutsuttu istun- 13572: amman sakon uhan. toon yleensä myös yksipuolisen tuomion uhal- 13573: Kuten edellä 7 §:n kohdalla on selostettu, la. Tällöin asia paikalle tulleen vaatimuksesta 13574: tuomioistuimella ei ole nykyisin riita-asiassa, ratkaistaan pääsääntöisesti poisjääneen asian- 13575: jossa sovinto ei ole sallittu, riittäviä keinoja osaisen vahingoksi yksipuolisella tuomiolla. 13576: vastaajan käsittelyyn osallistumisen velvoitta- Pykälään ehdotetaan tältäkin osin selvyyden 13577: miseksi. Mahdollisuutta nykyisessä laajuudessa vuoksi otettavaksi nimenomainen säännös. 13578: 100 1990 vp. - HE n:o 15 13579: 13580: Jos kysymyksessä on asia, jossa sovinto ei Uhkasakosta tai noutomääräyksestä huoli- 13581: ole sallittu, pykälä voi tulla sovellettavaksi matta vastaajan saaminen tuomioistuimeen 13582: silloin, kun henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saattaa käytännössä osoittautua mahdotto- 13583: saapumaan velvoitettu asianosainen tai hänen maksi. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että 13584: laillinen edustajansa käyttää asiamiestä. Lisäk- vastaaja oleskelee ulkomailla. Asia saattaa olla 13585: si pykälä tulee sovellettavaksi, kun vastaaja jää sen laatuinen, että asian käsittelyä ei enää 13586: kokonaan saapumatta tuomioistuimeen. Siinä voida pitkittää, vaan se on voitava ratkaista. 13587: tapauksessa, että kantaja jää kokonaan saapu- Puheena olevan pykälän mukaan tämä onkin 13588: matta tällaisen asian käsittelyyn, asia jätetään mahdollista sillä edellytyksellä, että asia saa- 13589: lakiehdotuksen 18 §:n mukaan sillensä. Tämä- daan riittävästi selvitetyksi vastaajan poissa- 13590: kin on selvyyden vuoksi mainittu pykälässä. olasta huolimatta. Tällaisessakin tapauksessa 13591: Pykälän mukaan valmistelua varten toimitet- tuomioistuimen on vaadittava, että ratkaisun 13592: tava istunto saadaan pitää sillä edellytyksellä, kannalta riittävä ja hyväksyttävä selvitys esite- 13593: että se edistää valmistelun tarkoituksen toteu- tään. 13594: tumista. Tällaisessa tapauksessa tulisi kaikki se Pykälän mukaan asian ratkaisemisen toisena 13595: asiaan vaikuttava selvitys, joka on saatavissa, edellytyksenä on se, että kantaja vaatii asian 13596: esittää tuomioistuimelle. ratkaisemista. Jollei kantaja tällaista vaatimus- 13597: Siinä tapauksessa, että valmistelu asianosai- ta esitä, asia on pykälän mukaan jätettävä 13598: sen poissaolasta huolimatta toimitetaan, ei sillensä. Jos riittävä selvitys tuomioistuimen 13599: poisjäänyttä asianosaista voida tuomita hänelle käsityksen mukaan on asiassa esitetty, mutta 13600: asetettuun uhkasakkoon. Tämä johtuu oikeu- kantaja ei pyydä asian ratkaisemista, asia on 13601: denkäymiskaaren 12 luvun voimassa olevasta jätettävä sillensä. 13602: 22 §:stä, joka ehdotuksen mukaan siirtyy Jos asia vastaajan poissaolasta huolimatta 13603: 31 §:n 1 momentiksi. Jos taas valmistelu vain ratkaistaan, se mitä vastaaja mahdollisesti val- 13604: joiltakin osin voidaan toimittaa, mutta asia mistelussa tai muutoin asiassa on esittänyt, 13605: asianosaisen poisjäännin vuoksi on lykättävä tulee selvittää lakiehdotuksen 6 luvun 4 §:n 2 13606: myöhempään istuntoon, estettä uhkasakkoon momentin mukaisesti asiakirjoihin perehtymäl- 13607: tuomitsemiselle ei ole. Jos kysymys on henkilö- lä. 13608: kohtaisesti tuomioistuimeen kutsutusta ja hän- Pykälässä tarkoitetussa tilanteessa asian rat- 13609: tä ei enää velvoiteta saapumaan henkilökohtai- kaisu perustuu siihen, että asia on asiallisesti 13610: sesti jatkokäsittelyyn, uhkasakkoa ei kuiten- tutkittu ja selvitetty. Sen vuoksi pykälässä 13611: kaan voida tuomita, jollei kysymys ole vastaa- tarkoitetussa tilanteessa asia ratkaistaan tuomi- 13612: jasta asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. olla. 13613: 21 §. Pykälässä on säännös siitä, millä edel- Eräs vaihtoehto pykälässä tarkoitetussa ti- 13614: lytyksillä asia, jossa sovinto ei ole sallittu, lanteessa on se, että asia kantajan esityksestä 13615: saadaan ratkaista huolimatta siitä, että vastaa- lykätään käsiteltäväksi esteen lakattua. Tätä 13616: ja on jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn tai niin sanottua lepäämään jättämistä koskeva 13617: häntä ei ole voitu siihen noutaa. Ehdotuksen säännös on ehdotuksen 16 luvun 5 §:ssä. 13618: 7 §:n 1 momentin mukaan vastaaja on asiassa, 22 §. Oikeudenkäymiskaaren voimassa ole- 13619: jossa sovinto ei ole sallittu, kutsuttava pääkä- van 12 luvun 11 §:n mukaan kantajalla, jonka 13620: sittelyyn sakon uhalla. Jos vastaaja jää saapu- poissaolon vuoksi asia on ensikäsittelyssä jätet- 13621: matta, tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä ty sillensä, on oikeus saattaa asia saman haas- 13622: hänet tuotavaksi, silloinkin kun hänen ei ole teen nojalla käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä 13623: ollut saavuttava henkilökohtaisesti. Oikeuden- tuomioistuimen kansliaan 30 päivässä asian 13624: käyruiskaaren voimassa olevan 12 luvun 14 §:n sillensä jättämisestä, jos kantajalla on ollut 13625: mukaan, jos asianosainen jää tulematta asian laillinen este, jota hän ei ole voinut ajoissa 13626: jatkokäsittelyyn, tuomioistuimen on noudatet- ilmoittaa. 13627: tava lykkäyspäätöksessä antamiaan määräyk- Jos asia on edellä mainitusta syystä jätetty 13628: siä. Tällöin tuomioistuin joutuu aina lykkää- sillensä jatkokäsittelyssä, kantajan on nykyisin 13629: mään asian käsittelyä, jos se haluaa muuttaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mu- 13630: antamaansa uhkaa. Joissakin tilanteissa sellai- kaan pyydettävä korkeimmalta oikeudelta me- 13631: nen menettely turhaan pitkittää asian käsitte- netetyn määräajan palauttamista. 13632: lyä. Sen vuoksi tilannetta ehdotetaan muutetta- Pykälän perusteella oikeudenkäymiskaaren 13633: vaksi tässä pykälässä ehdotetuna tavalla. 12 luvun nykyisessä 11 § :ssä säännelty menet- 13634: 1990 vp. - HE n:o 15 101 13635: 13636: tely saatetaan siten koskemaan muitakin oikeu- Nyt pykälässä ehdotetaan, että asianosainen 13637: denkäyntitilaisuuksia kuin ensikäsittelyä. Eh- saadaan ottaa säilöön aikaisintaan kuljetuksen 13638: dotettu järjestelmä on jatkokäsittelyn osalta aloittamista edeltävänä päivänä. Lisäksi pykä- 13639: nykyistä joustavampi ja nopeampi. lässä ehdotetaan säädettäväksi, että vapauden- 13640: 23 §. Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi menetys kuljetusaikoineen ei saa kestää kolmea 13641: otettavaksi säännös siitä, että käsiteltävänä päivää kauemmin. 13642: olevassa luvussa poissaoloon istunnosta rinnas- 34-37 §. Pykälät vastaavat sellaisinaan voi- 13643: tetaan se, että asianosainen poistuu luvatta massa olevan luvun 24 a §:ää, sekä 25- 13644: kesken käsittelyn. Säännös tulee sovellettavaksi 27 §:ää. 13645: ilmeisesti useimmiten silloin, kun asianosainen 13646: ei saavu pääkäsittelyn keskeyttämisen jälkeen 13647: pidettävään istuntoon. 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa 13648: 24-27 sekä 29 §. Pykälät vastaavat sellaisi- 13649: naan voimassa olevan luvun 15-18 sekä Lukuun sisältyy asian käsittelyä koskevia 13650: 20 §:ää. säännöksiä. Luvun säännökset täydentävät eh- 13651: 28 ja 30 §. Pykälät vastaavat asiallisesti si- dotuksen 5 luvun riita-asian valmistelua ja 6 13652: luvun pääkäsittelyä koskevia säännöksiä. Käsi- 13653: sällöltään oikeudenkäymiskaaren voimassa ole- 13654: teltävänä olevaan lukuun sisältyy lisäksi sään- 13655: van 12 luvun säännöksiä. Ehdotuksen 28 § 13656: nöksiä, joita sovelletaan myös rikosasioissa. 13657: vastaa 19 §:ää ja koskee laillista estettä. Ehdo- 13658: Luvun 10 §:ään sisältyy säännös asian rat- 13659: tuksen 30 § vastaa 21 §:ää ja koskee käsittelyn 13660: kaisemisesta silloin, kun rikokseen perustuvaa 13661: keskeyttämistä laillisen esteen vuoksi. Ehdo- 13662: yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne 13663: tukseen sisältyviin nyt käsiteltävinä oleviin py- 13664: käliin on tehty ainoastaan ne välttämättömät ja samaa rikosta koskeva syyte ovat vireillä 13665: erikseen. Sen mukaan kannetta ei saa ratkais- 13666: muutokset, jotka johtuvat siitä, että kun voi- 13667: ta, ennen kuin se tuomioistuin, jossa syyte on 13668: massa olevat pykälät on kirjoitettu ainoastaan 13669: pantu vireille, on antanut päätöksensä syytteen 13670: istuntokäsittelyä varten, ehdotukseen sisälty- 13671: johdosta. 13672: vissä pykälissä on otettu huomioon myös ehdo- 13673: Mainittu pykälä on otettu lakiin muutettaes- 13674: tuksen sisältämä mahdollisuus kehottaa vastaa- 13675: sa asianosaisia ja eräiden asioiden käsittelyjär- 13676: jaa antamaan kirjallinen vastaus ja asianosais- 13677: ta antamaan kirjallinen lausuma. jestystä koskevia oikeudenkäymiskaaren sään- 13678: nöksiä. Asiaa koskevassa hallituksen esitykses- 13679: 31 §. Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan otet- sä (hall.es. 12/1971 vp.) ehdotettiin, että pykä- 13680: tavaksi voimassa olevan 22 §:n säännös sellai- län säännös ei olisi ehdoton, vaan että "kanne 13681: senaan. Sanotussa 1 momentissa säädetään saadaan kuitenkin ratkaista, jos syytteen käsit- 13682: siitä, milloin henkilökohtaisesti tuomiois- tely vastaajan poissaolon vuoksi keskeytyy 13683: tuimeen saapuroaan velvoitettu voidaan jättää epämääräiseksi ajaksi". 13684: tuomitsematta hänelle asetettuun uhkasak- Hallituksen esityksestä antamassaan mietin- 13685: koon. nössä n:o 20 lakivaliokunta ehdotti kuitenkin 13686: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- poistettavaksi sanotun ratkaisumahdollisuu- 13687: si 1 momentin säännöstä vastaava säännös den. Lakivaliokunta totesi perusteluinaan, että 13688: sakon uhalla saapuroaan veivoitetun jättämi- "koska tällainen ratkaisu merkitsisi kannan 13689: sestä tuomitsematta uhkasakkoon, silloin kun ottamista vastaajan syyllistymisestä vaatimuk- 13690: hänet on velvoitettu saapuroaan tuomiois- sen perusteena olevaan rikokseen jo ennakolta, 13691: tuimeen ehdotuksen 7 § :n nojalla. ei valiokunta katso voivansa puoltaa ehdotet- 13692: 32 §. Pykälä vastaa sellaisenaan voimassa tua säännöstä''. 13693: olevan luvun 23 §:ää. Rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkor- 13694: 33 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, mil- vausvastuu ovat nykyisin kuitenkin selvästi 13695: loin henkilö, joka on määrätty tuotavaksi tuo- erottuneet toisistaan, ja kummankin vastuun 13696: mioistuimeen, voidaan ottaa säilöön. Säilöön- syntyedellytyksiä arvostellaan periaatteessa it- 13697: ottamista koskeva voimassa oleva säännös on senäisesti. Korvausvastuun kannalta on yleensä 13698: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 24 §:ssä. Vii- yhdentekevää, täyttyvätkö samalla myös rikos- 13699: meksi mainitun lainkohdan mukaan asianosai- oikeudellisen vastuun toteuttamisedellytykset, 13700: nen saadaan ottaa säilöön niin hyvissä ajoin joskin on olemassa myös tilanteita, joissa kor- 13701: kuin se on välttämätöntä. vausvelvollisuuden edellytykseksi on asetettu 13702: 102 1990 vp. - HE n:o 15 13703: 13704: vahingon aiheuttaminen rikollisella teolla. Esi- tavaksi siten, että siinä puheenjohtajan asemes- 13705: merkkinä vastuuedellytysten erilaisuudesta voi- ta puhutaan tuomioistuimesta. 13706: daan mainita korvausvastuun perustuminen 2 §. Pykälän mukaan kannetta ei riita-asias- 13707: tuottamukseen silloin, kun rikosasiassa on ky- sa saa muuttaa muissa kuin pykälän 1 momen- 13708: symys ainoastaan tahallisuudesta. tissa mainituissa tilanteissa. Käsiteltävänä ole- 13709: Eräissä tapauksissa mahdollisuus ratkaista vaa pykälää täydentävät riita-asiassa, jossa 13710: erikseen vireillä oleva kanne vasta syytteen sovinto on sallittu, ehdotuksen 5 luvun 23§:n 13711: ratkaisemisen jälkeen saattaa myös tarpeetto- ja 6 luvun 9 §:n säännökset, joissa on rajoitet- 13712: masti viivyttää kanteen ratkaisemista. Näin voi tu uuteen seikkaan vetoamista ja uuden selvi- 13713: käydä esimerkiksi niissä tilanteissa, jolloin ei tyksen esittämistä asiassa. Viimeksi mainitut 13714: ole enää riitaa korvausvaatimuksen perusteesta säännökset koskevat kantajan lisäksi myös vas- 13715: sen vuoksi, että rikosasian vastaaja on myöntä- taajaa. 13716: nyt tehneensä korvausvaatimuksen perusteena Momentin uudeksi 2 kohdaksi ehdotetaan 13717: olevan teon, mutta rikosasiaa ei vielä voida otettavaksi säännös siitä, että kantajalla on 13718: ratkaista esimerkiksi syytetyn mielentilan tutki- oikeus vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeus- 13719: misen johdosta. Samoin voi käydä myös sil- suhde, joka asianosaisten välisessä oikeuden- 13720: loin, kun vahingonkorvauksen peruste muu- käynnissä on riitainen ja jonka ratkaisemista 13721: toin on aivan selvä, mutta rikosasian käsittely asian muun osan ratkaiseminen edellyttää. 13722: viivästyy jostakin syystä. Säännös liittyy erillisen ehdotuksen 24 luvun 13723: Kun korvauskysymyksen ratkaisemiseen 17 §:n säännökseen. Sanotun 17 §:n 1 momen- 13724: erikseen ennen syyteasian ratkaisemista liitty- tissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos kanteen 13725: viä eduskunnan lakivaliokunnan edellä selos- ratkaiseminen riippuu samassa oikeudenkäyn- 13726: tettuja näkökohtia ei voida pitää niin painavi- nissä käsiteltävän muun kanteen ratkaisemises- 13727: na, verrattuna edellä selostettuihin pykälän ta, tuomioistuin voi ratkaista erikseen välituo- 13728: soveltamisesta aiheutuviin epäkohtiin, ehdote- miolla viimeksi mainitun kanteen. Pykälän 2 13729: taan mainittu 10 § kumottavaksi. momentin mukaan tuomioistuin voi ratkaista 13730: Silloin kun kysymys korvausvelvollisuudesta erikseen välituomiolla myös sellaisen samaa 13731: on epäselvä ja on olemassa vaara, että sekä vaatimusta koskevan kysymyksen, jonka selvit- 13732: vahingonkorvausvastuun että rikosoikeudelli- tämisestä vaatimuksen ratkaiseminen muilta 13733: sen vastuun perustavat tosiseikat voidaan va- osin riippuu. 13734: hingon korvaamista koskevassa oikeudenkäyn- Kuten sanotun 17 §:n yksityiskohtaisissa pe- 13735: nissä ja rikosoikeudenkäynnissä arvioida eri rusteluissa todetaan, edellä 2 momentissa tar- 13736: tavalla, tuomioistuimen tulee harkita, onko koitetuissa tilanteissa välituomiolla ratkaistava 13737: syytä odottaa tuomioistuimen syytteen johdos- riitakysymys tutkitaan ainoastaan suhteessa 13738: ta antamaa tuomiota ja jättää asian käsittely vaatimuksen muuhun osaan. Tämän vuoksi 13739: 16 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla lepäämään. välituomio ei myöskään saa oikeusvoimaa eikä 13740: 1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- sen antaminen sanotun 2 momentin perusteella 13741: tettavaksi siten, että siitä poistetaan kanteen siten estä riitakysymyksen tutkimista mahdolli- 13742: kehittelyä, vastaajan vastauksen perustelemista sessa myöhäisemmässä oikeudenkäynnissä. 13743: sekä asianosaisten velvollisuutta vastata tois- Jotta kantajalla olisi mahdollisuus saada sellai- 13744: tensa vaatimuksiin koskevat säännökset. Näiltä nen riitakysymys oikeusvoimaisesti ratkaistuk- 13745: osin pykälän säännökset ovat tarpeettomia, si, ehdotetaan 2 kohtaan otettavaksi edellä 13746: koska vastaavat säännökset sisältyvät ehdotuk- selostettu säännös. 13747: sen riita-asian valmistelua koskevaan 5 lukuun Käsiteltävänä olevassa kohdassa tarkoitetaan 13748: ja pääkäsittelyä koskevaan 6 lukuun. sellaisen oikeussuhteen olemassaolon vahvista- 13749: Momenttiin jäisi siten ainoastaan tuomiois- mista, josta suoritusvelvollisuutta koskevan 13750: tuimen kyselyoikeutta koskeva säännös, jota ei kanteen ratkaiseminen riippuu. Kantajalla on 13751: tässä vaiheessa ole pidetty tarkoituksenmukai- siis oikeus vaatia momentissa tarkoitetulla ta- 13752: sena siirtää sanottuun 5 ja 6 lukuun. Säännös valla vahvistettavaksi ainoastaan sellainen ky- 13753: tulee siten sovellettavaksi sekä riita-asian val- symys, josta voidaan nostaa myös erillinen 13754: mistelussa että pääkäsittelyssä. Tuomiois- vahvistuskanne. 13755: tuimen kyselyoikeus on erittäin tärkeä keino Esimerkkinä säännöksessä tarkoitetusta 13756: tuomioistuimen johtaessa oikeudenkäyntiä. asiasta voidaan mainita vuokrasaamista koske- 13757: Pykälän sanamuotoa ehdotetaan myös muutet- va riita, jossa vuokranantaja vaatii vuokralai- 13758: 1990 vp. - HE n:o 15 103 13759: 13760: selta maksamatta jääneitä vuokria. Jos asiaa Voimassa olevan oikeuden mukaan kantaja 13761: käsiteltäessä syntyy erimielisyyttä vuokrasopi- voi käsittelyn missä vaiheessa tahansa ilman 13762: muksen olemassaolosta, vuokranantaja voi eh- vastaajan suostumusta peruuttaa kanteensa. 13763: dotetun säännöksen perusteella vaatia, että Kanteen peruuttaessaan kantaja ilmoittaa, ettei 13764: tuomioistuin antaa vahvistustuomion vuokra- hän enää vaadikaan asian käsittelyä. Lakiin ei 13765: laista velvoittavan sopimuksen olemassaolosta. sisälly säännöstä siitä, kuinka tuomioistuimen 13766: Pykälän 1 momentin voimassa olevassa 2 tulee menetellä kantajan peruuttaessa kanteen- 13767: kohdassa, joka momenttiin otettavaksi ehdote- sa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että asian 13768: tun uuden 2 kohdan johdosta ehdotetaan siir- käsittely jää tällöin sillensä ja että vastaajalla 13769: rettäväksi momentin 3 kohdaksi, säädetään, on oikeus saada ainoastaan kulunsa korvatuk- 13770: että kantajalla on oikeus vaatia korkoa tai si. Vastaaja ei siten voi estää asian jäämistä 13771: tehdä muu sivuvaatimus taikka uusikin vaati- sillensä kantajan peruuttaessa kanteen. Asian 13772: mus, jos se johtuu olennaisesti samasta perus- jäätyä sillensä on jatkuvasti olemassa mahdol- 13773: teesta. lisuus, että kantaja nostaa saman kanteen uu- 13774: Nykyisen 2 momentin mukaan pykälän 1 delleen. 13775: momentin voimassa olevan 2 kohdan mukaista Ehdotuksen 12 luvun 10 §:n perusteella kan- 13776: vaatimusta ei saa tehdä ylemmässä oikeudessa. tajaa vastaan voidaan riita-asiassa, jossa sovin- 13777: Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- to on sallittu, antaa vastaajan vaatimuksesta 13778: tä sanottu kielto ulotetaan koskemaan 1 mo- yksipuolinen tuomio, jos kantaja on jäänyt 13779: mentin 3 kohdaksi siirretyn nykyisen 2 kohdan pois istunnosta tai ei ole antanut häneltä pyy- 13780: lisäksi myös momenttiin lisättäväksi ehdotettua dettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hä- 13781: uutta 2 kohtaa. nen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyk- 13782: siin. Jos kantaja, silloin kun hän ei enää 13783: Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi haluaa jatkaa kanteensa ajamista, haluaa vält- 13784: siten, että pykälän sallima kanteen muuttami- tyä yksipuoliselta tuomioita, hän voi voimassa 13785: nen ei aiheettomasti pitkittäisi pääkäsittelyä. olevan lain mukaan peruuttaa kanteen, jolloin 13786: Sen vuoksi ehdotetaan momenttiin otettavaksi kanne jää sillensä. Tätä ei kuitenkaan vastaa- 13787: säännös siitä, että jos 1 momentin 2 tai 3 jan kannalta voida pitää hyväksyttävänä sen 13788: kohdassa tarkoitettu vaatimus tehdään vasta vuoksi, että hänellä tulisi riita-asiassa, jossa 13789: pääkäsittelyssä, vaatimus on jätettävä tutki- sovinto on sallittu, olla aina oikeus saada asia 13790: matta, jos sen tutkiminen viivyttää asian käsit- ratkaistuksi. 13791: telyä. Sen sijaan kantajalla olisi 1 momentin 1 Edellä mainituista syistä pykälässä ehdote- 13792: kohdan perusteella edelleen myös pääkäsitte- taan, että asia, jossa sovinto on sallittu, on 13793: lyssä 5 luvun 23 §:ssä ja 6 luvun 9 §:ssä sääde- vastaajan vaatimuksesta ratkaistava, jos kanta- 13794: tyin rajoituksin oikeus vaatia myös muuta kuin ja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaa- 13795: kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaati- ja on antanut vastauksensa. 13796: mus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapah- Ei ole löydettävissä riittäviä perusteita sille, 13797: tuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta että vastaajan oikeus saada asia ratkaistuksi 13798: silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan. käsiteltävänä olevan pykälän perusteella olisi 13799: Lisäksi momenttiin ehdotetaan tehtäväksi eräi- riippuvainen vastauksen sisällöstä. Tämä joh- 13800: tä kielellisiä korjauksia. tuu siitä, että ehdotuksen 5 luvun 10 §:ssä 13801: Myös pykälän 4 momenttiin ehdotetaan teh- vastaajan edellytetään aina mahdollisen oikeu- 13802: täväksi ehdotuksen muun osan edellyttämiä denkäyntiväitteen tekemisen lisäksi vastaavan 13803: muodollisia korjauksia. Sen mukaan kanteen myös itse pääasiaan. Kuten edellä 5 luvun 13804: muuttamisena pidetään myös pykälän 3 mo- 13 §:n perusteluissa on todettu, vastaajaa vas- 13805: mentissa tarkoitettujen uusien seikkojen esittä- taan annetaan yksipuolinen tuomio, jos vastaa- 13806: mistä kanteen tueksi vastaajan saamatta niistä ja ei vastauksessaan oikeudenkäyntiväitteen li- 13807: oikeudenkäynnissä tietoa. säksi ota kantaa itse vaatimukseen ja jos väite 13808: 5 §. Voimassa olevassa pykälässä on säännös hylätään. 13809: asianosaisen osallistumisesta riita-asian istun- Vastaajan mahdollisuus saada asia ratkais- 13810: toon. Säännös on muutettavaksi ehdotetun 12 tuksi pykälässä tarkoitetussa tilanteessa on tär- 13811: luvun johdosta tarpeeton. Pykälään ehdote- keää sen estämiseksi, että samaa kannetta ei 13812: taan otettavaksi kanteen peruuttamista koske- nosteta häntä vastaan useita kertoja, ja sen 13813: va säännös. turvaamiseksi, ettei sellaisesta menettelystä 13814: 104 1990 vp. - HE n:o 15 13815: 13816: vastaajalle aiheudu turhia kustannuksia. Koska Ehdotuksen mukaan valtakirja tulisi esittää 13817: vastaajalle aiheutuu kustannuksia jo siitä al- ainoastaan, jos tuomioistuin niin määrää. Esi- 13818: kaen, kun hän saa tiedon häntä vastaan noste- merkiksi silloin, kun samassa asiassa asianosai- 13819: tusta oikeudenkäynnistä, ei ole löydettävissä sen puolesta esiintyy uusi asiamies, saattaa olla 13820: perusteita sille, että vastaajalla olisi oikeus asianmukaista, että tuomioistuin määrää hänet 13821: saada asia ratkaistuksi vasta jossakin kirjalli- esittämään valtakirjansa. 13822: sen vastauksen jälkeisessä oikeudenkäynnin Ehdotus koskee kaikkien asianosaisten asia- 13823: vaiheessa. miehiä ja kaikkia yleisen tuomioistuimen oi- 13824: Sen jälkeen kun vastaaja on vaatinut asian keusasteita. 13825: ratkaisemista, asian käsittelyä jatketaan. Jos 13826: kantajan kanteen peruuttamisen on katsottava 13827: käsittävän myös kanteesta luopumisen eli sen, 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk- 13828: että kanne kantajankin mielestä olisi hylättävä, käyksestä 13829: voi tuomioistuin tällä perusteella ratkaista 13830: asian ja hylätä kanteen. 1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- 13831: Sellaisessa riita-asiassa, jossa sovinto ei ole tettavaksi siten, että siitä käy ilmi, että oikeu- 13832: sallittu, vastaajalla ei sen sijaan ole oikeutta denkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja 13833: saada asia ratkaistuksi, jos kantaja jää pois ensimmäisen kerran käyttää asiassa puheval- 13834: istunnosta. Sitenkantajan kanteen peruuttami- taa. Voimassa olevan säännöksen mukaan oi- 13835: nen ja jääminen pois sellaisen asian käsittelystä keudenkäyntiväite on tehtävä ennen pääasiaan 13836: johtaisivat tältä kannalta samaan lopputulok- vastaamista. Lisäksi momenttiin jää voimassa 13837: seen. olevan lain mukainen säännös siitä, että kaikki 13838: oikeudenkäyntiväitteet on tehtävä, mikäli mah- 13839: dollista samanaikaisesti. 13840: Muutos momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 13841: 15 luku. Oikeudenkäyntiasiamiehestä ehdotuksen 5 luvun 10 §:n 1 momentin sään- 13842: nöksen johdosta. Sanotun momentin mukaan 13843: 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- riittää, että oikeudenkäyntiväite tehdään vas- 13844: tettavaksi siten, että asianajajan tai yleisen tauksessa senkin jälkeen, kun se ensin sisältää 13845: oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoas- kannanoton itse pääasiaan. Käsiteltävänä ole- 13846: taan tuomioistuimen niin määrätessä. Asian- vaan momenttiin tehdyn muutoksen jälkeen 13847: ajajista annetun lain (496/58) 5 §:n perusteella sanotut säännökset vastaavat asiallisesti toisi- 13848: ja yleisestä oikeusaputoimesta annetun lain aan. 13849: (88173) 10 §:n perusteella asianajajan ja ylei- 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- 13850: sen oikeusavustajan tulee rehellisesti ja tunnol- tettavaksi siten, että sen soveltamisala rajoite- 13851: lisesti täyttää tehtävänsä. Lisäksi asianajajien taan koskemaan ainoastaan rikosasioita. Sen 13852: ja yleisten oikeusavustajien toimintaa sanottu- jälkeen kun riita-asian käsittely jaetaan valmis- 13853: jen lakien perusteella valvoo asianajajayhdis- teluun ja pääkäsittelyyn ja todistelu esitetään 13854: tyksen hallitus ja oikeuskansleri. Tämän vuok- pääkäsittelyssä, tarvitaan momentin sisältämää 13855: si voidaan katsoa, että silloin kun asianajaja säännöstä enää rikosasioiden käsittelyä varten. 13856: tai yleinen oikeusavustaja toimii asiamiehenä, Riita-asian valmistelussa käsittelyn lykkäämi- 13857: tuomioistuin voi pääsääntöisesti luottaa siihen, nen määräytyy sillä perusteella, onko asian 13858: että asiamies on asianmukaisesti valtuutettu, käsittelyn lykkääminen asian valmistelemiseksi 13859: eikä häneltä sen vuoksi tarvitse vaatia selvitys- tarpeellista. Pääkäsittelyn osalta on ehdotuk- 13860: tä valtuutuksesta. sen 6 luvun 10 §:ssä nimenomainen säännös 13861: Ehdotus helpottaa sekä tuomioistuinten val- siitä, milloin pääkäsittelyn lykkääminen voi 13862: tuutusten tarkistamisesta aiheutuvaa työtä että tulla kysymykseen. 13863: asianosaisten työtä, kun valtuutuksen antami- 5 §. Voimassa olevassa 5 §:ssä on säännös 13864: nen olisi nykyistä helpompaa. Jotta asiamies siitä, millä uhalla asianosaiset on riita-asiassa 13865: tarvittaessa myöhemmin voi esittää selvityksen velvoitettava saapumaan asian jatkokäsitte- 13866: valtuutuksesta, säännöksestä huolimatta asia- lyyn. Kun säännökset riita-asian käsittelyyn 13867: miehen itsensä kannalta saattaa edelleen olla saapumaan veivoittamisesta ehdotetaan otetta- 13868: hyödyllistä pyytää valtuutus kirjallisena tai vaksi ehdotuksen 12 lukuun, ehdotetaan pykä- 13869: muuten todistettavasti. lään otettavaksi säännös asian käsittelyn lyk- 13870: 1990 vp. - HE n:o 15 105 13871: 13872: käämisestä toistaiseksi. Voimassa olevan lain voi olla joskus tarkoituksenmukaista esimer- 13873: 4 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on, kiksi sovintoneuvottelujen ajaksi. Riita-asioi- 13874: lykätessään asian, samalla ilmoitettava käsitte- den osalta lepäämään jättäminen tulee toden- 13875: lyaika, eli se päivämäärä, milloin asian käsitte- näköisesti useimmiten kysymykseen valmiste- 13876: lyä jatketaan. Käytännössä ei kuitenkaan aina lun aikana. 13877: ole tiedossa, milloin asian käsittelyä lykkäyk- Lepäämään jättämistä koskeva säännös si- 13878: sen jälkeen kannattaa jatkaa. sältyy myös erillisen ehdotuksen 24 luvun 7 §:n 13879: Sen vuoksi pykälässä ehdotetaan, että jos 1 momenttiin. Sanotun momentin mukaan tuo- 13880: asian ratkaisemisen kannalta on tärkeätä, että mioistuin voi annettuaan välituomion jostakin 13881: toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menet- samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävästä use- 13882: telyssä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asta kanteesta määrätä, että asian käsittelyä 13883: asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, muilta osin jatketaan vasta sen jälkeen, kun 13884: tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä välituomio on saanut lainvoiman. 13885: jatketaan vasta esteen poistuttua. Sen jälkeen kun asia on jätetty lepämään, 13886: Näin on esimerkiksi silloin, kun toisessa asian ottaminen uudelleen käsiteltäväksi edel- 13887: oikeudenkäynnissä annetulla ratkaisulla on si- lyttää tuomioistuimen tai asianosaisten toimen- 13888: tova vaikutus käsiteltävänä olevassa asiassa. piteitä. Kun lepäämän jätetty asia on rikosasia, 13889: Toisessa tuomioistuimessa käsiteltävä vahin- pääsääntö on se, että asian käsittelyn jatkami- 13890: gontekoon perustuva vahingonkorvausasia voi- sesta päättää tuomioistuin omasta aloittees- 13891: daan jättää lepäämään kunnes toisessa oikeu- taan. Kun lepäämään jätetty asia on riita-asia, 13892: denkäynnissä vireillä olevassa saman kiinteis- asianosaisen on pääsääntöisesti pyydettävä 13893: tön omistusoikeutta koskevassa riita-asiassa on asian käsittelyn jatkamista. 13894: annettu ratkaisu. Kun asian käsittelyä lepäämään jättämisen 13895: Samalla tavoin voidaan menetellä silloin, jälkeen jatketaan, kysymykseen saattaa riita- 13896: kun oikeudenkäynnissä annetulla ratkaisulla asiassa tulla valmistelun jatkaminen tai uuden 13897: on todistusvaikutus toisessa oikeudenkäynnis- pääkäsittelyn toimittaminen. Pääkäsittelyn jat- 13898: sä. Joskus saattaa olla esimerkiksi tarpeellista kaminen lepäämään jättämisen jälkeen tullee 13899: jättää vahingontekoon perustuva vahingonkor- riita-asiassa kysymykseen ainoastaan poik- 13900: vausasia lepäämään odottamaan toisessa oi- keuksellisesti sen vuoksi, että ehdotuksen 6 13901: keudenkäynnissä käsiteltävän samaan vahin- luvun 11 §:n mukaan asiassa on toimitettava 13902: gontekoon perustuvan rikosasian ratkaisemis- uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on ollut 13903: ta. lykättynä yhteensä yli 45 päivää. 13904: Lepäämään jättäminen saattaa olla ajankoh- 7 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, 13905: taista myös silloin, kun asiaan liittyvä kysymys että se koskee ainoastaan rikosasian käsittelyä. 13906: on käsiteltävänä muualla kuin toisessa oikeu- Riita-asian käsittelyn osalta vastaava säännös 13907: denkäynnissä. Näin on esimerkiksi silloin, kun sisältyy ehdotuksen 12 luvun 19 §:ään. 13908: tuomioistuimessa on käsiteltävänä kiinteistön 13909: kauppahinnan alentamista koskeva oikeuden- 13910: käynti ja kiinteistön rajojen sijaintia tai kiin- 17 luku. Todistelusta 13911: teistöllä olevan rakennusten luvallisuutta kos- 13912: keva asia on käsiteltävänä hallinnollisessa vi- Yleistä 13913: ranomaisessa. Toisena esimerkkinä voidaan 13914: mainita veropetosta koskevan asian käsittele- Meillä on käytössä vuonna 1948 annetulla 13915: minen silloin, kun itse verotusta koskeva asia lailla muutetun 17 luvun perusteella vapaa 13916: on vielä veroviranomaisten käsiteltävänä. todisteiden harkinta. Yleisesti on katsottu va- 13917: Pykälässä tarkoitettu muu este asian käsitte- paan todisteiden harkinnan edellyttävän sitä, 13918: lylle on esimerkiksi silloin, kun asianosainen että todistelu suullisesti esitetään keskitetyssä 13919: pitkäaikaisen vakavan sairauden tai ulkomaan käsittelyssä välittömästi sellaiselle tuomiois- 13920: matkan johdosta on estynyt osallistumasta tuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. 13921: asian käsittelyyn eikä asiaa voida ratkaista Lukuun ehdotetut muutokset tarkoittavat lä- 13922: hänen poissaollessaan. Rikosasian vastaajan hinnä edellä mainittujen edellytysten toteutta- 13923: mielentilan tutkiminen tai jonkin muun seikan mista. 13924: selvittäminen saattaa olla syy lepäämään jättä- Todistelu tulisi siis ottaa vastaan pääkäsitte- 13925: miseen. Asian käsittelyn jättäminen lepäämään lyssä. 1otta todistelu voitaisiin ottaa vastaan, 13926: 13927: 14 3002501 13928: 106 1990 vp. - HE n:o 15 13929: 13930: valmistelussa on paitsi selvitettävä se, mitkä simman tasapuolisesti harkita kaikkea asiassa 13931: kysymykset asiassa ovat riitaisia ja missä mää- esitettyä näyttöä. 13932: rin todistelu asiassa siten on tarpeen, myös Tilanteet, jolloin pääkäsittelyn ulkopuolella 13933: valmisteltava todistelun vastaanottaminen. vastaanotettu todiste otetaan vastaan toistami- 13934: Valmistelussa on siten selvitettävä esimerkiksi seen pääkäsittelyssä, tulevat kuitenkin olemaan 13935: asiakirjan esittämisvelvollisuus, mitkä todista- erittäin poikkeuksellisia. Todistetta ei myös- 13936: jat on kutsuttava pääkäsittelyyn ja onko asian- kään tule ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuo- 13937: tuntijatodistelu tarpeen sekä määrättävä asian- lella, jos tiedetään, että todiste joudutaan otta- 13938: tuntija. Valmistelussa tulisi yleensä jo päättää maan vastaan pääkäsittelyssä ja ettei estettä 13939: siitäkin, mitä todistelua ei lainkaan luvun 7 §:n sen vastaanottamiselle pääkäsittelyssä todennä- 13940: nojalla oteta vastaan pääkäsittelyssä. köisesti tule olemaan. 13941: Asiantuntijalausunto tulisi myös hankkia ja Ehdotuksen 5 lukuun sisältyvät säännökset 13942: tiedottaa asianosaisille ennen pääkäsittelyä. merkitsevät sitä, että asianosaisten on esitettä- 13943: Tämä on välttämätöntä käsittelyn keskittämi- vä kirjalliset todisteet jo valmistelussa. Tämä 13944: sen turvaamiseksi. Usein asiantuntijalausun- on tärkeää muun muassa siitä syystä, että näin 13945: non antaminen on kuitenkin mahdollista vasta voidaan välttää väärinkäsityksiä sekä edistää 13946: sen jälkeen, kun asiassa on jo vastaanotettu valmistelun nopeutta ja riitakysymysten täs- 13947: muuta selvitystä. Tästä syystä selvitystä voi- mentämistä. Kirjalliset todisteet on kuitenkin 13948: daan luvun säännösten mukaan asiantuntijan joko luettava tai mainittava pääkäsittelyssä, 13949: lausunnon valmistelemista varten ottaa vastaan jotta ne voitaisiin ottaa huomioon asiaa rat- 13950: ennen pääkäsittelyä. kaistaessa. Tämä on välttämätöntä senkin 13951: Vaikka todisteiden harkinnan kannalta on- vuoksi, että näin myös tällaiset todisteet tule- 13952: kin tärkeää, että todistelu kokonaisuudessaan vat asianosaisten keskustelun kohteeksi oikeu- 13953: otetaan vastaan keskitetysti pääkäsittelyssä, tä- denkäynnissä. 13954: mä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Todis- 13955: tajaksi nimetty saattaa esimerkiksi olla sairas 13956: tai katselmuksen kohde saattaa muuttua. Tä- Asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituk- 13957: män vuoksi lukuun ehdotetaan kunkin todis- sessa 13958: tuskeinon osalta otettavaksi säännökset siitä, 13959: milloin todistelun välittömyydestä voidaan luo- Asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituk- 13960: pua ja todistelu ottaa vastaan muussa käsitte- sessa ilman totuusvakuutusta on voimassa ole- 13961: lyssä kuin pääkäsittelyssä. vankin lain mukainen, mutta harvoin käytetty 13962: Myös se, onko olemassa edellä mainittuja todistelukeino. Myös silloin, kun asianosaista 13963: esteitä todisteen vastaanottamiselle pääkäsitte- kuullaan todistelutarkoituksessa ilman totuus- 13964: lyssä, tulisi selvittää ja päätös todisteen vas- vakuutusta, asianosaisen lausumilla on merki- 13965: taanottamisesta muussa käsittelyssä kuin pää- tystä todisteena. Asianosaisen kuuleminen 13966: käsittelyssä siten tehdä jo valmistelussa. asian selvittämiseksi saattaa usein olla ainut 13967: Ainoastaan poikkeuksellisesti todisteen vas- todistuskeino asiassa. Jotta asianosaisen kuule- 13968: taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella jou- mista todistelutarkoituksessa käytettäisiin ny- 13969: duttaisiin päättämään vasta pääkäsittelyssä. kyistä yleisemmin, ehdotetaan lukuun otetta- 13970: Näin voi käydä kuitenkin esimerkiksi silloin, vaksi tätä koskeva nimenomainen säännös. 13971: kun todistajaa pääkäsittelyssä kuultaessa ilme- Jotta tuomioistuimella olisi ratkaisunsa pe- 13972: nee tarvetta esimerkiksi katselmuksen toimitta- rusteena käytettävissään paras mahdollinen to- 13973: miseen. distusaineisto, olisi tärkeää, että asianosainen 13974: Kun asiaa pääkäsittelyssä käsiteltäessä ha- velvoitettaisiin osallistumaan pääkäsittelyyn 13975: vaitaan, että todisteen vastaanottamiselle pää- henkilökohtaisesti. Mahdollisuus kuulla todis- 13976: käsittelyssä ei olekaan estettä ja todisteelia on tajaa ja asianosaista taikka asianosaisia saman- 13977: merkitystä asian ratkaisemiselle, pääkäsittelyn aikaisesti vastakkain kysymyksistä, joista he 13978: ulkopuolella vastaanotettu todiste on otettava ovat eri mieltä, antaisi tuomioistuimelle ny- 13979: vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Näin voi- kyistä paremmat mahdollisuudet arvioida sitä, 13980: daan turvata mahdollisimman hyvin käsittelyn miten asia tulisi ratkaista. Lisäksi jo mahdolli- 13981: välittömyys ja keskitys, mikä puolestaan, ku- suus nähdä asianosaiset henkilökohtaisesti sekä 13982: ten aikaisemmin on todettu, on tärkeää sen heidän käyttäytymisensä ja esimerkiksi ilmeen- 13983: vuoksi, että tuomioistuin tällöin voi mahdolli- sä lausumia antaessaan ja todistajan kerto- 13984: 1990 vp. - HE n:o 15 107 13985: 13986: muksia kuullessaan ovat kiinteässä yhteydessä Tuomioistuimella tulisi olla mahdollisuus 13987: vapaaseen todisteiden harkintaan. selvittää asiaa käytettävissä olevan parhaan 13988: mahdollisen todistusaineiston perusteella. Ei 13989: ole johdonmukaista, että tuomioistuimella on 13990: Todistelu yleensä mahdollisuus kuulla vapaasti tuomioistuimessa 13991: olevaa todistajaa, mutta ei sellaista henkilöä 13992: 8 §. Pykälään sisältyy todisteiden hankki- todistajana, jota kukaan ei nimeä, vaikka tuo 13993: mista koskeva säännös. Sen mukaan pääsääntö henkilö todennäköisesti tietäisi parhaiten asian 13994: on, että asianosaisten on hankittava asiassa ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä sei- 13995: tarpeelliset todisteet. Riita-asiassa, jossa sovin- kasta. Asian tasapuolista selvittämistä usein 13996: to on sallittu, sekä pykälässä tarkemmin mää- juuri vaikeuttaa se, että asianosaiset nimeävät 13997: ritellyssä rikosasiassa, jossa ainoastaan asian- todistajiksi ainoastaan sellaisia henkilöitä, joi- 13998: omistaja vaatii rangaistusta, tuomioistuin ei den kertomukset tukevat vain asianosaisen 13999: saa omasta aloitteestaan määrätä uutta todista- omaa kantaa. 14000: jaa kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi. Joskus asianosaisen käytettävissä saattaa ol- 14001: Muissa asioissa tuomioistuin saa harkintansa la useita todistajia. Tällöin asianosainen saat- 14002: mukaan omasta aloitteestaan päättää hankitta- taa erehtyä siitä, kuka todistajista olisi merki- 14003: vaksi todisteita. tyksellisin. Näin voi käydä etenkin silloin, kun 14004: Riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- asianosainen toimii ilman oikeudenkäyntiavus- 14005: osaisen oikeuteen määrätä oikeudenkäynnin tajaa. Tällöin ei myöskään tuomioistuimen 14006: kohteesta on katsottu kuuluvan myös tietty kannalta ole oikein, että se joutuu tyytymään 14007: mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä todisteita niukempaan todisteluun kuin mitä itse asiassa 14008: tuomioistuimella on käytettävissään. Asiano- olisi tarjolla. 14009: saisen mahdollisuus määrätä todisteista on kat- Tämän vuoksi ehdotetaan 8 §:stä poistetta- 14010: sottu johtuvan myös siitä, että todistelusta vaksi tuomioistuimen todisteiden hankkimista 14011: aiheutuvat kustannukset jäävät asianosaisten koskeva rajoittava säännös. Myöskään Euroo- 14012: vastattaviksi. pan valtioista esimerkiksi Ranskan ja Saksan 14013: Kun asianosaiset antavat riitansa tuomiois- Iiittotasavallan lainsäädännössä ei ole rajoitet- 14014: tuimen ratkaistavaksi, ei ole perusteltua rajoit- tu tuomioistuimen mahdollisuutta määrätä 14015: taa tuomioistuimen mahdollisuutta selvittää omasta aloitteestaan hankittavaksi uutta todis- 14016: asiaa. Asianosaiselle todistelusta aiheutuviin telua asiassa. Itävallan oikeudenkäyntilaissa 14017: kustannuksiin liittyviä perusteluja ei myöskään tuomioistuimen mahdollisuutta hankkia selvi- 14018: voida pitää johdonmukaisina, kun vastaavaa tystä omasta aloitteestaan on rajoitettu siten, 14019: rajoittavaa säännöstä ei ole laissa todistajan että vastoin asianosaisten kieltoa asiassa ei 14020: kuulemista ja kirjallisen todisteen esittämistä voida kuulla asiantuntijaa tai toimittaa katsel- 14021: huomattavasti kalliimpien todistuskeinojen, musta. 14022: katselmuksen toimittamisen ja asiantuntijan Tuomioistuinten mahdollisuutta määrätä uu- 14023: kuulemisen osalta. Säännös ei myöskään rajoi- si todistaja kuulusteltavaksi tai asiakirja esitet- 14024: ta tuomioistuimen mahdollisuuksia määrätä täväksi ei ehdoteta kuitenkaan rajoituksetto- 14025: uudelleen kuultavaksi sellaista todistajaa, jota maksi. Pykälässä ehdotetaan, että tuomioistuin 14026: asian käsittelyssä on jo aikaisemmin kuultu. ei voi antaa sellaista määräystä vastoin asian- 14027: Perusteena tuomioistuimen kieliolle omasta osaisten yhteistä tahtoa. Jos asianosaiset ovat 14028: aloitteestaan täydentää selvitystä on mainittu keskenään sopineet jonkin todistelukeinon 14029: myös asianosaisen mahdollinen halu rajoittaa käyttämättä jättämisestä, esimerkiksi sovitteli- 14030: asiassa kuultavat henkilöt nimeämiinsä todista- jan kuulemisesta todistajana, tuomioistuimen 14031: jiin sen vuoksi, että hän haluaa välttää jonkin ei ehdotuksen mukaan tule toimia asianosais- 14032: seikan, esimerkiksi ammattisalaisuuden tulevan ten sopimuksen vastaisesti. 14033: ilmi. Kun jo voimassa olevassa laissa on sään- Asianosaisten olisi 8 §:n säännöksen muutta- 14034: nökset todistajan vaitiolovelvollisuudesta ja to- misesta huolimatta itse pääsääntöisesti vastat- 14035: distajan oikeudesta kieltäytyä todistamasta ja tava todisteiden hankkimisesta. Tämä johtuu 14036: paljastamasta muun muassa ammattisalaisuut- siitä, että heillä on paras tieto asiassa käytettä- 14037: ta, tuomioistuimen mahdollisuus oma-aloittei- vissä olevasta selvityksestä. Ehdotus ei tarkoita 14038: sesti hankkia uutta selvitystä ei välttämättä sitä, että tuomioistuimen tulisi ryhtyä selvittä- 14039: sisällä edellä mainittua vaaraa. mään, mitä todistelua asiassa vielä olisi saata- 14040: 108 1990 vp. - HE n:o 15 14041: 14042: vissa. Sellainen lisäisi huomattavasti tuomiois- siitä huolimatta, että pääkäsittely peruutetaan. 14043: tuimen työtä ja aiheuttaisi turhia kustannuk- Ehdotuksen 6 luvun 12 §:n nojalla uudessa 14044: sia. pääkäsittelyssä voi olla merkitystä myös sellai- 14045: Rikosasioissa katsotaan nykyisin yhä selvem- sella aikaisemmassa pääkäsittelyssä vastaan- 14046: min tuomioistuimen puolueettomuuden kan- otetulla todistelulla, jonka vastaanottamiselle 14047: nalta olevan tärkeää, että tuomioistuin ei itse uudessa pääkäsittelyssä on ollut este. 14048: ryhdy hankkimaan yksinomaan syytetyn vahin- Käsiteltävänä olevassa luvussa todisteen vas- 14049: goksi koituvaa selvitystä asiassa. Syytteen to- taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella on 14050: teennäyttäminen kuuluu syyttäjän tehtäviin ja säännös 15 §:ssä kirjallisen todisteen, 41 §:n 1 14051: korkeatasoisen syyttäjäkunnan katsotaan riit- momentissa todistajan, 51 §:ssä asiantuntijan, 14052: tävästi turvaavan sen, että tuomioistuinten 56 a §:ssä katselmuksen sekä 61 ja 65 §:ssä 14053: käytössä rikosasioissa on riittävä selvitys. asianosaisen osalta. Jotta pääkäsittely voitai- 14054: 8 a §. Kuten edellä on todettu, yleisesti on siin toimittaa keskitetysti, asiantuntijan lau- 14055: katsottu vapaan todisteiden harkinnan edellyt- sunto olisi hankittava jo ennen pääkäsittelyä. 14056: tävän sitä, että todistelu suullisesti esitetään Jotta asiantuntijan lausunnon hankkiminen 14057: keskitetyssä käsittelyssä välittömästi sellaiselle etukäteen olisi mahdollista, ehdotetaan 14058: tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee 48 a §:ään säännöstä asian selvittämisestä asi- 14059: asian. Erillisen ehdotuksen 24 luvun 13 §:n 1 antuntijalausuntoa varten ennen pääkäsittelyä. 14060: momentissa ehdotetaan tämän mukaisesti, että Momenttiin ehdotetaan otettavaksi selvyyden 14061: tuomiossa saadaan riita-asiassa ottaa huo- vuoksi viittaus myös edellä mainittuihin sään- 14062: mioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on nöksiin. 14063: esitetty pääkäsittelyssä. Päätös todistelun vastaanottamisesta pääkä- 14064: Edellä mainituista syistä pykälän 1 momen- sittelyn ulkopuolella tehtäisiin ehdotuksen 5 14065: tissa ehdotetaan, että riita-asiassa todisteet on luvun 26 §:n perusteella yleensä jo valmistelus- 14066: otettava vastaan pääkäsittelyssä. Todisteilla sa. Ainoastaan erittäin poikkeuksellisesti tulisi 14067: tarkoitetaan kaikkia 17 luvun mukaisia todis- esiintyä tilanteita, että todisteen vastaanottami- 14068: tuskeinoja; todistajan kuulustelua, kirjallisia sesta pääkäsittelyn ulkopuolella päätettäisiin 14069: todisteita, asiantuntijoiden kuulemista, katsel- vasta pääkäsittelyssä. Silloin kun todisteen vas- 14070: musta sekä asianosaisen kuulemista todistelu- taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella 14071: tarkoituksessa. päättämistä käsitellään erillisenä kysymyksenä, 14072: Pykälään sisältyvä todistelun välittömyyttä sitä käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin eh- 14073: koskeva pääsääntö koskee sekä erillistä pääkä- dotuksessa oikeudenkäyntiä koskevan kysy- 14074: sittelyä että valmistelun yhteydessä toimiteita- myksen osalta on ehdotettu. 14075: vaa pääkäsittelyä. Silloin kun todiste otetaan vastaan pääkäsit- 14076: Poikkeuksena pykälän pääsäännöstä pykä- telyn ulkopuolella, se voidaan pykälän 2 mo- 14077: lässä viitataan ensinnäkin ehdotuksen 6 luvun menttiin otettavaksi ehdotetun säännöksen mu- 14078: 8, 12 ja 17 § :n säännöksiin, joiden nojalla kaan ottaa vastaan myös toisessa alioikeudes- 14079: todistelua voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn sa. Samoin voidaan menetellä myös, jos pää- 14080: ulkopuolella. käsittelyä ei pidetä. Pääkäsittelyä ei tarvitse 14081: Ehdotuksen 5 luvun 2, 10 ja 19 §:n nojalla pitää esimerkiksi silloin, kun asia ehdotuksen 5 14082: kirjalliset todisteet on esitettävä jo valmistelus- luvun 6 §:n 1 momentin tai 27 §:n 1 momentin 14083: sa, vaikka asiassa tultaisiinkin toimittamaan 3 kohdan perusteella jätetään valmistelussa 14084: pääkäsittely. Jos asia ratkaistaan valmistelun tutkimatta. Jos sellaisen ratkaisun tekeminen 14085: yhteydessä pidettävässä välittömässä pääkäsit- edellyttää esimerkiksi todistajan kuulemista, 14086: telyssä, sitä oikeudenkäyntiaineistoa, siis häntä voidaan kuulla valmistelussa. Ehdotuk- 14087: myöskään kirjallista todistelua, joka on esitet- sen 5 luvun 30 §:n nojalla oikeudenkäynnin 14088: ty viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa, edellytystä koskeva kysymys voidaan määrätä 14089: ei ehdotuksen 6 luvun 17 §:n nojalla tarvitse käsiteltäväksi myös erikseen pääkäsittelyssä. 14090: ottaa vastaan uudelleen sanotussa pääkäsitte- Siinä tapauksessa todistelu otettaisiin vastaan 14091: lyssä. pääkäsittelyssä, joka voitaisiin pitää valmiste- 14092: Ehdotuksen mukaan todisteita voidaan lun yhteydessä tai erillisenä. 14093: eräissä tapauksissa ottaa vastaan myös pääkä- Toisessa tuomioistuimessa todiste voitaisiin 14094: sittelyn ulkopuolella. Ehdotuksen 6 luvun momentin perusteella ottaa vastaan esimerkiksi 14095: 8 § :n mukaan todistelua voidaan ottaa vastaan silloin, kun todistaja on huomattavan pitkän 14096: 1990 vp. - HE n:o 15 109 14097: 14098: matkan päässä tuomioistuimesta tai ulkomailla esitys todistelun vastaanottavalle tuomwts- 14099: ja hänen saapumisestaan pääkäsittelyyn aiheu- tuimelle ja samalla lyhyesti selostettava asia ja 14100: tuisi todisteen merkitykseen verrattuna koh- se, mitä todisteelia halutaan näyttää. Samassa 14101: tuuttomia kustannuksia. yhteydessä todisteen vastaanottavalle tuomiois- 14102: Ehdotuksen 41 §:n 1 momentin mukaan to- tuimelle voidaan esimerkiksi ilmoittaa ne kysy- 14103: distajaa, 51 §:n perusteella asiantuntijaa ja mykset, jotka todistajalle tulisi ainakin tehdä. 14104: 61 §:n perusteella asianosaista voidaan, hänen Näiden tietojen ilmoittaminen on tärkeää to- 14105: olleessaan sairaana, kuulla myös siellä, missä disteen vastaanottamisen onnistumisen kannal- 14106: hän on. Kun mainituissa pykälissä tarkoitettu ta. Samassa tarkoituksessa tuomioistuimen on 14107: poikkeus todisteen vastaanottamista tuomiois- toimitettava todisteen vastaanottavalle tuomio- 14108: tuimessa koskevasta pääsäännöstä tulee käy- istuimelle asian käsittelystä kertyneet asiakir- 14109: tännössä sovellettavaksi erittäin harvoin, ei jat, jos se käy haitatta päinsä. 14110: pykälän 2 momenttiin ehdoteta tältä osin otet- 8 d §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan 14111: tavaksi nimenomaista viittaussäännöstä. selvyyden vuoksi säädettäväksi siitä, että se 14112: Silloin kun todiste on otettu vastaan pääkä- tuomioistuin, joka toisen tuomioistuimen esi- 14113: sittelyn ulkopuolella, se on ehdotuksen 8 e § :n tyksestä ottaa vastaan todistelua, määrää itse, 14114: mukaan eräissä tapauksissa otettava vastaan milloin todisteen vastaanottaminen tapahtuu. 14115: uudelleen pääkäsittelyssä. Jos todisteen vastaanottamista koskevassa esi- 14116: 8 b §. Pykälän mukaan tuomioistuimen on tyksessä on ollut toivomus esimerkiksi siitä, 14117: kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyn ulkopuo- että todistelu tulisi ottaa vastaan kiireellisesti, 14118: lella pidettävään todisteiden vastaanottamista sellaista toivomusta tulisi tietenkin mahdolli- 14119: varten toimitettavaan käsittelyyn. Tuomiois- suuksien mukaan noudattaa. 14120: tuimella tarkoitetaan tässä pykälässä sekä itse Todisteen vastaanottamisessa toisessa tuo- 14121: pääasiaa käsittelevää tuomioistuinta että sitä mioistuimessa virka-apuna noudatetaan hake- 14122: tuomioistuinta, joka ottaa vastaan todisteen musasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa 14123: toisen tuomioistuimen esityksestä. Säännös annetun lain säännöksiä. Mainitun lain mukai- 14124: osittain vastaa voimassa olevan 41 §:n 2 mo- nen pääsääntö on, että todistelu otetaan vas- 14125: mentin säännöstä, joka samalla ehdotetaan taan tuomioistuimen istunnossa yhden tuoma- 14126: kumottavaksi. rin käsittelyssä. Jos todisteen vastaanottavana 14127: Pykälän mukaan kutsussa todisteiden vas- tuomioistuimella on useita istuntopaikkoja, 14128: taanottamista varten pääkäsittelyn ulkopuolel- saa tuomioistuin sanotun lain perusteella itse 14129: la toimitettavaan käsittelyyn on mainittava, päättää, millä istuntopaikalla todiste otetaan 14130: että käsittely voidaan toimittaa asianosaisen vastaan. 14131: poissaolasta huolimatta. Jos tuomioistuin pi- Todisteen vastaanottava tuomioistuin huo- 14132: tää asian selvittämiseksi välttämättömänä, että lehtii itse esimerkiksi todistajan ja asianosais- 14133: asianosainen osallistuu henkilökohtaisesti sii- ten kutsumisesta tuomioistuimeen. Todistaja 14134: hen käsittelytilaisuuteen, jossa todistelua ote- on kutsuttava sanottuun käsittelyyn 17 luvun 14135: taan vastaan, asianosainen voidaan kutsua tuo- 36 §:n mukaisella uhalla. Asianosainen on kut- 14136: mioistuimeen ehdotuksen 12 luvun 7 §:n 1 suttava todisteen vastaanottamista tarkoitta- 14137: momentin nojalla myös sakon uhalla. Käsitel- vaan käsittelyyn, kuten edellä 8 b §:n kohdalla 14138: tävänä olevan pykälän perusteella todistelu on mainittu, uhalla, että todisteen vastaanotta- 14139: voitaisiin kuitenkin ottaa vastaan tällöinkin, mista varten toimitettava käsittely voidaan toi- 14140: jos asianosaisen henkilökohtaista läsnäoloa ei mittaa asianosaisen poissaolasta huolimatta. 14141: enää pidetä välttämättömänä. Tällöin sakon Jos todisteen vastaanottaneen tuomiois- 14142: uhalla tuomioistuimeen saapumaan veivoitet- tuimen todisteen vastaanottamisen yhteydessä 14143: tua asianosaista ei tietenkään tuomittaisi, vaik- tekemään ratkaisuun, esimerkiksi todistajalle 14144: ka hän olisi jäänyt tuomioistuimeen saapumat- maksettuun palkkioon, halutaan hakea muu- 14145: ta, hänelle asetettuun uhkasakkoon. tosta, on ratkaisusta valitettava sille hovioikeu- 14146: 8 c §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, mi- delle, jonka piirin alueella sanottu tuomiois- 14147: hin toimenpiteisiin tuomioistuimen on ryhdyt- tuin on. 14148: tävä päätettyään todisteen vastaanottamisesta Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 14149: toisessa tuomioistuimessa. väksi, että todisteen vastaanottaneen tuomiois- 14150: Pykälässä ehdotetaan, että tuomioistuimen tuimen on toimitettava todisteen vastaanotta- 14151: on tehtävä todisteen vastaanottamista koskeva misesta kertynyt aineisto sille tuomioistuimelle, 14152: 110 1990 vp. - HE n:o 15 14153: 14154: jossa oikeudenkäynti on vireillä. Kysymyksessä Ehdotuksen 6 luvun 12 §:n mukaan, jos 14155: oleva aineisto voi olla esimerkiksi todistajan asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, asia 14156: kertomusta äänitettäessä syntynyt äänite sekä on käsiteltävä uudelleen. Todisteen osalta 14157: pöytäkirja, joka sanotusta käsittelystä on erilli- 12 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että aikai- 14158: sen ehdotuksen 22 luvun 4 §:n 2 momentin semmin vastaanotettu todiste on otettava vas- 14159: perusteella laadittu. Asianosaisella tulee luon- taan uudelleen uudessa pääkäsittelyssä siltä 14160: nollisesti olla mahdollisuus saada itselleen jäl- osin kuin sillä on merkitystä asiassa eikä estet- 14161: jennös sanotusta aineistosta tai hänellä tulee tä sen vastaanottamiselle ole. Muussa tapauk- 14162: olla oikeus tutustua siihen esimerkiksi tuomio- sessa, esimerkiksi silloin, kun todistaja uutta 14163: istuimen kansliassa. Selvyyden vuoksi tästä pääkäsittelyä toimitettaessa on vakavasti sairas 14164: sisältyy säännös pöytäkirjaa ja tuomiota kos- tai hänen kuulemisensa aiheuttaisi todisteen 14165: kevan erillisen ehdotuksen oikeudenkäymis- merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustan- 14166: kaaren 22 luvun 13 §:ään. nuksia tai kohtuutonta haittaa, todisteesta on 14167: 8 e §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi otettava tarpeellinen selko aikaisemman pääkä- 14168: 8 a §:n säännöstä täydentävä, todisteluo välit- sittelyn oikeudenkäyntiaineistosta. 14169: tömyyden turvaamista koskeva säännös. Pykä- Momentissa ehdotetaan lisäksi viitattavaksi 14170: län 1 momentissa ehdotetaan, että pääkäsitte- voimassa olevan 7 §:n säännökseen. Sanotun 14171: lyn ulkopuolella vastaanotettu todiste on otet- säännöksen mukaan tuomioistuimen ei tule 14172: tava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Kuten sallia todisteen esittämistä, jos todiste, jonka 14173: edellä 8 a §:n 1 momentin kohdalla on selostet- asianosainen tahtoo esittää, koskee seikkaa, 14174: tu, todistelu voidaan ottaa vastaan pääkäsitte- joka on asiaan vaikuitamaton tai selvitetty tahi 14175: lyn ulkopuolella ehdotuksen 15 §:n (kirjallinen jos näyttö on huomattavasti vähemmällä vai- 14176: todiste), 41 §:n 1 momentin (todistaja), 48 aja valla tai kustannuksella saatavissa toisella ta- 14177: 51 (asiantuntija), 56 a (katselmus) ja 61 §:n voin. Myöskään silloin todisteita ei ole otetta- 14178: (asianosainen) perusteella. Lisäksi todiste voi- va vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. 14179: daan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 14180: silloin, kun pääkäsittely on ehdotuksen 6 luvun si säännös siitä, että tuomioistuimen on tehtä- 14181: 6 §:n nojalla peruutettu. vä selko todisteen vastaanottamisessa kerty- 14182: Edellä mainittujen säännösten perusteella neestä oikeudenkäyntiaineistosta, silloin kun 14183: vastaanotettu todiste on käsiteltävänä olevan todistetta ei oteta vastaan uudelleen pääkäsitte- 14184: momentin perusteella otettava vastaan uudel- lyssä. Käytännössä selonotto tapahtuu perehty- 14185: leen pääkäsittelyssä siltä osin kuin sillä on mällä pöytäkirjaan tai asiakirjavihkoon taikka 14186: merkitystä asiassa eikä estettä sen vastaanotta- esimerkiksi kuuntelemalla todistajan kuulusie- 14187: miselle uudelleen ole. lusta tehty äänite. 14188: Sitä milloin asiassa aikaisemmin esitetyllä Pykälän 3 momenttiin sisältyy säännös kir- 14189: todisteelia voidaan katsoa olevan merkitystä jallisen todisteen vastaanottamisesta pääkäsit- 14190: asiassa, ei voida yksityiskohtaisesti säännellä. telyssä. Kuten edellä on selostettu, asianosaisen 14191: Harkitessaan kysymystä tuomioistuimen tulee on annettava kirjallinen todiste tuomiois- 14192: kiinnittää huomiota myös asianosaisten käsi- tuimelle jo valmistelussa. Jotta kirjallinen to- 14193: tyksiin todisteen merkityksestä. diste tulisi osaksi pääkäsittelyn oikeudenkäyn- 14194: Toinen momentissa mainittu edellytys todis- tiaineistoa, se on pääsäännön mukaan luettava 14195: teen vastaanottamiselle uudelleen on se, ettei pääkäsittelyssä. Tämä on välttämätöntä pääkä- 14196: estettä uudelleen esittämiselle ole. Esimerkiksi sittelyn suullisuuden ja välittömyyden turvaa- 14197: siinä tapauksessa, että tuomioistuin on kuullut miseksi. 14198: todistajaa pääkäsittelyn ulkopuolella sen vuok- Kirjallista todistetta ei kuitenkaan tarvitsisi 14199: si, että todistaja sairauden vuoksi ilmeisesti lukea kaikilta osin. Valmistelussa esitetyt laajat 14200: olisi estynyt saapumaan myöhemmin pidettä- erityisselvitykset ja muut asiakirjat voidaan 14201: vään pääkäsittelyyn, todistajaa on kuultava referoida ilman, että asiakirja luettaisiin kaikil- 14202: uudelleen, jos sairaus ei muodostakaan ajatel- ta yksityiskohdiltaan. Jos asiassa on esimerkik- 14203: tua estettä. Samoin tulisi menetellä esimerkiksi si kysymys valmistelussa tuomioistuimelle an- 14204: silloin, kun todisteen vastaanottamisesta ei ai- netun kirjallisen sopimuksen yksittäisen sopi- 14205: heudukaan kohtuuttomia kustannuksia todis- muskohdan tulkinnasta, on sen kohdan luke- 14206: tajan asuinpaikan muuttumisen johdosta. minen riittävää. 14207: 1990 vp. - HE n:o 15 111 14208: 14209: Jos on kysymys valmistelun aikana hankitus- ten tiedossa, ja siinä yhteydessä sopii asian- 14210: ta kirjallisesta asiantuntijalausunnosta, josta osaisten kanssa siitä, mitkä näistä todisteista 14211: asianosaiset ovat saaneet tiedon, riittänee voidaan jättää lukematta. 14212: usein, että pääkäsittelyssä luetaan ainoastaan 9 §. Voimassa olevan pykälän 1 momentti 14213: asiantuntijan tekemät johtopäätökset. Jos sisältää säännöksen siitä, millä edellytyksillä 14214: asianosaiset sen sijaan väittävät, että asiantun- todistelua voidaan riita-asiassa ja rikosasiassa 14215: tijan lausunnossa tietyt tosiseikat on selostettu ottaa vastaan asianosaisen poissaotosta huoli- 14216: tai käsitetty väärin, on lausunto luonnollisesti matta. Pykälän 2 momentissa on säännös siitä, 14217: luettava myös tältä osin, jotta asianosaiset millä tavoin asianosainen saa tiedon hänen 14218: saavat tilaisuuden lausua niistä. poissaollessaan vastaan otetusta todisteesta. 14219: Kirjallisen todisteen lukeminen olisi pää- Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta- 14220: sääntöisesti sen asianosaisen tehtävä, joka to- vaksi siten, että siihen otetaan säännös todis- 14221: disteeseen nojautuu. Tuomioistuin voi kuiten- teen vastaanottamisesta uudelleen riita-asiassa, 14222: kin, jos se pitää sitä sopivana, itse lukea silloin kun todiste on otettu vastaan asianosai- 14223: asiakirjan. Jos asianosainen on poissa pääkä- sen poissaollessa. Tältä osin säännös tulee 14224: sittelystä, tuomioistuimen on luettava asian- sovellettavaksi lähinnä silloin, kun tuomiois- 14225: osaisen tuomioistuimelle antamat kirjalliset to- tuin asianosaisen jäätyä pois pääkäsittelystä 14226: disteet. Samoin tulisi luonnollisesti menetellä käsittelyn peruuttamisen sijasta päättää aloit- 14227: silloin, kun on kysymys todisteesta, jonka taa pääkäsittelyn. 14228: tuomioistuin on määrännyt hankittavaksi 14229: Ehdotuksen 6 luvun 7 §:n perusteella pääkä- 14230: omasta aloitteestaan. 14231: sittely voidaan aloittaa esimerkiksi asianosai- 14232: Momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, 14233: sen poissaolasta huolimatta, jos on aihetta 14234: joka sisältää poikkeuksen kirjallisen todisteen 14235: olettaa, ettei asian käsittelyä asianosaisen pois- 14236: lukemista koskevasta pääsäännöstä. Momentin 14237: saolon johdosta tarvitse lykätä, tai jos käsitte- 14238: mukaan kirjallista todistetta ei tällöin tarvitse 14239: lyä joudutaan lykkäämään, ettei asiassa tarvit- 14240: miltään osin lukea pääkäsittelyssä. Jotta pää- 14241: se toimittaa uutta pääkäsittelyä, ja jos lykkää- 14242: käsittelyn suullisuus ja välittömyys voitaisiin 14243: misestä ei aiheudu haittaa asian käsittelylle. 14244: tällöinkin turvata parhaalla mahdollisella ta- 14245: valla, ei tällaista menettelyä voida jättää tuo- Momentissa ehdotetaan, että asianosaisen 14246: mioistuimen vapaaseen harkintaan. poissaollessa vastaanotettu todiste on asian- 14247: Momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä osaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan uu- 14248: kiriailisen todisteen vastaanottamisesta sitä lu- delleen siltä osin kuin sillä on merkitystä asias- 14249: keiil.atta vain, jos sen sisältö on tuomiois- sa eikä estettä sen vastaanottamiselle ole. 14250: tuimen jäsenten tiedossa. Jos todisteen sisältö Todisteen uudelleen vastaanottamisen edelly- 14251: ei ole kaikkien tuomioistuimen jäsenten tiedos- tykset olisivat ehdotuksen mukaan siis samat 14252: sa, ne tuomioistuimen jäsenet, jotka eivät ole kuin 8 e §:n 1 momentissa on ehdotettu pääkä- 14253: osallistuneet asian valmisteluun, eivät pääkäsit- sittelyn ulkopuolella vastaanotetun todisteen 14254: telyn kuluessa ehkä ole täysin selvillä kaikista vastaanottamisesta uudelleen pääkäsittelyssä. 14255: asiaan liittyvistä ongelmista. Kirjallisen todis- Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen, siitä 14256: teen lukematta jättäminen edellyttää lisäksi, on otettava selko asiassa kertyneestä oikeuden- 14257: että asianosaiset siihen suostuvat ja että sitä käyntiaineistosta. Siltä osin, milloin todiste on 14258: muutoinkin voidaan pitää sopivana. Vaikka momentin perusteella otettava vastaan uudel- 14259: kirjallinen todiste olisikin kaikkien tuomiois- leen ja miten on meneteltävä, jos todistetta ei 14260: tuimen jäsenten tiedossa, se saattaa kuitenkin oteta vastaan uudelleen, viitataan 8 e §:n 1 ja 2 14261: olla syytä lukea esimerkiksi silloin, kun asian- momentin perusteluihin. 14262: osaiset ovat eri mieltä todisteen sisällön tulkin- Momentista ehdotetaan tarpeettomana pois- 14263: nasta tai kun oikeudenkäynnin julkisuus sitä tettavaksi säännös todisteen vastaanottamisen 14264: edellyttää. edellytyksistä silloin kun asianosainen on pois- 14265: Jos kirjallista todistetta ei lueta, se on kui- sa käsittelystä. Tältä osin tarpeelliset säännök- 14266: tenkin mainittava pääkäsittelyssä. Tällöin voi- set sisältyvät ehdotuksen muihin säännöksiin, 14267: daan menetellä esimerkiksi siten, että tuomiois- kuten esimerkiksi luvun 8 b §:ään, 6 luvun 14268: tuin pääkäsittelyn alussa tai aloittaessaan to- 7 §:ään ja 12 luvun 21 §:ään. Momenttiin eh- 14269: distelun vastaanottamisen selostaa asianosaisil- dotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi viittaus 14270: le, mitkä todisteet ovat tuomioistuimen jäsen- luvun 7 §:ään, jonka nojalla tuomioistuin voi, 14271: 112 1990 vp. - HE n:o 15 14272: 14273: kuten edellisen pykälän kohdalla on selostettu, Yksityisluontoisen kirjallisen todistajanker- 14274: päättää, että todistetta ei oteta vastaan. tomuksen esittäminen ei edellä tarkoitetussa 14275: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- tilanteessa merkitse sitä, että tuomioistuin voisi 14276: si keskitetysti voimassa olevan lain mukaiset perustaa ratkaisunsa siihen. Todistajankerto- 14277: säännökset todisteen vastaanottamisesta rikos- muksella voisi olla ainoastaan se vaikutus, että 14278: asian vastaajan poissaolasta huolimatta ja to- tuomioistuin katsoisi vastaajan esittäneen sel- 14279: disteesta ilmoittamisesta ja todisteen vastaan- laisia todennäköisiä syitä kiistämisensä tueksi, 14280: ottamisesta uudelleen asianosaisen ollessa saa- että asian valmistelua olisi jatkettava. Jos sa- 14281: puvilla. Kun menettelyä rikosasioiden osalta ei maan todisteeseen halutaan vedota pääkäsitte- 14282: ehdoteta muutettavaksi, momenttiin ehdote- lyssä, kirjallisen todistajankertomuksen anta- 14283: taan tehtäväksi ainoastaan eräitä muodollisia nutta henkilöä on kuultava silloin henkilökoh- 14284: muutoksia. taisesti. 14285: JO §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan eril- 11 a §. Todiste voidaan silloin, kun se tämän 14286: lisen ehdotuksen 11 luvun johdosta tehtäväksi luvun säännösten perusteella otetaan vastaan 14287: ainoastaan sellainen muutos, että siitä otetaan pääkäsittelyn ulkopuolella, ottaa tarvittaessa 14288: pois säännös toisen henkilön kutsumisesta tuo- vastaan myös ulkomailla. Lukuun ehdotetaan 14289: mioistuimeen todistelua vastaisen varalta pyy- otettavaksi viittaussäännös siitä, että todisteen 14290: täneen hakijan toimesta. Erillisen ehdotuksen vastaanottamisesta ulkomailla on säädetty 14291: 11 luvun säännösten perusteella määräytyisi erikseen. Säännöksiä todisteluu vastaanottami- 14292: siten se, kuka huolehtii sanotun henkilön tuo- sesta ulkomailla sisältyy riita-asioiden osalta 14293: mioistuimeen kutsumisesta. -Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteis- 14294: 11 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 toiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan 14295: momentti, jolloin pykälän nykyinen 2 moment- tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta 14296: ti siirtyisi uudeksi 3 momentiksi. Ehdotetun 2 eräissä tapauksissa annettuun lakiin (171/21), 14297: momentin säännös merkitsisi oikeudenkäynnin -riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaan 14298: varalta annetun yksityisluontoisen kirjallisen Haagissa vuonna 1905 tehtyyn sopimukseen 14299: kertomuksen käytön sallimista rajoitetusti (SopS 37/26), 14300: asian valmistelussa. -riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaan 14301: Ulosottolain 2 luvun 16 §:n mukaan velalli- Haagissa vuonna 1954 tehtyyn sopimukseen 14302: nen, joka tahtoo vastustaa häneltä lainhaku- (SopS 2/57), 14303: menettelyssä velottua saamista, on lainhaku- -todisteiden vastaanottamista ulkomailla si- 14304: menettelyssä oikeutettu esittämään kiistämisen- viili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa Haagissa 14305: sä tueksi kirjallisia todisteita. Tällaisena todis- vuonna 1970 tehtyyn yleissopimukseen (SopS 14306: teena voi tulla kysymykseen myös jonkun hen- 69/1980), 14307: kilön erikseen tätä menettelyä varten laatima -oikeusavusta tiedoksiannan toimittamisessa 14308: kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. ja todistelussa vuonna 1974 Kööpenhaminassa 14309: Kun ulosotonhaltijan luona tapahtuvasta Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 14310: lainhakumenettelystä ehdotetaan luovuttavaksi välillä tehtyyn sopimukseen (SopS 26/1975), 14311: ja lainhakua vastaava menettely sisällytettä- -oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kau- 14312: väksi osaksi riita-asian kirjallista valmistelua, pallisluontoisissa asioissa Suomen ja Yhdisty- 14313: yksityisluontoisten kirjallisten todistaj ankerto- neen Kuningaskunnan välillä vuonna 1933 teh- 14314: musten käyttämistä koskevaa kieltoa on lieven- tyyn sopimukseen (SopS 3/34), 14315: nettävä. Ehdotuksen 5 luvun 14 §:n 2 momen- -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, 14316: tin mukaan vastaajan on esitettävä kiistämisen- perhe-, ja rikosasioissa Suomen ja Sosialistis- 14317: sä tueksi todennäköisiä syitä, jos kantajan ten neuvostotasavaltojen liiton välillä vuonna 14318: vaatimus on perustunut juoksevaan velkakir- 1978 tehtyihin sopimuksiin (SopS 47 ja 14319: jaan, vekseliin tai shekkiin. Kiistämisen tueksi 48/1980), 14320: esitettävät todennäköiset syyt edellyttänevät -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, 14321: käytännössä usein kirjallisten todisteiden esit- perhe- ja rikosasioissa Suomen ja Puolan välil- 14322: tämistä. Tästä syystä on välttämätöntä, että lä vuonna 1980 tehtyihin sopimuksiin (SopS 67 14323: vastaaja myös riita-asiain oikeudenkäynnissä ja 68/1981) ja 14324: saa esittää yksityisluontoisen kirjallisen todis- -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, 14325: tajankertomuksen. perhe- ja rikosasioissa Suomen ja Unkarin 14326: 1990 vp. - HE n:o 15 113 14327: 14328: välillä vuonna 1981 tehtyihin sopimuksiin annettava tuomioistuimelle alkuperäisenä sen 14329: (SopS 39 ja 40/1982), vuoksi, että sanottu asiakirja on vaatimuksen 14330: sekä rikosasioiden osalta peruste. Muulloin tuomioistuin voi momentin 14331: -keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa perusteella harkita, onko asiakirja esitettävä 14332: koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen eräi- alkuperäisenä vai jäljennöksenä. 14333: den määräysten hyväksymisestä sekä Suomen Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 14334: ja ulkomaan viranomaisen keskinäisestä oi- si säännös siitä, että jos asiakirja sisältää 14335: keusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa an- sellaisen tiedon, jota asianosainen 12 §:n pe- 14336: nettuun lakiin (284/81) ja rusteella ei ole velvollinen esittämään tai ei saa 14337: -keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koske- esittää tai jos se muutoin sisältää tiedon, jota 14338: viin vuonna 1959 tehtyihin eurooppalaisiin ei saa paljastaa, asiakirjasta annetaan sellainen 14339: yleissopimuksiin (SopS 13 ja 14/1985). ote, johon sanottua tietoa ei sisälly. 14340: Edellä mainituissa sopimuksissa sopimus- 14341: 15 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- 14342: valtiot ovat sopineet siitä, missä asioissa voi- 14343: tavaksi säännös asiakirjan esittämisestä pääkä- 14344: daan antaa oikeusapua todisteen vastaanotta- sittelyn ulkopuolella. Momentin mukaan tuo- 14345: misessa ja miten oikeusapua tulee pyytää, jotta mioistuin voi riita-asiassa päättää, että asiakir- 14346: pyyntöön suostuttaisiin. ja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, 14347: jos sitä ei voida esittää pääkäsittelyssä tai sen 14348: esittäminen todisteen merkitykseen verrattuna 14349: Kirjallinen todiste aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai koh- 14350: tuutonta haittaa. 14351: Luvun väliotsake Asiakirjan esittämisvelvol- 14352: lisuus ehdotetaan muutettavaksi otsakkeeksi Momentti tulee sovellettavaksi sekä silloin, 14353: Kirjallinen todiste.Lukuun ehdotetaan otetta- kun asianosainen esittää kirjallisen todisteen, 14354: vaksi uusi kirjallista todistetta koskeva 11 b §. että myös silloin, kun tuomioistuin on velvoit- 14355: 11 b §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi kir- tanut jonkun tuomaan asiakirjan tuomiois- 14356: jallista todistetta koskeva säännös. Pykälä vas- tuimeen. Päätös asiakirjan ottamisesta vastaan 14357: taa osittain voimassa olevan 15 §:n 1 ja 3 pääkäsittelyn ulkopuolella voidaan ehdotuksen 14358: momentin säännöksiä. Säännökset ehdotetaan 5 luvun 26 §:n nojalla tehdä valmistelussa. 14359: otettaviksi käsiteltävänä olevaan pykälään sen Pääkäsittelyn ulkopuolella esitetystä asiakir- 14360: vuoksi, että siten kirjallinen todiste tulee selke- jasta otettaisiin selko pääkäsittelyssä siitä pöy- 14361: ämmin ja keskitetymmin säännellyksi. täkirjasta, joka erillisen ehdotuksen 22 luvun 14362: Ehdotuksen 5 luvun 3 §:n mukaan asiakirja, 4 § :n 2 momentin perusteella on pidettävä 14363: johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettä- muussa käsittelyssä kuin pääkäsittelyssä. 14364: vä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljen- Kuten edellä on todettu, ehdotuksen pää- 14365: nöksenä. Lisäksi haastehakemukseen on liitet- sääntö on, että asianosaisen on esitettävä kir- 14366: tävä ne kirjalliset todisteet, joihin kantaja ve- jalliset todisteensa jo valmistelussa. Poikkeuk- 14367: toaa. Lisäksi saman luvun 14 §:ssä ehdotetaan sellisesti voi kuitenkin esiintyä tilanteita, jol- 14368: säädettäväksi, että juokseva velkakirja, vekseli loin todistetta ei voida esittää tai sen esittämi- 14369: tai shekki, johon vaatimus perustuu, on liitet- nen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai 14370: tävä haastehakemukseen tai vastaukseen alku- kohtuutonta haittaa. Jos asiakirja esimerkiksi 14371: peräisenä. Saman luvun 22 §:n mukaan asian- sisältyy johonkin laajempaan asiakirjakokoel- 14372: osainen on valmistelussa velvollinen esittämään maan ja se on vaikeasti irrotettavissa sanotusta 14373: kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin hän kokonaisuudesta tai jos se sisältyy ulkomailla 14374: vetoaa. Käsiteltävänä olevassa pykälässä on pidettävään arkistoon, asiakirja voidaan mää- 14375: säännös siitä, minkälainen tuon kirjallisen si- rätä esitettäväksi pääkäsittelyn ulkopuolella. 14376: toumuksen tai todisteen tulee olla ja minkälai- Toisena esimerkkinä voidaan mainita poik- 14377: sia tietoja se voi sisältää. keuksellisen arvokas jossakin arkistossa säily- 14378: Pykälän 1 momentin mukaan asiakirja, tettävä asiakirja. Ehdotuksen käsiteltävänä 14379: johon vedotaan todisteena, on esitettävä, mi- olevan luvun 8 a §:n 2 momentin nojalla sellai- 14380: käli mahdollista alkuperäisenä, jollei tuomiois- nen todiste voidaan ottaa vastaan siinä tuomio- 14381: tuin pidä riittävänä, että se esitetään jäljennök- istuimessa, missä se käy parhaiten päinsä. Käy- 14382: senä. Silloin kun vaatimuksen perusteena on tännössä momentti todennäköisesti tulee sovel- 14383: juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, se on lettavaksi verrattain harvoin. 14384: 14385: 15 3002501 14386: 114 1990 vp. - HE n:o 15 14387: 14388: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi tetaan tehtäväksi myös eräitä kielellisiä kor- 14389: otettavaksi säännös siitä, että asiaa saadaan jauksia. 14390: pääkäsittelyn ulkopuolella käsitellä myös muil- 40 §. Pykälän 2 ja 4 momenttiin ehdotetaan 14391: ta osin otettaessa vastaan todisteena esitettävä tehtäviksi ainoastaan ne muodolliset korjauk- 14392: asiakirja. Asian käsittely olisi tällaisessa tilan- set, jotka johtuvat siitä, että tuomioistuin kut- 14393: teessa rajoitettava koskemaan vain sellaisia suu todistajan tuomioistuimeen. 14394: kysymyksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvityk- 41 §. Voimassa olevan 1 momentin mukaan 14395: seen. Asia on tuoltakin osin käsiteltävä uudel- todistajankuulustelu voidaan järjestää muussa 14396: leen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin ottaa kuin asiaa käsittelevässä alioikeudessa, jos to- 14397: huomioon asiaa pääkäsittelyssä ratkaistaessa. distaja on sairas taikka hänellä on muu lailli- 14398: Pykälän 3 momentti ehdotetaan lukuun otet- nen este saapua tuomioistuimeen. Kun myös 14399: tavaksi ehdotetun 11 b §:n johdosta tarpeetto- ehdotuksen 8 a §:n 2 momentin nojalla todis- 14400: mana kumottavaksi. Ilman erityistä säännöstä- tajan kuulustelu voidaan toimittaa toisessa ali- 14401: kin on selvää, että asiakirjan sisältäessä sellai- oikeudessa, jos asiaa käsittelevä tuomioistuin 14402: sen asiaan kuulumattoman tiedon, jota sen niin päättää, ehdotetaan 41§:n 1 momentin 14403: haltija ei halua ilmaista, saadaan asiakirjasta säännös tältä osin poistettavaksi. 14404: ottaa sellainen ote, johon tätä tietoa ei sisälly. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, 14405: 36 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si- että siinä säännellään ne tilanteet, jolloin todis- 14406: ten, että siinä käsittelyn lykkäämisen asemesta tajaa voidaan kuulustella pääkäsittelyn ulko- 14407: puhutaan asian käsittelyn jatkamisesta myö- puolella. Ehdotuksen 6 luvun 8 §:ään sisältyy 14408: hemmin. Muutos on tarpeen sen vuoksi, että myös säännös todistajan kuulemisesta pääkä- 14409: ehdotuksen 6 luvun 5 ja 10 §:n nojalla tuomio- sittelyn ulkopuolella. Sanotun 8 §:n mukaan 14410: istuin voi päättää käsittelyn jatkamisesta lyk- todisteen vastaanottamisen edellytykset ovat 14411: käämällä tai keskeyttämällä riita-asian pääkä- samat kuin käsiteltävänä olevassa momentissa 14412: sittelyn. Momentissa käsittelyn jatkamisella ehdotetaan. 14413: tarkoitetaan myös sitä, että pääkäsittely ehdo- Vaikka erityisesti suullisen todisteluu ollessa 14414: tuksen 6 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla pe- kysymyksessä todisteluu välittömyydestä vain 14415: ruutetaan ja päätetään toimittaa myöhemmin. painavin perustein voidaan poiketa, esiintyy 14416: Rikosasian osalta tulee edelleen kysymykseen tilanteita, jolloin todistajan on käytännöllisesti 14417: ainoastaan käsittelyn lykkääminen. katsoen mahdotonta saapua pääkäsittelyyn. 14418: Momentissa ehdotetaan voimassa olevan lain Ehdotuksen mukaan todistajan kuulustelemi- 14419: mukaisesti, että tuomioistuin voi määrätä to- nen pääkäsittelyn ulkopuolella on mahdollista 14420: distajan tuotavaksi heti tuomioistuimeen, jollei silloin, kun todistaja ei riita-asiassa voi sairau- 14421: asian käsittelyä päätetä jatkaa myöhemmin. den tai muun syyn vuoksi saapua pääkäsitte- 14422: Jos todistajan lisäksi esimerkiksi asianosainen lyyn tai jos pääkäsittelyyn saapumisesta todis- 14423: on pois pääkäsittelystä, todistajaa ei tulisi teen merkitykseen verrattuna aiheutuisi koh- 14424: määrätä heti tuotavaksi tuomioistuimeen sen tuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta hait- 14425: vuoksi, että pääkäsittely asianosaisen poissa- taa. 14426: olon johdosta joudutaan kuitenkin lykkää- Momentissa tarkoitettu muu syy voi olla 14427: mään tai peruuttamaan taikka käsittely voi- esimerkiksi se, että todistajan asuinpaikka on 14428: daan joutua keskeyttämään jostakin muusta hyvin kaukana asiaa käsittelevästä tuomiois- 14429: syystä. tuimesta tai ulkomailla. Momentissa harkinta- 14430: Pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös si- perusteena mainittua kustannusten kohtuutto- 14431: ten, että tuotavaksi määrätty todistaja saadaan muutta tulee arvostella siihen nähden, mikä 14432: ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päivänä merkitys todisteelia on asiassa ja myös siihen 14433: ennen kuljetuksen aloittamista. Momenttiin nähden, mikä merkitys todisteluu välittömyy- 14434: ehdotetaan lisäksi otettavaksi säännös siitä, dellä ja siten saavutettavalla luotettavammalla 14435: että todistajan vapaudenmenetys momentissa todisteiden harkinnalla on siinä kysymyksessä, 14436: tarkoitetusta syystä ei kuljetusaikoineen saa josta todistajaa on tarkoitus kuulla. Esimer- 14437: kestää kolmea päivää kauemmin. Ehdotus vas- kiksi silloin kun todistaja ja asianosainen ole- 14438: taa 12 luvun 33 §:ään ehdotettua muutosta. tettavasti kertovat samasta seikasta eri tavalla 14439: Edelleenkin on tietenkin mahdollista noutaa ja asian selvittämiseksi olisi tärkeätä kuulla 14440: todistaja jo samaan istuntoon. Pykälään ehdo- heitä samanaikaisesti, todistajan kuuleminen 14441: 1990 vp. - HE n:o 15 115 14442: 14443: asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa olisi tär- pääkäsittelyssä. Esteen tietoon tulo vasta pää- 14444: keää. käsittelyssä lienee kuitenkin erittäin harvinais- 14445: Kustannusten lisäksi on momentin mukaan ta. 14446: otettava huomioon myös todistajalle aiheutuva Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsittelyn 14447: haitta pääkäsittelyyn saapumisesta. Esimerkik- ulkopuolella samassa tuomioistuimessa, käsit- 14448: si erittäin tärkeän työtehtävän tekemättä jää- telyn voi toimittaa ehdotuksen 2 luvun 5 §:n 1 14449: minen todistajan kuulustelun vuoksi voi olla momentin 2 kohdan nojalla puheenjohtaja yk- 14450: momentissa tarkoitettu haitta. sin. Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsitte- 14451: Harkittaessa momentin soveltamista yksittäi- lyn peruuttamisesta huolimatta, saattaa joskus 14452: sessä tapauksessa on muistettava, ettei sään- olla tarkoituksenmukaista, että todistajaa sa- 14453: nöksen soveltamisesta ole hyötyä, jos tuomio- man 5 §:n 2 momentin nojalla kuullaan tuo- 14454: istuin 8 e §:n 1 momentin nojalla arvioi, että mioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa. 14455: todistajaa joudutaan kuulemaan myös pääkä- Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsittelyn 14456: sittelyssä. Tällöin todistajaa ei siis tule kuulla ulkopuolella toisessa tuomioistuimessa, sovel- 14457: pääkäsittelyn ulkopuolella. letaan käsittelyyn hakemusasioiden käsittelystä 14458: Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi yleisessä alioikeudessa annettua lakia. Tuon 14459: säännös siitä, että asiaa voidaan todistajan lain mukaan todistelu niin sanottua virka-apu- 14460: kuulustelun yhteydessä käsitellä myös muilta na voidaan ottaa vastaan puheenjohtajan yksin 14461: osin, jos se asian selvittämiseksi on erityisen toimittamassa istunnossa. 14462: tärkeää. Asian käsittely olisi tällaisessa tilan- Pykälän voimassa olevassa 1 momentissa on 14463: teessa, kuten 15 §:n 1 momentin perusteluissa lisäksi säännös siitä, että todistajan luona toi- 14464: on todettu, rajoitettava koskemaan vain sellai- mitetusta kuulustelusta tuomioistuimen pu- 14465: sia kysymyksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvi- heenjohtajalle ja jäsenille aiheutuneet kustan- 14466: tykseen. Asia on tuolta osin käsiteltävä uudel- nukset korvaa tuomioistuimen harkinnan mu- 14467: leen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin ottaa kaan se, joka on todistajan nimennyt. Ehdo- 14468: huomioon asiaa pääkäsittelyssä ratkaistaessa. tukseen ei sisälly vastaavaa kustannusten kor- 14469: Kuten edellä 8 a §:n 2 momentin perustelui- vaamista koskevaa säännöstä. Todistajan luo- 14470: den kohdalla on todettu, todistajan kuulustele- na toimitettavasta kuulustelusta aiheutuneiden 14471: minen valmistelussa tulee kysymykseen ainoas- kulujen korvaaminen valtiolle tulee harkitta- 14472: taan erittäin poikkeuksellisesti. Myös silloin, vaksi alioikeusuudistuksen jatkovalmistelun ai- 14473: kun todistajaa tulisi kuulla valmistelussa, saat- kana, kun valmistellaan ehdotuksen aiheutta- 14474: taa olla olemassa edellä selostettu este todista- mia muutoksia lakiin ja asetukseen yleisen 14475: jan kuulustelemiselle asiaa käsittelevässä tuo- alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin 14476: mioistuimessa tai todistajan kuulusteleminen suoritteista perittävien maksujen perusteista. 14477: saattaa aiheuttaa todisteen merkitykseen ver- Voimassa olevan pykälän 2 momentti ehdo- 14478: rattuna kohtuuttomia kustannuksia. Ehdotuk- tetaan kumottavaksi tarpeettomana sen vuoksi, 14479: sen 8 a §:n 2 momentin nojalla todiste tällöin- että säännökset asianosaisen kutsumisesta toi- 14480: kin voidaan ottaa vastaan siinä alioikeudessa, sessa tuomioistuimessa tapahtuvaan todistajan 14481: missä se käy parhaiten päinsä. kuulusteluun sisältyvät ehdotuksen 8 b ja 14482: Voimassa olevan lain mukaisesti momentissa 8 d §:ään. 14483: ehdotetaan, että sellaista pääkäsittelyn ulko- 48 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi 14484: puolella kuultavaa todistajaa, jota ei hänen säännös siitä, että asianosaista tai jotain muuta 14485: sairautensa vuoksi voida kuulla tuomiois- henkilöä voidaan kuulla tai muuta selvitystä 14486: tuimessa, voidaan kuulustella hänen luonaan. voidaan ottaa vastaan ennen pääkäsittelyä, jos 14487: Säännöksen perusteella todistajan kuulustelu se on tarpeen sellaisen seikan selvittämiseksi, 14488: olisi siten mahdollista suorittaa esimerkiksi josta asiantuntijaa kuullaan. 14489: sairaalassa tai todistajan kotona. Voimassa olevan lain mukaan asiantuntijaa 14490: Ehdotuksen 5 luvun 26 §:n nojalla päätös kuullaan usein vasta sen jälkeen, kun asiaa on 14491: todistajan kuulemisesta pääkäsittelyn ulkopuo- jo käsitelty ja todistelua otettu vastaan sen 14492: lella tulisi tehdä pääsääntöisesti valmistelussa. kysymyksen osalta, jota asiantuntijan lausun- 14493: Silloin kun vasta pääkäsittelyn aikana tuomio- nolla pyritään selvittämään. Kun todisteet eh- 14494: istuimeen tietoon tulee pykälässä tarkoitettu dotuksen mukaan tulisi ottaa vastaan keskite- 14495: este, todistajan kuulemisesta pääkäsittelyn ul- tysti pääkäsittelyssä, aiheutuisi asiantuntijan 14496: kopuolella tietenkin voidaan päättää myös kuulemisesta vasta todisteluu vastaanottamisen 14497: 116 1990 vp. - HE n:o 15 14498: 14499: jälkeen pääkäsittelyn keskeyttäminen tai lyk- van lain mukaan vala tai vakuutus on annetta- 14500: kääminen. Tämä puolestaan merkitsisi useim- va silloin, kun asiantuntija määrätään. Jos 14501: missa tapauksissa sitä, että pääkäsittely olisi asiantuntija ei ole silloin paikalla, vala tai 14502: ehdotuksen 6 luvun säännösten johdosta toimi- vakuutus on annettava ennen lausunnon anta- 14503: tettava kokonaisuudessaan uudelleen. Jotta mista. Voimassa olevan lainkin aikana lähes 14504: pääkäsittelyn keskittäminen onnistuisi, tulisi pääsääntö on ollut, että vala tai vakuutus 14505: asiantuntijan lausunto hankkia jo ennen pää- annetaan asiantuntijan määräämisen jälkeen 14506: käsittelyä, jossa asiantuntijaa sitten voitaisiin ennen lausunnon antamista. 14507: tarvittaessa kuulla myös suullisesti. Jotta asiaa voitaisiin käsitellä pääkäsittelyssä 14508: Jotta asiantuntija voisi antaa lausuntonsa, keskitetysti, olisi tärkeää, että asiantuntijan 14509: usein on välttämätöntä ottaa vastaan selvitystä lausunto olisi tuomioistuimen ja asianosaisten 14510: asiantuntijan lausunnon pohjaksi. Esimerkiksi käytössä jo ennen pääkäsittelyä. Sen vuoksi 14511: testamentin moitetta koskevassa asiassa asian- pääsääntö tulisi olemaan, että asiantuntija 14512: tuntija ei voi lausua käsitystään testamentin määrättäisiin jo valmistelussa ja asiantuntijan 14513: tekijän oikeustoimikelpoisuudesta ennen kuin lausunto tulisi toimittaa jo ennen pääkäsitte- 14514: on otettu vastaan todistelua siitä, minkälaises- lyä. Asiantuntija voisi 9 luvun säännösten no- 14515: sa kunnossa testamentin tekijä oli testamenttia jalla lähettää kirjallisen lausuntonsa myös pos- 14516: tehdessään. titse. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista me- 14517: Ehdotuksen 2 luvun 5 §:n mukaan tässä netellä myös siten, että pääkäsittely määrätään 14518: pykälässä tarkoitettu käsittely voidaan toimit- vasta asiantuntijan lausunnon saapumisen jäl- 14519: taa yhden tuomarin istunnossa. keen. Näin on tarkoituksenmukaista menetellä 14520: Päätös tässä pykälässä tarkoitetun käsittelyn esimerkiksi silloin, kun on oletettavissa, että 14521: toimittamisesta tehtäisiin todennäköisesti usein asiaa tulee vielä valmistella lausunnon antami- 14522: silloin, kun päätetään asiantuntijan lausunnon sen jälkeen. 14523: hankkimisesta. Sellainen päätös tulisi ehdotuk- Jotta asiantuntijan ei tarvitsisi saapua tuo- 14524: sen 5 luvun 26 §:n nojalla tehdä valmistelussa. mioistuimeen henkilökohtaisesti häntä tehtä- 14525: Tällaisen päätöksen tuomioistuin voi tehdä vaan määrättäessä, momenttia ehdotetaan 14526: harkintansa mukaan omasta aloitteestaan taik- muutettavaksi siten, että asiantuntijan tulisi 14527: ka asianosaisen tai asiantuntijan pyynnöstä. antaa vala tai vakuutus vasta tehtävään mää- 14528: Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi räämisen jälkeen. Ehdotuksen mukaan asian- 14529: nimenomainen säännös siitä, että pykälässä tuntijan ei tarvitsisi vahvistaa valalla tai vakuu- 14530: tarkoitetun ennen pääkäsittelyä pidettävässä tuksella sellaista lausuntoaan, jonka hän antaa 14531: käsittelyssä vastaanotetun todisteluu osalta ainoastaan kirjallisena. Vala tai vakuutus asi- 14532: noudatetaan soveltuvin osin niitä säännöksiä, antuntijan tulisi ehdotuksen mukaan antaa ai- 14533: joita ehdotetaan pääkäsittelyn ulkopuolella noastaan silloin, kun häntä kuullaan suullisesti 14534: vastaanotettavan todisteen osalta. Ehdotettu tuomioistuimessa. 14535: säännös tarkoittaa lähinnä sitä, että todisteen Ehdotuksen 50 §:n 2 momentin mukaan asi- 14536: vastaanottamisesta uudelleen pääkäsittelyssä antuntijaa, joka on antanut kirjallisen lausun- 14537: on noudatettava ehdotuksen 8 e §:ää. Tämä on non, on kuultava tuomioistuimessa suullisesti, 14538: välttämätöntä käsittelyn välittömyyden turvaa- jos asianosainen sitä vaatii, eikä hänen kuule- 14539: miseksi. Todisteen vastaanottaminen pääkäsit- misensa ole ilmeisesti merkityksetöntä, taikka 14540: telyssä uudelleen asiantuntijan saapuvilla olles- jos tuomioistuin pitää asiantuntijan kuulemista 14541: sa on tärkeätä jo siitäkin syystä, että asiantun- tarpeellisena. 14542: tija voi tarkistaa, että hän on antanut lausun- 50 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 14543: tonsa sellaisen todisteluu perusteella, joka esi- momentti, joka sisältää säännöksen siitä, mil- 14544: tetään pääkäsittelyssä. loin asiantuntijaa, joka on antanut lausunton- 14545: 49 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- sa kirjallisesti, on kuultava suullisesti tuomiois- 14546: tettavaksi siten, että siitä käy ilmi, että asian- tuimessa. 14547: tuntijan on vannottava vala tai annettava va- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 14548: kuutus vain silloin, kun häntä kuullaan henki- uuden 2 momentin edellyttämät muodolliset 14549: lökohtaisesti tuomioistuimessa. muutokset. Momenttiin jäävän voimassa ole- 14550: Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutetta- van säännöksen mukaan tuomioistuimen on, 14551: vaksi siltä osin, milloin asiantuntijan on annet- silloin kun asiantuntijana käytetään muuta 14552: tava vaiansa tai vakuutuksensa. Voimassa ole- henkilöä kuin julkisen viran tai toimen nojalla 14553: 1990 vp. - HE n:o 15 117 14554: 14555: sen haltijaa, määrättävä aika, jonka kuluessa Kun asiaa ratkaistaessa saadaan ottaa huo- 14556: lausunto on annettava. mioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on 14557: Momentissa tarkoitettu määräaika olisi ase- esitetty pääkäsittelyssä, olisi tärkeää, että asi- 14558: tettava siten, että lausunto olisi saatavissa hy- antuntija kutsuttaisiin pääkäsittelyyn myös 14559: vissä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tämä on tär- suullisesti kuultavaksi. Tämä on tarpeen siitä 14560: keätä sen vuoksi, että asianosaiset voivat saa- syystä, että hän voi tarkastaa antamansa asian- 14561: tuaan tiedon lausunnosta ryhtyä a;ian käsitte- tuntijalausunnon perustuvan siihen oikeuden- 14562: lyn kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin hyvis- käyntiaineistoon, joka pannaan tuomion pe- 14563: sä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tälläkin tavoin rusteeksi. Jos tällöin esimerkiksi todistaja 14564: tulee turvatuksi mahdollisuus käsitellä asia muuttaisi kertomustaan, asiantuntija voi ottaa 14565: pääkäsittelyssä keskitetysti. Jos on päätetty, kantaa siihen, kuinka tämä vaikuttaa hänen 14566: että pääkäsittelyn ajankohta määrätään vasta lausuntoonsa. 14567: lausunnon saamisen jälkeen, lausunto olisi täl- 51 §. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun sään- 14568: löinkin määrättävä annettavaksi hyvissä ajoin, nökset asiantuntijan suullisesta kuulemisesta 14569: jotta tarpeellinen jatkovalmistelu ja pääkäsitte- vastaavat pääosiltaan todistajan kuulustelemis- 14570: ly saataisiin toimitettua ja asia ratkaistua mah- ta koskevia säännöksiä. Pykälän 1 momentissa 14571: dollisimman joutuisasti. on nykyisin viitattu muun muassa niihin sään- 14572: Ehdotuksessakin lähdetään voimassa olevan nöksiin, joiden mukaan asiantuntijaa tulee 14573: lain mukaisesti siitä, että silloin kun asiantunti- muistuttaa totuusvelvollisuudesta (31 §), asian- 14574: jana on julkisen viran haltija, hänen tulee tuntijan kuulustelee tuomioistuimen puheen- 14575: toimittaa lausuntonsa tuomioistuimelle hyvissä johtaja (33 §) ja joiden mukaan asiantuntijaa 14576: ajoin, ilman, että hänelle asetetaan erityistä voidaan kuulla asianosaisen olematta läsnä 14577: määräaikaa. Siitä huolimatta lausuntopyyn- (34 §). 14578: nössä voidaan tietenkin ilmoittaa, milloin lau- Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, 14579: sunto viimeistään tarvitaan. että siinä viitataan myös ehdotuksen 41 §:ään. 14580: Kun asiantuntijan lausunto on toimitettu Ehdotuksen mukaan voidaan siten samalla pe- 14581: tuomioistuimelle, se on pidettävä tuomiois- rusteella kuin todistajaa, myös asiantuntijaa 14582: tuimessa asianosaisen saatavilla sekä siitä on henkilökohtaisesti kuulla pääkäsittelyn ulko- 14583: mahdollisesti lähetettävä lisäksi jäljennös asi- puolella samassa tai toisessa tuomioistuimessa, 14584: anosaisille. taikka, silloin kun hän on sairas, hänen luo- 14585: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- naan. 14586: si säännös siitä, milloin kirjallisen asiantuntija- 14587: lausunnon antanutta asiantuntijaa on kuultava 14588: tuomioistuimessa suullisesti. Vaikka voimassa 14589: Katselmus 14590: olevassa laissa on säännös siitä, että asiantunti- 14591: jaa, joka on antanut kirjallisen lausunnon, 14592: voidaan kuulla tuomioistuimessa suullisesti, 56 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi 14593: laissa ei kuitenkaan ole selvää säännöstä siitä, säännös katselmuksen toimittamisesta pääkä- 14594: milloin niin on meneteltävä. sittelyn ulkopuolella. Todistelun välittömyyden 14595: Momenttiin ehdotetaan nyt otettavaksi sään- vuoksi pääsääntönä tulisi olla, kuten edellä on 14596: nös siitä, että asiantuntijaa, joka on antanut todettu, että katselmus toimitettaisiin pääkäsit- 14597: lausuntonsa kirjallisena, on kuultava tuomiois- telyssä tuomioistuimen täysilukuisessa kokoon- 14598: tuimessa suullisesti, jos asianosainen sitä vaa- panossa. 14599: tii, eikä hänen kuulemisensa ole ilmeisesti mer- Pykälässä ehdotetaan, että katselmus voi- 14600: kityksetöntä. Momentin mukaan asiantuntijaa daan toimittaa riita-asian pääkäsittelyn ulko- 14601: on kuultava henkilökohtaisesti myös silloin, puolella, jos sitä ei voida toimittaa pääkäsitte- 14602: kun tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena. Asi- lyssä tai jos sen toimittaminen pääkäsittelyssä 14603: antuntijan velvollisuus vahvistaa lausuntonsa katselmuksen merkitykseen verrattuna aiheut- 14604: valalla tai vakuutuksella silloin, kun häntä taisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuu- 14605: kuullaan suullisesti, sekä asianosaisten ja tuo- tonta haittaa. 14606: mioistuimen mahdollisuus tehdä epäselvien tai Katselmuksen toimittaminen pääkäsittelyssä 14607: riitaisten kysymysten osalta täydentäviä kysy- ei ole mahdollista esimerkiksi silloin, kun kat- 14608: myksiä asiantuntijalle lisää asiantuntijatodiste- selmuksen kohde ei pysy muuttumattomana 14609: luu varmuutta. siihen asti, kunnes pääkäsittely voidaan pitää. 14610: 118 1990 vp. - HE n:o 15 14611: 14612: Tällöin katselmus on toimitettava pääkäsitte- lella, käsitellä myös muilta osin, jos se katsel- 14613: lyn ulkopuolella ennen pääkäsittelyä. muksen toimittamiseksi on erityisen tärkeää. 14614: Myös silloin kun katselmuksen toimittami- Asian käsittely olisi tällaisessa tilanteessa, ku- 14615: nen on tärkeätä asiantuntijan lausuntoa var- ten 41 §:n 1 momentin perusteluissa on todet- 14616: ten, katselmus tulisi toimittaa ennen pääkäsit- tu, rajoitettava koskemaan vain sellaisia kysy- 14617: telyä, jotta asiantuntijan lausunto, kuten ehdo- myksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvitykseen. 14618: tuksen 50 §:n 1 momentin perusteluiden koh- Asia on tuolta osin käsiteltävä uudelleen pää- 14619: dalla on todettu, olisi mahdollista toimittaa käsittelyssä, jotta tämä oikeudenkäyntiaineisto 14620: ennen pääkäsittelyä. voitaisiin ottaa huomioon asiaa pääkäsittelyssä 14621: Kohtuuttomia kustannuksia katselmuksen ratkaistaessa. 14622: toimittamisesta pääkäsittelyssä puolestaan voi 61 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 14623: aiheutua esimerkiksi silloin, kun katselmuksen momentti, johon ehdotetaan otettavaksi ni- 14624: kohde on huomattavan kaukana. Kohtuuton menomainen säännös mahdollisuudesta kuulla 14625: haitta taas on kysymyksessä esimerkiksi silloin, asianosaista todistelutarkoituksessa ilman to- 14626: kun katselmuksen kohde on sellaisessa paikas- tuusvakuutusta. Pykälän nykyiseen 1 moment- 14627: sa, jossa pääkäsittelyä ei voida vaikeuksitta tiin ehdotetaan tehtäväksi uuden 1 momentin 14628: pitää. Kustannuksia ja haittaa on ehdotuksen edellyttämät muutokset. Pykälän muuttamisen 14629: mukaan verrattava katselmuksen merkityk- johdosta ehdotetaan myös luvun väliotsake 14630: seen. Jos asiassa on kysymys esimerkiksi melu- muutettavaksi siten, että se nykyisen ,Asiano- 14631: ja hajuhaittojen arvioinnista, luotettavin pe- saisen kuulustelu totuusvakuutuksen nojalla'' 14632: ruste päätöksenteolle saadaan, jos kaikilla tuo- asemesta kuuluisi ,Asianosaisen kuulustelu,. 14633: mioistuimen jäsenillä on mahdollisuus muo- Asianosaisen kuulustelun osalta voimassa 14634: dostaa katselmuksessa omakohtaisia havainto- olevassa oikeudenkäymiskaaressa on säännelty 14635: ja. erityiseksi todistelukeinoksi ainoastaan asiano- 14636: Silloin kun katselmus toimitetaan pääkäsitte- saisen kuulustelu totuusvakuutuksen nojalla. 14637: lyn ulkopuolella, se voidaan ehdotuksen 2 Sen sijaan asianosaisen kuulustelemisesta to- 14638: luvun 5 §:n nojalla toimittaa myös yhden tuo- distelutarkoituksessa ilman totuusvakuutusta 14639: marin käsittelyssä. vapaana kuulusteluna ei ole säännöstä. Ilmei- 14640: Erillisen ehdotuksen 22 luvun 8 §:n mukaan sesti nimenomaisen säännöksen puuttumisesta 14641: katselmuksesta on laadittava pöytäkirja. Sano- johtuu, että tuomioistuimet ainoastaan poik- 14642: tun 8 §:n perusteluissa todetaan, että katsel- keuksellisesti kuulustelevat asianosaisia asian 14643: musta toimitettaessa tehtyjen havaintojen pöy- selvittämiseksi ilman totuusvakuutusta. Tätä ei 14644: täkirjaaminen on välttämätöntä varsinkin sil- kuitenkaan voida pitää perusteltuna sen vuok- 14645: loin, kun katselmus toimitetaan pääkäsittelyn si, että asianosaiset usein itse ovat parhaiten 14646: ulkopuolella, sillä tuolloin tehtyjen havainto- perillä asian tosiseikoista. Jotta asianosaisia 14647: jen pöytäkirjaamisella on merkitystä asiaa pää- kuultaisiin todistelutarkoituksessa nykyistä 14648: käsittelyssä käsiteltäessä ja ratkaistaessa. useammin, ehdotetaan pykälän 1 momenttiin 14649: Katselmuksen toimittamisen tarpeen arvioi- otettavaksi sitä koskeva nimenomainen sään- 14650: minen tulisi tehdä jo valmistelussa. Tämä on nös. Asianosaisen kuulustelu todistelutarkoi- 14651: tarpeen sen varmistamiseksi, että pääkäsittely tuksessa on pidettävä erillään oikeudenkäynnin 14652: voidaan toimittaa keskitetysti. Päätös katsel- kohteen eli asianosaisten vaatimusten ja niiden 14653: muksen toimittamisesta pääkäsittelyn ulkopuo- perusteena olevien välittömästi vaikuttavien to- 14654: lella tulisi ehdotuksen 5 luvun 26 § :n nojalla siseikkojen selvittämisestä. 14655: myös tehdä pääsääntöisesti valmistelussa. Siten Kuulustelu toimitettaisiin ehdotuksen mu- 14656: tulisi ainoastaan erittäin harvoin olemaan mah- kaan samalla tavoin kuin, mitä todistajan kuu- 14657: dollista, että vasta pääkäsittelyssä todetaan lustelusta 33 §:n 1-4 momentissa ja 41 §:ssä 14658: katselmuksen toimittamisen tarve, ja se, että on säädetty. Sanotun 33 §:n 1 momentissa on 14659: katselmus tulisi toimittaa pääkäsittelyn ulko- säännös siitä, kuka toimittaa kuulustelun, 2 14660: puolella. Sellainen seikka voi kuitenkin ilmetä momentissa kertomuksen esittämisestä yhtä- 14661: yllättäen vasta pääkäsittelyssä, esimerkiksi to- jaksoisesti ja kysymysten esittämisestä, 3 mo- 14662: distajaa kuultaessa. mentissa siitä, minkälaisia kysymyksiä saa esit- 14663: Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi tää, sekä 4 momentissa todistajien kuulemises- 14664: säännös siitä, että asiaa voidaan, silloin kun ta erikseen sekä vastakkain. Ehdotuksen 14665: katselmus toimitetaan pääkäsittelyn ulkopuo- 41 §:ssä on säännös siitä, milloin todistajaa 14666: 1990 vp. - HE n:o 15 119 14667: 14668: riita-asiassa voidaan kuulla riita-asian pääkä- 65 §. Pykälän 1 momentin todistajan kuu- 14669: sittelyn ulkopuolella. Silloin kun asianosaista lustelua koskeviin luvun säännöksiin viittaami- 14670: on asian selvittämiseksi kuultu pääkäsittelyn sen perusteella asianosaisen kuulustelu totuus- 14671: ulkopuolella, tulee ehdotuksen 8 e §:n perus- vakuutuksen nojalla tapahtuu nykyisin mones- 14672: teella harkittavaksi se, onko häntä kuulustelta- sa suhteessa samalla tavalla kuin todistajankin 14673: va myös pääkäsittelyssä. kuulustelu. Momenttiin ehdotetaan nyt lisättä- 14674: Jotta tuomioistuimella olisi käytettävissään väksi viittaus myös ehdotettuun 61 §:ään. Sa- 14675: mahdollisimman hyvä selvitys ratkaisun poh- notun viittauksen perusteella asianosaista voi- 14676: jaksi, lähes poikkeukseton pääsääntö tulisi ol- taisiin kuulustella totuusvakuutuksen nojalla 14677: la, että asianosainen veivoitetaan saapumaan pääkäsittelyn ulkopuolella samoin edellytyksin 14678: henkilökohtaisesti riita-asian pääkäsittelyyn. kuin todistajaakin. 14679: Tällöin asianosaiselta itseltään voitaisiin käsi- 14680: teltävänä olevan momentin perusteella suoraan 14681: kysyä asiaan vaikuttavista tosiseikoista. Asi- 18 luku. Samassa oikeudenkäynnissä käsitel- 14682: anosaisen velvollisuus puhua totta määräytyy tävistä kanteista ja väliintulosta 14683: oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n 2 mo- riita-asiassa 14684: mentin perusteella. 14685: Pykälän 2 momenttia, joka asiallisesti vastaa Voimassa olevaan 18 lukuun sisältyvät luvun 14686: voimassa olevan 61 §:n 1 momenttia, ehdote- otsakkeen mukaisesti säännökset väliintulosta 14687: taan muutettavaksi siten, että asianosaista kuu- riita-asiassa. Kun lukuun ehdotetaan otetta- 14688: lusteltaisiin riita-asiassa totuusvakuutuksen no- vaksi lisäksi säännökset samassa oikeuden- 14689: jalla ainoastaan sellaisista seikoista, joilla on käynnissä käsiteltävistä kanteista, ehdotetaan 14690: erityistä merkitystä asiassa. Totuusvakuutuk- luvun otsake muutettavaksi Samassa oikeuden- 14691: sen merkityksen korostamiseksi on tärkeätä, käynnissä käsiteltävistä kanteista ja väliintulos- 14692: että sitä käytettäisiin rajoitetusti ja ainoastaan ta riita-asiassa. 14693: edellä mainittujen merkityksellisten seikkojen Luvun säännösten tarkistaminen on välttä- 14694: selvittämiseksi. Totuusvakuutusta ei tulisi mätöntä jo sen vuoksi, että riita-asian käsitte- 14695: käyttää silloin, kun sillä ei voida lisätä var- lyn jakautuessa ehdotuksen perusteella valmis- 14696: muutta siitä, puhuuko asianosainen totta, ku- teluun ja pääkäsittelyyn, tarvitaan muun muas- 14697: ten esimerkiksi sellaisessa asiassa, jossa asiano- sa säännökset siitä, missä käsittelyvaiheessa 14698: saiset puhuvat samasta seikasta eri tavoin. luvun voimassa olevan 2 §:n mukainen kanne 14699: Valan tai vakuutuksen antamisesta huolimatta voidaan nostaa. 14700: asianosaiset todennäköisesti pysyvät kertomuk- Voimassa olevasta laista puuttuvat lähes täy- 14701: sissaan. Ilman, että tuomioistuin olisi saanut sin säännökset siitä, millä edellytyksillä kanteet 14702: lisäselvitystä asiassa, tuomioistuimen tietoon on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, sil- 14703: on ainoastaan tullut se, että jompi kumpi loin kun kantaja- ja vastaajapuolella on aino- 14704: asianosaisista on puhunut antamansa vakuu- astaan yksi henkilö ja käsiteltävänä on useam- 14705: tuksen vastaisesti. pi kanne. Oikeuskirjallisuudessa sellaista kan- 14706: Jos sen sijaan esimerkiksi vahingonkorvaus- teiden käsittelemistä samassa oikeudenkäynnis- 14707: asiassa syntyy riitaa siitä, oliko esine, johon sä kutsutaan objektiiviseksi kumulaatioksi. 14708: vahinkotapahtuma oli kohdistunut, virheettö- Vastaavasti laista puuttuvat säännökset kantei- 14709: mässä kunnossa ennen vahinkotapahtumaa, den käsittelemisestä samassa oikeudenkäynnis- 14710: esineen omistavaa asianosaista voitaisiin kuulla sä silloin, kun kantaja- tai vastaajapuolella on 14711: totuusvakuutuksen nojalla sanotusta seikasta. useampia asianosaisia. Oikeuskirjallisuudessa 14712: Käytännössä lienee tarkoituksenmukaisinta sellaista kanteiden käsittelemistä samassa oi- 14713: menetellä sillä tavoin, että asianosaista kuul- keudenkäynnissä kutsutaan subjektiiviseksi ku- 14714: laan asian selvittämiseksi ensin ilman totuusva- mulaatioksi. Edellä mainituissa tilanteissa kan- 14715: kuutusta. Jos tuon kuulustelun aikana ilmenee teiden samassa oikeudenkäynnissä käsittelemi- 14716: jokin asian ratkaisemiselle erityisen merkityk- nen on määräytynyt vakiintuneen oikeus- 14717: sellinen seikka, jonka olemassaolosta halutaan käytännön perusteella. 14718: saada mahdollisimman suuri varmuus, asiano- Kun oikeudenkäyntimenettelyä uudistetaan, 14719: saisen kuulusteleminen totuusvakuutuksen no- on tärkeätä, että myös edellä mainituista ku- 14720: jalla tuon seikan osalta saattaa tulla kysymyk- mulaatiotilanteista otetaan lakiin selkeät sään- 14721: seen. nökset. Kun selkeä sääntely edellyttää, että 14722: 120 1990 vp. - HE n:o 15 14723: 14724: kaikki kumulaatiotilanteet on säännelty keski- varainen säännös kanteiden käsittelemisestä sa- 14725: tetysti samassa luvussa, ehdotetaan lukuun massa oikeudenkäynnissä silloin, kun se edis- 14726: myös otettavaksi tällä hetkellä 11 luvun tää asioiden selvittämistä. 14727: 8 §:ään sisältyvä vastakannetta koskeva sään- Ehdotuksen 5 luvun 30 §:n mukaan voidaan 14728: nös. Vastakannetta koskevaa säännöstä joudu- erikseen ratkaistavan kysymyksen käsittelyä 14729: taan tarkistamaan myös siitä syystä, että laissa varten määrätä pääkäsittely, vaikka asian val- 14730: säädetyistä kiinteistä haasteajoista ehdotetaan mistelu ei ole muilta osin vielä päättynyt. 14731: luovuttavaksi, ja lakiin tarvitaan säännös siitä, Ehdotuksen 6 luvun 13 §:n mukaan tuomiois- 14732: missä oikeudenkäynnin vaiheessa ja millä edel- tuin voi määrätä, että asiaa tai sen osaa on 14733: lytyksillä vastakanne voidaan nostaa. uudelleen valmisteltava pääkäsittelyä varten, 14734: Edellä selostetuista syistä lukuun ehdotetaan sekä antaa tarkempia määräyksiä valmistelus- 14735: otettavaksi säännökset samassa oikeudenkäyn- ta. Lisäksi tuomioistuin voi erillisen ehdotuk- 14736: nissä käsiteltävistä kanteista ja väliintulosta sen 24 luvun 16 §:n perusteella ratkaista erik- 14737: riita-asioissa. Silloin, kun on kysymys eri kan- seen osatuomiolla itsenäisen vaatimuksen ja 14738: teista, joissa on osittain tai kokonaan sama 17 § :n perusteella välituomiolla sellaisen kan- 14739: oikeudenkäyntiaineisto, usein on edullista yh- teen, jonka ratkaiseminen on samassa oikeu- 14740: distää sellaiset kanteet samassa oikeudenkäyn- denkäynnissä käsiteltävän muun kanteen rat- 14741: nissä käsiteltäviksi. Näin voidaan välttää muun kaisemisen edellytys. 14742: muassa ne kustannukset, jotka aiheutuvat sa- Oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 14 14743: man oikeudenkäyntiaineiston esittämisestä ja luvun 4 §:n perusteella tuomioistuimen on val- 14744: arvioimisesta eri oikeudenkäynneissä. Samalla 14745: vottava, että asian käsittelyssä noudatetaan 14746: voidaan ehkäistä toisiinsa liittyvissä asioissa 14747: selvyyttä ja järjestystä, ja tuomioistuimella on 14748: annettavien ristiriitaisten ratkaisujen mahdolli- 14749: tällöin valta määrätä, että eri kysymykset tai 14750: suus. jutun eri osat käsitellään kukin erikseen. Mah- 14751: Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota 14752: dollisuus käsitellä ja ratkaista erikseen samassa 14753: siihen, että luvussa tarkoitetusta kanteiden yh- 14754: oikeudenkäynnissä vireillä olevat kanteet edellä 14755: distämisestä ei ole kysymys esimerkiksi silloin, 14756: mainittujen säännösten perusteella vähentää 14757: kun saman kiinteistön osaomistajat, joko kan- 14758: kanteiden pakollisesta samassa oikeudenkäyn- 14759: tajina tai vastaajina, ovat asianosaisina oikeu- 14760: nissä käsittelemisestä mahdollisesti aiheutuvia 14761: denkäynnissä. Tällöin on kysymys niin sanottu 14762: haittoja esimerkiksi silloin, kun samassa oikeu- 14763: välttämättömästä prosessin yhteydestä. 14764: denkäynnissä käsiteltävät kanteet ovat laajoja. 14765: Voimassa olevassa laissa ei ole usean muun 14766: valtion lakiin sisältyvää säännöstä kolmannen Jotta luvun säännösten perusteella samassa 14767: osallistumisesta oikeudenkäyntiin itsenäisenä oikeudenkäynnissä käsiteltävät kanteet voitai- 14768: asianosaisena. Samalla kun luvussa ehdotetaan siin tuomioistuimen toimivaltaa koskevien 14769: tyhjentävästi säänneltäväksi ne tilanteet, joissa säännösten estämättä käsitellä samassa tuo- 14770: kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäyn- mioistuimessa, ehdotetaan oikeudenkäymis- 14771: nissä, ehdotetaan lukuun otettavaksi myös kaaren 10 lukuun otettavaksi uusi 7 a §. Sen 14772: säännös kolmannen mahdollisuudesta osallis- mukaan jonkin kanteen osalta toimivaltainen 14773: tua oikeudenkäyntiin asianosaisen häntä vas- tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään 14774: taan nostaman kanteen johdosta tai omasta myös sen kanssa 2-5 §:n nojalla samassa 14775: aloitteestaan. oikeudenkäynnissä käsiteltävät kanteet. 14776: Luvun 1-5 §:ssä tarkoitettujen kanteiden 1 §. Pykälässä on säännös siitä, että kanta- 14777: samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen on jan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti 14778: pakollista eikä kanteita saa erottaa eri oikeu- nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeu- 14779: denkäynneissä käsiteltäväksi. Sen sijaan niitä denkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti sa- 14780: on mahdollista käsitellä erikseen samassa oi- masta perusteesta. Vaatimus kanteiden nosta- 14781: keudenkäynnissä kuten jäljempänä selostetaan. misesta samanaikaisesti ei tarkoita sitä, että 14782: Tuomioistuimella on ehdotuksen mukaan täl- kanteet olisi tullut panna vireille samalla haas- 14783: löin mahdollisuus järjestää käsittely siten, että tehakemuksella. Samanaikaisuuden vaatimus 14784: kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte- tulee täytetyksi myös silloin, kun kanteiden 14785: leminen ei aiheettomasti pitkitä asian käsittelyä nostamisen välinen aika on käytännössä merki- 14786: tai tee sitä tarpeettoman raskaaksi. Lukuun tyksetön. Eri aikaan vireille pannut pykälässä 14787: ehdotetaan otettavaksi lisäksi 6 §:n harkinnan- tarkoitetut kanteet tuomioistuin voi aina yhdis- 14788: 1990 vp. - HE n:o 15 121 14789: 14790: tää samassa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi Ehdotuksen 10 luvun 7 a §:ään ehdotetaan 14791: luvun 6 §:n nojalla. otettavaksi säännös, jonka mukaan voi mää- 14792: Toinen edellytys kanteiden yhdistämiselle on räytyä toimivaltainen tuomioistuin käsiteltävä- 14793: se, että ne johtuvat olennaisesti samasta perus- nä olevan pykälän perusteella samassa oikeu- 14794: teesta. Laissa tarkoitettu peruste on olemassa denkäynnissä käsiteltävien kanteiden osalta. 14795: esimerkiksi silloin, kun kantaja nostaa saman 3 §. Pykälä sisältää säännöksen pääkanteen 14796: urakkasopimuksen perusteella useita vahingon- ja vastakanteen käsittelemisestä samassa oikeu- 14797: korvauskanteita urakoitsijaa vastaan urakka- denkäynnissä. Voimassa olevan 10 luvun 1 §:n 14798: sopimuksen täyttämisessä tapahtuneiden eri 4 momentin ja 11 luvun 8 §:n mukaan vasta- 14799: laiminlyöntien johdosta. kanne on kyseessä silloin, kun "asioilla on 14800: Silloin kun pykälässä mainitut kanteiden yhteyttä keskenään" tai kun on kysymys sa- 14801: samassa oikeudenkäynnissä käsittelemisen masta tai sen yhteyteen kuuluvasta asiasta. 14802: edellytykset ovat olemassa, kanteet on pykälän Tältä osin ehdotus vastaa voimassa olevaa 14803: perusteella yhdistettävä käsiteltäväksi samassa lakia. Vastakanne voi siis koskea samaa tai 14804: oikeudenkäynnissä. samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin pääkan- 14805: ne tai asiaa, joka liittyy pääkanteeseen, tai 14806: 2 §. Pykälä sisältää säännöksen kanteiden 14807: kuittauskelpoista vastasaatavaa. Esimerkkinä 14808: yhdistämisestä siinä tapauksessa, kun joko samassa tai siihen liittyvässä asiassa nostetta- 14809: kantaja- tai vastaajapuolella on useita asiano- vista kanteista voidaan mainita pääkanteena 14810: saisia. Pykälässä mainitut kanteiden yhdistämi- nostettu sopimukseen perustuva velkomuskan- 14811: sen edellytykset ovat samat kuin 1 §:ssä. Kan- 14812: ne ja vastakanteena nostettu sopimuksen päte- 14813: teet on siis käsiteltävä samassa oikeudenkäyn- mättömyyttä koskeva vahvistuskanne. Sellaiset 14814: nissä silloin, kun ne on nostettu samanaikaises- kanteet on pykälän perusteella käsiteltävä sa- 14815: ti ja ne johtuvat olennaisesti samasta perustees- massa oikeudenkäynnissä. 14816: ta. Yleisin käsiteltävänä olevan pykälän perus- 14817: Kuten edellä 1 §:n kohdalla on todettu, vaa- teella tapahtuva kanteiden yhdistäminen lienee 14818: timus kanteiden nostamisesta samanaikaisesti se, että pääkanteen vastaaja vaatii vastakan- 14819: ei tarkoita sitä, että kanteet olisi pantu vireille teella pääkanteessa vaaditun saamisen kuittaa- 14820: samalla haastehakemuksella. Samanaikaisuu- mista omalla vastasaamisellaan. Erityisesti sil- 14821: den vaatimus tulee täytetyksi myös silloin, kun loin, kun on kysymys kuittausvaatimuksesta, 14822: kanteiden nostamisen välinen aika on käytän- kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte- 14823: nössä merkityksetön. leminen ja ratkaiseminen on tärkeätä. Ainoas- 14824: Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta kantei- taan siten, että vastaajalla on ehdoton oikeus 14825: den yhdistämisestä voidaan mainita useiden kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte- 14826: samassa onnettomuudessa vahingoittuneiden lemiseen, voidaan turvata kuittauksen toteutu- 14827: kantajien samaa vastaajaa vastaan nostamien minen myös silloin, kun vastapuoli on maksu- 14828: vahingonkorvauskanteiden yhdistäminen. Toi- kyvytön. 14829: sena esimerkkinä voidaan mainita vekselivelko- Kuittausvaatimus voidaan esittää myös oi- 14830: jan saman vekselin perusteella velallisina olevia keudenkäynnin aikana ilman, että nostetaan 14831: vastaan nostamien kanteiden yhdistäminen. erillistä vastakannetta. Silloin kuittausvaatimus 14832: Pykälässä tarkoitetut kanteet voivat olla sel- voidaan oikeudenkäynnissä tutkia ainoastaan 14833: laisia, että yhden kantajan nostaman kanteen pääkanteella vaadittuun määrään saakka. Vas- 14834: johdosta annettu ratkaisu voi tulla myös muita tavaatimuksen ollessa suurempi kuin päävaati- 14835: kanteita sitovaksi ja niissä täten voidaan antaa mus, tulee kuittausvaatimus tehdä vastakan- 14836: ainoastaan yksi tuomio. Esimerkkinä voidaan teella, jos vastapuoli halutaan saada velvoite- 14837: mainita eri osakkeenomistajien nostamat sa- tuksi suorittamaan koko vastasaaminen. 14838: maa yhtiökokouksen päätöstä koskevat moite- Kanteen ja vastakanteen yhdistäminen sa- 14839: kanteet. Sellaiset tulisi luonnollisesti, jos mah- massa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi ei py- 14840: dollista, käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. kälän mukaan edellytä, että kanteet olisi nos- 14841: Edellä mainitusta syystä tällaisten kanteiden tettu samanaikaisesti. Ehdotuksen 7 § :n mu- 14842: samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen olisi kaan kanteiden pakollinen samassa oikeuden- 14843: tärkeää silloinkin, kun niitä ei ole nostettu käynnissä käsitteleminen edellyttää kuitenkin, 14844: samanaikaisesti. Tämä on mahdollista ehdo- että vastakanne on nostettu valmistelussa en- 14845: tuksen 6 §:n 1 momentin nojalla. nen 5 luvun 23 §:n perusteella asetetun määrä- 14846: 16 3002501 14847: 122 1990 vp. - HE n:o 15 14848: 14849: ajan kulumista umpeen tai, jos sellaista määrä- on pääväliintulijan kanteessa voimassa olevan 14850: aikaa ei ole asetettu, ennen pääkäsittelyä. lain mukaan saattanut olla vastaajan osalta 14851: Kuten luvun alussa on selostettu, voidaan kysymys vastaajan veivoittamisesta luovutta- 14852: myös kanne ja vastakanne ratkaista erikseen maan vastaajan hallussa oleva esine pääväliin- 14853: osa- tai välituomiolla. Osatuomiota ei voida tulijalle ja kantajan osalta sen vahvistamisesta, 14854: erillisen ehdotuksen 24 luvun 16 §:n perusteella että esine kuuluu pääväliintulijalle. 14855: kuitenkaan antaa silloin, kun vastakanteessa Joskus tilanne saattaa kuitenkin olla sellai- 14856: on kysymys kuittausvaatimuksesta, paitsi jos nen, että kanteen nostaminen kumpaakin pää- 14857: pääsaatava perustuu juoksevaan sitoumukseen. kanteen asianosaista vastaan on tarpeetonta, 14858: 4 §. Luvun voimassa olevan 2 §:n mukaan esimerkiksi sen vuoksi, että alkuperäisen kan- 14859: kolmas henkilö voi vireillä olevan oikeuden- teen vastaaja suostuu maksamaan pääväliintu- 14860: käynnin aikana tulla mukaan oikeudenkäyntiin lijan vaatiman korvauksen. Sen vuoksi pykä- 14861: ja moittia kummankin riitapuolen oikeutta. lässä ehdotetaan, että pääväliintulo voi tapah- 14862: Jos asianosaiset suostuvat siihen, voi mukaan- tua myös ainoastaan toista asianosaista vas- 14863: tulo tapahtua vapaamuotoisesti. Muussa ta- taan. 14864: pauksessa kanteen ajaminen tapahtuu laillisen Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä, 14865: haasteen nojalla. Oikeuskirjallisuudessa tällais- milloin tässä pykälässä tarkoitettu yhdistettävä 14866: ta kolmannen osallistumista oikeudenkäyntiin kanne on pantava vireille, tullakseen käsitel- 14867: kutsutaan pääväliintuloksi. Itse asiassa on ky- lyksi samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen 14868: symys siis siitä, että samassa oikeudenkäynnis- kanteen kanssa. 14869: sä käsitellään useita kanteita. 14870: Toimivaltainen tuomioistuin tämän pykälän 14871: Pääväliintulon mahdollisuus on tärkeä en- 14872: perusteella samassa oikeudenkäynnissä käsitel- 14873: sinnäkin sen vuoksi, että siten voidaan välttää 14874: tävien kanteiden osalta määräytyy 10 lukuun 14875: saman oikeudenkäyntiaineiston esittäminen ja otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2 momen- 14876: arvioiminen useaan kertaan eri oikeudenkäyn- 14877: tin perusteella. 14878: neissä. Lisäksi kolmas voi pääväliintulolla vai- 14879: kuttaa alkuperäisen kanteen lopputulokseen. 5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen 14880: Jos pääväliintulon mahdollisuutta ei olisi ole- asianosaisen mahdollisuudesta nostaa kolmatta 14881: massa, saattaisi alkuperäisen kanteen perus- vastaan takautumisvaatimusta tai vahingon- 14882: teella annettu tuomio tosiasiallisesti ja korjaa- korvausvaatimusta taikka siihen rinnastettavaa 14883: mattomasti vaikuttaa kolmanteen, vaikka tuo- muuta vaatimusta koskeva kanne sen varalta, 14884: mion oikeusvoimavaikutus ei ulottuisikaan hä- että hän häviää asian. Tällainen kanne on 14885: neen. Näistä syistä ehdotetaan pykälään otetta- pykälän perusteella yhdistettävä käsiteltäväksi 14886: vaksi nykyistä pääväliintuloa vastaava sään- samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa. 14887: nös. Momentissa tarkoitettu tilanne on kysymyk- 14888: Pykälässä ehdotetaan, että jos joku, joka ei sessä esimerkiksi silloin, kun vahingon kärsinyt 14889: ole asianosainen oikeudenkäynnissä, nostaa on nostanut kanteen vahingosta vastuussa ole- 14890: kanteen toista tai kumpaakin asianosaista vas- vaa vakuutuksenautajaa vastaan, joka puoles- 14891: taan siitä, mitä riita koskee, kanne on hänen taan haluaa nostaa takautumiskanteen vahin- 14892: vaatimuksestaan käsiteltävä samassa oikeuden- gon aiheuttajaa vastaan. Vastaavanlainen ti- 14893: käynnissä alkuperäisen kanteen kanssa. Ehdo- lanne on olemassa silloin, kun velkoja nostaa 14894: tus poikkeaa voimassa olevasta 18 luvun 2 §:n kanteen takaajaa vastaan, joka taas haluaa 14895: säännöksestä siten, että voimassa olevassa lais- nostaa takautumiskanteen päävelallista vas- 14896: sa puhutaan "kummankin riitapuolen oikeu- taan. Takautumisvaatimuksen ei tarvitse olla 14897: den moittimisesta", mutta ehdotuksen mukaan maksettavaksi erääntynyt tullakseen käsitellyk- 14898: kolmas voi nostaa kanteen myös ainoastaan si samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen 14899: toista alkuperäisen kanteen asianosaista vas- kanteen kanssa. 14900: taan. Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta vahin- 14901: Voimassa olevan lainkin mukaan ovat kol- gonkorvauskanteesta voidaan mainita irtaimen 14902: mannen alkuperäisen kanteen kantajaa ja vas- esineen ostajan myyjää vastaan nostama vahin- 14903: taajaa vastaan nostamat kanteet voineet olla gonkorvausta koskeva kanne, jonka johdosta 14904: erilaisia. Kun alkuperäisessä kanteessa kantaja myyjä haluaa nostaa vastaavanlaisen kanteen 14905: on pyytänyt vastaajan veivoittamista luovutta- myyjälle esineen toimittauutta esineen valmis- 14906: maan vastaajan hallussa oleva esine kantajalle, tajaa vastaan. 14907: 1990 vp. - HE n:o 15 123 14908: 14909: Voimassa olevasta laista puuttuvat säännök- vastaan. Usein tällaisessa kolmannen henkilön 14910: set edellä mainittujen tilanteiden varalta. Sään- kanteessa saattaa olla kysymys sen vahvistami- 14911: nöksen ottamista lakiin on pidettävä tärkeänä sesta, että vaatimus, joka pääkanteen johdosta 14912: sen vuoksi, että voimakkaat käytännön syyt annettavan tuomion perusteella saatetaan koh- 14913: puoltavat sellaisten kanteiden samassa oikeu- distaa häneen, on perusteeton. Kolmannen 14914: denkäynnissä käsittelemistä. Sellaisissa kanteis- henkilön kanne saattaa tarkoittaa myös vel- 14915: sa oikeudenkäyntiaineisto ja todistelu ovat voittamiskannetta. 14916: usein yhteistä. Kolmannen osallistuessa oikeu- Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä, 14917: denkäyntiin itsenäisenä asianosaisena saataisiin milloin tässä momentissa tarkoitettu yhdistet- 14918: asia myös hänen osaltaan oikeusvoimaisesti tävä kanne on pantava vireille tullakseen käsi- 14919: ratkaistuksi. tellyksi samassa oikeudenkäynnissä pääkanteen 14920: Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä, kanssa. 14921: milloin tässä momentissa tarkoitettu yhdistet- Toimivaltainen tuomioistuin tämän momen- 14922: tävä kanne on pantava vireille tullakseen käsi- tin perusteella samassa oikeudenkäynnissä kä- 14923: tellyksi samassa oikeudenkäynnissä pääkanteen siteltävien kanteiden osalta määräytyy 10 lu- 14924: kanssa. kuun otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2 14925: Toimivaltainen tuomioistuin tämän pykälän momentin perusteella. 14926: perusteella samassa oikeudenkäynnissä käsitel- 14927: 6 §. Kanteiden käsitteleminen samassa oi- 14928: tävien kanteiden osalta määräytyy 10 lukuun 14929: keudenkäynnissä on edellä selostettujen 1- 14930: otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2 momen- 5 §:n perusteella pakollista. Pykälissä säännel- 14931: tin perusteella. 14932: lyt tilanteet eivät kuitenkaan voi kattaa kaikkia 14933: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan puoles- niitä tilanteita, jolloin kanteiden käsitteleminen 14934: taan otettavaksi säännös, jonka mukaan, kol- samassa oikeudenkäynnissä on tarkoituksen- 14935: mas, halutessaan nostaa 1 momentissa tarkoi- mukaista. 14936: tetun kanteen riita-asian asianosaista tai asi- 14937: anosaisia vastaan sen johdosta, minkä loppu- Sen vuoksi pykälän 1 momentissa ehdote- 14938: tuloksen asia voi saada asianosaisten välillä, taan, että samojen tai eri asianosaisten välinen 14939: saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oi- asia voidaan käsitellä myös muissa kuin 1- 14940: keudenkäynnissä tuon asian kanssa. 5 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa samassa oikeu- 14941: Voimassa olevan lain mukaan asianosaisella denkäynnissä, jos se asioissa esitettävän selvi- 14942: on vastaavanlaisessa tilanteessa käytettävissään tyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. 14943: niin sanottu sivuväliintulo (tässä ehdotuksessa Näin voi olla esimerkiksi silloin kun asioissa 14944: vä/iintulo) -mahdollisuus, josta sisältyy sään- esitettävä todistelu on yhteistä. 14945: nös ehdotuksen 8 §:ään. Kolmas henkilö ei Kuten edellä 2 §:n perusteluissa on selostet- 14946: kuitenkaan tällä tavoin saavuta niin vahvaa tu, käsiteltävänä olevan pykälän perusteella 14947: asemaa oikeudenkäynnissä kuin nyt ehdotetun voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä 14948: momentin nojalla. Vaikka sellaisessa oikeuden- esimerkiksi sellaiset kanteet, jotka johtuvat 14949: käynnissä, jossa kolmas henkilö on toiminut olennaisesti samasta perusteesta, mutta joita ei 14950: väliintulijana, annetun tuomion oikeusvoima ei ole nostettu sanotussa 2 §:ssä tarkoitetulla ta- 14951: sido häntä, sillä kuitenkin on myöhemmässä valla samanaikaisesti. Samoin 3-5 §:ssä tar- 14952: oikeudenkäynnissä todistusvaikutus. Kun vä- koitetut kanteet voidaan käsitellä tässä pykä- 14953: liintulijalla ei ole mahdollisuutta esiintyä itse- lässä mainituin perustein samassa oikeuden- 14954: näisenä asianosaisena oikeudenkäynnissä ja käynnissä, vaikka asianosaiset eivät olisikaan 14955: kun Väliintulijan mahdollisuus vaikuttaa oikeu- vaatineet niiden käsittelemistä samassa oikeu- 14956: denkäynnissä siten on rajoitettu, sellaisella to- denkäynnissä. 14957: siasiallisella sidotuksi tulemisella voi olla vä- Kanteiden yhdistäminen käsiteltävänä olevan 14958: liintulijan kannalta myös kielteinen vaikutus. pykälän perusteella on viime kädessä tuomiois- 14959: Sen vuoksi momentissa ehdotettu mahdollisuus tuimen harkittava. Sen vuoksi pykälän 2 mo- 14960: itsenäisen kanteen nostamiseen on perusteltua. menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, 14961: Esimerkiksi vahingon kärsineen ja vahingon että kanteiden yhdistämisestä huolimatta kan- 14962: aiheuttajan välisessä vahingonkorvausasiassa teet voidaan, milloin syytä on, jälleen erottaa 14963: saattaa vakuutuksenantajan edun mukaista ol- käsiteltäviksi erillisinä asioina. Näin voitaisiin 14964: la voida nostaa kanne jompaa kumpaa tai tehdä esimerkiksi silloin, kun asian käsittelyn 14965: kumpaakin alkuperäisen asian asianosaista aikana ilmenee, että kanteiden käsitteleminen 14966: 124 1990 vp. - HE n:o 15 14967: 14968: samassa oikeudenkäynnissä aiheetta pitkittäisi oikeus saada kanteet samassa oikeudenkäyn- 14969: toisen kanteen käsittelemistä. nissä käsitellyiksi. 14970: 7 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, millä Jos kanne on nostettu sanottujen ajankoh- 14971: edellytyksillä 1-6 §:ssä tarkoitetut kanteet tien jälkeen, tuomioistuimen harkinnasta riip- 14972: voidaan yhdistää käsiteltäviksi samassa oikeu- puu, katsooko se, että kanteiden samassa oi- 14973: denkäynnissä. keudenkäynnissä käsitteleminen käy haitatta 14974: Pykälässä ehdotetaan ensinnäkin säädettä- päinsä. 14975: väksi, että kanteet voidaan yhdistää ainoas- Ehdotuksen 2 luvun 4 §:n nojalla asian kä- 14976: taan, jos ne on nostettu samassa toimivaltaises- sittelyä jatketaan siinä oikeudenkäynnissä, 14977: sa tuomioistuimessa. Oikeudenkäymiskaaren missä se on aloitettu, vaikka samassa oikeu- 14978: 10 luvun 7 a §:ään ehdotetaan otettavaksi denkäynnissä tämän luvun säännösten nojalla 14979: säännös siitä, että tuoraioistuin, joka on toimi- yhdessä käsiteltävä kanne olisi erillisenä kan- 14980: valtainen käsittelemään jonkin 2-5 §:ssä tar- teena käsiteltävä muunlaisessa kokoonpanossa 14981: koitetun kanteen, on toimivaltainen käsittele- 2 luvun 1 tai 3 §:n nojalla. 14982: mään myös samassa oikeudenkäynnissä sanot- 8 §. Pykälä koskee niin sanottu väliintuloa, 14983: tujen pykälien perusteella käsiteltävän kanteen. josta voimassa olevassa laissa on säännös 18 14984: Toinen pykälässä ehdotettu samassa oikeu- luvun 1 §:ssä. Voimassa olevan lain mukaisesti 14985: denkäynnissä käsittelemisen edellytys on, että pykälässä ehdotetaan, että jos joku, joka ei ole 14986: asiat voidaan käsitellä samanlaisessa menette- oikeudenkäynnin asianosainen, väittää asian 14987: lyssä. Ehdotettu edellytys tarkoittaa esimerkik- koskevan hänen oikeuttaan ja esittää todennä- 14988: si sitä, että merilain (167/39) tai patenttilain köisiä syitä väitteensä tueksi, hän voi osallistua 14989: (550/67) mukaan käsiteltävää asiaa ei voida väliintulijana jomman kumman puolella oikeu- 14990: yhdistää sellaiseen asiaan, jonka käsittelemises- denkäynnissä. 14991: sä noudatetaan yksinomaan oikeudenkäymis- Ehdotettu pykälä täydentää ehdotuksen 4 ja 14992: kaaren säännöksiä. Säännökset rikosasian yh- 5 §:ää, joissa myös on kysymys kolmannen 14993: teydessä käsiteltävästä yksityisoikeudellisesta mahdollisuudesta osallistua vireillä olevaan oi- 14994: vaatimuksesta sisältyvät 14 luvun 8-11 § :ään. keudenkäyntiin. Perusteena väliintuloa koske- 14995: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- van säännöksen säilyttämiselle sanotuista lain- 14996: si säännös siitä, milloin 3-5 §:ssä tarkoitettu kohdista huolimatta on se, että käytännössä 14997: kanne on viimeistään pantava vireille tullak- saattaa esiintyä tilanteita, jolloin se, joka ei ole 14998: seen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä asianosaisena oikeudenkäynnissä, ei halua nos- 14999: alkuperäisen kanteen kanssa. Momentin mu- taa 5 §:ssä tarkoitettua kannetta. Lisäksi ehdo- 15000: kaan tuomioistuin voi jättää tällaisen kanteen tuksen 7 §:n mukainen määräaika kanteen nos- 15001: yhdistämättä, jos se on nostettu sen jälkeen, tamiselle saattaa joskus olla vaikeasti nouda- 15002: kun valmistelu on ehdotuksen 5 luvun 28 §:n 1 tettavissa. 15003: momentin mukaisesti todettu päättyneeksi, jos Myös silloin kun kolmas ei voi nojautua 4 15004: kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden- tai 5 §:n säännöksiin voidakseen osallistua sa- 15005: käynnissä ei käy haitatta päinsä. maan oikeudenkäyntiin, mahdollisuus tässä 15006: Lisäksi momentissa ehdotetaan säädettäväk- pykälässä tarkoitettuun väliintuloon on tärkeä. 15007: si, että kanteet voidaan käsitellä erikseen myös Esimerkiksi konkurssipesän velkojalle saattaa 15008: <>illoin, kun asianosainen nostaa kanteen 3 §:n olla tärkeätä osallistua väliintulijana konkurs- 15009: tai 5 §:n 1 momentin nojalla sen jälkeen, kun sipesän toisen velkojan nostamassa riitautettua 15010: tälle asianosaiselle 5 luvun 23 §:n mukaan saamista koskevassa oikeudenkäynnissä sen 15011: asetettu määräaika on kulunut umpeen. vuoksi, että oikeudenkäynnin lopputulos vai- 15012: Momentin säännöksillä pyritään turvaamaan kuttaa hänelle konkurssipesästä tulevan jako- 15013: pääkäsittelyn keskittäminen sekä estämään se, osuuden määräytymiseen. 15014: että kanteiden pakollista yhdistämistä tarkoit- Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta väliin- 15015: tavia säännöksiä voitaisiin käyttää oikeuden- tulosta voidaan mainita, että vakuutusyhtiö 15016: käynnin pitkittämiseen. Erityisesti silloin, kun haluaa tulla väliintulijaksi vahingon kärsineen 15017: asianosaiselle on asetettu 5 luvun 23 §:n mu- ja vahingon aiheuttaneen väliseen vahingon- 15018: kainen määräaika, hän voisi helposti kiertää korvausasiaan. Säännös väliintulijan asemasta 15019: tämän säännöksen, jos hänellä määräajan um- oikeudenkäynnissä sisältyy ehdotuksen 15020: peen kulumisen jälkeen olisi aina vaatiessaan 10 §:ään. 15021: 1990 vp. - HE n:o 15 125 15022: 15023: 9 §. Pykälän 1 momentti sisältää menettely- myös sellaisessa oikeudenkäynnissä, jossa hän 15024: säännöksen siitä, miten sen, joka haluaa esiin- olisi ollut itse asianosainen. Toisin sanoen 15025: tyä oikeudenkäynnissä väliintulijana, tulee me- asianosaisten välisessä oikeudenkäynnissä an- 15026: netellä. Voimassa olevan lain mukaisesti ehdo- nettava tuomio on sitova myös Väliintulijan 15027: tetaan, että väliintuloa koskeva kysymys otet- osalta. Pykälän perusteella tällainen väliintuli- 15028: taisiin käsiteltäväksi Väliintulijan hakemukses- ja saa esimerkiksi itsenäisesti hakea muutosta 15029: ta. Hakemus voitaisiin tehdä missä oikeus- tuomioistuimen ratkaisuun. Lisäksi häntä arvi- 15030: asteessa tahansa ja se voitaisiin tehdä kirjalli- oidaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisen 15031: sesti tai asian suullisessa käsittelyssä suullisesti. osalta itsenäisensä asianosaisena. Esimerkkinä 15032: Käytännössä väliintuloa koskeva hakemus il- tässä momentissa tarkoitetusta väliintulijasta 15033: meisesti useimmiten kuitenkin tultaisiin esittä- voidaan mainita osakkeenomistaja toisen osak- 15034: mään valmistelun aikana. Hakemuksessa tulee kaan nostamaa yhtiökokouksen moitekannetta 15035: esittää väliintulon peruste. Ehdotuksen mu- koskevassa asiassa. 15036: kaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla 15037: kuulluksi hakemuksen johdosta. 15038: Ilman erityistä säännöstäkin on selvää, että 25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta 15039: tuomioistuimen tulisi antaa päätöksensä väliin- hovioikeuteen 15040: tuloa koskevasta hakemuksesta niin pian kuin 15041: mahdollista. 14 §. Pykälä koskee valituskirjelmän sisäl- 15042: Pykälän 2 momentti sisältää voimassa ole- töä. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 15043: van lain mukaisen säännöksen mahdollisuudes- momentti, jolloin sen nykyinen 2 momentti 15044: ta hakea erikseen muutosta asian käsittelyn muutettuna siirtyy 3 momentiksi. 15045: aikana tehtyyn päätökseen, jolla väliintulovaa- Pykälän uuteen 2 momenttiin ehdotetaan 15046: timus on hylätty. Joskus saattaa olla tarkoituk- otettavaksi tällä hetkellä ainoastaan korkeim- 15047: senmukaista jättää pääkanne ehdotuksen 16 man oikeuden osalta voimassa olevaa säännös- 15048: luvun 5 §:n nojalla lepäämään, kunnes muu- tä (30 luku 7 § 1 mom.) vastaava säännös, joka 15049: toksenhakutuomioistuin on lopullisesti ratkais- rajoittaa valittajan mahdollisuutta vasta muu- 15050: sut väliintulovaatimuksen. toksenhakemuksessaan vedota riita-asiassa uu- 15051: JO§. Voimassa olevan oikeuden mukaan teen seikkaan tai todisteeseen hovioikeudessa. 15052: väliintulijan asema ja hänen oikeutensa toimia Säännös on välttämätön sen vuoksi, että oikeu- 15053: oikeudenkäynnissä ovat epäselviä eikä tästä ole denkäynnin tehostamista koskevat 5 ja 6 lu- 15054: laissa säännöksiä. Tämän vuoksi pykälään eh- kuun otettavaksi ehdotetut säännökset jäävät 15055: dotetaan otettavaksi nimenomainen säännös vaikutuksettomiksi, jos vastaavat rajoitukset 15056: väliintulijan asemasta oikeudenkäynnissä. eivät päde enää muutoksenhakutuomioistui- 15057: Pykälän 1 momentin mukaan väliintulija voi messa. 15058: toimia oikeudenkäynnissä samalla tavoin kuin Ehdotuksen mukaan asianosainen saa hovi- 15059: asianosainen. Hän ei voi kuitenkaan muuttaa oikeudessa riita-asiassa vedota uuteen seikkaan 15060: kannetta tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, tai todisteeseen vain, jos hän saattaa todennä- 15061: joka on ristiriidassa asianosaisen suorittaman köiseksi, että hän ei ole voinut vedota seikkaan 15062: toimenpiteen kanssa, tai muutoin kuin asiano- tai todisteeseen jo alioikeudessa tai että hänellä 15063: saisen ohella hakea muutosta tuomioon tai muutoin on ollut pätevä syy olla tekemättä 15064: päätökseen. Väliintulija voi siis ryhtyä kaikkiin niin. Jos valittaja esimerkiksi saa tiedon seikas- 15065: sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat omansa ta tai todisteesta vasta alioikeuskäsittelyn jäl- 15066: edistämään sen asianosaisen asiaa, jota väliin- keen, hän pykälän mukaan voi vedota siihen 15067: tulija tukee. Hän voi esimerkiksi itsenäisesti hovioikeudessa. 15068: esittää asiassa todistelua. Sen sijaan hän ei voi Pätevänä syynä voidaan puolestaan pitää 15069: määrätä oikeudenkäynnin kohteesta. Hän ei esimerkiksi sitä, että valittaja oikeudenkäynnin 15070: voi siis sopia asiaa, luopua asianosaisen esittä- pitkittämisen välttämiseksi on alioikeudessa ve- 15071: mästä vaatimuksesta eikä myöntää vastapuolen donnut ainoastaan johonkin vaihtoehtoisista 15072: vaatimusta. perusteista, mutta on erehtynyt perusteen mer- 15073: Pykälän 2 momentin mukaan väliintulijana kityksestä. Sellaisessa tilanteessa saattaisi olla 15074: on asianosaisen asema oikeudenkäynnissä, jos kohtuutonta, jos asianosainen ei saisi vedota 15075: hänen hyväkseen tai vahingokseen annettava sellaiseen muuhun seikkaan, johon hän ei ole 15076: tuomio on sellainen, että se olisi voitu antaa oikeudenkäynnin pitkittämisen välttämiseksi 15077: 126 1990 vp. - HE n:o 15 15078: 15079: vedonnut alioikeudessa. Jos asianosainen ei taessa on samalla ilmoitettava, mistä syystä 15080: alioikeuskäsittelyn aikana ole vielä ymmärtä- todistetta ei ole aikaisemmin ilmoitettu. Tällai- 15081: nyt seikan tai todisteen merkitystä eikä tämä nen ilmoitus on välttämätön, jotta hovioikeus 15082: johdu asianosaisen huolimattomuudesta, tulisi voi harkita, voidaanko uusi todiste ottaa vas- 15083: hänellä yleensä olla mahdollisuus vedota siihen taan. 15084: hovioikeudessa. Pykälään valittajan osalta ehdotetut muu- 15085: Pätevä syy uuden selvityksen esittämiselle tokset koskisivat myös muutoksenhaun vastaa- 15086: voi olla olemassa myös silloin, kun todiste, jaa 20 §:ään otettavaksi ehdotetun uuden 2 15087: johon vedotaan, aivan oleellisesti vaikuttaisi momentin perusteella. Sanotussa momentissa 15088: jutun lopputulokseen, ja jota asianosainen ei viitattaisiin käsiteltävänä olevaan pykälään. 15089: ole voinut tai huomannut aikaisemmin esittää. 20 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 15090: Esimerkiksi kuluttajansuojaa koskevassa asias- momentti, jossa viitattaisiin vastaavalla tavoin 15091: sa voidaan ajatella, että asianosaisella, joka ei kuin 30 luvun voimassa olevan 12 §:n 1 mo- 15092: ole alioikeudessa ymmärtänyt esittää jotakin mentissa, että vastauksen antajaan sovelletaan, 15093: todistetta, tulisi joskus olla mahdollisuus vedo- mitä valittajan osalta on 14 §:n 2 ja 3 momen- 15094: ta uuteen, asian ratkaisuun oleellisesti vaikut- tissa säädetty. Samat rajoitukset, jotka 15095: tavaan todisteeseen. 14 §:ssä ehdotetaan koskemaan valittajaa, on 15096: Tietenkin myös silloin, kun kannetta 14 sanotun pykälän perusteluissa mainituin perus- 15097: luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella tein saatettava koskemaan myös valitukseen 15098: saadaan muuttaa, saadaan kanteessa esitetyn vastaajaa. 15099: vaatimuksen tueksi esittää sellaisia seikkoja, 15100: joihin ei ole aikaisemmin vedottu. 15101: Kysymys uuden oikeudenkäyntiaineiston 26 luku. Valitusasian käsittelystä hovioikeu- 15102: esittämisen rajoittamisesta hovioikeudessa on dessa 15103: hyvin läheisessä yhteydessä aineelliseen oikeu- 15104: denkäynnin johtamiseen alioikeudessa. Sen 9 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtä- 15105: vuoksi on tärkeätä, että asian käsittelyä alioi- väksi sellainen muodollinen muutos, että siinä 15106: keudessa jo valmistelussa johdetaan niin, että asianosaisen veivoittamisesta saapuroaan asian 15107: asianosaiset 5 luvun 22 §:n mukaisesti viipy- jatkokäsittelyyn viitataan 16 luvun säännösten 15108: mättä mainitsevat kaikki ne seikat, joihin he lisäksi myös ehdotuksen 12 luvun veivoittamis- 15109: haluavat vedota, sekä ilmoittavat kaikki ne ta koskeviin säännöksiin. 15110: todisteet, jotka he tulevat esittämään. Samoin 12 §. Voimassa olevassa pykälässä, joka 15111: pääkäsittelyssä tuomioistuimen on huolehditta- koskee vastaajan kutsumista rikosasian suulli- 15112: va siitä, että asianosainen ei epähuomiossa jätä seen käsittelyyn hovioikeudessa, säädetään, et- 15113: vetoamatta sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, tä hänet on kutsuttava haasteen tiedoksi anta- 15114: johon hän on vedonnut tai jonka hän on misesta säädetyssä järjestyksessä. Pykälää eh- 15115: ilmoittanut valmistelussa. dotetaan muutettavaksi siten, että vastaaja on 15116: Lisäksi momentissa ehdotetaan, että vasta kutsuttava sanottuun käsittelyyn siten kuin 15117: hovioikeudessa esitetty kuittausvaatimus voi- erillisen ehdotuksen 11 luvun 21 §:n 2 momen- 15118: daan jättää tutkimatta, jollei sitä voida vaikeu- tissa on säädetty. 15119: detta tutkia. Jos kuittausvaatimus on riidaton, 15120: saattaa prosessitaloudellisista syistä olla järke- 15121: vää tutkia vasta hovioikeudessa esitetty selvä 30 luku. Muutoksenhaku hovioikeudesta 15122: kuittausvaatimus. Jos vaatimus taas on epäsel- korkeimpaan oikeuteen 15123: vä, saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa, että 15124: sellainen vaatimus tutkitaan alioikeudessa, jot- 21 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- 15125: ta muutoksenhakuasian käsittely ei pitkity ja täväksi sellainen muodollinen muutos, että sii- 15126: jotta voidaan turvata kuittausvaatimuksen pe- nä asianosaisen veivoittamisesta saapuroaan 15127: rusteellinen kaikissa oikeusasteissa tapahtuva asian jatkokäsittelyyn viitataan 16 luvun sään- 15128: käsittely. nösten lisäksi myös ehdotuksen 12 luvun vei- 15129: Pykälän nykyistä 2 momenttia, joka siirtyisi voittamista koskeviin säännöksiin. 15130: 3 momentiksi ehdotetaan muutettavaksi vas- 24 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- 15131: taamaan 30 luvun voimassa olevan 7 §:n 2 tettavaksi siten, että siinä suulliseen käsittelyyn 15132: momenttia siten, että uutta todistetta ilmoitet- kutsumisen osalta viitataan erillisen ehdotuk- 15133: 1990 vp. - HE n:o 15 127 15134: 15135: sen 11 luvun tiedoksiautoa koskeviin säännök- teen vireillepanon jälkeen, hänelle on varattava 15136: siin. Siten kutsu riita-asiassa olisi mahdollista tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 15137: toimittaa postitse saantitodistusta vastaan (11 15138: luku 3 § 1 mom. 1 k.), virkakirjeellä vastaan- 15139: ottotodistusta vastaan (11 luku 3 § 1 mom. 2 1.3. Laki hakemusasioiden käsittelystä ylei- 15140: k.) tai niin sanottuna haastetiedoksiantona (11 sessä alioikeudessa 15141: luku 4 §). Rikosasiassa vain haastetiedoksiauto 15142: olisi edelleen mahdollinen. 3 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muu- 15143: tettavaksi ja pykälään ehdotetaan lisättäväksi 15144: uusi 3 momentti. 15145: 1.2. Asetus kiinnityksestä kiinteään omaisuu- Pykälän voimassa olevan 2 momentin mu- 15146: teen kaan asia on käsiteltävä istunnossa myös sil- 15147: loin, kun asiaan osalliselle on varattava tilai- 15148: 15 §. Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen suus tulla kuulluksi. Silloin kun tuomioistuin ei 15149: annetun asetuksen 15 §:ään ehdotetaan otetta- pidä hakijan tai muun asiaan osallisen kuule- 15150: vaksi ulosottolain kumottavaksi ehdotettua 2 mista henkilökohtaisesti tarpeellisena, asiaa ei 15151: luvun 2 §:ää vastaava säännös. Sanotussa ole tarkoituksenmukaista käsitellä istunnossa. 15152: 2 §:ssä on säännös ns. hypoteekkilainhausta. Varsinkin silloin kun muulle asiaan osalliselle 15153: Sen mukaan velkojilla on oikeus pyytää ulos- on varattu tilaisuus tulla kuulluksi tuomiois- 15154: otonhaltijalta maksua saamisen vakuutena ole- tuimen istunnossa ja hän jää saapumatta, vaa- 15155: vasta kiinteästä omaisuudesta. Sanotun 2 §:n timus asian käsittelemisestä istunnossa on pe- 15156: mukaan sellaista lainhakua ajetaan kiinteistön rusteeton. 15157: omistajaa vastaan. Lisäksi pykälässä säädetään Edellä mainituin perustein momenttia ehdo- 15158: siitä, että kiinteistön luovutus, ennen kuin uusi tetaan muutettavaksi siten, että hakemusasia 15159: omistaja on hakenut lainhuudatusta, ei estä on käsiteltävä istunnossa ainoastaan, jos asias- 15160: velan hakemista edelliseltä omistajalta. Lisäksi sa on kuultava todistajaa tai muuta henkilöä 15161: pykälässä on säännös siitä, että jos lainhaku- henkilökohtaisesti. 15162: asian ollessa vireillä näytetään, että omaisuu- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- 15163: den luovutus on laissa huudatettu, "kuulustet- si säännös yhden tuomarin istunnon toimitta- 15164: takoon uuttakin omistajaa asiasta''. misesta hakemusasiassa käräjäoikeuden kansli- 15165: Ehdotuksen 5 lukuun otettavaksi ehdotettu- apaikkakunnalla silloinkin, kun kanslia sijait- 15166: jen säännösten johdosta ehdotetaan ulosotto- see tuomiopiirin ulkopuolella. 15167: lain 2 luku kumottavaksi. Ehdotuksen 5 luvun Voimassa olevan lain mukaan yhden tuoma- 15168: säännösten perusteella olisi edelleen mahdollis- rin istunto hakemusasiassa on toimitettava sillä 15169: ta hakea maksua kiinteästä omaisuudesta siten paikkakunnalla, joka on säädetty yleisen alioi- 15170: kuin kumottavaksi ehdotetussa 2 §:ssä on sää- keuden istuntoa varten. Oikeudenkäymiskaa- 15171: detty. Sen vuoksi ehdotetaan, että kumotta- ren 3 luvun 1 §:n mukaan, sellaisena kuin 15172: vaksi ehdotettua 2 §:ää vastaava säännös sillä sanottu lainkohta on eduskunnan 1987 hyväk- 15173: tavoin muutettuna kuin lainhakumenettelyn symässä laissa käräjäoikeuden tuomiopiirinä 15174: lakkauttaminen ja sitä vastaavan menettelyn on yksi tai useampi kunta. Hallituksen esityk- 15175: siirtäminen tuomioistuimelle edellyttää, muu- sessä eduskunnalle yleisten alioikeuksien yhte- 15176: ten asiasisällöltään samanlaisena siirretään nyt näistämistä koskevaksi lainsäädännöksi sano- 15177: käsiteltävänä olevaan pykälään. tun lainkohdan perusteluissa todetaan, että 15178: Pykälässä ehdotetaan, että jos kanteessa ehdotus merkitsee muutosta sellaisten tuomi- 15179: vaaditaan saamisen nojalla maksua ainoastaan okuntien osalta, joissa nykyisin on useampia 15180: kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta käräjäkuntia. Sellaisten käräjäkuntien kihla- 15181: kiinnitetty tai muuten siitä panttina, kannetta kunnanoikeuksien tilalle tulisi ainoastaan yksi 15182: ajetaan kiinteistön omistajaa vastaan. Kiinteis- käräjäoikeus, jonka tuomiopiirinä olisi koko 15183: tön luovutus ei kuitenkaan estä kanteen nosta- nykyisen tuomiokunnan aluetta vastaava alue. 15184: mista aikaisempaa omistajaa vastaan, jos uusi Näissä tapauksissa käräjäoikeuksien tuomi- 15185: omistaja ei ole hakenut lainhuutoa ennen kuin opiirit olisivat maantieteellisesti suurempia 15186: kanne on pantu vireille tuomioistuimessa. Jos kuin nykyisten kihlakunnanoikeuksien tuomi- 15187: uudelle omistajalle on annettu lainhuuto kan- opiirit. 15188: 128 1990 vp. - HE n:o 15 15189: 15190: Esityksen perusteluissa todetaan lisäksi, että misestä käräjäoikeuden täysilukuisessa istun- 15191: tarkoituksena ei kuitenkaan ole vähentää istun- nossa. 15192: topaikkojen lukumäärää. Käräjäoikeuden is- Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutetta- 15193: tuntoja pidettäisiin edelleen samoilla paikka- vaksi siten, että siitä poistetaan voimassa ole- 15194: kunnilla kuin nykyisin. Tarkoituksena on, että vassa momentissa olevat harkinnanvaraiset pe- 15195: asianomaisen istuntopaikan lähialueeseen ta- rusteet asian käsittelemiselle käräjäoikeuden 15196: valla tai toisella liittyvät asiat yleensä käsitel- täysilukuisen kokoonpanon istunnossa. Voi- 15197: täisiin samalla istuntopaikalla ja että lautamie- massa olevassa momentissa on säädetty, että 15198: hinä istunnossa olisivat yleensä sen paikkakun- hakemusasia on aina käsiteltävä täysilukuisen 15199: nan lautamiehet, missä istunto pidetään. alioikeuden istunnossa muun muassa silloin, 15200: Edellä mainittu 3 luvun 1 § ei estä käräjäoi- kun asian ratkaiseminen vaatii laajaa todiste- 15201: keuden istunnon pitämistä missä tahansa kärä- lua tai kun asian käsittelemiseen sanotussa 15202: jäoikeuden eri istuntopaikoista. Momenttia eh- istunnossa on muu painava syy. 15203: dotetaan muutettavaksi sen vuoksi, että yhden Lisäksi 2 momentista ehdotetaan poistetta- 15204: tuomarin istunnon toimittaminen olisi mahdol- vaksi 1 kohdan säännös siitä, että hakemusasia 15205: lista myös sillä paikkakunnalla, missä käräjä- on aina käsiteltävä täysilukuisen alioikeuden 15206: oikeuden kanslia on, silloinkin, kun se ei ole istunnossa, kun asian ratkaiseminen vaatii laa- 15207: tuomiopiirin alueella. jaa todistelua, sekä 3 kohdan säännös siitä, 15208: Vastaavanlainen säännös ehdotetaan otetta- että asian käsittelemiseen täysilukuisessa alioi- 15209: vaksi myös suullisen valmistelun ja valmistelun keudessa on muu painava syy. Muutos johtuu 15210: yhteydessä pidettävän pääkäsittelyn osalta. 1 momenttiin ehdotetusta muutoksesta, jonka 15211: Silloinkin kun istunto pidetään muulla paik- mukaan tuomioistuin voi aina päättää asian 15212: kakunnalla kuin yleisen alioikeuden istuntoa käsittelemisestä tuomioistuimen täysilukuisessa 15213: varten on säädetty, istunto on pidettävä istun- kokoonpanossa. 15214: non pitämistä varten varatussa erityisessä is- Pykälän 2 momentin mukaan hakemusasia 15215: tuntohuoneessa. Muun muassa oikeudenkäyn- olisi kuitenkin aina käsiteltävä täysilukuisen 15216: nin julkisuus edellyttää, että yleisöllä on istun- alioikeuden istunnossa, kun on kysymys asias- 15217: tohuoneeseen vapaa pääsy, jollei erityisestä ta, jossa lain tai asetuksen nojalla päätös 15218: säännöksestä muuta johdu. saatetaan tuomioistuimen tutkittavaksi tai sii- 15219: 5 §. Pykälä sisältää säännöksen hakemus- hen haetaan muutosta tuomioistuimessa. 15220: asiain käsittelystä käräjäoikeuden täysilukui- 11 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök- 15221: sessa istunnossa. Pykälään ehdotetaan tehtä- sen siitä, miten asiaan osalliselle varataan tilai- 15222: väksi sellaiset muutokset, jotka vastaavat eh- suus tulla kuulluksi hakemusasiassa. Voimassa 15223: dotuksen 6 luvun pääkäsittelyä koskevia sään- olevan 1 momentin mukaan sellainen asiaan 15224: nöksiä. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että osallinen, joka ei ole saapuvilla, on kutsuttava 15225: asiaan osallisen oikeus vaikuttaa asian käsitte- istuntoon. Ehdotuksen mukaan tuomiois- 15226: levän tuomioistuimen kokoonpanon määräyty- tuimen on varattava sanotulle asiaan osalliselle 15227: miseen olisi kaikissa hakemusasioissa saman- tilaisuus antaa kirjallinen lausuma tai kutsutta- 15228: lainen kuin riita-asioissa. va hänet istuntoon. 15229: Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta- Voimassa olevaan momenttiin sisältyy myös 15230: vaksi siten, että myös silloin, kun tuomioistuin säännös siitä, että hakijaa on kehotettava huo- 15231: pitää riitaista hakemusasiaa selvänä, asia voi- lehtimaan tuomioistuimen antaman kutsun tie- 15232: daan käsitellä yhden tuomarin istunnossa. Täl- doksiantamisesta silloin, kun asiaan osalliselle, 15233: lä tavoin muutettuna momentti vastaa oikeu- joka ei ole saapuvilla, on varattava tilaisuus 15234: denkäymiskaaren 6 luvun 15 §:n säännöstä tulla kuulluksi. 15235: siitä~, millä perusteella asia erillisen pääkäsitte- Erillisen ehdotuksen 11 luvun perusteella 15236: lyn asemesta voidaan käsitellä valmistelun yh- tuomioistuimen tulisi pääsääntöisesti huolehtia 15237: teydessä pidettävässä yhden tuomarin istunnos- tiedoksiannosta riita-asioissa. Samalla perus- 15238: sa toimitettavassa pääkäsittelyssä. teella kuin riita-asioissa myös hakemusasioissa 15239: Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuimen tulisi huolehtia tiedoksiannos- 15240: siten, että silloinkin, kun asiaan osalliset pyytä- ta. 15241: vät riitaista hakemusasiaa käsiteltäväksi yhden Sen vuoksi ehdotetaan momenttia muutetta- 15242: tuomarin istunnossa, tuomioistuin momentin vaksi myös siten, että siitä poistetaan edellä 15243: perusteella voi päättää hakemusasian käsittele- selostettu viimeinen virke. Tällöin tiedoksian- 15244: 1990 vp. - HE n:o 15 129 15245: 15246: nossa, käsiteltäessä hakemusasioita, noudatet- laillisen edustajansa määrämisestä saapumaan 15247: taisiin hakemusasioiden käsittelystä annetun tuomioistuimeen henkilökohtaisesti sakon 15248: lain 20 §:n nojalla soveltuvin osin niitä sään- uhalla. 15249: nöksiä, joita tässä esityksessä ehdotetaan nou- 15250: datettaviksi riita-asioissa. 15251: 12 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 1.4. Ulosottolaki 15252: momentti. Käytännössä on ilmaantunut epäsel- 15253: vyyttä siitä, voidaanko hakemusasia, jossa asi- 2 luku. Lainhausta 15254: aan osalliselle on varattu tilaisuus tulla kuul- 15255: luksi, käsitellä silloin, kun sanottu asiaan osal- Luku ehdotetaan kumottavaksi ja sitä vas- 15256: linen jää pois käsittelystä. taavat säännökset ehdotetaan otettavaksi oi- 15257: Hallituksen esityksen eduskunnalle hake- keudenkäymiskaareen lähinnä sen 5 lukuun. 15258: musasioiden käsittelyä yleisessä alioikeudessa 15259: koskevaksi lainsäädännöksi perusteluissa on 15260: mainittu, että asiaan osalliselle annetusta kut- 3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja 15261: susta tulee käydä myös ilmi, että asiaan osalli- päätösten täytäntöönpanosta 15262: sen on saavuttava itse tai asiamiehen edusta- 15263: mana alioikeuden istuntoon, jos hän haluaa 23 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, min- 15264: käyttää puhevaltaa. Hakemusasian jatkokäsit- kälainen asiakirja asianosaisen on esitettävä 15265: telyn osalta saman hallituksen esityksen perus- pyytäessään tuomioistuimen ratkaisua täytän- 15266: teluissa todetaan, että jos asiaan osallisen hen- töön pantavaksi. Voimassa olevan pykälän 15267: kilökohtainen kuuleminen ei asian selvittämi- mukaan pääsääntö on, että täytäntöönpanoa 15268: seksi osoittaudu tarpeelliseksi, ei tällaista asi- tulee pyytää alkuperäisenä tuomioistuimen rat- 15269: aan osallista tarvitse velvoittaa saapumaan jat- kaisun sisältäväliä asiakirjalla. Pykälä sisältää 15270: kokäsittelyyn. Hänelle voidaan ilmoittaa, säännökset siitä, milloin päätös on pantavissa 15271: "niin kuin nykyisinkin", että hän voi halutes- täytäntöön tuomion jäljennöksen nojalla. Py- 15272: saan tulla saapuville, mutta että hänen poissa- kälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 moment- 15273: olonsa ei estä asian ratkaisemista. Hakijan ti, minkä johdosta pykälän voimassa oleva 15274: osalta perusteluissa todetaan, että jos hakija ei 1-3 momentti siirtyy pykälän 2-4 momentik- 15275: jatka hakemustaan, asia on jätettävä sillensä si. 15276: eikä sitä siis voida jättää tutkimatta tai ratkais- Pykälä liittyy tuomioistuimen toimituskirjaa 15277: ta. Pykälän uuteen 1 momenttiin ehdotetaan koskeviin säännöksiin. Voimassa olevan lain 15278: selvyyden vuoksi otettavaksi edellä mainittuja mukaan toimituskirjana annetaan pöytäkirjan- 15279: hallituksen esityksen perusteluja vastaava ni- ote. Kun merkintä päätöksen täytäntöönpanos- 15280: menomainen säännös. ta on merkitty sanotulle pöytäkirjanotteelle, 15281: Momentissa ehdotetaan, että jos hakija ei silläkin tavoin on voitu turvata se, että samaa 15282: jatka hakemustaan tai jää pois hakemusasiain päätöstä ei panna uudelleen täytäntöön. 15283: käsittelystä, asia jää sillensä. Jos muu asiaan Erillisen ehdotuksen 24 luvun 4 a §:n 2 mo- 15284: osallinen ei toimita häneltä 11 § :n 1 momentin mentissa ehdotetaan, että toimituskirjana kärä- 15285: nojalla pyydettyä kirjallista lausumaa tai jää jäoikeudessa asianosaiselle annettaisiin riita- 15286: pois käsittelystä, johon häntä ei ole velvoitettu asiassa jäljennös tuomiosta, joka sanotun lu- 15287: 13 §:n nojalla saapumaan henkilökohtaisesti, vun 18 §:n mukaan on laadittava erilliseksi 15288: asia voidaan käsitellä hänen laiminlyönnistään asiakirjaksi. Rikosasiassa, siis myös sellaisessa 15289: tai poissaolostaan huolimatta. rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ei käytä 15290: 13 §. Pykälä sisältää säännöksen hakemus- puhevaltaa, toimituskirjana annettaisiin edel- 15291: asiaan osallisen henkilökohtaisesta läsnäolosta. leen ote asian käsittelystä laadituista pöytäkir- 15292: Voimassa olevassa laissa viitataan oikeuden- joista. Käsiteltävänä olevaa 23 §:ää tulee siten 15293: käymiskaaren 16 luvun säännöksiin. Pykälää muuttaa vastaamaan erillisen ehdotuksen 24 15294: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viita- luvun 4 a §:n 2 momentin säännöstä. Sen 15295: taan myös oikeudenkäymiskaaren 12 luvun vuoksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 15296: säännöksiin. Tämä johtuu siitä, että oikeuden- momentti, jonka mukaan täytäntöönpano 15297: käymiskaaren 12 luvun 7 §:n 1 momenttia riita-asiassa tapahtuu oikeudenkäymiskaaren 15298: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen ote- 24 luvun 4 a §:n 2 momentissa säädetyn kärä- 15299: taan säännös riita-asian asianosaisen tai hänen jäoikeuden toimituskirjan nojalla. 15300: 15301: 17 3002501 15302: 130 1990 vp. - HE n:o 15 15303: 15304: Momenttiin ehdotetaan otettavaksi myös kuitenkaan voida ulosottolain 2 luvun 17 §:n 2 15305: säännös mahdollisuudesta panna täytäntöön momentin mukaisesti pitää välittömästi sano- 15306: riita-asiassa annettu päätös pöytäkirjan jäljen- tusta saatavasta ulosmitattuna, vaan tuomion 15307: nöksen perusteella. Säännös on tarpeen esimer- täytäntöönpanoa tulee pyytää erikseen ulos- 15308: kiksi silloin, kun päätös todistajalle maksetta- ottoviranomaiselta. 15309: vasta korvauksesta sisältyy tuomion asemesta Siirrettäessä lainhakumenettelyä vastaava 15310: pöytäkirjaan sisältyvään päätökseen. menettely tuomioistuimeen ei velkojan asemaa 15311: Ehdotus helpottaa täytäntöönpanoa silloin, edellä selostetun ulosmittausvaikutuksen osalta 15312: kun sama tuomio voidaan panna täytäntöön ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, 15313: useampaa velallista vastaan samanaikaisesti tai että kun tuomiossa määrätään saaminen mak- 15314: samaa velallista vastaan useampien ulosotto- settavaksi kiinteästä omaisuudesta, joka on 15315: miesten toimesta. saamisesta kiinnitetty tai muuten saamisen 15316: Vaikka täytäntöönpano tapahtuisikin ratkai- panttina, katsotaan sanottu omaisuus välittö- 15317: sun jäljennöksen perusteella, ehdotusta valmis- mästi ulosmitatuksi. 15318: teltaessa on katsottu järjestelyn riittävässä Ulosmittausvaikutus alkaa heti ratkaisun an- 15319: määrin turvaavan sen, että samaa ratkaisua ei tamisesta tai julistamisesta ja ratkaisu voi sisäl- 15320: panna täytäntöön useampaan kertaan. Tämän tyä yhtä hyvin yksipuoliseen tuomioon kuin 15321: on katsottu tulevan turvatuksi ulosottomiehen tuomioonkin. Jos sellainen ratkaisu sisältyy 15322: toimittaman kirjanpidon ja velalliselle annetta- yksipuoliseen tuomioon, oikeudenkäymiskaa- 15323: van perimiskuitin avulla sekä sillä, että ulos- ren ehdotetun 12 luvun 14 §:n 2 momentin 15324: ottovelallinen voi vastustaa ulosmittausta. Li- nojalla tuomioistuimen on huolehdittava sellai- 15325: säksi velkoja syyllistyy rangaistavaan tekoon, sen yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta. 15326: jos hän täytäntöönpanon jo tapahduttua hakee Jotta tuomiolla, jossa omaisuus on määrätty 15327: uudelleen täytäntöönpanoa samassa asiassa. välittömästi ulosmitatuksi, voitaisiin myös käy- 15328: Pykälän 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtä- tännössä turvata velkojan oikeus, ehdotetaan 15329: väksi ainoastaan pykälään otettavaksi ehdote- momentissa, että tuomioistuimen on viipymät- 15330: tun uuden 1 momentin edellyttämät muodolli- tä ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta tuo- 15331: set muutokset. miosta asianomaiselle ulosottomiehelle ja kir- 15332: jaamisviranomaiselle. Useimmiten juuri se tuo- 15333: mioistuin, joka on antanut momentissa tarkoi- 15334: 4 luku. Ulosmittauksesta tetun tuomion, on myös momentissa tarkoitet- 15335: tu kirjaamisviranomainen. Säännös tuomion 15336: 22 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- ilmoittamisesta kirjaamisviranomaiselle on 15337: nös siitä, että saamisen vakuutena olevasta otettu siltä varalta, että momentissa tarkoitettu 15338: kiinteistöstä maksettavaksi määrätty omaisuus tuomio annetaan esimerkiksi muutoksenhaku- 15339: katsotaan välittömästi ulosmitatuksi. Lisäksi tuomioistuimessa. 15340: pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuo- Jotta ulosmittaus ei, velallisen edutkin huo- 15341: miosta ulosottomiehelle ja kirjaamisviranomai- mioon ottaen, pysyisi voimassa pitempään 15342: selle ilmoittamisesta sekä omaisuuden myynnin kuin, mitä velkojan edun kannalta on välttä- 15343: pyytämisestä. mätöntä, ehdotetaan pykälän 3 momentissa, 15344: Ulosottolain 2 luvun 2 §:n mukaan velkoja että ulosmittaus raukeaa, jos 1 momentissa 15345: voi lainhakumenettelyssä pyytää velan mak- tarkoitetun omaisuuden myyntiä ei pyydetä 15346: suun käytettäväksi kiinteää omaisuutta, joka ulosottomieheltä kahden kuukauden kuluessa 15347: on saamisesta kiinnitetty tai muuten velan siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu tuomio on 15348: panttina. Saman luvun 17 §:n 2 momentissa tullut lainvoimaiseksi. Lisäksi momenttiin eh- 15349: säädetään, että samalla kun saaminen on 2 §:n dotetaan otettavaksi viittaussäännös siitä, että 15350: perusteella vahvistettu kiinteistöstä maksetta- omaisuuden myyntiä koskeva pyyntö tehdään 15351: vaksi, ulosotonhaltijan on määrättävä, että sille ulosottomiehelle, joka ulosottolain 3 lu- 15352: omaisuutta on samalla pidettävä siitä saamises- vun 21 §:n perusteella on toimivaltainen. Sano- 15353: ta ulosmitattuna. tun 21 §:n perusteella täytäntöönpanoa hae- 15354: Voimassa olevan oikeuden mukaan myös taan sen paikkakunnan ulosottoviranomaisel- 15355: yleisessä tuomioistuimessa voidaan pyytää saa- ta, jonka toimialueella omaisuus on. 15356: misen määräämistä maksettavaksi sen vakuute- 23 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök- 15357: na olevasta kiinteistöstä. Tällöin ei kiinteistöä sen ulosottomiehen tehtävistä kiinteistöä ulos- 15358: 1990 vp. - HE n:o 15 131 15359: 15360: mitattaessa. Voimassa olevassa momentissa on teydessä ehdotetaan luovuttavaksi myymis- ja 15361: säännös myös sen tilanteen varalta, että ulos- hukkaamiskiellosta erityisenä turvaamistaimi- 15362: otonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmita- lajina ja niitä vastaavana turvaamistaimilajina 15363: tuksi. Momentin viimeisen virkkeen mukaan olisi aina takavarikko. Turvaamistointa täytän- 15364: ulosottomiehen on vaadittava momentissa tar- töönpantaessa ulosottomies ratkaisisi sen, to- 15365: koitetut asiakirjat, jos ulosotonhaltija on julis- teutetaanko takavarikko hallinnan siirrolla vai 15366: tanut kiinteistön ulosmitatuksi. Kun ulosotto- rajoittamisella. Kiinteän omaisuuden osalta ta- 15367: mies ryhtyy toimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kavarikko toteutuisi siten kuin ulosottolain 7 15368: kun 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu omaisuu- luvun 3 §:ssä ehdotetaan. 15369: den myyntiä koskeva hakemus on tehty eikä Edellä mainituista syistä pykälän 2 moment- 15370: pelkän alioikeuden ilmoituksen perusteella, sa- tia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuo- 15371: nottu virke ehdotetaan tarpeettomana poistet- mioistuin määrättyä saamisen maksettavaksi 15372: tavaksi momentista. kiinteästä omaisuudesta, sen osalta on soveltu- 15373: 24 §. Pykälän 2 momentin mukaan ulos- vin osin noudatettava, mitä kiinteän omaisuu- 15374: otonhaltijan on, julistettuaan omaisuuden den takavarikosta on 7 luvun 3 §:n 2 momen- 15375: ulosmitatuksi, asetettava velkojan vaatimuk- tissa säädetty. Momentissa on säännös siitä, 15376: sesta toimiisijan tuloja kantamaan. Kun ehdo- millä tavoin kiinteistön käyttö on rajoitettu, 15377: tuksen 22 §:n perusteella kiinteistön julistaa silloin kun se on takavarikoitu. 15378: ulosmitatuksi ulosotonhaltijan asemesta tuo- 15379: mioistuin, ehdotetaan momenttia siltä osin 15380: muutettavaksi. Momentin mukaan ulosoton- 2. Voimaantulo 15381: haltija asettaa toimiisijan ja julistaa 1 momen- 15382: tissa tarkoitetun kiellon. Momentissa ehdote- Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 15383: taan, että nuo tehtävät jo tässä vaiheessa muodostavat osan oikeudenkäyntimenettelyn 15384: siirrettäisiin ulosottomiehelle. uudistamisesta yhdessä erikseen annettavien 15385: 28 §. Pykälän 4 momentin mukaan pykäläs- turvaamistointa koskevien säännösten uudista- 15386: sä mainituille viranomaisille on ilmoitettava, misesta, oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden 15387: jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan. Mo- muiden lakien tiedoksiantaa koskevien sään- 15388: menttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös ilmoi- nösten muuttamisesta riita-asioissa sekä pöytä- 15389: tusvelvollisuudesta myös silloin kun ulos- kirjaa ja tuomiota koskevien säännösten uudis- 15390: mittaus 22 §:n 3 momentin nojalla raukeaa. tamisesta riita-asioissa annettavien, hallitusten 15391: 30 §. Pykälän voimassa olevassa 2 momen- esitysten kanssa. Tähän ja edellä mainittuihin 15392: tissa säädetään, että kun kiinteä omaisuus on esityksiin sisältyvät lakiehdotukset on tarkoitus 15393: julistettu ulosmitatuksi, se on myymis- ja huk- saattaa voimaan erillisellä voimaanpanolailla 15394: kaamiskiellon alainen niin kuin 7 luvussa sää- samanaikaisesti muun alioikeusuudistuksen 15395: detään. Sanottua 7 lukua ehdotetaan erillisessä kanssa vuoden 1993 aikana. 15396: esityksessä muutettavaksi siten, että turvaamis- 15397: toimesta päättäminen siirretään tuomiois- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 15398: tuimelle ja sitä koskevat säännökset otetaan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 15399: oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun. Samassa yh- set: 15400: 132 1990 vp. - HE n:o 15 15401: 15402: 15403: 15404: 15405: 1. 15406: Laki 15407: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 15408: 15409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15410: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 10 §, 17 luvun 15 §:n 3 momentfii, 41 §:n 2 15411: momentti ja 20 luvun 2 §, 15412: sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 10 § 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21172) 15413: sekä 17 luvun 15 §:n 3 momentti ja 41 §:n 2 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa 15414: laissa (571148), 15415: muutetaan 1 luvun 8 §, 2 luku, 10 luvun 13 §, 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen edellä 15416: oleva väliotsikko sekä 10-27 §, 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentin johdantokappale 15417: sekä 2 ja 4 momentti ja 5 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 16 luvun 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 15418: momentti sekä 5 ja 7 §, 17 luvun 8 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n edellä 15419: oleva väliotsikko, 36 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 ja 4 momentti, 41 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 ja 4 15420: momentti, 50§, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva väliotsikko, 61 §:n 1 momentti ja 65 §, 18 15421: luku, 25 luvun 14 §:n 2 momentti, 26 luvun 9 §:n 2 momentti ja 12 § sekä 30 luvun 21 §:n 1 15422: momentti ja 24 §:n 1 momentti, 15423: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 8 § 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetussa asetuksessa, 2luku 15424: 27 päivänä maaliskuuta 1987 ar.netussa laissa (354/87), 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen 15425: edellä oleva väliotsikko sekä 10-12 ja 14-27 §, 14 luvun 2 §:n 4 momentti, 15 luvun 4 §:n 1 15426: momentti, 16luvun 5 ja 7 §sekä 17luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 61 §:n 1 momentti mainitussa 15427: 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 12 luvun 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla 15428: ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (661/78), 12 luvun 24 a § 23 päivänä toukokuuta 15429: 1980 annetussa laissa (235/81), 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n johdantokappale ja 2 momentti 15430: ja 5 § sekä 16 luvun 1 §:n 1 momentti 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa (362/60), 16 15431: luvun 4 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (452/87), 17 luvun 8 § 19 15432: päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (622/74), 10 §:n 1 momentti, 12 §:n edellä oleva 15433: väliotsikko, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 50 §, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva 15434: väliotsikko ja 65 § mainitussa 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, 40 §:n 2 ja 4 15435: momentti 15 päivänä syyskuuta 1972 annetussa laissa (667/72) ja 49 §:n 1 ja 4 momentti 31 15436: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1049/86), 18 luku muutettuna mainitulla 27 päivänä 15437: huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella sekä 12 päivänä tammikuuta 1918 ja mainitulla 31 päivänä 15438: elokuuta 1978 annetuilla laeilla, 25 luvun 14 §:n 2 momentti ja 26 luvun 12 § mainitussa 31 15439: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, 26 luvun 9 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979 15440: annetussa laissa (1072/79) sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti 2 päivänä 15441: helmikuuta 1979 annetussa laissa (104/79), sekä 15442: lisätään mainitulla 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella kumotun 5 luvun tilalle 15443: uusi 5 luku, 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (352/87) kumotun 6 luvun tilalle uusi 6 15444: 1990 vp. - HE n:o 15 133 15445: 15446: luku, 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetulla lailla (459/70) kumotun 9 luvun tilalle uusi 9 luku, 10 15447: lukuun uusi 7 aja 14 a §, 12 lukuun uusi 28-37 §, 14 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin 15448: se on mainitussa 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa uusi 2 kohta, jolloin nykyinen 2 kohta 15449: siirtyy 3 kohdaksi, 17 lukuun uusi 8 a-8 e §,luvun 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29 15450: päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 15451: momentiksi, lukuun uusi 11 a ja 11 b § sekä 11 b §:n edelle uusi väliotsikko, luvun 15 §:ään, 15452: sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 15453: momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, lukuun uusi 48 aja 56 a §, luvun 61 §:ään, sellaisena kuin 15454: se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla 15455: lailla, uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 25 15456: luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, uusi 2 15457: momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 20 §:ään, sellaisena kuin se on 15458: viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 15459: sekä 15460: siirretään 8 luku, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä elokuuta 1978 15461: annetulla lailla, laista 30 päivänä toukokuuta 1980 annetulla lailla (396/80) kumotun 4 luvun 15462: tilalle uudeksi 4 luvuksi, 12 luvun 15 §:n edellä oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on mainitussa 15463: 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 24 §:n edelle sekä mainitun luvun 19 §:n edellä 15464: oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, 28 §:n edelle, seuraavasti: 15465: 15466: 1 luku lytyksin kärjäoikeudessa voi olla neljäs lauta- 15467: mies. 15468: Yleisistä tuomioistuimista 15469: Jos lautamiehelle on tullut este 1 §:n 2 mo- 15470: 8§ mentissa tarkoitetun asian pääkäsittelyn aloit- 15471: Laamannin ja käräjätuomarin on vannotta- tamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltai- 15472: va 7 §:ssä mainittu vala hovioikeudessa ja nen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi. 15473: lautamiehen käräjäoikeudessa. 15474: 3§ 15475: Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa 15476: 2 luku käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on 15477: Päätösvaltaisuudesta kolme lainoppiuutta jäsentä. 15478: 15479: 1§ 4§ 15480: Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasias- Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa siinä 15481: sa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja tai 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa 15482: kolme lautamiestä. asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsitte- 15483: Käräjäoikeus on päätösvaltainen 1 momen- lyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se sanottu- 15484: tissa tarkoitetussa kokoonpanossa myös: jen lainkohtien nojalla tulisi käsitellä toisenlai- 15485: 1) yhteiselämän lopettamista, avioeroa ja sessa kokoonpanossa. Samoin voidaan mene- 15486: puolison elatusta koskevassa asiassa; tellä, jos samassa oikeudenkäynnissä 18 luvun 15487: 2) lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja ela- säännösten nojalla yhdistetään käsiteltäväksi 15488: tusta koskevassa asiassa; myöhemmin vireille tullut mainitun 1 tai 3 §:n 15489: 3) isyyden vahvistamista ja kumoamista kos- nojalla toisenlaisessa kokoonpanossa käsiteltä- 15490: kevassa asiassa; vä kanne. 15491: 4) lapseksiottamista koskevassa asiassa; 15492: 5) holhouslaissa tarkoitetussa asiassa; sekä 5§ 15493: 6) huoneenvuokrasuhteesta jobtuvassa riita- Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja: 15494: asiassa. 1) riita-asian valmistelussa ja valmistelun 15495: yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä; 15496: 2§ 2) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn 15497: Käräjäoikeudessa voi 1 §:ssä tarkoitetussa ulkopuolella; 15498: asiassa olla lisäksi toinen lainoppinut jäsen, jos 3) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista 15499: sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn turvaamistointa koskevaa asiaa; sekä 15500: vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edel- 4) käsiteltäessä konkurssi- ja akordiasiaa. 15501: 134 1990 vp. - HE n:o 15 15502: 15503: Käräjäoikeus voi ottaa vastaan todistelua 3) ne todisteet, jotka kantaja aikoo esittää, 15504: pääkäsittelyn ulkopuolella myös täysilukuises- sekä mitä hän kullakin todisteelia aikoo näyt- 15505: sa kokoonpanossa. tää toteen; 15506: 4) oikeudenkäyntikulujen korvaamista kos- 15507: 6§ keva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellise- 15508: Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltai- na; sekä 15509: nen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, 15510: jos syytteessä tarkoitetusta rikoksesta ei syyt- 5) millä perusteella tuomioistuin on toimival- 15511: teessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä tainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haas- 15512: ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistus- tehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjois- 15513: ta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi ta. 15514: kuusi kuukautta. Tällöin rangaistukseksi ei Haastehakemuksessa on lisäksi ilmoitettava 15515: voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, am- 15516: sakko. matit ja kotipaikat, asianosaisten tai heidän 15517: laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja 15518: 7 § todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero 15519: Jos käräjäoikeus käsitellessään asiaa 6 §:ssä sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi- 15520: tarkoitetussa kokoonpanossa katsoo, että asia tukset voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä 15521: on käsiteltävä käräjäoikeuden 1 §:n 1 momen- vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mi- 15522: tissa tarkoitetussa kokoonpanossa, asia on siir- tä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi. 15523: rettävä sanotussa kokoonpanossa käsiteltäväk- 15524: Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei 15525: si. hän itse ole sitä laatinut, sen Iaatijan allekirjoi- 15526: tettava. Laatijan on samalla ilmoitettava am- 15527: 8§ mattinsa ja asuinpaikkansa. 15528: Hovioikeus on päätösvaltainen kolmijäseni- 15529: senä. 15530: 3§ 15531: 9§ Asiakirja, johon kantajan vaatimus perus- 15532: Korkeimman oikeuden päätösvaltaisuudesta tuu, on liitettävä haastehakemukseen alkupe- 15533: on säädetty erikseen. räisenä tai jäljennöksenä. Lisäksi haastehake- 15534: mukseen on liitettävä ne kirjalliset todisteet, 15535: 10§ joihin kantaja vetoaa. 15536: Yleisten tuomioistuinten päätösvaltaisuudes- Haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä 15537: ta eräissä asioissa on säädetty erikseen. on maksettava haastemaksu tai hakemukseen 15538: on liitettävä todistus sellaisen maksun suoritta- 15539: misesta. 15540: 5 luku 15541: Riita-asian vireillepano ja valmistelu 4 § 15542: Haastehakemus Jos asia koskee 15543: 1§ 1) tietyn määräistä saamista, 15544: Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden 15545: 2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen pa- 15546: kansliaan toimitettavalla kirjallisella haasteha- 15547: lauttamista taikka 15548: kemuksella. 15549: Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia 3) häätöä 15550: tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsi- 15551: tyksensä mukaan ole riitainen, haastehake- 15552: 2§ muksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen 15553: Haastehakemuksessa on ilmoitettava: mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus 15554: 1) kantajan yksilöity vaatimus; välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoit- 15555: 2) yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin vaati- taa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa 15556: mus perustuu; mainittuja todisteita. 15557: 1990 vp. HE n:o 15 135 15558: 15559: Haastehakemuksen täydentäminen että vastauksen antaminen suullisesti nopeuttaa 15560: asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa 15561: 5§ kirjallisesti, häntä voidaan kehottaa vastaa- 15562: Jos haastehakemus on puutteellinen tai jos maan suullisen valmistelun istunnossa. 15563: haastemaksua ei ole suoritettu, kantajaa on Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä erityi- 15564: kehotettava määräajassa korjaamaan puute, sestä syystä sallia, että vastaus, joka on keho- 15565: jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tettu toimittamaan kirjallisena, saadaan antaa 15566: tarpeellinen, tai suorittamaan maksu. Kanta- suullisesti tuomioistuimen kansliassa tai istun- 15567: jalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin topaikalla. 15568: haastehakemus on puutteellinen ja että kanne 15569: voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kanta- 10§ 15570: ja ei noudata kehotusta. Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaukses- 15571: Tuomioistuin voi erityisestä syystä pitentää 1 saan: 15572: momentissa tarkoitettua määräaikaa. 1) ilmoittamaan, myöntääkö vai kiistääkö 15573: hän kanteen; 15574: 2) kiistäessään kanteen esittämään sellaiset 15575: Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian kiistämisensä perusteet, joilla voi olla merki- 15576: ratkaiseminen vastausta pyytämättä tystä asian ratkaisemisen kannalta; 15577: 6§ 3) ilmoittamaan ne todisteet, jotka hän ai- 15578: Tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tut- koo esittää, ja mitä hän kullakin todisteelia 15579: kimatta, jollei kantaja noudata hänelle annet- aikoo näyttää toteen sekä todistajan ja muun 15580: tua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos haaste- kuultavan postiosoite ja puhelinnumero; 15581: hakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa 4) esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyn- 15582: oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuo- tikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä 15583: mioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa aiheellisena; 15584: tutkittavaksi. 5) liittämään vastaukseen asiakirja, johon 15585: Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti kanteen kiistäminen perustuu, alkuperäisenä 15586: tai jäljennöksenä, ja ne kirjalliset todisteet, 15587: hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaati- 15588: mus on selvästi perusteeton. joihin vastauksessa vedotaan; sekä 15589: 6) tekemään väitteensä siitä, ettei tuomiois- 15590: tuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi. 15591: Haasteessa on lisäksi ilmoitettava, että kir- 15592: Väliaikaismääräyksen antaminen 15593: jallisena annettava vastaus on asianosaisen tai, 15594: 7§ jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan 15595: Tuomioistuin voi käsitellessään hallinnan tai allekirjoitettava ja että laatijan on ilmoitettava 15596: rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koske- ammattinsa ja kotipaikkansa. 15597: vaa asiaa kantajan pyynnöstä, varaamaita vas- 15598: tapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi, väliaikai- 11§ 15599: sesti määrätä, että hallinta tai rikkoutunut Haasteessa on ilmoitettava, että kirjallinen 15600: olosuhde tulee heti palauttaa tai että tulee vastaus on toimitettava tuomioistuimen kansli- 15601: tehdä jokin muu tilanteen korjaava toimenpi- aan tuomioistuimen määräämässä ajassa haas- 15602: de, kunnes toisin määrätään. teen tiedoksiannosta. Ennen määräajan um- 15603: peen kulumista tehdystä pyynnöstä asetettua 15604: määräaikaa voidaan erityisestä syystä pitentää. 15605: Haaste Jos vastaajaa kehotetaan vastaamaan suulli- 15606: sesti, tuomioistuimen on kutsuttava kantaja 15607: 8§ sekä haastamisen yhteydessä vastaaja suullisen 15608: Jollei kannetta ole 6 §:n mukaisesti jätetty valmistelun istuntoon. Samalla on ilmoitetta- 15609: tutkimatta tai hylätty, tuomioistuimen on vii- va, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä 15610: pymättä annettava haaste. istunto pidetään. 15611: Haasteessa tai kutsussa on mainittava, mikä 15612: 9 § seuraamus on siitä, että vastaaja ei anna kirjal- 15613: Vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan lista vastausta tai asianosainen ei saavu istun- 15614: kanteeseen kirjallisesti. Jos voidaan olettaa, toon. 15615: 136 1990 vp. - HE n:o 15 15616: 15617: 12 § Valmistelun jatkaminen 15618: Haaste, haastehakemus ja siihen liitetyt asia- 15 § 15619: kirjat on annettava vastaajalle tiedoksi siten Jollei asiaa ole 13 tai 14 §:n nojalla ratkais- 15620: kuin 11 luvussa säädetään. tu, valmistelua on jatkettava suullisesti istun- 15621: nossa, johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset. 15622: Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansli- 15623: Asian ratkaiseminen valmistelua jatkamatta apaikkakunnalla silloinkin, kun se sijaitsee 15624: tuomiopiirin ulkopuolella. 15625: 13§ 15626: Tuomioistuin voi kehottaa asianosaista toi- 15627: Jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan mittamaan ennen suullisen valmistelun istuntoa 15628: kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, tai istuntojen välisenä aikana tuomioistuimeen 15629: 1) ei ole antanut pyydettyä vastausta määrä- kirjallisen lausuman, jos siihen on erityistä 15630: ajassa tai aihetta. Tällöin tuomioistuimen on määrättä- 15631: 2) ei ole esittänyt vastauksessaan perustetta vä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausut- 15632: kiistämiselleen tai vetoaa ainoastaan sellaiseen tava. 15633: perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta 15634: asian ratkaisemiseen, 16 § 15635: asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Rat- Kutsun tai kehotuksen yhteydessä asianosai- 15636: kaisu on yksipuolinen tuomio siltä osin kuin selle on annettava tiedoksi vastapuolen vastaus 15637: kanne hyväksytään ja tuomio siltä osin kuin se tai kirjallinen lausuma sekä ilmoitettava, mikä 15638: 12 luvun 13 §:n mukaisesti hylätään. seuraamus 12 luvun perusteella voi aiheutua 15639: siitä, että asianosainen ei saavu istuntoon tai 15640: Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykä- anna kirjallista lausumaa. Jos asianosaisen on 15641: län nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaati- saavuttava istuntoon, hänelle on samalla ilmoi- 15642: nut sitä. tettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä 15643: missä istunto pidetään. 15644: 15645: Juoksevaa sitoumusta koskeva säännös 15646: 14 § Valmistelua koskevat yleiset säännökset 15647: Jos kantajan vaatimus perustuu juoksevaan 17 § 15648: velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, vastaajaa Tuomioistuimen on toimitettava valmistelu 15649: on haasteessa kehotettava vastaamaan kirjalli- siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä 15650: sesti, jollei kantaja ole pyytänyt, että vastaajaa yhtäjaksoisesti. 15651: kehotettaisiin vastaamaan suullisesti istunnos- 15652: sa. 18 § 15653: Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia ratkais- Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan 15654: taan valmistelua jatkamatta, jollei vastaaja ole loppuun viivytyksettä, mikäli mahdollista, yh- 15655: antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai dessä istunnossa. 15656: esittänyt todennäköisiä syitä kanteen kiistämi- Tuomioistuimen on tarvittaessa varattava 15657: sen tueksi taikka lainvoimaista tuomiota tai 1 asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä sii- 15658: momentissa tarkoitettua kirjallista sitoumusta, tä, miten asian valmistelu tulisi järjestää. 15659: jota voidaan käyttää kuittaukseen. Ratkaisu Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin 15660: on yksipuolinen tuomio siltä osin kuin kanne hyvin, ettei asian käsittelyä tarvitse hänen lai- 15661: hyväksytään ja tuomio siltä osin kuin se 12 minlyöntinsä vuoksi lykätä. 15662: luvun 13 §:n mukaisesti hylätään. 15663: Juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, jo- 19 § 15664: hon vaatimus perustuu, on liitettävä haasteha- Valmistelussa on selvitettävä: 15665: kemukseen tai vastaukseen alkuperäisenä. 1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perus- 15666: Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykä- teet; 15667: län nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaati- 2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä; 15668: nut sitä. 3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä 15669: 1990 vp. - HE n:o 15 137 15670: 15671: kullakin todisteelia aiotaan näyttää toteen; tuksenmukaista. Asianosaisilie on varattava ti- 15672: sekä laisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta. 15673: 4) onko edellytyksiä sovinnolle. 15674: 26 § 15675: 20 § Päätös asiantuntijan lausunnon hankkimi- 15676: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiois- sesta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katsel- 15677: tuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopi- muksen toimittamisesta ja muuhun valmista- 15678: maan asian. vaan toimenpiteeseen ryhtymisestä tehdään 15679: valmistelussa, jos sellainen toimenpide on tar- 15680: 21 § peen sen turvaamiseksi, että todisteet ovat 15681: Valmistelun istunnossa asia käsitellään suul- yhdellä kertaa saatavilla pääkäsittelyssä. 15682: lisesti. Istunnossa asianosainen ei saa lukea Valmistelussa voidaan päättää myös todis- 15683: eikä antaa tuomioistuimelle oikeudenkäyntikir- teen vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuo- 15684: jelmää tai muuta kirjallista lausumaa. lella. 15685: Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuk- Asianosaisen, joka haluaa suoritettavaksi 15686: sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis- tässä pykälässä tarkoitetun toimenpiteen, on 15687: tiinpanoa muistinsa tueksi. ilmoitettava siitä välittömästi valmistelussa. 15688: 22 § 15689: Asianosaisen on valmistelussa viipymättä Asian ratkaiseminen valmistelussa 15690: esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet 15691: sekä lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittä- 27 § 15692: nyt. Lisäksi hänen on ilmoitettava kaikki todis- Valmistelussa voidaan: 15693: teet, jotka hän haluaa esittää, ja mitä hän 1) asia, jossa sovinto on sallittu, ratkaista 15694: aikoo kullakin todisteelia näyttää toteen. Hä- yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla 12 luvus- 15695: nen on lisäksi esittävä kaikki kirjalliset todis- sa mainituin edellytyksin taikka tuomiolla siltä 15696: teet, joihin hän vetoaa. osin kuin kanne on myönnetty tai kanteesta on 15697: Asianosaisen on lisäksi vastapuolen pyyn- luovuttu; 15698: nöstä ilmoitettava, onko hänen hallussaan sel- 2) vahvistaa sovinto; tai 15699: lainen vastapuolen mainitsema kirjallinen to- 3) jättää kanne tutkimatta. 15700: diste tai esine, jolla voi olla merkitystä asiassa. Asian ratkaisemisesta yksipuolisella tuomiol- 15701: Tuomioistuimen on valmistelussa huolehdit- la tai tuomiolla taikka kanteen jättämisestä 15702: tava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki tutkimatta haastehakemuksen tai kirjallisen 15703: seikat, joihin he haluavat vedota. vastauksen perusteella on säädetty 6, 13 ja 15704: 14 §:ssä. 15705: 23 § 15706: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiois- 15707: tuin voi tarvittaessa kehottaa asianosaista täyt- Asian siirtäminen pääkäsittelyyn 15708: tämään määräajassa 22 §:n 1 momentissa tar- 15709: koitetut velvollisuutensa uhalla, ettei hän mää- 28 § 15710: räajan jälkeen saa vedota uuteen vaatimukseen Kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tar- 15711: tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, koitetut seikat tai kun sitä ei muusta syystä ole 15712: ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomiois- 15713: menettelynsä johtuu pätevästä syystä. tuimen on todettava valmistelu päättyneeksi ja 15714: siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen 15715: 24 § on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kut- 15716: Tuomioistuin voi erikseen valmistella asian suttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin 15717: erillisen osan tai oikeudenkäyntiä koskevan 11 luvussa säädetään. Asianosaisilie on varat- 15718: kysymyksen. tava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdas- 15719: ta, jos se käy haitatta päinsä. 15720: 25 § Kutsun yhteydessä asianosaiselle on ilmoitet- 15721: Tuomioistuimen on tehtävä yhteenveto tava, mikä seuraamus 12 luvun mukaan voi 15722: asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteis- aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu tuo- 15723: ta, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoi- mioistuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä 15724: 18 3002501 15725: 138 1990 vp. - HE n:o 15 15726: 15727: päivänä ja kellonaikana sekä missä pääkäsitte- 4) otettava vastaan todistelu; sekä 15728: ly pidetään. 5) asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa. 15729: Jos asianosaisen tai hänen laillisen edusta- Asianosaisten kuulustelu todistelutarkoituk- 15730: jansa on saavuttava henkilökohtaisesti pääkä- sessa on toimitettava ennen kuin muuta suullis- 15731: sittelyyn ja hänen käyttäytymisensä nojalla ta todistelua otetaan vastaan siitä kysymykses- 15732: voidaan päätellä, ettei hän noudata kutsua, tä, jota kuulustelu koskee. 15733: tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi Edellä 1 ja 2 momentissa mainitusta järjes- 15734: pääkäsittelyyn. tyksestä saadaan poiketa erityisestä syystä. 15735: 29 § Pääkäsittelyn alussa tuomioistuimen on tar- 15736: Jos asianosainen tahtoo pääkäsittelyssä esit- peen vaatiessa selostettava, mistä asiassa on 15737: tää todisteen, jota hän ei ole valmistelussa kysymys. 15738: ilmoittanut, hänen on viipymättä saatettava se 15739: tuomioistuimen tietoon ja samalla ilmoitetta- 3§ 15740: va, mitä hän aikoo todisteelia näyttää toteen ja Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei 15741: syy, minkä vuoksi hän ei ole ilmoittanut sitä saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle kirjallis- 15742: valmistelussa. ta lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa 15743: 30 § kirjallisesti. 15744: Sellaisen kysymyksen käsittelyä varten, joka Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuk- 15745: saadaan ratkaista erikseen, voidaan määrätä sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis- 15746: pääkäsittely, vaikka asian valmistelu ei ole tiinpanoa muistinsa tukemiseksi. 15747: muilta osin vielä päättynyt. Samoin voidaan 15748: menetellä myös oikeudenkäyntiä koskevan ky- 4§ 15749: symyksen osalta. Asianosaisen valmistelussa antamaa lausu- 15750: maa ei saa lukea. Jos asianosainen pääkäsitte- 15751: lyssä esittää muita vaatimuksia tai perusteita, 15752: 6 luku mitä hän on valmistelussa esittänyt tai kun 15753: asianosainen selittää, että hän ei voi tai halua 15754: Riita-asian pääkäsittely 15755: lausua mitään asiassa, tuomioistuimen on tar- 15756: Pääkäsittely vittaessa asiakirjoista selostettava, mitä asian- 15757: osainen on valmistelussa lausunut. 15758: 1§ Jos pääkäsittely toimitetaan, vaikka asian- 15759: Asian valmistelua johtaneen tuomarin on osainen ei ole saapuvilla, tuomioistuimen on 15760: oltava pääkäsittelyssä tuomioistuimen puheen- tarpeellisilta osin asiakirjoista selostettava, mi- 15761: johtajana tai jäsenenä, jollei siihen ole estettä. tä poissaoleva asianosainen on asiassa esittä- 15762: Jos tuomioistuimeen joudutaan kesken pää- nyt. 15763: käsittelyn ottamaan päätösvaltaisuuden puut- 15764: teen vuoksi uusi jäsen, asiassa on toimitettava 5§ 15765: uusi pääkäsittely. Asia on käsiteltävä pääkäsittelyssä yhtäjak- 15766: Silloin kun asiaa käsitellään 2 luvun 3 §:ssä soisesti. 15767: tarkoitetussa kokoonpanossa, uutta pääkäsitte- Jos pääkäsittelyä ei voida toimittaa yhden 15768: lyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos tuo- päivän kuluessa, istunto saadaan keskeyttää. 15769: mioistuimeen otettava uusi jäsen on ollut mu- Istuntoa on jatkettava perättäisinä päivinä. Jos 15770: kana koko pääkäsittelyn ajan. tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä 15771: vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, jollei 15772: 2§ käsittelyä 10 §:n nojalla lykätä. 15773: Pääkäsittelyssä on seuraavassa järjestykses- 15774: sä: 6§ 15775: 1) kantajan esitettävä vaatimuksensa ja nii- Pääkäsittelyä aloitettaessa tuomioistuimen 15776: den perusteet; on selvitettävä, voidaanko asia ottaa lopullises- 15777: 2) vastaajan ilmoitettava, myöntääkö vai ti käsiteltäväksi. 15778: kiistääkö hän kanteen; Pääkäsittely on peruutettava ja sille on mää- 15779: 3) asianosaisten vuorollaan tarkemmin pe- rättävä uusi käsittelypäivä, jos: 15780: rusteltava kantaansa ja lausuttava vastapuolen 1) asianosainen, jonka on oltava paikalla 15781: perustelujen johdosta; henkilökohtaisesti, on jäänyt pois; 15782: 1990 vp. - HE n:o 15 139 15783: 15784: 2) joku muu, jonka henkilökohtainen läsnä- luvun mukaan voi aiheutua siitä, että asian- 15785: olo on tarpeellinen, on jäänyt pois; tai osainen ei saavu käsittelyyn. 15786: 3) asian ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi 15787: on jokin muu este. 11§ 15788: Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos 15789: 7§ pääkäsittely on yhden tai useamman kerran 15790: Pääkäsittely saadaan 6 §:n 2 momentissa ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää. 15791: tarkoitetusta esteestä huolimatta aloittaa, jos Vaikka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 15792: on aihetta olettaa, ettei asian käsittelyä esteestä 14 päivää, asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimit- 15793: huolimatta tarvitse lykätä. taa uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun 15794: Vaikka käsittelyä joudutaan 10 §:n nojalla perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeet- 15795: lykkäämään, pääkäsittely saadaan esteestä tomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden 15796: huolimatta aloittaa, jos voidaan olettaa, ettei voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttä- 15797: asiassa 11 §:ssä mainitusta syystä tarvitse toi- misestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi 15798: mittaa uutta pääkäsittelyä, ja jos lykkäämises- pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun 15799: tä ei aiheudu haittaa asian käsittelylle. pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 15800: päivää. 15801: 8§ 15802: Kun kuultava on tullut saapuville, tuomiois- 12 § 15803: tuin saa pääkäsittelyn peruuttamisesta huoli- Uudessa pääkäsittelyssä asia on käsiteltävä 15804: matta ottaa vastaan suullista todistelua, jos uudelleen. Aikaisemmin vastaanotettu todiste- 15805: voidaan olettaa, että lu on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelys- 15806: 1) todistelua ei tarvitse tai voida esittää sä siltä osin kuin sillä on merkitystä asiassa 15807: uudelleen pääkäsittelyssä, tai eikä estettä sen vastaanottamiselle ole. Muussa 15808: 2) kuultavan saapumisesta pääkäsittelyyn ai- tapauksessa todistelusta on otettava tarpeelli- 15809: heutuu todisteluu merkitykseen verrattuna nen selko aikaisemman pääkäsittelyn oikeu- 15810: kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta denkäyntiaineistosta. 15811: haittaa. 15812: Otettaessa vastaan todistelua 1 momentin 13§ 15813: nojalla, asiaa saadaan käsitellä myös muilta Tuomioistuin voi määrätä, että asiaa tai sen 15814: osin, jos se todisteluu vastaanottamiseksi on osaa on uudelleen valmisteltava pääkäsittelyä 15815: erityisen tärkeää. varten, sekä antaa tarkempia määräyksiä val- 15816: mistelusta. 15817: 9§ 15818: Asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on 14 § 15819: sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seik- Jos tuomioistuin pääkäsittelyn päättämisen 15820: kaan tai todisteeseen, johon hän ei ole vedon- jälkeen havaitsee välttämättömäksi, että asian 15821: nut valmistelussa, ellei asianosainen saata to- käsittelyä on ennen asian ratkaisemista täyden- 15822: dennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu nettävä jonkin yksittäisen kysymyksen osalta, 15823: pätevästä syystä. ja jos kysymys, jota käsittelyn täydentäminen 15824: koskee, on yksinkertainen tai vähäinen, tuo- 15825: 10 § mioistuin voi täydentää käsittelyä pyytämällä 15826: Jos pääkäsittely on aloitettu, se saadaan asianosaisilta kysymyksestä kirjallisen lausu- 15827: lykätä ainoastaan, jos; man. Muussa tapauksessa käsittelyä voidaan 15828: 1) se on aloitettu 7 §:n nojalla; täydentää siten, että pääkäsittelyä jatketaan tai 15829: 2) tuomioistuimen tietoon on tullut uusi asiassa toimitetaan uusi pääkäsittely. 15830: tärkeä todiste, joka voidaan ottaa vastaan 15831: vasta myöhemmin; tai 15832: 3) se ennalta arvaamattoman seikan johdos- Valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely 15833: ta tai muusta tärkeästä syystä on välttämätön- 15834: tä. 15 § 15835: Kun pääkäsittely lykätään, on samalla mää- Jos asianosaiset suostuvat tai jos asia on 15836: rättävä, milloin asian käsittelyä jatketaan, sekä selvä, pääkäsittely voidaan pitää välittömästi 15837: ilmoitettava asianosaiselle, mikä seuraamus 12 sen istunnon yhteydessä, jossa valmistelu on 15838: 140 1990 vp. - HE n:o 15 15839: 15840: todettu päättyneeksi, tai, jollei tämä ole mah- asiakirjaan tiedoksiantaa varten tarpeelliset 15841: dollista, viimeistään 14 päivän kuluessa sano- jäljennökset. 15842: tun istunnon jälkeen. Jos asianosainen ei toimita tuomioistuimelle 15843: Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kans- 1 momentissa tarkoitettuja jäljennöksiä, tuo- 15844: liapaikkakunnalla silloinkin, kun sen kanslia mioistuin huolehtii asiakirjan jäljentämisestä 15845: sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella. asianosaisen kustannuksella. Korvaus kustan- 15846: nuksista, jollei asianosainen sitä suorita, peri- 15847: 16 § tään lääninhallituksen toimesta tuomiois- 15848: Pääkäsittely saadaan pitää valmistelun yh- tuimen ilmoituksen perusteella verojen ja mak- 15849: teydessä vain, milloin valmistelua johtanut sujen perimisestä ulosottotoimin annetussa 15850: tuomari toimii tuomarina myös pääkäsittelys- laissa (367 /61) säädetyssä järjestyksessä. 15851: sä. 15852: 3§ 15853: 17 § Haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen 15854: Valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkä- pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja, 15855: sittelyssä otetaan oikeudenkäyntiaineistona jonka asianosainen tai joku muu haluaa esittää 15856: huomioon kaikki se, mikä on tapahtunut vii- riita-asian käsittelyssä tai asiakirja, jonka hän 15857: meisessä suullisen valmistelun istunnossa, jollei toimittaa tuomioistuimelle tiedoksiantaa var- 15858: tuomioistuin toisin määrää. ten, saadaan toimittaa käräjäoikeudelle myös 15859: postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin on so- 15860: 18 § veltuvin osin noudatettava eräiden asiakirjain 15861: Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain 15862: valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely (248/65) säännöksiä. 15863: on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä 15864: yhteensä yli 14 päivää. 15865: Vaikka valmistelun yhteydessä pidettävä 15866: 10 luku 15867: pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää, 15868: asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa uutta Laillisesta tuomioistuimesta 15869: pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella 15870: 7a§ 15871: pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos 15872: pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsit- Kanteet, jotka 18 luvun 2 §:n nojalla on 15873: telyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huoli- käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, voi- 15874: matta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on daan käsitellä tuomioistuimessa, joka jonkin 15875: kuitenkin pidettävä aina, kun siitä istunnosta, vastaajan osalta on toimivaltainen. Tämän lu- 15876: jossa suullinen valmistelu on todettu päätty- vun 11 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa ei 15877: neeksi, on käsittelyn lykkäämisen vuoksi kulu- voida kuitenkaan velvoittaa vastaamaan sitä, 15878: nut yli 45 päivää. joka ei ole sanotussa pykälässä tarkoitetun 15879: Tässä pykälässä tarkoitettuun pääkäsittelyyn sopimuksen sitoma. 15880: ei sovelleta 15-17 §:n säännöksiä. Jäljempänä 18 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vas- 15881: takanne, samoin kuin kanne, jota tarkoitetaan 15882: mainitun luvun 4 ja 5 §:ssä, tutkitaan siinä 15883: 9 luku tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on 15884: vireillä. Tuomioistuin on toimivaltainen tutki- 15885: Oikeudenkäyntikirjelmä maan tässä momentissa tarkoitetun kanteen 15886: 1§ myös silloin, kun sitä mainitun luvun 7 § :n 2 15887: Tuomioistuimelle toimitettavassa kirjelmässä momentissa ilmenevästä syystä ei käsitellä sa- 15888: ilmoitettavista tiedoista, kirjelmän liitteistä ja massa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen 15889: kirjelmän allekirjoittamisesta on soveltuvin kanssa. 15890: osin voimassa, mitä 5 luvun 2 §:ssä on haaste- 15891: hakemuksen osalta säädetty. 13 § 15892: Tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille, 15893: 2§ pysyy toimivaltaisena, vaikka toimivallan pe- 15894: Jos kirjelmä tai muu asiakirja on annettava rustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia 15895: tiedoksi jollekin, asianosaisen on liitettävä vireillepanon jälkeen. 15896: 1990 vp. - HE n:o 15 141 15897: 15898: 14 a § 2) ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista 15899: Jos saamista haetaan yksinomaan tai henki- lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyyn- 15900: lökohtaisen velkomuksen ohella kiinteästä nössä esitettyihin kysymyksiin. 15901: omaisuudesta, joka on saamisesta kiinnitetty Asianosaisella, jolla 1 momentin nojalla on 15902: tai muuten saamisen panttina, kanne tutkitaan oikeus yksipuoliseen tuomioon, on tiedustelta- 15903: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteis- va, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota. Jos 15904: tö sijaitsee. asianosainen ei vaadi yksipuolista tuomiota tai 15905: Kun saamista haetaan omaisuudesta, johon 11 §:n nojalla asian ratkaisemista tuomiolla, 15906: on vahvistettu yrityskiinnitys, kanne tutkitaan asia on jätettävä sillensä. 15907: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinnite- Yksipuolisen tuomion antamisesta silloin, 15908: tyn omaisuuden omistajan on 1 §:n mukaan kun vastaaja ei ole antanut häneltä pyydettyä 15909: vastattava. kirjallista vastausta, säädetään 5 luvun 13 ja 15910: 14 §:ssä. 15911: 15912: 11§ 15913: 12 luku Sen jälkeen kun vastaaja on vastannut kan- 15914: Asianosaisista teeseen, asianosaisella, jolla 10 §:n 1 momentin 15915: nojalla on oikeus yksipuoliseen tuomioon, on 15916: 7§ oikeus yksipuolisen tuomion asemesta saada 15917: Riita-asiassa asianosainen tai hänen laillinen asia ratkaistuksi tuomiolla ja esittää sitä varten 15918: edustajansa sekä rikosasiassa asianomistaja tai tarvittava selvitys. 15919: hänen laillinen edustajansa voidaan määrätä 15920: saapumaan tuomioistuimeen henkilökohtaisesti 12 § 15921: sakon uhalla, jos se katsotaan asian selvittämi- Jos yksipuolinen tuomio on annettava kan- 15922: sen kannalta tarpeelliseksi. Riita-asiassa, jossa tajaa vastaan, kanne on hylättävä. Yksipuolis- 15923: sovinto ei ole sallittu, vastaajaa on aina keho- ta tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin kanne 15924: tettava saapumaan tuomioistuimeen sakon on selvästi perusteltu tai jos vastaaja on myön- 15925: uhalla. tänyt kanteen. Kanne on näiltä osin tuomiolla 15926: hyväksyttävä. 15927: 15928: 13§ 15929: Asianosaiselle asetetun velvoitteen laiminlyönti Jos yksipuolinen tuomio on annettava vas- 15930: riita-asiassa taajaa vastaan, kanne on hyväksyttävä. Yksi- 15931: 9§ puolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin 15932: kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi 15933: Jos molemmat asianosaiset ovat poissa tuo- 15934: mioistuimen istunnosta, asia jätetään sillensä. perusteeton. Kanne on näiltä osin hylättävä 15935: tuomiolla. 15936: Asianosaisten tai jommankumman asiano- 15937: saisen laiminlyönti noudattaa tuomioistuimen 15938: kehotusta antaa kirjallinen lausuma oikeuden- 14 § 15939: käyntiä koskevasta kysymyksestä tai poissaolo Sen asianosaisen asiana, jonka vaatimukses- 15940: sellaisesta tuomioistuimen istunnosta, joka pi- ta yksipuolinen tuomio on annettu, on huoleh- 15941: detään ainoastaan tällaisen kysymyksen käsit- tia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuoli- 15942: telyä varten, ei kuitenkaan estä oikeudenkäyn- sesta tuomiosta. 15943: tiä koskevan kysymyksen ratkaisemista. Tuomioistuimen on kuitenkin huolehdittava 15944: yksipuolinen tuomion tiedoksiantamisesta, jos 15945: 10 § 1) saaminen on määrätty maksettavaksi sen 15946: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, on asiano- vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudesta tai 15947: saisen vaatimuksesta, jollei tämän luvun 12 tai 2) se, jota vastaan yksipuolinen tuomio on 15948: 13 §:stä muuta johdu, annettava yksipuolinen annettu, on siinä velvoitettu suorittamaan val- 15949: tuomio, jos vastapuoli tiolle korvausta maksuttomasta oikeudenkäyn- 15950: 1) on jäänyt pois istunnosta tai nistä annetun lain nojalla. 15951: 142 1990 vp. - HE n:o 15 15952: 15953: 15 § nettu toistamiseen yksipuolinen tuomio, ei 15954: Asianosaisella, jota vastaan on annettu yksi- enää ole oikeutta takaisinsaantiin. 15955: puolinen tuomio, on oikeus hakea takaisin- 15956: saantia siinä tuomioistuimessa, joka on anta- 18 § 15957: nut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaantia on Jos asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, 15958: haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä kantaja on jäänyt saapumatta tuomiois- 15959: lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läs- tuimeen, asia on jätettävä sillensä. 15960: näollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taik- 15961: ka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tie- 19 § 15962: don yksipuolisesta tuomiosta. Jos asianosainen tai hänen laillinen edusta- 15963: Jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä jansa ei noudata hänelle annettua kehotusta 15964: syystä, että asianosainen ei ole noudattanut sakon uhalla saapua tuomioistuimeen henkilö- 15965: kehotusta antaa kirjallinen vastaus tai saapua kohtaisesti, tuomioistuimen on, jos se edelleen 15966: tuomioistuimeen, hakemuksessa on mainittava pitää asianomaisen henkilökohtaista läsnäoloa 15967: sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi välttämättömänä, asetettava korkeampi uhka- 15968: voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Jos sakko tai määrättävä hänet tai hänen laillisen 15969: yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, edustajansa tuotavaksi samaan tai myöhem- 15970: että asianosainen ei ole antanut kirjallista lau- pään istuntoon. 15971: sumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnös- Jos vastaaja asiassa, jossa sovinto ei ole 15972: sä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on sallittu, jää saapumatta tuomioistuimeen, jo- 15973: ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuk- hon häntä on sakon uhalla kehotettu saapu- 15974: sesta. maan, tuomioistuin saa määrätä hänet tuota- 15975: Jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 mo- vaksi samaan tai myöhempään istuntoon sil- 15976: mentissa on säädetty, tuomioistuimen on keho- loinkin, kun häntä ei ole kehotettu saapumaan 15977: tettava häntä korjaamaan puute määräajassa henkilökohtaisesti. 15978: uhalla, että hakemus muuten jätetään tutki- 15979: matta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä 20 § 15980: tavoin hakemus on puutteellinen. Jos suulliseen valmisteluun sakon uhalla saa- 15981: pumaan kehotettu tai tuotavaksi määrätty 15982: 16 § asianosainen tai hänen laillinen edustajansa jää 15983: Asianosainen, jota vastaan on annettu yksi- pois tai häntä ei saada tuoduksi, saadaan 15984: puolinen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioi- istunto tämän estämättä pitää, jos se edistää 15985: keuteen. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä asian valmistelua, jollei asiaa ole ratkaistava 15986: ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, min- tai jätettävä 18 §:n nojalla sillensä. 15987: kä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa 15988: takaisinsaantia on haettava. 21 § 15989: Jos takaisinsaantia haetaan asiassa, jossa se, Jos vastaaja jää pois pääkäsittelystä taikka 15990: jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on annettu, pääkäsittelyyn tuotavaksi määrättyä vastaajaa 15991: on valittanut, alioikeuden on heti ilmoitettava ei saada tuoduksi, asia, jossa sovinto ei ole 15992: siitä hovioikeudelle tai, jos asia on saatettu sallittu, saadaan ratkaista, jos kantaja vaatii 15993: korkeimman oikeuden tutkittavaksi, korkeim- asian ratkaisemista ja asia saadaan riittävästi 15994: malle oikeudelle. Asia on palautettava alioi- selvitetyksi vastaajan poissaolosta huolimatta. 15995: keuteen takaisinsaantiasian yhteydessä käsitel- Jollei kantaja vaadi asian ratkaisemista, asia 15996: täväksi. on jätettävä sillensä. 15997: 15998: 17 § 22 § 15999: Jos takaisinsaantia koskeva hakemus ote- Jos asia on kantajan poissaolon tai muun 16000: taan tutkittavaksi, asiassa ei voida ottaa huo- laiminlyönnin vuoksi jätetty sillensä, mutta 16001: mioon sellaista, mitä 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun hänellä on ollut laillinen este, jota hän ei ole 16002: 9 §:n nojalla ei olisi voitu ottaa huomioon voinut ajoissa ilmoittaa, kantajalla on oikeus 16003: siinä käsittelytilaisuudessa, missä yksipuolinen saattaa asia saman hakemuksen nojalla käsitel- 16004: tuomio annettiin. täväksi ilmoittamalla siitä tuomioistuimelle 30 16005: Asianosaisella, jota vastaan asiassa on an- päivän kuluessa asian sillensä jättämisestä. Jol- 16006: 1990 vp. - HE n:o 15 143 16007: 16008: lei kantaja näytä toteen laillista estettä, asiaa ei Täydentäviä säännöksiä 16009: oteta tutkittavaksi. 16010: 28 § 16011: Laillinen este on sillä, joka sairauden tai 16012: 23 § yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on es- 16013: Mitä edellä tässä luvussa on säädetty poissa- tynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomio- 16014: olasta istunnosta, sovelletaan myös silloin kun istuimeen tai antaa kirjallinen vastaus taikka 16015: asianosainen luvatta poistuu kesken käsittelyn. lausuma taikka suorittamasta hänelle oikeu- 16016: denkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos 16017: ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este, 16018: tuomioistuimen asiana on tutkia, voidaanko 16019: Asianosaisen poissaolo rikosasiassa este hyväksyä lailliseksi. 16020: 24 § Jos asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehellä 16021: on laillinen este eikä toista asiamiestä ole voitu 16022: Milloin virallinen syyttäjä on poissa rikosa- ajoissa hänen sijaansa saada, katsotaan asiano- 16023: sian ensikäsittelystä, kun syyttäjän virkansa saisen kehotuksen noudattamatta jättämisen 16024: puolesta on oltava saapuvilla tai hänen läsnä- johtuneen laillisesta esteestä. 16025: olonsa muutoin on tarpeen, eikä syyttäjälle 16026: saada sijaista samaan oikeudenkäyntitilaisuu- 29 § 16027: teen tuomioistuimen toimintaa haittaamatta, Asianosainen, joka huolimatta siitä, että 16028: asia lykätään. hänet on määrätty saapuroaan henkilökohtai- 16029: sesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijas- 16030: 25 § taan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä, 16031: katsotaan poisjääneeksi. 16032: Jos asianomistaja jää pois vireille paneroan- 16033: sa rikosasian ensikäsittelystä, asia jätetään sil- 16034: 30 § 16035: lensä. 16036: Jos asianosaisen poissaolon rikosasiassa tai 16037: kehotuksen noudattamatta jättämisen riita-asi- 16038: 26 § assa esitetään tai tiedetään aiheutuneen lailli- 16039: Jos vastaajaksi haastettu on poissa rikos- sesta esteestä tai jos on aihetta otaksua hänellä 16040: asian ensikäsittelystä eikä asiaa jätetä sillensä, olevan sellaisen esteen, tuomioistuimen on ly- 16041: on hänet tuomittava poissaolasta sakkoon. kättävä rikosasia ja riita-asiassa varattava asi- 16042: anosaiselle uusi tilaisuus kehotuksen noudatta- 16043: Vastaaja voidaan määrätä tuotavaksi jo sa- miseen. Asianosaista ei tällöin saa tuomita 16044: maan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos hänet poissaolasta laissa säädettyyn tai hänelle sen 16045: saadaan tuoduksi, poissaolasta ei tuomita sak- varalta taikka riita-asiassa kehotuksen noudat- 16046: koa. Jollei vastaajaa saada tuoduksi, asia lykä- tamatta jättämisen varalta asetettuun seuraa- 16047: tään. mukseen, ellei ennen pääasian ratkaisemista 16048: käy selville, ettei asianosaisella ollutkaan lail- 16049: 27 § lista estettä. 16050: Jos asianomistaja tai vastaaja on poissa 31 § 16051: rikosasian jatkokäsittelystä, noudatetaan tuo- Milloin asianosainen tai hänen laillinen edus- 16052: mioistuimen lykkäyspäätöksessä antamia mää- tajansa, joka asetetusta uhkasakosta huolimat- 16053: räyksiä. Jos virallinen syyttäjä on poissa, nou- ta on jäänyt saapumatta henkilökohtaisesti 16054: datetaan vastaavasti, mitä 24 §:ssä on säädet- tuomioistuimeen, saadaan tuoduksi samaan oi- 16055: ty. keudenkäyntitilaisuuteen, häntä ei tuomita uh- 16056: Milloin asianomistaja tai hänen laillinen kasakkoon poissaolosta. Uhkasakkoa ei myös- 16057: edustajansa, jotka on määrätty saapuroaan kään tuomita, jos kysymys asianosaisen tai 16058: henkilökohtaisesti asian jatkokäsittelyyn, tahi hänen laillisen edustajansa henkilökohtaisesta 16059: vastaaja, joka on määrätty saapuroaan sakon kuulemisesta raukeaa. 16060: uhalla, jää ilman laillista estettä saapumatta, Jos vastaajaa riita-asiassa on kehotettu saa- 16061: tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi jo puroaan tuomioistuimeen sakon uhalla, on vas- 16062: samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. taavasti sovellettava, mitä 1 momentissa on 16063: 144 1990 vp. - HE n:o 15 16064: 16065: säädetty, milloin vastaaja 19 §:n 2 momentin saoloa koskeva erityinen säännös, on sitä nou- 16066: nojalla tuodaan samaan oikeudenkäyntitilai- datettava. 16067: suuteen tai milloin hänen kuulemisensa asiassa 16068: raukeaa. 16069: 16070: 32 § 16071: Kustannukset tuomioistuimeen tuomisesta 14 luku 16072: maksetaan valtion varoista. Päättäessään asian Asian käsittelystä oikeudessa 16073: tuomioistuimen on velvoitettava tuotu korvaa- 16074: maan valtiolle mainitut kustannukset. Jos kor- 1§ 16075: vausvelvollisuus katsotaan kohtuuttomaksi, Jos asianosaisen esitys riita-asiassa havaitaan 16076: korvausta voidaan alentaa tai määrätä, että epäselväksi tai epätäydelliseksi, tuomiois- 16077: kustannukset jäävät valtion vahingoksi. Kus- tuimen on tehtävä hänelle riitakysymysten sel- 16078: tannusten ja korvausten määräämisestä, suorit- vittämistä varten tarpeelliset kysymykset. 16079: tamisesta ja tilittämisestä sekä muutoksenhaus- 16080: ta niitä koskevaan päätökseen on voimassa, 16081: mitä todistajille valtion varoista maksettavista 2§ 16082: korvauksista on säädetty. Kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäyn- 16083: nin aikana muuttaa. Kantajalla on kuitenkin 16084: 33 § oikeus 16085: Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty saa- 16086: daan ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päi- 2) vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeus- 16087: vänä ennen kuljetuksen aloittamista. Vapau- suhde, joka asianosaisten välisessä oikeuden- 16088: denmenetys kuljetusaikoineen ei saa kestää käynnissä on riitainen ja jonka selvittämistä 16089: kolmea päivää kauemmin. asian muun osan ratkaiseminen edellyttää, 16090: sekä 16091: 34 § 3) vaatia korkoa tai tehdä muu sivuvaatimus 16092: Vastavuoroisuuden perusteella säädetään taikka uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olen- 16093: asetuksella, milloin pakkokeinoja ei käytetä naisesti samasta perusteesta. 16094: rikosasian vastaajaa vastaan, jolle haaste tai 16095: kehotus saapua Suomen tuomioistuimeen on Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu 16096: annettava tiedoksi toisessa maassa. vaatimus tehdään vasta pääkäsittelyssä, vaati- 16097: mus on jätettävä tutkimatta, jos sen tutkimi- 16098: nen viivyttää asian käsittelyä. Sellaista vaati- 16099: 35 § 16100: musta ei voida tehdä ylemmässä tuomiois- 16101: Valitus päätöksestä, jolla asianosainen on tuimessa. 16102: tuomittu poissaolon vuoksi sakkoon tai uhka- 16103: sakkoon ennen pääasian ratkaisemista, on teh- Jos vastaaja riita-asiassa ei ole antanut kir- 16104: tävä erikseen. Jos sakko tuomitaan pääasian jallista vastausta tai lausumaa taikka on jäänyt 16105: ratkaisun yhteydessä tai asianosainen jätetään tuomioistuimeen saapumatta ja kantaja haluaa 16106: sakkoon tuomitsematta, saa siihen tyytymätön asian ratkaistavaksi, tuomiossa annetaan rat- 16107: hakea muutosta siinä ajassa ja samassa järjes- kaisu ainoastaan haastehakemuksessa esitettyi- 16108: tyksessä kuin pääasian ratkaisuun haetaan hin sekä niihin 1 momentissa tarkoitettuihin 16109: muutosta. vaatimuksiin, joista vastaaja on oikeudenkäyn- 16110: nin aikana saanut tiedon. Kanteen muuttamise- 16111: 36 § na pidetään tällöin myös edellä 3 momentissa 16112: Kun asia asianosaisen poissaolon vuoksi jä- mainittujen seikkojen esittämistä vastaajan 16113: tetään sillensä, voidaan pois jäänyt asianosai- saamatta niistä tietoa. 16114: nen saapuville tulleen vastapuolen vaatimuk- 16115: sesta velvoittaa korvaamaan tämän oikeuden- 5§ 16116: käyntikulut. Jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, 16117: kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa 16118: 37 § sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta 16119: Milloin muualla laissa on asianosaisen pois- kuitenkin ratkaistava. 16120: 1990 vp. - HE n:o 15 145 16121: 16122: 15 luku syytä on, määrätä hänet tuotavaksi myöhem- 16123: Oikeudenkäyntiasiamiehestä pään oikeudenkäyntitilaisuuteen. 16124: 16125: 4§ 16126: Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei paa- 16127: mies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi 17 luku 16128: suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen 16129: omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Asian- Todistelusta 16130: ajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää 16131: valtakirja ainoastaan, jos tuomioistuin niin 8§ 16132: määrää. Asianosaisten on hankittava asiassa tarpeel- 16133: liset todisteet. Tuomioistuin saa myös, milloin 16134: tarpeelliseksi harkitaan, omasta aloitteestaan 16135: päättää hankittavaksi todisteita. Se ei kuiten- 16136: 16 luku kaan saa vastoin asianosaisten yhteistä tahtoa 16137: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä omasta aloitteestaan määrätä uutta todistajaa 16138: kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi, jos 16139: 1§ asiassa on sovinto sallittu tai jos asianomistaja 16140: Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vaatii rangaistusta asianomistajarikoksesta, 16141: vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa mistä ei ole säädetty muuta tai kovempaa 16142: puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdol- rangaistusta kuin sakkoa tai enintään neljä 16143: lista, yhdellä kertaa. vuotta vankeutta. 16144: 16145: 8a§ 16146: 4§ 16147: Milloin asianosainen pyytää rikosasian lyk- Riita-asiassa todisteet on otettava vastaan 16148: käämistä esittääkseen lisänäyttöä tai muusta pääkäsittelyssä, jollei niitä 6 luvun 8, 12 tai 16149: syystä, asian käsittely on lykättävä, jos tuo- 17 §:n taikka tämän luvun 15, 41, 48 a, 51, 16150: mioistuin katsoo siihen olevan syytä, ja samal- 56 a, 61 tai 65 §:n nojalla oteta vastaan pääkä- 16151: la määrättävä asian uusi käsittelyaika. Omasta sittelyn ulkopuolella. 16152: aloitteestaan tuomioistuin ei saa lykätä rikosa- Jos todiste otetaan vastaan pääkäsittelyn 16153: siaa, elleivät erityiset syyt sitä vaadi. Jos rikos- ulkopuolella tai jos pääkäsittelyä ei pidetä, 16154: asian vastaaja on vangittuna, matkustuskiellos- todiste voidaan ottaa vastaan myös toisessa 16155: sa tai virantoimituksesta pidätettynä, asiaa ei alioikeudessa. 16156: saa lykätä kahta viikkoa pitemmäksi ajaksi, 16157: ellei se ole tarpeen vastaajan mielentilan tutki- 8 b§ 16158: mista varten. 16159: Tuomioistuimen on kutsuttava asianosaiset 16160: pääkäsittelyn ulkopuolella pidettävään todistei- 16161: 5§ den vastaanottamista varten toimitettavaan kä- 16162: Jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeä- sittelyyn. Kutsussa on mainittava, että käsittely 16163: tä, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa voidaan toimittaa asianosaisen poissaolasta 16164: menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys rat- huolimatta. 16165: kaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu 16166: pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, 8c § 16167: että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen Jos tuomioistuin päättää, että todiste on 16168: poistuttua. otettava vastaan toisessa tuomioistuimessa, 16169: tuomioistuimen on tehtävä tälle todisteen vas- 16170: 7 § taanottamista koskeva esitys ja samalla lyhyes- 16171: Jos asianomistaja rikosasiassa taikka hänen ti selostettava asia ja se, mitä todisteelia halu- 16172: laillinen edustajansa on sakon uhalla velvoitet- taan näyttää toteen. Tuomioistuimen on sa- 16173: tu henkilökohtaisesti saapumaan asian jatko- malla toimitettava todisteen vastaanottavalle 16174: käsittelyyn, mutta hän jää ilman laillista estettä tuomioistuimelle asian käsittelystä kertyneet 16175: saapumatta, tuomioistuimella on valta, milloin asiakirjat, jos se käy haitatta päinsä. 16176: 16177: 19 300250J 16178: 146 1990 vp. - HE n:o 15 16179: 16180: 8d § eikä todisteen esittämisellä tarkoiteta hankkia 16181: Tuomioistuin, joka toisen tuomioistuimen selvitystä rikoksesta, hänen on sallittava se 16182: esityksestä ottaa vastaan todisteen, määrää, esittää. Jos toisen henkilön oikeus on todiste- 16183: milloin todisteen vastaanottaminen tapahtuu. lun varassa, voidaan tämä, milloin syytä on, 16184: Todisteen vastaanottaneen tuomioistuimen kutsua silloin olemaan saapuvilla. Hänen ku- 16185: on toimitettava todisteen vastaanottamisesta lunsa korvaa hakija. 16186: kertynyt oikeudenkäyntiaineisto sille tuomiois- 16187: tuimelle, jossa pääasiaa koskeva oikeuden- 16188: käynti on vireillä. 16189: 16190: 8e§ 11 § 16191: Pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotettu to- 16192: diste riita-asiassa on otettava vastaan uudelleen 16193: pääkäsittelyssä, jollei sen vastaanottamiselle Kiistäessään 5 luvun 14 §:ssä tarkoitetun 16194: ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. kantajan juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai 16195: Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen shekkiin perustuvan vaatimuksen vastaaja saa 16196: pääkäsittelyssä, tuomioistuimen on tehtävä sii- toimittaa tuomioistuimelle vastauksensa yhtey- 16197: tä selko todisteen vastaanottamisessa kerty- dessä kiistämisensä todennäköisten syiden tu- 16198: neestä oikeudenkäyntiaineistosta. eksi 1 momentissa tarkoitetun yksityisluontoi- 16199: Tuomioistuin voi määrätä, että kirjallinen sen kirjallisen kertomuksen. 16200: todiste otetaan vastaan sitä lukematta vain, jos 16201: sen sisältö on tuomioistuimen jäsenten tiedos- 16202: sa, asianosaiset siihen suostuvat ja sitä muu- 16203: toinkin voidaan pitää sopivana. 11 a § 16204: Todisteen vastaanottamisesta ulkomailla on 16205: 9§ säädetty erikseen. 16206: Silloin kun todiste on riita-asiassa otettu 16207: vastaan asianosaisen poissaollessa, todiste on 16208: asianosaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan 16209: uudelleen, jollei sen vastaanottamiselle ole es- 16210: Kirjallinen todiste 16211: tettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. Jos todistet- 11 b § 16212: ta ei oteta vastaan uudelleen, tuomioistuimen 16213: Todisteena esitettävä asiakirja on annettava 16214: on tehtävä siitä selko asiassa kertyneestä oikeu- 16215: denkäyntiaineistosta. tuomioistuimelle, mikäli mahdollista, alkupe- 16216: räisenä, jollei tuomioistuin pidä riittävänä, että 16217: Rikosasiassa todiste voidaan ottaa vastaan 16218: se esitetään jäljennöksenä. 16219: vastaajan esteettömästä poissaolasta huolimat- 16220: ta ainoastaan, jos tuomioistuin harkitsee sen Jos asiakirja sisältää sellaisen tiedon, jota 16221: soveliaaksi. Jos asia on lykätty toiseen istun- asianosainen 12 §:n perusteella ei ole velvolli- 16222: toon, asianosaisen poissaollessa esitetty todiste nen esittämään tai hän ei saa esittää, taikka jos 16223: on hänelle tiedoteHava tässä istunnossa, mikäli se muutoin sisältää tiedon, jota ei saa paljas- 16224: hän on siinä läsnä. Tuomioistuimen harkitessa taa, annetaan asiakirjasta sellainen ote, johon 16225: sen tarpeelliseksi on todistaja tai asiantuntija sanottua tietoa ei sisälly. 16226: asianosaisen läsnä ollessa uudelleen kuulustel- 16227: tava. 15 § 16228: Tuomioistuin voi riita-asiassa päättää, että 16229: 10 § asiakirja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulko- 16230: Jonkun halutessa vastaisen varalta esittää puolella, jos sitä ei voida esittää pääkäsittelys- 16231: todisteita asiasta, josta oikeudenkäynti ei vielä sä tai sen esittäminen pääkäsittelyssä todisteen 16232: ole vireillä, on hänen pyydettävä siihen lupa merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuutto- 16233: alioikeudelta. Jos hänen oikeutensa saattaa mia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos 16234: olla todisteen vastaanottamisen varassa ja vaa- asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa 16235: ra on tarjona, että todiste häviää tai että saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin. 16236: vaikeuksia on sen myöhemmin esittämisessä, 16237: 1990 vp. - HE n:o 15 147 16238: 16239: 36 § 48 a § 16240: Jos todistaja jää pois ilman laillista estettä Ennen pääkäsittelyä voidaan asianosaista tai 16241: tai poistuu luvatta, todistajaa on rangaistava muuta henkilöä kuulla tai muuta selvitystä 16242: sakolla. Tuomioistuin voi myös, jos syytä on, ottaa vastaan, jos se on tarpeen sellaisen seikan 16243: määrätä todistajan tuotavaksi heti tuomiois- selvittämiseksi, josta asiantuntijaa kuullaan. 16244: tuimeen, jollei asian käsittelyä päätetä jatkaa Jos tällöin otetaan vastaan todistelua, noudate- 16245: myöhemmin. Jos asian käsittelyä päätetään taan soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka 16246: jatkaa toisessa istunnossa, tuomioistuimen on ovat voimassa todisteen vastaanottamisesta 16247: velvoitettava todistaja päätöksellä, josta hänel- pääkäsittelyn ulkopuolella. 16248: le on ajoissa annettava tieto, sakon uhalla 16249: saapuroaan tuomioistuimeen tai, jos aihetta 49 § 16250: on, määrätä hänet tuotavaksi. Tuotavaksi Asiantuntijan, jota kuullaan henkilökohtai- 16251: määrätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikai- sesti tuomioistuimessa, on valintansa mukaan 16252: sintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen joko vannottava asiantuntijan vala tai annetta- 16253: aloittamista. Todistajan vapaudenmenetys täs- va vakuutus. Asiantuntija, joka ei kuulu mi- 16254: sä momentissa tarkoitetusta syystä ei kuljetus- hinkään uskontokuntaan, antaa kuitenkin aina 16255: aikoineen saa kestää kolmea päivää kauem- vakuutuksen. 16256: min. 16257: - - - - - - Asiantuntija vannoo valan tai antaa vakuu- 16258: tuksen ennen kuin häntä kuullaan suullisesti 16259: 40 § tuomioistuimessa. Jos hän on antanut lausun- 16260: non jo kirjallisena etukäteen, valan tai vakuu- 16261: tuksen kaava on tällöin sovitettava sen mu- 16262: Yksityisen asianosaisen on maksettava ni- 16263: kaan. Julkisen viran, toimen tai tehtävän no- 16264: meämälleen todistajalle tuleva korvaus. Mil- 16265: jalla asiantuntijana toimivalta ei vaadita valaa 16266: loin tuomioistuin on riita-asiassa omasta aloit- 16267: tai vakuutusta. 16268: teestaan kutsunut todistajan, asianosaisten on 16269: yhteisvastuullisesti suoritettava hänelle kor- 16270: 50§ 16271: vaus. 16272: Asiantuntijan tulee antaa tarkka selonteko 16273: siitä, mitä hän tutkimuksessaan on havainnut, 16274: Yksityisen asianosaisen nimeämällä todista- sekä tähän nojautuva perusteltu lausunto hä- 16275: jana on oikeus saada ennakolta korvaus nelle esitetystä kysymyksestä. Lausunto on laa- 16276: matka- ja toimeentulokustannuksistaan. En- dittava kirjallisesti, jollei tuomioistuin katso 16277: nakko on sen suoritettava, jonka 2 momentin olevan syytä sallia, että se annetaan suullisesti. 16278: mukaan on maksettava todistajalle korvaus. Milloin asiantuntijana käytetään muuta henki- 16279: Kutsumisen yhteydessä on annettava tieto oi- löä kuin julkisen viran nojalla tai toimen 16280: keudesta ennakkoon. Ennakon riittävyyden nojalla sen haltijaa, tuomioistuimen on mää- 16281: harkitsee tuomioistuin. rättävä aika, jonka kuluessa lausunto on an- 16282: nettava. 16283: 41 § Asiantuntijaa, joka on antanut lausuntonsa 16284: Jos todistaja riita-asiassa ei sairauden tai kirjallisena, on kuultava tuomioistuimessa 16285: muun syyn vuoksi voi saapua pääkäsittelyyn suullisesti, jos asianosainen sitä vaatii eikä 16286: tai jos todistajan saapumisesta pääkäsittelyyn hänen kuulemisensa ole ilmeisesti merkitykse- 16287: aiheutuu todisteen merkitykseen verrattuna töntä, taikka jos tuomioistuin pitää asiantunti- 16288: kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta jan kuulemista tarpeellisena. Jos asiantuntijoi- 16289: haittaa, tuomioistuin voi päättää, että todista- ta on useampia, voidaan yksi tai useampi 16290: jaa kuulusteliaan pääkäsittelyn ulkopuolella. heistä kutsua kuultavaksi. 16291: Jos todistajaa ei hänen sairautensa johdosta 16292: voida kuulla tuomioistuimessa, kuulustelu voi- 51 § 16293: daan toimittaa hänen luonaan. Jos asian selvit- Mitä 31 ja 33 §:ssä, 34 §:n 2 momentissa ja 16294: tämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan 41 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin voi- 16295: tällöin käsitellä myös muilta osin. massa myös asiantuntijasta. 16296: 148 1990 vp. - HE n:o 15 16297: 16298: 56 a § kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne taikka 16299: Katselmus riita-asiassa voidaan toimittaa sellaista saatavaa, jota voidaan käyttää kuit- 16300: pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida taukseen (vastakanne), kanteet on käsiteltävä 16301: toimittaa pääkäsittelyssä tai jos sen toimittami- samassa oikeudenkäynnissä. 16302: nen pääkäsittelyssä katselmuksen merkitykseen 16303: verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustan- 4 § 16304: nuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian sel- Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeuden- 16305: vittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan käynnissä, nostaa kanteen toista tai kumpaa- 16306: tällöin käsitellä myös muilta osin. kin asianosaista vastaan siitä, mitä riita kos- 16307: kee, kanne on hänen vaatimuksestaan käsitel- 16308: tävä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen 16309: Asianosaisen kuulustelu kanteen kanssa. 16310: 61 § 5§ 16311: Asianosaista voidaan kuulustella todistelu- Jos asianosainen sen varalta, että hän häviää 16312: tarkoituksessa. Sellaisessa kuulusielussa nou- asian, haluaa esittää kolmatta vastaan takautu- 16313: datetaan soveltuvin osin, mitä todistajan kuu- misvaatimuksen tai vahingonkorvausvaatimuk- 16314: lusielusta 33 §:n 1-4 momentissa ja 41 §:ssä sen tai siihen rinnastettavan muun vaatimuk- 16315: on säädetty. sen, hän saa nostaa tällaista vaatimusta koske- 16316: Asianosaista voidaan riita-asiassa 1 momen- van kanteen käsiteltäväksi samassa oikeuden- 16317: tissa mainitussa tarkoituksessa kuulustella käynnissä tuon asian kanssa. 16318: myös totuusvakuutuksen nojalla sellaisista sei- Jos joku sen johdosta, minkä lopputuloksen 16319: koista, joilla on erityistä merkitystä ratkaista- asia voi saada asianosaisten välillä, haluaa 16320: essa asiaa. nostaa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta 16321: koskevan kanteen toista tai molempia asiano- 16322: saisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsitel- 16323: 65 § täväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian 16324: Asianosaista kuulusteltaessa totuusvakuu- kanssa. 16325: tuksen nojalla on sen lisäksi, mitä 61 §:ssä on 16326: säädetty, noudatettava, mitä 23, 24, 26, 32 ja 6§ 16327: 34 §:ssä on todistajasta säädetty. Samojen tai eri asianosaisten väliset asiat 16328: voidaan myös muissa kuin edellä mainituissa 16329: tapauksissa käsitellä samassa oikeudenkäynnis- 16330: sä, jos se edistää asioiden selvittämistä. 16331: 18 luku. Tuomioistuin voi, milloin syytä on, erottaa 1 16332: Samassa oikeudenkäynoissa käsiteltävistä kan- momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi eril- 16333: teista ja väliintulosta riita-asiassa lisinä asioina. 16334: 1§ 7 § 16335: Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanai- Kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden- 16336: kaisesti nostamat useat kanteet on käsiteltävä käynnissä 1-6 §:ssä säädetyin tavoin edellyt- 16337: samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat tää, että kanteet on nostettu samassa tuomiois- 16338: olennaisesti samasta perusteesta. tuimessa, että tuomioistuin on toimivaltainen 16339: käsittelemään yhdisteitävät kanteet ja että kan- 16340: 2§ teet voidaan käsitellä samanlaisessa oikeuden- 16341: Kantajan useita vastaajia vastaan tai usean käyntimenettelyssä. 16342: kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan Jos 3-5 §:ssä tarkoitettu kanne nostetaan 16343: samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltä- sen jälkeen, kun valmistelun on 5 luvun 28 §:n 16344: vä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen, 16345: olennaisesti samasta perusteesta. tuomioistuin voi käsitellä kanteet erikseen, jos 16346: niiden samassa oikeudenkäynnissä käsittelemi- 16347: 3§ nen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin 16348: Jos vastaaja nostaa kantajaa vastaan kan- voidaan menetellä myös silloin, kun asianosai- 16349: teen, joka koskee samaa tai samaan yhteyteen nen nostaa 3 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa 16350: 1990 vp. - HE n:o 15 149 16351: 16352: tarkoitetun kanteen sen jälkeen, kun hänelle 5 ja lisäksi mainittava, mitkä seikat hän tahtoo 16353: luvun 23 §:n mukaan asetettu määräaika on näyttää niillä toteen ja mistä syystä todistetta 16354: kulunut umpeen. ei ole aikaisemmin esitetty. 16355: 16356: 8§ 20 § 16357: Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeuden- 16358: käynnissä, väittää, että asia koskee hänen oi- Vastauksen antajaan sovelletaan, mitä 16359: keuttaan, ja esittää todennäköisiä syitä väit- 14 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty. 16360: teensä tueksi, hän saa osallistua väliintulijana 16361: jommankumman asianosaisen puolella oikeu- 16362: denkäyntiin. 16363: 16364: 9§ 16365: Jos joku haluaa osallistua väliintulijana oi- 26 luku 16366: keudenkäyntiin, hänen on tehtävä sitä koskeva Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa 16367: hakemus tuomioistuimelle. Asianosaisilie on 16368: varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen 9§ 16369: johdosta. 16370: Asian käsittelyn aikana tehtyyn päätökseen, Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsit- 16371: jolla väliintulovaatimus on hylätty, saa hakea telyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsit- 16372: erikseen muutosta. telyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, johon 16373: 8 §:ssä tarkoitettu rangaistusvaatimus kohdis- 16374: 10 § tuu tai jonka henkilökohtaista kuulemista ho- 16375: Väliintulijana on oikeus toimia oikeuden- vioikeus muuten pitää tarpeellisena, on kuiten- 16376: käynnissä asianosaisen tavoin. Hän ei kuiten- kin sovellettava, mitä 12 ja 16 luvussa on 16377: kaan saa muuttaa kannetta eikä ryhtyä muu- säädetty asianosaisen veivoittamisesta saapu- 16378: hun toimeen, joka on ristiriidassa asianosaisen roaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asi- 16379: suorittaman toimen kanssa, eikä muutoin kuin anosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen 16380: asianosaisen ohella hakea muutosta tuomioon on saavuttava suulliseen käsittelyyn. 16381: tai päätökseen. 16382: Jos tuomio on voimassa väliintulijan hyväksi 16383: tai häntä vastaan samalla tavoin kuin jos se 12 § 16384: olisi annettu oikeudenkäynnissä, jossa hän itse Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, pyyn- 16385: olisi ollut asianosaisena, hänellä on kuitenkin nöt, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus saa, jollei 16386: asianosaisen asema oikeudenkäynnissä. muuta tiedoksiautotapaa pidetä tarpeellisena, 16387: lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoitta- 16388: malla osoitteella. Vastaaja on kuitenkin kut- 16389: 25 luku suttava 8 §:ssä tarkoitettuun suulliseen käsitte- 16390: Muutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen lyyn siten kuin 11 luvun 21 §:n 2 momentissa 16391: on säädetty. 16392: 14 § 16393: 16394: Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa 16395: vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin 16396: niihin, jotka on esitetty alioikeudessa, paitsi 30 luku 16397: jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan 16398: voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alioi- oikeuteen 16399: keudessa tai että hänellä muuten on ollut 16400: pätevä aihe olla tekemättä niin. Vasta hovioi- 21 § 16401: keudessa esitetty kuittausvaatimus voidaan jät- Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsit- 16402: tää tutkimatta, jos sitä ei voida vaikeudetta telyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsit- 16403: tutkia. telyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, jonka 16404: Jos valittaja haluaa esittää valituksensa tu- henkilökohtaista kuulemista korkein oikeus pi- 16405: eksi uusia todisteita, hänen on ilmoitettava ne tää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava, 16406: 150 1990 vp. - HE n:o 15 16407: 16408: mitä 12 ja 16 luvussa on säädetty asianosaisen 24 § 16409: veivoittamisesta saapumaan asian jatkokäsitte- Kutsu suulliseen käsittelyyn toimitetaan vas- 16410: lyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto taanottajalle siten kuin 11 luvussa säädetään. 16411: uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen 16412: käsittelyyn. 16413: Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 16414: seen lailla. 16415: 16416: 16417: 16418: 16419: 2. 16420: Laki 16421: kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen muuttamisesta 16422: 16423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 16424: lisätään kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annettuun asetuk- 16425: seen siitä 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetulla lailla (246/29) kumotun 15 §:n tilalle uusi 15 § 16426: seuraavasti: 16427: 16428: 15 § huutoa ennen kuin kanne on pantu vireille 16429: Jos kanteessa vaaditaan saamisen nojalla tuomioistuimessa. Jos uudelle omistajalle on 16430: maksua ainoastaan kiinteästä omaisuudesta, annettu lainhuuto kanteen vireillepanon jäl- 16431: joka on saamisesta kiinnitetty tai muuten siitä keen, hänelle on varattava tilaisuus tulla asias- 16432: panttina, kannetta ajetaan kiinteistön omista- sa kuulluksi. 16433: jaa vastaan. Kiinteistön luovutus ei kuitenkaan 16434: estä kanteen nostamista aikaisempaa omistajaa Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 16435: vastaan, jos uusi omistaja ei ole hakenut lain- seen lailla. 16436: 16437: 16438: 16439: 3. 16440: Laki 16441: hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain muuttamisesta 16442: 16443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 16444: muutetaan hakemusasioiden käsittelysta yleisessä alioikeudessa 30 päivänä huhtikuuta 1986 16445: annetun lain (307 /86) 3 §:n 2 momentti, 5 §, 11 §:n 1 momentti ja 13 § sekä 16446: lisätään 3 §:ään uusi 3 momentti ja 12 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti 16447: siirtyvät 2 ja 3 momentiksi seuraavasti: 16448: 16449: 3§ 5§ 16450: Hakemusasian käsittely Hakemusasian käsittely täysi/ukuisessa alioi- 16451: keudessa 16452: Hakemusasia on kuitenkin aina käsiteltävä 16453: istunnossa, jos asiassa on kuultava todistajaa Riitainen hakemusasia on käsiteltävä täysilu- 16454: tai muuta henkilöä henkilökohtaisesti. kuisen alioikeuden istunnossa. Jos asiaan osal- 16455: Silloin kun istunto pidetään 4 §:n 1 mo- liset sitä pyytävät tai tuomioistuin pitää asiaa 16456: mentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, istunto selvänä, riitainenkin hakemusasia voidaan kä- 16457: voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikka- sitellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ko- 16458: kunnalla silloinkin, kun sen kanslia sijaitsee koonpanossa. 16459: tuomiopiirin ulkopuolella. Hakemusasia on kuitenkin aina käsiteltävä 16460: 1990 vp. - HE n:o 15 151 16461: 16462: täysilukuisen alioikeuden istunnossa, kun on muu asiaan osallinen ei toimita häneltä 11 §:n 16463: kysymys asiasta, jossa lain tai asetuksen nojal- 1 momentin nojalla pyydettyä kirjallista lausu- 16464: la päätös saatetaan tuomioistuimen tutkitta- maa tai jää pois käsittelystä, johon häntä ei ole 16465: vaksi tai siihen haetaan muutosta tuomiois- velvoitettu 13 §:n nojalla saapumaan henkilö- 16466: tuimessa. kohtaisesti, asia voidaan käsitellä ja ratkaista 16467: hänen laiminlyönnistään tai poissaolastaan 16468: 11§ huolimatta. 16469: Valmistavat toimenpiteet 16470: Milloin hakemusasiassa on varattava asiaan 13§ 16471: osalliselle, joka ei ole saapuvilla, tilaisuus tulla Asiaan osallisen henkilökohtainen läsnäolo 16472: kuulluksi, tuomioistuimen on varattava asiaan 16473: osalliselle tilaisuus antaa kirjallinen lausuma Jos hakemusasian selvittämiseksi on tarpeel- 16474: tai kutsuttava hänet istuntoon. lista, että hakijaa tai muuta asiaan osallista 16475: kuullaan henkilökohtaisesti, häneen sovelle- 16476: taan, mitä oikeudenkäymiskaaren 12 ja 16 16477: 12 § luvussa on säädetty asianosaisen veivoittami- 16478: Kehotuksen noudattamisen laiminlyönti sesta saapumaan riita-asian jatkokäsittelyyn. 16479: 16480: Jos hakija ei jatka hakemustaan tai jää pois Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 16481: hakemusasian käsittelystä, asia jää sillensä. Jos seen lailla. 16482: 16483: 16484: 4. 16485: Laki 16486: ulosottolain muuttamisesta 16487: 16488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 16489: kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain (37 1 1895) 2 luku siihen myöhemmin 16490: tehtyine muutoksineen, 16491: muutetaan 3 luvun 23 §sekä 4luvun 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 momentti, 28 §:n 4 momentti 16492: ja 30 §:n 2 momentti, 16493: sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 23 § muutettuna 18 päivänä toukokuuta 1973 ja 28 päivänä 16494: joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (389/73 ja 1075/79), 4 luvun 23 §:n 1 momentti 14 päivänä 16495: joulukuuta 1984 annetussa laissa (867 /84) ja 4 luvun 28 § :n 4 momentti mainitussa 18 päivänä 16496: toukokuuta 1973 annetussa laissa sekä 16497: lisätään mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla kumotun 4 luvun 22 §:n tilalle 16498: uusi 22 § seuraavasti: 16499: 16500: 3 luku sasiassa asianomistajalle tuleva korvaus vahin- 16501: Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten gosta tai kuluista taikka oikeudenkäyntikulu- 16502: täytäntöönpanosta jen korvaus, joka on tuomittu muulle kuin 16503: kantajalle tai muutoksenhakijalle taikka joka 16504: 23 § rikosasiassa asianomistaja on velvoitettu suo- 16505: Täytäntöönpano riita-asiassa tapahtuu oi- rittamaan vastapuolelleen, ulosottomies saa 16506: keudenkäymiskaaren 24 luvun 4 a §:n 2 mo- panna jäljennöksen nojalla tuomion täytän- 16507: mentissa säädetyn käräjäoikeuden toimitus- töön, niin kuin edellä tässä luvussa on säädet- 16508: kirjan tai pöytäkirjan jäljennöksen nojalla. ty, ja samalla ulosottaa täytäntöönpanoasiakir- 16509: Jos rikosasian tuomiossa on määrätty, että jasta maksetun maksun. 16510: täytäntöönpano saa tapahtua jäljennöksen no- Muussa kuin 1 ja 2 momentissa mainitussa 16511: jalla, taikka jos täytäntöönpantavana on todis- tapauksessa ulosottomies ei saa panna tuomio- 16512: tajalle tai asiantuntijalle maksettava palkkio ta täytäntöön jäljennöksen nojalla, ellei ulos- 16513: tai korvaus, virallisen syyttäjän ajamassa riko- otonhaltija ole antanut siitä määräystä. 16514: 152 1990 vp. - HE n:o 15 16515: 16516: Jäljennöksen, jota tässä pykälässä tarkoite- 24 § 16517: taan, pitää olla tuomion antaneen viranomai- 16518: sen luona tähän tehtävään määrätyn virkamie- Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen 16519: hen oikeaksi todistama. maksettavaksi kiinteästä omaisuudesta, ulos- 16520: ottomiehen on asetettava, jos velkoja vaatii, 16521: toimitsija tuloja kantamaan ja julistettava kiel- 16522: 4 luku to, niinkuin tässä edellä on sanottu. 16523: Ulosmittauksesta 16524: 22 § 28 § 16525: Jos tuomiossa määrätään saaminen makset- 16526: tavaksi sen vakuutena olevasta kiinteästä omai- Jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan 16527: suudesta, katsotaan omaisuus välittömästi tai jos ulosmittaus raukeaa 22 §:n 3 momentin 16528: ulosmitatuksi. perusteella, on siitäkin ilmoitettava edellä mai- 16529: Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava nitulle viranomaiselle. 16530: 1 momentissa tarkoitetusta tuomiosta asian- 16531: omaiselle ulosottomiehelle ja kirjaamisvirano- 30 § 16532: maiselle. 16533: Jos 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen 16534: myyntiä ei pyydetä ulosottomieheltä kahden maksettavaksi kiinteästä omaisuudesta, on tä- 16535: kuukauden kuluessa siitä, kun 1 momentissa män omaisuuden osalta soveltuvin osin nouda- 16536: tarkoitettu tuomio on tullut lainvoimaiseksi, tettava, mitä kiinteän omaisuuden takavarikos- 16537: ulosmittaus raukeaa. Omaisuuden myyntiä ta on 7 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetty. 16538: koskeva pyyntö tehdään sille ulosottomiehelle, 16539: joka 3 luvun 21 §:n perusteella on toimivaltai- 16540: nen. 16541: 8 Luku 16542: 23 § Ulosottoasiain kuluista 16543: Kun ulosottomies ulosmittaa kiinteää omai- 16544: suutta, hänen on samalla tarvittaessa vaaditta- 5§ 16545: va velalliselta ne asiakirjat, jotka todistavat 16546: tämän omistusoikeuden taikka antavat selvitys- Kun on kysymys takavarikosta tuomiois- 16547: tä rasitteesta (servituutista), nautintaoikeudesta tuimen on harkittava riitaa ratkaistessaan, 16548: tai oikeudesta tuloon tai muuhun etuun, mikä kumman riitapuolen lopullisesti on maksettava 16549: omaisuudesta on suoritettava. Hänen on otet- kulut. 16550: tava haltuunsa velallisen hallussa mahdollisesti 16551: olevat, ulosmitattuun omaisuuteen kiinnitetyt 16552: velkakirjat. Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 16553: seen lailla. 16554: 16555: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 16556: 16557: 16558: Tasavallan Presidentti 16559: MAUNO KOIVISTO 16560: 16561: 16562: 16563: 16564: Oikeusministeri Matti Louekoski 16565: 1990 vp. - HE n:o 15 153 16566: 16567: Liite 1 16568: 16569: 16570: 16571: 16572: Asetus 16573: yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista perittävistä maksuista annetun 16574: asetuksen muuttamisesta 16575: 16576: Oikeusministerin esittelystä muutetaan yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin 16577: suoritteista perittävistä maksuista 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun asetuksen (290/87) 4 §, 16578: 14 §:n 3 ja 4 momentti sekä 16 §:n 1 momentti niistä viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 23 16579: päivänä joulukuuta 1987 annetussa asetuksessa (1185/87), seuraavasti: 16580: 16581: 4 § dosta, että kantaja peruuttaa kanteensa, rat- 16582: Alioikeuden riita- ja rikosasiat kaisumaksua ei peritä. 16583: 16584: Alioikeudessa kanteella vireille pantavassa 14 § 16585: asiassa peritään haastemaksu ja ratkaisumak- 16586: su. Asiassa: jossa vastaaja kirjallisen vastahaas- 16587: Haastemaksu on oikeudenkäymiskaaren 5 teen nojalla ajaa vastakannetta, peritään 16588: luvun 2 §:n mukaisen haastehakemuksen osal- haaste- ja ratkaisumaksu kummaltakin osa- 16589: ta markkaa ja saman luvun 3 §:n mukaisen puolelta erikseen. 16590: haastehakemuksen osalta markkaa. Jos Jutussa, jossa käsitellään yhdessä kanne ja 16591: samassa asiassa myöhemmin otetaan lisähaaste Iisäkanne, peritään vain yksi ratkaisumaksu. 16592: tai vastahaaste, peritään samansuuruinen mak- 16593: su. 16 § 16594: Ratkaisumaksu silloin, kun asia ratkaistaan 16595: Maksujen perintä 16596: 5 luvun 2 §:n mukaisen haastehakemuksen pe- 16597: rusteella erillisessä pääkäsittelyssä, on Maksuvelvollisen suoritettavaksi asetettu 16598: markkaa ja valmistelun yhteydessä pidettäväs- maksu peritään suoritteen valmistumisen jäl- 16599: sä pääkäsittelyssä markkaa. Kun asia rat- keen toimituskirjaa tai muuta asiakirjaa luovu- 16600: kaistaan saman luvun 12 §:n perusteella ratkai- tettaessa postiennakolla tai erillisellä laskulla. 16601: sumaksu on markkaa. Kun asia ratkais- Haastemaksu peritään kuitenkin ennen käsitte- 16602: taan muulla perusteella valmistelussa ratkaisu- lyn aloittamista ja sen maksaminen on käsitte- 16603: maksu on markkaa. lyn aloittamisen edellytys. Edellä 4 §:n 2 mo- 16604: Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä käyt- mentissa tarkoitettujen haastemaksujen erotus 16605: tää puhevaltaa, ei haaste- eikä oikeudenkäynti- on perittävä ratkaisumaksun yhteydessä, jos 16606: maksuja peritä. asia, jonka käsittely on aloitettu oikeuden- 16607: Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ei ole käymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisella haaste- 16608: ottanut puhevaltaa, peritään haastemaksuna hakemuksella, on ratkaistu sen jälkeen, kun 16609: markkaa ja asian käsittelystä oikeuden istun- valmistelua on saman luvun 15 §:n perusteella 16610: nossa 300 markkaa käsittelykerralta. jatkettu. 16611: Mikäli asian käsittely raukeaa kokonaan 16612: asianosaisten poissaolon johdosta tai sen joh- 16613: 16614: 16615: 16616: 16617: 20 3002501 16618: 1990 vp. - HE n:o 16 16619: 16620: 16621: 16622: 16623: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 16624: sekä eräiden muiden lakien tiedoksiautoa riita-asioissa koskevien 16625: säännösten muuttamisesta 16626: 16627: 16628: 16629: 16630: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 16631: 16632: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oikeu- tiedoksiauto postitse saantitodistusta tai tie- 16633: denkäymiskaaren sekä eräiden muiden lakien doksisaajan itsensä palauttamaa vastaanotto- 16634: tiedoksiautoa koskevia säännöksiä. Esitys liit- todistusta vastaan. Lisäksi ehdotetaan sijaistie- 16635: tyy eduskunnalle samanaikaisesti annettuun doksiantoa ja kuulutustiedoksiantoa koskevia 16636: esitykseen riita-asioiden oikeudenkäyntimenet- säännöksiä muutettaviksi. 16637: telyn uudistamisesta. Kun rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä 16638: Esityksessä ehdotetaan tiedoksiautoa koske- ei tässä vaiheessa ehdoteta uudistettavaksi, ei 16639: vien säännösten muuttamista yleisissä tuomio- tiedoksiautoa koskeviin säännöksiin rikosasioi- 16640: istuimissa käsiteltävien riita-asioiden osalta si- den osalta ehdoteta oleellisia muutoksia. Ri- 16641: ten, että niissä otetaan huomioon riita-asioiden kosasioiden käsittelyä aikanaan uudistettaessa 16642: oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tie- tullaan ottamaan kantaa siihen, millä tavoin 16643: doksiantomenettelylle asettamat vaatimukset. tiedoksiautoa koskevia säännöksiä rikosasioi- 16644: Ehdotuksen mukaan tiedoksiannosta huo- den osalta tullaan muuttamaan. 16645: lehtiminen olisi riita-asioissa pääsääntöisesti Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan 16646: tuomioistuimen velvollisuus. Uusina tiedoksi- samanaikaisesti riita-asioiden oikeudenkäynti- 16647: antotapoina ehdotetaan otettaviksi käyttöön menettelyn uudistamisen kanssa. 16648: 16649: 16650: 16651: 16652: 300251K 16653: 2 1990 vp. - HE n:o 16 16654: 16655: 16656: 16657: 16658: SISÄLLYSLUETTELO 16659: 16660: Sivu Sivu 16661: YLEISPERUSTELUT......................... 3 1.3. Vekselilaki ja shekkilaki ................. . 25 16662: 1. Uudistuksen tavoitteet ja toteutuskeinot . . . . . . . 3 16663: 1.4. Maksamismääräyslaki ................... . 26 16664: 1.5. Rangaistusmääräyslaki .................. . 26 16665: 2. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.6. Rikesakkolaki ........................... . 26 16666: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2. Voimaantulo ................................. . 26 16667: 4. Uudistuksen sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 16668: 4.1. Soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 16669: 4.2. Tiedoksiantotavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 LAKITEKSTIT ............................... . 28 16670: 4.3. Tiedoksiannon toimittaja................. 7 16671: 4.4. Tiedoksiantotavan valinta . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ... . 28 16672: 4.5. Haasteajan huomioiminen................ 8 2. Laki kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 ja 16673: 4.6. Vastuu tiedoksiannon oikeasta vastaanot- 7 §:n muuttamisesta .......................... . 32 16674: tajasta.................................... 9 16675: 3. Laki asiakirjain kuolettamisesta annetun lain 6 16676: 4.7. Uudistuksen lainsäädännöllinen toteutus 9 ja 8 §:n muuttamisesta ........................ . 33 16677: 5. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 16678: tukset.......................................... 9 4. Laki vekselilain 71 ja 94 §:n muuttamisesta ... . 33 16679: 16680: 6. Esityksen yhteys muihin uudistuksiin . . . . . . . . . . 10 5. Laki shekkilain 53 ja 72 §:n muuttamisesta ... . 34 16681: 6. Laki maksamismääräyslain 6 §:n muuttamises- 16682: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10 ta ............................................. . 34 16683: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 16684: 1.1. Oikeudenkäymiskaari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 7. Laki rangaistusmääräyslain 5 §:n muuttamises- 16685: 1.2. Laki kuolleeksi julistamisesta ja laki asia- ta ............................................. . 34 16686: kirjain kuolettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 8. Laki rikesakkolain 8 §:n muuttamisesta ...... . 35 16687: 1990 vp. - HE n:o 16 3 16688: 16689: 16690: 16691: 16692: YLEISPERUSTELUT 16693: 16694: 16695: 1. Uudistuksen tavoitteet ja to- katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää sel- 16696: teutuskeinot laisenaan myös tiedoksiannan osalta. 16697: Säännökset haasteen tiedoksiannosta yleisis- 16698: Tiedoksiantosäännösten aikaisemmissa uu- sä tuomioistuimissa sisältyvät oikeudenkäymis- 16699: distusehdotuksissa on ehdotettu erillisen, sekä kaaren II lukuun. Niiden mukaan riita-asioissa 16700: yleisiä tuomioistuimia että hallintomenettelyä kantaja huolehtii haasteen tiedoksiannosta. 16701: ja -lainkäyttöä koskevan yhteisen tiedoksianto- Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta sen si- 16702: lain säätämistä. Tällainen ehdotus sisältyy jaan käsiteltäessä huoneenvuokra-asioita sekä 16703: muun muassa tiedoksiantolakityöryhmän mie- avioeroasioita ja yhteiselämän lopettamista 16704: tintöön (Oikeusministeriön lainsäädäntöosas- koskevia asioita. Viran puolesta tapahtuva tie- 16705: ton julkaisu 15/1977). doksianto on lisäksi käytössä muun muassa 16706: Tiedoksiantotilanteet hallintomenettelyssä ja asunto-oikeuksissa ja työtuomioistuimessa 16707: yleisessä tuomioistuimessa ovat kuitenkin pää- sekä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun 16708: sääntöisesti erilaiset. Hallintomenettelyssä ta- lain (232/66) perusteella hallintolainkäytössä. 16709: vallisin tiedoksiantotilanne on se, että asiano- Viran puolesta tapahtuvalla tiedoksiannolla 16710: saiselle annetaan tiedoksi hallintomenettelyssä on monia etuja verrattuna järjestelmään, jossa 16711: tehty päätös. Yleisissä tuomioistuimissa tavalli- asianosainen itse huolehtii tiedoksiannosta. Vi- 16712: sin tiedoksiantotilanne on puolestaan se, että ran puolesta tapahtuva tiedoksianto edistää 16713: asianosaiselle ilmoitetaan häntä vastaan tuo- tiedoksiannan nopeutta ja varmuutta ja vähen- 16714: mioistuimessa nostetusta oikeudenkäynnistä. tää asianasaisille asian käsittelystä aiheutuvaa 16715: Lisäksi asianosaiselle lähetetään käsittelyn ai- työtä. Siten uudistus parantaa kansalaisten oi- 16716: kana kutsuja ja kehotuksia. keusturvaa ja lisää heidän tasavertaisuuttaan. 16717: Tiedoksiantaa koskevat säännökset on vält- Edellä mainituista syistä ehdotetaankin, että 16718: tämätöntä uudistaa yleisissä tuomioistuimissa tuomioistuin pääsääntöisesti itse huolehtisi tie- 16719: käsiteltävien riita-asioiden osalta sen vuoksi, doksiannosta käsittelemissään asioissa. 16720: että oikeudenkäyntimenettely niissä ehdotetaan Uudistus ei välttämättä merkitsisi kaikkien 16721: uudistettavaksi. Tarvetta uudistaa tiedoksian- tiedoksiantotehtävien siirtymistä haastemiehil- 16722: taa koskevia säännöksiä hallintomenettelyn tä ja ulosottoapulaisilta tuomioistuimen kans- 16723: osalta ei tällä hetkellä ole. Sen vuoksi esityk- liahenkilökunnan tehtäväksi. Tuomioistuin 16724: sessä ei ehdoteta erillistä tiedoksiantolakia, voisi näet huolehtia tiedoksiannosta myös sillä 16725: vaan oikeudenkäymiskaaren, lähinnä riita-asi- tavoin, että se antaa tiedoksiannan toimittami- 16726: oita koskevien tiedoksiantosäännösten uudista- sen haastemiehen, ulosottoapulaisen tai muun 16727: mista. haastemieslain (505/86) mukaan tiedoksiannan 16728: Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi- toimittamiseen oikeutetun tehtäväksi. 16729: keudessa annetun lain (307 /86) 20 § :n I mo- Asiakirjan tiedoksiannossa noudatettavalta 16730: mentin mukaan hakemusasian käsittelyssä on menettelyltä edellytetään todisteellisuuden li- 16731: soveltuvin osin noudatettava, mitä riita-asian säksi sekä nopeutta ja halpuutta että yksinker- 16732: käsittelystä alioikeudessa on voimassa. Sen taisuutta ja joustavuutta. Kun yleisissä alioi- 16733: mukaan tähän ehdotukseen sisältyvät tiedoksi- keuksissa nykyisin ainoana tiedoksiantotapana 16734: antaa koskevat säännökset tulevat koskemaan käytössä oleva haastetiedoksianto ei täytä näitä 16735: myös hakemusasioita. Siinä yhteydessä, kun vaatimuksia, on olemassa tarve tiedoksiantota- 16736: rikosasioiden käsittely uudistetaan, tullaan ot- pojen monipuolistamiseen ja yksinkertaisem- 16737: tamaan kantaa siihen, millä tavoin oikeuden- pien menettelyvaihtoehtojen aikaansaamiseen. 16738: käymiskaaren 11 luvun tiedoksiantaa koskevia Tämän vuoksi ehdotetaan uutena tiedoksian- 16739: säännöksiä rikosasioiden osalta tullaan muut- totapana otettavaksi käyttöön tiedoksianto 16740: tamaan. Myös maksamismääräysmenettely on postitse saantitodistusta vastaan. Lisäksi tie- 16741: 4 1990 vp. - HE n:o 16 16742: 16743: doksianto olisi mahdollista virkakirjeellä, jos 2. Nykyinen tilanne 16744: voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon 16745: asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palaut- Riita-asia pannaan vireille haasteena, jolla 16746: taa todistuksen (vastaanottotodistus) tiedoksi- tarkoitetaan kutsua saapua tuomioistuimeen 16747: annan vastaanottamisesta. vastaamaan kanteeseen. Haasteen antaa oikeu- 16748: Postitse tapahtuva tiedoksiauto on huomat- denkäymiskaaren 11 luvun 1 § :n 2 momentin 16749: tavasti halvempi ja joustavampi kuin haastetie- mukaan maalla kihlakunnantuomari ja kau- 16750: doksianto. Tiedoksiannan toimittaminen pos- pungissa raastuvanoikeuden puheenjohtaja. 16751: titse saantitodistusta vastaan on osoittautunut Haasteen antamista edeltää aina asianosaisen 16752: myös luotettavaksi ja varsin käyttökelpoiseksi haastepyyntö, joka esitetään haastehakemuk- 16753: tiedoksiautotavaksi. sen muodossa. Asia tulee vireille silloin, kun 16754: Useissa tilanteissa vastaanottotodistusta vas- haaste on annettu vastaajalle tiedoksi. Haas- 16755: taan tapahtuva tiedoksiauto on tiedoksiannan teen tiedoksiannosta riita-asiassa huolehtii kan- 16756: vastaanottajalle vielä yksinkertaisempi tiedok- taja. 16757: siautotapa kuin tiedoksiauto postitse saantito- Säännös haasteen tiedoksiannosta sisältyy 16758: distusta vastaan. Tämä johtuu siitä, että tie- oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:ään. Sen 16759: doksiannan vastaanottajan ei tarvitse noutaa mukaan haasteen antaa alkuperäisenä tai tuo- 16760: tiedoksiannettavaa asiakirjaa postista. marin oikeaksi todistamana jäljennöksenä vas- 16761: Silloin kun tiedoksiannan vastaanottajan taajalle tiedoksi haastemies tai kaksi esteetöntä 16762: olinpaikka tiedetään, mutta tämän oletetaan uskottavaa henkilöä, taikka yksikin, jos hän 16763: välttelevän tiedoksiautoa tai hän ei päästä saa vastaajan kirjallisen todistuksen haasteen 16764: haastemiestä luokseen, ei tiedoksiautoa voi- tiedoksiannosta. Samalla vastaajalle annetaan 16765: massa olevan lain mukaan voida toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös haasteesta sekä 16766: sijaistiedoksiantona. Jotta kantaja riita-asiassa haastehakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakir- 16767: tällöinkin voisi saada asiansa nykyistä helpom- joista. 16768: min tuomioistuimessa käsiteltäväksi, esitykses- Sanottu 11 luku sisältää lisäksi säännöksiä 16769: sä ehdotetaan sijaistiedoksiannon käytön edel- haasteen tiedoksiantamisesta niin sanottuna si- 16770: lytyksiä laajennettaviksi siten, että sijaistiedok- jaistiedoksiantona (11 §) silloin, kun haastetta- 16771: sianto olisi mahdollinen myös silloin, kun tie- van, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomes- 16772: doksiannan vastaanottajan olinpaikka on tie- sa, voidaan olettaa piileskelevän. Sijaistiedok- 16773: dossa. siannossa haaste annetaan tiedoksi haastetta- 16774: Voimassa olevan lain mukaan haaste anne- van asemesta hänen kotiväkeensä kuuluvalle 16775: taan tiedoksi kuuluttamalla, jos haastettavalla tai, jos hän harjoittaa liikettä, hänen palveluk- 16776: ei ole vakinaista asuinpaikkaa. Kuulutustie- sessaan olevalle tai, jos heitä ei tavata, paikalli- 16777: doksianto toimitetaan siten, että haaste haaste- selle poliisille. 16778: hakemuksineen ja siihen liitettyine asiakirjoi- Luvun 12 §:ssä on säännös haasteen tiedok- 16779: neen julkaistaan virallisessa lehdessä jonkin siantamisesta ulkomailla. Jos haastettavalla ei 16780: kuukauden ensimmäisessä numerossa. ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa eikä voi- 16781: Haasteen ja haastehakemuksen julkaisemi- da saada tietoa, missä hän tai hänen asiamie- 16782: nen kokonaisuudessaan ei kuitenkaan haastet- hensä oleskelee, haaste voidaan antaa tiedoksi 16783: tavan kannalta ole välttämätöntä. Lisäksi sel- niin sanottuna kuulutustiedoksiantona (13 §). 16784: lainen menettely on suhteellisen kallis. Riittä- Tällöin haaste haastehakemuksineen ja siihen 16785: vää olisi, että tiedoksiauto toimitettaisiin pitä- liitettyine asiakirjoineen julkaistaan virallisen 16786: mällä asiakirja liitteineen nähtävillä tuomiois- lehden jonkin kuukauden ensimmäisessä nu- 16787: tuimen kansliassa ja julkaisemalla ilmoitus vi- merossa. 16788: rallisessa lehdessä asiakirjasta ja sen pääasial- Lukuun sisältyvät myös säännökset haasta- 16789: lisesta sisällöstä ja siitä, missä tiedoksi annetta- misesta silloin, kun vastaajana on kuolinpesä, 16790: vat asiakirjat ovat nähtävillä. valtio, kunta, yhtiö tai muu yhteisö tai säätiö 16791: Kun käytetään kuulutusmenettelyä, aina ei taikka konkurssipesä (14-17 §).Luvussa sää- 16792: saavuteta läheskään täyttä varmuutta tiedoksi- detään myös asian vireilletulosta (19 §). 16793: annan perillemenosta. Tiedoksiannan vastaan- Vekseli- ja shekkiasioissa vastaaja voidaan 16794: ottaja saisi ilmoituksesta todennäköisesti pa- haastaa myös suullisesti (20 §). Suullista haas- 16795: remmin tiedon, jos ilmoitus julkaistaisiin myös tetta on pyydettävä haastemieheltä, joka toi- 16796: sanomalehdessä. mittaa haastamisen esteettömän todistajan läs- 16797: 1990 vp. - HE n:o 16 5 16798: 16799: nä ollessa tai ilman todistajaakin, jos haastet- Tiedoksiautoa koskevia erityissäännöksiä on 16800: tava allekirjoittamalla haastetodistuksen myös erityistuomioistuimia, kuten vesioikeut- 16801: myöntää haastamisen tapahtuneen (23 §). ta, työtuomioistuinta ja maaoikeutta varten. 16802: Myös rikosasia tulee pääsääntöisesti vireille Lisäksi hallintomenettelyssä ja -lainkäytössä 16803: haasteena. Haaste on annettava tiedoksi vas- sovelletaan edellä mainittua tiedoksiannosta 16804: taajalle henkilökohtaisesti ja haastaminen saa- hallintoasioissa annettua lakia. 16805: daan toimittaa myös suullisesti (22 §). Kun on Myös aineelliseen lainsäädäntöön sisältyy 16806: kysymys virallisen syyttäjän ajamasta asiasta, säännöksiä, joissa edellytetään asiakirjan saat- 16807: virallinen syyttäjä pyytää haastemiestä suorit- tamista todisteellisesti asianomaisen tietoon. 16808: tamaan haastamisen. Siten esimerkiksi perintökaaren (40/65) 7 lu- 16809: Jos asianosainen nostaa syytteen virallisen vun 5 §:n 1 momentin mukaan on perillisen, 16810: syyttäjän yhtymättä siihen asian vireillepano- jonka oikeutta lakiosaan testamentti loukkaa, 16811: vaiheessa, asia pannaan tavallisesti vireille kir- säilyttääkseen lakiosansa vähentymättömänä 16812: jallisella haasteena, jolloin noudatetaan riita- ilmoitettava siitä testamentin saajalle määrä- 16813: asiasta voimassa olevia säännöksiä. Tällöinkin ajassa. Ilmoitus tulee tehdä haasteen tiedoksi- 16814: asia voidaan panna vireille myös suullisella antamisesta säädetyssä järjestyksessä tai muu- 16815: haasteena. ten todistettavasti. Käytännössä myös valvottu 16816: Vakiintuneen käytännön mukaan asianomis- testamentti saatetaan perillisten tietoon haaste- 16817: taja kutsutaan kuultavaksi suullisella haasteel- tiedoksiautoa käyttäen. 16818: la. Ulkomailla olevan asianomistajan kutsumi- Tuomioistuinten toimittamien tiedoksiauto- 16819: nen tapahtuu samassa järjestyksessä kuin ri- jen määrää ei ole tilastoitu. Tiedoksiautojen 16820: kosasian vastaajan haastaminen Suomen rajo- summittainen määrä on kuitenkin arvioitavissa 16821: jen ulkopuolella (22 a §). tuomioistuimiin vuosittain saapuvien asioiden 16822: Todistajan kutsumisesta huolehtii sekä riita- lukumäärän perusteella. Vuonna 1988 saapui 16823: että rikosasiassa asianosainen pyytämällä haas- kihlakunnanoikeuksiin ja raastuvanoikeuksiin 16824: temiestä haastamaan todistajan suullisella noin 65 800 rikosasiaa, noin 24 600 riita-asiaa, 16825: haasteena. Jos kutsu todistajalle on annettava noin 53 250 hakemusasiaa ja noin 130 000 16826: tiedoksi maan ulkopuolella, kutsun antaa kih- maksamismääräysasiaa. 16827: lakunnantuomari tai raastuvanoikeuden pu- Tiedoksiautokertoja käsiteltävänä olevaa 16828: heenjohtaja, joka lähettää kutsun tiedoksiau- asiaa kohti on arviolta keskimäärin hakemus- 16829: toa varten ulkomaan viranomaiselle (17 luku asioissa yksi tai kaksi sekä riita-asioissa kolme 16830: 26 ja 26 a §). tai neljä. Tiedoksiautoa maksamismääräysme- 16831: Erillisiä tiedoksiautoa koskevia säännöksiä nettelyssä ei ehdoteta uudistettavaksi. Siten 16832: on muun muassa maksamismääräyslaissa (319/ voidaan laskea, että ehdotus koskee noin 16833: 54), rangaistusmääräyslaissa (146/70), oikeu- 200 000 tiedoksiantoa. 16834: denkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetus- 16835: sa laissa (650/73), hakemusasioiden käsittelys- 16836: tä yleisessä alioikeudessa annetussa laissa sekä 3. Asian valmistelu 16837: avioliittolain muuttamista koskevassa laissa 16838: (411/87). Oikeusministeriön asettaman edellä mainitun 16839: Konkurssimenettelyssä velallinen kutsutaan tiedoksiantolakityöryhmän ehdotus valmistui 16840: velkojainkuulusteluun suullisella haasteena, 20 päivänä toukokuuta 1977. Mietinnössä eh- 16841: kun taas velkojat kutsutaan tilaisuuteen kirja- dotettiin säädettäväksi erillinen tiedoksiautola- 16842: tuilla kirjeillä. Konkurssivalvontaan velkojat ki koskemaan tiedoksiautoa yleisissä tuomiois- 16843: kutsutaan julkisella haasteena, joka pannaan tuimissa ja hallintomenettelyssä. 16844: "oikeuden ovelle" ja julkaistaan kolme kertaa Mietinnöstä pyydettiin lausunnot kaikkiaan 16845: virallisessa lehdessä. Haasteesta ilmoitetaan 75 lausunnonantajalta. Lausunnonantajat suh- 16846: asianomaisille viranomaisille sekä kirjatoissa tautuivat ehdotukseen pääasiallisesti myöntei- 16847: kirjeissä kaikille velkojainluetteloon merkityille sesti. Osa lausunnonantajista katsoi, ettei ollut 16848: velkojille. Esiinhuutojen päätyttyä tuomiois- tarvetta yleisen tiedoksiautolain säätämiseen, 16849: tuin määrää päivän, jona konkurssituomio ju- vaan että ainoastaan oikeudenkäymiskaaren 11 16850: listetaan sekä ilmoittaa siitä virallisessa lehdes- luvun tiedoksiautoa koskevat säännökset tuli 16851: sä viipymättä julkaistavalla koulutuksella. uudistaa. Osa lausunnonantajista katsoi lisäk- 16852: 6 1990 vp. - HE n:o 16 16853: 16854: si, että uudistus tulisi toteuttaa muun oikeu- edistää tiedoksiannan nopeutta. Lisäksi kor- 16855: denkäyntimenettelyn uudistamisen yhteydessä. kein oikeus toteaa, että ehdotuksen mukaisia 16856: Oikeusministeriö asetti 3 päivänä lokakuuta uusia tiedoksiautotapoja eli tiedoksiantaa pos- 16857: 1986 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen titse saantitodistusta tai tiedoksiannan vastaan- 16858: hallituksen esitykseksi haasteen sekä muiden ottajan palauttamaa vastaanottotodistusta vas- 16859: oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvien kutsujen taan voidaan pitää asianmukaisina. 16860: ja asiakirjojen tiedoksiantaa koskevien oikeu- Korkeimman oikeuden lausunnossa oli myös 16861: denkäymiskaaren säännösten uudistamisesta. useita yksityiskohtaisia huomautuksia, jotka 16862: Toimeksiannon mukaan ehdotus oli nivellettä- ovat vaikuttaneet ehdotuksen sisältöön. 16863: vä samanaikaisesti valmisteilla olleeseen riita- Eduskunnan lakivaliokunta on 13 päivänä 16864: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistami- maaliskuuta 1986 hallituksen esityksestä edus- 16865: seen. kunnalle haastemieslaiksi (hall. es. 4/1986 vp.) 16866: Työryhmän mietinnössä, joka valmistui 19 antamassaan mietinnössä n:o 1 pitänyt tärkeä- 16867: päivänä elokuuta 1987, ehdotettiin oikeuden- nä, että hallitus kiirehtii tiedoksiautolainsää- 16868: käymiskaaren 11 lukua muutettavaksi siten, dännön valmistelua. 16869: että siihen tulisi tiedoksiantaa oikeudenkäyn- 16870: nissä ja haastetta rikosasiassa koskevat sään- 16871: nökset. Lisäksi työryhmä ehdotti eräitä muu- 4. Uudistuksen sisältö 16872: toksia vekselilakiin, shekkilakiin ja hakemus- 16873: asioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa an- 4.1. Soveltamisala 16874: nettuun lakiin. Työryhmä ehdotti, että uudis- 16875: tus toteutettaisiin samanaikaisesti riita-asioiden Tiedoksiantaa koskevat säännökset ehdote- 16876: oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen kans- taan uudistettaviksi ainoastaan yleisten tuo- 16877: sa. mioistuinten osalta. Ehdotusta valmisteltaessa 16878: Sen jälkeen ehdotusta on valmisteltu oikeu- on aikaisemmin selostetuin perustein luovuttu 16879: denkäyntimenettelyn uudistamista valmistele- ehdottamasta yleistä yleisiä tuomioistuimia ja 16880: vassa työryhmässä yhdessä työskentelyyn osal- hallintolainkäyttöä koskevaa tiedoksiantola- 16881: listuneiden asiantuntijoiden kanssa. Viimeksi kia. Tiedoksiantaa koskevien säännösten ta- 16882: mainitusta ehdotuksesta pyydettiin lausunnot voitteena tulisi siitä huolimatta pitää sitä, että 16883: 38 viranomaiselta ja järjestöltä. Suurin osa hallintomenettelyssä ja yleisissä tuomiois- 16884: lausunnonantajista hyväksyi ehdotuksen tie- tuimissa noudatettavat tiedoksiantomenettelyt 16885: doksiannosta huolehtimisen siirtämisestä tuo- eivät perusteettomasti poikkeaisi toisistaan. Oi- 16886: mioistuimelle. Huomattava osa lausunnonan- keudenkäymiskaaren 11 luvun tiedoksiantaa 16887: tajista kiinnitti huomiota siihen, että ehdotus koskevia säännöksiä uudistettaessa ei valmiste- 16888: lisäsi tuomioistuimen työtä. Lisäksi ehdotuk- lun lähtökohdaksi voida kuitenkaan ottaa sitä, 16889: seen tehtiin useita yksityiskohtaisia korjauseh- että säännökset tulisivat mahdollisimman suu- 16890: dotuksia. ressa määrin yhdenmukaisiksi tiedoksiannosta 16891: Oikeusministeriö on 30 päivänä elokuuta hallintoasioissa annetun lain säännösten kans- 16892: 1989 asettanut työryhmän valmistelemaan sa. Tämä johtuu aiemmin selostetusta hallinto- 16893: myös tässä esityksessä tarkoitettua ehdotusta menettelyn ja yleisen tuomioistuinmenettelyn 16894: siitä annettujen edellä mainittujen lausuntojen tiedoksiautotilanteiden erilaisuudesta. 16895: perusteella. Työryhmän valmistelemasta ehdo- Aikaisemmin selostetuista syistä ehdotetaan 16896: tuksesta korkein oikeus on antanut 2 päivänä oikeudenkäymiskaaren 11, 16 ja 17 luvun tie- 16897: tammikuuta 1990 valtioneuvoston 19 päivänä doksiantaa koskevia säännöksiä muutettaviksi 16898: lokakuuta 1989 tekemän pyynnön johdosta ainoastaan riita-asioiden osalta. Kun hakemus- 16899: lausunnon. Lausunnossaan korkein oikeus to- asioiden käsittelyssä yleisessä alioikeudessa on 16900: teaa, että tiedoksiannan antaminen käräjäoi- niitä koskevien menettelysäännösten lisäksi so- 16901: keuden tehtäväksi on luonnollista, koska uu- veltuvin osin noudatettava riita-asioiden käsit- 16902: sien säännösten mukaan asia tulee vireille kärä- telyä koskevia säännöksiä, tulee ehdotettava 16903: jäoikeuteen toimitettavalla haastehakemuksel- uudistus, kuten edellä on mainittu, koskemaan 16904: la. Korkein oikeus toteaa, että muutenkin on myös hakemusasioiden käsittelyä. 16905: asianmukaista, että tiedoksiannosta huolehti- Edellä mainitut 11, 16 ja 17 luvun säännök- 16906: minen uskotaan käräjäoikeudelle, vaikka tämä set koskevat lähinnä haasteen tai kutsun tie- 16907: korkeimman oikeuden mielestä tuskin aina doksiantamista. Kun tuomioistuimen tulee eh- 16908: 1990 vp. - HE n:o 16 7 16909: 16910: dotuksen mukaan huolehtia lisäksi käsittelyn jäljempänä selostettavia sijaistiedoksiantoa ja 16911: aikana asianosaisten kutsumisesta tuomiois- kuulutustiedoksiantoa koskevia säännöksiä 16912: tuimeen ja kehottamisesta antamaan kirjallisia voidaan ehdottaa. 16913: Iausumia, ehdotuksen tiedoksiautoa koskevat Vaikka esityksessä ehdotetaan ainoastaan to- 16914: säännökset koskisivat muutakin kuin haasteen disteellisten tiedoksiautotapojen käyttöön otta- 16915: tiedoksiantoa. mista, ei tämä kuitenkaan estä käyttämästä 16916: tiedoksiannossa esimerkiksi puhelinta, jos 16917: asianomainen täyttää hänelle asetetun velvolli- 16918: 4.2. Tiedoksiautotavat suuden vapaaehtoisesti. Jos asianomainen ei 16919: kuitenkaan menettele näin, ei tästä voi koitua 16920: Tiedoksiannolla tarkoitetaan oikeuden- hänelle haitallisia seuraamuksia, vaan tiedoksi- 16921: käymiskaaren 11 luvussa haasteen, kutsun tai auto on tämän jälkeen toimitettava niin, että 16922: kehotuksen saattamista asianosaisen tietoon. saadaan takeet tiedoksiannon varmasta tapah- 16923: Näissä tapauksissa tiedoksiauto on, jos sen tumisesta. Tästä ei kuitenkaan ole tarpeen 16924: vastaanottaja tiedetään, suoritettava siten, että ottaa lakiin erityistä säännöstä. 16925: saadaan riittävät takeet tiedoksiannon tapahtu- 16926: misesta ja että jälkeenpäin voidaan aina tode- 16927: ta, milloin tiedoksiauto on toimitettu. Tämä 4.3. Tiedoksiannon toimittaja 16928: on tärkeää senkin vuoksi, että riita-asiassa 16929: kutsun tai kehotuksen noudattamatta jättämi- 16930: seen lähes poikkeuksetta liittyy uhka mahdolli- Ehdotuksen mukaan tuomioistuin huolehtisi 16931: sen laiminlyönnin varalta. tiedoksiannosta. Käytännössä tämä tapahtuisi 16932: Edellä selostettu lähtökohta sulkee pois tie- siten, että tiedoksiannosta huolehtisi joku tuo- 16933: doksiannossa käytettävistä keinoista muun mu- mioistuimen henkilökuntaan kuuluva. Lisäksi 16934: assa puhelimen, joka keino on ollut esillä tuomioistuin voisi laissa tarkemmin säädetyin 16935: aikaisempia uudistusehdotuksia valmisteltaes- edellytyksin antaa tiedoksiannon myös tuomio- 16936: sa. Tämä johtuu siitä, että se ei takaa oikean istuimen henkilökuntaan kuulumattoman haas- 16937: vastaanottajan todella saavan tiedon asiakir- temieslain mukaan tiedoksiautoon oikeutetun 16938: jasta. Jotta todisteellisuuden vaatimus täyttyi- tehtäväksi. 16939: si, ehdotetaan uusina tiedoksiantotapoina ny- Eräissä tilanteissa saattaa kuitenkin olla tar- 16940: kyisen haastetiedoksiannon lisäksi otettaviksi koituksenmukaista, että asianosainen voisi itse 16941: käyttöön tiedoksiauto postitse saantitodistusta huolehtia tiedoksiannosta. Näin voidaan mene- 16942: tai vastaanottotodistusta vastaan. tellä esimerkiksi, jos asia on kiireellinen tai jos 16943: Postitse saantitodistusta vastaan tapahtuva asianosaisella on tavoiteHavan henkilön piiles- 16944: tiedoksiauto toimitetaan siten, että tiedoksi kelyn vuoksi paremmat mahdollisuudet tavoit- 16945: annettava asiakirja lähetetään postitse tiedoksi- taa tämä. Jottei asianosainen näissä tilanteissa 16946: saajalle. Tiedoksisaajan tai hänen tiedoksian- voisi käyttää mahdollisuutta huolehtia tiedok- 16947: non vastaanottamista varten valtuuttamansa siannosta oikeudenkäynnin viivyttämistarkoi- 16948: asiamiehen on noudettava asiakirja postikont- tuksessa, ehdotetaan, että asianosaisen oikeus 16949: torista. Postikonttorissa postivirkailija tarkis- huolehtia tiedoksiannosta riippuisi tuomiois- 16950: taa tiedoksisaajan henkilöllisyyden ja toimittaa tuimen harkinnasta. 16951: tiedoksi annettavan asiakirjan lähettäneelle to- Vekseli- ja shekkiasioissa kantajalla olisi eh- 16952: distuksen tiedoksiannosta. dotuksen mukaan oikeudenkäynnissä välittö- 16953: Tiedoksiauto vastaanottotodistusta vastaan mästi lain nojalla, ilman tuomioistuimelta pyy- 16954: tapahtuu siten, että tiedoksi annettava asiakir- dettävää lupaa, oikeus huolehtia vastaajan 16955: ja lähetetään suoraan tiedoksisaajalle. Tiedok- haastamisesta. Tätä koskevat säännökset ehdo- 16956: sisaaja palauttaa Iähettäjälie hänelle tiedoksi tetaan otettaviksi vekselilain (242/32) 94 §:ään 16957: annettavan asiakirjan kanssa samanaikaisesti ja shekkilain (244/32) 72 §:ään. Ehdotus pe- 16958: lähetetyn vastaanottotodistuksen allekirjoituk- rustuu jäljempänä selostettavaan vekselin van- 16959: senaan varmennettuna. hentumisen katkaisemista koskevaan yhteis- 16960: Sen turvaaminen, että asianosainen niin use- pohjoismaiseen lainsäädäntöön. Lisäksi kanta- 16961: assa tapauksessa kuin mahdollista saa tiedon jalle täytyy lainsäädännössä turvata mahdolli- 16962: hänelle tiedoksi annettavaksi tarkoitetusta asia- suus mahdollisimman nopeaan haasteen tie- 16963: kirjasta, vaikuttaa myös siihen, minkälaisia doksiantamiseen, kun vekseli- ja shekkiasioissa 16964: 8 1990 vp. - HE n:o 16 16965: 16966: nykyisin käytössä oleva suullinen haaste ehdo- Tällainen järjestely aiheuttaisi kuitenkin tuo- 16967: tetaan poistettavaksi. mioistuimelle ja asianosaiselle tarpeetonta lisä- 16968: työtä muun muassa sen vuoksi, että edellä 16969: selostetut tiedoksiantotavat olisivat käytettävis- 16970: 4.4. Tiedoksiautotavan valinta sä silloin, kun samassa asiassa toimitettaisiin 16971: tuomioistuimelle oikeudenkäymiskaaren 5 lu- 16972: vun 2 §:n mukainen täydellinen hakemus. Li- 16973: Tuomioistuimen huolehtiessa tiedoksiannos- 16974: säksi järjestely edellyttäisi useaan kertaan ta- 16975: ta se myös luonnollisesti valitsisi käytettävän 16976: pahtuvaa yhteydenpitoa tuomioistuimen ja 16977: tiedoksiantotavan. Ensisijaisesti sen tulisi käyt- 16978: asianosaisten välillä. Myöskään ulosotonhalti- 16979: tää postitse saantitodistusta tai vastaanotto- 16980: jan luona nykyisin noudatettavissa edellä mai- 16981: todistusta vastaan tapahtuvaa tiedoksiantoa. 16982: nituissa summaarisissa menettelyissä ei tiedok- 16983: Vasta tämän epäonnistuttua tai muun erityisen 16984: siantotapojen käyttöä ole rajoitettu. Kun ehdo- 16985: syyn vuoksi tiedoksianto tulisi toimittaa niin 16986: tusta valmisteltaessa on lisäksi katsottu tarkoi- 16987: sanottuna haastetiedoksiantona. Haastemies 16988: tuksenmukaiseksi säilyttää maksamismääräys- 16989: voisi laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin 16990: menettely voimassa tiedoksiannon osalta juuri 16991: käyttää vastaajalle henkilökohtaisesti toimitet- 16992: edellä selostetulla tavalla rajoitettuna, ei ole 16993: tavan tiedoksiannan sijasta niin sanottua sijais- pidetty perusteltuna rajoittaa käytettävissä ole- 16994: tiedoksiantoa. Kuulutustiedoksiannon käyttä- via tiedoksiantotapoja silloin, kun asia käsitel- 16995: misestä voisi puolestaan päättää ainoastaan lään oikeudenkäymiskaaren 5 luvussa tarkoite- 16996: tuomioistuin. tussa summaarisessa menettelyssä. 16997: Silloin kun tuomioistuin uskoo asiakirjan 16998: tiedoksiantamisen asianosaisen huolehdittavak- 16999: si, asianosaisen tulee pyytää haastemieslain 4.5. Haasteajan huomioimineo 17000: mukaan tiedoksiantoon oikeutettua toimitta- 17001: maan tiedoksianto. Jos tiedoksiantaa ei saada Kiinteiden haasteaikojen poistaminen on 17002: toimitetuksi haastetiedoksiantona eikä sijaistie- osittain seurausta siitä, että tiedoksiannosta 17003: doksiantona, asianosainen voi pyytää tuomio- huolehtiminen uskotaan tuomioistuimen tehtä- 17004: istuiota toimittamaan tiedoksiannan esimerkik- väksi. Silloin kun tiedoksiannan toimittaminen 17005: si kuuluttamalla, jos tiedoksiannan vastaanot- annetaan haastemieslain mukaan tiedoksian- 17006: tajan olinpaikasta ei voida saada tietoa. toon oikeutetun tai postin tehtäväksi, tuomio- 17007: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- istuin voisi määrätä, mihin päivään mennessä 17008: distamisen yhteydessä ehdotetaan muun muas- tiedoksianto on toimitettava. Tuomioistuin 17009: sa ulosottolain lainhakua, hallinnan ja rikkou- voisi siten tosiasiallisesti turvata asianomaiselle 17010: tuneen olosuhteen palauttamista sekä häätöä riittävän ajan hänen tehtäväkseen mahdollisesti 17011: koskevia säännöksiä vastaavien summaarista määrätyn toimenpiteen suorittamiseen. 17012: menettelyä koskevien säännösten ottamista oi- Samalla tavoin olisi meneteltävä, kun tuo- 17013: keudenkäymiskaareen. Ehdotusta valmistelta- mioistuin uskoo tiedoksiannosta huolehtimisen 17014: essa on tältä osin ollut esillä myös vaihtoehto, asianosaiselle. Tällöinkin tuomioistuin määräi- 17015: jonka mukaan tässä summaarisessa menettelys- si, milloin asiakirja on viimeistään annettava 17016: sä käsiteltävissä asioissa ei haasteen tiedoksian- tiedoksi ja todistus tiedoksiannon toimittami- 17017: toa voitaisi toimittaa sijaistiedoksiantona kuu- sesta toimitettava tuomioistuimelle. Jos asian- 17018: luttamalla eikä myöskään ulkomailla. Jos täl- osainen ei ole toimittanut tuomioistuimelle 17019: löin tiedoksiannan vastaanottajaa ei summaa- määräajassa sanottua todistusta, asia jätettäi- 17020: risessa menettelyssä tavattaisi, tuomioistuin siin ehdotuksen mukaan sillensä. Siten asiano- 17021: voisi antaa tiedoksiannan asianosaisen itsensä saisella ei olisi mahdollisuutta pitää asiaa vi- 17022: huolehdittavaksi uhalla, että asia muutoin jää reillä rajoittamatonta aikaa. 17023: sillensä. Kun summaarineo menettely on tar- Jos asianosainen ei onnistu hänen tehtäväk- 17024: koitettu nopeaksi, joustavaksi ja helpoksi me- seen uskotussa asiakirjan tiedoksiantamisessa, 17025: nettelyksi yksinkertaisissa asioissa, voitaisiin hänellä olisi ehdotuksen mukaan mahdollisuus 17026: edellä selostetulla tavalla välttää se, että käsit- pyytää tiedoksiannan toimittamiselle uusi mää- 17027: tely ei tarpeettomasti hidastuisi eikä ilman räaika tai pyytää tucmioistuinta huolehtimaan 17028: asianosaisen tahtoa myöskään muodostuisi itse tiedoksiantamisesta. Tällä tavoin voidaan kai- 17029: riidan kohteen arvoa kalliimmaksi. kissa tilanteissa turvata, että silloinkin, kun 17030: 1990 vp. - HE n:o 16 9 17031: 17032: kanteen nostaminen on sidottu määräaikaan, takanne on käsiteltävä pääkanteen yhteydessä. 17033: ei asianosaisesta riippumattomista syistä pääse Säännös vastakanteen nostamisen edellytyksis- 17034: käymään niin, että asia tiedoksiannon epäon- tä ja siitä, missä oikeudenkäynnin vaiheessa 17035: nistumisen vuoksi jätettäisiin sillensä ja asiano- alkuperäisen vastaajan on pantava vastakan- 17036: saiselle aiheutuisi lopullinen oikeudenmenetys. teensa vireille saadakseen sen käsitellyksi yh- 17037: dessä pääkanteen kanssa, on otettu riita-asioi- 17038: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista 17039: 4.6. Vastuu tiedoksiannon oikeasta vastaan- koskevassa ehdotuksessa oikeudenkäymiskaa- 17040: ottajasta ren I8 lukuun. 17041: Luvun voimassa olevan 10 §:n mukaan haas- 17042: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- tetta ei voida antaa tiedoksi kirkossa tai muus- 17043: distamisen yhteydessä ehdotetaan oikeuden- sa paikassa, jossa jumalanpalvelusta silloin 17044: käymiskaaren 5 lukuun otettavaksi säännös, pidetään. Säännös ehdotetaan tässä yhteydessä 17045: jonka mukaan muun muassa haastehakemuk- poistettavaksi. Tiedoksiauto voitaisiin toimit- 17046: sessa ja vastauksessa on ilmoitettava tuomiois- taa siellä, missä sen vastaanottaja tavoitetaan. 17047: tuimelle sellaiset tiedot, että vastaajan ja mah- Tiedoksiautopaikkaa valittaessa samoin kuin 17048: dollisten todistajien haastaminen ja kutsumi- tiedoksiautoa toimitettaessakin olisi luonnolli- 17049: nen olisi mahdollista. sesti noudatettava asian vaatimaa hienotuntei- 17050: Sanottuun lukuun ehdotetaan otettavaksi suutta. 17051: myös säännös siitä, että asianosaisen tulee Luvun voimassa olevan 20 §:n mukaan voi- 17052: antaa tiedoksi annettavasta asiakirjasta tuo- daan vekseli- ja shekkiasioissa käyttää myös 17053: mioistuimelle tarpeellinen määrä jäljennöksiä suullista haastetta. Siitä huolimatta, että asian- 17054: tiedoksiantamista varten. osainen voisi ehdotuksen mukaan vekseli- ja 17055: shekkiasioissa huolehtia tiedoksiannon toimit- 17056: tamisesta, ilman että siihen tarvitaan tuomiois- 17057: 4.7. Uudistuksen lainsäädännöllinen toteutus tuimen suostumus, ehdotetaan suullisesta haas- 17058: teesta vekseli- ja shekkiasioissa luovuttavaksi. 17059: Uudistettua tiedoksiautomenettelyä koskevat Haastetta ja sen tiedoksiantamista rikosasi- 17060: säännökset ehdotetaan sijoitettaviksi oikeuden- assa sekä rikosasian vireilletuloa koskevat 17061: käymiskaaren II lukuun, johon tällä hetkellä säännökset ehdotetaan asiallisesti voimassa 17062: sisältyvät säännökset haasteesta ja sen tiedoksi- olevan lain mukaisina otettaviksi II luvun 17063: antamisesta sekä asian vireilletulosta. Ehdo- 20-23 § :ään. 17064: tuksen mukaan lukuun sisältyisivät säännökset Uudistus edellyttää lisäksi vähäisiä muutok- 17065: niistä toimenpiteistä, joita oikeudenkäynnin sia kuolleeksi julistamisesta annetun lain, asia- 17066: kaikissa vaiheissa voidaan käyttää asiakirjaa kirjain kuolettamisesta annetun lain, vekseli- 17067: tiedoksiannettaessa. Sen sijaan se, milloin tie- lain, shekkilain, maksamismääräyslain, ran- 17068: doksiautoon on ryhdyttävä, samoin kuin se, gaistusmääräyslain ja rikesakkolain (66/83) tie- 17069: mikä asiakirja kulloinkin on annettava tiedok- doksiautoa koskeviin säännöksiin. 17070: si, määräytyisi muiden säännösten perusteella. 17071: Kun ehdotetut säännökset ovat yleissään- 17072: nöksiä, niitä olisi sovellettava ainoastaan sil- 5. Esityksen organisatoriset ja 17073: loin, kun tiedoksiannosta ei ole muualla toisin taloudelliset vaikutukset 17074: säädetty. Tältä osin ehdotetut säännökset siis 17075: olisivat toissijaisia. Uudistus vähentää tiedoksiannosta aiheutu- 17076: Kun riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn via kokonaiskustannuksia, kun postin käyttö 17077: uudistamista koskevaan ehdotukseen on otettu tulee mahdolliseksi. 17078: säännökset oikeudenkäynnin aloittamista tar- Tuomioistuin voisi huolehtia tiedoksiannosta 17079: koittavasta haastehakemuksesta ja asian vireil- siten, että tiedoksiannon toimittaminen anne- 17080: letuloajankohdasta, ehdotetaan niitä koskevat taan edelleen tuomioistuimen henkilökuntaan 17081: säännökset poistettaviksi II luvusta. Samoin kuuluvan haastemieslain mukaan tiedoksiau- 17082: ehdotetaan poistettavaksi 5-8 §:ään sisältyvät toon oikeutetun tehtäväksi. Siten ainakaan sel- 17083: haasteaikoja koskeva säännökset. laisen tuomioistuimen kansliahenkilökunnan 17084: Luvun voimassa olevassa 8 §:ssä säädetään tehtävät, jossa on myös haastemiehiä, eivät 17085: haasteajan lisäksi siitä, millä edellytyksillä vas- ehdotuksen johdosta välttämättä lisäänny. Sel- 17086: 17087: 2 300251K 17088: 10 1990 vp. - HE n:o 16 17089: 17090: laistenkin tuomioistuinten osalta, joissa ei ole kuin tuomioistuinten ja haastemiesten postilä- 17091: erillisiä haastemiehiä, on lisäksi todettava, että hetykset tiedoksiannosta nykyisin huolehtivalle 17092: nykyisinkin tuomioistuimen kansliahenkilö- kantajalle jäävät pois. 17093: kunta huolehtii riita-asioissa, hakemusasioissa Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että viran 17094: ja maksamismääräysasioissa tiedoksi annetta- puolesta toimitettavasta tiedoksiannosta synty- 17095: vien asiakirjojen toimittamisesta asianosaisille. vät kustannukset jäävät valtion korvattaviksi. 17096: Jos tuomioistuimen kansliahenkilökunta ryh- Oikeudenkäyntimaksun suuruutta määrättäes- 17097: tyy itse toimittamaan tiedoksiantoja, se lisää sä tulee tämä ottaa huomioon yhtenä siihen 17098: jonkin verran kansliahenkilökunnan työtä ja vaikuttavana tekijänä. 17099: siten työvoiman tarvetta, mutta samalla vähen- Uudistuksen toteuttaminen edellyttää käy- 17100: tää tiedoksiannosta tällä hetkellä huolehtivien tössä olevien tiedoksiantolomakkeiden uudista- 17101: työtä. mista. Kun on kysymys lomakkeista, joita 17102: Postilähetysten lukumäärä oli vuonna 1984 käytetään silloin, kun asiakirja annetaan tie- 17103: noin 1799,7 miljoonaa, vuonna 1985 noin doksi postitse saantitodistusta vastaan, lomak- 17104: 1864,7 miljoonaa ja vuonna 1986 noin 1869,2 keiden uudistaminen tulee tehdä oikeusministe- 17105: miljoonaa kappaletta. Samoina vuosina oli riön ja posti- ja telehallituksen yhteistyönä. 17106: kirjattuja postilähetyksiä, joista osan muodos- 17107: tavat lähetykset saantitodistusta vastaan, noin 17108: 6 739 000, noin 6 781 000 ja noin 5 874 000 6. Esityksen yhteys muihin uu- 17109: kappaletta. Edellä on todettu, että ehdotus distuksiin 17110: koskee arviolta noin 200 000 tiedoksiantoa, 17111: joista ilmeisesti huomattava osa tulee tapahtu- Ehdotetut lait ovat osa riita-asioiden oikeu- 17112: maan postitse. Vaikka ehdotettu muutos suh- denkäyntimenettelyn uudistamista. Nyt ehdote- 17113: teessa koko postiliikenteeseen ei ole kovin huo- tut säännökset ja riita-asiain oikeudenkäynti- 17114: mattava, lisää se kuitenkin jonkin verran posti- menettelyn uudistamista koskeviin erikseen an- 17115: lähetysten lukumäärää. Toisaalta ehdotus vä- nettuihin esityksiin sisältyvät säännösehdotuk- 17116: hentää postilähetysten lukumäärää siltä osin, set vaikuttavat toistensa sisältöön. 17117: 17118: 17119: 17120: 17121: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 17122: 17123: 17124: 1. Lakiehdotusten perustelut Se, kuka huolehtii tiedoksiantamisesta tuo- 17125: mioistuimessa käsiteltävässä riita-asiassa, mää- 17126: 1.1. Oikeudenkäymiskaari räytyy lukuun otettavaksi ehdotettujen sään- 17127: nösten perusteella. Luvun tiedoksiantotapoja 17128: 11 luku. Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä koskevat säännökset ovat toissijaisia. Esimer- 17129: ja haasteesta rikosasiassa kiksi 25 luvun 4 §:n tai hakemusasioiden käsit- 17130: telystä yleisessä alioikeudessa annetun lain 17131: Lukuun ehdotetaan otettavaksi säännökset 16 § :n 2 momentin mukaiset ilmoitukset tuo- 17132: tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä mioistuin voi tämän luvun säännösten estämät- 17133: riita-asiain oikeudenkäynnissä. Lisäksi lukuun tä lähettää tavallisella virkakirjeellä. 17134: sisältyvät säännökset haasteesta rikosasioissa Kun maksamismääräysmenettelyä ei ole ha- 17135: ja sen tiedoksiannosta, joita ei edellä yleispe- luttu tässä yhteydessä myöskään tiedoksiannan 17136: rusteluissa selostetuista syistä ehdoteta muutet- osalta muuttaa, huolehtisi velkoja edelleen tie- 17137: tavaksi. doksiannosta maksamismääräyslain 6 §:n no- 17138: Luku sisältää yleissäännökset niistä erilaisis- jalla. Sanottua pykälää ehdotetaan kuitenkin 17139: ta toimenpiteistä, joita voidaan käyttää annet- selvyyden vuoksi muutettavaksi siten, että 17140: taessa asiakirjaa tiedoksi riita-asiain oikeuden- haastemies antaa hakemusta koskevan ilmoi- 17141: käynnissä. Jotta tämän luvun säännöksiä voi- tuksen tiedoksi velalliselle henkilökohtaisesti. 17142: daan soveltaa, tulee muualla olla säännös siitä, Siten maksamismääräysmenettelyssä ainoa tie- 17143: että tiedoksiannan tulee tapahtua. doksiantotapa olisi edelleen haastetiedoksianto 17144: 1990 vp. - HE n:o 16 11 17145: 17146: eikä tiedoksiautoa voitaisi toimittaa sijaistie- Tuomioistuin huolehtisi tiedoksiannosta an- 17147: doksiantona. tamalla sen jonkun henkilökuntaansa kuulu- 17148: Tiedoksiannon onnistumiseksi on välttämä- van tehtäväksi. Tällaisena henkilönä voi kans- 17149: töntä, että tuomioistuimelle ilmoitetaan tiedok- liahenkilökuntaan kuuluvan lisäksi tulla kysy- 17150: siautoa varten tarvittavat tiedot. Säännökset mykseen myös haastemies sellaisessa tuomiois- 17151: tästä sisältyvät riita-asiain oikeudenkäyntime- tuimessa, johon on perustettu erillinen haaste- 17152: nettelyn uudistamista koskevassa ehdotuksessa miehen virka. Antaessaan tiedoksiannon toi- 17153: oikeudenkäymiskaaren 5 ja 9 lukuun. mittamisen henkilökuntaansa kuuluvan tehtä- 17154: väksi tuomioistuimen on luonnollisesti ilmoi- 17155: tettava, miten ja milloin tiedoksianto viimeis- 17156: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä tään on toimitettava. Luvun 3 §:n mukaan 17157: tuomioistuimen tulisi ensisijaisesti käyttää pos- 17158: 1 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä paa- titse tapahtuvaa tiedoksiantoa ja pääsääntöi- 17159: säännöstä, jonka mukaan tuomioistuin huoleh- sesti vasta sen epäonnistuttua luvun 4 §:ssä 17160: tii tiedoksiantamisesta käsittelemässään riita- säädettyä haastetiedoksiantoa. 17161: asiassa. Vastaavanlainen menettely on yleisissä Sellaisessa tuomioistuimessa, jossa ei ole 17162: alioikeuksissa jo käytössä käsiteltäessä huo- haastemiehen virkaa, postitse tapahtuvan tie- 17163: neenvuokra-asioita sekä yhteiselämän lopetta- doksiannon toimiitaisi sen kansliahenkilökun- 17164: mista tai avioeroa koskevia asioita. Lisäksi ta. Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan tuo- 17165: esimerkiksi asunto-oikeudessa ja työtuomiois- mioistuin voi antaa tiedoksiannon haastemie- 17166: tuimessa tuomioistuimen puheenjohtajan on hen tehtäväksi mainitun pykälän 1 momentissa 17167: huolehdittava haasteen tiedoksiannosta. Myös säädetyillä edellytyksillä. Tuolloin tuomiois- 17168: hallintolainkäytössä on tiedoksiannosta huo- tuimen on ilmoitettava, milloin haastetiedoksi- 17169: lehtiminen tiedoksiannosta hallintoasioissa an- anto viimeistään on toimitettava. 17170: netun lain nojalla asiaa käsittelevän viranomai- 17171: Tällaisella järjestelyllä pyritään välttämään 17172: sen tehtävänä. 17173: se, että sama tiedoksi annettava asiakirja lähe- 17174: Pykälässä ei säädetä siitä, milloin ja mikä 17175: tetään ensin postitse haastemiehelle, joka puo- 17176: asiakirja kulloinkin on annettava tiedoksi, lestaan huolehtisi asiakirjan tiedoksiannosta 17177: vaan tämä määräytyy, kuten edellä on todettu, 17178: postitse saanti- tai vastaanottotodistusta vas- 17179: muiden säännösten perusteella. Tällainen sään- 17180: taan. Tarkoituksenmukaisempana on pidettä- 17181: nös sisältyy esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 17182: vä, että tuomioistuimen henkilökunta huolehtii 17183: 5 luvun 12 §:ään, jonka mukaan haaste, haas- 17184: postitse tapahtuvista tiedoksiannoista ja että 17185: tehakemus ja siihen liitetyt asiakirjat on annet- 17186: haastemiehet, jotka eivät ole tuomioistuimen 17187: tava tiedoksi vastaajalle. palveluksessa, toimittavat mahdollisten tuo- 17188: Muita tiedoksi annettavia asiakirjoja voivat mioistuimen antamien tarkempien ohjeiden 17189: olla esimerkiksi kutsu saapua myöhempään mukaan ainoastaan haastetiedoksiantoja. 17190: käsittelytilaisuuteen ja kehotus oikeudenkäyn- 17191: nin myöhäisemmässä vaiheessa antaa kirjalli- 2 §. Vaikka tiedoksiantamisesta huolehtimi- 17192: nen lausuma tai tehdä jokin muu toimenpide. nen olisikin pääsääntöisesti tuomioistuimen 17193: Muu tiedoksi annettava asiakirja on myös tehtävänä, ehdotetaan pykälän 1 momentissa 17194: vastaajan tuomioistuimeen toimittama kirjalli- kuitenkin edellä yleisperusteluissa selostetuista 17195: nen vastaus, joka annetaan kantajalle tiedoksi syistä säädettäväksi, että asianosainen voi itse 17196: samalla, kun hänet kutsutaan suullisen valmis- huolehtia tiedoksiannon toimittamisesta. Pykä- 17197: telun istuntoon. län mukaan tämä on kuitenkin mahdollista 17198: Pykälän mukaan tuomioistuin huolehtii tie- ainoastaan silloin, kun asianosainen pyytää 17199: doksiannosta, jollei jäljempänä ole toisin sää- sitä tuomioistuimelta ja tuomioistuin katsoo 17200: detty. Säännös tiedoksiannosta huolehtimisesta siihen olevan perusteltua aihetta. 17201: muulla tavoin sisältyy luvun 2 §:ään. Sen mu- Asianosaisella ei olisi siis käsiteltävänä ole- 17202: kaan tuomioistuin voi uskoa tiedoksiannosta van pykälän perusteella mitään velvollisuutta 17203: huolehtimisen asianosaiselle, jos tuomioistuin huolehtia tiedoksiannosta, eikä häntä voitaisi 17204: katsoo siihen olevan perusteltua aihetta. siihen pakottaa. Tällainen velvollisuus asiano- 17205: Maksamismääräyslain 6 §:n nojalla velkoja saisella olisi kuitenkin edelleen noudatettavien 17206: huolehtisi edelleen tiedoksiannosta maksamis- erityissäännösten nojalla. Siten maksamismää- 17207: määräysmenettelyssä. räyslain 6 §:n nojalla velkoja huolehtisi edel- 17208: 12 1990 vp. - HE n:o 16 17209: 17210: leen tiedoksiannosta maksamismääräysmenet- Asia, jossa sovinto ei ole sallittu, jäisi sen 17211: telyssä. sijaan sillensä, ja vastaajalla olisi oikeus aino- 17212: Pykälässä tarkoitettuna perusteltuna aiheena astaan kulukorvaukseen. 17213: tiedoksiannan antamiselle asianosaisen huoleh- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 17214: dittavaksi voidaan pitää esimerkiksi sitä, että si säännös siitä, että kun haasteen tiedoksiauto 17215: hänellä ilmeisesti on viranomaista paremmat uskotaan kantajan huolehdittavaksi, hänelle 17216: mahdollisuudet saada tieto siitä, missä etsittä- on ilmoitettava, että mikäli hän ei ole siihen 17217: vä henkilö oleskelee. Toisena tilanteena voi- mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian käsit- 17218: daan pitää sitä, että tiedoksiauto on toimitetta- telyä, toimittanut todistusta haasteen tiedoksi- 17219: va kiireellisesti. Tiedoksiantaa ei kuitenkaan antamisesta määrätyssä ajassa ja säädetyllä 17220: tulisi antaa asianosaisen huolehdittavaksi esi- tavalla, asia voidaan jättää sillensä sekä mah- 17221: merkiksi silloin, kun voidaan olettaa, että asi- dollisuudesta pyytää määräajan pitennystä, 17222: anosaiselle on edullista viivyttää tiedoksianta- uutta määräaikaa tai pyytää tuomioistuiota 17223: mista tai jättää tiedoksiantaminen toimittamat- huolehtimaan haasteen tiedoksiannosta. 17224: ta taikka toimittaa se väärin. 3 §. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksi- 17225: Käsiteltävänä olevan pykälän perusteella tie- auto voidaan tuomioistuimen huolehtiessa tie- 17226: doksiauto voitaisiin antaa asianosaisen tehtä- doksiannosta toimittaa postitse. Momentissa 17227: väksi oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa. Toi- mainitut tiedoksiautotavat on tarkoitettu käy- 17228: saalta tuomioistuin, joka on antanut tiedoksi- tettäviksi ensisijaisesti, jollei luvun muiden 17229: annosta huolehtimisen asianosaisen tehtäväksi, säännösten nojalla ole käytettävä muuta tie- 17230: voi myöhemmin, jos siihen syytä ilmenee, doksiantotapaa. 17231: 19 §:n 2 momentin nojalla päättää, että se Momentin 1 kohdan mukaan asiakirja anne- 17232: huolehtii itse tiedoksiantamisesta. taan tiedoksi lähettämällä se asianomaiselle 17233: Vekselilain 94 §:ää ja shekkilain 72 §:ää eh- postitse saantitodistusta vastaan. Sellainen tie- 17234: dotetaan tässä yhteydessä noiden säännösten doksiautotapa on jo käytössä käsiteltäessä 17235: perusteluissa selostettavista syistä muutettavik- huoneenvuokra-asioita yleisessä alioikeudessa 17236: si siten, että kantajalla on vekseli- ja shekkiasi- ja asunto-oikeudessa sekä tiedoksiannosta hal- 17237: oissa tuomioistuimen harkinnasta riippumaton lintolainkäytössä annetun lain perusteella. 17238: oikeus halutessaan huolehtia itse haasteen tie- Säännös mahdollisuudesta lähettää asiakirja 17239: doksiannosta. postitse saantitodistusta vastaan on postiliiken- 17240: Pykälä sisältää lisäksi säännöksen siitä, että neasetuksen (692/80) 30 §:n 2 momentissa. 17241: tuomioistuimen on määrättävä aika, milloin Määräyksiä saantitodistuslähetyksestä on 17242: asiakirja on viimeistään annettava tiedoksi ja posti- ja telehallituksen 17 päivänä joulukuuta 17243: milloin todistus tiedoksiannosta on viimeistään 1980 vahvistaman postisäännön kohdassa 4.24. 17244: toimitettava tuomioistuimelle. Säännöksellä Posti- ja telehallitus on lisäksi laatinut posti- 17245: pyritään osaltaan turvaamaan vastaajalle riittä- säännön liitteenä n:o 2 olevat erityiset erityis- 17246: vä valmistautumisaika asian suulliseen käsitte- tiedoksiantoa postitse hallintoasioissa koskevat 17247: lyyn tai kirjallisen lausuman antamiseen sekä ohjeet, joissa on yksityiskohtaisia saantitodis- 17248: se, että asian käsittely ei aiheettomasti pitkity tusmenettelyä koskevia ohjeita. 17249: silloin, kun vastaajaa on kehotettu vastaamaan Asiakirjan antaminen tiedoksi postitse saan- 17250: kanteeseen kirjallisesti. Tiedoksiautotodistuk- titodistusta vastaan edellyttää lomakkeiden 17251: sen toimittamiselle asetettava määräaika mah- käyttämistä. Oikeusministeriön sekä posti- ja 17252: dollistaa lisäksi sen, että tuomioistuin hyvissä telehallituksen tulee yhteistyössä valmistaa tar- 17253: ajoin tietää, onko tiedoksiauto onnistunut vai koituksenmukaiset lomakkeet jo käytössä ole- 17254: ei, ja voi siten päättää, mihin toimenpiteisiin vien lomakkeiden lisäksi. 17255: sen tulee ryhtyä. Momentin 2 kohdan mukaan asiakirja voi- 17256: Käytännössä saattaa joskus käydä esimer- daan antaa tiedoksi virkakirjeellä. Käsiteltävä- 17257: kiksi niin, että kantaja ei toimita tuomiois- nä olevassa kohdassa ehdotettu tiedoksiautota- 17258: tuimelle todistusta tapahtuneesta tiedoksian- pa on joustavin ja halvin tiedoksiautotapa 17259: nosta, mutta vastaaja toimittaa esimerkiksi silloin, kun voidaan vakuuttua siitä, että tie- 17260: häneltä pyydetyn kirjallisen lausuman. Tällöin doksiauto tapahtuu oikealle henkilölle ja että 17261: tilanne lienee tulkittava siten, että asiassa, hän riittävän ajoissa palauttaa todistuksen tie- 17262: jossa sovinto on sallittu, on vastaajan vaati- doksiannan vastaanottamisesta. Virkakirjeellä 17263: muksesta annettava yksipuolinen tuomio. tapahtuva tiedoksiautotapa saattaa olla varsin 17264: 1990 vp. - HE n:o 16 13 17265: 17266: tarkoituksenmukainen varsinkin silloin, kun syytä olettaa 3 §:ssä tarkoitettujen postitiedok- 17267: tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa siautojen epäonnistuvan. Silloin kun tuomiois- 17268: toimitetaan asianosaisille tiedoksi kutsuja tai tuin on antanut tiedoksiannosta huolehtimisen 17269: kehotuksia. asianosaiselle, tiedoksiauto voidaan toimittaa 17270: Momentin käsiteltävänä olevaan kohtaan on ainoastaan haastetiedoksiantona. Postitse ta- 17271: otettu nimenomainen säännös siitä, että ehdo- pahtuvaa tiedoksiautoa ei ole pidetty mahdolli- 17272: tetun tiedoksiautotavan käytön edellytyksenä sena muun muassa sen vuoksi, että silloin ei 17273: on ensinnäkin, että voidaan olettaa vastaanot- aina voida riittävässä määrin turvata tiedoksi- 17274: tajan saavan tiedoksi annettavat asiakirjat tie- annon luotettavuutta, kun kukaan ulkopuoli- 17275: doksi. Edellytys on tärkeä, koska kohdassa nen ei voi todeta, mitä asiakirjoja asianosainen 17276: ehdotettu tiedoksiauto tapahtuu siten, että ku- on postitse lähettänyt tiedoksiannon vastaanot- 17277: kaan sivullinen ei voi tarkistaa, onko tiedoksi- tajalle. 17278: auto tapahtunut oikealle henkilölle ja onko Pykälän 1 momentin mukaan haastetiedoksi- 17279: oikea tiedoksisaaja allekirjoittanut ja palautta- annon toimittaa haastemies henkilökohtaisesti 17280: nut todistuksen tiedoksiannon vastaanottami- tiedoksiannon vastaanottajalle, asiamiehelle tai 17281: sesta. jollekin 7 §:ssä tarkoitetulle henkilölle. Ehdo- 17282: Momentin 2 kohdassa tarkoitetun tiedoksi- tuksen 26 §:ään ehdotetaan otettavaksi sään- 17283: autotavan käyttämisen toinen edellytys on, että nös siitä, että tässä luvussa tarkoitetaan haaste- 17284: voidaan olettaa tiedoksiannon vastaanottajan miehellä myös haastemieslain 6 §:n mukaan 17285: palauttavan todistuksen tiedoksiannon vas- tiedoksiautoon oikeutettua ja Ahvenanmaan 17286: taanottamisesta määräpäivään mennessä. Tuo- maakunnan maakunnanvoudinvirastosta anne- 17287: mioistuimelle on tärkeätä tietää riittävän ajois- tun lain (898179) mukaista haastemiestä. 17288: sa, onko tiedoksiauto onnistunut vai ei, jotta 17289: tuomioistuin voisi esimerkiksi huolehtia tie- Voimassa olevan lain mukaan haastetiedok- 17290: doksiannosta muulla tavoin tai peruuttaa mah- siannon voi toimittaa myös kaksi esteetöntä 17291: dollisen istunnon. yksityishenkilöä tai yksikin, jos tiedoksiannon 17292: Pykälän 2 momentin mukaan postille on vastaanottaja allekirjoittamalla tiedoksiautoto- 17293: ilmoitettava, milloin tiedoksiannon saantitodis- distuksen myöntää tiedoksiannon tapahtuneen. 17294: tusta vastaan on viimeistään tapahduttava. Tällainen tiedoksiautotapa ei ole kovin yleinen. 17295: Säännöksellä pyritään 2 §:n kohdalla seloste- Kun tiedoksiannon toimittaminen tällä tavalla 17296: tulla tavalla turvaamaan vastaajalle riittävä ei myöskään aina parhaalla mahdollisella ta- 17297: valmistautumisaika asian käsittelyyn ja estä- valla turvaa tiedoksiantamiselta edellytettävää 17298: mään asian käsittelyn aiheeton pitkittyminen. puolueettomuutta ja luotettavuutta, ehdote- 17299: Toisin kuin 2 §:ään, ei momenttiin ehdoteta taan yksityishenkilöiden toimittamista haaste- 17300: otettavaksi säännöstä siitä määräajasta, jonka tiedoksiannoista luovuttavaksi. Siten haastetie- 17301: kuluessa todistus tiedoksiannosta on viimeis- doksiannon voi toimittaa ainoastaan haaste- 17302: tään toimitettava tuomioistuimelle. Tämä joh- mieslain mukaan tiedoksiautoon oikeutettu. 17303: tuu siitä, että postivirkailijan virkavelvollisuu- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 17304: tena ilman erityistä säännöstäkin on pidettävä väksi, että silloin, kun tuomioistuin huolehtii 17305: sitä, että hän toimittaa välittömästi tiedoksian- tiedoksiannosta, sen on ilmoitettava haastemie- 17306: non tapahduttua todistuksen tiedoksiannosta helle, milloin tiedoksiauto viimeistään on toi- 17307: taikka välittömästi tiedoksiannolle määrätyn mitettava. Näin pyritään osaltaan edellä 2 §:n 17308: ajan kuluttua umpeen ilmoituksen siitä, että kohdalla selostetulla tavalla turvaamaan vas- 17309: tiedoksiautoa ei ole saatu toimitetuksi. taajalle riittävä valmistautumisaika asian käsit- 17310: 4 § • Ehdotus vastaa asiallisesti 11 luvun telyyn ja estämään käsittelyn aiheeton pitkitty- 17311: voimassa olevaa 9 §:ää. Pykälässä ehdotettua minen. Samoin kuin edellä 3 §:n kohdalla on 17312: tiedoksiautotapaa voidaan käyttää kaikissa oi- selostettu, myös käsiteltävänä olevan momen- 17313: keudenkäynnin vaiheissa, jos siinä mainitut tin perusteella tiedoksiannon toimittava henki- 17314: edellytykset ovat olemassa. Pykälän mukaan lö on ilman erityistä säännöstäkin virkansa 17315: haastetiedoksiautoa käytetään silloin, kun tie- puolesta velvollinen toimittamaan tiedoksiau- 17316: doksiautoa ei saada toimitetuksi 3 §:ssä sääde- totodistuksen tuomioistuimelle välittömästi tie- 17317: tyllä tavalla taikka jos siihen on muu erityinen doksiannon tapahduttua tai ilmoittamaan tie- 17318: syy. Erityinen syy käyttää haastetiedoksiautoa doksiannon epäonnistumisesta välittömästi tie- 17319: saattaa olla esimerkiksi se, että jo etukäteen on doksiannolle määrätyn ajan kuluttua umpeen. 17320: 14 1990 vp. - HE n:o 16 17321: 17322: Ehdotukseen ei sisälly voimassa olevan 11 6 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että jos 17323: luvun 10 §:n mukaista säännöstä siitä, että tiedoksi annettava määräys tai päätös on ilmoi- 17324: haastamista ei saa toimittaa kirkossa tai muus- tettu tiedoksiannon vastaanottajalle tuomiois- 17325: sa paikassa, jossa jumalanpalvelusta silloin tuimen kansliassa tai istunnossa, katsotaan 17326: pidetään. Edelleenkin on kuitenkin tärkeätä, hänen tuolloin saaneen siitä tiedon. Tiedoksi- 17327: että henkilökohtaisessa haastamisessa tai annon ajankohta määräytyy siis sen mukaan, 17328: muussa tiedoksiantamisessa noudatetaan asian- milloin määräys tai päätös on tuomioistuimen 17329: mukaista hienotunteisuutta. istunnossa tai kansliassa ilmoitettu. Pykälässä 17330: 5 §. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksi tarkoitetulla tavalla ilmoitettua asiaa ei siten 17331: annettava asiakirja luovutetaan tiedoksiannon tarvitse tämän luvun säännösten mukaisesti 17332: vastaanottajalle alkuperäisenä tai jäljennökse- antaa uudelleen tiedoksi. 17333: nä. Tätä pykälää vastaava säännös on oikeu- Säännös on voimassa olevan oikeuden mu- 17334: denkäymiskaaren 11 luvun voimassa olevassa kainen ja vastaa sisällöltään tiedoksiannosta 17335: 9 §:ssä. hallintoasioissa annetun lain 23 §:ää. 17336: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin Pyydettäessä tuomioistuimen on pykälän 17337: voi päättää, että jos muu kuin haastehakemus, mukaan viipymättä annettava asianomaiselle 17338: vastaus tai tuomioistuimen pyytämä kirjallinen asiakirja, johon määräys tai päätös sisältyy. 17339: lausuma on vaikeasti jäljennettävissä tai niin Pääsäännön mukaan asiakirja tulisi antaa sa- 17340: laaja, että sen jäljentäminen on epätarkoituk- massa käsittelytilaisuudessa, jossa määräys tai 17341: senmukaista, aineisto pidetään asianosaisen päätös ilmoitetaan. Jos se jostain erityisestä 17342: nähtävänä tuomioistuimen kansliassa. Pykälän syystä ei ole mahdollista, tulee asiakirja toimit- 17343: mukaan tuomioistuin päättäisi lainkohdassa taa hänelle mahdollisimman pian käsittelyn 17344: tarkoitetun menettelyn käyttämisestä silloin- jälkeen. 17345: kin, kun se antaa tiedoksiannosta huolehtimi- Luvun 27 §:ään otetun säännöksen nojalla 17346: sen asianosaisen tehtäväksi. luvun tiedoksiautoa koskevat säännökset ovat 17347: toissijaisia, eikä niitä siis sovelleta, kun tiedok- 17348: Epätarkoituksenmukaista jäljentäminen voi- siannosta muualla laissa on säädetty toisin. 17349: si olla esimerkiksi silloin, kun jäljentäminen Siten esimerkiksi avioliittoasetuksen (820/87) 17350: alkuperäisen asiakirjan laadun perusteella on 13 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus siitä, mi- 17351: teknisesti vaikeata tai kun jäljentäminen laajan ten avioeroasia harkinta-ajan kuluttua on saa- 17352: liiteaineiston vuoksi tulee kalliiksi. tettava jatkokäsittelyyn, on edelleenkin annet- 17353: Pykälän 2 momentissa tarkoitettu aineisto tava sanotun lainkohdan perusteella asianosai- 17354: voi koostua esimerkiksi kauppakirjoista tai sille ilman eri pyyntöä. 17355: liikekirjeenvaihdosta tai näiden liitteinä olevis- 7 §. Pykälä sisältää niin sanottua sijaistie- 17356: ta kartoista, piirustuksista tai muista laajoista doksiantoa koskevan säännöksen. Vastaava 17357: asiakirjoista. Lainkohdassa tarkoitettua tie- voimassa oleva säännös on luvun 11 §:ssä. 17358: doksiautomenettelyä voitaisiin käyttää myös Sijaistiedoksiannon käyttämisestä päättäisi, 17359: vain liiteaineiston osan osalta. Jos esimerkiksi kuten nykyisinkin, haastemies. Sijaistiedoksi- 17360: hakemuksen liitteenä olevaan sopimukseen on antamisen käyttämisen edellytyksenä on kuten 17361: liitetty laajoja karttoja, tuomioistuin v01s1 nykyisinkin, että haastemies ei ole tiedoksian- 17362: päättää, että kartat niitä jäljentämättä pide- tamista varten suorittamistaan etsiskelyistä 17363: tään asianosaisen nähtävänä. huolimatta tavoittanut asianosaista ja että asi- 17364: Sellaisten asiakirjojen tiedoksianto, joita ei anosaisen oletetaan välttelevän tiedoksiantoa. 17365: tiedoksiannon yhteydessä luovuteta tiedoksi- Nimenomaan siis edellytetään, että asianomais- 17366: saajalle, tapahtuu, kuten edellä on mainittu, ta tavoitellut henkilö on haastemies ja että hän 17367: siten, että ne ovat nähtävinä tuomioistuimen on etsinyt asianomaista juuri sen asiakirjan 17368: kansliassa ja ilmoitus tästä merkitään tai liite- tiedoksiantamiseksi, jonka tiedoksiantamisesta 17369: tään tiedoksi annettavaan asiakirjaan. Ilmoi- sijaistiedoksiantoa hyväksikäyttäen on kysy- 17370: tuksessa on mainittava lisäksi se aika, milloin mys. 17371: asiakirja on nähtävissä tuomioistuimen kansli- Voimassa olevasta säännöksestä poiketen si- 17372: assa. Silloin kun tiedoksiannon vastaanottaja jaistiedoksianto olisi 1 momentin mukaan 17373: haluaa kansliassa nähtävänä olevasta aineistos- mahdollinen silloinkin, kun haastemiehen tie- 17374: ta jäljennöksen, tulee se mahdollisuuksien mu- dossa on, missä tiedoksiannon vastaanottaja 17375: kaan jäljentää hänelle. oleskelee, mutta ilmenneiden seikkojen perus- 17376: 1990 vp. - HE n:o 16 15 17377: 17378: teella voidaan olettaa hänen välttelevän tiedok- van lain mukaan, on se, että haastemies voi 17379: siantoa. Kun kantajalla usein on tarve saada toimittaa tiedoksiannan jättämällä asiakirjat 17380: asia tuomioistuimessa käsitellyksi, on tärkeää, paikalliselle poliisiviranomaiselle. Siltä varalta, 17381: että tiedoksiauto voidaan toimittaa myös tällai- että tiedoksiannan vastaanottajalla ei ole ke- 17382: sessa tapauksessa. tään sijaistiedoksiannon vastaanottajaa, on 17383: Toisin kuin voimassa olevassa 11 §:ssä, eh- tärkeätä, että tiedoksi annettavat asiakirjat 17384: dotuksessa ei edellytetä tietoa tiedoksiannan ovat jonkin helposti tavoiteHavan viranomai- 17385: vastaanottajan vakinaisesta asuinpaikasta. sen hallussa. Vaikka tiedoksi annettavat asia- 17386: Riittävää on, kun tiedetään osoite, jossa hän kirjat on toimitettu sijaistiedoksiannon yhtey- 17387: tiedoksiautohetkellä oleskelee. dessä poliisille, poliisin ei tarvitse ryhtyä mi- 17388: Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi hinkään erityistoimiin asiakirjojen toimittami- 17389: säännös kotiväkeen kuuluvan henkilön ikära- seksi tiedoksiannan vastaanottajan tietoon. 17390: jasta. Ehdotuksen mukaan tiedoksiauto voi- Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että tiedoksian- 17391: daan toimittaa 15 vuotta täyttäneelle. Vastaava nan katsotaan pykälän 3 momentin perusteella 17392: ikäraja on tiedoksiannosta hallintoasioissa an- tapahtuneen jo silloin, kun haastemies on anta- 17393: netun lain 18 §:n 1 momentissa. nut postin kuljetettavaksi tiedoksiannan vas- 17394: Pykälässä ehdotetaan niiden henkilöiden pii- taanottajalle lähetetyn ilmoituksen. Lisäksi tie- 17395: ri, joille sijaistiedoksianto voidaan toimittaa, doksiannan vastaanottajankin edun mukaista 17396: määriteltäväksi voimassa olevan lain mukaisen olisi, että hän saatuaan tiedon sijaistiedoksian- 17397: "kotiväkeen" kuuluvien asemesta "samaan ta- non tapahtumisesta ottaisi selon tiedoksi anne- 17398: louteen" kuuluvilla henkilöillä. Vastaavanlai- tuista asiakirjoista sijaistiedoksiannon vastaan- 17399: nen rajaus, jota pykälään ehdotetaan, sisältyy ottajalta. Jos poliisi tapaa tiedoksiannan vas- 17400: myös tiedoksiannosta hallintoasioissa annet- taanottajan, hänen tulee luonnollisesti antaa 17401: tuun lakiin. hallussaan oleva asiakirja tiedoksi. 17402: Tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen 1 17403: lain 18 §:n mukaan sijaistiedoksianto voidaan momentin nojalla sijaistiedoksiannon toimitta- 17404: toimittaa myös samassa talossa asuvalle vuok- neen velvollisuudesta ilmoittaa postitse sijais- 17405: raisännälle, isännöitsijälle taikka talonmiehel- tiedoksiannosta tiedoksiannan vastaanotta- 17406: le. jalle. Siitä, milloin ilmoitus on tehtävä ja 17407: Henkilöpiirin laajentaminen tiedoksiannan minkälainen sen tulee olla, ei lakiin ehdoteta 17408: vastaanottajan lähipiirin ulkopuolelle edellyt- otettavaksi mitään erityistä säännöstä. Mo- 17409: tää sitä, että näille säädetään velvollisuus toi- mentissa tarkoitettu ilmoitus tulisi kuitenkin 17410: mittaa asiakirja tiedoksiannan varsinaiselle lähettää niin pian kuin mahdollista. Näin olisi 17411: vastaanottajalle. Jotta tätä velvollisuutta puo- meneteltävä senkin vuoksi, että pykälässä tar- 17412: lestaan noudatettaisiin, olisi sille oltava jonkin- koitetun tiedoksiannan katsotaan tapahtuneen 17413: lainen tehoste. Muuten ei sijaistiedoksiantoa vasta, kun momentissa tarkoitettu ilmoitus on 17414: käytettäessä ole riittäviä takeita siitä, että lähetetty. 17415: asianosainen todella saa tiedon tiedoksi annet- 17416: tavasta asiakirjasta. Momentissa tarkoitettuna ilmoituksena voi- 17417: Jotta mahdollisimman hyvin ilman laajaa taisiin käyttää ehdotuksen 17 §:n mukaista tie- 17418: lisäsääntelyä voitaisiin turvata se, että asian- doksiantotodistusta. Siitä käyvät ilmi kaikki ne 17419: omainen saa tiedon tiedoksi annettavasta asia- tiedot, joita tiedoksiannan vastaanottaja tar- 17420: kirjasta, ei niiden henkilöiden piiriä, joille vitsee voidakseen saada selville sen, mitä hänel- 17421: tiedoksiauto voidaan toimittaa, ehdoteta laa- le on ollut tarkoitus antaa tiedoksi. 17422: jennettavaksi nykyisestä. Kun sijaistiedoksisaa- Pykälän 3 momentin mukaan sijaistiedoksi- 17423: ja on asianosaisen lähipiiristä tai sellainen hen- annon katsotaan tapahtuneen silloin, kun 2 17424: kilö, jolla todennäköisesti sukulaisuuden tai momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu 17425: työtehtävien tai työaseman perusteella on kiin- postin kuljetettavaksi. Tuon päivämäärän ja 17426: teä yhteys asianomaiseen, useissa tapauksissa ilmoituksen siitä, että tiedoksiannan katsotaan 17427: tulee käytännössä turvatuksi, että asianomai- tapahtuneen mainittuna päivänä, on tietenkin 17428: nen saa tiedon asiakirjasta, vaikka sitä ei ole oltava ilmoituksessa. Tiedoksiannan vastaan- 17429: annettu hänelle tiedoksi henkilökohtaisesti. ottajan on tärkeätä tietää, milloin tiedoksian- 17430: Eräänä sijaistiedoksiannon vaihtoehtona eh- nan katsotaan tapahtuneen, muun muassa sen 17431: dotuksen mukaan, samoin kuin voimassa ole- vuoksi, että määräajat kirjallisen vastauksen 17432: 16 1990 vp. - HE n:o 16 17433: 17434: antamiselle ja takaisinsaannille yksipuolista sa 17 päivänä heinäkuuta 1905 ja patvana 17435: tuomiota vastaan alkavat tuosta ajankohdasta. maaliskuuta 1954 tehdyt riita-asiain oikeuden- 17436: 8 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- käyntiä koskevat yleissopimukset, jotka sanot- 17437: non toimittamisesta asianosaiselle, joka oleske- tu vuoden 1965 yleissopimus eräissä tapauksis- 17438: lee ulkomailla. Oleskelulla tässä yhteydessä ei sa osittain korvaa. Lisäksi on mainittava keski- 17439: tarkoiteta aivan lyhytaikaista oleskelua. Edel- näisestä oikeusavusta annettaessa tiedoksi asia- 17440: lytyksenä ei kuitenkaan ole pysyväisluontoinen kirjoja yksityisoikeudellisissa asioissa annettu 17441: oleskelu ulkomailla, vaan esimerkiksi useam- asetus (211182), johon sisältyy säännöksiä 17442: man viikon tai kuukauden ulkomaanmatka. haasteen tai kutsun tiedoksiannosta ulkomail- 17443: Riittävää on siis, että tiedossa on se osoite, la. 17444: jossa tiedoksiannon vastaanottaja tiedoksiau- Pykälään ei ole otettu nimenomaista sään- 17445: tohetkellä oleskelee. Vaikka pykälän sisältämä nöstä siitä, miten tiedoksiauto tulee toimittaa 17446: säännös olisi suoraan johdettavissa luvun ulkomailla, jotta se olisi hyväksyttävissä myös 17447: muista säännöksistä, on pykälä kuitenkin sel- Suomen tuomioistuimessa. Tältä osin on edel- 17448: vyyden vuoksi katsottu tarpeelliseksi. Asialli- leen voimassa se kansainvälisen prosessioikeu- 17449: sesti se vastaa voimassa olevan 11 luvun den periaate, että tiedoksiauto on katsottava 17450: 12 §:ää. Sanotun 12 §:n mukaan haasteen tie- pätevästi toimitetuksi, jos se on toimitettu 17451: doksiantamisesta on huolehdittava viran puo- sanotussa valtiossa säädetyn lain mukaisesti, 17452: lesta, jos kantaja sitä vaatii. joka ei ole ristiriidassa Suomen oikeusjärjes- 17453: Pykälän mukaan tiedoksiannosta huolehtii tyksen perusperiaatteiden kanssa. 17454: tässäkin tapauksessa luvun pääsäännön mukai- Voimassa olevan 12 §:n soveltamisen toinen 17455: sesti tuomioistuin. Luvun 2 §:stä johtuu kui- edellytys on, että haastettavan olinpaikka tie- 17456: tenkin, että tuomioistuin voi tässäkin pykäläs- detään. Ehdotuksen mukaan edellytyksenä on, 17457: sä tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen pyyn- että tiedoksiannon vastaanottajan osoite on 17458: nöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimisen asi- tiedossa. Muutosehdotus vastaa sitä, mitä edel- 17459: anosaiselle. lytetään edellä mainitussa Haagissa 15 päivänä 17460: Lisäksi pykälässä muun muassa edellä 2 §:n marraskuuta 1965 tehdyssä yleissopimuksessa. 17461: kohdalla selostetusta syystä ehdotetaan, että Sanotun yleissopimuksen 3 artiklan mukaan 17462: tuomioistuimen on ilmoitettava se päivä, jona tiedoksiauto on tehtävä sopimuksen liitteenä 17463: tiedoksiauto on viimeistään toimitettava. Var- olevan mallin mukaisella pyynnöllä. Malli edel- 17464: sinkin ulkomailla oleskelevalle on tärkeä turva- lyttää tiedoksiannon vastaanottajan osoitteen 17465: ta riittävän pitkä aika valmistautua asian käsit- ilmoittamista. Samoin edellä mainitun keski- 17466: telyyn. näisestä oikeusavusta annettaessa tiedoksi asi- 17467: Pykälän mukaan tuomioistuimen tulee huo- akirjoja yksityisoikeudellisissa asioissa annetun 17468: lehtia asiakirjojen lähettämisestä siten kuin asetuksen 13 §:n mukaan pyynnöstä on käytä- 17469: siitä on erikseen säädetty tai asianomaisen vä ilmi tiedoksiannon vastaanottajan osoite. 17470: vieraan valtion kanssa sovittu. Pohjoismaiden 9 § . Pykälä sisältää säännöksen asiakirjan 17471: välillä tapahtuvasta oikeusavusta tiedoksian- tiedoksiantamisesta kuuluttamalla. Vastaava 17472: non toimittamisessa toisessa pohjoismaassa on voimassa oleva saannös sisältyy luvun 17473: voimassa Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin 13 §:ään. Sen mukaan kuulutustiedoksiantoa 17474: ja Tanskan kesken tehty sopimus, joka on käytetään, jos haastettavalla ei ole vakinaista 17475: meillä saatettu voimaan 23 päivänä kesäkuuta asuinpaikkaa Suomessa. Pykälää ehdotetaan 17476: 1975 annetulla asetuksella (469175). Sopimuk- selvennettäväksi siten, että kuulutustiedoksian- 17477: sen mukaan viranomainen voi näiden maiden non käytön edellytyksenä ei enää laissa mainita 17478: välillä lähettää tiedoksiautopyynnön suoraan asuinpaikan puuttumista Suomessa. Täten ha- 17479: toisen sopimusvaltion asianomaiselle valtion lutaan välttää sekaannuksen syntyminen 8 §:n 17480: viranomaiselle. säännöksen kanssa, jonka soveltamisen edelly- 17481: Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tar- tyksenä on, että tiedetään tiedoksiannon vas- 17482: vittavien oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjo- taanottajan se osoite, jossa hän oleskelee ulko- 17483: jen tiedoksiannosta ulkomailla on meillä voi- mailla. 17484: massa Haagissa 15 päivänä marraskuuta 1965 Tiedoksiauto kuuluttamalla tulee siis kysy- 17485: tehty yleissopimus, jonka voimaan saattamises- mykseen ainostaan silloin, kun ei ole käytössä 17486: ta on annettu asetus 3 päivänä lokakuuta 1969 mitään muuta tiedoksiantotapaa. Pykälässä 17487: (701/69). Voimassa ovat edelleen myös Haagis- ehdotetaan, että tuomioistuin huolehtii tiedok- 17488: 1990 vp. - HE n:o 16 17 17489: 17490: siannon toimittamisesta kuuluttamalla, jos tie- töntä, että ilmoitus julkaistaan sanomalehdessä 17491: doksiannon vastaanottajan tai hänen tiedoksi- samana päivänä kuin virallisessa lehdessä, 17492: annon vastaanottamista varten valtuuttamansa vaikka se onkin suositeltavaa. 17493: henkilön olinpaikasta ei voida saada tietoa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 17494: Kuuluttamiseen tulee ryhtyä ainoastaan silloin, väksi, että ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse 17495: kun tuomioistuin on täysin vakuuttunut siitä, julkaista, jos tiedoksianto siinä asiassa on jo 17496: että asianomaisen asuinpaikka on tuntematon. aikaisemmin saman momentin perusteella toi- 17497: Kuuluitamalla voitaisiin antaa tiedoksi esimer- mitettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sa- 17498: kiksi haaste, kutsu tai muu kehotus sekä yksi- malle henkilölle. Jos samassa asiassa ilmoitus 17499: puolinen tuomio. on sen sijaan julkaistu 11 §:n perusteella, voi- 17500: 10 §. Voimassa olevan 13 §:n mukaan kuu- daan ilmoitus jostakin muusta tiedoksi annet- 17501: lutustiedoksianto toimitetaan siten, että haaste tavasta asiakirjasta joutua julkaisemaan myös 17502: haastehakemuksineen ja siihen liitettyine asi- käsiteltävänä olevan pykälän perusteella. Tämä 17503: akirjoineen julkaistaan virallisessa lehdessä johtuu siitä, että kuuluttaminen 11 §:n nojalla 17504: jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa. ei tapahdu sen vuoksi, että ei olisi tiedossa, 17505: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväk- missä tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee, 17506: si, että tiedoksianto toimitetaan pitämällä asia- vaan siitä syystä, että tiedoksiantoa ei vaikeuk- 17507: kirja liitteineen nähtävillä tuomioistuimen sitta voida toimittaa muulla tavoin. 17508: kansliassa ja julkaisemalla ilmoitus asiakirjasta Ilmoituksen julkaiseminen oikeudenkäynnin 17509: ja sen pääasiallisesta sisällöstä samoin kuin myöhäisemmässä vaiheessa ei ole perusteltua, 17510: siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat koska on hyvin epätodennäköistä, että tiedok- 17511: nähtävillä, virallisessa lehdessä jonkin kuukau- siannon vastaanottaja, joka ei ole ryhtynyt 17512: den ensimmäisessä numerossa. toimenpiteisiin sen jälkeen, kun asiassa on 17513: Tarkoituksena on, että ilmoitus julkaistaan ensimmäisen kerran julkaistu sanottu ilmoitus, 17514: virallisessa lehdessä sellaisessa muodossa, että ryhtyisi niihin toisen ilmoituksen julkaisemisen 17515: se riittää asianosaiselle tiedon saamiseksi siitä, jälkeen. Vaikka momentissa sitä ei nimenomai- 17516: mistä asiassa on kysymys. Ehdotettu menettely sesti mainita, ilmoitusta ei tarvitsisi julkaista 17517: säästää kustannuksia ja turvaa sen, että käsi- myöskään muutoksenhakutuomioistuimessa 17518: teltäväksi tuleva asia ei tule tarpeettoman laa- tapahtuvan käsittelyn johdosta, jos alempi tuo- 17519: jalti sivullisten tietoon. Tiedoksiannon vas- mioistuin on jo julkaissut samassa asiassa py- 17520: taanottajalla on ehdotuksen mukaan mahdolli- kälässä tarkoitetun ilmoituksen. 17521: suus saada tarkempi tieto asiasta tuomiois- Sen sijaan momentissa ehdotetaan, että vaik- 17522: tuimen kansliasta. ka ilmoitusta ei julkaistaisikaan, tulisi asiakir- 17523: Kun käytetään kuulutusmenettelyä, aina ei jan olla nähtävillä tuomioistuimen kansliassa. 17524: saavuteta läheskään täyttä varmuutta tiedoksi- Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksiannon 17525: annon perillemenosta. Jotta kuulutuksesta tie- katsotaan tapahtuneen 1 momentissa tarkoite- 17526: don saaminen olisi nykyistä todennäköisem- tussa tilanteessa silloin, kun ilmoitus on jul- 17527: pää, ehdotetaan 1 momentissa lisäksi säädettä- kaistu virallisessa lehdessä, ja 2 momentissa 17528: väksi, että tuomioistuin voi julkaista ilmoituk- tarkoitetussa tilanteessa silloin, kun tiedoksi 17529: sen myös sanomalehdessä. Niin voitaisiin me- annettava asiakirja on pantu nähtäville tuo- 17530: netellä esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin mioistuimen kansliassa. 17531: olettaa tiedoksiannon vastaanottajan saavan 11 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 17532: siten ilmoituksesta paremmin tiedon. Tuomio- non toimittamisesta asiassa, joka koskee kahta 17533: istuimen harkintaan ehdotetaan jätettäväksi se, tai useampaa asianosaista yhteisesti. Säännös 17534: missä sanomalehdessä, esimerkiksi paikallises- vastaa luvun voimassa olevan 14 §:n 1 momen- 17535: sa vai valtakunnallisessa sanomalehdessä, jul- tin säännöstä, jonka mukaan asianosaiset voi- 17536: kaistusta ilmoituksesta asianomaisen voidaan daan haastaa samalla haasteena, joka kuiten- 17537: katsoa saavan parhaiten tiedon. Momentissa kin on annettava erikseen jokaiselle tiedoksi. 17538: ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että ilmoitus Kun tuomioistuin ehdotuksen pääsäännön mu- 17539: on viipymättä pantava nähtäville myös tuomio- kaan huolehtisi tiedoksiannosta, olisi silloin- 17540: istuimen ilmoitustaululle. kin, kun asia koskee kahta tai useampaa asi- 17541: Ehdotukseen ei sisälly säännöstä siitä, minä anosaista, nopeinta ja helpointa, että tiedoksi- 17542: päivänä ilmoitus on julkaistava sanomalehdes- anto voitaisiin toimittaa samanaikaisesti myös 17543: sä. Momentin perusteella ei ole siis väittämä- useammalle asianosaiselle. Tämä ei olisi mah- 17544: 3 300251K 17545: 18 1990 vp. - HE n:o 16 17546: 17547: dollista haastettaessa samalla haasteena. Sen Eri säädöksissä on toisinaan mam1ttu se 17548: vuoksi ehdotetaan luovuttavaksi asianosaisten viranomainen, jonka tulee valvoa valtion etua 17549: haastamisesta samalla haasteena. Sellaiseen asiassa ja jolle asiaa koskeva haaste on annet- 17550: menettelyyn ei ole mitään käytännön tarvetta. tava tiedoksi. Esimerkiksi rakennushallinnosta 17551: Sen sijaan pykälään ehdotetaan edelleen annetun asetuksen (24/82) 37 §:n 1 momentin 17552: otettavaksi selvyyden vuoksi säännös siitä, että mukaan rakennushallitus kantaa ja vastaa val- 17553: pykälässä tarkoitetussa tilanteessa asiakirja on tion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa val- 17554: pääsääntöisesti annettava tiedoksi jokaiselle tion etua ja oikeutta rakennushallinnolle kuu- 17555: erikseen siten kuin 1-10 §:ssä on säädetty. luvissa asioissa. Saman pykälän 2 momentin 17556: Samalla tavoin kuin voimassa olevan 14 §:n mukaan rakennushallituksen hallinto-osaston 17557: 1 momentissa on säädetty, tuomioistuin voi osastopäälliköllä, hallintotoimiston toimisto- 17558: määrätä, silloin kun asiakirja on annettava päälliköllä ja asianvalvojana on oikeus raken- 17559: tiedoksi niin monelle, että tiedoksiannan toi- nushallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen 17560: mittaminen vaikeuksitta kullekin erikseen ei tiedoksianto. 17561: ole mahdollista, että tiedoksiauto toimitetaan Vaikka eri laeissa ja asetuksissa ei olisikaan 17562: jollekin heistä ja että ilmoitus asiakirjan pää- nimenomaisesti säädetty valtion edun valvomi- 17563: asiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedok- sesta, tämä on kuitenkin useimmiten pääteltä- 17564: siauto on toimitettu, ja siitä missä tiedoksi vissä niiden sisällöstä. Esimerkiksi rautatietä 17565: annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on jul- koskevissa asioissa tiedoksiauto voidaan toi- 17566: kaistava siten kuin 10 §:ssä ehdotetaan säädet- mittaa rautatiehallitukselle sekä tie- ja vesira- 17567: täväksi. kennuslaitosta koskevissa asioissa tie- ja vesira- 17568: Lisäksi pykälään ehdotetaan otettavaksi voi- kennushallitukselle. 17569: massa olevan lain mukainen säännös siitä, että Pykälään on lisäksi otettu voimassa olevaa 17570: tiedoksiannan katsotaan tapahtuneen, kun py- lakia vastaava säännös siitä, että lääninhalli- 17571: kälässä tarkoitettu ilmoitus tiedoksiannosta on tuksen tulee toimittaa jäljennös tiedoksi annet- 17572: julkaistu virallisessa lehdessä. tavasta asiakirjasta sille viranomaiselle, joka 17573: Pykälän mukaan ratkaisun siitä, että asiakir- käyttää valtion puhevaltaa asiassa. 17574: ja annetaan tiedoksi ainoastaan jollekin asi- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 17575: anosaisista, tekee tuomioistuin silloinkin, kun nosta kunnalle. Pykälään on tehty ainoastaan 17576: tiedoksiannosta huolehtiminen on uskottu asi- uudistuksen edellyttämät muodolliset korjauk- 17577: anosaiselle. Tältä osin ehdotus vastaa voimassa set. Asiallisesti pykälä vastaa voimassa olevan 17578: olevaa oikeutta. 16 §:n 1 momenttia. 17579: 12 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 14 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök- 17580: nosta valtiolle. Haasteen tiedoksiannosta valti- sen tiedoksiannosta muulle yhdyskunnalle kuin 17581: olle sisältyy saannös voimassa olevaan kunnalle taikka yhtiölle, osuuskunnalle, yhdis- 17582: 15 §:ään. Sen mukaan tiedoksiauto valtiolle tykselle tai muulle yhteisölle tai yhtymälle taik- 17583: toimitetaan lääninhallitukselle, jonka tulee, ka laitokselle tai säätiölle. Momentti vastaa 17584: kun muun viranomaisen on asiaan vastattava, voimassa olevan 16 §:n 2 momenttia sekä tie- 17585: toimittaa jäljennös sille. doksiannosta hallintoasioissa annetun lain 17586: Kun joskus saattaa olla epäselvää, minkä 14 §:ää. Momenttiin on tehty ainoastaan uu- 17587: läänin lääninhallitukselle tiedoksiauto on toi- distuksen edellyttämät muodolliset korjaukset. 17588: mitettava, tiedoksiauto voitaisiin ehdotuksen Muulla yhteisöllä taikka yhtymällä tarkoite- 17589: mukaan toimittaa pätevästi mille tahansa lää- taan esimerkiksi rekisteriin merkitsemättömiä 17590: ninhallitukselle. Jos tiedoksiauto tapahtuisi yhtiöitä, yhdistyksiä sekä erilaisia rahasto- tai 17591: alueellisesti väärään lääninhallitukseen, tämän avustusrenkaita. Sellaisina voidaan pitää myös 17592: olisi viran puolesta toimitettava tiedoksi annet- yhteismetsiä, kalastuskuntia, vesilain (264/61) 17593: tu asiakirja oikealle lääninhallitukselle. mukaisia yhteisiä vesialueita ja yksityisistä teis- 17594: Ehdotuksen mukaan tiedoksiauto voitaisiin tä annetun lain (358/62) mukaisia tiekuntia. 17595: toimittaa myös suoraan sille viranomaiselle, Se, kenellä on oikeus edustaa 1 tiedoksiannan 17596: joka käyttää asiassa valtion puhevaltaa. Näin vastaanottajaa, määräytyy aineellisen lainsää- 17597: voitaisiin menetellä esimerkiksi silloin, kun dännön mukaan. 17598: sanottu viranomainen on selvästi tiedossa tai Momentissa tarkoitettu tiedoksiannan vas- 17599: kun se on jo käyttänyt käsiteltävänä olevassa taanottaja, jolla on oikeus edustaa asianosais- 17600: asiassa valtion puhevaltaa. ta, käy tavallisesti ilmi viranomaisten pitämistä 17601: 1990 vp. - HE n:o 16 19 17602: 17603: julkisista rekistereistä kuten yhdistys- ja kaup- Voimassa olevan lain mukaan kuolinpesän 17604: parekisteristä. Joskus lainsäädännössä on ni- osakkaat on kaikki haastettava samalla haas- 17605: menomaan säädetty siitä, kenelle haaste on teena. Käytännössä on kuitenkin katsottu, että 17606: asianosaisen puolesta annettava tiedoksi. Sel- osakas voidaan myös haastaa eri haasteena. 17607: lainen säännös on muun muassa osakeyhtiölain Jos on menetelty viimeksi mainitulla tavalla, 17608: 16 luvun 2 §:n 1 momentissa (687/83). on katsottu, ettei voimassa olevan 14 §:n 2 17609: Voimassa olevan lain mukaan tiedoksiauto momentin säännös tule sovellettavaksi, vaan 17610: on toimitettava julkipanemalla asiakirjat niin tiedoksianto on toimitettava kullekin erikseen. 17611: kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, jollei Silloin kun kuolinpesän hallintoa ei ole jär- 17612: momentissa tarkoitettua vastaanottajan edus- jestetty, pesänosakkaat perintökaaren 18 luvun 17613: tajaa ole. Julkisista kuulutuksista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan hallitsevat yhteisesti 17614: (34/25) mukaan kuulutus on pantava näkyviin pesän omaisuutta ja edustavat tällöin kuolinpe- 17615: tarkoitusta varten varatulle ilmoitustaululle, sää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja 17616: jota on pidettävä kunnan virastotalossa tai vastaavat pesää koskevissa asioissa. Selvyyden 17617: muussa kunnanhallituksen määräämässä sopi- vuoksi momentissa ehdotetaan säädettäväksi, 17618: vassa paikassa, johon virka-aikana on vapaa että siinä tapauksessa tiedoksianto toimitetaan 17619: pääsy. kaikille kuolinpesän osakkaille. 17620: Nyt ehdotetaan, että kuulutus toimitettaisiin Silloin, kun pesänselvittäjä on määrätty pitä- 17621: 10 §:ssä säädettäväksi ehdotetuna tavalla. Eri- mään huolta pesän hallinnosta, tiedoksiauto 17622: tyisen kuulutusmenettelyn säilyttämiselle pykä- tulisi ehdotuksen mukaan kuitenkin toimittaa 17623: lässä tarkoitetussa tilanteessa ei ole olemassa pesänselvittäjälle. 17624: mitään perusteita. Parempana vaihtoehtona on Kun tiedoksiannon toimittaminen kaikille 17625: pidettävä sitä, että kuulutusmenettely kaikissa pesän osakkaille saattaa käytännössä kuitenkin 17626: tiedoksiautotilanteissa on säännelty samalla ta- olla vaikeata, ehdotetaan voimassa olevan lain 17627: voin. mukaisesti, että tiedoksianto voidaan toimittaa 17628: Momentin viimeinen virke sisältää voimassa myös sellaiselle, joka hoitaa pesän omaisuutta, 17629: olevan lain mukaisen säännöksen sijaistiedok- vaikka kuolinpesä ei olisikaan pesän osakkai- 17630: siannosta momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. den hallinnassa. Kuolinpesän hoitaminen saat- 17631: Tällöin tulevat sovellettaviksi myös ne 7 §:n taa ilmetä monista eri seikoista, kuten siitä, 17632: säännökset, jotka edellyttävät sijaistiedoksian- että osakas asuu kuolinpesään kuuluvassa kiin- 17633: nosta ilmoittamista viipymättä asianomaiselle. teistössä tai muussa vainajan asunnossa taikka 17634: Tässäkin tilanteessa sijaistiedoksiannon voi toi- asunnon välittömässä läheisyydessä. Ehdotuk- 17635: mittaa ainoastaan haastemies. sen mukaan tiedoksianto voitaisiin toimittaa 17636: Käsiteltävänä olevan momentin mukaan ku- sellaiselle pesän osakkaalle siitä huolimatta, 17637: ka tahansa toimipaikassa työskentelevistä hen- että kuolinpesä ei olisikaan pesän osakkaiden 17638: kilöistä on kelpoinen ottamaan vastaan sijais- hallinnossa. 17639: tiedoksiannon. Tämänkin pykälän mukaisessa Voimassa olevan lain mukaisesti momentissa 17640: sijaistiedoksiannossa olisi pyrittävä siihen, että ehdotetaan säädettäväksi, että tiedoksiannon 17641: tiedoksiannon oikea perillemeno taataan. Si- vastaanottajan on viipymättä toimitettava kul- 17642: jaistiedoksianto olisi toimitettava ensi sijassa lekin osakkaalle oikeaksi todistettu jäljennös 17643: sellaiselle oikeushenkilön toimipaikassa työs- saamistaan asiakirjoista. Silloin kun tiedoksi- 17644: kentelevälle henkilölle, joka on läheisessä yh- anto on toimitettu kuolinpesän osakkaalle, 17645: teydessä tiedoksiannon vastaanottajaan. vaikka pesä ei ole osakkaiden hallinnossa, 17646: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- osakkaan on ehdotuksen mukaan viipymättä 17647: si säännökset tiedoksiannon toimittamisesta toimitettava jäljennös saamistaan asiakirjoista 17648: kuolinpesälle. Voimassa olevassa laissa sään- myös sille, jonka hallinnossa pesä on. Ehdo- 17649: nös tiedoksiannosta kuolinpesälle sisältyy tukseen ei, kuten ei voimassa olevaan lakiin- 17650: 14 §:n 2 momenttiin. Sen mukaan kuolinpesän kaan, sisälly säännöstä siitä, millä tavoin tie- 17651: osakkaat haastetaan samalla haasteena, ja se doksiannon vastaanottajan tulee toimittaa jäl- 17652: osakas tai toimitsija, jonka hallussa pesä on, jennös saamistaan asiakirjoista. Käytännössä 17653: on velvollinen ottamaan vastaan haasteen sekä riittää, että jäljennös toimitetaan tiedoksi si- 17654: toimittamaan viipymättä kullekin osakkaalle ten, että jälkeenpäin voidaan osoittaa, että 17655: oikeaksi todistetuo jäljennöksen saamistaan jäljennös on toimitettu tiedoksi viipymättä mo- 17656: asiakirjoista. mentissa tarkoitetuille henkilöille. 17657: 20 1990 vp. - HE n:o 16 17658: 17659: 15 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon 17660: nosta konkurssipesälle. Asiallisesti pykälä vas- asianomaiselle henkilökohtaisesti asetetun vel- 17661: taa 11 luvun voimassa olevaa 17 § :ää. Siihen voitteen noudattamatta jättämisestä mahdolli- 17662: on tehty ainoastaan uudistuksen edellyttämät sesti aiheutuvat seuraamukset. 17663: muodolliset muutokset. 17 § . Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 17664: Ehdotusta valmisteltaessa on selvyyden kan- nosta laadittavasta todistuksesta. Säännös 17665: nalta pidetty parempana vaihtoehtona säilyttää haasteen toimittamisesta annettavasta todistuk- 17666: konkurssipesää koskeva säännös erillisenä kuin sesta on voimassa olevassa 18 §:ssä. 17667: sisällyttää se esimerkiksi 12 §:n 2 momentin Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä- 17668: yhteyteen. väksi, että tiedoksiannosta on laadittava kirjal- 17669: 16 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- linen todistus, jossa on mainittava, kenelle, 17670: nan toimittamisesta asiamiehelle. Voimassa minä päivänä ja millä paikkakunnalla tiedoksi- 17671: olevassa laissa ei riita-asioiden osalta ole vas- auto on toimitettu. Tiedoksiautotodistus voi- 17672: taavaa säännöstä. Rikosasioiden osalta sellai- taisiin laatia lomakkeen muotoon. 17673: nen säännös sisältyy voimassa olevaan 22 §:n 2 Tämä todistus jäisi tiedoksiantajan haltuun 17674: momenttiin. sen vuoksi, että sen avulla tuomioistuin saisi 17675: Pykälän 1 momentin mukaan haaste voidaan tiedon siitä, miten tiedoksiauto on tapahtunut. 17676: antaa tiedoksi myös vastaajan haasteen vas- Todistuksesta annettaisiin 1 momentin mukaan 17677: taanottamista varten valtuuttamalle asiamie- jäljennös tiedoksisaajalle. Jäljennöksellä on 17678: helle. Valtuutuksen tulee olla siten yksilöity, merkitystä tiedoksisaajalle silloin, kun tiedok- 17679: että siitä nimenomaan ilmenee asiamiehen sen siautohetkestä alkaa kulua jokin hänen oikeu- 17680: perusteella voivan päämiehensä puolesta ottaa teensa vaikuttava määräaika, kuten esimerkiksi 17681: vastaan haasteen tai muun tiedoksiannon. Val- määräajat kirjallisen vastauksen antamista ja 17682: tuutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla tiettyä yksipuoliseen tuomioon takaisinsaannin hake- 17683: asiaa koskeva, vaan se voi olla annettu koske- mista varten. 17684: maan kaikissa asioissa toimitettavia tiedoksian- Edellä mainitun lisäksi on tiedoksiautotodis- 17685: toja. Toimitettaessa asiakirja postille saantito- tuksesta 1 momentin mukaan ilmettävä syy 17686: distusta vastaan tiedoksi annettavaksi, postille siihen, miksi ehdotetun 7 §:n mukaista sijais- 17687: tulee samalla ilmoittaa, voiko tiedoksiannan tiedoksiantoa on käytetty. Tämä on tärkeää 17688: ottaa vastaan asiamies ja minkälaista valtuu- sen vuoksi, että myöhemmin voidaan arvioida, 17689: tusta häneltä edellytetään. onko sijaistiedoksiannon käyttämiseen ollut 17690: Pykälän 2 momentin mukaan tiedoksiauto perustetta ja onko tiedoksiauto tapahtunut 17691: voidaan vireillä olevassa asiassa toimittaa asi- laissa edellytetyllä tavalla. Lisäksi todistukseen 17692: anosaisen asiamiehelle. Jos tiedoksiauto toimi- on merkittävä se päivä, jolloin 7 §:ssä tarkoi- 17693: tetaan päämiehelle asiamiehen asemesta, on tettu ilmoitus tiedoksiannan varsinaiselle vas- 17694: asianmukaista, että siitä ilmoitetaan asiamie- taanottajalle on annettu postin kuljetettavaksi. 17695: helle. Tämä olisi tärkeätä sen vuoksi, että Pykälän 1 momentti sisältää lisäksi voimassa 17696: asiamiehelle turvataan siten tilaisuus mahdolli- olevan 18 §:n mukaisen säännöksen tiedoksi- 17697: simman hyvin hoitaa päämiehensä asiaa. autotodistuksen allekirjoittamisesta. Momentin 17698: Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksiauto mukaan tiedoksiannan toimittajan on allekir- 17699: on kuitenkin toimitettava asianomaiselle itsel- joitettava todistus. 17700: leen silloin, kun hänet veivoitetaan saapumaan Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen tie- 17701: tuomioistuimeen tai suorittamaan jotain muuta doksiantotodistukseen merkittäviä tietoja vas- 17702: henkilökohtaisesti. Tällöinkin tiedoksiannosta taavien tietojen merkitsemisestä 3 §:n 1 mo- 17703: olisi asianmukaista ilmoittaa asiamiehelle. Mo- mentin 2 kohdassa tarkoitettuun todistukseen. 17704: mentin tarkoittamana henkilökohtaisena suori- Säännöksen mukaan tiedoksiannan vastaanot- 17705: tusvelvollisuutena voidaan pitää esimerkiksi oi- tajan on merkittävä hänelle tiedoksiannan vas- 17706: keudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n mukaista taanottamista varten toimitettuun todistukseen 17707: asiakirjan esittämisvelvollisuutta tai riita-asioi- tiedoksiannan vastaanottamisen päivämäärä 17708: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista sekä se paikkakunta, missä hän on ottanut 17709: koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden- tiedoksiannan vastaan. Lisäksi hänen tulee 17710: käymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella turvaa- varmentaa tiedot allekirjoituksellaan. 17711: mistoimena määrättävää toimimis- tai pidät- Pykälän 3 momentti sisältää viittaussään- 17712: täytymisvelvoitetta. Ehdotusta on pidettävä nöksen siitä, että saantitodistuksesta on voi- 17713: 1990 vp. - HE n:o 16 21 17714: 17715: massa, mitä siitä on erikseen säädetty. Sään- vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tarpeettoma- 17716: nökset saantitodistuksesta sisältyvät postilii- na. 17717: kenneasetuksen 30 §:n 2 momenttiin ja asetuk- Momentin mukaan uutta tiedoksiantaa ei 17718: sen nojalla annetun postisäännön 4.24 koh- tarvitse toimittaa, jos sitä virheen vähäisyyden 17719: taan. Sanotun 2 momentin mukaan lähettäjällä vuoksi ei ole pidettävä tarpeellisena. Vähäisenä 17720: on oikeus saada todistus siitä, että kirjattu tai virhettä voidaan pitää esimerkiksi silloin, kun 17721: vakuutettu lähetys tai postiosoituksen raha- todetaan, että tiedoksi annettavan asiakirjan 17722: määrä on asianmukaisesti postista annettu tai tai liitteen jäljennös on ollut virheellinen vain 17723: maksettu. joltakin epäoleelliselta osin. Sen sijaan, jos 17724: 18 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- asiakirjaa ei ole annettu tiedoksi määrätyssä 17725: nossa tapahtuneen virheen korjaamisesta sil- ajassa, tiedoksianto on momentin mukaan toi- 17726: loin, kun tuomioistuin on huolehtinut tiedoksi- mitettava uudelleen. Tällainen määräaika on 17727: annosta. Tiedoksiannassa tapahtuneen virheen asetettava silloin, kun tuomioistuin ehdotetun 17728: vaikutuksesta silloin, kun asianosainen on itse 3 §:n tai 4 §:n 2 momentin nojalla lähettää 17729: huolehtinut tiedoksiannosta, sisältyy säännös asiakirjan postitse saantitodistusta vastaan tai 17730: ehdotettuun 20 §:ään. antaa tiedoksiannan haastemiehen tehtäväksi. 17731: Voimassa olevan 21 §:n mukaan kanne on Jos tiedoksiantaa ei ole toimitettu määrätys- 17732: jätettävä tutkittavaksi ottamatta, jos haastetta sä ajassa tai se on toimitettu virheellisesti ja 17733: ei ole annettu vastaajalle oikein tiedoksi ja jos asianosainen tekee siitä väitteen istunnossa tai 17734: siitä tehdään väite tai vastaaja jää tuomiois- häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastauksessa tai 17735: tuimeen saapumatta. Jos vastaaja ei ole saanut lausumassa, pykälän 2 momenttiin otettavaksi 17736: hyväkseen laillista haasteaikaa ja hän tekee ehdotetun säännöksen mukaan asian käsittelyä 17737: siitä väitteen, asia on lykättävä niin, että hän on lykättävä tai kirjallisen vastauksen tai lau- 17738: lykkäyspäätöksen julistamisesta lukien saa hy- suman antamiselle on asetettava uusi määräai- 17739: väkseen laillisen haasteajan. Jos vastaaja jää ka, jollei sitä virheen vähäisyyden vuoksi ole 17740: saapumatta tuomioistuimeen, asia on tällöin- pidettävä tarpeettomana. Samalla tavoin kuin 17741: kin lykättävä ja kantaja velvoitettava anta- 1 momentin kohdalla, silloin kun tiedoksiantaa 17742: maan vastaajalle tieto päätöksestä siten, että ei ole toimitettu määrätyssä ajassa, asian käsit- 17743: tämä tiedoksiannosta lukien saa laillisen haas- tely on aina joko lykättävä tai kirjallisen vas- 17744: teajan uhalla, että asia muuten jätetään tutki- tauksen tai lausuman antamiselle on asetettava 17745: matta. uusi määräaika, jos asianosainen tekemällä 17746: Kun tiedoksiantaminen ehdotuksen mukaan väitteen tiedoksiannan myöhästymisestä sitä 17747: pääsääntöisesti siirtyy tuomioistuimen tehtä- vaatii. 17748: väksi, tiedoksiannossa tapahtuneen virheen Jos asianosainen ei ole saanut tiedoksi an- 17749: merkitys on arvioitava toisella tavoin. Tällöin nettavia asiakirjoja, ne on momentin mukaan 17750: ei se seikka, että asiakirjaa ei ole saatu anne- annettava asianosaiselle käsittelyn lykkäärui- 17751: tuksi tiedoksi tai että tiedoksianto on toimitet- sestä tai uudesta määräajasta ilmoitettaessa. 17752: tu virheellisesti, saa aiheuttaa, että kanne sillä Jos asiakirjoja ei voida tuolloin toimittaa, ne 17753: perusteella esimerkiksi jätettäisiin tutkimatta. tulee momentin mukaan toimittaa välittömästi 17754: Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen sen asianosaisen ilmoittamaan osoitteeseen. 17755: tilanteen varalta, että tiedoksiannan vastaanot- 19 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 17756: taja on jäänyt tuomioistuimeen saapumatta tai nossa tapahtuneen virheen vaikutuksesta sil- 17757: ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista loin, kun asianosainen on itse huolehtinut tie- 17758: vastausta tai lausumaa. Pykälän 2 momentti doksiannosta. Voimassa olevan 21 §:n mukaan 17759: sisältää säännöksen sen tilanteen varalta, että asian käsittely on lykättävä, jos vastaaja ei ole 17760: asianosainen tekee väitteen tiedoksiannan vir- saanut hyväkseen laillista haasteaikaa ja on 17761: heellisyydestä. jäänyt pois tuomioistuimesta tai on tehnyt siitä 17762: Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto väitteen. Jos haastamisessa on tapahtunut jo- 17763: on toimitettava uudelleen, jos tiedoksiantaa ei kin muu virhe, asia vastaavissa tilanteissa jäte- 17764: ole toimitettu määrätyssä ajassa tai jos se on tään tutkimatta. 17765: toimitettu virheellisesti ja jos asianosainen on Pykälän 1 momentissa ehdotetaan ensinnä- 17766: jäänyt tuomioistuimeen saapumatta tai ei ole kin säädettäväksi, että asia jätetään sillensä, 17767: antanut häneltä pyydettyä kirjallista vastausta jos kantaja, jonka tehtäväksi haasteen tiedok- 17768: tai lausumaa, jollei uutta tiedoksiantaa virheen siantaminen on annettu, ei silloin, kun tuomio- 17769: 22 1990 vp. - HE n:o 16 17770: 17771: istuin jatkaa asian käsittelyä, ole toimittanut Pykälän 3 momentti koskee tilannetta, jossa 17772: tuomioistuimelle todistusta siitä, että haasteen asianosainen laiminlyö toimittaa tuomiois- 17773: tiedoksiauto on toimitettu määräajassa ja sää- tuimelle todistuksen muun asiakirjan kuin 17774: detyllä tavalla. Tältä osin säännös vastaa voi- haasteen tiedoksiannosta. Momentissa ehdote- 17775: massa olevaa oikeutta, kuitenkin sillä erotuk- taan, että tuomioistuimen on tällöin viivytyk- 17776: sella, että asia tutkimatta jättämisen sijasta settä huolehdittava tiedoksiannosta. 17777: jätettäisiin sillensä. Se, että tuomioistuin ei Toisin kuin haasteen tiedoksiannon laimin- 17778: ryhdy itse huolehtimaan tiedoksiannosta, vaan lyönnin johdosta, myöhemmässä käsittelyvai- 17779: asia jätetään sillensä, johtuu siitä, että silloin heessa tapahtuneen tiedoksiannon laiminlyön- 17780: kun kantaja ei haluakaan enää kannetta ajetta- nin johdosta asiaa ei voida jättää sillensä. 17781: vaksi, tuomioistuimen toimenpide saattaisi Tämä johtuu siitä, että tiedoksiannon laimin- 17782: osoittautua turhaksi. lyöneen menettelyä voidaan riita-asiain menet- 17783: Asiaa ei kuitenkaan 2 momentin mukaan telyn uudistamista koskevan ehdotuksen 12 17784: jätetä sillensä, jos vastaaja väitettä tekemättä luvun ja erikseen muutettavaksi ehdotetun 21 17785: vastaa pääasiaan. Silloin kun asiaa käsitellään luvun perusteella pitää sellaisena, että vasta- 17786: istunnossa, asia tulisi ehdotuksen perusteella puolella on sen johdosta oikeus joko yksipuoli- 17787: jättää sillensä vasta käsittelyn alussa. Tämä seen tuomioon tai kulujen korvaukseen. 17788: johtuu siitä, että vastaaja saattaa tulla istun- Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen on mo- 17789: toon ja suostua asian käsittelemiseen sitä huo- mentissa tarkoitetussa tilanteessa huolehdittava 17790: limatta, että haastetta ei ole määrätyssä ajassa tiedoksiannosta viivytyksettä. Näin tulisi mene- 17791: annettu hänelle tiedoksi. Silloin kun vastaajal- tellä muun muassa sen vuoksi, että vältyttäisiin 17792: ta on pyydetty kirjallinen vastaus, asiaa ei esimerkiksi turhalta istunnolta. Ennen tiedok- 17793: myöskään saa jättää sillensä, jos vastaaja on siautoa tuomioistuin voi tietenkin halutessaan 17794: antanut vastauksen, vaikka tiedoksiautoa ja varmistautua siitä, onko tiedoksiauto tapahtu- 17795: todistusta siitä ei ole toimitettu tuomioistuimel- nut vai ei. 17796: le. Kuten edellä 2 §:n kohdalla on selostettu, 17797: asiassa, jossa sovinto on sallittu, kantajan 17798: tällaista passiivisuutta lienee tulkittava siten, Haasteesta rikosasiassa 17799: että vastaajalla on oikeus yksipuoliseen tuomi- 17800: oon. 20 §. Pykälä sisältää säännöksen haasteesta 17801: Asiaa ei myöskään jätettäisi sillensä, kun ja sen tiedoksiantamisesta rikosasiassa. Ehdo- 17802: kantaja on pyytänyt uutta määräaikaa tiedok- tus vastaa asiallisesti voimassa olevaa 22 §:ää. 17803: siannon toimittamista varten tai tuomioistuinta Pykälän 1 ja 2 momentti ovat samanlaiset kuin 17804: huolehtimaan tiedoksiannosta. Ehdotuksen voimassa olevan 22 §:n 1 ja 2 momentti. 17805: mukaan kantajan tulee esittää pätevä syy uu- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 17806: den määräajan asettamiselle. Pätevä syy voisi ainoastaan pykäläviittausta koskeva muutos. 17807: olla esimerkiksi silloin, kun kanne lain mukaan Momentissa viitataan voimassa olevan 13 §:n 17808: tulee nostaa määräajassa, koska asian sillensä asemesta ehdotetun 10 §:n säännökseen kuu- 17809: jättämisestä saattaisi aiheutua lopullinen oi- luttamisesta virallisessa lehdessä. 17810: keudenmenetys. Momentin mukaan tuomiois- Voimassa olevassa laissa vain 22 a §:ssä on 17811: tuin voi myös kantajan pätevästä syystä esittä- säännös asianomistajan kutsumisesta tuomiois- 17812: män pyynnön johdosta pitentää tiedoksiannon tuimeen. Ehdotukseenkaan ei sisälly muuta 17813: määräaikaa. Mahdollisuudet saada määräaika säännöstä asianomistajan kutsumisesta. Samal- 17814: pitennetyksi tai uusi määräaika vastaavat voi- la tavoin kuin voimassa olevankin lain mukaan 17815: massa olevan lain edellä selostettua mahdolli- asianomistaja voidaan kutsua myös suullisella 17816: suutta käsittelyn lykkäämiseen. haasteelia ja sovellettaviksi voivat tulla esimer- 17817: Kun haasteen tiedoksiauto annetaan kanta- kiksi ehdotetut 12-15 §. 17818: jan huolehdittavaksi, hänelle on ehdotetun 21 §. Pykälä, joka vastaa voimassa olevaa 17819: 2 §:n 2 momentin nojalla ilmoitettava käsitel- 24 §:ää, sisältää säännöksen haasteen tai kut- 17820: tävänä olevassa momentissa tarkoitetusta asian sun antamisesta tiedoksi vastaajalle tai asian- 17821: sillensä jäämisen mahdollisuudesta ja mahdol- omistajalle maan ulkopuolella. Pykälän 1 ja 2 17822: lisuudesta pyytää määräajan pitennystä, uutta momenttiin ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan 17823: määräaikaa tai tuomioistuinta huolehtimaan ehdotuksen muun osan edellyttämät muodolli- 17824: haasteen tiedoksiannosta. set muutokset. Pykälän 1 momenttia ehdote- 17825: 1990 vp. - HE n:o 16 23 17826: 17827: taan muutettavaksi siten, että siinä riita-asioi- antamat määräykset. Siten haasteen sisältö ri- 17828: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista kosasiassa vastaisi sitä, mitä erikseen ehdote- 17829: koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden- tun 5 luvun II §:ssä on ehdotettu riita-asian 17830: käymiskaaren 5 luvun 6 §:n mukaisesti maini- osalta. 17831: taan haasteen ja kutsun antajana tuomioistuin Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- 17832: nykyisten kihlakunnantuomarin ja raastuvan- si voimassa olevan lain 23 §:n 3 ja 4 momenttia 17833: oikeuden puheenjohtajan asemesta. vastaavat säännökset. Momentissa on ensinnä- 17834: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen kin viittaussäännös ehdotettuun I7 § :n 1 mo- 17835: haasteen tai kutsun lähettämisestä ulkomaan menttiin, joka sisältää tiedoksiautotodistusta 17836: viranomaiselle. Voimassa olevassa 22 a §:n 2 koskevat säännökset. Toisin kuin voimassa 17837: momentissa on tältä osin viittaus siihen, mitä olevan lain mukaan, todistus tiedoksiannosta 17838: haasteesta riita-asiassa on säädetty. Momenttia on toimitettava tuomioistuimelle ja ainoastaan 17839: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen ote- jäljennös todistuksesta annetaan tiedoksisaa- 17840: taan viittaus ehdotetun 8 §:n säännökseen tie- jalle. Vastaavasti kuin voimassa olevassa lais- 17841: doksiannosta ulkomailla oleskelevalle asiano- sa, ehdotetaan, että tiedoksiautotodistus on 17842: saiselle riita-asiassa. Momenttia ehdotetaan toimitettava tuomioistuimelle viipymättä ja vii- 17843: muutettavaksi myös siten, että siitä nimeno- meistään istuntopäivän alussa. Todistus voi- 17844: maisesti käy ilmi se, että haasteen tai kutsun daan ehdotuksen mukaan edelleenkin toimittaa 17845: lähettämisestä rikosasiassa huolehtii aina tuo- myös postitse tai lähetin välityksellä. 17846: mioistuin. 23 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi- 17847: Pykälän 3 momentti on samanlainen kuin massa olevaa I9 §:ää vastaava rikosasiain vi- 17848: voimassa olevan 22 a §:n 3 momentti. reilletuloa koskeva säännös. Kun riita-asioiden 17849: 22 §. Pykälään sisältyy säännös suullisesta vireilletulosta ehdotetaan säädettäväksi riita- 17850: haasteesta. Vastaavanlainen säännös on voi- asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis- 17851: massa olevassa 23 §:ssä. Suullista haastetta ta koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden- 17852: käytetään lähes poikkeuksetta rikosasiassa. käymiskaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentissa, 17853: Kun oikeudenkäyntimenettely rikosasioissa ai- ehdotetaan sanottu 19 §:n säännös tarpeellisil- 17854: kanaan uudistetaan, siinä yhteydessä joudu- ta osin siirrettäväksi tähän pykälään. 17855: taan ottamaan kantaa siihen, säilytetäänkö 17856: suullinen haaste vai siirrytäänkö samanlaiseen 17857: järjestelmään kuin nyt riita-asioiden osalta eh- Erityiset säännökset 17858: dotetaan. 17859: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan voimassa 24 §. Pykälän 1 momenttia, joka edelleen 17860: olevasta laista poiketen säädettäväksi, että vastaa asialliselta sisällöltään voimassa olevan 17861: haastemies voi toimittaa haastamisen ilman lain 24 §:n I momenttia, ehdotetaan muutetta- 17862: esteettämän todistajan läsnäoloa tai haasteHa- vaksi siten, että tuomioistuimeen haastamisen 17863: van allekirjoitusta. Ehdotetun 25 §:n mukaan asemesta säädetään tuomioistuimeen kutsumi- 17864: haastemiehen kirjallisella todistuksena on kat- sesta. Siten momentin säännös koskee kaikkia 17865: sottava toteen näytetyksi, että tiedoksiauto on niitä tilanteita, jolloin momentissa tarkoitettu 17866: niin toimitettu kuin todistus osoittaa. henkilö on velvollinen saapumaan tuomiois- 17867: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- tuimeen. Lisäksi momenttiin ehdotetaan tehtä- 17868: si haasteen sisältöä koskeva säännös. Voimassa väksi ne muodolliset muutokset, jotka aiheutu- 17869: olevassa vastaavassa säännöksessä viitataan vat siitä, että posti- ja lennätinlaitoksen sekä 17870: haasteen sisällön osalta muutettavaksi ehdote- Valtionrautateiden viran ja toimen haltijoiden 17871: tun II luvun 3 §:n I momenttiin ja 4 §:ään. osalta noudatettavat pykälässä tarkoitetut sää- 17872: Haasteessa on ehdotuksen mukaan ilmoitetta- dökset, posti- ja telelaitoksesta annettu asetus 17873: va tuomioistuimen nimi, asianosaiset sekä vaa- (368/81) ja Valtionrautateiden hallinnosta an- 17874: timus ja ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ja nettu asetus (273/87), on kumottu. 17875: kehotettava vastaajaa saapumaan tuomiois- Pykälän 2 momentti vastaa eräin muodolli- 17876: tuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä päivä- sin muutaksin luvun 24 §:n voimassa olevaa 2 17877: nä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään. momenttia. 17878: Lisäksi on noudatettava, mitä 20 §:n I ja 2 25 §. Pykälä vastaa oikeudenkäymiskaaren 17879: momentissa on säädetty, sekä otettava huo- 11 luvun voimassa olevan 25 §:n säännöstä 17880: mioon tuomioistuimen asian käsittelypäivästä tiedoksiannosta laaditun todistuksen todistu- 17881: 24 1990 vp. - HE n:o 16 17882: 17883: sarvosta. Pykälän mukaan haastemiehen anta- sessä ehdotetaan muutettavaksi, velkojan on 17884: malla kirjallisella todistuksena on katsottava huolehdittava siitä, että haastemies tai muu 17885: toteen näytetyksi, että tiedoksiauto on niin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 26 §:ssä tar- 17886: toimitettu kuin todistus osoittaa. Säännös kos- koitettu henkilö antaa hakemusta koskevan 17887: kee sekä riita- että rikosasioita. ilmoituksen velalliselle henkilökohtaisesti tie- 17888: 26 §. Lukuun ehdotetaan otettavaksi sään- doksi. 17889: nös siitä, mitä käsiteltävänä olevassa oikeuden- 17890: käymiskaaren 11 luvussa tarkoitetaan haaste- 17891: miehellä. Haastemieslain 1 §:ssä määritellään, 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk- 17892: ketkä ovat haastemiehiä ja siten sekä velvolli- käyksestä 17893: sia että oikeutettuja toimittamaan tiedoksian- 17894: toja. Pykälässä ehdotetaan lisäksi säädettäväk- 9 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi ehdo- 17895: si, että luvussa tarkoitetaan haastemiehellä tuksen 11 luvun edellyttämät muutokset. Pykä- 17896: myös haastemieslain 6 §:n mukaan tiedoksiau- lässä säädetään nykyisin, että asianosainen t~j 17897: toon oikeutettua. Sanotussa 6 §:ssä luetellaan hänen laillinen edustajansa, joka ei ole tuomio- 17898: henkilöt, joilla on yksittäistapauksessa saman- istuimessa saapuvilla tai edustettuna, on kut- 17899: lainen oikeus kuin haastemiehellä. Tällaisia suHava tuomioistuimeen samassa järjestykses- 17900: henkilöitä ovat esimerkiksi julkinen notaari, sä kuin kirjallisen haasteen tiedoksiantamisesta 17901: ulosottomies, kaupunginvouti ja tuomiois- on säädetty, jos hänet on velvoitettu sakon 17902: tuimen päällikön määräämä tuomioistuimen uhalla saapumaan jatkokäsittelyyn. 17903: palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö. Pykälän mukaan voitaisiin sakon uhalla saa- 17904: Lisäksi luvussa 26 §:n mukaan tarkoitetaan pumaan velvoitettava asianosainen tai hänen 17905: haastemiehellä Ahvenanmaan maakunnan laillinen edustajansa kutsua 11 luvun 4 §:n 17906: maakunnanvoudinvirastosta annetun lain mu- mukaisella haastetiedoksiannolla tai riita-asias- 17907: kaista haastemiestä. Sanotun lain 2 §:n 2 mo- sa lisäksi lähettämällä kutsu 3 §:ssä säädettä- 17908: mentin mukaan maakunnanvoudin apuna ole- väksi ehdotetuna tavalla postitse saantitodis- 17909: va ulosottoapulainen on myös haastemies. tusta tai vastaanottotodistusta vastaan. Pykä- 17910: 27 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi luvun län mukaan tiedoksiauto postitse ei olisi siis 17911: säännösten toissijaisuutta koskeva säännös. mahdollista rikosasiassa, vaan kuten aikaisem- 17912: Pykälän mukaan tämän luvun säännöksiä tie- min 11 luvun 20 §:n 2 momentin perusteluissa 17913: doksiannosta ei sovelleta, kun siitä on muualla on todettu, nyt ehdotettujen uusien tiedoksian- 17914: laissa säädetty toisin. Esimerkiksi 25 luvun totapojen käyttöön ottaminen rikosasioissa tu- 17915: 4 §:n tai hakemusasioiden käsittelystä yleisessä lee harkittavaksi rikosasioiden menettelyn uu- 17916: alioikeudessa annetun lain 16 §:n 2 momentin distamisen yhteydessä. 17917: mukaiset ilmoitukset tuomioistuin voi tämän Se, kuka huolehtii kutsun tiedoksiantamises- 17918: luvun säännösten estämättä lähettää tavallisella ta, määräytyy 11 luvun säännösten perusteella. 17919: virkakirjeellä. Käsiteltävänä oleva pykälä sisältää säännöksen 17920: Kuten 6 §:n perusteluissa on todettu, siitä ainoastaan tiedoksiantotavasta. 17921: huolimatta, että sanottuun pykälään otettavak- 17922: si ehdotetun säännöksen mukaan tiedoksian- 17923: nan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon 17 luku. Todistelusta 17924: tiedoksi annettavasta määräyksestä tai päätök- 17925: sestä silloin, kun se on ilmoitettu hänelle istun- 26 §. Pykälä sisältää säännöksen todistajan 17926: nossa tai kansliassa, avioliittoasetuksen 13 §:n kutsumisesta tuomioistuimeen. Voimassa ole- 17927: mukainen kirjallinen ilmoitus siitä, miten avio- van säännöksen mukaan todistajan kutsumi- 17928: eroasia harkinta-ajan kuluttua on saatettava sesta huolehtii asianosaisen pyynnöstä sekä 17929: jatkokäsittelyyn, on edelleenkin annettava asi- riita- että rikosasiassa haastemies suullisella 17930: anosaiselle ilman eri pyyntöä, vaikka asia olisi haasteena. Lisäksi on säädetty, että tuomiois- 17931: hänelle ilmoitettu suullisesti istunnossa tai tuimessa saapuvilla oleva on velvollinen heti 17932: kansliassa. todistamaan. 17933: Kuten edellä on todettu, tiedoksiautoa kos- Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2-4 17934: keva uudistusehdotus ei koske maksamismää- momentti. Uudessa 2 momentissa säädettäisiin 17935: räysmenettelyä. Siten maksamismääräyslain todistajan kutsumisesta rikosasiassa ja 3 mo- 17936: 6 §:n mukaan, sellaisena kuin sitä tässä esityk- mentissa riita-asiassa. Pykälän 4 momenttiin 17937: 1990 vp. - HE n:o 16 25 17938: 17939: ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, mitä tie- vun 23 §:n 2 momentissa on säädetty suullises- 17940: toja kutsussa on ilmoitettava. sa haasteessa ilmoitettavista tiedoista. 17941: Pykälän 1 momenttiin sisältyvä säännös vel- Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että 17942: vollisuudesta heti todistaa koskee sekä riita- kutsussa on ilmoitettava, minä päivänä ja kel- 17943: että rikosasioita. lonaikana sekä missä istunto pidetään. Kutsus- 17944: Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen sa on myös mainittava tarpeelliset tiedot asi- 17945: on rikosasiassa pyydettävä haastemiestä tai anosaisista ja asiasta. Momentin perusteella 17946: muuta 26 §:ssä tarkoitettua henkilöä kutsu- todistajalle ilmoitettaisiin siis vastaavat tiedot 17947: maan todistaja tuomioistuimeen niin ajoissa, kuin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn 17948: että tämä voi tulla tuomioistuimeen. uudistamista koskevaan ehdotukseen sisältyvän 17949: Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 §:n perus- 17950: huolehtii todistajan kutsumisesta riita-asiassa. teella haasteessa on ilmoitettava vastaajalle. 17951: Ehdotetun 11 luvun 2 §:n nojalla tuomioistuin Momentin mukaan kutsussa on lisäksi ilmoi- 17952: voisi sanotussa pykälässä mainituin perustein tettava 36 ja 39 §:ssä sekä 40 §:n 4 ja 5 17953: antaa todistajan kutsumisen myös asianosaisen momentissa säädetyt tiedot. Kutsun yhteydessä 17954: tehtäväksi. Ehdotettu säännös ei estä asiano- on siis ilmoitettava, millä uhalla todistajan on 17955: saista itseään nykyiseen tapaan huolehtimasta saavuttava tuomioistuimeen, ja siitä, että to- 17956: siitä, että ne todistajat, joiden kertomuksiin distaja voi joutua korvaamaan oikeudenkäyn- 17957: hän tulee vetoamaan, ovat esimerkiksi välittö- nin pitkittymisestä aiheutuvat oikeudenkäynti- 17958: mästi valmistelun yhteydessä toimitettavassa kulut. Tältä osin ehdotus vastaa todistajan 17959: pääkäsittelyssä paikalla. Asian valmistelussa kutsumisessa noudatettua käytäntöä ja viittaus 17960: tulisi luonnollisesti sopia siitä, kuka huolehtii sanottuihin lainkohtiin on otettu momenttiin 17961: todistajien kutsumisesta myöhemmin toimitei- ainoastaan selvyyden vuoksi. 17962: tavaan pääkäsittelyyn. 17963: Esimerkiksi silloin, kun riita-asia riita-asioi- 17964: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista 1.2. Laki kuolleeksi julistamisesta ja laki 17965: koskevaan ehdotukseen sisältyvän 6 luvun asiakirjain kuolettamisesta 17966: 15 §:n perusteella ratkaistaan välittömässä 17967: pääkäsittelyssä, saattaa usein olla tarkoituk- Kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 §:n 17968: senmukaista, että asianosainen ottaa mukaansa 1 momenttiaja 7 §:ää ja asiakirjan kuolettami- 17969: todistajan välittömän pääkäsittelyn varalta, il- sesta annetun lain 6 ja 8 §:ää ehdotetaan muu- 17970: man että tuomioistuimen tarvitsee kutsua to- tettaviksi siten, että sanottujenkin lakien perus- 17971: distajaa. Tällaisen todistajan velvollisuus todis- teella kuuluttaminen toimitettaisiin siten kuin 17972: taa seuraisi nyt puheena olevan pykälän 1 oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:ssä ehdo- 17973: momentin ensimmäisestä virkkeestä. Jos tällai- tetaan. 17974: nen todistaja ei kuitenkaan saavu tuomiois- 17975: tuimeen, ei häntä luonnollisesti voida tuomita 17976: sakkoon eikä määrätä noudettavaksi. 1.3. Vekselilaki ja shekkilaki 17977: Kutsu on pykälän 2 momentin perusteella 17978: annettava todistajalle tiedoksi 11 luvun 3 §:ssä Vekselilain 71 §:n 1 momenttia ehdotetaan 17979: säädetyllä tavalla postitse tai 4 §:ssä säädetyllä muutettavaksi siten, että vekselin vanhentumi- 17980: niin sanotulla haastetiedoksiannolla. Kuten sa- sen keskeyttää haasteen tiedoksiantaminen 17981: notussa 3 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, mah- Suomen tuomioistuimessa vireille pannussa 17982: dollisuus toimittaa tiedoksianto postitse olisi vekselisaamista koskevassa asiassa. Vastaavan- 17983: käytössä ainoastaan silloin, kun tiedoksiannos- lainen muutos ehdotetaan tehtäväksi shekki/ain 17984: ta huolehtii tuomioistuin. Momentin mukaan 53 §:n 1 momenttiin. 17985: tiedoksianto on, kuten nykyisinkin, toimitetta- Vekselioikeus perustuu kansainväliseen vek- 17986: va todistajalle itselleen henkilökohtaisesti. selioikeuden yhtenäistämistyöhön. Vekselilain 17987: Pykälän 4 momentissa ehdotetaan yksityis- perustana on Genevessä vuonna 1930 allekir- 17988: kohtaisesti säänneltäväksi se, mitä kutsussa on joitettu kansainvälinen sopimus yhtenäisestä 17989: todistajalle ilmoitettava. Voimassa olevassa vekselilaista. 17990: laissa ei ole ehdotusta vastaavaa nimenomaista Suomen ja muiden pohjoismaiden vekselilait 17991: säännöstä. Tällöin on soveltuvin osin nouda- saatiin kuitenkin yhteispohjoismaisen lainval- 17992: tettu sitä, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 lu- mistelun tuloksena vanhentumisaikoja koske- 17993: 4 300251K 17994: 26 1990 vp. - HE n:o 16 17995: 17996: viita osin lähes samansisältöisiksi. Kaikkien 1.5. Rangaistusmääräyslaki 17997: pohjoismaiden vekselilaeissa on haasteen tie- 17998: doksiauto ratkaiseva hetki vanhentumisajan 5 §. Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen 17999: katkaisemisessa. Näin on siitä huolimatta, että rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta 18000: asia muiden pohjoismaiden kuin Suomen oi- syytetylle. Momenttia ehdotetaan tiedoksiau- 18001: keudenkäyntilakien mukaan tulee vireille sil- toa koskevan ehdotuksen mukaisesti muutetta- 18002: loin, kun hakemus on toimitettu tuomiois- vaksi siten, että siinä tiedoksiannan osalta 18003: tuimelle. Shekkilain säännösten osalta tilanne viitataan oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 18004: on vastaavanlainen. 20 §:n 2 momenttiin. 18005: Kun vekselin ja shekin vanhentuminen ehdo- 18006: tetaan kytkettäväksi haasteen tiedoksiantoon, 18007: on tarpeen, että kantajalla, toisin kuin 11 1.6. Rikesakkolaki 18008: luvun 2 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, on 18009: tuomioistuimen harkinnasta riippumaton oi- 18010: 8 § . Pykälä sisältää säännöksen rikesakko- 18011: keus antaa haaste tiedoksi vastaajalle. Näiden määräyksen tiedoksiantamisesta rikkojalle. 18012: asioiden nopean käsittelyn turvaamiseksi tämä 18013: Voimassa olevan pykälän mukaan tiedoksiauto 18014: on tarpeen senkin vuoksi, että ehdotuksen voi tapahtua myös siinä järjestyksessä kuin 18015: mukaan suullisen haasteen käyttämisestä näis- 18016: haasteen tiedoksiantamisesta rikosasiassa on 18017: sä asioissa luovuttaisiin. Sen vuoksi vekselilain 18018: säädetty. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi 18019: 94 §:n 1 momenttia ja shekkilain 72 §:n 1 siten, että siinä viitataan oikeudenkäymiskaa- 18020: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- ren 11 luvun 20 §:n 2 momenttiin, joka sisältää 18021: tä kantaja saa itse huolehtia haasteen tiedoksi- 18022: säännöksen tiedoksiannosta rikosasiassa. 18023: antamisesta vekseli- ja shekkiasiassa ilmoitettu- 18024: aan siitä tuomioistuimelle. 18025: 2. Voimaantulo 18026: 1.4. Maksamismääräyslaki 18027: Uudistus liittyy kiinteästi riita-asioiden oi- 18028: Maksamismääräyslain 6 §:n mukaan maksa- keudenkäyntimenettelyn uudistamiseen. Esi- 18029: mismääräystä koskeva hakemus on velkojan tykseen sisältyvät lait ehdotetaan tuleviksi voi- 18030: annettava tiedoksi niin kuin kirjallisen haas- maan erillisellä voimaanpanolailla säädettävä- 18031: teen tiedoksi antamisesta on säädetty oikeu- nä ajankohtana samanaikaisesti muun alioi- 18032: denkäymiskaaren 11 luvussa. Säännöksessä on keusuudistuksen kanssa. 18033: viittaus 11 luvun 7 §:n 1 momenttiin, joka Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koske- 18034: säännöksen voimaan tullessa koski haasteen van lakiehdotuksen voimaanpanolakiin ehdote- 18035: antamista tiedoksi henkilökohtaisesti haastetta- taan otettavaksi säännös niitä tilanteita varten, 18036: valle. Lisäksi sanotussa 6 §:ssä on säännös joissa on säädetty määräaika sille, minkä ajan 18037: siitä, että tiedoksiantamista ei saa toimittaa kuluessa haaste on annettava tiedoksi. Sellai- 18038: maan ulkopuolella. Lainhakua koskevassa nen säännös on esimerkiksi välimiesmenettelys- 18039: ulosottolain 2 luvussa ei tiedoksiantaa ole vas- tä annetun lain (46/28) 19 ja 23 §:ssä, osakeyh- 18040: taavalla tavalla rajoitettu. tiölain 5 §:ssä sekä palkkaturvalain (649173) 18041: Kun maksamismääräysmenettelyä ei ole ha- 9 §:ssä. 18042: luttu tässä yhteydessä myöskään tiedoksiannan Edellä selostetuissa säännöksissä maimttu 18043: osalta muuttaa, huolehtisi velkoja edelleen määräaika haasteen tiedoksiantamiselle tar- 18044: maksamismääräyslain 6 §:n perusteella tiedok- koittaa voimassa olevan lain mukaan käytän- 18045: siannosta. Pykälää ehdotetaan kuitenkin sel- nössä määräaikaa kanteen vireille panemiselle. 18046: vyyden vuoksi muutettavaksi siten, että haaste- Tämä johtuu siitä, että kanne voimassa olevan 18047: mies tai muu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun lain mukaan tulee vireille haasteen tiedoksian- 18048: 26 §:ssä tarkoitettu henkilö antaa hakemusta tamisella. Riita-asioiden oikeudenkäyntimenet- 18049: koskevan ilmoituksen tiedoksi velalliselle hen- telyn uudistamista koskevaan ehdotukseen si- 18050: kilökohtaisesti. Siten maksamismääräysmenet- sältyvän oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n 18051: telyssä ainoa tiedoksiautotapa olisi edelleen 2 momentin mukaan kanne tulee vireille sil- 18052: haastetiedoksiauto eikä tiedoksiantaa voitaisi loin, kun haastehakemus on toimitettu tuomio- 18053: toimittaa sijaistiedoksiantona. istuimelle. 18054: 1990 vp. - HE n:o 16 27 18055: 18056: Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty siitä, (700/75) 35 ja 42 §:ssä sekä lapsen elatuksesta 18057: että, jos kanteen vireillepanolle on laissa sää- annetun lain (704/75) 10 §:ssä. Voimassa ole- 18058: detty määräaika, tuo aika katkeaa sillä hetkel- van lainsäädännön mukaan säännökset tarkoit- 18059: lä, kun hakemus on toimitettu tuomioistuimel- tavat haasteen tiedoksiantamisen ajankohtaa ja 18060: le. Tällainen järjestely parantaa kantajan oi- ehdotetun lain voimaan tultua hakemuksen 18061: keusturvaa, kun vastaaja ei enää välttelemällä tuomioistuimelle toimittamisen ajankohtaa. 18062: haasteen tiedoksiantoa voi estää kantajaa saa- Voimassa olevassa lainsäädännössä on useita 18063: masta asiaa tuomioistuimen tutkittavaksi. sellaisia tiedoksiantoa koskevia säännöksiä, 18064: Toinen peruste sille, että määräaika katkeaa joiden mukaan asiakirja on annettava tiedoksi 18065: sillä hetkellä, kun hakemus toimitetaan tuo- niin kuin haasteen tai niin kuin kirjallisen 18066: mioistuimelle, liittyy tiedoksiannon siirtämi- haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty. Sel- 18067: seen tuomioistuimen huolehdittavaksi. Tällöin laisia säännöksiä on esimerkiksi osakeyhtiölain 18068: saattaisivat haasteen tiedok:,iantoon liittyvät 5 §:ssä, kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 18069: määräajat olla kantajan kannalta epäedullisia 54 §:ssä, liikennevakuutuslain (279/59) 18070: silloin, kun tuomioistuin ei ole voinut huoleh- 13 §:ssä sekä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 18071: tia haasteen tiedoksiantamisesta määräajassa. 12 §:ssä ja 30 luvun 24 §:ssä. 18072: Edellä mainituista syistä voimaanpanolakiin Kun oikeudenkäymiskaareen ei ehdotuksen 18073: ehdotetaan aikanaan otettavaksi säännös, että mukaan sisälly enää mitään erityistä haasteen 18074: jos laissa on säädetty määräaika sille, minkä tiedoksiantoa koskevaa säännöstä, on ehdotus- 18075: ajan kuluessa vaatimusta koskeva haaste on ta valmisteltaessa lähdetty siitä, että edellä 18076: annettava tiedoksi, katsotaan tuota määräai- selostetut säännökset ehdotettujen lakien voi- 18077: kaa ehdotettujen lakien tultua voimaan nouda- maan tultua tarkoittavat tiedoksiantamista sii- 18078: tetuksi silloin, kun oikeudenkäymiskaaren 5 nä järjestyksessä kuin 11 luvussa on riita-asioi- 18079: luvun 1 §:ssä tarkoitettu haastehakemus on den osalta säädetty. Säännös tästä tulee sisälty- 18080: toimitettu tuomioistuimelle sanotussa määrä- mään myöhemmin annettavaan voimaanpano- 18081: ajassa. lakiin. 18082: Silloin kun on kysymys saamisen yleisestä Tarpeelliset siirtymäsäännökset ehdotetaan 18083: kymmenen vuoden vanhentumisajasta, van- otettaviksi erilliseen koko alioikeusuudistuksen 18084: hentumisen estää ainoastaan velalliselle tehty voimaanpanoa koskevaan lakiin. 18085: nimenomainen maksumuistutus. 18086: Lainsäädännössä on lisäksi lukuisia sään- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 18087: nöksiä siitä, että kanne on pantava vireille kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 18088: määräajassa. Sellainen säännös on esimerkiksi set: 18089: sukunimilain (694/85) 23 ja 24 §:ssä, isyyslain 18090: 28 1990 vp. - HE n:o 16 18091: 18092: 18093: 18094: 18095: 1. 18096: Laki 18097: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 18098: 18099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18100: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 11 luku, 16 luvun 9 § ja 17 luvun 26 §, 18101: sellaisina kuin ne ovat, 11 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 16 luvun 9 § 14 18102: päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21172) ja 17 luvun 26 § 29 päivänä heinäkuuta 1948 18103: annetussa laissa (571148), näin kuuluviksi: 18104: 18105: 18106: 11 luku non saantitodistusta vastaan viimeistään on 18107: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä ja tapahduttava. 18108: haasteesta rikosasiassa 18109: 4 § 18110: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä Jos tiedoksiantaa ei saada toimitetuksi 18111: 1§ 18112: 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai jos siihen on 18113: muu erityinen syy taikka jos tiedoksiannosta 18114: Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta riita- huolehtiminen on annettu asianosaiselle, tie- 18115: asiassa, jollei jäljempänä toisin säädetä. doksiannan toimittaa haastemies henkilökoh- 18116: taisesti tiedoksiannan vastaanottajalle tai jolle- 18117: 2 § kin 7 §:ssä tarkoitetulle henkilölle. 18118: Tuomioistuin voi riita-asiassa asianosaisen Tuomioistuimen huolehtiessa tiedoksiannos- 18119: pyynnöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimi- ta sen on ilmoitettava haastemiehelle, milloin 18120: sen asianosaiselle, jos tuomioistuin katsoo sii- tiedoksiauto viimeistään on toimitettava. 18121: hen olevan perusteltua aihetta. Samalla tuo- 18122: mioistuimen on määrättävä, milloin asiakirja 5§ 18123: on viimeistään annettava tiedoksi ja milloin Tiedoksi annettava asiakirja luovutetaan tie- 18124: todistus tiedoksiannosta on viimeistään toimi- doksiannan vastaanottajalle alkuperäisenä tai 18125: tettava tuomioistuimelle. jäljennöksenä. 18126: Jos haasteen tiedoksiantaminen uskotaan Jos muun tiedoksi annettavan asiakirjan 18127: kantajalle, hänelle on ilmoitettava, että mikäli kuin haastehakemuksen, vastauksen tai kirjal- 18128: hän ei ole siihen mennessä, kun tuomioistuin lisen lausuman jäljentäminen on vaikeaa tai 18129: jatkaa asian käsittelyä, toimittanut todistusta asiakirjan laajuuden vuoksi epätarkoituksen- 18130: haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä ajassa mukaista, tuomioistuin voi päättää, että aineis- 18131: ja säädetyllä tavalla, asia voidaan jättää sillen- to pidetään asianosaisen nähtävänä tuomiois- 18132: sä. Samalla on ilmoitettava, että kantaja voi tuimen kansliassa. Ilmoitus tästä on liitettävä 18133: pyytää määräajan pitennystä, uutta määräai- tiedoksi annettavaan asiakirjaan. 18134: kaa tai tuomioistuinta huolehtimaan tiedoksi- 18135: annosta. 6§ 18136: Jos tiedoksi annettava määräys tai päätös on 18137: 3§ ilmoitettu tiedoksiannan vastaanottajalle tuo- 18138: mioistuimen kansliassa tai istunnossa, hänen 18139: Tuomioistuin toimittaa tiedoksiannan riita- 18140: asiassa lähettämällä asiakirjan asianosaiselle: katsotaan tuolloin saaneen siitä tiedon. Tuo- 18141: mioistuimen on kuitenkin pyynnöstä viipymät- 18142: 1) postitse saantitodistusta vastaan; tai tä annettava tai toimitettava hänelle asiakirja, 18143: 2) virkakirjeellä, jos voidaan olettaa, että johon määräys tai päätös sisältyy. 18144: vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määrä- 18145: päivään mennessä palauttaa todistuksen tie- 7 § 18146: doksiannan vastaanottamisesta. Milloin haastemies on tiedoksiantaa varten 18147: Postilie on ilmoitettava, milloin tiedoksian- etsinyt henkilöä, jonka asuinpaikka Suomessa 18148: 1990 vp. - HE n:o 16 29 18149: 18150: on tiedossa, mutta ei ole tavannut häntä tai min toimitettu samalle tiedoksiannon vastaan- 18151: ketään, jolla on oikeus hänen puolestaan vas- ottajalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 18152: taanottaa tiedoksianto, ja ilmenneiden seikko- Tiedoksiannon katsotaan 1 momentissa tar- 18153: jen perusteella voidaan olettaa hänen välttele- koitetussa tilanteessa tapahtuneen silloin, kun 18154: vän tiedoksiantoa, haastemies voi toimittaa ilmoitus on julkaistu virallisessa lehdessä, ja 2 18155: tiedoksiannon luovuttamalla asiakirjat jollekin momentissa tarkoitetussa tilanteessa silloin, 18156: samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttä- kun asiakirja on pantu nähtäville tuomiois- 18157: neelle tai, jos tiedoksiannon vastaanottaja har- tuimen kansliassa. 18158: joittaa liikettä, jollekin hänen liikkeensä palve- 18159: luksessa olevalle. Jollei ketään edellä maini- 11 § 18160: tuista tavata, tiedoksiauto voidaan toimittaa Asiassa, joka koskee kahta tai useampaa 18161: luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisivi- asianosaista yhteisesti, asiakirja on annettava 18162: ranomaiselle. tiedoksi jokaiselle erikseen siten kuin I - 18163: Milloin on menetelty 1 momentissa mainitul- lO §:ssä säädetään. Jos asiakirja on annettava 18164: la tavalla, haastemiehen on lähetettävä siitä tiedoksi niin monelle, ettei tiedoksiautoa voida 18165: postin välityksellä ilmoitus tiedoksiannon vas- vaikeuksitta toimittaa kullekin erikseen, tuo- 18166: taanottajalle hänen osoitteellaan. mioistuin voi päättää, että tiedoksiauto toimi- 18167: Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun tetaan jollekin heistä. Ilmoitus asiakirjan pää- 18168: 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu asiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedok- 18169: postin kuljetettavaksi. siauto on toimitettu, ja siitä, missä tiedoksi 18170: annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on jul- 18171: 8§ kaistava siten kuin 10 §:ssä säädetään. Tiedok- 18172: Jos tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee ul- siannon katsotaan tapahtuneen, kun ilmoitus 18173: komailla ja hänen osoitteensa on tiedossa, eikä on julkaistu virallisessa lehdessä. 18174: tiedoksiautoa ole 2 §:n mukaan uskottu asi- 18175: 12 § 18176: anosaisen huolehdittavaksi, tuomioistuimen tu- 18177: lee huolehtia tiedoksi annettavien asiakirjojen Tiedoksiauto valtiolle on toimitettava lää- 18178: lähettämisestä ulkomaan viranomaiselle siten ninhallitukselle tai sille viranomaiselle, joka 18179: kuin siitä on erikseen säädetty tai asianomaisen käyttää asiassa valtion puhevaltaa. Kun tiedok- 18180: vieraan valtion kanssa sovittu. Tuomiois- siauto on toimitettu lääninhallitukselle, sen 18181: tuimen on ilmoitettava se päivä, jona tiedoksi- tulee toimittaa jäljennös tiedoksi annetuista 18182: auto on viimeistään toimitettava. asiakirjoista sille viranomaiselle, joka käyttää 18183: asiassa valtion puhevaltaa. 18184: 9§ 13§ 18185: Jollei tiedoksiannon vastaanottajan eikä hä- Tiedoksiauto kunnalle on toimitettava kun- 18186: nen tiedoksiannon vastaanottamista varten val- nanjohtajalle tai, milloin kunnassa ei ole kun- 18187: tuuttamansa olinpaikasta voida saada tietoa, nanjohtajan virkaa, kunnanhallitukst>n pu- 18188: tuomioistuin huolehtii tiedoksiannon toimitta- heenjohtajalle taikka niissä asioissa, joissa 18189: misesta kuuluttamalla. kunnallisella lautakunnalla lain mukaan on 18190: itsenäinen toimivalta, tämän lautakunnan pu- 18191: 10§ heenjohtajalle. Tiedoksiauto voidaan toimittaa 18192: Edellä 9 §:ssä tarkoitettu tiedoksiauto toimi- myös henkilölle, joka lain, asetuksen tai ohje- 18193: tetaan pitämällä asiakirja liitteineen nähtävillä tai johtosäännön nojalla on asetettu kunnan- 18194: tuomioistuimen kansliassa ja julkaisemalla il- johtajan tai puheenjohtajan ohella hänen puo- 18195: moitus asiakirjan pääasiallisesta sisällöstä sekä lestaan vastaanottamaan tiedonantoja. 18196: siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat 18197: nähtävillä, virallisessa lehdessä jonkin kuukau- 14 § 18198: den ensimmäisessä numerossa. Tuomioistuin Tiedoksiauto muulle kuin 13 §:ssä tarkoite- 18199: voi julkaista ilmoituksen myös sanomalehdes- tulle yhdyskunnalle taikka yhtiölle, osuuskun- 18200: sä. Ilmoitus on viipymättä pantava nähtäville nalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai 18201: myös tuomioistuimen ilmoitustaululle. yhtymälle taikka laitokselle tai säätiölle on, 18202: Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse julkaista, sikäli kuin jonkin tapauksen varalta ei toisin 18203: jos tiedoksiauto siinä asiassa on jo aikaisem- säädetä, toimitettava jollekin niistä, joilla on 18204: 30 1990 vp. - HE n:o 16 18205: 18206: oikeus edustaa tiedoksiannan vastaanottajaa. doksiannon vastaanottamista varten toimitettu 18207: Jollei edustajaa ole, tiedoksiauto toimitetaan todistus siten, että siitä hänen allekirjoituksen- 18208: 10 §:ssä säädetyllä tavalla. Milloin tiedoksian- sa lisäksi ilmenevät 1 momentissa tarkoitetut 18209: nan vastaanottaja harjoittaa liikettä eikä sen tiedot. 18210: edustajaa tavata, on tiedoksiannosta soveltuvin Saantitodistuksesta säädetään erikseen. 18211: osin voimassa, mitä 7 §:ssä säädetään tiedoksi- 18212: annan toimittamisesta sellaiselle henkilölle, jo- 18213: 18 § 18214: ka harjoittaa liikettä. 18215: Tiedoksiauto kuolinpesälle toimitetaan kuo- Jollei tiedoksiantaa ole toimitettu määrätys- 18216: linpesän osakkaille. Jos pesänselvittäjä on sä ajassa tai jos se on toimitettu virheellisesti, 18217: määrätty pitämään huolta pesän hallinnosta, ja asianosainen jää tuomioistuimeen saapumat- 18218: tiedoksiauto toimitetaan hänelle. Tiedoksiauto ta tai ei anna häneltä pyydettyä kirjallista 18219: voidaan toimittaa myös sille, joka hoitaa pesän vastausta tai lausumaa, tiedoksiauto on toimi- 18220: omaisuutta, vaikka kuolinpesä ei olisikaan pe- tettava uudelleen, jollei uutta tiedoksiantaa 18221: sän osakkaiden hallinnossa, tai sille, jolla muu- virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tar- 18222: toin on oikeus edustaa kuolinpesää ja käyttää peettomana. 18223: puhevaltaa kuolinpesän puolesta. Tiedoksian- Jos asianosainen tekee väitteen siitä, että 18224: nan vastaanottajan on viipymättä toimitettava tiedoksiantaa ei ole toimitettu määrätyssä ajas- 18225: kullekin osakkaalle ja, jos tiedoksiannan vas- sa tai että se on toimitettu virheellisesti, asian 18226: taanottaja on pesän osakas, sille, jonka hallin- käsittelyä on lykättävä tai kirjallisen vastauk- 18227: nossa pesä on, oikeaksi todistettu jäljennös sen tai lausuman antamiselle on asetettava uusi 18228: saamistaan asiakirjoista. määräaika, jollei sitä tiedoksiannossa tapahtu- 18229: neen virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä 18230: 15 § tarpeettomana. Jos asianosainen ei ole saanut 18231: Tiedoksiauto konkurssipesälle on toimitetta- tiedoksi annettavia asiakirjoja, ne on annetta- 18232: va pesänhoitajalle. va hänelle ilmoitettaessa käsittelyn lykkäämi- 18233: sestä tai uudesta määräajasta. Jos tämä ei ole 18234: 16 § mahdollista, asiakirjat on välittömästi toimitet- 18235: Haaste voidaan antaa tiedoksi myös vastaa- tava hänen ilmoittamaansa osoitteeseen. Väite 18236: jan haasteen vastaanottamista varten valtuutta- siitä, ettei tiedoksiantaa ole toimitettu määrä- 18237: malle asiamiehelle. tyssä ajassa tai säädetyllä tavalla, on tehtävä 18238: Milloin sitä, jolle tiedoksiauto on osoitettu, vastauksessa tai lausumassa. 18239: edustaa vireillä olevassa asiassa asiamies, saa- 18240: daan tiedoksiauto toimittaa asiamiehelle. 19 § 18241: Asiakirja, jossa joku on määrätty henkilö- 18242: Jos kantaja, jonka huolehdittavaksi haas- 18243: kohtaisesti saapuroaan tuomioistuimeen tai 18244: teen tiedoksiantaminen on annettu, ei ole sii- 18245: muuten suorittamaan jotakin henkilökohtaises- 18246: hen mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian 18247: ti, on kuitenkin annettava tiedoksi hänelle 18248: käsittelyä, toimittanut tuomioistuimelle todis- 18249: itselleen. 18250: tusta haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä 18251: ajassa ja säädetyllä tavalla, asia jätetään sillen- 18252: 17 § 18253: sä. 18254: Tiedoksiannosta on laadittava kirjallinen to- 18255: distus, jossa on mainittava tiedoksiannan päi- Asiaa ei kuitenkaan jätetä sillensä, jos vas- 18256: vämäärä ja paikkakunta sekä kenelle tiedoksi- taaja on väitettä tekemättä vastannut pää- 18257: auto on toimitettu. Jos tiedoksiauto on toimi- asiaan taikka jos tuomioistuin kantajan päte- 18258: tettu 7 §:ssä säädetyllä tavalla, todistuksessa västä syystä esittämän pyynnön johdosta on 18259: on lisäksi mainittava syy siihen, sekä päivä, pitentänyt määräaikaa tai asettanut uuden 18260: jona ilmoitus on annettu postin kuljetettavak- määräajan taikka päättänyt itse huolehtia tie- 18261: si. Todistuksesta on annettava jäljennös tie- doksiannosta. 18262: doksisaajalle. Tiedoksiannan toimittajan on Jos asianosainen ei ole määräajassa toimitta- 18263: allekirjoitettava todistus. nut tuomioistuimelle todistusta muun asiakir- 18264: Jos tiedoksiauto toimitetaan 3 §:n 1 momen- jan kuin haasteen tiedoksiannosta, tuomiois- 18265: tin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tiedoksian- tuimen on viivytyksettä huolehdittava tiedoksi- 18266: nan vastaanottajan on täytettävä hänelle tie- annosta. 18267: 1990 vp. - HE n:o 16 31 18268: 18269: Haasteesta rikosasiassa Haasteessa on ilmoitettava tuomioistuimen 18270: nimi, asianosaiset sekä vaatimus ja ne seikat, 18271: 20 § joihin vaatimus perustuu, sekä kehotettava 18272: Jos rikoksen perusteella tahdotaan tehdä vastaajaa saapumaan tuomioistuimen istun- 18273: vaatimus jotakuta vastaan, hänet on haasteHa- toon. Samalla hänelle on ilmoitettava, minä 18274: va vastaamaan. Haasteessa on ilmoitettava, päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto 18275: onko vastaajan saavuttava tuomioistuimeen pidetään. Lisäksi on noudatettava, mitä 20 §:n 18276: henkilökohtaisesti, ja mainittava, että määräai- 1 ja 2 momentissa säädetään, sekä otettava 18277: kana laillista estettä ilmoittamatta poissa oleva huomioon tuomioistuimen asian käsittelypäi- 18278: vastaaja tuomitaan rangaistukseen esteettö- västä antamat määräykset. 18279: mästä poissaolasta tai noudetaan. Haaste ei 18280: Suullisen haasteen tiedoksiannosta on laadit- 18281: kuitenkaan ole tarpeen, miiioin tuomiois- 18282: tava sellainen todistus kuin 17 § :n 1 momentis- 18283: tuimessa henkilökohtaisesti saapuvilla olevaa 18284: sa säädetään, ja se on toimitettava tuomiois- 18285: vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus. 18286: tuimelle viimeistään asianomaisen istuntopäi- 18287: Haaste rikosasiassa on annettava tiedoksi 18288: vän alussa. Todistus saadaan toimittaa myös 18289: vastaajalle henkilökohtaisesti siten kuin 4 §:ssä postitse tai lähetin välityksellä. Todistuksesta 18290: säädetään. Haastaminen saadaan toimittaa on annettava jäljennös tiedoksisaajalle. 18291: myös suullisesti. Jos asia koskee rikosta, josta 18292: ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangais- 18293: 23 § 18294: tusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta 18295: vankeutta, haaste voidaan antaa tiedoksi myös Rikosasia tulee haasteen tiedoksiantamisella 18296: vastaajan haasteen vastaanottamista varten vireille siinä tuomioistuimessa, johon vastaaja 18297: valtuuttamalle asiamiehelle. Vastaaja on vel- on haastettu. 18298: vollinen noudattamaan haastetta, jos se on 18299: annettu hänelle tiedoksi niin aikaisin, että hän 18300: voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen. Erityiset säännökset 18301: Virkamies, joka luvattomasti tai estettä il- 24 § 18302: moittamatta on ollut poissa virantoimituksesta 18303: Kutsuttaessa sotilashenkilöitä ja merenkul- 18304: ja jota ei ole voitu siitä haastaa vastaamaan tai 18305: kulaitokseen kuuluvia henkilöitä tuomiois- 18306: tuoda tuomioistuimeen, saadaan haastaa kuu- 18307: tuimeen on noudatettava, mitä siitä erikseen 18308: lutuksella virallisessa lehdessä niin kuin 18309: säädetään. 18310: 10 §:ssä säädetään. Jollei hän tule saapuviiie, 18311: voidaan asia hänen poissaolastaan huolimatta Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään 18312: ratkaista. Tästä uhasta on mainittava haastees- on noudatettava myös, mitä haasteen tiedoksi~ 18313: antamisesta julkisella kuulutuksella eräissä ta- 18314: sa. 18315: pauksissa erikseen säädetään. 18316: 21 § 18317: Jos rikosasiassa haaste vastaajalle tai kutsu 25 § 18318: asianomistajalle on annettava tiedoksi ulko- Haastemiehen antamalla kirjallisella todis- 18319: mailla, haasteen ja kutsun antaa tuomioistuin. tuksena on katsottava toteen näytetyksi, että 18320: Haasteessa ja kutsussa on ilmoitettava päivä, tiedoksianto on niin toimitettu kuin todistus 18321: jona se viimeistään on annettava tiedoksi, sekä osoittaa. 18322: mainittava mahdolliset seuraamukset esteettö- 18323: mästä poissaolosta. 26 § 18324: Haasteen tai kutsun lähettämisestä ulko- Tässä luvussa tarkoitetaan haastemiehellä 18325: maan viranomaiselle on soveltuvin osin voi- myös haastemieslain (505/86) 6 §:n mukaan 18326: massa, mitä 8 §:ssä säädetään tiedoksiannosta tiedoksiantoon oikeutettua ja Ahvenanmaan 18327: ulkomailla riita-asiassa. maakunnan maakunnanvoudinvirastosta anne- 18328: Haasteen ja kutsun sisällöstä antaa tarkem- tun lain (898/79) mukaista haastemiestä. 18329: mat määräykset oikeusministeriö. 18330: 27 § 18331: 22 § Tämän luvun säännöksiä tiedoksiannosta ei 18332: Suullisen haasteen toimittaa pyynnöstä haas- sovelleta, kun siitä muualla laissa säädetään 18333: temies. toisin. 18334: 32 1990 vp. - HE n:o 16 18335: 18336: 16 luku Jos asianosainen rikosasiassa tahtoo todista- 18337: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä jaa kuulusteltavaksi, hänen on pyydettävä 18338: haastemiestä tai muuta 11 luvun 26 §:ssä tar- 18339: 9§ koitettua henkilöä kutsumaan todistaja tuo- 18340: Milloin asianosainen tai hänen laillinen edus- mioistuimeen niin ajoissa, että tämä voi vai- 18341: tajansa, joka ei ole tuomioistuimessa saapuvil- keudetta sinne tulla. 18342: la tai edustettuna, veivoitetaan sakon uhalla Riita-asiassa todistajan kutsumisesta huoleh- 18343: saapumaan asian käsittelyyn, hänelle on annet- tii tuomioistuin, jollei sitä 11 luvun 2 §:ssä 18344: tava siitä tieto riita-asiassa siten kuin 11 luvun mainitulla perusteella ole annettu asianosaisten 18345: 3 ja 4 §:ssä ja rikosasiassa siten kuin saman huolehdittavaksi. Kutsu on annettava todista- 18346: luvun 20 §:n 2 momentissa säädetään. jalle henkilökohtaisesti tiedoksi siten kuin 11 18347: luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään. 18348: Kutsussa on todistajalle ilmoitettava, minä 18349: päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto 18350: 17 luku pidetään. Kutsussa on myös mainittava tar- 18351: Todistelusta peelliset tiedot asianosaisista ja asiasta. Lisäksi 18352: kutsussa on ilmoitettava, mitä 36 ja 39 §:ssä 18353: 26 § sekä 40 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään. 18354: Kun todistajaksi nimetty on tuomioistuimes- 18355: sa saapuvilla, hän on velvollinen heti todista- Tämä lain voimaantulosta säädetään erik- 18356: maan. seen lailla. 18357: 18358: 18359: 18360: 18361: 2. 18362: Laki 18363: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta 18364: 18365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18366: muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta 1901 annetun lain 6 §:n 1 momentti 18367: ja 7 §, 18368: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentti 19 päivänä maaliskuuta 1954 annetussa laissa 18369: (125/54) ja 7 §muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1939 ja 17 päivänä joulukuuta 1971 annetuilla 18370: laeilla (62/39 ja 883171), näin kuuluviksi: 18371: 18372: 6§ 7§ 18373: Jos kuolleeksi julistamisen hakemiseen tar- Edellä 6 §:ssä tarkoitettu kuulutus on jul- 18374: vittavat asianhaarat on näytetty todennäköisik- kaistava kolme kertaa virallisessa lehdessä, 18375: si, tuomioistuimen on, kuuluttamalla siten niistä kerran jonkin vuosineljänneksen ensim- 18376: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:ssä mäisessä numerossa, ei kuitenkaan myöhäi- 18377: säädetään, kutsuttava kadonnut henkilö vii- semmän kuin sen neljänneksen, joka kuukau- 18378: meistään määräpäivänä, jota ei ole pantava den kuluttua siitä, kun päätös kuuluttamisesta 18379: aikaisemmaksi kuin kuuden kuukauden pää- on tehty, ensiksi alkaa. Kuulutus, joka on 18380: hän päätöksen tekemisestä eikä myöhemmäksi annettu virallisen syyttäjän tekemästä hake- 18381: kuin siksi varsinaiseksi oikeudenkäyntipäiväk- muksesta, julkaistaan kuitenkin virallisessa 18382: si, joka yön ja vuoden kuluttua sen jälkeen lehdessä vain sanotussa vuosineljänneksen en- 18383: ensiksi sattuu, ennen kello kahtatoista ilmoit- simmäisessä numerossa. 18384: tautumaan tuomioistuimelle, uhalla että tuo- 18385: mioistuin muuten, jollei laillista estettä ilmaan- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18386: nu, julistaa hänet kuolleeksi. seen lailla. 18387: 1990 vp. - HE n:o 16 33 18388: 18389: 18390: 3. 18391: Laki 18392: asiakirjain kuolettamisesta annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta 18393: 18394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18395: muutetaan asiakirjain kuolettamisesta I4 päivänä elokuuta I90I annetun lain 6 ja 8 §, 18396: sellaisina kuin ne ovat, 6 § I9 päivänä maaliskuuta I954 annetussa laissa (127 /54) ja 8 § 2I 18397: päivänä kesäkuuta I940 annetussa laissa (3I7 140), näin kuuluviksi: 18398: 18399: 6§ vuosineljänneksen ensimmäisessä numerossa, 18400: Jos hakemus otetaan käsiteltäväksi, tuomio- ei kuitenkaan myöhäisemmän kuin sen neljän- 18401: istuimen on, kuuluttamalla siten kuin oikeu- neksen, joka kuukausi siitä, kun päätös kuulu- 18402: denkäymiskaaren II luvun IO §:ssä säädetään, tuksesta on tehty, ensiksi alkaa, sekä erityisesti 18403: kutsuttava se, jonka hallussa asiakirja on, annettava velvoitetulle tai, jos tämä on hakija, 18404: viimeistään määräpäivänä ennen kello kahta- asiakirjan viimeiselle tietylle haltijalle tiedoksi. 18405: toista näyttämään asiakirja tuomioistuimelle ja Jos kuulutuksella etsitään kadonnutta vekseliä, 18406: ilmoittamaan vaatimuksensa siihen, uhalla että on siitä ainoastaan hyväksyjälle erikseen ilmoi- 18407: asiakirja muuten, jollei laillista estettä ilmaan- tettava. Jos nämä ovat kuolleet, kuulutus an- 18408: nu, tuomioistuimen päätöksellä kuoletetaan. netaan heidän pesänsä osakkaalle tai osakkaille 18409: tiedoksi. 18410: 8§ 18411: Edellä 6 §:ssä tarkoitettu kuulutus on jul- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18412: kaistava kerran virallisessa lehdessä jonkin seen lailla. 18413: 18414: 18415: 18416: 18417: 4. 18418: Laki 18419: vekselilain 71 ja 94 §:n muuttamisesta 18420: 18421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18422: muutetaan I4 päivänä heinäkuuta I932 annetun vekselilain (242/32) 7I §:n I momentti ja 18423: 94 §:n I momentti näin kuuluviksi: 18424: 18425: 7I § tä tuomioistuimelle, itse huolehtia haasteen 18426: Vekselin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantamisesta. Jos vastaajaa kehotetaan 18427: tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa haasteessa vastaamaan kanteeseen suullisesti 18428: vireille pannussa vekselisaamista koskevassa istunnossa, haaste on kantajan vaatimuksesta 18429: asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty vekse- annettava samaksi päiväksi, jona sitä pyyde- 18430: liin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen tään, jos tuomioistuimella silloin on istunto ja 18431: valvominen Suomessa vireillä olevassa velalli- vastaaja on niin lähellä, että hän voi tulla 18432: sen konkurssissa. saapuville ennen oikeudenkäyntiajan loppua. 18433: 18434: 18435: 94 § Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18436: Vekseliasiassa kantaja saa, ilmoitettuaan sii- seen lailla. 18437: 18438: 18439: 5 300251K 18440: 34 1990 vp. - HE n:o 16 18441: 18442: 18443: 5. 18444: Laki 18445: shekkilain 53 ja 72 §:n muuttamisesta 18446: 18447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18448: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetun shekkilain (244/32) 53 §:n 1 momentti ja 18449: 72 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 18450: 18451: 53§ tä tuomioistuimelle, itse huolehtia haasteen 18452: Shekin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantamisesta. Jos vastaajaa kehotetaan 18453: tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa haasteessa vastaamaan kanteeseen suullisesti 18454: vireille pannussa shekkisaamista koskevassa istunnossa, haaste on kantajan vaatimuksesta 18455: asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty shek- annettava samaksi päiväksi, jona sitä pyyde- 18456: kiin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen tään, jos tuomioistuimella silloin on istunto ja 18457: valvominen Suomessa vireillä olevassa velalli- vastaaja on niin lähellä, että hän voi tulla 18458: sen konkurssissa. saapuville ennen oikeudenkäyntiajan loppua. 18459: 18460: 18461: 72§ Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18462: Shekkiasioissa kantaja saa, ilmoitettuaan sii- seen lailla. 18463: 18464: 18465: 6. 18466: Laki 18467: maksamismääräyslain 6 §:n muuttamisesta 18468: 18469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18470: muutetaan 16 päivänä heinäkuuta 1954 annetun maksamismääräyslain (319/54) 6 § näin 18471: kuuluvaksi: 18472: 18473: 6§ 18474: Velkajan on huolehdittava siitä, että haaste- kymmenen päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus 18475: mies tai muu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun on annettu velkojalle. Ilmoitukseen on merkit- 18476: 26 §:ssä tarkoitettu henkilö antaa hakemusta tävä todistus tiedoksiantopäivästä. 18477: koskevan ilmoituksen velalliselle henkilökoh- 18478: taisesti tiedoksi. Tiedoksiantamisen, jota ei saa Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18479: toimittaa ulkomailla, tulee tapahtua kolmen- seen lailla. 18480: 18481: 18482: 7. 18483: Laki 18484: rangaistusmääräyslain 5 §:n muuttamisesta 18485: 18486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18487: muutetaan 27 päivänä helmikuuta 1970 annetun rangaistusmääräyslain (146/70) 5 §:n 2 18488: momentti näin kuuluvaksi: 18489: 18490: 5§ 1 momentissa mainittua ilmoitusta noudattaen, 18491: mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 20 §:n 2 18492: Rangaistusvaatimus on annettava syytetylle momentissa säädetään. Tähän kappaleeseen on 18493: tiedoksi siten, että hänelle toimitetaan kappale otettava osoitus siitä, miten syytetyn on mene- 18494: 1990 vp. - HE n:o 16 35 18495: 18496: teltävä, jos hän tahtoo saattaa vaatimuksen Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18497: tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja liitettävä tilil- seen lailla. 18498: lepanokortti sakon tai menetettäväksi vaaditun 18499: rahamäärän maksamista varten. 18500: 18501: 18502: 18503: 18504: 8. 18505: Laki 18506: rikesakkolain 8 §:n muuttamisesta 18507: 18508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 18509: muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakkolain (66/83) 8 § näin kuuluvaksi: 18510: 8§ 18511: Rikesakkomääräys annetaan rikkojalle tie- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik- 18512: doksi heti tai, jollei se ole mahdollista, siten seen lailla. 18513: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 20 §:n 2 18514: momentissa säädetään. 18515: 18516: 18517: 18518: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 18519: 18520: 18521: Tasavallan Presidentti 18522: MAUNO KOIVISTO 18523: 18524: 18525: 18526: 18527: Oikeusministeri Matti Louekoski 18528: 1 18529: 1 18530: 18531: 18532: 1 18533: 1 18534: 18535: 18536: 1 18537: 1 18538: 18539: 18540: 1 18541: 1 18542: 18543: 18544: 1 18545: 1 18546: 18547: 18548: 1 18549: 1 18550: 1 18551: 1 18552: 18553: 18554: 1 18555: 1 18556: 18557: 18558: 1 18559: 1990 vp. - HE n:o 17 18560: 18561: 18562: 18563: 18564: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalouden investointi- 18565: varauslain 4 §:n muuttamisesta 18566: 18567: 18568: 18569: 18570: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 18571: 18572: Esityksessä ehdotetaan maatalouden inves- miselle säädettyä määräaikaa. Laki ehdotetaan 18573: tointivarauslakiin lisättäväksi säännös, jonka tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen 18574: mukaan valtiovarainministeriö voi maksulii- jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja 18575: kenteen häiriöiden tai muun erityisen syyn laki on vahvistettu. 18576: johdosta pidentää investointitalletuksen teke- 18577: 18578: 18579: 18580: 18581: PERUSTELUT 18582: 18583: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu sen esteen tai muun erittäin painavan syyn 18584: muutos vuoksi ylimääräisestä muutoksenhausta hallin- 18585: toasioisssa annetun lain (200/66) mukaan. Jos 18586: Maatalouden investointivarauslain (1103/82) pankkitoimihenkilöiden työtaistelutoimenpide 18587: mukaan maatilataloutta harjoittava verovelvol- ei pääty ennen maaliskuun 1 päivää, menettä- 18588: linen voi verovuosilta 1983-1991 veroilmoi- vät useimmat maatilatalouden harjoittajat 18589: tuksessaan tehdä investointivarauksen, jonka mahdollisuuden investointivarauksen tekemi- 18590: suuruus on enintään 30 prosenttia maatalou- seen. 18591: den puhtaasta tulosta ennen investointivarauk- 18592: sen tekemistä. Investointivarauksen enimmäis- Kun ei ole pidettävä kohtuullisena, että maa- 18593: määrä on 40 000 markkaa ja vähimmäismäärä tilatalouden harjoittajat menettävät mahdolli- 18594: 10 000 markkaa. Investointivarauksen tehneen suuden investointivarauksen tekemiseen heistä 18595: verovelvollisen on tehtävä investointitalletus riippumattomista syistä, ehdotetaan maatalou- 18596: rahalaitokseen erityiselle tätä tarkoitusta var- den investointivarauslakiin lisättäväksi sään- 18597: ten avatulle tilille. lnvestointitalletuksen suu- nös, jonka mukaan valtiovarainministeriö voi 18598: ruus on 50 prosenttia investointivarauksen pidentää maksuliikenteen häiriöiden tai muun 18599: määrästä. Talletus on tehtävä viimeistään vero- erityisen syyn johdosta investointitalletuksen 18600: vuotta seuraavan maaliskuun 1 päivänä. tekemiselle säädettyä määräaikaa. Tämänsisäl- 18601: Pankkialan työtaistelutoimenpiteiden joh- töinen uusi 3 momentti ehdotetaan lisättäväksi 18602: dosta pankit Postipankkia lukuun ottamatta lain 4 §:ään. 18603: eivät ole helmikuun alusta lähtien olleet avoin- 18604: na. Tämän vuoksi talletuksen tekeminen maa- 18605: tilataloutta harjoittavien yleisimmin käyttämiin 18606: rahalaitoksiin ei ole ollut mahdollista. 2. Taloudelliset vaikutukset 18607: Maatalouden investointivarauslaissa oleva 18608: talletuksen tekemiselle säädetty määräaika ei 18609: ole sellainen, että se voitaisiin palauttaa lailli- Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. 18610: 3002588 18611: 2 1990 vp. - HE n:o 17 18612: 18613: 3. Voimaantulo 4. Säätämisjärjestys 18614: 18615: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- Koska lakiehdotuksessa ei ole kysymys uu- 18616: lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on desta tai lisätystä verosta, lakiehdotus olisi 18617: sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu. käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu- 18618: kaisessa säätämisjärjestyksessä. 18619: 18620: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 18621: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 18622: 18623: 18624: Laki 18625: maatalouden investointivarauslain 4 §:n muuttamisesta 18626: 18627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden 18628: investointivarauslain (1103/82) 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 18629: 18630: 4§ 18631: Tämä laki tulee voimaan päivänä 18632: Maksuliikenteen häiriöiden tai muun erityi- kuuta 1990. 18633: sen syyn johdosta valtiovarainministeriö voi 18634: pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräai- 18635: kaa. 18636: 18637: 18638: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 18639: 18640: 18641: Tasavallan Presidentti 18642: MAUNO KOIVISTO 18643: 18644: 18645: 18646: 18647: Ministeri Ulla Puolanne 18648: 1990 vp. - HE n:o 17 3 18649: 18650: Liite 18651: 18652: 18653: 18654: 18655: Laki 18656: maatalouden investointivarauslain 4 §:n muuttamisesta 18657: 18658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden 18659: investointivarauslain (1103/82) 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 18660: 18661: 18662: Voimassa oleva laki Ehdotus 18663: 18664: 4§ 18665: 18666: Maksuliikenteen häiriöiden tai muun erityi- 18667: sen syyn johdosta valtiovarainministeriö voi 18668: pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräai- 18669: kaa. 18670: 18671: Tämä laki tulee voimaan päivänä 18672: kuuta 1990. 18673: 1990 vp. - HE n:o 18 18674: 18675: 18676: 18677: 18678: Hallituksen esitys Eduskunnalle televiestintää koskevan lain- 18679: säädännön muuttamisesta 18680: 18681: 18682: 18683: 18684: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 18685: 18686: Ehdotuksella pyritään korjaamaan televies- tävät tehdään muiden telelaitosten tapaan riip- 18687: tintälainsäädäntöä sovellettaessa havaittuja puvaksi valtioneuvoston myöntämästä toimiin- 18688: puutteita ja epäkohtia sekä täydentämään vasta. Muutos parantaa merkittävästi valtio- 18689: säännöksiä telehallinnon uudelleenorganisoin- neuvoston mahdollisuuksia laajentaa toimiio- 18690: nin johdosta. vin kilpailua teletoiminnassa. 18691: Teletoimintalakia on mahdollista tulkita si- 18692: ten, että Posti- ja telelaitoksen tehtävät supis- Lainsäädännön toimivaltasäännöksiin ehdo- 18693: tuvat, kun myönnetään uusi toimilupa Posti- tetaan tarkistuksia muun muassa valtioneuvos- 18694: ja telelaitoksen ennestään hoitamaan teletoi- ton yleisistuntomenettelyn keventämiseksi. 18695: mintaan. Toisaalta nykyinen laki ei anna ollen- Lisäksi radiolain radiolaitteiden tarkastusta 18696: kaan mahdollisuutta laajentaa Posti- ja telelai- koskeviin säännöksiin ehdotetaan joitakin vä- 18697: toksen tehtäviä toimiluvin. Seuraus on, että se häisiä täydennyksiä. 18698: on ainoa suomalainen yhteisö, jolle ei voida 18699: myöntää teletoiminnan toimilupaa. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi- 18700: Ehdotuksen mukaan tästä jäykästä järjestel- maan heti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja 18701: mästä luovutaan ja Posti- ja telelaitoksen teh- vahvistettu. 18702: 18703: 18704: 18705: 18706: 300111H 18707: 2 1990 vp. - HE n:o 18 18708: 18709: 18710: 18711: 18712: SISÄLLYSLUETTELO 18713: 18714: Sivu Sivu 18715: YLEISPERUSTELUT ......................... 3 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6 18716: 1.1. Teletoimintalaki ......................... . 6 18717: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1.2. Radiolaki ................................ . 7 18718: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 3 2. Voimaantulo ................................. . 7 18719: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 18720: 2.1.1. Telelaitosten työnjako . . . . . . . . . . . . . 3 LAKITEKSTIT ............................... . 8 18721: 2.1.2. Tele- ja radiolaitteiden tarkastus. . . 4 18722: 2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1. Laki teletoimintalain muuttamisesta .......... . 8 18723: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 2. Laki radiolain muuttamisesta ................. . 9 18724: tukset.......................................... 5 18725: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 5 LIITE ........................................ . 11 18726: 5. Esityksen suhde eurooppalaiseen kehitykseen . . 5 Rinnakkaistekstit ................................ . 11 18727: 1. Laki teletoimintalain muuttamisesta .......... . 11 18728: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 6 2. Laki radiolain muuttamisesta ................. . 14 18729: 1990 vp. - HE n:o 18 3 18730: 18731: 18732: 18733: 18734: YLEISPERUSTELUT 18735: 18736: 18737: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Lainsäädännön tavoitteita on toteutettu tu- 18738: merkitys kemalla toimilupapolitiikalla hallittua kilpailua 18739: varsinkin yleisessä teletoiminnassa. Se on mer- 18740: Viestinnän, erityisesti teletoiminnan yhteis- kinnyt uusien telelaitosten syntymistä Posti- ja 18741: kunnallinen merkitys kasvaa nopeasti. Vuonna telelaitoksen ja perinteisten puhelinlaitosten 18742: 1988 teletoiminnan liikevaihto Suomessa oli rinnalle. Hallitus pitää teletoiminnan kilpailun 18743: noin 6 900 miljoonaa markkaa. Teletoiminnan sääntelyä huomattavan merkittävänä yhteis- 18744: liikevaihdon osuus bruttokansantuotteesta oli kunnallisen kehityksen ohjauskeinona. 18745: noin 1,6 prosenttia, ja sen reaalikasvuksi 1990- Lainsäädännöllä luotu teletoiminnan ja tele- 18746: luvulla arvioidaan yli kymmenen prosenttia hallinnon perusrakenne on harjoitetun toimilu- 18747: vuodessa. papolitiikan tukemana osoittautunut pääosin 18748: Myös teletoiminnan työllistävä vaikutus on toimivaksi. Uusien telelaitosten syntyminen on 18749: huomattava. Posti- ja telelaitoksen teletoimes- kuitenkin saanut aikaan sen, että teletoiminta- 18750: sa ja muissa telelaitoksissa oli vuonna 1988 lain mukainen Posti- ja telelaitoksen ja perin- 18751: noin 21 000 työpaikkaa. Teletoiminnan yhteis- teisten telelaitosten työnjako rajoittaa mahdol- 18752: kunnallista merkitystä kuvaa eurooppalaisten lisuuksia synnyttää kilpailua teletoiminnassa. 18753: selvitysten osoittama tulos, jonka mukaan 60 Televiestintälainsäädännön tavoitteiden kan- 18754: prosenttia kaikista työpaikoista on vuonna nalta nämä rajoitukset ovat haitallisia. 18755: 2000 välittömästi riippuvaisia teletoiminnasta. 18756: Vaikka Suomessa ei ole tehty vastaavia tutki- 18757: muksia, on syytä olettaa tilanteen meillä ole- 2. Nykyinen tilanne ja asian val- 18758: van vastaavanlainen. mistelu 18759: Televiestintä vaikuttaa syvällisesti yhteiskun- 18760: nan kehitykseen yksilön, hallinnon ja elinkei- 2.1. Nykyinen tilanne 18761: noelämän tasoilla. Vaikutusta korostaa tele- 18762: viestintään läheisesti liittyvän ja siihen yhden- 2.1.1. Telelaitoslen työnjako 18763: tyvän tietotekniikan merkitys yhteiskunnalle. 18764: Hallitus pitää tärkeänä televiestinnän kehityk- Posti- ja telelaitoksen oikeudesta teletoimin- 18765: sen tukemista siten, että tehokkaita televiestin- nan harjoittamiseen on säädetty teletoiminta- 18766: täpalveluita on saatavilla mahdollisimman laa- lain 9 §:n 2 ja 3 momentissa. Muiden telelai- 18767: jalti, edullisesti ja tasapuolisesti. tosten oikeus perustuu puolestaan valtioneu- 18768: Tästä tavoitteesta lähtien televiestintälain- voston myöntämään toimilupaan. Lakia on 18769: säädäntöä ja telehallintoa on viime vuosina tulkittu siten, että valtioneuvosto ei voi toimi- 18770: kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön tavoit- luvin laajentaa Posti- ja telelaitoksen oikeutta 18771: teena on ollut luoda teletoiminnan perusraken- teletoimintaan. 18772: ne, joka tekee mahdolliseksi viestinnän tasa- Seuraus on, että Posti- ja telelaitos on ainoa 18773: painoisen ja joustavan kehityksen. Kahden suomalainen yhteisö, jolle ei voida myöntää 18774: vuoden kuluessa on saatettu voimaan neljä toimilupaa teletoimintaan. Se vähentää olen- 18775: televiestintää koskevaa lakia. Vuonna 1987 naisesti mahdollisuuksia laajentaa teletoimin- 18776: annettiin teletoimintalaki (183/87) ja laki kaa- nan kilpailua toimilupapolitiikalla. Niin ikään 18777: pelilähetystoiminnasta (307 /87) sekä vuonna se heikentää Posti- ja telelaitoksen mahdolli- 18778: 1988 radiolaki (517/88) ja laki telehallinnosta suuksia menestyä teletoiminnan kilpailussa. 18779: (518/88). Radiolain säätämisen yhteydessä Teletoimintalain 9 §:n 1 momentin mukaan 18780: myös radiolaitteista annettua lakia (8/27) muu- toimiluvan alaiset telelaitokset hoitavat teletoi- 18781: tettiin lisäämällä siihen uusi lain soveltamisalaa mintaa toimialueellaan ja toimiluvassa maini- 18782: koskeva 1 §:n 3 momentti (520/88). tuilla siirtoyhteyksillä. Posti- ja telelaitoksen 18783: 4 1990 vp. - HE n:o 18 18784: 18785: tehtävänä puolestaan on lain 9 §:n 2 momentin mattava, että uusien ja riippumattomien kilpai- 18786: nojalla huolehtia telelaitoksen tehtävistä muu- lijoiden saaminen alalle on vaikeaa, koska 18787: alla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten alu- kilpailukyky edellyttää riittävän laajan verkon 18788: eella. Säännöksestä seuraa, että Posti- ja tele- rakentamista jo ennen kilpailun aloittamista. 18789: laitoksen oikeus teletoimintaan väistyy, jos Toistaiseksi yleiseen teletoimintaan myönne- 18790: oikeus siihen on annettu toimiluvalla jollekin tyt uudet toimiluvat ovat olleet joko alueel- 18791: muulle telelaitokselle. lisesti tai harjoitettavan toiminnan laatuun ja 18792: Työnjakosäännösten tarkoituksena on ollut laajuuteen nähden voimakkaasti rajoitettuja. 18793: säilyttää teletoiminnan perinteinen hoitojärjes- Siitä on seurannut, että uusilla toimiluvilla 18794: telmä ja turvata pääosin yksityisten omistuk- kilpailun piiriin on vapautunut vain huomatta- 18795: sessa olevien paikallisten telelaitosten asema van pieni osa koko teletoiminnan kentästä 18796: voimavaroiltaan ylivoimaista Posti- ja telelai- vastaten liikevaihdolla mitaten vain muutamia 18797: tosta vastaan. Lakia valmisteltaessa Posti- ja prosentteja kaikesta yleisestä teletoiminnasta. 18798: telelaitoksen ja perinteisten alueellisten telelai- Valtioneuvostossa on kuitenkin nyt käsiteltävä- 18799: tosten ohella ei ollut muita merkittäviä toimilu- nä toimilupahakemus, jonka mukaisen toimi- 18800: vanvaraisen teletoiminnan harjoittajia. Siitä luvan myöntäminen merkitsisi huomattavasti 18801: johtui, että lain työnjakosäännöksessä ei riittä- laajemman toiminnan tulemista kilpailun pii- 18802: vän selkeästi otettu huomioon myöhemmin riin. On odotettavissa, että tällaisia toimilupa- 18803: syntyvää tilannetta, jossa luodaan toimiluvin hakemuksia tehdään vastaisuudessa lisää. 18804: uusia telelaitoksia. 18805: Teletoimintalain edellä kuvatun tulkinnan 18806: mukaan Posti- ja telelaitos ei voisi harjoittaa 2.1.2. Tele- ja radiolaitteiden tarkastus 18807: sellaista teletoimintaa, johon on myönnetty 18808: toimilupa jollekin muulle telelaitokselle. Lain- Telelaitteiden tarkastustoimintaa kehitetään 18809: säädäntö rajoittaa tältä osin merkittävästi parhaillaan Euroopan yhteisön (jäljempänä 18810: mahdollisuuksia luoda kilpailua toimilupapoli- EY) piirissä voimakkaasti. Tarkastustoimin- 18811: tiikalla. Ei ole muutoinkaan perusteltavissa, taan kiinteästi liittyvää standardointia on kehi- 18812: että uusia, kilpailun synnyttämiseksi perus- tetty perustamalla Euroopan Telestandardilai- 18813: tettuja telelaitoksia suojeltaisiin Posti- ja tele- tos (European Telecommunications Standardi- 18814: laitoksen kilpailulta samoin perustein kuin 54 sation Institute, ETSI). Siinä Suomen telehal- 18815: - lain voimaan tullessa vielä 58 - paikallista lintoa edustaa Telehallintokeskus, minkä lisäk- 18816: telelaitosta. si laitoksen jäseninä ovat maamme telelaitokset 18817: Valtioneuvosto myönsi vuonna 1988 toimilu- sekä eräät teollisuuslaitokset. 18818: van yleiseen teletoimintaan perinteisten telelai- On ilmeistä, että maassamme voimassa oleva 18819: tosten ohella kolmelle muulle yritykselle. Siitä lainsäädäntö tekee sellaisenaan mahdolliseksi 18820: on seurannut, että Posti- ja telelaitoksen oi- sopeutua lähiaikojen eurooppalaiseen kehityk- 18821: keus näiden telelaitosten toimiluvan mukaiseen seen. EY:n direktiiviluonnokset eivät kuiten- 18822: teletoimintaan niiden toimialueella on lain kaan ole vielä saavuttaneet sellaista kypsyyttä, 18823: työnjakosäännösten nojalla epäselvä. Hallitus että niiden perusteella voitaisiin laatia esitys 18824: ei ole kuitenkaan puuttunut Posti- ja telelai- lainsäädäntömme muuttamiseksi kehityksen 18825: toksen toimintaan niilläkään alueilla, jotka turvaamiseksi myös pidemmällä tähtäyksellä. 18826: ovat samalla myös edellä mainittujen perinteis- Muutokset tulevat koskemaan ensisijaisesti 18827: ten telelaitosten toimialuetta. Tämä on johtu- laitteiden tyyppihyväksyntöjen vastavuoroista 18828: nut useasta eri syystä. tunnustamista valtioiden välillä ja hyväksyn- 18829: Posti- ja telelaitoksen toiminta on ollut vält- nän osoittamista. Hallitus seuraa tarkoin eu- 18830: tämätön edellytys kilpailun syntymiselle, mikä rooppalaista kehitystä ja antaa tarvittavat esi- 18831: puolestaan oli uusien toimilupien myöntämisen tykset eduskunnalle sen jälkeen kun EY :n pii- 18832: tarkoitus. Toisaalta kilpailu oli jo teletoiminta- rissä tapahtuvasta kehityksestä on riittävä var- 18833: lain voimaan tullessa rajoitetusti alkanut tele- muus. 18834: laitosten ja elinkeinoelämän omistaman yrityk- Ennen radiolain voimaantuloa radioamatöö- 18835: sen aloitettua datasiirtotoiminnan. Uudet toi- rien käytössä olevat radiolähettimet olivat va- 18836: miluvanhaltijat eivät ole tähän saakka asetta- paat radiolähettimiä yleensä koskeneesta tar- 18837: neet kyseenalaiseksi Posti- ja telelaitoksen oi- kastuksesta. Tämä on ollut perusteltua lähinnä 18838: keutta kilpailevaan toimintaan. On myös huo- siitä syystä, että radioamatöörit, joilta edellyte- 18839: 1990 vp. - HE n:o 18 5 18840: 18841: tään erityistä tutkintoa, rakentavat usein itse Muutos tekee kuitenkin mahdolliseksi laajen- 18842: radiolähettimensä, eikä näitä laitteita ole tar- taa teletoiminnan kilpailua nykyistä helpom- 18843: peen enää erikseen tarkastaa. Radioamatöörejä min toimilupapolitiikalla. 18844: on Suomessa noin 5 000. 18845: Radiolain 8 §:n 1 momentista ja 10 §:stä Radiolain muutosehdotuksesta johtuva ra- 18846: kuitenkin johtuu, että kaikki radiolähettimet dioamatöörien radiolähetinten vapautuminen 18847: kuuluvat tarkastuksen piiriin. Kun tästä radio- tarkastuksesta merkitsee sitä, että radioama- 18848: viestinnän häiriöttömyyden turvaamiseksi tar- töörit välttyvät maksamasta tarkastusmaksuja. 18849: peettomasta tarkastamisesta olisi laitekokoon- Valtion radiotarkastuksesta kertyviin tuloihin 18850: panojen yksilöllisyyden ja sen mukaisen suh- aiheutuu vastaava vähäinen vähennys. 18851: teettoman suuren voimavarojen tarpeen vuoksi 18852: aiheutunut huomattavaa haittaa muulle radio- 18853: tarkastukselle, siitä on toistaiseksi luovuttu 18854: tilapäisin hallinnollisin järjestelyin. 5. Esityksen suhde eurooppalai- 18855: seen kehitykseen 18856: 18857: 2.2. Asian valmistelu 18858: Hallitus on seurannut tarkoin EY:n valmis- 18859: Ehdotus on valmisteltu virkatyönä liikenne- telutyötä, joka koskee määräyksiä telepalvelui- 18860: ministeriössä. den kaupan vapauttamisesta ja teletoiminnan 18861: Ehdotuksesta on saatu lausunnot Telehallin- kilpailun edistämisestä. 18862: tokeskukselta, posti- ja telehallitukselta, Kes- 18863: kuskauppakamarilta, Puhelinlaitosten Liitto Hallituksen käsitys on, että EY:n jäsenmais- 18864: r.y.:ltä, Suomen Antenniurakoitsijaliitolta, sa tullaan luomaan jonkinlainen toimilupa- tai 18865: Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:ltä, Suomen lupakäytäntö, jonka puitteissa sallitaan hallittu 18866: Radioamatööriliitto ry:ltä, Teollisuuden Kes- kilpailu teletoiminnassa. Toisaalta EY:n puit- 18867: kusliitolta, Oy Datatie Ab:ltä, Oy. Yleisradio teissa käydyssä telepoliittisessa keskustelussa 18868: Ab.:ltä, Oy Yritysverkot Ab:ltä, Tampereen on tullut ilmi huoli niistä tuhoisista vaikutuk- 18869: Tietoverkko Oy:ltä sekä Mikkelin ja Pohjois- sista, jotka varsinkin perusverkkotoimintaa 18870: Karjalan läänien lääninneuvottelukunnilta. harjoittavan teleyrityksen toiminnan keskeyty- 18871: misellä olisi kansantalouteen. Hallitus pitää 18872: ilmeisenä, ettei teletoiminnan kehitys EY:n pii- 18873: 3. Esityksen organisatoriset ja rissäkään johda monelle muulle palvelulle ta- 18874: henkilöstövaikutukset vanomaiseen täysin vapaaseen kilpailuun, vaan 18875: ainoastaan teletoiminnan kilpailun hallittuun 18876: Teletoimintalain ja radiolain muutoseh- vapauttamiseen, jolla pyritään tarkoituksen- 18877: dotuksista aiheutuu vain vähäisiä organisatori- mukaiseen palvelutasoon ja kustannuksia vas- 18878: sia vaikutuksia. Ehdotus ei aiheuta välitöntä taavaan hinnoitteluun. 18879: henkilöstön lisätarvetta. 18880: Hallituksen käsitys on, että etenkin esillä 18881: olevan hallituksen esityksen mukaisen säännös- 18882: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ten selkeyttämisen jälkeen teletoiminnan kil- 18883: tukset pailutilanne maassamme vastaa EY:n tavoittei- 18884: ta ja lainsäädäntöämme voidaan pitää euroop- 18885: Teletoimintalain muutosehdotuksilla ei ole palaisittainkin tarkasteltuna varsin edistykselli- 18886: välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. senä. 18887: 6 1990 vp. - HE n:o 18 18888: 18889: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 18890: 18891: 18892: 1. Lakiehdotusten perustelut sovellettaisiin kaikkia samoja säännöksiä kuin 18893: muihinkin telelaitoksiin. 18894: 1.1. Teletoimintalaki Pykälän 1 momentin ensimmäisen lauseen 18895: muutos johtuu 4 §:n ja 7 §:n 2 momentin 18896: 2 §. Pykälän 4 kohtaa muutettaisiin niin, muutosehdotuksista. 18897: että Posti- ja telelaitosta koskeva erityinen Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan 18898: maininta poistetaan. Koska Posti- ja telelaitok- muutettavaksi siten, että siitä poistetaan johto- 18899: sen tehtävien säätämisestä lailla luovuttaisiin ja verkon ja pakalliskeskusten ylläpitovelvolli- 18900: sen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riip- suus. Telelaitosten velvollisuus ylläpitää erilai- 18901: puisi valtioneuvoston myöntämästä toimiluvas- sia johtoverkkoja ja keskuksia riippuu niiden 18902: ta, Posti- ja telelaitosta ei ole tarpeen mainita toimiluvista. 18903: laissa erikseen muiden telelaitosten ohella. Ehdotuksen 2 kohdan mukaiset palvelutaso- 18904: Kaikkia telelaitoksia koskisivat samat teletoi- vaatimukset ovat toisaalta eduskunnan Posti- 18905: mintalain säännökset. ja telelaitokselle vahvistamat palvelutasovaati- 18906: Telelaitoksen velvollisuudet on säädetty lain mukset, toisaalta ne, jotka liikenneministeriö 18907: 8 §:ssä, johon ei esitetä muutoksia. Koska niitä on teletoimintalaissa säädetyn toimivaltansa 18908: ei sen vuoksi ole tarpeen toistaa 2 §:n 4 koh- puitteissa vahvistanut toimiluvan alaisille tele- 18909: dan mukaisessa telelaitoksen määritelmässä, laitoksille. Viimeksi mainittuja ovat muun mu- 18910: ehdotetaan säännöstä selkeytettäväksi poista- assa 10 §:n 2 momentin mukaiset teleliittymien 18911: malla siitä 8 §:ssä säädettyjä telelaitoksen vel- yleiset toimitusehdot ja 20 §:n mukaiset tele- 18912: vollisuuksia koskeva sivulause. verkkojen rakennemääräykset, joita telelaitos- 18913: ten on noudatettava televerkkoja rakentaes- 18914: 4 §. Ehdotuksen mukaan Posti- ja telelaitok- 18915: saan ja ylläpitäessään. 18916: sen tehtäviä ei enää säädettäisi laissa, vaan sen Posti- ja telelaitosta koskevat 2 ja 3 momen- 18917: oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riippuisi 18918: tin säännökset ehdotetaan kumottaviksi, koska 18919: muiden telelaitosten tavoin valtioneuvoston 18920: myös Posti- ja telelaitos olisi ehdotuksen mu- 18921: myöntämästä toimiluvasta. Sen vuoksi 4 §:stä kaan toimiluvan alainen telelaitos. Tarkoituk- 18922: ehdotetaan poistettavaksi Posti- ja telelaitosta sena on, että Posti- ja telelaitokselle myönne- 18923: koskeva erillinen maininta. 18924: tään ennen lain voimaantuloa toimilupa, joka 18925: 5 §. Voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentis- kattaa teletoiminnan pääpiirteissän siinä laa- 18926: sa oleva erillisverkkoluvan määräaikaisuutta juudessa kuin Posti- ja telelaitos harjoittaa sitä 18927: koskeva lause ehdotetaan siirrettäväksi 5 §:n nyt. 18928: viimeiseksi lauseeksi. Ehdotus ei muuta nykyis- 10 §. Pykälän 1 momentin viimeinen lause 18929: tä tilannetta. on ollut tarpeen toimiluvan alaisten telelaitos- 18930: 7 §. Pykälän 1 momentin pykälävittausta ten palvelutarjonnan ja Posti- ja telelaitoksen 18931: ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan uutta erityisten valtakunnallisten televerkkojen yh- 18932: 4 §:ää. Säännöksen selkeyttämiseksi sen toinen teensovittamiseksi. Kun myös Posti- ja telelai- 18933: lause siirrettäisiin 5 §:ään. toksen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen 18934: Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täydennet- riippuisi toimiluvasta, käyttäjällä olisi oikeus 18935: täväksi siten, että siinä mainitaan myös toimi- liittyä minkä tahansa sellaisen telelaitoksen 18936: luvassa 7 §:n 2 momentin mukaan määrättävät keskukseen, jolla on toimilupa kyseisen teletoi- 18937: teletoiminnan rajoitukset. Nykyisissä toimitu- minnan harjoittamiseen. Sen vuoksi lause eh- 18938: vissa rajoituksia on määrätty muun muassa dotetaan poistettavaksi momentista. 18939: harjoitettavan teleliikenteen laatuun ja toimin- 19 §. Teletoiminnan neuvottelukunnan ko- 18940: nan liikevaihtoon nähden. Ehdotus ei tältä osin koonpanoa ehdotetaan täydennettäväksi niin, 18941: muuta nykytilannetta. että siinä olisi myös Telehallintokeskuksen 18942: 9 §. Koska myös Posti- ja telelaitoksen oi- edustus. Telehallinnosta annetun lain 2 §:n 1 18943: keus harjoittaa teletoimintaa riippuisi ehdotuk- kohdan nojalla Telehallintokeskus huolehtii 18944: sen mukaan toimiluvasta, 9 §:ää muutettaisiin muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla 18945: niin, että siinä määritellään yleisesti kaikkien annettujen säännösten, määräysten ja lupaeh- 18946: telelaitosten tehtävät. Posti- ja telelaitokseen tojen noudattamisen valvonnasta. Telehallinto- 18947: 1990 vp. - HE n:o 18 7 18948: 18949: keskuksen tehtävien vuoksi sen osallistumista käytännössä järjestettäisiin. Eräiden muiden- 18950: teletoiminnan neuvottelukunnan työhön on pi- kaan radiolaiteryhmien tarkastamisella ja hy- 18951: dettävä välttämättömänä. väksynnällä ei ole tosiasiallista merkitystä ra- 18952: Valtioneuvoston yleisistunnon toiminnan ke- dioviestinnän häiriöttömyyden kannalta. Sen 18953: hittämiseksi ehdotetaan lisäksi, että teletoimin- vuoksi ehdotetaan, että asetuksella säädettävät 18954: nan neuvottelukunnan asettaisi liikenneminis- merkitykseltään vähäiset radiolaitteet eivät oli- 18955: teriö. Neuvottelukunnan tehtävä koskee lähin- si tarkastus- ja hyväksymismenettelyn piirissä. 18956: nä vain liikenneministeriön hallinnonalan Tällaisia vähäisiä radiolaitteita olisivat muun 18957: omaa toimintaa ja siihen liittyviä suhteita ulko- muassa eräät yksinkertaiset radiovastaanotti- 18958: puolisiin. met. 18959: 20 §. Osa 20 §:n nojalla annettavista tekni- 14 §. Valtioneuvoston yleisistunnon toimin- 18960: sistä määräyksistä koskee yksittäisiä telepääte- nan kehittämiseksi pykälässä ehdotetaan, että 18961: laitteita tai sellaisia teknisiä yksityiskohtia, että radioteknisen neuvottelukunnan asettaisi lii- 18962: määräysten antamisoikeutta ei ole tarkoituk- kenneministeriö. Radioteknisen neuvottelukun- 18963: senmukaista pitää liikenneministeriöllä. Ehdo- nan tehtävä koskee lähinnä vain liikenneminis- 18964: tuksen mukaan liikenneministeriön vahvista- teriön hallinnonalan omaa toimintaa ja siihen 18965: missa rajoissa nämä määräykset antaisi Tele- liittyviä suhteita ulkopuolisiin. 18966: hallintokeskus. 17 §. Radiolain 9 §:n ja radioasetuksen 18967: 22 §. Voimassa olevan säännöksen mukaan (821/88) 8 §:n nojalla on määrätty, että muun 18968: liikenneministeriö vahvistaa vain toimiluvan muassa aluksen ja ilma-aluksen radiolähetti- 18969: alaisia telelaitoksia koskevat telemaksujen ylei- men käyttäjäitä vaaditaan erityinen radioase- 18970: set perusteet. Koska jo kilpailusyistä on tar- manhoitajan tutkinto. Vastaavasti radioama- 18971: peellista, että kaikkia telelaitoksia koskevat töörin on osoitettava kelpoisuutensa erityisessä 18972: samat määräykset, ehdotetaan, että määräyk- tutkinnossa. 18973: set koskisivat myös Posti- ja telelaitoksen tele- Ehdotuksen mukaan radiolain nojalla voitai- 18974: maksuja. siin määrätä perittäväksi maksuja myös tällais- 18975: Posti- ja telelaitoksen maksuista säädetään ten tutkintojen järjestämisestä ja niistä annet- 18976: ja määrätään lisäksi Posti- ja telelaitoksesta tavista todistuksista. Tähän saakka tutkinnois- 18977: annetun lain (748/89) nojalla. ta on ollut suoritettava maksu sporttelina eräi- 18978: 24 §. Telehallintokeskus valvoo telehallin- den viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoi- 18979: nosta annetun lain 2 §:n 1 kohdan nojalla mista suoritettavain maksujen perusteista an- 18980: muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla netun lain (806/42) nojalla radiotutkintomak- 18981: annettujen säännösten, määräysten ja lupaeh- suista annetun asetuksen (1001/88) perusteella. 18982: tojen noudattamista. Sen vuoksi ehdotetaan, Koska sporttelijärjestelmästä pyritään valtion- 18983: että Telehallintokeskus saisi liikenneministe- hallinnossa luopumaan, ehdotetaan maksut pe- 18984: riön ohella oikeuden käyttää 24 §:n mukaisia rittäviksi tavanomaisina valtiolle tulevina mak- 18985: pakkokeinoja. suina. 18986: 27 §.Pykälän muutos johtuu 24 §:n muutos- 18987: ehdotuksesta. 18988: 2. Voimaantulo 18989: 18990: 1.2. Radiolaki Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan viipymät- 18991: tä sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksy- 18992: 8 §. Ehdotuksen mukaan radioamatöörien nyt. 18993: radiolähettimet vapautuisivat pakollisen tar- 18994: kastuksen piiristä. Asetuksella säädettäisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 18995: muun muassa se, miten radioamatöörikäyttöön kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 18996: tarkoitettujen radiolähetinten maahantuonti tukset: 18997: 8 1990 vp. - HE n:o 18 18998: 18999: 19000: 19001: 19002: 1. 19003: Laki 19004: teletoimintalain muuttamisesta 19005: 19006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 19007: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 §:n 2 ja 3 19008: momentti, 19009: muutetaan 2 §:n 4 kohta, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentin johdantolause ja 1 19010: kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti, sekä 19011: lisätään 10 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 19012: 2§ 9§ 19013: Määritelmiä Telelaitosten tehtävät 19014: Tässä laissa tarkoitetaan: Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimi- 19015: - - - - - - - - - - - - - - luvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyk- 19016: 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan har- sin: 19017: joittajaa; 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvis- 19018: tettujen palvelutasovaatimusten puitteissa 19019: käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja 19020: 4§ 19021: Yleinen teletoiminta 19022: Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset 19023: suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on 10 § 19024: myöntänyt siihen toimiluvan. Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet 19025: 19026: 5§ Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk- 19027: koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn 19028: Te/etoiminta eril/isverkossa sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää 19029: Liikenneministeriö voi myöntää Suomen niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseen- 19030: kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, sa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyt- 19031: laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen täjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuiten- 19032: teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. kaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoita- 19033: Luvan myöntämisessä on otettava huomioon mista. 19034: kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi- 19035: minnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään 19036: määräajaksi, enintään 15 vuodeksi. 19037: 19 § 19038: 7 § Teletoiminnan neuvottelukunta 19039: Toimiluvan ehdot 19040: Telelaitokselle myönnetään 4 §:ssä tarkoitet- Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministe- 19041: tu toimilupa toistaiseksi. riö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee 19042: Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toi- olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuk- 19043: mialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja sen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten 19044: yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita 19045: saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyt- 19046: rajoitukset. täjien edustus. 19047: 1990 vp. - HE n:o 18 9 19048: 19049: 20 § että tekemättä jätetty toimenpide teetetään 19050: Tekniset määräykset asianomaisen kustannuksella. 19051: 19052: 19053: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyk- 27 § 19054: siä voi liikenneministeriön määräämissä rajois- 19055: sa antaa myös Telehallintokeskus. 19056: Muutoksenhaku 19057: 19058: 22 § Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Te- 19059: Telemaksujen vahvistaminen lehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea 19060: muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta 19061: Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten pe- hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on 19062: rimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja 19063: välisten telemaksujen yleiset perusteet. Telehallintokeskus voivat päätöksessään mää- 19064: Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis- rätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin 19065: ta on lisäksi säädetty erikseen. se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen 19066: voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpa- 19067: 24 § non, kunnes valitus on ratkaistu. 19068: Pakkokeinot Liikenneministeriön ja Telehallintokeskuk- 19069: sen 24 §:n 2 momentin nojalla antamaan uhka- 19070: Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa 19071: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne- erikseen hakea muutosta valittamalla. 19072: ministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa 19073: hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntin- 19074: sä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 19075: Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi kuuta 199 . 19076: asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 19077: tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toi- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 19078: minta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai miin. 19079: 19080: 19081: 19082: 19083: 2. 19084: Laki 19085: radiolain muuttamisesta 19086: 19087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 19088: muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 §:n 1 momentti ja 17 §:n 19089: 1 momentti sekä 19090: lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 19091: 8§ 14 § 19092: Oikeus radiolaitteiden käyttöön Radiotekninen neuvottelukunta 19093: Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli- 19094: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra- 19095: yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoi- diotekninen neuvottelukunta, jonka liikenne- 19096: tettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä ministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerral- 19097: radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tar- laan. 19098: kemmin säädetään. 19099: 2 300111H 19100: 10 1990 vp. - HE n:o 18 19101: 19102: 17 § ja niistä annettavista todistuksista peritään ase- 19103: Maksut tuksella säädettävät maksut. 19104: 19105: Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi- 19106: dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä 19107: suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy- kuuta 199 . 19108: väksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähetti- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 19109: men käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuu- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 19110: den osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista miin. 19111: 19112: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 19113: 19114: 19115: Tasavallan Presidentti 19116: MAUNO KOIVISTO 19117: 19118: 19119: 19120: 19121: Liikenneministeri Raimo Vistbacka 19122: 1990 vp. - HE n:o 18 11 19123: 19124: Liite 19125: 19126: 19127: 19128: 19129: 1. 19130: Laki 19131: teletoimintalain muuttamisesta 19132: 19133: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 19134: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 §:n 2 ja 3 19135: momentti, 19136: muutetaan 2 §:n 4 kohta, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentin johdantolause ja 1 19137: kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti, sekä 19138: lisätään 10 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 19139: 19140: Voimassa oleva laki Ehdotus 19141: 19142: 2§ 19143: Määritelmiä 19144: Tässä laissa tarkoitetaan: 19145: 19146: 4) telelaitoksella posti- ja telelaitosta sekä 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan har- 19147: sellaista muuta yleisen teletoiminnan harjoitta- joittajaa; 19148: jaa, jonka velvollisuutena on hoitaa toimialu- 19149: eellaan teletoimintaa osana valtakunnan yleistä 19150: televerkostoa; 19151: 19152: 19153: 4§ 19154: Yleinen teletoiminta 19155: Yleistä teletoimintaa harjoittavat: Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset 19156: 1) posti- ja telelaitos; ja suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on 19157: 2) sellaiset suomalaiset yhteisöt, joille valtio- myöntänyt siihen toimiluvan. 19158: neuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan. 19159: 5§ 19160: Teletoiminta erillisverkossa 19161: Liikenneministeriö voi myöntää Suomen Liikenneministeriö voi myöntää Suomen 19162: kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, 19163: laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen 19164: teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. 19165: Luvan myöntämisessä on otettava huomioon Luvan myöntämisessä on otettava huomioon 19166: kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi- kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi- 19167: minnan harjoittamiseen. minnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään 19168: määräajaksi, enintään 15 vuodeksi. 19169: 12 1990 vp. - HE n:o 18 19170: 19171: Voimassa oleva laki Ehdotus 19172: 7 § 19173: Toimiluvan ehdot 19174: Telelaitokselle myönnetään 4 §:n 2 kohdassa Telelaitokselle myönnetään 4 §:ssä tarkoitet- 19175: tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Muuhun tele- tu toimilupa toistaiseksi. 19176: toimintaan lupa myönnetään määräajaksi, 19177: enintään 15 vuodeksi. 19178: Telelaitoksel/e myönnettävässä toimiluvassa Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toi- 19179: määritellään telelaitoksen toimialue sekä ne mialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja 19180: siirtoyhteydet, joilla teletoimintaa ja yhdyslii- yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa 19181: kennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut 19182: harjoittaa. rajoitukset. 19183: 19184: 19185: 9§ 19186: Telelaitosten tehtävät 19187: Telelaitoksen, jolle on myönnetty 4 §:n 2 Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimi- 19188: kohdassa tarkoitettu toimilupa, tulee toimi- luvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyk- 19189: alueellaan ja toimiluvassa mainituilla siirtoyh- sin: 19190: teyksillään: 19191: 1) rakentaa ja ylläpitää johtoverkkoa ja pai- 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvis- 19192: kalliskeskuksia, antaa näistä muodostuvasta tettujen palvelutasovaatimusten puitteissa 19193: televerkosta käyttäjille liittymiä sekä hoitaa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja 19194: mainitussa verkossa teleliikennettä; ja 19195: 19196: Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia 1 mo- 19197: mentissa mainituista telelaitoksen tehtävistä 19198: muualla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten 19199: toimialueella. 19200: Posti- ja telelaitoksen asiana on lisäksi koko 19201: maassa: 19202: 1) rakentaa ja ylläpitää kaukojohtoverkkoa 19203: ja kaukokeskuksia samoin kuin muita erityis- 19204: ten valtakunnallisten televerkkojen välittömästi 19205: kaukoyhteyksiin liittyviä keskuksia sekä hoitaa 19206: niiden avulla teleliikennettä yhteistyössä toimi- 19207: luvan alaisten telelaitosten kanssa; 19208: 2) rakentaa ja ylläpitää Suomen ja ulkomai- 19209: den välistä televerkkoa; sekä 19210: 3) harjoittaa muuta teletoimintaa liikenne- 19211: ministeriön määräämissä puitteissa. 19212: 19213: 10 § 19214: Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet 19215: Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk- Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk- 19216: koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn 19217: sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä sekä sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää 19218: käyttää· niitä televiestintään joko omaan tar- niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseen- 19219: koitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjo- sa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyt- 19220: 1990 vp. - HE n:o 18 13 19221: 19222: Voimassa oleva laki Ehdotus 19223: amalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleen- täjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuiten- 19224: käyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoi- kaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoita- 19225: minnan hoitamista. Käyttäjä voi liittyä telelai- mista. 19226: toksen johtoverkon välityksellä paikalliskes- 19227: kukseen tai, milloin se ei ole mahdollista, 9 §:n 19228: 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun erityisen 19229: valtakunnallisen televerkon keskukseen. 19230: 19231: 19232: 19 § 19233: Teletoiminnan neuvottelukunta 19234: 19235: Neuvottelukunnassa, jonka valtioneuvosto Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministe- 19236: asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla riö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee 19237: liikenneministeriön, valtion teletoimen, toimi- olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuk- 19238: luvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuk- sen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten 19239: sen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita 19240: televiestinnän käyttäjien edustus. valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyt- 19241: täjien edustus. 19242: 19243: 19244: 20 § 19245: Tekniset määräykset 19246: 19247: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyk- 19248: siä voi liikenneministeriön määräämissä rajois- 19249: sa antaa myös Telehal/intokeskus. 19250: 19251: 22 § 22 § 19252: Telemaksujen vahvistaminen Telemaksujen vahvistaminen 19253: Liikenneministeriö vahvistaa toimiluvan Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten pe- 19254: alaisten telelaitosten perimien telemaksujen sa- rimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten 19255: moin kuin telelaitosten välisten telemaksujen välisten telemaksujen yleiset perusteet. 19256: yleiset perusteet. 19257: Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis- Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis- 19258: ta on säädetty erikseen. ta on lisäksi säädetty erikseen. 19259: 19260: 24 § 19261: Pakkokeinot 19262: Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla 19263: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne- annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne- 19264: ministeriö voi velvoittaa hänet korjaamaan ministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa 19265: virheensä tai laiminlyöntinsä. hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntin- 19266: sä. 19267: Liikenneministeriö voi asettaa 1 momentissa Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi 19268: tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä 19269: taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toi- 19270: 14 1990 vp. - HE n:o 18 19271: 19272: Voimassa oleva laki Ehdotus 19273: tai kokonaan tai että ministeriö teettää teke- minta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai 19274: mättä jätetyn toimenpiteen asianomaisen kus- että tekemättä jätetty toimenpide teetetään 19275: tannuksella. asianomaisen kustannuksella. 19276: 19277: 27 § 19278: Muutoksenhaku 19279: 19280: Valtioneuvoston ja liikenneministeriön pää- Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Te- 19281: tökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, /ehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea 19282: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta 19283: tussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneu- hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on 19284: vosto ja liikenneministeriö voivat päätökses- säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja 19285: sään määrätä, että päätöstä on noudatettava Telehallintokeskus voivat päätöksessään mää- 19286: ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitus- rätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin 19287: viranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen 19288: täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu. voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpa- 19289: Liikenneministeriön 24 §:n 2 momentin no- non, kunnes valitus on ratkaistu. 19290: jalla antamaan uhkasakon asettamista koske- Liikenneministeriön ja Teleha/lintokeskuk- 19291: vaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutos- sen 24 §:n 2 momentin nojalla antamaan uhka- 19292: ta valittamalla. sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa 19293: erikseen hakea muutosta valittamalla. 19294: 19295: 19296: Tämä laki tulee voimaan päivänä 19297: kuuta 199 . 19298: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 19299: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 19300: miin. 19301: 19302: 19303: 2. 19304: Laki 19305: radiolain muuttamisesta 19306: 19307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 19308: muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 §:n 1 momentti ja 17 §:n 19309: 1 momentti sekä 19310: lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 19311: 19312: Voimassa oleva laki Ehdotus 19313: 19314: 8§ 19315: Oikeus radiolaitteiden käyttöön 19316: 19317: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske 19318: yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoi- 19319: tettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä 19320: radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tar- 19321: kemmin säädetään. 19322: 1990 vp. - HE n:o 18 15 19323: 19324: Voimassa oleva laki Ehdotus 19325: 19326: 14 § 14 § 19327: Radiotekninen neuvottelukunta Radiotekninen neuvottelukunta 19328: Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli- Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli- 19329: menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra- menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra- 19330: diotekninen neuvottelukunta, jonka valtioneu- diotekninen neuvottelukunta, jonka liikenne- 19331: vosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. ministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerral- 19332: laan. 19333: 19334: 19335: 17 § 17 § 19336: Maksut Maksut 19337: Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi- Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi- 19338: dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla 19339: suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy- suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy- 19340: väksynnästä ja valvonnasta peritään asetuksel- väksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähetti- 19341: la säädettävät maksut. men käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuu- 19342: den osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista 19343: ja niistä annettavista todistuksista peritään ase- 19344: tuksella säädettävät maksut. 19345: 19346: 19347: Tämä laki tulee voimaan päivänä 19348: kuuta 199 . 19349: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 19350: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 19351: miin. 19352: 1990 vp. - HE n:o 19 19353: 19354: 19355: 19356: 19357: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eläkesäätiölain ja 19358: avustuskassalain muuttamisesta 19359: 19360: 19361: 19362: 19363: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 19364: 19365: Esityksessä ehdotetaan, että eläkesäätiöla- toimintaa harjoittavia yhteisöjä koskevan lain- 19366: kiin ja avustuskassalakiin lisätään säännös, säädännön kanssa. 19367: joka koskee tilinpäätöstietojen julkisuutta. Eh- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 19368: dotus on yhdenmukainen muuta vakuutus- heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 19369: 19370: 19371: 19372: 19373: PERUSTELUT 19374: 19375: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu kesäätiörekisteri ja siihen kuuluvat liitteet ovat 19376: muutos eläkesäätiölain täytäntöönpanosta annetun ase- 19377: tuksen (509/55) 8 §:n mukaan julkisia ja ne on 19378: 1.1. Eläkesäätiöitä koskevat tiedot pidettävä kaikkien nähtävinä. Otteita niistä 19379: annetaan pyydettäessä säädettyjä maksuja vas- 19380: Työnantajan perustaman eläkesäätiön tar- taan. 19381: koituksena on eläkesäätiölain (469/55) 1 §:n 1 Työntekijäin eläkelain (395/61) mukaista 19382: momentin mukaan eläkkeiden ja niihin verrat- toimintaa harjoittavien eläkesäätiöiden rekiste- 19383: tavien muiden työsuhteen perusteella myönnet- röinti- ja valvontatehtäviä on osittain siirretty 19384: tävien etujen antaminen työntekijöille ja näi- eläketurvakeskukselle (valtioneuvoston päätös 19385: den omaisille. 316/62). 19386: Eläkesäätiöiden toimintaa valvoo sosiaali- ja Eläkesäätiöiden tulee eläkesäätiölain 25 §:n 19387: terveysministeriö. Ministeriö pitää niiden osal- mukaan toimittaa ministeriölle vuosittain nel- 19388: ta rekisteriä, johon eläkesäätiölain 15 §:n mu- jän kuukauden kuluessa tilivuoden päättymi- 19389: kaan on merkittävä: 1) säätiön nimi, kotipaik- sestä tai ministeriön hyväksymänä myöhempä- 19390: ka ja tarkoitus; 2) milloin säännöt ja niihin nä ajankohtana tämän laatiman kaavan mu- 19391: tehdyt muutokset on vahvistettu ja säätiö on kainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan 19392: merkitty rekisteriin; 3) hallituksen jäsenten ni- sekä ministeriön määräämässä kohtuullisessa 19393: met ja heidän asuinpaikkansa; 4) kuka tai ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin tieto- 19394: ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan säätiön ja, jotka ovat tarpeen valvontaa varten. 19395: nimen; 5) työnantaja, jonka liikkeen tai toi- 19396: minnan yhteyteen säätiö on perustettu; sekä 6) 19397: jos säätiö on ulkomaalaisten sekä eräiden yh- 1.2. A vustuskassoja koskevat tiedot 19398: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää 19399: omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2 §:n 1 Avustuskassojen, eli avustuskassalaissa 19400: momentissa tarkoitettu säätiö, tätä koskeva (471/42) säädetynlaista sosiaalista henkilöva- 19401: maininta, jollei valtioneuvosto ole myöntänyt kuutustoimintaa harjoittavien laitosten toimin- 19402: mainitun lain 3 c §:n nojalla poikkeusta. Elä- taa valvoo avustuskassalain 89 §:n nojalla sosi- 19403: 391382Q 19404: 2 1990 vp. - HE n:o 19 19405: 19406: aali- ja terveysministeriö. Ministeriö pitää edellä mainitut asiakirjat ovat salassa pidettä- 19407: avustuskassarekisteriä, johon on lain 66 §:n viä. 19408: nojalla merkittävä: 1) kassan nimi, kotipaikka Viralliset tilinpäätöstiedot vakuutusyhtiöiden 19409: ja toimintapiiri; 2) minkä laatuisia avustuksia ja vakuutusyhdistysten sekä muiden sellaisten 19410: kassa myöntää; 3) aika, jolloin säännöt tai yhteisöjen osalta, jotka ovat velvolliset toimit- 19411: niiden muutokset on vahvistettu; 4) millä ta- tamaan sanotut tiedot kaupparekisteriin, ovat 19412: voin kassankokous on kutsuttava kokoon ja julkisia. Kun otetaan huomioon eläkesäätiöi- 19413: muut tiedonannot toimitettava; 5) kassan halli- den ja avustuskassojen harjoittaman toimin- 19414: tuksen jäsenten nimet ja heidän asuinpaikkan- nan luonne ja vakuutustarkastustoiminnassa 19415: sa; sekä 6) kuka tai ketkä ovat oikeutetut omaksuttu julkisuusperiaate, on tarkoituksen- 19416: kirjoittamaan kassan nimen. mukaista saattaa myös eläkesäätiöiden ja avus- 19417: Avustuskassarekisteri ja siihen kuuluvat liit- tuskassojen tilinpäätöstiedot julkisiksi. Näin 19418: teet ovat avustuskassalain toimeenpanosta an- asiain tila yhtenäistyisi eikä tilinpäätöstietojen 19419: netun asetuksen (909/42) 17 §:n mukaan julki- julkisuus riippuisi siitä, mille viranomaiselle ne 19420: sia, ja ne on pidettävä kaikkien nähtävänä. toimitetaan. 19421: Otteita niistä annetaan pyydettäessä säädettyjä Vakuutusyhtiöiden osalta on julkisuusperi- 19422: maksuja vastaan. aate toteutettu sisällyttämällä vakuutusyhtiö- 19423: Kassojen valvontaa ja rekisteröintiä on laki- lain (1062/79) 18 luvun 7 §:ään salassapitovel- 19424: sääteisen eläke- ja sairausvakuutustoiminnan vollisuusperiaatteesta poikkeamaan oikeuttava 19425: osalta siirretty osittain eläketurvakeskukselle ja säännös, joka antaa sosiaali- ja terveysministe- 19426: kansaneläkelaitokselle (valtioneuvoston pää- riölle oikeuden sen estämättä, mitä asiakirjojen 19427: tökset 316/62 ja 936/85 sekä sosiaaliministe- salassapitämisestä on säädetty, julkaista va- 19428: riön päätös 445/64). kuutusyhtiöiden toimintaa, asemaa ja kehitystä 19429: Avustuskassojen tulee avustuskassalain toi- valaisevia tilastoja ja niihin verrattavia tietoja, 19430: meenpanosta annetun asetuksen 23 §:n mu- jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan 19431: kaan vuosittain kuukauden kuluessa siitä kas- kaikista yhtiöistä. Vastaavan sisältöinen sään- 19432: sankokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistet- nös ehdotetaan lisättäväksi eläkesäätiö- ja 19433: tu, toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle avustuskassalakiin. Lisäksi ehdotetaan säädet- 19434: ministeriön vahvistaman kaavan mukainen täväksi, että sosiaali- ja terveysministeriön hal- 19435: kertomus kassan toiminnasta ja liittää mukaan lussa olevista eläkesäätiöiden sekä avustuskas- 19436: hallituksen laatima kertomus ja tilinpäätös, sojen tilinpäätöksistä ja hallituksen kertomuk- 19437: tilintarkastajien lausunto sekä sanotun kassan- sista olisi jokaisella oikeus saada tietoja. 19438: kokouksen pöytäkirja. 19439: 19440: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 19441: 1.3. Tilinpäätöstietojen julkisuus tukset 19442: Eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julki- Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontalou- 19443: suudesta sisältävän asetuksen (650/51) 1 §:n 1 dellisia vaikutuksia. 19444: momentin 9 kohdan nojalla ovat salassa pidet- 19445: täviä asiakirjat, jotka sisältävät tulli-, tarkas- 19446: tus- ja muiden viranomaisten virkatoimessaan 19447: hankkimia tai saamia tietoja ja selvityksiä 3. Voimaantulo 19448: yksityisestä liike- ja teollisuustoiminnasta, elin- 19449: keinon ja ammatin harjoittamisesta taikka yk- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti kun 19450: sityisen taloudellisesta asemasta, mikäli se, jota ne on hyväksytty ja vahvistettu. 19451: asiakirja koskee, ei anna suostumustaan sen 19452: tiedoksi antamiseen. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 19453: Ministeriö on tällä perusteella katsonut, että kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 19454: sen valvovana viranomaisena haltuunsa saarnat set: 19455: 1990 vp. - HE n:o 19 3 19456: 19457: 1. 19458: Laki 19459: eläkesäätiölain muuttamisesta 19460: 19461: Eduskunnan päätöksen mukaisesti li!i_ätään 2 päivänä joulukuuta 1955 annettuun eläkesäätiöla- 19462: kiin (469/55) uusi näin kuuluva 25 a §: 19463: 19464: 25 a § yhtäläisen perusteen mukaan kaikista eläkesää- 19465: Viranomaisen hallussa olevan tässä laissa tiöistä. 19466: tarkoitetun asiakirjan julkisuudesta on voimas- Sosiaali- ja terveysministeriön hallussa ole- 19467: sa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta on vista eläkesäätiöiden tilinpäätöksistä ja toimin- 19468: säädetty. Sen estämättä, mitä asiakirjojen sa- takertomuksista on jokaisella oikeus saada tie- 19469: lassa pitämisestä on säädetty, sosiaali- ja ter- toja. 19470: veysministeriö voi julkaista eläkesäätiöiden toi- 19471: mintaa, asemaa ja kehitystä valaisevia tilastoja Tämä laki tulee voimaan päivänä 19472: ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu kuuta 19 19473: 19474: 19475: 19476: 2. 19477: Laki 19478: avustuskassalain muuttamisesta 19479: 19480: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä kesäkuuta 1942 annettuun avustuskassa- 19481: lakiin (471142) uusi näin kuuluva 90 a §: 19482: 19483: 90 a § laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista 19484: Viranomaisen hallussa olevan tässä laissa avustuskassoista. 19485: tarkoitetun asiakirjan julkisuudesta on voimas- Sosiaali- ja terveysministeriön hallussa ole- 19486: sa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta on vista avustuskassojen tilinpäätöksistä ja halli- 19487: säädetty. Sen estämättä, mitä asiakirjojen sa- tuksen kertomuksista on jokaisella oikeus saa- 19488: lassa pitämisestä on säädetty, sosiaali- ja ter- da tietoja. 19489: veysministeriö voi julkaista avustuskassojen 19490: toimintaa, asemaa ja kehitystä valaisevia tilas- Tämä laki tulee voimaan päivänä 19491: toja ja niihin verrattavia tietoja, jotka on kuuta 19 19492: 19493: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 19494: 19495: Tasavallan Presidentti 19496: MAUNO KOIVISTO 19497: 19498: 19499: 19500: 19501: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen 19502: 1990 vp. - HE n:o 20 19503: 19504: 19505: 19506: 19507: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta 19508: aikuiskoulutuksesta 19509: 19510: 19511: 19512: 19513: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 19514: 19515: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuksen hankintasopimuksella, jossa sovittaisiin 19516: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain järjestettävästä koulutuksesta, sen hinnasta ja 19517: mukaan työvoimaviranomaiset hankkisivat ai- siitä, kenelle koulutusta järjestetään. 19518: kuiskoulutusta ammatillisilta aikuiskoulutus- 19519: Työvoimaviranomaiset voisivat lisäksi hank- 19520: keskuksilta, muilta ammatillisilta oppilaitoksil- 19521: kia koulutusta yhteistyössä työnantajien kans- 19522: ta ja korkeakouluilta sekä muilta koulutuksen 19523: sa, jolloin työnantajat voisivat osallistua kou- 19524: järjestäjiltä. lutuksen järjestämiskustannuksiin kussakin ta- 19525: Työvoimaviranomaisten hankkima koulutus 19526: pauksessa erikseen sovittavalla osuudella. 19527: olisi työvoimapoliittisin perustein järjestettä- 19528: vää pääasiassa ammatillista aikuiskoulutusta, Koulutukseen valituille opiskelijoille makset- 19529: jonka tarkoituksena olisi edistää ja ylläpitää taisiin koulutusaikaisen toimeentulon turvaa- 19530: työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa miseksi koulutustukea ja muita opintososiaali- 19531: työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja sia etuuksia. Opintososiaalisten etuuksien 19532: poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen työvoi- myöntäminen ja maksaminen ehdotetaan siir- 19533: mapoliittinen vastuu ja rahoitusvastuu kuului- rettäväksi ammatillisilta kurssikeskuksilta kan- 19534: sivat työvoimaviranomaisille. Työvoimaviran- saneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. 19535: omaiset voisivat hankkia asiakkailleen myös Tähän esitykseen liittyy samanaikaisesti sen 19536: yksittäisiä koulutuspaikkoja ja tilata asiakkail- kanssa annettu esitys ammatillisia aikuiskoulu- 19537: leen juuri heitä varten suunniteltuja koulutus- 19538: tuskeskuksia koskevaksi lainsäädännöksi. 19539: kokonaisuuksia. 19540: Koulutusta hankittaisiin koulutuksen järjes- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 19541: täjän ja työvoimaviranomaisen välisellä koulu- päivänä tammikuuta 1991. 19542: 19543: 19544: 19545: 19546: 391507B 19547: 2 1990 vp. - HE n:o 20 19548: 19549: 19550: 19551: 19552: SISÅLL YSL UETTELO 19553: 19554: Sivu Sivu 19555: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 19556: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 tukset.......................................... 7 19557: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . • . . • . . • . . . 7 19558: 1.1.1. Yhteiskunnallisen muutoksen vai- 19559: kutus.............................. 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 8 19560: 1.1.2. TyöllisyYSkoulutusjärjestelmän uu- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 8 19561: dJstammen........ . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 19562: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1. Lakiehdotuksen perustelut . .. . • .. . . .. . .. . . .. .. . 8 19563: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . • . • • • • • 19 19564: 2.1. Nykyinen tilanne ........................ . 6 3. Voimaantulo .. .. . . .. . .. .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . 19 19565: 2.1.1. Lainsäädäntö ..................... . 6 19566: 2.1.2. Käytäntö ......................... . 6 19567: 2.2. Asian valmistelu ......................... . 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 19568: 2.3. Lausunnot ............................... . 7 Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta . . . . 20 19569: 1990 vp. - HE n:o 20 3 19570: 19571: 19572: 19573: 19574: YLEISPERUSTELUT 19575: 19576: 19577: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väes- 19578: merkitys tön määrä kasvaa enää noin 80 000 henkilöllä. 19579: Todennäköisesti muun muassa eläkejärjestely- 19580: 1.1. Tavoitteet jen seurauksena työvoiman kasvu jää tätäkin 19581: pienemmäksi. Vuoden 2000 jälkeen sekä työ- 19582: 1.1.1. Yhteiskunnallisen muutoksen vaikutus ikäisen väestön määrä että työvoiman tarjonta 19583: vähenevät. Uutta ammattitaitoista työvoimaa 19584: Kansainvälisen työnjaon muuttuminen sekä ei ole enää saatavissa pelkästään nuorisoikä- 19585: nopea tekninen ja taloudellinen kehitys ovat luokista. Tarvittava uusi työvoima on enene- 19586: voimistaneet yhteiskunnallista muutosproses- vässä määrin hankittava työelämässä jo olevia 19587: sia. Elinkeino- ja ammattirakenteen muutosten uudelleenkouluttamalla. 19588: seurauksena työvoiman määrälliset suhteet eri Työvoiman keski-iän noustessa työvoiman 19589: toimialojen välillä muuttuvat jatkuvasti. Alku- alueellinen liikkuvuus tulee vähenemään. Van- 19590: tuotannosta toimeentulonsa saavien osuus on hemmat ikäluokat eivät ole yhtä valmiita kuin 19591: pienentynyt jo useiden vuosikymmenien ajan. nuoret siirtymään työhön alueelta toiselle. 19592: Viime vuosina myös teollisuuden työvoiman Vanhemmat ikäluokat ovat nuoria enemmän 19593: määrä on alkanut pienentyä. Myös perinteisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti sidottuja asuin- 19594: vauraat teollisuuspaikkakunnat ovat joutuneet ympäristöönsä. Jatko- ja täydennyskoulutuk- 19595: ongelmiin. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa sen avulla voidaan lieventää työvoiman alueel- 19596: saavien määrä on puolestaan kasvanut voimak- lisen liikkuvuuden vähenemisestä aiheutuvia 19597: kaasti. Kasvu on suuntautunut pääasiassa yh- ongelmia. 19598: teiskunnallisten palvelujen alueelle. Ilmeisesti halukkuus ammatilliseen liikku- 19599: Ammattitaitovaatimusten muutokset kohdis- vuuteen on nuorilla vanhempia ikäluokkia suu- 19600: tuvat aiempaa voimakkaampina jo ammatissa rempi. Motivaatio uuden ammatin opetteluun 19601: toimivaan väestöön. Myös hyvän ammatillisen vähenee sitä mukaa mitä lyhyempi työmarkki- 19602: peruskoulutuksen omaavat henkilöt joutuvat noilla jäljellä oleva aika on. Motivaation heik- 19603: yrityksissä ja yleensäkin työelämässä tapahtu- keneminen edellyttää aiempaa voimakkaampaa 19604: vien muutosten seurauksena vaihtamaan am- panostusta opiskeluaikaisen toimeentulon jär- 19605: mattia ja hankkimaan jatko- tai täydennyskou- jestämiseen sekä aikuisille soveltuviin jousta- 19606: lutusta. viin opiskelujärjestelyihin. 19607: Väestön ikärakenne Suomessa on epätasai- Aiemmin yhteiskunnan koulutustarpeet oli 19608: nen. Syntyvyys oli toisen maailmansodan jäl- mahdollista tyydyttää suunnittelu- ja hallinto- 19609: keen poikkeuksellisen voimakasta. Nämä 1940- päätöksillä ohjattavalla oppilaitosmuotoiseen 19610: Iuvulla syntyneet, jotka tulivat työmarkkinoille koulutukseen perustuvalla koulutusjärjestel- 19611: 1960-luvulla, ovat nyt parhaassa työiässä ja mällä. Koulutustarpeet oli hallinnon tasolla 19612: alkavat siirtyä eläkkeelle 2000-luvun alussa. selkeästi nähtävissä, niitä voitiin ennakoida ja 19613: Syntyvyys aleni yhtäjaksoisesti 1970-luvun al- viranomaisilla oli aikaa reagoida uusiin tilan- 19614: kupuolelle asti. Lähivuosina työmarkkinoille teisiin. Nyt erityisesti työvoimapoliittiselta ai- 19615: ovat tulossa aiempaa pienemmät ikäluokat. kuiskoulutukselta vaaditaan entistä enemmän 19616: Työvoiman määrä maassamme on noin 2,5 joustavuutta ja mukautumista ympäröivän työ- 19617: miljoonaa. Vuodesta 1970 vuoteen 1985 työ- elämän ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin. 19618: ikäisen väestön määrä kasvoi noin 300 000 Aikuiskoulutuksen, erityisesti ammatillisen ai- 19619: henkilöllä. Työvoiman tarjonta kasvoi tätäkin kuiskoulutuksen, tulee liittyä kiinteästi työyh- 19620: voimakkaammin lähinnä sen seurauksena, että teisöjen muuhun kehittämiseen ja kansalaisten 19621: naiset siirtyivät kotitalouden piiristä työvoi- omaehtoiseen opiskeluhalukkuuteen. Koulu- 19622: maan. tuksen kysynnän onkin päästävä entistä enem- 19623: 4 1990 vp. - HE n:o 20 19624: 19625: män vaikuttamaan tähän koulutustarjonnan kehityksestä sekä rakennemuutoksista on ai- 19626: muotoutumiseen. heutunut ja tulevaisuudessa aiheutuu moni- 19627: muotoista ammatillisen aikuiskoulutuksen ky- 19628: syntää. 19629: 1.1.2. Työllisyyskoulutusjärjestelmän uudista- Tätä kysyntää ei pystytä joustavasti tyydyt- 19630: minen tämään nykyisellä rahoitusjärjestelmällä, joka 19631: on keskitetty kahdelle keskushallintotason vi- 19632: Työllisyyskoulutusta voidaan antaa ammatil- ranomaiselle. Voimassa oleva rahoitustapa 19633: lisissa kurssikeskuksissa ja oppilaitoksissa sekä edellyttää lisäksi määrärahojen käytön tarkkaa 19634: erityisistä syistä korkeakouluissa. Työllisyys- valvontaa, joka jäykistää järjestelmän toimi- 19635: koulutuksesta ja sen rahoituksesta säädetään vuutta ja lisää hallintobyrokratiaa. 19636: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (311 Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä työllisyys- 19637: 76) ja asetuksessa (206176). Ammatilliset kurs- koulutuksen järjestäjällä ei ole suoranaista ra- 19638: sikeskukset järjestävät nykyisin pääosan työlli- hoituksellista tarvetta reagoida nopeasti ja te- 19639: syyskoulutuksesta. hokkaasti koulutuksen kysynnän määrässä, ra- 19640: Työllisyyskoulutuksen toimeenpanosta vas- kenteessa ja sisällössä tapahtuviin muutoksiin. 19641: taavat opetus- ja työvoimaviranomaiset. Voi- Koulutuksen järjestämisessä on saattanut pai- 19642: massa olevien säännösten mukaan valtio mak- nottua enemmän aikaisempi koulutuksen tarve 19643: saa työllisyyskoulutuksesta aiheutuvat käyttö- ja opettajien aseman turvaaminen kuin kulloi- 19644: kustannukset kokonaan valtion tulo- ja meno- nenkin työvoimapoliittinen koulutuksen tarve. 19645: arviossa opetusministeriön pääluokkaan osoi- Vastaavasti työvoimaviranomaiset eivät ole 19646: tetulla määrärahalla kurssikeskusten ja oppilai- riittävästi osallistuneet työllisyyskoulutuksen 19647: tosten ylläpitäjälle. Ammattikasvatushallitus suunnitteluun työvoimapoliittisten koulutus- 19648: vahvistaa työllisyyskoulutuksen koulutus- ja tarpeiden osalta. Kurssikeskuksista onkin osit- 19649: opetussuunnitelmat sekä antaa tarkemmat tain muodostunut ammattioppilaitosten kaltai- 19650: määräykset opetuksen järjestämisestä. Luvan sia kiinteää koulutusta antavia laitoksia. 19651: ammattikurssin aloittamiseen antaa ammatti- Lisäksi työllisyyskoulutuksen toteuttamisen 19652: kasvatusviranomainen, paitsi milloin valtio- päätöksentekojärjestelmä on, kuten edellä on 19653: neuvoston päättämien yleisten perusteiden no- esitetty, jaettu kahdelle hallinnonalalle. Am- 19654: jalla lupaa ei tarvita. Kurssin aloittaminen mattikurssitoiminnan rahoituksesta ja koulu- 19655: edellyttää aina työvoimaviranomaisen puolta- tuksen sisällöstä päättää keskitetysti ammatti- 19656: vaa lausuntoa kurssin työvoimapoliittisesta tar- kasvatushallitus ja koulutuksen työvoimapo- 19657: koituksenmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta. liittisesta tarpeellisuudesta työvoimaviranomai- 19658: Työllisyyskoulutus on tärkeä työvoimapoli- set. Nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riit- 19659: tiikan toteuttamiskeino. Sen avulla pyritään tävällä tavalla yhteensovittaa työvoimapoliitti- 19660: edistämään ja ylläpitämään työllisyyttä ja tor- sia koulutustarpeita ja koulutuspoliittisia nä- 19661: jumaan työttömyyttä. Työllisyyskoulutusta kökohtia toisiinsa. Keskitetty päätöksenteko- 19662: järjestettäessä on voimassa olevien säännösten järjestelmä on lisäksi jäykistänyt ja hidastanut 19663: mukaan erityisesti kiinnitettävä huomiota elin- alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden 19664: keinoelämän rakennemuutosten ja teknisen ke- huomioon ottamista työllisyyskoulutuksen 19665: hityksen työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työllisyys- 19666: aiheuttamiin muutoksiin. koulutuksesta annettuun lakiin vuonna 1986 19667: Tarkasteltaessa työllisyyskoulutukselle asete- (85/86) sekä asetukseen vuonna 1988 (415/88) 19668: tun joustavuustavoitteen toteutumista on syytä tehdyillä muutoksilla on keskitettyyn päätök- 19669: kiinnittää huomiota koulutuksen nykyiseen sentekojärjestelmään saatu osittain parannuk- 19670: päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmään. Työl- sia delegoimalla päätöksentekoa työvoimahal- 19671: lisyyskoulutuksen järjestämisestä aiheutuvat linnossa piirihallintotasolle sekä opetushallin- 19672: kustannukset korvataan valtionapuperusteise- nossa siirtämällä eräiltä osin opetussuunnitel- 19673: na rahoituksena kokonaisuudessaan valtion mien vahvistamisesta päättäminen ammatilli- 19674: tulo- ja menoarviosta. Valtionapuperusteinen sen kurssikeskuksen johtokunnalle. 19675: rahoitus on johtanut siihen, ettei asiaa hoitavil- Työllisyyskoulutuksen tulee mukautua jous- 19676: la organisaatioilla ole ollut välttämätöntä tar- tavasti koulutuskysynnän muutoksiin. Säädet- 19677: vetta muuttaa toimintaansa koulutuskysynnän täväksi ehdotettavan uuden lain tavoitteena on 19678: muutosten mukaisesti. Työelämän nopeasta ensinnäkin se, että koulutus pystyisi nopeasti 19679: 1990 vp. - HE n:o 20 5 19680: 19681: ja tehokkaasti vastaamaan työelämän määrälli- Lakiehdotuksen mukaan koulutusta voitai- 19682: siin, laadullisiin ja alueellisiin muutoksiin ja siin hankkia aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta 19683: tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää ja ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta 19684: yksinkertaistaa työllisyyskoulutuksen toteutta- sekä myös muilta koulutuksen järjestäjiltä 19685: mista koskevaa päätöksentekojärjestelmää (koulutuspalvelun tuottaja). 19686: saattamalla työvoimapoliittinen vastuu ja ra- Ehdotettu rahoitusjärjestelmän muutos mer- 19687: hoitusvastuu samalle viranomaiselle ja siirtä- kitsisi sitä, että valtion rahoitus järjestettäisiin 19688: mällä päätäntävaltaa alue- ja paikallistasolle. suureksi osaksi kysynnän kautta, mikä lisäisi 19689: oppilaitosten joustavuutta ja mukautumisky- 19690: kyä kysynnän muutoksiin. Koulutuspalveluja 19691: 1.2. Keinot voitaisiin hankkia koulutuksen parhaiten jär- 19692: jestämään soveltuvalta koulutuspalvelujen 19693: Lakiehdotus vastaa valtioneuvoston 5 päivä- tuottajalta, minkä vuoksi koulutuksessa voitai- 19694: nä maaliskuuta 1987 ja 24 päivänä maaliskuuta siin ottaa nykyistä enemmän huomioon työvoi- 19695: 1988 tekemiä periaatepäätöksiä ammatillisen mapoliittisia tarpeita sekä yksilöllisiä koulutus- 19696: aikuiskoulutuksen rahoitusperiaatteista ja ke- tarpeita ja -toiveita. 19697: hittämisestä. Periaatepäätöksillä pyritään ta- Koulutusta järjestettäisiin normaalisuuden 19698: voitteellisesti selkiyttämään eri osapuolten vas- periaatetta noudattaen. Sen mukaan työllisyys- 19699: tuuta ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitta- koulutuksena järjestettävän perus- ja jatko- 19700: misessa ja yhtenäistämään rahoituksen perus- koulutuksen tulee vastata laadullisesti muuta 19701: teita. Työllisyyskoulutuksen osalta ensin mai- vastaavaa ammatillista koulutusta ja sitä voi- 19702: nitussa periaatepäätöksessä on todettu, että daan hankkia koulutuksen järjestäjiltä, jotka 19703: tavoitteena on kehittää työllisyyskoulutuksen täyttävät nämä edellytykset. Normaalisuuden 19704: hallintoa siten, että työvoimahallinto ostaisi periaatteen mukaisesti työvoimaviranomaisella 19705: työllisyyskoulutuksena järjestettävän ammatil- olisi mahdollisuus hankkia opiskelijoille koulu- 19706: lisen perus- ja jatkokoulutuksen ammatillisilta tusta yksittäisinä koulutuspaikkoina sekä pie- 19707: kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja korkea- nissä tai suurissa erissä, mikä myös lisäisi 19708: kouluilta sekä muun koulutuksen edellä maini- joustavuutta koulutusmahdollisuuksien käytös- 19709: tuilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä val- 19710: tion tulo- ja menoarviossa työministeriön pää- sä. Lisäksi työvoimaviranomaisten tulisi hank- 19711: kia työvoimapoliittisten tarpeiden mukaisesti 19712: luokkaan osoitettavalla määrärahalla. 19713: koulutusta, jota ei muulla tavoin yhteiskunnas- 19714: Koulutuksen hankintatoiminnan työvoima- sa järjestetä. 19715: poliittinen vastuu sekä rahoitusvastuu kuuluisi 19716: siis työvoimaviranomaisille. Vastuunjaon sel- Ehdotetuna rahoitusjärjestelmän muutoksel- 19717: kiyttäminen parantaisi työllisyyskoulutuksen la voitaisiin koulutuksen joustavuuden lisäksi 19718: asemaa yhtenä aikuiskoulutuksen merkittävänä tehostaa koulutuksen taloudellisuutta. Koulu- 19719: muotona. Koulutuksen rahoitus- ja työvoima- tus olisi pyrittävä hankkimaan sellaiselta kou- 19720: poliittisen vastuun selkiyttäminen tekisi samal- lutuksen järjestäjältä, joka pystyy koulutuksel- 19721: la mahdolliseksi sen, että työhallinto voisi ny- le asetettavat vaatimukset huomioon ottaen 19722: kyistä paremmin verrata koulutusta muihin tarkoituksenmukaisimmin sitä järjestämään. 19723: käytettävissä oleviin työvoimapolitiikan keinoi- Tämä edellyttää myös koulutuksen työvoima- 19724: hin ja niiden tehokkuuteen. poliittisen suunnittelun tehostamista. 19725: Työelämän kiihtyvät muutokset asettavat Koulutuksen järjestämisvastuun ja rahoitus- 19726: huomattavia vaatimuksia aikuiskoulutukselle vastuun erottaminen toisistaan luo paineita 19727: yleensä. Erityisesti työllisyyskoulutuksen tulisi myös koulutuspalvelujen tuottajille. Ammatil- 19728: kyetä nopeasti ja tehokkaasti antamaan varsin- lisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevassa la- 19729: kin työttömiksi jääville ja työttömyysuhan kiehdotuksessa on lähtökohtana se, että am- 19730: alaisille työntekijöille koulutusta ammatteihin matilliset kurssikeskukset muutettaisiin tulos- 19731: ja tehtäviin, joilla voidaan edistää heidän uu- vastuullisiksi yksiköiksi, joiden toiminta on 19732: delleen sijoittumistaan työelämään. Koulutus taloudellista ja tuloksellista. Tulevien ammatil- 19733: tulee sopeuttaa työvoiman kysynnän ja tarjon- listen aikuiskoulutuskeskusten olisi pystyttävä 19734: nan muutoksista aiheutuneisiin ja odotettavissa rahoittamaan toimintansa pääosin palveluitten- 19735: oleviin muutoksiin ottaen lisäksi huomioon sa myynnistä saamillaan tuloilla. Tämä peri- 19736: aikuiskoulutuksen erityispiirteet. aate veivoittaisi koulutuksen järjestäjää seu- 19737: 6 1990 vp. - HE n:o 20 19738: 19739: raamaan koulutuskysynnän muutoksia ja Työllisyyskoulutuksessa on samanaikaisesti 19740: reagoimaan niihin tarvittaessa nopeastikin. keskimäärin 15 000-16 000 henkilöä ja koulu- 19741: tuksen suorittaa noin 27 000 opiskelijaa vuo- 19742: dessa. Työttömien ja työttömyysuhan alaisten 19743: 2. Nykyinen tilanne ja asian val- osuus koulutukseen osallistuvista on vaihdellut 19744: mistelu viime vuosina 75-78 %:n välillä. 19745: Työllisyyskoulutuksen kustannukset olivat 19746: 2.1. Nykyinen tilanne vuonna 1988 noin 1076 miljoonaa markkaa, 19747: josta koulutuskustannusten osuus oli vajaa 19748: 2.1.1. Lainsäädäntö 65 % ja koulutettavien toimeentulotuen osuus 19749: noin 35 %. 19750: Työllisyyskoulutuksesta annettuun lakiin ja 19751: asetukseen sisältyvät sekä työllisyyskoulutusta 19752: että ammatillisia kurssikeskuksia koskevat 2.2. Asian valmistelu 19753: säännökset. 19754: Työasioiden hallintokomitea (komiteamie- 19755: Työllisyyskoulutuksen käsite on määritelty 19756: tintö 1986:28) on esittänyt mietinnössään työ- 19757: lain 1 §:ssä. Sen mukaan työllisyyskoulutuksel- 19758: voimahallinnon ja opetushallinnon vastuun- 19759: la tarkoitetaan työllisyyden edistämiseksi jär- 19760: jaon selkiyttämisestä kaksi vaihtoehtoista mal- 19761: jestettyjä pääasiassa aikuisille tarkoitettuja am- 19762: lia. Ensimmäisen mallin mukaan työllisyyskou- 19763: matillisia uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulu- 19764: lutusmäärärahat siirrettäisiin kokonaan työvoi- 19765: tuskursseja sekä tuettua opiskelua julkisen tar- 19766: maministeriön pääluokkaan. Samalla myös 19767: kastuksen alaisissa oppilaitoksissa. Koulutusta 19768: ammatilliset kurssikeskukset siirrettäisiin työ- 19769: voidaan antaa myös peruskoulutuksena henki- 19770: voimaministeriön alaisuuteen. Vastuu opetuk- 19771: löille, joilla ei ole ammattia tai jotka eivät ole 19772: sen sisällöstä ja opettajien valmiuksien kehittä- 19773: saaneet ammatillista peruskoulutusta. 19774: minen jäisivät ammattikasvatushallitukselle. 19775: Laissa ja asetuksessa säädetään koulutuksen Toisen mallin mukaan ammatilliset kurssikes- 19776: valtionrahoituksesta, henkilöiden osoittamises- kukset olisivat edelleen opetusministeriön hal- 19777: ta koulutukseen sekä koulutukseen osallistuvil- linnonalalla ammattikasvatushallituksen alai- 19778: le maksettavasta toimeentulon tuesta. Lain suudessa. Työvoimahallinto ostaisi työllisyys- 19779: mukaan työllisyyskoulutusta voivat järjestää koulutuspalvelut kurssikeskuksilta tähän tar- 19780: ammatilliset kurssikeskukset, julkisen tarkas- koitukseen varatuilla määrärahoilla. Kurssikes- 19781: tuksen alaiset ammatilliset oppilaitokset sekä kusten talous ja siten myös niiden toiminnan 19782: erityisestä syystä korkeakoulut. Työllisyyskou- suuntaaminen ja kehittäminen perustuisivat 19783: lutuksesta suurimman osan järjestävät amma- olennaisesti työvoimahallinnon kanssa synty- 19784: tilliset kurssikeskukset. vään asiakassuhteeseen. Komitean tekemät tar- 19785: Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken on tehty kistusehdotukset olisivat merkinneet käytän- 19786: sopimus Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuk- nössä, että työvoimaministeriö olisi vastannut 19787: sesta vuonna 1971. Vuonna 1983 tuli voimaan työllisyyskoulutuksesta nykyistä selkeämmin. 19788: viiden pohjoismaan sopimus viranomaisten ja Valtioneuvosto teki 5 päivänä maaliskuuta 19789: laitosten välisestä yhteistyöstä ammatillisen 1987 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis- 19790: kuntoutuksen ja työllisyyskoulutuksen alalla. koulutuksen rahoittamisen suunnitteluperiaat- 19791: teista ja 24 päivänä maaliskuuta 1988 peri- 19792: aatepäätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen 19793: 2.1.2. Käytäntö kehittämisestä. Ensimmäisen periaatepäätök- 19794: sen jälkeen huhtikuussa 1987 opetusministeriö 19795: Työllisyyskoulutusta suunnitellaan sekä työ- asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia 19796: voimaviranomaisten että ammattikasvatushalli- ehdotus ammatillisten kurssikeskusten toimin- 19797: tuksen toimesta. Koulutustarpeet määrittelee tamuodoista ja toimintaedellytyksistä sekä 19798: työhallinto. Koulutuksen resursseista ja toteu- maksuperusteista, joilla työvoimahallinto voi 19799: tuksesta päättää ammattikasvatushallitus. ostaa työllisyyskoulutuspalveluja ammatillisilta 19800: Työllisyyskoulutuksesta 89 OJo järjestetään am- kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja muilta 19801: matillisissa kurssikeskuksissa, 7 % ammatilli- koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi toimikunnan 19802: sissa oppilaitoksissa ja 4 % korkeakouluissa. tuli laatia ehdotus toimenpiteistä, joilla voi- 19803: 1990 vp. - HE n:o 20 7 19804: 19805: daan parantaa ammatillisten kurssikeskusten myönnettävää perusrahoitusta lukuunottamat- 19806: toiminnan taloudellisuutta, joustavuutta ja ta. 19807: alueellisten tarpeiden huomioonottamista. Toi- Lakiehdotuksen mukaan koulutuksen han- 19808: mikunnan tuli myös arvioida ehdotuksensa kintatoiminnasta huolehtiminen kuuluisi pää- 19809: kustannusvaikutukset ja laatia tarvittavat sää- asiassa työvoimapiirien toimistoille. Työvoima- 19810: dösehdotukset. Toimikunta sai työnsä päätök- piirien tehtävänä olisi suunnitella, ohjata ja 19811: seen 31 päivänä lokakuuta 1988. seurata oman alueensa koulutusta yhdessä työ- 19812: voimatoimistojen kanssa. Alueellisen koulutus- 19813: suunnitelman tekeminen edellyttää työvoiman 19814: 2.3. Lausunnot koulutustarpeiden ja työmarkkinoilta tulevan 19815: kysynnän seikkaperäisiä selvittämistä ja yh- 19816: Edellä tarkoitetun Kurssikeskustoimikunnan teyksien luomista ja ylläpitämistä niin koulu- 19817: mietinnöstä (komiteanmietintö 1988:34) annet- tuksen tuottajiin kuin alueen elinkeinoelä- 19818: tiin yli 60 lausuntoa. Lausunto pyydettiin mään. Tarjousmenettely, hankittavan koulu- 19819: muun muassa valtiovarainministeriöltä, maa- tuksen arviointi sekä varsinaisten hankintaso- 19820: ja metsätalousministeriöltä, liikenneministeri- pimusten tekeminen ja toteutuneen koulutuk- 19821: öitä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosi- sen seuranta merkitsevät työmäärän lisäystä 19822: aali- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeri- työvoimapiirien toimistoissa. Tarvittavat hen- 19823: öitä, ammattikasvatushallitukselta, kouluhalli- kilöstöresurssitarpeet tullaan hoitamaan kui- 19824: tukselta, kansaneläkelaitokselta, lääninhalli- tenkin resurssien uudelleen kohdentamisella ot- 19825: tuksilta, työvoimapiireiltä, eräiltä ammatillisil- taen huomioon ensisijaisesti ammatillisissa 19826: ta kurssikeskuksilta sekä kuntia ja oppilaitos- kurssikeskuksissa käsitehäviä opintososiaalisia 19827: ten ylläpitäjiä, työnantajia, työntekijöitä, opet- etuuksia koskevien työtehtävien päättyminen 19828: tajia, rehtoreita ja talouspäällikköjä edustavii- tämän esityksen myötä. 19829: ta järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Annetuista lau- Ammatilliset kurssikeskukset myöntävät ny- 19830: sunnoista laadittiin yhteenveto. kyisin työllisyyskoulutukseen Osallistuvalle 19831: Yleisesti ottaen lausunnoissa tuettiin toimi- koulutustuen ja muut opintososiaaliset etuu- 19832: kunnan esittämiä ratkaisuja. Yksityiskohtiin det. Näitä tehtäviä ammatillisissa kurssikes- 19833: sitävastoin tehtiin erilaisia muutosehdotuksia. kuksissa hoitaa noin 60 henkeä. Tulevien ai- 19834: Lausuntojen perusteella työministeriössä kuiskoulutuskeskusten luonteeseen tulosvas- 19835: ryhdyttiin virkatyönä valmistelemaan ehdotus- tuullisilla koulutuksentuottajina ei etuuksien 19836: ta lainsäädännöksi. Valmistelutyön aikana myöntäminen opiskelijoille luontevasti sovellu. 19837: kuultiin eri viranomaisia ja järjestöjä. Lakieh- Tästä syystä ehdotetaankin, että opiskelijoiden 19838: dotusta on käsitelty työvoimapalvelujen neu- opintososiaalisten etuuksien myöntämisestä ja 19839: vottelukunnassa ja sen koulutusasiain jaostos- maksamisesta huolehtisivat kansaneläkelaitos 19840: sa. Lisäksi ehdotusta on käsitelty valtion ja ja työttömyyskassat. Henkilöstön lisäystarpeita 19841: kuntien välisissä järjestelyasiakirjaneuvotte- kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen 19842: luissa, joissa todettiin, että ehdotuksen vaiku- osalta ei esiintyne, sillä ne huolehtivat jo nyt 19843: tuksista kustannusten jakoon ja taloudellisista työttömyysturvaetuuksien myöntämisestä ja 19844: vaikutuksista vallitsee yksimielisyys. koulutustuki määräytyisi pääosin samoin pe- 19845: rustein. 19846: 19847: 3. Esityksen organisatoriset ja 19848: henkilöstövaikutukset 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 19849: tukset 19850: Ehdotettavat muutokset nykyiseen työlli- 19851: syyskoulutukseen vaikuttavat valtion viran- Lakiehdotuksen tavoitteena on kehittää työ- 19852: omaisten keskinäisiin toimivaltasuhteisiin. Eh- voimapoliittista aikuiskoulutusta yhtenä ai- 19853: dotettavalla lailla sekä aikuiskoulutuskeskuksia kuiskoulutuksen muotona ensinnäkin siten, et- 19854: koskevilla säädösehdotuksilla erotettaisiin am- tä koulutushankinnat rahoitetaan työhallinnon 19855: matillisen aikuiskoulutuksen järjestämisvastuu kautta. Rahoitusvastuun siirtyminen työhallin- 19856: ja rahoitusvastuu toisistaan. Koulutuksen ra- nolle korostaa koulutushankintojen työvoima- 19857: hoitusvastuu siirtyisi opetushallinnoita työvoi- poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitus- 19858: maviranomaisille aikuiskoulutuskeskuksille vastuu kuuluisi työhallinnolle kokonaisuudes- 19859: 8 1990 vp. - HE n:o 20 19860: 19861: saan myös opiskelijoiden opintososiaalisten va osuus. Samoin hankittaessa koulutusta 19862: etujen osalta. Työhallinnon kokonaisrahoitus- muilta koulutuspalveluiden tuottajilta otettai- 19863: vastuu on edellytys koulutusmuodon kokonais- siin huomioon muu erikseen myönnetty val- 19864: valtaiselle kehittämiselle. Suuntaamalla opinto- tionosuus tai -avustus. 19865: sosiaalisia etuuksia tarpeita vastaaviksi voi- Kuntien talouteen ei uudistuksella ole vaiku- 19866: daan vaikuttaa työvoimapoliittisen aikuiskou- tusta, eikä myöskään olennaista vaikutusta 19867: lutuksen kohdentumiseen ja koulutushaluk- kuntien ja valtion väliseen kustannusten ja- 19868: kuuteen. koon. Työvoimaviranomaisten ostama koulu- 19869: Koulutuksen hankintämäärärahan osalta ra- tus rahoitettaisiin kokonaan valtion varoista 19870: hoitusjärjestelmän muutos ei olennaisesti vai- lukuunottamatta niitä tilanteita, joissa lakieh- 19871: kuta valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk- dotuksen 13 §:n mukaan osan kokonaiskustan- 19872: seen varattavan määrärahan suuruuteen. Lähi- nuksista voisi maksaa työnantaja. Tätä koulu- 19873: vuosina koulutushankintojen määrän mitoituk- tuksen yhteishankintaa voitaisiin käyttää val- 19874: seen vaikuttaa työllisyyden kehityksen ohella tion tulo- ja menoarvioon osoitetun määrära- 19875: omaehtoisen koulutuksen kehittäminen, johon han rajoissa. 19876: heijastuu osaltaan tammikuussa 1990 solmittu Opintososiaalisiin etuuksiin varattava mää- 19877: talous- ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu. räraha koostuisi koulutus- ja erityistuesta sekä 19878: Tässä vaiheessa mainittuja vaikutuksia ei voida ylläpitokorvauksista. Koulutustuen määräyty- 19879: vielä yksityiskohtaisesti arvioida. Tulo- ja me- misperusteet noudattavat pääsääntöisesti työt- 19880: noarvion rakenteeseen lakiehdotus vaikuttaa tömyysturvalain säännöksiä ja ovat näin sidot- 19881: siten, että pääosa opetusministeriön hallinona- tuja työttömyysturvan suuruuteen. Opintososi- 19882: lan pääluokkaan momentille 29.69.27 (työlli- aalisten etuuksien maksatuksen siirtyminen 19883: syyskoulutus) varatuista määrärahoista siirtyisi kansaneläkelaitokselle ei lisää valtion menoja. 19884: työministeriön hallinnonalan pääluokkaan. Ai- Sen sijaan työttömyyskassojen hallintokulujen 19885: kuiskoulutuskeskusten tarvitsemat perusresurs- kasvun arvioidaan lisäävän valtion menoja 19886: sit rahoitettaisiin kuitenkin edelleen opetusmi- noin yhdellä miljoonalla markalla. 19887: nisteriön pääluokkaan jäävällä määrärahalla. 19888: Työvoimaviranomaisten ostaessa koulutusta 19889: aikuiskoulutuskeskuksilta otettaisiin koulutuk- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 19890: sen hintaa määriteltäessä vähennyksenä huo- seikkoja 19891: mioon ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksis- 19892: ta annettavassa laissa tarkoitettuja valtionavus- Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an- 19893: tuksia vastaava osuus koulutuksen hankinta- netaan opetusministeriön esittelystä esitys am- 19894: kustannuksista. Vastaavasti otettaisiin vähen- matillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevaksi 19895: nyksenä huomioon ammatillisten kurssikeskus- lainsäädännöksi. Sillä säädettäisiin ammatillis- 19896: ten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulu- ten kurssikeskusten muuttamisesta ammatilli- 19897: tuskeskuksiksi annettavassa laissa tarkoitettuja siksi aikuiskoulutuskeskuksiksi, niiden rahoi- 19898: valtion korvauksia ja valtionavustuksia vastaa- tuksesta, tehtävistä ja hallinnosta. 19899: 19900: 19901: 19902: 19903: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 19904: 19905: 19906: 1. Lakiehdotuksen perustelut kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua 19907: työttömyyttä ja työvoimapulaa. Lakiehdotuk- 19908: 1 luku sessa määritellään koulutus työvoimapoliittisin 19909: perustein hankittavaksi koulutukseksi. Vaikka 19910: Yleiset säännökset yhteiskunnassa järjestettävällä ammatillisella 19911: aikuiskoulutuksella on vastaava työllisyyttä yl- 19912: 1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Lain läpitävä tavoite kuin ehdotuksen mukaisella 19913: tarkoituksena olisi aikuisväestölle koulutusta koulutuksella, on työvoimaviranomaisten 19914: hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman hankkimassa koulutuksessa nimenomaisesti 19915: 1990 vp. - HE n:o 20 9 19916: 19917: keskeisenä ja koulutuksen rahoituksen välittö- työministeriö voisi tarvittaessa suorittaa koulu- 19918: mänä perusteena työvoimapoliittisten näkö- tushankintoja. 19919: kohtien huomioon ottaminen. Tämän vuoksi Yhteistyöelimenä tämän lain toimeenpanoon 19920: lakiehdotuksen eräänä lähtökohtana on, että liittyvissä asioissa toimii työvoimapalvelujen 19921: työvoimaviranomaiset voisivat hankkia koulu- neuvottelukunta, josta on säädetty erikseen. 19922: tuksen kulloinkin sen järjestämiseen soveltu- 19923: vimmalta koulutuspalvelujen tuottajalta. 4 §. Opintososiaalisten etuuksien myöntämi- 19924: Lakia sovellettaisiin työvoimapoliittiseen ai- nen ja maksaminen. Opintososiaalisten etuuk- 19925: kuiskoulutukseen, joka on pääasiallisesti am- sien myöntäminen ja maksaminen ehdotetaan 19926: matillista koulutusta, mutta myös yleissivistä- siirrettäväksi ammatillisilta kurssikeskuksilta 19927: vää koulutusta. Ammatillisella koulutuksella kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. 19928: tarkoitetaan, kuten voimassa olevassa laissa, Siirtämisen perusteita selvitetään tarkemmin 19929: ammatillista perus-, täydennys- ja jatkokoulu- jäljempänä opintososiaalisten etuuksien hake- 19930: tusta. Tarkoituksena on, että työvoimapoliitti- mista koskevassa 2I §:ssä. 19931: nen aikuiskoulutus olisi vähintään yhtä moni- Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat toi- 19932: puolista kuin muu yhteiskunnassa järjestettävä mivat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 19933: ammatillinen aikuiskoulutus. Tarvittaessa voi- alalla, joten näiden laitosten valvonta ja oh- 19934: taisiin myös hankkia ammattiin tai tehtävään jaus kuuluisi myös opintososiaalisten etuuksien 19935: valmentavaa yleissivistävää koulutusta esimer- osalta sosiaali- ja terveysministeriölle. Työttö- 19936: kiksi kansanopistoista. Yleissivistävää koulu- myyskassalaissa säädetään muunmuassa työt- 19937: tusta voitaisiin lukio-opintoja lukuunottamatta tömyyskassojen valvonnasta, joka kuuluu sosi- 19938: hankkia silloin, kun sen puuttuminen estää aali- ja terveysministerölle. Sosiaali- ja terveys- 19939: työllistymistä tai osallistumista ammatilliseen ministeriö antaisi kyseessä oleville laitoksille 19940: koulutukseen. tarvittavat etuuksien myöntämis- ja maksamis- 19941: Yleissivistävä koulutus olisi näin ollen pää- menettelyä koskevat määräykset kuten lakieh- 19942: sääntöisesti ammatillista koulutusta edeltävää dotuksen 33 §:ssä ehdotetaan. 19943: ja siihen liittyvää valmentavaa koulutusta. Työvoimatoimisto päättäisi nykyistä tilan- 19944: Yleissivistävän koulutuksen muodoista tulisivat netta vastaavalla tavalla koulutuksen alkamista 19945: kysymykseen esimerkiksi peruskoulun oppi- edeltävien etuuksien myöntämisestä. 19946: määrän loppuunsuorittaminen ja erilaiset yk- 19947: sittäiset kurssit, joilla hankitut valmiudet olisi- 5 §. Koulutuspalvelujen tuottajat. Ammatil- 19948: vat tarpeen ammatissa toimimiselle. liset kurssikeskukset järjestävät nykyisin valta- 19949: osan, noin 89 prosenttia, työllisyyskoulutuk- 19950: 2 §. Opiskelijan koulutusaikainen toimeen- sesta. Ammatillisten oppilaitosten ja korkea- 19951: tulo. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen koulujen osuus työllisyyskoulutuksesta on näin 19952: valitun opiskelijan koulutusaikainen toimeen- ollen noin II prosenttia. 19953: tulo turvattaisiin, kuten nykyisessä työllisyys- 19954: koulutusjärjestelmässäkin, maksamalla opiske- Koulutuspalvelujen tuottajina voisivat toi- 19955: lijalle koulutustukea sekä muita opintososiaali- mia ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, jois- 19956: sia etuuksia. Lakiehdotuksen 5 luvussa säädet- ta ehdotetaan säädettäväksi aikuiskoulutuskes- 19957: täisiin pääosiltaan nykytilannetta vastaavasti kuksia koskevassa lainsäädännössä, muut am- 19958: koulutustuesta ja sen saamisedellytyksistä. matilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Nämä 19959: 3 §. Toimeenpanoelimet. Koulutuksen han- nykyisin työllisyyskoulutusta järjestävät oppi- 19960: kintatoiminnan työvoimapoliittinen vastuu laitokset muodostavat koko maan koulutus- 19961: sekä rahoitusvastuu kuuluisi työvoimaviran- tarpeisiin kattavan oppilaitosverkon. Koulu- 19962: omaisille. Pykälän I momentin mukaan lain tuksen joustavuuden ja tehokkuuden lisäämi- 19963: toimeenpanosta huolehtisi ylimpänä viran- seksi on kuitenkin perusteltua, että koulutusta 19964: omaisena työministeriö. Työministeriölle kuu- voitaisiin hankkia myös muilta lakiehdotukses- 19965: luisi ylimpänä viranomaisena johtaa, valvoa ja sa asetetut koulutuksen tavoitteet ja edellytyk- 19966: set täyttäviltä koulutuksen järjestäjiltä. 19967: kehittää koulutuksen hankintatoimintaa sekä 19968: myös opintososiaalisten etuuksien järjestel- Muina koulutuspalvelujen tuottajina voisivat 19969: mää. Ministeriön alaisena hankintatoiminnasta toimia esimerkiksi kansanopistot, iltalukiot, 19970: huolehtiminen kuuluisi pääasiassa työvoimapii- yksityiset koulutuksen järjestäjät tai työnanta- 19971: rien toiroistoille ja työvoimatoimistoille. Myös jat. 19972: 19973: 2 391507B 19974: 10 1990 vp. - HE n:o 20 19975: 19976: 2 luku la oman alueensa koulutusta yhdessä työvoi- 19977: matoimistojen kanssa. Työvoimatoimiston teh- 19978: Koulutuksen hankintaperusteet 19979: tävä olisi erityisesti toiminta-alueen työnanta- 19980: jien ja työnhakijoiden koulutustarpeiden ar- 19981: 6 §. Koulutustarpeen selvittäminen. Lakieh- vioiminen ja toimiston alueella toteutetun kou- 19982: dotuksen 6 §:n 1 momentti on tarkoitettu ylei- lutuksen tuloksellisuuden seuraaminen. 19983: seksi säännökseksi niistä perusteista, jotka työ- Koulutustarpeiden selvittäminen ja koulutus- 19984: voimaviranomaisten on otettava huomioon tavoitteiden määrittely liittyvät myös opetuk- 19985: koulutushankintojen suunnittelussa ja toteutta- sen suunnitteluun, minkä vuoksi yhteistyö työ- 19986: misessa. voima- ja opetusviranomaisten kesken on vält- 19987: Eri elinkeinoelämän alueilla ja työelämässä tämätöntä. 19988: tapahtuvat ja voimistuvat muutokset asettavat Työvoimapiirin toimisto laatisi vuosittain 19989: huomattavia vaatimuksia muun muassa amma- koulutustarpeisiin perustuvan aikuiskoulutus- 19990: tillisen aikuiskoulutuksen kehittämiselle. suunnitelman. 19991: Muuttuvissa tilanteissa olisi kyettävä nopeasti 7 §. Koulutuksen yleiset hankintaperusteet. 19992: ja tehokkaasti antamaan erityisesti työttömiksi Hankittavan koulutuksen peruslähtökohtana 19993: jääville ja työttömyysuhan alaisille työnteki- olisivat työvoiman koulutustarpeet sekä työ- 19994: jöille koulutusta ammatteihin ja tehtäviin, joil- voiman saatavuus työvoimapula-aloilla. 19995: la voidaan edistää heidän uudelleen sijoittumis- Koulutusta tulisi hankkia ensisijaisesti työt- 19996: taan työelämään. Säännöksen tarkoituksena tömille ja työttömyysuhan alaisille sekä työ- 19997: on korostaa sitä, että koulutus tulee sopeuttaa markkinoille uudelleen palaaville henkilöille si- 19998: työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksista ten, että heille annetaan työelämässä vallitse- 19999: aiheutuneisiin ja odotettavissa oleviin muutok- vien olosuhteiden ja vaatimusten mukainen 20000: siin. Lisäksi pykälässä korostetaan ammatilli- ammattitaito, jolloin heidän mahdollisuutensa 20001: sen aikuiskoulutuksen erityispiirteitä verrattu- pysyvään työllistymiseen paranevat. Ammatil- 20002: na nuorisoasteen koulutukseen. Ammatilliseen lisen koulutuksen lisäksi näille ryhmille olisi 20003: aikuiskoulutukseen tulevien henkilöiden koulu- mahdollista hankkia myös yleissivistävää kou- 20004: tus- ja työkokemustaustat ovat hyvin erilaisia. lutusta silloin, kun sen puuttuminen on joko 20005: Tämän vuoksi opetuksen sisällöissä, järjeste- välittömän työllistymisen esteenä tai ammatilli- 20006: lyissä sekä opetusmenetelmissä tulee etsiä nuo- seen koulutukseen osallistumisen esteenä. 20007: risoasteen koulutuksesta poikkeavia yksilölli- Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tulisi 20008: sempiä malleja, jotta koulutus vastaisi entistä hankkia todettuihin tai ennakoituihin työvoi- 20009: paremmin aikuisväestön tarpeita. matarpeisiin perustuen niin, että sen avulla 20010: Koulutuksen työvoimapoliittisten tavoittei- poistetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan 20011: den toteuttamiseksi tulee valtakunnallisessa ja kohtaauto-ongelmia edistämällä työvoiman 20012: aluehallinnon suunnittelussa olla ennuste-, tut- liikkuvuutta. Työvoiman keski-iän noustessa 20013: kimus- ja seurantatietoa työvoiman tarjonnan erityisesti ammatillisen liikkuvuuden merkitys 20014: ja kysynnän määrällisestä ja laadullisesta kehi- tulee korostumaan. Hankittavalla koulutuksel- 20015: tyksestä ja kohtaamisesta, ammatillisen koulu- la tulisi myös edistää työvoiman saatavuutta 20016: tuksen kehityksestä sekä arvioivaa seurantatie- niillä ammattialoilla, joissa vallitsee työvoima- 20017: toa toteutetun koulutuksen vaikutuksista. Näi- pulaa sekä poistaa ammattitaitoisen työvoiman 20018: hin perustuvat eri hallinnon tasojen tekemät puutteesta johtuvia tuotantokapeikkoja. Koh- 20019: arviot koulutuksen tulevasta tarpeesta. Työmi- taanto-ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan 20020: nisteriö määrittelisi toiminnan valtakunnalliset myös jo työssä olevien henkilöiden koulutta- 20021: kehittämislinjat koulutuksen suuntaamiseksi mista. 20022: eri aloille ja kohdentamiseksi eri ryhmiin sekä Koulutusta voitaisiin hankkia myös siten, 20023: arvioisi määrällisen tarpeen ja alueellisen ja- että koulutetaan yritysten henkilöstöä silloin, 20024: kautumisen. Tässä tarkoituksessa työministe- kun koulutuksen avulla voidaan poistaa kehi- 20025: riön tulisi antaa pykälän 3 momentin mukaan tystä hidastavia ammattitaitokapeikkoja. Yrit- 20026: hankintatoimintaa varten ohjeita. Lisäksi mi- täjäkoulutuksessa olisi päänäkökohtana yritys- 20027: nisteriö seuraisi asetettujen tavoitteiden toteu- toimintaa aloittavien ja toimivien yrittäjien 20028: tumista. ammattitaidon kohentaminen yrityksen perus- 20029: Työvoimapiirin toimiston tehtävänä olisi tamiseen, yrityksen hoitoon sekä yrityksen ke- 20030: suunnitella, ohjata ja seurata vastaavalla taval- hittämiseen liittyvissä osa-alueissa niin, että 20031: 1990 vp. - HE n:o 20 11 20032: 20033: voidaan edistää pysyvien työpaikkojen aikaan- edistämiseen koulutuksellisin toimenpitein. 20034: saamista. Säännös mahdollistaisi nykyistä lakia laajem- 20035: min erilaisten henkilöiden koulutustarpeiden 20036: huomioonottamisen. Opiskelijavalintaa koske- 20037: 3 luku vien pykälien yhteydessä ei ole tarpeen määri- 20038: tellä valinnan työvoimapoliittisia edellytyksiä, 20039: Opiskelijat koska niistä ehdotetaan erikseen säädettäväksi 20040: lakiehdotuksen 6 ja 7 §:ssä. 20041: 8 §. Opiskelijavalinnan yleiset edellytykset. Pykälän 2 momenttiin sisältyisi, kuten ny- 20042: Pykälässä määriteltäisiin yleisesti, millä edelly- kyisinkin, säännös koulutukseen valittavien 20043: tyksillä opiskelijoita voidaan valita työvoima- ikärajasta. Pykälän mukaan koulutukseen va- 20044: poliittiseen aikuiskoulutukseen. littavien tulisi yleensä olla ennen koulutuksen 20045: Pykälän 1 momentin mukaan koulutukseen alkamista 20 vuotta täyttäneitä. Asetuksella 20046: valittavien tulisi olla koulutukseen ja koulutet- säädettäisiin, millä edellytyksillä tästä ikärajas- 20047: tavaan ammattiin tai tehtävään soveltuvia. Li- ta voidaan poiketa. Tarkoituksena on edelleen 20048: säksi opiskelijoita koulutukseen valittaessa tu- korostaa työvoimapoliittisen koulutuksen ai- 20049: lisi opiskelijan täyttää mahdolliset erikseen kuiskoulutusluonnetta, kuitenkin ottaen huo- 20050: säädetyt yleiset koulutuksen pääsyedellytykset. mioon sellaisten nuorten koulutustarpeet, joita 20051: Näin ollen esimerkiksi tutkintoon tai koulutus- ei voida tyydyttää yleisen koulutusjärjestelmän 20052: ammattiin johtavan koulutuksen yleiset pääsy- piirissä. 20053: edellytykset olisi otettava opiskelijavalinnassa 9 §. Opiskelijavalinnasta päättäminen. Py- 20054: huomioon. Yleisillä pääsyedellytyksillä tarkoi- kälän 1 momentin mukaan opiskelijoiden valit- 20055: tetaan sitä, että esimerkiksi ammatilliseen pe- semisesta koulutukseen päättäisi työvoimavi- 20056: ruskoulutukseen valittavana opiskelijana tulisi ranomainen. Valinta suoritettaisiin 8 §:ssä eh- 20057: olla ne perusvalmiudet ja tiedot, kuten perus- dotettavilla edellytyksillä. Opiskelijavalintoihin 20058: koulun oppimäärä tai vastaavat tiedot suoritet- vaikuttaa luonnollisesti myös se, mitä lakieh- 20059: tuna, joita koulutukseen pääseminen edellyt- dotuksen 14 §:ssä tarkoitetussa hankintasopi- 20060: tää. Koulutuksen soveltuvuuden arviointi kuu- muksessa sovitaan kussakin tapauksessa koulu- 20061: luisi koulutuksen hankkijataholle, työvoimavi- tukseen valittaville opiskelijoille asetettavista 20062: ranomaisille. Soveltuvuuteen sisältyy osana valintaedellytyksistä. Lakiehdotuksen 13 §:ssä 20063: myös henkilön halukkuus koulutukseen. tarkoitetussa koulutuksen yhteishankinnassa 20064: Pykälässä ei ole määritelty yksityiskohtaises- hankintasopimuksen osallisena ja koulutuksen 20065: ti koulutuksen kohderyhmiä kuten voimassa rahoittajana olisi työvoimaviranomaisen lisäksi 20066: olevassa laissa. Nykyisessä laissa on työllisyys- työnantaja, joten jo sopimuksen aikaansaami- 20067: koulutuksen kohderyhmiksi määritelty työttö- nen edellyttää, että työnantajan näkökohdat 20068: mät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt, henki- tulisi ottaa huomioon opiskelijavalinnassa. 20069: löt, joiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tai JO §. Opiskelijan velvollisuudet. Pykälässä 20070: lisäämiseksi täydennys- tai jatkokoulutus on ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan velvolli- 20071: tarpeen ja henkilöt, jotka tarvitsevat koulutus- suudesta osallistua koulutukseen sekä siitä, 20072: ta siirtyäkseen ammatteihin, joilla ammattitai- milloin koulutus on katsottava keskeytyneeksi. 20073: toisesta työvoimasta on huomattavaa puutetta. Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa tai 20074: Vaikkakin nykyisen lain kohderyhmämääritte- -asetuksessa ei ole pykälää vastaavaa säännös- 20075: ly on melko laaja, on eri kohderyhmien ja eri tä. Sen sijaan tällaisia määräyksiä on ammatil- 20076: koulutuslajien sitominen toisiinsa aiheuttanut listen kurssikeskusten ohje- tai järjestyssään- 20077: sen, että työvoimapoliittisesti merkityksellistä nöissä. Koska nyt on tarkoitus erottaa koulu- 20078: koulutusta ei ole aina pystytty toteuttamaan. tuksen järjestäminen kurssikeskusten osalta 20079: Muun muassa työssä olevat henkilöt, joilla on omaksi lainsäädännöksi ja koulutuksen han- 20080: pidemmällä aikavälillä näköpiirissä työn lop- kintatoiminta vastaavasti omaksi lainsäädän- 20081: puminen joko yksilöllisistä tai työnantajasta nöksi, on myös työvoimapoliittisen aikuiskou- 20082: johtuvista syistä, eivät ole päässeet riittävän lutuksen hankintaa koskevassa laissa tarpeen 20083: ajoissa työllisyyskoulutukseen. Myöskään työ- säätää opiskelijan osallistumisesta koulutuk- 20084: markkinoille uudelleen palaavien kohdalla ei seen. Työvoimaviranomaisten hankkiman ja 20085: ole nykyisen lain puitteissa ollut mahdollisuut- rahoittaman koulutuksen tuloksellisuuden kan- 20086: ta riittävän ajoissa vaikuttaa työllistymisen nalta on olennaista se, että opiskelijat osallistu- 20087: 12 1990 vp. - HE n:o 20 20088: 20089: vat säännöllisesti heille järjestettävään koulu- palvelujen tuottaja. Tällainen menettely olisi 20090: tukseen. perusteltua siitä syystä, että koulutuksen jär- 20091: Pykälä on erityisesti tarpeen myös siitä syys- jestäjällä on käytettävissään tiedot opiskelijoi- 20092: tä, että opiskelijana on oikeus saada koulutus- den osallistumisesta koulutukseen sekä asian- 20093: ajalta lakiehdotuksen mukaiset opintososiaali- tuntemus sen arvioinnissa, kykeneekö opiskeli- 20094: set etuudet. Tällöin on edellytettävä, että opis- ja pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tilan- 20095: kelija myös osallistuu koulutukseen säännölli- teissa selviytymään koulutuksesta. 20096: sesti. Jos opiskelija ei osallistuisi koulutukseen, Ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä olisi 20097: tulisi tästä seurata koulutuksen keskeyttäminen opiskelijalle varattava tilaisuus selvityksen an- 20098: ja opintososiaalisten etuuksien maksamisen tamiseen asiassa. 20099: lakkaaminen. Koulutuspalvelujen tuottajan olisi aina il- 20100: Koska koulutusta voitaisiin hankkia miltä moitettava keskeyttämisestä asianomaiselle 20101: tahansa, esimerkiksi yksityiseltä julkisen val- työvoimaviranomaiselle. Tiedon saaminen kes- 20102: vonnan ulkopuolella olevalta koulutuksen jär- keytyksistä on koulutuksen hankkijaosapuolel- 20103: jestäjältä, jolla ei ole mahdollisesti erikseen le jo sinänsä hankintatoiminnan tuloksellisuu- 20104: määräyksiä koulutukseen osallistumisesta, on den ja hankintasopimuksen kannalta välttämä- 20105: edelleen myös tämän vuoksi tarpeen säätää töntä. Keskeyttämistiedon saaminen on välttä- 20106: laissa opiskelijan osallistumisesta koulutuk- mätöntä myös opintososiaalisten etuuksien 20107: seen. maksamisen lakkauttamiseksi. Työvoimatoi- 20108: Pykälän 2 momentissa olisi perussäännös miston tehtäviin kuuluisi lakiehdotuksen 20109: siitä, milloin koulutus olisi katsottava keskey- 25 §:n mukaan ilmoittaa keskeytyksestä etuuk- 20110: tyneeksi. Jos opiskelija olisi poissa koulutus- sien maksajalle. Keskeytysmenettelystä voitai- 20111: tai opetussuunnitelman mukaisesta koulutuk- siin sopia tarkemmin hankintasopimuksessa. 20112: sesta tai muutoin laiminlöisi opiskeluaan niin On selvää, että koulutuspalvelujen tuottajan 20113: olennaisesti, ettei hän ilmeisesti kykenisi hy- tulee ilmoittaa keskeytyksestä kirjallisesti myös 20114: väksyttävästi suoriutumaan opinnoistaan, olisi opiskelijalle. 20115: koulutus katsottava keskeytyneeksi. Ratkaise- Koulutusta voitaisiin hankkia myös yksityi- 20116: vaa olisi viime kädessä se, voiko opiskelija seltä, julkisen valvonnan ulkopuolella olevalta 20117: suoriutua koulutukseen kuuluvista opinnois- koulutuksen järjestäjältä, esimerkiksi yrityksel- 20118: taan eikä sinänsä se, mistä syystä poissaolo on tä. Tällaisessa tilanteessa ei olisi tarkoituksen- 20119: johtunut. Sitä, milloin koulutus on kussakin mukaista, että koulutuksen keskeyttämispää- 20120: tapauksessa katsottava keskeytyneeksi, ei voi- töksen tekisi koulutuksen järjestäjä. Tämän 20121: da yleisellä säännöllä määritellä. Tämä johtuu vuoksi ehdotetaan, että näissä tapauksissa pää- 20122: siitä, että hankittavan koulutuksen laatu ja töksen tekisi työvoimaviranomainen. Niissäkin 20123: kesto sekä muut vastaavat tekijät on kussakin tapauksissa, joissa päätöksen keskeyttämisestä 20124: tilanteessa otettava arvioinnissa huomioon. tekisi koulutuspalvelujen tuottaja, olisi perus- 20125: Koulutuksen hankintasopimuksessa tulisi mää- teltua lähteä siitä, että koulutuspalvelujen tuot- 20126: ritellä ne perusperiaatteet, joiden mukaan kus- tajan tulisi ennen päätöksentekoa neuvotella 20127: sakin tapauksessa arvioitaisiin koulutuksen keskeyttämisestä opiskelijan koulutukseen va- 20128: keskeytymistä. Jos julkisen valvonnan alaisia linneen työvoimaviranomaisen kanssa. Neuvot- 20129: oppilaitoksia koskevissa säännöksissä tai nii- telua koskeva ehto tulisi ottaa koulutuksen 20130: den järjestyssäännöissä on opiskelijan velvolli- hankintasopimukseen. 20131: suuksia koskevia määräyksiä, tulisi niitä myös Koulutuksen keskeyttäminen pykälän 4 mo- 20132: opiskeluun osallistumisen osalta soveltaa tä- mentin mukaisesti olisi toimenpide, johon ei 20133: män lakiehdotuksen mukaisina opiskelijoina erikseen saisi hakea muutosta. Muutoksenhaun 20134: koulutukseen osallistuviin. Kuten edellä on vireillä ollessa koulutus olisi keskeytyneenä ja 20135: todettu, pykälä on kuitenkin välttämätön myös näin ollen poissaolo jatkuisi, joten muutoksen- 20136: opintososiaalisten etuuksien maksamisen lak- haku ei soveltuisi tarkoituksenmukaisella taval- 20137: kauttamiseksi. Pykälä liittyy siten lakiehdotuk- la kysymyksessä olevan toimenpiteen luontee- 20138: sen 25 §:ään, jossa säädettäisiin etuuksien seen. Pykälä ei ole tarkoitettu rajoittamaan 20139: maksamisen lakkauttamisesta koulutuksen kes- opiskelijaa käyttämästä muutoksenhakukeino- 20140: keytymistilanteissa. ja niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi oppilai- 20141: Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä te- tos ryhtyy opiskelijaa vastaan erikseen sääde- 20142: kisi pykälän 3 momentin mukaan koulutus- tyllä tai määrätyllä tavalla kurinpitomenette- 20143: 1990 vp. - HE n:o 20 13 20144: 20145: lyyn, jossa annettuun esimerkiksi erottamista siin edellä sanottuja valtionavustuksia ja val- 20146: koskevaan päätökseen opiskelija mahdollisesti tion korvauksia vastaava osuus vähennyksenä 20147: voi hakea muutosta. huomioon koulutuksen hankintahintaa määri- 20148: teltäessä. Säännöksen tarkoituksena on estää 20149: se, että valtion kahden eri rahoitusjärjestel- 20150: 4 luku män, valtionavustusjärjestelmän ja koulutuk- 20151: sen hankintamäärärahajärjestelmän, kautta ra- 20152: Koulutushankinnat hoitettaisiin koulutukseen liittyviä kustannuk- 20153: sia kahteen kertaan. 20154: 11 §. Rahoitus. Uuteen rahoitusjärjestel- Jos koulutusta hankittaisiin muulta koulu- 20155: mään siirryttäessä työvoimaviranomaiset hank- tuspalvelujen tuottajalta kuin aikuiskoulutus- 20156: kisivat koulutuspalvelujen tuottajilta aikuis- keskukselta, otettaisiin 2 momentin mukaan 20157: koulutusta valtion tulo- ja menoarviossa työ- myös tällöin erikseen myönnetty valtionosuus 20158: ministeriön pääluokassa tätä tarkoitusta varten tai avustus huomioon pykälän 1 momentissa 20159: osoitetulla määrärahalla. Työvoimaviranomai- säädetyllä tavalla. 20160: set ostaisivat hankintamäärärahalla koulutusta 13 §. Koulutuksen yhteishankinta. Pykälän 20161: koulutuspalvelujen tuottajilta. Hankittava tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi koulu- 20162: koulutus rahoitettaisiin pykälän 2 momentin tuksen hankkiminen yhdessä työnantajan kans- 20163: mukaan kokonaisuudessaan hankintamäärära- sa siten, että työnantaja osallistuisi koulutuk- 20164: halla kuitenkin siten, että esimerkiksi muu sen rahoitukseen määrätyllä osuudella. Sekä 20165: valtion rahoitus otettaisiin koulutuksen hintaa työvoimaviranomaisten että työnantajien nä- 20166: määriteltäessä vähennyksenä huomioon. La- kökulmasta olisi tarkoituksenmukaista järjes- 20167: kiehdotuksen 12 ja 13 §:ssä säädettäisiin siitä, tää mahdollisuus määrätyissä tilanteissa koulu- 20168: missä tapauksissa hankintamäärärahalla rahoi- tuksen yhteisrahoittamiseen lakiehdotuksen 20169: tettaisiin vain määrätty osa koulutuksesta. 11 §:n 2 momentin rahoitussäännöstä poiketen 20170: Koulutuksen rahoittamisen pääsäännöstä seu- mm. siitä syystä, että yhdistämällä voimavaro- 20171: raisi myös se voimassa olevan lain mukainen ja voidaan lisätä koulutusmahdollisuuksia. Ky- 20172: periaate, että koulutus olisi aina siihen osallis- symys olisi siten lisäkeinosta, jota käytettäisiin 20173: tuvalle opiskelijalle maksutonta. määrätyn työnantajan tarpeisiin kouluttamalla 20174: 12 §. Suhde muuhun valtion rahoitukseen. sen palveluksessa olevia tai palvelukseen tule- 20175: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, miten via työntekijöitä, jos koulutus samalla olisi 20176: ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen saarnat lakiehdotuksen hankintaperusteiden mukaisesti 20177: muualta tulevat valtionavustukset ja valtion työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista. 20178: korvaukset otettaisiin huomioon työvoima- Yrityksen lisäksi yhteishankinta voitaisiin suo- 20179: viranomaisten hankkiessa aikuiskoulutuskes- rittaa muun yhteisön, esimerkiksi kunnan tai 20180: kukselta koulutusta. Ammatilliselle aikuiskou- kuntainliiton kanssa. Määrätyn työnantajan 20181: lutuskeskukselle myönnettävästä valtionavus- tarpeisiin tarkoitettuna koulutuksena voitaisiin 20182: tuksesta toimitilojen hankkimiseen, erityisa- pitää esimerkiksi yrityksen rakennemuutosti- 20183: vustuksesta kone- ja laitehankintoihin ja toi- lanteesta aiheutuvaa koulutustarvetta tai tilan- 20184: minta-avustuksesta käyttökustannuksiin ehdo- netta, jossa koulutetaan yritykselle henkilöstöä 20185: tetaan säädettäväksi ammatillisista aikuiskou- ammattitaitokapeikkojen poistamiseksi. 20186: lutuskeskuksista annettavassa laissa. Lisäksi Koulutuksen yhteishankinnassa korostuisivat 20187: siirtymävaiheen aikaisista valtionavustuksista yrityksen koulutustarpeen ohella työvoimapo- 20188: ja valtion kovauksista ehdotetaan säädettäväk- liittiset perusteet koulutuksen hankkimiseen sa- 20189: si ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta notulla tavalla. Tarkoituksena ei ole muuttaa 20190: ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi an- sitä perusperiaatetta, jonka mukaan vastuu 20191: nettavassa laissa. Siirryttäessä uuteen rahoitus- henkilöstökoulutuksen järjestämisestä kuuluu 20192: järjestelmään, jossa aikuiskoulutuskeskus edel- työnantajalle. Kysymys olisi näin ollen lisäkei- 20193: lä mainittua perusrahoitusta lukuunottamatta nosta, jota voitaisiin käyttää pykälän mukaan 20194: rahoittaisi toimintaansa koulutuksesta saamil- valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrära- 20195: laan tuloilla, on tarpeen epäselvyyksien välttä- han rajoissa. 20196: miseksi säätää valtion rahoituksen yhteensovit- Työvoimaviranomaisen ja asianomaisen 20197: tamisesta. Työvoimaviranomaisen hankkiessa työnantajan rahoitusosuuksista sovittaisiin la- 20198: aikuiskoulutuskeskukselta koulutusta, otettai- kiehdotuksen 14 §:ssä tarkoitetussa hankinta- 20199: 14 1990 vp. - HE n:o 20 20200: 20201: sopimuksessa. Lisäksi hankintasopimuksessa tä. Koulutusta tulisi toteuttaa siten, että se 20202: tulisi määritellä, minkätaisin ehdoin työvoima- vastaa kulloinkin asetettuja työvoimapoliittisia 20203: viranomainen ja työnantaja sitoutuvat yhteis- koulutustarpeita ja -tavoitteita. 20204: hankintaan. Työvoimaviranomaiset voisivat hankkia 20205: Koulutuksen yhteishankinta voitaisiin suorit- koulutusta ja koulutuspaikkoja mistä tahansa 20206: taa myös työsopimuslaissa (320/70) tarkoitetun aikuisille soveltuvasta ammatillisesta koulutuk- 20207: irtisanomisen, Iomauttamisen tai osa-aikaista- sesta sekä yleissivistävästä koulutuksesta. Kou- 20208: misen välttämiseksi. Tilanteessa, jossa yrityk- lutusta voitaisiin hankkia opiskelijoille yksittäi- 20209: sen työntekijöitä taloudellisista tai tuotannolli- sinä koulutuspaikkoina sekä pienissä että suu- 20210: sista syistä uhkaa irtisanominen, Iomauttami- rissa erissä, mikä lisäisi joustavuutta koulutus- 20211: nen tai osa-aikaistaminen, ja tämä uhka olisi mahdollisuuksien käytössä. 20212: mahdollista koulutuksella välttää, työvoimapo- Koulutus voitaisiin sopimuksessa ajoittaa to- 20213: liittiset perusteet koulutuksen rahoittamiseen teutettavaksi sopimuksentekovuonna · tai 20214: korostuvat, mikä tulisi ottaa yrityksen mak- useampana sitä seuraavana vuonna. Järjestet- 20215: suosuutta alentavana tekijänä huomioon. Jos tävän koulutuksen kestosta voi johtua, että 20216: tällaisessa tilanteessa käytettäisiin yhteishan- sopimus tulisi tehdä useamman, esimerkiksi 20217: kintaa, voitaisiin yrityksen maksuosuus ta- kolmen vuoden ajalle. Valtion tulo- ja menoar- 20218: pauksesta riippuen sopia alhaisemmaksi kuin vion perusteella määräytyisi se, kuinka pitkälle 20219: muutoin, koska tällöin myös työvoimapoliitti- ajalle sopimuksia voitaisiin tehdä. Edellä sa- 20220: set perusteet koulutuksen rahoittamiseen kas- nottu ei ole myöskään esteenä sille, että työvoi- 20221: vavat. Vastaavat perusteet voivat koskea myös maviranomainen voisi tehdä ammatillisen ai- 20222: pienyrityksen koulutustarpeisiin suoritettavaa kuiskoulutuskeskuksen kanssa useammalle 20223: koulutuksen yhteishankintaa. Yhteishankinta- vuodelle ulottuvan koulutuksen hankintaa kos- 20224: menettelyn tulisi olla joustava lisäkeino siten, kevan puitesopimuksen valtion tulo- ja meno- 20225: että kussakin tapauksessa voitaisiin määritellä arvion rajoissa. 20226: olosuhteet ja tilanne huomioon ottaen tarkoi- Sopimuksen tekijänä työvoimaviranomaisten 20227: tuksenmukaisella tavalla yhteishankinnan osa- puolelta olisi lähinnä työvoimapiirin toimisto. 20228: puolten maksuosuudeL Sopimuksen tekemistä edeltävästä hankinta- ja 20229: 14 §. Koulutuksen hankintasopimus. Koulu- tarjousmenettelystä säädettäisiin asetuksella. 20230: tuksen järjestämisestä tehtäisiin sopimus kou- Työministeriö vahvistaisi käytännön yhtenäis- 20231: lutuspalvelujen tuottajan ja työvoimaviran- tämiseksi koulutuksen yleisiä hankintaehtoja. 20232: omaisen välillä. Koulutuksen yhteishankinnas- 20233: sa sopimuksen tekemiseen osallistuisi asian- 20234: omainen työnantaja 13 §:ssä ehdotettavalla ta- 5 luku 20235: valla. Sopimuksessa sovittaisiin kaikista koulu- 20236: tuksen toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä, Opintososiaaliset etuudet 20237: vähintäänkin koulutuksen tavoitteista, sisällös- 20238: tä, kestosta, ajoituksesta, opiskelijoista ja kou- 15 §. Oikeus koulutustukeen. Pykälässä eh- 20239: lutuksen hinnasta. Näin ollen koulutuksen to- dotetaan määriteltäväksi koulutustuen saami- 20240: teuttamistasolla viime kädessä määräytyisi se, sen perusedellytykset. Koulutustuen saamis- 20241: mitä koulutusta järjestetään, miltä koulutus- edellytykset vastaisivat pääosin voimassa ole- 20242: palvelujen tuottajalta koulutusta hankitaan ja van työllisyyskoulutuslain koulutustuen saa- 20243: kenelle koulutusta järjestetään. Työvoimavi- misedellytyksiä. 20244: ranomaisilla olisi koulutuksen ostajapuolena Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa 20245: vastuu koulutuksen työvoimapoliittisesta tu- käytetään käsitettä koulutustuki useassa eri 20246: loksellisuudesta ja tehokkuudesta. Tämä edel- merkityksessä. Käsitteiden selventämiseksi eh- 20247: lyttää työvoimaviranomaisilta kussakin tilan- dotetaan, että valtion varoista maksettavasta 20248: teessa muun muassa eri koulutusvaihtoehtojen työttömyysturvalain (602184) peruspäivärahaa 20249: selvittämistä ja vaihtoehtojen laadun, edulli- vastaavasta tuesta käytettäisiin nimitystä pe- 20250: suuden ja tarkoituksenmukaisuuden vertailua rustuki ja ansioon suhteutettua päivärahaa vas- 20251: ja arviointia. Sopimuksia tehtäessä olisi otetta- taavasta koulutustuesta nimitystä ansiotuki. 20252: va huomioon myös lakiehdotuksen 6 §:n mu- Ansiotuki muodostuisi perusosasta ja ansio- 20253: kaisesti annetut ohjeet sekä alueelliset suunni- osasta. Koulutustuki olisi yleisnimitys perus- 20254: telmat koulutuksen suuntaamisesta ja määräs- tuelle ja ansiotuelle. Voimassa olevan työlli- 20255: 1990 vp. - HE n:o 20 15 20256: 20257: syyskoulutuslain mukaan ansioon suhteutetun tuen edellytys täyttyisi henkilön ollessa työttö- 20258: koulutustuen ansio-osa on koulutustukeen si- myysuhan alainen. Ratkaisevaa olisi pykälän 3 20259: sältyvää lisätukea. Koska koulutustuki edelleen momentin 4 kohdan mukaan se, onko henkilö 20260: määräytyisi työttömyysturvalain säännösten työttömyysuhan alainen eikä sinänsä se, että 20261: nojalla, käsitteiden terminologinen muuttami- henkilö on jo saanut irtisanomis- tai lomautus- 20262: nen ehdotetuna tavalla erottelisi nykyistä selke- ilmoituksen. 20263: ämmin peruspäivärahan suuruisen koulutus- Muilta osin ansiotuen ansio-osan saamisedel- 20264: tuen ansioon suhteutetusta koulutustuesta. lytykset vastaisivat nykyisiä lisätuen saamise- 20265: Pykälän 2 momentin mukaan perustukeen dellytyksiä. 20266: olisi oikeus lakiehdotuksen mukaisessa koulu- 16 §. Täysimääräinen koulutustuki. Pykälä 20267: tuksessa olevalla opiskelijalla. Muita erityisiä vastaa työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 20268: edellytyksiä perustuen saamiselle ei olisi. Pykä- ja 13 a §:n säännöksiä koulutustuen täydestä 20269: lä vastaisi näin ollen työllisyyskoulutuksesta määrästä. 20270: annetun lain 13 §:n 2 momenttia (47 /87). 17 §. Muut etuudet. Opiskelijan koulutus- 20271: Työllisyyskoulutuksesta annetun lain aikaisia opintososiaalisia etuuksia olisivat kou- 20272: 13 a §:n 2 momentin (85/86) mukaan lisätukea lutustuen lisäksi määrätyin edellytyksin mak- 20273: ei voida maksaa opiskelijalle, joka on vastaan- settava erityistuki sekä matka- ja muihin yllä- 20274: ottanut työttömyysaikanaan osa-aikatyötä. pitokustannuksiin maksettavat korvaukset (yl- 20275: Tällöin ansioturvaan oikeutetun opiskelijan läpitokorvaus). 20276: toimeentuloturvan taso laskee koulutuksen Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 §:n 20277: ajalta. Kuitenkin osa-aikatyöntekijän on työt- 3 momentin mukaan lapsiperheiden toimeentu- 20278: tömyyspäivärahan menettämisen uhalla vas- lon tukemiseksi myönnettävän erityistuen saa- 20279: taanotettava tarjottua koulutusta. Osa-aika- misedellytykset on määritelty työvoimaministe- 20280: työtä tekevien opiskelijoiden saattamiseksi sa- riön (nykyisin työministeriö) päätöksellä (234/ 20281: maan asemaan muiden opiskelijoiden kanssa 85). Ministeriön päätöstä vastaavalla tavalla 20282: ehdotetaan, että ansiotuen ansio-osaan olisi ehdotetaan, että erityistuen myöntämisen edel- 20283: oikeus myös työttömyysturvalain 19 §:ssä tar- lytyksistä säädettäisiin suoraan laissa. 20284: koitettua osa-aikatyötä tekevällä opiskelijalla. Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijalle 20285: Työsopimuslain 39 a §:n (723/88) mukaan maksettaisiin lisäksi koulutusaikaisiin matka- 20286: työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsuh- ja muihin ylläpitokustannuksiin ylläpitokor- 20287: teen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymi- vausta asetuksessa säädettävällä tavalla. Myös 20288: sestä lukien niillä edellytyksillä, joilla työsopi- nykyisin opiskelijalle maksetaan matka- ja 20289: mus voidaan irtisanoa. Yksipuolisesti osa- muihin koulutusaikaisiin kustannuksiin kor- 20290: aikaistetun työntekijän oikeuden koulutus- vauksia työllisyyskoulutuksesta annetun ase- 20291: tukeen tulisi vastata työttömänä osa-aikatyötä tuksen säännösten nojalla. Opiskelijalle makse- 20292: ottaneen työntekijän ja lyhennettyä työpäivää taan taloudellisena etuna ensiksikin korvausta 20293: lomautuksen johdosta tekevän työntekijän oi- päivittäisistä koulutus- ja asuinpaikkakunnan 20294: keutta koulutustukeen. Tämän vuoksi ehdote- välisistä matkoista. Jos opiskelijalle on järjes- 20295: taan, että opiskelijalla, jonka työaikaa on ly- tetty oppilaitoksessa majoitus, maksetaan hä- 20296: hennetty työsopimuslain 39 a § :n mukaisesti, nelle korvausta matkasta asuinpaikkakunnalle 20297: olisi oikeus ansio-osaan. kerran kuukaudessa. Lisäksi oppilasmajoitus 20298: Edelleen työllisyyskoulutuksesta annetun ja ruokailu ovat opiskelijoille maksuttomia. 20299: lain 13 a §:n 2 momentin mukaan lisätukea 1ollei ruokailua voida järjestää, opiskelijalle 20300: voidaan myöntää henkilölle, jolle on annettu maksetaan ruokailukustannusten korvausta. 20301: ilmoitus irtisanomisesta tai lomautusilmoitus. Tarkoituksena on asetuksella säätää opiske- 20302: Lisätuen saamisedellytys täyttyy näin ollen vas- lijan ylläpitokorvauksesta siten, että opiskelija 20303: ta siinä vaiheessa, kun työnantaja on antanut saisi säännönmukaisesti matka- ja ruokailukus- 20304: työntekijälle irtisanomis- tai lomautusilmoituk- tannuksiin ylläpitokorvauksen koulutustuen 20305: sen. Koska esimerkiksi työsopimuslain 30 ja maksamisen yhteydessä. Lakiehdotuksen mu- 20306: 37 a §:n (723/88) mukaan työntekijöiden kou- kaan koulutusta voitaisiin ostaa miltä tahansa 20307: lutusmahdollisuudet selvitetään ennen irtisano- koulutuksen järjestämiseen soveltuvalta koulu- 20308: mista tai lomautusta, olisi tarkoituksenmukai- tuspalvelujen tuottajalta. Tällöin on nykyistä 20309: sempaa asettaa myös ansio-osan saamisedelly- useammin mahdollista, ettei koulutuspalvelu- 20310: tykset tätä periaatetta vastaavasti siten, että jen tuottaja voi järjestää opiskelijoille ruokai- 20311: 16 1990 vp. - HE n:o 20 20312: 20313: lumahdollisuutta. Tästä seuraa se, että ylläpi- taa menettää aiemmin täysimääräisen koulu- 20314: tokorvaus tulisi suorittaa opiskelijalle. Koska tustuen kokonaan. Muutenkin opiskelija jou- 20315: kysymys on aikuisopiskelijasta, jolla muutoin- tuu huonompaan asemaan kuin työttömyyspäi- 20316: kin tulisi olla mahdollisuus itse päättää ruokai- värahaa saadessaan. Opiskelija, joka ei ole 20317: lustaan, olisi tarkoituksenmukaista yleensäkin työttömyysturvalain 16 §:n mukaan ansiotur- 20318: lähteä siitä, että korvaus suoritettaisiin suoraan vaan oikeutettu, ei voi saada tukea lainkaan ja 20319: opiskelijalle koulutustuen maksamisen yhtey- ansioturvaan oikeutettujen osalta noudatetaan 20320: dessä. Lakiehdotuksen mukaisessa koulutuk- tiukempaa tuloharkintaa kuin työttömyyspäi- 20321: sessa olevat opiskelijat olisivat tällaisella me- värahaa myönnettäessä. Koska työttömän on 20322: nettelyllä keskenään tasavertaisessa asemassa työttömyyspäivärahan menettämisen uhalla 20323: riippumatta siitä, miten ruokailuolosuhteet on otettava vastaan tarjottua koulutusta, ei koulu- 20324: koulutuksessa järjestetty. tusajalta maksettava toimeentuloturva saisi ol- 20325: Matka- ja ruokailukustannukset maksaisi la työttömyysajan toimeentuloturvaa heikom- 20326: työttömyyskassa tai kansaneläkelaitoksen pai- pi. 20327: kallistoimisto lakiehdotuksen 21 §:n mukaisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että 20328: koulutustuen yhteydessä. Kaikista etuuksista koulutustuen suuruuden määräytymistä koske- 20329: päätettäisiin yhdessä etuuksien myöntämispää- via säännöksiä muutettaisiin pykälän 2 mo- 20330: töksessä, joten opiskelija olisi etukäteen tietoi- mentin mukaisesti siten, että koulutustuesta 20331: nen siitä, minkä suuruista opintososiaalista vähennettäisiin opiskelijan saama lakisääteinen 20332: etuutta hän saa. Opiskelijan kannalta koulu- etuus, sivutyön palkka tai muu työtulo taikka 20333: tustuki ja muut etuudet olisivat hänen toimeen- osa-aikatyön palkka vain siltä osin kuin ne 20334: tulonsa turvaamiseksi maksettava kokonaisuus ylittävät kuukautta kohti lasketun peruspäivä- 20335: ilman, että tästä kokonaisuudesta olisi tietty rahan ja suurimman lapsikorotuksen määrän. 20336: osa erikseen käytettävä matkoihin ja ruokai- Koska työttömillä on erittäin harvoin edellä 20337: luun. Etuuksien myöntäminen ja maksaminen mainitun tulorajan ylittäviä muita omia tuloja 20338: yhtenä kokonaisuutena olisi myös hallinnolli- kuin työtuloja tai sosiaalietuuksia, ehdotetaan, 20339: sesti tarkoituksenmukaista etuuksien myöntä- että koulutustukea määrättäessä otettaisiin 20340: misen siirtyessä jäljempänä lakiehdotuksen huomioon vain työttömän saarnat lakisääteiset 20341: 21 §:ssä ehdotettavalla tavalla ammatillisilta etuudet ja työtulot. 20342: kurssikeskuksilta kansaneläkelaitoksen paikal- 20343: Pykälä olisi itsenäinen eivätkä työttömyys- 20344: listoimistoille ja työttömyyskassoille. 20345: turvalain säännökset, jotka toisaalta koskevat 20346: Majoitus koulutuspalvelujen tuottajan jär- 20347: täysimääräistä koulutustukea, koske vähenne- 20348: jestämänä olisi edelleen opiskelijalle maksuton- 20349: tyn koulutustuen määräämistä. 20350: ta. 20351: 18 §. Vähennetty koulutustuki. Opiskelijan Vähennettyä koulutustukea laskettaessa suo- 20352: päätoimesta saaman palkan huomioonottamis- ritettaisiin vähennys pykälän 3 momentin mu- 20353: ta koskeva säännös vastaa työllisyyskoulutuk- kaan ensisijaisesti ansiotuen perusosasta. 20354: sesta annetun lain 13 b §:n 1 momentin sään- 19 §. Koulutustuen saamisen rajoitukset. 20355: nöstä. Lisäksi ehdotetaan, että myös päätoi- Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 b §:n 20356: mesta saatu muu työtulo otettaisiin huomioon 2 momentin mukaan koulutus- ja erityistukea 20357: siten kuin työttömyysturvalain 21 §:n 2 ja 3 ei voida myöntää, jos koulutukseen osallistuva 20358: momentissa on sivutyötulosta säädetty. henkilö on oikeutettu sairausvakuutuslain 20359: Työllisyyskoulutuksesta annetun lain mukai- (364/63) mukaiseen päivärahaan. Käytännössä 20360: nen koulutustuki on yleensä työttömyyspäivä- voi olla epäselvää, onko henkilö oikeutettu 20361: rahaa edullisempi vaihtoehto. Koulutustuki sairauspäivärahaan. Tämän vuoksi pykälässä 20362: myönnetään täysimääräisenä, jos opiskelijan ehdotetaan säädettäväksi, että koulutustukeen 20363: muusta kuin päätoimesta saarnat veronalaiset ei olisi oikeutta opiskelijalla, joka saa mainitun 20364: kuukausitulot ovat enintään kuukautta kohti lain mukaista päivärahaa. Äitiys-, isyys- ja 20365: lasketun peruspäivärahan ja suurimman lapsi- vanhempainraha eivät kuitenkaan vaikuttaisi 20366: korotuksen suuruiset. Jos tulot ylittävät tämän koulutus- ja erityistuen myöntämiseen. 20367: tulorajan, vähennetään, koulutustuesta veron- 20 §. Tuki ulkomailla opiskeleville. Ulko- 20368: alaiset tulot kokonaisuudessaan. Näin opiskeli- mailla opiskelevan opintososiaaliset etuudet 20369: ja esimerkiksi sosiaalietuuden indeksikorotuk- määräytyisivät samoin perustein kuin nykyisin- 20370: sen tai vähäisen palkankorotuksen vuoksi saat- kin. 20371: 1990 vp. - HE n:o 20 17 20372: 20373: 21 §. Etuuden hakeminen. Ammatilliset asianomaisesta kansaneläkelaitoksen paikallis- 20374: kurssikeskukset myöntävät nykyisin työllisyys- toimistosta ja ansiotukea sekä siihen liittyviä 20375: koulutukseen osallistuvalle koulutustuen riip- muita etuuksia asianomaiselta työttömyyskas- 20376: pumatta siitä, järjestääkö kurssikeskus itse salta. Järjestelmä vastaisi näin ollen työttö- 20377: koulutuksen vai onko koulutuksen järjestäjänä myysturvalain mukaista etuuksien myöntämis- 20378: ammatillinen oppilaitos tai korkeakoulu. Am- järjestelmää. Työttömyyskassan osalta muutos 20379: matilliset kurssikeskukset on, kuten yleisperus- nykyiseen järjestelmään olisi se, että työttö- 20380: teluissa on todettu, tarkoitus muuttaa aikuis- myyskassa muuttuisi lisätuen suuruutta koske- 20381: koulutuskeskuksiksi erikseen annettavana lail- vasta lausunnon antajasta ansiotuen myöntä- 20382: la. Uudistuksen perusperiaatteena on, että ai- jäksi. Esimerkiksi työttömänä olevalle työttö- 20383: kuiskoulutuskeskus olisi tulosvastuullinen yk- myyskassan jäsenelle, joka valitaan koulutuk- 20384: sikkö, jonka ylläpito rahoitettaisiin pääasiassa seen, järjestelmä olisi varsin joustava. Hän 20385: koulutuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta asioisi koulutustuen osalta edelleen saman 20386: saatavilla tuloilla. Tarkoituksena on myös, että työttömyyskassan kanssa, jolle taas olisi vaiva- 20387: koulutuksen järjestämisvastuu erotettaisiin tonta muuttaa ansiopäiväraha lakiehdotuksen 20388: koulutuksen rahoitusvastuusta. Aikuiskoulu- mukaiseksi koulutustueksi. 20389: tuskeskuksen ei näin ollen tulisi olla hallinnol- Koulutusta hankittaisiin lakiehdotuksen 20390: lisesti koulutuksen hankkijatahon, esimerkiksi 7 §:n mukaan muun muassa työttömyysuhan 20391: työhallinnon alainen. Jos aikuiskoulutuskeskus alaisille henkilöille. Näin ollen jo koulutukseen 20392: uudessa järjestelmässä toimisi edelleenkin opiskelijoita valittaessa selvitetään, minkälai- 20393: etuuksien myöntäjänä, olisi tästä seurauksena sessa tilanteessa ja millä työvoimapoliittisella 20394: se edellä todettujen perusperiaatteiden vastai- perusteella henkilön koulutustarve määritel- 20395: nen tilanne, että aikuiskoulutuskeskus olisi la- lään. Ansiotuen eräänä saamisedellytyksenä 20396: kiehdotuksen 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla osit- olisi lakiehdotuksen 15 §:n 3 momentin 4 koh- 20397: tain työministeriön johdon ja valvonnan alai- dan mukaan se, että henkilö on työttömyys- 20398: nen. uhan alainen. Tämän vuoksi pykälän 3 mo- 20399: Koska aikuiskoulutuskeskus ylläpitäisi toi- mentissa ehdotetaan, että hakemukseen olisi 20400: mintaansa koulutuksen järjestämisestä saamil- liitettävä työvoimaviranomaisen ilmoitus tä- 20401: laan tuloilla, ei ole tarkoituksenmukaista män edellytyksen täyttymisestä. 20402: myöskään tästä syystä, että aikuiskoulutuskes- 22 §. Päätös. Pykälässä olisi epäselvyyksien 20403: kusten tehtäviin kuuluisi etuuksien myöntämi- välttämiseksi säännös siitä, että etuuden myön- 20404: nen opiskelijoille. Sen sijaan olisi perusteltua tämisestä, epäämisestä tai takaisinperinnästä 20405: lähteä siitä, että aikuiskoulutuskeskukset kuten olisi aina tehtävä hakijalle annettava kirjalli- 20406: muutkin koulutuspalvelujen tuottajat voisivat nen päätös. 20407: keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä, koulutuk- 20408: sen järjestämiseen. Koulutusta voitaisiin hank- 20409: 23 §. Muutoksenhaku. Opintososiaalisia 20410: kia myös yksityiseltä koulutuksen järjestäjältä. etuuksia koskeva muutoksenhaku olisi edelleen 20411: Kansalaisten toimeentuloetuuksien myöntämi- samanlainen kuin työttömyysturvalaissa. 20412: sen siirtämistä yksityisille koulutuksen järjestä- 24 §. Etuuden maksaminen. Etuudet ehdote- 20413: jille ei voida myöskään pitää tarkoituksenmu- taan maksettavaksi samalla tavoin kuin työttö- 20414: kaisena muun muassa etuuksien hakijan oi- myyspäiväraha. 20415: keusturvan kannalta tarkastellen. Pykälän 2 momentin mukaan tarkoitus olisi, 20416: Edellä todetuista syistä ehdotetaan, että että ulkomailla opiskelevien ylläpitokorvaus 20417: opiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien voitaisiin maksaa enintään seitsemältä päivältä 20418: myöntämisestä huolehtisivat kansaneläkelaitos viikossa kuten nykyisinkin. 20419: ja työttömyyskassat. Koulutustuki määräytyisi 25 §. Etuuden maksamisen lakkauttaminen. 20420: suurelta osin työttömyysturvalain säännösten Etuudet maksettaisiin koulutuksen keston ajal- 20421: perusteella, joten kansaneläkelaitoksen yksiköt ta, jollei opiskelija keskeytä koulutusta tai 20422: ja työttömyyskassat työttömyysturvaetuuksien koulutusta keskeytetä lakiehdotuksen 10 §:n 20423: myöntäjinä ja maksajina soveltuisivat tarkoi- perusteella. Koulutustuen maksaminen koulu- 20424: tuksenmukaisella tavalla myös opintososiaalis- tusajalta vastaisi nykyistä työllisyyskoulutuk- 20425: ten etuuksien myöntäjiksi. sesta annetun lain 13 §:n säännöstä. Nykytilan- 20426: Pykälän 1 momentin mukaan perustukea ja netta selventäisi se, että laissa täsmällisesti 20427: siihen liittyviä muita etuuksia haettaisiin määriteltäisiin, mistä ajankohdasta koulutuk- 20428: 20429: 3 391507B 20430: 18 1990 vp. - HE n:o 20 20431: 20432: sen keskeytyminen aiheuttaa etuuksien lakkaa- ronalaista tuloa. Ylläpitokorvauksia vastaavat 20433: misen. nykyiset opiskelijan taloudelliset edut eivät 20434: Pykälän 2 momentissa olisi selventävä sään- myöskään ole työllisyyskoulutuksesta annetun 20435: nös siitä, miten etuudet maksettaisiin koulu- lain 16 §:n mukaan veronalaista tuloa. 20436: tuksen jaksottuessa erillisiin kokonaisuuksiin. 30 §. Opintososiaalisten etuuksien rahoitus. 20437: Näiden jaksojen väliseltä ajalta ei koulutus- Pykälän tarkoituksena on, että opintososiaalis- 20438: tukea maksettaisi. ten etuuksien rahoitus olisi mahdollisimman 20439: yksinkertainen ja joustavasti hallinnoitava. 20440: Tästä syystä perustuki lapsikorotuksineen, an- 20441: 6 luku siotuen perusosa, erityistuki sekä ylläpitokor- 20442: vaukset ehdotetaan maksettavaksi valtion va- 20443: Erinäisiä säännöksiä roista tulo- ja menoarviossa työministeriön 20444: pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla määrära- 20445: 26 §. Koulutustuen periminen eräissä ta- halla. Työministeriön hallinnonalan pääluo- 20446: pauksissa. Pykälän mukaan eräistä takautuvas- kasta maksettavaksi siirtyisi näin ollen oppilai- 20447: ti myönnettävistä päivärahoista ja eläkkeistä den majoitus- ja ruokailukustannuksiin varattu 20448: voitaisiin periä samalta ajalta maksettu koulu- määräraha, joka nyt on opetusministeriön pää- 20449: tustuki. Koulutustuen perimiseen sovellettaisiin luokassa momentilla 29.69.27 (työllisyyskoulu- 20450: lisäksi työttömyysturvalain 45 §:n 2, 3 ja 5 tus). 20451: momenttia. Jos henkilö olisi perusteettomasti Ansiotuen ansio-osan rahoituksesta sääde- 20452: saanut perustukea samalta ajalta, jolta hänelle tään työttömyyskassalaissa (603/84). 20453: myönnetään takautuvasti ansiotukea, perus- Valtion rahoituksen suorittamisesta ja mak- 20454: teettomasti maksettu perustuki voitaisiin tältä samismenettelystä säädettäisiin asetuksella. 20455: ajalta periä takautuvasti suoritettavasta ansi- Opintososiaalisten etuuksien maksatuksen 20456: otuesta. Työttömyysturvalain 45 §:n 5 momen- edellyttämästä toiminnasta kansaneläkelaitok- 20457: tin mukaisesti sopimus, jolla sanottu etuus selle aiheutuvat hallintokulut luettaisiin sen 20458: aiotaan siirtää toiselle tai pantata, olisi mitä- hallintokuluiksi. Työttömyyskassoille aiheutu- 20459: tön. Viittaus työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo- viin hallintokuluihin kohdistuvana valtiono- 20460: menttiin koskee eläkkeiden perimismenettelyä. suutena maksettaisiin 0,35 prosenttia kassan 20461: Pykälä, jota ei ole voimassa olevassa laissa, viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana 20462: on välttämätön takautuvasti myönnettävien maksamista opintososiaalisista etuuksista. 20463: etuuksien yhteensovittamiseksi koulutustuen 31 §. Tiedonsaantioikeus. Lakiehdotuksen 20464: kanssa. 3 §:ssä edellytetään, että työministeriö ylimpä- 20465: 27 §. Opiskelijavalintojen maksuttomuus. nä viranomaisena valvoisi ja kehittäisi myös 20466: Pykälässä säädettäisiin opiskelijavalintatilai- opintososiaalisia etuuksia koskevia asioita. Py- 20467: suuksien ja soveltuvuuskokeiden maksutto- kälässä ehdotetaan, että työvoimaviranomai- 20468: muudesta koulutukseen hakijoille. sella olisi oikeus saada näiden tehtävien hoita- 20469: Pykälän 2 momentin mukaan ennen koulu- miseksi tarvittavat tiedot kansaneläkelaitoksel- 20470: tuksen alkamista myönnettävistä muista etuuk- ta, työttömyyskassailta ja koulutuspalvelujen 20471: sista säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena tuottajilta. Vastaavasti sosiaali- ja terveysmi- 20472: on asetuksella säätää nykytilannetta vastaaval- nisteriöllä olisi tiedonsaantioikeus valvontatoi- 20473: la tavalla ennen koulutuksen alkamista koulu- mintansa hoitamista varten. 20474: tukseen hakijalle myönnettävistä matka- ja 32 §. Työttömyysturvalain soveltaminen. 20475: eräiden muiden kustannusten korvaamisesta. Koulutustukeen sovellettaisiin työttömyystur- 20476: 28 §. Etuuden ulosmittaus ja takaisinperin- valain 28 §:n 6 momentin päivärahan hakemis- 20477: tä. Pykälässä ehdotettava perustuen, erityis- ta koskevaa säännöstä, 29 §:n 1 momentin 20478: tuen ja ylläpitokorvauksen ulosmittauskielto tiedonsaantioikeussäännöstä, 32 §:n koulutus- 20479: vastaisi työllisyyskoulutuksesta annetun lain tuen maksamista sosiaalilautakunnalle koske- 20480: 16 §:n (606/84) ulosmittauskieltoa. Pykälän 2 vaa säännöstä, 36 §:n vaitiolovelvollisuutta 20481: momentissa säädettäisiin etuuden takaisinpe- koskevaa säännöstä, 36 a §:n ulosottomiehen 20482: rinnästä. tiedonsaantioikeutta koskevaa säännöstä, 20483: 29 §. Etuuden veronalaisuus. Pykälässä eh- 42 §:n 2-5 momenttien vakuutusoikeutta kos- 20484: dotetaan, että ylläpitokorvaukset ja lakiehdo- kevaa säännöstä, 43 §:n lainvoimaisen päätök- 20485: tuksen 27 §:n mukaiset etuudet eivät olisi ve- sen poistamista koskevaa säännöstä, 43 a §:n 20486: 1990 vp. - HE n:o 20 19 20487: 20488: mukaista virheen korjaamissäännöstä, 43 b §:n 2. Tarkemmat säännökset ja mää- 20489: mukaista korjaamismenettelysäännöstä ja räykset 20490: 46 §:n avioliitonomaisia olosuhteita ja erillään 20491: asumista koskevaa säännöstä. Ehdotetun lain nojalla annettava asetus si- 20492: 33 §. Opintososiaalisia etuuksia koskevat sältäisi lakia täydentävät säännökset koulutuk- 20493: määräykset ja ohjeet. Pykälän 1 momentin sen hankinta- ja tarjousmenettelystä, opiskeli- 20494: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaisi javalionoista ja valintojen edellytyksistä, kou- 20495: yleiset määräykset opintososiaalisten etuuksien lutustuen lisäksi myönnettävistä muista opinto- 20496: myöntämis- ja maksamismenettelystä kansan- sosiaalisista etuuksista sekä opintososiaalisten 20497: eläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Pykä- etuoksien rahoituksen maksamismenettelystä. 20498: lässä valtuutettaisiin kansaneläkelaitos anta- 20499: maan paikallistoimistoilleen tarkemmat ohjeet Työministeriö antaisi ohjeita koulutus- 20500: etuuksien maksamismenettelystä ja etuuksia hankintojen suuntaamiseksi ja kehittämiseksi 20501: koskevien asioiden käsittelemisestä. työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisella 20502: 34 §. Asetuksenantovaltuus. Pykälään sisäl- tavalla. Työministeriö antaisi tarvittaessa mää- 20503: tyisi tavanomainen asetuksenantovaltuus. räyksiä opiskelijoiden valintamenettelystä. 20504: Edelleen työministeriö vahvistaisi koulutus- 20505: hankintojen yleiset hankintaehdot. Lisäksi so- 20506: 7 luku siaali- ja terveysministeriö antaisi yleiset mää- 20507: räykset opintososiaalisten etuoksien myöntä- 20508: Voimaantulo mis- ja maksamismenettelystä. 20509: 35 §. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi voi- Kansaneläkelaitos antaisi alaisilleen paikal- 20510: maantulosäännöksen. listoimistoille tarkempia ohjeita opintososiaa- 20511: listen etuoksien maksamismenettelystä. 20512: Pykälän 2-4 momenteissa säädettäisiin 20513: opintososiaalisten etuuksien muuttamisesta 20514: lain voimaan tullessa uuden lain mukaisiksi. 20515: Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä 3. Voimaantulo 20516: sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi- 20517: miin. Näin esimerkiksi opintososiaalisten Esityksessä ehdotettu laki ehdotetaan tule- 20518: etuuksien muuttamista koskeviin toimenpitei- vaksi voimaan vuoden 1991 alusta. Tarkoitus 20519: siin siirtymävaiheen järjestämiseksi voitaisiin on, että samanaikaisesti tulisi voimaan amma- 20520: ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. tillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva lain- 20521: Tarkoituksena on, että työllisyyskoulutuk- säädäntö, jota koskeva esitys on myös edus- 20522: sesta annettu laki kumottaisiin tämän lain kunnan käsiteltävänä. 20523: kanssa samanaikaisesti voimaan tulevalla am- 20524: matillisten kurssikeskusten muuttamisesta am- 20525: matillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 20526: valla lailla. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 20527: 20 1990 vp. - HE n:o 20 20528: 20529: 20530: 20531: 20532: Laki 20533: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 20534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20535: 20536: 1 luku 4§ 20537: Yleiset säännökset Opintososiaalisten etuuksien 20538: myöntäminen ja maksaminen 20539: 1§ 20540: Lain tarkoitus ja soveltamisala Opiskelijoiden koulutusaikaisten opintososi- 20541: aalisten etuuksien myöntämisestä ja maksami- 20542: sesta huolehtivat kansaneläkelaitos ja työttö- 20543: Tämän lain tarkoituksena on aikuisväestölle 20544: myyskassalaissa (603/84) tarkoitettu työttö- 20545: koulutusta hankkimalla edistää ja ylläpitää 20546: myyskassa tämän lain mukaisesti. 20547: työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa 20548: Työvoimatoimisto päättää etuuksista, jotka 20549: työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja 20550: kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alka- 20551: poistaa työvoimapulaa. 20552: mista. 20553: Aikuiskoulutus, jota tämän lain mukaisesti 20554: työvoimapoliittisin perustein hankitaan (työ- 5§ 20555: voimapoliittinen aikuiskoulutus), on pääasias- Koulutuspalvelujen tuottajat 20556: sa ammatillista koulutusta. Yleissivistävää 20557: koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai teh- Koulutusta voidaan hankkia ammatillisilta 20558: tävään valmentavana koulutuksena vain sil- aikuiskoulutuskeskuksilta ja muilta ammatilli- 20559: loin, kun sen puuttuminen estää työllistymistä silta oppilaitoksilta sekä korkeakouluilta (kou- 20560: tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen. lutuspalvelujen tuottaja). Lisäksi koulutusta 20561: voidaan hankkia muilta työvoimapoliittisen ai- 20562: Yleissivistävänä koulutuksena ei kuitenkaan 20563: voida hankkia lukio-opintoja. kuiskoulutuksen järjestämiseen soveltuvilta 20564: koulutuspalvelujen tuottajilta. 20565: 20566: 2§ 20567: Opiskelijan koulutusaikainen toimeentulo 2 luku 20568: Koulutuksen hankintaperusteet 20569: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen va- 20570: 6§ 20571: litulla opiskelijalla on koulutusaikaisen toi- 20572: meentulon turvaamiseksi oikeus koulutus- Koulutustarpeen selvittäminen 20573: tukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin 20574: Koulutushankintoja suunniteltaessa ja kou- 20575: tämän lain mukaisesti. 20576: lutusta hankittaessa on kiinnitettävä erityisesti 20577: huomiota elinkeinoelämän rakennemuutoksen 20578: 3§ ja työelämän kehityksen työvoiman kysynnässä 20579: Toimeenpanoelimet ja tarjonnassa aiheuttamiin muutoksiin sekä 20580: koulutettavien henkilöiden yksilöllisiin koulu- 20581: tustarpeisiin. 20582: Tämän lain toimeenpanoa johtaa, valvoo ja 20583: kehittää ylimpänä viranomaisena työministe- Työvoimaviranomaisten tulee koulutuksen 20584: suunnittelua ja hankkimista varten ennakoida 20585: riö. 20586: ja selvittää työvoiman tarjonnan ja kysynnän 20587: Tässä laissa tarkoitetusta koulutuksen han- määrällisiä ja laadullisia muutoksia sekä seura- 20588: kintatoiminnasta huolehtivat työvoimavirano- ta muun ammatillisen koulutuksen kehitystä. 20589: maiset. Tämän lisäksi työvoimapiirin toimisto laatii 20590: 1990 vp. - HE n:o 20 21 20591: 20592: vuosittain koulutustarpeisiin perustuvan työ- nöllisesti osallistua koulutus- tai opetussuunni- 20593: voimapoliittisen aikuiskoulutussuunnitelman. telman mukaiseen koulutukseen. 20594: Työministeriön tulee antaa koulutushankin- Jos opiskelija on ollut poissa koulutus- tai 20595: tojen suuntaamista ja kehittämistä varten oh- opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta 20596: jeita, joiden avulla voidaan edistää hankitta- siten, ettei hän ilmeisesti kykene hyväksyttä- 20597: van koulutuksen kohdentomista työvoimapo- västi suoriutumaan suunnitelman mukaisista 20598: liittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. opinnoista tai hän on muutoin olennaisesti 20599: laiminlyönyt opiskeluaan, koulutus on katsot- 20600: 7§ tava keskeytyneeksi. 20601: Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä te- 20602: Koulutuksen yleiset hankintaperusteet kee koulutuspalvelujen tuottaja. Jos koulutuk- 20603: Työvoimaviranomaisten tulee tarjolla olevia sen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen 20604: koulutusmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja käyt- koulutuspalvelujen tuottaja, päätöksen koulu- 20605: tämällä pyrkiä sellaisiin työvoiman ammatilli- tuksen keskeyttämisestä tekee kuitenkin työ- 20606: sia valmiuksia parantaviin koulutushankintoi- voimaviranomainen. Opiskelijalle on ennen 20607: hin, jotka edistävät työttömien pysyväisluon- päätöksen tekemistä varattava tilaisuus selvi- 20608: teista työllistymistä tai jotka vähentävät työttö- tyksen antamiseen asiasta. Koulutuspalvelujen 20609: mäksi joutumisen uhkaa. tuottajan on viipymättä ilmoitettava päätök- 20610: Lisäksi työvoimaviranomaisten tulee hank- sestään asianomaiselle työvoimaviranomaiselle. 20611: kia koulutusta, joka edistää työvoimapoliitti- Koulutuksen keskeyttämistä koskevaan pää- 20612: sesti tarkoituksenmukaista työvoiman liikku- tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 20613: vuutta sekä työvoiman saatavuutta työvoima- 20614: pula-aloilla. 20615: 4 luku 20616: Koulutushankinnat 20617: 3 luku 20618: 11§ 20619: Opiskelijat 20620: Rahoitus 20621: 8§ 20622: Tässä laissa tarkoitettua koulutusta hanki- 20623: Opiskelijavalinnan yleiset edellytykset taan valtion tulo- ja menoarviossa työministe- 20624: riön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen 20625: Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja hankkimista varten osoitetulla määrärahalla. 20626: kouluteitavaan ammattiin tai tehtävään sovel- 20627: Koulutus hankitaan rahoittamana se koko- 20628: tuvia henkilöitä. Opiskelijoita koulutukseen naan 1 momentissa tarkoitetulla määrärahalla, 20629: valittaessa on lisäksi voimassa, mitä asian- jollei jäljempänä toisin säädetä. 20630: omaisen koulutuksen yleisistä pääsyedellytyk- 20631: sistä on erikseen säädetty. 20632: 12§ 20633: Koulutukseen valittavan tulee ennen koulu- 20634: tuksen alkamista olla 20 vuotta täyttänyt, jollei Suhde muuhun valtion rahoitukseen 20635: asetuksella toisin säädetä. Hankittaessa koulutusta ammatilliselta ai- 20636: kuiskoulutuskeskukselta otetaan koulutuksen 20637: 9§ hintaa määriteltäessä vähennyksenä huomioon 20638: Opiskelijavalinnasta päättäminen ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne- 20639: tussa laissa ( 1 ) tarkoitettuja valtionavus- 20640: Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen tuksia vastaava osuus koulutuksen hankinta- 20641: päättää työvoimaviranomainen. kustannuksista. Vastaavasti otetaan vähennyk- 20642: Työministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä senä huomioon ammatillisten kurssikeskusten 20643: opiskelijoiden valintamenettelystä. muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutus- 20644: keskuksiksi annetussa laissa ( 1 ) tarkoitet- 20645: 10§ tuja valtion korvauksia ja valtionavustuksia 20646: Opiskelijan velvollisuudet vastaava osuus. 20647: Mitä 1 momentissa on säädetty koulutuksen 20648: Koulutukseen valitun opiskelijan tulee sään- hankintahinnan määrittelystä, sovelletaan vas- 20649: 22 1990 vp. - HE n:o 20 20650: 20651: taavasti myös muulta koulutuspalvelujen tuot- Opiskelijana on jäljempänä mainituin edelly- 20652: tajalta hankittavaan koulutukseen, johon suo- tyksin oikeus perustukeen. Perustukea ei mak- 20653: ritetaan erikseen valtionosuutta tai -avustusta. seta siltä ajalta, jolta opiskelijana on oikeus 20654: saada ansiotukea. 20655: 13§ Opiskelijana on oikeus ansiotukeen, jos hän 20656: Koulutuksen yhteishankinta on työttömyysturvalain 16 §:n mukaan oikeu- 20657: tettu ansioon suhteutettuun päivärahaan. Ansi- 20658: Jos tarkoituksena on hankkia koulutusta otuen ansio-osan saamisen edellytyksenä on 20659: määrätyn yrityksen tai muun yhteisön (työnan- lisäksi, että: 20660: taja) tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai sen 1) opiskelija on työtön tai lomautettu; 20661: palvelukseen tuleville työntekijöille, koulutus- 2) hänen työaikaansa on lyhennetty työttö- 20662: hankinta voidaan 11 § :n 2 momentista poike- myysturvalain 17 ja 18 § :ssä tarkoitetulla ta- 20663: ten suorittaa myös siten, että asianomainen valla taikka työsopimuslain 39 a §:n mukaises- 20664: työnantaja osallistuu koulutuksen rahoittami- ti; 20665: seen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa 3) hän tekee työttömyysturvalain 19 §:n mu- 20666: (koulutuksen yhteishankinta). kaista osa-aikatyötä tai 21 §:n mukaista sivu- 20667: Yhteishankintoja voidaan suorittaa tarkoi- työtä; tai 20668: tukseen valtion tulo- ja menoarviossa osoitetun 4) hän on työttömyysuhan alainen. 20669: hankintamäärärahan rajoissa. 20670: 16 § 20671: 14 § 20672: Täysimääräinen koulutustuki 20673: Koulutuksen hankintasopimus 20674: Täysimääräinen perustuki on työttömyystur- 20675: Koulutuksen hankkimisesta sovitaan työvoi- 20676: valain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun perus- 20677: maviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuotta- 20678: päivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansio- 20679: jan välisellä kirjallisella sopimuksella. Jos kou- 20680: tuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta 20681: lutus hankitaan yhteishankintana, sopimuksen 20682: siten kuin työttömyysturvalain 20 §:ssä, 21 §:n 20683: osallisena on myös asianomainen työnantaja. 20684: 1 momentissa ja 23 §:ssä on ansioon suhteute- 20685: Hankintasopimuksessa sovitaan koulutuksen 20686: tusta päivärahasta säädetty. 20687: tavoitteista, sisällöstä, kestosta, ajoituksesta, 20688: koulutukseen osallistuvista opiskelijoista, kou- Koulutustukea korotetaan lapsikorotuksella 20689: lutuksen hinnasta sekä muista tarpeellisista siten kuin työttömyysturvalain 24 §:ssä on sää- 20690: koulutuksen toteuttamiseen ja järjestämiseen detty. 20691: liittyvistä seikoista. Koulutuksen yhteishankin- 20692: taa käytettäessä sopimuksessa on lisäksi määri- 17 § 20693: teltävä työnantajan maksuosuus. Muut etuudet 20694: Koulutus voidaan sopia toteutettavaksi tai 20695: aloitettavaksi joko sopimuksentekovuonna tai Opiskelijalle maksetaan koulutustuen lisäksi 20696: sitä seuraavina kalenterivuosina valtion tulo- ja erityistukea hänen perheensä suuruuden ja ta- 20697: menoarvion rajoissa. loudellisten olosuhteiden perusteella, jos: 20698: Sopimuksen tekemistä edeltävästä hankinta- 1) hänellä on huollettavanaan vähintään nel- 20699: ja tarjousmenettelystä säädetään asetuksella. jä lasta; tai 20700: Lisäksi työministeriö voi vahvistaa koulutus- 2) hänellä on huollettavanaan kolme lasta ja 20701: hankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja. hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketut 20702: veronalaiset tulot kuukaudessa koulutustuki 20703: mukaanluettuna ovat enintään työttömyystur- 20704: 5 luku valain 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä tarkoi- 20705: tetun suurimman korotetun päivärahan määrä 20706: Opintososiaaliset etuudet 20707: kaksinkertaisena. 20708: 15 § Erityistuen määrä on neljäsosa työttömyys- 20709: turvalain suurimman korotetun peruspäivära- 20710: Oikeus koulutustukeen 20711: han määrästä. 20712: Koulutustuki maksetaan perustukena tai an- Lisäksi opiskelijalle maksetaan korvausta 20713: siotukena. koulutusaikaisista matka- ja muista ylläpito- 20714: 1990 vp. - HE n:o 20 23 20715: 20716: kustannuksista siten kuin asetuksella säädetään koti. Ansiotukea ja siihen liittyviä muita 20717: (ylläpitokorvaus). etuuksia on haettava kirjallisesti asianomaisel- 20718: ta työttömyyskassalta. 20719: 18 § Hakemukseen on liitettävä työvoimaviran- 20720: Vähennetty koulutustuki omaisen ilmoitus koulutukseen valitsemisesta. 20721: Opiskelijan koulutusaikana päätoimesta saa- Jos hakemus koskee ansiotuen myöntämistä 20722: ma palkka tai muu työtulo otetaan koulutus- 15 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla 20723: tukea maksettaessa huomioon siten kuin työt- edellytyksellä, hakemukseen on lisäksi liitettä- 20724: tömyysturvalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa on vä työvoimaviranomaisen ilmoitus tämän edel- 20725: sivutyötulosta säädetty. lytyksen täyttymisestä. 20726: Opiskelijan koulutusaikana saama lakisää- 20727: teinen etuus, sivutyön palkka sekä muu työtulo 22 § 20728: ja osa-aikatyön palkka vähennetään koulutus- 20729: tuesta, jonka hän muuten saisi, siltä osin kuin Päätös 20730: etuus, palkka tai työtulo ylittää kuukautta 20731: kohti lasketun työttömyysturvalain mukaisen Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja ta- 20732: peruspäivärahan ja suurimman lapsikorotuk- kaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjalli- 20733: sen määrän. Tällöin ei kuitenkaan oteta huo- nen päätös. 20734: mioon niitä sosiaalietuuksia, joita työttömyys- 20735: turvalain 27 §:n mukaan ei vähennetä työttö- 23 § 20736: myyspäivärahasta. Muutoksenhaku 20737: Jos opiskelija saa ansiotukea, tehdään 2 20738: momentissa tarkoitettu vähennys ensisijaisesti Joka on tyytymätön tämän lain mukaista 20739: ansiotuen perusosasta. etuutta koskevaan päätökseen, saa hakea sii- 20740: Muutettaessa 2 momentissa tarkoitettua hen muutosta työttömyysturvalautakunnalta 20741: kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuu- kirjallisella valituksella viimeistään 30 päivänä 20742: deksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sen päivän jälkeen, kun valittaja on saanut 20743: sisältyvän 21,5 päivää. tiedon päätöksestä. 20744: 19 § Työttömyysturvalautakunnan päätökseen 20745: tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuu- 20746: Koulutustuen saamisen rajoitukset tusoikeudelta 1 momentissa säädetyllä tavalla 20747: Koulutus- ja erityistukeen ei ole oikeutta ja siinä säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon 20748: opiskelijalla, joka saa sairausvakuutuslain saatuaan. 20749: (364/63) mukaista päivärahaa. Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hä- 20750: nen saaneen tiedon 1 ja 2 momentissa tarkoite- 20751: 20 § tusta päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen 20752: Tuki ulkomailla opiskeleville jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoit- 20753: tamallaan osoitteella. 20754: Suomen viranomaisen ulkomailta hankki- 20755: maan koulutukseen tai muun pohjoismaan vi- Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston pää- 20756: ranomaisen asianomaisessa maassa järjestä- töksestä tehty valitus on toimitettava asian- 20757: mään työllisyyttä edistävään koulutukseen omaiseen paikallistoimistoon ja työttömyys- 20758: osallistuvalle opiskelijalle voidaan maksaa tä- kassan päätöksestä tehty valitus asianomaiseen 20759: män lain mukaiset opintososiaaliset etuudet. työttömyyskassaan. Paikallistoimiston ja työt- 20760: tömyyskassan on viipymättä lähetettävä vali- 20761: 21 § tuskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asia- 20762: kirjat lausuntoineen muutoksenhakuelimelle. 20763: Etuuden hakeminen 20764: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston, 20765: Perustukea ja siihen liittyviä muita etuuksia työttömyyskassan ja vastaavasti työttömyys- 20766: on haettava kirjallisesti kansaneläkelaitoksen turvalautakunnan päätöstä on muutoksenhaus- 20767: sen vakuutuspiirin paikallistoimistolta, jonka ta huolimatta noudatettava, kunnes asia on 20768: alueella opiskelijana on varsinainen asunto ja lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. 20769: 24 1990 vp. - HE n:o 20 20770: 20771: ~§ n§ 20772: Etuuden maksaminen Opiskelijavalintojen maksuttomuus 20773: 20774: Etuudet maksetaan enintään viideltä päivältä Opiskelijavalintatilaisuudet ja niihin liittyvät 20775: kalenteriviikossa koulutuksen alkamisesta lu- soveltuvuuskokeet ovat koulutukseen hakijoille 20776: kien. Etuuksia ei kuitenkaan ilman erityisen maksuttomia. 20777: painavaa syytä makseta pitemmältä kuin kol- Hakijalle myönnettävistä etuuksista, jotka 20778: men kuukauden ajalta ennen tuen hakemista. kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alka- 20779: Etuuksien maksamisesta on lisäksi voimassa, mista, säädetään asetuksella. 20780: mitä työttömyysturvalain 44 §:ssä on työttö- 20781: myyspäivärahan maksamisesta säädetty. 28 § 20782: Edellä 20 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen Etuuden ulosmittaus ja takaisinperintä 20783: Osallistuvalle voidaan ylläpitokorvausta mak- 20784: saa enintään seitsemältä päivältä kalenterivii- Perustukea, erityistukea ja ylläpitokorvausta 20785: kossa. ei saa ulosmitata. 20786: Tämän lain mukaisen etuuden takaisinperin- 20787: 25 § nästä on voimassa, mitä työttömyysturvalain 20788: 31 §:ssä on säädetty. 20789: Etuuden maksamisen lakkauttaminen 20790: 29 § 20791: Etuuksien maksaminen lakkautetaan siitä 20792: päivästä lukien, jona opiskelija on keskeyttä- Etuuden veronalaisuus 20793: nyt koulutuksen tai koulutus on päätetty kes- 20794: keyttää. Työvoimatoimiston on viipymättä il- Ylläpitokorvaus sekä 27 §:n mukaiset etuu- 20795: moitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoi- det eivät ole veronalaista tuloa. 20796: mistolle tai työttömyyskassalle koulutuksen 20797: keskeyttämisestä. 30 § 20798: Jos koulutus järjestetään jaksotettuna erilli- Opintososiaalisten etuuksien rahoitus 20799: siin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot 20800: Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus- 20801: eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa, etuuksia ei 20802: osa ja erityistuki sekä ylläpitokorvaukset mak- 20803: makseta koulutusjaksojen väliseltä ajalta. 20804: setaan valtion varoista tulo- ja menoarviossa 20805: työministeriön hallinnonalan pääluokassa tar- 20806: koitukseen osoitetulla määrärahalla. Ansiotuen 20807: 6 luku ansio-osan rahoituksesta säädetään työttö- 20808: Erinäisiä säännöksiä myyskassalaissa. 20809: Valtion on suoritettava kansaneläkelaitoksel- 20810: 26 § le ja asianomaisille työttömyyskassoille kuu- 20811: Koulutustuen periminen eräissä tapauksissa kausittain ennakkoa siten, että ennakkojen 20812: määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritetta- 20813: Jos opiskelija on saanut koulutustukea sa- vaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat 20814: malta ajalta, jolta hänelle myönnetään takau- riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuu- 20815: tuvasti sairausvakuutuslain mukaista päivära- kautena. Valtion rahoituksen suorittamisesta 20816: haa, tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista ja maksamismenettelystä säädetään asetuksel- 20817: päivärahaa tai tapaturmaeläkettä taikka työt- la. 20818: tömyysturvalain 45 §:n 1 momentissa tarkoitet- Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan- 20819: tua eläkettä, kansaneläkelaitoksen paikallistoi- eläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut lue- 20820: misto ja työttömyyskassa saavat periä tältä taan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyys- 20821: ajalta perusteettomasti maksetun määrän ta- kassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistu- 20822: kautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai päivä- vana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosent- 20823: rahasta. Lisäksi koulutustuen perimisestä on tia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden 20824: voimassa, mitä työttömyysturvalain 45 §:n 2, 3 aikana maksamista opintososiaalisista etuuk- 20825: ja 5 momentissa on säädetty. sista. 20826: 1990 vp. - HE n:o 20 25 20827: 20828: 31 § leen tarkemmat ohjeet etuuksien maksamisme- 20829: Tiedonsaantioikeus nettelystä. 20830: 20831: Työvoimaviranomaisella sekä sosiaali- ja ter- 34 § 20832: veysministeriöllä on oikeus saada kansaneläke- 20833: Asetuksenantovaltuus 20834: laitokselta, työttömyyskassoilta ja koulutus- 20835: palvelujen tuottajilta opintososiaalisia etuuksia Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 20836: koskevassa valvonnassa ja niiden kehittämises- töönpanosta annetaan asetuksella. 20837: sä tarvittavia tietoja. 20838: 20839: 32 § 7 luku 20840: Työttömyysturvalain soveltaminen Voimaantulo 20841: Jollei tästä laista muuta seuraa, sovelletaan 35 § 20842: koulutustukeen ja sitä koskevaan asiaan lisäksi Voimaantulo 20843: mitä työttömyysturvalain 28 §:n 6 momentissa, 20844: 29 §:n 1 momentissa, 32, 36, 36 aja 39 §:ssä, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 20845: 42 §:n 2-5 momentissa, 43, 43 a ja b §:ssä kuuta 1991. 20846: sekä 46 §:ssä on työttömyyspäivärahasta ja Lakia sovelletaan koulutus- ja erityistukeen, 20847: työttömuusturva-asiasta säädetty. Mitä joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta al- 20848: 43 §:ssä on säädetty sosiaali- ja terveysministe- kaen. 20849: riöstä koskee myös työministeriötä. Siltä osin kuin ennen lain voimaantuloa 20850: myönnetty koulutustuki, lisätuki ja erityistuki 20851: 33 § kohdistuvat lain voimassaoloaikaan, se muun- 20852: Opintososiaalisia etuuksia koskevat netaan tämän lain mukaiseksi etuudeksi. 20853: määräykset ja ohjeet Jos henkilö lain voimaan tullessa saa koulu- 20854: tus-, lisä- tai erityistukea aikaisemman lain 20855: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhden- perusteella, maksetaan hänelle, niin kauan 20856: mukaisen käytännön aikaansaamiseksi yleiset kuin koulutus jatkuu, tämän lain mukaista 20857: määräykset opintososiaalisten etuuksien myön- koulutus- ja erityistukea vähintään aikaisem- 20858: tämis- ja maksamismenettelystä kansaneläke- pien etuuksien suuruisena. 20859: laitokselle ja työttömyyskassoille. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 20860: Kansaneläkelaitos antaa paikallistoimistoil- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 20861: 20862: 20863: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 20864: 20865: 20866: Tasavallan Presidentti 20867: MAUNO KOIVISTO 20868: 20869: 20870: 20871: 20872: Työministeri Matti Puhakka 20873: 20874: 20875: 20876: 20877: 4 3915078 20878: 1990 vp. - HE n:o 21 20879: 20880: 20881: 20882: 20883: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vientitakuulain 2 §:n 20884: muuttamisesta 20885: 20886: 20887: 20888: 20889: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 20890: 20891: Esityksessä ehdotetaan, että valtion vientita- pankille, joka vahvistaa tilaajan puolesta ava- 20892: kuita voitaisiin myöntää poliittisesta syystä tun remburssin. 20893: johtuvan tappionvaaran lisäksi myös kaupalli- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 20894: sesta syystä johtuvan tappionvaaran varalta kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 20895: 20896: 20897: 20898: 20899: PERUSTELUT 20900: 20901: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu vahvistettua remburssia maksuehtona vienti- 20902: muutos kaupoissa. Koska esimerkiksi Ruotsin, Norjan 20903: ja Tanskan vientitakuulaitokset myöntävät 20904: Remburssitakuu voidaan myöntää suomalai- vientitakuita remburssin vahvistavalle pankille 20905: selle pankille, joka vahvistaa remburssin ulko- myös kaupallisen riskin varalta, eivät suoma- 20906: maisen niin sanotun avaajapankin pyynnöstä laiset vientiyritykset ole samanarvoisessa ase- 20907: tai valtuuttamana. Remburssi on pankin ulko- massa verrattuna näihin maihin. 20908: maisen tilaajan puolesta antama viejälle osoi- 20909: tettu sitoumus siitä, että pankki viejän esittä- Koska remburssi on ostajan ja viejän välises- 20910: miä asiakirjoja vastaan maksaa kauppahinnan. tä kauppasopimuksesta riippumaton maksujär- 20911: Vahvistaessaan ulkomaisen tilaajan puolesta jestely, on se viejän kannalta varmin ulko- 20912: avatun remburssin pankki sitoutuu suoritta- maankaupassa käytettävä maksuväline. Tämän 20913: maan viejälle maksun riippumatta siitä, onko vuoksi mahdollisuuksia käyttää remburssia 20914: remburssilla katetta. Pankki siis ottaa riskin maksuvälineenä vientikaupoissa tulisi lisätä ja 20915: ulkomaisen avaajapankin maksukykyisyydestä. vientitakuulaista poistaa puute, joka käytän- 20916: Vientitakuulain 2 §:n 2 momentin nojalla nössä rajoittaa mahdollisuuksia myöntää vien- 20917: voidaan valtion vientitakuu myöntää pankille titakuita vientikaupoille, joissa maksuvälinee- 20918: ainoastaan ulkomaisen remburssin avaajapan- nä käytetään remburssia. 20919: kin maahan liittyvän poliittisen riskin kuten Edellä esitetyn johdosta lain 2 §:n 1 mo- 20920: valuutan siirron rajoittamisen ja velkojen va- menttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a koh- 20921: kauttamisen varalta. Avaajapankin maksuky- ta, jonka nojalla vientitakuu voitaisiin myön- 20922: vyttömyyden eli kaupallisen riskin varalta ei tää remburssin Vahvistavalle pankille sekä po- 20923: vientitakuuta voida myöntää. Tämä rajoittaa liittisten että kaupallisten riskien varalta. Erilli- 20924: suomalaisten pankkien mahdollisuuksia vah- selle lainkohdalle, joka mahdollistaa poliittisen 20925: vistaa ulkomaisia rembursseja ja heikentää riskin takaamisen, ei enää olisi tarvetta, joten 20926: suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käyttää 2 §:n 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi. 20927: 300082B 20928: 2 1990 vp. HE n:o 21 20929: 20930: 2. Organisatoriset ja taloudelli- ulkomaisista pankeista on helpompaa kuin ul- 20931: set vaikutukset komaisista ostajista. 20932: Takuumaksutulot D-takuista olivat vuonna 20933: Ehdotus on valmisteltu Valtiontakuukeskuk- 1988 runsaat 510 000 markkaa. Vuoden 1989 20934: sessa. lain muutos ei aiheuta organisatorisia takuumaksutulojen arvioidaan olevan noin 20935: muutoksia eikä tarvetta lisätä henkilökuntaa. 270 000 markkaa. 20936: Remburssitakuiden eli niin sanottujen D- 20937: takuiden soveltamisalan laajentamisen vaiku- 20938: tusta vientitakuiden käytön määrään on vaikea 3. Voimaantulo 20939: arvioida. D-takuiden käyttö vastaavasti vähen- 20940: tää jonkin verran luottoriskitakuiden käyttöä, 20941: joten takuumaksutulojen ei odoteta mainitta- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun 20942: vasti lisääntyvän. Soveltamisalan laajentami- se on hyväksytty ja vahvistettu. 20943: sella pyritään suosimaan remburssia maksuvä- 20944: lineenä, mikä vähentää myös Valtiontakuukes- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 20945: kuksen tappionvaaraa, koska riskinarviointi kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 20946: 20947: 20948: 20949: Laki 20950: vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta 20951: 20952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 20953: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain (479/62) 2 §:n 2 momentti, 20954: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1106/83), sekä 20955: lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1969 20956: annetulla lailla (532/69) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla, uusi 4 a kohta 20957: seuraavasti: 20958: 20959: 2§ 4 a) pankille, joka vahvistaa tilaajan puoles- 20960: Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah- ta avatun remburssin; 20961: dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi- 20962: daan myöntää: 20963: Tämä laki tulee voimaan päivänä 20964: kuuta 199 20965: 20966: 20967: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990 20968: 20969: 20970: Tasavallan Presidentti 20971: MAUNO KOIVISTO 20972: 20973: 20974: 20975: 20976: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen 20977: 1990 vp. - HE n:o 21 3 20978: 20979: Liite 20980: 20981: 20982: 20983: 20984: Laki 20985: vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta 20986: 20987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 20988: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain (479/62) 2 §:n 2 momentti, 20989: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1106/83), sekä 20990: lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1969 20991: annetulla lailla (532/69) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla, uusi 4 a kohta 20992: seuraavasti: 20993: Voimassa oleva laki Ehdotus 20994: 20995: 2§ 2§ 20996: Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah- Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah- 20997: dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi- dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi- 20998: daan myöntää: daan myöntää: 20999: 21000: 4 a) pankille, joka vahvistaa tilaajan puoles- 21001: ta avatun remburssin; 21002: 21003: Vientitakuu voidaan myöntää 1 momentin 5 (2 momentti kumotaan) 21004: ja 6 kohdassa tarkoitetun tappion varalta myös 21005: pankille, joka vahvistaa avatun remburssin. 21006: 21007: 21008: Tämä laki tulee voimaan päivänä 21009: kuuta 199 . 21010: 1990 vp. - HE n:o 22 21011: 21012: 21013: 21014: 21015: Hallituksen esitys Eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perus- 21016: vapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitty- 21017: vien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä 21018: 21019: 21020: 21021: 21022: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 21023: 21024: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- puoleen, rotuun, ihonväriin, uskontoon ja po- 21025: väksyisi Euroopan neuvoston puitteissa vuon- liittiseen mielipiteeseen perustuva syrjintä. 21026: na 1950 tehdyn yleissopimuksen ihmisoikeuk- Yleissopimuksella on perustettu Euroopan 21027: sien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmisoi- 21028: siihen liittyvät myöhemmin tehdyt lisäpöytäkir- keustuomioistuin. Näiden sekä Euroopan neu- 21029: jat. voston ministerikomitean toiminta muodosta- 21030: Yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisä- vat kansainvälisen valvontajärjestelmän, jonka 21031: pöytäkirjoissa sopimusvaltiot sitoutuvat takaa- puitteissa voidaan sopimusvaltiota oikeudelli- 21032: maan näissä sopimuksissa määritellyt oikeudet sesti sitovalla tavalla todeta sen loukanneen 21033: ja vapaudet kaikille niiden lainkäy1tövallan yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen kattamia 21034: piirissä oleville henkilöille. Näistä oikeuksista oikeuksia. 21035: ja vapauksista keskeisimpiä ovat oikeus elä- Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3 21036: mään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, päivänä syyskuuta 1953. Myös kaikki sen lisä- 21037: julkiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja pöytäkirjat ovat tulleet voimaan. Suomen osal- 21038: koulutukseen sekä perhe-elämän, kodin ja kir- ta yleissopimus ja useimmat sen lisäpöytäkirjat 21039: jeenvaihdon loukkaamattomuus sekä ajatuk- tulevat voimaan ratifioimiskirjojen tallettamis- 21040: sen- ja uskonvapaus, ilmaisuvapaus, kokoon- päivänä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleis- 21041: tumisvapaus ja liikkumisvapaus. Lisäksi yleis- sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen eräiden 21042: sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa kielle- määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitet- 21043: tään muun muassa kuolemanrangaistus rauhan tu tulemaan voimaan samana ajankohtana 21044: aikana, kidutus, orjuus ja pakkotyö sekä suku- kuin yleissopimuskin. 21045: 21046: 21047: 21048: 21049: YLEISPERUSTELUT 21050: 21051: 21052: 1. Nykyinen tilanne ja asian täydentävät lisäpöytäkirjat. Yleissopimuksen 21053: valmistelu noudattamista pidetään edellytyksenä sille, että 21054: valtio täyttää Euroopan neuvoston perussään- 21055: nössä jäsenille asetetun demokraattisuuden ja 21056: Euroopan neuvoston yhtenä tärkeimmistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksen. 21057: toimintamuodoista on pidetty ihmisoikeuksien Tästä syystä kaikkien jäsenvaltioiden oletetaan 21058: ja yksilön perusvapauksien suojaamista ja nii- liittyvän yleissopimukseen. 21059: den toteuttamisen kansainvälistä valvontaa. 21060: Tämän vuoksi neuvoston tärkein sopimus on Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3 21061: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- päivänä syyskuuta 1953. Kahdeksasta lisäpöy- 21062: joitettu Euroopan yleissopimus ihmisoikeuk- täkirjasta neljä (1, 4, 6 ja 8) on laajentanut 21063: sien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä sitä alkuperäisen yleissopimuksen sisältämien oi- 21064: 21065: 300262X 21066: 2 1990 vp. - HE n:o 22 21067: 21068: keuksien ja perusvapauksien piiriä. Myös ne sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen oikeus- 21069: kaikki ovat tulleet kansainvälisesti voimaan. ministeriö on koordinoinut tarvittavia lainsää- 21070: Yleissopimus on avoin vain Euroopan neuvos- dännöllisiä toimenpiteitä eri hallinnonaloilla. 21071: ton jäsenvaltioille, joista Suomea lukuunotta- Yleissopimukseen liittymistä koskeva hallituk- 21072: matta kaikki ovat siihen liittyneet. Kaikki jä- sen esitys on yhteistyössä oikeusministeriön 21073: senvaltiot eivät vielä ole liittyneet kaikkiin kanssa valmisteltu ulkoasiainministeriössä. So- 21074: lisäpöytäkirjoihin. pimuksen ratifiointiedellytyksiä ja vaadittua 21075: Verrattaessa Euroopan neuvoston ja Yhdis- lainsäädäntötyötä on johtanut säännöllisin vä- 21076: tyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjärjestelmiä liajoin kokoontunut ulkoasiainministeriön ja 21077: toisiinsa voidaan todeta, että Euroopan neu- oikeusministeriön yhteinen asiantuntijatyöryh- 21078: voston perustamisesta lähtien neuvostolla on mä, joka on tarpeen vaatiessa pyytänyt muiden 21079: ollut vaikutusta YK:n ihmisoikeustoimintaan. viranomaisten lausuntoja. 21080: Neuvoston perustajavaltioilla oli huomattava 21081: panosYK:nihmisoikeuksien yleismaailmallisen 21082: julistuksen hyväksymiseen vuonna 1948. Eu- 2. Yleissopimuksen ja lisäpöytä- 21083: roopan ihmisoikeusyleissopimuksen päämäärä- kirjojen pääasiallinen sisältö 21084: nä oli toteuttaa julistuksen periaatteet alueel- 21085: lisella tasolla. Euroopan ihmisoikeusyleissopi- 2.1. Ihmisoikeudet ja perusvapaudet 21086: mus menee erityisesti sen noudattamisen kan- 21087: sainvälisessä valvonnassa pitemmälle kuin Euroopan ihmisoikeusyleissopimus lisäpöy- 21088: YK:ssa 1966 hyväksytyt ihmisoikeussopimuk- täkirjoineen keskittyy kansalais- ja poliittisten 21089: set, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia oikeuksien ja perusvapauksien takaamiseen. 21090: koskeva yleissopimus (SopS 8176) sekä talou- Tämä johtuu sopimusjärjestelmän alkuperäi- 21091: dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sestä tarkoituksesta sekä pyrkimyksestä luoda 21092: koskeva yleissopimus (SopS 6176). Viimeksi järjestelmä, jonka valtionsisäinen täytäntöön- 21093: mainittua YK:n sopimusta vastaava Euroopan pano olisi sopimuksella perustettujen elinten 21094: sosiaalinen peruskirja allekirjoitettiin valvottavissa. Keskustelua on myös käyty Eu- 21095: 18.10.1961 ja tuli kansainvälisesti voimaan roopan sosiaaliseen peruskirjaan sisältyvien oi- 21096: 26.2.1965. Se puolestaan on erillinen Euroopan keuksien liittämiseksi yleissopimuksen järjes- 21097: ihmisoikeusyleissopimuksesta ja sisältää täy- telmään, mutta tässä ei ole toistaiseksi edetty. 21098: täntöönpanon valvonnan osalta raportointijär- Yleissopimuksella turvataan oikeus elämään, 21099: jestelmän. Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, julki- 21100: oli 1.1.1990 mennessä liittynyt 15 neuvoston seen oikeudenkäyntiin ja syyttömänä pitämi- 21101: jäsenvaltiota. Suomi allekirjoitti peruskirjan seen kunnes lainvoimaisella tuomiolla on toisin 21102: 9.2.1990. päätetty, perhe-elämän, kotirauhan ja kirjeen- 21103: Suomi allekirjoitti Euroopan ihmisoikeus- vaihdon loukkaamattomuus, ajatuksen- ja us- 21104: yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat samana konvapaus, ilmaisunvapaus ja kokoontumisva- 21105: päivänä kuin Suomi liittyi Euroopan neuvos- paus. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet estä- 21106: toon eli 5 päivänä toukokuuta 1989. Jo tätä mään kidutuksen, orjuuden ja pakkotyön. Li- 21107: ennen oli ulkoasiainministeriön johdolla ryh- säksi yleissopimuksessa on määräykset viran- 21108: dytty koordinoimaan viranomaistoimia Euroo- omaisten suorittaman vapaudenriiston edelly- 21109: pan ihmisoikeusyleissopimukseen liittymiseksi. tyksistä sekä rikoksesta epäillyn oikeuksista. 21110: Neuvotteluihin ovat osallistuneet ulkoasiainmi- Yleissopimukseen liittyvä 1 lisäpöytäkirja si- 21111: nisteriön, oikeusministeriön, sisäasiainministe- sältää määräyksiä omistusoikeuden suojaami- 21112: riön, puolustusministeriön ja sosiaali- ja ter- sesta sekä oikeudesta koulutukseen ja vanhem- 21113: veysministeriön edustajat. Oikeusministeriössä pien oikeudesta saada lapsilleen oman vakau- 21114: valmistui lokakuussa 1988 perusselvitys "Eu- muksensa mukainen kasvatus. Sopimuspuolet 21115: roopan neuvoston ihmisoikeussopimus Suo- ovat sitoutuneet järjestämään vapaita vaaleja 21116: men näkökulmasta" (Oikeusministeriön lain- säännöllisin väliajoin. Yleissopimuksen 4 lisä- 21117: valmisteluosaston julkaisu 211 1988). Selvityk- pöytäkirja kieltää velallisuuteen perustuvan va- 21118: sen pohjalta eri viranomaiset ovat muodosta- paudenriiston ja sisältää oikeuden matkustaa, 21119: neet kantansa toimialallaan tarpeellisista lain- valita asuinpaikkansa ja olla tulematta karko- 21120: muutoksista ja mahdollisesti sopimukseen teh- tetuksi kotimaastaan. Ulkomaalaisten kollek- 21121: tävistä varaumista. Euroopan ihmisoikeusyleis- tiivinen karkotus on kielletty. Sopimuksen 6 21122: 1990 vp. - HE n:o 22 3 21123: 21124: lisäpöytäkirja kieltää kuolemanrangaistuksen ka antaa oikeusperustan Ahvenanmaan ruot- 21125: rauhan aikana ja 7 lisäpöytäkirja käsittelee sinkielisyyden ja maakunnan kulttuurin säily- 21126: muun muassa menettelyä ulkomaalaisten kar- misen turvaamiseksi välttämättömille rajoituk- 21127: kotustapauksissa, muutoksenhakua rikosasi- sille. 21128: oissa, korvausta syyttömänä tuomitulle tai ar- 21129: mahdetulle sekä aviopuolisoiden tasa-arvoi- 21130: suutta yksityis- ja perheoikeudellisissa suhteis- 2.2. Yleissopimuksen kansainvälinen valvon- 21131: sa. tajärjestelmä 21132: Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 1 ar- 21133: tiklan mukaan sopimuspuolet takaavat jokai- Euroopan ihmisoikeusyleissopimus on luo- 21134: selle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle sopimuk- nut toistaiseksi pisimmälle menevän ihmisoi- 21135: sessa luetellut oikeudet. Yleissopimuksen sisäl- keuksia koskevan kansainvälisen valvontajär- 21136: tämät oikeudet eivät siis ole tavoiteltavia peri- jestelmän, jonka puitteissa voidaan sopimus- 21137: aatteita, vaan niiden välitöntä turvaamista valtiota oikeudellisesti sitovalla tavalla todeta 21138: edellytetään kaikkien valtion lainkäyttö- ja sen loukanneen yleissopimuksen ja lisäpöytä- 21139: muun toimivallan alaisten henkilöiden osalta kirjojen kattamia oikeuksia. Yleissopimuksella 21140: näiden kansalaisuudesta riippumatta. Toinen on perustettu kaksi erityistä valvontaelintä, 21141: asia on, että näiden oikeuksien rajoittaminen Euroopan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan 21142: on mahdollista itse kyseessä olevaa oikeutta ihmisoikeustuomioistuin. Näiden ohella Eu- 21143: koskevassa artiklassa määritellyin edellytyksin. roopan neuvoston ministerikomitealla on sopi- 21144: Lisäksi yleissopimuksen velvoitteista on tietyis- musvelvoitteiden toteutumisen seurannassa tär- 21145: sä rajoissa mahdollisuus poiketa yleisen hätäti- keä osuus. Mikäli tapausta ei viedä tuomiois- 21146: lan aikana. Edelleen sopimuksen 64 artikla tuimeen, ministerikomitea päättää siitä, onko 21147: sallii myös varaumien tekemisen. Yleisluontoi- yleissopimusta rikottu. Ministerikomitea myös 21148: set varaumat ovat kiellettyjä. valvoo tuomioistuimen päätösten täytäntöön- 21149: Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja YK:n panoa. Lisäksi ministerikomitea voi pyytää 21150: kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleis- muiden määräysten kuin yksittäisten oikeuk- 21151: sopimus ovat monissa kohdin sanannaltaan sien sisällöstä ihmisoikeustuomioistuimelta 21152: samankaltaisia, mikä ei kuitenkaan merkitse yleissopimuksen tulkintaa koskevia neuvoa- 21153: sitä, että sopimusten valtioille asettamat vel- antavia mielipiteitä. Euroopan neuvoston pää- 21154: voitteet olisivat käytännössä samat. Periaat- sihteeri puolestaan voi pyytää sopimusvaltioita 21155: teessa sopimusten välillä ei kuitenkaan ole raportoimaan velvoitteiden noudattamisesta. 21156: ristiriitaa, vaan ne täydentävät toisiaan. Kum- Neuvoa-antavilla lausunnoilla sen enempää 21157: pikin sisältää Euroopan ihmisoikeusyleissopi- kuin raportointijärjestelmällä ei ole ollut käy- 21158: muksen 60 artiklassa lausutun periaatteen, jon- tännön merkitystä. 21159: ka mukaan yleissopimuksen minkään mää- Ihmisoikeustoimikunnassa on jäseniä yhtä 21160: räyksen ei pidä katsoa rajoittavan tai Ioukkaa- monta kuin on yleissopimukseen liittyneitä val- 21161: van sopimuspuolen lainsäädännössä turvattuja tioita. Tuomioistuimen jäsenluku taas on sama 21162: tai jossain sen allekirjoittamassa sopimuksessa kuin Euroopan neuvoston jäsenmaiden määrä. 21163: tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauk- Yleissopimuksen osapuolena Suomi saa asetta- 21164: sia. maosa ehdokkaan toimikuntaan. lhmisoikeus- 21165: Yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat tulevat toimikunnan jäsenet valitsee Euroopan neuvos- 21166: koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta, mutta ton ministerikomitea kuusivuotisiksi toimikau- 21167: maakunnan erityisasema ei ole katsottu olevan siksi kerrallaan parlamentaarisen yleiskokouk- 21168: ristiriidassa yleissopimuksen kanssa. Erinäiset sen esityksestä. Ihmisoikeustuomioistuimessa 21169: maakunnan alueen ulkopuolella asuviin koh- on puolestaan yksi Euroopan parlamentaari- 21170: distuvat oikeudelliset ja tosiasialliset rajoituk- sessa yleiskokouksessa yhdeksäksi vuodeksi 21171: set, kuten ne, jotka koskevat koulujen opetus- kerrallaan valittu jokaisen Euroopan neuvos- 21172: kieltä, omistusoikeutta ja asuinpaikan valitse- ton jäsenmaan esittämä jäsen. Tuomiois- 21173: misvapautta, eivät merkitse yleissopimuksen tuimeen on jo valittu suomalainen tuomari 21174: kieltämää syrjintää. Ahvenanmaan erityisase- Suomen Euroopan neuvoston jäsenyyden pe- 21175: ma perustuu muun muassa Suomen ja Ruotsin rusteella. Juttujen käsittelyä varten tuomiois- 21176: välillä voimassa olevaan vuonna 1921 tehtyyn tuin jakaantuu seitsenhenkisiin jaostoihin. 21177: niin sanottuun Ahvenanmaa-sopimukseen, jo- Myös ihmisoikeustoimikunta voi kuluvan vuo- 21178: 4 1990 vp. - HE n:o 22 21179: 21180: den alusta käsitellä tapauksia jaostoittain. Vii- Valtiovalitusmenettelyä sekä periaatteellisesti 21181: me vuosina on keskusteltu mahdollisuudesta että käytännöllisesti tärkeämpi on Euroopan 21182: yhdistää tuomioistuin ja toimikunta yhdeksi yleissopimuksen mukainen yksilövalitusmenet- 21183: elimeksi, jonka jäsenet olisivat kokopäivätoi- tely. Tämä menettely jakaantuu ihmisoikeus- 21184: misia. Nämä suunnitelmat eivät toistaiseksi ole toimikunnassa kahteen vaiheeseen: 1) sen rat- 21185: toteutuneet. kaisemiseen, otetaanko valitus asiallisesti tut- 21186: Ihmisoikeustoimikunta on ensinnäkin toimi- kittavaksi ja 2) varsinaiseen asiakäsittelyyn. 21187: valtainen, milloin jokin sopimusvaltioista ha- Suuri osa tapauksista karsiintuu jo ensimmäi- 21188: luaa saattaa sen käsiteltäväksi sopimuksen rik- sessä vaiheessa tavallisimmin sillä perusteella, 21189: komista toisessa sopimusvaltiossa koskevan että valitus on ilmeisesti perusteeton. Toisena 21190: asian. Kyseessä on niin sanottu valtiovalitus- olennaisena tutkittavaksi ottamisen edellytyk- 21191: menettely. Sopimusvaltioilla on lisäksi mahdol- senä on, että kaikki kotimaiset oikeuskeinot on 21192: lisuus antaa selitys, jonka mukaan ne hyväksy- käytetty ja että valitus on tehty kuuden kuu- 21193: vät myös yksilöiden, ryhmien tai järjestöjen kauden kuluessa lopullisen kansallisen päätök- 21194: oikeuden saattaa väitetty niihin kohdistuva sen jälkeen. Kotimaisten oikeuskeinojen käyt- 21195: sopimusrikkomus toimikunnan käsiteltäväksi. täminen tarkoittaa periaatteessa sitä, että sään- 21196: Tällöin puhutaan niin sanotusta yksilövalitus- nönmukainen muutoksenhakutie on kuljettu 21197: menettelystä. Tällaisen selityksen ovat antaneet loppuun. Ihmisoikeustoimikunta ei myöskään 21198: kaikki sopimuspuolet. Selitys on yleensä annet- ota tutkittavaksi nimetöntä valitusta eikä kir- 21199: tu 3-5 vuodeksi kerrallaan. Alankomaiden, joitusta, jonka tulkitaan merkitsevän valitus- 21200: Irlannin, Islannin ja Ruotsin selitykset on kui- oikeuden väärinkäyttöä. Valituksen tulee kos- 21201: tenkin annettu määräämättömäksi ajaksi. Ih- kea sopimuksessa turvatun oikeuden väitettyä 21202: misoikeustuomioistuimen pakollinen tuomio- loukkausta. 21203: valta perustuu yksinomaan osapuolten tätä Samoin kuin valtiovalituksen kohdalla, mi- 21204: koskevaan selitykseen. Tällaisen selityksen käli valitus otetaan tutkittavaksi, pyrkii ihmis- 21205: ovat 1.1.1990 mennessä antaneet kaikki sopi- oikeustoimikunta saamaan aikaan sovinnon 21206: muspuolet. Selitykset on annettu 3-5 vuodek- osapuolten kesken. Toimikunnan raporttiin 21207: si kerrallaan tai määräämättömäksi ajaksi. kirjattavan sovinnon sisältönä voi olla lupaus 21208: Yleissopimuksen 4 ja 7 lisäpöytäkirja edellyttä- valittajalle suoritettavasta rahallisesta tai 21209: vät vastaavanlaisten selitysten antamista. Tä- muusta hyvityksestä, joskus myös ilmoitus par- 21210: hän mennessä eivät kaikki Euroopan neuvos- lamentille tehtävistä lainmuutosesityksistä tai 21211: ton jäsenvaltiot ole antaneet näitä lisäpöytäkir- hallintokäytännön muuttamisesta. 21212: joja koskevia selityksiä. Myös silloin jos sovintoa ei ole saatu aikaan 21213: Toisin kuin yksilövalitukset, jotka koskevat toimikunta laatii asiassa raportin, joka ei ole 21214: valittajaan kohdistuvia yksittäisiä rikkomuk- oikeudellisesti sitova. Raportti toimitetaan mi- 21215: sia, valtiovalitukset voivat koskea myös ylei- nisterikomitealle, joka voi 2/3 enemmistöllä 21216: semmin ihmisoikeuskäytännön ja yleissopi- valtiolta sitovasti päättää, että kysymyksessä 21217: muksen välistä ristiriitaa. Mikäli toimikunta ei oleva sopimusvaltio on syyllistynyt velvoitteen- 21218: saa aikaan sovintoa osapuolten kesken, on asia sa rikkomiseen. Ministerikomitea ei kuiten- 21219: toimikunnan tai asianosaisen sopimusvaltion kaan tee päätöstä, mikäli asia siirretään Euroo- 21220: toimesta saatettavissa ihmisoikeustuomioistui- pan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä on 21221: meen, joka antaa lopullisen, sitovan päätök- mahdollista, mikäli toimikunta tai asianosai- 21222: sen. Milloin asiaa ei saateta tuomioistuimeen, nen sopimusvaltio kolmen kuukauden kuluessa 21223: ministerikomitea on toimivaltainen tekemään toimikunnan raportin ministerikomitealle toi- 21224: toimikunnan raportin pohjalta sitovan päätök- mittamisesta niin esittää. Yksityisellä valittajal- 21225: sen. Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 1970 la ei ole oikeutta vaatia asian käsittelyä tuo- 21226: päätöslauselman, jonka mukaan neuvoston jä- mioistuimessa, mutta hän voi osallistua tuo- 21227: senvaltioiden tulisi valtiovalitusta harkitessaan mioistuinkäsittelyyn. 21228: antaa etusija Euroopan yleissopimuksen mu- Tuomioistuimen tuomiot ovat lopullisia lu- 21229: kaiselle menettelylle tapauksissa, joissa väite- kuun ottamatta tuomioistuimelle itselleen kuu- 21230: tyn loukkauksen kohteena olevat oikeudet on luvaa vähämerkityksellistä tulkinta- ja oikaisu- 21231: turvattu sekä tässä että YK:n kansalais- ja mahdollisuutta. Tuomiot ovat valtioita oikeu- 21232: poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuk- dellisesti sitovia. Mikäli tuomioistuin katsoo 21233: sessa. valituksen perustelluksi, se määrää oikeuden- 21234: 1990 vp. - HE n:o 22 5 21235: 21236: loukkauksen kohteelle oikeudenmukaisen hyvi- paletta koskevan oikeuskäytännön kanssa. Ih- 21237: tyksen, tavallisesti rahakorvauksen. Tuomiois- misoikeustuomioistuin on katsonut artiklan 1 21238: tuin ei sen sijaan katso voivansa suoraan mää- kappaleen edellyttävän suullisen käsittelyn 21239: rätä sopimusvaltiota muuttamaan lainsäädän- mahdollisuutta muutoksenhakutuomioistui- 21240: töään. Ministerikomitean tehtävänä on valvoa messa Suomen nykyistä käytäntöä laajemmin. 21241: tuomioiden noudattamista. Viimeisenä pakko- Vaikka suullinen käsittely Suomessa onkin 21242: keinona on mahdollisuus erottaa laukkaajaval- mahdollista, ei lainsäädännössämme asianosai- 21243: tio Euroopan neuvostosta. selle ole turvattu sellaista oikeutta ihmisoikeus- 21244: tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämäs- 21245: sä laajuudessa. 21246: 3. Yleissopimuksen ja lisäpöytä- Hallituksen tavoitteena on ollut ratifioida 21247: kirjojen suhde Suomen lain- yleissopimus ilman varaumia. Mikäli lainsää- 21248: säädäntöön däntömme ennen ratifioimista kaikilta osin 21249: saatettaisiin vastaamaan yleissopimusta sellai- 21250: Yleissopimus ilmentää samaa eurooppalaista sena kuin ihmisoikeustuomioistuimen omaksu- 21251: kulttuuri- ja oikeusperinnettä, jolle Suomenkin ma oikeuskäytäntö edellyttää, tulisi liittymistä 21252: oikeusjärjestys perustuu. Monet yleissopimuk- kuitenkin lykätä vielä ainakin yhdellä, mahdol- 21253: sen suojaamista oikeuksista ja vapauksista tur- lisesti useammalla vuodella. Yleissopimukseen 21254: vataan Suomen kansalaisille hallitusmuodon 2 tulisi kuitenkin liittyä mahdollisimman pian, 21255: luvussa, jossa säädetään Suomen kansalaisten jotta se viipymättä tulisi Suomessa voimaan 21256: yleisistä oikeuksista ja oikeusturvasta. Halli- lähes kaikilta osiltaan. Tällöin Suomen kansa- 21257: tusmuodon 2 luvun ulkopuolelle jäävät yleisso- laiset, kansalaisjärjestöt ja -ryhmät sekä muut- 21258: pimukseen sisältyvät oikeudet ja vapaudet tur- kin Suomen lainkäyttövallan piiriin kuuluvat 21259: vataan Suomen kansalaisille muualla lainsää- henkilöt saisivat käyttöönsä yleissopimuksen 21260: dännössä. Tämä lainsäädäntö koskee pääsään- antamat oikeussuojakeinot. Tämän vuoksi eh- 21261: töisesti myös ulkomaalaisia. Lähtökohtana dotetaan, että eduskunta hyväksyisi yleissopi- 21262: voidaan pitää sitä, että jokainen Suomen lain- muksen ja että se saatettaisiin voimaan mah- 21263: käyttövallan piiriin kuuluva henkilö nauttii dollisimman pian. Tällöin yleissopimuksen 6 21264: yleissopimuksen suojaamia ihmisoikeuksia ja artiklaan tulisi tehdä edellä mainitusta ristirii- 21265: perusvapauksia. dasta johtuva varauma. 21266: Yleissopimuksen määräysten sisältö täsmen- Ihmisoikeustoimikunta ja ihmisoikeustuo- 21267: tyy jatkuvasti. Tämä tapahtuu niiden tulkinto- mioistuin jäsenvaltioita vastaan tehtyjä vali- 21268: jen seurauksena, joita Euroopan neuvoston tuksia käsitellessään tekevät jatkuvasti uusia 21269: ministerikomitea Euroopan ihmisoikeustoimi- tulkintoja ja siten edelleen täsmentävät yleisso- 21270: kunnan esitysten pohjalta ja Euroopan ihmis- pimuksen sisältöä. Nämä tulkinnat saattavat 21271: oikeustuomioistuin tekevät. Kun Suomi touko- johtaa siihen, että Suomessa joudutaan arvioi- 21272: kuussa 1989 liittyi Euroopan neuvoston jäse- maan uudelleen joidenkin säännösten suhdetta 21273: neksi ja allekirjoitti yleissopimuksen, oli lain- yleissopimukseen sekä tekemään niihin uusien 21274: säädännössämme kohtia, jotka olivat ristirii- tulkintojen mahdollisesti edellyttämiä muutok- 21275: dassa eräiden tulkintojen kanssa. sia. 21276: Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäse- 21277: neksi eduskunta on hyväksynyt useita lainmuu- 21278: toksia, jotka ovat paistaneet edellä mainittuja 4. Esityksen taloudelliset ja or- 21279: ristiriitoja. Eräät tätä tarkoittavat hallituksen ganisatoriset vaikutukset 21280: esitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsitel- 21281: tävänä. Hallitus aikoo lähiaikoina antaa edus- Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset 21282: kunnalle esitykset rangaistusten täytäntöönpa- liittyvät lähinnä tarvittavaan työvoiman lisäyk- 21283: noasetuksen ja ulkomaalaislain eräiden sään- seen. On odotettavissa, että sopimukseen liitty- 21284: nösten muuttamisesta. Tarkoituksena on, että mistä seuraavina vuosina Euroopan neuvoston 21285: kaikkiin näihin esityksiin sisältyvät muutokset ihmisoikeustoimikunnalle jätetään Suomesta 21286: saatettaisiin voimaan ennen Suomen liittymistä runsaasti yksilövalituksia. Vastineiden laatimi- 21287: yleissopimukseen. Näiden muutosten jälkeen- nen näihin sekä esiintyminen ihmisoikeustuo- 21288: kin lainsäädäntömme on eräiltä osin ristiriidas- mioistuimessa edellyttää asiantuntijatyövoiman 21289: sa ihmisoikeustuomioistuimen 6 artiklan 1 kap- hankkimista ensisijaisesti ulkoasiainministeri- 21290: 6 1990 vp. - HE n:o 22 21291: 21292: öön ja oikeusministeriöön. Virkamiehiltä edel- YK:n ihmisoikeuskomiteaan tehtyjen valitusten 21293: lytetään asiantuntemusta sekä ihmisoikeusky- käsittely puolestaan on osoittanut, että osa- 21294: symyksissä että Suomen lainsäädännön ja hal- puolten näkökantojen esiintuominen edellyttää 21295: lintokäytännön aloilla. Valitusten asianmukai- myös runsaasti kääntäjätyövoimaa. 21296: nen käsittely vaatii lisää henkilöresurssej a. 21297: 21298: 21299: 21300: 21301: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 21302: 21303: 21304: 1. Yleissopimuksen ja lisäpöytä- Mikäli vapauden rajoittaminen on luonteeltaan 21305: kirjojen sisältö sellaista, että se täyttää artiklassa asetetut vaa- 21306: timukset, ei sen kestolla periaatteessa ole mer- 21307: 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaa- kitystä. Henkilön toimenpiteeseen antama 21308: maan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle suostumus ei välttämättä poista teon vapau- 21309: henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt denriisto 1uonnetta. 21310: oikeudet ja vapaudet. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus sallii 21311: vapaudenriiston, joka tapahtuu lainmukaisessa 21312: järjestyksessä. Yleissopimus edellyttää vapau- 21313: I OSA denriiston perusteiden säätelyä valtion sisäises- 21314: sä oikeudessa ja asettaa kansallisille normeille 21315: 2 artikla velvoittaa turvaamaan lailla jokai- sisällöllisiä vaatimuksia luettelemalla kohdissa 21316: sen oikeuden elämään. Artikla ei kiellä kuole- a - f sallitut vapaudenriistoperusteet tyhjentä- 21317: manrangaistusta, mutta asettaa sen käytölle västi. 21318: tiettyjä ehtoja. Sen sijaan sopimukseen liittyvä 1 kappaleen a-kohdassa mainitaan vapau- 21319: 6 pöytäkirja kieltää kuolemanrangaistuksen denriisto, joka perustuu toimivaltaisen tuomio- 21320: rauhan aikana. istuimen määräämään lailliseen tuomioon. 21321: 3 artikla kieltää kidutuksen ja muun epäinhi- Kappaleen b-kohta sisältää kaksi erillistä 21322: millisen ja halventavan kohtelun tai rangais- 21323: vapaudenriistoperustetta: oikeuden antaman 21324: tuksen. Asiasta on laadittu erillinen 1.2.1989 21325: laillisen määräyksen täyttämättä jättämisestä 21326: voimaan tullut kidutuksen ja epäinhimillisen ja 21327: seuraava vapaudenriisto ja laissa määrätyn vel- 21328: halventavan kohtelun tai rangaistuksen ehkäi- vollisuuden noudattamisen varmistamiseksi 21329: semistä koskeva eurooppalainen yleissopimus, 21330: käytettävä vapaudenriisto. 21331: jolla perustettiin komitea valvomaan sopimus- 21332: valtioiden alueella olevia laitoksia. Suomi on Kappaleen c-kohta käsittelee lähinnä rikos- 21333: allekirjoittanut sopimuksen 16.11.1989. prosessuaalista pidättämistä ja vangitsemista, 21334: 4 artiklan 1 kappale kieltää orjuuden ja joihin voidaan turvautua tarkoituksella toimit- 21335: velkaorjuuden. Artiklan 2 kappale kieltää pak- taa henkilö tuomioistuimeen. 21336: kotyön, jonka käsitettä edelleen rajataan 3 Kappaleen e-kohta koskee vapaudenriistoa 21337: kappaleessa luettelemalla erinäisiä työpalveluk- tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hen- 21338: sen muotoja, joita ei ole pidettävä pakkotyö- kilön mielisairauden, alkoholismin, huumei- 21339: nä. Pakkotyönä ei sen mukaan ole pidettävä denkäytön tai irtolaisuuden vuoksi. 21340: laillisesti vapautensa riistetyltä vaadittavaa työ- Kappaleen f-kohdassa käsitellään Suomen 21341: tä, asepalveluksen luonteista palvelua tai sen lainsäädännön mukaista ulkomaalaisten säi- 21342: sijasta suoritettavaa työtä tai palvelusta, joka löönottoa vastaavia vapaudenriistoja. 21343: sisältyy kansalaisvelvollisuuksiin tai johtuu yh- 5 artiklan 2 kappaleen mukaan vapaudenriis- 21344: teiskuntaa uhkaavasta hätätilasta. ton kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoi- 21345: 5 artikla antaa suojaa vapaudenriistoa vas- tettava hänen ymmärtämällään kielellä vapau- 21346: taan. Esimerkiksi henkilön vangitseminen tai denriiston perusteet ja häneen mahdollisesti 21347: eristäminen mielisairaalaan tai muuhun laitok- kohdistetut syytteet. Tieto tulisi antaa sellaises- 21348: seen on artiklassa tarkoitettua vapaudenriistoa. sa laajuudessa ja muodossa, että henkilöllä on 21349: 1990 vp. - HE n:o 22 7 21350: 21351: mahdollisuus arvioida, kiistääkö vai myöntää- mukaisuusnäkökohdat niin vaativat. Kappa- 21352: kö hän vapaudenriiston perusteet. leen d-kohta on ilmaus jutun osapuolten yh- 21353: 3 kappale liittyy 1 kappaleen c-kohtaan ja denvertaisuuden periaatteesta. Kappaleen e- 21354: siinä vaaditaan, että pidätetty on saatettava kohta oikeuttaa maksuttomaan tulkkiapuun 21355: viipymättä tuomiovaltaa käyttävän viranomai- tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä. 21356: sen eteen. "Viipymättä" tarkoittaa ihmisoi- 7 artiklan 1 kappale on ilmaus eräästä rikos- 21357: keustuomioistuimen omaksuman käytännön oikeudellisesta perusperiaatteesta, joka sisältää 21358: mukaan normaalioloissa enintään 4 päivää. taannehtivuuskiellon ja laillisuusperiaatteen. 21359: Artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, Artiklan 2 kappale oikeuttaa tietyissä olosuh- 21360: jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämäl- teissa poikkeamaan 1 kappaleen sisältämistä 21361: lä tai muuten, on oikeus vaatia tuomiois- pääperiaatteista. 21362: tuimessa, että hänen vapaudenriistoosa lailli- 8 artikla sisältää määräykset yksityiselämän, 21363: suus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapau- perheen, kodin ja kirjeenvaihdon suojasta. Ar- 21364: tetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. tiklan 2 kappale mahdollistaa 1 kappaleessa 21365: 5 kappaleen mukaan vapaudenriiston koh- taattujen oikeuksien rajoittamisen useilla pe- 21366: teena on oikeus vahingonkorvaukseen. Mää- rusteilla. Rajoitusten tulee perustua lainsää- 21367: räyksen soveltaminen ei edellytä, että ihmisoi- däntöön. Valvontaelinten käytännön mukaan 21368: keustuomioistuin toteaisi 1-4 kappaleen mää- säännökseltä edellytetään sellaista täsmällisyyt- 21369: räyksiä rikotun. Oikeus vahingonkorvaukseen tä, että henkilö voi sen perusteella arvioida 21370: on olemassa myös silloin kun kansallinen tuo- menettelynsä seuraamukset. Rajoitusten tulee 21371: mioistuin toteaa sopimusrikkomuksen niiltä lisäksi olla välttämättömiä kansallisen tai ylei- 21372: osin tapahtuneen. sen turvallisuuden, maan taloudellisen hyvin- 21373: 6 artiklan 1 kappale sisältää oikeudenkäynti- voinnin, rikosten ehkäisemisen, terveyden tai 21374: menettelyä koskevat perus- ja vähimmäismää- moraalin suojelemisen taikka muiden oikeuk- 21375: räykset. Ne sisältävät ensinnäkin oikeuden tuo- sien tai vapauksien suojelemisen vuoksi. 21376: mioistuinkäsittelyyn määräyksen tarkoittamis- 21377: sa tapauksissa sekä määrittävät oikeuden- 9 artiklan 1 kappale takaa jokaiselle oikeu- 21378: mukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Muis- den ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonva- 21379: pauteen. Uskonnonvapauden osalta yleissopi- 21380: sa kuin rikosasioissa ei ole aina välttämätöntä, 21381: että tuomioistuin ratkaisisi asian jo heti ensi mus täsmentää, että oikeus sisältää vapauden 21382: asteessa, vaan vaatimus on täytettävissä myös vaihtaa uskontoa tai uskoa sekä vapauden 21383: mahdollistamaila muutoksenhaku tuomiois- joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julki- 21384: tuimeen. Määräys koskee riita- ja rikosasioita sesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoa tai 21385: sekä monia Suomessa yksilön asemaan vaikut- uskoa. 2 kappale sisältää jo 8 artiklassa maini- 21386: tavia hallintolainkäytön alaan kuuluvia asioita. tun lausekkeen demokraattisessa yhteiskunnas- 21387: 6 artiklan 2 kappaleen mukaan jokaisella sa välttämättömien rajoitusten sallittavuudes- 21388: ta. 21389: rikoksesta syytetyllä on oikeus tulla pidetyksi 21390: syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on JO artiklan 1 kappaleen mukaan sananva- 21391: laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettama paus käsittää oikeuden mielipiteen vapauteen 21392: merkitsee sitä, että syyttäjän on pystyttävä ja oikeuden vastaanottaa ja levittää tietoja ja 21393: näyttämään rikossyyte toteen ja toisaalta sitä, ajatuksia rajoista riippumatta ilman julkisen 21394: että ketään ei saa kohdella syyllisenä ennen vallan puuttumista. 2 kappale sisältää mää- 21395: syyllisyyden vahvistavaa tuomiota. räyksiä niistä perusteista, joiden nojalla ilmai- 21396: 6 artiklan 3 kappale sisältää eräitä yksityis- suvapauden nauttimista voidaan rajoittaa. 21397: kohtaisia määräyksiä rikossyytteen käsittelyä 11 artikla säätelee kokoontumis- ja yhdisty- 21398: koskevista menettelyn vähimmäisvaatimuksis- misvapautta. Artiklan 1 kappale tunnustaa oi- 21399: ta. Luettelo ei ole tyhjentävä. Kappaleen a- keuden rauhanomaiseen kokoontumiseen ja 21400: kohta ei edellytä tiettyjen muotovaatimusten yhdistymisvapauden, johon kuuluu myös jo- 21401: täyttymistä, vaan tietoa sellaisista tosiasioista kaisen oikeus muodostaa ammattiyhdistyksiä 21402: ja oikeudellisista seikoista, että syytetty pystyy ja liittyä niihin etujensa suojelemiseksi. Julkis- 21403: valmistelemaan puolustuksensa b-kohdan edel- oikeudelliset yhdistykset eivät kuulu määräyk- 21404: lyttämässä kohtuullisessa ajassa. Kappaleen c- sen soveltamispiiriin. Tavanomaiset rajoitus- 21405: kohdan mukaan jokaisella on oikeus saada mahdollisuudet sisältyvät artiklan 2 kappalee- 21406: maksutonta oikeusapua, milloin oikeuden- seen. 21407: 8 1990 vp. - HE n:o 22 21408: 21409: 12 artiklan mukaan avioliittoiässä olevalla 111 OSA 21410: naisella ja miehellä on oikeus solmia avioliitto 21411: ja perustaa perhe siten kuin kansallisessa lain- Sopimuksen kolmas osa sisältää ihmisoi- 21412: säädännössä säädetään. keustoimikuntaa koskevat määräykset. 21413: 13 artikla sisältää määräyksen tehokkaasta 20 artikla sisältää määräykset toimikunnan 21414: oikeuskeinosta, joka tulee olla käytettävissä jäsenten määrästä ja eri kokoonpanoyhdistel- 21415: jokaisella henkilöllä, jonka oikeuksia tai va- mistä. Määräysten mukaan toimikunta ko- 21416: pauksia on loukattu. Artiklassa selvennetään, koontuu täysistunnossa, mutta se voi jakaan- 21417: ettei minkäänlainen valtion elinten tuomioval- tua myös vähintään 7-jäsenisiin jaostoihin. Ko- 21418: lan suhteen nauttima immuniteetti saa olla miteakokoonpanossa voidaan tehdä päätöksiä 21419: esteenä tehokkaille oikeuskeinoille. siitä, ettei 25 artiklan mukaisesti tehtyjä vali- 21420: 14 artiklassa määrätään, että yleissopimuk- tuksia oteta käsiteltäviksi tai poistaa niitä asi- 21421: sessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista alistalta, jos se voidaan tehdä asiaa sen enem- 21422: nauttiminen taataan ilman minkäänlaista suku- pää tutkimatta. 5 kappale sisältää luettelon 21423: puoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskon- asioista, jotka voidaan käsitellä ainoastaan 21424: toon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kan- täysistunnossa. 21425: salliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, 21 ja 22 artikla sisältävät toimikunnan jäsen- 21426: kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, va- ten valintaa koskevat määräykset. Jäsenet va- 21427: rallisuuteen, syntyperään tai muuhun tilantee- litsee kuudeksi vuodeksi kerrallaan Euroopan 21428: seen tai asemaan perustuvaa syrjintää. neuvoston ministerikomitea neuvoa-antavan 21429: 15 artikla antaa useiden muiden ihmisoikeus- yleiskokouksen puheenjohtajiston ehdokaslis- 21430: sopimusten tavoin sopimusvaltioille mahdolli- talta. Jokainen sopimusvaltio asettaa vuorol- 21431: suuden poiketa sopimusvelvoitteiden noudatta- laan yleiskokoukselle kolme ehdokasta. 21432: misesta tietyssä laajuudessa. 1 kappale sisältää 23 artiklan mukaan jäsenet toimivat toimi- 21433: perusmääräyksen sallittavista poikkeuksista kunnassa henkilökohtaisessa ominaisuudes- 21434: sellaisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansa- saan. Jäsenet eivät saa ottaa toimikautensa 21435: kunnan elämää. 2 kappale luettelee artiklat, aikana vastaan tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa 21436: joiden suhteen poikkeukset eivät ole sallittuja. tämän riippumattomuuden tai puolueettomuu- 21437: den kanssa. 21438: 16 artiklan säännökset oikeuttavat rajoitta- 21439: 24 artikla antaa jokaiselle sopimusvaltiolle 21440: maan ulkomaalaisten poliittista toimintaa erik- 21441: mahdollisuuden ilmoittaa toimikunnalle toisen 21442: seen lueteltujen oikeuksien osalta. Muiden oi- 21443: sopimuspuolen mahdollisesta sopimusrikko- 21444: keuksien tai vapauksien osalta rajoittaminen ei 21445: muksesta. 21446: ole sallittua. 25 artikla käsittelee niin sanottua yksilövali- 21447: 17 artikla sisältää tulkintaohjeen, jonka mu- tusmahdollisuutta. Sopimusvaltio voi ilmoittaa 21448: kaan sopimuksen ei saa tulkita suovan mille- tunnustavansa toimikunnan toimivallan käsi- 21449: kään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta tellä yksityishenkilöiltä, kansalaisjärjestöiltä 21450: ryhtyä toimintaan, jonka tarkoituksena on teh- tai muilta ryhmiltä tulleita valituksia, joissa 21451: dä tyhjäksi sopimuksen tunnustama oikeus tai väitetään kyseisen sopimusvaltion syyllistyneen 21452: vapaus. valittajaan kohdistuneeseen sopimusrikkomuk- 21453: 18 artikla kieltää oikeuksien väärinkäytön seen. 21454: sopimusvaltioilta, kun taas edellinen artikla 26 artiklan mukaan toimikunta voi ottaa 21455: kohdistuu etupäässä yksityisiin valittajiin. Ar- edellisessä artiklassa mainitun valituksen käsi- 21456: tiklan mukaan sopimuksen sallimia rajoituksia teltäväkseen vain, jos kaikki säännönmukaiset 21457: ei saa soveltaa muihin kuin sopimuksen salli- kotimaiset oikeuskeinot on käytetty. 21458: miin tarkoituksiin. 27 artikla sisältää perusteet, joilla toimikun- 21459: ta jättää valituksen tutkittavaksi ottamatta tai 21460: hylkää sen. 21461: II OSA 28-37 artikla! sisältävät määräykset valitus- 21462: ten käsittelystä toimikunnassa. Varsinaiset me- 21463: Sopimuksen toinen osa käsittää vain 19 ar- nettelytapasäännöksensä toimikunta vahvistaa 21464: tiklan, jolla perustetaan Euroopan ihmisoi- itse, mutta sopimuksessa on määrätty käsitte- 21465: keustoimikunta ja Euroopan ihmisoikeustuo- lyn päälinjat. Toimikunnan tehtävänä on sel- 21466: mioistuin. vittää asiaan liittyvät tosiseikat. Ensisijaisena 21467: 1990 vp. - HE n:o 22 9 21468: 21469: päämääränä on sovintoratkaisuun pääseminen, V OSA 21470: jonka lähtökohtana on sopimuksen tunnusta- 21471: mien ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jos so- 57 artiklan mukaan sopimusvaltion on pää- 21472: vintoon ei päästä, toimikunta laatii raportin sihteerin pyynnöstä annettava selvitys siitä, 21473: ministerikomitealle, joka jatkaa asian käsitte- kuinka lainsäädäntö takaa yleissopimuksen 21474: lyä. Ministerikomitea voi joko antaa asiassa määräysten tehokkaan täytäntöönpanon. 21475: lopullisen päätöksen, joka sitoo sopimusvalti- 58 artiklassa määrätään toimikunnan ja tuo- 21476: oita, tai viedä asian 48 artiklan mukaisesti mioistuimen kustannukset Euroopan neuvos- 21477: tuomioistuimen käsiteltäväksi. ton vastattavaksi. 21478: 59 artiklan mukaan sekä tuomioistuimen 21479: että toimikunnan jäsenet ovat oikeutettuja Eu- 21480: roopan neuvoston perussäännön mukaisiin eri- 21481: IV OSA oikeuksiin ja vapauksiin. 21482: 60 ja 61 artikla! koskevat sopimuksen tulkin- 21483: taa. Sitä ei saa tulkita siten, etta se kaventaisi 21484: Neljäs osa sisältää Euroopan ihmisoikeus- sopimuspuolen lainsäädännön tai muun sopi- 21485: tuomioistuinta koskevat määräykset. muksen nojalla turvattuja oikeuksia. Sen mää- 21486: räysten ei saa katsoa myöskään millään tavalla 21487: 38-43, 56 artiklat käsittelevät tuomiois- kaventavan ministerikomitean toimivaltaa. 21488: tuimen jäsenten lukumäärää, valintaa ja järjes- 21489: 62 artiklan mukaan sopimuspuolet eivät saa 21490: täytymistä. Myös tuomioistuimen jäsenten 21491: vedota mihinkään sopimukseen, jonka mukaan 21492: osalta tähdennetään jäsenten henkilökohtaista 21493: tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen 21494: ja riippumatonta asemaa. Tuomioistuimen jä- liittyvä kiista voitaisiin saattaa jonkun sopi- 21495: senten toimikausi on yhdeksän vuotta siten, 21496: muksessa mainitsemauoman toimielimen rat- 21497: että joka kolmas vuosi valitaan yksi kolmasosa 21498: kaistavaksi. 21499: jäsenistä. 63 artiklan määräykset koskevat valtioita, 21500: 44-50 artiklat sisältävät määräyksiä tuo- jotka vastaavat joidenkin valtioon varsinaisesti 21501: mioistuimen tuomiovallasta ja sen käsiteltä- kuulumattomien alueiden ulkopolitiikasta. Täl- 21502: väksi otettavista asioista. Tuomioistuimen kä- lainen valtio voi ilmoittaa, että sopimuksen 21503: siteltäväksi voivat saattaa asioita vain toimi- soveltaminen koskee myös tällaisia alueita. 21504: kunta, sopimusvaltio, jonka kansalaisen väite- 64 artikla mahdollistaa rajattujen varaumien 21505: tään olevan loukkauksen kohteena, sopimus- tekemisen tähän sopimukseen. Varauma voi- 21506: valtio, joka on vienyt asian toimikuntaan, tai daan tehdä joko sopimusta allekirjoitettaessa 21507: sopimusvaltio, jota vastaan valitus on tehty. tai ratifioitaessa ja siihen on liitettävä lyhyt 21508: Tuomioistuin voi ottaa sopimusvaltiota koske- selvitys laista, joka ei vastaa sopimuksen mää- 21509: räystä. 21510: van asian käsiteltäväkseen sillä edellytyksellä, 21511: että kyseinen valtio on ilmoittanut tunnusta- 65-66 artiklat sisältävät tavanomaiset lop- 21512: vansa tuomioistuimen tuomiovallan kaikissa pumääräykset yleissopimuksen allekirjoittami- 21513: yleissopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen sesta, ratifioimisesta ja irtisanomisesta sekä sen 21514: liittyvissä kysymyksissä pakolliseksi. Tälläisen voimaantulosta. 21515: ilmoituksen ovat antaneet kaikki sopimus- 21516: valtiot. 21517: Lisäpöytäkirjat 21518: 51 artikla velvoittaa tuomioistuimen perus- 21519: telemaan päätöksensä. Päätökseen voidaan liit- Euroopan yleissopimusta on täydennetty eri- 21520: tää eri mieltä olevan jäsenen mielipide. tyisillä lisäpöytäkirjoilla, jotka edellyttävät 21521: erillistä ratifiointia, mutta jotka niihin liittynei- 21522: 52-55 artiklat sisältävät määräykset tuo- den valtioiden osalta muodostavat elimellisen 21523: mioistuimenpäätöksen lopullisuudesta, sito- osan sopimusvelvoitteista. Osa lisäpöytäkir- 21524: vuudesta ja täytäntöönpanosta sekä tuomiois- joista säätelee valvontaelimissä noudatettavaa 21525: tuimen menettelytavoista. Päätöksen lopulli- menettelyä yms., osan taas pääasiassa täyden- 21526: suus merkitsee sitä, että sopimusvaltiot sitoutu- täessä sopimuksen turvaamien oikeuksien luet- 21527: vat noudattamaan päätöstä. Ministerikomitea teloa. Seuraavassa on yksityiskohtainen käsit- 21528: valvoo päätöksen täytäntöönpanoa. tely ensimmäisen, toisen, neljännen, kuuden- 21529: 21530: 2 300262X 21531: 10 1990 vp. - HE n:o 22 21532: 21533: nen ja seitsemännen lisäpöytäkirjan osalta. 4 artikla selventää yleissopimuksen 55 artik- 21534: Kolmas, viides ja kahdeksas pöytäkirja muut- lan mukaisen toimivallan soveltuvan myös täs- 21535: tavat yleissopimuksen tekstiä, joten niiden sä lisäpöytäkirjassa tarkoitettuun menettelyyn. 21536: osalta käsittely sisältyy yleissopimusta koske- 21537: vaan osaan. Kaikki lisäpöytäkirjat ovat tulleet 21538: kansainvälisesti voimaan. NELJÄS LISÄPÖYTÄKIRJA 21539: 21540: 1 artikla kieltää velkavankeuden ja muun 21541: ENSIMMÄINEN LISÄPÖYTÄKIRJA 21542: pelkästään kyvyttömyyteen maksaa velkaa pe- 21543: rustuvan vapaudenriiston. 21544: 1 artiklassa määrätään, että jokaisella on 21545: oikeus nauttia omaisuudestaan. Keneltäkään ei 2 artikla sisältää yksilön liikkumisvapautta 21546: saa riistää omaisuutta, paitsi julkisen edun koskevia määräyksiä. 1 kappaleen mukaan jo- 21547: nimissä laissa säädettyjen ehtojen ja kansain- kaisella laillisesti valtion alueella olevalla on 21548: välisen oikeuden mukaisesti. Samalla kuitenkin oikeus liikkua siellä vapaasti ja vapaasti valita 21549: turvataan valtiolle oikeus säätää lakeja omai- asuinpaikkansa. 21550: suuden käytön valvomiseksi yleisen edun ni- Artiklan 2 kappaleen mukaan jokaisella on 21551: missä sekä veroja ja julkisia maksuja koskevia oikeus lähteä maasta. 21552: lakeja. Artiklan viittauksen kansainvälisen oi- Artiklan 3 kappaleen mukaan molempia 21553: keuden yleisiin periaatteisiin katsotaan tarkoit- edellä mainittuja oikeuksia on mahdollista ra- 21554: tavan korvausoikeutta ulkomaisen omaisuuden joittaa laissa säädetyllä tavalla silloin, kun ne 21555: pakkolunastus- ja kansallistamistapauksissa. ovat erikseen määritellyllä tavalla välttämättö- 21556: 2 artiklan mukaan keneltäkään ei saa kieltää miä. Välttämättömyys voi johtua myös yleisen 21557: oikeutta koulutukseen. Artiklan negatiivinen järjestyksen ylläpitämisestä. 21558: muotoilu osoittaa, että määräys ei velvoita 21559: positiivisesti yksilön haluaman koulutuksen Artiklan 4 kappale mahdollistaa asuinpaikan 21560: järjestämiseen. Valtion tulee kuitenkin kun- valitsemisvapauden ja tiettyä aluetta koskevan 21561: nioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsil- liikkumisvapauden rajoittamisen. 21562: leen heidän omien uskonnollisten ja aatteellis- 3 artikla kieltää valtion omien kansalaisten 21563: ten vakaumustensa mukainen kasvatus ja ope- karkottamisen. Ihmisoikeustoimikunnan anta- 21564: tus. Artiklan on tulkittu turvaavan myös oi- man määritelmän mukaan karkottaminen tar- 21565: keuden perustaa yksityiskouluja. koittaa toimenpidettä, jolla henkilö pakotetaan 21566: 3 artikla velvoittaa sopimusvaltiota järjestä- jättämään valtion alue lähtökohtaisesti ilman 21567: mään kohtuullisin väliajoin salaiseen äänestyk- oikeutta palata sinne. Tällaisena karkotus on 21568: seen perustuvia vapaita vaaleja, jotka takaavat erotettava rikoksentekijän luovuttamisesta. Ar- 21569: kansalaisten vapaan mielipiteen ilmaisun lakia- tiklan 2 kappale täydentää määräystä siten, 21570: säätävän elimen valitsemisessa. ettei maan kansalaiselta saa myöskään evätä 21571: oikeutta tulla maahan. 21572: 4 artikla kieltää ulkomaalaisten joukkokar- 21573: TOINEN LISÄPÖYTÄKIRJA kotuksen. Pelkästään se, että usea vaikkapa 21574: samaa kansalaisuutta oleva henkilö karkote- 21575: 1 ja 2 artikla määrittelevät oikeudelliset ky- taan samanaikaisesti ei merkitse tämän mää- 21576: symykset, joista tuomioistuin voi ministeriko- räyksen rikkomista, mikäli jokaisen karkotet- 21577: mitean pyynnöstä antaa neuvoa-antavia lau- tavan osalta on tehty lakiin perustuva karko- 21578: suntoja rajaten ulkopuolelle ne yleissopimuk- tuspäätös. 21579: sen I osassa ja lisäpöytäkirjoissa määriteltyjä 6 artiklassa todetaan, että pöytäkirjan artik- 21580: oikeuksia tai vapauksia koskevat kysymykset, loita on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloi- 21581: joita joudutaan ehkä harkitsemaan vireille na. Yleissopimuksen 25 tai 46 artiklan nojalla 21582: pannun konkreettisen valituksen yhteydessä. annettava selitys ei automaattisesti koske kui- 21583: 3 artiklan mukaan lausuntopyynnöt käsitel- tenkaan pöytäkirjan artikloita, vaan sopimus- 21584: lään tuomioistuimen täysistunnossa ja päätök- valtion on tehtävä artikloiden 1-4 osalta erilli- 21585: set on perusteltava samoin kuin muutkin tuo- nen ilmoitus, mikäli haluaa tuomiovallan ulot- 21586: mioistuimen päätökset. tuvan myös niihin. 21587: 1990 vp. - HE n:o 22 II 21588: 21589: KUUDES LISÄPÖYTÄKIRJA 5 artikla sisältää määräyksen aviopuolisoi- 21590: den keskinäisestä yhdenvertaisuudesta. Mää- 21591: 1 artikla sisältää kuolemanrangaistuksen räys ei kuitenkaan estä valtiota ryhtymästä 21592: poistamista koskevan perusmääräyksen. toimiin, jos tämä on välttämätöntä lasten etu- 21593: 2 artiklassa lievennetään kieltoa kuitenkin jen nimissä. 21594: siten, että valtio voi lainsäädännössään määrä- 7 artikla vastaa neljännen lisäpöytäkirjan 6 21595: tä kuolemanrangaistuksen sodan tai sen välit- artiklaa. Toisessa kappaleessa mainittu selitys, 21596: tömän uhan aikana tehdyistä teoista. Suomi on jolla tunnustetaan yleissopimuksen 25 artiklan 21597: allekirjoittanut 13 .2.I990 myös YK:n kansa- mukainen yksilövalitusoikeus ja/tai 46 artiklan 21598: lais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopi- mukainen tuomioistuimen pakollinen toimival- 21599: muksen toisen lisäpöytäkirjan, joka koskee ta, on siis lisäpöytäkirjan I-5 artiklojen osal- 21600: kuolemanrangaistuksen poistamista. ta annettava erikseen. 21601: 3 artiklan mukaan pöytäkirjan määräyksistä 21602: ei saa poiketa edes yleissopimuksen I5 artiklas- 21603: sa tarkoitetun yleisen hätätilan aikana. 2. Varaomat 21604: 4 artikla kieltää varaumien tekemisen pöytä- 21605: kirjaan, vaikka varaumat yleissopimuksen ja Suomen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa 21606: muiden pöytäkirjojen osalta ovat mahdollisia. ihmisoikeustuomioistuimen 6 artiklan I kappa- 21607: 5 artikla mahdollistaa yleissopimuksen 63 letta koskevaa oikeuskäytäntöä. Ihmisoikeus- 21608: artiklassa tarkoitetun selityksen antamisen tuomioistuin on yleensä edellyttänyt tuomiois- 21609: myös tämän pöytäkirjan osalta. tuinkäsittelyitä suullisuutta yhdessä muutok- 21610: senhakuasteessa, ainakin asianosaisen niin vaa- 21611: tiessa. 21612: SEITSEMÄS LISÄPÖYTÄKIRJA Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 8 §:n mu- 21613: kaan hovioikeus ei saa näytön uudelleen arvioi- 21614: 1 artikla täydentää neljännen lisäpöytäkirjan misen perusteella muuttaa alioikeuden rangais- 21615: 3 artiklan sisältämää karkotuskieltoa ulotta- tusvaatimuksesta tekemää ratkaisua toimitta- 21616: malla suojan koskemaan joukkokarkotuksen matta suullista käsittelyä, ellei sitä sanotussa 21617: lisäksi myös kaikkia maassa laillisesti oleskele- lainkohdassa mainitulla perusteella ole pidettä- 21618: via ulkomaalaisia. Artikla koskee lähinnä kar- vä tarpeettomana. 26 luvun 7 §:n mukaan 21619: kotusmenettelyä. hovioikeus voi muulloinkin toimittaa suullisen 21620: 2 artiklan ensimmäinen kappale sisältää pää- käsittelyn. Lainsäädännössämme ei kuitenkaan 21621: säännön siitä, että jokaisella rikoksesta tuomi- ole säännöstä, joka turvaisi asianomaiselle oi- 21622: tulla on oikeus saada syyllisyyskysymys tai keuden suulliseen käsittelyyn muutoksenhaku- 21623: rangaistuksensa tutkittavaksi ylemmässä tuo- tuomioistuimessa. Suomen hallintovalituslain 21624: mioistuimessa. 2 kappale tekee poikkeukset pääsäännön mukaan 6 artiklan I kappaleen 21625: muutoksenhakuoikeudesta mahdollisiksi eräis- tar koittamissa asioissa hallintoviranomaisten 21626: sä tapauksissa. päätöksiin voi hakea muutosta viime kädessä 21627: 3 artiklassa säädetään syyttömästi tuomitun aina korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kor- 21628: oikeudesta vahingonkorvaukseen. Jos aiemmin keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 21629: tuntematonta tosiseikkaa ei ole tuotu esiin I5 § mahdollistaa suullisen käsittelyn. Läänin- 21630: ajoissa asianomaisesta itsestään kokonaan tai oikeuksista annetun lain I6 §:n mukaan myös 21631: osittain johtuvasta syystä, voidaan korvaus lääninoikeus voi toimittaa suullisen käsittelyn. 21632: evätä. Myöskään hallintolainkäytössä ei asianosaiselle 21633: 4 artik/an mukaan ketään ei saa samassa kuitenkaan ole turvattu oikeutta suulliseen kä- 21634: valtiossa tutkia uudelleen tai oikeudenkäynnis- sittelyyn muutoksenhaussa. 21635: sä rangaista rikoksesta, josta hänet on lopulli- Nykyiset säännökset antaisivat mahdollisuu- 21636: sesti vapautettu tai tuomittu kyseisen valtion den asianosaisen vaatimuksesta tapahtuvaan 21637: lainsäädännön mukaan. Artiklan 2 kappaleen suulliseen käsittelyyn muutoksenhaussa huo- 21638: mukaan tästä saadaan kuitenkin poiketa, jos mattavasti vallitsevaa käytöntöä useammin 21639: on näyttöä uusista tosiseikoista tai jos aikai- sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallinto- 21640: semmassa oikeudenkäynnissä on tapahtunut lainkäytössä. Siihen velvoittavan säännöksen 21641: sellainen virhe, joka voisi vaikuttaa lopputu- puuttumisesta sekä rajallisista resursseista joh- 21642: lokseen. tuen on kuitenkin ilmeistä, että nykyisellään 21643: 12 1990 vp. - HE n:o 22 21644: 21645: suullinen käsittely ei ole mahdollista ihmisoi- Suomi aikoo yleissopimuksen 25 artiklan 21646: keustuomioistuimen yleissopimusta soveltavan mukaisesti ilmoittaa tunnustavansa Euroopan 21647: oikeuskäytännön edellyttämässä laajuudessa. ihmisoikeustoimikunnan toimivallan ottaa vas- 21648: Lainsäädäntömme on siis tältä osin ristiriidassa taan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansa- 21649: 6 artikalan 1 kappaleen kanssa. Hyväksyessään laisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun sopimus- 21650: yleissopimuksen Suomi tekee sen 6 artiklan 1 puolen loukanneen heidän yleissopimuksessa 21651: kappaleeseen tästä ristiriidasta johtuvan varau- tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuk- 21652: man. siaan. Lisäksi on tarkoitus yleissopimuksen 46 21653: Hallituksen tarkoituksena on mahdollisim- artiklan mukaisesti ilmoittaa, että Suomi tun- 21654: man pian antaa eduskunnalle esitykset, jotka nustaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 21655: ovat tarpeen lainsäädäntömme saattamiseksi pakollisen tuomiovallan kaikissa yleissopimuk- 21656: vastaamaan kaikilta osin yleissopimuksen 6 sen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysy- 21657: artiklan 1 kappaleen vaatimuksia. Varauma myksissä. Tarkoituksena on myös antaa vas- 21658: poistetaan heti sen jälkeen kun eduskunta on taavat selitykset 4 ja 7 lisäpöytäkirjan osalta. 21659: hyväksynyt nämä muutokset. Ihmisoikeustuomioistuimen tai ministerikomi- 21660: tean päätöksen johdosta Suomi voi joutua 21661: suorittamaan korvausta tai muuta hyvitystä 21662: 3. Voimaantulo loukkauksen uhrille ja viime kädessä jopa 21663: muuttamaan lainsäädäntöään uusien sopimus- 21664: Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perus- rikkomusten ehkäisemiseksi. Sitoutuminen täl- 21665: vapauksien suojaamiseksi, snna muodossa laisiin valvontamenettelyihin merkitsee poik- 21666: kuin se on muutettuna kolmannella, viidennel- keamista hallitusmuodon valtion suvereeni- 21667: lä ja kahdeksannella lisäpöytäkirjalla, tulee suutta koskevista säännöksistä ja vaatii edus- 21668: Suomen osalta voimaan sinä päivänä, jolloin kunnan suostumuksen. 21669: sitä koskeva ratifioimiskirja talletetaan Euroo- 21670: pan neuvoston pääsihteerille. Yleissopimuksen 21671: ensimmäinen, toinen ja neljäs lisäpöytäkirja 5. Säätämisjärjestys 21672: tulevat niin ikään voimaan ratifioimiskirjan 21673: tallettamispäivänä. Yleissopimuksen kuudes ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Eu- 21674: seitsemäs lisäpöytäkirja tulevat sen sijaan voi- roopan ihmisoikeustoimikunnan toimivallan 21675: maan kuukauden ja vastaavasti kahden kuu- tunnustaminen ja sitä myötä tapahtuva sitou- 21676: kauden kuluttua ratifioimiskirjan tallettamis- tuminen kansainväliseen valvontamenettelyyn 21677: päivästä. Tarkoituksena on, että Suomi ratifioi merkitsee poikkeamaa hallitusmuodon 1 ja 21678: yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjat samanaikai- 2 §:n valtion täysivaltaisuutta koskevista sään- 21679: sesti. nöksistä. Tämän vuoksi lakiehdotus on käsitel- 21680: Esitykseen liittyvä laki on tarkoitettu tule- tävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 21681: maan voimaan samana ajankohtana kuin yleis- 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä. 21682: sopimus. 21683: Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 21684: 33 §:n mukaisesti esitetään, 21685: 4. Eduskunnan suostumuksen 21686: tarpeellisuus että Eduskunta hyväksyisi ne Roo- 21687: massa 4 päivänä marraskuuta 1950 ih- 21688: Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä kaikil- misoikeuksien ja perusvapauksien suo- 21689: ta osin täysin vastaa yleissopimuksen määräyk- jaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, sel- 21690: siä tai niistä muodostettua tulkintaa. Tarkoi- laisena kuin se on muutettuna sen 3, 5 21691: tuksena on kuitenkin, että yleissopimusta ja ja 8 lisäpöytäkirjalla, sekä sen 1, 2, 4, 6 21692: sen lisäpöytäkirjoja ratifioitaessa valtaosa risti- ja 7 lisäpöytäkirjojen määräykset, jot- 21693: riidoista olisi poistettu, kuten edellä on selos- ka vaativat Eduskunnan suostumuksen, 21694: tettu. Ainoa merkittävä poikkeus olisi suullisen ja 21695: menettelyn puuttuminen yleisten tuomioistuin- että Eduskunta antaisi suostumuk- 21696: ten muutoksenhaussa ja hallintolainkäytössä, sensa siihen, että Suomi antaa yleissopi- 21697: josta onkin tarkoitus tehdä edellä selostetun muksen 25 ja 46 artiklan sekä 4 lisäpöy- 21698: kaltainen varauma. täkirjan 6 artiklan ja 7 lisäpöytäkirjan 21699: 1990 vp. - HE n:o 22 13 21700: 21701: 7 artiklan mukaisen selityksen, jonka Koska yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat 21702: mukaan Suomi tunnustaa määräämät- sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsää- 21703: tömäksi ajaksi Euroopan ihmisoikeus- dännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan 21704: toimikunnan ja Euroopan ihmisoikeus- hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 21705: tuomioistuimen toimivallan käsitellä 21706: mainituissa artikloissa tarkoitetut vali- 21707: tukset. 21708: 21709: 21710: 21711: Laki 21712: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien 21713: lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä 21714: 21715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 1 21716: momentissa määrätyllä tavalla, säädetään: 21717: 21718: 1§ määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsää- 21719: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 ih- dännön alaan, voimassa niin kuin siitä on 21720: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- sovittu. 21721: seksi tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin 2§ 21722: se on muutettuna sen 3, 5 ja 8 lisäpöytäkirjal- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet- 21723: la, sekä sen 1, 2, 4, 6 ja 7 lisäpöytäkirjojen tävänä ajankohtana. 21724: 21725: 21726: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 21727: 21728: 21729: Tasavallan Presidentti 21730: MAUNO KOIVISTO 21731: 21732: 21733: 21734: 21735: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio 21736: 14 1990 vp. - HE n:o 22 21737: 21738: (Suomennos) 21739: 21740: 21741: 21742: 21743: YLEISSOPIMUS CONVENTION 21744: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien for the Protection of Human Rights 21745: suojaamiseksi and Fundamental Freedoms 21746: 21747: Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet hal- The Governments signatory hereto, being 21748: litukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäse- Members of the Council of Europe, 21749: niä, 21750: ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakun- Considering the Universal Declaration of 21751: tien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta Human Rights proclaimed by the General 21752: 1948 antaman Ihmisoikeuksien yleismaailmalli- Assembly of the United Nations on 10th 21753: sen julistuksen; December 1948; 21754: katsovat, että tällä julistuksella pyritään tur- Considering that this Declaration aims at 21755: vaamaan sen sisältämien oikeuksien maailman- securing the universal and effective recognition 21756: laajuinen ja todellinen tunnustaminen ja nou- and observance of the rights therein declared; 21757: dattaminen; 21758: tunnustavat, että Euroopan neuvoston pyr- Considering that the aim of the Council of 21759: kimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jä- Europe is the achievement of greater unity 21760: senvaltioidensa välille ja että yhtenä keinona between its Members and that one of the 21761: tähän pääsemiseksi on ihmisoikeuksien ja pe- methods by which that aim is to be pursued is 21762: rusvapauksien ylläpitäminen ja edistäminen; the maintenance and further realisation of 21763: human rights and fundamental freedoms; 21764: vakuuttavat vankkaa uskoaan oikeuden- Reaffirming their profound belief in those 21765: mukaisuuden ja maailmanrauhan perustana fundamental freedoms which are the foun- 21766: oleviin perusvapauksiin, joiden säilymisen pa- dation of justice and peace in the world and 21767: ras tae on toisaalta toimiva poliittinen demok- are best maintained on the one hand by an 21768: ratia ja toisaalta niiden ihmisoikeuksien laaja effective political democracy and on the other 21769: ymmärtäminen ja kunnioittaminen, joihin ne by a common understanding and observance of 21770: vetoavat; the human rights upon which they depend; 21771: ovat Samanmielisten Euroopan maiden halli- Being resolved, as the Governments of 21772: tuksina, joilla on yhteinen poliittisten perintei- European countries which are like-minded and 21773: den, ihanteiden, vapauden ja oikeusjärjestel- have a common heritage of political traditions, 21774: män perintö, päättäneet ottaa ensiaskeleet eräi- ideals, freedom and the rule of law, to take the 21775: den yleismaailmallisessa julistuksessa mainittu- first steps for the collective enforcement of 21776: jen oikeuksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi certain of the rights stated in the Universal 21777: ja Declaration; 21778: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 21779: 21780: 1 artikla Article 1 21781: Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle The High Contracting Parties shall secure to 21782: lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopi- everyone within their jurisdiction the rights 21783: muksen l osassa määritellyt oikeudet ja vapau- and freedoms defined in Section l of this 21784: det. Convention. 21785: 1990 vp. - HE n:o 22 15 21786: 21787: 1 OSA SECTION 1 21788: 2 artikla Article 2 21789: 1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava 1. Everyone's right to life shall be protected 21790: laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elä- by law. No one shall be deprived of his life 21791: määnsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen pää- intentionally save in the execution of a 21792: töksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hä- sentence of a court following his conviction of 21793: net on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrä- a crime for which this penalty is provided by 21794: tään tällainen rangaistus. law. 21795: 2. Elämän riisiämistä ei voida katsoa tämän 2. Deprivation of life shall not be regarded 21796: artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa as inflicted in contravention of this Article 21797: voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttä- when it results from the use of force which is 21798: mätöntä: no more than absolutely necessary: 21799: a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomal- a. in defence of any person from unlawful 21800: ta väkivallalta; violence; 21801: b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai lail- b. in order to effect a lawful arrest or to 21802: lisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen hen- prevent the escape of a person lawfully 21803: kilön paon estämiseksi; detained; 21804: c) mellakan tai kapinan kukistamiseksi lailli- c. in action lawfully taken for the purpose of 21805: sin toimin. quelling a riot or insurrection. 21806: 21807: 3 artikla Article 3 21808: Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai No one shall be subjected to torture or to 21809: rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla ta- inhuman or degrading treatment or punish- 21810: valla. ment. 21811: 21812: 4 artikla Article 4 21813: 1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuu- 1. No one shall be held in slavery or 21814: den kaltaisessa pakkotyössä. servitude. 21815: 2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä 2. No one shall be required to perform 21816: tai muuta pakollista työtä. forced or compulsory labour. 21817: 3. "Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työl- 3. For the purpose of this Article the term 21818: lä" ei tässä artiklassa tarkoiteta: "forced or compulsory labour" shall not in- 21819: clude: 21820: a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan mää- a. any work required to be done in the 21821: räysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston ordinary course of detention imposed ac- 21822: aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavan- cording to the provisions of Article 5 of this 21823: omaisesti määrättyä työtä; Convention or during conditional release from 21824: such detention; 21825: b) aseellisen palveluksen luonteista palvelus- b. any service of a military character or, in 21826: ta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen case of conscientious objectors in countries 21827: sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta where they are recognised, service exacted in- 21828: palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyis- stead of compulsory military service; 21829: tä; 21830: c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, c. any service exacted in case of an emerg- 21831: kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskun- ency or calamity threatening the life or well- 21832: nan olemassaoloa tai hyvinvointia; being of the community; 21833: d) sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu d. any work or service which forms part of 21834: yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin. normal civic obligations. 21835: 21836: 5 artikla Article 5 21837: 1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilö- 1. Everyone has the right to liberty and 21838: kohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa security of person. No one shall be deprived of 21839: riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa his liberty save in the following cases and in 21840: 16 1990 vp. - HE n:o 22 21841: 21842: tapauksissa ja lain määräämässä järjestykses- accordance with a procedure prescribed by 21843: sä: law: 21844: a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, a. the lawful detention of a person after 21845: kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuo- conviction by a competent court; 21846: mioistuimessa; 21847: b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain no- b. the lawful arrest or detention of a person 21848: jalla, koska hän ei ole alistunut tuomiois- for non-compliance with the lawful order of a 21849: tuimen lailliseen määräykseen, tai jotta jokin court or in order to secure the fulfiment of any 21850: lakimääräinen velvoite tulisi täytetyksi; obligation prescribed by law; 21851: c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa c. the lawful arrest or detention of a person 21852: riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen effected for the purpose of bringing him before 21853: toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavak- the competent legal authority on reasonable 21854: si, jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen suspicion of having committed an offence or 21855: rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi when it is reasonably considered necessary to 21856: estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta prevent his committing an offence or fleeing 21857: teon jälkeen; after having done so; 21858: d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla d. the detention of a minor by lawful order 21859: hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet for the purpose of educational supervision or 21860: vangitaan lain nojalla hänen saattamisekseen his lawful detention for the purpose of bring- 21861: toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavak- ing him before the competent legal authority; 21862: si; 21863: e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla e. the lawful detention of persons for the 21864: tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen prevention of the spreading of infectious disea- 21865: heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, ses, of persons of unsound mind, alcoholics or 21866: huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi; drug addicts or vagrants; 21867: f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään f. the lawful arrest or detention of a person 21868: vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen to prevent his effecting an unauthorised entry 21869: laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toi- into the country or of a person against whom 21870: miin hänen karkottamisekseen tai luovuttami- action is being taken with a view to deporta- 21871: sekseen. tion or extradition. 21872: 2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on 2. Everyone who is arrested shall be 21873: viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämäl- informed promptly, in a language which he 21874: lään kielellä vapaudenriiston perusteet ja hä- understands, of the reasons for his arrest and 21875: neen mahdollisesti kohdistetut syytteet. of any charge against him. 21876: 3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan 3. Everyone arrested or detained in accord- 21877: määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriis- ance with the provisions of paragraph 1. c. of 21878: ton kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava this Article shall be brought promptly before a 21879: tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttä- judge or other officer authorised • by law to 21880: vän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänel- exercise judicial power and shall be entitled to 21881: lä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen trial within a reasonable time or to release 21882: ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi pending trial. Release may be conditioned by 21883: oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemi- guarantees to appear for trial. 21884: sen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että 21885: asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin. 21886: 4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapau- 4. Everyone who is deprived of his liberty by 21887: tensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaa- arrest or detention shall be entitled to take 21888: tia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriis- proceedings by which the lawfulness of his 21889: toosa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että detention shall be decided speedily by a court 21890: hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole and his release ordered if the detention is not 21891: laillinen. lawful. 21892: 5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka 5. Everyone who has been the victim of 21893: vapaus on muuten riistetty tämän artiklan arrest or detention in contravention of the 21894: määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokel- provisions of this Article shall have an en- 21895: poinen oikeus vahingonkorvaukseen. forceable right to compensation. 21896: 1990 vp. - HE n:o 22 17 21897: 21898: 6 artikla Article 6 21899: 1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan 1. ln the determination of his civil rights and 21900: kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oi- obligations or of any criminal charge against 21901: keudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippu- him, everyone is entitled to a fair and public 21902: mattomassa ja puolueettomassa tuomiois- hearing within a reasonable time by an inde- 21903: tuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuk- pendent and impartial tribunal established by 21904: sistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan law. Judgment shall be pronounced publicly 21905: nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava but the press and public may be excluded from 21906: julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan all or part of the trial in the interests of 21907: kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan morals, public order or national security in a 21908: siitä moraalin, yleisen järjestyksen tai kansalli- democratic society, where the interests of 21909: sen turvallisuuden nimissä demokraattisessa juveniles or the protection of the private life of 21910: yhteiskunnassa nuorten henkilöiden etujen tai the parties so require, or to the extent strictly 21911: osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin necessary in the opinion of the court in special 21912: vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin circumstances where publicity would prejudice 21913: harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityis- the interests of justice. 21914: olosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeu- 21915: denmukaisuuden periaatteita. 21916: 2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä 2. Everyone charged with a criminal offence 21917: syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on shall be presumed innocent until proved guilty 21918: laillisesti näytetty toteen. according to law. 21919: 3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraa- 3. Everyone charged with a criminal offence 21920: vat vähimmäisoikeudet: has the following minimum rights: 21921: a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen a. to be informed promptly, in a language 21922: tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällös- which he understands and in detail, of the 21923: tä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielel- nature and cause of the accusation against 21924: lä; him; 21925: b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytyk- b. to have adequate time and facilities for 21926: set valmistella puolustustaan; the preparation of his defence; 21927: c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai c. to defend himself in person or through 21928: itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan väli- legal assistance of his own choosing or, if he 21929: tyksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan has not sufficient means to pay for legal 21930: saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se assistance, to be given it free when the interests 21931: korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaa- of justice so require; 21932: tiessa; 21933: d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todis- d. to examine or have examined witnesses 21934: tajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vas- against him and to obtain the attendance and 21935: taan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät examination of witnesses on his behalf under 21936: todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samois- the same conditions as witnesses against him; 21937: sa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan 21938: kutsutut todistajat; 21939: e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos e. to have the free assistance of an inter- 21940: hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa preter if he cannot understand or speak the 21941: käytettyä kieltä. language used in court. 21942: 21943: 7 artikla Article 7 21944: 1. Ketään ei ole pidätettävä syypäänä rikok- 1. No one shall be held guilty of any 21945: seen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteel- criminal offence on account of any act or 21946: la, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lain- omission which did not constitute a criminal 21947: säädännön tai kansainvälisen oikeuden mu- offence under national or international law at 21948: kaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovelletta- the time when it was committed. Nor shall a 21949: vissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangais- heavier penalty be imposed than the one that 21950: tusta ei saa määrätä. was applicable at the time the criminal offence 21951: was committed. 21952: 3 300262X 21953: 18 1990 vp. - HE n:o 22 21954: 21955: 2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä 2. This Article shall not prejudice the trial 21956: oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitse- and punishment of any person for any act or 21957: masta häntä rangaistukseen teosta tai laimin- omission which, at the time when it was 21958: lyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien committed, was criminal according to the 21959: yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli te- general principles of law recognised by civilised 21960: kohetkellä rikollinen teko. nations. 21961: 21962: 8 artikla Article 8 21963: 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja 1. Everyone has the right to respect for his 21964: perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoansa private and family life, his home and his 21965: kohdistuvaa kunnioitusta. correspondence. 21966: 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän 2. There shall be no interference by a public 21967: oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki authority with the exercise of this right except 21968: sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskun- such as is in accordance with the law and is 21969: nassa välttämätöntä kansallisen turvallisuuden, necessary in a democratic society in the 21970: yleisen järjestyksen tai maan taloudellisen hy- interests of national security, public safety or 21971: vinvoinnin kannalta, tai epäjärjestyksen ja ri- the economic well-being of the country, for the 21972: kollisuuden estämiseksi, terveyden ja moraalin prevention of disorder or crime, for the protec- 21973: suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuksien tion of health or morals, or for the protection 21974: ja vapauksien turvaamiseksi. of the rights and freedoms of others. 21975: 21976: 9 artikla Article 9 21977: 1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantun- 1. Everyone has the right to freedom of 21978: non- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus si- thought, conscience and religion; this right 21979: sältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja includes freedom to change his religion or 21980: vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan belief and freedom, either alone or in com- 21981: joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti munity with others and in public or private, to 21982: tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opetta- manifest his religion or belief, in worship, 21983: malla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnolli- teaching, practice and observance. 21984: sin menoin. 21985: 2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskonto- 2. Freedom to manifest one's religion or 21986: aan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia beliefs shall be subject only to such limitations 21987: rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka as are prescribed by law and are necessary in a 21988: ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteis- democratic society in the interests of public 21989: kunnassa suojelemaan yleistä turvallisuutta ja safety, for the protection of public order, 21990: järjestystä terveyden tai moraalin tai muiden health or morals, or for the protection of the 21991: oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. rights and freedoms of others. 21992: 21993: 10 artikla Article 10 21994: 1. Jokaisella on mielipiteenilmaisuvapaus. 1. Everyone has the right to freedom of 21995: Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipitei- expression. This right shall include freedom to 21996: tä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja aja- hold opinions and to receive and impart in- 21997: tuksia alueellisista rajoista riippumatta ja vi- formation and ideas without interference by 21998: ranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla public authority and regardless of frontiers. 21999: ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja This Article shall not prevent States from 22000: elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi. requiring the licensing of broadcasting, televi- 22001: sion or cinema enterprises. 22002: 2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy 2. The exercise of these freedoms, since it 22003: velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa carries with it duties and responsibilities, may 22004: sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitus- be subject to such formalities, conditions, re- 22005: ten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädet- strictions or penalties as are prescribed by law 22006: ty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demok- and are necessary in a democratic society, in 22007: raattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen the interests of national security, territorial 22008: 1990 vp. - HE n:o 22 19 22009: 22010: turvallisuuden tai alueellisen koskemattomuu- integrity or public safety, for the prevention of 22011: den vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden disorder or crime, for the protection of health 22012: estämiseksi, terveyden ja moraalin suojaami- or morals, for the protection of the reputation 22013: seksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuk- or rights of others, for preventing the dis- 22014: sien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen closure of information received in confidence, 22015: paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten or for maintaining the authority and impar- 22016: arvovallan ja puolueettomuuden varmistami- tiality of the judiciary. 22017: seksi. 22018: 22019: 11 artikla Article 11 22020: 1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen ko- 1. Everyone has the right to freedom of 22021: koontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä kä- peaceful assembly and to freedom of associ- 22022: sittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdis- ation with others, including the right to form 22023: tyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi. and to join trade unions for the protection of 22024: his interests. 22025: 2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa 2. No restrictions shall be placed on the 22026: asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista exercise of these rights other than such as are 22027: on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä prescribed by law and are necessary in a 22028: demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja democratic society in the interests of national 22029: yleisen turvallisuuden nimissä epäjärjestyksen security or public safety, for the prevention of 22030: tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden ja mo- disorder or crime, for the protection of health 22031: raalin suojaamiseksi tai muiden henkilöiden or morals or for the protection of the rights 22032: oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä and freedoms of others. This Article shall not 22033: artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista prevent the imposition of lawful restrictions on 22034: asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuu- the exercise of these rights by members of the 22035: luviin nähden heidän käyttäessään näitä oi- armed forces, of the police or of the admin- 22036: keuksia. istration of the State. 22037: 22038: 12 artikla Article 12 22039: Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on Men and women of marriageable age have 22040: oikeus mennä naimisiin ja perustaa perhe tä- the right to marry and to found a family, 22041: män oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten according to the national laws governing the 22042: lakien mukaisesti. exercise of this right. 22043: 22044: 13 artikla Article 13 22045: Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa Everyone whose rights and freedoms as set 22046: tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on lou- forth in this Convention are violated shall have 22047: kattu, on oltava käytettävissään tehokas oi- an effective remedy before a national authority 22048: keussuojakeino kansallisen viranomaisen notwithstanding that the violation has been 22049: edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja committed by persons acting in an official 22050: vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoi- capacity. 22051: mituksessa olevat henkilöt. 22052: 22053: 14 artikla Article 14 22054: Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oi- The enjoyment of the rights and freedoms 22055: keuksista ja vapauksista nauttiminen taataan set forth in this Convention shall be secured 22056: ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, without discrimination on any ground such as 22057: ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai sex, race, colour, language, religion, political 22058: muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteis- or other opinion, national or social origin, 22059: kunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähem- association with a national minority, property, 22060: mistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntype- birth or other status. 22061: rään tai muuhun tilanteeseen tai asemaan pe- 22062: rustuvaa syrjintää. 22063: 20 1990 vp. - HE n:o 22 22064: 22065: 15 artikla Article 15 22066: 1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, 1. In time of war or other public emergency 22067: joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat so- threatening the life of the nation, any High 22068: pimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka mer- Contracting Party may take measures dero- 22069: kitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopi- gating from its obligations under this Conven- 22070: muksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuu- tion to the extent strictly required by the 22071: dessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyt- exigencies of the situation, provided that such 22072: täen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole measures are not inconsistent with its other 22073: ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oi- obligations under international law. 22074: keuden mukaisten velvoitteiden kanssa. 22075: 2. Tämän määräyksen nojalla ei voida poi- 2. No derogation from Article 2, except in 22076: keta 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys respect of deaths resulting from lawful acts of 22077: laillisista sotatoimista johtuvista kuolemanta- war, or from Articles 3, 4 (paragraph 1) and 7 22078: pauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta. shall be made under this provision. 22079: 3. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää 3. Any High Contracting Party availing 22080: hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, itself of this right of derogation shall keep the 22081: tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri Secretary General of the Council of Europe 22082: täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneis- fully informed of the measures which it has 22083: ta syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä taken and the reasons therefor. 1t shall also 22084: toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaik- inform the Secretary General of the Council of 22085: kia määräyksiä jälleen noudatetaan. Europe when such measures have ceased to 22086: operate and the provisions of the Convention 22087: are again being fully executed. 22088: 16 artikla Article 16 22089: Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei Nothing in Articles 10, 11 and 14 shall be 22090: voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia regarded as preventing the High Contracting 22091: rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimin- Parties from imposing restrictions on the 22092: taa. political activity of aliens. 22093: 17 artikla Article 17 22094: Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tul- Nothing in this Convention may be 22095: kita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai interpreted as implying for any State, group or 22096: henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan person any right to engage in any activity or 22097: tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena perform any act aimed at the destruction of 22098: on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa any of the rights and freedoms set forth herein 22099: tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä or at their limitation to a greater extent than is 22100: enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sal- provided for in the Convention. 22101: littu. 22102: 18 artikla Article 18 22103: Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittui- The restrictions permitted under this 22104: hin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoi- Convention to the said rights and freedoms 22105: tuksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa shall not be applied for any purpose other than 22106: kuin siinä, jota varten ne on säädetty. those for which they have been prescribed. 22107: 22108: 22109: II OSA SECTION II 22110: 19 artikla Article 19 22111: Korkeiden sopimuspuolten tämän yleissopi- To ensure the observance of the engage- 22112: muksen nojalla hyväksymien velvoitteiden ments undertaken by the High Contracting 22113: noudattamisen takeeksi perustetaan: Parties in the present Convention, there shall 22114: be set up: 22115: 1990 vp. - HE n:o 22 21 22116: 22117: a) Euroopan ihmisoikeustoimikunta, jota a. A European Commission of Ruman 22118: jäljempänä kutsutaan "toimikunnaksi"; Rights, hereinafter referred to as "the Com- 22119: mission''; 22120: b) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jota b. A European Court of Ruman Rights, 22121: jäljempänä kutsutaan ''tuomioistuimeksi''. hereinafter referred to as "the Court". 22122: 22123: 22124: 111 OSA SECTION III 22125: 20 artikla Article 20 22126: 1. Toimikunnassa on korkeiden sopimus- 1. The Commission shall consist of a num- 22127: puolten luvun mukainen määrä jäseniä. Toimi- ber of members equal to that of the Righ 22128: kunnassa saa olla vain yksi saman valtion Contracting Parties. No two members of the 22129: kansalainen. Commission may be nationals of the same 22130: State. 22131: 2. Toimikunta kokoontuu täysistunnossa. Se 2. The Commission shall sit in plenary ses- 22132: voi kuitenkin jakaautua vähintään seitsemästä sion. lt may, however set up Chambers, each 22133: jäsenestä muodostuviin jaostoihin. Nämä voi- composed ot at least seven members. The 22134: vat tutkia yleissopimuksen 25 artiklan nojalla Chambers may examine petitions submitted 22135: tehtyjä valituksia, joita voidaan käsitellä va- under Article 25 of this Convention which can 22136: kiintuneen oikeuskäytännön perusteella tai be dealt with on the basis of established case 22137: joissa ei tuoda esille yleissopimuksen tulkin- law or which raise no serious question affect- 22138: taan tai soveltamiseen liittyviä suuria kysymyk- ing the interpretation or application of the 22139: siä. Mikäli tästä rajoituksesta ja tämän artik- Convention. Subject to this restriction and to 22140: lan 5 kappaleen määräyksistä ei muuta johdu, the provisions of paragraph 5 of this Article, 22141: jaostot käyttävät toimikunnan yleissopimuksen the Chambers shall exercise all the powers 22142: mukaista toimivaltaa. conferred on the Commission by the Conven- 22143: tion. 22144: Toimikunnan jäsenellä, joka on sen korkean The member of the Commission elected in 22145: sopimuspuolen nimeämä, jota valtiota vastaan respect of a Righ Contracting Party against 22146: valitus on tehty, on oikeus jäsenyyteen siinä which a petition has been lodged shall have the 22147: jaostossa, jolle valitus on osoitettu. right to sit on a Chamber to which that 22148: petition has been referred. 22149: 3. Toimikunta voi keskuudestaan perustaa 3. The Commission may set up committees, 22150: kolmesta jäsenestä muodostuvia komiteoita, each composed of at least three members, with 22151: joilla on yksimielisen äänestystuloksen perus- the power, exercisable by a unanimous vote, to 22152: teella valta ilmoittaa, että ne eivät ota käsitel- declare inadmissible or strike from its list of 22153: täväkseen tai että ne poistavat asialistaltaan 25 cases a petition submitted under Article 25, 22154: artiklan mukaisesti tehdyn valituksen, jos täl- when such a decision can be taken without 22155: lainen päätös voidaan tehdä asiaa sen enempää further examination. 22156: tutkimatta. 22157: 4. Jaosto tai komitea voi milloin hyvänsä 4. A Chamber or committee may at any time 22158: luopua lainkäyttövallastaan täysistunnossa ko- relinquish jurisdiction in favour of the plenary 22159: koontuvan toimikunnan hyväksi, joka puoles- Commission, which may also order the trans- 22160: taan voi määrätä siirrettäväksi itselleen valituk- fer to it of any petition referred to a Chamber 22161: sen, joka on osoitettu jaostolle tai komitealle. or committee. 22162: 5. Vain täysistuntoon kokoontunut toimi- 5. Only the plenary Commission can exercise 22163: kunta saa käyttää seuraavia toimivaltuuksia: the following powers: 22164: a) 24 artiklan nojalla tehtyjen pyyntöjen a. the examination of applications submitted 22165: käsittely; under Article 24; 22166: b) asian saattaminen tuomioistuimeen 48 b. the bringing of a case before the Court in 22167: artiklan a kohdan mukaisesti; accordance with Article 48 a; 22168: c) menettelytapasääntöjen laatiminen 36 ar- c. the drawing up of rules of procedure in 22169: tiklan mukaisesti. accordance with Article 36. 22170: 22 1990 vp. - HE n:o 22 22171: 22172: 21 artikla Article 21 22173: 1. Ministerikomitea valitsee toimikunnan jä- 1. The members of the Commission shall be 22174: senet yksinkertaisella ääntenenemmistöllä neu- elected by the Committee of Ministers by an 22175: voa-antavan yleiskokouksen puheenjohtajistos- absolute majority of votes, from a list of 22176: sa laaditulta ehdokaslistalta. Jokaisen korkeita names drawn up by the Bureau of the Consul- 22177: sopimuspuolia tässä yleiskokouksessa edusta- tative Assembly; each group of the Representa- 22178: van ryhmän on asetettava kolme ehdokasta, tives of the High Contracting Parties in the 22179: joista ainakin kahden on oltava kyseisen sopi- Consultative Assembly shall put forward three 22180: musvaltion kansalaisia. candidates, of whom two at least shall be its 22181: nationals. 22182: 2. Sikäli kuin mahdollista samaa menetel- 2. As far as applicable, the same procedure 22183: mää käytetään toimikunnan jäsenistön täyden- shall be followed to complete the Commission 22184: tämiseksi, jos muita valtioita myöhemmin liit- in the event of other States subsequently 22185: tyy tähän yleissopimukseen tai paikkoja muu- becoming Parties to this Convention, and in 22186: toin tulee avoimiksi. filing casual vacancies. 22187: 3. Ehdokkailla on oltava korkea moraali ja 3. The candidates shall be of high moral 22188: heillä on joko oltava pätevyys ylimpiin oikeus- character and must either possess the qua- 22189: virkoihin tai heidän tulee olla yleisesti päteväk- lifications required for appointment to high 22190: si tunnustettuja oikeusoppineita. judicial office or be persons of recognised 22191: competence in national or international law. 22192: 22193: 22 artikla Article 22 22194: 1. Toimikunnan jäsenet valitaan kuudeksi 1. The members of the Commission shall be 22195: vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan valita uu- elected for a period of six years. They may be 22196: delleen. Ensimmäisissä vaaleissa valituista jäse- re-elected. However, of the members elected at 22197: nistä seitsemän toimikausi kuitenkin päättyy the first election, the terms of seven members 22198: kolmen vuoden kuluttua. shall expire at the end of three years. 22199: 2. Euroopan neuvoston pääsihteeri ratkaisee 2. The members whose terms are to expire at 22200: arvalla heti ensimmäisen vaalin jälkeen, keiden the end of the initial period of three years shall 22201: toimikausi päättyy kolmen ensimmäisen vuo- be ehosen by lot by the Secretary General of 22202: den kuluttua. the Council of Europe immediately after the 22203: first election has been completed. 22204: 3. Taatakseen, että sikäli kuin mahdollista 3. In order to ensure that, as far as possible, 22205: puolet toimikunnan jäsenistöstä vaihtuisi joka one half of the membership of the Commission 22206: kolmas vuosi, ministerikomitea voi ennen seu- shall be renewed every three years, the Com- 22207: raaviin vaaleihin ryhtymistään päättää, että mittee of Ministers may decide, before pro- 22208: yhden tai useamman jäseneksi valittavan toimi- ceeding to any subsequent election, that the 22209: kauden tai toimikausien pituus on muu kuin term or terms of office of one or more mem- 22210: kuusi vuotta, mutta ei enemmän kuin yhdek- bers to be elected shall be for a period other 22211: sän tai vähemmän kuin kolme vuotta. than six years but not more than nine and not 22212: less than three years. 22213: 4. Kun kysymys on useammasta kuin yhdes- 4. In cases where more than one term of 22214: tä toimikaudesta ja ministerikomitea soveltaa office is involved and the Committee of Min- 22215: edeltävää kappaletta, pääsihteeri suorittaa toi- isters appiies the preceding paragraph, the 22216: mikausien jakamisen arpomalla välittömästi allocation of the terms of office shall be 22217: vaalien jälkeen. effected by the drawing of lots by the Secretary 22218: General, immediately after the election. 22219: 5. Toimikunnan jäsen, joka on valittu sellai- 5. A member of the Commission elected to 22220: sen jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole replace a member whose term of office has not 22221: päättynyt, hoitaa tointa edeltäjänsä toimikau- expired shall hold office for the remainder of 22222: den päättymiseen asti. his predecessor's term. 22223: 6. Toimikunnan jäsenet pysyvät toimessaan, 6. The members of the Commission shall 22224: kunnes heille on valittu seuraaja. Tämän jäl- hold office until replaced. After having been 22225: 1990 vp. - HE n:o 22 23 22226: 22227: keen he jatkavat jo käsittelemiensä asioiden replaced, they shall continue to deal with such 22228: hoitamista. cases as they already have under consideration. 22229: 22230: 23 artikla Article 23 22231: Toimikunnan jäsenet toimivat toimikunnas- The members of the Commission shall sit on 22232: sa henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Toi- the Commission in their individual capacity. 22233: mikautensa aikana he eivät saa hoitaa tehtäviä, During their term of office they shall not hold 22234: jotka ovat ristiriidassa heidän riippumatto- any position which is incompatible with their 22235: muutensa ja puolueettomuutensa kanssa toimi- independence and impartiality as members of 22236: kunnan jäseninä, tai ristiriidassa tämän tehtä- the Commission or the demands of this office. 22237: vän vaatimusten kanssa. 22238: 22239: 24 artikla Article 24 22240: Mikä tahansa korkea sopimuspuoli voi Eu- Any High Contracting Party may refer to 22241: roopan neuvoston pääsihteerin välityksellä il- the Commission, through the Secretary 22242: moittaa toimikunnalle, jos sen mielestä jokin General of the Council of Europe, any alleged 22243: toinen korkea sopimuspuoli on rikkonut yleis- breach of the provisions of the Convention by 22244: sopimuksen määräyksiä. another High Contracting Party. 22245: 22246: 25 artikla Article 25 22247: 1. Toimikunta voi ottaa vastaan Euroopan 1. The Commission may receive petitions 22248: neuvoston pääsihteerille osoitettuja valituksia, addressed to the Secretary General of the 22249: joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryh- Council of Europe from any person, non- 22250: mä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista governmental organisation or group of individ- 22251: loukanneen heidän tässä yleissopimuksessa uals claiming to be the victim of a violation by 22252: tunnustettuja oikeuksiaan, edellyttäen, että one of the High Contracting Parties of the 22253: korkea sopimuspuoli, johon valitus kohdistuu, rights set forth in this Convention, provided 22254: on ilmoittanut tunnustavansa toimikunnan toi- that the High Contracting Party against which 22255: mivallan ottaa vastaan tällaisia valituksia. Kor- the complaint has been lodged has declared 22256: keat sopimuspuolet, jotka ovat antaneet tällai- that it recognises the competence of the Com- 22257: sen hyväksyvän selityksen, eivät saa millään mission to receive such petitions. Those of the 22258: tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyt- High Contracting Parties who have made such 22259: töä. a declaration undertake not to hinder in any 22260: way the effective exercise of this right. 22261: 2. Tällainen selitys voidaan antaa koske- 2. Such declarations may be made for a 22262: maan tiettyä ajanjaksoa. specific period. 22263: 3. Selitykset toimitetaan Euroopan neuvos- 3. The declarations shall be deposited with 22264: ton pääsihteerille, joka lähettää niistä jäljen- the Secretary General of the Council of Europe 22265: nökset korkeille sopimuspuolille ja julkaisee who shall transmit capies thereof to the High 22266: ne. Contracting Parties and publish them. 22267: 4. Toimikunta voi käyttää tämän artiklan 4. The Commission shall only exercise the 22268: mukaista toimivaltaansa vain silloin, kun vä- powers provided for in this Article when at 22269: hintään kuusi korkeata sopimuspuolta on si- least six High Contracting Parties are bound 22270: toutunut edelläolevien kappaleiden mukaisesti by declarations made in accordance with the 22271: annettuihin selityksiin. preceding paragraphs. 22272: 22273: 26 artikla Article 26 22274: Toimikunta voi ottaa kysymyksen käsiteltä- The Commission may only deal with the 22275: väkseen vasta kun asiassa on turvauduttu kaik- matter after all domestic remedies have been 22276: kiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti exhausted, according to the generally recog- 22277: tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntö- nised rules of international law, and within a 22278: jen mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa period of six months from the date on which 22279: lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. the final decision was taken. 22280: 24 1990 vp. - HE n:o 22 22281: 22282: 27 artikla Article 27 22283: 1. Toimikunta ei käsittele 25 artiklan mukai- 1. The Commission shall not deal with any 22284: sesti tehtyä valitusta, joka petition submitted under Article 25 which: 22285: a) on nimetön, tai a. is anonymous, or 22286: b) on asiasisällöltään sama kuin toimikun- b. is substantially the same as a matter which 22287: nan jo tutkima asia, tai joka on jo tehty has already been examined by the Commission 22288: muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittely- or has already been submitted to another 22289: elimene eikä sisällä asiallisesti uutta tietoa. procedure of international investigation or 22290: settlement and if it contains no relevant new 22291: information. 22292: 2. Toimikunta jättää ottamatta tutkittavaksi 2. The Commission shall consider inadmis- 22293: 25 artiklan mukaisesti tehdyn valituksen, jo- sible any petition submitted under Article 25 22294: hon se ei katso yleissopimuksen määräysten which it considers incompatible with the pro- 22295: soveltuvan, ja jonka se katsoo olevan ilmeisen visions of the present Convention, manifestly 22296: perusteeton tai merkitsevän valitusoikeuden ill-founded, or an abuse of the right of pet- 22297: väärinkäyttöä. ition. 22298: 3. Toimikunta hylkää valituksen, jonka se 3. The Commission shall reject any petition 22299: jättää tutkittavaksi ottamatta 26 artiklan mu- referred to it which it considers inadmissible 22300: kaisesti. under Article 26. 22301: 22302: 28 artikla Article 28 22303: 1. Jos toimikunta hyväksyy käsiteltäväkseen 1. In the event of the Commission accepting 22304: jonkin sille tehdyn valituksen: a petition referred to it: 22305: a) se ryhtyy tutkimaan valitusta osapuolten a. it shall, with a view to ascertaining the 22306: edustajien kanssa tosiseikkojen varmistamisek- facts, undertake together with the representa- 22307: si ja selvittää tarvittaessa asiaa asianomaisten tives of the parties an examination of the 22308: valtioiden avustuksella sen jälkeen, kun tilan- petition and, if need be, an investigation, for 22309: teesta on neuvoteltu toimikunnan kanssa; the effective conduct of which the States con- 22310: cerned shall furnish all necessary facilities, 22311: after an exchange of views with the Commis- 22312: sion; 22313: b) se asettuu samalla osapuolten käytettä- b. it shall at the same time place itself at the 22314: väksi varmistaakseen asiassa sovintoratkaisun, disposal of the parties concerned with a view to 22315: jonka lähtökohtana on tässä yleissopimuksessa securing a friendly settlement of the matter on 22316: tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittami- the basis of respect for Human Rights as 22317: nen. defined in this Convention. 22318: 2. Jos toimikunta onnistuu pääsemään so- 2. If the Commission succeeds in effecting a 22319: vintoratkaisuun 28 artiklan mukaisesti, se iaatii friendly settlement, it shall draw up a Report 22320: raportin, joka lähetetään asianomaisille valti- which shall be sent to the States concerned, to 22321: oille, ministerikomitealle ja julkaisemista var- the Committee of Ministers and to the Sec- 22322: ten Euroopan neuvoston pääsihteerille. Rapor- retary General of the Council of Europe for 22323: tissa on tyydyttävä lyhyesti ilmaisemaan tosi- publication. This Report shall be confined to a 22324: seikat sekä ratkaisu. brief statement of the facts and of the solution 22325: reached. 22326: 22327: 29 artikla Article 29 22328: Otettuaan käsiteltäväkseen 25 artiklan nojal- After it has accepted a petition submitted 22329: la tehdyn valituksen toimikunta voi kuitenkin under Article 25, the Commission may never- 22330: hylätä sen jäsentensä kahden kolmasosan theless decide by a majority of two-thirds of its 22331: enemmistöllä, jos tutkinnan yhteydessä ilme- members to reject the petition if in the course 22332: nee olevan olemassa jokin 27 artiklassa tarkoi- of its examination, it finds that the existence of 22333: tettu syy olla ottamatta valitusta tutkittavaksi. one of the grounds for non-acceptance pro- 22334: vided for in Article 27 has been established. 22335: 1990 vp. - HE n:o 22 25 22336: 22337: Tässä tapauksessa päätöksestä ilmoitetaan ln such a case, the decision shall be com- 22338: osapuolille. municated to the parties. 22339: 22340: 30 artikla Article 30 22341: 1. Toimikunta voi käsittelyn missä hyvänsä 1. The Commission may at any stage of the 22342: vaiheessa päättää poistaa valituksen asialistal- proceedings decide to strike a petition out of 22343: taan, jos tilanteen perusteella on pääteltävissä, its list of cases where the circumstances lead to 22344: että: the conclusion that: 22345: a) valituksen tekijä ei aio viedä valitustaan a. the applicant does not intend to pursue his 22346: pidemmälle tai petition, or 22347: b) asia on ratkaistu tai b. the matter has been resolved, or 22348: c) jostain muusta toimikunnan toteamasta c. for any other reason established by the 22349: syystä ei ole perusteltua jatkaa valituksen tut- Commission, it is no longer justified to con- 22350: kimista. tinue the examination of the petition. 22351: Toimikunta jatkaa valituksen tutkimista, jos However, the Commission shall continue the 22352: tässä yleissopimuksessa tunnustettujen ihmisoi- examination of a petition if respect for Ruman 22353: keuksien kunnioittaminen sitä vaatii. Rights as defined in this Convention so re- 22354: quires. 22355: 2. Jos toimikunta päättää poistaa valituksen 2. If the Commission decides to strike a 22356: asialistaltaan otettuaan asian ensin käsiteltä- petition out of its list after having accepted it, 22357: väkseen, sen on laadittava raportti, joka sisäl- it shall draw up a Report which shall contain a 22358: tää tosiseikat ja valituksen poistamista puolta- statemeni of the facts and the decision striking 22359: van päätöksen perusteluineen. Raportti toimi- out the petition together with the reasons 22360: tetaan osapuolille sekä ministerikomitealle tie- therefor. The Report shall be transmitted to 22361: doksi. Toimikunta saa julkaista raportin. the parties, as well as to the Committee of 22362: Ministers for information. The Commission 22363: may publish it. 22364: 3. Toimikunta voi päättää valituksen ottami- 3. The Commission may decide to restore a 22365: sesta takaisin asialistalleen, jos sen mielestä petition to its list of cases if it considers that 22366: tilanne niin vaatii. the circumstances justify such a course. 22367: 22368: 31 artikla Article 31 22369: 1. Jos valitusta ei ole tutkittu 28 artiklan (2 1. If the examination of a petition has not 22370: kappaleen), 29 tai 30 artiklan mukaisesti, toi- been completed in accordance with Article 28 22371: mikunta laatii raportin tosiseikoista ja ilmaisee (paragraph 2), 29 or 30, the Commission shall 22372: käsityksensä siitä, paljastavaiko esiin tulleet draw up a Report on the facts and state its 22373: tosiseikat kyseisen valtion rikkoneen sopimus- opinion as to whether the facts found disclose 22374: velvoitteitaan. Raportissa voidaan mainita toi- a breach by the State concerned of its obli- 22375: mikunnan jäsenten yksilölliset mielipiteet tästä gations under the Convention. The individual 22376: asiasta. opinions of members of the Commission on 22377: this point may be stated in the Report. 22378: 2. Raportti toimitetaan ministerikomitealle 2. The report shall be transmitted to the 22379: sekä asianomaisille valtioille. Viimeksimainitut Committee of Ministers. lt shall also be trans- 22380: eivät kuitenkaan saa julkaista sitä. mitted to the States concerned, who shall not 22381: be at liberty to publish it. 22382: 3. Toimittaessaan raportin ministerikomite- 3. ln transmitting the report to the Commit- 22383: alle toimikunta voi tehdä sopiviksi katsomiaan tee of Ministers the Commission may make 22384: ehdotuksia. such proposals as it thinks fit. 22385: 22386: 32 artikla Article 32 22387: 1. Jos tapausta ei viedä tuomioistuimeen 1. If the question is not referred to the Court 22388: tämän yleissopimuksen 48 artiklan mukaisesti in accordance with Article 48 of this Conven- 22389: kolme kuukauden kuluessa siitä kun raportti tion within a period of three months from the 22390: 4 300262X 22391: 26 1990 vp. - HE n:o 22 22392: 22393: on toimitettu ministerikomitealle, ministeriko- date of the transmission of the report to the 22394: mitea päättää toimivaltaisten jäsentensä kah- Committee of Ministers, the Committee of 22395: den kolmasosan ääntenenemmistöllä, onko Ministers shall decide by a majority of two- 22396: yleissopimusta rikottu. thirds of the members entitled to sit on the 22397: Committee whether there has been a violation 22398: of the Convention. 22399: 2. Jos yleissopimusta todetaan rikotun, mi- 2. In the affirmative case the Committee of 22400: nisterikomitea päättää minkä ajan kuluessa Ministers shall prescribe a period during which 22401: asianosaisen korkean sopimuspuolen on ryh- the High Contracting Party concerned must 22402: dyttävä ministerikomitean päätöksen edellyttä- take the measures required by the decision of 22403: miin toimiin. the Committee of Ministers. 22404: 3. Jos asianosainen korkea sopimuspuoli ei 3. If the High Contracting Party concerned 22405: ole ryhtynyt riittäviin toimiin määrätyn ajan has not taken satisfactory measures within the 22406: kuluessa, ministerikomitea päättää edellä 1 prescribed period, the Committee of Ministers 22407: kappaleessa määrätyllä enemmistöllä alkupe- shall decide by the majority provided for in 22408: räiselle päätökselle annettavasta merkityksestä paragraph 1 above what effect shall be given to 22409: ja julkaisee raportin. its original decision and shall publish the re- 22410: port. 22411: 4. Korkeat sopimuspuolet lupautuvat pitä- 4. The High Contracting Parties undertake 22412: mään itseään sitovina sellaisia ministerikomi- to regard as binding on them any decision 22413: tean päätöksiä, joita se saattaa tehdä edellä which the Committee of Ministers may take in 22414: olevien kappaleiden määräyksien soveltamisek- application of the preceding paragraphs. 22415: Sl. 22416: 33 artikla Article 33 22417: Toimikunta kokoontuu suljetuin ovin. The Commission shall meet in camera. 22418: 22419: 34 artikla Article 34 22420: Mikäli 20 artiklan 3 kappaleen ja 29 artiklan Subject to the provisions of Articles 20 22421: määräyksistä ei muuta johdu, toimikunta tekee (paragraph 3) and 29 the Commission shall 22422: päätöksensä läsnäolevien ja äänioikeuttaan take its decisions by a majority of the members 22423: käyttävien jäsenten äänten enemmistöllä. present and voting. 22424: 22425: 35 artikla Article 35 22426: Toimikunta kokoontuu tilanteen niin vaa- The Commission shall meet as the circum- 22427: tiessa. Koollekutsujana toimii Euroopan neu- stances require. The meetings shall be 22428: voston pääsihteeri. convened by the Secretary General of the 22429: Council of Europe. 22430: 22431: 36 artikla Article 36 22432: Toimikunta päättää itse menettelytapasään- The Commission shall draw up its own rules 22433: nöistään. of procedure. 22434: 22435: 37 artikla Article 37 22436: Euroopan neuvoston pääsihteeri huolehtii The secretariat of the Commission shall be 22437: toimikunnan sihteeristön hankkimisesta. provided by the Secretary General of the 22438: Council of Europe. 22439: 22440: 22441: IV OSA SECTION IV 22442: 38 artikla Article 38 22443: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on The European Court of Human Rights shall 22444: Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden luvun consist of a number of judges equal to that of 22445: 1990 vp. - HE n:o 22 27 22446: 22447: mukainen määrä tuomareita. Tuomioistuimes- the Members of the Couneil of Europe. No 22448: sa saa olla vain yksi saman valtion kansalai- two judges may be nationals of the same State. 22449: nen. 22450: 39 artikla Article 39 22451: 1. Tuomioistuimen jäsenet valitaan neuvoa- 1. The members of the Court shall be eleeted 22452: antavassa yleiskokouksessa annettujen äänten by the Consultative Assembly by a majority of 22453: enemmistöllä Euroopan neuvoston jäsenvalti- the votes east from a list of persons nominated 22454: oiden Iaatimalta listalta. Jokaisen jäsenvaltion by the Members of the Council of Europe; 22455: on asetettava kolme ehdokasta, joista ainakin eaeh Member shall nominate three eandidates, 22456: kahden on oltava sen kansalaisia. of whom two at least shall be its nationals. 22457: 2. Samaa menettelyä käytetään soveltuvin 2. As far as applieable, the same proeedure 22458: osin tuomioistuimen jäsenistön täydentämisek- shall be followed to eomplete the Court in the 22459: si siinä tapauksessa, että Euroopan neuvostoon event of the admission of new Members of the 22460: liittyy uusia jäseniä, ja täytettäessä muutoin Couneil of Europe, and in filling easual vaean- 22461: vapautuneita paikkoja. cies. 22462: 3. Ehdokkailla on oltava korkea moraali ja 3. The eandidates shall be of high moral 22463: heillä on joko oltava pätevyys ylimpiin oikeus- eharaeter and must either possess the qua- 22464: virkoihin tai heidän tulee olla yleisesti päteviksi lifications required for appointment to high 22465: tunnustettuja oikeusoppineita. judicial offiee or be juriseonsults of reeognised 22466: eompetenee. 22467: 22468: 40 artikla Article 40 22469: 1. Tuomioistuimen jäsenet valitaan yhdek- 1. The members of the Court shall be eleeted 22470: säksi vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan vali- for a period of nine years. They may be 22471: ta uudelleen. Ensimmäisissä vaaleissa valituista re-eleeted. However, of the members eleeted at 22472: jäsenistä kuitenkin neljän toimikausi päättyy the first eleetion the terms of four members 22473: kolmen vuoden kuluttua, ja edelleen neljän shall expire at the end of three years, and the 22474: jäsenen toimikausi päättyy kuuden vuoden ku- terms of four more members shall expire at the 22475: luttua. end of six years. 22476: 2. Pääsihteeri ratkaisee arvalla heti ensim- 2. The members whose terms are to expire at 22477: mäisen äänestyksen jälkeen, keiden toimikausi the end of the initial periods of three and six 22478: päättyy ensimmäisten kolmen ja kuuden vuo- years shall be ehosen by lot by the Seeretary 22479: den kuluttua. General immediately after the first eleetion has 22480: been eompleted. 22481: 3. Taatakseen, että sikäli kuin mahdollista 3. In order to ensure that, as far as possible, 22482: kolmannes tuomioistuimen jäsenistöstä vaih- one third of the membership of the Court shall 22483: tuisi joka kolmas vuosi, neuvoa-antava yleis- be renewed every three years, the Consultative 22484: kokous voi ennen seuraaviin vaaleihin ryhty- Assembly may decide, before proeeeding to 22485: mistään päättää, että yhden tai useamman any subsequent eleetion. that the term or terms 22486: jäseneksi valittavan toimikauden tai toimikau- of office of one or more members to be eleted 22487: sien pituus on muu kuin yhdeksän vuotta, shall be for a period other than nine years but 22488: mutta ei enemmän kuin kaksitoista tai vähem- not more than twelve and not less than six 22489: män kuin kuusi vuotta. years. 22490: 4. Kun kysymys on useammasta kuin yhdes- 4. In eases where more than one term of 22491: tä toimikaudesta ja neuvoa-antava yleiskokous offiee is involved and the Consultative As- 22492: soveltaa edellistä kappaletta, pääsihteeri suorit- sembly appiies the preeeding paragraph, the 22493: taa toimikausien jakamisen arpomalla välittö- alloeation of the terms of offiee shall be 22494: mästi vaalien jälkeen. effeeted by the drawning of lots by the Seere- 22495: tary General immediately after the eleetion. 22496: 5. Tuomioistuimen jäsen, joka on valittu 5. A member of the Court eleeted to replaee 22497: sellaisen jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole a member whose term of offiee has not expired 22498: vielä päättynyt, hoitaa edeltäjänsä tointa tä- shall hold offiee for the remainder of his 22499: män toimikauden päättymiseen asti. predeeessor's term. 22500: 28 1990 vp. - HE n:o 22 22501: 22502: 6. Tuomioistuimen jäsenet pysyvät toimes- 6. The members of the Court shall hold 22503: saan, kunnes heille on valittu seuraaja, minkä offiee until replaeed. After having been re- 22504: jälkeen he jatkavat jo käsittelemiensä asioiden plaeed, they shall eontinue to deal with sueh 22505: hoitamista. eases as they already have under eonsideration. 22506: 7. Tuomioistuimen jäsenet toimivat tuomio- 7. The members of the Court shall sit on the 22507: istuimessa henkilökohtaisessa ominaisuudes- Courtin their individual eapaeity. During their 22508: saan. Toimikautensa aikana he eivät saa hoitaa term of offiee they shall not hold any position 22509: tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa heidän riippu- whieh is ineompatible with their independenee 22510: mattomuutensa ja puolueettomuutensa kanssa and impartiality as members of the Court or 22511: tuomioistuimen jäseninä tai tämän tehtävän the demands of this office. 22512: vaatimusten kanssa. 22513: 22514: 41 artikla Article 41 22515: Tuomioistuin valitsee keskuudestaan pu- The Court shall eleet its President and one 22516: heenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheen- or two Viee-Presidents for a period of three 22517: johtajaa kolmivuotiskaudeksi. Heidät voidaan years. They may be re-eleeted. 22518: valita uudelleen. 22519: 22520: 42 artikla Article 42 22521: Tuomioistuimen jäsenille maksetaan ministe- The members of the Court shall reeeive for 22522: rikomitean määräämä korvaus jokaisesta pal- eaeh day of duty a eompensation to be de- 22523: velupäivästä. termined by the Committee of Ministers. 22524: 22525: 43 artikla Article 43 22526: Jokaisen tutkittavaksi saatetun tapauksen For the eonsideration of eaeh ease brought 22527: käsittelemiseksi tuomioistuin muodostaa yh- before it the Court shall eonsist of a Chamber 22528: deksästä tuomarista koostuvan jaoston, jossa eomposed of nine judges. There shall sit as an 22529: viran puolesta on mukana tuomari, joka on ex officio member of the Chamber the judge 22530: asianosaisen sopimusvaltion kansalainen, tai who is a national of any State Party eon- 22531: jos tällaista ei ole, asianomainen valtio saa eerned, or, if there is none, a person of its 22532: nimetä henkilön, joka toimii tuomarin ominai- ehoice who shall sit in the eapacity of judge; 22533: suudessa. Puheenjohtaja valitsee muut tuoma- the names of the other judges shall be ehosen 22534: rit arvalla ennen käsittelyn aloittamista. by lot by the President before the opening of 22535: the ease. 22536: 22537: 44 artikla Article 44 22538: Vain korkeilla sopimuspuolilla ja toimikun- Only the High Contraeting Parties and the 22539: nalla on oikeus saattaa asia tuomioistuimen Commission shall have the right to bring a ease 22540: käsiteltäväksi. before the Court. 22541: 22542: 45 artikla Article 45 22543: Tuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat The jurisdiction of the Court shall extend to 22544: kaikki tämän yleissopimuksen tulkintaa ja so- all eases eoneerning the interpretation and 22545: veltamista koskevat tapaukset, jotka korkeat applieation of the present Convention which 22546: sopimuspuolet tai toimikunta saattavat sen kä- the High Contraeting Parties or the Commission 22547: siteltäväksi 48 artiklan mukaisesti. shall refer to it in aeeordanee with Article 48. 22548: 22549: 46 artikla Article 46 22550: 1. Korkeat sopimuspuolet voivat milloin ta- 1. Any of the High Contraeting Parties may 22551: hansa ilmoittaa tunnustavansa tuomioistuimen at any time declare that it reeognises as eom- 22552: tuomiovallan kaikissa tämän yleissopimuksen pulsory ipso faeto and without special 22553: 1990 vp. - HE n:o 22 29 22554: 22555: tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysy- agreement the jurisdiction of the Court in all 22556: myksissä pakolliseksi ipso facto ja ilman eri- matters concerning the interpretation and ap- 22557: tyistä sopimusta. plication of the present Convention. 22558: 2. Edellämainitut selitykset voidaan tehdä 2. The declarations referred to above may be 22559: ehdoitta tai edellyttäen vastavuoroisuutta useil- made unconditionally or on condition of reci- 22560: ta tai tietyiltä korkeilta sopimuspuolilta tai procity on the part of several or certain other 22561: tietyksi ajaksi. High Contracting Parties or for a specified 22562: period. 22563: 3. Tällaiset selitykset toimitetaan Euroopan 3. These declarations shall be deposited with 22564: neuvoston pääsihteerille, joka lähettää niistä the Secretary General of the Council of Europe 22565: jäljennökset korkeille sopimuspuolille. who shall transmit copies thereof to the High 22566: Contracting Parties. 22567: 22568: 47 artikla Article 47 22569: Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväk- The Court may only deal with a case after 22570: seen vasta sen jälkeen kun toimikunta on the Commission has acknowledged the failure 22571: todennut, ettei sovintoratkaisuun ole onnistut- of efforts for a friendly settlement and within 22572: tu pääsemään, ja 32 artiklassa määriteltyjen the period of three months provided for in 22573: kolmen kuukauden kuluessa. Article 32. 22574: 22575: 48 artikla Article 48 22576: Seuraavat voivat viedä asian tuomiois- The following may bring a case before the 22577: tuimeen edellyttäen, että asianosainen korkea Court, provided that the High Contracting 22578: sopimuspuoli, jos niitä on vain yksi, tai asiano- Party concerned, if there is only one, or the 22579: saiset korkeat sopimuspuolet, jos niitä on use- High Contracting Pariies concerned, if there is 22580: ampia, ovat tunnustaneet tuomioistuimen pa- more than one, are subject to the compulsory 22581: kollisen tuomiovallan, tai jos näin ei ole, jurisdiction of the Court or, failing that, with 22582: asianosaisen korkean sopimuspuolen suostu- the consent of the High Contracting Party 22583: muksella, jos osapuolia on vain yksi, tai asian- concerned, if there is only one, or of the High 22584: osaisten korkeiden sopimuspuolien suostumuk- Contracting Pariies concerned if there is more 22585: sella, jos niitä on useampia: than one: 22586: a) toimikunta; a. the Commission; 22587: b) korkea sopimuspuoli, jonka kansalaisen b. a High Contracting Party whose national 22588: väitetään olevan loukkauksen kohteena; is alleged to be a victim; 22589: c) korkea sopimuspuoli, joka on vienyt asian c. a High Contracting Party which referred 22590: toimikuntaan; the case to the Commission; 22591: d) korkea sopimuspuoli, jota vastaan kante- d. a High Contracting Party against which 22592: lu on tehty. the complaint has been lodged. 22593: 22594: 49 artikla Article 49 22595: Jos tuomioistuimen tuomiovallasta syntyy In the event of dispute as to whether the 22596: kiistaa, asia ratkaistaan tuomioistuimen pää- Court has jurisdiction, the matter shall be 22597: töksellä. settled by the decision of the Court. 22598: 22599: 50 artikla Article 50 22600: Jos tuomioistuin katsoo jonkun korkean If the Court finds that a decision or a 22601: sopimuspuolen oikeus- tai muun viranomaisen measure taken by a legal authority or any other 22602: tekemän päätöksen tai toimenpiteen olevan authority of a High Contracting Party is com- 22603: täysin tai osittain ristiriidassa tämän yleissopi- pletely or partially in conflict with the obligati- 22604: muksen asettamien velvoitteiden kanssa ja jos ons arising from the present Convention, and 22605: sanotun osapuolen kansallisen lainsäädännön if the internallaw of the said Party allows only 22606: nojalla on mahdollista maksaa vain osittainen partial reparation to be made for the conse- 22607: korvaus päätöksen tai toimenpiteen seurauksis- quences of this decision or measure, the de- 22608: 30 1990 vp. - HE n:o 22 22609: 22610: ta, tuomioistuimen päätöksen on tarpeen vaa- cision of the Court shall, if necessary, afford 22611: tiessa taattava kohtuullinen hyvitys loukatulle just satisfaction to the injured party. 22612: osapuolelle. 22613: 22614: 51 artikla Article 51 22615: 1. Tuomioistuimen on perusteltava päätök- 1. Reasons shall be given for the judgment 22616: sensä. of the Court. 22617: 2. Jos päätös ei kokonaisuudessaan tai joil- 2. If the judgment does not represent in 22618: tain osin edusta tuomareiden yksimielistä mie- whole or in part the unanimous opinion of the 22619: lipidettä, kenellä tahansa tuomareista on oi- judges, any judge shall be entitled to deliver a 22620: keus liittää siihen erillinen mielipiteensä. separate opinion. 22621: 22622: 52 artikla Article 52 22623: Tuomioistuimen päätös on lopullinen. The judgment of the Court shall be final. 22624: 22625: 53 artikla Article 53 22626: Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudatta- The High Contracting Parties undertake to 22627: maan tuomioistuimen päätöksiä jutuissa, joi- abide by the decision of the Court in any case 22628: den osapuolina ne ovat. to which they are parties. 22629: 22630: 54 artikla Article 54 22631: Tuomioistuimen päätös annetaan tiedoksi The judgment of the Court shall be trans- 22632: ministerikomitealle, joka valvoo sen täytän- mitted to the Committee of Ministers which 22633: töönpanoa. shall supervise its execution. 22634: 22635: 55 artikla Article 55 22636: Tuomioistuin laatii omat sääntönsä ja päät- The Court shall draw up its own rules and 22637: tää menettelytavoistaan. shall determine its own procedure. 22638: 22639: 56 artikla Article 56 22640: 1. Tuomioistuimen jäsenten ensimmamen 1. The first election of the members of the 22641: vaali järjestetään, kun 46 artiklassa tarkoitet- Court shall take place after the declarations by 22642: tuja, korkeiden sopimuspuolien selityksiä on the High Contracting Parties mentioned in 22643: kertynyt kahdeksan. Article 46 have reached a total of eight. 22644: 2. Tuomioistuimeen ei voida saattaa mitään 2. No case can be brought before the Court 22645: kysymystä ennen tätä vaalia. before this election. 22646: 22647: 22648: 22649: 22650: V OSA SECTION V 22651: 57 artikla Article 57 22652: Korkean sopimuspuolen on Euroopan neu- On receipt of a request from the Secretary 22653: voston pääsihteerin pyynnöstä annettava selvi- General of the Council of Europe any High 22654: tys siitä, kuinka sen lainsäädäntö takaa tämän Contracting Party shall furnish an explanation 22655: yleissopimuksen määräysten tehokkaan täytän- of the manner in which its internallaw ensures 22656: töönpanon. the effective implementation of any of the 22657: provisions of this Convention. 22658: 22659: 58 artikla Article 58 22660: Euroopan neuvosto vastaa toimikunnan ja The expenses of the Commission and the 22661: tuomioistuimen kustannuksista. Court shall be borne by the Council of Europe. 22662: 1990 vp. - HE n:o 22 31 22663: 22664: 59 artikla Article 59 22665: Toimikunnan ja tuomioistuimen jäsenet ovat The members of the Commission and of the 22666: tehtäväänsä suorittaessaan oikeutettuja Euroo- Court shall be entitled, during the discharge of 22667: pan neuvoston perussäännön 40 artiklan ja sen their functions, to the privileges and im- 22668: nojalla tehtyjen sopimusten mukaisiin erioi- munities provided for in Article 40 of the 22669: keuksiin ja vapauksiin. Statute of the Council of Europe and in the 22670: agreements made thereunder. 22671: 22672: 60 artikla Article 60 22673: Minkään tässä yleissopimuksessa ei pidä kat- Nothing in this Convention shall be con- 22674: soa rajoittavan tai Ioukkaavan korkean sopi- strued as Iimiting or derogating from any of 22675: muspuolen lainsäädännössä turvattuja tai jos- the human rights and fundamental freedoms 22676: sain sen allekirjoittamassa sopimuksessa tun- which may be ensured under the laws of any 22677: nustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. High Contracting Party or under any other 22678: agreement to which it is a Party. 22679: 22680: 61 artikla Article 61 22681: Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita Nothing in this Convention shall prejudice 22682: Euroopan neuvoston perussäännön takaamaa the powers conferred on the Committee of 22683: ministerikomitean toimivaltaa. Ministers by the Statute of the Council of 22684: Europe. 22685: 22686: 62 artikla Article 62 22687: Korkeat sopimuspuolet ovat sitoutuneet ole- The High Contracting Parties agree that, 22688: maan vetoamatta, paitsi erityisestä sopimuk- except by special agreement, they will not avail 22689: sesta, välillään voimassa oleviin sopimuksiin, themselves of treaties, conventions or dec- 22690: yleissopimuksiin tai julistuksiin saattaakseen larations in force between them for the 22691: muille kuin tässä yleissopimuksessa tarkoite- purpose of submitting, by way of petition, a 22692: tuille sovitteluelimille ratkaistavaksi ilmoitus- dispute arising out of the interpretation or 22693: teitse tämän yleissopimuksen tulkintaan tai application of this Convention to a means of 22694: soveltamiseen liittyvän kiistan. settlement other than those provided for in this 22695: Convention. 22696: 22697: 63 artikla Article 63 22698: 1. Ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai 1. Any State may at the time of its ratifi- 22699: milloin hyvänsä sen jälkeen sopimusvaltio voi cation or at any time thereafter declare by 22700: ilmoittaa kirjallisesti Euroopan neuvoston pää- notification addressed to the Secretary General 22701: sihteerille, että tämän yleissopimuksen sovelta- of the Council of Europe that the present 22702: misalaan kuuluvat kaikki tai jotkin niistä alu- Convention shall extend to all or any of the 22703: eista, joiden kansainvälisistä suhteista kyseinen territories for whose international relations it is 22704: sopimusvaltio vastaa. responsible. 22705: 2. Yleissopimusta sovelletaan ilmoituksessa 2. The Convention shall extend to the terri- 22706: nimettyyn alueeseen tai alueisiin kolmantena- tory or territories named in the notification as 22707: kymmenentenä päivänä siitä, kun Euroopan from the thirtieth day after the receipt of this 22708: neuvoston pääsihteeri on saanut ilmoituksen. notification by the Secretary General of the 22709: Council of Europe. 22710: 3. Sovellettaessa tämän yleissopimuksen 3. The provisions of this Convention shall be 22711: määräyksiä kyseisillä alueilla on kuitenkin applied in such territories with due regard, 22712: otettava huomioon paikalliset tarpeet. however, to Iocal requirements. 22713: 4. Valtio, joka on antanut tämän artiklan 1 4. Any State which has made a declaration 22714: kappaleen mukaisen selityksen, voi milloin ta- in accordance with paragraph 1 of this Article 22715: hansa myöhemmin ilmoittaa yhden tai useam- may at any time thereafter declare on behalf of 22716: man sellaisen alueen puolesta, jota selitys kos- one or more of the territories to which the 22717: 32 1990 vp. - HE n:o 22 22718: 22719: kee, että se tunnustaa ihmisoikeustoimikunnan declaration relates that it accepts the 22720: toimivallan ottaa vastaan kanteluita yksilöiltä, competence of the Commission to receive 22721: kansalaisjärjestöiltä tai ryhmiltä tämän yleisso- petitions from individuals, non-governmental 22722: pimuksen 25 artiklan mukaisesti. organisations or groups of individuals in ac- 22723: cordance with Article 25 of the present 22724: Convention. 22725: 22726: 64 artikla Article 64 22727: 1. Valtiot voivat allekirjoittaessaan tämän 1. Any State may, when signing this Conven- 22728: yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tion or when depositing its instrument of 22729: kirjansa tehdä varauman yleissopimuksen jon- ratification, make a reservation in respect of 22730: kin tietyn määräyksen suhteen sikäli kuin jokin any particular provision of the Convention to 22731: sen alueella voimassa oleva laki ei vastaa tätä the extent that any law then in force in its 22732: määräystä. Tämän artiklan nojalla ei hyväksy- territory is not in conformity with the pro- 22733: tä yleisluontoisia varaumia. vision. Reservations of a general character 22734: shall not be permitted under this Article. 22735: 2. Tämän artiklan nojalla tehtyyn varau- 2. Any reservation made under this Article 22736: maan on liitettävä lyhyt selvitys kyseisestä shall contain a brief statement of the law 22737: laista. concerned. 22738: 22739: 65 artikla Article 65 22740: 1. Korkea sopimuspuoli voi irtisanoa tämän 1. A High Contracting Party may denounce 22741: yleissopimuksen vasta kun sen sopimuspuolek- the present Convention only after the expiry of 22742: si tulosta on kulunut viisi vuotta ja kuuden five years from the date on which it became a 22743: kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisesta Party to it and after six months' notice 22744: ilmoitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille, contained in a notification addressed to the 22745: joka tiedottaa asiasta muille korkeille sopimus- Secretary General of the Council of Europe, 22746: puolille. who shall inform the other High Contracting 22747: Parties. 22748: 2. Irtisanominen ei vapauta kyseistä korke- 2. Such a denunciation shall not have the 22749: ata sopimuspuolta sille tämän yleissopimuksen effect of releasing the High Contracting Party 22750: nojalla kuuluvista velvoitteista minkään sellai- concerned from its obligations under this 22751: sen teon suhteen, joka voisi olla tällaisten Convention in respect of any act which, being 22752: velvoitteiden rikkomus ja jonka sopimuspuoli capable of constituting a violation of such 22753: on tehnyt ennen irtisanomisen voimaantuloa. obligations, may have been performed by it 22754: before the date at which the denunciation 22755: became effective. 22756: 3. Korkea sopimuspuoli, jonka jäsenyys Eu- 3. Any High Contracting Party which shall 22757: roopan neuvostossa päättyy, ei enää ole tämän cease to be a Member of the Council of Europe 22758: yleissopimuksen osapuoli samojen ehtojen mu- shall cease to be a Party to this Convention 22759: kaisesti. under the same conditions. 22760: 4. Yleissopimus voidaan irtisanoa edellä ole- 4. The Convention may be denounced in 22761: vien kappaleiden mukaisesti kaikkien niiden accordance with the prov1s1ons of the 22762: alueiden osalta, jotka sen on ilmoitettu käsittä- preceding paragraphs in respect of any terri- 22763: vän 63 artiklan ehtojen mukaisesti. tory to which it has been declared to extend 22764: under the terms of Article 63. 22765: 22766: 66 artikla Article 66 22767: 1. Tämä yleissopimus on avoinna Euroopan 1. This Convention shall be open to the 22768: neuvoston jäsenten allekirjoittamista varten ja signature of the Members of the Council of 22769: se on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletet- Europe. It shall be ratified. Ratifications shall 22770: tava Euroopan neuvoston pääsihteerin huos- be deposited with the Secretary General of the 22771: taan. Council of Europe. 22772: 1990 vp. - HE n:o 22 33 22773: 22774: 2. Tämä yleissopimus tulee voimaan, kun 2. The present Convention shall come into 22775: kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu. force after the deposit of ten instruments of 22776: ratification. 22777: 3. Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka 3. As regards any signatory ratifying sub- 22778: ratifioivat tämän yleissopimuksen myöhem- sequently, the Convention shall come into 22779: min, se tulee voimaan päivänä, jona allekirjoit- force at the date of the deposit of its instru- 22780: tajavaltio tallettaa ratifioimiskirjansa. ment of ratification. 22781: 4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa 4. The Secretary General of the Council of 22782: kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille Europe shall notify all the Members of the 22783: yleissopimuksen voimaantulosta, sen ratifioi- Council of Europe of the entry into force of 22784: neiden korkeiden sopimuspuolten nimet sekä the Convention, the names of the High 22785: myöhemmistä ratifioimiskirjojen talletuksista. Contracting Parties who have ratified it, and 22786: the deposit of all instruments of ratification 22787: which may be effected subsequently. 22788: 22789: Tehty Roomassa 4 päivänä marraskuuta Done at Rome this 4th day of November 22790: 1950 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1950 in English and French, both texts being 22791: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall 22792: todistusvoimaisia ja joka jää Euroopan neu- remain deposited in the archives of the Council 22793: voston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa allekir- of Europe. The Secretary General shall trans- 22794: joittaneille sopimusvaltioille yleissopimuksen mit certified copies to each of the signatories. 22795: viralliset jäljennökset. 22796: 22797: 22798: 22799: 22800: 5 300262X 22801: 34 1990 vp. - HE n:o 22 22802: 22803: 22804: 22805: 22806: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL 22807: suojaamista koskevan yleissopimuksen 22808: to the Convention for the Protection of 22809: EMSIMMÄINEN LISÄPÖYTÄKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms 22810: 22811: Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Eu- The Governments signatory hereto, being 22812: roopan neuvoston jäseniä, Members of the Council of Europe, 22813: ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Being resolved to take steps to ensure the 22814: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- collective enforcement of certain rights and 22815: joitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien freedoms other than those already included in 22816: suojaamista koskevan yleissopimuksen Uäljem- Section 1 of the Convention for the Protection 22817: pänä "yleissopimus") 1 osaan jo kuuluvien of Ruman Rights and Fundamental Freedoms 22818: tiettyjen oikeuksien ja vapauksien yhteiseksi signed at Rome on 4th November, 1950 (here- 22819: voimaansaattamiseksi inafter referred to as "the Convention"), 22820: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 22821: 22822: 1 artikla Article 1 22823: Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä Every natural or legal person is entitled to 22824: on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. the peaceful enjoyment of his possessions. No 22825: Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan one shall be deprived of his possessions except 22826: paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrätty- in the public interest and subject to the con- 22827: jen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleis- ditions provided for by law and by the general 22828: ten periaatteiden mukaisesti. principles of international law. 22829: Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan The preceding provisions shall not, however, 22830: saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeut- in any way impair the right of a State to 22831: ta saattaa voimaan lakeja, jotka ne katsovat enforce such laws as it deems necessary to 22832: välttämättämiksi omaisuuden käytön valvomi- control the use of property in accordance with 22833: seksi yleisen edun nimissä tai taatakseen vero- the general interest or to secure the payment of 22834: jen tai muiden maksujen tai sakkojen maksa- taxes or other contributions or penalties. 22835: misen. 22836: 22837: 2 artikla Article 2 22838: Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulu- No person shall be denied the right to 22839: tukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen education. ln the exercise of any functions 22840: alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kun- which it assumes in relation to education and 22841: nioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsil- to teaching, the State shall respect the right of 22842: leen heidän omien uskonnollisten ja aatteellis- parents to ensure such education and teaching 22843: ten vakaumustensa mukainen kasvatus ja ope- in conformity with their own religious and 22844: tus. philosophical convictions. 22845: 22846: 3 artikla Article 3 22847: Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat järjestä- The High Contracting Parties undertake to 22848: mään kohtuullisin väliajoin vapaat ja salaiset hold free elections at reasonable intervals by 22849: vaalit olosuhteissa, jotka takaavat kansalaisten secret ballot, under conditions which will 22850: vapaan mielipiteenilmaisun lainsäädäntöelintä ensure the free expression of the opinion of the 22851: valittaessa. people in the choice of the legislature. 22852: 1990 vp. - HE n:o 22 35 22853: 22854: 4 artikla Article 4 22855: Korkea sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan Any High Contracting Party may at the time 22856: tai ratifioidessaan tämän lisäpöytäkirjan tai of signature or ratification or at any time 22857: milloin hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan thereafter communicate to the Secretary 22858: neuvoston pääsihteerille selityksen, josta käy General of the Council of Europe a declaration 22859: ilmi, missä määrin sopimuspuoli takaa sen, stating the extent to which it undertakes that 22860: että tämän lisäpöytäkirjan määräyksiä sovelle- the provisions of the present Protocol shall 22861: taan niillä selityksessä nimetyillä alueilla, joi- apply to such of the territories for the inter- 22862: den kansainvälisistä suhteista se vastaa. national relations of which it is responsible as 22863: are named therein. 22864: Korkea sopimuspuoli, joka on antanut edel- Any High Contracting Party which his com- 22865: lisen kappaleen mukaisen selityksen, voi aika municated a declaration in virtue of the 22866: ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa preceding paragraph may from time to time 22867: aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän communicate a further declaration modifying 22868: lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jon- the terms of any former declaration or 22869: kin alueen osalta. terminating the application of the provisions of 22870: this Protocol in respect of any territory. 22871: Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys kat- A declaration made in accordance with this 22872: sotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan 1 Article shall be deemed to have been made in 22873: kappaleen mukaisesti. accordance with paragraph 1 of Article 63 of 22874: the Convention. 22875: 22876: 5 artikla Article 5 22877: Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän li- As between the High Contracting Parties the 22878: säpöytäkirjan 1, 2, 3 ja 4 artiklan määräyksiä provisions of Articles 1, 2, 3 and 4 of this 22879: on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja Protocol shall be regarded as additional 22880: kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voi- Articles to the Convention and all the pro- 22881: massa sen mukaisesti. visions of the Convention shall apply ac- 22882: cordingly. 22883: 22884: 6 artikla Article 6 22885: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- This Protocol shall be open for signature by 22886: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- the Members of the Council of Europe, who 22887: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, are the signatories of the Convention; it shall 22888: ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaes- be ratified at the same time as or after the 22889: sa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun ratification of the Convention. It shall enter 22890: kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisä- into force after the deposit of ten instruments 22891: pöytäkirjan myöhemmin ratifioivien allekir- of ratification. As regards any signatory ratify- 22892: joittajavaltioiden osalta se tulee voimaan ratifi- ing subsequently, the Protocol shall enter into 22893: oimiskirjan talletuspäivänä. force at the date of the deposit of its instru- 22894: ment of ratification. 22895: Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neu- The instruments of ratification shall be de- 22896: voston pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa posited with the Secretary General of the 22897: kaikille jäsenille lisäpöytäkirjan ratifioineiden Council of Europe, who will notify all Mem- 22898: valtioiden nimet. bers of the names of those who have ratified. 22899: 22900: Tehty Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta Done at Paris on the 20th day of March 22901: 1952 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1952 in English and French, both texts being 22902: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall 22903: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan remain deposited in the archives of the Council 22904: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- of Europe. The Secretary General shall trans- 22905: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- mit certified copies to each of the signatory 22906: joittajahallitukselle. Governments. 22907: 36 1990 vp. - HE n:o 22 22908: 22909: 22910: 22911: 22912: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 2 22913: suojaamista koskevan yleissopimuksen 22914: TOINEN LISÄPÖYTÄKIRJA to the Convention for the Protection of 22915: Human Rights and Fundamental Freedoms, 22916: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen conferring upon the European Court of 22917: neuvoa-autavien lausuntojen antamista Human Rights competence to give advisory 22918: koskevasta toimivallasta opinions 22919: 22920: Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsen- The member States of the Council of Europe 22921: valtiot, signatory hereto: 22922: ottavat huomioon Roomassa 4 päivänä mar- Raving regard to the provisions of the 22923: raskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien Convention for the Protection of Ruman 22924: ja perusvapauksien suojaamista koskevan Rights and Fundamental Freedoms signed at 22925: yleissopimuksen Gäljempänä "yleissopimus") Rome on 4th November 1950 (hereinafter ref- 22926: määräykset, etenkin sen 19 artiklan, jolla pe- erred to as "the Convention") and, in particu- 22927: rustettiin muiden muassa Euroopan ihmisoi- lar, Article 19 instituting, among other bodies. 22928: keustuomioistuin Gäljempänä "tuomiois- a European Court of Ruman Rights (here- 22929: tuin"), inafter referred to as "the Court"); 22930: katsovat, että on tarkoituksenmukaista an- Considering that it is expedient to confer 22931: taa tuomioistuimelle toimivalta neuvoa-anta- upon the Court competence to give advisory 22932: vien lausuntojen antamiseen tietyin edellytyk- opinions subject to certain conditions; 22933: sin, 22934: ja ovat sopineet seuraavasta: Rave agreed as follows: 22935: 22936: 1 artikla Article 1 22937: 1. Tuomioistuin voi ministerikomitean pyyn- 1. The Court may, at the request of the 22938: nöstä antaa neuvoa-antavia lausuntoja oikeu- Committee of Ministers, give advisory opinions 22939: dellisista kysymyksistä, jotka koskevat yleisso- on legal questions concerning the interpretation 22940: pimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tulkintaa. of the Convention and the Protocols thereto. 22941: 2. Lausunnot eivät saa käsitellä kysymyksiä, 2. Such opinions shall not deal with any 22942: jotka koskevat yleissopimuksen 1 osassa ja question relating to the content or scope of the 22943: lisäpöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja rights or freedoms defined in Section 1 of the 22944: vapauksien sisältöä tai laajuutta, tai muita Convention and in the Protocols thereto, or 22945: kysymyksiä, joita toimikunta, tuomioistuin tai with any other question which the Commission, 22946: ministerikomitea saattavat joutua harkitse- the Court or the Committee of Ministers might 22947: maan yleissopimuksen mukaisesti vireille pan- have to consider in consequence of any such 22948: nun oikeudenkäyntimenettelyn seurauksena. proceedings as could be instituted in 22949: accordance with the Convention. 22950: 3. Ministerikomitean päätökset, jotka koske- 3. Decisions of the Committee of Ministers 22951: vat tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon to request an advisory opinion of the Court 22952: pyytämistä, on tehtävä komitean toimivaltais- shall require a two-thirds majority vote of the 22953: ten jäsenten kahden kolmasosan ääntenenem- representatives entitled to sit on the Com- 22954: mistöllä. mittee. 22955: 22956: 2 artikla Article 2 22957: Tuomioistuin päättää, kuuluuko ministeri- The Court shall decide whether a request for 22958: komitean neuvoa-antavaa lausuntoa koskeva an advisory opinion submitted by the Com- 22959: 1990 vp. - HE n:o 22 37 22960: 22961: pyyntö sen neuvoa-antavaan toimivaltaan sen mittee of Ministers is within its consultative 22962: mukaan kuin se on määritelty tämän lisäpöytä- competence as defined in Article 1 of this 22963: kirjan 1 artiklassa. Protocol. 22964: 22965: 3 artikla Article 3 22966: 1. Tuomioistuin käsittelee lausuntopyynnöt 1. For the consideration of requests for an 22967: täysistunnossa. advisory opinion, the Court shall sit in plenary 22968: session. 22969: 2. Tuomioistuimen on perusteltava neuvoa- 2. Reasons shall be given for advisory 22970: antavat lausuntonsa. opinions of the Court. 22971: 3. Jos neuvoa-antava lausunto kokonaisuu- 3. If the advisory opinion does not represent 22972: dessaan tai osittain ei edusta tuomareiden yksi- in whole or in part the unanimous opinion of 22973: mielistä mielipidettä, tuomareilla on oikeus the judges, any judge shall be entitled to 22974: esittää erillinen mielipiteensä. deliver a separate opinion. 22975: 4. Tuomioistuimen neuvoa-antavat lausun- 4. Advisory opinions of the Court shall be 22976: not toimitetaan ministerikomitealle. communicated to the Committee of Ministers. 22977: 22978: 4 artikla Article 4 22979: Yleissopimuksen 55 artiklan mukaiseen tuo- The powers of the Court under Article 55 of 22980: mioistuimen toimivaltaan sisältyy oikeus laatia the Convention shall extend to the drawing up 22981: sellaisia sääntöjä ja päättää sellaisesta menette- of such rules and the determination of such 22982: lystä, jotka tuomioistuin katsoo välttämättö- procedure as the Court may think necessary 22983: miksi tämän lisäpöytäkirjan soveltamiseksi. for the purposes of this Protocol. 22984: 22985: 22986: 5 artikla Article 5 22987: 1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- 1. This Protocol shall be open to signature 22988: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- by member States of the Council of Europe, 22989: le, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. signatories to the Convention, who may 22990: Ne voivat tulla lisäpöytäkirjan osapuoliksi become Parties to it by: 22991: a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hy- a. signature without reservation in respect of 22992: väksymisvaraumitta; ratification or acceptance; 22993: b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hy- b. signature with reservation in respect of 22994: väksymisvaraumin, mitä seuraa ratifiointi tai ratification or acceptance, followed by ratifi- 22995: hyväksyminen. cation or acceptance. 22996: Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Instruments of ratification or acceptance 22997: Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. shall be deposited with the Secretary General 22998: of the Council of Europe. 22999: 2. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan heti 2. This Protocol shall enter into force as 23000: kun kaikki yleissopimuksen sopimusvaltiot soon as all States Parties to the Convention 23001: ovat tulleet lisäpöytäkirjan osapuoliksi tämän shall have become Parties to the Protocol, in 23002: artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti. accordance with the provisions of paragraph 1 23003: of this Article. 23004: 3. Tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäi- 3. From the date of the entry into force of 23005: västä lähtien 1-4 artiklaa on pidettävä yleisso- this Protocol, Articles 1 to 4 shall be con- 23006: pimuksen erottamattomana osana. sidered an integral part of the Convention. 23007: 4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa 4. The Secretary General of the Council of 23008: neuvoston jäsenvaltioille: Europe shall notify the member States of the 23009: Council of: 23010: a) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta teh- a. any signature without reservation in 23011: dyistä allekirjoituksista; respect of ratification or acceptance; 23012: b) ratifioimis- ja hyväksymisvaraumin teh- b. any signature with reservation in respect 23013: dyistä allekirjoituksista; of ratification or acceptance; 23014: 38 1990 vp. - HE n:o 22 23015: 23016: c) ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen talle- c. the deposit of any instrument of ratifi- 23017: tuksista; cation or acceptance; 23018: d) tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesta d. the date of entry into force of this 23019: tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäivästä. Protocol in accordance with paragraph 2 of 23020: this Article. 23021: 23022: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being 23023: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro- 23024: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol. 23025: Tehty Strasbourgissa 6 päivänä toukokuuta Done at Strasbourg, this 6th day of May 23026: 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1963, in English and French, both texts being 23027: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authoritative, in a single copy which 23028: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan shall be deposited in the archives of the Coun- 23029: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- cil of Europe. The Secretary General shall 23030: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- transmit certified copies to each of the signa- 23031: joittajavaltiolle. tory States. 23032: 1990 vp. - HE n:o 22 39 23033: 23034: 23035: 23036: 23037: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 4 23038: suojaamista koskevan yleissopimuksen 23039: NELJÄS LISÄPÖYTÄKIRJA to the Convention for the Protection of 23040: Human Rights and Fundamental Freedoms, 23041: muiden kuin yleissopimuksen ja sen securing certain rights and freedoms other 23042: ensimmäisen lisäpöytäkirjan jo sisältämien than those already included in the 23043: oikeuksien ja vapauksien turvaamisesta Convention and in the First Protocol thereto 23044: 23045: Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Eu- The Governments signatory hereto being 23046: roopan neuvoston jäseniä, Members of the Council of Europe, 23047: ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Being resolved to take steps to ensure the 23048: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- collective enforcement of certain rights and 23049: joitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien freedoms other than those already included in 23050: suojaamista koskevan yleissopimuksen Gäljem- Section 1 of the Convention for the Protection 23051: pänä "yleissopimus") 1 osaan ja Pariisissa 20 of Ruman Rights and Fundamental Freedoms 23052: päivänä maaliskuuta 1952 allekirjoitetun, yleis- signed at Rome on 4th November 1950 (here- 23053: sopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1-3 inafter referred to as "the Convention") and 23054: artiklaan kuuluvien tiettyjen oikeuksien ja va- in Articles 1 to 3 of the first Protocol to the 23055: pauksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi Convention, signed at Paris on 20th March 23056: 1952, 23057: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 23058: 23059: 1 artikla Article 1 23060: Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan No one shall be deprived of his liberty 23061: vain sillä perusteella, että hän ei kykene täyttä- merely on the ground of inability to fulfil a 23062: mään sopimukseen perustuvaa velvoitetta. contractual obligation. 23063: 23064: 2 artikla Article 2 23065: 1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin val- 1. Everyone lawfully within the territory of a 23066: tion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen State shall, within that territory, have the right 23067: tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. to liberty of movement and freedom to ehoase 23068: his residence. 23069: 2. Jokainen on vapaa lähtemään mistä ta- 2. Everyone shall be free to leave any 23070: hansa maasta, myös omastaan. country, including his own. 23071: 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa 3. No restrictions shall be placed on the 23072: muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain exercise of these rights other than such as are 23073: mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa in accordance with law and are necessary in a 23074: yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli- democratic society in the interests of national 23075: suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämi- security or public safety, for the maintenance 23076: seksi, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden tai of ordre public, for the prevention of crime, 23077: moraalin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden for the protection of health or morals, or for 23078: oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. the protection of the rights and freedoms of 23079: others. 23080: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappa- 4. The rights set forth in paragraph 1 may 23081: leessa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa also be subject, in particular areas, to restric- 23082: 40 1990 vp. - HE n:o 22 23083: 23084: lain nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan tions imposed in accordance with law and 23085: yleisen edun nimissä. justified by the public interest in a democratic 23086: society. 23087: 23088: 3 artikla Article 3 23089: 1. Ketään ei saa karkottaa yksilöön tai 1. No one shall be expelled, by means either 23090: ryhmään kohdistuvalla toimenpiteellä sen val- of an individual or of a collective measure, 23091: tion alueelta, jonka kansalainen hän on. from the territory of the State of which he is a 23092: national. 23093: 2. Keneltäkään ei saa evätä oikeutta tulla sen 2. No one shall be deprived of the right to 23094: valtion alueelle, jonka kansalainen hän on. enter the territory of the State of which he is a 23095: national. 23096: 23097: 4 artikla Article 4 23098: Ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään. Collective expulsion of aliens is prohibited. 23099: 23100: 5 artikla Article 5 23101: 1. Korkea sopimuspuoli voi tämän lisäpöytä- 1. Any High Contracting Party may, at the 23102: kirjan allekirjoittamisen yhteydessä tai milloin time of signature or ratification of this Proto- 23103: hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan neuvos- col, or at any time thereafter, communicate to 23104: ton pääsihteerille selityksen, josta käy ilmi, the Secretary General of the Council of Europe 23105: missä määrin sopimuspuoli takaa, että tämän a declaration stating the extent to which it 23106: lisäpöytäkirjan määräykset koskevat niitä seli- undertakes that the provisions of this Protocol 23107: tyksessä nimettyjä alueita, joiden kansainväli- shall apply to such of the territories for the 23108: sistä suhteista se vastaa. international relations of which it is respon- 23109: sible as are named therein. 23110: 2. Korkea sopimuspuoli, joka on antanut 2. Any High Contracting Party which has 23111: edellisen kappaleen mukaisen selityksen, voi communicated a declaration in virtue of the 23112: aika ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa preceding paragraph may, from time to time, 23113: aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän communicate a further declaration modifying 23114: lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jon- the terms of any former declaration or 23115: kin alueen osalta. terminating the application of the provisions of 23116: this Protocol in respect of any territory. 23117: 3. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys 3. A declaration made in accordance with 23118: katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan this Article shall be deemed to have been made 23119: 1 kappaleen mukaisesti. in accordance with paragraph 1 of Article 63 23120: of the Convention. 23121: 4. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä 4. The territory of any State to which this 23122: lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ra- Protocol appiies by virtue of ratification or 23123: tifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluet- acceptance by that State, and each territory to 23124: ta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kysei- which this Protocol is applied by virtue of a 23125: sen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman declaration by that State under this Article, 23126: selityksen nojalla, käsitellään erillisinä alueina shall be treated as separate territories for the 23127: 2 ja 3 artiklan viittauksissa valtion alueeseen. purpose of the references in Articles 2 and 3 to 23128: the territory of a State. 23129: 23130: 6 artikla Article 6 23131: 1. Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän 1. As between the High Contracting Parties 23132: lisäpöytäkirjan 1-5 artiklan määräyksiä on the provisions of Articles 1 to 5 of this Proto- 23133: pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja col shall be regarded as additional Articles to 23134: kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voi- the Convention, and all the provisions of the 23135: massa sen mukaisesti. Convention shall apply accordingly. 23136: 1990 vp. - HE n:o 22 41 23137: 23138: 2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla anne- 2. Nevertheless, the right of individual re- 23139: tussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövali- course recognised by a declaration made under 23140: tukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla Article 25 of the Convention, or the acceptance 23141: annetussa selityksessä hyväksytty tuomiois- of the compulsory jurisdiction of the Court by 23142: tuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuiten- a declaration made under Article 46 of the 23143: kaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suh- Convention, shall not be effective in relation to 23144: teen, ellei kyseinen korkea sopimuspuoli ole this Protocol unless the High Contracting 23145: antanut selitystä, jossa se tunnustaa tällaisen Party concerned has made a statement recog- 23146: oikeuden tai hyväksyy tällaisen tuomiovallan nising such right, or accepting such juris- 23147: kaikkien tai joidenkin lisäpöytäkirjan 1-4 ar- diction, in respect of all or any of Articles 1 to 23148: tiklan suhteen. 4 of the Protocol. 23149: 23150: 7 artikla Article 7 23151: 1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- 1. This Protocol shall be open for signature 23152: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- by the Members of the Council of Europe who 23153: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, are the signatories of the Convention; it shall 23154: ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaes- be ratified at the same time as or after the 23155: sa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun viisi ratification of the Convention. It shall enter 23156: ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisäpöytäkirjan into force after the deposit of five instruments 23157: myöhemmin ratifioivien allekirjoittajavaltioi- of ratification. As regards any signatory ratify- 23158: den osalta se tulee voimaan ratifioimiskirjan ing subsequently, the Protocol shall enter into 23159: talletus päivänä. force at the date of the deposit of its instru- 23160: ment of ratification. 23161: 2. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan 2. The instruments of ratification shall be 23162: neuvoston pääsihteerin huostaan, joka ilmoit- deposited with the Secretary General of the 23163: taa kaikille jäsenvaltioille lisäpöytäkirjan rati- Council of Europe, who will notify all Mem- 23164: fioineiden valtioiden nimet. bers of the names of those who have ratified. 23165: 23166: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being 23167: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro- 23168: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol. 23169: 23170: Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta Done at Strasbourg, this 16th day of Sep- 23171: 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä tember 1963, in English and in French, both 23172: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä texts being equally authoritative, in a single 23173: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan copy which shall remain deposited in the 23174: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- archives of the Council of Europe. The 23175: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- Secretary General shall transmit certified 23176: joittavaltiolle. copies to each of the signatory States. 23177: 23178: 23179: 23180: 23181: 6 300262X 23182: 42 1990 vp. - HE n:o 22 23183: 23184: 23185: 23186: 23187: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 6 23188: suojaamista koskevan yleissopimuksen 23189: to the Convention for the Protection of 23190: KUUDES LISÄPÖYTÄKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms 23191: concerning the abolition of the death 23192: kuolemanrangaistuksen poistamisesta penalty 23193: 23194: Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat The member States of the Council of 23195: allekirjoittaneet tämän, Roomassa 4 päivänä Europe, signatory to this Protocol to the 23196: marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuk- Convention for the Protection of Human 23197: sien ja perusvapauksien suojaamista koskevan Rights and Fundamental Freedoms, signed at 23198: yleissopimuksen (jäljempänä '' yleissopimus' ') Rome on 4 November 1950 (hereinafter re- 23199: lisäpöytäkirjan, ferred to as "the Convention"), 23200: ottavat huomioon, että useissa Euroopan Considering that the evolution that has 23201: neuvoston jäsenvaltioissa tapahtunut kehitys occurred in several member States of the 23202: ilmentää yleistä pyrkimystä kuolemanrangais- Council of Europe expresses a general 23203: tuksen poistamiseen, tendency in favour of abolition of the death 23204: penalty, 23205: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 23206: 23207: 1 artikla Article 1 23208: Kuolemanrangaistus on poistettava. Ketään The death penalty shall be abolished. No one 23209: ei saa tuomita tällaiseen rangaistukseen, eikä shall be condemned to such penalty or ex- 23210: tällaista rangaistusta saa panna täytäntöön. ecuted. 23211: 23212: 2 artikla Article 2 23213: Valtio voi lainsäädännössään määrätä kuole- A State may make provision in its law for 23214: manrangaistuksen sodan tai sen välittömän the death penalty in respect of acts committed 23215: uhan aikana tehdyistä teoista. Tällaista ran- in time of war or of imminent threat of war; 23216: gaistusta käytetään ainoastaan laissa määrä- such penalty shall be applied only in the 23217: tyissä tilanteissa ja sen määräysten mukaisesti. instances laid down in the law and in accord- 23218: Valtion tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston ance with its provisions. The State shall com- 23219: pääsihteerille asianmukaiset lainkohdat. municate to the Secretary General of the Coun- 23220: cil of Europe the relevant provisions of that 23221: law. 23222: 23223: 3 artikla Article 3 23224: Tämän lisäpöytäkirjan määräyksistä ei saa No derogation from the provisions of this 23225: poiketa yleissopimuksen 15 artiklan nojalla. Protocol shall be made under Article 15 of the 23226: Convention. 23227: 23228: 4 artikla Article 4 23229: Tämän lisäpöytäkirjan määräyksiin nähden No reservation may be made under Article 23230: ei saa tehdä varaumia yleissopimuksen 64 ar- 64 of the Convention in respect of the pro- 23231: tiklan nojalla. visions of this Protocol. 23232: 1990 vp. - HE n:o 22 43 23233: 23234: 5 artikla Article 5 23235: 1. Kukin valtio voi allekirjoittaessaan tämän 1. Any State may at the time of signature or 23236: lisäpöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai when depositing its instrument of ratification, 23237: hyväksymiskirjansa täsmentää, mitä sen aluet- acceptance or approval, specify the territory or 23238: ta tai alueita lisäpöytäkirja koskee. territories to which this Protocol shall apply. 23239: 2. Kukin valtio voi milloin hyvänsä myö- 2. Any State may at any later date, by a 23240: hemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille declaration addressed to the Secretary General 23241: osoittamanaan selityksellä saattaa tämän lisä- of the Council of Europe, extend the appli- 23242: pöytäkirjan koskemaan myös jotain muuta cation of this Protocol to any other territory 23243: selityksessä määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja specified in the declaration. ln respect of such 23244: tulee voimaan kyseisen alueen osalta ensimmäi- territory the Protocol shall enter into force on 23245: senä päivänä kuukauden kuluttua siitä päiväs- the first day of the month following the date of 23246: tä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen vas- receipt of such declaration by the Secretary 23247: taan. General. 23248: 3. Kahden edellä olevan kappaleen mukai- 3. Any declaration made under the two 23249: sesti tehty selitys voidaan peruuttaa selityksessä preceding paragraphs may, in respect of any 23250: määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitet- territory specified in such declaration, be with- 23251: tavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan drawn by a notification addressed to the Secre- 23252: ensimmäisenä päivänä kuukauden kuluttua tary General. The withdrawal shall become 23253: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituk- effective on the first day of the month fol- 23254: sen vastaan. lowing the date of receipt of such notification 23255: by the Secretary General. 23256: 23257: 6 artikla Article 6 23258: Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöytä- As between the States Parties the provisions 23259: kirjan 1-5 artiklan määräyksiä on pidettävä of Articles 1 to 5 of this Protocol shall be 23260: yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleis- regarded as additional Articles to the Conven- 23261: sopimuksen määräykset ovat voimassa sen mu- tion and all the provisions of the Convention 23262: kaisesti. shall apply accordingly. 23263: 23264: 7 artikla Article 7 23265: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitta- This Protocol shall be open for signature by 23266: mista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- the member States of the Council of Europe, 23267: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, signatories to the Convention. lt shall be 23268: ja se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroo- subject to ratification, acceptance or approval. 23269: pan neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai A member State of the Council of Europe may 23270: hyväksyä tätä lisäpöytäkirjaa, jollei se ole sa- not ratify, accept or approve this Protocol 23271: malla tai aiemmin ratifioinut yleissopimusta. unless it has, simultaneously or previously, 23272: Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan ratified the Convention. Instruments of 23273: Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. ratification, acceptance or approval shall be 23274: deposited with the Secretary General of the 23275: Council of Europe. 23276: 23277: 8 artikla Article 8 23278: 1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan ensim- 1. This Protocol shall enter into force on the 23279: mäisenä päivänä kuukauden kuluttua päivästä, first day of the month following the date on 23280: jona viisi Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on which five member States of the Council of 23281: ilmoittanut suostuvansa siihen, että lisäpöytä- Europe have expressed their consent to be 23282: kirja sitoo niitä 7 artiklan määräysten mukai- bound by the Protocol in accordance with the 23283: sesti. provisions of Article 7. 23284: 2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmai- 2. ln respect of any member State which 23285: sevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytä- subsequently expresses its consent to be bound 23286: kirja tulee voimaan ensimmäisenä päivänä by it, the Protocol shall enter into force on the 23287: 44 1990 vp. - HE n:o 22 23288: 23289: kuukauden kuluttua ratifioimis- tai hyväksy- first day of the month following the date of the 23290: miskirjan talletuspäivästä. deposit of the instrument of ratification, ac- 23291: ceptance or approval. 23292: 23293: 9 artikla Article 9 23294: Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa The Secretary General of the Council of 23295: neuvoston kaikille jäsenvaltioille: Europe shall notify the member States of the 23296: Council of: 23297: a) allekirjoituksista; a. any signature; 23298: b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talle- b. the deposit of any instrument of ratifi- 23299: tuksista; cation, acceptance or approval; 23300: c) tämän lisäpöytäkirjan 5 ja 8 artiklan c. any date of entry into force of this 23301: mukaisesta voimaantulopäivästä; Protocol in accordance with Articles 5 and 8; 23302: d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä d. any other act, notification or communi- 23303: toimista, ilmoituksista tai tiedotuksista. cation relating to this Protocol. 23304: 23305: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned being 23306: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro- 23307: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol. 23308: 23309: Tehty Strasbourgissa 28 päivänä huhtikuuta Done at Strasbourg, this 28th day of April 23310: 1983 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1983, in English and French, both texts being 23311: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall 23312: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan be deposited in the archives of the Council of 23313: neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston Europe. The Secretary General of the Council 23314: pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljen- of Europe shall transmit certified copies to 23315: nökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenval- each member State of the Council of Europe. 23316: tiolle. 23317: 1990 vp. - HE n:o 22 45 23318: 23319: 23320: 23321: 23322: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 7 23323: suojaamista koskevan yleissopimuksen 23324: to the Convention for the Protection of 23325: SEITSEMÄS LISÅPÖYT ÅKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms 23326: 23327: Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsen- The member States of the Council of Europe 23328: valtiot, signatory hereto, 23329: ovat päättäneet ryhtyä jatkotoimiin tiettyjen Being resolved to take further steps to ensure 23330: oikeuksien ja vapauksien yhteisen voimaan- the collective enforcement of certain rights and 23331: saattamisen varmistamiseksi Roomassa 4 päi- freedoms by means of the Convention for the 23332: vänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoi- Protection of Human Rights and Fundamental 23333: keuksien ja perusvapauksien suojaamista kos- Freedoms signed at Rome on 4 November 1950 23334: kevan yleissopimuksen (jäljempänä "yleissopi- (hereinafter referred to as "the Convention"), 23335: mus") nojalla 23336: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 23337: 23338: 1 artikla Article 1 23339: 1. Jonkin valtion alueella laillisesti oleskele- 1. An alien lawfully resident in the territory 23340: vaa ulkomaalaista ei saa karkottaa sieltä paitsi of a State shall not be expelled therefrom 23341: laillisen päätöksen nojalla, ja hänellä on oltava except in pursuance of a decision reached in 23342: mahdollisuus: accordance with law and shall be allowed: 23343: a) esittää karkotuksensa vastaisia syitä, a. to submit reasons against his expulsion, 23344: b) saada asiansa tutkituksi uudelleen ja b. to have his case reviewed, and 23345: c) tulla näissä tarkoituksissa edustetuksi c. to be represented for these purposes 23346: asianomaisen viranomaisen tai tämän määrää- before the competent authority or a person or 23347: män yhden tai useamman henkilön edessä. persons designated by that authority. 23348: 2. Ulkomaalainen voidaan karkottaa ennen 2. An alien may be expelled before the 23349: tämän artiklan 1 kappaleen a-, b- ja c-kohdan exercise of his rights under paragraph 1. a, b 23350: mukaisten oikeuksien käyttämistä, milloin kar- and c of this Article, when such expulsion is 23351: kottaminen on välttämätöntä yleisen järjestyk- necessary in the interests of public order or is 23352: sen takia tai kansallisen turvallisuuden perus- grounded on reasons of national security. 23353: teella. 23354: 23355: 2 artikla Article 2 23356: 1. Jokaisella rikoksesta tuomitulla on oikeus 1. Everyone convicted of a criminal offence 23357: saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus by a tribunal shall have the right to have his 23358: tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa. Tä- conviction or sentence reviewed by a higher 23359: män oikeuden käytöstä sekä käytön perusteista tribunal. The exercise of this right, including 23360: säädetään laissa. the grounds on which it may be exercised, shall 23361: be governed by law. 23362: 2. Tähän oikeuteen voidaan tehdä poikkeuk- 2. This right may be subject to exceptions in 23363: sia lain määräämien vähäisten rikosten kohdal- regard to offences of a minor character, as 23364: la tai tapauksissa, joissa ylin tuomioistuin on prescribed by law, or in cases in which the 23365: toiminut ensimmäisenä asteena tai vapauttavan person concerned was tried in the first instance 23366: tuomion saanut henkilö on muutoksenhakuas- by the highest tribunal or was convicted fol- 23367: teessa todettu syylliseksi. lowing an appeal against acquittal. 23368: 46 1990 vp. - HE n:o 22 23369: 23370: 3 artikla Article 3 23371: Kun henkilö on lainvoimaisella päätöksellä When a person has by a final decision been 23372: tuomittu rikoksesta ja päätös on sittemmin convicted of a criminal offence and when 23373: kumottu tai henkilö on armahdettu sillä perus- subsequently his conviction has been reversed, 23374: teella, että uusi tai myöhemmin havaittu tosi- or he has been pardoned, on the ground that a 23375: seikka selvästi osoittaa tuomion vääräksi, on new or newly discovered fact shows con- 23376: henkilöllä, joka on kärsinyt tällaisen tuomion clusively that there has been a miscarriage of 23377: mukaista rangaistusta, oikeus kyseisen valtion justice, the person who has suffered punish- 23378: lainsäädännön tai käytännön mukaiseen vahin- ment as a result of such conviction shall be 23379: gonkorvaukseen, ellei osoiteta, että aiemmin compensated according to the law or the prac- 23380: tuntematonta tosiseikkaa ei ole tuotu esiin tice of the State concerned, unless it is proved 23381: ajoissa asianomaisesta itsestään kokonaan tai that the nondisclosure of the unknown fact in 23382: osittain johtuvasta syystä. time is wholly or partly attributable to him. 23383: 23384: 4 artikla Article 4 23385: 1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan 1. No one shall be liable to be tried or 23386: nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeuden- punished again in criminal proceedings under 23387: käynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopulli- the jurisdiction of the same State for an 23388: sesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kysei- offence for which he has already been finally 23389: sen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn acquitted or convicted in accordance with the 23390: mukaisesti. law and penal procedure of that State. 23391: 2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä 2. The provisions of the preceding paragraph 23392: ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asian- shall not prevent the reopening of the case in 23393: omaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntime- accordance with the law and penal procedure 23394: nettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai of the State concerned, if there is evidence of 23395: vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiem- new or newly discovered facts, or if there has 23396: massa prosessissa on tapahtunut sellainen pe- been a fundamental defect in the previous 23397: rustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikut- proceedings, which could affect the outcome 23398: taa lopputulokseen. of the case. 23399: 3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopi- 3. No derogation from this Article shall be 23400: muksen 15 artiklan perusteella. made under Article 15 of the Convention. 23401: 23402: 5 artikla Article 5 23403: Aviopuolisoilla on yhdenvertaiset yksityisoi- Spouses shall enjoy equality of rights and 23404: keudelliset oikeudet ja velvollisuudet toisiinsa responsibilities of a private law character 23405: ja lapsiinsa nähden avioliittoa solmittaessa, sen between them, and in their relations with their 23406: aikana ja sen purkautuessa. Tämä artikla ei children, as to marriage, during marriage and 23407: estä valtioita ryhtymästä toimiin, jotka ovat in the event of its dissolution. This Article shall 23408: välttämättömiä lasten etujen nimissä. not prevent States from taking such measures 23409: as are necessary in the interests of the children. 23410: 23411: 6 artikla Article 6 23412: 1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän lisä- 1. Any State may at the time of signature or 23413: pöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai when depositing its instrument of ratification, 23414: hyväksymiskirjansa täsmentää alueen tai alu- acceptance or approval, specify the territory or 23415: eet, joita lisäpäytäkirja koskee, ja ilmoittaa, territories to which this Protocol shall apply 23416: missä määrin se takaa, että tämän lisäpöytäkir- and state the extent to which it undertakes that 23417: jan määräykset koskevat tätä aluetta tai näitä the provisions of this Protocol shall apply to 23418: alueita. such territory or territories. 23419: 2. Valtio voi milloin hyvänsä myöhemmin 2. Any State may at any later date, by a 23420: Euroopan neuvoston pääsihteerille osoittamal- declaration addressed to the Secretary General 23421: Iaan selityksellä saattaa tämän lisapöytäkirjan of the Council of Europe, extend the appli- 23422: koskemaan myös jotain muuta selityksessa cation of this Protocol to any other territory 23423: 1990 vp. - HE n:o 22 47 23424: 23425: määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja tulee voi- specified in the declaration. In respect of such 23426: maan kyseisen alueen osalta kuukauden ensim- territory the Protocol shall enter into force on 23427: mäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua the first day of the month following the 23428: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen expiration of a period of two months after the 23429: vastaan. date of receipt by the Secretary General of 23430: such declaration. 23431: 3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti 3. Any declaration made under the two 23432: tehty selitys voidaan peruuttaa tai muuttaa preceding paragraphs may, in respect of any 23433: selityksessä määritellyn alueen osalta pääsih- territory specified in such declaration, be with- 23434: teerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus drawn or modified by a notification addressed 23435: tai muutos tulee voimaan kuukauden ensim- to the Secretary General. The withdrawal or 23436: mäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua modification shall become effective on the first 23437: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituk- day of the month following the expiration of a 23438: sen vastaan. period of two months after the date of receipt 23439: of such notification by the Secretary General. 23440: 4. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys 4. A declaration made in accordance with 23441: katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan this Article shall be deemed to have been made 23442: 1 kappaleen mukaisesti. in accordance with paragraph 1 of Article 63 23443: of the Convention. 23444: 5. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä 5. The territory of any State to which this 23445: lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ra- Protocol appiies by virtue of ratification, ac- 23446: tifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluet- ceptance or approval by that State, and each 23447: ta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kysei- territory to which this Protocol is applied by 23448: sen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman virtue of a declaration by that State under this 23449: selityksen nojalla, voidaan käsitellä erillisinä Article, may be treated as separate territories 23450: alueina 1 artiklan viittauksessa valtion aluee- for the purpose of the reference in Article 1 to 23451: seen. the territory of a State. 23452: 23453: 7 artikla Article 7 23454: 1. Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöy- 1. As between the States Parties, the pro- 23455: täkirjan 1-6 artiklan määräyksiä on pidettävä visions of Articles 1 to 6 of this Protocol shall 23456: yleissopimuksen lisäarfikloina, ja kaikki yleis- be regarded as additional Articles to the 23457: sopimuksen määräykset ovat voimassa sen mu- Convention, and all the provisions of the 23458: kaisesti. Convention shall apply accordingly. 23459: 2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla anne- 2. Nevertheless, the right of individual re- 23460: tussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövali- course recognised by a declaration made under 23461: tukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla Article 25 of the Convention, or the acceptance 23462: annetussa selityksessä hyväksytty tuomiois- of the compulsory jurisdiction of the Court by 23463: tuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuiten- a declaration made under Article 46 of the 23464: kaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suh- Convention, shall not be effective in relation to 23465: teen, ellei kyseinen valtio ole antanut selitystä, this Protocol unless the State concerned has 23466: jossa se tunnustaa tällaisen oikeuden tai hyväk- made a statement recognising such right, or 23467: syy tällaisen tuomiovallan tämän lisäpöytäkir- accepting such jurisdiction in respect of Arti- 23468: jan 1-5 artiklan suhteen. cles 1 to 5 of this Protocol. 23469: 23470: 8 artikla Article 8 23471: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- This Protocol shall be open for signature by 23472: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- member States of the Council of Europe which 23473: le, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. have signed the Convention. 1t is subject to 23474: Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroopan ratification, acceptance or approval. A mem- 23475: neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai hy- ber State of the Council of Europe may not 23476: väksyä tätä lisäpöytäkirjaa ratifioimatta ensin ratify, accept or approve this Protocol without 23477: tai samalla yleissopimusta. Ratifioimis- tai hy- previously or simultaneously ratifying the 23478: 48 1990 vp. - HE n:o 22 23479: 23480: väksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston Convention. Instruments of ratification, 23481: pääsihteerin huostaan. acceptance or approval shall be deposited with 23482: the Secretary General of the Council of 23483: Europe. 23484: 23485: 9 artikla Article 9 23486: 1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan kuu- 1. This Protocol shall enter into force on the 23487: kauden ensimmäisenä päivänä kahden kuukau- first day of the month following the expiration 23488: den kuluttua päivästä, jona seitsemän Euroo- of a period of two months after the date on 23489: pan neuvoston jäsenmaata on ilmoittanut suos- which seven member States of the Council of 23490: tuvansa siihen, että lisäpöytäkirja sitoo niitä 8 Europe have expressed their consent to be 23491: artiklan määräysten mukaisesti. bound by the Protocol in accordance with the 23492: provisions of Article 8. 23493: 2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmai- 2. In respect of any member State which 23494: sevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytä- subsequently expresses its consent to be bound 23495: kirja tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä by it, the Protocol shall enter into force on the 23496: päivänä kahden kuukauden kuluttua ratifioi- first day of the month following the expiration 23497: mis- tai hyväksymiskirjan talletuspäivästä. of a period of two months after the date of the 23498: deposit of the instrument of ratification, ac- 23499: ceptance or approval. 23500: 23501: 10 artikla Article 10 23502: Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa The Secretary General of the Council of 23503: neuvoston kaikille jäsenvaltioille: Europe shall notify all the member States of 23504: the Council of Europe of: 23505: a) allekirjoituksista; a. any signature; 23506: b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talle- b. the deposit of any instrument of ratifi- 23507: tuksista; cation, acceptance or approval; 23508: c) tämän lisäpöytäkirjan 6 ja 9 artiklan c. any date of entry into force of this 23509: mukaisesta voimaantulopäivästä; Protocol in accordance with Articles 6 and 9; 23510: d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä d. any other act, notification or declaration 23511: toimista, ilmoituksista tai selityksistä. relating to this Protocol. 23512: 23513: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being 23514: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro- 23515: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol. 23516: 23517: Tehty Strasbourgissa 22 päivänä marraskuu- Done at Strasbourg, this 22nd day of 23518: ta 1984 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä November 1984, in English and French, both 23519: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä texts being equally authentic, in a single copy 23520: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan which shall be deposited in the archives of the 23521: neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston Council of Europe. The Secretary General of 23522: pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljen- the Council of Europe shall transmit certified 23523: nökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenval- copies to each member State of the Council of 23524: tiolle. Europe. 23525: 1990 vp. - HE n:o 23 23526: 23527: 23528: 23529: 23530: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytän- 23531: töönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta ja eräiksi siihen 23532: liittyviksi laeiksi 23533: 23534: 23535: 23536: 23537: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 23538: 23539: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ran- Koeajan pidentämistä koskevat säännökset 23540: gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuk- ehdotetaan kumottavaksi. Samoin ehdotetaan 23541: sen 2 luvun säännöksiä ehdonalaisen vapauden kumottavaksi säännös siitä, että kurinpitoran- 23542: menettämisestä käytösrikkomuksen perusteel- gaistuksena määrätty yksinäisyys, jonka suorit- 23543: la. Tästä päättää nykyisin oikeusministeriön taminen on kesken vangin rangaistusajan päät- 23544: istunto. Esityksen mukaan päätösvalta siirret- tyessä, on suoritettava loppuun ja säännös 23545: täisiin tuomioistuimelle. siitä, että vankilan johtokunta voi määrätä 23546: vangin tahallaan tai törkeällä huolimattomuu- 23547: Esityksen ehdonalaisen vapauden menettä- della laitoksen omaisuudelle aiheuttaman va- 23548: misestä voisi tehdä joko vapautetun valvoja tai hingon korvattavaksi vangille tilitetystä tulos- 23549: pakkokeinolaissa tarkoitettu pidättämiseen oi- ta. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi rikosla- 23550: keutettu virkamies. Erityisestä syystä pidättä- kiin sisältyvät säännökset elinkautisvangille 23551: miseen oikeutettu virkamies saisi ottaa ehdon- tuomittavasta yksinäishuonerangaistuksesta. 23552: alaisessa vapaudessa olevan säilöön. Menettä- Ehdotettujen lainmuutosten jälkeen on mah- 23553: misasia pitäisi silloin ottaa tuomioistuimessa dollista ratifioida Euroopan neuvoston ihmis- 23554: käsiteltäväksi viimeistään viikon kuluttua säi- oikeussopimus tekemättä sopimukseen varau- 23555: löönottamisesta. Jos tuomioistuin julistaa ehdon- maa siltä osin kuin se koskee rangaistusten 23556: alaisen vapauden menetetyksi, säilöön otettu olisi täytäntöönpanoa. 23557: pääsääntöisesti toimitettava välittömästi vanki- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- 23558: laan suorittamaan jäännösrangaistustaan. vänä toukokuuta 1990. 23559: 23560: 23561: 23562: 23563: 300331X 23564: 2 1990 vp. - HE n:o 23 23565: 23566: 23567: 23568: 23569: SISÄLLYSLUETTELO 23570: 23571: Sivu Sivu 23572: YLEISPERUSTELUT o0oo00oo00000000000000000 3 l.l. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta an- 23573: 1. Nykyinen lainsäädäntö . 0. 00. 0000. 0000000000000 3 netun asetuksen muuttamisesta 00o000. 0000 13 23574: 101. Ehdonalaisen vapauden menettäminen 0000 3 23575: 1.20 Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun 23576: 1.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä yksi- lain 20 §:n kumoamisesta 00000000000000000 18 23577: näisyys ja suoritetun ajan menetys 000000. 0 4 l.3o Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oi- 23578: l.3o Vangille määrättävä vahingonkorvaus- keusministeriön istunnossa annetun lain 23579: velvollisuus o. o00oo00o000000000000. 0000• 000 5 1 §:n muuttamisesta 0. 000. 00o. 00oo00.. 0000 18 23580: 1040 Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- l.4o Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttami- 23581: huonerangaistus oo00.. 00. 000•. 000000000000 5 sesta o000000000000000. 00. 0000000000. 000. 000 18 23582: 20 Voimaantulo oooooooo. oo00000000000000000000 19 23583: 2. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 23584: määräykset vapaudenriistosta 00000• 000000000000 6 23585: LAKITEKSTIT 0ooo0oo• oooooooooo0. ooo0oo0oo• 00 19 23586: 3. Ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva 23587: lainsäädäntö muissa Pohjoismaissa 000000.. 00. 0 8 1. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 23588: asetuksen muuttamisesta 0oo00000000000000000000 19 23589: 4. Muutosehdotukset o000o000.. 00000000. 0000. 00000 9 23590: 4.10 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 2. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 23591: käytösrikkomuksen perusteella 00000000000 9 20 §:n muuttamisesta . o0.. o0. 000.. 000000. 000. 00 21 23592: 402. Kurinpitorangaistuksena määrättävä yksi- 3. Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus- 23593: näisyys 00000000000. 00000000000000000000000 10 ministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n 23594: 4030 Vangille määrättävä vahingonkorvaus- muuttamisesta o•. oo0ooo0. oo0000000• 000.. 00. 0000 21 23595: velvollisuus o•. 000o000.. 000000•. 000. 0000• 00 10 23596: 4o4o Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- 4. Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttamisesta 000 22 23597: huonerangaistus 00000000000000000000000000 10 23598: LIITE oooooooo oooo•o••oooooooo•oo•• ooooo•oooooo 23 23599: 5. Eräiden muiden rangaistusten täytäntöönpa- 23600: nosta annetun asetuksen säännösten suhde ih- Rinnakkaistekstit . 0000000000000000000000000000000• 23 23601: misoikeussopimusten määräyksiin 0. 000. 000. 000 11 10 Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 23602: asetuksen muuttamisesta 0. o0000. 00000. 000000000 23 23603: 6. Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaiku- 20 Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 23604: tukset. o. oooooooo0oo000. 000o00000000.. 0000000000 13 20 §:n kumoamisesta oo. oo. 000. 00. o0oo0. oo0. 000 27 23605: 7. Esityksen valmistelu 00o0000000000000000000000.. l3 3 0 Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus- 23606: ministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n 23607: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 l3 muuttamisesta 00000000o000000. 00000000000000000 27 23608: 1. Lakiehdotuksen perustelut 0000000. 0000000000000 13 40 Laki rikoslain 2luvun 13 §:n muuttamisesta 000 28 23609: 1990 vp. - HE n:o 23 3 23610: 23611: 23612: 23613: 23614: YLEISPERUSTELUT 23615: 23616: 23617: 1. Nykyinen lainsäädäntö misten kanssa. Valvontaan määrätyn on lisäksi 23618: kehoituksesta saavuttava valvojan luo, annet- 23619: 1.1. Ehdonalaisen vapauden menettäminen tava itsestään ja olosuhteistaan valvojalle tä- 23620: män vaatimat tiedot sekä ennakolta ilmoitetta- 23621: Vangin päästämisestä rangaistuslaitoksesta va valvojalle asunnon, työpaikan tai asuinpaik- 23622: ehdonalaiseen vapauteen säädetään rangaistus- kakunnan muutoksesta. Hänen on myös enna- 23623: ten täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa, kolta saatava asuinpaikkakunnaltaan poistumi- 23624: jäljempänä RTA. Sen 2 luvun 13 §:n mukaan seen valvojan lupa, jollei asiasta ole valvojan 23625: määräajaksi vankeusrangaistukseen tuomittu kanssa toisin sovittu. 23626: voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää 23627: hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi noudattamatta tai rikkoo hänelle ehdonalai- 23628: kolmannesta tai, mikäli ehdonalaiseen vapau- seen vapauteen päästettäessä annettuja tai val- 23629: teen päästämiseen on erityisiä syitä, puolet vojan myöhemmin antamia määräyksiä, eh- 23630: siitä, kummassakin tapauksessa kuitenkin vä- donalainen vapaus voidaan 2 luvun 14 a §:n 2 23631: hintään 14 päivää. momentin mukaan määrätä oikeusministeriön 23632: Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jo- päätöksellä menetetyksi. Lievempänä seuraa- 23633: ka 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan on muksena voi tulla kysymykseen koeajan piden- 23634: vapaaksi päästettäessä rangaistuksesta suoritta- täminen. Ellei ehdonalaiseen vapauteen pääs- 23635: matta olevan ajan mittainen, kuitenkin vähin- tetty ole ennestään valvonnassa, hänet voidaan 23636: tään kolme kuukautta ja enintään kolme vuot- myös asettaa jäljellä olevaksi tai pidennetyksi 23637: ta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on 2 koeajaksi valvonnan alaiseksi. 23638: luvun 14 §:n mukaan koeaikana valvonnan Päätöksen ehdonalaisen vapauden menettä- 23639: alainen, jollei oikeusministeriö tai sen anta- misestä, koeajan pidentämisestä tai valvontaan 23640: mien ohjeiden mukaan vankilan johtokunta asettamisesta tekee oikeusministeriön istunto, 23641: koeajan lyhyyden tai muun erityisen syyn johon eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus- 23642: vuoksi toisin päätä. Valvonnan tarkoituksena ministeriön istunnossa annetun lain (324170) 23643: on estää ehdonalaiseen vapauteen päästettyä mukaan ottavat osaa vankeinhoito-osaston 23644: tekemästä uutta rikosta ja tukea valvottavaa päällikkö, vankeinhoidon ylitarkastaja ja esit- 23645: tämän pyrkiessä elämään nuhteettomasti. Eh- telijä. Oikeusministeriön istunnon päätökseen 23646: donalaiseen vapauteen päästetyn valvojana voi ei lain 4 §:n mukaan saa hakea muutosta 23647: toimia sopivaksi katsottu yksityishenkilö tai valittamalla. Jos ehdonalaiseen vapauteen 23648: huoltoyhdistys. Huoltoyhdistyksellä tarkoite- päästetty on tehnyt koeaikana uuden rikoksen, 23649: taan julkisoikeudellista Kriminaalihuoltoyhdis- määrää mahdollisesta ehdonalaisen vapauden 23650: tystä. Jollei tällaista valvojaa ole määrätty, menettämisestä RTA 2luvun 15 §:n 2 momen- 23651: toimii valvojana poliisi. Kriminaalihuoltoyh- tin mukaan tuomioistuin. 23652: distyksen aluetoimiston työntekijän tai yksi- Ehdonalainen vapaus voidaan 2luvun 15 §:n 23653: tyishenkilön määrääminen valvojaksi edellyt- 3 momentin mukaan määrätä menetetyksi koe- 23654: tää pääsääntöisesti valvojaksi ehdotetun suos- ajan päätyttyäkin. Tämä ei ole kuitenkaan 23655: tumusta. muun syyn kuin uuden rikoksen johdosta mah- 23656: Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn käyttäy- dollista enää sen jälkeen, kun koeajan päätty- 23657: tyminen vankilasta vapautumisen jälkeen on 2 misestä on kulunut vuosi. Ehdonalaisen vapau- 23658: luvun 14 a §:n perusteella tarkoin säädeltyä. tensa käytösrikkomuksen vuoksi menettänyt 23659: Ehdonalaisesti vapautetun on heti lähdettävä voidaan 2 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan 23660: hänelle määrättyyn elatuspaikkaan, elettävä päästää uudelleen ehdonalaiseen vapauteen, 23661: hiljaisesti ja nuhteettomasti sekä vältettävä kun hän on suorittanut jäännösrangaistusta 23662: seurustelua pahantapaista elämää viettävien ih- vähintään yhden kuukauden. RTA 5 luvun 23663: 4 1990 vp. - HE n:o 23 23664: 23665: 10 §:n mukaan edellä selostettuja säännöksiä kysymykseen voisi tulla myös pakkokeinolain 23666: ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin val- (450/87) mukainen rikosprosessuaalinen van- 23667: vonnasta ja siitä, miten ehdonalaisessa vapau- gitseminen tuomioistuimen päätöksellä. Vuon- 23668: dessa tulee käyttäytyä, sovelletaan myös nuori- na 1989 ehdonalaisen vapauden menettämistä 23669: sovankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästet- koskevan esityksen vuoksi vangittuina olevista 23670: tyihin. henkilöistä 55 vapautettiin, koska esitys ei 23671: Vuosittain pääsee ehdonalaiseen vapauteen antanut aihetta oikeusministeriön toimenpitei- 23672: noin 5 000 vankia. Heistä runsas kolmasosa siin tai koska oikeusministeriön istunto piti 23673: määrätään valvontaan. Valvontaan määrätyis- koeajan pidentämistä riittävänä seuraamukse- 23674: tä noin puolet on poliisin ja runsas kolmasosa na. Vapaudenmenetys oli tällöin ehtinyt kestää 23675: Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvonnassa. keskimäärin 1-2 viikkoa. 23676: Muiden valvojina toimivat yksityishenkilöt. Ehdonalainen vapaus voidaan käytännössä 23677: Valvonnassa olevien määrä on asteittain laske- määrätä samojen rikosten johdosta menetetyk- 23678: nut. Tähän on vaikuttanut sekä vankiluvun si sekä oikeusministeriön istunnon että tuomio- 23679: aleneminen että valvontaan määräämisessä istuimen päätöksellä. Oikeusministeriön istun- 23680: noudatetun käytännön muuttuminen. Poliisin, non vuosina 1988 ja 1989 tekemissä ehdonalai- 23681: Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja yksityishenki- sen vapauden menettämistä koskevissa päätök- 23682: löiden suhteellinen osuus vaivonnoista on pysy- sissä olikin yli 90 OJo:ssa eräänä perusteena 23683: nyt kuitenkin valvonnassa olevien lukumäärän uudet rikokset. 23684: vähenemisestä huolimatta viime vuosina suun- Ehdonalaisen vapauden oikeusministeriön 23685: nilleen ennallaan. päätöksellä menettänyt pääsee yleensä uudel- 23686: Vuosina 1984-1989 on oikeusministeriön leen ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan 23687: istunnossa määrätty ehdonalainen vapaus me- jäännösrangaistusta kuukauden. Tämän vuoksi 23688: netetyksi tai koeaikaa pidennetty seuraavasti: hän ehtii yleensä vapautua ennen kuin tuomio- 23689: istuimen saman tai samojen rikosten johdosta 23690: Vuosi Ehdonalainen Koeaikaa Ei toimen- määräämä ehdonalaisen vapauden menettämis- 23691: vapaus määrätty pidennetty piteitä seuraamus ehtii täytäntöönpantavaksi. Jos 23692: menetetyksi jäännösrangaistus on pantu täytäntöön oikeus- 23693: 1984 381 98 10 ministeriön päätöksellä, ei samaan rangaistus- 23694: 1985 315 52 11 kauteen liittyvää jäännösrangaistusta voida 23695: 1986 295 86 18 enää toistamiseen panna täytäntöön tuomiois- 23696: 1987 275 73 25 tuimen päätöksen perusteella. 23697: 1988 247 79 16 23698: 1989 265 63 21 23699: 1.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä 23700: Ehdonalaisen vapauden menettämistä ja yksinäisyys ja suoritetun ajan menetys 23701: koeajan pidentämistä koskevat esitykset sekä 23702: niihin oikeusministeriössä tehdyt päätökset pe- RTA 2 luvun 10 §:ssä luetellaan seuraamuk- 23703: rustuvat käytännössä seuraaviin neljään syy- set, joita vangille voidaan määrätä hänen rik- 23704: hyn: ilmoittautumisen laiminlyöminen, luvaton koessaan vankilan järjestystä tai tehdessään 23705: poistuminen valvontapaikkakunnalta, huu- laitoksessa rikoksen, josta yleisen lain mukaan 23706: maavien aineiden väärinkäyttö ja uudet rikok- tulevan seuraamuksen katsotaan olevan sak- 23707: set koeaikana. Päätöksissä esiintyy yleensä use- koa. Kurinpitorangaistuksina sanotuista järjes- 23708: ampi peruste samanaikaisesti. Vähäisempien tysrikkomuksista voidaan määrätä varoitus, oi- 23709: rikkomusten, kuten esimerkiksi pelkän ilmoit- keuksien menettäminen tai vähentäminen, siir- 23710: tautumisen laiminlyömisen johdosta, oikeus- täminen yksinäishuoneeseen (yksinäisyys) ja 23711: ministeriön istunto on yleensä pidentänyt koe- viimeksi mainitun seuraamuksen yhteydessä li- 23712: aikaa. säksi yksinäisyydessä vietetyn ajan jättäminen 23713: Käytännössä ehdonalaiseen vapauteen pääs- kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi lukematta 23714: tetty on ollut oikeusministeriölle ehdonalaisen (suoritetun ajan menetys). 23715: vapauden menettämisestä tehdyn esityksen joh- RTA 2 luvun 10 a §:n mukaan johtaja voi 23716: dosta lähes aina poliisipiirin päällikön päätök- rangaista vankia yksinäisyydellä enintään seit- 23717: sellä vangittuna. Vangitsemista 2 luvun 15 §:n semän vuorokauden ajaksi. Vankilan johto- 23718: perusteella käytetään usein tilanteissa, joissa kunnan toimivallassa on yksinäisyysrangais- 23719: 1990 vp. - HE n:o 23 5 23720: 23721: tuksen määrääminen enintään 20 vuorokauden ta, uutta yksinäisyysrangaistusta ei saa panna 23722: ajaksi. Johtajan tai johtokunnan tällaiseen täytäntöön ennen kuin seitsemän vuorokautta 23723: päätökseen ei vankeinhoitoasetuksen (431/75) on kulunut mainitun ajan päättymisestä. Sa- 23724: 73 §:n mukaan saa hakea muutosta. Johtokun- man pykälän 5 momentin mukaan kurinpito- 23725: nan määräämään suoritetun ajan menetykseen, rangaistuksena määrätty yksinäisyys, jonka 23726: joka ylittää kymmenen vuorokautta tai yhteen- suorittaminen on kesken vangin rangaistusajan 23727: laskettuna samalla rangaistuskaudella aikai- päättyessä, on suoritettava loppuun. Viimeksi 23728: semmin määrättyjen seuraamusten kanssa 30 mainitun säännöksen tarkoituksena on estää 23729: vuorokautta, saa sitä vastoin hakea muutosta vankia vapautumisen lähestyessä ryhtymästä 23730: oikeusministeriöltä. Oikeusministeriön päätös laiminlyömään vankilan järjestyssääntöjen 23731: on lopullinen. RTA 2luvun 10 a §:n 2 momen- noudattamista. Koska vanki yleensä pääsee 23732: tin mukaan suoritetun ajan menetysten yhtei- rangaistuksen loppuajaksi ehdonalaiseen va- 23733: nen aika saman rangaistuskauden aikana ei saa pauteen, ei käytännössä ole esiintynyt tapauk- 23734: ylittää puolta rangaistusajasta eikä 90 päivää. sia, joissa vangin rangaistusaika olisi yksinäi- 23735: RTA 2 luvun 10 a §:n 4 momentissa on syysrangaistuksen suorittamisen vuoksi ylitty- 23736: asetettu rajoituksia sille, kuinka kauan vankia nyt. 23737: voidaan kerrallaan pitää yksinäisyydessä. Jos Kurinpitorangaistuksena määrättyä yksinäi- 23738: vanki kurinpitorangaistuksen johdosta on ollut syyttä ja suoritetun ajan menetystä on vanki- 23739: yksinäisyydessä yhtäjaksoisesti 20 vuorokaut- loissa määrätty viime vuosina seuraavasti: 23740: Vuosi Yksinäisyys 7 vrk tai alle Yksinäisyys yli 7 vrk 23741: ehdoll. ehdot. suoritetun ehdoll. ehdot. suoritetun 23742: ajan menetys ajan menetys 23743: 1984 ................... 601 1499 42 4 167 74 23744: 1985 ................... 633 1363 25 13 142 63 23745: 1986 ................... 513 1002 19 1 96 36 23746: 1987 ................... 654 1224 25 82 37 23747: 1988 ................... 600 1034 21 79 54 23748: 1989 ................... 453 860 15 64 43 23749: 23750: Yleisimpiä perusteita kurinpitorangaistuksen nut hänelle vankilassa annettuja vaatteita tai 23751: määräämiselle ovat päihderikkomukset, työn- vahingoittanut sellinsä huonekaluja tai muuta 23752: tekorikkomukset, erilaiset poistumisluparikko- sisustusta. Korvattavaksi määrätyt summat 23753: mukset ja muut järjestysrikkomukset. ovat olleet varsin vähäisiä ja rajoittuneet enim- 23754: millään keskimäärin muutamaan sataan mark- 23755: kaan. Laitoksittain vahingonkorvauspäätöksiä 23756: 1.3. Vangille määrättävä vahingonkorvaus- tehdään yleensä vain muutama vuodessa. Oi- 23757: velvollisuus keusministeriön vankeinhoito-osaston käsitel- 23758: täväksi vahingonkorvausasioita on vangin vali- 23759: RTA 3 luvun 13 §:n mukaan vankilan johto- tuksen johdosta tullut vuosittain vajaat kym- 23760: kunta voi määrätä vangin tahallaan tai törkeäl- menen. 23761: lä huolimattomuudella laitoksen omaisuudelle 23762: aiheuttaman vahingon korvattavaksi vangin 23763: työ- ja käyttörahasta tai muusta vangille tilite- 1.4. Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- 23764: tystä tulosta. Korvausvelvollisuuden määrää- huonerangaistus 23765: misen edellytyksenä on, ettei vahingon aiheut- 23766: tanuHa tekoa saateta tuomioistuimen käsiteltä- Rikoslain 2 luvun 13 §:ssä säädetään siitä, 23767: väksi. Johtokunnan päätökseen vangilla on miten on rangaistava vankia, joka rangaistus- 23768: oikeus hakea muutosta oikeusministeriöitä nel- laitoksessa tai muuten vankilan viranomaisen 23769: jäntoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon valvonnan alaisena tekee rikoksen. Säännökset 23770: saatuaan. Oikeusministeriön päätöksestä ei saa koskevat pykälän 1 momentin mukaan myös 23771: valittaa. työlaitokseen tai päihdyttävien aineiden väärin- 23772: Johtokuntien tekemät korvauspäätökset kos- käyttäjiä varten tarkoitettuun huoltolaan otet- 23773: kevat yleensä tilanteita, joissa vanki on rikko- tuja. 23774: 6 1990 vp. - HE n:o 23 23775: 23776: Jos vangin tekemästä rikoksesta yleisen lain Ihmisoikeussopimuksella on perustettu kan- 23777: mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan ole- sainvälinen järjestelmä valvomaan ihmisoi- 23778: van sakkoa, on siitä pykälän 1 momentin keuksien toteutumista. Valvontajärjestelmään 23779: mukaan määrättävä kurinpitorangaistus. Jos kuuluu kaksi erityistä valvontaelintä, Euroo- 23780: rikoksesta sen sijaan katsotaan seuraavan sak- pan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmis- 23781: koa ankarampi rangaistus, rikoksentekijä on oikeustuomioistuin. Sopimusvaltio voi tehdä 23782: pykälän 2 momentin mukaan pantava syyttee- valituksen toisen sopimusvaltion väitetyistä so- 23783: seen tuomioistuimessa. Viimeksi mainittu sään- pimusrikkomuksista. Myös yksityishenkilö voi 23784: nös koskee myös elinkautista vankeusrangais- tehdä valituksen itseään koskevasta sopimus- 23785: tusta suorittavaa vankia. RTA 2 luvun 1 a §:n rikkomuksesta turvauduttuaan ensin säännön- 23786: mukaan elinkautinen vankeusrangaistus käsit- mukaisiin muutoksenhakukeinoihin kotimaas- 23787: tää kaikki vankeusrangaistukset ja sakon saan. Valitukset käsitellään ensin ihmisoikeus- 23788: muuntorangaistukset. Tämän johdosta elin- toimikunnassa. Ihmisoikeustuomioistuimen 23789: kautisvankia ei ole katsottu voitavan tuomita käsiteltäväksi asia voi tulla vain ihmisoikeus- 23790: vankeusrangaistukseen, vaan hänet on sen si- toimikunnan tai kyseisen valtion vaatimukses- 23791: jasta tuomittava pidettäväksi yksinäishuonees- ta. Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat 23792: sa enintään neljä vuotta. Pykälän 4 momentin lopullisia ja kyseessä olevaa valtiota sitovia. 23793: mukaan yksinäishuoneessa pidettäväksi on Jos asiaa ei viedä ihmisoikeustuomioistuimeen, 23794: tuomittava myös sellainen elinkautisvanki, jo- se käsitellään ministerikomiteassa, joka on Eu- 23795: ka tekee rikoksen laitoksen ulkopuolella. roopan neuvoston päättävä elin. Myös ministe- 23796: Yksinäishuonerangaistus on sisältynyt rikos- rikomitean päätökset ovat lopullisia ja sitovat 23797: lakiin jo sen alkuperäisessä muodossa. Prog- sopimusvaltiota. 23798: ressiivisessa vankeinhoitojärjestelmässä kaik- Toimikunnan toimivalta käsitellä yksilövali- 23799: kien vankeusrangaistusten suorittaminen alkoi tuksia samoin kuin tuomioistuimen toimivalta 23800: yksinäishuoneessa. Vuoteen 1966 asti elinkau- edellyttävät, että sopimusvaltio antaa erillisen 23801: tisvangille tuomittava rangaistus oli nykyistä selityksen toimivallan tunnustamisesta. 23802: ankarampi. Jos elinkautisvangin tekemä uusi Rangaistusten täytäntöönpanolainsäädännön 23803: rikos oli laadultaan törkeä, voitiin yksinäis- kannalta merkittäviä määräyksiä sisältyy ih- 23804: huonerangaistusta koventaa esimerkiksi vähen- misoikeussopimuksen henkilökohtaista vapaut- 23805: netyllä ravinnolla tai pimeällä yksinäishuoneel- ta koskevaan 5 artiklaan. Artiklan 1 kappalees- 23806: la. Yksinäisrangaistuksen enimmäispituus oli sa taataan jokaiselle oikeus vapauteen ja hen- 23807: vuoteen 1975 saakka kuusi vuotta. kilökohtaiseen turvallisuuteen. Siinä luetellaan 23808: Viime vuosina on tuomittu vuosittain 4-6 tyhjentävästi sallitut vapaudenriistoperusteet. 23809: elinkautista vankeusrangaistusta. Elinkautista Artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan 23810: vankeusrangaistusta suorittavia on ollut vuosit- sallittua on vapaudenriisto, joka perustuu toi- 23811: tain keskimäärin 20-30. Tuomioistuintilasto- mivaltaisen tuomioistuimen määräämään lailli- 23812: jen mukaan vain yksi henkilö on tuomittu seen tuomioon (conviction). Myös sellaista va- 23813: yksinäishuonerangaistukseen vuoden 197 4 lain- paudenriistoa, joka vain välillisesti perustuu 23814: muutoksen jälkeen. tuomioistuimen päätökseen, on pidetty 1 kap- 23815: paleen a kohdan mukaisena, jos tuomiois- 23816: tuimen ja hallintoviranomaisen myöhemmin 23817: 2. Euroopan neuvoston ihmisoi- määräämän vapaudenriiston välillä on riittävä 23818: keussopimuksen määräykset syy-yhteys. Niinpä esimerkiksi vaarallisen ri- 23819: vapaudenriistosta koksenuusijan eristäminen hallinnollisessa jär- 23820: jestyksessä vapausrangaistukseen tuomitsemi- 23821: Ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi Euroo- sen jälkeen on katsottu perustuneen tuomiois- 23822: pan neuvoston toiminnan perustavoitteista. tuimen päätökseen, vaikka eristetty joutuu ole- 23823: Tähän tavoitteeseen on ensisijaisesti pyritty maan vapautensa menettäneenä yli tuomiois- 23824: Euroopan ihmisoikeussopimuksella, joka sisäl- tuimen määräämän ajan. Koska tuomioistuin 23825: tää pääasiassa ihmis- ja kansalaisoikeuksia on rangaistuksen tuomitessaan päättänyt, että 23826: koskevia määräyksiä. Sopimus on tehty vuon- tuomittu voidaan määrätä eristettäväksi, alku- 23827: na 1950. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon peräisen tuomion ja eristämispäätöksen välillä 23828: toukokuun 5 päivänä 1989 ja liittyessään alle- on katsottu olevan sopimuskohdassa tarkoitet- 23829: kirjoitti ihmisoikeussopimuksen. tu riittävä yhteys. 23830: 1990 vp. - HE n:o 23 7 23831: 23832: Jonkin verran tulkinnanvaraisempaa on, Niihin kiinnitetään huomiota vasta harkittaes- 23833: voidaanko ehdonalaisen vapauden menettämi- sa mahdollista eristämistä vaarallisten rikok- 23834: nen hallintoviranomaisen päätöksellä katsoa senuusijain eristämisestä annetun lain (317 /53) 23835: perustuvan tuomioistuimen alkuperäiseen pää- nojalla. Ehdonalaisen vapauden ehdot koske- 23836: tökseen. Jos riittävän syy-yhteyden tuomiois- vat lähinnä elämäntapaa ja käyttäytymistä. 23837: tuimen päätöksen ja ehdonalaisen vapauden Ehdonalaisen vapauden menettäminen käytös- 23838: menetyksen välillä katsotaan olevan olemassa, rikkomuksen perusteella tulee käytännössä ky- 23839: menettely on a kohdan mukaista. Tällöin on symykseen valvonnan välttämisen tai epäsosi- 23840: tosin sopimusrikkomuksen välttämiseksi järjes- aalisen elämäntavan perusteella. Näistä syistä 23841: tettävä artiklan 4 kappaleen mukainen muu- vaikuttaa siltä, että yhteys alkuperäisen tuo- 23842: toksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen. Jos mion ja käytösrikkomuksen perusteella mää- 23843: taas katsotaan, että riittävää syy-yhteyttä ei ole rättävän ehdonalaisen vapauden menettämistä 23844: olemassa, ehdonalaisen vapauden menetykses- koskevan päätöksen välillä on kaukaisempi 23845: tä käytösrikkomuksen perusteella voi päättää kuin se yhteys, jota edellä selostetussa ihmisoi- 23846: ainoastaan elin, joka täyttää ihmisoikeussopi- keustuomioistuimen päätöksessä on edellytet- 23847: muksen mukaiset tuomioistuimen tunnusmer- ty. Tästä seuraisi, ettei oikeusministeriön istun- 23848: kit. non päätösten tekeminen valituskelpoisiksi vie- 23849: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erääs- lä riittäisi täyttämään ihmisoikeussopimuksen 23850: sä tapauksessa katsonut, että hallintoviran- 5 artiklan vaatimuksia, vaan vapaudenriistosta 23851: omaisen päätökseen perustuvan ehdonalaisen voisi päättää vain toimielin, jota ihmisoikeus- 23852: vapauden keskeyttämisen ja tuomioistuimen sopimuksen mukaan voidaan pitää tuomiois- 23853: päätöksen välillä on ollut riittävä yhteys. Ta- tuimena. 23854: pauksessa oli kuitenkin eräitä erityispiirteitä. Vaatimus siitä, että vain tuomioistuin voi 23855: Kysymyksessä oli sikäli poikkeuksellinen tilan- 23856: päättää vapaudenriistosta, ei välttämättä edel- 23857: ne, että henkilö oli tuomittu elinkaudeksi van- 23858: lytä, että tuomioistuin ratkaisisi asian ensim- 23859: keuteen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mäisenä asteena. Ihmisoikeussopimuksen 5 ar- 23860: eikä teon vaarallisuuden tai vahingollisuuden tiklan 1 kappaleen a kohdan vastaisena ei 23861: perusteella. lhmisoikeustuomioistuin katsoi, 23862: nimittäin ole pidetty sitä, että vapaudenriistos- 23863: että riittävä syy-yhteys alkuperäisen tuomion ja 23864: hallintoviranomaisen tekemän ehdonalaisen ta päättää hallintoviranomainen, jos muutok- 23865: vapauden menettämispäätöksen välillä oli ole- senhaulla tuomioistuimeen on vapaudenriiston 23866: täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus. 23867: massa, koska ehdonalainen vapaus oli määrät- 23868: ty menetetyksi sen vuoksi, että vapautettu oli Jos sopimuksen 1 kappaleen a kohdassa 23869: käytöksellään osoittanut olevansa edelleen vaa- tarkoitetun tuomioistuimen rikostuomion pe- 23870: rallinen. Tapauksessa katsottiin kuitenkin me- rusteella vapautensa menettäneen vapautta 23871: netellyn vastoin ihmisoikeussopimuksen 5 ar- vankilassa entisestään rajoitetaan esimerkiksi 23872: tiklan 4 kappaleen määräystä, koska muutok- kurinpitorangaistuksen johdosta, kysymykses- 23873: senhakuoikeus hallintoviranomaisen päätök- sä ei ihmisoikeussopimuksen mukaan ole uusi, 23874: seen ei ollut riittävän laaja (ks. Weeks case, erillinen vapaudenriisto. Hallintoviranomaisen 23875: Tuomio 26.3.1987, Series A, Voi. 114). määräämää suoritetun ajan menetystä ei liioin 23876: Ehdonalaisen vapauden menettämisen ja voida pitää uutena, erillisenä vapaudenriisto- 23877: tuomioistuimen alkuperäisen päätöksen väli- na, jos vanki sen seurauksena ei joudu ole- 23878: nen yhteys riippuu rangaistuksen määräämisen maan vankilassa yli tuomioistuimen määrää- 23879: perusteista. Rikoslain 6 luvun 1 §:n mukaan män rangaistusajan. Jos sen sijaan tuomiois- 23880: rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon tuimen tuomitsema rangaistusaika ylittyy, seu- 23881: kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventa- raamuksesta voi päättää vain toimielin, jota 23882: vat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäy- ihmisoikeussopimuksen mukaan voidaan pitää 23883: tännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava tuomioistuimena. Ei nimittäin voida katsoa, 23884: siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa että täytäntöönpanon perusteena olevan tuo- 23885: rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen mioistuimen tuomion ja hallintoviranomaisen 23886: sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyy- määräämän seuraamuksen välillä olisi sellaista 23887: teen. Tekijän yleinen vaarallisuus ja tarve teh- syy-yhteyttä, josta edellä on ollut puhe. Muu- 23888: dä hänet vaarattomaksi eristämisellä eivät sitä toksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen ei 23889: vastoin ole rangaistuksen mittaamisperusteita. siis riitä täyttämään ihmisoikeussopimuksen 23890: 8 1990 vp. - HE n:o 23 23891: 23892: vaatimuksia, ellei muutoksenhaulla ole täytän- Päätöksen ehdonalaisen vapauden menettä- 23893: töönpanoa lykkäävä vaikutus. misestä käytösrikkomuksen perusteella tekevät 23894: Sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleen mukaan paikalliset valvontalautakunnat (övervaknings- 23895: jokaisella, jolta on riistetty vapaus, on oikeus nämnden). Valvontalautakunnat päättävät 23896: tuomioistuimessa vaatia, että vapaudenriiston myös muista käytösrikkomuksista aiheutuvista 23897: laillisuus viipymättä tutkitaan ja että hänet seuraamuksista. Lautakunnan puheenjohtajan, 23898: vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. varapuheenjohtajan ja heidän sijaisensa tulee 23899: Jos tuomioistuin on alunperin päättänyt va- olla lainoppineita, ja heillä tulee olla kokemus- 23900: paudenriistosta, säännöksen ei pääsääntöisesti ta tuomarinviran hoitamisesta. Erityisenä kel- 23901: ole katsottu edellyttävän mahdollisuutta vedo- poisuusvaatimuksena on aikaisempi sosiaali- 23902: ta toiseen tuomioistuimeen. Säännös koskeekin alan kokemus. 23903: siis pääasiassa tilanteita, joissa vapaudenriis- 23904: tosta on päättänyt hallinnollinen viranomai- Valvontalautakunnan päätöksistä ehdonalai- 23905: nen. Vaikka vapaudenriisto olisikin laillinen sen vapauden menettämistä koskevissa asioissa 23906: edellä selvitetyn 5 artiklan 1 kappaleen perus- voi valittaa kriminaalihuoltolautakuntaan. Kri- 23907: teella, voi se silti olla ristiriidassa nyt käsiteltä- minaalihuoltolautakunnan puheenjohtajaksi 23908: vänä olevan 4 kappaleen kanssa. tai hänen sijaisekseen voidaan valita vain tuo- 23909: Artiklan 4 kappale edellyttää, että vapau- marinvirassa oleva tai tuomarinvirassa aikai- 23910: denriiston laillisuus tulee tutkia tuomiois- semmin toiminut henkilö. Muita jäseniä lauta- 23911: tuimessa nopeasti (speedily). Säännöstä on tul- kunnassa on neljä. Jäsenet sekä heidän sijai- 23912: kittu siten, että nopeusvaatimuksen sisältö riip- sensa valitsee hallitus viideksi vuodeksi kerral- 23913: puu vapaudenriiston luonteesta ja muista kysy- laan. Kriminaalihuoltolautakunnan päätökses- 23914: myksessä olevassa tapauksessa vallitsevista olo- tä ei saa valittaa tuomioistuimeen. 23915: suhteista. On katsottu, että vasta kuukausia 23916: vapaudenriiston alkamisen tai esityksen jättä- 23917: misen jälkeen tapahtuva tuomioistuinkäsittely Tanskassa ehdonalaiseen vapauteen pääsie- 23918: ei missään tilanteessa voi täyttää sopimuskohdan tylle voidaan asettaa erityisiä ehtoja ja mää- 23919: vaatimuksia, vaan tuomioistuinkontrollin tulisi räyksiä, jotka koskevat muun muassa asuin- 23920: tapahtua muutaman päivän - noin yhden kuu- paikkaa, työskentelyä tai päihdyttävien ainei- 23921: kauden aikana vapaudenriiston alkamisesta. den käyttöä. Jos henkilö rikkoo valvontamää- 23922: Tuomioistuinkontrollin tulee olla laadultaan sel- räyksiä, voidaan hänelle antaa varoitus, muut- 23923: laista, että tuomioistuimella on valta määrätä taa koeaikana noudatettavia ehtoja, pidentää 23924: henkilö vapautettavaksi. koeaikaa sekä erityisten olosuhteiden vallitessa 23925: määrätä hänet takaisin laitokseen jäännösran- 23926: gaistusta suorittamaan. Käytännössä käytös- 23927: 3. Ehdonalaisen vapauden menet- rikkomus johtaa harvoin ehdonalaisen vapau- 23928: tämistä koskeva lainsäädäntö den menetykseen. Käytösrikkomuksen seuraa- 23929: muissa Pohjoismaissa muksista, myös ehdonalaisen vapauden mene- 23930: tyksestä, päättää oikeusministeri. Oikeusminis- 23931: Ruotsissa tuomioistuin voi määrätä ehdon- terin päätökseen ei voi hakea muutosta. 23932: alaisen vapauden menetetyksi uuden rikoksen 23933: perusteella osaksi tai kokonaan. Jollei ehdon- Norjassa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn 23934: alaiseen vapauteen päästetty noudata hänelle syyllistyessä käytösrikkomuksiin seuraamuksia 23935: asetettuja ohjeita ja määräyksiä, voidaan eh- ovat koeajan pidentäminen tai vakavan toistu- 23936: donalainen vapaus määrätä menetetyksi myös van ehtojen laiminlyömisen johdosta palautta- 23937: käytösrikkomuksen perusteella. Lievempiä seu- minen rangaistuslaitokseen jäännösrangaistus- 23938: raamusvaihtoehtoja ovat valvonta-ajan piden- ta suorittamaan. Päätösvalta on paikallisella 23939: täminen tai valvontaan asettaminen. Ehdona- alioikeudella (förhörsretten), jonka päätökses- 23940: laisen vapauden menettäminen käytösrikko- tä ehdonalaisen vapauden menettämistä koske- 23941: muksen vuoksi voi tapahtua korkeintaan kuu- vassa asiassa voi valittaa ylempään oikeus- 23942: kaudeksi kerrallaan. Uuteen ehdonalaiseen va- asteeseen. Tuomioistuin voi ehdonalaisen va- 23943: pauteen pääseminen tapahtuu harkinnan mu- pauden menettämisen sijasta määrätä henkilöl- 23944: kaan. Vähimmäismäärää rangaistuksen uudel- le uuden koeajan tai uusia ehtoja, mikäli 23945: leen suorittamiselle ei ole säädetty. katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. 23946: 1990 vp. - HE n:o 23 9 23947: 23948: 4. Muutosehdotukset on otettu säilöön, vaatimus olisi otettava käsi- 23949: teltäväksi viimeistään viikon kuluttua säilöön- 23950: 4.1. Ehdonalaisen vapauden menettäminen ottamisesta. Viikon määräaika johtuu siitä, 23951: käytösrikkomuksen perusteella että ihmisoikeussopimuksen mukaan päätös 23952: ehdonalaisen vapauden menettämisestä tai säi- 23953: Tuomioistuin päättää meillä ehdonalaisen löönotetun vapauttamisesta on tehtävä lyhyes- 23954: vapauden menettämisestä vain silloin, kun va- sä ajassa vapaudenriiston alkamisesta. Lisäksi 23955: paaksi päästetty on koeaikana syyllistynyt uu- pelkästään jäännösrangaistusta suorittava va- 23956: teen rikokseen. Jos ehdonalaisessa vapaudessa pautuu yleensä suoritettuaan jäännösrangais- 23957: oleva syyllistyy käytösrikkomukseen, ehdona- tuksesta kuukauden. 23958: laisen vapauden menettämisestä päättää sitä 23959: vastoin oikeusministeriön istunto. Jos tuomioistuin päättää ehdonalaisen va- 23960: Ehdonalaiseen vapauteen liittyvä keskeinen pauden menettämisestä, vastaaja olisi säännön- 23961: edellytys on, ettei sen aikana saa syyllistyä mukaisesti määrättävä heti toimitettavaksi van- 23962: uusiin rikoksiin. Tähän liittyen vapautetulle on kilaan suorittamaan jäännösrangaistustaan. 23963: asetettu hänen elämäntapaansa liittyviä ehtoja Erityisistä, lähinnä vastaajan henkilöön liitty- 23964: ja määräyksiä. Ehdotuksen mukaan tuomiois- vistä syistä tuomioistuin voisi päättää, ettei 23965: tuin päättäisi ehdonalaisen vapauden menettä- täytäntöönpano alkaisi välittömästi. 23966: misestä myös silloin, kun menettämisen perus- 23967: teena olisi näiden ehtojen ja määräysten rikko- Nuorista rikoksentekijöistä annettua lakia 23968: minen tai noudattamatta jättäminen (käytös- ehdotetaan tässä yhteydessä muutettavaksi si- 23969: rikkomus). ten, että nuorisovankilasta ehdonalaiseen va- 23970: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk- pauteen päästetty vanki suorittaisi jäännösran- 23971: sen 5 artiklan tulkinnasta seuraa, kuten edellä gaistuksensa aina nuorisovankilassa, jos hän 23972: jaksossa 2 on selvitetty, ettei hallintovirano- on menettänyt ehdonalaisen vapautensa muun 23973: mainen voi Suomessa päättää käytösrikkomuk- syyn kuin uuden rikoksen vuoksi. 23974: sen perusteella vapaudenriistosta. Oikeusminis- 23975: teriön istunnon ehdonalaisen vapauden menet- Oikeusministeriö voisi ehdotuksen mukaan 23976: tämistä koskevien päätösten tekeminen valitus- päättää, kuten nykyisinkin, valvonnan lakkaa- 23977: kelpoisiksi ei myöskään riittäisi täyttämään misesta ja ilman valvontaa vapautetun asetta- 23978: artiklan vaatimuksia, ellei muutoksenhaku lyk- misesta jäljellä olevaksi koeajaksi valvontaan. 23979: käisi päätöksen täytäntöönpanoa. Täytäntöön- Valvontaan asettamista koskevan esityksen 23980: panon lykkääntyminen olisi kuitenkin ristirii- voisi tehdä pidättämiseen oikeutettu virkamies 23981: dassa järjestelmän perustavoitteen kanssa, jo- silloin, kun vapaaksi päästetty on syyllistynyt 23982: ka on nopea puuttuminen käytösrikkomuksiin käytösrikkomukseen mutta sen nojalla ei kui- 23983: ja menettämispäätöksen välitön täytäntöönpa- tenkaan ole riittäviä syitä ehdonalaisen vapau- 23984: no. den menettämiseen. 23985: Päätösvallan siirtäminen oikeusministeriöitä 23986: tuomioistuimelle tekee mahdolliseksi ratifioida Mahdollisuudesta pidentää koeaikaa käytös- 23987: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus teke- rikkomuksen perusteella ehdotetaan luovutta- 23988: mättä tältä osin varaumaa 5 artiklaan. Päätös- vaksi. Oikeusministeriön istunto on pidentänyt 23989: vallan siirtämistä tuomioistuimelle voidaan pe- koeaikaa lähinnä vain silloin, kun kyseessä on 23990: rustella myös sillä, ettei nykyinen menettely ole ollut vähäinen käytösrikkomus kuten ilmoit- 23991: vapautetun oikeusturvan kannalta joka suh- tautumisvelvollisuuden laiminlyöminen. Koe- 23992: teessa tyydyttävä. aikaa on silloin pidennetty yleensä saman ver- 23993: Ehdotuksen mukaan vaatimuksen ehdonalai- ran kuin laiminlyönti on kestänyt. Koeajan 23994: sen vapauden menettämisestä käytösrikkomuk- pidentäminen on merkinnyt vapaaksi päästetyl- 23995: sen perusteella voisi tehdä joko valvoja tai le eräänlaista varoitusta siitä, että laiminlyön- 23996: pakkokeinolaissa tarkoitettu pidättämiseen oi- nin jatkaminen voi johtaa ehdonalaisen vapau- 23997: keutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutettu den menettämiseen. 23998: virkamies voisi erityisestä syystä päättää va- 23999: paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Koeajat ovat yleensä suhteellisen pitkiä. Eh- 24000: Tuomioistuimen olisi otettava vaatimus käsi- dotuksen mukaan ehdonalaisen vapauden me- 24001: teltäväksi viipymättä. Jos vapaaksi päästetty nettämisestä käytösrikkomuksen perusteella 24002: 24003: 2 30033IX 24004: 10 1990 vp. - HE n:o 23 24005: 24006: päättäisi vastedes tuomioistuin. Tuomiois- 4.3. Vangille määrättävä vahingonkorvaus- 24007: tuimelle ei ole katsottu erillisuudistuksen yh- velvollisuus 24008: teydessä voitavan määrätä täytäntöönpanovi- 24009: ranomaiselle kuuluvia tehtäviä, jollaisia koe- RTA 3 luvun 13 § mahdollistaa tietyin edel- 24010: ajan pidentäminen ja siihen liittyvistä mää- lytyksin vahingonkorvauksen perimisen vangil- 24011: räyksistä päättäminen ovat. Jos koeajan piden- ta ilman tuomioistuimen päätöstä. Säännöstä 24012: tämismahdollisuus säilytettäisiin, seuraamus sovelletaan tapauksissa, joissa vanki on tahal- 24013: samanlaisesta tai jopa samastakin käytösrikko- laan tai törkeällä huolimattomuudenaan ai- 24014: muksesta voisi tulla kahden eri viranomaisen heuttanut vahinkoa laitoksen omaisuudelle. 24015: päätettäväksi. Kumpikin viranomainen siis rat- Päätöksen asiassa tekee vankilan johtokunta. 24016: kaisisi samalla perusteella tehtyjä esityksiä seu- Säännös on käytännössä osoittautunut vähä- 24017: raamuksen suhteen joko-tai tilanteessa. Jos merkitykselliseksi. Johtokuntien korvauspää- 24018: tuomioistuin pitää käytösrikkomusta vähäise- tökset ovat koskeneet varsin vähäisiä vahinko- 24019: nä, se voisi vain hylätä menettämisvaatimuksen ja. Jos vanki on aiheuttanut vakavampaa va- 24020: ja jos taas oikeusministeriön istunto pitäisi hinkoa laitoksen omaisuudelle, asia on saatettu 24021: rikkomusta sellaisena, että menettämisvaati- tuomioistuimen käsiteltäväksi. 24022: mus pitäisi sen johdosta hyväksyä, se voisi Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan 24023: kuitenkin vain pidentää koeaikaa. Käytäntö ei jokaisella on oikeus kunnolliseen (fair) ja julki- 24024: aivan ilmeisesti voisi muodostua yhtenäiseksi. seen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa 24025: riippumattomassa ja puolueettomassa tuomio- 24026: istuimessa muun muassa asioissa, jotka koske- 24027: vat hänen siviilioikeuksiaan ja -velvollisuuksi- 24028: 4.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä aan (civil rights and obligations). Artikla ei 24029: yksinäisyys välttämättä edellytä, että sen tarkoittamissa 24030: asioissa pitäisi olla tuomioistuinkäsittely en- 24031: RTA 2 luvun 10 a §:n 5 momentin säännök- simmäisessä asteessa. Artiklan asettamat vaati- 24032: sen mukaan kurinpitorangaistuksena määrätty mukset täyttyvät myös sillä, että hallintovira- 24033: yksinäisyys on suoritettava loppuun vaikka nomaisen päätökseen saadaan hakea muutosta 24034: vangin rangaistusaika yksinäisrangaistuksen ai- tuomioistuimelta. 24035: kana muuten päättyisikin. Yksinäisyyttä voi- RTA 3 luvun 13 §:ssä tarkoitetut asiat kuu- 24036: daan kerralla panna täytäntöön enintään kak- luvat kiistatta ihmisoikeussopimuksen 6 artik- 24037: sikymmentä päivää. Vangin rangaistusaika voi lan "civil rights and obligations" -käsitteen 24038: siis 2 luvun 10 a §:n 5 momentin perusteella piiriin. Lainkohta ei siten vastaa artiklan vaati- 24039: pidentyä enintään kahdellakymmenellä päiväl- muksia, koska korvauspäätöksen tekee hallin- 24040: lä. Käytännössä vanki suorittaa harvoin koko toviranomainen ilman, että päätöksestä voisi 24041: rangaistuksensa rangaistuslaitoksessa. Sään- valittaa tuomioistuimeen. Mahdollisuus käyt- 24042: nönmukaisesti hän pääsee rangaistuksen lop- tää ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ei täy- 24043: puajaksi ehdonalaiseen vapauteen. Tästä joh- tä artiklan tuomioistuinkäsittelyä koskevaa 24044: tuen yksinäisyyden suorittaminen yleensä vain vaatimusta. 24045: siirtää vangin pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. RTA 3 luvun 13 §:n säännöksen mukainen 24046: Milloin vangin rangaistusaika on lyhyt eikä korvausmenettely saattaa joissakin tapauksissa 24047: vangilla ole jäännösrangaistusta suoritettava- vaarantaa vangin oikeusturvaa. Käytännössä 24048: naan, saattaa kuitenkin esiintyä tapauksia, säännös on osoittautunut vähämerkitykselli- 24049: joissa hänen tuomioistuimen määräämä koko- seksi. Koska säännös lisäksi on ristiriidassa 24050: naisrangaistusaikansa yksinäisyyden suoritta- ihmisoikeussopimuksen kanssa, se ehdotetaan 24051: misen vuoksi ylittyisi. Ei voida pitää hyväksyt- kumottavaksi. 24052: tävänä, että vangin rangaistusaikaa pidennet- 24053: täisiin hallinnollisella päätöksellä yli tuomiois- 24054: tuimen tuomitseman rangaistuksen. Pidennys 4.4. Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- 24055: merkitsisi myös sellaista uutta rangaistusta, huonerangaistus 24056: josta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ar- 24057: tiklan mukaan voi päättää vain tuomioistuin. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten rikoslain 24058: Edellä mainituista syistä ehdotetaan 2 luvun 2 luvun 13 §:n mukainen elinkautisvangille 24059: 10 a §:n 5 momentti kumottavaksi. tuomittu yksinäishuonerangaistus pannaan täy- 24060: 1990 vp. - HE n:o 23 11 24061: 24062: täntöön. Yksinäishuonerangaistuksen täytän- maan vangin mahdollisuuksia tulla toimeen 24063: töönpanosta ei ole annettu ohjeita myöskään itsensä ja muiden kanssa. 24064: oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston Yksinäishuonerangaistus voi aiheuttaa niin 24065: päätöksissä tai yleiskirjeissä. Ilmeistä kuitenkin vakavia ja peruuttamattomia mielenterveydelli- 24066: on, että yksinäishuoneessa pidettäväksi tuomit- siä vaurioita, ettei tällaisen rangaistuksen käyt- 24067: tua elinkautisvankia olisi asutettava yksin eikä töä voida enää pitää hyväksyttävänä. Elinkau- 24068: hänen sallittaisi osallistua työntekoon tai va- deksi vankeuteen tuomitun vangin syyllistyttyä 24069: paa-ajanharrastuksiin muiden vankien kanssa. uuteen rikokseen, hänet voitaisiin tuomita ri- 24070: Vankeinhoitoasetuksen 36 § :n edellyttämää koksesta rangaistukseen normaalien säännös- 24071: päivittäistä ulkoilua lukuun ottamatta hän jou- ten mukaan ja uusi rikos ottaa huomioon 24072: tuisi viettämään aikansa sellissään yksin. harkittaessa vangin vapauttamista armahduk- 24073: Yksinäishuonerangaistusta suorittavan elin- sella. Jos uusi vankilassa tehty rikos osoittaa, 24074: kautisvangin liikkumisvapautta rajoitettaisiin että vanki on erityisen vaarallinen, vankia voi- 24075: siis suurin piirtein samalla tavalla kuin kurinpi- daan RTA 3 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla 24076: torangaistuksena määrättyä yksinäisyyttä suo- pitää erillään muista vangeista. Yksinäishuone- 24077: rittavan tai RTA 3 luvun 9 §:n 2 momentin rangaistusta ei siis voida enää tältäkään kan- 24078: nojalla muista vangeista turvallisuussyistä eril- nalta pitää välttämättömänä. 24079: lään pidetyn vangin vapautta. Kurinpitoran- Elinkautinen vankeusrangaistus on käytössä 24080: gaistuksena määrätty yksinäisyysrangaistus - kaikissa muissa pohjoismaissa paitsi Norjassa. 24081: joka tosin pannaan täytäntöön vankilan eris- Yksinäishuonerangaistusta ei näissä maissa ole. 24082: tysosastolla - ei voi olla 20 vuorokautta Ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan 24083: pitempi. Turvaamistoimenpiteenä käytetty eril- ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai ran- 24084: lään pitäminen kestää taas yleensä joitakin gaista epäinhimisellä tai halventavalla tavalla. 24085: kuukausia ja erillään pitämisen tarpeellisuus Sopimuksen noudattamista valvovien toimi- 24086: on otettava uudelleen harkittavaksi enintään elinten käytännön mukaan rangaistus- tai muu- 24087: kuukauden väliajoin. Elinkautisvangille tuo- hun laitokseen määrätyn henkilön eristäminen 24088: mittava yksinäishuonerangaistus voi sen sijaan voi olla vastoin 3 artiklaa eristämisen pituudes- 24089: olla jopa neljän vuoden pituinen, eikä vangilla ta, tarkoituksesta ja henkilön sosiaalisten kon- 24090: ole mahdollisuutta vapautua siitä aikaisemmin taktien katkaisemisen asteesta riippuen. Yksi- 24091: edes ehdollisesti, vaikka eristämiseen ei enää näishuonerangaistuksen täytäntöönpanotapa 24092: olisi aihetta. huomioon ottaen ei ole poissuljettua, että pi- 24093: tempiaikainen yksinäishuonerangaistus saatet- 24094: Eristämisen mielenterveydelliset ja muut hai- taisiin katsoa ihmisoikeussopimuksen 3 artik- 24095: tat on kiistattomasti todettu sekä käytännön lan vastaiseksi. Edellä mainituilla perusteilla 24096: vankeinhoitotyössä että tieteellisissä tutkimuk- esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 2 luvun 24097: sissa. Ihmissuhteiden, ärsykkeiden ja toimin- 13 §:ssä olevat säännökset elinkautisvangin 24098: nan puute aiheuttavat ajattelukyvyn, aistitoi- tuomitsemisesta pidettäväksi yksinäishuoneessa 24099: mintojen, todellisuudentajun ja mielialan häiri- kumottaisiin. 24100: öitä. Seurauksena voi olla itsetuhoisuutta, vä- 24101: kivaltaisuutta, harha-aistimuksia, vainoharhai- 24102: suutta ja vakavia mielisairauden asteisia reakti- 5. Eräiden muiden rangaistusten 24103: oita. Haitat ovat sitä suuremmat mitä totaali- täytäntöönpanosta annetun 24104: sempi eristäminen on ja mitä kauemmin se asetuksen säännösten suhde 24105: kestää. ihmisoikeussopimuksen mää- 24106: Nykyisen lainsäädännön mukaan vankeus- räyksiin 24107: rangaistuksen täytäntöönpano on järjestettävä 24108: siten, ettei se tarpeettomasti vaikeuta vaan Ehdonalaisen vapauden menettämistä ja ku- 24109: mahdollisuuksien mukaan edistää vangin si- rinpitorangaistuksena määrätyn yksinäisyyden 24110: joittumista yhteiskuntaan. Tämä koskee myös suorittamista koskevien säännösten lisäksi ran- 24111: elinkautisvankeja, jotka säännönmukaisesti va- gaistusten täytäntöönpanosta annettuun ase- 24112: pautuvat armahduksella. Eristäminen sosiaali- tukseen sisältyy myös muita ihmisoikeussopi- 24113: sista suhteista, työstä ja monista muista tavan- muksen kannalta ongelmallisia säännöksiä. 24114: omaisista inhimillisistä toimista yksinäishuone- Kyseisten säännösten perusteella henkilöltä 24115: rangaistuksella on juuri omiaan huononta- voidaan riistää vapaus hallinnollisen viran- 24116: 12 1990 vp. - HE n:o 23 24117: 24118: omaisen päätöksellä ilman mahdollisuutta kitsee käytännössä ainoastaan sitä, että vangin 24119: saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. pääsy ehdonalaiseen vapauteen siirtyy. Mikäli 24120: RTA 2 luvun 10 §:ssä luetellaan vangille suoritetun ajan menetys kuitenkin poikkeuksel- 24121: määrättävinä kurinpitorangaistuksina yksinäis- lisesti aiheuttaisi vangin rangaistuslaitoksessa 24122: huoneeseen siirtämisen ohella hänen yksinäi- oloajan pidentymisen yli tuomioistuimen pää- 24123: syydessä viettämänsä ajan jättäminen samalla töksessä määrätyn ajan, sopimusrikkomus voi- 24124: kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi lukemat- daan välttää siten, ettei säännöstä käytännössä 24125: ta. Yksinäisyyttä saa määrätä enintään 20 vuo- sovelleta ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 24126: rokauden ajaksi. Suoritetun ajan menetysten vastaisesti. 24127: yhteinen aika ei saman rangaistuskauden aika- Sakon muuntorangaistus suoritetaan koko- 24128: na saa ylittää puolta rangaistusajasta eikä 90 naisuudessaan rangaistuslaitoksessa, eikä siitä 24129: päivää. Suoritetun ajan menetyksestä päättää voi päästä ehdonalaiseen vapauteen. Suorite- 24130: vankilan johtokunta. Jos suoritetun ajan me- tun ajan menetystä koskevan säännöksen so- 24131: netys ylittää kymmenen vuorokautta tai yh- veltaminen yksinomaan sakon muuntorangais- 24132: teenlaskettuna samalla rangaistuskaudella tusta suorittaviin johtaisi siis aina siihen, että 24133: määrättyjen sanotunlaisten seuraamusten kans- osa rangaistuksesta tulisi suoritetuksi kahteen 24134: sa 30 vuorokautta, voidaan päätökseen hakea kertaan. Käytännössä säännöksen soveltami- 24135: muutosta oikeusministeriöltä. Oikeusministe- nen sakon muuntorangaistusta suorittaviin on 24136: riön päätökseen ei voi hakea muutosta. harvinaista. Ristiriita ihmisoikeussopimuksen 5 24137: Kuten edellä jaksossa 2 on todettu, kurinpi- artiklan kanssa voitaisiin välttää siten, ettei 24138: dollista eristämistä ei sinänsä voida pitää Eu- pelkästään sakon muuntorangaistusta suoritta- 24139: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 vaan järjestysrikkomukseen syyllistyneeseen 24140: artiklan tarkoittamana vapaudenriistona. Sen vankiin sovelleta lainkaan kyseistä säännöstä 24141: sijaan siihen liittyvä suoritetun ajan menetys vaan sen sijasta muita RT A 2 luvun 10 §:ssä 24142: voi periaatteessa pidentää vangin rangaistuslai- mainittuja mukaisia kurinpitorangaistuksia. 24143: toksessaoloaikaa yli tuomioistuimen määrää- Säännöksiä suoritetun ajan menettämisestä 24144: män ajan. sisältyy myös RT A 4 lukuun, jossa säädetään 24145: Suoritetun ajan menettämisestä päättää hal- rangaistuksen täytäntöönpanosta avolaitokses- 24146: lintoviranomainen, eikä seuraamuksella ole ih- sa. Jos avolaitokseen määrätty on poistunut 24147: misoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen luvatta avolaitoksesta, avolaitosaikaa ei lueta 24148: tarkoittamaa syy-yhteyttä tuomioistuimen al- hänen rangaistusajakseen, ellei oikeusministe- 24149: kuperäiseen päätökseen. Päätöksestä ei ole riö rikkomuksen laadun tai muun erityisen 24150: myöskään valitusmahdollisuutta tuomiois- syyn vuoksi toisin määrää. Säännös liittyy 24151: tuimeen. Suoritetun ajan menetystä koskevia siihen, ettei luvatonta poistumista avolaitokses- 24152: säännöksiä voidaan siten periaatteessa soveltaa ta pidetä rikoslain 16 luvun 11 b §:n mukaan 24153: tavalla, joka olisi ristiriidassa sekä ihmisoi- rangaistavana karkaamisena. 24154: keussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen että sen Avolaitosajasta ei saman rangaistuskauden 24155: 4 kappaleen kanssa. aikana saa jättää lukematta rangaistusajaksi 24156: Ensikertaiset vankeusrangaistusta suorittavat yhteensä kuutta kuukautta pitempää aikaa. 24157: vangit pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapau- Käytännössä avolaitoksesta poistumisen joh- 24158: teen suoritettuaan rangaistuksesta puolet, kui- dosta on avolaitosaikaa määrätty menetetyksi 24159: tenkin vähintään 14 päivää. Useampikertaiset enintään kaksi kuukautta ja muun järjestysrik- 24160: vangit vapautuvat suoritettuaan rangaistukses- komuksen vuoksi 7-14 vuorokautta. Päätök- 24161: taan kaksi kolmasosaa sekä lisäksi mahdolli- sen avolaitosajan menettämisestä tekee edellä 24162: sesta jäännösrangaistuksesta yhden kuukau- jaksossa 1.1. mainittu oikeusministeriön istun- 24163: den. Kun otetaan huomioon suoritetun ajan to. Oikeusministeriön istuntoa ei voida pitää 24164: menetyksen enimmäismäärää koskevat rajoi- tuomioistuimena ihmisoikeussopimuksen tar- 24165: tukset sekä toisaalta edellä mainitut ehdonalai- koittamassa merkityksessä. Oikeusministeriön 24166: seen vapauteen päästämisen vähimmäisaikoja istunnon päätökseen ei ole myöskään muutok- 24167: koskevat säännökset, ei sopimusrikkomuksia senhakuoikeutta. 24168: vankeusvankien kohdalla kuitenkaan käytän- Avolaitosaikaa voidaan määrätä menetetyksi 24169: nössä tapahtune. Suoritetun ajan menetys mer- enemmän kuin on mahdollista kurinpitoran- 24170: 1990 vp. - HE n:o 23 13 24171: 24172: gaistuksena käytetyn suoritetun ajan menetyk- 6. Esityksen taloudelliset ja or- 24173: sen kohdalla. Kuten suoritetun ajan menetys ganisatoriset vaikutukset 24174: myös avolaitosajan menetyskin käytännössä 24175: yleensä vain siirtää vangin pääsyä ehdonalai- Esitys ehdonalaisen vapauden menettämistä 24176: seen vapauteen. Jos vangin rangaistusaika on koskevan asian tuomioistuinkäsittelystä lisää 24177: kuitenkin lyhyt ja vanki poistuu avolaitoksesta jonkin verran sekä valvojien, poliisin että tuo- 24178: rangaistusajan lähetessä loppuaan, saattaa mioistuinten työtä. Vastaavasti se vähentää 24179: myös tuomioistuimen määräämän rangaistusa- oikeusministeriön vankeinhoito-osaston tehtä- 24180: jan ylittyminen olla mahdollista. Avolaitosajan viä. Muilta osin esityksellä ei ole mainittavia 24181: menettämisestä päättää aina oikeusministeriön taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia. 24182: istunto. Kun päätöksenteko on keskitetty yh- 24183: delle oikeudellista asiantuntemusta omaavalle 24184: elimelle, on riittäviä takeita siitä, ettei sään- 7. Esityksen valmistelu 24185: nöksiä sovelleta ihmisoikeussopimuksen 5 ar- 24186: tiklan vastaisesti. Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä vir- 24187: katyönä. Esitys perustuu osaksi oikeusministe- 24188: riön asettaman työryhmän mietintöön. Oikeus- 24189: Edellä mainituista syistä hallitus katsoo, et- ministeriössä ovat esityksestä olleet kuultavina 24190: tei ole tarpeen muuttaa RTA 2 luvun 10 §:n ja sisäasiainministeriön, Helsingin raastuvanoi- 24191: 4 luvun säännöksiä suoritetun ajan ja avolai- keuden ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen edusta- 24192: tosajan menetyksestä. jat. 24193: 24194: 24195: 24196: 24197: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 24198: 24199: 1. Lakiehdotuksen perustelut rangaistukseen tuomittua ei siis tuomita van- 24200: keusrangaistukseen, jonka katsottaisiin sisälty- 24201: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta vän elinkautisrangaistukseen. 24202: annetun asetuksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yksinäishuoneran- 24203: gaistuksen poistamista rangaistusjärjestelmäs- 24204: 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangais- tä. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuo- 24205: tuksesta ja sakon muuntorangaistuk- mittu, joka syyllistyy uuteen rikokseen tuomit- 24206: sesta taisiin sen sijaan normaaliin tapaan vankeus- 24207: tai sakkorangaistukseen. Tällöin tarvitaan 24208: 1 a §. Pykälä sisältää säännökset rangaistus- säännös siitä, miten rangaistuksia yhteenlasket- 24209: ten yhteenlaskemisesta. Jos tuomitun on sa- taessa on otettava huomioon uusi määräaikai- 24210: malla kertaa suoritettava useampia vankeus- nen tai elinkautinen vankeusrangaistus tai sa- 24211: rangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettä- kon muuntorangaistus. Tästä säädettäisiin py- 24212: vä, ja niiden ohella tai erikseen sakon muunto- kälän uudessa 2 momentissa. Sen mukaan 24213: rangaistuksia, on ne laskettava yhteen täysin elinkautinen vankeusrangaistus käsittäisi kaik- 24214: määrin. Elinkautisen vankeusrangaistuksen on ki vankeusrangaistukset, sakon muuntoran- 24215: kuitenkin katsottava käsittävän kaikki määrä- gaistukset ja arestirangaistukset. Momentti 24216: aikaiset vankeusrangaistukset ja sakon muun- koskisi paitsi niitä tapauksia, joissa elinkau- 24217: torangaistukset. Tämä säännös tulee sovelletta- deksi vankeuteen tuomittu tuomitaan uudesta 24218: vaksi, jos määräaikaiseen vankeusrangaistuk- rikoksesta määräaikaiseen vankeusrangaistuk- 24219: seen tuomittu tuomion jälkeen syyllistyy uu- seen myös niitä tilanteita, joissa määräaikai- 24220: teen rikokseen, josta hänet tuomitaan elinkau- seen vankeusrangaistukseen tuomittu syyllistyy 24221: deksi vankeuteen. Jos sitä vastoin jo elinkauti- uuteen rikokseen, josta hänet tuomitaan elin- 24222: seen vankeusrangaistukseen tuomittu syyllistyy kaudeksi vankeuteen. 24223: uuteen rikokseen, hänet on rikoslain 2 luvun Sotilaskurinpitolain (331/83) perusteella so- 24224: 13 §:n nojalla tuomittava pidettäväksi yksi- tilaalle kurinpitorangaistuksena määrätty aresti 24225: näishuoneessa. Tässä tapauksessa elinkautis- suoritetaan rangaistuslaitoksessa, mikäli kysei- 24226: 14 1990 vp. - HE n:o 23 24227: 24228: nen rangaistus pannaan täytäntöön samalla Koska koeaikaa ei yleisperusteluissa matm- 24229: kertaa kuin määräaikainen vankeusrangaistus tuista syistä voitaisi enää pidentää, pidentämis- 24230: tai sakon muuntorangaistus. Koska elinkauti- tä ja valvontaan asettamista pidennetyksi koe- 24231: sen vankeusrangaistuksen on katsottava tällai- ajaksi koskevia säännöksiä ei enää otettaisi 24232: sessa tilanteessa käsittävän myös arestirangais- lakiin. Momenttiin jäisivät säännökset ehdon- 24233: tukset, maininta tästä ehdotetaan otettavaksi alaisen vapauden menettämisestä käytösrikko- 24234: pykälän 2 momenttiin. Arestirangaistuksen muksen perusteella sekä ilman valvontaa va- 24235: mainitseminen pykälän 1 momentissa ei ole pautetun asettamisesta jäljellä olevaksi ajaksi 24236: tarpeen, koska säännökset arestirangaistusten valvontaan. Näitä säännöksiä selvennettäisiin 24237: yhteenlaskemisesta ja täytäntöönpaDotavasta maininnalla päättävästä viranomaisesta (tuo- 24238: sisältyvät sotilankurinpitolain 42 ja 43 §:ään. mioistuin tai oikeusministeriö). 24239: Uusi 2 momentti perustuisi samalle periaat- Ehdonalaisen vapauden menettämistä koske- 24240: teelle kuin rangaistusten yhdistämistä koskeva vaa vaatimusta ei voitaisi 15 §:n 1 momentin 24241: rikoslain 7 luvun 4 §, jonka mukaan elinkauti- nojalla esittää sillä perusteella, että vapaaksi 24242: nen vankeusrangaistus käsittää kaikki muut päästetty on koeaikana syyllistynyt uusiin ri- 24243: vankeusrangaistukset ja sakot. koksiin. Tuomioistuimen, joka käsittelee syyt- 24244: Kun elinkautisen vankeusrangaistuksen huo- teen uudesta rikoksesta, on määrättävä, jos 24245: mioon ottamisesta rangaistuksia yhteenlasket- vastaaja tuomitaan rikoksesta, menettääkö hän 24246: taessa säädettäisiin pykälän 2 momentissa, py- sen johdosta ehdonalaisen vapautensa (RTA 2 24247: kälän 1 momentista olisi poistettava elinkautis- luku 15 § 2). Perusteltua ei olisi, että tuomiois- 24248: ta vankeusrangaistusta koskeva säännös. Sa- tuin asiallisesti tutkisi uuden rikoksen kahdessa 24249: malla olisi nimenomaan mainittava, että 1 eri menettelyssä, ensin käytösrikkomuksena ja 24250: momentti koskee vain määräaikaisia vankeus- myöhemmin rikosasiana. Tämä johtaisi muun 24251: rangaistuksia. muassa siihen, että samasta teosta määrättäi- 24252: Nykyinen 2 momentti siirtyisi uudeksi 3 siin seuraamus kahteen kertaan, ensin käytös- 24253: momentiksi. rikkomuksen ja sen jälkeen syytejutun yhtey- 24254: 10 a §. Pykälän 5 momentin mukaan kurin- dessä rikoksen perusteella. Lisäksi tuomiois- 24255: pitorangaistuksena määrätty yksinäisyys, jon- tuin joutuisi jo käytösrikkamusta käsitelles- 24256: ka suorittaminen on kesken vankeusvangin sään ottamaan kantaa sellaisiin syyllisyyskysy- 24257: rangaistusajan päättyessä, on suoritettava lop- myksiin, joiden ratkaiseminen edellyttää syy- 24258: puun. Edellä yleisperustelujen kohdassa 4.4. tettä ja näytön esittämistä myöhemmässä ri- 24259: esitetyillä perusteilla momentti ehdotetaan ku- kosprosessissa. 24260: mottavaksi. 15 §. Momentissa säädetään menettelystä 24261: 14 a §. Pykälän 1 momentti sisältää sään- tehtäessä oikeusministeriölle esitys ehdonalai- 24262: nökset ehdonalaiseen vapauteen päästetylle sen vapauden menettämisestä tai koeajan pi- 24263: asetettavista käytösvelvoitteista. Osa velvoit- dentämisestä. Menettelyä ehdotetaan muutetta- 24264: teista koskee kaikkia ehdonalaisesti vapautet- vaksi sen vuoksi, että ehdotuksen mukaan 24265: tuja, osa taas vain valvontaan asetettuja. En- ehdonalaisen vapauden menettämisestä päät- 24266: siksi mainittuun ryhmään kuuluvat momentin täisi tuomioistuin eikä oikeusministeriö. Sään- 24267: 1 kohta, jonka mukaan ehdonalaisesti vapaute- nös koeajan pidentämisestä poistettaisiin. 24268: tun on heti lähdettävä hänelle määrättyyn ela- Momentin ensimmäisen virkkeen mukaan 24269: tuspaikkaan, ja 3 kohta, jonka mukaan hänen vaatimuksen ehdonalaisen vapauden menettä- 24270: on elettävä hiljaisesti ja nuhteettomasti ja väl- misestä voisi tehdä ehdonalaiseen vapauteen 24271: tettävä seurustelua pahantapaista elämää viet- päästetyn valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun 24272: tävien ihmisten kanssa. Vain valvontaan mää- 6 §:n 1 kohdassa (1258/88) tarkoitettu pidättä- 24273: rättyjä koskevat kohdat 2, 4, 5 ja 6. miseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oi- 24274: Pykälän 2 momentissa säädetään ehdonalai- keutettu virkamies voisi tehdä vaatimuksen, 24275: sen vapauden menettämisestä tai koeajan pi- vaikka hän ei ole ehdonalaiseen vapauteen 24276: dentämisestä ehdonalaiseen vapauteen pääste- päästetyn valvoja. Jos ehdonalaiseen vapau- 24277: tyn syyllistyttyä koeaikana käytösrikkomuk- teen päästettyä ei ole määrätty valvontaan, 24278: seen. Momenttiin sisältyvät myös säännökset vaatimuksen voisi tehdä vain edellä mainittu 24279: siitä, että ilman valvontaa vapautettu voidaan virkamies. 24280: asettaa jäljellä olevaksi tai pidennetyksi koe- Menettämistä koskeva vaatimus olisi tehtävä 24281: ajaksi valvonnan alaiseksi. kirjallisena ehdonalaisessa vapaudessa olevan 24282: 1990 vp. - HE n:o 23 15 24283: 24284: asuinpaikkakunnan yleiselle alioikeudelle. Eh- seen oikeutettu virkamies saa tarvittaessa tie- 24285: donalaiseen vapauteen päästetyn on 14 a §:n 1 dot valvojasta oikeusministeriön vankeinhoito- 24286: momentin 1 kohdan mukaan lähdettävä heti osastolta. Ilmoitus tuomioistuinkäsittelystä 24287: hänelle määrättyyn elatuspaikkaan, joka on merkitsee tilaisuuden varaamista valvojalle tul- 24288: hänen asuinpaikkansa ja useimmissa tapauksis- la tuomioistuimessa kuulluksi vaatimuksen 24289: sa sama paikkakunta, jolla valvontaan asete- johdosta. Ilmoitus voitaisiin tehdä myös suulli- 24290: tun on ilmoittauduttava valvojalle. sesti tai puhelimitse. Näin tehtyä ilmoitusta ei 24291: Momentin toisen virkkeen mukaan pidättä- tarvitsisi vahvistaa kirjallisesti. Jos valvoja ei 24292: miseen oikeutettu virkamies saisi erityisestä ole asian tuomioistuinkäsittelyssä läsnä tai ei 24293: syystä päättää vapauteen päästetyn ottamisesta ole toimittanut lausuntoaan tuomioistuimelle, 24294: säilöön. Erityinen syy säilöönottamiseen voisi vaatimuksen tekijän on ilmoitettava tuomiois- 24295: olla esimerkiksi silloin, kun ehdonalaiseen va- tuimelle, milloin ja millä tavoin käsittelystä on 24296: pauteen päästetty on kokonaan laiminlyönyt valvojalle ilmoitettu. 24297: ilmoittautumisvelvollisuutensa tai hänet on ly- Tutkintavankeudesta annetun lain (615174) 24298: hyen ajan sisällä jouduttu ottamaan lukuisia 19 §:n 2 momentin mukaan säilöön otetun 24299: kertoja päihtymyspidätettyjen säilöön. Sään- osalta noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä tut- 24300: nös korvaisi momentissa nykyisin olevan sään- kintavangeista on säädetty. 24301: nöksen poliisipiirin päällikön vangitsemisoi- Pykälän toiseksi momentiksi ehdotetaan 24302: keudesta. otettavaksi käytösrikkomuksen tutkintaa kos- 24303: Jos vapauteen päästetty on otettu säilöön, keva säännös. 24304: pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi Kolmannessa momentissa säädettäisiin pi- 24305: momentin kolmannen virkkeen mukaan tehtä- dättämiseen oikeutetun virkamiehen oikeudes- 24306: vä vaatimus ehdonalaisen vapauden menettä- ta tehdä oikeusministeriölle esitys vapaaksi 24307: misestä joko edellä mainitun asuinpaikkakun- päästetyn asettamisesta jäljellä olevaksi koe- 24308: nan tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle alioi- ajaksi valvontaan. Esitys voitaisiin tehdä lähin- 24309: keudelle. Vaihtoehtoista säilyttämispaikkakun- nä silloin, kun vapaaksi päästetyn käytösrikko- 24310: nan oikeuspaikkaa saatetaan tarvita esimerkik- mus on vähäinen. 24311: si silloin, kun vapaaksi päästetty on otettu Pykälään lisättäviksi ehdotettujen 2 ja 3 24312: säilöön kaukana asuinpaikkakunnaltaan. momentin vuoksi nykyinen 2 ja 3 momentti 24313: Jos ehdonalaisesti vapautettu on otettu säi- siirtyisivät 4 ja 5 momentiksi. 24314: löön, tuomioistuimen olisi otettava 15 a §:n 15 a §. Ehdonalaisen vapauden menettämi- 24315: mukaan vaatimus käsiteltäväksi viimeistään sestä käytösrikkomuksen perusteella päättäisi 24316: viikon kuluttua säilöönottamisesta. Tämän aina tuomioistuin. Säännös toimivaltaisesta 24317: vuoksi säilöön otettua koskeva vaatimus olisi tuomioistuimesta olisi luvun 15 §:n 1 momen- 24318: tehtävä tuomioistuimelle viimeistään säilöönot- tissa. Asia olisi käsiteltävä tuomioistuimen 24319: tamista seuraavana arkipäivänä. Vaatimus voi- säännönmukaisessa kokoonpanossa. 24320: taisiin tehdä myös suullisesti tai puhelimitse, Tuomioistuimen olisi otettava ehdonalaisen 24321: mutta näin tehty vaatimus olisi vahvistettava vapauden menettämistä koskeva vaatimus käsi- 24322: kirjallisesti. teltäväksi viipymättä. Jos vastaajaa ei ole otet- 24323: Vaatimuksessa olisi myös ilmoitettava tuo- tu säilöön, asia olisi määrättävä käsiteltäväksi 24324: mioistuimelle, milloin vapauteen päästetty on niin pian kuin se on mahdollista ottaen huo- 24325: otettu säilöön. Jos vapaaksi päästetty on alun- mioon haasteen tiedoksiantoon tarvittava aika. 24326: perin otettu esimerkiksi päihtymyksen takia Jos vaatimus koskee säilöön otettua vastaajaa, 24327: säilöön, mutta ennen kuin hänet on vapautettu vaatimus olisi otettava käsiteltäväksi viimeis- 24328: pidättämiseen oikeutettu virkamies katsoo, että tään viikon kuluttua säilöönottamisesta. Vii- 24329: säilöön otetun olisi menetettävä ehdonalainen kon määräaikaan sovelletaan säädettyjen mää- 24330: vapautensa ja päättää sen perusteella säilössä- räaikain laskemisesta annettua lakia (150/30). 24331: pitämisestä, on jälkimmäinen säilöönottami- Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, joka 24332: sesta päättämisen ajankohta ratkaiseva tuo- tekee säilöön otettua koskevan vaatimuksen, 24333: mioistuinkäsittelyn määräajan kannalta. olisi ilmoitettava tuomioistuimelle säilöönotta- 24334: Jos säilöön otettu on valvonnan alainen, misen aika. 24335: säilöönottamisesta sekä menettämisvaatimuk- Enintään viikon määräaikaa ehdotetaan sen 24336: sen tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta vuoksi, että luvun 16 §:n 2 momentin mukaan 24337: olisi ilmoitettava myös valvojalle. Pidättämi- vanki, joka suorittaa pelkästään jäännösran- 24338: 16 1990 vp. - HE n:o 23 24339: 24340: gaistusta, voi päästä uudelleen ehdonalaiseen pois, hänet voidaan tuomita poissaolosta sak- 24341: vapauteen hänen suoritettuaan jäännösrangais- koon. Vastaaja voidaan myös määrätä tuota- 24342: tusta vähintään yhden kuukauden. vaksi tuomioistuimeen. 24343: Säilöön otettua koskevan vaatimuksen käsit- Vaatimuksen tekijän olisi esitettävä tuomio- 24344: tely voitaisiin 15 a §:n 1 momentin toisen virk- istuimelle selvitys käytösrikkomuksesta, jonka 24345: keen mukaan lykätä vain erityisestä syystä. nojalla ehdonalainen vapaus olisi julistettava 24346: Käsittelyä ei saisi edellisessä kappaleessa maini- menetetyksi. Henkilötodistelu on menettämis- 24347: tusta syystä lykätä viikkoa pidemmäksi ajaksi. asiassa harvoin tarpeen. Useimmissa tapauksis- 24348: Säilöönottaminen jatkuisi seuraavaan käsitte- sa selvitys on esitettävissä kirjallisesti. Jos me- 24349: lyyn, jollei tuomioistuin toisin päätä. nettämisperusteena on esimerkiksi alkoholin 24350: Pykälän toinen momentti koskisi läsnäoloa väärinkäyttäminen, selvitykseksi voitaisiin an- 24351: tuomioistuimessa vaatimusta käsiteltäessä. Jos taa poliisin kirjallinen ilmoitus vapaaksi pääs- 24352: vaatimuksen on tehnyt pidättämiseen oikeutet- tetyn juopumuspidätyksistä. Nykyisen vakiin- 24353: tu virkamies, hänen ei välttämättä tarvitsisi tuneen käytännön mukaan vapaaksi päästetty 24354: olla itse läsnä vaan hän voisi määrätä alaisensa on voinut menettää ehdonalaisen vapautensa 24355: virkamiehen käyttämään puhevaltaansa. Vaati- tällä perusteella vain, jos säilöönottamisia on 24356: muksen tekijää edustavalta virkamieheltä ei ollut toistuvasti tai lyhyehkön ajan sisällä erit- 24357: vaadittaisi erillistä valtuutusta. Vaatimuksen täin paljon. Yleensä väärinkäyttämiseen on 24358: tekijän olisi kuitenkin aina itse allekirjoitettava liittynyt myös muita käytösrikkomuksia kuten 24359: kirjallinen vaatimus. Ehdotettu säännös vastaa häiriö käyttäytymistä. 24360: pakkokeinolain säännöstä vangitsemisvaati- Jos vapaaksi päästetty on laiminlyönyt il- 24361: muksen tehneen virkamiehen läsnäolosta tuo- moittautumisvelvollisuutensa, laiminlyöminen 24362: mioistuimessa. ilmenee valvojan valvontakirjasta. Oikeus- 24363: Valvoja saisi 15 §:n 1 momentin nojalla ministeriön vankeinhoito-osaston antamien 24364: vaatia valvonnassaan olevan vapaaksi pääste- valvojan ohjeiden mukaan valvojan on laimin- 24365: tyn ehdonalaisen vapauden menettämistä, jos lyömisen johdosta ensin harkittava valvonta- 24366: vapaaksi päästettyä ei ole otettu säilöön. Val- määräysten tiukentamista ja tarvittaessa annet- 24367: vojankaan ei tarvitsisi välttämättä olla henkilö- tava valvoitavalle varoitus, josta on tehtävä 24368: kohtaisesti läsnä tuomioistuimessa vaan hän merkintä sekä valvottavan vapauspassiin että 24369: voisi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itse- valvontakirjaan. Oikeusministeriön istunto on 24370: ään. Valvojan olisi kuitenkin pyrittävä ole- yleensä pidentänyt koeaikaa, kun valvottava 24371: maan itse läsnä aina kun se vain on mahdollis- on pelkästään laiminlyönyt ilmoittautumisvel- 24372: ta, sillä valvojalla on valvottavastaan tietoja, vollisuutensa. Ehdonalaisen vapauden määrää- 24373: joita tuomioistuin saattaa tarvita voidakseen minen menetetyksi yksin tällä perusteella on 24374: päättää ehdonalaisen vapauden menettämisestä ollut erittäin harvinaista. Kaikissa tapauksissa 24375: ja jotka eivät välttämättä ilmene valvojan teke- on edellytetty, että valvoja on ensin ryhtynyt 24376: mästä kirjallisesta vaatimuksesta. Samoista edellä kerrottuihin toimenpiteisiin. 24377: syistä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, 24378: joka on tehnyt säilöön otettua koskevan vaati- Oikeusministeriön istunnolle on selvitykseksi 24379: muksen, olisi ilmoitettava valvojalle tuomiois- poistumisesta luvatta valvontapaikkakunnalta 24380: tuinkäsittelystä, jotta valvoja saisi tilaisuuden yleensä esitetty poliisikuulustelupöytäkirjoja. 24381: olla läsnä käsittelyssä. Valvoja voisi olla tuo- Kertomuksista on ilmennyt, millä eri paikka- 24382: mioistuimessa läsnä henkilökohtaisesti tai asia- kunnilla vapaaksi päästetty on oleskellut. Is- 24383: miehen edustamana. Valvoja voisi myös toi- tunto ei ole määrännyt yksin poistumisen pe- 24384: mittaa vaatimuksen johdosta tuomioistuimelle rusteella ehdonalaista vapautta menetetyksi, 24385: kirjallisen lausunnon. ellei vapaaksi päästetty ole poistunut maasta. 24386: Vastaajan olisi oltava tuomioistuimessa läs- Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 8 §:stä il- 24387: nä henkilökohtaisesti. Säilöön otettu vastaaja menevän periaatteen mukaan vastaajaa ei voi- 24388: olisi tuotava tuomioistuimeen. Vapaaksi pääs- da tuomita menettämään ehdonalaista vapaut- 24389: tetty, jota ei ole otettu säilöön, olisi haastetta- taan, jollei häntä ole asian käsittelyn aikana 24390: va tuomioistuimeen henkilökohtaisesti siten henkilökohtaisesti kuultu. 24391: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 22 §:n 1 15 b §. Tuomioistuimen olisi päätettävä, me- 24392: ja 2 momentissa säädetään. Jos vastaaja, joka nettääkö vapaaksi päästetty ehdonlaisen va- 24393: on haastettu, jää laillista estettä ilmoittamatta pautensa. Päätöksessä olisi mainittava käytös- 24394: 1990 vp. - HE n:o 23 17 24395: 24396: rikkomus, johon vastaajan on katsottu syyllis- todistelukustannuksista annetun lain 1 §:n 24397: tyneen, sekä päätöksen perustelut. (1257 /88) mukaan voidaan todistelukustan- 24398: Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me- nuksia maksaa valtion varoista myös esitutkin- 24399: nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja olisi, taviranomaisen kutsumalle todistajalle. Jos 24400: jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää- vaatimuksen ehdonalaisen vapauden menettä- 24401: tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan misestä on tehnyt pidättämiseen oikeutettu vir- 24402: suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän kamies, ei säännös aseta estettä maksaa hänen 24403: tyytyy päätökseen tai muussa tapauksessa säi- kutsumalleen todistajalle korvauksia valtion 24404: lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään varoista. 24405: tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran- Tuomioistuimen päätökseen voitaisiin hakea 24406: gaistusta vastaavan ajan. Viimeksi mainittu muutosta valittamalla. 24407: määräys johtuu siitä, että vastaajan jäännös- 17 §. Pykälän voimassa olevassa 2 momen- 24408: rangaistus saattaa olla niin lyhyt, että sitä tissa säädetään, että koeaikaa voidaan 15 §:n 1 24409: vastaava aika ehtii kulua ennen kuin hovioi- momentin nojalla pidentää yhteensä enintään 24410: keus antaa vastaajan valituksesta ratkaisunsa. kahdella vuodella. Koska 15 §:n 1 momenttiin 24411: Tuomioistuin voisi erityisistä syistä määrätä, perustuva mahdollisuus koeajan pidentämiseen 24412: ettei vastaajaa heti toimiteta vankilaan. Tällai- ehdotetaan kumottavaksi, maininta koeajan 24413: sia erityisiä syitä saattaisivat olla esimerkiksi pidentämisestä ehdotetaan poistettavaksi 2 mo- 24414: vapaaksi päästetyn ikä tai muut henkilökohtai- mentista. 24415: set olosuhteet, joiden vuoksi vapaudenriiston 24416: jatkaminen olisi kohtuutonta. 24417: Jos vapaaksi päästetty on ennen päätöksen 3 luku. Täytäntöönpanosta vankilassa 24418: antamista ollut säilöön otettuna, tuomiois- 24419: tuimen olisi päätöksessään vastaavalla tavalla 13 §. Pykälä koskee vankilan johtokunnan 24420: kuin rikoslain 3 luvun 11 §:ssä säädetään mää- mahdollisuutta määrätä vanki korvaamaan tä- 24421: rättävä vapaudenmenetysaikaa vastaava aika, män tahallaan tai törkeällä huolimattomuudel- 24422: joka on vähennettävä jäännösrangaistuksesta. laan laitoksen omaisuudelle aiheuttamansa va- 24423: Väliaikainen täytäntöönpanoasiakirja on hinko. Edellä yleisperustelujen kohdassa 4.3. 24424: vanki passi. Vankipassi olisi täytettävä siten, et- mainituista syistä pykälä ehdotetaan kumotta- 24425: tä sen nojalla vanki voidaan tarvittaessa myös vaksi. 24426: vapauttaa. Vastaaja passitettaisiin yleensä lä- Siirtymäsäännökset. Yleisten oikeusperiaat- 24427: himpään lääninvankilaan. Tarkoitus on, että teiden mukaan uusia menettelysäännöksiä eh- 24428: näissä asioissa oikeusministeriön vankeinhoito- donalaisen vapauden menettämisestä käytös- 24429: osasto huolehtii lääninhallituksen sijasta ran- rikkomuksen perusteella olisi sovellettava heti 24430: gaistusten täytäntöönpanosta. niiden tultua voimaan, jollei toisin nimen- 24431: Jos tuomioistuin hylkää menettämisvaati- omaan säädetä. Niinpä esimerkiksi uuden lain 24432: muksen, sen on määrättävä säilöön otettu voimaan tullessa oikeusministeriölle tehty esi- 24433: päästettäväksi heti vapaaksi, ellei muuta syytä tys ehdonalaisen vapauden menettämisestä olisi 24434: hänen kiinnipitämiseensä ole. Tästä ehdotetaan siirrettävä käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Tä- 24435: säädettäväksi pykälän 2 momentissa. mä voisi aiheuttaa käytännön vaikeuksia tuo- 24436: 15 c §. Säännöksen mukaan ehdonalaisen mioistuimille ja poliisille. Koska ylimenokau- 24437: vapauden menettämistä koskevan vaatimuksen desta ei tule kohtuuttoman pitkä, ehdotetaan, 24438: käsittelyssä noudatettaisiin muutoin soveltuvin että sanotusta yleisestä periaatteesta poiketaan 24439: osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa on näissä tapauksissa. 24440: säädetty. Kuten edellä 15a §:n kohdalla on Uutta lakia sovellettaisiin, jos esitys tehdään 24441: todettu, vastaajan haastamista ja poissaoloa tai ehdonalaisessa vapaudessa oleva otetaan 24442: oikeudesta koskisivat samat säännökset kuin säilöön esityksen tekemistä varten uuden lain 24443: muissakin rikosasioissa. voimaantultua. Sen sijaan oikeusministeriö rat- 24444: Kun kysymys on yleisessä tuomioistuimessa kaisisi edelleen lain voimaan tullessa siellä 24445: käsiteltävästä rikosasiasta, vastaajalle voitai- mahdollisesti vireillä olevat 2 luvun 15 §:n 1 24446: siin myöntää maksuton oikeudenkäynti ja hä- momentin nojalla tehdyt esitykset ehdonalaisen 24447: nelle voitaisiin myös määrätä avustaja, koska vapauden menettämisestä. Jos vapauteen pääs- 24448: kysymys on asiasta, josta ei voi seurata muuta tetty on vangittu esityksen tekemistä varten 24449: kuin vankeutta. Valtion varoista maksettavista ennen lain voimaantuloa, esitys ehdonalaisen 24450: 24451: 3 300331X 24452: 18 1990 vp. - HE n:o 23 24453: 24454: vapauden menettämisestä olisi niin ikään tehtä- 1.3. Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta 24455: vä oikeusministeriölle ja oikeusministeriö rat- oikeusministeriön istunnossa annetun 24456: kaisisi esityksen. lain 1 §:n muuttamisesta 24457: Oikeusministeriölle 2 luvun 15 §:n 1 momen- 1 §. Koska oikeusministeriöllä ei olisi enaa 24458: tin nojalla tehdyt esitykset koeajan pidentämi- mahdollisuutta määrätä ehdonalaista vapautta 24459: sestä sekä 3 luvun 13 §:n nojalla vireillä olevat menetetyksi tai pidentää koeaikaa, tulisi näitä 24460: vahingonkorvauksen määräämistä koskevat koskeva maininta poistaa pykälän 1 kohdasta. 24461: asiat tai täytäntöönpanemattomat vahingon- 24462: korvauspäätökset sen sijaan raukeaisivat lain 24463: tullessa voimaan. 24464: 1.4. Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muutta- 24465: misesta 24466: 1.2. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun 13 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, miten 24467: lain 20 §:n muuttamisesta on rangaistava vankia taikka työlaitokseen tai 24468: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä varten 24469: 20 §. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan tarkoitettuun laitokseen otettua, joka syyllistyy 24470: vankilaoikeuden on määrättävä, onko nuoriso- rikokseen. Jos rikoksesta seuraisi sakkoa anka- 24471: vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästetty, rampi rangaistus, rikosta ei voida käsitellä 24472: joka on muusta syystä kuin uuden rikoksen kurinpitomenettelyssä, vaan siitä on nostettava 24473: johdosta menettänyt vapautensa, toimitettava syyte tuomioistuimessa. Rikoksesta tuomitaan 24474: takaisin nuorisovankilaan vai onko hänen suo- tällöin sakkoon tai vankeuteen. Elinkautisvan- 24475: ritettava jäännösrangaistuksensa yleisessä van- ki on kuitenkin tuomittava pidettäväksi yksi- 24476: kilassa tavallisena vankeusrangaistuksena. Py- näishuoneessa enintään neljä vuotta. 24477: kälän 2 momentin mukaan, jos vankilaoikeus Yleisperustelujen 4.4. kohdassa mainituilla 24478: määrää jäännösrangaistuksen suoritettavaksi perusteilla hallitus ehdottaa, että yksinäishuo- 24479: yleisessä vankilassa, sen tehtävä on poistaa nerangaistus poistetaan rangaistusjärjestelmäs- 24480: rangaistuksesta siihen tehty nuorisovakilapi- tä. Sitä koskevat maininnat poistettaisiin sen 24481: dennys. vuoksi pykälästä. Elinkaudeksi vankeuteen 24482: tuomittu, joka syyllistyy sellaiseen uuteen ri- 24483: Pykälän 1 momentin säännös on osoittautu- kokseen, jota ei käsitellä kurinpitomenettelys- 24484: nut vanhentuneeksi sekä täytäntöönpanoviran- sä, tuomittaisiin normaaliin tapaan vankeuteen 24485: omaisille ja vankilaoikeudelle tarpeetonta työtä tai sakkorangaistukseen. RTA 2 luvun 1 a §:n 24486: aiheuttavaksi. RTA 2 luvun nykyisen 16 §:n 2 uudessa 2 momentissa säädettäisiin rangaistus- 24487: momentin mukaan vanki, joka suorittaa yksin- ten yhteenlaskemisesta. 24488: omaan jäännösrangaistusta, voidaan päästää 24489: uudelleen ehdonalaiseen vapauteen hänen suo- Työlaitoksia ei enää ole, ja päihdyttävien 24490: ritettuaan jäännösrangaistusta vähintään yh- aineiden väärinkäyttäjiä varten olevia hoitolai- 24491: den kuukauden. Momentissa tarkoitetun asian toksia koskevat kurinpitosäännökset on ku- 24492: tullessa vankilaoikeuden käsiteltäväksi vanki mottu päihdehuoltolailla (41186). Pykälään eh- 24493: on näin ollen useimmiten suorittanut rangais- dotetaan tehtäväksi vastaavat poistot. Tarpeet- 24494: tuksen lähes loppuun. Säännöstä ehdotetaan- tomana ehdotetaan poistettavaksi myös pykä- 24495: kin muutettavaksi siten, että siinä tarkoitetussa län 4 momentin viimeinen virke siitä, että 24496: tapauksessa vanki, joka ei ole alkaessaan suo- elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu 24497: rittaa jäännösrangaistusta kahtakymmentäkol- on ehdonalaisessa vapaudessa tekemästään ri- 24498: mea vuotta täyttänyt, suorittaisi jäännösran- koksesta tuomittava yleisessä laissa säädettyyn 24499: gaistustaan ilman vankilaoikeuden eri mää- rangaistukseen. 24500: räystä nuorisovankilassa. Säännöksen muutta- Siirtymäsäännös. Jos elinkaudeksi vankeu- 24501: misen johdosta 2 momentti tarpeettomana ku- teen tuomitun vangin tekemästä rikoksesta ai- 24502: mottaisiin. kaisemman lain mukaan olisi tuomittu yksi- 24503: 1990 vp. - HE n:o 23 19 24504: 24505: näishuonetta, mainitun rangaistuksen asemesta 2. Voimaantulo 24506: olisi uuden lain voimaantultua tuomittava van- 24507: keutta. Aikaisemman lain aikana tuomittu yk- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä 24508: sinäishuonerangaistus, jonka täytäntöönpano toukokuuta 1990. 24509: ei ole vielä alkanut ja täytäntöönpantavalla 24510: oleva yksinäishuonerangaistus raukeaisivat lain Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 24511: tullessa voimaan. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiesitykset: 24512: 24513: 24514: 1. 24515: Laki 24516: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun muuttamisesta 24517: 24518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24519: kumotaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 24520: luvun 10 a §:n 5 momentti ja 3 luvun 13 §, 24521: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (612/74), 24522: muutetaan 2 luvun 1 a §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2 24523: momentti, 24524: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §:n 1 momentti 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (651186), 24525: 14 a §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (203/66) ja 24526: 17 §:n 2 momentti 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (506/88), sekä 24527: lisätään 2 luvun 1 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 29 päivänä elokuuta 24528: 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 24529: momentti siirtyy 3 momentiksi ja 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä 24530: toukokuuta 1944 annetulla lailla (339/44) ja mainitulla 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla 24531: lailla, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä 24532: lukuun uusi 15 a - 15 c § seuraavasti: 24533: 24534: 24535: 2 luku 14 a § 24536: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta 24537: ja sakon muuntorangaistuksesta Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää 24538: noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentin 24539: 1 a § säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk- 24540: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- siä (käytösrikkomus), tuomioistuin voi julistaa 24541: la kertaa suoritettava useampia määräaikaisia ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Jos va- 24542: vankeusrangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yh- paaksi päästetty, joka ei ole valvonnan alai- 24543: distettävä, ja niiden ohella tai erikseen sakon nen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan säännöksiä 24544: muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- tai hänelle vapaaksi päästettäessä 6 kohdan 24545: tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. mukaisesti annettuja määräyksiä, oikeusminis- 24546: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen yhteen- teriö voi asettaa hänet jäljellä olevaksi koe- 24547: laskettu aika ei saa olla pitempi kuin kaksi- ajaksi valvonnan alaiseksi. 24548: kymmentä vuotta eikä sakon muuotarangais- 24549: tuksen pitempi kuin satakaksikymmentä päi- 24550: vää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muunta- 15 § 24551: rangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on Milloin valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun 24552: katsottava ensin suorittavan muuntorangais- 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pidättämiseen oi- 24553: tuksen. keutettu virkamies katsoo, että ehdonalaiseen 24554: Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen 24555: kaikki vankeusrangaistukset, sakon muunta- johdosta menettää ehdonalainen vapautensa, 24556: rangaistukset ja arestirangaistukset. hänen on tehtävä menettämistä koskeva vaati- 24557: mus kirjallisena tämän asuinpaikkakunnan 24558: 20 1990 vp. - HE n:o 23 24559: 24560: yleiselle alioikeudelle. Erityisestä syystä pidät- 15 b § 24561: tämiseen oikeutettu virkamies saa päättää va- Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me- 24562: paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Pidättä- nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja on, 24563: miseen oikeutetun virkamiehen on tällöin teh- jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää- 24564: tävä menettämistä koskeva vaatimus edellä tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan 24565: mainitulle tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän 24566: alioikeudelle viipymättä ja viimeistään säilöön- tyytyy päätökseen, tai muussa tapauksessa säi- 24567: ottamista seuraavana arkipäivänä. Säilöönotta- lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään 24568: misesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran- 24569: paikasta on ilmoitettava valvojalle. Vaatimus gaistusta vastaavan ajan. Jos vapaaksi päästet- 24570: ja ilmoitus saadaan tehdä suullisesti tai puheli- ty on ennen päätöksen antamista ollut säilöön 24571: mitse. Näin tehty vaatimus on vahvistettava otettuna, tuomioistuimen on määrättävä va- 24572: kirjallisesti. paudenmenetysaikaa vastaava aika, joka on 24573: Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on vähennettävä jäännösrangaistuksesta. 24574: valvojan pyynnöstä toimitettava käytösrikko- Jos vaatimus ehdonalaisen vapauden menet- 24575: muksen selvittämiseksi tutkinta. Jos vapaaksi tämisestä hylätään, säilöön otettu on määrättä- 24576: päästetty on otettu säilöön, tutkinta toimite- vä heti päästettäväksi vapaaksi. 24577: taan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen 24578: aloitteesta. 24579: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan alai- 24580: nen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämiseen 15 c § 24581: oikeutettu virkamies voi, jollei ole riittäviä Muutoin 15 a §:n 1 momentissa tarkoitettua 24582: syitä ehdonalaisen vapauden menettämiseen, vaatimusta käsiteltäessä noudatetaan soveltu- 24583: tehdä oikeusministeriölle esityksen vapaaksi vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa 24584: päästetyn asettamisesta valvontaan. on säädetty. 24585: 24586: 17 § 24587: 15 a § 24588: Tuomioistuimen on otettava 15 §:n 1 mo- Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen, 24589: mentissa tarkoitettu ehdonalaisen vapauden kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin- 24590: menettämistä koskeva vaatimus käsiteltäväksi tään kolme vuotta. 24591: viipymättä. Jos vaatimus koskee säilöön otet- 24592: tua vastaajaa, vaatimus on otettava käsiteltä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24593: väksi viimeistään viikon kuluttua säilöönotta- kuuta 1990. 24594: misesta. Säilöön otettua koskevan vaatimuksen Asia käsitellään kuitenkin loppuun noudat- 24595: käsittely saadaan lykätä vain erityisestä syystä taen tämän lain voimaan tullessa voimassa 24596: ja enintään viikolla. Säilöönottaminen jatkuu olleita säännöksiä, jos esitys ehdonalaisen va- 24597: seuraavaan käsittelyyn, jollei tuomioistuin toi- pauden määräämisestä menetetyksi on tehty 24598: sin määrää. oikeusministeriölle tai ehdonalaisessa vapau- 24599: Vaatimuksen tekijän on oltava vaatimusta dessa oleva on vangittu esityksen tekemiseksi 2 24600: käsiteltäessä läsnä tuomioistuimessa. Pidättä- luvun 15 §:n 1 momentin nojalla ennen tämän 24601: miseen oikeutettu virkamies voi kuitenkin olla lain voimaantuloa. 24602: läsnä määräämänsä virkamiehen edustamana Lain voimaan tullessa raukeavat 2 luvun 24603: ja valvoja valtuuttamansa asiamiehen edusta- 15§:n 1 momentin nojalla oikeusministeriölle 24604: mana. Jos vaatimuksen on tehnyt pidättämi- tehdyt esitykset koeajan pidentämisestä sekä 3 24605: seen oikeutettu virkamies, valvoja voi olla luvun 13 §:n nojalla vankilan johtokunnassa 24606: läsnä käsittelyssä itse tai asiamiehen edustama- tai oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa 24607: na tai toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen käsiteltävänä olevat korvausasiat ja lainkoh- 24608: lausuntonsa vaatimuksen johdosta. Vastaajan dan nojalla annetut mutta vielä täytäntöönpa- 24609: on oltava läsnä henkilökohtaisesti. nematta olevat korvauspäätökset. 24610: 1990 vp. - HE n:o 23 21 24611: 24612: 24613: 2. 24614: Laki 24615: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 20 §:n muuttamisesta 24616: 24617: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24618: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/40) 20 §, 24619: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), seuraavasti: 24620: 24621: 20 § 24622: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- vankilaoikeuden eri määräystä suoritettava 24623: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden j äännösrangais tustaan nuorisovankilassa. 24624: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä- 24625: nen on, jollei hän ole alkaessaan suorittaa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24626: jäännösrangaistusta täyttänyt 23 vuotta, ilman kuuta 1990. 24627: 24628: 24629: 24630: 24631: 3. 24632: Laki 24633: eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n muuttamisesta 24634: 24635: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24636: muutetaan eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 8 päivänä toukokuuta 24637: 1970 annetun lain (324/70) 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä joulukuuta 24638: 1975 annetulla lailla (934/75), seuraavasti: 24639: 24640: 1§ 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis- 24641: Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi- ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok- 24642: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat: sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitos- 24643: 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau- ajan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus- 24644: teen; ajaksi. 24645: 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta- 24646: mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24647: ta; ja kuuta 1990. 24648: 22 1990 vp. - HE n:o 23 24649: 24650: 4. 24651: Laki 24652: rikoslain 2 lnvun 13 §:n muuttamisesta 24653: 24654: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24655: muutetaan rikoslain 2 luvun 13 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa 24656: laissa (613174), seuraavasti: 24657: 24658: 2 luku vähennettävä kohtuullinen maara, jollei ole 24659: perusteltua aihetta jättää vähennystä tekemättä 24660: Rangaistuksista 24661: tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy- 24662: 13§ tenä rangaistuksena teosta. 24663: Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok- Milloin rangaistusvanki tekee rikoksen lai- 24664: sessa tai muuten ollessaan vankilan viranomai- toksen ulkopuolella, hänet on siitä pantava 24665: sen valvonnan alaisena rikoksen, josta yleisen syytteeseen tuomioistuimessa. 24666: lain mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan 24667: olevan sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä 24668: kurinpitorangaistus niin kuin erikseen sääde- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24669: tään. Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa kuuta 1990. 24670: ankarampi kuin sakkorangaistus, rikoksenteki- Jos elinkaudeksi vankeuteen tuomitun van- 24671: jä on pantava siitä syytteeseen tuomioistuimes- gin tekemästä rikoksesta ennen tämän lain 24672: sa. voimaantuloa olisi tuomittu pidettäväksi yksi- 24673: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo- näishuoneessa, on sen asemesta on tuomittava 24674: mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta vankeutta. Ennen tämän lain voimaantuloa 24675: määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko- tuomittu yksinäishuonerangaistus raukeaa tä- 24676: naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta män lain tullessa voimaan. 24677: 24678: 24679: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 24680: 24681: 24682: Tasavallan Presidentti 24683: MAUNO KOIVISTO 24684: 24685: 24686: 24687: 24688: Oikeusministeri Tarja Halonen 24689: 1990 vp. - HE n:o 23 23 24690: 24691: Liite 24692: 24693: 24694: 24695: 24696: 1. 24697: Laki 24698: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun muuttamisesta 24699: 24700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24701: kumotaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 24702: luvun 10 a §:n 5 momentti ja 3 luvun 13 §, 24703: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (612/74), 24704: muutetaan 2 luvun 1 a §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2 24705: momentti, 24706: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §:n 1 momentti 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (651186), 24707: 14 a §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (203/66) ja 24708: 17 § :n 2 momentti 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (506/88), sekä 24709: lisätään 2 luvun 1 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 29 päivänä elokuuta 24710: 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 24711: momentti siirtyy 3 momentiksi ja 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä 24712: toukokuuta 1944 annetulla lailla (339/44) ja mainitulla 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla 24713: lailla, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä 24714: lukuun uusi 15 a - 15 c § seuraavasti: 24715: 24716: Voimassa oleva laki Ehdotus 24717: 24718: 2 luku 24719: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta 24720: ja sakon muuntorangaistuksesta 24721: 1 a § 1 a § 24722: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- 24723: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- la kertaa suoritettava useampia määräaikaisia 24724: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä, ja vankeusrangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yh- 24725: niiden ohella tai erikseen sakon muuntoran- distettävä, ja niiden ohella tai erikseen sakon 24726: gaistuksia, rangaistuslaitoksen johtajan on las- muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- 24727: kettava ne yhteen täysin määrin. Kuitenkin on tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. 24728: elinkaulisen vankeusrangaistuksen katsottava Määräaikaisen vankeusrangaistuksen yhteen- 24729: käsittävän kaikki määräaikaiset vankeusran- laskettu aika ei saa olla pitempi kuin kaksi- 24730: gaistukset ja sakon muuntorangaistukset. Mää- kymmentä vuotta eikä sakon muuntorangais- 24731: räaikaisen vankeusrangaistuksen yhteenlasket- tuksen pitempi kuin satakaksikymmentä päi- 24732: tu aika ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä vää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muunto- 24733: vuotta eikä sakon muuntorangaistuksen pitem- rangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on 24734: pi kuin satakaksikymmentä päivää. Kun van- katsottava ensin suorittavan muuntorangais- 24735: keusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on tuksen. 24736: laskettu yhteen, tuomitun on katsottava ensin Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää 24737: suorittavan muuntorangaistuksen. kaikki vankeusrangaistukset, sakon muunto- 24738: rangaistukset ja arestirangaistukset. 24739: 24 1990 vp. - HE n:o 23 24740: 24741: Voimassa oleva laki Ehdotus 24742: 10 a § 24743: (5 mom. kumotaan) 24744: Kurinpitorangaistuksena määrätty yksinäi- 24745: syys, jonka suorittaminen on kesken vankeus- 24746: vangin rangaistusajan päättyessä, on suoritet- 24747: tava loppuun. 24748: 24749: 14 a § 24750: 24751: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää 24752: noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentis- noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentin 24753: sa säädettyjä tai sen nojalla annettuja mää- säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk- 24754: räyksiä (käytösrikkomus), ehdonalainen va- siä (käytösrikkomus), tuomioistuin voi julistaa 24755: paus voidaan julistaa menetetyksi taikka koe- ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Jos va- 24756: aikaa pitentää. Mikäli vapaaksi päästetty, joka paaksi päästetty, joka ei ole valvonnan alai- 24757: ei ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 nen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan säännöksiä 24758: kohdassa olevia tai hänelle vapaaksi päästet- tai hänelle vapaaksi päästettäessä 6 kohdan 24759: täessä 6 kohdan mukaisesti annettuja määräyk- mukaisesti annettuja määräyksiä, oikeusminis- 24760: siä, hänet voidaan myös asettaa jäljellä olevak- teriö voi asettaa hänet jäljellä olevaksi koe- 24761: si tai pitennetyksi koeajaksi valvonnan alaisek- ajaksi valvonnan alaiseksi. 24762: si. 24763: 24764: 24765: 15 § 15 § 24766: Milloin valvoja katsoo, että ehdonalaiseen Milloin valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun 24767: vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pidättämiseen oi- 24768: johdosta menettää vapautensa tai että koe- keutettu virkamies katsoo, että ehdonalaiseen 24769: aikaa on pitennettävä, on valvojan ilmoitettava vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen 24770: siitä sekä asiassa ilmenneet seikat oikeusminis- johdosta menettää ehdonalainen vapautensa, 24771: teriölle, ja poliisipäällikön valvojan pyynnöstä hänen on tehtävä menettämistä koskeva vaati- 24772: toimeenpantava asian selvittämiseksi tutkinta. mus kirjallisena tämän asuinpaikkakunnan 24773: Poliisipäällikkö voi ilmoittaa asiasta oikeus- yleiselle alioikeudelle. Erityisestä syystä pidät- 24774: ministeriölle, vaikka hän ei ole vapaaksi pääs- tämiseen oikeutettu virkamies saa päättää va- 24775: tetyn valvoja. Jollei vapaaksi päästetty ole paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Pidättä- 24776: valvonnan alainen, on poliisipäällikön tehtävä miseen oikeutetun virkamiehen on tällöin teh- 24777: ilmoitus, kun hän havaitsee siihen olevan aihet- tävä menettämistä koskeva vaatimus edellä 24778: ta. Erityisestä syystä hän saa myös vangita mainitulle tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle 24779: vapaaksi päästetyn, jota ilmoitus koskee. Oi- alioikeudelle viipymättä ja viimeistään säilöön- 24780: keusministeriön tulee ilmoituksen johdosta ottamista seuraavana arkipäivänä. Säilöönotta- 24781: päättää, onko vapaaksi päästetty menettävä misesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja 24782: ehdonnalaisen vapautensa tai onko hänen koe- paikasta on ilmoitettava valvojalle. Vaatimus 24783: aikansa pitennettävä taikka hänet asetettava ja ilmoitus saadaan tehdä suullisesti tai puheli- 24784: jäljellä olevaksi tai pidennetyksi koeajaksi val- mitse. Näin tehty vaatimus on vahvistettava 24785: vonnan alaiseksi sekä antaa määräykset, joita kirjallisesti. 24786: vapaaksi päästetyn on tässä tapauksessa nou- Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on 24787: datettava. valvojan pyynnöstä toimitettava käytösrikko- 24788: muksen selvittämiseksi tulkinta. Jos vapaaksi 24789: päästetty on otettu säilöön, tulkinta toimite- 24790: taan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen 24791: aloitteesta. 24792: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan alai- 24793: 1990 vp. - HE n:o 23 25 24794: 24795: Voimassa oleva laki Ehdotus 24796: 24797: nen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämiseen 24798: oikeutettu virkamies voi, jollei ole riittäviä 24799: syitä ehdonalaisen vapauden menettämiseen, 24800: tehdä oikeusministeriölle esityksen vapaaksi 24801: päästetyn asettamisesta valvontaan. 24802: 24803: 24804: 15 a § 24805: Tuomioistuimen on otettava 15 §:n 1 mo- 24806: mentissa tarkoitettu ehdonalaisen vapauden 24807: menettämistä koskeva vaatimus käsiteltäväksi 24808: viipymättä. Jos vaatimus koskee säilöön otet- 24809: tua vastaajaa, vaatimus on otettava käsiteltä- 24810: väksi viimeistään viikon kuluttua säilöönotta- 24811: misesta. Säilöön otettua koskevan vaatimuksen 24812: käsittely saadaan lykätä vain erityisestä syystä 24813: ja enintään viikolla. Säi/öönottaminen jatkuu 24814: seuraavaan käsittelyyn, jollei tuomioistuin toi- 24815: sin määrää. 24816: Vaatimuksen tekijän on oltava vaatimusta 24817: käsiteltäessä läsnä tuomioistuimessa. Pidättä- 24818: miseen oikeutettu virkamies voi kuitenkin olla 24819: läsnä määräämänsä virkamiehen edustamana 24820: ja valvoja valtuuttamansa asiamiehen edusta- 24821: mana. Jos vaatimuksen on tehnyt pidättämi- 24822: seen oikeutettu virkamies, valvoja voi olla 24823: läsnä käsittelyssä itse tai asiamiehen edustama- 24824: na tai toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen 24825: lausuntonsa vaatimuksen johdosta. Vastaajan 24826: on oltava läsnä henkilökohtaisesti. 24827: 24828: 15 b § 24829: Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me- 24830: nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja on, 24831: jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää- 24832: tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan 24833: suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän 24834: tyytyy päätökseen, tai muussa tapauksessa säi- 24835: lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään 24836: tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran- 24837: gaistusta vastaavan ajan. Jos vapaaksi päästet- 24838: ty on ennen päätöksen antamista ollut säilöön 24839: otettuna, tuomioistuimen on määrättävä va- 24840: paudenmenetysaikaa vastaava aika, joka on 24841: vähennettävä jäännösrangaistuksesta. 24842: Jos vaatimus ehdonalaisen vapauden menet- 24843: tämisestä hylätään, säilöön otettu on määrättä- 24844: vä heti päästettäväksi vapaaksi. 24845: 24846: 15 c § 24847: Muutoin 15 a § :n 1 momentissa tarkoitettua 24848: vaatimusta käsiteltäessä noudatetaan sovellu- 24849: 4 300331X 24850: 26 1990 vp. - HE n:o 23 24851: 24852: Voimassa oleva laki Ehdotus 24853: 24854: vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa 24855: on säädetty. 24856: 24857: 17 § 17 § 24858: 24859: Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen, Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen, 24860: kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin- kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin- 24861: tään kolme vuotta. Koeaikaa voidaan 15 § :n 1 tään kolme vuotta. 24862: momentin nojalla pidentää yhteensä enintään 24863: kahdella vuodella. 24864: 24865: 24866: 3 luku 24867: Täytäntöönpanosta vankilassa 24868: 24869: 13§ 24870: Jos vanki tahallaan tai tärkeällä huolimatto- (kumotaan) 24871: muudel/aan on aiheuttanut vahinkoa laitoksen 24872: omaisuudelle, johtokunta voi, ellei vahingon 24873: aiheuttanutta tekoa saateta tuomioistuimen kä- 24874: siteltäväksi, määrätä vahingon korvattavaksi 24875: vangin työ- ja käyttörahasta tai muusta vangil- 24876: le tilitetystä tulosta. Johtokunnan päätökseen 24877: vangilla on oikeus hakea kirjallisesti muutosta 24878: oikeusministeriöitä neljäntoista päivän kulues- 24879: sa päätöksestä tiedon saatuaan. Muutoksenha- 24880: kukirjelmä on annettava laitoksen johtajalle, 24881: jonka on toimitettava se Oikeusministeriö/le. 24882: Oikeusministeriön päätöksestä ei saa valittaa. 24883: 24884: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24885: kuuta 1990. 24886: Asia käsitellään kuitenkin loppuun noudat- 24887: taen tämän lain voimaan tullessa voimassa 24888: olleita säännöksiä, jos esitys ehdonalaisen va- 24889: pauden määräämisestä menetelyksi on tehty 24890: oikeusministeriölle tai ehdonalaisessa vapau- 24891: dessa oleva on vangittu esityksen tekemiseksi 2 24892: luvun 15 §:n 1 momentin nojalla ennen tämän 24893: lain voimaantuloa. 24894: Lain voimaan tullessa raukeavat 2 luvun 24895: 15 § :n 1 momentin nojalla oikeusministeriölle 24896: tehdyt esitykset koeajan pidentämisestä sekä 3 24897: luvun 13 §:n nojalla vankilan johtokunnassa 24898: tai oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa 24899: käsiteltävänä olevat korvausasiat ja lainkoh- 24900: dan nojalla annetut mutta vielä täytäntöönpa- 24901: nematta olevat korvauspäätökset. 24902: 1990 vp. - HE n:o 23 27 24903: 24904: 2. 24905: Laki 24906: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 20 §:n muuttamisesta 24907: 24908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24909: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 20 §, 24910: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), seuraavasti: · 24911: 24912: Voimassa oleva laki Ehdotus 24913: 24914: 20 § 20 § 24915: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- 24916: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden teen päästetty on muusta syystä kuin uuden 24917: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä- 24918: määrätköön vankilaoikeus, onko hänet toimi- nen on, jollei hän ole alkaessaan suorittaa 24919: tettava takaisin nuorisovankilaan kärsimään jäännösrangaistusta täyttänyt 23 vuotta, ilman 24920: sitä rangaistusta, mikä on jäljellä silloin, kun vankilaoikeuden eri määräystä suoritettava 24921: hänet päästettiin vapaaksi, vai onko hänen jäännösrangaistustaan nuorisovankilassa. 24922: kärsittävä jäännösrangaistuksensa yleisessä 24923: vankilassa tavallisena vankeusrangaistuksena. 24924: Milloin jäännösrangaistus määrätään kärsit- 24925: täväksi yleisessä vankilassa, vankilaoikeus voi 24926: joko osaksi tai kokonaan poistaa rangaistusai- 24927: kaan nuorisovankilaan määräämisen johdosta 24928: tulleen pitennyksen, kuitenkin niin, että jos 24929: jäännösrangaistus on ankarampi kuin oikeu- 24930: den tuomitsema rangaistus, on se lyhennettävä 24931: siten, että se ankaruudeltaan vastaa enintään 24932: oikeuden tuomitsemaa rangaistusta. 24933: 24934: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24935: kuuta 1990. 24936: 24937: 24938: 24939: 3. 24940: Laki 24941: eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n muuttamisesta 24942: 24943: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24944: muutetaan eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 8 päivänä toukokuuta 24945: 1970 annetun lain (324170) 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä joulukuuta 24946: 1975 annetulla lailla (934175), seuraavasti: 24947: Ehdotus Voimassa oleva laki 24948: 24949: 1§ 1§ 24950: Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi- Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi- 24951: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat 24952: 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau- 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau- 24953: teen; teen, ehdonalaisen vapauden menettämistä tai 24954: koeajan pidentämistä; 24955: 28 1990 vp. - HE n:o 23 24956: 24957: Voimassa oleva laki Ehdotus 24958: 24959: 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta- 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta- 24960: mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis- mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis- 24961: ta; tahi ta; ja 24962: 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis- 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis- 24963: ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok- ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok- 24964: sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitosa- sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitos- 24965: jan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus- ajan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus- 24966: ajaksi. ajaksi. 24967: 24968: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 24969: kuuta 1990. 24970: 24971: 24972: 24973: 24974: 4. 24975: Laki 24976: rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttamisesta 24977: 24978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 24979: muutetaan rikoslain 2 luvun 13 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa 24980: laissa (613/74), seuraavasti: 24981: 24982: Voimassa oleva laki Ehdotus 24983: 24984: 2 luku 24985: Rangaistuksista 24986: 13 § 13§ 24987: Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok- Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok- 24988: sessa tai muuten vankilan viranomaisen val- sessa tai muuten ollessaan vankilan viranomai- 24989: vonnan alaisena rikoksen, josta yleisen lain sen valvonnan alaisena rikoksen, josta yleisen 24990: mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan ole- lain mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan 24991: van sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä olevan sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä 24992: kurinpitorangaistus niin kuin erikseen on sää- kurinpitorangaistus niin kuin erikseen sääde- 24993: detty. Samoin on työlaitokseen tai päihdyttä- tään. Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa 24994: vien aineiden väärinkäyttäjiä varten tarkoitet- ankarampi kuin sakkorangaistus, rikoksenteki- 24995: tuun huolto/aan otetun sellaisessa laitoksessa jä on pantava siitä syytteeseen tuomioistuimes- 24996: tekemästä rikoksesta, josta seuraamuksen kat- sa. 24997: sotaan olevan sakkoa, määrättävä kurinpito- 24998: rangaistus niin kuin siitä on erikseen säädetty. 24999: Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa anka- 25000: rampi kuin sakkorangaistus, rikoksentekijä on 25001: pantava siitä syytteeseen tuomioistuimessa. 25002: Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu 25003: on tuomittava uudesta rikoksesta pidettäväksi 25004: yksinäishuoneessa enintään neljä vuotta. 25005: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo- Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo- 25006: mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta 25007: määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko- määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko- 25008: 1990 vp. - HE n:o 23 29 25009: 25010: Voimassa oleva laki Ehdotus 25011: 25012: naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta 25013: vähennettävä kohtuullinen määrä, jollei ole vähennettävä kohtuullinen määrä, jollei ole 25014: perustelua aihetta jättää vähennystä tekemättä perusteltua aihetta jättää vähennystä tekemättä 25015: tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy- tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy- 25016: tenä rangaistuksena teosta. tenä rangaistuksena teosta. 25017: Milloin rangaistusvanki taikka työlaitokseen Milloin rangaistusvanki tekee rikoksen lai- 25018: tai huolto/aan otettu tekee rikoksen laitoksen toksen ulkopuolella, hänet on siitä pantava 25019: ulkopuolella, on siitä tuomittava tuomiois- syytteeseen tuomioistuimessa. 25020: tuimessa, elinkautinen vanki niinkuin edellä 2 25021: momentissa on säädetty. Elinkautiseen van- 25022: keusrangaistukseen tuomittu on kuitenkin eh- 25023: donalaisessa vapaudessa tekemästään rikokses- 25024: ta tuomittava yleisessä laissa säädettyyn ran- 25025: gaistukseen. 25026: 25027: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 25028: kuuta 1990. 25029: Jos elinkaudeksi vankeuteen tuomitun van- 25030: ' gin tekemästä rikoksesta ennen tämän lain 25031: voimaantuloa olisi tuomittu pidettäväksi yksi- 25032: näishuoneessa, on sen asemesta on tuomittava 25033: vankeutta. Ennen tämän lain voimaantuloa 25034: tuomittu yksinäishuonerangaistus raukeaa tä- 25035: män lain tullessa voimaan. 25036: 1990 vp. - HE n:o 24 25037: 25038: 25039: 25040: 25041: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain 10 ja 25042: 12 §:n muuttamisesta 25043: 25044: 25045: 25046: 25047: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 25048: 25049: Esityksessä ehdotetaan leimaverolakiin teh- ehdotetaan korotettavaksi turvakortin valmis- 25050: täväksi muutokset, jotka aiheutuvat ajokortti- tuskustannusten määrällä eli 40 markalla. Laki 25051: luokitusta koskevien säännösten muuttamisesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä 25052: ja ajokorttilomakkeen muuttamisesta turva- huhtikuuta 1990. 25053: kortiksi. Ajokorteista perittävää leimaveroa 25054: 25055: 25056: 25057: 25058: PERUSTELUT 25059: 25060: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut 1.2. Ajokorttiluokituksen muutos 25061: muutokset 25062: Ajokorttiluokkien muutos on tekninen, eikä 25063: 1.1. Ajokortti tarkoituksena ole muuttaa voimassa olevia lei- 25064: maveroperusteita. Huomattavin muutos on se, 25065: että KT-luokka (kevyt moottoripyörä) poiste- 25066: Ajokorttilainsäädännön uudistus aloitettiin 1 taan eikä auton ajo-oikeuteen enää sisälly oi- 25067: päivänä lokakuuta 1989, jolloin siirrvttiin kak- keutta ajaa moottoripyörää. Leimaverolain 25068: sivaiheiseen ajokorttijärjestelmään. f{allitus on 10 §:n Ajokorttia koskeva nimike ehdotetaan 25069: jatkanut uudistusta antamalla edt skunnalle muutettavaksi vastaamaan ajokorttiasetuksen 25070: esityksen laiksi tieliikennelain muu tamisesta ajokorttiluokkien määrittelyä. 25071: (hall. es. 8/1990 vp.). Esityksessä e.tdotetaan 25072: muutoksia ajokortin myöntämisme.1ettelyyn, 25073: ja ajokorttijärjestelmää ja siihen liittyviä me- 1.3. Ajokorttilomake 25074: nettelyjä ehdotetaan selkiytettäviksi. Ajokortin 25075: myöntämismenettelyyn ehdotetut muutokset Ajokorttilomakkeen muuttaminen turvakor- 25076: on jo otettu huomioon leimaveroa koskevissa tiksi nostaa ajokortin valmistuskustannuksia. 25077: säännöksissä. Leimaverolain 10 §:ää muutet- Väliaikaisten ajokorttien leimaverovapaudesta 25078: tiin 1 päivänä lokakuuta 1989 voimaan tulleella aiheutuvien valtion tulojen vähentyminen on 25079: lailla (613/89), jolla lyhytaikainen ajokortti otettu huomioon niin, että kuljettajatutkinnos- 25080: säädettiin leimaverosta vapaaksi. ta menevää maksua on korotettava 40 markal- 25081: la silloin, kun hyväksytyn kuljettajatutkinnon 25082: Mainittuun hallituksen esitykseen sisältyvän jälkeen katsastustoimipaikalta annetaan ajo- 25083: lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen on tar- kortti. Jotta ajokorttien valmistuskustannukset 25084: koitus antaa uusi ajokorttiasetus. Tarkoitukse- saadaan katetuiksi, ehdotetaan kaikkien ajo- 25085: na on uudistaa ajokorttiluokitusta ja muuttaa korttien leimaveroa korotettavaksi 40 markal- 25086: ajokorttilomake turvakortiksi. la. 25087: 300231N 25088: 2 1990 vp. - HE n:o 24 25089: 25090: 1.4. Kaksoiskappaleet nen ajokortti ja sellainen uusi ajokortti, joka 25091: annetaan ajokorttiluokan alentamisen tai eri- 25092: Leimaverolain 10 §:n Ajokorttia koskevan tyisehtojen muuttamisen takia, on leimaverosta 25093: nimikkeen 1 momentin 5 kohdassa säädetään vapaa. 25094: ajokortin kaksoiskappaleesta perittävästä lei- 25095: maverosta. Leimaverosta vapaa on kuitenkin 25096: nimenmuutoksen johdosta annettava kaksois- 2. Taloudelliset vaikutukset 25097: kappale. Kun henkilötunnuksen muuttumisen 25098: johdosta annettava kaksoiskappale on rinnas- Ajokorttiluokkien muutoksista vaikuttaa 25099: tettavissa nimenmuutoksen johdosta annetta- KT -luokan poistaminen leimaveron tuottoon. 25100: vaan, ehdotetaan myös henkilötunnuksen A-luokan ajokortit lisääntyvät noin 5 000 kap- 25101: muutoksen johdosta annettava kaksoiskappale paleella vuodessa, mikä lisää leimaveron tuot- 25102: leimaverosta vapaaksi. toa noin 1,5 miljoonalla markalla vuodessa. 25103: Kun myös henkilöauton ammattiajoluvan ja Moottoripyörän ajo-oikeus on nykyisin sisälty- 25104: liikenneopettajaluvan kaksoiskappaleita joudu- nyt auton ajokorttiin. Ei voida tarkkaan arvi- 25105: taan käytännössä antamaan, ehdotetaan ni- oida, miten vaatimus erillisestä moottoripyö- 25106: mikkeen 1 momenttiin lisättäväksi uusi 8 koh- rän kuljettajatutkinnosta lisää A-luokan ajo- 25107: ta, jonka mukaan näiden kaksoiskappaleista korttien hankkimista. Ajokorttilomakkeen val- 25108: olisi perittävä puolet alkuperäisen luvan leima- mistuskustannuksia vastaava leimaveron koro- 25109: verosta eli 70 markkaa. tus tulisi koskemaan noin 100 000 myönnettä- 25110: vää ajokorttia vuodessa. Tämä merkitsisi noin 25111: 1 miljoonan markan leimaveron tuoton lisäystä 25112: 1.5. Väliaikainen ajokortti ja ajokorttiluo- vuodessa. Ajokortteja uudistetaan noin 15 000 25113: kan alentamisen tai erityisehtojen muut- kappaletta vuodessa. Leimaveron tuotto li- 25114: tamisen johdosta annettava uusi ajo- sääntyisi noin 600 000 markalla vuodessa tästä 25115: kortti syystä. 25116: Väliaikaisesta ajokortista ei ole peritty lei- 25117: Väliaikainen ajokortti joudutaan antamaan maveroa kaikissa poliisipiireissä. Kun leimave- 25118: silloin, kun varsinaista ajokorttia ei jostakin ron määrä on ainoastaan 10 markkaa, perin- 25119: syystä voida antaa. Tällainen syy voi olla nästä aiheutuvat kustannukset nousevat hel- 25120: esimerkiksi viranomaisen tai valmistajan virhe posti leimaveron tuottoa korkeammiksi. 25121: tai se, että ajokorttiin jostakin muusta syystä 25122: on tullut virhe. Väliaikainen ajokortti anne- 25123: taan myös silloin, kun pyydetään ajokortin 3. Voimaantulo 25124: kaksoiskappaletta. 25125: Ajokorttiluokan alentaminen ja erityisehto- Tieliikennelain muutoksen ja uuden ajokort- 25126: jen muuttaminen on nykyisin tehty vanhaan tiasetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivä- 25127: ajokorttilomakkeeseen. Turvakortin käyttöön- nä huhtikuuta 1990. Leimaverolain muutos 25128: oton jälkeen tämä ei ole enää mahdollista, ehdotetaan tulemaan voimaan samasta ajan- 25129: vaan tällöin joudutaan antamaan uusi ajokort- kohdasta ja koskemaan ajokortteja, jotka an- 25130: ti. netaan lain voimaantulon jälkeen. 25131: Nykyisin väliaikaisen ajokortin on voinut 25132: antaa vain poliisi, mutta kun ajokortin antami- 25133: nen siirtyy katsastustoimipaikoille, annetaan 4. Säätämisjärjestys 25134: väliaikainen ajokortti myös sieltä. Leimaveron 25135: periminen näistä on käytännössä ollut epäyhte- Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- 25136: näisiä. Väliaikainen ajokortti ja erityisehtojen sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on 25137: muuttamisen johdosta annettava uusi ajokortti uudesta tai lisätystä yhtä vuotta pidemmältä 25138: ovat monessa suhteessa rinnastettavissa leima- ajalta kannettavasta verosta säädetty. 25139: verovapatstm kaksoiskappaleisiin. Tämän 25140: vuoksi ehdotetaan leimaverolain 12 §:ään lisät- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 25141: täväksi uusi 60 kohta, jonka mukaan väliaikai- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 25142: 1990 vp. - HE n:o 24 3 25143: 25144: Laki 25145: leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamisesta 25146: 25147: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25148: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 10 §:n Ajokorttia 25149: koskevan nimikkeen 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1988 ja 25150: 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla (1021/88 ja 613/89), sekä 25151: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 60 kohta seuraavasti: 25152: 25153: 10 § nimenmuutoksen tai henkilötunnuksen 25154: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle muutoksen johdosta annettu, 140 markkaa; 25155: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 6) henkilöauton ammattiajolupa 140 25156: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja markkaa; 25157: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 7) liikenneopettajalupa 140 markkaa; ja 25158: leimalla seuraavin määrin: 8) henkilöauton ammattiajoluvan ja 25159: liikenneopettajaluvan kaksoiskappale 70 25160: Ajokortti: markkaa. 25161: 1) A ** ** **-, * B* ** **-, * BE** **-, 25162: A B* ** **-, A BE** **-, * B* C* **-, 12 § 25163: A B* C* **-, * BE C* **-, A BE C* **-, Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: 25164: * BE CE**-, A BE CE**-, * B* C* D*-, 25165: A B* C* D*-, * BE C* D*-, A BE C* D*-, asioissa, jotka koskevat: 25166: * BE CE DE- ja A BE CE DE-luokan 25167: ajokortti, ei kuitenkaan kuljettajaopetuksen niin myös 25168: ensimmäisen vaiheen jälkeen annettava 25169: lyhytaikainen auton ajokortti, 400 markkaa; 60) väliaikainen ajokortti ja sellainen uusi 25170: 2) T-luokan ajokortti 140 markkaa; ajokortti, joka annetaan ajokorttiluokan 25171: 3) T -luokan ajokortin muuttaminen muuksi alentamisen tai erityisehtojen muuttamisen 25172: kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi 260 johdosta. 25173: markkaa; 25174: 4) ajokortin muuttaminen muuksi ylemmän 25175: luokan ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton Tämä laki tulee voimaan päivänä 25176: ajokortiksi 140 markkaa; kuuta 1990. Lakia sovelletaan ajokortteihin, 25177: 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan jotka annetaan lain tultua voimaan. 25178: 25179: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 25180: 25181: 25182: Tasavallan Presidentti 25183: MAUNO KOIVISTO 25184: 25185: 25186: 25187: 25188: Ministeri Ulla Puolanne 25189: 4 1990 vp. - HE n:o 24 25190: 25191: Liite 25192: 25193: 25194: 25195: 25196: Laki 25197: leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamisesta 25198: 25199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 25200: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 10 §:n Ajokorttia 25201: koskevan nimikkeen 1 momentti, 25202: sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1988 ja 30 päivänä kesäkuuta 1989 25203: annetuilla laeilla (1021188 ja 613/89), sekä 25204: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 60 kohta seuraavasti: 25205: 25206: Voimassa oleva laki Ehdotus 25207: 25208: 10§ 25209: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle 25210: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 25211: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja 25212: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 25213: leimalla seuraavin määrin: 25214: 25215: Ajokortti: Ajokortti: 25216: 1) A-, AB-, ABE-, ABC-, ABE/ ABC-, 1) A ** ** **-, * B* ** **-, * BE** **-, 25217: ABE/ABCD-, ABCD-, ABCE-, ja ABCDE- A B* ** **-, A BE** **-, * B* C* **-, 25218: luokan ajokortti, ei kuitenkaan kuljettajaope- A B* C* **-, * BE C* **-, A BE C* **-, 25219: tuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen annettava * BE CE**-, A BE CE**-, * B* C*D *-, 25220: lyhytaikainen auton ajokortti, 360 markkaa; A B* C* D*-, * BE C* D*-, A BE C* D*-, 25221: * BE CE DE- jaA BE CE DE-luokan ajokort- 25222: ti, ei kuitenkaan kuljettajaopetuksen ensim- 25223: mäisen vaiheen jälkeen annettava lyhytaikai- 25224: nen auton ajokortti, 400 markkaa; 25225: 2) KT- tai T-luokan ajokortti 100 markkaa; 2) T-luokan ajokortti 140 markkaa; 25226: 3) KT- tai T -luokan ajokortin muuttaminen 3) T -luokan ajokortin muuttaminen muuksi 25227: muuksi kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi 260 25228: 220 markkaa; markkaa; 25229: 4) A-, AB-, ABE-, ABC-, ABE/ ABC-, 4) ajokortin muuttaminen muuksi ylemmän 25230: ABE/ ABCD-, ABCD- tai ABCE-luokan ajo- luokan ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton 25231: kortin muuttaminen korkeamman luokan ajo- ajokortiksi 140 markkaa; 25232: kortiksi 100 markkaa; 25233: 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan 25234: nimenmuutoksen johdosta annettu, 100 mark- nimenmuutoksen tai henkilötunnuksen muu- 25235: kaa; toksen johdosta annettu, 140 markkaa; 25236: 1990 vp. - HE n:o 24 5 25237: 25238: Voimassa oleva laki Ehdotus 25239: 25240: 6) henkilöauton ammattiajolupa 100 mark- 6) henkilöauton ammattiajolupa 140 mark- 25241: kaa; ja kaa; 25242: 7) liikenneopettajalupa 100 markkaa. 7) liikenneopettajalupa 140 markkaa; ja 25243: 8) henkilöauton ammattiajoluvan ja liiken- 25244: neopettajaluvan kaksoiskappale 70 markkaa. 25245: 25246: 25247: 12 § 25248: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: 25249: 25250: asioissa, jotka koskevat: 25251: 25252: niin myös 25253: 25254: 60) väliaikainen ajokortti ja sellainen uusi 25255: ajokortti, joka annetaan ajokorttiluokan alen- 25256: tamisen tai erityisehtojen muuttamisen johdos- 25257: ta. 25258: 25259: Tämä laki tulee voimaan päivänä 25260: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ajokortteihin, 25261: jotka annetaan lain tultua voimaan. 25262: 1990 vp. - HE n:o 25 25263: 25264: 25265: 25266: 25267: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion viran ja toimen 25268: haltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain kumoamisesta 25269: 25270: 25271: 25272: 25273: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 25274: 25275: Esityksessä ehdotetaan, että laki valtion vi- ehdotetaan tulevaksi voimaan päivänä syys- 25276: ran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta kuuta 1990. 25277: kumottaisiin. Lain kumoamista koskeva laki 25278: 25279: 25280: 25281: 25282: PERUSTELUT 25283: 25284: 25285: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut perusteella. Tästä syystä lisättiin neuvotteluoi- 25286: muutokset keuslakiin uusi 1 a § (429/64), jossa säädetään, 25287: että neuvotteluoikeuslakia ei sovelleta asioihin, 25288: Valtion viran ja toimen haltijain neuvotte- joista säädetään menettelytapalaissa. Valtion 25289: luoikeudesta annetun lain (82/43, jäljempänä virkaehtosopimuslain (664170) tultua voimaan 25290: neuvotteluoikeuslaki) 1 §:n nojalla on valtion 1 päivänä joulukuuta 1970 katsottiin, että neu- 25291: virkamiehillä oikeus neuvotella asianomaisen votteluoikeuslain 1 a §:n viittausta menettely- 25292: valtion viranomaisen kanssa periaatteellisista tapalakiin voidaan soveltaa myös valtion virka- 25293: tai muutoin yleisluontoisista virkaan ottamista, ehtosopimuslakiin ilman neuvotteluoikeuslain 25294: virka- ja työsuhdetta sekä palkkausta koskevis- muutosta. Täten on katsottu, että neuvotte- 25295: ta asioista neuvottelukelpoiseksi hyväksytyn luoikeuslakia ei sovelleta valtion virkaehtosopi- 25296: yhdistyksensä välityksellä. Neuvotteluoikeusla- muslain 2 §:n mukaisesti neuvoteltaviin asioi- 25297: ki säätää virkamiehille oikeuden ja viranomai- hin. 25298: sille velvollisuuden neuvotella 1 §:ssä maini- Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja 25299: tuista asioista. Laki ei rajoita viranomaisten laitoksissa (651/88, jäljempänä valtion yhteis- 25300: oikeutta ratkaista asiaa haluamallaan tavalla, toimintalaki) tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 25301: eikä virkamiesten oikeutta muilla keinoin val- 1988. Sen tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan 25302: voa etujaan. Neuvotteluosapuolena valtion antaa valtion henkilöstölle vaikutusmahdolli- 25303: puolesta on se viranomainen, jonka käsiteltä- suus työhönsä ja työoloihinsa vaikuuavaan 25304: viin neuvoteltava asia kuuluu. Neuvotteluoi- viraston toimintaa koskevaan päätöksente- 25305: keuslaissa tarkoitettuja viranomaisia on noin koon. Lain 7 §:ssä on säädetty yhteistoiminta- 25306: kuusikymmentä. Valtioneuvosto on myöntänyt menettelyn piiriin kuuluvista asioista. Nämä 25307: neuvotteluluoikeuden yli seitsemällekymmenel- ovat sellaisia viraston varsinaisen toiminnan 25308: le virkamiesyhdistykselle. muutoksia, joilla on henkilöstöhallinnollisia 25309: Laissa valtion virkamiespalkkausten tarkis- vaikutuksia. Yhteistoimintamenettelyn piiriin 25310: tamisesta (427 /64, jäljempänä menettelytapala- kuuluvista asioista voidaan lain 15 §:n nojalla 25311: ki), jota sovellettiin vuosina 1966-1970, sää- sopimuksin poiketa. Valtiovarainministeriö ja 25312: dettiin, että virkamiesten palkkausten tarkistus valtion virkamiesten ja työntekijöiden edusta- 25313: toimitetaan valtioneuvoston ja virkamiesten vimmat keskusjärjestöt ovat täsmentäneet ja 25314: keskusjärjestöjen välillä tehdyn sopimuksen laajentaneet yhteistoimintamenettelyn asiapii- 25315: 25316: 300309Y 25317: 2 1990 vp. - HE n:o 25 25318: 25319: riä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai- tys voidaan valmistella, kun on saatu aikaan 25320: toksissa 7 päivänä lokakuuta 1988 tekemässään sopimus, jonka mukaan voidaan neuvotella 25321: sopimuksessa. Samoin ovat useat virastot ja käsiteltäessä ministeriössä tai hallinnonalan 25322: laitokset tehneet virastokohtaisen yhteistoimin- keskusvirastossa koko hallinnonalan henkilös- 25323: tasopimuksen nnssa toimivien henkilöstöä töä koskevia asioita. 25324: edustavien järjestöjen kanssa. Valtiovarainmi- Valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa 25325: nisteriö ja valtion virkamiesten ja työntekijöi- henkilöstöasioissa tehdyn sopimuksen allekir- 25326: den edustavimmat keskusjärjestöt ovat valtion joittamispöytäkirjassa valtiovarainministeriön 25327: yhteistoimintalain 15 §:n nojalla tehneet 1 päi- ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edus- 25328: vänä maaliskuuta 1990 sopimuksen yhteistoi- taviropien keskusjärjestöjen välillä sekä sopi- 25329: minnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa kos- muksen sisältöä koskevien neuvottelujen aika- 25330: kevissa henkilöstöasioissa. Siinä sovitaan yh- na samojen osapuolten välillä todettiin osa- 25331: teistoiminnasta ministeriön ja henkilöstön puolten olevan yksimielisiä siitä, että neuvotte- 25332: edustajien kesken tilanteissa, joissa ministeri- luoikeuslaki voitaisiin kumota. 25333: össä käsitellään valtionhallinnon tai asianomai- Esityksestä on käyty neuvotteluoikeuslain 25334: sen ministeriön hallinnonalan henkilöstöä kos- mukaiset neuvottelut. 25335: kevia asioita. Sopimuksessa sovittuja menette- 25336: lytapoja on noudatettava muun muassa silloin, 25337: kun ministeriö valmistelee henkilöstön ase- 3. Esityksen hallinnolliset ja 25338: maan olennaisesti vaikuttavia hallinnon yleisiä taloudelliset vaikutukset 25339: kehittämistoimenpiteitä, henkilöstöhallinnon 25340: yleisiä säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, hal- Koska kumottavaksi ehdotettava laki on tul- 25341: linnonalan kehittämishankkeita sekä hallin- lut tarpeettomaksi, selkeyttää sen kumoaminen 25342: nonalan tulo- ja menoarvioehdotusta tai toi- lainsäädäntöä ja estää samojen asioiden käsit- 25343: minta- ja taloussuunnitelmaa. telyn eri järjestelmien mukaisesti. Ehdotuksella 25344: Kun sopimus yhteistoiminnasta valtionhal- ei ole taloudellisia vaikutuksia. 25345: lintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstö- 25346: asioissa tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 25347: 1990, neuvotellaan tai sovitaan kaikista neu- 4. Voimaantulo 25348: votteluoikeuslaissa tarkoitetuista asioista neu- 25349: votteluoikeuslaissa säädetyn menettelyn lisäksi Sopimus yhteistoiminnasta valtionhallintoa 25350: myös muilla tavoin. Tästä syystä sopimuksen ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa 25351: allekirjoittamispöytäkirjassa on todettu, että tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990. Jos 25352: sopimuksen mukaisen menettelyn käyttöön- henkilöstön edustajia ei ole nimetty mainittuun 25353: ottamisen jälkeen neuvotteluoikeuslaki voi- ajankohtaan mennessä, sopimuksen määräyk- 25354: daan sopimusosapuolten yhteisen käsityksen siä noudatetaan kuitenkin vasta siitä ajankoh- 25355: mukaan tarpeettomana kumota. Koska tuol- dasta lukien, kun edustajat on ilmoitettu asian- 25356: loin ei enää ole olemassa tilanteita, joihin omaiselle ministeriölle. Henkilöstön edustajista 25357: sovellettaisiin yksinomaan neuvotteluoikeusla- on kussakin ministeriössä sovittava 31 päivään 25358: kia, ehdotetaan, että se kumottaisiin. elokuuta 1990 mennessä. Tällöin neuvotteluoi- 25359: keuslaki tulee kaikilta osiltaan tarpeettomaksi. 25360: Neuvotteluoikeuslakia ei tulisi soveltaa siitä 25361: 2. Asian valmistelu ajankohdasta lukien, kun sopimuksen mukai- 25362: nen yhteistoimintamenettely otetaan käyttöön. 25363: Hallituksen esityksessä laiksi yhteistoimih- Neuvotteluoikeuslain kumoava laki ehdotetaan 25364: nasta valtion virastoissa ja laitoksissa (hall.es. tulevaksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. 25365: 190/1987 vp.) todettiin kappaleessa "1.2.4. 25366: Yhteistoiminnan kehittäminen hallinnon eri ta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 25367: soilla", että neuvotteluoikeuslain kumoava esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 25368: 1990 vp. - HE n:o 25 3 25369: 25370: 25371: Laki 25372: valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain kumomisesta 25373: 25374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 25375: 25376: 1§ 2 § 25377: Täten kumotaan 22 päivänä tammikuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- 25378: 1943 annettu laki valtion viran ja toimen halti- ta 1990. 25379: jain neuvotteluoikeudesta (82/43), siihen myö- Kumottavaa lakia ei sovelleta myöskään en- 25380: hemmin tehtyine muutoksineen. nen tämän lain voimaantuloa asioissa, joissa 25381: noudatetaan yhteistoiminnasta valtionhallintoa 25382: ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa 25383: tehtyä sopimusta. 25384: 25385: 25386: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 25387: 25388: 25389: Tasavallan Presidentti 25390: MAUNO KOIVISTO 25391: 25392: 25393: 25394: 25395: Ministeri Ulla Puolanne 25396: 1990 vp. - HE n:o 26 25397: 25398: 25399: 25400: 25401: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta tavara- 25402: liikenteestä tiellä 25403: 25404: 25405: 25406: 25407: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄL'fU 25408: 25409: Esityksessä ehdotetaan, että luvanvaraisesta Luvanvaraisuutta ehdotetaan kevennettäväk- 25410: tavaraliikenteestä tiellä säädettäisiin lailla. si siten, että luvan saamisen edellytyksinä olisi- 25411: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetulla vat hakijan maine, ammattitaito, vakavarai- 25412: lailla ammattimainen moottoriajoneuvoliiken- suus ja sopivuus muutoin liikenteen harjoitta- 25413: ne on sisällytetty niin sanottuihin ohjesääntöi- miseen. 25414: siin elinkeinoihin. Tämän jälkeen ammattimai- Ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne 25415: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä on annettu sisältää sekä henkilö- että tavaraliikenteen. 25416: suuri määrä säännöksiä, joissa vuodesta 1922 Henkilö- ja tavaraliikenne ovat kuitenkin eriy- 25417: lähtien on ollut johtavina periaatteina, että tyneet toisistaan siinä määrin, että on tarpeel- 25418: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lista luoda niille oma lainsäädäntönsä. 25419: harjoittaminen on sallittua vain viranomaisen Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 25420: luvalla ja että luvan saamisen edellytyksinä päivänä tammikuuta 1991 lukuun ottamatta 25421: ovat olleet liikennetarve ja liikenneluvan haki- eräitä säännöksiä, jotka on tarkoitettu tule- 25422: jan soveltuvuus liikenteen hoitamiseen. maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. 25423: 25424: 25425: 25426: 25427: 391658Q 25428: 2 1990 vp. - HE n:o 26 25429: 25430: 25431: 25432: 25433: SISÄLLYSLUETTELO 25434: 25435: Sivu Sivu 25436: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5 § Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val- 25437: 1. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt . • . . . . . . . . . . 3 tuutus.................................... 9 25438: 1.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6 § Lupaviranomainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 25439: 7 § Liikenneluvan myöntämisen edellytykset . 9 25440: 1.2. Muutoksen syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 25441: 8 § Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoi- 25442: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . • . • . . . . . 5 tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25443: 2.1. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 9 § Tietojen antaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25444: 2.2. Hallituksen esityksen suhde kansainväli- 10 § Liikenneluvan peruuttaminen . . . . . . . . . . . . 10 25445: seen tilanteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 11 § ~uolin- j~ konkurssipesän oikeus jatkaa 25446: 3. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- lnkennettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25447: tukset.......................................... 6 12 § Muutoksenhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25448: 3 .1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus 13 § Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus . . . . 10 25449: julkiseen talouteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 14 § Rangaistussäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25450: 3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan . . . . . . . . . . . . . 6 15 § Luvattoman liikenteen keskeyttäminen . . . 10 25451: 16 § Valtuutussäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 25452: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 7 25453: 1. Lakiehdotus • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . • • 7 2. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . • • . • . . . . . 11 25454: 1 § Lain soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 17 § Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 25455: 2 § Määritelmiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 18 § Siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 25456: 3 § Liikennelupa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 25457: 4 § Ilman liikennelupaa harjoitettava liikenne 8 LAKITEKSTI . . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . 12 25458: 1990 vp. - HE n:o 26 3 25459: 25460: 25461: 25462: 25463: YLEISPERUSTELUT 25464: 25465: 25466: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- jäykkä ja hidas lupajärjestelmä kykene tyydyt- 25467: sen syyt tävästi seuraamaan mukana. 25468: Tarveharkintaisen liikennelupajärjestelmän 25469: 1.1. Nykyinen tilanne tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 25470: suoritettu selvitys osoitti, että vuoden 1988 25471: Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken- alusta voimaan tulleet tavaraliikenteen harjoit- 25472: teestä voimassa olevat säännökset sisältyvät tamista keventäneet säännökset poistivat pa- 25473: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivä- himmat puutteet ja kehitystä rajoittaneet teki- 25474: nä syyskuuta 1919 annetuun lakiin, 29 päivänä jät. Kuljetusten ostajat kokivat kilpailun riittä- 25475: maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 5 §:n väksi eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamat- 25476: 3 ja 4 momenttiin sekä 5 a §:ään ja ammatti- ta. 25477: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päi- Kuitenkin uudistustenkin jälkeen liikennelu- 25478: vänä lokakuuta 1970 annettuun asetukseen. pajärjestelmän merkittävimmäksi ongelmaksi 25479: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- on jäänyt alalle pääsy, joka on sidottu liiken- 25480: tulla lailla ammattimainen moottoriajoneuvo- netarpeeseen. Liikennelupahakemukseen on lii- 25481: liikenne on sisällytetty niin sanottuihin ohje- tettävä selvitys liikennetarpeesta. Lupahake- 25482: sääntöisiin elinkeinoihin. Laissa on myös sään- muksesta pyydetään pääsääntöisesti lausunnot 25483: nös taksojen vahvistamisesta. Pääsääntö am- kuljetusten suorittajia edustaviita järjestöiltä ja 25484: mattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lu- poliisilta. Saatujen lausuntojen perusteella lu- 25485: vanvaraisuudesta ja siitä salliitavat poikkeuk- paviranomaisen pitäisi kyetä tekemään tosiasi- 25486: set sisältyvät vuoden 1957 tieliikennelakiin. oita vastaava päätös, mikä käytännössä on 25487: Yksityiskohtaiset säännökset ja määräykset si- useimmiten varsin vaikeaa. Liikennetarve voi- 25488: sältyvät ammattimaisesta moottoriajoneuvolii- daan nähdä erilaisena näkökulmasta riippuen. 25489: kenteestä annettuun asetukseen. Säännöstelystä ja hintarajoituksista ollaan 25490: luopumassa yhä useammalla elinkeinoalalla ja 25491: siirtymässä vapaampaan kilpailuun. Muutoin- 25492: 1.2. Muutoksen syyt kin pyritään purkamaan tarpeettomia lupajär- 25493: jestelmiä ja antamaan markkinavoimien vai- 25494: Kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys kuttaa enemmän. Nykyään on vaikeata enää 25495: Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta suuresti löytää sellaisia perusteita, jotka puoltaisivat 25496: riippuvalle avoimelle markkinatalousmaalle. maaoteitse ammattimaisesti harjoitettavan ta- 25497: Teollisuuden lopputuotteisiin sisältyvät kulje- varaliikenteen tiukkaa sääntelyä. 25498: tuskustannukset olivat vuonna 1987 noin 21 Euroopassa kuljetusalan kehitys kulkee koh- 25499: miljardia markkaa. Teollisuutemme on joutu- ti vapaampaa suuntaa. Euroopan yhteisöjen 25500: massa kansainvälisen yhdentymisen myötä yhä (EY) Luxemburgin tuomioistuin antoi 22 päi- 25501: kovempaan kustannus- ja palvelutasokilpai- vänä toukokuuta 1985 päätöksen, jossa EY 25502: luun. Tämän vuoksi kuljetuskustannusten ku- tuomittiin järjestön perustamisasiakirjassa tar- 25503: rissa pitäminen, kuljetusten palvelutason pa- koitetun liikennepolitiikan laiminlyömisestä. 25504: rantaminen ja monipuolisempien kuljetus- Tuomioistuin velvoitti EY:n liikenneministeri- 25505: palvelujen tarjonta on välttämätöntä osana neuvoston laatimaan kohtuullisessa ajassa 25506: kilpailukykyämme. suunnitelman yhteisistä kuljetusmarkkinoista 25507: Ammattimaista liikennettä koskevia saan- koskien muun muassa maantieliikennettä siten, 25508: nöksiä on etenkin 1980-luvulla pyritty muutta- ettei siinä esiintyisi lainkaan syrjintää kansalli- 25509: maan kehittyvien kuljetustarpeiden mukaisesti. suuden tai toimipaikan perusteella. EY :n neu- 25510: Kuljetustarpeiden muutokset ovat olleet ja tu- vosto hyväksyi Milanossa 28 ja 29 päivänä 25511: levat olemaan niin nopeita, ettei nykyinen, kesäkuuta 1985 niin sanotun Valkoisen kirjan, 25512: 4 1990 vp. - HE n:o 26 25513: 25514: jossa esitetään yksityiskohtainen toimintaohjel- - taloudellinen vakavaraisuus 25515: ma EY:n sisäisten markkinoiden luomiseksi - riittävä ammattitaito. 25516: vuoteen 1992 mennessä. Tavoitteena on muun Direktiivi ei sisällä yksityiskohtaisia kritee- 25517: muassa tavaroiden vapaa liikkumisoikeus mai- reitä siitä, miten luotettavuus osoitetaan, vaan 25518: den välillä. ne määrätään jokaisessa jäsenvaltiossa erik- 25519: Tuomioistuimen päätökseen ja Valkoiseen seen. 25520: kirjaan perustuen EY:n liikenneministerineu- Riittävä taloudellinen vakavaraisuus käsittää 25521: vosto päätti 14 päivänä marraskuuta 1985, että taloudelliset resurssit yrityksen perustamiseen 25522: EY-maiden väliset tavara- ja henkilökuljetus- ja ylläpitämiseen. 25523: markkinat vapautetaan kaikista määrällisistä Ammattitaitovaatimukset on täytetty, jos 25524: rajoituksista vuoteen 1992 mennessä. hakija voi osoittaa, että hän on hankkinut alan 25525: Vapaus perustaa yritys EY:n alueella on erikoistietämystä kursseilla ja käytännön työ- 25526: tärkeä liberalisointiin liittyvä asia kuten myös kokemuksella kuljetusalalla. 25527: vapaa hinnoittelu eli tariffijärjestelmien poista- Euroopan liikenneministerikonferenssin 25528: minen. (CEMT) ministerineuvosto hyväksyi 23 ja 24 25529: Samalla päätettiin, että liberalisoinnin vasta- päivänä toukokuuta 1989 pitämässään istun- 25530: painoksi suoritetaan erilaisia harmonisointitoi- nossa maantieliikenteen harjoittajien ammat- 25531: menpiteitä EY -maiden liikenteenharjoittajien tiin pääsyä koskevan vaatimuksen, jonka sisäl- 25532: eriarvoisuuden poistamiseksi ja kilpailulähtö- tö vastaa edellä mainittujen EY-direktiivien 25533: kohtien yhdenmukaistamiseksi. Keskeisinä har- sisältöä. 25534: monisointikohteina maantieliikenteessä nähtiin Johdonmukaiset toimenpiteet Suomen 25535: lupapolitiikka, ajoneuvojen tekniset ominai- maantieliikenne-elinkeinon kilpailukyvyn tur- 25536: suudet, kansainvälisen maantieliikenteen ajo- vaamiseksi ovat tarpeen EY :n integraation 25537: ja lepoaikamääräykset sekä erilaiset verot ja edistyessä ja kuljetusmarkkinoiden vapautues- 25538: maksut. sa. Suomen päämääränä on vastavuoroisin 25539: Markkinoiden vapauden vastapainoksi val- harmonisointi- ja liberalisointitoimenpitein ai- 25540: votaan entistä tehokkaammin liikenteenhar- kaansaada vuoteen 1993 mennessä koko Eu- 25541: joittajan ammattiin pääsyä. Ajoneuvojen mit- rooppalaisen talousalueen (EES) kattava 25542: toja ja painoja harmonisoimalla sekä kansain-· maantieliikennealue. Tähän tavoitteeseen pyri- 25543: välisen liikenteen ajo- ja lepoaikoja yhtenäistä- tään pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan lii- 25544: mällä valvotaan kilpailuedellytysten yhdenmu- kenneministerikonferenssin ja EFTA-yhteis- 25545: kaisuutta ja liikenneturvallisuutta. Keskeiseksi työn avulla. Pohjoismaisena tavoitteena on 25546: kilpailukysymykseksi on myös nähty kansain- yleisluontoinen periaatesopimus maaliiken- 25547: välisen maantieliikenneverotuksen harmoni- neyhteistyön kehittämisestä Suomen, Ruotsin, 25548: sointi, mutta tästä vallitsee EY:n jäsenmaiden Norjan ja EY:n välillä. Pohjoismaiden erityise- 25549: kesken vielä varsin voimakas erimielisyys. nä tavoitteena on aikaansaada yhteisjärjestely- 25550: EY:n maantieliikennemarkkinat vapautetaan jä maaliikenteen kehittämiseksi Suomen, Ruot- 25551: vuoden 1993 alussa joka tapauksessa riippu- sin, Norjan ja EY:n välillä. Tarkoitus on 25552: matta siitä miten vielä avoimina olevissa har- vastavuoroisin harmonisointi- ja liberalisointi- 25553: monisointikysymyksissä edistytään. toimenpitein luoda pohjaa pidemmälle mene- 25554: EY-direktiivissä (74/561/EC ja 74/562/EC, ville joko Euroopan talousyhteisön (EEC) tai 25555: muutos 89/438/EC) asetetaan vähimmäisehdot muissa puitteissa tehtäville järjestelyille, jotka 25556: ammattimaisen tavaraliikenteen ammattiinpää- toteutuisivat EY:n omien ratkaisujen tultua 25557: systä. Direktiivissä kuitenkin annetaan yksittäi- tehdyiksi 1990-luvun alkupuolella. 25558: sille jäsenvaltioille mahdollisuus itse määritellä Suomen, Ruotsin ja Norjan liikenneviran- 25559: ne keinot, joilla vähimmäisehdot saavutetaan. omaiset ovat kansallisin toimenpitein pyrkineet 25560: Useimmat EY-maat ovat käyttäneet tätä mah- varautumaan siihen, että EY :n tulevissa sopi- 25561: dollisuutta hyväkseen. Kansalliset erityismää- musneuvotteluissa todennäköisesti esittämät 25562: räykset EY :n sisällä eroavat jossakin määrin harmonisointivaatimukset on mahdollisuuksien 25563: toisistaan, mutta yhteistä kaikille ovat ne peri- mukaan täytetty jo etukäteen. Soimittavat kul- 25564: aatteet, jotka on mainittu direktiivissä. Kulje- jetussopimukset tulevat vapauttamaan kilpai- 25565: tusalalle aikovan tulee täyttää seuraavat alalle- lua kuljetusalalla. Suomalaisella kuljetuselin- 25566: pääsyn vaatimukset: keinolla tulee olla mahdollisimman hyvät edel- 25567: -hyvä maine lytykset oman kilpailukykynsä kehittämiseen. 25568: 1990 vp. - HE n:o 26 5 25569: 25570: Kansainvälinen kehitys puoltaa Suomessa harkintaan perustuvan lupamenettelyn tarkoi- 25571: kuljetusten liberalisointia, mihin sisältyy tarve- tuksenmukaisuudesta ja eri vaihtoehtomahdol- 25572: harkinnan poistaminen ja hinnoitteluvapaus. lisuuksista. Selvityksen mukaan vuoden 1988 25573: alusta voimaan tulleet tavaraliikenteen harjoit- 25574: tamista keventäneet säännökset poistivat pa- 25575: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto himmat puutteet ja kehitystä rajoittaneet teki- 25576: jät. 25577: 2.1. Valmisteluvaiheet Vertailtaessa Suomea muihin maihin todet- 25578: tiin, että Suomi on kuitenkin ainoa Länsi- 25579: Ammattimaisen moottoriajoneuvo liikenteen Euroopan maa, jossa liikenneluvan myöntämi- 25580: ongelmia ja kehittämistä selvitti laajasti liiken- nen perustuu osoitettuun liikennetarpeeseen. 25581: neministeriön asettama toimikunta ''Ammatti- Joissakin maissa on käytössä järjestelmä, jossa 25582: liikennetoimikunta", joka luovutti mietintönsä liikennelupien määrät kiintiöidään vuosittain. 25583: vuonna 1979 (Komiteanmietintö 1979:21). Toi- EY:n piirissä yleisenä suuntauksena on tava- 25584: mikunta esitti mietinnössään, että ammattimai- rakuljetusten liberalisointi, johon liittyy jäljellä 25585: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä säädettäi- olevien tarveharkintaisten liikennelupakäytän- 25586: siin laki ja asetus ja että liikenneministeriö töjen poistaminen, mutta alalle pääsyä valvot- 25587: valtuutettaisiin lailla antamaan yksityiskohtai- taisiin soveltuvuuteen perustuvin kriteerein. Li- 25588: sia sitovia ohjeita noudatettavaksi ammatti- beralisoinnin toisena tärkeänä osana tarvehar- 25589: maisessa moottoriajoneuvoliikenteessä. Toimi- kinnan poistamisen ohella on hinnoitteluva- 25590: kunnan ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet paus. Selvitykseen liittyneessä noin 50 asian- 25591: jatkotoimenpiteisiin. tuntijan haastattelussa asiantuntijat ammatti- 25592: Liikenneministeriön asettaman joukkoliiken- maista kuorma-autoliikennettä lukuun ottamat- 25593: teen säännöstyöryhmän tehtävänä oli valmis- ta katsoivat, että liikennelupajärjestelmää voi- 25594: tella esitys joukkoliikenteen riittävän palveluta- daan kehittää soveltuvuusharkintaan perus- 25595: son ja markkinaosuuden säilyttämisen edellyt- tuvaksi, kunhan uudistukset suoritetaan halli- 25596: tämistä säännösmuutoksista ja uusista sään- tusti ja huolehditaan alan yrittäjien taloudelli- 25597: nöksistä. Työryhmä, joka luovutti mietintönsä sesta koulutuksesta. Myös kansainväliset koke- 25598: vuonna 1985, piti perusteltuna erityisen lain mukset tarveharkinnasta luopumisesta ovat ol- 25599: säätämistä julkisesta henkilöliikenteestä. Työ- leet pääasiassa myönteisiä. 25600: ryhmä katsoi, että esitettyjen säännösmuutos- Selvityksen johtoryhmä Suomen Kuorma- 25601: ten jälkeen olisi aiheellista uusia myös tavara- autoliitto r.y. :n edustajaa lukuun ottamatta 25602: liikennettä koskevat säännökset ainakin sään- päätyikin ehdottamaan tarveharkinnan korvaa- 25603: nösrakenteen osalta. mista soveltuvuuteen perustuvalla harkinnalla 25604: Tämän jälkeen valmistelutyötä on jatkettu sekä luopumista taksanvahvistusmenettelystä 25605: rinnakkain siten, että henkilö- ja tavaraliiken- ja pakettiautojen jättämistä luvanvaraisuuden 25606: teestä säädettäisiin omat lakinsa ja asetuksen- ulkopuolelle. 25607: sa. Tänä aikana on ammattimaisesta moottori- Selvitysraportista pyydettiin useita lausunto- 25608: ajoneuvoliikenteestä annettuun asetukseen pa- ja. Saaduissa lausunnoissa johtoryhmän ehdo- 25609: riinkin otteeseen tehty sellaisia muutoksia, jot- tukset ovat saaneet myönteisen vastaanoton. 25610: ka ovat olleet tarpeen kuljetusjärjestelmien ja Selvitystyön jatkoksi ministeriö asetti työ- 25611: liikennetarpeiden kehityksen turvaamiseksi. ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdo- 25612: Liikennelupajärjestelmään kiinnitti huomio- tus hallituksen esitykseksi ammattimaisesta 25613: ta kauppa- ja teollisuusministeriön hintasidon- maanteitse tapat: uvasta tavaraliikenteestä. 25614: naisuuksia selvittänyt työryhmä ja niin sanottu Toimeksiannon mu1man ehdotuksen tuli sisäl- 25615: Rekolan kilpailu- ja hintakomitea, joka mietin- tää säännökset, joi:la liikennelupien edellytyk- 25616: nössään katsoi, että yleisenä tavoitteena tulisi senä nykyisin olev[csta tarveharkinnasta luovu- 25617: olla lupajärjestelmien purkaminen ja toissijai- taan 1991 ja siiheD tuli liittää esitys järjeste- 25618: sella tavoitteena hintavalvonnan organisoimi- lyiksi, joita mahdollisesti tarvitaan vuoden 25619: nen kokonaan sen viranomaisen vastuulle, jo- 1993 alkuun asti ulottuvan siirtymäkauden ai- 25620: ka huolehtii markkinoille pääsyn valvonnasta. kana. Alalle pääsyn edellytykset tuli siinä laa- 25621: Liikenneministeriö suoritutti selvityksen (Lii- juudessa kuin mahdollista laatia Euroopan yh- 25622: kenneministeriön julkaisu 4/89) ammattimai- teisöjen säännöksiä vastaaviksi. Työryhmässä 25623: sessa tavaraliikenteessä noudatettavan tarve- olivat edustettuina myös kuorma-autoliiken- 25624: 6 1990 vp. - HE n:o 26 25625: 25626: teen yrittäjien sekä kuljetusten ostajien järjes- taan eli todistuksen käydystä kurssista ja suori- 25627: töt. tetusta tutkinnosta. Hyvämaineisuus ja talou- 25628: dellinen vakavaraisuus tarkastettaisiin pyytä- 25629: mällä hakijan kotipaikan poliisilta lausunto. 25630: 2.2. Hallituksen esityksen suhde kansainväli- Uudistus yksinkertaistaisi nykyistä liikenne- 25631: seen tilanteeseen lupamenettelyä siten, että lausuntojen pyytämi- 25632: nen järjestöiltä jäisi pois. Samoin ei enää 25633: Hallituksen esitys on laadittu ottaen huo- tarvitsisi selvittää liikennetarpeen olemassa- 25634: mioon EY :n suunnitelmat maantieliikenteen oloa. Myös käsittelymenettelyä hidastava niin 25635: säännösten harmonisoimiseksi. EY -direktiivis- sanottu yhteiskäsittely ei enää olisi tarpeen. 25636: sä asetetaan vähimmäisehdot ammattimaisen Uudistus lisäisi lääninhallitusten käsittele- 25637: tavaraliikenteen ammattiin pääsystä ja yksittäi- mää lupamäärää, koska nykyisin ministeriön 25638: senä jäsenvaltiolla on mahdollisuus säännösten käsittelemät luvat siirtyisivät lääninhallituksil- 25639: rajoissa itse määritellä ne keinot, joilla vähim- le. Kuitenkin valmistelutyön määrä nykyiseen 25640: mäisehdot on täytetty. verrattuna jäisi melko vähäiseksi. Myös atk:n 25641: Suomen joutuessa neuvottelemaan kansain- hyväksikäyttö ja valtakunnallisen atk-lupare- 25642: välistä liikennettä koskevasta kuljetussopimuk- kisterin luominen yksinkertaistavai ja nopeut- 25643: sesta EY:n kanssa yhdessä muiden pohjoismai- tavat lupakäsittelyä. Uudistus antaisi liikenne- 25644: den kanssa, Euroopan liikenneministerikonfe- ministeriölle paremmat mahdollisuudet keskit- 25645: renssin ja EFTA-yhteistyön avulla, tilannetta tyä nykyistä enemmän ohjaavaan ja koordinoi- 25646: varmasti helpottaa, mikäli Suomen ammattiin vaan toimintaan sekä koulutukseen ja suunnit- 25647: pääsyä koskevien vaatimusten todettaisiin vas- teluun nykyisin voimavaroin. 25648: taavan EY :n vaatimuksia. Soimittavat kulje- Uudistus helpottaisi luvanvaraisen tavaralii- 25649: tussopimukset tulevat vapauttamaan kilpailua kenteen valvontaa etenkin poliisin osalta. Val- 25650: kuljetusalalla. vonta voisi keskittyä tiellä pääsääntöisesti lii- 25651: EY-kehityksen seurauksena ja edellytykse- kenneluvan tarkastamiseen. Muutoin poliisin 25652: nä osallistua mahdollisiin yhteisjärjestelyihin valvonta kohdistuisi hyvän maineen ja vakava- 25653: EY:n kanssa pohjoismaisen yhteistyön merki- raisuuden seuraamiseen. Atk-tekninen kehitys 25654: tys on kasvanut, mikä puolestaan edellyttää ja liikennelupien käsittelyn siirtyminen atk:lle 25655: mahdollisimman vapaita kuljetusmarkkinoita. mahdollistaa valvontatietojen tehokkaan käsit- 25656: Kun Ruotsi ja Norja ovat luopuneet liikennelu- telyn ja seurannan. 25657: pien tarveharkintaan perustuvasta myöntämis- Soveltuvuusharkintaan siirtyminen edellyttää 25658: menettelystä ja kun Pohjoismaiden yhtenäisen sekä tarvittavan koulutuksen että ammattitai- 25659: kuljetusalueen muodostaminen on välttämätön don osoittamiseen liittyvien tutkintojen järjes- 25660: askel pyrittäessä laajempaan eurooppalaiseen tämistä. Alustavien suunnitelmien mukaan tar- 25661: maantiekuljetusalueeseen, on eduksi, että Suo- vittava koulutus järjestettäisiin esimerkiksi 25662: mi noudattaa muiden pohjoismaiden suuntavii- kauppaoppilaitoksissa ja ammatillisissa kurssi- 25663: voja liberalisoinnissa. keskuksissa. Koulutuksen järjestäminen voitai- 25664: siin antaa myös muiden siitä kiinnostuneiden 25665: tehtäväksi. Tutkintojen vastaanottaminen ta- 25666: 3. Esityksen organisatoriset ja pahtuisi keskitetysti viranomaisvalvonnassa. 25667: taloudelliset vaikutukset Koulutuksen kustannuksista vastaisivat kou- 25668: lutettavat pääosin itse. Jos vuodessa järjestet- 25669: 3.1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus täisiin noin 20 kurssia, joihin osallistuisi yh- 25670: julkiseen talouteen teensä 400 oppilasta, olisivat kustannukset yh- 25671: teensä noin 2,8 miljoonaa markkaa. 25672: Uudistus vaikuttaisi nykyisin liikennelupia 25673: käsittelevien viranomaisten toimintaan siten, 25674: että liikenneluvan myöntäisi aina hakijan koti- 25675: paikan lääninhallitus liikenneministeriön toi- 25676: miessa ensiasteen valitusviranomaisena. Luvan 3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan 25677: hakeminen tapahtuisi käytännössä siten, että 25678: hakija esittäisi selvityksen taloudellisesta vaka- Nykyinen tarveharkintainen liikennelupapo- 25679: varaisuudestaan ja riittävästä ammattitaidos- litiikka jarruttaa kuljetusalan luonnollista kil- 25680: 1990 vp. - HE n:o 26 7 25681: 25682: pailukehitystä. Kuljetusyritysten on kiinnitettä- Hallituksen esitys mahdollistaa yhdenkin au- 25683: vä entistä enemmän huomiota palvelujen mo- ton yrittäjälle valita toimintaansa parhaiten 25684: nipuolistamiseen ja palvelutason nostamiseen. sopiva yritysmuoto esimerkiksi verotuksen 25685: Kilpailukykyiset hinnat eivät yksin riitä. kannalta. 25686: Tarveharkinnan korvaaminen soveltuvuu- 25687: teen perustuvalla harkinnalla antaa kuljetus- Tarveharkinnasta luopuminen ja siirtyminen 25688: alan hallitseville yrittäjille nykyistä huomatta- koulutukseen perustuvaan alalle soveltuvuu- 25689: vasti paremmat mahdollisuudet toimintansa teen parantaa alalle tulijoiden valmiuksia yri- 25690: kehittämiseen ja rationalisoimiseen ilman jäyk- tystoimintaan ja kuljetustalouden kehittämi- 25691: kiä lupamenettelyitä. Tutkimusten mukaan tie- seen lisäten näin koko kuljetusalan arvostusta. 25692: liikenteessä liikkuu edelleenkin hyvin paljon Kuljetuksilla on huomattava merkitys ta- 25693: sellaista kuljetuskalustoa, jolla on kuormaa louselämän kustannus- ja kilpailukykytekijänä. 25694: vain yhteen suuntaan. Tämä nostaa luonnolli- Teollisuudessa kuljetukset ovat toiseksi suurin 25695: sesti kuljetuskustannuksia. Vaikka tyhjänäajo kustannustekijä henkilöstömenojen jälkeen. 25696: ei enää pelkästään johdukaan jäykästä liiken- Suomessa henkeä kohti tehty kuljetustyö on 25697: nelupajärjestelmästä, on sillä kuitenkin osuu- noin kolminkertainen OECD-maiden keskiar- 25698: tensa asiaan. voon verrattuna. Teollisuutemme rakenne edel- 25699: Liikennelupasäännösten keventäminen lisää lyttää kilpailijoihimme nähden suuria kuljetus- 25700: kilpailua tavaraliikenteessä ja sitä kautta hillit- suoritteita. Teollisuuden kuljetussuoritteen 25701: see kuljetuskustannusten nousua. Rajoitusten osuus kuorma-autoliikenteen kokonaissuorit- 25702: poistaminen ei kuitenkaan tuo alalle kilpailua teesta on lähes 70 OJo. 25703: niin paljon, että siitä voisi olla haittavaikutuk- 25704: sia. Uusien yrittäjien alalle tuloa hillitsevät Hallituksen esityksen vaikutuksia kaupan ja 25705: tehokkaasti ammattiin pääsyyn asetettavat vaa- teollisuuden kustannuksiin ja yleensä elinkei- 25706: timukset. Se, millaiseksi kilpailu jo alalla ole- notoimintaan on markkamääräisesti vaikea ar- 25707: vien yrittäjien välillä muodostuu, riippuu heis- vioida. Esitys mahdollistaa kuitenkin entistä 25708: tä itsestään. Tarveharkinnan soveltaminen siir- monipuolisemman kuljetuspalvelutarjonnan, 25709: tyy uudistuksen myötä viranomaisilta jo alalla mukautumisen nopeisiinkin rakennemuutok- 25710: oleville yrittäjille. Todettakoon, ettei tavaralin- siin, riittävän kilpailun ja kuljetusten tehok- 25711: jaliikenteessä ole enää vuoden 1985 jälkeen kuuden lisäämisen. Logististen toimintojen ke- 25712: vahvistettu liikenteessä käytettävien autojen hittyminen parantaa teollisuutemme kilpailu- 25713: määrää. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut lin- kykyä ja nämä kaikki ainakin jossain määrin 25714: jaliikenteessä käytettävän automäärän kasvuun vaikuttavat hidastavasti kuljetuskustannusten 25715: vaan määrä on pikemminkin laskenut. nousuun. 25716: 25717: 25718: 25719: 25720: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 25721: 25722: 25723: 1. Lakiehdotus näkyvästi osoittaa liikennemerkillä, puomilla 25724: tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. 25725: 1 §. Lain soveltamisala. Lakiehdotuksen 2 §. Määritelmiä. Ehdotuksen 1 momentti 25726: sisältää luvanvarvisen tavaraliikenteen pää- 25727: mukaan lakia sovellettaisiin tieliikennelaissa 25728: määritelmän, jonka mukaan luvanvaraiseksi 25729: tarkoitetulla tiellä. Asiasisällöltään ehdotus 25730: tavaraliikenteeksi katsotaan moottoriajoneu- 25731: vastaa ammattimaisesta moottoriajoneuvolii- 25732: volla tai liikennetraktorilla korvausta vastaan 25733: kenteestä annetun asetuksen (AMA) 1 §:n 25734: suoritettava kuljetuspalvelus. 25735: säännöstä. 25736: Liikennetraktori on määritelty ajoneuvoase- 25737: Pykälän 2 momentissa on määritelty ne alu- tuksessa. Asetuksen mukaan liikennetraktori 25738: eet, jotka jäävät lain soveltamisalan ulkopuo- on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa 25739: lelle. Säännös vastaa pääosin tieliikennelain kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksel- 25740: 92 §:ää lisäyksin, että liikkumisrajoitus tulee la varustettu traktori. Liikennetraktori on 25741: 8 1990 vp. - HE n:o 26 25742: 25743: myös muu traktori, jota käytetään tavaran taneen hallituksen esityksen eduskuntakäsitte- 25744: kuljetukseen suuremmalla kuin todelliselta ko- lyn aikana 1969 lausuttiin julki periaate, että 25745: konaispainoltaan enintään 12 tonnin perävau- kun ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne 25746: nulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kui- on ohjesääntöinen elinkeino, lupapakko on 25747: tenkaan katsota traktoria, jota käytetään pääsääntö ja siitä sallittavat poikkeukset on 25748: moottoriajoneuvoverosta annetun lain lueteltava laissa. Voimassa olevassa lainsää- 25749: 17 a §:ssä (435/86) tarkoitettuihin kuljetuksiin. dännössä liikennelupapakosta sallitut poik- 25750: Muutoin säännös vastaa pääosin voimassa keukset on lueteltu vuoden 1957 tieliikennelain 25751: olevaa säännöstä (AMA 2 § 1 mom.). 5 § :n 3 momentin poikkeusluettelossa. 25752: Pykälän 2 momentti on sanonuoiltaan ny- Pykälän 1 kohta mahdollistaa kevyiden tava- 25753: kyistä suppeampi mutta soveltarnisala tavara- ralähetysten kuljettamisen tavaramopolla. Ajo- 25754: liikenteen osalta on sama (AMA 2 § 2 morn.). neuvoasetuksen mukaan tavaramopo on tava- 25755: Käytännössä on ollut ongelmia yritys-, liike- rankuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu kol- 25756: tai ansiotoimintaan sekä työurakoihin liittyvien mipyöräinen mopo, jonka omapaino on enin- 25757: kuljetusten osalta. Tulkinnan selventämiseksi tään 75 kiloa. 25758: ja oikeuskäytännön yhdenmukaistamiseksi lii- 2. kohta. Voimassa olevan lain mukaan 25759: kenneministeriö on antanut asiasta tulkintaoh- postilaitos saa kuljettaa postilähetyksiä ilman 25760: jeita, mutta nimenomaisen säännöksen puuttu- liikennelupaa. Postiliikenneasetuksen 6 § :n 25761: essa tilanne on edelleenkin epätyydyttävä. Py- mukaan postilähetyksiä ovat kirjekuljetukset, 25762: kälän 3 momentin tarkoituksena on tämän joukkolähetykset ja paketit sekä sanoma- ja 25763: epäkohdan korjaaminen. Ehdotuksen mukaan aikakausilehdet. Posti- ja telelaitos antaa mää- 25764: sanotunlaiseen toimintaan liittyvät kuljetukset räykset muun muassa postilähetysten koosta, 25765: katsottaisiin luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi painosta ja muodosta. 25766: silloin, kun kuljetustehtävän osuus on vähin- Vaikka Posti- ja telelaitos voi melko vapaas- 25767: tään puolet toimintakokonaisuudesta. Jotta ti määritellä postilähetyksiksi katsottavat lähe- 25768: kuljetus edellä sanotun mukaan olisi sallittua tettävät, ei postilähetyksiksi voida katsoa mitä 25769: ilman liikennelupaa, on lisäksi edellytettävä, tahansa tavaran kuljetuksia. Esimerkiksi muut- 25770: että kuljetustehtävä välittömästi ja välttämät- tokuljetukset eivät voi olla postilähetysten kul- 25771: tömästi liittyy kyseiseen työsuoritukseen tai jettamista. Muutoinkaan koko kuorma- tai 25772: toimintaan. Mikäli näin ei ole laita ja toiminta pakettiauton antaminen tilausliikenteen tapaan 25773: yleisen elämänkokemuksen ja asianomaisella kuljetuksen tilaajan käyttöön ei voi ilman lu- 25774: alalla yleisesti noudatetun käytännön mukaan paa tulla kysymykseen. Posti- ja telelaitoksen 25775: on sitä kohtuuttomasti vaikeuttamaHa mahdol- ilman liikennelupaa suorittamat kuljetukset 25776: lista ilman omatoimisia kuljetussuorituksia, on ovat laajentuneet ja rajanveto niiden luvalli- 25777: kuljetustoiminnan osalta noudatettava tämän suudesta tai luvattomuudesta on ollut epäselvä. 25778: lakiehdotuksen 3 §:ssä lausuttua pääsääntöä, Tilanteen selkiyttämiseksi ja Posti- ja telelai- 25779: jonka mukaan maksullisiin kuljetuksiin aina toksen muututtua liikelaitokseksi vuoden 1990 25780: vaaditaan liikennelupa, elleivät kyseessä ole alusta ei ole enää mitään syytä asettaa Posti- ja 25781: ehdotuksen 4 §:ssä tarkoitetut kuljetukset. telelaitosta muiden kuin lajittelukeskusten 25782: Kun lupien myöntäminen muuttuu soveltu- kautta kulkevien postilähetysten kuljetusten 25783: vuusharkintaan perustuvaksi ja ehdotetut lupa- osalta muusta ammattimaisesta liikenteestä 25784: kiintiöt poistuvat vuoden 1993 alusta, ovat poikkeavaan asemaan (2 kohta). 25785: mahdollisuudet lain soveltamisen laajentami- Voimassa olevan lain mukaan myös Valtion- 25786: seen koskemaan urakointiin liittyvää kuljetusta rautatiet ovat voineet kuljettaa hallinnassaan 25787: olemassa. Asia tulisi erikseen selvittää ennen olevalla moottoriajoneuvolla rautatielähetysten 25788: vuotta 1993. kuljetuksia lähettäjäitä rautatieasemalle ja 25789: 3 §. Liikennelupa. Ehdotuksen mukaan lu- määräasemalta vastaanottajalle. Säännöksellä 25790: vanvaraista tavaraliikennettä saa harjoittaa on alkujaan tarkoitettu sellaisia kuljetuksia, 25791: vain asianomaisen viranomaisen myöntämän jotka ovat kulkeneet kiskoilla. Käytäntö on 25792: liikenneluvan nojalla. Asiasisällöltään ehdotus kuitenkin johtanut siihen, että säännöksen pe- 25793: vastaa vuoden 1957 tieliikennelain 5 §:n 3 mo- rusteella on ilman liikennelupaa suoritettu sel- 25794: mentin säännöksiä. laisiakin kuljetuksia, jotka eivät ole kulkeneet 25795: 4 §. Ilman liikennelupaa harjoitettava liiken- kiskoilla lainkaan. Kun liikennelupien myöntä- 25796: ne. Tieliikennelain 5 §:n muuttamista tarkoit- minen ei enää perustu tarveharkintaan ja Vaiti- 25797: 1990 vp. - HE n:o 26 9 25798: 25799: onrautateistä on tullut liikelaitos, ei ole tarpeen kan lääninhallitus. Näin ollen liikenneministe- 25800: asettaa sitä ammattimaisesta maantieliikentees- riöllä ollut lupatoimivalta silloin, kun haettu 25801: tä poikkeavaan asemaan. liikenne on suuntautunut lääniä laajemmalle 25802: Pykälän 3 kohdan säännös on uusi ja sen alueelle, siirtyy uudistuksen myötä lääninhalli- 25803: tarkoituksena on antaa mahdollisuus kuljetta- tuksille. Ehdotus on myös valtioneuvoston 27 25804: jankoulutuksen yhteydessä saada tuntumaa päivänä heinäkuuta 1989 lupahallinnon uudis- 25805: myös kuormien kuljettamiseen esimerkiksi so- tamisesta tekemän periaatepäätöksen mukai- 25806: raa ajamalla. Tähän saakka tällaista toimintaa nen. 25807: ei ole voinut harjoittaa koulutuksen yhteydes- 7 §. Liikenneluvan myöntämisen edellytyk- 25808: sä, kun kuljetuksesta ei ole voinut periä edes set. Ehdotuksen mukaan liikenneluvan myön- 25809: omakustannushintaa. Säännöksen mahdollista- tämisen edellytyksenä ei enää olisi liikennetar- 25810: ma kuljetustoiminta on niin vähäistä, ettei se ve, vaan luvanhakijan niin sanotut henkilökoh- 25811: kilpaile ammattimaisen liikenteen kanssa. taiset ominaisuudet. Ehdotus vastaa varsin pit- 25812: Myös pykälän 4 kohdan säännös on uusi ja källe EY :n kaavailemia liikenneyrittäjien am- 25813: se mahdollistaa konsernin tai siihen verratta- mattiin ja alalle pääsyn vaatimuksia, jotka 25814: van yhtymän kuljetukset sen omalla kuljetus- ovat vähimmäisvaatimuksia sekä kansallisessa 25815: kalustolla. Nykyisin esimerkiksi yhtiöiden käy- että kansainvälisessä liikenteessä. Kansallisella 25816: tössä olevien yksityisliikenteeseen rekisteröity- tasolla eri EY:n jäsenmaiden säännökset ja 25817: jen autojen käyttö tytäryhtiöiden kuljetuksiin määräykset voivat erota toisistaan, mutta nii- 25818: on kielletty, mikä aiheuttaa tarpeettomia lisä- den on kaikkien täytettävä esitetyt vaatimuk- 25819: kustannuksia. Konsernilla tai siihen verratta- set, joiden mukaan liikennealan yrittäjältä vaa- 25820: valla yhtymällä tarkoitetaan osakeyhtiölain ditaan hyvä maine, taloudellinen vakavarai- 25821: (734178) 1 luvun 2 §:n mukaisia yhtiöitä, joi- suus ja riittävä ammattitaito. Liikennealan 25822: den ei kuitenkaan tarvitse olla osakeyhtiömuo- yrittäjäksi hakeutuvan luonnollisen henkilön 25823: toisia. on täytettävä kaikki edellä mainitut vaatimuk- 25824: Ruumiinkuljetus on lisätty ilman liikennelu- set. Milloin yrittäjäksi hakee yritys, sen kulje- 25825: paa sallittujen kuljetusten luetteloon (5 kohta). tuksista vastaavan henkilön on oltava hyvä- 25826: Liikenneluvan hankkimista voidaan pitää koh- maineinen ja riittävän ammattitaitoinen. 25827: tuuttomana velvoitteena ainakin sellaisissa ta- Hakijan maineen selvittäisi poliisi kuten tä- 25828: pauksissa, joissa poliisin kanssa tehtävä kulje- hänkin asti. Hakijalla ei saisi olla esimerkiksi 25829: tussopimus käytännössä edellyttäisi vuosittain rangaistuksia vakavista rikoksista eikä muita- 25830: vain muutaman ruumiin kuljettamista kuole- kaan rikkeitä, jotka asettavat hänen luotetta- 25831: mansyyn selvittämiseksi oikeuslääketieteelli- vuutensa kyseenalaiseksi. 25832: seen tutkimukseen, kuten on laita useimmissa Riittävä ammattitaito osoitetaan kirjallisella 25833: poliisipiireissä. Kun esimerkiksi hautauskulje- kokeella. Tarvittavat tiedot saavutetaan osallis- 25834: tukset on käytännössä jo katsottu sallituksi tumalla koulutuskursseihin ja vähintään viiden 25835: hautaustoimistojen toimesta ilman liikennelu- kuukauden käytännön harjoittelulla tulevaa 25836: paa, ei ruumiinkuljetuksella kuljetusjärjestel- ammattia vastaavissa tehtävissä kuljetusalalla. 25837: män kannalta ole sellaista merkitystä, että sen Tarkemmat säännökset annettaisiin asetuksella 25838: säilyttäminen liikennelupaa edellyttävien kulje- ja ministeriön päätöksellä. 25839: tusten piirissä olisi perusteltua. Vakavaraisuuden selvittäisi hakijan asuin- 25840: Tarveharkinnan poistumisen vuoksi ei enää paikan poliisi tarkistamaila muun muassa mah- 25841: ole syytä asettaa korjaamojen suorittamia hi- dolliset ulosotat ja konkurssit. Tämän lisäksi 25842: nauskuljetuksia eikä kuntien, kuntainliittojen hakijalta vaadittaisiin niin sanotut taloudelliset 25843: ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan takuut. Takuiden tarkoituksena on osoittaa, 25844: suorittamia jätteiden kuljetuksia muusta am- että hakijalla on riittävät taloudelliset voima- 25845: mattimaisesta liikenteestä poikkeavaan ase- varat yrityksen käynnistämiseen ja sen toimin- 25846: maan. nan moitteettomaan ylläpitoon. Takuiden 25847: 5 §. Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val- määrä on sidottu liikenteessä käytettävään au- 25848: tuutus. Säännös vastaa asiasisällöltään nykyis- tomäärään. Yksityiskohtaisemmat säännökset 25849: tä vuoden 1957 tieliikennelain 5 §:n 4 moment- annettaisiin asetuksella ja ministeriön päätök- 25850: tia. sellä. 25851: 6 §. Lupaviranomainen. Ehdotuksen mu- Muilla ominaisuuksilla tarkoitetaan lähinnä 25852: kaan liikenneluvan myöntäisi hakijan kotipai- sellaisia seikkoja, joilla voisi olla vaikutusta 25853: 25854: 2 391658Q 25855: 10 1990 vp. - HE n:o 26 25856: 25857: arvioitaessa hakijan sopivuutta liikenteenhar- 11 §. Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jat- 25858: joittajaksi. kaa liikennettä. Säännös vastaa kuolinpesän 25859: Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, lii- osalta voimassa olevaa säännöstä (AMA 25 §), 25860: kenteestä vastaavan henkilön tulee täyttää vaa- mutta ilmoituksen teolle on asetettu kolmen 25861: dittavat ominaisuudet. Taloudellisia takuita ei kuukauden määräaika. 25862: luonnollisesti vaadita. Konkurssipesän osalta ei ole tarvetta sallia 25863: 8 §. Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoi- liikenteen jatkamista kovin pitkäksi aikaa, 25864: tukset. Ehdotuksen mukaan liikennelupa oi- vaan kolmen kuukauden aika ja enintään se, 25865: keuttaisi harjoittamaan liikennettä koko maas- mikä tarvitaan luvanhaltijan tekemien kulje- 25866: sa 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen. Tällöin tussopimusten täyttämiseksi, on katsottava riit- 25867: poistuisivat liikennealueet samoin kuin linja- ja täväksi. Käytännössä konkurssipesät eivät 25868: tilausliikenteen välinen ero. Ulkomaanliiken- yleensä ole liikennettä jatkaneet. 25869: teeseen myönnettäisiin erityinen lupa, joka oi- 12 §. Muutoksenhaku. Asiallisesti säännös 25870: keuttaisi harjoittamaan liikennettä myös koti- vastaa tavaraliikenteen osalta nykyistä sään- 25871: maassa. nöstä (AMA 26 §). Koska tarveharkintaista 25872: Liikennelupa myönnettäisiin määräajaksi lupamenettelyä ei enää olisi, ei ole liioin tarvet- 25873: kuten nytkin. Uusille yrittäjille ensimmmsen ta määritellä valitukseen oikeutettuja, vaan 25874: luvan voimassaoloaika voisi olla lyhyempi. Ta- tältä osin viitataan muutoksenhausta hallinto- 25875: voitteena on, ettei luvissa ole muita rajoituksia asioissa annettuun lakiin (154/50). 25876: kuin voimassaoloaika ja valvontapaikka. Lu- 13 §. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. 25877: piin voitaisiin sisällyttää ehtoja, jotka olisivat Säännös on nykyisen mukainen (AMA 26 § 4 25878: lähinnä viittauksia muuhun lainsäädäntöön. mom.). 25879: 9 §. Tietojen antaminen. Säännös olisi tar- 14 §. Rangaistussäännös. Rangaistavaksi 25880: peen muun muassa tilastointia varten sekä säädettävät teot ehdotetaan porrastettavaksi 25881: tutkittaessa esimerkiksi lupien uudistamisvai- kahdeksi ryhmäksi. Liikenneluparikoksesta 25882: heessa luvanhaltijan vakavaraisuutta. Tiedot tuomittaisiin se, joka harjoittaa luvanvaraista 25883: tulisivat vain viranomaiskäyttöön eikä niitä liikennettä ilman asianmukaista liikennelupaa 25884: luovutettaisi ulkopuolisille. tai ilman kansainvälisten maantiekuljetusten 25885: JO §. Liikenneluvan peruuttaminen. Ehdo- edellyttämää kuljetuslupaa. Vankeusrangais- 25886: tuksen mukaan liikennelupa on peruutettava tuksen enimmäismäärä ehdotetaan nostetta- 25887: joko kokonaan tai määräajaksi, jos luvanhalti- vaksi nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuu- 25888: ja liikennettä harjoittaessaan on syyllistynyt teen kuukauteen. Tällä on tarkoitus korostaa 25889: rikkomuksiin, joiden vuoksi häntä ei enää luvattoman liikenteenharjoittamisen paheksut- 25890: voida pitää sopivana liikenteen harjoittami- tavuutta. 25891: seen. Ennen luvan lopullista peruuttamista tuli- Muista lain säännösten tai niiden nojalla 25892: si käyttää ensin luvan määräaikaisperuutusta. annettujen säännösten ja määräysten vastaisis- 25893: Jos luvanhaltija ei tästä ota opikseen ja uusia ta teoista tuomittaisiin liikenneluparikkomuk- 25894: rikkomuksia ilmaantuu, lupa voitaisiin peruut- sesta sakkoon. 25895: taa kokonaan. 15 §. Luvattoman liikenteen keskeyttämi- 25896: Rikkomusten ollessa vähäisiä luvanhaltijalle nen. Ammattimaisen liikenteen valvonnan te- 25897: voitaisiin antaa varoitus (2 momentti). Ottaen hostamiseksi lakiehdotukseen on otettu sään- 25898: huomioon varoituksen luonne ei valitusoikeus nös, joka antaisi poliisille mahdollisuuden kes- 25899: siitä ole tarpeen. keyttää kuljetuksen jatkamisen silloin kun kul- 25900: Ehdotuksen mukaan käyttämätön liikenne- jetuksen suorittajalla ei ole liikennelupaa tai 25901: lupa voidaan peruuttaa (3 momentti). Sään- kansainvälisten maantiekuljetussopimusten 25902: nöksessä tarkoitetaan lähinnä sellaisia tapauk- edellyttämää kuljetuslupaa. 25903: sia, joissa luvalle ei ole määräajan kuluessa 16 §. Valtuutussäännös. Tarkemmat sään- 25904: merkitty ajoneuvoa lainkaan tai, ettei liiken- nökset lain soveltamisesta annettaisiin asetuk- 25905: nettä ole ajoneuvon merkitseruisestä huolimat- sella. Asetuksella säädettäisiin liikenneluvan 25906: ta luvan voimassaoloaikana harjoitettu. myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan si- 25907: Luvan peruuttamisesta ja varoituksen anta- sällöstä, hakemisesta, uusimisesta ja muutta- 25908: misesta päättäisi luvan myöntänyt viranomai- misesta, liikenteen valvontapaikasta sekä ajo- 25909: nen (4 momentti). neuvojen merkitseruisestä liikennelupaan. 25910: 1990 vp. - HE n:o 26 11 25911: 25912: Pykälän 2 momentissa annettaisiin liikenne- kellä noin 14 000 yrittäjää, joiden keski-ikä on 25913: ministeriölle lailla valtuus antaa yksityiskohtai- noin 50 vuotta. Tästä määrästä on yli 60 25914: sia määräyksiä ammattitaidon ja vakavaraisuu- vuotiaita arviolta 20 prosenttia. Edellä olevan 25915: den osoittamisesta. perusteella voidaan päätellä, että ikääntyminen 25916: on eräs keskeinen ongelma kuorma-autoyrittä- 25917: jien kohdalla. Nykyinen lupajärjestelmä ei 25918: 2. Voimaantulo- ja siirtymäsään- mahdollista kaikkien osalta luopua alasta ta- 25919: nökset loudellisesti kannattavasti. Ainoastaan yh- 25920: tiömuodossa toimintaa harjoittavat kuljetus- 25921: 17 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule- alan yrittäjät voivat siirtää yrityksensä vapaasti 25922: maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. toiselle. Alalla olevat ikääntyneet yrittäjät eivät 25923: Voimaantulosäännös edellyttää, että myös uu- ole hoitaneet eläkeasioitaan, vaan ovat luotta- 25924: det henkilöliikennettä koskevat säännökset tu- neet lupien siirtomahdollisuuteen, jonka muka- 25925: levat voimaan samaan aikaan. na saa myytyä ajoneuvokaluston tyydyttävään 25926: Jotta kuljetuselinkeino ja kuljetusmarkkinat hintaan. 25927: kykenisivät siirtymään hallitusti uuden lupajär- Yhteiskunnan kannalta lienee edullisin rat- 25928: jestelmän aiheuttamiin muutoksiin, tullaan lu- kaisu nyt ehdotettu siten, että alalta pois halu·- 25929: pien määrä kiintiöimään vuoteen 1993 saakka. avat voisivat siirtää lupansa ja ajoneuvokalus- 25930: Kiintiöiden perusteena voidaan käyttää vuosit- tonsa toiselle ja näin saada jonkinlaisen eläk- 25931: tain myönnettävien uusien lupien määrää mi- keen. 25932: nisteriö- ja läänitasolla. Kiintiöt voidaan vah- Tarkoituksenmukaista on, että ennen lain 25933: vistaa erikseen jo alalla oleville liikenteenhar- voimaan tuloa myönnetyt liikenneluvat ovat 25934: joittajille sekä sinne hakeville. Kiintiöiden voimassa niihin merkittyjen voimassaoloaiko- 25935: määrä tulee vahvistaa kuitenkin niin, ettei jen mukaisesti. 25936: luvan myöntäminen ole enää tarveharkintaan 25937: perustuvaa. Lupakiintiöt eivät koskisi tavara- Pykälän 3 momentin mukaan niiden luvan- 25938: linjaliikenteen automääriä, joita luvassa ei ole haltijoiden, jotka ovat saaneet liikenneluvan 25939: enää määrätty. kuorma- tai pakettiautolle ennen lain voimaan- 25940: Liikenneluvan myöntäminen siirtyisi koko- tuloa, ei tarvitse esittää selvitystä lain sisältä- 25941: naan lääninhallituksille vuoden 1993 alusta. mästä ammattitaitovaatimuksesta. Henkilön, 25942: Liikennealuejako sekä linja- ja tilausliikenteen joka on toiminut liikenteestä vastaavana yri- 25943: väliset erot poistuisivat mainitusta ajankohdas- tyksessä, joka harjoittaa ammattimaista liiken- 25944: ta lukien siten, että liikennelupa oikeuttaisi nettä kuorma- tai pakettiautolla, katsotaan 25945: harjoittamaan liikennettä koko maassa ja ul- täyttävän ammattitaitovaatimuksen. 25946: komailla luvanhaltijan pätevyydestä riippuen. 25947: 18 §. Siirtymäsäännökset. Ammattimaista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 25948: tavaraliikennettä harjoittaa Suomessa tällä het- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 25949: 12 1990 vp. - HE n:o 26 25950: 25951: 25952: 25953: 25954: Laki 25955: luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 25956: 25957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 25958: 25959: 1§ tämiseksi taikka jos olosuhteet osoittavat sitä 25960: Lain soveltamisala tarkoitetun. 25961: Luvanvaraista tavaraliikennettä on myös yri- 25962: Tätä lakia sovelletaan luvanvaraiseen tavara- tys-, liike- tai ansiotoiminnan yhteydessä ta- 25963: liikenteeseen tiellä. pahtuva kuljetus, jos toiminnan pääpaino on 25964: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta sellaisella kuljetuksen suorittamisessa, sekä työurakoiden 25965: yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, teh- tai muiden sopimuksen kohteena olevien työ- 25966: das-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla kokonaisuuksien yhteydessä tapahtuva kuljetus 25967: vastaavalla alueella taikka tiellä, jolla liikkumi- silloin, kun kuljetuksen osuus on yli puolet 25968: nen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa urakasta. 25969: tai omistajan luvalla edellyttäen, että liikku- 25970: 3 § 25971: misrajoitus on näkyvästi osoitettu liikennemer- 25972: kein, puomein tai muulla selvästi havaittavalla Liikennelupa 25973: tavalla. Tässä laissa luvanvaraiseksi säädetyn liiken- 25974: teen harjoittaminen on ilman lupaa kielletty 25975: 2 § 25976: lukuun ottamatta 4 §:ssä mainittuja poikkeuk- 25977: Määritelmiä sia. 25978: Tässä laissa ja sen nojalla annettavissa sään- 4 § 25979: nöksissä tarkoitetaan luvanvaraisella tavaralii- Ilman liikennelupaa harjoitettava liikenne 25980: kenteellä tiellä moottoriajoneuvolla tai liiken- 25981: netraktorilla korvausta vastaan suoritettavaa Liikennelupaa ei tarvita suoritettaessa: 25982: tavaran kuljetusta. 1) kevyiden tavaralähetysten kuljetusta tava- 25983: Luvanvaraista tavaraliikennettä on niinikään ramopolla; 25984: kuljetus vuokratulla moottoriajoneuvolla ja lii- 2) postin lajittelukeskusten kautta kulkevien 25985: kennetraktorilla korvausta vastaan silloinkin, postilähetysten kuljetuksia Posti- ja telelaitok- 25986: kun sen kuljettajana toimii ajoneuvon vuokral- sen toimesta sen hallinnassa olevalla moottori- 25987: leantaja tai vuokralleantajan palveluksessa ole- ajoneuvolla eikä postinjakelua Posti- ja telelai- 25988: va tai tehtävään välittämä tai osoittama henki- toksen työntekijöiden toimesta; 25989: lö. Luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi katso- 3) tavaran kuljetusta ammattioppilaitoksissa 25990: taan mainitunlainen kuljetus myös silloin, kun tai ammatillisissa kurssikeskuksissa tapahtuvan 25991: sopimus sen suorittamiseksi on tehty tämän kuorma-auton tai ajoneuvoyhdistelmän kuljet- 25992: lain tai sen nojalla annettujen määräysten kier- tajakoulutuksen yhteydessä; 25993: 1990 vp. ~ HE n:o 26 13 25994: 25995: 4) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän dellisia tietoja. Tietoja on pidettävä luotta- 25996: kuljetuksia sen omalla kuljetuskalustolla; eikä muksellisina. 25997: 5) ruumiinkuljetusta. 25998: 10 § 25999: 5§ Liikenneluvan peruuttaminen 26000: Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva valtuutus 26001: Liikennelupa on peruutettava joko koko- 26002: Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukai- naan tai määräajaksi, jos luvanhaltija ei enää 26003: sen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella täytä liikenneluvan saamisen edellytyksiä. 26004: sopia poikkeuksia lupamenettelystä kansainvä- Jos liikenteen harjoittamisessa ilmenneet rik- 26005: listen maantiekuljetusten osalta ja kansainvä- komukset ovat vähäisiä, luvanhaltijalle voi- 26006: listen sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä. daan antaa peruuttamisen sijasta varoitus. 26007: Käyttämätön liikennelupa voidaan peruut- 26008: 6 § taa, jollei ole erityistä syytä luvan pitämiseksi 26009: Lupaviranomainen voimassa. 26010: Liikenneluvan peruuttamisesta ja varoituk- 26011: Liikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan sen antamisesta päättää luvan myöntänyt vi- 26012: lääninhallitus. ranomainen. 26013: 26014: 7§ 11 § 26015: Liikenneluvan myöntämisen edellytykset Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa 26016: liikennettä 26017: Liikennelupa tulee myöntää hakijalle, joka 26018: maineeltaan, ammattitaidoltaan, vakavaraisuu- Jos liikenneluvan haltija kuolee, on kuolin- 26019: deltaan ja muilta ominaisuuksiltaan katsotaan pesällä oikeus jatkaa liikennettä enintään kah- 26020: sopivaksi harjoittamaan liikennettä. den vuoden ajan ehdolla, että kuolinpesä kol- 26021: Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, lii- men kuukauden kuluessa kuolinpäivästä il- 26022: kenteestä vastaavan henkilön on oltava mai- moittaa luvan myöntäneelle viranomaiselle lu- 26023: neeltaan, ammattitaidoltaan ja muilta ominai- vanhaltijan velvollisuuksista vastaavan 7 §:n 2 26024: suuksiltaan sopiva harjoittamaan liikennettä. momentin edellytykset täyttävän henkilön. 26025: Jos luvanhaltija joutuu konkurssiin, kon- 26026: 8§ kurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä kol- 26027: Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoitukset men kuukauden ajan konkurssiin joutumises- 26028: ta, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lu- 26029: Kotimaan liikenteeseen myönnetty liikenne- vanhaltijan solmimat kuljetussopimukset on 26030: lupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä koko täytetty. Konkurssipesän on ilmoitettava luvan 26031: maassa ja asetuksella säädettävissä tapauksissa myöntäneelle viranomaiselle 14 vuorokauden 26032: myös ulkomaille. kuluessa 1 momentissa tarkoitettu henkilö. 26033: Maan rajojen yli tapahtuvaan liikenteeseen 26034: myönnetty lupa oikeuttaa harjoittamaan lii- 26035: kennettä kotimaan lisäksi lupaan merkityille 12 § 26036: alueille ja päinvastoin. Muutoksenhaku 26037: Liikennelupa myönnetään määräajaksi. Se 26038: voidaan myöntää rajoitettuna lukuun ottamat- Lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla 26039: ta liikenteessä käytettävää ajoneuvomäärää, annettujen säännösten perusteella tekemään 26040: kuljetettavan tavaran laatua ja kuljetuksen toi- päätökseen haetaan muutosta valittamalla lii- 26041: meksiantajaaja siihen voidaan sisällyttää ehto- kenneministeriöön ja liikenneministeriön pää- 26042: ja, joita liikenteen harjoittamisessa on nouda- töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 26043: tettava. Muutosta haetaan siinä järjestyksessä kuin 26044: 9 § muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa 26045: Tietojen antaminen laissa (154/50) on säädetty. 26046: Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun va- 26047: Liikenteenharjoittajan tulee vaadittaessa an- roituksen antamista koskevaan päätökseen ei 26048: taa lupaviranomaiselle liikenteenisiä ja talou- saa hakea muutosta valittamalla. 26049: 14 1990 vp. - HE n:o 26 26050: 26051: 13 § ja 4 momentti sekä 5 a §, sellaisina kuin ne 26052: Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ovat, 5 §:n 3 momentti muutettuna 6 päivänä 26053: kesäkuuta 1969 ja 31 päivänä elokuuta 1978 26054: Tämän lain tai sen nojalla annettujen sään- annetuilla laeilla (366/69 ja 675/78), 5 §:n 4 26055: nösten perusteella tehtyä päätöstä tai määräys- momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa 26056: tä on noudatettava siitä huolimatta, että se ei laissa (692/83) ja 5 a § 30 päivänä maaliskuuta 26057: ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksen tai 1978 annetussa laissa (249178), ammattimaises- 26058: määräyksen antanut viranomainen toisin mää- ta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päivänä lo- 26059: rää. kakuuta 1970 annettu asetus (646170) siihen 26060: myöhemmin tehtyine muutoksineen, lukuun 26061: 14 § ottamatta 3-5 ja 20-23 §:ää. 26062: Rangaistussäännös Tämän lain 6 § sekä 8 §:n 1 ja 2 momentti 26063: tulevat kuitenkin voimaan päivänä 26064: Joka harjoittaa luvanvaraista liikennettä il- kuuta 1993 ja niillä kumotaan 29 päivänä 26065: man asianmukaista liikennelupaa tai ilman maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 9 ja 26066: kansainvälisten maantieliikennesopimusten 9 a §, sellaisina kuin ne ovat, 9 § 27 päivänä 26067: edellyttämää kuljetuslupaa, on tuomittava lii- helmikuuta 1970 annetussa laissa (149170) ja 26068: kenneluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen 9 a § 21 päivänä toukokuuta 1965 annetussa 26069: enintään kuudeksi kuukaudeksi. laissa (288/65), ammattimaisesta moottoriajo- 26070: Joka muutoin kuin 1 momentissa tarkoite- neuvoliikenteestä annetun asetuksen (646170) 26071: tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla 3-5 ja 20-23 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 § 26072: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuo- osittain muutettuna 30 päivänä maaliskuuta 26073: mittava liikenneluparikkomuksesta sakkoon. 1978 ja 8 päivänä helmikuuta 1985 annetuilla 26074: asetuksilla (250178 ja 173/85), 20, 22 ja 22 a § 26075: 15 § muutettuna mainitulla 8 päivänä helmikuuta 26076: Luvattoman liikenteen keskeyttäminen 1985 annetulla asetuksella ja 13 päivänä mar- 26077: raskuuta 1987 annetulla asetuksella (849/87), 26078: Poliisi voi kieltää kuljetuksen jatkamisen 20 a § mainitussa 8 päivänä helmikuuta 1985 26079: silloin kun kysymyksessä on luvanvaraisen lii- annetussa asetuksessa ja 22 b § mainitussa 13 26080: kenteen harjoittaminen ilman asianmukaista päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuk- 26081: liikennelupaa tai kansainvälisten maantieliiken- sessa, sekä ammattimaisen moottoriajoneuvo- 26082: nesopimusten edellyttämää kuljetuslupaa. liikenteen harjoittamiseen myönnettävien tava- 26083: raliikennelupien rajoituksista 18 päivänä joulu- 26084: 16 § kuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös 26085: Valtuutussäännös (1155/87) ja tavaralinjaliikenteen keräily- ja 26086: jakelualueista 18 päivänä joulukuuta 1987 an- 26087: Tarkemmat säännökset liikenneluvan myön- nettu liikenneministeriön päätös n:o 8637170/ 26088: tämisen edellytyksistä, liikenneluvan sisällöstä, 87. 26089: hakemisesta, uusimisesta ja muuttamisesta, lii- 26090: kenteen valvontapaikasta sekä ajoneuvojen 26091: merkitsemisestä liikennelupaan annetaan ase- 18 § 26092: tuksella. Siirtymäsäännökset 26093: Liikenneministeriö voi antaa yksityiskohtai- 26094: sia määräyksiä ammattitaidon ja vakavaraisuu- Liikennelupa voidaan siirtää luvanhaltijan 26095: den osoittamisesta. kuoleman tai eläkkeelle jäämisen johdosta sel- 26096: laiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeus- 26097: 17 § henkilölle, joka täyttää lain 7 §:n mukaiset 26098: Voimaantulo edellytykset ja jonka lupaviranomainen voi 26099: hyväksyä. Lupaa ei voi siirtää enää vuoden 26100: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1992 jälkeen. 26101: kuuta 1991. Ennen tämän lain voimaan tuloa myönnetyt 26102: Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuu- liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa 26103: ta 1957 annetun tieliikennelain (143/57) 5 §:n 3 määrätyn ajan. 26104: 1990 vp. - HE n:o 26 15 26105: 26106: Luvanhaltijan, joka on saanut liikenneluvan kuin henkilön, joka on toiminut liikenteestä 26107: kuorma- tai pakettiautolle ennen tämän lain vastaavana henkilönä kuorma- tai pakettiau- 26108: voimaantuloa, katsotaan täyttävän tässä laissa tolla ammattimaista liikennettä harjoittavassa 26109: tarkoitetun ammattitaitovaatimuksen samoin yrityksessä. 26110: 26111: 26112: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990 26113: 26114: 26115: Tasavallan Presidentti 26116: MAUNO KOIVISTO 26117: 26118: 26119: 26120: 26121: Liikenneministeri Raimo Vistbacka 26122: 1990 vp. - HE n:o 27 26123: 26124: 26125: 26126: 26127: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi evankelis-luterilaisen 26128: kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta 26129: 26130: 26131: 26132: 26133: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 26134: 26135: Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia eh- kepäätösten tiedoksiannossa siirryttäisiin saan- 26136: dotetaan muutettavaksi kunnallisen eläkelai- titodistusten käytöstä tavallisiin kirjelähetyk- 26137: toksen eläkesäännön kanssa yhdenmukaiseksi siin valtiokonttorin tapaan. 26138: siten, että valtion sotilaseläke ei laukaisisi kir- Ehdotetut lainmuutokset on tarkoitettu tule- 26139: kon eläkeoikeutta vanhuuseläkkeen osalta. Sa- maan voimaan välittömästi niiden tultua hy- 26140: malla ehdotetaan, että kirkkohallituksen elä- väksytyiksi ja vahvistetuiksi. 26141: 26142: 26143: 26144: 26145: PERUSTELUT 26146: 26147: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kuin hänen tehtävänsä ja työkykynsä huo- 26148: muutokset mioon ottaen on aiheellista. Tätä ei voida pitää 26149: asianmukaisena. 26150: 1.1. Kirkon vanhuuseläkkeen laukeamisperi- Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 26151: aatteen tarkistaminen 14 §:n 5 momentin mukaan valtion eläkelain 26152: nojalla myönnetty sotilaseläke ei laukaise kun- 26153: Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 1 § :n nallista vanhuuseläkettä. Tätä periaatetta pi- 26154: momentin (564/89) mukaan virka- tai työ- dettiin lähtökohtana eri eläkejärjestelmien mu- 26155: suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen kaisten eläkkeiden laukeamissäännöstä säädet- 26156: seurakuntaan, seurakuntainliittoon tai muuhun täessä. Tämän vuoksi evankelis-luterilaisen kir- 26157: seurakuntain yhtymään olevan oikeus eläkkee- kon eläkelakia olisi täydennettävä säännöksel- 26158: seen määräytyy soveltuvin osin samojen sään- lä, joka vastaisi kunnallisen eläkesäännön 26159: nösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa 14 §:n 5 momenttia ja joka estäisi sotilas- 26160: valtioon olevien henkilöiden eläkeoikeus. Val- eläkettä laukaisemasta kirkon vanhuuseläkettä. 26161: tion eläkelain 8 §:n 5 momentin (964/86) mu- Säännös ehdotetaan sijoitettavaksi evankelis- 26162: kaan edunsaaja, joka on saanut eläkkeen kun- luterilaisen kirkon eläkelain 2 §:n uudeksi 3 26163: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain momentiksi. 26164: (202/64), evankelis-luterilaisen kirkon elä- 26165: kelain tai eräiden muiden eläkesäädösten nojal- 26166: la, saa välittömästi palveluksen päätyttyä vir- 1.2. Kirkkohallituksen eläkepäätösten tiedok- 26167: kavuosiensa mukaisen eläkkeen myös toimes- siauto 26168: taan tai työstään valtion palveluksessa (ns. 26169: laukeamissäännös). Kun eräiden sotilasvirko- Kirkkohallitus tekee vuosittain noin 1 300 26170: jen eläkeikä on alhainen, jopa alle 50 vuotta, erilaista eläkepäätöstä, jotka olisi annettava 26171: sellaisesta virasta eläkkeelle jäävä on voinut tiedoksi asianosaisille postitse saantitodistusta 26172: saada kirkon vanhuuseläkkeen nuorempana käyttäen. Laki tiedoksiannosta hallintoasioissa 26173: 300276M 26174: 2 1990 vp. - HE n:o 27 26175: 26176: (232/66) koskee sen 1 §:n 3 momentin nojalla la kun eläkepäätösten tiedoksiautotavat yhden- 26177: myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomai- mukaistuisivat. 26178: sen hallintotoimen tiedoksiantamista, jollei 26179: kirkkolaissa ole toisin säädetty. Saman pykä- 26180: län 2 momentissa säädetään: "Jos tiedoksian- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 26181: nosta on annettu muussa laissa tästä laista tukset 26182: poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatetta- 26183: va." Kirkkolaissa tai kirkon eläkelaissa ei täl- Kirkon vanhuuseläkkeen laukeamatta jäämi- 26184: laisia poikkeussäännöksiä ole. Siten tiedoksi- nen sotilaseläkkeen myöntämisestä huolimatta 26185: annossa on noudatettava yleislain säännöksiä. vähentäisi kirkon keskusrahaston eläkemenoja 26186: Tämä koskee myös kirkkohallituksen elä- vähäisessä määrin. Eläkepäätösten tiedoksiau- 26187: kepäätösten tiedoksiantamista. tomenettelyn yksinkertaistaminen merkitsisi 26188: Valtion eläkelain 23 §:n 4 momentin nojalla jonkin verran kustannusten säästöä työvoiman 26189: valtiokonttori voi toimittaa eläkepäätöksensä ja postimaksujen osalta. 26190: tiedoksi tavallisella kirjeellä siten, että asiano- 26191: saisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, 26192: jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä 3. Voimaantulo 26193: sen jälkeen, kun päätös valtiokonttorista ilmoi- 26194: tetulla osoitteella varustettuna on annettu pos- Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 26195: tin kuljetettavaksi. Vastaavanlainen säännös välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi ja vah- 26196: ehdotetaan lisättäväksi evankelis-luterilaisen vistetuiksi. 26197: kirkon eläkelain 7 §:ään uudeksi 2 momentik- 26198: si. Ehdotetuna muutoksella nopeutettaisiin elä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26199: kepäätöksen toimittamista edunsaajalle samal- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26200: 1990 vp. - HE n:o 27 3 26201: 26202: Laki 26203: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta 26204: 26205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 26206: lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/66) 26207: 2 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (564/89), uusi 3 26208: momentti ja 7 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 26209: 26210: 2§ 7§ 26211: 26212: Jos edunsaaja, jolla on eläkeaikaa vähintään Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle 26213: yksi kuukausi, on saanut valtion eläkelain postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä 26214: 8 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy- 26215: nojalla myönnetyn vanhuuseläkkeen, jonka tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun 26216: määrä on laskettu valtion eläkelain 10 §:n 2 päätös on kirkkohallituksesta hänen ilmoitta- 26217: momenttia tai sitä vastaavien valtion eläkelain mallaan osoitteella varustettuna annettu postin 26218: 8 §:n 1 momentissa mainittujen muiden lakien kuljetettavaksi. 26219: säännöksiä tai eläkesääntöjen määräyksiä so- 26220: veltaen, hänellä on palveluksen päätyttyä oi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 26221: keus myös tämän lain mukaiseen vanhuuseläk- kuuta 199 26222: keeseen riippumatta siitä, täyttääkö hän val- 26223: tion eläkelain 8 §:n 1 momentissa säädetyt 26224: muut vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset. 26225: 26226: 26227: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990 26228: 26229: 26230: Tasavallan Presidentti 26231: MAUNO KOIVISTO 26232: 26233: 26234: 26235: 26236: Opetusministeri Christoffer Taxell 26237: 4 1990 vp. - HE n:o 27 26238: 26239: Liite 26240: 26241: 26242: 26243: 26244: Laki 26245: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta 26246: 26247: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 26248: lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/66) 26249: 2 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (564/89), uusi 3 26250: momentti ja 7 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 26251: 26252: Voimassa oleva laki Ehdotus 26253: 26254: 2§ 26255: 26256: Jos edunsaaja, jolla on eläkeaikaa vähintään 26257: yksi kuukausi, on saanut valtion eläkelain 26258: 8 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten 26259: nojalla myönnetyn vanhuuseläkkeen, jonka 26260: määrä on laskettu valtion eläkelain JO §:n 2 26261: momenttia tai sitä vastaavien valtion eläkelain 26262: 8 §:n 1 momentissa mainittujen muiden lakien 26263: säännöksiä tai eläkesääntöjen määräyksiä so- 26264: veltaen, hänellä on palveluksen päätyttyä oi- 26265: keus myös tämän lain mukaiseen vanhuuseläk- 26266: keeseen riippumatta siitä, täyttääkö hän val- 26267: tion eläkelain 8 §:n 1 momentissa säädetyt 26268: muut vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset. 26269: 26270: 7§ 26271: 26272: Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle 26273: postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä 26274: tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy- 26275: tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun 26276: päätös on kirkkohallituksesta hänen i/moitta- 26277: mallaan osoitteella varustettuna annettu postin 26278: ku/jetettavaksi. 26279: Tämä laki tulee voimaan päivänä 26280: kuuta 199 26281: 1990 vp. - HE n:o 28 26282: 26283: 26284: 26285: 26286: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tenojoen kalastus- 26287: sääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden mää- 26288: räysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta 26289: 26290: 26291: 26292: 26293: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 26294: 26295: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, määräämässä toimituksessa, josta olisi annet- 26296: jonka mukaan Norjan kanssa Tenojoen kalas- tava määräys kuuden kuukauden kuluessa lain 26297: tuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä vuonna voimaantulosta tai aluetta koskevan vesipiirira- 26298: 1972 ja 1989 tehtyjen sopimusten ja niihin jankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi tulemi- 26299: liittyvien kalastussääntöjen eräistä määräyksis- sesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 26300: tä johtuvat menetykset korvattaisiin valtion mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on 26301: varoista. Korvausvelvollisuus ja korvauksen hyväksytty ja vahvistettu. 26302: määrä ratkaistaisiin maanmittaustoimiston 26303: 26304: 26305: 26306: 26307: YLEISPERUSTELUT 26308: 26309: 1. Nykyinen tilanne liittyvällä kalastussäännöllä. Voimassa oleva 26310: Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin kalas- 26311: Tenojoen vesistöalueella lohenkalastuksella tussäännöstä tehty sopimus (SopS 94/89) on 26312: on suuri merkitys väestön toimeentulolle. Sen allekirjoitettu 1 päivänä maaliskuuta 1989. So- 26313: lisäksi, että kalastus on monelle suoranainen pimus ja siihen liittyvä kalastussääntö ovat 26314: elinehto, on sillä alueen asukkaiden taloudessa tulleet voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 26315: yleisesti tärkeä merkitys. Kun taloja on perus- Niillä on korvattu vuonna 1972 tehty sopimus 26316: tettu 1800-luvulta lähtien, on lohenkalastus- (SopS 48/72), jota on muutettu vuonna 1979 26317: paikkojen sijainti omalta osaltaan vaikuttanut (SopS 20/79) ja vuonna 1982 (SopS 66/82). 26318: talojen paikanvalintaan. Talojen kalastusoi- Aikaisemmat säännöt ja sopimukset ovat vuo- 26319: keudet perustuvat vedenomistukseen, tilojen silta 1873, 1920, 1938, 1953 ja 1960. 26320: perustamisasiakirjoissa annettuihin erityisiin Uusi kalastussopimus ja -sääntö perustuvat 26321: oikeuksiin, ylimuistoiseen nautintaan tai muu- vanhaan sopimusjärjestelmään. Sopimuksen 26322: hun lailliseen perusteeseen. rakenteeseen ja kalastusta koskevien määräys- 26323: Koska Tenojoki on rajajoki ja koska sen ten oikeudelliseen perustaan ei ole tehty muu- 26324: alajuoksu sijaitsee Norjan valtion alueella, on toksia. Tärkeä sopimukseen tehty parannus 26325: kalastuksen järjestelyssä tarvittu yhteistyötä ovat siihen otetut kalatautien leviämisen estä- 26326: norjalaisten kanssa. Sen takia Tenojoen kalas- mistä koskevat määräykset, jotka tarkoittavat 26327: tusta säännellään paitsi vanhalla kalastuslailla kalanviljelyn ja kalanistutuksen tekemistä lu- 26328: (503/51) ja sen täytäntöönpanosta annetulla vanvaraisiksi Tenojoen vesistössä. Sopimukses- 26329: asetuksella (1117 /82) myös Suomen ja Norjan sa annetaan Lapin lääninhallitukselle ja Finn- 26330: välisellä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä ka- markin fylkesmannille valtuus sopia suurem- 26331: lastussäännöstä tehdyllä sopimuksella ja siihen massa määrin kuin aikaisemmin urheilukalas- 26332: 26333: 390509R 26334: 2 1990 vp. - HE n:o 28 26335: 26336: tuksen säätelytoimenpiteistä. Kalastussääntöön patopaikka sijaitsee sellaisella yhteisellä vesi- 26337: on otettu entistä tarkemmat määritelmät käy- alueella, johon asianomaisella tilalla on osuus. 26338: tettävistä pyydyksistä. Säännön rakenne on Pato-oikeus on siis nimenomaan saatu, ja se 26339: samalla uusittu helpommin luettavaan muo- kohdistuu määrättyyn paikkaan. Verkkokalas- 26340: toon. tus puolestaan tapahtuu pääosin yleisen kalas- 26341: Korvauskysymysten osalta kalastussopimuk- tusoikeuden perusteella, vaikkakin myös eri- 26342: seen ja -sääntöön tehdyillä muutoksilla ei ole tyisperusteisia verkkokalastusoikeuksia on ole- 26343: olennaista merkitystä. massa. Lisäksi on jonkin verran erityisperustei- 26344: Tenojoen kalastussopimukselle on asetettu sia nuotta- ja kulkutusoikeuksia. 26345: kolme tavoitetta, jotka ovat lohikannan säily- Esimerkkeinä sellaisista rajoituksista, jotka 26346: minen, paikkakunnan väestön lohenkalastuk- saattavat kokonaan estää ainakin erityisperus- 26347: seen perustuvan elinkeinon turvaaminen sekä teisen kalastusoikeuden käyttämisen, voidaan 26348: kohtuullisen osan lohenkalastuksesta varaami- mainita Levajoen pohjoispuolella olevaa Teno- 26349: nen urheilukalastukselle. Pyyntirajoitukset on joen osaa koskeva nuottauskielto, poikkipadon 26350: tehty näiden tavoitteiden takia. Kalastusta kos- rakentamiskielto sekä kielto asettaa kudottuja 26351: kevat rajoitukset ovat lukuisat ja pitkälle me- pyydyksiä sivujokien suun kohdalle. Ainakin 26352: nevät. Osa rajoituksista vaikeuttaa merkittä- näissä tapauksissa kielto voi merkitä subjektii- 26353: västi kalastusoikeuksien käyttöä tai jopa tekee visena oikeutena olevan erityisperusteisen ka- 26354: näiden käytön mahdottomaksi. lastusoikeuden käyttämisen täydellistä estymis- 26355: Tenojoen kalastuksessa on erityispiirteitä, tä. Huomattavaa rajoitusta saattaa merkitä 26356: jotka johtuvat joen rajavesistöasemasta. Esi- myös tilakohtaisten pato- ja verkko-oikeuksien 26357: merkkinä tällaisesta piirteestä mainittakoon käytön lukumääräinen rajoittaminen. 26358: vapa- ja viehekalastuksen järjestäminen. Va- Edellä selvitetyistä kalastussopimuksen ja 26359: valla ja vieheellä saa kalastaa omistussuhteista -säännön aiheuttamista edunmenetyksistä ei 26360: riippumatta koko joella, jos on lunastanut ole suoritettu korvauksia kalastusoikeuden hal- 26361: siihen luvan. Veneestä tapahtuva uisteleminen tijoille. 26362: on saman kalastusluvan nojalla sallittu kum- Kalastuslaissa (286/82) ja vanhassa pohjoi- 26363: mankin valtakunnan vesialueella. sissa kunnissa, joita ovat kaikki Tenojoen 26364: Tenojoen alueen tiloilla on runsaasti erityis- kalastuspiirin kunnat, voimassa olevassa kalas- 26365: perusteisia kalastusoikeuksia. Järjestely poik- tuslaissa on kalastusoikeuksien järjestämistä 26366: keaa muualla maassa vallitsevasta tilanteesta koskevia säännöksiä. Kalastuslain 25 §:n mu- 26367: siinä, että erityisperusteiset kalastusoikeudet kaan aikaisemmin saatu oikeus kiinteän pyy- 26368: kohdistuvat Tenolla suuressa määrin myös loh- dyksen pitämiseen valta- tai kalaväylässä jää 26369: kokunnan omiin vesiin. Osa erityisperusteisista edelleen voimaan. Tällaisen oikeuden haltija 26370: oikeuksista on annettu taloille niitä perustetta- voidaan kuitenkin velvoittaa luopumaan sano- 26371: essa ja osa on saatu ylimuistoisen nautinnan tusta oikeudesta täyttä korvausta vastaan, jos 26372: kautta. se on tarpeen kalataloudellisten näkökohtien 26373: Syksyllä 1985 loppuun saatetussa vesipiirira- tai kalakannan hoidon ja lisäämisen kannalta. 26374: jankäyntitoimituksessa selvitettiin vain ne eri- Myös vanhan kalastuslain 10 §:ssä on vastaava 26375: tyisperusteiset kalastusoikeudet, jotka kohdis- säännös. 26376: tuvat oman kylän ulkopuolisiin vesialueisiin. Oikeudesta luopuminen on siis tarpeen kala- 26377: Oman kylän tai oman lohkokunnan alueeseen kannan hoitamiseksi, mutta luopumisesta on 26378: kohdistuvat erityisperusteiset kalastusoikeudet maksettava korvaus. Samankaltainen tilanne 26379: jäivät edelleen selvittämättä. Korvauskysymys- on syntynyt Tenojoella silloin, kun esimerkiksi 26380: ten takia nämäkin tulisi selvittää. erityisperusteisen kalastusoikeuden käyttämi- 26381: Tenojoen vesistön patokalastus perustuu nen on Tenojoen kalastussäännön määräysten 26382: pääasiassa erityisperusteisiin oikeuksiin. Teno- johdosta tullut mahdottomaksi. 26383: joen kalastustoimikunnan hankkiman selvityk- Kalastussopimuksesta ja -säännöstä johtu- 26384: sen (komiteanmietinnön 1985:9 liite) mukaan vista korvauskysymyksistä on erotettava järjes- 26385: patopaikkojen on katsottava syntyneen siten, tely, jolla valtio palauttaa kalastuskunnille ja 26386: että ne on joko talojen perustamisasiakirjoissa yksityisille vesialueiden omistajille näiden 26387: nimenomaisesti mainittu tai patopaikka on osuuden Tenojoen kalastuslupien myynnistä 26388: saatu ylimuistoisen nautinnan perusteella. Ti- saaduista tuloista. Maa- ja metsätalousministe- 26389: lanne on sama niissäkin tapauksissa, joissa riö on 30 päivänä joulukuuta 1987 tekemällään 26390: 1990 vp. - HE n:o 28 3 26391: 26392: päätöksellä palauttanut kalastussopimuksen 4 hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uuden sopimuk- 26393: artiklassa tarkoitetuista Tenojoen vuosien sen aikaansaamiseksi siten, että kiinnitetään 26394: 1973-86 kalastuslupatuloista kalastuskunnille huomiota oikeuskanslerin esittämiin näkökoh- 26395: ja yksityisille vesialueiden omistajille näiden tiin. 26396: laskettuna osuutena noin 2 300 000 markkaa. 26397: Vuonna 1987 lupatuloja kertyi noin 792 000 26398: Perustuslakivaliokunta on ottanut korvaus- 26399: markkaa, josta palautettava osuus on noin kysymykseen kantaa myös käsitellessään vii- 26400: 590 000 markkaa. Vuonna 1988lupatuloja ker- meisintä hallituksen esitystä (hall.es. 53/1989 26401: tyi noin 769 000 markkaa, josta palautetaan vp.), joka koski Norjan kanssa Tenojoen ka- 26402: noin 570 000 markkaa. 26403: lastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn 26404: sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön 26405: eräiden määräysten hyväksymistä. Perustus- 26406: 2. Aiemmat kannanotot lakivaliokunta on ulkoasianvaliokunnalle 13 26407: Eduskunta kiinnitti huomiota korvausten päivänä lokakuuta 1989 antamassaan lausun- 26408: nossa n:o 13 todennut: "Vaikka lakiehdotus 26409: maksamistarpeeseen vuonna 1972. Tällöin se 26410: onkin edellä esitetyn johdosta käsiteltävä pe- 26411: totesi vastauksessaan hallituksen esitykseen rustuslainsäätämisjärjestyksessä, valiokunta pi- 26412: (hall.es. 97/1972 vp.), joka koski Norjan kans- 26413: sa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastus- tää tärkeänä selvittää täsmällisesti, missä mää- 26414: säännöstä tehdyn sopimuksen ja sen liitteen rin kalastussäännön rajoitukset vaikeuttavat 26415: paikallisen väestön toimeentulomahdollisuuk- 26416: eräiden määräysten hyväksymistä: "on mah- 26417: sia. Menetykset tulee kohtuullisesti korvata. 26418: dollista, että sopimukseen perustuvat järjeste- 26419: lyt saattavat loukata yksityisille kuuluvia oi- Myös muiden kalastukseen oikeutettujen ase- 26420: keuksia. Tämän vuoksi Eduskunta edellyttää, ma on järjestettävä kohtuulliseksi." 26421: että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvittä- 26422: miseksi, aiheutuuko sopimuksen soveltamisesta 26423: mahdollisesti vahinkoa edellä tarkoitetuille yk- 26424: sityisille ja, mikäli selvitys antaa siihen aihetta, 3. Muutoksen syyt 26425: korvausten suorittamiseksi vahinkoa kärsineil- 26426: le.'' 26427: Oikeuskansleri esitti valtioneuvostolle osoit- 26428: tamassaan kirjelmässä 21 päivältä helmikuuta Tenojoen kalastusoikeuksien osalta on pit- 26429: kään vallinnut huomattava epäselvyys. Kuten 26430: 1979, että valtioneuvosto antaisi maa- ja met- 26431: edellä on todettu, ne ovat vieläkin osaksi 26432: sätalousministeriölle tehtäväksi tutkia, onko selvittämättä. Vesipiirirajankäyntitoimituksen 26433: vuonna 1979 tehdyillä Tenojoen kalastuspiirin 26434: kalastussäännön muutoksilla sellaisia tosiasial- lainvoimaiseksi tuleminen tosin selvittää pää- 26435: osan näistä oikeuksista. Vallinneiden epäsel- 26436: lisia vaikutuksia, että muualla kuin Tenojoen 26437: vyyksien vuoksi on Tenojoen kalastussäännön 26438: kalastuspiirin jokilaaksoissa asuvien kalastus- vaikutusten arviointi aikaisemmin ollut vai- 26439: oikeuden haltijoiden osalta loukataan heidän 26440: hallitusmuodon 5 §:n ja 6 §:n 1 momentin keaa. Yksityiskohtaista selvitystä kaikista ta- 26441: pauksista ei ole vielä voitu valmistella. 26442: mukaisia perusoikeuksiaan. 26443: Edelleen oikeuskansleri edellytti Utsjoen 26444: eräiden kalastuskuntien kantetuihin 14 päivänä Lailla ehdotetaan toteutettaviksi järjestelyt, 26445: toukokuuta 1982 antamassaan vastauksessa, joiden mukaan Tenojoen kalastuksen rajoitta- 26446: että maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoasi- misesta aiheutuneet menetykset korvataan. 26447: ainministeriö selvittävät, miten Tenojoen ka- Lähtökohtana on tällöin se, että rajoituksista 26448: lastussopimusta ja -sääntöä olisi vastaisissa ei kalastusoikeuden haltijalle saa aiheutua sel- 26449: Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa tar- laista haittaa, joka vaikeuttaa tämän oikeuden 26450: kistettava, jotta hallitusmuodon 5 §:ssä säädet- tavanomaista, kohtuullista ja järkevää hyväk- 26451: ty yhdenvertaisuus ja 6 §:ssä säädetty omaisuu- sikäyttöä. Tämän seikan arvioiminen edellyttää 26452: densuoja tulisivat kaikilta osin mahdollisim- perusteellista tapauskohtaista harkintaa ja sel- 26453: man tarkoin huomioon otetuiksi. Niin ikään vittelyä, minkä vuoksi kysymykset korvauksis- 26454: eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti ta tulisi käsitellä erityisessä toimitusmenettelys- 26455: lausunnossaan 22 päivältä kesäkuuta 1982, että sä. 26456: 4 1990 vp. - HE n:o 28 26457: 26458: 4. Esityksen hallinnolliset vaiku- nettavassa lainvoimaisessa päätöksessä. Osa 26459: tukset erityisperusteisista oikeuksista kohdistuu oman 26460: lohkokunnan tai oman vesioikeudellisen kylän 26461: Ehdotetun lain mukainen toimitus tapahtuisi vesialueisiin, eikä niiden määrästä ole tietoa. 26462: normaalina maanmittaustoimituksena, jonka Näin ollen kalastusoikeuksien määrästä ja laa- 26463: maanmittausviranomaiset suorittaisivat virka- dusta ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja, jo- 26464: työnä. Lailla ei olisi organisatorisia vaikutuk- ten tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida 26465: sia, eivätkä sen aiheuttamat tehtävät aiheuttaisi lain aiheuttamia kustannusvaikutuksia. 26466: tarvetta henkilöstön lisäämiseen. 26467: 26468: 6. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 26469: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 26470: tukset Lakiehdotuksen on valmistellut maa- ja met- 26471: sätalousministeriön asettama Tenojoen kalas- 26472: Huomattava osa kalastusoikeudellisista ky- tustoimikunta. Esitys perustuu toimikunnan 26473: symyksistä ratkeaa vasta syksyllä 1985 loppuun mietintöön II (komiteanmietintö 1986:3) ja 26474: saatettuun vesipiirirajankäyntitoimitukseen an- siitä annettuihin lausuntoihin. 26475: 26476: 26477: 26478: 26479: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 26480: 26481: 26482: 1. Lakiehdotuksen perustelut haittaa tai vahinkoa ei voida ennakoida riittä- 26483: vän tarkasti, on mahdollista, että tällaisen 26484: 1 §. Pykälässä säädettäisiin, minkälaisista haitan tai vahingon osalta joudutaan myöhem- 26485: rajoituksista on maksettava korvauksia. Kor- min maksamaan lisäkorvauksia. 26486: vattavuuden periaatteena olisi se, että mikäli 26487: Tenojoen kalastussopimuksen tai -säännön jo- 26488: kin määräys estää tai huomattavasti rajoittaa Kuitenkin vain osa kielloista ja rajoituksista 26489: kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hänelle on sellaisia, että niiden aiheuttamat menetykset 26490: kuuluvaa oikeutta, on menetyksestä maksetta- ovat korvattavia. Näin ollen 3 momentin sään- 26491: va täysi korvaus. nöksen tarkoituksena olisi täsmentää niitä ra- 26492: Lakia on tarkoitus soveltaa voimassa olevan joituksia, jotka yleisen kalastuslainsäädännön 26493: kalastussopimuksen ja -säännön määräysten nojalla ovat korvauksettornia ja jotka tulisi 26494: lisäksi myös aikaisempiin määräyksiin. Edus- myös Tenojoella toteuttaa korvauksettomina. 26495: kunta on käsitellessään Tenojoen kalastussopi- 26496: musta ja -sääntöä vuonna 1972 edellyttänyt 26497: korvausten suorittamista vahinkoa kärsineille, 2 §. Korvausmenettelyksi ehdotetaan toimi- 26498: mikäli asiassa tehtävä selvitys antaa siihen tusmenettelyä, johon sovellettaisiin lunastus- 26499: aihetta. Hallitus pitää tämän vuoksi perusteltu- toimitusta koskevaa säännöstöä. Korvaukset ja 26500: na, että lakia sovelletaan myös vuoden 1972 toimituksesta aiheutuneet kustannukset ehdo- 26501: kalastussopimuksessa ja -säännössä sekä niihin tetaan maksettaviksi valtion varoista, koska 26502: vuosina 1979 ja 1982 tehdyissä tarkistuksissa tehdyt rajoitukset ovat yleisen edun vaatimia. 26503: olevista määräyksistä johtuneiden menetysten Asian käsittelylle on ehdotettu kuuden kuu- 26504: korvaamiseen. kauden määräaikaa, jonka kuluessa toimitus- 26505: Vuosien 1972-1989 menetyksiä koskevat määräys olisi annettava. Aika laskettaisiin tä- 26506: korvaukset olisivat luonteeltaan kertakorvauk- män lain voimaantulosta tai aluetta koskevan 26507: sia. vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi 26508: Myös vuoden 1989 kalastussopimuksen ja tulosta. Näin korvausasia saataisiin vireille, 26509: -säännön aiheuttamat menetykset korvattaisiin kun kalastusoikeudet on selvitetty ja vahvistet- 26510: pääsääntöisesti kertakorvauksina. Jos jotakin tu. 26511: 1990 vp. - HE n:o 28 5 26512: 26513: 2. Voimaantulo lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt- 26514: ty ja vahvistettu. 26515: 3 §. Pykälässä on lain voimaantulosäännös. 26516: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26517: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26518: 26519: 26520: 26521: Laki 26522: Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten 26523: aiheuttamien menetysten korvaamisesta 26524: 26525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 26526: 26527: 1§ 26528: Jos Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin voi tai on voinut rajoituksesta huolimatta käyt- 26529: yhteisestä kalastussäännöstä vuonna 1989 teh- tää omaisuuttaan normaalilla, kohtuullisella ja 26530: dyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen järkevällä tavalla. 26531: liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys es- 26532: tää kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hä- 2§ 26533: nelle kuuluvaa kalastusoikeutta tai huomatta- Korvaus maksetaan valtion varoista. Kor- 26534: vasti rajoittaa tämän oikeuden käyttömahdolli- vausvelvollisuus ja korvauksen määrä ratkais- 26535: suuksia, suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle taan toimituksessa, johon sovelletaan, mitä 26536: tällaisesta menetyksestä täysi korvaus. kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien 26537: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vas- lunastuksesta annetussa laissa (603/77) sääde- 26538: taavasti Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin tään lunastustoimituksesta. Toimituksen mää- 26539: yhteisestä kalastussäännöstä vuonna 1972 teh- rää suoritettavaksi maanmittaustoimisto. Mää- 26540: dyssä sopimuksessa (SopS 48/72) ja siihen räys on annettava kuuden kuukauden kuluessa 26541: liittyvässä kalastussäännössä sekä niiden muut- tämän lain voimaantulosta tai aluetta koskevan 26542: tamisesta vuonna 1979 ja 1982 tehdyissä sopi- vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi 26543: muksissa (SopS 20179 ja 66/82) ja niihin liitty- tulemisesta. Toimituksesta aiheutuneet kustan- 26544: vissä kalastussäännöissä olevista määräyksistä nukset maksetaan valtion varoista. 26545: johtuneita menetyksiä. 26546: Korvausta ei kuitenkaan suoriteta pyydysten 3§ 26547: rakennetta, käyttöaikaa tai käyttötapaa koske- Tämä laki tulee voimaan päivänä 26548: vista rajoituksista, jos kalastusoikeuden haltija kuuta 199 . 26549: 26550: 26551: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990 26552: 26553: 26554: Tasavallan Presidentti 26555: MAUNO KOIVISTO 26556: 26557: 26558: 26559: 26560: Ministeri Ole Norrback 26561: 1990 vp. - HE n:o 29 26562: 26563: 26564: 26565: 26566: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muut- 26567: tamisesta 26568: 26569: 26570: 26571: 26572: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 26573: 26574: Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain säi- lisi tuomioistuimen ottaa asia vapaudenriiston 26575: löön ottamista koskevia säännöksiä muutetta- jatkuessa määräajoin uudelleen käsiteltäväksi. 26576: viksi. Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen Ehdotettu lainmuutos saattaa Suomen lain- 26577: olisi viipymättä ja viimeistään säilöön ottamis- säädännön ulkomaalaislain mukaisen säilöön- 26578: ta seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista oton osalta sopusointuun Euroopan neuvoston 26579: ilmoitettava säilöönotosta yleiselle alioikeudel- ihmisoikeussopim uksen ulkomaalaisoikeudel- 26580: le. Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa lista vapaudenriistoa koskevan määräyksen 26581: tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja kanssa. 26582: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 26583: löön ottamisesta. Sen selvittämiseksi, ovatko dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 26584: säilöönoton edellytykset edelleen olemassa, tu- väksytty ja vahvistettu. 26585: 26586: 26587: 26588: 26589: YLEISPERUSTELUT 26590: 26591: 1. Nykyinen lainsäädäntö on tärkeää. Säilöönotto ei saa kestää kauem- 26592: paa kuin siksi, kunnes asia on ratkaistu. 26593: Vuoden 1984 maaliskuun alusta voimaan Säilöönoton enimmäisaika on seitsemän päi- 26594: tulleeseen ulkomaalaislakiin (400/83) sisältyvät vää. Erityisestä syystä sisäasiainministeriö voi 26595: säännökset ulkomaalaisoikeudellisesta vapau- kuitenkin pidentää säilöönottoaikaa enintään 26596: denriistosta. seitsemän päivää kerrallaan. 26597: Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön jos Päätöksen säilöön ottamisesta tekee se pääl- 26598: hän on pyytänyt turvapaikkaa, hänet on pää- lystöön kuuluva poliisimies, jolle asian käsitte- 26599: tetty käännyttää rajalta tai karkottaa maasta ly kuuluu. 26600: taikka jos häntä koskevaa sellaista päätöstä Ulkomaalaisella ei ulkomaalaislain mukaan 26601: valmistellaan. Lisäksi tulee olosuhteet huo- ole oikeutta saattaa ensimmäistä, poliisin teke- 26602: mioon ottaen olla vaara siitä, että ulkomaalai- mää säilöönottopäätöstä tuomioistuimen tut- 26603: nen aikoo piileskellä tai tehdä rikoksia Suo- kittavaksi. Päätökseen voi hakea oikaisua sisä- 26604: messa. Jollei piileskelyn tai rikoksen tekemisen asiainministeriöltä. Sisäasiainministeriön teke- 26605: vaaraa ole, on säilöönottopäätös mahdollista mään säilöönottoajan pidentämistä koskevaan 26606: tehdä myös, jos ulkomaalaisen henkilöllisyys päätökseen ulkomaalainen voi sen sijaan hakea 26607: on epäselvä taikka jos se tutkinnallisista syistä muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 26608: ' 1 ' 26609: 26610: 26611: 300364H 26612: 2 1990 vp. HE n:o 29 26613: 26614: 2. Ihmisoikeussopimusten mää- keuksien toteutumista. Valvontajärjestelmään 26615: räykset ulkomaalaisoikeudelli- kuuluu kaksi erityistä valvontaelintä, Euroo- 26616: sesta vapaudenriistosta pan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmis- 26617: oikeustuomioistuin. Sopimusvaltio voi tehdä 26618: 2.1. Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisoi- valituksen toisen sopimusvaltion väitetyistä so- 26619: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva pimusrikkomuksista. Myös yksityishenkilö voi 26620: yleissopimus tehdä valituksen itseään koskevasta sopimus- 26621: rikkomuksesta turvauduttuaan ensin säännön- 26622: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen mukaisiin muutoksenhakukeinoihin kotimaas- 26623: vuonna 1966 hyväksymä kansalaisoikeuksia ja saan. Valitukset käsitellään ensin ihmisoikeus- 26624: poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus tuli toimikunnassa. Ihmisoikeustuomioistuimen 26625: Suomen osalta voimaan 23 päivänä maaliskuu- käsiteltäväksi asia voi tulla vain ihmisoikeus- 26626: ta 1976 (SopS 8176). Yleissopimuksen 9 artik- toimikunnan tai kyseisen valtion vaatimukses- 26627: lan 4 kappale koskee vapaudenriistoa. Sen ta. Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat 26628: mukaan jokaisella vapaudenriiston kohteeksi lopullisia ja kyseistä valtiota sitovia. Jos asiaa 26629: joutuneella on oikeus tuomioistuimessa vaatia, ei viedä ihmisoikeustuomioistuimeen, se käsi- 26630: että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan viipy- tellään ministerikomiteassa, joka on Euroopan 26631: mättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toi- neuvoston päättävä elin. Myös ministerikomi- 26632: menpide ei ole laillinen. tean päätökset ovat lopullisia ja sitovat sopi- 26633: Ulkomaalaislakiin sisällytettyjen säilöönot- musvaltiota. 26634: toa koskevien säännösten katsottiin lakia sää- Ihmisoikeustoimikunnan toimivalta käsitellä 26635: dettäessä olevan sopusoinnussa yleissopimuk- yksilövalituksia samoin kuin ihmisoikeustuo- 26636: sen 9 artiklan 4 kappaleen kanssa. Tuollaisen mioistuimen toimivalta edellyttävät, että sopi- 26637: käsityksen mukaan määräys ei koskenut hallin- musvaltio antaa erillisen selvityksen toimival- 26638: nollista vapaudenriistoa. Myöhemmin on kui- lan tunnustamisesta. 26639: tenkin käynyt selväksi, että yleissopimuksessa Ihmisoikeussopimuksen 5 artikla koskee 26640: käytetyt sanat viittaavat kaikkiin vapaudenriis- henkilökohtaista vapautta. Siinä luetellaan tyh- 26641: toiksi katsottaviin toimenpiteisiin eivätkä vain jentävästi sallitut vapaudenriiston edellytykset. 26642: esimerkiksi rikosprosessuaaliseen pidättämi- Artiklan 1 kappaleen f kohta koskee ulkomaa- 26643: seen ja vangitsemiseen. laisoikeudellista vapaudenriistoa eli suomalai- 26644: Yleisssopimuksen noudattamista valvova ih- sen terminologian mukaan säilöönottoa. Va- 26645: misoikeuskomitea tulkitsee sopimusta tutki- paudenriistoon voidaan määräyksen mukaan 26646: malla yksityishenkilöiden sopimusvaltioita vas- ryhtyä, mikäli sen tarkoituksena on estää hen- 26647: taan tekemiä ilmoituksia ja antamalla yleisiä kilön laiton maahantulo tai milloin on ryhdytty 26648: huomautuksia. toimenpiteisiin hänen karkottamisekseen tai 26649: luovuttamisekseen. Vapaudenriiston edellytyk- 26650: set on määritelty varsin muodollisin kriteerein 26651: sikäli, että lähtökohtaisesti säilöönoton perus- 26652: teeksi riittää esimerkiksi pelkkä karkotusme- 26653: 2.2. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- nettelyn vireilläolo. Säilöönotto ei ole sopi- 26654: mus muksen vastainen, vaikka menettely ei johtaisi- 26655: kaan lailliseen karkotuspäätökseen, mikäli va- 26656: Ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi Euroo- paudenriisto on tapahtunut valtionsisäisten 26657: pan neuvoston toiminnan perustavoitteista. säännösten mukaisesti ja f kohdassa viitattujen 26658: Tavoitteeseen on ensisijaisesti pyritty Euroo- tarkoitusperien vuoksi. 26659: pan ihmisoikeussopimuksella, joka sisältää Mainitun määräyksen kohdalla ovat sekä 26660: pääasiassa ihmis- ja kansalaisoikeuksia koske- tuomioistuin että toimikunta toisaalta kuiten- 26661: via määräyksiä. Sopimus on tehty vuonna kin korostaneet ahtaan tulkinnan tärkeyttä eli 26662: 1950. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon 5 sitä, että vapaudenriisto ei saa perustua muihin 26663: päivänä toukokuuta 1989 ja allekirjoitti liitty- kuin 5 artiklan 1 kappaleen f kohdassa mainit- 26664: essään ihmisoikeussopimuksen. tuihin kriteereihin. Näihin eivät kuulu esimer- 26665: Ihmisoikeussopimuksella on perustettu kan- kiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyä hel- 26666: sainvälinen järjestelmä valvomaan ihmisoi- pottavat tutkinnalliset syyt, joten pelkästään 26667: 1990 vp. - HE n:o 29 3 26668: 26669: niihin perustuvan säilöönoton yhteensopivuus 3. Muutosehdotukset 26670: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 26671: kanssa on hyvin kyseenalainen. Siitä huolimat- 3.1. Säilöönoton edellytykset 26672: ta, että valtionsisäisten säännösten tulkinta 26673: kuuluu ennen muuta kansallisille viranomai- Ulkomaalaislain mukaiset säilöönoton edel- 26674: sille, toimikunta ja tuomioistuin ovat myös lytykset näyttävät olevan melko pitkälle sopu- 26675: korostaneet, että jatkuva säilöönotto voi laka- soinnussa Euroopan neuvoston ihmisoikeusso- 26676: ta olemasta f kohdan mukainen, mikäli asiaa ei pimuksen 5 artiklan 1 kappaleen f kohdan 26677: hoideta ilman kohtuuttomia viivytyksiä. määräysten kanssa. Poikkeuksena on säännös 26678: Sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen f koh- siitä, että ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön 26679: taan liittyy läheisesti vapaudenriiston tuomiois- myös tutkinnallisten syiden sitä edellyttäessä. 26680: tuinkontrollia koskeva artiklan 4 kappale. Sen Kuten edellä on kerrottu, on pelkästään esi- 26681: mukaan jokaisella, jolta on riistetty hänen merkiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyä 26682: vapautensa, on oikeus vaatia, että vapauden- helpottavien tutkinnallisten syiden perusteella 26683: riiston laillisuus tutkitaan pikaisesti tuomiois- tapahtuvan säilöönoton yhteensopivuus Euroo- 26684: tuimessa ja että hänet vapautetaan, mikäli pan neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa 26685: toimenpide ei ole laillinen. hyvin kyseenalainen. Tästä syystä tutkinnalliset 26686: Merkitystä ei ole sillä, että vapaudenriisto syyt ehdotetaan poistettaviksi säilöönoton edel- 26687: sinänsä osoittautuu lailliseksi f kohdan valos- lytysten joukosta. 26688: sa; vaikka ihmisoikeuselimet näin päättelisivät- 26689: kin, ne voivat silti todeta 4 kappaletta louka- 26690: tun, mikäli mahdollisuus saada laillisuuskysy- 3.2. Oikeus saada säilöönottopäätöksen 26691: mys ratkaistuksi valtionsisäisessä tuomiois- laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi 26692: tuimessa on puuttunut. Mikäli tuomioistuin on 26693: alunperin päättänyt vapaudenriistosta, ei 4 Ulkomaalaislain nojalla vapautensa menettä- 26694: kappaleen pääsääntöisesti tulkita edellyttävän neellä ei ole mahdollisuutta saattaa ensimmäi- 26695: erillistä mahdollisuutta vedota toiseen tuomio- sen, poliisin tekemän säilöönottopäätöksen 26696: istuimeen. laillisuutta tuomioistuimen tutkittavaksi. Vasta 26697: Aika, jonka kuluessa vapautensa menettänyt säilöönoton pidentämisen osalta ulkomaalaisel- 26698: on tuotava tuomioistuimeen, ei ihmisoikeustoi- la on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hal- 26699: mikunnan mukaan saa ylittää muutamaa päi- linto-oikeuteen. Valitusoikeus korkeimpaan 26700: vää. Eräässä ratkaisussa ihmisoikeustoimikun- hallinto-oikeuteenkaan ei täyttäne Euroopan 26701: ta on todennut, että sopimusvaltiot voivat itse neuvoston ihmisoikeussopimuksen määräysten 26702: tietyissä rajoissa päättää määräajoista. Tällöin edellytyksiä tuomioistuinkontrollin pikaisuu- 26703: ei neljän päivän aikaa katsottu sopimuksen desta. 26704: vastaiseksi. Ehdotuksen mukaan päätöksen tehneen po- 26705: Muutoksenhakumahdollisuuden puuttumi- Iiisimiehen olisi viipymättä ja viimeistään säi- 26706: sen ei ole myöskään katsottu Ioukkaavan 5 löön ottamista seuraavana päivänä ennen kello 26707: artiklan 4 kappaleen määräystä silloin, kun kahtatoista ilmoitettava päätöksestään alioi- 26708: vapaudenriisto on kestänyt siinä määrin rajoi- keudelle, jonka tulisi ottaa asia käsiteltäväk- 26709: tetun ajan, että tuomioistuinkäsittelyä ei olisi seen viipymättä ja viimeistään neljän vuoro- 26710: mahdollista järjestää. Näin oli laita eräässä kauden kuluessa alkuperäisen säilöönottopää- 26711: tapauksessa, jossa säilöönotto kesti alle kaksi töksen tekemisestä. 26712: tuntia. Jopa 48 tuntia kestänyt vapaudenriisto Säilöönoton aikaa ei ehdoteta rajoitettavak- 26713: ilman tuomioistuinkontrollia on hyväksytty ta- si. Säilöön otetun oikeusturvan kannalta on 26714: pauksessa, jossa vapaudenriisto liittyi karko- tärkeää, että säilöönoton edellytykset vapau- 26715: tuspäätöksen täytäntöönpanoon. Euroopan ih- denriiston jatkuessa edelleen ovat olemassa. 26716: misoikeustoimikunta piti kuitenkin asiaan vai- Tästä syystä ehdotetaan, että edellytysten ole- 26717: kuttavana sitä, että tapaus ajoittui viikonlop- massaolo tulisi määräajoin, enintään kahden 26718: puun, joten muissa olosuhteissa kaksi vuoro- viikon kuluttua edellisestä päätöksestä, saattaa 26719: kautta kestävä hallinnollinen vapaudenriisto uudelleen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sään- 26720: ilman mahdollisuutta saattaa asiaa tuomiois- nös tästä on tärkeä, jotta oikeusturvan toteutu- 26721: tuimeen ei välttämättä olisi hyväksyttävissä. minen ei jäisi vain näennäiseksi. 26722: 4 1990 vp. - HE n:o 29 26723: 26724: 4. Esityksen valmistelu tamat kustannukset on arvioitu ainakin 0, 7 26725: miljoonaksi markaksi. 26726: Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä 26727: virkatyönä. Esitystä valmisteltaessa on pyritty 26728: noudattamaan oikeusministeriössä valmistellun 5.2. Poliisi 26729: pakkokeinolain 1 luvun muuttamista koskevan 26730: hallituksen esityksen (hall.es. 251/1989 vp.) Säilöönottoaikaa ei ehdoteta rajoitettavaksi. 26731: periaatteita. Koska kuitenkin ihmisoikeussopimukset edel- 26732: lyttävät, että vapaudenriiston kohteeksi joutu- 26733: nutta henkilöä koskevat asiat käsitellään ilman 26734: 5. Esityksen organisatoriset ja kohtuuttomia viivästyksiä, se edellyttää säilöön 26735: taloudelliset vaikutukset otetun ulkomaalaisen asiaa käsitteleviltä viran- 26736: omaisilta entistä suurempaa tehokkuutta. Tek- 26737: 5.1. Tuomioistuimet nistä välineistöä ja tietotekniikan hyväksikäyt- 26738: töä on myös kehitettävä. Poliisi joutuu lisäksi 26739: Säilöönottoasia on otettava tuomioistuimes- osallistumaan säilöönottoa koskevien asioiden 26740: sa kästeltäväksi viimeistään neljän vuorokau- käsittelyyn viikonloppuisin. Uudistus lisännee 26741: den kuluttua siitä, kun ulkomaalainen on otet- haitta- ja sunnuntaikorvausten määrää. Tark- 26742: tu säilöön. Mikäli säilöönotto on tapahtunut kaa määrää on tällä hetkellä mahdoton arvioi- 26743: tiistaina tai keskiviikkona, päättyy määräaika da. 26744: viikonloppuna. Tuomioistuimissa on lain voi- 26745: maan tultua oltava päivystysjärjestelmä, joka 26746: mahdollistaa säilöönottoasioiden käsittelemi- 26747: 5.3. Syyttäjälaitos 26748: sen myös viikonloppuisin. Päivystysjärjestelmä 26749: joudutaan luomaan myös pakkokeinolain 1 26750: luvun mukaisten vangitsemisasioiden käsittele- Uudistuksesta ei aiheudu muutoksia syyttä- 26751: mistä varten. Ulkomaalaislain mukaisten säi- jien tehtäviin. 26752: löönottoasioiden edellyttämä päivystysjärjes- 26753: telmä aiheuttanee valtiolle jonkin verran lisä- 26754: kustannuksia. Vuonna 1989 ulkomaalaislain 6. Muita esitykseen liittyviä 26755: nojalla otettiin säilöön alle 200 ulkomaalaista. seikkoja 26756: Sisäasiainministeriön vuoden 1989 työtilaston 26757: mukaan ministeriö pidensi säilöönottoaikaa 61 Euroopan neuvoston ihmisoikeusssopimus 26758: kertaa. Lukuun sisältyvät myös sellaiset säi- edellyttää eräitä muitakin tarkistuksia ulko- 26759: löönottoajan pidentämiset, jolloin jo aiemmal- maalaislakiin. Näiden uudistusten painoarvo 26760: la sisäasiainministeriön päätöksellä pidennettyä on kuitenkin vähäisempi kuin nyt esillä olevan 26761: säilöönottoaikaa edelleen pidennettiin. säännöstön. Sisäasiainministeriössä on valmis- 26762: Pakkokeinolain mukaisten vangitsemisasioi- teltu esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi, joka an- 26763: den edellyttämän päivystysjärjestelmän aiheut- nettaneen Eduskunnalle lähiaikoina. 26764: 26765: 26766: 26767: 26768: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 26769: 26770: 1. Lakiehdotuksen perustelut Ulkomaalainen saataisiin ottaa säilöön vain, 26771: jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja muut 26772: olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua 26773: 23 §. Säilöönotto. Säilöönoton yleisiä edelly- aihetta olettaa, että hän ilman säilöönottoa 26774: tyksiä ei esityksessä ehdoteta muutettaviksi. piileskelee tai tekee rikoksia Suomessa tai jos 26775: Erityisten edellytysten osalta sen sijaan ehdote- hänen henkilöllisyytensä on selvittämättä. 26776: taan, että ulkomaalaista ei voitaisi ottaa säi- 26777: löön pelkästään tutkinnallisista syistä. 26778: 1990 vp. - HE n:o 29 5 26779: 26780: Säilöön ottamista ei tulisi kuin erittäin poik- säilöönoton pidentämispäätökseen muutosta 26781: keuksellisissa oloissa käyttää alle 15-vuotiaa- korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Alkuperäi- 26782: seen, eikä perheenjäseniä tulisi erottaa toisis- sen säilöönottopäätöksen osalta voi säilöön 26783: taan. Alle 15-vuotiaan osalta ehdotetaan, että otettu ainoastaan hakea oikaisua sisäasiainmi- 26784: ennen säilöönottoa tulisi kuulla sosiaalilau- nisteriöltä. Säilöönoton pidentäminen on voi- 26785: takuntaa tai ulkomaalaiskuraattoria. Käytän- massa olevassa laissa säädetty sisäasiainminis- 26786: nössä säilöönotto tulisi tuskin kysymykseen teriön tehtäväksi. 26787: vastoin näiden viranomaisten kantaa. Myös Ehdotetaan, että säilöönotosta päättäneen 26788: 15-18-vuotiaan säilöönottoa tulisi mahdolli- poliisimiehen tulisi viipymättä ja viimeistään 26789: simman pitkälle välttää. säilöön ottamista seuraavana päivänä ennen 26790: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuk- kello kahtatoista ilmoittaa toimenpiteestä sen 26791: sia koskevan yleissopimuksen mukaan on va- paikkakunnan yleiselle alioikeudelle, jossa säi- 26792: paudenriistoon turvauduttava vasta viimeiseksi lössä pitäminen tapahtuu, tai kiireeilisessä ta- 26793: ja mahdollisimman lyhyen ajan. Mainitun pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan 26794: yleissopimuksen mukaan tulee vapaudenriiston kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il- 26795: kohteeksi joutunut lapsi pitää erillään aikuisis- moitus voisi tapahtua puhelimitse, mutta se 26796: ta, paitsi silloin, kun katsotaan olevan lapsen tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti. Tarkoi- 26797: edun mukaista menetellä toisin. Jokaisella lap- tus on, että oikeusministeriö vahvistaa päivys- 26798: sella on tämän yleissopimuksen mukaan oikeus tysjärjestelmän kuultuaan hovioikeuksia. Päi- 26799: pitää yhteyttä perheeseensä. vystävät alioikeudet määrättäisiin hovioikeus- 26800: Säilöön otetun ulkomaalaisen asia tulisi piireittäin jokaista viikonloppua varten, ja ne 26801: luonnollisesti käsitellä kiireellisenä. käsittelisivät vuorollaan kyseisen piirin säilöön 26802: 24 §. Säilöönotosta päättäminen ja ilmoit- ottamista koskevat asiat. 26803: tautumisvelvol/isuus. Säilytyspaikan suhteen Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa 26804: tähdennetään, että ulkomaalaislain nojalla säi- tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja 26805: löön otettuja varten tulisi olla erityinen oleske- viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- 26806: lupaikka. Ulkomaalaislain nojalla säilöön otet- löön ottamisesta. Määräaika laskettaisiin siis 26807: tuja ei tulisi sijoittaa poliisin pidätystiloihin tai siitä hetkestä, kun poliisi on kirjannut henki- 26808: yleiseen vankilaan muutoin kuin erittäin paina- lön säilöön otetuksi, eikä siitä, kun asiasta on 26809: vista syistä. ilmoitettu yleiselle alioikeudelle. 26810: Perheeliisiä ei tule erottaa toisistaan. Oikea Istunnossa tulisi olla läsnä säilöön otetun 26811: säilytyspaikka on tällöin normaali asuin- lisäksi myös säilöönotosta päättäneen tai tä- 26812: huoneisto, jossa perhe voi yhdessä oleskella män määräämän muun virkamiehen hakijana. 26813: valvonnassa. Turvapaikanhakijat voidaan ma- Mikäli tulkki olisi tarpeen, tulisi poliisin huo- 26814: joittaa pakolaiskeskukseen. lehtia tulkin hankkimisesta. Säilöön otetulla 26815: Säilöön otetun vapautta tulisi rajoittaa vain olisi luonnollisesti oikeus käyttää avustajaa. 26816: siinä määrin, kuin säilöön ottamisen tarkoitus 24 b §. Päätös säilöön ottamista koskevassa 26817: ja säilössä pitämisen varmuus sekä järjestyksen asiassa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 26818: säilyminen edellyttävät. säilöönottopäätöksen sisällöstä. Mikäli tuo- 26819: 24 a §. Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuo- mioistuin havaitsee, että säilössä pitämisen 26820: mioistuinkäsitte/y. Ihmisoikeussopimukset edellytyksiä ei ole olemassa, tulee säilöön otet- 26821: edellyttävät säilöönottopäätöksen saattamista tu määrätä päästettäväksi heti vapaaksi. Mikäli 26822: pikaisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eu- edellytyksiä säilössä pitämiselle sen sijaan on 26823: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 olemassa, tulee tuomioistuimen määrätä säi- 26824: artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, jolta löön otettu passitettavaksi säilöön otettuja ul- 26825: on riistetty hänen vapautensa, on oikeus vaa- komaalaisia varten varattuun tai muuhun sopi- 26826: tia, että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan vaan säilytyspaikkaan. Koska ulkomaalaisia 26827: pikaisesti tuomioistuimessa ja että hänet va- säilöön otettuja varten ei toistaiseksi ole varat- 26828: pautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. tu erityisiä säilytyspaikkoja, tullaan säilöön 26829: Vastaava määräys sisältyy myös Yhdistyneiden otettu ulkomaalainen useimmiten passittamaan 26830: Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia poliisin suojiin. 26831: oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan Päätöksen säilöön otetun pitämiseksi edelleen 26832: 4 kappaleeseen. Voimassa olevan ulkomaalais- säilössä voi edellä 24 a § :n mukaan tehdä muu- 26833: lain mukaan säilöön otettu voi hakea vasta kin kuin säilyttämispaikkakunnan alioikeus. 26834: 6 1990 vp. - HE n:o 29 26835: 26836: Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, että poliisin on ilmoitettava tekemästään säilöönot- 26837: päätöksen tehneen tuomioistuimen tulee näissä topäätöksestä säilössäpitopaikkakunnan ylei- 26838: tapauksissa viipymättä ilmoittaa päätöksestään selle alioikeudelle, joka päättää, onko toimen- 26839: säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Säilyt- pide pysytettävä voimassa. Tästä syystä ehdo- 26840: tämispaikkakunnan alioikeudella on oltava tie- tetaan, että viisumia koskevan päätöksen ohel- 26841: to säilöönotosta, sillä se saattaa joutua otta- la myös säilöönottopäätös rajataan pois niiden 26842: maan säilöön ottamista koskevan asian uudel- poliisin tekemien päätösten joukosta, joihin 26843: leen tutkittavaksi, kuten jäljempänä 24 d §:ssä ulkomaalainen voi hakea oikaisua sisäasiainmi- 26844: säädetään. nisteriöltä. 26845: 24 c §. Säilöön otetun päästäminen vapaak- 33 §. Muutoksenhaku. Sisäasiainministeriö 26846: si. Säilössä pitämisen edellytykset saattavat ei ehdotuksen mukaan enää tee säilöönoton 26847: lakata piankin säilöönottopäätöksen tekemisen pidentämistä koskevia päätöksiä, joten pykä- 26848: jälkeen. Jotta ulkomaalainen ei joutuisi ole- lää ehdotetaan tältä osin muutettavaksi. 26849: maan säilössä säilöönoton edellytysten lakkaa- 34 §. Kantelu säilöönottoa koskevasta pää- 26850: misen jälkeen, ehdotetaan säädettäväksi, että töksestä Ulkomaalaislain 33 §:n 3 momentin 26851: säilöön ottamisesta päättäneen poliisimiehen mukaan ei ulkomaalaislain nojalla tehtyihin 26852: tulisi heti määrätä säilöön otettu päästettäväksi päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla 26853: vapaaksi, mikäli säilössä pitämisen edellytykset muissa kuin lain 33 §:n 1 momentissa tarkoite- 26854: lakkaavat. Mikäli tuomioistuin olisi päättänyt tuissa tapauksissa. Tämä koskee siis myös 26855: säilöön otetun pitämisestä edelleen säilössä, säilöönottopäätöstä. Tästä syystä ehdotetaan 26856: tulisi vapaaksi päästäruisestä ilmoittaa säilyttä- säädettäväksi, että säilöönottoa koskevasta 26857: mispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoitus ta- päätöksestä saa kannella. Pykälä vastaa pak- 26858: pahtuisi samalla tavalla kuin säilöön ottamista kokeinolain 1 luvun 27 §:n 2 momenttia. 26859: koskeva ilmoitus. Puhelimitse tapahtunut il- 26860: 35 §. Eräiden päätösten täytäntöönpanokel- 26861: moitus tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti. poisuus. Sisäasiainministeriöitä ei ehdotuksen 26862: 24 d §. Säilöön ottamista koskevan asian mukaan enää haeta oikaisua säilöönottopää- 26863: uudelleen käsittely. Säilöönoton aikaa ei ehdo- tökseen, joten pykälää ehdotetaan muutetta- 26864: teta rajoitettavaksi. Jotta säilöönoton edelly- vaksi vastaavasti. 26865: tysten olemassaolo voitaisiin ajoittain tarkis- 26866: taa, ehdotetaan säädettävksi, että tuomiois- 26867: tuimen tulisi vapaudenriiston jatkuessa ottaa 26868: säilöönottoa koskeva asia omasta aloitteestaan 2. Voimaantulo 26869: aina viimeistään kahden viikon kuluttua uudel- 26870: leen käsiteltäväksi. Kahden viikon aika lasket- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 26871: taisiin päätöksestä, jolla tuomioistuin on mää- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 26872: rännyt säilöön otetun pidettäväksi edelleen säi- väksytty ja vahvistettu. 26873: lössä. 26874: 32 §. Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26875: tarkastajan päätökseen. Ehdotuksen mukaan kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26876: 1990 vp. - HE n:o 29 7 26877: 26878: 26879: Laki 26880: ulkomaalaislain muuttamisesta 26881: 26882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 26883: muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetun ulkomaalaislain (400/83) 23 §:n 2 ja 3 26884: momentti, 24 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 2 momentti ja 35 §:n 1 momentti 26885: sekä 26886: lisätään lakiin uusi 24 a-24 d § sekä laista 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla 26887: (951/84) kumotun 34 §:n tilalle uusi 34 § seuraavasti: 26888: 26889: 23 § 26890: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään. 26891: Säilöönotto Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä- 26892: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää- 26893: Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä räaikain laskemisesta annetun lain (150/30) 26894: vain, jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja 5 §:ää. 26895: muut olosuhteet huomioon ottaen on perus- Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi- 26896: teltua aihetta olettaa, että hän piileskelee tai tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa 26897: tekee rikoksia täällä tai jos hänen henkilölli- ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä- 26898: syytensä on selvittämättä. senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää 26899: Alle 15-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule- myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin 26900: matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisku- yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty. 26901: raattoria. 26902: 24 b § 26903: 24 § Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa 26904: Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis- Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä, 26905: velvollisuus tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu 26906: päästettäväksi heti vapaaksi. 26907: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta- Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi- 26908: va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä 26909: muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön säilöön otettu passitettavaksi 24 §:ssä mainit- 26910: otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas- tuun säilytyspaikkaan. 26911: sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään. Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi- 26912: sestä tekee muu kuin säilöön otetun säilyttä- 26913: mispaikkakunnan alioikeus, sen on viipymättä 26914: 24 a § ilmoitettava päätöksestään säilyttämispaikka- 26915: Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuomioistuin- kunnan alioikeudelle. 26916: käsittely 26917: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 24 c § 26918: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista 26919: seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista Säilöön otetun päästäminen vapaaksi 26920: ilmoitettava säilöön ottamisesta säilyttämis- Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 26921: paikkakunnan alioikeudelle tai kiireeilisessä ta- määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va- 26922: pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi- 26923: kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il- seen ei enää ole. 26924: moitus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puhe- Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun 26925: limitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistet- pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on 26926: tava kirjallisesti. viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä 26927: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis- säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi- 26928: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli- 26929: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- mitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistetta- 26930: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van- va kirjallisesti. 26931: 8 1990 vp. - HE n:o 29 26932: 26933: 24 d § kevaan sisäasiainministeriön tai ulkoasiainmi- 26934: Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen nisteriön päätökseen, voi valittaa siitä kor- 26935: käsittely keimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kulues- 26936: sa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin 26937: Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä- muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa 26938: väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik- laissa (154/50) säädetään. Valitus on käsiteltä- 26939: kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan vä kiireellisenä. 26940: otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel- Valituskirja on jätettävä sisäasiainministeri- 26941: leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii- ölle, jonka on toimitettava asian ratkaisemisen 26942: kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin perusteena olleet asiakirjat oman lausuntonsa 26943: on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel- ohella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Säi- 26944: leen säilössä. löön otettu saa kuitenkin antaa valituskirjansa 26945: säilytyspaikan esimiehelle tai laitoksen johta- 26946: 32 § jalle, jonka on toimitettava se edelleen päätök- 26947: Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- sen tehneelle viranomaiselle. 26948: tarkastajan päätökseen 26949: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin 34 § 26950: tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- Kantelu säilöönottoa koskevasta päätöksestä 26951: mään päätökseen, voi tekemällä 14 päivän 26952: kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kirjalli- Säilöön otettu saa kannella päätöksestä. 26953: sen ilmoituksen asianomaiselle poliisille tai Kantelulie ei ole määräaikaa. Kantelu on käsi- 26954: passintarkastajalle saattaa asian sisäasiainmi- teltävä kiireellisenä. 26955: nisteriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia koskee 26956: viisumin antamista tai säilöönottoa. Ilmoitus 35 § 26957: voidaan tehdä myös suoraan sisäasiainministe- Eräiden päätösten täytäntöönpanoke/poisuus 26958: riöön. 26959: Rajalta käännyttämistä ja väliaikaista maas- 26960: tapoistumiskieltoa koskeva päätös voidaan 26961: 33 § panna täytäntöön sen estämättä, että asia on 26962: Muutoksenhaku saatettu sisäasiainministeriön käsiteltäväksi. 26963: 26964: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön maasta 26965: karkottamista koskevaan sisäasiainministeriön Tämä laki tulee voimaan päivänä 26966: päätökseen taikka työluvan peruuttamista kos- kuuta 1990. 26967: 26968: 26969: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 26970: 26971: 26972: Tasavallan Presidentti 26973: MAUNO KOIVISTO 26974: 26975: 26976: 26977: 26978: Ministeri Matti Louekoski 26979: 1990 vp. - HE n:o 29 9 26980: 26981: Liite 26982: 26983: 26984: 26985: Laki 26986: ulkomaalaislain muuttamisesta 26987: 26988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 26989: muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetun ulkomaalaislain (400/83) 23 §:n 2 ja 3 26990: momentti, 24 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 2 momentti ja 35 §:n 1 momentti 26991: sekä 26992: lisätään lakiin uusi 24 a-24 d § sekä laista 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla 26993: (951184) kumotun 34 §:n tilalle uusi 34 § seuraavasti: 26994: 26995: Voimassa oleva laki Ehdotus 26996: 26997: 23 § 23 § 26998: Säilöönotto Säilöönotto 26999: 27000: Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä 27001: vain, jos henkilökohtaiset tai muut olosuhteet vain, jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja 27002: huomioon ottaen on olemassa vaara, että ulko- muut olosuhteet huomioon ottaen on perus- 27003: maalainen aikoo piileskellä tai tehdä rikoksia teltua aihetta olettaa, että hän piileskelee tai 27004: täällä tai jos hänen henkilöllisyytensä on epä- tekee rikoksia täällä tai jos hänen henkilölli- 27005: selvä taikka säilöönottoa tutkinnallisista syistä syytensä on selvittämättä. 27006: on pidettävä tärkeänä. 27007: Alle 15-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule- 27008: matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisku- 27009: raattoria. 27010: 27011: 27012: 24 § 24 § 27013: Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis- Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis- 27014: velvollisuus velvollisuus 27015: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitettava Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta- 27016: poliisin huostaan tai passitettava yleiseen van- va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai 27017: kilaan. Säilöön otetun käsittelystä on soveltu- muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön 27018: vin osin voimassa, mitä tutkintavangin käsitte- otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas- 27019: lystä on säädetty. sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään. 27020: 27021: 27022: 24 a § 27023: Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuomioistuin- 27024: käsittely 27025: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 27026: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista 27027: seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista 27028: ilmoitettava säilöön ottamisesta säilyttämis- 27029: paikkakunnan alioikeudelle tai kiireeilisessä ta- 27030: pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan 27031: kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il- 27032: moitus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puhe- 27033: 2 300364H 27034: 10 1990 vp. - HE n:o 29 27035: 27036: Voimassa oleva laki Ehdotus 27037: 27038: limitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistet- 27039: tava kirjallisesti. 27040: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis- 27041: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja 27042: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- 27043: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van- 27044: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään. 27045: Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä- 27046: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää- 27047: räaikojen laskemisesta annetun lain (150/30) 27048: 5 §:ää. 27049: Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi- 27050: tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa 27051: ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä- 27052: senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää 27053: myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin 27054: yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty. 27055: 27056: 27057: 24 b § 27058: Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa 27059: Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä, 27060: tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu 27061: päästettäväksi heti vapaaksi. 27062: Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi- 27063: dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä 27064: säilöön otettu passitettavaksi 24 §:ssä mainit- 27065: tuun säilytyspaikkaan. 27066: Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi- 27067: sestä tekee muu kuin säilöön otetun säilyttä- 27068: mispaikkakunnan alioikeus, sen on viipymättä 27069: ilmoitettava päätöksestään säilyttämispaikka- 27070: kunnan alioikeudelle. 27071: 27072: 27073: 24 c § 27074: Säilöön otetun päästäminen vapaaksi 27075: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 27076: määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va- 27077: paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi- 27078: seen ei enää ole. 27079: Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun 27080: pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on 27081: viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä 27082: säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi- 27083: tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli- 27084: mitse tehty ilmoitus on vahvistettava viipymät- 27085: tä kirjallisesti. 27086: 1990 vp. - HE n:o 29 11 27087: 27088: Voimassa oleva laki Ehdotus 27089: 24 d § 27090: Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen 27091: käsittely 27092: Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä- 27093: väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik- 27094: kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan 27095: otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel- 27096: leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii- 27097: kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin 27098: on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel- 27099: leen säilössä. 27100: 27101: 32 § 32 § 27102: Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- 27103: tarkastajan päätökseen tarkastajan päätökseen 27104: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin 27105: tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- 27106: mään päätökseen, voi tekemällä neljäntoista mään päätökseen, voi tekemällä 14 päivän 27107: päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kirjalli- 27108: kirjallisen ilmoituksen asianomaiselle poliisille sen ilmoituksen asianomaiselle poliisille tai 27109: tai passintarkastajalle saattaa asian sisäasiain- passintarkastajalle saattaa asian sisäasiainmi- 27110: ministeriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia kos- nisteriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia koskee 27111: kee viisumin antamista. Ilmoitus voidaan tehdä viisumin antamista tai säilöönottoa. Ilmoitus 27112: myös suoraan sisäasiainministeriöön. voidaan tehdä myös suoraan sisäasiainministe- 27113: riöön. 27114: 27115: 27116: 33 § 33 § 27117: Muutoksenhaku Muutoksenhaku 27118: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön säilöön- Ulkomaalainen, joka on tyytymätön maasta 27119: ottoajan pidentämistä tai maasta karkottamis- kar kattamista koskevaan sisäasiainministeriön 27120: ta koskevaan sisäasiainministeriön päätökseen päätökseen taikka työluvan peruuttamista kos- 27121: taikka työluvan peruuttamista koskevaan sisä- kevaan sisäasiainministeriön tai ulkoasiainmi- 27122: asiainministeriön tai ulkoasiainministeriön nisteriön päätökseen, voi valittaa siitä kor- 27123: päätökseen, voi valittaa siitä korkeimpaan hal- keimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kulues- 27124: linto-oikeuteen neljäntoista päivän kuluessa sa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin 27125: päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin muu- muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa 27126: toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa laissa (154/50) säädetään. Valitus on käsiteltä- 27127: (154/50) on säädetty. Valitus on käsiteltävä vä kiireellisenä. 27128: kiireellisenä. 27129: Valitusasiakirjat on jätettävä sisäasiainmi- Valitusasiakirjat on jätettävä srsaasrammi- 27130: nisteriöön, jonka on toimitettava asian ratkai- nisteriölle, jonka on toimitettava asian ratkai- 27131: semisen perusteena olleet asiakirjat oman lau- semisen perusteena olleet asiakirjat oman lau- 27132: suntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeu- suntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeu- 27133: teen. Säilöön otetulla on kuitenkin oikeus jät- teen. Säilöön otettu saa kuitenkin antaa vali- 27134: tää valitusasiakirjansa säilytyspaikan esimie- tuskirjansa säilytyspaikan esimiehelle tai lai- 27135: helle tai laitoksen johtajalle, jonka on toimitet- toksen johtajalle, jonka on toimitettava se 27136: tava ne edelleen sisäasiainministeriöön. edelleen päätöksen tehneelle viranomaiselle. 27137: 12 1990 vp. - HE n:o 29 27138: 27139: Voimassa oleva laki Ehdotus 27140: 34 § 27141: Kantelu säilöönottoa koskevasta päätöksestä 27142: Säilöön otettu saa kannella päätöksestä. 27143: Kantelulie ei ole määräaikaa. Kantelu on käsi- 27144: teltävä kiireellisenä. 27145: 27146: 35 § 35 § 27147: Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus 27148: Rajalta käännyttämistä, säilöön ottamista ja Rajalta käännyttämistä ja väliaikaista maas- 27149: väliaikaista maastapoistumiskieltoa koskeva tapoistumiskieltoa koskeva päätös voidaan 27150: päätös voidaan panna täytäntöön sen estämät- panna täytäntöön sen estämättä, että asia on 27151: tä, että asia on saatettu sisäasiainministeriön saatettu sisäasiainministeriön käsiteltäväksi. 27152: käsiteltäväksi, samoin kuin säilöönottoajan pi- 27153: dentämistä koskeva päätös sen estämättä, että 27154: siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeu- 27155: teen. 27156: 27157: 27158: Tämä laki tulee voimaan päivänä 27159: kuuta 1990. 27160: 1990 vp. - HE n:o 30 27161: 27162: 27163: 27164: 27165: Hallituksen esitys Eduskunnalle muutoksista vuoden 1990 27166: tulo- ja menoarvioon 27167: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys esityksen antamisesta eduskunnan kevätistun- 27168: vuoden 1990 lisämenoarvioksi. tokaudella voidaan kokonaan luopua. 27169: Suhdanteet heikkenevät tämän vuoden lo- Tässä lisämenoarvioesityksessä myönne- 27170: pulla; kokonaistuotannon kasvu hidastuu tään menoihin lisäystä kaikkiaan 3 779 milj. 27171: 2-3 prosenttiin, mutta työllisyystilanne säi- mk. Menojen vähennykset ja valtionvelan 27172: lyy silti hyvänä. Kasvu perustuu kotimaiseen nettokuoletukset mukaan lukien nettovähen- 27173: kulutukseen sekä syksyyn asti mm. vilkkaa- nys on 2 300 milj. mk. 27174: seen rakentamiseen. Pääluokittain tarkasteltuna myönnetään 27175: Talouden tasapainottomuuksien vaikeutu- eniten lisäystä sosiaali- ja terveysministeriön 27176: misen vuoksi valtiontalouden sinänsä hyvä hallinnonalan menoihin 2 120 milj. mk ja 27177: rahoitusasema ei anna finanssipoliittista liik- maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 27178: kumatilaa. Menojen lisäyspaineiden tehokas menoihin 1 097 milj. mk. 27179: hillintä on tarpeen tähän asti toteutettujen Seuraavassa perustellaan hallinnonaloittain 27180: toimenpiteiden ohella. Kuluvan vuoden tiuk- tärkeimpiä tähän lisämenoarvioesitykseen si- 27181: kaan finanssipolitiikkaan vaikuttavat valtion- sältyviä muutoksia. 27182: talouden ylijäämäisyys, rakennusvero ja elä- Ulkoasiainministeriön hallinnonala. Itä-Eu- 27183: kerahastoinnin edistäminen. roopan maita avustetaan yhteensä 59 milj. 27184: Vaihtotaseen alijäämän kasvun supistami- markalla. 27185: seksi on välttämätöntä säilyttää valtiontalou- Suomalaisten YK-valvontajoukkojen me- 27186: den rahoitusylijäämä myös ensi vuonna ny- noihin myönnetään lisäystä kaikkiaan noin 89 27187: kytasollaan ja hidastaa valtion menojen kas- milj. mk, josta 21 milj. mk puolustusminis- 27188: vua. Tästä syystä annettavaan lisämenoar- teriön hallinnonalalle. 27189: vioesitykseen sisältyy yhteensä 321 milj. mar- Sisäasiainministeriön hallinnonala. Super 27190: kan suuruiset varsinaisten menojen vähentä- Puma -helikopterin hankintaan myönnetään 27191: mistoimenpiteet. 20 milj. mk. 27192: Tammikuussa hyväksytty talous- ja tulo- Puolustusministeriön hallinnonala. Puolus- 27193: poliittinen kokonaisratkaisu luo edellytyksiä tusmateriaalihankinnoista vähennetään 50 27194: talouden tasapainottomuuksien asteittaiselle milj. mk. 27195: korjaamiselle. Nyt annettava lisämenoarvioe- Valtiovarainministeriön hallinnonala. Suo- 27196: sitys sisältää syntyneen tulopoliittisen koko- men maksuosuuteen Pohjoismaiden Ympä- 27197: naisratkaisun edellyttämistä toimenpiteistä ai- ristörahoitusyhtiön pääomasta sekä osuuteen 27198: heutuvat menojen ja tulojen muutokset. Näitä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin 27199: toimenpiteitä ovat vakuutetun kansaneläke- osakepääoman maksamisesta myönnetään 27200: vakuutusmaksun ja yksityisen sektorin työn- yhteensä 43 milj. mk. 27201: antajan sairausvakuutusmaksun korotuksen Opetusministeriön hallinnonala. Avustukse- 27202: poistaminen, työttömyysturvan peruspäivära- na Helsingin kulttuuritalon peruskorjaukseen 27203: han korottaminen 1. 7.1990 lukien 2 markalla myönnetään 5 milj. mk. 27204: sekä ennakonpidätysten kiristämisestä luopu- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 27205: mmen. ala. Maataloustuotteiden hintatukeen myön- 27206: Menojen lisäyksestä 2 048 milj. mk johtuu netään lisäystä yhteensä 558 milj. mk kevään 27207: edellä mainitusta sairausvakuutus- ja kansan- maataloustulosopimuksen mukaisesti. 27208: eläkevakuutusmaksun korotusten peruutta- Maataloustuotteiden vientitukeen myönne- 27209: misesta. tään 350 milj. mk lähinnä viljan ja maitota- 27210: Valtiontalouden budjetointimenettelyä ke- loustuotteiden vientiä varten. 27211: hitetään edelleen niin, että lisämenoarvio- Maatalouden tasapainottamismenoihin 27212: 300338E 27213: 2 1990 vp. - HE n:o 30 27214: 27215: myönnetään lisäystä 60 milj. mk kevään apuun työttömyyden lieventämiseen myönne- 27216: maataloustulosopimuksen mukaisesti. tään lisäystä 13,5 milj. mk. 27217: Turkisnahkojen väliaikaiseen hintatukeen Valtionosuudesta kunnille ja kuntainliitoil- 27218: myönnetään 110 milj. mk. le työttömyyden lieventämiseen vähennetään 27219: Siirtoa maatilatalouden kehittämisrahas- 120 milj. mk. 27220: toon vähennetään 70 milj. mk. Ympäristöministeriön hallinnonala. Asumis- 27221: tukeen myönnetään lisäystä 100 milj. mk. 27222: Liikenneministeriön hallinnonala. Teiden te- Vuokra-asuntojen korkotukilainojen hy- 27223: kemiseen myönnetään lisäystä 12 milj. mk. väksymisvaltuutta lisätään 100 milj. mk. 27224: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- Asunto-olojen kehittämisrahaston lainaval- 27225: ala. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuutta lisätään 140 milj. mk mm. valtion 27226: tutkimusreaktorin osalta myönnetään ydin- lainan sijasta myönnettävän korkotukilainan 27227: jätehuoltomaksun maksamiseen noin 11 milj. ehtojen parantamisen johdosta. 27228: mk. Valtionvelka. Vuoden 1990 bruttolainanot- 27229: Teollisuuden tuotekehityslainoista, avus- to nousee olennaisesti arvioitua suuremmaksi. 27230: tuksista energiainvestointeihin ja viennin edis- Tähän ovat keskeisesti vaikuttaneet tulove- 27231: tämisavustuksista vähennetään yhteensä 41 rotuksen ennakonpidätysperusteisiin tehdyt 27232: milj. mk. muutokset sekä muutokset työnantajien ja 27233: vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksuissa. 27234: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Edellä mainitusta syystä valtionvelan netto- 27235: Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen kuoletukset supistuvat 5 758 milj. markalla. 27236: valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtu- Tulot. Tuloja arvioidaan kertyvän 2 300 27237: vista menoista myönnetään lisäystä 500 milj. milj. mk tulo- ja menoarvioon merkittyä 27238: mk ja valtion osuuteen kansaneläkelaista vähemmän. Tulo- ja varallisuusveroa arvioi- 27239: johtuvista menoista lisäystä 1 548 milj. mk. daan kertyvän 2 200 milj. mk arvioitua vä- 27240: Ylimääräisen rintamalisän määrä korote- hemmän ennakonpidätysperusteiden alenta- 27241: taan 17,5 prosenttiin maksettavan kansan- misen johdosta, mikä liittyi talous- ja tulo- 27242: eläkkeen lisäosan määrästä, mikä edellyttää poliittiseen kokonaisratkaisuun. Auto- ja 27243: 42 milj. markan lisämäärärahan myöntämis- moottoripyöräveroa arvioidaan kertyvän 100 27244: tä. Lisäksi valtionapuun rintamaveteraanien milj. mk arvioitua vähemmän pakokaasupääs- 27245: kuntoutustoimintaan myönnetään lisäystä 12 töjä koskevan ajoneuvoasetuksen muutoksen 27246: milj. mk. johdosta. 27247: Työministeriön hallinnonala. Yritysten työl- Nyt myönnetyt menojen muutokset jakau- 27248: listämistuen korotuksen johdosta valtion- tuvat eri pääluokittain seuraavasti: 27249: 1990 vp. - HE n:o 30 3 27250: 27251: Pääluokka mk 27252: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................ . 162 972 000 27253: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ................. . 20 000 000 27254: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ................. . -38 600 000 27255: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala .............. . 68 550 000 27256: 29. Opetusministeriön hallinnonala .................... . 14100 000 27257: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ...... . 996 600 000 27258: 31. Liikenneministeriön hallinnonala .................. . 32 400 000 27259: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ..... . -27 679 000 27260: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........ . 2 120 000 000 27261: 34. Työministeriön hallinnonala ...................... . -106 500 000 27262: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ................ . 105 950 000 27263: 36. Valtionvelka ...................................... . -5 648 000 000 27264: Yhteensä ......................................... . -2 300 207 000 27265: 27266: 27267: 27268: Tasapainotus. Tämän lisämenoarvioesityk- tulojen ja menojen budjetoidut määrät seu- 27269: sen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion raavat: 27270: Tulot Menot 27271: mk mk 27272: Varsinainen tulo- ja menoarvio ................... . 141 611 232 000 141 609 159 900 27273: Lisämenoarvio .................................... . - 2 300 000 000 - 2 300 207 000 27274: Yhteensä ......................................... . 139 311 232 000 139 308 952 900 27275: 27276: 27277: 27278: 27279: Seuraavassa perustellaan yksityiskohtai- tulo- ja menoarvioon tehtäväksi. 27280: semmin niitä muutoksia, joita ehdotetaan 27281: 4 27282: 27283: 27284: 27285: 27286: TULOT 27287: 27288: 27289: Osasto 11 27290: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 27291: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 27292: 01. Tulo- ja varallisuusvero mentin tuloarvion arvioidaan Jaavan 27293: Momentin tuloarviota vähennetään 2 200 000 000 mk tuloarvioon merkittyä pie- 27294: 2 200 000 000 mk. nemmäksi. 27295: Selvitysosa: Eduskunta on hyväksynyt lain 27296: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 1990 lisämenoarvio .......... ~2 200 000 000 27297: sekä lain vuodelta 1990 toimitettavassa val- 1990 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . 41 500 000 000 27298: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikois- 1989 tuloarvio............... 35 175 000 000 27299: ta ja veroprosenteista annetun lain 5 a §:n 1989 II lisämenoarvio . . . . . . 3 025 000 000 27300: muuttamisesta. Edellä todetun johdosta mo- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . 34 498 155 252 27301: 27302: 27303: 27304: 27305: 10. Muut verot 27306: 03. Auto- ja moottoripyörävero 1990 jäävän 100 000 000 mk tuloarvioon 27307: merkittyä pienemmäksi. 27308: Momentin tuloarviota vähennetään 27309: 100 000 000 mk. 27310: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . ~ 100 000 000 27311: Selvitysosa: Hallitus on muuttanut ajoneu- 1990 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 6 540 000 000 27312: voasetuksen pakokaasupäästöihin liittyviä 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 4 745 000 000 27313: määräyksiä, minkä johdosta auto- ja moot- 1989 II lisämenoarvio........ 1 055 000 000 27314: toripyöräveron tuoton arvioidaan vuonna 1988 tilinpäätös............... 4 859 495 261 27315: 5 27316: 27317: 27318: 27319: 27320: MENOT 27321: 27322: 27323: Pääluokka 24 27324: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 27325: 01. Ulkoasiainhallinto 27326: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) eri hallinnonaloilla tapahtuvan käännöstyön 27327: Momentille myönnetään lisäystä 534 000 rahoittamiseen sekä tähän liittyvään tilapäi- 27328: mk. sen työvoiman palkkaamiseen. 27329: Selvitysosa: EES-sopimuksen hyväksymi- 27330: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk nen Suomessa edellyttää Euroopan Yhteisön 27331: Perus- ja sopimuspaikkaisten virkamies- normiston suomentamista. Kysymyksessä on 27332: ten palkkaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 600 erittäin laaja tekstimäärä, jonka kääntämi- 27333: Työsopimussuhteisten henkilöiden palk- 27334: kaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 300 seen eri ministeriöiden ja virastojen menoar- 27335: Muut palkat ja palkkiot . . . . . . . . . . . . . 268 100 viossa ei ole varauduttu. 27336: --=-::c----::----=-:-::c-::-:: 27337: Yhteensä 534 000 27338: 1990 lisämenoarvio ............. . 11 000 000 27339: Windhoekin (Namibia) suurlähetystön pe- 1990 menoarvio ................. . 210 583 000 27340: rustamisen johdosta ulkoasiainhallintoon voi- 1989 menoarvio ................. . 197 025 000 27341: daan 1.4.1990 lukien perustaa yhtenäisvirka- 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 250 000 27342: järjestelmän yleisuraan kuuluva ulko- 1988 tilinpäätös ................. . 156 659 302 27343: asiainneuvoksen virka (A 28). 27344: Työsopimussuhteisten henkilöiden palk- 27345: kauksiin myönnetään lisäystä 68 300 mk 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 27346: neljän henkilön palkkaamiseksi Windhoekin nen (siirtomääräraha) 27347: suurlähetystöön toimisto- ja taloudenhoito- Momentille myönnetään lisäystä 25000000 27348: tehtäviä varten. mk. 27349: 1990 lisämenoarvio ............. . 534 000 Selvitysosa: Lisäystarve aiheutuu Pariisin 27350: 1990 menoarvio ................. . 378 005 000 suurlähettilään virka-asunnon hankinnasta. 27351: 1989 menoarvio ................. . 364 801 000 27352: 1988 tilinpäätös ................. . 341 571 560 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000 27353: 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 000 000 27354: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 400 000 27355: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 36 000 000 27356: mk. Momentin määrärahaa saa käyttää myös 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 000 000 27357: 6 Pääluokka 24 27358: 27359: 50. Itä-Euroopan maiden avustaminen 27360: Selvitysosa: Itä-Euroopan viimeaikaiset ta- luotonannosta. Talousohjelmalla pyritään 27361: pahtumat edellyttävät Suomen osallistumista ensi vaiheessa inflaation pysäyttämiseen, 27362: alueen eri maiden kehityksen tukemiseen. maan valuutan zlotyn aseman vakauttami- 27363: Itä-Euroopan maiden avustaminen on nähty seen ja budjettivajauksen alentamiseen osana 27364: tarkoituksenmukaiseksi budjetoida omaksi lu- maan taloudellisen järjestelmän muuttamista. 27365: vuksi. Rahasto muodostaisi Puolan käytettävissä 27366: olevan sitomattoman varannon, jota tarvit- 27367: 66. Puolan avustaminen (siirtomääräraha) taessa voitaisiin käyttää maan omien valuut- 27368: Momentille myönnetään 53 000 000 mk. tareservien rinnalla zlotyn kurssin tukemisek- 27369: Määrärahaa saa käyttää elintarvikkeiden toi- si valuuttamarkkinoilla. Kansainvälinen va- 27370: mittamisesta Puolalle sekä Puolan vakautus- luuttarahasto seuraisi rahaston varojen käyt- 27371: rahaston perustamisesta aiheutuvien menojen töä. Rahastoa koskeva yleissopimus on val- 27372: maksamiseen. mistumassa ja sille asetettu 1 miljardin dol- 27373: Selvitysosa: Suomi ja Puola ovat neuvotel- larin tavoite on maksulupauksina jo 27374: leet elintarvikkeiden toimittamisesta Puolalle saavutettu. Määrärahasta on tarkoitus käyt- 27375: 33 000 000 markan arvosta. Elintarvikkeiden tää edellä olevaan tarkoitukseen 20 000 000 27376: myynnistä saatavilla tuloilla on tarkoitus mk. 27377: perustaa rahasto, jota käytettäisiin Suomen ja 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 53 000 000 27378: Puolan välisiin energiansäästö- ja ympäris- 27379: töyhteistyöhankkeisiin. Elintarvikkeiden vien- 69. Humanitaarinen apu Romanialie (siir- 27380: tituki ei sisälly edellä tarkoitettuun avustuk- tomääräraha) 27381: seen. Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 27382: Puolan vakautusrahasto on osa läntisten Määrärahaa saa käyttää katastrofiapuna Ro- 27383: teollisuusmaiden Itä-Euroopan maihin suun- manialle hätätilan uhrien avustamisesta ai- 27384: tautuvaa taloudellista avustustoimintaa. Se heutuneiden menojen maksamiseen. 27385: on sidoksissa Puolan ja Kansainvälisen va- 27386: luuttarahaston väliseen sopimukseen talou- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 000 27387: dellisesta sopeutusohjelmastaja sitä tukevasta 27388: 27389: 27390: 27391: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 27392: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi- Käyttösuunnitelma: mk 27393: tomenot (siirtomääräraha) Suomalainen osasto Kyproksella 541 000 27394: Suomalainen valvontajoukko Golanilla 27 310 000 27395: Momentille myönnetään 67 438 000 mk. Suomalainen valvontajoukko Libano- 27396: Määrärahaa saa käyttää Yhdistyneiden Kan- nissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 700 000 27397: sakuntien rauhanturvatehtäviin Lähi-Itään Vaihtohenkilöstön koulutusmenot . . . . 3 887 000 27398: Golanille ja Libanoniin asetettujen suoma- -------- 27399: Yhteensä 67 438 000 27400: laisten valvontajoukkojen ja Kyprokselle ase- 27401: tetun suomalaisen osaston palkkaus-, päivä- 27402: raha-, erityispäiväraha-, muonanparannusra- Selvitysosa: Suomi on asettanut Yhdisty- 27403: ha- ja koulutusmenojen maksamiseen. neiden Kansakuntien rauhanturvaamistehtä- 27404: Siinä tapauksessa, että Suomen hallituksel- viin Lähi-Itään ja Kyprokselle yhteensä lähes 27405: le esitetään pyyntö uuden valvontajoukon 1 000 miestä. Suomalaisten valvontajoukko- 27406: lähettämisestä Yhdistyneiden Kansakuntien jen vahvuudet ovat Golanilla 411 henkilöä ja 27407: rauhanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus Libanonissa 543 henkilöä. Kyproksella pal- 27408: päättää valvontajoukon asettamisesta, uuden velevan osaston vahvuus on 7 henkilöä. 27409: valvontajoukon aiheuttamiin menoihin voi- Suomen hallitus jatkaa edelleen toimenpi- 27410: daan käyttää tässä lisämenoarviossa tälle teitä rauhanturvatoiminnasta Suomelle aiheu- 27411: momentille myönnettyjä määrärahoja. tuvien kulujen korvaamiseksi maallemme sii- 27412: Pääluokat 24, 26 ja 27 7 27413: 27414: nä laajuudessa kuin Yhdistyneet Kansakun- 27. Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa 27415: nat on korvausten yleisperusteluista päättä- liittyvät menot (arviomääräraha) 27416: nyt. Momentin perusteluja muutetaan siten, 27417: Suomalaisten valvontajoukkojen määrära- että momentin määrärahaa saa käyttää myös 27418: hojen budjetointimenettelyä on selostettu lu- arktisesta ympäristökokouksesta aiheutuvien 27419: vun 27.30 selvitysosassa. menojen maksamiseen. Momentille ei tämän 27420: johdosta myönnetä lisäystä. 27421: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 67 438 000 27422: 1989 I lisämenoarvio. . . . . . . . . . . . 152 400 000 1990 menoarvio ..................... 5 799 000 27423: 1989 II lisämenoarvio ........... 105 525 000 1989 menoarvio ..................... 5 755 000 27424: 1988 tilinpäätös .................. 124 474 000 1988 tilinpäätös ..................... 7 646 175 27425: 27426: 27427: 27428: 27429: Pääluokka 26 27430: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 27431: 90. Rajavartiolaitos 27432: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) den helikopterin kaupan yhteydessä tehtiin 27433: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 optio, jonka voimassaolo päättyy huhtikuun 27434: mk. Rajavartiolaitos oikeutetaan tilaamaan 1990 aikana. Tämän option mukainen kol- 27435: enintään 59 000 000 mk maksava Super mannen Super Puma-helikopterin hankinta 27436: Puma-helikopteri valvontavarustein. Valtuu- on noin 5 milj. mk edullisempi kuin ilman 27437: den käytöstä saa valtiolle aiheutua menoja optiota. 27438: vuonna 1990 enintään 20 000 000 mk ja 27439: vuosina 1991-92 yhteensä 39 000 000 mk 1990 lisämenoarvio .............. . 20 000 000 27440: sekä lisäksi indeksien ja valuuttakurssien 1990 menoarvio .................. . 82 900 000 27441: muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen 1989 menoarvio .................. . 79 900 000 27442: mukaiset menot. 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 050 000 27443: Selvitysosa: Aikaisemmin hankittujen kah- 1988 tilinpäätös .................. . 88 599 595 27444: 27445: 27446: 27447: 27448: Pääluokka 27 27449: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27450: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot 27451: 02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arvio- 1990 lisämenoarvio ............ -10 000 000 27452: määräraha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 238 905 000 27453: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 211 200 000 27454: Selvitysosa: Tarkoituksena on vähentää 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . 205 242 546 27455: kertausharjoitusten määrää. 27456: 8 Pääluokka 27 27457: 27458: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot 27459: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- 567 000 000 mk. Lisäksi momentin peruste- 27460: määräraha) luissa mainitusta aikaisemmista tilausvaltuuk- 27461: Momentilta vähennetään 50 000 000 mk. sista aiheutuvien menojen maksamista varten 27462: Momentin perustelujen kohtaa b) muute- varatusta enintään 1 905 000 000 markan 27463: taan siten, että valtuuden käytöstä saa määrärahasta vähennetään 35 000 000 mk. 27464: aiheutua valtiolle menoja vuoden 1990 lop- 27465: puun mennessä 74 000 000 mk, vuoden 1991 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . - 50 000 000 27466: loppuun mennessä 190 000 000 mk, vuoden 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 2 380 000 000 27467: 1992 loppuun mennessä 290 000 000 mk, 1989 menoarvio ................ 2 113 400 000 27468: vuoden 1993 loppuun mennessä 410 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 500 000 27469: mk ja vuoden 1994 loppuun mennessä 27470: 27471: 27472: 27473: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 27474: Selvitysosa: Suomen osallistumisesta Yh- to-, edustus- ja hallintomenojen maksami- 27475: distyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- seen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18 27476: toimintaan annetun lain (514/84) 4 §:n (muu- henkilön palkkaamiseen pysyväisluonteisiin 27477: tettu 18/87) mukaan suomalaisten valvonta- tehtäviin. 27478: joukkojen määrärahat budjetoidaan ulkoasi- Siinä tapauksessa, että Suomen hallituksel- 27479: ainministeriön ja puolustusministeriön pää- le esitetään pyyntö uuden valvontajoukon 27480: luokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa lähettämisestä Yhdistyneiden Kansakuntien 27481: momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrära- rauhanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus 27482: hat suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- päättää valvontajoukon asettamisesta, uuden 27483: menoihin ja puolustusministeriön pääluokas- valvontajoukon aiheuttamiin menoihin voi- 27484: sa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten daan käyttää tässä lisämenoarviossa tälle 27485: valvontajoukkojen hallinto- ja varustamisme- momentille myönnettyjä määrärahoja. 27486: noihin. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on 27487: otettu huomioon 6 150 000 mk kotimaisten 27488: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallin- panssarmtujen miehistökuljetusvaunujen 27489: to- ja varustamismenot (siirtomääräraha) hankkimiseksi Golanilla toimivan valvonta- 27490: Momentille myönnetään 21 400 000 mk. joukon käyttöön. 27491: Määrärahaa saa käyttää Yhdistyneiden Kan- 27492: sakuntien rauhanturvaamistehtäviin Lähi- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 21 400 000 27493: Itään Golanille ja Libanoniin asetettujen 1989 I lisämenoarvio ............. 74 920 000 27494: suomalaisten valvontajoukkojen ja Kyprok- 1989 II lisämenoarvio ............ 27 450 000 27495: selle asetetun suomalaisen osaston palkkaus-, 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 660 000 27496: terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huol- 27497: 9 27498: 27499: Pääluokka 28 27500: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 27501: 01. Valtiovarainministeriö 27502: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) dasta lukien hallitusneuvoksen, toimistopääl- 27503: likkönä virka (A 29). Momentille ei tämän 27504: Vero-osaston kansainvälisten asiain toimin- 27505: johdosta myönnetä lisäystä. 27506: nan tehostamiseen ja uudelleenjärjestelyihin 27507: liittyen perustetaan 1.9.1990 lukien sopimus- 1990 menoarvio 60 363 000 27508: paikkainen finanssineuvoksen virka (S 29). 1989 menoarvio 54 925 000 27509: Vastaavasti lakkautetaan samasta ajankoh- 1988 tilinpäätös 50 191 377 27510: 27511: 27512: 27513: 50. Suomen rahapaja 27514: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1990 lisämenoarvio ................ . 850 000 27515: Momentille myönnetään lisäystä 850 000 1990 menoarvio .................... . 6 900 000 27516: mk. 1989 menoarvio .................... . 4 847 000 27517: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös .................... . 4 953 635 27518: tuu rahapajan toimitilojen LVI- ja sähkö- 27519: asennustöiden kustannusarvion ylittymisestä. 27520: 27521: 27522: 27523: 64. Eräät valtion kiinteistömenot 27524: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha) ja muista syistä töiden ajoitusta on jouduttu 27525: Momentin perusteluja muutetaan siten, muuttamaan. Valtuuden käytöstä arvioidaan 27526: että vuonna 1990 saa tehdä käynnissä oleviin aiheutuvan valtiolle menoja 60 000 000 mk 27527: töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä vuonna 1991 ja 9 000 000 mk vuonna 1992. 27528: aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuo- 27529: sina enintään 69 000 000 mk. Momentille ei 1990 menoarvio ................... 93 000 000 27530: tämän johdosta myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 500 000 27531: Selvitysosa: Eri virastojen tilajärjestelyistä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 000 000 27532: 27533: 27534: 27535: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet 27536: 22. Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen lut valtion koko henkilöstö. Momentin pe- 27537: ja työkyvyn edistäminen (siirtomääräraha) rustelujen muutoksella turvataan siirtymävai- 27538: Momentin perusteluja muutetaan siten, heessa uusimuotoisiksi liikelaitoksiksi muut- 27539: että määrärahaa saa käyttää työkyvyn edis- tuneiden laitosten virka- ja työehtosopimuk- 27540: tämiseen myös valtion liikelaitoksissa vuoden sessa sovitun kuntoutusmäärärahaosuuden 27541: 1990 aikana. Momentille ei tämän johdosta käyttö. Osuudeksi on arvioitu 1 000 000 mk 27542: myönnetä lisäystä. vuonna 1990. 27543: Selvitysosa: Virastojen ja laitosten kuntou- 27544: tuksesta on sovittu osana virka- ja työehto- 1990 menoarvio ................... 11 000 000 27545: sopimusta. Laskentaperusteena on tällöin ol- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 000 000 27546: 27547: 2 300338E 27548: 10 Pääluokka 28 27549: 27550: 84. Pohjoismaiset rahoituslaitokset 27551: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. joismaiden Ympäristörahoitusyhtiön perusta- 27552: misesta. Yhtiön tarkoituksena on edistää 27553: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Pohjoismaiden kannalta merkityksellisiä ym- 27554: Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arvio- päristöinvestointeja Itä-Euroopassa sekä ra- 27555: määräraha) hoittaa yhteistyöyrityksiä näissä maissa. Ym- 27556: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. päristörahoitusyhtiön peruspääoma on 27557: Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- 36 000 000 SDR:ää, jonka jäsenmaat maksa- 27558: päristörahoitusyhtiön peruspääoman Suomen vat kuudessa erässä vuosina 1990--1995. 27559: vuonna 1990 suoritettavan ensimmäisen Suomen osuus peruspääomasta on 7 400 000 27560: 1 234 000 SDR:n määräisen osuuden maksa- SDR:ää, ja ensimmäinen erä tulee suorittaa 27561: miseen. 1.10.1990 mennessä. 27562: Selvitysosa: Pohjoismaiden ministerineu- 27563: vosto on maaliskuun alussa päättänyt Poh- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 700 000 27564: 27565: 27566: 86. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki 27567: 66. Suomen osuus Euroopan jälleenraken- taa tukemalla erityisesti tuotannollisia inves- 27568: nus- ja kehityspankin osakepääoman makSa- tointeja näissä maissa. 27569: misesta (arviomääräraha) Pankin peruspääoman määräksi on ehdo- 27570: Momentille myönnetään 36 000 000 mk. tettu 10 mrd. ECUa eli noin 48 mrd mk, josta 27571: Määrärahaa saa käyttää Euroopan jälleenra- maksettavan pääoman osuus olisi enintään 30 27572: kennus- ja kehityspankin peruspääomasta % lopun jäädessä jäsenten vastuuna pankin 27573: Suomelle tulevan osuuden vuonna 1990 suo- takuupohjan laajentamiseen. Edellyttäen, että 27574: ritettavan ensimmäisen maksuerän maksami- Suomen osuudeksi pankin peruspääomasta 27575: seen. tulee 1,25 %, tulisi Suomen merkittäväksi 27576: Selvitysosa: Neuvottelut Euroopan jälleen- pankin osakkeita 125 milj. ECUn eli noin 600 27577: rakennus- ja kehityspankin perustamisesta milj. markan arvosta, josta maksettavan pää- 27578: ovat meneillään tavoitteena pankin perusta- oman osuus olisi noin 180 milj. mk. Merkintä 27579: missopimuksen allekirjoittaminen kuluvan toteutettaisiin 60 päivän sisällä sopimuksen 27580: vuoden kevään aikana. Pankin tarkoituksena voimaanastumisesta ja maksut suoritettaisiin 27581: olisi tukea Itä-Euroopan maiden taloudellista vuosina 1990--1994 siten, että vuosittain 27582: uudistusta ja muutosta kohti markkinatalous- maksettava määrä olisi enintään 36 milj. mk. 27583: järjestelmää. Se täydentäisi Kansainvälisen 27584: valuuttarahaston ja Maailmanpankin toimin- 1990 lisämenoarvio ............... 36 000 000 27585: 27586: 27587: 94. Valtion ravitsemiskeskus 27588: 82. Valtion lainat ravitsemiskeskukselle 1988 aiheutuneiden lomaoikeuskustannusten 27589: Valtion ravitsemiskeskukselle vuonna 1989 rahoittamiseen vuonna 1989. Lainajärjestelyn 27590: myönnettyä 13 000 000 markan lainaa ei avulla pyrittiin siihen, ettei kertaalleen katet- 27591: peritä takaisin, vaan käytetään loma-ajan tuja lomaoikeuskustannuksia tarvitse uudel- 27592: palkkojen ja lomakorvausten kattamiseen. leen sisällyttää ateriahintoihin vuonna 1989. 27593: Loma-ajan palkkojen ja lomakorvausten kat- Jotta hinnan korotusvaikutus poistetaan myös 27594: tamiseksi voidaan laitoksen muusta omasta myöhempien vuosien osalta, ehdotetaan, että 27595: pääomasta käyttää 4 789 439 mk. Momentille lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin. 27596: ei tämän johdosta myönnetä määrärahaa. 1990 lisämenoarvio ............. . 27597: Selvitysosa: Laina myönnettiin vuonna 1989 menoarvio . . .. . . . . . . . .. . . . . . 13 000 000 27598: Pääluokat 28 ja 29 11 27599: 27600: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot. 27601: 62. Palautettavien vientitalletusten korko Selvitysosa: Suomen Pankin valtiolle mak- 27602: (siirtomääräraha) samat korot kertyvät momentille 13.01.07. 27603: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 27604: Määrärahaa saa käyttää talletusvelvollisille 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000 27605: palautettavien vientitalletusten korkojen mak- 1988 tilinpäätös ................... 12 000 000 27606: samiseen. 27607: 27608: 27609: 27610: 27611: Pääluokka 29 27612: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27613: 01. Opetusministeriö 27614: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ka (A 28) ja korkeakoulu- ja tiedeosastosta 27615: Perustetaan 1.6.1990 lukien ministeriön opetusneuvoksen virka (A 26). Momentille ei 27616: yhteisiksi viroiksi hallitusneuvoksen virka edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä. 27617: (A 28) ja opetusneuvoksen virka (A 26). Vas- 1990 menoarvio .................. 44 661 000 27618: taavasti lakkautetaan samasta ajankohdasta 1989 menoarvio .................. 39 781 000 27619: lukien kouluosastosta hallitusneuvoksen vir- 1988 tilinpäätös .................. 33 745 651 27620: 27621: 27622: 27623: 10. Korkeakoulut 27624: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) saadaan hankkia tiloja yhteensä noin 17 100 27625: Momentin perusteluja muutetaan siten, m2 , mistä hankinnasta aiheutuu hankintame- 27626: että Jyväskylän yliopistoalueen rakentami- noja vasta vuoden 1990 jälkeen. 27627: seen liittyvän kevyen liikenteen sillan valtion Vuoden 1988 toisessa lisämenoarviossa mo- 27628: rahoitusosuus on enintään 5 125 000 mk. mentilla 29.10.88 Helsingin tiedepuiston val- 27629: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- tion osuutta varten myönnetyn 3 000 000 27630: netä lisäystä. markan määrärahan perusteluja muutetaan 27631: Selvitysosa: Valtuuden lisäys aiheutuu ra- siten, että määrärahaa saa käyttää Helsingin 27632: kennuskustannusten noususta. tiedepuiston toteuttamisen suunnittelua ja 27633: 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 000 000 ohjaamista varten perustettavan kehitysyh- 27634: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 540 000 tiön osakkeiden lunastamiseen. 27635: 1988 tilinpäätös .................. 134 850 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 27636: siten, että valtion osuus Arktikum-talon ra- 27637: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära- kennuskustannuksista on 38 800 000 mk vuo- 27638: ha) den 1990 alun kustannustasossa. 27639: Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Val- Momentille ei edellä olevanjohdosta myön- 27640: tion teknillisen tutkimuskeskuksen, Turun netä lisäystä. 27641: yliopiston ja Åbo Akademin sekä Lappeen- Selvitysosa: Tampereen teknillisen korkea- 27642: rannan teknillisen korkeakoulun käyttöön koulun ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuk- 27643: 12 Pääluokka 29 27644: 27645: sen Tampereen yksikön käyttöön tulevien suunnitellun biokeskuksen ensimmäisen vai- 27646: Hermia-rakennuksen tilojen laajuus on noin heen laajuus on 8 300 hyöty-m 2 ja kustan- 27647: 6 100m2 , Turun yliopiston ja Åbo Akademin nusarvio 144 000 000 mk. Tarkoituksena oli 27648: käyttöön tulevien tilojen Bio City -rakennuk- perustaa osakeyhtiö, jonka osakepääoma on 27649: sen tilojen laajuus on noin 8 000 m 2 sekä 56 000 000 mk, ja josta valtion, Helsingin 27650: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kaupungin ja elinkeinoelämän osuudet olisi- 27651: käyttöön tulevien tilojen laajuus on noin vat yhtä suuret. Valtion osuuteen sisältyisi 27652: 3 000 m2 . Bio-Cityn rakennuksen tilat lunas- valtion yhtiölle luovuttaman maan arvo. 27653: tetaan valtiolle rakentamisen aikana. Tampe- Tiedepuiston toteuttaminen esitetyllä taval- 27654: reen teknillisen korkeakoulun ja Valtion tek- la ei ole osoittautunut mahdolliseksi. Tämän 27655: nillisen tutkimuskeskuksen käyttöön tulevat johdosta myönnetty määräraha saadaan käyt- 27656: tilat lunastetaan tilojen valmistuttua. Lap- tää Helsingin tiedepuiston toteuttamisen 27657: peenrannan teknillisen korkeakoulun käyt- suunnittelua ja ohjaamista varten perustetta- 27658: töön tulevien tilojen rakentamisesta tehdään van kehitysyhtiön osakkeiden lunastamiseen. 27659: sopimus toteutuksesta vastaavan kaupunkie- Tarkoituksena on, että kehitysyhtiön osake- 27660: nemmistöisen yhtiön kanssa siten, että valtio pääoma on perustamisvaiheessa 6 000 000 27661: lunastaa tilat viiden vuoden kuluttua tilojen mk, josta valtion, Helsingin kaupungin ja 27662: valmistumisesta todellisia rakennuskustan- elinkeinoelämän osuudet ovat yhtä suuret. 27663: nuksia vastaavasta hinnasta. Maksamatto- Rakennushankkeiden toteuttamista varten 27664: malle kauppabionalle valtio maksaa vuosit- voidaan muodostaa kiinteistöyhtiöitä, joissa 27665: tain korkoa siten, että korkoprosentti on osakkeiden määrä jakautuu tilojen käytön 27666: Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä mukaisessa suhteessa. Ensimmäisenä toteu- 27667: prosenttiyksiköllä. Sopimuksista aiheutuu tettavan biokeskuksen ensimmäisen vaiheen 27668: valtiolle hankintamenoja noin 178 000 000 laajuus on 8 300m2 , mistä valtion tiloja on 27669: mk vuonna 1991, noin 60 000 000 mk vuonna 5 650 m2 , osakepääoma on 170 000 000 mk, ja 27670: 1992 sekä noin 40 000 000 mk vuonna 1997. vastaavasti valtion osuus on 116 000 000 mk. 27671: Lisäksi aiheutuu korkomenoja vuosina 1992- Arktikum-talon valtion osuuden lisäys ai- 27672: 1996. heutuu rakennussuunnitelmiin perustuvasta 27673: Eduskunta on vuoden 1988 toisessa lisä- tarkennetusta kustannusarviosta. 27674: menoarviossa myöntänyt 2 000 000 mk Hel- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 100 000 27675: singin tiedepuiston toteuttamista varten pe- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000 27676: rustettavan kiinteistöyhtiön osakkeiden lunas- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 440 000 27677: tamista varten. Ensimmäiseksi toteutettavaksi 27678: 27679: 27680: 27681: 11. Valtion harjoittelukoulut 27682: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) opetusvälineistön ja kaluston hankinnoista. 27683: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 27684: mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 27685: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 menoarvio ..................... 4 500 000 27686: tuu Oulun yliopiston Kajaanin normaalikou- 1989 menoarvio ..................... 3 800 000 27687: lun uusittujen ja laajennettujen tilojen perus- 1988 tilinpäätös ..................... 2 580 000 27688: 27689: 27690: 27691: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset 27692: 23. Väliaikainen ammatillinen koulutus laisten opiskelijoiden lisättyjen opintososiaa- 27693: listen etujen maksamiseen ja tulkkien palk- 27694: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 kaamiseen. 27695: mk. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaa- 27696: Pääluokka 29 13 27697: 27698: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 27699: tuu ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Momentin perusteluja muutetaan siten, 27700: ulkomaalaisille opiskelijoille. Ammattikasva- että vuoden 1990 aikana saa tehdä sellaisia 27701: tushallitus päättää ulkomaalaisten opiskeli- opetus- ja toimitiloja lisääviä vuokrasopimuk- 27702: joiden koulutuksen aloittamisesta ja määrä- sia, joista aiheutuu menoja vuoden 1990 27703: rahojen jaosta. jälkeen ja että lisätilojen määrä on enintään 27704: 12 000 h-m2 . Momentille ei tämän johdosta 27705: 1990 lisämenoarvio ............. . 4 500 000 myönnetä lisäystä. 27706: 1990 menoarviO ................. . 228 000 000 27707: 1989 menoarvio ................. . 228 000 000 1990 menoarvio .................. 260 000 000 27708: 1988 tilinpäätös ................. . 197 300 647 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 050 000 27709: 1988 tilinpäätös .................. 201 701 902 27710: 27711: 27712: 27713: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset 27714: Selvitysosa: Tarkoituksena on peruuttaa ammatillisten oppilaitosten huoneistojen 27715: Kestiiän maatalousoppilaitoksen ylläpitämis- hankkimiseen liittyviä perustamissuunnitel- 27716: lupa 31.5.1991 lukien avovankilan perusta- mia enintään sellainen määrä, että valtion- 27717: miseksi maatalousoppilaitokselta vapautu- osuuksien ja -avustuksien osuus vastaa pe- 27718: vaan kiinteistöön, jonka valtio lunastaisi rustamissuunnitelmien kustannusarvioista 27719: irtaimistoineen. Tarkoituksena on välittömäs- enintään 37 000 000 mk. Momentille ei edellä 27720: ti ryhtyä asian edellyttämiin toimenpiteisiin. olevan johdosta myönnetä lisäystä. 27721: 27722: 37. Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 1990 menoarvio .................. 227 200 000 27723: tannuksiin (siirtomääräraha) 1989 menoarvio .................. 199 700 000 27724: Momentin perusteluja muutetaan siten, 1988 tilinpäätös .................. 193 000 000 27725: että vuonna 1990 saa hyväksyä kunnallisten 27726: 27727: 27728: 27729: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset 27730: 57. Valtionavustus perustamiskustannuksiin tuksena siten, että niiden hyväksyttävien 27731: (siirtomääräraha) kustannusarvioiden määrä on enintään 27732: Momentin perusteluja muutetaan siten, 125 000 000 mk. Momentille ei tämän joh- 27733: että vuonna 1990 saa hyväksyä yksityisten dosta myönnetä lisäystä. 27734: ammatillisten oppilaitosten huoneistojen Selvitysosa: Vahvistetuista toteuttamisoh- 27735: hankkimiseen liittyviä toteuttamisohjelmia, jelmista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me- 27736: joiden valtionavustus suoritetaan jälkirahoi- noja seuraavasti, milj. mk: 27737: 1991 1992 1993 1994 1995~ 27738: 27739: Vuonna 1990 vahvistettavat toteuttamisohje1mat. .. 2,6 6,0 11,14 12,0 43,9 27740: 27741: 27742: 1990 menoarvio ................... 18 270 000 27743: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 27744: 1988 tilinpäätös .................... 15 000 000 27745: 14 Pääluokka 29 27746: 27747: 92. Valtion taidemuseo 27748: 29. Muut kulutusmenot seksi vuoden loppuun saakka muuttojärjes- 27749: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 telyjen johdosta. 27750: mk. 27751: Selvitysosa: Määräraha tarvitaan Ateneu- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 600 000 27752: min Kansakoulukadun vuokratilojen pitämi- 1990 menoarvio ..................... 1 458 000 27753: 27754: 27755: 27756: 98. Kansainvälinen yhteistyö 27757: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) Selvitysosa: Lisäkustannus aiheutuu hank- 27758: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 keen aikana tapahtuneista viranomaismää- 27759: mk. Suomen Ranskan Instituutin Pariisissa räysten muutoksista. 27760: sijaitsevien tilojen Qeruskorjaustöiden laa- 1990 lisämenoarvio ................ . 500 000 27761: juus on 657 m 2 ja kustannusarvio 1990 menoarvio .................... . 1 100 000 27762: 14 600 000 mk, jolloin yksikkökustannus on 1989 menoarvio .................... . 8 100 000 27763: 22 222 mk/m 2 . 1988 tilinpäätös .................... . 3 200 000 27764: 27765: 27766: 27767: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot 27768: 50. Eräät avustukset hankkeen kustannuksiin vuosina 1990-92 27769: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 yhteensä enintään 17 500 000 markalla, kui- 27770: mk. tenkin enintään kolmasosalla hankkeen kus- 27771: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- tannuksista. Hankkeesta aiheutuu valtiolle 27772: tuu eräiden Suomessa järjestettävien kansain- menoja vuosina 1991-92 yhteensä 12 500 000 27773: välisten kokousten avustamisesta. mk. 27774: 1990 lisämenoarvio ............. . 1 500 000 Selvitysosa: Kulttuuritilojen osuus hank- 27775: 1990 menoarvio ................. . 23 485 000 keen kustannusarviosta on 53 500 000 mk. 27776: 1989 menoarvio ................. . 21 545 000 Valtioneuvosto on rakennussuojelulain nojal- 27777: 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 000 000 la määrännyt Helsingin kulttuuritalon suo- 27778: 1988 tilinpäätös ................. . 16 993 470 jeltavaksi rakennustaiteellisesti ja kulttuuri- 27779: historiallisesti huomattavana rakennuksena. 27780: 52. Avustus Helsingin kulttuuritalon perus- Valtionavustus kohdistuu julkisessa käytössä 27781: korjaukseen olevien talon osien korjaustöihin. Hanketta 27782: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. varten on vuonna 1989 myönnetty 1 000 000 27783: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- mk momentilla 29.99.51. 27784: miseen Helsingin kulttuuritalon peruskorjauk- 27785: sesta aiheutuviin menoihin. Valtio osallistuu 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 27786: 15 27787: 27788: Pääluokka 30 27789: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27790: 31. Maataloustuotteiden hintatuki 27791: 41. Varsinainen tulotuki ja aluetuki (arvio- tuu menoja vuonna 1990 enintään 35 000 000 27792: määräraha) mk ja vuosina 1991-1994 yhteensä enintään 27793: Momentilta vähennetään 8 000 000 mk. 120 000 000 mk. 27794: Selvitysosa: 28.2.1990 tehty maataloustu- Selvitysosa: 28.2.1990 tehdyn maataloustu- 27795: loratkaisu ei edellytä varsinaiseen tulotukeen loratkaisun mukaan muuta maataloustulolain 27796: ja aluetukeen määrärahan lisäystä. Tämän mukaista valtion tukea korotetaan 27797: vuoksi vuodelle 1990 tehty varaus 8 000 000 566 100 000 mk. Sopimuksen mukaan vara- 27798: mk voidaan vähentää. taan 510 000 000 mk pinta-alaperusteiseen 27799: 1990 lisämenoarvio ........... . -8 000 000 tukeen, jota maksetaan viljeliyltä pinta-alalta. 27800: 1990 menoarvio ............... . 1 600 000 000 Tuen määrä on 300 mkjha. Emolehmäpalk- 27801: 1989 menoarvio ............... . l 558 600 000 kio korotetaan seuraavasta laskenta-ajankoh- 27802: 1989 II lisämenoarvio ........ . 107 400 000 dasta 1 700 markkaan emolehmää kohti ja 27803: 1988 tilinpäätös ............... . l 223 447 400 kananmunien lisähintaa korotetaan 1.3.1990 27804: lähtien 39 p/kg sekä 1.10.1990 lähtien 20 pjkg. 27805: 43. Muu maataloustulolain mukainen val- 27806: tion tuki (arviomääräraha) 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 566 100 000 27807: Momentille myönnetään lisäystä 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 300 000 27808: 566 100 000 mk. Momentin perusteluja muu- 1989 menoarvio .................. 874 500 000 27809: tetaan siten, että vuonna 1990 saa tehdä 1989 II lisämenoarvio ........... 108 800 000 27810: emolehmäsopimuksia siten, että niistä aiheu- 1988 tilinpäätös .................. 874 500 000 27811: 27812: 27813: 27814: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet 27815: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arvio- 41. Maataloustuotannon tasapainottamis- 27816: määräraha) meno t (siirtomääräraha) 27817: Momentille myönnetään lisäystä 27818: 350 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 27819: Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyt- mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, 27820: tää lähinnä viljan ja maitotaloustuotteiden että maataloustuotannon tasapainottamisesta 27821: vientituen maksamiseen. Satovuoden 1989/90 annetun lain mukaisista vuoden 1990 toimen- 27822: rehuviljasato oli ennustettua suurempi, minkä piteistä ja aiempina vuosina tehdyistä sopi- 27823: vuoksi rehuviljaa on tarkoitus viedä noin 180 muksista saa aiheutua kassamenoja vuonna 27824: milj. kg enemmän kuin mihin tulo- ja me- 1990 enintään 810 000 000 mk, vuonna 1991 27825: noarviossa on varattu määrärahaa. Maitota- enintään 450 000 000 mk ja sen jälkeen enin- 27826: loustuotteiden vientitarve on muodostunut tään 500 000 000 mk. 27827: ennustettua suuremmaksi. Maidontuotanto 27828: on lisääntynyt ennakoidusta hyvän rehusadon Selvitysosa: 28.2.1990 tehdyn maataloustu- 27829: seurauksena. Rasvaisten maitotaloustuottei- loratkaisun mukaan maataloustuotannon oh- 27830: den kulutus on edelleen alentunut. jaamiseen ja tasapainottamiseen varattua 27831: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 350 000 000 määrärahaa lisätään 60 000 000 markalla eli 27832: 1990 menoarvio............... 2 421 000 000 yhteensä 810 000 000 markkaan ja 27833: 1989 menoarvio............... 2 498 000 000 550 000 000 markan ylittävästä määrästä 50 27834: 1989 1 lisämenoarvio ......... - 105 000 000 % eli 130 000 000 mk luetaan maataloudelle 27835: 1989 II lisämenoarvio........ 50 000 000 hinnoitteluvuonna 1990/91 tuloksi maatalous- 27836: 1988 tilinpäätös............... 1 572 538 130 tulolain 17 §:n 2 momentin perusteella. 27837: 16 Pääluokka 30 27838: 27839: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 1989 menoarvio .................. 640 600 000 27840: 1990 menoarvio .................. 750 000 000 1988 tilinpäätös .................. 507 519 781 27841: 27842: 27843: 27844: 27845: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 27846: 27847: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustan- Määrärahaa saa käyttää vuonna 1990 tuo- 27848: nuksiin (siirtomääräraha) tettavien ja myyntikautena 1990/91 markki- 27849: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. noitavien turkisnahkojen hintatukeen. Tukea 27850: Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntä- maksetaan enintään 70 prosenttia kustannus- 27851: miseksi turkistarhaajien korkotukilainojen perusteisen tavoitteenisen myyntihinnan ja 27852: korkokustannuksiin annetun valtioneuvoston toteutuneen hinnan erotuksesta. 27853: päätöksen (5/89) tarkoittamien lainojen kor- Selvitysosa: Turkistarhauselinkeino on 27854: koa vustuksiin. ajautunut vakavaan talouskriisiin. Turkisnah- 27855: Selvitysosa: Vuoden 1988 toisessa lisäme- kojen hintataso on alittanut huomattavasti 27856: noarviossa myönnettiin 20 000 000 markan tuotantokustannukset vuoden 1987 lopulta 27857: määräraha turkistarhaajien korkotukilaino- alkaen. Kysynnän ja tarjonnan odotetaan 27858: jen korkokustannuksiin. Turkistarhauksen tasapainottuvan myöhemmin, jolloin hinta- 27859: taantumanjatkuttua arvioitua kauemmin tar- taso nousisi tuotantokustannuksia vastaavalle 27860: koitus on muuttaa korkotukijärjestelmää si- tasolle. 27861: ten, että 5 prosenttiyksikön korkoavustusta 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000 27862: voitaisiin maksaa koko 250 milj. markan 27863: lainamäärälle 30.11.1991 saakka. 60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahas- 27864: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 7 000 000 toon 27865: 1989 II lisämenoarvio ............ 19 500 000 Momentilta vähennetään 70 000 000 mk. 27866: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -70 000 000 27867: 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 250 000 000 27868: 47. Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000 000 27869: (siirtomääräraha) 1988 tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . 390 000 000 27870: Momentille myönnetään 110 000 000 mk. 27871: 27872: 27873: 27874: 34. Muut maatalouden menot 27875: 40. Maidon kuljetusavustukset (siirtomää- 1990 lisämenoarvio ............ . -15 000000 27876: räraha) 1990 menoarvio ................ . 32 000 000 27877: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 menoarvio ................ . 35 000 000 27878: 1988 tilinpäätös ................ . 36 000 000 27879: 27880: 27881: 27882: 27883: 37. Kalatalous 27884: 27885: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaan- perkaustähteiden pakastamisesta ja varastoin- 27886: nuttaminen ja kalansaaliin käytön edistäminen nista aiheutuvien korvausten maksamiseen. 27887: (arviomääräraha) Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 27888: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 ten, että määrärahasta saa käyttää enintään 27889: mk. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 200 000 mk kalan kuljetusavustuksiin. 27890: 1 100 000 mk rehusilakan sekä fileointi- ja Selvitysosa: Turkistarhauselinkeinon kriisi 27891: Pääluokka 30 ja 31 17 27892: 27893: on vähentänyt rehukäyttöön tarkoitetun si- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 27894: lakan kysyntää, mikä heikentää kalastajien 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 500 000 27895: toimeentuloa ja kalanjalostuksen kannatta- 1989 menoarvio ................... 28 400 000 27896: vuutta. Väliaikaisena toimenpiteenä on tar- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 500 000 27897: koitus tukea rehusilakan ostoa sekä fileointi- 1988 tilinpäätös ................... 27 400 000 27898: ja perkaustähteiden pakastamista ja varas- 27899: tointia. 27900: 27901: 27902: 27903: 40. Vesivarojen käyttö 27904: 27905: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärä- 1990 lisämenoarvio .............. -7 000 000 27906: raha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 820 000 27907: Momentilta vähennetään 7 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 400 000 27908: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu lähinnä 1988 tilinpäätös.................. 44 835 000 27909: Kymenlaakson vesihuoltohankkeen ajoittu- 27910: misen muutoksesta. 27911: 27912: 27913: 27914: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 27915: 27916: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha) Selvitysosa: Lisäys on tarkoitettu Itä-Lapin 27917: metsävaurioprojektin työtä varten. 27918: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 27919: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, 1990 lisämenoarvio .............. . 1 000 000 27920: että määrärahaa saa käyttää keskimäärin 1990 menoarvio .................. . 21 620 000 27921: enintään 220 henkilön palkkauksesta aiheu- 1989 menoarvio .................. . 19 900 000 27922: tuvien menojen maksamiseen. 1988 tilinpäätös .................. . 17 500 000 27923: 27924: 27925: 27926: 27927: Pääluokka 31 27928: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 27929: 24. Tiet 27930: 27931: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomäärä- Selvitysosa: Uudenmaan tie- ja vesiraken- 27932: raha) nuspiirin määrärahan lisäys 2 000 000 mk 27933: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 käytetään hankkeen Kt 51 Helsingin raja- 27934: mk. Lisäyksestä 2 000 000 mk saa käyttää Haukilahti, Espoo, töiden aloittamiseen. Ny- 27935: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin, kyinen tieosuus on ruuhkainen, josta syystä 27936: 5 000 000 mk Turun tie- ja vesirakennuspiirin hanke on erittäin kiireellinen. Hankkeen 27937: ja 5 000 000 mk Lapin tie- ja vesirakennus- kustannusarvio on 185 milj. mk ja rakennus- 27938: piirin hankkeista aiheutuvien menojen mak- aikataulu 1990-94. Rahoitustarve vuonna 27939: samiseen. 1990 on 2 milj. mk. 27940: 3 300338E 27941: 18 Pääluokka 31 27942: 27943: Turun tie- ja vesirakennuspiirin määrära- nuksen aiheuttamaan tien siirtoon. Tehtaan 27944: han lisäys 5 000 000 mk käytetään pt. Lam- laajennuksen vuoksi tien siirto on tehtävä jo 27945: paluoto-Ahlainen, Pori, uuden yhteyden ra- kuluvan vuoden syksyn aikana. Hankkeen 27946: kentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on kustannusarvio on noin 8 milj. mk, josta 27947: 60 milj. mk ja sen tulisi olla valmis vuoteen valtion osuus on noin 5 milj. mk ja loput 27948: 1993 mennessä, jolloin Tahkoluodon hiilivoi- maksaa Kemin kaupunki. 27949: mala aloittaa toimintansa. Porin kaupungin 1990 lisämenoarvio ........... . 12 000 000 27950: osuus kustannusarviosta on 10,8 milj. mk. 1990 menoarvio ............... . 2 318 050 000 27951: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin määrära- 1989 menoarvio ............... . 2 060 000 000 27952: han lisäys 5 000 000 mk käytetään pt. 19514 1989 II lisämenoarvio ........ . 18 000 000 27953: Pajusaari-Kemi, Kemi Oy:n tehtaan laajen- 1988 tilinpäätös ............... . 1 822 000 000 27954: 27955: 27956: 27957: 27958: 30. Merenkulkulaitos 27959: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha) Käsitellessään vuoden 1990 tulo- ja me- 27960: Momentille myönnetään lisäystä 7 300 000 noarvioesitystä eduskunta myönsi momentille 27961: mk. Lisäyksestä 7 000 000 mk saa käyttää 31.32.30 lisäystä 300 000 mk, joka oli tarkoi- 27962: Veitsiluodon väylätöiden loppuunsaattamises- tettu Långskärin keskuskalasataman huolto- 27963: ta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hallin rakentamiseen. Kun rakennus on tar- 27964: 300 000 mk Långskärin keskuskalasataman, koitus tehdä merenkulkulaitoksen hankkee- 27965: Vaasa, huoltohallin rakentamisesta aiheutu- na, myönnetään määräraha tälle momentille 27966: vien menojen maksamiseen. Hankkeen kus- ja vähennetään vastaava summa momentilta 27967: tannusarvio on 1 000 000 mk ja se on suun- 31.32.30. 27968: niteltu rakennettavaksi vuosina 1990--91. 27969: Selvitysosa: Eduskunta on vastauksessaan 1990 lisämenoarvio .............. . 7 300 000 27970: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 1990 menoarvio .................. . 60 200 000 27971: kiirehtinyt Veitsiluodon väylän liikennöitä- 1989 menoarvio .................. . 65 500 000 27972: vyyskyvyn parantamista. Hankkeen loppuun- 1989 I lisämenoarvio ............ . 7 700 000 27973: saattaminen edellyttää ehdotettua määrära- 1989 II lisämenoarvio ........... . 6 000 000 27974: haa. 1988 tilinpäätös .................. . 64 800 000 27975: 27976: 27977: 27978: 27979: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 27980: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu §:n tarkoittamia korkotukilainoja enintään 27981: (siirtomääräraha) 45 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 27982: Momentilta vähennetään 300 000 mk. myönnetä lisäystä. 27983: Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden 27984: 1990 lisämenoarvio .............. . -300 000 20 000 000 markan lisäys vastaa eduskunnan 27985: 1990 menoarvio .................. . 3 000 000 vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa myöntä- 27986: 1989 menoarvio .................. . 2 700 000 mää korkotukimäärän lisäystä. 27987: 1988 tilinpäätös .................. . 2 800 000 27988: 1990 menoarvio ..................... 4 300 000 27989: 1989 menoarvio ..................... 3 000 000 27990: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 27991: 1988 tilinpäätös.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 853 997 27992: misen korkotuki (arviomääräraha) 27993: Momentin perusteluja muutetaan siten, 27994: että kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar- 27995: miseen saa myöntää vuonna 1990 eräistä viomääräraha) 27996: korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 27997: Pääluokat 31 ja 32 19 27998: 27999: mk. Määrärahaa saa käyttää momentin pe- tuutta 220 000 000 markalla, mikä aiheuttaa 28000: rustelujen kohdan a) mukaisten avustusten momentille ehdotetun määrärahatarpeen kas- 28001: maksamiseen ulkomaankaupan merikuljetuk- vun vuodelle 1990. 28002: sia varten vuosina 1988-89 tilattujen tai 28003: hankittujen pienalusten hankintaa varten otet- 1990 lisämenoarvio ............... 10 000 000 28004: tujen lainojen korkomenojen alentamiseen. 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 500 000 28005: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 500 000 28006: Selvitysosa: Vuoden 1989 toisessa lisäme- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 100 000 28007: noarviossa lisättiin lainojen myöntämisval- 1988 tilinpäätös ................... 31 915 150 28008: 28009: 28010: 28011: 58. Muut liikenteen korvaukset ja valtionavut 28012: 30. Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi- listaa sen, että haja-asutusalueiden peruspal- 28013: seen ja säilyttämiseen (siirtomääräraha) veluliikenne säilytetään nykyisellä tasolla. 28014: Momentin perusteluja muutetaan siten, Tarkoituksena on, että määrärahasta käyte- 28015: että momentin määrärahasta käytetään noin tään 130 milj. mk kyseiseen tukeen. 28016: puolet linja-autoliikenteelle maksettavaan ki- 28017: lometripohjaiseen tukeen. Momentille ei tä- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 500 000 28018: män johdosta myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio .................. 215 000 000 28019: Selvitysosa: Perustelujen muutos mahdol- 1988 tilinpäätös .................. 104 000 000 28020: 28021: 28022: 28023: 92. Ilmailuhallinto 28024: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirto- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 400 000 28025: määräraha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 600 000 28026: Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 300 000 28027: mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 10 000 000 28028: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 430 000 28029: tuu Helsinki-Vantaan nykyisen matkustaja- 28030: terminaalin yleisötilojen palvelutason välittö- 28031: mistä parannustöistä. 28032: 28033: 28034: 28035: 28036: Pääluokka 32 28037: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 28038: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28039: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusreak- 28040: 2 v) torin osalta. 28041: 1990 lisämenoarvio ............. . 10 621 000 28042: Momentille myönnetään lisäystä 10 621 000 1990 menoarvio ................. . 62 830 000 28043: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1989 menoarvio ................. . 59 000 000 28044: siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 500 000 28045: ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion 1988 tilinpäätös ................. . 57 559 811 28046: 20 Pääluokka 32 28047: 28048: 44. Teknologian kehittämiskeskus 28049: 83. Teollisuuden tuotekehityslainat (siirto- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -15 000 000 28050: määräraha) 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 216 000 000 28051: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 180 000 000 28052: Selvitysosa: Vähennyksessä on otettu huo- 1988 tilinpäätös................. 165 000 000 28053: mioon siirtyvien erien määrä. 28054: 28055: 28056: 28057: 46. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen edistäminen 28058: 22. Kansainvälinen teknistaloudellinen yh- men Standardisoimisliitto ry käynnistää poh- 28059: teistyö (siirtomääräraha) joismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän. 28060: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 400 000 28061: mk. 1989 menoarvio ................... 4 000 000 28062: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös .................... 4 370 000 28063: tuu vuonna 1990 Itä-Euroopan maiden kans- 28064: sa käynnistettävään koulutusyhteistyöhön liit- 43. Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh- 28065: tyvistä esiselvityksistä ja -tutkimuksista sekä teistyöhankkeisiin sekä kansainvälistymiskou- 28066: asiaintuntija vaihdosta. lutukseen (siirtomääräraha) 28067: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 28068: 1990 lisämenoarvio ............. . 1 200 000 mk. 28069: 1990 menoarvio ................. . 15 300 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 28070: 1989 menoarvio ................. . 26 800 000 tuu vuonna 1990 Itä-Euroopan maiden kans- 28071: 1988 tilinpäätös ................. . 20 700 000 sa käynnistettävän koulutusyhteistyön toteut- 28072: tamisesta. 28073: 41. Avustus Suomen Standardisoimisliitto 1990 lisämenoarvio ............. . 1 500 000 28074: ry:lle 1990 menoarvio ................. . 12 500 000 28075: Momentille ei myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio ................. . 2 500 000 28076: Selvitysosa: Tarkoituksena on, että Suo- 1988 tilinpäätös ................. . 2 000 000 28077: 28078: 28079: 28080: 55. Energiatalous 28081: 40. Avustukset energiainvestointeihin (ar- daan aiheutuvan menoja vuonna 1991 28082: viomääräraha) 20 000 000 mk, vuonna 1992 8 000 000 mk ja 28083: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. vuonna 1993 10 000 000 mk. 28084: Selvitysosa: Vuonna 1990 annettavista 28085: avustussitoumuksista arvioidaan valtiolle ai- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -15 000 000 28086: heutuvan menoja vuonna 1991 26 000 000 mk 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 69 000 000 28087: ja vuonna 1992 14 000 000 mk. Ennen vuotta 1989 menoarvio................. 80 000 000 28088: 1990 tehdyistä avustussitoumuksista arvioi- 1988 tilinpäätös................. 46 383 555 28089: 28090: 28091: 28092: 85. Ulkomaankaupan edistäminen 28093: 40. Avustus viennin edistämiseen (arvio- siten, että määrärahaa saa käyttää myös 28094: määräraha) yhdentymistä selvittävän tiedotuskampanjan 28095: Momentilta vähennetään 11 000 000 mk. järjestämisestä aiheutuvien l'Jlenojen maksa- 28096: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan miseen. 28097: Pääluokat 32 ja 33 21 28098: 28099: Selvitysosa: Vuoden 1990 myöntämisval- korvaamisesta annetun lain (1053/85, muut. 28100: tuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutu- 853/88) ja Suomen Vientiluotto Oy:n korko- 28101: van menoja vuonna 1990 51 500 000 mk, tuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamises- 28102: vuonna 1991 78 000 000 mk, vuonna 1992 ta ja antolainauksen valtion takauksista an- 28103: 43 000 000 mk ja vuonna 1993 13 000 000 mk. netun lain (1364/89) mukaisen korkotuen, 28104: valuuttakurssitappioiden ja takauksista syn- 28105: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -II 000 000 tyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutu- 28106: 1990 menoarvio................. 130 500 000 28107: 1989 menoarvio................. 68 000 000 28108: neiden menojen maksamiseen sekä alustoimi- 28109: tusten rahoitukseen myönnettävistä korkotu- 28110: 1988 tilinpäätös................. 139 800 000 28111: kilainoista annetun lain (1093/85, muut. 1258/ 28112: 87, 1069/88 ja 1363/89) mukaisen korkotuen 28113: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy.-!le maksamiseen. Lisäksi käyttösuunnitelman en- 28114: (arviomääräraha) simmäisen kohdan nimike muutetaan seuraa- 28115: Momentin perustelujen ensimmäisen kap- vaksi: Ulkomaisen luotanoton menot. 28116: paleen toinen virke muutetaan seuraavaksi: 28117: Määrärahaa saa käyttää Suomen Vientiluotto Momentille ei tämän johdosta myönnetä 28118: Oy:n ulkomaisen luotanoton korkotuesta an- lisäystä. 28119: nettujen lakien (1029/80, 936/82, muut. 672/ 28120: 83, 86/84 ja 900/84), Suomen Vientiluotto 1990 menoarvio .................. IlO 000 000 28121: Oy:n vuosien 1986--1989 ulkomaisen luotan- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 28122: oton korkotuesta ja valuuttakurssitappioiden 1988 tilinpäätös.................. 33 501 819 28123: 28124: 28125: 28126: 28127: Pääluokka 33 28128: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 28129: 17. Työttömyysturva 28130: Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . - 100 000 000 28131: talous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun 1988 tilinpäätös............... 1 106 939 811 28132: liittyvän esityksen työttömyysturvalain (602/ 28133: 84) muuttamisesta siten, että työttömyystur- 28134: van peruspäivärahaa korotetaan 1. 7.1990 lu- 51. Työttömyysturvalain mukainen perus- 28135: kien 2 markalla. turva (arviomääräraha) 28136: Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000 28137: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- mk. 28138: viomääräraha) Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 28139: Momentille myönnetään lisäystä 4' 000 000 tuu lukuperusteluissa mainitusta lain muu- 28140: mk. toksesta. 28141: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 14 000 000 28142: tuu lukuperusteluissa mainitusta lain muu- 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 1 090 000 000 28143: toksesta. 1989 menoarvio............... 1 558 000 000 28144: 1990 lisämenoarvio .......... . 4 000 000 1989 I lisämenoarvio ......... - 140 000 000 28145: 1990 menoarvio .............. . 970 000 000 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . - 360 000 000 28146: 1989 menoarvio .............. . 1 156 000 000 1988 tilinpäätös............... 1 295 000 000 28147: 22 Pääluokka 33 28148: 28149: 18. Sairausvakuutus 28150: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajoh- 2,45 prosentin sijasta 1,45 prosenttia palkois- 28151: tuvista menoista (arviomääräraha) ta. 28152: Momentille myönnetään lisäystä 28153: 500 000 000 mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 500 000 000 28154: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 786 000 000 28155: tuu lähinnä siitä, että yksityisen sektorin 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 1 926 000 000 28156: työnantajan sairausvakuutusmaksu on talous- 1989 II lisämenoarvio ........ ~ 635 000 000 28157: ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen 1988 tilinpäätös.... . . . . . . . . . . . 1 266 198 256 28158: 28159: 28160: 28161: 19. Eläkevakuutus 28162: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- naisratkaisuun liittyen 2,55 pennin sijasta 1,55 28163: vista menoista (arviomääräraha) penniä veroäyriltä. 28164: Momentille myönnetään lisäystä 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 1 548 000 000 28165: 1 548 000 000 mk. 28166: 1990 menoarvio............... 937 000 000 28167: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1989 menoarvio............... 2 028 000 000 28168: tuu siitä, että vakuutetun kansaneläkevakuu- 1989 II lisämenoarvio ........ ~ 420 000 000 28169: tusmaksu on talous- ja tulopoliittiseen koko- 1988 tilinpäätös.... . . . . . . . . . . . 1 449 703 673 28170: 28171: 28172: 28173: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 28174: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki prosenttiin maksettavan kansaneläkkeen li- 28175: (arviomääräraha) säosan määrästä. 28176: Momentille myönnetään lisäystä 42 000 000 28177: mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 42 000 000 28178: Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle 1990 menoarvio................. 861 000 000 28179: lisämenoarvioesitykseen liittyvän esityksen 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 819 000 000 28180: laiksi rintamasotilaseläkelain (119/77) muut- 1989 II lisämenoarvio .......... -15 000 000 28181: tamisesta 1.8.1990 lukien siten, että ylimää- 1988 tilinpäätös................. 788 828 178 28182: räisen rintamalisän määrä korotetaan 17,5 28183: Pääluokat 33 ja 34 23 28184: 28185: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 28186: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 1990 lisämenoarvio ............. . 12 000 000 28187: tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1990 menoarvio ................. . 118 000 000 28188: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 1989 menoarvio ................. . 112 000 000 28189: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 100 000 000 28190: Selvitysosa: Määrärahan lisäyksellä voi- 28191: daan lisätä kuntoutettavien määrää noin 28192: 2 000 kuntoutettavalla. 28193: 28194: 28195: 28196: 28197: Pääluokka 34 28198: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 28199: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto 28200: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) johdosta samasta ajankohdasta lukien vas- 28201: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauk- taavista tehtävistä. Momentille ei edellä ole- 28202: siin myönnetään lisäystä 133 000 mk kahden van johdosta myönnetä lisäystä. 28203: viran perustamiseksi 1. 7.1990 lukien johto- 28204: tehtäviä varten. Vastaavasti vähennetään pe- 1990 menoarvio 278 856 000 28205: ruspalkkaisten virkamiesten palkkauksista 1989 menoarvio 246 273 000 28206: 133 000 mk kahden viran lakkauttamisen 1988 tilinpäätös 225 463 823 28207: 28208: 28209: 28210: 28211: 50. Työllisyyden hoito 28212: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 28213: Momentin perusteluja muutetaan siten, ten, että määrärahaa saa käyttää myös ennen 28214: että määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja 28215: työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaa- 28216: edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaa- kuntoisten henkilöiden työllistämisestä aiheu- 28217: kuntoisten henkilöiden palkkauksesta aiheu- tuvien työllistämisavustusten maksamiseen. 28218: tuviin menoihin. Menot maksetaan momentin Menot maksetaan momentin käyttösuunni- 28219: käyttösuunnitelman kohdasta "Harkinnanva- telman kohdasta "Harkinnanvarainen työl- 28220: rainen työllistäminen". Momentille ei tämän listämisa vustus". 28221: johdosta myönnetä lisäystä. Selvitysosa: Määrärahan vähennys on tar- 28222: 1990 menoarvio ................ . 895 600 000 koitus tehdä käyttösuunnitelman kohdasta 28223: 1989 menoarvio ................ . 585 000 000 "Valtionosuus". 28224: 1989 II lisämenoarvio ......... . 15 000 000 28225: 1988 tilinpäätös ................ . 445 886 589 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . - 120 000 000 28226: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 409 000 000 28227: työttömyyden lieventämiseen (arviomäärära- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 120 000 000 28228: ha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . 25 000 000 28229: Momentilta vähennetään 120 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . 842 246 455 28230: 24 Pääluokat 34 ja 35 28231: 28232: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen minen". Momentille ei tämän johdosta myön- 28233: (arviomääräraha) netä lisäystä. 28234: Momentille myönnetään lisäystä 13 500 000 Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu 28235: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan työllisyysasetuksen 38 §:ään sisältyvän työl- 28236: siten, että määrärahaa saa käyttää myös listämistuen korotuksesta. 28237: ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattu- 28238: jen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 13 500 000 28239: vajaakuntoisten henkilöiden työllistämisestä 1990 menoarvio................. 353 000 000 28240: aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Me- 1989 menoarvio................. 476 000 000 28241: not maksetaan momentin käyttösuunnitel- 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . . . -86 000 000 28242: man kohdasta "Harkinnanvarainen työllistä- 1988 tilinpäätös................. 293 046 323 28243: 28244: 28245: 28246: 28247: Pääluokka 35 28248: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 28249: 11. Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen 28250: 26. Ympäristötutkimukset ja -selvitykset päristönsuojelun edistämistoimien suunnitte- 28251: (siirtomääräraha 2 v) lu!l edellyttämien selvitysten menojen maksa- 28252: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 miseen. 28253: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1990 lisämenoarvio ............. . 500 000 28254: siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1990 menoarvio ................. . 21 900 000 28255: Itä-Euroopan, erityisesti Suomen lähellä ole- 1989 menoarvio ................. . 16 000 000 28256: vien ja Itämereen rajoittuvien alueiden ym- 1988 tilinpäätös ................. . 12 100 000 28257: 28258: 28259: 28260: 12. Jätehuolto ja ilmansuojelu 28261: 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 1990 siten, että yhtiön pääosakastahojen 28262: huolto (siirtomääräraha) suhteelliset osakepääomaosuudet säilyvät 28263: joko nykyisellään tai niissä ei tapahdu olen- 28264: Momentin perusteluja muutetaan siten, naista muutosta. Momentille ei edellä olevan 28265: että Ekokem Oy Ab:n laajennusinvestointien johdosta myönnetä lisäystä. 28266: rahoittamiseen tarkoitetun 9 000 000 markan 28267: avustuksen myöntämisen ehtona on, että 1990 menoarvio 25 000 000 28268: yhtiön osakepääoman korottamisesta enin- 1989 menoarvio 16 000 000 28269: tään 9 000 000 markalla päätetään vuonna 1988 tilinpäätös 14 257 000 28270: 28271: 28272: 28273: 45. Asuntotoimi 28274: Selvitysosa: Kuluvana vuonna valmistuu on valtion lainoittamia. Tänä vuonna aloite- 28275: yli 60 000 uutta asuntoa eli ennätysmäärä taan 20 000 uutta aravalainoitettua asuntoa. 28276: vuoden 197 5 jälkeen. Asunnoista noin 20 000 Ensi vuonna on tulopoliittisen kokonaisrat- 28277: Pääluokka 35 25 28278: 28279: kaisun yhteydessä sovitun mukaisesti tarkoi- 54. Asumistuki (arviomääräraha) 28280: tus aloittaa vähintään 14 000 vuokra- ja Momentille myönnetään lisäystä 28281: asumisoikeusasuntoa ja rakennusalan suhdan- 100 000 000 mk. 28282: netilanteesta riippuen 6 000--8 000 arava- Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu 28283: omistusasuntoa. ennakoitua nopeampana toteutuneesta asu- 28284: Valtion tukeman asuntotuotannon tehos- miskustannusten noususta ja tukimäärien kas- 28285: tamiseksi ja asuntorahoituksen selkeyttämi- vusta asumismeno-osuuksien pitämiseksi en- 28286: seksi on kuluvan vuoden alusta käynnistetty nallaan. 28287: asunto-olojen kehittämisrahaston toiminta. 28288: Samalla on siirrytty aravavuokra-asuntojen 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 100 000 000 28289: tuotannossa yhtenäislainoitukseen. Arava- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 000 000 28290: omistusasuntojen tuotannossa on korotettu 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 000 000 28291: tul~poliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä 28292: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000 28293: sovitulla tavalla tuntuvasti tulorajoja, minkä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 892 440 28294: ansiosta aravaomistusasuntoon oikeutettujen 28295: piiri laajenee merkittävästi ja entistä useam- 60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahas- 28296: mat asunnonhankkijat saavat tuen enimmäis- toon 28297: määräisenä. Momentin perusteluja muutetaan siten 28298: Asumisoikeusjärjestelmän luomisen rinnal- että rahaston varoista myönnettävien laino~ 28299: la kehitetään edelleen muita sosiaalisia, sääs- jen sekä valtion lainan sijasta myönnettä- 28300: tämistä edistäviä ja valinnanvapauden tur- vien korkotukilainojen 5 027 000 000 mar- 28301: vaavia järjestelmiä. Hallitus käynnistää neu- kan määräistä myöntämisvaltuutta korote- 28302: vottelut rahalaitosten kanssa aravaomistus- taan 140 000 000 markalla eli enintään 28303: asuntojen ja ASP-asuntojen kysyntää vastaa- 5 167 000 000 markaksi. Momentille ei tä- 28304: van rahoituksen turvaamiseksi. Lisäksi ovat män johdosta myönnetä lisäystä. 28305: selvitettävinä korkojen verovähennysoikeu- Selvitysosa: Valtuuden korotustarve aiheu- 28306: den ja uuden asuntovähennyksen edellyttä- tuu vuonna 1989 toteutuneesta aravatuotan- 28307: mät yhteensovittamistoimet asuntosäästö- non nopeasta rakennuskustannusten nousus- 28308: palkkiojärjestelmän ja aravaomistusasuntojen ta sekä valtion lainan sijasta vuonna 1990 28309: tukijärjestelmän kanssa. myönnettävien korkotukilainojen enimmäis- 28310: Asumiskustannusten kasvun hillitsemiseksi osuuden korottamisesta 85 prosentiksi hyväk- 28311: on käynnistetty toimenpiteet hintakilpailun ja syttävistä kustannuksista. 28312: -valvonnan tehostamiseksi arava-asuntojen 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . l 221 000 000 28313: tuotannossa, mihin rakennusalan suhdanne- 28314: kehitys antaa osaltaan aiempaa paremmat 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arvio- 28315: edellytykset. määräraha) 28316: Tässä lisämenoarviossa lisätään asunto- Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 28317: olojen kehittämisrahaston myöntämisvaltuut- mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, 28318: ta 140 milj. markalla kuluvalle vuodelle että aiemmin myönnetyn 420 000 000 markan 28319: asetettujen tuotantotavoitteiden turvaamisek- valtuude~ li_sä~si y~on~a 1990 saa hyväksyä 28320: si. Vuokra-asuntojen korkotukilainojen hy- korkotukilamOiksi JUlkisen valvonnan alais- 28321: väksymisvaltuutta lisätään 100 milj. markalla. ten luottolaitosten tai kuntien varoista myön- 28322: Asunto-olojen kehittämisrahaston varainhan- nettyjä vuokra-asuntojen hankkimista raken- 28323: kinnan kehittämisestä pitkäaikaisten asunto- tamista tai peruskorjausta varten ~tettuja 28324: obligaatioiden avulla tehdään ratkaisut ke- lainoja 100 000 000 mk. 28325: vään. kuluessa asiaa koskevan selvitystyön Selvitysosa: Lisävaltuus aiheutuu lainojen 28326: valmistuttua. suuresta kysynnästä. Lisävaltuutta käytetään 28327: Asunnottomuuden poistamiseen tähtäävien l.1 0.1990 alkaen. 28328: toimien tehostamiseksi varataan korkotuen 28329: avulla kuluvana vuonna tuotettavista asun- 1990 lisämenoarvio ............. . 5 000 000 28330: noista kohtuullinen osa asunnottomien vuok- 1990 menoarvio ................. . 63 000 000 28331: ra-asunnoiksi. 1989 menoarvio ................. . 49 000 000 28332: Asumistukea lisätään 100 milj. markalla. 1988 tilinpäätös ................. . 28 863 449 28333: 28334: 4 300338E 28335: 26 Pääluokat 35 ja 36 28336: 28337: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 28338: 50. Eräät valtionavut jestettävän pohjoismaiden ympäristö- ja bio- 28339: Momentille myönnetään lisäystä 450 000 logiavuoden menoihin. 28340: mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtion- 28341: avustuksen maksamiseen Pohjola-Norden ry: 1990 lisämenoarvio ................... 450 000 28342: lle. 1990 menoarvio ....................... 470 000 28343: Selvitysosa: Valtionavustus käytetään Poh- 1989 menoarvio....................... 50 000 28344: joismaiden ministerineuvoston aloitteesta jär- 1988 tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 000 28345: 28346: 28347: 28348: 28349: Pääluokka 36 28350: VALTIONVELKA 28351: 06. Vaitioovelan kuoletukset 28352: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) menoarvion mukaisina, nettokuoletusten 28353: määrä on 1 542 000 000 mk. 28354: Momentilta vähennetään 5 758 000 000 mk. 28355: Selvitysosa: Lisämenoarvion tasapainotta- 1990 lisämenoarvio .......... -5 758 000 000 28356: minen edellyttää bruttolainanoton lisäämistä 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . 7 300 000 000 28357: 5 758 000 000 markalla. Vuoden 1990 brut- 1989 menoarvio ............ . 28358: tolainanotto nousisi siten 6 323 000 000 mark- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . 3 930 000 000 28359: kaan. Kun valtionvelan kuoletukset pysyvät 1988 tilinpäätös ............ . 28360: 28361: 28362: 28363: 09. Muut menot valtionvelasta 28364: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta keeseenlaskupalkkioihin, pääoma -alennuksiin 28365: (arviomääräraha) ja markkinointikustannuksiin sekä lisäystä 28366: Momentille myönnetään lisäystä painatuskustannuksiin. 28367: 110 000 000 mk. 28368: Selvitysosa: Bruttolainanottotarpeen kas- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000 28369: vamisen johdosta momentille tarvitaan mää- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000 28370: rärahaa ulkomaisten lainojen liikkeeseenlas- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 000 000 28371: kukustannuksiin ja lisäystä muihin menoihin 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 21 830 000 28372: sekä määrärahaa kotimaisten lainojen liik- 1988 tilinpäätös .................. 217 947 357 28373: 28374: 28375: 28376: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä 28377: seuraavat muutokset vuoden 1990 tulo- 28378: ja menoarvioon. 28379: 27 28380: 28381: 28382: 28383: 28384: Muutoksia vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon 28385: 28386: TULOT 28387: 28388: 28389: Osasto 11 mk 28390: 28391: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT .............. -2 300 000 000 28392: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 200 000 000 28393: 01. Tulo- ja varallisuusvero, vähennystä............................... -2 200 000 000 28394: 28395: 10. Muut verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -100 000 000 28396: 03. Auto- ja moottoripyörä vero, vähennystä.......................... -100 000 000 28397: 28398: Vähennys tuloihin: -2 300 000 000 28399: 28 28400: 28401: 28402: 28403: 28404: MENOT 28405: 28406: 28407: Pääluokka 24 mk 28408: 28409: 28410: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ..... . 162 972 000 28411: 01. Ulkoasiainhallinto (030) ................................................. . 36 534 000 28412: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 534 000 28413: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. . 11000 000 28414: 87. ~i-~nte~~töjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha), 28415: hsaysta ................................................................ . 25 000 000 28416: 28417: 50. Itä-Euroopan maiden avustaminen (040) ............................... . 59 000 000 28418: 66. Puolan avustaminen (siirtomääräraha) ............................ . 53 000 000 28419: 69. Humanitaarinen apu Romanialle (siirtomääräraha) ............. . 6 000 000 28420: 28421: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) .............. . 67 438 000 28422: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (siirtomäärära- 28423: ha) .................................................................... . 67 438 000 28424: 28425: 28426: 28427: 28428: Pääluokka 26 28429: 28430: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ 20 000 000 28431: 90. Rajavartiolaitos (120) .................................................... . 20 000 000 28432: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 20 000 000 28433: Pääluokat 27 ja 28 29 28434: 28435: 28436: 28437: 28438: Pääluokka 27 28439: 28440: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... -38 600 000 28441: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) ...................................... -10 000 000 28442: 02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arviomääräraha), vähennystä... -10 000 000 28443: 28444: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160).... ............. -50 000 000 28445: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha), vähennystä.... -50 000 000 28446: 28447: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ........................ 21 400 000 28448: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot 28449: (siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 400 000 28450: 28451: 28452: 28453: 28454: Pääluokka 28 28455: 28456: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA. 68 550 000 28457: 50. Suomen rahapaja (020) .................................................. . 850 000 28458: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. . 850 000 28459: 28460: 84. Pohjoismaiset rahoituslaitokset (840) .................................. . 6 700 000 28461: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön 28462: pääomasta (arviomääräraha) ....................................... . 6 700 000 28463: 28464: 86. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (040) ................... . 36 000 000 28465: 66. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin 28466: osakepääoman maksamisesta (arviomääräraha) .................. . 36 000 000 28467: 28468: 94. Valtion ravitsemiskeskus (050) .......................................... . 28469: 82. Valtion lainat ravitsemiskeskukselle ............................... . 28470: 28471: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............ . 25 000 000 28472: 62. Palautettavien vientitalletusten korko (siirtomääräraha) ........ . 25 OOQ 000 28473: 30 Pääluokat 29 ja 30 28474: 28475: 28476: 28477: 28478: Pääluokka 29 28479: 28480: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............ . 14 100 000 28481: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) .......................................... . 1000 000 28482: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 1 000 000 28483: 28484: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ............................... . 4 500 000 28485: 23. Väliaikainen ammatillinen koulutus, lisäystä ...................... . 4 500 000 28486: 28487: 92. Valtion taidemuseo (290) ................................................ . 1600 000 28488: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... . 1 600 000 28489: 28490: 98. Kansainvälinen yhteistyö (030) .......................................... . 500 000 28491: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 500 000 28492: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot (210) .................. . 6 500 000 28493: 50. Eräät avustukset, lisäystä ........................................... . 1 500 000 28494: 52. Avustus Helsingin kulttuuritalon peruskorjaukseen .............. . 5 000 000 28495: 28496: 28497: 28498: 28499: Pääluokka 30 28500: 28501: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 28502: NONALA ............................................................... . 996 600 000 28503: 31. Maataloustuotteiden hintatuki (670) ................................... . 558 100 000 28504: 41. Varsinainen tulotuki ja aluetuki (arviomääräraha), vähennystä. -8 000 000 28505: 43. ~~u ~aataloustulolain mukainen valtion tuki (arviomääräraha), 28506: hsaysta ................................................................ . 566 100 000 28507: 28508: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimen- 28509: piteet (670) ................................................................ . 410 000 000 28510: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ...... . 350 000 000 28511: 41. ~~ata.~oustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha), 28512: hsaysta ................................................................ . 60 000 000 28513: 28514: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ...... . 47 000 000 28515: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (siirtomääräraha). 7 000 000 28516: 47. Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki (siirtomääräraha) ....... . 110 000 000 28517: Pääluokat 30, 31 ja 32 31 28518: 28519: 60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon, vähennystä ........ . -70 000 000 28520: 28521: 34. Muut maatalouden menot (670) ........................................ . -15 000 000 28522: 40. Maidon kuljetusavustukset (siirtomääräraha), vähennystä ...... . -15 000 000 28523: 37. Kalatalous (690) .......................................................... . 2 500 000 28524: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kalansaaliin 28525: käytön edistäminen (arviomääräraha), lisäystä .................. . 2 500 000 28526: 40. Vesivarojen käyttö (560) ............................................... .. -7 000 000 28527: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha), vähennystä ....... . -7 000 000 28528: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) .. . 1 000 000 28529: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 1 000 000 28530: 28531: 28532: Pääluokka 31 28533: 28534: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ......... . 32 400 000 28535: 24. Tiet (720) .................................................................. . 12 000 000 28536: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomääräraha), lisäystä ........... . 12 000 000 28537: 28538: 30. Merenkulkulaitos (730) .................................................. . 7 300 000 28539: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha), lisäystä .............................. . 7 300 000 28540: 28541: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ............... . 9 700 000 28542: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu (siirtomääräraha), vähen- 28543: nystä .................................................................. . -300000 28544: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha), lisäystä. 10 000 000 28545: 92. Ilmailuhallinto (740) 28546: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ..... 3 400 000 28547: Sijoitusmenot (74): 3 400 000 28548: 28549: 28550: Pääluokka 32 28551: 28552: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 28553: LINNONALA ......................................................... . -27 679 000 28554: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) .............................. . 10 621 000 28555: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............. . 10 621 000 28556: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ................................... . -15 000 000 28557: 83. Teollisuuden tuotekehityslainat (siirtomääräraha), vähennystä .. -15 000 000 28558: 32 Pääluokat 32 ja 33 28559: 28560: 46. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen edistäminen (830) ............. . 2 700 000 28561: 22. 15-~nsa~nvälinen teknistaloudellinen yhteistyö (siirtomääräraha), 28562: hsaysta ................................................................ . 1 200 000 28563: 43. Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteistyöhankkeisiin sekä 28564: kansainvälistymiskoulutukseen (siirtomääräraha), lisäystä ...... . 1 500 000 28565: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . -15 000 000 28566: 40. Avustukset energiainvestointeihin (arviomääräraha), vähennystä. -15 000 000 28567: 28568: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) .................................... . -11000 000 28569: 40. Avustus viennin edistämiseen (arviomääräraha), vähennystä ... . -11 000 000 28570: 28571: 28572: 28573: 28574: Pääluokka 33 28575: 28576: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 28577: NONALA ····························································t~··· 2 120 000 000 28578: 17. Työttömyysturva (410).................................................... 18 000 000 28579: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä .... , 4 000 000 28580: 51. ~Y:?tt~~yysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), 28581: hsaysta................................................................. 14 000 000 28582: 28583: 18. Sairausvakuutus (410) .... ................................................. - 500 000 000 28584: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arvio- 28585: määräraha), lisäystä.................................................. 500 000 000 28586: 19. Eläkevakuutus (410).. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 548 000 000 28587: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 28588: räraha), lisäystä....................................................... 1 548 000 000 28589: 28590: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410)..... ......... ..... .... ..... .. .. ... .... .. . 42 000 000 28591: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), lisäystä. 42 000 000 28592: 28593: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410). 12 000 000 28594: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomää- 28595: räraha 2 v), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 000 000 28596: Pääluokat 34, 35 ja 36 33 28597: 28598: Pääluokka 34 28599: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA.................... -106 500 000 28600: 50. Työllisyyden hoito (630)......................................... .. . . . . . . . -106 500 000 28601: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä- 28602: miseen (arviomääräraha), vähennystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -120 000 000 28603: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), li- 28604: säystä................................................................... 13 500 000 28605: 28606: Pääluokka 35 28607: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ..... . 105 950 000 28608: 11. Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen (520) ........................ . 500 000 28609: 26. Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (siirtomääräraha 2 v), 28610: lisäystä ............................................................... . 500 000 28611: 45. Asuntotoimi (540) ........................................................ . 105 000 000 28612: 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 100 000 000 28613: 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), lisäystä ... . 5 000 000 28614: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot (510) .............. . 450 000 28615: 50. Eräät valtionavut, lisäystä .......................................... . 450 000 28616: 28617: Pääluokka 36 28618: 36. VAL TI 0 NVELKA .................................................... -5 648 000 000 28619: 06. Valtionvelan kuoletukset (910).. .. .. . .. ...... .... .. ....... .. .. .. . ...... .. -5 758 000 000 28620: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha), vähennystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 758 000 000 28621: 28622: 09. Muut menot valtionvelasta (910) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000 28623: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä. 110 000 000 28624: 28625: Vähennys menoihin: -2 300 207 000 28626: 28627: 28628: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 28629: 28630: 28631: Tasavallan Presidentti 28632: MAUNO KOIVISTO 28633: 28634: 28635: 28636: 28637: Valtiovarainministeri Matti Louekoski 28638: 5 300338E 28639: 1990 vp. - HE n:o 31 28640: 28641: 28642: 28643: 28644: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 126 a ja 28645: 547 §:n muuttamisesta 28646: 28647: 28648: 28649: 28650: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 28651: 28652: Esityksessä ehdotetaan kirkolliskokouksen kirkkoseurakunnan kirkonkirjoihin ja keskus- 28653: ehdotuksen mukaisesti niiden muutosten teke- arkisto lakkaa huolehtimasta väestörekisterin- 28654: mistä kirkkolakiin, jotka aiheutuvat lakkautet- pidosta. Muilta osin keskusarkisto siirtyy Mik- 28655: tujen seurakuntien keskusarkiston siirrosta kir- kelin maakunta-arkistolle. 28656: kolta valtiolle. Lakiehdotuksen mukaan kes- 28657: kusarkiston kirkonkirjoissa elossa oleviksi Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 28658: merkityt henkilöt siirretään Mikkelin tuomio- päivänä heinäkuuta 1990. 28659: 28660: 28661: 28662: 28663: PERUSTELUT 28664: 28665: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lakkautetun seurakunnan kirkonkirjoihin. 28666: muutokset Näistä kirkonkirjoista ja seurakuntien arkistoi- 28667: hin kuuluneista muista asiakirjoista säädettiin 28668: Vuonna 1944 evakuoitiin asukkaat niiltä alu- muodostettavaksi nykyinen lakkautettujen seu- 28669: eilta, jotka sittemmin vuoden 1947 rauhansopi- rakuntien keskusarkisto. Se sijoitettiin Mikke- 28670: muksessa luovutettiin Neuvostoliitolle. Kysei- lin maakunta-arkiston yhteyteen. Hallinnolli- 28671: siltä alueilta joutui siirtoväkenä muuttamaan sesti keskusarkisto on Mikkelin hiippakunnan 28672: yhteensä noin 417 000 henkeä. tuomiokapitulin alainen. 28673: Luovutetulla alueella asuneen väestön väes- Keskusarkiston kirjoissa elossa oleviksi mer- 28674: törekisterinpito joutui alueluovutuksen johdos- kittyjen henkilöiden määrä on jatkuvasti vä- 28675: ta monien uudelleenjärjestelyjen kohteeksi. Re- hentynyt ja oli vuonna 1989 kaikkiaan 5 383 28676: kisterit sijoitettiin aluksi eri puolille Suomea henkilöä. Keskusarkiston väestörekisteritehtä- 28677: kuten siirtoväkikin. Alueluovutuksen vuoksi vät ovat lähinnä kuolleeksijulistamisen yhtey- 28678: lakkautetuissa kunnissa toimi 50 evankelis- dessä suoritettavia toimenpiteitä. Yleisarkisto- 28679: luterilaista seurakuntaa. Tuomiokapitulit mää- tehtäviä ovat enenevässä määrin tuomioistuin- 28680: räsivät vuonna 1944 kullekin evankelis-luteri- laitoksen tarpeisiin annettavat perunkirjoitus- 28681: laiselle kirkkoherranvirastolle oman sijoitus- todistukset sekä sukututkimuksen tehtäväksi- 28682: kuntansa. Vuoden 1869 kirkkolain yhdeksän- annat. Kun ortodoksiseen kirkkokuntaan kuu- 28683: nenkolmatta luvun muuttamisesta annetulla luneiden lakkautettujen seurakuntien kirkon- 28684: lailla (384/ 49) säädettiin siirtoseurakunnat lak- kirjat on suurelta osalta luovutettu Mikkelin 28685: kautettaviksi 1 päivästä tammikuuta 1950. maakunta-arkistoon, olisi tarkoituksenmukais- 28686: Laissa lueteltujen seurakuntien jäsenet määrät- ta, että myös evankelis-luterilaisen kirkon vas- 28687: tiin siirrettäviksi siihen evankelis-luterilaiseen taavat kirkonkirjat sijoitettaisiin samaan arkis- 28688: seurakuntaan, jonka alueella he asuivat. Ne toon. 28689: seurakunnan jäsenet, joiden asuinpaikka oli Evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa 28690: tuntematon tai jotka eivät asuneet maassa, lakkautettujen seurakuntien keskusarkistossa 28691: säädettiin jätettäviksi toistaiseksi asianomaisen työskentelee sivutoiminen arkistonhoitaja, viisi 28692: 3003170 28693: 2 1990 vp. - HE n:o 31 28694: 28695: päätoimista kanslistia ja yksi virkaatekevä menoihin varattu 773 000 markkaa. Tuloja 28696: kanslia-apulainen. virkatodistusten lunastusmaksuina oli sanotus- 28697: Kirkkohallituksen useiden esitysten johdosta sa menoarviossa arvioitu saatavan 90 000 28698: ja opetusministeriön asettaman lakkautettujen markkaa. Kirkkohallitus on lisäksi kustantanut 28699: seurakuntien keskusarkiston työryhmän ehdo- viime vuosien aikana keskusarkiston kirkonkir- 28700: tuksen (1984:3) mukaisesti hallitus on 6 päivä- jojen mikrofilmausta yhteensä 320 000 markal- 28701: nä toukokuuta 1989, antanut eduskunnalle esi- la. Työn loppuun saattamisen arvioidaan mak- 28702: tyksen lakkautettujen seurakuntien keskusar- savan vielä 310 000 markkaa, joista kustan- 28703: kistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilö- nuksista ja työn loppuun saattamisesta kirkko 28704: kunnan aseman järjestämisestä. Laki (1224/89) vastaa. 28705: on vahvistettu 22 päivänä joulukuuta 1989, ja Valtion palvelukseen siirtyvän lakkautettu- 28706: se on määrätty tulemaan voimaan 1 päivänä jen seurakuntien keskusarkiston henkilökun- 28707: heinäkuuta 1990. Lain voimaantulosta valtiolle nan aseman järjestämisestä annetun lain mu- 28708: aiheutuvat kustannukset on otettu huomioon kaan keskusarkiston henkilökuntaan kuuluva 28709: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. siirretään, jos hän sitä haluaa, Mikkelin maa- 28710: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston kunta-arkistoon hänen tehtäväänsä vastaavaan 28711: valtiolle siirron johdosta myös kirkkolakiin virkaan. Keskusarkiston hoitajan sivutoiminen 28712: tulee tehdä eräitä muutoksia. Siten säännökset virka, joka siirron vuoksi on käynyt tarpeetto- 28713: keskusarkiston ja sen hoitajan väestörekisterin maksi, on ehdotettu lakkautettavaksi. Muista 28714: pitoon liittyvistä tehtävistä tulee poistaa kirk- kuudesta viranhaltijasta viisi on tarkoitus siir- 28715: kolain 126 a §:n 1 ja 2 momentista. Samoin tää maakunta-arkistoon perustettaviin virkoi- 28716: kirkkolain 547 §:n 1 kohdan säännökset vuo- hin. Yksi nykyisistä viranhaitijoista jää siirty- 28717: den 1869 kirkkolakiin 27 päivänä toukokuuta mävaiheessa eläkkeelle, joten yksi maakunta- 28718: 1949 tehdyn lisäyksen soveltamisesta lakkautet- arkistoon perustettavista viroista tulee avoi- 28719: tujen seurakuntien keskusarkistoon ja kesku- meksi. Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvi- 28720: sarkiston kirkonkirjojen luovuttamisesta talle- ossa on varauduttu kuuden arkistolaitokseen 28721: tettaviksi yleisarkistoon ehdotetaan poistetta- sijoitettavan viran perustamiseen 1 päivästä 28722: viksi. Ehdotettavan lain voimaantulosäännök- heinäkuuta 1990 lukien toimistotehtäviä var- 28723: sessä ehdotetaan säädettäväksi, että keskusar- ten. Toimistomenot rahoitetaan arkistolaitok- 28724: kiston kirkonkirjojen mukaan elossa olevat, sen menoarviosta. 28725: poissa olevaan väestöön kuuluvat henkilöt siir- Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston 28726: retään Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. käytössä oleva omaisuus, joka on tavanomais- 28727: Tuomiokirkkoseurakunta toimisi lain voi- ta toimistoirtaimistoa, luovutetaan korvaukset- 28728: maantulon jälkeen väestörekisterin pitäjänä ta valtiolle. 28729: näiden henkilöiden osalta. Muilta osin kesku- 28730: sarkisto siirtyisi Mikkelin maakunta-arkistoon. 28731: Myös keskusarkiston hoitajan virka ehdote- 3. Voimaantulo 28732: taan lakkautettavaksi. 28733: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 28734: nä heinäkuuta 1990, jolloin myös lakkautettu- 28735: 2. Esityksen organisatoriset ja jen seurakuntien keskusarkistosta valtion pal- 28736: taloudelliset vaikutukset velukseen siirtyvän henkilökunnan aseman jär- 28737: jestämisestä annettu laki on määrätty tulemaan 28738: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston voimaan. 28739: ylläpidosta aiheutuneet kustannukset on suori- 28740: tettu kirkon keskusrahaston varoista. Kirkon Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 28741: vuoden 1989 menoarviossa oli keskusarkiston kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 28742: 1990 vp. - HE n:o 31 3 28743: 28744: Laki 28745: kirkkolain 126 a ja 547 §:n muuttamisesta 28746: 28747: Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti 28748: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 126 a §:n 1 ja 2 momentti 28749: sekä 547 §, 28750: sellaisina kuin ne ovat, 126 a §:n 1 ja 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa 28751: (88/84) sekä 547 §osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (632175), näin 28752: kuuluviksi: 28753: 28754: 126 a § myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin 28755: Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes- on sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta 28756: kusrekisterit huolehtivat väestökirjahallinnon 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua edelleen 28757: ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterinpi- sovellettava niiltä osin, kuin se koskee siinä 28758: toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten mainittujen seurakuntien omaisuutta sekä nii- 28759: osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on den kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöi- 28760: yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät- den eläkkeitä. 28761: ty. 28762: Päätöksenteko väestörekisterinpitoa koske- Tämä laki tulee voimaan päivänä 28763: vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos kuuta 199. 28764: seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen Kirkkolain 547 §:ssä tarkoitettujen seura- 28765: keskusrekisteri, sen johtajalle. Väestörekisterin kuntien keskusarkiston kirkonkirjojen mukaan 28766: pitämistä koskevan ratkaisun saattamisesta elossa olevat poissa olevaan väestöön kuuluvat 28767: väestökirjahallinnon viranomaisen päätettä- henkilöt siirretään tämän lain tultua voimaan 28768: väksi on voimassa, mitä siitä on väestökirja- Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Keskus- 28769: laissa säädetty. arkisto siirretään muilta osin Mikkelin maa- 28770: kunta-arkistolle. Keskusarkiston hoitajan virka 28771: lakkautetaan. Keskusarkiston muu henkilö- 28772: 547 § kunta siirretään valtion palvelukseen niin kuin 28773: Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869 siitä on erikseen säädetty. 28774: annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 28775: maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 28776: 28777: 28778: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 28779: 28780: 28781: Tasavallan Presidentti 28782: MAUNO KOIVISTO 28783: 28784: 28785: 28786: 28787: Opetusministeri Christoffer Taxell 28788: 4 1990 vp. - HE n:o 31 28789: 28790: Liite 28791: 28792: 28793: 28794: 28795: Laki 28796: kirkkolain 126 a ja 547 §:n muuttamisesta 28797: 28798: Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti 28799: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 126 a §:n 1 ja 2 momentti 28800: sekä 547 §, 28801: sellaisina kuin ne ovat, 126 a §:n 1 ja 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa 28802: (88/84) sekä 547 §osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (632175), näin 28803: kuuluviksi: 28804: 28805: Voimassa oleva laki Ehdotus 28806: 28807: 126 a § 126 a § 28808: Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes- Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes- 28809: kusrekisterit sekä lakkautettujen seurakuntien kusrekisterit huolehtivat väestökirjahallinnon 28810: keskusarkisto huolehtivat väestökirjahallinnon ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterinpi- 28811: ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterin pi- toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten 28812: toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on 28813: osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät- 28814: yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät- ty. 28815: ty. 28816: Päätöksenteko väestörekisterin pitoa koske- Päätöksenteko väestörekisterinpitoa koske- 28817: vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos 28818: seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen 28819: keskusrekisteri, sen johtajalle ja lakkautettujen keskusrekisteri, sen johtajalle. Väestörekisterin 28820: seurakuntien keskusarkiston osalta sen hoita- pitämistä koskevan ratkaisun saattamisesta 28821: jalle. Väestörekisterin pitämistä koskevan rat- väestökirjahallinnon viranomaisen päätettä- 28822: kaisun saattamisesta väestökirjahallinnon vi- väksi on voimassa, mitä siitä on väestökirja- 28823: ranomaisen päätettäväksi on voimassa, mitä laissa säädetty. 28824: siitä on väestökirjalaissa säädetty. 28825: 28826: 28827: 547 § 547 § 28828: Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869 Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869 28829: annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan- annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan- 28830: maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen 28831: myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin 28832: seuraavin poikkeuksin: on sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta 28833: 1) Sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua edelleen 28834: 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua on edel- sovellettava niiltä osin, kuin se koskee siinä 28835: leen sovellettava niiltä osin, kuin se koskee mainittujen seurakuntien omaisuutta sekä nii- 28836: siinä mainittujen seurakuntien omaisuutta, näi- den kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöi- 28837: den seurakuntien keskusarkistoa sekä niiden den eläkkeitä. 28838: kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöiden 28839: eläkkeitä. Keskusarkiston kirkonkirjat, joissa 28840: ei ole merkintää elossa olevista henkilöistä, 28841: sekä arkiston muut asiakirjat, voi kirkkohalli- 28842: 1990 vp. - HE n:o 31 5 28843: 28844: Voimassa oleva laki Ehdotus 28845: 28846: tus, saatuaan valtionarkiston suostumuksen, 28847: luovuttaa ta/letettavaksi yleisarkistoon, joka 28848: hoitaa ja käyttää keskusarkiston asiakirjoja 28849: noudattaen soveltuvin osin, mitä yleisarkistoon 28850: ta/letetuista seurakuntien asiakirjoista on sää- 28851: detty. 28852: 28853: Tämä laki tulee voimaan päivänä 28854: kuuta 199. 28855: Kirkkolain 547 §:ssä tarkoitettujen seura- 28856: kuntien keskusarkiston kirkonkirjojen mukaan 28857: elossa olevat poissa olevaan väestöön kuuluvat 28858: henkilöt siirretään tämän lain tultua voimaan 28859: Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Keskus- 28860: arkisto siirretään muilta osin Mikkelin maa- 28861: kunta-arkistolle. Keskusarkiston hoitajan virka 28862: lakkautetaan. Keskusarkiston muu henkilö- 28863: kunta siirretään valtion palvelukseen niin kuin 28864: siitä on erikseen säädetty. 28865: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 28866: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 28867: 1 28868: 1 28869: 1 28870: 1 28871: 1 28872: 1 28873: 1 28874: 1 28875: 1 28876: 1 28877: 1 28878: 1 28879: 1 28880: 1 28881: 1 28882: 1 28883: 1 28884: 1 28885: 1 28886: 1 28887: 1 28888: 1 28889: 1 28890: 1 28891: 1 28892: 1 28893: 1990 vp. - HE n:o 32 28894: 28895: 28896: 28897: 28898: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi evankelis-luterilaisen 28899: kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta 28900: 28901: 28902: 28903: 28904: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 28905: 28906: Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- myönnetään. Samalla ehdotetaan, että käytös- 28907: seen liittyen ja kirkolliskokouksen ehdotuksen tä poistunutta virka- ja armovuoden korvausta 28908: mukaisesti ehdotetaan evankelis-luterilaisen koskeva säännös kumottaisiin. 28909: kirkon perhe-eläkelakia muutettavaksi siten, Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 28910: että myös miesleskille myönnettäisiin pääsään- samana ajankohtana kuin muutkin perhe-elä- 28911: töisesti samanlainen oikeus perhe-eläkkeeseen kelakien muutokset eli 1 päivänä heinäkuuta 28912: kuin naisleskille uusien säännösten mukaan 1990. 28913: 28914: 28915: 28916: 28917: PERUSTELUT 28918: 28919: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut set muutokset, jotka johtuvat säännöksen so- 28920: muutokset veltamisesta kirkon perhe-eläkkeisiin. 28921: Voimassa olevan kirkon perhe-eläkelain 28922: 6 §:n mukaan miespuolisella leskellä on oikeus 28923: Evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain perhe-eläkkeeseen vain milloin hän on pysyväs- 28924: (258/70) 3 §:n mukaan kirkon perhe-eläkkee- ti työhön kykenemätön eikä hänellä ole varoja 28925: seen noudatetaan, mikäli sanotusta laista ei tarpeelliseen toimeentuloon. Näistä mieslesken 28926: muuta johdu, soveltuvin osin valtion perhe-elä- perhe-eläkkeen saamiselle asetetuista edellytyk- 28927: kelain (774/68) säännöksiä. Perhe-eläkejärjes- sistä ehdotetaan nyt luovuttaviksi. Mieslesken 28928: telmän kokonaisuudistusta tarkoittavat lait perhe-eläkeoikeus määräytyisi lainmuutoksen 28929: (100-107 /90) on vahvistettu 9 päivänä helmi- jälkeen '· muutetun valtion perhe-eläkelain 28930: kuuta 1990 tuleviksi voimaan 1 päivänä heinä- 2 §:ssä ja 3 §:n 1 momentissa lesken elä- 28931: kuuta 1990. Uudistuksen tavoitteena on, että keoikeudelle säädettyjen perusteiden mukaan. 28932: perhe-eläke nykyistä oikeudenmukaisemmin ja Edellytyksenä leskeneläkkeen saamiselle on 28933: tasa-arvoisemmin ottaisi huomioon perheen muutetun valtion perhe-eläkelain 3 §:n 1 mo- 28934: huoltajan kuoleman perheen toimeentulolle ai- mentin mukaan muun muassa, että leski edun- 28935: heuttamat menetykset. Uudistuksen yhteydessä jättäjän kuollessa on täyttänyt 50 vuotta ja että 28936: muutetut valtion perhe-eläkelain säännökset avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta. 28937: tulevat edellä mainitun evankelis-luterilaisen Vastaava ikä voimassa olevassa laissa on 40 28938: kirkon perhe-eläkelain viittaussäännöksen no- vuotta ja avioliiton on tullut jatkua vähintään 28939: jalla sovellettaviksi myös kirkon perhe-eläkkei- kolme vuotta. Kaikille perhe-eläkelainsäädän- 28940: siin. Lakiehdotuksen voimaantulosäännök- nön kokonaisuudistuksen voimaan tullessa 28941: seen, joka asiasisällöltään vastaa kokonaisuu- vanhan lain piiriin päässeille tulee varmistaa 28942: distukseen sisältyvän valtion perhe-eläkelain kuuluminen myös uuden lain mukaisen elä- 28943: voimaantulosäännöstä, on otettu ne muodolli- keturvan piiriin. Tämän vuoksi ehdotetaan 28944: 28945: 300291D 28946: 2 1990 vp. - HE n:o 32 28947: 28948: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain kelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain 4 § ku- 28949: 6 §:ssä säädettäväksi, että ennen 1 päivää hei- mota. 28950: näkuuta 1950 syntynyt naisleski on oikeutettu 28951: leskeneläkkeen saamiseen 50 vuoden asemesta 28952: 40 vuoden vähimmäisiässä. Vastaavasti ehdote- 2. Ehdotuksen taloudelliset vai- 28953: taan lain voimaantulosäännöksessä, että oikeus kutukset 28954: leskeneläkkeeseen on myös sellaisella lain voi- 28955: maantulohetkellä 40 vuotta täyttäneellä naisel- Perhe-eläkeoikeuden ulottaminen miesleskiin 28956: la, jonka avioliitto oli edunjättäjän kuollessa tulee jonkin verran lisäämään kirkon keskusra- 28957: jatkunut vähintään kolme vuotta. Kun kirkon haston eläkemenoja. Kun toisaalta lesken elä- 28958: perhe-eläkejärjestelmään ei ole kuulunut yleis- keiän alarajan korottamisesta ja eläkesovituk- 28959: tä mieslesken eläkeoikeutta, mainittuja sään- sesta arvioidaan aiheutuvan säästöä, ei perhe- 28960: nöksiä ei voida ulottaa miesleskeen. eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksesta ai- 28961: Virka- ja armovuosietu on kumottu kirkko- heutune kirkolle sanottavia lisäkustannuksia. 28962: lain muuttamisesta annetulla 1 päivänä kesä- 28963: kuuta 1970 voimaan tulleella lailla (257 170). 28964: Lain voimaantulosäännöksen perusteella ennen 3. Voimaantulo 28965: lain voimaan tuloa kuolleen papin, kanttori- 28966: urkurin, kanttorin ja urkurin oikeudenomista- Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 28967: jat säilyttivät kuitenkin virka- ja armovuoden- samana ajankohtana kuin muutkin perhe-elä- 28968: edun, joka heillä oli aikaisemman lain mu- kejärjestelmän kokonaisuudistusta koskevat 28969: kaan. Kun virka- ja armovuodenetuun perus- lait eli 1 päivänä heinäkuuta 1990. 28970: tuvia korvauksia ei enää käytännössä ole ollut, 28971: tulee tämän korvauksen huomioon ottamista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 28972: perhe-eläkkeen suorittamisessa koskeva evan- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 28973: 1990 vp. - HE n:o 32 3 28974: 28975: Laki 28976: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta 28977: 28978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 28979: kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain 28980: (258/70) 4 § ja 28981: muutetaan 6 § seuraavasti: 28982: 28983: 6 § 28984: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää Valtion perhe-eläkelain 7 ja 7 a-7 c §:n 28985: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen mukainen eläkesovitus tehdään myös määrät- 28986: edellytyksenä on valtion perhe-eläkelain 3 §:n täessä perhe-eläkettä kirkon perhe-eläkekassan 28987: 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 ohjesäännön (166/57) mukaisin perustein sel- 28988: vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä pykälässä laisen edunjättäjän jälkeen, joka on kuollut 28989: säädetään, ei koske edunjättäjän entistä puoli- tämän lain tultua voimaan. 28990: soa. Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 28991: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 28992: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 28993: kuuta 1990. miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 28994: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 28995: kuollut lain tultua voimaan. Sen lisäksi, mitä keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 28996: valtion perhe-eläkelain 3 §:n 1 momentissa ja Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 28997: tämän lain 6 §:ssä säädetään, oikeus lesken- tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 28998: eläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaan- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 28999: tullessa 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 29000: edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 29001: avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä (173/22) mukaisesti. 29002: oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edun- Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta 29003: jättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14 29004: vuotta. Perhe-eläke, jota maksetaan ennen lain päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311 29005: voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen, ei 82) kumotun valtion eläkelain 10 a §:n mukais- 29006: lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton 50 ta lapsikorotusta. 29007: vuotta täytettyään. Mitä valtion perhe-eläke- Myönnettäessä perhe-eläkettä tämän lain 29008: lain 8 §:n 1 momentissa säädetään perhe-eläk- 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun edunjättäjän 29009: keen määrän uudelleen laskemisesta, koskee jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan 29010: myös ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita myönnetyksi valtion eläkelain 10 § :n 2 mo- 29011: lapseneläkkeitä. menttia soveltaen. 29012: 29013: 29014: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 29015: 29016: 29017: Tasavallan Presidentti 29018: MAUNO KOIVISTO 29019: 29020: 29021: 29022: 29023: Opetusministeri Christoffer Taxell 29024: 4 1990 vp. - HE n:o 32 29025: 29026: Liite 29027: 29028: 29029: 29030: 29031: Laki 29032: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta 29033: 29034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 29035: kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain 29036: (258170) 4 § ja 29037: muutetaan 6 § seuraavasti: 29038: 29039: Voimassa oleva laki Ehdotus 29040: 4 § 29041: Jos edunsaaja saa eläkkeellä olleen edunjät- (4 § kumotaan) 29042: täjän jälkeen korvauksen virka- ja armovuo- 29043: denedusta, suoritetaan hänelle perhe-eläkkees- 29044: tä kahdentoista ensimmäisen kalenterikuukau- 29045: den aikana ainoastaan se osa, jolla perhe-eläk- 29046: keen määrä ylittää edunsaajalle myönnetyn 29047: virka- ja armovuoden korvauksen mainittuna 29048: aikana. 29049: 29050: 6§ 6 § 29051: Miespuolisella leskellä on oikeus perhe-eläk- Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 29052: keeseen vain, milloin hän on pysyvästi työhön heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen 29053: kykenemätön eikä hänellä ole varoja tarpeelli- edellytyksenä on valtion perhe-eläkelain 3 §:n 29054: seen toimeentuloon. 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 29055: Perhe-eläkkeen suorittaminen miespuoliselle vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä pykälässä 29056: leskelle voidaan keskeyttää tai lakkauttaa tai säädetään, ei koske edunjättäjän entistä puoli- 29057: perhe-eläkkeen määrää voidaan hänen osaltaan saa. 29058: alentaa, jos hänen olosuhteissaan on tapahtu- 29059: nut sellainen muutos, että hänen sen jälkeen on 29060: katsottava kokonaan tai osaksi kykenevän itse 29061: huolehtimaan toimeentulostaan tai saavan sen 29062: omista varoistaan. 29063: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 29064: kuuta 1990. 29065: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 29066: kuollut lain tultua voimaan. Sen lisäksi, mitä 29067: valtion perhe-eläkelain 3 § :n 1 momentissa ja 29068: tämän lain 6 § :ssä säädetään, oikeus lesken- 29069: eläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaan- 29070: tullessa 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa 29071: edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka 29072: avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä 29073: oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edun- 29074: jättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme 29075: 1990 vp. - HE n:o 32 5 29076: 29077: Voimassa oleva laki Ehdotus 29078: 29079: vuotta. Perhe-eläke, jota maksetaan ennen lain 29080: voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen, ei 29081: lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton 50 29082: vuotta täytettyään. Mitä valtion perhe-eläke- 29083: lain 8 § :n 1 momentissa säädetään perhe-eläk- 29084: keen määrän uudelleen laskemisesta, koskee 29085: myös ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita 29086: lapseneläkkeitä. 29087: Valtion perhe-eläkelain 7 ja 7 a-7 c § :n 29088: mukainen eläkesovitus tehdään myös määrät- 29089: täessä perhe-eläkettä kirkon perhe-eläkekassan 29090: ohjesäännön (166157) mukaisin perustein sel- 29091: laisen edunjättäjän jälkeen, joka on kuollut 29092: tämän lain tultua voimaan. 29093: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 29094: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 29095: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 29096: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 29097: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 29098: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 29099: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 29100: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 29101: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 29102: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 29103: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 29104: (173122) mukaisesti. 29105: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta 29106: huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14 29107: päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311 29108: 82) kumotun valtion eläkelain JO a §:n mukais- 29109: ta lapsikorotusta. 29110: Myönnettäessä perhe-eläkettä tämän lain 29111: 12 § :n 2 momentissa tarkoitetun edunjättäjän 29112: jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan 29113: myönnetyksi valtion eläkelain JO §:n 2 mo- 29114: menttia soveltaen. 29115: 1990 vp. - HE n:o 33 29116: 29117: 29118: 29119: 29120: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luonnonsuojelulain 29121: muuttamisesta ja yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 29122: 9 §:n muuttamisesta 29123: 29124: 29125: 29126: 29127: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 29128: 29129: Esityksessä ehdotetaan eräiden luonnonsuo- sesta yksityismaille ja niiden lakkauttamisesta, 29130: jelulain keskeisten säännösten tarkistamista ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankiitavien alu- 29131: lain täydentämistä nykyisiä olosuhteita vastaa- eiden lunastuksesta ja toimenpidekielloista, ul- 29132: vaksi. Lakiin ehdotetaan otettaviksi hallintoa komainonnasta sekä rangaistuksista ja pakko- 29133: ja viranomaisten yleisiä luonnonsuojelutehtä- keinoista ehdotetaan tarkistettaviksi. 29134: viä koskevat säännökset. Samalla muutettaisiin Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettuun 29135: lain vanhentuneet säännökset viranomaisista. lakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan 29136: Lakiin ehdotetaan myös otettaviksi täydelli- asetuksella voitaisiin säätää asia tai asiakirja 29137: semmät säännökset rauhoitetuista kasvi- ja salassa pidettäväksi myös luonnonsuojelun sitä 29138: eläinlajeista, erityisesti uhanalaisista lajeista. vaatiessa. Tarkoituksena on tässä vaiheessa, 29139: Korvaussäännöstä suojelualueen perustamises- että ainakin osaa uhanalaisia eläin- ja kasvila- 29140: ta aiheutuvista metsäverotulojen menetyksistä jeja tai niiden esiintymispaikkoja koskevat 29141: ehdotetaan täsmennettäväksi ja kaivoslain ja asiakirjat voitaisiin myöhemmässä vaiheessa 29142: luonnonsuojelulain välistä suhdetta selvennet- määrätä salassa pidettäviksi. 29143: täväksi. Nykyiset säännökset luonnonsuojelu- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 29144: alueiden ja luonnonmuistomerkkien perustami- kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 29145: 29146: 29147: 29148: 29149: YLEISPERUSTELUT 29150: 29151: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tus luonnonsuojelualueiden hankinnasta, hoi- 29152: muutokset dosta ja hallinnasta (1018/83). 29153: Luonnonsuojelulakiin (71/23) ehdotetaan 29154: otettaviksi siitä nykyisin puuttuvat luonnon- 29155: Viranomaisten luonnonsuojelutehtävät ovat suojeluhallintoa ja viranomaisten luonnonsuo- 29156: huomattavasti lisääntyneet ja kehittyneet viime jelutehtäviä koskevat säännökset. Samalla tar- 29157: vuosina. Luonnonsuojelunvalvojan tehtävät kistettaisiin lain eri pykäliin sisältyvät viran- 29158: siirrettiin vuonna 1973 metsäntutkimuslaitok- omaisnimikkeet ajan tasalle. Yleiset luonnon- 29159: sesta maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja suojelutehtävät valtionhallinnossa kuuluisivat 29160: metsätalousministeriöitä luonnonsuojelutehtä- ympäristöministeriölle ja lääninhallituksille. 29161: vät siirtyivät vuonna 1983 edelleen ympäristö- Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 29162: ministeriölle. Lääninhallituksissa luonnonsuo- (64/86) on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 29163: jelutehtävät kuuluvat ympäristönsuojelutoimis- 1986. Laissa säädetään kunnan sekä ympäris- 29164: toille. Luonnonsuojelualueita koskevien viran- tönsuojelulautakunnan yleisistä tehtävistä ym- 29165: omaistehtävien järjestämiseksi on annettu ase- päristönsuojelussa. Ilmansuojelulain (67 /82), 29166: 29167: 36l071T 29168: 2 1990 vp. HE n:o 33 29169: 29170: jätehuoltolain (673178) ja vesilain (264/61) suojelua koskevat viranomaisten hallussa ole- 29171: muutoksilla sekä meluntorjuntalailla (382/87) vat asiakirjat voitaisiin määrätä salassa pidet- 29172: kunnan tehtävät ilmansuojelussa, jätehuollon täviksi, ehdotetaan yleisten asiakirjain julki- 29173: valvonnassa, vesiasioissa ja meluntorjunnassa suudesta annetun lain 9 §:n 2 momentti (472/ 29174: on säädetty ympäristönsuojelulautakunnan 87) muutettavaksi. 29175: tehtäviksi. Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi 29176: säännöstä, joka veivoittaisi kuntaa edistämään luonnonsuojelulain 18 §:n muuttamisesta 29177: myös luonnonsuojelua. (hall.es. 97/1984 vp.) eduskunta muun ohella 29178: Yksityismaille perustettavien luonnonsuoje- edellytti, poistettuaan ehdotukseen sisältyneen 29179: lualueiden ja luonnonmuistomerkkien perus- uuden 3 momentin, että hallitus antaa pikaises- 29180: tamisen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistami- ti eduskunnalle sellaisen luonnonsuojelulain 29181: seksi ehdotetaan, ettei ympäristöministeriön muutosesityksen, jossa otetaan huomioon 29182: lausuntoa rauhoitushakemuksesta enää tarvit- muun muassa ne laki- ja talousvaliokunnan 29183: sisi hankkia. Lääninhallituksen päätösvalta mietinnöstä (LtVM 8/1984 vp.) ilmenevät nä- 29184: luonnonmuistomerkin perustamisessa ja lak- kökohdat, joiden perusteella mainittu 3 mo- 29185: kauttamisessa ehdotetaan siirrettäväksi kun- mentti poistettiin. Eduskunnan lausuman pe- 29186: nalle. rusteella ehdotetaan lain 18 §:ssä olevaa toi- 29187: Kunnille luonnonsuojelualueen perustami- menpidekieltojärjestelmää täydennettäväksi si- 29188: sesta aiheutuvat metsäverotulojen menetykset ten, että siihen lisätään säännös lunastustoimi- 29189: ehdotetaan korvattaviksi myös ennen vuotta tuksen aikaisesta toimenpidekiellosta. Käsittei- 29190: 1981 perustetuista luonnonsuojelualueista. den selventämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi 29191: Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi kaikkien ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi myös viit- 29192: rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien nimenomai- taus kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk- 29193: nen maastavienti- ja maahantuontikielto. sien lunastuksista annetun lain (niin sanottu 29194: Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelua yleinen lunastuslaki; 603/77) mukaisen menet- 29195: selvittäneen toimikunnan mietinnön (komi- telyn soveltamiseen luonnonsuojelualueiden lu- 29196: teanmietintö 1985:43) mukaan Suomessa on yli nastuksissa. 29197: 1 000 uhanalaista lajia; 83 lajia on jo hävinnyt, 29198: 150 lajia on välittömässä vaarassa hävitä, 240 Luonnonsuojelulain 19 §:n ulkomainontaa 29199: lajia on lähitulevaisuudessa joutumassa hävi- koskevaa kieltoa sovellettaessa on ollut epäsel- 29200: ämisvaaraan ja yli 600 lajin kannan kehitystä vää, milloin kyseessä on laissa tarkoitettu taa- 29201: tulee seurata mahdollisten uhkatekijöiden jaan rakennettu alue. Käsite on jouduttu mää- 29202: vuoksi. rittelemään tapaus tapaukselta, usein korkeim- 29203: Uhanalaisia lajeja koskevat luonnonsuojelu- man hallinto-oikeuden päätöksellä. Lupien kä- 29204: lain säännökset ovat puutteelliset. Valtioneu- sittely ja valvonta aiheuttavat nykyisin koh- 29205: vosto voi määrätä eläin- ja kasvilajin erityisesti tuuttoman paljon työtä viranomaisille. Valtio- 29206: suojeltavaksi lajiksi. Laji, jonka olemassaolo neuvoston oikeuskansleri on edellyttänyt ulko- 29207: käy uhatuksi, voidaan myös rauhoittaa asetuk- mainontaa koskevien säännösten selventämis- 29208: sella. Rauhoitus kieltää lajin yksilöiden tahalli- tä. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 29209: sen vahingoittamisen, mutta sallii muun muas- laissa määritellään yksiselitteisesti alueet, joille 29210: sa niiden elinympäristön käytön rakentamis- ulkomainoksia ei saa sijoittaa. 29211: tai viljelytarkoituksiin. Uhanalaisten lajien Luonnonsuojelualueen lakkauttaminen tai 29212: suojelemiseksi tarvitaan rauhoitusten lisäksi rauhoitusmääräysten muuttaminen edellyttää 29213: aktiivisia suojelutoimia. Tämän vuoksi ehdote- nykyisen lain mukaan aina maanomistajan ha- 29214: taan lakiin sisällytettäviksi säännökset, jotka kemusta. Luonnonsuojelualueen olosuhteet 29215: velvoittavat viranomaisia seuraamaan uhan- saattavat vuosien aikana muuttua niin huomat- 29216: alaisten lajien kannan kehitystä ja ryhtymään tavasti, että alueen luonnonsuojeluarvo häviää. 29217: toimiin häviämisvaarassa olevien lajien suojele- Maanomistajan lisäksi myös ympäristöministe- 29218: miseksi. Erityisesti suojeltavien lajien osalta riöllä tulisi tällöin olla oikeus saada vireille 29219: ehdotukseen sisältyy valtuus antaa hoito-ohjei- alueen rauhoituksen lakkauttaminen. Näin tu- 29220: ta lajin esiintymispaikan säilyttämiseksi sekä lisi olla myös, jos alueen rauhoitus tai rauhoi- 29221: maanomistajan velvollisuus ilmoittaa ryhtymi- tusmääräys estää sellaisen hankkeen toteutta- 29222: sestään luonnontilaa muuttaviin toimiin lajin misen, jolla on yleisen edun kannalta erittäin 29223: esiintymispaikalla. Jotta uhanalaisten lajien huomattava merkitys. 29224: 1990 vp. - HE n:o 33 3 29225: 29226: Ehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu- 3. Esityksen organisatoriset ja 29227: kaan suojelualueiden hankintaan liittyvät asia- taloudelliset vaikutukset 29228: kirjat voitaisiin lähettää postitse tuomiokun- 29229: taan. Luonnonsuojelulain ja kaivoslain (503/ Esityksellä ei ole suoria organisatorisia vai- 29230: 65) välistä suhdetta selvennettäisiin nimeno- kutuksia. Uhanalaisten lajien suojelu lisää vi- 29231: maisella säännöksellä. Lain rangaistus- ja me- ranomaisten tehtäviä. 29232: nettämisseuraamusta koskevat säännökset eh- 29233: dotetaan muutettaviksi vastaamaan nykyisiä Uhanalaisten lajien suojelua koskevien ehdo- 29234: tarpeita. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi tusten toteuttaminen tulisi aiheuttamaan ar- 29235: teettämisvaltuutta koskeva säännös. violta 2,8 miljoonan markan vuosittaiset lisä- 29236: kustannukset. Kustannukset aiheutuvat erityi- 29237: sesti tutkimuksesta, seurannasta sekä yksittäis- 29238: ten lajien suojelutoimista ja niiden elinympä- 29239: 2. Asian valmistelu ristöjen hoidosta. 29240: Luonnonsuojelulain mukaisten tehtävien 29241: Ehdotus on valmisteltu ympäristöministe- hoitoon maksettaisiin kunnille valtionosuutta 29242: riössä. Se perustuu pääosaltaan aikaisempaan siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallin- 29243: valmistelutyöhön, josta on hankittu lausuntoja nosta annetussa laissa on säädetty. Valtion- 29244: eri viranomaisilta ja järjestöiltä. Näitä ovat osuuden piiriin kuuluvat jo nykyisin luonnon- 29245: asianomaiset ministeriöt, keskusvirastot, lää- suojelutehtävät, joita ympäristönsuojelulauta- 29246: ninhallitukset, kuntien keskusjärjestöt, luon- kunta hoitaa kunnan omien päätösten mukai- 29247: nonsuojelujärjestöt, maataloustuottajien jär- sesti. 29248: jestöt, ympäristönsuojelu- ja luonnonvarain- 29249: neuvostot sekä ulkomainostajat. Lausunnon- Metsäverotulojen menetysten korvaaminen 29250: antajat pitivät ehdotettuja muutoksia yleensä ennen vuotta 1981 perustetuista luonnonsuoje- 29251: tarpeellisina ja kiireellisesti toteutettavina. lualueista lisää tulo- ja menoarvion momentin 29252: Lausuntojen perusteella on kuitenkin lain 13 ja 35.15.30 arviomäärärahan loppusummaa ar- 29253: 14 §:n muuttamisesta luovuttu. Samalla on violta 400 000 markkaa. 29254: tehty useisiin pykäliin lähinnä teknisluonteisia Ehdotettu ulkomainontaa koskevan sään- 29255: tarkistuksia. Ehdotetusta 5 a §:n muutoksesta nöksen tarkistaminen selventää lupamenettelyä 29256: ei ole pyydetty lausuntoja. ja vähentää viranomaisten työtä. 29257: 29258: 29259: 29260: 29261: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 29262: 29263: 29264: 1. Luonnonsuojelulaki 9 ja JO§. Pykälän viranomaisnimikkeet on 29265: muutettu vastaamaan nykytilannetta ja sään- 29266: 5 a §. Luonnonsuojelulakiin tehtiin vuonna nöksiä on selkiytetty. Asiasisällöltään ne vas- 29267: 1981 muutos, jonka mukaan luonnonsuojelu- taavat pääosaltaan voimassa olevaa lakia. Yk- 29268: alueen perustamisesta aiheutuvat metsäverotu- sityisen suojelualueen perustamisen edellytys 29269: lojen menetykset korvataan asianomaiselle on jonkin verran muuttunut. Tästedes olisi 29270: kunnalle. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi harkittava yksinomaan alueen suojeluarvoa, 29271: siten, että mainittu korvaus maksettaisiin myös kun voimassa olevassa laissa edellytettiin ar- 29272: ennen vuotta 1981 perustetuista suojelualueis- viointia laajemmalti, yleisen edun kannalta. 29273: ta. Näitä ovat vuosina 1938 ja 1956 perustetut Nykyisin alueen rauhoitushakemuksesta on 29274: kansallis- ja luonnonpuistot, joista suurimmat hankittava aina sekä ympäristöministeriön että 29275: ovat Lapin läänissä. Merkittävin näistä on asianomaisen kunnanvaltuuston lausunto. Lää- 29276: Enontekiön ja Kittilän kunnissa sijaitseva Pal- ninhallitusten luonnonsuojeluasiantuntemuk- 29277: las-Ounastunturin kansallispuisto. sen lisäännyttyä hakemuksesta ei ole enää tar- 29278: peen hankkia ministeriön lausuntoa. Eräissä 29279: 7 §. Pykälän osalta viitataan 16 d §:n perus- 29280: tapauksissa kunnanvaltuuston lausuntoa ei ole 29281: teluihin. 29282: 4 1990 vp. - HE n:o 33 29283: 29284: saatu, mikä on kohtuuttomasti viivästyttänyt valtioneuvoston päätöksellä. Tältä osin pykälä 29285: asian käsittelyä. Ehdotetun säännöksen mu- vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Päätös 29286: kaan lääninhallituksen olisi kuitenkin aina va- koskisi vain luonnonsuojelulain soveltamis- 29287: rattava kunnalle tilaisuus lausunnon antami- alaan kuuluvia lajeja. Erityisesti suojeltavien 29288: seen asiassa. lajien laittoman pyynnin, keräilyn ja muun 29289: Ehdotetun pykälän 2 momentissa tarkoitet- häirinnän estämiseksi on tarpeen, että viran- 29290: tuihin rauhoitusmääräyksiin kuuluisivat myös omaisten hallussa olevat tiedot lajin esiintymis- 29291: maaomistajan hyväksi tehtävät poikkeukset paikoista voitaisiin tarvittaessa määrätä pidet- 29292: aluetta koskevista yleisistä kielloista. täviksi salassa. Tästä säädettäisiin muuttamalla 29293: Ehdotetun muutoksen johdosta voimassaole- lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta. 29294: van lain 10 § tulee tarpeettomaksi, joten se Erityisesti suojeltaville lajeille on tarkoitus 29295: ehdotetaan kumottavaksi. laatia tarvittaessa yksityiskohtainen suojelu- 29296: 12 §. Yksityismaille perustettavan luonnon- suunnitelma, josta käyvät ilmi lajin suojelualu- 29297: muistomerkin rauhoittamisesta päättäisi kunta eet, elinympäristöjen hoitotoimet sekä kanto- 29298: eikä enää lääninhallitus, koska luonnonmuisto- jen vahvistamiseksi tarpeelliset muut toimet. 29299: merkin perustamisella on lähinnä paikallinen Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan 29300: merkitys. Tehtävät soveltuvat ympäristönsuo- huomattava muuttaminen voi pahimmassa ta- 29301: jelulautakunnalle. pauksessa merkitä lajin häviämistä. 29302: 13 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan ku- Pykälän 2 momentin mukaan ympäristömi- 29303: mottavaksi, koska sekä huuhkaja että Lapin nisteriö voisi tarvittaessa antaa valtion maa- ja 29304: läänissä piekana ovat rauhoitetut luonnonsuo- vesialueita koskevia yleisiä hoito-ohjeita, joilla 29305: jelulain 14 §:n 1 momentin nojalla annetulla erityisesti suojeltavien lajien säilymistä voidaan 29306: asetuksella. edistää. Hoito-ohjeet voisivat koskea esimer- 29307: 14 a, 16 ja 16 a §. Viranomaisnimikkeet on kiksi metsän käsittelyä uhanalaisen lintulajin 29308: muutettu vastaamaan nykytilannetta. Lisäksi pesäpuun ympäristössä tai maankäyttöä kasvi- 29309: ehdotetaan ympäristöministeriölle kuuluva toi- lajin esiintymispaikalla. 29310: mivalta myöntää poikkeuksia rauhoitusmää- Pykälän 3 momentin mukaan maanomis- 29311: räyksistä siirrettäväksi lääninhallituksille. Jos tajan tulisi ilmoittaa erityisesti suojeltavan la- 29312: hakemus koskee koko maata, luvan myöntäisi jin esiintymistä vaarantavista toimista, jotta 29313: kuitenkin edelleen ympäristöministeriö. viranomaisella olisi riittävästi aikaa ryhtyä tar- 29314: 16 §:n 3 momentin osalta viitataan 14 b §:n vittaviin suojelutoimiin. Ilmoitusvelvollisuuden 29315: perusteluihin. edellytyksenä on, että lajille on laadittu 1 29316: 14 b §. Oikeuskäytännön selkiyttämiseksi momentissa tarkoitettu suojelusuunnitelma ja 29317: ehdotetaan lakiin lisättäväksi kaikkia luonnon- että lääninhallitus on antanut riittävän tiedon 29318: suojelulain nojalla rauhoitettuja eläin- ja kas- lajin esiintymispaikasta. Lääninhallituksen tu- 29319: vilajeja koskeva vienti- ja tuontikielto. Samalla lee samalla ilmoittaa myös ne toimet, jotka 29320: kumottaisiin tarpeettomana voimassa olevan suojelusuunnitelmasta ilmeneväliä tavalla vaa- 29321: 16 §:n 3 momenttiin sisältynyt tuontikielto. rantaisivat lajin säilymistä. Maanomistajan il- 29322: 16 b §. Uhanalaisista lajeista laadittaisiin moitus olisi tehtävä vähintään kuukautta en- 29323: luettelo, josta valtioneuvosto päättäisi ja joka nen toimenpiteeseen ryhtymistä, jotta hänen 29324: julkaistaisiin säädöskokoelmassa. kanssaan voidaan neuvotella lajin esiintymis- 29325: Pykälän 2 momentti sisältää uhanalaisten paikan säilyttämisestä. Myös säännös läänin- 29326: lajien hoito- ja tarkkailuvelvoitteen, jonka mu- hallitukselle kuuluvasta neuvotteluvelvollisuu- 29327: kaan näiden lajien kantojen kehitystä on seu- desta sisältyy pykälän 3 momenttiin. 29328: rattava ja lajien säilyttämiseksi on ryhdyttävä 16 d §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi ny- 29329: tarpeellisiin suojelutoimiin. Riistaeläinten ja kyisestä laista puuttuvat säännökset luonnon- 29330: kalojen seuranta- ja suojeluvelvoite kuuluisi suojelun hallinnosta ja viranomaisten yleisistä 29331: maa- ja metsätalousministeriölle, jonka alainen luonnonsuojelutehtävistä. Pykälän 1 momentin 29332: riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hoitaa mukaan luonnonsuojelun ylin ohjaus ja val- 29333: käytännössä jo nyt näitä tehtäviä. vonta kuuluisi ympäristöministeriölle, joka jo 29334: 16 c §. Pykälän 1 momentin nojalla osa nykyisinkin käsittelee valtioneuvoston ministe- 29335: uhanalaisista lajeista, lähinnä erittäin uhanalai- riöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 29336: set lajit, sekä osa vaarantuneista lajeista voitai- annetun lain 3 §:n nojalla luonnonsuojelua 29337: siin määrätä erityisesti suojeltaviksi lajeiksi koskevat asiat sikäli kuin ne eivät kuulu muulle 29338: 1990 vp. - HE n:o 33 5 29339: 29340: ministeriölle. Lääninhallitus edistäisi ja valvoi- siin lunastettavaa aluetta on toimenpidekiellon 29341: si 2 momentin mukaan luonnonsuojelua läänis- lakattua usein muutettu hakkuin, ojituksin tai 29342: sä. ottamalla maa-aineksia, jolloin alueen luon- 29343: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- nonsuojeluarvo on tuntuvasti alentunut. 29344: väksi kunnan yleisestä velvollisuudesta edistää Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukainen 29345: alueellaan luonnonsuojelua. Tehtävät soveltu- valtioneuvoston lupa alueen lunastamiseen ei 29346: vat lähinnä ympäristönsuojelulautakunnalle, sisällä toimenpidekieltoa Iunastettavalie alueel- 29347: joka huolehtii muistakin keskeisimmistä ympä- le. Lunastuslupaa haettaessa on tosin mahdol- 29348: ristönsuojelutehtävistä kunnassa. lista samalla hakea lupaa alueen ennakkohal- 29349: Pykälän 4 momentin mukaan yksittäisten tuunottoon, joka lain mukaan edellyttää hal- 29350: luonnonsuojelualueiden hallinnasta ja hoidosta tuunottokatselmusta ja tähän liittyvää ennak- 29351: säädettäisiin kuten tähänkin asti aina erikseen. kokorvauksen suorittamista. Näihin kuluu ai- 29352: Se valtion virasto tai laitos, jolle alueen hoito kaa tapauksesta riippuen useampia kuukausia, 29353: perustamissäännösten mukaan kuuluu, antaisi jopa vuosi. Tänä aikana ei lunastettavalla 29354: myös luonnonsuojelulain 3 §:ssä tarkoitetut alueella ole voimassa toimenpiderajoituksia. 29355: järjestyssäännöt. Samalla lain 7 § ehdotetaan Eräissä tapauksissa toimitusmiehet ovat mää- 29356: kumottavaksi tarpeettomana. ränneet alueelle jakolain 68 §:n mukaiset käy- 29357: Valtion viranomaisten luonnonsuojelutehtä- tönrajoitukset, joita lain mukaan ei korvata 29358: viä täydentää asetus luonnonsuojelualueiden omistajalle. Näiden rajoitusten käyttö ei kui- 29359: hankinnasta, hoidosta ja hallinnasta sekä tä- tenkaan ole ollut yhtenäistä eivätkä maanomis- 29360: män asetuksen perusteella annettu ympäristö- tajat ole saaneet toimituksissa tasapuolista 29361: ministeriön päätös lääninhallitusten tehtävistä kohtelua. 29362: luonnonsuojelualueiden hankinnassa (923/84). 29363: Lain 18 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 29364: 18 §. Pykälän 1 momenttiin sisältyvä sään- 29365: momentti, jonka mukaan luonnonsuojelutar- 29366: nös luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien 29367: koituksiin Iuuastettavan alueen käyttö olisi ra- 29368: alueiden erityisestä lunastusperusteesta ehdote- 29369: joitettua koko lunastustoimituksen ajan. Myö- 29370: taan muutettavaksi yleisen lunastuslain käsit- 29371: hemmin Suoritettavalie lunastuskorvaukselle 29372: teiden mukaiseksi. Se vastaa asiasisällöltään 29373: maksettaisiin lunastuslain mukainen kuuden 29374: voimassa olevaa säännöstä. Lisäksi ehdotetaan 29375: prosentin korko siitä päivästä lukien, jolloin 29376: otettavaksi selventävä viittaus mainitun lain 29377: alueen omistaja sai tiedon lunastusluvasta ja 29378: soveltamisesta luonnonsuojelualueiden lunas- 29379: käytön rajoitukset tulivat voimaan. 29380: tusmenettelyssä. 29381: Pykälän 2 momentissa olevaa säännöstä lu- Ehdotetuilla muutoksilla turvattaisiin Iuuas- 29382: nastuksen valmisteluun liittyvästä väliaikaises- tettavan alueen luonnontilan säilyminen sekä 29383: ta toimenpidekiellosta ehdotetaan muutetta- lunastukseen liittyvien valmistelevien toimenpi- 29384: vaksi siten, että kielto voitaisiin määrätä enin- teiden että varsinaisen lunastustoimituksen ai- 29385: tään kahden vuoden ajaksi. Toimenpidekiellon kana. 29386: määräisi asianomainen lääninhallitus, käytän- 19 §. Voimassa olevaan pykälään sisältyvää 29387: nössä ympäristöministeriön esityksestä. Kor- taajaan rakennetun alueen käsitettä joudutaan 29388: vaussäännös säilyisi ennallaan. ulkomainosta sijoitettaessa nykyisin tulkitse- 29389: Nykyisessä laissa olevaa, väliaikaista toimen- maan aina tapauskohtaisesti. Saman mainos- 29390: pidekieltoa ei vallitsevan oikeuskäytännön mu- taulun sijoittamista on saatettu joutua käsitte- 29391: kaan ole mahdollista antaa uudestaan. Laajoil- lemään useita kertoja, kun taulu on kielteisen 29392: la suojelualuevarauksiin kuuluvilla alueilla päätöksen jälkeen siirretty uuteen paikkaan, 29393: saattaa olla useita kymmeniä omistajia. Myös usein entisen paikan läheisyyteen. Tulkintavai- 29394: omistusoikeuksien selvittäminen voi olla han- keuksien poistamiseksi pykälän 1 momentti 29395: kalaa. Väliaikaisen toimenpidekiellon määräai- ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomai- 29396: ka ei käytännössä ole aina riittävän pitkä nosten sijoittaminen rakennuslain (370/58) 29397: alueen luonnontilan turvaamiseksi. Monessa mukaisten asema- ja rakennuskaava-alueiden 29398: tapauksessa määräaika on jo lähes kulunut ulkopuolelle olisi kielletty. Pykälä jäisi muu- 29399: umpeen ennen lunastuslupahakemuksen jättä- toin ennalleen. Rakennuslainsäädäntöä on 29400: mistä. Tämän jälkeen voi vielä kulua kuukau- muutettu siten, että ulkomainosten sijoittamis- 29401: sia ennen kuin lupa-asia saadaan valtioneuvos- ta voidaan nykyistä tehokkaammin ohjata 29402: ton käsiteltäväksi. Luonnonsuojelutarkoituk- myös asema- ja rakennuskaava-alueilla. Voi- 29403: 6 1990 vp. - HE n:o 33 29404: 29405: maantulosäännösten mukaan voidaan jo sijoi- 22 b §. Lakiehdotuksen 12 ja 20 a §:llä dele- 29406: tetut ulkomainokset edelleen pitää paikallaan. goitaisiin päätösvaltaa lääninhallitukselta kun- 29407: 20 §. Ehdotettu pykälä pääosin vastaa asiasi- nalle. Jos muutoksenhausta ei ole erityistä 29408: sällöltään voimassa olevaa säännöstä. Rauhoi- säännöstä, kunnan viranomaisen päätöksestä 29409: tuksen lakkauttamisen ja rauhoitusmääräysten valitettaisiin kunnallisvalituksella lääninai- 29410: muuttamisen edellytyksiä ehdotetaan selven- keuteen. Valituslaji olisi siis eri kuin valitet- 29411: nettäviksi. Alueen rauhoituksen lakkauttami- taessa lääninhallituksen päätöksestä. 29412: nen tai rauhoitusmääräysten lieventäminen voi- Ehdotuksen 12 ja 20 a §:n tapauksissa ei 29413: si tulla vireille myös ympäristöministeriön kunnan jäsenen valitusoikeudella ole sanotta- 29414: aloitteesta. Tämä tulisi kysymykseen niissä ta- vaa merkitystä. Valitusintressi on maanomis- 29415: pauksissa, joissa rauhoitus ei enää vastaa tar- tajana ja muulla, jota asia välittömästi koskee. 29416: koitustaan eikä alueen omistaja ole halukas Tämän vuoksi ja koska valituslajin tulisi yh- 29417: hakemaan rauhoituksen purkamista. denmukaisuuden vuoksi olla sama valitettaessa 29418: Luonnonsuojelualueen lakkauttamisen tai kunnan viranomaisen kuin lääninhallituksen 29419: rauhoitusmääräysten muuttamisen edellytykset päätöksestä, ehdotetaan, että kunnan viran- 29420: olisivat periaatteessa samanlaiset kuin voimas- omaisen päätökseen haettaisiin muutosta kun- 29421: sa olevassa laissa. Rauhoitusmääräysten tiu- nallisvalituksen sijasta hallintovalituksella eli 29422: kentaminen tapahtuisi siten edelleen samalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa 29423: tavalla kuin alueen perustaminen ja olisi mah- annetussa laissa on säädetty. 29424: dollista vain maanomistajan hakemuksesta. 23 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- 29425: 20 a §. Luonnonmuistomerkin rauhoituksen täväksi vähäiset muutokset, joiden mukaan 29426: lakkauttaminen kuuluisi ehdotuksen mukaan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin laiton maasta- 29427: kunnalle kuten luonnonmuistomerkin perus- vienti ja maahantuonti sekä 16 c §:ssä sääde- 29428: taminen. Pykälä vastaa asiasisällöltään ehdo- tyn maanomistajan ilmoitusvelvollisuuden lai- 29429: tettua 20 §: ää. minlyönti säädettäisiin rangaistaviksi. 29430: 21 ja 22 §. Viranomaisnimikkeet ja sanonnat 29431: 24 §. Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin 29432: on muutettu vastaamaan nykyistä tilannetta. 29433: 21 a §. Lainkohta selkeyttäisi luonnonsuoje- siten, että tekoon syyllistyneen olisi korvattava 29434: aina rauhoitetun lajin yksilön tuhoamisesta 29435: lulain suhdetta kaivoslakiin ja voiruistaisi kai- 29436: voslain 71 §:ssä jo olevaa periaatetta, jonka aiheutunut vahinko, toisin sanoen sellaisen yk- 29437: mukaan luonnonsuojelualueilla noudatetaan, silön elävä arvo. Ohjeellisen arvon määräisi 29438: mitä erikseen on säädetty. Kun luonnonsuoje- ympäristöministeriö. 29439: lualueet on nimenomaisesti perustettu luonnon 24 a §. Luonnonsuojelulaista puuttuvat 29440: suojelemiseksi, on johdonmukaista, että näillä säännökset teettämisvaltuudesta, joka olisi kui- 29441: alueilla noudatetaan vain alueen suojelemiseksi tenkin tarpeen erityisesti ulkomainontaa koske- 29442: annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Mikäli vien kieltojen tehokkaassa valvonnassa ja täy- 29443: luonnonsuojelualuetta katsotaan tarkoituksen- täntöönpanossa. Ehdotettua säännöstä voitai- 29444: mukaiseksi jossain suhteessa hyödyntää talou- siin soveltaa myös korjattaessa luonnonsuoje- 29445: dellisesti, on mahdollista määrätä tästä alueen lualueelle aiheutettuja vaurioita. Ehdotukseen 29446: rauhoitusmääräyksissä, niin kuin useassa ta- sisältyvät tavanomaiset säännökset hallintopa- 29447: pauksessa on tehtykin. Siten esimerkiksi geolo- kon käyttämisestä. 29448: ginen tutkimus ja malminetsintä tai muu vas- 29449: taava toiminta voidaan tarvittaessa sallia luon- 29450: nonsuojelualueella. Edellytyksenä yleensä on, 2. Laki yleisten asiakirjain julki- 29451: että toiminta ei ainakaan sanottavasti vaikeuta suudesta 29452: alueen suojelun tavoitteiden toteutumista. 29453: 22 a §. Ehdotuksen mukaan lääninhallituk- Pykälässä ehdotetaan lainkohdassa olevan 29454: set voisivat toimittaa alioikeuteen postitse luettelon täydentämistä siten, että siihen sisäl- 29455: luonnonsuojelualueiden kauppoihin liittyvät lytettäisiin luonnonsuojelu. Tarkoituksena on 29456: lainhuudatus- ja kiinnityshakemukset. Sään- tässä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelun 29457: nöksellä vähennettäisiin lääninhallitusten työ- tehostaminen. Osaa näitä lajeja ja niiden esiin- 29458: määrää luonnonsuojelualueiden hankinnoissa. tymispaikkoja koskevat asiakirjat määrättäi- 29459: Vastaava säännös sisältyy maatilalain siin myöhemmin asetuksella salassa pidettävik- 29460: 81 §:ään. si. 29461: 1990 vp. - HE n:o 33 7 29462: 29463: 3. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 29464: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 29465: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti nii- set: 29466: den tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. 29467: 29468: 29469: 29470: 29471: 1. 29472: Laki 29473: luonnonsuojelulain muuttamisesta 29474: 29475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 29476: kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71123) 7 ja 10 §, 13 §:n 2 29477: momentti ja 16 §:n 3 momentti, 29478: sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 2 momentti 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa 29479: (292/62) ja 16 §:n 3 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (401183), 29480: muutetaan 5 a §, 9 §:n 1 momentti, 12 §, 3 luvun otsikko, 14 a §:n 2 momentti, 16 §:n 2 29481: momentti, 16 a §:n 1 ja 3 momentti, 16 b §,18 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §:n 2 ja 3 29482: momentti sekä 22-24 §, 29483: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81), 14 a §:n 2 29484: momentti mainitussa 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa, 16 §:n 2 momentti ja 16 a §:n 29485: 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa, 16 b § 13 päivänä 29486: helmikuuta 1987 annetussa laissa (153/87), 18 § osittain muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1984 29487: annetulla lailla (560/84), 19 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa 29488: (708/64), 21 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä marraskuuta 1927 annetussa laissa (301127) sekä 23 29489: ja 24 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, sekä 29490: lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin 29491: uusi 14 b ja 16 c §, 16 d §ja sen sekä 18 §:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 20 a, 21 a, 29492: 22 a, 22 b ja 24 a § seuraavasti: 29493: 29494: 5a § 29495: Kunnalle, jossa suojelualue sijaitsee, makse- erityiseksi suojelualueeksi yksityisen alueen, 29496: taan siitä riippumatta, milloin alue on perus- jolla on luonnonsuojelun kannalta huomattava 29497: tettu, valtion varoista korvaus siitä kunnallis- merkitys. Hakemukseen on liitettävä selvitys 29498: veron tuoton vähentymisestä, joka suojelu- omistusoikeudesta ja rauhoitettavan alueen ra- 29499: alueen muodostamisen johdosta kunnalle ai- joista. Kunnalle on varattava tilaisuus antaa 29500: heutuu metsätaloudesta saatavasta tulosta hakemuksesta lausunto. 29501: maksettavan veron pienentymisenä. Korvauk- Päätökseen erityisestä suojelualueesta on 29502: sen myöntää ja maksaa metsähallitus vuosit- otettava yksityiskohtaiset määräykset alueen 29503: tain. luonnon suojelemisesta. Kun päätös on saanut 29504: lainvoiman, rauhoituksesta on tehtävä merkin- 29505: 9§ tä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiin- 29506: Lääninhallitus voi määrätä maanomistajan teistörekisteriin. 29507: hakemuksesta 1 §:n 2 momentin mukaiseksi 29508: 8 1990 vp. - HE n:o 33 29509: 29510: 12 § Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tar- 29511: Kunta päättää 6 §:ssä tarkoitetun, yksityisen kempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun 29512: omistamalla alueella olevan luonnonmuisto- sopimuksen täytäntöönpanosta. 29513: merkin rauhoittamisesta. Rauhoituksen hake- 29514: misesta ja voimassaotosta sekä luonnonmuisto- 16 b § 29515: merkin merkitsemisestä on soveltuvin osin voi- Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi la- 29516: massa, mitä 9 ja 11 § :ssä säädetään. jiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuu- 29517: luvan luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin 29518: 3 luku taikka niiden kannan, jonka säilyminen Suo- 29519: messa on vaarantunut. 29520: Eläimistön ja kasviston suojelu Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsäta- 29521: 14 a § lousministeriön tulee omalla toimialallaan seu- 29522: rata uhanalaisten lajien kantojen kehitystä ja 29523: Lääninhallitus voi myöntää luvan poiketa ryhtyä tarpeellisiin toimiin lajien säilyttämisek- 29524: rauhoituksesta tieteellistä tai opetustarkoitusta si. 29525: varten taikka jos eläinlaji on jollakin paikka- 16 c § 29526: kunnalla lisääntynyt haitallisesti tai osoittautu- Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel- 29527: nut muuten vahingolliseksi. Jos hakemus kos- tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamis- 29528: kee koko maata, luvan myöntää ympäristömi- alaan kuuluvan uhanalaisen lajin tai lajin kan- 29529: nisteriö. nan, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityi- 29530: sesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi ympäris- 29531: töministeriön tulee tarvittaessa laatia suojelu- 29532: 14 b § suunnitelma. 29533: Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua rauhoitet- Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä hoito- 29534: tua eläintä tai kasvia taikka niiden helposti ohjeita erityisesti suojeltavan lajin esiintymis- 29535: tunnistettavia osia tai johdannaisia ei saa viedä paikan säilyttämisestä ja hoidosta valtion 29536: maasta eikä tuoda maahan, ellei siihen ole omistamilla alueilla. 29537: saatu ympäristöministeriön lupaa. Jos erityisesti suojeltava laji esiintyy muualla 29538: kuin valtion omistamalla alueella ja lajin säi- 29539: 16 § lyttämiseksi on laadittu 1 momentissa tarkoi- 29540: tettu suojelusuunnitelma, lääninhallituksen on 29541: Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on tarvittaessa annettava maanomistajalle riittävä 29542: asianmukaisesti täytettynä tai muuten käsitel- tieto lajin esiintymisestä sekä niistä toimista, 29543: tynä tieteellistä, opetuksellisia tai keräilyarvoa, jotka vaarantaisivat lajin esiintymistä paikalla. 29544: se saadaan ottaa talteen luovutettavaksi yli- Jos tieto on annettu, maanomistajan tulee 29545: opiston luonnontieteelliselle museolle tai polii- ilmoittaa lääninhallitukselle viimeistään kuu- 29546: sille. Talteenotettu eläin voidaan luovuttaa kautta aikaisemmin ennen kuin hän ryhtyy 29547: myös muihin kuin valtion kokoelmiin sen mu- edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhallituk- 29548: kaan kuin ympäristöministeriö määrää. sen on ilmoituksen saatuaan viipymättä neuvo- 29549: teltava maanomistajan kanssa erityisesti suojel- 29550: 16 a § tavan lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimis- 29551: Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la- ta. 29552: jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso- 29553: pimuksen (SopS 45176) liitteissä 1-III mainit- 29554: tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien 4 luku 29555: sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja Luonnonsuojelun hallinto 29556: johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä 29557: varten tarvittavat luvat ja todistukset antaa 16 d § 29558: ympäristöministeriö sopimuksessa mainituin Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta 29559: perustein. Edellytyksenä maahantuonnille on, kuuluu ympäristöministeriölle. 29560: että asianomaisen vientimaan viranomainen on Lääninhallitus edistää ja valvoo luonnonsuo- 29561: antanut sopimuksessa tarkoitetun luvan tai jelua läänissä. 29562: todistuksen. Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luon- 29563: nonsuojelua alueellaan. 29564: 1990 vp. - HE n:o 33 9 29565: 29566: Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden 20 § 29567: hallinnasta, hoidosta ja valvonnasta säädetään Lääninhallitus voi omistajan hakemuksesta 29568: asetuksella. Edellä 3 §:ssä tarkoitetut järjestys- tai ympäristöministeriön esityksestä kokonaan 29569: säännöt antaa se virasto tai laitos, jonka hal- tai osittain purkaa yksityisen omistaman 29570: linnassa ja hoidossa suojelualue on. alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmää- 29571: räyksiä, jos alueen luonnonolot ovat muuttu- 29572: neet siten, että sen luonnonsuojeluarvo on 29573: 5 luku olennaisesti vähentynyt tai jos alueen rauhoitus 29574: estää sellaisen hankkeen toteuttamisen, jolla 29575: Erityisiä säännöksiä yleisen edun kannalta on erittäin huomattava 29576: 18 § merkitys. 29577: Valtiolla on oikeus suojelualueen muodosta- Hakemuksesta on hankittava ympäristömi- 29578: mista varten lunastaa kiinteää omaisuutta ja nisteriön lausunto. Jos asia on tullut vireille 29579: erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä kuin ympäristöministeriön esityksestä, on maan- 29580: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien omistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 29581: lunastuksesta annetussa laissa (603/77) on sää- Suojelun purkamisesta on tehtävä merkintä 29582: detty. maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteis- 29583: Lääninhallitus voi kieltää väliaikaisesti, törekisteriin. 29584: enintään kahdeksi vuodeksi, alueen sellaisen 29585: käyttämisen, joka voi vaarantaa lunastuksen 20 a § 29586: tarkoituksen. Lääninhallituksen päätöstä on Kunta voi omistajan hakemuksesta tai lää- 29587: noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ninhallituksen esityksestä lakkauttaa 12 §:ssä 29588: jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituk- 29589: lunastus myöhemmin raukeaa, on omistajana sen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai 29590: ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin- jos luonnonmuistomerkki olennaisesti haittaa 29591: gosta ja haitasta, mikä hänelle kiellon johdosta sellaisen hankkeen toteuttamista, jolla yleisen 29592: mahdollisesti on aiheutunut. Korvauksesta edun kannalta on huomattava merkitys. Maan- 29593: päättää lääninhallitus. omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluk- 29594: Jos kiinteän omaisuuden ja erityisten oi- si, jos asia on tullut vireille lääninhallituksen 29595: keuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 1 esityksestä. 29596: momentissa tarkoitettu lupa alueen lunastami- Rauhoituksen lakkauttamisesta on tehtävä 29597: seen luonnonsuojelua varten on annettu, on merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai 29598: alueen sellainen käyttö kielletty, joka saattaa kiinteistörekisteriin. 29599: vaarantaa lunastuksen tarkoitusta. Kielto on 29600: voimassa siitä päivästä, jolloin päätös lunas- 21 § 29601: tusluvasta on annettu tiedoksi alueen omista- 29602: jalle ja haltijalle, siihen saakka, kunnes lunas- Suojelualueen muodostamista tai purkamista 29603: tus on päättynyt tai rauennut. Suoritettavalie koskevasta lääninhallituksen päätöksestä on 29604: lunastuskorvaukselle on määrättävä maksetta- tiedotettava kunnan ilmoitustaululle asetetta- 29605: vaksi edellä mainitun lain 95 §:ssä tarkoitettu valla kuulutuksella. 29606: korko lunastusluvan tiedoksisaantipäivästä. Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee 29607: Jos lunastus kuitenkin raukeaa, on kiellosta myös kunnan päätöstä luonnonmuistomerkin 29608: mahdollisesti aiheutunut vahinko ja haitta kor- rauhoittamisesta tai rauhoituksen lakkauttami- 29609: vattava siten kuin 2 momentissa on säädetty. sesta. 29610: 29611: 19 § 21 a § 29612: Rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien Luonnonsuojelualueella on kaivoslain (503/ 29613: asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa 65) mukainen toiminta kielletty, jollei alueen 29614: vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset) rauhoitusmääräyksissä erikseen ole toisin sää- 29615: kielletty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on detty tai määrätty. 29616: voimassa rakennuslain (370/58) mukainen 29617: asema- tai rakennuskaava. 22 § 29618: Tämän lain nojalla annetuista suojelualueita 29619: 2 361071T 29620: 10 1990 vp. - HE n:o 33 29621: 29622: tai luonnonmuistomerkkejä koskevista päätök- 24 § 29623: sistä ei suoriteta leimaveroja eikä maksuja. Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun 29624: tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle 29625: 22 a § se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo. 29626: Kuitenkin on aina tuomittava menetetyksi se 29627: Kun valtio on hakijana suojelualueen han- 29628: arvo, mikä rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla 29629: kintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitys- 29630: on lajinsa edustajana. Ympäristöministeriö 29631: asiassa, saadaan asiakirjat lähettää postitse 29632: alioikeudelle tai tuomiokunnan tuomarille. vahvistaa ohjeeiliset arvot rauhoitetuille eläi- 29633: mille ja kasveille. Muutoin on noudatettava, 29634: mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä on säädetty. 29635: 22 b § 29636: Kunnan viranomaisen 12 ja 20 a §:ssä tar- 24 a § 29637: koitettuun päätökseen haetaan muutosta valit- Jos joku lyö laimin tämän lain tai sen 29638: tamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä nojalla annettujen säännösten tai määräysten 29639: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa noudattamisen tai ryhtyy niiden vastaiseen toi- 29640: laissa (154/54) on säädetty. meen, lääninhallitus voi sakon uhalla velvoit- 29641: taa asianomaisen määräajassa poistamaan oi- 29642: 23 § keudenvastaisen tilan tai laiminlyönnin taikka 29643: asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet tee- 29644: Joka 29645: tetään asianomaisen kustannuksella. Läänin- 29646: 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla hallituksen päätöstä on noudatettava muutok- 29647: annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai senhausta huolimatta. 29648: ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista Teetetyn toimenpiteen kustannukset makse- 29649: määräystä rikkomalla, taan etukäteen valtion varoista ja ne saadaan 29650: 2) ottaa haltuun, luovuttaa, tuo maahan tai periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätös- 29651: vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen hel- tä siinä järjestyksessä kuin on säädetty verojen 29652: posti tunnistettavan osan tai johdannaisen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne- 29653: 14 a, 14 b tai 16 §:n säännösten vastaisesti, tussa laissa (367/61). 29654: 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai 29655: kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan Tämä laki tulee voimaan päivänä 29656: tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa kuuta 19 29657: yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 29658: tusta, ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 29659: 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään- miin. 29660: töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä- Lääninhallitus ratkaisee tämän lain voimaan 29661: mistä koskevaa kieltoa, taikka tullessa vireillä olevat luonnonmuistomerkkien 29662: rauhoittamista ja rauhoituksen lakkauttamista 29663: 5) rikkoo 16 c §:ssä tarkoitettua ilmoitusvel- koskevat asiat. 29664: vollisuutta tai 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu- Lääninhallitus voi jatkaa tämän lain voi- 29665: kieltoa tai lupaehtoa, maan tullessa vireillä olevia väliaikaisia kielto- 29666: on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais- ja enintään kahden vuoden pituisiksi. 29667: sa säädetty ankarampaa rangaistusta, luonnon- Lunastuskorvaukselle, joka suoritetaan tä- 29668: suojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen män lain voimaan tullessa vireillä olevan suoje- 29669: enintään kuudeksi kuukaudeksi. lualueen lunastustoimituksen perusteella, on 29670: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- määrättävä maksettavaksi korko lain voimaan- 29671: desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten tulopäivän ja korvauksen maksamispäivän vä- 29672: oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai liseltä ajalta. 29673: muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje- Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei- 29674: lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 c §:ssä den säännösten mukaisesti sijoitetut ulkomai- 29675: tarkoitettuun eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa nokset voidaan edelleen pitää paikallaan. 29676: rauhoitusmääräystä, on tuomittava, jollei mää- Poikkeukset ennen tämän lain voimaantuloa 29677: räyksen rikkomista ole pidettävä vähäisenä, lääninhallituksen päätöksellä perustettujen 29678: luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeu- suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä myön- 29679: teen enintään kahdeksi vuodeksi. tää lääninhallitus. 29680: 1990 vp. - HE n:o 33 11 29681: 29682: 29683: 2. 29684: Laki 29685: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 29686: 29687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 pa1vana 29688: helmikuuta 1951 annetun lain 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987 29689: annetussa laissa (472/87), näin kuuluvaksi: 29690: 29691: 9§ varmistaminen taikka yksityisen tärkeä henki- 29692: lökohtainen etu sielunhoidon, terveyden- ja 29693: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää sairaanhoidon, huoltotoimen, vankeinhoidon, 29694: salassa pidettäväksi, mikäli sitä vaatii valtion verotuksen tai julkisen tarkastustoiminnan 29695: turvallisuus tai suhteet ulkovaltoihin, maan- alalla. 29696: puolustuksen etu, rikosten ehkäiseminen tai 29697: syytteeseen saattaminen, luonnonsuojelu, val- 29698: tion tai itsehallintoyhdyskunnan tai yksityisen Tämä laki tulee voimaan päivänä 29699: liiketoimen tai oikeudenkäynnin tai tietosuojan kuuta 19 29700: 29701: 29702: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 29703: 29704: 29705: Tasavallan Presidentti 29706: MAUNO KOIVISTO 29707: 29708: 29709: 29710: 29711: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 29712: 12 1990 vp. - HE n:o 33 29713: 29714: Liite 29715: 29716: 1. 29717: Laki 29718: luonnonsuojelulain muuttamisesta 29719: 29720: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 29721: kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 7 ja 10 §, 13 §:n 2 29722: momentti ja 16 §:n 3 momentti, 29723: sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 2 momentti 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa 29724: (292/62) ja 16 §:n 3 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (401/83), 29725: muutetaan 5 a §, 9 §:n 1 momentti, 12 §, 3 luvun otsikko, 14 a §:n 2 momentti, 16 §:n 2 29726: momentti, 16 a §:n 1 ja 3 momentit, 16 b §,18 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §:n 2 ja 3 29727: momentti sekä 22-24 §, 29728: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81), 14 a §:n 2 29729: momentti mainitussa 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa, 16 §:n 2 momentti ja 16 a §:n 29730: 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä huhtikuussa 1983 annetussa laissa, 16 b § 13 päivänä 29731: helmikuuta 1987 annetussa laissa (153/87), 18 § osittain muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1984 29732: annetulla lailla (560/84), 19 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa 29733: (708/64), 21 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä marraskuuta 1927 annetussa laissa (301/27) sekä 23 29734: ja 24 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, sekä 29735: lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin 29736: uusi 14 b ja 16 c §, 16 d §ja sen sekä 18 §:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 20 a, 21 a, 29737: 22 a, 22 b ja 24 a § seuraavasti: 29738: 29739: Voimassa oleva laki Ehdotus 29740: 5a§ 5a§ 29741: Niille kunnille, joiden alueella suojelualue Kunnalle, jossa suojelualue sijaitsee, makse- 29742: sijaitsee, maksetaan valtion varoista korvaus taan siitä riippumatta, milloin alue on perus- 29743: siitä kunnallisveron tuoton vähentymisestä, jo- tettu, valtion varoista korvaus siitä kunnallis- 29744: ka suojelualueen muodostumisen johdosta veron tuoton vähentymisestä, joka suojelu- 29745: kunnille aiheutuu metsätaloudesta saatavasta alueen muodostamisen johdosta kunnalle ai- 29746: tulosta maksettavan tulosta maksettavan veron heutuu metsätaloudesta saatavasta tulosta 29747: pienentymisenä. Korvauksen myöntämisestä maksettavan veron pienentymisenä. Korvauk- 29748: päättää metsähallitus, joka maksaa sen kunnil- sen myöntää ja maksaa metsähallitus vuosit- 29749: le vuosittain. tain. 29750: 29751: 7§ 7§ 29752: Tasavallan Presidentti määrää, minkä kes- (Kumotaan) 29753: kusviranomaisen tai maaherran toimena suoje- 29754: lualueen silmälläpito on oleva. Tämän viran- 29755: omaisen tulee suojeluasioissa olla yhteistoimin- 29756: nassa luonnonsuojeluvalvojan kanssa, sillä ta- 29757: voin kuin asetuksella tarkemmin määrätään. 29758: Sen asiana on myöskin 3 §:ssä mainittujen 29759: järjestyssääntöjen antaminen. 29760: 9§ 9§ 29761: Jos maanomistaja tahtoo hänelle kuuluvalle Lääninhallitus voi määrätä maanomistajan 29762: tilalle muodostaa suojelualueen 1 §:n 2 mo- hakemuksesta 1 §:n 2 momentin mukaiseksi 29763: mentissa mainittua tarkoitusta varten, anta- erityiseksi suojelualueeksi yksityisen alueen, 29764: koon siitä maaherralle hakemuksen ynnä todis- jolla on luonnonsuojelun kannalta huomattava 29765: 1990 vp. - HE n:o 33 13 29766: 29767: Voimassa oleva laki Ehdotus 29768: tuksen omistusoikeudestaan ja selvän selitel- merkitys. Hakemukseen on liitettävä selvitys 29769: män kysymyksessä olevan alueen rajoista. Ha- omistusoikeudesta ja rauhoitettavan alueen ra- 29770: kemuksesta hankkikoon maaherra luonnon- joista. Kunnalle on varattava tilaisuus antaa 29771: suojeluvalvojan lausunnon. Jos tämä katsoo hakemuksesta lausunto. 29772: ehdotetun suojelualueen muodostamisen edis- Päätökseen erityisestä suojelualueesta on 29773: tävän huomattavaa yleistä etua ja puoltaa ha- otettava yksityiskohtaiset määräykset alueen 29774: kemusta, voi maaherra, sittenkuin asianomai- luonnon suojelemisesta. Kun päätös on saanut 29775: nen kunnanvaltuusto on antanut asiassa lau- lainvoiman, rauhoituksesta on tehtävä merkin- 29776: sunnon, määrätä alueen rauhoitetuksi päätök- tä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiin- 29777: sellä, jossa on tarkoin mainittava, missä suh- teistörekisteriin. 29778: teessa se on oleva rauhoitettu. Sittenkun pää- 29779: tös on koulutettu, on siitä maaherran toimesta 29780: tehtävä merkintä maarekisteriin, jota paitsi 29781: suojelualue on merkittävä tilan kartalle. 29782: 29783: 29784: 10 § 10 § 29785: Maaherran rauhoittamispäätöksessä voidaan (Kumotaan) 29786: omistajan hyväksi vahvistaa sellaisia poikkeuk- 29787: sia rauhoitusmääräyksistä, joita luonnonsuoje- 29788: luvalvoja on puoltanut. 29789: 12 § 12 § 29790: Yksityisen tiluksilla voidaan sellainen luon- Kunta päättää 6 §:ssä tarkoitetun, yksityisen 29791: nonmuistomerkki, josta 6 §:ssä puhutaan, rau- omistamalla alueella olevan luonnonmuisto- 29792: hoittaa soveltamalla vastaavasti 9 ja 11 §:n merkin rauhoittamisesta. Rauhoituksen hake- 29793: säännöksiä. misesta ja voimassaotosta sekä luonnonmuisto- 29794: merkin merkitsemisestä on soveltuvin osin voi- 29795: massa, mitä 9 ja 11 §:ssä säädetään. 29796: 29797: 3 luku 3 luku 29798: Erityisiä säännöksiä Eläimistön ja kasviston suojelu 29799: 13§ 29800: 29801: Huuhkajan ja piekanan rauhoittamisesta (Kumotaan) 29802: valtion metsämailla päättää maatalousministe- 29803: riö 29804: 29805: 29806: 14 a § 29807: 29808: Tieteellistä tai opetustarkoitusta varten tahi Lääninhallitus voi myöntää luvan poiketa 29809: jos jokin tämän lain taikka sen nojalla annetun rauhoituksesta tieteellistä tai opetustarkoitusta 29810: asetuksen mukaan rauhoitettu eläin on jollakin varten taikka jos eläinlaji on jollakin paikka- 29811: paikkakunnalla haitallisesti lisääntynyt tai kunnalla lisääntynyt haitallisesti tai osoittautu- 29812: muuten osoittautunut vahingolliseksi, voi maa- nut muuten vahingolliseksi. Jos hakemus kos- 29813: talousministeriö luonnonsuojeluvalvojaa kuul- kee koko maata, luvan myöntää ympäristömi- 29814: tuaan myöntää muita poikkeuksia säädetystä nisteriö. 29815: rauhoituksesta. 29816: 14 1990 vp. - HE n:o 33 29817: 29818: Voimassa oleva laki Ehdotus 29819: 29820: 14 b § 29821: Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua eläintä tai 29822: kasvia taikka niiden helposti tunnistettavia osia 29823: tai johdannaisia ei saa viedä maasta eikä tuoda 29824: maahan, ellei siihen ole saatu ympäristöminis- 29825: teriön lupaa taikka tuonti tai vienti ole 29826: 14 a §:n mukaan sallittua. 29827: 16 § 29828: 29829: Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on 29830: asianmukaisesti käsiteltynä tieteellistä, opetuk- asianmukaisesti täytettynä tai muuten käsitel- 29831: sellista tai keräilyarvoa, saadaan se ottaa tal- tynä tieteellistä, opetuksellista tai keräilyarvoa, 29832: teen toimitettavaksi yliopistolliselle luonnontie- se saadaan ottaa talteen luovuteltavaksi yli- 29833: teelliselle museolle tai poliisille. Sellainen eläin opiston luonnontieteelliselle museolle tai polii- 29834: voidaan luovuttaa myös muihin kuin valtion sille. Talteenotettu eläin voidaan luovuttaa 29835: kokoelmiin sen mukaan kuin maa- ja metsäta- myös muihin kuin valtion kokoelmiin sen mu- 29836: lousministeriö määrää. kaan kuin ympäristöministeriö määrää. 29837: Edellä 1 momentissa tarkoitettua eläintä (3 momentti kumotaan) 29838: taikka sen helposti tunnistettavaa osaa tai joh- 29839: dannaista ei saa tuoda maahan ilman maa- ja 29840: metsätalousministeriön lupaa. 29841: 16 a § 16 a § 29842: Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la- Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la- 29843: jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso- jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso- 29844: pimuksen (SopS 45176) liitteessä 1-III mainit- pimuksen (SopS 45176) liitteissä 1-111 mainit- 29845: tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien 29846: sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja 29847: johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä 29848: varten tarvittavat luvat ja todistukset myöntää varten tarvittavat luvat ja todistukset antaa 29849: maa- ja metsätalousministeriö sopimuksessa ympäristöministeriö sopimuksessa mainituin 29850: mainituilla perusteilla. perustein. Edellytyksenä maahantuonnille on, 29851: että asianomaisen vientimaan viranomainen on 29852: antanut sopimuksessa tarkoitetun luvan tai 29853: todistuksen. 29854: 29855: Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvit- Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tar- 29856: taessa tarkempia määräyksiä 1 momentissa kempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun 29857: tarkoitettujen lupien ja todistusten hakemises- sopimuksen täytäntöönpanosta. 29858: sa noudatettavasta menettelystä ja 2 momentis- 29859: sa tarkoitetusta valvonnasta. 29860: 29861: 16 b § 16 b § 29862: Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel- Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi la- 29863: tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain nojalla rau- jiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuu- 29864: hoitetun eläin- ja kasvilajin, jonka häviämisuh- luvan luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin 29865: ka on ilmeinen. taikka niiden kannan, jonka säilyminen Suo- 29866: messa on vaarantunut. 29867: Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsäta- 29868: lousministeriön tulee omalla toimialallaan seu- 29869: rata uhanalaisten lajien kantojen kehitystä ja 29870: ryhtyä tarpeellisiin toimiin lajien säilyttämisek- 29871: si. 29872: 1990 vp. - HE n:o 33 15 29873: 29874: Voimassa oleva laki Ehdotus 29875: 29876: 16 c § 29877: Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel- 29878: tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamis- 29879: a/aan kuuluvan uhanalaisen lajin tai lajin kan- 29880: nan, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityi- 29881: sesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi ympäris- 29882: töministeriön tulee tarvittaessa laatia suojelu- 29883: suunnitelma. 29884: Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä hoito- 29885: ohjeita erityisesti suojeltavan lajin esiintymis- 29886: paikan säilyttämisestä ja hoidosta valtion 29887: omistamilla alueilla. 29888: Jos erityisesti suojeltava laji esiintyy muualla 29889: kuin valtion omistamalla alueella ja lajin säi- 29890: lyttämiseksi on laadittu 1 momentissa tarkoi- 29891: tettu suojelusuunnitelma, lääninhallituksen on 29892: tarvittaessa annettava maanomistajalle riittävä 29893: tieto lajin esiintymisestä sekä niistä toimista, 29894: jotka vaarantaisivat lajin esiintymistä paikalla. 29895: Jos tieto on annettu, maanomistajan tulee 29896: ilmoittaa lääninhallitukselle viimeistään kuu- 29897: kautta aikaisemmin ennen kuin hän ryhtyy 29898: edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhallituk- 29899: sen on ilmoituksen saatuaan viipymättä neuvo- 29900: teltava maanomistajan kanssa erityisesti suoje/- 29901: tavan lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimis- 29902: ta. 29903: 29904: 4 luku 29905: Luonnonsuojelun hallinto 29906: 16 d § 29907: Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta 29908: kuuluu ympäristöministeriölle. 29909: Lääninhallitus edistää ja valvoo luonnonsuo- 29910: jelua läänissä. 29911: Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luon- 29912: nonsuojelua alueellaan. 29913: Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden 29914: hallinnasta, hoidosta ja valvonnasta säädetään 29915: asetuksella. Edellä 3 §:ssä tarkoitetut järjestys- 29916: säännöt antaa se virasto tai laitos, jonka hal- 29917: linnassa ja hoidossa suojelualue on. 29918: 29919: 29920: 5 luku 29921: Erityisiä säännöksiä 29922: 18 § 18 § 29923: Valtiolla olkoon oikeus suojelualueen muo- Valtiolla on oikeus suojelualueen muodosta- 29924: dostamista varten pakkolunastaa kiinteää mista varten lunastaa kiinteää omaisuutta ja 29925: 16 1990 vp. - HE n:o 33 29926: 29927: Voimassa oleva laki Ehdotus 29928: 29929: omaisuutta sekä pakkolunastustoimin määrätä erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä kuin 29930: rajoituksia omistajan oikeuteen käyttää sellais- kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien 29931: ta omaisuutta. lunastuksesta annetussa laissa (603177) on sää- 29932: detty. 29933: Jos syntyy kysymys pakkolunastuksesta Lääninhallitus voi kieltää väliaikaisesti, 29934: luonnonsuojelua varten, voi lääninhallitus väli- enintään kahdeksi vuodeksi, alueen sellaisen 29935: aikaisesti, enintään yhdeksi vuodeksi, kieltää käyttämisen, joka voi vaarantaa lunastuksen 29936: alueen sellaisen käyttämisen, joka voisi vaaran- tarkoituksen. Lääninhallituksen päätöstä on 29937: taa pakkolunastuksen tarkoitusta. Jos pakko- noudatettava muutoksenhausta huolimatta, 29938: lunastus sittemmin jää sikseen, on omistajalla jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos 29939: ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin- lunastus myöhemmin raukeaa, on omistajana 29940: gosta ja haitasta, minkä hän kiellon johdosta ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin- 29941: ehkä on kärsinyt. Korvauksen määrääminen gosta ja haitasta, mikä hänelle kiellon johdosta 29942: on lääninhallituksen asia. mahdollisesti on aiheutunut. Korvauksesta 29943: päättää lääninhallitus. 29944: Jos kiinteän omaisuuden ja erityisten oi- 29945: keuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 1 29946: momentissa tarkoitettu lupa alueen lunastami- 29947: seen luonnonsuojelua varten on annettu, on 29948: alueen sellainen käyttö kielletty, joka saattaa 29949: vaarantaa lunastuksen tarkoitusta. Kielto on 29950: voimassa siitä päivästä, jolloin päätös lunas- 29951: tusluvasta on annettu tiedoksi alueen omista- 29952: jalle ja haltijalle, siihen saakka, kunnes /unas- 29953: tus on päättynyt tai rauennut. Suoritettavalie 29954: lunastuskorvaukselle on määrättävä maksetta- 29955: vaksi edellä mainitun lain 95 §:ssä tarkoitettu 29956: korko /unastusluvan tiedoksisaantipäivästä. 29957: Jos /unastus kuitenkin raukeaa, on kiellosta 29958: mahdollisesti aiheutunut vahinko ja haitta kor- 29959: vattava siten kuin 2 momentissa on säädetty. 29960: 29961: 19 § 19 § 29962: Mainos-, propaganda- tai muussa sellaisessa Rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien 29963: tarkoituksessa ei taajaan rakennetun alueen asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa 29964: ulkopuolella saa sijoittaa ulkosalle ilmoituksia, vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset) 29965: julisteita, tauluja tai muita laitteita. kielletty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on 29966: voimassa rakennuslain (370158) mukainen 29967: asema- tai rakennuskaava. 29968: 29969: 29970: 20 § 20 § 29971: Luonnonsuojelun yksityisen kiinteistölle Lääninhallitus voi omistajan hakemuksesta 29972: muodostetulla suojelualueena tai sellaisella tai ympäristöministeriön esityksestä kokonaan 29973: kiinteistöllä olevan luonnonmuistomerkin rau- tai osittain purkaa yksityisen omistaman 29974: hoituksen voi maaherra omistajan hakemuk- alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmää- 29975: sesta, kuultuaan luonnonsuojeluvalvojaa, julis- räyksiä, jos alueen luonnonolot ovat muuttu- 29976: taa osaksi tai kokonaan lakkautetuksi, jos sen neet siten, että sen luonnonsuojeluarvo on 29977: säilyttäminen muuttuneiden olojen vuoksi ei olennaisesti vähentynyt tai jos alueen rauhoitus 29978: enään näytä toivottavalta taikka sen havaitaan estää sellaisen hankkeen toteuttamisen, jolla 29979: 1990 vp. - HE n:o 33 17 29980: 29981: Voimassa oleva laki Ehdotus 29982: 29983: ehkäisevän tai huomattavasti vaikeuttavan sel- yleisen edun kannalta on erittäin huomattava 29984: laista yritystä, josta on melkoista yleistä hyö- merkitys. 29985: tyä. Maaherran päätöksen voi luonnonsuojelu- Hakemuksesta on hankittava ympäristömi- 29986: valvoja ennen valitusajan umpeenkulumista nisteriön lausunto. Jos asia on tullut vireille 29987: alistaa korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta- ympäristöministeriön esityksestä, on maan- 29988: vaksi. omistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 29989: Jos suojelualue tai sellainen maa, jolla rau- Suojelun purkamisesta on tehtävä merkintä 29990: hoitettu luonnonmuistomerkki sijaitsee, on maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteis- 29991: määrätty pakkolunastettavaksi, voi maaherra törekisteriin. 29992: julistaa luonnonsuojelun pakkolunastettavalla 29993: alueella lakkautetuksi, kun sen säilyttäminen 29994: katsotaan pakkolunastuksen tarkoitukseen so- 29995: veltumattomaksi tai muuten tarkoitustaan vas- 29996: taamattomaksi. 29997: Luonnonsuojelun lakkauttamisesta on maa- 29998: herran toimesta merkintä tehtävä maarekiste- 29999: riin. 30000: 30001: 20 a § 30002: Kunta voi omistajan hakemuksesta tai lää- 30003: ninhallituksen esityksestä lakkauttaa 12 §:ssä 30004: tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituk- 30005: sen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai 30006: jos luonnonmuistomerkki olennaisesti haittaa 30007: sellaisen hankkeen toteuttamista, jolla yleisen 30008: edun kannalta on huomattava merkitys. Maan- 30009: omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluk- 30010: si, jos asia on tullut vireille lääninhallituksen 30011: esityksestä. 30012: Rauhoituksen lakkauttamisesta on tehtävä 30013: merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai 30014: kiinteistörekisteriin. 30015: 30016: 21 § 30017: 30018: [Maaherran] päätös suojelualueen muodos- Suojelualueen muodostamista tai purkamista 30019: tamisesta yksityiselle kuuluvalle kiinteistölle tai koskevasta lääninhallituksen päätöksestä on 30020: luonnonsuojelun lakkauttamisesta sellaisella tiedotettava kunnan ilmoitustaululle asetetta- 30021: alueella kuulutetaan, niinkuin kunnallisista valla kuulutuksella. 30022: kuulutuksista on säädetty. Tiedonanto päätök- Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee 30023: sestä painetaan sen ohella virallisiin lehtiin. myös kunnan päätöstä luonnonmuistomerkin 30024: Yksityisen luonnonmuistomerkin rauhoitta- rauhoittamisesta tai rauhoituksen lakkauttami- 30025: misesta kuulutetaan, niinkuin 2 momentin en- sesta. 30026: simmäisessä lauseessa sanotaan. 30027: 30028: 21 a § 30029: Luonnonsuojelualueella on kaivoslain (5031 30030: 65) mukainen toiminta kielletty, jollei alueen 30031: rauhoitusmääräyksissä erikseen ole toisin sää- 30032: detty tai määrätty. 30033: 3 36107lT 30034: 18 1990 vp. - HE n:o 33 30035: 30036: Voimassa oleva laki Ehdotus 30037: 30038: 22 § 22 § 30039: [Maaherralle] tehdystä rauhoitushakemuk- Tämän lain nojalla annetuista suojelualueita 30040: sesta sekä [maaherran] sellaiseen hakemukseen tai luonnonmuistomerkkejä koskevista päätök- 30041: antamasta päätöksestä ei suoriteta veroja eikä sistä ei suoriteta leimaveroja eikä maksuja. 30042: maksuja. 30043: 30044: 22 a § 30045: Kun valtio on hakijana suojelualueen han- 30046: kintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitys- 30047: asiassa, saadaan asiakirjat lähettää postitse 30048: alioikeudelle tai tuomiokunnan tuomarille. 30049: 30050: 22 b § 30051: Kunnan viranomaisen 12 ja 20 a §:ssä tar- 30052: koitettuun päätökseen haetaan muutosta valit- 30053: tamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä 30054: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa 30055: laissa (154154) on säädetty. 30056: 23 § 23 § 30057: Joka Joka 30058: 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla 30059: annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai 30060: ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista 30061: määräystä rikkomalla; määräystä rikkomalla, 30062: 2) ottaa haltuun, luovuttaa tai tuo maahan 2) ottaa haltuun, luovuttaa, tuo maahan tai 30063: eläimen taikka sen helposti tunnistettavan osan vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen hel- 30064: tai johdannaisen 16 §:n säännösten vastaisesti; posti tunnistettavan osan tai johdannaisen 30065: 14 a, 14 b tai 16 §:n säännösten vastaisesti, 30066: 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai 30067: kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan 30068: tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa 30069: yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis- yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis- 30070: tusta; tusta, 30071: 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään- 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään- 30072: töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä- töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä- 30073: mistä koskevaa kieltoa; taikka mistä koskevaa kieltoa, taikka 30074: 5) rikkoo 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu- 5) rikkoo 16 c §:ssä tarkoitettua ilmoitusvel- 30075: kieltoa tai lupaehtoa; vollisuutta tai 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu- 30076: kieltoa tai lupaehtoa, 30077: on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais- on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais- 30078: sa säädetty ankarampaa rangaistusta, luonnon- sa säädetty ankarampaa rangaistusta, 1u o n - 30079: suojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen n onsu ojelu ri k ko m u kses ta sakkoon 30080: enintään kuudeksi kuukaudeksi. tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudek- 30081: si. 30082: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- 30083: desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten 30084: oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai 30085: muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje- muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje- 30086: lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 b §:n lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 c §:ssä 30087: nojalla erityisesti suojeltavaksi määrättyyn tarkoitettuun eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa 30088: 1990 vp. - HE n:o 33 19 30089: 30090: Voimassa oleva laki Ehdotus 30091: 30092: eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa rauhoitus- rauhoitusmääräystä, on tuomittava, jollei mää- 30093: määräystä eikä määräyksen rikkomista ole pi- räyksen rikkomista ole pidettävä vähäisenä, 30094: dettävä vähäisenä, on tuomittava luonnonsuo- luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeu- 30095: jelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään teen enintään kahdeksi vuodeksi. 30096: kahdeksi vuodeksi. 30097: 30098: 24 § 30099: Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun 30100: tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle 30101: se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo. se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo. 30102: Muutoin on noudatettava, mitä rikoslain 2 Kuitenkin on aina tuomittava menetelyksi se 30103: luvun 16 §:ssä on säädetty. arvo, mikä rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla 30104: on lajinsa edustajana. Ympäristöministeriö 30105: vahvistaa ohjeeiliset arvot rauhoitetuille eläi- 30106: mille ja kasveille. Muutoin on noudatettava, 30107: mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä on säädetty. 30108: 30109: 24 a § 30110: Jos joku lyö laimin tämän lain tai sen 30111: nojalla annettujen säännösten tai määräysten 30112: noudattamisen tai ryhtyy niiden vastaiseen toi- 30113: meen, lääninhallitus voi sakon uhalla velvoit- 30114: taa asianomaisen määräajassa poistamaan oi- 30115: keudenvastaisen tilan tai laiminlyönnin taikka 30116: asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet tee- 30117: tetään asianomaisen kustannuksella. Läänin- 30118: hallituksen päätöstä on noudatettava muutok- 30119: senhausta huolimatta. 30120: Teetetyn toimenpiteen kustannukset makse- 30121: taan etukäteen valtion varoista ja ne saadaan 30122: periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätös- 30123: tä siinä järjestyksessä kuin on säädetty verojen 30124: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne- 30125: tussa laissa (367161). 30126: Tämä laki tulee voimaan päivänä 30127: kuuta 19 . 30128: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 30129: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 30130: miin. 30131: Lääninhallitus ratkaisee tämän lain voimaan 30132: tullessa vireillä olevat luonnonmuistomerkkien 30133: rauhoittamista ja rauhoituksen lakkauttamista 30134: koskevat asiat. 30135: Lääninhallitus voi jatkaa tämän lain voi- 30136: maan tullessa vireillä olevia väliaikaisia kielto- 30137: ja enintään kahden vuoden pituisiksi. 30138: Lunastuskorvaukselle, joka suoritetaan tä- 30139: män lain voimaan tullessa vireillä olevan suoje- 30140: lualueen /unastustoimituksen perusteella, on 30141: määrättävä maksettavaksi korko lain voimaan- 30142: 20 1990 vp. - HE n:o 33 30143: 30144: Voimassa oleva laki Ehdotus 30145: 30146: tulopäivän ja korvauksen maksamispäivän vä- 30147: liseltä ajalta. 30148: Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei- 30149: den säännösten mukaisesti sijoitetut ulkomai- 30150: nokset voidaan edelleen pitää paikallaan. 30151: Poikkeukset ennen tämän lain voimaantuloa 30152: lääninhallituksen päätöksellä perustettujen 30153: suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä myön- 30154: tää lääninhallitus. 30155: 30156: 30157: 30158: 30159: 2. 30160: Laki 30161: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 30162: 30163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 paiVana 30164: helmikuuta 1951 annetun lain 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987 30165: annetussa laissa (472/87), näin kuuluvaksi: 30166: 30167: Voimassa oleva laki Ehdotus 30168: 9§ 30169: 30170: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää 30171: salassa pidettäväksi, mikäli valtion turvallisuus salassa pidettäväksi, mikäli sitä vaatii valtion 30172: tai suhteet ulkovaltoihin, maanpuolustuksen turvallisuus tai suhteet ulkovaltoihin, maan- 30173: etu, rikosten ehkäiseminen tai syytteeseen saat- puolustuksen etu, rikosten ehkäiseminen tai 30174: taminen, valtion tai itsehallintoyhdyskunnan syytteeseen saattaminen, luonnonsuojelu, val- 30175: tai yksityisen liiketoimen tai oikeudenkäynnin tion tai itsehallintoyhdyskunnan tai yksityisen 30176: tai tietosuojan varmistaminen taikka yksityisen liiketoimen tai oikeudenkäynnin tai tietosuojan 30177: tärkeä henkilökohtainen etu sielunhoidon, ter- varmistaminen taikka yksityisen tärkeä henki- 30178: veyden- ja sairaanhoidon, huoltotoimen, van- lökohtainen etu sielunhoidon, terveyden- ja 30179: keinhoidon, verotuksen tai julkisen tarkastus- sairaanhoidon, huoltotoimen, vankeinhoidon, 30180: toiminnan alalla vaatii. verotuksen tai julkisen tarkastustoiminnan 30181: alalla. 30182: 30183: 30184: Tämä laki tulee voimaan päivänä 30185: kuuta 19 . 30186: 1990 vp. - HE n:o 34 30187: 30188: 30189: 30190: 30191: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kyrönjoen erityissuoje- 30192: lusta 30193: 30194: 30195: 30196: 30197: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 30198: 30199: Esityksen tarkoituksena on suojella Kyrön- laissa. Valtion varoista suoritettaisiin siten ve- 30200: joen vielä rakentamaton osa voimalaitosraken- sivoiman luonnonmukaisen nimellistehon pe- 30201: tamiselta. Esitys täydentäisi siten koskiensuoje- rusteella laskettu käyvän hinnan mukainen täy- 30202: lulakia, jolla on jo suojeltu yhteensä 53 arvo- si korvaus sekä korvattaisiin mahdolliset suun- 30203: kasta vesistöä ja vesistön osaa maassamme. nittelukustannukset. Lailla turvattaisiin myös 30204: Lakiehdotuksen mukaan uuden voimalaitok- Kyrönjoen tulvasuojelun loppuunsaattaminen 30205: sen rakentaminen Kyrönjoen keski- ja alaosaan voimalaitosten rakentamiskiellosta huolimatta. 30206: olisi kielletty. Vesivoiman omistajalle tai käyt- 30207: töoikeuden haltijalle maksettavien korvausten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 30208: perusteet olisivat samat kuin koskiensuojelu- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi. 30209: 30210: 30211: 30212: 30213: YLEISPERUSTELUT 30214: 30215: 1. Esityksen yhteiskunnallinen mitus sekä alueen sulfidisavimailta tulevien 30216: merkitys vesien happamoittava vaikutus. Viime vuosina 30217: asumajätevesien puhdistuminen on parantanut 30218: Kyrönjoki valuma-alueineen ja merellisine veden laatua, mutta happamuus aiheuttaa edel- 30219: vaikutusalueineen on tärkeä luonnontaloudelli- leen ajoittaisia ongelmia. 30220: nen kokonaisuus, jolla on paljon luonnon Veden laadun osittaisen paranemisen myötä 30221: moninaiskäyttöarvoja. Itse joki virtaa kulttuu- ovat vaelluskalojen olot Kyrönjoessa jonkin 30222: rimaisemassa peltolakeuksien lomitse. Jokivar- verran parantuneet. Taimenen ja siian on to- 30223: ren vanha asutus ja jokiluonto pienehköine dettu säännöllisesti nousevan jokeen kute- 30224: koskineen ovat arvokas maisemakokonaisuus. maan. Joen uoma on esteetön kalan kululle 30225: Alkuperäisen luonnon suojelun kannalta ar- runsaan veden aikana yli 100 kilometrin mat- 30226: vokkain alue on joen suisto ja sen edustan kalla. Erityistä merkitystä kalastolle ja kalata- 30227: merenlahdet Vassorfjärden, Österfjärden ja loudelle on Kyrönjoen suun merialueella. Se on 30228: Söderfjärden. Ne sisältyvät 3 päivänä kesäkuu- Merenkurkun merialueen tärkein kalojen poi- 30229: ta 1982 tehdyn valtioneuvoston periaatepää- kastuotantoalue. Rannikolla kalastus on tärkeä 30230: töksen mukaiseen lintuvesien suojeluohjel- ammatti ja sivutulojen lähde. 30231: maan. Joen eliöstöön kuuluvat vaelluskalat Kyrönjoki on Vaasan kaupungin tärkein 30232: taimen ja vaellussiika. Siltä osin kuin nämä käyttöveden lähde eikä kaupungilla ole lähi- 30233: yhä jokeen nousevat kannat ovat alkuperäisiä, vuosina muita käyttökelpoisia vedenhankinta- 30234: niitä voidaan pitää uhanalaisina lajeina. vaihtoehtoja. 30235: Joen veden laatua ovat huonontaneet asu- Vesihallitus ja Jyllinkosken Sähkö Oy ovat 30236: majätevedet, maa- ja metsätalouden hajakuor- hakeneet vesioikeuden lupaa Kyrönjoen ylä- 30237: 391290Q 30238: 2 1990 vp. - HE n:o 34 30239: 30240: osan vesistötöihin. Niihin kuuluvat muun ty valtion ja yksityisen voimayhtiön välinen 30241: muassa padon ja tulvavallien rakentaminen sopimus. Vesihallitus ja lyHinkosken Sähkö 30242: Kylänpäänkoskeen ja sen yläpuoliselle joki- Oy ovat nimittäin 1970-luvulla tehneet sopi- 30243: alueelle, voimalaitosten rakentaminen Kylän- muksen Kyrönjoen yläosan vesistötyöstä ja 30244: päänkoskeen ja Kirkonkoskeen sekä säännös- Kirkonkosken ja Kylänpäänkosken voimalai- 30245: telypadon rakentaminen Köykänkoskeen. Ve- tosten rakentamisesta. Yhtiö on sopimuksen 30246: sistötyön toteuttamisesta on valtioneuvoston mukaan muun muassa sitoutunut hoitamaan 30247: päätöksellä tehty yhteistyösopimus vesihalli- Kyrönjoen tulvasuojelun edellyttämien pump- 30248: tuksen ja lyHinkosken Sähkö Oy:n välillä. paamoiden valvonnan ja toimittamaan kor- 30249: Hankkeita käsitellään parhaillaan vesilain mu- vauksetta pumppaamoilla tarvittavan sähkö- 30250: kaisessa katselmustoimituksessa. energian. Voimalaitosten rakentamisen kieltä- 30251: Suunniteltujen voimalaitosten rakentaminen vä laki aiheuttaisi sopimuksen purkautumisen 30252: ja sitä seuraava vuorokausisäännöstely huo- tältä osin. Tulvasuojelua varten perustetuille 30253: nontaisi Kyrönjoen vesistön tilaa ja aiheuttaisi järjestely-yhtiöille tästä aiheutuvien taloudellis- 30254: peruuttamattomia muutoksia vesiluonnossa ja ten edunmenetysten välttämiseksi ehdotetaan 30255: sen toiminnassa. Virtaamien ja vedenpinnan säädettäväksi, että valtio ottaa vastatakseen 30256: korkeuden vaihtelut lyhyin väliajoin syövyttäi- tulvasuojelun edellyttämien pumppaamoiden 30257: sivät jokiuomaa ja aiheuttaisivat rantojen sor- hoidosta ja valvonnasta sekä tarvittavan säh- 30258: tumista. Voimalaitosrakentamisesta johtuva köenergian hankinnasta. Tämän Kyrönjoen 30259: vuorokausisäännöstely vähentäisi todennäköi- suojelun erityispiirteen takia on asianmukaisin- 30260: sesti joen ja rannikkoalueen kalakantoja ja ta säätää suojelusta erillislailla. 30261: vaikeuttaisi näin kalastusta etenkin Mustasaa- Lakiehdotuksen tarkoituksena on estää uu- 30262: ren ja Maksamaan kunnissa. Vuorokausisään- sien voimalaitosten rakentaminen Kyrönjoen 30263: nöstely aiheuttaisi myös jään paksuuntumista keski- ja alaosaan. Sen sijaan laki ei estäisi 30264: ja siten jääpatotulvien pahenemista. Lisäksi tulvasuojelun toteuttamista alueella. Voimalai- 30265: voimalaitosten rakentaminen tuhoaisi kulttuu- tosten rakentamisen estymisestä huolimatta 30266: riarvoja muuttamalla peruuttamattomasti eri- Kyrönjoen tulva-alueet suojeltaisiin tulvilta. 30267: tyisesti Ylistaron kirkonkylän maisemaa. Tästä otettaisiin nimenomainen maininta la- 30268: Kyrönjoen rakentamattomalla vesivoimalla kiin. Lakiehdotuksen hyväksyminen merkitsisi 30269: ei ole maamme energiahuollon kannalta merki- sitä, että vanhaa tulvasuojelusuunnitelmaa tar- 30270: tystä. Selvitysten mukaan Kylänpäänkosken ja kistettaisiin siltä osin kuin Kylänpäänkosken ja 30271: Kirkonkosken voimalaitosten rakentamisen lii- Kirkonkosken voimalaitosten jättäminen pois 30272: ketaloudellinen kannattavuuskin on kyseen- suunnitelmasta sitä edellyttää. 30273: alainen sähkön hinnan todennäköisen kehityk- Virtaavien vesien suojelussa on syytä nou- 30274: sen valossa. Kyrönjoen rakentamattorniin kos- dattaa mahdollisimman yhdenmukaisia kor- 30275: kiin liittyy niin merkittäviä luonnon- ja kult- vausperusteita ja -menettelyä. Siksi vesivoiman 30276: tuuriarvoja, että näiden arvojen säilyttäminen omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle mak- 30277: tulee asettaa voimalaitosten rakentamisen edel- settavien korvausten perusteet ja korvausme- 30278: le. nettely olisivat lakiehdotuksen mukaan samat 30279: kuin koskiensuojelulaissa (35/87). 30280: 30281: 2. Uudistusehdotus 30282: 3. Asian valmistelu 30283: Kyrönjoen vielä rakentamattomien koskien 30284: suojelemiseksi ehdotetaan säädettäväksi erillis- Kysymys Kyrönjoen suojelusta oli esillä jo 30285: laki, laki Kyrönjoen erityissuojelusta. Lain ni- koskiensuojelulakia valmisteltaessa. Hallituk- 30286: mi vastaisi Ounasjoen koskien suojelusta sää- sen esitykseen koskiensuojelulaiksi Kyrönjokea 30287: dettyä lakia (laki Ounasjoen erityissuojelusta, ei kuitenkaan sisällytetty, koska vesihallituksen 30288: 703/83). ja lyHinkosken Sähkö Oy:n välisellä sopimuk- 30289: Kyrönjoen koskien suojelusta voitaisiin sää- sella oli sovittu jokea koskevista vesistötöistä 30290: tää myös muuttamalla koskiensuojelulakia. ja voimalaitosten rakentamisesta ja tilanne si- 30291: Kyrönjoen vesistö poikkeaa kuitenkin koskien- ten oli oikeudelliselta kannalta erilainen kuin 30292: suojelulailla suojelluista muista vesistöistä sii- muissa suojeltavissa vesistöissä. Hallituksen 30293: nä, että joen voimalaitosrakentamisesta on teh- esityksestä antamassaan mietinnössä laki- ja 30294: 1990 vp. - HE n:o 34 3 30295: 30296: talousvaliokunta piti kuitenkin tärkeänä, että suojelu valtiolle arviolta 5,1 miljoonaa mark- 30297: hallitus selvittää, miten Kyrönjoki voidaan kaa kalliimmaksi. Tähän arvioon sisältyvät 30298: suojella. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, että myös pumppaamaiden valvonta- ja sähkökus- 30299: ympäristön suojelua tehostetaan Kyrönjoen tannukset, joista valtio lakiehdotuksen mu- 30300: alueella ja että veden laatua tarkoin seurataan kaan ottaisi vastatakseen. Tulvasuojeluhyöty 30301: sekä tarvittaessa ryhdytään kiireellisesti asian jäisi voimalaitoksettomassa vaihtoehdossa noin 30302: vaatimiin toimiin. miljoona markkaa pienemmäksi. Valtion kus- 30303: Ympäristöministeriö asetti 3.6.1987 työryh- tannuksia vähentävänä tekijänä olisi toisaalta 30304: män, jonka tehtävänä oli selvittää, millä oikeu- otettava huomioon valtiolta mahdollisesti sääs- 30305: dellisilla, taloudellisilla ja hallinnollisilla edel- tyvät ennalta arvaamattomien vahinkojen, 30306: lytyksillä Kyrönjoen yläosan tulvasuojelu voi- haittojen ja edunmenetysten korvaukset, joista 30307: taisiin toteuttaa ilman Kylänpään ja Kirkon- valtio on Jyllinkosken Sähkö Oy:n kanssa 30308: kosken voimalaitosten rakentamista. Työryh- tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan vastuus- 30309: mä teetti Vaasan vesi- ja ympäristöpiirillä selvi- sa. 30310: tyksen Kyrönjoen yläosan voimalaitoksetto- Kyrönjoen koskien suojelusta maksettava 30311: man tulvasuojelun vaihtoehdoksi ja Ekono koskiensuojelulain perusteiden mukainen kor- 30312: Oy:llä arvion Kylänpäänkosken ja Kirkonkos- vaus olisi arviolta 4,5-5,5 miljoonaa mark- 30313: ken vesivoiman arvosta. Työryhmä esitti muis- kaa. Vesivoiman käyvän hinnan arviointiperus- 30314: tiossaan 31.1.1988 Kyrönjoen koskien suojelun teet ovat tällöin samat, joita on käytetty mää- 30315: ja voimalaitoksettoman tulvasuojelun toteutta- rättäessä koskiensuojelulain mukaisia korvauk- 30316: misesta eri vaihtoehtoja, joista yksi oli suoje- sia muiden Pohjanmaan jokien vesivoimasta. 30317: lun toteuttaminen lainsäädäntötoimin. Työryh- Suunnittelukustannusten määrää ei voida ar- 30318: mä ei pitänyt suositeltavana odottaa asian vioida. 30319: vesioikeuskäsittelyn päättymistä. 30320: Hallituksen esitys perustuu aikaisempiin eh- Kylänpäänkosken ja Kirkonkosken vesivoi- 30321: dotuksiin ja selvityksiin sekä niistä saatuihin man arvosta on teetetty selvitys käyttäen voi- 30322: lausuntoihin. Tästä esityksestä annetuissa lau- malaitosten pitoaikana 50 vuotta. Voimalaitos- 30323: sunnoissa on esitetty lakiehdotuksesta sekä ten rakentamista ei voida sähkönhinnan toden- 30324: myönteisiä että kielteisiä käsityksiä. näköisen kehityksen valossa pitää erityisen 30325: kannattavana käytettävästä korkokannasta 30326: riippumatta. Kuuden prosentin korkokannalla 30327: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- hanke olisi jopa tappiollinen. 30328: tukset 30329: 30330: Jos Kylänpäänkosken ja Kirkonkosken voi- 30331: malaitosten rakentaminen estyy, tulee tulva- 30332: 30333: 30334: 30335: 30336: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 30337: 30338: 30339: 1. Lakiehdotuksen perustelut Suojeltavan alueen koskien keskivirtaama on 30340: yli 30 m 3/s ja putouskorkeus yhteensä 35 m. 30341: Niiden yhteenlaskettu luonnonmukainen ni- 30342: 1 §. Kyrönjoen ympäristöarvoja on selostet- mellisteho on noin 10 MW. 30343: tu edellä yleisperusteluissa. Suojeltava alue kä- 30344: sittäisi Kyrönjoen keski- ja alaosan Hanhikos- Asiallisesti kysymyksessä on samanlainen 30345: ken alapuolella Isonkyrön, Mustasaaren, Vä- koskien suojelu uuden voimalaitoksen rakenta- 30346: hänkyrön ja Ylistaron kunnissa. Alueella on miselta kuin koskiensuojelulaissa. Tulkinta, 30347: kaikkiaan 18 koskea, joista huomattavimmat mitä uuden voimalaitoksen rakentamisella tar- 30348: ovat Kylänpäänkoski, Kirkonkoski, Hiirikoski koitetaan, on sama kuin koskiensuojelulain 30349: ja Voitilankoski. 1 §:ssä. 30350: 4 1990 vp. - HE n:o 34 30351: 30352: 2 ja 3 §. Pykälissä ehdotetaan säädettäväksi nastuslain 82 §:ssä säädetyt kustannukset olisi 30353: korvauksista vesivoiman omistajalle tai käyttö- määrättävä valtion maksettavaksi. Vastaava 30354: oikeuden haltijalle koskien rakentamatta jättä- säännös on myös koskiensuojelulaissa. 30355: misestä. Käytännössä korvaukset maksettaisiin 6 §. Lainkohta sisältää voimaantulosään- 30356: lähinnä Jyllinkosken Sähkö Oy:lle, joka ei nöksen. Jotta korvausvaatimusten käsittelyn 30357: voisi käyttää hyväksi omistamaansa tai hallit- alkaminen ei kohtuuttomasti lykkääntyisi, eh- 30358: semaansa Kyrönjoen vesivoimaa. dotetaan korvaustoimituksen hakemiselle sää- 30359: Korvaukset määräytyisivät samoin perustein dettäväksi kolmen vuoden määräaika lain voi- 30360: kuin koskiensuojelulaissa. Korvaukseksi olisi maantulosta. Määräaika on lyhyempi kuin 30361: siten määrättävä vesivoiman luonnonmukaisen koskiensuojelulaissa, jossa se on viisi vuotta. 30362: niroellistehon perusteella lasketun käyvän hin- Lain voimaantullessa purkautuisi vesihalli- 30363: nan mukainen täysi korvaus (2 §). Lisäksi kor- tuksen ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n Kyrönjokea 30364: vattaisiin kustannukset, jotka ovat aiheutuneet koskeva yhteistyösopimus siltä osin kuin se 30365: vesivoiman käyttöön ottamiseksi tarpeellisista olisi lain kanssa ristiriidassa. Sopimuksen pur- 30366: suunnittelu- ja muista erityisistä toimenpiteistä kautuminen ei perustaisi yhtiölle muuta oikeut- 30367: (3 §). Suunnittelukustannusten korvaamisen ta korvaukseen, kuin mikä sillä on lakiehdo- 30368: edellytyksenä olisi, että vesilain mukainen lu- tuksen 2 ja 3 §:n mukaan. 30369: pahakemus voimalaitoksen rakentamiseen on 30370: ennen lain voimaantuloa pantu vireille vesituo- 30371: mioistuimessa. 2. Voimaantulo 30372: 4 §. Vesihallituksen Suomen valtion edusta- 30373: jana ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n tekemän yh- Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli- 30374: teistyösopimuksen mukaan Jyllinkosken Sähkö simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on 30375: Oy on sitoutunut hoitamaan vesihallituksen sen hyväksynyt. 30376: rakentamien Kyrönjoen yläosan vesistötyöhön 30377: kuuluvien pumppaamaiden valvonnan ja toi- 30378: mittamaan korvauksetta pumppaamaissa tar- 3. Säätämisjärjestys 30379: vittavan sähköenergian. Asiasta on maininta 30380: 8.3.1974 tehdyn yhteistyösopimuksen 8 koh- Perustuslakivaliokunta on koskiensuojelu- 30381: dassa sellaisena kuin se on muutettuna 17 .2. laista antamassaan lausunnossa (PeVL n:o 8/ 30382: 1978 tehdyssä muutossopimuksessa. 1986 vp.) todennut, ettei koskiensuojelulain 30383: Laki Kyrönjoen erityissuojelusta aiheuttaa tarkoittamien vesistöjen tai vesistön osien osal- 30384: yhteistyösopimuksen purkautumisen. Tällöin ta ole olemassa vesilain mukaisesta voimalai- 30385: jäisi avoimeksi, kuka vastaisi pumppaamaiden tosrakentamisesta sellaisia sopimuksia, joihin 30386: käytöstä ja hoidosta sekä niiden tarvitseman laki puuttuisi taannehtivasti. Siksi laki voitiin 30387: sähköenergian hankinnasta. Tässä tilanteessa valiokunnan mielestä tältä kannalta arvioituna 30388: voidaan pitää kohtuuttomana, että nämä teh- säätää tavallisena lakina. 30389: tävät jäisivät paikallisten järjestely-yhtiöiden Suomen valtion ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n 30390: vastuulle ja kustannettavaksi. Tämän vuoksi välillä on tehty muun muassa voimalaitosten 30391: ehdotetaan laissa säädettäväksi, että valtio vas- rakentamista koskeva yhteistyösopimus, josta 30392: taa Kyrönjoen yläosan tulvasuojelun edellyttä- edellä jo on mainittu. Sopimuksella on järjes- 30393: mien pumppaamaiden hoidosta, valvonnasta tetty sopimuspuolten yhteistoimintaa ja työnja- 30394: sekä pumppaamaiden tarvitseman sähköener- koa rakentamisessa sillä edellytyksellä, että 30395: gian hankinnasta. vesioikeudellinen lupa tulee myönnetyksi ku- 30396: Selvyyden vuoksi ehdotetaan lakiin otetta- hunkin hankkeeseen. Laki Kyrönjoen erityis- 30397: vaksi myös nimenomainen maininta alueen suojelusta estäisi luvan saamisen yhteistyösopi- 30398: tulvasuojelun loppuunsaattamisesta. muksessa mainittujen Kylänpäänkosken ja Kir- 30399: ~ §. Korvauksista määrättäisiin lunastuslais- konkosken voimalaitosten rakentamiseen. 30400: sa säädettyä menettelyä noudattaen. Vesivoi- Laki Kyrönjoen erityissuojelusta merkitsisi 30401: man omistajan tai käyttöoikeuden haltijan olisi siten mainitun yhteistyösopimuksen purkautu- 30402: lunastuslain 97 §:stä ilmenevin tavoin haettava mista siltä osin, mikä koskee Kylänpäänkosken 30403: määräystä korvaustoimituksen pitämiseen. Ha- ja Kirkonkosken voimalaitosten rakentamista. 30404: kijalle ei kuitenkaan koituisi kustannuksia oi- · Tämä on nimenomaan todettu lakiehdotuksen 30405: keutensa valvomisesta toimituksessa, sillä lu- 6 §:n 3 momentissa, jossa myös ehdotetaan 30406: 1990 vp. - HE n:o 34 5 30407: 30408: säädettäväksi osittaisesta purkautumisesta ai- keussuhteisiin voidaan ~avallisesti puuttua vain 30409: heutuvasta korvauksesta vain viittaamalla la- perustuslain säätämisjärjestyksessä, lakiehdo- 30410: kiehdotuksen 2 ja 3 §:n perusteella jo määräy- tus ehdotetaan käsiteltäväksi valtiopäiväjärjes- 30411: tyvään korvaukseen. Näiden järjestelyjen tyksen 67 §:n mukaisess\l järjestyksessä. 30412: vuoksi ja koska hallitusmuodon 6 §:n vakiintu- 30413: neen tulkinnan mukaan olemassa oleviin yksi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30414: tyisoikeudellisiin, varallisuusoikeudellisiin oi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 30415: 30416: 30417: 30418: 30419: Laki 30420: Kyrönjoen erityissuojelusta 30421: 30422: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 30423: tavalla, säädetään: 30424: 30425: 1§ Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että 30426: Sen lisäksi, mitä koskiensuojelulaissa (35/ voimalaitoksen rakentamista koskeva lupaha- 30427: 87) on säädetty, uuden voimalaitoksen raken- kemus, johon on liitetty,voimalaitoksen raken- 30428: tamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tamista tarkoittava suunnitelma, on pantu vi- 30429: tarkoitettua lupaa Kyrönjoen keski- ja alaosas- reille ennen tämän lain voimaantuloa. 30430: sa Hanhikosken alapuolella Isonkyrön, Musta- 30431: saaren, Vähänkyrön ja Ylistaron kunnissa. 4§ 30432: Valtio huolehtii Kyrönjoen yläosan tulvasuo- 30433: 2§ jelun loppuunsaattamisesta sekä vastaa tulva- 30434: Vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden suojelun edellyttämien pumppaamaiden hoi- 30435: haltijalle, joka sen johdosta, mitä 1 §:ssä on dosta ja valvonnasta sekä niiden tarvitseman 30436: säädetty, ei voi käyttää hyväksi omistamaansa sähköenergian hankinnasta. 30437: tai hallitsemaansa vesivoimaa, suoritetaan 30438: omistajan tai käyttöoikeuden haltijan niin vaa- 5§ 30439: tiessa valtion varoista korvaus. Korvaukseksi Edellä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut korvaukset 30440: on määrättävä vesivoiman luonnonmukaisen määrätään siinä järjestyksessä kuin kiinteän 30441: nimellistehon perusteella lasketun käyvän hin- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- 30442: nan mukainen täysi korvaus. sesta annetussa laissa (603177) on säädetty. 30443: Mainitun lain 82 §:ssä säädetyt kustannukset 30444: 3§ on määrättävä valtion maksettavaksi. Menette- 30445: Jos vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeu- lystä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä 30446: den haltijalle on aiheutunut vesivoiman käyt- mainitun lain 97 §:ssä on säädetty. 30447: töönottamiseksi tarpeellisista suunnittelu- ja 30448: muista erityisistä toimenpiteistä sellaisia kus- 6§ 30449: tannuksia, jotka ovat koskeneet 1 §:n nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä 30450: kiellettyä voimalaitoksen rakentamista, kustan- kuuta 199 . 30451: nukset korvataan valtion varoista, jos vesivoi- Määräystä tässä laissa tarkoitettuun kor- 30452: man omistaja tai käyttöoikeuden haltija sitä vaustoimitukseen on haettava kolmen vuoden 30453: vaatii. kuluessa tämän lain voimaantulosta. 30454: 6 1990 vp. - HE n:o 34 30455: 30456: Tämän lain voimaantullessa purkautuu vesi- tyine muutoksineen siltä osin kuin sopimus 30457: hallituksen Suomen valtion edustajana ja Jyl- muutoksineen on tämän lain kanssa ristiriidas- 30458: linkosken Sähkö Oy:n maaliskuun 8 päivänä sa. Korvauksesta on voimassa, mitä lain 2 ja 3 30459: 1974 tekemä sopimus siihen myöhemmin teh- §:ssä on säädetty. 30460: 30461: 30462: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990 30463: 30464: 30465: Tasavallan Presidentti 30466: MAUNO KOIVISTO 30467: 30468: 30469: 30470: 30471: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 30472: 1990 vp. - HE n:o 35 30473: 30474: 30475: 30476: 30477: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaavoitusalueiden ja- 30478: kolain, rakennuslain ja kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamises- 30479: ta 30480: 30481: 30482: 30483: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 30484: 30485: Esityksen tarkoituksena on poistaa kunta- ta ja kiinteistörekisterin pitämisestä huolehti- 30486: muotojen erilaisuudesta johtuvat erot kiinteis- minen sanotulla kaava-alueella. Esityksen mu- 30487: tön muodostamisessa. Tämän vuoksi ehdote- kaan kunta voisi ottaa kiinteistöinsinöörin pal- 30488: taan, että nykyiset eri kuntien asemakaava-alu- velukseensa siinäkin tapauksessa, ettei sen alu- 30489: eita koskevat erot poistetaan, jolloin kiinteistö- eella ole asemakaavaa. Kaavoitusalueiden ja- 30490: jen muodostaminen kaikissa kunnissa olisi yh- kolakiin sekä rakennuslakiin ja kiinteistörekis- 30491: denmukaista. Muut kuin kaupunkikunnat voi- terilakiin ehdotetaan tehtäväksi tästä johtuvat 30492: sivat edelleen valita yksityiskohtaiseksi kaavak- muutokset. 30493: si asemakaavan tai rakennuskaavan. Asema- 30494: kaavan valitsemisesta seuraisi, että kunnan vel- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 30495: vollisuudeksi tulisi kiinteistön muodostamises- heti lakiehdotusten tultua hyväksytyiksi. 30496: 30497: 30498: 30499: 30500: YLEISPERUSTELUT 30501: 30502: 30503: 1. Esityksen yhteiskunnallinen tullessa voimaan. Näin ollen jälkimmäiseen 30504: merkitys ryhmään kuuluvat myös 1 päivänä tammikuuta 30505: 1986 perustetut kaupungit. Jäljempänä jälkim- 30506: mäiseen ryhmään kuuluvista kunnista käyte- 30507: Kunnallislain (953176) säätämisen yhteydes- tään nimitystä muut kunnat. Näiden kuntien 30508: sä oli periaatteena kuntamuotojen erojen pois- alueella sovelletaan niitä säännöksiä, jotka 30509: taminen. Vaikka kuntamuotojen erot poistet- koskevat kiinteistön muodostamista maalais- 30510: tiinkin kunnallislainsäädännöstä, kunnallislain kunnassa. 30511: 156 §:n mukaan muissa laeissa olevia säännök- 30512: siä, joissa eri kuntamuotojen välillä on tehty 30513: eroja, sovelletaan kuntiin sen mukaan, mikä Kaupunkien yksityiskohtainen kaava on ase- 30514: niiden kuntamuoto oli uuden kunnallislain tul- makaava, jollei kysymys ole rantakaavoitetta- 30515: lessa voimaan. Tämän vuoksi kiinteistön muo- vasta alueesta. Muissa kunnissa voidaan käyt- 30516: dostamisen kannalta kunnat jakaantuvat kah- tää asemakaavaa, rakennuskaavaa tai ranta- 30517: teen ryhmään. Toisen ryhmän muodostavat ne kaavaa. Kiinteistöjen muodostaminen ja kiin- 30518: kunnat, jotka olivat kaupunkeja uuden kun- teistörekisterin pitäminen tapahtuu nykyisin eri 30519: nallislain tullessa voimaan. Nykyisiä kiinteis- tavoin ja eri viranomaisten toimesta kaupun- 30520: tön muodostamista kaupungissa koskevia kien kuin muiden kuntien asemakaava-alueilla. 30521: säännöksiä sovelletaan vain näiden kaupunkien Kaupungin asemakaava-alueella kiinteistöjen 30522: alueella. Jäljempänä kaupungilla tarkoitetaan muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämi- 30523: edellämainitunlaisia kaupunkeja. Toiseen ryh- sestä huolehtii kaupungin kiinteistöinsinööri. 30524: mään kuuluvat puolestaan kaikki ne kunnat, Muiden kuntien asemakaava-alueella kiinteis- 30525: jotka olivat maalaiskuntia uuden kunnallislain tön muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pi- 30526: 30527: 380604A 30528: 2 1990 vp. - HE n:o 35 30529: 30530: tämisestä huolehtivat valtion maanmittausvira- tontinmittauksessa. Lain 5 luvun mukaan ase- 30531: nomaiset. makaavan mukainen yleinen alue muodoste- 30532: Esityksen tarkoituksena on poistaa kunta- taan kaupungissa kiinteistöksi yleisen alueen 30533: muodoista johtuvat erot kiinteistön muodosta- mittauksessa. Tontinmittauksen ja yleisen alu- 30534: misessa ja kiinteistörekisterin pitämisessä. Kaa- een mittauksen toimittaa kaupungin kiinteis- 30535: voitusalueiden jakolakia (101/60) muutettaisiin töinsinööri. Kiinteistörekisterilain (392/85) 30536: siten, että kaikkien kuntien asemakaava-alueil- 5 §:n mukaan kaavoitusalueiden jakolain 30537: la kiinteistöjen muodostamisesta ja kiinteistö- 115 §:n 1 momentin mukaisista kiinteistöistä, 30538: rekisterin pitämisestä huolehtisi kunnan kiin- joita ovat tontit ja yleiset alueet, kiinteistöre- 30539: teistöinsinööri. Muut kunnat voisivat edelleen kisteriä pitää kiinteistöinsinööri. 30540: valita yksityiskohtaiseksi kaavaksi asemakaa- Rakennuslain (370/58) 118 §:n 1 momentin 30541: van sijasta rakennuskaavan. mukaan maalaiskunnan asemakaava-alueella 30542: Esityksen keskeinen merkitys on siinä, että tontti erotetaan itsenäiseksi tilaksi lohkomaila 30543: muissa kunnissa voisi ehdotetun lainmuutok- tai muulla maanmittaustoimituksella. Katualu- 30544: sen toteuttamisen jälkeen kiinteistönmuodostus een erottaminen kunnalle tapahtuu puolestaan 30545: tapahtua yksityiskohtaisesti kaavoitetulla alu- kaavoitusalueiden jakolain 47 §:n mukaisessa 30546: eella joko kunnan viranomaisen toimesta tai maanmittaustoimituksessa. Näiden toimitusten 30547: valtion viranomaisen toimesta sen mukaan, suorittamisesta huolehtivat valtion maanmit- 30548: onko kunta valinnut kaavaksi asemakaavan vai tausviranomaiset. 30549: rakennuskaavan. Valitsemalla asemakaavan 30550: Myös tontinosan lunastaminen suoritetaan 30551: kunta ottaa samalla huolehtiakseen kaavan 30552: eri toimitusmenettelyä noudattaen sen mukaan 30553: toteuttamisen myös kiinteistöjen muodostami- 30554: sen osalta sekä kiinteistörekisterin pitämisen. onko kysymyksessä kaupungin vai muun kun- 30555: nan asemakaava-alue. Edelleen rasitteita kos- 30556: Esityksen toteuttaminen antaisikin kunnille ny- 30557: kevat säännökset ja myös muiden kuin edellä 30558: kyistä väljemmän mahdollisuuden valita kiin- 30559: mainittujen maanmittaustoimitusten suoritta- 30560: teistön muodostamisen toteuttamistapa yksi- 30561: misen edellytykset ovat erilaiset kaupungin ase- 30562: tyiskohtaisesti kaavoitettavilla alueilla. 30563: Esityksen mukaan kaikki kunnat voisivat makaava-alueella kuin muun kunnan asema- 30564: kaava-alueella. 30565: ottaa kiinteistöinsinöörin palvelukseensa. Kiin- 30566: teistöinsinöörin ottaminen ei olisi lainkaan si- Syynä näihin kiinteistön muodostamisessa 30567: dottu kunnan kaavoitukseen. Täten on mah- vallitseviin eroihin on erilainen historiallinen 30568: dollista lisätä asiantuntemusta kunnissa kiin- kehitys maankäytön suunnittelussa ja toteutta- 30569: teistönmuodostusta ja maankäyttöä koskevien misessa sekä kiinteistönmuodostamisen erilai- 30570: asioiden hoidossa. set lähtökohdat. Kaupungin asemakaava-alu- 30571: eella kiinteistönmuodostamistoimitus perustuu 30572: vahvistettuun asemakaavaan ja tonttijakoon ja 30573: 2. Nykyinen tilanne ja asian kuuluu kiinteästi osana kaavan toteuttamiseen. 30574: valmistelu Kaupungit ovat vanhastaan huolehtineet ase- 30575: makaavan laatimisesta ja sen maastoon merkit- 30576: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö sekä muutos- semisestä ja kaupunkien tehtävänä on ollut 30577: tarve muutoinkin kaavan toteuttaminen. Tämän 30578: vuoksi on ollut tarkoituksenmukaista, että 30579: Kuten edellä todettiin, kunnallislain 156 §:n kiinteistöjen muodostaminen kaupungin ase- 30580: mukaan muissa laeissa olevia, eri kuntamuoto- makaava-alueella kuuluu kunnalliselle viran- 30581: ja koskevia säännöksiä sovelletaan kuntiin sen omaiselle. Kun kiinteistörekisterin pitäminen 30582: mukaan, mikä niiden kuntamuoto oli kunnal- liittyy seurannaistoimenpiteenä kiinteistön- 30583: lislain tullessa voimaan. Kaupunkien ja muiden muodostamiseen, on kiinteistörekisterin pitä- 30584: kuntien asemakaava-alueella tapahtuvassa minen asemakaava-alueen kiinteistöistä säädet- 30585: kiinteistön muodostamisessa onkin voimassa ty samalle viranomaiselle, joka huolehtii kiin- 30586: olevan lainsäädännön mukaan merkittäviä ero- teistönmuodostamisesta. 30587: avuuksia. Rakennuslain mukaan myös maalaiskunnas- 30588: Kaavoitusalueiden jakolain 4 luvun mukaan sa voidaan laatia asemakaava. Maalaiskunnan 30589: kaupungin asemakaava-alueella erotetaan tont- asemakaavan toteuttamista ei kuitenkaan ole 30590: tijaon mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi sidottu kiinteästi kiinteistöjen muodostamiseen 30591: 1990 vp. - HE n:o 35 3 30592: 30593: samalla tavoin kuin kaupungin asemakaava- 2.2. Valmisteluvaiheet 30594: alueella. 30595: Asemakaavojen laatiminen maalaiskuntien Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 30596: alueille on ollut vähäistä. Tämän vuoksi kiin- 1985 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia 30597: teistöjen muodostamisen säätämistä kunnalli- ehdotus niiksi lainsäädännöllisiksi toimenpi- 30598: seksi tehtäväksi näillä alueilla ei ole aikaisem- teiksi, jotka ovat tarpeen kuntamuodosta joh- 30599: min pidetty tarkoituksenmukaisena, varsin- tuvien erilaisuuksien poistamiseksi kiinteistön- 30600: kaan kun suurella osalla maalaiskunnista ei ole muodostuksesta ja rekisteröimisestä. Työryh- 30601: ollut palveluksessaan kiinteistöinsinöörin kel- män muistio valmistui 10 päivänä maaliskuuta 30602: poisuuden omaavaa henkilöä. 1987. 30603: Nykyään monet kaupungit ja suuret muut Työryhmän muistiosta ovat antaneet lausun- 30604: kunnat ovat varsin samanlaisia. Myös muiden tonsa oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, 30605: kuntien taajamien maankäytön yksityiskohtai- valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, 30606: nen järjestäminen on aikaisempaa useammin maanmittaushallitus, Suomen Kaupunkiliitto, 30607: tarkoituksenmukaista hoitaa asemakaavan Suomen Kunnallisliitto, Finlands svenska kom- 30608: avulla. Kunnat ovat myös ryhtyneet ottamaan munförbund, Maataloustuottajain keskusliitto, 30609: palvelukseensa kiinteistöinsinöörin kelpoisuus- Maanomistajain liitto ja Maanmittausinsinöö- 30610: vaatimukset täyttävän henkilön huolehtimaan rien liitto. Esitys perustuu työryhmän ehdotuk- 30611: maankäyttöön ja kiinteistöjen muodostamiseen siin ja niistä annettuihin lausuntoihin. 30612: liittyvien asioiden hoitamisesta ja kehittämises- 30613: tä, minkä seurauksena asemakaavan toteutta- 30614: miseen liittyvät kiinteistönmuodostamistehtä- 3. Esityksen taloudelliset, orga- 30615: vät pystytään hoitamaan kunnan toimesta. nisatoriset ja henkilöstövaiku- 30616: Asiallisia syitä kaupunkien ja muiden kuntien tukset 30617: erilaisuuden säilyttämiseen asemakaava-aluei- 30618: den osalta ei tämän vuoksi enää ole. Kiinteis- Lakiehdotuksesta ei sinänsä aiheudu talou- 30619: tön muodostamisen ja kiinteistörekisterin pitä- dellisia, organisatorisia tai henkilöstövaikutuk- 30620: misen yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, että sia. Mahdolliset taloudelliset, organisatoriset ja 30621: kaikkien kuntien asemakaava-alueella kiinteis- henkilöstövaikutukset aiheutuvat kunnan pää- 30622: töjen muodostaminen tapahtuisi tontinmit- töksistä. Kunnalla on mahdollisuus valita eri 30623: tauksella ja yleisen alueen mittauksella ja että yksityiskohtaisten kaavojen välillä. Vain siinä 30624: kiinteistöinsinöörin lakimääräisenä tehtävänä tapauksessa, että kunta päättää asemakaavan 30625: olisi mainittujen kiinteistötoimitusten suoritta- laatimisesta alueelleen, tulee sen tehtäväksi 30626: minen ja kiinteistörekisterin pitäminen. Raken- kiinteistöjen muodostaminen ja kiinteistörekis- 30627: nuskaava-alueen ja muiden alueiden kiinteistö- terin pitäminen kyseisellä kaava-alueella. 30628: jen muodostamisesta huolehtisivai edelleen Yleensä tällaisella kunnalla on ennestään kiin- 30629: pääsääntöisesti valtion maanmittausviranomai- teistöinsinöörin kelpoisuusehdot täyttävä hen- 30630: set. Kunnan kiinteistöinsinööri saisi kuitenkin kilö palveluksessaan hoitamassa maankäyttöön 30631: suorittaa kunnan alueella maanmittaustoimi- ja kaavoitukseen liittyviä asioita. Usein kunnil- 30632: tuksia asetuksella säädetyissä tapauksissa, ku- la on palveluksessaan myös sellaista muuta 30633: ten kaupungin kiinteistöinsinööri nykyisin. henkilöstöä, joka voi toimia kiinteistöinsinöö- 30634: Asemakaava-alueen kiinteistön muodostami- rin apuna. Asemakaavan laatimisesta kunnan 30635: sen yhtenäistämisestä seuraisi, että myös mui- alueelle ei siten aiheutuisi välttämättä henkilös- 30636: hin kuntiin tulisi valita kiinteistöinsinööri, jos tön lisäämisen tarvetta. Käytännössä kunnille 30637: kunta on laatinut alueelleen asemakaavan. Li- aiheutuisi lisämenoja lähinnä asemakaava-alu- 30638: säksi ehdotetaan, että kunta voisi ottaa palve- een kiinteistörekisterin pitämisestä ja sitä var- 30639: lukseensa kiinteistöinsinöörin, vaikka sillä ei ten tarpeellisten laitteiden hankkimisesta. Kun 30640: olisi asemakaavaa. asemakaavojen laatiminen alkaa vähitellen ja 30641: Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä muita pie- kiinteistöjä muodostettaisiin asemakaava-alu- 30642: nehköjä tarkistusehdotuksia voimassa olevaan eilla vain muutamia vuosittain, olisivat kiin- 30643: kaavoitusalueiden jakolakiin sekä ehdotus ra- teistöjen muodostamisesta yksittäiselle kunnal- 30644: kennuslain ja kiinteistörekisterilain tarkistami- le aiheutuvat vuotuiset menot vähäisiä. Vastaa- 30645: sesta siltä osin, kuin se on tarpeen ehdotettujen vasti kunta saa kiinteistöinsinöörin suoritta- 30646: kaavoitusalueiden jakolain muutosten vuoksi. mista maanmittaustoimituksista samoin kuin 30647: 4 1990 vp. - HE n:o 35 30648: 30649: kiinteistörekisteriotteiden antamisesta maksu- Esityksen toteuttaminen vähentäisi maanmit- 30650: tuloja. taustoimistojen kiinteistönmuodostamistehtä- 30651: viä vähäisessä määrin. 30652: 30653: 30654: 30655: 30656: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 30657: 30658: 30659: 1. Lakiehdotusten perustelut Kelpoisuusvaatimuksena kiinteistöinsinöörin 30660: virkaan olisi teknillisen korkeakoulun maan- 30661: 1.1. Kaavoitusalueiden jakolaki mittauksen koulutusohjelman mukaisesti suori- 30662: tettu diplomi-insinöörin tutkinto. Sen sijaan 30663: 1 §. Pykälässä on säädetty lain soveltamis- vaatimus käytännössä hankitusta perehtynei- 30664: alasta. Kuten yleisperusteluissa on todettu lais- syydestä kiinteistönmuodostamista koskeviin 30665: ta poistettaisiin eri kuntamuotoja koskevat eri- tehtäviin on poistettu, koska edellä mainitun 30666: laiset säännökset. Näin ollen lakia sovellettai- koulutusohjelman mukaisen tutkinnon suorit- 30667: siin samalla tavoin kaikkien kuntien kaavoitus- taminen antaa perehtyneisyyden kyseisiin teh- 30668: alueilla. Pykälään on tehty tätä tarkoittava täviin. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan 30669: muutos. otettavaksi edellä tarkoitetut kiinteistöinsinöö- 30670: 2 §. Pykälän 1 momentissa on säännös siitä, rin valitsemista ja viran kelpoisuusvaatimuksia 30671: että tässä laissa maistraatille säädetyt tehtävät koskevat säännökset, minkä vuoksi jäljempänä 30672: suorittaa rakennuslautakunta. Kun asianomai- ehdotetaan 50 §:n 2 momentti kumottavaksi. 30673: sia pykäliä ehdotetaan jäljempänä muutetta- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- 30674: viksi siten, että maistraatin sijasta mainitaan si nykyiseen 32 §:ään sisältyvä säännös. Samal- 30675: rakennuslautakunta, momentti ehdotetaan ku- la säännökseen on tehty luonteeltaan tekninen, 30676: mottavaksi tarpeettomana. kuntamuotojen erojen poistamisesta johtuva 30677: Pykälän 2 momentin muutos on luonteeltaan muutos. 30678: tekninen ja se johtuu lain soveltamisalan muu- 3 §. Pykälässä on nykyään säännös siitä, 30679: toksesta. ettei rekisteröidyn tontin tai yleisen alueen 30680: 2 a §. Kiinteistöinsinöörin valitsemisesta ja alueella saa tehdä maanmittaustoimitusta, lu- 30681: kelpoisuusehdoista kiinteistöinsinöörin virkaan kuun ottamatta rajamerkin siirtämistä. Tähän 30682: säädetään nykyisin 50 §:ssä. Sanotun pykälän säännökseen on tehty luonteeltaan tekniset, 30683: 2 momentin mukaan kiinteistöinsinööri voi lain soveltamisalan muutoksesta ja kiinteistöre- 30684: olla vain kaupungissa. Kiinteistöinsinöörin teh- kisterilain säätämisestä johtuvat muutokset. 30685: tävänä on tontinmittausten, yleisen alueen mit- Jos sellainen asemakaava kumotaan, jonka 30686: tausten ja rasitetoimitusten suorittaminen, alueella on rekisteröityjä tontteja ja yleisiä 30687: kiinteistörekisterin pitäminen sekä rakennus- alueita, jäävät nämä kiinteistöt edelleen tontti- 30688: laissa ja -asetuksessa erikseen määrätyt tehtä- kirjaan, eikä niillä tämän vuoksi voida tehdä 30689: vät. Lisäksi kiinteistöinsinööri voi 32 §:n mu- varsinaisia maanmittaustoimituksia. Jos kumo- 30690: kaan suorittaa maanmittaustoimituksia asetuk- tun asemakaavan alue on tarkoitettu jäämään 30691: sella säädetyssä laajuudessa. asemakaavoituksen ulkopuolelle, alueella on 30692: Kuten yleisperusteluissa on sanottu, esityk- voitava suorittaa maanmittaustoimituksia sa- 30693: sen mukaan kaikki kunnat voisivat ottaa kiin- malla tavoin kuin muillakin asemakaavoitta- 30694: teistöinsinöörin palvelukseensa. Kun kiinteis- mattomilla alueilla. Tämän vuoksi pykälään 30695: töinsinöörin viran perustaminen kuntaan saat- ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, joka sisäl- 30696: taa olla tarpeen, vaikka kunnassa ei olisikaan tää säännöksen siitä, ettei 1 momentin rajoitus 30697: riittävästi tehtäviä päätoimista virkaa varten, koske sellaista tonttia tai yleistä aluetta, joka 30698: ehdotetaan, että kiinteistöinsinöörin virka voisi sijaitsee kumotun asemakaavan alueella. 30699: olla myös sivutoiminen ja että usealla kunnalla 8 §. Pykälän muutos on luonteeltaan tekni- 30700: voisi olla yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteis- nen ja se johtuu siitä, että nykyisin 45 §:ssä 30701: töinsinöörin valitsisi kunta, kuten nykyäänkin. säädetystä rakennuspaikan osan lunastamistoi- 30702: 1990 vp. - HE n:o 35 5 30703: 30704: mituksesta ehdotetaan jäljempänä säädettäväk- nöstä voida poiketa. Kun kiinteistöjaotuksen 30705: si 34 §:ssä. selvyydestä huolehtiminen on maanmittaus- 30706: 9 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- konttorin asia, tulisi poikkeamisen harkitsemi- 30707: täväksi eri kuntien asemakaava-alueiden kiin- nen edelleenkin kuulua maanmittauskonttoril- 30708: teistön muodostamisen yhdenmukaistamisesta le. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tätä tar- 30709: aiheutuvat tekniset muutokset. koittavat muutokset. 30710: 11 ja 20 §. Pykälät koskevat maalaiskunnan 23 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil- 30711: asemakaava-aluetta. Eri kuntien asemakaava- loin rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoitet- 30712: alueiden kiinteistönmuodostamisen yhdenmu- tu alue saadaan muodostaa maanmittaustoimi- 30713: kaistamisen vuoksi pykälät käyvät tarpeetto- tuksessa tilaksi sellaisella maalaiskunnan 30714: miksi, minkä vuoksi ne ehdotetaan kumotta- alueella, jolla ei ole yksityiskohtaista kaavaa. 30715: viksi. Kun rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoite- 30716: 18 §. Pykälän 2 momentissa on eräitä kau- tun tilan muodostamista halkomalla tai Iohko- 30717: pungin asemakaava-alueella suoritettavia malla yksityiskohtaisen kaavan ulkopuolisella 30718: maanmittaustoimituksia koskevia säännöksiä. alueella koskevat 24 §:n 2 momentin säännök- 30719: Tämän lain asemakaava-alueita koskevien set, pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeetto- 30720: säännösten yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, mana. 30721: että momentti koskisi kaikkia asemakaava- 27 §. Pykälän 1 momentissa ovat säännökset 30722: alueita. Samalla momentin säännöstä ehdote- siitä, miten kunnan alueella suoritettavista 30723: taan muutettavaksi siten, että siinä tarkoitet- maanmittaustoimituksista on ilmoitettava kun- 30724: tuun rajan sijoittamiseen rakennuskortteliin tai nanhallitukselle. Momentin mukaan kaupun- 30725: yleiselle alueelle antaisi suostumuksen maan- gin alueella suoritettavasta maanmittaustoimi- 30726: mittaushallituksen sijasta kunnanhallitus. tuksesta ilmoitetaan aina kaupunginhallituksel- 30727: 19 §. Pykälän 1 momentin säännös koskee le. Muun kunnan kunnanhallitukselle ilmoite- 30728: kaupungin asemakaava-alueen rakennuskortte- taan vain, kun toimitus suoritetaan yleiskaavan 30729: lissa sijaitsevan määräalan lohkomista. Asema- tai yksityiskohtaisen kaavan alueella, taikka 30730: kaava-alueiden kiinteistön muodostamista kos- rakennuskieltoalueena tahi alueella, jolle ran- 30731: kevien säännösten yhdenmukaistamiseksi mo- takaavan laatiminen on todettu tarpeelliseksi, 30732: menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se tai jonka osalta toimituksessa saattaa tulla 30733: koskisi kaikkien kuntien asemakaava-alueiden esille rantakaavan tarpeellisuutta koskeva asia. 30734: rakennuskortteleita. 30735: 21 §. Pykälän 1 momentin säännös on siir- Kunnan tarve seurata maanmittaustoimitus- 30736: retty 19 §:ään joten momentti ehdotetaan ku- ten suorittamista alueellaan rajoittuu taaja- 30737: mottavaksi. asutusalueella tehtäviin toimituksiin sekä niihin 30738: Pykälän 2 momentin mukaan saadaan ra- toimituksiin, joista nykyisten säännösten mu- 30739: kennuskaavaalueella muodostettavaan raken- kaan on ilmoitettava maalaiskunnassa kunnan- 30740: nuspaikaksi tarkoitettuun tilaan sisällyttää ra- hallitukselle. Momenttiin ehdotetaan tehtäväk- 30741: kennuskaavatien alueen lisäksi vain maanmit- si tämän mukaiset muutokset. 30742: tauskonttorin erityisestä syystä myöntämän Pykälän 1 momentin mukaan ilmoituskirje 30743: poikkeuksen nojalla muita rakennuskorttelin voidaan toimittaa kunnanhallitukselle paitsi 30744: ulkopuolisia alueita. kirjattuna postin välityksellä, myös suoraan 30745: Jotta kiinteistöjä koskevista rekistereistä voi- kuittausta vastaan. Kun jälkimmäistä toimitus- 30746: taisiin suoraan saada rakennuskaava-alueella tapaa ei ole käytetty sen epäkäytännöllisyyden 30747: sijaitsevan rakennuspaikan pinta-ala esimer- vuoksi, ehdotetaan momentin säännöstä sa- 30748: kiksi katumaksun määräämistä varten, ehdote- malla tarkistettavaksi siten, että kirje tulee 30749: taan momenttia muutettavaksi siten, että ra- toimittaa kunnanhallitukselle postin välityksel- 30750: kennuskaava-alueella muodostettavaan raken- lä. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi kirjeen 30751: nuspaikaksi tarkoitettuun tilaan saisi pääsään- kirjaamisesta. 30752: töisesti sisällyttää ainoastaan rakennuskorttelin 29 §. Pykälän mukaan maanmittauskontto- 30753: aluetta. Kun kiinteistöjaotuksen selvyyden tai rin on lähetettävä lopetetun maanmittaustoimi- 30754: muun vastaavanlaisen syyn vuoksi saattaa olla tuksen asiakirjat kaupungille nähtäväksi ennen 30755: tarpeen sisällyttää rakennuspaikaksi tarkoitet- toimituksen hyväksymistä tai maaoikeudelle 30756: tuun tilaan myös rakennuskorttelin ulkopuolis- lähettämistä, jos kaupunki on sitä pyytänyt 30757: ta aluetta, tulisi edellä tarkoitetusta pääsään- toimitusinsinööriltä. 30758: 6 1990 vp. - HE n:o 35 30759: 30760: Kun nykyaikainen kopiointitekniikka mah- kälästä poistettavaksi ne säännökset, jotka 30761: dollistaa jäljennösten ottamisen vaivattomasti, koskevat tontinosan lunastamistoimituksen ha- 30762: ehdotetaan, ettei alkuperäisiä asiakirjoja enää kemista. 30763: lähetettäisi kunnalle nähtäväksi, vaan maan- Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset 30764: mittauskonttori antaisi kunnalle asiakirjoista rakennuspaikan osan lunastamistoimituksen 30765: jäljennöksen, jos tämä on sitä pyytänyt toimi- hakemisesta. Kun jakolain mukaisia maanmit- 30766: tusinsinööriltä. Pykälään ehdotetaan tehtäväk- taustoimituksia haetaan maanmittaustoimistol- 30767: si tämän mukaiset muutokset. ta, ehdotetaan säädettäväksi, että myös raken- 30768: 32 §. Kun pykälässä oleva säännös kiinteis- nuspaikan osan lunastamistoimitusta haetaan 30769: töinsinöörin oikeudesta suorittaa maanmittaus- maanmittaustoimistolta. Tältä osin säännös 30770: toimituksia on otettu 2 a §:ään, ehdotetaan poikkeaa voimassa olevasta säännöksestä, jon- 30771: pykälä kumottavaksi tarpeettomana. ka mukaan määräystä puheena olevaan toimi- 30772: 34 §. Lain 3 luvussa ovat säännökset tontin- tukseen haetaan maanmittauskonttorilta. 30773: osan ja rakennuspaikan osan lunastamisesta 36 §. Pykälässä on säädetty tilusvaihdon 30774: sekä katualueen erottamisesta maalaiskunnas- suorittamisesta tontinosan lunastamisessa maa- 30775: sa. Pyrkimys kiinteistönmuodostuksen yhden- laiskunnan asemakaava-alueella. Pykälä ehdo- 30776: mukaistamiseen eri kuntien asemakaava-alueel- tetaan kumottavaksi tarpeettomana. 30777: la merkitsee, että kiinteistöjen muodostaminen 37, 39, 41 ja 44 §. Lain 37 §:ään, 39 §:n 1 30778: maalaiskunnan asemakaava-alueella tapahtuisi momenttiin, 41 §:n 2 momenttiin ja 44 §:n 1 ja 30779: vastaisuudessa samalla tavoin kuin nykyisin 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi luonteel- 30780: kaupungin asemakaava-alueella. Tähän liittyen taan tekniset muutokset, jotka johtuvat siitä, 30781: rakennuslain 117 §:ää ehdotetaan muutetta- että lainkohdat tulisivat sovellettaviksi ainoas- 30782: vaksi siten, että tontinosan lunastamista koske- taan rakennuspaikan osan lunastamistoimituk- 30783: vat rakennuslain säännökset tulevat koske- sessa. Asialliselta sisällöltään säännökset säilyi- 30784: maan kaikkia asemakaava-alueita. Tämän sivät nykyisellään. 30785: vuoksi ehdotetaan pykälään sisältyvät sään- 38 §. Pykälän 3 momentissa on säännös 30786: nökset maalaiskunnan asemakaava-alueella ta- siitä, että lunastamistoimituksen yhteydessä 30787: pahtuvasta tontin osan lunastamisesta poistet- suoritettujen rakennusten ja laitteiden siirtojen 30788: taviksi. kustannuksiin voidaan soveltaa, mitä maan- 30789: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak- mittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla 30790: si säännökset rakennuspaikan osan lunastami- annetussa laissa (42/60) on säädetty siirtokus- 30791: sen edellytyksistä ja lunastamista varten suori- tannusten maksamisesta etukäteen valtion va- 30792: tettavasta maanmittaustoimituksesta. Ehdote- roista. Mainittu laki on kumottu 16 päivänä 30793: tut säännökset vastaavat voimassa olevan lain tammikuuta 1981 annetulla lailla (24/81) uus- 30794: 45 §:n 1 momentin säännöksiä. Samalla edelly- jakojen tukemisesta. 30795: tyksiin on tehty luonteeltaan tekninen muutos, Siirtymäsäännöksen mukaan rakennusten 30796: joka johtuu siitä, että 15 § on ehdotettu ku- siirtokustannusten suorittamiseen etukäteen 30797: mottavaksi. valtion varoista lunastamistoimituksessa tulisi- 30798: Voimassa olevan pykälän 1 momenttiin sisäl- vat sovellettavaksi vastaavat uusjakojen tuke- 30799: tyy säännös siitä, miten asia tontinosan lunas- misesta annetun lain säännökset. 30800: tamisessa on ratkaistava, kun samassa toimi- Pykälän 1 momentissa tarkoitettu rakennus- 30801: tuksessa esitetään keskenään kilpailevia lunas- ten ja laitteiden siirrettäväksi määrääminen on 30802: tamisvaatimuksia. Lain 45 § :n 2 momentin varsin harvinaista. Jos siirtäminen joissain ta- 30803: viittaussäännöksen mukaan kyseistä säännöstä pauksissa tulisi kysymykseen, siirtämisen ajan- 30804: sovelletaan myös rakennuspaikan osan lunasta- kohta voidaan lain mukaan määrätä siten, että 30805: misessa. Kun lain 45 § ehdotetaan kumotta- siirtäjä on jo saanut korvauksen siirtämisestä 30806: vaksi, tulisi pykälän 2 momenttiin ottaa sään- aiheutuvista kustannuksista. Näin ollen siirto- 30807: nös siitä, miten asia ratkaistaan, kun rakennus- kustannusten maksaminen etukäteen valtion 30808: paikan osan lunastamistoimituksessa on esitet- varoista ei ole tärkeätä. Tämän vuoksi pykälän 30809: ty useita keskenään kilpailevia lunastamisvaati- 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. 30810: muksia. Asiallisesti ehdotettu säännös vastaa 40 §. Pykälässä ovat säännökset tontin osan 30811: voimassa olevaa lakia. lunastustoimituksessa tapahtuvasta kiinteistön- 30812: 35 §. Viitaten siihen, mitä 34 §:n kohdalla muodostamisesta. Kun edellä ehdotettujen 30813: on sanottu, ehdotetaan voimassa olevasta py- muutosten johdosta pykälän säännökset tulisi- 30814: 1990 vp. - HE n:o 35 7 30815: 30816: vat koskemaan vain rakennuspaikan osan lu- matta, onko kiinteistö rekisteröity maarekiste- 30817: nastamistoimituksessa tapahtuvaa kiinteistön- riin vai kiinteistörekisteriin. Lisäksi pykälään 30818: muodostamista, ehdotetaan pykälään tehtä- on tehty kuntamuotojen erojen poistamiseen 30819: väksi tästä johtuvat luonteeltaan tekniset muu- liittyvä tekninen muutos. 30820: tokset. 88 §. Rasitteen perustaminen tontin alueelle 30821: Viitaten siihen, mitä edellä 10 §:n perustelu- toisen tontin hyväksi edellyttää sopimusta. 30822: jen kohdalla on sanottu, ehdotetaan pykälän 1 Kuitenkin voidaan tontin kuivattamista ja kui- 30823: momentista poistettavaksi säännös, joka kos- vana pitämistä varten tarpeellinen rasiteoikeus 30824: kee eri kyliin kuuluvien alueiden sisällyttämistä veden johtamiseen toisen tontin kautta perus- 30825: samaan tilaan. taa ilman rasitetun tontin omistajan suostu- 30826: 45 §. Pykälän 1 momentissa ovat säännökset musta. 30827: rakennuspaikan osan lunastamisen edellytyk- Jokaiselle tontille on järjestettävä kulkuyh- 30828: sistä ja lunastamista varten suoritettavasta teys. Kulkyhteyden järjestäminen toisen tontin 30829: maanmittaustoimituksesta. Pykälän 2 momen- kautta rasitteena edellyttää nykyisin aina sopi- 30830: tissa on puolestaan viittaussäännös siitä, että musta. Kulkuyhteyttä tontille on kuitenkin pi- 30831: rakennuspaikan osan lunastamistoimituksesta dettävä siinä määrin tärkeänä, että sen järjes- 30832: on soveltuvin osin voimassa tontinosan lunas- tämiseksi tarpeellinen rasite tulisi voida perus- 30833: tamistoimitusta koskevat säännökset. Kun py- taa vastoin rasitetun tontin omistajan tahto- 30834: kälässä tarkoitetuista asioista on otettu sään- akin. Tälläkin tavoin perustettavaa rasitetta 30835: nökset edellä oleviin pykäliin, ehdotetaan py- koskisi luonnollisesti lain 87 §:n säännös, jon- 30836: kälä kumottavaksi tarpeettomana. ka mukaan siitä ei saa aiheutua huomattavaa 30837: 47 §. Pykälässä ovat säännökset maalaiskun- haittaa rasitetulle kiinteistölle. 30838: nan omistukseen tulevan katualueen erottami- Edellä sanotusta syystä ehdotetaan pykälään 30839: sesta kunnalle ja tällaisen alueen muodostami- lisättäväksi uusi 3 momentti. Pykälän 1 mo- 30840: sesta kiinteistöksi. Asemakaava-alueella tapah- menttiin tehtävä muutos on tekninen. 30841: tuvan kiinteistön muodostamisen yhtenäistämi- 119 §. Pykälässä on säännös siitä, että maa- 30842: sen seurauksena katualueen erottaminen tapah- rekisteriin merkitty, kaupungille pakkolunas- 30843: tuisi yleisen alueen mittauksena. Tämän vuoksi tettu alue voidaan kaupungin hakemuksesta 30844: pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettoma- siirtää yleiseksi alueeksi yleisten alueiden rekis- 30845: na. teriin. 30846: 50 §. Pykälän 2 momentissa ovat säännökset Voimassa olevan 47 §:n mukaan maalais- 30847: kiinteistöinsinöörin valitsemisesta ja kiinteis- kunnan asemakaavan mukainen, rakennuslain 30848: töinsinöörin viran kelpoisuusehdoista. Kun 47 ja 117 §:n mukaan kunnan omistukseen 30849: näistä asioista on otettu säännökset 2 a §:ään, tuleva katualue erotetaan kiinteistöksi maan- 30850: momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeetto- mittaustoimituksessa. Tällainen kiinteistö mer- 30851: mana. kitään maarekisteriin. Rekisterijärjestelmän 30852: ·Pykälän 3 momentissa on säännös kaupun- selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaista, et- 30853: gin palveluksessa olevan teknikon oikeudesta tä kaikki kunnan omistamat katualueet rekiste- 30854: suorittaa tontinmittaus. Kuten 48 §:n perus- röitäisiin yleisinä alueina tonttikirjaan tai kiin- 30855: telujen kohdalla on todettu, tontinmittaus tuli- teistörekisteriin. Pykälään ehdotetaan tehtä- 30856: si suoritettavaksi kaikkien kuntien asema- väksi tätä tarkoittava luonteeltaan tekninen 30857: kaava-alueilla. Momenttiin ehdotetaan tehtä- muutos, jonka mukaan maarekisteriin merkityt 30858: väksi tästä johtuva tekninen korjaus. kiinteistöt voitaisiin kunnan hakemuksesta siir- 30859: 76 §. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisät- tää yleisiksi alueiksi tonttikirjaan tai kiinteistö- 30860: täväksi luonteeltaan selventävä viittaus raken- rekisteriin. 30861: nuslain 117 §:ään. 128 ja 129 §. Kun 47 § on ehdotettu kumot- 30862: 86 §. Kiinteistörekisterilain voimaan tulon tavaksi tulisi 128 § kumota tarpeettomana ja 30863: johdosta pykälässä oleva maininta maarekiste- 129 §:ään tehdä tästä johtuva luonteeltaan tek- 30864: riin merkitystä kiinteistöstä on epätäsmällinen, ninen muutos. 30865: minkä vuoksi se ehdotetaan korvattavaksi mai- 136 §. Pykälän 1 momentissa oleva maininta 30866: ninnalla jakolain 284 §:n 1 momentissa tarkoi- tontinosan lunastustoimituksen raukeamisesta 30867: tetusta kiinteistöstä. Tällöin pykälän säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska tontinosan lu- 30868: koskee yksikäsitteisesti kaikkia mainitussa lain- nastamista koskevat säännökset on ehdotettu 30869: kohdassa tarkoitettuja kiinteistöjä siitä riippu- kumottavaksi. 30870: 8 1990 vp. - HE n:o 35 30871: 30872: 137 §. Pykälässä on säännös kaupungin oi- taisi vasten tahtoaan huolehtimaan mainituista 30873: keudesta valtioneuvoston luvalla pitää jäljen- tehtävistä ehdotetaan lakiin otettavaksi siirty- 30874: nöstä maarekisteristä. Atk:n hyväksikäyttöön mäsäännös, jonka mukaan kyseisillä asema- 30875: perustuvan kiinteistörekisterin kehittymisen kaava-alueilla sovelletaan aikaisempia sään- 30876: seurauksena oikeus on tullut tarpeettomaksi, nöksiä, jollei kunnanvaltuusto toisin päätä. 30877: minkä vuoksi pykälä ehdotetaan kumottavak- Selvyyden vuoksi ehdotetaan aikaisempia 30878: si. Myös valtioneuvoston yleisistunnon kehittä- säännöksiä sovellettavaksi myös niihin toimi- 30879: mishanke edellyttää säännöksen kumoamista. tuksiin, jotka on jo aloitettu tämän lain tulles- 30880: 137 a §. Pykälän 1 momentissa ovat sään- sa voimaan. 30881: nökset eräistä kiinteistöinsinöörin suorittamis- 30882: ta toimenpiteistä kaupungille perittäviä kor- 30883: vauksia koskevan tontinmittaustaksan hyväk- 1.2. Rakennuslaki 30884: symisestä ja vahvistamisesta. Taksan hyväksyy 30885: kaupunginvaltuusto ja sen vahvistaa maa- ja 117 ja 118 §. Kuntamuotojen erojen poista- 30886: metsätalousministeriö. miseksi kiinteistön muodostamisesta kaavoitus- 30887: Taksan alistaminen ministeriön vahvistetta- alueiden jakolain säännöksiä on ehdotettu 30888: vaksi on tarpeeton toimenpide. Tämän vuoksi muutettavaksi siten, että kaikkien kuntien ase- 30889: alistamista koskeva säännös ehdotetaan pois- makaava-alueilla tontit muodostettaisiin sa- 30890: tettavaksi. Kuntamuotojen erojen poistamisen malla tavoin kuin nykyisin kaupungin asema- 30891: vuoksi säännöstä tulisi muuttaa siten, että kaava-alueella. Lain 117 § :n 1 momenttiin ja 30892: kyseisen taksan hyväksyy kunnanvaltuusto. 118 §:ään ehdotetaan tehtäväksi tästä johtuvat 30893: 138 §. Pykälässä on viittaussäännös aikai- muutokset. 30894: semman lainsäädännnön mukaisiin asema- Tähän esitykseen sisältyvässä ehdotuksessa 30895: kaava- ja rakennussuunnitelman takaisiin mää- laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamises- 30896: räyksiin ja ennen rakennuslain voimaantuloa ta säädettäisiin, että entisissä maalaiskunnissa 30897: annettuun rakennuskieltoon. Kun edellä tar- ja 1.1.1986 perustetoissa kaupungeissa sovelle- 30898: koitettuja määräyksiä ja kieltoja ei ole enää taan aikaisempia kiinteistönmuodostamissään- 30899: voimassa, pykälä ehdotetaan kumottavaksi tar- nöksiä niillä asemakaava-alueilla, jotka näissä 30900: peettomana. kunnissa olivat mainitun lain voimaantuloajan- 30901: Lain 48, 49, 51, 59, 64, 68, 75, 77, 80, 82, kohtana, jollei kunnanvaltuusto toisin päätä. 30902: 83, 85, 87, 90, 97, 108, 109, 115, 117, 123, 124, Aikaisempien säännösten mukaan kyseisillä 30903: 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126, 130, 131 ja kaava-alueilla ei suoriteta tontinmittauksia ei- 30904: 133 §:ään on tehty luonteeltaan tekniset muu- kä alueella tämän vuoksi muodosteta tonttire- 30905: tokset, jotka johtuvat siitä, että 2 §:n 1 mo- kisteriin merkittäviä tontteja. Jotta tällaista 30906: mentti on ehdotettu kumottavaksi, tai siitä, kaava-aluetta ei tulisi koskemaan 42 § :n 2 30907: että voimassa olevan pykälän mukainen kau- momentin 2 kohdassa tarkoitettu rakennuskiel- 30908: pungin asemakaava-aluetta koskeva saannös to, ehdotetaan lakiin otettavaksi siirtymäsään- 30909: on laajennettu koskemaan kaikkien kuntien nös siitä, että sanotulla kaava-alueella sovellet- 30910: asemakaava-aluetta. taisiin rakennuskiellon osalta aikaisempia 30911: Eräissä entisissä maalaiskunnissa ja 1.1.1986 säännöksiä, jollei kunnanvaltuusto ole päättä- 30912: perustetoissa kaupungeissa on voimassa asema- nyt kaava-alueen osalta uuden lain mukaiseen 30913: kaava. Edellä olevista säännöksistä johtuisi, kiinteistönmuodostamisjärjestelmään siirtymi- 30914: että ne joutuisivat toteuttamaan asemakaava- sestä. 30915: alueella kunnallisen kiinteistönmuodostamisen 30916: ja kiinteistörekisterin pitämisen tämän lain tul- 30917: tua voimaan, jollei näiden osalta tehtäisi poik- 1.3. Kiinteistörekisterilaki 30918: keusta. Esityksessä on lähdetty kunnan valinta- 30919: mahdollisuudesta. Valitsemalla yksityiskohtai- 3 §. Pykälän 2 momentin säännös kaavoitus- 30920: sen kaavan muodoksi asemakaavan kunta sa- alueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukais- 30921: malla ottaa huolehtiakseen kaava-alueen kiin- ten kiinteistöjen ryhmittelystä kaupunginosit- 30922: teistön muodostamisesta ja kiinteistörekisterin tain koskee nykyisellään vain kaupungin ase- 30923: pitämisestä. Jotta niitä edellä tarkoitetuista makaava-aluetta. Kuntamuotojen erojen pois- 30924: kunnista, joilla tämän lain voimaan tulon ajan- tamiseksi kiinteistön muodostamisesta kaavoi- 30925: kohtana on alueellaan asemakaava, ei pakotet- tusalueiden jakolain säännöksiä on ehdotettu 30926: 1990 vp. - HE n:o 35 9 30927: 30928: muutettavaksi siten, että kaikkien kuntien ase- 2. Voimaantulo 30929: makaava-alueilla kiinteistöt muodostettaisiin 30930: kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momen- 30931: Lait ehdotetaan tulemaan voimaan heti nii- 30932: tissa tarkoitetuiksi tonteiksi ja yleisiksi alueik- 30933: den tultua hyväksytyiksi. 30934: si. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväk- 30935: si tästä johtuva luonteeltaan tekninen muutos, 30936: jonka mukaan asemakaava-alueella mainitut Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30937: kiinteistöt ryhmiteltäisiin kaupunginosittain tai kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 30938: kunnanosittain. set: 30939: 30940: 30941: 30942: 30943: 2 380604A 30944: 10 1990 vp. - HE n:o 35 30945: 30946: 30947: 30948: 30949: 1. 30950: Laki 30951: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta 30952: 30953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 30954: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101160) 2 §:n 1 30955: momentti, 11 ja 20 §, 21 §:n 1 momentti, 23, 32 ja 36 §, 38 §:n 3 momentti, 45 ja 47 §, 50 §:n 2 30956: momentti, 128, 137, 138 ja 140 §, 30957: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa 30958: (582/77), 21 §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (29/90), 23 § 30959: muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla (40/68) ja osittain muutettuna 23 30960: päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292171) sekä 45 § osittain muutettuna mainitulla 12 30961: päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla, 30962: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 ja 8 §, 9 a §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §, 21 §:n 30963: 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 29 §, 3 luvun otsikko, 34, 35 ja 37 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §, 30964: 41 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 1 momentti, 49 §, 50 §:n 3 momentti, 51 ja 30965: 59 §, 64 §:n 2 momentti, 68 §, 75 §:n 1 momentti, 76 §:n 3 momentti, 77 ja 80 §, 82 §:n 1 30966: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 4 momentti, 83 §:n 2 momentti, 6luvun otsikko, 85 §:n 2 30967: momentti, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 90 §:n 1 momentti, 97 §, 7luvun otsikko, 108 §:n 1 ja 30968: 2 momentti, 109 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 luvun otsikko, 115 §:n 2 momentti, 117 §:n 1 30969: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 2 momentti, 119, 123, 124, 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126 30970: ja 129 §, 130 §:n 1 momentti, 131 ja 133 §, 136 §:n 1 momentti ja 137 a §:n 1 momentti, 30971: sellaisina kuin niistä ovat 8, 124 b, 124 c ja 124 g § sekä 137 a §:n 1 momentti 4 päivänä 30972: tammikuuta 1974 annetussa laissa (31174), 9 a §:n 1 momentti ja 27 §:n 1 momentti mainitussa 30973: 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2 30974: momentti, 35 § ja 83 §:n 2 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa, 30975: 39 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (605/77), 49 ja 77 §, 82 §:n 4 30976: momentti ja 86 §mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 50 §:n 3 momentti 16 30977: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (944/83) ja 97 § osittain muutettuna mainitulla 19 30978: päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla, sekä 30979: lisätään lakiin uusi 2 a § ja 88 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 30980: 30981: 1§ 2a§ 30982: Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista Kunnassa voi olla kiinteistöinsinöörin virka. 30983: ja siihen liittyviä toimituksia kaavoitusalueilla. Kiinteistöinsinöörin virka voi olla sivutoimi- 30984: nen. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla 30985: yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistöinsinöö- 30986: 2§ rin valitsee kunta. 30987: Kelpoisuusehtona kiinteistöinsinöörin vir- 30988: Mitä tässä laissa on säädetty kiinteistötuo- kaan on teknillisessä korkeakoulussa maanmit- 30989: marista, koskee kihlakunnanoikeuden tuomio- tauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritet- 30990: piirissä tuomiokunnan tuomaria tai kihlakun- tu diplomi-insinöörin tutkinto. 30991: nanoikeutta. 30992: Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa 30993: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella. 30994: 1990 vp. - HE n:o 35 11 30995: 30996: 3§ tilaan ei saa ilman kunnan suostumusta sisäl- 30997: Kiinteistöllä, joka on merkitty tonttina tai lyttää rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8 30998: yleisenä alueena tonttikirjaan tai kiinteistöre- kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa 30999: kisteriin ei saa suorittaa jakolaissa (604/51) antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen. 31000: tarkoitettua maanmittaustoimitusta, lukuun 31001: ottamatta rajamerkin siirtämistä. 21 § 31002: Edellä 1 momentissa tarkoitettu rajoitus ei 31003: koske sellaista tonttia ja yleistä aluetta, joka Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar- 31004: sijaitsee kumotun asemakaavan alueella. koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää 31005: rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia. 31006: 8§ 31007: Jos toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih- 31008: toa tai uusjakoa taikka 34 §:ssä tarkoitettua 27 § 31009: rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat- Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kunnan- 31010: sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa- hallitukselle vähintään 14 päivää ennen toimi- 31011: vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi tuksen alkukokousta postin kuljeteltavaksi jä- 31012: muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi- tetyllä kirjeellä sellaisesta toimituksesta, joka 31013: tettava kunnanhallitukselle sekä samalla mah- suoritetaan alueella, jolle on vahvistettu yleis- 31014: dollisuuden mukaan tehtävä muutosehdotus. kaava, asemakaava, rakennuskaava tai ranta- 31015: Kunnanhallituksen on kolmen kuukauden ku- kaava, tahi alueella, jota tarkoitetaan tämän 31016: luessa tiedon tai ehdotuksen saamisesta ilmoi- lain 25 §:n 1 momentissa, rakennuslain 4 §:n 1 31017: tettava toimitusinsinöörille, onko asia antanut momentissa tai 123 a §:n 1 momentissa taikka 31018: aihetta toimenpiteisiin. alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää 31019: 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan 31020: 9a§ tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise- 31021: Rakennuskaava- tai rantakaava-alueena voi- na. 31022: daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa 31023: tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä 31024: oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko- 29 § 31025: jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken- Maanmittauskonttorin on lähetettävä kun- 31026: neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta- nalle jäljennökset maarekisteriin tai kiinteistö- 31027: miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami- rekisteriin merkityn taikka valituksen johdosta 31028: sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan maaoikeuden käsiteltäväksi menevän maanmit- 31029: rahana. taustoimituksen asiakirjoista, jos kunta on sitä 31030: pyytänyt toimitusinsinööriltä. 31031: 31032: 18 § 31033: 3 luku 31034: Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan- Rakennuspaikan osan lunastaminen 31035: mittaustoimitusta asemakaava-alueella ei saa, 31036: jollei 19 §:stä muuta johdu tai jollei kunnan- 34 § 31037: hallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna sii- Milloin rakennuskaava- tai rantakaava- 31038: hen suostumustaan, suorittaa siten, että raken- alueena rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai 31039: nuskortteliin tai 75 §:n 2 momentissa tarkoite- tällaisella alueella olevaan tilaksi muodostetta- 31040: tulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy vaan määräalaan on 17 § :n 2 momentissa tar- 31041: uusi kiinteistönraja. koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai- 31042: kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi- 31043: 19 § selle kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin 31044: Jos asemakaava-alueella tilasta luovutettu saada aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan 31045: määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei maanmittaustoimituksessa (rakennuspaikan 31046: ole hyväksytty tonttijakoa eikä sitä hyväksytä osan lunastamistoimitus) lunastaa ja siirtää 31047: kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omis- lunastajan tilaan. 31048: taja tai määräalan haltija on sitä hakenut, Milloin useat tahtovat lunastaa, on etuoi- 31049: saadaan määräala lohkoa eri tilaksi. Tällaiseen keus sillä, jonka rakennuspaikan osalla raken- 31050: 12 1990 vp. - HE n:o 35 31051: 31052: nuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos tään kuuluva rakennuspaikan osa käsittää kah- 31053: rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lu- den tai useamman tilan tiluksia, on näiden 31054: nastamisoikeus on sillä, joka ensiksi on pannut tilusten yhdeksi tilaksi muodostamisen ehtona, 31055: vireille lunastamisvaatimuksensa. mitä jakolain 182 §:n 3 momentissa on säädet- 31056: ty. 31057: 35 § 31058: Rakennuspaikan osan lunastustoimitusta saa 41 § 31059: hakea maanmittaustoimistolta 34 §:n 1 mo- 31060: mentissa tarkoitetun tilan tai määräalan omis- Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta- 31061: taja. nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi- 31062: tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi- 31063: 37 § mituksessa myös toisen rakennuspaikan osan 31064: Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on omistaja oli esittänyt lunastusvaatimuksen, toi- 31065: oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi- mitus on palautettava sanotun vaatimuksen 31066: keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos raken- käsittelemistä varten toimitusinsinöörille. 31067: nuspaikan alueeseen kohdistuu rasite-, nau- 31068: tinta-tai muu sellainen oikeus, toimitusmiesten 31069: on myös määrättävä sen voimaan jäämisestä 44 § 31070: tai lunastamisesta taikka muusta järjestämises- Sitten kun rakennuspaikan osan lunastamis- 31071: tä ja siitä johtuvasta korvauksesta. toimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteis- 31072: törekisteriin, lunastettu alue on vapaa sitä 31073: 39 § rasittaneista kiinnityksistä, lukuun ottamatta 31074: Rakennuspaikan osan lunastamistoimituk- sellaista nautinta- tai muun sellaisen oikeuden 31075: sessa on, jollei tämän lain säännöksistä muuta kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka 37 § :n mu- 31076: johdu, rakennuspaikan osan arvoa, hintaa tai kaisesti on jätetty lunastamatta. 31077: korvausta määrättäessä noudatettava soveltu- Mikäli rakennuspaikan alue on rakennuspai- 31078: vin kohdin kiinteän omaisuuden ja erityisten kan osan lunastamistoimituksessa muodostettu 31079: oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) yhdeksi tilaksi, koskee lunastajalle ennestään 31080: säännöksiä korvauksen perusteista ja määrää- kuuluvaa aluetta rasittava kiinnitys koko muo- 31081: misestä, ei kuitenkaan 31 §:ää. dostettua tilaa. 31082: 31083: 40 § 31084: 48 § 31085: Rakennuspaikan alue on rakennuspaikan 31086: osan lunastustoimituksessa Iohkomalla erotet- Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon 31087: tava yhdeksi tilaksi, jollei 4 momentin sään- mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi ton- 31088: nöksestä muuta johdu. Alue erotetaan yhdeksi tinmittauksessa. 31089: tilaksi silloinkin, kun rakennuspaikan alue kä- 31090: sittää määräalan ohella kokonaisen tilan. 31091: Jos osa rakennuspaikan alueesta on tilojen 49 § 31092: yhteistä aluetta, saadaan lohkominen sen osal- Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen 31093: ta suorittaa manttaaleja muuttamatta. Lohko- osan omistaja tai haltija. Rakennuslautakunta 31094: miskirjaan on merkittävä tilat, joille yhteinen voi ilman hakemustakin määrätä tontinmit- 31095: alue on kuulunut, ja kunkin osuus siihen. tauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tar- 31096: Milloin osa rakennuspaikan alueesta ei kuu- peelliseksi. Rakennuslautakunnan määräyk- 31097: lu mihinkään tilaan, se liitetään rakennuspai- seen ei saa hakea muutosta. 31098: kan muusta osasta muodostettuun tai Iohko- 31099: malla muodostettavaan tilaan noudattaen so- 50§ 31100: veltuvin osin, mitä jakolain 240 §:ssä on sää- 31101: detty erillisen alueen liittämisestä tilaan. Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin 31102: Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen- määräyksestä suorittaa myös kunnan palveluk- 31103: piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn sessa virkasuhteessa oleva henkilö, joka on 31104: kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten- suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen kou- 31105: kin rakennuspaikan osan lunastajalle ennes- lun maanmittaustekniikan opintolinjalla. 31106: 1990 vp. - HE n:o 35 13 31107: 31108: 51 § 76 § 31109: Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi- 31110: massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy- Katualue, joka rakennuslain 47 §:n 1 mo- 31111: destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. mentin ja 117 §:n mukaan tulee kunnan omis- 31112: Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta tukseen, erotetaan 1 momentissa tarkoitetulla 31113: jatketaan, mikäli rakennuslautakunta ei toisin yleisen alueen mittauksella. Erottaminen katso- 31114: määrää. taan vireille pannuksi, kun toimituksen aloitta- 31115: Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta- misesta on tiedotettu tai toimitus aloitettu, 31116: masta tontinmittausta, rakennuslautakunnan niinkuin 53, 54 ja 55 §:ssä on säädetty. 31117: on määrättävä muu kiinteistöinsinöörin vir- 31118: kaan pätevä henkilö suorittamaan toimitus. 77§ 31119: Sama on voimassa, milloin kiinteistöinsinöörin Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan 31120: virka on avoinna eikä viransijaista ole määrät- hakemuksesta. Rakennuslautakunta voi ilman 31121: ty. hakemustakin määrätä yleisen alueen mittauk- 31122: sen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeel- 31123: 59§ liseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei 31124: Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton- saa hakea muutosta. 31125: tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo- 31126: 80 § 31127: mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin- 31128: mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin Yleisen alueen mittauksen kustannukset 31129: epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen maksaa kunta. 31130: vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava 82 § 31131: rakennuslautakunnan määrättäväksi, onko ja Muodostettava yleinen alue merkitään ylei- 31132: miten laajasti korttelin muillakin tonteilla toi- sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä 31133: mitettava tontinmittaus. Alistukseen kiinteis- yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- 31134: töinsinöörin on liitettävä oma ehdotuksensa. teriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistö- 31135: tuomarin suostumusta, jos 31136: 64 § 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on 31137: siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai- 31138: Milloin tontinmittaus on suoritettu hake- nittu oikeus; ja 31139: muksetta rakennuslautakunnan määräyksestä, 31140: kustannukset maksaa tontin omistaja. Jos ton- Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi- 31141: tista kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, sestä päättää rakennuslautakunta yleisen 31142: he maksavat kustannukset osuuksiensa tai alueen mittauksen tarkastuksen yhteydessä. 31143: alueittensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Jos kuitenkin toimituksesta on valitettu, raken- 31144: nuslautakunta antaa sanotun määräyksen vasta 31145: 68 § yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman. 31146: Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai Milloin kunta saa alueeseen omistusoikeuden 31147: sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet tai alue, jonka kunta omistaa, vapautuu kiinni- 31148: tontinmittauksen, rakennuslautakunta voi en- tyksistä toimituksen hyväksymisen jälkeen, ra- 31149: nen valitusajan päättymistä tarkastaa ja hyväk- kennuslautakunta päättää rekisteriin merkitse- 31150: syä toimituksen. misestä kunnan hakemuksesta erikseen. Ra- 31151: kennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea 31152: 75 § muutosta. 31153: Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa 83 § 31154: kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on merkit- 31155: ty yleisenä alueena yleisten alueiden rekisteriin Jos kunta on saanut yleisen alueen omakseen 31156: tai kiinteistörekisteriin ja joka on muodostettu muulla saannolla kuin lunastuksella taikka ra- 31157: asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau- kennuslain 46 §:n tai 47 §:n 1 momentin nojal- 31158: kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, la, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkit- 31159: vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi semisestä yleisten alueiden rekisteriin pantava 31160: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta. siitä tiedoksiauto kunnan ilmoitustaululle kol- 31161: men kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin 31162: 14 1990 vp. - HE n:o 35 31163: 31164: kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tie- 97 § 31165: doksiantaa ei kuitenkaan tarvita, jos kunta on Rakennuslautakunta voi, jos se katsoo ra- 31166: saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue kentamisen, terveydellisten seikkojen tai ylei- 31167: on muodostettu. sen edun vaativan, jättää rasitteen tai oikeuden 31168: perustamista, siirtämistä, muuttamista tai pois- 31169: tamista koskevan muun kuin 94 ja 94 a §:ssä 31170: 6 luku tarkoitetun toimenpiteen hyväksymättä. 31171: Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin Rakennuslautakunta voi myös jättää hyväk- 31172: verrattavat oikeudet symätiä rasitteen perustamista koskevan toi- 31173: menpiteen, jos se katsoo, ettei tarkoitusta, 31174: 85 § johon perustamisella pyritään, voida tehdyllä 31175: sopimuksella saavuttaa. 31176: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu 31177: oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten. 31178: 7 luku 31179: 86 § Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja 31180: Tonttia varten voidaan toisen tontin tai ja- yleisen alueen muodostukseen 31181: kolain 284 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiin- 108 § 31182: teistön alueelle sekä tällaista kiinteistöä varten 31183: Jollei rakennuslautakunta ole 82 §:n nojalla 31184: tontin alueelle perustaa väliaikainen oikeus 31185: määrännyt, että muodostettava yleinen alue on 31186: tiehen, veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-, 31187: merkittävä kiinteistönä yleisten alueiden rekis- 31188: sähkö- taikka muun sellaisen johdon sijoitta- 31189: teriin tai kiinteistörekisteriin, on hankittava 31190: miseen siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelli- 31191: kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen 31192: seksi. Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perus- 31193: muodostukseen. 31194: taa myös kuntaa varten. 31195: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil- 31196: 87 § loin muodostettava yleinen alue on kokonai- 31197: Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden suudessaan hankittu kunnalle 100 §:n 2 mo- 31198: perustamisen edellytyksenä on, että se katso- mentissa mainitulla tavalla. 31199: taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai 31200: kunnalle eikä siitä aiheudu huomattavaa hait- 31201: taa rasitetulle kiinteistölle. 109§ 31202: 88 § Suostumus yleisen alueen muodostukseen on 31203: Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais- annettava, jos 31204: ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on 31205: kunta siitä sopivat taikka, jos tontit kuuluvat siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai- 31206: samalle omistajalle, hänen pyynnöstään. nittu oikeus; ja 31207: 31208: Rasite tiehen tai muuhun kulkupaikkaan 31209: voidaan perustaa tonttia varten toisen tontin 31210: alueelle ilman viimeksi mainitun tontin omista- 31211: jan suostumusta 48 §:n 1 momentissa tarkoite- 8 luku 31212: tussa tontinmittauksessa. Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen 31213: 31214: 90 § 115 § 31215: Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa 31216: toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil- Tonttikirjaa pitää rakennuslautakunnan val- 31217: loin rasite on perustettu kuntaa varten, kunnan vonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityises- 31218: ja tontin omistajan sopimuksesta. tä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä 31219: viranhaltija (tonttikirjan pitäjä). 31220: 1990 vp. - HE n:o 35 15 31221: 31222: 117 § uudeksi tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistö- 31223: Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, rekisteriin. Rakennuslautakunnan päätökseen 31224: lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on ei saa hakea muutosta. 31225: merkittävä yleisten alueiden rekisteriin tai kiin- 31226: teistörekisteriin, jos 124 g § 31227: 1) rakennuslautakunta on 82 §:n 4 momen- Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa mami- 31228: tin nojalla niin määrännyt; tai tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake- 31229: mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin- 31230: Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen- teistönsaannon moittimisajasta annetun lain 31231: tissa mainitulla tavalla hankittu kunnalle, on (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus- 31232: toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote 31233: mittaus, merkitään se kunnan hakemuksesta 124 b §:ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin 31234: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai- 31235: teriin ilman rakennuslautakunnan määräystä nittu rakennuslautakunnan määräys. 31236: tai kiinteistötuomarin suostumusta. 31237: 125 § 31238: 119§ Sellaisessa kunnassa, jossa on vahvistettu 31239: Kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin mer- asemakaava, kunnanvaltuuston valitsemista 31240: kitty, 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu, kunnal- maaoikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden 31241: le lunastettu alue sekä sellainen kunnan omis- olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennus- 31242: tama kiinteistö, jonka alueen kunta on saanut asioihin. 31243: ennen tämän lain voimaantuloa omistukseensa Kun maaoikeus käsittelee asemakaava- tai 31244: rakennuslain 47§:n 1 momentin ja 117§:n yleiskaava-alueella suoritetusta toimituksesta 31245: mukaan, voidaan kunnan hakemuksesta siirtää johtunutta riitaisuutta, oikeuden valituista jä- 31246: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi senistä tulee ainakin toisella olla 1 momentissa 31247: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- mainittu pätevyys. 31248: teriin. 31249: 126 § 31250: 123 § 31251: Tämän lain mukaan asemakaava-alueella 31252: Rakennuslautakunta voi kunnan pyynnöstä suoritetuista toimituksista tehdyt valitukset on 31253: päättää, että yleisten alueiden rekisteriin tai käsiteltävä kiireellisinä. 31254: kiinteistörekisteriin eri kiinteistöiksi merkityt 31255: yleiset alueet, joilla on sama käyttötarkoitus, 129 § 31256: yhdistetään yhdeksi kiinteistöksi. Rakennus- Sellaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön, 31257: lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutos- jonka alueen kunta on saanut omistukseensa 31258: ta. rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n 31259: 124 § mukaan, ei saa myöntää lainhuutoa tai kiinni- 31260: Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai- tystä eikä sitä saa ulosmitata. 31261: heutuvat kustannukset suorittaa kunta. 31262: 130§ 31263: 124 b § Milloin tontti on rakennuslautakunnan 31264: Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi- 71 §:n nojalla tekemän päätöksen perusteella 31265: selle tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekis- merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiin- 31266: teriin tontinmittausta suorittamatta ovat ole- teistörekisteriin ja jotakin niistä kiinteistöistä, 31267: massa ja kiinteistöinsinööri pitää toimenpidet- joiden yksityisistä tiluksista tontti on muodos- 31268: tä tarkoituksenmukaisena, on hänen tehtävä tettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys on voi- 31269: siitä esitys rakennuslautakunnalle. Aloitteen massa koko muodostettuun tonttiin. 31270: esityksen tekemisestä voi tilan tai alueen omis- 31271: taja tehdä kiinteistöinsinöörille. 31272: 131 § 31273: 124 c § Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer- 31274: Mikäli rakennuslautakunta katsoo edellytys- kitty tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ra- 31275: ten esityksen hyväksymiseen olevan olemassa, kennuslautakunnan 71 §:n nojalla antaman 31276: sen on määrättävä tila tai alue merkittäväksi määräyksen tai kiinteistötuomarin 100 §:ssä 31277: 16 1990 vp. - HE n:o 35 31278: 31279: tarkoitetun suostumuksen perusteella, on han- 137 a § 31280: kittu saannolle, joka on huudatettava, on koko Tontinmittauksesta, 84 §:n 2 momentissa 31281: tontti säädetyssä järjestyksessä huudatettava. tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses- 31282: ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa 31283: 133§ tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor- 31284: Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin vaus taksan mukaan, jonka kunnanvaltuusto 31285: nojalla annetun rakennuslautakunnan päätök- hyväksyy. 31286: sen perusteella merkitty kiinteistönä yleisten 31287: alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin on 31288: vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa 31289: mainituista kiinnityksistä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 31290: kuuta 19 31291: 136§ Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen 31292: Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor- vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain 31293: vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas- voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so- 31294: tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra- velletaan tällaisella asemakaava-alueella tapah- 31295: halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa- tuvaan kiinteistön muodostamiseen ja alueella 31296: maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen tehtäviin toimituksiin aikaisempia säännöksiä. 31297: oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält- Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että 31298: tämättömät kustannukset. Niin ikään on, jos edellä tarkoitettuun asemakaavaan sovelletaan 31299: rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on samoja säännöksiä kuin sellaiseen asemakaa- 31300: 41 §:n 2 momentissa mainitusta syystä rauen- vaan, joka vahvistetaan tämän lain voimaan 31301: nut, lunastamista hakeneen korvattava lunas- tulon jälkeen. Aikaisempia säännöksiä sovelle- 31302: tettavaksi tarkoitetun alueen omistajalle aiheu- taan myös niihin toimituksiin jotka on jo 31303: tunut vahinko siitä, ettei lunastamista ole saa- aloitettu tämän lain tullessa voimaan. 31304: tettu loppuun. 31305: 31306: 31307: 31308: 31309: 2. 31310: Laki 31311: rakennuslain muuttamisesta 31312: 31313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 31314: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 118 §,sellaisena kuin se on 31315: osittain muutettuna 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (985/76), sekä 31316: muutetaan 117 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä 31317: huhtikuuta 1966 annetulla lailla (250/66), näin kuuluvaksi: 31318: 31319: 117§ Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen 31320: Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase- vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain 31321: makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella, voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so- 31322: jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun- velletaan tällaisella asemakaava-alueella raken- 31323: gista on säädetty 5, 12 ja 16 §:ssä sekä II ja IV nuskiellon osalta aikaisempia säännöksiä, jollei 31324: osastossa. kunnanvaltuusto ole tehnyt kyseistä kaava- 31325: aluetta koskevaa, kaavoitusalueiden jakolain 31326: muuttamisesta päivänä kuuta 19 31327: Tämä laki tulee voimaan päivänä annetun lain ( 1 ) voimaantulosäännökses- 31328: kuuta 19 sä tarkoitettua päätöstä. 31329: 1990 vp. - HE n:o 35 17 31330: 31331: 3. 31332: Laki 31333: kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta 31334: 31335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistö- 31336: rekisterilain (392/85) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 31337: 31338: 3§ kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan 31339: tai kunnanosaan kuuluvat yksiköt muodosta- 31340: Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste- vat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmitte- 31341: riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan lyssä voidaan noudattaa muuta perustetta. 31342: kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman 31343: ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä 31344: momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään kuuta 19 . 31345: 31346: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990 31347: 31348: 31349: Tasavallan Presidentti 31350: MAUNO KOIVISTO 31351: 31352: 31353: 31354: 31355: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 31356: 31357: 31358: 31359: 31360: 3 380604A 31361: 18 1990 vp. - HE n:o 35 31362: 31363: Liite 31364: 31365: 31366: 31367: 31368: 1. 31369: Laki 31370: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta 31371: 31372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 31373: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101160) 2 §:n 1 31374: momentti, 11 ja 20 §, 21 §:n 1 momentti, 23, 32 ja 36 §, 38 §:n 3 momentti, 45 ja 47 §, 50 §:n 2 31375: momentti, 128, 137, 138 ja 140 §, 31376: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa 31377: (582/77}, 21 §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (29/90), 23 § 31378: muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla (40/68) ja osittain muutettuna 23 31379: päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292/71) sekä 45 § osittain muutettuna mainitulla 12 31380: päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla, 31381: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 ja 8 §, 9 a §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §, 21 §:n 31382: 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 29 §, 3 luvun otsikko, 34, 35 ja 37 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §, 31383: 41 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 1 momentti, 49 §, 50 §:n 3 momentti, 51 ja 31384: 59§, 64 §:n 2 momentti, 68 §, 75 §:n 1 momentti, 76 §:n 3 momentti, 77 ja 80 §, 82 §:n 1 31385: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 4 momentti, 83 §:n 2 momentti, 6luvun otsikko, 85 §:n 2 31386: momentti, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 90 §:n 1 momentti, 97 §, 7 luvun otsikko, 108 §:n 1 ja 31387: 2 momentti, 109 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 luvun otsikko, 115 §:n 2 momentti, 117 §:n 1 31388: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 2 momentti, 119, 123, 124, 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126 31389: ja 129 §, 130 §:n 1 momentti, 131 ja 133 §, 136 §:n 1 momentti ja 137 a §:n 1 momentti, 31390: sellaisina kuin niistä ovat 8, 124 b, 124 c ja 124 g § sekä 137 a §:n 1 momentti 4 päivänä 31391: tammikuuta 1974 annetussa laissa (31174), 9 a §:n 1 momentti ja 27 §:n 1 momentti mainitussa 31392: 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2 31393: momentti, 35 § ja 83 §:n 2 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa, 31394: 39 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (605/77), 49 ja 77 §, 82 §:n 4 31395: momentti ja 86 §mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 50 §:n 3 momentti 16 31396: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (944/83) ja 97 § osittain muutettuna mainitulla 19 31397: päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla, sekä 31398: lisätään lakiin uusi 2 a § ja 88 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 31399: 31400: Voimassa oleva laki Ehdotus 31401: 31402: 1§ 1§ 31403: Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista 31404: ja siihen liittyviä toimituksia kaupungissa, ja siihen liittyviä toimituksia kaavoitusalueilla. 31405: kauppalassa ja kaavoitusalueilla maalaiskun- 31406: nassa. 31407: 31408: 2§ 2§ 31409: Mitä tässä laissa on säädetty maistraatista, (1 mom. kumotaan) 31410: koskee kaupungin rakennuslautakuntaa. 31411: Mitä on säädetty kiinteistötuomarista, kos- Mitä tässä laissa on säädetty kiinteistötuo- 31412: kee kauppalassa ja kihlakunnanoikeuden tuo- marista, koskee kihlakunnanoikeuden tuomio- 31413: miopiiriin kuuluvassa kaupungissa tuomiokun- piirissä tuomiokunnan tuomaria tai kihlakun- 31414: nan tuomaria tai kihlakunnanoikeutta. nanoikeutta. 31415: 1990 vp. - HE n:o 35 19 31416: 31417: Voimassa oleva laki Ehdotus 31418: 31419: 2a§ 31420: Kunnassa voi olla kiinteistöinsinöörin virka. 31421: Kiinteistöinsinöörin virka voi olla sivutoimi- 31422: nen. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla 31423: yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistöinsinöö- 31424: rin valitsee kunta. 31425: Kelpoisuusehtona, kiinteistöinsinöörin vir- 31426: kaan on teknillisessä korkeakoulussa maanmit- 31427: tauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritet- 31428: tu diplomi-insinöörin tutkinto. 31429: Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa 31430: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella. 31431: 31432: 31433: 3§ 3§ 31434: Tonttirekisteriin tai yleisten alueiden rekiste- Kiinteistöllä, joka on merkitty tonttina tai 31435: riin merkityllä kiinteistöllä kaupungissa ei saa yleisenä alueena tonttikirjaan tai kiinteistöre- 31436: suorittaa 14 päivänä joulukuuta 1951 annetus- kisteriin ei saa suorittaa jakolaissa (604/51) 31437: sa jakolaissa tarkoitettua maanmittaustoimi- tarkoitettua maanmittaustoimitusta, lukuun 31438: tusta, lukuun ottamatta rajamerkin siirtämistä. ottamatta rajamerkin siirtämistä. 31439: Edellä 1 momentissa tarkoitettu rajoitus ei 31440: koske sellaista tonttia ja yleistä aluetta, joka 31441: sijaitsee kumotun asemakaavan alueella. 31442: 31443: 31444: 8§ 8§ 31445: Jos toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih- 1os toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih- 31446: toa tai uusjakoa taikka 45 §:ssä tarkoitettua toa tai uusjakoa taikka 34 §:ssä tarkoitettua 31447: rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat- rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat- 31448: sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa- sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa- 31449: vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi 31450: muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi- muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi- 31451: tettava kunnallishallitukselle sekä samalla tettava kunnanhallitukselle sekä samalla mah- 31452: mahdollisuuden mukaan tehtävä muutoseh- dollisuuden mukaan tehtävä muutosehdotus. 31453: dotus. Kunnallishallituksen on kolmen kuu- Kunnanhallituksen on kolmen kuukauden ku- 31454: kauden kuluessa tiedon tai ehdotuksen saami- luessa tiedon tai ehdotuksen saamisesta ilmoi- 31455: sesta ilmoitettava toimitusinsinöörille, onko tettava toimitusinsinöörille, onko asia antanut 31456: asia antanut aihetta toimenpiteisiin. aihetta toimenpiteisiin. 31457: 31458: 9a§ 9a§ 31459: Asemakaava-alueella maalaiskunnassa tai Rakennuskaava- tai rantakaava-alueelia voi- 31460: rakennuskaava- taikka rantakaava-alueelia voi- daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa 31461: daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä 31462: tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko- 31463: oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko- jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken- 31464: jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken- neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta- 31465: neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta- miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami- 31466: miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami- sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan 31467: sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan rahana. 31468: rahana. 31469: 20 1990 vp. - HE n:o 35 31470: 31471: Voimassa oleva laki Ehdotus 31472: 31473: 11 § 11§ 31474: Maalaiskunnan tonttijakoalueelta lohkomi- (Kumotaan) 31475: sessa muodostettavalla tilalla, joka käsittää 31476: ainoastaan tonttijaon mukaisen tontin, ei ole 31477: osuutta tilojen yhteisiin alueisiin. 31478: i 18 § 31479: 1 31480: 31481: 31482: 31483: -----------~-- 31484: Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan- Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan- 31485: mittaustoimitusta kaupungin asemakaava- mittaustoimitusta asemakaava-alueella ei saa, 31486: alueella ei saa, jollei 19 § :stä muuta johdu tai jollei 19 §:stä muuta johdu tai jollei kunnan- 31487: jollei kaupunginhallitus toimitusinsinöörin esi- hallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna sii- 31488: tyksestä anna siihen suostumustaan, suorittaa hen suostumustaan, suorittaa siten, että raken- 31489: siten, että rakennuskortteliin tai 75 §:n 2 mo- nuskortteliin tai 75 §:n 2 momentissa tarkoite- 31490: mentissa tarkoitetulle muodostettavalle yleisel- tulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy 31491: le alueelle syntyy uusi kiinteistönraja. uusi kiinteistönraja. 31492: 31493: 19 § 19 § 31494: Jos kaupungissa tilasta luovutettu m!ääräala Jos asemakaava-alueella tilasta luovutettu 31495: sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei qle vah-- määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei 31496: vistettu tonttij akoa, saadaan määräala lohkoa, ole hyväksytty tonttijakoa eikä sitä hyväksytä 31497: mikäli kaupunki antaa lohkomiseen jsuostu- kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omis- 31498: muksensa. Lohkominen voidaan suorittaa il- taja tai määräalan haltija on sitä hakenut, 31499: man kaupungin suostumusta, jos tontti]akoa ei saadaan määräala lohkoa eri tilaksi. Tällaiseen 31500: ole hyväksytty kolmen vuoden kuluessa siitä, tilaan ei saa ilman kunnan suostumusta sisäl- 31501: kun tilan omistaja tai määräalan haltija on sitä lyttää rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8 31502: hakenut. Määräalasta muodostettavaan tilaan kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa 31503: ei saa ilman kaupungin suostumusta sisällyttää antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen. 31504: rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8 kohdas- 31505: sa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa antaa 31506: osuutta tilojen yhteiseen alueeseen. 31507: 31508: 20 § 20 § 31509: Maalaiskunnan tonttijakoalueella suoritetta- (Kumotaan) 31510: vassa halkomisessa, lohkomisessa ja erillisen 31511: alueen tilaksi muodostamisessa on rakennus- 31512: kortteliin tuleva uusi tilanraja sijoitettava kul- 31513: kemaan pitkin tonttijaon mukaisten tonttien 31514: rajaa. Sellaisen tilan rajoja, joka käsittää tont- 31515: tijaon mukaisen tontin, ei saa muussakaan 31516: maanmittaustoimituksessa muuttaa tonttijaos- 31517: ta poikkeaviksi. 31518: 21 § 21 § 31519: Tilaan, joka maalaiskunnan asemakaava- (1 momentti kumotaan) 31520: alueella tulee käsittämään tonttijaon mukaisen 31521: tontin tai sen osan, ei saa sisällyttää rakennus- 31522: lain 36 §:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoi- 31523: tettua aluetta eikä kaava-alueen ulkopuolella 31524: olevaa aluetta. 31525: Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar- Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar- 31526: koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää 31527: 1990 vp. - HE n:o 35 21 31528: 31529: Voimassa oleva laki Ehdotus 31530: 31531: muita kysymyksessä olevan rakennuskorttelin rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia. 31532: ulkopuolella olevia tiluksia kuin rakennuslain 31533: 96 § :ssä tarkoitettua liikenneväylän aluetta. 31534: 31535: 31536: 23 § 23 § 31537: Maalaiskunnan sellaisella alueella, jolle ei (Kumotaan) 31538: ole vahvistettu asemakaavaa tai rakennuskaa- 31539: vaa tai rantakaavaa saadaan rakennuspaikkana 31540: käytettäväksi tarkoitettu alue muodostaa tilak- 31541: si vain siinä tapauksessa, että alue on alaltaan 31542: vähintään 2 000 neliömetriä ja muutoin sellai- 31543: nen kuin rakennuslain 121 §:n 1 momentissa 31544: on säädetty taikka että muussa tapauksessa 31545: rakennuslautakunta sanotun lainkohdan 2 mo- 31546: mentin tai lääninhallitus rakennuslain 132 § :n 31547: 1 momentin nojalla on sallinut rakentamisen. 31548: Myös saadaan 2 000 neliömetriä pienempi 31549: alue muodostaa tilaksi, jos alue yhdessä sen 31550: saajan ennestään omistaman tilan kanssa muo- 31551: dostaa vähintään 2 000 neliömetrin suuruisen 31552: rakennuspaikan, kuitenkin vain sillä ehdolla, 31553: ettei tilaksi muodostaminen ole epätarkoituk- 31554: senmukaista maankäytön järjestämisen tai tila- 31555: järjestelmän kannalta. 31556: 31557: 27 § 27 § 31558: Kaupungin alueella suoritettavasta maanmit- Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kunnan- 31559: taustoimituksesta on toimitusinsinöörin ilmoi- hallitukselle vähintään 14 päivää ennen toimi- 31560: tettava kaupunginhallitukselle kirjeellä, joka tuksen alkukokousta postin kuljeteltavaksi jä- 31561: on joko kirjattuna jätettävä postissa ku/jetetta- tetyllä kirjeellä sellaisesta toimituksesta, joka 31562: vaksi tai kuUtausta vastaan toimitettava saajal- suoritetaan alueella, jolle on vahvistettu yleis- 31563: le vähintään 14 päivää ennen toimituksen alku- kaava, asemakaava, rakennuskaava tai ranta- 31564: kokousta. Maalaiskunnassa on toimitusinsi- kaava tahi alueella, jota tarkoitetaan tämän 31565: nöörin samalla tavalla ilmoitettava kunnanhal- lain 25 § :n 1 momentissa, rakennuslain 4 §: n 1 31566: litukselle toimituksesta, joka suoritetaan momentissa tai 123 a §:n 1 momentissa taikka 31567: alueella, jolle on vahvistettu yleiskaava, asema- alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää 31568: kaava, rakennuskaava tai rantakaava tahi 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan 31569: alueella, jota tarkoitetaan 25 §:n 1 momentissa tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise- 31570: tai rakennuslain 123 a §:n 1 momentissa taikka na. 31571: alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää 31572: 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan 31573: tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise- 31574: na. 31575: 31576: 31577: 29 § 29 § 31578: Ennen kuin maanmittauskonttori hyväksyy Maanmittauskonttorin on lähetettävä kun- 31579: suoritetun maanmittaustoimituksen tai tehdyn nalle jäljennökset maarekisteriin tai kiinteistö- 31580: valituksen johdosta lähettää toimituksen asia- rekisteriin merkityn taikka valituksen johdosta 31581: kirjat ja kartan maanjako-oikeudelle, on sen maaoikeuden käsiteltäväksi menevän maanmit- 31582: 22 1990 vp. - HE n:o 35 31583: 31584: Voimassa oleva laki Ehdotus 31585: toimitettava ne kaupungille määräajaksi nähtä- taustoimituksen asiakirjoista, jos kunta on sitä 31586: viksi, jos tämä on sitä pyytänyt toimitusinsi- pyytänyt toimitusinsinööriltä. 31587: nööriltä. 31588: 32 § 32 § 31589: Kaupungin kiinteistöinsinöörin oikeudesta (Kumotaan) 31590: suorittaa maanmittaustoimituksia säädetään 31591: asetuksella. 31592: 31593: 31594: 3 luku. 3 luku 31595: Tontinosan ja rakennuspaikan osan Rakennuspaikan osan lunastami- 31596: lunastaminen sekä katualueen erottaminen nen 31597: maalaiskunnassa. 31598: 34 § 34 § 31599: Jos maalaiskunnan asemakaava-alueella Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-alu- 31600: tonttijaon mukaisesta tontista kuuluu alueita eella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai täl- 31601: eri omistajille, on tontinosan omistajana oi- laisella alueella olevaan tilaksi muodostetta- 31602: keus lunastaa muu osa tontista. Milloin useat vaan määräalaan on 17 § :n 2 momentissa tar- 31603: tahtovat lunastaa, on lunastamismenettelyssä koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai- 31604: etuoikeus sillä, jonka tontinosalla rakennuksi- kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi- 31605: neen ja laitteineen on suurin arvo. Jos tontin- selle kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin 31606: osat ovat samanarvoiset, lunastamisoikeus on saada aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan 31607: sillä, joka ensiksi on pannut vireille lunasta- maanmittaustoimituksessa ( r a ken n u s p a i- 31608: misvaatimuksensa. k a n osan 1u n a s ta m i s t o i m i t u s) lu- 31609: nastaa ja siirtää lunastajan tilaan. 31610: Jollei tontinosan omistaja ole vuoden kulu- Milloin useat tahtovat lunastaa, on etuoi- 31611: essa tonttijaon vahvistamisesta pannut vireille keus sillä, jonka rakennuspaikan osalla raken- 31612: lunastamisvaatimusta tai jos lunastamisasian nuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos 31613: on katsottava 41 §:n 2 momentin mukaan rau- rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lu- 31614: enneen, kunnalla on· oikeus lunastaa tontin- nastamisoikeus on sillä, joka ensiksi on pannut 31615: osat. Mikäli kuitenkin kunnan vireille pane- vireille lunastamisvaatimuksensa. 31616: massa lunastamisasian käsittelyssä ennen toi- 31617: mitusmiesten päätöksen antamista sellainen 31618: tontinosan omistaja, joka ei ole aikaisemmin 31619: esittänyt tontinosan lunastamisvaatimusta, 31620: vaatii saada lunastaa tontin muut osat, on 31621: hänellä siihen oikeus. · 31622: 31623: 35 § 35 § 31624: Tontinosan tai -osien lunastaminen käsitel- Rakennuspaikan osan lunastustoimitusta saa 31625: lään erityisessä maanmittaustoimituksessa hakea maanmittaustoimisto/ta 34 §:n 1 mo- 31626: (tontinosan lunastamistoimitus), johon mää- mentissa tarkoitetun tilan tai määräalan omis- 31627: räystä haetaan maanmittauskonttorilta. taja. 31628: 31629: 36 § 36 § 31630: Milloin tontin alue voidaan saada samalle (Kumotaan) 31631: omistajalle ti/usvaihdol/a, ei lunastamiseen ole 31632: ryhdyttävä, vaan toimitus on suoritettava ti/us- 31633: vaihtona. 31634: 1990 vp. - HE n:o 35 23 31635: 31636: Voimassa oleva laki Ehdotus 31637: 31638: 37 § 37 § 31639: Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on 31640: oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi- oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi- 31641: keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos tontin keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos raken- 31642: alueeseen kohdistuu rasite-, nautinta- tai muu nuspaikan alueeseen kohdistuu rasite-, nau- 31643: sellainen oikeus, toimitusmiesten on myös tinta- tai muu sellainen oikeus, toimitusmiesten 31644: määrättävä sen voimaan jäämisestä tai lunasta- on myös määrättävä sen voimaan jäämisestä 31645: misesta taikka muusta järjestämisestä ja siitä tai lunastamisesta taikka muusta järjestämises- 31646: johtuvasta korvauksesta. tä ja siitä johtuvasta korvauksesta. 31647: 31648: 38 § 31649: 31650: Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin siirto- (3 mom. kumotaan) 31651: kustannuksiin voidaan soveltaa, mitä maan- 31652: mittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla 31653: 22 päivänä tammikuuta 1960 annetussa laissa 31654: (42160) on säädetty siirtokustannusten maksa- 31655: misesta etukäteen valtion varoista. 31656: 39 § 39 § 31657: Tontinosan lunastamistoimituksessa on, jol- Rakennuspaikan osan lunastamistoimituk- 31658: lei tämän lain säännöksistä muuta johdu, ton- sessa on, jollei tämän lain säännöksistä muuta 31659: tinosan arvoa, hintaa tai korvausta määrättäes- johdu, rakennuspaikan osan arvoa, hintaa tai 31660: sä noudatettava soveltuvin kohdin kiinteän korvausta määrättäessä noudatettava soveltu- 31661: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- vin kohdin kiinteän omaisuuden ja erityisten 31662: sesta annetun lain (603/77) säännöksiä kor- oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) 31663: vauksen perusteista ja määräämisestä, ei kui- säännöksiä korvauksen perusteista ja määrää- 31664: tenkaan 31 §:ää. misestä, ei kuitenkaan 31 §:ää. 31665: 31666: 31667: 40 § 40 § 31668: Tontin alue on tontinosan lunastamistoimi- Rakennuspaikan alue on rakennuspaikan 31669: tuksessa Iohkomalla erotettava yhdeksi tilaksi, osan lunastustoimituksessa Iohkomalla erotet- 31670: jollei 4 momentin säännöksestä muuta johdu. tava yhdeksi tilaksi, jollei 4 momentin sään- 31671: Alue erotetaan yhdeksi tilaksi silloinkin, kun nöksestä muuta johdu. Alue erotetaan yhdeksi 31672: tontin alue käsittää määräaloja kahdesta tai tilaksi silloinkin, kun rakennuspaikan alue kä- 31673: useammasta eri kyliin kuuluvasta tilasta taikka sittää määräalan ohella kokonaisen tilan. 31674: määräalan ohella kokonaisen tilan. 31675: Jos osa tontin alueesta on tilojen yhteistä Jos osa rakennuspaikan alueesta on tilojen 31676: aluetta, saadaan lohkominen sen osalta suorit- yhteistä aluetta, saadaan lohkominen sen osal- 31677: taa manttaaleja muuttamatta. Lohkomiskir- ta suorittaa manttaaleja muuttamatta. Lohko- 31678: jaan on merkittävä tilat, joille yhteinen alue on miskirjaan on merkittävä tilat, joille yhteinen 31679: kuulunut, ja kunkin osuus siihen. alue on kuulunut, ja kunkin osuus siihen. 31680: Milloin osa tontin alueesta ei kuulu mihin- Milloin osa rakennuspaikan alueesta ei kuu- 31681: kään tilaan, se liitetään tontin muusta osasta lu mihinkään tilaan, se liitetään rakennuspai- 31682: muodostettuun tai lohkomaila muodostetta- kan muusta osasta muodostettuun tai Iohko- 31683: vaan tilaan noudattaen soveltuvin osin, mitä malla muodostettavaan tilaan noudattaen so- 31684: jakolain 240 §:ssä on säädetty erillisen alueen veltuvin osin, mitä jakolain 240 §:ssä on sää- 31685: liittämisestä tilaan. detty erillisen alueen liittämisestä tilaan. 31686: Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen- Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen- 31687: piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn 31688: 24 1990 vp. - HE n:o 35 31689: 31690: Voimassa oleva laki Ehdotus 31691: 31692: kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten- kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten- 31693: kin tontinosan lunastajalle ennestään kuuluva kin rakennuspaikan osan lunastajalle ennes- 31694: tontin osa käsittää kahden tai useamman tilan tään kuuluva rakennuspaikan osa käsittää kah- 31695: tiluksia, on näiden tilusten yhdeksi tilaksi muo- den tai useamman tilan tiluksia, on näiden 31696: dostamisen ehtona, mitä jakolain 182 §:n 3 tilusten yhdeksi tilaksi muodostamisen ehtona 31697: momentissa on säädetty. mitä jakolain 182 §:n 3 momentissa on säädet~ 31698: ty. 31699: 31700: 41 § 31701: 31702: Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta- Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta- 31703: nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi- nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi- 31704: tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi- tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi- 31705: mituksessa myös toisen tontinosan omistaja oli mituksessa myös toisen rakennuspaikan osan 31706: esittänyt lunastamisvaatimuksen, toimitus on omistaja oli esittänyt lunastusvaatimuksen, toi- 31707: palautettava sanotun vaatimuksen käsittelemis- mitus on palautettava sanotun vaatimuksen 31708: tä varten toimitusinsinöörille. käsittelemistä varten toimitusinsinöörille. 31709: 31710: 31711: 44 § 44 § 31712: Sitten kun tontinosan lunastamistoimitus on Sitten kun rakennuspaikan osan lunastamis- 31713: merkitty maarekisteriin, lunastettu alue on va- toimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteis- 31714: paa sitä rasittaneista kiinnityksistä, lukuun ot- törekisteriin lunastettu alue on vapaa sitä rasit- 31715: tamatta sellaista nautinta- tai muun sellaisen taneista kiinnityksistä, lukuun ottamatta sel- 31716: oikeuden kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka laista nautinta- tai muun sellaisen oikeuden 31717: 37 §:n mukaisesti on jätetty lunastamatta. kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka 37 §:n mu- 31718: kaisesti on jätetty lunastamatta. 31719: Mikäli tontin alue on tontinosan lunastamis- Mikäli rakennuspaikan alue on rakennuspai- 31720: toimituksessa muodostettu yhdeksi tilaksi, kos- kan osan lunastamistoimituksessa muodostettu 31721: kee lunastajalle ennestään kuuluvaa aluetta yhdeksi tilaksi, koskee lunastajalle ennestään 31722: rasittava kiinnitys koko muodostettua tilaa. kuuluvaa aluetta rasittava kiinnitys koko muo- 31723: dostettua tilaa. 31724: 31725: 45 § 45 § 31726: Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-alu- (Kumotaan) 31727: eella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai täl- 31728: laisella alueella olevaan, tilaksi muodostetta- 31729: vaan määräalaan on 17 §:n 2 momentissa tar- 31730: koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai- 31731: kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi- 31732: selle kuuluvaa maata eikä muutosta rajoihin 31733: saada aikaan tilusvaihdolla, sellainen alue voi- 31734: daan sanotun tilan omistajan tai määräalan 31735: haltijan hakemuksesta suoritettavassa maan- 31736: mittaustoimituksessa (rakennuspaikan osan lu- 31737: nastamistoimitus) lunastaa rahalla ja siirtää 31738: lunastajan tilaan. 31739: Toimituksesta ja muusta menettelystä sekä 31740: niiden oikeusvaikutuksesta on soveltuvin osin 31741: voimassa, mitä edellä on säädetty tontinosan 31742: lunastamistoimituksesta. 31743: 1990 vp. - HE n:o 35 25 31744: 31745: Voimassa oleva laki Ehdotus 31746: 31747: 47 § 47 § 31748: Rakennuslain 47 ja 117 §: n mukaan maalais- (Kumotaan) 31749: kunnan omistukseen tulevan katualueen erotta- 31750: minen suoritetaan kunnan hakemuksesta 31751: maanmittaustoimituksessa, jossa alueen rajat 31752: käydään ja pyykitetään sekä laaditaan siitä 31753: kartta ja selitelmä. Toimituksessa voidaan eri 31754: tiloihin kuuluvat alueet muodostaa yhdeksi 31755: kiinteistöksi. Toimituksesta on muutoin sovel- 31756: tuvin osin voimassa, mitä on säädetty lohkomi- 31757: sesta. 31758: 48 § 48 § 31759: Kaupungissa erotetaan tonttijaon mukainen Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon 31760: tontti itsenäiseksi kiinteistöksi tontinmittauk- mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi ton- 31761: sessa. tinmittauksessa. 31762: 31763: 31764: 49 § 49 § 31765: Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen 31766: osan omistaja tai haltija. Maistraatti voi ilman osan omistaja tai haltija. Rakennuslautakunta 31767: hakemustakin määrätä tontinmittauksen suori- voi ilman hakemustakin määrätä tontinmit- 31768: tettavaksi, milloin katsoo sen tarpeelliseksi. tauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tar- 31769: Maistraatin määräykseen ei saa hakea muutos- peelliseksi. Rakennuslautakunnan määräyk- 31770: ta. seen ei saa hakea muutosta. 31771: 31772: 50§ 31773: 31774: Kiinteistöinsinöörin valitsee kaupunki han- (2 mom. kumotaan) 31775: kittuaan sitä ennen maistraatin lausunnon. 31776: Kelpoisuusehtona kiinteistöinsinöörin virkaan 31777: on teknillisen korkeakoulun maanmittausosas- 31778: tossa suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto ja 31779: sen jälkeen käytännössä hankittu perehtynei- 31780: syys kiinteistön muodostamista koskeviin teh- 31781: täviin. 31782: Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin 31783: määräyksestä suorittaa myös sellainen henkilö, määräyksestä suorittaa myös kunnan palveluk- 31784: joka on kaupungin palveluksessa virkasuhtees- sessa vit:kasuhteessa oleva henkilö, joka on 31785: sa ja joka on suorittanut teknikon tutkinnon suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen kou- 31786: teknillisen koulun maanmittaustekniikan opin- lun maanmittaustekniikan opintolinjalla. 31787: tosuunnalla. 31788: 31789: 51 § 51 § 31790: Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi- Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi- 31791: massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy- massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy- 31792: destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. 31793: Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta 31794: jatketaan, mikäli maistraatti ei toisin määrää. jatketaan, mikäli rakennuslautakunta ei toisin 31795: määrää. 31796: Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta- Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta- 31797: masta tontinmittausta, maistraatin on määrät- masta tontinmittausta, rakennuslautakunnan 31798: 4 380604A 31799: 26 1990 vp. - HE n:o 35 31800: 31801: Voimassa oleva laki Ehdotus 31802: 31803: tävä muu kiinteistöinsinöörin virkaan pätevä on määrättävä muu kiinteistöinsinöörin vir- 31804: henkilö suorittamaan toimitus. Sama on voi- kaan pätevä henkilö suorittamaan toimitus. 31805: massa, milloin kiinteistöinsinöörin virka on Sama on voimassa, milloin kiinteistöinsinöörin 31806: avoinna eikä viransijaista ole määrätty. virka on avoinna eikä viransijaista ole määrät- 31807: ty. 31808: 31809: 59§ 59§ 31810: Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton- Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton- 31811: tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo- tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo- 31812: mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin- mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin- 31813: mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin 31814: epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen 31815: vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava 31816: maistraatin määrättäväksi, onko ja miten laa- rakennuslautakunnan määrättäväksi, onko ja 31817: jasti korttelin muillakin tonteilla toimitettava miten laajasti korttelin muillakin tonteilla toi- 31818: tontinmittaus. Alistukseen kiinteistöinsinöörin mitettava tontinmittaus. Alistukseen kiinteis- 31819: on liitettävä oma ehdotuksensa. töinsinöörin on liitettävä oma ehdotuksensa. 31820: 31821: 64 § 31822: 31823: Milloin tontinmittaus on suoritettu hake- Milloin tontinmittaus on suoritettu hake- 31824: muksetta maistraatin määräyksestä, kustan- muksetta rakennuslautakunnan määräyksestä, 31825: nukset maksaa tontin omistaja. Jos tontista kustannukset maksaa tontin omistaja. Jos ton- 31826: kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, he tista kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, 31827: maksavat kustannukset osuuksiensa tai alueit- he maksavat kustannukset osuuksiensa tai alu- 31828: tensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa. eittensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa. 31829: 31830: 68 § 68 § 31831: Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai 31832: sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet 31833: tontinmittauksen, maistraatti voi ennen vali- tontinmittauksen, rakennuslautakunta voi en- 31834: tusajan päättymistä tarkastaa ja hyväksyä toi- nen valitusajan päättymistä tarkastaa ja hyväk- 31835: mituksen. syä toimituksen. 31836: 31837: 75 § 75 § 31838: Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa 31839: kaupungin omistamaa yleisten alueiden rekiste- kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on merkit- 31840: riin merkittyä kiinteistöä, joka on muodostettu ty yleisenä alueena yleisten alueiden rekisteriin 31841: asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau- tai kiinteistörekisteriin ja joka on muodostettu 31842: kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau- 31843: vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, 31844: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta. vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi 31845: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta. 31846: 31847: 31848: 76 § 31849: 31850: Rakennuslain 47 §:n 1 momentissa tarkoitet- Katualue, joka rakennuslain 47 ja 117§ :n 31851: tu katualueen erottaminen suoritetaan 1 mo- mukaan tulee kunnan omistukseen, erotetaan 1 31852: mentissa mainittuna yleisen alueen mittaukse- momentissa tarkoitetulla yleisen alueen mit- 31853: na. Erottaminen katsotaan vireille pannuksi, tauksella. Erottaminen katsotaan vireille pan- 31854: 1990 vp. - HE n:o 35 27 31855: 31856: Voimassa oleva laki Ehdotus 31857: 31858: kun toimituksen aloittamisesta on tiedotettu tai nuksi, kun toimituksen aloittamisesta on tiedo- 31859: toimitus aloitettu, niin kuin 53, 54 ja 55 §:ssä tettu tai toimitus aloitettu, niinkuin 53, 54 ja 31860: on säädetty. 55 §:ssä on säädetty. 31861: 31862: 77§ 77§ 31863: Yleisen alueen mittaus suoritetaan kaupun- Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan 31864: gin hakemuksesta. Maistraatti voi ilman hake- hakemuksesta. Rakennuslautakunta voi ilman 31865: . mustakin määrätä yleisen alueen mittauksen hakemustakin määrätä yleisen alueen mittauk- 31866: suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeellisek- sen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeel- 31867: si. Maistraatin määräykseen ei saa hakea muu- liseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei 31868: tosta. saa hakea muutosta. 31869: 31870: 80 § 80 § 31871: Yleisen alueen mittauksen kustannukset Yleisen alueen mittauksen kustannukset 31872: maksaa kaupunki. maksaa kunta. 31873: 31874: 82 § 82 § 31875: Muodostettava yleinen alue merkitään ylei- Muodostettava yleinen alue merkitään ylei- 31876: sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä 31877: yleisten alueiden rekisteriin ilman 7 luvussa yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- 31878: tarkoitettua kiinteistötuomarin suostumusta, teriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistö- 31879: jos tuomarin suostumusta, jos 31880: 1) alueen omistaa kaupunki tai kaupungilla 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on 31881: on siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai- 31882: mainittu oikeus; ja nittu oikeus; ja 31883: 31884: Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi- Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi- 31885: sestä päättää maistraatti yleisen alueen mit- sestä päättää rakennuslautakunta yleisen alu- 31886: tauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos kuitenkin een mittauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos 31887: toimituksesta on valitettu, maistraatti antaa kuitenkin toimituksesta on valitettu, rakennus- 31888: sanotun määräyksen vasta yleisen alueen mit- lautakunta antaa sanotun määräyksen vasta 31889: tauksen saatua lainvoiman. Milloin kaupunki yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman. 31890: saa alueeseen omistusoikeuden tai alue, jonka Milloin kunta saa alueeseen omistusoikeuden 31891: kaupunki omistaa, vapautuu kiinnityksistä toi- tai alue, jonka kunta omistaa, vapautuu kiinni- 31892: mituksen hyväksymisen jälkeen, maistraatti tyksistä toimituksen hyväksymisen jälkeen, ra- 31893: päättää rekisteriin merkitsemisestä kaupungin kennuslautakunta päättää rekisteriin merkitse- 31894: hakemuksesta erikseen. Maistraatin päätök- misestä kunnan hakemuksesta erikseen. Ra- 31895: seen ei saa hakea muutosta. kennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea 31896: muutosta. 31897: 31898: 83 § 31899: 31900: Jos kaupunki on saanut yleisen alueen Jos kunta on saanut yleisen alueen omakseen 31901: omakseen muulla saannolla kuin lunastuksella muulla saannolla kuin lunastuksella taikka ra- 31902: taikka rakennuslain 46 §:n 1 momentin tai kennuslain 46 §:n tai 47 §:n 1 momentin nojal- 31903: 47 §:n 1 momentin nojalla, on 30 päivän kuh.~ la, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkit- 31904: essa toimituksen merkitsemisestä yleisten aluei- semisestä yleisten alueiden rekisteriin pantava 31905: den rekisteriin pantava siitä tiedoksianto kau- siitä tiedoksiauto kunnan ilmoitustaululle kol- 31906: pungin ilmoitustaululle kolmen kuukauden men kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin 31907: ajaksi nähtäville sillä tavoin kuin julkisista kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tie- 31908: kuulutuksista on säädetty. Tiedoksiantaa ei doksiautoa ei kuitenkaan tarvita, jos kunta on 31909: 28 1990 vp. - HE n:o 35 31910: 31911: Voimassa oleva laki Ehdotus 31912: 31913: kuitenkaan tarvita, jos kaupunki on saanut saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue 31914: lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue on on muodostettu. 31915: muodostettu. 31916: 31917: 31918: 6 luku 6 luku 31919: Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin 31920: verrattavat oikeudet k a u p u n g i s s a . verrattavat oikeudet 31921: 31922: 85 § 31923: 31924: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu 31925: oikeus voidaan perustaa myös kaupunkia var- oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten. 31926: ten. 31927: 31928: 31929: 86 § 86 § 31930: Tonttia varten voidaan toisen tontin tai maa- Tonttia varten voidaan toisen tontin tai ja- 31931: rekisteriin merkityn kiinteistön alueelle sekä kolain 284 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiin- 31932: maarekisteriin merkittyä kiinteistöä varten ton- teistön alueelle sekä tällaista kiinteistöä varten 31933: tin alueelle perustaa väliaikainen oikeus tiehen, tontin alueelle perustaa väliaikainen oikeus 31934: veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-, sähkö- tiehen, veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-, 31935: taikka muun sellaisen johdon sijoittamiseen sähkö- taikka muun sellaisen johdon sijoitta- 31936: siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelliseksi. miseen siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelli- 31937: Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perustaa seksi. Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perus- 31938: myös kaupunkia varten. taa myös kuntaa varten. 31939: 31940: 87 § 87 § 31941: Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden 31942: perustamisen edellytyksenä on, että se katso- perustamisen edellytyksenä on, että se katso- 31943: taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai 31944: kaupungille eikä siitä aiheudu huomattavaa kunnalle eikä siitä aiheudu huomattavaa hait- 31945: haittaa rasitetulle kiinteistölle. taa rasitetulle kiinteistölle. 31946: 31947: 88 § 88 § 31948: Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais- Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais- 31949: ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja 31950: kaupunki siitä sopivat taikka, jos tontit kuulu- kunta siitä sopivat taikka, jos tontit kuuluvat 31951: vat samalle omistajalle, hänen pyynnöstään. samalle omistajalle, hänen pyynnöstään. 31952: 31953: Rasite tiehen tai muuhun kulkupaikkaan 31954: voidaan perustaa tonttia varten toisen tontin 31955: alueelle ilman viimeksi mainitun tontin omista- 31956: jan suostumusta 48 §:n 1 momentissa tarkoite- 31957: tussa tontinmittauksessa. 31958: 31959: 90 § 90 § 31960: Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa 31961: toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil- toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil- 31962: loin rasite on perustettu kaupunkia varten, loin rasite on perustettu kuntaa varten, kunnan 31963: kaupung:n ja tontin omistajan sopimuksesta. ja tontin omistajan sopimuksesta. 31964: 1990 vp. - HE n:o 35 29 31965: 31966: Voimassa oleva laki Ehdotus 31967: 31968: 97 § 97 § 31969: Maistraatti voi, jos se katsoo rakentamisen, Rakennuslautakunta voi, jos se katsoo ra- 31970: terveydellisten seikkain tai yleisen edun vaati- kentamisen, terveydellisten seikkojen tai ylei- 31971: van, jättää rasitteen tai oikeuden perustamista, sen edun vaativan, jättää rasitteen tai oikeuden 31972: siirtämistä, muuttamista tai poistamista koske- perustamista, siirtämistä, muuttamista tai pois- 31973: van muun kuin 94 ja 94 a §:ssä tarkoitetun tamista koskevan muun kuin 94 ja 94 a §:ssä 31974: toimenpiteen hyväksymättä. tarkoitetun toimenpiteen hyväksymättä. 31975: Maistraatti voi myös jättää hyväksymäitä Rakennuslautakunta voi myös jättää hyväk- 31976: rasitteen perustamista koskevan toimenpiteen, symättä rasitteen perustamista koskevan toi- 31977: jos se katsoo, ettei tarkoitusta, johon perus- menpiteen, jos se katsoo, ettei tarkoitusta, 31978: tamisella pyritään, voida tehdyllä sopimuksella johon perustamisella pyritään, voida tehdyllä 31979: saavuttaa. sopimuksella saavuttaa. 31980: 31981: 31982: 7 luku. 7 luku 31983: Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja 31984: yleisen alueen muodostukseen yleisen alueen muodostukseen 31985: kaupungissa. 31986: 108 § 108 § 31987: Jollei maistraatti ole 82 §:n nojalla määrän- Jollei rakennuslautakunta ole 82 §:n nojalla 31988: nyt, että muodostettava yleinen alue on merkit- määrännyt, että muodostettava yleinen alue on 31989: tävä kiinteistönä yleisten alueiden rekisteriin, merkittävä kiinteistönä yleisten alueiden rekis- 31990: on hankittava kiinteistötuomarin suostumus teriin tai kiinteistörekisteriin, on hankittava 31991: yleisen alueen muodostukseen. kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen 31992: muodostukseen. 31993: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil- Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil- 31994: loin muodostettava yleinen alue on kokonai- loin muodostettava yleinen alue on kokonai- 31995: suudessaan hankittu kaupungille 100 §:n 2 mo- suudessaan hankittu kunnalle 100 §:n 2 mo- 31996: mentissa mainitulla tavalla. mentissa mainitulla tavalla. 31997: 31998: 31999: 109 § 109 § 32000: Suostumus yleisen alueen muodostukseen on Suostumus yleisen alueen muodostukseen on 32001: annettava, jos annettava, jos 32002: 1) alueen omistaa kaupunki tai kaupungilla 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on 32003: on siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai- 32004: mainittu oikeus; ja nittu oikeus; ja 32005: 32006: 32007: 32008: 8 luku. 8 luku 32009: Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen 32010: kaupungissa. 32011: 32012: 115 § 32013: 32014: Tonttikirjaa pitää maistraatin valvonnan Tonttikirjaa pitää rakennuslautakunnan val- 32015: alaisena kiinteistöinsinööri tai erityisestä syystä vonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityises- 32016: muu maistraatin määräämä viranhaltija (tont- tä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä 32017: tikirjan pitäjä). viranhaltija (tonttikirjan pitäjä). 32018: 30 1990 vp. - HE n:o 35 32019: 32020: Voimassa oleva laki Ehdotus 32021: 32022: 117 § 117§ 32023: Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, 32024: lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on 32025: . merkittävä yleisten alueiden rekisteriin, jos merkittävä yleisten alueiden rekisteriin tai kiin- 32026: teistörekisteriin, jos 32027: 1) maistraatti on 82 §:n 4 momentin nojalla 1) rakennuslautakunta on 82 §:n 4 momen- 32028: niin määrännyt; tai tin nojalla niin määrännyt; tai 32029: 32030: Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen- Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen- 32031: tissa mainitulla tavalla hankittu kaupungille, tissa mainitulla tavalla hankittu kunnalle, on 32032: on toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen 32033: mittaus, merkitään se kaupungin hakemukses- mittaus, merkitään se kunnan hakemuksesta 32034: ta yleisten alueiden rekisteriin ilman maistraa- yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- 32035: tin määräystä tai kiinteistötuomarin suostu- teriin ilman rakennuslautakunnan määräystä 32036: musta. tai kiinteistötuomarin suostumusta. 32037: 32038: 119§ 119 § 32039: Maarekisteriin merkitty, 75 §:n 1 momentis- Kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin mer- 32040: sa tarkoitettu, kaupungille pakkolunastettu kitty, 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu, kunnal- 32041: alue voidaan kaupungin hakemuksesta siirtää le lunastettu alue sekä sellainen kunnan omis- 32042: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi tama kiinteistö, jonka alueen kunta on saanut 32043: yleisten alueiden rekisteriin. ennen tämän lain voimaantuloa omistukseensa 32044: rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n 32045: mukaan, voidaan kunnan hakemuksesta siirtää 32046: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi 32047: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- 32048: teriin. 32049: 123 § 123 § 32050: Maistraatti voi kaupungin pyynnöstä päät- Rakennuslautakunta voi kunnan pyynnöstä 32051: tää, että yleisten alueiden rekisteriin eri kiin- päättää, että yleisten alueiden rekisteriin tai 32052: teistöiksi merkityt yleiset alueet, joilla on sama kiinteistörekisteriin eri kiinteistöiksi merkityt 32053: käyttötarkoitus, yhdistetään yhdeksi kiinteis- yleiset alueet, joilla on sama käyttötarkoitus, 32054: töksi. Maistraatin päätökseen ei saa hakea yhdistetään yhdeksi kiinteistöksi. Rakennus- 32055: muutosta. lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutos- 32056: ta. 32057: 124 § 124 § 32058: Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai- Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai- 32059: heutuvat kustannukset suorittaa kaupunki. heutuvat kustannukset suorittaa kunta. 32060: 32061: 124 b § 124 b § 32062: Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi- Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi- 32063: selle tontiksi tonttirekisteriin tontinmittausta selle tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekis- 32064: suorittamatta ovat olemassa ja kiinteistöinsi- teriin tontinmittausta suorittamatta ovat ole- 32065: nööri pitää toimenpidettä tarkoituksenmukai- massa ja kiinteistöinsinööri pitää toimenpidet- 32066: sena, on hänen tehtävä siitä esitys maistraatil- tä tarkoituksenmukaisena, on hänen tehtävä 32067: le. Aloitteen esityksen tekemisestä voi tilan tai siitä esitys rakennuslautakunnalle. Aloitteen 32068: alueen omistaja tehdä kiinteistöinsinöörille. esityksen tekemisestä voi tilan tai alueen omis- 32069: taja tehdä kiinteistöinsinöörille. 32070: 32071: 124 c § 124 c § 32072: Mikäli maistraatti katsoo edellytysten esityk- Mikäli rakennuslautakunta katsoo edellytys- 32073: sen hyväksymiseen olevan olemassa, sen on ten esityksen hyväksymiseen olevan olemassa, 32074: 1990 vp. - HE n:o 35 31 32075: 32076: Voimassa oleva laki Ehdotus 32077: 32078: määrättävä tila tai alue merkittäväksi uudeksi sen on määrättävä tila tai alue merkittäväksi 32079: tontiksi tonttirekisteriin. Maistraatin päätök- uudeksi tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistö- 32080: seen ei saa hakea muutosta. rekisteriin. Rakennuslautakunnan päätökseen 32081: ei saa hakea muutosta. 32082: 32083: 124 g § 124 g § 32084: Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa matm- Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa matm- 32085: tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake- tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake- 32086: mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin- mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin- 32087: teistöusaannan moittimisajasta annetun lain teistönsaannon moitiimisajasta annetun lain 32088: (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus- (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus- 32089: kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote 32090: 124 b §: ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin 124 b §:ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin 32091: esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai- esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai- 32092: nittu maistraatin määräys. nittu rakennuslautakunnan määräys. 32093: 32094: 32095: 125 § 125 § 32096: Kaupunginvaltuuston valitsemista maan- Sellaisessa kunnassa, jossa on vahvistettu 32097: jako-oikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden asemakaava, kunnanvaltuuston valitsemista 32098: olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennus- maaoikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden 32099: asioihin. olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennusasi- 32100: oihin. 32101: Kun maanjako-oikeus käsittelee kaupungissa Kun maaoikeus käsittelee asemakaava- tai 32102: asemakaava- tai yleiskaava-alueella suoritetus- yleiskaava-alueella suoritetusta toimituksesta 32103: ta toimituksesta johtunutta riitaisuutta, oikeu- johtunutta riitaisuutta, oikeuden valituista jä- 32104: den valituista jäsenistä tulee ainakin toisella senistä tulee ainakin toisella olla 1 momentissa 32105: olla 1 momentissa mainittu pätevyys. mainittu pätevyys. 32106: 32107: 126 § 126 § 32108: Tämän lain mukaan kaupungin asemakaava- Tämän lain mukaan asemakaava-alueella 32109: alueella suoritetuista toimituksista tehdyt vali- suoritetuista toimituksista tehdyt valitukset on 32110: tukset on käsiteltävä kiireellisinä. käsiteltävä kiireellisinä. 32111: 32112: 32113: 128 § 128 § 32114: Edellä 47 § :ssä mainitussa toimituksessa ero- (Kumotaan) 32115: tettu katualue merkitään maarekisteriin sillä 32116: tavoin kuin yleiseen tarpeeseen pakkolunaste- 32117: tun alueen maarekisteriin merkitsemisestä on 32118: säädetty. Jos alueeseen kuuluu eri kylissä si- 32119: jaitsevaa maata, annetaan alueelle oma nume- 32120: ro siinä kylässä, johon sen katsotaan sijaintin- 32121: sa puolesta sopivimmin kuuluvan. 32122: 32123: 129 § 129 § 32124: Edellä 128 §:ssä tarkoitettuun, katualueesta Sellaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön, 32125: muodostettuun kiinteistöön, johon kunta on jonka alueen kunta on saanut omistukseensa 32126: lain nojalla saanut omistusoikeuden, ei saa rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n 32127: myöntää lainhuutoa tai kiinnitystä eikä sitä saa mukaan, ei saa myöntää lainhuutoa tai kiinni- 32128: ulosmitata. tystä eikä sitä saa ulosmitata. 32129: 32 1990 vp. - HE n:o 35 32130: 32131: Voimassa oleva laki Ehdotus 32132: 32133: 130§ 130 § 32134: Milloin tontti on maistraatin 71 §:n nojalla Milloin tontti on rakennuslautakunnan 32135: tekemän päätöksen perusteella merkitty kiin- 71 §:n nojalla tekemän päätöksen perusteella 32136: teistönä tonttirekisteriin ja jotakin niistä kiin- merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiin- 32137: teistöistä, joiden yksityisistä tiluksista tontti on teistörekisteriin ja jotakin niistä kiinteistöistä, 32138: muodostettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys joiden yksityisistä tiluksista tontti on muodos- 32139: on voimassa koko muodostettuun tonttiin. tettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys on voi- 32140: massa koko muodostettuun tonttiin. 32141: 32142: 32143: 131 § 131 § 32144: Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer- Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer- 32145: kitty tonttirekisteriin maistraatin 71 §:n nojalla kitty tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ra- 32146: antaman määräyksen tai kiinteistötuomarin kennuslautakunnan 71 §:n nojalla antaman 32147: 100 §:ssä tarkoitetun suostumuksen perusteel- määräyksen tai kiinteistötuomarin 100 §:ssä 32148: la, on hankittu saannolle, joka on huudatetta- tarkoitetun suostumuksen perusteella, on han- 32149: va, on koko tontti säädetyssä järjestyksessä kittu saannolle, joka on huudatettava, on koko 32150: huudatettava. tontti säädetyssä järjestyksessä huudatettava. 32151: 32152: 32153: 133§ 133 § 32154: Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin 32155: nojalla annetun maistraatin päätöksen perus- nojalla annetun rakennuslautakunnan päätök- 32156: teella merkitty kiinteistönä yleisten alueiden sen perusteella merkitty kiinteistönä yleisten 32157: rekisteriin, on vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin on 32158: momentissa mainituista kiinnityksistä. vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa 32159: mainituista kiinnityksistä. 32160: 32161: 136§ 136§ 32162: Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor- Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor- 32163: vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas- vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas- 32164: tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra- tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra- 32165: halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa- halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa- 32166: maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen 32167: oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält- oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält- 32168: tamättömät kustannukset. Niin ikään on, jos tämättömät kustannukset. Niin ikään on, jos 32169: tontinosan tai rakennuspaikan osan lunasta- rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on 32170: mistoimitus on 41 §:n 2 momentissa mainitusta 41 §:n 2 momentissa mainitusta syystä rauen- 32171: syystä rauennut, lunastamista hakeneen kor- nut, lunastamista hakeneen korvattava lunas- 32172: vattava lunastettavaksi tarkoitetun alueen tettavaksi tarkoitetun alueen omistajalle aiheu- 32173: omistajalle aiheutunut vahinko siitä, ettei lu- tunut vahinko siitä, ettei lunastamista ole saa- 32174: nastamista ole saatettu loppuun. tettu loppuun. 32175: 32176: 32177: 137 § 137§ 32178: Valtioneuvosto voi kaupungin tekemästä ha- (Kumotaan) 32179: kemuksesta myöntää kaupungille oikeuden pi- 32180: tää jäljennöstä kaupungin maarekisteristä ja 32181: rekisterikartasta tai toisesta niistä. 32182: Maarekisterin ja rekisterikartan jäljennöstä 32183: pitää tonttikirjanpitäjä maistraatin valvonnan 32184: alaisena. Siitä johtuvat kustannukset suorittaa 32185: 1990 vp. - HE n:o 35 33 32186: 32187: Voimassa oleva laki Ehdotus 32188: 32189: kaupunki. Maarekisterin ja rekisterikartan jäl- 32190: jennöksestä ei anneta virallisia otteita. 32191: Jos kaupungille on myönnetty 1 momentissa 32192: mainittu oikeus on maanmittauskonttorin toi- 32193: mitettava tonttikirjan pitäjälle jäljennös kau- 32194: pungin maarekisteristä ja rekisterikartasta. 32195: Kun maarekisteriin tai rekisterikarttaan tämän 32196: jälkeen tehdään uusi merkintä, on maanmit- 32197: tauskonttorin viipymättä lähetettävä siitä uu- 32198: den merkinnän käsittävä ote tonttikirjan pitä~ 32199: jälle vastaavan merkinnän tekemistä varten 32200: maarekisterin tai rekisterikartan jäljennökseen. 32201: Maarekisterin ja rekisterikartan jäljennöksis- 32202: tä suorittaa kaupunki korvausta valtioneuvos- 32203: ton määräämien perusteiden mukaan. Sen si- 32204: jaan annetaan maarekisteriin tai rekisterikart- 32205: taan tehtyjä uusia merkintöjä koskevat otteet 32206: korvauksetta. 32207: 32208: 137a§ 137a§ 32209: Tontinmittauksesta, 84 § :n 2 momentissa Tontinmittauksesta, 84 §:n 2 momentissa 32210: tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses- tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses- 32211: ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa 32212: tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor- tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor- 32213: vaus taksan mukaan, jonka kaupunginvaltuus- vaus taksan mukaan, jonka kunnanvaltuusto 32214: to hyväksyy. Päätös taksan hyväksymisestä on hyväksyy. 32215: alistettava maa- ja metsätalousministeriön vah- 32216: vistettavaksi. 32217: 32218: 32219: 138 § 138§ 32220: Mitä tässä laissa on säädetty asemakaavan ja (Kumotaan) 32221: rakennuskaavan vaikutuksesta maanmittaus- 32222: toimituksiin, on vastaavasti sovellettava ase- 32223: makaavan- ja rakennussuunnitelmantakaisiin 32224: määräyksiin sinä aikana, kun ne rakennuslain 32225: 150 §:n nojalla ovat voimassa. 32226: Maanmittaustoimitukseen alueella, jolla on 32227: voimassa rakennuslain 150§ :ssä tarkoitettu ra- 32228: kennuskielto, on sovellettava, mitä 25 § :ssä on 32229: ·säädetty. 32230: 32231: 140 § 140 § 32232: Aikaisemmin myönnetty erivapaus tontin- (Kumotaan) 32233: mittaajon virkaan pysyy voimassa tämän lain 32234: voimaantulon jälkeenkin. 32235: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32236: kuuta 19 . 32237: Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen 32238: vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain 32239: voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so- 32240: 5 380604A 32241: 34 1990 vp. - HE n:o 35 32242: 32243: Voimassa oleva laki Ehdotus 32244: 32245: velletaan tällaisella asemakaava-alueella tapah- 32246: tuvaan kiinteistön muodostamiseen ja alueella 32247: tehtäviin toimituksiin aikaisempia säännöksiä. 32248: Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että 32249: edellä tarkoitettuun asemakaavaan sovelletaan 32250: samoja säännöksiä kuin sellaiseen asemakaa- 32251: vaan, joka vahvistetaan tämän lain voimaan 32252: tulon jälkeen. Aikaisempia säännöksiä sovelle- 32253: taan myös niihin toimituksiin jotka on jo 32254: aloitettu tämän lain tullessa voimaan. 32255: 32256: 2. 32257: Laki 32258: rakennuslain muuttamisesta 32259: 32260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32261: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 118 §, sellaisena kuin se on 32262: osittain muutettuna 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (985/76), sekä 32263: muutetaan 117 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä 32264: huhtikuuta 1966 annetulla lailla (250/66), näin kuuluvaksi: 32265: 32266: Voimassa oleva laki Ehdotus 32267: 32268: 117§ 117 § 32269: Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase- Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase- 32270: makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella, makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella, 32271: jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun- jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun- 32272: gista on säädetty 5, 12, 14 ja 16 §:ssä sekä II ja gista on säädetty 5, 12 ja 16 §:ssä sekä II ja IV 32273: IV osastossa. Rakennuskielto on voimassa osastossa. 32274: myös tontilla, josta osa kuuluu toiselle omista- 32275: jalle. Tontinosan lunastamista koskevia sään- 32276: nöksiä ei kuitenkaan sovelleta. 32277: 32278: 118 § 118§ 32279: Tontti erotetaan maalaiskunnan asema- (Kumotaan) 32280: kaava-alueella itsenäiseksi tilaksi Iohkomalla 32281: tai muulla maanmittaustoimituksella, niinkuin 32282: siitä erikseen on säädetty. 32283: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32284: kuuta 19 . 32285: Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen 32286: 1986 ollut kaupunki, on tämän lain voimaan 32287: tulon ajankohtana asemakaava, sovelletaan 32288: tällaisella asemakaava-alueella rakennuskiellon 32289: osalta aikaisempia säännöksiä, jollei kunnan- 32290: valtuusto ole tehnyt kyseistä kaava-aluetta kos- 32291: kevaa, kaavoitusalueiden jakolain muuttami- 32292: sesta pmvana kuuta 19 annetun 32293: lain ( 1 ) voimaantulosäännöksessä tarkoi- 32294: tettua päätöstä. 32295: 1990 vp. - HE n:o 35 35 32296: 32297: 3. 32298: Laki 32299: kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta 32300: 32301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistö- 32302: rekisterilain (392/85) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 32303: 32304: Voimassa oleva laki Ehdotus 32305: 32306: 3§ 32307: Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste- Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste- 32308: riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan 32309: kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman 32310: ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 32311: momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään 32312: kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan 32313: kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. tai kunnanosaan kuuluvat yksiköt muodosta- 32314: Erityisestä syystä ryhmittelyssä voidaan nou- vat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmitte- 32315: dattaa muuta perustetta. lyssä voidaan noudattaa muuta perustetta. 32316: 32317: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32318: kuuta 19 . 32319: 1990 vp. - HE n:o 36 32320: 32321: 32322: 32323: 32324: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudesta entiseen 32325: tiealueeseen annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä 32326: lainsäädännöstä 32327: 32328: 32329: 32330: 32331: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 32332: 32333: Voimassa olevan oikeudesta entiseen tiealu- Tämä mahdollisuus turvattaisiin ja asia järjes- 32334: eeseen annetun lain mukaan siirtyy entisen tettäisiin valtion hakemassa ja kustantamassa 32335: yleisen tien alue maalaiskunnassa viereisen alu- yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoi- 32336: een omistajalle sekä kaupungissa ja kauppalas- mituksessa. Voimassa olevan lain mukaan jou- 32337: sa kunnalle. Entistä tiealuetta koskevan lain tuu yksityinen henkilö hakemaan ja kustanta- 32338: muutosehdotuksen mukaan siirtyisivät entiset maan yksityistietoimituksen, jossa asia nykyi- 32339: tiealueet kunnalle vain asema- ja rakennus- sin järjestetään. 32340: kaava-alueella sekä sellaisella alueella, jolle 32341: kunnanvaltuusto on päättänyt laadittavaksi sa- Lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennetta- 32342: notun kaavan. Muulla alueella entinen tiealue vaksi siten, että se koskisi myös liitännäisaluei- 32343: siirtyisi viereisen kiinteistön omistajalle. Kun- ta, kuten esimerkiksi pysyviä tienpitoaineen 32344: nallislain periaatteiden mukaisesti kunnat on ottopaikkoja, pysäköimisalueita ja levähdys- 32345: muutosehdotuksessa saatettu samaan asemaan. alueita. Laki ei koskisi aluetta, joka muodos- 32346: Lakia sovellettaisiin näin ollen myös asema- taa tilan tai on lunastettu valtiolle omistus- 32347: kaava-alueella ja maininnat kaupungeista ja oikeuksin. 32348: kauppaloista poistettaisiin säännöksistä. 32349: Muutosehdotuksessa on säilytetty mahdolli- Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voi- 32350: suus käyttää entistä tiemaata yksityisenä tienä. maan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt. 32351: 32352: 32353: 32354: 32355: YLEISPERUSTELUT 32356: 32357: 1. Nykyinen tilanne eella se sijaitsee. Alueen siirtyminen tapahtuu 32358: siitä päivästä lukien, jolloin lakkaamista tai 32359: 1.1. Yleistä lakkautusta koskeva päätös on saatettu asian- 32360: omaisten tiedoksi yleisistä teistä annetussa ase- 32361: tuksessa (482/57) säädetyllä tavalla. 32362: Kun yleinen tie on lakkautettu tai tiealueena 32363: olleen maan käyttö tietarkoituksiin muutoin on 32364: määrätty lakanneeksi, siirtyy voimassa olevan Lakia sovelletaan maahan, jota on käytetty 32365: oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain varsinaiseksi tiealueeksi. Sitä vastoin liitännäis- 32366: (245/54) mukaan yleistä tietä varten tarpeetto- alueet ja alueet, jotka muodostavat tilan tai 32367: maksi käynyt tiealueena ollut maa tienpitovi- jotka pakkolunastuslain (27 /98) nojalla on lu- 32368: ranomaiselta maalaiskunnassa viereisen alueen nastettu suurempana kuin tienpitoa varten on 32369: omistajalle. Kaupungissa ja kauppalassa siirtyy tarvittu, jäävät lain ulkopuolelle. Lakia ei so- 32370: entinen tiealue aina sille kunnalle, jonka alu- velleta asemakaava-alueella. 32371: 380394X 32372: 2 1990 vp. - HE n:o 36 32373: 32374: Alueen siirtyessä tienpitoviranomaiselta kun- kanaan annettavaan yleisistä teistä annettuun 32375: nalle ei tienpitäjällä, valtiolla, ole oikeutta asetukseen. Yleisistä teistä 30 päivänä joulu- 32376: saada korvausta entisestä tiealueesta. Sen si- kuuta 1957 annettuun asetukseen (482/57) 32377: jaan alueen siirtyessä viereisen alueen omista- otettiin asiaa koskevat säännökset 36 ja 32378: jalle tienpitäjä on voinut vaatia tietoimitukses- 46 §:ään. Asetuksen kuulutus- ja tiedottamis- 32379: sa korvausta omistajalta tämän saamasta hyö- menettelyt ovat kuitenkin vaikeaselkoiset ja 32380: dystä, mikäli hyötyä on pidettävä huomattava- samalla liian moneen toimenpiteeseen liitetyt 32381: na. eikä niitä ole käytännössä aina noudatettu. 32382: Vaikka entiseen yleiseen tiehen kuulunut tie- Yleisistä teistä annetun lain 33 §:n 2 momen- 32383: maa on lain nojalla siirtynyt tienpitoviran- tin mukaan, milloin tie sitä parannettaessa on 32384: omaiselta viereisen alueen omistajalle tai kun- muutettu kulkemaan uutta suuntaa eikä tie- 32385: nalle, saa muukin, joka tarvitsee tiemaata yksi- suunnitelmassa ole määrätty, että tie vanhan 32386: tyiseksi tieksi, edelleen korvauksetta käyttää suunnan osalta edelleen jää yleiseksi, se tältä 32387: sitä tienään. Tietä tarvitsevan tulee kuitenkin, osalta lakkaa olemasta yleinen tie. Saman mo- 32388: maan omistajan sitä vaatiessa, kolmen kuu- mentin mukaan tieoikeus lakkaa yleisistä teistä 32389: kauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä saat- annetun lain 37 §:ssä tarkoitetun tietoimituk- 32390: taa kysymys tiemaan määräämisestä käytettä- sen tai muun tiealuetta koskevan pakkolunas- 32391: väksi yksityisenä tienä ratkaistavaksi yksityisis- tustoimituksen päättyessä tai, jos toimitusta ei 32392: tä teistä annetun lain (358/62) mukaisessa tie- pidetä, sen mukaan kuin siitä erikseen pääte- 32393: toimituksessa. tään. Tämän säännöksen nojalla on käytän- 32394: nössä osoittautunut vaikeaksi ja jopa mahdot- 32395: tomaksi määritellä tieoikeuden lakkaamisen 32396: 1.2. Nykyisen tilanteen epäkohdat tarkkaa ajankohtaa. Tämän vuoksi ehdotetaan 32397: sanottu lainkohta muutettavaksi siten, että tie- 32398: 1.2 .1. Lain sisällön epäselvyys ja tulkinnan- oikeus lakkaisi siitä ajankohdasta, jolloin uusi 32399: varaisuus tie luovutetaan yleiseen liikenteeseen sen mu- 32400: kaan kuin siitä erikseen asetuksella säädetään. 32401: Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen tuli Erityisesti voimassa olevan oikeudesta enti- 32402: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1958. Lakia ei seen tiealueeseen annetun lain 5 §:n säännös 32403: ole muutettu eikä sen täytäntöönpanosta ole entisen tiemaan käyttämisestä yksityisenä tienä 32404: annettu asetusta. on tuottanut vaikeuksia. Tätä lainkohtaa ei 32405: Lain antaminen on perustunut "Mietintöön aluksi lain voimaan tultua voitu soveltaa vuosi- 32406: ehdotuksineen laiksi yleisistä teistä ja laiksi na 1958-1962, koska ei oltu erikseen säädetty, 32407: oikeudesta entiseen tiealueeseen ym." (Komi- kuten mainittu 5 § edellytti, missä järjestykses- 32408: teanmietintö 1952:5). Tässä mietinnössä ei oi- sä kysymys tiemaan määräämisestä käytettä- 32409: keudesta entiseen tiealueeseen annetun lain väksi yksityisenä tienä oli käsiteltävä. Vasta 32410: osalta ole erityisperusteluja. Tämä on ollut sitten, kun yksityisistä teistä annettu laki tuli 1 32411: omiaan lisäämään niitä vaikeuksia, jotka lakia päivänä tammikuuta 1963 voimaan, säädettiin 32412: käytäntöön sovellettaessa ovat tulleet esiin. tämän lain 38 §:n 2 momentissa, että tietoimi- 32413: Laki jättää entisten tiealueiden siirtymiset tuksessa käsitellään myös oikeudesta entiseen 32414: sekä niiden siirtymisajankohdat avoimiksi tai tiealueeseen annetun lain 5 §:ssä tarkoitetut 32415: epämääräisiksi ennen kaikkea sen vuoksi, että kysymykset entisen tiemaan määräämisestä 32416: tiealueiden lakkaamisajankohdat ovat riippu- käytettäväksi yksityisenä tienä. Tästä säännök- 32417: vaiset liian monista muotoseikoista, joita tai sestä huolimatta oikeuskäytännössä oli pitkään 32418: joiden riippuvuussuhdetta toisistaan ei ole voi- epäselvä kysymys siitä, mitä toimitusta sään- 32419: tu riittävässä määrin täsmentää. nöksessä on tarkoitettu. Asia selkiintyi vuonna 32420: Merkitykseltään tärkeä on se seikka, minä 1972 korkeimman oikeuden annettua tuomion, 32421: päivänä lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua jonka mukaan kysymys entisen tiemaan mää- 32422: lakkautusta koskeva päätös on katsottava saa- räämisestä käytettäväksi yksityisenä tienä on 32423: tetun asianomaisten tietoon. Tästä ajankoh- ratkaistava yksityistielain tarkoittamassa tietoi- 32424: dasta nimittäin luetaan 1 §:n 2 momentissa ja mituksessa eikä tielautakunnan toimituksessa. 32425: 4 §:ssä mainitut määräajat alkaviksi. Lakia Pyrkimys saattaa asia tielautakunnan toimituk- 32426: annettaessa edellytettiin, että nämä tiedoksian- sessa käsiteltäväksi on johtunut tielautakunnan 32427: tamista koskevat säännökset sisällytettäisiin ai- toimituksen nopeudesta ja halpuudesta tietoi- 32428: 1990 vp. - HE n:o 36 3 32429: 32430: mitukseen verrattuna. Tämän johdosta ei tie- 2. Esityksen yhteiskunnallinen 32431: toimituksia ole sanottavasti haettu ja entisiä merkitys 32432: tiealueita käytetään nykyään paljon yksityisinä 32433: teinä ilman pysyvää käyttöoikeutta. 2.1. Esityksen tavoitteet ja keinot niiden 32434: saavuttamiseksi 32435: 32436: 1.2.2. Eri kuntamuodot 2 .1.1. Entinen tiealue luovutetaan asian- 32437: omaiselle kunnalle 32438: Voimassa olevan oikeudesta entiseen tiealu- 32439: eeseen annetun lain mukaan tapahtuu entisten 32440: tiealueiden siirtyminen eri tavalla riippuen kun- Hallituksen esityksessä laiksi oikeudesta en- 32441: tamuodosta. Maalaiskunnat ovat erilaisessa tiseen tiealueeseen lakiehdotuksen 1 §:n mu- 32442: asemassa kuin kaupunki- ja kauppalakunnat. kaan lakannut tiealue aina siirtyi tienpitoviran- 32443: Maalaiskunnassa tiealue siirtyy aina viereiselle omaiselta viereisen alueen omistajan hallin- 32444: kiinteistölle ja kunnalle siis vain silloin, kun taan, sekä jollei tämä ennestään ollut tiemaan 32445: kunta ennestään omistaa viereisen kiinteistön. omistaja, hän sai sen myös omistukseensa. 32446: Kaupungissa ja kauppalassa tiealueet siirtyvät Eduskunnassa säännöstä muutettiin nykyiseen 32447: aina kunnan hallintaan tai omistukseen riippu- muotoon eli että lakannut tiealue siirtyi maa- 32448: matta siitä, onko kunta omistanut tiealueen jo laiskunnassa tienpitoviranomaiselta viereisen 32449: aikaisemmin vai ei. alueen omistajan sekä kaupungissa ja kauppa- 32450: Tammikuun 1 päivänä 1977 voimaan tullut lassa kunnan hallintaan. Valtiopäiväasiakirjo- 32451: kunnallislaki (953/76) ei tee enää eroa eri jen perusteella voidaan eduskunnan katsoa 32452: kuntamuotojen välillä. Uuden kunnallislain päätyneen mainittuun muutokseen, koska ase- 32453: pyrkimyksenä on poistaa myös erityislainsää- makaavalain (145/31) nojalla kaupunki sai 32454: dännössä olevat kuntamuodoista johtuvat erot. omistusoikeuden asemakaava-alueella olevaan 32455: Tämän johdosta ei tässäkään lakiehdotuksessa yleiseen tiehen. Entisiä tiealueita katsottiin voi- 32456: ole enää tehty eroa kuntamuotojen välillä. tavan käyttää edelleenkin kunnan sisäiseen lii- 32457: kenteeseen eikä niillä katsottu olevan yksityi- 32458: selle erityistä arvoa. Lakiehdotuksen mukaan 32459: 1.2.3. Kiinteistöjen muodostaminen ja rekis- entinen tiealue siirtyy kunnalle asema- ja ra- 32460: teröinti kennuskaava-alueella sekä alueella, jolle kun- 32461: nanvaltuusto on päättänyt laadittavaksi sano- 32462: tun kaavan. Muulla alueella entinen tiealue 32463: Voimassa olevan lain mukaan tapahtuu tie- 32464: siirtyy viereisen kiinteistön omistajalle. 32465: maan siirtyminen välittömästi lain nojalla si- 32466: ten, ettei viereisen maan omistajan tarvitse 32467: esittää asiassa vaatimusta eikä asiassa tarvita 32468: erityistä luovuttamis- tai siirtymistointa yhtä 32469: vähän kuin viranomaisen toimenpidettä tie- 2 .1.2. Entisten tiealueitten merkitseminen 32470: maan liittämiseksi viereiseen tilaan. Lailla on kiinteistörekisteriin 32471: siis jo ratkaistu, kenelle entinen tiealue tien 32472: lakkautuksen jälkeen kuuluu. Tällöin ei tarvit- 32473: se selvittää, kuka aikaisemmin on ollut tie- Voimassa olevan lain aikana on lakkautettu- 32474: maan omistaja tai onko tienpitäjä hallinnut ja tai lakanneita yleisten teiden alueita merkitty 32475: tiemaata käyttöoikeuden vai omistusoikeuden kiinteistörekisteriin vain vähäisessä määrin. 32476: nojalla. 32477: Sanottu periaate on johtanut siihen, että Viime aikoina on pyritty saattamaan kaikki 32478: suuri osa näistä entisistä tiealueista on jäänyt alueet rekisteröinnin piiriin. 32479: kiinteistörekisteröinnin ulkopuolelle. 32480: Vain niissä tapauksissa, joissa entisiä tiealu- Tähän lakiehdotukseen on myös sisällytetty 32481: eita on käsitelty yleisistä teistä annetun lain säännökset, joilla entiset tiealueet kokonaisuu- 32482: mukaisessa tietoimituksessa tai maanmittaus- dessaan pyritään saattamaan rekisteröinnin pii- 32483: toimituksessa, on osia entisistä tiealueista saa- riin maanmittausviranomaisten suorittamin eri 32484: tettu kiinteistörekisteriin. toimenpitein. 32485: 4 1990 vp. - HE n:o 36 32486: 32487: 2.2. Valmisteluvaiheet on otettu mahdollisuuksien mukaan huo- 32488: mioon. 32489: 2.2.1. Valmisteluelimet 32490: 32491: Lakiehdotukset on valmisteltu liikenneminis- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 32492: teriössä ja sen alaisessa tielainsäädäntöasiain tukset 32493: neuvottelukunnassa. 32494: Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia 32495: vaikutuksia. Tienpitäjä voi edelleen määrätä 32496: 2.2.2. Lausunnonantajat tiealueen käyttämisestä muuhun tietarkoituk- 32497: seen. Nykyistä käytäntöä ei tältä osin muuteta. 32498: Liikenneministeriö on hankkinut lakiehdo- Uudet säännökset eivät myöskään estä valtiota 32499: tuksista lausunnot valtiovarainministeriöltä, käyttämästä omistusoikeudella hankittuja alu- 32500: oikeusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, eita esimerkiksi vaihdon kohteina. Esityksen 32501: maanmittaushallitukselta, metsähallitukselta, mukaisista yleisistä teistä annetun lain mukai- 32502: tie- ja vesirakennushallitukselta, Suomen Kun- sista tietoimituksista tulee aiheutumaan valtiol- 32503: nallisliitolta, Suomen Kaupunkiliitolta, Fin- le jonkin verran kustannuksia. Toisaalta val- 32504: lands Svenska Kommunförbundilta ja Maan- tion ylläpitämä kiinteistörekisteri selkiytyy ja 32505: omistajien Liitto ry:ltä. Lausunnoissa on pidet- pysyy näiltä osin ajan tasalla, kun lakanneet 32506: ty ehdotettuja lainmuutoksia tarpeellisina ja tiealueet tulevat asianmukaisesti merkityiksi 32507: perusteltuina. Yksityiskohtaiset huomautukset kiinteistö rekisteriin. 32508: 32509: 32510: 32511: 32512: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 32513: 32514: 32515: 1. Lakiehdotusten perustelut tettu. Kun alkuperäinen kiinteistö on kuitenkin 32516: usein suoritettujen osittamistoimitusten joh- 32517: 1.1. Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen dosta hävinnyt ja kun puheena olevia vaati- 32518: muksia ei liene käytännössä juuri tehty, esite- 32519: 1 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutet- tään sanottua erityistapausta vastaava säännös 32520: tavaksi siten, että entiset tiealueet siirtyisivät jätettäväksi pois laista merkityksettömänä. Sen 32521: kunnalle asema- ja rakennuskaava-alueilla sekä sijaan esitetään tähän momenttiin lisättäväksi 32522: sellaisilla alueilla, joille kunnanvaltuusto on säännös, jonka nojalla rajaa tiealueelle käytä- 32523: päättänyt laadittavaksi sanotun kaavan, ja essä voitaisiin suorittaa tietyin edellytyksin ra- 32524: muulla alueella viereisen kiinteistön omistajal- jan sovituksia tilusvaihtoa kuitenkaan toimitta- 32525: le. Kunnat saatettaisiin lainmuutoksella saman- matta. 32526: laiseen asemaan. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännös- 32527: Pykälän 2 momentin mukaan entinen tiealue tä, jonka mukaan yleisistä teistä annetun lain 32528: siirtyy siihen rajoittuviin kiinteistöihin pää- mukaisessa tietoimituksessa todettaisiin kiin- 32529: sääntöisesti niin sanottua keskiviivaperiaatetta teistöön tai kunnan omistukseen siirtynyt enti- 32530: noudattaen. Vain erään erityistapauksen varal- nen tiealue, merkittäisiin se karttaan ja tarvit- 32531: ta lakiin on sisällytetty säännös, että tietoimi- taessa maastoon. Jotta kiinteistöön siirtyneestä 32532: tuksessa voidaan, jos siitä tehdään vaatimus, alueesta voitaisiin tehdä merkinnät maarekiste- 32533: tiealue määrätä kuuluvaksi siihen rajoittuviin riin, se edellyttää selitelmän laatimista aluees- 32534: kiinteistöihin noudattaen toista rajaa kuin pää- ta. Kunnan omistukseen siirtyneet alueet ehdo- 32535: sääntö edellyttää. Säännös sisältää myös sen, tetaan muodostettaviksi kylittäin yhdeksi kiin- 32536: että tuon tiealueella olevan rajan paikan selvit- teistöksi tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat 32537: täminen on vaatimuksen tehneen viereisen kiin- huomioonottaen tilanteesta riippuen kaavoitus- 32538: teistön omistajan tehtävänä. Täten alue palau- alueiden jakolain (101160) tai jakolain (604/ 32539: tuu siihen kiinteistöön, josta tiealue on luovu- 51) säännöksiä noudattaen. 32540: 1990 vp. - HE n:o 36 5 32541: 32542: Voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen seen, ei tienpitäjä enää olisi velvollinen hake- 32543: ehdotetaan, että yleisen tien tienpitäjän olisi maan uutta tietoimitusta, vaan asia olisi käsi- 32544: viipymättä haettava yleisistä teistä annetun lain teltävä yksityisistä teistä annetussa laissa sää- 32545: mukaista tietoimitusta, ellei se muuten olisi detyssä järjestyksessä. 32546: vireillä. Toimitusta tulisi hakea heti lakkautta- Voimassa olevan lain mukaan näissä tapauk- 32547: mispäätöksen antamisen jälkeen, vaikka pää- sissa ei korvausta tiealueesta määrätä makset- 32548: tös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Toimituk- tavaksi, ellei siihen ole erityisiä syitä. Pykälän 32549: sen hakeminen ei siis jäisi yksityisten maan- 2 momentissa ehdotetaan säilytettäväksi tämä 32550: omistajien toimenpiteiden varaan eikä heidän periaate. Koska tietoimituksen loppuun saatta- 32551: kustannettavakseen. minen saattaa kestää pitkän ajan ja koska tien 32552: Ehdotettu menettely selkeyttäisi kiinteistöjen kunnossapidosta pitää tuonakin aikana huo- 32553: rekisteröintiä ja omistussuhteita eikä jättäisi lehtia, ehdotetaan pykälän 3 momentissa, että 32554: tietoimituksen hakemista yksityisten henkilöi- tien kunnossapidosta voitaisiin tarvittaessa tie- 32555: den tehtäväksi ja kustannettavaksi. toimituksessa antaa väliaikaisia määräyksiä, 32556: Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöstä joiden voimassaolo lakkaisi tietoimituksen saa- 32557: säädettyä on soveltuvin osin noudatettava tua lainvoiman, jollei voimassaolosta olisi toi- 32558: myös kysymyksen ollessa tiemaan vieressä ole- sin määrätty. 32559: vasta erottamattomasta määräalasta. Koska 8 §. Voimassa olevien säännösten nojalla ei 32560: käytännössä on esiintynyt tarpeita soveltaa tätä ole voitu asianmukaisella tavalla hoitaa liitän- 32561: myös tilojen yhteiseen alueeseen, ehdotetaan näisalueiden lakkauttamisen rekisteröintiä. Lii- 32562: pykälän 4 momentissa säädettäväksi, että edel- tännäisalueet on poistettu tilojen pinta-alasta, 32563: lä kiinteistöstä säädettyä sovellettaisiin myös mutta liitännäisalueiden lakkauttamisen jäl- 32564: tiealueeseen rajoittuvaan erottamattomaan keen ei merkintöjä olekaan vastaavasti tehty 32565: määräalaan ja tilojen yhteiseen alueeseen. rekisteriin ja tämä on ollut omiaan aiheutta- 32566: 4 §. Säännöksessä ehdotetaan poistettavaksi maan sekaannusta. Ehdotettu lainmuutos sel- 32567: rajan määräämistä tarkoittava toimitus, koska kiyttäisi tilannetta, koska tiealueet ja liitän- 32568: asiasta säädetään lain 1 §:ssä. Voimassa olevan näisalueet tulisivat näin ollen samanlaisen tie- 32569: lain 4 §:n oikeuden menettämistä käsittelevä toimitusmenettelyn piiriin ja koska tietoimituk- 32570: viimeinen virke ehdotetaan tarpeettomana sen hakeminen tulisi tienpitäjän velvollisuudek- 32571: poistettavaksi, koska oikeuden menettäminen si. Tämän johdosta pykälän 1 momenttia eh- 32572: on ilman nimenomaista säännöstäkin seurauk- dotetaan muutettavaksi siten, että laki koskisi 32573: sena määräajan noudattamatta jättämisestä ja myös sellaista yleisen tien liitännäisaluetta, jo- 32574: laiminlyönnistä. hon tienpitäjällä on tieoikeus siten, että liitän- 32575: 5 §. Voimassa olevan lain mukaan viereiseen näisalue siirtyisi aina siihen kiinteistöön, josta 32576: kiinteistöön tai kunnalle siirtynyttä entiseen se on tietarkoituksiin otettu, tai jollei sitä ole, 32577: yleiseen tiehen kuulunutta tiemaata saa muu- siihen kiinteistöön, johon se alueellisesti par- 32578: kin, joka tarvitsee sitä yksityiseksi tieksi, edel- haiten sopii. Tietoimituksessa määrätään alu- 32579: leen käyttää korvauksetta tienään. Tämä peri- een siirtymisestä 1 momentissa tarkemmin sää- 32580: aate ehdotetaan säilytettäväksi. Jotta vallitseva detyllä tavalla. 32581: asiantila tulisi asianmukaisesti todetuksi ja vi- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että laki 32582: rallisesti rekisteröidyksi, ehdotetaan 1 momen- ei koskisi aluetta, joka muodostaa tilan tai on 32583: tissa lisäksi, että tieoikeuden perustamista kos- lunastettu valtiolle omistusoikeuksin. Valtion 32584: keva kysymys käsiteltäisiin aina momentissa omistusoikeuksin omistamat alueet voidaan 32585: tarkemmin määritellyllä tavalla tietoimitukses- tarvittaessa luovuttaa pois laissa oikeudesta 32586: sa. Näin ollen siis yleisen tien tienpitäjän olisi luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuot- 32587: aina haettava yleisistä teistä annetun lain mu- tavia oikeuksia (687 /78) säädettyä menettelyä 32588: kaista tietoimitusta, ellei sellainen olisi jo muu- noudattaen. 32589: ten vireillä. Asemakaava-alueella asia kuiten- 32590: kin hoidettaisiin 1 §:n 3 momentin säännöksen 32591: mukaisesti eli noudattaen sitä, mitä asiasta on 1.2. Laki yleisistä teistä 32592: erikseen säädetty. - Sellaisessa tapauksessa, 32593: että tienpitäjän hakeman tietoimituksen jo saa- 33 §. Koska voimassa olevan lain 33 §:n 2 32594: vutettua lainvoiman ilmenisi, että joku olisikin momentin nojalla on osoittautunut vaikeaksi 32595: tarvinnut entistä tiealuetta yksityiseksi tiek- määritellä tieoikeuden lakkaamisen tarkkaa 32596: 6 1990 vp. - HE n:o 36 32597: 32598: ajankohtaa, ehdotetaan 2 momenttia muutetta- 2. Tarkemmat säännökset ja 32599: vaksi siten, että tieoikeus lakkaisi siitä ajan- määräykset 32600: kohdasta, jolloin uusi tie luovutetaan yleiseen 32601: liikenteeseen sen mukaan kuin siitä erikseen Kun yleinen tie lakkautetaan yleisistä teistä 32602: asetuksella säädetään. annetun lain 33 §:n 1 momentin nojalla, kuu- 32603: Voimassa olevankin säännöksen mukaisesti lutetaan asiasta yleisistä teistä annetun asetuk- 32604: tienpitäjä saa lisäksi käyttää tiealuetta muihin sen 36 §:ssä säädetyllä tavalla. Kun taas lak- 32605: tietarkoituksiin sen mukaan kuin siitä on tie- kaaminen tapahtuu saman pykälän 2 momen- 32606: suunnitelmassa määrätty tai muuten määrä- tin nojalla, kuuluttaminen tapahtuu sanotun 32607: tään. Tällainenkin määräys on ehdotuksen mu- asetuksen 46 §:n mukaan. Kummassakin ta- 32608: kaan annettava, ennenkuin uusi tie luovutetaan pauksessa tiealue siirtyy viereiseen kiinteistöön 32609: yleiseen liikenteeseen. tai kunnalle kuuluttamisen tapahduttua. Lii- 32610: 35 §. Voimassa olevan lain 35 §:ään ei sisälly tännäisalueen lakkauttamisesta on kuulutetta- 32611: säännöstä, jonka nojalla voitaisiin suorittaa va asetuksen 47 § :ssä säädetyllä tavalla. 32612: sellaisiakin tilusjärjestelyjä, joissa ei ole kysy- 32613: Luonnos yleisistä teistä annetun asetuksen 32614: mys pelkästään tiehankkeesta kiinteistölle koi- 32615: 46 ja 47 §:n muuttamisesta 36 §:n sisältöiseksi 32616: tuneen haitan poistaminen tai sen olennainen 32617: vähentäminen. Tämän vuoksi esitetään lisättä- on liitteenä. 32618: väksi sanotun pykälän 2 momenttiin, että 32619: asianosaisten suostumuksella voitaisiin 37 § :ssä 32620: mainitussa tietoimituksessa suorittaa muitakin 3. Lainsäätämisjärjestys 32621: kuin 1 momentissa tarkoitettuja tilusvaihtoeh- 32622: toja ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen (245/ 32623: tiehankkeen vuoksi tarpeellisen ja tarkoituk- 54) on aikanaan säädetty valtiopäiväjärjestyk- 32624: senmukaisen tilusjärjestelyn aikaansaamiseksi. sen 67 §:ssä säädetyllä tavalla. Voimassa ole- 32625: Käytännössä on jatkuvasti esiintynyt tapauk- van lain 1 §:n mukaan yleisenä tienä lakkaute- 32626: sia, joissa yleisenä tienä lakkaavan tai lakan- tun tai lakanneen tien alue siirtyy entisissä 32627: neen tiealueen ottaminen tilusjärjestelyyn olisi maalaiskunnissa viereisen maan omistajalle ja 32628: ollut järkevää ja tarkoituksenmukaista uuden kaupungeissa ja entisissä kauppalaissa kunnan 32629: tien aiheuttamien pirstoutumis- ja maankäyttö- omistukseen. Ehdotetun lainmuutoksen mu- 32630: haittojen poistamiseksi tai niiden olennaiseksi kaan entinen tiealue siirtyisi kunnalle asema- ja 32631: vähentämiseksi. Näin ei ole kuitenkaan mene- rakennuskaava-alueilla sekä alueilla, joille 32632: telty, varsinkaan silloin, kun kysymys on ollut kunnanvaltuusto on päättänyt tällaisen kaavan 32633: kunnalle tulleesta entisestä tiealueesta, koska laadittavaksi. Kaikkialla muualla entinen tie- 32634: yleisistä teistä annetun lain 35 § :n säännöksissä alue siirtyisi viereisen kiinteistön omistajalle. 32635: puhutaan vain kiinteistöjen kesken toimitetta- Omistusoikeuden siirtyminen ei olisi enää mi- 32636: vista tilusvaihdoista ja tilusten siirtämisistä. tenkään sidottu kuntamuotoon tai kuntien hal- 32637: Tämän vuoksi ehdotetaan sanottuun pykälään linnollisiin rajoihin. Tämä merkitsee niin suur- 32638: lisättäväksi uusi 3 momentti siitä, että mitä 1 ja ta muutosta voimassa olevan lain mukaiseen 32639: 2 momentissa on säädetty kiinteistöstä, koskisi entisten tiealueiden omistusoikeuden siirtymi- 32640: myös sellaista aluetta, joka ei kuulu kiinteis- seen kunnan ja maanomistajan välillä, että 32641: töön, sekä 33 §:n mukaisesti yleisenä tienä ehdotettu lainmuutos esitetään myös säädettä- 32642: lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai sen osaa. väksi valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyl- 32643: lä tavalla. 32644: 1.3. Laki yksityisistä teistä 32645: 32646: 38 §. Koska oikeudesta entiseen tiealueeseen 4. Voimaantulo 32647: annetun lain 5 §:ää esitetään edellä muutetta- 32648: vaksi siten, että kysymykset entisen tiealueen Lainmuutokset ehdotetaan tulemaan voi- 32649: käyttämisestä yksityisenä tienä käsiteltäisiin maan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt. 32650: yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoi- 32651: mituksessa, ehdotetaan 38 §:n 1 momenttia Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 32652: muutettavaksi siten, että momentin 5 kohta kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 32653: poistetaan tarpeettomana. set: 32654: 1990 vp. - HE n:o 36 7 32655: 32656: 32657: 1. 32658: Laki 32659: oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain muuttamisesta 32660: 32661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 32662: tavalla, muutetaan oikeudesta entiseen tiealueeseen 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 32663: (245/54) 1, 4, 5 ja 8 § näin kuuluviksi: 32664: 32665: 1§ 4 § 32666: Kun yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi- 32667: tarkoitettu tieoikeus tiealueeseen on lakannut tämiseen, jossa kysymys 2 §:ssä säädctystä 32668: sanotun lain 33 §:n nojalla, tiealue siirtyy tien- korvauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei 32669: pitäjältä, mikäli saman lain 34 §:stä tai jäljem- muusta syystä ole annettu vuoden kuluessa 32670: pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, tieoikeuden lakkaamisesta lukien, on korvaus- 32671: asema- ja rakennuskaava-alueella ja alueella, ta vaativan kolmen kuukauden kuluessa sano- 32672: jolle kunnanvaltuusto on päättänyt laaditta- tun määräajan päättymisestä pyydettävä tietoi- 32673: vaksi sanotun kaavan, kunnan sekä muulla mituksen määräämistä yleisistä teistä annetun 32674: alueella viereisen kiinteistön omistajan hallin- lain 38 §:n mukaisesti. 32675: taan. Jollei alueen omistusoikeus kuulunut en- 32676: nestään kunnalle tai viereisen kiinteistön omis- 5§ 32677: tajalle, tämä saa sen myös omistukseensa. Sen estämättä, että entisen yleisen tien alue 32678: Viereisen kiinteistön omistajan omistukseen on tämän lain säännösten nojalla siirtynyt 32679: 1 momentin nojalla siirtynyt tiealue luetaan kunnalle tai viereiseen kiinteistöön, saa muu- 32680: tähän kiinteistöön kuuluvaksi. Tiealue siirtyy kin, joka tarvitsee aluetta yksityiseksi tieksi, 32681: siihen rajoittuviin kiinteistöihin tien ajoradan toistaiseksi käyttää sitä korvauksetta tienään. 32682: tai ajoratojen muodostaman alueen keskiviivaa Tieoikeuden perustamista koskeva kysymys on 32683: myöten. Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen vä- käsiteltävä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa 32684: linen raja jatkuu tiealueella sen rajasta kohti- toimituksessa, jossa tulee tarpeen mukaan kä- 32685: suoraan sanottua keskiviivaa vastaan. Rajaa sitellä ja ratkaista yksityisistä teistä annetussa 32686: tiealueelle käytäessä voidaan suorittaa sellaisia laissa (358/62) tietoimituksessa käsiteltäväksi 32687: rajan sovituksia, joissa vähäisiä alueita siirre- ja ratkaistavaksi säädetyt asiat. 32688: tään tilusvaihtoa toimittamatta kiinteistöstä Jos oikeus tiealueen käyttämiseen yksityise- 32689: toiseen siten, että kunkin kiinteistön luovutet- nä tienä annetaan, ei alueesta ole määrättävä 32690: tavan ja sille tulevan alueen harkitaan vastaa- maksettavaksi korvausta, ellei erityisiä syitä 32691: van toisiaan. ole. 32692: Tietoimituksessa voidaan tarvittaessa määrä- 32693: Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tie- 32694: tä tien kunnossapidosta väliaikaisesti. Tällai- 32695: toimituksessa todetaan kiinteistöön tai kunnan 32696: nen määräys lakkaa olemasta voimassa, kun 32697: omistukseen siirtynyt tiealue ja sen pinta-ala 32698: edellä tarkoitettu tietoimitus on saanut lainvoi- 32699: sekä merkitään alue karttaan ja tarvittaessa 32700: man, jollei kunnossapidosta päätettäessä ole 32701: maastoon. Kunnan omistukseen siirtyneet sa- 32702: sen voimassaalasta toisin määrätty. 32703: maan kylään kuuluvat alueet muodostetaan, 32704: sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista, 32705: 8§ 32706: yhdeksi kiinteistöksi noudattaen soveltuvin 32707: osin, mitä kaavoitusalueiden jakolain (101160) Tämä laki koskee myös yleisen tien liitän- 32708: näisaluetta, johon tienpitäjällä on tieoikeus, 32709: tai jakolain (604/51) mukaan vastaavasti on 32710: kuitenkin niin, että lakkautettu liitännäisalue 32711: voimassa. Mikäli tällaista tietoimitusta ei ole 32712: siirtyy aina kiinteistön omistajan hallintaan 32713: vireillä, on yleisen tien tienpitäjän haettava sitä 32714: viipymättä. tieoikeuden lakkaamisesta lukien. Alue on 32715: 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tietoimituk- 32716: Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kiin- sessa määrättävä kuulumaan siihen kiinteis- 32717: teistöstä, on sovellettava myös tiealueeseen ra- töön, josta se on otettu tietarkoituksiin, tai 32718: joittuvaan erottamattomaan määräalaan ja ti- jollei sitä kiinteistöä enää ole, siihen kiinteis- 32719: lojen yhteiseen alueeseen. töön, johon se alueellisesti parhaiten soveltuu. 32720: 8 1990 vp. - HE n:o 36 32721: 32722: Tämä laki ei koske aluetta, joka muodostaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 32723: tilan tai on lunastettu valtiolle omistusoikeuk- kuuta 19 32724: sin. 32725: 32726: 32727: 32728: 32729: 2. 32730: Laki 32731: yleisistä teistä annetun lain 33 ja 35 §:n muuttamisesta 32732: 32733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32734: muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 33 §:n 2 momentti ja 32735: 35 §:n 2 momentti, 32736: sellaisina kuin ne ovat, 33 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1963 annetussa laissa (404/63) ja 32737: 35 §:n 2 momentti 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (44171), sekä 32738: lisätään 35 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa 32739: laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 32740: 32741: 33 § 32742: muu sellainen erityinen oikeus. Mikäli asian- 32743: Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu osaiset siihen suostuvat, 37 §:ssä mainitussa 32744: kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas- tietoimituksessa voidaan suorittaa muitakin 32745: sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta kuin 1 momentissa tarkoitettuja tilusvaihtoja 32746: edelleen jää yleiseksi, se tältä osin lakkaa ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen tien 32747: olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä- tekemisen tai parantamisen vuoksi tarpeellisen 32748: jä saa käyttää tiealuetta muihin tarkoituksiin ja tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn ai- 32749: sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa kaansaamiseksi. Järjestelyn alaiseksi joutunut 32750: määrätty tai tienpitoviranomainen ennen tieoi- alue vapautuu siihen kohdistuneesta panttioi- 32751: keuden lakkaamista määrää. Jollei tällaista keudesta ja, jos järjestelyssä niin määrätään, 32752: määräystä ole annettu, alueen käyttö tietarkoi- myös muusta sitä rasittaneesta oikeudesta. Jär- 32753: tuksiin ja tieoikeus lakkaa uuden tien tultua jestely toimitetaan manttaaleja muuttamatta. 32754: luovutetuksi yleiseen liikenteeseen sen mukaan Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kiinteis- 32755: kuin siitä erikseen asetuksella säädetään. töstä, koskee myös sellaista aluetta, joka ei 32756: kuulu kiinteistöön, sekä 33 §:n mukaisesti ylei- 32757: senä tienä lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai 32758: 35 § tieosaa. 32759: 32760: Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi- 32761: ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä 32762: kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai kuuta 19 32763: 1990 vp. - HE n:o 36 9 32764: 32765: 3. 32766: Laki 32767: yksityisistä teistä annetun lain 38 §:n 1 momentin 5 kohdan kumoamisesta 32768: 32769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32770: 32771: 1§ 2§ 32772: Täten kumotaan yksityisistä teistä 15 päivä- Tämä laki tulee voimaan päivänä 32773: nä kesäkuuta 1962 annetun lain 38 §:n 1 mo- kuuta 19 32774: mentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 24 32775: päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (498/ 32776: 82). 32777: 32778: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990 32779: 32780: 32781: Tasavallan Presidentti 32782: MAUNO KOIVISTO 32783: 32784: 32785: 32786: 32787: Liikenneministeri Raimo Vistbacka 32788: 32789: 32790: 32791: 32792: 2 380394X 32793: 10 1990 vp. - HE n:o 36 32794: 32795: Liite 1 32796: 32797: 1. 32798: Laki 32799: oikeudesta entiseen tieaineeseen annetun lain muuttamisesta 32800: 32801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 32802: tavalla, muutetaan oikeudesta entiseen tiealueeseen 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 32803: (245/54) 1, 4, 5 ja 8 § näin kuuluviksi: 32804: 32805: Voimassa oleva laki Ehdotus 32806: 1§ 1§ 32807: Kun yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta Kun yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) 32808: 1954 annetun lain (243/54) 33 §:n mukaan tarkoitettu tieoikeus tiealueeseen on lakannut 32809: siinä tarkoitettu tie on lakkautettu tai tiealuee- sanotun lain 33 §:n nojalla, tiealue siirtyy tien- 32810: na olleen maan käyttö tietarkoituksiin muutoin pitäjältä, mikäli saman lain 34 §:stä tai jäljem- 32811: määrätty lakanneeksi, katsotaan, mikäli jäl- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, 32812: jempänä olevista säännöksistä tai sanotun lain asema- ja rakennuskaava-alueella ja alueella, 32813: 34 §:stä ei muuta johdu, että se tiealueena ollut jolle kunnanvaltuusto on päättänyt laaditta- 32814: maa, joka siten on käynyt yleistä tietä varten vaksi sanotun kaavan, kunnan sekä muulla 32815: tarpeettomaksi, siirtyy tienpitoviranomaiselta alueella viereisen kiinteistön omistajan hallin- 32816: viereisen alueen omistajan sekä kaupungissa ja taan. Jollei alueen omistusoikeus kuulunut en- 32817: kauppalassa kunnan hallintaan siitä päivästä nestään kunnalle tai viereisen kiinteistön omis- 32818: lukien, jolloin lakkaotusta koskeva päätös on tajalle, tämä saa sen myös omistukseensa. 32819: saatettu asianomaisten tiedoksi sillä tavoin, 32820: kuin siitä asetuksessa säädetään. Jollei tiemaa Viereisen kiinteistön omistajan omistukseen 32821: kuulunut maalaiskunnassa viereisen alueen 1 momentin nojalla siirtynyt tiealue luetaan 32822: omistajalle eikä kaupungissa ja kauppalassa tähän kiinteistöön kuuluvaksi. Tiealue siirtyy 32823: kunnalle, saa maalaiskunnassa sanottu omista- siihen rajoittuviin kiinteistöihin tien ajoradan 32824: ja sekä kaupungissa ja kauppalassa kunta sen tai ajoratojen muodostaman alueen keskiviivaa 32825: myös omistukseensa. myöten. Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen vä- 32826: Maalaiskunnassa tiemaa, jota tarkoitetaan 1 linen raja jatkuu tiealueella sen rajasta kohti- 32827: momentissa, luetaan siinä sanotusta ajankoh- suoraan sanottua keskiviivaa vastaan. Rajaa 32828: dasta viereiseen alueeseen kuuluvaksi. Milloin tiealueella käytäessä voidaan suorittaa sellaisia 32829: viereinen alue tiemaan vastakkaisilla puolilla rajan sovituksia, joissa vähäisiä alueita siirre- 32830: on eri kiinteistöä, niihin rajoittuvan tiemaan tään tilusvaihtoa toimittamatta kiinteistöstä 32831: katsotaan kuuluvan kumpaankin kiinteistöön toiseen siten, etlä kunkin kiinteistön luovutet- 32832: tien ajoradan keskiviivaa myöten; jos ajoratoja tavan ja sille tulevan alueen harkitaan vastaa- 32833: on kaksi tai useampia, on keskiviivana pidettä- van toisiaan. 32834: vä niiden ulkoreunojen välisen alueen keskivii- Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tie- 32835: vaa. Tiemaan samalla puolen olevain kiinteis- toimituksessa todetaan kiinteistöön tai kunnan 32836: töjen välinen raja tiemaalla jatkuu tiealueen omistukseen siirtynyt tiealue ja sen pinta-ala 32837: reunasta kohtisuoraan sitä vastaan. Milloin sekä merkitään alue karttaan ja tarvittaessa 32838: kuitenkin viereisen alueen omistaja selvittää, maastoon. Kunnan omistukseen siirtyneet sa- 32839: että kysymykseen tulevien kiinteistöjen tai nii- maan kylään kuuluvat alueet muodostetaan, 32840: den kiinteistöjen, joista nämä on muodostettu, sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista, 32841: välinen raja kulkee tiemaalla toisin, kuin edellä yhdeksi kiinteistöksi noudattaen soveltuvin 32842: on sanottu, on tiemaa, jos siitä tehdään vaati- osin, mitä kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 32843: mus yleisistä teistä annetussa laissa tarkoitetus- tai jakolain (604151) mukaan vastaavasti on 32844: sa tietoimituksessa, määrättävä kuuluvaksi sii- voimassa. Mikäli tällaista tietoimitusta ei ole 32845: hen rajoittuviin kiinteistöihin mainittua rajaa vireillä, on yleisen tien tienpitäjän haettava sitä 32846: noudattaen. viipymättä. 32847: 1990 vp. - HE n:o 36 11 32848: 32849: Voimassa oleva laki Ehdotus 32850: Mitä tässä pykälässä on säädetty kiinteistös- Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kiin- 32851: tä, on soveltuvin osin noudatettava myöskin teistöstä, on sovellettava myös tiealueeseen ra- 32852: kysymyksen ollessa tiemaan vieressä olevasta joittuvaan erottamattomaan määräalaan ja ti- 32853: erottamattomasta määräalasta. lojen yhteiseen alueeseen. 32854: 32855: 4§ 4 § 32856: Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi- Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi- 32857: tämiseen, jossa kysymys 1 §:n 2 momentissa tämiseen, jossa kysymys 2 §:ssä säädetystä 32858: tarkoitetusta rajasta tai 2 §:ssä säädetystä kor- korvauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei 32859: vauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei muus- muusta syystä ole annettu vuoden kuluessa 32860: ta syystä ole annettu vuoden kuluessa 1 §:n 1 tieoikeuden lakkaamisesta lukien, on korvaus- 32861: momentissa mainitusta ajankohdasta lukien, ta vaativan kolmen kuukauden kuluessa sano- 32862: on rajan määräämistä tai korvausta vaativan tun määräajan päättymisestä pyydettävä tietoi- 32863: kolmen kuukauden kuluessa sanotun määrä- mituksen määräämistä yleisistä teistä annetun 32864: ajan päättymisestä pyydettävä tietoimituksen lain 38 §:n mukaisesti. 32865: määräämistä yleisistä teistä annetun lain 38 §:n 32866: mukaisesti. Jos asianosainen jättää tämän te- 32867: kemättä tai jos hän muutoin laiminlyö saattaa 32868: tässä pykälässä mainitun kysymyksen tietoimi- 32869: tuksessa käsiteltäväksi, hän on menettänyt oi- 32870: keutensa. 32871: 32872: 5§ 5§ 32873: Sen estämättä, että entiseen yleiseen tiehen Sen estämättä, että entisen yleisen tien alue 32874: kuulunut tiemaa on tämän lain säännösten on tämän lain säännösten nojalla siirtynyt 32875: mukaan siirtynyt sen omistajan hallintaan, saa kunnalle tai viereiseen kiinteistöön, saa muu- 32876: muukin, joka tarvitsee tiemaata yksityiseksi kin, joka tarvitsee aluetta yksityiseksi tieksi, 32877: tieksi, edelleen korvauksetta käyttää sitä tie- toistaiseksi käyttää sitä korvauksetta tienään. 32878: nään. Tietä tarvitsevan tulee kuitenkin, maan Tieoikeuden perustamista koskeva kysymys on 32879: omistajan sitä vaatiessa, kolmen kuukauden käsiteltävä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa 32880: kuluessa vaatimuksen tekemisestä saattaa kysy- toimituksessa, jossa tulee tarpeen mukaan kä- 32881: mys tiemaan määräämisestä käytettäväksi yksi- sitellä ja ratkaista yksityisistä teistä annetussa 32882: tyisenä tienä ratkaistavaksi asiasta säädetyssä laissa (358162) tietoimituksessa käsiteltäväksi 32883: järjestyksessä, uhalla että maan omistaja muu- ja ratkaistavaksi säädetyt asiat. 32884: toin saa sulkea tien. Milloin oikeus tiemaan Jos oikeus tiealueen käyttämiseen yksityise- 32885: käyttämiseen yksityisenä tienä annetaan, äl- nä tienä annetaan, ei alueesta ole määrättävä 32886: köön siitä määrättäkö maksettavaksi korvaus- maksettavaksi korvausta, ellei erityisiä syitä 32887: ta, ellei erityisiä syitä ole. ole. 32888: Tietoimituksessa voidaan tarvittaessa määrä- 32889: tä tien kunnossapidosta väliaikaisesti. Tällai- 32890: nen määräys lakkaa olemasta voimassa, kun 32891: edellä tarkoitettu tietoimitus on saanut lainvoi- 32892: man, jollei kunnossapidosta päätettäessä ole 32893: sen voimassaotosta toisin määrätty. 32894: 8§ 8§ 32895: Tätä lakia ei ole sovellettava alueella, jolla Tämä laki koskee myös yleisen tien liitän- 32896: on voimassa asemakaava, eikä myöskään sel- näisaluetta, johon tienpitäjällä on tieoikeus, 32897: laisen alueen osalta, joka muodostaa tilan tai kuitenkin niin, että lakkautettu liitännäisalue 32898: joka pakkolunastuslain 35 §:n nojalla on lu- siirtyy aina kiinteistön omistajan hallintaan 32899: nastettu suurempana, kuin tienpitoa varten on tieoikeuden lakkaamisesta lukien. Alue on 32900: tarvittu. 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tietoimituk- 32901: 12 1990 vp. - HE n:o 36 32902: 32903: Voimassa oleva laki Ehdotus 32904: 32905: sessa määrättävä kuulumaan siihen kiinteis- 32906: töön, josta se on otettu tietarkoituksiin, tai 32907: jollei sitä kiinteistöä enää ole, siihen kiinteis- 32908: töön, johon se alueellisesti parhaiten soveltuu. 32909: Tämä laki ei koske aluetta, joka muodostaa 32910: tilan tai on lunastettu valtiolle omistusoikeuk- 32911: sin. 32912: 32913: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32914: kuuta 19 . 32915: 32916: 32917: 32918: 32919: 2. 32920: Laki 32921: yleisistä teistä annetun lain 33 ja 35 §:n muuttamisesta 32922: 32923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32924: muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 33 §:n 2 momentti ja 32925: 35 §:n 2 momentti, 32926: sellaisina kuin ne ovat, 33 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1963 annetussa laissa (404/63) ja 32927: 35 §:n 2 momentti 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (44171), sekä 32928: lisätään 35 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa 32929: laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 32930: 32931: Voimassa oleva laki Ehdotus 32932: 32933: 33 § 32934: 32935: Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu 32936: kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas- kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas- 32937: sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta 32938: edelleen jää yleiseksi, se tältä osalta lakkaa edelleen jää yleiseksi, se tältä osin lakkaa 32939: olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä- olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä- 32940: jä saa käyttää tiealuetta muihin tietarkoituksiin jä saa käyttää tiealuetta muihin tarkoituksiin 32941: sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa 32942: määrätty tai muutoin määrätään. Jollei tällais- määrätty tai tienpitoviranomainen ennen tieoi- 32943: ta määräystä ole annettu, tiealueen käyttö keuden lakkaamista määrää. Jollei tällaista 32944: tietarkoituksiin ja tieoikeus lakkaa 37 §:ssä määräystä ole annettu, alueen käyttö tietarkoi- 32945: tarkoitetun tietoimituksen tai muun tiealuetta tuksiin ja tieoikeus lakkaa uuden tien tultua 32946: koskevan pakkolunastustoimituksen päättyessä luovutetuksi yleiseen liikenteeseen sen mukaan 32947: tai, jos toimitusta ei pidetä, sen mukaan kuin kuin siitä erikseen asetuksella säädetään. 32948: siitä erikseen päätetään. 32949: 1990 vp. - HE n:o 36 13 32950: 32951: Voimassa oleva laki Ehdotus 32952: 32953: 35 § 32954: 32955: Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi- Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi- 32956: ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on 32957: kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai 32958: muu sellainen erityinen oikeus. Järjestelyn alai- muu sellainen erityinen oikeus. Mikäli asian- 32959: seksi joutunut alue vapautuu siihen kohdistu- osaiset siihen suostuvat, 3 7 §:ssä mainitussa 32960: neesta panttioikeudesta ja, jos järjestelyssä tietoimituksessa voidaan suorittaa muitakin 32961: niin määrätään, myös muusta sitä rasittaneesta kuin 1 momentissa tarkoitettuja ti!usvaihtoja 32962: oikeudesta. Järjestely toimitetaan manttaaleja ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen tien 32963: muuttamatta. tekemisen tai parantamisen vuoksi tarpeellisen 32964: ja tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn ai- 32965: kaansaamiseksi. Järjestelyn alaiseksi joutunut 32966: alue vapautuu siihen kohdistuneesta panttioi- 32967: keudesta ja, jos järjestelyssä niin määrätään, 32968: myös muusta sitä rasittaneesta oikeudesta. Jär- 32969: jestely toimitetaan manttaaleja muuttamatta. 32970: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kiinteis- 32971: töstä, koskee myös sellaista aluetta, joka ei 32972: kuulu kiinteistöön, sekä 33 §:n mukaisesti ylei- 32973: senä tienä lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai 32974: tieosaa. 32975: 32976: 32977: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32978: kuuta 19 . 32979: 32980: 32981: 32982: 32983: 3. 32984: Laki 32985: yksityisistä teistä annetun lain 38 §:n 1 momentin 5 kohdan kumoamisesta 32986: 32987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32988: 32989: Voimassa oleva laki Ehdotus 32990: 32991: 38 § 32992: Tietoimituksessa on muun muassa: 32993: 32994: 5) käsiteltävä oikeudesta entiseen tiealuee- (kumotaan) 32995: seen annetun lain (245154) 5 §:ssä tarkoitetut 32996: kysymykset entisen tiemaan määräämisestä 32997: käytettäväksi yksityisenä tienä, sekä 32998: 32999: 33000: Tämä laki tulee voimaan päivänä 33001: kuuta 19 33002: 14 1990 vp. - HE n:o 36 33003: 33004: Liite 2 33005: 33006: 33007: Asetus 33008: yleisistä teistä annetun asetuksen muuttamisesta 33009: 33010: Liikenneministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1957 yleisistä teistä annetun 33011: asetuksen (482/57) 46 §:n 1 ja 2 momentti sekä 47 § näin kuuluviksi: 33012: 33013: 46 § oikeus samalla lakkaa, kuulutettava 36 §:n 3 33014: Yleisistä teistä annetun lain 33 §:n 2 momen- momentissa sanotulla tavalla. 33015: tin perusteella lakkaavan tien alue tai sen osa 33016: voidaan tiesuunnitelmassa määrätä käytettä- 33017: väksi muihin tietarkoituksiin. Vaikka tiesuun- 47 § 33018: nitelmassa ei tällaista määräystä ole annettu, Liitännäisalueen lakkauttamisesta tai käytös- 33019: voi tienpitoviranomainen päätöksellään määrä- tä muihin tietarkoituksiin päättää tiehallitus. 33020: tä alueen käyttämisestä muihin tietarkoituk- Lakkauttamista koskevasta päätöksestä tulee 33021: siin. Mainittu päätös on tehtävä ennen kuin tie tiehallituksen kuuluttaa siten, kuin 36 §:n 3 33022: luovutetaan yleiseen liikenteeseen 24 §:n mu- momentissa on säädetty, sekä lisäksi ilmoittaa 33023: kaisesti. päätöksestään maanmittauskonttorille. 33024: Kun tienparannustyö on kokonaan tai 33025: 24 §:ssä tarkoitetulta osaltaan valmistunut ja Tämä asetus tulee voimaan päivänä 33026: tie luovutettu liikenteeseen, on siitä, miltä osin kuuta 19 33027: entisen tiealueen käyttö tietarkoituksiin ja tie- 33028: 1990 vp. - HE n:o 37 33029: 33030: 33031: 33032: 33033: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muutta- 33034: misesta ja laiksi pysäköintivirhemaksulain 1 §:n muuttamisesta 33035: 33036: 33037: 33038: 33039: ESITYKSEN P AAASIALLINEN SISÄLTÖ 33040: 33041: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tieliiken- helpottaisi pysäköinninvalvontaa. Pysäköinti- 33042: nelakiin säännös pysäköintikiekon käytöstä. kiekkoa koskevien säännösten ja määräysten 33043: Pysäköintikiekolla valvottaisiin pysäköinoin rikkomisesta rangaistaisiin pysäköintivirhe- 33044: aikarajoituksen noudattamista. Kuljettaja mer- maksulla. 33045: kitsisi pysäköintikiekolla milloin hän on saapu- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 33046: nut pysäköintipaikalle ja pysäköinoinvalvoja sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt lain 33047: tai poliisi tarkistaisi siitä, milloin pysäköinoille ja pysäköintikiekkojen jakelu ja tarpeellinen 33048: määrätty enimmäisaika päättyy. Järjestelmä tiedotus on järjestetty. 33049: 33050: 33051: 33052: 33053: YLEISPERUSTELUT 33054: 33055: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Pysäköintikiekon käyttöön ottamisella olisi 33056: muutokset mahdollista tehostaa pysäköinoinvalvontaa 33057: valvontahenkilöstöä lisäämättä. Osittain se oli- 33058: si myös vaihtoehto maksullisten pysäköinti- 33059: Pysäköimistä koskevista kielloista ja raJOI- paikkojen lisäämiselle. Kiekko olisi yksinker- 33060: tuksista on säädetty tieliikennelaissa (267/81), tainen kellotaulu, johon pysäköintipaikalle 33061: tieliikenneasetuksessa (182/82) ja kunnallisissa saapumisaika merkittäisiin. Pysäköinninvalvo- 33062: järjestyssäännöissä. Kieltojen ja rajoitusten ja tai poliisi voisi kiekon avulla päätellä, mil- 33063: rikkomisesta määrätään pääsääntöisesti pysä- loin sallittu enimmäispysäköintiaika päättyy. 33064: köintivirhemaksusta annetun lain (248170) mu- Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi selvästi valvo- 33065: kainen pysäköintivirhemaksu. Säädösten nou- jan työtä. 33066: dattamista valvovat poliisi ja suurimmissa kau- Kiekon käyttöön ottamiseen on suurin tarve 33067: pungeissa poliisin ohella kunnalliset pysäköin- Helsingissä, mutta muillakin kaupungeilla on 33068: ninvalvojat. kiinnostusta kiekon käyttöönottoon. 33069: Pysäköinoinvalvonnan riittämättömyys on Kiekon käyttöön ottaminen merkitsee sellai- 33070: muodostunut ongelmaksi monissa kaupungeis- sen uuden velvollisuuden asettamista kansalai- 33071: sa. Liikenteen lisääntyessä pysäköintirikko- sille, jonka laiminlyömisestä rangaistaan. 33072: musten määrä on kasvanut. Valvontahenkilös- 33073: töä ei kuitenkaan ole voitu lisätä tarvetta 33074: vastaavasti. Seurauksena on ollut rikkomusten 2. Säädökset muualla Euroopassa 33075: jääminen rankaisematta, mikä on edelleen 33076: omalta osaltaan lisännyt piittaamattomuutta Pysäköintikiekkojärjestelmä on käytössä 33077: pysäköintiä koskevista kielloista ja rajoituksis- Kreikkaa, Ruotsia, Norjaa ja Suomea lukuun- 33078: ta. ottamatta kaikissa Länsi-Euroopan maissa. 33079: 33080: 300196A 33081: 2 1990 vp. - HE n:o 37 33082: 33083: Ruotsissakin kiekkoa käytetään kokeiluluon- nä voimassa kaikilla maksuttomilla aikarajoi- 33084: toisesti Malmössä ja sen käyttöön ottamista tetuilla pysäköintipaikoilla. Esitystä on tältä 33085: muissa suurimmissa kaupungeissa harkitaan. osin muutettu. 33086: Järjestelmä on voimassa joko kaikilla aikara- Jos käyttövelvollisuus osoitettaisiin uudella 33087: joitetuilla pysäköintipaikoilla yleisenä liikenne- liikennemerkillä tai nykyisten merkkien yhtey- 33088: sääntönä (esim. Tanska) tai vain liikennemer- teen asetettavalla lisäkilvellä, joutuisi pelkäs- 33089: killä ilmoitetulla alueella (esim. Malmö). tään Helsingin kaupunki asettamaan noin 2000 33090: Kansainvälistä sopimusta asiasta ei ole, mut- uutta liikennemerkkiä tai lisäkilpeä. Autoili- 33091: ta Euroopan liikenneministerikonferenssi jankaan kannalta tämä järjestelmä ei olisi hy- 33092: (CEMT) on tehnyt järjestelmän pääpiirteistä vä, sillä tieto siitä, että paikalla tarvitaan 33093: suosituksen, josta Ranska ja Tanska poikkea- kiekkoa, tulisi olla jo matkaan lähtiessä. Pysä- 33094: vat. Suosituksen mukaan pysäköintikiekkona köintiä koskevat liikennemerkkikokonaisuudet 33095: on käytettävä siinä esitettyä kiekkoa, johon tulisivat myös hyvin monimutkaisiksi. Jos 33096: merkitään saapumisaika puolen tunnin tark- käyttövelvollisuus osoitettaisiin alueellisella 33097: kuudella. Tanskassa ja Ranskassa saadaan merkillä, esimerkiksi ennen taajamia, alueet 33098: suosituksen mukaan sallia toisenlainen kiekko. muodostuisivai liian laajoiksi kuljettajan muis- 33099: Saapumisaika on merkittävä seuraavaksi alka- taa. Todennäköisesti mm. koko pääkaupunki- 33100: van puolen tunnin kohdalle. Suosituksen mu- seutu ja muutkin sen läheisyydessä olevat asu- 33101: kainen kiekko tulisi hyväksyä kaikissa tuskeskukset tulisivat olemaan alueellisten 33102: CEMT:in jäsenmaissa. Lisäksi suosituksessa merkkien piirissä. 33103: edellytetään, että Tanskassa käytössä oleva, 15 Oikeusministeriön lausunnon pohjalta esitys- 33104: minuutin tarkkuuteen perustuva, läpinäkyvä, tä on muutettu niin, että tieliikennelain 33105: auton tuulilasiin kiinnitettävä muovikiekko hy- 105 §:ään ja pysäköintivirhemaksusta annetun 33106: väksytään Tanskan ulkopuolella tanskalaisten lain 1 §:ään on lisätty maininta rangaistusten 33107: käyttämänä. määräämisestä pysäköintivirhemaksulain mu- 33108: kaisesti. Oikeusministeriön ehdotusta säännös- 33109: ten sijoittamisesta tieliikennelain uuden 28 33110: 3. Asian valmistelu a §:n sijasta lain 28 §:ään ei ole otettu huo- 33111: mioon, koska se johtaisi monimutkaiseen sään- 33112: Helsingin kaupunki ja Suomen Kaupunkiliit- nöstekstiin. 33113: to ovat tehneet liikenneministeriölle aloitteen Muutoin lausunnoissa puollettiin esitystä, lu- 33114: pysäköintikiekkojen käyttöönottamiseksi. kuunottamatta eräitä vähäisiä lähinnä teknisiä 33115: Aloitteen toteuttamiseksi tarvittavia säädöksiä huomautuksia, jotka on tässä esityksessä otet- 33116: ja määräyksiä on sen jälkeen valmisteltu liiken- tu huomioon. 33117: neministeriössä virkatyönä yhteistyössä Helsin- 33118: gin kaupungin, Suomen Kaupunkiliiton, Suo- 33119: men Kunnallisliiton ja sisäasiainministeriön 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 33120: poliisiosaston kanssa. tukset 33121: Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto oi- 33122: keusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, tie- Esityksen toteuttaminen vähentäisi tarvetta 33123: ja vesirakennushallitukselta, kunnallisilta kes- palkata lisää henkilökuntaa pysäköinninval- 33124: kusjärjestöiltä, Autoliitolta, Öljyalan Keskus- vontaan ja pystyttää uusia pysäköintimittarei- 33125: liitolta ja Helsingin kaupungilta. ta. Näin ehdotuksen toteuttaminen vähentäisi 33126: Lausunnolla olleessa esitysluonnoksessa eh- kuntien menoja. 33127: dotettiin, että pysäköintikiekon käyttövelvolli- Yksityisille auton kuljettajille tulisi velvolli- 33128: suus ilmoitettaisiin liikennemerkillä. Tätä vas- suus kiekon hankkimiseen. Jos kiekon taka- 33129: tustivat tie- ja vesirakennushallitus, Suomen osaan sallitaan tilaa mainokselle, kiekkoja voi- 33130: Kaupunkiliitto ja Helsingin kaupungin liiken- taisiin jakaa ilmaiseksi esimerkiksi huoltoase- 33131: nesuunnitteluosasto, joiden mielestä kiekon milta, eikä yksityisille kansalaisille aiheutuisi 33132: käyttövelvollisuuden tulee olla liikennesääntö- välittömiä kustannuksia. 33133: 1990 vp. - HE n:o 37 3 33134: 33135: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 33136: 33137: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Pysäköintivirhemaksusta annettu laki 33138: 33139: 1.1. Tieliikennelaki 1 §. Pykälään lisättäisiin viittaus pysäköinti- 33140: kiekosta annettuihin säännöksiin ja määräyk- 33141: 28 a §. Pysäköintikiekon käyttö. Pykälään siin pysäköintivirhemaksun mahdollistamisek- 33142: otettaisiin asiasta perussäännös, joka sisältää si. Samalla poistetaan termi "seisottaminen", 33143: kiekon käyttämis-, sijoittamis- ja saapumisajan koska sitä ei enää käytetä tieliikennelainsää- 33144: merkitsemisvelvollisuuden sekä valtuutussään- dännössä. 33145: nöksen tarkempien määräysten antamiselle. 33146: Kiekkoa ei tarvitsisi käyttää muissa ajoneu- 2. Tarkemmat säännökset ja 33147: voissa kuin autoissa. Osaksi syy on lähinnä määräykset 33148: tekninen: kiekko voidaan käytännöllisimmin 33149: sijoittaa näkyviin vain auton sisälle lasin taak- Liikenneministeriö antaisi määräykset pysä- 33150: se. Rajaus on kuitenkin myös tarkoituksenmu- köintikiekon ulkonäöstä, siihen sisällytettäväs- 33151: kainen: pysäköinnin ongelmat johtuvat mel- tä informaatiosta, saapumisajan asettamisesta 33152: kein yksinomaan autojen väärin pysäköimises- ja kiekon näkyviin sijoittamisesta. 33153: tä. 33154: Kiekon käyttöpakko koskisi vain pysäköin- 33155: tiä, ei pysäyttämistä. Siten esimerkiksi pysäyt- 3. Voimaantulo 33156: täminen matkustajien ottamista tai jättämistä 33157: varten taikka lain 27 §:n 3 momentissa tarkoi- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 33158: tettu jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäyttämi- 1990 lopulla. Ennen voimaantuloa liikennemi- 33159: nen ei edellyttäisi kiekon käyttämistä. nisteriössä tullaan laatimaan suunnitelma pysä- 33160: 105 §. Pysäköintivirhe. Pykälään lisättäisiin köintikiekkojen painattamisesta ja jakelusta 33161: viittaus pysäköintikiekosta annettuihin sään- sekä tiedottamisesta. 33162: nöksiin ja määräyksiin, jotta myös kiekon 33163: virheellisestä käyttämisestä voitaisiin rangaista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 33164: pysäköintivirhemaksulla eikä esimerkiksi lain kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 33165: 103 §:n nojalla liikennerikkomuksena. set: 33166: 33167: 33168: 33169: 33170: 1. 33171: Laki 33172: tieliikennelain muuttamisesta 33173: 33174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 33175: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 105 § sekä 33176: lisätään lakiin uusi 28 a § seuraavasti: 33177: 33178: 28 a § Pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi si- 33179: Pysäköintikiekon käyttö joitettava näkyvään paikkaan autossa ja siihen 33180: on merkittävä saapumisaika siten kuin liiken- 33181: Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikenne- neministeriö tarkemmin määrää. 33182: merkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä Liikenneministeriö antaa myös muut tar- 33183: ilman pysäköintikiekkoa. Kiekkoa ei kuiten- kemmat määräykset pysäköintikiekosta ja sen 33184: kaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla. käyttämisestä. 33185: 4 1990 vp. - HE n:o 37 33186: 33187: 105§ suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu- 33188: Pysäköintivirhe kaan kuin siitä on erikseen säädetty. Pysäköin- 33189: tivirhemaksu määrätään myös 28 a §:ssä tar- 33190: Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koitetun pysäköintikiekon käyttöä koskevien 33191: koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta säännösten ja määräysten rikkomisesta. 33192: tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir- 33193: heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä 33194: raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään kuuta 199 . 33195: 33196: 33197: 33198: 2. 33199: Laki 33200: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 33201: 33202: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 33203: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 1 §:n 1 33204: momentti seuraavasti: 33205: 33206: 1§ 33207: Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä- Tämä laki tulee voimaan päivänä 33208: mistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja kuuta 199 33209: rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä kos- 33210: kevien säännösten ja määräysten rikkomisesta 33211: (pysäköintivirhe) määrää poliisi sen mukaan 33212: kuin tässä laissa säädetään. 33213: 33214: 33215: 33216: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990 33217: 33218: 33219: Tasavallan Presidentti 33220: MAUNO KOIVISTO 33221: 33222: 33223: 33224: 33225: Liikenneministeri Raimo Vistbacka 33226: 1990 vp. - HE n:o 37 5 33227: 33228: Liite 33229: 33230: 33231: 33232: 33233: 1. 33234: Laki 33235: tieliikennelain muuttamisesta 33236: 33237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 33238: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 105 § sekä 33239: lisätään lakiin uusi 28 a § seuraavasti: 33240: 33241: Voimassa oleva laki Ehdotus 33242: 33243: 28 a § 33244: Pysäköintikiekon käyttö 33245: Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikenne- 33246: merkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä 33247: ilman pysäköintikiekkoa. Kiekkoa ei kuiten- 33248: kaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla. 33249: Pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi si- 33250: joitettava näkyvään paikkaan autossa ja siihen 33251: on merkittävä saapumisaika siten kuin liiken- 33252: neministeriö tarkemmin määrää. 33253: Liikenneministeriö antaa myös muut tar- 33254: kemmat määräykset pysäköintikiekosta ja sen 33255: käyttämisestä. 33256: 33257: 105 § 105§ 33258: Pysäköintivirhe Pysäköintivirhe 33259: Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä 33260: koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta 33261: tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir- tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir- 33262: heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa- heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa- 33263: raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään 33264: suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu- suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu- 33265: kaan kuin siitä on erikseen säädetty. kaan kuin siitä on erikseen säädetty. Pysäköin- 33266: tivirhemaksu määrätään myös 28 a §:ssä tar- 33267: koitetun pysäköintikiekon käyttöä koskevien 33268: säännösten ja määräysten rikkomisesta. 33269: 33270: Tämä laki tulee voimaan päivänä 33271: kuuta 199 . 33272: 6 1990 vp. - HE n:o 37 33273: 33274: 2. 33275: Laki 33276: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 33277: 33278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 33279: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 1 §:n 1 33280: momentti seuraavasti: 33281: Voimassa oleva laki Ehdotus 33282: 1 § 1§ 33283: Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä- Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä- 33284: mistä, seisottamista ja pysäköintiä koskevien mistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja 33285: kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta (pysäköin- rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä kos- 33286: tivirhe) määrää poliisi sen mukaan kuin tässä kevien säännösten ja määräysten rikkomisesta 33287: laissa säädetään. (pysäköintivirhe) määrää poliisi sen mukaan 33288: kuin tässä laissa säädetään. 33289: 33290: 33291: Tämä laki tulee voimaan päivänä 33292: kuuta 199 33293: 1990 vp. - HE n:o 38 33294: 33295: 33296: 33297: 33298: Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan vapaakauppaliiton 33299: perustamista koskevan konvention muuttamisesta tehdyn pää- 33300: töksen eräiden määräysten hyväksymisestä 33301: 33302: 33303: 33304: 33305: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33306: 33307: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- hyväksyneet muutokset ennen sitä tai toisen 33308: syisi Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen 33309: päätöksen muuttaa Euroopan vapaakauppaliiton kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet muutos- 33310: perustamista koskevaa konventiota. Konvention ten valtionsisäisestä hyväksymisestä. 33311: muutos merkitsee sitä, että Euroopan vapaa- 33312: kauppaliittoon kuuluvien maiden välinen kala- 33313: kauppa vapautetaan eräitä poikkeuksia lukuun- Esitykseen sisältyy lakiehdotus päätöksen eräi- 33314: ottamatta heinäkuun alusta 1990 lukien. den lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten 33315: Konvention muutos tulee voimaan 1 päivänä hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan 33316: heinäkuuta 1990, mikäli sopimuspuolet ovat voimaan samanaikaisesti päätöksen kanssa. 33317: 33318: 33319: 33320: 33321: YLEISPERUSTELUT 33322: 33323: 1. Nykyinen tilanne ja asian artiklassa. Tavoitteena on pyrkiä edistämään 33324: valmistelu kala- ja meren tuotteiden kaupan laajentumista 33325: siten, että jäsenvaltiot, joiden talous on suures- 33326: Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) perus- sa määrin riippuvainen näiden tuotteiden vien- 33327: tettiin vuonna 1960. Suomi tuli järjestön Iiitän- nistä, saavuttaisivat kohtuullisen vastavuoroi- 33328: näisjäseneksi vuonna 1961 ja täysjäseneksi suuden. Käytännössä useimmat EFTA-maat 33329: vuonna 1986 (SopS 71-72/85). EFTAn perus- ovat harjoittaneet verrattain vapaata politiik- 33330: tamiskonvention eli ns. Tukholman konven- kaa kalatuotteiden tuonnissa. 33331: tion nojalla teollisuustuotteiden tullit on pois- Ne kalatuotteet, joita teollisuustuotteiden 33332: tettu EFTA-maiden keskinäisessä kaupassa vapaakauppamääräykset eivät koske, on luetel- 33333: vuodesta 1967 lukien. Tukholman konvention tu konvention E-liitteessä. Kaikki muut meren 33334: avulla ei pyritty yhteiseen maatalouspolitiik- tuotteet jalostetussa tai puolijalostetussa muo- 33335: kaan, joten konventio ei sisällä maataloustuot- dossa ovat olleet teollisuustuotteita koskevien 33336: teiden eikä kalatuotteiden tullien tai määrällis- yleisten sääntöjen alaisia. 33337: ten rajoitusten poistamiseen liittyviä sääntöjä. Islanti ja Norja, joille kalastuselinkeinon 33338: EFT An tavoitteet kala- ja meren tuotteiden merkitys on suurempi kuin muille EFT A-mail- 33339: kaupassa on määritelty EFT A-konvention 27 le, ovat esittäneet eri yhteyksissä konvention 33340: 33341: 300212S 33342: 2 1990 vp. - HE n:o 38 33343: 33344: E--liitteen poistamista eli kalakaupan vapautta- 2. Päätöksen merkitys 33345: mista kokonaan. EFT A-konvention 27 artiklan 33346: tavoite kalastuksen erityisen merkityksen huo- EFT An neuvoston tekemän päätöksen mu- 33347: mioimisesta vapaakaupan etujen tasapainon kaan kalakauppa EFTA-maiden välillä vapau- 33348: suhteen eri maiden kesken ei ole toteutunut tuu pääsääntöisesti 1. 7.1990 lukien, jolloin 33349: erityisesti Islannin eikä myöskään Norjan toi- kaikki nykyiset kaupan esteet poistuvat. Vuo- 33350: vomusten mukaisesti. 1960-luvun alussa E-liit- den 1993 loppuun mennessä on myös vapaa- 33351: teestä poistettiin valaanliha ja valaanlihauute. kauppaa vääristävät valtion tuet poistettava 33352: Muita muutoksia siihen ei ole sen jälkeen tältä sektorilta eri EFTA-maissa. 33353: tehty. Suomella on oikeus pitää määritellyt silakka- 33354: ja lohituotteet vapaakaupan ulkopuolella siten, 33355: EFT An parlamentaarikkokomitea hyväksyi 33356: että vuoden 1992 loppuun mennessä on ilmoi- 33357: kesäkuussa 1987 yksimielisesti päätöslausel- 33358: tettava muiite EFTA-maille sen kauden pituus, 33359: man, jossa EFT An ministereitä vaadittiin ryh- 33360: jonka päätyttyä myös nämä tuotteet tulevat 33361: tymään toimenpiteisiin EFT An sisäisen kala- 33362: vapaakaupan piiriin. Tämän kauden aikana 33363: kaupan vapauttamiseksi neljän-viiden vuoden saadaan pitää voimassa nykyistä tuontisuojaa 33364: kuluessa. Asiaa käsiteltiin Tampereella kesä- 33365: ja soveltaa nykyisiä tukitoimenpiteitä. Ruotsil- 33366: kuussa 1988 pidetyssä EFT An ministeriko- 33367: la on oikeus pitää tuore tai jäähdytetty siili ja 33368: kouksessa, jossa päätettiin perustaa kalakau- 33369: turska vapaakaupan ulkopuolella vuoden 1993 33370: pan vapauttamismahdollisuuksia ja tällä alalla 33371: loppuun saakka tapauksissa, joissa niiden 33372: esiintyvää valtiontukea selvittävä virkamiestyö- 33373: tuonti aiheuttaisi vakavia markkinahäiriöitä 33374: ryhmä. Suomi edellytti neuvotteluissa, että sen 33375: sekä soveltaa määrällisiä tuontirajoituksia sila- 33376: kannalta herkkien tuotteiden, lohen ja silakan 33377: kan osalta niin kauan kuin Suomi saa ylläpitää 33378: osalta sovitaan poikkeusjärjestelyistä. Maalis- 33379: nykyistä järjestelmää. Sveitsillä on oikeus pitää 33380: kuussa 1989 Oslossa pidetyssä EFT An päämi- 33381: vapaakaupan ulkopuolella makean veden kalat 33382: nisterikokouksessa tehtiinkin päätös kalakau- 33383: lukuun ottamatta lohta ja ankeriasta. Sveitsin 33384: pan vapauttamisesta sekä Suomea koskevista 33385: poikkeusta tullaan tarkastelemaan EFT Assa 33386: poikkeuksista. Kokouksen jälkeen Sveitsi kui- vuoden 1992 loppuun mennessä. 33387: tenkin vaati, ettei makean veden kaloja tulisi 33388: Lohta ja silakkaa lukuunottamatta kalan 33389: sisällyttää vapaakaupan piiriin. Myös Ruotsi 33390: tuontikohtelu on Suomessa jo nyt verrattain 33391: vaati oikeutta soveltaa tarvittaessa silakan 33392: vapaata. Tullit ovat alhaiset eivätkä vaikuta 33393: osalta tuontirajoituksia Suomen siirtymäkau- kauppaa estävästi ja määrällisiä rajoituksia 33394: den aikana. 33395: koskevien tuontikiintiöiden ylittäminen on sal- 33396: Edellä mainittu virkamiestyöryhmä esitti ke- littu tarpeen mukaan. Makean veden kalojen 33397: säkuussa 1989 Norjassa Kristiansandissa pide- kaupan vapauttaminen voi jonkin verran lisätä 33398: tylle EFT An ministerikokoukselle raporttinsa. näiden kalojen tuontia lähinnä Ruotsista ja 33399: Ministerikokous eli EFT An neuvosto hyväksyi Norjasta. 33400: päätöksen muuttaa EFTA-konventiota siten, Nyt sovitut kalakaupan vapauttamista kos- 33401: että kalakauppa EFTA-maiden välillä vapaute- kevat järjestelyt ovat osa yleistä pyrkimystä 33402: taan eräitä poikkeuksia lukuunottamatta vapaakaupan laajentamiseen ja ovat sopusoin- 33403: 1. 7.1990 lukien. Suomen osalta sovittiin väliai- nussa myös GATT -sopimuksen kanssa. Samal- 33404: kaisesta järjestelystä, jonka mukaan Suomi voi la tavoin valtion tukien poistaminen on ollut 33405: ylläpitää silakan ja lohen osalta nykyistä tuon- Suomen kauppapolitiikan keskeinen tavoite 33406: tisuojaa. Suomen on esitettävä vuoden 1992 kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä vii- 33407: loppuun mennessä sitova aikataulu siitä, missä me vuosina. 33408: ajassa tuontisuoja poistetaan näiden kalatuot- Kaupan vapautumisen myötä lisääntyvällä 33409: teiden osalta. Lisäksi päätettiin myöntää Ruot- kilpailulla voidaan olettaa olevan positiivisia 33410: sille sen vaatima poikkeus,joka koskee sekä vaikutuksia kuluttajahintoihin. Neuvotteluissa 33411: silakkaa että silliä ja turskaa. Erillisessä pöytä- sovitun siirtymäkauden tarkoituksena on luoda 33412: kirjassa myönnettiin Sveitsilie mahdollisuus yl- kalastuselinkeinolle ja -kaupalle mahdollisuu- 33413: läpitää nykyistä makean veden kaloja koske- det vähitellen tapahtuvaan tarpeelliseen sopeu- 33414: vaa tuontijärjestelmäänsä. Samalla sovittiin, tumiseen ja rationalisointiin. Maa- ja metsäta- 33415: että vuoden 1992 loppuun mennessä sitä tul- lousministeriö on asettanut työryhmän suun- 33416: laan tarkastelemaan uudelleen. nittelemaan sitä, miten kalastuselinkeinon tuki- 33417: 1990 vp. - HE n:o 38 3 33418: 33419: järjestelmiä voidaan muuttaa ottamalla huo- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 33420: mioon mm. kalakaupan vapauttamista koske- tukset 33421: va EFTA-maiden välinen sopimus. Työryhmän 33422: tulee valmistella kotimaisen kalan käytön edis- Vuoden 1988 tuonnista kannettiin nyt va- 33423: tämistoimikunnan ehdotuksien käyttöönotta- pautettaviksi tulevien kalatuotteiden osalta tul- 33424: mista sekä seurata EFTA-sopimuksen vaiku- lia runsaat 70.000 markkaa. 33425: tuksia maamme kalatalouteen. Työryhmän tu- 33426: lee saada työnsä päätökseen vuoden 1993 lop- 33427: puun mennessä. 33428: 33429: 33430: 33431: 33432: YKSITYISKOHTAISET PERUSTEI.UT 33433: 33434: 33435: 1. Päätöksen sisältö 1990, mikäli kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksy- 33436: neet ne ennen sitä tai viimeisen jäsenvaltion 33437: Kappale I. Tässä kappaleessa määrätään hyväksymistä seuraavan toisen kuukauden en- 33438: EFTA-konvention muutosten sisällöstä. simmäisenä päivänä. 33439: Kohta 1. Tässä kohdassa määrätään konven- 33440: tion 26 artiklan muuttamisesta. Aikaisemmin Kappale lll. Tässä kappaleessa määrätään, 33441: 26 artiklassa todettiin, ettei konvention mää- että EFT A:n pääsihteerin on talletettava pää- 33442: räyksiä sovellettaisi 1 ja 17 artiklaa lukuunot- tös Ruotsin hallituksen huostaan. 33443: tamatta konvention E-liitteessä lueteltuihin ka- 33444: loihin ja muihin meren tuotteisiin. Muutetussa Liite. Päätöksen liite sisältää konvention 33445: artiklassa määrätään, että konvention mää- E-liitteen muutetussa muodossa. E-liitteessä 33446: räykset soveltuvat myös kalaan ja muihin me- määrätään kalaan ja muihin meren tuotteisiin 33447: ren tuotteisiin. E-liitteessä määrätään näihin sovellettavista siirtymäkauden järjestelyistä. 33448: tuotteisiin sovellettavista siirtymäajan järjeste- 33449: lyistä. Lisäksi todetaan, kuten aikaisemminkin, 1 artikla. Tässä artiklassa määrätään, että 33450: että neuvosto voi muuttaa E-liitteen määräyk- jäljempänä lueteltuja poikkeuksia lukuunotta- 33451: siä. matta konvention määräykset koskevat heinä- 33452: Kohta 2. Tässä kohdassa määrätään, että kuun 1 päivästä 1990 lukien myös kalaa ja 33453: konvention 27 artikla kumotaan. Artiklassa on muita meren tuotteita. 33454: määritelty EFTAn kala- ja muiden meren tuot- 33455: teiden kaupan tavoite siten, että jäsenvaltiot, 2 artikla. Tässä artikiassa määrätään kalas- 33456: joiden talous on suuressa määrin riippuvainen tussektorille myönnettävän valtion tuen lopet- 33457: näiden tuotteiden viennistä, saavuttavat koh- tamisesta. 33458: tuullisen vastavuoroisuuden. 33459: Kohta 3. Tässä kohdassa määrätään, että 3 artikla. Tässä artiklassa määrätään, mihin 33460: konvention 28 artikla kumotaan. Artiklassa on tuotteisiin ja millä ehdoin Ruotsi voi soveltaa 33461: määrätty tutkimuksesta, jonka EFT An neuvos- määrällisiä tuontirajoituksia. 33462: ton oli määrä tehdä 27 artiklan tavoitteen 33463: valossa vuoden 1962 alkuun mennessä. 4 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, 33464: Kohta 4. Tässä kohdassa päätetaan muuttaa minkä tuotteiden osalta Suomi voi toistaiseksi 33465: 38 artiklassa mainittu E-liitteen otsikon teksti ylläpitää nykyistä tuontisuojajärjestelmäänsä 33466: vastaamaan liitteen uutta sisältöä. ja määrätään siitä, että Suomen on esitettävä 33467: Kohta 5. Tässä kohdassa päätetään muuttaa poikkeusten poistamista koskeva kiinteä aika- 33468: konvention E-liite kuulumaan siten kuin pää- taulu. Artiklan 2 kohdassa myönnetään Ruot- 33469: töksen liitteessä esitetään. sille oikeus määrällisten tuontirajoitusten so- 33470: Kappale II. Tässä kappaleessa määrätään veltamiseen silakan osalta niin kauan kuin 33471: konvention muutosten voimaantulosta. Muu- Suomi voi väliaikaisesti ylläpitää nykyistä jär- 33472: tokset tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta jestelmäänsä. 33473: 4 1990 vp. - HE n:o 38 33474: 33475: 2. Eduskunnan suostumuksen että Eduskunta hyväksyisi ne Euroo- 33476: tarpeellisuus pan vapaakauppaliiton neuvoston Kris- 33477: tiansandissa 14 päivänä kesäkuuta 1989 33478: Konvention muuttamista koskeva päätös si- Euroopan vapaakauppaliiton perus- 33479: sältää tullien soveltamista sekä määrällisten tamista koskevan konvention muutta- 33480: tuontirajoitusten ja valtiontuen käyttöä koske- misesta tekemän päätöksen n:o 6/1989 33481: via rajoituksia. Hallitusmuodon 61 § :n mu- määräykset, jotka vaativat Eduskunnan 33482: kaan on verosta, myös tulliverosta, säädettävä suostumuksen. 33483: lailla. Koska päätös näin ollen sisältää lainsää- 33484: dännön alaan kuuluvia määräyksiä, eduskun- Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka 33485: nan hyväksyminen on tältä osin tarpeen. kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa- 33486: malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava 33487: Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33488: lakiehdotus: 33489: 33 §:n mukaisesti esitetään, 33490: 33491: 33492: 33493: Laki 33494: Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan konvention muuttamisesta tehdyn 33495: päätöksen eräiden määräysten hyväksymisestä 33496: 33497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33498: 33499: 1§ 2§ 33500: Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 33501: Kristiansandissa 14 päivänä kesäkuuta 1989 töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 33502: Euroopan vapaakauppaliiton perustamista 33503: koskevan konvention muuttamisesta tekemän 3 § 33504: päätöksen n:o 6/1989 määräykset ovat, mikäli Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet- 33505: ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa tävänä ajankohtana. 33506: niin kuin siitä on sovittu. 33507: 33508: 33509: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990 33510: 33511: 33512: Tasavallan Presidentti 33513: MAUNO KOIVISTO 33514: 33515: 33516: 33517: 33518: Ministeri Pertti Salolainen 33519: 1990 vp. - HE n:o 38 5 33520: 33521: (Suomennos) 33522: 33523: 33524: 33525: 33526: Neuvoston päätös N :o 6/89 Decision of the Council 33527: No. 6 of 1989 33528: (Hyväksytty 12. kokouksessa 14 päivänä (Adopted at the12th Meeting on 14 June 1989) 33529: kesäkuuta 1989) 33530: 33531: KONVENTION MUUTOS AMENDMENT OF THE CONVENTION 33532: Muutokset 26 ja 38 artiklaan sekä Amendments to Articles 26 and 38 and to 33533: E-liitteeseen ja 27 ja 28 artiklan kumoaminen Annex E, and deletion of Articles 27 and 28 33534: 33535: 33536: Neuvosto, The Council, 33537: ottaen huomioon konvention 44 artiklan Having regard to the provisions of Article 44 33538: määräykset ja of the Convention, and 33539: tahtoen vahvistaa EFf An sisäistä yhteistyötä Determined to strengthen the internal EFTA 33540: vapauttamaHa kalakauppa kokonaan EFT An cooperation through fullliberalization of intra- 33541: sisällä, EFT A trade in fish, 33542: 33543: on päättänyt: Decides: 33544: 1. Konventiota muutetaan seuraavasti: 1. The Convention shall be amended as 33545: follows: 33546: 1. Konvention 26 artikla tulee kuulumaan: 1. Article 26 shall be amended to read: 33547: "Kala ja muut meren tuotteet "Fish and other marine products 33548: 1. Tämän konvention määräyksiä sovelle- 1. The provisions of this Convention shall 33549: taan kalaan ja muihin meren tuotteisiin. Näi- apply in relation to fish and other marine 33550: hin tuotteisiin sovellettavista siirtymäkauden products. Transitional arrangements applicable 33551: järjestelyistä määrätään E-liitteessä. to these products are laid down in Annex E. 33552: 2. Neuvosto voi päättää E-liitteen määräys- 2. The Council may decide to amend the 33553: ten muuttamisesta.'' provisions of Annex E." 33554: 2. Konvention 27 artiklan nykyinen teksti 2. The present text of Article 27 shall be 33555: kumotaan. deleted. 33556: 3. Konvention 28 artiklan nykyinen teksti 3. The present text of Article 28 shall be 33557: kumotaan. deleted. 33558: 4. Konvention 38 artiklan teksti: 4. The following text in Article 38: 33559: "E-liite "Annex E 33560: Luettelo 26 artiklan 1 kappaleessa tarkoite- List of fish and other marine products refer- 33561: tuista kaloista ja muista meren tuotteista." red to in paragraph 1 of Article 26" 33562: tulee kuulumaan seuraavasti: shall be amended to read: 33563: ''E-liite ''Annex E 33564: Kala- ja muihin meren tuotteisiin sovelletta- Transitional arrangements applicable to fish 33565: vat siirtymäkauden järjestelyt." and other marine products" 33566: 5. Tämän konvention E-liite tulee kuulu- 5. Annex E to the Convention shall be 33567: maan tämän päätöksen liitteessä esitetyllä ta- amended to read as set out at Annex to this 33568: valla. Decision. 33569: 6 1990 vp. - HE n:o 38 33570: 33571: II. Konventiota koskevat muutokset sellaisi- II. The amendments to the Convention as 33572: na kuin ne tässä hyväksytään alistetaan jäsen- hereby approved are submitted to the Member 33573: valtioiden hyväksyttäviksi. Muutokset tulevat States for acceptance. The amendments shall 33574: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990, mikäli enter into force on 1 July 1990 provided they 33575: kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne ennen are accepted before that date by all Member 33576: tätä päivämäärää. Jos muutokset eivät tule States. lf the amendments do not enter into 33577: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990, ne tulevat force on 1 July 1990, they shall do so on the 33578: voimaan viimeisen jäsenvaltion hyväksymistä first day of the second month following the 33579: seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päi- acceptance by the last Member State. 33580: vänä. 33581: 33582: Ill. Pääsihteerin on talletettava tämä päätös III. The Secretary-General shall deposit the 33583: Ruotsin hallituksen huostaan. text of this Decision with the Government of 33584: Sweden. 33585: 1990 vp. - HE n:o 38 7 33586: 33587: 33588: 33589: 33590: E-Lli TE ANNEX E 33591: 33592: Kalaan ja muihin meren tuotteisiin sovelleUa- Translational arrangements applicable to fish 33593: vat siirtymäkauden järjestelyt and other marine products 33594: 33595: 33596: 1 artikla Article 1 33597: Ellei tämän Iiitteen 2--4 artikloissa t01sm Unless otherwise provided for in Articles 2 33598: määrätä, konvention määräykset koskevat hei- to 4 of this Annex, fish and other marine 33599: näkuun 1 päivästä 1990 lukien kalaa ja muita products falling within Chapter 3 of the 33600: meren tuotteita, jotka luetaan harmonoidun Harmonized System are covered by the provi- 33601: järjestelmän 3 kappaleen piiriin. sions of the Convention as from 1 J uly 1990. 33602: 33603: 2 artikla Article 2 33604: Kaikki sellainen valtion tuki kalastussektoril- Any form of government aid to the fishing 33605: le, joka on ristiriidassa konvention 13 artiklan sector which is not compatible with Article 13 33606: kanssa, on lopetettava joulukuun 31 päivään of the Convention shall be eliminated not later 33607: 1993 mennessä. than 31 December 1993. 33608: 33609: 3 artikla Article 3 33610: Seuraaviin tuotteisiin Ruotsi voi soveltaa On the following products Sweden may until 33611: joulukuun 31 päivään 1993 saakka määrällisiä 31 December 1993 apply quantitative import 33612: tuontirajoituksia, sikäli kuin se on tarpeellista restrictions, in so far as this may be necessary 33613: vakavien markkinahäiriöiden välttämiseksi to avoid serious disturbances in the Swedish 33614: Ruotsissa. market. 33615: harmonoidun tavara HS heading Description of goods 33616: järjestelmän No. 33617: nimike n:o 33618: ex.03.02 tuore tai jäähdytetty kala, pmts1 ex.03.02 Fish, fresh or chilled, excluding 33619: nimikkeen n:o 03.04 alla mainitut fish fillets and other fish meat of 33620: kalafileet ja muu kalanliha: heading No. 03.04: 33621: siili Herring 33622: - turska - Cod 33623: 33624: 33625: 4 artikla Article 4 33626: 1. Seuraavien tuotteiden osalta Suomi voi 1. On the following products Finland may 33627: toistaiseksi ylläpitää nykyistä järjestelmäänsä. temporarily maintain its present regime. Not 33628: Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992 Suo- later than 31 December 1992 Finland shall 33629: men tulee esittää näiden poikkeusten poista- present a fixed timetable for the elimination of 33630: mista koskeva kiinteä aikataulu. these exemptions. 33631: 8 1990 vp. - HE n:o 38 33632: 33633: harmonoidun tavara HS heading Description of goods 33634: järjestelmän No. 33635: nimike n:o 33636: ex.03.02 tuore tai jäähdytctty kala, paitsi ex.03.02 Fish, fresh or chilled, excluding 33637: nimikkeen n:o 03.04 alla mainitut fish fillets and other fish meat of 33638: kalafileet ja muu kalanliha: heading No. 03.04: 33639: - lohi - Salmon 33640: - silakka - Baltic herring 33641: ex.03.03 pakastettu kala, paitsi nimikkeen ex.03.03 Fish, frozen, excluding fish fillets 33642: n:o 03.04 alla mainitut kalafileet ja and other fish meat of heading No. 33643: muu kalanliha: 03.04: 33644: - lohi - Salmon 33645: - silakka - Baltic herring 33646: ex.03.04*) kalafileet ja muu kalanliha (myös ex.03.04 Fish fillets and other fish meat 33647: hakattu tai jauhettu) tuoreena, (whether or not minced), fresh, 33648: jäähdytettynä tai pakastettuna chilled or frozen 33649: tuoreet tai jäähdytetyt lohifileet Fresh or chilled fillets of Sal- 33650: mon 33651: tuoreet tai j äähdytetyt silakka- Fresh or chilled fillets of Baltic 33652: fileet herring 33653: 33654: 2. Niin kauan kuin Suomi väliaikaisesti yllä- 2. As long as Finland temporarily maintains 33655: pitää nykyistä järjestelmäänsä silakan osalta, its present regime with regard to Baltic herring, 33656: Ruotsi voi soveltaa tätä tuotetta koskevia mää- Sweden may apply guantitative import restrict- 33657: rällisiä tuontirajoituksia. ions for that product. 33658: 33659: 33660: *) Suomi on ilmoittanut 6.4.1990 EFT A:n 33661: neuvostossa tulkitsevansa termiä "kalafileet" 33662: siten, että sillä tarkoitetaan myös sellaisia filei- 33663: tä, joiden sivut ovat kiinni toisissaan, esim. 33664: selkä- tai vatsapuolelta. 33665: 1990 vp. - HE n:o 38 9 33666: 33667: 33668: 33669: 33670: PÖYTÄKIRJA RECORD OF UNDERSTANDING 33671: 33672: makeanveden kalojen tuonnista Sveitsiin hei- on imports of freswater fish into Switzerland 33673: näkuun 1 päivän 1990 jälkeen after 1 July 1990 33674: 33675: 33676: 1. Neuvoston päätöksellä 14 päivänä kesä- 1. Notwithstanding the provisions of Article 33677: kuuta 1989 muutetun konvention 26 artiklan 26 of the Convention as amended by Decision 33678: määräyksistä riippumatta Sveitsi voi säilyttää of the Council on 14 June 1989, it is under- 33679: nykyiset tuontitullinsa niiden makeanveden ka- stood that Switzerland may maintain its 33680: lojen osalta, jotka kuuluvat seuraaviin harmo- present import duties for the freshwater fish of 33681: noidun järjestelmän nimikkeiden piiriin: the following Hs Heading Nos. 33682: harmonoidun tavara HS Heading Description of goods 33683: järjestelmän No. 33684: nimike n:o 33685: ex.03.01 ex 03.01 33686: -03.05 kala, ei kuitenkaan nimikkeen ex to 03.05 Fish, except ex 03.04 frozen fillets, 33687: 03.04 jäädytetyt fileet, muu kuin other than saltwater fish, seis and 33688: merikalat, ankerias ja lohi salmon 33689: 33690: 2. Tämä pöytäkirja tarkistetaan tammikuun 2. This Record of Understanding will be 33691: 1 päivään 1993 mennessä muun muassa Euroo- taken up for a review before 1 January 1993, 33692: pan yhteisön kanssa käytävien keskustelujen inter alia in the light of ongoing discussions 33693: valossa. with the European Community. 33694: 33695: 33696: 33697: 33698: 2 300212S 33699: 1990 vp. - HE n:o 39 33700: 33701: 33702: 33703: 33704: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta valtion 33705: ja Helsingin kaupungin välillä 33706: 33707: 33708: 33709: 33710: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33711: 33712: Tarkoituksena on tehdä Helsingin kaupun- lan ala-asteen entisen koulukiinteistön, joka 33713: gin kanssa aluevaihto, jossa valtio luovuttaa tulee lastentarhanopettajaopiston pysyvään 33714: lähinnä asuntotontteja ja puistoalueita kau- käyttöön. 33715: pungin puolestaan luovuttaessa valtiolle Valli- 33716: 33717: 33718: 33719: 33720: PERUSTELUT 33721: 33722: Kouluhallitus on vuonna 1987 tehdyllä vuok- kaupungille osittain jo vuokrattuja puisto- 33723: rasopimuksella vuokrannut Helsingin kaupun- yms. alueita Kurkimäestä 55 534 m2 , Silta- 33724: gilta Vallilan ala-asteen entisen koulukiinteis- mäestä 25 622 m2 ja Ilmalasta 8 705 m2 eli 33725: tön lastentarhanopettajaopiston käyttöön. yhteensä noin 89 861 m2 • Alueiden arvo on 33726: Koulurakennus on tarkoitus peruskorjata las- yhteensä 4 800 000 markkaa. Kaupungille luo- 33727: tentarhanopettajaopiston pysyvään käyttöön ja vutettavien alueiden arvo on siten yhteensä 33728: rakentaa lisäksi tontille lisärakennus. Kaupun- 22 000 000 markkaa. 33729: ki on laatinut asemakaavan muutosehdotuk- Aluevaihto on tarkoitus tehdä välirahatta, 33730: sen, joka mahdollistaa nykyisen rakennuksen mikäli valtiolle hankittavalle koulutontille vah- 33731: peruskorjauksen lisäksi kerrosalaltaan noin vistetaan vuoden 1991 loppuun mennessä edel- 33732: 2 300 m2 :n suuruisen erillisen lisärakennuksen lä sanotun luonnoksen mukainen asemakaava- 33733: rakentamisen tontille. Asemakaavan muutos- muutos. Mikäli kaavamuutosta ei tällöin ole 33734: luonnoksen mukaan tontin rakennusoikeudeksi vahvistettu tai mikäli maanpäällinen lisäraken- 33735: tulee 7 650 kem 2 • nusoikeus on vähemmän kuin 2 300 kem 2 , 33736: Koulukiinteistö on arvioitu 22 000 000 mar- kaupunki maksaa 1 300 mk/kem 2 yksikköhin- 33737: kaksi, josta tontin osuus on 10 000 000 mark- nan ja puuttuvan rakennusoikeuden määrän 33738: kaa (noin 1 300 mk/kem 2) ja rakennuksen mukaisesti määräytyvän välirahan. Mikäli lisä- 33739: osuus 12 000 000 markkaa (4 360 mk/hym2). rakennusoikeus on sanottua määrää suurempi, 33740: Tarkoituksena on suorittaa kaupungin kans- valtio maksaa vastaavasti välirahaa, kuitenkin 33741: sa aluevaihto, jossa valtio luovuttaa Malmin- enintään 1 500 000 markkaa. 33742: kartanon ja Hakuuinmaan alueelta kuusi asun- Valtion alueneuvottelukunta on 6 päivänä 33743: totonttia. Tontit on jo aiemmin vuokrattu marraskuuta 1989 puoltanut vaihtoa ja Helsin- 33744: pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla kaupungille gin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vaih- 33745: ehdolla, että kaupunki sitoutuu ottamaan ne don 20 päivänä joulukuuta 1989. 33746: omistukseensa myöhemmin tehtävissä kiinteis- Eduskunnan hyväksyttyä lain se on tarkoitus 33747: töjärjestelyissä. Tonttien rakennusoikeus on saattaa voimaan heti vaihdon toteuttamiseksi. 33748: yhteensä 17 200 kem2 ja niiden arvoksi on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 33749: laskettu 17 200 000 markkaa eli 1 000 mk/ kunnan hyväksyttäväksi näin kuuluva lakieh- 33750: kem 2 • Asuntotonttien lisäksi valtio luovuttaa dotus: 33751: 300449A 33752: 2 1990 vp. - HE n:o 39 33753: 33754: 33755: Laki 33756: aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä 33757: 33758: 1§ Pohjoismetsä RN:o 2:787 yhteensä noin 55 534 33759: Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa- m2 :n suuruiset määräalat sekä Tapanilan kylän 33760: millään ehdoilla luovuttamaan Helsingin kau- tilasta Backas RN:o 2:67 noin 25 622 m2 :n 33761: pungille kaupungin 33. kaupunginosan kortte- suuruisen määräalan edellyttäen, että Helsingin 33762: lin 33290 tontin n:o 1, korttelin 33293 tontin kaupunki puolestaan luovuttaa valtiolle kau- 33763: n:o 1, korttelin 33295 tontin n:o 1, korttelin pungin 22. kaupunginosan korttelissa 702 si- 33764: 33323 tontin n:o 1, korttelin 33324 tontin n:o 1 jaitsevan tontin n:o 2 rakennuksineen. 33765: ja korttelin 33325 tontin n:o 1, Vähä-Huopa- 33766: lahden kylän tilasta Fredriksberg RN:o 1:24 2§ 33767: noin 8 705 m2 :n suuruisen määräalan, Vartio- Tämä laki tulee voimaan päivänä 33768: kylän tiloista Kenttä-Botbyskog RN:o 2:785 ja kuuta 199 . 33769: 33770: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990 33771: 33772: 33773: Tasavallan Presidentti 33774: MAUNO KOIVISTO 33775: 33776: 33777: 33778: 33779: Valtiovarainministeri Matti Louekoski 33780: 1990 vp. - HE n:o 40 33781: 33782: 33783: 33784: 33785: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosten yhtymistä koskevan 33786: lainsäädännön uudistamisesta 33787: 33788: 33789: 33790: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33791: 33792: Rikoslain nykyisen 7 luvun mukaan rangais- kohtuuttoman pitkiin vankeusrangaistuksiin 33793: tus kahdesta tai useammasta rikoksesta mää- varsinkin silloin, kun aikaisempia samalla ker- 33794: räytyy eri tavoin riippuen siitä, onko nuo taa täytäntöönpantavia ehdollisia rangaistuksia 33795: rikokset tehty yhdellä vai useammalla teolla. on useita. Tämän epäkohdan aiheuttamien 33796: Jälkimmäisessä tapauksessa erotetaan vielä haittojen vähentämiseksi ehdotetaan, että tuo- 33797: omaksi ryhmäkseen ne tapaukset, joissa teot ja mioistuin voisi määrätä ehdollisesta rangais- 33798: rikokset liittyvät toisiinsa muodostaen niin sa- tuksesta pantavaksi täytäntöön vain osan. Li- 33799: notun jatketun rikoksen. säksi ehdotetaan, että noista täytäntöönpanta- 33800: Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 7 luku vaksi määrätyistä ehdollisista rangaistuksista ja 33801: uudistettaisiin niin, että rikosten yhtymisen eri muusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta 33802: muotoihin perustuvasta erilaisesta rangaistuk- voitaisiin määrätyin edellytyksin määrätä yh- 33803: sen määräämisestä usean rikoksen tapauksessa teinen vankeusrangaistus. 33804: luovuttaisiin ja rikoksista määrättäisiin alun Nuorista rikoksentekijöistä annettuun lakiin 33805: alkaen niin sanottua yhtenäisrangaistusperiaa- tehtävien muutosten yhteydessä ehdotetaan 33806: tetta soveltaen vain yksi yhteinen rangaistus. myös niin sanottua nuorisovankilapidennystä 33807: Yhteisen määräaikaisen vankeusrangaistuk- koskevat säännökset vanhentuneina kumotta- 33808: sen vähimmäisaika olisi eri rikoksista seuraava viksi. Nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- 33809: ankarin vähimmäisrangaistus. Yhteistä ran- teen päästämistä koskevat säännökset ehdote- 33810: gaistusta määrättäessä rikoksista seuraavan an- taan myös muutettaviksi. 33811: karimman enimmäisrangaistuksen saisi ylittää. Yhteisen rangaistuksen määräämiseksi syyte- 33812: Tämä ylittäminen olisi kuitenkin rajoitettua. tyn samoihin aikoihin tekemistä rikoksista olisi 33813: Ensinnäkään rangaistus ei saisi olla eri rikok- tavoiteltavaa, että kaikki ilmi tulleet rikokset 33814: sista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteen- voitaisiin käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. 33815: laskettua määrää pitempi. Toisaalta eri rikok- Edellisen lisäksi mahdollisuuksia eri rikosasiain 33816: sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais- käsittelyyn samassa oikeudenkäynnissä olisi li- 33817: tuksen saisi ylittää enimmäisrangaistuksen pi- sättävä siten, että syyte kaikkia rikokseen osal- 33818: tuudesta riippuen enintään yhdestä kolmeen lisia eli tekijäkumppaneita sekä yllyttäjiä ja 33819: vuodella. Yhteinen sakkorangaistus saisi olla avunantajia vastaan olisi mahdollista käsitellä 33820: enintään 240 päiväsakkoa. samassa oikeudenkäynnissä. Kun nykyiset oi- 33821: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen keudenkäymiskaaren säännökset ovat tässä 33822: edellyttää rikoslain 7 luvun muuttamisen ohella suhteessa puutteellisia, ehdotetaan niitäkin täs- 33823: eräitä muutoksia myös muihin rikosoikeudelli- sä yhteydessä tarpeellisilta osin muutettaviksi 33824: siin säännöksiin. Suurin osa näistä muutoksista ja täydennettäviksi. 33825: olisi luonteeltaan lähinnä teknisiä. Samassa Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 33826: yhteydessä on pidetty kuitenkin aiheellisena maan noin vuoden kuluttua siitä kun eduskun- 33827: esittää noihin säännöksiin eräitä muitakin ta on ne hyväksynyt. Nuorista rikoksenteki- 33828: muutoksia. jöistä annetun lain 20 § (laki no 5) sekä ran- 33829: Merkittävin asiallinen muutos ehdotetaan gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuk- 33830: tehtäväksi ehdollisesta rangaistuksesta annet- sen 5 luvun 9 ja 10 § (laki no 7) tulisivat 33831: tuun lakiin. Nykyisin ehdollisen rangaistuksen kuitenkin voimaan välittömästi sen jälkeen kun 33832: määrääminen pantavaksi täytäntöön johtaa ne on vahvistettu. 33833: 33834: 33835: 300270F 33836: 2 1990 vp. - HE n:o 40 33837: 33838: 33839: 33840: 33841: SISÄLLYSLUETTELO 33842: 33843: Sivu Sivu 33844: YLEISPERUSTELUT......................... 4 6. Aikaisemmat uudistusehdotukset ja asian val- 33845: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 mistelu . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . 21 33846: 1.1. Rangaistuksen määräämisestä yleensä . . . . 4 6.1. Vuoden 1920 ehdotus..................... 21 33847: 1.2. Rangaistuksen mittaaminen. . . . . . . . . . . . . . . 4 6.2. Rikoskonkurrenssitoimikunta . . . . . . . . . . . . 21 33848: 1.3. Rangaistuksen määräämisestä usean ri- 6.3. Rikoskonkurrenssityöryhmä.............. 21 33849: koksen tapauksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 6.4. Kriminaalityöryhmän ehdotus ja laintar- 33850: 1.3 .1. Yksitekoinen rikosten yhtyminen kastuskunnan lausunto vuodelta 1978 33851: eli ideaalikonkurrenssi . . . . . . . . . . . . . 5 sekä rauennut hallituksen esitys 84/1980 33852: 1.3.2. Monitekoinen rikosten yhtyminen vp. ................. ......... ............. 22 33853: eli reaalikonkurrenssi . . . . . . . . . . . . . . 5 6.5. Hallituksen esityksen valmistelu oikeus- 33854: 1.3.3. Jatkettu rikos...................... 7 ministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 33855: 1.3.4. Lainkonkurrenssi.................. 8 7. Organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset . . . . 23 33856: 1.4. Tietoja tuomioistuinkäytännöstä . . . . . . . . . 9 7 .1. Henkilöstön lisäystarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 33857: 1.4.1. Rikosten yhtymisen yleisyys . . . . . . . 9 7 .2. Uudistuksen vaikutus oikeusministeriön 33858: 1.4.2. Rangaistusten mittaamiskäytäntö.. 9 tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmään.. 24 33859: 1.4.2.1. Rangaistusten mittaamis- 33860: käytäntö rangaistuksia yh- 8. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 24 33861: distettäessä . . . . . . . . . . . . . . . 9 8.1. Esityksen suhde rikoslain kokonaisuudis- 33862: 1.4.2.2. Jatketusta rikoksesta tuo- tukseen................................... 24 33863: mitut rangaistukset . . . . . . . II 8.2. Esityksen suhde muuhun lainsäädäntöön . 25 33864: 8.3. Rangaistusten tilastointi ja rangaistuskäy- 33865: 2. Nykyisen konkurrenssijärjestelmän ongelmia . . II tännön yhtenäisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 33866: 2.1. Yksi rikos vai useita rikoksia . . . . . . . . . . . . . II 33867: 2.2. Rajanveto ideaali- ja reaalikonkurrenssin 33868: välillä..................................... 12 33869: 2.3. Rajanveto jatketun rikoksen ja reaalikon- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 26 33870: kurrenssissa olevien rikosten välillä . . . . . . . 12 33871: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 33872: 2.4. Reaalikonkurrenssiin liittyvät ongelmat... 13 33873: 1.1. Rikoslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 33874: 3. Piirteitä eräiden muiden maiden konkurrenssi- 2 luku. Rangaistuksista................ 26 33875: järjestelmistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 13 2 §. Vankeusrangaistuksen vähim- 33876: 3.1. Sääntely pohjoismaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 mäis- ja enimmäisaika......... 26 33877: 3.1.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Määräaikaisen vankeusrangais- 33878: 3.1.2. Norja.............................. 14 tuksen mittayksikkö . . . . . . . . . . . 26 33879: 3.1.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4 §. Päiväsakon vähimmäis- ja 33880: 3.1.4. Islanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 enimmäismäärä . . . . . . . . . . . . . . . 27 33881: 3.2. Sääntely eräissä muissa Euroopan maissa. 14 7 luku. Yhteisestä rangaistuksesta . . . . . 27 33882: Yhtenäisrangaistusjärjestel- 33883: 4. Uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet . . . . . . . . . 15 33884: mään siirtyminen . . . . . . . . . . . . . . 27 33885: 5. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen 33886: 5.1. Yhtenäisrangaistusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . 16 määrääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 33887: 5 .1.1. Yhteinen vankeusrangaistus . . . . . . . 16 2 §. Määräaikaisen vankeusrangais- 33888: 5.1.2. Määräaikaisen vankeusrangaistuk- tu~.se~ enimmäis- ja vähim- 33889: sen enimmäis- ja vähimmäisaika . . . 17 mmsaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 33890: 5.1.3. Yhteisen rangaistuksen mittaami- 3 §. Yhteinen sakkorangaistus . . . . . 30 33891: nen................................ 17 4 §. Muut seuraamukset . . . . . . . . . . . 31 33892: 5.1.4. Yhteisen rangaistuksen määräämi- 5 §. Yhteisen rangaistuksen mittaa- 33893: nen eri oikeudenkäynneissä käsitel- minen......................... 31 33894: tävinä olevista rikoksista . . . . . . . . . . 17 6 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen 33895: 5.1.5. Yhteisen sakkorangaistuksen mää- määrääminen jälkikäteen...... 33 33896: rääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 7 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen 33897: 5.1.6. Muut seuraamukset................ 18 määrääminen täytäntöönpanoa 33898: 5 .2. Muutokset muuhun rikosoikeudelliseen varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 33899: lainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 8 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen 33900: 5.3. Rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien poikkeuksellinen määrääminen 37 33901: säännösten muuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 9 §. Asianomistajan asema. . . . . . . . . 38 33902: 1990 vp. - HE n:o 40 3 33903: 33904: Sivu Sivu 33905: 8 luku. Vanhentumisesta ............. . 38 LAKITEKSTIT 63 33906: 4 §. Samalla teolla tehtyjen rikos- 33907: ten vanhentuminen ........... . 38 1. Laki rikoslain muuttamisesta ................ . 63 33908: 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun 33909: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 40 33910: 1.2. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta ... . 43 asetuksen 16 §:n muuttamisesta ............. . 66 33911: 1.3. Sotilaskurinpitolaki .................... . 44 3. Laki sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 66 33912: 1.4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta ....... . 44 4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 33913: 4 §. Ehdollisen rangaistuksen mää- 33914: rääminen pantavaksi täytän- 4 ja 5 §:n muuttamisesta ..................... . 66 33915: töön .......................... . 44 5. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 33916: Yhteisen vankeusrangaistuksen muuttamisesta ............................... . 67 33917: määrääminen ................. . 45 33918: 5 §. Yhteistä rangaistusta koskeva 6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämises- 33919: erityissäännös ................ . 47 tä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta .... 68 33920: 1.5. Laki nuorista rikoksentekijöistä ........ . 48 7. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta anne- 33921: 1.6. L~ki v.aarallisten rikoksenuusijain eristä- tun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta ..... 69 33922: mtsesta ................................. . 49 33923: l. 7. Asetus rangaistusten täytäntöönpanosta . 49 8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden väli- 33924: 1.8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden sestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettu- 33925: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa jen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun 33926: annettujen tuomioiden täytäntöönpanos- lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta ............... . 70 33927: sa ...................................... . 51 9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta va- 33928: 1.9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun 33929: vapausrangaistusten täytäntöönpanossa . 51 lain 18 §:n muuttamisesta ................... . 70 33930: 1.10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviili- 33931: palveluksesta ........................... . 51 10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal- 33932: 51 veluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta. 71 33933: 1.11. Rikesakkolaki .......................... . 33934: 1.12. Oikeudenkäymiskaari .................. . 51 11. Laki rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta .... . 71 33935: 10 luku. Laillisesta tuomioistuimesta .. . 51 12. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta .. . 33936: 21 §. Rikoksen tekopaikan tuomiois- 72 33937: tuin .......................... . 52 13. L~ki sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muutta- 33938: Vaihtoehtoinen tuomioistuin .. 52 misesta ...................................... . 74 33939: Syytettävän kotipaikan tuo- 33940: mioistuin ..................... . 14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne- 33941: 53 33942: Suomen ulkopuolella tehdyn tun lain 17 §:n muuttamisesta ............... . 74 33943: rikoksen tuomioistuin ........ . 53 33944: 22 §. Eri tuomiopiirissä tehtyjen ri- LIITE ........................................ . 75 33945: kosten tuomioistuin .......... . 53 33946: 22 a §. Rikokseen osallisten yhteinen Rinnakkaistekstit ...........................•..... 75 33947: tuomioistuin ................. . 54 1. Laki rikoslain muuttamisesta ................ . 75 33948: 22 b §. Toisiinsa liittyvien rikosten 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun 33949: tuomioistuin ................. . 55 asetuksen 16 §:n muuttamisesta ............. . 82 33950: 22 c §. Asian siirtäminen ............. . 56 3. Laki sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 82 33951: 22 d §. Asian siirtäminen alempaan 4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 33952: tuomioistuimeen ............. . 57 4 ja 5 §:n muuttamisesta ..................... . 83 33953: 22 e §. Rajoitussäännös .............. . 58 5. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 33954: 23 §. Rikokseen perustuvat julkisoi- muuttamisesta ............................. . 84 33955: keudelliset vaatimukset ....... . 58 6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämise~~ 33956: 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa .. 58 tä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta .... 86 33957: 7 a §. Syytteiden yhdessä käsittelemi- 7. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta anne- 33958: nen ........................... . 58 tun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta ..... 87 33959: Syytteiden erottaminen ....... . 59 8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden väli- 33960: 7 b §. Osatuomio ................... . 60 sestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettu- 33961: 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja jen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun 33962: lykkäyksestä .................. . 60 lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta ............... . 89 33963: 10 §. Asianosaisten velvollisuus saa- 9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta va- 33964: pua oikeudenkäyntiin asian pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun 33965: siirtämisen jälkeen ........... . 60 lain 18 §:n muuttamisesta .................. . 90 33966: 31 luku. Ylimääräisestä muutoksen- 10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal~ 33967: hausta ........................ . 60 veluksesta annetun lain 19 § :n muuttamisesta. 91 33968: 9 a §. Yhteisen rangaistuksen purka- II. Laki rikesakkolain 20 § :n muuttamisesta .... . 91 33969: minen ........................ . 60 12. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta .. . 92 33970: 1.13. Sotilasoikeudenkäyntilaki .............. . 61 13. Laki sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muutta- 33971: 1.14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä . 61 misesta ..................................... . 96 33972: 14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne~ 33973: 2. Voimaantulo 62 tun lain 17 §:n muuttamisesta ............... . 97 33974: 4 1990 vp. - HE n:o 40 33975: 33976: 33977: 33978: 33979: YLEISPERUSTELUT 33980: 33981: 1. Nykyinen tilanne malla rangaistuslajin yleisen vähimmäisran- 33982: gaistuksen käytön. Siten esimerkiksi törkeästä 33983: 1.1. Rangaistuksen määräämisestä yleensä varkaudesta säädetty vähintään 6 kuukauden 33984: ja enintään 4 vuoden vankeusrangaistusasteik- 33985: Rikoslain säännökset koskevat pääosin ran- ko muuntuu yhden vähentämisperusteen vaiku- 33986: gaistuksen määräämistä yhdestä rikoksesta. tuksesta asteikoksi, jonka vähimmäisrangaistus 33987: Niitä tilanteita varten, jolloin on tehty useam- on 14 päivää ja enimmäisrangaistus 3 vuotta 33988: pia rikoksia, tarvitaan täydentäviä säännöksiä. vankeutta. Lisäksi eräissä poikkeustapauksis- 33989: Rangaistusten määräämistä usean rikoksen ta- sa, joista on säädetty rikoslain 3 luvun 5 §:n 2 33990: pauksessa koskevat yleissäännökset sisältyvät momentissa, on mahdollista alittaa vankeudel- 33991: rikoslain 7 lukuun rikosten yhtymisestä ja ran- le säädetty erityinen vähimmäisaika ja vaihtaa 33992: gaistusten yhdistämisestä. rangaistuslajia vankeudesta sakkoon. 33993: Rangaistuksen määräämisellä tarkoitetaan 33994: rikoksesta seuraavan rangaistuksen laadullista 33995: ja määrällistä vahvistamista. Jos joku on syyl- 1.2. Rangaistuksen mittaaminen 33996: listynyt vain yhteen rikokseen, tämän rikoksen 33997: rangaistusasteikko määrää tuomittavan ran- Yleiset säännökset rangaistuksen mittaami- 33998: gaistuksen rajat eli vähimmäis- ja enimmäis- sesta ovat vuonna 1976 uusitussa rikoslain 6 33999: rangaistuksen. Joskus tuomioistuimen on vielä luvussa. Rangaistuksen mittaamisella tarkoite- 34000: valittava rangaistusasteikko eli päätettävä, mi- taan rangaistuksen määrällistä vahvistamista 34001: kä laissa samaa rikostyyppiä, esimerkiksi var- sovellettavan rangaistusasteikon rajoissa siten 34002: kausrikoksia, varten säädetyistä vaihtoehtoisis- kuin laissa säädetyt mittaamisperusteet edellyt- 34003: ta asteikoista, perustyyppiä varten säädetty tävät. Rikoslain 6 luvun 1 §:n mukaan rangais- 34004: perusasteikko vai lieviä vai törkeitä tekomuo- tusta mitattaessa on otettava huomioon kaikki 34005: toja varten säädetty asteikko, tulee sovelletta- asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja 34006: vaksi. lieventävät perusteet ja rangaistuskäytännön 34007: Eräissä tapauksissa rangaistusasteikko jou- yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että 34008: dutaan vielä ennen rangaistuksen mittaamista se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen 34009: muuntamaan. Tällaisia rangaistusasteikon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä ri- 34010: muuntamisperusteita kutsutaan rangaistuksen koksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. 34011: enentämis- ja vähentämisperusteiksi. Rikoslain Rikoslain 6 luvussa mainittuja rangaistuksen 34012: 6 luvun muuttamista koskeneen lain tultua koventamisperusteita ovat rikollisen toiminnan 34013: voimaan vuoden 1977 alusta lukien Suomen suunnitelmallisuus, rikoksen tekeminen vaka- 34014: laissa ei enää ole yleisiä rangaistuksen enentä- via rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jä- 34015: misperusteita. Sen sijaan rikoslain 3, 4 ja 5 senenä, rikoksen tekeminen palkkiota vastaan 34016: luvussa on säädetty useista yleisistä vähentä- sekä tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja 34017: misperusteista. Niitä ovat aina rikoksentekijän uuden rikoksen suhde rikosten samankaltai- 34018: nuoruus eli 15-17 vuoden ikä tekohetkellä suuden vuoksi tai muuten osoittaa tekijässä 34019: (RL 3:2) ja vähentynyt syyntakeisuus (RL 3:4) ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja 34020: sekä pääsääntöisesti avunauto (RL 5:3) ja käskyistä (RL 6:2). 34021: eräissä tapauksissa hätävarjelun ja niin sano- Lieventämisperusteita puolestaan ovat rikok- 34022: tun julkisoikeudellisen hätävarjelun liioittelu sen tekemiseen vaikuttanut huomattava pai- 34023: (RL 3:9), oikeudenvastainen pakkotilateko nostus, uhka tai muu sen kaltainen vaikutin, 34024: (RL 3:10) ja rikoksen yritys (RL 4:1). Pääsään- rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myö- 34025: nön mukaan yleinen rangaistuksen vähentämis- tätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaa- 34026: peruste vaikuttaa sekä alentamalla enimmäis- maton houkutus tai muu vastaava seikka, joka 34027: rangaistusta neljänneksellä että mahdollista- on ollut omiaan heikentämään rikoksentekijän 34028: 1990 vp. - HE n:o 40 5 34029: 34030: kykyä noudattaa lakia sekä tekijän oma-aloit- Yhdellä teolla voidaan toteuttaa myös kah- 34031: teinen pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa den tai useamman eri rikoksen tunnusmerkis- 34032: vaikutuksia taikka edistää rikoksensa selvittä- tö, jolloin kysymyksessä on niin sanottu erikal- 34033: mistä (RL 6:3). Lisäksi tuomioistuimen on tainen ideaalikonkurrenssi. Siten esimerkiksi 34034: rangaistusta mitattaessa otettava huomioon te- henkilö, joka ajaa päihtyneenä ilman ajokort- 34035: kijälle rikoksesta johtunut tai tuomiosta aiheu- tia luvattomasti käyttöön ottamanaan autolla, 34036: tuva muu seuraus, jos se yhdessä muiden syyllistyy rattijuopumukseen, moottoriajoneu- 34037: rikoslain 6 luvun säännösten mukaan määrät- von luvattomaan käyttöönottamiseen ja ajo- 34038: tävän rangaistuksen kanssa johtaisi kohtuutta- kortitta ajoa koskevien säännösten rikkomi- 34039: maan tulokseen (RL 6:4). seen. Lain mukaan rangaistus on tuolloin tuo- 34040: mittava rikoksista säädetyn ankarimman lain- 34041: kohdan mukaan. Sitä seikkaa, että teko käsitti 34042: 1.3. Rangaistuksen määräämisestä usean useita rikoksia, on myös tässä tapauksessa 34043: rikoksen tapauksessa pidettävä raskauttavana rangaistusta mitattaes- 34044: sa. Ennen ankaruusvertailua täytyy kunkin 34045: Rikoslain 7 luvun mukaan tehdään rangais- rikoksen osalta valita esillä olevaan tapaukseen 34046: tusta määrättäessä ero sen perusteella, onko soveltuva asteikko ja yleisten vähentämisperus- 34047: rikokset tehty yhdellä vai useammalla teolla. teiden ollessa käsillä myös muuntaa se. Eri 34048: Tämän mukaisesti 7 luvussa ovat säännökset rikoksia koskevien rangaistusasteikkojen anka- 34049: niin sanotusta yksitekoisesta rikosten yhtymi- ruusvertailussa on ensisijaisena perusteena ran- 34050: sestä eli ideaalikonkurrenssista, monitekoisesta gaistuslaji. Vankeus on aina sakkoa ankaram- 34051: rikosten yhtymisestä eli reaalikonkurrenssista pi. Jos rikoksiin sovellettavat rangaistusastei- 34052: sekä jatketusta rikoksesta. Oikeustieteessä on kot ovat samaa lajia, on ankarin rangaistus- 34053: lisäksi luotu niin sanotun lainkonkurrenssin säännös se, jonka enimmäisrangaistus on an- 34054: käsite, jota ei kuitenkaan ole laissa säännelty. karin. Jos enimmäisrangaistukset ovat yhtä 34055: ankarat, ankarin asteikko on se, jossa on 34056: korkein vähimmäisrangaistus. Vakiintuneen oi- 34057: 1.3.1. Yksitekoinen rikosten yhtyminen eli keuskäytännön mukaan rangaistusta ideaali- 34058: ideaalikonkurrenssi konkurrenssitapauksissa mitattaessa on kor- 34059: kein vähimmäisrangaistus aina ylitettävä. 34060: Säännökset ideaalikonkurrenssista ovat ri- Ideaalikonkurrenssissa olevien rikosten reaa- 34061: koslain 7 luvun 1 §:ssä. Yleisessä kielenkäytös- likonkurrenssissa olevia rikoksia lievempää 34062: sä ideaalikonkurrenssissa olevia rikoksia sano- rangaistavuutta on perusteltu sillä, että yhdellä 34063: taan yhdellä teolla tai yksin teoin tai samalla teolla useita rikoksia tehneen henkilön syylli- 34064: teolla tehdyiksi rikoksiksi. syys on vähäisempi kuin sen, joka olisi tehnyt 34065: Jos useampia rikoksia on tehty yhdellä teol- nuo rikokset eri teoilla. 34066: la, rangaistus määrätään niin sanotun absorp- 34067: tio- eli sulkeutumisperiaatteen mukaisesti siten, 34068: että rikoksista tuomitaan vain yksi yleistä lajia 1.3.2. Monitekoinen rikosten yhtyminen eli 34069: oleva rangaistus, mutta sitä seikkaa, että ri- reaalikonkurrenssi 34070: koksia on useampia, on pidettävä raskauttava- 34071: na rangaistusta mitattaessa. Jos joku on tehnyt useita rikoksia eri teoilla 34072: Mainittu sääntö soveltuu sellaisenaan niin eikä kysymyksessä ole jäljempänä tarkemmin 34073: sanottuun samankaltaiseen ideaalikonkurrens- selostettava jatkettu rikos, mainitut rikokset 34074: siin, jossa yksi teko arvioidaan useammaksi ovat keskenään reaalikonkurrenssissa. Tällöin 34075: samankaltaiseksi rikokseksi. Esimerkiksi, jos kustakin rikoksesta on tuomittava eri rangais- 34076: samassa kirjeessä loukataan kolmen henkilön tus, niin sanottu yksikkörangaistus. 34077: kunniaa, kysymyksessä on yksin teoin tehdyt Siinä tapauksessa, että jokin noista yksikkö- 34078: kolme herjausta tai solvausta. Näistä määrä- rangaistuksista on elinkautinen vankeusran- 34079: tään rangaistus soveltaen herjausta tai solvaus- gaistus, rikoslain 7 luvun 4 §:ssä omaksutun 34080: ta koskevaa rangaistusasteikkoa, mutta tämän absorptio- eli sulkeutumisperiaatteen mukaan 34081: asteikon puitteissa rangaistusta mitattaessa ote- kaikki muut vankeusrangaistukset ja sakot si- 34082: taan huomioon raskauttavana se, että rikoksia sältyvät elinkautiseen vankeusrangaistukseen. 34083: oli kolme eikä vain yksi. Syytetty tuomitaan siten lopulta kaikista noista 34084: 6 1990 vp. - HE n:o 40 34085: 34086: rikoksista vain yhteen rangaistukseen, elinkau- määrin yhteen kumulaatio- eli yhteenlaskemis- 34087: tiseen vankeusrangaistukseen. periaatteen mukaisesti. Rikoslain 2 luvun 4 §:n 34088: Jos eri rikoksista on tuomittu kaksi tai mukaan yhdestä rikoksesta voidaan yleensä 34089: useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, tuomita vähintään 1 ja enintään 120 päiväsak- 34090: niistä määrätään yhteinen rangaistus yhdistä- koa. Yhteenlaskettaville sakoille ei sen sijaan 34091: mällä rangaistukset soveltaen niin sanottua ole laissa asetettu mitään ylintä rajaa. 34092: lievennettyä lisäämisperiaatetta. Rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan, jos syytetty 34093: Rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan vankeusran- tuomitaan samalla kertaa yhtä useampaan van- 34094: gaistukset yhdistetään keskenään siten, että keusrangaistukseen, rangaistukset on keske- 34095: ankarimpaan tuomittuun yksikkörangaistuk- nään yhdistettävä. Säännöksen soveltaminen 34096: seen tai, jos kahdesta tai useammasta rikokses- sellaisenaan edellyttää, että kaikki samoihin 34097: ta on tuomittu yhtäläinen ankarin rangaistus, aikoihin tehdyt rikokset tulevat tuomiois- 34098: johonkin niistä lisätään enintään puolet muista tuimeen tuomittaviksi yhdellä kertaa. Käytän- 34099: rangaistuksista. Yhdistetyn rangaistuksen vä- nössä ei kuitenkaan näin aina tapahdu. Samoi- 34100: himmästä määrästä laissa ei ole säännöstä. hin aikoihin tehdyt rikokset eivät ensiksikään 34101: Säännöstä on tulkittu siten, että riittää, kun tule aina samanaikaisesti ilmi. Toiseksi rikos- 34102: ankarimpaan rangaistukseen lisätään jokaises- asiat käsitellään pääsääntöisesti siinä tuomiois- 34103: ta muusta vähintään yksi päivä. Rangaistusten tuimessa, jonka tuomiopiirissä rikokset on teh- 34104: yhdistämisessä tuomioistuimella on varsin laa- ty. Tällöin saattaa käydä niin, että tuomiois- 34105: ja harkintavalta. Yhdistetyn rangaistuksen tuin ratkaisee sen tutkittavaksi saatetun syyte- 34106: enimmäismäärä rikoslain 2 luvun 2 §:n 1 mo- asian olematta selvillä siitä, että syytetty on 34107: mentin mukaan on kuitenkin 15 vuotta van- samoihin aikoihin toisilla paikkakunnilla syyl- 34108: keutta. listynyt muihin rikoksiin. 34109: Oikeuskäytännössä yhdistäminen on muo- Mainittuja, nykyisessä käytännössä jokseen- 34110: dostunut melko kaavamaiseksi. Tyypillistä on, kin usein ilmeneviä tapauksia varten on rikos- 34111: että tuomioistuimet yhdistävät rangaistukset lain 7 luvun 8 §:n 1 momenttiin otettu sään- 34112: lisäämällä ankarimpaan rangaistukseen yhden nös, jonka mukaan, jos yhdestä tai useammas- 34113: kolmasosan muista. Siten esimerkiksi, jos hen- ta rikoksesta määräaikaiseen vankeusrangais- 34114: kilö on tuomioistuimessa syytteessä neljästä tukseen aikaisemmin tuomittua syytetään en- 34115: varkausrikoksesta ja hänet tuomitaan yhdestä nen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta, ri- 34116: törkeästä varkaudesta 7 kuukaudeksi vankeu- koksista tuomitut rangaistukset on keskenään 34117: teen sekä varkauksista vankeuteen 1, 2 ja 2 yhdistettävä siten kuin ne olisivat tulleet samal- 34118: kuukaudeksi, rangaistukset yhdistetään tuol- la kertaa tuomittaviksi. Pykälän 2 momenttiin 34119: loin seuraavasti: Ankarimpaan eli 7 kuukauden on lisäksi otettu 1 momenttia täydentävä sään- 34120: vankeusrangaistukseen lisätään 10 päivää, 20 nös. Sen mukaan sellaisista rikoksista tuomit- 34121: päivää ja 20 päivää, jolloin yhdistetty rangais- tuja rangaistuksia, joista toinen on tehty sen 34122: tus on 8 kuukautta 20 päivää vankeutta. jälkeen, kun toisesta oli jo tuomittu rangaistus, 34123: Monissa tapauksissa kolmanneksenkin lisää- ei ole keskenään yhdistettävä. 34124: minen merkitsee kohtuuttoman ankaraa koko- Aikaisemmin tuomituista rikoksista sekä 34125: naisseuraamusta. Tämän vuoksi tuomiois- parhaillaan tuomittavina olevista rikoksista 34126: tuimet noudattavat tällöin lievempää yhdistä- tuomitut rangaistukset voidaan käytännössä 34127: mistä, mikä lain mukaan on täysin mahdollis- yleensä yhdistää jo rangaistusta uusista rikok- 34128: ta, koska laissa on ilmaistu vain lisättävä sista tuomittaessa. On kuitenkin mahdollista, 34129: enimmäismäärä. että tuomioistuimella ei ole tietoa kaikista, 34130: Rikoslain alkuperäisten säännösten mukaan esimerkiksi aivan äskettäin annetuista muista 34131: yhdistäminen koski vapausrangaistusten ohella tuomioista. Tällöin eri aikoina annetut samoi- 34132: myös sakkorangaistuksia. Sakkojen ja määrä- hin aikoihin tehtyjä rikoksia koskevat rangais- 34133: aikaisten vapausrangaistusten yhdistämisestä tukset voidaan yhdistää muutoksenhakuastees- 34134: luovuttiin kuitenkin jo vuonna 1939. Rikoslain sa, jos jostakin niistä on valitettu. Viime kä- 34135: voimassa olevan 7 luvun 6 §:n mukaan sakkoa dessä rangaistukset kuitenkin tulevat yhdistet- 34136: tai sakon muuntorangaistusta ei yhdistetä toi- täviksi siinä vaiheessa, kun tuomittu on saapu- 34137: seen sakkoon tai sakon muuntorangaistukseen nut niitä rangaistuslaitokseen suorittamaan. 34138: eikä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Rangaistusten yhdistämisestä rangaistusten 34139: Samalla kertaa tuomitut sakot lasketaan täysin täytäntöönpallovaiheessa on säännös rikoslain 34140: 1990 vp. - HE n:o 40 7 34141: 34142: 7 luvun 9 §:ssä. Säännöksen mukaan, jos ran- desta tuleva kokonaisrangaistus ei ole kohtuu- 34143: gaistuksia täytäntöönpantaessa havaitaan, että ton. 34144: samalla kertaa täytäntöönpantavat rangaistuk- 34145: set tai jotkut niistä olisi 7 luvun säännösten 34146: mukaan tullut yhdistää, vankilanjohtajan on 1.3.3. Jatkettu rikos 34147: pyydettävä hovioikeudelta rangaistusten yhdis- 34148: tämistä. Kysymyksessä voi olla myös sellainen Jos useammat rikolliset teot ovat "saman 34149: tilanne, että täytäntöönpantavana on vankeus- rikoksen jatkamista", tekoryhmää ei rikoslain 34150: rangaistus, joka olisi pitänyt yhdistää jo suori- 7 luvun mukaan käsitellä edellä selostettuna 34151: tetun vankeusrangaistuksen kanssa. Myös täl- reaalikonkurrenssina, vaan niin sanottuna jat- 34152: laisessa tapauksessa rangaistuslaitoksen johta- kettuna rikoksena. Rikoslain 7 luvun 2 §:n 34153: jan on edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan rangaistus jatketusta rikoksesta on 34154: mukaan pyydettävä hovioikeutta yhdistämään tuomittava niin kuin yhdestä rikoksesta, mutta 34155: rangaistukset. Tällaista hovioikeuden toimitta- rikoksen jatkamista on pidettävä raskauttava- 34156: maa yhdistämistä kutsutaan oikeuskirjallisuu- na asianhaarana. Jatketun rikoksen rankaise- 34157: dessa hallinno/liseksi eli kirjeyhdistämiseksi. misessa noudatetaan siten samoin kuin ideaali- 34158: Jollei vankeusrangaistuksia voida yhdistää, konkurrenssitapauksissa absorptio- eli sulkeu- 34159: ne on täytäntöönpanossa laskettava yhteen. tumisperiaatetta. 34160: Määräaikaiset rangaistukset lasketaan yhteen Jatketun rikoksen perustapauksessa eli kun 34161: täysin määrin. Yhteenlasketun vankeuden eh- rikoksen osateoilla syyllistytään saman lain- 34162: doton enimmäisaika on kuitenkin 20 vuotta. kohdan rikkomiseen ja kun kyseessä on lähin- 34163: Rangaistusten yhdistäminen ja siihen liittyvä nä samankaltaista ideaalikonkurrenssia vastaa- 34164: lisäämisperiaate on aikoinaan otettu käyttöön va tilanne, rangaistusasteikon valinnassa ei ole 34165: rangaistusten kohtuullistamiseksi. Jos määräai- ongelmia. Rikoslain alkuvuosikymmeninä 7 lu- 34166: kaiset vankeusrangaistukset laskettaisiin vain vun 2 §:n jatketun rikoksen säännöstä tulkit- 34167: sellaisenaan yhteen, kokonaisrangaistus muo- tiinkin niin ahtaasti, että jatkettuna rikoksena 34168: dostuisi helposti kohtuuttoman pitkäksi. Lie- katsottiin voitavan rangaista vain teot, joilla 34169: vennysedun myöntämisellä tulee kuitenkin olla rikottiin samaa lainkohtaa, esimerkiksi samana 34170: rajansa. Rikoslain 7 luvun edellä selostettujen yönä useita kertoja anastettiin tavaraa samasta 34171: säännösten mukaan vain ennen tuomion anta- varastosta. 34172: mista tehdyistä rikoksista tuomittavat rangais- Yleensä nykyisessä oikeuskirjallisuudessa on 34173: tukset yhdistetään. Oikeuskirjallisuudessa tätä lähdetty siitä, että osatekojen tulisi, jotta niitä 34174: ilmiötä kuvataan sanomalla, että tuomio kat- voitaisiin pitää jatkettuna rikoksena, täyttää 34175: kaisee konkurrenssin ja että ennen tuomiota sama perustunnusmerkistö, kohdistua samaan 34176: tehdyt rikokset eivät ole samassa vaan eri oikeushyvään ja olla lisäksi tietyn asteisessa 34177: reaalikonkurrenssissa tuomion jälkeen tehtyjen ajallisessa ja paikallisessa yhteydessä toisiinsa. 34178: rikosten kanssa. Konkurrenssin katkaiseva vai- Jatkettuna rikoksena voitaisiin siten rangaista 34179: kutus on rikoslain 7 luvun mukaan vain van- esimerkiksi tekosarja, jossa osateot ovat var- 34180: keusrangaistustuomiolla, mutta yhtä hyvin eh- kauksia ja törkeitä varkauksia, vaikka niille on 34181: dollisella kuin ehdottomalla vankeusrangais- säädetty eri rangaistusasteikot. Myös silloin, 34182: tustuomiolla. Siinäkin tapauksessa, että alioi- kun osateoilla syyllistytään saman lainkohdan 34183: keuden päätökseen haetaan muutosta, alioi- rikkomiseen, osatekoihin ei aina voida soveltaa 34184: keuden päätöksellä on konkurrenssin katkaise- samaa rangaistusasteikkoa siitä syystä, että 34185: va vaikutus, mikäli syytetty myös muutoksen- niihin saattaa liittyä rangaistuksen vähentämis- 34186: hakuasteissa tuomitaan vankeusrangaistuk- perusteita, esimerkiksi kysymys saattaa olla 34187: seen. myös varkauden yrityksestä tai avunannosta 34188: Konkurrenssin katkaiseminen on perustunut varkauteen. Kaikissa näissä tilanteissa jatketun 34189: ajatukseen, että kun tuomio on yhteiskunnan rikoksen rangaistusasteikko joudutaan pakos- 34190: vakava moite lainvastaisesta käyttäytymisestä, takin muodostamaan samanlaisin perustein 34191: rikoksentekijän odotetaan ojentuvan tästä kuin edellä on erikaltaisen ideaalikonkurrens- 34192: moitteesta. Yhteiskunta tekee tuomion antaes- sin osalta mainittu. 34193: saan "tilinsä selväksi" lakia rikkoneen jäse- Absorptio- eli sulkeutumisperiaate koskee 34194: nensä kanssa. Tässä tilinteossa yhteiskunta voi niin ideaalikonkurrenssin kuin jatketun rikok- 34195: myös huolehtia siitä, että henkilön rikollisuu- sen tapauksissa vain yleisen rangaistuksen, sa- 34196: 8 1990 vp. - HE n:o 40 34197: 34198: kon tai vankeuden määräämistä. Jos jostakin ten jako niin sanottuihin erityisyyden ja toissi- 34199: yhdellä teolla toteutetuista rikoksista tai jatke- jaisuuden tapausryhmiin. 34200: tun rikoksen osateosta on säädetty jokin eri- Erityisyyden tapausryhmään kuuluvat ne ta- 34201: tyisseuraamus, esimerkiksi viraltapano, se tuo- paukset, joissa tekoon yksityiskohtaisesti so- 34202: mitaan rikoslain 7 luvun 7 §:n mukaan yleisen veltuva lainkohta syrjäyttää yleisluontoisem- 34203: rangaistuksen lisäksi. man. Esimerkiksi törkeää varkautta koskeva 34204: Jatketun rikoksen käsite on aikoinaan luotu säännös syrjäyttää tavallista varkautta koske- 34205: siitä syystä, että sen avulla pyrittiin kohtuullis- van säännöksen. Äiti, joka synnytyksen aiheut- 34206: tamaan muutoin reaalikonkurrenssissa olevista tamassa ruumiillisen tai henkisen uupumuksen 34207: rikoksista tuomittavia rangaistuksia. Sillä, so- tilassa tahallaan surmaa lapsensa, tuomitaan 34208: velletaanko johonkin rikollisten tekojen sar- lapsentaposta, eikä murhasta taikka taposta, 34209: jaan jatkettua rikosta vai reaalikonkurrenssia vaikka hänen tekonsa aina toteuttaa myös joko 34210: koskevia säännöksiä, saattaa joskus olla hyvin- murhan tai tapan tunnusmerkistön. 34211: kin merkittävä vaikutus rangaistuksen mää- Muutamissa tapauksissa lainsäätäjä on muo- 34212: rään, esimerkiksi silloin kun tuomittu on syyl- dostanut kahdesta tai useammasta rikoksesta 34213: listynyt kymmeniin vakavahkoihin rikoksiin. uuden rikoksen, niin sanotun yhdistetyn rikok- 34214: Jatketusta rikoksestahan määrätään vain yksi sen. Tällainen yhdistetty rikos on esimerkiksi 34215: rangaistus ankarimman rangaistusasteikon ra- ryöstö, joka käsittää henkilöön kohdistuvan 34216: joissa, kun taas reaalikonkurrenssissa kovim- väkivallan teon tai pakottavan hengen tai ter- 34217: paan rangaistukseen lisätään aina osa muista veyden vaaran sisältävän uhkauksen sekä 34218: tuomituista rangaistuksista. omaisuuden anastamisen. Teko täyttää pahoin- 34219: Ne jatketun rikoksen määritelmät, jotka ai- pitelyrikoksen tai laittoman uhkauksen ja var- 34220: kojen kuluessa on oikeustieteessä kehitetty, kauden tunnusmerkistön, mutta tuomitaan 34221: poikkeavat olennaisesti rikoslain 7 luvun 2 §:n vain ryöstöä koskevan rangaistussäännöksen 34222: sanamuodosta. Oikeuskäytännössä jatketun ri- mukaan. 34223: koksen käsitettä on pyritty tulkitsemaan vielä- Lainsäätäjä on eräissä tapauksissa ottanut 34224: kin laajemmin. Siten on katsottu, että jatket- lakiin nimenomaisia toissijaisuuslausekkeita, 34225: tuun rikokseen voi kuulua eri rangaistussään- joilla pyritään ratkomaan konkurrenssiongel- 34226: nösten perusteella arvosteltavia osatekoja ja mia osoittamalla säännöksen suhde muihin 34227: että eri henkilöihin kohdistuvia osatekoja on rangaistussäännöksiin. Toissijaisuuslausekkeel- 34228: voitu pitää jatkettuna rikoksena. Myös aikai- la on valinta lainkonkurrenssin ja varsinaisen 34229: semmin vaaditusta kiinteästä osatekojen ajalli- rikosten yhtymisen välillä haluttu nimenomai- 34230: sesta ja paikallisesta yhteydestä on eräiden sesti ratkaista lainkonkurrenssin hyväksi. 34231: rikosten osalta huomattavassa määrin luovut- Toissijaisuuslausekkeiden sisältö vaihtelee. 34232: tu. Toisinaan toissijaisuuslauseke on puettu ehdot- 34233: tomaan muotoon. Rangaistussäännöstä sovel- 34234: letaan vain, mikäli teosta ei ole muualla laissa 34235: erikseen säädetty rangaistusta. Mikä tahansa 34236: 1.3.4. Lainkonkurrenssi samaan tekoon soveltuva muu säännös syrjäyt- 34237: tää tällaisen rangaistussäännöksen. Tätä tyyp- 34238: Eräissä tapauksissa samaan tekoon näyttää piä on esimerkiksi vaaran aiheuttamista koske- 34239: soveltuvan useita rangaistussäännöksiä, mutta vaan rikoslain 21 luvun 12 §:ään sisällytetty 34240: kuitenkin yhden rangaistussäännöksen sovelta- toissijaisuuslauseke. 34241: minen tekee muun tai muiden soveltamisen Joskus toissijaisuuslausekkeessa asetetaan 34242: tarpeettomaksi tai mahdottomaksi. Yhdellä tai tiettyjä sisällöllisiä edellytyksiä syrjäyttävälle 34243: useammalla teolla toteutetaan tuolloin usea rangaistussäännökselle. Usein rajataan sovelta- 34244: rikostunnusmerkistö, mutta rangaistus tuomi- misala tilanteisiin, joissa teosta ei ole muualla 34245: taan vain yhden rangaistussäännöksen mu- laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Täl- 34246: kaan. Kysymyksessä on vain yksi rikos. Täl- lainen lauseke sisältyy esimerkiksi pakottamis- 34247: laista tapausta nimitetään lainkonkurrenssiksi. ta (RL 25: 12) ja laitonta uhkausta (RL 25: 13) 34248: Rikoslaissa ei ole lainkonkurrenssia koske- koskeviin säännöksiin. 34249: vaa yleissäännöstä. Lainkonkurrenssitapauksia Toisinaan säännösten keskinäisen suhteen 34250: on oikeuskirjallisuudessa ryhmitelty eri tavoin. ratkaisemiseksi on käytetty säännökseen otet- 34251: Kannatusta on saanut lainkonkurrenssitapaus- tua yksilöityä ensisijaisuuslauseketta, jonka 34252: 1990 vp. - HE n:o 40 9 34253: 34254: mukaan säännöksessä tarkoitettuihin tapauk- kausrikoksista on 60-70 %, niiden osuus pa- 34255: siin ei sovelleta nimettyjä muita säännöksiä. hoinpitelyrikoksista on 40-50 % ja liikenne- 34256: Näin on menetelty esimerkiksi järjestyksen pi- juopumuksista enää 10-15 %. Jatketut rikok- 34257: tämisestä joukkoliikenteessä annetussa laissa set ovat yleisimpiä huumausainerikoksissa 34258: (472/77). Väkivaltaista käyttäytymistä joukko- (60 %) ja petosrikoksissa (45 %). Varkausri- 34259: liikenteen kulkuneuvossa koskevaan pykälään koksista on jatkettuja rikoksia 15 %. Pahoin- 34260: on otettu nimenomainen ensisijaisuuslauseke, pitely- ja liikennejuopumusrikoksista tuomi- 34261: jonka mukaan kuljettajaan ja häntä avusta- taan jatkettuina rikoksina vain 1-3 %. Myös 34262: vaan matkustajaan kohdistuneeseen rikokseen ideaalikonkurrenssia koskevien säännösten so- 34263: ei ole sovellettava rikoslain 16 luvun 1 §:n veltamisen yleisyys on erilainen rikoksen lajista 34264: virkamiehen väkivaltaista vastustamista eikä riippuen. Yli puolet liikennejuopumusrikoksis- 34265: 2 §:n haitantekoa virantoimituksessa olevalle ta tuomitaan rikoslain 7 luvun 1 §:ää sovel- 34266: virkamiehelle koskevia säännöksiä. taen, kun taas varkausrikoksissa tämän ryh- 34267: Edellä mainittujen lisäksi on joukko toissi- män osuus on noin 1 %. 34268: jaisuustapauksia, joita varten oikeuskirjalli- 34269: suudessa ja oikeuskäytännössä on yritetty 34270: muodostaa tiettyjä yleisiä periaatteita. Esimer- 1.4.2. Rangaistusten mittaamiskäytäntö 34271: kiksi jonkun oikeushyvän loukkausta koskeva 34272: säännös syrjäyttää saman oikeushyvän vaaran- Rangaistusten mittaamiskäytännöstä usean 34273: tamista koskevan säännöksen ja täytettyä ri- rikoksen tapauksessa on jo tilanteiden vaihtele- 34274: kosta koskeva säännös syrjäyttää saman rikok- vuuden vuoksi saatavissa vain vähän tietoa. Eri 34275: sen yritystä koskevan säännöksen. Teko voi ideaalikonkurrenssitilanteista on vuosittain il- 34276: myös jäädä välttämättömänä tai säännönmu- mestyvässä rikostilastossa eritelty ainoastaan 34277: kaisena esi- tai jälkitekona rankaisematta. Näi- ruumiinvamman tuottamuksen ja kuoleman- 34278: den periaatteiden soveltamisessa on kuitenkin tuottamuksen sekä eri liikennerikosten yhdis- 34279: ollut käytännössä vaikeuksia ja oikeuskäytän- telmät. Jatkettuja rikoksia koskevaa tarkem- 34280: nössä on esiintynyt ristiriitaisia ratkaisuja. paa tietoa ei ole käytettävissä. Vaikka tähän on 34281: tulevaisuudessa mahdollista saada osittaista 34282: korjausta, jatkettuja rikoksia koskevan mittaa- 34283: 1.4. Tietoja tuomioistuinkäytännöstä miskäytännön tarkempi selvittely tilastojen pe- 34284: rusteella on joka tapauksessa erittäin vaikeata. 34285: 1.4.1. Rikosten yhtymisen yleisyys Tilastoista ei käy selville sen enempää jatkettu- 34286: na rikoksena tuomittujen eri osatekojen luku- 34287: Tuomioistuintilastojen mukaan konkurrens- määrä kuin noiden osatekojen törkeysaste. 34288: sijärjestelmä koskee huomattavan suurta osaa Seuraavassa tarkemmin selvitettyä yhdistämis- 34289: rikoksista. Tuomioistuinten tutkittavina samal- käytäntöä reaalikonkurrenssissa koskevat tie- 34290: la kertaa olleista vankeuteen johtaneista rikok- dot on saatu toimitetussa erillisselvityksessä. 34291: sista noin 40 OJo ja runsaat 15 % sakolla ran- 34292: gaistuista rikoksista on ollut osana laajempaa 34293: tekosarjaa. Vankeudella rangaistuista rikoksis- 1.4.2.1. Rangaistusten mittaamiskäytäntö ran- 34294: ta ideaalikonkurrenssissa tuomittujen rikosten gaistuksia yhdistettäessä 34295: osuus on ollut 30 % ja jatkettujen rikosten 34296: osuus 12 %. Tuomioistuimissa tuomituista Oikeusministeriön tilastokeskuksessa teettä- 34297: sakkorangaistuksista tuomittiin 20 % yksite- mä selvitys maan alioikeuksien rangaistusten 34298: koisista rikoksista ja vajaat 8 % jatketoista yhdistämiskäytännöstä vuosina 1983-86 osoit- 34299: rikoksista. taa käytännön olevan varsin kaavamaista. 34300: Keskenään konkurrenssissa olleiden rikosten Runsaat 80 % yhdistämisistä toimitetaan siten, 34301: yleisyys ja konkurrenssin muodot kuitenkin että tuomioistuimet lisäävät ankarimpaan ran- 34302: vaihtelevat eri rikosten osalta. Kun reaalikon- gaistukseen tasan kolmanneksen muista ran- 34303: kurrenssissa tuomittujen rikosten osuus var- gaistuksista. 34304: 34305: 34306: 34307: 34308: 2 300270F 34309: 10 1990 vp. - HE n:o 40 34310: 34311: 34312: Vhdlstämiskäytäntö alioikeuksissa vuosina 1983-1986.1 34313: Kolmasosasäännön soveltaminen ja siitä poikkeamat. 34314: % 34315: 34316: 90 Lisätty tasan 1/3 34317: 80 34318: 70 34319: 60 34320: 34321: 50 Lisätty vähemmän Lisätty enemmän 34322: 40 kuin 1/3 muista kuin 1/3 muista 34323: 30 34324: 20 34325: 10 34326: 34327: 0+-~~~----~----+-~--~----~----~~--~~ 34328: yli 1 180- 120- 60- 50- 40- 30- 20- 1o- 1- 1/3 1- 1o- 20- 30- 40- 50- 60- 120- 180- 34329: V osa 34330: Poikkeama vuorokausina Poikkeama vuorokausina 34331: 34332: 34333: Poikkeamat tästä oikeuskäytännön pohjalta muksen lisäystä. Jos sarjassa on ennestään 34334: muodostuneesta niin sanotusta kolmasosasään- kaksi 1 000 markan liikemurtaa ja siihen liite- 34335: nöstä ankarampaan ja lieveropään suuntaan tään kolmas samanlainen rikos, lisäyksen tulee 34336: ovat suurin piirtein yhtä tavallisia. Yhdistämi- olla suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa 34337: sistä suoritettiin 10 OJo kolmasosasääntöä lie- aikaisempia rikoksia on 30 ja sarjan jatkoksi 34338: vemmin ja 8 OJo sitä ankarammin. Poikkeamat löytyy vielä yksi tapaus. 34339: ovat myös suuruudeltaan melko pieniä. Noin Rikosten lukumäärän vaikutusta kolmas- 34340: kolmannes poikkeuksista oli pituudeltaan alle osasäännön soveltamiseen kuvaa se, että niissä 34341: 10 päivää, ja noin kaksikolmasosaa poikkeuk- tapauksissa, joissa yhdistettäviä rangaistuksia 34342: sista oli alle 20 päivän pituisia. oli vain kaksi, kolmasosasäännön osuus oli 34343: Käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mit- 90 OJo. Yhdistettäessä 20-29 rangaistusta vain 34344: kä tekijät vaikuttavat kolmasosasäännöstä 35 OJo yhdistämisistä suoritettiin peruskaavan 34345: poikkeamiseen. Käytäntö vaihtelee myös tuo- mukaisesti ja 50 OJo sääntöä lievemmän yhdis- 34346: mioistuimittain. Joissakin tuomioistuimissa tämisen mukaisesti. Yhdistettävien rangaistus- 34347: sääntöä seurataan lähes sataprosenttisesti. ten lukumäärän lisääntyminen ei vähentänyt 34348: Eräissä tuomioistuimissa taas jopa suurin osa ankarampaan suuntaan poikkeavien yhdistämi- 34349: yhdistämisistä tehdään kolmasosasäännnöstä sien suhteellista osuutta, vaan poikkeamien 34350: poikkeavalta tavalla. Eroja on myös poikkea- osuus silloinkin, kun yhdistettäviä rangaistuk- 34351: misten suunnassa. Joissakin tuomioistuimissa sia oli kymmeniä, pysyi noin 10 % suuruisena. 34352: poikkeamat ovat järjestelmällisesti lievempään, Osa samoista perusteista, jotka vaikuttavat 34353: joissakin ankarampaan suuntaan tehtyjä. yksittäisrangaistustenkin mittaamiseen, vaikut- 34354: Tuomioistuimessa noudatetun yhdistämis- taa myös yhdistämiseen. Rangaistusta yleisesti 34355: käytännön ohella yhdistämistulokseen ja kol- lieventävä tekijän nuoruus lieventää jonkin 34356: masosasäännön soveltamiseen vaikuttaa myös verran myös yhdistämistä. Poikkeamat lasken- 34357: rikosten lukumäärä. Sama konkurrenssijärjes- nallista yhdistämistulosta lieveropään suuntaan 34358: telmän tausta-ajatus, joka kieltää seuraamus- ovat alle 18-vuotiaiden ryhmässä kaksi kertaa 34359: ten aritmeettisen yhteenlaskemisen, edellyttää niin yleisiä kuin poikkeamat ankarampaan 34360: myös, ettei yhdistäminen ole kaavamaista. Ri- suuntaan. Joka viides (19 %) yhdistäminen 34361: kosten lukumäärän kasvaessa tulisi uuden ri- tehtiin sääntöä lievemmin, ja vain 9 OJo poikke- 34362: koksen aiheuttaman seuraamuksen lisäyksen si ankarampaan suuntaan. Myös rangaistuksen 34363: alati pienetä eli rikosten ollessa törkeysasteel- lajilla tuntui olevan asiaan vaikutusta. Ehdol- 34364: taan samanlaisia jokaisen uuden rikoksen tulisi listen rangaistusten ryhmässä poikkeamia lie- 34365: merkitä aiempaa pienempää kokonaisseuraa- vempään suuntaan oli 13 OJo ja ankarampaan 34366: 1990 vp. - HE n:o 40 11 34367: 34368: suuntaan 7 OJo. Ehdottomien rangaistusten ryh- yksittäisiä tunnusmerkistöjä säätäessään vä- 34369: mässä lieveropään suuntaan poikettiin 9 %:ssa hentää näitä ongelmia esimerkiksi laatimalla 34370: ja ankarampaan 8 % :ssa tapauksia. Kun eh- nimenomaisia toissijaisuuslausekkeita, joilla 34371: dottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan lä- pyritään osoittamaan, mitä säännöstä useam- 34372: hinnä vain rikoksen uusijoille, tekijän ensiker- masta tapaukseen soveltuvasta säännöksestä 34373: taisuus toiminee eräänä lievempää yhdistämistä on sovellettava. 34374: puoltavana syynä. Tosin erot ovat kovin vähäi- Yhden ja useamman rikoksen välisen rajan- 34375: siä. vedon ongelmat ovat hyvin erilaisia. Ensinnä- 34376: kin ovat ongelmallisia ne tilanteet, joissa on 34377: kysymys ajallisesti toisiaan seuraavista rikos- 34378: 1.4.2.2. Jatketusta rikoksesta tuomitut ran- eristä. Tuolloin joudutaan arvioimaan, onko 34379: gaistukset niiden keskinäinen yhteys niin kiinteä, että 34380: niitä olisi pidettävä yhtenä rikoksena. Toiseksi 34381: Tässä hallituksen esityksessä ehdotetun yhte- rajanveto-ongelmia syntyy myös silloin, kun 34382: näisrangaistusjärjestelmään siirtymisen vaiku- tunnusmer kistönmukainen suhtautuminen 34383: tusten ennakoimiseksi pidettiin aiheellisena suuntautuu samalla kertaa eri tahoihin. Tuol- 34384: myös selvittää jatketuista rikoksista tuomittu- loin on kyse rajanvedosta yhden rikoksen ja 34385: jen rangaistusten suhdetta vastaaviin reaali- yhdellä teolla tehtyjen useampien rikosten vä- 34386: konkurrenssissa olleista rikoksista tuomittuihin lillä. Erityisen hankalasti ratkaistavia ovat sel- 34387: rangaistuksiin. laiset tilanteet, joissa kummatkin edellä tarkoi- 34388: Edellä on todettu, että riittävän luotettavan tetut ongelmatyypit esiintyvät samanaikaisesti. 34389: selvityksen tekeminen nykyisten tilastojen pe- Jos on kysymys yhteen henkilöön ja samaan 34390: rusteella on lähes mahdotonta. Toisaalta on oikeushyvään kohdistuvista rikoksista, rajan- 34391: voitu todeta, että riittävän kattavan ja luotetta- veto-ongelmia ei yleensä synny, mikäli tilannet- 34392: van erillisselvityksen toimittaminen alioikeuk- ta voidaan luonnehtia samaksi tekotilanteeksi. 34393: sien tuomiolauselmista kerättävien tietojen pe- Useiden iskujen kohdistaminen samaan uhriin 34394: rusteella vaatisi huomattavia voimavaroja lä- samassa tilaisuudessa arvioidaan yhtenä rikok- 34395: hinnä siitä syystä, että myöskään alioikeuksien sena, yhtenä pahoinpitelynä. Samoin on asian- 34396: päätöksistä ei käy selville jatkettujen rikosten laita esimerkiksi anastettaessa tavaraa saman 34397: osatekojen lukumäärä eikä myöskään osateko- omistajan varastosta useamman kerran aivan 34398: jen tärkeysaste tai rangaistusarvo. Tarvittavien peräkkäin. Sen sijaan jos pahoinpitelyjen tai 34399: voimavarojen puuttuessa selvityksen toimitta- anastusten aikaväli kasvaa tunneiksi tai vuoro- 34400: misesta onkin jouduttu luopumaan. kausiksi, muuttuu tilanteen arviointi ongelmal- 34401: lisemmaksi. Tuolloin on kysymys yhden rikok- 34402: sen ja jatketun rikoksen välisestä rajanvedosta 34403: 2. Nykyisen konkurrenssijärjes- taikka jatketun rikoksen ja reaalikonkurrens- 34404: telmän ongelmia sissa olevien rikosten välisestä rajanvedosta. 34405: Yhden ja useamman rikoksen välisessä ra- 34406: 2.1. Yksi rikos vai useita rikoksia janvedossa on merkitystä myös sillä, minkälai- 34407: seen oikeushyvään kohdistuvista rikoksista on 34408: Esikysymyksenä muihin konkurrenssiopilli- kyse. Jos henkeen, terveyteen, vapauteen tai 34409: siin ongelmiin on erottelu yhden rikoksen ja kunniaan kohdistuva teko loukkaa useampaa 34410: useamman rikoksen välillä. Varsinaiset rikos- henkilöä, on yleensä katsottu, että kysymys on 34411: ten yhtymiseen liittyvät ongelmat koskevat myös useammasta rikoksesta. Sen, joka samal- 34412: vain niitä tapauksia, joissa rikoksia on enem- la laukauksella haavoittaa kahta henkilöä tai 34413: män kuin yksi. samalla lausumalla loukkaa kahden eri henki- 34414: Sen ratkaiseminen, onko rikollisiin tekoihin lön kunniaa, on katsottu syyllistyvän kahteen 34415: sovellettava vain yhden rikoksen tunnusmerkis- eri rikokseen. Sen sijaan esimerkiksi omaisuu- 34416: töä vai useamman rikoksen tunnusmerkistöjä, teen kohdistuvissa rikoksissa, kuten varkaudes- 34417: riippuu rikostunnusmerkistöjen tulkinnasta. sa, asia arvostellaan yleensä toisin. Niissä on 34418: Mitään yleistä rikoslain säännöstä ei asiasta tekotilaisuuksilla katsottu olevan ratkaiseva 34419: ole. Rajanveto yhden ja useamman rikoksen merkitys. Se, joka samassa tilaisuudessa anas- 34420: välillä on siten jäänyt oikeustieteen ja oikeus- taa kahdelle eri henkilölle kuuluvaa omaisuut- 34421: käytännön varaan. Lainsäätäjä on tosin voinut ta, syyllistyy vain yhteen varkauteen. 34422: 12 1990 vp. - HE n:o 40 34423: 34424: Eräissä tapauksissa jo rikoksen tunnusmer- aikaan. Siinäkään tapauksessa, että tunnus- 34425: kistöstä ilmenee, että useampia osatekoja on merkistöön sisältyisi täytäntöönpanotoimen 34426: arvosteltava yhtenä rikoksena. Ongelmia voi kuvaus, ei ole lainkaan varmaa, että se on 34427: kuitenkin aiheuttaa rangaistuksen määräämi- tyhjentävä kaikissa olosuhteissa. 34428: nen useammista osateoista, jotka voidaan ar- Eräissä tapauksissa on ongelmana myös se, 34429: vostella niin sanottuina kollektiivirikoksina, onko kysymyksessä täytäntöönpanotointen yh- 34430: kuten ammattimainen varastetun tavaran kät- tenevyys vai pelkästään rikosten ajallinen pääl- 34431: keminen (RL 32:3), tai asiantilan vallitsemises- lekkyys. Esimerkkeinä voidaan mainita sellai- 34432: ta, kuten aseen luvattomasia hallussapidosta, set tapaukset, joissa useita rikoksia toteutetaan 34433: vapaudenriistosta taikka laiminlyöntinä ilme- samalla luvattomasti hallussa pidetyllä aseella 34434: nevästä tekemättä jättämisestä. Niinpä ammat- tai saman ajokiellon kestäessä tehdään eri ai- 34435: timaisen moottoriajoneuvoliikenteen luvaton koina useita liikennerikoksia. 34436: harjoittaminen voi ilmetä erillisinä tekoina, Yhden ja useamman teon tapausten erotte- 34437: toisaalta jatkuvana organisoituna toimintana. lulle ei ole teon käsitteen epämääräisyyden 34438: Useasta rikoksesta on tällöin kysymys yleensä takia aina olemassa selviä perusteita. Erityisesti 34439: silloin, kun rikollinen toiminta on välillä koko- siinä tapauksessa, jossa luonnollisesta teon kä- 34440: naan päättynyt ja alkanut sitten uudelleen. sitteestä ei ole apua, vaan jolloin teon yksey- 34441: Arvioitaessa, onko teko toteuttanut useam- den määrittelyssä on turvauduttava myös oi- 34442: man rikoksen tunnusmerkistön, tulee aina ot- keudellisiin näkökohtiin tai jolloin yhtenäiseen 34443: taa huomioon myös se mahdollisuus, että kysy- toimintaan liittyy useita erilaisia tahdonilmai- 34444: mys ei ole todellisesta, vaan näennäisestä rikos- suja, rajanveto yhden teon ja useamman teon 34445: ten yhtymisestä eli lainkonkurrenssitapaukses- välillä tuottaa vaikeuksia. Se seikka, kumpaan 34446: ta, jolloin rangaistus tuomitaan vain yhden ryhmään tapaus luetaan, jää siten useasti riip- 34447: rangaistussäännöksen mukaan. pumaan lainkäyttäjän harkinnasta. Tällöin 34448: käytännössä usein kiinnitetään erityistä huo- 34449: miota siihen, miten päästään tyydyttävään lop- 34450: 2.2. Rajanveto ideaali- ja reaalikonkurrens- putulokseen. 34451: sin välillä Ideaali- ja reaalikonkurrenssin erottelu pe- 34452: rustuu osaltaan käsitykseen, että yhdellä teolla 34453: Rikoslain nykyisen 7 luvun konkurrenssijär- useita rikoksia toteuttaneen henkilön syyllisyys 34454: jestelmää on arvosteltu siihen liittyvien sovelta- ei ole yhtä suuri kuin sen, joka on toteuttanut 34455: misvaikeuksien takia. Koko konkurrenssijär- rikoksensa eri teoilla. Siten jälkimmäisessä ta- 34456: jestelmää on luonnehdittu monimutkaiseksi ja pauksessa on sovellettava ankarampaa rangais- 34457: vaikeaselkoiseksi. Sen on katsottu johtaneen tuksen määräämistapaa kuin ideaalikonkur- 34458: toisaalta epäyhtenäiseen ja toisaalta kaavamai- renssissa. Saattaa kuitenkin esiintyä myös ti- 34459: seen oikeuskäytäntöön. lanteita, joissa juuri se suunnitelmallisuus ja 34460: Epäyhtenäisiä linjaa on ollut erityisesti kon- harkinta, joka on tehnyt mahdolliseksi useiden 34461: kurrenssimuotojen erottelussa. Yhtenä keskei- rikosten tekemisen yhdellä kertaa, osoittaa te- 34462: senä hankaluutena on ollut se, että rikoslain kijän suurempaa syyllisyyttä. 34463: nykyinen 7 luku edellyttää valinnan ideaali- ja Joissakin, tosin käytännössä hyvin harvinai- 34464: reaalikonkurrenssin välillä kytkemistä rikokset sissa tapauksissa, on epäkohtana pidetty sitä, 34465: toteuttaneiden tekojen lukumäärään. Ideaali- ettei ideaalikonkurrenssitapauksissa ole mah- 34466: konkurrenssia koskeva säännös edellyttää, että dollista ylittää tärkeimmän rikoksen enimmäis- 34467: rikokset on tehty yhdellä teolla. Pääsääntöises- rangaistusta, vaikka siihen poikkeuksellisesti 34468: ti erottelu tapahtuu pitämällä silmällä rikosten saattaisi olla aihetta. 34469: täytäntöönpanotointen ainakin osittaista yhte- 34470: nevyyttä. Ongelmana on kuitenkin se, että itse 34471: täytäntöönpallotointa ei ole kuvattu läheskään 2.3. Rajanveto jatketuo rikoksen ja reaali- 34472: kaikissa rikostunnusmerkistöissä. Usein tun- konkurrenssissa olevien rikosten välillä 34473: nusmerkistössä mainitaan vain rikokselle tun- 34474: nusomainen seuraus, jolloin tunnusmerkistön Konkurrenssij ärj estelmän ongelmallisim- 34475: toteuttavana täytäntöönpanotoimena tulee läh- maksi osaksi on kuitenkin osoittautunut jatket- 34476: tökohtaisesti kysymykseen mikä hyvänsä toi- tu rikos. Jatkeitua rikosta koskeva säännös on 34477: minta tai laiminlyönti, jolla seuraus saadaan tosin omiaan vähentämään sitä epäsuhdetta, 34478: 1990 vp. - HE n:o 40 13 34479: 34480: joka vallitsee ideaali- ja reaalikonkurrenssina rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaneista sei- 34481: arvosteltavien tapausten välillä. Sanotun sään- koista. Siihen, vastaako rangaistus teoissa il- 34482: nöksen soveltaminen on kuitenkin osoittautu- mennyttä syyllisyyttä, ei voida kiinnittää huo- 34483: nut tulkinnanvaraiseksi johtaen epäyhtenäiseen miota, koska yhdistäminen tapahtuu yksin- 34484: oikeuskäytäntöön. omaan täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella. 34485: Lainkäytössä on eniten epäselvyyttä aiheut- Arveluttavaa on, ettei tuomittua kuulla yhdis- 34486: tanut jatketun rikoksen ja reaalikonkurrenssin tämismenettelyssä eikä hänellä ole oikeutta 34487: erottaminen toisistaan. Oikeuskirjallisuudessa valittaa yhdistetyn rangaistuksen määräämises- 34488: on katsottu, että jatketun rikoksen kunkin tä. 34489: osateon tulee toteuttaa sama perustunnusmer- 34490: kistö ja olla keskenään kiinteässä ajallisessa ja 34491: paikallisessa yhteydessä. Jatketun rikoksen kä- 3. Piirteitä eräiden muiden mai- 34492: site on kuitenkin oikeuskäytännössä selvästi den konkurrenssijärjestelmistä 34493: muodostunut oikeuskirjallisuudessa esitettyä 34494: laajemmaksi. Samaan jatkettuun rikokseen voi 3.1. Sääntely pohjoismaissa 34495: kuulua eri rangaistussäännösten perusteella ar- 34496: vosteltavia osatekoja. Myös vaaditusta jatke- 3.1.1. Ruotsi 34497: tuo rikoksen tekojen kiinteästä ajallisesta ja 34498: paikallisesta yhteydestä on eräiden rikosten Vuoden 1864 rikoslain uudistamiseen täh- 34499: kohdalla jokseenkin kokonaan luovuttu. dännyt lainvalmistelutyö johti Ruotsin konkur- 34500: Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, renssijärjestelmän uudistamiseen jo vuonna 34501: että rikossarjoja arvioidaan huomattavan 1938 eli huomattavasti ennen rikoslainsäädän- 34502: epäyhtenäisesti. Toisinaan sovelletaan jatkei- nön kokonaisuudistusta vuonna 1962. Vuoden 34503: tua rikosta, toisinaan taas reaalikonkurrenssia 1938 uudistuksella Ruotsin laista poistettiin 34504: koskevia säännöksiä. Yhtenäiseen käytäntöön konkurrenssimuotojen erottelu rangaistuksen 34505: ei ole päästy edes ylioikeuksissa. Kun yhtenäis- määräämisessä. Uudistetussa rikoslain (straff- 34506: tä käytäntöä ei ole voitu vakiinnuttaa jatketun lagen) 4 luvun 1 §:ssä kuitenkin edelleen mai- 34507: rikoksen osalta, on ennustettavuus kärsinyt, nittiin sekä yhden teon että useamman teon 34508: eikä oikeasuhtaisuutta ole aina voitu saavut- tapaukset. 34509: taa. Yhteinen rangaistus oli määrättävä rikoksis- 34510: ta säädettyjä rangaistusasteikkoja soveltaen. 34511: Rikoksiin sovellettavista rangaistuksista anka- 34512: 2.4. Reaalikonkurrenssiin liittyvät ongelmat rinta oli mahdollista korottaa rikoksista sää- 34513: dettyjen enimmäisrangaistusten summaan 34514: Reaalikonkurrenssia koskevien säännösten saakka. Jos ankarin enimmäisrangaistus oli 34515: soveltaminen puolestaan on johtanut varsin vankeutta tai kuritushuonetta, enimmäisran- 34516: kaavamaiseen yhdistämistapaan, jossa anka- gaistusta sai korottaa enintään kahdella vuo- 34517: rimpaan rangaistukseen lisätään säännönmu- della. Mikäli jostakin rikoksesta tai joistakin 34518: kaisesti yksi kolmasosa muista rangaistuksista. rikoksista oli säädetty sakkoa, näistä rikoksista 34519: Tämä saattaa johtaa kohtuuttoman ankaraan oli erityisistä syistä mahdollista tuomita muista 34520: kokonaisrangaistukseen erityisesti silloin, kun rikoksista tuomittavan rangaistuksen ohella 34521: kyseessä on suuri joukko yhdistettäviä rangais- sakkoa. 34522: tuksia. Tämän vuoksi oikeuskäytännössä on- Vuoden 1962 rikoskaaren (brottsbalken) ri- 34523: kin jossakin määrin epäyhtenäisin perustein koskonkurrenssia koskevassa silloisessa perus- 34524: ryhdytty poikkeamaan edellä sanotusta kol- säännöksessä (BrB 1:6), jota vastaavat sään- 34525: masosan lisäämisen periaatteesta ja lähesty- nökset on vuoden 1989 alusta voimaan tullees- 34526: mään tosiasiallisesti yhtenäisrangaistusperiaat- sa rikoskaaren muuttamista koskevassa laissa 34527: teen mukaista rangaistuksen määräämistä. (SFS 1988:942) otettu rikoskaaren 30 luvun 34528: Erityisesti on kaavamaisuuden takia arvos- 3 §:ään (BrB 30:3), ei enää mainita eri konkur- 34529: teltu sitä yhdistämistä, joka suoritetaan vasta renssimuotoja. Säännösten mukaan useammas- 34530: täytäntöönpanovaiheessa hovioikeudessa. Me- ta rikoksesta on tuomittava yhteinen seuraa- 34531: nettely on siinä muodostunut melkein puhtaak- mus, jollei toisin ole säädetty. Erityisistä syistä 34532: si laskutoimitukseksi, jossa rangaistukset yh- voidaan yhdestä tai useammasta rikoksesta 34533: distetään ilman, että hovioikeudella on tietoa tuomita sakkoon sekä samalla muusta rikolli- 34534: 14 1990 vp. - HE n:o 40 34535: 34536: suudesta muuhun seuraamukseen. Edelleen dot on täysin rinnastettu toisiinsa rangaistuk- 34537: voidaan tuomita yhdestä tai useammasta ri- sen määräämistapaan nähden. Yhteisen va- 34538: koksesta vankeuteen sekä samalla muusta ri- pausrangaistuksen ja yhteisen sakkorangais- 34539: kollisuudesta ehdolliseen tuomioon tai suojelu- tuksen määräämistä koskevissa säännöksissä 34540: valvontaan (skyddstillsyn). (62 ja 63 §) mainitaan kuitenkin, että yhteinen 34541: Vankeutta voidaan määrätä yhteisenä ran- rangaistus on määrättävä, olipa rikokset tehty 34542: gaistuksena useammasta rikoksesta, jos josta- yhdellä tai useammalla teolla. Yhteisen ran- 34543: kin niistä on säädetty vankeutta (BrB 26:2 1). gaistuksen määräämisestä on säädetty, että jos 34544: Rikoskaaren aikaisemmin voimassa olleen 26 eri rikoksista on säädetty vapausrangaistus, 34545: luvun 2 §:n 2 momentin mukaan vankeutta määrätään yhteinen vapausrangaistus, jonka 34546: määräajaksi saatiin tuomita enemmänkin kuin on ylitettävä ankarin vähimmäisrangaistus ja 34547: mitä rikoksista oli säädetty ankarimmaksi joka ei saa ylittää rikoksista säädettyä ankarin- 34548: enimmäisrangaistukseksi, mutta enimmäisran- ta enimmäisrangaistusta enempää kuin puolel- 34549: gaistuksen sai ylittää enintään kahdella vuodel- la. Jos rikoksista tulee sakkoa, yhteisen sakko- 34550: la eikä se myöskään saanut ylittää enimmäis- rangaistuksen on oltava ankarampi kuin mis- 34551: rangaistusten summaa. Edellä mainitulla vuo- tään rikoksesta yksin olisi seurannut. Jos toi- 34552: den 1989 alusta voimaan tulleella lailla myös sista rikoksista tulisi vapausrangaistus ja toisis- 34553: mainittua 26 luvun 2 §:n 2 momenttia on ta sakko, tuomitaan joko kumpaakin lajia 34554: muutettu. Uuden lain mukaan ankarin enim- erikseen, tai otetaan sakkorikokset huomioon 34555: mäisrangaistus voidaan ylittää enimmäisran- raskauttavana asianhaarana yhteistä vapaus- 34556: gaistuksen suuruudesta riippuen enintään yh- rangaistusta määrättäessä. 34557: destä neljään vuodella. Säännöksen mukaan 34558: jos ankarin enimmäisrangaistus on alle 4 vuo- 34559: den, se saadaan ylittää enintään 1 vuodella. 3.1.3. Tanska 34560: Jos ankarin enimmäisrangaistus on vähintään 34561: 4 vuotta mutta alle 8 vuoden, se saadaan Tanskan vuoden 1930 rikoslaki (Borgerlig 34562: ylittää 2 vuodella, ja jos enimmäisrangaistus straffelov) rakentuu niin ikään yhtenäisran- 34563: on määräaikaista vankeutta 8 vuotta tai enem- gaistusajatukselle säännösten (88-91 §)ollessa 34564: män, se saadaan ylittää enintään 4 vuodella. suunnilleen samansisältöiset kuin Norjan lais- 34565: Sakkorangaistuksen katsotaan tuolloin vastaa- sa. Rangaistusten määräämisestä on kuitenkin 34566: van 14 päivän vankeutta. Yhteisen rangaistuk- säädetty, että yhtenäisrangaistus on määrättä- 34567: sen tulee lisäksi olla vähintään rikoksista sää- vä eri rikoksista säädetyn ankarimman astei- 34568: detyn ankarimman vähimmäisrangaistuksen kon puitteissa ja että enimmäisrangaistuksen 34569: suuruinen. saa ylittää puolella, mutta vain erittäin ras- 34570: Ruotsin lain mukaan myös sakko voidaan kauttavien asianhaarain vallitessa. 34571: eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta tuomita 34572: yhteisenä rangaistuksena useammasta rikokses- 34573: ta, jos kaikista noista rikoksista voi seurata 3.1.4. Islanti 34574: sakkorangaistus. Myös tuomittavan yhteisen 34575: sakkorangaistuksen enimmäismäärä on yhdes- Islannin vuodelta 1940 oleva rikoslaki on 34576: tä sakosta tuomittavaa enimmäismäärää suu- paljoltikin samanlainen kuin Tanskan laki. 34577: rempi. Yhdestä rikoksesta voidaan sakkoa tuo- Selvin ero säännösten välillä on siinä, että 34578: mita päiväsakkoina 1-120 päiväsakkoa tai Islannin lain mukaan rikoksista säädetty anka- 34579: markkamääräisenä tuomittavaa sakkoa enin- rin enimmäisrangaistus saadaan raskauttavien 34580: tään 1 000 Ruotsin kruunua. Yhteisen päivä- asianhaarain vallitessa korottaa enintään kak- 34581: sakkorangaistuksen enimmäisrangaistus on 180 sinkertaiseksi. 34582: päiväsakkoa ja markkamääräisen sakon enim- 34583: mäisrangaistus 2 000 Ruotsin kruunua. 34584: 3.2. Sääntely eräissä muissa Euroopan 34585: maissa 34586: 3.1.2. Norja 34587: Yleispiirteenä muiden kuin edellä mainittu- 34588: Norjan vuodelta 1902 peralSln olevassa ri- jen Euroopan maiden lainsäädännöstä on to- 34589: koslaissa (straffeloven) eri konkurrenssimuo- dettavissa, että rangaistusta määrättäessä on 34590: 1990 vp. - HE n:o 40 15 34591: 34592: useimmiten luovuttu konkurrenssimuotojen tuksen on kuitenkin oltava pienempi kuin yk- 34593: erottelusta. Näistä järjestelmistä voidaan mai- sikkörangaistusten summa, ja enintään se saa 34594: nita Sveitsin rikoslaki vuodelta 1937, Saksan olla 15 vuoden vapausrangaistus. 34595: demokraattisen tasavallan rikoslaki vuodelta Myös Puolan vuodelta 1969 oleva rikoslaki 34596: 1968, Itävallan rikoslaki vuodelta 1974 ja Un- erottelee ideaali- ja reaalikonkurrenssitapauk- 34597: karin rikoslaki vuodelta 1978. Mainittujen la- set. Rangaistus useasta reaalikonkurrenssissa 34598: kien mukaan rangaistus määrätään yhtenäis- olevasta rikoksesta tuomitaan (66 ja 67 artikla) 34599: rangaistusperiaatetta noudattaen. siten, että niistä ensiksi määrätään yksikköran- 34600: Rangaistuksen määräämistä ja rangaistusas- gaistukset ja sen jälkeen yhtenäisrangaistus. 34601: teikkoja koskevat säännökset saattavat kuiten- Yhtenäisrangaistuksen on oltava kovinta yksik- 34602: kin poiketa huomattavastikin toisistaan. Sveit- körangaistusta ankarampi, mutta se ei saa 34603: sin lain mukaan (artikla 68) rangaistus useasta ylittää yksikkörangaistusten summaa eikä ran- 34604: rikoksesta määrätään siten, että ankarimmin gaistuslajin ylintä rangaistusta. 34605: rangaistavasta rikoksesta tuomittavaa rangais- Neuvostoliiton Venäjän neuvostotasavallan 34606: tusta korotetaan harkinnan mukaan. Ankarim- vuodelta 1960 olevan rikoslain mukaan (40 34607: man enimmäisrangaistuksen saa tuolloin ylit- artikla) taas useammasta rikoksesta määrätään 34608: tää enintään puolella. Myös Unkarin lain mu- ensiksi jokaisesta yksikkörangaistus, minkä 34609: kaan useammasta rikoksesta tuomittava enim- jälkeen niistä määrätään yhteinen rangaistus 34610: mäisrangaistus saa ylittää ankarimman rikok- joko siten, että ankarimman rangaistuksen kat- 34611: sen enimmäisrangaistuksen enintään puolella. sotaan sisältävän muut rangaistukset taikka 34612: Saksan demokraattisen tasavallan rikoslain siten, että rangaistukset lasketaan yhteen joko 34613: mukaan (63 ja 64 §) useammasta rikoksesta osaksi tai kokonaan. Tuolloin ei kuitenkaan 34614: rangaistusta määrättäessä on kiinnitettävä huo- saa ylittää ankarimman yksikkörangaistuksen 34615: miota kaikkiin yhdessä rangaistavien tekojen määräämisessä sovelletun rangaistusasteikon 34616: luonnetta ja vakavuutta ilmentäviin rangaistus- enimmäisrangaistusta. 34617: säännöksiin. Kaikista yhdessä tuomittavista ri- 34618: koksista on tuomittava vähintään ankarin vä- 34619: himmäisrangaistus, ja niistä saa tuomita enin- 4. Uudistuksen lähtökohdat ja 34620: tään ankarimman rikoksista säädetyn enim- tavoitteet 34621: mäisrangaistuksen. Siinä tapauksessa, että ri- 34622: kosten lukumäärä, niiden luonne ja vakavuus Rikosten yhtymistä koskevalle lainsäädän- 34623: huomioon ottaen on tarpeen säädetyn enim- nönemme on ominaista, että muusta pohjois- 34624: mäismäärän ylittävän rangaistuksen tuomitse- maisesta lainsäädännöstä poikkeavasti kahdes- 34625: minen, tämä voidaan ylittää, mutta enintään ta tai useammasta rikoksesta määrättävä ran- 34626: vain puolella. Rikoslajin ylintä rangaistusta ei gaistus määräytyy eri tavoin riippuen siitä, 34627: kuitenkaan tuonoinkaan saa ylittää. Itävallan katsotaanko rikosten olevan ideaalikonkur- 34628: rikoslain mukaan yhteinen rangaistus määrä- renssissa vai reaalikonkurrenssissa vai katso- 34629: tään rikoksista säädetyn ankarimman asteikon taanko rikosten muodostavan jatketuo rikok- 34630: mukaan. sen. Tämä jako on omiaan aiheuttamaan epä- 34631: Toisaalta eurooppalaisessa lainsäädännössä selvyyttä, mistä konkurrenssimuodosta on kul- 34632: on melko uusiakin lakeja, joissa rangaistuksen loinkin kysymys ja vastaavasti epäselvyyttä 34633: määräämisessä yhä erotetaan ideaalikonkur- oikeasta seuraamuksesta. 34634: renssi- ja reaalikonkurrenssitapaukset toisis- Nykyiseen konkurrenssijärjestelmään liitty- 34635: taan. Saksan Iiittotasavallan rikoslain tältä vät ongelmat edellyttävät järjestelmän perus- 34636: osin vuonna 1969 uudistetuissa säännöksissä periaatteiden tarkistamista. Tavoitteeksi on 34637: on säännelty erikseen samankaltainen ideaali- asetettava, että rangaistus myös usean rikoksen 34638: konkurrenssi ja erikaltainen ideaalikonkurrens- tapauksessa olisi oikeudenmukaisessa suhteessa 34639: si (73 §). Reaalikonkurrenssia koskevan sään- rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen 34640: nöksen (74 §) mukaan rangaistus useasta ri- sekä tekijän rikoksista ilmenevään syyllisyy- 34641: koksesta määrätään siten, että niistä on ensin teen. Samalla on pyrittävä nykyisen järjestel- 34642: määrättävä yksikkörangaistukset jokaisesta ri- män yksinkertaistamiseen. Huomiota on kiin- 34643: koksesta erikseen ja tämän jälkeen määrättävä nitettävä myös rangaistuskäytännön yhtenäi- 34644: yhtenäisrangaistus ottamalla pohjaksi kovin syyteen. Tavoitteena ei sitä vastoin ole rangais- 34645: tuomituista rangaistuksista. Kokonaisrangais- tuskäytännön yleinen koventaminen tai lieven- 34646: 16 1990 vp. - HE n:o 40 34647: 34648: täminen. Miellettävä kuitenkin on, että eräissä jen erilaisuus huomioon ottaen jäisi vähäiseksi. 34649: tapauksissa, esimerkiksi niissä usean rikoksen Säännös olisi yksinkertaisimmissa tapauksissa 34650: yhdistämistapauksissa, joissa on päärangais- jokseenkin tarpeeton. Pulmallisissa tapauksissa 34651: tukseen kaavamaisesti lisätty yksi kolmasosa nuo ongelmat taas ovat niin monitahoisia, että 34652: muista rangaistuksista, uusi laki ilmeisestikin ongelmia riittävässä määrin vähentävän yleis- 34653: johtaa nykyistä jossakin määrin lievempiin säännöksen laatiminen olisi erittäin vaikeaa, 34654: rangaistuksiin. Joissakin tapauksissa eli lähin- ehkä mahdotontakin. Ongelmat ovat yleissään- 34655: nä nykyisin yksin teoin tehtyinä rikoksina tuo- nöksen laatimista paremmin vähennettävissä 34656: mittujen rikosten osalta uusi laki saattaa joh- ottamalla nämäkin seikat huomioon yksittäisiä 34657: taa jonkin verran ankarampiin rangaistuksiin. rikosten tunnusmerkistöjä laadittaessa. 34658: Mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ny- 34659: kyisestä konkurrenssimuotojen erottelusta olisi 34660: luovuttava ja kaikissa usean rikoksen tapauk- 34661: sissa olisi omaksuttava samanlainen rangais- 5. Ehdotetut muutokset 34662: tuksen määräämistapa. Rangaistuksen määrää- 34663: misen vaihtoehdoista yhteenlaskemisperiaate 5 .1. Yhtenäisrangaistusjärjestelmä 34664: eli eri rikoksista määräitävien yksikkörangais- 34665: tusten yhteenlaskeminen sellaisenaan ei voi 34666: Ehdotuksen mukaan, jos joku olisi tuomitta- 34667: liian ankariin seuraamuksiin johtavana tulla 34668: va rangaistukseen kahdesta tai useammasta 34669: kysymykseen. Nykyisestä rangaistuksia yhdis- 34670: rikoksesta, hänelle olisi tuomittava niistä pää- 34671: tettäessä sovellettavasta lievennetystä lisäämis- 34672: säännön mukaan yhteinen rangaistus riippu- 34673: periaatteesta aiheutuvia haittoja on käsitelty 34674: matta siitä, onko rikokset tehty yhdellä vai 34675: aikaisemmin. Pitkäaikaisen käytännön huo- 34676: useammalla teolla ja riippumatta myös siitä, 34677: mioon ottaen noista haitoista ei ilmeisestikään 34678: minkälaisen kokonaisuuden rikokset mahdolli- 34679: ole mahdollista päästä eroon nykyisten sään- 34680: sesti muodostavat. Yhteinen rangaistus mää- 34681: nösten vähäisemmillä muutoksilla, vaan yhdis- 34682: rättäisiin kuitenkin vain vankeudella tai sakolla 34683: tämismenettelystä on syytä luopua. Sulkeutu- 34684: suoritettavista rikoksista. 34685: misperiaate muulloin kuin elinkautiseen van- 34686: keusrangaistukseen tuomitsemisen yhteydessä 34687: taas saattaisi johtaa ilmeisen lieviin rangaistuk- 34688: siin. Syytetyn kokonaisrikollisuutta parhaiten 5.1.1. Yhteinen vankeusrangaistus 34689: vastaavaan rangaistukseen on päästävissä yhte- 34690: näisrangaistusperiaatteen käyttöön ottamisella. 34691: Yhtenäisrangaistusjärjestelmä olisi myös ny- Yhteinen vankeusrangaistus olisi tuomittava 34692: kyistä erilaisiin konkurrenssimuotoihin perus- ensinnäkin silloin, kun joku olisi tuomittava 34693: tuvaa järjestelmää yksinkertaisempi. Rangais- kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeus- 34694: tusta määrätessään ja mitatessaan tuomiois- rangaistukseen (RL 7: 11). Yhteiseen vankeus- 34695: tuimet voisivat keskittyä olennaisimpaan eli rangaistukseen olisi kuitenkin mahdollista tuo- 34696: harkitsemaan, mihin rikoksiin syytetty on syyl- mita myös silloin, kun jostakin rikoksesta olisi 34697: listynyt ja mikä rangaistus hänelle on niistä tuomittava määräaikainen vankeusrangaistus 34698: tuomittava. Toisaalta yhtenäisrangaistusjärjes- ja jostakin muusta rikoksesta sakkorangaistus. 34699: telmä ei poikkea siinä määrin nykyisestä järjes- Tuomioistuin voisi tuomita myös joistakin ri- 34700: telmästä, että siirtyminen uuteen järjestelmään koksista vankeutta ja lisäksi muista rikoksista 34701: aiheuttaisi nykyiseen järjestelmään jo tottu- sakkoa (RL 7:1 2). Mikäli kuitenkin jostakin 34702: neellekaan voittamattomia vaikeuksia. rikoksesta olisi tuomittava elinkautinen van- 34703: Edellä käsiteltyyn yhden ja useamman rikok- keusrangaistus, sanottu rangaistus olisi tuomit- 34704: sen väliseen rajanvetoon liittyviin ongelmiin ei tava kaikista rikoksista yhteiseksi rangaistuk- 34705: tämän uudistuksen yhteydessä ole katsottu seksi (RL 7:1 3). Määräaikainen vankeus ja 34706: mahdolliseksi puuttua. Noita ongelmia tulee sakko sisältyisivät niin kuin nykyisinkin elin- 34707: ilmeisestikin esiintymään myös uuden lain ai- kautiseen vankeusrangaistukseen. Yhteinen 34708: kana. Saattaa olla niin, että ongelmia olisi sakkorangaistus olisi taas tuomittava silloin, 34709: mahdollista jossakin määrin vähentää laaditta- kun syytetty olisi tuomittava samalla kertaa 34710: valla yleissäännöksellä. Ilmeistä kuitenkin on, kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- 34711: että yleissäännöksen merkitys tunnusmerkistö- gaistukseen (RL 7:3). 34712: 1990 vp. HE n:o 40 17 34713: 34714: 5.1.2. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen tusta mitattaessa lähtökohdaksi olisi otettava 34715: enimmäis- ja vähimmäisaika siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta 34716: tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva 34717: Yhteistä vankeusrangaistusta määrättäessä tuomittavina olevista rikoksista kovin rangais- 34718: rikoksista seuraava ankarin enimmäisrangais- tus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangais- 34719: tus olisi mahdollista ylittää. Rangaistus ei saisi tus siten, että rangaistus olisi oikeudenmukai- 34720: kuitenkaan missään tapauksessa olla eri rikok- sessa suhteessa tuomittavana olevaan koko- 34721: sista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteis- naisrikollisuuteen. Rangaistusta mitattaessa 34722: aikaa pitempi. Toisaalta mahdollisuus ylittää olisi siten ehdotuksen mukaan kiinnitettävä 34723: ankarin enimmäisrangaistus riippuisi rikoksista huomiota rikoslain 6 luvussa mainittujen mit- 34724: seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen taamisperusteiden lisäksi myös rikosten luku- 34725: pituudesta. Siten ankarimman enimmäisran- määrään, niiden vakavuuteen ja rikosten keski- 34726: gaistuksen saisi ehdotuksen mukaan ylittää näiseen yhteyteen (RL 7:52). 34727: enintään vuodella, jos rikoksesta saattaisi seu- 34728: rata vankeusrangaistusta vähemmän kuin kaksi 34729: vuotta, ja enintään kahdella vuodella, jos ri- 5.1.4. Yhteisen rangaistuksen määrääminen 34730: koksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään eri oikeudenkäynneissä käsiteltävinä 34731: kaksi vuotta mutta vähemmän kuin neljä vuot- olevista rikoksista 34732: ta, sekä enintään kolmella vuodella, jos rikok- 34733: sesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään Yhteistä vankeusrangaistusta koskevat sään- 34734: neljän vuoden vankeusrangaistus (RL 7:2 1). nökset on laadittu lähinnä sitä tilannetta sil- 34735: Yhteisen vankeusrangaistuksen tulisi kuitenkin mällä pitäen, että kaikki samoihin aikoihin 34736: olla vähintään yhtä pitkä kuin ankarin eri tehdyt rikokset tulisivat tuomittaviksi samassa 34737: rikoksista lain mukaan seuraavista vähimmäis- oikeudenkäynnissä. Samoin kuin nykyisinkin 34738: rangaistuksista (RL 7:22). on yhtenäisrangaistusjärjestelmän voimassa ol- 34739: Yhteinen sakkorangaistus saisi ehdotuksen lessa varauduttava myös siihen, että saman 34740: mukaan olla enintään 240 päiväsakkoa. Niissä henkilön samoihin aikoihin tekemät rikokset 34741: tapauksissa, joissa sakkorangaistukselle on jos- eivät tule tuomittaviksi samalla kertaa. Rikok- 34742: takin tuomittavana olevasta rikoksesta säädet- sentekijän asemaan ei kuitenkaan saisi vaikut- 34743: ty erityinen vähimmäismäärä, kuten nykyisen taa se hänen kannaltaan sattumanvarainen 34744: lain mukaan on säädetty 60 päiväsakon vähim- seikka, milloin ja missä järjestyksessä hänen 34745: mäisrangaistus törkeästä rattijuopumuksesta ja rikoksensa tulevat ilmi ja oikeuskäsittelyyn. 34746: 30 päiväsakon vähimmäisrangaistus törkeästä Tämän vuoksi yhteistä vankeusrangaistusta 34747: liikenteen vaarantamisesta, yhteinen sakkoran- koskevat säännökset on pyrittävä laatimaan 34748: gaistus ei saisi olla tuota määrää pienempi (RL siten, että rikoksentekijälle hänen useista ri- 34749: 7:3). koksistaan tuomitun rangaistuksen maara 34750: mahdollisimman vähän olisi riippuvainen siitä, 34751: tuomitaanko rangaistus yhdellä kertaa tai eri 34752: 5 .1.3. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen kerroilla. 34753: Niin kuin nykyiset rangaistuksen yhdistämis- 34754: Rikoslain 6 luvun säännökset rangaistuksen tä koskevat säännökset myös yhteisen rangais- 34755: mittaamisesta on laadittu lähinnä rangaistuk- tuksen jälkikäteistä määräämistä koskevat 34756: sen mittaamista varten yhdestä rikoksesta. Eh- säännökset on laadittu erikseen niitä tapauksia 34757: dotuksen mukaan myös yhteisen vankeusran- varten, jolloin yhteinen rangaistus määrätään 34758: gaistuksen ja sakkorangaistuksen mittaamises- tuomioistuimessa parhaillaan käsiteltävinä ole- 34759: sa olisi soveltuvin osin noudatettava mainittuja vista rikoksista ja aikaisemmin tuomituista ri- 34760: rikoslain 6 luvun säännöksiä (RL 7:5 1). koksista (RL 7:6), sekä erikseen niitä tapauksia 34761: Mittaamiskäytännön yhtenäistämistä silmäl- varten, jolloin yhteisen rangaistuksen määrää- 34762: lä pitäen ehdotetaan lakiin otettavaksi lisäksi minen tulee ajankohtaiseksi vasta rangaistuksia 34763: yleisluontoisia ohjeita siitä, mihin seikkoihin täytäntöönpantaessa (RL 7:7). 34764: yhteistä rangaistusta mitattaessa olisi rikoslain Samoin kuin nykyisin rangaistuksia yhdistet- 34765: 6 luvussa mainittujen yleisten rangaistuksen täessä myös yhteistä vankeusrangaistusta jälki- 34766: mittaamisperusteiden ohella kiinnitettävä huo- käteen määrättäessä ratkaiseva ajankohta olisi 34767: miota. Ehdotuksen mukaan yhteistä rangais- vankeusrangaistuksen tuomitsemishetki. Toisin 34768: 3 300270F 34769: 18 1990 vp. - HE n:o 40 34770: 34771: kuin nykyisin vain ehdottomaan vankeusran- 5 .1. 5. Yhteisen sakkorangaistuksen määrää- 34772: gaistukseen tuomitsemisella olisi niin sanottu minen 34773: konkurrenssin katkaiseva vaikutus. Ehdollises- 34774: ta rangaistuksesta annetun lain muuttamista Myös niissä tapauksissa, joissa sakkoran- 34775: koskevan lakiehdotuksen perusteluissa seloste- gaistukseen tuomittua syytetään ennen tuomio- 34776: tuista syistä vastaavanlainen katkaiseva vaiku- ta tehdystä muusta rikoksesta, olisi oikeuden- 34777: tus olisi kuitenkin myös tuomiolla, jolla ehdol- mukaista ja johdonmukaista saattaa hänet yh- 34778: linen rangaistus määrätään pantavaksi täytän- teistä sakkorangaistusta määrättäessä samaan 34779: töön (RL 7:63). asemaan riippumatta siitä, määrätäänkö sakot 34780: kaikista noista rikoksista samalla kertaa vai eri 34781: kerroilla. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että 34782: syyttäjillä, tuomioistuimilla ja täytäntöönpa- 34783: Siinä tapauksessa, että aikaisemmalla tuomi- 34784: noviranomaisilla olisi asiaa käsitellessään käy- 34785: olla ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- 34786: tettävissään täydelliset tiedot syytetylle aikai- 34787: mittua syytetään tuomioistuimessa ennen hä- 34788: semmin tuomituista sakoista. Näiden vähäisim- 34789: nen rangaistukseen tuomitsemista tekemästään pien rikkeiden täydellistä rekisteröintiä ja vielä 34790: muusta rikoksesta, kaikista noista rikoksista 34791: vähemmän noiden tietojen hankkimista aina 34792: olisi ehdotuksen mukaan määrättävä yhteinen 34793: vankeusrangaistus samalla tavoin kuin jos silloin, kun joku on syytteessä sakolla suoritet- 34794: tavasta rikoksesta, ei voida pitää tarkoituksen- 34795: kaikki nuo rikokset olisivat tulleet käsiteltävik- 34796: mukaisena. Ehdotuksen mukaan yhteinen sak- 34797: si tuomioistuimessa samalla kertaa (RL 7:6 1). 34798: korangaistus olisikin määrättävä vain samalla 34799: Ehdotuksen mukaan yhteisen rangaistuksen 34800: kertaa tuomittavista sakkorikoksista. 34801: määrääminen ei kuitenkaan mainituissa ta- 34802: Suurin osa sakoista tuomitaan nykyisin ran- 34803: pauksissa olisi aina välttämätöntä. Mikäli tuo- gaistusmääräysmenettelyssä. Siinä vaiheessa, 34804: mioistuin etenkin siinä tapauksessa, että aikai- 34805: kun rangaistusmääräystuomari tuomitsee syy- 34806: semmin tuomittu rangaistus olisi pantu jo täy- 34807: täntöön, pitäisi aikaisemmin tuomittua ran- tetyn sakkoon syyttäjän vaatimuksesta, ran- 34808: gaistusvaatimus on useimmiten toimitettu syy- 34809: gaistusta riittävänä seuraamuksena myös myö- 34810: tetylle tiedoksi välittömästi heti rikkomuksen 34811: hemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta, tuo- 34812: mioistuimen tulisi todeta aikaisemman rangais- tapahduttua. Sen vuoksi ei samassa rangaistus- 34813: tuksen koskevan myös tätä uutta rikosta (RL vaatimuksessa yleensä voida vaatia syytetyn 34814: 7:6 1). Selvyyden vuoksi rikoslain 7 lukuun tuomitsemista yhteiseen sakkorangaistukseen, 34815: jollei rikkomukset ole tehty samalla teolla tai 34816: ehdotetaan otettavaksi myös säännös, jonka 34817: välittömästi toistensa jälkeen. Rangaistusmää- 34818: mukaan ennen ehdotonta vankeusrangaistus- 34819: tuomiota ja tuomion antamisen jälkeen teh- räysmenettelyssä yhteisen sakkorangaistuksen 34820: dyistä rikoksista ei määrätä yhteistä vankeus- määrääminen olisi mahdollista lähinnä vain 34821: noissa tapauksissa. 34822: rangaistusta (RL 7:62). 34823: 34824: 5.1.6. Muut seuraamukset 34825: Niissä tapauksissa, joissa vasta rangaistuksia 34826: täytäntöönpantaessa havaitaan, että joistakin Ehdotuksen mukaan yhteisen rangaistuksen 34827: noista rangaistuksista tai jostakin niistä ja määrääminen koskisi vain vankeusrangaistuk- 34828: aikaisemmin jo täytäntöönpannusta vankeus- sia ja sakkorangaistuksia. Lisäksi määrätään 34829: rangaistuksesta olisi lain mukaan määrättävä nykyisin voimassa olevan rikoslain 2 luvun 34830: yhteinen vankeusrangaistus, ehdotuksen mu- 5 §:n mukaan yhteinen sakon muuntorangais- 34831: kaan yhteisen rangaistuksen määräisi virallisen tus samalla kertaa muunnettavina olevista sa- 34832: syyttäjän esityksestä alioikeus (RL7:7 2). Myös koista. 34833: silloin, kun yhteinen vankeusrangaistus määrä- Vuoden 1990 alusta voimaan tulleen uuden 34834: tään täytäntöönpanovaiheessa, tuomitulle olisi virkarikoslainsäädännön mukaan on luovuttu 34835: varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Hä- sekä virantoimituksesta erottamisesta että si- 34836: nellä olisi oikeus hakea muutosta päätökseen. jaisrangaistuksista. Erityisrangaistuksista säily- 34837: Päätös voitaisiin kuitenkin panna täytäntöön vät vain viraltapanoseuraamus sekä varoitus. 34838: muutoksenhausta huolimatta, jollei tuomiois- Uuden virkarikoslainsäädännön tultua voi- 34839: tuin toisin määräisi (RL7:7 3). maan saattaa esiintyä tapauksia, joissa esimer- 34840: 1990 vp. - HE n:o 40 19 34841: 34842: kiksi aikaisemmin jonkin rikoksen johdosta jo vaihtoehto, että eräissä muissa maissa voimas- 34843: viralta pantu henkilö olisi ennen tuomion anta- sa olevan järjestelmän tavoin ehdollisen ran- 34844: mista tehdyn muun rikoksen johdosta myös gaistuksen määrä vahvistettaisiin vasta siinä 34845: tuomittava viralta pantavaksi. Mikäli aikai- vaiheessa, kun rangaistuksen ehdollisuus mää- 34846: sempi tuomio olisi saanut jo lainvoiman, tuo- rätään menetetyksi. Näin perusteellisen nykyi- 34847: mioistuin joutuisi tuolloin uuden rikoksen joh- sen järjestelmän muuttamisen edellytysten tar- 34848: dosta tuomittavan viraltapanon osalta vain kempaan tutkimiseen ei kuitenkaan tässä yh- 34849: toteamaan mainitun seikan ja jättämään toisen teydessä ole katsottu voitavan ryhtyä. Ehdolli- 34850: viraltapanon tuomitsematta. Siinä tapauksessa sesta rangaistuksesta annettuun lainsäädäntöön 34851: taas, että aikaisempi viraltapanotuomio ei tuol- ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi sellaisia muu- 34852: loin olisi vielä saanut lainvoimaa, tuomiois- toksia, joilla voitaisiin vähentää täytäntöön- 34853: tuimen olisi ilmeisesti uudelleen määrättävä pantavien ehdollisten rangaistusten lukumää- 34854: tuomittu pantavaksi viralta samasta virasta. rää ja niiden pituuksia. 34855: Nämä ilmeisestikin erittäin harvoin käytännös- Ehdotuksen mukaan tuomioistuinten harkin- 34856: sä esiintyvät tapaukset eivät näyttäisi kuiten- tavaltaa ehdollisia rangaistuksia täytäntöön- 34857: kaan vaativan nimenomaisia säännöksiä. pantaessa ehdotetaan lisättäväksi. Ehdollisesta 34858: Mainittuja erityisiä rangaistuksia, kuten vi- rangaistuksesta annetun lain 4 §:n mukaan eh- 34859: raltapanoa, ei voitaisi sisällyttää yhteiseen van- dollinen rangaistus olisi aina määrättävä pan- 34860: keusrangaistukseen tai sakkorangaistukseen, tavaksi täytäntöön siinä tapauksessa, että syy- 34861: vaan ne samoin kuin muutkin rikosoikeudelli- tetty tuomitaan uudesta rikoksesta yli vuoden 34862: set seuraamukset olisi tuomittava vankeusran- pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 34863: gaistuksen tai sakkorangaistuksen lisäksi. Sel- Tästä ehdotetaan luovuttavaksi. Niissä tapauk- 34864: vyyden vuoksi tästä ehdotetaan otettavaksi ri- sissa, joissa tuomioistuin katsoo aiheelliseksi 34865: koslain 7 lukuun nimenomainen säännös (RL määrätä aikaisemmin tuomitun ehdollisen ran- 34866: 7:4). gaistuksen pantavaksi täytäntöön, tuomiois- 34867: tuin voisi määrätä pantavaksi täytäntöön eh- 34868: dollisesta rangaistuksesta vain osan ja jättää 34869: 5.2. Muutokset muuhun rikosoikeudelliseen rangaistuksen muilta osin olemaan voimassa 34870: lainsäädäntöön edelleenkin ehdollisena aikaisemmin määrätyin 34871: koetusajoin. Mahdollista olisi myös määrätä 34872: Ehdotettu yhtenäisrangaistusjärjestelmään pantavaksi täytäntöön vain jokin kahdesta tai 34873: siirtyminen edellyttää eräitä muutoksia rikos- useammasta ehdollisesta rangaistuksesta. 34874: lain 2 luvun 2 ja 4 §:ään sekä 8 luvun 4 §:ään. Ehdotuksen mukaan nykyiseen lainsäädän- 34875: Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi useita eri la- töön liittyviä epäkohtia ehdotetaan vähennettä- 34876: kien rikosoikeudellisia säännöksiä. Suurin osa väksi myös siten, että täytäntöönpantavan ko- 34877: noista muutoksista olisi kuitenkin lähinnä tek- konaisrangaistuksen määrää voitaisiin nykyistä 34878: nisiä. Merkittäviä asiallisia muutoksia ehdote- useammin harkita uudelleen niissä tapauksissa, 34879: taan ehdollisesta rangaistuksesta annettuun la- joissa määrätään pantavaksi täytäntöön kaksi 34880: kiin (135/76). tai useampia ehdollisia rangaistuksia tai täy- 34881: Täytäntöönpantaviksi määrätyt ehdolliset täntöönpantavaksi määrätty ehdollinen ran- 34882: rangaistukset tulevat nykyisin suoritettaviksi gaistus tullaan panemaan täytäntöön yhden tai 34883: täysimääräisinä. Tämä johtaa kohtuuttoman useamman muun vankeusrangaistuksen kanssa 34884: pitkiin vankeusrangaistuksiin varsinkin silloin, samalla kertaa. Tässä tarkoituksessa rikoslain 34885: kun samalla kertaa täytäntöönpantavia ran- 7 luvun uudet yhteisen vankeusrangaistuksen 34886: gaistuksia on useita. Etenkin silloin, kun on määräämistä koskevat 6 ja 7 §:n säännökset on 34887: kysymys ensimmäistä kertaa ehdotonta van- ehdotettu laadittaviksi siten, että ehdollinen 34888: keusrangaistusta suorittamaan tulevista nuoris- vankeusrangaistus ei katkaisisi enää konkur- 34889: ta rikoksentekijöistä, olisi kohtuullista, että renssia. Tämän lisäksi ehdollisesta rangaistuk- 34890: rikoksentekijän suoritettavan vankeusrangais- sesta annetun lain 4 §:ään ehdotetaan otetta- 34891: tuksen yhteismäärää voitaisiin vielä tarkemmin vaksi uusi 2 momentti. Sen mukaan niissä 34892: harkita määrättäessä ehdollinen rangaistus tapauksissa, joissa ehdollinen rangaistus mää- 34893: pantavaksi täytäntöön. rätään pantavaksi täytäntöön, tekijän tuomit- 34894: Nykyisten epäkohtien korjaamiseksi ehdo- semisessa yhteiseen vankeusrangaistukseen olisi 34895: tusta laadittaessa on ollut harkittavana myös se soveltuvin osin noudatettava rikoslain 7 luvun 34896: 20 1990 vp. - HE n:o 40 34897: 34898: säännöksiä. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, pauteen nuorisovankilasta suoritettuaan ran- 34899: että täytäntöönpantavaksi määrätyistä yhdestä gaistuksesta vähintään kolmanneksen. 34900: tai useammasta ehdollisesta vankeusrangais- 34901: tuksesta sekä uudesta rikoksesta tuomittavasta 34902: vankeusrangaistuksesta määrättäisiin yhteinen 5.3. Rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien 34903: vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun säännöksiä säännösten muuttaminen 34904: noudattaen. Mahdollista olisi myös, että yhtei- 34905: nen rangaistus tuonoinkin määrättäisiin vasta 34906: Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi- 34907: täytäntöönpanovaiheessa. 34908: seksi on tavoiteltavaa, että kaikki saman hen- 34909: Yhtenäisrangaistusj ärj estelmään siirtyminen 34910: kilön tekemiä, ilmi tulleita rikoksia koskevat 34911: aiheuttaa eräitä muutoksia myös nuorista ri- 34912: syytteet voitaisiin käsitellä samassa oikeuden- 34913: koksentekijöistä annettuun lakiin (262/40). Sa- 34914: käynnissä. Yhteisen vankeusrangaistuksen 34915: massa yhteydessä ehdotetaan mainitun lain 34916: määrääminen vasta täytäntöönpanovaiheessa 34917: niin sanottua nuorisovankilapidennystä koske- 34918: muodostuu pakostakin myös uuden lain aikana 34919: vat säännökset, joita ei viime vuosikymmeninä 34920: tavallista oikeudenkäyntiä summittaisemmaksi. 34921: ole enää käytännössä sovellettu, vanhentuneina 34922: Sen vuoksi olisi pyrittävä siihen, että yhteisen 34923: kumottaviksi. 34924: rangaistuksen määräämiseen vasta täytäntöön- 34925: Nuorisovankilasta vanki voidaan rangaistus- 34926: panovaiheessa jouduttaisiin turvautumaan 34927: ten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 5 34928: mahdollisimman harvoin. Tämä edellyttää ny- 34929: luvun 9 §:n (497/53) mukaan päästää ehdon- 34930: kyistä joustavampia rikosasiain oikeuspaikkaa 34931: alaiseen vapauteen vasta sitten, kun hän on 34932: koskevia säännöksiä ja myös nykyistä jousta- 34933: suorittanut rangaistusta vähintään 6 kuukautta 34934: vampia mahdollisuuksia asian käsittelyn siirtä- 34935: ja rangaistuksestaan vähintään kolmanneksen. 34936: miseen tuomioistuimesta toiseen. 34937: Muusta rangaistuslaitoksesta vanki voidaan 34938: taas rangaistusten täytäntöönpanosta annetun Ehdotuksen mukaan pääsääntönä tulisi ole- 34939: asetuksen 2 luvun 13 §:n mukaan päästää eh- maan, että tuomioistuin, joka on toimivaltai- 34940: donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut nen tutkimaan jotakin rikosta koskevan syyt- 34941: rangaistuksestaan kaksi kolmannesta tai, jos teen, eli siis useimmiten jonkin rikoksen teko- 34942: siihen on erityistä syytä, puolet rangaistukses- paikan tuomioistuin, olisi oikeutettu käsittele- 34943: ta, kumpaisessakin tapauksessa kuitenkin vä- mään muutkin samaa henkilöä koskevat syyt- 34944: hintään 14 päivää. Ensiksi mainittujen sään- teet (OK 10:22). Lisäksi ehdotetaan säännöksiä 34945: nösten osittaisesta ankarammuudesta aiheutuu täydennettäviksi siten, että tuomioistuin voisi 34946: se epäkohta, että 6-12 kuukauden vankeus- tarvittaessa siirtää asian toiseen tuomiois- 34947: rangaistukseen tuomittu nuori rikoksentekijä tuimeen (OK 10:22 c). Siirtomahdollisuus olisi 34948: joudutaan käytännössä määräämään suoritta- myös siinä tapauksessa, että asia olisi siirrettä- 34949: maan rangaistustaan hänelle sopivamman nuo- vä ylemmästä tuomioistuimesta toiseen saman- 34950: risovankilan sijasta yleisessä rangaistuslaitok- asteiseen tuomioistuimeen tai ylemmästä tuo- 34951: sessa, jotta hän ei joutuisi tavallista vankia mioistuimesta sellaiseenkin alempaan tuomiois- 34952: huonompaan asemaan. tuimeen, jossa tuo asia ei ole aikaisemmin ollut 34953: Eduskunta onkin 17 päivänä lokakuuta 1989 käsiteltävänä (OK 10:22 c2ja 22 d). 34954: antamassaan vastauksessa hallituksen esityk- Mahdollisuuksia eri rikosasiain tarkoituk- 34955: seen 24511988 vp. laeiksi ehdollisesta rangais- senmukaiseen käsittelyyn samassa oikeuden- 34956: tuksesta annetun lain 1 §:n sekä rangaistusten käynnissä ehdotetaan lisättäväksi muun muas- 34957: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4 luvun sa siten, että syyte kaikkia rikokseen osallisia 34958: 2 §:n muuttamisesta, eduskunnan lakivalio- eli tekijäkumppaneita sekä avunantajia ja yl- 34959: kunnan mietinnön 9/1989 vp. mukaisesti, edel- lyttäjiä vastaan olisi mahdollista käsitellä sa- 34960: lyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että nuo- massa oikeudenkäynnissä (OK 10:22 a). Usei- 34961: risovankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästä- den vastaajien tekemät eri rikoksetkin olisi 34962: mistä koskeva säännös saatetaan sopusointuun uusien säännösten mukaan mahdollisuus saat- 34963: vastaavan yleisen säännöksen kanssa. taa samaan oikeudenkäyntiin tutkittaviksi, jos 34964: Edellä mainituista syistä nuorisovankilasta rikoksilla on sellainen yhteys keskenään, kuten 34965: ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevia esimerkiksi varkaudella ja varastetun tavaran 34966: säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, et- kätkemisellä, että asioiden käsittely yhdessä 34967: tä vanki voitaisiin päästää ehdonalaiseen va- voidaan katsoa soveliaaksi (OK 10:22 b). 34968: 1990 vp. - HE n:o 40 21 34969: 34970: Oikeuspaikkasäännösten lisäksi ehdotetaan destä rikoksesta. Kun saannös jatketusta ri- 34971: asian käsittelyä oikeudessa koskevaan oikeu- koksesta oli kuitenkin voimassa olevassa laissa 34972: denkäymiskaaren 14 lukuun otettavaksi sään- ja sen poistaminen olisi saattanut aiheuttaa 34973: nökset toisaalta saman vastaajan ja eri vastaa- väärinkäsityksiä, Serlachius ehdotti lakiin otet- 34974: jien tekemien rikosten käsittelystä yhdessä ja tavaksi myös jatkettua rikosta koskevan sään- 34975: toisaalta juttujen tarkoituksenmukaisesta erot- nöksen. 34976: tamisesta (OK 14:7 a) sekä niin sanotusta osa- 34977: tuomiosta (OK 14:7 b). 34978: Edellisen lisäksi ehdotetaan eräitä vähäisem- 6.2. Rikoskonkurrenssitoimikunta 34979: piä muutoksia oikeudenkäymiskaaren 16 ja 31 34980: lukuun ja sotilasoikeudenkäyntilakiin (326/83) Myös rikoskonkurrenssitoimikunta ehdotti 34981: sekä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annet- mietinnössään vuonna 1972 (komiteanmietintö 34982: tuun lakiin (87 /73). 1972:B 43) luopumista ideaali- ja reaalikonkur- 34983: renssin erottelusta sekä jatketun rikoksen kä- 34984: sitteestä sekä ehdotti yhtenäisrangaistusjärjes- 34985: 6. Aikaisemmat uudistusehdotuk- telmään siirtymistä. Toimikunta perusteli eh- 34986: set ja asian valmistelu dotustaan sillä, että rajan vetäminen eri kon- 34987: kurrenssitapausten välille oli lähinnä teoreetti- 34988: 6.1. Vuoden 1920 ehdotus nen kysymys eikä se aina ollut sopusoinnussa 34989: käytännön elämän ilmiöiden kanssa. 34990: Rikoslain konkurrenssijärjestelmän heti lain Mietinnön mukaan yhteinen vapausrangais- 34991: voimaan tultua osakseen saaman arvostelun tus ei saanut ylittää rikoksista säädettyjen 34992: vuoksi professori Allan Serlachius ehdotti enimmäisrangaistusten yhteenlaskettua määrää 34993: vuonna 1920 oikeusministeriön toimeksiannos- eikä myöskään saanut ylittää ankarinta rikok- 34994: ta tekemässään luonnoksessa uuden rikoslain sista säädettyä enimmäisrangaistusta kuin enin- 34995: yleiseksi osaksi järjestelmän perinpohjaista uu- tään kahdella vuodella. Yhteisen rangaistuksen 34996: distamista ja yksinkertaistamista. vähimmäismäärän tuli olla vähintään rikoksis- 34997: Ehdotuksessa hylättiin ideaali- ja reaalikon- ta säädetyn ankarimman vähimmäisrangaistuk- 34998: kurrenssissa olevien rikosten erilainen sääntely. sen suuruinen. 34999: Tuomittavaan rangaistukseen ei siten olisi vai- 35000: kuttanut, oliko useat rikokset tehty yhdellä vai 35001: useammalla teolla. Serlachiuksen käsityksen 6.3. Rikoskonkurrenssityöryhmä 35002: mukaan tekojen määrittäminen yhdeksi tai 35003: useammaksi teoksi oli aina harkinnanvaraista, Oikeusministeriön vuonna 1973 asettama ri- 35004: minkä vuoksi rangaistavuutta ei ollut syytä koskonkurrenssityöryhmä ei mietinnössään (oi- 35005: tehdä riippuvaksi näin epämääräisistä kritee- keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu 35006: reistä. 5/1973) pitänyt tarkoituksenmukaisena eri 35007: Niissä tapauksissa, joissa Syytetylie olisi tul- konkurrenssimuotojen erottelun poistamista 35008: lut tuomita kaikista rikoksista määräaikainen osittaisuudistuksena, koska rikoslain 7 luvun 35009: vankeusrangaistus, ehdotuksen mukaan kaikis- uudistaminen johtaisi laajoihin lainmuutoksiin 35010: ta rikoksista oli tuomittava yhteinen rangaistus myös rikoslain ulkopuolella. Yhtenäisrangais- 35011: yksikkörangaistuksia määräämättä. Rangais- tusjärjestelmään siirtyminen olisi työryhmän 35012: tusasteikon enimmäisrangaistuksena oli rikok- mielestä edellyttänyt rikosten uusimista ja ran- 35013: sista säädetty ankarin enimmäisrangaistus lisät- gaistuksen mittaamista koskevien säännösten 35014: tynä enintään puolella ja vähimmäisrangais- tarkistamista. Mainitut uudistukset on sittem- 35015: tuksena ankarampi rangaistus kuin ankarin eri min toteutettu vuonna 1976. Nykyisestä poik- 35016: rikosten vähimmäisrangaistuksista. Ehdotuk- keavan järjestelmän käyttöönotto olisi työryh- 35017: sen mukaan sakot oli kuitenkin tuomittava män mielestä edellyttänyt selvää tietoa rikos- 35018: erillisinä ja laskettava yhteen täysimääräisinä. lain kokonaisuudistuksesta. 35019: Serlachiuksen käsityksen mukaan jatkettua Työryhmän ehdotuksen mukaan ideaalikon- 35020: rikosta koskevaa säännöstä ei oikeastaan olisi kurrenssi- ja reaalikonkurrenssikäsitteet olisi- 35021: tullut ottaa ehdotukseen, koska hänen käsityk- vat edelleen säilyneet laissa. Jatkettua rikosta 35022: sensä mukaan jatketun rikoksen tapauksessa koskevaa säännöstä työryhmä ehdotti muutet- 35023: oli kysymys jatketusta teosta, mutta vain yh- tavaksi siten, että jatketun rikoksen osatekojen 35024: 22 1990 vp. - HE n:o 40 35025: 35026: olisi aina pitänyt täyttää sama perustunnus- määrätyn ehdollisen rangaistuksen ja uudesta 35027: merkistö. Työryhmä ehdotti lisäksi, että rikos- rikoksesta seuraavan ehdottoman vankeusran- 35028: lain 7 lukuun olisi otettu uusi säännös niin gaistuksen asemesta tuomita yhteiseen van- 35029: sanotusta privilegioidusta reaalikonkurrenssis- keusrangaistukseen. Lisäksi työryhmä esitti 35030: ta. Säännöstä olisi sovellettu rikoksiin, jotka luonteeltaan lähinnä teknisiä muutoksia usei- 35031: eivät täyttäneet samaa perustunnusmerkistöä, siin rikosoikeudellisiin säännöksiin. Myös usei- 35032: mutta jotka kuuluivat samaan rikossarjaan. ta rikosasiain oikeuspaikkaa koskevia oikeu- 35033: Työryhmän mietinnön valmistumisen aikaan denkäymiskaaren säännöksiä ehdotettiin uudis- 35034: jatkettua rikosta koskevan säännöksen sovelta- tettavaksi. 35035: minen oli oikeuskäytännössä ilmeisesti laajem- Laintarkastuskunta suhtautui kriminaalityö- 35036: paa kuin koskaan eli sitä sovellettiin juuri ryhmän ehdotuksesta pyydetyssä lausunnos- 35037: tällaisiin rikossarjoihin varsin yleisesti, joskaan saan (Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädän- 35038: ei aina. nön uudistaminen, Laintarkastuskunnan lau- 35039: Työryhmän ehdotuksen mukaan privilegioi- sunto 2/ 1978) yhtenäisrangaistusjärjestelmään 35040: dussa reaalikonkurrenssissa olevista rikoksista siirtymiseen määrätyin varauksin. Pitkälti ri- 35041: olisi tuomittu yksi rangaistus, jonka enimmäis- koskonkurrenssityöryhmän kannanottoihin yh- 35042: määrä olisi ollut kahden tärkeimmän rikoksen tyen se asetti kyseenalaiseksi, oliko noin laajaa 35043: enimmäisrangaistuksen summa. Kaikista tär- uudistusta pidettävä tarpeellisena ennen rikos- 35044: keimmän rikoksen enimmäisrangaistuksen olisi lain kokonaisuudistusta vai olivatko nykyisen 35045: kuitenkin saanut ylittää enintään vuodella. Pri- järjestelmän epäkohdat korjattavissa suppeam- 35046: vilegioidun reaalikonkurrenssin ohella lakiin min lainmuutaksin järjestelmän perusteita 35047: olisi työryhmän ehdotuksen mukaan jäänyt muuttamatta. 35048: edelleen säännös reaalikonkurrenssista. Reaali- Mainituista epäilyistään huolimatta laintar- 35049: konkurrenssissa olevista rikoksista rangaistus kastuskunta ei kuitenkaan suhtautunut kieltei- 35050: olisi määrätty nykyiseen tapaan yhdistämällä sesti rikosten yhtymistä koskevan lainsäädän- 35051: vankeusrangaistukset lievennetyn lisäämisperi- nön uudistamiseen tarkastettavana olleen esi- 35052: aatteen mukaisesti. tysehdotuksen pohjalta. Laintarkastuskunnan 35053: käsityksen mukaan puheena olevien säännös- 35054: ten soveltamisesta saatavat kokemukset saat- 35055: 6.4. Kriminaantyöryhmän ehdotus ja laintar- taisivat myös helpottaa rikoslain kokonaisuu- 35056: kastuskunnan lausunto vuodelta 1978 distuksen valmistelemista. Lausunnossaan lain- 35057: sekä rauennut hallituksen esitys 84/ tarkastuskunta esitti kuitenkin eräitä muutos- 35058: 1980 vp. ehdotuksia ehdotettuihin säännöksiin. 35059: Laintarkastuskunnan lausunnon johdosta 35060: Oikeusministeriön rikoslain osittaisuudistuk- tarkistettu hallituksen esitys rikosten yhtymistä 35061: sia valmistelemaan asettama virkamiestyöryh- koskevan lainsäädännön uudistamisesta 35062: mä eli niin sanottu kriminaalityöryhmä esitti (hall.es. 8411980 vp.) annettiin eduskunnalle 35063: hallituksen esityksen muotoon laatimassaan kesällä 1980. Asian käsittelyn ollessa eduskun- 35064: ehdotuksessa (oikeusministeriön lainvalmiste- nan lakivaliokunnassa kesken esitys kuitenkin 35065: luosaston julkaisu 3/1978) rikoskonkurrenssi- raukesi vaalikauden päättymisen vuoksi. 35066: toimikunnan tapaan konkurrenssin lajien erot- 35067: teluu poistamista ja siirtymistä yhtenäisran- 35068: gaistusjärjestelmään. Ehdotuksen mukaan yh- 6.5. Hallituksen esityksen valmistelu oikeus- 35069: teinen vankeusrangaistus olisi saanut olla enin- ministeriössä 35070: tään kaksi kertaa niin pitkä kuin tärkeimmän 35071: rikoksen enimmäisrangaistus. Tätä enimmäis- Tämä rikosten yhtymistä koskevan lainsää- 35072: rangaistusta ei kuitenkaan olisi saanut ylittää dännön uudistamista koskeva esitys on valmis- 35073: enemmällä kuin kahdella vuodella. teltu oikeusministeriön asettamassa työryhmäs- 35074: Täytäntöönpantavaksi määrättyjen kohtuut- sä eli niin sanotussa yhtenäisrangaistustyöryh- 35075: toman pitkien ehdollisten vankeusrangaistusten mässä. Esitystä valmisteltaessa on kiinnitetty 35076: lieventämiseksi kriminaalityöryhmä ehdotti erityistä huomiota paitsi edellä mainittuihin 35077: myös ehdollisesta rangaistuksesta annettua la- lainvalmistelutöihin eduskunnan lakivalio- 35078: kia muutettavaksi muun muassa siten, että kunnan hallituksen esityksen 84/1980 vp. joh- 35079: rikoksentekijä olisi voitu täytäntöönpantavaksi dosta kuulemien eri asiantuntijoiden lausuntoi- 35080: 1990 vp. - HE n:o 40 23 35081: 35082: hin. Esityksen valmisteluvaiheessa työryhmä ja muun vankeusrangaistuksen perusteena ole- 35083: on kuullut lakiehdotusten johdosta eräitä asi- vista rikoksista määrätä määrätyin edellytyksin 35084: antuntijoita. yhteinen vankeusrangaistus. Ehdotuksen mu- 35085: Esitys on suurimmaksi osaksi samanlainen kaan vain ehdoton, mutta ei siis ehdollinen 35086: kuin rauennut hallituksen esitys 84/1980 vp. vankeusrangaistus katkaisisi konkurrenssin. 35087: Huomattavimmat muutokset aikaisempaan Aikaisemmassa esityksessä yhteisen rangaistuk- 35088: hallituksen esitykseen ovat seuraavat. Rikos- sen määrääminen puheena olevassa tapaukses- 35089: lainsäädännön kokonaisuudistuksen ensim- sa oli ehdotettu järjestettäväksi siten, että yh- 35090: mäistä vaihetta koskevaa hallituksen esitystä teistä rangaistusta määrättäessä ehdollinen 35091: (hall. es. 66/1988 vp.) vastaavasti rikoslain 2 vankeusrangaistus olisi katsottu tuomituksi 35092: luvun 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutetta- vasta silloin, kun se määrättiin pantavaksi 35093: vaksi siten, että kolmea kuukautta lyhyempi täytäntöön. 35094: vankeusrangaistus olisi aina tuomittava päivi- Nuorista rikoksentekijöistä annettua lakia 35095: nä. Niin kuin aikaisemmassakin esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että käy- 35096: enimmäisrangaistuksen saisi ylittää, mutta ran- tännössä jo yli 20 vuoden ajan soveltamatta 35097: gaistus ei saisi olla eri rikoksista seuraavien jääneet niin sanottua nuorisovankilapitennystä 35098: enimmäisrangaistusten yhteismäärää suurempi. koskevat säännökset ehdotetaan tarpeettomina 35099: Aikaisemman esityksen mukaan kaikki enim- kumottaviksi. Nuorisovankilasta ehdonalaiseen 35100: mäisrangaistukset oli mahdollista ylittää enin- vapauteen päästämistä koskevia säännöksiä eh- 35101: tään kahdella vuodella. Tämän esityksen mu- dotetaan myös muutettavaksi. 35102: kaan enimmäisrangaistus saataisiin ylittää 35103: Rikoslain ja ehdollisesta rangaistuksesta an- 35104: enintään yhdestä kolmeen vuodella riippuen 35105: netun lain siirtymäsäännökset ovat aikaisem- 35106: tuomittavana olevista rikoksista seuraavan an- 35107: man hallituksen esityksen vastaavia säännöksiä 35108: karimman enimmäisrangaistuksen pituudesta. 35109: yksityiskohtaisempia. 35110: Sakon muuntorangaistusta koskevien säännös- 35111: ten vuonna 1986 tapahtuneen muuttamisen 35112: johdosta yhteisen sakkorangaistuksen enim- 35113: mäismäärä olisi ehdotuksen mukaan aikaisem- 7. Organisatoriset ja taloudelliset 35114: man 180 päiväsakon sijasta 240 päiväsakkoa. vaikutukset 35115: Yhteisen rangaistuksen mittaamista koskeva 35116: säännösehdotus on aikaisempaa säännöstä yk- 7.1. Henkilöstön lisäystarve 35117: sityiskohtaisempi siinä, että yhteistä rangais- 35118: tusta mitattaessa lähtökohdaksi olisi otettava Esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista ei 35119: siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta yleisesti ottaen ole odotettavissa merkittäviä 35120: tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva viranomaisten toimivaltaa, organisaatiota tai 35121: ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista menettelykäytäntöä koskevia vaikutuksia. 35122: yhteinen rangaistus siten, että se olisi oikeu- Vankeusrangaistusten täytäntöönpanovaihees- 35123: denmukaisessa suhteessa myös rikosten luku- sa tapahtuvan hovioikeuksien niin sanotun kir- 35124: määrään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhtey- jeyhdistämisen lakkaamisen vuoksi osa vastaa- 35125: teen. Sakon muuntorangaistusta koskevien vista yhteisen rangaistuksen määräämisoikeu- 35126: säännösten uudistamisen ja virkarikoslainsää- denkäynneistä ilmeisestikin tulee eräiden suu- 35127: dännön uudistamisen vuoksi tähän esityseh- rempien rangaistuslaitosten sijaintipaikkakun- 35128: dotukseen ei ole otettu yhteistä sakon muunta- tien tuomioistuinten tehtäväksi. Näin ollen 35129: rangaistusta koskevia säännöksiä eikä yhteistä näille tuomioistuimille ja vastaavasti niiden 35130: virantoimituksesta erottamista koskevaa sään- tuomiopiirissä toimiville virallisille syyttäjille 35131: nöstä. saattaa aiheutua näistä rangaistusten täytän- 35132: Ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia töönpanovaiheessa tapahtuvista yhteisen ran- 35133: ehdotetaan muutettavaksi aikaisempaa ehdo- gaistuksen määräämisistä jossakin määrin lisä- 35134: tusta laajemmassa määrin. Ehdotuksen mu- työtä. Toisaalta on todettavissa, että vuoden 35135: kaan ehdollinen rangaistus voitaisiin määrätä 1989 alusta voimaan tullut laki yhden tuomarin 35136: pantavaksi täytäntöön vain osaksi sekä jättää istunnossa käsiteltävistä rikosasioista ( 1026/88) 35137: rangaistus muulta osin ehdolliseksi. Myös tä- antaa tuomioistuimille mahdollisuuden nykyis- 35138: män ehdotuksen mukaan voitaisiin täytäntöön- tä suuremman juttumäärän käsittelemiseen 35139: pantavaksi määrätyn ehdollisen rangaistuksen vuosittain. 35140: 24 1990 vp. - HE n:o 40 35141: 35142: Ehdotetut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun Tähän esitykseen sisältyvien lakiehdotusten 35143: rikosasiain oikeuspaikkaa koskevat säännökset johdosta tuomiolauselmajärjestelmän tallennus 35144: tekevät mahdolliseksi samaa rikoksentekijää on suunniteltava pääosin uudelleen. Käsittely- 35145: koskevien eri tuomioistuinten tuomiopiirissä säännöt, siirtoajot liitännäisiin rekistereihin ja 35146: tehtyjen rikosten käsittelyn samassa tuomiois- tietokantoihin on suunniteltava ja toteutettava 35147: tuimessa. Säännökset tekevät myös mahdolli- lainmuutoksen edellyttämällä tavalla. Siirtymä- 35148: seksi samaan rikokseen osallisten syyteasioiden kautena on ilmeisestikin pidettävä yllä kahta 35149: yhdessä käsittelyn ja myös määrätynlaisessa rinnakkaista järjestelmää. 35150: asiallisessa yhteydessä toisiinsa olevien rikosa- Mainitusta uuden järjestelmän suunnittelu- 35151: sioiden yhdessä käsittelyn. Säännösten tarkoi- työstä, toteutusvaiheen seurannasta ja testau~ 35152: tuksenmukainen soveltaminen edellyttää kui- sista, tuomiolauselmajärjestelmän muuttami- 35153: tenkin rikosasiain käsittelyyn osallistuvien vi- sesta, uusien tietokantojen ja kahden rinnak- 35154: ranomaisten eli ensisijassa rikosten tutkijain kaisen järjestelmän ylläpitämisestä, liitännäis- 35155: sekä virallisten syyttäjien sekä viime kädessä ten rikosrekisterijärjestelmän, vankeinhoidon 35156: myös tuomarien yhteistoiminnan lisäämistä. ja ulosoton järjestelmien muutostyöstä sekä 35157: Käytännössä eri viranomaiset joutuvat nykyi- henkilökunnan koulutuksesta aiheutuisi val- 35158: sin olemaan yhteistyössä eräiden yhdessä käsi- tiolle menoja noin kolme miljoonaa markkaa. 35159: teltävien rikosasiain oikeuspaikasta annettua 35160: lakia (516/ 45) sovellettaessa. Yhtenäisrangais- 35161: tusjärjestelmään siirtyminen asettaa kuitenkin 35162: 8. Muita esitykseen vaikuttavia 35163: mainitulle yhteistoiminnalle nykyistä suurem- 35164: seikkoja 35165: pia vaatimuksia esitutkintavaiheesta lähtien. 35166: Uuden lainsäädännön edellyttämästä viran- 8.1. Esityksen suhde rikoslain kokonaisuu- 35167: omaisten välisestä yhteistoiminnasta aiheutuu distukseen 35168: eri viranomaisille nykyiseen verrattuna lisätyö- 35169: tä esimerkiksi rikosasioita koskevien kyselyjen Tässä esityksessä on kysymys rikoslain ko- 35170: ja mahdollisten asiakirjain hankkimisen vuok- konaisuudistuksesta erotetusta uudistuksesta. 35171: si. Toisaalta asioiden tarkoituksenmukaisesta Lakiehdotusten säännöksistä on rikoslain 2 35172: keskittämisestä koituu kokonaisuudessaan luvun 2 §:n 2 momentti laadittu lähes samansi- 35173: työn säästöä. Edellä olevat seikat huomioon sältöiseksi kuin säännös, joka on parhaillaan 35174: ottaen tähän esitykseen sisältyvistä lakiehdo- eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen 35175: tuksista ei ole odotettavissa viranomaisille mer- esityksessä rikoslain kokonaisuudistuksen en- 35176: kittävää henkilöstön lisäystarvetta. Ehdotettu simmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja 35177: uudistus saattaa kuitenkin eräissä tuomiois- eräiden muiden lakien muutoksiksi (hall. es. 35178: tuimissa johtaa rajoitettuun lisätyövoiman tar- 66/1988 vp.). Tähän esitykseen sisältyvässä 35179: peeseen. lakiehdotuksessa sanonnan ''rangaistuksia yh- 35180: distettäessä" sijasta käytetään kuitenkin sa- 35181: nontaa "yhteistä rangaistusta määrättäessä". 35182: 7.2. Uudistuksen vaikutus oikeusministeriön Yhteisen vankeusrangaistuksen rangaistusas- 35183: tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmään teikkoja koskevia säännöksiä laadittaessa on 35184: kiinnitetty huomiota käytännössä yleisimmin 35185: Tuomioistuimet tallentavat nykyisin tiedot esiintyvien rikosten nykyisiin ja myös koko- 35186: rikosasiassa antamistaan päätöksistä oikeus- naisuudistuksen yhteydessä ehdotettuihin ran- 35187: ministeriön tuomiolauselmajärjestelmään, jos- gaistusasteikkoihin. 35188: ta tiedot siirretään konekielisesti sakkojen ja Tähän esitykseen sisältyvien rikosten yhty- 35189: saamisten perimistä varten perintäjärjestel- mistä koskevien säännösten soveltamiseen liit- 35190: mään sekä vapausrangaistusten täytäntöönpa- tyviä ongelmia voidaan vähentää kiinnittämäl- 35191: noa varten vankeinhoidon atk-järjestelmään. lä rikoslain eri rikosten tunnusmerkistöjä laa- 35192: Tietoja välitetään konekielisesti myös eräille dittaessa huomiota myös rikosten yhtymiseen 35193: tuomioistuinten päätöstietoja tarvitseville vi- liittyviin seikkoihin. Hallituksen esityksen 66/ 35194: ranomaisille. Järjestelmä myös tarkistaa osit- 1988 vp. perusteluissa jaksossa 6.1. onkin to- 35195: tain päätöstietojen loogisuuden ja oikeellisuu- dettu esitykseen sisältyvien lakiehdotusten ri- 35196: den. kostunnusmerkistöt pyrityn laatimaan sellaisik- 35197: 1990 vp. - HE n:o 40 25 35198: 35199: si, että niin sanottuja lainkonkurrenssitilanteita nösten vaan laissa olevan erityissäännöksen 35200: syntyisi mahdollisimman vähän. mukaan. Siten esimerkiksi rikesakkolain (66/ 35201: 83) 20 §:n 1 momentin mukaan jos samalla 35202: teolla on tehty useita rikkomuksia, joista kai- 35203: 8.2. Esityksen suhde muuhun lainsäädäntöön kista voi seuraamuksena olla rikesakko, rike- 35204: sakko määrätään siitä rikkomuksesta, josta on 35205: Alioikeusuudistukseen liittyvällä oikeuden- säädetty ankarin rikesakko. Näissäkin tapauk- 35206: käyruiskaaren muuttamisesta annetulla lailla sissa sovelletaan siten sulkeutumisperiaatetta. 35207: (354/87), joka tulee voimaan erikseen säädettä- Rikoslain 7 luvun soveltamatta jättäminen on 35208: vällä lailla, alioikeuden päätösvaltaisuudesta näissä tapauksissa hyvinkin ymmärrettävää, 35209: rikosasioissa on oikeudenkäymiskaaren 2 lu- koska tuolloin ei ole olemassa mitään rangais- 35210: vun 1 §:ssä säädetty, että alioikeus eli niin tusasteikkoa, jonka rajoissa rangaistus useasta 35211: sanottu käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun rikoksesta olisi määrättävissä. Tämän vuoksi ei 35212: siinä on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. säännösten muuttamiseen myöskään tämän uu- 35213: Luvun 4 §:n mukaan rikosasiassa käräjäoikeus distuksen yhteydessä ole aihetta. 35214: on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin 35215: puheenjohtaja edellyttäen, että rikoksesta ei 35216: ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin 8.3. Rangaistusten tilastointi ja rangaistus- 35217: vankeutta enintään vuosi ja että rangaistuksek- käytännön yhtenäisyys 35218: si ei tuomita sakkoa ankarampaa rangaistusta. 35219: Tämän esityksen kannalta on kuitenkin otetta- 35220: Rikoslain 6 luvun säännökset rangaistuksen 35221: va huomioon, että mainitun 2 luvun 7 §:n 35222: mittaamisesta edellyttävät, että tuomioistuimet 35223: mukaan eri laeissa oleviin yleisten tuomiois- 35224: kiinnittävät rangaistusta mitattaessa erityistä 35225: tuinten päätösvaltaa koskeviin säännöksiin ei 35226: huomiota myös rangaistuskäytännön yhtenäi- 35227: mainitulla lailla puututa. Näin ollen tässä esi- syyteen. Lain taustalla olevan niin sanotun 35228: tyksessä ehdotetun rikoslain 7 luvun 7 §:n 2 35229: normaalirangaistusajattelun mukaan teosta oli- 35230: momentin tuomioistuimen kokoonpanoa kos- 35231: si tuomittava siitä säännönmukaisesti käytetty 35232: kevat säännökset jäisivät voimaan oikeuden- 35233: rangaistus tai normaalirangaistusvyöhykkeelle 35234: käyruiskaaren 2 luvun säännösten voimaantu- sijoittuva rangaistus, jollei ole perusteltua syy- 35235: lon jälkeenkin. tä poiketa tuosta rangaistuksesta. 35236: Eräissä laeissa on erityissäännöksiä yhteisen 35237: rangaistuksen määräämisestä usean rikoksen Normaalirangaistusajattelun mukainen ran- 35238: tapauksessa. Siten alkoholilain (459/68) 90 §:n gaistuksen mittaamisen toteuttaminen ei onnis- 35239: mukaan on jonkun syyllistyessä kahteen tai tu vaikeuksitta yhtenäisrangaistukselle pohjaa- 35240: useampaan alkoholilaissa rangaistavaksi sää- vassa järjestelmässä. Tuomioistuinten tukena 35241: dettyyn tekoon, kuten alkoholijuoman valmis- ei enää ole niin tarkkaa yksikkörangaistuksiin 35242: tamiseen, laittomaan hallussapitoon ja myyn- ja keskiarvoihin pitäytyvää tietoa aikaisem- 35243: tiin, siten, että kaikki rikokset koskevat samaa masta käytännöstä kuin nykyisin. Rikoslain 6 35244: erää alkoholijuomaa tai osaa siitä, noista kai- luvun mukaisista rangaistuksen mittaaruisperi- 35245: kista rikoksista on tuomittava, jollei jokin aatteista on kuitenkin syytä edelleen pitää kiin- 35246: noista rikoksista jo sisälly toiseen, vain yksi ni. Niiden toteuttaminen yhtenäisrangaistusjär- 35247: rangaistus siinä lainkohdassa säädetyissä ra- jestelmän puolella edellyttää oikeustilastoinuin 35248: joissa, jossa on säädetty ankarin rangaistus. kehittämistä nykyisestään siten, että tuomiois- 35249: Vastaavanlainen säännös on huumausainelain tuimet saavat tietoa paitsi yksittäisrikosten ran- 35250: (41/72) 9 §:ssä. Noissa tapauksissa ei siten gaistuksista myös erilaisista rikosten yhtymisti- 35251: sovelleta nykyisiä rikoslain 7 luvun säännöksiä lanteista. 35252: vaan määrätynlaista sulkeutumisperiaatetta. Nykyinen oikeuskäytäntö tulee näin menetel- 35253: Ehdotuksen mukaan noiden säännösten ku- täessä olemaan myös tulevaisuudessa tärkeä 35254: moamista ei ole pidetty aiheellisena, vaan ne väline rangaistuskäytännön ohjaamisessa. Käy- 35255: jäisivät edelleenkin voimaan. täntöä koskevan tiedon epätarkkuuden vuoksi 35256: Nykyisessä lainsäädännössä on myös eräitä voidaan sen pohjalta hahmottaa toistaiseksi 35257: säännöksiä, joiden mukaan samalla teolla teh- vain viitteitä siitä, mihin suuntaan ja mille 35258: dyistä rikoksista ei määrätä rangaistusta rikos- tasolle rangaistuskäytännön olisi rikosten yhty- 35259: lain 7 luvun rikosten yhtymistä koskevien sään- mistilanteissa tulevaisuudessa syytä hakeutua. 35260: 35261: 4 300270F 35262: 26 1990 vp. - HE n:o 40 35263: 35264: Jatketun rikoksen laajeneva soveltaminen on on noudatettu ehdotonta lisäämisperiaatetta, 35265: ollut oire siitä, että yhdistämiskäytäntö on saattaa yhtenäisrangaistusjärjestelmä taas joh- 35266: koettu liian kaavamaiseksi. Nykyisin jatketuik- taa nykyistä lievempään lopputulokseen. Kun 35267: si rikoksiksi tulkituissa tapauksissa yhtenäis- sakot on aikaisemmin laskettu täysin määrin 35268: rangaistuksen tulisi vastakin olla lievempi kuin yhteen, sallii yhtenäisrangaistusjärjestelmä lie- 35269: tapauksissa, jotka nyt arvioidaan reaalikon- ventää seuraamusten aritmeettisesta yhteenlas- 35270: kurrenssia koskevien sääntöjen mukaan. Vas- kemisesta aiheutuneita kohtuuttomuuksia. Täl- 35271: taavasti pidemmissä reaalikonkurrenssisarjois- löin on myös syytä huomata, että vankeus 35272: sa - etenkin, kun kyse on nuoresta henkilöstä edelleen on sakkoa ankarampi laji, eikä uudis- 35273: ja rikoskierteestä - voidaan tulevaisuudessa tuksen tarkoituksena ole vankeuden käytön 35274: päätyä nykyistä useammin lopputulokseen, jo- lisääminen sakon kustannuksella. Jos rikoksis- 35275: ka poikkeaa siitä, mihin kolmasosasäännön ta olisi aikaisemman käytännön mukaan lange- 35276: soveltaminen muutoin johtaisi. Milloin kyse tettu sakkorangaistuksia, olisi myös uuden jär- 35277: taas on hyvin erityyppisistä vankeudella ran- jestelmän mukaan tuomittaessa pysyttävä sak- 35278: gaistavista rikoksista, ilman minkäänlaista yh- korangaistuksessa, vaikka päiväsakkojen luku- 35279: teyttä toisiinsa, voi kokonaisrangaistus muo- määrä kohoaisikin korkeammaksi kuin mitä 35280: dostua joissakin tapauksissa nykyistä anka- yksittäisrikoksista on totuttu tuomitsemaan. 35281: rammaksikin. Tapauksissa, joissa toistaiseksi 35282: 35283: 35284: 35285: 35286: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 35287: 35288: 35289: 1. Lakiehdotusten perustelut Määräaikaisen vankeusrangaistuksen mittayk- 35290: sikkö 35291: 1.1. Rikoslaki 35292: 2 mom. Momentissa on nykyisin saannös 35293: 2 luku. Rangaistuksista siitä, minkälaisissa aikayksiköissä määräaikai- 35294: nen vankeusrangaistus on tuomittava. Rangais- 35295: Vankeusrangaistuksen vähimmäis- ja enim- tuksia yhdistettäessä momentin mukaan ran- 35296: mäisaika gaistus on määrättävä täysin vuosin, kuukau- 35297: sin ja päivin. 35298: 2 § 1 mom. Määräaikaisen vankeusrangais- Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen 35299: tuksen enimmäisaika on 2luvun nykyisen 2 §:n ensimmäistä vaihetta koskevassa hallituksen 35300: 1 momentin mukaan 12 vuotta tai rangaistuk- esityksessä (hall.es. 66/1988 vp.) on puheena 35301: sia 7 luvun mukaan yhdistettäessä 15 vuotta. olevaa 2 luvun 2 §:n 2 momenttia ehdotettu 35302: Koska vankeusrangaistuksia ei ehdotetun uu- mainitussa esityksessä tarkemmin mainituilla 35303: den 7 luvun mukaan enää yhdistettäisi, vaan perusteilla (s. 24 ja 25) muutettavaksi siten, 35304: rikoksista tuomittaisiin yhteinen vankeusran- että lyhyet eli alle kolmen kuukauden pituiset 35305: gaistus, säännöstä ehdotetaan tältä osin muu- vankeusrangaistukset tuomittaisiin aina päivi- 35306: tettavaksi. Ehdotetun 7 luvun 2 §:n yhteisen nä. Vastaava muutos on otettu tähän ehdotuk- 35307: vankeusrangaistuksen vähimmäis- ja enimmäi- seen. Kolmen kuukauden ja sitä pitempien 35308: saikaa koskevan säännöksen mukaan yksittäi- vankeusrangaistusten osalta nykyinen säännös 35309: sestä rikoksesta säädetty ankarin enimmäisran- jäisi lähes entiselleen. Nuo vankeusrangaistuk- 35310: gaistus voitaisiin yhteistä vankeusrangaistusta set tuomittaisiin siis edelleenkin täysin kuukau- 35311: määrättäessä ylittää enintään kolmella vuodel- sin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin 35312: la. Kun nykyisen lain mukaan ankarin enim- taikka täysin vuosin ja kuukausin. Vastaavat 35313: mäisrangaistus yksittäisestä rikoksesta on 12 säännökset koskisivat myös yhteistä vankeus- 35314: vuotta vankeutta, määräaikaisen yhteisen van- rangaistusta. Rangaistusten yhdistämistä kos- 35315: keusrangaistuksen ehdoton enimmäisaika olisi kevan säännöksen sijasta momenttiin ehdote- 35316: edelleenkin momentissa mainittu 15 vuotta. taan kuitenkin otettavaksi säännös, jonka mu- 35317: 1990 vp. - HE n:o 40 27 35318: 35319: kaan yhteinen vankeusrangaistus määrätään 5 §:ssä. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrä- 35320: myös täysin vuosin, kuukausin ja päivin. misestä jälkikäteen sekä täytäntöönpanoa var- 35321: ten säädettäisiin 6 ja 7 §:ssä sekä yhteisen 35322: vankeusrangaistuksen määräämisestä siinä ta- 35323: Päiväsakon vähimmäis- ja enimmäismäärä pauksessa, että aikaisempi yhteisen rangaistuk- 35324: sen määrääminen olisi tapahtunut virheellises- 35325: 4 § 1 mom. Momentissa olevan päiväsakon ti, säädettäisiin 8 §:ssä. Asianomistajan ase- 35326: vähimmäis- ja enimma1smaaraa koskevan masta yhteistä vankeusrangaistusta määrättäes- 35327: säännöksen mukaan päiväsakon vähimmäis- sä otettaisiin vielä erityissäännös 9 §:ään. 35328: määrä on 1 päiväsakko ja enimmäismäärä 120 35329: päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yhteen. 35330: Säännös on sopusoinnussa nykyisen 7 luvun 1 §. Yhteisen vakeusrangaistuksen määräämi- 35331: 6 §:n säännöksen kanssa, jonka mukaan sak- nen 35332: koja ei yhdistetä, vaan samalla kertaa tuomitut 35333: sakot lasketaan täysimääräisinä yhteen. 1 mom. Silloin kun syytetty on tuomittava 35334: Ehdotetun 7 luvun 3 §:n mukaan samalla rangaistukseen kahdesta tai useammasta rikok- 35335: kertaa tuomittavista sakoilla suoritettavista ri- sesta, joista tuomioistuimen harkinnan mu- 35336: koksista olisi tuomittava yhteinen sakkoran- kaan on tuomittava vankeutta, olisi hänet 1 35337: gaistus. Lain soveltajan kannalta näyttäisi ole- momentin mukaan tuomittava niistä yhteiseen 35338: van tällöin tarkoituksenmukaista ottaa sään- vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa 35339: nökset yhteisen sakkorangaistuksen enimmäis- ole toisin säädetty. Yhteistä vankeusrangaistus- 35340: ja vähimmäismäärästä mainittuun 7 luvun ta ei näin ollen tuomittaisi rikoksista, joiden 35341: 3 §:ään. Nyt puheena olevasta 4 §:n 1 momen- välinen konkurrenssi jäljempänä selostettavan 35342: tista ehdotetaan poistettavaksi maininta sakko- 6 §:n mukaan on katkennut, eikä silloin, kun 35343: jen yhteenlaskemisesta sekä lisättäväksi mo- muualla laissa olevista rikoksen yhtymistä kos- 35344: menttiin viittaus yhteisen sakkorangaistuksen kevista erityissäännöksistä muuta johtuu. Esi- 35345: enimmäis- ja vähimmmäismäärää koskeviin 7 merkkinä tällaisesta erityissäännöksestä voi- 35346: luvun säännöksiin. daan mainita aseettomasta palveluksesta ja 35347: 15 § 2 mom. Momentin nykyinen säännös siviilipalveluksesta annetun lain (132/69) 19 §, 35348: päivien muuttamisesta vankeudeksi rangaistuk- johon tässä yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi 35349: sia yhdistettäessä ehdotetaan tarpeettomana uusista rikoksen yhtymistä koskevista säännök- 35350: kumottavaksi. sistä aiheutuva tekninen muutos. 35351: 2 mom. Momentissa on säännös niitä ta- 35352: pauksia varten, jolloin samalla kertaa on tuo- 35353: 7 luku. Yhteisestä rangaistuksesta mittavana sekä sellaisia rikoksia, joista olisi 35354: tuomittava vankeutta, ja sellaisia rikoksia, 35355: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen joista olisi tuomittava sakkoa. Yhteinen van- 35356: keusrangaistus saataisiin 2 momentin mukaan 35357: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymiseen tuomita siinäkin tapauksessa, että jostakin ri- 35358: liittyvät yhteistä vankeusrangaistusta ja yhteis- koksesta olisi tuomittava vankeusrangaistus ja 35359: tä sakkorangaistusta koskevat säännökset otet- jostakin sakkorangaistus. Jos sellaisia rikoksia, 35360: taisiin 7 lukuun. Vastaavasti luovuttaisiin ny- joista olisi tuomittava pelkästään sakkoa, on 2 35361: kyisistä ideaali- ja reaalikonkurrenssia sekä momentin tapauksessa useita, voidaan rikok- 35362: jatkettua rikosta koskevista 7 luvun säännök- sista, joista olisi tuomittava vankeutta, sekä 35363: sistä. Luvun säännökset ehdotetaan uudistetta- jostakin sakkorikoksesta tuomita yhteinen van- 35364: vaksi kokonaan siten, että 1 §:ään otettaisiin keusrangaistus ja muista sakkorikoksista sak- 35365: säännökset yhteisen vankeusrangaistuksen koa. 35366: määräämisestä, 2 §:ään säännökset yhteisen Harkittaessa, milloin rikoksista, joista sinän- 35367: vankeusrangaistuksen enimmäis- ja vähimmäi- sä olisi tuomittava sakkoa, olisi yhdessä van- 35368: sajasta sekä 3 §:ään yhteistä sakkorangaistusta keudella suoritettavien rikosten kanssa tuomit- 35369: koskevat säännökset. Luvun 4 §:ssä olisi muita tava yhteinen vankeusrangaistus, on lähdettävä 35370: rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeva sään- siitä, että sakkorangaistusta on sinänsä pidettä- 35371: nös. Yhteisen vankeusrangaistuksen ja yhteisen vä vankeusrangaistusta parempana vaihtoehto- 35372: sakkorangaistuksen mittaamisesta säädettäisiin na niin syytetyn kuin yhteiskunnankin kannal- 35373: 28 1990 vp. - HE n:o 40 35374: 35375: ta ja että tämän uudistuksen ei tulisi johtaa tarvitaan täydentäviä, nykyisiä yksin teoin teh- 35376: siihen, että sakkojen sijasta ryhdyttäisiin ylei- tyjä rikoksia ja jatkettuja rikoksia koskevia 35377: semmin tuomitsemaan vankeutta. säännöksiä vastaavia säännöksiä. 35378: Sakkorangaistuksen sisällyttämistä yhteiseen Rikoslain sekä eräiden muidenkin lakien 35379: vankeusrangaistukseen voidaan pitää hyväksyt- rangaistusasteikot ovat varsin laajoja. Oikeus- 35380: tävänä lähinnä silloin, kun se olisi tuomitun tilastoista käy selville, että käytännössä tuomi- 35381: edun mukaista. Näin näyttäisi olevan asianlaita taan yleensä huomattavasti rikoksen rangais- 35382: esimerkiksi silloin, kun tämä on syyllistynyt tusasteikon puolivälin alapuolelle sijoittuvia 35383: rikossarjaan eikä sakkorangaistuksen sisällyt- rangaistuksia. Asteikkojen enimmäisrangais- 35384: täminen yhteiseen vankeusrangaistukseen vai- tuksia lähelle sijoittuvat rangaistukset taas ovat 35385: kuta sanottavasti viimeksi mainitun rangais- erittäin harvinaisia. Näin on siitäkin huolimat- 35386: tuksen määrään. Erityisesti kun syytetty tuomi- ta, että verrattuna useampiin kulttuuripiiriäm- 35387: taan huomattavan pitkään vankeusrangaistuk- ille lähellä oleviin maihin Suomessa tuomitaan 35388: seen, olisi yhteisen vankeusrangaistuksen tuo- verrattain ankaria rangaistuksia. 35389: mitseminen myös sakkorikoksista perusteltua. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen eh- 35390: Toisaalta ei voida pitää hyväksyttävänä van- dotuksessa on lähdetty siitä, että rangaistusas- 35391: keusrangaistuksen tuomitsemista sakkorikok- teikko, jonka enimmäisrangaistuksena on eri 35392: sista vain sillä perusteella, että jostakin samalla rikoksista seuraava ankarin enimmäisrangais- 35393: kertaa tuomittavasta rikoksesta on tuomittava tus, antaa useimmiten mahdollisuuden riittä- 35394: vankeusrangaistukseen. Saattaa kuitenkin olla vän ankaran enimmäisrangaistuksen tuomitse- 35395: tapauksia, kuten samalla teolla tehdyt nykyisin miseen. 35396: ideaalikonkurrenssissa olevat rikokset, joissa Säännöksiä laadittaessa voidaan lähteä myös 35397: yhteisen vankeusrangaistuksen tuomitseminen siitä, että ankarin rikoksista seuraavista enim- 35398: myös sakkorikoksista olisi aiheellista. mäisrangaistuksista saataisiin ylittää, mutta et- 35399: Yhteinen rangaistus voidaan luonnollisesti tä liian ankarien rangaistusten välttämiseksi ja 35400: myös määrätä ehdolliseksi. Jos jostakin rikok- mahdollisimman yhtenäisen oikeuskäytännön 35401: sesta olisi tuomittava vankeutta ja jostakin saavuttamiseksi mahdollisuutta tuon ankarim- 35402: toisesta sakkoa, voidaan sakkorangaistuksen man enimmäisrangaistuksen ylittämiseen on 35403: erikseen tuomitsemista pitää perusteltuna esi- rajoitettava ja että lyhyempiä enimmäisran- 35404: merkiksi siinä tapauksessa, että vankeusran- gaistuksia ei ole tarpeen ylittää yhtä paljon 35405: gaistus olisi muutoin tuomittava ehdottomana. kuin pitempiä enimmäisrangaistuksia. Sään- 35406: Tällöin ei yleensä olisi tarpeen tuomita ehdolli- nökset yhteisen rangaistuksen enimmäisajasta 35407: sesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 3 mo- otettaisiin pykälän 1 momenttiin sekä vähim- 35408: mentissa tarkoitettua oheissakkoa. mäisajasta 2 momenttiin. Tarkemmat säännök- 35409: 3 mom. Niitä tapauksia varten, joissa syytet- set enimmäis- ja vähimmäisrangaistuksista oli- 35410: ty olisi tuomittava jostakin rikoksesta elinkau- sivat pykälän 3 momentissa. 35411: tiseen vankeusrangaistukseen, momenttiin eh- 1 mom. Ehdotuksen mukaan eri rikoksista 35412: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen 35413: kaikista rikoksista olisi tuolloin tuomittava saisi ylittää. Enimmäisrangaistuksen ylittämi- 35414: yhteiseksi rangaistukseksi elinkautinen van- sessä olisi kaksi rajoitusta. Ensinnäkään yhtei- 35415: keusrangaistus. Asiallisesti säännös vastaa ny- nen rangaistus ei saisi ylittää eri rikoksista 35416: kyistä 7 luvun 4 §:n säännöstä, jonka mukaan seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismää- 35417: elinkautinen vankeusrangaistus käsittää kaikki rää. Rajoitusta voidaan pitää itsestään selvänä, 35418: muut vankeusrangaistukset ja sakot. koska on luonnollista, että yhteinen rangaistus 35419: ei voi olla pitempi kuin, jos jokaisesta samalla 35420: kertaa tuomittavasta rikoksesta määrättäisiin 35421: 2 §. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäisrangaistus ja rangaistukset laskettai- 35422: enimmäis- ja vähimmäisaika siin täysimääräisesti yhteen. Säännöksen ni- 35423: menomainen ottaminen lakiin on kuitenkin 35424: Rikoslain eri rikoksia koskevat rangaistus- perusteltua lähinnä vähäisempiä, enintään vuo- 35425: säännökset ja niiden rangaistusasteikot on laa- den enimmäisrangaistuksia varten. 35426: dittu yksittäistä rikosta silmällä pitäen. Eten- Toisaalta rikoksista seuraavan ankarimman 35427: kin niitä tapauksia varten, jolloin yhteinen enimmäisrangaistuksen ylittämismahdollisuus 35428: rangaistus on määrättävä erilaisista rikoksista, riippuisi rikoksista seuraavasta ankarimmasta 35429: 1990 vp. - HE n:o 40 29 35430: 35431: enimmäisrangaistuksesta. Alle 2 vuoden van- koksia on useita, on tämän katsottu merkitse- 35432: keusrangaistuksen saisi ylittää enintään 1 vuo- vän, että eri lainkohdissa mainituista vähim- 35433: della, vähintään 2 vuoden mutta alle 4 vuoden mäisrangaistuksista ankarin on ylitettävä vä- 35434: vankeusrangaistuksen saisi ylittää enintään 2 hintään sillä pienimmällä määrällä, mitä kuta- 35435: vuodella ja vähintään 4 vuoden määräaikaisen kin rangaistuslajia voidaan lisätä. Kun tuo 35436: vankeusrangaistuksen saisi ylittää enintään 3 ylitys voisi vankeusrangaistuksen osalta olla 35437: vuodella. Nykyisin yksittäisen määräaikaisen ainoastaan yksi päivä, on ehdotuksessa katsot- 35438: vankeusrangaistuksen enimmäismäärä on 12 tu riittävän, että yhteinen vankeusrangaistus 35439: vuotta ja rangaistuksia yhdistettäessä 15 vuot- on vähintään ankarimman vähimmäisrangais- 35440: ta. Yhteisen määräaikaisen vankeusrangaistuk- tuksen määräinen. Käytännössä tämä vähim- 35441: sen enimmäismäärä olisi ehdotuksen mukaan mäisrangaistus tulisi kuitenkin käytettäväksi 35442: 12 + 3 vuotta, eli sama 15 vuotta. vain harvoissa tapauksissa. Rangaistus voitai- 35443: Edellä olevan mukaisesti siis, jos tuomittava- siin myös 3 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoite- 35444: na on kaksi tai useampia rikoksia, joista kai- tuista tuomiossa mainittavista erityisistä syistä 35445: kista saattaa seurata sakkoa tai vankeutta enin- tuomita ankarinta vähimmäisrangaistusta lie- 35446: tään 3 kuukautta, kahdesta rikoksesta tuomit- vempänä yhteisenä vankeusrangaistuksena tai 35447: tava enimmäisrangaistus olisi 6 kuukautta, kol- sakkona. 35448: mesta 9 kuukautta, neljästä 1 vuosi sekä viides- 3 mom. Edellä mainitulla ankarimmalla 35449: tä ja sitä useammasta rikoksesta 1 vuosi 3 enimmäis- tai vähimmäisrangaistuksella tarkoi- 35450: kuukautta vankeutta. Jos mistään rikoksesta ei tetaan 3 momentin mukaan sitä rangaistusta, 35451: ole säädetty enempää rangaistusta kuin 1 vuo- joka rikoksesta saadaan tapaukseen sovelletta- 35452: si, enimmäisrangaistus useammasta rikoksesta vien säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai 35453: olisi 2 vuotta. Jos säädetty enimmäisrangaistus vähimmäisrangaistukseksi. Yhteisen vankeus- 35454: on 2 vuotta, yhteinen enimmäisrangaistus olisi rangaistuksen enimmäismäärän ratkaisee juuri 35455: 4 vuotta vankeutta. Jos taas jostakin rikokses- sen ankarimmin rangaistavan rikoksen asteik- 35456: ta, kuten törkeästä varkaudesta, säädetty ko, joka tulisi sovellettavaksi tuomittavana 35457: enimmäisrangaistus on 4 vuotta, kahdesta tai olevassa yksittäistapauksessa. Esimerkiksi jos- 35458: useammasta törkeästä varkaudesta yhteisen takin rikoksesta erittäin raskauttavia asianhaa- 35459: vankeusrangaistuksen enimmäismäärä olisi 7 roja varten säädetty asteikko tulisi yhteistä 35460: vuotta vankeutta. rangaistusta määrättäessä sovellettavaksi vain, 35461: Ehdotuksessa omaksuttu yhteisen vankeus- milloin rikoksen todella havaitaan tapahtuneen 35462: rangaistuksen määräämistapa näyttää moni- sellaisissa olosuhteissa. Sama koskee rikoksesta 35463: mutkaiselta. Tällöin on kuitenkin otettava erittäin lieventävien asianhaarojen varalta sää- 35464: huomioon, että puheena olevia 1 momentin dettyä asteikkoa. 35465: säännöksiä joudutaan ilmeisestikin sovelta- Myös rangaistuksen yleisten vähentämispe- 35466: maan vain niissä tapauksissa, joissa tuomitta- rusteiden, kuten nuoruuden ja vähentyneen 35467: vana on useita törkeitä rikoksia. Suurimmassa syyntakeisuuden, vaikutus otettaisiin ehdotuk- 35468: osassa tapauksia voidaan rikoksista seuraavaa sen mukaan huomioon rikoksista seuraavien 35469: ankarinta enimmäisrangaistusta pitää riittävä- enimmäis- ja vähimmäisrangaistusten anka- 35470: nä. Lisäksi on otettava huomioon, että myös ruutta määriteltäessä. Jos henkilö on rikoksen 35471: yhteistä rangaistusta määrättäessä on samoin tehdessään ollut alle 18-vuotias tai täyttä ym- 35472: kuin nykyisinkin kahdesta tai useammasta ri- märrystä vailla, voidaan hänelle 3 luvun 2 §:n 35473: koksesta rangaistusta määrättäessä pakostakin mukaan tuomita tuosta rikoksesta, jos siitä 35474: selvitettävä, mitä ja minkä suuruisia seuraa- olisi saattanut seurata elinkautinen vankeus- 35475: muksia tuomittavista rikoksista voidaan lain rangaistus, vankeutta vähintään kaksi vuotta 35476: mukaan tuomita. ja enintään kaksitoista vuotta ja, jos siitä on 35477: 2 mom. Yhteinen vankeusrangaistus ei ehdo- säädetty määräaika vankeutta, enintään kolme 35478: tuksen mukaan saisi olla lyhyempi kuin anka- neljäsosaa säädetystä ankarimmasta vankeus- 35479: rin eri rikoksista seuraavista vähimmäisran- rangaistuksesta ja vähintään pienin määrä, 35480: gaistuksista. Mahdollisella sakon erityisvähim- jonka vankeutta saa 2 luvun mukaan tuomita 35481: mäismäärällä ei olisi tässä yhteydessä merkitys- eli 14 päivää. Milloin ankarin tuomittavana 35482: tä. Kun ideaalikonkurrenssin ja jatketun rikok- olevista rikoksista säädetyistä rangaistuksista 35483: sen tapauksissa rangaistusta määrättäessä on on kaksi vuotta vankeutta, esimerkiksi nuorelle 35484: nykyisin pidettävä raskauttavana sitä, että ri- henkilölle ehdotuksen mukaan tuomittavan yh- 35485: 30 1990 vp. - HE n:o 40 35486: 35487: teisen rangaistuksen enimmäisaika olisi 3/4 x 2 nitun lainkohdan mukaan ei ennen 1 pa1vaa 35488: vuotta + 1 vuosi eli 2 vuotta 6 kuukautta, kesäkuuta 1969 säädettyä sakkorangaistuksen 35489: koska yhteinen vankeusrangaistus ehdotetun 1 erityistä vähimmäis- tai enimmäismäärää ole 35490: momentin mukaan saa tässä tapauksessa olla sovellettava. Kun lainsäädännössämme ei ny- 35491: enintään vuoden pitempi kuin se rangaistus, kyisin ole sakkorangaistuksen enimmäismäärää 35492: joka on ankarin eri rikoksista seuraavista koskevia erityissäännöksiä, olisi yhteisen sak- 35493: enimmäisrangaistuksista. Milloin ankarin ri- korangaistuksen enimmäismäärä näin ollen ai- 35494: koksista säädetyistä rangaistuksista taas on 4 na kaksinkertainen verrattuna siihen mitä kus- 35495: vuotta vankeutta, olisi yhteisen rangaistuksen takin yhteisen rangaistuksen piiriin kuuluvasta 35496: enimmäisaika vastaavassa tapauksessa 314 x rikoksesta erikseen voitaisiin enimmäisrangais- 35497: 4 vuotta + 2 vuotta eli 5 vuotta vankeutta. Jos tuksena tuomita. Myös siinä tapauksessa, että 35498: tuomittu kuitenkin on syyllistynyt myös sellai- jostakin rikoksesta tuomittavalle sakkorangais- 35499: seen rikokseen, jonka osalta yleiset vähentä- tukselle vastaisuudessa lailla säädetään erityi- 35500: misperusteet eivät tule kysymykseen, ja tästä nen enimmäismäärä, olisi yhteisen sakkoran- 35501: voitaisiin tuomita ankarampi enimmäisrangais- gaistuksen enimmäismäärä aina 240 päiväsak- 35502: tus kuin mistään muusta rikoksesta sen jälkeen koa. 35503: kun yleiset vähentämisperusteet noiden rikos- Momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväk- 35504: ten osalta on otettu huomioon, määräytyy si, että jos jostakin rikoksesta, josta yhdessä 35505: yhteisen vankeusrangaistuksen enimmäisaika muiden rikosten kanssa olisi tuomittava yhtei- 35506: sen rangaistuksen mukaisesti, joka ensiksi mai- nen sakkorangaistus, on 1 päivän kesäkuuta 35507: nitusta rikoksesta voitaisiin tuomita. 1969 jälkeen säädetty erityinen sakon vähim- 35508: Siinä tapauksessa, että jostakin yhteiseen mäismäärä, ei myöskään yhteinen sakkoran- 35509: vankeusrangaistukseen sisällytettävästä rikok- gaistus saisi olla tätä vähimmäismäärää pie- 35510: sesta saattaisi seurata vain sakkorangaistus, nempi. Tällainen erityinen vähimmäismäärä on 35511: sakkojen katsottaisiin 1 momentin ensimmäi- nykyisin säädetty vain kahdesta rikoksesta eli 35512: sessä virkkeessä tarkoitettua enimmäisrangais- rikoslain 23 luvun 2 §:ssä törkeästä rattijuopu- 35513: tusten yhteisaikaa laskettaessa vastaavan yh- muksesta säädetty 60 päiväsakkoa, sekä tielii- 35514: teensä yhtä kuukautta vankeutta. kennelain (267/81) 99 §:ssä törkeästä liiken- 35515: teen vaarantamisesta säädetty 30 päiväsakkoa. 35516: 3 §. Yhteinen sakkorangaistus Yhteinen sakkorangaistus voitaisiin tuomita 35517: vain, jos rangaistus kaikista rikoksista tuomi- 35518: 1 mom. Milloin syytetty olisi samalla kertaa taan samalla kertaa. Rangaistus voidaan kat- 35519: tuomioistuimen harkinnan mukaan tuomittava soa tuomituksi useammasta rikoksesta samalla 35520: kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- kertaa, kun niistä tuomitaan rangaistus samal- 35521: gaistukseen, olisi hänet 1 momentin mukaan la päätöksellä. 35522: tuomittava niistä yhteiseen sakkorangaistuk- Samalla teolla tehdyistä rikoksista tuomitaan 35523: seen. käytännössä rangaistus melkein poikkeuksetta 35524: 2 mom. Yhteisen sakkorangaistuksen enim- samalla päätöksellä. Muissa tapauksissa on 35525: mäismäärä olisi 2 momentin mukaan 240 päi- usein sattumanvaraista, käsitelläänkö syytteet 35526: väsakkoa. Nykyisin voimassa oleva sakkoran- eri rikoksista samassa menettelyssä ja tuleeko 35527: gaistuksen rajoittamaton yhteenlaskemisperi- rangaistus niistä tuomittavaksi samalla kertaa. 35528: aate saattaa joskus johtaa täysin kohtuutta- Yhteisen sakkorangaistuksen määräämisessä 35529: maan lopputulokseen. Tämän vuoksi on erityi- olisi noudatettava jäljempänä selostettavan 35530: sen enimmäisrangaistuksen ottamista lakiin pi- 5 §:n säännöksiä yhteisen rangaistuksen mit- 35531: detty perusteltuna. taamisesta. Tämä johtaa syytetyn kannalta 35532: Vuonna 1969 muutettiin rikoslain 2 luvun edullisempaan lopputulokseen kuin eri sakko- 35533: 4 §:n 1 momentti siten, että sakkoja voidaan rangaistusten määrääminen eri rikoksista ja 35534: tuomita vähintään 1 päiväsakko ja enintään niiden yhteenlaskeminen. Erityisesti silloin kun 35535: 120 päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yhteen. eri sakkorangaistusten yhteen laskettu määrä 35536: Vuonna 1976 muutettiin 2 luvun 4 §:n 2 mo- ylittää yhteisen sakkorangaistuksen enimmäis- 35537: menttia kuitenkin siten, että sakkorangaistuk- määrän eli 240 päiväsakkoa, voidaan rikoksen- 35538: selle voidaan erityisestä syystä lailla säätää tekijän kannalta pitää jossakin määrin koh- 35539: erityinen vähimmäis- tai enimmäismäärä. Mai- tuuttomana, että tuomitsemishetken sattuman- 35540: 1990 vp. - HE n:o 40 31 35541: 35542: varaisuus on päässyt vaikuttamaan kokonais- yhdestä rikoksesta. Yhteistä rangaistusta mitat- 35543: rangaistuksen suuruuteen. taessa on siten otettava huomioon kaikki asi- 35544: Yleisperusteluissa (5.1.5.) mainituista syistä aan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lie- 35545: toimenpiteisiin mainitun epäkohdan estämisek- ventävät seikat ja myös yhteisen rangaistuksen 35546: si ei kuitenkaan ole aiheellista ryhtyä. Toisaal- tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa rikos- 35547: ta yhteisen sakkorangaistuksen määräämistä ten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä 35548: etenkin nykyisin yksin teoin tehtyjä rikoksia ja rikoksista ilmenevään tekijän syyllisyyteen (RL 35549: jatkettuja rikoksia vastaavissa tapauksissa on 6:1). Sanotun luvun 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut 35550: pidetty siinä määrin tarkoituksenmukaisena, rangaistusten koventamis- ja lieventämisperus- 35551: ettei yhteisen sakkorangaistuksen tuomitsemi- teet samoin kuin 4 §:ssä oleva kohtuullistamis- 35552: sen mahdollisuudesta ole mainitunlaisista sat- säännös soveltuvat myös yhteisen vankeusran- 35553: tumanvaraisuuksista huolimatta katsottu ai- gaistuksen ja sakkorangaistuksen mittaami- 35554: heelliseksi luopua. Rangaistusmääräysmenette- seen. Tämän vuoksi ehdotetaan 5 §:n 1 mo- 35555: lyssä tuomittavien sakkojen osalta on katsottu, mentiksi otettavaksi säännös, jonka mukaan 35556: että erityistoimenpiteisiin rangaistusmääräys- yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran- 35557: tuomarilla samoihin aikoihin vireillä olevien gaistuksen mittaamisessa on soveltuvin osin 35558: samaa syytettyä koskevien sakkoasioiden saat- noudatettava 6 luvun säännöksiä. 35559: tamiseksi yhdessä käsiteltäväksi ei ole aiheellis- 2 mom. Niin kuin aikaisemmin on jo todet- 35560: ta ryhtyä. Esitykseen ei näin ollen sisälly aikai- tu, 6 luvun rangaistuksen mittaamisohjeet on 35561: semmassa hallituksen esityksessä ollutta ehdo- säädetty yhden rikoksen tapauksia varten. 35562: tusta rangaistusmääräyslain (146/70) 9 §:n Myös nykyisin joudutaan kuitenkin jatketuo 35563: muuttamisesta. rikoksen käsitteen laajenemisen vuoksi suorit- 35564: 3 mom. Sinänsä on selvää, että 2 luvun tamaan rangaistusten mittaamisia useammasta 35565: 4 b §:n 2 momentissa tarkoitettu markkamää- rikoksesta. Tuomioistuimille on siten jo muo- 35566: räisenä tuomittava uhkasakko pakkokeinona ei dostunut käsitys rangaistuksen mittaamisesta 35567: ole rangaistus, vaikka 2 luvun 5 §:n mukaan sellaisissa tapauksissa, joissa tosiasiallisesti 35568: myös maksamatta jääneen markkamääräisen joudutaan mittaamaan yhteinen rangaistus use- 35569: uhkasakon sijasta on määrättävä muuntoran- ammasta rikoksesta. Etenkin rangaistuskäytän- 35570: gaistus. Selvyyden vuoksi momenttiin ehdote- nön saattamiseksi mahdollisimman yhtenäisek- 35571: taan kuitenkin otettavaksi säännös, jonka mu- si yksityiskohtaisemmat ohjeet yhteisen ran- 35572: kaan 3 §:n säännökset eivät koske markka- gaistuksen mittaamista varten ovat joka ta- 35573: määräisesti tuomittavaa uhkasakkoa. pauksessa tarpeen. 35574: Vaikka yhteisen rangaistuksen käyttöön ot- 35575: tamisen yhteydessä luovutaankin konkurrenssi- 35576: 4 §. Muut seuraamukset muotojen erottelusta, nykyisillä rikosten yhty- 35577: mistä koskevilla periaatteilla tulee varmaan 35578: Lain 7 luvun 7 §:ssä on nykyisin säännös, edelleenkin olemaan tietty merkitys mittaamis- 35579: jonka mukaan, jos syyllinen on luvussa maini- käytännön ohjeena vielä uuden lain voimaan 35580: tuissa tapauksissa tuomittava viralta pantavak- tultuakin. Selvää kuitenkin on, että uuden lain 35581: si tai virantoimituksesta erotettavaksi tai muu- mukaan yhteistä rangaistusta kahdesta tai use- 35582: hun sen kaltaiseen seuraamukseen, hänet on ammasta rikoksesta mitattaessa on pyrittävä 35583: yleistä lajia olevan rangaistuksen lisäksi tuo- nykyistä enemmän kokonaisrangaistukseen, jo- 35584: mittava myös sellaiseen seuraamukseen. Pykä- ka olisi oikeudenmukaisessa ja kohtuullisessa 35585: lään ehdotetaan otettavaksi vastaava säännös, suhteessa tuomittavana olevien rikosten koko- 35586: jossa on otettu huomioon virkarikoslainsää- naisuuteen. 35587: dännön uudistamisen yhteydessä uudistetut Nykyisen lain mukaan yhdistettyä rangais- 35588: rangaistussäännökset. tusta määrättäessä lähtökohdaksi otetaan an- 35589: karin rikoksista tuomittu rangaistus ja siihen 35590: sitten lisätään osa muista rikoksista tuomituis- 35591: 5 §. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen ta rangaistuksista. Myös jatketusta rikoksesta 35592: rangaistusta mitattaessa rangaistuksen pohjak- 35593: 1 mom. Myös yhteisen rangaistuksen mittaa- si otetaan ankarin rikoksista tuomittavista ran- 35594: misessa olisi noudatettava samoja periaatteita gaistuksista ja muut rikokset otetaan samalla 35595: kuin mitattaessa 6 luvun mukaan rangaistusta huomioon rangaistusta korottavana tekijänä. 35596: 32 1990 vp. - HE n:o 40 35597: 35598: Yhdellä teolla tehdyistä rikoksista rangaistusta rikosten suuri lukumäärä aiheuttaa rangaistuk- 35599: määrättäessä menetellään vastaavalla tavalla. sen koventumisen. 35600: Kuitenkin on havaittavissa tapauksia, joihin Momentin mukaan rangaistuksen tulee olla 35601: mainitunlainen mittaamistapa ei sellaisenaan oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten 35602: sovellu. Näin on esimerkiksi silloin, kun kuole- keskinäiseen yhteyteen. Niinpä esimerkiksi se, 35603: mantuottamus on ideaalikonkurrenssissa muun että rikokset ovat nykyisen lain mukaisessa 35604: rikoksen kanssa. Tuolloin on pakostakin aja- ideaalikonkurrenssissa, tulisi yleensä ottaa 35605: teltava noita rikoksia yhtenä kokonaisuutena huomioon yhteisen rangaistuksen lieventämis- 35606: ja määrättävä siitä rangaistus ilman edellä perusteena. Tällaisessa tilanteessa rangaistuk- 35607: mainitunlaista ajatusoperaatiota. seen tuomittava on tehnyt vain yhden rikollisen 35608: Pyrittäessä laatimaan yksityiskohtaisempia teon, joka kuitenkin täyttää useamman rikok- 35609: ohjeita yhteisen rangaistuksen mittaamiseen, 2 sen tunnusmerkistön. Tämä on yleensä tekijän 35610: momenttiin ehdotetaan nykyiseen mittaamis- kokonaissyyllisyyttä vähentävä seikka. Sama 35611: käytäntöön tukeutuen otettavaksi säännös koskee jatkettua rikosta käsitteen alkuperäises- 35612: jonka mukaan yhteistä rangaistusta mitattaess~ sä merkityksessä eli silloin kun todella on 35613: lähtökohdaksi olisi otettava siitä rikoksesta kysymys "saman rikoksen jatkamisesta". 35614: tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen 35615: harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangais- Toisaalta uudistuksen tavoitteena on nykyis- 35616: tus. Yhteinen rangaistus olisi sitten mitattava ten reaalikonkurrenssia koskevien säännösten 35617: rikoksista siten, että se olisi oikeudenmukaises- synnyttämien kohtuuttomuuksien oikaisemi- 35618: sa suhteessa 6 luvun mukaan huomioon otetta- nen. Sen tarvetta on osoittanut jatketun rikok- 35619: vien seikkojen lisäksi myös sellaisiin seikkoi- sen käsitteen laajentuminen. Mitattaessa yh- 35620: hin, jotka ovat merkittäviä useampien rikosten teistä rangaistusta rikossarjasta, johon kuulu- 35621: tapauksissa, eli rikosten lukumäärään, niiden vat rikokset ovat nykyisen lain mukaisessa 35622: vakavuuteen ja rikosten keskinäiseen yhtey- reaalikonkurrenssissa keskenään, saadaankin 35623: teen. Säännöstä laadittaessa on lähdetty siitä, ohjetta siitä rangaistuskäytännöstä, joka on 35624: että tuomioistuimen ei tarvitsisi päätöksessään muodostunut mitattaessa rangaistuksia jatke- 35625: mainita, mistä rikoksesta tuomittu rangaistus tuista rikoksista käsitteen laajentuneessa mer- 35626: on rangaistusta mitattaessa otettu lähtökoh- kityksessä. Erityisenä lieventämisperusteena 35627: daksi ja minkä suuruinen rangaistus tuosta voidaan pitää myös sitä, että sinänsä suuri 35628: rikoksesta olisi tuomioistuimen harkinnan mu- määrä rikoksia muodostaa kokonaisuuden, jo- 35629: kaan tuleva. Säännös on vain tarkoitettu hel- ta on kutsuttu rikoskierteeksi. Rikoskierteeseen 35630: pottamaan ja yhdenmukaistamaan mittaamis- kuuluvia rikoksia ei nykyisen käytännön mu- 35631: toimintaa usean rikoksen tapauksissa. Käytän- kaan aina pidetä jatkettuna rikoksena. Tällai- 35632: nössä tuon säännöksen sisältö tulee selvimmin sen rikoskierteen voivat muodostaa esimerkiksi 35633: esille niissä tapauksissa, joissa yhdestä rikok- pitempiaikaiseen juopotteluun liittyvät useat 35634: sesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- järjestysrikkomukset. Tätä lieventämisperus- 35635: mittua syytetään toisesta ennen tuomion anta- tetta on sovellettu jo tähänkin saakka esimer- 35636: mista tehdystä rikoksesta. Tuomioistuin joutuu kiksi määräämällä sakon muuntorangaistus 2 35637: tuolloin välitoimenpiteenä harkitsemaan myös luvun 5 §:n 4 momentin perusteella säännön- 35638: jälkimmäisestä rikoksesta tuomittavan rangais- mukaista lyhyemmäksi. Tällaiseen rikoskiertee- 35639: tuksen määrää, sillä itsestään selvää on, että seen voidaan perustellusti rinnastaa myös sel- 35640: noista kahdesta rikoksesta on vähintään tuo- lainen rikosten keskinäinen yhteys, jossa toi- 35641: mittava sen suuruinen rangaistus kuin mitä nen rikos on tehty toisen edistämiseksi tai 35642: tuomittaisiin siitä rikoksesta, josta tuomittai- salaamiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita ti- 35643: siin ankarin rangaistus. lanne, kun rikoksesta epäiltynä etsintäkuulu- 35644: Kun rikosten lukumäärä ja niiden vakavuus tettu pakoaan edistääkseen esiintyy väärällä 35645: on otettava huomioon samanaikaisesti, samas- nimellä syyllistyen viranomaisen erehdyttämi- 35646: sa rikossarjassa voi olla mittaamisessa eri seen. 35647: suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Jos sarjaan Rikosten keskinäinen yhteys voi olla myös 35648: kuuluu useita törkeitä rikoksia, rangaistuksen yhteisen rangaistuksen koventamisperuste. 35649: tulee olla kovempi kuin silloin, kun siihen Näin on yleensä silloin, kun rikollinen toiminta 35650: kuuluu yhden törkeän rikoksen ohella useita osoittaa suunnitelmallisuutta tai kysymys on 35651: vain vähäisiä rikoksia. Toisaalta vähäistenkin liigarikollisuudesta. 35652: 1990 vp. - HE n:o 40 33 35653: 35654: Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa mukaan määrättäessä saa pitää ankarammin 35655: jokin 6 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettu koventa- rangaistavina, kuin miksi ne aikaisemmassa 35656: mis- tai lieventämisperuste koskee vain osaa tuomiossa on todettu. Mikäli kuitenkin myö- 35657: samalla kertaa tuomittavina olevista rikoksista. hemmin ilmi tullut seikka osoittaa, että lain- 35658: Niinpä järjestäytyneessä ryhmässä mukana ol- voiman saaneelia päätöksellä syytetyn viaksi 35659: lut rikoksentekijä on voinut syyllistyä sellai- luettuun rikokseen olisi ollut sovellettava olen- 35660: seen rikokseen, jolla ei ole mitään liittymäkoh- naisesti ankarampia säännöksiä, voidaan kui- 35661: tia tällaiseeen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. tenkin sitä koskeva päätös oikeudenkäymis- 35662: Hän on voinut esimerkiksi syyllistyä tällaisen kaaren 31 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan 35663: toiminnan ulkopuolella rattijuopumukseen tai nojalla määrätyin edellytyksin purkaa. Toisaal- 35664: pahoinpitelyyn. Toisaalta voi esiintyä tapauk- ta on myös niin, että myöhemmin määrätyn 35665: sia, joissa aikaisemminkin samankaltaisiin ri- yhteisen rangaistuksen tulee olla aikaisemmin 35666: koksiin syyllistynyt on jatkamalla rikollista tuomittua jonkin verran ankarampi, jollei tuo- 35667: toimintaansa osoittanut ilmeistä piittaamatto- mioistuin 6 §:ssä mainituista syistä nimen- 35668: muutta lain kielloista tai käskyistä, mutta siitä omaan totea, että aikaisempi rangaistus koskee 35669: huolimatta yksittäisen rikoksen osalta voidaan myös myöhemmin tuomittavana olevaa rikos- 35670: osoittaa, että hän on tehnyt sen huomattavan ta. 35671: painostuksen alaisena. Edelleen useisiin rikok- 35672: siin syyllistynyt voi oma-aloitteisesti myötävai- 35673: kuttaa rikostensa selvittämiseen, mutta josta- 6 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 35674: kin syystä vain joidenkin rikosten osalta. Täl- minen jälkikäteen 35675: laisia tilanteita varten, joissa erityinen koventa- 35676: mis- tai lieventämisperuste koskee vain osaa 1 mom. Niin kuin yleisperusteluissa on to- 35677: rikoksia, ehdotetaan 2 momentin toiseksi virk- dettu, rikoksentekijä on pyrittävä saattamaan 35678: keeksi otettavaksi säännös, jonka mukaan, jos kokonaisrangaistuksen määräämisen suhteen 35679: jokin 6 luvussa tarkoitettu rangaistuksen ko- samaan asemaan riippumatta siitä, käsitellään- 35680: ventamis- tai lieventämisperuste taikka luvussa kö kaikki yhteiseen rangaistukseen johtaneet 35681: mainittu muu seikka koskee vain jotakin tai rikokset yhdessä vai useammassa oikeuden- 35682: joitakin samalla kertaa tuomittavista rikoksis- käynnissä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että jos 35683: ta, se on kohtuullisessa määrin otettava huo- yhdestä tai useammasta rikoksesta ehdotto- 35684: mioon yhteistä rangaistusta mitattaessa. maan vankeusrangaistukseen tuomittua syyte- 35685: Edellä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan tään tuomioistuimessa ennen kyseisen rangais- 35686: käytännössä menetellä esimerkiksi siten, että tuksen tuomitsemista tehdystä muusta rikok- 35687: ajatuskokeen tavoin mitataan ensin yhteinen sesta, hänet on tuomittava niin kuin kaikki 35688: rangaistus kaikista rikoksista ikään kuin tällai- rikokset olisi saatettu tuomioistuimen käsiteltä- 35689: sia erityisiä perusteita ei olisikaan olemassa. väksi samalla kertaa. 35690: Erityisten koventamis- ja lieventämisperustei- Ehdotuksen mukaan rangaistuksen tuomitse- 35691: den vaikutus voidaan sitten ottaa huomioon mishetki olisi se ajankohta, jota ennen tehtyi- 35692: lisäyksenä tai vähennyksenä tällaiseen "nor- hin rikoksiin sovellettaisiin yhteistä vankeus- 35693: maalitapauksen'' mukaiseen rangaistukseen. rangaistusta koskevia säännöksiä. Vastaavasti 35694: Tällöinkin on luonnollisesti kiinnitettävä huo- kuin nykyisessä yhdistämisjärjestelmässä tuo- 35695: miota tällaisia perusteita sisältävien rikosten mio katkaisisi konkurrenssin. Tilanteen säilyt- 35696: lukumäärään koko rikossarjassa sekä näiden tämiseen tältä osin entisellään on päädytty sekä 35697: rikosten vakavuuteen. käytännöllisistä että kriminaalipoliittisista syis- 35698: Saman yhteisen rangaistuksen piiriin kuulu- tä. Ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 35699: vat rikokset saattavat tulla tuomittaviksi myös muuttamista koskevien säännösten yhteydessä 35700: eri aikoina. Tämä aiheuttaa sen, että yhteisen selostetuista syistä ehdotus poikkeaisi kuiten- 35701: rangaistuksen määräämiseen myöhemmin osal- kin nykyisistä säännöksistä olennaisesti siinä, 35702: listuvan tuomioistuimen harkintavalta yhteisen että vain ehdottomaan vankeusrangaistukseen, 35703: rangaistuksen mittaamisessa on jossakin mää- mutta ei enää ehdolliseen vankeusrangaistuk- 35704: rin rajoitettua. Yleisistä oikeusperiaatteista seen, tuomitseminen katkaisisi konkurrenssin. 35705: johtuu, että rikoksia, joista lainvoiman saa- Nykyisen oikeuskäytännön mukaan rangais- 35706: neelia tuomiolla on jo määrätty rangaistus, ei tusten yhdistäminen on mahdollista vain siinä 35707: yhteistä rangaistusta tämän luvun 6 tai 7 §:n tapauksessa, että aikaisempi rangaistustuomio 35708: 5 300270F 35709: 34 1990 vp. - HE n:o 40 35710: 35711: on saanut lainvoiman tai se voidaan panna viaksi luettujen rikosten syyksi lukemiseen, 35712: täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. vaan ne on lueteltava uudessa tuomiossa sellai- 35713: Tästä edellytyksestä ehdotetaan otettavaksi sel- senaan. Yhteisen rangaistuksen mittaamisessa 35714: vyyden vuoksi nimenomainen säännös lakiin. tuomioistuimella sitä vastoin on 2 ja 5 §:n 35715: Tuomitsemishetken ja rikoksen tekohetken rajoissa harkintavaltaa. Rangaistuksen mittaa- 35716: ajankohtia ja niiden keskinäistä suhdetta kon- minen saattaisi vaikeutua, jollei tuomiois- 35717: kurrenssin katkaisemisen kannalta harkittaessa tuimella olisi käytettävissään syytetyn viaksi 35718: voidaan uudenkin lain aikana noudattaa oi- aikaisemmassa tuomiossa luetuista rikoksista 35719: keuskäytännössä jokseenkin vakiintuneita tul- muita tietoja kuin mitä niistä on rikosrekiste- 35720: kintoja. Siten esimerkiksi, jos alioikeus on riin merkitty. Sen vuoksi tulisi tuomioistuimel- 35721: tuominnut syytetyn ehdottomaan vankeusran- la olla käytettävissään aikaisemmin käsiteltyjä 35722: gaistukseen ja hovioikeus on lopullisesti vah- rikoksia koskeva tuomiolauselma perustelui- 35723: vistanut alioikeuden tuomion tai tuominnut neen sekä sen lisäksi ainakin vakavien rikosten 35724: syytetyn lyhyempään tai pitempään ehdotto- osalta muu kertynyt oikeudenkäyntiaineisto. 35725: maan vankeusrangaistukseen, alioikeuden tuo- Yhteisen rangaistuksen määrääminen 6 ja 35726: mion antamishetki on uudenkin lain aikana 7 §:n mukaisessa tilanteessa merkitsee itse asi- 35727: konkurrenssin katkeamishetki. Mikäli taas ali- assa aikaisemman tuomion purkamista ran- 35728: oikeus on tuominnut ehdottomaan vankeus- gaistuksen osalta. Ei kuitenkaan voida pitää 35729: rangaistukseen ja hovioikeus on muuttanut asianmukaisena, että tuomioistuin määräisi yh- 35730: tuomion ehdolliseksi, konkurrenssi ei olisi noil- teisen rangaistuksen aikaisemmin tuomittua 35731: la päätöksillä katkennut. Yhteinen rangaistus yksikkörangaistusta tai yhteistä vankeusran- 35732: voitaisiin tuomita myös muutoksenhakutuo- gaistusta alemmaksi. Useimmissa tapauksissa 35733: mioistuimessa samanaikaisesti vireillä olevissa aikaisemmin tuomittua rangaistusta joudutaan 35734: jutuissa. Jos taas aikaisemmin annetusta tuo- myöhemmin ilmi tulleiden rikosten vuoksi ko- 35735: miosta tehtyä muutoksenhakemusta käsiteltä- rottamaan rikosten lukumäärän ja törkeyden 35736: essä todettaisiin, että syytettyä vastaan on sa- sekä muiden kysymykseen tulevien mittaamis- 35737: manaikaisesti alemmassa tuomioistuimessa vi- perusteiden perusteella siinä määrin, että yhtei- 35738: reillä syyte ennen aikaisemmin annettua tuomi- nen rangaistus on oikeudenmukaisessa suhtees- 35739: ota tehdystä rikoksesta, ylemmällä tuomiois- sa kaikkiin syytetyn viaksi luettuihin rikoksiin. 35740: tuimella olisi mahdollisuus siirtää siellä vireillä Momentin toisen virkkeen mukaan, jos ai- 35741: oleva juttu yhteisen rangaistuksen määräämistä kaisemmin tuomittua rangaistusta myös sen 35742: varten alempaan tuomioistuimeen. ehkä jo tapahtuneen täytäntöönpanon merki- 35743: Myöhemmin ilmi tulevasta rikoksesta saatet- tys huomioon ottaen voidaan pitää riittävänä 35744: taisiin tuomita yhteinen rangaistus aikaisem- seuraamuksena myös myöhemmin ilmi tullees- 35745: min tuomitun vankeusrangaistuksen kanssa ta rikoksesta, tuomioistuimen olisi määrättävä, 35746: vain, jos tuo rikos on tehty ennen tuomion että aikaisempi rangaistus koskee myös tätä 35747: antamista. Jos myöhemmin ilmi tulleita rikok- rikosta. Jos aikaisemmin tuomittu vankeusran- 35748: sia on useita ja niistä osa on tehty tuomion gaistus on elinkautinen, ei sitä voida uuden 35749: antamisen jälkeen, ei tuomion antamisen jäl- rikoksen johdosta koventaa. Muutoin on kiin- 35750: keen tehdyistä rikoksista tulevia rangaistuksia nitettävä huomiota paitsi aikaisemman van- 35751: siten voitaisi sisällyttää muista rikoksista mää- keusrangaistuksen suuruuteen ja sen mahdolli- 35752: rättävään yhteiseen rangaistukseen, vaan niistä sesti jo tapahtuneeseen täytäntöönpanoon, uu- 35753: olisi määrättävä erillinen yhteinen rangaistus. den rikoksen törkeyteen verrattuna aikaisem- 35754: Tuonoinkin voitaisiin tapauksissa, joissa sa- piin rikoksiin ja sen liittymiseen niihin tai, jos 35755: maan rikolliseen toimintaan liittyvät teot sijoit- uusia rikoksia on monta, niiden lukumäärään 35756: tuvat tuomion kummallekin puolelle, mitata sekä niiden liittymiseen toisiinsa ja aikaisem- 35757: rangaistukset asteikkojen rajoissa niin, että piin rikoksiin. Erityisesti niissä tapauksissa, 35758: suoritettavaksi tuleva kokonaisrangaistus on joissa syytetty suoritettuaan aikaisemman ri- 35759: oikeudenmukaisessa suhteessa syytetyn viaksi koksen johdosta vankeusrangaistusta on pääs- 35760: luettuun kokonaisrikollisuuteen. tetty vapaaksi, saattaa usein olla perusteltua 35761: Yhteistä rangaistusta uudessa oikeudenkäyn- pitää aikaisemmin tuomitun rangaistuksen jo 35762: nissä muodostettaessa ei voida, niin kuin ei tapahtunutta täytäntöönpanoa riittävänä seu- 35763: voida nykyisinkään rangaistuksia yhdistettäes- raamuksena myös myöhemmin ilmi tulleesta 35764: sä, puuttua aikaisemmassa tuomiossa syytetyn rikoksesta. 35765: 1990 vp. - HE n:o 40 35 35766: 35767: Jos uudesta rikoksesta erikseen tuomittaessa viksi määrättyihin ehdollisiin rangaistuksiin 35768: tulisi vain sakkoa tai suhteellisen lyhytaikainen johtaneista rikoksista voitaisiin määrätä yhtei- 35769: vankeusrangaistus, on useimmiten perusteltua nen vankeusrangaistus. 35770: katsoa aikaisemman rangaistuksen koskevan 35771: myös tätä rikosta. Tämä ei kuitenkaan ole 35772: mahdollista silloin, kun uutta rikosta koskeva 7 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 35773: rangaistusvaatimus ratkaistaan rangaistusmää- minen täytäntöönpanoa varten 35774: räysmenettelyssä. Myös muissa tapauksissa, 35775: joissa uudesta rikoksesta erikseen tuomittaessa 1 mom. Niin kuin 6 §:n perusteluissa todet- 35776: seuraa sakkorangaistus, tuomioistuimella ei tiin, edellyttää siinä tarkoitettu menettely, että 35777: useinkaan ole tietoa aikaisemmin tuomitusta aikaisempi rangaistustuomio on saanut lainvoi- 35778: rangaistuksesta. Koska rikosrekisterin hankki- man taikka kyseessä on tuomio, joka voidaan 35779: misvelvollisuutta koskevia säännöksiä ei myös- panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuo- 35780: kään tässä yhteydessä esitetä muutettaviksi, mio. Yhteisen rangaistuksen muodostamiselle 35781: edellyttää myöhemmin ilmi tulleesta rikoksesta mainitussa pykälässä tarkoitetussa tilanteessa 35782: tulevan rangaistuksen sisällyttäminen aikaisem- saattaa olla esteenä myös se, ettei tuomiois- 35783: min tuomittuun rangaistukseen näissä tapauk- tuimella ole tietoa syytetylle aikaisemmin tuo- 35784: sissa, että aikaisemmin tuomittu rangaistus mitusta rangaistuksesta. Täytäntöönpantaviksi 35785: muuten on tuomioistuimen tiedossa. voi siten tulla sellaisia vankeusrangaistuksia, 35786: 2 mom. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi joista ei ole muodostettu yhteistä rangaistusta, 35787: nykyistä 7 luvun 8 §:n 2 momenttia vastaava vaikka laki sitä edellyttää. Näitä tapauksia 35788: selventävä säännös, jonka mukaan ennen eh- varten ehdotetaan 7 §:n 1 momenttiin otetta- 35789: dottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista vaksi säännös yhteisen rangaistuksen muodos- 35790: tehdyistä rikoksista ja tuomitsemisen jälkeen tamisesta täytäntöönpanovaiheessa. Jos samal- 35791: tehdyistä rikoksista ei määrätä yhteistä van- la kertaa on pantava täytäntöön kaksi tai 35792: keusrangaistusta. useampia vankeusrangaistuksia, joiden asemes- 35793: 3 mom. Lähinnä siitä syystä, että täytän- ta olisi ollut tuomittava vain yksi yhteinen 35794: töönpantavaksi määrättyihin ehdollisiin van- vankeusrangaistus, tuomioistuimen on erillises- 35795: keusrangaistuksiin sisältyvistä rikoksista voitai- sä menettelyssä määrättävä tällainen rangais- 35796: siin tuomita yhteinen vankeusrangaistus joko tus. Näin on meneteltävä silloinkin, kun tuo- 35797: keskenään tai ehdollisen rangaistuksen tuomit- mittu jo on suorittanut vankeusrangaistusta 35798: semisen jälkeen tuomittuun ehdottomaan van- jostakin rikoksesta, ja tuon rangaistuksen ja 35799: keusrangaistukseen sisältyvien rikosten kanssa, myöhemmin täytäntöönpantavaksi tulleen van- 35800: edellä selostettujen 1 ja 2 momentin mukaan keusrangaistuksen asemesta olisi tullut muo- 35801: vain ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- dostaa yhteinen vankeusrangaistus. 35802: mitseminen katkaisisi konkurrenssin. 2 mom. Jos rangaistustuomiot on annettu eri 35803: Nykyisen käytännön mukaan niissä tapauk- tuomioistuimissa, ehdotuksen mukaan yhteisen 35804: sissa, joissa kaksi tai useampia ehdollisia van- rangaistuksen määräisi se alioikeus, joka on 35805: keusrangaistuksia määrätään pantavaksi täy- käsitellyt jonkin kysymyksessä olevista jutuis- 35806: täntöön, tämä useimmiten tapahtuu rikoksen ta. Yleensä sillä alioikeudella, joka on ratkais- 35807: tai rikosten perusteella, joista samalla päätök- sut ankarimpaan rangaistukseen päättyneen ju- 35808: sellä tuomitaan ehdoton vankeusrangaistus. tun, on myös parhaimmat edellytykset harkita 35809: Käytännössä saattaa kuitenkin ilmetä myös yhteistä rangaistusta. Asianomaisten virallisten 35810: tilanteita, joissa esimerkiksi samalla kun aikai- syyttäjien tehtäväksi kuitenkin jäisi sopia sopi- 35811: semmin tuomitut vähäisemmät ehdolliset ran- vimmasta tuomioistuimesta. Lähinnä niitä kii- 35812: gaistukset määrätään pantavaksi täytäntöön, reellisiä tapauksia silmällä pitäen, jolloin tuo- 35813: uudesta rikoksesta tuomittavan tuntuvan van- mittu on jo suorittamassa jotakin rangaistusta, 35814: keusrangaistuksen määräämiseen ehdolliseksi ehdotetaan lisäksi, että asia voidaan panna 35815: saattaa olla erityistä syytä. Lähinnä näitä ta- vireille myös tuomitun oleskelupaikkakunnan 35816: pauksia silmällä pitäen momenttiin ehdotetaan alioikeudessa. Niissä tapauksissa taas, joissa 35817: otettavaksi säännös siitä, että myös tuomiolla, vankeusrangaistukseen tuomittu ei ole ennes- 35818: jolla ehdollinen vankeusrangaistus määrätään tään rangaistusta suorittamassa, mahdollinen 35819: pantavaksi täytäntöön, olisi konkurrenssin kat- yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 35820: kaiseva vaikutus. Tuolloin täytäntöönpanta- tulisi toimittaa jo ennen tuomitun rangaistus- 35821: 36 1990 vp. - HE n:o 40 35822: 35823: laitokseen toimittamista. Tällöinkin yhteisen teistä rangaistusta määrätessään tuomioistuin 35824: rangaistuksen määrääminen tapahtuisi useim- käyttäisi sille kuuluvaa harkintavaltaa. Käytän- 35825: miten vaivattomimmin tuomitun oleskelupaik- nöllisesti katsoen tuota harkintavaltaa kuiten- 35826: kakunnan alioikeudessa. kin rajoittaisivat aikaisemmin annetut rangais- 35827: Yhteisen rangaistuksen määrääminen jälki- tustuomiot siten, että yhteistä rangaistusta ei 35828: käteen tapahtuisi ehdotuksen mukaan menette- saisi määrätä lyhyemmäksi kuin ankarin niistä 35829: lyssä, jossa eräitä poikkeuksia lukuun ottamat- eikä luonnnollisesti pitemmäksi kuin rangais- 35830: ta noudatetaan rikosasioiden käsittelyjärjestys- tukset yhteenlaskettuina. Lisäksi olisi otettava 35831: tä. Käsittely tulisi vireille virallisen syyttäjän huomioon 2 §:n yhteisen rangaistuksen enim- 35832: esityksestä. Useimmissa tapauksissa aloite yh- mäisaikaa koskevat säännökset. 35833: teisen rangaistuksen määräämiseksi tulisi joko Harkittaessa tämän jälkeen, olisiko yhteisen 35834: lääninhallitukselta tai vankilan johtajalta, mut- vankeusrangaistuksen määräämisen näissäkin 35835: ta asianomaisella virallisella syyttäjällä olisi tapauksissa aina tapahduttava täysilukuisessa 35836: mahdollisuus ryhtyä myös oma-aloitteisesti alioikeudessa, tässä ehdotuksessa on päädytty 35837: asian vaatimiin toimenpiteisiin. Myös tuomittu siihen, että näin on varmaan ainakin silloin, 35838: itse voisi kääntyä suoraan virallisen syyttäjän kun yhteinen rangaistus on määrättävä lukui- 35839: puoleen. sista törkeistä rikoksista. Näyttäisi kuitenkin 35840: Sakko voidaan rangaistusten täytäntöönpa- olevan myös tapauksia, joissa yhteisen van- 35841: nosta annetun asetuksen 6luvun 7 §:n mukaan keusrangaistuksen voisi parhaiten määrätä ali- 35842: muuntaa vankeudeksi myös sellaisessa alioi- oikeuden puheenjohtaja yksin. Tämän vuoksi 35843: keuden kokoonpanossa, jossa kihlakunnan- on päädytty ehdottamaan, että momenttiin 35844: oikeuden muodostaa vain sen puheenjohtaja otettaisiin myös tätä mahdollisuutta koskeva 35845: ilman lautakuntaa ja raastuvanoikeutena toi- säännös. Mainittu säännös on laadittu vastaa- 35846: mii säännönmukaisen kolmen jäsenen sijasta valla tavalla kuin yhden tuomarin istunnossa 35847: vain sen yksi lakimiesjäsen puheenjohtajana. käsiteltävistä rikosasioista annetun lain 1 §:n 35848: Tällainen niin sanottu yhden miehen alioikeus sekä oikeudenkäymiskaaren uusi, myöhemmin 35849: voi pitää istuntoja muuna aikana ja muussa voimaan tuleva 2 luvun 4 §:n säännös. 35850: paikassakin kuin mitä yleisen alioikeuden is- 3 mom. Momentin mukaan yhteistä van- 35851: tuntojen pitämisestä on säädetty. Viimeksi keusrangaistusta ei saisi määrätä ennen kuin 35852: mainittu säännös on antanut mahdollisuuden tuomitulle on todisteellisesti varattu tilaisuus 35853: alioikeuden istuntojen pitämiseen rangaistus- tulla asiassa kuulluksi. Sanonnalla, että tuomi- 35854: laitosten tiloissa, jolloin on vältytty muun mu- tulle on todisteellisesti varattava tilaisuus tulla 35855: assa vankien kuljetukselta alioikeuden sään- kuulluksi, tarkoitetaan, että tällainen tilaisuus 35856: nönmukaisiin istuntoihin käräjäpaikalle. Kos- voidaan varata tuomitulle käyttämättä varsi- 35857: ka on todennäköistä, että suuri osa täytän- naista haastemenettelyä. Esimerkiksi silloin 35858: töönpanoa varten tapahtuvista yhteisen van- kun tuomittu suorittaa vankeusrangaistusta, ei 35859: keusrangaistuksen määräämisistä joudutaan haastamista voida pitää tarpeellisena, vaan 35860: suorittamaan vasta siinä vaiheessa, kun tuo- vankilaviranomaiset voivat antaa todisteellisen 35861: mittu on jo alkanut suorittaa vankeusrangais- tiedoksiannon. Jos tuomittu laillista estettä 35862: tusta, ehdotetaan 7 §:n 2 momenttiin otetta- ilmoittamatta jää tuomioistuimeen saapumatta 35863: vaksi sääännös, joka antaisi mahdollisuuden eikä sellaista estettä myöskään ole tuomiois- 35864: alioikeuden istuntojen pitämiseen näissä asiois- tuimen tiedossa, voitaisiin asia ratkaista hänen 35865: sa vastaavasti niin kuin muuntorangaistuksen poissaolastaan huolimatta. Ehdotetussa lain- 35866: määräämistä koskevissa asioissakin muuna ai- kohdassa edellytetään ainoastaan, että tuomi- 35867: kana ja muussa paikassa kuin mitä alioikeuden tulle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluk- 35868: istunnoista on määrätty. si. Asianomistajan kuuleminen yhteisen ran- 35869: Yhteistä rangaistusta täytäntöönpanovai- gaistuksen määräämiseksi järjestetyssä menet- 35870: heessa määrättäessä tuomioistuin ei puuttuisi telyssä ei jäljempänä selostettavan 9 §:n mu- 35871: syyllisyyskysymyksiin. Sen tehtävänä olisi vain kaan olisi tarpeellista. 35872: määrätä kahden tai useamman vankeusrangais- Tuomitun oikeusturvan takaamiseksi ja 35873: tuksen sijaan yksi yhteinen vankeusrangaistus. mahdollisimman yhtenäiseen rangaistuskäytän- 35874: Tätä tehtävää suorittaessaan alioikeudella olisi töön pääsemiseksi on sekä tuomitulle että vi- 35875: käytettävissään rikosrekisteriotteen lisäksi tuo- ralliselle syyttäjälle varattava tilaisuus hakea 35876: mioita koskevat päätökset perusteluineen. Yh- muutosta yhteisen rangaistuksen määräämistä 35877: 1990 vp. - HE n:o 40 37 35878: 35879: koskevaan päätökseen. Yhtä muutoksenhaku- tuin saattaa määrätä yhteisen vankeusrangais- 35880: astetta saatettaisiin kuitenkin pitää näissä asi- tuksen sen tutkittavina olevista rikoksista, 35881: oissa riittävänä. Muutoksenhausta rikosasiois- vaikka osa niistä on sellaisia, että niistä ja 35882: sa on nykyisin voimassa, että hovioikeuden rikoksista, joista on aikaisemmin tuomittu ran- 35883: valitusasiassa antamaan päätökseen saa hakea gaistus, olisi tullut määrätä yhteinen vankeus- 35884: muutosta vain, jos korkein oikeus myöntää rangaistus. Tässä tapauksessa niistä rikoksista, 35885: siihen valitusluvan. Ennakkopäätösten saami- joista on virheellisesti määrätty yhteinen van- 35886: seksi tai muusta painavasta syystä saattaisi keusrangaistus, ei ole määrätty yksikkörangais- 35887: myös näiden asioiden saattaminen korkeim- tuksia. Tiedossa on vain, mistä rikoksista ku- 35888: man oikeuden tutkittavaksi olla joskus tar- kin esimerkiksi kolmesta yhteisestä rangaistuk- 35889: peen. Sen vuoksi ehdotetaan momentissa sää- sesta on määrätty ja minkä suuruiset nuo 35890: dettäväksi, että muutoksenhausta olisi voimas- yhteiset rangaistukset ovat. Näin ollen rikosten 35891: sa, mitä muutoksenhausta rikosasioissa on sää- ja rangaistusten uudelleen ryhmittely olisi erit- 35892: detty. Lähinnä niitä tapauksia silmällä pitäen, täin hankalaa. Tämän vuoksi mainitunlaisesta 35893: joissa tuomittu on jo suorittamassa jotakin rikosten ja rangaistusten uudelleen ryhmittelys- 35894: yhteisen rangaistuksen piiriin joutuvista rikok- tä olisi luovuttava. Yksinkertaisin ratkaisu 35895: sista erikseen tuomittua rangaistusta, ehdote- näissä tilanteissa on, että kaikista edellä tarkoi- 35896: taan, ettei mahdollinen muutoksenhaku estä tetuista rikoksista määrättäisiin yhteinen van- 35897: täytäntöönpanoa, ellei tuomioistuin toisin keusrangaistus. 35898: määrää. Tuomitulla olisi luonnollisesti oikeus Tilannetta havainnollistanee seuraava kaa- 35899: aloittaa yhteisen rangaistuksen suorittaminen viokuva: 35900: tai jatkaa sen suorittamista siinäkin tapaukses- 35901: sa, että virallinen syyttäjä hakee päätökseen 35902: muutosta. 35903: 35904: 35905: 8 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen poik- 35906: keuksellinen määrääminen 35907: Käytännössä saattaa esiintyä tilanteita, jois- 35908: sa tuomioistuin jostakin syystä ei ole tietoinen 35909: konkurrenssin katkaisevasta tuomiosta, jolla 35910: syytetty on tuomittu vankeusrangaistukseen 35911: sen jälkeen, kun jotkut sen käsiteltävinä olevis- 35912: ta rikoksista on tehty. Tämän vuoksi tuomiois- 35913: tuin nykyisen yhdistämisjärjestelmän mukaan Kaaviossa ylempi aika-akseli kuvaa rikoksen 35914: saattaa yhdistää tuomitsemansa vankeusran- tekohetkeä ja alempi aika-akseli tuomitsemis- 35915: gaistukset toisiinsa, vaikka osa niistä olisi pitä- hetkeä. Kaavion mukaisissa tapauksissa syytet- 35916: nyt yhdistää aikaisemmin tuomittuun vankeus- ty on tuomittu ensiksi tuomiolla T 1 rikoksista 35917: rangaistukseen. Koska jokaisesta rikoksesta R2 ja R3 yhteiseen esimerkiksi kolmen kuukau- 35918: kuitenkin nykyisen yhdistämisjärjestelmän mu- den vankeusrangaistukseen ja tuomiolla T 2 ri- 35919: kaan reaalikonkurrenssitapauksissa on määrät- koksista R 1, R4 , R5 ja R6 yhteiseen esimerkiksi 35920: ty yksikkörangaistus, tällainen virheellinen yh- viiden kuukauden vankeusrangaistukseen. Eh- 35921: distäminen voidaan oikaista viimeistään silloin, dotetun 7 luvun 6 §:n säännöksen mukaan 35922: kun vankeusrangaistukset tulevat pantaviksi yhteiset rangaistukset olisi ollut määrättävä 35923: täytäntöön ja hovioikeus vankilanjohtajan esi- siten, että rikoksista R 1-R 4 määrättäisiin yhtei- 35924: tyksestä nykyisen 7 luvun 9 §:n mukaan suorit- nen vankeusrangaistus ja rikoksista R 5 ja R 6 35925: taa uuden yhdistämisen. toinen yhteinen vankeusrangaistus. Tämän mu- 35926: Vastaavasti saattaa ehdotetussa yhtenäisran- kaista oikaisua vaikeuttaa yksikkörangaistus- 35927: gaistusjärjestelmässä esiintyä tilanteita, joissa ten puuttuminen. Yksinkertaisempi ratkaisu 35928: tuomioistuin ei ole tietoinen siitä, että syytetty olisi, että kaikista rikoksista R 1-R6 muodostet- 35929: on tuomittu vankeusrangaistukseen sen jäl- taisiin vain yksi yhteinen vankeusrangaistus. 35930: keen, kun jotkut sen käsiteltävänä olevista Edellä olevilla perusteilla pykälään ehdote- 35931: rikoksista on tehty. Tämän vuoksi tuomiois- taan otettavaksi säännös, jonka mukaan, jos 35932: 38 1990 vp. - HE n:o 40 35933: 35934: yhteinen vankeusrangaistus on määrätty kah- myös pyrkimys yhdenmukaisuuteen muiden 35935: desta tai useammasta rikoksesta ja sittemmin 6 pohjoismaiden kanssa. Myös korkein oikeus 35936: tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, kannatti ideaalikonkurrenssissa olevien rikos- 35937: että jostakin niistä rikoksista, joista on mää- ten yhteistä vanhentumista (KKO:n vuosikirja 35938: rätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä jostakin 1970 s.226-227). 35939: muusta rikoksesta olisi 6 tai 7 § :n mukaan Jatketun rikoksen vanhentumisen osalta on 35940: tullut määrätä tai tulisi määrätä yhteinen van- oikeuskäytännössä jo vanhastaan vallitsevana 35941: keusrangaistus, kaikista näistä rikoksista on ollut se kanta, että jatketun rikoksen vanhen- 35942: määrättävä yhteinen vankeusrangaistus. tumisaika alkaa kulua vasta viimeisestä siihen 35943: kuuluvasta osateosta lukien, mutta oikeus- 35944: kirjallisuudessa on saanut kannatusta myös se 35945: 9 §. Asianomistajan asema kanta, että kukin jatkettuun rikokseen sisälty- 35946: vä osateko vanhentuu itsenäisesti. Rikoslain 8 35947: Pykälään ehdotetaan otettavaksi sakon luvun uudistamisen yhteydessä jatketun rikok- 35948: muuotarangaistuksen määräämisessä voimassa sen vanhentumista koskevaa käytäntöä ei ollut 35949: olevaa rangaistusten täytäntöönpanosta anne- tarkoitus muuttaa. Eduskunnan lakivalio- 35950: tun asetuksen 6 luvun 10 §:n 1 momenttia kunnan mietinnön (15/1972 vp.) mukaisesti 35951: vastaava säännös. Ehdotuksen mukaan aikai- hallituksen esityksessä ehdotettu 8 luvun 4 §:n 35952: semmin ratkaistun rikosasian asianomistajana ensimmäinen lause "Jos samalla teolla on teh- 35953: ei olisi puhevaltaa yhteistä vankeusrangaistusta ty useita rikoksia ... " muutettiin muotoon "Jos 35954: 6, 7 tai 8 §:n mukaan määrättäessä. teko käsittää useita rikoksia ... ". Mietinnön 35955: mukaan muutoksella tarkoitettiin myös jatke- 35956: tuo rikoksen vanhentumista koskevan sään- 35957: 8 luku. Vanhentumisesta nöksen ottamista pykälään. Oikeuskäytännös- 35958: sä onkin edelleen oltu sillä kannalla, että jat- 35959: Samalla teolla tehtyjen rikosten vanhentumi- kettu rikos alkaa vanhentua vasta viimeisestä 35960: nen jatkettuun rikokseen kuuluvasta osateosta lu- 35961: kien. 35962: 4 §. Ennen kuin 8 luku kokonaisuudessaan Myös eräissä muissa kuin jatketun rikoksen 35963: uudistettiin 16 päivänä helmikuuta 1973 anne- tapauksissa käsitellään samanlaisina toistuvia 35964: tulla lailla, rikoslaissa ei ollut yleissäännöstä tekoja yhtenä kokonaisuutena seuraamuksia 35965: ideaalikonkurrenssissa olevien rikosten van- määrättäessä. Näihin kuuluvat ensinnäkin am- 35966: hentumisesta. Luvun 1 § :n 2 momentissa, sel- mattimaiset ja tavanomaiset rikokset. Esimerk- 35967: laisena kuin se oli alkuperäisessä muodossaan, keinä tästä voidaan mainita rikoslain 32 luvun 35968: oli kuitenkin erityinen vanhentumissäännös sel- 3 §, jossa on säädetty rangaistus sille, joka 35969: laisia tapauksia varten, joissa virkarikos samal- ottaa varastetun tavaran kätkemisen ammatik- 35970: la käsitti muun rikoksen. Sen rikoksen vanhen- seen tai tavakseen, sekä alkoholilain 87 §, jos- 35971: tumisaika, joka oli pitempi, koski tällöin mo- sa on säädetty rangaistus sille, joka ottaa 35972: lempia rikoksia. Muissa ideaalikonkurrenssin sanotun lain 81-86 §:ssä tarkoitetun rikollisen 35973: tapauksissa katsottiin vakiintuneesti, että sa- toiminnan ammatikseen tai tavakseen. Myös 35974: malla teolla tehdyt eri rikokset vanheniuivat rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä 35975: kukin oman vanhentumisaikansa mukaan. vaihetta koskevassa hallituksen esityksessä 66/ 35976: Edellä mainitun 8 luvun kokonaisuudistuksen 1988 vp. ehdotetaan ammattimaisena kätke- 35977: yhteydessä otettiin kuitenkin sen 4 §:ään yleis- misrikoksena (RL 32:3) rangaistavaksi laaja- 35978: säännös vanhentumisesta niissä tapauksissa, mittainen ja ammattimainen ryhtyminen rikok- 35979: joissa teko käsittää useita rikoksia. Sen mu- sella saatuun omaisuuteen. Vallitsevan käsityk- 35980: kaan rangaistuksen saa tuomita kaikista rikok- sen mukaan ammattimaiseen tai tavanomai- 35981: sista, niin kauan kuin sen saa tuomita jostakin seen rikolliseen toimintaan kuuluvat teot ar- 35982: niistä. vostellaan kokonaisuutena myös rikosoikeudel- 35983: Edellä mainittua muutosta perusteltiin halli- lisessa vanhentumisessa. 35984: tuksen esityksessä (hall. es. 130/1972 vp.) sillä, Joissakin tapauksissa samanlaisina toistu- 35985: että uusi järjestely vastasi aikaisempaa oikeus- vien tekojen arvosteleminen yhdeksi kollektii- 35986: käytäntöämme paremmin olosuhteiden vaati- viseksi rikokseksi on katsottu mahdolliseksi 35987: muksia. Eräänä syynä uuteen järjestelyyn oli suoraan tunnusmerkistön perusteella. Esimerk- 35988: 1990 vp. - HE n:o 40 39 35989: 35990: kinä tästä voidaan mainita ammattimaisen ideaalikonkurrenssitapauksissa. Rikosten itse- 35991: moottoriajoneuvoliikenteen luvaton harjoitta- näistä vanhentumista näissä tapauksissa voitai- 35992: minen. Tyypiltään samanlaisena on pidetty siin perustella sillä 7 luvun yhteydessä esitetyllä 35993: eräitä muitakin tapauksia, joissa on kysymyk- perusteella, että rajanveto niiden tapausten 35994: sessä rangaistavan toiminnan harjoittaminen. välillä, joissa rikos on tehty yhdellä tai useam- 35995: Tällöinkin vanhentuminen alkaa vasta viimei- malla teolla, usein on hyvin häilyvä. Etenkin 35996: sestä teon osasta. pyrkimys pohjoismaisen yhtenäisyyden säilyt- 35997: Vastaavasti milloin rangaistus liittyy asianti- tämiseen tältä osin aiheuttaa kuitenkin sen, 35998: lan vallitsemiseen, kuten laissa kiellettyyn esi- ettei tällaista muutosta ainakaan tässä vaihees- 35999: neen hallussapitoon, on kysymys useammasta sa voida pitää perusteltuna. Vaikka muissa 36000: teosta vasta silloin, kun rangaistava asiantila pohjoismaissa luovuttiin eri konkurrenssimuo- 36001: on päättynyt alkaakseen sitten uudelleen uuden tojen erottelusta rangaistuksen määräämista- 36002: toimen tuloksena. paan nähden jo vuosikymmeniä sitten, niiden 36003: Konkurrenssimuotojen erottelusta luovutta- lakeihin sisältyy kuitenkin säännökset yhteises- 36004: essa joudutaan myös harkitsemaan, olisiko tä vanhentumisesta niissä tapauksissa, joissa 36005: kaikki usean rikoksen tapaukset vanhentumi- rikokset on tehty samalla teolla. 36006: sen kannalta arvosteltava samalla tavalla. Ny- Niin kuin yleisperusteluissa on mainittu, ei 36007: kyisen jatketun rikoksen ja reaalikonkurrens- yhden ja useamman teon tapausten erottelemi- 36008: sissa olevien rikosten erilaista arvostelua tässä seksi ole aina olemassa selviä perusteita, vaan 36009: suhteessa ei voida pitää perusteltuna. Niin kuin se seikka, kumpaan ryhmään tapaus luetaan 36010: yleisperusteluissa on mainittu, on myös jatke- kuuluvaksi, jää usein riippumaan lainkäyttäjän 36011: tun rikoksen ja reaalikonkurrenssin erottami- harkinnasta. Nykyisessä järjestelmässä, jossa 36012: nen toisistaan aiheuttanut epäselvyyksiä ja joh- ideaali- ja reaalikonkurrenssin välisellä rajan- 36013: tanut epäyhtenäiseen oikeuskäytäntöön. Koska vedolla voi rangaistuksen määräämisen kannal- 36014: rikosten liittymistä toisiinsa olisi yleensä ran- ta olla melkoisen suuri merkitys, on usein 36015: gaistusta määrättäessä pidettävä lieventävänä kiinnitetty huomiota siihen, miten rangaistuk- 36016: perusteepa, ei ole perusteltua asettaa tekijää sen määräämisessä päästään käytännössä tyy- 36017: tällöin vanhentumisen suhteen huonompaan dyttävään lopputulokseen. Tämä on joissakin 36018: asemaan. Voidaan pitää tuolloin riittävänä, tapauksissa johtanut siihen, että ideaalikon- 36019: että rangaistus tuomitaan sen rikollisen toimin- kurrenssi on saanut melko laajan soveltamis- 36020: nan perusteella, joka kuuluu tekosarjan van- alan. Koska eri konkurrenssimuotojen erotte- 36021: hentumattomaan osaan. Näin ollen olisi pääs- lulla ei uudessa järjestelmässä ole rangaistuk- 36022: tävä siihen, että rikollinen teko aina monite- sen määräämistapaan nähden merkitystä, van- 36023: koisten rikosten yhtymisen tapauksissa vanhen- hentumissäännöksiä sovellettaessa ei nykyisen 36024: tuisi itsenäisesti riippumatta siitä, muodosta- 7 luvun 1 §:n soveltamiskäytännöstä aina voi- 36025: vatko rikolliset teot nykyisen lain mukaisen da saada johtoa harkittaessa, onko useampi 36026: jatketun rikoksen. rikos katsottava tehdyksi samalla teolla. Use- 36027: Sen sijaan niissä edellä mainituissa muissa ampi rikos olisi näin ollen vanhentumissään- 36028: tapauksissa, joissa samanlaisina toistuvia teko- nöksiä sovellettaesa katsottava tehdyksi samal- 36029: ja käsitellään yhtenä kokonaisuutena seuraa- la teolla vain silloin kun voidaan pitää riidatto- 36030: musta määrättäessä, ei ole vastaavia perusteita mana, että kysymyksessä luonnollisen katsan- 36031: suhtautua rikosoikeudellista vanhentumista totavan mukaan on yksi teko. Nykyiset keino- 36032: koskeviin kysymyksiin toisin kuin nykyisin. tekoisesti venytetyt yhden teon tapaukset tulisi- 36033: Niissä tapauksissa vanhentuminen edelleen al- vat siten arvosteltaviksi usean teon tapauksina. 36034: kaisi vasta viimeisestä rikokseen kuuluvasta Esimerkiksi karttuvan talletustilin vastakirjan 36035: osateosta. Näihinkin tilanteisiin liittyy ongel- varastamista ja sen käyttämistä varten tapahtu- 36036: mia, jotka eivät tässä yhteydessä ole ratkaista- nutta väärän valtakirjan valmistamista ei siis 36037: vissa. enää olisi katsottava rikoslain 8 luvun 4 §:ssä 36038: Koska yksi- ja monitekoisen rikosten yhty- tarkoitetulla tavalla samalla teolla tehdyiksi. 36039: misen erottelulla ei enää rangaistuksen määrää- Sitä vastoin sama teko voisi edelleen käsittää 36040: mistavan kannalta olisi merkitystä, saattaisi esimerkiksi pahoinpitelyn ja kuolemantuotta- 36041: myös olla perusteltua, että kukin rikos vanhen- muksen. 36042: tuisi itsenäisesti myös silloin, kun useampi Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan 8 lu- 36043: rikos on tehty yhdellä teolla eli niin sanotuissa vun 4 §:n muuttamista siten, että siitä selvästi 36044: 40 1990 vp. - HE n:o 40 36045: 36046: ilmenee säännöksen soveltuvan ainoastaan sil- tavat nykyisen lain mukaan yksin teoin tehtyi- 36047: loin, kun useampi rikos on tehty samalla teol- nä rikoksina rangaistavien tekojen osalta sa- 36048: la. moin kuin nykyisen lain mukaan jatkettuna 36049: rikoksena rangaistavien tekojen osalta eräissä 36050: tapauksissa johtaa ankarampaan rangaistuk- 36051: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset seen kuin nykyisen lain aikana. Toisaalta voi- 36052: daan lähteä siitä, että uuden lain toteutumisen 36053: Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä kannalta olisi suotavaa, että nykyisestä järjes- 36054: vaihetta koskevassa hallituksen esityksessä telmästä päästäisiin mahdollisimman pian 36055: (hall.es. 66/1988 vp.) on ehdotettu rikoslain eroon. Lain soveltajien kannalta olisi myös 36056: voimaanpanemisesta annetun asetuksen suotavaa, ettei kahta erilaista järjestelmää tar- 36057: 3 §:ään otettavaksi nimenomaiset säännökset vitsisi soveltaa kovin kauan rinnakkain. 36058: siitä, mitä lakia on sovellettava silloin, kun 1 mom. Momentissa olisi säännös lain voi- 36059: rikoksen tekoaikana ja tuomitsemishetkellä maantulopäivästä. 36060: voimassa olevat lait poikkeavat toisistaan. Esi- 2 mom. Edellä mainituista syistä 2 momen- 36061: tyksen perustelujen mukaan noita säännöksiä tiksi ehdotetaan otettavaksi pääsääntö, jonka 36062: olisi sovellettava muutakin rikoslainsäädäntöä mukaan ehdotettua lakia sovellettaisiin sen voi- 36063: uudistettaessa. maantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Lähinnä 36064: Edellä tarkoitetun 3 §:n 1 momentin mu- niin sanotun lievemmän lain periaatteen vaati- 36065: kaan rikokseen on sovellettava sitä lakia, joka mista poikkeussäännöksistä säädettäisiin seu- 36066: oli voimassa, kun rikos tehtiin. Pykälän 2 raavissa momenteissa. 36067: momentin mukaan on kuitenkin uutta lakia Nykyisen lain aikana tehtyihin rikoksiin so- 36068: sovellettava, jos sen soveltaminen johtaa lie- vellettaisiin siten uuden lain aikanakin nykyisiä 36069: vempään lopputulokseen. Jos kuitenkin uusi 7 luvun 1 §:n ideaalikonkurrenssia ja 7 luvun 36070: laki on tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun 2 §:n jatkettua rikosta koskevia säännöksiä. 36071: asia on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa, Siirtymäsäännöksiä laadittaessa on harkittava- 36072: muutoksenhakutuomioistuimen on sovellettava na ollut myös vaihtoehto, jonka mukaan noita 36073: uutta lakia vain, milloin teosta uuden lain säännöksiä ei enää sovellettaisi uuden lain 36074: mukaan ei ole tuomittava rangaistusta tai mil- aikana nykyisen lain aikanakaan tehtyihin ri- 36075: loin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta- koksiin. Ehdotuksen laatimisesta on kuitenkin 36076: minen johtaisi olennaisesti ankarampaan lop- luovuttu 4 momentissa tarkoitetussa rangais- 36077: putulokseen. tusten yhdistämisessä tuolloin ilmaautuvien 36078: Luopuminen eri konkurrenssimuotojen erot- vaikeuksien vähentämiseksi. 36079: telusta ja siirtyminen yhtenäisrangaistusjärjes- 3 mom. Niistä tapauksista, joissa uusi laki 36080: telmään merkitsee olennaista muutosta ran- on selvästikin nykyistä lakia lievempi ja joissa 36081: gaistuksen määräämiseen silloin, kun rangais- uuden lain säännöksiä olisi sovellettava myös 36082: tus on tuomittava useasta rikoksesta. Tämän nykyisen lain aikana tehtyihin rikoksiin, otet- 36083: vuoksi on pidetty perusteltuna ottaa ehdotet- taisiin säännökset 3 momenttiin. Näitä olisivat 36084: tuun lakiin mahdollisimman yksityiskohtaiset 7 luvun 3 §:n säännös yhteisen sakkorangais- 36085: siirtymäsäännökset nykyisten ja uusien sään- tuksen määräämisestä ja 8 luvun 4 §:n rikosten 36086: nösten soveltamisesta. Nämä yksityiskohtaiset vanhentumista koskeva säännös. 36087: säännökset on kuitenkin pyritty laatimaan si- Ehdotetun lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin 36088: ten, että ne olisivat sopusoinnussa edellä mai- säännös lyhyiden vankeusrangaistusten tuomit- 36089: nittujen rikoslain voimaanpanemisesta annetun semisesta päivin ei ole nykyisen lain vastaavaa 36090: asetuksen 3 §:n ehdotettujen säännösten kans- säännöstä lievempi eikä myöskään ankarampi. 36091: sa. Luonnollista kuitenkin on, että sitä sovellettai- 36092: Ehdotetun lain siirtymäsäännöksiä laaditta- siin uuden lain aikana myös tuomittaessa ran- 36093: essa on lähdetty siitä, että yhteisen rangaistuk- gaistusta nykyisen lain aikana tehdyistä rikok- 36094: sen määräämistä koskevat säännökset johtavat sista. Tästäkin säädettäisin 3 momentissa. Mi- 36095: enintään yhtä ankaraan tai mahdollisesti jon- käli kuitenkin rikosasia on ratkaistu alemmas- 36096: kin verran lievempään lopputulokseen kuin sa oikeusasteessa nykyisen lain aikana, uuden 36097: nykyisen lain rangaistuksen yhdistämistä kos- lain ehdoton soveltaminen aiheuttaisi sen, että 36098: kevat säännökset. Sen sijaan yhteisen rangais- muutoksenhakutuomioistuimen olisi muutetta- 36099: tuksen määräämistä koskevat säännökset saat- va alemman tuomioistuimen päätöstä esimer- 36100: 1990 vp. - HE n:o 40 41 36101: 36102: kiksi vain siten, että yhdistetyn rangaistuksen sen vankeusrangaistuksen enimmäisaika olisi 36103: alle kolmen kuukauden yksikkörangaistukset ehdotetun 7 luvun 2 §:n mukaan riippuvainen 36104: muutettaisiin vastaaviksi päivin tuomituiksi tuomittavina olevien rikosten ankarimmasta 36105: rangaistuksiksi. Koska tästä aiheutuisi muu- enimmäisrangaistuksesta ja mahdollisuudesta 36106: toksenhakutuomioistuimelle vain tarpeetonta ankarimman enimmäisrangaistuksen ylittämi- 36107: lisätyötä, 3 momentin toiseksi virkkeeksi ehdo- seen. Säännösten perusteella on pääteltävissä, 36108: tetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan että määrätyissä tapauksissa eli lähinnä niissä, 36109: muutoksenhakutuomioistuin voisi näissä ta- joissa syytetylle aikaisemmin tuomittu rangais- 36110: pauksissa soveltaa myös nykyisen lain sään- tus, johon uuden lain aikana tuomittava ran- 36111: nöksiä. Päätöksen muuttaminen vain uuden 2 gaistus olisi yhdistettävä, on huomattavan pit- 36112: luvun 2 §:n 2 momentin säännöksen soveltami- kä, ehdotetun 7 luvun 2 §:n säännökset saatta- 36113: seksi ei siten olisi tarpeen. vat johtaa syytetyn kannalta lievempään lop- 36114: 4 mom. Siinä tapauksessa, että nykyisen lain putulokseen. Näitä tapauksia varten ehdote- 36115: aikana tehdyt rikokset olisi tehty vasta nykyi- taan momenttiin otettavaksi säännös, jonka 36116: sen lain aikana annetun viimeisen joko ehdolli- mukaan uuden lain aikana tuomittava yhdistet- 36117: sen tai ehdottoman vankeusrangaistuksen tuo- ty rangaistus ei saisi olla ankarampi kuin mitä 36118: mitsemisen jälkeen, niistä olisi muodostettava rikoksista voitaisiin uuden 7 luvun 2 §:n mu- 36119: yhteinen vankeusrangaistus. Näitä tapauksia kaan enintään tuomita yhteiseksi rangaistuk- 36120: varten momenttiin ehdotetaan otettavaksi seksi. Eräissä tapauksissa tuo aikaisemmin jo 36121: säännös, jonka mukaan uuden lain yhteisen lainvoimaisesti tuomittu rangaistus voi olla 36122: vankeusrangaistuksen määräämistä koskevia yhtä pitkä tai pitempi kuin mainitun 2 §:n 36123: säännöksiä olisi sovellettava myös silloin, kun mukainen ankarin rangaistus. Selvää on, että 36124: rikokset on tehty aikaisemman lain aikana. tuo lainvoiman saaneena tuomiolla tuomittu 36125: Siinä tapauksessa, että rangaistukset on alem- rangaistus jäisi pysyväksi. Näitä tapauksia var- 36126: massa oikeusasteessa yhdistetty nykyisen lain ten ehdotetaan momenttiin otettavaksi sään- 36127: aikana tai nykyisen lain aikana tehdystä rikok- nös, jonka mukaan, jos aikaisemmin tuomittu 36128: sesta tuomittava rangaistus olisi nykyisen lain 7 rangaistus on jo yhtä ankara tai ankarampi 36129: luvun 8 §:n säännösten mukaisesti tullut yhdis- kuin uuden 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä 36130: tää toiseen tuon lain aikana jo tuomittuun ankarin rangaistus, tuomioistuimen olisi mää- 36131: rangaistukseen, momentin toisen virkkeen mu- rättävä, että uusi yhdistettävä rangaistus sisäl- 36132: kaan nuo rangaistukset olisi yhdistettävä myös tyy aikaisemmin tuomittuun rangaistukseen. 36133: uuden lain aikana. Ilman mainitunlaista sään- On kuitenkin mahdollista, että tuomioistuin 36134: nöstä saattaisi uuden lain soveltaminen johtaa tietämättä aikaisemmin tuomitusta rangaistuk- 36135: nykyisen lain mukaista rangaistusta ankaram- sesta määrää ennen tuomion antamista tehdyis- 36136: paan rangaistukseen esimerkiksi silloin, kun tä rikoksista tai ennen tuomion antamista ja 36137: noita uuden lain aikana tuomittavaksi tulleita sen jälkeen tehdystä rikoksesta yhteisen ran- 36138: rikoksia on vain yksi. Syytetty ei tuolloin saisi gaistuksen. Näitä tapauksia varten ehdotetaan 36139: hyväkseen sen paremmin rangaistuksen yhdis- momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu- 36140: tämisestä kuin yhteisen rangaistuksen määrää- kaan tuohon virheelliseen yhteisen rangaistuk- 36141: misestä hänelle koituvaa rangaistuksen lieven- sen määräämiseen ei tulisi puuttua eikä ran- 36142: tämistä. gaistusten yhdistämistä tulisi enää toimittaa. 36143: Yhdistetyn rangaistuksen enimmäisaika on Tilannetta havainnollistanee seuraava kaavio- 36144: nykyisen lain mukaan 15 vuotta. Uuden yhtei- kuva: 36145: 36146: 36147: 36148: 36149: 6 300270F 36150: Voimaantulopäivä 36151: 42 1990 vp. - HE n:o 40 36152: 36153: Kaavion mukaisissa tapauksissa syytetty on Osittain nykyisen lain aikana tehdyistä rikok- 36154: tuomittu ensiksi tuomiolla T 1 rikoksista R 3 ja sista ei kuitenkaan saisi uuden lain aikana 36155: R4 yhdistettyyn esimerkiksi viiden kuukauden tuomita ankarampaa rangaistusta kuin mitä 36156: vankeusrangaistukseen ja vähän myöhemmin niistä olisi tuomittu nykyisen lain aikana. Mo- 36157: uuden lain voimaantulopäivän jälkeen tuomi- menttiin ehdotetaan otettavaksi tähän lopputu- 36158: olla T 2 rikoksista R2 ja R5 yhteiseen neljän lokseen johtava säännös, jonka mukaan yhteis- 36159: kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka tä rangaistusta nyt puheena olevista rikoksista 36160: R2 :sta tuomittava rangaistus olisi tullut yhdis- tuomittaessa ei saisi soveltaa 7 luvun 2 §:n 36161: tää tuomiolla T 1 tuomittuihin rangaistuksiin. säännöksiä mahdollisuudesta enimmäisrangais- 36162: Kun sitten tuomiolla T 3 tuomitaan rangaistus tuksen ylittämiseen. 36163: rikoksesta R 1, tuomioistuin, puuttumatta vir- Niin kuin siirtymäsäännöksiä koskevan pe- 36164: heelliseen tuomioon T 2 , yhdistää rikoksesta R 1 rusteluosan alussa on mainittu, rikoslain koko- 36165: tuomittavan rangaistuksen tuomiolla T 1 aikai- naisuudistuksen ensimmäistä vaihetta koske- 36166: semmin tuomittuihin rangaistuksiin. Kun tä- vassa hallituksen esityksessä n:o 66/1988 vp. 36167: män jälkeen tuomiolla T 4 on tuomittava ran- rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk- 36168: gaistus rikoksista R6 ja R7 , niistä on määrättä- sen 3 §:n 2 momenttiin on ehdotettu otettavak- 36169: vä yhteinen rangaistus, koska tuomiolla T 3 , si muutoksenhakutuomioistuinta koskeva eri- 36170: jossa on tuomittu rangaistus vain konkurrens- tyissäännös. Sen mukaan, jos uusi laki on 36171: siin T 1 kuuluneesta rikoksesta, ei ole konkur- tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun asia on 36172: renssia katkaisevaa vaikutusta. ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa, muu- 36173: 5 mom. Niissä ehkä sinänsä jokseenkin har- toksenhakutuomioistuimen on sovellettava 36174: voissa tapauksissa, joissa nykyisen lain mu- uutta lakia vain, milloin teosta uuden lain 36175: kaan jatkettuna rikoksena tuomittavien rikos- mukaan ei ole tuomittava rangaistusta tai mil- 36176: ten ensimmäiset tekoerät olisi tehty nykyisen loin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta- 36177: lain aikana ja viimeiset erät uuden lain aikana, minen johtaisi olennaisesti ankarampaan lop- 36178: rikossarjasta olisi uuden lain aikana ilman putulokseen. 36179: erityissäännöstä määrättävä rangaistus siten, Vastaavan säännöksen ottamisesta ehdote- 36180: että nykyisen lain aikana tehdyt rikolliset teot tun lain siirtymäsäännöksiin on kuitenkin luo- 36181: rangaistaisiin jatkettuna rikoksena ja uuden vuttu. Säännöstä laadittaessa on käynyt selvil- 36182: lain aikana tehdyistä rikoksista määrättäisiin le, että vastaavanlaisen vain muutoksenhaku- 36183: yhteinen rangaistus. Vastaavasti olisi niissä tuomioistuinta koskevan säännöksen lisäksi 36184: tapauksissa, joissa yksin teoin tehdyt rikokset olisi sen poikkeuksista oltava useita nyt puhee- 36185: olisi tehty osittain nykyisen ja osittain uuden na olevia siirtymäsäännöksiä vastaavia sään- 36186: lain aikana, rikoksista määrättävä eri rangais- nöksiä. Tämä tekisi taas siirtymäsäännösten 36187: tukset, jotka olisi sitten täytäntöönpanossa soveltamisen tarpeettoman monimutkaiseksi ja 36188: laskettava yhteen. Koska nykyisen ja uuden epäyhtenäiseksi. Luonnollisempaa tässä ta- 36189: lain soveltaminen noihin tapauksiin johtaisi pauksessa on, että myös muutoksenhakutuo- 36190: ilmeisesti ankarampaan lopputulokseen kuin mioistuin soveltaa, 3 momentin poikkeussään- 36191: jos niistä tuomittaisiin rangaistus joko nykyi- nöksen huomioon ottaen, puheena olevia siir- 36192: sen lain tai uuden lain mukaisesti, näitä ta- tymäsäännöksiä siinäkin tapauksessa, että asia 36193: pauksia varten ehdotetaan 5 momenttiin otet- on ratkaistu alemmassa oikeusasteessa nykyi- 36194: tavaksi erityissäännös. sen lain aikana. 36195: Nykyisen lain mukaan rangaistuksia yhdis- 6 mom. Edellä olevasta seuraa jo luonnos- 36196: tettäessä jatketun rikoksen ja yksin teoin tehty- taan, että niissä tapauksissa, joissa uuden lain 36197: jen rikosten katsotaan kuuluvan niiden viimei- aikana tulee pantavaksi täytäntöön rangaistuk- 36198: sen tekopäivän mukaan määräytyvään konkur- sia, jotka aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n 36199: renssiin. Nyt puheena olevia tapauksia varten mukaan olisi tullut tai 4 momentin mukaan 36200: ehdotetaankin momenttiin otettavaksi ensinnä- tulisi yhdistää niiden täytäntöönpanoa varten, 36201: kin säännös, jonka mukaan jatkettu rikos ja rangaistukset on yhdistettävä myös uuden lain 36202: yksin teoin tehdyt rikokset katsottaisiin puhee- aikana. Koska uuden lain aikana ennen pitkää 36203: na olevissa tapauksissa tehdyiksi uuden lain tulee samalla kertaa täytäntöönpantavaksi ran- 36204: aikana. Tästä taas olisi 2 momentin mukaisesti gaistuksia, joista eräät on yhdistettävä ja eräis- 36205: seurauksena, että noista rikoksista olisi uuden tä on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus, 36206: lain aikana tuomittava yhteinen rangaistus. on luonnollisempaa että rangaistuksen yhdistä- 36207: 1990 vp. - HE n:o 40 43 36208: 36209: misen ja yhteisen rangaistuksen määräisi sama sittää virallisen syytteen alaisen rikoksen, kos- 36210: ehdotetun 7 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoi- ka teosta kuitenkin on nostettava syyte. 36211: tettu alioikeus. Luonnollista kuitenkin on, että Luovuttaessa konkurrenssimuotojen erotte- 36212: hovioikeudessa uuden lain voimaan tullessa lusta rangaistuksen määräämisessä joudutaan 36213: vireillä olevissa asioissa yhdistämisen toimittai- harkitsemaan myös RVA 16 §:n 1 momentin 36214: si hovioikeus. Tarkoituksenmukaiselta näyttäi- toisen virkkeen säännöstä uudelta pohjalta. 36215: si myös sellainen menettely, että lain voimaan- Niin kuin yleisperusteluissa on mainittu, ei 36216: tuloa edeltävänä aikana hovioikeuden käsitel- yhden ja useamman teon tapausten erottelemi- 36217: täväksi saatettaisiin vain kiireellisimmät yhdis- seksi ole aina olemassa selviä perusteita, vaan 36218: tämisasiat ja vähemmän kiireelliset asiat lähe- se seikka, kumpaan ryhmään tapaus luetaan 36219: tettäisiin asianomaiselle viralliselle syyttäjälle kuuluvaksi, jää usein riippuvaksi lainkäyttäjän 36220: lain voimaan tultua tapahtuvaa rangaistusten harkinnasta. Lisäksi johtaa RVA 16 §:n 1 mo- 36221: yhdistämistä varten. Kaikista edellä mainituista mentin toisen virkkeen säännös eräissä tapauk- 36222: seikoista ehdotetaan otettavaksi säännökset 6 sissa epätyydyttäviin tuloksiin. Esimerkkinä 36223: momenttiin. voidaan mainita tapaus, jossa poika ottaa lu- 36224: 7 mom. Lain täytäntöönpanaan liittyviin vattomasti käyttöönsä isänsä omistaman moot- 36225: toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen sen toriajoneuvon ja syyllistyy ajon aikana lievään 36226: voimaantuloa. liikennerikkomukseen. Silloin, kun virallisen 36227: syytteen alainen liikennerikkomus katsotaan 36228: tehdyksi samalla teolla kuin moottoriajoneu- 36229: 1.2. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta von luvaton käyttöönottaminen, virallisen 36230: syyttäjän on RVA 16 §:n 1 momentin toisen 36231: 16 § 1 mom. Rikoslaissa ja eräissä muissakin virkkeen nojalla syytettävä myös viimeksi mai- 36232: laeissa olevien säännösten perusteella tiettyjen nitusta rikoksesta, vaikka sen syytteeseenpano 36233: rikosten syytteeseenpano riippuu asianomis- rikoslain 38 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla 36234: tajan syyttämispyynnöstä tai hänen itsensä muutoin on riippuvainen asianomistajan ilmi- 36235: nostamasta syytteestä. Nämä niin sanotut annosta. 36236: asianomistajarikokset ovat poikkeuksia rikos- Myös rikosoikeuskomitea on mietinnössään 36237: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen (1976:72) katsonut, että jos sama teko käsittää 36238: (RVA) 16 §:n 1 momentin ensimmäisen virk- sekä asianomistajarikoksen että virallisen syyt- 36239: keen yleissäännöksestä. Sen mukaan rikokset teen alaisen rikoksen, ei syytteen nostaminen 36240: ovat virallisen syytteen alaisia, jolleivät laki tai jälkimmäisestä rikoksesta saisi sinänsä oikeut- 36241: asetukset niitä siitä nimenomaan erota. taa syytteen nostamiseen edellisestä. 36242: Rikoksen määräämiseen asianomistajarikok- Edellä mainituilla perusteilla ehdotetaan 36243: seksi ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi rikok- RVA 16 §:n 1 momentista poistettavaksi sen 36244: sen vähäisyys tai se, että rikoksen julkisuuteen toinen virke. Samalla on sanotun momentin 36245: tulosta voisi aiheutua asianomistajalle kohtuu- ensimmäisen virkkeen kieliasu nykyaikaistettu 36246: tonta haittaa. Lisäksi on myös sellaisia tekoja, tekemättä siihen asiallisia muutoksia. 36247: joissa asianomistajan suhtautuminen asiaan ai- Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Proses- 36248: nakin käytännössä suurelta osalta määrää teon sioikeudellisista periaatteista on katsottu johtu- 36249: luonteen ja vaikuttaa siihen, pidetäänkö tekoa van, että virallinen syyttäjä on ilman asian- 36250: rangaistuksen arvoisena. omistajan ilmiantoakin oikeutettu jatkamaan 36251: Jos virallisen syytteen alainen rikos ja asian- syytteen ajamista sellaisesta rikoksesta, joka 36252: omistajarikos on tehty samalla teolla, voi viral- syytettä nostettaessa oli virallisen syytteen alai- 36253: linen syyttäjä RVA 16 §:n 1 momentin toisen nen, vaikka sanottu rikos oikeudenkäynnin 36254: virkkeen säännöksen mukaan nostaa syytteen aikana voimaan tulleen lainmuutoksen johdos- 36255: asianomistajarikoksesta asianomistajan tah- ta olisikin muuttunut asianomistajarikokseksi. 36256: dosta riippumatta. Tämä säännös sisältyi lakiin Tämän periaatteen mukaisesti lakiin ehdote- 36257: jo sen alkuperäisessä muodossa. Sitä on perus- taan otettavaksi nimenomainen säännös siitä, 36258: teltu sillä, että ne seikat, joiden perusteella että virallinen syyttäjä saa myös uuden lain 36259: virallisen syyttäjän syyteoikeus on eräiden ri- voimaantulon jälkeen jatkaa syytteen ajamista, 36260: kosten osalta tehty riippuvaiseksi asianomis- jos hän on ennen uuden lain voimaantuloa 36261: tajan ilmiannosta, menettävät merkityksensä, nostanut syytteen rikoksesta, josta hän aikai- 36262: milloin teko asianomistajarikoksen ohella kä- semman lain mukaan on ollut oikeutettu nosta- 36263: 44 1990 vp. - HE n:o 40 36264: 36265: maan syytteen. Näin ollen virallinen syyttäjä Ehdollisen rangaistuksen määrääminen pan- 36266: olisi asianomistajan ilmiannosta riippumatta tavaksi täytäntöön 36267: oikeutettu uuden lain voimaantulon jälkeenkin 36268: jatkamaan syytteen ajamista asianomistajari- 4 § 1 mom. Pykälän nykyisen ensimmäisen 36269: koksesta, joka on aikaisemman lain mukaises- virkkeen mukaan, jos ehdolliseen rangaistuk- 36270: sa ideaalikonkurrenssissa virallisen syytteen seen tuomittu tekee koetusaikana uuden rikok- 36271: alaisen rikoksen kanssa, kunhan syyte vain on sen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistuk- 36272: nostettu ennen uuden lain voimaantuloa. seen, ja syyte tästä uudesta rikoksesta on 36273: Säännös on sopusoinnussa hallituksen esi- nostettu viimeistään vuoden kuluessa koetus- 36274: tyksessä 6611988 vp. esitetyn rikoslain voi- ajan päättymisestä, tuomioistuin voi määrätä 36275: maanpanemisesta annetun asetuksen ehdotetun ehdollisen rangaistuksen pantavaksi täytän- 36276: 14 §:n 1 momentin säännöksen kanssa. Sen töön. Pykälän toisen virkkeen mukaan, jos 36277: mukaan virallisen syyttäjän syyteoikeus mää-' uudesta rikoksesta tuomitaan vuotta pitem- 36278: räytyisi sen lain mukaan, joka on voimassa pään ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ai- 36279: syytettä nostettaessa. kaisempi ehdollinen rangaistus on määrättävä 36280: pantavaksi täytäntöön. Jälkimmäisessä ta- 36281: pauksessa yli vuoden vankeusrangaistus on 36282: 1.3. Sotilaskurinpitolaki tuomittava jostakin yksittäisestä rikoksesta. 36283: Yli vuoden yhdistetty vankeusrangaistus ei si- 36284: 5 § 1 mom. Sotilaskurinpitolain (331/83) ten vielä ehdottomasti edellytä täytäntöönpa- 36285: 5 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan nomääräystä. 36286: kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yhdiste- Yhtenäisrangaistukseen siirtymisen vuoksi 36287: tä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen eikä pykälän nykyisen toisen virkkeen sanamuotoa 36288: sakkoon, ehdotetaan muutettavaksi siten, että olisi joka tapauksessa muutettava, koska rikos- 36289: noista rangaistuksista ei saisi myöskään määrä- lakiin ehdotettujen muutosten mukaan kahden 36290: tä yhteistä rangaistusta. tai useamman rikoksen tapauksessa yksikkö- 36291: rangaistuksia ei yleensä määrättäisi. Käytän- 36292: nön tapaukset huomioon ottaen ei kuitenkaan 36293: 1.4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta ole riittäviä perusteita tällaisen ehdottoman 36294: säännöksen säilyttämiseen, vaan luonnollisem- 36295: Nykyiseen ehdollisesta rangaistuksesta an- paa on, että tuomioistuin voisi harkita täytän- 36296: nettuun lakiin liittyvänä epäkohtana voidaan töönpanomääräystä riippumatta tällaisesta eh- 36297: pitää sitä, että niissä tapauksissa, joissa aikai- dottomasta säännöksestä. Tämän vuoksi mai- 36298: semmin ehdollisena tuomittu vankeusrangais- nitun säännöksen ottamisesta uuteen pykälään 36299: tus määrätään pantavaksi täytäntöön, suoritet- ehdotetaan luovuttavaksi. 36300: tavan vankeusrangaistuksen aika muodostuu Nykyiseen ehdollisen rangaistuksen täytän- 36301: kovin usein kohtuuttoman pitkäksi. Noiden töönpantavaksi määräämiseen liittyvänä olen- 36302: epäkohtien vähentämiseksi tuomioistuinten naisena epäkohtana voidaan pitää sitä, että 36303: harkintavaltaa ehdollisia rangaistuksia täytän- päätettäessä, onko ehdollinen rangaistus pan- 36304: töönpantavaksi määrättäessä ehdotetaan lisät- tava täytäntöön, ei ole kuin kaksi äärivaihtoeh- 36305: täväksi (4 § 1 mom.). Merkittävämpänä uudis- toa, joko määrätä tai olla määräämäitä ran- 36306: tusehdotuksena pyrittäessä lyhentämään eten- gaistus täytäntöönpantavaksi. Tätä luonnolli- 36307: kin nuorien henkilöiden suoritettavien van- sempi ja joustavampi sekä syytetyn kannalta 36308: keusrangaistusten pituuksia on se, että täytän- kohtuullisempi olisi järjestelmä, jossa siirtymi- 36309: töönpantavaksi määrätyistä ehdollisista van- nen ehdollisesta rangaistuksesta ehdottomaan 36310: keusrangaistuksista ja muusta samaan konkur- tapahtuisi asteittain ja joka antaisi tuomiois- 36311: renssiryhmään kuuluvasta ehdottomasta van- tuimelle mahdollisuuden määrätä ehdollisesta 36312: keusrangaistuksesta voitaisiin määrätä yhtei- rangaistuksesta täytäntöönpantavaksi vain 36313: nen vankeusrangaistus (4 § 2 mom.). Ehdotuk- osan, esimerkiksi vuoden vankeusrangaistuk- 36314: sen mukaan tuomioistuin voisi myös määrätä sesta kahdesta kolmeen kuukautta. 36315: ehdollisesta rangaistuksesta täytäntöönpanta- Osittaiseen täytäntöönpanomääräykseen liit- 36316: vaksi vain osan, jolloin muu osa ehdollisesta tyy käytännön ongelmia. Merkittävin käytän- 36317: rangaistuksesta jäisi edelleenkin ehdolliseksi ai- nön ongelma näyttäisi olevan siinä, että ehdo- 36318: kaisemmin määrätyin koetusajoin. tettujen lakien voimaan tultuakin saattaa käy- 36319: 1990 vp. - HE n:o 40 45 36320: 36321: dä niin, että samaa henkilöä koskevia rikosjut- kyisinkin olevasta mahdollisuudesta määrätä 36322: tuja on samoihin aikoihin vireillä eri tuomiois- useista ehdollisista rangaistuksista pantavaksi 36323: tuimissa. Tällöin saattaisi käydä niin, että eri täytäntöön vain jokin tai joitakin niistä. 36324: tuomioistuimet toistensa ratkaisuista tietämät- Ehdotettu uusi 2 momentti edellyttää myös 36325: tä määräisivät samasta ehdollisesta rangaistuk- seuraavaa muutosta. Kun 2 momentissa maini- 36326: sesta osan, esimerkiksi kumpikin 2 kuukautta tuissa tapauksissa ei koetusaikana tehdystä ri- 36327: tai toinen 2 ja toinen 3 kuukautta, pantavaksi koksesta enää aina määrättäisi erillistä rangais- 36328: täytäntöön. Tämä taas saattaisi puolestaan ai- tusta, ehdotetaan nykyisin voimassa olevan 36329: heuttaa tulkintavaikeuksia sen suhteen, olisiko 4 §:n ensimmäisessä virkkeessä oleva sanonta 36330: pantava täytäntöön 2 tai 3 kuukautta tai mah- " ... josta hänet tuomitaan vankeusrangaistuk- 36331: dollisesti jopa 5 kuukautta vankeutta. Mainitut seen ... " korvattavaksi sanonnalla "... josta 36332: tosin ilmeisesti jokseenkin harvoin ilmenevät hänet olisi tuomittava vankeusrangaistuk- 36333: käytännön vaikeudet huomioon ottaen on har- seen ... ". 36334: kittu myös sellaista vaihtoehtoa, että tuomiois- 36335: tuin määrätessään ehdollisesta rangaistuksesta 36336: vain osan pantavaksi täytäntöön samalla mää- Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 36337: räisi muun osan ehdollisesta rangaistuksesta 36338: raukeamaan. Siihen liittyy kuitenkin vastaa- 2 mom. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi 36339: vanlaisia ongelmia kuin ensiksi mainittuun rat- säännökset, joilla täytäntöönpantaviksi mää- 36340: kaisuvaihtoehtoon. Lisäksi siihen liittyy muita rättyjen samalla kertaa suoritettavien ehdollis- 36341: ongelmia esimerkiksi silloin, kun osittaisen ten rangaistusten pituudet pyritään saattamaan 36342: rangaistuksen raukeamistuomion antamisen nykyistä kohtuullisemmiksi. Momentin ensim- 36343: jälkeen tulee ilmi niin vakava rikos tai vakavia mäisen ja toisen virkkeen mukaan niissä ta- 36344: rikoksia, että niiden perusteella koko ehdolli- pauksissa, joissa ehdollinen rangaistus määrä- 36345: nen rangaistus olisi tullut määrätä pantavaksi tään joko kokonaan tai osaksi pantavaksi täy- 36346: täytäntöön. Tällaiset seikat olisivat ilmeisesti- täntöön, tuohon täytäntöönpantavaksi määrät- 36347: kin omiaan vähentämään säännöksen sovelta- tyyn ehdolliseen vankeusrangaistukseen sisälty- 36348: mista. vistä rikoksista tai, jos täytäntöönpantavia eh- 36349: Mainituista käytännön vaikeuksista huoli- dollisia rangaistuksia on useita, noista rikoksis- 36350: matta puheena olevan uudistuksen mahdolli- ta sekä muista vankeudella suoritettavista ri- 36351: simman pikaista toteutumista on pidetty siinä koksista olisi määrättävä yhteinen vankeusran- 36352: määrin tärkeänä, että 4 §:n 1 momenttiin eh- gaistus noudattaen soveltuvin osin rikoslain 7 36353: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan luvun säännöksiä. 36354: tuomioistuin saisi määrätä ehdollisesta rangais- Lakiehdotusta laadittaessa on lähinnä pidet- 36355: tuksesta pantavaksi täytäntöön vain osan sekä ty silmällä käytännössä ehkä yleisimmin esiin- 36356: jättää rangaistuksen muilta osin ehdolliseksi tyviä tilanteita. Niissä syytettyä ei ole tuomittu 36357: aikaisemmin määrätyin koetusajoin. Mahdol- ehdottomaan vankeusrangaistukseen koetusai- 36358: listen samoihin aikoihin annettuihin täytän- kana tehdystä rikoksesta ennen hänen syyllisty- 36359: töönpanomääräyksiin liittyvien tulkintavai- mistään siihen rikokseen, jonka johdosta eh- 36360: keuksien vähentämiseksi momenttiin ehdote- dollinen rangaistus määrätään pantavaksi täy- 36361: taan otettavaksi myös säännös siitä, että tuo- täntöön. Tällöinhän konkurrenssin katkaisisi 36362: mioistuinten olisi päätöksessään todettava pait- vasta tämä ehdoton vankeusrangaistus. Kaikis- 36363: si se, kuinka paljon ehdollisesta rangaistukses- ta yhteen tai useampaan ehdolliseen rangais- 36364: ta on pantava täytäntöön, myös se, kuinka tukseen johtaneista rikoksista sekä niistä nyt 36365: paljon ehdollisesta rangaistuksesta jää edelleen tuomittavista rikoksista, joiden perusteella eh- 36366: ehdolliseksi. Päätöksessä olisi lisäksi mainitta- dolliset rangaistukset määrätään pantavaksi 36367: va ehdolliseksi jäävän rangaistuksen koetus- täytäntöön, olisi rikoslain 7 luvun säännöksiä 36368: ajan päättymispäivä. Samanaikaisesti tuomio- soveltaen määrättävä yksi yhteinen ehdoton 36369: istuinten toisistaan tietämättä määräämistä eh- vankeusrangaistus. Jos kuitenkin on niin, että 36370: dollisen rangaistuksen osista olisi tuolloin il- ehdollisen rangaistuksen antamisen jälkeen 36371: meisestikin pantava täytäntöön vain pisin niis- tehdystä rikoksesta syytetty on jo aikaisemmin 36372: tä. tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, 36373: Momentin viimeiseksi virkkeeksi ehdotetaan mutta ehdollinen rangaistus määrätään panta- 36374: otettavaksi säännös sinänsä selvästä ja jo ny- vaksi täytäntöön vasta toisen uuden rikoksen 36375: 46 1990 vp. - HE n:o 40 36376: 36377: johdosta, ei viimeksi mainitusta rikoksesta ja Rl 36378: ehdolliseen rangaistukseen johtaneesta rikok- 36379: sesta olisi määrättävä yhteistä vankeusrangais- 36380: tusta. Sen sijaan olisi tässä tapauksessa ehdolli- 36381: sen rangaistuksen ja sen jälkeen tuomitun eh- 36382: dottoman rangaistuksen asemesta määrättävä 36383: yhteinen vankeusrangaistus. Tästä säädettäisiin 36384: momentin toisessa virkkeessä. Siitä rikoksesta, 36385: jonka johdosta ehdollinen rangaistus määrä- 36386: tään pantavaksi täytäntöön, olisi rangaistus 36387: tässä tapauksessa määrättävä erikseen. 36388: Viimeksi mainittua tilannetta havainnollistaa Päätöksessä T1 määrätty 36389: seuraava kaaviokuva: 36390: koetusaika 36391: 36392: 36393: Rikoksesta R 1 tuomittua ehdollista vankeus- 36394: rangaistusta T 1 ei ole määrätty pantavaksi 36395: täytäntöön tuomiossa T 2 , jolla rikoksesta R2 36396: on tuomittu ehdoton vankeusrangaistus. Kun 36397: rikoksesta R 1 tuomittu rangaistus T 1 määrä- 36398: tään pantavaksi täytäntöön tuomiossa T 3 ri- 36399: koksen R 3 johdosta, josta tuomitaan ehdoton 36400: vankeusrangaistus, on rikoksista R 1, R 2 ja R 3 36401: määrättävä yhteinen vankeusrangaistus. Tämä 36402: johtuu siitä, että rikoksesta R 1 tuomittu ehdol- 36403: Päätöksessä T1 määrätty linen vankeusrangaistus T 1 ei rikoslain ehdote- 36404: tun 7 luvun mukaan katkaisisi konkurrenssia, 36405: koetusaika vaan rikokset R 1, R2 ja R3 ovat samassa 36406: tuomion T 2 katkaisemassa konkurrenssissa. 36407: Ehdotetun säännöksen mukaan tuomioistuin 36408: voisi määrätessään ehdollisen vankeusrangais- 36409: Ylempi aika-akseli kuvaa rikoksen tekoaikaa tuksen pantavaksi täytäntöön sellaisen rikok- 36410: ja alempi aika-akseli tuomitsemisen ajankoh- sen johdosta, josta olisi tuomittava ehdoton 36411: taa. Rikoksesta R1 tuomittua ehdollista van- vankeusrangaistus, harkita rangaistuskokonai- 36412: keusrangaistusta T 1 ei ole tuomiossa T 2 mää- suutta uudelleen. Se seikka, että tekijä on 36413: rätty pantavaksi täytäntöön rikoksen R 2 joh- aikaisemmin tuomittu useampaan ehdolliseen 36414: dosta, josta on tuomittu ehdoton vankeusran- rangaistukseen, saattaa joissakin tapauksissa 36415: gaistus. Kun rikoksesta R 1 tuomittu T 1 määrä- osoittaa rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdassa 36416: tään tuomiossa T 3 pantavaksi täytäntöön, on tarkoitettua piittaamattomuutta lain kielloista 36417: siis rikoksista R 1 ja R2 määrättävä yhteinen ja käskyistä sekä voi näin ollen yhteistä ran- 36418: rangaistus. Sitä vastoin rikoksesta R 3 on mää- gaistusta mitattaessa tulla huomioon otetuksi 36419: rättävä rangaistus erikseen. yhteisen rangaistuksen koventamisperusteena. 36420: Milloin tekijä koetusaikana tehdystä rikok- 36421: Jos taas syytetty on syyllistynyt siihen rikok- sesta olisi tuomittava ehdolliseen vankeusran- 36422: seen, jonka johdosta ehdollinen rangaistus gaistukseen, ei sitä vastoin tästä ja aikaisem- 36423: määrätään pantavaksi täytäntöön, ennen kuin min tuomitusta ehdollisesta rangaistuksesta oli- 36424: hänet tuomittiin ehdottomaan vankeusrangais- si tässä vaiheessa määrättävä yhteistä rangais- 36425: tukseen muusta koetusaikana tehdystä rikok- tusta riippumatta siitä, määrätäänkö aikaisem- 36426: sesta, yhteinen rangaistus olisi määrättävä pi ehdollinen rangaistus pantavaksi täytäntöön 36427: näistä rikoksista ja ehdolliseen rangaistukseen vai ei. Samoin olisi asianlaita, kun ehdollista 36428: johtaneesta rikoksesta. Tätä tilannetta havain- vankeusrangaistusta ei koetusaikana tehdyn ri- 36429: nollistaa seuraava kaaviokuva: koksen johdosta määrätä pantavaksi täytän- 36430: 1990 vp. - HE n:o 40 47 36431: 36432: töön ja koetusaikana tehdystä rikoksesta olisi Ehdotuksen mukaan, jos ehdolliseen van- 36433: tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistuk- keusrangaistukseen tuomittua ennen koetus- 36434: seen. Näissä tapauksissa on siis koetusaikana ajan päättymistä syytetään ennen ehdollisen 36435: tehdystä rikoksesta määrättävä erillinen ran- rangaistuksen tuomitsemista tehdystä rikokses- 36436: gaistus. Vasta siinä tapauksessa, että ehdolli- ta, josta hänet olisi tuomittava joko sakko- tai 36437: nen rangaistus määrätään pantavaksi täytän- vankeusrangaistukseen, syytetty olisi tuomitta- 36438: töön, siihen johtaneista rikoksista ja ehdollisen va rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. 36439: rangaistuksen tuomisemisen jälkeiseen ehdot- Ehdotuksen mukaan mainittua 5 §:n säännöstä 36440: tomaan rangaistukseen johtaneista rikoksista olisi kuitenkin sovellettava vain siinä tapauk- 36441: olisi määrättävä yhteinen rangaistus edellyt- sessa, että syytettyä ei ole ehdollisen rangais- 36442: täen, että ne rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaan tuksen tuomitsemisen jälkeen tuomittu rikos- 36443: kuuluvat samaan konkurrenssiin. lain 7 luvun 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitet- 36444: tuun rangaistukseen, eli vain silloin, kun uu- 36445: desta rikoksesta muutoin jouduttaisiin tuomit- 36446: Yhteistä rangaistusta koskeva erityissäännös semaan erillinen rangaistus. Näissä tapauksis- 36447: sahan uudesta rikoksesta määrätään yhteinen 36448: 5 §. Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen rangaistus joko ehdottomaan rangaistukseen 36449: tuomittua ennen koetusajan päättymistä syyte- johtaneiden rikosten kanssa tai täytäntöönpan- 36450: tään ennen tuomiota tehdystä muusta rikokses- tavaksi määrättyyn ehdolliseen rangaistukseen 36451: ta ja hänet tuomitaan siitä rangaistukseen, johtaneiden rikosten kanssa. Tämän vuoksi 36452: rangaistukset on pykälän nykyisen sanamuo- 5 §:n soveltamista myös näissä tapauksissa ei 36453: don mukaan yhdistettävä rikoslain mukaan ja ole pidetty tarpeellisena. Lisäksi on katsottu 36454: samalla määrättävä, onko yhdistetty rangaistus aiheelliseksi ottaa pykälään myös nykyistä 36455: oleva ehdollinen. Säännös koskee nykyisin vain säännöstä vastaava säännös, jonka mukaan 36456: niitä tapauksia, jolloin syytetty on tuomittu tuomioistuimen on lisäksi määrättävä, onko 36457: aikaisemmin ehdolliseen vankeusrangaistuk- yhteinen rangaistus oleva ehdollinen vai ei. 36458: seen ja tuomitaan uudestakin rikoksesta van- Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Ehdo- 36459: keusrangaistukseen. Nykyisen lain mukaanhan tettu uusi laki johtaa lieveropään lopputulok- 36460: sakkoja ei yhdistetä keskenään eikä myöskään seen kuin nykyinen laki. Tämä viittaisi siihen, 36461: määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. että uutta lakia tulisi aina soveltaa silloinkin 36462: Ehdotuksen mukaan ehdollinen vankeusran- kun kysymys on nykyisen lain aikana tehdystä 36463: gaistus ei enää katkaisisi konkurrenssia. Rikos- rikoksesta määrättävästä seuraamuksesta. Pu- 36464: lain 7 luvun säännösten mukaan yhteistä ran- heena olevan siirtymäsäännöksen tulee kuiten- 36465: gaistusta ei näin ollen tulisi määrätä ehdolli- kin olla sopusoinnussa myös rikoslain siirtymä- 36466: seen vankeusrangaistukseen johtaneista rikok- säännösten kanssa. Niissä tapauksissa, joissa 36467: sista ja muista rikoksista. Saattaisi siten olla rikoslain siirtymäsäännösten mukaan aikaisem- 36468: mahdollista menetellä myös niin, ettei ehdolli- man lain aikana tehdystä rikoksesta tuomittava 36469: sesta rangaistuksesta annettuun lakiin enää rangaistus on uudenkin lain aikana yhdistettä- 36470: otettaisi lainkaan nykyistä 5 §:ää vastaavaa vä aikaisemman lain aikana jo tuomittuun 36471: säännöstä. Tällöin aikaisemmasta ehdolliseen rangaistukseen, niitä ehdollisesta rangaistuk- 36472: rangaistukseen sisältyvästä rikoksesta ja ennen sesta annetun lain uusia säännöksiä, jotka 36473: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemista tehdys- edellyttävät yhteisen rangaistuksen määräämis- 36474: tä rikoksesta ei tuomittaisi yhteistä rangaistus- tä, ei tulisi soveltaa aikaisemman lain aikana 36475: ta, vaan uudesta rikoksesta määrättäisiin erik- tehtyyn rikokseen, vaan tuolloin tulisi soveltaa 36476: seen joko ehdoton tai ehdollinen rangaistus aikaisempia ehdollisesta rangaistuksesta anne- 36477: omalla koetusajallaan. Kahden erillisen ran- tun lain säännöksiä. 36478: gaistuksen tuomitseminen merkitsisi kuitenkin 36479: yhteensä pitempää rangaistusta kuin rangaistus 1 mom. Momentissa olisi säännös lain voi- 36480: olisi siinä tapauksessa, että syytetty ensin tuo- maantuloajankohdasta. 36481: mittaisiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen 2 mom. Edellä olevan perusteella 2 moment- 36482: ja rikoksista sitten määrättäisiin yhteinen ran- tiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mu- 36483: gaistus rikoslain 7 luvun mukaisesti. Tämän kaan uuden lain 4 §:n 1 momenttia olisi sovel- 36484: vuoksi esityksessä on päädytty ehdottamaan lettava päätettäessä ehdollisen rangaistuksen 36485: nykyistä säännöstä vastaavaa säännöstä. määräämisestä pantavaksi täytäntöön silloin- 36486: 48 1990 vp. - HE n:o 40 36487: 36488: kin, kun uusi rikos on tehty aikaisemman lain räämänsä nuoren rikoksentekijän rangaistusai- 36489: aikana. kaa enää 1970- tai 1980-luvulla. Tiettävästi 36490: Uusi 4 §:n 2 momentti edellyttää, että ehdol- viimeiset pitennysmääräykset on annettu 1960- 36491: liseen rangaistukseen johtaneesta rikoksesta ja luvun puolivälin paikkeilla. 36492: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen 36493: tehdystä rikoksesta voitaisiin ehdotettujen ri- Kun nuorisovankilapitennystä koskevia 36494: koslain säännösten mukaan määrätä yhteinen säännöksiä ei käytännössä ole sovellettu vuosi- 36495: vankeusrangaistus. Rikoslain siirtymäsäännök- kymmeniin ja kun ne siten antavat vain vir- 36496: sen huomioon ottaen taas nykyisen lain aikana heellisen kuvan nuorille rikoksentekijöille tuo- 36497: ennen ehdollista tuomiota ja sen antamisen mittujen rangaistusten suorittamisesta ja myös 36498: jälkeen tehdyistä rikoksista voitaisiin määrätä vankilaoikeuden toiminnasta, 17 § ehdotetaan 36499: yhteinen vankeusrangaistus vain siinä tapauk- vanhentuneena kumottavaksi. 36500: sessa, että ehdollisella rangaistuksella ei enää 36501: olisi konkurrenssia katkaisevaa vaikutusta. Tä- 20 §. Pykälän 1 momentin nykyisen sään- 36502: män vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan otetta- nöksen mukaan, jos nuorisovankilasta ehdon- 36503: vaksi myös säännös, jonka mukaan uuden lain alaiseen vapauteen päästetty on muusta syystä 36504: 4 §:n 2 momenttia olisi sovellettava aikaisem- kuin uuden rikoksen johdosta eli siis käytösrik- 36505: man lain aikana tehdystä rikoksesta tuomit- komuksen johdosta menettänyt ehdonalaisen 36506: tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus- vapautensa, vankilaoikeuden on määrättävä, 36507: rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on onko hänet toimitettava takaisin nuorisovanki- 36508: tuomittu uuden lain aikana eikä sitä ole aikai- laan suorittamaan jäännösrangaistusta vai on- 36509: semman lain säännösten mukaan yhdistettävä ko hänen suoritettava jäännösrangaistuksensa 36510: mainitun lain aikana tuomittuun rangaistuk- yleisessä vankilassa. Pykälän 2 momentin mu- 36511: seen. kaan, jos vankilaoikeus määrää jäännösran- 36512: Ehdotettu 5 §:n säännös vastaa paljoltikin gaistuksen suoritettavaksi yleisessä vankilassa, 36513: aikaisempaa 5 §:n säännöstä. Ero on lähinnä sen tehtävänä on poistaa rangaistuksesta siihen 36514: vain siinä, että nykyisen lain mukaan rangais- tehty nuorisovankilapitennys. 36515: tukset on yhdistettävä ja uuden lain mukaan Pykälän 1 momentin säännös on osoittautu- 36516: rikoksista on määrättävä yhteinen rangaistus. nut vanhentuneeksi sekä täytäntöönpanoviran- 36517: Tässäkin tapauksessa uutta 5 §:ää olisi sovel- omaisille ja vankilaoikeudelle tarpeetonta työtä 36518: lettava aikaisemman lain aikana tehdystä ri- aiheuttavaksi. Rangaistusten täytäntöönpanos- 36519: koksesta tuomittuun rangaistukseen vain edellä ta annetun asetuksen 2 luvun nykyisen 16 §:n 2 36520: mainituin edellytyksin. momentin mukaan vanki, joka suorittaa yksin- 36521: omaan jäännösrangaistusta, voidaan päästää 36522: uudelleen ehdonalaiseen vapauteen hänen suo- 36523: 1.5. Laki nuorista rikoksentekijöistä ritettuaan jäännösrangaistusta vähintään yh- 36524: den kuukauden. Momentissa tarkoitetun asian 36525: 17 §. Lain nykyisen 17 §:n mukaan vankila- tullessa vankilaoikeuden käsiteltäväksi vanki 36526: oikeus voi pitentää nuorisovankilaan määrää- on näin ollen useimmiten suorittanut rangais- 36527: mänsä nuoren rikoksentekijän rangaistusajan tuksen lähes loppuun. Säännöstä ehdotetaan 36528: enintään yhdellä vuodella yli tuomiossa määrä- muutettavaksi siten, että siinä tarkoitetussa 36529: tyn ajan sekä vastaavasti poistaa määräämänsä tapauksessa vanki, joka ei ole alkaessaan suo- 36530: pitennyksen. rittaa jäännösrangaistusta kahtakymmentäkol- 36531: Nuorista rikoksentekijöistä vuonna 1940 an- mea vuotta täyttänyt, suorittaisi jäännösran- 36532: nettuun lakiin otettiin säännökset nuorisovan- gaistustaan ilman vankilaoikeuden eri mää- 36533: kilapitennyksestä lähinnä siitä syystä, että pi- räystä nuorisovankilassa. 36534: tennys antoi mahdollisuuden nuoren pitämi- 36535: seksi vankilassa riittävän pitkän ajan vankilalle Edellä 17 §:n perusteluissa esitetyistä syistä 36536: asetettujen kasvatuksellisten tarkoitusperien nuorisovankilapitennystä koskevaa 2 moment- 36537: toteutumiseksi. Viime vuosikymmeninä sanot- tia vastaavaa säännöstä ei enää otettaisi lakiin. 36538: tua pitennyksen määräämistä on pidetty van- 36539: hentuneena. Vankilaoikeus ei käytännössä ole 21 ja 22 §. Pykälät koskevat nuorisovankila- 36540: soveltanut noita säännöksiä, eikä siten ole pitennystä. Ne ehdotetaan vanhentuneina ku- 36541: pitentänyt kenenkään nuorisovankilaan mää- mottaviksi. 36542: 1990 vp. - HE n:o 40 49 36543: 36544: 1.6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristä- jättämisen vuoksi jonkin verran lievempi kuin 36545: misestä aikaisempi laki. Ehdotettu 13 § on laadittu 36546: taas siten, että se on sovellettavissa sekä nykyi- 36547: 1 § 1 mom. Voimassa olevan vaarallisten sen että uuden lain aikana tuomittuihin ran- 36548: rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain gaistuksiin. Tämän vuoksi pääsäännön mu- 36549: (317/53) 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kaan uuden lain säännöksiä olisi sovellettava 36550: tuomioistuin voi tuomitessaan rikoksentekijän myös aikaisemman lain aikana tehtyihin rikok- 36551: määräaikaiseen vähintään kahden vuoden va- siin. Niitä tapauksia varten, joissa rikoksente- 36552: pausrangaistukseen yhdellä teolla tehdyistä ri- kijä on tuomittu nykyisen lain mukaisesti joko 36553: koksista tai jatketusta rikoksesta, joihin sisäl- yksin teoin tehdyistä rikoksista tai jatketusta 36554: tyy sanotun momentin 1 kohdassa tarkoitettua rikoksesta rangaistukseen, ehdotetaan lakiin 36555: väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta, virallisen otettavaksi siirtymäsäännös. Sen mukaan noi- 36556: syyttäjän vaatimuksesta pykälässä säädetyin hin tapauksiin olisi vastaavasti sovellettava uu- 36557: edellytyksin päättää, että tuomittu voidaan den lain 1 §:n 2 momentin yhteistä rangaistusta 36558: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen. Rikos- koskevia säännöksiä. Momentissa tarkoitetun 36559: lain 7 luvun muuttamisen vuoksi sanottu 2 päätöksen edellytyksenä on siten tuolloin, että 36560: kohdan säännös ehdotetaan poistettavaksi ja ainakin johonkin yksin teoin tehdyistä rikok- 36561: nykyinen 1 momentin 3 kohta siirrettäväksi 2 sista tai johonkin jatkettuna rikoksena tuomi- 36562: kohdaksi. tuista rikoksista sisältyy pykälässä tarkoitettua 36563: 1 § 2 mom. Kun kahdesta tai useammasta väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta ja että tuosta 36564: rikoksesta uuden lain mukaisesti tuomitusta rikoksesta erikseen tuomittuna tuomioistuimen 36565: yhteisestä vankeusrangaistuksesta ei voida pää- käsityksen mukaan seuraisi määräaikainen, vä- 36566: tellä, mikä osa rangaistuksesta tulee kunkin hintään kahden vuoden vankeusrangaistus. 36567: rikoksen osalle, ehdotetaan yhteistä rangaistus- 36568: ta koskevan erityissäännöksen ottamista 1 §:n 36569: uudeksi 2 momentiksi. Uuden 2 momentin 1. 7. Asetus rangaistusten täytäntöönpanosta 36570: mukaan eristämislausuman edellytyksenä olisi, 36571: kun kahdesta tai useammasta rikoksesta tuo- 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangais- 36572: mitaan yhteinen vankeusrangaistus, että aina- tuksesta ja sakon muuntorangaistuk- 36573: kin yhteen rikokseen sisältyy edellä tarkoitet- sesta 36574: tua väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta ja että 36575: siitä erikseen tuomittuna seuraisi määräaikai- 1 a § 1 mom. Rangaistusten täytäntöönpa- 36576: nen vähintään kahden vuoden vankeusrangais- nosta annetun asetuksen (RTA) 2luvun 1 a §:n 36577: tus. Uuden 2 momentin lisäämisen vuoksi ny- 1 momentissa on säännös useamman vankeus- 36578: kyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momen- rangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen 36579: tiksi. samanaikaisesta täytäntöönpanosta. Rangais- 36580: 13 § 1 mom. Pykälän 1 momentissa on tuslaitoksen johtajan on laskettava tällaiset 36581: nykyisin säännös määräaikaisen vapausran- rangaistukset täysin määrin yhteen, jollei van- 36582: gaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täy- keusrangaistuksia ole toisiinsa yhdistettävä. 36583: täntöönpanoon pakkolaitoksessa liittyvistä toi- Momenttia ehdotetaan tässä yhteydessä muu- 36584: menpiteistä. Momenttia ehdotetaan tässä yh- tettavaksi siten, että siinä viitattaisiin myös 36585: teydessä muutettavaksi siten, että siinä mainit- yhteisen vankeusrangaistuksen muodostami- 36586: taisiin myös yhteisen vankeusrangaistuksen seen. Edellä olevan lakiehdotuksen 13 §:n pe- 36587: muodostaminen. Niin kuin rikoslain siirtymä- rusteluissa mainituista syistä momentissa on 36588: säännöksistä on todettavissa, nykyisen lain ai- katsottu aiheelliseksi edelleenkin pysyttää mai- 36589: kana tehdyistä rikoksista tuomittujen määräai- ninta myös rangaistusten yhdistämisestä. 36590: kaisten vankeusrangaistusten yhdistämisiä jou- Rangaistuslaitoksen johtajan on rikoslain 36591: dutaan suorittamaan lain voimaan tultuakin nykyisen 7 luvun 9 §:n mukaan tarvittaessa 36592: vielä useita vuosia. Sen vuoksi momentissa on lähetettävä samanaikaisesti täytäntöönpantavat 36593: katsottu aiheelliseksi edelleenkin pysyttää mai- vankeusrangaistukset, jotka olisi keskenään 36594: ninta myös rangaistusten yhdistämisestä. Kysy- yhdistettävä, hovioikeuden yhdistettäviksi. Tä- 36595: mys on vain teknisestä muutoksesta. hän esitykseen sisältyvän rikoslain ehdotetun 7 36596: Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Ehdo- luvun 7 §:n mukaan virallisen syyttäjän on 36597: tetun lain 1 §:n 1 momentti on 2 kohdan pois samassa tilanteessa tehtävä esitys yhteisen van- 36598: 7 300270F 36599: 50 1990 vp. - HE n:o 40 36600: 36601: keusrangaistuksen määräämisestä jollekin ai- sovankilapidennystä koskevat säännökset ovat 36602: kaisemmissa oikeudenkäynneissä vankeusran- jäänne 1940-luvulta, jolloin nuoren pitämistä 36603: gaistuksen tuominneita alioikeuksista tai tuo- vankilassa riittävän pitkän ajan pidettiin vält- 36604: mitun oleskelupaikan yleiselle alioikeudelle. tämättömänä nuorisovankilalle asetettujen kas- 36605: Tarkemmat määräykset tiedonkulusta rangais- vatuksellisten tavoitteiden toteutumiseksi. Käy- 36606: tuslaitoksen johtajalta viralliselle syyttäjälle tännössä momentin säännöstä ei ole sovellettu 36607: tullaan antamaan hallinnollisessa järjestykses- vuosikymmeniin, vaan myös nuorisovanki on 36608: sä. päästetty ehdonalaiseen vapauteen silloin, kun 36609: 2 mom. Momentissa on nykyisin säännös se pykälän 2 momentin mukaan on mahdollis- 36610: niitä tapauksia varten, jolloin täytäntöönpan- ta. Mainitusta syystä momentin säännös ehdo- 36611: tavaan yhdistettyyn rangaistukseen sisältyvä tetaan poistettavaksi. 36612: rangaistus on aikaisemmin pantu täytäntöön Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan vanki 36613: tai jolloin aikaisemmin täytäntöönpantu ran- 36614: voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen vasta 36615: gaistus on tuomitun vastapuolen muutoksenha- sitten, kun hän on suorittanut rangaistusta 36616: kemuksen perusteella pidentynyt. Momenttia vähintään kuusi kuukautta ja suorittanut ran- 36617: ehdotetaan muutettavaksi siten, että se yhdiste- 36618: gaistuksestaan vähintään kolmanneksen siihen 36619: tyn rangaistuksen ohella koskisi myös yhteistä 36620: luettuna se aika, jolla hänen rangaistustaan on 36621: rangaistusta. nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 17 §:n 36622: 2 § 1 mom. Momentissa on nykyisin van- mukaan pidennetty. Edellä yleisperusteluissa 36623: keusrangaistusajan laskemista koskeva sään- 36624: mainituista syistä säännöstä ehdotetaan muu- 36625: nös. Määräaikainen vankeusrangaistus laske- tettavaksi siten, että vanki voitaisiin nuoriso- 36626: taan vuosien ja kuukausien osalta kalenteri- vankilasta päästää ehdonalaiseen vapauteen 36627: ajan mukaan, ja tuomioon mahdollisesti sisäl- hänen suoritettuaan rangaistuksestaan, tuo- 36628: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Vain 36629: mioistuimen rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla 36630: sakon ronuntorangaistus lasketaan nykyisin 36631: tekemä vähennys mukaan luettuna, kolman- 36632: päiväluvun mukaan. 36633: Ehdotetusta rikoslain 2 luvun 2 §:n 2 mo- neksen. Kumottavaksi ehdotettua nuorisovan- 36634: kilapidennystä koskeva maininta poistettaisiin 36635: mentin muutoksesta tulisi aiheutumaan, että 36636: samalla. 36637: täytäntöönpantavat vankeusrangaistukset sisäl- 36638: täisivät melko usein täysin päivin tuomittuja Pykälän 3 momentin nuorisovangin lopullis- 36639: vankeusrangaistuksia. Näitä tapauksia varten ta vapauttamista koskeva säännös, joka liittyy 36640: ehdotetaan rikoslainsäädännön kokonaisuudis- nuorisovankilapidennystä koskeviin säännök- 36641: tuksen ensimmäisen vaiheen ehdotusta (hall.es. siin, ehdotetaan samalla poistettavaksi. 36642: 66/1988 vp.) vastaavasti momenttiin lisättä- JO §. Pykälässä nykyisin olevat nuorisovan- 36643: väksi säännös, jonka mukaan täysin päivin 36644: tuomittu vankeusrangaistus muunnetaan kuu- kilaan määrätyn vangin lopullista vapauttamis- 36645: ta koskevat, nuorisovankilapidennykseen liitty- 36646: kausiksi siten, että 30 päivää luetaan yhdeksi 36647: vät säännökset ehdotetaan poistettaviksi pykä- 36648: kuukaudeksi. Jo nykyisin on saattanut esiintyä 36649: lästä. Pykälään jäisivät siten vain nykyiset 36650: tilanteita, joissa useihin yhteenlaskettaviin ran- 36651: gaistuksiin sisältyvien päivien määrä on yh- ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin val- 36652: vontaa ja hänen käyttäytymistään ehdonalai- 36653: teensä ollut yli 30 päivää. Tällöin on käytän- sessa vapaudessa koskevat säännökset kieli- 36654: nössä menetelty siten, että päivät on laskettu asultaan hieman muutettuina. 36655: yhteen ja rikoslain 2 luvun 15 §:n säännöstä 36656: vastaavasti muunnettu ensin kuukausiksi ja Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Rikos- 36657: päiviksi. lain siirtymäsäännöksissä ovat tarkemmat 36658: säännökset siitä, milloin aikaisemman lain ai- 36659: kana tehdyistä rikoksista on uuden lain aikana 36660: 5 luku. Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa määrättävä yhdistetty rangaistus ja milloin yh- 36661: teinen vankeusrangaistus, sekä siitä, mikä tuo- 36662: 9 §. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan mioistuin tuon rangaistuksen määrää. Lähinnä 36663: vanki päästetään nuorisovankilasta ehdonalai- rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtivia 36664: seen vapauteen vain, jos sitä on hänen kasva- viranomaisia varten ehdotetun lain siirtymä- 36665: tuksensa ja kehityksensä kannalta pidettävä säännökseksi otettaisiin viittaus noihin rikos- 36666: sopivana. Mainittu säännös samoin kuin nuori- lain siirtymäsäännöksiin. 36667: 1990 vp. - HE n:o 40 51 36668: 36669: 1.8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden gaistuksen kanssa, tulisi säilymään myös otet- 36670: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa taessa käyttöön yhteinen vankeusrangaistus. 36671: annettujen tuomioiden täytäntöönpanos- Rikoksesta, josta sanotussa laissa on säädetty 36672: sa rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saisi näin 36673: ollen myöskään määrätä yhteistä vankeusran- 36674: Lakiin Suomen ja muiden pohjoismaiden gaistusta. 36675: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annet- 36676: tujen tuomioiden täytäntöönpanossa (326/63) 36677: ehdotetaan eräitä lähinnä teknisluontoisia 1.11. Rikesakkolaki 36678: muutoksia. 36679: 7 § 1 mom. Momentissa nykyisin oleva nuo- 20 § 2 mom. Rikesakkolain 20 §:n 2 momen- 36680: risovankilapitennystä koskeva virke ehdotetaan tissa on nykyisin rikoslain 7 luvun 6 §:ää 36681: tarpeettomana poistettavaksi. vastaava säännös, jonka mukaan rikesakkoa ei 36682: 29 § 1 mom. Säännös, jonka mukaan muus- saa yhdistää eikä yhteenlaskea vankeus- tai 36683: sa pohjoismaassa tuomittua vapausrangaistus- sakkorangaistukseen. Rikoslain 7 luvun uudis- 36684: ta ei yhdistetä Suomessa tuomittavaan van- tuksen johdosta myös 2 momentti olisi muutet- 36685: keusrangaistukseen, ehdotetaan säilytettäväksi tava uutta lainsäädäntöä vastaavaksi. 36686: laissa yhteiseen vankeusrangaistukseen siirty- 36687: misen jälkeenkin. Säännöstä olisi kuitenkin 36688: muutettava myös uutta lainsäädäntöä vastaa- 36689: 1.12. Oikeudenkäymiskaari 36690: vaksi. 36691: 2 mom. Momentissa on nykyisin säännös 36692: siitä, kuinka tuomioistuimen on meneteltävä JO luku. Laillisesta tuomioistuimesta 36693: siinä tapauksessa, että muussa pohjoismaassa 36694: ehdollisesti tuomittu tuomitaan Suomessa ran- Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen 36695: gaistukseen ennen ehdollisen tuomion antamis- edellyttää rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien 36696: ta tehdystä rikoksesta. Säännöstä ehdotetaan säännösten muuttamista. Niiden kokonais- 36697: muutettavaksi myös uutta yhteistä rangaistusta uudistusta ei ole pidetty tässä yhteydessä mah- 36698: koskevaa lainsäädäntöä vastaavaksi. dollisena, vaan ehdotus rajoittuu lähinnä sel- 36699: laisiin muutoksiin, jotka rikosoikeudellisten 36700: säännösten muuttamisen johdosta on välttämä- 36701: 1.9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta töntä tai muuten tässä yhteydessä tarkoituk- 36702: vapausrangaistusten täytäntöönpanossa senmukaista suorittaa. 36703: Ehdotetut säännökset antavat mahdollisuu- 36704: 18 §. Kansainvälisestä yhteistoiminnasta va- den samaa rikoksentekijää koskevien eri tuo- 36705: pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun mioistuinten tuomiopiirissä tehtyjen rikosten 36706: lain (21187) 18 §:ssä nykyisin oleva poikkeus- käsittelemiseen samassa oikeudenkäynnissä. 36707: säännös, jonka mukaan vieraassa valtiossa Säännökset tekevät myös mahdolliseksi sa- 36708: määrättyyn seuraamukseen ei sovelleta rikos- maan rikokseen osallisten syyteasioiden käsit- 36709: lain säännöksiä yhdistetystä rangaistuksesta, telyn yhdessä ja jopa määrätynlaisessa yhtey- 36710: ehdotetaan muutettavaksi myös uutta lainsää- dessä olevien rikosten, kuten varkausrikosten 36711: däntöä vastaavaksi. ja kätkemisrikosten, käsittelyn samassa oikeu- 36712: denkäynnissä siinäkin tapauksessa, että nuo 36713: rikokset on tehty eri tuomiopiirien alueella. 36714: 1.10. Laki aseettomasta palveluksesta ja Toisaalta tästä aiheutuu se, että rikos on mah- 36715: siviilipalveluksesta dollista laillisesti käsitellä useammassa tuomio- 36716: istuimessa. Mahdollista myös on liiallinen sa- 36717: 19 § 1 mom. Aseettomasta palveluksesta ja massa oikeudenkäynnissä käsiteltävien rikos- 36718: siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n 1 mo- asioiden kasaantuminen eli niin sanottujen 36719: mentin säännös, jonka mukaan aseettomasta mammuttijuttujen aiheutuminen. Näin ollen 36720: palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun säännösten tarkoituksenmukainen soveltami- 36721: lain nojalla tuomittua vankeusrangaistusta ei nen edellyttääkin eri viranomaisten eli lähinnä 36722: yhdistetä muusta rikoksesta tuomittuun ran- syyttäjäviranomaisten sekä tuomarien yhteis- 36723: gaistukseen eikä lasketa yhteen sellaisen ran- työtä. 36724: 52 1990 vp. - HE n:o 40 36725: 36726: Rikoksen tekopaikan tuomioistuin käsitteen poistamisen jälkeenkin tulee olemaan 36727: tapauksia, joissa rikoksen tekemiseen kuuluu 36728: 21 § 1 mom. Pykälän 1 momentin nykyisin eri osia tai vaiheita, jotka on suoritettu eri 36729: voimassa olevan ensimmäisen virkkeen mu- paikkakunnilla, ehdotetaan momentissa sää- 36730: kaan rikosasiain yleinen oikeuspaikka on ri- dettäväksi, että jos rikos on tehty useilla eri 36731: koksen tekopaikan tuomioistuin. Sanotulla tuomiopiireihin kuuluvilla paikkakunnilla, on 36732: tuomioistuimella on yleensä parhaat edellytyk- kunkin paikkakunnan tuomioistuin toimival- 36733: set rikosasian varmalle ja nopealle tutkimiselle. tainen. Säännös soveltuu jatkuvan rikoksen 36734: Rikosasioissa on todisteiden hankinnalla suu- yhteydessä ja yleensä niissä tapauksissa, joissa 36735: rempi merkitys kuin riita-asioissa, joissa yleise- rikos on tehty eri paikkakunnilla, esimerkiksi 36736: nä oikeuspaikkana on vastaajan kotipaikan kun henkilöä syytetään epäkuntoisen moottori- 36737: tuomioistuin. Tämän vuoksi ehdotetaan edel- ajoneuvon kuljettamisesta usean tuomiopiirin 36738: leen pääsääntönä säädettäväksi, että syyte ri- alueella. Myös muunlaisia rikoksia käsiteltäes- 36739: koksesta tutkitaan sen paikkakunnan tuomiois- sä tilanne saattaa muodostua vastaavanlaisek- 36740: tuimessa, missä rikos on tehty. si, esimerkiksi kun häväistyskirjoitusta levite- 36741: Voimassa olevassa laissa ei ole yleissäännös- tään yhtäaikaa eri kaupungeissa. Tällöin tuo- 36742: tä siitä, missä rikos katsotaan tehdyksi. Tällä mioistuin, jossa sellainen rikosasia tulee vireil- 36743: seikalla on käytännössä merkitystä etenkin sil- le, tutkii asian kokonaisuudessaan ja antaa 36744: loin, kun rikoksen välitön seuraus ilmenee eri siitä myös päätöksen. 36745: paikassa kuin missä rikollinen toiminta tapah- 36746: tui. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 23 §:ssä 36747: säädetään: "Jos joku on toisessa kihlakunnas- 36748: sa ja vahingoittaa toisessa kihlakunnassa ole- 36749: vaa, vastatkoon siellä, missä vahinko tapahtui. 36750: Vaihtoehtoinen tuomioistuin 36751: Jos joku kirjoittaa häväistyskirjoituksen ja 36752: lähettää sen toiseen paikkakuntaan, tuomitta- 36753: koon siellä, missä se julki annettiin." Näistä 2 mom. Toisinaan voi sattua, että rikoksen 36754: säännöksistä ilmenee, että voimassa olevan lain tekopaikkaa ei tiedetä syytettä nostettaessa. 36755: rikosasiain oikeuspaikkasäännöksiä sovelletta- Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun nykyisin voi- 36756: essa on ratkaisevaa rikoksen tekopaikkaa mää- massa olevan 21 §:n mukaan saadaan syyte 36757: rättäessä se paikkakunta, missä rikollisen teon tällöin tehdä siinä tuomioistuimessa, jonka 36758: ulkonainen seuraus ilmeni. Koska kuitenkin tuomiopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi. 36759: toisinaan saattaa olla tarkoituksenmukaisem- Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, 36760: paa, että rikosasia käsitellään sen paikkakun- että tutkinnan aloittanut tuomioistuin ei enää 36761: nan tuomioistuimessa, jonka alueella rikollinen ole toimivaltainen asiassa, jos sittemmin oikeu- 36762: toiminta on tapahtunut, ehdotetaan 21 §:n 1 denkäynnin aikana ilmenee seikkoja, jotka 36763: momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu- osoittavat, että teko on tapahtunut toisen tuo- 36764: kaan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, mis- mioistuimen tuomiopiirissä. Koska kuitenkin 36765: sä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, että tut- 36766: rikoksen seuraus ilmeni. Jos rikos on jäänyt kinnan aloittanut tuomioistuin olisi toimival- 36767: yritykseksi, katsottaisiin rikos ehdotetun sään- tainen myös viimeksi mainitussa tapauksessa, 36768: nöksen mukaan tehdyksi myös siellä, missä ehdotetaan pykälän 2 momentissa säädettäväk- 36769: täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt. Vas- si, että jollei syytettä nostettaessa varmuudella 36770: taavanlainen säännös rikoksen tekopaikasta si- tiedetä, missä rikos on tehty, voidaan syyte 36771: sältyy nykyisin Suomen rikosoikeuden sovelta- tutkia tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä 36772: misalaa koskevaan rikoslain 1 luvun 4 §:ään. rikos voidaan otaksua tehdyksi. Se seikka, että 36773: Milloin kysymyksessä on yksi rikos, joka on oikeudenkäynnin aikana ilmenee, että rikos 36774: tehty useilla paikkakunnilla, on syyllinen voi- onkin tehty jonkin toisen tuomioistuimen tuo- 36775: massa olevan lain mukaan tuomittava kaikista miopiirissä, ei vaikuttaisi tutkinnan aloittaneen 36776: rikollisista teoista siellä, missä jokin näistä tuomioistuimen toimivaltaan. Käytännöllisistä 36777: teoista on tapahtunut. Kuitenkin voidaan tut- syistä ehdotetaan lisäksi, että näissä tapauksis- 36778: kimus, jos se havaitaan soveliaammaksi, toi- sa, joissa rikoksentekopaikka ei ole varmuu- 36779: mittaa myös toisessa tuomioistuimessa, kuin della tiedossa, asia saataisiin tutkia myös siellä, 36780: missä tekijä tuomitaan. Kun jatketun rikoksen missä syytettävä tavataan. 36781: 1990 vp. - HE n:o 40 53 36782: 36783: Syytettävän kotipaikan tuomioistuin on tuomittava Suomessa, täällä ei ole olemassa 36784: rikospaikan tuomioistuinta. Oikeudenkäymis- 36785: 3 mom. Eräissä tapauksissa rikoksen teko- kaaren 10 luvun 22 §:n nykyisen 1 momentin 36786: paikan tuomioistuin voi kuitenkin osoittautua mukaan tällöin on, jollei muualla laissa ole 36787: epätarkoituksenmukaiseksi rikosasian käsitte- toisin säädetty, syyte nostettava ja asia käsitel- 36788: lypaikaksi. Etenkin silloin, kun syytettävä on tävä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jos- 36789: jo poliisitutkinnassa tunnustanut rikoksensa ja sa syytettävä tavattiin tai jossa hän oleskelee. 36790: asia muutoinkin on selvä tai vähäinen, on Vastaavansisältöinen säännös ehdotetaan nyt 36791: yleensä hyödytöntä vaatia syytettyä matkusta- sijoitettavaksi 21 §:n 4 momenttiin. Myös vas- 36792: maan ehkä kauaskin asuin- tai oleskelupaikal- taajan asuinpaikan tuomioistuin olisi ehdotuk- 36793: taan vastaamaan syytteeseen. Myös yleisissä sen mukaan toimivaltainen. 36794: kulkuneuvoissa tehtyjä rikoksia käsiteltäessä 36795: on tekopaikan tuomioistuin eräissä tapauksissa 36796: havaittu epätarkoituksenmukaiseksi. Niinpä on Eri tuomiopiirissä tehtyjen rikosten tuomio- 36797: esimerkiksi jouduttu siihen, että Ruotsiin lii- istuin 36798: kennöivissä matkustajalaivoissa tehdyt rikok- 36799: set ovat usein tulleet käsiteltäväksi Ahvenan- 22 §. Eri tuomioistuinten tuomiopiirissä teh- 36800: maan kihlakunnanoikeuteen. Tästä on aiheutu- tyjen reaalikonkurrenssissa olevien rikosten kä- 36801: nut huomattavia kustannuksia asianosaisille, sittelemisestä on oikeudenkäymiskaaren 10 lu- 36802: todistajille ja valtiolle silloin, kun asianosaiset vun 21 §:n mukaan voimassa niin sanottu siir- 36803: ja todistajat ovat olleet muualta Suomesta. totuomiojärjestelmä, jota sovelletaan, jolleivät 36804: Tämän vuoksi ehdotetaan, että rikosasia kaikki rikokset ole vähäisiä. Sen mukaan kun- 36805: saadaan määrätyin edellytyksin käsitellä myös kin rikoksen tekopaikan tuomioistuin tutkii ja 36806: siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä määrää rangaistuksen sen tuomiopiirin alueella 36807: syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee. Sa- tehdystä rikoksesta ja siirtää asian käsittelyn 36808: nonta "asuu tai vakinaisesti oleskelee" tarkoit- toiseen tuomioistuimeen, kunnes se tuomiois- 36809: taa paikkakuntaa, missä syytettäväliä on kotin- tuin, jossa asia viimeksi tulee esille, yhdistää 36810: sa tai asuntonsa tai missä hän työn tai muun kaikista rikoksista tuomitut rangaistukset. 36811: syyn takia joutuu oleskelemaan pidemmän Nykyisin siirtotuomiojärjestelmää ei juuri 36812: ajan kuin mikä on vain tilapäistä oleskelua käytetä. Eräiden yhdessä käsiteltävien rikosten 36813: paikkakunnalla. Toisaalta ei ole tarkoituksen- oikeuspaikasta vuonna 1945 annetulla lailla, 36814: mukaista, että syytettävä, joka viipyy jollakin jäljempänä oikeuspaikkalaki, on edellä tarkoi- 36815: paikkunnalla lyhyen ajan, haastetaan vastaa- tettujen rikosten yhteinen käsittely näet tehty 36816: maan rikoksesta tuon paikkakunnan tuomiois- mahdolliseksi. Sen mukaan saadaan, kun joku 36817: tuimessa, vaikka jo haastetta annettaessa tiede- on tehnyt rikoksia, jotka kuuluvat eri yleisiin 36818: tään, että hän ennen oikeudenkäyntiä matkus- alioikeuksiin, kaikista rikoksista tai joistakin 36819: taa sieltä pois ja joutuisi vain jutun takia niistä tehdä yhdessä syyte ja tuomita jossakin 36820: matkustamaan ehkä kaukaakin sinne takaisin. näistä tuomioistuimista, jos tuomioistuin kat- 36821: Edellytyksenä syytteen tutkimiselle siinä tuo- soo sen haitatta käyvän päinsä. Käytännössä 36822: mioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä tätä mahdollisuutta on käytetty yhä enemmän, 36823: asuu tai vakinaisesti oleskelee, olisi, että asian mikä osoittaa järjestelmän tarkoituksenmukai- 36824: käsittely siinä tuomioistuimessa katsotaan ju- suuden. 36825: tussa esitettävään selvitykseen, oikeudenkäyn- Siirtotuomiojärjestelmä ei sovellu ehdotet- 36826: nistä aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin tuun yhtenäisrangaistusjärjestelmään. Uudis- 36827: seikkoihin nähden soveliaaksi. Harkinnassaan tuksen eräänä päätavoitteena on, että yhteinen 36828: tuomioistuimen tulisi ottaa huomioon myös rangaistus voidaan määrätä sellaiseksi kuin 36829: asianomistajan ja todistajien edut. syytetyn kokonaisrikollisuus edellyttää. Tuo- 36830: mioistuimella tulee sen vuoksi olla mahdolli- 36831: simman hyvät edellytykset harkita kokonais- 36832: Suomen ulkopuolella tehdyn rikoksen tuo- rangaistusta. Tämän vuoksi sen olisi tunnetta- 36833: mioistuin va juttu jokaisen rikoksen osalta. Siirtotuo- 36834: miojärjestelmä ei takaa, että yhteinen rangais- 36835: 4 mom. Jos henkilöä syytetään Suomen tus todella olisi oikeudenmukaisessa suhteessa 36836: ulkopuolella tehdystä rikoksesta, josta hänet rikosten ulkonaiseen vahingollisuuteen ja vaa- 36837: 54 1990 vp~ · - HE n:o 40 36838: 36839: rallisuuteen sekä niistä ilmenevään tekijän syyl- taan ehkä vähäinen ja selvä. Tällaisessa jutussa 36840: lisyyteen. Joka tapauksessa siirtotuomiojärjes- myös muutoksenhaku saattaa tulla kalliiksi. 36841: telmä aiheuttaisi yhtenäisrangaistusjärjestel- Varsinkin suuremmissa rikosjutuissa eri paik- 36842: män voimaan tultua kaksinkertaista työtä, kos- kakunnilla tehtyjen rikosten yhteinen käsittele- 36843: ka yhteisen rangaistuksen määräävä tuomiois- minen osoittautuu yleensä tutkinnan kannalta 36844: tuin joutuisi perehtymään siihen oikeuden- aikaa vieväksi ja johtaa usein lykkäyksiin, 36845: käyntiaineistoon, johon syyllisyyskysymyksen jotta asianosaiset voisivat perehtyä rikosten 36846: ratkaissut tuomioistuin on jo perehtynyt. Li- esitutkinta-aineistoon. Kun lisäksi tässä yhtey- 36847: säksi siirtotuomiojärjestelmälle ei enää olisi dessä ehdotetaan oikeudenkäymiskaaren 14 lu- 36848: perustetta, koska eri rikoksista ei uuden järjes- kuun otettavaksi uusi 7 b §, jonka mukaan 36849: telmän mukaan määrättäisi yksikkörangaistuk- samaa vastaajaa ja samaa rikosta koskevat 36850: sia. syytteet saadaan ratkaista erikseen vain, jos 36851: Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että siihen on olemassa erityinen syy, saattaa syyt- 36852: milloin joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan teiden pakollinen yhteinen käsittely johtaa vai- 36853: syyte jäljempänä selostettavin edellytyksin kai- keasti hallittavien niin sanottujen mammutti- 36854: kista rikoksista tutkia siinä tuomioistuimessa, juttujen syntymiseen. 36855: joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan 36856: rikosta koskevan syytteen. Säännöksen sovelta- 22 §:ksi otettavaksi säännös, jonka mukaan 36857: minen tulisi kysymykseen erityisesti silloin, kun tuomioistuin, joka on toimivaltainen tutki- 36858: syytetty olisi tuomittava rikoksista yhteiseen maan jonkin saman tekijän useammista rikok- 36859: vankeusrangaistukseen, mutta sitä voitaisiin sista, on toimivaltainen sen yhteydessä tutki- 36860: soveltaa myös muissa tapauksissa. Säännöksen maan muutkin rikokset, jos sillä voidaan no- 36861: hyväksymisellä kävisi oikeuspaikkalaki tarpeet- peuttaa tai helpottaa yhteisen rangaistuksen 36862: tomaksi. tuomitsemista ja asian käsittely siinä katsotaan 36863: Tarkoituksenmukaisimman oikeuspaikan va- esitettävään selvitykseen, oikeudenkäynnistä 36864: litseminen kysymykseen tulevista toimivaltai- aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin seikkoi- 36865: sista tuomioistuimista jäisi lähinnä asianomais- hin nähden soveliaaksi. Kysymystä harkittaessa 36866: ten virallisten syyttäjien tehtäväksi. Syyttäjien olisi otettava huomioon toisaalta yhteisestä 36867: edellytettäisiin yhteistoiminnassa asianomais- käsittelystä saavutettava etu ja toisaalta siitä 36868: ten tuomarien kanssa ennen syytteen nostamis- aiheutuva haitta sekä kaikki muutkin asiaan 36869: ta tarkoin selvittävän kaikki oikeuspaikan va- vaikuttavat seikat. Yhteisen rangaistuksen tuo- 36870: lintaan vaikuttavat seikat ja toimivan siten, mitsemista varten olisi usean rikosasian kerää- 36871: että syyte nostetaan siinä toimivaltaisessa tuo- minen samaan tuomioistuimeen yleensä tarkoi- 36872: mioistuimessa, jossa asian käsittely on tarkoi- tuksenmukaista vain silloin, kun yhteisen van- 36873: tuksenmukaisinta, ja että ne rikosasiat, jotka keusrangaistuksen tuomitseminen voi tulla ky- 36874: vaativat yhteistä käsittelyä, saatetaan samalla symykseen. Milloin jokin rikos muodostaa 36875: kertaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Kysymys- pääosan koko jutusta ja sen osalta olisi tarpeen 36876: tä harkitessaan syyttäjien tulee ottaa myös kuulla useita todistajia, jotka asuvat juuri sillä 36877: asianomistajien edut huomioon. paikkakunnalla, missä rikos on tehty, ei tämän 36878: Kaikkien eri paikkakunnilla tehtyjen rikos- rikoksen tutkimista muun paikkakunnan tuo- 36879: ten yhteinen käsitteleminen jonkin rikoksen mioistuimessa yleensä voitaisi pitää perusteltu- 36880: tekopaikan tuomioistuimessa voi toisinaan na. 36881: osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Syyte- 36882: tyn kannalta yhtä oikeudenkäyntiä on yleensä 36883: pidettävä useampaa oikeudenkäyntiä edulli- Rikokseen osallisten yhteinen tuomioistuin 36884: sempana. Asianomistajien ja todistajien kan- 36885: nalta taas juttujen erillistä käsittelyä voidaan 22 a § 1 mom. Kun useamman henkilön 36886: pääsääntöisesti pitää edullisempana kuin yh- väitetään yhdessä syyllistyneen samaan rikok- 36887: dessä käsittelyä. Juttujen yhdessä käsittelemi- seen, tapahtuu syytteiden käsittely 21 §:n mu- 36888: nen saattaa olla heille haitallista matkakulujen kaan normaalisti samassa tuomioistuimessa. 36889: ja ajanhukan kannalta. Varsinkin asianomis- Voi kuitenkin sattua, että jonkun osallisen 36890: tajalle saattaa olla haittaa siitä, että hän joutuu kohdalta syyte olisi käsiteltävä jossakin muus- 36891: mukaan kenties hyvinkin laajaan ja mutkik- sa tuomioistuimessa. Syytteiden yhteistä käsit- 36892: kaaseen juttuun, vaikka asia on hänen kohdal- telyä kaikkien osallisten osalta on kuitenkin 36893: 1990 vp. - HE n:o 40 55 36894: 36895: pidettävä pääsääntöisesti tarkoituksenmukai- kin noista rikoksista. Kun syytteiden käsittely 36896: simpana vaihtoehtona. Vain tällöin on mah- samassa tuomioistuimessa saattaa tässä ta- 36897: dollista saada täydellinen selvitys rikoksesta pauksessa kuitenkin osoittautua hankalaksi ja 36898: kokonaisuudessaan sekä tekijäkumppanien ja aikaavieväksi, ehdotetaan säädettäväksi, että 36899: muiden osallisten tekojen keskinäisestä suh- yhteinen käsittely tulee kysymykseen vain, jos 36900: teesta. Yhteisellä käsittelyllä voidaan myös kaikkien syytteiden käsitteleminen siinä tuo- 36901: useimmissa tapauksissa säästää aikaa, vaivaa mioistuimessa katsotaan esitettävään selvityk- 36902: ja kustannuksia. Jos syytteet käsitellään kaik- seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- 36903: kien osallisten osalta yhdessä, voidaan tuomit- nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden soveli- 36904: tavat rangaistukset saattaa keskenään oikeaan aaksi. Toisin kuin 1 momentin tapauksessa ei 36905: suhteeseen ja välttyä ristiriitaisilta ratkaisuilta. syytteiden käsittely voisi tapahtua rikokseen 36906: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sen vuok- osallisten osalta siinä tuomioistuimessa, jossa 36907: si säädettäväksi, että syyte rikokseen osallisia jonkun osallisen olisi vastattava jostakin muus- 36908: vastaan saadaan tutkia siinä tuomioistuimessa, ta rikoksesta, jos asia ei ole enää vireillä tai 36909: joka on jonkun osalta toimivaltainen. Osallisil- vielä tullut vireille. 36910: la tarkoitetaan lainkohdassa rikoksentekijöi- 36911: den lisäksi rikoslain 5 luvussa mainittuja teki- 36912: jäkumppaneita, yllyttäjiä ja avunantajia. Toisiinsa liittyvien rikosten tuomioistuin 36913: Periaatteessa asia voidaan panna vireille ke- 36914: nen osallisen oikeuspaikassa tahansa. Valintaa 22 b §. Useamman vastaajan tekemät eri 36915: suoritettaessa on kuitenkin kiinnitettävä eri- rikoksetkin saattavat olla sellaisessa yhteydessä 36916: tyistä huomiota siihen, missä tuomioistuimessa keskenään, että niiden käsittely samassa tuo- 36917: tutkiota esitettävään selvitykseen ja kustannuk- mioistuimessa on tarkoituksenmukaista. Tätä 36918: siin nähden voi tarkoituksenmukaisimmin ta- koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi 22 36919: pahtua. Asia voitaisiin näillä edellytyksillä b §:ään. Pykälässä tarkoitettuina tapauksina 36920: saattaa tekijän osalta esimerkiksi avunantajan tulevat kysymykseen esimerkiksi toisaalta ri- 36921: mukaan määräytyvään tuomioistuimeen. koslain 32 luvussa mainitut varastetun tavaran 36922: Ehdotuksen mukaan rikosasia voidaan saat- kätkeminen sekä muu luvaton ryhtyminen ri- 36923: taa kaikkien osallisten osalta samaan tuomiois- koksen kautta saatuun tavaraan ja toisaalta 36924: tuimeen paitsi samanaikaisesti myös siinä ta- kätkemisrikosta edeltänyt päärikos. Yhteinen 36925: pauksessa, että asia on jonkun osalta jo käsi- käsittely olisi kuitenkin mahdollista myös 36926: telty loppuun. Siten olisi mahdollista, että muulloin, jos rikoksilla on sellaista yhteyttä 36927: tekijäkumppaneita syytetään avunantajan mu- keskenään, että syytteiden käsittely samassa 36928: kaan määräytyvässä tuomioistuimessa sen jäl- tuomioistuimessa esitettävään selvitykseen ja 36929: keen, kun avunautajaa koskeva asia on jo oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin 36930: ratkaistu. Sitä vastoin syytettä osallista vastaan sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan sove- 36931: ei yleensä ole suotavaa nostaa tuomioistuimes- liaaksi. Ei siis riitä, että kysymyksessä olevat 36932: sa, joka on 21 §:n mukaan toimivaltainen tut- rikokset ovat samantapaisia, esimerkiksi huu- 36933: kimaan syytteen vain sellaisen osallisen kohdal- mausainerikoksia, vaan yhteinen käsittely edel- 36934: ta, jota ei vielä ole asetettu syytteeseen. lyttää rikoksilta tosiasiallista yhteyttä, esimer- 36935: Ehdotetuista 22 ja 22 a §:stä johtuu, että kiksi ainakin osaksi yhteistä näyttöaineistoa. 36936: tuomioistuimessa, jossa 22 a §:n nojalla on Esimerkkinä voidaan mainita rikosasiassa an- 36937: tehty syyte useita osallisia vastaan, voidaan nettu perätön lausuma, jota koskevan syytteen 36938: 22 §:n nojalla saattaa samalla kertaa tutkitta- käsittely voi useimmiten tarkoituksenmukai- 36939: vaksi myös osallisten mahdollisesti tekemät simmin tapahtua tuota rikosasiaa käsitteleväs- 36940: muut rikokset riippumatta siitä, onko sanottu sä tai käsitelleessä tuomioistuimessa. Pykälässä 36941: tuomioistuin 22 a §:n säännöksen perusteella tarkoitettua vastaajaa voitaisiin momentin toi- 36942: niihin nähden toimivaltainen. sen virkkeen mukaan syyttää toisen vastaajan 36943: 2 mom. Jos jotakuta rikokseen osallista tekemän rikoksen tekopaikan tuomioistuimes- 36944: syytetään samanaikaisesti jonkin muun tuo- sa lainkohdassa mainituilla edellytyksillä myös 36945: miopiirin alueella tehdystä eri rikoksesta, voi- sen jälkeen, kun asian käsittely on jälkimmäi- 36946: daan syytteiden yhteinen käsittely 2 momentin sen osalta jo päättynyt. 36947: mukaan järjestää siinä tuomioistuimessa, joka Lainkohdassa mainituin edellytyksin olisi 36948: on toimivaltainen käsittelemään syytteen josta- myös mahdollista nostaa syyte rikoksesta siinä 36949: 56 1990 vp. - HE n:o 40 36950: 36951: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä toinen Kun jutun siirtämisestä säännönmukaisesti 36952: rikos on tehty, vaikka syytettä jälkimmäisestä aiheutuu viivytystä, lisäkustannuksia ja muita- 36953: rikoksesta ei vielä ole nostettu. Näin ollen kin haittoja, olisi siirtäminen rajoitettava vain 36954: voitaisiin esimerkiksi syyte varastetun tavaran niihin tapauksiin, joissa siihen on olemassa 36955: kätkemisestä nostaa sen paikkakunnan tuo- erityisiä syitä. Siirtäminen ei olisi tarkoituksen- 36956: mioistuimessa, missä varkaus on tapahtunut, mukaista, milloin siitä aiheutuvat haitat ovat 36957: jo ennen kuin syyte varkaudesta on voitu sillä saavutettavia etuja suuremmat. Vaikka 36958: nostaa. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista siirtämiseen olisi olemassa erityinen syy, ei 36959: muun muassa silloin, kun ei vielä ole voitu asiaa pidä siirtää, jollei sitä voida pitää tarkoi- 36960: selvittää, kuka on syyllistynyt varkausrikok- tuksenmukaisena. Vaikka siirtäminen yhteisen 36961: seen. Tällaisessa tilanteessa varastetun tavaran rangaistuksen tuomitsemiseksi on useissa ta- 36962: kätkemistä tarkoittava syyte usein vaihtoehtoi- pauksissa tarkoituksenmukaista, ei siirtäminen 36963: sesti sisältää syytteen varkaudesta. Lisäksi va- tällöinkään olisi pakollista. 36964: rastetun tavaran kätkemisen selvittäminen Siirtämisestä päättäisi tuomioistuin. Edelly- 36965: edellyttää sitä, että varkauden tapahtuminen tyksenä olisi kuitenkin, että virallinen syyttäjä 36966: tulee todetuksi. Selvitys tästä saadaan taas olisi tehnyt tästä esityksen. Juttujen aiheetto- 36967: yleensä sopivimmin juuri varkausrikoksen ta- man siirtämisen estämiseksi syyttäjän olisi var- 36968: pahtumispaikan tuomioistuimessa. mistauduttava siitä, ettei vastaanottavan tuo- 36969: mioistuimen syyttäjän taholta ole estettä jutun 36970: käsittelyn jatkamiselle. Ennen kuin syyttäjä 36971: Asian siirtäminen tekee aloitteen jutun siirtämisestä, olisi hänen 36972: sen vuoksi oltava yhteydessä siinä tuomiois- 36973: tuimessa toimivaan syyttäjään, jonne juttu esi- 36974: 22 c § 1 mom. Voimassa olevan lain mukaan tetään siirrettäväksi. Siirtävän tuomioistuimen 36975: tuomioistuin ei voi siirtää rikosasiaa toisen, olisi ennen siirtopäätöstä selvitettävä, että toi- 36976: toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, nen tuomioistuin on toimivaltainen käsittele- 36977: ellei kysymys ole oikeudenkäymiskaaren 10 mään siirrettävän asian. Jollei vastaanottava 36978: luvun 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta siirto- tuomioistuin katso olevansa asiassa toimival- 36979: tuomiojärjestelmästä, josta nyt ehdotetaan tainen, se voi säännösehdotuksen perusteella 36980: luovuttavaksi. siirtää asian edelleen johonkin kolmanteen tuo- 36981: Ehdotuksen mukaan useat tuomioistuimet mioistuimeen. Tällöin on myös yleensä olemas- 36982: saattavat olla toimivaltaisia käsittelemään sa- sa jäljempänä mainittu erityinen syy asian 36983: man rikoksen. Sen vuoksi voi sattua, että se siirtämiseen takaisin alkuperäiseen tuomiois- 36984: tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi rikosasia on tuimeen. 36985: saatettu, oikeudenkäynnin aikana osoittautuu- Ehdotettu säännös mahdollistaisi myös sen, 36986: kin epäsoveliaaksi. Asian käsittelyn aikana voi että tuomioistuin, joka ei ole toimivaltainen 36987: myös ilmetä, että syytettyä vastaan on nostettu käsittelemään siellä vireille pantua virallisen 36988: tai tullaan nostamaan syyte muusta rikoksesta syyttäjän tekemää rangaistusvaatimusta, siir- 36989: jossakin toisessa tuomioistuimessa ja että syy- täisi asian virallisen syyttäjän esityksestä eri- 36990: tetty olisi tuomittava yhteiseen vankeusrangais- tyisten syiden niin vaatiessa toimivaltaiseen 36991: tukseen kaikista rikoksista ja tämän vuoksi tuomioistuimeen. 36992: olisi tarkoituksenmukaista käsitellä juttu koko- Vaikka tutkimisen tarkoituksenmukaisuus 36993: naisuudessaan toisessa tuomioistuimessa. Ju- onkin ehdotuksen 22-22 b §:ssä mainituissa 36994: tussa ehkä tarvitaan sellaista selvitystä, jonka tapauksissa toimivallan edellytyksenä, jutun 36995: esittäminen voisi tapahtua halvemmin, nope- vastaanottava tuomioistuin ei voisi ehdotuksen 36996: ammin ja varmemmin jossakin toisessa toimi- mukaan kieltäytyä tutkimasta sinne siirrettyä 36997: valtaisessa tuomioistuimessa. Tällaisten ta- rikosasiaa sillä perusteella, ettei sen tutkiminen 36998: pausten varalta on tarkoituksenmukaista sallia olisi siellä tarkoituksenmukaista. Siirtävän tuo- 36999: rikosasian siirtäminen. Siirtäminen eroaisi voi- mioistuimen olisi ratkaistava kysymys vastaan- 37000: massa olevasta siirtotuomiojärjestelmästä sii- ottavan tuomioistuimen soveliaisuudesta lähin- 37001: nä, ettei siirtävä tuomioistuin antaisi päätöstä nä virallisen syyttäjän esityksessä mainittujen 37002: sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa, vaan siir- seikkojen perusteella. Tämän vuoksi ehdote- 37003: täisi asian kokonaisuudessaan toiseen tuomio- taan myös säädettäväksi, ettei asiaa saa siirtää 37004: istuimeen. takaisin, elleivät uudet erityiset syyt sitä vaadi. 37005: 1990 vp. - HE n:o 40 57 37006: 37007: Asianosaisten ja tuomioistuinten kannalta kaistava vastaanottavassa tuomioistuimessa 37008: on tarkoituksenmukaista, että oikeudenkäyn- erikseen kussakin yksittäistapauksessa. 37009: nin jatkumisen ajankohta määrätään jo siirto- 2 mom. Pykälän 2 momentin mukaan olisi 37010: päätöksessä. Asian vireilläolo ei tällöin katkea, rikosasian siirtäminen mahdollista myös muu- 37011: joten asianosaisille ei tarvitse erikseen tiedottaa toksenhakumenettelyssä kahden hovioikeuden 37012: asian käsittelyn jatkamisesta vastaanottavassa välillä. Siirtäminen tulisi kuitenkin kysymyk- 37013: tuomioistuimessa. Milloin vastaajaa vastaan seen ainoastaan siinä tapauksessa, että vas- 37014: on vastaanottavassa tuomioistuimessa meneil- taanottavassa hovioikeudessa on vireillä toinen 37015: lään toinen rikosasia, on käsittelyn jatkamisen samaa henkilöä koskeva rikosasia. Kun viralli- 37016: ajankohta yleensä helposti selvitettävissä. Mut- nen syyttäjä hakee muutosta vain harvoin eikä 37017: ta myös muulloin virallisen syyttäjän olisi jo syyttäjän puhevallan valvominen ole kirjallises- 37018: siirtoaloitteen tehdessään ilmoitettava, minne sa hovioikeusmenettelyssä muutenkaan välttä- 37019: ja mille päivälle asia esitetään siirrettäväksi. mätöntä, ehdotetaan säädettäväksi, että siirtä- 37020: Siirtopäätös ei asiallisesti eroaisi normaalista minen voi tapahtua hovioikeuden omasta aloit- 37021: lykkäyspäätöksestä. Asian jatkokäsittely vain teesta. Myös siirtäminen hovioikeudesta toi- 37022: tapahtuisi siirron jälkeen toisessa tuomiois- seen hovioikeuteen edellyttää tarpeellista yh- 37023: tuimessa. Asianosaisten läsnäolovelvollisuus teydenpitoa tuomioistuinten välillä. 37024: määräytyisi oikeudenkäymiskaaren 16 lukuun 3 mom. Asian siirtämisessä toiseen tuomiois- 37025: lisättäväksi ehdotetun 10 §:n mukaan samalla tuimeen ei ole kysymys asian ratkaisemisesta 37026: tavalla kuin asian lykkäyksessäkin. Vangittua vaan prosessinjohtoon verrattavasta toiminnas- 37027: koskevassa jutussa olisi käsittelyaikaa määrät- ta. Kun prosessinjohtoa koskeviin ratkaisuihin 37028: täessä noudatettava voimassa olevia määräai- ei pääsääntöisesti saa hakea muutosta, ehdote- 37029: koja. Tämä seikka on sekä syyttäjän että taan 3 momentissa säädettäväksi, että päätök- 37030: tuomioistuimen otettava huomioon siirtoesi- seen, jolla asia on siirretty tai siirtoesitys hylät- 37031: tyksen yhteydessä. ty, ei myöskään saa hakea muutosta. 37032: Siirtävän tuomioistuimen on ilmoitettava Siirtopäätöksessä on määrättävä palkkio ju- 37033: siirtopäätöksestä Vastaanottavalie tuomiois- tussa kuulluille todistajille ja maksuttoman 37034: tuimelle, jolle on myös lähetettävä pöytäkirja oikeudenkäynnin saaneen asianosaisen Oikeu- 37035: ja muut asiaan liittyvät asiakirjat. Kun käsitte- denkäyntiavustajalie hänen siihen asti suoritta- 37036: lyjen välinen aika saattaa tapauksesta riippuen mistaan toimenpiteistä. Päätökseen saa oikeu- 37037: huomattavasti vaihdella, ei ilmoituksen tekemi- denkäymiskaaren 17 luvun 42 §:n ja valtion 37038: selle ja pöytäkirjojen lähettämiselle voida aset- varoista maksettavista todistelukustannuksista 37039: taa määräaikaa. Riittää, että vastaanottava annetun lain (666/72) 10 §:n sekä maksutto- 37040: tuomioistuin saa tiedon siirtopäätöksestä hy- masia oikeudenkäynnistä annetun lain 23 §:n 37041: vissä ajoin ennen käsittelyn jatkumista. Jollei- mukaan sanotuilta osin hakea muutosta valit- 37042: vat pöytäkirja ja muut asiakirjat ole saapuneet tamalla. 37043: vastaanoitavaan tuomioistuimeen, kun siirre- 37044: tyn asian jatkokäsittely on aloitettava siellä, 37045: olisi asian käsittely lykättävä. Siirtävän tuo- Asian siirtäminen alempaan tuomioistuimeen 37046: mioistuimen syyttäjän on puolestaan ilmoitet- 37047: tava siirrosta vastaanottavan tuomioistuimen 22 d §. Milloin ylempi tuomioistuin käsitel- 37048: asianomaiselle syyttäj älle. lessään valittamalla sen tutkittavaksi saatettua 37049: Kun tuomioistuin on voinut siirrettävässä rikosasiaa, jossa on ollut useita toimivaltaisia 37050: rikosasiassa myöntää asianosaisille maksuuo- tuomioistuimia, katsoo jutun uuden käsittele- 37051: man oikeudenkäynnin, päättää takavarikosta, misen alioikeudessa tarpeelliseksi, on asia nor- 37052: syytetyn vangitsemisesta tai ryhtyä muihin toi- maalisti palautettava takaisin asian käsitellee- 37053: menpiteisiin, on tarkoituksenmukaista, että nä- seen alioikeuteen. Voimassa olevan oikeuspaik- 37054: mä päätökset ja toimenpiteet jäävät edelleen kalain 2 §:n mukaan ylempi tuomioistuin saa 37055: voimaan, jollei vastaanottava tuomioistuin kuitenkin siirtää asian myös sellaiseen alioikeu- 37056: niistä toisin päätä. Se, onko siirtävässä tuo- teen, joka ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos 37057: mioistuimessa suoritettuja oikeudenkäyntitoi- sen tuomiopiirissä on tehty jokin niistä rikok- 37058: mia, kuten esimerkiksi todistajan kuulustelua, sista, joista asiassa on kysymys. Vastaavanlai- 37059: tarkoituksenmukaista toistaa vastaanottavassa nen saannös ehdotetaan otettavaksi 37060: tuomioistuimessa ja missä laajuudessa, on rat- 22 d §:ään. Siirtäminen tulisi kuitenkin kysy- 37061: 8 300270F 37062: 58 1990 vp. - HE n:o 40 37063: 37064: mykseen vain 22 §:ssä säädettyjen edellytysten oikeuteen verrattuna. Tämä koskee vastaavasti 37065: vallitessa. Siirtäminen voisi tapahtua esimer- muitakin sellaisia tapauksia, joissa syyte on 37066: kiksi silloin, kun uuden selvityksen esittäminen jonkun vastaajan tai jonkin rikoksen osalta 37067: voisi tapahtua tarkoituksenmukaisemmin jos- tutkittava jossakin muussa kuin 21 §:ssä tar- 37068: sakin muussa kuin asiaa aikaisemmin käsitel- koitetussa alioikeudessa. Oikeuskäytännössä 37069: leessä tuomioistuimessa. Siirtäminen voisi eh- on esimerkiksi katsottu, että hovioikeuden esit- 37070: dotuksen mukaan tapahtua myös sellaiseen telijä, joka on juttua esitellessään syyllistynyt 37071: tuomioistuimeen, joka ei ole aikaisemmin ollut virkarikokseen, voidaan, jos hovioikeuden jä- 37072: asiassa toimivaltainen, jos siinä on vireillä senet samassa jutussa ovat tehneet virkavirheen 37073: samaa henkilöä koskeva uusi rikosasia. Mikäli tuomarinviran toimittamisessa, yhdessä hovioi- 37074: yhteisen rangaistuksen tuomitseminen tulisi vii- keuden jäsenten kanssa panna syytteeseen suo- 37075: meksi mainitussa tapauksessa kysymykseen, ei raan korkeimmassa oikeudessa, vaikka virka- 37076: ylempi tuomioistuin voi jäädä odottamaan syytettä hovioikeuden esittelijää vastaan muu- 37077: alemman tuomioistuimen ratkaisua, koska ei toin olisi ensiasteessa ajettava hovioikeudessa. 37078: tiedetä, haetaanko päätökseen lainkaan muu- Sitä vastoin on valtakunnanoikeuden toimival- 37079: tosta. Siirtäminen voisi tapahtua myös sellai- taa koskevia säännöksiä tulkittu suppeasti. Jos 37080: seen alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole valtakunnanoikeus on jonkun osallisen osalta 37081: siirtävän tuomioistuimen alainen. Siirtämisen toimivaltainen, ei muita saman rikoksen osalli- 37082: edellytyksenä olisi kuitenkin, ettei siihen jäl- sia ole tällä perusteella syytetty valtakunnanoi- 37083: jempänä selostettavan 22 e § :n mukaan ole keudessa. 37084: estettä. 37085: 37086: Rikokseen perustuvat julkisoikeudelliset 37087: Rajoitussäännös vaatimukset 37088: 37089: 22 e §. Edellä selostetut oikeuspaikkasään- 23 §. Edellä on rikokseen perustuvista vaati- 37090: nökset koskevat alioikeuksien lisäksi myös muksista puhuttaessa pidetty silmällä ainoas- 37091: ylempiä tuomioistuimia. Asianmukaisena ei taan rangaistusvaatimusta, syytettä. Tavallises- 37092: kuitenkaan voida pitää, että sellainen rikosa- ti rikokseen perustuvat muut vaatimukset käsi- 37093: sia, joka sen mukaan kuin siitä erikseen on tellään yhdessä rangaistusvaatimuksen kanssa. 37094: säädetty olisi käsiteltävä välittömästi ylemmäs- On kuitenkin mahdollista, vaikkakin käytän- 37095: sä tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä nössä harvinaista, että rikokseen perustuvia 37096: tarkoitetussa alioikeudessa, voitaisiin 22- muita vaatimuksia ajetaan erikseen. Rikokseen 37097: 22 b §:n nojalla ottaa tutkittavaksi jonkun perustuvaa ykstyisoikeudellista vaatimusta kos- 37098: muun vastaajan tai jonkin muun rikoksen kevan kanteen käsittelemisestä on laissa jo 37099: perusteella määräytyvässä oikeuspaikassa. Tä- olemassa nimenomainen oikeuspaikkasäännös 37100: män vuoksi ehdotetaan 22 e §:ään otettavaksi (OK 10:8). Sen varalta, että rikoksen perusteel- 37101: tätä koskeva nimenomainen kielto. Näin ollen la ajetaan yksinomaan jotakin muuta julkisoi- 37102: alioikeus ei olisi 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla keudellista vaatimusta kuin syytettä, esimer- 37103: toimivaltainen käsittelemään esimerkiksi sel- kiksi menettämisseuraamusvaatimusta, ehdote- 37104: laista virkasyytettä, jonka osalta ylempi tuo- taan säädettäväksi, että rangaistusvaatimusta 37105: mioistuin ensiasteessa on toimivaltainen. Vas- koskevia toimivaltasäännöksiä on myös tällöin 37106: taavasti ei myöskään kihlakunnanoikeus olisi noudatettava. 37107: sanottujen lainkohtien nojalla toimivaltainen 37108: käsittelemään syytettä esimerkiksi sellaisista 37109: painovapausrikoksista, joihin nähden raastu- 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa 37110: vanoikeus on asiallisessa suhteessa yksinomai- 37111: sesti toimivaltainen. Syytteiden yhdessä käsitteleminen 37112: Siihen, milloin ylempi tuomioistuin, joka on 37113: yksin toimivaltainen jonkun vastaajan tai jon- 7 a § 1 mom. Ne syyt, joiden perusteella 37114: kin rikoksen osalta, voi samassa yhteydessä saman henkilön eri paikkakunnilla tekemiä 37115: ottaa tutkittavakseen jonkin muun 22- rikoksia koskevat syytteet saadaan oikeuden- 37116: 22 b §:ssä tarkoitetun rikosasian, ei ole tarkoi- käymiskaaren 10 lukuun otettavaksi ehdotetun 37117: tettu tehdä mitään muutosta voimassa olevaan uuden 22 §:n mukaan käsitellä samassa tuo- 37118: 1990 vp. - HE n:o 40 59 37119: 37120: mioistuimessa, puhuvat myös sen puolesta, Iän 1 momentin toinen virke vastaa nykyistä 37121: että syytteet käsitellään yhdessä, milloin jota- käytäntöä, mutta sen ottamista lakiin on pidet- 37122: kuta vastaan on nostettu samassa tuomiois- tävä perusteltuna, jotta saman momentin en- 37123: tuimessa syyte useammasta rikoksesta. Tätä simmäisestä virkkeestä ei tehtäisi vastakohtais- 37124: koskeva säännös ehdotetaan sijoitettavaksi oi- päätelmää. 37125: keudenkäymiskaaren 14 luvun uuden 7 a §:n 1 Syytteiden yhteinen käsittely voi toisinaan 37126: momenttiin. Nimenomaan silloin, kun rikok- osoittautua vähemmän tarkoituksenmukaiseksi 37127: sista on määrättävä yhteinen rangaistus, on myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa 37128: syytteiden käsitteleminen samassa oikeuden- tapauksissa. Tämä voi johtua juttujen luku- 37129: käynnissä tarkoituksenmukaista. Mutta myös määrästä, laadusta ja laajuudesta. Milloin syy- 37130: silloin, kun rikosten välinen konkurrenssi on tetty myöntää syyllisyytensä johonkin rikok- 37131: katkennut, on usein tarkoituksenmukaista, että seen, ei sitä koskevaa syytettä ole alun alkaen 37132: saman vastaajan tekemiä eri rikoksia koskevat välttämätöntä käsitellä yhdessä sellaisia muita 37133: syytteet käsitellään yhdessä, jotta tuomioistuin rikoksia koskevien syytteiden kanssa, jotka 37134: rangaistusta määrätessään saisi paremman ku- ovat vaikeasti selvitettävissä ja vaativat useam- 37135: van siitä rangaistuskokonaisuudesta, joka tulee man käsittelykerran. Myös juttujen lukumää- 37136: syytetyn suoritettavaksi. rän takia voi olla tarkoituksenmukaista päätyä 37137: Myös siinä tapauksessa, että eri henkilöitä erillisiin käsittelyihin, varsinkin jos jokaisella 37138: syytetään osallisuudesta samaan rikokseen, oli- rikoksella on eri asianomistaja. Siinä tapauk- 37139: si syytteet 1 momentin mukaan käsiteltävä sessa, että osallisuudesta samaan rikokseen 37140: säännönmukaisesti samalla kertaa. Yhteinen syytettäviä henkilöitä vastaan nostetaan samas- 37141: käsittely on selvitykseen ja kustannuksiin näh- sa tuomioistuimessa syytteitä heidän erikseen 37142: den tarkoituksenmukaista, koska oikeuden- tekemistään muista rikoksista, voi osoittautua 37143: käyntiaineisto on pääosin sama kaikkien syyt- tarkoituksenmukaiseksi, että vain ensiksi mai- 37144: teiden osalta. Yhteisessä käsittelyssä on mah- nittua rikosta koskevat syytteet käsitellään yh- 37145: dollista saattaa osallisille tuomittavat rangais- dessä. Myös se, nostetaanko syytteet samanai- 37146: tukset keskenään oikeaan suhteeseen ja välttyä kaisesti vai erikseen, voi vaikuttaa asiaan. 37147: näin ristiriitaisilta ratkaisuilta. Edellisessä tapauksessa syytteiden yhteistä kä- 37148: Siinä tapauksessa, että eri vastaajia syyte- sittelyä voidaan pitää yleensä tarkoituksenmu- 37149: tään samanaikaisesti eri rikoksista, on syyttei- kaisena etenkin silloin, kun samaa henkilöä 37150: den erillistä käsittelyä sitä vastoin pidettävä syytetään useammasta rikoksesta. Jos taas jos- 37151: pääsääntönä. Yhteisestä käsittelystä ei tuolloin takin rikoksesta nostetaan syyte vasta myö- 37152: ole saatavissa samanlaista hyötyä esitettävän hemmässä oikeudenkäyntitilaisuudessa, ei syyt- 37153: selvityksen kannalta kuin 1 momentin ensim- teiden yhdistämisestä ole selvityksen kannalta 37154: mäisessä virkkeessä mainituissa tilanteissa. enää vastaavaa hyötyä. Tämä koskee etenkin 1 37155: Kuitenkin voi esiintyä tapauksia, joissa eri momentin jälkimmäisessä virkkeessä mainittua 37156: vastaajien tekemillä rikoksilla on sellaista yh- tapausta. 37157: teyttä keskenään, että niiden yhteinen käsittely 37158: on erilliskäsittelyä tarkoituksenmukaisempaa. 37159: Esimerkkinä mainittakoon varkaus ja saman Syytteiden erottaminen 37160: varastetun tavaran kätkeminen, kahden auton- 37161: kuljettajan syyttäminen kuljettamiensa autojen 2 mom. Milloin syytteet on otettu käsiteltä- 37162: yhteenajosta tai tapaus, jossa kahta henkilöä viksi yhdessä, mutta käsittelyn aikana havai- 37163: syytetään toistensa pahoinpitelemisestä. Yhtei- taan, että niiden erikseen käsittely olisikin 37164: nen käsittely voi olla tarkoituksenmukaista tarkoituksenmukaisempaa, on 2 momentin 37165: myös silloin, kun useammat henkilöt samassa mukaan mahdollista erottaa syytteet uudelleen. 37166: tilaisuudessa ovat syyllistyneet eri rikoksiin, Säännöksellä pyritään estämään esimerkiksi 37167: esimerkiksi samassa tilaisuudessa pahoinpidel- niin sanottujen mammuttijuttujen syntymistä, 37168: leet eri henkilöitä, tai samaan asianomistajaan joissa saattaa olla samanaikaisesti käsiteltävinä 37169: kohdistuviin eri rikoksiin. Milloin saman ri- kymmeniä tai jopa satoja syytekohtia eri syy- 37170: koksen osalliset ovat syytteessä heidän erikseen tettyjä vastaan. Kustannusten säästön, asian 37171: tekemikseen väitetyistä muista rikoksista, on selvyyden sekä pöytäkirjaamisjärjestelmän 37172: kaikkien syytteiden yhdessä käsitteleminen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että 37173: myös mahdollista. Käsiteltävänä olevan pykä- kaikki samassa tuomioistuimessa nostetut syyt- 37174: 60 1990 vp. - HE n:o 40 37175: 37176: teet, jotka on 1 momentin mukaan mahdollista Osatuomion antaminen edellyttää, että erik- 37177: käsitellä yhdessä, pidettäisiin yhdessä aina sii- seen ratkaistava jutun osa voidaan erottaa 37178: hen saakka kunnes asia on käsitelty loppuun muusta jutusta ja ratkaista itsenäisesti. Rikosa- 37179: kaikkien syytteiden osalta. Milloin oikeuden- sioissa tämä merkitsee sitä, ettei osatuomiota 37180: käyntiaineisto osoittautuu jonkin syytteen osal- voida antaa pelkästään syyllisyyskysymyksestä, 37181: ta tavallista laajemmaksi ja siihen tulee oikeu- koska voimassa olevan oikeuden mukaan ran- 37182: denkäynnin aikana uutta selvitystä, on syyte gaistuskysymystä ei saa erottaa syyllisyyskysy- 37183: yleensä asianmukaista erottaa käsiteltäväksi myksen ratkaisusta. Sitä vastoin jokainen yh- 37184: erikseen muista, helpommin selvitettävistä dessä käsiteltävä syyte on mahdollista ratkaista 37185: syytteistä. Tämä on luonnollisesti myös asian- erikseen. Silloin kun on kysymys eri vastaajien 37186: omistajien kannalta yhteistä käsittelyä edulli- eri rikoksia koskevista syytteistä, ei osatuo- 37187: sempi vaihtoehto. Myös saman henkilön teke- mion antamiseen ole myöskään käytännössä 37188: miksi väitettyjä eri rikoksia koskevat syytteet yleensä estettä. Sitä vastoin samaa vastaajaa 37189: samoin kuin eri vastaajien samaa rikosta kos- tai samaa rikosta koskevat syytteet saadaan 37190: kevat syytteet voitaisiin erottaa toisistaan, mil- ratkaista erikseen vain siinä tapauksessa, että 37191: loin siihen on erityinen syy. siihen on olemassa erityinen syy. Jos syytetty 37192: olisi tuomittava kaikista rikoksista yhteiseen 37193: rangaistukseen, ei osatuomion antaminen jos- 37194: Osatuomio takin rikoksesta ole yleensä asianmukaista. 37195: 37196: 7 b §. Se, että yhdessä käsiteltäviksi otetut 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk- 37197: syytteet voidaan oikeudenkäymiskaaren 14 lu- käyksestä 37198: kuun otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n no- 37199: jalla erottaa uudelleen erikseen käsiteltäviksi, Asianosaisten velvollisuus saapua oikeuden- 37200: ei vielä merkitse, että kustakin syytteestä an- käyntiin asian siirtämisen jälkeen 37201: nettaisiin myös eri tuomio. Voimassa olevaan 37202: oikeuteemme ei sisälly myöskään mitään muu- JO §. Niin kuin 10 luvun 22 c §:n perusteluis- 37203: ta säännöstä, joka nimenomaan oikeuttaisi sa on mainittu, siirtopäätös ei asiallisesti eroai- 37204: tuomioistuimen ratkaisemaan sellaisen osan ju- si normaalista lykkäyspäätöksestä muulla ta- 37205: tusta, jonka käsittely on päättynyt, ja tämän valla kuin, että asian jatkokäsittely tapahtuisi 37206: jälkeen jatkamaan käsittelyä muulta osin. Sel- siirron jälkeen toisessa tuomioistuimessa. Tä- 37207: laisen niin sanotun osatuomion tarve on kyllä män vuoksi oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 37208: ollut olemassa jo kauan myös rikosasiain oi- 6-9 §:n säännösten asianosaisten velvollisuu- 37209: keudenkäynnissä. Nyt ehdotetaan uuteen desta saapua rikosasian jatkokäsittelyyn tulisi 37210: 7 b §:ään otettavaksi tätä koskevat säännök- koskea myös rikosasian käsittelyn jatkamista 37211: set. siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltaisessa 37212: Jonkin yhdessä käsiteltävän syytteen erik- tuomioistuimessa. Tästä ehdotetaan otettavak- 37213: seen ratkaisemista voidaan perustella niillä sa- si nimenomainen säännös 10 §:ään. 37214: moilla syillä, jotka puoltavat syytteiden erotta- 37215: mista erikseen käsiteltäviksi. Hallittavana ole- 37216: va oikeudenkäyntiaineisto tulee ennen muuta 31 luku. Ylimääräisestä muutoksenhausta 37217: pienenemään, millä on merkitystä varsinkin 37218: laajoissa ja monimutkaisissa rikosasioissa. Kun Yhteisen rangaistuksen purkaminen 37219: osatuomion antaminen jostakin yhdessä käsi- 37220: teltävinä olevista syytteistä merkitsee asian kä- 9 a §. Määrättäessä rangaistusta rikoslain 37221: sittelyn päättymistä kyseiseltä osalta, ei siihen ehdotetun 7 luvun 6 §:n nojalla on edellytykse- 37222: kuuluvien asianosaisten tarvitse enää osallistua nä, että päätös, jolla aikaisempi rangaistus on 37223: jutun jatkokäsittelyyn muilta osin. Kun osa- tuomittu, on saanut lainvoiman tai on täytän- 37224: tuomiosta haetaan muutosta samassa järjestyk- töönpanokelpoinen. Kun kuitenkin on mahdol- 37225: sessä kuin tuomiosta yleensä, merkitsee asian lista, että viimeksi mainittua päätöstä on myö- 37226: ratkaiseminen joltakin osalta käsittelyn nopeu- hemmin muutettu oikeudenkäymiskaaren 31 37227: tumista. Osatuomio voidaan myös panna erik- luvun säännösten perusteella, on mainitun ta- 37228: seen täytäntöön. pauksen varalta oltava mahdollisuus purkaa ja 37229: 1990 vp. - HE n:o 40 61 37230: 37231: muuttaa se päätös, jolla uusi yhteinen rangais- 3 mom. Momentin nykyisen toisen virkkeen 37232: tus on tuomittu tai jolla on määrätty, että mukaan pykälän 1 ja 2 momentin mukaan 37233: aikaisempi rangaistus koskee myös myöhem- määräytyvän tuomioistuimen toimivaltaa mää- 37234: min ilmi tullutta rikosta. Tämä mahdollisuus rättäessä ei sovelleta eräiden yhdessä käsiteltä- 37235: olisi oltava sekä siinä tapauksessa, että aikai- vien rikosasiain oikeuspaikasta annetun lain 37236: sempi rangaistus myöhemmin kokonaan pois- 1 §:n 2 momentissa säädettyä. Mainitun 2 mo- 37237: tetaan, että myös silloin, kun sanottua rangais- mentin mukaan taas sanottua lakia ei ole 37238: tusta olennaisesti muutetaan. Kun purkaminen sovellettava silloin, kun laillisesta tuomiois- 37239: ei näissä tapauksissa olisi useinkaan mahdollis- tuimesta on voimassa oikeudenkäymiskaaren 37240: ta 31 luvun 8 ja 9 §:n säännösten nojalla, 10 luvun 21 §:stä poikkeavia säännöksiä. 37241: ehdotetaan 31 lukuun lisättäväksi asiaa koske- Momentissa mainittu laki ehdotetaan tämän 37242: va uusi 9 a §. uudistuksen yhteydessä kumottavaksi. Oikeu- 37243: denkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:ksi on kui- 37244: tenkin ehdotettu otettavaksi lain 1 §:n 2 mo- 37245: 1.13. Sotilasoikeudenkäyntilaki menttia vastaava säännös, jonka mukaan oi- 37246: keudenkäymiskaaren 10 luvun uudet 22, 22 a 37247: 8 § 1 mom. Sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n 37248: ja 22 b §:n säännökset eivät ole sovellettavissa 37249: momentin säännös koskee tapausta, jossa silloin, kun syyte jonkun vastaajan tai jonkin 37250: rikoksen osalta on käsiteltävä välittömästi 37251: sotilas tai muu rikoslain 45 luvun alainen ylemmässä tuomioistuimessa tai muussa kuin 37252: henkilö on syytteessä sekä sotilasoikeuden- 37253: 21 §:ssä tarkoitetussa alioikeudessa. Pykälän 1 37254: käyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että 37255: muusta rikoksesta. Momentin nykyisen sään- ja 2 momentin ehdotetut muutokset huomioon 37256: ottaen myös tätä momenttia ehdotetaan muu- 37257: nöksen mukaan saadaan myös sotilasrikosta tettavaksi siten, että pykälän mukaan määräy- 37258: koskeva syyte tutkia siinä tuomioistuimessa, 37259: joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun tyvän tuomioistuimen toimivaltaa määrättäessä 37260: 21 §:n mukaan toimivaltainen käsittelemään oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:n sää- 37261: nökset eivät olisi esteenä. 37262: sanottua muuta rikosta koskevan syytteen eli 37263: rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa. Edelly- 37264: tyksenä kuitenkin on, että asian käsittely ri- 37265: 1.14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 37266: koksen tekopaikan tuomioistuimessa on asian 37267: laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityi- 37268: 17 § 2 mom. Silloin, kun tuomioistuin on 37269: sen syyn takia tarkoituksenmukaista. 37270: maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelle asi- 37271: Oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun ehdotettu- aan osalliselle määrännyt avustajan, on jokai- 37272: jen muutosten vuoksi myös momentin sään- sen tuomioistuimen maksuttomasta oikeuden- 37273: nöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että soti- käynnistä annetun lain 16 §:n 1 momentin 37274: lasrikosasian käsittely olisi mahdollista paitsi mukaan osaltaan määrättävä avustajalle tuleva 37275: muun rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa palkkio ja korvaus tehtävän siinä päättyessä. 37276: (OK 10:21) myös muussa rikosasian tuomiois- Lain 17 §:n mukaan on avustajalle annettu 37277: tuimessa eli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun määräys voimassa kaikissa sanotun lain 1 §:ssä 37278: 22, 22 a ja 22 b §:ssä tarkoitetuissa tuomiois- mainituissa tuomioistuimissa ja muissa viran- 37279: tuimissa. omaisissa, joissa asiaa käsitellään. 37280: 2 mom. Pykälän 2 momentin säännös kos- Niin kuin edellä on mainittu, olisi tuomiois- 37281: kee tapausta, jossa sotilasrikokseen osallisena tuimilla oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun otet- 37282: on muukin kuin sotilas tai muu rikoslain 45 tavaksi ehdotetun 22 c §:n mukaan oikeus sii- 37283: luvun alainen henkilö. Momentin nykyisen nä mainituin edellytyksin siirtää rikosasia toi- 37284: säännöksen mukaan syyteasia kaikkia osallisia seen, toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Vastaa- 37285: vastaan saadaan 1 momentissa mainituin edel- vasti saisi ylempi oikeus katsoessaan, että sen 37286: lytyksin tutkia kaikkien osallisten kohdalta tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsiteltävä 37287: siinä tuomioistuimessa, joka on oikeuden- uudelleen alemmassa tuomioistuimessa edellä 37288: käymiskaaren 10 luvun 21 §:n mukaan toimi- selostetun oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 37289: valtainen jonkun osallisen osalta. Myös 2 mo- 22 d §:n mukaan määrätyin edellytyksin siirtää 37290: menttia ehdotetaan muutettavaksi oikeuden- asian sellaiseen alempaan tuomioistuimeen, jo- 37291: käymiskaaren 10 luvun uudistusta vastaavaksi. ka ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt. Koska 37292: 62 1990 vp. - HE n:o 40 37293: 37294: tuomioistuin, johon asia äsken mainittujen aan osallinen on avustajan tarpeessa ennen 37295: säännösten nojalla siirretään, saattaa sijaita kuin asia tulee käsiteltäväksi vastaanottavassa 37296: aivan eri osassa maata, ei voida kustannuksiin tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa voisi vas- 37297: nähden pitää asianmukaisena, että avustajalle taanottavan tuomioistuimen puheenjohtaja tai 37298: annettu määrys ilman muuta olisi voimassa kihlakunnantuomari maksuttomasta oikeuden- 37299: myös siinä tuomioistuimessa, johon asia siirre- käynnistä annetun lain 10 §:n nojalla määrätä 37300: tään. Kun siirtäminen lisäksi usein tulisi tapah- avustajan väliaikaisesti siksi ajaksi, kunnes 37301: tumaan sellaiseen tuomioistuimeen, jossa vas- asia tulee tämän tuomioistuimen käsiteltäväksi. 37302: taajaa vastaan on vireillä toinen rikosasia, on Vaikka avustajalle annettu määräys ei enää 37303: myös mahdollista, että vastaajalle on siinä ilman muuta olisi voimassa siinä tuomiois- 37304: asiassa määrätty toinen henkilö avustajaksi. tuimessa, mihin asia on siirretty, tämä ei olisi 37305: Koska vain poikkeuksellisesti voidaan pitää esteenä sille, että sanottu tuomioistuin määrää 37306: asianmukaisena, että syytetyllä on yhdessä kä- asiassa aikaisemmin avustajaksi määrätyn hen- 37307: siteltävissä rikosasioissa eri avustajat, ei tästä- kilön edelleen toimimaan avustajana asiassa 37308: kään syystä voida pitää suotavana, että siirre- silloin, kun sitä kustannuksiin ja muihin seik- 37309: tyssä rikosasiassa avustajalle annettu määräys koihin nähden voidaan pitää tarkoituksenmu- 37310: ilman muuta olisi voimassa siinä tuomiois- kaisena. Näin on usein asianlaita esimerkiksi 37311: tuimessa, johon juttu siirretään. silloin, kun tuomioistuin, johon asia on siirret- 37312: Siinä tapauksessa, että siirrettävä rikosasia ty, sijaitsee samalla paikkakunnalla tai samas- 37313: on suuritäinen ja siirtävässä tuomioistuimessa sa osassa maata kuin asian siirtänyt tuomiois- 37314: toiminut avustaja on perehtynyt siihen, olisi tuin eikä asiaan osalliselle ole ensiksi mainitus- 37315: kuitenkin usein epätarkoituksenmukaista, että sa tuomioistuimessa määrätty avustajaa, ja 37316: avustajalle annettu määräys päättyisi. Myös silloin kun siirretty asia on suuritäinen ja 37317: eräissä muissa tapauksissa saattaa olla tarkoi- entinen avustaja on hyvin perehtynyt siihen. 37318: tuksenmukaista, että avustajalle annettu mää- 37319: räys jää jutun siirtämisestä huolimatta voi- 37320: maan. Tämän vuoksi tulisi tuomioistuimella 2. Voimaantulo 37321: siirtäessään jutun olla mahdollisuus antaa tätä 37322: koskeva määräys. Virkamiesten eli lähinnä poliisimiesten ja 37323: Edellä mainituilla perusteilla ehdotetaan syyttäjien sekä tuomarien koulutustarpeen 37324: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun huomioon ottaen ehdotetaan, että tähän esi- 37325: lain 17 §:ään otettavaksi uusi 2 momentti, tykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan noin 37326: jonka mukaan poikkeuksena sanotun pykälän vuoden kuluttua siitä, kun eduskunta on ne 37327: 1 momentissa olevasta pääsäännöstä oikeuden- hyväksynyt. Nuorista rikoksentekijöistä anne- 37328: käyntiavustajalle annettu määräys päättyy sil- tun lain 20 § (laki no 5) sekä rangaistusten 37329: loin, kun rikosasia siirretään oikeudenkäymis- täytäntöönpanosta annetun asetuksen 5 luvun 37330: kaaren 10 luvun 22 c tai 22 d §:n nojalla, jollei 9 ja 10 § (laki no 7) tulisivat kuitenkin voi- 37331: siirtävä tuomioistuin toisin määrää. Sitä vas- maan välittömästi sen jälkeen, kun ne on 37332: toin jutun siitäminen ei merkitsisi sitä, että vahvistettu. 37333: myös myönnetty maksuton oikeudenkäynti 37334: lakkaa olemasta voimassa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 37335: Milloin juttu on siirretty toiseen tuomiois- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 37336: tuimeen ja avustajalle annettu määräys on set: 37337: päättynyt, saattaa syntyä tilanteita, joissa asi- 37338: 1990 vp. - HE n:o 40 63 37339: 37340: 37341: 37342: 37343: 1. 37344: Laki 37345: rikoslain muuttamisesta 37346: 37347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37348: kumotaan rikoslain 2 luvun 15 §:n 2 momentti sekä 37349: muutetaan rikoslain 2 luvun 2 § ja 4 §:n 1 momentti, 7 luku sekä 8 luvun 4 §, 37350: sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 2 § muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1976 ja patvana 37351: kuuta 19 annetuilla laeilla (466176 ja 1 ), 2 luvun 4 §:n 1 momentti 29 päivänä 37352: heinäkuuta 1976 annetussa laissa (650176), 7 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 37353: 8 luvun 4 § 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa (138173), näin kuuluviksi: 37354: 37355: 2 luku koksesta sakkoa, tuomioistuin saa tuomita kai- 37356: Rangaistuksista kista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen 37357: taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangais- 37358: 2§ tuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa. 37359: Vankeutta tuomitaan joko elinkaudeksi tai Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elin- 37360: määräajaksi. Määräaikaista vankeusrangais- kautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elin- 37361: tusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja kautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangais- 37362: enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangais- tukseksi kaikista rikoksista. 37363: tusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista 37364: vuotta. 2§ 37365: Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangais- Määräaikaisen vankeusrangaistuksen 37366: tus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikai- enimmäis- ja vähimmäisaika 37367: nen vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuu- 37368: kausin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin Yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikok- 37369: taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä yhteistä sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais- 37370: rangaistusta määrättäessä myös täysin vuosin, tuksen saa ylittää, mutta rangaistus ei saa olla 37371: kuukausin ja päivin. eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa 37372: pitempi. Ankarinta enimmäisrangaistusta ei 37373: 4§ myöskään saa ylittää enempää kuin 37374: Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko 1) yhdellä vuodella, jos ankarin enimmäis- 37375: on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym- rangaistus on vankeutta vähemmän kuin kaksi 37376: mentä päiväsakkoa. Yhteisen sakkorangaistuk- vuotta; 37377: sen enimmäis- ja vähimmäismäärästä sääde- 2) kahdella vuodella, jos ankarin enimmäis- 37378: tään 7 luvussa. rangaistus on vankeutta vähintään kaksi vuotta 37379: mutta vähemmän kuin neljä vuotta; eikä 37380: 3) kolmella vuodella, jos ankarin enimmäis- 37381: rangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään 37382: 7 luku neljä vuotta. 37383: Yhteisestä rangaistuksesta Rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri 37384: rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangais- 37385: 1§ tus. 37386: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen Ankarimmalla enimmäis- ja vähimmäisran- 37387: gaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka 37388: Milloin joku olisi tuomittava kahdesta tai rikoksesta saadaan tapaukseen sovellettavien 37389: useammasta rikoksesta vankeuteen, hänet tuo- säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai vä- 37390: mitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistuk- himmäisrangaistukseksi. Jos rikoksesta voi 37391: seen, jollei muualla laissa ole toisin säädetty. seurata vain sakkoa, sakkojen katsotaan van- 37392: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava van- keusrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vas- 37393: keutta ja yhdestä tai useammasta muusta ri- taavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta. 37394: 64 1990 vp. - HE n:o 40 37395: 37396: 3§ tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, 37397: rangaistus on määrättävä niin kuin kaikki nä- 37398: Yhteinen sakkorangaistus mä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuo- 37399: Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa mioistuimen käsiteltäväksi. Jos aikaisemmin 37400: kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- tuomittua rangaistusta, myös sen ehkä jo ta- 37401: gaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakko- pahtuneen täytäntöönpanon merkitys erityises- 37402: rangaistukseen. ti huomioon ottaen, on pidettävä riittävänä 37403: Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään seuraamuksena myös myöhemmin käsiteltä- 37404: kaksisataaneljäkymmentä päiväsakkoa. Jos väksi tulleesta rikoksesta, tuomioistuimen on 37405: jostakin rikoksesta tuomittavalle sakkorangais- määrättävä, että aikaisempi rangaistus koskee 37406: tukselle on 1 päivän kesäkuuta 1969 jälkeen tätäkin rikosta. Yhteinen vankeusrangaistus 37407: säädetty erityinen vähimmäismäärä, yhteinen saadaan kuitenkin määrätä jälkikäteen tässä 37408: sakkorangaistus ei saa olla sitä pienempi. pykälässä säädetyllä tavalla vasta, kun aikai- 37409: Edellä säädettyä ei sovelleta markkamääräi- sempi tuomio on saanut lainvoiman tai on 37410: sesti tuomittavaan uhkasakkoon. pantavissa täytäntöön niin kuin lainvoimainen 37411: tuomio. 37412: Rikoksista, joista toinen on tehty sen jäl- 37413: 4§ keen, kun toisesta jo oli tuomittu ehdoton 37414: vankeusrangaistus, ei määrätä yhteistä van- 37415: Muut seuraamukset 37416: keusrangaistusta. 37417: Jos jostakin rikoksesta on yleisen rangais- Mitä edellä on säädetty tuomiosta, jolla joku 37418: tuksen ohella tuomittava viraltapano tai muu on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistuk- 37419: seuraamus, seuraamus on laissa säädetyin edel- seen, sovelletaan myös tuomioon, jolla ehdolli- 37420: lytyksin tuomittava myös yhteisen rangaistuk- nen vankeusrangaistus on määrätty pantavaksi 37421: sen ohella. täytäntöön. 37422: 37423: 5§ 37424: Yhteisen rangaistuksen mittaaminen 7 § 37425: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 37426: Yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran- täytäntöönpanoa varten 37427: gaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltu- 37428: vin osin 6 luvun säännöksiä. Jos samalla kertaa on pantava täytäntöön 37429: Yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökoh- kaksi tai useampia vankeusrangaistuksia tai jos 37430: daksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava sen jälkeen, kun tuomittu on suorittanut van- 37431: rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan keusrangaistusta, tulee täytäntöönpantavaksi 37432: mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä toinen vankeusrangaistus ja rikoksista olisi, jos 37433: mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, ne olisivat olleet käsiteltävinä samalla kertaa, 37434: että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös näiden rangaistusten asemesta ollut tuomittava 37435: rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keski- yhteinen vankeusrangaistus, tuomioistuimen 37436: näiseen yhteyteen. Jos jokin 6 luvussa tarkoi- on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus täy- 37437: tettu rangaistuksen koventamis- tai lieventä- täntöönpanoa varten. 37438: misperuste taikka luvussa mainittu muu seikka Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää viral- 37439: koskee vain jotakin tai joitakin samalla kertaa lisen syyttäjän esityksestä jokin aikaisemmissa 37440: tuomittavista rikoksista, se on kohtuullisessa oikeudenkäynneissä vankeusrangaistuksen tuo- 37441: määrin otettava huomioon yhteistä rangaistus- minneista alioikeuksista tai tuomitun oleskelu- 37442: ta mitattaessa. paikkakunnan yleinen alioikeus. Istunto voi- 37443: daan pitää myös muuna aikana ja muussa 37444: 6§ paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnoista 37445: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen on määrätty. Yhteisen vankeusrangaistuksen 37446: jälkikäteen määräämistä koskevaa asiaa käsiteltäessä kih- 37447: lakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on päätös- 37448: Jos yhdestä tai useammasta rikoksesta eh- valtainen myös, kun siinä on yksin puheenjoh- 37449: dottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua taja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on 37450: syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa, 37451: 1990 vp. - HE n:o 40 65 37452: 37453: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa ratkaistu alemmassa oikeusasteessa ennen tä- 37454: käsiteltäväksi. män lain voimaantuloa. 37455: Yhteistä rangaistusta ei saa määrätä ennen Lain yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 37456: kuin tuomitulle on todisteellisesti varattu tilai- mistä koskevia säännöksiä sovelletaan myös 37457: suus tulla asiassa kuulluksi. Muutoksenhausta silloin, kun rikos on tehty ennen sen voimaan- 37458: yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevaan tuloa. Jos rangaistukset on alemmassa oikeus- 37459: päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhaus- asteessa yhdistetty ennen lain voimaantuloa tai 37460: ta rikosasioissa on säädetty. Muutoksenhaku ei jos ennen lain voimaantuloa tehdystä rikokses- 37461: estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomio- ta tuomittava rangaistus olisi aikaisemman lain 37462: istuin toisin määrää. 7 luvun 8 §:n mukaan tullut yhdistää toiseen 37463: ennen lain voimaantuloa tuomittuun rangais- 37464: 8§ tukseen, sovelletaan kuitenkin aikaisemman 37465: Yhteisen vankeusrangaistuksen lain 7 luvun 8 §:n säännöksiä. Yhdistetty ran- 37466: poikkeuksellinen määrääminen gaistus ei tällöin saa olla ankarampi kuin mitä 37467: rikoksista voitaisiin tämän lain 7 luvun 2 §:n 37468: Jos yhteinen vankeusrangaistus on määrätty mukaan enintään tuomita yhteiseksi rangais- 37469: kahdesta tai useammasta rikoksesta ja sittem- tukseksi. Jos aikaisemmin tuomittu rangaistus 37470: min 6 tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on yhtä ankara tai ankarampi kuin tämän lain 37471: havaitaan, että jostakin niistä rikoksista, joista 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä ankarin 37472: on määrätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä rangaistus, tuomioistuimen on määrättävä, et- 37473: jostakin muusta rikoksesta olisi tullut määrätä tä yhdistettävä rangaistus sisältyy aikaisemmin 37474: tai tulisi määrätä tällainen rangaistus, on kai- tuomittuun rangaistukseen. Jos kahdesta tai 37475: kista näistä rikoksista määrättävä yhteinen useammasta rikoksesta, joista tuomitut ran- 37476: vankeusrangaistus. gaistukset olisi aikaisemman lain 7 luvun 8 §:n 37477: 9§ 37478: mukaan pitänyt yhdistää ennen tämän lain 37479: voimaantuloa tuomittuun rangaistukseen, tai 37480: Asianomistajan asema tällaisesta rikoksesta ja jostakin muusta rikok- 37481: Yhteistä vankeusrangaistusta 6, 7 tai 8 §:n sesta on jo tuomittu yhteinen rangaistus, noita 37482: mukaan määrättäessä aikaisemmin ratkaistun rikoksia ja niistä tuomittua rangaistusta ei 37483: oteta huomioon rangaistuksia yhdistettäessä. 37484: rikosasian asianomistajana ei ole puhevaltaa. 37485: Jos yksin teoin tehtyjen rikosten tai jatketun 37486: rikoksen tekeminen on alkanut ennen tämän 37487: 8 luku lain voimaantuloa ja päättynyt tämän lain 37488: Vanhentumisesta tultua voimaan, rikokset katsotaan tehdyiksi 37489: tämän lain tultua voimaan. Yhteistä vankeus- 37490: 4§ rangaistusta tällaisista rikoksista määrättäessä 37491: Jos sama teko käsittää useita rikoksia, ran- ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 7 luvun 37492: gaistuksen saa tuomita kaikista rikoksista niin 2 §:n säännöksiä enimmäisrangaistuksen ylittä- 37493: kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. misestä. 37494: Aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n säännöksiä 37495: Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset sovelletaan myös silloin, kun tämän lain tultua 37496: Tämä laki tulee voimaan päivänä voimaan tulee täytäntöönpantavaksi rangais- 37497: kuuta 19 tuksia, jotka olisi tullut tai tulisi yhdistää. 37498: Lakia sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty Rangaistuksen yhdistämisen toimittaa tuolloin 37499: sen tultua voimaan. virallisen syyttäjän esityksestä tämän lain 7 37500: Lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin, 7 luvun luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu alioikeus. 37501: 3 §:n ja 8 luvun 4 §:n säännöksiä sovelletaan Hovioikeudessa lain voimaan tullessa vireillä 37502: myös rikoksiin, jotka on tehty ennen sen voi- olevat rangaistuksen yhdistämistä koskevat 37503: maantuloa. Muutoksenhakutuomioistuin saa asiat ratkaisee kuitenkin hovioikeus. 37504: kuitenkin soveltaa myös aikaisemman lain 2 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 37505: luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä, jos asia on täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin. 37506: 37507: 37508: 37509: 37510: 9 300270F 37511: 66 1990 vp. - HE n:o 40 37512: 37513: 2. 37514: Laki 37515: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta 37516: 37517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 37518: 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1947 annetussa laissa (1147), 37519: näin kuuluvaksi: 37520: 37521: 16 § 37522: Rikos on virallisen syytteen alainen, jollei Jos virallinen syyttäjä on ennen tämän lain 37523: ole toisin säädetty. voimaantuloa nostanut syytteen rikoksesta, 37524: josta hän aikaisemman lain mukaan sai nostaa 37525: syytteen, hän saa jatkaa syytteen ajamista 37526: Tämä laki tulee voimaan päivänä myös voimaantulon jälkeen. 37527: kuuta 19 37528: 37529: 37530: 37531: 37532: 3. 37533: Laki 37534: sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 37535: 37536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas- 37537: kurinpitolain (331/83) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 37538: 37539: 5§ 37540: Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 37541: sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta kuuta 19 . 37542: tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistus- 37543: ta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräai- 37544: kaiseen vankeusrangaistukseen. 37545: 37546: 37547: 37548: 37549: 4. 37550: Laki 37551: ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta 37552: 37553: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ehdollisesta rangaistuksesta 13 päivänä helmi- 37554: kuuta 1976 annetun lain (135176) 4 ja 5 § näin kuuluviksi: 37555: 37556: 4§ olisi tuomittava vankeusrangaistukseen, ja syy- 37557: Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittu te- te tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuo- 37558: kee koetusaikana uuden rikoksen, josta hänet den kuluessa koetusajan päättymisestä, tuo- 37559: 1990 vp. - HE n:o 40 67 37560: 37561: mioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen 5§ 37562: pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuo- 37563: osaksi sekä jättää rangaistuksen muulta osin mittua ennen koetusajan päättymistä syytetään 37564: ehdolliseksi aikaisemmin määrätyin koetus- ennen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta, 37565: ajoin. Jos ehdollisesta rangaistuksesta määrä- josta hänet olisi tuomittava rangaistukseen, 37566: tään pantavaksi täytäntöön vain osa, tuomiois- eikä häntä ole ehdollisen rangaistuksen tuomit- 37567: tuimen on päätöksessään mainittava edelleen semisen jälkeen tuomittu rikoslain 7 luvun 37568: ehdolliseksi jäävän rangaistuksen pituus ja 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun rangais- 37569: koetusajan päättymispäivä. Jos ehdollisia ran- tukseen, hänet on tuomittava rikoksista yhtei- 37570: gaistuksia on kaksi tai useampia, rangaistukset seen rangaistukseen noudattaen soveltuvin osin 37571: voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön myös rikoslain 7 luvun säännöksiä sekä samalla mää- 37572: vain jonkin rangaistuksen tai joidenkin ran- rättävä, onko yhteinen rangaistus oleva ehdol- 37573: gaistusten osalta. linen. 37574: Jos ehdollinen rangaistus määrätään panta- 37575: vaksi täytäntöön joko kokonaan tai osaksi ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 37576: uudesta rikoksesta olisi tuomittava ehdoton kuuta 19 37577: vankeusrangaistus, tekijän tuomitsemisessa yh- Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan silloin- 37578: teiseen vankeusrangaistukseen noudatetaan so- kin, kun uusi rikos on tehty ennen lain voi- 37579: veltuvin osin, mitä rikoslain 7 luvussa sääde- maantuloa. Muilta osin lakia sovelletaan ennen 37580: tään. Vastaavasti on meneteltävä, jos täytän- sen voimaantuloa tehdystä rikoksesta tuomit- 37581: töönpantavaksi määrätään kaksi tai useampia tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus- 37582: ehdollisia rangaistuksia tai jos tuomittu on rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on 37583: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen tuomittu lain tultua voimaan, eikä sitä ole 37584: ennen sen täytäntöönpantavaksi määräämistä yhdistettävä ennen sen voimaantuloa tuomit- 37585: tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. tuun rangaistukseen. 37586: 37587: 37588: 37589: 37590: 5. 37591: Laki 37592: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta 37593: 37594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37595: kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 17, 21 37596: ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), sekä 37597: muutetaan 20 §, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa, 37598: näin kuuluvaksi: 37599: 37600: 20 § vuotta täyttänyt, ilman vankilaoikeuden eri 37601: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- määräystä suoritettava jäännösrangaistustaan 37602: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden nuorisovankilassa. 37603: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä- 37604: nen on, jos hän ei ole alkaessaan suorittaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 37605: jäännösrangaistusta kahtakymmentäkolmea kuuta 19 37606: 68 1990 vp. - HE n:o 40 37607: 37608: 6. 37609: Laki 37610: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta 37611: 37612: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37613: muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain 37614: (317/53) 1 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä huhtikuuta 37615: 1971 annetussa laissa (303171), ja 37616: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä huhtikuuta 37617: 1971 annetulla lailla ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (491171), uusi 2 momentti, 37618: jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 37619: 37620: 1§ 13§ 37621: Jos rikoksentekijä tuomitaan Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai 37622: 1) murhasta, tapostatai törkeästä pahoinpi- tuomitaan määräaikaiseen vankeusrangaistuk- 37623: telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais- 37624: ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa- tukset on yhdistettävä, niistä on muodostettava 37625: ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta yhteinen vankeusrangaistus tai rangaistukset 37626: törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- on yhteenlaskettava niin kuin rangaistusten 37627: suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas- yhdistämisestä, yhteisen rangaistuksen määrää- 37628: ta rikoksesta tai misestä ja rangaistusten yhteenlaskemisesta nii- 37629: 2) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai tä täytäntöönpantaessa on säädetty. Yhdistet- 37630: vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä ty, yhteinen tai yhteenlaskettu rangaistus pan- 37631: tai osallisuudesta rikokseen naan täytäntöön pakkolaitoksessa. 37632: määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden 37633: vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä 37634: pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt- 37635: täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37636: saan samalla päättää, että tuomittu voidaan kuuta 19 . 37637: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin Tätä lakia sovelletaan myös rikoksiin, jotka 37638: kuin tässä laissa säädetään. on tehty ennen sen voimaantuloa. Aikaisem- 37639: Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta man lain mukaan yhdellä teolla tehdyistä ri- 37640: tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeus- koksista ja jatketusta rikoksesta tuomittuun 37641: rangaistus, on 1 momentissa tarkoitetun pää- rangaistukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tä- 37642: töksen edellytyksenä, että ainakin yhteen ri- män lain 1 §:n 2 momentissa säädetään yhtei- 37643: kokseen sisältyy edellä tarkoitettua väkivaltai- sestä vankeusrangaistuksesta. 37644: suutta tai vaarallisuutta ja että tästä rikoksesta 37645: erikseen tuomittuna seuraisi määräaikainen, 37646: vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus. 37647: 1990 vp. - HE n:o 40 69 37648: 37649: 37650: 7. 37651: Laki 37652: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta 37653: 37654: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase- 37655: tuksen 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti sekä 5 luvun 9 ja 10 §, 37656: sellaisena kuin 2 luvun 1 a § on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 37657: 1988 annetuilla laeilla (651/86 ja 507/88) ja 2 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1971 37658: annetussa laissa (302/71) sekä 5 luvun 9 § 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (497/53) 37659: ja 10 § 20 päivänä marraskuuta 1942 annetussa laissa (882/42), näin kuuluviksi: 37660: 37661: 2 luku päivää luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Sakon 37662: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja muuntorangaistuksen aika lasketaan aina päi- 37663: sakon muuntorangaistuksesta väluvun mukaan. 37664: 37665: 1a § 37666: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- 37667: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- 5 luku 37668: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä tai Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa 37669: joista ei ole muodostettava yhteistä vankeus- 37670: rangaistusta, ja niiden ohella tai erikseen sakon 9§ 37671: muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- Vanki voidaan päästää nuorisovankilasta eh- 37672: tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut 37673: Kuitenkin on elinkautisen vankeusrangaistuk- rangaistuksestaan, tuomioistuimen rikoslain 3 37674: sen katsottava käsittävän kaikki määräaikaiset luvun 11 §:n nojalla tekemä vähennys mukaan 37675: vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangais- luettuna, kolmanneksen. 37676: tukset. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen 37677: yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin 10 § 37678: kaksikymmentä vuotta eikä sakon muuntoran- Vangin vapauttamisesta samoin kuin ehdon- 37679: gaistuksen pitempi kuin satakaksikymmentä alaisessa vapaudessa olevan vangin valvonnas- 37680: päivää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muun- ta ja siitä, mitä vangin tulee ehdonalaisessa 37681: torangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on vapaudessa noudattaa, on muuten voimassa, 37682: katsottava ensin suorittavan muuntorangais- mitä 2 luvussa säädetään. Ehdonalaiseen va- 37683: tuksen. pauteen päästetyn vangin valvojaksi voidaan 37684: Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty tai kuitenkin, varsinkin jos vanki on kahdeksaa- 37685: yhteinen vankeusrangaistus, johon sisältyvä toista vuotta nuorempi, määrätä myös sosiaali- 37686: rangaistus on ollut aikaisemmin täytäntöön- lautakunta. 37687: pantavana, tai tuomitun vastapuolen muutok- 37688: senhakuvaatimuksen perusteella pidentynyt 37689: rangaistus, joka on aikaisemmin ollut täytän- Lain 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti 37690: töönpantavana silloisen tuomion perusteella ly- tulevat voimaan päivänä kuuta 37691: hyempänä, suoritettava rangaistus on täytän- 19 . 37692: töönpantavana olevan ja aikaisemmin täytän- Ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksis- 37693: töönpantavana olleen rangaistuksen erotus. ta tuomitut vankeusrangaistukset yhdistetään 37694: toisiinsa aikaisemman lain mukaisesti rikoslain 37695: 2§ muuttamisesta annetun lain ( 1 ) siirtymä- 37696: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika säännöksissä säädetyissä tapauksissa ja nou- 37697: lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente- dattaen mitä niissä säädetään. 37698: riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- Lain 5 luvun 9 ja 10 § tulevat voimaan 37699: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Täy- pru.vana kuuta 19 37700: sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 37701: taan kuukausiksi siten, että kolmekymmentä täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin. 37702: 70 1990 vp. - HE n:o 40 37703: 37704: 8. 37705: Laki 37706: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen 37707: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta 37708: 37709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä 37710: yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 37711: 1963 annetun lain (326/63) 7 §:n 1 momentti ja 29 §, 37712: sellaisena kuin näistä on 7 §:n 1 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa 37713: (621174), näin kuuluviksi: 37714: 37715: 7§ 37716: Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo- 37717: täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla, 37718: lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos- tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses- 37719: ta on säädetty. ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio 37720: annettiin, tuomioistuimen on samalla määrät- 37721: tävä, yhteistä rangaistusta määräämätiä tai 37722: 29 § rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko 37723: Mitä rikoslain 7 luvussa säädetään yhteisen ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy- 37724: rangaistuksen määräämisestä sekä aikaisem- täntöön. 37725: massa laissa rangaistusten yhdistämisestä, ei 37726: sovelleta rangaistukseen, joka on tuomittu Is- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37727: lannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa. kuuta 19 37728: 37729: 37730: 37731: 37732: 9. 37733: Laki 37734: kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 18 §:n 37735: muuttamisesta 37736: 37737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausran- 37738: gaistusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21187) 18 § näin 37739: kuuluvaksi: 37740: 37741: 18 § 37742: Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37743: seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä kuuta 19 37744: yhteisestä rangaistuksesta eikä aikaisemman 37745: lain säännöksiä rangaistusten yhdistämisestä. 37746: 1990 vp. - HE n:o 40 71 37747: 37748: 10 0 37749: 37750: 37751: 37752: Laki 37753: aseetlomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta 37754: 37755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta 37756: 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun lain (132/69) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 37757: 37758: 19 § 37759: Rikoksesta, josta tässä laissa on säädetty gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en- 37760: rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saa määrätä nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano- 37761: yhteistä vankeusrangaistusta, eikä tämän lain tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan- 37762: nojalla tuomittua vankeusrangaistusta saa yh- tavaksi siviilipalvelusmiehen suorittaessa tä- 37763: distää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta män lain nojalla tuomittua vankeusrangaistus- 37764: tuomitun rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus- ta, tämän rangaistuksen täytäntöönpano on 37765: miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta keskeytettävä sanotun muun rangaistuksen täy- 37766: rikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen ran- täntöönpanon ajaksi. 37767: gaistuslaitoksessa suoritettava osa sekä hänelle 37768: tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus, 37769: jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37770: sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran- kuuta 19 . 37771: 37772: 37773: 37774: 37775: 11. 37776: Laki 37777: rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta 37778: 37779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakko- 37780: lain (66/83) 20 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 37781: 37782: 20 § 37783: Tämä laki tulee voimaan päivänä 37784: Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai kuuta 19 . 37785: määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa 37786: määrätä yhteistä rangaistusta. 37787: 72 1990 vp. - HE n:o 40 37788: 37789: 12 0 37790: 37791: 37792: 37793: 37794: Laki 37795: oikendenkäymiskaaren muuttamisesta 37796: 37797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37798: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21-23 §, 37799: sellaisina kuin niistä ovat 21 § muutettuna 14 päivänä elokuuta 1901 annetulla asetuksella ja 26 37800: päivänä huhtikuuta 1957 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (175/57 ja 661178) sekä 37801: 22 § 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (325/63) sekä 37802: lisätään 10 lukuun uusi 22 a-22 e §, 14 lukuun uusi 7 aja 7 b §, 16 lukuun uusi 10 § sekä 31 37803: lukuun uusi 9 a § seuraavasti: 37804: 37805: 10 luku 22 a § 37806: Laillisesta tuomioistuimesta Syyte rikokseen osallisia vastaan saadaan 37807: tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on jonkun 37808: 21 § osallisen osalta toimivaltainen. Jos asia on 37809: Syyte rikoksesta tutkitaan sen paikkakunnan ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista 37810: tuomioistuimessa, missä rikos on tehty. Rikos vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa 37811: katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen syyttää myös muita osallisia. 37812: teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen Milloin jotakuta rikokseen osallista syyte- 37813: seuraus ilmeni, tai, jos rikos jäi yritykseksi, tään jonkin muun tuomiopiirin alueella tehdys- 37814: missä täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt. tä eri rikoksesta, saadaan syytteet kaikista 37815: Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin rikoksista tutkia tuomioistuimessa, joka on 37816: kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikka- toimivaltainen käsittelemään syytteen jostakin 37817: kunnan tuomioistuin toimivaltainen. noista rikoksista, jos kaikkien syytteiden käsit- 37818: Jos syytettä nostettaessa ei varmuudella tie- teleminen siinä katsotaan esitettävään selvityk- 37819: detä, missä rikos on tehty, voidaan syyte tutkia seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- 37820: jossakin niistä tuomioistuimista, jonka tuo- nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove- 37821: miopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi tai liaaksi. 37822: jonka tuomiopiirissä syytettävä tavataan. 37823: Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä 22 b § 37824: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytet- Eri vastaajien eri rikoksia koskevat syytteet 37825: tävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos asian saadaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa, 37826: käsittely siinä katsotaan esitettävään selvityk- joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin 37827: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- rikosta koskevan syytteen, jos rikoksilla on 37828: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove- yhteyttä keskenään ja kaikkien syytteiden kä- 37829: liaaksi. sitteleminen siinä katsotaan esitettävään selvi- 37830: Syyte Suomen ulkopuolella tehdystä rikok- tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kus- 37831: sesta tutkitaan, jollei muualla laissa ole toisin tannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden so- 37832: säädetty, syytettävän asuin-, oleskelu- tai ta- veliaaksi. Jos asia on ollut aikaisemmin vireillä 37833: paamispaikkakunnan tuomioistuimessa. jotakuta vastaajaa vastaan, saadaan samassa 37834: tuomioistuimessa ajaa syytettä myös muita 37835: 22 § vastaajia vastaan. 37836: Jos joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan 37837: syyte kaikista rikoksista tutkia siinä tuomiois- 22 c § 37838: tuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään Tuomioistuin, jossa on vireillä virallisen 37839: jotakin rikosta koskevan syytteen, jos sillä syyttäjän tekemä rangaistusvaatimus, saa syyt- 37840: voidaan nopeuttaa tai helpottaa yhteisen ran- täjän esityksestä erityisten syiden niin vaatiessa 37841: gaistuksen tuomitsemista ja asian käsittely sii- siirtää asian toiseen, toimivaltaiseen tuomiois- 37842: nä katsotaan esitettävään selvitykseen, oikeu- tuimeen. Siirtävän tuomioistuimen asiaan liit- 37843: denkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä tyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voi- 37844: muihin seikkoihin nähden soveliaaksi. massa, kunnes se tuomioistuin, johon asia on 37845: 1990 vp. - HE n:o 40 73 37846: 37847: siirretty, toisin määrää. Asiaa ei kuitenkaan erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana. 37848: saa siirtää takaisin, jolleivät uudet erityiset syyt Sama koskee myös eri vastaajien tekemiä eri 37849: sitä vaadi. rikoksia, jos syytteiden yhteinen käsittely on 37850: Milloin muutoksenhaku rikosasiassa on vi- eduksi asian selvittämiselle. 37851: reillä hovioikeudessa, saa hovioikeus erityisten Yhdessä käsiteltäviksi otetut eri syytteet saa- 37852: syiden niin vaatiessa siirtää asian toiseen hovi- daan myöhemmin erottaa. Samaa vastaajaa tai 37853: oikeuteen, jossa samaa henkilöä koskeva rikos- samaa rikosta koskevat syytteet saadaan kui- 37854: asia on vireillä. tenkin erottaa vain erityisestä syystä. 37855: Päätökseen, jolla asia on siirretty tai siirto- 37856: esitys hylätty, ei saa hakea muutosta. 7b § 37857: Rikosasiassa saadaan jokin yhdessä käsiteltä- 37858: 22 d § vistä syytteistä ratkaista ennen muita syytteitä 37859: Ylempi tuomioistuin saa, katsoessaan että koskevan käsittelyn päättymistä. Samaa vas- 37860: sen tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsitel- taajaa ja samaa rikosta koskevat syytteet saa- 37861: tävä uudelleen alemmassa tuomioistuimessa, daan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos 37862: 22 §:ssä säädetyin edellytyksin siirtää asian siihen on olemassa erityinen syy. 37863: sellaiseenkin alempaan tuomioistuimeen, joka 37864: ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos sen tuo- 37865: miopiirissä on tehty jokin niistä rikoksista, 37866: joista asiassa on kysymys, taikka jos tuossa 16 luku 37867: tuomioistuimessa on vireillä toinen samaa hen- Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä 37868: kilöä koskeva rikosasia. Asiaa ei kuitenkaan 37869: saa siirtää, jos siirtämiseen on 22 e §:ssä tar- 10 § 37870: koitettu este. Mitä 6-9 §:ssä säädetään asianosaisten vel- 37871: vollisuudesta saapua rikosasian jatkokäsitte- 37872: 22 e § lyyn, koskee myös rikosasian käsittelyn jatka- 37873: Jos syyte jonkun vastaajan tai jonkin rikok- mista siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltai- 37874: sen osalta on, sen mukaan kuin siitä erikseen sessa tuomioistuimessa. 37875: säädetään, käsiteltävä välittömästi ylemmässä 37876: tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä tar- 37877: koitetussa alioikeudessa, ei toinen tuomioistuin 31 luku 37878: saa 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla ottaa tuota 37879: syytettä tutkittavakseen. Ylimääräisestä muutoksenhausta 37880: 9a§ 37881: 23 § Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voi- 37882: Mitä 21-22 e §:ssä säädetään syytteestä, daan purkaa myös, mikäli siinä rangaistusta 37883: koskee myös muita rikokseen perustuvia julkis- määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä sää- 37884: oikeudellisia vaatimuksia. detyin tavoin otettu huomioon toinen rangais- 37885: tus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittem- 37886: min poistettu tai sitä on olennaisesti muutettu. 37887: 14 luku 37888: Asian käsittelystä oikeudessa 37889: Tämä laki tulee voimaan päivänä 37890: 7a§ kuuta 19 37891: Saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri Tällä lailla kumotaan eräiden yhdessä käsi- 37892: vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat teltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä 37893: syytteet on käsiteltävä yhdessä, jollei niiden kesäkuuta 1945 annettu laki (516/45). 37894: 37895: 37896: 37897: 37898: 10 300270F 37899: 74 1990 vp. - HE n:o 40 37900: 37901: 13. 37902: Laki 37903: sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muuttamisesta 37904: 37905: Eduskunnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas- 37906: oikeudenkäyntilain (326/83) 8 § näin kuuluvaksi: 37907: 37908: 8§ 37909: Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 37910: alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu- momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik- 37911: denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on 37912: muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaan jon- 37913: rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois- kun osallisen osalta toimivaltainen. 37914: tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy 37915: luvun mukaan toimivaltainen käsittelemään tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään- 37916: jälkimmäistä muuta rikosta koskevan syytteen, nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi- 37917: jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä oikeu- 37918: muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmu- denkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:ssä sääde- 37919: kaista. tään. 37920: Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista 37921: joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 Tämä laki tulee voimaan päivänä 37922: luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta kuuta 19 37923: 37924: 37925: 37926: 14. 37927: Laki 37928: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 17 §:n muuttamisesta 37929: 37930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä 37931: helmikuuta 1973 annetun lain (87173) 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 37932: 37933: 17 § alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole sitä 37934: aikaisemmin käsitellyt, päättyy kuitenkin siinä 37935: Milloin tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren asiassa Oikeudenkäyntiavustajalie annettu mää- 37936: 10 luvun 22 c §:n nojalla siirtää rikosasian räys, jollei siirtävä tuomioistuin toisin määrää. 37937: toiseen tuomioistuimeen tai ylempi tuomiois- 37938: tuin saman luvun 22 d §:n nojalla siirtää sen Tämä laki tulee voimaan päivänä 37939: tutkittavaksi saatetun rikosasian sellaiseen kuuta 19 37940: 37941: 37942: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990 37943: 37944: 37945: Tasavallan Presidentti 37946: MAUNO KOIVISTO 37947: 37948: 37949: 37950: 37951: Oikeusministeri Tarja Halonen 37952: 1990 vp. - HE n:o 40 75 37953: 37954: Liite 37955: 37956: 37957: 37958: 37959: 1. 37960: Laki 37961: rikoslain muuttamisesta 37962: 37963: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37964: kumotaan rikoslain 2 luvun 15 §:n 2 momentti sekä 37965: muutetaan rikoslain 2 luvun 2 § ja 4 §:n 1 momentti, 7 luku sekä 8 luvun 4 §, 37966: sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 2 § muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1976 ja päivänä 37967: kuuta 19 annetuilla laeilla (466/76 ja 1 ), 2 luvun 4 §:n 1 momentti 29 päivänä 37968: heinäkuuta 1976 annetussa laissa (650/76), 7 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 37969: 8 luvun 4 § 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa (138/73), näin kuuluviksi: 37970: 37971: Voimassa oleva laki Ehdotus 37972: 37973: 2 luku 37974: Rangaistuksista 37975: 37976: 2§ 2 § 37977: Vankeutta tuomitaan joko elinkausi tai mää- Vankeutta tuomitaan joko elinkaudeksi tai 37978: räaika, vähintään neljätoista päivää ja enin- määräajaksi. Määräaikaista vankeusrangais- 37979: tään kaksitoista vuotta tai, rangaistuksia 7 tusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja 37980: luvun mukaan yhdistettäessä, viisitoista vuot- enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangais- 37981: ta. tusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista 37982: vuotta. 37983: Määräaikainen vankeusrangaistus tuomitaan Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangais- 37984: täysin päivin, kuukausin tai vuosin, täysin tus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikai- 37985: kuukausin ja päivin taikka täysin vuosin ja nen vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuu- 37986: kuukausin sekä, rangaistuksia yhdistettäessä, kausin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin 37987: täysin vuosin, kuukausin ja päivin. taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä yhteistä 37988: rangaistusta määrättäessä myös täysin vuosin, 37989: kuukausin ja päivin. 37990: 37991: 4 § 4 § 37992: Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko 37993: on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym- on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym- 37994: mentä päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yh- mentä päiväsakkoa. Yhteisen sakkorangaistuk- 37995: teen. sen enimmäis- ja vähimmäismäärästä sääde- 37996: tään 7 luvussa. 37997: 37998: 37999: 15 § 38000: 38001: Rangaistuksia yhdistettäessä luetaan kolme- (kumotaan) 38002: kymmentä päivää yhdeksi kuukaudeksi. 38003: 76 1990 vp. - HE n:o 40 38004: 38005: Voimassa oleva laki Ehdotus 38006: 38007: 7 luku 38008: Rikoksien yhtymisestä ja rangaistusten Yhteisestä rangaistuksesta 38009: yhdistämisestä 38010: 1§ 38011: Jos useampia rikoksia on tehty yhdellä teol- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §) 38012: Ia, on ainoastaan yksi yleinen rangaistus tuo- 38013: mittava, mutta sitä seikkaa, että rikoksia on 38014: useampia, on pidettävä raskauttavana. Jos ri- 38015: koksista on säädetty eri rangaistukset, on ran- 38016: gaistusta määrättäessä sovellettava ankarinta 38017: rangaistussäännöstä. 38018: 38019: 2 § 38020: Jos uudestaan tehdyt rikolliset teot ovat Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §) 38021: saman rikoksen jatkamista, on syyllisel/e tuo- 38022: mittava rangaistus niin kuin yhdestä rikokses- 38023: ta, mutta rikoksen jatkaminen pidettävä ras- 38024: kauttavana asianhaarana. 38025: 3§ 38026: Jos joku havaitaan syylliseksi useampiin ri- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §) 38027: kollisiin tekoihin, jotka eivät ole saman rikok- 38028: sen jatkamista, vaan ovat eri rikoksia; on 38029: yleistä lajia oleva rangaistus kustakin rikokses- 38030: ta määrättävä, noudattamalla 4, 5 ja 6 §:n 38031: säännöksiä. 38032: 4§ 38033: Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää Gää pois, ks. 1 § 3 mom.) 38034: kaikki muut vankeusrangaistukset ja sakot. 38035: 5§ 38036: Jos joku on tuomittu useampaan maaram- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §) 38037: kaiseen vankeusrangaistukseen, rangaistukset 38038: on yhdistettävä lisäämällä ankarimpaan niistä 38039: tai, jos kahdesta tai useammasta rikoksesta on 38040: tuomittu yhtäläinen rangaistus eikä sitä anka- 38041: rampaa rangaistusta ole tuomittu, johonkin 38042: niistä enintään puolet muista rangaistuksista. 38043: 38044: 1§ 38045: 38046: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 38047: Milloin joku olisi tuomittava kahdesta tai 38048: useammasta rikoksesta vankeuteen, hänet tuo- 38049: mitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistuk- 38050: seen, jollei muualla laissa ole toisin säädetty. 38051: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava van- 38052: keutta ja yhdestä tai useammasta muusta ri- 38053: koksesta sakkoa, tuomioistuin saa tuomita kai- 38054: 1990 vp. - HE n:o 40 77 38055: 38056: Voimassa oleva laki Ehdotus 38057: 38058: kista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen 38059: taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangais- 38060: tuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa. 38061: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elin- 38062: kautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elin- 38063: kautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangais- 38064: tukseksi kaikista rikoksista. 38065: 2§ 38066: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen 38067: enimmäis- ja vähimmäisaika 38068: Yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikok- 38069: sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais- 38070: tuksen saa ylittää, mutta rangaistus ei saa olla 38071: eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa 38072: pitempi. Ankarinta enimmäisrangaistusta ei 38073: myöskään saa ylittää enempää kuin 38074: 1) yhdellä vuodella, jos ankarin enimmäis- 38075: rangaistus on vankeutta vähemmän kuin kaksi 38076: vuotta; 38077: 2) kahdella vuodella, jos ankarin enimmäis- 38078: rangaistus on vankeutta vähintään kaksi vuotta 38079: mutta vähemmän kuin neljä vuotta; eikä 38080: 3) kolmella vuodella, jos ankarin enimmäis- 38081: rangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään 38082: neljä vuotta. 38083: Rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri 38084: rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangais- 38085: tus. 38086: Ankarimmalla enimmäis- ja vähimmäisran- 38087: gaistuksel/a tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka 38088: rikoksesta saadaan tapaukseen sovellettavien 38089: säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai vä- 38090: himmäisrangaistukseksi. Jos rikoksesta voi 38091: seurata vain sakkoa, sakkojen katsotaan van- 38092: keusrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vas- 38093: taavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta. 38094: 6§ 3§ 38095: Yhteinen sakkorangaistus 38096: Sakkoa tai sakon muuntorangaistusta ei yh- Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa 38097: distetä toiseen sakkoon tai sakon muuntoran- kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- 38098: gaistukseen eikä määräaikaiseen vapausran- gaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakko- 38099: gaistukseen. rangaistukseen. 38100: Jos joku samalla kertaa tuomitaan kahteen Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 38101: tai useampaan sakkoon, lasketaan sakot täysin kaksisataaneljäkymmentä päiväsakkoa. Jos 38102: määrin yhteen. jostakin rikoksesta Iuomittavalle sakkorangais- 38103: tuksel/e on 1 päivän kesäkuuta 1969 jälkeen 38104: säädetty erityinen vähimmäismäärä, yhteinen 38105: sakkorangaistus ei saa olla sitä pienempi. 38106: 78 1990 vp. - HE n:o 40 38107: 38108: Voimassa oleva laki Ehdotus 38109: 38110: Edellä säädettyö ei sovelleta markkamääräi- 38111: sesti tuomittavaan uhkasakkoon. 38112: 7§ 4§ 38113: Muut seuraamukset 38114: Jos edellä tässä luvussa mainituissa tapauk- Jos jostakin rikoksesta on yleisen rangais- 38115: sissa syyllinen on jostakin rikoksesta tuomitta- tuksen ohella tuomittava viraltapano tai muu 38116: va viralta pantavaksi tai virantoimituksesta seuraamus, seuraamus on laissa säädetyin edel- 38117: eroteltavaksi taikka muuhun senkaltaiseen seu- lytyksin tuomittava myös yhteisen rangaistuk- 38118: raamukseen, on hänet yleistä lajia olevan ran- sen ohella. 38119: gaistuksen lisäksi tuomittava myös sellaiseen 38120: seuraamukseen. 38121: 5§ 38122: Yhteisen rangaistuksen mittaaminen 38123: Yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran- 38124: gaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltu- 38125: vin osin 6 luvun säännöksiä. 38126: Yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökoh- 38127: daksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava 38128: rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan 38129: mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä 38130: mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, 38131: että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös 38132: rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keski- 38133: näiseen yhteyteen. Jos jokin 6 luvussa tarkoi- 38134: tettu rangaistuksen koventamis- tai lieventä- 38135: misperuste taikka luvussa mainittu muu seikka 38136: koskee vain jotakin tai joitakin samalla kertaa 38137: tuomittavista rikoksista, se on kohtuullisessa 38138: määrin otettava huomioon yhteistä rangaistus- 38139: ta mitattaessa. 38140: 38141: 8§ 6§ 38142: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 38143: jälkikäteen 38144: Jos joku sen jälkeen, kun hänet on yhdestä Jos yhdestä tai useammasta rikoksesta eh- 38145: tai useammasta rikoksesta tuomittu määräai- dottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua 38146: kaiseen vankeusrangaistukseen, todetaan syy- syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen 38147: pääksi siihen, että hän ennen tämän rangais- tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, 38148: tuksen tuomitsemista oli tehnyt muitakin ri- rangaistus on määrättävä niin kuin kaikki nä- 38149: koksia, joista hänet tuomitaan määräaikaiseen mä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuo- 38150: vankeusrangaistukseen, on hänet tuomittava mioistuimen käsiteltäväksi. Jos aikaisemmin 38151: niin kuin kaikki rikokset olisi saatettu tuomio- tuomittua rangaistusta, myös sen ehkä jo ta- 38152: istuimen käsiteltäviksi samalla kertaa. pahtuneen täytäntöönpanon merkitys erityises- 38153: ti huomioon ottaen, on pidettävä riittävänä 38154: seuraamuksena myös myöhemmin käsiteltä- 38155: väksi tulleesta rikoksesta, tuomioistuimen on 38156: määrättävä, että aikaisempi rangaistus koskee 38157: 1990 vp. - HE n:o 40 79 38158: 38159: Voimassa oleva laki Ehdotus 38160: tätäkin rikosta. Yhteinen vankeusrangaistus 38161: saadaan kuitenkin määrätä jälkikäteen tässä 38162: pykälässä säädetyllä tavalla vasta, kun aikai- 38163: sempi tuomio on saanut lainvoiman tai on 38164: pantavissa täytäntöön niin kuin lainvoimoinen 38165: tuomio. 38166: Sellaisista rikoksista tuomittuja rangaistuk- Rikoksista, joista toinen on tehty sen jäl- 38167: sia, joista toinen on tehty sen jälkeen, kun keen, kun toisesta jo oli tuomittu ehdoton 38168: toisesta oli jo tuomittu rangaistus, ei ole keske- vankeusrangaistus, ei määrätä yhteistä van- 38169: nään yhdistettävä. keusrangaistusta. 38170: Mitä edellä on säädetty tuomiosta, jolla joku 38171: on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistuk- 38172: seen, sovelletaan myös tuomioon, jolla ehdolli- 38173: nen vankeusrangaistus on määrätty pantavaksi 38174: täytäntöön. 38175: 9§ 7§ 38176: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen 38177: täytäntöönpanoa varten 38178: Jos useammat tässä luvussa olevien säännös- Jos samalla kertaa on pantava täytäntöön 38179: ten mukaan yhdistettävät rangaistukset on sa- kaksi tai useampia vankeusrangaistuksia tai jos 38180: malla kertaa pantava täytäntöön, ilmoittakoon sen jälkeen, kun tuomittu on suorittanut van- 38181: vankilanjohtaja siitä hovioikeudelle, jonka tu- keusrangaistusta, tulee täytäntöönpantavaksi 38182: lee rangaistukset yhdistää. toinen vankeusrangaistus ja rikoksista olisi, jos 38183: Sama olkoon lakina, vaikka jokin tai jotkin ne olisivat olleet käsiteltävinä samalla kertaa, 38184: rangaistuksista, jotka olisi ollut yhdistettävä ja näiden rangaistusten asemesta ollut tuomittava 38185: samalla kertaa pantava täytäntöön, on kärsitty yhteinen vankeusrangaistus, tuomioistuimen 38186: ja jäljellä olevat siten joutuvat erikseen täytän- on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus täy- 38187: töön pantaviksi. täntöönpanoa varten. 38188: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää viral- 38189: lisen syyttäjän esityksestä jokin aikaisemmissa 38190: oikeudenkäynneissä vankeusrangaistuksen tuo- 38191: minneista alioikeuksista tai tuomitun oleskelu- 38192: paikkakunnan yleinen alioikeus. Istunto voi- 38193: daan pitää myös muuna aikana ja muussa 38194: paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnoista 38195: on määrätty. Yhteisen vankeusrangaistuksen 38196: määräämistä koskevaa asiaa käsiteltäessä kih- 38197: lakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on päätös- 38198: valtainen myös, kun siinä on yksin puheenjoh- 38199: taja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on 38200: käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa, 38201: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa 38202: käsiteltäväksi. 38203: Yhteistä rangaistusta ei saa määrätä ennen 38204: kuin tuomitulle on todisteellisesti varattu tilai- 38205: suus tulla asiassa kuulluksi. Muutoksenhausta 38206: yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevaan 38207: päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhaus- 38208: ta rikosasioissa on säädetty. Muutoksenhaku ei 38209: estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomio- 38210: istuin toisin määrää. 38211: 80 1990 vp. - HE n:o 40 38212: 38213: Voimassa oleva laki Ehdotus 38214: 38215: 8§ 38216: Yhteisen vankeusrangaistuksen 38217: poikkeuksellinen määrääminen 38218: Jos yhteinen vankeusrangaistus on määrätty 38219: kahdesta tai useammasta rikoksesta ja sittem- 38220: min 6 tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa 38221: havaitaan, että jostakin niistä rikoksista, joista 38222: on määrätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä 38223: jostakin muusta rikoksesta olisi tullut määrätä 38224: tai tulisi määrätä tällainen rangaistus, on kai- 38225: kista näistä rikoksista määrättävä yhteinen 38226: vankeusrangaistus. 38227: 9§ 38228: Asianomistajan asema 38229: Yhteistä vankeusrangaistusta 6, 7 tai 8 §:n 38230: mukaan määrättäessä aikaisemmin ratkoistun 38231: rikosasian asianomistajolla ei ole puhevaltaa. 38232: 38233: 38234: 8 luku 38235: Vanhentumisesta 38236: 4 § 4§ 38237: Jos teko käsittää useita rikoksia, rangaistuk- Jos sama teko käsittää useita rikoksia, ran- 38238: sen saa tuomita kaikista noista rikoksista niin gaistuksen saa tuomita kaikista rikoksista niin 38239: kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. 38240: 38241: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 38242: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38243: kuuta 19 . 38244: Lakia sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty 38245: sen tultua voimaan. 38246: Lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin, 7 luvun 38247: 3 §:n ja 8 luvun 4 §:n säännöksiä sovelletaan 38248: myös rikoksiin, jotka on tehty ennen sen voi- 38249: maantuloa. Muutoksenhakutuomioistuin saa 38250: kuitenkin soveltaa myös aikaisemman lain 2 38251: luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä, jos asia on 38252: ratkaistu alemmassa oikeusasteessa ennen tä- 38253: män lain voimaantuloa. 38254: Lain yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 38255: mistä koskevia säännöksiä sovelletaan myös 38256: silloin, kun rikos on tehty ennen sen voimaan- 38257: tuloa. Jos rangaistukset on alemmassa oikeus- 38258: asteessa yhdistetty ennen lain voimaantuloa tai 38259: jos ennen lain voimaantuloa tehdystä rikokses- 38260: ta tuomittava rangaistus olisi aikaisemman lain 38261: 7 luvun 8 §:n mukaan tullut yhdistää toiseen 38262: ennen lain voimaantuloa tuomittuun rangais- 38263: 1990 vp. - HE n:o 40 81 38264: 38265: Voimassa oleva laki Ehdotus 38266: tukseen, sovelletaan kuitenkin aikaisemman 38267: lain 7 luvun 8 §:n säännöksiä. Yhdistetty ran- 38268: gaistus ei tällöin saa olla ankarampi kuin mitä 38269: rikoksista voitaisiin tämän lain 7 luvun 2 §:n 38270: mukaan enintään tuomita yhteiseksi rangais- 38271: tukseksi. Jos aikaisemmin tuomittu rangaistus 38272: on yhtä ankara tai ankarampi kuin tämän lain 38273: 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä ankarin 38274: rangaistus, tuomioistuimen on määrättävä, et- 38275: tä yhdistettävä rangaistus sisältyy aikaisemmin 38276: tuomittuun rangaistukseen. Jos kahdesta tai 38277: useammasta rikoksesta, joista tuomitut ran- 38278: gaistukset olisi aikaisemman lain 7 luvun 8 §:n 38279: mukaan pitänyt yhdistää ennen tämän lain 38280: voimaantuloa tuomittuun rangaistukseen, tai 38281: tällaisesta rikoksesta ja jostakin muusta rikok- 38282: sesta on jo tuomittu yhteinen rangaistus, noita 38283: rikoksia ja niistä tuomittua rangaistusta ei 38284: oteta huomioon rangaistuksia yhdistettäessä. 38285: Jos yksin teoin tehtyjen rikosten tai jatketun 38286: rikoksen tekeminen on alkanut ennen tämän 38287: lain voimaantuloa ja päättynyt tämän lain 38288: tultua voimaan, rikokset katsotaan tehdyiksi 38289: tämän lain tultua voimaan. Yhteistä vankeus- 38290: rangaistusta tällaisista rikoksista määrättäessä 38291: ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 7 luvun 38292: 2 §:n säännöksiä enimmäisrangaistuksen ylittä- 38293: misestä. 38294: Aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n säännöksiä 38295: sovelletaan myös silloin, kun tämän lain tultua 38296: voimaan tulee täytäntöönpantavaksi rangais- 38297: tuksia, jotka olisi tullut tai tulisi yhdistää. 38298: Rangaistuksen yhdistämisen toimittaa tuolloin 38299: virallisen syyttäjän esityksestä tämän lain 7 38300: luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu alioikeus. 38301: Hovioikeudessa lain voimaan tullessa vireillä 38302: olevat rangaistuksen yhdistämistä koskevat 38303: asiat ratkaisee kuitenkin hovioikeus. 38304: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 38305: täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin. 38306: 38307: 38308: 38309: 38310: 11 300270F 38311: 82 1990 vp. - HE n:o 40 38312: 38313: 2. 38314: Laki 38315: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta 38316: 38317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 38318: 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1947 annetussa laissa (1147), 38319: näin kuuluvaksi: 38320: 38321: Voimassa oleva laki Ehdotus 38322: 16 § 16 § 38323: Virallisen syytteen alaisia ovat kaikki ne Rikos on virallisen syytteen alainen, jollei 38324: rikokset, joita laki tai asetukset eivät siitä ole toisin säädetty. 38325: nimenomaan erota. Jos sama teko käsittää 38326: useampia rikoksia ja jos joku niistä on viralli- 38327: sen syytteen alainen, on sellainen syyte toisista- 38328: kin rikoksista tehtävä, vaikka ne muuten olisi- 38329: vatkin siitä erotetut. 38330: 38331: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38332: kuuta 19 . 38333: Jos virallinen syyttäjä on ennen tämän lain 38334: voimaantuloa nostanut syytteen rikoksesta, 38335: josta hän aikaisemman lain mukaan sai nostaa 38336: syytteen, hän saa jatkaa syytteen ajamista 38337: myös voimaantulon jälkeen. 38338: 38339: 38340: 38341: 38342: 3. 38343: Laki 38344: sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 38345: 38346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas- 38347: kurinpitolain (331183) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 38348: 38349: Voimassa oleva laki Ehdotus 38350: 5§ 5§ 38351: Kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yh- Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta 38352: distetä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta 38353: eikä sakkoon. tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistus- 38354: ta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräai- 38355: kaiseen vankeusrangaistukseen. 38356: 38357: 38358: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38359: kuuta 19 . 38360: 1990 vp. - HE n:o 40 83 38361: 38362: 4. Laki 38363: ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta 38364: 38365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ehdollisesta rangaistuksesta 13 päivänä helmi- 38366: kuuta 1976 annetun lain (135176) 4 ja 5 § näin kuuluviksi: 38367: 38368: Voimassa oleva laki Ehdotus 38369: 4 § 4 § 38370: Milloin ehdolliseen rangaistukseen tuomittu Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittu te- 38371: tekee koetusaikana uuden rikoksen, josta hä- kee koetusaikana uuden rikoksen, josta hänet 38372: net tuomitaan vankeusrangaistukseen, ja syyte olisi tuomittava vankeusrangaistukseen, ja syy- 38373: tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuoden te tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuo- 38374: kuluessa koetusajan päättymisestä, voi tuomio- den kuluessa koetusajan päättymisestä, tuo- 38375: istuin määrätä ehdollisen rangaistuksen panta- mioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen 38376: vaksi täytäntöön. Jos uudesta rikoksesta tuo- pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai 38377: mitaan vuotta pitempään ehdottomaan van- osaksi sekä jättää rangaistuksen muulta osin 38378: keusrangaistukseen, on aikaisempi ehdollinen ehdolliseksi aikaisemmin määrätyin koetus- 38379: rangaistus määrättävä pantavaksi täytäntöön. ajoin. Jos ehdollisesta rangaistuksesta määrä- 38380: tään pantavaksi täytäntöön vain osa, tuomiois- 38381: tuimen on päätöksessään mainittava edelleen 38382: ehdolliseksi jäävän rangaistuksen pituus ja 38383: koetusajan päättymispäivä. Jos ehdollisia ran- 38384: gaistuksia on kaksi tai useampia, rangaistukset 38385: voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön myös 38386: vain jonkin rangaistuksen tai joidenkin ran- 38387: gaistusten osalta. 38388: Jos ehdollinen rangaistus määrätään panta- 38389: vaksi täytäntöön joko kokonaan tai osaksi ja 38390: uudesta rikoksesta olisi tuomittava ehdoton 38391: vankeusrangaistus, tekijän tuomitsemisessa yh- 38392: teiseen vankeusrangaistukseen noudatetaan so- 38393: veltuvin osin, mitä rikoslain 7 luvussa sääde- 38394: tään. Vastaavasti on meneteltävä, jos täytän- 38395: töönpantavaksi määrätään kaksi tai useampia 38396: ehdollisia rangaistuksia tai jos tuomittu on 38397: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen 38398: ennen sen täytäntöönpantavaksi määräämistä 38399: tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 38400: 5§ 5 § 38401: Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittua en- Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuo- 38402: nen koetusajan päättymistä syytetään ennen mittua ennen koetusajan päättymistä syytetään 38403: tuomiota tehdystä muusta rikoksesta ja hänet ennen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta, 38404: tuomitaan siitä rangaistukseen, on rangaistuk- josta hänet olisi tuomittava rangaistukseen, 38405: set yhdistettävä rikoslain mukaan ja samalla eikä häntä ole ehdollisen rangaistuksen tuomit- 38406: määrättävä, onko yhdistetty rangaistus oleva semisen jälkeen tuomittu rikoslain 7 luvun 38407: ehdollinen. 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun rangais- 38408: tukseen, hänet on t'(.lomittava rikoksista yhtei- 38409: seen rangaistukSJJ!fl noudattaen soveltuvin osin 38410: rikoslain 7 luvun säännöksiä sekä samalla mää- 38411: rättävä, onko yhteinen rangaistus oleva ehdol- 38412: linen. 38413: 84 1990 vp. - HE n:o 40 38414: 38415: Voimassa oleva laki Ehdotus 38416: 38417: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38418: kuuta 19 . 38419: Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan silloin- 38420: kin, kun uusi rikos on tehty ennen lain voi- 38421: maantuloa. Muilta osin lakia sovelletaan ennen 38422: sen voimaantuloa tehdystä rikoksesta tuomit- 38423: tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus- 38424: rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on 38425: tuomittu lain tultua voimaan, eikä sitä ole 38426: yhdistettävä ennen sen voimaantuloa tuomit- 38427: tuun rangaistukseen. 38428: 38429: 38430: 38431: 38432: 5. 38433: Laki 38434: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta 38435: 38436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38437: kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 17, 21 38438: ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), sekä 38439: muutetaan 20 §, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa, 38440: näin kuuluvaksi: 38441: 38442: Voimassa oleva laki Ehdotus 38443: 17 § 38444: Vankilaoikeus voi pitentää nuorisovankilaan (kumotaan) 38445: määräämänsä nuoren rikoksentekijän rangais- 38446: tusajan enintään yhdellä vuodella yli tuomiossa 38447: määrätyn ajan, ei kuitenkaan enää sen jälkeen, 38448: kun nuorisovankilaan määräämisestä on kulu- 38449: nut kuusi kuukautta. 38450: Vankilaoikeus voi, milloin se vangin kasva- 38451: tuksen ja kehityksen kannalta havaitaan sopi- 38452: vaksi, nuorisovankilan johtokunnan esitykses- 38453: tä tai johtokuntaa kuultuaan poistaa vangin 38454: rangaistusaikaan määräämänsä pitennyksen jo- 38455: ko osaksi tai kokonaan. 38456: 20 § 20 § 38457: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- 38458: teen' päästetty ori muusta syystä kuin uuden teen päästetty on muusta syystä kuin uuden 38459: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä- 38460: määrätköön vankilaoikeus, onko hänet toimi- nen on, jos hän ei ole alkaessaan suorittaa 38461: tettava takaisin nuorisovankilaan kärsimään jäännösrangaistusta kahtakymmentäkolmea 38462: sitä rangaistusta, mikä oli jäljellä silloin, kun vuotta täyttänyt, ilman vankilaoikeuden eri 38463: hänet päästettiin vapaaksi, vai onko hänen määräystä suoritettava jäännösrangaistustaan 38464: kärsittävä jäännösrangaistuksensa yleisessä nuorisovankilassa. 38465: vankilassa tavallisena vankeusrangaistuksena. 38466: 1990 vp. - HE n:o 40 85 38467: 38468: Voimassa oleva laki Ehdotus 38469: Milloin jäännösrangaistus määrätään kärsit- Gää pois) 38470: täväksi yleisessä vankilassa, vankilaoikeus voi 38471: joko osaksi tai kokonaan poistaa rangaistusai- 38472: kaan nuorisovankilaan määräämisen johdosta 38473: tulleen pitennyksen, kuitenkin niin, että jos 38474: jäännösrangaistus on ankarampi kuin oikeu- 38475: den tuomitsema rangaistus, on se lyhennettävä 38476: siten, että se ankaruudeltaan vastaa enintään 38477: oikeuden tuomitsemaa rangaistusta. 38478: 38479: 21 § 38480: Jos vankilaoikeus määrää nuorisovankilassa (kumotaan) 38481: rangaistusta kärsineen jälleen tällaiseen vanki- 38482: laan uuden rikoksen johdosta, jonka hän on 38483: tehnyt sen jälkeen, kun rangaistus aikaisem- 38484: masta rikoksesta tuomittiin, määrätköön van- 38485: kilaoikeus samalla 17 §:n nojalla uudelleen 38486: hänen nuorisovankilassaoloaikansa, kuitenkin 38487: niin, ettei mainitussa pykälässä tarkoitettu pi- 38488: tennys tällöinkään saa olla yhteensä enempää 38489: kuin yksi vuosi. 38490: Kun uudelleen rikkonut määrätään yleiseen 38491: vankilaan, pidettäköön rangaistuksia yhteen- 38492: laskettaessa sitä osaa edellisestä rangaistukses- 38493: ta, joka rikoksentekijäitä oli jäänyt nuoriso- 38494: vankilassa kärsimättä, tavallisen vankeusran- 38495: gaistuksen veroisena, ja sovellettakoon vastaa- 38496: vasti, mitä 20 §:n 2 momentissa on säädetty. 38497: Jos uusi rikos on tapahtunut sen jälkeen, 38498: kun rikoksentekijä oli täyttänyt kaksikymmen- 38499: täyksi vuotta, vankilaoikeuden on määrättävä 38500: hänet kärsimään rangaistuksensa yleisessä van- 38501: kilassa. 38502: 22 § 38503: Jos nuorisovankilaan jostakin rikoksesta (kumotaan) 38504: määrätty todetaan syypääksi siihen, että hän, 38505: ennen kuin rangaistus siitä rikoksesta tuomit- 38506: tiin, oli tehnyt toisenkin rikoksen, otettakoon 38507: rangaistuksia yhdistettäessä ensinmainitusta ri- 38508: koksesta tuomittu rangaistus huomioon sellai- 38509: sena, kuin se oli oikeuden tuomiossa. 38510: Jos vankilaoikeus määrää yhdistetyn ran- 38511: gaistuksen kärsittäväksi nuorisovankilassa, 38512: noudatettakoon, mitä 17 § :ssä on säädetty. 38513: Jos vankilaoikeus määrää yhdistetyn ran- 38514: gaistuksen kärsittäväksi yleisessä vankilassa ja 38515: aikaisemman rangaistuksen aika on nuoriso- 38516: vankilaan määräämisen johdosta pitentynyt, 38517: tulee vankilaoikeuden määrätä, onko myös 38518: pitennystä vastaava aika tai osa siitä vähennet- 38519: tävä yhdistetystä rangaistuksesta. Nuorisovan- 38520: kilassa kärsittyä rangaistusta on pidettävä ta- 38521: vallisen vankeusrangaistuksen veroisena. 38522: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38523: kuuta 19 . 38524: 86 1990 vp. - HE n:o 40 38525: 38526: 6. 38527: Laki 38528: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta 38529: 38530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38531: muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain 38532: (317/53) 1 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä huhtikuuta 38533: 1971 annetussa laissa (303171), ja 38534: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä huhtikuuta 38535: 1971 annetulla lailla ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (491171), uusi 2 momentti, 38536: jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 38537: 38538: Voimassa oleva laki Ehdotus 38539: 1§ 1§ 38540: Jos rikoksentekijä tuomitaan Jos rikoksentekijä tuomitaan 38541: 1) murhasta, taposta tai törkeästä pahoinpi- 1) murhasta, tapostatai törkeästä pahoinpi- 38542: telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä 38543: ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa- ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa- 38544: ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta 38545: törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- 38546: suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas- suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas- 38547: ta rikoksesta tai ta rikoksesta tai 38548: 2) yhdellä teolla tehdyistä rikoksista tai jat- (jää pois) 38549: ketusta rikoksesta, joihin sisältyy sanotunlaista 38550: väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta, taikka 38551: 3) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai 2) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai 38552: vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä 38553: tai osallisuudesta rikokseen tai osallisuudesta rikokseen 38554: määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden 38555: vapausrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä 38556: pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt- pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt- 38557: täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites- täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites- 38558: saan samalla päättää, että tuomittu voidaan saan samalla päättää, että tuomittu voidaan 38559: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin 38560: kuin tässä laissa säädetään. kuin tässä laissa säädetään. 38561: Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta 38562: tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeus- 38563: rangaistus, on 1 momentissa tarkoitetun pää- 38564: töksen edellytyksenä, että ainakin yhteen ri- 38565: kokseen sisältyy edellä tarkoitettua väkivaltai- 38566: suutta tai vaarallisuutta ja että tästä rikoksesta 38567: erikseen tuomittuna seuraisi määräaikainen, 38568: vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus. 38569: 38570: 13§ 13§ 38571: Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai 38572: tuomitaan määräaikaiseen vapausrangaistuk- tuomitaan määräaikaiseen vankeusrangaistuk- 38573: seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais- seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais- 38574: tukset on yhdistettävä tai yhteenlaskettava, tukset on yhdistettävä, niistä on muodostettava 38575: niin kuin rangaistusten yhdistämisestä ja yh- yhteinen vankeusrangaistus tai rangaistukset 38576: teenlaskemisesta niitä täytäntöönpantaessa on on yhteenlaskettava niin kuin rangaistusten 38577: 1990 vp. - HE n:o 40 87 38578: 38579: Voimassa oleva laki Ehdotus 38580: 38581: säädetty. Yhdistetty tai yhteenlaskettu rangais- yhdistämisestä, yhteisen rangaistuksen määrää- 38582: tus pannaan täytäntöön pakkolaitoksessa. misestä ja rangaistusten yhteenlaskemisesta nii- 38583: tä täytäntöönpantaessa on säädetty. Yhdistet- 38584: ty, yhteinen tai yhteenlaskettu rangaistus pan- 38585: naan täytäntöön pakkolaitoksessa. 38586: 38587: 38588: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38589: kuuta 19 . 38590: Tätä lakia sovelletaan myös rikoksiin, jotka 38591: on tehty ennen sen voimaantuloa. Aikaisem- 38592: man lain mukaan yhdellä teolla tehdyistä ri- 38593: koksista ja jatketusta rikoksesta tuomittuun 38594: rangaistukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tä- 38595: män lain 1 §:n 2 momentissa säädetään yhtei- 38596: sestä vankeusrangaistuksesta. 38597: 38598: 38599: 38600: 38601: 7. 38602: Laki ; 38603: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen;2 ja 5 luvun muuttamisesta 38604: 38605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase- 38606: tuksen 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti sekä 5 luvun 9 ja 10 §, 38607: sellaisena kuin 2 luvun 1 a § on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 38608: 1988 annetuilla laeilla (651186 ja 507 /88) ja 2 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1971 38609: annetussa laissa (302/71) sekä 5 luvun 9 § 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (497/53) 38610: ja 10 § 20 päivänä marraskuuta 1942 annetussa laissa (882/42), näin kuuluviksi: 38611: 38612: Voimassa oleva laki Ehdotus 38613: 38614: 2 luku 38615: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja 38616: sakon muuntorangaistuksesta 38617: 1a § 1a § 38618: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- 38619: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- la kertaa suoritettava useampia vankeusran- 38620: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä, ja gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä tai 38621: niiden ohella tai erikseen sakon muuntoran- joista ei ole muodostettava yhteistä vankeus- 38622: gaistuksia, rangaistuslaitoksen johtajan on las- rangaistusta, ja niiden ohella tai erikseen sakon 38623: kettava ne yhteen täysin määrin. Kuitenkin on muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- 38624: elinkautisen vankeusrangaistuksen katsottava tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. 38625: käsittävän kaikki määräaikaiset vankeusran- Kuitenkin on elinkautisen vankeusrangaistuk- 38626: gaistukset ja sakon muuntorangaistukset. Mää- sen katsottava käsittävän kaikki määräaikaiset 38627: räaikaisen vankeusrangaistuksen yhteenlasket- vankeusrangaistukset ja sakon muuotarangais- 38628: tu aika ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä tukset. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen 38629: vuotta eikä sakon muuotarangaistuksen pitem- yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin 38630: 88 1990 vp. - HE n:o 40 38631: 38632: Voimassa oleva laki Ehdotus 38633: pi kuin satakaksikymmentä päivää. Kun van- kaksikymmentä vuotta eikä sakon muuntoran- 38634: keusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on gaistuksen pitempi kuin satakaksikymmentä 38635: laskettu yhteen, tuomitun on katsottava ensin päivää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muun- 38636: suorittavan muuntorangaistuksen. torangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on 38637: katsottava ensin suorittavan muuntorangais- 38638: tuksen. 38639: Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty van- Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty tai 38640: keusrangaistus, johon sisältyvä rangaistus on yhteinen vankeusrangaistus, johon sisältyvä 38641: ollut aikaisemmin täytäntöönpantavana, tai rangaistus on ollut aikaisemmin täytäntöön- 38642: tuomitun vastapuolen muutoksenhakuvaati- pantavana, tai tuomitun vastapuolen muutok- 38643: muksen perusteella pidentynyt rangaistus, joka senhakuvaatimuksen perusteella pidentynyt 38644: on aikaisemmin ollut täytäntöönpantavana sil- rangaistus, joka on aikaisemmin ollut täytän- 38645: loisen tuomion perusteella lyhyempänä, suori- töönpantavana silloisen tuomion perusteella ly- 38646: tettava rangaistus on täytäntöönpantavana ole- hyempänä, suoritettava rangaistus on täytän- 38647: van ja aikaisemmin täytäntöönpantavana ol- töönpantavana olevan ja aikaisemmin täytän- 38648: leen rangaistuksen erotus. töönpantavana olleen rangaistuksen erotus. 38649: 38650: 2§ 2§ 38651: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika 38652: lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente- lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente- 38653: riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- 38654: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Sa- tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Täy- 38655: kon muuntorangaistuksen aika lasketaan aina sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne- 38656: päiväluvun mukaan. taan kuukausiksi siten, että kolmekymmentä 38657: päivää luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Sakon 38658: muuntorangaistuksen aika lasketaan aina päi- 38659: väluvun mukaan. 38660: 38661: 38662: 38663: 5 luku 38664: Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa 38665: 9§ 9§ 38666: Ehdonalaiseen vapauteen päästettäköön van- (jää pois) 38667: ki nuorisovankilasta ainoastaan, milloin sitä 38668: hänen kasvatuksensa ja kehityksensä kannalta 38669: on pidettävä sopivana. 38670: Vapauteen päästämisen ehtona olkoon sitä Vanki voidaan päästää nuorisovankilasta eh- 38671: paitsi että vanki on kärsinyt rangaistustaan donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut 38672: vähintään kuusi kuukautta ja sovittanut vähin- rangaistuksestaan, tuomioistuimen rikoslain 3 38673: tään kolmanneksen vapausrangaistuksestaan, luvun 11 §:n nojalla tekemä vähennys mukaan 38674: tähän luettuna myös se aika, joka nuorista luettuna, kolmanneksen. 38675: rikoksentekijöistä annetun lain 17 § :n mukaan 38676: on tullut tuomiossa määrätyn lisäksi. 38677: Edellä 1 ja 2 momentissa mainituilla ehdoilla (jää pois) 38678: voidaan vanki myös, ei kuitenkaan ennen kuin 38679: yleisen tuomioistuimen tuomitseman rangais- 38680: tuksen aika on päättynyt, lopullisesti vapaut- 38681: taa, jolloin hänen rangaistuksensa katsotaan 38682: kärsityksi. 38683: 1990 vp. - HE n:o 40 89 38684: 38685: Voimassa oleva laki Ehdotus 38686: 38687: 10 § 10§ 38688: Nuorisovankilaan määrätyn vangin lopulli- Vangin vapauttamisesta samoin kuin ehdon- 38689: sesta vapauttamisesta, sen mukaan kuin 9 §:n alaisessa vapaudessa olevan vangin valvonnas- 38690: 3 momentissa säädetään, päättää vankilaoikeus ta ja siitä, mitä vangin tulee ehdonalaisessa 38691: nuorisovankilan johtokunnan esityksestä tai vapaudessa noudattaa, on muuten voimassa, 38692: johtokuntaa kuultuaan. Vangin vapauttamises- mitä 2 luvussa säädetään. Ehdonalaiseen va- 38693: ta joko ehdollisesti tai ehdottomasti, samoin pauteen päästetyn vangin valvojaksi voidaan 38694: kuin ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin kuitenkin, varsinkin jos vanki on kahdeksaa- 38695: valvonnasta ja siitä, mitä vangin tulee sellaises- toista vuotta nuorempi, määrätä myös sosiaali- 38696: sa vapaudessa ollessaan noudattaa, olkoon lautakunta. 38697: muuten voimassa, mitä 2 luvussa säädetään, 38698: kuitenkin niin, että ehdonalaiseen vapauteen 38699: päästetyn vangin valvojaksi voidaan, varsinkin 38700: jos vanki on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, 38701: määrätä myös asianomainen huoltolautakunta. 38702: Lain 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti 38703: tulevat voimaan päivänä kuuta 38704: 19 . 38705: Ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksis- 38706: ta tuomitut vankeusrangaistukset yhdistetään 38707: toisiinsa aikaisemman lain mukaisesti rikoslain 38708: muuttamisesta annetun lain ( 1 ) siirtymä- 38709: säännöksissä säädetyissä tapauksissa ja nou- 38710: dattaen mitä niissä säädetään. 38711: Lain 5 luvun 9 ja JO § tulevat voimaan 38712: patvana kuuta 19 . 38713: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 38714: täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin. 38715: 38716: 38717: 8. 38718: Laki 38719: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen 38720: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta 38721: 38722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä 38723: yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 38724: 1963 annetun lain (326/63) 7 §:n 1 momentti ja 29 §, 38725: sellaisena kuin näistä on 7 §:n 1 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa 38726: (621/74), näin kuuluviksi: 38727: Voimassa oleva laki Ehdotus 38728: 7§ 7§ 38729: Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan 38730: täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin 38731: lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos- lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos- 38732: ta on säädetty. Nuorisovankilaan määrätyn ta on säädetty. 38733: nuoren rikoksentekijän rangaistusaikaa ei kui- 38734: tenkaan saa pitentää. 38735: 38736: 12 300270F 38737: 90 1990 vp. - HE n:o 40 38738: 38739: Voimassa oleva laki Ehdotus 38740: 29 § 29 § 38741: Mitä rikoslain 7 luvussa on säädetty rangais- Mitä rikoslain 7 luvussa säädetään yhteisen 38742: tusten yhdistämisestä, älköön sovellettako ran- rangaistuksen määräämisestä sekä aikaisem- 38743: gaistukseen, joka on tuomittu Islannissa, Nor- massa laissa rangaistusten yhdistämisestä, ei 38744: jassa, Ruotsissa tai Tanskassa. sovelleta rangaistukseen, joka on tuomittu Is- 38745: lannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa. 38746: Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo- Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo- 38747: mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla, mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla, 38748: tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses- tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses- 38749: ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio 38750: annettiin, määrätköön tuomioistuin samalla, annettiin, tuomioistuimen on samalla määrät- 38751: rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko tävä, yhteistä rangaistusta määräämättö tai 38752: ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy- rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko 38753: täntöön. ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy- 38754: täntöön. 38755: 38756: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38757: kuuta 19 . 38758: 38759: 38760: 38761: 38762: 9. 38763: Laki 38764: kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 18 §:n 38765: muuttamisesta 38766: 38767: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausran- 38768: gaistusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21/87) 18 § näin 38769: kuuluvaksi: 38770: 38771: Voimassa oleva laki Ehdotus 38772: 18 § 18 § 38773: Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk- Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk- 38774: seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä 38775: rangaistusten yhdistämisestä. yhteisestä rangaistuksesta eikä aikaisemman 38776: lain säännöksiä rangaistusten yhdistämisestä. 38777: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38778: kuuta 19 . 38779: 1990 vp. - HE n:o 40 91 38780: 38781: 10. 38782: Laki 38783: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta 38784: 38785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta 38786: 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun lain (132/69) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 38787: 38788: Voimassa oleva laki Ehdotus 38789: 19 § 19 § 38790: Tämän lain nojalla tuomittua vankeusran- Rikoksesta, josta tässä laissa on säädetty 38791: gaistusta ei saa yhdistää muusta rikoksesta rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saa määrätä 38792: tuomittuun rangaistukseen eikä laskea yhteen yhteistä vankeusrangaistusta, eikä tämän lain 38793: sellaisen rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus- nojalla tuomittua vankeusrangaistusta saa yh- 38794: miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta distää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta 38795: rikoksesta tuomitun vapausrangaistuksen ran- tuomitun rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus- 38796: gaistuslaitoksessa kärsittävä osa sekä hänelle miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta 38797: tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus, rikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen ran- 38798: jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai- gaistuslaitoksessa suoritettava osa sekä hänelle 38799: sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran- tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus, 38800: gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en- jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai- 38801: nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano- sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran- 38802: tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan- gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en- 38803: tavaksi siviilipalvelusmiehen kärsiessä tämän nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano- 38804: lain nojalla tuomittua vankeusrangaistusta, tä- tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan- 38805: män rangaistuksen täytäntöönpano on keskey- tavaksi siviilipalvelusmiehen suorittaessa tä- 38806: tettävä sanotun muun rangaistuksen täytän- män lain nojalla tuomittua vankeusrangaistus- 38807: töönpanon ajaksi. ta, tämän rangaistuksen täytäntöönpano on 38808: keskeytettävä sanotun muun rangaistuksen täy- 38809: täntöönpanon ajaksi. 38810: 38811: 38812: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38813: kuuta 19 . 38814: 38815: 11. 38816: Laki 38817: rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta 38818: 38819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakko- 38820: lain (66/83) 20 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 38821: 38822: Voimassa oleva laki Ehdotus 38823: 20 § 20 § 38824: 38825: Rikesakkoa ei saa yhdistää eikä yhteenlaskea Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai 38826: vankeus- tai sakkorangaistukseen. määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa 38827: määrätä yhteistä rangaistusta. 38828: 38829: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38830: kuuta 19 . 38831: 92 1990 vp. - HE n:o 40 38832: 38833: 12. 38834: Laki 38835: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 38836: 38837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38838: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21-23 §, 38839: sellaisina kuin niistä ovat 21 § muutettuna 14 päivänä elokuuta 1901 annetulla asetuksella ja 26 38840: päivänä huhtikuuta 1957 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (175/57 ja 661/78) sekä 38841: 22 § 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (325/63) sekä 38842: lisätään 10 lukuun uusi 22 a-22 e §, 14 lukuun uusi 7 aja 7 b §, 16 lukuun uusi 10 §sekä 31 38843: lukuun uusi 9 a § seuraavasti: 38844: 38845: Voimassa oleva laki Ehdotus 38846: 10 luku 38847: Laillisesta tuomioistuimesta 38848: 21 § 21 § 38849: Rikosasiat, suuremmat ja vähemmät, tutkit- Syyte rikoksesta tutkitaan sen paikkakunnan 38850: takoon ja tuomittakoon siellä, missä rikos on tuomioistuimessa, missä rikos on tehty. Rikos 38851: tehty, kuutukoonpa rikkonut muutoin mihin katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen 38852: oikeuteen tahansa. Jos rikosta on jatkettu tahi teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen 38853: se muutoin on tehty useammissa paikkakunnis- seuraus ilmeni, tai, jos rikos jäi yritykseksi, 38854: sa, on syyllinen kaikista rikollisista teoista missä täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt. 38855: tuomittava siellä, missä joku näistä teoista on Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin 38856: tapahtunut; kuitenkin saa tutkimus, jos se kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikka- 38857: havaitaan soveliaammaksi, tapahtua myöskin kunnan tuomioistuin toimivaltainen. 38858: toisessa rikoksentekopaikassa, kuin missä ri- Jos syytettä nostettaessa ei varmuudella tie- 38859: koksentekijä tuomitaan. Ellei rikoksenteko- detä, missä rikos on tehty, voidaan syyte tutkia 38860: paikkaa tiedetä, tutkittakoon ja tuomittakoon jossakin niistä tuomioistuimista, jonka tuo- 38861: siitä jossakin niistä paikkakunnista, joissa se miopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi tai 38862: voidaan otaksua tehdyksi. Jos joku on useam- jonka tuomiopiirissä syytettävä tavataan. 38863: missa paikkakunnissa tehnyt eri rikoksia, tut- 38864: kikoon ja harkitkoon kunkin paikkakunnan 38865: tuomari, onko hän rikokseen syypää, sekä 38866: määrätköön sen rangaistuksen, johon hän siitä 38867: katsotaan vikapääksi; ja tuomitkoon sitten ri- 38868: kolliselle, laissa säädettyjen perustusten mu- 38869: kaan, rangaistuksen kaikista rikoksista se oi- 38870: keus, johon hän viimeksi vedetään. Jos kaikki 38871: rikokset ovat vähäisiä, tuomittakoon kustakin 38872: siellä, missä se on tehty. 38873: Edellä 1 momentissa mainituin tavoin siirre- (jää pois) 38874: tyssä asiassa saa hakea muutosta vasta, kun 38875: asia on ratkaistu siinä tuomioistuimessa, johon 38876: se on viimeksi siirretty. 38877: Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä 38878: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytet- 38879: tävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos asian 38880: käsittely siinä katsotaan esitettävään selvityk- 38881: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- 38882: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove- 38883: liaaksi. 38884: 1990 vp. - HE n:o 40 93 38885: 38886: Voimassa oleva laki Ehdotus 38887: 38888: 22 § 22 § 38889: Rikoksesta, joka on tehty Suomen ulkopuo- Syyte Suomen ulkopuolella tehdystä rikok- 38890: lella, on, jollei muualla laissa ole toisin säädet- sesta tutkitaan, jollei muualla laissa ole toisin 38891: ty, syyte nostettava ja asia käsiteltävä sen säädetty, syytettävän asuin-, oleskelu- tai ta- 38892: paikkakunnan tuomoistuimessa, jossa syytettä- paamispaikkakunnan tuomioistuimessa. 38893: vä tavattiin tahi jossa hän oleskelee. 38894: Edellä 1 momentissa mainittuun rikokseen Gää pois, ks. voimaantulosäännös) 38895: sovellettakoon lisäksi mitä eräiden yhdessä kä- 38896: siteltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä 38897: kesäkuuta 1945 annetun lain (516145) 1 § :n 1 38898: momentissa ja 2 §:ssä on säädetty. 38899: 38900: 23 § 38901: Jos joku on toisessa kihlakunnassa ja vahin- Gää pois, ks. 21 § 1 mom.) 38902: goittaa toisessa kihlakunnassa olevaa, vastat- 38903: koon siellä, missä vahinko tapahtui. Jos joku 38904: kirjoittaa häväistyskirjoituksen ja lähettää sen 38905: toiseen paikkakuntaan, tuomittakoon siellä, 38906: missä se julki annettiin. 38907: 22 § 38908: (ks. 21 § 1 mom. sekä kumottavaksi ehdote- Jos joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan 38909: tun eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain syyte kaikista rikoksista tutkia siinä tuomiois- 38910: oikeuspaikasta annetun lain (516/45) 1 § 1 tuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään 38911: mom.) jotakin rikosta koskevan syytteen, jos sillä 38912: voidaan nopeuttaa tai helpottaa yhteisen ran- 38913: gaistuksen tuomitsemista ja asian käsittely sii- 38914: nä katsotaan esitettävään selvitykseen, oikeu- 38915: denkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä 38916: muihin seikkoihin nähden soveliaaksi. 38917: 38918: 22 a § 38919: Syyte rikokseen osallisia vastaan saadaan 38920: tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on jonkun 38921: osallisen osalta toimivaltainen. Jos asia on 38922: ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista 38923: vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa 38924: syyttää myös muita osallisia. 38925: Milloin jotakuta rikokseen osallista syyte- 38926: tään jonkin muun tuomiopiirin alueella tehdys- 38927: tä eri rikoksesta, saadaan syytteet kaikista 38928: rikoksista tutkia tuomioistuimessa, joka on 38929: toimivaltainen käsittelemään syytteen jostakin 38930: noista rikoksista, jos kaikkien syytteiden käsit- 38931: teleminen siinä katsotaan esitettävään selvityk- 38932: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- 38933: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove- 38934: /iaaksi. 38935: 22 b § 38936: Eri vastaajien eri rikoksia koskevat syytteet 38937: saadaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa, 38938: joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin 38939: 94 1990 vp. - HE n:o 40 38940: 38941: Voimassa oleva laki Ehdotus 38942: 38943: rikosta koskevan syytteen, jos rikoksilla on 38944: yhteyttä keskenään ja kaikkien syytteiden kä- 38945: sitteleminen siinä katsotaan esitettävään selvi- 38946: tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kus- 38947: tannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden so- 38948: veliaaksi. Jos asia on ollut aikaisemmin vireillä 38949: jotakuta vastaajaa vastaan, saadaan samassa 38950: tuomioistuimessa ajaa syytettä myös muita 38951: vastaajia vastaan. 38952: 22 c § 38953: Tuomioistuin, jossa on vireillä virallisen 38954: syyttäjän tekemä rangaistusvaatimus, saa syyt- 38955: täjän esityksestä erityisten syiden niin vaatiessa 38956: siirtää asian toiseen, toimivaltaiseen tuomiois- 38957: tuimeen. Siirtävän tuomioistuimen asiaan liit- 38958: tyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voi- 38959: massa, kunnes se tuomioistuin, johon asia on 38960: siirretty, toisin määrää. Asiaa ei kuitenkaan 38961: saa siirtää takaisin, jolleivät uudet erityiset syyt 38962: sitä vaadi. 38963: Milloin muutoksenhaku rikosasiassa on vi- 38964: reillä hovioikeudessa, saa hovioikeus erityisten 38965: syiden niin vaatiessa siirtää asian toiseen hovi- 38966: oikeuteen, jossa samaa henkilöä koskeva rikos- 38967: asia on vireillä. 38968: Päätökseen, jolla asia on siirretty tai siirto- 38969: esitys hylätty, ei saa hakea muutosta. 38970: 22 d § 38971: (ks. eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain Ylempi tuomioistuin saa, katsoessaan että 38972: oikeuspaikasta annetun lain 2 §) sen tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsitel- 38973: tävä uudelleen alemmassa tuomioistuimessa, 38974: 22 §:ssä säädetyin edellytyksin siirtää asian 38975: sellaiseenkin alempaan tuomioistuimeen, joka 38976: ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos sen tuo- 38977: miopiirissä on tehty jokin niistä rikoksista, 38978: joista asiassa on kysymys, taikka jos tuossa 38979: tuomioistuimessa on vireillä toinen samaa hen- 38980: kilöä koskeva rikosasia. Asiaa ei kuitenkaan 38981: saa siirtää, jos siirtämiseen on 22 e §:ssä tar- 38982: koitettu este. 38983: 22 e § 38984: (ks. eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain Jos syyte jonkun vastaajan tai jonkin rikok- 38985: oikeuspaikasta annetun lain 1 §:n 2 mom.) sen osalta on, sen mukaan kuin siitä erikseen 38986: säädetään, käsiteltävä välittömästi ylemmässä 38987: tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä tar- 38988: koitetussa alioikeudessa, ei toinen tuomioistuin 38989: saa 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla ottaa tuota 38990: syytettä tutkittavakseen. 38991: 1990 vp. - HE n:o 40 95 38992: 38993: Voimassa oleva laki Ehdotus 38994: 38995: 23 § 38996: Mitä 21-22 e §:ssä säädetään syytteestä, 38997: koskee myös muita rikokseen perustuvia julkis- 38998: oikeudellisia vaatimuksia. 38999: 39000: 14 luku 39001: Asian käsittelystä oikeudessa 39002: 7a§ 39003: Saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri 39004: vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat 39005: syytteet on käsiteltävä yhdessä, jollei niiden 39006: erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana. 39007: Sama koskee myös eri vastaajien tekemiä eri 39008: rikoksia, jos syytteiden yhteinen käsittely on 39009: eduksi asian selvittämiselle. 39010: Yhdessä käsiteltäviksi otetut eri syytteet saa- 39011: daan myöhemmin erottaa. Samaa vastaajaa tai 39012: samaa rikosta koskevat syytteet saadaan kui- 39013: tenkin erottaa vain erityisestä syystä. 39014: 7b § 39015: Rikosasiassa saadaan jokin yhdessä käsitel- 39016: tävistä syytteistä ratkaista ennen muita syyttei- 39017: tä koskevan käsittelyn päättymistä. Samaa vas- 39018: taajaa ja samaa rikosta koskevat syytteet saa- 39019: daan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos 39020: siihen on olemassa erityinen syy. 39021: 39022: 39023: 16 luku 39024: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä 39025: 10 § 39026: Mitä 6-9 §:ssä säädetään asianosaisten vel- 39027: vollisuudesta saapua rikosasian jatkokäsitte- 39028: lyyn, koskee myös rikosasian käsittelyn jatka- 39029: mista siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltai- 39030: sessa tuomioistuimessa. 39031: 39032: 31 luku 39033: Ylimääräisestä muutoksenhausta 39034: 9a§ 39035: Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voi- 39036: daan purkaa myös, mikäli siinä rangaistusta 39037: määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä sää- 39038: detyin tavoin otettu huomioon toinen rangais- 39039: tus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittem- 39040: min poistettu tai sitä on olennaisesti muutettu. 39041: 96 1990 vp. - HE n:o 40 39042: 39043: Voimassa oleva laki Ehdotus 39044: 39045: Tämä laki tulee voimaan päivänä 39046: kuuta 19 . 39047: Tällä lailla kumotaan eräiden yhdessä käsi- 39048: teltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä 39049: kesäkuuta 1945 annettu laki (516145). 39050: 39051: 39052: 39053: 39054: 13. 39055: Laki 39056: sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muuttamisesta 39057: 39058: Eduskunnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas- 39059: oikeudenkäyntilain (326/83) 8 § näin kuuluvaksi: 39060: 39061: Voimassa oleva laki Ehdotus 39062: 8§ 8§ 39063: Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun 39064: alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu- alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu- 39065: denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että 39066: muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua 39067: rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois- rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois- 39068: tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren JO 39069: luvun 21 §:n mukaan toimivaltainen käsittele- luvun mukaan toimivaltainen käsittelemään 39070: mään sanottua muuta rikosta koskevan syyt- jälkimmäistä muuta rikosta koskevan syytteen, 39071: teen, jos se asian laadun, selvityksen esittämi- jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai 39072: sen tai muun erityisen syyn takia on tarkoituk- muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmu- 39073: senmukaista. kaista. 39074: Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista 39075: joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 39076: luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta 39077: 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 39078: momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik- momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik- 39079: kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on 39080: oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mu- oikeudenkäymiskaaren JO luvun mukaan jon- 39081: kaan jonkin osallisen osalta toimivaltainen. kun osallisen osalta toimivaltainen. 39082: Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy 39083: tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään- tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään- 39084: nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi- nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi- 39085: valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä eräiden valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä oikeu- 39086: yhdessä käsiteltävien rikosasiain oikeuspaikas- denkäymiskaaren JO luvun 22 e §:ssä sääde- 39087: ta annetun lain (516/45) 1 §:n 2 momentissa on tään. 39088: säädetty. 39089: 39090: Tämä laki tulee voimaan päivänä 39091: kuuta 19 . 39092: 1990 vp. - HE n:o 40 97 39093: 39094: 14. 39095: Laki 39096: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 17 §:n muuttamisesta 39097: 39098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä 39099: helmikuuta 1973 annetun lain (87/73) 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 39100: 39101: Voimassa oleva laki Ehdotus 39102: 39103: 17 § 39104: 39105: Milloin tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 39106: JO luvun 22 c §:n nojalla siirtää rikosasian 39107: toiseen tuomioistuimeen tai ylempi tuomiois- 39108: tuin saman luvun 22 d §:n nojalla siirtää sen 39109: tutkittavaksi saatetun rikosasian sellaiseen 39110: alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole sitä 39111: aikaisemmin käsitellyt, päättyy kuitenkin siinä 39112: asiassa Oikeudenkäyntiavustajalie annettu mää- 39113: räys, jollei siirtävä tuomioistuin toisin määrää. 39114: 39115: Tämä laki tulee voimaan päivänä 39116: kuuta 19 . 39117: 39118: 39119: 39120: 39121: 13 300270F 39122: 1 39123: 1 39124: 1 39125: 1 39126: 1 39127: 1 39128: 1 39129: 1 39130: 1 39131: 1 39132: 1 39133: 1 39134: 1 39135: 1 39136: 1 39137: 1 39138: 1 39139: 1 39140: 1 39141: 1990 vp. - HE n:o 41 39142: 39143: 39144: 39145: 39146: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö- 39147: räverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami- 39148: sesta 39149: 39150: 39151: 39152: 39153: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 39154: 39155: Esityksessä ehdotetaan selvennettäväksi torin arvoa ei luettaisi auton verotusarvoon, 39156: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain jos katalysaattori asennetaan autoon Suomessa 39157: pakettiautojen verotusta koskevia säännöksiä. tai täältä hankittuna tullihallituksen luvalla 39158: Pakettiautojen verotuskohteluun vaikuttavasta muuallakin kuin Suomessa. 39159: 1 800 kilon painorajasta ehdotetaan luovutta- Autoveron maksuunpanoa koskevia sään- 39160: vaksi, jolloin pakettiautot olisivat niiden pai- nöksiä erikoisauton käyttötarkoitusta tai ra- 39161: nosta riippumatta samanlaisen verokohtelun kennetta muutettaessa ehdotetaan muutetta- 39162: alaisia. Pakettiautot olisivat verottomia tavara- vaksi siten, että vero yleensä pantaisiin mak- 39163: tilan mittojen, kantavuuden ja tilapäisistuinten suun ajoneuvoa muutettaessa riippumatta 39164: käytön täyttäessä laissa säädetyt edellytykset. muutoksen ajankohdasta. Eräiden erikoisauto- 39165: Henkilökuljetusmahdollisuutta pakettiautos- jen kohdalla kuitenkin tulisi sovellettavaksi 39166: sa ehdotetaan laajennettavaksi siten, ettei pyö- neljän vuoden määräaika, jonka jälkeen veroa 39167: rätuolia vakinaisesti käyttävän vammaisen kul- ei rakenteen tai käyttötarkoituksen muuttuessa 39168: jettaminen pyörätuolissa asianmukaisilla kiin- kuitenkaan pantaisi maksuun. 39169: nitys- ja turvalaitteilla varustetun pakettiauton Auto- ja moottoripyöräverosta annettuun la- 39170: tavaratilassa enää aiheuttaisi autoveron mak- kiin ehdotetaan otettavaksi muissa verolaeissa 39171: suunpanoa. yleensä oleva säännös veron kiertämisen varal- 39172: Maastohenkilöautojen vaihteistoon liitetystä ta. 39173: voimansiirtolaittesta ehdotetaan luovuttavaksi Menettelyä niissä tapauksissa, joissa auto 39174: alemman verokannan mukaisen verotuskohte- tuodaan maahan laadultaan veronalaisena, 39175: lun edellytyksenä. Verokantaa ehdotetaan vas- mutta muutetaan ennen ensirekisteröintiä ve- 39176: taavasti tarkistettavaksi maastohenkilöautojen rottomaksi, ehdotetaan muutettavaksi vastaa- 39177: veron säilyttämiseksi markkamääräisesti vähin- maan nykyistä tullietumenettelyä. Tullietu eh- 39178: tään nykyisellä tasollaan. dotetaan samalla rajattavaksi koskemaan vain 39179: Auton verotusarvoon luettavia varusteita eräitä erikoisautoja ja kilpa-autoja. 39180: koskevia säännöksiä ehdotetaan 1 päivän mar- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 39181: raskuuta 1990 ja 31 päivän joulukuuta 1991 eduskunnan hyväksyttyä sen ja lain tultua 39182: väliseksi ajaksi muutettavaksi siten, että tuona vahvistetuksi. Lakia sovellettaisiin autoihin, 39183: aikana sovellettavien säännösten mukaisen lie- jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 39184: vemmän päästätason edellyttämän katalysaat- taan lain tultua voimaan. 39185: 39186: 39187: 39188: 39189: 300362F 39190: 2 1990 vp. - HE n:o 41 39191: 39192: 39193: 39194: 39195: YLEISPERUSTELUT 39196: 39197: 39198: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut 2) pituus on samalta leveysalueelta mitattu 39199: muutokset tavaratilan etuseinän ja takaseinän tai niitä 39200: vastaavien rakenteiden välinen pienin etäisyys 39201: 1.1. Pakettiautojen verotus tuulilasin korkeudella, 39202: 3) leveys on tavaratilan sivuseinien välinen 39203: 1.1.1. Nykyiset säännökset ja määräykset pienin etäisyys auton tuulilasin alareunan kor- 39204: keudella ja sen alueen kohdalla, mistä korkeus 39205: mitataan. 39206: Auto- ja moottoripyöräverosta anne~un lain 39207: Tilavuus saadaan mainittujen mittojen tulo- 39208: (482/67, jäljempänä autoverolaki) 1 §fn mu- 39209: na. Jos tavaratilan lattia on porrastettu moot- 39210: kaan veronalaisia autoja ovat henkil~~utot j.a torin sijoituksen tai muun rakenteen vuoksi, 39211: muut omalta painoltaan alle 1 800 kll n pai- porrastuksen tilavuus vähennetään tavaratilan 39212: noiset autot. Autoverolakia ei siten s velleta 39213: tilavuudesta. 39214: omalta painoltaan vähintään 1800 kiloa oleviin 39215: Mainittujen säännösten ja määräysten lisäksi 39216: muun muassa pakettiautoihin, jotka nä n ollen 39217: pakettiautoihin sovellettiin vuoden 1988 lop- 39218: ovat verottomia. Tämän lisäksi autove olakiin puun saakka liikenneministeriön erikseen anta- 39219: sisältyy säännöksiä, joiden nojalla my· s useat 39220: man päätöksen määräystä, jonka mukaan pa- 39221: eri tyyppiset autot voivat olla verosta apaita 39222: kettiauton tavaratilan lattian tulee olla tasai- 39223: myös silloin, kun auton oma paino n alle nen. Käytännössä tätä määräystä sovellettiin 39224: 1 800 kiloa. Lain 6 §:ssä on säädetty verosta 39225: siten, että ajoneuvon moottorista, voimansiir- 39226: vapaiksi muun muassa pakettiautot eräin ajo- 39227: neuvon käyttöä ja tavaratilan vähimmäismitto- rosta ja alustarakenteista johtuvat poikkeamat 39228: olivat kuitenkin mahdollisia. Määräystä sovel- 39229: ja koskevin edellytyksin. lettiin kaikkiin pakettiautoihin. Se, että auto 39230: Autoverolain 6 §:n mukaan yksinomaan ta- täytti siinä määrätyt edellytykset, oli siten yhte- 39231: varankuljetukseen tarkoitettu pakettiauto on nä edellytyksenä sille, että ajoneuvo voitiin 39232: verosta vapaa, jos sen tavaratilan tilavuus on luokitella tavarankuljetustarkoituksensa puo- 39233: vähintään 3 kuutiometriä ja sisäkorkeus vähin- lesta pakettiautoksi. Liikenneministeriön mai- 39234: tään 1,30 metriä tai jos sen avoimen tavarati- nittu päätös kuitenkin kumottiin valtionhallin- 39235: lan pituus on vähintään 1,85 metriä. Verosta non normihankkeen yhteydessä 1 päivästä tam- 39236: vapaa on myös sellainen pakettiauto, jonka mikuuta 1989 lukien. 39237: umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on vähin- Autoverotuksessa on tarkoituksena, että 39238: tään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80 henkilöautoja verotetaan ja että muun muassa 39239: metriä sekä avoimen tavaratilan pituus vähin- pakettiautot ovat verottomia vain silloin, kun 39240: tään 1,50 metriä. nämä ovat teknisesti laadultaan tavarankulje- 39241: Autoverolain 25 §:n mukaan liikenneminis- tusajoneuvoja ja niitä myös käytetään tähän 39242: teriö antaa tarkemmat määräykset pakettiau- tarkoitukseen. Näiden autojen ottaminen ve- 39243: ton tavaratilan tilavuuden, korkeuden ja pituu- rollista autoa edellyttävään henkilökuljetus- 39244: den mittaamisesta. Nuo määräykset sisältyvät käyttöön on useissa tapauksissa teknisesti help- 39245: pakettiauton tavaratilan mittaamisesta annet- poa. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi 39246: tuun liikenneministeriön päätökseen (653171). sisällyttää autoverolakiin tarkempia säännök- 39247: Tuon päätöksen mukaan pakettiauton tavarati- siä siitä, millä edellytyksillä pakettiautoksi ajo- 39248: lan tilavuus mitataan autoverotusta varten seu- neuvoasetuksen (233/82) mukaan luokiteltava 39249: raavasti: auto on verovapaa. Käytännössä saatujen ko- 39250: 1) korkeus on tavaratilan lattian ja katon kemusten mukaan tämä on ollut erityisen tar- 39251: pienin etäisyys yhtenäiseltä 60 cm:n pituisella peellista pienten pakettiautojen kohdalla. Sen 39252: ja auton pituusakselin suhteen symmetrisesti sijaan suurempien, omalta painoltaan vähin- 39253: sijaitsevalla 50 cm:n levyisellä alueella, tään 1 800 kilon painoisten pakettiautojen 39254: 1990 vp. - HE n:o 41 3 39255: 39256: kohdalla ei tähän mennessä ole katsottu tar- ratilan on voitu katsoa täyttävän laissa sääde- · 39257: peelliseksi antaa autoverolaissa tarkempia tyn kolmen kuutiometrin vähimmäisvaatimuk- 39258: säännöksiä verovapauden edellytyksistä. Vuo- sen. 39259: den 1988 loppuun asti säännökset ja määräyk- Joissakin ajoneovoissa taas käytetään hy- 39260: set muodostivat myös käytännössä riittävän väksi mittaostavan pistemäisyyttä. Auto varus- 39261: selkeän rajan veronalaisten henkilöautojen ja tetaan esimerkiksi kattoon kiinnitettävällä suk- 39262: verovapaiden tavarankuljetusautojen välille. silaatikolla, avataan kattoon sopivaan kohtaan 39263: aukko, ja tästä kohdasta mitataan tavaratilan 39264: korkeus. 39265: 1.1.2. Epäkohtia aiheuttaneet ajoneuvot Yhtenä ryhmänä epäkohtia aiheuttaneita pa- 39266: kettiautoja ovat vielä sellaiset avoimella tava- 39267: Pakettiautojen verotuksessa esiintyneet epä- ratilalla varustetut pakettiautoiksi luokiteltavat 39268: kohdat liittyvät osittain verotuskohteluun ny- autot, jotka on valmistettu esimerkiksi urheilu- 39269: kyisin vaikuttavan painorajan hyväksi käyt- autoista muotoilemalla niiden takaosa niin, 39270: töön, osittain tavaratilan mittaustavassa esiin- että autot täyttävät avoimella tavaratilalla va- 39271: tyneisiin puutteisiin ja tästä aiheutuviin lain ja rustetun pakettiauton verottomuuden edelly- 39272: sitä alemmalla tasolla olevien säädösten väli- tykset. Autoa ei kuitenkaan ole näissä tapauk- 39273: seen ristiriitatilanteeseen. sissa tarkoitettu tavara-ajoneuvoksi, vaan ve- 39274: Vuoden 1989 aikana on erityisesti omalta rottomaksi henkilökuljetusajoneuvoksi. 39275: painoltaan vähintään 1 800 kilon painoisten, 39276: henkilöautomaisten pakettiautojen maahan- 39277: tuonti nopeasti lisääntynyt. Ajoneuvot ovat 1.1.3. Pakettiautoja koskevat muutokset 39278: olleet lähinnä Yhdysvalloista tuotuja niin sa- 39279: nottuja farmarimallisia autoja, joista kuljetta- Autoverolain säännöksiä ehdotetaan muutet- 39280: jan istuimen takana sijaitsevat istuimet on tavaksi siten, että kaikkien pakettiautojen ve- 39281: poistettu. Myös eräitä Euroopassa valmistettu- rottomuuden edellytykset ovat auton painosta 39282: ja samaan ryhmään kuuluvia malleja on tuotu riippumatta samat. 39283: maahan. Tällaiset autot voidaan luokitella pa- Nykyisessä tilanteessa ei enää ole perusteita 39284: kettiautoiksi, ja niissä voidaan käyttää tilapäi- pakettiauton erilaiselle verokohtelulle sen mu- 39285: sistuimia tavaratilassa siten kuin tieliikenne- kaan, onko auto omalta painoltaan alle 1 800 39286: säännöksissä on tarkemmin säädetty. Toisena kilon painoinen vai ei. Tuo painoraja otettiin 39287: ryhmänä ovat olleet edellisiä suuremmat paket- alkuaan käyttöön, kun oletettiin, ettei sitä 39288: tiautot, jotka varustetaan sallituilla tilapäisis- raskaampia pakettiautoja otettaisi henkilökul- 39289: tuimilla ja sisustetaan mahdollisesti muutoin- jetuskäyttöön, vaikka muita asiaan liittyviä 39290: kin erityisesti henkilökuljetusta varten. Kum- säännöksiä ei olisi. Käytäntö on kuitenkin 39291: paankin ryhmään kuuluu autoja, joiden laatu osoittanut, ettei tätä voida pitää riittävänä. 39292: ja useissa tapauksissa myös käyttö vastaavat Verollisten ja verovapaiden ajoneuvojen väli- 39293: asiallisesti henkilöautoa ja sen käyttöä. Tällais- sen rajan selventämiseksi tulisi edellyttää, että 39294: ta verottomien autojen käyttöönottoa ei voida omalta painoltaan vähintään 1 800 kilon pai- 39295: pitää verotuksen johdonmukaisuuden kannalta noisten pakettiautojen edellyttää verovapauden 39296: tyydyttävänä. Myöskään liikenneturvallisuus- edellytykset olisivat samat kuin tätä kevyem- 39297: syistä tilapäisistuimilla varustettujen ajoneuvo- pien pakettiautojen. Myös raskaan pakettiau- 39298: jen käytön yleistymistä henkilökuljetuksessa ei ton tulisi olla tarkoitettu yksinomaan tavaran- 39299: voida pitää suotavana. Maahan tuoduista ajo- kuljetukseen, ja sen tavaratilan tulisi täyttää 39300: neovoista huomattava osa on lisäksi ollut käy- säädetyt vähimmäismitat. 39301: tettyjä ajoneuvoja, joiden pakokaasupäästöta- Pakettiautojen tavaratilan tilavuuden mit- 39302: soa ei käytännössä voida tehokkaasti valvoa. taamisessa ehdotetaan siirryttäväksi nykyistä 39303: Omalta painoltaan alle 1 800 kilon painois- paremmin tavaratilan tosiasiallista tilavuutta 39304: ten pakettiautojen kohdalla epäkohtia on ai- vastaavaan mittaamistapaan. Mahdollisuus 39305: heutunut pakettiauton tavaratilan mittaamises- pistemäisten tai suppealta alueelta otettavien 39306: ta annetun liikenneministeriön päätöksen mu- mittojen hyväksi käyttöön poistettaisiin. Eri 39307: kaisesta mittaamisesta, joka johtaa eräissä ta- tasoisten säännösten välisten tulkintavaikeuk- 39308: pauksissa siihen, että todelliselta tilavuudeltaan sia aiheuttavien ristiriitatilanteiden välttämi- 39309: jopa alle kahden kuutiometrin kokoisen tava- seksi pakettiauton tavaratilan mittaamista kos- 39310: 4 1990 vp. - HE n:o 41 39311: 39312: kevat säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi työvälineiden käyttöä varten liitetty kytkimin 39313: kokonaisuudessaan autoverolakiin. varustettu voimansiirtolaite, on suoritettava 39314: Pakettiauton verottomuuden edellytykseksi veroa 30 prosenttia auton verotusarvosta. Tä- 39315: ehdotetaan vielä säädettäväksi vähintään 600 mä maastohenkilöauton teknistä rakennetta 39316: kilon suuruinen kantavuus. Ajoneuvon kanta- koskeva edellytys muita henkilöautoja lievem- 39317: vuus on tieliikennesäännöksissä määritelty ajo- mälle verotuskohtelulle on alkuaan vuonna 39318: neuvon kokonaispainon ja sen oman painon 1961 säädetty pääasiassa siitä syystä, ettei 39319: erotuksena. maastohenkilöautoja muullakaan tavoin ole 39320: Ehdotetut muutokset merkitsisivät pääasias- katsottu voitavan riittävän selkeästi erottaa 39321: sa palaamista vuoden 1988 loppuun asti vallin- muista henkilöautoista. Verotuksessa käyttö- 39322: neeseen tilanteeseen. Yksinomaisen tavarankul- kelpoista maastohenkilöauton määritelmää ei 39323: jetuskäytön edellyttäminen myös raskailta pa- tähän saakka ole sisältynyt myöskään esimer- 39324: kettiautoilta rajoittaisi kuitenkin jonkin verran kiksi tieliikennelain nojalla annettuihin ajoneu- 39325: henkilökuljetusmahdollisuuksia näissä tautois- vojen luokittelua koskeviin säännöksiin. 39326: sa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tav ratilal- Uusien pakokaasumääräysten antamisen yh- 39327: taan vähintään seitsemän kuutiometrin kokoi- teydessä on kuitenkin annettu säännöksiä, jois- 39328: seen pakettiautoon saataisiin asentaa y si tila- sa maastohenkilöauton määritelmää on täs- 39329: päisistuin ja tämän ylittävää täyttä tav!ratilan mennetty. Ajoneuvoasetuksen 3 §:n 2 momen- 39330: kuutiometriä kohden vielä yksi tilapä sistuin. tin (912/88) mukaan maastohenkilöauto on 39331: Tilapäisistuinten enimmäismääräksi hdote- maastokäyttöön erityisesti tarkoitettu henkilö- 39332: taan kolmea. Nämä istuimet olisi muu muas- auto. Ajoneuvoasetuksen 3 a §:ään (874/89) 39333: sa liikenneturvallisuussyistä asennettav välit- sisältyy maastohenkilöautoksi hyväksymiselle 39334: tömästi kuljettajan istuimen ja sen ieressä muun muassa auton alustan mittoja koskevia 39335: sijaitsevien istuinten taakse selkä menosuun- määräyksiä. 39336: taan. Autoverolaissa edellytetty maastohenkilöau- 39337: Samalla kun henkilökuljetusmahdollisuuksia ton vaihteistossa oleva voimansiirtolaite on 39338: verottornissa ajoneuvoissa mainitulla tavoin teknisesti vanhentunut, eikä sillä varustettuja 39339: täsmennettäisiin ja rajoitettaisiin, ehdotetaan autoja yleisesti valmistettane muille kuin Suo- 39340: kohtuussyistä säännöksiä muutettaviksi siten, men markkinoille. Kun voimansiirtolaitetta 39341: että autoa voitaisiin tähän astista helpommin koskevaa edellytystä ei enää edellä mainitun 39342: käyttää pyörätuolia vakinaisesti käyttävien maastohenkilöauton ominaisuuksien tähän as- 39343: vammaisten kuljetukseen. Useille pyörätuolia tista tarkemman määrittelyn jälkeen autovero- 39344: käyttäville vammaisille pakettiauto saattaisi ol- tuksen rajanvetosyistä tarvita, siitä voitaisiin 39345: la henkilöautoa helppokäyttöisempi ja tarkoi- luopua. / 39346: tuksenmukaisempi ajoneuvo. Kun maastohenkilöautoja ei enää tarvitsisi 39347: Nykyisen käytännön mukaan pakettiauto on varustaa voimasiirtolaitteella, niiden tuontiar- 39348: katsottu muutetun laadultaan veronalaiseksi von voidaan olettaa jonkin verran alentuvan. 39349: ajoneuvoksi muun muassa, jos sen tavaratilas- Veron säilyttämiseksi kuitenkin markkamää- 39350: sa on ryhdytty kuljettamaan pyörätuolia käyt- räisesti ennallaan veroprosenttia olisi vastaa- 39351: tävää vammaista ja auto on varustettu tätä vasti korotettava. Korotustarvetta aiheutuu 39352: varten soveltuvilla kiinnityslaitteilla. Ehdote- myös siitä, että muita henkilöautoja koskevat 39353: tun muutoksen mukaan tällaista käyttöä pidet- tiukennetut pakokaasupäästörajat eivät koske 39354: täisiin poikkeuksena muutoin edellytetystä maastohenkilöautoja siinäkään vaiheessa, kun 39355: käytöstä yksinomaan tavarankuljetukseen. Au- uudet päästämääriä koskevat säännökset tule- 39356: to voitaisiin katsoa edelleen verovapaaksi pa- vat voimaan vuoden 1992 alusta. Säännökset 39357: kettiautoksi pyörätuolia vakituisesti käyttävän vastaavat tässä suhteessa yleistä kansainvälistä 39358: vammaisen matkustaessa asianmukaisesti kiin- käytäntöä. Tämä merkitsee käytännössä maas- 39359: nitetyssä pyörätuolissa auton tavaratilassa. tohenkilöautoille taloudellista etua muihin hen- 39360: kilöautoihin verrattuna. Maastohenkilöauton 39361: ja muun henkilöauton välistä verotuskohtelun 39362: 1.2. Maastohenkilöautojen verotus eroa tulisi siten ympäristösyistä pienentää. 39363: Mainituilla perusteilla ehdotetaan maastohen- 39364: Autoverolain 3 §:n mukaan maastohenkilö- kilöauton vero korotettavaksi 30 prosentista 50 39365: autosta, jonka vaihteistoon on koneiden ja prosenttiin verotusarvosta. 39366: 1990 vp. - HE n:o 41 5 39367: 39368: 1.3. Eräiden varusteiden lukeminen verotus- sen mukaan ,vähäpäästöisiksi katsotuille uusille 39369: arvoon bensiinikäyttöisille henkilöautoille myönnetään 39370: autoverotuksessa verotusarvosta tehtävä 4 500 39371: Autoverolain 5 §:n 3 momentin mukaan ajo- markan vähennys. 39372: neuvon verotusarvoa määrättäessä katsotaan Jotta 1myöskään siirtymäkauden aikana vuo- 39373: ajoneuvoon kuuluviksi vähintään ne varusteet, den 19?1 loppuun asti sovellettavien lievempien 39374: jotka siinä tulee tieliikennesäännösten mukaan pääst~määräysten edellyttämät autoon asen- 39375: olla liikenteeseen hyväksymistä varten, sekä nettavai laitteet pakokaasupäästöjen pienentä- 39376: sellaiset muut varusteet, jotka ajoneuvon val- miseksi eivät lisäisi autosta kannettavan auto- 39377: mistusmaassa julkaistun selvityksen mukaan veron määrää, ehdotetaan, että tätä varten 39378: kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin. Autossa tarv}ttavia laitteita ei luettaisi auton verotusar- 39379: tulee olla lisäksi lämmityslaite. Jos ajoneuvos- voon, jos ne asennetaan autoon vapaa-alueella 39380: sa ei ole mainittuja varusteita, puuttuvien va- tai muualla maassa. Vaihtoehtoisesti laitteisto- 39381: rusteiden arvo lisätään verotusarvoa määrättä- jen arvo saataisiin vähentää tullausarvosta tul- 39382: essä ajoneuvon tullausarvoon tai valmistuskus- lihallituksen luvalla ja tullihallituksen määrää- 39383: tannusten perusteella määritettävään ajoneu- män suuruisena, jos laitteet on hankittu Suo- 39384: von hintaan. mesta, mutta ne on asennettu muualla kuin 39385: Eräitä varusteita ei kuitenkaan autoverolain Suomessa. Ehdotettu menettely vastaisi edellä 39386: 5 §:n 4 momentin mukaan lueta auton verotus- selostettua eräiden varusteiden kohdalla jo ny- 39387: arvoon, vaikka varuste olisi liikenteessä käytön kyisin käytössä olevaa menettelyä. 39388: edellytyksenä. Tämä koskee autoon vapaa-alu- 39389: eella tai muualla maassa asennettavia turvavöi- 39390: tä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, vararen- 1.4. Erikoisautojen verotus 39391: gasta ja akkua. Tullihallitus voi tietyn auto- 39392: merkin ja -mallin osalta hakemuksesta päättää, Autoverolain 1 §:n mukaan veronalaisia au- 39393: että maahantuojan tai valmistajan Suomesta toja ovat henkilöautot ja muut omalta painol- 39394: hankkimien muualla kuin Suomessa autoon taan alle 1800 kilon painoiset autot. Omalta 39395: asennettujen mainittujen muiden varusteiden painoltaan vähintään 1800 kilon painoiset eri- 39396: kuin sisälokasuojien arvo saadaan vähentää koisautot ovat siten verottomia. Lain 6 §:ssä 39397: verotusarvosta tullihallituksen määräämän on lisäksi säädetty, että eräät erikoisautot ja 39398: suuruisena. muut autot, paloautot,sairasautot, invataksit, 39399: Henkilöautojen pakokaasupäästöjen kasvun eläinlääkintäautot, kuorma-autot sekä kilpailu- 39400: hidastamiseksi pakokaasujen enimmäismääris- tarkoituksiin erityisesti rakennetut, vain sulje- 39401: tä annettujen säännösten voimaan tuloa on tulla alueella käytettävät autot, joita ei rekiste- 39402: aikaistettu 9 päivänä maaliskuuta 1990 anne- röidä, ovat verosta vapaita. Nämä ajoneuvot 39403: tulla asetuksella ajoneuvoasetuksen muuttami- ovat siten verosta vapaita silloinkin, kun ajo- 39404: sesta (245/90). Uusien henkilöautojen tulee neuvon oma paino on vähemmän kuin 1 800 39405: vastata nykyistä ankarampia päästävaatimuk- kiloa. 39406: sia jo 1 päivästä marraskuuta 1990 lukien. Kun Autoverolain säännösten mukaan veroton 39407: kaikkia markkinoilla olevia henkilöautomalleja ajoneuvo voidaan yleensä kolmen vuoden re- 39408: ei kuitenkaan voitane vielä tuolloin varustaa kisterissäoloajan jälkeen muuttaa laadultaan 39409: niin sanottua US-83 tasoa vastaaviksi, vuoden veronalaiseksi ajoneuvoksi ilman, että veroa 39410: 1991 loppuun asti kestäväksi siirtymäkaudeksi tämän !vuoksi pannaan maksuun. Poikkeukse- 39411: on säädetty tätä lievempi, mutta kuitenkin na ovat kuitenkin pakettiautot ja kilpa-ajoneu- 39412: päästöjä nykyisin sallitusta suunnilleen 40 pro- vot, joiden muuttamisesta laadultaan verona- 39413: senttia alentava päästötaso. Tämä voidaan saa- laisiksi ajoneuvoiksi seuraa autoveron mak- 39414: vuttaa bensiinikäytöisessä autossa muun muas- suunpano riippumatta muutoksen ajankohdas- 39415: sa asentamalla autoon säätämätön katalysaat- ta. 39416: torilaitteisto. Autoa ei tällöin ole välttämätön- Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa 39417: tä varustaa tavanomaisen kaasuttimen sijasta erikoisauton verottomuutta ja veron maksuun- 39418: polttoaineen suihkutuksella, joka on tarpeen panosäännöksiä on käytetty hyväksi siten, ettei 39419: käytettäessä parempaan puhdistustehoon yltä- asiallisesti ole lainkaan kyseessä ajoneuvon 39420: vää säädettyä katalysaattoria. Viimeksi maini- käyttö erikoisautona vaan veroedun hankkimi- 39421: tulla laitteistolla varustetuille, ajoneuvoasetuk- nen. Erikoisautoja on saatettu muun muassa 39422: 6 1990 vp. - HE n:o 41 39423: 39424: säilyttää verottomuuden edellyttämä kolmen voksi, mutta sitä tosiasiallisesti käytetään ku- 39425: vuoden aika kokonaan käyttämättöminäkin. ten veronalaista ajoneuvoa. 39426: Sen jälkeen ne on otettu käyttöön henkilöau- 39427: toina. 39428: Autoverolain säännöksiä, jotka koskevat ve- 1.6. Menettelyä koskevat muutokset 39429: ron maksuunpanoa erikoisautojen rakenne- 39430: muutostapauksissa, ehdotetaan muutettaviksi Autoverolain 6 §:n 4 momentin mukaan laa- 39431: siten, että vero pantaisiin maksuun muutettaes- dultaan veronalainen ajoneuvo, jonka sen 39432: sa erikoisauto muuksi, laadultaan veronalai- maahantuoja ilmoittaa ennen auton ensirekis- 39433: seksi ajoneuvoksi riippumatta siitä, minkä ajan teröintiä muuttavansa sellaiseksi, että se olisi 39434: ajoneuvo on ollut rekisterissä erikoisautona. pykälän 1 momentin nojalla verosta vapaa, 39435: Autoverolain 6 §:n 1 momentissa mainittuihin saadaan tuoda maahan veroa suorittamatta. 39436: muihin ajoneuvoihin kuin kilpa-autoihin ehdo- Lainkohdan mukaan näissä tapauksissa on 39437: tetaan kuitenkin sovellettavaksi neljän vuoden käytettävä vakuus- tai vakuutusmenetelmää ja 39438: määräaikaa, jonka jälkeen veroa ei pantaisi noudatettava soveltuvin osin teollisuustullien 39439: maksuun. Tätä voidaan pitää perusteltuna, ehdoista säädettyä menettelyä. 39440: koska useilla tuossa lainkohdassa mainituilla Mainitulla tavalla on voitu tuoda verotta 39441: erikoisautoilla vuotuinen ajosuorite saattaa ol- maahan esimerkiksi henkilöauto, joka on en- 39442: la huomattavan suuri ja tehtävät edellyttävät nen käyttöön ottoa muutettu pakettiautoksi tai 39443: poikkeuksellisen luotettavasti toimivan ajoneu- 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi autoksi. 39444: von käyttöä. Mahdollisuutta on käytetty myös siten, että 39445: autoverolain säännösten mukaan veronalaisia 39446: pakettiautoja on muutettu ennen ensirekiste- 39447: 1.5. Veronkiertotapauksia koskevat säännök- röintiä siten, että verottomuuden edellytykset 39448: set rekisteröintivaiheessa täyttyvät. 39449: Lainkohdassa viitataan tullaustoiminnassa 39450: Useissa verolaeissa on säännös sen varalta, käytössä olleisiin vakuus- tai vakuutusmenette- 39451: että jollekin verotukseen vaikuttavalle olosuh- lyyn sekä teollisuustullien ehdoista säädettyyn 39452: teelle tai toimenpiteelle pyritään antamaan var- menettelyyn. Tullilainsäädäntöä on kuitenkin 39453: sinaista tarkoitusta vastaamaton mutta vero- uudistettu siten, etteivät mainitut menettelyt 39454: velvollisen kannalta verotuksessa edullinen oi- enää sellaisenaan ole autoverotuksen ulkopuo- 39455: keudellinen muoto. Tällöin verotusta toimitet- lella käytössä. Viimeksi uudistettiin niin sanot- 39456: taessa on meneteltävä niin kuin asiassa olisi tu tullietumenettely vuoden 1990 alusta tullive- 39457: käytetty oikeaa muotoa. Verotuslain 56 §:ssä roasetuksen muuttamisesta annetulla asetuksel- 39458: (74/87) olevaa tämän sisältöistä säännöstä on la (1212/89) sekä teollisuustullietujen ja tuonti- 39459: tarkennettu mainitsemaila erikseen mahdolli- maksuetujen myöntämisestä annetulla valtio- 39460: suudesta esimerkiksi kaupan tai muun sopi- neuvoston päätöksellä (1360/89). 39461: muksen yhteydessä arvioida verotettavan tulon Autoverotuksessa sovellettava etumenettely 39462: ja omaisuuden määrä. olisi tarkoituksenmukaista uudistaa vastaa- 39463: Autoverolakiin ei sisälly säännöstä, joka maan muussa tullaustoiminnassa sovellettavaa 39464: vastaavalla tavalla antaisi verotusta toimitetta- etumenettelyä. Autoverolaissa ei enää olisi tar- 39465: essa mahdollisuuden menetellä asian todellisen peen antaa säännöksiä menettelyn yksityiskoh- 39466: laidan mukaisesti. Tarve tähän mahdollisuu- dista, vaan tarvittavat säännökset muun muas- 39467: teen on käytännössäkin tullut esille esimerkiksi sa siitä, mitä selvityksiä maahantuojan on 39468: tapauksissa, joissa tavanomaisia henkilöautoja annettava, voitaisiin antaa auto- ja moottori- 39469: on otettu verottomina henkilökuljetustarkoi- pyöräverosta annetussa asetuksessa. 39470: tuksiin käyttämällä hyväksi pakettiauton tava- Etumenettelyn uudistaminen mainitulla ta- 39471: ratilan mittauksesta annettuja säännöksiä ja valla säilyttäisi verottoman tuonnin mahdolli- 39472: määräyksiä. suuden asiallisesti nykyisellään. Menettely eh- 39473: Autoverolakiin ehdotetaan otettavaksi mui- dotetaan kuitenkin rajattavaksi koskemaan ai- 39474: den verolakien säännöksiä vastaava säännös noastaan paloautoja, sairasautoja, invatakseja, 39475: veronkiertotapausten varalta. Säännöstä sovel- kuorma-autoja, ruumisautoja, eläinlääkintäau- 39476: lettaisiin silloin, kun ajoneuvo on rakennettu toja ja kilpa-autoja, eli muita 6 §:n 1 momen- 39477: tai muutettu laadultaan verottomaksi ajoneu- tissa mainittuja ajoneuvoja pakettiautoja lu- 39478: 1990 vp. - HE n:o 41 7 39479: 39480: kuunottamatta. Tämä perustuu siihen, että 2. Esityksen taloudelliset ja hal- 39481: näitä ajoneuvoja koskevat tieliikennelainsää- linnolliset vaikutukset 39482: dännön nojalla annetut määräykset poikkeavat 39483: huomattavastikin mahdollisista kansainvälisis- 39484: tä vastaavista määräyksistä, ja ajoneuvot jou- Pakettiautojen verotuskohtelua koskevien 39485: dutaan rakentamaan sekä varustamaan erityi- säännösten täsmentäminen vähentäisi siirtymää 39486: sesti Suomen määräyksiä ja olosuhteita varten. verottomien autojen käyttöön veronalaisten 39487: Sen sijaan pakettiautoja on yleensä kansainvä- autojen sijasta henkilökuljetuksessa. Vaikutuk- 39488: lisiltä markkinoilta saatavana sellaisenaan Suo- sen suuruutta ei kuitenkaan voida arvioida, 39489: messa voimassa olevat säännökset täyttävinä. koska se riippuu muun muassa markkinoiden 39490: Tämän vuoksi vastaavaa tarvetta veroedun kehityksestä. Ehdotetut muutokset kuitenkin 39491: käyttöön ei pakettiautojen kohdalla yleisesti estäisivät autoveron tuoton tästä johtuvan 39492: ole. alentumisen. 39493: Sanotuista syistä ja myös säädösteknisin pe- Maastohenkilöautoista kertyisi verokannan 39494: rustein ehdotetaan, että pakettiautojen vero- muutoksen johdosta laskennallisesti arviolta 40 39495: tusta koskevat säännökset siirrettäisiin nykyi- miljoonaa markkaa nykyistä enemmän autove- 39496: sestä autoverolain 6 §:stä lakiin ehdotettuihin roa, jos oletetaan, että maastohenkilöautojen 39497: uusiin 6 b ja 6 c §:ään, eikä 6 §:n etumenette- tuontimäärä ei muuttuisi. Markkinoilla olevien 39498: lyä koskeviin säännöksiin otettaisi viittausta maastohenkilöautomallien määrä todennäköi- 39499: mainittuihin pykäliin. sesti kuitenkin nousisi, ja se korvaisi osittain 39500: Eräitä raskaita pakettiautoja tuodaan kui- maastohenkilöautoja korkeammin verotettujen 39501: tenkin maahan alustoina siten, ettei auton henkilöautojen tuontia. Kokonaisvaikutukseksi 39502: kuormatilaa tai lavaa ole tuossa vaiheessa lain- voidaan arvioida, etteivät maastohenkilöautoja 39503: kaan asennettu. Mainitut rakenteet valmiste- koskevat ehdotukset vaikuttaisi mainittavasti 39504: taan ja asennetaan ajoneuvoon vasta täällä. autoveron tuottoon. 39505: Kun tämän käytännön jatkamista voidaan 39506: edelleen pitää tarkoituksenmukaisena, lain Hallinnollisesti ehdotukset säästäisivät huo- 39507: 6 a §:ään ehdotetaan otettavaksi 5 momentti, mattavasti katsastusviranomaisten työtä ja 39508: jonka mukaan etumenettelyä voitaisiin sovel- mahdollistaisivat näiden viranomaisten työpa- 39509: taa myös tuotaessa maahan pakettiauton alus- noksen kohdistamisen nykyistä paremmin 39510: taja. muuhun ajoneuvojen katsastustoimintaan. 39511: 39512: 39513: 39514: 39515: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 39516: 39517: 39518: 1. Lakiehdotuksen perustelut määrä korotetaan 30 prosentista 50 prosenttiin 39519: auton verotusarvosta. 39520: 1 §:n 1 momentti. Lainkohdassa ehdotetaan 5 §:n 4 momentti. Lainkohdan mukaan eräi- 39521: säädettäväksi pakettiautot autoveron alaisiksi tä muutoin auton verotusarvoon luettavia va- 39522: myös silloin, kun auton oma paino on 1 800 rusteita ei lueta verotusarvoon, jos ne asenne- 39523: kiloa tai enemmän. Veronalaisia ajoneuvoja taan a4.toon vapaa-alueella tai muualla maas- 39524: olisivat siten henkilöautot, pakettiautot sekä sa. Tullihallituksen luvalla saadaan vastaavasti 39525: muut, omalta painoltaan alle 1 800 kilon pai- Suomesta hankitut lainkohdassa luetellut va- 39526: noiset autot sekä moottoripyörät. rusteet vähentää verotusarvosta tullihallituksen 39527: 3 §:n 2 momentti. Lainkohdassa olevaa määräämän arvon mukaan, vaikka varusteet 39528: säännöstä maastohenkilöauton verosta ehdote- asennettaisiin muualla kuin Suomessa. Sään- 39529: taan muutettavaksi siten, että säännöksessä nökset koskevat nykyisin turvavöitä, varoitus- 39530: oleva maininta vaihteistoon koneiden ja työvä- kolmiota, vararengasta ja akkua. Tähän luet- 39531: lineiden käyttöä varten liitetystä kytkimin va- teloon ehdotetaan lisättäväksi laitteistot, jotka 39532: rustetusta voimansiirtolaitteesta alemman vero- muihin kuin varsinaisiin vähäpäästäisiin henki- 39533: kohtelun edellytyksenä poistetaan ja veron löautoihin asennetaan 1 päivän marraskuuta 39534: 8 1990 vp. - HE n:o 41 39535: 39536: 1990 ja 31 päivän joulukuuta 1991 välisenä sovellettavia menettelyjä. Menettely ehdote- 39537: aikana sovellettavien pakokaasupäästöjen raja- taan uudistettavaksi vastaamaan nykyisiä me- 39538: arvojen aUttamiseksi. Tällä tarkoitetaan niitä nettelytapoja, jolloin myös jo maksetun veron 39539: autoja, joihin sovelletaan 9 päivänä maaliskuu- palauttaminen niissä tapauksissa, joissa auto 39540: ta 1990 annetun ajoneuvoasetuksen voimaan- on ennen ensirekisteröintiä muutettu laadul- 39541: tulosäännöksen 6 momentin b ja c kohdan taan verosta vapaaksi ajoneuvoksi, voidaan 39542: säännöksiä. Kyseeseen tulevat laitteistot ovat yhdistää osaksi samaa menettelyä. Menettelyä 39543: käytännössä yleensä säätämättömiä katalysaat- koskevat säännökset ehdotetaan lakiteknisistä 39544: torilaitteistoja. Säännöstä ei sovellettaisi mui- syistä otettavaksi lain 6 a §:ään. 39545: hin kuin erityisesti päästöjen pienentämistä Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä- 39546: varten asennettuihin laitteisiin. Sitä ei sovellet- väksi, että veronalainen auto saadaan tuoda 39547: taisi esimerkiksi polttoaineen suihkutuslaitteis- maahan veroa suorittamatta maahantuojan il- 39548: toon eikä muuhunkaan vastaavaan varuste- moittaessa, että auto on tarkoitettu ennen ensi- 39549: luun, jonka tarkoituksena on suoranaisen rekisteröintiä tai, niissä tapauksissa, joissa au- 39550: päästöjen vähentämisen ohella muutoin paran- toa ei ole merkittävä rekisteriin, ennen käyt- 39551: taa auton teknisiä ominaisuuksia, eikä myös- töön ottoa, muutettavaksi sellaiseksi, että se 39552: kään auton pakoputkistoon tai muihin tällai- olisi 6 §:n säännösten mukaan verosta vapaa. 39553: siin puhdistuslaitteisiin teknisesti yhteydessä Selvityksistä, jotka ovat tarpeen verottomuu- 39554: oleviin varusteisiin. Varusteiden verotusarvoon den edellytysten täyttymisen toteamiseksi ensi- 39555: lukematta jättäminen ei tule kysymykseen rekisteröinti- tai käyttöönottovaiheessa, annet- 39556: myöskään silloin, kun autosta lain 5 a §:n taisiin säännökset asetuksella. Auto- ja moot- 39557: nojalla myönnetään vähäpäästöisille autoille toripyöräverosta annettuun asetukseen (483/ 39558: tarkoitettu vähennys. 67) on tarkoitus ottaa tarvittavat säännökset 39559: Ehdotettu muutos ei tarkoita, että mainittu- auton teknisiä ominaisuuksia tai luokittelua 39560: jen laitteiden, eli käytännössä säätämättömän koskevien selvitysten esittämisestä. Jos selvitys- 39561: katalysaattorilaitteiston, tulisi olla Suomessa tä ei esitetä, tulliviranomainen toimittaa jälki- 39562: valmistettu. Verotusarvoon lukematta jättämi- tullauksen. 39563: sen tai vähentämisen rajoittaminen vapaa-alu- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 39564: eella tai muualla maassa asennettaviin taikka väksi, että ajoneuvo voidaan tullauksen yhtey- 39565: Suomesta hankittaviin mutta ulkomailla asen- dessä luovuttaa verotta vain maahantuojalle, 39566: nettaviin varusteisiin perustuu siihen, että vain joka on tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitettu 39567: näissä tapauksissa voidaan riittävästi selvittää rekisteröity asiakas. Muissa tapauksissa vero 39568: asianomaisten varusteiden arvoa. palautetaan noudattaen, mitä tullilaissa on sää- 39569: 6 §. Ehdotettuun 1 momenttiin sisällytettäi- detty tullinoikaisusta ja muutoksenhausta. Tä- 39570: siin nykyistä vastaava säännös paloautojen, mä vastaa menettelyä, jota 1 päivästä tammi- 39571: sairasautojen, invataksien, eläinlääkintäauto- kuuta 1990 lukien sovelletaan ammattimaiseen 39572: jen, kuorma-autojen, ruumisautojen ja kilpa- liikenteeseen käytettyjen ajoneuvojen verotu- 39573: autojen verovapaudesta. Pakettiautoja koske- kea myönnettäessä. 39574: vat säännökset ehdotetaan lakiteknisistä syistä Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että 39575: siirrettäviksi ehdotettuun uuteen 6 b ja maassa tehdasmaisesti valmistettavien autojen 39576: 6 c §:ään. verotuksessa noudatettaisiin soveltuvin osin 1 39577: Myös ehdollista verottomuutta eräissä ta- momentissa säädettyä menettelyä. 39578: pauksissa koskevat 6 §:n 4 momentin säännök- Nykyisen lain 6 a §:ssä säädetty mahdolli- 39579: set ehdotetaan otettaviksi lain 6 a § :ään, jol- suus jo maksetun veron palauttamiseen kun 39580: loin 4 momentti kumottaisiin. auto otetaan käyttöön 6 §:n 1 momentin mu- 39581: 6 a §. Nykyisessä 6 §:n 4 momentissa on kaisena verosta vapaana autona sisältyy pykä- 39582: säädetty mahdollisuudesta tuoda maahan ve- län 4 momenttiin. Vero palautettaisiin oikaisu- 39583: roa suorittamatta laadultaan veronalainen au- teitse sen mukaan kuin tullilaissa ja liikevaihto- 39584: to, joka on tarkoitettu ennen ensirekisteröintiä verolaissa (532/63) on säädetty muutoksen- 39585: muutettavaksi 6 §:n 1 momentin nojalla auto- hausta ja oikaisusta. 39586: verosta vapaaksi ajoneuvoksi. Tämä niin sa- Kun pakettiauton verovapaudesta ei enää 39587: nottu tullietumenettely on uudistunut siten, säädettäisi 6 § :n 1 momentissa, verollisena 39588: etteivät lainkohdan menettelyä koskevat sään- maahan tuotua autoa ei enää voitaisi etumenet- 39589: nökset enää vastaa muussa tullaustoiminnassa telyä käyttäen muuttaa ennen ensirekisteröintiä 39590: 1990 vp. - HE n:o 41 9 39591: 39592: verotta pakettiautoksi. Erityisesti raskaita pa- ensin tavaratilan pinta-ala kolmelta tasolta. 39593: kettiautoja tuodaan kuitenkin maahan pelkäs- Näistä alin olisi tavaratilan lattiataso, sen jäl- 39594: tään alustoina, jolloin niiden verottomuuden keen mitattaisiin 0,60 metriä lattian yläpuolella 39595: edellytyksiä ei vielä voida selvittää tavaratilan oleva tason pinta-ala ja pinta-ala siitä kohtaa, 39596: tai lavan kokonaan puuttuessa. Näissä tapauk- johon tavaratilan korkeus halutaan mitata. 39597: sissa olisi tarpeen voida siirtää verotukseen Mainitut tasot asetetaan yhdensuuntaisesti, ja 39598: vaikuttavien seikkojen arviointi maahantuonti- pinta-alat määrätään suorakulmioina. Suora- 39599: vaiheesta auton ensirekisteröinnin yhteyteen. kulmioiden pituus rajoitetaan kuitenkin ensiksi 39600: Tåstä mahdollisuudesta ehdotetaan pakettiau- alkavan ja päättyvän suorakulmion kohdalle 39601: ton alustaja koskevana säädettäväksi pykälän asetettujen pystysuorien tasojen väliseen etäi- 39602: 5 momentissa. Menettely olisi sama kuin muis- syyteen, vaikka jollekin tasolle voitaisiinkin 39603: sakin edellä mainituissa tapauksissa myös sil- auton rakenteiden puolesta asettaa tätä pitem- 39604: loin, kun alustasta rakennetaan veroton paket- mälle ulottuva suorakulmio. Edelleen alimman 39605: tiauto. ja ylimmän tason välisen etäisyyden tulee olla 39606: 6 b §. Säännökset pakettiauton verovapau- vähintään 1,30 metriä ja ylimmällä tasolla 39607: den edellytyksenä olevista teknisistä ominai- olevan suorakulmion huomioon otettavan pi- 39608: suuksista ehdotetaan otettaviksi uuteen tuuden vähintään 1,20 metriä ja leveyden au- 39609: 6 b §:ään. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan ton keskilinjan suhteen symmetrisesti vähin- 39610: säädettäväksi nykyistä vastaavasti verottomuu- tään 0,80 metriä. 39611: den edellytykseksi, että pakettiauton tavarati- Tarkoituksena on, etteivät auton rakenteet 39612: lan tilavuuden on oltava vähintään kolme kuu- leikkaa mainittuja pinta-alojen määräämisessä 39613: tiometriä. Lisäyksenä nykyisiin säännöksiin eh- käytettäviä suorakulmioita. Poikkeuksena täs- 39614: dotetaan edellytettäväksi, että mittauksessa tä olisi kuitenkin alimmalla tasolla oleva suora- 39615: huomioon otettavan tavaratilan tulee olla yhte- kulmia. Jos sitä Ieikkaavia rakenteita olisi 39616: näistä tilaa. Tämän tarkoituksena on välttää enemmän kuin 40 prosenttia suorakulmion 39617: rakenteet, joissa tavaratilassa sijaitsee tilan pinta-alasta, alin taso sijoitettaisiin mainittujen 39618: katkaisevia väliseiniä tai tavaratila on varustet- rakenteiden yläpuolelle. Käytännössä kyseessä 39619: tu esimerkiksi osittain avoimella välikatolla. tällöin yleensä olisivat pyöräkotelot sekä auton 39620: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edelleen moottorista ja voimansiirrosta johtuvat raken- 39621: avoimella lavalla varustetun pakettiauton ve- teet. 39622: rosta vapauden edellytykseksi vähintään 1,85 Tavaratilan korkeutena käytettäisiin pinta- 39623: metrin avoimen tavaratilan pituus. Vaatimus alojen määräämisessä käytettävien alimman ja 39624: vastaa nykyisin voimassa olevaa. Samoin ny- ylimmän tason välistä etäisyyttä. 39625: kyistä vastaavat säännökset koskisivat edel- Tavaratilan tilavuus saataisiin tämän jälkeen 39626: leenkin myös sellaisen pakettiauton verotto- mainittujen kolmen suorakulmion pinta-alojen 39627: muutta, joka on varustettu sisäkorkeudeltaan ja tavaratilan korkeuden tulona, vähennettynä 39628: vähintään 1,30 metriä korkealla ja sisäpituu- kuitenkin alimmalla tasolla sijaitsevaa suora- 39629: deltaan vähintään 0,80 metriä pitkällä tavarati- kulmiota leikkaavien pyöräkoteloista, mootto- 39630: lalla sekä tämän lisäksi vähintään 1,50 metrin rista tai voimansiirrosta johtuvien ajoneuvon 39631: pituisella avoimella tavaratilalla. rakenteiden tilavuudella. Tarkoituksena on vä- 39632: Uutena edellytyksenä pakettiautojen verotto- hentää näiden rakenteiden vaatima tilavuus 39633: muudelle ehdotetaan 6 b §:n 1 momentissa todellisen määräisenä. 39634: säädettäväksi, että verosta vapaan pakettiau- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan vielä sää- 39635: ton kantavuuden tulee olla vähintään 600 ki- dettäväksi avoimella tavaratilalla varustetun 39636: loa. Kantavuudella tarkoitettaisiin tieliikenne- pakettiauton tavaratilan pituuden mittausta- 39637: lainsäädännön mukaan Iaskettavaa ajoneuvon vasta. Tuo mittaus suoritettaisiin lavan ylälai- 39638: kantavuutta. Tämä saadaan vähentämällä ajo- tojen tasalta 1,20 metriä leveältä alueelta lavan 39639: neuvon kokonaispainosta ajoneuvon oma pai- etuseinästä sen takaseinämään. Jos tavaratilan 39640: no. Tämä vaatimus tulisi koskemaan kaikkia pituus on tätä alempana lyhyempi, tämä lyhy- 39641: verosta vapaita pakettiautoja riippumatta siitä, empi mitta katsotaan tavaratilan pituudeksi. 39642: onko tavaratila avoin vaiko umpinainen. Pyöräkotelot eivät kuitenkaan vaikuttaisi mit- 39643: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- taukseen. 39644: väksi pakettiauton tavaratilan tilavuuden mit- 6 c §. Ehdotetussa uudessa pykälässä säädet- 39645: taamisesta. Ehdotuksen mukaan mitattaisiin täisiin tarkemmin siitä, milloin pakettiauton 39646: 39647: 2 300362F 39648: 10 1990 vp. - HE n:o 41 39649: 39650: voitaisiin katsoa olevan 6 b §:ssä edellytetyllä muun muassa tilapäisistuinten käytön omalta 39651: tavoin yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoi- painoltaan alle 1 800 kilon painoisissa paketti- 39652: tettu. Lainkohdan mukaan pakettiauto voitai- autoissa. Kun mainitun painorajan vaikutus 39653: siin katsoa yksinomaan tavarankuljetukseen tässä suhteessa poistuisi ja kun pakettiauto on 39654: tarkoitetuksi, jos sitä ei kuljettajan istuimen ja tarkoitus voida verotta varustaa 6 c §:ssä mai- 39655: tämän vieressä sijaitsevien enintään kahden nituilla istuimilla tai istuinten asentamiseen 39656: muun kiinteän istuimen lisäksi varusteta muilla tarkoitetuilla laitteilla, 8 §:n 2 momenttiin olisi 39657: istuimilla tai istuinten kiinnittämiseen tarkoite- vastaavasti sisällytettävä viittaus tuossa lain- 39658: tuilla laitteilla. Pakettiautoon ei siten verotta kohdassa tarkoitettuihin istuimiin. Lainkohdan 39659: voitaisi asentaa myöskään tieliikennelainsää- sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, 39660: dännössä sallittuja tilapäisistuimia. Jos tavara- että pykälän 1 momentissa tarkoitettuna paket- 39661: tilan tilavuus 6 b §:ssä tarkoitetulla tavalla mi- tiauton rakenteen muuttamisena pidetään 39662: tattuna olisi vähintään seitsemän kuutiometriä, myös auton tavaratilan varustamista muilla 39663: saataisiin pakettiautoon kuitenkin sijoittaa yksi kuin 6 c § :ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuin- 39664: tilapäisistuin ja tämän lisäksi yksi tilapäisistuin ten asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla. 39665: jokaiselta seitsemän kuutiometriä ylittävältä 13 §. Pykälässä on säädetty autoveron mak- 39666: tilavuuden täydeltä kuutiometriltä. Tilapäisis- suunpantavasta määrästä niissä tapauksissa, 39667: tuinten enimmäismääräksi ehdotetaan kuiten- joissa auton verottomuuden edellytykset lak- 39668: kin kolmea kappaletta. Istuimet tulisi muun kaavat tietyn rekisterissäolaajan jälkeen. Mak- 39669: muassa liikenneturvallisuussyistä sijoittaa selkä suunpantavaa veroa alennetaan nykyisin yhdel- 39670: menosuuntaan välittömästi kuljettajan istui- lä kolmaskymmeneskuudesosalla jokaista täyt- 39671: men ja sen vieressä olevien istuinten taakse. tä rekisterissäolaajan täyttä kuukautta kohti. 39672: Pykälän 2 momentin mukaan pakettiauto Lainkohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös, 39673: voitaisiin katsoa yksinomaan tavarankuljetuk- jonka mukaan 6 §:ssä tarkoitetun erikoisauton 39674: seen tarkoitetuksi myös silloin, kun sen tavara- kysymyksessä ollessa kuukautta kohti vähen- 39675: tila varustetaan liikenneturvallisuuden kannal- nettävä määrä on kuitenkin yksi neljäskymme- 39676: ta hyväksyttävillä laitteilla pyörätuolin kiinnit- neskahdeksasosa. 39677: tämiseksi ja näin varustetun pakettiauton tava- Pykälän 2 momentissa on säännös, jonka 39678: ratilassa kuljetetaan pyörätuolia vakinaisesti mukaan muutettaessa pakettiauton rakennetta 39679: käyttävää henkilöä. Jos pakettiautossa on tä- siten, että ajoneuvo muuttuu laadultaan vero- 39680: män lisäksi edellä mainittuja tilapäisistuimia, nalaiseksi ajoneuvoksi, vero pannaan maksuun 39681: pyörätuolin kiinnittämiseen tarkoitetut laitteet kuitenkin aina täysimääräisenä. Tämä koskee 39682: otetaan huomioon tilapäisistuinten lukua mää- myös kilpailutarkoituksiin erityisesti rakennet- 39683: rättäessä. Lainkohdassa tarkoitettu kuljetus- tuja verottomia ajoneuvoja ja niiden käyttöä 39684: mahdollisuus tavaratilaan kiinnitetyssä pyörä- liikenteessä. Lainkohtaan ehdotetaan lisättä- 39685: tuolissa ei siten rajoittuisi ainoastaan edellä väksi muut kuin 6 §:ssä tarkoitetut erikoisau- 39686: tarkoitettuihin suuriin pakettiautoihin, vaan tot sellaisina ajoneuvoina, joiden vero niin 39687: tähän tarkoitukseen voitaisiin käyttää myös ikään voitaisiin aina panna maksuun täysimää- 39688: alle seitsemän kuutiometrin tavaratilalla varus- räisenä, jos edellytyksiä verottomuudelle ei 39689: tettuja pakettiautoja. Myös useampaa kuin enää ole. 39690: yhtä vammaista voitaisiin kuljettaa kerrallaan, 21 a §. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi 39691: mutta liikenneturvallisuudeltaan hyväksyttä- veron kiertämisen varalta säännös, jollainen 39692: vien laitteiden asentaminen jokaista pyörätuo- yleensä sisältyy muihin verolakeihin. Ehdote- 39693: lia käyttävää matkustajaa kohden on kuitenkin tun säännöksen mukaan autovero voitaisiin 39694: edellytyksenä. Tämä kuljetus rajoittaisi vastaa- kantaa ajoneuvosta siinäkin tapauksessa, että 39695: vasti auton varustamista samaan aikaan muilla ajoneuvo olisi teknisiltä ominaisuuksiltaan tai 39696: edellä tarkoitetuilla tilapäisistuimilla. tieliikennelainsäädännön mukaisen luokittelun- 39697: 8 §:n 2 momentti. Lainkohdassa on nykyisin sa puolesta veroton, mutta poikkeaisi kuiten- 39698: säädetty, että pykälän 1 momentissa tar koitet- kin ilmeisessä veron kiertämisen tarkoituksessa 39699: tuna veron maksuunpanon aiheuttavana paket- ominaisuuksiltaan, kuten esimerkiksi mitoil- 39700: tiauton rakenteen muuttamisena pidetään au- taan tai rakenteiltaan siitä, mikä asianomaises- 39701: ton tavaratilan varustamista istuimin tai istuin- sa ajoneuvoryhmässä on tavallista. Säännöstä 39702: ten asentamiseen tarkoitetuin laittein. Käytän- vmtmsnn soveltaa esimerkiksi tapauksissa, 39703: nössä tämä säännös on tähän asti estänyt joissa pakettiauton tavaratilan mittaussääntöä 39704: 1990 vp. - HE n:o 41 11 39705: 39706: käytettään hyväksi asentamalla mittauspistei- 2. Voimaantulo 39707: siin tavaratilaa keinotekoisesti laajentava ra- 39708: kennelma ja tämä havaitaan tehdyksi ilmeises- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti 39709: sä veron välttämisen tarkoituksessa. eduskunnan hyväksyttyä sen ja lain tultua 39710: vahvistetuksi. Lain 5 §:n 4 momentti, jossa on 39711: 25 §. Lainkohdassa on säädetty muun muas- säännökset eräiden varusteiden lukemisesta au- 39712: sa liikenneministeriön valtuudesta antaa tietyis- ton verotusarvoon, olisi voimassa väliaikaisesti 39713: sä tapauksissa autoverotuksessa tarvittavia tar- vuoden 1991 loppuun asti. 39714: kempia määräyksiä. Kun pakettiauton tavara- 39715: tilan mittaamista koskevat säännökset siirret- 39716: täisiin liikenneministeriön tämän pykälän no- 3. Säätämisjärjestys 39717: jalla antamasta päätöksestä autoverolakiin, py- 39718: kälästä ehdotetaan tarpeettomana poistetta- Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 39719: vaksi maininta liikenneministeriön tätä koske- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- 39720: vasta valtuudesta. demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa 39721: säätämisjärjestyksessä. 39722: 39723: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 39724: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 39725: 12 1990 vp. - HE n:o 41 39726: 39727: 39728: Laki 39729: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 39730: 39731: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39732: kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 39733: 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76), 39734: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti väliaikaisesti, 6 §:n 1 39735: momentti, 6 a §, 8 §:n 2 momentti, 13 §, 19 §:n 2 momentti ja 25 §, 39736: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 25 § 12 39737: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86 ), 6 a §, 8 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti 39738: 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/89) ja 13 § muutettuna mainituilla 12 päivänä 39739: joulukuuta 1986 ja 17 päivänä marraskuuta 1989 annetuilla laeilla, sekä 39740: lisätään lakiin uusi 6 b §, 6 c § sekä 21 a § seuraavasti: 39741: 39742: 1§ mainittujen pakokaasujen puhdistuslaitteiden 39743: Henkilöautosta, pakettiautosta ja sellaisesta arvo saadaan vähentää verotusarvosta tullihal- 39744: muusta autosta, jonka oma paino on alle 1800 lituksen määräämän suuruisena. 39745: kilogrammaa, sekä moottoripyörästä on maa- 39746: han tuotaessa tai, mikäli kysymyksessä on 39747: maassa valmistettu edellä mainittu ajoneuvo, 6§ 39748: kun valmistaja ensi kerran luovuttaa ajoneu- Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, 39749: von, suoritettava valtiolle auto- ja moottori- invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto, 39750: pyöräveroa sen mukaan kuin tässä laissa sää- ruumisauto, ja kilpailutarkoituksiin erityisesti 39751: detään. rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä 39752: auto, jota ei rekisteröidä. 39753: 3 § 39754: 6a § 39755: Maastohenkilöautosta suoritetaan veroa 50 Jos maahantuoja ilmoittaa muuttavansa ve- 39756: prosenttia auton verotusarvosta. ronalaisen ajoneuvon ennen sen ensirekiste- 39757: röintiä tai, jos rekisteröintiä ei ole suoritettava, 39758: ennen käyttöön ottoa, ajoneuvoksi, joka olisi 39759: 5§ 6 §:n nojalla verosta vapaa, ajoneuvo saadaan 39760: tuoda maahan veroa suorittamatta. Verotto- 39761: Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta muuden edellytysten lopullisen täyttymisen sel- 39762: turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, vittämisessä noudatetaan, mitä auto-ja moot- 39763: vararengasta, akkua eikä henkilöauton pako- toripyöräverosta annetussa asetuksessa on sää- 39764: kaasupääsiöistä annettujen säännösten mukais- detty. 39765: ten, 1 päivän marraskuuta 1990 ja 31 päivän Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- 39766: joulukuuta 1991 välisenä aikana sovellettavien sissa ajoneuvo voidaan tullauksen yhteydessä 39767: raja-arvojen alittamiseksi muuhun henkilöau- luovuttaa verotta vain maahantuojalle, joka on 39768: toon kuin vähäpäästöiseen henkilöautoon tullilain (573/78) 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröi- 39769: asennettuja pakokaasujen puhdistuslaitteita, ty asiakas. Muissa tapauksissa vero palaute- 39770: jos edellä mainitut varusteet ja laitteet asenne- taan noudattaen, mitä tullilaissa säädetään tul- 39771: taan autoon vapaa-alueella tai muualla maas- linoikaisusta ja muutoksenhausta. 39772: sa. Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä Maassa tehdasmaisesti valmistetusta autosta- 39773: suoritetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei ja sen valmistajasta noudatetaan soveltuvin 39774: myöskään lueta auton verotusarvoon. Tullihal- osin, mitä 1 momentissa säädetään. 39775: litus voi tietyn automerkin ja -mallin osalta Jos auto, josta vero on jo suoritettu, otetaan 39776: hakemuksesta päättää, että maahantuojan tai käyttöön 1 momentissa säädetyllä tavalla, so- 39777: valmistajan Suomesta hankkimien muualla velletaan, mitä tullilaissa ja liikevaihtoverolais- 39778: kuin Suomessa autoon asennettujen turvavöi- sa (532/63) säädetään muutoksenhausta ja oi- 39779: den, varoituskolmion, vararenkaan, akun ja kaisusta. 39780: 1990 vp. - HE n:o 41 13 39781: 39782: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan on tätä alempaa näin saatua mittaa lyhyempi, 39783: myös tuotaessa maahan pakettiauton alustoja. tämä lyhyempi mitta katsotaan tavaratilan pi- 39784: tuudeksi. 39785: 6b§ 39786: Yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoitettu 6c§ 39787: pakettiauto on verosta vapaa, jos sen kanta- Pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan ta- 39788: vuus on vähintään 600 kilogrammaa ja jos sen: varankuljetukseen tarkoitetuksi, jos: 39789: 1) yhtenäisen tavaratilan 2 momentin mukai- 1) sitä ei kuljettajan istuimen ja tämän 39790: sesti laskettava tilavuus on vähintään 3 kuutio- vieressä sijaitsevien enintään kahden muun 39791: metriä, kiinteän istuimen lisäksi ole varustettu istuimin 39792: 2) avoimen tavaratilan pituus on vähintään tai istuinten kiinnittämiseen tarkoitetuin lait- 39793: 1,85 metriä tai tein lukuun ottamatta yhtä tilapäiseen käyt- 39794: 3) umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on töön tarkoitettua istuiota tavaratilaltaan vähin- 39795: vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään tään seitsemän kuutiometrin kokoisessa paket- 39796: 0,80 metriä sekä avoimen tavaratilan pituus tiautossa ja tämän lisäksi yhtä tilapäiseen käyt- 39797: vähintään 1,50 metriä. töön tarkoitettua istuiota seitsemän kuutiomet- 39798: Pakettiauton tavaratilan tilavuus määrätään riä ylittävältä tavaratilan kultakin täydeltä 39799: seuraavasti: kuutiometriltä; 39800: 1) Tavaratilan pinta-ala mitataan kolmelta 2) tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia 39801: tasolta suorakulmaisesti siten, että huomioon on enintään kolme; ja 39802: otetaan tavaratilan lattiataso, 0,60 metriä sen 3) tilapäiseen käyttöön tarkoitetut istuimet 39803: yläpuolella oleva taso sekä taso, johon tavara- on sijoitettu selkä menosuuntaan välittömästi 39804: tilan korkeus mitataan. Mainittujen suorakul- kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien 39805: mioiden pituus on ensiksi alkavan ja ensiksi istuinten taakse. 39806: päättyvän suorakulmion alku- ja päättymis- Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- 39807: kohtiin asetettujen pystysuorien tasojen väli- tään, pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan 39808: nen etäisyys. Pinta-alojen mittaamisessa käy- tavarankuljetukseen tarkoitetuksi, vaikka siinä 39809: tettäviä suorakulmioita määräävien tasojen tu- on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kiin- 39810: lee olla yhdensuuntaisia. Suorakulmiot sijoite- teiden istuimien lisäksi hyväksyttävät laitteet 39811: taan siten, etteivät auton tavaratilan rakenteet pyörätuolin kiinnittämiseksi ja näin varustetun 39812: leikkaa niitä 3 kohdassa mainittuja rakenteita pakettiauton tavaratilassa kuljetetaan pyörä- 39813: lukuun ottamatta. Alimman ja ylimmän tason tuolia vakinaisesti käyttävää henkilöä. Arvioi- 39814: välisen etäisyyden tulee olla vähintään 1,30 taessa, voidaanko tavaratilaltaan vähintään 39815: metriä ja ylimmän suorakulmion pituuden vä- seitsemän kuutiometrin kokoinen pakettiauto 1 39816: hintään 1,20 metriä ja leveyden auton keskilin- momentin mukaan katsoa yksinomaan tava- 39817: jan suhteen symmetrisesti vähintään 0,80 met- rankuljetukseen tarkoitetuksi, mainitut laitteet 39818: riä. Jos alinta tasoa Ieikkaavia rakenteita on rinnastetaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettui- 39819: enemmän kuin 40 prosenttia tuolla tasolla hin istuimiin. 39820: sijaitsevan suorakulmion pinta-alasta, taso si- Pakettiauton tavaratilan tilavuuden määrää- 39821: joitetaan mainittujen rakenteiden yläpuolelle. misestä säädetään 6 b §:n 2 momentissa. 39822: 2) Tavaratilan korkeus on pinta-alojen mää- 39823: räämisessä käytettävien alimman ja ylimmän 8§ 39824: tason välinen etäisyys. 39825: 3) Tavaratilan tilavuus on 1 kohdassa tarkoi- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- 39826: tettujen pinta-alojen keskiarvon ja 2 kohdassa ton rakenteen muuttamisena pidetään myös 39827: tarkoitetun korkeuden tulo vähennettynä alinta auton tavaratilan varustamista muilla kuin 39828: tasoa leikkaavien, pyöräkoteloista, moottorista 6 c §:ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuinten 39829: tai voimansiirrosta johtuvien ajoneuvon raken- asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla. 39830: teiden tilavuudella. 39831: Avoimella tavaratilalla varustetun pakettiau- 39832: ton tavaratilan pituus mitataan tavaratilan ylä- 13§ 39833: laitojen tasolta 1,20 metrin levyiseltä alalta Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 39834: tavaratilan etuseinämästä takaseinämään. Jos auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- 39835: tavaratila pyöräkoteloita huomioon ottamatta den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen 39836: 14 1990 vp. - HE n:o 41 39837: 39838: edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- 18 §:n säännösten nojalla palautettu, ajoneu- 39839: massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä vosta suoritetun liikevaihtoveron määrää ei 39840: kuukautta, maksuunpantava vero on verova- tämän johdosta alenneta. 39841: paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero 39842: on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä 21 a § 39843: autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai 39844: taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- muutetun verosta välttymisen tarkoituksessa 39845: ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksil- 39846: alennettu, vero on määrämättä tai maksuunpa- taan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen ryh- 39847: nematta jätetyn veron määrä korotettuna yh- mään kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista 39848: dellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa ta- ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa 39849: pauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden vero siinäkin tapauksessa, että ajoneuvo olisi 39850: kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- sen luokittelun tai tämän lain säännösten no- 39851: pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- jalla verosta vapaa. 39852: desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan 39853: kuukautta kohti. Jos auto on 6 §:n 1 momen- 25 § 39854: tissa tarkoitettu erikoisauto, kuukautta kohti Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 39855: vähennettävä määrä on kuitenkin yksi neljäs- töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi- 39856: kymmeneskahdeksasosa. nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat 39857: Jos verosta vapaan pakettiauton tai muun määräykset 5 §:n 3-5 momentissa tarkoite- 39858: kuin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun erikoisau- tuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin 39859: ton rakennetta on muutettu 8 §:ssä tarkoitetul- ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar- 39860: la tavalla, vero maksuunpannaan kuitenkin koituksiin rakennettuna. 39861: aina täysimääräisenä. Samoin menetellään, jos 39862: 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu kilpailu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 39863: tarkoituksiin erityisesti rakennettu ajoneuvo kuuta 199 . 39864: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava rekisteriin. Tämän lain 5 § :n 4 momentti on voimassa 39865: vuoden 1991 loppuun. 39866: 19 § Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu- 39867: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain voi- 39868: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 17 tai maantulopäivänä tai sen jälkeen. 39869: 39870: 39871: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990 39872: 39873: 39874: Tasavallan Presidentti 39875: MAUNO KOIVISTO 39876: 39877: 39878: 39879: 39880: Ministeri Ulla Puolanne 39881: 1990 vp. - HE n:o 41 15 39882: 39883: Liite 39884: 39885: 39886: 39887: Laki 39888: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 39889: 39890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39891: kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 39892: 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76}, 39893: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti väliaikaisesti, 6 §:n 1 39894: momentti, 6 a §, 8 §:n 2 momentti, 13 §, 19 §:n 2 momentti ja 25 §, 39895: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 25 § 12 39896: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86 ), 6 a §, 8 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti 39897: 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/89), 13 § muutettuna mainituilla 12 päivänä 39898: joulukuuta 1986 ja 17 päivänä marraskuuta 1989 annetuilla laeilla, sekä 39899: lisätään lakiin uusi 6 b §, 6 c § sekä 21 a § seuraavasti: 39900: 39901: Voimassa oleva laki Ehdotus 39902: 39903: 1§ 1§ 39904: Henkilöautosta ja sellaisesta muusta autosta, Henkilöautosta, pakettiautosta ja sellaisesta 39905: jonka oma paino on alle 1800 kiloa, sekä muusta autosta, jonka oma paino on alle 1800 39906: moottoripyörästä on maahan tuotaessa tai mi- kilogrammaa, sekä moottoripyörästä on maa- 39907: käli kysymyksessä on maassa valmistettu edellä han tuotaessa tai, mikäli kysymyksessä on 39908: mainittu ajoneuvo, kun valmistaja ensi kerran maassa valmistettu edellä mainittu ajoneuvo, 39909: luovuttaa ajoneuvon, suoritettava valtiolle kun valmistaja ensi kerran luovuttaa ajoneu- 39910: auto- ja moottoripyöräveroa sen mukaan kuin von, suoritettava valtiolle auto- ja moottori- 39911: tässä laissa säädetään. pyöräveroa sen mukaan kuin tässä laissa sää- 39912: detään. 39913: 39914: 39915: 3§ 39916: 39917: Maastohenkilöautosta, jonka vaihteistoon Maastohenkilöautosta suoritetaan veroa 50 39918: on koneiden ja työvälineiden käyttöä varten prosenttia auton verotusarvosta. 39919: liitetty kytkimin varustettu voimansiirtolaite, 39920: suoritetaan veroa 30 prosenttia auton verotus- 39921: arvosta. 39922: 39923: 39924: 5§ 39925: 39926: Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta 39927: turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, 39928: vararengasta eikä akkua, jos ne asennetaan vararengasta, akkua eikä henkilöauton pako- 39929: autoon vapaa-alueella tai muualla maassa. kaasupääsiöistä annettujen säännösten mukais- 39930: Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä suori- ten, 1 päivän marraskuuta 1990 ja 31 päivän 39931: tetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei myöskään joulukuuta 1991 välisenä aikana sovellettavien 39932: lueta auton verotusarvoon. Tullihallitus voi raja-arvojen aUttamiseksi muuhun henkilöau- 39933: tietyn automerkin ja -mallin osalta hakemuk- toon kuin vähäpäästöiseen henkilöautoon 39934: sesta päättää, että maahantuojan tai valmista- asenneituja pakokaasujen puhdistuslaitteita, 39935: jan Suomesta hankkimien muualla kuin Suo- jos edellä mainitut varusteet ja laitteet asenne- 39936: 16 1990 vp. - HE n:o 41 39937: 39938: Voimassa oleva laki Ehdotus 39939: messa autoon asennettujen turvavöiden, varoi- taan autoon vapaa-alueella tai muualla maas- 39940: tuskolmion, vararenkaan, akun arvo saadaan sa. Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä 39941: vähentää verotusarvosta tullihallituksen mää- suoritetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei 39942: räämän suuruisena. myöskään lueta auton verotusarvoon. Tullihal- 39943: litus voi tietyn automerkin ja -mallin osalta 39944: hakemuksesta päättää, että maahantuojan tai 39945: valmistajan Suomesta hankkimien muualla 39946: kuin Suomessa autoon asennettujen turvavöi- 39947: den, varoituskolmion, vararenkaan, akun ja 39948: mainittujen pakokaasujen puhdistuslaitteiden 39949: arvo saadaan vähentää verotusarvosta tullihal- 39950: lituksen määräämän suuruisena. 39951: 39952: 6§ 6§ 39953: Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, 39954: invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto, invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto, 39955: ruumisauto ja kilpailutarkoituksiin erityisesti ruumisauto, ja kilpailutarkoituksiin erityisesti 39956: rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä 39957: auto, jota ei rekisteröidä. Yksinomaan tavaran auto, jota ei rekisteröidä. 39958: kuljetukseen tarkoitettu pakettiauto on verosta 39959: vapaa, jos sen tavaratilan tilavuus on vähin- 39960: tään 3 kuutiometriä ja sisäkorkeus vähintään 39961: 1,30 metriä tai jos sen avoimen tavaratilan 39962: pituus on vähintään 1,85 metriä. Verosta on 39963: vapaa myös sellainen pakettiauto, jonka umpi- 39964: naisen tavaratilan sisäkorkeus on vähintään 39965: 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80 metriä 39966: sekä avoimen tavaratilan pituus on vähintään 39967: 1,50 metriä. 39968: 39969: Veronalainen auto, jonka maahan tuoja il- 39970: moittaa ennen auton ensirekisteröintiä muutta- 39971: vansa sellaiseksi, että se olisi 1 momentin 39972: nojalla autoverosta vapaa, saadaan tuoda maa- 39973: han autoveroa suorittamatta käyttämällä va- 39974: kuus- tai vakuutusmenetelmää ja noudattaen 39975: sove/tuvin osin teollisuustullien ehdoista sää- 39976: dettyä menettelyä. 39977: 39978: 6a§ 6a§ 39979: Mikäli veronalaisen maahantuotu auto on Jos maahantuoja ilmoittaa muuttavansa ve- 39980: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu ronalaisen ajoneuvon ennen sen ensirekiste- 39981: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojal- röintiä tai, jos rekisteröintiä ei ole suoritettava, 39982: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja ennen käyttöön ottoa, ajoneuvoksi, joka olisi 39983: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo- 6 §:n nojalla verosta vapaa, ajoneuvo saadaan 39984: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet- tuoda maahan veroa suorittamatta. Verotto- 39985: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamarista muuden edellytysten lopullisen täyttymisen sel- 39986: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh- vittämisessä noudatetaan, mitä auto-ja moot- 39987: teydessä suoritetun autoveron koko määrä. toripyöräverosta annetussa asetuksessa on sää- 39988: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa detty. 39989: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste- 39990: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo- 39991: 1990 vp. - HE n:o 41 17 39992: 39993: Voimassa oleva laki Ehdotus 39994: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi 39995: rekisteriin auton omistajaksi. 39996: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- 39997: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis- sissa ajoneuvo voidaan tul/auksen yhteydessä 39998: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin luovuttaa verotta vain maahantuoja/le, joka on 39999: siten, että palautusta haetaan tällöin asian- tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröi- 40000: omaiselta lääninverovirastolta. ty asiakas. Muissa tapauksissa vero palaute- 40001: taan noudattaen, mitä tullilaissa säädetään tul- 40002: linoikaisusta ja muutoksenhausta. 40003: Maassa tehdasmaisesti valmistelusta autosta- 40004: ja sen valmistajasta noudatetaan soveltuvin 40005: osin, mitä 1 momentissa säädetään. 40006: Jos auto, josta vero on jo suoritettu, otetaan 40007: käyttöön 1 momentissa säädetyllä tavalla, so- 40008: velletaan, mitä tullilaissa ja liikevaihtoverolais- 40009: sa (532/63) säädetään muutoksenhausta ja oi- 40010: kaisusta. 40011: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan 40012: myös luotaessa maahan pakettiauton a/ustoja. 40013: 40014: 6b§ 40015: Yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoitettu 40016: pakettiauto on verosta vapaa, jos sen kanta- 40017: vuus on vähintään 600 kilogrammaa ja jos sen: 40018: 1) yhtenäisen tavaratilan 2 momentin mukai- 40019: sesti laskettava tilavuus on vähintään 3 kuutio- 40020: metriä, 40021: 2) avoimen tavaratilan pituus on vähintään 40022: 1,85 metriä tai 40023: 3) umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on 40024: vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 40025: 0,80 metriä sekä avoimen tavaratilan pituus 40026: vähintään 1,50 metriä. 40027: Pakettiauton tavaratilan tilavuus määrätään 40028: seuraavasti: 40029: 1) Tavaratilan pinta-a 1a mitataan 40030: kolmelta tasolta suorakulmaisesti siten, että 40031: huomioon otetaan tavaratilan lattiataso, 0, 60 40032: metriä sen yläpuolella oleva taso sekä taso, 40033: johon tavaratilan korkeus mitataan. Mainittu- 40034: jen suoraku/mioiden pituus on ensiksi alkavan 40035: ja ensiksi päättyvän suorakulmion alku- ja 40036: päättymiskohtiin asetettujen pystysuorien taso- 40037: jen välinen etäisyys. Pinta-alojen mittaamises- 40038: sa käytettäviä suorakulmioita määräävien taso- 40039: jen tulee olla yhdensuuntaisia. Suorakulmiot 40040: sijoitetaan siten, etteivät auton tavaratilan ra- 40041: kenteet leikkaa niitä 3 kohdassa mainittuja 40042: rakenteita lukuun ottamatta. Alimman ja ylim- 40043: män tason välisen etäisyyden tulee olla vähin- 40044: tään 1,30 metriä ja ylimmän suorakulmion 40045: pituuden vähintään 1,20 metriä ja leveyden 40046: 3 300362F 40047: 18 1990 vp. - HE n:o 41 40048: 40049: Voimassa oleva laki Ehdotus 40050: 40051: auton keskilinjan suhteen symmetrisesti vähin- 40052: tään 0,80 metriä. Jos alinta tasoa Ieikkaavia 40053: rakenteita on enemmän kuin 40 prosenttia 40054: tuolla tasolla sijaitsevan suorakulmion pinta- 40055: alasta, taso sijoitetaan mainittujen rakenteiden 40056: yläpuolelle. 40057: 2) Tavaratilan korkeus on pinta-alo- 40058: jen määräämisessä käytettävien alimman ja 40059: ylimmän tason välinen etäisyys. 40060: 3) Ta vara tilan tila v u u s on 1 kohdas- 40061: sa tarkoitettujen pinta-alojen keskiarvon ja 2 40062: kohdassa tarkoitetun korkeuden tulo vähennet- 40063: tynä alinta tasoa leikkaavien, pyöräkoteloista, 40064: moottorista tai voimansiirrosta johtuvien ajo- 40065: neuvon rakenteiden tilavuudella. 40066: Avoimella tavaratilalla varustetun pakettiau- 40067: ton tavaratilan pituus mitataan tavaratilan ylä- 40068: laitojen tasolta 1,20 metrin levyiseltä alalta 40069: tavaratilan etuseinämästä takaseinämään. Jos 40070: tavaratila pyöräkatelaita huomioon ottamatta 40071: on tätä alempaa näin saatua mittaa lyhyempi, 40072: tämä lyhyempi mitta katsotaan tavaratilan pi- 40073: tuudeksi. 40074: 40075: 6c § 40076: Pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan ta- 40077: varankuljetukseen tarkoitetuksi, jos: 40078: 1) sitä ei kuljettajan istuimen ja tämän 40079: vieressä sijaitsevien enintään kahden muun 40080: kiinteän istuimen lisäksi ole varustettu istuimin 40081: tai istuinten kiinnittämiseen tarkoitetuin lait- 40082: tein lukuun ottamatta yhtä tilapäiseen käyt- 40083: töön tarkoitettua istuinta tavaratilaltaan vähin- 40084: tään seitsemän kuutiometrin kokoisessa paket- 40085: tiautossa ja tämän lisäksi yhtä tilapäiseen käyt- 40086: töön tarkoitettua istuinta seitsemän kuutiomet- 40087: riä ylittävältä tavaratilan kultakin täydeltä 40088: kuutiometriltä; 40089: 2) tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia 40090: on enintään kolme; ja 40091: 3) tilapäiseen käyttöön tarkoitetut istuimet 40092: on sijoitettu selkä menosuuntaan välittömästi 40093: kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien 40094: istuinten taakse. 40095: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- 40096: tään, pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan 40097: tavarankuljetukseen tarkoitetuksi, vaikka siinä 40098: on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kiin- 40099: teiden istuimien lisäksi hyväksyttävä! laitteet 40100: pyörätuolin kiinnittämiseksi ja näin varustetun 40101: pakettiauton tavaratilassa kuljetetaan pyörä- 40102: tuolia vakinaisesti käyttävää henkilöä. Arvioi- 40103: 1990 vp. - HE n:o 41 19 40104: 40105: Voimassa oleva laki Ehdotus 40106: 40107: taessa, voidaanko tavaratilaltaan vähintään 40108: seitsemän kuutiometrin kokoinen pakettiauto 1 40109: momentin mukaan katsoa yksinomaan tava- 40110: rankuljetukseen tarkoitetuksi, mainitut laitteet 40111: rinnastetaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettui- 40112: hin istuimiin. 40113: Pakettiauton tavaratilan tilavuuden määrää- 40114: misestä säädetään 6 b §:n 2 momentissa. 40115: 40116: 40117: 8§ 40118: 40119: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- 40120: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös ton rakenteen muuttamisena pidetään myös 40121: auton tavaratilan varustamista istuimin tai is- auton tavaratilan varustamista muilla kuin 40122: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. 6 c §:ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuimen 40123: asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla. 40124: 40125: 40126: 40127: 13 § 13 § 40128: Milloin 12 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 40129: auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- 40130: den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen 40131: edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- 40132: massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä 40133: kuukautta, maksuunpantava vero on verova- kuukautta, maksuunpantava vero on verova- 40134: paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero 40135: on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä 40136: autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- 40137: taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- 40138: ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla 40139: alennettu vero on määräämättä tai maksuun- alennettu, vero on määrämättä tai maksuunpa- 40140: panematta jätetyn veron määrä korotettuna nematta jätetyn veron määrä korotettuna yh- 40141: yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa dellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa ta- 40142: tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden pauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden 40143: kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- 40144: pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- 40145: desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan 40146: kuukautta kohti. kuukautta kohti. Jos auto on 6 §:n 1 momen- 40147: tissa tarkoitettu erikoisauto, kuukautta kohti 40148: vähennettävä määrä on kuitenkin yksi neljäs- 40149: kymmeneskahdeksasosa. 40150: Jos verosta vapaan pakettiauton rakennetta Jos verosta vapaan pakettiauton tai muun 40151: on muutettu 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla, vero kuin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun erikoisau- 40152: maksuunpannaan kuitenkin aina täysimääräi- ton rakennetta on muutettu 8 §:ssä tarkoitetul- 40153: senä. Samoin menetellään, jos 6 §:n 1 ja 2 la tavalla, vero maksuunpannaan kuitenkin 40154: momentissa tarkoitettu kilpailutarkoituksiin aina täysimääräisenä. Samoin menetellään, jos 40155: erityisesti rakennettu ajoneuvo ilmoitetaan tai 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu kilpailu- 40156: olisi ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. tarkoituksiin erityisesti rakennettu ajoneuvo 40157: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava rekisteriin. 40158: 20 1990 vp. - HE n:o 41 40159: 40160: Voimassa oleva laki Ehdotus 40161: 40162: 19 § 40163: 40164: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a §:n, Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 17 tai 40165: 17 tai 18 §:n säännösten nojalla palautettu, 18 §:n säännösten nojalla palautettu, ajoneu- 40166: ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää- vosta suoritetun liikevaihtoveron määrää ei 40167: rää ei tämän johdosta alenneta. tämän johdosta alenneta. 40168: 40169: 21 a § 40170: Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai 40171: muutetun verosta vä/ttymisen tarkoituksessa 40172: siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksil- 40173: taan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen ryh- 40174: mään kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista 40175: ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa 40176: vero siinäkin tapauksessa, että ajoneuvo olisi 40177: sen luokitte/un tai tämän lain säännösten no- 40178: jalla verosta vapaa. 40179: 25 § 25 § 40180: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 40181: töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi- töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi- 40182: nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat 40183: määräykset pakettiauton tavaratilan tilavuu- määräykset 5 §:n 3-5 momentissa tarkoite- 40184: den, korkeuden ja pituuden mittaamisesta sekä tuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin 40185: tarvittaessa 5 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoi- ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar- 40186: tetuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin koituksiin rakennettuna. 40187: ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar- 40188: koituksiin rakennettuna, sekä maastokäyttöön 40189: suunnitellun moottoripyörän 6 §:n 2 momen- 40190: tissa tarkoitetuista ominaisuuksista. 40191: Tämä laki tulee voimaan päivänä 40192: kuuta 199 . 40193: Tämän lain 5 §:n 4 momentti on voimassa 40194: vuoden 1991 loppuun. 40195: Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu- 40196: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain voi- 40197: maantulopäivänä tai sen jälkeen. 40198: 1990 vp. - HE n:o 42 40199: 40200: 40201: 40202: 40203: Hallituksen esitys Eduskunnalle erämaalaiksi 40204: 40205: 40206: 40207: 40208: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 40209: 40210: Esityksessä ehdotetaan kahdentoista erämaa- Pysyviä teitä ei pääsäännön mukaan saiSI 40211: alueen perustamista Lapin lääniin, jotta nämä rakentaa erämaa-alueille. Luontoa ja ympäris- 40212: alueet voitaisiin säilyttää tiettöminä ja mahdol- töä huomattavasti muuttaviin hankkeisiin olisi 40213: lisimman luonnontilaisina. Alueiden yhteis- saatava valtioneuvoston lupa. Metsätaloutta 40214: pinta-ala on noin 1 488 000 hehtaaria, ja ne voitaisiin harjoittaa eräiden erämaa-alueiden 40215: ovat valtaosin kolmessa pohjoisimmassa kun- tarkoin määrätyissä osissa luonnonmukaisin 40216: nassa, Inarissa, Utsjoella ja Enontekiössä. Erä- menetelmin. Erämaa-alueita varten olisi laadit- 40217: maa-alueiden pinta-ala on noin 15 prosenttia tava erityiset hoito- ja käyttösuunnitelma!. 40218: Lapin läänin ja noin viisi prosenttia koko Alueiden säilyttämisen vaikutukset metsäta- 40219: maan pinta-alasta. Erämaa-alueiden perus- louteen ovat verrattain vähäisiä. Porotalouden 40220: tamiseksi säädettäisiin erämaalaki. ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn 40221: Erämaa-alueiden säilyttämisellä pyritään eri- mahdollisuudet sitä vastoin paranisivat tai säi- 40222: tyisesti luonnon monipuolisen käytön ja luon- lyisivät ainakin nykyisellään. 40223: taiselinkeinojen turvaamiseen ja edistämiseen, 40224: saamelaiskulttuurin luontaisen perustan säilyt- Erämaa-alueisiin kuuluisi vain valtion omis- 40225: tamia alueita, ja ne olisivat metsähallituksen 40226: tämiseen, Lapin luonnon tarjoamien retkeily- 40227: ja virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaami- hallinnassa ja hoidossa. 40228: seen, metsien säilyttämiseen luonnontilaisina Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 40229: sekä luonnonmukaisen metsänhoidon edistämi- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja 40230: seen metsänkasvun äärialueilla. vahvistetuksi. 40231: 40232: 40233: 40234: 40235: 300157H 40236: 2 1990 vp. - HE n:o 42 40237: 40238: 40239: 40240: 40241: SISÄLLYSLUETTELO 40242: 40243: Sivu Sivu 40244: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen . . . . . . . . . . . . . 6 40245: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • • • • • • • • . • 3 4.2. Vaikutukset kuntien talouteen . . . . . . . . . . . . 7 40246: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . • . . . . . . . . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8 40247: 2.1. Lainsäädäntö ja valmisteluelimet . . . . . . . . . 4 1. Lakiehdotuksen perustelut..................... 8 40248: 2.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 40249: 2. Voimaantulo .. . .. . .. .. .. .. .. • .. .. • .. . .. .. . .. .. 15 40250: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 40251: tukset.......................................... 6 KARTTA...................................... 16 40252: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . • • • . • • • . • • • • 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 40253: 1990 vp. - HE n:o 42 3 40254: 40255: 40256: 40257: 40258: YLEISPERUSTELUT 40259: 40260: 40261: 1. Esityksen yhteiskunnallinen lailla perustettuja, mahdollisimman luonnonti- 40262: merkitys laisina säilytettäviä alueita. 40263: Myös metsien ja erämaiden vertauskuvalliset 40264: Luonnonvarojen käytön tehostuessa ovat ja muut aineettomat arvot ovat tulleet yhä 40265: luonnontilaiset alueet jatkuvasti vähentyneet tärkeämmiksi, sillä erämaa-alueelta virkistystä, 40266: Suomesta. Vielä 1920-luvulla suurin osa Lapin rauhaa ja muita aineettornia arvoja etsiviä on 40267: ja Oulun läänistä oli tietöntä erämaata. Laajo- yhä enemmän. Monille nykyajan ihmisille jo 40268: ja tiettömiä alueita oli monin paikoin muualla- pelkkä tietoisuus erämaiden olemassaolosta on 40269: kin. Metsätalouden koneeliistuminen ja tehos- tärkeää. Siksi myös erämaiden taloudellista 40270: tuminen 1950-luvun jälkeen on supistanut Suo- kokonaisarvoa on ryhdytty arvioimaan uusista 40271: men tiettömiä erämaita eniten. Kahdessa vuosi- lähtökohdista. Erityistä arvoa Lapin erämaille 40272: kymmenessä esimerkiksi yli kahdeksan kilo- antaa se, että ne sijaitsevat alueella, jossa 40273: metrin etäisyydellä lähimmästä tiestä olevien kasvavat maapallon pohjoisimmat metsänraja- 40274: alueiden pinta-ala on vähentynyt 2,5 miljoo- metsät. Näiden äärialueiden luonto on myös 40275: nasta hehtaarista 1 ,6 miljoonaan hehtaariin. hyvin tärkeä tutkimukselle. Alueiden monipuo- 40276: Vaikka luonnonsuojelualueiden määrää on linen käyttö ja luontaiselinkeinot ovat tärkeitä 40277: lisätty, alkoi 1980-luvulle tultaessa etenkin La- erämaihin liittyviä tutkimusaiheita. 40278: pissa esiintyä toistuvasti erilaisia mielipiteitä Esitys pyrkii osaltaan siihen, että Lapin al- 40279: viimeisten niin sanottujen luonnonmetsien tul- kuperäisin ja tyypillisin jäljellä oleva erämaa- 40280: lessa uudistushakkuiden kohteeksi. Metsien luonto säilyisi mahdollisimman muuttumatto- 40281: monipuolista käyttöä on pyritty kehittämään, mana nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin. 40282: mutta siitä huolimatta ei ole täysin onnistuttu Luonnon monipuolisen käytön turvaaminen 40283: täyttämään metsiin yhä moninaisempina koh- luontaiselinkeinojen harjoittamista ja luonnon- 40284: distuvia vaatimuksia ja tarpeita. Vaikka eräi- tuotteiden keräilyä varten sekä saamelaiskult- 40285: den suurimpien luonnonsuojelualueiden perus- tuurin luontaisen perustan säilyttäminen ovat 40286: tamisen eräs tarkoitus oli erämaiden suojelu, erittäin tärkeitä seikkoja erämaa-alueita perus- 40287: on myös varsinaisten lakisääteisten erämaa- tettaessa. Lapin luonnon tarjoamien retkeily- 40288: alueiden perustaminen osoittautunut välttä- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja 40289: mättömäksi. kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman 40290: Erämaa-alueiden tärkeimpiä tunnusmerkke- säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. Metsäisten 40291: jä ovat tiettömyys, laaja-alaisuus, asumatto- erämaa-alueiden perustaminen on tärkeää 40292: muus ja syrjäisyys. Näillä perusteilla suurim- myös viimeisten lähellä metsänrajaa olevien 40293: mat erämaat ovat Lapissa alueella, jolla myös luonnonmetsien säilyttämiseksi mahdollisim- 40294: luontaiselinkeinojen sekä alueiden muun moni- man laajalti luonnontilaisina sekä mahdolli- 40295: puolisen käytön merkitys on suhteellisesti suu- simman varovaisen luonnonmukaisen metsän- 40296: rimmillaan. Saamelaiskulttuurin perusta ja käsittelyn edistämiseksi. Erämaita voidaan 40297: pohjoinen porotalous tukeutuvat luonnonva- käyttää ilmaston aiheuttamien luonnonmuu- 40298: raisinaja tiettöminä säilyviin erämaihin. Luon- tosten sekä ihmisen toiminnan vaikutusten seu- 40299: nonsuojelualueet eivät käytännössä tyydytä raamiseen ja tutkimiseen Lapin erityisoloissa. 40300: kaikkia erämaiden luontaistalouteen ja moni- Koska suojeltuja, luonnontilaisia metsiä on 40301: puoliseen käyttöön liittyviä tarpeita. Lisäksi on eniten Pohjois-Suomessa ja koska myös monet 40302: tarpeellista perustaa sellaisia alueita, jotka ei- suojelualueet ovat edustavia erämaita, ei kaik- 40303: vät ole normaalissa talouskäytössä, mutta jot- kia lakiesityksessä ehdotettuja erämaa-alueita 40304: ka eivät liioin olisi niin tiukasti suojeltuja kuin ole tarkoitettu säilytettäviksi täysin luonnonti- 40305: luonnonsuojelulain (71/23) mukaiset suojelu- laisina ja koskemattomina. Ehdottamalla met- 40306: alueet. Erämaa-alueet olisivat näin ollen uusia, sän mahdollisimman luonnonmukaista käsitte- 40307: 4 1990 vp. - HE n:o 42 40308: 40309: lyä on esityksessä voitu ehdottaa perustetta- (44 000 ha}, Pomokairan-Tenniöaavan (43 000 40310: vaksi laajempia erämaa-alueita kuin muuten ha) ja Lapiosuon-Ison-Äijönsuon (23 000 ha) 40311: olisi ollut mahdollista. Erämaa-alueiden eräissä soidensuojelualueet. 40312: osissa sallittavalla luonnonmukaisella metsän- Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisis- 40313: hoidolla pyritään osaltaan monipuolistamaan ta, vielä perustamattomista luonnonsuojelu- 40314: metsäkuvaa turvaamalla kuitenkin samalla erä- alueista on erämaana arvokkain noin 45 000 40315: maaluonteen säilyminen ja luontaiselinkeino- hehtaarin laajuinen Koitelaiskaira Sodankyläs- 40316: jen harjoittaminen. sä. 40317: Luonnonmukaisiin metsänkäsittelymenetel- Erämaina arvokkaita alueita on suojeltu 40318: miin siirryttäessä joudutaan metsäisissä erä- luonnonsuojelulain nojalla Lapissa yhteensä 40319: maissa supistamaan hakkuiden alaa ja hakatta- 917 000 hehtaaria ja muulla tavoin (aarnialuei- 40320: via puumääriä aiemmin suunnitellusta. Metsä- na, luonnonhoitometsinä} 170 000 hehtaaria eli 40321: taloudessa vähenevä työ voidaan kuitenkin 11 prosenttia Lapin läänin pinta-alasta. Muual- 40322: korvata alueiden muussa hoidossa ja käytössä la Suomessa erämaan luonteisia luonnonsuoje- 40323: sekä siirtymällä luonnonmukaiseen, nykyistä lualueita on yhteensä 49 200 hehtaaria. Jo 40324: työvaltaisempaan hoitoon ja käsittelyyn. Met- periaatteessa perustettaviksi päätetyt luonnon- 40325: sätalouden muuttuvat, uudet työpaikat olisivat suojelualueet lisäävät aikanaan lukuja Lapissa 40326: luonnonsuojelun sekä luonnon virkistyskäytön noin 45 000 hehtaarilla ja muualla 25 000 heh- 40327: tehtävissä. taarilla. 40328: Erämaina merkitykselliset luonnonsuojelu- Virkistysaluekomitea ehdotti mietinnössään 40329: alueet ja säilytettäviksi tarkoitetut erämaa- (komiteanmietintö 1973:143) erityisen erämaa- 40330: alueet ovat kokonaisalaltaan noin 2,4 miljoo- lain säätämistä. Ehdotuksen mukaan tunturi- 40331: naa hehtaaria, joka on neljännes Lapin läänin ja saloalue, jolla luonnonolojen ylläpitämistä 40332: pinta-alasta ja noin kahdeksan prosenttia koko ja alueella harjoitettujen elinkeinojen jatku- 40333: maan pinta-alasta. vuuden turvaamista sekä retkeily- tai muiden 40334: Lakisääteisiä erämaa-alueita on aiemmin pe- virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyttämistä 40335: rustettu muun muassa Yhdysvaltoihin, Kana- on pidettävä tärkeänä, voitaisiin muodostaa 40336: daan, Ruotsiin ja Australiaan. Lakiesityksen erämaa-alueeksi. Komitea ei nimennyt säilytet- 40337: hyväksyminen merkitsisi, että Suomen erämai- täviä erämaita, vaan katsoi, että päätöksen 40338: den laajuus ja määrä saataisiin kansainvälisesti alueista tekisi valtioneuvosto lääninhallituksen 40339: vertailun kestäväksi. ehdotuksesta. Komitean ehdotukset eivät joh- 40340: taneet lainsäädännöllisiin tuloksiin. 40341: Sisäasiainministeriön tiedotuksessa (4/82) 40342: 2. Nykyinen tilanne ja asian "Alueiden käyttö Suomessa" on tarkasteltu 40343: valmistelu myös erämaita. Tiedotuksessa ehdotettiin Lap- 40344: piin kuutta suojeltavaa erämaa-aluetta. Lisäksi 40345: 2.1. Lainsäädäntö ja valmisteluelimet Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt aloit- 40346: teita maa- ja metsätalousministeriölle sekä val- 40347: Suomeen ei ole aiemmin perustettu erämaa- tioneuvostolle erämaakysymyksen selvittämi- 40348: alueita. Eräät jo aiemmin luonnonsuojelulain sestä ja näiden alueiden suojelemisesta. Maa- 40349: nojalla perustetut luonnonsuojelualueet täyttä- ja metsätalousministeriö teetti vuonna 1983 40350: vät varsin hyvin erämaan tunnusmerkistön ja alustavan erämaaselvityksen. Ympäristöminis- 40351: täydentävät siten merkittävällä tavalla perus- teriö kehotti 31 päivänä heinäkuuta 1987 päi- 40352: tettavaksi ehdotettua erämaa-alueiden verk- vätyssä kirjeessään Lapin seutukaavaliittoa 40353: koa. kiinnittämään seutusuunnittelussa erityistä 40354: Kansallispuistoista erämaiden säilyttämisen huomiota korkeiden alueiden metsien ja suoja- 40355: kannalta tärkeimmät ovat Lemmenjoen metsien sekä jäljellä olevien yhtenäisten erä- 40356: (286 000 ha}, Urho Kekkosen (254 000 ha), maa-alueiden säilyttämiseen. 40357: Pallas-Ounastunturin (50 000 ha) ja Oulangan Inarin Kessin hakkuista syntyneen keskuste- 40358: (26 000 ha) kansallispuistot, luonnonpuistoista lun johdosta valtioneuvosto asetti 30 päivänä 40359: Kevon (71 000 ha}, Sampian (18 000 ha) ja joulukuuta 1987 komitean, jonka tehtävänä oli 40360: Maltion (15 000 ha) luonnonpuistot sekä soi- selvittää Lapin erämaa-alueiden laajuus, sijain- 40361: densuojelualueista Sammuttijängän-Vaijoen- ti ja merkitys eri käyttömuotojen kannalta 40362: jängän (52 000 ha), Lätäsenon-Hietajoen sekä tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädän- 40363: 1990 vp. - HE n:o 42 5 40364: 40365: tötoimenpiteiksi ottaen huomioon muun muas- tava viranomainen olisi ministeriö eikä Lapin 40366: sa tehdyt ehdotukset suojelualueista ja lääninhallitus kuten erämaakomitea esitti. 40367: luonnonhoitoalueiden perustamisesta. Erämaa- Enontekiön kunnanhallitus ja Maataloustuot- 40368: komitean ehdotukset valmistuivat 30 päivänä tajain Keskusliitto katsovat, että maa- ja met- 40369: joulukuuta 1988 (komiteanmietintö 1988:39). sätalousministeriön tulisi vahvistaa erämaa- 40370: Komitea ehdotti 12:n yhteiseltä pinta-alaltaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Ympä- 40371: noin 1,49 miljoonan hehtaarin suuruisen erä- ristönsuojeluneuvosto, opetusministeriö, työ- 40372: maa-alueen perustamista lähinnä kolmeen poh- ministeriö, liikenneministeriö, vesi- ja ympäris- 40373: joisimpaan kuntaan, Inariin, Enontekiöön ja töhallitus, Helsingin yliopisto, Suomen luon- 40374: Utsjoelle. Komitean mietintöön sisältyi myös nonsuojeluliitto ja kuusi muuta lausunnonan- 40375: yksityiskohtaisia ehdotuksia erämaa-alueiden tajaa katsovat, että ympäristöministeriön tulisi 40376: käytöstä sekä metsähallituksen toiminnan jär- olla hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistava 40377: jestämisestä Ylä-Lapissa varsinkin henkilövoi- viranomainen. Metsähallitus ei pidä Kemihaa- 40378: mavarojen osalta. Lakiesitys perustuu erämaa- ran erämaan perustamista tarpeellisena ja esit- 40379: komitean ehdotuksiin. tää muutoinkin huomautuksia alueiden rajaok- 40380: siin ja ehdotetun luonnonmukaisen metsänhoi- 40381: don menetelmiin. 40382: 2.2. Lausunnonantajat Lapin lääninhallituksella ei ole huomautetta- 40383: vaa erämaa-alueen rajauksiin. Lääninhallitus 40384: Erämaakomitean mietinnöstä ympäristömi- 40385: ja Lapin maakuntaliitto lausuvat kuitenkin, 40386: nisteriö pyysi lausunnot asianomaisilta ministe- 40387: että erämaiden säilyttäminen voitaisiin hoitaa 40388: riöiltä, keskusvirastoilta, tutkimuslaitoksilta, 40389: nykyisen lainsäädännön avulla, lähinnä kaa- 40390: yliopistoilta, aluehallinnon viranomaisilta ja voituksen kautta. Myös Lapin seutukaavaliitto 40391: suunnitteluelimiltä, niiltä kunnilta ja paliskun- 40392: pitää tätä yhtenä vaihtoehtona, joskin hyväk- 40393: nilta, joiden alueella ehdotettuja erämaa-aluei- 40394: syy komitean ehdotukset. Inarin kunta hyväk- 40395: ta on, useilta etujärjestöiltä ja seurailta sekä 40396: syy ehdotetun lain komitean esittämässä muo- 40397: ympäristönsuojeluneuvostolta ja luonnonva- dossa, mutta esittää komitean ehdotusten li- 40398: rainneuvostolta. Kaikkiaan 90 viranomaiselta, 40399: säksi lisähenkilökunnan paikkaamista erämaa- 40400: järjestöitä ja yhteisöitä pyydettiin lausunto. 40401: alueiden hoitoa ja käyttöä varten. Utsjoen 40402: Lausuntoja saatiin 78 kappaletta. kunnan mielestä erämaista ei ole tarpeen sää- 40403: Enemmistö lausunnonantajista pitää komi- 40404: tää lailla. Enontekiön kunta asettaa erämaa- 40405: tean ehdottaman erämaalain säätämistä tar- 40406: alueiden perustamiselle 17 eri ehtoa, muun 40407: peellisena ja hyväksyy perustettavaksi ehdote- 40408: muassa laskettelurinteiden rakentamisen Pyhä- 40409: tut erämaa-alueet ja niiden käytön tavoitteet. kerolle sekä Ounasjoen erityissuojelusta anne- 40410: Mielipiteet eroavat enemmän puhuttaessa säily- tun lain (703/83) muuttamisen siten, että Ou- 40411: tettävien erämaiden määrästä ja rajauksista. 40412: nasjoen sivuvesistöön voitaisiin rakentaa pien- 40413: Komitean ehdotukset luonnonmukaisesta met- 40414: vesivoimala. Muilla erämaa-alueiden sijainti- 40415: sänhoidosta ja erämaa-alueiden hakkuista ovat 40416: kunnilla, Sodankylällä, Savukoskella, SaHalla 40417: herättäneet myös kriittisiä arvioita. Toiset lau- ja Kittilällä, ei ole mainittavaa huomauttamista 40418: sunnonantajat pitävät komitean ehdotuksia 40419: erämaa-alueista. 40420: liian pitkälle menevinä, toiset puolestaan riittä- 40421: mättöminä. Vahva enemmistö lausunnonanta- Saamelaisvaltuuskunta katsoo, että ennen 40422: jista hyväksyy kuitenkin erämaiden säilyttämi- kuin epäselvät maanomistussuhteet valtion ja 40423: sen ja niiden käytön yleislinjat. saamelaisten välillä on selvitetty, on ennenai- 40424: Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo lau- kaista perustaa erämaa-alueita. Samansisältöi- 40425: sunnossaan, ettei erämaa-alueilla saisi tehdä nen on myös saamelaisasiain neuvottelukunnan 40426: kaivoksen perustamista luvanvaraiseksi enem- lausunto. Asianomaiset paliskunnat kannatta- 40427: pää kuin kaivoslaissa (503/65) on säädetty. vat yleensä erämaa-alueiden perustamista, mo- 40428: Valtiovarainministeriö esittää, ettei lakiesityk- net niistä komitean esittämää laajempina ja 40429: seen otettaisi lainkaan virkojen lisäyksiä tar- siten, ettei alueilla tulisi lainkaan sallia hakkui- 40430: koittavia suunnitelmia. Maa- ja metsätalousmi- ta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Erämaalii- 40431: nisteriö puolestaan katsoo, että maa- ja metsä- ke ovat myös alueiden laajentamisen ja kuta- 40432: talousministeriön olisi vahvistettava erämaa- kuinkin täydellisen hakkuukiellon kannalla. 40433: alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, jos vahvis- Erityisesti Vätsärin ja Hammastunturin erä- 40434: 6 1990 vp. - HE n:o 42 40435: 40436: maa-alueiden rajaoksia esitetään lausunnossa jeen mukaisesti sekä noudattaen erityisiä luon- 40437: laajennettaviksi. nonmukaisen metsänhoidon menetelmiä. Näin 40438: Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ja ollen tehtävät lisääntyisivät sekä alueen käytön 40439: Lapin kullankaivajain liitto eivät pidä ehdote- suunnittelussa että työn toteutuksen eri vaiheis- 40440: tun lain säätämistä tarpeellisena. sa. Ylä-Lapin hoitoalueen kehittämistehtävissä 40441: Lausuntojen perusteella esitykseen on tehty tarvitaan nykyistä enemmän henkilöstöä, ja 40442: eräitä lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. työllisyysvaroin nykyisin hoidetut monet tehtä- 40443: Muutos komitean ehdotuksiin on, että erämaa- vät tulisi voida vakinaistaa. 40444: alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei vahvis- 40445: taisi Lapin lääninhallitus vaan ympäristöminis- 40446: teriö. 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 40447: Hallituksen mielestä erämaakomitean lähes tukset 40448: yksimielinen ehdotus sisältää sellaisen ratkai- 40449: sun erämaakysymykseen, jossa laajojen eri etu- 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen 40450: ryhmien hyvinkin erilaiset näkemykset on on- 40451: nistuttu sovittamaan yhteen siten, että erämai- 40452: Ehdotetussa laissa tarkoitetut alueet ovat 40453: den säilyminen voidaan riittävässä määrin tur- suurimmaksi osin kitu- ja joutomaita, joilta 40454: vata. metsätalouden harjoittamisen edellytykset 40455: puuttuvat. 40456: 3. Esityksen organisatoriset ja Metsämaata alueilla on yhteensä noin 40457: henkilöstövaikutukset 170 000 hehtaaria. Tästä suurin osa on joko 40458: niin sanottujen korkeiden alueiden metsämai- 40459: Esityksessä tarkoitetut erämaa-alueet olisivat ta, jotka on metsähallituksen omalla päätök- 40460: metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. Kos- sellä siirretty määräajaksi metsätalouskäytön 40461: ka ne ovat kaikki jo nykyisin metsähallituksen ulkopuolelle, tai sellaisia metsiä, jotka vahvis- 40462: hallinnassa, ei niiden muodostamisella ehdote- tetun seutukaavan perusteella ovat muussa 40463: tun lain mukaisiksi erämaa-alueiksi ole välittö- kuin metsätalouskäytössä. Näiden metsien yh- 40464: miä organisatorisia vaikutuksia. Perustettavat teispinta-ala on noin 105 000 hehtaaria. Ehdo- 40465: erämaa-alueet ovat suurimmalta osin Inarin, tetun lain mukaan siirtyy tavanomaisessa met- 40466: Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueella eli sätalouskäytössä olevaa metsämaata noin 40467: hallinnollisesti metsähallituksen Ylä-Lapin hoi- 7 000 hehtaaria metsätaloustoiminnan ulko- 40468: toalueessa. puolelle laadittavien hoito- ja käyttösuunnitel- 40469: Metsähallituksen toiminta-ajatuksena Ylä- mien mukaisesti. Lisäksi noin 57 500 hehtaarin 40470: Lapin hoitoalueelia on kehittää metsätalouden suuruisilla metsäalueilla hakkuita tehtäisiin 40471: ohella toisena päätehtävänä muuta luonnonva- mahdollisimman varovaisin, luonnonmukaisin 40472: rojen hoitoa, hallintoa ja käyttöä, jossa keskei- menetelmin. 40473: nen tavoite on luonnon virkistyskäytön ja Metsäisistä erämaa-alueista suurin osa on 40474: luontaiselinkeinojen välisten suhteiden asian- Inarin kunnassa. Alueiden perustaminen vai- 40475: mukainen järjestely. kuttaakin näiltä osin metsähallituksen Ylä- 40476: Erämaa-alueilla ei ole tarkoitus rajoittaa ny- Lapin hoitoalueen toimintaan ja tätä kautta 40477: kyisiä nautintaoikeuksia. Alueille voidaan tar- metsätalouden työllisyyteen, koska hakkuu- 40478: vittaessa rakentaa myös reittejä tai rakennel- suunnite, hakkuut ja siten myös metsätyöpai- 40479: mia yleistä virkistyskäyttöä varten. Erämaa- kat hoitoaineessa vähenevät. Erämaa-alueiden 40480: alueiden hoidon ja käytön kokonaisvaltainen perustamisen arvioidaan pienentävän Ylä- 40481: järjestäminen on jo alueiden pinta-alankin ta- Lapin hoitoalueen vuotuista hakkuusuunnitet- 40482: kia niin mittava tehtävä, että se edellyttää ta noin 15 000 m 3 • Hoitoalueen vuotuinen 40483: suhteellisen laajoja henkilöstön ja tehtävien käyttöpuun hakkuusuunnite on nykyisin noin 40484: järjestelyjä metsähallituksen organisaatiossa. 208 000 m 3 • Vähennys on 7,3 prosenttia. Luon- 40485: Erämaa-alueiden käyttö on tarkoitus järjes- nonmukaisesti käsiteltävien metsien hoito ja 40486: tää kullekin alueelle laadittavan hoito- ja käyt- sen suunnittelu vaativat toisaalta aikaisempaa 40487: tösuunnitelman mukaan. Erämaa-alueiden enemmän työtä. Näistä syistä metsähallituksen 40488: luonnonmukaisissa osissa harjoitettaisiin met- taloustuloksen arvioidaan vähenevän noin mil- 40489: sätaloutta metsähallituksen vahvistaman oh- joona markkaa vuodessa. 40490: 1990 vp. - HE n:o 42 7 40491: 40492: Etelämpänä sijaitsevien pienehköjen erämaa- puun tarve on noin 50 000 m3 ja muiden 40493: alueiden perustamisella ei ole sanottavia vaiku- arviolta 10 000 m3 , joten paikallinen jalostus 40494: tuksia asianomaisten hoitoalueiden hakkuu- tarvitsee Inarissa sahapuuta yhteensä noin 40495: suunnitteeseen eikä siten välitöntä vaikutusta 60 000 m 3 vuodessa. Nykyisellä hakkuusuun- 40496: metsätalouden työpaikkoihinkaan. nitteella valtion metsistä kertyy sahapuuta noin 40497: Esityksen vaikutukset valtion metsätalouteen 55 000 m 3 • Yksityismetsistä arvoidaan kertyvän 40498: koko maan ja Lapin maakunnankin kannalta noin 15 000 m3 , joten tarjonta on yhteensä 40499: ovat näin ollen verraten vähäiset. noin 70 000 m3 vuodessa. Yksityismetsien vuo- 40500: tuinen tarjonta vaihtelee kuitenkin paljon 40501: markkinatilanteen mukaan. Kolmasosa tukeis- 40502: 4.2. Vaikutukset kuntien talouteen ta myydään alueen ulkopuolelle. 40503: Erämaa-alueiden säilyttäminen pienentää 40504: Ylä-Lapin hoitoalueen nykyinen kälttöpuun valtion metsien sahapuun tarjontaa noin 4 000 40505: vuotuinen hakkuusuunnite 208 000 m vuodes- m3 • Tämä ei vielä vaaranna paikallisen puunja- 40506: sa merkitsee laskennallisesti 87 metsurityöpaik- lostuksen raaka-aineen saantia, mutta kiristää 40507: kaa ja yhteensä 158 metsätalouden työpaikkaa. kilpailua ja vähentää tulevaisuuden laajenta- 40508: Hakkuusuunnitteen 2 400 m 3:n katsotaan vas- mismahdollisuuksia. Näillä perusteilla näyttää 40509: taavan yhtä metsurityöpaikkaa ja 1 300 m 3 :n joka tapauksessa siltä, että ehdotetun lain mu- 40510: yhtä metsätalouden työpaikkaa. Erämaa-aluei- kaisten erämaa-alueiden säilyttäminen ei vä- 40511: den perustamisesta johtuva hakkuusuunnitteen hennä työpaikkoja Inarin alueen puunjalostuk- 40512: pieneneminen 15 000 m3 :llä vähentää näin ol- sessa. 40513: len Ylä-Lapin hoitoalueessa noin 12 metsäta- Luontaiselinkeinojen ja luonnon virkistys- 40514: louden työpaikkaa. Urho Kekkosen kansallis- käytön edellytysten paranemisen ansiosta säily- 40515: puiston perustamisesta johtuvia työpaikkame- viä sekä sen tuottamia uusia työpaikkoja ei ole 40516: netyksiä laskettaessa esitettiin vuonna 1982, mahdollista etukäteen laskea. Erämaa-alueiden 40517: että 800-900 m 3 :n käyttöpuusuunnite vastaa luonnontilaisina säilytettävät ja luonnonmu- 40518: yhtä metsätalouden työpaikkaa. Ero suunnit- kaisina käsiteltävät metsät turvaavat porota- 40519: teissa työpaikkaa kohden johtuu työn tuotta- louden edellytykset paremmin kuin tavanomai- 40520: vuuden noususta ja Inarin metsien mäntyval- set talousmetsät. Porotaloutta voidaan siten 40521: taisuudesta. harjoittaa ainakin yhtä laajasti kuin nykyisin. 40522: Arvioitaessa erämaa-alueiden perustamisen Hakkuut tärkeillä porojen talvilaitumilla lisää- 40523: työllisyysvaikutuksia Inarissa on otettu huo- vät kuitenkin poronhoitotyötä sekä aiheuttavat 40524: mioon myös vaikutukset paikalliseen puunja- lisäkustannuksia ruokinnan vuoksi, koska po- 40525: lostukseen. Tärkeimpiä puuta jalostavia yrityk- roja on tällöin paimennettava tavallista enem- 40526: siä ovat Vapo Oy:n Peuravuonon saha ja män. 40527: Inarin Puutuote sekä eräät näitä pienemmät Kuntien metsäverotuloihin ehdotetuna lailla 40528: yritykset. Peuravuonon sahan vuotuinen saha- ei ole olennaista vaikutusta. 40529: 8 1990 vp. - HE n:o 42 40530: 40531: 40532: 40533: 40534: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 40535: 40536: 1. Lakiehdotuksen perustelut Käsivarren erämaa-alue on suurten tunturei- 40537: den maata. Alueella on Suomen korkein tuntu- 40538: 1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä on säännös ri, Haiti (1 328 metriä), ja useita muita yli 40539: lain tavoitteista. Ehdotetun lain tavoitteena on tuhannen metrin yltäviä lakia. Erämaan luo- 40540: Lapin alkuperäisimmän ja tyypillisimmän jäl- teisosan jyhkeimmät alueet, niin sanotut Ylä- 40541: jellä olevan erämaaluonnon säilyttäminen tunturit kuuluvat Köliin, joka jatkuu Ruotsin 40542: mahdollisimman muuttumattomana. Tavoit- ja Norjan raja-alueella kauas etelään. Nuori 40543: teena on myös turvata luontaiselinkeinojen ja kallioperä ilmenee jyrkkinä pahtoina ja syvinä 40544: saamelaiskulttuurin harjoittamisen luontaiset laaksoina. Rapautuvista kallioista ja kivikoista 40545: edellytykset. Erämaa-alueiden perustamisella liukeneva kalkki rehevöittää monilajisen tuntu- 40546: pyritään myös kehittämään luonnon monipuo- rikasvillisuuden vallitsemia niittyjä. Käsivarren 40547: lista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimer- avaria maisemia hallitsevat harmaat kivikot ja 40548: kiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömah- tunturikyömyt. Etelämpänä tunturit ovat van- 40549: dollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä. hemman kuluneen kallioperän vuoksi loivem- 40550: Erämaa-alueet perustettaisiin lailla. Lain pia ja tyypillisen karun tunturikasvillisuuden 40551: 3 §:ssä lueteltaisiin erämaa-alueet. aluetta. Tunturikoivikoita kasvaa alavimmissa 40552: 2 §. Soveltamisala. Pykälässä on säännös laaksoissa. Lukemattomat kirkasvetiset purot 40553: lain soveltamisalasta ja sen suhteesta muuhun ja joet sekä erikokoiset järvet, jotka laskevat 40554: lainsäädäntöön. Erämaa-alueiden luonnontilai- Lätäsenon isoon vesiväylään, ovat erämaan 40555: suuden säilyttämisen turvaamiseksi ehdotetaan olennainen osa. 40556: lakiin otettaviksi erämaa-alueeseen kuuluvan Käsivarren erämaa-alueeseen kuuluisi noin 40557: maa-alueen luovuttamiskielto, teiden rakenta- 221 000 hehtaaria valtion omistamia alueita 40558: miskielto sekä kaivospiirin määräämiskielto. Enontekiön kunnassa. Alue on lähes kokonai- 40559: Muuten alueita käytettäisiin pääasiassa kutakin suudessaan kitu- ja joutomaata, joten edelly- 40560: toimintaa sääotelevän lainsäädännön mukai- tykset metsätalouden harjoittamiselle puuttu- 40561: sesti. Niinpä esimerkiksi poronhoitoa, metsäs- vat. Valtion vesialueita alueella on noin 8 700 40562: tystä, kalastusta ja maastoliikennettä säännel- hehtaaria. Suomen ainoana niin sanottujen 40563: täisiin niistä annetuin yleisin säännöksin. suurtunturien alueena Käsivarren erämaa-alu- 40564: Pohto- ja kotitarvepuun ottoa ei ole liion eella on huomattava merkitys matkailun ja 40565: tarkoitus miltään osin muuttaa nykyisestään. retkeilyn kannalta. Se on myös tärkeä osa 40566: Myös luontaiselinkeinolakia (610/84) ja koltta- Käsivarren paliskunnan poronhoitoalueesta. 40567: lakia (611/84) sovellettaisiin edelleen erämaa- Tarvantovaaran erämaa-alue on maisemal- 40568: alueilla muuten kuin, että rakentaminen näiden iaan niukkailmeistä tunturi- ja metsä-Lapin 40569: lakien perusteella voitaisiin ohjata hoito- ja vaihettumisvyöhykettä. Suot ja pikkuvesistöjen 40570: käyttösuunnitelmassa määrättyihin paikkoihin. verkosto hallitsevat erämaan ydinosaa, jonka 40571: Osa erämaa-alueiden metsistä säilytettäisiin keskellä kohoaa Tarvantovaara. Pohjoisessa 40572: luonnontilaisina, ja osassa niitä voitaisiin har- kaartuu matala, noin 600 metriin nouseva tun- 40573: joittaa luonnonmukaista metsänhoitoa siten turiylänkö. Alueen eteläisimmässä osassa män- 40574: kuin hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkem- nyt eläväittävät maisemaa, mutta muutoin 40575: min osoitetaan. aluetta luonnehtivat matalat tunturikoivikot. 40576: 3 §. Erämaa-alueet. Pykälässä luetellaan pe- Tarvantojoki ja Harrijoki virtailevat rauhalli- 40577: rustettaviksi ehdotetut 12 erämaa-aluetta sekä sesti kohti Muonionjokea. 40578: ilmoitetaan niiden pinta-ala ja sijaintikunta. Tarvantovaaran erämaa-alueeseen kuuluisi 40579: Luonnonmaantieteellisin ja maisemallisin pe- noin 67 000 hehtaaria valtion omistamia aluei- 40580: rustein alueita voidaan kuvailla seuraavasti. ta Enontekiön kunnassa. Alueesta on noin 40581: 1990 vp. - HE n:o 42 9 40582: 40583: 3 200 hehtaaria nykyisen metsätaloustoimin- jolta puuttuvat edellytykset metsätalouden har- 40584: nan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden joittamiselle. Valtion vesialueita alueella on 40585: metsämaita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, noin 4 100 hehtaaria. Yksityismaita on alueen 40586: jolta puuttuvat edellytykset metsätalouden har- rajauksen sisäpuolella noin 150 hehtaaria. 40587: joittamiselle. Valtion vesialueita alueella on Poistunturin erämaa-alueen jakaa Kevon 40588: noin 3 400 hehtaaria. Yksityismaita on alueen luonnonpuisto kahteen osaan. Pohjoisessa 40589: rajauksen sisäpuolella noin 370 hehtaaria. maisemaa hallitsevat loivakaartoiset harmaat 40590: Pöyrisjärven erämaa-alue on tyypillisintä tunturiylängöt sekä tummat palsasuot. Pais- 40591: Enontekiön tunturi- ja metsikkömaata. Täällä- tunturin ryhmä nousee yli 600 metrin. Suur- 40592: kään loivakaartoiset tunturit eivät kohoa pal- piirteistä ylänköä rikkovat siellä täällä syvään 40593: jon yli 600 metrin, mutta ne hallitsevat maise- uurtuneet jokilaaksot, joissa tunturiskaidin au- 40594: mia kuitenkin kaikkialla. Erämaan eri puolilla tius vaihtuu vehmaiksi koivikoiksi. Koskina 40595: näkyy vesistöjen ja jänkien takana tunturiryh- virtaavat joet laskevat Tenon laaksoon ahtaita 40596: miä, joista Näkkälän kylän itäpuoliset Jiersti- laaksoja pitkin. Koivikoiden saartama ja kor- 40597: vaarat ovat korkeimmat. Vaaranrinteitä ja soi- kean harjujakson kahteen osaan jakama Luo- 40598: den reunoja verhoavat matalat tunturikoivikot. musjärvi on niukkajärvisellä alueella erityisen 40599: Pienet mäntymetsiköt menestyvät alueen etelä- merkityksellinen kalavesi. Erämaa-alueen ete- 40600: reunalla. Erämaata halkovien hietikko- ja har- läosa on suurelta osin alavaa suo- ja järviseu- 40601: jualueiden vaalea hiekka paistaa paikoin avoi- tua. Varsinkin Kaamasjoen lähistöllä levittäy- 40602: mina, tuulen tuivertamina laikkuina. Kolme tyvät laajat metsä-Lapin jängät, ja niiden reu- 40603: Ounasjoen latvahaaraa, Näkkäläjoki, Pöyris- nakoivikoissa erottuvat yksittäiset tummat 40604: joki ja Käkkälöjoki, jakavat erämaata osiin männyt. 40605: virratessaan alueen kautta suurin piirtein poh- Paistunturin erämaa-alueeseen kuuluisi noin· 40606: joisesta etelään. Suuri, hiekkarantainen Pöyris- 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita 40607: järvi on tärkeä erämaan kalavesi. Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on noin 40608: Pöyrisjärven erämaa-alueeseen kuuluisi noin 200 hehtaaria nykyisin metsätaloustoiminnan 40609: 128 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ulkopuolella olevia korkeiden alueiden metsä- 40610: Enontekiön kunnassa. Alueesta on noin 5 600 maita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta 40611: hehtaaria nykyisen metsätaloustoiminnan ulko- puuttuvat edellytykset metsätalouden harjoitta- 40612: puolella olevia korkeiden alueiden metsämaita miselle. Valtion vesialueita alueella on noin 40613: ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta puuttu- 4 300 hehtaaria. Yksityismaita on alueen ra- 40614: vat edellytykset metsätalouden harjoittamisel- jauksen sisäpuolella noin 820 hehtaaria. 40615: le. Valtion vesialueita alueella on noin 7 900 Kaldoaivin erämaa-alue on tunturi-Lapio 40616: hehtaaria. Yksityismaita on alueen rajauksen suurin erämaa, jota luonnehtivat peninkulmai- 40617: sisäpuolella noin 70 hehtaaria. set tundramaiset tunturiylängöt. Paljakka val- 40618: Muotkatunturin erämaa-alue on luonnoltaan taa alueen koillisosat jo alle 300 metrin kor- 40619: monimuotoinen. Erämaan keski- ja pohjois- keudella. Muuallakin tunturimittarin tuhoamat 40620: osaa jakavat Kaamasjoen latvahaarojen syvät koivikot korostavat maiseman tietynlaista yksi- 40621: laaksot loivanpyöreiksi tunturiselänteiksi, jot- toikkoisuutta. Melko alavasta erämaasta koho- 40622: ka ovat pääosiltaan puutonta nummimaista aa vain Kaldoaivin pitkä ylänkö yli 400 metrin 40623: paljakkaa. Sen sijaan laaksoissa kasvaa veh- korkeuteen. Mainittavia tuntureita on myös 40624: maita tunturikoivikoita ja yksittäisiä mäntyjä pohjoisessa lähellä Tenoa. Erämaan luonto on 40625: tai mäntyryhmiä. Vuolaat joet, kaunis Pelto- vaihtelevaa. Tenon kaksi isoa sivujokea, Vetsi- 40626: järvi ja kumpuilevat tunturit antavat maisemil- joki ja Pulmankijoki, virtaavat erämaan läpi 40627: le vaihtelevuutta. Erämaan eteläosa on alavam- etelästä pohjoiseen. 40628: paa pikkuvesistöjen, soiden ja vaarojen luon- Vetsijoen latvoilla on laaja purojen, järvien 40629: nehtimaa metsäkairaa. Parhailla metsämailla ja soiden sekä koivikkoisten moreenikumpujen 40630: menestyvät männiköt. ja harjujen luonnehtima ylätasanko. Pulman- 40631: Muotkatunturin erämaa-alueeseen kuuluisi kijoki taas virtailee suoraviivaisesti avarassa 40632: noin 157 000 hehtaaria valtion omistamia laaksossaan, jossa kasvaa kivikon seassa 40633: alueita Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on maamme pohjoisin luonnonvarainen männik- 40634: noin 3 800 hehtaaria nykyisin metsätaloustoi- kö. Erämaa-alueen eteläosa, joka kuuluu Nää- 40635: minnan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden tämöjoen valuma-alueeseen, on Inarin alangol- 40636: metsämaita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, le tyypillistä pienpiirteistä maisemaa. Lännessä 40637: 40638: 2 300157H 40639: 10 1990 vp. - HE n:o 42 40640: 40641: levittäytyvät peninkulmaiset tunturi-Lapin pal- ovat keskeisiä maiseman kiintopisteitä. Erikoi- 40642: sasuot ja avarat järvet. sinta ja omalla tavallaan arvokkainta luontoa 40643: Kaldoaivin erämaa-alueeseen kuuluisi noin edustavat Tsarmitunturin alueen laajat kuusi- 40644: 294 000 hehtaaria valtion omistamia alueita kot, jollaisia ei ole muualla Inarin itäosissa. 40645: Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on noin Tunturien rinteiden koristeellisten kynttiläkuu- 40646: 2 700 hehtaaria nykyisin metsätaloustoiminnan sikoiden kuuset muistuttavat kuusen itäistä, 40647: ulkopuolella olevia korkeiden alueiden metsä- siperialaista muotoa. Alueella on myös näyttei- 40648: maita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta tä järeistä männiköistä. Erämaa on vedenjaka- 40649: puuttuvat edellytykset metsätalouden harjoitta- jana, ja osa pikkujärvien vesistä virtaa pohjoi- 40650: miselle. Valtion vesialueita alueella on noin seen Inariin, osa etelään Luttoon ja sitä kautta 40651: 26 200 hehtaaria. Yksityismaita on alueen ra- Vienanmereen. 40652: jauksen sisäpuolella noin 1 100 hehtaaria. Tsarmitunturin erämaa-alueeseen kuuluisi 40653: Vätsärin erämaa-alue on suurelta osin alavaa noin 15 000 hehtaaria valtion omistamia aluei- 40654: Inarin järvimaata, jota verhoavat lähes kaut- ta Inarin kunnassa. Alueesta on metsämaata 40655: taaltaan karut männiköt. Alueen koilliskulmal- noin 7 900 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata 40656: la on kuitenkin myös laajalti lähes puutonta, noin 6 800 hehtaaria. Aluetta koskee Lapin 40657: kivistä tunturiylänköä. Tunturimittarin tuhoil- seutukaavan suojeluvaraus, jonka perusteella 40658: ta säästyneitä, eläviä koivuja on niukasti, joten alue myös hoito- ja käyttösuunnitelmassa jää 40659: monin paikoin mänty muodostaa metsänrajan kokonaan pois metsätalouskäytöstä. Valtion 40660: tuntureiden rinteillä. Inarijärven itäpuolella vesialueita on alueella noin 540 hehtaaria. 40661: männiköt tihenevät, ja siellä täällä koivu-haa- Hammastunturin erämaa-alue koostuu useis- 40662: pametsiköt monipuolistavat mäntykankaita. ta arvokkaista osista, mutta on silti kokonai- 40663: Paatsjoen vesistön keskusjärvi, laaja Inari, on suus. Erämaa-alueen kautta virtaava Ivalojoki 40664: erämaan tärkeä osa louhikkoisine rantoineen, jakaa jo sinänsä alueen eri osiin. Kaunis, 40665: lukemattomine saarineen ja kilometrisine ula- kartiomainen Hammastunturi ja muut puutto- 40666: paineen. Järvien rantoja ja isoja saaria peittä- mat tunturit ovat kasvimaantieteellisellä vai- 40667: vät männiköt, mutta pikkusaarten luonto on hettumisvyöhykkeellä Ivalojoen molemmin 40668: muovautunut ulapoiden ankarissa oloissa tun- puolin. Hammastunturin-Appistunturin laajan 40669: turimaiseksi. Maaston poikkeuksellinen rikko- ylängön koillis- ja pohjoispuolella erämaa on 40670: naisuus on Vätsärin erämaan erikoisuus. Lou- tyypillistä Inarin luontoa mäntyvaltaisine vaa- 40671: naiskoillissuuntaisiin kivisiin painanteisiin on roineen, kirkasvetisine järvineen ja jokineen. 40672: syntynyt tuhansittain erikokoisia järviä ja pu- Tiheimmät ja kasvuisimmat männiköt ovat 40673: roja. Ivalojoen ja sen sivujokien varsilla. Tunturei- 40674: Vätsärin erämaa-alueeseen kuuluisi noin den etelä- ja lounaispuolella maasto tasoittuu 40675: 155 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ja piikkilatvainen kuusi nousee metsänrajalle 40676: Inarin kunnassa. Alueesta on metsämaata noin sekä hallitsee muutenkin metsäkuvaa. Alajuok- 40677: 43 000 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata noin sunaan koskina kuohuva Ivalojokikin rauhoit- 40678: 61 600 hehtaaria. Metsämaasta on hoito- ja tuu kaartelemaan yläjuoksunaan suurten jän- 40679: käyttösuunnitelmassa tarkoitus säilyttää noin kien ja yhä matalammiksi käyvien metsäselkien 40680: 31 800 hehtaarin alue luonnontilaisena metsä- välissä. Erämaa-alueen eteläisimmästä osasta 40681: nä, jossa hakkuita ei tehdä, ja noin 11 500 tummailmeisen kuusikko- ja jänkäkairan vedet 40682: hehtaarin suuruinen alue luonnonmukaisesti valuvat Porttipahdan altaan kautta Kemijo- 40683: hoidettuna metsänä, jossa hakkuut mahdolli- keen. 40684: simman varovaisin menetelmin olisivat sallittu- Hammastunturin erämaa-alueeseen kuuluisi 40685: ja. Valtion vesialueita, joista merkittävin on noin 182 000 hehtaaria valtion omistamia 40686: osa Inarijärveä, on alueella noin 49 700 heh- alueita Inarin, Sodankylän ja Kittilän kunnis- 40687: taaria. Aluetta koskee myös Lapin seutukaa- sa. Alueesta on metsämaata noin 66 200 heh- 40688: van suojelualuevaraus, jonka pinta-ala on noin taaria ja kitu- ja joutomaata noin 112 200 40689: 73 000 hehtaaria. Yksityismaita on alueen rajo- hehtaaria. Metsämaasta on hoito- ja käyttö- 40690: jen sisäpuolella noin 3 400 hehtaaria. suunnitelmassa tarkoitus säilyttää luonnonti- 40691: Tsarmitunturin erämaa-alue on kauniin tun- lassa noin 35 300 hehtaaria ja luonnonmukai- 40692: turiryhmän luonnehtima metsäkaira laajojen sesti hoidettuna metsänä, jossa hakkuut mah- 40693: talousmetsien keskellä. Tsarmitunturin 470 dollisimman varovaisin menetelmin olisivat sal- 40694: metriin nouseva laki ja alueen muutkin kerot littuja, noin 30 900 hehtaarin suuruinen alue. 40695: 1990 vp. - HE n:o 42 11 40696: 40697: Alueeseen kuuluva Ivalojoen laakso on jo van- osalta on jaettu aarniosiin, puisto-osiin ja ta- 40698: hastaan ollut pinta-alaltaan 6 600 hehtaarin lousosiin. Tämä jako on tarkoitus säilyttää 40699: kokoisena suojelualueena Lapin seutukaavas- hoito- ja käyttösuunnitelmassa myös alueen 40700: sa. Valtion vesialueita alueella on noin 3 500 tultua erämaa-alueeksi. Alue on suojelualuetta 40701: hehtaaria. Erämaa-alue muodostaa keskeisen myös Lapin seutukaavassa. Valtion vesialueita 40702: osan Hammastunturin paliskunnan poronhoi- alueella on noin 90 hehtaaria. 40703: toalueesta. Yksityismaita alueen rajojen sisä- Tuntsan erämaa-alue koostuu Värriötuntu- 40704: puolella on noin 890 hehtaaria. reiden korkeasta eteläosasta, joka kohoaa aina 40705: Puljun erämaa-alue on vaihettumisvyöhyket- 552 metrin korkeuteen. Tunturiselänteen mo- 40706: tä Kittilän pohjoisten metsäkairojen ja Enonte- lemmin puolin metsät ovat lähes puhtaita kuu- 40707: kiön harvojen metsänrajametsien välissä. Erä- sikoita, jotka ylhäällä tuntureiden kivikkoisilla 40708: maan eteläosaa luonnehtivat suuret suot ja rinteillä ovat harvoja, tykyn runtelemia rää- 40709: kuusivaltaiset matalat vaarat. Pohjoisempana seikköjä. Kosteiden kurujen reunoilla ja tuo- 40710: kuusi väistyy ja mänty valtaa tunturikoivun reilla kankailla kuusikko on paikoin vartevaa 40711: ohella vaarojen ja tuntureiden rinteet. Alavim- ja korkeaa. Männiköitä on niukasti kaikkialla 40712: milla mailla pensaikkoiset jängät saartavat jär- muualla paitsi Korvusselässä, mutta yksittäiset 40713: viä. Alueen eteläosassa yksinäinen Puljutunturi järeät aihkit tuovat vaihtelua kuusikoihin. 40714: nousee 471 metriin. Erämaan pohjoisreunalla Alueen vesiluontoa luonnehtivat soisissa pai- 40715: siintelee harvenevien metsien takana laakea nanteissa ja tunturipäiden väleissä kiemurtele- 40716: Avisuora- ja Peltotuntureiden ylänkö. vat tummat purot ja joet. Sallan puolella vesiä 40717: Puljun erämaa-alueeseen kuuluisi noin keräilevät Kemijoen ison latvahaaran, Värriö- 40718: 61 000 hehtaaria valtion omistamia alueita joen monet sivupurot ja kaakkoon Neuvosto- 40719: Enontekiön ja Kittilän kunnissa. Alueesta on liiton puolelle virtaavan Tuntsanjoen latvat. 40720: nykyisin metsätaloustoiminnan ulkopuolella Alueen koillisosassa, Savukosken puolella vir- 40721: olevia korkeiden alueiden metsämaita noin tailevat Nuorttijoen ylimmät latvanorot. Vär- 40722: 12 300 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata noin riöjoen latvoilla ovat seudun suurimmat suot. 40723: 47 600 hehtaaria. Metsämaasta noin 4 500 heh- Ne ovat jokivarsia reunustavia tai kivennäis- 40724: taaria kuuluisi luonnonmukaisesti hoidettuun maiden kapeiksi lahdelmiksi puristamia karuja 40725: osaan, jossa metsien varovainen käsittely on nevoja ja rämeitä. 40726: sallittu. Valtion vesialueita alueella on noin Tuntsan erämaa-alueeseen kuuluisi noin 40727: 1 540 hehtaaria. Yksityismaita alueen rajojen 21 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sal- 40728: sisäpuolella on noin 180 hehtaaria. lan ja Savukosken kunnissa. Alueesta on met- 40729: Kemihaaran erämaa-alue on vaihtelevaa Itä- sämaata noin 7 000 hehtaaria ja kitu- ja jouto- 40730: Lapin luontoa, jonka tärkein piirre ovat kivik- maata noin 14 100 hehtaaria. Metsämaasta on 40731: koiset tunturiryhmät. Kemijokeen laskevan noin 5 400 hehtaaria nykyisin metsätaloustoi- 40732: Sorvortanjoen laaksoon putoaa muurimainen minnan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden 40733: Sorvortantunturin ja Uttipiekantunturin rak- metsämaita ja noin 1 600 hehtaaria luonnon- 40734: karinne ja pohjoisessakin kohoaa isoja tunturi- mukaisesti hoidettavaa aluetta, jossa tehtäisiin 40735: lakia. Sen sijaan selänteen takana Kemihaaran hakkuita mahdollisimman varovaisin menetel- 40736: varrella on tyypillistä Koilliskairan luontoa, min. Valtion vesialueita alueella on noin 60 40737: jossa aukeat suot erottavat mäntyvaltaisia, Ioi- hehtaaria. 40738: via metsäselkiä toisistaan. Myös tunturialueen 4 §. Alueen luovuttaminen. Pykälän 1 mo- 40739: kuivia alarinteitä ja jokilaaksojen harjuja ver- mentissa on säännös erämaa-alueen rajojen 40740: hoavat järeät männiköt, mutta korkeita tai sisäpuolella olevan alueen luovuttamiskiellosta. 40741: kosteita maita hallitsevat kuusikot. Jokia reu- Säännöksellä turvataan lain tärkeintä tarkoi- 40742: nustavat paikoin pitkät, saraiset nevat ja kor- tusta, erämaiden säilyttämistä mahdollisimman 40743: vet. luonnontilaisina. Metsähallitus ei ehdotuksen 40744: Kemihaaran erämaa-alueeseen kuuluisi noin mukaan saisi luovuttaa eikä vuokrata hallin- 40745: 31 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sa- nassaan olevia, erämaa-alueisiin kuuluvia alu- 40746: vukosken kunnassa. Alueesta on metsämaata eita. Säännöksellä estettäisiin siten muun mu- 40747: noin 17 300 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata assa yksityinen rakennustoiminta, kuten loma- 40748: noin 13 300 hehtaaria. Alue on nykyisin metsä- keskusten ja laskettelualueiden rakentaminen 40749: hallituksen omalla päätöksellään rauhoittama erämaa-alueilla. Luovuttamiskielto ei kuiten- 40750: luonnonhoitometsä, joka metsätalouskäytön kaan koskisi erämaa-alueeseen kuuluvia vesi- 40751: 12 1990 vp. - HE n:o 42 40752: 40753: alueita, joten esimerkiksi kalastukseen liittyvät lautta. Tällaisia metsiä on lähinnä Hammas- 40754: vesialueiden käyttöoikeuksien luovutukset jäi- tunturin ja Vätsärin erämaa-alueilla. 40755: sivät nykyisen käytännön varaan. Käyttöoikeus Hammastunturin ja Puljun erämaa-alueiden 40756: määrättyyn tarkoitukseen olisi kuitenkin mah- kautta kulkee jo aiemmin rakennettu yleinen 40757: dollista luovuttaa valtioneuvoston luvalla. Lu- tie. Ehdotetun lain säännökset eivät olisi estee- 40758: pa alueen luovuttamiseen voitaisiin antaa, jos nä näiden erämaassa kulkevien teiden käytölle 40759: erämaa-alueelle suunnitellulla hankkeella on ja kunnossapidolle olemassa olevien linjausten 40760: yleisen edun kannalta huomattava merkitys. puitteissa. Säännökset eivät myöskään estä 40761: Tällainen hanke voisi olla esimerkiksi koko eräillä muillakin alueilla jo olevien, lähinnä 40762: maan kannalta merkityksellisen voimalinjan poronhoitoa varten tehtyjen teiden käyttöä. 40763: rakentaminen erämaa-alueen kautta. Pykälän 3 Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- 40764: momentin mukaan alueen luovuttamiseen ja si poikkeussäännös. Valtioneuvoston luvalla 40765: vuokraamiseen olisi lisäksi aina sovellettava voitaisiin erämaa-alueelle rakentaa pysyvästi 40766: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tie muun muassa luontaiselinkeinojen tarpei- 40767: tuloatuottavia oikeuksia annettua lakia (687 1 siin. Valtioneuvoston luvalla olisi myös mah- 40768: 78). Tämän lain säännöksistä johtuen saattaa dollista rakentaa erämaa-alueen halki sellainen 40769: alueen luovuttaminen eräissä tapauksissa vaa- tie, jolla on yleisen edun kannalta huomattava 40770: tia erillisen lain säätämistä. merkitys. Kysymykseen voisi esimerkiksi tulla 40771: Pykälän 2 momentissa on poikkeussäännös 1 koko maan kannalta merkityksellisen tien ra- 40772: momentin luovutuskiellosta. Valtioneuvoston kentaminen erämaa-alueiden kautta. Näissä ti- 40773: lupaa alueen tai sen käyttöoikeuden luovutta- lanteissa joudutaan harkitsemaan tien merkitys 40774: miseen ei tarvittaisi, jos alue tai sen käyttöoi- erämaa-alueen merkitykseen verrattuna. 40775: keus luovutetaan porotalouden, kalastuksen, Pykälän 1 momenttiin sisältyvä teiden raken- 40776: metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. Säännök- tamiskielto ei koskisi pykälän 3 momentin 40777: sellä edistettäisiin lain tarkoitusperiä, joiden mukaan tien rakentamista silloin, kun erämaa- 40778: mukaan erämaa-alueet olisi säilytettävä luon- alueen rajojen sisäpuolella olevalla yksityisellä 40779: non monipuolisen käytön ja sen edellytysten tilalla on lakiin perustuva kulkuoikeus valtion 40780: turvaamiseksi luontaiselinkeinojen harjoitta- omistaman maan halki, käytännössä useimmi- 40781: mista ja luonnontuotteiden keräilyä varten. ten joko jakolain (604/51) mukainen tierasite 40782: Alueen luovutus tulisi kuitenkin kysymykseen tai yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 40783: vain hoito- ja käyttösuunnitelmassa määrätys- mukainen tieoikeus. Jos kysymyksessä olisi 40784: sä erämaa-alueen osassa. Luontaiselinkeinolain sellainen saavutettu oikeus, joka on syntynyt 40785: säännösten mukaan metsähallitus voi muutoin- ennen ehdotetun lain voimaantuloa, ei olisi 40786: kin osoittaa paikan, johon luovutuksensaaja asianmukaista, että tähän oikeuteen perustuva 40787: voi rakentaa rakennuksensa. Valtioneuvoston tien rakentaminen kiellettäisiin. Jos alueen erä- 40788: lupaa ei myöskään tarvittaisi, kun kysymys on maaluonne kärsisi siitä, että tällaiseen oikeu- 40789: alueen tai sen käyttöoikeuden luovuttamisesta teen perustuva tie rakennettaisiin, valtioneu- 40790: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toi- vosto voisi ehdotetun lain 8 §:n nojalla määrä- 40791: mintaan liittyviin välttämättömiin tarpeisiin. tyin edellytyksin antaa luvan tietä varten perus- 40792: Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnan rajojen tetun rasite- tai käyttöoikeuden lunastamiseen. 40793: vartioimiseksi ja puolustusvalmiuden ylläpitä- Lakiesitystä valmisteltaessa on ollut tiedos- 40794: miseksi tarvittavat toimet. sa, että Hammastunturin erämaa-alueen läpi 40795: 5 §. Teiden rakentaminen. Erämaa-alueilla on suunniteltu tietä, joka kulkisi Kutturan 40796: olisi teiden rakentaminen pykälän 1 momentin saamelaiskylästä länteen Inarin ja Pokan väli- 40797: mukaan kiellettyä. Erämaa-alueiden keskeisim- selle tielle. Koska tämän tien rakentaminen on 40798: piä tunnusmerkkejä on se, että alue on tietön. erittäin tarpeellinen sekä poronhoitoa että saa- 40799: Säännöksellä turvattaisiin lain päätarkoitusta, menkielisen väestön kouluolojen parantamista 40800: alueiden erämaaluonteen säilyttämistä. Kielto varten, ehdotetaan lain 12 §:n 3 momenttiin 40801: koskisi pysyvän eli kaikkina vuodenaikoina otettavaksi säännös, jonka mukaan valtioneu- 40802: ajokelpoisen tien rakentamista. Se ei siten es- voston lupaa ei tarvittaisi mainitun tien raken- 40803: täisi niin sanottujen talviteiden rakentamista. tamiseen. 40804: Talviteitä onkin tarkoitus käyttää muun muas- 6 §. Kaivostoiminta. Ehdotetun lain 4 §:ään 40805: sa puiden kuljettamiseen niiltä erämaa-alueilta, sisältyvän alueen luovuttamiskiellon tarkoituk- 40806: joilla harjoitetaan luonnonmukaista metsäta- sena on estää erämaa-alueiden säilyttämistä 40807: 1990 vp. - HE n:o 42 13 40808: 40809: uhkaavat toimet. Tämä säännös ei kuitenkaan täväksi. Ympäristöministeriö pyytää ennen 40810: koske kaivoksen perustamista. Kaivos perus- hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista sii- 40811: tetaan kaivoslaissa säädetyssä järjestyksessä, tä asianomaisten ministeriöiden ja muiden vi- 40812: eikä kaivoksen perustaminen edellytä ehdote- ranomaisten lausunnot. Koska erämaa-alueet 40813: tun lain 4 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeuden ovat sekä saamelaisten kotiseutualueella että 40814: luovutusta. Kaivostoiminnan aloittaminen porotalouden kannalta tärkeillä alueilla, vara- 40815: muuttaa aina alueen erämaaluonteen. Tämän taan myös saamelaisvaltuuskunnalle ja Palis- 40816: vuoksi ehdotetaan, että erämaa-alueilla ei kai- kuntain yhdistykselle aina tilaisuus lausunnon 40817: vostoimintaa saisi aloittaa ilman valtioneuvos- antamiseen. 40818: ton lupaa. Pykälän mukaan kauppa- ja teolli- Erämaa-alueiden säilyttämiseksi siirretään 40819: suusministeriö ei saisi määrätä kaivoslain 4 osa metsämaasta pois metsätalouskäytöstä. 40820: luvussa tarkoitettua kaivospiiriä erämaa-alueel- Erämaa-alueiden metsät joko säilyisivät luon- 40821: le, ellei siihen ole saatu valtioneuvoston lupaa. nontilaisina tai niissä voitaisiin harjoittaa luon- 40822: Kaivoslain mukaisia valtauksia voitaisiin sitä nonmukaista metsänhoitoa. Hoito- ja käyttö- 40823: vastoin tehdä erämaa-alueilla. Kaivoslain suunnitelmassa määrättäisiin erämaa-alueiden 40824: 12 §:n säännösten mukainen kullankaivuu olisi eri osat. Nimenomaan metsistä osoitettaisiin 40825: erämaa-alueilla mahdollista entiseen tapaan. ne, jotka on säilytettävä luonnontilaisina ja 40826: Kullankaivuun erämaille mahdollisesti aiheut- joissa voidaan harjoittaa luonnonmukaista 40827: tamiin haittoihin .voitaisiin vaikuttaa lähinnä metsänhoitoa. Erämaa-alueet tulevat olemaan 40828: vakuusmaksuin ja vesilainsäädännön mukaisin uusi ryhmä metsähallituksen erikoismetsiä, joi- 40829: keinoin. hin kuuluvat muun muassa lakisääteiset luon- 40830: 7 §. Hoito- ja käyttösuunnitelma. Erämaa- nonsuojelualueet, valtion retkeilyalueet ja met- 40831: alueiden yksityiskohtainen hoito ja käyttö on sähallituksen omalla päätöksellään rauhoitta- 40832: tarkoitus järjestää kullekin alueelle laadiHavan mat suojelualueet. Metsähallitus tulee anta- 40833: hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. maan ohjeet erämaa-alueiden metsien käsitte- 40834: Suunnitelmassa on tarkoitus selostaa toimet lystä erämaakomitean laatiman ehdotuksen pe- 40835: erämaa-alueen käytön edistämiseksi ja ohjaa- rusteella. Nämä ohjeet on pykälän 2 momentin 40836: miseksi sekä myös alueella sallittavat rakennus- mukaan otettava huomioon erämaa-alueen 40837: työt. Alue voitaisiin suunnitelmassa myös ja- hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. 40838: kaa käytön kannalta eri osiin. Suunnitelmassa 40839: ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, Erämaa-alueiden luonnonmukaisesti hoidet- 40840: vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viran- tavia metsiä on tarkoitus käsitellä pehmein, 40841: omaisten toimia. työvaltaisin ja monipuolisin menetelmin. Met- 40842: Hoito- ja käyttösuunnitelman laatisi alueen säautoteiden rakentaminen, avohakkuu, au- 40843: hallinnasta vastaava metsähallitus ja se olisi raus ja kemiallinen vesakontorjunta ovat kiel- 40844: toimitettava, kuten myös luonnonsuojelualuei- lettyjä erämaa-alueilla. Kuusi- ja koivuvaltais- 40845: den vastaavat suunnitelmat, toisen viranomai- ten metsien uudistamisen menetelmäkokeissa 40846: sen vahvistettavaksi. Vahvistava viranomainen voidaan kuitenkin tehdä myös pienialaisia avo- 40847: voi vahvistaa hoito- ja käyttösuunnitelman sel- hakkuita. Metsänkäsittelymenetelmissä anne- 40848: laisenaan tai jättää sen joko kokonaan tai taan etusija metsän puulajisuhteiden vaihtelun 40849: joitain osin vahvistamatta, jolloin suunnitelma ja monipuolisuuden säilyttämiselle kaikin mah- 40850: palautetaan uudestaan valmisteltavaksi. Vah- dollisin tavoin. Uutena hakkuutapana käyte- 40851: vistava viranomainen ei voi muuttaa suunnitel- tään niin sanottua erirakenteisen metsän hak- 40852: maa. Oikaisuluonteiset korjaukset ovat mah- kuuta, jossa alueelle jätetään kaikenikäisiä pui- 40853: dollisia. ta sopivin keskinäisin suhtein. Käsittelymene- 40854: Koska erämaa-alueiden säilyttämisellä ja nii- telmät ovat monelta osin luonnonmukaisempia 40855: den hoitoon ja käyttöön liittyvillä tehtävillä on kuin talousmetsien nykyiset käsittelymenetel- 40856: merkitystä koko maalle, osittain jopa kansain- mät. Tarkoitus on kehittää käsittelymenetelmiä 40857: välisesti, ministeriön olisi vahvistettava suunni- yhä luonnonmukaisemmiksi. 40858: telmat. Erämaa-alueen käytön suunnittelu on Yksittäisen erämaa-alueen hoito- ja käyttö- 40859: ensi sijassa ympäristönsuojelun ja muiden eri suunnitelman laatimiseen ja vahvistamiseen 40860: maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Siksi saattaa kulua useita vuosia. Ehdotetun lain 40861: hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaminen tultua voimaan on tarkoitus, että erämaa-alu- 40862: soveltuisi parhaiten ympäristöministeriön teh- eilla toimittaisiin metsähallituksen hyväksy- 40863: 14 1990 vp. - HE n:o 42 40864: 40865: mien erämaametsien käsittelyohjeiden mukai- 9 §. Alueen liittäminen erämaa-alueeseen. 40866: sesti. Esityksessä ehdotettujen erämaa-alueiden rajo- 40867: 8 §. Rasiteoikeuden lunastaminen. Erämaa- jen sisäpuolelle jää noin 7 000 hehtaaria yksi- 40868: alueen säilyttämisen tärkeimpiä tavoitteita on tyisten omistamia alueita. Ne eivät ehdotetun 40869: alueen pitäminen tiettömänä. Pysyvän tien ra- lain 3 §:n perusteella kuitenkaan kuulu 40870: kentaminen erämaa-alueen rajojen sisäpuolella erämaaalueeseen, eikä niiden käyttöä muuten- 40871: olevalle yksityispalstalle saattaa siten vaarantaa kaan ole tarkoitus säännellä. Alueita voitaisiin 40872: alueen säilyttämisen tavoitteita. Ehdotetun lain sen sijaan ostamalla tai vaihtamalla liittää 40873: 5 §:n mukainen tien rakentamiskielto ei kuiten- erämaa-alueisiin, jos omistajat niitä metsähalli- 40874: kaan estä erämaa-alueella sellaisen tien raken- tukselle tarjoavat. Valtion tulo- ja menoarvion 40875: tamista, joka perustuu jo aiemmin saavutet- luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahan 40876: tuun oikeuteen. Kulkuoikeus valtion omista- perusteluja on tarkoitus muuttaa siten, että 40877: man maan sisäpuolella olevalle yksityispalstalle määrärahaa voitaisiin käyttää myös erämaa- 40878: perustuu yleensä jakolain mukaiseen tierasit- alueiden rajojen sisäpuolella olevien yksityisten 40879: teeseen, yksityisistä teistä annetun lain mukai- omistamien maiden hankintaan. Valtion omis- 40880: seen tieoikeuteen tai näihin rinnastettavaan, tukseen siirryttyään ne pykälän mukaan kuu- 40881: aikaisemman lainsäädännön nojalla perus- luisivat asianomaiseen erämaa-alueeseen. 40882: tettuun rasite- tai käyttöoikeuteen. Kaikki täl- 10 §. Erämaa-alueiden hallinta. Lainkohdan 40883: laiset eri lakien mukaan perustetut rasite- ja mukaan erämaa-alueet olisivat, kuten nykyisin- 40884: käyttöoikeudet on annettu yksityisistä teistä kin metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. 40885: annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun tien tekemistä 11 §. Erämaa-alueiden merkintä. Erämaa- 40886: varten. Kulkuyhteys saattaa erämaa-alueella alueista ei ole tarkoitus muodostaa omia rekis- 40887: olla järjestetty myös vesitien kautta tai perus- teriyksiköitä. Riittää, että erämaa-alueet mer- 40888: tua rasitteena pelkän kulku-uran käyttöön. kitään metsähallituksen maakirjaan ja metsäta- 40889: Näiden kulkukeinojen käyttö soveltuu hyvin louskarttoihin. Erämaa-alueiden rajaukset tu- 40890: alueiden erämaaluonteeseen. levat tätä kautta merkityiksi myös maanmit- 40891: Jos kulkuyhteys halutaan järjestää rakenta- taushallinnon julkaisemiin karttoihin. 40892: malla pysyvä tie, on tilanne sitä vastoin toinen. Erämaa-alueen perustamisesta ei, toisin kuin 40893: Tällaisen kulkuyhteyden rakentaminen saattaa luonnonsuojelualueen perustamisesta, myös- 40894: vaarantaa alueen erämaaluonteen. Tämän kään aiheudu yksityiseen kansalaiseen välittö- 40895: vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- mästi kohdistuvia rajoituksia. Tämän vuoksi 40896: tavaksi säännös, jonka mukaan valtioneuvosto erämaa-aluetta ei tarvitse merkitä maastoon 40897: voisi antaa luvan yksityispalstalle kuuluvan, samalla tavalla kuin luonnonsuojelualueita. 40898: yksityistä tietä varten perustetun rasite- tai Erämaa-alueesta kertovia opastustauluja olisi 40899: käyttöoikeuden lunastamiseen siltä osin kuin kuitenkin syytä sijoittaa alueen rajoille paik- 40900: kysymys on pysyvän tien rakentamisesta. Edel- koihin, joissa tiet, kulku-urat ja polut tulevat 40901: lytyksenä on, ettei tien rakentaminen haittaisi erämaa-alueelle. 40902: alueen erämaaluonteen säilymistä. Omistus- 12 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. 40903: oikeutta tilaan ei siis voitaisi tämän momentin Pykälän 2 momentin siirtymäsäännöksen mu- 40904: perusteella lunastaa. Jos tyydyttävää kulkuyh- kaan erämaa-alueita koskevat, voimassa olevat 40905: teyttä tilalle ei pysyvän tieoikeuden lunastami- rasite- ja muut sopimusperusteiset oikeudet 40906: sen vuoksi voida järjestää tuottamatta omista- sekä vuokrasopimukset jäisivät edelleen voi- 40907: jalle huomattavaa haittaa, hänellä olisi oikeus maan, vuokrasopimukset sovitun vuokrakau- 40908: vaatia valtiota lunastamaan koko omistamansa den ajaksi. Lain voimaantulosta huolimatta 40909: alue. myöskään niiden mahdolliseen jatkamiseen ei 40910: Lunastusluvan hakijana asiassa olisi metsä- tarvittaisi valtioneuvoston lupaa, jos asiasta on 40911: hallitus. Muilta osin lunastusmenettelyyn so- otettu maininta alueen hoito- ja käyttösuunni- 40912: vellettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten telmaan. Näitä sopimuksia on voimassa muu- 40913: oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/ tamia kymmeniä, muun muassa historiallisesti 40914: 77). Siten esimerkiksi omistajan vaatiessa koko merkityksellisen Ivalojoen Kultalan vuokraso- 40915: tilan lunastamista, noudatettaisiin mainitun pimus. 40916: lain 97 §:n säännöstä. Lunastus- ja haitankor- Lakiehdotusta valmisteltaessa on jo ollut 40917: vaukset maksettaisiin luonnonsuojelualueiden tiedossa suunnitelma tien rakentamisesta Kut- 40918: hankintaan osoitetusta määrärahasta. turan saamelaiskylään Inarin ja Pokan välisel- 40919: 1990 vp. - HE n:o 42 15 40920: 40921: tä maantieltä. Tieyhteys on erittäin tarpeellinen 2. Voimaantulo 40922: sekä poronhoidon että saamenkielisen väestön 40923: kouluolojen parantamiseksi. Tämän vuoksi eh- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 40924: dotetaan, että pykälän 3 momenttiin otettaisiin lisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksyt- 40925: säännös, jonka mukaan mainittu tie Hammas- ty ja vahvistettu. 40926: tunturin erämaa-alueelle saataisiin rakentaa il- 40927: man valtioneuvoston lupaa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 40928: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 40929: 16 1990 vp. - HE n:o 42 40930: 40931: 40932: 40933: 40934: 1 40935: 40936: 40937: ) 40938: \1 40939: 40940: \ 40941: ···; SOOANKYLA 40942: 40943: 40944: 40945: 40946: \ 40947: 40948: 40949: 40950: 40951: AO~UIHIEN Mll 40952: 40953: 40954: 40955: 40956: 1 <"·~OYANIEMI 40957: ) 40958: / L' 40959: 40960: 40961: 40962: 40963: IAI~ALKDSKI 40964: 40965: 40966: 40967: 40968: Poh)akartta©Mul\motuouthtlhlut,Haltonko 1989 40969: 40970: 40971: 40972: 40973: Kartta: Hallituksen esityksen mukaiset erämaa-alueet. 40974: 1990 vp. - HE n:o 42 17 40975: 40976: 40977: 40978: Erämaalaki 40979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 40980: 40981: 1§ 9) Hammastunturin alue, johon kuuluu 40982: Lain tarkoitus noin 182 000 hehtaaria valtion omistamia 40983: alueita Inarin, Sodankylän ja Kittilän kunnissa 40984: Erämaa-alueita perustetaan alueiden erä- (liite 9); 40985: maaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuu- 10) Puljun alue, johon kuuluu noin 61 000 40986: rin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä hehtaaria valtion omistamia alueita Enonte- 40987: luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytys- kiön ja Kittilän kunnissa (liite 10); 40988: ten kehittämiseksi. 11) Kemihaaran alue, johon kuuluu noin 40989: Erämaa-alueita ovat 3 §:ssä luetellut alueet. 31 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sa- 40990: vukosken kunnassa (liite 11); 40991: 12) Tuntsan alue, johon kuuluu noin 21 000 40992: 2 § hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan ja 40993: Soveltamisala Savukosken kunnissa (liite 12). 40994: Erämaa-alueiden rajat on merkitty liitteinä 40995: Erämaa-alueiden säilyttämisessä ja käytössä oleviin karttoihin punaisella katkoviivalla. 40996: on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 40997: Tämän lisäksi on alueiden säilyttämisessä ja 4§ 40998: käytössä noudatettava, mitä muualla laissa Alueen /uovuttaminen 40999: säädetään. 41000: Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omista- 41001: 3§ maa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttö- 41002: Erämaa-alueet oikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle 41003: ilman valtioneuvoston lupaa. 41004: Erämaa-alueiksi perustetaan: Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden 41005: 1) Käsivarren alue, johon kuuluu noin luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, 41006: 221 000 hehtaaria valtion omistamia alueita metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin 7 §:ssä 41007: Enontekiön kunnassa (liite 1); mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukai- 41008: 2) Tarvantovaaran alue, johon kuuluu noin sesti eikä alueen luovuttamiseen sellaista han- 41009: 67 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ketta varten, joka on tarpeen puolustusvalmiu- 41010: Enontekiön kunnassa (liite 2); den tai rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta. 41011: 3) Pöyrisjärven alue, johon kuuluu noin Maa-alueen tai siihen kohdistuvan käyttöoi- 41012: 128 000 hehtaaria valtion omistamia alueita keuden luovuttamiseen ja vuokraamiseen so- 41013: Enontekiön kunnassa (liite 3); velletaan muutoin, mitä oikeudesta luovuttaa 41014: 4) Muotkatunturin alue, johon kuuluu noin valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi- 41015: 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita keuksia annetussa laissa (687 /78) säädetään. 41016: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 4); 41017: 5) Paistunturin alue, johon kuuluu noin· 5§ 41018: 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Teiden rakentaminen 41019: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 5); 41020: 6) Kaldoaivin alue, johon kuuluu noin Erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä. 41021: 294 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Valtioneuvosto voi kuitenkin antaa luvan 41022: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 6); sellaisen pysyvän tien rakentamiseen, jolla on 41023: 7) Vätsärin alue, johon kuuluu noin 155 000 yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoitta- 41024: hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kun- misen kannalta huomattava merkitys. 41025: nassa (liite 7); Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei 41026: 8) Tsarmitunturin alue, johon kuuluu noin koske tietä, joka rakennetaan ennen tämän 41027: 15 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Ina- lain voimaantuloa saadun oikeuden perusteel- 41028: rin kunnassa (liite 8); la. 41029: 3 300!57H 41030: 18 1990 vp. - HE n:o 42 41031: 41032: 6§ sien lunastuksesta annetussa laissa (603177) 41033: Kaivostoiminta säädetään. 41034: 9§ 41035: Kaivoslain (503/65) mukaista kaivospiiriä ei 41036: saa määrätä erämaa-alueelle, ellei valtioneu- Alueen liittäminen erämaa-alueeseen 41037: vosto ole antanut siihen lupaa. Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa, 41038: mutta joka sijaitsee erämaa-alueen rajojen si- 41039: 7 § sällä, siirtyy valtion omistukseen, se luetaan 41040: Hoito- ja käyttösuunnitelma erämaa-alueeseen kuuluvaksi. 41041: Erämaa-alueen hoidossa ja käytössä on nou- 10 § 41042: datettava hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka 41043: laatii metsähallitus ja vahvistaa ympäristömi- Erämaa-alueiden hallinta 41044: nisteriö. Erämaa-alueet ovat metsähallituksen hallin- 41045: Erämaa-alueiden metsät säilytetään luon- nassa ja hoidossa. 41046: nontilaisina tai niissä harjoitetaan luonnonmu- 41047: kaista metsänhoitoa. Metsähallitus laatii erä- 11 § 41048: maa-alueiden luonnonmukaisesti hoidettavien 41049: metsien käsittelyohjeet, jotka otetaan huo- Erämaa-alueiden merkintä 41050: mioon alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa Erämaa-alueet merkitään metsähallituksen 41051: laadittaessa. maakirjaan ja metsätalouskarttoihin tai niitä 41052: 8§ vastaaviin karttoihin. 41053: Rasiteoikeuden lunastaminen 41054: 12 § 41055: Valtioneuvosto voi antaa luvan yksityistä Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset 41056: tietä varten perustetun rasiteoikeuden tai käyt- 41057: töoikeuden lunastamiseen, jos erämaa-alueella Tämä laki tulee voimaan päivänä 41058: on oikeuden käyttämiseksi vireillä sellaisen py- kuuta 19 . 41059: syvän tien rakentamista koskeva hanke, josta Erämaa-alueisiin tämän lain voimaan tulles- 41060: on haittaa alueen erämaaluonteen säilyttämi- sa kohdistuvat rasiteoikeudet ja niihin rinnas- 41061: selle. Jos erämaa-alueen sisällä olevalle yksityi- tettavat käyttöoikeudet sekä vuokrasopimukset 41062: selle alueelle ei rasiteoikeuden tai käyttöoikeu- jäävät edelleen voimaan. Metsähallitus voi jat- 41063: den lunastamisen vuoksi voida järjestää tyy- kaa sopimukseen perustuvien oikeuksien voi- 41064: dyttävää kulkuyhteyttä ja tästä aiheutuu omis- massaoloaikaa vahvistetun hoito- ja käyttö- 41065: tajalle huomattavaa haittaa, valtio on velvolli- suunnitelman mukaisesti. 41066: nen omistajan vaatimuksesta Junastamaan alu- Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, saa 41067: een. Hammastunturin erämaa-alueelle rakentaa tien 41068: Lunastamisessa on muutoin noudatettava, Inarin ja Pokan väliseltä maantieltä Kutturan 41069: mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk- kylään. 41070: 41071: 41072: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990 41073: 41074: 41075: Tasavallan Presidentti 41076: MAUNO KOIVISTO 41077: 41078: 41079: 41080: 41081: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 41082: 1990 vp. - HE n:o 42 19 41083: 41084: 41085: 41086: 41087: \, 41088: \ 41089: \ ,, 41090: \. 41091: " 41092: '\ 41093: 41094: 1:400 ooo\ 41095: \ 41096: \ 41097: 10 \ 41098: 41099: 41100: 41101: 41102: LIITE 1 KÄSIVARREN ERÄMAA 41103: Enontekiö 41104: 20 1990 vp. - HE n:o 42 41105: 41106: 41107: 41108: 41109: LIITE 2 TARVANTOVAARAN ERÄMAA 41110: Enontekiö 41111: 1990 vp. - HE n:o 42 ?J 41112: 41113: 41114: 41115: 41116: LIITE 3 PÖYRISJÄRVEN ERÄMAA 41117: Enontekiö 41118: 22 1990 vp. - HE n:o 42 41119: 41120: 41121: 41122: 41123: LIITE 4 MUOTKATUNTURIN ERÄMAA 41124: Inari, Utsjoki 41125: 1990 vp. - HE n:o 42 23 41126: 41127: 41128: 41129: 41130: LIITE 5 PAISTUNTURIN ERÄMAA 41131: Utsjoki, Inari 41132: 24 1990 vp. - HE n:o 42 41133: 41134: 41135: 41136: 41137: LIITE 6 KALDOAIVIN ERÄMAA 41138: Utsjoki, Inari 41139: 1990 vp. - HE n:o 42 25 41140: 41141: 41142: 41143: 41144: LIITE7 VÄ TSÄRIN ERÄMAA 41145: Inari 41146: 26 1990 vp. - HE n:o 42 41147: 41148: 41149: 41150: 41151: LIITE 8 TSARMITUNTURIN ERÄMAA 41152: Inari 41153: 1990 vp. - HE n:o 42 27 41154: 41155: 41156: 41157: 41158: LIITE 9 HAMMASTUNTURIN ERÄMAA 41159: Inari, Sodankylä, Kittilä 41160: 28 1990 vp. - HE n:o 42 41161: 41162: 41163: 41164: 41165: LIITE l.O PULJUN ERÄMAA 41166: Kittilä, Enontekiö 41167: 1990 vp. - HE n:o 42 29 41168: 41169: 41170: 41171: 41172: LIITE 11 KEMIHAARAN ERÄMAA 41173: Savukoski 41174: 30 1990 vp. - HE n:o 42 41175: 41176: 41177: 41178: 41179: LIITE 12 TUNTSAN ERÄMAA 41180: Salla, Savukoski 41181: 1990 vp. - HE n:o 43 41182: 41183: 41184: 41185: 41186: Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen ja Puolan välisen 41187: energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopi- 41188: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä 41189: 41190: 41191: 41192: 41193: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41194: 41195: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- kohdistuvien hankkeiden toteutumista sekä 41196: väksyisi Puolan kanssa maaliskuussa 1990 alle- edistää siihen liittyvän teknologian ja laitteisto- 41197: kirjoitetun sopimuksen, joka käsittelee maiden jen siirtoa Suomesta Puolaan. 41198: välistä yhteistyötä energiansäästön ja ympäris- 41199: tönsuojelun alalla. Sopimuksen tarkoituksena Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen 41200: on helpottaa ja tukea Suomen ja Puolan välis- päivän kuluttua valtionsisäistä hyväksymistä 41201: ten energiansäästöön ja ympäristönsuojeluun koskevien ilmoitusten vaihtamisesta. 41202: 41203: 41204: 41205: 41206: YLEISPERUSTELUT 41207: 41208: 1. Nykyinen tilanne ja asian teiden lähde, siksi kiireellisiä hankkeita ovat 41209: valmistelu muun muassa rikinpoistolaitteiden rakentami- 41210: nen hiilivoimalaitoksiin ja kaukolämmön laa- 41211: Tasavallan presidentti Mauno Koiviston val- jentaminen. 41212: tiovierailun aikana Puolassa huhtikuussa 1989 Hiilentuonnin pitkäaikaisuuden varmistami- 41213: sovittiin Suomen aloitteesta energiansäästöä ja nen lisää Suomen ja Puolan välillä sovitun niin 41214: ympäristönsuojelua koskevan yhteistyön aloit- sanotun hiilitakuun käyttömahdollisuuksia, 41215: tamisesta maittemme välillä. Suomen vientimahdollisuuksia ja kaupan tasa- 41216: Käytyjen neuvottelujen tuloksena allekirjoi- painottumista yleensä. 41217: tettiin Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990 Yhteistyön puitteissa toteutetaan energian- 41218: Suomen ja Puolan välistä energiansäästöä ja säästö- ja ympäristönsuojeluhankkeita Puolas- 41219: ympäristönsuojelua koskeva yhteistyösopimus. sa. Samalla pyritään yhdistämään Puolan tar- 41220: vitseman avun määrä sekä Suomen voimavarat 41221: ja asiantuntemus eri aloilla. Suomi toimittaa 41222: 2. Sopimuksen merkitys yhteisesti sovittuihin kohteisiin suunnittelua, 41223: teknologiaa ja laitteistoja. Hankkeisiin sisälly- 41224: Yhteistyön tavoitteena on löytää keinoja ja tetään mahdollisuus käyttää puolalaisia ali- 41225: toteuttaa ratkaisuja Puolan kotimaisen energi- hankkijoita. 41226: ankulutuksen rajoittamiseksi ja täten vapaut- Yhteistyön käytännön toimenpiteitä varten 41227: taa lisää resursseja, lähinnä hiiltä, vientiin. perustetaan Suomen ja Puolan välinen energi- 41228: Energian tehokkaammalla käytöllä on voimak- ansäästö- ja ympäristönsuojelutyöryhmä. Työ- 41229: kaasti ympäristönsuojelua, erityisesti ilman- ryhmä tiedottaa yhteistyömahdollisuuksista, 41230: suojelua edistävä merkitys. Puola on huomat- keskustelee vientihankkeista sekä tekee suosi- 41231: tava ilman kautta Suomeen kulkeutuvien saas- tuksensa Suomen työryhmälle. 41232: 300399V 41233: 2 1990 vp. - HE n:o 43 41234: 41235: Suomalainen toimittaja ja puolalainen ostaja Yhteistyösopimuksen mukaan puolalaisella 41236: laativat toimitussopimuksen, jossa yksilöidään ostajalla on mahdollisuus teettää hankkeisiin 41237: myös puolalaiset alihankinnat. Lisäksi osapuo- liittyviä, yhteisesti sovittavia paikallistöitä 41238: let tekevät yhteisen hakemuksen hankkeen si- (muun muassa koulutus, asennus, infrastruk- 41239: sällyttämiseksi energiansäästö-ja ympäristöyh- tuuri) enintään 30 OJo vientiprojektin kokonai- 41240: teistyöjärjestelmään. Puolan Ulkomaanvelan- sarvosta. Suomalaisen toimittajan tehtävänä 41241: hoitorahasto ja Suomen Valtiontakuukeskus on laatia selostus paikalliskustannuksiin käy- 41242: antavat erikseen lausuntonsa asianomaisesta tettyjen varojen käytöstä. Puolan Ulkomaan- 41243: hankkeesta. Suomen työryhmä tekee lopullisen velanhoitorahasto maksaa zloteina puolalaisel- 41244: päätöksen hankkeen hyväksyttävyydestä sekä le ostajalle korvauksen edellä mainituista pai- 41245: paikalliskustannusten määrästä. kalliskustannuksista. Suomen työryhmä tekee 41246: lopullisen päätöksen paikalliskustannusten hy- 41247: väksyttävyydestä. Hyväksytyt paikalliskustan- 41248: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- nukset otetaan huomioon Puolan velan vähen- 41249: tukset nyksenä Suomen valtiolle. Tämä velan vähen- 41250: nys voi olla vuoden 1990 tulo- ja menoarvion 41251: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon mukaan enintään 30 miljoonaa markkaa. 41252: on otettu kolmivuotinen (1990-92) siirtomää- 41253: räraha Suomen ja Puolan välisen energian- Suomen Valtiontakuukeskus ja Puolan Ul- 41254: säästö- ja ympäristöyhteistyön edistämiseen. komaanvelanhoitorahasto sopivat yksityiskoh- 41255: Yhteistyösopimuksesta saa aiheutua jokaisena taisesti paikalliskustannusten maksamiseen ja 41256: vuotena valtiolle menoja enintään 30 miljoo- valtiovelan vähentämiseen liittyvistä järjeste- 41257: naa markkaa. lyistä. 41258: 41259: 41260: 41261: 41262: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 41263: 41264: 41265: 1. Sopimuksen sisältö puolalaisten pankkien välille on sovittu niin 41266: sanottu hiilitakuujärjestelmä, joka astui voi- 41267: 1 artikla. Artiklassa viitataan sopimuksen maan tammikuussa 1989. Järjestelmän mu- 41268: Liitteessä 1 oleviin määritelmiin. Sopimuksessa kaan Puolan hiilenviennistään Suomelta saa- 41269: käytetty sanonta Suomen osapuoli tarkoittaa rnat tulot maksetaan erityistilille. Näitä hiili- 41270: Suomen työryhmää, johon kuuluu virkamiehiä maksuja voidaan käyttää toissijaisena takuu- 41271: ja teollisuuden edustaja(ia). na, kun kyseessä on olennainen maksuhäiriö ja 41272: 2 artikla. Artiklan mukaan osapuolet helpot- puolalainen osapuoli ei kykene selviytymään 41273: tavat ja tukevat sopimuksen mukaisesti ener- vastuistaan. Hiilitakuujärjestelmä mahdollistaa 41274: giaasäästävän ja ympäristöystävällisen teknolo- sen, että Valtiontakuukeskus voi myöntää 41275: gian ja laitteistojen siirtoa Suomesta Puolaan. vientitakuita Puolassa toteutettaville, suoma- 41276: laisille vientihankkeille. 41277: 3 artikla. Artiklan mukaan yhteistyön tavoit- 41278: teiden saavuttamiseksi molemmat osapuolet Artiklan 3 kappaleen mukaan Suomi myön- 41279: edistävät sellaisia investointeja Puolaan, jotka tää taloudellista tukea vientihankkeiden edistä- 41280: liittyvät energiansäästämiseen ja ympäristön- miseksi. Tuki kattaa zloteina maksettavat pai- 41281: suojeluun ja perustuvat suomalaisen, edellä kalliskustannukset, jotka voivat olla enintään 41282: mainittuja aloja koskevan teknologian ja lait- 30 prosenttia suomalaisen vientisopimuksen 41283: teistojen vientiin. kokonaisarvosta. Puolalainen ostaja saa tämän 41284: Artiklan 2 kappaleessa todetaan, että hank- tuen Puolan Ulkomaanvelanhoitorahastosta. 41285: keiden rahoituksen tukena on sovittu käytettä- 41286: väksi hiilitakuujärjestelmää. Valtiontakuukeskus vähentää artiklan 4 kap- 41287: Valtiontakuukeskuksen, Puolan ulkomaan- paleen mukaan Puolan ulkomaanvelkaa pai- 41288: kauppaviranomaisten sekä suomalaisten ja kalliskustannuksia vastaavalla summalla, siten 41289: 1990 vp. - HE n:o 43 3 41290: 41291: kuin on sovittu Puolan valtiovarainministeriön tuksen Suomen työryhmälle, joka tekee lopulli- 41292: ja Vientitakuulaitoksen kesken. sen päätöksen. 41293: Suomi myöntää vuonna 1990 30 miljoonaa 6 artikla. Artiklassa rajataan erimielisyyk- 41294: markkaa ja seuraavina vuosina eduskunnan sien käsittely koskemaan vain tämän sopimuk- 41295: suostumuksella riittävän summan tämän artik- sen täytäntöönpanoa ja niitä käsittelee artiklas- 41296: lan 3 kappaleessa mainittujen paikalliskustan- sa 5 mainittu työryhmä. Suomalaisen toimitta- 41297: nusten rahoittamiseksi. jan ja puolalaisen ostajan väliset toimitussopi- 41298: 4 artikla. Menettelyä koskevan artiklan mu- musta koskevat erimielisyydet ratkaistaan ku- 41299: kaan Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto ja ten asianomaisessa sopimuksessa on sovittu. 41300: Suomen Valtiontakuukeskus toimivat suoma- 7 artikla. Artiklassa määrätään, että tarvitta- 41301: laisen toimittajan ja puolalaisen ostajan tuke- essa työryhmä pitää kokouksia tarkastellak- 41302: na. seen sopimuksen täytäntöönpanoa. Kokouksis- 41303: Suomalainen toimittaja ja puolalainen ostaja ta sovitaan diplomaattiteitse ja jompi kumpi 41304: määrittävät hankkeen toimitussopimuksen liit- osapuolista voi tehdä ehdotuksen kokouksen 41305: teessä paikalliskustannusten sisällön ja arvioi- pitämiseksi. 41306: vat niiden kustannukset. Ostaja ja toimittaja Työryhmä voi päättää sopimuksen Liitteen 1 41307: jättävät yhteisen hakemuksen Ulkomaanvelan- muutoksista. Ehdotuksen muutokseksi voi teh- 41308: hoitorahastolle ja Valtiontakuukeskukselle, dä kumpi osapuoli tahansa. Muutokset tulevat 41309: jotka toimittavat hakemuksen ja omat lausun- voimaan heti, kun ne on vahvistettu noottien- 41310: tonsa Suomen osapuolelle. vaihdolla. 41311: Suomen osapuoli päättää hankkeiden sopi- 8 artikla. Sopimus on voimassa toistaiseksi. 41312: vuudesta sekä paikalliskustannuksiin myönnet- Sopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa toi- 41313: sen osapuolen ilmoittaessa asiasta diplomaatti- 41314: tävän tuen määrästä. 41315: teitse. Tuolloin sopimus lakkaa olemasta voi- 41316: Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto antaa 41317: massa kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen 41318: puolalaiselle ostajalle erikseen määritellyt ja vastaanottamisesta. 41319: hyväksytyt paikalliskustannukset kattavan 9 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen 41320: määrän zloteja jokaisen Suomen osapuolen päättymisen jälkeen sopimusmääräyksiä sovel- 41321: yhteistyön piiriin hyväksymän hankkeen osal- 41322: letaan edelleen sellaisiin sopimuksiin ja järjes- 41323: ta. telyihin, joista on päätetty ennen tämän sopi- 41324: Suomalainen toimittaja lähettää Suomen muksen voimassaolon lakkaamista, kunnes nä- 41325: osapuolelle selvityksen paikalliskustannuksiin mä sopimukset on pantu täytäntöön ja järjes- 41326: osoitettujen varojen käytöstä. Tarvittaessa tä- telyt on saatettu kokonaisuudessaan päätök- 41327: mä selvitys on annettava määräajoin. seen. 41328: Kun Suomen osapuoli on saanut suomalai- JO artikla. Sopimus tulee voimaan kolmen- 41329: sen toimittajan loppuselvityksen P<!ikalliskus- kymmenen päivän kuluttua siitä, kun osapuo- 41330: tannuksista sekä Puolan Ulkomaanvelanhoito- let ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen 41331: rahaston lausunnon, se tekee lopullisen pää- voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mu- 41332: töksen asianomaiseen hankkeeseen osoitetta- kaiset vaatimukset on täytetty. 41333: van tuen määrästä. 41334: Valtiontakuukeskus vähentää artiklassa 3 41335: mainittua Puolan ulkomaanvelkaa Suomen LIITE 1. Määritelmät 41336: osapuolen lopullisesti hyväksymällä summalla. 41337: Tämä tapahtuu Valtiontakuukeskuksen ja Liitteessä luetellaan ja määritellään sopi- 41338: Puolan valtiovarainministeriön välisellä sopi- muksessa käytettävät erikoistermit ja sanapa- 41339: muksella, jolla kyseisiä maksuaikatauluja kos- rit. 41340: kevia sopimuksia voidaan muuttaa. 41341: 5 artikla. Artiklan mukaan osapuolet perus- 41342: tavat työryhmän, jossa molemmat maat ovat 2. Eduskunnan suostumuksen 41343: edustettuina. Työryhmä edistää ja valvoo yh- tarpeellisuus 41344: teistyön toteutumista. Sen tehtävänä on tiedot- 41345: taa ja neuvoa kaikkia asianosaisia. Työryhmä Sopimuksella on merkitystä ympäristönsuo- 41346: edistää hankkeiden toteutumista. Lisäksi se jelun edistämisessä sekä Suomen ja Puolan 41347: keskustelee hankkeista ja tekee suositusehdo- välisen yhteistyön laajentamisessa. 41348: 4 1990 vp. - HE n:o 43 41349: 41350: Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka olisivat Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 41351: ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. 33 §:n mukaisesti esitetään, 41352: Sen sijaan sopimuksen täytäntöönpanosta ai- 41353: heutuu vuosittain toistuvia menoja valtiolle, että Eduskunta hyväksyisi ne Suo- 41354: minkä vuoksi eduskunnan suostumus on tältä men ja Puolan välisen energiansäästöä 41355: osin tarpeen. ja ympäristösuojelua koskevan yhteis- 41356: työsopimuksen määräykset, jotka vaa- 41357: tivat Eduskunnan suostumuksen. 41358: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990 41359: 41360: 41361: Tasavallan Presidentti 41362: MAUNO KOIVISTO 41363: 41364: 41365: 41366: 41367: Ministeri Pertti Salolainen 41368: 1990 vp. - HE n:o 43 5 41369: 41370: (Suomennos) 41371: 41372: 41373: 41374: 41375: SOPIMUS AGREED MINUTES 41376: Suomen tasavallan hallituksen ja Puolan on co-operation between the Government of 41377: tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä the Republic of Finland and the 41378: energiansäästön ja ympäristönsuojelun alalla Government of the Republic of Poland in 41379: energy saving and in the protection of the 41380: environment 41381: 41382: Suomen tasavallan hallitus ja Puolan tasa- The Government of the Republic of Finland 41383: vallan hallitus, jotka and the Government of the Republic of Po- 41384: land, 41385: katsovat, että kansainvälinen yhteistyö on recognizing the essential role of international 41386: välttämätöntä pyrittäessä parantamaan energi- co-operation in improving the management of 41387: anhuoltoa ja suojelemaan ympäristöä, erityi- the energy sector and in the protection of the 41388: sesti torjuttaessa valtioiden rajat ylittäviä il- environment, in particular in combatting the 41389: mansaasteita, ja long-range transboundary air pollution 41390: tunnustavat yhteisenä pyrkimyksenään ole- and acknowledging their mutual interest in 41391: van helpottaa maiden välisten energiansäästö- facilitating projects between them in energy 41392: ja ympäristönsuojeluhankkeiden toteutumista, saving and in environmental protection in Po- 41393: land, 41394: ovat sopineet seuraavasta: have agreed as follows: 41395: 41396: Artikla 1 Article 1 41397: Määritelmät Definitions 41398: Tässä sopimuksessa käytettävät määritelmät For the purposes of these Agreed Minutes 41399: ovat Liitteessä 1. the definitions are presented in the Annex 1. 41400: 41401: Artikla 2 Article 2 41402: Tavoitteet Objectives 41403: Osapuolet helpottavat ja tukevat aktiivisesti Both Sides will in accordance with these 41404: tämän sopimuksen mukaisesti teknologian ja Agreed Minutes facilitate and actively support 41405: sellaisten laitteiden siirtoa Suomesta Puolaan, the transfer of energy saving and environ- 41406: jotka ovat energiaa säästäviä ja ympäristöystä- mentally sound technologies and equipment 41407: vällisiä. from Finland to Poland. 41408: 41409: Artikla 3 Article 3 41410: Keinot Means 41411: 1. Tämän yhteistyön tavoitteiden saavutta- (1) In order to achieve the objectives of this 41412: miseksi osapuolet edistävät Puolaan tehtäviä co-operation, Both Sides will promote invest- 41413: investointeja energiansäästön ja ympäristön- ments in Poland, in the sectors of energy 41414: suojelun alalla, jotka perustuvat suomalaisen saving and environmental protection, based on 41415: teknologian ja laitteiden vientiin Puolaan. exports of technology and equipment of 41416: Finnish origin. 41417: 6 1990 vp. - HE n:o 43 41418: 41419: 2. Hankkeiden rahoituksen tueksi osapuolet (2) To support the financing of the export 41420: sopivat käyttävänsä hiilitakuujärjestelmää. projects Both Sides agree to use the Coal 41421: Guarantee Facility. 41422: 3. Näiden hankkeiden edistämiseksi Suomen (3) To promote these projects the Finnish 41423: osapuoli myöntää taloudellista tukea, joka kat- Side will grant financial assistance to cover the 41424: taa zloteina maksettavat paikalliskustannukset local costs, payable in zlotys, up to the amount 41425: aina 30 prosenttiin suomalaisen vientisopimuk- of 30 percent of the total value of the Finnish 41426: sen kokonaisarvosta. Puolalainen ostaja saa export contract. This assistance will be chan- 41427: tämän tuen Velanhoitorahastosta. nelled to the Polish buyer through the Fund 41428: for Debt Service. 41429: 4. Takuukeskus vähentää Puolan ulkomaan- (4) The Guarantee Board will reduce by a 41430: velkaa vastaavalla summalla, kuten on sovittu corresponding amount the Polish Foreign 41431: Puolan valtiovarainministeriön ja Vientitakuu- Debt, as recorded in the agreements signed 41432: laitoksen välisissä sopimuksissa. between the Polish Ministry of Finance and the 41433: Export Guarantee Board. 41434: 5. Suomen osapuoli osoittaa vuonna 1990 30 (5) The Finnish Side will assign FIM 30 41435: miljoonaa Suomen markkaa ja myöhemmin million in 1990 and subsequently, subject to 41436: eduskunnan suostumuksella riittävän summan parliamentary approval, a sufficient amount 41437: tämän artiklan 3 kappaleessa mainittujen pai- for the financing of the local costs referred to 41438: kalliskustannusten rahoittamiseksi. in paragraph (3) of this Article. 41439: 41440: Artikla 4 Article 4 41441: Menettely Operation 41442: 1. Velanhoitorahasto ja Takuukeskus toimi- (1) The Fund for Debt Service and the 41443: vat suomalaisen toimittajan ja puolalaisen os- Guarantee Board will act as points of support 41444: tajan tukena. for the Finnish supplier and the Polish buyer. 41445: 2. Saatuaan Suomen osapuolelta alustavan (2) After having received from the Finnish 41446: tiedon siitä, että hanke voitaisiin ottaa yhteis- Party a preliminary indication that the project 41447: työn piiriin, suomalainen toimittaja ja puola- could be included into the co-operation, the 41448: lainen ostaja määrittävät hankkeen toimitus- Finnish supplier and the Polish buyer shall in 41449: sopimuksen liitteessä paikalliskustannusten si- an annex to the supply contract of the 41450: sällön ja arvioivat niiden arvon. Ostajan ja commercial project identify the content and 41451: toimittajan yhteinen hakemus, joka koskee estimate the value of local costs. The buyer 41452: hankkeen ottamista lopullisesti yhteistyön pii- and the supplier shall make a joint application 41453: riin, jätetään Velanhoitorahastolle ja Takuu- to the Fund for Debt Service and to the 41454: keskukselle, joista se toimitetaan edelleen Suo- Guarantee Board to be further submitted to 41455: men osapuolen lopullisesti päätettäväksi. the Finnish Party for having the project de- 41456: finitely included into the co-operation. 41457: 3. Suomen osapuoli päättää hankkeiden so- (3) The Finnish Party will decide on the 41458: pivuudesta ja paikalliskustannusten kattami- eligibility of the projects and the allocation of 41459: seen myönnettävästä tuesta. assistance to cover the local costs. 41460: 4. Velanhoitorahasto antaa puolalaiselle os- (4) For each project included into the scheme· 41461: tajalle erikseen määritellyt ja hyväksytyt pai- by the Finnish Party (in accordance with the 41462: kalliskustannukset kattavan määrän zloteja jo- paragraph (3) above) the Fund for Debt 41463: kaisen Suomen osapuolen tämän artiklan 3 Service shall extend to the Polish buyer the 41464: kappaleen mukaisesti järjestelmään hyväksy- amount of zlotys covering the identified and 41465: män hankkeen osalta. approved local costs. 41466: 5. Suomalainen toimittaja lähettää tarvitta- (5) The Finnish supplier will issue a report - 41467: essa määräajoin Suomen osapuolelle selvityk- periodically, when necessary - to the Finnish 41468: sen sovittujen paikalliskustannusten kattami- Party on the use of the assistance to cover the 41469: seen osoitetun tuen käytöstä. agreed local costs. 41470: 6. Saatuaan suomalaiselta toimittajalta lop- (6) After having received a final report from 41471: puselvityksen paikalliskustannusten kattami- the Finnish supplier on the coverage of the 41472: 1990 vp. - HE n:o 43 7 41473: 41474: sesta sekä Velanhoitorahaston lausunnon Suo- local costs and a statement from the Fund for 41475: men osapuoli tekee lopullisen päätöksen tiet- Debt Service, the Finnish Party will take a 41476: tyyn hankkeeseen kohdistuvan tuen maksami- final decision on the payment of the assistance 41477: sesta. allocated to that project. 41478: 7. Takuukeskus vähentää velkaa Suomen (7) The Guarantee Board will reduce the 41479: osapuolen lopullisesti hyväksymällä summalla. debt by the amount finally approved by the 41480: Tämä tapahtuu Takuukeskuksen ja Puolan Finnish Party. This will take place in an 41481: valtiovarainministeriön välisellä sopimuksella, agreement between the Guarantee Board and 41482: jossa kyseisiä maksuaikatauluja koskevia sopi- the Polish Ministry of Finance represented by 41483: muksia muutetaan. the Fund for Debt Service to amend the debt 41484: rescheduling agreements in question. 41485: 41486: 41487: Artikla 5 Article 5 41488: Hallinnolliset järjestelyt Institutional Arrangements 41489: Täten perustetaan työryhmä, jossa molem- A Task Force will be established, composed 41490: mat osapuolet ovat edustettuina. Työryhmä: of representatives of Both Sides. It shall: 41491: - edistää ja valvoo yhteistyön toteutumista - promote and monitor the functioning of 41492: the co-operation 41493: - antaa tarpeellisia neuvoja ja tietoja suo- - give necessary guidance and information 41494: malaisille toimittajille ja puolalaisille ostajille to Finnish suppliers and Polish buyers as well 41495: samoin kuin muille asianasaisille as to other parties concerned 41496: - edistää hankkeiden toteutumista - promote pilot projects 41497: - suosittelee ja keskustelee hankkeista. - recommend and discuss projects. 41498: Osapuolet ilmoittavat toisilleen oman työ- Both Sides will inform each other on the 41499: ryhmänsä kokoonpanosta. composition of their Side of the Task Force. 41500: 41501: 41502: Artikla 6 Article 6 41503: Erimielisyydet Disputes 41504: Suomalaisen toimittajan ja puolalaisen osta- The disputes concerning the supply contract 41505: jan väliset toimitussopimusta koskevat erimie- between the Finnish supplier and the Polish 41506: lisyydet ratkaistaan, kuten sopimuksessa on buyer will be settled as agreed in that contract. 41507: sovittu. 41508: Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen Both Sides agree to submit any dispute 41509: täytäntöönpanaan liittyvät erimielisyydet alis- arising from the implementation of these 41510: tetaan 5 artiklassa mainitun työryhmän rat- Agreed Minutes to the Task Force referred to 41511: kaistaviksi. in Article 5. 41512: 41513: Artikla 7 Article 7 41514: Neuvottelut ja muutokset Consultations and Amendments 41515: 1. Työryhmä pitää tarvittaessa kokouksia (1) The Task Force shall, whenever needed, 41516: tarkastellakseen tämän sopimuksen täytän- hold meetings in order to review the implemen- 41517: töönpanoa. Kokouksia pidetään toisen sopi- tation of these Agreed Minutes. These meet- 41518: muspuolen ehdotuksesta diplomaattiteitse sovi- ings shall be held on the proposal of one of the 41519: tussa paikassa ja ajankohtana. Sides at a place and at a time agreed upon 41520: through diplomatic channels. 41521: 2. Jos toinen osapuolista pitää tämän sopi- (2) If either of the Sides considers it desir- 41522: muksen Liitteen 1 muuttamista toivottavana, able to amend the Annex 1 to these Agreed 41523: työryhmä voi sopia tällaisesta muutoksesta. Minutes, the Task Force may agree upon any 41524: such amendment. 41525: 8 1990 vp. - HE n:o 43 41526: 41527: 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukai- (3) Any amendments to these Agreed Minu- 41528: sesti tähän sopimukseen tai sen Liitteeseen 1 tes or to the Annex 1 pursuant to paragraphs 41529: tehty muutos tulee voimaan heti, kun se on (1) or (2) of this Article shall come into effect 41530: vahvistettu osapuolten välisellä noottienvaih- when confirmed by an exchange of notes 41531: dolla. between the Sides. 41532: 41533: Artikla 8 Article 8 41534: Voimassaolo Duration 41535: Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Toi- These Agreed Minutes shall remain in force 41536: nen osapuolista voi kuitenkin irtisanoa tämän for an unlimited period of time. However, 41537: sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla asi- either Side may terminate these Agreed Minu- 41538: asta toiselle osapuolelle diplomaattiteitse. Siinä tes at any time by giving notice to the other 41539: tapauksessa tämän sopimuksen voimassaolo through diplomatic channels; and if such 41540: päättyy kuuden kuukauden kuluttua ilmoituk- notice is given these Agreed Minutes shall cease 41541: sen vastaanottamisesta. to have effect six months after the receipt of 41542: the notice. 41543: 41544: Artikla 9 Article 9 41545: Lisämääräykset Supplementary Provisions 41546: Tämän sopimuksen päättymisen jälkeen sen After the expiry of these Agreed Minutes 41547: määräyksiä sovelletaan edelleen sellaisi;in sopi- their provisions shall be further applied to the 41548: muksiin ja muihin järjestelyihin, joasta on contracts and other arrangements concluded 41549: päätetty ennen tämän sopimuksen päät~ymisen prior to the date when the termination of these 41550: voimaantuloa, kunnes nämä sopimukset on Agreed Minutes becomes effective until the 41551: pantu täytäntöön ja järjestelyt saatett~ koko- integral fulfillment of the contracts and 41552: naisuudessaan päätökseen. arrangements. 41553: 41554: Artikla 10 Article 10 41555: Voimaantulo Entry into Force 41556: Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkym- These Agreed Minutes shall enter into force 41557: menen päivän kuluttua siitä, kun osapuolet thirty days after the date when Both Sides have 41558: ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen notified each other that the constitutional re- 41559: voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mu- quirements for the entry into force of these 41560: kaiset vaatimukset on täytetty. Agreed Minutes have been fulfilled. 41561: 41562: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitus- ln witness whereof the undersigned, duly 41563: teosa asianmukaisesti valtuuttamina, ovat alle- authorized thereto by their respective Govern- 41564: kirjoittaneet tämän sopimuksen. ments, have signed these Agreed Minutes. 41565: 41566: Tehty Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta Done in Helsinki on 8 March, 1990, in two 41567: 1990 kahtena englanninkielisenä alkuperäis- originals in the English language, both texts 41568: kappaleena, jotka molemmat ovat yhtä todis- being equally authoritative. 41569: tusvoimaisia. 41570: 41571: (AIIekirjoitukset) (Signatures) 41572: 1990 vp. - HE n:o 43 9 41573: 41574: 41575: 41576: 41577: LIITE 1 41578: Määritelmät 41579: 41580: Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia määritelmiä: 41581: 41582: (1) Hiilitakuujärjestelmä Järjestelmä, josta on sovittu Suomen Vientitakuulaitok- 41583: sen ja Puolan Ulkomaankauppaministeriön kesken 41584: (2) Suomalainen alkuperä Suomalaisten vähimmäisosuus hankkeessa, yleensä aina- 41585: kin 80 OJo 41586: (3) Suomen osapuoli Suomen työryhmä 41587: (4) Suomalainen toimittaja Suomalainen yhtiö, yritys tai muu yksityinen tai julkinen 41588: yhteisö, joka allekirjoittaa kyseisen hankintasopimuksen 41589: (5) Velanhoitorahasto Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto 41590: (6) Takuukeskus Suomen Valtiontakuukeskus 41591: (7) Paikallistyöt Työ (asennus, perusrakenteet, koulutus), laitteistot tai 41592: muu yhteisesti hyväksytty puolalaisten suorittama osuus 41593: (8) Paikalliskustannukset Kustannukset, jotka kattavat paikallistyöt 41594: (9) Puolalainen ostaja Puolalainen yhtiö, yritys tai muu yksityinen tai julkinen 41595: yhteisö, joka allekirjoittaa kyseisen hankintasopimuksen 41596: (10) Hanke Teknologiaa ja laitteistoja koskeva hankinta-, toimitus- 41597: tai muu sopimus, jonka suomalainen toimittaja ja puola- 41598: lainen ostaja ovat allekirjoittaneet 41599: 41600: 41601: 41602: ANNEX 1 41603: Definitions 41604: 41605: For the purposes of this document the following definitions are used: 41606: 41607: (1) The Coal Guarantee Facility = Facility agreed upon between the Export Guarantee 41608: Board of Finland and the Ministry of Foreign Trade of 41609: Poland 41610: (2) Finnish origin Minimum Finnish share of the project, normally not Iess 41611: than 80% 41612: (3) The Finnish Party The Finnish Side of the Task Force 41613: (4) The Finnish supplier The Finnish company, firm or other private or public 41614: entity signing the supply contract in question 41615: (5) The Fund for Debt Service The Polish Fund for External Debt Service 41616: (6) The Guarantee Board The Finnish Guarantee Board 41617: (7) The local content Work (installation, infrastructure, training), equipment 41618: or other mutually acceptable input of Polish origin 41619: (8) The local costs Costs covering the local content 41620: (9) The Polish Buyer The Polish company, firm or other private or public 41621: entity signing the supply contract in question 41622: (10) The Project A supply, delivery or other contract on technology and 41623: equipment agreed and signed by the Finnish supplier and 41624: the Polish buyer 41625: 41626: 2 300399V 41627: 1990 vp. - HE n:o 44 41628: 41629: 41630: 41631: 41632: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muutta- 41633: misesta 41634: 41635: 41636: 41637: 41638: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41639: 41640: Esityksessä ehdotetaan aikuisopintotuen va- sia. Aikuisopintotukea on myönnetty paiva- 41641: kinaistamista aikuisväestön opiskeluedellytys- nä heinäkuuta 1987 aloitetun aikuisopintotuki- 41642: ten turvaamiseksi ja opiskeluhalukkuuden li- kokeilun puitteissa. Vakinaistaminen liittyy 41643: säämiseksi. Pyrkimyksenä on luoda edellytyk- vuonna 1990 tehtyyn tulopoliittiseen kokonais- 41644: set aikuisopiskelun yleistymiselle tarvetta vas- ratkaisuun. 41645: taavasti. Vakinaistamiseen liittyen ehdotetaan 41646: myös taloudellista tilaa koskeviin tarveharkin- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 41647: tasäännöksiin lainsäädäntöteknisiä parannuk- maan 1 päivänä tammikuuta 1991. 41648: 41649: 41650: 41651: 41652: PERUSTELUT 41653: 41654: 1. Esityksen yhteiskunnallinen huonompaan asemaan, olisi aikuisopintotuki- 41655: merkitys järjestelmä vakinaistettava ja pyrittävä koh- 41656: deotamaan myös työsuhteen päättymistilantei- 41657: Lapsuus- ja nuoruusiässä annettava koulutus ta varten kerättyjä voimavaroja mahdollisuuk- 41658: ei enää riitä tyydyttämään yhteiskunnan no- sien mukaan työvoiman uudelleenkoulutuk- 41659: peutuvan kehityksen edellyttämiä koulutus- seen. 41660: tarpeita. Koulutusta on enenevässä määrin täy- 41661: dennettävä aikuisiässä. Tehokkaan koulutuk- 41662: sen edellytyksenä on riittävä taloudellinen tuki. 2. Aikuisväestön opintojen ra- 41663: Aikuisiässä tapahtuvan koulutuksen merki- hoituskeinot 41664: tys on yhteiskunnan kannalta koko ajan lisään- 41665: tymässä. Uusien työmenetelmien ja teknolo- Aikuisväestön opintojen rahoituksen kehit- 41666: gian saavutusten hyväksikäyttö sekä kansain- tämisessä voidaan edetä vaihtoehtoisia ja aina- 41667: välisen yhdentymiskehityksen vaatimien val- kin osittain rinnakkaisia teitä. Eräänä mahdol- 41668: miuksien luominen ja ylläpito edellyttävät lisuutena on lisätä työnantajien vastuuta henki- 41669: uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutusta. löstönsä koulutuksesta. Toisena mahdollisuu- 41670: Myös pienenevät ikäluokat ja työikäisen tena olisi lisätä työttömäksi jääneiden työlli- 41671: väestön osuuden väheneminen ja ikääntyminen syyskoulutusta. Kolmantena mahdollisuutena 41672: sekä ammatti- ja toimialarakenteissa tapahtu- on edistää omaehtoisen aikuisopiskelun rahoi- 41673: vat muutokset edellyttävät aikuiskoulutuksen tusta. 41674: tehostamista. Jo nykyisellään työnantajat vastaavat hyvin 41675: Jotta opiskelu aikuisiässä ei vaatisi kohtuut- huomattavasta osasta työvoiman koulutus- 41676: tomia uhrauksia ja joutumista esimerkiksi tarvetta. Työnantajat kustantavat henkilöstön 41677: työttömyysturvan varassa eläviin verrattuna työ- ja palvelusuhteeseen liittyvää koulutusta 41678: 300354X 41679: 2 1990 vp. - HE n:o 44 41680: 41681: (henkilöstökoulutus) sekä osallistuvat myös määrä 2 800 markkaa kuukaudessa (vastaavat 41682: koulutuksen järjestämiseen. Ongelmaksi jää summat ovat tällä hetkellä 700 ja 2 000 mark- 41683: lähinnä sellaisen omaehtoisen opiskelun tuke- kaa). Etuus olisi veronalainen kuten kokeiluai- 41684: minen, joka ei liity välittömästi henkilön ny- kanakin. 41685: kyisiin työtehtäviin. Henkilöstökoulutuksen ul- Aikuisopintotukea voitaisiin myöntää 30- 41686: kopuolelle jää myös sellainen väestö, jolla ei 54-vuotiaille kuten kokeiluaikanakin. Lisäksi 41687: ole työsuhdetta. myös 25-29-vuotiaat tulisivat aikuisopinto- 41688: Työllisyyskoulutuksen tulisi taas olla viime- tuen piiriin edellyttäen, että hakija on ennen 41689: sijainen keino, silloin kun työsuhteen edellyttä- opintojensa alkua ollut yhtäjaksoiseksi ja pää- 41690: mää koulutusta ei muuten ole voitu saada. toimiseksi katsottavassa ansiotyössä vähintään 41691: Tehostamalla aikuisopiskelun tukea sekä kahdeksan vuoden ajan. 41692: työnantajien, työntekijöiden että valtion voi- Myös muita keinoja kuin aikuisopintotuen 41693: mavaroin mahdollisimman laaja-alaisesti, voi- vakinaistaminen on tarkoitus käyttää aikuisiäs- 41694: daan yhteiskunnan kannalta parhaalla tavalla sä tapahtuvan opiskelun edellytysten paranta- 41695: edistää väestön koulutusmahdollisuuksia edellä miseen. Rahoitusvastuuta aikuisten opintotues- 41696: mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. ta voidaan laajentaa muodostamaHa Erorahas- 41697: Aikuisopintotukea on myönnetty vuoden tosta myös koulutusetuuksia kustantava rahas- 41698: 1987 heinäkuussa käynnistyneen aikuisopinto- to. 41699: tukikokeilun puitteissa. Aikuisopintotuki koos- Erorahastoa koskevan lainsäädännön ja sen 41700: tuu tavanomaisesta opintotuesta (opintorahaa sääntöjen muutosta on valmisteltu sosiaali- ja 41701: lisineen ja opintolainaa) sekä sen lisäksi saata- terveysministeriössä, josta se myös esitellään. 41702: vasta aikuisopintorahasta. Aikuisopintotukiko- Näitä koskevat muutokset tulevat voimaan sa- 41703: keilun puitteissa maksetaan viisi vuotta työelä- manaikaisesti aikuisopintotuen vakinaistami- 41704: mässä olleelle aikuisopintotukea enintään kah- sen kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1991. 41705: den vuoden ajan. Ammattikoulutusrahaa voisi saada aikuis- 41706: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion opintotuen rinnalla. Sitä maksettaisiin vain 41707: momentin 29.39.56 (Aikuisopintoraha) perus- työelämässä oleville. Ammattikoulutusrahan 41708: telujen mukaan tarkoituksena on, että kokei- käyttöönotto ja aikuisopintotuen vakinaistami- 41709: lun päättymisen jälkeen aikuisopintotuen pysy- nen ja sen tason nostaminen parantavat olen- 41710: västä rahoituksesta vastaavat yhteisesti valtio, naisesti työsuhteessa olevien opiskeluaikaista 41711: työnantajat ja työntekijät. toimeentuloturvaa. Laskelmien mukaan sekä 41712: Opintotukilain (28/72) mukaista aikuisopin- aikuisopintorahaa että ammattikoulutusrahaa 41713: torahaa voidaan asiaa koskevan valtioneuvos- saavien opiskelijoiden tuesta tulee pääsääntöi- 41714: ton päätöksen mukaan myöntää 30-54-vuotta sesti olemaan avustusta yhteensä noin 60- 41715: täyttäneille vähintään viisi vuotta yhtäjaksoi- 100 % opiskelua edeltäneestä tulotasosta riip- 41716: sesti välittömästi ennen opintojen alkua työelä- puen opiskelijan olosuhteista ja tulotasosta. 41717: mässä olleille. Aikuisopintorahan suuruus on Alemmissa tuloluokissa prosenttiluku on suu- 41718: 20 o/o vakiintuneesta tulotasosta, kuitenkin rempi. Lisäksi opiskelija voi opiskelun kestosta 41719: enintään 2 000 markkaa kuukaudessa. Työssä- ja taloudellisesta asemastaan riippuen saada 41720: olovaatimusta voidaan lieventää puutteellisen opintolainaa enimmillään noin 1 700 markkaa 41721: koulutuksen, työttömyyden, sairauden taikka kuukaudessa. 41722: varusmiespalvelun tai lapsenhoidon johdosta. Työntekijät osallistuisivat koulutuksen ra- 41723: Opintotukilain mukainen aikuisopintotuki- hoitukseen siten, että tulotaso jäisi opiskeluai- 41724: järjestelmä on tarkoitus vakinaistaa vuoden kana alemmaksi kuin työssäoloaikana. 41725: 1991 alusta. Sen kustannuksista vastaisi koko- 41726: naisuudessaan valtio. Valtion kustannusvastuu 41727: aikuisopintotuen rahoituksesta toteutuisi tätä 3. Nykyinen tilanne ja asian 41728: kautta. Tuen saantiperusteista ja tukimääristä valmistelu 41729: päättäisi valtioneuvosto kuten kokeiluaikana- 41730: kin. Aikuisopintotukikokeilu käynnistyi pmva- 41731: Aikuisopintorahaa myönnettäisiin 25 % (täl- nä heinäkuuta 1987. Silloin tuli voimaan opin- 41732: lä hetkellä 20 %) henkilön koulutusta välittö- totukilain 10 a §, jonka perusteella tavanomai- 41733: mästi edeltävästä tulotasosta. Vähimmäismää- sen opintotuen lisänä voidaan myöntää ansion- 41734: rä olisi kuitenkin 1 200 markKa.a ja enimmäis- menetyskorvauksena aikuisopintorahaa tietyt 41735: 1990 vp. - HE n:o 44 3 41736: 41737: edellytykset täyttäville. Lain 10 a §:n piti olla saajista oli opintovuonna 1988-89 93 % am- 41738: voimassa vuoden 1990 kesäkuun loppuun asti, matillisessa koulutuksessa ja 7 % yleissivistä- 41739: mutta sen voimassaoloaikaa on jatkettu vuo- vässä koulutuksessa. 41740: della lisäkokemusten saamiseksi ja pysyvän 41741: järjestelmän valmistelua varten. Aikuisopintotuen piirissä olevan työllistä- 41742: Aikuisopintotuki koostuu normaalista opin- misedellytykset paranevat ammatillisen perus- 41743: totukilain mukaisesta opintotuesta eli opinto- tai täydennyskoulutuksen johdosta. Toisaalta 41744: lainasta, opintorahasta sekä lisäksi myönnettä- myös aikuisopintotuen saajan tilalle on työpai- 41745: västä aikuisopintorahasta. Aikuisopintorahan kalle seurantatutkimuksen mukaan useimmissa 41746: suuruus on 20 OJo opiskelijan koulututusta edel- tapauksissa otettu sijainen. Näin ollen kokeilu 41747: täneestä vakituisesta tulotasosta, kuitenkin vä- on parantanut usean tuhannen henkilön työllis- 41748: hintään 700 ja enintään 2 000 markkaa kuu- tymistä. 41749: kaudessa. Etuus on veronalaista tuloa. Aikuisiässä olevien opiskelua tuetaan nyky- 41750: Aikuisopiskelijan kokonaistuki vaihtelee ään lähinnä seuraavien järjestelyjen kautta: 41751: opintovuonna 1989-90 2 500 markasta 5 500 41752: markkaan riippuen huonettavien lasten luku- 1) Työsuhteessa olevat voivat saada työsuh- 41753: määrästä. Lainan osuus on 30-50 %. teeseen liittyvää koulutusta työnantajan järjes- 41754: Tuen saajalta edellytetään, että hän on 30- tämänä henkilöstökoulutuksena sekä työmark- 41755: 54-vuotias ja ollut välittömästi ennen opiskelua kinaosapuolten välisen koulutussopimuksen 41756: vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti päätoimi- perusteella niihin liittyvine taloudellisine etui- 41757: sessa ansiotyössä. Tähän viiden vuoden aikaan neen. 41758: ei lueta opiskelua, mutta sen sijaan työttö- 2) Työttömyysuhan alaisena olevat tai työt- 41759: myys, sairaus, varusmies- tai siviilipalvelus tömät työllisyyskoulutuksena siihen kuuluvine 41760: taikka alle JO-vuotiaan lapsen hoitaminen. taloudellisine etuineen. 41761: Työssäoloa ei kuitenkaan edellytetä, jos henki- 41762: löltä puuttuu kokonaan ammatillinen perus- 3) Erityisryhmien (lähinnä vammaiset ja les- 41763: koulutus. ket) koulutus- ja koulutustukijärjestelmien 41764: Aikuisopintotukea voidaan myöntää vain kautta. 41765: kokopäivätoimisiin 1 päivän heinäkuuta 1987 41766: jälkeen aloitettuihin opintoihin. Edellytyksenä 4) Opintotukilain mukaisena opintotukena 41767: on, että opiskelija on opiskeluaikana palkatto- ja aikuisopintotukena. 41768: malla opintovapaalla työstään tai että työsuhde Lisäksi valtio ja kunnat tukevat suoraan 41769: on päättynyt välittömästi ennen opintojen al- aikuiskoulutuspalveluja tuottavia laitoksia. 41770: kua. 41771: Aikuisopintotuen piirissä olevaan sovelle- Nykyisin henkilöstökoulutukseen osallistuu 41772: taan lievempää taloudellista tarveharkintaa vuosittain noin 700 000 palkansaajaa. Henki- 41773: kuin muuten opintotuen myöntämisessä. Ai- löstökoulutuksen kesto on keskimäärin alle 9 41774: kuisopintotukea myönnettäessä ei lainkaan päivää vuodessa työntekijää kohti. Periaatteel- 41775: oteta huomioon puolison taloudellisia olosuh- lisesti tärkeätä on todeta, että myös oppisopi- 41776: teita. Näin ollen puolison tulojen ja varallisuu- muskoulutus on luettavissa henkilöstökoulu- 41777: den perusteella opintotukeen ei tehdä vähen- tukseen. 41778: nyksiä. Viime vuosina työllisyyskoulutuksessa on 41779: Aikuisopintotukea voi saada enintään kah- keskimäärin ollut noin 15 000-16 000 henkeä 41780: den opintovuoden ajan. Tämän jälkeen opiske- kunakin kuukautena. Työllisyyskoulutus on 41781: lija voi saada vain normaalin opintotuen, jos korvautumassa työvoimapoliittisella aikuiskou- 41782: hän täyttää sen saantiedellytykset. Tällöin ote- lutuksella. Samalla ammatilliset kurssikeskuk- 41783: taan huomioon myöskin puolison tulot ja va- set muuttuvat monipuolisia koulutuspalveluja 41784: rallisuus. tarjoaviksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. 41785: Aikuisopintotuen piirissä olleiden määrä on 41786: lisääntynyt opintovuoden 1987-88 noin 5 000 Erorahastosta on 1 päivästä maaliskuuta 41787: saajasta runsaaseen 10 000 saajaan opinto- 1989 lukien suoritettu irtisanotuille aikuiskou- 41788: vuonna 1989-90. lutuslisää, jonka suuruus on ollut 1 000 mark- 41789: Aikuisopintotuki on kohdistunut pääasiassa kaa kuukaudessa. Tukea sai vuonna 1989 noin 41790: ammatillisessa koulutuksessa oleviin. Tuen 500 henkilöä. 41791: 4 1990 vp. HE n:o 44 41792: 41793: 4. Valmisteluvaiheet ja valmiste- jan ominaisuudessa kolmikantaiseen aikuis- 41794: luelimet koulutuksen rahoitukseen. Komitea ehdotti 41795: myös valtion osallistumisesta erorahan rahoi- 41796: Valtioneuvosto teki 5 päivänä maaliskuuta tukseen ja katsoi, että Erorahaston varoja 41797: 1987 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis- tulisi myöntää myös julkisen sektorin koulu- 41798: koulutuksen rahoittamis- ja suunnitteluperiaat- tustarpeisiin. 41799: teista. Periaatepäätöksissä pääpaino on koulu- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion 41800: tuksen tarjonnan rahoituksessa, mutta siinä momentin 29.39.56 (Aikuisopintoraha) perus- 41801: otetaan kantaa myös omaehtoisesti koulutuk- teluissa todetaan seuraavaa: "Tarkoituksena 41802: seen hakeutuvien toimeentuloturvaan. Kanna- on, että kokeilun päättymisen jälkeen aikuis- 41803: noton mukaan koulutukseen osallistuvien opintotuen pysyvästä rahoituksesta vastaavat 41804: opintotukijärjestelmää pyritään kehittämään yhteisesti valtio, työnantajat ja työntekijät. 41805: siten, että 30 vuotta täyttäneille päätoimisesti Hallitus valmistelee tarvittavat toimenpiteet 41806: koulutukseen osallistuville taataan toimeentu- asiassa." 41807: loturva, joka on mitoitettu vähintään työttö- 41808: myyden perusteella maksettavan perusturvan Aikuisopintotukikokeilua seuraamaan ope- 41809: mukaisesti. tusministeriö on asettanut työryhmän, jonka 41810: Valtioneuvosto teki 24 päivänä maaliskuuta tulee seurata kokeilua sekä tehdä esityksiä sen 41811: 1988 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis- edelleen kehittämisestä sekä ehdotus aikuis- 41812: koulutuksen kehittämisestä. Omaehtoisen am- opintojen järjestämisestä ja rahoituksesta ko- 41813: matillisen koulutuksen osalta periaatepäätök- keilukauden päättymisen jälkeen. 41814: sessä todetaan seuraavaa: "Aikuisväestön opis- Tämän lisäksi opetusministeriö on asettanut 41815: kelumotivaation ja mahdollisuuksien lisäämi- toukokuussa 1989 työryhmän, jonka tarkoi- 41816: seksi aikuisopintorahako keilua laajennetaan. tuksena on ollut valmistella aikuisopintotuen 41817: Opetusministeriö selvittää yhteistyössä työ- rahoituskysymyksen ratkaisemista niin, että 41818: markkinajärjestöjen kanssa, millä tavoin työn- myös työnantajat ja työntekijät osallistuisivat 41819: antajat ja työntekijät osallistuvat aikuisopiske- sen rahoitukseen. Keskeiset työmarkkinajärjes- 41820: lun rahoittamiseen.'' töt ovat olleet edustettuina työryhmässä. 41821: Osallistumisjärjestelmäkomitea katsoi en- 41822: simmäisessä osamietinnössään (komiteamietin- Marraskuussa 1989 eräät keskeiset työmark- 41823: tö 1987:40), että aikuisopiskelijan opintotukea kinajärjestöt solmivat tulopoliittisen kokonais- 41824: tulisi kehittää, jotta aikuisväestön kiinnostusta ratkaisun valmisteluun liittyen sopimuksen ai- 41825: lisäkoulutukseen voitaisiin lisätä. Komitea kat- kuiskoulutuksen edistämisestä. Osapuolet teki- 41826: soi, että jos opintotuen määrä vastaisi esimer- vät tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen esityksen 41827: kiksi työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan valtioneuvostolle ehdotusten toteuttamiseksi 41828: tasoa, tulisi järjestelmästä aiheutuvat kustan- tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Osa- 41829: nukset jakaa eri osapuolien kesken. puolten tekemän esityksen mukaan aikuisopin- 41830: Komitea katsoi, että Erorahastoa tulee kehit- totukikokeilu vakinaistettaisiin vuoden 1991 41831: tää vastaamaan nykyistä paremmin työnteki- alusta ja sen etuuksia nostettaisiin tasoltaan 41832: jöiden ja yritysten tarpeita. Tuotannollisista ja sekä etuudet ulotettaisiin eräin edellytyksin 41833: taloudellisista syistä irtisanottaville työnteki- myös 25-29-vuotiaisiin. Edelleen Erorahasto 41834: jöille maksettavia erorahoja tulee suunnata muutettaisiin Koulutus- ja erorahastoksi, josta 41835: koulutusrahoiksi. Erorahojen kustantamisessa voitaisiin suorittaa ammattikoulutusrahaa työ- 41836: tulee komitean käsityksen mukaan siirtyä osit- suhteessa oleville omaehtoisen koulutuksen tu- 41837: taiseen kustannusvastuuseen. kemiseksi. 41838: Komitea katsoi, että yritysten on kannettava Opetusministeriön aikuisopintotuen rahoit- 41839: entistä enemmän vastuuta työntekijöiden kou- tamista selvittämään asettama aikuisopinto- 41840: luttamisesta ja pitämisestä työelämässä nykyis- tuen rahoitustyöryhmä on katsonut, että mai- 41841: tä pitempään. nittu työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus 41842: Osallistumisjärjestelmäkomitean toisessa edistäisi aikuiskoulutuksen rahoitukselle asetet- 41843: osamietinnössä (komiteamietintö 1988:36) kä- tuja tavoitteita. Valtioneuvosto on osaltaan 41844: siteltiin lähinnä julkisen sektorin koulutus- hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen esityksen 41845: tarpeita. Julkisen sektorin tulisi komitean käsi- 15 päivänä tammikuuta 1990 allekirjoitetun 41846: tyksen mukaan osallistua vastaavasti työnanta- tulopoliittisen kokonaisratkaisun osana. 41847: 1990 vp. HE n:o 44 5 41848: 41849: 5. Esityksen organisatoriset ja kuksen ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsit- 41850: henkii ö s tö vaikutukset telyn yhteydessä. 41851: 41852: Aikuisopintotukea koskevat hakemukset on 41853: tarkoitus edelleen käsitellä valtion opintotuki- 6. Esityksen taloudelliset vaiku- 41854: keskuksessa. Paikallisina viranomaisina toimi- tukset 41855: sivat kuten tähänkin asti oppilaitokset ja kun- 41856: tien sosiaalitoimistot. Aikuisopintotuesta tule- 41857: vat edelleen tiedottamaan opintotukiviran- Valtion taloudelle aikuisopintotuen laajenta- 41858: omaiset yhteistyössä työvoimaviranomaisten misesta arvioidaan aiheutuvan noin 80 miljoo- 41859: kanssa. naa markkaa kustannuslisäystä nykytasoon 41860: Aikuisopintotukea koskevien hakemuksien verrattuna vuodessa. Lisäksi aikuisopintotuen 41861: käsittelyä ja järjestelmän seurantaa ja kehittä- piiriin tulevat opiskelijat lisäävät muita opinto- 41862: mistä varten on järjestelmän muuttuessa pysy- tukimenoja. Näiden menojen lisääntymisestä 41863: väksi tarpeen vakinaistaa näiden asioiden hoi- voidaan arvioida edellä mainittujen kustannus- 41864: tamista varten perustetut tehtävät ja virat. lisäysten lisäksi aiheutuvan vuositasolla noin 41865: Näin ollen vakinaistettavaksi tulisi yksi virka 40 miljoonan markan menolisäys. 41866: aikuisopintotukitoiminnan johtotehtävissä ja Aikuisopintotuesta aiheutuvat hallinto- ja 41867: yksi virka varsinaisessa myöntämistoiminnas- kulutusmenot on otettu huomioon valtion 41868: sa. Kysymys mahdollisista lisävoimavaroista opintotukikeskuksen menoina asianomaisissa 41869: on tarkoitus ratkaista valtion opintotukikes- kohdissa. 41870: 41871: 41872: 41873: 41874: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 41875: 41876: 41877: 1. Lakiehdotus ehdotetaan sisällytettäväksi pykälän 1 moment- 41878: tiin, jossa määritellään eri opintotukimuodot. 41879: Aikuisopintotukikokeilu on järjestetty väli- Aikuisopintotukea voidaan muusta opinto- 41880: aikaisesti voimassaolevan opintotukilain tuesta poiketen myöntää myöskin tieteellisiä 41881: 10 a §:n nojalla. Kokeiluaikaa on jatkettu 22 jatko-opintoja varten. Tarkoituksena on, että 41882: päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/ tukea myönnettäisiin edelleen tällaisia opintoja 41883: 89) niin, että voimassaoloaikaa pidennettiin varten ja tätä koskeva maininta ehdotetaan 41884: vuodella eli vuoden 1991 kesäkuun loppuun sisällytettäväksi 3 momenttiin. 41885: asti. Aikuisopintoraha ehdotetaan sisällytettäväk- 41886: Kokeiluluonteisuuden johdosta on tuen si myös pykälän 4 momenttiin, jossa todetaan, 41887: myöntäminen ollut sidottuna tulo- ja menoar- että opintorahana myönnettävää opintotukea 41888: viossa varattuun määrärahaan. Samasta syystä ei tarvitse maksaa takaisin. 41889: on myöskin kokeiluun liittyvät muusta opinto- 41890: 3 §. Aikuisopintotuen vakinaistamisen joh- 41891: tuesta poikkeavat erityispiirteet sisällytetty 41892: dosta puolison taloudelliseen asemaan perus- 41893: mainittuun 10 a §:ään. Aikuisopintotuen 41894: tuvaa tarveharkintaa koskevat määräykset eh- 41895: muuttuessa pysyväksi on tarkoituksenmukaista 41896: dotetaan myös aikuisopintotuen osalta siirret- 41897: siirtää sitä koskevat säännökset mahdollisuuk- täväksi 3 §:n 2 momenttiin. Tarkoituksena on, 41898: sien mukaan muuta opintotukea koskeviin 41899: että aikuisopintotuen saajat voisivat edelleen 41900: säännöksiin. 41901: saada aikuisopintotukea huomioon ottamatta 41902: 1 a §. Aikuisopiskelijan opintotukea koske- puolison tuloa ja varallisuutta. Tarkoituksena 41903: va perussäännös ehdotetaan sisällytettäväksi on myös, että aikuisopintotukioikeuden pää- 41904: tähän pykälään. Ehdotuksen mukaan valtio- tyttyä aikuisopintotuen saaja voisi saada muu- 41905: neuvosto vahvistaisi perusteet, jotka liittyvät ta opintotukea opintojen loppuun saattamisek- 41906: aikuisopiskeluun ja sen tukemiseen. si ilman, että puolison tulot ja varallisuus 41907: 2 §. Aikuisopintorahaa koskeva maininta otetaan huomioon. 41908: 6 1990 vp. - HE n:o 44 41909: 41910: Säännökset, jotka koskevat opintotuen haki- kus, jollei tehtäviä ole asetuksella siirretty op- 41911: jan ja hänen perheenjäsentensä taloudellisen pilaitoksen opintotukilautakunnalle. Pääsään- 41912: aseman huomioon ottamista tukea myönnettä- nön mukaisesti valtion opintotukikeskus rat- 41913: essä, ehdotetaan yhtenäistettäviksi. Nyt perus- kaisisi edelleen myös aikuisopintotukihake- 41914: teet on hakijan ja hänen puolisonsa taikka mukset lukuunottamatta korkeakouluopiskeli- 41915: hänen kanssaan avioliitonomaisessa suhteessa joita. Korkeakouluopiskelijan opintotukihake- 41916: elävän osalta vahvistettu laissa. Sensijaan van- muksen käsittelee opintotukiasetuksen 2 §:n 41917: hempien osalta huomioon ottamisen edellytyk- mukaan asianomaisen korkeakoulun opintotu- 41918: senä olevasta seikasta eli katsomisesta huollet- kilautakunta. Tarkoituksena kuitenkin on, että 41919: tavana olevaksi säädetään pykälän 3 momentin korkeakoulujenkin osalta aikuisopintotukiha- 41920: mukaan asetuksella. kemukset ratkaisisi valtion opintotukikeskus. 41921: Tulot ja varallisuus otettaisiin edelleen huo- 41922: mioon vahvistetut määrät ylittävältä osalta. 41923: Tämä todettaisiin selvästi laissa. Rajat vahvis- 2. Tarkemmat määräykset 41924: taa 3 § 4 momentin mukaan valtioneuvosto. 41925: Säädöstason yhtenäistäminen mahdollistaisi Ehdotetun opintotukilain 1 a §:n nojalla 41926: taloudelliseen asemaan perustuvan tarvehar- voisi valtioneuvosto päätöksellään määrätä ai- 41927: kinnan lieventämisen joustavasti ja olisi muu- kuisopintotuen tarkemmasta järjestämisestä. 41928: tenkin tarkoituksenmukaista. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu on tehty 41929: JO §. Aikuisopiskelijan saama opintotuki tämän lainmuutoksen valmistelun yhteydessä. 41930: koostuisi kuten kokeiluaikanakin muusta opin- Lopullinen muotoilu voidaan tehdä kuitenkin 41931: totuesta ja aikuisopintorahasta. Asiasta otet- vasta hallinnollisen suunnittelun valmistuttua. 41932: taisiin säännös pykälän uuteen 6 momenttiin. 41933: Edellä 1 a §:ssä todetun mukaisesti valtioneu- 41934: vosto vahvistaisi edelleen tuen määrään ja 3. Voimaantulo 41935: saantiin liittyvät perusteet. 41936: 10 a §. Koska aikuisopintotuesta on edellä Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan palva- 41937: ehdotettu otettavaksi säännökset 1 a ja nä tammikuuta 1991. Uudistuksen soveltami- 41938: 2 §:ään, ehdotetaan voimassa oleva väliaikai- sesta annettaisiin tarkemmat määräykset asiaa 41939: nen 10 a § kumottavaksi. koskevalla valtioneuvoston päätöksellä. 41940: Opintotukilain 12 §:n 1 momentin mukaan 41941: opintotuen myöntämisestä ja muista sitä kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- 41942: kevista asioista päättää valtion opintotukikes- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 41943: 7 41944: 41945: 41946: Laki 41947: opintotukilain muuttamisesta 41948: 41949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41950: kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annettuun opintotukilakiin (28/72) 6 päivänä helmi- 41951: kuuta 1987 annetulla lailla (95/87) väliaikaisesti lisätty 10 a §, jonka voimassaoloaikaa on 41952: jatkettu 22 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/89), 41953: muutetaan 2 §:n 1, 3 ja 4 momentti ja 3 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 41954: ja 4 momentti 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa laissa (166/85) ja 3 §:n 2 momentti 21 41955: päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (65/77), sekä 41956: lisätään lakiin uusi 1 a §ja 10 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä tammikuuta 41957: 1981, 14 päivänä tammikuuta 1983, 10 päivänä tammikuuta 1986 ja 13 päivänä helmikuuta 1987 41958: annetuilla laeilla (36/81, 48/83, 14/86 ja 155/87), uusi 6 momentti seuraavasti: 41959: 1a § 3§ 41960: Aikuisopiskelijaksi katsottavalle myönne- 41961: tään opintotukea valtioneuvoston määräämiin Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkit- 41962: opintoihin. Valtioneuvosto vahvistaa perusteet, taessa voidaan vahvistetut määrät ylittävältä 41963: joiden mukaan henkilöä voidaan pitää aikuis- osalta ottaa huomioon: 41964: opiskelijana, aikuisopintorahan saanti- ja mää- 1) hakijan omat tulot ja varallisuus; 41965: räytymisperusteet sekä määrän ja saannin kes- 2) hakijan vanhempien tulot ja varallisuus, 41966: toajan. jos hänen voidaan katsoa olevan näiden huol- 41967: lettavana; sekä 41968: 2§ 3) hakijan puolison tai hänen kanssaan yh- 41969: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto- teisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh- 41970: lainan valtion takausta, korkotukea, opintora- teissa elävän henkilön tulot ja varallisuus. 41971: haa ja aikuisopintorahaa. Asetuksella säädetään perusteista, joiden 41972: mukaan 2 momentissa tarkoitetut tulot ja va- 41973: Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli- rallisuus otetaan huomioon. 41974: opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän 41975: korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut- Opintoraha 41976: kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit- 41977: taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon 10§ 41978: suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. Ai- 41979: kuisopiskelijaksi katsottavalle opintotukea voi- Muun opintotuen lisäksi voidaan aikuisopis- 41980: daan kuitenkin myöntää valtioneuvoston vah- kelijaksi katsottavalle myöntää aikuisopintora- 41981: vistamin edellytyksin tällaisiakin opintoja var- haa. 41982: ten. 41983: Opintorahana tai aikuisopintorahana myön- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 41984: nettävää opintotukea ei tarvitse maksaa takai- kuuta 1991. 41985: sin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 41986: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 41987: 41988: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990 41989: 41990: 41991: Tasavallan Presidentti 41992: MAUNO KOIVISTO 41993: 41994: 41995: 41996: 41997: Opetusministeri Christoffer Taxell 41998: 8 1990 vp. - HE n:o 44 41999: 42000: Liite 42001: 42002: 42003: 42004: 42005: Laki 42006: opintotukilain muuttamisesta 42007: 42008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 42009: kumotaan 14 päivänä ~ammikuuta 1972 annettuun opintotukilakiin (28/72) 6 päivänä helmi- 42010: ~uuta 1987 annetulla lmlla (95/87) vjäliaikaisesti lisätty 10 a §, jonka voimassaoloaikaa on 42011: jatkettu 22 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/89), 42012: . muutetaan ~ §:n ~.'. 3)~. 4 mo~entti j~ 3 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 42013: J~.. 4 __ ~-omentt~ 8 pmvana helmikuuta :1985 annetussa laissa ( 166/85) ja 3 §:n 2 momentti 21 42014: paivana tammikuuta 1977 annetussa laissa (65177), sekä 42015: lisätään -~~k-~i~. uusi 1 .a § ja 10 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä tammikuuta 42016: 1 42017: 42018: 42019: 42020: 1981, 1_4 paiv~na tammikuuta 1983, 10 päivänä tammikuuta 1986 ja 13 päivänä helmikuuta 1987 42021: annetmlla laeilla (36/81, 48/83, 14/86 ja 155/87), uusi 6 momentti seuraavasti: 42022: 42023: Voimassa oleva laki Ehdotus 42024: 42025: 1a § 42026: Aikuisopiskelijaksi katsottavalle myönne- 42027: tään opintotukea valtioneuvoston määräämiin 42028: opintoihin. Valtioneuvosto vahvistaa perusteet, 42029: joiden mukaan henkilöä voidaan pitää aikuis- 42030: opiskelijana, aikuisopintorahan saanti- ja mää- 42031: räytymisperusteet sekä määrän ja saannin kes- 42032: toajan. 42033: 42034: 2§ 2§ 42035: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto- Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto- 42036: lainan valtion takausta ja korkotukea sekä lainan valtion takausta, korkotukea, opintora- 42037: opintorahaa. haa ja aikuisopintorahaa. 42038: 42039: Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli- Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli- 42040: opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän 42041: korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut- korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut- 42042: kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit- kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit- 42043: taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon 42044: suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. Ai- 42045: Opintorahana myönnettävää opintotukea ei kuisopiskelijaksi katsottavalle opintotukea voi- 42046: tarvitse maksaa takaisin. daan kuitenkin myöntää valtioneuvoston vah- 42047: vistamin edellytyksin tällaisiakin opintoja var- 42048: ten. 42049: Opintorahana tai aikuisopintorahana myön- 42050: nettävää opintotukea ei tarvitse maksaa takai- 42051: sin. 42052: 42053: 3 § 42054: 42055: Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkit- Opintot~en hakijan vähävaraisuutta harkit- 42056: 1990 vp. - HE n:o 44 9 42057: 42058: Voimassa oleva laki Ehdotus 42059: 42060: taessa on otettava huomioon opiskelijan omat taessa voidaan vahvistetut määrät ylittävältä 42061: ja hänen aviopuolisonsa tulot ja omaisuus osalta ottaa huomioon: 42062: sekä, milloin opiskelijan on katsottava olevan 1) hakijan omat tulot ja varallisuus; 42063: vanhempiensa huollettavana, näiden tulot ja 2) hakijan vanhempien tulot ja varallisuus, 42064: omaisuus. Mitä edellä on säädetty aviopuoli- jos hänen voidaan katsoa olevan näiden huol- 42065: son tulojen ja omaisuuden huomioonottami- lettavana; sekä 42066: sesta, koskee myös sellaisen henkilön tuloa ja 3) hakijan puolison tai hänen kanssaan yh- 42067: omaisuutta, jonka kanssa opintotuen hakija teisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh- 42068: avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises- teissa elävän henkilön tulot ja varallisuus. 42069: sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. 42070: Asetuksella säädetään perusteista, joiden Asetuksella säädetään perusteista, joiden 42071: mukaan opintotuen hakijan katsotaan olevan mukaan 2 momentissa tarkoitetut tulot ja va- 42072: vanhempiensa huollettavana. rallisuus otetaan huomioon. 42073: 42074: Opintoraha 42075: 10 § 42076: 42077: Muun opintotuen lisäksi voidaan aikuisopis- 42078: kelijaksi katsottavalle myöntää aikuisopintora- 42079: haa. 42080: 10 a § 42081: Aikuisopintorahana voidaan myöntää val- 42082: tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoi- 42083: teluista määrärahoista muun opintotuen lisänä 42084: ansiotason mukaan määräytyvää ansionmene- 42085: tyskorvausta valtioneuvoston vahvistamien pe- 42086: rusteiden mukaisesti aikuisopiskelijaksi katsot- 42087: tavalle henkilölle. Aikuisopintorahan saanti- ja 42088: määräytymisperusteet, määrän ja saannin kes- 42089: taajan vahvistaa sekä sen piiriin kuuluvat opin- 42090: not määrittelee valtioneuvosto. Sen estämättä, 42091: mitä 2 §:ssä ja 3 §:ssä on säädetty, voidaan 42092: aikuisopiskelijaksi katsottavalle myöntää ai- 42093: kuisopintorahaa ja siihen liittyen muuta opin- 42094: totukea · 42095: 1) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorit- 42096: tamiseksi taikka tohtorin arvoa varten; sekä 42097: 2) ottamatta huomioon puolison tuloa ja 42098: varallisuutta. 42099: Aikuisopintorahan ja siihen liittyvän muun 42100: opintotuen myöntää valtion opintotukikeskus. 42101: 42102: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42103: kuuta 1991. 42104: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 42105: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 42106: 42107: 42108: 42109: 42110: 2 300354X 42111: j 42112: j 42113: j 42114: j 42115: j 42116: j 42117: j 42118: j 42119: j 42120: j 42121: j 42122: j 42123: j 42124: j 42125: j 42126: j 42127: j 42128: j 42129: j 42130: j 42131: j 42132: j 42133: j 42134: j 42135: j 42136: j 42137: 1990 vp. - HE n:o 45 42138: 42139: 42140: 42141: 42142: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 42143: 9 a §:n muuttamisesta 42144: 42145: 42146: 42147: 42148: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 42149: 42150: Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi rinta- Ylimääräisen rintamalisän korottaminen pa- 42151: masotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rinta- rantaa noin 162 000 rintamaveteraanin elä- 42152: malisää 12,5 OJo:sta 17,5 %:iin kansaneläkkeen keturvaa. Valtiolle aiheutuu muutoksesta noin 42153: lisäosan määrästä. Uudistuksen jälkeen yli- 100 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan- 42154: määräinen rintamalisä olisi enimmillään 319 nukset vuoden 1990 hintatasossa laskettuna. 42155: markkaa kuukaudessa. Tämän lisäksi makse- Vuonna 1990 uudistuksesta aiheutuisi noin 42 42156: taan edelleen nykyinen rintamalisä, 189 mark- miljoonan markan lisäkustannukset. 42157: kaa kuukaudessa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 42158: maan 1 päivänä elokuuta 1990. 42159: 42160: 42161: 42162: 42163: PERUSTELUT 42164: 42165: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu rintamalisän suuruudeksi säädettiin alunperin 42166: muutos 7,5 OJo maksettavasta kansaneläkkeen lisäosas- 42167: ta. Lisäosasidonnaisuudesta seuraa, että yli- 42168: Rintamasotilaseläkelain 9 a §:n (589/86) määräisen rintamalisän määrä tarkistetaan lisä- 42169: mukainen ylimääräinen rintamalisäjärjestelmä osan tarkistuksen yhteydessä. 42170: on ollut voimassa 1 päivästä marraskuuta 1986 Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- 42171: alkaen. Ylimäärästä rintamalisää on maksettu tykseen liittyen ylimääräisen rintamalisän mää- 42172: kansaneläkelain (347 /56) mukaista kansaneläk- rä korotettiin 12,5 %:iin kansaneläkkeen lisä- 42173: keen lisäosaa ja rintamasotilaseläkelain 9 §:n osan määrästä 1 päivästä elokuuta 1990 alkaen 42174: (1085/80, 589/86 ja 938/87) mukaista rintama- (1311189). 42175: lisää saavalle veteraanille. Rintamalisän myön- Heikossa taloudellisessa asemassa olevien ve- 42176: täminen edellyttää, että henkilöllä on joko teraanien eläketurvan parantamiseksi hallitus 42177: rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai on päättänyt kolminkertaistaa ylimääräisen 42178: veteraanitunnus. Etuuden saajana voi olla Suo- rintamalisän tällä hetkellä maksettavaa mää- 42179: men kansalainen ja Suomessa asuva ulkomaan rää, joka on 7,5 % kansaneläkkeen lisäosan 42180: kansalainen. määrästä. Edellä olevan johdosta ehdotetaan, 42181: Ylimääräisellä rintamalisäjärjestelmällä py- että ylimääräinen rintamalisä korotetaan 42182: rittiin parantamaan työeläkettä vailla olevien 17,5 % :iin maksettavan kansaneläkkeen lisä- 42183: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien talou- osan määrästä 1 päivästä elokuuta 1990 ja että 42184: dellista tilannetta. Toisaalta eläketurvan kehit- ensi vuonna sitä korotetaan edelleen 42185: tämisen periaatteellisena tavoitteena pidettiin 22,5 % :iin kansaneläkkeen lisäosan määrästä. 42186: myös rintamapalvelusajasta johtuvan menetyk- Vuoden 1991 korotuksesta annetaan erillinen 42187: sen hyvittämistä eläketurvassa. Ylimääräisen hallituksen esitys. 42188: 42189: 300448Z 42190: 2 1990 vp. - HE n:o 45 42191: 42192: Täysimääräisiä lisäosaa saavalle veteraanille maveteraanin asemaa. Muutoksesta aiheutuvat 42193: maksettava ylimääräinen rintamalisä vaihtelisi lisäkustannukset olisivat noin 42 miljoonaa 42194: uudistuksen jälkeen veteraanin asuinkunnan ja markkaa vuonna 1990 ja noin 100 miljoonaa 42195: perhesuhteiden mukaan 319 markasta 245 markkaa vuonna 1991 vuoden 1990 hintatasos- 42196: markkaan kuukaudessa. Lisäosaa saavalle ve- sa arvioituna. 42197: teraanille maksettaisiin kuitenkin vähintään 24 42198: markan ylimääräinen rintamalisä kuukaudessa. 42199: Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä olisi- 42200: vat siten yhteensä enimmillään 508 markkaa 3. Voimaantulo 42201: kuukaudessa. 42202: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- 42203: nä elokuuta 1990. 42204: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 42205: tukset 42206: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 42207: Edellä ehdotettu muutos parantaisi ylimää- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 42208: räisen rintamalisän saajista noin 162 000 rinta- 42209: 42210: Laki 42211: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta 42212: 42213: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso- 42214: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa 42215: laissa (1311/89), näin kuuluvaksi: 42216: 42217: 9a§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 42218: 1990. 42219: Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 42220: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu- 42221: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina 42222: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 42223: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua 42224: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa 42225: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- 42226: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- 42227: ruisena. 42228: 42229: 42230: 42231: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990 42232: 42233: 42234: Tasavallan Presidentti 42235: MAUNO KOIVISTO 42236: 42237: 42238: 42239: 42240: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen 42241: 1990 vp. - HE n:o 45 3 42242: 42243: Liite 42244: 42245: Laki 42246: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta 42247: 42248: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso- 42249: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa 42250: laissa (1311189), näin kuuluvaksi: 42251: 42252: Voimassa oleva laki Ehdotus 42253: 9a§ 42254: 42255: Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia 42256: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- 42257: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen 42258: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- 42259: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua 42260: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa 42261: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- 42262: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- 42263: ruisena. ruisena. 42264: 42265: 42266: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 42267: 1990. 42268: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 42269: sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu- 42270: kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina 42271: olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 42272: j 42273: j 42274: j 42275: j 42276: j 42277: j 42278: j 42279: j 42280: j 42281: j 42282: j 42283: j 42284: j 42285: j 42286: j 42287: j 42288: j 42289: j 42290: j 42291: j 42292: j 42293: j 42294: j 42295: j 42296: j 42297: j 42298: j 42299: j 42300: 1990 vp. - HE n:o 46 42301: 42302: 42303: 42304: 42305: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 42306: 22 §:n ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulu- 42307: tus- ja erorahastosta 42308: 42309: 42310: 42311: 42312: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 42313: 42314: Esityksessä ehdotetaan työttömien toimeen- Esitys liittyy talous- ja tulopoliittiseen koko- 42315: tuloturvaa parannettavaksi korottamalla työt- naisratkaisuun vuosille 1990-1991. 42316: tömyysturvan peruspäivärahaa. Lisäksi tarkoi- Ehdotus työttömyysturvalain 22 §:n muutta- 42317: tuksena on esityksen mukaan kehittää työttö- misesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 42318: myyskassojen jäsenmaksujen tasausjärjestel- päivänä heinäkuuta 1990 ja ehdotus työttö- 42319: mää ja erorahajärjestelmää. myyskassalain muuttamisesta 1 päivänä tam- 42320: Työttömyyspäivärahan korottamisesta ai- mikuuta 1991. Ehdotus laiksi koulutus- ja 42321: heutuisi valtiolle vuonna 1990 noin 18 miljoo- erorahastosta on tarkoitettu tulemaan voimaan 42322: nan markan lisäkustannukset. Työttömyyskas- mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on 42323: sojen jäsenmaksujen tasausjärjestelmän kehit- hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin siten, että 42324: tämisestä aiheutuisi valtiolle vuositasolla enin- ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnet- 42325: tään 10 miljoonan markan kustannukset. Ero- tävää henkilökohtaista tukea maksettaisiin 1 42326: rahajärjestelmän kehittämisestä valtiolle aiheu- päivästä tammikuuta 1991 alkaen. 42327: tuvat kustannukset olisivat vuositasolla arviol- 42328: ta noin 1,5 miljoonaa markkaa. 42329: 42330: 42331: 42332: 42333: PERUSTELUT 42334: 42335: 1. Työttömyysturvalaki ta 1990 alkaen 103 markkaa päivältä. Hallitus 42336: antaa eduskunnalle erikseen esityksen perus- 42337: päivärahan korottamisesta palkkatason muu- 42338: Työttömyysturvalain (602/84) 22 §:n 1 mo- toksesta aiheutuvan tarkistuksen lisäksi kol- 42339: mentin mukaan peruspäivärahan täysi määrä mella markalla 1 päivästä heinäkuuta 1991 42340: on 70 markkaa päivältä. Mainittua markka- alkaen. 42341: määrää on viimeksi tarkistettu työttömyystur- 42342: valain 25 §:n nojalla annetulla asetuksella 42343: (516/89) 1 päivästä heinäkuuta 1989 alkaen 95 42344: markkaan. Työttömien toimeentulon paranta- 2. Työttömyyskassalaki 42345: miseksi ehdotetaan peruspäiväraha korotetta- 42346: vaksi 97 markkaan 1 päivästä heinäkuuta 1990. Työttömyyskassalain (603/84) 19 §:n 1 mo- 42347: Sanottu markkamäärä vastaisi vuoden 1989 mentin mukaan työttömyyskassojen jäsenmak- 42348: ensimmäisen neljänneksen tasoa. Kun otetaan sut on määrättävä siten, että niitä yhdessä 42349: huomioon tämänhetkinen ansiotason nousun valtionosuuden ja työttömyyskassojen keskus- 42350: arvio 1 neljänneksestä 1989 1 neljännekseen kassan tukimaksun kanssa voidaan pitää riittä- 42351: 1990, peruspäiväraha olisi 1 päivästä heinäkuu- vinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsen- 42352: 300421U 42353: 2 1990 vp. - HE n:o 46 42354: 42355: maksut vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö tun perusteella ehdotetaan säädettäväksi laki 42356: kassan tekemän esityksen pohjalta. koulutus- ja erorahastosta, jolla muun muassa 42357: Alan työttömyysrasituksen mukaan työttö- erorahaston nimi muutettaisiin koulutus- ja 42358: myyskassojen jäsenmaksut vaihtelevat erittäin erorahastoksi. Oikeus nykyiseen erorahaan säi- 42359: paljon, 10 markasta noin 600 markkaan vuo- lyisi entisellään. 42360: dessa. Rahastosta myönnettäisiin tukea omaehtois- 42361: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen ta ammatillista aikuiskoulutusta varten 30-60- 42362: tasoittamiseksi ehdotetaan työttömyyskassala- vuotiaalle virka- ja työsuhteestaan palkatto- 42363: kiin lisättäväksi uusi 19 a §, jonka mukaan malle opintovapaalle siirtyvälle työntekijälle. 42364: valtio voi suorittaa jäsenmaksujen tasausta Kahden vuoden aikana tukea voitaisiin maksaa 42365: valtion tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoi- enintään kahdeksantoista kuukauden ajan. 42366: tukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa Koulutuksen tulee kestää vähintään kuukau- 42367: niille työttömyyskassoille, joiden työttömyys- den. Jos koulutus kestää alle kolme kuukautta, 42368: päivärahamenot ovat edellisenä vuonna ylittä- tulee hakijan lisäksi osoittaa, että koulutus 42369: neet 75 prosentilla työttömyyskassojen jäsentä lisää hänen ammattitaitoaan. Henkilöltä edel- 42370: kohti lasketut keskimääräiset päivärahamenot. lytetään myös, että hänen nykyinen työ- tai 42371: Sosiaali- ja terveysministeriö määräisi ne pe- virkasuhteensa on kestänyt vähintään vuoden 42372: rusteet, joiden mukaan jäsenmaksujen tasaus ajan ja että hän on ollut yhteensä vähintään 42373: maksettaisiin työttömyyskassoille. Työttö- viisi vuotta päätoimisessa työ- tai virkasuhtees- 42374: myyskassoille voitaisiin suorittaa ennakkoa jä- sa. 42375: senmaksujen tasaukseen. Tuen suuruus olisi 30-39-vuotilaille 1 300 42376: markkaa, 40-49-vuotiaille 1 500 markkaa ja 42377: 50-60-vuotiaille 1 700 markkaa kuukaudessa. 42378: 3. Laki koulutus- ja erorahastos- Etuus olisi veroton ainakin kokeiluajan vuosi- 42379: ta na 1991-1993. 42380: Palkansaajain ammattitaidon kehittämisessä Uudelleen henkilö voisi saada tukea oltuaan 42381: on koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän uuden viiden vuoden jakson työssä. 42382: vuoksi on tärkeätä, että palkansaajain omaeh- Tukea voidaan myöntää ammatillisen kurssi- 42383: toisen ammatillisen aikuiskoulutuksen talou- keskuksen, ammatillisen oppilaitoksen, kan- 42384: dellista tukemista kehitetään. Nopeat ja suuret sanopiston tai korkeakoulun järjestämiin opin- 42385: ammattirakenteen ja ammattien muutokset toihin. 42386: edellyttävät myös työ- tai virkasuhteessa ole- Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) mu- 42387: vien omaehtoista ammatillista koulutusta. Täs- kaan erorahalain (947 178) mukainen eroraha ei 42388: sä tarkoituksessa ehdotetaan erorahaston toi- ole veronalaista tuloa. Tarkoituksena on, ettei- 42389: mialaa laajennettavaksi siten, että henkilölle vät ehdotetun uuden lain mukaiset etuudet olisi 42390: voitaisiin suorittaa työ- tai virkasuhteen jatku- myöskään veronalaisia. Hallitus antaa edus- 42391: essakin henkilökohtaista tukea omaehtoista kunnalle erikseen esityksen tulo- ja varallisuus- 42392: ammatillista aikuiskoulutusta varten kokeilu- verolain muuttamisesta tämän tarkoituksen to- 42393: luonteisesti vuosina 1991-1993. Edellä sano- teuttamiseksi. 42394: 42395: 42396: 42397: 42398: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 42399: 42400: 42401: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Työttömyyskassalaki 42402: 42403: 1.1. Työttömyysturvalaki 42404: 19 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 42405: 22 §. Peruspäivärahan täysi määrä ehdote- työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasaukses- 42406: taan korotettavaksi 97 markkaan päivältä. ta. 42407: 1990 vp. HE n:o 46 3 42408: 42409: 1.3. Laki koulutus- ja erorahastosta 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 42410: tukset 42411: 1 §. Pykälässä ehdotetaan erorahajärjestel- 42412: mää kehitettäväksi siten, että pykälässä maini- Peruspäivärahan korottamisesta aiheutuvat 42413: tuille palkansaajille voitaisiin työ- tai virkasuh- lisäkustannukset olisivat vuonna 1990 noin 22 42414: teen jatkuessa maksaa henkilökohtaista tukea miljoonaa markkaa. Valtion rahoittaman pe- 42415: omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta var- rusturvan osuus kustannuksista olisi noin 14 42416: ten. Muuten pykälä olisi samansisältöinen voi- miljoonaa markkaa. Ansioturvan lisäkustan- 42417: massa olevan erorahalain 1 §:n kanssa. nukset olisivat noin 8 miljoonaa markkaa, 42418: 2 §. Pykälän 1 momentin mukaan koulutus- josta valtion osuus olisi 48 prosenttia eli noin 4 42419: ja erorahasto huolehtisi erorahan ja koulutuk- miljoonaa markkaa, työnantajien osuus 47 42420: seen myönnettävän tuen maksamisesta. prosenttia ja työttömyyskassojen osuus 5 pro- 42421: Pykälän 2 momentin mukaan koulutus- ja senttia. Vuositasolla edellä mainitut markka- 42422: erorahaston toimintaa valvoisi sosiaali- ja ter- määrät olisivat kaksinkertaiset. Työttömyys- 42423: veysministeriö. Momentti vastaisi voimassa kassojen jäsenmaksujen tasausjärjestelmän ke- 42424: olevan erorahalain 2 §:n 2 momentin säännös- hittämisestä aiheutuisi valtiolle vuositasolla 42425: tä. enintään 10 miljoonan markan kustannukset. 42426: 3 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää- Koulutus- ja erorahaston kustannukset makset- 42427: dettäväksi erorahan saamisen edellytyksistä. taisiin edelleen työnantajien varoista. Koska 42428: Pykälän 2 momentin mukaan ammatillista valtio osallistuu valtion palveluksessa yksityis- 42429: aikuiskoulutusta varten voitaisiin myöntää oikeudellisessa työsuhteessa olevien osalta kus- 42430: 1 §:ssä tarkoitettua tukea, jos työnantaja ei tannuksiin, ammatillisesta aikuiskoulutuksen 42431: maksa edunsaajalle palkkaa koulutuksen ajal- tukemisesta aiheutuisi valtiolle vuosittain arvi- 42432: ta. Tuen myöntämisen edellytyksistä ja sen olta noin 1,5 miljoonan markan kustannukset. 42433: suuruudesta määrättäisiin tarkemmin rahaston Työnantajien kustannusten arvioidaan olevan 42434: säännöissä. vuonna 1991 noin 50 miljoonaa markkaa. 42435: 4 §. Pykälä on nimenmuutoksia lukuun otta- 42436: matta samansisältöinen voimassa olevan erora- 42437: halain 4 §:n kanssa. 3. Voimaantulo 42438: 5 §. Pykälässä ehdotetaan laajennettavaksi 42439: rahaston tiedonsaantioikeutta siten, että oppi- Laki työttömyysturvalain 22 §:n muuttami- 42440: laitos olisi velvollinen pyynnöstä antamaan sesta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä 42441: koulutus- ja erorahastolle maksutta 1 §:ssä heinäkuuta 1990. 42442: tarkoitettua tukea koskevan hakemuksen rat- Laki työttömyyskassalain muuttamisesta eh- 42443: kaisemiseksi ja etuuden suorittamiseksi tarvit- dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammi- 42444: tavat tiedot. kuuta 1991. 42445: Pykälän 2 momentti on samansisältöinen Laki koulutus- ja erorahastosta ehdotetaan 42446: kuin voimassa olevan erorahalain 5 §:n 2 mo- tulevaksi voimaan ensi tilassa, kuitenkin siten, 42447: mentti. että ammatillista aikuiskoulutusta varten 42448: 6 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sa- myönnettävää henkilökohtaista tukea makset- 42449: lassapitovelvollisuudesta voimassa olevan ero- taisiin 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen. 42450: rahalain 6 §:n mukaisesti. 42451: 7 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 42452: kaisinperintämenettelystä. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 42453: 8 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen. set: 42454: 4 1990 vp. - HE n:o 46 42455: 42456: 1. 42457: Laki 42458: työttömyysturvalain 22 §:n muuttamisesta 42459: 42460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys- 42461: turvalain (602/84) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 42462: 42463: 22 § 42464: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 42465: Peruspäivärahan suuruus kuuta 1990. 42466: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 42467: Peruspäivärahan täysi määrä on 97 markkaa vuoden 1989 ensimmäisen neljänneksen tasoa. 42468: päivältä. 42469: 42470: 42471: 42472: 42473: 2. 42474: Laki 42475: työttömyyskassalain muuttamisesta 42476: 42477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun työttömyys- 42478: kassalakiin (603/84) uusi näin kuuluva 19 a §: 42479: 42480: 19 a § Sosiaali- ja terveysministeriö määrää ne pe- 42481: Jäsenmaksujen tasaus rusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitet- 42482: tu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. 42483: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tar- 42484: tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksu- kemmin asetuksella. 42485: jen tasausta valtion tulo- ja menoarviossa sa- 42486: nottuun tarkoitukseen osoitettujen määräraho- 42487: jen puitteissa niille työttömyyskassoille, joiden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42488: työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä kuuta 1991. 42489: vuonna ylittäneet 75 prosentilla kassojen jäsen- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 42490: tä kohti lasketut keskimääräiset päivärahame- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 42491: not. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jä- menpiteisiin. 42492: senmaksujen tasaukseen. 42493: 1990 vp. - HE n:o 46 5 42494: 42495: 3. 42496: Laki 42497: koulutus- ja erorahastosta 42498: 42499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42500: 42501: 1§ lutuksen ajalta. Tuen myöntämisen edellytyk- 42502: sistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin 42503: Etuudet rahaston säännöissä. 42504: Työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta 42505: maksetaan työntekijälle sekä kunnan, kuntain- 4§ 42506: liiton, evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen Rahoitus 42507: kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja 42508: muun seurakuntain yhtymän viranhaltijalle Työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitettu 42509: erorahaa sekä työ- tai virkasuhteen jatkuessa työttömyyskassojen keskuskassa suorittaa va- 42510: henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatil- roistaan koulutus- ja erorahastolle sen menoja 42511: lista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin varten vuosittain määrän, joka lasketaan sosi- 42512: tässä laissa säädetään ja koulutus- ja erorahas- aali- ja terveysministeriön vahvistamana pro- 42513: ton säännöissä määrätään. Edellä tarkoitettua senttimääränä työnantajan asianomaisena 42514: työntekijää ja viranhaltijaa kutsutaan jäljem- vuonna maksamista työpaikoista. 42515: pänä edunsaajaksi. Valtio suorittaa edellä tarkoitetun maksun 42516: erikseen koulutus- ja erorahastolle. 42517: 2§ 42518: 5§ 42519: Toimeenpanoelimet 42520: Tietojenantovelvollisuus 42521: Koulutus- ja erorahasto huolehtii erorahan 42522: ja koulutukseen myönnettävän tuen maksami- Edellä 4 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä 42523: sesta. valtion, kunnan, kirkon, seurakunnan ja muun 42524: Koulutus- ja erorahaston toimintaa valvoo julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- 42525: sosiaali- ja terveysministeriö, joka vahvistaa kuutus- ja eläkelaitos, työttömyyskassa sekä 42526: rahaston säännöt ja nimittää sen ylintä päätän- oppilaitos ovat velvolliset pyynnöstä antamaan 42527: tävaltaa edustavan elimen jäsenet työnantajain koulutus- ja erorahastolle maksutta erorahaha- 42528: ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestö- kemuksen ja 1 §:ssä tarkoitettua tukea koske- 42529: jen ehdotuksesta. van hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuksien 42530: suorittamiseksi tarvittavat tiedot. 42531: 3 § Työnantajaa, joka kieltäytyy antamasta 1 42532: momentissa tarkoitettuja tietoja, on rangaista- 42533: Etuuksien myöntämisen edellytykset va sakolla, mikäli asianomistaja on ilmoittanut 42534: Edunsaajalle, joka on menettänyt työpaik- rikkomuksen syytteeseen pantavaksi. 42535: kansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudelli- 42536: sista tai tuotannollisista syistä joutunut supis- 6§ 42537: tamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, Salassapitovelvollisuus 42538: maksetaan erorahaa, mikäli edunsaajan uudel- 42539: leen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on 42540: vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntämi- tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään 42541: sen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista 42542: määrätään tarkemmin rahaston säännöissä. oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai 42543: Tällöin on otettava huomioon myös työ- ja liikesalaisuuksista, on tuomittava edellä sääde- 42544: virkasuhteen jatkumisaika taikka alallaoloai- tyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak- 42545: ka. koon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty 42546: Ammatillista aikuiskoulutusta varten voi- ankarampaa rangaistusta. 42547: daan myöntää 1 §:ssä tarkoitettua tukea, jos Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 42548: työnantaja ei maksa edunsaajalle palkkaa kou- momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jollei 42549: 6 1990 vp. - HE n:o 46 42550: 42551: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyttee- 8§ 42552: seen pantavaksi. Voimaantulo 42553: 7§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 42554: Takaisinperintä kuuta 1990, kuitenkin siten, että 42555: ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnet- 42556: Siltä, joka vääriä tietoja antamalla tai salaa- tävää henkilökohtaista tukea maksetaan 1 päi- 42557: maHa todellisen asianlaidan on saanut aikaan västä tammikuuta 1991 alkaen. 42558: sen, että koulutus- ja erorahaston etuus on Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 42559: myönnetty perusteettomasti, taikka joka muu- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 42560: toin on nostanut sanotun etuuden oikeudetto- menpiteisiin. 42561: masti, peritään jo maksettu etuus takaisin, ellei Tällä lailla kumotaan 8 päivänä joulukuuta 42562: koulutus- ja erorahasto asiasta muuta päätä. 1978 annettu erorahalaki (947178). 42563: Koulutus- ja erorahaston takaisinperimistä Milloin muussa laissa tai asetuksessa on 42564: koskeva päätös saadaan panna täytäntöön niin viitattu erorahalakiin, on sen sijasta sovelletta- 42565: kuin lainvoimainen tuomio. va tätä lakia. 42566: 42567: 42568: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990 42569: 42570: 42571: Tasavallan Presidentti 42572: MAUNO KOIVISTO 42573: 42574: 42575: 42576: 42577: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen 42578: 1990 vp. - HE n:o 46 7 42579: 42580: Liite 42581: 42582: 1. 42583: Laki 42584: työttömyysturvalain 22 §:n muuttamisesta 42585: 42586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys- 42587: turvalain (602/84) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 42588: 42589: Voimassa oleva laki Ehdotus 42590: 42591: 22 § 42592: Peruspäivärahan suuruus 42593: Peruspäivärahan täysi määrä on 70 markkaa Peruspäivärahan täysi määrä on 97 markkaa 42594: päivältä. päivältä. 42595: 42596: 42597: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 42598: kuuta 1990. 42599: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 42600: vuoden 1989 ensimmäisen neljänneksen tasoa. 42601: 42602: 2. 42603: Laki 42604: työttömyyskassalain muuttamisesta 42605: 42606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun työttömyys- 42607: kassalakiin (603/84) uusi näin kuuluva 19 a §: 42608: 42609: Voimassa oleva laki Ehdotus 42610: 42611: 19 a § 42612: Jäsenmaksujen tasaus 42613: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen 42614: tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksu- 42615: jen Iasausta valtion tulo- ja menoarviossa sa- 42616: nottuun tarkoitukseen osoiteitujen määräraho- 42617: jen puitteissa niille työttömyyskassoille, joiden 42618: työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä 42619: vuonna ylittäneet 75 prosentilla kassojen jäsen- 42620: tä kohti lasketut keskimääräiset päivärahame- 42621: not. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jä- 42622: senmaksujen tasaukseen. 42623: Sosiaali- ja terveysministeriö määrää ne pe- 42624: rusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitet- 42625: tu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. 42626: Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tar- 42627: kemmin asetuksella. 42628: 8 1990 vp. - HE n:o 46 42629: 42630: Voimassa oleva laki Ehdotus 42631: 42632: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42633: kuuta 1991. 42634: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 42635: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 42636: menpiteisiin. 42637: 1990 vp. - HE n:o 47 42638: 42639: 42640: 42641: 42642: Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi 42643: 42644: 42645: 42646: 42647: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 42648: 42649: Esityksessä ehdotetaan voimassa oleva ulko- Kielto lähettää ketään alueelle, jolla saattaisi 42650: maalaislaki kumottavaksi ja korvattavaksi uu- joutua epäinhimillisen kohtelun tai vainon 42651: della ulkomaalaislailla. Ulkomaalaislain lupa- kohteeksi on otettu niin rajalta käännyttämistä 42652: järjestelmään ja turvapaikkamenettelyyn ehdo- kun maasta karkottamista koskeviin säännök- 42653: tetaan muutoksia ja täsmennyksiä. Muutok- siin. 42654: senhakuoikeutta ehdotetaan lisättäväksi. Ra- Ehdotukseen sisältyvät säilöön ottamista 42655: jalta käännyttämistä ja maasta karkottamista koskevat säännökset vastaavat kansainvälisten 42656: koskevat säännökset ehdotetaan sen sijaan säi- ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Poliisin 42657: lytettäviksi pääosin samanlaisina kuin voimas- päätettyä säilöön ottamisesta säilöön ottamista 42658: sa olevassa laissa. koskeva asia tulee saattaa viipymättä alioikeu- 42659: den käsiteltäväksi. 42660: Matkailutarkoitukseen annettava viisumi ja Ulkomaalaisasioiden hoidossa esiin tulevien 42661: toisaalta pysyväisempää maassa oleskelua var- 42662: käytännön kysymysten pikaista käsittelyä var- 42663: ten annettava oleskelulupa erotetaan toisis- 42664: ten ehdotetaan petustettavaksi eri ministeriöi- 42665: taan. den välinen yhteistyöryhmä. 42666: Turvapaikan antamisesta päättää valtioneu- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 42667: voston asettama uusi elin, turvapaikkalauta- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 42668: kunta. väksytty ja vahvistettu. 42669: 42670: 42671: 42672: 42673: 300447Y 42674: 2 1990 vp. - HE n:o 47 42675: 42676: 42677: 42678: 42679: SISÄLLYSLUETTELO 42680: 42681: Sivu Sivu 42682: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . • . . . . . . . . . 6 42683: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . . • • . . . • • 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 6 42684: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 42685: 1.2. Keinot.................................... 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 7 42686: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu • • . . . . . . . . . 4 1. Lakiehdotuksen perustelut • • • . . • • • . . • • • . . . . • • . . 7 42687: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . • • • . 22 42688: 2.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 42689: 3. Voimaantulo •. . . . . . .•• ...••••...•••. •...•..... 22 42690: 2.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 42691: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto............. 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 42692: 2.2.1. Valmisteluelimet................... 5 Ulkomaalaislaki . . . • • . . • • • . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . . . 23 42693: 2.2.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 42694: LIITE .. . . .. . . . . ... . . . .. . . . . . . . . . . . . . . ......... 35 42695: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 42696: tukset. .••..••........... .. . . . . .•••. .•••..••••.. 6 Asetusluonnos • . • • . . . . . . . . . . • • • . . . • • . . • . • • . . . • . . . . 35 42697: 1990 vp. - HE n:o 47 3 42698: 42699: 42700: 42701: 42702: YLEISPERUSTELUT 42703: 42704: 42705: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Käsitykset ulkomaalaisten ja maan omien 42706: merkitys kansalaisten oikeuksien erosta ovat muuttu- 42707: neet. Ulkomaalaisen oikeusasema on vallalla 42708: 1.1. Tavoitteet olevan käsityksen mukaan saatettava mahdolli- 42709: simman lähelle maan omien kansalaisten ase- 42710: Voimassa oleva ulkomaalaislaki (400/83) ja maa. Hallitus on 21 päivänä syyskuuta 1989 42711: ulkomaalaisasetus (252/84) ovat suhteellisen asettanut komitean selvittämään perusoikeuk- 42712: uusia. Ulkomaalaislaki paransi voimaan tulles- sien uudistamista. Komitean on otettava työn- 42713: saan ulkomaalaisen oikeusturvaa antamalla ul- sä lähtökohdaksi se, että perusoikeudet koske- 42714: komaalaiselle oikeuden hakea muutosta ulko- vat kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuu- 42715: maalaislain nojalla tehtyihin keskeisimpiin luvia henkilöitä. Ihmisoikeussopimusten mu- 42716: päätöksiin sekä tarkentamalla rajalta käännyt- kaan perusoikeudet on taattava pääsääntöisesti 42717: tämisen ja karkottamisen edellytyksiä. Lain Suomen kansalaisten lisäksi myös maassa oles- 42718: katsottiin voimaan tullessaan myös täyttävän keleville ulkomaalaisille. 42719: Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten Valitusoikeuden puuttumisen ulkomaalais- 42720: perusvaatimukset. lain nojalla tehtyihin päätöksiin on katsottu 42721: Suomi on toukokuussa 1989 liittynyt Euroo- vaarantavan ulkomaalaisen oikeusturvan. 42722: pan neuvoston jäseneksi. Maamme kansainvä- Niinpä esimerkiksi turvapaikkahakemukseen 42723: listyminen sekä muu kansainvälinen kehitys ja annettu ratkaisu tulisi Yhdistyneiden Kansa- 42724: ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on 1980- kuntien pakolaisasiain päävaltuutetun mielestä 42725: luvulla ollut nopeaa. voida saattaa ylemmän elimen tutkittavaksi 42726: Euroopan yhteisöjen piirissä valmistellaan paitsi mikäli kyse on selvästi perusteettomasia 42727: sopimusta ihmisten ja tavaroiden vapaasta liik- hakemuksesta. Turvapaikan tarpeessa olevien 42728: kuvuudesta sekä turvapaikka-asioiden käsitte- pakolaisten asemaa tulisi kokonaisuudessaan 42729: lystä. Pohjoismaista Tanska kuuluu jäsenenä pyrkiä parantamaan. 42730: Euroopan yhteisöihin. Suomen, Islannin, Nor- Viisumien, oleskelulupien ja työlupien saa- 42731: jan, Ruotsin ja Tanskan välillä on tehty sopi- minen kestää nykyisellään kohtuuttoman 42732: mus passintarkastuksen poistamisesta pohjois- kauan. Lupaa voi joutua odottamaan kahdek- 42733: maiden välisillä rajoilla (SopS 10/58, jäljempä- san viikkoa, jopa kauemminkin. Viisumin 42734: nä pohjoismainen passintarkastussopimus). odottamisen on jopa sanottu haittaavan Suo- 42735: Sopimusjärjestelmien yhteensovittaminen edel- men kuvaa ulkomailla. Oleskelulupakäsittelyn 42736: lyttää onnistuakseen yhteistoimintaa Pohjois- aikana ulkomaalainen joutuu olemaan ilman 42737: maiden välillä. Samoin se edellyttää, että Suo- passiaan, joka saattaa olla hänen ainoa henki- 42738: men ulkomaalaislainsäädäntö saatetaan mah- löllisyystodistuksena kelpaava asiakirjansa. 42739: dollisimman hyvin vastaamaan pohjoismaista Työlupahakemuksen käsittelyn kesto on saat- 42740: käytäntöä. tanut johtaa luvatun työpaikan menettämiseen, 42741: Voimassa olevaa ulkomaalaislakia on muu- kun työnantaja on viivästyksen vuoksi ottanut 42742: tettu siten, että siihen sisältyvät säilöön otta- ulkomaalaisen tilalle toisen työnhakijan. 42743: mista koskevat säännökset ovat sopusoinnussa Samalla kun ulkomaalaisen oikeusturvaa pa- 42744: Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoittei- rannetaan, viranomaisilla tulee edelleen säilyt- 42745: den kanssa. Nämä muutokset sisältyvät myös tää riittävät valtuudet kansainvälisen terroris- 42746: tähän esitykseen. Ihmisoikeussopimukset edel- min ja rikollisuuden leviämisen ehkäisemiseksi. 42747: lyttävät tarkistuksia lisäksi eräisiin rajalta Samoin tulee taata se, että pystytään tehok- 42748: käännyttämistä ja maasta karkottamista kos- kaasti estämään Suomen suhteita vieraaseen 42749: keviin säännöksiin. valtioon vaarantava toiminta. 42750: 4 1990 vp. - HE n:o 47 42751: 42752: Ulkomaalaisasetuksessa on säännöksiä, jot- vuoden maassa oleskelun jälkeen ulkomaalai- 42753: ka tulisi nykyisen oikeuskäsityksen mukaan sella olisi oikeus saada pysyvä oleskelulupa. 42754: antaa lailla. Nämä koskevat muun muassa Työlupaa ei ehdotuksen mukaan vaadittaisi 42755: yksilön oikeuksia ja hänelle asetettavia velvolli- pysyvän oleskeluluvan haltijalta eikä muutta- 42756: suuksia. kaan henkilöltä, jonka työnteolla ei ole merki- 42757: tystä työvoiman maahanmuuton kannalta. Täl- 42758: laisia ovat esimerkiksi Suomessa asuvan henki- 42759: 1.2. Keinot lön puoliso ja pakolainen. Työlupien osalta 42760: siirryttäisiin työnantajakohtaisista luvista tiet- 42761: Sisäasiainministeriön poliisiosaston ulko- tyä työalaa koskeviin lupiin. Työnantajakoh- 42762: maalaistoimisto lakkautettiin ja tilalle perus- taisia lupia voitaisiin edelleen antaa esimerkiksi 42763: tettiin 1 päivänä maaliskuuta 1989 suoraan tiettyä yksittäistä tehtävää suorittamaan tule- 42764: ministeriön yleisjohdon alainen ulkomaalais- valle. 42765: keskus. Verrattuna entiseen ulkomaalaistoimis- Oikeusturvan kannalta keskeiset säännökset 42766: toon on päätöksentekijöiden lukumäärää lisät- suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta ja 42767: ty. Virkarakenteen kehittämisen mahdollista- avustajan käytöstä on katsottu tarkoituksen- 42768: ma päätöksentekotason nostaminen parantaa mukaiseksi sisällyttää ulkomaalaislakiin. Muu- 42769: ulkomaalaisen oikeusturvaa. Uudistukseen liit- toksenhakuoikeus lain nojalla tehtäviin keskei- 42770: tyvä automaattisen tietojenkäsittelyjärjestel- simpiin päätöksiin, näiden joukossa myös tur- 42771: män kehittäminen toivotaan saatavan päätök- vapaikkapäätös, on ulkomaalaisen oikeus- 42772: seen vuoden 1990 aikana. Päätöksenteon pe- turvan kannalta ratkaisevan tärkeää. 42773: rustana olevaa ulkomaalaisrekisteriä kehite- Lakiehdotukseen sisältyy huomattava muu- 42774: tään edelleen. toksenhakuoikeuden laajennus verrattuna voi- 42775: massa olevaan lakiin. Lähes kaikkiin lain no- 42776: Edellä kerrottuun uudistukseen liittyen ja 42777: jalla tehtäviin päätöksiin on oikeus hakea 42778: edellisessä jaksossa mainittujen tavoitteiden 42779: muutosta. Muutoksenhakuoikeuden ulkopuo- 42780: saavuttamiseksi ehdotetaan ulkomaalaislaki 42781: lelle on kuitenkin rajattu muun muassa eräät 42782: kumottavaksi ja sen tilalle säädettäväksi uusi 42783: viisumia koskevat päätökset. 42784: ulkomaalaislaki. 42785: Kielto palauttaa pakolainen alueelle, jolla 42786: Lupa-asioiden osalta ovat joutuisuus ja tur- hän saattaisi joutua vainon tai epäinhimillisen 42787: han byrokratian poistaminen lakiehdotuksessa kohtelun kohteeksi (non-refoulement -periaate) 42788: keskeisesti esillä. Esityksessä ehdotetaan siirty- on katsottu tärkeäksi ottaa rajalta käännyitä- 42789: mistä entistä kauemmin voimassa oleviin lupiin mistä sekä maasta karkottamista koskeviin 42790: ja päätöksenteon delegointia paikallisviran- säännöksiin. 42791: omaisille. Myös tietotekniikan lisääntyvä hy- 42792: väksikäyttö jouduttaa lupamenettelyä. 42793: Viisumin ja oleskeluluvan käsitteet ehdote- 2. Nykyinen tilanne ja asian val- 42794: taan erotettaviksi toisistaan siten, että viisumi mistelu 42795: annettaisiin matkailu- tai siihen verrattavissa 42796: olevassa tarkoituksessa maahan saapuvalle, 2.1. Nykyinen tilanne 42797: kun taas työntekotarkoituksessa tai muussa 42798: pitempiaikaisessa tarkoituksessa saapuvalle an- 2.1.1. Lainsäädäntö 42799: nettaisiin jo ulkomailla olevassa Suomen edus- 42800: tustossa oleskelulupa. Lupahakemuksia varten Ulkomaalaisen maahantuloa, maastalähtöä, 42801: suunniteltavat uudet ohjaavat lomakkeet teke- oleskelua ja työntekoa koskevat perussäännök- 42802: vät hakemuksen laatimisen entistä helpommak- set on annettu maaliskuun alussa 1984 voi- 42803: si ja helpottavat myös hakemuksen vastaanot- maan tulleella ulkomaalaislailla, jolla kumot- 42804: tajan työtä. tiin vuonna 1958 annettu ulkomaalaisasetus 42805: Oleskelulupien voimassaoloaikaa ehdotetaan (187 /58). Tarkempia säännöksiä ulkomaalais- 42806: pidennettäväksi siten, että ensimmäisen oleske- lain täytäntöönpanosta on annettu ulkomaa- 42807: luluvan saisi yleensä vähintään yhdeksi vuo- laisasetuksella. 42808: deksi, mutta entiselle Suomen kansalaiselle en- Ruotsin uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan 1 42809: simmäinen oleskelulupa annettaisiin pääsään- päivänä heinäkuuta 1989. Norjassa on hyväk- 42810: töisesti heti kahden vuoden ajaksi. Kahden sytty uusi ulkomaalaislaki 24 päivänä heinä- 42811: 1990 vp. - HE n:o 47 5 42812: 42813: kuuta 1988, laki ei kuitenkaan vielä ole tullut sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministe- 42814: voimaan, koska asetuksen valmistelu on edel- riöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveys- 42815: leen kesken. Tanskan ulkomaalaislaki on vuo- ministeriöstä sekä työvoimaministeriöstä. Työ- 42816: delta 1984. Pohjoismaiden lainsäädäntö on ryhmä otti nimekseen ulkomaalaislakityöryh- 42817: otettu tätä esitystä valmisteltaessa huomioon. mä. 42818: Ulkomaalaislakityöryhmä kuuli asiantunti- 42819: joina ulkoasiainministeriön, opetusministeriön, 42820: 2.1.2. Käytäntö työvoimaministeriön, korkeimman hallinto- 42821: oikeuden, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, 42822: Maassa oleskeli vuoden 1989 lopussa noin Helsingin poliisilaitoksen, rajavartiolaitoksen, 42823: 20 000 ulkomaalaista, joista pakolaisia oli noin Suomen Punaisen Ristin, Kirkon ulkomaan- 42824: 1 800. Sisäasiainministeriön poliisiosaston ul- avun, Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasi- 42825: komaalaistoimisto, 1 maaliskuuta 1989 alkaen ain päävaltuutetun Tukholman toimiston, Suo- 42826: ulkomaalaiskeskus käsitteli vuoden 1989 aika- men Pakolaisapu ry:n, Amnesty International 42827: na 14 093 oleskelulupa-ja 10 196 työlupahake- Suomen osasto Finländska sektionen ry:n, 42828: musta. Viisumilausuntoja Suomen edustustoil- Suomen demokraattiset lakimiehet ry:n, Ihmis- 42829: le ulkomaalaiskeskus antoi 15 398 kappaletta. oikeusjuristit ry:n, Ihmisoikeuksien ja kansa- 42830: Ulkomaalaiskeskuksessa oli vuonna 1989 hen- laisvapauksien puolesta ry:n, Suomen ulko- 42831: kilökuntaa 40 henkeä. Ulkomaalaistoimisto maalaisyhdistys ry:n, Suomen Ylioppilaskun- 42832: (ulkomaalaiskeskus) on jo vuosia suoriutunut tien liitto ry:n, Suomen ulkomaalaisten opiske- 42833: tehtävistään vain ylitöitä teettämällä ja palk- lijoiden liitto ry:n, Akava ry:n, Liiketyönanta- 42834: kaamalla tilapäistä henkilökuntaa. jain Keskusliitto L TK ry:n, Suomen Ammatti- 42835: Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrä liittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, Suomen 42836: on tasaisesti noussut. Vuodelle 1989 kiintiö oli Työnantajain Keskusliitto ry:n ja Toimihen- 42837: jo 400 henkeä. Punaisen Ristin juhlavuoden kilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK 42838: kunniaksi kiintiötä päätettiin lisätä vielä sadal- ry:n edustajia sekä professori Allan Rosasia ja 42839: la hengellä, joten lopullinen kiintiö vuodelle apulaisprofessori Lars D. Erikssonia. 42840: 1989 oli 500 henkilöä. Vuoden 1990 kiintiö on Ulkomaalaislakityöryhmä jätti mietintönsä 42841: 500 henkilöä. Myös turvapaikanpyytäjien lu- Sisäasiainministeriölie 7 päivänä helmikuuta 42842: kumäärä on tasaisesti kasvanut. Kun ulkomaa- 1989 (komiteanmietintö 1989:7). 42843: laislaki tuli voimaan vuonna 1984, pyysi Suo- 42844: messa yhteensä 15 henkilöä turvapaikkaa. 42845: Vuonna 1988 turvapaikanpyytäjiä oli 64 ja 42846: viime vuonna 179. Vuoden 1990 ensimmäisen 2.2.2. Lausunnonantajat 42847: neljänneksen aikana on turvapaikkaa Suomes- 42848: ta pyytänyt jo lähes yhtä monta henkilöä, kuin Sisäasiainministeriö pyysi ulkomaalaislaki- 42849: edellisenä vuonna yhteensä. Vuonna 1990 en- työryhmän mietinnöstä lausunnon ulkoasiain- 42850: nakoidaan noin tuhannen henkilön pyytävä ministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarain- 42851: turvapaikkaa Suomesta. ministeriöltä, työvoimaministeriöltä, sosiaali- 42852: ja terveysministeriöltä, Suomen Punaiselta Ris- 42853: tiitä sekä sisäasiainministeriön poliisiosastolta. 42854: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto Lausunnon antoivat lisäksi Amnesty Internati- 42855: onal Suomen osasto Finländska sektionen r.y., 42856: 2.2.1. Valmisteluelimet Pakolaisneuvontapiste ja Pakolaistyöntekijät 42857: (pakolaistyöntekijöiden yhdistys). 42858: Sisäasiainministeriö asetti 29 päivänä tammi- Lausunnoissa katsotaan yleisesti, että ehdo- 42859: kuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli tus on parannus ulkomaalaisen oikeusturvaan 42860: ulkomaalaislain ja siihen liittyvän muun lain- ja luo puitteet monin kohdin entistä vapaam- 42861: säädännön tarkistaminen erityisesti oleskelu- ja malle ulkomaalaispolitiikalle. Myös muutok- 42862: työlupia, turvapaikkapyyntöjä sekä ulkomaa- senhakuoikeuden laajentamista pidetään hyvä- 42863: laisen oikeusturvaa koskevissa kohdissa. Työ- nä. Toisaalta katsotaan, että ehdotuksessa säi- 42864: ryhmän tuli tarpeen mukaan myös tehdä ehdo- lytetään Suomen viranomaisille mahdollisuus 42865: tuksia viranomaisten välisestä tehtävänjaosta tarvittaessa tiukastikin valvoa ulkomaalaisten 42866: ulkomaalaisasioissa. Työryhmässä oli edustajia maassa oleskelua ja tänne saapumista. 42867: 6 1990 vp. - HE n:o 47 42868: 42869: Kun lausunnot ulkomaalaislakityöryhmän 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 42870: mietinnöstä oli saatu, määräsi sisäasiainminis- tukset 42871: teriö uuden ulkomaalaislain valmistelun aloi- 42872: tettavaksi ulkomaalaislakityöryhmän mietin- Esityksestä ei aiheudu taloudellisia vaikutuk- 42873: nön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta. sia yksityisille. Valtiolle taloudellisia vaikutuk- 42874: sia aiheutuu poliisin ja Suomen ulkomaanedus- 42875: tustojen henkilöstön koulutuksesta, leimasi- 42876: mien hankkimisesta ulkomaalaiskeskuksen, 42877: 3. Esityksen organisatoriset ja poliisipiirien, edustustojen ja työvoimatoimis- 42878: henkilöstövaikutukset tojen käyttöön, uusien lomakkeiden laatimises- 42879: ta ja painattamisesta, tietojärjestelmän kehittä- 42880: misestä, ohjeiden ja tiedotusten laatimisesta ja 42881: Uudistus aiheuttaa muutostarpeita sisaasi- painattamisesta. Laajentunut muutoksenhaku- 42882: ainministeriön ulkomaalaiskeskuksen virkara- järjestelmä tulee lisäämään työtä lääninoikeuk- 42883: kenteeseen. Tehtävät tulevat painottumaan yk- sissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mi- 42884: sittäisten lupa-asioiden käsittelyn sijasta enem- käli säilöönottotilat saatetaan esityksessä ehdo- 42885: män lausuntojen antamiseen, valitusasioiden tetulle tasolle, aiheutuu tästä huomattava lisä- 42886: käsittelyyn, hallinnonalan yleisten linjaratkai- kustannus. Säilöön ottaminen tulee kuitenkin 42887: sujen valmistelemiseen, koulutukseen, kansain- vähenemään nykyiseen käytäntöön verrattuna, 42888: väliseen yhteistyöhön ja pakolaisasioihin. Ul- koska säilöön ottaminen on ehdotuksessa mää- 42889: komaalaiskeskuksen jaostojen henkilöstömää- rätty toissijaiseksi muihin valvontakeinoihin 42890: riä tarkistetaan tehtävämäärien mukaan. Ta- nähden. Kustannuksia aiheutuu lisäksi avusta- 42891: voitteena tulee olla kaikissa jaostoissa asioiden jan ja tulkin käytöstä sekä tuomioistuinten 42892: joustava ja nopea käsittely. Vakinaisen henki- päivystysjärjestelmästä. 42893: löstön määrän tulee olla riittävä, jotta jatku- Valtiolle aiheutuu lisäksi kustannuksia mate- 42894: vasta tilapäisen työvoiman käytöstä voidaan riaalihankinnoista sekä henkilöstön koulutuk- 42895: luopua. Henkilöstön lisäystarpeeseen tulee vai- sesta ulkoasiainministeriön, sisäasiainministe- 42896: kuttamaan eniten pakolaisasioiden määrän ke- riön sekä työministeriön hallinnonalalla. Mate- 42897: hittyminen, joka ei ole tällä hetkellä täysin riaalihankinnoista ja koulutuksesta aiheutuvat 42898: ennakoitavissa. Selvää on kuitenkin, että ny- kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa mark- 42899: kyisellä henkilöstöllä ei lisääntyvistä tehtävistä kaa. 42900: voida selviytyä ilman asioiden käsittelyn koh- 42901: tuutontä viivästymistä. 42902: 5. Muita esitykseen vaikuttavia 42903: Automaattisen tietojenkäsittelyn ja yleensä- seikkoja 42904: kin työmenetelmien kehittämisen sekä päätös- 42905: vallan siirron paikallistasolle tavoitteena on Ulkomaalaislakityöryhmän mietintöön sisäl- 42906: parantaa sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- tyi myös ehdotus ulkomaalaisvaltuutettua kos- 42907: kuksen työskentelyedellytyksiä ja nopeuttaa kevaksi laiksi. Tässä esityksessä on lähdetty 42908: asioiden käsittelyä. siitä, että ulkomaalaisvaltuutetun tehtävistä ja 42909: toiminnan järjestämisestä säädetään erikseen. 42910: Vuosittaisen pakolaiskiintiön kasvattaminen, Ulkomaalaisrekisteriä koskeva erillinen laki ja 42911: perheenyhdistämisohjelman toteuttaminen asetus on tarkoitus valmistella pikaisesti. Ulko- 42912: sekä ehdotuksen mukainen turvapaikka-asioi- maisen työvoiman väärinkäyttö ja ulkomaa- 42913: den käsittely tulevat kuitenkin vaatimaan lisää laisten laiton välitys Suomeen tulisi ottaa huo- 42914: henkilöstöä. Esitykseen sisältyvien ehdotusten mioon rikoslain kokonaisuudistuksen yhtey- 42915: toteuttaminen aiheuttaa lisähenkilöstön tarvet- dessä. Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 42916: ta ulkomaalaiskeskuksen lisäksi paikallispolii- annettua lakia tulisi muuttaa siten, että elinkei- 42917: sissa sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja nolupien saaminen ulkomaalaisille tehtäisiin 42918: terveysministeriön sekä työministeriön hallin- helpommaksi ja että elinkeinolupavelvollisuus 42919: nonaloilla. poistettaisiin kokonaan Pohjoismaiden kansa- 42920: laisilta. Oikeusturvan parantuminen, jonka esi- 42921: Henkilöstön määrällinen lisäystarve johtuu tykseen sisältyvä laaja muutoksenhakuoikeus 42922: lähinnä käsiteltävien asioiden lisääntymisestä. tuo mukanaan edellyttää täysin toteutuakseen, 42923: 1990 vp. - HE n:o 47 7 42924: 42925: että maksuttomasta oikeudenkäynnistä annet- sissa asioissa myös yleisiin alioikeuksiin ja 42926: tua lakia muutetaan ulottamalla maksuttoman lääninoikeuksiin. 42927: oikeudenkäynnin etu ulkomaalaislain mukai- 42928: 42929: 42930: 42931: 42932: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 42933: 42934: 42935: 1. Lakiehdotuksen perustelut "passina" tilalle otettaisiin sanonta "passin 42936: asemesta". 42937: luku. Yleiset säännökset 5 §. Muukalaispassi. Sisäasiainministeriö 42938: voisi ehdotuksen mukaan myöntää muukalais- 42939: 1 §. Soveltamisala. Verrattuna voimassa ole- passin ulkomaalaiselle, joka ei voi saada koti- 42940: vaan ulkomaalaislakiin ehdotetaan pykälään maansa passia tai jos muukalaispassin myöntä- 42941: lisättäväksi säännös, jonka mukaan ulkomaa- miseen muutoin on erityistä syytä. 42942: laisen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin Muukalaispassi myönnettäisiin myös suoje- 42943: on välttämätöntä. Säännös heijastaa hallinnos- lun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneelle. 42944: sa yleensä noudatettavaa suhteellisuusperiaa- Muukalaispassin vastaanottamiseen ei kuiten- 42945: tetta ja sisältää ohjeen lain tulkitsijalle. Suh- kaan luonnollisesti ole velvollisuutta, vaan ul- 42946: teellisuusperiaatteen kannalta merkittäviä ovat komaalainen voisi edelleen halutessaan käyttää 42947: Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset, kotivaltionsa antamaa passia. 42948: jotka tulee ottaa huomioon lakia sovellettaes- Ilman matkustusasiakirjaa liikkuvien henki- 42949: sa. löiden määrä on lisääntymässä. Passittomuus 42950: Pykälän sisäistä järjestystä ehdotetaan muu- saattaa johtua siitä, että henkilö ei voi saada 42951: tettavaksi verrattuna voimassa olevan ulko- kotimaansa passia. Pakolaiset eivät useinkaan 42952: maalaislain vastaavaan pykälään. Muutoin py- pysty hankkimaan asiakirjaa matkustamista 42953: kälä ehdotetaan säilytettäväksi samanlaisena varten. Passin puuttuminen on kuitenkin jos- 42954: kuin voimassa olevassa laissa. kus seurausta siitä, että henkilö on itse tuhon- 42955: 2 §. Avustajan ja tulkin käyttö. Avustajan nut passiosa tai luovuttanut sen toiselle henki- 42956: käytöstä on yleissäännös hallintomenettelylain lölle. Ulkomaalainen tarvitsee passin tai muun 42957: matkustusasiakirjan maassa oleskelua ja maan 42958: (598/82) 6 §:ssä. Hallintomenettelylain 22 § ulkopuolelle tehtäviä matkoja varten. Koska 42959: edellyttää viranomaisten huolehtivan tulkitse- 42960: passi on ainoa kansainvälisesti käytetty asiakir- 42961: misesta ja kääntämisestä asiassa, joka voi tulla ja, josta ulkomaalaisen henkilöllisyys luotetta- 42962: viranomaisten aloitteesta vireille, ellei asian- 42963: vasti voidaan selvittää, ehdotetaan säädettä- 42964: omainen osaa suomea tai ruotsia. Erityisestä väksi, että muukalaispassiin voidaan tehdä 42965: syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemi- merkintä, mikäli passissa olevat tiedot perus- 42966: sesta myös muissa asioissa. tuvat vain ulkomaalaiselta itseltään saatuun 42967: Ulkomaalaisasioiden erityisluonne huo- tietoon tai asiakirjaan, jolla ei ole passin luo- 42968: mioon ottaen ehdotetaan avustajan ja tulkin tettavuutta. 42969: käytöstä otettavaksi ulkomaalaislakiin erillinen Muukalaispassin saamisen edellytyksenä olisi 42970: säännös. se, että ulkomaalainen luovuttaisi hallussaan 42971: 3 §. Maahantulo- ja maastalähtöpaikat. Py- mahdollisesti olevan matkustusasiakirjan sisä- 42972: kälään ehdotetaan otettavaksi passilain (642/ asiainministeriölle. Tällä tavalla on tarkoitus 42973: 86) 11 §:n 1 momenttia vastaavat säännökset. estää passin luovuttaminen toiselle henkilölle. 42974: 4 §. Passi. Pykälä vastaa voimassa olevan 6 §. Pakolaisen matkustusasiakirja. Pykäläs- 42975: lain 4 §:ää, mutta sitä on täsmennetty mainin- sä säädetään pakolaisten oikeusasemaa koske- 42976: nalla, että ulkomaalaisella tulee myös maassa van yleissopimuksen (SopS 77 /68) 28 artiklassa 42977: oleskellessaan olla voimassa oleva passi. Passin tarkoitetusta matkustusasiakirjasta. Sisäasiain- 42978: puuttuminen on karkotusperuste. ministeriö myöntäisi pakolaisen matkustusasia- 42979: Sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi kirjan 37 §:ssä tarkoitetulle pakolaiselle. Pako- 42980: pykälän 2 momentin osalta siten, että sanan laisen matkustusasiakirjan ottamiseen ei kui- 42981: 8 1990 vp. - HE n:o 47 42982: 42983: tenkaan olisi velvollisuutta, vaan ulkomaalai- Työntekotarkoituksessa tai pysyvatsempaa 42984: nen voisi halutessaan edelleen käyttää hallus- oleskelua varten maahan saapuva ulkomaalai- 42985: saan olevaa matkustusasiakirjaa. nen tarvitsee oleskeluluvan. Jos oleskelulupaa 42986: Pakolaisen matkustusasiakirjaan ehdotetaan ei ole maahan saapuessa, se voidaan myöntää 42987: voitavan, samoin kuin muukalaispassiinkin, 20 §:ssä mainituin edellytyksin. 42988: tehdä merkintä siitä, että asiakirjan haltijan 9 §. Liikkumisoikeus. Maassa laillisesti oles- 42989: henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan. kelevalla ulkomaalaisella on pääsääntöisesti sa- 42990: Pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleisso- ma liikkumisoikeus kuin maan omilla kansalai- 42991: pimuksessa edellytetään, että pakolaiselle silla. Liikkumisrajoituksia on muun muassa 42992: myönnetään pakolaisen matkustusasiakirja, rajavyöhykelaissa (403/ 47). 42993: vaikka hänen henkilöllisyyttään ei ole kyetty Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan 42994: varmistamaan. lain 27 §:ää. 42995: Pakolaisen matkustusasiakirjan saamisen JO §.Pohjoismaiden kansalaisten maahantu- 42996: edellytyksenä olisi, että ulkomaalainen luovut- lo, oleskelu ja työnteko. Voimassa olevan ul- 42997: taa hallussaan olevan matkustusasiakirjan sisä- komaalaislain 17 §:ään sisältyvää säännöstä 42998: asiainministeriölle. ehdotetaan selvennettäväksi siten, että siitä 42999: 7 §. Muukalaispassin ja pakolaisen matkus- poistetaan sanat "ja viisumia". Muutoin ehdo- 43000: tusasiakirjan palauttaminen. Muukalaispassi ja tetaan, että pykälä säilytetään samanlaisena 43001: pakolaisen matkustusasiakirja tulisi ehdotuk- kuin se on voimassa olevassa laissa. 43002: sen mukaan palauttaa sisäasiainministeriölle, 43003: kun syy, johon asiakirjan antaminen perustui, 43004: on lakannut olemasta. 2 luku. Matkailu 43005: 8 §. Lupa maahan saapumiseen ja maassa 43006: oleskeluun. Kansainvälisen oikeuden mukaan 43007: ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta pääs- 11 §. Viisumi. Nykyisen ulkomaalaislain mu- 43008: tä vieraaseen valtioon, oleskella siellä eikä kaan sekä matkailutarkoituksessa että määrä- 43009: tehdä siellä työtä. Ulkomaalaisella tulee vieraa- aikaisesti tai pysyvästi maahan saapuva saa 43010: seen valtioon saapuessaan ja siellä oleskelles- Suomen edustustosta viisumin. Viisumi voi- 43011: saan olla asianomaisen valtion viranomaisen daan myöntää enintään kolmeksi kuukaudeksi. 43012: antama lupa. Tällainen lupa on matkailijoiden Viisumi ja oleskelulupa ehdotetaan erotetta- 43013: ja heihin rinnastettavien ulkomaalaisten osalta vaksi toisistaan. Matkailu- tai muussa lyhyt- 43014: viisumi ja muussa kuin matkailutarkoituksessa aikaisessa tarkoituksessa enintään kolmeksi 43015: saapuvien osalta oleskelulupa. Matkailun hel- kuukaudeksi maahan saapuvalle myönnetään 43016: pottamiseksi Suomi on solminut viisumiva- viisumi. Sen sijaan ulkomaalaiselle, joka saa- 43017: paussopimuksen noin 80 valtion kanssa. Viisu- puu maahan tarkoituksenaan oleskella Suo- 43018: mivapaussopimusten mukainen viisumivapaus messa määräaikaisesti tai pysyvästi taikka, jo- 43019: ei kuitenkaan koske ulkomaalaisia, joiden ka aikoo Suomessa ryhtyä ansiotyöhön, myön- 43020: maahantulon tarkoituksena on työnteko tai yli netään jo edustustosta riittävän pituinen oles- 43021: kolmen kuukauden oleskelu. kelulupa. 43022: Maahan ilman viisumia saapuvalle ulkomaa- Viisumin ja oleskeluluvan hakemista varten 43023: laiselle voitaisiin myöntää viisumi rajanylitys- olisi selvyyden vuoksi eri lomakkeet. Lomak- 43024: paikalla, jos hän esittää painavan syyn, miksi keella olisi ohjeet luvan hakemista varten sekä 43025: viisumia ei ole ennakolta hankittu. Painavana lisäksi ohjeet hakemuksen vastaanottajaa var- 43026: syynä voitaisiin pitää esimerkiksi Suomen ten. Näin voitaisiin välttyä asian käsittelyä 43027: edustuston puuttumista ulkomaalaisen koti- tai pitkittäviltä hakemuksen täydennyspyynnöiltä, 43028: oleskeluvaltiosta, hankalaa matkaa Suomen ja hakemus voitaisiin ratkaista pelkästään ha- 43029: edustustoon tai sitä, että ulkomaalainen on kemusasiakirjojen perusteella. 43030: saanut viranomaiselta virheellisiä viisumiohjei- Viisumin ja oleskeluluvan voimassaolo edel- 43031: ta. lyttäisi voimassaolevaa passia tai muuta mat- 43032: Viisumin myöntämisen edellytysten tutkinta kustusasiakirjaa. 43033: ja viisumin antaminen ei yksittäistapauksessa 12 §. Viisumilajit. Viisumilajit tulisi määri- 43034: kuitenkaan saisi tarpeettomasti hidastaa mui- tellä laissa. Tästä syystä ulkomaalaisasetuksen 43035: den samanaikaisesti maahan saapuvien passin- 4 §:ää vastaavat säännökset ehdotetaan otetta- 43036: tarkastusta. vaksi lakiin. 43037: 1990 vp. - HE n:o 47 9 43038: 43039: Viisumilajeihin ei sinänsä ehdoteta muutok- 3 luku. Oleskelu 43040: sia. Pohjoismaisen passivapauden johdosta 43041: kertaviisumi oikeuttaa yhteen saapumiskertaan 15 §. 0/eske/u/upa. Muussa kuin matkailu- 43042: Pohjoismaiden ulkopuolelta, mutta useaan tarkoituksessa tai siihen verrattavassa, lyhyt- 43043: Pohjoismaista. Tästä otettaisiin säännös ase- aikaisen oleskelun tarkoituksessa Suomeen saa- 43044: tukseen. Toistuvaisviisumi myönnettäisiin ul- puvalla ulkomaalaisella tulee olla oleskelulupa 43045: komaalaiselle, jolla on usein toistuva tarve maahan saapuessaan. Matkailijoiden lisäksi 43046: käydä maassa. Tällaisina voitaisiin pitää muun muita lyhytaikaisessa, tilapäisen oleskelun tar- 43047: muassa luennoitsijoita, liikemiehiä, monikan- koituksessa maahan saapuvia ovat muun mu- 43048: sallisten yritysten henkilöstöä tarkastuskäynnil- assa liikemiehet ja kokousedustajat. 43049: lä tai ulkomaalaista, joka itse asuu muualla, Oleskeluluvan haltija voi saapua maahan 43050: mutta jonka perhe on Suomessa. niin usein kuin haluaa luvan ollessa voimassa. 43051: Aikaa, joksi viisumi voidaan myöntää, eh- Oleskelulupa merkitään ulkomaalaisen pas- 43052: dotetaan toistuvaisviisumin ja paluuviisumin siin, joten oleskeluluvan voimassaolo edellyt- 43053: osalta pidennettäväksi. Nämä viisumit voitai- tää passin voimassaoloa. 43054: siin tarvittaessa myöntää ulkomaalaisen passin 16 §. 0/eske/u/upa/ajit. Oleskeluluvan lajeja 43055: koko voimassaoloajaksi. Nykyään nämä viisu- ovat määräaikainen ja pysyvä oleskelulupa. 43056: mit voidaan antaa enintään kahdeksi vuodeksi. Määräaikainen oleskelulupa myönnettäisiin vä- 43057: 13 §. Viisumin myöntäminen. Viisumin hintään yhdeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. 43058: myöntäjäviranomaista ei ehdoteta muutetta- Ulkomaalaisasetuksen 9 §:ssä nykyisin olevan 43059: vaksi. Sen myöntäisi edelleen Suomen edustus- säännöksen sanamuotoa on tarkoituksellisesti 43060: to. Viisumin myöntämistä koskevaan pykälään muutettu sen käsityksen välttämiseksi, että lu- 43061: ehdotaan nykyisen ulkomaalaisasetuksen 6 §:n pa ensimmäisellä kerralla myönnettäisiin yleen- 43062: 2 momentin ensimmäistä virkettä vastaavaa sä vain yhdeksi vuodeksi. Luvan myöntäjä 43063: säännöstä ulkoasiainministeriön edustustoille harkitsee tapauskohtaisesti luvan voimassaolo- 43064: antamista ohjeista. Pääperiaatteena on, että ajan. Oleskelulupa olisi tarkoituksenmukaista 43065: viisumi mahdollisimman monissa tapauksissa myöntää ulkomaalaisen määräaikaisen oleske- 43066: myönnetään edustustoissa tapahtuvan harkin- lun koko kestoajaksi. Luonnollisesti silloin, 43067: nan perusteella. kun ulkomaalainen hakee lupaa vuotta lyhy- 43068: Maahan ilman viisumia saapuvalle myöntää emmäksi ajaksi, hänelle myönnettäisiin tällai- 43069: viisumin säännönmukaisesti passintarkastusvi- nen lupa. 43070: ranomainen. Myös sisäasiainministeriö voi Pykälään ehdotetaan säännöstä siitä, että 43071: myöntää viisumin viisumitta saapuvalle. Viisu- entiselle Suomen kansalaiselle ja ulkomaalai- 43072: min myöntämisen edellytyksistä on säännös selle, jonka vanhemmista ainakin toinen on tai 43073: 8 §:ssä. on ollut Suomen kansalainen, myönnettäisiin 43074: 14 §. Viisumin peruuttaminen ja raukeami- ensimmamen oleskelupa säännönmukaisesti 43075: nen. Viisumin peruuttaminen on voimassa ole- kahdeksi vuodeksi, jollei hän hae lyhyempää 43076: van ulkomaalaislain mukaan mahdollista eri- oleskelulupaa. Tämän jälkeen suomalaista syn- 43077: tyisestä syystä. Ulkomaalaisen oikeusturva typerää oleville ulkomaalaisille tulisi myöntää 43078: edellyttää, että peruuttamisen syyt on laissa pysyvä oleskelulupa. 43079: lueteltu. Tarkoituksenmukaisena on pidettävä, että 43080: Viisumin peruuttajaksi ehdotetaan myös kahden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu oikeut- 43081: edustuston myöntämän viisumin osalta sisäasi- taa ulkomaalaisen saamaan pysyvän oleskelu- 43082: ainministeriötä. Jos ulkomaalainen ei vielä ole luvan, jollei luvan myöntämistä vastaan ole 43083: saapunut Suomeen, edustusto voisi peruuttaa erityisiä syitä. Tällaisina syinä voitaisiin maini- 43084: myöntämänsä viisumin. Voimassa olevan lain ta ulkomaalaisen syyllistyminen rikoksiin tai 43085: mukaan edustuston myöntämän viisumin pe- muuten moitittavaan käyttäytymiseen, joka ei 43086: ruuttaa ulkoasiainministeriö. Ulkoasiainminis- kuitenkaan olisi niin vakavaa, että se aiheuttai- 43087: teriöllä ei ole viisumin myöntämisen perusteena si maasta karkottamisen tai oleskeluluvan pe- 43088: olleita asiakirjoja hallussaan eikä muitakaan ruuttamisen. 43089: mahdollisia ulkomaalaista koskevia tietoja. Pysyvä oleskelulupa oikeuttaisi oleskele- 43090: Viisumin raukeamisesta ehdotetaan selvyy- maan Suomessa ilman määräaikaa, ja se sisäl- 43091: den vuoksi säädettäväksi samassa pykälässä täisi myös oikeuden työskennellä Suomessa 43092: kuin viisumin peruuttamisesta. ilman erillistä työlupaa. Pysyvän oleskeluluvan 43093: 43094: 2 300447Y 43095: 10 1990 vp. - HE n:o 47 43096: 43097: voimassaolo edellyttäisi aina kuitenkin sitä, malaisen oppilaitoksen tai sitä vastaavan oppi- 43098: että ulkomaalaisen passi on voimassa. laitoksen opiskelijoille myönnettävän vuotui- 43099: Opiskelijalla, jonka maahantulon tarkoituk- sen valtion opintotuen enimmäismäärää. Vaa- 43100: sena on opintojen harjoittaminen ja jonka dittavan rahatalletuksen määrää voitaisiin vä- 43101: opiskelujen päätyttyä odotetaan palaavan koti- hentää, jos opiskelija voisi osoittaa elinkustan- 43102: maahansa, ei kuitenkaan olisi oikeutta pysy- nustensa olevan valtion opintotuen määrää 43103: vään oleskelulupaan. Sama koskee muun mu- pienempi esimerkiksi maksuttoman asunnon 43104: assa harjoittelijoita ja muita määräaikaista teh- ansiosta. Rahatalletus olisi luonnollisesti opis- 43105: tävää suorittamaan saapuvia. Määräaikaisesti kelijan käytössä. 43106: maassa oleskelevankin ulkomaalaisen tai opis- Rahatalletusta ei vaadittaisi sellaisilta opis- 43107: kelijan oleskelu muuttuu pysyväksi, kun maas- kelijoilta, jotka ovat opiskeluaan varten saa- 43108: sa oleskelun peruste muuttuu, jos hän esimer- neet stipendin tai apurahan tai jotka osallistu- 43109: kiksi solmii avioliiton tai saa lapsen Suomen vat valtion tai oppilaitoksen ulkomaisen osa- 43110: kansalaisen kanssa. Kahden vuoden kuluttua puolen kanssa tekemään sopimukseen perus- 43111: oleskelun perusteen muuttumisesta ulkomaalai- tuvaan opiskelij avaihtoon. 43112: nen on oikeutettu saamaan pysyvän oleskelulu- Pykälän mukaan oleskelulupa voidaan 43113: van. myöntää myös, jos hakijalle voidaan myöntää 43114: Opiskelijalle oleskelulupa myönnettäisiin työlupa ja hän täten pystyy työtä tekemällä 43115: pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi kerrallaan, elättämään itsensä Suomessa. Myös silloin, 43116: jos hänellä on opiskeluoikeus jossakin oppilai- kun ulkomaalaisen toimeentulo Suomessa 43117: toksessa eikä hän ole pyytänyt oleskelulupaa muutoin on turvattu, voitaisiin hänelle myön- 43118: lyhyemmäksi ajaksi. Uutta oleskelulupaa tää oleskelulupa. 43119: myönnettäessä voitaisiin edellyttää selvitystä Oleskelulupa voitaisiin myöntää myös sil- 43120: siitä, että opiskelija edelleen harjoittaa opinto- loin, kun sen myöntämistä puoltaa painava 43121: ja. humanitaarinen tai muu erityinen syy. Paina- 43122: 17 §. Oleskeluluvan myöntäminen ulkomail- vana humanitaarisena syynä voitaisiin pitää 43123: la. Oleskeluluvan myöntäisi ulkomailla Suo- ulkomaalaisen koti- tai vakinaisessa asuin- 43124: men edustusto. Ulkomaalaisen tulisi jättää maassa vallitsevan sisällissodan tai tapahtu- 43125: oleskelulupahakemuksensa ulkomailla koti- tai neen luonnonmullistuksen aiheuttamaa katas- 43126: asuinmaassaan olevalle Suomen edustustolle. trofitilannetta. Muuna erityisenä syynä tulisi 43127: Pykälään ehdotetaan lisäksi säännöstä ulko- kyseeseen esimerkiksi ulkomaalaisen halu pe- 43128: asiainministeriön ohjeista edustustoille. Näissä rehtyä suomalaiseen kulttuuriin. Tällöinkin tie- 43129: ohjeissa määritellään täsmällisesti, missä ta- tysti edellytetään, että ulkomaalaisen toimeen- 43130: pauksissa oleskelulupa voidaan myöntää pyy- tulo ja asunto Suomessa ovat turvatut. 43131: tämättä siitä lausuntoa Suomesta. 19 §. Oleskeluluvan myöntäminen Suomes- 43132: 18 §. Edellytykset oleskeluluvan myöntämi- sa. Jatko-oleskeluluvan myöntäisi yleensä pai- 43133: selle ulkomailla. Pykälässä ehdotetaan säädet- kallispoliisi. Kuten jo ulkomaalaistoimikunta 43134: täväksi oleskeluluvan myöntämisen edellytyk- 1976 mietinnössään katsoi (komiteanmietintö 43135: sistä. 1977:71 ), ei voida pitää tarkoituksenmukaise- 43136: Mikäli ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suo- na, että ministeriö toistuvasti ratkaisee yksittäi- 43137: messa taikka ulkomaalaisella on muu side Suo- siä lupahakemuksia. Tuhansien yksittäisten ha- 43138: meen, voitaisiin hänelle myöntää oleskelulupa. kemusten käsittely vie huomattavan osan ulko- 43139: Lähiomaisella tarkoitetaan avio- tai avopuoli- maalaiskeskuksen voimavaroja hallinnonalan 43140: soa, alle 18-vuotiaita naimattomia lapsia sekä yleisten linjaratkaisujen valmistelusta. Hallin- 43141: vanhempia. Lähiomaisena pidetään lisäksi non kehittämisen yleisten periaatteiden mu- 43142: muuta sukulaista, joka on täysin riippuvainen kaista on, että päätösvaltaa siirretään paikallis- 43143: Suomessa pysyvästi asuvasta ainoasta omaises- poliisille, jolla on asian ratkaisemiseen riittävä 43144: taan. asiantuntemus. Luvan myöntämisen siirto pai- 43145: Oleskelulupa voitaisiin myöntää myös Suo- kallispoliisille koskisi myös kahden vuoden 43146: messa tapahtuvaa opiskelua varten. Opiskeli- maassa oleskelun jälkeen myönnettävää pysy- 43147: jan elinkustannusten kattamiseksi voitaisiin vää oleskelulupaa. Jollei paikallispoliisi erityi- 43148: edellyttää, ennen kuin lupa myönnetään, että sestä syystä katso voivansa myöntää pysyvää 43149: opiskelija tallettaa suomalaiseen pankkiin sum- oleskelulupaa, tulee sen saattaa asia sisäasiain- 43150: man, joka vastaa enintään asianomaisen suo- ministeriön ratkaistavaksi. Pysyvän oleskelulu- 43151: 1990 vp. - HE n:o 47 11 43152: 43153: van epaamtseen olisi oikeus hakea muutosta esimerkiksi sitä, että luvan hakijalla on Suo- 43154: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. messa asuvan henkilön kanssa yhteinen lapsi 43155: Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle oles- tai että hän on viisumivapaana turistina osallis- 43156: keluluvan myöntäisi ehdotuksen mukaan sisä- tunut oppilaitoksen pääsykokeeseen ja hyväk- 43157: asiainministeriö. sytty opiskelemaan. 43158: Ulkoasiainministeriö myöntää ehdotuksen Jatko-oleskeluluvan tai pysyvän oleskelulu- 43159: mukaan edelleen oleskeluluvan vieraiden valti- van osalta ei katsota olevan tarpeen ehdottaa 43160: oiden edustajille ja heidän perheittensä jäsenil- laissa säädettäväksi muita erityisiä edellytyksiä. 43161: le. Vieraan valtion edustuston palveluksessa 21 §. Oleskeluluvan peruuttaminen. Oleske- 43162: oleville kolmannen valtion kansalaisille samoin lulupa tulee voida peruuttaa paitsi ulkomaalai- 43163: kuin vieraiden valtioiden edustajien henkilö- sen omasta pyynnöstä myös viranomaisaloittei- 43164: kohtaisessa palveluksessa oleville antaisi oles- sesti. 43165: keluluvan kuitenkin paikallispoliisi tai sisäasi- Viranomaisaloitteinen peruuttaminen tulisi 43166: ainministeriö. kyseeseen lähinnä silloin, kun ulkomaalainen 43167: 20 §. Edellytykset oleskeluluvan myöntämi- on saanut luvan antamalla vääriä tietoja. Oles- 43168: selle Suomessa. Oleskelulupa tulisi olla maa- keluluvan peruuttaminen olisi maasta karkot- 43169: han saapuessa. Mikäli oleskelulupaa ei maahan tamiseen verrattuna lievemmän asteinen keino 43170: saapuessa ole, voitaisiin se Suomessa myöntää velvoittaa ulkomaalainen poistumaan maasta 43171: vain laissa erikseen säädetyissä tapauksissa. silloin, kun hän on erehdyttämällä saanut lu- 43172: Matkailutarkoituksessa tai muussa lyhytaikai- van oleskella maassa. Oleskeluluvan peruutta- 43173: sessa tarkoituksessa (viisumivapaasti tai viisu- miseen ei voida liittää maahantulokieltoa, joka 43174: milla) maahan saapunut ei pääsääntöisesti voisi estää saapumisen kaikkiin Pohjoismaihin il- 43175: saada Suomessa oleskelulupaa. Tämä ei kui- man erityistä lupaa. 43176: tenkaan estäisi entistä Suomen kansalaista tai Määräaikainen oleskelupa tulisi voida pe- 43177: Suomessa asuvan henkilön avio- tai avopuoli- ruuttaa väärien tietojen antamisen lisäksi myös 43178: soa ja lapsia sekä eräisiin muihin ryhmiin muusta painavasta syystä. Tällaisena syynä 43179: kuuluvia henkilöitä saamasta oleskelulupaa, voitaisiin pitää ulkomaalaisen maahantulope- 43180: vaikka heillä ei sitä maahan saapuessaan olisi- rusteiden oleellista muuttumista tai sitä, että 43181: kaan ollut. ulkomaalainen on toistuvasti laiminlyönyt työ- 43182: Entisen Suomen kansalaisen kanssa samassa luvan hankkimisen, kun sellainen vaaditaan. 43183: asemassa voidaan katsoa olevan ulkomaalai- Mikäli ulkomaalainen on esimerkiksi saanut 43184: sen, jonka sukujuuret ovat Suomessa, eli jonka luvan avioiduttuaan Suomen kansalaisen tai 43185: vanhemmista ainakin toinen on tai on ollut Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen 43186: Suomen kansalainen. kanssa ja avioliitto lyhyehkön aikaa kestetty- 43187: Ennen Suomeen saapumista solmitun avio- ään purkautuu, voitaisiin hänen oleskelulupan- 43188: tai avoliiton tulee olla todellinen eikä maahan- sa peruuttaa. Mikäli puolisot ovat asuneet 43189: tulosäännösten kiertämistä varten solmittu. Suomessa yhdessä yli kaksi vuotta tai jos 43190: Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomaalaisella on alaikäinen lapsi, ei oleske- 43191: yhdessä asuminen on alkanut jo ennen Suo- luluvan peruuttaminen voine tulla kyseeseen. 43192: meen saapumista, jolloin esimerkiksi yhtä Säännöstä voitaisiin soveltaa myös, mikäli 43193: vuotta voitaisiin pitää suuntaa antavana aika- opiskelijana oleskeluluvan saanut keskeyttää 43194: rajana. opiskelunsa. 43195: Oleskelulupa myönnetään luonnollisesti sil- Peruuttajaviranomaisena toimisi hallinto- 43196: loin, kun ulkomaalaiselle on annettu Suomessa oikeudellisten periaatteiden mukaisesti luvan 43197: turvapaikka tai kun hänet on otettu Suomeen antanut viranomainen. Poikkeuksena olisi kui- 43198: Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain tenkin edustuston myöntämä lupa, jonka osal- 43199: päävaltuutetun hyväksymänä pakolaisena. ta peruuttajaksi ehdotetaan sisäasiainministeri- 43200: Oleskelulupa voidaan myöntää myös, kun ul- ötä silloin, kun ulkomaalainen on jo saapunut 43201: komaalaisen on todettu olevan suojelun tar- Suomeen. Ulkoasiainministeriöllä tai edustus- 43202: peessa tai luvan antaminen on perusteltua pai- tolla ei ole enää tällöin ulkomaalaista koskevia 43203: navasta humanitaarisesta tai muusta erityisestä asiakirjoja hallussaan, eikä niillä näin ollen ole 43204: syystä. mahdollisuutta ratkaista kysymystä oleskelulu- 43205: Tapauksena, jolloin oleskeluluvan epäämi- van peruuttamisesta. Oleskeluluvan peruutta- 43206: nen olisi ilmeisen kohtuutonta, voidaan pitää mista koskevaan päätökseen ulkomaalaisella 43207: 12 1990 vp. - HE n:o 47 43208: 43209: olisi oikeus hakea muutosta. Tästä säädettäi- Vaatimus työluvan hankkimisesta ennen 43210: siin muutoksenhakua koskevassa luvussa. maahantuloa on tarpeen sen vuoksi, että tällä 43211: 22 §. Oleskeluluvan raukeaminen. Säännös tavoin ulkomaisen työvoiman maahantulo on 43212: siitä, että oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaa- tarvittaessa säänneltävissä. Työlupa voidaan 43213: lainen karkotetaan maasta, on otettu oleskelu- antaa maahantulon jälkeen, milloin ulkomaa- 43214: luvan muiden raukeamisperusteiden yhteyteen. lainen ei aiemmin ole ollut velvollinen hankki- 43215: Ehdotetaan, että ulkomaalaiselle annettu maan työlupaa tai mikäli työluvan epääminen 43216: oleskelulupa raukeaa, kun hän on ilmoittanut olisi ilmeisen kohtuutonta. Ulkomaalainen, jo- 43217: muuttavansa pois maasta. Ulkomaalaisen ka aiemmin ei ole ollut velvollinen hankkimaan 43218: muutettua maasta luvan voimassaoloa ei voida työlupaa on esimerkiksi opiskelija, joka opin- 43219: pitää perusteltuna. tonsa päätettyään on saanut luvan jäädä maa- 43220: Edelliseen rinnastettavissa olevana tilanteena han tai joka opiskeluaikanaan haluaa tehdä 43221: on pidettävä sitä, että ulkomaalainen on mat- muuta kuin osa-aikaista tai loma-ajan työtä. 43222: kustanut pois maasta ja oleskellut kaksi vuotta Kansainvälistymisen ja kansainvälisen kanssa- 43223: maan ulkopuolella. Ehdotuksen mukaan myös käymisen lisääntyminen edellyttää, että muun 43224: tällöin on ulkomaalaisen oleskelulupa pääsään- muassa yritysten toiminnan kannalta tarpeelli- 43225: töisesti katsottava rauenneeksi. Mikäli ulko- siin työlupiin suhtaudutaan joustavasti. 43226: maalainen kuitenkin on tehnyt hakemuksen, Pykäläehdotuksessa on otettu huomioon eh- 43227: jossa hän pyytää, että oleskelulupa ei maasta dotetut säännökset työlupavelvollisuudesta va- 43228: poissaolon vuoksi raukea ja esittänyt maasta pautetuista. 43229: poissaolon syyksi omaisten tapaamisen, tervey- Suomalaiseen alukseen Suomessa patkattava 43230: denhuollon, opiskelun tai muun vastaavan hy- ulkomaalainen tarvitsisi myös työluvan. Työ- 43231: . väksyttävän syyn, voidaan hänen oleskelulu- ministeriö voisi kuitenkin määrätä asiasta toi- 43232: pansa edelleen katsoa olevan voimassa. Pää- sinkin. 43233: töksen asiasta tekee ehdotuksen mukaan sisä- 25 §. Työlupavelvollisuudesta vapautetut. 43234: asiainministeriö. Ehdotetaan, että pykälässä mainituilta ulko- 43235: maalaisilta ei vaadittaisi työlupaa, vaan heille 43236: annettavaan oleskelulupaan sisältyisi oikeus 43237: 4 luku. Työnteko myös tehdä Suomessa ansiotyötä. Koska työlli- 43238: syysnäkökohtiin ei näissä tapauksissa vakiintu- 43239: 23 §. Työlupa. Työlupaa koskevat säännök- neen käytännön mukaan kiinnitetä huomiota, 43240: set ehdotetaan otettaviksi lakiin. Ne vastaavat voidaan työlupavelvollisuus poistaa. Työnteko 43241: sisällöltään ulkomaalaisasetuksen 10 §:n sään- edellyttäisi aina kuitenkin oleskeluluvan voi- 43242: nöksiä. Ehdotetaan, että työlupien osalta siir- massaoloa. 43243: ryttäisiin entistä enemmän työnantajakohtaisis- Työlupavelvollisuudesta vapautettujen oles- 43244: ta luvista työalakohtaisiin lupiin. kelulupaan tulisi tehdä vapautuksesta merkin- 43245: Työlupia ei ole tarkoituksenmukaista sitoa tä, koska muutoin esimerkiksi työnantaja ei 43246: pelkästään työsuhteeseen. Vuonna 1989 pois- voi tietää, että kyse on henkilöstä, jolta erillis- 43247: tettiin useat niistä rajoituksista, jotka estivät tä työlupaa ei vaadita. 43248: ulkomaalaisen nimittämisen julkiseen virkaan. Pysyvän oleskeluluvan saaneelta ei vaadita 43249: Täten on odotettavissa, että ulkomaalaisia tu- työlupaa. Kyse on tällaisen henkilön kohdalla 43250: lee nykyistä enemmän hakeutumaan sekä kun- jo maassa olevasta työvoimasta eikä työvoi- 43251: nan että valtion virkoihin. Lisäksi lyhytaikai- man maahanmuutosta. 43252: nen tai muu määräaikainen työskentely ilman Sellaisten ulkomaalaisten paluumuuttoa, jot- 43253: työsuhdetta tiettyyn työnantajaan tulee yleisty- ka ovat entisiä Suomen kansalaisia tai joiden 43254: mään. vanhemmista toinen on tai on ollut Suomen 43255: 24 §. Työlupavelvo/lisuus. Työlupajärjestel- kansalainen, tulee edistää. Tästä syystä ehdote- 43256: mä on tarpeellinen yleisesti hyväksyttynä ulko- taan, että heiltä ei vaadittaisi työlupaa. Työlu- 43257: maisen työvoiman sääntelyn välineenä. van edellyttäminen ja työpaikan hankkiminen 43258: Sellaisen ulkomaisen työvoiman maahantu- ennalta on joissakin tapauksissa saattanut jopa 43259: loon, joka ei kilpaile suomalaisten kanssa sa- olla paluumuuton esteenä. 43260: moista työpaikoista ja joka on suomalaisia Yksilön kannalta on perusteltua se, että 43261: työmarkkinoita täydentävä, tulee työlupahar- Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi 43262: kinnassa suhtautua sallivasti. asuvan henkilön puolisoita ei edellytetä työlu- 43263: 1990 vp. - HE n:o 47 13 43264: 43265: paa. Saman tulisi koskea myös tällaisen henki- Ia. Säännös ehdotetaan tästä syystä otettavaksi 43266: lön lasta. Lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka lakiin. 43267: on alle 18-vuotias ja joka ei ole naimisissa. Tietyillä aloilla asetetaan työntekijälle ter- 43268: Suomeen hyväksytyiltä pakolaisilta ja henki- veydentilaa, ammattitaitoa, koulutusta, työko- 43269: löiltä, joiden on katsottu olevan suojelun tar- kemusta tai kunniallisuutta koskevia vaatimuk- 43270: peessa, ei edellytetä työlupaa. sia. Pykälässä tarkoitetut selvitykset koskevat 43271: Opiskelijan oikeus työskennellä ilman työlu- näitä ominaisuuksia. Kunniallisuutta koskeva- 43272: paa rajoittuu loma-aikaan ja osa-aikaiseen työ- na voidaan esittää suomalaista rikosrekisteri- 43273: hön. Osa-aikaisena on pidettävä sellaista työtä, otetta vastaava selvitys. 43274: jonka tuntimäärä ei ylitä keskimäärin 20 tuntia 29 §. Työnantajan velvollisuudet. Pykälään 43275: viikossa. Opiskelijan oleskelulupaan tehtäisiin ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan lain 43276: merkintä osa-aikatyön keskimääräisestä viik- 16 §:n 1 momenttia vastaava säännös. Työnan- 43277: kotuntimäärästä. tajan velvollisuutena olisi varmistua, että ulko- 43278: Työlupavelvollisuudesta tehtävien poikkeus- maalaisella, joka on hänen palveluksessaan, on 43279: ten lisäksi on olemassa joukko ammatteja, voimassa oleva työlupa tai että hänet on va- 43280: toimia ja tehtäviä, joiden osalta ei ole tarpeen pautettu työlupavelvollisuudesta 43281: vaatia työlupaa. Näistä toimista ehdotetaan Työsuhteen ehtojen osalta työnantajan tulisi 43282: edelleen säädettäväksi asetuksella. antaa vakuutus siitä, että ne vastaavat suoma- 43283: 26 §. Työluvan myöntäminen. Työluvan laisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. 43284: myöntäisi ulkomailla sama edustusto, joka 43285: myöntää ulkomaalaiselle oleskeluluvan. Mikäli 43286: oleskelulupahakemuksesta pyydetään lausunto 5 luku. Suoja vainoa vastaan 43287: sisäasiainministeriöltä, hankkisi sisäasiainmi- 43288: nisteriö työviranomaisen lausunnon. Muussa 30 §. Turvapaikan antaminen. Turvapaikan 43289: tapauksessa edustusto hankkisi itse lausunnon hakemista ja antamista koskevat säännökset 43290: suoraan työviranomaiselta. · perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koske- 43291: Voimassa olevan oleskeluluvan haltijalle työ- vaan yleissopimukseen sekä siihen liittyvään 43292: luvan myöntäisi työviranomainen, koska täl- pakolaisten oikeusasemaa koskevaan pöytäkir- 43293: löin eivät ulkomaalaisen maassa oleskelun jaan (SopS 78/68). 43294: edellytykset tule arvioitaviksi. Mikäli ulkomaa- Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso- 43295: laisella ei olisi voimassa olevaa oleskelulupaa, pimuksen ja kansainvälisen oikeuden periaat- 43296: työluvan myöntäisi sisäasiainministeriö tai teiden mukaisesti pakolaisella ei ole oikeutta 43297: jatko-oleskeluluvan yhteydessä paikallinen po- saada turvapaikkaa, vaikka sopimus velvoit- 43298: liisi, joka hankkisi työviranomaisen lausun- taakin olemaan palauttamaita tai karkottamat- 43299: non. ta pakolaista maahan, jossa hänen henkeään 43300: Työluvan peruuttamista koskevaa säännöstä uhataan. Turvapaikan antaminen riippuu siis 43301: ei ehdoteta. Säännös on osoittautunut tarpeet- valtion harkinnasta, eikä pakolaisella ole sub- 43302: tomaksi, ja se voidaan korvata oleskeluluvan jektiivista oikeutta saada turvapaikkaa. 43303: peruuttamista koskevalla säännöksellä. Pykälässä säädettäisiin siitä, milloin turva- 43304: 27 §. Työluvan voimassaoloaika ja työlu- paikka voidaan antaa. Säännöksessä on otettu 43305: paan tehtävät rajoitukset. Työlupa myönnet- huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan 43306: täisiin yleensä vähintään yhdeksi vuodeksi. Sa- yleissopimuksen määräykset. Ammattiyhdis- 43307: namuodolla on pyritty siihen, että luvat yleen- tystoimintaan osallistumisen johdosta tapahtu- 43308: sä olisivat vuotta pitempiä. nutta vainoa voitaisiin myös pitää osoituksena 43309: Työlupaan voitaisiin työllisyysnäkökohdat turvapaikan tarpeesta. 43310: huomioon ottaen tehdä luvan alueellista kel- 31 §. Turvapaikan epääminen. Ehdotuksen 43311: poisuutta koskevia tai työn laatua koskevia mukaan turvapaikka voitaisiin tietyissä ta- 43312: rajoituksia. Myös turvallisuusnäkökohdat tuli- pauksissa jättää antamatta. Luetteloa ei ole 43313: si työlupaa myönnettäessä voida ottaa huo- pidettävä tyhjentävänä. 43314: mioon. Vaikka lakiehdotuksen maastapoistamista 43315: 28 §. Työlupaa varten vaadittavat selvityk- koskevissa säännöksissä ei olekaan katsottu 43316: set. Työlupaa varten vaadittavista selvityksistä aiheelliseksi pakolaisten oikeusasemaa koske- 43317: säädetään asetuksessa. Nykyisen käsityksen van yleissopimuksen 33 artiklan 2 kappaleen 43318: mukaan niistä tulisi kuitenkin säätää lain tasol- sallimin tavoin kansallisen turvallisuuden ni- 43319: 14 1990 vp. - HE n:o 47 43320: 43321: missä poiketa mainitun sopimuksen sisältämäs- tässä ja 37 §:ssä mainittuja sekä turvapaikkaa 43322: tä palauttamiskiellon periaatteesta (non-refou- pyytänyttä, jonka maasta karkotusta ei ole 43323: lement), on turvallisuusnäkökohtien vuoksi ol- lainvoimaisesti ratkaistu. 43324: tava mahdollisuus evätä turvapaikka. Tästä 33 §. Turvapaikkahakemus. Turvapaikkaha- 43325: olisi säännös 1 kohdassa. kemus olisi tehtävä välittömästi ulkomaalaisen 43326: Mikäli ulkomaalainen on tehnyt rikoksen saapuessa maahan tai mahdollisimman pian 43327: rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ih- sen jälkeen. Käytännön lähtökohtana olisi pi- 43328: misyyttä vastaan, sellaisia rikoksia koskevien dettävä, että ulkomaalaista, joka ennen hake- 43329: kansainvälisten sopimusten määritelmien mu- muksen tekemistä on jo jonkin aikaa oleskellut 43330: kaisesti taikka törkeän ei-poliittisen rikoksen, maassa eikä ole käyttänyt hyväkseen mahdolli- 43331: turvapaikka voitaisiin jättää antamatta. Pako- suuksia hakea turvapaikkaa, ei yleensä voitaisi 43332: laisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuk- pitää 30 §:ssä tarkoitettuna pakolaisena. Lyhyt 43333: sen mukaan tällaista ulkomaalaista ei pidetä viivästyminen ei toisaalta saisi yksinään johtaa 43334: pakolaisena. Voitaneen katsoa, että turvapaik- siihen, että ulkomaalainen menettää mahdolli- 43335: ka tulisi evätä myös silloin, kun ulkomaalainen suutensa saada turvapaikka. 43336: on tehnyt törkeän ei-poliittisen rikoksen Suo- Turvapaikka voitaisiin antaa myös silloin, 43337: messa. kun olot ulkomaalaisen kotimaassa tai maassa, 43338: Turvapaikka voitaisiin jättää antamatta jossa hän vakinaisesti asuu, ovat ulkomaalai- 43339: myös silloin, kun ulkomaalainen on jo saanut sen täällä ollessa muuttuneet siten, että turva- 43340: turvapaikan toisessa maassa tai oleskellut toi- paikan antamiselle on perusteltua syytä. Tur- 43341: sessa maassa sellaisen ajan, että hänellä olisi vapaikan antamiseen esillä olevalla perusteella 43342: ollut tilaisuus hakea siellä turvapaikkaa. Esi- tulee sisältyä enemmän harkintaa, koska ulko- 43343: merkiksi liikennevälineen vaihdosta johtuvaa maalainen tässä tapauksessa jo oleskelee Suo- 43344: lyhytaikaista oleskelua kauttakulkuasemalla ei messa. 43345: kuitenkaan voitaisi katsoa oleskeluksi, jonka Turvapaikkahakemuksen jättämisestä ei voi- 43346: aikana olisi ollut tilaisuus hakea turvapaikkaa. massa olevassa ulkomaalaislaissa ole säännös- 43347: Pohjoismaisen passintarkastussopimuksen tä. Asiaa koskevan säännöksen ottamista la- 43348: 10 artiklan sekä sopimukseen 2 päivänä huhti- kiin on pidettävä tärkeänä. Turvapaikkahake- 43349: kuuta 1973 tehdyn lisäyksen mukaan toinen mus tulisi jättää poliisille, passintarkastajalle, 43350: Pohjoismaa sitoutuu tietyin edellytyksin vas- ulkomaalaiskeskukselle tai ulkomaalaisvaltuu- 43351: taanottamaan takaisin ulkomaalaisen, joka on tetulle. Koska turvapaikkahakemus yleensä 43352: tästä valtiosta matkustanut toiseen pohjoismai- tehdään rajalla, ei säännös aiheuttane muutos- 43353: seen valtioon. Ulkomaalaisen olisi tällöin teh- ta nykyiseen käytäntöön. Maassa jo oleskeleva 43354: tävä turvapaikkahakemuksensa vastaanotto- voisi jättää hakemuksensa myös ulkomaalais- 43355: velvollisessa Pohjoismaassa. valtuutetulle, mikäli hän ei haluaisi kääntyä 43356: Turvapaikka voitaisiin jättää antamatta poliisin puoleen. Ulkomaalaisvaltuutetun tulisi 43357: myös silloin, kun siihen ulkomaalaisesta saatu- toimittaa hakemus viipymättä sisäasiainminis- 43358: jen tietojen perusteella on erittäin painavia teriön ulkomaalaiskeskukseen tai poliisille, jot- 43359: syitä. Tällaisena syynä voitaisiin mainita muun ta nämä voisivat päättää asian vaatimista jat- 43360: muassa vaarallinen väkivaltaisuus. kotoimista ja ryhtyä käsittelemään asiaa. 43361: Turvapaikkahakemus tulisi käsitellä kiireelli- 34 §. Turvapaikkahakemuksen ratkaisemi- 43362: senä. nen. Ehdotetaan, että turvapaikan antamisesta 43363: 32 §. Oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi. päättäisi sisäasiainministeriö (ulkomaalaiskes- 43364: Ulkomaalaisen, jonka turvapaikkahakemus on kus). Mikäli sisäasiainministeriö katsoo, että 43365: hylätty, on voitu turvapaikkahakemuksen kä- turvapaikkaa ei tulisi antaa, sen tulee siirtää 43366: sittelyn yhteydessä katsoa olevan suojelun tar- asia uuden elimen, turvapaikkalautakunnan 43367: peessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että ulkomaa- ratkaistavaksi. 43368: laisen ei ole katsottu täyttävän 30 §:ssä säädet- 35 §. Turvapaikka/autakunta. Turvapaikka- 43369: tyjä edellytyksiä, mutta on kuitenkin tullut lautakunnan asettaisi valtioneuvosto viideksi 43370: esiin seikkoja, joiden perusteella voidaan kat- vuodeksi kerrallaan sisäasiainministeriön esi- 43371: soa, että hän ei voi vaaratta palata lähtömaa- tyksestä. 43372: hansa. Lautakunnan puheenjohtajana olisi sisäasi- 43373: Pakolaisen toimeentulon turvaamisesta an- ainministeriön edustaja, ja siihen määrättäisiin 43374: nettu valtioneuvoston päätös (537 /88) koskee jäseniksi ulkoasiainministeriön, oikeusministe- 43375: 1990 vp. - HE n:o 47 15 43376: 43377: non, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suo- kevien tietojen antamiseen julkisuuteen. Erit- 43378: men Punaisen Ristin edustajat. täin painavana syynä voitaisiin tällöin pitää 43379: Pakolaistyö on luonnollinen osa kansainväli- sitä, että asianomainen on jo saattanut asian 43380: sen Punaisen Ristin tehtäväkenttää. Punaisen julkisuuteen. Julkisuuteen antaminen ei kuiten- 43381: Ristin kansainväliset elimet ja suurin osa Pu- kaan milloinkaan saisi vaarantaa asianomaisen 43382: naisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansalli- tai hänen lähiomaistensa turvallisuutta. 43383: sista yhdistyksistä osallistuu pakolaistyöhön 3 7 §. Pakolainen. Pykälässä säädettäisiin, 43384: joko toimittamalla katastrofi- tai kehitysapua kenellä on Suomessa pakolaisasema. Säännök- 43385: selkkausalueille ja ensimmäisiin turvapaikka- sen tarkoituksena ei ole poiketa pakolaisten 43386: maihin tai toimimalla omissa maissaan olevien oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen pako- 43387: pakolaisten hyväksi. Punaisen Ristin kansain- laisen määritelmästä, vaan ainoastaan määri- 43388: välisellä komitealla on tärkeä tehtävä itse konf- tellä, ketkä Suomessa ovat pakolaisia. 43389: liktialueilla maan sisäisten pakolaisten edun Pakolainen on ensinnäkin ulkomaalainen, 43390: valvojana. jolle on Suomessa annettu turvapaikka. Turva- 43391: Suomen Punaisen Ristin tarkoituksena on paikan antaminen tapahtuu ulkomaalaisen 43392: sen säännöt sisältävän asetuksen (416/50) mu- Suomessa tekemän hakemuksen perusteella. 43393: kaan muun muassa harjoittaa ihmisystävällistä Toiseksi pakolaisia ovat ne, joita Suomi 43394: avustustoimintaa. Suomen Punainen Risti voi ottaa Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasi- 43395: kussakin tapauksessa erikseen tehtävin sopi- ain päävaltuutetun pyynnöstä uudelleen sijoi- 43396: muksin ja ehdoin ryhtyä yhteistoimintaan tois- tettaviksi (esimerkiksi kiintiöpakolaiset ja hätä- 43397: ten järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotka tapaukset). 43398: toimivat samojen päämäärien hyväksi kuin Pakolaisen perheenjäsenet, jotka perheenyh- 43399: Punainen Risti. Suomen Punainen Risti on distämisohjelman puitteissa otetaan Suomeen, 43400: joulukuussa 1987 solminut yhteistyösopimuk- ovat myös pakolaisia. Perheenjäseniksi laske- 43401: sen Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain taan avio- tai avopuoliso ja alaikäiset lapset 43402: päävaltuutetun toimiston kanssa. Sopimuksen sekä lisäksi alaikäisen turvapaikan saaneen tai 43403: mukaan Suomen Punainen Risti voi esiintyä kiintiöpakolaisen isä, äiti, alaikäinen sisar ja 43404: tarvittaessa pakolaisasiain päävaltuutetun veli. 43405: edustajana Suomessa pakolaisten suojelua kos- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi myös 43406: kevissa kysymyksissä. pakolaisselvityksen antamisesta. Pakolaisselvi- 43407: Valtioneuvosto määräisi lautakunnan pu- tys on asiakirja, jossa todetaan, että henkilö 43408: heenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jä- on pakolainen. Koska pakolaisasema selviää 43409: senet sekä jokaiselle jäsenelle kaksi henkilö- muun muassa pakolaisen matkustusasiakirjas- 43410: kohtaista varajäsentä. ta, ehdotetaan, että pakolaisselvitys annetaan 43411: vain eri pyynnöstä. 43412: Lautakunta olisi päätösvaltainen, kun pu- 43413: 38 §. Pakolaisuuden lakkaaminen. Ehdotuk- 43414: heenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähin- 43415: seen on otettu pakolaisten oikeusasemaa kos- 43416: tään kaksi muuta jäsentä on läsnä. kevan yleissopimuksen 1 artiklan c kohtaa 43417: Lautakunnalla olisi mahdollisuus harkites- vastaava säännös pakolaisaseman lakkaamises- 43418: saan sen tarpeelliseksi kutsua kokoukseensa ta. Pakolaisaseman lakkaaminen ei tarkoita 43419: turvapaikanhakija, asiantuntijoita sekä tutkin- sitä, että pakolaisena maassa oleskellut henkilö 43420: nan suorittaneen viranomaisen edustaja kuul- joutuisi poistumaan maasta, vaan hän voi jat- 43421: taviksi. kaa oleskeluaan "tavallisena ulkomaalaisena". 43422: 36 §. Turvapaikkahakemusta koskevien asi- Pakolaisaseman lakkaaminen on itsestään 43423: akirjojen salassapito. Yleisten asiakirjain julki- vaikuttava tosiseikka, josta ei tehtäisi erillistä 43424: suudesta annetun lain (83/51) 10 §:n mukaan päätöstä. Lakkaaminen voitaisiin todeta oles- 43425: voidaan lain 9 §:n mukaisesti säätää tai määrä- kelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. 43426: tä, että asiakirjan julkaisemiseen on saatava 43427: asiaa käsittelevän tai käsitelleen tai ylemmän 43428: viranomaisen lupa taikka sen suostumus, jota 6 luku. Maahantulon estäminen ja maasta 43429: asiakirja koskee. Pykälässä ehdotetaan säädet- poistaminen 43430: täväksi, että turvapaikka-asiakirjat ja annettu 43431: päätös on pidettävä salassa, mikäli asianomai- 39 §. Rajalta käännyttämisen perusteet. Ra- 43432: nen ei anna suostumustaan tai sisäasiainminis- jalta käännyttämisen perusteista säädetään voi- 43433: teriö erittäin painavasta syystä lupaa niitä kos- massa olevan ulkomaalaislain 8- §:ssä. Rajalta 43434: 16 1990 vp. - HE n:o 47 43435: 43436: käännyttämisen perusteita on ehdotuksessa sel- Ulkomaalainen, jonka perustellusti voidaan 43437: keytetty. Lisäksi ehdotetaan eräitä perusteita epäillä elättävän itsensä täällä epärehellisin kei- 43438: kokonaan poistettavaksi. noin voitaisiin edelleen käännyttää rajalta. Ky- 43439: Pohjoismaisen passintarkastussopimuksen seeseen saattaisi tulla luvaton varojen keräämi- 43440: määräykset on muutosehdotuksessa otettu nen tai muun toiminnan lainvastaisuus. Sään- 43441: huomioon. nöksen sanamuotoa ehdotetaan täsmennettä- 43442: Pykälän 1 momentin mukaan rajalta voitai- väksi siten, että sanan "olettaa" tilalle muute- 43443: siin käännyttää ulkomaalainen, jolla ei ole taan sana "arvioida" (5 kohta). 43444: maahantuloon vaadittavaa passia, viisumia tai Kuudenteen käännyttämisperusteeseen ehdo- 43445: oleskelulupaa (1 kohta). tetaan muiden Pohjoismaiden lainsäädännön 43446: mukaisesti lisättäväksi Suomen ohella "tai 43447: Säännös siitä, että ilman vaadittavaa työlu- 43448: muussa Pohjoismaassa". Rangaistusasteikko 43449: paa maahan pyrkivä voidaan käännyttää rajal- 43450: on nostettu yhteen vuoteen, kuten maasta kar- 43451: ta, ehdotetaan edelleen säilytettäväksi (2 koh- 43452: kottamista (42 §) koskevassa säännöksessä. 43453: ta). 43454: Voimassa olevan ulkomaalaislain 8 §:n 1 43455: Rajalta voitaisiin edelleen käännyttää ulko- momentin 7 kohtaa vastaava säännös ehdote- 43456: maalainen, joka kieltäytyy antamasta passin- taan otettavaksi lakiin sellaisenaan. 43457: tarkastuksessa tarpeellisia tietoja henkilöllisyy- Pykälän 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoi- 43458: destään tai matkastaan. Ulkomaalaisen henki- tetuissa tapauksissa ulkomaalaisen edellytetään 43459: löllisyyden selvittäminen saattaa olla tarpeen jo aiemmin toimineen niin, että hänen perus- 43460: tarkempien tietojen saamiseksi ulkomaalaisesta tellusti voidaan täällä olettaa jatkavan kiellet- 43461: ja hänen maahantulostaan. Sen sijaan ehdote- tyä toimintaa. Kyse voi olla henkilöstä, joka 43462: taan luovuttavaksi käännyttämisperusteena sii- on tuomittu rikoksesta vapausrangaistukseen 43463: tä, että maahan saapuva tahallaan antaa edellä tai jota perustellusti epäillään osallisuudesta 43464: mainituista seikoista vääriä tietoja. Tahallisuu- terroristitoimintaan. Myös kiellettyyn toimin- 43465: den arviointi saattaa rajanylityspaikalla olla taan ilmeisesti tarkoitettujen varusteiden tai 43466: vaikeaa (3 kohta). välineiden mukanaolon voidaan katsoa muo- 43467: Ulkomaalainen, joka tarvittavien varojen dostavan perusteen rajalta käännyttämiseen. 43468: puuttumisen vuoksi on kykenemätön huolehti- Ehdottomana käännyttämisperusteena säilyi- 43469: maan maassa oleskelustaan ja maasta poistu- si edelleen se, että ulkomaalainen on määrätty 43470: misestaan, voitaisiin edelleen käännyttää rajal- maahantulokieltoon Suomessa tai toisessa 43471: ta. Varojen riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin Pohjoismaassa. Kaikki Pohjoismaat käyttävät 43472: huomioon oleskelun arvioitu kesto ja sen tar- maahantulokieltoa maasta karkottamisen lisä- 43473: koitus, majoittumismuoto sekä se, onko ulko- seuraamuksena. Pohjoismaisesta passintarkas- 43474: maalaisella maassa oleva vastaanottaja, jolla tussopimuksesta johtuen maahantulokieltoa 43475: on mahdollisuus, mikäli ulkomaalaisen omat valvotaan yhteisesti siten, että jokainen Poh- 43476: varat eivät riitä, vastata vieraansa maassa oles- JOismaa ottaa maahantulokieltoluetteloonsa 43477: kelusta ja maasta poistumisesta aiheutuvista toisen Pohjoismaan maahantulokieltoon aset- 43478: kustannuksista. Maastapoistumiskustannusten taman ulkomaalaisen ja passintarkastusviran- 43479: arvioimiseen vaikuttaa ulkomaalaisen matkus- omaiset valvovat kiellon noudattamista kussa- 43480: tustapa. Myös pohjoismaisen passintarkastus- kin Pohjoismaassa. Maahantulokielto on siten 43481: sopimuksen mukainen takaisinottovelvollisuus tärkeä ulkomaalaisen valvontakeino. 43482: otettaisiin huomioon (4 kohta). 40 §. Rajalta käännyttäminen. Rajalta kään- 43483: Varojen riittävyyden toteaminen on välttä- nyttäminen olisi suoritettava passintarkastus- 43484: mätöntä ennen kaikkea sen vuoksi, että vältyt- paikalla tai muualla niin pian kuin on voitu 43485: täisiin tilanteilta, jolloin valtio joutuu huolehti- selvittää, voidaanko ulkomaalaisen maahantu- 43486: maan ulkomaalaisen oleskelukustannuksista lo sallia. 43487: sekä hänen maasta poistamisestaan aiheutuvis- Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi non- 43488: ta kuluista, jotka saattavat olla huomattavat. refoulement -periaatteen sisältävä säännös sii- 43489: Lakiin ei enää ehdoteta otettavaksi säännös- tä, että ketään ei saa käännyttää rajalta alueel- 43490: tä siitä, että muusta syystä kuin varojen puut- le, jolla hän voi joutua turvapaikan saamisen 43491: tumisen vuoksi maassa oleskelustaan ja maasta edellytyksiä koskevassa pykälässä (30 §) tar- 43492: poistumisestaan huolehtimaan kykenemätön koitetun vainon kohteeksi tai alueelle, jolta 43493: voitaisiin käännyttää rajalta. hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle. 43494: 1990 vp. - HE n:o 47 17 43495: 43496: 41 §. Rajalta käännyttämisestä päättäminen. minen saattaa kuitenkin johtua myös siitä, että 43497: Rajalta käännyttämispäätöksen tekemistä kos- ulkomaalainen on saapunut Suomeen' salaa 43498: kevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi si- välttäen maahantulotarkastuksen. Passin tai 43499: ten, että ne vastaavat nykyistä käytäntöä. Ra- viisumin katsottaisiin puuttuvan myös, jos ul- 43500: jalta käännyttämisestä päättäisi siis pääsään- komaalaisella on väärennetty passi tai viisumi. 43501: töisesti passintarkastaja tai poliisi sisäasiainmi- Mikäli ulkomaalaiselta puuttuu oleskelulu- 43502: nisteriön antamien ohjeiden mukaan. pa, voitaisiin hänet myös karkottaa maasta. 43503: Koska on osoittautunut, että tapauksista osa Oleskeluluvan puuttuminen saattaa johtua sii- 43504: on erityisen vaikeita ratkaista, ehdotetaan py- tä, että se on peruutettu, tai siitä, että ulko- 43505: kälään otettavaksi säännös, jonka mukaan maalaisen turvapaikkahakemus on hylätty. Se 43506: passintarkastajan tai poliisin tulee saattaa asia saattaa olla myös osoitus siitä, että ulkomaa- 43507: sisäasiainministeriön ratkaistavaksi, mikäli asi- lainen ei halua ilmoittautua viranomaisille ja 43508: alla on merkitystä käännyttämisperusteiden so- hakea oleskelulupaa. 43509: veltamisen kannalta. Ohjeissa määriteltäisiin Voimassa olevan lain 18 §:n 1 momentin 2 ja 43510: tarkemmin, missä tilanteessa asia on saatettava 3 kohdassa mainittuja seikkoja ei ehdoteta 43511: sisäasiainministeriön ratkaistavaksi. säilytettäväksi perusteina maasta karkottami- 43512: Mikäli ulkomaalainen on hakenut turvapaik- selle. Ulkomaalaisasemaa koskevasta asiasta 43513: kaa, tulisi rajalta käännyttäminen saattaa sisä- annettujen säännösten ja määräysten noudatta- 43514: asiainministeriön päätettäväksi. Päätös asiassa matta jättäminen on muulla tavoin sanktioitu. 43515: voitaisiin tehdä vasta, kun turvapaikkakysy- Lisäksi 2 kohdan säännöstä on harvoin sovel- 43516: mys on ratkaistu. lettu. Mitä taas tulee yhteiskuntaa kohtaan 43517: Raj altakäännyttämispäätöksen perustelemi- laissa säädetyn velvollisuuden täyttämättä jät- 43518: seen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. tämiseen, on tällaisen velvollisuuden täyttämi- 43519: 42 §.Maasta karkottamisen perusteet. Pykä- nen entistä hankalampaa, mikäli velvoitettu 43520: lä vastaa nykyisen ulkomaalaislain 18 §:ää. oleskelee maan ulkopuolella. 43521: Pykälässä on säännökset siitä, milloin ulko- Voimassa olevan lain 18 §:n 1 momentin 4 43522: maalainen voidaan karkottaa maasta. Luettelo kohdan säännökset ehdotetaan otettavaksi la- 43523: karkotusperusteista on tyhjentävä. kiin kahtena eri kohtana. Maassa pysyvästi 43524: Karkottamisperusteita olisi edelleen viisi. Ul- oleskelevat alkoholin tai muun huumaavan 43525: komaalainen voitaisiin karkottaa, mikäli hän aineen väärinkäyttäjät tulisi pyrkiä ensisijaises- 43526: oleskelee maassa ilman vaadittavaa passia, vii- ti ohjaamaan hoitoon. Ulkomaalainen, joka 43527: sumia tai oleskelulupaa (1 kohta). Lievä lai- on lyhyen maassa oleskelun aikana saattanut 43528: minlyönti lupien uusimisessa tai se seikka, että itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itses- 43529: ulkomaalainen on kadottanut passinsa, eikä tään, voitaisiin karkottaa maasta (2 kohta). 43530: vielä ole saanut uutta tilalle, ei luonnollisesti- Säännöksessä tarkoitetaan lähinnä tapausta, 43531: kaan tulisi karkotusperusteena kyseeseen. Pas- jossa ulkomaalainen turistimatkan aikana ku- 43532: sin, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen luttamalla loppuun maassa oleskeluaan ja 43533: ovat myös rajalta käännyttämisperusteita. maasta poistumistaan varten tarpeelliset varat 43534: Tärkeänä on pidettävä, että ulkomaalaiselle, on saattanut itsensä kykenemättömäksi huo- 43535: jolta puuttuu passi, viisumi tai oleskelulupa, lehtimaan itsestään. 43536: varataan ensin tilaisuus itse poistua maasta Maasta voitaisiin edelleen karkottaa myös 43537: omien tai muualta saamiensa varojen turvin, ulkomaalainen, joka on syyllistynyt rikokseen, 43538: ennen kuin häntä ryhdytään valtion varoin josta säädetty rangaistus on vähintään yksi 43539: poistamaan maasta. vuosi vankeutta (3 kohta). Säännöksen mu- 43540: Passi tai muu vastaava asiakirja ovat ainoa kaan voitaisiin karkottaa myös ulkomaalainen, 43541: riittävän luotettava asiakirja, josta ulkomaalai- joka on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. 43542: sen henkilöllisyys voidaan todeta. Tämän Rikokseen syyllistymisen perusteella karkot- 43543: vuoksi ulkomaalaisen maassa oleskelua ei tulisi taminen edellyttää, että ulkomaalainen on tuo- 43544: hyväksyä ilman voimassa olevaa passia. Passin mittu rangaistukseen. Tuomion ei kuitenkaan 43545: puuttuminen saattaa johtua myös sen luvatto- tarvitsisi olla lainvoimainen. Karkottamispää- 43546: masta luovuttamisesta toisen henkilön käyt- tökseen vaikuttaisi rangaistuksen määrän lisäk- 43547: töön. si myös rikoksen laatu. 43548: Viisumin puuttuminen saattaa johtua an- Ulkomaalainen, joka käyttäytymisellään on 43549: teeksiannettavasta seikasta. Viisumin puuttu- osoittanut olevansa vaaraksi muiden henkilö- 43550: 43551: 3 300447Y 43552: 18 1990 vp. - HE n:o 47 43553: 43554: kohtaiselle turvallisuudelle, voitaisiin karkot- ta syntyperää, maasta karkottaminen tuskin 43555: taa maasta (4 kohta). Vaara voi ilmetä esimer- tulee kyseeseen. 43556: kiksi toistuvana väkivaltana muita kohtaan. 44 §. Maasta karkottamisesta päättäminen. 43557: Säännöstä on muutettu siten, että siinä koros- Pykälä on samansisältöinen kuin voimassa ole- 43558: tuu viranomaisen huomattava näyttövelvolli- van lain 19'§. Sitä ehdotetaan kuitenkin muu- 43559: suus. Lähtökohtaisesti vaarallisuustapauksissa tettavaksi siten, että ulkomaalaisvaltuutetulle 43560: tulisi odottaa tuomioistuimen päätöstä ja pe- ja ulkomaalaiselle tulee aina varata tilaisuus 43561: rustella maasta karkottaminen rikosperustei- tulla kuulluksi ulkomaalaisen karkottamista 43562: sesti. koskevassa asiassa. 43563: Ulkomaalainen, joka on ryhtynyt taikka 45 §. Maahantulokielto. Maahantulokieltoa 43564: jonka voidaan aikaisemman toimintansa perus- koskevia säännöksiä ei ehdoteta sisällöllisesti 43565: teella tai muutoin perustellusti olettaa ryhtyvän muutettaviksi verrattuna voimassa olevaan la- 43566: sabotaasiin, vakoiluun, luvattomaan tieduste- kiin. 43567: lutoimintaan taikka Suomen suhteita vieraa- Maahantulokiellon määräämisestä ilmoite- 43568: seen valtion vaarantavaan toimintaan, voitai- taan muihin Pohjoismaihin ja kaikkien Poh- 43569: siin ehdotuksen mukaan edelleen karkottaa joismaiden maahantulokiellot otetaan Pohjois- 43570: maasta (5 kohta). maille yhteiseen maahantulokieltoluetteloon. 43571: Pakolaisen karkottamista koskeva säännös Maahantulokielto on myös ehdoton rajalta 43572: ehdotetaan pysytettäväksi samanlaisena kuin se käännyttämisperuste pohjoismaisen passintar- 43573: on voimassa olevassa ulkomaalaislaissa. Sään- kastussopimuksen ja ulkomaalaislain mukaan. 43574: nös on sopusoinnussa pakolaisten oikeus- Maahantulokiellon peruuttamisen osalta eh- 43575: asemaa koskevan sopimuksen 32 ja 33 artiklan dotetaan lakiin otettaviksi ne perusteet, jolloin 43576: kanssa. Pakolaisten oikeusasemaa koskevan peruuttaminen voisi tapahtua. Kielto tulisi voi- 43577: sopimuksen 33 artiklan tarkoittamana erityisen da peruuttaa muuttuneiden olosuhteiden vuok- 43578: törkeänä rikoksena pidettäneen törkeää rikosta si kokonaan tai osittain taikka silloin, kun 43579: siloin, kun on olemassa rangaistusta koventa- tärkeät henkilökohtaiset syyt puoltavat kiellon 43580: via perusteita. Mikäli osoittautuu, että ilman peruuttamista. Henkilökohtaisina syinä voitai- 43581: suuria vaikeuksia ei ole löydetävissä maata, siin ajatella esimerkiksi tärkeää perhetapahtu- 43582: jonne pakolainen voitaisiin karkottaa, tulisi maa. 43583: harkita, onko karkottamispäätöksen tekemi- Tärkeänä on lisäksi pidettävä, että maahan- 43584: nen lainkaan tarkoituksenmukaista. tulokiellon pituuteen saa itsenäisesti hakea 43585: 43 §. Maasta karkottaminen. Pykälän 2 mo- muutosta. Tästä ehdotetaan säädettäväksi 43586: menttiin ehdotetaan otettavaksi non-refoule- muutoksenhakua koskevassa luvussa. 43587: ment -periaatteen sisältävä kielto ja viittaus 46 § . Takaisin kuljettaminen ja erinäiset 43588: 30 §:ään. kustannukset. Pääsääntöisesti tulee rajalta 43589: Maasta karkottaminen on harkinnanvarai- käännytetyn ulkomaalaisen itse huolehtia kus- 43590: nen toimi, jossa olosuhteita on tarkasteltava tannuksista, jotka aiheutuvat siitä, että hän 43591: kokonaisuutena. Huomioon otettavia seikkoja joutuu palaamaan lähtöpaikkakunnalleen. 43592: ovat etenkin ulkomaalaisen siteet Suomeen. Usein ulkomaalaisella itsellään ei kuitenkaan 43593: Tällaisina siteinä tulisivat pykälän 1 momentin ole varoja, joilla hän pystyisi suorittamaan 43594: mukaan kyseeseen muun muassa lapsen ja paluukuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. 43595: vanhemman suhde, Suomessa oleva puoliso, Tällöin on ulkomaalaisen tänne kuljettanut 43596: maassa oleskelun pituus sekä 42 §:n 1 momen- liikenteenharjoittaja velvollinen kuljettamaan 43597: tin 3 kohdan tapauksessa myös rikoksen tai hänet takaisin sinne, mistä hänet otettiin kulje- 43598: rikosten laatu. tettavaksi. Kuljetusvelvollisuus olisi kaikilla lii- 43599: Pohjoismaiden kansalaisten erityisen aseman kenteenharjoittajilla, ja se koskisi jokaista ra- 43600: huomioon ottaen heidän karkottamisensa pi- jalta käännytettyä käännyttämisperusteesta 43601: täisi tulla kyseeseen vain erittäin harvinaisissa riippumatta. Rajalta käännytetty ja liikenteen- 43602: poikkeustapauksissa. harjoittaja voisivat kuitenkin tehdä sopimuk- 43603: Pysyvän oleskeluluvan saaneen karkottami- sen muustakin kohteesta, johon palauttaminen 43604: nen voisi tapahtua vain erittäin painavasta tapahtuu. Pohjoismainen passintarkastussopi- 43605: syystä. Mikäli ulkomaalainen on syntynyt Suo- mus on otettava palauttamiskohteen valinnassa 43606: messa ja asunut täällä koko elämänsä samaten huomioon ja rajalta käännytetyn pääsy kohtee- 43607: kuin silloin, kun ulkomaalainen on suomalais- seen tulee luonnollisesti varmistaa. 43608: 1990 vp. - HE n:o 47 19 43609: 43610: Toisinaan rajalta käännytetty tarvitsee saat- sia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämä- 43611: tajan paluumatkaa varten. Mikäli liikenteen- töntä. 43612: harjoittajalla on ollut mahdollisuus havaita Alle 18-vuotiaan osalta ehdotetaan, että en- 43613: ulkomaalaisen maahantulon edellytysten puut- nen säilöönottoa tulisi kuulla sosiaaliviran- 43614: tuminen, ehdotetaan että liikenteenharjoittaja omaista tai ulkomaalaisvaltuutettua. Säilöön 43615: olisi velvollinen kuljettamaan myös saattajan ottamista ei tulisi kuin erittäin poikkeuksellisis- 43616: omalla kustannuksellaan. sa oloissa käyttää alle 15-vuotiaaseen, eikä 43617: Pykälä vastaa voimassa olevan lain 22 §:ää. perheenjäseniä tulisi erottaa toisistaan. Käy- 43618: tännössä säilöönotto tuskin tulisi kyseeseen 43619: vastoin ulkomaalaisvaltuutetun tai sosiaalivi- 43620: 7 luku. Turvaamistoimet ranomaisen kantaa. Myös 15-18 -vuotiaan 43621: säilöönottoa tulisi mahdollisimman pitkälle 43622: 47 §. Ilmoittautumisvelvollisuus ja muut val- välttää. 43623: vontakeinot. Säilöönottoa tulisi käyttää vain Ikäraja 18 vuotta on yhdenmukainen lasten- 43624: silloin, kun muiden valvontakeinojen ei katso- suojelulaissa ja Yhdistyneiden Kansakuntien 43625: ta riittävästi takaavan ulkomaalaiseen kohdis- lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa 43626: tettavien toimien tehokkuutta. Tämän korosta- käytetyn ikärajan kanssa. 43627: miseksi ehdotetaan, että ilmoittautumisvelvolli- Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuk- 43628: suudesta ja muista valvontakeinoista säädettäi- sia koskevan yleissopimuksen mukaan on va- 43629: siin ennen säilöönottoa. paudenriistoon turvauduttava vasta viimeiseksi 43630: ja mahdollisimman lyhyen ajan. Mainitun 43631: Ehdotetaan, että ulkomaalainen voitaisiin 43632: yleissopimuksen mukaan tulee vapaudenriiston 43633: määrätä ilmoittautumaan määräaikoina polii- 43634: kohteeksi joutunut lapsi pitää erillään aikuisis- 43635: sin luona, kun sen selvittäminen, voidaanko ta, paitsi silloin, kun katsotaan olevan lapsen 43636: hänen maahantulonsa sallia, sitä erityisesti 43637: vaatii taikka kun hänet on päätetty käännyttää edun mukaista menetellä toisin. Jokaisella lap- 43638: sella on tämän yleissopimuksen mukaan oikeus 43639: rajalta, tai karkottaa maasta taikka kun häntä pitää yhteyttä perheeseensä. 43640: koskevaa sellaista päätöstä valmistellaan. Säilöön otetun ulkomaalaisen asia tulisi 43641: Maahantulon edellytysten tarkistaminen luonnollisesti käsitellä kiireellisenä. 43642: saattaa edellyttää myös turvapaikkaa hakeneen Rikoksesta epäillyn kiinniottamisesta, pidät- 43643: ulkomaalaisen määräämistä velvolliseksi il- tämisestä ja vangitsemisesta säädetään pakko- 43644: moittautumaan poliisin luona. Turvapaikan keinolaissa. 43645: hakeminen on yksi maahantulon muoto. 49 § . Säilöönotosta päättäminen. Päätöksen 43646: Muiksi valvontakeinoiksi ilmoittautumisvel- säilöön ottamisesta tekisi se paikallispoliisin, 43647: vollisuuden lisäksi ehdotetaan passin tai mat- keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikku- 43648: kalipun luovuttamista poliisin haltuun tai va- van poliisin päällystöön kuuluva poliisimies, 43649: kuuden asettamista. Valvontakeinona voita- jolle asian käsittely kuuluu. 43650: neen käyttää myös sellaisen olinpaikan ilmoit- Säilytyspaikan suhteen tähdennetään, että 43651: tamista, josta ulkomaalainen on tavoitettavis- ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja varten 43652: sa. tulisi olla erityinen oleskelupaikka. Ulkomaa- 43653: Pykälässä mainittuja valvontakeinoja voitai- laislain nojalla säilöön otettuja ei tulisi sijoit- 43654: siin käyttää joko yksinään tai toisiinsa yhdis- taa poliisin pidätystiloihin tai yleiseen vanki- 43655: tettyinä. laan muutoin kuin erittäin painavista syistä. 43656: 48§. Säilöönotto. Milloin 47 §:ssä maini- Perheeliisiä ei tule erottaa toisistaan. Oikea 43657: tuissa tapauksissa valvontakeinojen ei katsota säilytyspaikka on tällöin normaali asuin- 43658: riittävän ja mikäli ulkomaalaisen henkilökoh- huoneisto, jossa perhe voi yhdessä oleskella 43659: taiset ja muut olosuhteet huomioon ottaen on valvonnassa. Turvapaikanhakijat voidaan ma- 43660: perusteltua aihetta olettaa, että ulkomaalainen joittaa pakolaiskeskukseen. 43661: ilman säilöönottoa piileskelee tai tekee rikoksia Säilöön otetun vapautta tulisi rajoittaa vain 43662: Suomessa tai jos hänen henkilöllisyytensä on siinä määrin, kuin säilöön ottamisen tarkoitus 43663: selvittämättä, voitaisiin hänet ehdotuksen mu- ja säilössä pitämisen varmuus sekä järjestyksen 43664: kaan ottaa säilöön. Tässä yhteydessä huomiota säilyminen edellyttävät. 43665: halutaan kiinnittää myös lakiehdotuksen 50§. Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuo- 43666: 1 §:ään, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuk- mioistuinkäsittely. Ihmisoikeussopim ukset 43667: 20 1990 vp. - HE n:o 47 43668: 43669: edellyttävät säilöönottopäätöksen saattamista otettu ulkomaalainen useimmiten passittamaan 43670: pikaisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eu- poliisin suojiin. 43671: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 Päätöksen säilöön otetun pitämiseksi edel- 43672: artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, jolta leen säilössä voi edellä 50 §:n mukaan tehdä 43673: on riistetty hänen vapautensa, on oikeus vaa- muukin kuin säilyttämispaikkakunnan alioi- 43674: tia, että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan keus. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, 43675: pikaisesti tuomioistuimessa ja että hänet va- että päätöksen tehneen tuomioistuimen tulee 43676: pautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. näissä tapauksissa viipymättä ilmoittaa päätök- 43677: Vastaava määräys sisältyy myös Yhdistyneiden sestään säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. 43678: Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia Säilyttämispaikkakunnan alioikeudella on olta- 43679: oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan va tieto säilöönotosta, sillä se saattaa joutua 43680: 4 kappaleeseen. ottamaan säilöön ottamista koskevan asian 43681: Ehdotetaan, että säilöönotosta päättäneen uudelleen tutkittavaksi, kuten jäljempänä 43682: poliisimiehen tulisi viipymättä ja viimeistään 53 §:ssä säädetään. 43683: säilöön ottamista seuraavana päivänä ennen 52 §. Säilöön otetun päästäminen vapaaksi. 43684: virka-ajan päättymistä ilmoittaa toimenpiteestä Säilössä pitämisen edellytykset saattavat lakata 43685: sen paikkakunnan yleiselle alioikeudelle, jossa piankin säilöönottopäätöksen tekemisen jäl- 43686: säilössä pitäminen tapahtuu tai kiireeilisessä keen. Jotta ulkomaalainen ei joutuisi olemaan 43687: tapauksessa muullekin alioikeudelle sen mu- säilössä säilöönoton edellytysten lakkaamisen 43688: kaan kuin oikeusministeriö tarkemmin mää- jälkeen, ehdotetaan säädettäväksi, että säilöön 43689: rää. Ilmoitus voisi tapahtua myös puhelimitse, ottamisesta päättäneen poliisimiehen tulisi heti 43690: mutta tällöin se tulisi viipymättä vahvistaa määrätä säilöön otettu päästettäväksi vapaak- 43691: kirjallisesti. Tarkoitus on, että oikeusministe- si, mikäli säilössä pitämisen edellytykset lak- 43692: riö vahvistaa päivystysjärjestelmän kuultuaan kaavat. Mikäli tuomioistuin olisi päättänyt säi- 43693: hovioikeuksia. Päivystävät alioikeudet määrät- löön otetun pitämisestä edelleen säilössä, tulisi 43694: täisiin hovioikeuspiireittäin jokaista viikonlop- vapaaksi päästämisestä ilmoittaa säilyttämis- 43695: pua varten, ja ne käsiHelisivät vuorollaan ky- paikkakunnan alioikeudelle. Ilmoitus tapahtui- 43696: seisen piirin säilöön ottamista koskevat asiat. si samalla tavalla kuin säilöön ottamista koske- 43697: va ilmoitus. Puhelimitse tapahtunut ilmoitus 43698: Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti. 43699: tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja 43700: 53 §. Säilöön ottamista koskevan asian uu- 43701: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- 43702: delleen käsittely. Säilöönoton aikaa ei ehdoteta 43703: löön ottamisesta. Määräaika laskettaisiin siis 43704: rajoitettavaksi. 1otta säilöönoton edellytysten 43705: siitä hetkestä, kun poliisi on kirjannut henki- 43706: olemassaolo voitaisiin ajoittain tarkistaa, eh- 43707: lön säilöön otetuksi, eikä siitä, kun asiasta on 43708: dotetaan säädettävksi, että tuomioistuimen tu- 43709: ilmoitettu yleiselle alioikeudelle. 43710: lisi vapaudenriiston jatkuessa ottaa säilöönot- 43711: Istunnossa tulisi olla läsnä säilöön otetun toa koskeva asia omasta aloitteestaan aina 43712: lisäksi myös säilöönotosta päättäneen poliisi- viimeistään kahden viikon kuluttua uudelleen 43713: miehen tai hänen määräämänsä muun virka- käsiteltäväksi. Kahden viikon aika laskettaisiin 43714: miehen hakijana. Mikäli tulkki olisi tarpeen, päätöksestä, jolla tuomioistuin on määrännyt 43715: tulisi poliisin huolehtia tulkin hankkimisesta. säilöön otetun pidettäväksi edelleen säilössä. 43716: 51 § . Päätös säilöön ottamista koskevassa 54§. Yhieydenotto-oikeus. Säilöön otetulla 43717: asiassa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ulkomaalaisella olisi ehdotuksen mukaan oi- 43718: säilöönottopäätöksen sisällöstä. Mikäli tuo- keus ottaa yhteyttä lähiomaisensa, kotimaansa 43719: mioistuin havaitsee, että säilössä pitämisen edustajan, ulkomaalaisvaltuutetun ja maassa 43720: edellytyksiä ei ole olemassa, tulee säilöön otet- olevan vastaanottajan lisäksi myös oikeusavus- 43721: tu määrätä päästettäväksi heti vapaaksi. Mikäli tajaan. Tästä oikeudesta tulisi ilmoittaa ulko- 43722: edellytyksiä säilössä pitämiselle sen sijaan on maalaiselle säilöönottopäätöksessä. 43723: olemassa, tulee tuomioistuimen määrätä säi- 55§. Henkilöllisyyden todentaminen ja oles- 43724: löön otettu passitettavaksi säilöön otettuja ul- kelua koskevien tietojen antaminen. Ulkomaa- 43725: komaalaisia varten varattuun tai muuhun sopi- laisen passista voidaan todeta hänen henkilölli- 43726: vaan säilytyspaikkaan. Koska ulkomaalaisia syytensä ja passissa olevista leimauksista hänen 43727: säilöön otettuja varten ei toistaiseksi ole varat- oikeutensa oleskella maassa. Tämän vuoksi 43728: tu erityisiä säilytyspaikkoja, tullaan säilöön ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomaalaisen 43729: 1990 vp. - HE n:o 47 21 43730: 43731: tulee poliisin tai muun viranomaisen kehotuk- sen olevan selvästi perusteeton, ei kuitenkaan 43732: sesta esittää passinsa. saisi valittaa. 43733: Ulkomaalaislain säännösten noudattamista Asia on mahdollista saattaa korkeimman 43734: valvoo poliisi. Lakiehdotuksessa on poliisille hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tuomionpur- 43735: lisäksi annettu useita lupahallintoon liittyviä kuteitse niin kuin asiasta on säädetty ylimää- 43736: tehtäviä.· Tästä syystä ehdotetaan säännös ul- räisestä muutoksenhausta hallintoasioissa an- 43737: komaalaisen velvollisuudesta kutsusta saapua netussa laissa (200/66). 43738: poliisin luo antamaan tietoja oleskelustaan 59§. Muutoksenhaku sisäasiainministeriön 43739: otettavaksi myös uuteen lakiin. päätökseen. Sisäasiainministeriön päätökseen 43740: 56§. Maastapoistumiskielto. Maastapoistu- muutosta haettaisiin korkeimmalta hallinto- 43741: miskieltoa ei ulkomaalaislain voimassa ollessa oikeudelta. Muutosta voisi hakea päätökseen, 43742: ole käytetty kuin eräissä harvoissa tapauksissa. jolla ulkomaalainen on käännytetty rajalta tai 43743: Eräissä tilanteissa sen käyttäminen on kuiten- karkotettu maasta taikka määrätty maahantu- 43744: kin perusteltua, muun muassa poliisitutkinnan, lokieltoon tai maastapoistumiskieltoon. Myös 43745: tuomioistuinkäsittelyn tai rangaistuksen täy- viisumin ja oleskeluluvan peruuttamiseen ja 43746: täntöönpanon kannalta. Maastapoistumiskiel- pysyvän oleskeluluvan epäämiseen olisi oikeus 43747: hakea muutosta. Viisumin tai oleskeluluvan 43748: toa tulisi käyttää rajoitetusti, ja se tulisi kumo- 43749: ta niin pian kuin kiellon tarkoitus on saavutet- peruuttamispäätökseen ei ehdotuksen mukaan 43750: tu. saisi hakea muutosta, jos ulkomaalainen ei 43751: vielä ole saapunut Suomeen. Valitusoikeuden 43752: puuttuminen johtuu siitä periaatteesta, että 43753: 8 luku. Muutoksenhaku ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta pääs- 43754: tä vieraaseen valtioon. 43755: 57§. Muutoksenhaku passintarkastusvirano- 60 §. Valitusoikeuden rajoitukset. Valitus- 43756: maisen tai poliisin päätökseen. Ulkomaalaisasi- oikeutta ei olisi viisumin tai määräaikaisen 43757: oiden luonteen johdosta on tärkeää, että muu- oleskeluluvan epäämispäätöksestä. ·Muutok- 43758: toksenhakumenettely on yksinkertainen ja no- senhakuoikeuden puuttuminen johtuu edellä 43759: pea ja antaa riittävän oikeusturvan. Muutosta kertotusta periaatteesta, jonka mukaan ulko- 43760: haettaisiin passintarkastusviranomaisen tai po-. maalaisella ei ole ehdotonta oikeutta päästä 43761: Iiisin päätökseen lääninoikeudelta. Lääninoi- vieraaseen valtioon, oleskella ja tehdä ansio- 43762: keuden päätökseen ei saisi valittamalla hakea työtä siellä. 43763: muutosta. 61 §. Valitusmenettely. Ulkomaalaisen oi- 43764: 58§. Muutoksenhaku turvapaikkalautakun- keusturvan parantaminen on ulkomaalaislain 43765: nan päätökseen. Se, annetaanko turvapaikka uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita. Muutok- 43766: ehdotetun 30 §:n mukaan vai evätäänkö se senhakuoikeutta ehdotetaan olennaisesti lisät- 43767: ehdotetun 31 §:n nojalla, on oikeusharkintaa. täväksi. Myös karkotuspäätöksen yhteydessä 43768: Kun turvapaikan antaminen kuitenkin riip- annettuun maahantulokieltopäätökseen saisi 43769: puu valtion harkinnasta, eikä pakolaisella ole erikseen hakea muutosta. Tällä tarkoitettaisiin 43770: subjektiivista oikeutta saada turvapaikkaa, pe- myös päätöstä, jolla sisäasiainministeriö ei ole 43771: rustuu turvapaikan antaminen viime kädessä peruuttanut maahantulokieltoa. 43772: tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Mikäli Valitus olisi käsiteltävä kiireellisenä. Ehdote- 43773: muutoksenhakuasteena olisi tuomioistuin, jou- taan, että valitusasiakirjat voisi jättää myös 43774: tuisi se ratkaistuaan asian oikeuskysymyksen Suomen ulkomaanedustustoon. Edustuston tu- 43775: osalta siirtämään tarkoituksenmukaisuuskysy- lisi viipymättä toimittaa asiakirjat valitusviran- 43776: myksen korkeimmasta hallinto-oikeudesta an- omaiselle. 43777: netun lain 5 §:n nojalla valtioneuvoston rat- Lain mukaan valituskelpoisiin päätöksiin tu- 43778: kaistavaksi. lisi liittää valitusosoitus. Laissa mainitut muu- 43779: Tästä syystä ehdotetaan, että turvapaikka- toksenhaun rajoitukset eivät luonnollisestikaan 43780: lautakunnan päätökseen haettaisiin muutosta estä ylimääräisten muutoksenhakukeinojen 43781: valtioneuvostolta. Asian käsittely valtioneuvos- käyttöä. 43782: tossa voidaan tarvittaessa voimassa olevien 62 §. Eräiden päätösten täytäntöönpanokel- 43783: säännösten nojalla järjestää yksityiskohtaisem- poisuus. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa 43784: min. Turvapaikkalautakunnan yksimielisestä olevan lain 35 §:ää. Siihen on ainoastaan tehty 43785: päätöksestä, jolla lautakunta toteaa hakemuk- muista ehdotuksista johtuvia tarkistuksia. 43786: 22 1990 vp. - HE n:o 47 43787: 43788: 63 § • Tiedoksianto. Päätöksen tiedoksiauto 10 luku. Erinäiset säännökset 43789: on oikeusturvan kannalta tärkeä. Myös pää- 43790: töksen lainvoimaiseksi tuleminen edellyttää, et- 67 §. Ulkomaalaisvaltuutettu ja viranomais- 43791: tä päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle. ten yhteistoiminta. Ulkomaalaiskuraattorin 43792: Tiedoksiannossa on pääsääntöisesti noudatet- virka muutetaan ulkomaalaisvaltuutetun virak- 43793: tava tiedoksiannosta hallintoasioissa annettua si. Ulkomaalaisvaltuutettu toimisi sosiaali- ja 43794: lakia (232/66). Eräissä tapauksissa tämä ei terveysministeriön yhteydessä. 43795: kuitenkaan ole mahdollista, jolloin päätös voi- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lisäksi 43796: taisiin antaa tiedoksi ulkomaalaisen kansalai- viranomaisten yhteistoiminnasta ulkomaalaisa- 43797: suus- tai kotivaltion edustustoon. sioissa. Asetuksella on tarkoitus perustaa sisä- 43798: Tiedoksiautoa koskevat säännökset vastaa- asiainministeriöön ulkomaalaisasiain yhteistyö- 43799: vat voimassa olevan lain 31 §:ää. ryhmä. Yhteistyöryhmä on välttämätön ulko- 43800: maalaisasioiden hallinnon hajanaisuuden joh- 43801: 64 §. Vieraan kielen käyttö. Kielilain (148/ dosta. 43802: 22) mukaan päätökset annetaan maan virallisil- 68 §. Tiedottaminen ulkomaalaisvaltuutetul- 43803: la kielillä. Ulkomaalaisella tulisi olla oikeus le. Pykälä vastaa voimassa olevan lain 38 §:ää. 43804: saada häntä koskevasta päätöksestä tieto vie- Pykälää on ulkomaalaiskuraattorin työkoke- 43805: raalla kielellä. Tiedon saamisella tarkoitettai- muksen mukaisesti muutettu siten, että ulko- 43806: siin, että päätös tulkittaisiin ulkomaalaiselle maalaisvaltuutettu saa tärkeimmät päätökset 43807: siten, kuin siitä asetuksella tarkemmin sääde- tietoonsa aina ja muut päätökset silloin, kun 43808: tään. katsoo sen tarpeelliseksi. 43809: Siitä, mitkä ovat ne kielet, joilla ulkomaalai- 69 §. Majoittaminen ja muuttaminen. Ulko- 43810: sella on oikeus saada päätöksestä tieto, ehdote- maalaislailla ei ole tarkoitettu muuttaa väes- 43811: taan myös säädettäväksi asetuksella. Ensisijai- tökirjalainsäädännön tai majoitus- ja ravitse- 43812: sesti tulisivat kyseeseen kansainvälisen kanssa- misliikkeistä annetun lain (502/69) mukaista 43813: käymisen kannalta yleisimmät kielet. ilmoitusmenettelyä. Pykälään on otettu lähin- 43814: nä leirintäalueita koskeva säännös, jolla Sisä- 43815: asiainministeriölie annetaan mahdollisuus an- 43816: taa määräyksiä ulkomaalaisten majoittamista 43817: 9 luku. Rangaistussäännökset 43818: ja muuttamista koskevien ilmoitusten tekemi- 43819: sestä. 43820: 65 §. Ulkomaalaisrikkomus. Voimassa ole- 70 §. Poikkeusmääräysten antaminen. Pykä- 43821: vassa laissa on ulkomaalaislain tai sen nojalla lä vastaa sisällöltään voimassa olevan lain 43822: annettujen säännösten rikkominen säädetty 30 §:ää, mutta poikkeusmääräysten antamisen 43823: yleisesti rangaistavaksi. Koska tällaisten avoin- edellytyksiä on tarkistettu vastaamaan Suomea 43824: ten rangaistussäännösten käyttö ei ole suota- velvoittavien ihmisoikeussopimusten vaatimuk- 43825: vaa, ehdotetaan että rangaistavai teot yksilöi- sia. Säännöstä sovellettaessa on otettava huo- 43826: dään sekä säädetään rangaistus erikseen ulko- mioon myös lakiehdotuksen 1 §, jonka mu- 43827: maalaiselle ja erikseen työnantajalle. kaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa lakia so- 43828: Passin, viisumin tai oleskeluluvan puute on vellettaessa rajoittaa enempää kuin on välttä- 43829: myös karkotusperuste. Ilmoittautumisvelvolli- mätöntä. 43830: suuden rikkominen saattaa aiheuttaa sen, että Ilmeinen terrorismin uhka voisi antaa oikeu- 43831: ulkomaalainen määrätään otettavaksi säilöön, den poikkeusmääräysten antamiseen. 43832: mikäli hänen tällöin voidaan katsoa piileskele- 71 §. Valvonta. Lain säännösten noudatta- 43833: vän. misen valvonta ehdotetaan edelleen säilytettä- 43834: väksi poliisilla. 43835: 66 §. Työnantajan ulkomaalaisrikkomus. 72 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat 43836: Pykälässä ehdotetaan rangaistavaksi työnanta- säännökset lain soveltamisesta annettaisiin ase- 43837: ja, joka ottaa palvelukseensa ulkomaalaisen tuksella. 43838: tarkistamatta, onko tälle myönnetty vaadittava 73 §. Voimaantulo. Pykälässä on lain voi- 43839: työlupa. maantulosäännös. Ulkomaalaislailla kumottai- 43840: Teosta, joka sisältää 29 §:n 2 momentin siin 26 päivänä huhtikuuta 1983 annettu ulko- 43841: rikkomisen säädetään rangaistus työsopimus- maalaislaki (400/83) myöhempine muutoksi- 43842: laissa. neen. 43843: 1990 vp. - HE n:o 47 23 43844: 43845: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- 3. Voimaantulo. 43846: räykset. 43847: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin 43848: pian kuin se on hyväksytty ja vahvistettu. 43849: Ulkomaalaislain soveltamista koskevat tar- 43850: kemmat säännökset ja määräykset annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 43851: asetuksella. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 43852: 24 1990 vp. - HE n:o 47 43853: 43854: 43855: 43856: 43857: Ulkomaalaislaki 43858: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43859: 43860: 1 luku 5§ 43861: Yleiset säännökset Muukalaispassi 43862: 1§ Sisäasiainministeriö voi myöntää muukalais- 43863: Soveltamisala passin maassa olevalle ulkomaalaiselle, jos tä- 43864: mä ei voi saada passia kotimaansa viranomai- 43865: Ulkomaalaisen maahantuloon, maastaläh- selta tai jos siihen muutoin on erityinen syy. 43866: töön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa Ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskelulu- 43867: sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja van suojelun tarpeen vuoksi, sisäasiainministe- 43868: säännöksiä ja määräyksiä sekä Suomea veivoit- riö myöntää muukalaispassin. 43869: tavia kansainvälisiä sopimuksia. Muukalaispassiin voidaan tehdä merkintä 43870: Ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä laissa siitä, että haltijan henkilöllisyyttä ei ole pystyt- 43871: henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. ty varmistamaan. 43872: Lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oi- Ennen kuin muukalaispassi luovutetaan, ul- 43873: keuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttä- komaalaisen tulee luovuttaa hallussaan oleva 43874: mätöntä. matkustusasiakirja sisäasiainministeriölle. 43875: 43876: 2§ 6 § 43877: 43878: Avustajan ja tulkin käyttö Pakolaisen matkustusasiakirja 43879: Sisäasiainministeriö myöntää 37 §:ssä tar- 43880: Ulkomaalaisella on oikeus käyttää avustajaa koitetulle pakolaiselle pakolaisen matkustus- 43881: ja tulkkia tämän lain mukaisissa asioissa. asiakirjan. 43882: Pakolaisen matkustusasiakirjaan voidaan 43883: 3§ tehdä merkintä siitä, että haltijan henkilölli- 43884: Maahantulo- ja maastalähtöpaikat syyttä ei ole pystytty varmistamaan. 43885: Ennen kuin pakolaisen matkustusasiakirja 43886: Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö luovutetaan, ulkomaalaisen tulee luovuttaa 43887: on sallittu vain vahvistettujen passintarkastus- hallussaan oleva matkustusasiakirja sisäasiain- 43888: paikkojen kautta, jollei Suomea veivoittavasta ministeriölle. 43889: kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. 43890: Sisäasiainministeriö voi antaa luvan maa- 7 § 43891: hantuloon ja maastalähtöön muualtakin kuin 43892: Muukalaispassin ja pakolaisen 43893: passintarkastuspaikan kautta. 43894: matkustusasiakirjan palauttaminen 43895: 4 § Muukalaispassi tai pakolaisen matkustus- 43896: Passi asiakirja on palautettava sisäasiainministeriöl- 43897: le, kun sen haltija on: 43898: Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ja 1) saanut Suomen kansalaisuuden; 43899: maassa oleskellessaan oltava koti- tai oleskelu- 2) saanut toisen matkustusasiakirjan; 43900: maansa viranomaisen antama voimassa oleva 3) lakannut olemasta pakolainen; 43901: passi. 4) palannut pysyvästi kotimaahansa; 43902: Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä 5) menettänyt oleskeluoikeutensa Suomessa; 43903: passin asemesta hyväksytään myös henkilöto- tai 43904: distus tai muu vastaava asiakirja. 6) kuollut. 43905: 1990 vp. - HE n:o 47 25 43906: 43907: 8§ 12 § 43908: Lupa maahan saapumiseen ja maassa Viisumilajit 43909: oleskeluun 43910: Viisumeja ovat kertaviisumi, toistuvaisviisu- 43911: Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ja mi, kauttakulkuviisumi ja paluuviisumi. 43912: maassa oleskellessaan oltava viisumi tai oleske- Kertaviisumi myönnetään enintään kolmen 43913: lulupa, jollei Suomea veivoittavasta kansainvä- kuukauden oleskelua varten. 43914: lisestä sopimuksesta muuta johdu. Toistuvaisviisumi myönnetään enintään kol- 43915: Ilman viisumia maahan saapuvalle ulkomaa- me kuukautta kerrallaan kestävää oleskelua 43916: laiselle voidaan Suomessa myöntää viisumi, jos varten. 43917: hän esittää painavan syyn, miksi viisumia ei ole Kauttakulkuviisumi myönnetään lukumää- 43918: hankittu ennen maahan saapumista. rältään rajoitettuja, enintään viisi vuorokautta 43919: kerrallaan kestäviä kauttakulkumatkoja var- 43920: Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle ul- ten. 43921: komaalaiselle voidaan Suomessa myöntää oles- Paluuviisumi myönnetään yhtä tai useampaa 43922: kelulupa 20 §:ssä säädetyin edellytyksin. maahanpaluuta varten. 43923: Viisumivapaudesta säädetään asetuksella. Viisumiin merkitään se enimmäisaika, jonka 43924: se oikeuttaa oleskelemaan maassa, sekä maa- 43925: 9§ hantulokertojen enimmäismäärä. Viisumi voi- 43926: Liikkumisoikeus daan myöntää enintään passin voimassaolo- 43927: ajaksi. 43928: Ulkomaalainen, jolla on tämän lain mukai- 43929: nen oleskeluoikeus, saa vapaasti asua ja liik- 13 § 43930: kua maassa, jollei toisin säädetä tai erityisen Viisumin myöntäminen 43931: säännöksen nojalla määrätä. 43932: Viisumin myöntää ulkomailla Suomen diplo- 43933: 10 § maattinen edustusto tai lähetetyn konsulin vi- 43934: rasto. Viisumin voi myöntää myös muu Suo- 43935: Pohjoismaiden kansalaisten maahantulo, men edustusto, jos ulkoasiainministeriö on an- 43936: oleskelu ja työnteko tanut tarvittavan valtuuden siinä palvelevalle 43937: nimetylle Suomen kansalaiselle. 43938: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansa- 43939: laisella on oikeus saapua maahan ilman passia Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainministe- 43940: riötä kuultuaan edustustoille ohjeet viisumin- 43941: suoraan näistä valtioista ja oleskella täällä 43942: myöntämismenettelystä. 43943: ilman oleskelulupaa sekä tehdä työtä ilman 43944: Viisumin ilman viisumia maahan saapuvalle 43945: työlupaa siten kuin näiden valtioiden kesken 43946: myöntää sisäasiainministeriö tai sen ohjeiden 43947: on sovittu. 43948: mukaan maahantulopaikan passintarkastusvi- 43949: ranomainen. 43950: 2 luku 14 § 43951: Matkailu Viisumin peruuttaminen ja raukeaminen 43952: 11§ Viisumi voidaan peruuttaa, jos ulkomaalai- 43953: Viisumi nen on viisumia hakiessaan tietoisesti antanut 43954: henkilöllisyyttään koskevia tai muita päätök- 43955: Viisumma tarkoitetaan ulkomaalaiselle mat- seen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salan- 43956: kailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oles- nut sellaisen seikan, joka olisi saattanut vaikut- 43957: kelua varten myönnettävää maahantulolupaa. taa päätöksen sisältöön. 43958: Paluuviisumma tarkoitetaan kuitenkin oleske- Viisumin peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos 43959: luluvan saaneelle ulkomaalaiselle myönnettä- ulkomaalainen ei vielä ole saapunut maahan, 43960: vää lupaa palata maahan. viisumin voi peruuttaa myös edustusto, joka 43961: Viisumin voimassaolon edellytyksenä on, et- on myöntänyt viisumin. 43962: tä ulkomaalaisen passi tai muu matkustusasia- Viisumi raukeaa, kun ulkomaalainen karko- 43963: kirja on voimassa. tetaan maasta. 43964: 43965: 4 300447Y 43966: 26 1990 vp. - HE n:o 47 43967: 43968: 3 luku 18 § 43969: Oleskelu Edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle 43970: ulkomailla 43971: 15 § 43972: Oleskelulupa Määräaikainen oleskelulupa voidaan myön- 43973: tää, jos: 43974: Oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle 1) ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suomes- 43975: muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa sa tai ulkomaalaisella on muu side Suomeen; 43976: lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää 2) ulkomaalainen tulee opiskelemaan Suo- 43977: lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella messa olevaan oppilaitokseen ja hänen toi- 43978: täällä. meentulonsa on turvattu; 43979: 3) ulkomaalaiselle voidaan myöntää työlupa 43980: Oleskeluluvan voimassaolo edellyttää, että 43981: ulkomaalaisen passi tai muu matkustusasiakir- tai hänen toimeentulonsa Suomessa on muu- 43982: toin turvattu; taikka 43983: ja on voimassa. 43984: 4) painava humanitaarinen tai muu erityinen 43985: syy puoltaa luvan myöntämistä. 43986: 16 § 43987: Oleskelulupalajit 19 § 43988: Oleskeluluvan myöntäminen Suomessa 43989: Oleskelulupia ovat määräaikainen oleskelu- 43990: lupa ja pysyvä oleskelulupa. Oleskeluluvan ilman oleskelulupaa maahan 43991: Määräaikainen oleskelulupa myönnetään vä- saapuvalle myöntää sisäasiainministeriö. 43992: hintään yhdeksi vuodeksi, jollei ulkomaalaisen Uuden määräaikaisen oleskeluluvan ja pysy- 43993: maassa oleskelun tarkoituksesta muuta johdu vän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulko- 43994: tai jollei ulkomaalainen hae oleskelulupaa ly- maalaiselle myöntää paikallispoliisi. Jollei pai- 43995: hyemmäksi ajaksi. kallispoliisi katso voivansa erityisestä syystä 43996: myöntää pysyvää oleskelulupaa, sen on saatet- 43997: Ulkomaalaiselle, joka on ollut Suomen kan- tava asia sisäasiainministeriön ratkaistavaksi. 43998: salainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen Oleskeluluvan Suomessa olevan diplomaatti- 43999: on tai on ollut Suomen kansalainen, määräai- sen edustuston tai lähetetyn konsulin viraston 44000: kainen oleskelulupa myönnetään kahdeksi vuo- henkilökuntaan kuuluvalle ja hänen perheenjä- 44001: deksi, jollei hän hae oleskelulupaa lyhyemmäk- senelleen myöntää ulkoasiainministeriö. Hen- 44002: si ajaksi. kilökuntaan kuuluvalle kolmannen valtion 44003: Pysyvä oleskelulupa myönnetään ulkomaa- kansalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen sekä 44004: laiselle, joka on oleskellut maassa yhtäjaksoi- henkilökunnan yksityisessä palveluksessa ole- 44005: sesti kahden vuoden ajan, jollei hänen maassa valle oleskeluluvan myöntää kuitenkin sisäasi- 44006: oleskelunsa tarkoituksesta muuta johdu tai ainministeriö tai paikallispoliisi. 44007: jollei luvan myöntämistä vastaan ole erityisiä 44008: syitä. 20 § 44009: Edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle 44010: 17 § Suomessa 44011: Oleskeluluvan myöntäminen ulkomailla Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle voi- 44012: daan määräaikainen oleskelulupa myöntää 44013: Oleskeluluvan myöntää ulkomailla Suomen Suomessa, jos: 44014: diplomaattinen edustusto tai lähetetyn konsu- 1) ulkomaalainen on ollut Suomen kansalai- 44015: lin virasto. Oleskeluluvan voi myöntää myös nen tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan 44016: muu Suomen edustusto, jos ulkoasiainministe- on tai on ollut Suomen kansalainen; 44017: riö on antanut tarvittavan valtuuden siinä pal- 2) ulkomaalainen on jo ennen Suomeen saa- 44018: velevalle nimetylle Suomen kansalaiselle. pumistaan asunut yhdessä Suomessa asuvan 44019: Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainministe- aviopuolisonsa kanssa tai elänyt avioliiton- 44020: riötä kuultuaan edustustoille ohjeet oleskelulu- omaisissa olosuhteissa Suomessa asuvan henki- 44021: van myöntämismenettelystä. lön kanssa; 44022: 1990 vp. - HE n:o 47 27 44023: 44024: 3) oleskeluluvan myöntämistä puoltaa suoje- 24 § 44025: lun tarve tai painava humanitaarinen tai muu Työlupavelvollisuus 44026: erityinen syy; taikka 44027: 4) oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen Ulkomaalaisella, joka aikoo Suomessa ryh- 44028: kohtuutonta. tyä ansiotyöhön, on oltava työlupa, jollei 44029: Turvapaikan Suomessa saaneelle ja muulle 25 §:stä muuta johdu. 44030: 37 §:ssä tarkoitetulle pakolaiselle myönnetään Ulkomaalaisella, joka otetaan Suomessa pal- 44031: määräaikainen oleskelulupa. velukseen suomalaiseen alukseen, on oltava 44032: työlupa, jollei työministeriö toisin määrää. 44033: Pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä sääde- Työlupaa on haettava ennen maahan saapu- 44034: tään 16 §:n 4 momentissa. mista. Ilman työlupaa maahan saapuneelle ul- 44035: komaalaiselle työlupa voidaan myöntää, jos 44036: 21 § hän ei aikaisemmin ole ollut velvollinen hank- 44037: Oleskeluluvan peruuttaminen kimaan työlupaa tai jos luvan epääminen olisi 44038: ilmeisen kohtuutonta. 44039: Oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos ulko- 44040: maalainen on oleskelulupaa hakiessaan tietoi- 25 § 44041: sesti antanut henkilöllisyyttään koskevia tai Työlupavelvollisuudesta vapautetut 44042: muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja 44043: taikka salannut sellaisen seikan, joka olisi saat- Työlupaa ei tarvitse ulkomaalainen: 44044: tanut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Määräai- 1) joka on saanut pysyvän oleskeluluvan; 44045: kainen oleskelulupa voidaan peruuttaa myös taikka 44046: muusta painavasta syystä. 2) joka on saanut määräaikaisen oleskelulu- 44047: Oleskeluluvan peruuttaa luvan myöntänyt van ja: 44048: viranomainen. Jos ulkomaalainen on jo saapu- a) joka on ollut Suomen kansalainen tai 44049: nut maahan, edustuston myöntämän luvan voi jonka vanhemmista ainakin toinen on tai on 44050: kuitenkin peruuttaa vain sisäasiainministeriö. ollut Suomen kansalainen; 44051: b) joka on Suomen kansalaisen tai Suomessa 44052: 22 § pysyvästi asuvan ulkomaalaisen aviopuoliso tai 44053: lapsi; taikka 44054: Oleskeluluvan raukeaminen c) joka on 37 §:ssä tarkoitettu pakolainen tai 44055: oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi saanut 44056: Oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaalainen: ulkomaalainen. 44057: 1) karkotetaan maasta; Oleskeluluvan saanut opiskelija ei tarvitse 44058: 2) on ilmoittanut muuttavaosa pois maasta; työlupaa osa-aikaiseen tai loma-aikana tehtä- 44059: tai vään työhön. 44060: 3) on oleskellut yhtäjaksoisesti kaksi vuotta Asetuksella säädetään, missä ammatissa, toi- 44061: maan ulkopuolella. messa tai tehtävässä ulkomaalainen ei tarvitse 44062: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta päät- työlupaa. 44063: tää, että oleskelulupa ei 1 momentin 3 kohdas- 44064: sa tarkoitetussa tapauksessa raukea. 26 § 44065: Työluvan myöntäminen 44066: Työluvan myöntää ulkomailla 17 §:n 1 mo- 44067: 4 luku mentissa mainittu edustusto. Edustuston tulee 44068: Työnteko ennen työluvan myöntämistä hankkia työviran- 44069: omaisen lausunto. Milloin edustusto pyytää 44070: 23 § sisäasiainministeriöitä lausunnon oleskelulu- 44071: Työlupa vasta, sisäasiainministeriö hankkii työviran- 44072: omaisen lausunnon. 44073: Työluvalla tarkoitetaan lupaa tehdä Suomes- Maassa olevalle ulkomaalaiselle, jolla on 44074: sa ansiotyötä. oleskelulupa, työluvan myöntää työviranomai- 44075: Ulkomaalaisen oikeudesta harjoittaa elinkei- nen. Jollei ulkomaalaisella ole oleskelulupaa, 44076: noa säädetään erikseen. työluvan myöntää sisäasiainministeriö tai pai- 44077: 28 1990 vp. - HE n:o 47 44078: 44079: kallispoliisi oleskeluluvan yhteydessä. Tällöin 5 luku 44080: tulee ennen työluvan myöntämistä hankkia Suoja vainoa vastaan 44081: työviranomaisen lausunto. 44082: 30 § 44083: 44084: 27 § 44085: Turvapaikan antaminen 44086: Työluvan voimassaoloaika ja työlupaan Ulkomaalaiselle voidaan antaa turvapaikka, 44087: tehtävät rajoitukset jos hän oleskelee kansalaisuusvaltionsa tai py- 44088: syvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella sen joh- 44089: Työlupa myönnetään vähintään yhdeksi dosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelä- 44090: vuodeksi, jollei työn laadusta tai kestosta taik- tä joutuvansa siellä vainotuksi rodun, uskon- 44091: ka ulkomaalaisen oleskelun tarkoituksesta non, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalli- 44092: muuta johdu taikka jollei työluvan myöntämi- seen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mieli- 44093: seen lyhyemmäksi ajaksi työviranomaisen kan- piteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on 44094: nan perusteella ole muuta painavaa syytä. haluton turvautumaan sanotun valtion suoje- 44095: luun. 44096: Työlupa myönnetään määrätylle alalle, mut- 44097: ta lupaan voidaan liittää työnantajaa, työluvan 44098: alueellista kelpoisuutta tai työn laatua koskevia 31 § 44099: rajoituksia. Turvapaikan epääminen 44100: Työlupa raukeaa, kun oleskelulupa lakkaa 44101: olemasta voimassa. Turvapaikka voidaan jättää antamatta, jos: 44102: 1) siihen Suomen turvallisuuden johdosta on 44103: erityistä syytä; 44104: 28 §· 2) ulkomaalainen on tehnyt kansainvälisten 44105: sopimusten määritelmien mukaisen rikoksen 44106: Työlupaa varten vaat{ittavat selvitykset rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ih- 44107: misyyttä vastaan taikka törkeän muun rikok- 44108: Työlupahakemukseen voidaan edellyttää lii- sen kuin poliittisen rikoksen; 44109: tettäväksi selvitys haki-jan terveydentilasta, am- 3) ulkomaalainen on oleskellut vieraassa val- 44110: mattitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tiossa, jossa hän on saanut turvapaikan tai 44111: sekä siitä, onko h~nt}i rangaistu rikoksesta. jossa hänellä olisi oleskelunsa aikana ollut 44112: tilaisuus hakea turvapaikkaa; 44113: 4) Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja 44114: • 29 § Tanskan välillä passintarkastuksen poistami- 44115: Työnantajan velvollisuudet sesta pohjoismaiden välisillä rajoilla tehdyn 44116: sopimuksen (SopS 10/58) mukaan toinen sopi- 44117: musvaltio on velvollinen ottamaan takaisin 44118: Työnantajan on ·ennen ulkomaalaisen työ- ulkomaalaisen; tai 44119: suhteen alkamista varmistaudutt~va, että ulko- 5) ulkomaalaisesta saatujen tietojen perus- 44120: maalaisella on työlupa tai että hän ei tarvitse 44121: teella siihen muutoin harkitaan olevan erittäin 44122: työlupaa. Jos työlupa on myönnetty määrä- 44123: painavia syitä. 44124: ajaksi, työnantajan on työsuhteen jatkuessa 44125: varmistauduttava, että ulkomaalaiselle on 44126: myönnetty uusi työlupa. 32 § 44127: Työnantajan on annettava työviranomaiselle Oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi 44128: vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle maksettava 44129: palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien Ulkomaalaiselle, jolle ei anneta turvapaik- 44130: työehtosopimusten mukaiset tai, milloin alalla kaa mutta jonka ei katsota voivan turvallisesti 44131: ei ole työehtosopimusta, että ne vastaavat suo- palata kotimaahansa tai pysyvään asuin- 44132: malaisiin työntekijö.ihin noudatettavaa käytän- maahansa, voidaan myöntää oleskelulupa Suo- 44133: töä. messa suojelun tarpeen vuoksi. 44134: 1990 vp. - HE n:o 47 29 44135: 44136: 33 § 36 § 44137: Turvapaikkahakemus Turvapaikkahakemusta koskevien 44138: asiakirjojen salassapito 44139: Turvapaikkahakemus jätetään poliisille, pas- 44140: sintarkastajalle, ulkomaalaiskeskukselle tai ul- Turvapaikkahakemusta koskevat asiakirjat 44141: komaalaisvaltuutetulle. Milloin hakemus on jä- ja asiassa annettu päätös on pidettävä salassa, 44142: tetty passintarkastajalle tai ulkomaalaisvaltuu- jollei turvapaikanhakija anna suostumusta tai 44143: tetulle, tämän tulee viipymättä toimittaa hake- sisäasiainministeriö erittäin painavasta syystä 44144: mus ulkomaalaiskeskukselle tai poliisille. lupaa niitä koskevien tietojen antamiseen julki- 44145: suuteen. 44146: Ulkomaalaisen on haettava turvapaikkaa 44147: maahan saapuessaan tai pian sen jälkeen. Tur- 37 § 44148: vapaikka voidaan antaa myöhemminkin teh- 44149: dystä hakemuksesta, jos olosuhteet ulkomaa- Pakolainen 44150: laisen kotimaassa tai maassa, jossa hän vaki- 44151: naisesti asuu, ovat hänen täällä ollessaan Pakolainen on ulkomaalainen, joka on: 44152: muuttuneet niin, että turvapaikan antaminen 1) saanut turvapaikan Suomessa; 44153: on perusteltua. 2) otettu Suomeen Yhdistyneiden Kansakun- 44154: tien pakolaisasiain päävaltuutetun hyväksymä- 44155: 34 § 44156: llä pakolaisena; 44157: 3) oleskeluluvan saanut 1 tai 2 kohdassa 44158: Turvapaikkahakemuksen ratkaiseminen tarkoitetun ulkomaalaisen aviopuoliso tai hä- 44159: nen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa 44160: Turvapaikkahakemuksen ratkaisee sisäasi- elävä henkilö; 44161: ainministeriö. Jos sisäasiainministeriö katsoo, 44162: 4) oleskeluluvan saanut 1 tai 2 kohdassa 44163: että turvapaikkaa ei tule antaa, sen on siirrettä- 44164: tarkoitetun ulkomaalaisen alaikäinen lapsi; 44165: vä asia turvapaikkalautakunnan ratkaistavaksi. 44166: 5) oleskeluluvan saanut alaikäisen 1 tai 2 44167: kohdassa tarkoitetun ulkomaalaisen isä, äiti, 44168: 35 § alaikäinen sisar tai veli. 44169: Turvapaikkalautakunta Pakolaiselle annetaan pyynnöstä selvitys sii- 44170: tä, että hän on pakolainen' (pakolaisselvitys). 44171: Turvapaikkalautakunnan asettaa valtioneu- 44172: vosto sisäasiainministeriön esityksestä viideksi 38 § 44173: vuodeksi kerrallaan. 44174: Pakolaisuuden lakkaaminen 44175: Lautakunnan puheenjohtajana on sisäasiain- 44176: ministeriön edustaja ja muina jäseninä yksi Henkilö lakkaa olemasta pakolainen, jos 44177: ulkoasiainministeriön, yksi oikeusministeriön, hän: 44178: yksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä yksi 1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kan- 44179: Suomen Punaisen Ristin edustaja. Lautakun- salaisuusvaltionsa suojeluun; 44180: nalle määrätään jäsenten keskuudesta varapu- 2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen 44181: heenjohtaja. Kullekin jäsenelle määrätään kak- takaisin omasta vapaasta tahdostaan; 44182: si henkilökohtaista varajäsentä. 44183: 3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi 44184: Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapu- turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suoje- 44185: villa on vähintään kolme jäsentä tai varajäsen- luun; 44186: tä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapu- 4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan, 44187: heenjohtaja. josta pakeni tai jonka ulkopuolelle jäi vainon 44188: Lautakunta voi tarvittaessa kutsua kuulta- pelosta; tai 44189: vaksi tutkinnan suorittaneen viranomaisen 5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa, 44190: edustajan, asiantuntijoita ja turvapaikan haki- koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli 44191: jan. pakolainen, ovat lakanneet olemasta. 44192: 30 1990 vp. - HE n:o 47 44193: 44194: 6 luku tarkastusviranomainen. Jos ulkomaalainen on 44195: Maahantulon estäminen ja maasta hakenut turvapaikkaa Suomessa, rajalta kään- 44196: poistaminen nyttämisestä päättää kuitenkin sisäasiainminis- 44197: teriö. 44198: 39 § Jos passintarkastusviranomaisen käsiteltävä- 44199: Rajalta käännyttämisen perusteet nä olevalla rajalta käännyttämistä koskevalla 44200: asialla on merkitystä 39 §:n soveltamisen kan- 44201: Rajalta voidaan käännyttää ulkomaalainen: nalta muissa samankaltaisissa tapauksissa, voi 44202: 1) jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa passintarkastusviranomainen saattaa asian si- 44203: passia, viisumia tai oleskelulupaa; säasiainministeriön ratkaistavaksi. 44204: 2) jolla ei ole vaadittavaa työlupaa; Päätös rajalta käännyttämisestä on tehtävä 44205: 3) joka kieltäytyy antamasta passintarkas- kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ulko- 44206: tuksessa tarpeellisia tietoja henkilöllisyydes- maalainen on saapunut maahan. Jos ulkomaa- 44207: tään tai matkastaan; lainen on hakenut turvapaikkaa Suomessa, 44208: 4) joka tarvittavien varojen puuttumisen päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä ennen kuin 44209: vuoksi on kykenemätön huolehtimaan maassa turvapaikkahakemus on ratkaistu. 44210: oleskelustaan ja kotimatkastaan ja jolla ei ole 44211: maassa hänen oleskelu- ja kotimatkakustan- 42 § 44212: nuksistaan vastaavaa vastaanottajaa; Maasta karkottamisen perusteet 44213: 5) jonka voidaan perustellusti arvioida elät- 44214: tävän itseään epärehellisin keinoin; Maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen: 44215: 6) jonka voidaan tuomitun vapausrangais- 1) joka oleskelee maassa ilman vaadittavaa 44216: tuksen perusteella tai muutoin perustellusti passia, viisumia tai oleskelulupaa; 44217: olettaa syyllistyvän Suomessa tai muussa Poh- 2) joka lyhyen maassa oleskelun aikana on 44218: joismaassa rikokseen, josta on säädetty anka- saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehti- 44219: rampi rangaistus kuin yksi vuosi vankeutta; tai maan itsestään; 44220: 7) jonka voidaan aikaisemman toimintansa 3) joka on syyllistynyt rikokseen, josta sää- 44221: perusteella tai muutoin perustellusti olettaa detty rangaistus on vähintään yksi vuosi van- 44222: ryhtyvän Suomessa sabotaasiin, vakoiluun, lu- keutta, tai joka on toistuvasti syyllistynyt ri- 44223: vattomaan tiedustelutoimintaan tai Suomen koksiin; 44224: suhteita vieraaseen valtioon vaaraotavaan toi- 4) joka on käyttäytymisellään osoittanut ole- 44225: mintaan. vansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; tai 44226: Rajalta on käännytettävä ulkomaalainen, jo- 5) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan 44227: ka on määrätty maahantulokieltoon Suomessa aikaisemman toimintansa perusteella tai muu- 44228: tai muussa Pohjoismaassa. toin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin, 44229: vakoiluun, luvattomaan tiedustelutoimintaan 44230: 40 § taikka Suomen suhteita vieraaseen valtioon 44231: Rajalta käännyttäminen vaaraotavaan toimintaan. 44232: Pakolaisen saa karkottaa vain, jos: 44233: Ulkomaalainen on käännytettävä rajalta vii- 1) edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetus- 44234: vyttelemättä passintarkastuspaikalla tai muual- sa tapauksessa karkottamiseen on kansalliseen 44235: la, niin pian kun on voitu selvittää, voidaanko turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja tur- 44236: ulkomaalaisen maahantulo sallia. vallisuuteen perustuva erityinen syy; taikka 44237: Ketään ei saa käännyttää rajalta alueelle, 2) jos hänet on tuomittu erityisen törkeästä 44238: jolla hän voi joutua epäinhimillisen kohtelun rikoksesta ja tuomio on saanut lainvoiman. 44239: tai 30 §:ssä tarkoitetun vainon kohteeksi, eikä 44240: alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaisel- 43 § 44241: le alueelle. Maasta karkottaminen 44242: 41 § Maasta karkottamista harkittaessa on otetta- 44243: Rajalta käännyttämisestä päättäminen va huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat 44244: ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Näitä ovat 44245: Rajalta käännyttämisestä päättää sisäasiain- ainakin ulkomaalaisen oleskelun pituus, lapsen 44246: ministeriön antamien ohjeiden mukaan passin- ja vanhemman suhde, perhesiteet ja muut si- 44247: 1990 vp. - HE n:o 47 31 44248: 44249: teet Suomeen sekä 42 §:n 1 momentin 3 koh- Jos ulkomaalainen on jäänyt ilman vaaditta- 44250: dassa tarkoitetussa tapauksessa myös rikoksen vaa passia, viisumia tai oleskelulupaa maahan 44251: tai rikosten laatu. aluksesta, ovat aluksen päällikkö, laivanisäntä 44252: Ketään ei saa karkottaa alueelle, jolla hän ja tämän käyttämä laivanselvitysliike velvolli- 44253: voi joutua epäinhimillisen kohtelun tai 30 §:ssä set yhteisvastuullisesti korvaamaan ne kustan- 44254: tarkoitetun vainon kohteeksi, eikä alueelle, nukset, joita valtiolle on aiheutunut ulkomaa- 44255: jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueel- laisen maassa oleskelusta ja rajalta käännyttä- 44256: le. misestä tai karkottamisesta. 44257: Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan 44258: 44 § vastaavasti, jos ulkomaalainen on jäänyt ilman 44259: Maasta karkottamisesta päättäminen vaadittavaa passia, viisumia tai oleskelulupaa 44260: maahan ilma-aluksesta. 44261: Maasta karkottamisesta päättää poliisin esi- 44262: tyksestä sisäasiainministeriö. Sisäasiainministe- 44263: riö voi päättää maasta karkottamisesta valtion 7 luku 44264: turvallisuutta tai Suomen suhteita vieraaseen Turvaamistoimet 44265: valtioon vaarantavan toiminnan perusteella il- 44266: man poliisin esitystäkin. 47 § 44267: Ulkomaalaiselle ja ulkomaalaisvaltuutetulle I/moittautumisvelvollisuus ja muut 44268: on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulko- valvontakeinot 44269: maalaisen karkottamista koskevassa asiassa. 44270: Milloin sen selvittäminen, voidaanko ulko- 44271: 45 § maalaisen maahantulo sallia, sitä erityisesti 44272: Maahantulokielto vaatii taikka milloin ulkomaalainen on päätet- 44273: ty käännyttää rajalta tai karkottaa maasta 44274: Maasta karkottamista koskevassa päätökses- taikka häntä koskevaa sellaista päätöstä val- 44275: sä ulkomaalainen voidaan määrätä maahantu- mistellaan, voidaan hänet velvoittaa määräai- 44276: lokieltoon enintään viideksi vuodeksi tai tois- koina ilmoittautumaan poliisin luona, kunnes 44277: taiseksi. on selvitetty, voidaanko hänen maahantulonsa 44278: Maahantulokielto voidaan muuttuneiden sallia, taikka kunnes hänet on käännytetty 44279: olosuhteiden vuoksi tai tärkeän henkilökohtai- rajalta tai karkotettu maasta tai asia muutoin 44280: sen syyn vuoksi peruuttaa joko kokonaan tai ratkaistu. 44281: määräajaksi. Peruuttamisesta päättää sisäasi- Ulkomaalainen voidaan 1 momentissa mai- 44282: ainministeriö. nituissa tapauksissa määrätä luovuttamaan 44283: passinsa tai matkalippunsa poliisin haltuun, 44284: 46 § asettamaan poliisin määräämä vakuus taikka 44285: Takaisin kuljettaminen ja erinäiset ilmoittamaan poliisille paikka, josta hän on 44286: kustannukset tavoitettavissa. 44287: 48 § 44288: Jos ulkomaalainen käännytetään rajalta, on Säilöönotto 44289: ulkomaalaisen tänne kuljettanut liikenteenhar- 44290: joittaja velvollinen kuljettamaan hänet takaisin Jos 47 §:n 1 momentissa tarkoitettujen olo- 44291: sinne, mistä hänet on otettu kuljetettavaksi. suhteiden vallitessa ulkomaalaisen henkilökoh- 44292: Jollei ulkomaalaisella ole varoja paluumat- taiset ja muut olosuhteet huomioon ottaen on 44293: kaa varten, liikenteenharjoittaja on velvollinen perusteltua aihetta olettaa, että hän piileskelee 44294: suorittamaan kuljetuksen omalla kustannuksel- tai tekee rikoksia täällä, taikka jos ulkomaalai- 44295: laan. Jos rajalta käännyttäminen on johtunut sen henkilöllisyys on selvittämättä, voidaan 44296: passin, viisumin, oleskeluluvan, työluvan tai ulkomaalainen 47 §:ssä mainittujen valvonta- 44297: varojen puutteesta ja ulkomaalainen tarvitsee keinojen käyttämisen asemesta ottaa säilöön. 44298: saattajan, on liikenteenharjoittaja velvollinen Alle 18-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule- 44299: suorittamaan myös saattajan mukanaolosta ai- matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisval- 44300: heutuvat kustannukset. Liikenteenharjoittajal- tuutettua. 44301: la ei ole oikeutta saada valtiolta korvausta Säilöön otetun ulkomaalaisen asia on käsi- 44302: kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista. teltävä kiireellisenä. 44303: 32 1990 vp. - HE n:o 47 44304: 44305: 49 § Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi- 44306: Säilöönotosta päättäminen sestä tekee muu kuin säilyttämispaikkakunnan 44307: alioikeus, sen on viipymättä ilmoitettava pää- 44308: Päätöksen säilöönotosta tekee se paikallispo- töksestään säilyttämispaikkakunnan alioikeu- 44309: liisin, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai delle. 44310: liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva poliisi- 44311: mies, jolle asian käsittely kuuluu. 52§ 44312: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta- Säilöön otetun päästäminen vapaaksi 44313: va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai 44314: muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 44315: otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas- määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va- 44316: sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään. paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi- 44317: seen ei enää ole. 44318: Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun 44319: 50§ pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on 44320: Säi/öönotos"ta· ilmoittaminen ja viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä 44321: tuomioistuinkäsittely säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi- 44322: tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli- 44323: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on mitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistetta- 44324: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista va kirjallisesti. 44325: seuraavana päivänä ilmoitettava säilöön otta- 44326: misesta säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle 44327: tai kiireellisessä tapauksessa muullekin alioi- 53§ 44328: keudelle sen mukaan kuin oikeusministeriö Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen 44329: tarkemmin määrää. Ilmoitus saadaan tehdä käsittely 44330: myös puhelimitse. Puhelimitse tehty ilmoitus 44331: on viipymättä vahvistettava kirjallisesti. Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä- 44332: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis- väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik- 44333: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan 44334: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel- 44335: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van- leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii- 44336: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään. kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin 44337: Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä- on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel- 44338: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää- leen säilössä. 44339: räaikain laskemisesta annetun lain (150/30) 44340: 5 §:ää. 54§ 44341: Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi- Yhteydenotto-oikeus 44342: tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa 44343: ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä- Kun ulkomaalainen on otettu säilöön, hänel- 44344: senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää le on varattava tilaisuus ottaa yhteys lähiomai- 44345: myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin seensa, kotimaansa edustajaan, oikeusavusta- 44346: yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty. jaan, ulkomaalaisvaltuutettuun ja maassa ole- 44347: vaan vastaanottajaan. 44348: 44349: 51 § 44350: Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa 55§ 44351: Henkilöllisyyden todentaminen ja oleskelua 44352: Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä, 44353: koskevien tietojen antaminen 44354: tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu 44355: päästettäväksi heti vapaaksi. Ulkomaalaisen on poliisin tai muun ulko- 44356: Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi- maalaisen asiaa käsittelevän viranomaisen ke- 44357: dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä hotuksesta esitettävä passinsa tai muulla luo- 44358: säilöön otettu passitettavaksi 49 § :ssä mainit- tettavana tavalla todennettava henkilöllisyyten- 44359: tuun säilytyspaikkaan. sä. 44360: 1990 vp. - HE n:o 47 33 44361: 44362: Ulkomaalaisen on kutsusta saavuttava polii- tomana, ei kuitenkaan saa valittaa. Valtioneu- 44363: sin luo antamaan tarvittavia tietoja oleskelus- voston päätökseen ei saa. hakea valittamalla 44364: taan. muutosta. 44365: 44366: 56§ 59§ 44367: Maastapoistumiskielto Muutoksenhaku sisäasiainministeriön 44368: · päätökseen 44369: Jos ulkomaalainen on epäiltynä tai syyttees- 44370: sä rikoksesta tai jos hänet on tuomittu rangais- Ulkomaalainen, joka katsoo sisäasiainminis- 44371: tukseen, jota ei ole suoritettu, tai jos muu teriön rajalta käännyttämistä, maasta karkot- 44372: erittäin tärkeä syy sitä vaatii, sisäasiainministe- tamista, maahantulokieltoa, maastapoistumis- 44373: riö voi poliisin tai muunkin viranomaisen esi- kieltoa, viisumin tai oleskeluluvan peruutta- 44374: tyksestä kieltää ulkomaalaista poistumasta mista taikka pysyvän oleskeluluvan epäämistä 44375: maasta. Kielto on voimassa sisäasiainministe- koskevan päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, 44376: riön määräämän ajan, jollei sitä aikaisemmin voi valittaa päätöksestä ko!keimpaan hallinto- 44377: peruuteta. oikeuteen 14 päivän kulu~tssa tiedoksi saami- 44378: Kiireeilisessä tapauksessa poliisi voi kieltää sesta niin kuin muutoksenh~msta baHintoasiois- 44379: ulkomaalaista poistumasta maasta. Poliisin on sa annetussa laissa säädetään. Päätöksestä, 44380: viipymättä ilmoitettava kiellosta sisäasiainmi- jolla viisumi tai oleskelulupa on peruutettu 44381: nisteriölle, jonka on päätettävä, pidetäänkö ennen kuin ulkomaalainen on saapunut maa- 44382: kielto voimassa. han, ei kuitenkaan s"aa valittaa. 44383: Maastapoistumiskielto on peruutettava niin 44384: pian kuin estettä maasta poistumiselle ei enää 60 § 44385: ole. Valitusoikel!den rajoitukset 44386: Muissa kuin 57-59 §:ssä tarkoitetuissa ta- 44387: 8 luku pauksissa ei tämän lain nojalla tehtyihin pää- 44388: Muutoksenhaku töksiin saa hakea muutosta valittamalla. 44389: 44390: 57§ 61 § 44391: Muutoksenhaku passintarkastusviranomaisen Valitusmenettely 44392: tai poliisin päätökseen 44393: Valituskirja on annettava päätöksen tehneel- 44394: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön passin- le viranomaiselle, jonka on toimitettava asian 44395: tarkastusviranomaisen tekemään rajalta kään- ratkaisemisen perusteena olleet asiakirjat oman 44396: nyttämistä tai poliisin tekemään oleskeluluvan lausuntonsa ohella viipymättä valitusvirano- 44397: peruuttamista koskevaan päätökseen, voi valit- maiselle. Ulkomailla valituskirjan saa antaa 44398: taa päätöksestä lääninoikeuteen 14 päivän ku- myös Suomen edustustolle, jonka on viipymät- 44399: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Läänin- tä toimitettava se valitusviranomaiselle. Säi- 44400: oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla löön otettu saa kuitenkin antaa valituskirjansa 44401: muutosta. säilytyspaikan esimiehelle tai laitoksen johta- 44402: jalle, jonka on toimitettava se edelleen päätök- 44403: 58 § sen tehneelle viranomaiselle. 44404: Muutoksenhaku turvapaikkalautakunnan Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. 44405: päätökseen 44406: 62 § 44407: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön turva- Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus 44408: paikkalautakunnan päätökseen, voi valittaa 44409: päätöksestä valtioneuvostoon 14 päivän kulu- Rajalta käännyttämistä ja maastapoistumis- 44410: essa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin kieltoa koskeva päätös voidaan panna täytän- 44411: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa töön sen estämättä, että siihen on haettu muu- 44412: laissa (154/50) säädetään. Päätöksestä, jolla tosta. 44413: turvapaikkalautakunta on yksimielisesti hylän- Maasta karkottamista koskeva sisäasiainmi- 44414: nyt turvapaikkahakemuksen selvästi perusteet- nisteriön päätös voidaan panna täytäntöön en- 44415: 5 300447Y 44416: 34 1990 vp. - HE n:o 47 44417: 44418: nen kuin se on saanut lainvoiman, jos ulko- 66 § 44419: maalainen kahden esteettämän todistajanläsnä Työnantajan ulkomaalaisrikkomus 44420: ollessa ilmoittaa suostuvansa päätöksen täytän- 44421: töönpanaan ja allekirjoittaa päätökseen tehtä- Työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa 44422: vän sitä koskevan merkinnän. palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaa- 44423: laisen, jolla ei ole vaadittavaa työlupaa, on 44424: 63 § tuomittava työnantajan ulkomaalaisrikkomuk- 44425: sesta sakkoon. 44426: Tiedoksianto 44427: 44428: Jos tämän lain nojalla tehty päätös on an- 10 luku 44429: nettava tiedoksi ulkomaalaiselle, noudatetaan 44430: soveltuvin osin, mitä tiedoksiannosta hallinto- Erinäiset säännökset 44431: asioissa annetussa laissa (232/66) säädetään. 67 § 44432: Tiedoksiauto saadaan kuitenkin toimittaa Ulkomaalaisvaltuutettu ja viranomaisten 44433: myös lähettämällä päätös postitse ulkomaalai- yhteistoiminta 44434: sen ilmoittamaan osoitteeseen tai, jollei ulko- 44435: maalainen ole ilmoittanut osoitetta tiedoksian- Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä on 44436: taa varten, toimittamalla päätös ulkoasiainmi- ulkomaalaisvaltuutettu. Ulkomaalaisvaltuute- 44437: nisteriön välityksellä sen valtion edustustoon, tun tehtävistä ja toiminnan järjestämisestä sää- 44438: jonka kansalainen ulkomaalainen on tai jossa detään erikseen. 44439: hän pysyvästi oleskelee. Tiedoksiannan katso- Viranomaisten välisen yhteistoiminnan ke- 44440: taan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, hittämisestä tämän lain mukaisissa asioissa 44441: kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- säädetään asetuksella. 44442: keen, kun asiakirja on annettu postin kuljetet- 44443: tavaksi tai toimitettu edustustoon. 68 § 44444: Tiedottaminen ulkomaalaisvaltuutetulle 44445: 64 § Tämän lain 32, 34, 41, 44, 45, 49, 51, 53 ja 44446: Vieraan kielen käyttö 56-59 §:ssä tarkoitetut päätökset on viipy- 44447: mättä saatettava ulkomaalaisvaltuutetun tie- 44448: Ulkomaalaisella on oikeus saada häntä kos- toon. Ulkomaalaisvaltuutetun pyynnöstä hä- 44449: kevasta päätöksestä tieto vieraalla kielellä siten nen tietoonsa on saatettava 21, 26, 56, 65 ja 44450: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 66 § :ssä tarkoitetut päätökset. 44451: Sisäasiainministeriö antaa ohjeet tavasta, 44452: jolla päätökset saatetaan ulkomaalaisvaltuute- 44453: 9 luku tun tietoon. 44454: Rangaistussäännökset 69 § 44455: 65 § Majoittaminen ja muuttaminen 44456: Ulkomaalaisrikkomus Sen lisäksi, mitä väestökirjalaissa (141169) ja 44457: majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa ase- 44458: Ulkomaalainen, joka: tuksessa (502/69) säädetään, sisäasiainministe- 44459: 1) oleskelee maassa ilman vaadittavaa pas- riö voi antaa määräyksiä ulkomaalaisten ma- 44460: sia, viisumia tai oleskelulupaa tai tekee maassa joittamista ja muuttamista koskevien ilmoitus- 44461: ansiotyötä ilman vaadittavaa työlupaa; taikka ten tekemisestä. 44462: 2) jättää noudattamatta 47 §:n nojalla mää- 70 § 44463: rätyn ilmoittautumisvelvollisuuden tai 55 §:n 44464: nojalla annetun kutsun saapua antamaan tieto- Poikkeusmääräysten antaminen 44465: ja oleskelustaan, Valtioneuvostolla on sodan aikana tai so- 44466: on tuomittava ulkomaalaisrikkomuksesta danvaaran uhatessa taikka muiden näihin ver- 44467: sakkoon. rattavissa olevien poikkeusolojen vallitessa val- 44468: 1990 vp. - HE n:o 47 35 44469: 44470: ta antaa ulkomaalaisen maahantulosta, maassa vien säännösten ja määräysten noudattamisen 44471: oleskelusta, työnteosta ja maasta lähdöstä valvonnassa säädetään erikseen. 44472: määräyksiä, jotka poikkeavat tämän lain tai 44473: sen nojalla annetuista säännöksistä tai mää- 72§ 44474: räyksistä. 44475: Tarkemmat säännökset 44476: 71 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 44477: Valvonta töönpanosta annetaan asetuksella. 44478: Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- 73 § 44479: nösten ja määräysten noudattamista valvovat 44480: sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus ja po- Voimaantulo 44481: liisi. Ulkomaalaisten maahantuloa ja maasta- 44482: lähtöä koskevien säännösten ja määräysten Tämä laki tulee voimaan päivänä 44483: noudattamista valvovat myös passintarkasta- kuuta 19 44484: jat. Tällä lailla kumotaan 26 päivänä huhtikuuta 44485: Rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja muun 1983 annettu ulkomaalaislaki (400/83) siihen 44486: viranomaisen tehtävistä ulkomaalaisia koske- myöhemmin tehtyine muutoksineen. 44487: 44488: 44489: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 44490: 44491: 44492: Tasavallan Presidentti 44493: MAUNO KOIVISTO 44494: 44495: 44496: 44497: 44498: Ministeri Toivo T. Pohjala 44499: 36 1990 vp. - HE n:o 47 44500: 44501: Liite 44502: 44503: 44504: 44505: 44506: Asetusluonnos 44507: 1§ 44508: Passi käydä ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymä- 44509: ajat. Seuruepassiin saa olla merkittynä vain 44510: Ulkomaalaiselta vaadittavassa passissa on seuruepassin antaneen valtion kansalaisia. 44511: oltava hänen nimensä ja muut henkilöllisyyden Seurueen johtajalla on oltava henkilökohtai- 44512: toteamiseksi tarpeelliset tiedot sekä maininta nen passi. Jokaisella seuruepassiin merkityllä 44513: passin voimassaoloajasta. Passissa on lisäksi on oltava kotimaansa viranomaisen antama 44514: oltava valokuva, josta passinhaltija voidaan henkilötodistus. 44515: vaikeudetta tunnistaa. Maahan saavuttaessa ja maasta lähdettäessä 44516: Ulkomaalaisen aviopuoliso ja hänen 16 passintarkastajalle on jätettävä luettelo seurue- 44517: vuotta nuoremmat lapsensa voivat käyttää ul- passilla matkustavista. Luettelosta tulee käydä 44518: komaalaisen passia, jos siinä on heidän nimen- ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat. 44519: sä ja aviopuolison valokuva. 44520: Jollei passissa ole mainintaa sen kelpoisuus- 4 § 44521: alueesta, katsotaan Suomen kuuluvan siihen. Viisumit 44522: Ulkomaalaisen on maahan saapuessaan ja 44523: maasta lähtiessään esitettävä passinsa passin- Viisumi voidaan erityisestä syystä antaa yh- 44524: tarkastajalle. teisesti henkilöille, joiden maahantulon tarkoi- 44525: tus on yhdessä osallistua taide-, tiede- tai 44526: 2§ urheilutapahtumaan tai työsuoritukseen. Täl- 44527: Passin korvaava asiakirja löin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 44528: seuruepassista on säädetty. 44529: Passin asemasta voidaan hyväksyä kansalli- 44530: nen henkilötodistus tai Yhdistyneiden Kansa- 5 § 44531: kuntien tai sen erityisjärjestön antama henkilö- Viisumivapaus 44532: todistus, jos henkilötodistus olennaisilta osil- 44533: taan täyttää passille asetetut vaatimukset. Viisumia ei vaadita sellaiselta ulkomaalaisel- 44534: Erityisistä syistä voidaan tilapäisenä passina ta, jonka kotivaltion kanssa Suomella on sopi- 44535: hyväksyä myös henkilötodistus tai muu vastaa- mus viisumivapaudesta, ellei hänen oleskelunsa 44536: va asiakirja, joka ei täytä passille asetettuja maassa ylitä sopimuksessa mainittua aikaa. 44537: vaatimuksia. Kertaviisumma saa sen voimassaoloaikana 44538: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta hy- palata takaisin maahan Pohjoismaihin suun- 44539: väksymisestä tekee ulkoasiainministeriö han- tautuneen matkan jälkeen ilman uutta viisu- 44540: kittuaan sitä ennen sisäasiainministeriön lau- mia. 44541: sunnon. Ohjeet 2 momentissa tarkoitetun asia- 44542: kirjan hyväksymisestä antaa sisäasiainministe- 6§ 44543: riö. Viisumimerkinnät 44544: 3§ Viisumin myöntäjä voi tehdä viisumiin sen 44545: käyttötarkoitusta koskevia merkintöjä. Per- 44546: Seuruepassi 44547: heenjäsenten yhteiseen passiin merkitty viisumi 44548: Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän ei ilman nimenomaista merkintää koske puoli- 44549: passina hyväksytään seuruepassi, josta tulee saa ja lapsia. 44550: 1990 vp. - HE n:o 47 37 44551: 44552: 7 § maassa, missä hakija pysyvästi asuu. Jos työn 44553: Rajalta käännyttämisestä luopuminen luonne tai hakijan henkilökohtaiset olosuhteet 44554: huomioon ottaen työluvan hakeminen pysyväs- 44555: Vaikka ulkomaalaisen rajalta käännyttämi- tä asuinmaasta käsin olisi kohtuutonta, työlu- 44556: seen on joku ulkomaalaislain 39 §:n I momen- paa voidaan hakea myös siinä maassa, missä 44557: tissa mainituista perusteista, hänen maahantu- hakijalla on voimassa oleva oleskelulupa. 44558: lonsa kuitenkin sallitaan, jos katsotaan, että: Maassa oleskelevan ulkomaalaisen on jätet- 44559: I) kyseessä on liike- tai kokousmatka taikka tävä oleskelu- tai työlupahakemuksensa oleske- 44560: maahantulon salliminen on Suomen kannalta lupaikkakunnan poliisille. Mikäli ulkomaalai- 44561: merkittävää poliittisesti tai taloudellisesti; sella on voimassa oleva oleskelulupa, työlupa- 44562: 2) käännyttäminen olisi kohtuutonta ulko- hakemus jätetään kuitenkin suoraan työvirano- 44563: maalaisen oman tai hänen lähisukulaisensa ter- maiselle. 44564: veydentilan vuoksi; tai Viisumi, oleskelupa sekä työlupa merkitään 44565: 3) käännyttäminen olisi kohtuutonta muun ulkomaalaisen passiin. Edellä 4 §:ssä tarkoitet- 44566: edellä mainittuihin rinnastettavan syyn vuoksi. tu viisumi ja 9 §:ssä tarkoitettu työlupa merki- 44567: Passintarkastaja voi antaa I momentissa tar- tään erilliseen luetteloon. 44568: koitetuissa tapauksissa sisäasiaiministeriön oh- Ulkomaalaisen, joka on saanut uuden pas- 44569: jeiden mukaan kertaviisumin 14 vuorokaudeksi sin, tulee hankkia siihen aikaisemmassa passis- 44570: tai kauttakulkuviisumin enintään viideksi vuo- sa ollut lupamerkintä, jotta hän säilyttäisi oi- 44571: rokaudeksi. keutensa. 44572: 44573: 8§ II § 44574: Kauttakulkumatkustaja Työlupavelvollisuudesta vapautetut 44575: Aluksella tai ilma-aluksella tapahtuvaa väli- Ulkomaalaislain 25 §:ssä mainittujen lisäksi 44576: töntä kauttakulkua varten ulkomaalaiselta ei työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka: 44577: vaadita passia eikä viisumia, jollei hän matkal- 1) harjoittaa elinkeinoa, johon hän on saa- 44578: la Suomen alueen kautta poistu aluksesta tai nut tarvittavan luvan; 44579: ilma-aluksesta taikka satamassa tai lentoase- 2) harjoittaa maatilataloutta tilalla, jonka 44580: malla kauttakulkumatkustajille varatulta alu- omistamiseen ja hallitsemiseen hän on saanut 44581: eelta. oikeuden siten kuin siitä on erikseen säädetty; 44582: Erityisestä syystä voi sisäasiainministeriö 3) tekee työtä, jota varten ulkoasiainministe- 44583: taikka sen ohjeiden mukaan maahantulopai- riö on antanut oleskeluluvan; 44584: kan poliisi tai passintarkastaja hyväksyä kaut- 4) hankkii tilauksia ulkomaisen liikkeen asi- 44585: takulkumatkustajalle muunkin oleskelupaikan. anmukaisesti vaituottamana ilman, että hänellä 44586: on vakinaista tointa maassa; 44587: 9§ 5) suorittaa yksittäisen, lyhytaikaisen ja eri- 44588: tyistaitoa vaativan ulkomailta maahan tuodun 44589: Työlupa koneen tai laitteen huolto-, korjaus- tai asen- 44590: Työlupa voidaan antaa yhteisesti ulkomaa- nustyön, jonka suorittamiseen ei ilman merkit- 44591: laisryhmälle, jonka jäsenet yhdessä osallistuvat tävää viivästystä tai lainkaan ole saatavissa 44592: työn suorittamiseen. Työlupahakemukseen on suomalaista suorittajaa; 44593: tällöin liitettävä ryhmän jäsenten henkilötie- 6) suorittaa tilapäistä, enintään yhden luku- 44594: dot. kauden kestävää opetus- tai luennointitehtävää 44595: korkeakoulussa; 44596: IO § 7) esittää tai laatii asiantuntemusta vaativia 44597: yksittäisiä suullisia tai kirjallisia esityksiä; 44598: Lupahakemusmenettely ja lupien 8) osallistuu ammattiurheilijana yksittäiseen 44599: merkitseminen kilpailuun tai näytökseen; 44600: Viisumi-, oleskelulupa- ja työlupahakemus 9) esiintyy tai osallistuu esityksiin tilaisuuk- 44601: on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeel- sissa, jotka perustuvat Suomen ja toisen val- 44602: la. Lupahakemus jätetään ulkomailla Suomen tion väliseen kulttuurinvaihto- tai muuhun oh- 44603: ulkomaanedustustoon. jelmaan; tai 44604: Ensimmäistä työlupaa on haettava siinä 10) on suomalaiseen alukseen muualla kuin 44605: 38 1990 vp. - HE n:o 47 44606: 44607: Suomessa palvelukseen otettu merimies, mil- päällikkö on velvollinen valvomaan, ettei ku- 44608: loin alus, jolla hän palvelee, pääasiassa liiken- kaan, jolla ei ole siihen oikeutta, pääse maa- 44609: nöi ulkomaisten satamien välillä. han. 44610: Työlupavelvollisuudesta ovat lisäksi vapau- Aluksen päällikön on ilmoitettava viipymät- 44611: tetut: tä merenkulkuhallitukseen ulkomaisen meri- 44612: 1) konsultit, konsultteja vastaavat henkilöt miehen työsuhteen alkamisesta ja päättymises- 44613: sekä messuesittelijät, joiden Suomessa oleske- tä. 44614: luaika ei ylitä kolmea kuukautta ja jotka Sisäasiainministeriö voi määrätä, että 1 mo- 44615: luontaisetujen lisäksi eivät saa Suomessa palk- mentin säännökset koskevat vastaavasti myös 44616: kaa; ilma-aluksen päällikköä. 44617: 2) ulkomaisten tiedotusvälineiden ja uutistoi- 44618: mistojen kirjeenvaihtajat ja toimittajat; 44619: 3) tilapäisesti Suomeen tulevien ulkomaisten 13 § 44620: filmiyhtiöiden filmausryhmien edustajat; Risteilyyn osallistuvaa koskevat säännökset 44621: 4) Suomesta ostetun laitteen tai muun han- 44622: kinnan ulkomaisen ostajan etua valvovat hen- Henkilöliikenteeseen katsastetulla matkus- 44623: kilöt; taja-aluksella tehtävän risteilyn osanottaja saa 44624: 5) uskontoryhmien edustajat, jotka Suomes- käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen 44625: ta eivät saa taloudellista etua; ollessa Suomessa, edellyttäen, että passintar- 44626: 6) Itämeren suojelukomission toimihenkilöt; kastajalle annetaan ennen maissa käyntiä aluk- 44627: 7) Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen yli- sen päällikön vahvistama matkustajaluettelo. 44628: opiston kehitystutkintalaitoksen (WIDER-ins- Risteilyn osanottajan on palattava alukseen 44629: tituutin) tutkimustyössä tarvittava henkilökun- ennen sen siirtymistä toiseen paikkaan. 44630: ta; 44631: 8) Suomen ja Neuvostoliiton välisen sopi- 44632: muksen mukaiset Suomessa olevat taloudellis- 14 § 44633: ten, finanssi-, tieteellisteknisten ja kultturijär- Aluksen ja ilma-aluksen henkilökunta 44634: jestöjen edustustojen sekä yhtiöiden sopimus- 44635: tarkastajat Merimiehellä, jolla on merenkulkijain kan- 44636: 9) kansainvälisten opiskelijajärjestöjen viral- sallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa 44637: lisen opiskelijanvaihto-ohjelman mukaisesti yleissopimuksessa (SopS 64170) tarkoitettu me- 44638: maassa oleskelevat stipendiaatit, jotka eivät tee renkulkijain kansallinen henkilöllisyystodistus, 44639: paikallista työtä; on oikeus käydä maissa ilman passia ja viisu- 44640: 10) Suomen valtion järjestämille työllistä- mia sinä aikana, jolloin alus tavanmukaisesti 44641: miskurseille ja sellaiseen kurssiin liittyvään työ- viipyy satamassa. 44642: harjoitteluun osallistuvat; sekä Ilma-aluksen henkilökuntaan kuuluvaan ei 44643: 11) lentoyhtiöiden edustajat. sovelleta passista eikä viisumista annettuja 44644: Työministeriö voi päättää, missä 1 momen- säännöksiä ja määräyksiä silloin, kun hän 44645: tissa mainittuihin tapauksiin rinnastettavissa saapuu maahan tai lähtee maasta säännönmu- 44646: tapauksissa ulkomaalainen voidaan vapauttaa kaiseen tehtäväänsä kuuluvalla lennolla. Hä- 44647: työlupavelvollisuudesta. nellä on kuitenkin oltava valokuvalla varustet- 44648: Työministeriö päättää, missä tapauksissa tu, kotimaansa ilmailuviranomaisen antama 44649: työlupa voidaan antaa hankkimatta työviran- henkilötodistus. 44650: omaisen lausuntoa ja antaa tarkemmat ohjeet 44651: tämän pykälän säännösten soveltamisesta. 15 § 44652: Merimieskatselmus 44653: 12 § 44654: Aluksen päällikön ilmoitus Ulkomaista merimiestä, jonka päästökatsel- 44655: mus tai ottokatselmus on toimitettu Suomessa, 44656: Maahan saapuvan aluksen päällikön on toi- pidetään maahan saapuvana tai maasta lähte- 44657: mitettava maahantulopaikan poliisille tai pas- vänä ulkomaalaisena. 44658: sintarkastajalle miehistöluettelo sekä tiedot Aluksen päällikön on ilmoitettava ennakolta 44659: aluksen henkilökunnasta, matkustajista ja ulkomaisen merimiehen merimieskatselmukses- 44660: muista aluksessa olevista henkilöistä. Aluksen ta katselmuspaikkakunnan poliisille. 44661: 1990 vp. - HE n:o 47 39 44662: 44663: 16 § 19 § 44664: Muukalaispassi ja siihen tarvittavat Leimat ja lomakkeet 44665: merkinnät 44666: Ulkoasiainministeriö vahvistaa sisäasiainmi- 44667: Muukalaispassi voidaan antaa enintään nisteriötä kuultuaan viisumien ja oleskelupien 44668: kymmeneksi vuodeksi. mallin sekä viisumi- ja oleskelulupalomakkeet. 44669: Voimassa olevalla muukalaispassilla saa Työministeriö vahvistaa työlupien mallin ja 44670: oleskella maassa vain, jos siinä on voimassa työlupalomakkeet. Muiden ulkomalaislain ja 44671: oleva oleskelulupa ja palata maahan vain, jos tämän asetuksen mukaisten leimojen mallin ja 44672: siinä on voimassa oleva paluuviisumi. lomakkeet vahvistaa sisäasiainministeriö. 44673: Sisäasiainministeriö voi rajoittaa muukalais- 44674: passin käyttöä siihen tehtävin merkinnöin. 20 § 44675: Vieraan kielen käyttö 44676: 17 § 44677: Passin tilapäinen haltuunotto Ulkomaalaislain 64 §:ssä tarkoitettuna tieto- 44678: na päätöksestä pidetään päätöksen tulkitsemis- 44679: Ulkomaalaisen passi voidaan ulkomaalais- ta englannin, saksan, ranskan, espanjan tai 44680: lain 47 §:ssä mainitun tapauksen lisäksi tilapäi- venäjän kielelle. Päätös tulee tarpeen ja mah- 44681: sesti ottaa sisäasiainministeriön, passintarkas- dollisuuksien mukaan tulkita myös muulle kie- 44682: tus- tai poliisiviranomaisen haltuun: lelle. 44683: 1) ulkomaalaisen viisumiasian, työlupa-, 44684: oleskelulupa- tai muukalaispassihakemuksen 21 § 44685: käsittelyä varten; Ulkomaalaisasiain yhteistyöryhmä 44686: 2) ulkomaalaisen tekemän turvapaikkahake- 44687: muksen käsittelyä varten; Viranomaisten välisen yhteistyön tehostami- 44688: 3) ulkomaalaisen maasta karkottamisen tai seksi ulkomaalaislain mukaisissa asioissa sisä- 44689: rajalta käännyttämisen valmisteleroista ja toi- asiainministeriössä on ulkomaalaisasiain yh- 44690: meenpanoa varten; tai teistyöryhmä, johon kuuluu edustaja ulkoasi- 44691: 4) maastapoistumiskiellon valmisteleroista ja ainministeriöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- 44692: toimeenpanoa varten. ja terveysministeriöstä sekä työministeriöstä. 44693: Passin tilapäisestä haltuunotosta on annetta- Yhteistyöryhmän tulee tehdä esityksiä ulko- 44694: va todistus. maalaisasioiden hoidon kehittämiseksi ja ulko- 44695: maalaislain soveltamisen helpottamiseksi. 44696: 18 § 44697: Ilmoitukset 22 § 44698: Ulkomaalaisista pidettävä henkilörekisteri 44699: Passintarkastajan ja poliisin sekä Suomen 44700: edustuston on ilmoitettava sisäasiainministeri- Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus pi- 44701: öön antamastaan viisumista ja oleskeluluvasta tää valtakunnallista ulkomaalaisrekisteriä, jo- 44702: sekä suorittamastaan ulkomaalaisen rajalta hon merkitään tiedot, jotka voivat vaikuttaa 44703: käännyttämisestä. ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön, 44704: Suomen edustuston ja poliisin on ilmoitetta- oleskeluun ja työntekoon sekä Suomen kans- 44705: va työviranomaiselle antamastaan työluvasta laisuuden saamiseen. 44706: sekä seikoista, joilla saattaa olla merkitystä Poliisipiirissä voidaan pitää henkilörekisteriä 44707: ulkomaalaisen työnteon kannalta. piirin alueella vakinaisesti asuvista tai tilapäi- 44708: Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava po- sesti majoittuvista ulkomaalaisista. Rekisteriin 44709: liisille maassa oleskelevaa ulkomaalaista koske- merkitään poliisille kuuluvan ulkomaalaisval- 44710: vista muutoksista rekisterissä. vontatehtävän kannalta tarpeelliset tiedot. 44711: Vankeinhoitoviranomaisen on ilmoitettava Poliisilla on oikeus saada tarvittavat tiedot 1 44712: sisäasiainministeriöön ulkomaalaisen ottami- momentissa mainitusta henkilörekisteristä suo- 44713: sesta vankilaan. Myös ulkomaalaisen vankilas- rittaessaan ulkomaalaislaissa säädettyä tehtä- 44714: ta vapautumisesta sekä siirtämisestä rangais- vää tai siten kun siitä on säädetty poliisin 44715: tusta kärsimään toiseen valtioon on hyvissä henkilörekistereistä annetun asetuksen (1056/ 44716: ajoin ilmoitettava sisäsiainministeriöön. 87) 6 §:ssä suorittaessaan poliisille säädettyä 44717: 40 1990 vp. - HE n:o 47 44718: 44719: muuta tehtävää. Sama oikeus on myös tulli- ja 23 § 44720: rajavartioviranomaisilla niiden suorittaessa po- 44721: liisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteis- Ohjeiden ja määräysten antaminen 44722: toiminnasta anntun asetuksen (1051178) mu- Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen sovelta- 44723: kaisesti edellä mainittuja poliisille kuuluvia misesta antaa asianomaista ministeriötä kuul- 44724: tehtäviä. tuaan sisäasiainministeriö. 44725: 1990 vp. - HE n:o 48 44726: 44727: 44728: 44729: 44730: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valuuttalain muuttami- 44731: sesta 44732: 44733: 44734: 44735: 44736: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44737: 44738: Esityksessä ehdotetaan, että valuutansään- pea ja vastaisi paremmin kansainvälistä käy- 44739: nöstelyvaltuuksia jatkettaisiin myös 31 päivän täntöä. Valuutansäännöstelyn vähentymisen 44740: joulukuuta 1990 jälkeen, jolloin nykyisen va- johdosta ehdotetaan myös lain sisältöä muutet- 44741: luuttalain ja sen nojalla annettujen valtioneu- tavaksi siten, että valuuttatoimet olisivat sallit- 44742: voston ja Suomen Pankin päätösten voimassa- tuja, jollei Suomen Pankki ole niitä erikseen 44743: oloaika päättyy. määrännyt luvanvaraisiksi. Lakiin tehtäisiin li- 44744: Ehdotetuna lailla jatkettaisiin valuutansään- säksi eräitä täsmennyksiä. 44745: nöstelyvaltuuksia pääasialliselta laajuudeltaan Valuutansäännöstelyvaltuudet voitaisiin 44746: entisinä. Valuutansäännöstelyn käyttökelpoi- edelleenkin ottaa käyttöön valtioneuvoston 44747: suus valuutta- ja rahapolitiikan välineenä on päätöksellä maan ulkomaisen maksukyvyn ja 44748: kuitenkin vähentynyt. Valuutansäännöstelyä rahatalouden vakaan kehityksen turvaamisek- 44749: on viime vuosina lievennetty yhtäältä rahoitus- si. Ne kattaisivai Suomessa asuvan ja ulko- 44750: markkinoiden maailmanlaajuisen yhdentymi- mailla asuvan väliset pääomanliikkeet ja valuu- 44751: sen vuoksi ja toisaalta omien rahoitusmarkki- tan kotiuttamisvelvollisuuden sekä maksuväli- 44752: noittemme toiminnan tehostamiseksi. neiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden 44753: Siirtymävaiheessa eräillä valuutansäännöste- viennin. Juoksevien valuuttatoimien eli palve- 44754: lytoimenpiteillä vielä saatetaan helpottaa koti- lumaksujen säännöstely olisi lakiehdotuksen 44755: maisia yrityksiä, pankkeja, kotitalooksia ja mukaan mahdollista vain poikkeuksellisesti. 44756: myös viranomaisia sopeutumaan kansainväli- 44757: seen kilpailuun ja ulkomaisiin riskeihin. Valuutansäännöstelyn nykyinen kolmitasoi- 44758: Siirtymävaiheen jälkeenkin viranomaiset tar- nen järjestelmä ehdotetaan säilytettäväksi: 44759: vitsevat oikeuden tietojen saantiin maksutaseti- eduskunnan valuuttalailla antamien valtuuk- 44760: lastointia varten ja mahdollisuuden rahoituslai- sien käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto ja 44761: tosten vakauden valvontaan. Valtuudet valuu- Suomen Pankki toimisi edelleen valuuttaviran- 44762: tansäännöstelyn käyttöön taloudellisissa poik- omaisena, antaisi tarvittavat yksityiskohtaiset 44763: keusoloissa on myös tarkoituksenmukaista säi- määräykset ja toteuttaisi säännöstelyä käytän- 44764: lyttää. nössä. 44765: Valuuttalain tavoitetta taloudellisissa poik- Tarkoituksena on, että valuuttalain voimas- 44766: keusolosuhteissa kavennettaisiin, jolloin tavoi- saoloaikaa pidennettäisiin kolmella vuodella eli 44767: te olisi toimivaltuuksien kannalta riittävän sup- vuoden 1993 loppuun. 44768: 44769: 44770: 44771: 44772: 300469X 44773: 2 1990 vp. - HE n:o 48 44774: 44775: 44776: 44777: 44778: SISÅLL YSL UETTELO 44779: 44780: Sivu Sivu 44781: YLEISPERUSTELUT......................... 3 2.3. Valmisteluvaiheet......................... 8 44782: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . . . . . . • . . 3 3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 9 44783: l.l. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 44784: 1.2. Keinot.................................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 9 44785: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . • . . . . . . . . • 5 1. Lakiehdotuksen perustelut • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • 9 44786: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2. Voimaantulo .................................. 10 44787: 2.1.1. Säädökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 44788: 2.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Säätämisjärjestys ......... ... ... .. .. . .... .. .. .. 10 44789: 2.2. Kansainvälinen vertailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 44790: 2.2.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44791: 2.2.2. Norja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Laki valuuttalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 11 44792: 2.2.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 LIITTEET .................................... . 44793: 2.2.4. Euroopan yhteisöt (EY) . . . . . . . . . . . 7 44794: 2.2.5. Euroopan vapaakauppaliitto (EF- Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 44795: TA)............................... 7 Valtioneuvoston päätös valuuttalain täytän- 44796: 2.2.6. Taloudellisen yhteistyön ja kehi- töönpanosta annetun valtioneuvoston päätök- 44797: tyksen järjestö (OECD) . . . . . . . . . . . . 8 sen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 44798: 1990 vp. - HE n:o 48 3 44799: 44800: 44801: 44802: 44803: YLEISPERUSTELUT 44804: 44805: 44806: 1. Esityksen yhteiskunnallinen pailuun ja ulkomaisiin riskeihin, ja sitä kautta 44807: merkitys tuetaan myös ulkomaista maksukykyämme ja 44808: rahatalouden vakaata kehitystä. Mahdollisuus 44809: 1.1. Tavoitteet tähän olisi syytä säilyttää lähivuosina. 44810: Siirtymävaiheen jälkeenkin viranomaiset tar- 44811: Valuuttalaki (954/85) on voimassa vuoden vitsevat oikeuden tietojensaantiin maksutaseti- 44812: 1990 loppuun. Lakia säädettäessä katsottiin, lastointia varten ja mahdollisuuden rahoituslai- 44813: että kansantaloutemme avoimuus ja kansain- tosten vakauden valvontaan. Valtuudet valuu- 44814: välisten valuutta- ja rahoitusmarkkinoiden tansäännöstelyn käyttöön taloudellisissa poik- 44815: epävakaisuus olivat kasvattaneet alttiutta ulko- keusoloissa on myös tarkoituksenmukaista säi- 44816: mailta tuleville häiriöille. Markkinatekijöiden lyttää, koska yhdentyneisiin markkinoihin liit- 44817: merkitys oli korostunut ja asettanut valuutan- tyy epävakaisuustekijöitä, jotka syntyvät 44818: säännöstelyn toteutukselle uusia vaatimuksia. markkinoiden taipumuksesta keinotteluluontei- 44819: Valuutansäännöstelyllä kuitenkin haluttiin vie- siin häiriöihin. 44820: lä hidastaa ulkomaista alkuperää olevien hait- Valuuttalaki ei nykyisellään anna normaali- 44821: tavaikutusten välittymistä talouteemme ja siten oloissa valtuuksia käyttää valuutansäännöste- 44822: voittaa aikaa muille korjaaville toimenpiteille. lyä muihin tarkoituksiin kuin ulkomaisen mak- 44823: Valuutansäännöstelyn käyttökelpoisuus va- sukyvyn tai rahatalouden vakaan kehityksen 44824: luutta- ja rahapolitiikan välineena on voimassa turvaamiseen. Jatkossakaan valuuttalain piiriin 44825: olevan valuuttalain aikana edelleen vähenty- ei tulisi sisällyttää esimerkiksi verovalvonnan 44826: nyt. Valuutansäännöstelyä on viime vuosina näkökohtia tai elinkeinopoliittisia tavoitteita. 44827: lievennetty. Taustalla on toisaalta rahoitus- Pääomanliikkeiden vapautuminen asettaa 44828: markkinoiden maailmanlaajuinen yhdentymi- yleismaailmallisesti verottajalle. uusia tiedon- 44829: nen, toisaalta pyrkimys valuutansäännöstelyä saanti- ja verovalvontaongelmia. Niiden kestä- 44830: purkamalla tehostaa rahoitusmarkkinoittemme vä ratkaisu edellyttää verotuksen yhdenmu- 44831: toimintaa. Osaltaan pääomien aikaisempaa kaistamisen lisäksi eri maiden veroviranomais- 44832: suurempaan liikkuvuuteen rajojen yli on Suo- ten yhteistyötä. Verotuksen edellyttämät lisä- 44833: messa vaikuttanut myös yritysten ja pankkien valtuudet tulisikin tarvittaessa toteuttaa verola- 44834: kansainvälistyminen sekä ennen kaikkea tieto- kien muutoksina. Valuutansäännöstelyvaltuuk- 44835: ja maksuliikenneyhteyksien kehittyminen. siin kytkettäviksi verosäännökset sopivat huo- 44836: Lähtökohdaksi lainsäädännön tarvetta har- nosti. 44837: kittaessa voidaan ottaa, että tulevaisuudessa Valuuttalailla säädellään valuuttatoimia eikä 44838: pääomanliikkeet yli rajojen ovat normaali- sillä ensisijaisesti puututa ulkomaalaisten liik- 44839: oloissa vapaat ja myös finanssipalveluiden keen perustamiseen eikä kiinteän omaisuuden 44840: kauppa on vapaata. Entistä selvemmäksi on ja osakkeiden hankintaan, joita varten on oma 44841: käynyt, että talooksien tasapainottomuuksien lainsäädäntönsä. Näitä oikeuksia rajoittavat 44842: ratkaiseminen ei voi nojautua valuutansään- laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen 44843: nöstelyyn. Valuutansäännöstelyä onkin päin- oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai- 44844: vastoin purettava rahoitusmarkkinoittemme te- suutta ja osakkeita (219/39) sekä eräät toimi- 44845: hokkuuden ja yritystemme kansainvälisen kil- alakohtaiset erityislait. 44846: pailukyvyn vuoksi. 44847: Parhaillaan on kuitenkin käynnissä siirtymä- 44848: vaihe, jossa eräillä valuutansäännöstelytoimen- 1.2. Keinot 44849: piteillä vielä saatetaan helpottaa kotimaisia 44850: yrityksiä, pankkeja, kotitalooksia ja myös vi- Valuutansäännöstelyllä ei ole enää mainitta- 44851: ranomaisia sopeutumaan kansainväliseen kil- vaa rahapoliittista merkitystä pääomanliikkei- 44852: 4 1990 vp. - HE n:o 48 44853: 44854: den ja rahoituspalveluiden yleismaailmallisessa vapaiden valuuttaliikkeiden oloissa. Nykyisin- 44855: vapautumisympäristössä. Suuntaus nykyistäkin kin valuuttalain tietojenantosäännös on voi- 44856: vapaampiin valuuttaliikkeisiin jatkunee myös massa siitä riippumatta, ovatko säännöstely- 44857: tulevaisuudessa. Maan ulkomaisen maksuky- valtuudet käytössä vai ei. 44858: vyn ja rahatalouden vakaan kehityksen turvaa- Kehittyneessä kansantaloudessa talous- 44859: minen asettaa näissä oloissa aikaisempaa suu- elämän häiriöiden lieventämisen tai poistami- 44860: remmat vaatimukset yleiselle talouspolitiikalle. sen on katsottu edellyttävän nopeita talous- 44861: Valuutansäännöstelyn purkaminen herkistää poliittisia toimia. Kansainväliset häiriöt voivat 44862: ulkomaiset pääomanliikkeet kotimaisten ja ul- välittömästi ja nopeasti heijastua myös Suo- 44863: komaisten korkojen eron ja valuuttakurssiodo- meen. Tämän vuoksi on pidetty tärkeänä, että 44864: tusten suhteen. Kiinteän valuuttakurssin poli- valtiovallalla on käytettävissään riittävät kei- 44865: tiikka edellyttää, että kotimaiset korot entistä not kansantalouden häiriöiden lieventämiseen 44866: läheisemmin seuraavat muiden maiden kehitys- tai talouden sopeuttamiseen muuttuneissakin 44867: tä. oloissa. 44868: Rahapolitiikkaa voitaisiin periaatteessa mi- Tälläkin hetkellä on voimassa joukko talous- 44869: toittaa suuremmassa määrin kotimaisen talous- poliittisia valtuuslakeja, jotka voidaan ottaa 44870: politiikan tarpeisiin sallimalla suurempaa jous- käyttöön näissä laeissa säädettyjen erityisala- 44871: tavuutta valuuttakurssien määräytymiseen. Va- suhteiden vallitessa. Suurin osa näistä on sää- 44872: luuttakurssipolitiikan joustavuuden lisääminen detty pysyviksi. Laki väestön toimeentulon ja 44873: ei kuitenkaan ole ongelmatonta, koska se si- maan talouselämän turvaamisesta poikkeuselli- 44874: nänsä helposti luo inflatorisia odotuksia talou- sissa oloissa (407 170) antaa sodanvaaran tai 44875: teen. Suomessa onkin tästä syystä pyritty nou- muun siihen rinnastettavan tapahtuman uha- 44876: dattamaan sellaista valuuttakurssipolitiikkaa, tessa valtioneuvostolle valtuudet myös valuu- 44877: joka vahvistaa luottamusta markan ulkoisen tan säännöstelemiseen. 44878: arvon vakauteen pitkällä aikavälillä. Myös valuuttalaki palvelee poikkeusoloihin 44879: Suomen kaltaisilla kokonsa puolesta rajoite- varautumista. Vaikka valuutansäännöstelyn 44880: tuilla ja harvalukuisten yksiköiden hallitsemilla valtuuksia ei olisi normaalioloissa tarpeen enää 44881: rahoitusmarkkinoilla voidaan kilpailua parhai- käyttää, on poikkeusoloja ja vakavia taloudel- 44882: ten lisätä purkamalla valuutansäännöstelyä ja lisia häiriötilanteita varten kuitenkin tärkeää 44883: avaamalla markkinat ulkomaalaisille. Näin pitää voimassa mahdollisuus puuttua valuutta- 44884: voidaan lisätä etenkin rahoituksen välityksen liikkeisiin. Useissa valuutansäännöstelystä ko- 44885: ja pääomamarkkinoiden toiminnan sekä myös konaan luopuneissakin maissa valtuuslainsää- 44886: valuutanvaihdon tehokkuutta. Tästä hyötyy däntö on pidetty voimassa tämänkaltaisista 44887: yritysten lisäksi myös muu yhteiskunta koko- syistä. 44888: naisuudessaan. Valuuttalain voimassaoloaikaa ehdotetaan 44889: Noudattamalla asteittaisuutta valuutansään- jatkettavaksi vielä kolmella vuodella eli vuoden 44890: nöstelyn purkamisessa on voitu ja voidaan 1993 loppuun. Tänä aikana voidaan olettaa 44891: välttää nopeat muutokset ja osaltaan hillitä kansainvälisen kehityksen ja pääomanliikkei- 44892: yksityisen sektorin nopeaa velkaantumista. As- den vapauttamisen tulevalle valuuttajärjestel- 44893: teittaisuudella on myös mahdollisuus estää va- mälle asettamien vaatimusten selkiintyvän. Va- 44894: kauden järkkyminen rahoitusmarkkinoilla an- luutansäännöstelyä on lain estämättä mahdol- 44895: tamalla yrityksille mahdollisuus hallitusti so- lista lieventää tai siitä voidaan luopua koko- 44896: peuttaa toimintansa muuttuviin oloihin. naan jo ennen määräajan päättymistä. Lakiin 44897: Asteittainen eteneminen antaa myös viran- on kuitenkin tässä vaiheessa tarpeen tehdä 44898: omaisille aikaa tehdä tarvittavia tarkistuksia olosuhteiden muutosten vaatimia tarkistuksia. 44899: lainsäädäntöön ja markkinoiden institutionaa- Valuutansäännöstelyn kolmitasoinen järjes- 44900: lisiin puitteisiin. Osittaisen valuutansäännöste- telmä ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan. 44901: lyn aika onkin käytetty hyväksi rahoitus- ja Eduskunnan valuuttalailla antamien valtuuk- 44902: pääomamarkkinalainsäädäntömme kehittämi- sien käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto. 44903: seen. Koska laissa ei voida yksityiskohtaisesti sään- 44904: Suomen Pankin oikeus saada tietoja valuut- nellä valuuttatoimia, toimisi Suomen Pankki 44905: tatoimista maksutasetilastointia varten perus- edelleen valuuttaviranomaisena ja antaisi tar- 44906: tuu valuuttalakiin. Tarpeellisten tietojen saanti vittavat yksityiskohtaiset määräykset sekä to- 44907: on turvattava lainsäädännöllä myös kokonaan teuttaisi säännöstelyä käytännössä. Menettely 44908: 1990 vp. - HE n:o 48 5 44909: 44910: on tarkoituksenmukainen eduskunnan Suomen lisuuden sekä maksuvälineiden, arvopaperei- 44911: Pankin ohjesäännössä (365/25) pankille anta- den ja saaruistodisteiden viennin. Juoksevien 44912: mien tehtävien hoitamisen kannalta. valuuttatoimien säännöstely on valuuttalain 44913: mukaan mahdollista vain poikkeuksellisesti 44914: kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön tor- 44915: 2. Nykyinen tilanne ja asian jumiseksi. Poikkeuksen muodostaa valuutta- 44916: valmistelu toimien luvanvaraisuus siltä osin, kun se on 44917: tarpeen Suomen tekemien kahden- tai monen- 44918: 2.1. Nykyinen tilanne välisten maksusopimusten toteuttamiseksi tai 44919: maksun aiheen varmistamiseksi. 44920: 2.1.1. Säädökset Valtioneuvosto on päätöksellään (955/85) 44921: ottanut normaaliolojen valuutansäännöstely- 44922: Valuutan säännöstelyä alettiin kansainväli- valtuudet käyttöön. Suomen Pankki on anta- 44923: sesti käyttää laajasti toisen maailmansodan nut valuuttalain mukaisesti soveltamismää- 44924: aikana. Tuolloin väliaikaisiksi aiotut rajoituk- räykset ja yleisluvat sekä käsitellyt erityislupa- 44925: set osoittautuivat lähes pysyviksi ja niitä alet- menettelyyn jäävät hakemusasiat. 44926: tiin olennaisesti purkaa vasta 1960-luvulla. 44927: Suomessakin on koko sodanjälkeisen ajan ol- 44928: lut valuutansäännöstelyä. Vuonna 1948 valuu- 2.1.2. Käytäntö 44929: tan säännöstelemisestä annetussa laissa (320/ 44930: 48) valtioneuvostolle annettiin oikeus saattaa Suomen Pankki on päätöksissään valuutta- 44931: valuutansäännöstely voimaan. Laissa annettiin lain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvos- 44932: valtioneuvostolle myös oikeus kokonaan kiel- ton päätöksen soveltamisesta sallinut yleislu- 44933: tää valuuttatoimet, antaa niistä määräyksiä tai vallaan enenevässä määrin valuuttatoimien 44934: sallia ne Suomen Pankin asettamilla ehdoilla ja suorittamista Suomessa asuvan ja ulkomailla 44935: rajoituksilla. Käytännössä sääntely kuitenkin asuvan välillä. Valuutansäännöstelyn vapautta- 44936: annettiin Suomen Pankille. Vuonna 1959 va- misessa on edetty kuitenkin asteittain ja varo- 44937: luutan säännöstelystä annetun lain (441159) vasti. 44938: lähtökohtana oli käytännön valuutansäännös- Valuutansäännöstelyn vapauttaminen on 44939: telyn keskittäminen jo lain säännöksissä Suo- edennyt yleensä siten, että ensin on helpotettu 44940: men Pankille. Laki poisti valtioneuvostolta johonkin valuuttatoimeen sovellettavaa Suo- 44941: oikeuden puuttua yksittäisiin valuuttatoimiin, men Pankin hyväksyruiskäytäntöä ja seuraa- 44942: kuten ulkomaisen luoton ottamiseen ja antami- vassa vaiheessa siirretty kyseiset valuuttatoimet 44943: seen. Vuoden 1972 valuuttalaki (910/72) kes- kokonaan niin sanottuun valuuttapankkiauto- 44944: kitti samalla tavoin ja samassa laajuudessa matiikkaan. 44945: kuin vuoden 1959 laki käytännön valuutan- 44946: Määräysten lievennykset ovat alkuvaihees- 44947: säännöstelyn Suomen Pankille. Lain voimassa- 44948: saan koskeneet etupäässä pääoman tuontia, 44949: oloa on toistuvasti jatkettu vuoden 1985 lop- 44950: nyttemmin enenevässä määrin myös pääoman 44951: puun saakka (lait 942/74, 1016/76, 1031/78 ja 44952: vientiä. 44953: 1018/80). 44954: Vuoden 1986 alusta koko säännöstö uudis- Jäljellä olevat valuuttamääräykset pääkoh- 44955: tettiin, jolloin tavoitteena oli lisätä määräysten dittain koskevat seuraavia valuuttatoimia: 44956: selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. - Rahoitus- ja vakuutussektori 44957: Voimassa oleva valuuttalaki on myös val- Portfoliosijoitukset ulkomaille, kiinteistöjen 44958: tuuslaki, joka on säädetty perustuslain säätä- osto ulkomailta, luoton anto ulkomaille sekä 44959: misjärjestyksessä. Laki antaa valtioneuvostolle luoton otto ulkomailta vaativat yleensä Suo- 44960: oikeuden ottaa käyttöön valuutansäännöstely- men Pankin luvan. Suorat sijoitukset rahoitus- 44961: valtuudet maan ulkomaisen maksukyvyn ja ja vakuutussektorille Suomeen edellyttävät 44962: rahatalouden vakaan kehityksen turvaamiseksi Suomen Pankin lupaa. 44963: sekä kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön - Markkamääräiset joukkovelkakirjalainat 44964: torjumiseksi. Lainojen myyntikielto ulkomaille on voimas- 44965: Voimassa olevan lain valtuudet kattavat sa ennen 1 päivää helmikuuta 1990 liikkeeseen 44966: Suomessa asuvan ja ulkomailla asuvan väliset laskettujen lainojen osalta. 44967: pääomanliikkeet ja valuutan kotiuttamisvelvol- - Lyhytaikaiset luotot 44968: 6 1990 vp. - HE n:o 48 44969: 44970: Enintään vuoden pituisten luottojen ottami- 2.2.1. Ruotsi 44971: nen ulkomailta on sallittua vain viennin ja 44972: tuonnin rahoitukseen. Luottoajaltaan enintään Ruotsin valuuttalaki (SFS 1939:350) on py- 44973: vuoden pituisten luottojen myöntäminen ulko- syvä valtuuslaki. Laissa säännöstelyvaltuudet 44974: maille tai ottaminen ulkomailta edellyttävät on annettu maan hallitukselle, joka voi asetuk- 44975: Suomen Pankin lupaa. sella määrätä valuutan liikkeet keskuspankin 44976: - Valuuttamarkkinatoiminnot luvan varaisiksi. 44977: Termiini-, futuuri- swap- ja optiosopimukset Ruotsin hallitus poisti valuuttalaissa myön- 44978: vaativat aina kaupallisen taustan. Suomen nettyjen valtuuksien nojalla valuutansäännös- 44979: markkaa koskevia sopimuksia saa tehdä vain telynsä käytännöllisesti katsoen kokonaan 1 44980: suomalaisen valuuttapankin kanssa. päivästä heinäkuuta 1989 lukien. Jäljelle jäivät 44981: vain eräät verovalvontaa ja maksutasetilastoin- 44982: - Maksusopimusmaat tia palvelevat määräykset. Näiden mukaisesti: 44983: Suorat sijoitukset, portfoliosijoitukset sekä - Maksut ulkomaille/ulkomailta on suori- 44984: luotonotto sekä -anto ovat luvanvaraisia. tettava valuuttapankin kautta. 44985: - Yksityishenkilöt - Arvopaperikauppaa ulkomailla asuvien 44986: Portfoliosijoitukset ovat sallittuja 300 000 kanssa on lupa käydä vain ruotsalaisen valuut- 44987: markkaan saakka sekä kiinteistösijoitukset tapankin tai arvopapereiden välittäjän välityk- 44988: miljoonaan markkaan asti. Nämä rajoitukset sellä. 44989: on kuitenkin päätetty poistaa viimeistään 1 - Ulkomaiset arvopaperit on talletettava 44990: päivänä heinäkuuta 1990. Lähisukulaisten väli- ruotsalaiseen valuuttapankkiin tai arvopaperei- 44991: set luotot ovat sallittuja 100 000 markkaan den välittäjän haltuun. 44992: asti. Muilta osin yksityishenkilöiden valuutta- - Pankkitilien pitäminen ulkomaisissa pan- 44993: toimet edellyttävät Suomen Pankin lupaa. keissa on sallittu vain keskuspankin luvalla. 44994: Lupia myönnetään ulkomaankauppaa käyville 44995: yrityksille, mutta ei yksityishenkilöille. 44996: 2.2. Kansainvälinen vertailu 44997: 2.2.2. Norja 44998: Pohjoismaiden kesken myös valuutansään- 44999: nöstelyn alueella on jatkuvasti eritasoista yh- Myös Norjan valuuttalaki (1950 nr. 10) on 45000: teistyötä ja erilaisia työryhmiä, jotka tähän valtuuslaki, jossa säännöstelyvaltuudet on pää- 45001: mennessä ovat keskittyneet muun muassa ra- osin annettu kauppaministeriölle. 45002: hoitussektorin yritysten perustamis- ja pää- Ministeriö on ·delegoinut suureksi osaksi 45003: omamarkkinakysymyksiin. säännöstelyvaltuutensa keskuspankille. 45004: Pohjoismaiden ministerineuvoston toimesta Norjassa valuutansäännöstelyä käytetään 45005: laaditussa taloudellisessa toimintasuunnitel- vielä tällä hetkellä suurin piirtein Suomen so- 45006: massa vuosiksi 1989-1992 asetettiin tavoit- veltamassa laajuudessa. 45007: teeksi eräiden yksilöityjen valuuttamääräysten Norjassa on valuutansäännöstelyä viime ai- 45008: vapauttaminen ennen toimintasuunnitelmakau- koina asteittain purettu, ja tätä kehitystä on 45009: den päättymistä. Pohjoismaiden valtiovarain- tarkoitus jatkaa. Liberalisointia toteutettaessa 45010: ministerit ovat kuitenkin jo syksyllä 1989 aset- on tarkoitus ottaa huomioon verotus- ja mak- 45011: taneet yhteiseksi tavoitteeksi kaikkien jäljellä sutasetilastointinäkökohdat. 45012: olevien pääomanliikkeitä koskevien rajoitusten Eriasteisen säännöstelyn piirissä ovat vielä 45013: poistamisen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tällä hetkellä muun muassa: 45014: 1990. Poikkeuksen muodostavat verovalvontaa - yritysten kaupalliset luotot ja pitkäaikai- 45015: ja tilastointia palvelevat määräykset. Tavoite ei set rahoitusluotot 45016: kuitenkaan koske Islantia. - valuuttatoimet pörssinoteeratuilla osak- 45017: Taloudellinen toimintasuunnitelma asettaa keilla 45018: tavoitteeksi myös sen, että rahoituspalvelu- - Norjan kruunu -määräisiin instrumenttei- 45019: markkinat vapautetaan täysin vuoden 1992 hin ja norjalaisyritysten valuuttatileihin liitty- 45020: kuluessa. Tähän sisältyy myös vapaa perus- vät toimet 45021: tamisoikeus sellaisille finanssialan yrityksille, suorat sijoitukset ulkomaille sekä Nor- 45022: joiden kotipaikka on OECD-maissa. jaan 45023: 1990 vp. - HE n:o 48 7 45024: 45025: - ulkomaille suuntautuvat valuuttatoimet maan 28 päivänä helmikuuta 1987. Siihen 45026: lyhytaikaisilla pörssinoteeraamattomilla arvo- saakka vain arvopaperipörssissä kaupan olleet 45027: papereilla arvopaperit kuuluivat täydellisen liberalisoin- 45028: - pankkitilin avaaminen ulkomailla sekä nin piiriin. Kesäkuussa 1988 hyväksyttiin di- 45029: ulkomaiset rahoitusluotot. rektiivi, joka vapauttaa kaikki pääomanliik- 45030: Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu myös keet yhteisössä. Direktiivi tulee voimaan 1 45031: kotitalouksien oikeus pitää valuuttatiliä tai ot- päivänä heinäkuuta 1990 ja se laajentaa libera- 45032: taa valuuttalainaa norjalaisesta rahoituslaitok- lisoinnin koskemaan sijoituksia lyhytaikaisiin 45033: sesta samoin kuin hankkia vapaa-ajan asuntoja arvopapereihin, joihin sisältyvät valtion velka- 45034: ulkomailta. sitoumukset ja kaupalliset velkakirjat, pank- 45035: kien shekkitilit ja talletukset sekä lyhytaikaiset 45036: rahoitusluotot lukuun ottamatta kauppaluotto- 45037: 2.2.3. Tanska ja, jotka oli vapautettu jo aikaisemmin. 45038: Vakavien rahoitusmarkkinahäiriöiden tai 45039: Tanska on Euroopan yhteisöjen jäsenmaana maksutasevaikeuksien varalta Rooman sopi- 45040: lopettanut valuutansäännöstelynsä. Myös muksessa on lausekkeita, jotka sallivat tilapäi- 45041: Tanskassa on edelleen voimassa valuuttalaki set säännöstelytoimenpiteet. Kesäkuussa 1988 45042: (1964 nr. 372), joka antaa valuutansäännöste- hyväksytyssä säännöstössä on myös vastaava 45043: lyvaltuudet teollisuusministeriölle. Valtuudet lauseke, jonka mukaan säännöstelytoimenpi- 45044: on otettu käyttöön lähinnä valuuttatoimia kos- teet ovat mahdollisia lyhytaikaisten pääoman- 45045: kevan tietojenantamisvelvollisuuden täyttämi- liikkeiden vakavissa häiriötiloissa enintään 45046: seksi. kuuden kuukauden ajan. Jäsenmaiden keskus- 45047: pankkien johtajien muodostaman komitean 45048: lausunto edellytetään ennen toimenpiteiden hy- 45049: 2.2.4. Euroopan yhteisöt (EY) väksymistä. Jäsenmailla on lisäksi oikeus ryh- 45050: tyä tarpeellisiin toimiin estääkseen lakiensa ja 45051: Eurooppalaisen finanssialueen luominen on määräystensä rikkomisen verotuksen, rahoitus- 45052: keskeinen osa EY:n jäsenmaiden sisämarkki- laitosten valvonnan ja pääomanliikkeitä koske- 45053: noiden kehittämisprosessia. Yhtenäinen Euroo- van tietojen antamisvelvollisuuden osalta. 45054: pan finanssialue tarkoittaa pyrkimystä muo- Nyt päätetyt pääomanliikkeiden vapautta- 45055: dostaa EY-maiden keskuuteen täysin integroi- mistoimet vastaavat täysin vuonna 1985 hyväk- 45056: tuneet rahoitusmarkkinat. Yhtenäisen finanssi- sytyn niin sanotun valkoisen kirjan toimenpi- 45057: alueen luomisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat teitä sisämarkkinoiden luomisessa. Vapautu- 45058: pääomamarkkinoiden ja rahoituspalveluiden mista ennakoiden Ranska on päättänyt valuu- 45059: vapauttaminen sekä eurooppalaisen raha- ja tansäännöstelyn liberalisoinnista. Myös Italia 45060: valuuttayhteistyön kehittäminen. on edennyt kohti asetettua tavoitetta, tosin 45061: Pääoman vapaa liikkuminen on yksi Roo- muita maita varovaisemmin. 45062: man sopimuksen perusvapauksista. Rooman 45063: sopimuksen 67 artiklan mukaan jäsenvaltioi- Kreikalla, Portugalilla, Espanjalla ja Irian- 45064: den tulee, siinä määrin kuin yhteismarkkinoi- nilla on muutaman vuoden lisäaika sopeutua 45065: den asianmukaisen toiminnan takaaminen sitä pääomanliikkeiden vapauteen. EY -maista Eng- 45066: vaatii, ryhtyä toimenpiteisiin poistaakseen as- lanti, Saksan liittotasavalta ja Hollanti ovat jo 45067: teittain kaikki jäsenvaltioissa asuville henkilöil- aikaisemmin luopuneet valuutansäännöstelystä 45068: le kuuluvien pääomien liikkeitä koskevat rajoi- kokonaan tai lähes kokonaan. Vaikka valuu- 45069: tukset sekä asianomaisten kansallisuuteen tai tansäännöstelystä on luovuttu, ei valuutan- 45070: asuinpaikkaan tai pääoman sijoituskohteeseen säännöstelyyn oikeuttavaa lakia yleensä ole 45071: perustuva syrjintä. kumottu. 45072: Viime vuosina on annettu kaksi säännöstöä 45073: (direktiiviä), jotka toteuttavat pääoman täydel- 45074: lisen vapaan liikkuvuuden EY:n piirissä. Vuon- 2.2.5. Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) 45075: na 1986 annetussa direktiivissä liberalisointi 45076: ulotettiin koskemaan kaikkia arvopapereita Myös EFTA:n jäsenmaat ovat Euroopan 45077: riippumatta siitä, noteerataanko niitä arvopa- integraatiokehityksen myötä poistaneet pää- 45078: peripörssissä vai ei. Tämä direktiivi tuli voi- omanliikkeitä koskevia rajoituksiaan. 45079: 8 1990 vp. - HE n:o 48 45080: 45081: Sveitsi on jo vapauttanut pääomanliikkeet 2.2.6. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen 45082: lähes samassa määrin kuin on EY :n puitteissa järjestö (OECD) 45083: toteutettu. Myös Itävalta on lähes kokonaan 45084: tiberalisoinut valuuttamääräyksensä. Edellä on OECD:ssa on pitkään tehty työtä liberali- 45085: jo käsitelty tilanne Ruotsissa, Norjassa ja Suo- sointikehityksen nopeuttamiseksi. Jäsenmaat 45086: messa. ovat sitoutuneet järjestön tätä koskeviin tavoit- 45087: teisiin. 45088: EFT A:n piirissä rajoitusten poistamisen kat- Suomi sitoutui 1969 jäseneksi liittyessään 45089: sotaan vaikuttavan myönteisesti voimavarojen osaltaan edistämään tavaroiden ja palveluiden 45090: jakaantumisen ja taloudelliseen vakauteen. kansainvälisen kaupan liberalisointia ja pää- 45091: Eniten hyötyä saadaan yhdistämällä pääoman- omanliikkeiden vapauttamista. Jäsenmaiden 45092: liikkeiden vapauttaminen muihin välttämättö- velvoitteet on näiltä osin kirjattu kahteen sään- 45093: miin toimenpiteisiin, jotka takaavat täydellisen nöstöön (koodiin), pääomanliikkeiden ja pal- 45094: rahoituksellisen integraation. Tässä yhteydessä velumaksujen säännöstöihin. 45095: merkittäviksi nousevat rakenteelliset muutok- Jotta jäsenmaa voisi edelleen ylläpitää rajoi- 45096: set rahoitussektorilla, lukuisat verotus- ja tilas- tuksia vapautusvelvoitteen alaisissa valuutta- 45097: tointinäkökohdat sekä makrotaloudelliset ja toimissa, sillä täytyy olla asianomaisessa koo- 45098: rahapoliittiset seikat. dissa tätä koskeva varauma. Suomella on tällä 45099: hetkellä 20 varaumaa pääomanliikkeiden koo- 45100: dissa ja kuusi varaumaa palvelumaksujen koo- 45101: EFTA-maiden yhteisenä päämääränä on, et- 45102: tei EY poistaessaan pääomansiirtojen esteitä dissa. Ne johtuvat voimassa olevista valuutta- 45103: rajoita pääomanliikkeitä tai rahoituspalveluita määräyksistä, ulkomaalaisomistuksen rajoituk- 45104: kolmansiin maihin nähden. Tästä syystä on sista sekä liikennettä, vakuutuksia ja audiovi- 45105: perustettu EFTA:n ja EY:n välinen korkean suaalisia tuotteita koskevista määräyksistä. 45106: tason työryhmä edistämään yhteistyötä. Jäsenmaa voi maan taloudellisen tilan oleel- 45107: lisesti heikentyessä hakea väliaikaista poikkea- 45108: mista velvoitteista. 45109: EFTA-maat ovat joulukuussa 1989 sopineet, OECD:ssa on parhaillaan meneillään laaja, 45110: että ne ryhtyvät neuvottelemaan EY -maiden rahoituspalveluiden kauppaa koskeva liberali- 45111: kanssa eurooppalaisen talousalueen (EES) sointivelvoitteiden laajentamiseen tähtäävä 45112: muodostamisesta. Tämä on myös Suomen hal- työ, joka vahvistaa yleistä kehitystä poistaa 45113: lituksen toimintalinjan mukainen kehitys. Hal- esteitä ulkomaisilta toiminnoilta. 45114: lituksen kannan mukaisesti edellytyksiä kestä- 45115: välle talouskasvulle ja sitä kautta tasapainoisel- 45116: le yhteiskuntakehitykselle voidaan parantaa 2.3. Valmisteluvaiheet 45117: poistamalla tavaroiden, palvelujen, pääomien 45118: ja ihmisten liikkumista rajoittavia esteitä. EES- Hallituksen esitys perustuu valtiovarainmi- 45119: järjestelyssä luodaan myös yleiset puitteet, joi- nisteriön toukokuussa 1989 asettaman valuut- 45120: den avulla Suomi voi turvata tasavertaiset läh- talainsäädäntötyöryhmän (1990: VM 1) ehdo- 45121: tökohdat muiden maiden kanssa. Samalla jär- tuksiin. Työryhmä esitti lausuntopyynnön va- 45122: jestely lisää maamme mahdollisuuksia tehostaa luuttasäädösten uudistamis- ja pääomanliikkei- 45123: yhteistyötä muiden maiden ja maaryhmien den vapauttamistarpeista seuraaville tahoille: 45124: kanssa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Pellervon ta- 45125: loudellinen tutkimuslaitos, Työväen taloudelli- 45126: Valtioneuvosto on maaliskuussa 1990 edus- nen tutkimuslaitos, Helsingin arvopaperipörs- 45127: kunnalle antamassaan selonteossa Suomen si, Suomen Pankkiyhdistys, Suomen Vakuu- 45128: suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymis- tusyhtiöiden Keskusliitto, Teollisuuden Kes- 45129: kehitykseen todennut valuutansännöstelyn kusliitto, Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukku- 45130: osalta, että Suomen Pankin valuuttamääräyk- kaupan Keskusliitto. Kaksi ensin mainittua ei 45131: sistä luopuminen ei ilmeisesti tuottaisi maal- ole toimittanut lausuntoa. Työryhmä on lisäksi 45132: lemme merkittäviä ongelmia. Talouspoliittises- kuullut asiantuntijana valtiovarainministeriön 45133: ti tärkeää on kuitenkin voida itse valita valuu- vero-osaston edustajaa. 45134: tansäännöstelyn purkamisen aikataulu. Integ- Työryhmän muistiosta on hankittu lausunto 45135: raatiokehitys ei tältä osin aiheuttane ongelmia. ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, 45136: 1990 vp. - HE n:o 48 9 45137: 45138: Suomen Pankilta, Suomen Pankkiyhdistyksel- Laissa säädettäisiin yhtenäisesti siitä, millai- 45139: tä, Teollisuuden Keskusliitolta ja Keskuskaup- sia toimivaltuuksia valtioneuvosto voisi käyt- 45140: pakamarilta. tää poikkeusoloissa. Tarkoituksena olisi poik- 45141: Lausunnonantajat ovat yleensä katsoneet, keusoloissa turvata väestön toimeentulo ja 45142: että Euroopassa käynnissä oleva yhdentymis- maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä 45143: prosessi aiheuttaa myös Suomessa valuuttalain- ja kansalaisten perusoikeuksia sekä turvata 45144: säädännön kehittämistarpeita. Pääomanliikkei- valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja it- 45145: den ja rahoituspalveluiden säännöstely tulisi senäisyys. 45146: poistaa Suomesta samanaikaisesti kuin se pois- Laki voisi esityksen mukaan tulla sovelletta- 45147: tuu EY- ja EFTA-maista. Perinteiselle valuu- vaksi laissa määriteltävissä poikkeusoloissa. 45148: tansäännöstelylle ei nähdä enää 1990-luvun Poikkeusolojen vallitessa voitaisiin asetuksella 45149: normaaliolosuhteissa olevan tarvetta eikä te- oikeuttaa valtioneuvosto käyttämään valmius- 45150: hokkaita toimintaedellytyksiäkään. Muuttu- lain mukaisia toimivaltuuksia. Asetus voitaisiin 45151: neet olosuhteet edellyttävät valuuttalainsää- antaa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 45152: dännön muuttamista yhtäältä seuranta- ja val- 45153: vontatarpeita palvelevaksi sekä toisaalta poik- Esitykseen sisältyy myös valuutansäännöste- 45154: keusolosuhteita koskevaksi. lyä poikkeusoloissa koskevia säännöksiä. 45155: Annetuissa lausunnoissa esitetyt yksityiskoh- Säännökset, jotka sisältyvät lakiin väestön toi- 45156: tia koskevat huomautukset on otettu mahdolli- meentulon ja maan talouselämän turvaamises- 45157: suuksien mukaan huomioon esitystä lopulli- ta poikkeuksellisissa oloissa, ehdotetaan kor- 45158: seen muotoon laadittaessa. vattaviksi voimassa olevan valuuttalain 3 ja 45159: 4 §:ää vastaavilla säännöksillä. Ehdotus on 45160: kuitenkin siinä suhteessa kumottavaksi ehdote- 45161: 3. Muita esitykseen vaikuttavia tun lain säännösten mukainen, että toimival- 45162: seikkoja tuus käsittää eräin kohdin myös toimintojen 45163: kieltämisen, kun valuuttalain nojalla on mah- 45164: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys dollista saattaa toiminnot vain luvanvaraisiksi. 45165: valmiuslaiksi ja eräiksi siihen Iiittyviksi Iaeiksi Valmiuslain mukaan olisi siten mahdollista 45166: (hall. es. 248/89 vp.). Laki sisältäisi säännök- säännöstellä tai kieltää kokonaan maksuväli- 45167: set tarvittavista poikkeusolojen toimivaltuuk- neiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden 45168: sista. Lailla kumottaisiin myös nykyinen laki maastavienti ja maahantuonti, määrätä voi- 45169: väestön toimeentulon ja maan talouselämän maan kotiuttamisvelvollisuus sekä säännöstellä 45170: turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa (4071 tai kieltää kokonaan pääomanliikkeet ja juok- 45171: 70). sevat valuuttatoiminnot. 45172: 45173: 45174: 45175: 45176: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45177: 45178: 45179: 1. Lakiehdotuksen perustelut 2 §. Pykälän 7 kohdassa on arvopaperin 45180: määritelmä saatettu vastaamaan arvopaperi- 45181: markkinalain (495/89) mukaista arvopaperin 45182: 1 §. Pykälässä todetaan lain tavoitteet. Sa- käsitettä. Ulkomaisen arvopaperin määritel- 45183: malla pykälää ehdotetaan muutettavaksi mästä on poistettu kohta, jonka mukaan sellai- 45184: 4 §:ään ehdotetun muutoksen mukaisesti siten, seksi katsotaan myös Suomessa asuvan Suo- 45185: että kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön messa liikkeelle laskema ulkomaan rahan mää- 45186: sijasta valtuudet koskisivat maan ulkomaista räinen arvopaperi. Näin säännös on yhdenmu- 45187: maksukykyä ja rahatalouden vakaata kehitystä kainen OECD:n ja Kansainvälisen Valuuttara- 45188: uhkaavaa vakavaa häiriötä. Näin määriteltynä haston (IMF) maksutasetilastointia koskevien 45189: myös tämän poikkeuslain tavoitteet olisivat suositusten kanssa. 45190: toimivaltuuksien kannalta riittävän suppeat ja 45191: vastaisivat paremmin kansainvälistä käytäntöä. 45192: 45193: 2 300469X 45194: 10 1990 vp. - HE n:o 48 45195: 45196: 3 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, Valuutansäännöstelyn vapautuessa tarvitaan 45197: että siinä otetaan huomioon valuutansäännös- edelleenkin oikeus tietojensaantiin maksutase- 45198: telyn merkityksen vähentyminen käytännössä. tilastointia varten sekä mahdollisuus rahoitus- 45199: Juoksevia valuuttatoimia ei normaalioloissa laitosten vakauden valvontaan. Lain tarkoituk- 45200: säännöstellä ja pääomanliikkeet ovat jo nyt sen kannalta on olennaista saada luvaton va- 45201: miltei täysin vapaat. Nykyisen valuuttalain mu- luuttatoimi mahdollisimman pian peruutetuksi 45202: kaan kaikki pääomanliikkeet, joita Suomen tai tietojenautovelvollisuus täytetyksi. Pykälää 45203: Pankki ei ole määräyksissään tai erityisluvil- ehdotetaan selvennettäväksi lisäämällä uhkasa- 45204: laan sallinut, ovat luvanvaraisia. Uuden sään- kon asettamispäätöstä koskeva valituskielto it- 45205: nöksen mukaan kaikki valuuttatoimet ovat se lakitekstiin. 45206: sallittuja, ellei Suomen Pankki ole niitä erik- 45207: seen määrännyt luvanvaraisiksi. Tällöin sään- 45208: nöstelyn piiriin jäisivät vain nimetyt valuutta- 2. Voimaantulo 45209: toimet. 45210: Valuutansäännöstelyvaltuuksien käyttöönot- Koska nykyiset valuutansäännöstelyvaltuu- 45211: to edellyttää edelleenkin, että valtioneuvosto det päättyvät vuoden 1990 lopussa, laki ehdo- 45212: siitä päättää maan ulkomaisen maksukyvyn ja tetaan saatettavaksi voimaan 1 päivästä tammi- 45213: rahatalouden vakaan kehityksen turvaamisek- kuuta 1991 ja olemaan voimassa kolme vuotta 45214: si. eli vuoden 1993 loppuun. 45215: 4 §. Kansainvälisessä taloudellisessa yhden- 45216: tymiskehityksessä on muun muassa EY:n ja 45217: OECD:n säännöstöissä tilapäisille valuuttaliik- 45218: keiden säännöstelytoimenpiteille asetettu tietyt 3. Säätämisjärjestys 45219: edellytykset. Yleensä säännöstelytoimenpiteet 45220: ovat mahdollisia tilapäisesti vakavien rahoitus- Lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain sää- 45221: markkinahäiriöiden tai maksutasevaikeuksien tämisjärjestyksessä. Tätä säätämisjärjestystä 45222: vuoksi. Myös tältä osin tavoite on saatettu on noudatettu myös voimassa olevasta valuut- 45223: yhdenmukaisemmaksi kansainvälisen käytän- talaista päätettäessä. Valuuttalaki antaa valtio- 45224: nön kanssa. EY:n säännöstössä tilapäiseksi neuvostolle valtuudet puuttua hallitusmuodon 45225: ajanjaksoksi katsotaan enintään kuusi kuu- 6 §:ssä suojattuun omistusoikeuteen. Lisäksi 45226: kautta ja OECD:n koodien mukaan väliaikai- valuuttalaissa poiketaan hallitusmuodon 2 §:n 45227: nen poikkeama vapauttamissäännöstöstä saa mukaisesta eri valtioelinten välisestä toimival- 45228: olla kestoltaan kerrallaan enintään 18 kuukaut- lan jaosta, koska eduskunnalle kuuluvaa lain- 45229: ta. säädäntövaltaa siirretään valtioneuvostolle ja 45230: 10 §. Pykälässä säädetään uhkasakon käyt- Suomen Pankille. 45231: tämisestä lain tai siihen perustuvien määräys- 45232: ten vastaisten valuuttatoimien oikaisemiseksi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45233: sekä tietojenautovelvollisuuden täyttämiseksi. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 45234: 1990 vp. - HE n:o 48 II 45235: 45236: 45237: 45238: 45239: Laki 45240: valuuttalain muuttamisesta 45241: 45242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 45243: tavalla, 45244: muutetaan 13 päivänä joulukuuta I985 annetun valuuttalain (954/85) I §, 2 §:n I momentin 7 45245: kohta, 3 §:n I momentin johdantokappale sekä I-3 kohta, 4 §:n 1 momentin johdantokappale 45246: sekä 2 kohta, IO §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1 momentti seuraavasti: 45247: 45248: 1§ Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena 45249: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas- 45250: den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä näi- taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin 45251: tä uhkaavan vakavan häiriön torjumiseksi on maaraa (kotiuttamisvelvollisuus); Suomen 45252: valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, maksuvä- Pankilla on kuitenkin oikeus myöntää lupa 45253: lineiden, arvopapereiden ja saaruistodisteiden poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta- 45254: maastaviennistä ja maahantuonnista sekä va- mistavasta; 45255: luutan hankintatavasta ja kotiuttamisvelvolli- 3) että Suomen Pankki voi määrätä pää- 45256: suudesta samoin kuin tietojenantovelvollisuu- omanliikkeet luvanvaraisiksi; sekä 45257: desta voimassa, mitä tässä laissa säädetään. 45258: 45259: 2§ 4 § 45260: Tässä laissa tarkoitetaan: Maan ulkomaista maksukykyä ja rahatalou- 45261: den vakaata kehitystä uhkaavan vakavan häi- 45262: 7) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain riön torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi 45263: (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa mainittua määräajaksi päättää: 45264: osaketta, osuutta tai muuta oikeutta ja ulko- 45265: maisella arvopaperilla arvopapereita, joka on 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 45266: ulkomailla asuvan liikkeeseen laskema; sekä vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- 45267: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko- 45268: maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla 45269: 3§ asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle 45270: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor- 45271: den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio- vausta vastaan; Suomen Pankilla on kuitenkin 45272: neuvosto voi päättää: oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel- 45273: 1) että Suomen Pankki voi määrätä maksu- vollisuudesta; sekä 45274: välineiden, arvopapereiden ja saaruistodistei- 45275: den maastaviennin luvanvaraiseksi; 45276: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 10 § 45277: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- 45278: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak- 45279: ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset ko on asetettu, ei saa hakea muutosta valitta- 45280: maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval- malla. Päätökseen, jolla uhkasakko on mää- 45281: ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista rätty maksettavaksi, saadaan hakea muutosta 45282: saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 45283: tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hal- 45284: 12 1990 vp. - HE n:o 48 45285: 45286: lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on sää- puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää- 45287: detty. räykset lakkaavat olemasta voimassa. 45288: 45289: 13§ 45290: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45291: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1993 lop- kuuta 1991. 45292: 45293: 45294: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 45295: 45296: 45297: Tasavallan Presidentti 45298: MAUNO KOIVISTO 45299: 45300: 45301: 45302: 45303: Ministeri Ulla Puolanne 45304: 1990 vp. - HE n:o 48 13 45305: 45306: Liite 1 45307: 45308: 45309: 45310: 45311: Laki 45312: valuuttalain muuttamisesta 45313: 45314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 45315: tavalla, 45316: muutetaan 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valuuttalain (954/85) 1 §, 2 §:n 1 momentin 7 45317: kohta, 3 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1-3 kohta, 4 §:n 1 momentin johdantokappale 45318: sekä 2 kohta, 10 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1 momentti seuraavasti: 45319: 45320: 45321: Voimassa oleva laki Ehdotus 45322: 45323: 1§ 1§ 45324: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- M:äan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- 45325: den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä kan- den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä näi- 45326: santaloutta uhkaavan vakavan häiriön torjumi- tä uhkaavan vakavan häiriön torjumiseksi on 45327: seksi on valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, maksuvä- 45328: maksuvälineiden, arvopapereiden ja saamisto- lineiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden 45329: disteiden maastaviennistä ja maahantuonnista maastaviennistä ja maahantuonnista sekä va- 45330: sekä valuutan hankintatavasta ja kotiuttamis- luutan hankintatavasta ja kotiuttamisvelvolli- 45331: velvollisuudesta samoin kuin tietojenantovel- suudesta samoin kuin tietojenantovelvollisuu- 45332: vollisuudesta voimassa, mitä tässä laissa sääde- desta voimassa, mitä tässä laissa säädetään. 45333: tään. 45334: 45335: 2§ 45336: Tässä laissa tarkoitetaan: 45337: 45338: 7) arvopapereilla osakkeita ja osuustodistuk- 7) arvopaperi II a arvopaperimarkkina- 45339: sia sekä obligaatioita, debentuureja ja muita lain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa 45340: joukkovelkakirjoja sekä näiden väliaikaistodis- mainittua osaketta, osuutta tai muuta oikeutta 45341: tuksia, osakeanti-, osinko- ja korkokuponkeja, ja ulkomaisella arvopaperilla arvo- 45342: talonkeja ja sijoitusrahaston osuuksia sekä paperia, joka on ulkomailla asuvan liikkeeseen 45343: muita niihin rinnastettavia asiakirjoja ja ulko- laskema; sekä 45344: maisilla arvopapereilla arvopapereita, jotka 45345: ovat ulkomailla asuvan liikkeeseen laskemia tai 45346: asetettu maksettaviksi ulkomaan rahana; sekä 45347: 45348: 45349: 3§ 3 § 45350: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- 45351: den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio- den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio- 45352: neuvosto voi määrätä: neuvosto voi päättää: 45353: 1) että maksuvälineiden, arvopapereiden ja 1) että Suomen Pankki voi määrätä maksu- 45354: 14 1990 vp. - HE n:o 48 45355: 45356: Voimassa oleva laki Ehdotus 45357: saaruistodisteiden maastavienti on sallittu vain välineiden, arvopapereiden ja saamistodistei- 45358: Suomen Pankin luvalla; den maastaviennin luvanvaraiseksi; 45359: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 45360: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- 45361: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja 45362: ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset 45363: maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval- maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval- 45364: ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista 45365: saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille 45366: tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko 45367: Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena 45368: rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas- rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas- 45369: taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin 45370: määrää (koti u t ta m i s v e 1v o 11 i suu s) ja maaraa (kotiuttamisvelvollisuus); Suomen 45371: että Suomen Pankilla on oikeus myöntää lupa Pankilla on kuitenkin oikeus myöntää lupa 45372: poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta- poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta- 45373: mistavasta; mistavasta; 45374: 3) että pääomanliikkeet ovat sallittuja vain 3) että Suomen Pankki voi määrätä pää- 45375: Suomen Pankin luvalla; sekä omanliikkeet /uvanvaraisiksi; sekä 45376: 45377: 4§ 4§ 45378: Kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön Maan ulkomaista maksukykyä ja rahatalou- 45379: torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi määrä- den vakaata kehitystä uhkaavan vakavan häi- 45380: ajaksi määrätä: riön torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi 45381: määräajaksi päättää: 45382: 45383: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 45384: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- 45385: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko- lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko- 45386: maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla 45387: asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle 45388: yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor- yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor- 45389: vausta vastaan ja että Suomen Pankilla on vausta vastaan; Suomen Pankilla on kuitenkin 45390: oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel- oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel- 45391: vollisuudesta; sekä vollisuudesta; sekä 45392: 45393: 45394: 10§ 45395: 45396: Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak- Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak- 45397: ko on määrätty maksettavaksi, saadaan hakea ko on asetettu, ei saa hakea muutosta va/itta- 45398: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto- mal/a. Päätökseen, jolla uhkasakko on mää- 45399: oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksen- rätty maksettavaksi, saadaan hakea muutosta 45400: hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 45401: 50) on säädetty. siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hal- 45402: lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on sää- 45403: detty. 45404: 45405: 13 § 13§ 45406: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45407: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1990 lop- kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1993 lop- 45408: 1990 vp. - HE n:o 48 15 45409: 45410: Voimassa oleva laki Ehdotus 45411: 45412: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää- puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää- 45413: räykset lakkaavat olemasta voimassa. räykset lakkaavat olemasta voimassa. 45414: 45415: 45416: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45417: kuuta 1991. 45418: 16 1990 vp. - HE n:o 48 45419: 45420: Liite 2 45421: 45422: 45423: 45424: 45425: Valtioneuvoston päätös 45426: valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta 45427: 45428: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä 45429: muuttanut valuuttalain täytäntöönpanosta 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valtioneuvos- 45430: ton päätöksen (955/85) 1 ja 3 §:n seuraavasti: 45431: 1§ 3 § 45432: Suomen Pankki voi määrätä maksuvälinei- Suomen Pankki voi määrätä pääomanliik- 45433: den, arvopapereiden ja saamistodisteiden keet luvanvaraisiksi. 45434: maastaviennin luvanvaraiseksi. 45435: Tämä päätös tulee voimaan päivänä 45436: kuuta 19 45437: 1990 vp. - HE n:o 49 45438: 45439: 45440: 45441: 45442: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudesta harjoittaa 45443: valuutanvaihtoa annetun lain kumoamisesta 45444: 45445: 45446: 45447: 45448: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45449: 45450: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki oi- tuspankeille sallittuun toimintaan luetaan myös 45451: keudesta harjoittaa valuutanvaihtoa. Laki ra- valuutanvaihto, joten talletuspankit, joilla ei 45452: joittaa oikeutta harjoittaa valuutanvaihtoa lii- vielä ole valuutanvaihto-oikeutta, voivat oikeu- 45453: ketoiminnan muodossa, ammattimaisesti taik- desta harjoittaa valuutanvaihtoa annetun lain 45454: ka ansiotarkoituksessa. kumoamisen jälkeen ryhtyä valuutanvaihtoon 45455: Valuutanvaihtotoiminta jäisi ilman erityisla- ilman eri toimenpiteitä. Mainitun lain kumo- 45456: kia säänneilyksi lähinnä yleisen elinkeinolain- aminen ei aiheuta Suomen Pankin asemaan 45457: säädännön sekä rahoituslaitoksia ja valuutta- muutoksia, koska Suomen Pankki on oikeutet- 45458: määräyksiä koskevan erityislainsäädännön pe- tu harjoittamaan valuuttakauppaa Suomen 45459: rusteella. Pankin ohjesäännön perusteella. 45460: Nykyisissä pankkilaeissa kuten myös ehdote- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 45461: tussa laissa talletuspankkien toiminnasta talle- maan 1 päivänä tammikuuta 1991. 45462: 45463: 45464: 45465: 45466: PERUSTELUT 45467: 45468: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu ranomaiselle ja laitokselle sekä suomalaiselle 45469: muutos yhteisölle, jonka kaikki hallituksen jäsenet 45470: ovat Suomessa asuvia Suomen kansalaisia. Li- 45471: säksi valuutanvaihto-oikeus voidaan myöntää 45472: Laki oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa yhteisölle, säätiölle tai henkilölle matkustaja- 45473: (909/72), jäljempänä valuutanvaihtolaki, tuli palvelun edistämiseksi. Lupa käsittää oikeuden 45474: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1973. Valuu- vaihtaa toisiinsa Suomen rahan määräisiä ja 45475: tanvaihtolaki koskee oikeutta harjoittaa valuu- muita maksuvälineitä tai oikeuden luovuttaa 45476: tanvaihtoa liiketoiminnan muodossa tai am- Suomen rahan määräisiä maksuvälineitä muita 45477: mattimaisesti taikka ansiotarkoituksessa. Laki maksuvälineitä vastaan. Ennen luvan myöntä- 45478: sääntelee lähinnä käteisvaluutan kauppaa, kos- mistä valtiovarainministeriön on hankittava 45479: ka tilinpitoa ulkomailla rajoitetaan valuutta- asiasta Suomen Pankin lausunto. 45480: lain (954/85) ja sen nojalla annettujen valuut- Valuutanvaihto-oikeus on hakemuksesta 45481: tamääräysten perusteella. myönnetty noin 350 osuuspankille ja 160 sääs- 45482: Suoraan valuutanvaihtolain perusteella oi- töpankille. Lisäksi muun muassa eräille hotel- 45483: keus harjoittaa valuutanvaihtoa on Suomen leille on myönnetty rajoitettu valuutanvaihto- 45484: Pankilla, liikepankeilla ja Postipankilla. Val- oikeus. Noudatettu käytäntö lupien myöntämi- 45485: tiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla sessä on ollut hyvin vapaata ja viime vuosina 45486: ja rajoituksilla myöntää saman oikeuden ainakin rajoitettu valuutanvaihto-oikeus on 45487: osuuspankeille ja säästöpankeille, valtion vi- myönnetty kaikille hakijoille. 45488: 45489: 300567D 45490: 2 1990 vp. - HE n:o 49 45491: 45492: Valuuttalain uudistamistyön yhteydessä val- myynnin kioskeista tai vastaavista toimipisteis- 45493: tiovarainministeriön asettama valuuttalainsää- tä. 45494: däntötyöryhmä 1989 (työryhmämuistio 1990: Nykyisissä pankkilaeissa kuten myös ehdote- 45495: VM 1) totesi, että valuutanvaihtolaki voitaisiin tussa laissa talletuspankkien toiminnasta (hall. 45496: tarpeettomana kumota. Kannanotto perustuu es. 242/89 vp.) talletuspankeille sallittuun toi- 45497: näkemykseen, jonka mukaan taloudellisen toi- mintaan luetaan myös valuutanvaihto, joten 45498: minnan säännöstelyä yleensäkin tulee vähentää talletuspankit, joilla ei vielä ole valuutan- 45499: tai purkaa. Suomen Pankki on valuuttalainsää- vaihto-oikeutta, voivat valuutanvaihtolain ku- 45500: däntötyöryhmä 1989:n muistiosta antamassaan moamisen jälkeen ryhtyä valuutanvaihtoon il- 45501: lausunnossa puoltanut valuutanvaihtolain ku- man eri toimenpiteitä. Valuutanvaihtolain ku- 45502: moamista. moaminen ei aiheuta Suomen Pankin asemaan 45503: Tässä esityksessä ehdotetaan valuutanvaihto- muutoksia, koska Suomen Pankki on oikeutet- 45504: laki kumottavaksi. tu harjoittamaan valuuttakauppaa Suomen 45505: Pankin ohjesäännön perusteella. 45506: 2. Valuutanvaihtotoiminta ilman 45507: erityislakia 45508: 2.3. Ulkomaalaisten oikeudet 45509: 2.1. Yleistä 45510: Ulkomaalainen tarvitsee Suomessa harjoitta- 45511: Jos valuutanvaihtolaki kumotaan, jää oikeus maansa elinkeinoa varten lääninhallituksen lu- 45512: valuutanvaihtoon säännellyksi lähinnä yleisen van. Lisäksi ulkomaalainen tarvitsee ulkomaa- 45513: elinkeinolainsäädännön sekä rahoituslaitoksia laisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta 45514: ja valuuttamääräyksiä koskevan erityislainsää- omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak- 45515: dännön perusteella. keita annetun lain (219/39) mukaisen luvan 45516: Valuuttalaki turvaa valuuttaviranomaisen valtioneuvostolta, mikäli hän hankkii toimi- 45517: mahdollisuuden tietojen saantiin ja vielä jäljel- paikkaansa varten kiinteää omaisuutta omak- 45518: lä olevan valuutansäännöstelyn edellyttämään seen tai kahta vuotta pidemmäksi ajaksi vuok- 45519: valvontaan. ralle. Suomessa sijaitsevilla ulkomaisessa omis- 45520: tuksessa olevilla pankeilla on liikepankkeina 45521: nykyisten ja ehdotetun talletuspankkilain mu- 45522: 2.2. Toiminnan rajoitukset kaan valuutanvaihto-oikeus. 45523: 45524: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- 45525: tun lain mukaan jokainen Suomen kansalainen 2.4. Tiedon saanti 45526: on oikeutettu tietyin edellytyksin harjoitta- 45527: maan kauppaa sekä muuta sellaista elinkeinoa 45528: tai ansiotoimintaa, joka on hyvien tapojen Valuuttamääräysten mukaan maksujen ulko- 45529: mukaista. Elinkeinon harjoittamisesta täytyy maille ja ulkomailta Suomeen tulee pääasiassa 45530: tehdä kirjallinen ilmoitus maistraatille tai ni- kulkea valuuttapankin kautta. Tämä määräys 45531: mismiehelle, lukuun ottamatta tapauksia, jol- pysynee voimassa ainakin toistaiseksi valuutan- 45532: loin elinkeinoa harjoitetaan ilman erityistä säännöstelyn asteittaisesta purkamisesta huoli- 45533: myyntipaikkaa tai muita apulaisia kuin puoli- matta. Tällöin Suomen Pankki saisi tarvitse- 45534: saa tai vajaavaltaisia jälkeläisiä. mansa tiedot ulkomaan valuutan hankinnan 45535: Elinkeinoilmoituksen lisäksi useimmat yrit- osalta riippumatta siitä, mistä käteisvaluutta 45536: täjät ovat velvollisia tekemään myös kauppare- on hankittu. Valuutan ostajan olisi jatkossakin 45537: kisteri-ilmoituksen. täytettävä maksutasetilastoa varten tarvittavat 45538: Valuutanvaihtolain kumoamisen jälkeenkin lomakkeet. 45539: rajoittavat eräät säännökset valuutanvaihtoa. Ulkomaisia tuloja ja saamisia ulkomailla 45540: Laki liikkuvasta kaupasta (389/61) rajaa tar- asuviita koskee puolestaan kotiuttamisvelvolli- 45541: koin hyödykkeet, joita saa myydä mukana suus. Tiedot maksutasetilastointia varten tältä 45542: kuljettaen, eikä niihin kuulu valuutta. Asetus osin annetaan kotiuttamisen yhteydessä valuut- 45543: kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä tapankille edelleen toimitettavaksi Suomen 45544: automaattikaupasta (436/69) estää valuutan Pankille. 45545: 1990 vp. - HE n:o 49 3 45546: 45547: 2.5. Valuuttamääräykset tavat päästä kilpailukykyisiin hintoihin. Valuu- 45548: tansäännöstelystä luopumisen jälkeen valuut- 45549: Valuutanvaihto-oikeuden laajentaminen taa voidaan hankkia myös suoraan ulkomailta, 45550: edellyttää valuutanvaihtolain kumoamisen li- mikä saattaa vaikuttaa kustannuksia vähentä- 45551: säksi muutoksia valuuttamääräyksiin, jotta va- västi. 45552: luutanvaihtajat voisivat laillisesti myydä ja pi- Valuutanvaihtolain kumoaminen tuskin tuo 45553: tää hallussaan valuuttaa. tälle toimialalle ainakaan paljon uusia yrittä- 45554: Nykyisiä valuutan hankkimista ja kotiotta- jiä. Valuutanvaihdosta kiinnostuvat luultavasti 45555: mista koskevia määräyksiä on muutettava. lähinnä pienet paikallispankit, hotellit ja mat- 45556: Tarvittavat muutokset ovat lähinnä muodolli- katoimistot, joilla jo ennestään on kiinteä toi- 45557: sia tarkistuksia. mipaikka ja tarvittava henkilökunta. 45558: 45559: 45560: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo 45561: tukset 45562: 45563: Valuutanvaihtolain kumoaminen saattaa li- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan patva- 45564: sätä kilpailua alalla ja siten jossakin määrin nä tammikuuta 1991, jolloin on myös tarkoi- 45565: vaikuttaa käteisvaluutan hintoihin. Niin kauan tettu tulemaan voimaan laki valuuttalain muut- 45566: kuin valuutta on ostettava valuuttapankista, tamisesta. 45567: kilpailu ei ole välttämättä kovin tehokasta. 45568: Valuutan kysynnän ja tarjonnan välisellä sopi- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun- 45569: valla tasapainottelulla pienetkin yrittäjät saat- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 45570: 45571: 45572: Laki 45573: oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa annetun lain kumoamisesta 45574: 45575: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45576: 45577: 1§ 2§ 45578: Täten kumotaan oikeudesta harjoittaa va- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45579: luutanvaihtoa 29 päivänä joulukuuta 1972 an- kuuta 1991. 45580: nettu laki (909/72). 45581: 45582: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 45583: 45584: 45585: Tasavallan Presidentti 45586: MAUNO KOIVISTO 45587: 45588: 45589: 45590: 45591: Ministeri Ulla Puolanne 45592: 1990 vp. - HE n:o 50 45593: 45594: 45595: 45596: 45597: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muutta- 45598: misesta 45599: 45600: 45601: 45602: 45603: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45604: 45605: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä set. Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutok- 45606: leimaverolain toimituskirjoista perittävää lei- sen johdosta ehdotetaan leimaverolain viran- 45607: maveroa koskevia säännöksiä. Muutokset ai- omaisten luetteloon lisättäviksi merenkulkupii- 45608: heutuvat organisaatiomuutoksista ja eräiden rit. 45609: toimituskirjojen kirjoittamistavan muuttami- Oikeusministeriöstä annettavien säätiöitä 45610: sesta hallinnollisesti nykyistä yksinkertaisem- koskevien päätösten kirjoittamistapaa on tar- 45611: maksi. koitus yksinkertaistaa. Tämän vuoksi säätiöitä 45612: Elinkeinohallituksen lakkauttamisen jälkeen koskevista päätöksistä ehdotetaan perittäväksi 45613: toimintansa aloittavat kuluttajavirasto ja elin- kiinteämääräinen leimavero nykyisen sivuluvun 45614: tarvikevirasto ehdotetaan lisättäviksi toimitus- mukaan määräytyvän leimaveron asemesta. 45615: kirjoistaan leimaveroa perivien viranomaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 45616: luetteloon. Samalla ehdotetaan eräisiin muihin- dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta 45617: kin säännöksiin tehtäviksi vastaavat tarkistuk- on sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu. 45618: 45619: 45620: 45621: 45622: PERUSTELUT 45623: 45624: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut markan leimavero. Säännöksen mukaista lei- 45625: muutokset maveroa perittiin lähinnä elinkeinohallituksen 45626: aiemmin pitämästä kilpailurajoitusrekisteristä 45627: 1.1. Kuluttajahallinnon uudistaminen annettavista otteista. Säännöstä voitaisiin peri- 45628: aatteessa soveltaa myös muista rekistereistä, 45629: Kuluttajavirastosta annettu laki (110/90) ja kuten esimerkiksi matkatoimistorekisteristä, 45630: elintarvikevirastosta annettu laki (111/90) tule- annettaviin otteisiin. Tällaisia otteita ei kuiten- 45631: vat voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990. Samas- kaan viime vuosina ole elinkeinohallituksesta 45632: ta ajankohdasta lukien lakkautetaan elinkeino- pyydetty, joten ei ole tarpeellista säätää perit- 45633: hallitus. täväksi leimaveroa kuluttajaviraston ja elintar- 45634: Leimaverolain 4 §:ään sisältyvään kolman- vikeviraston antamista otteista. 45635: teen viranomaisten ryhmään ehdotetaan lisät- Leimaverolain 12 §:n 1 momentin 50 kohdan 45636: täväksi kuluttajavirasto ja elinkeinovirasto ja mukaan leimaverosta on vapaa elinkeinohalli- 45637: vastaavasti poistettavaksi elinkeinohallitus. tuksen antama päätös ja välipäätös. Lainkoh- 45638: Leimaverolain 10 §:n rekisteriotetta koske- taa ehdotetaan muutettavaksi siten, että leima- 45639: van nimikkeen 2 kohdan mukaan elinkeinohal- verosta vapaita olisivat kuluttajaviraston ja 45640: lituksessa pidettävistä rekistereistä peritään 60 elintarvikeviraston antamat toimituskirjat. 45641: 300466T 45642: 2 1990 vp. - HE n:o 50 45643: 45644: 1.2. Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutos suudessaan taikka vain sääntöjen muutetut 45645: määräykset uudelleen puhtaaksikirjoitettuina. 45646: Merenkulkulaitoksesta annettu laki (13/90) Säätiöiden sulautuminen on tullut mahdolli- 45647: ja merenkulkulaitoksesta annettu asetus (53/ seksi vasta sen jälkeen, kun säätiölakia muutet- 45648: 90) tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta tiin 1 päivänä kesäkuuta 1987 voimaan tulleella 45649: 1990. Lain mukaan merenkulkuhallintoa var- lailla (339/87), eikä siitä vielä ole käytännön 45650: ten on liikenneministeriön alainen merenkulku- kokemuksia. Oikeusministeriön tulee, paitsi 45651: laitos, jossa on merenkulkuhallitus ja meren- antaa suostumuksensa sulautumiseen, vahvis- 45652: kulkupiirien muodostama piirihallinto. Meren- taa tarvittaessa myös vastaanottavan säätiön 45653: kulkulaitoksen alueellista hallintoa varten maa sääntöjen muutos. Jos sulautuminen toteute- 45654: on jaettu merenkulkupiireihin. Merenkulkupii- taan siten, että kaksi tai useampi säätiö sopii 45655: rille kuuluvat toimialueellaan merenkulun ja varojensa ja velkojensa luovuttamisesta perus- 45656: veneilyn turvallisuutta ja valvontaa, luotsaus- tettavalle uudelle säätiölle, sulautumissopimuk- 45657: ta, aluskalustoa, väyliä, kanavia ja satamia seen on otettava uuden säätiön säännöt. Lak- 45658: sekä yhteysalusliikennettä koskevat asiat. Kun kauttamislupapäätös on lyhyt, yleensä yksi- tai 45659: merenkulkupiirit antavat näitä asioita koskevia kaksisivuinen. 45660: päätöksiä ja todistuksia, ehdotetaan leimavero- 45661: Hallinnon ja työskentelytapojen järkeistämi- 45662: lain 4 §:ään sisältyvään neljänteen viranomais- 45663: seksi oikeusministeriössä on tarkoituksena siir- 45664: ten luetteloon lisättäväksi merenkulkupiirit. 45665: tyä säätiöitä koskevissa päätöksissä asiakirjoi- 45666: hin liitettyyn päätökseen eli niin sanottuun 45667: kaprokkipäätökseen. Ministeriön yleensä yksi- 45668: 1.3. Tie- ja vesirakennushallituksen nimen- 45669: sivuiseen päätökseen liitettäisiin valokopioina 45670: muutos 45671: tarvittavat asiakirjat. 45672: Maaliskuun 1 päivänä 1990 voimaan tulleilla Leimaverolain 9 §:n 1 momentin mukaan 45673: tielaitoksesta annetulla lailla (47 /90) ja asetuk- leimaverolaissa säädetystä lisäleimasta on va- 45674: sella (126/90) tielaitoksessa on keskushallinto- paa ministeriön asiakirjoille kirjoitettu päätös. 45675: na tiehallitus sekä sen alaisena tiepiirien muo- Jos säätiöasioissa siirryttäisiin edellä selostet- 45676: dostama aluehallinto. tuun menettelyyn, päätöksestä tulisi perittä- 45677: Kun tie- ja vesirakennushallitus, joka on väksi useimmissa tapauksissa vain 43 markkaa 45678: 4 §:ään sisältyvässä kolmannessa viranomais- eli yhdeltä sivulta ministeriön päätöksestä me- 45679: ten luettelossa, on nykyisin nimeltään tiehalli- nevä leimavero. Tämä ei olisi kohtuullista, kun 45680: tus, ehdotetaan lainkohta muutettavaksi tämän otetaan huomioon päätöksiin käytetyn työn 45681: mukaisesti. määrä. Nykyisin leimavero säätiöasioissa anne- 45682: tuissa päätöksissä on vaihdellut 193 markasta 45683: 350-550 markkaan. 45684: 1.4. Säätiöitä koskevat päätökset Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että 45685: leimaverolakia muutetaan siten, että säätiöasi- 45686: Säätiölain (109/30) mukaan oikeusministeriö oissa perittäisiin kiinteä leimavero. Tämän 45687: antaa luvan säätiön perustamiseen ja vahvistaa vuoksi ehdotetaan leimaverolain 10 §:ään lisät- 45688: säätiölle hyväksytyt säännöt. Tästä annetaan täväksi uusi säätiöasioita koskeva nimike, jos- 45689: yksi päätös. Oikeusministeriö vahvistaa myös sa olisi mainittu eri tilanteissa suoritettavaksi 45690: säätiön sääntöjen muutokset sekä antaa suos- tulevan leimaveron määrä. Säätiön perustamis- 45691: tumuksen säätiöiden sulautumiseen ja säätiön luvan antamisesta ja sääntöjen vahvistamises- 45692: lakkauttamiseen. ta, sulautumissuostumuksen antamisesta ja 45693: Perustamisluvan antamista ja säätiön sään- vastaanottavan säätiön sääntömuutoksen vah- 45694: töjen vahvistamista koskeva oikeusministeriön vistamisesta sekä sulautumissuostumuksen an- 45695: päätös laaditaan siten, että päätökseen sisälly- tamisesta ja uuden säätiön sääntöjen vahvista- 45696: tetään ministeriössä uudelleen puhtaaksikirjoi- misesta annettavista päätöksistä perittäisiin lei- 45697: tettuina säätiön perustamismääräys eli sääde- maveroa 600 markkaa. Sääntömuutoksen vah- 45698: kirja tai kirjallinen testamentti ja säätiölle vistamista koskevan päätöksen leimaveroksi 45699: hyväksytyt säännöt. Sääntömuutoksen vahvis- ehdotetaan 400 markkaa, ja sulautumissuostu- 45700: tamista koskeva päätös sisältää tilanteen mu- muksen ja lakkauttamisluvan antamista koske- 45701: kaan joko säätiön muutetut säännöt kokonai- vasta päätöksestä olisi leimavero 300 markkaa. 45702: 1990 vp. - HE n:o 50 3 45703: 45704: Tarkoituksena on ryhtyä ylläpitämään sää- dotuksilla ei ole sanottavaa vaikutusta leimave- 45705: tiörekisteriä automaattista tietojenkäsittelyä ron tuottoon. 45706: käyttäen. Voimassa olevan 10 §:n rekisteriotet- 45707: ta koskevan nimikkeen 1 kohdan mukaan lei- 45708: mavero alusrekisteristä sekä säätiö- ja elä- 3. Voimaantulo 45709: kesäätiörekisteristä on 24 markkaa arkilta. Sa- 45710: man nimikkeen 4 kohdan mukaan yhdistysre- Kuluttajavirasto ja elintarvikevirasto aloitta- 45711: kisteristä annettavasta otteesta on säädetty eri vat toimintansa 1 päivänä kesäkuuta 1990. 45712: leimavero, jos ote annetaan atk-rekisterilomak- Merenkulkuhallituksen organisaatiomuutos tu- 45713: keena. Kun myös eläkesäätiörekisteriä saate- li voimaan maaliskuun alusta. Leimaverolain 45714: taan ryhtyä pitämään automaattista tietojenkä- muutos ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol- 45715: sittelyä käyttäen, ehdotetaan lakiin otettavaksi lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on 45716: vastaavanlainen säännös. Kun säätiörekisteri- sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu. 45717: otteet ovat yleensä kaksisivuisia, ehdotetaan 45718: säätiörekisteristä perittävä leimavero kuitenkin 45719: kiinteäksi eli 50 markaksi. 4. Säätämisjärjestys 45720: 45721: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- 45722: 2. Taloudelliset vaikutukset sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on 45723: säädetty uudesta tai lisätystä yhtä vuotta pi- 45724: Säätiöasioissa annettavista päätöksistä kerty- demmältä ajalta kannettavasta verosta. 45725: vä leimavero jää nykyisin noin 60 000-70 000 45726: markkaan vuodessa. Ehdotetut muutokset nos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45727: taisivat tätä tuottoa jonkin verran. Muilla eh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 45728: 45729: 45730: 45731: 45732: Laki 45733: leimaverolain muuttamisesta 45734: 45735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45736: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 4 §:ään sisältyvä kolmas ja 45737: neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 kohta sekä 12 §:n 45738: 1 momentin 50 kohta, 45739: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä kolmas ja neljäs viranomaisten ryhmä 22 päivänä 45740: joulukuuta 1989 annetussa laissa (1194/89), 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 45741: kohta 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1021/88) ja 12 §:n 1 momentin 50 kohta 29 45742: päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa (998/73), sekä 45743: lisätään 10 §:ään, sellaisena kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, Rekisteri- 45744: otetta koskevan nimikkeen jälkeen uusi Säätiöasioita koskeva nimike seuraavasti: 45745: 45746: 4§ 45747: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima- miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir- 45748: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus- 45749: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti: hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, 45750: maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met- 45751: sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki- 45752: 3 ryhmä: muslaitos, tiehallitus, autorekisterikeskus, il- 45753: Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- mailuhallitus, ilmatieteen laitos, Telehallinto- 45754: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, keskus, merenkulkuhallitus, elintarvikevirasto, 45755: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden kuluttajavirasto, patentti- ja rekisterihallitus, 45756: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus, työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali- 45757: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo- hallitus ja lääkintöhallitus. 45758: 4 1990 vp. - HE n:o 50 45759: 45760: 4 ryhmä: Säätiöasiat: 45761: Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmismie- 1) perustamisluvan antaminen ja sääntöjen 45762: het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul- vahvistaminen 600 markkaa; 45763: litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus- sulautumissuostumuksen antaminen ja vas- 45764: konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli- taanottavan säätiön sääntömuutoksen vahvis- 45765: tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö- taminen 600 markkaa; 45766: piirit, kalastuspiirien kalastustoimistot ja me- sulautumissuostumuksen antaminen ja uu- 45767: renkulkupiirit. den säätiön sääntöjen vahvistaminen 600 45768: markkaa; 45769: 2) sääntömuutoksen vahvistaminen 400 45770: markkaa; sekä 45771: 10 § 3) sulautumissuostumuksen tai lakkauttamis- 45772: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle luvan antaminen 300 markkaa. 45773: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 45774: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja 45775: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 12 § 45776: leimalla seuraavin määrin: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: 45777: 45778: sekä asioissa, jotka koskevat: 45779: Rekisteriote: 45780: 1) alusrekisteristä ja eläkesäätiörekisteristä niin myös 45781: 24 markkaa arkilta tai, jos rekisteriote anne- 45782: taan atk-rekisterilomakkeena, 24 markkaa si- 50) elintarvikeviraston ja kuluttajaviraston 45783: vulta sekä säätiörekisteristä 50 markkaa; antamat toimituskirjat; 45784: 2) muista patentti- ja rekisterihallituksessa 45785: pidetyistä rekistereistä kuin kaupparekisteristä 45786: 60 markkaa; Tämä laki tulee voimaan päivänä 45787: kuuta 1990. 45788: 45789: 45790: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 45791: 45792: 45793: Tasavallan Presidentti 45794: MAUNO KOIVISTO 45795: 45796: 45797: 45798: 45799: Ministeri Ulla Puolanne 45800: 1990 vp. - HE n:o 50 5 45801: 45802: Liite 45803: 45804: 45805: 45806: 45807: Laki 45808: leimaverolain muuttamisesta 45809: 45810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45811: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 4 §:ään sisältyvä kolmas ja 45812: neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 kohta sekä 12 §:n 45813: 1 momentin 50 kohta, 45814: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä kolmas ja neljäs viranomaisten ryhmä 22 päivänä 45815: joulukuuta 1989 annetussa laissa (1194/89), 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 45816: kohta 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1021188) ja 12 §:n 1 momentin 50 kohta 29 45817: päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa (998173), sekä 45818: lisätään 10 §:ään, sellaisina kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, Rekisteri- 45819: otetta koskevan nimikkeen jälkeen uusi Säätiöasioita koskeva nimike seuraavasti: 45820: 45821: Voimassa oleva laki Ehdotus 45822: 4 § 45823: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima- 45824: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän 45825: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti: 45826: 45827: 45828: 3 ryhmä: 3 ryhmä: 45829: Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- 45830: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, 45831: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden 45832: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus, tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus, 45833: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo- pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo- 45834: miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir- miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir- 45835: kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus- kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus- 45836: hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, 45837: maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met- maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met- 45838: sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki- sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki- 45839: muslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, autore- muslaitos, tiehallitus, autorekisterikeskus, il- 45840: kisterikeskus, ilmailuhallitus, ilmatieteen lai- mailuhallitus, ilmatieteen laitos, Telehallinto- 45841: tos, Telehallintokeskus, merenkulkuhallitus, keskus, merenkulkuhallitus, elintarvikevirasto, 45842: elinkeinohallitus, patentti- ja rekisterihallitus, kuluttajavirasto, patentti- ja rekisterihallitus, 45843: työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali- työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali- 45844: hallitus ja lääkintöhallitus. hallitus ja lääkintöhallitus. 45845: 45846: 4 ryhmä: 4 ryhmä: 45847: Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie- Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie- 45848: het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul- het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul- 45849: litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus- litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus- 45850: konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli- konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli- 45851: 6 1990 vp. - HE n:o 50 45852: 45853: Voimassa oleva laki Ehdotus 45854: 45855: tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö- tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö- 45856: piirit ja kalastuspiirien kalastustoimistot. piirit, kalastuspiirien kalastustoimistot ja me- 45857: renkulkupiirit. 45858: 45859: 45860: 10§ 45861: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle 45862: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 45863: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja 45864: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 45865: leimalla seuraavin määrin: 45866: 45867: Rekisteriote: Rekisteriote: 45868: 1) alusrekisteristä sekä säätiö- ja eläkesää- 1) alusrekisteristä ja eläkesäätiörekisteristä 45869: tiörekisteristä 24 markkaa arkilta; 24 markkaa arkilta tai jos rekisteriote annetaan 45870: 2) elinkeinohallituksessa pidetystä rekisteris- atk-rekisterilomakkeena, 24 markkaa sivulta 45871: tä tai muusta patentti- ja rekisterihallituksessa sekä säätiörekisteristä 50 markkaa; 45872: pidetystä rekisteristä kuin kaupparekisteristä 2) muista patentti- ja rekisterihallituksessa 45873: 60 markkaa; pidetyistä rekistereistä kuin kaupparekisteristä 45874: 60 markkaa; 45875: 45876: Säätiöasiat: 45877: 1) peruslamistuvan antaminen ja sääntöjen 45878: vahvistaminen 600 markkaa; 45879: sulautumissuostumuksen antaminen ja vas- 45880: taanottavan säätiön sääntömuutoksen vahvis- 45881: taminen 600 markkaa; 45882: sulautumissuostumuksen antaminen ja uu- 45883: den säätiön sääntöjen vahvistaminen 600 45884: markkaa; 45885: 2) sääntömuutoksen vahvistaminen 400 45886: markkaa; sekä 45887: 3) sulautumissuostumuksen tai lakkauttamis- 45888: luvan antaminen 300 markkaa. 45889: 45890: 45891: 12 § 45892: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: 45893: 45894: sekä asioissa, jotka koskevat: 45895: 45896: niin myös 45897: 45898: 50) elinkeinohallituksen antama päätös ja 50) elintarvikeviraston ja kuluttajaviraston 45899: väli päätös; antamat toimituskirjat; 45900: 45901: 45902: Tämä laki tulee voimaan päivänä 45903: kuuta 1990. 45904: 1990 vp. -- HE n:o 51 45905: 45906: 45907: 45908: 45909: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verotuslain 131 §:n 45910: 3 momentin ja perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin 45911: kumoamisesta ja laiksi liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta 45912: 45913: 45914: 45915: 45916: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45917: 45918: Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi eräiden tuksena on, että lait tulevat voimaan mahdolli- 45919: verohallinnossa annettavien, oikeaksi todistet- simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne 45920: tujen jäljennösten ja pöytäkirjanotteiden lu- hyväksynyt. 45921: nastusten kantamisesta leimaverona. Tarkoi- 45922: 45923: 45924: 45925: 45926: PERUSTELUT 45927: 45928: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu Liikevaihtoverolain 80 §:n 1 momentin 45929: muutos (1119/87) mukaan verovelvollisella ja ennak- 45930: kotiedon hakijalla on oikeus saada ote verotus- 45931: Verotuslain (482/58) 131 §:n 1 momentin taan koskevasta lääninveroviraston ja liike- 45932: mukaan jäljennöksestä tai otteesta, joka kirjoi- vaihtovero-oikeuden pöytäkirjasta sekä jäljen- 45933: tetaan yksityiselle vero- tai tutkijalautakunnan nös asiassa annetuista päätöksistä, lausunnois- 45934: pöytäkirjasta taikka verotoimiston tai läänin- ta, vastineista ja 39 §:n mukaan toimitetussa 45935: verolautakunnan hallussa olevasta muusta tarkastuksessa laaditusta kertomuksesta. Pykä- 45936: asiakirjasta, voidaan ottaa lunastusta sen mu- län 2 momentin mukaan jäljennöksestä voi- 45937: kaan, kuin eräiden viranomaisten toimitus- daan asetuksella säätää otettavaksi lunastusta, 45938: kirjoista ja virkatoimista suoritettavain maksu- joka määrätään eräiden viranomaisten toimi- 45939: jen perusteista annetun lain (806/ 42) perusteita tuskirjoista ja virkatoimista suoritettavain 45940: noudattaen annettavassa asetuksessa sääde- maksujen perusteista annetun lain mukaan. 45941: tään. Pykälän 3 momentin mukaan lunastus Lunastus kannetaan leimamerkkejä käyttämäl- 45942: kannetaan leimamerkkejä käyttämällä. lä. 45943: Perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 1 momentin 45944: (520/59) mukaan perintöverolautakunnan pöy- Verohallinnossa käytetään leimamerkkejä ai- 45945: täkirjasta tai muusta verotoimiston hallussa noastaan edellä tarkoitettuja, oikeaksi todistet- 45946: olevasta perintö- tai lahjaverotusta koskevasta tuja jäljennöksiä ja pöytäkirjanotteita lunastet- 45947: asiakirjasta kirjoitettavasta otteesta tai jäljen- taessa. Oikeaksi todistamaaomista jäljennök- 45948: nöksestä peritään lunastusta niinkuin verolau- sistä peritään maksu rahana. Kun lunastuksen 45949: takunnan pöytäkirjoista ja muista verotoimis- maksaminen leimamerkkejä käyttämällä ai- 45950: ton hallussa olevista asiakirjoista kirjoitetta- heuttaa ylimääräistä vaivaa ja leimamerkkikas- 45951: vien jäljennöksien ja otteiden lunastuksesta on sojen ylläpitämistä, ehdotetaan, että verohal- 45952: säädetty. Lunastus kannetaan saman pykälän 3 linnossa annettavista jäljennöksistä luovutaan 45953: momentin mukaan käyttämällä leimamerkke- perimästä leimaveroa. Tämän vuoksi ehdote- 45954: jä. taan verotuslaissa, perintö- ja lahjaverolaissa 45955: 300347P 45956: 2 1990 vp. - HE n:o 51 45957: 45958: ja liikevaihtoverolaissa olevat lunastuksen kan- simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne 45959: totapaa koskevat säännökset kumottaviksi. hyväksynyt. 45960: 45961: 45962: 2. Taloudelliset vaikutukset 45963: 4. Säätämisjärjestys 45964: Jäljennösten ja pöytäkirjanotteiden lunas- 45965: tuksista arvioidaan vuonna 1989 kertyneen Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uu- 45966: noin 170 000 markkaa. Luopumalla leima- desta tai lisätystä verosta, lakiehdotukset olisi 45967: merkkien käyttämisestä säästyy hallinnossa käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu- 45968: sekä työtä että kustannuksia. kaisessa säätämisjärjestyksessä. 45969: 45970: 3. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45971: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 45972: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli- set: 45973: 45974: 45975: 45976: 45977: 1. 45978: Laki 45979: verotuslain 131 §:n 3 momentin kumoamisesta 45980: 45981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45982: 45983: 1§ 2§ 45984: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 Tämä laki tulee voimaan päivänä 45985: annetun verotuslain (482/ 58) 131 §:n 3 mo- kuuta 1990. 45986: mentti. 45987: 45988: 45989: 45990: 45991: 2. 45992: Laki 45993: perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin kumoamisesta 45994: 45995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45996: 45997: 1§ 2§ 45998: Täten kumotaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 Tämä laki tulee voimaan päivänä 45999: annetun perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 mo- kuuta 1990. 46000: mentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu- 46001: kuuta 1959 annetussa laissa (520/59). 46002: 1990 vp. - HE n:o 51 3 46003: 46004: 3. 46005: Laki 46006: liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta 46007: 46008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46009: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 80 §:n 2 momentti 46010: näin kuuluvaksi: 46011: 46012: 80 § laissa (806/ 42) säädettyjen yleisten perusteiden 46013: mukaan. 46014: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök- 46015: sestä voidaan asetuksella säätää perittäväksi 46016: lunastusta, joka määrätään eräiden viran- 46017: omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista Tämä laki tulee voimaan päivänä 46018: suoritettavain maksujen perusteista annetussa kuuta 1990. 46019: 46020: 46021: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 46022: 46023: 46024: Tasavallan Presidentti 46025: MAUNO KOIVISTO 46026: 46027: 46028: 46029: 46030: Ministeri Ulla Puolanne 46031: 4 1990 vp. - HE n:o 51 46032: 46033: Liite 46034: 46035: 46036: 46037: 46038: 3. 46039: Laki 46040: liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta 46041: 46042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46043: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 80 §:n 2 momentti 46044: näin kuuluvaksi: 46045: 46046: Voimassa oleva laki Ehdotus 46047: 46048: 80 § 46049: 46050: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök- 46051: sestä voidaan asetuksella säätää otettavaksi sestä voidaan asetuksella säätää perittäväksi 46052: lunastusta, joka määrätään eräiden viran- lunastusta, joka määrätään eräiden viran- 46053: omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista 46054: suoritettavain maksujen perusteista 17 päivänä suoritettavain maksujen perusteista annetussa 46055: lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/42) sää- laissa (806/ 42) säädettyjen yleisten perusteiden 46056: dettyjen yleisten perusteiden mukaan. Lunas- mukaan. 46057: tus kannetaan leimamerkkejä käyttämällä. 46058: 46059: 46060: Tämä laki tulee voimaan päivänä 46061: kuuta 1990. 46062: 1990 vp. - HE n:o 52 46063: 46064: 46065: 46066: 46067: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omenan tullin muutta- 46068: misesta 46069: 46070: 46071: 46072: 46073: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46074: 46075: Omenien tuontisuojaa ehdotetaan muutetta- vähintään 3,00 markkaa kilolta. Joulu-helmi- 46076: vaksi siten, että nykyisestä tuontilisensioinnista kuun aikana tulli olisi edelleen 6 prosenttia ja 46077: luovutaan ja se korvataan omenista kannetta- maalis-kesäkuun aikana 10 prosenttia tuonti- 46078: valla tullilla. Uusi tullitaso olisi heinä-marras- hinnasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voi- 46079: kuun aikana 50 prosenttia tuontihinnasta tai maan heinäkuun alusta 1990. 46080: 46081: 46082: 46083: 46084: PERUSTELUT 46085: 46086: 1. Nykyinen tilanne oli vuonna 1989 noin 170 miljoonaa markkaa. 46087: Tuonnin keskihinta oli viime vuonna 2,68 mk/ 46088: Tullitariffilain (660/87) liitteenä olevan tulli- kg. Tärkeimmät tuontimaat olivat viime vuon- 46089: tariffin nimikkeeseen 08.08.A.II. kuuluvien na Ranska, Yhdysvallat ja Argentiina, joiden 46090: omenien tulli vaihtelee tuontiajankohdan mu- yhteinen osuus kokonaistuonnin arvosta oli 46091: kaan siten, että se on korkein heinä- marras- lähes 70 prosenttia. 46092: kuun aikana eli 50 IIJo tai vähintään 1,06 mark- 46093: kaa kilolta. Joulu-helmikuun aikana tulli on 6 46094: prosenttia ja maalis-kesäkuun aikana 10 pro- 2. Tarve lainsäädännön muutta- 46095: senttia tuontihinnasta. Unkarista, Puolasta ja miseen 46096: Bulgariasta tuotavien omenoiden tuonti on tul- 46097: litonta tammi-toukokuun aikana. Omenien nykyistä tuontisuojajärjestelmää ei 46098: Omenat kuuluvat lisäksi tuontilisensioinnin enää voida pitää kaikilta osin tyydyttävänä. 46099: piiriin kesä-joulukuun aikana. Tuontilisenssejä Erityisesti tuontilisensiointiin on kiinnitetty 46100: ei ole yleensä myönnetty silloin, kun kotimais- huomiota eräiden kauppakumppanien taholta. 46101: ta omenasatoa on ollut markkinoilla. Ammat- Lisensiointijärjestelmä onkin ehdotettu korvat- 46102: tiviljelijöiden omenasato on vuosittain noin 5 tavaksi tullilla. 46103: miljoonaa kiloa. Omenien tuonti on aloitettu 46104: viime vuosina marraskuussa. Samalla omenien 46105: tulli on alennettu valtioneuvoston päätöksellä 3. Asian valmistelu 46106: joulukuun tasolle eli 6 prosentiksi tuontihin- 46107: nasta. Näin ollen käytännössä kannettu tullita- Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 46108: so on ollut 6-10 prosenttia. Omenista on vuoden 1989 lokakuussa periaatepäätöksen 46109: kertynyt tullia vuosittain noin 10-12 milj oo- omenien ja päärynöiden lisensioinnin poistami- 46110: naa markkaa. sesta vuoden 1990 aikana. Samalla ministeriva- 46111: Omenien vuotuinen tuonti on ollut viime liokunta päätti, että lisensiointijärjestelmä kor- 46112: vuosina noin 60 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo vataan riittävän suojan kotimaiselle omenatuo- 46113: 46114: 300443T 46115: 2 1990 vp. - HE n:o 52 46116: 46117: tannolle takaavalla muulla järjestelmällä. Maa- mutta suurin osa tuonnista ajoittuu marras- 46118: ja metsätalousministeriö esitti helmikuussa kesäkuun väliselle ajalle, jolloin tulli on alhai- 46119: 1990 kuultuaan asiasta maatilahallitusta sekä nen eikä kotimaista omenaa ole markkinoilla. 46120: alan järjestöjä ja keskusteltuaan asiasta valtio- Mikäli tuonnin määrä kasvaa heinä-marras- 46121: varainministeriön ja ulkoasianministeriön kuun aikana esimerkiksi 2 miljoonaan kiloon, 46122: kanssa, että omenalle määrättäisiin 1. 7.- nousevat valtion tullitulot noin 5 miljoonalla 46123: 30.11. väliseksi ajaksi tulli, joka olisi 50 pro- markalla. Tällöin on oletettu, että omenista 46124: senttia tuontihinnasta tai vähintään 3,00 mark- kannetaan vähimmäistulli 3,00 markkaa kilol- 46125: kaa kilolta. Tulli korvaisi nykyisen tullin, joka ta. 46126: on 50 prosenttia tai vähintään 1,06 markkaa Vuoden 1989 tuontihintojen mukaan arvioi- 46127: kilolta. tuna ehdotettu 3,00 markan vähimmäistulli 46128: Tullitason muuttaminen edellyttää tullitarif- merkitsee prosentuaalisesti keskimäärin noin 46129: fin liitteenä olevan tullitariffin muuttamista. 130 OJo:n tullisuojaa. Halvimpien omenien 46130: Esitys tullitariffin muuttamisesta on valmistel- tuontihinnat olivat viime vuonna noin 1,35 46131: tu valtiovarainministeriössä edellä mainitun eh- markkaa kilolta ja kalleimpien noin 3,40 mark- 46132: dotuksen perusteella. kaa kilolta. 46133: 46134: 46135: 4. Ehdotettu muutos 6. Voimaantulo ja muut esityk- 46136: seen liittyvät seikat 46137: Tullitariffin nimikkeeseen 08.08.A.Il.c. kuu- 46138: luvien omenien vähimmäistulli ehdotetaan ko- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuo- 46139: rotettavaksi nykyisestä 1,06 markasta 3,00 den 1990 heinäkuun alusta, jolloin omenien 46140: markkaan kilolta. Muilta osin omenien tullit tullitaso muuttuu tullitariffin mukaan. Samas- 46141: säilyisivät muuttumattomina eli 6 prosenttina ta ajankohdasta lukien on tarkoitus muuttaa 46142: joulu-helmikuun aikana ja 10 prosenttina maa- tuontilisensiointijärjestelmää siten, että omenat 46143: Hs-kesäkuun aikana. vapautuvat tuontilisensioinnista. 46144: 46145: 46146: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 7. Säätämisjärjestys 46147: tukset 46148: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 46149: Ehdotettu korotus koskee ajanjaksoa heinä- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä 46150: kuusta marraskuun loppuun. Viime vuonna veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 46151: tuotiin tänä ajanjaksona täydellä tullilla ome- 46152: noita noin miljoona kiloa. On ilmeistä, että Edellä sanotun perusteella annetaan Edus- 46153: tuonti lisääntyy tuontilisensioinnin poistuessa, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 46154: 1990 vp. - HE n:o 52 3 46155: 46156: Laki 46157: omenan tullin muuttamisesta 46158: 46159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi- 46160: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti: 46161: 46162: TULLITARIFFI 46163: II OSA 46164: KASVITUOTTEET 46165: 46166: 8. Ryhmä 46167: Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonien kuoret 46168: 46169: 46170: Nimikkeen Tavara Tulli 46171: n:o 46172: 46173: 46174: 46175: 08.08 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit: 46176: A. omenat: 46177: 46178: II. muut: 46179: 46180: c. tullattaessa aikana 1. 7 .-30.11. ............................................... . 50 OJo 46181: vähin tulli 1 kg 3,00 46182: 46183: 46184: 46185: 46186: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinäkuuta 1990. 46187: 46188: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 46189: 46190: 46191: Tasavallan Presidentti 46192: MAUNO KOIVISTO 46193: 46194: 46195: 46196: 46197: Ministeri Ulla Puolanne 46198: 4 1990 vp. - HE n:o 52 46199: 46200: Liite 46201: 46202: 46203: Laki 46204: omenan tullin muuttamisesta 46205: 46206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi- 46207: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti: 46208: 46209: 46210: TULLITARIFFI 46211: 46212: II OSA Nykyinen Ehdotus 46213: KASVITUOTTEET 46214: 46215: 46216: 8. Ryhmä 46217: Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonien kuoret 46218: 46219: 46220: 46221: Nimikkeen Tavara Tulli 46222: n:o 46223: 46224: 46225: 46226: 46227: 08.08 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit: 46228: A. omenat: 46229: 46230: 46231: II. muut: 46232: 46233: c. tullattaessa aikana l. 7 .-30.11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 OJo 50 OJo 46234: vähin tulli 1 kg 1,06 3,00 46235: 46236: 46237: 46238: 46239: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. 46240: 1990 vp. - HE n:o 53 46241: 46242: 46243: 46244: 46245: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maatalous- 46246: teknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain 1 §:n muuttamises- 46247: ta 46248: 46249: 46250: 46251: 46252: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46253: 46254: Esityksessä ehdotetaan valtion maatalous- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 46255: teknologian tutkimuslaitoksesta annettua lakia dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 46256: muutettavaksi siten, että laitokselle voitaisiin väksytty ja vahvistettu. 46257: antaa laissa säädettyjen tehtävien lisäksi ase- 46258: tuksella myös muita tehtäviä. 46259: 46260: 46261: 46262: 46263: PERUSTELUT 46264: 46265: Valtion maatalousteknologian tutkimus- sopimuksen valvonnasta. Asetuksessa on tar- 46266: laitoksesta annetun lain (1010/84) 1 §:n mu- koitus säätää valtion maatalousteknologian 46267: kaan tutkimuslaitoksen tehtävänä on: · tutkimuslaitoksen tehtäväksi lähinnä tarkastaa 46268: 1) maa-, metsä-, puutarha-, meijeri- ja koti- ja testata sekä antaa todistuksia siitä, täyttää- 46269: taloudessa sekä kotiteollisuudessa käytettävien kö elintarvikkeiden kuljetuskalusto helposti pi- 46270: koneiden, laitteiden ja työvälineiden sekä näi- laantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kul- 46271: den varaosien tutkimus, kehitys, koetus ja jetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää 46272: tarkastus sekä näihin tuotantovälineisiin liitty- erityiskalustoa koskevan sopimuksen (SopS 46273: vän standardisoinnin. ja työsuojelun edistämi- 48/81) 1 liitteessä esitetyt määritelmät ja stan- 46274: nen; sekä dardit. Sopimus on saatettu voimaan 24 päivä- 46275: 2) maa-, metsä- ja puutarhataloudessa käy- nä helmikuuta 1981 annetulla asetuksella (546/ 46276: tettävien asuin- ja tuotantorakennusten tutki- 81) 31 päivästä heinäkuuta 1981. Valtion maa- 46277: muksen suunnittelu ja koordinointi sekä näitä talousteknologian tutkimuslaitoksella on jo 46278: rakennuksia koskevan tutkimuksen suorittami- käytettävissään pinta-alaltaan riittävän suuri 46279: nen ja tutkimusyhteistyön kehittäminen eri vi- kylmähuone, jossa voidaan testata edellä mai- 46280: ranomaisten, laitosten ja järjestöjen välillä. nitussa sopimuksessa tarkoitettua kuljetus- 46281: Aikaisempaan vastaavaan lakiin verrattuna kalustoa. Lisäksi on varsin todennäköistä, että 46282: tutkimuslaitoksen tehtävät laajennettiin koske- tutkimuslaitokselle joudutaan antamaan myös 46283: maan myös maatalouden rakennustutkimuksen muitakin sekä koti- että ulkomaisia erikoisteh- 46284: suorittamista, tutkimuksen suuhnittelua ja täviä. 46285: koordinointia sekä tutkimusta harjoittavien Esitys ei edellytä tutkimuslaitoksen henkilös- 46286: yksiköiden yhteistyön edistämistä. tön lisäystä eikä sillä myöskään ole valtion 46287: Tutkimuslaitoksen tehtävät on rajattu nyky- menoja lisäävää vaikutusta. 46288: tilanteeseen nähden liian tarkasti. Kauppa- ja 46289: teollisuusministeriön tarkoituksena on antaa 46290: asetus helposti pilaant\.Ivien elintarvikkeiden 46291: kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisessa kulje- Edellä sanotun perusteella annetaan Edus- 46292: tuksessa käytettävää erityiskalustoa koskevan kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 46293: 46294: 300458K 46295: 2 1990 vp. - HE n:o 53 46296: 46297: 46298: Laki 46299: valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 46300: 46301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46302: lisätään valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun 46303: lain (1010/84) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 46304: seuraavasti: 46305: 46306: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 46307: kuuta 199 . 46308: Valtion maatalousteknologian tutkimus- 46309: laitokselle voidaan antaa asetuksella myös mui- 46310: ta sille soveltuvia tehtäviä. 46311: 46312: 46313: 46314: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 46315: 46316: 46317: Tasavallan Presidentti 46318: MAUNO KOIVISTO 46319: 46320: 46321: 46322: 46323: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 46324: 1990 vp. - HE n:o 54 46325: 46326: 46327: 46328: 46329: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon ja sianlihan 46330: vientikustannusmaksusta sekä laeiksi maidon väliaikaisesta kiin- 46331: tiömaksusta annetun lain ja valkuaisverosta annetun lain 6 §:n 46332: väliaikaisesta muuttamisesta 46333: 46334: 46335: 46336: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46337: 46338: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tettavaksi nykyisestä 1,30 markasta 1,60 mark- 46339: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta. kaan raakavalkuaiskilolta. Valkuaisverolla ka- 46340: Vientimaksuilla katettaisiin maataloustulolain tetaan maatalouden osuutta maataloustuottei- 46341: (736/89) mukaista maatalouden osuutta maa- den vientikustannuksista. 46342: taloustuotteiden vientikustannuksista. Maidon 46343: vientikustannusmaksua suoritettaisiin 0,8 pen- 46344: niä maidontuottajalta vastaanotetun maidon Laki maidon ja sianlihan vientikustannus- 46345: rasvapitoisuusprosentin kymmenesosalta mai- maksusta ja laki maidon väliaikaisesta kiintiö- 46346: don 3, 7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä maksusta annetun lain muuttamisesta ovat tar- 46347: osalta. Sianlihan vientikustannusmaksun suu- koitut tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 46348: ruus olisi 40 penniä teurastamossa teurastetulta 1990 ja ne olisivat voimassa vuoden 1990 46349: sianlihakilolta yli 76 kiloa painaviita ruhoilta. loppuun. Laki valkuaisverosta annetun lain 46350: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an- muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voi- 46351: nettua lakia (569/84) ehdotetaan muutettavaksi maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se 46352: siten, että maidontuottajan kiintiömaksu nos- on hyväksytty ja vahvistettu. Valkuaisveron 46353: tetaan 50 pennistä 1,00 markkaan litralta, kun korotus on tarkoitus saattaa voimaan valtio- 46354: kiintiön ylitys on enintään 10 000 litraa. neuvoston päätöksellä 19 päivästä toukokuuta 46355: Lisäksi valkuaisverosta annetun lain (1092/ 1990 lukien. Korotus olisi voimassa vuoden 46356: 85) mukaista valkuaisveroa ehdotetaan koro- 1990 loppuun. 46357: 46358: 46359: 46360: 46361: YLEISPERUSTELUT 46362: 46363: 46364: 1. Nykyinen tilanne on alentunut noin 20 prosenttia edelliseen vuo- 46365: teen verrattuna. 46366: 1.1. Maataloustuotteiden tuotanto- ja mark- Kuluvana vuonna kotieläintuotteiden vienti- 46367: kinatilanne tarvearviot ovat seuraavat: 46368: 46369: Maataloustuotteiden markkinatilanne on milj.kg 46370: muodostumassa odotettua vaikeammaksi. 46371: Vuonna 1989 saadun määrällisesti ja laadulli- Voi ja voiöljy 30 46372: sesti hyvän sadon seurauksena eri maatalous- Juustot 33 46373: tuotteiden vientitarpeet ovat kasvaneet. Lisäksi Maitojauheet 34 46374: kotieläintuotteiden vientitarpeeseen on vaikut- Sianliha 13 46375: tanut epäedullinen kulutuskehitys erityisesti Lihajalasteet 15 46376: maitorasvan ja kananmunien osalta. Vuoden Kananmunat 22 46377: 1990 alkukuukausina esimerkisi voin kulutus Rehnvilja 500 46378: 300624Q 46379: 2 1990 vp. - HE n:o 54 46380: 46381: Lisäksi viennin vaihtoehtona myydään koti- rasvapitoisuus on noin 4,3 prosenttia, olisi 46382: maassa alennettun hintaan voita teollisuudelle maidon vientikustannusmaksu koko maidon- 46383: noin 7 miljoonaa kiloa sekä viljaa teollisuudel- tuotannon osalta keskimäärin 4,8 penniä litral- 46384: le ja turkistarhauselinkeinolle noin 170 miljoo- ta. Vientikustannusmaksu vaihtelisi kuitenkin 46385: naa kiloa. tuottajittain maidon rasvapitoisuuden mukaan. 46386: Rasvakymmenystä kohti määritelty 0,8 pen- 46387: nin vientikustannusmaksu on saman suurui- 46388: 1.2. Vientituki ja vientikustannusten jakau- nen, kuin mitä tuottajamaidon samahintaisuu- 46389: tuminen desta sekä laatu- ja koostumushinnoittelun pe- 46390: rusteista annetun maa- ja metsätalousministe- 46391: Vuonna 1989 maataloustuotteiden vientituki riön päätöksen (1263/89) mukaan tuottajalle 46392: oli noin 2 410 miljoonaa markkaa. Valtio vas- on maitorasvasta maksettava. Maitorasvan pe- 46393: tasi vientituen rahoituksesta kokonaisuudes- rusteella määräytyvän vientikustannusmaksun 46394: saan, sillä maataloustulolain mukaista vienti- tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan muun mu- 46395: vastuuta maataloudelle ei aiheutunut. Kuluvan assa maidontuottajan kotieläinjalostus- ja ruo- 46396: vuoden tulo- ja menoarviossa vientitukeen on kintapäätöksiin siten, että maidon rasvapitoi- 46397: osoitettu 2 421 miljoonaa markkaa. I lisäme- suus saataisiin nykyistä paremmin vastaamaan 46398: noarvioesityksessä vientitukeen tarkoitettua maitovalmisteiden kulutusrakennetta. Maidon 46399: määrärahaa on esitetty lisättäväksi 350 miljoo- vientikustannusmaksun tuotoksi vuonna 1990 46400: naa markkaa, jolloin määräraha olisi yhteis- arvioidaan noin 60 miljoonaa markkaa. 46401: määräitään 2 771 miljoonaa markkaa. Uusim- Sianlihalie ehdotetun yli 76 kiloa painavia 46402: pien arvioiden mukaan vientitukeen tarvittai- ruhoja koskevan 40 pennin vientikustannus- 46403: siin kuitenkin noin 3 310 miljoonaa markkaa, maksun kertymä olisi noin 15 miljoonaa mark- 46404: mistä maatalouden maataloustulolain mukai- kaa. Sitomalla vientikustannusmaksu sian ru- 46405: nen osuus olisi noin 650 miljoonaa markkaa. hopainoon vaikutetaan sikojen keskiteuraspai- 46406: Maatalouden vientikustannusosuuden katta- noon ja sitä kautta vientitarpeeseen. 46407: miseksi kerätään lannoiteveroa, valkuaisveroa, Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne- 46408: maidon kiintiömaksuja, pellonraivausmaksua tun lain mukaista kiintiömaksua ehdotetaan 46409: sekä suurilta sikala- ja kanalayrityksiltä lisätty- nostettavaksi 50 pennistä 1,00 markkaan tuo- 46410: jä markkinoimismaksuja. Voimassa olevilla tantokiintiön enintään 10 000 litran ylittävältä 46411: säännöksillä edellä mainittujen maksujen ker- osalta. Kiintiömaksun korotuksella pyritään 46412: tymä jäisi vuonna 1990 noin 110 miljoonaa vaikuttamaan maidontuottajain tuotantopää- 46413: markkaa maataloustulolain mukaista perintä- töksiin maitovalmisteiden markkinatilanteen 46414: tarvetta pienemmäksi. muodostuttua aikaisempaa arviota vaikeam- 46415: maksi. 46416: Valkuaisveron korottaminen 30 pennillä raa- 46417: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- kavalkuaiskilolta 1,60 markkaan lisää veron 46418: tetut muutokset tuottoa vuonna 1990 noin 20 miljoonalla mar- 46419: kalla. Tämän lisäksi korotuksen tavoitteena on 46420: Vientimaksujärjestelmän kehittämisen ta- vaikuttaa maailmanmarkkinahintatasossa ole- 46421: voitteena on kerätä maataloustulolain mukai- vien valkuaisrehujen hinnanmuodostukseen si- 46422: nen maatalouselinkeinon osuus vientikustan- ten, että niiden hintataso nykyistä paremmin 46423: nuksista siten, että eri tuotteiden markkinati- olisi vertailukelpoinen kotimaisen rehuviljan 46424: lanne osittain vaikuttaisi suoraan tuottajan hinnan suhteen, jotta tuontirehuilla ei tarpeet- 46425: kyseisestä tuotteesta saamaan hintaan. Jatkos- tomasti syrjäytettäisi kotimaisia rehuaineita 46426: sa tavoitteena on, että ainakin se osa kunkin kotieläinten ruokinnassa. Muutos edellyttää 46427: tuotteen viennistä, joka on kokonaisuudessaan verotaulukossa ja 6 §:ssä mainittujen veromää- 46428: maatalouselinkeinon vastuulla, rahoitettaisiin rien muuttamista. 46429: tuotekohtaisilla vientikustannusmaksuilla. 46430: Maidon vientikustannusmaksu määräytyisi 46431: maidon rasvapitoisuuden mukaan ja olisi 0,8 3. Asian valmistelu 46432: penniä maidon rasvapitoisuusprosentin kym- 46433: menesosalta siltä osin, kun maidon rasvapitoi- Esitys on valmisteltu virkatyönä yhteistyössä 46434: suus ylittää 3,7 prosenttia. Kun maidon keski- maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarain- 46435: 1990 vp. - HE n:o 54 3 46436: 46437: ministeriön ja maatilahallituksen kesken. Maa- verot lisäisivät maatalouden markkinointivas- 46438: talouden markkinointineuvosto on puoltanut tuuosuuden perintää vuonna 1990 noin 110 46439: esitystä. miljoonalla markalla, jolloin yhdessä aikaisem- 46440: min määrättyjen verojen ja maksujen kanssa 46441: kertymä vastaisi maatalouden kuluvan vuoden 46442: 4. Esityksen taloudelliset ja or- vientivastuuosuutta. Kyseisiä maksuja ja vero- 46443: ganisatoriset vaikutukset ja ei lueta maatalouden tuotantokustannuksik- 46444: si maatalousneuvotteluja varten laadittavassa 46445: Ehdotettujen maksujen ja verojen tuotto kustannuslaskelmassa. 46446: luetaan osaksi maataloustulolaissa tarkoitettua 46447: maataloustuottajien osuutta maataloustuottei- Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia 46448: den vientikustannuksista. Ehdotetut maksut ja valtionhallinossa. 46449: 46450: 46451: 46452: 46453: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 46454: 46455: 46456: 1. Lakien perustelut otetun maidon rasvapitoisuusprosentin kym- 46457: menesosalta maidon 3, 7 prosentin rasvapitoi- 46458: 1.1. Laki maidon ja sianlihan vientikustan- suuden ylittävältä osalta. Maksua olisi suoritet- 46459: nusmaksusta tava myös tuottajalta vastaanotetusta kermas- 46460: ta. 46461: 1 §. Maidon ja sianlihan vientikustannus- 6 §. Sianlihan vientikustannusmaksua olisi- 46462: maksua on suoritettava valtiolle maatalous- vat velvolliset suorittamaan teurastamoliikkeen 46463: tuotteiden viennistä aiheutuvien kustannusten harjoittajat. 46464: vähentämiseksi. Maksujen tuotto luetaan osak- 7 §. Sianlihan vientikustannusmaksun suu- 46465: si maataloustulolaissa tarkoitettua maatalous- ruudeksi ehdotetaan 40 penniä teurastetulta 46466: tuottajien osuutta maataloustuotteiden vienti- sianlihakilolta yli 76 kiloa painaviita ruhoilta. 46467: kustannuksista. Ehdotuksen mukaan maksua Maksua ei tulisi suorittaa tuottajalle palautet- 46468: kannettaisiin vuoden 1990 heinäkuun 1 päivän tavasta eikä teurastamossa hylätystä sianlihas- 46469: ja joulukuun 31 päivän väliseltä ajalta. ta. 46470: 2 §. Säännöksen mukaan maidon ja sianli- 8-22 §. Lakiehdotuksen 9-22 §:t koskevat 46471: han vientikustannusmaksua ei pidetä sellaisena vientikustannusmaksun määräämismenettelyä, 46472: maatalouden kustannuksena, joka olisi otetta- ilmoitusvelvollisuutta, maksun perimistä, muu- 46473: va huomioon maataloustuloneuvotteluja var- toksenhakua maatilahallituksen päätökseen, 46474: ten laadittavassa kustannuslaskelmassa. maksuvelvollisen kirjanpitoa, maksun perimi- 46475: 3 §. Säännöksen mukaan valtioneuvostolla sen valvontaa, rangaistusseuraamuksia ja mak- 46476: olisi valtuus tilapäisesti päättää vientikustan- sun suorittamisen lykkäystä. 46477: nusmaksun muutoksista tai maksun kantami- 23 §. Pykälän mukaan tämän lain nojalla 46478: sen väliaikaisesta keskeyttämisestä, kun edus- annetuista päätöksistä ei perittäisi leimaveroa. 46479: kunnalle on annettu esitys vastaavaksi lain- 24 ja 25 §. Pykälissä säädettäisiin lain nojal- 46480: muutokseksi. Jos eduskunta vahvistaa vienti- la tarvittaessa annettavasta asetuksesta ja lain 46481: kustannusmaksun alemmaksi kuin mitä halli- voimaantulosta. 46482: tuksen esityksessä on edellytetty, palautettai- 46483: siin liikaa perityt määrät maksuvelvollisille ha- 46484: kemuksetta. 1.2. Laki maidon väliaikaisen kiintiömaksun 46485: 4 §. Maidon vientikustannusmaksua olisivat muuttamisesta 46486: velvolliset suorittamaan meijeriliikkeen harjoit- 46487: tajat. Meijerit vähentäisivät maksun määrän 6 §. Pykälä sisältää säännökset kiintiömak- 46488: tuottajille maksamastaan hinnasta. sun suuruudesta. Pääsääntöisesti kiintiömak- 46489: 5 §. Maidon vientikustannusmaksu olisi suo- sun suuruus olisi edelleen 205 penniä litralta. 46490: ritettava 0,8 penniä maidontuottajalta vastaan- Kiintiömaksun suuruutta ehdotetaan nostetta- 46491: 4 1990 vp. - HE n:o 54 46492: 46493: vaksi 100 penniin litralta, mikäli meijeriin toi- maksusta annetun lain muuttamisesta ovat tar- 46494: mitetun maidon määrä ylittää enintään 10 000 koitetut tulemaan voimaan 1 päivänä heinä- 46495: litralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiö- kuuta 1990. Laki valkuaisverosta annetun lain 46496: maksun suorittamisvelvollisuuden perustavan muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voi- 46497: litramäärän tai maidontuottajalle muutoin maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se 46498: vahvistetun tuotantokiintiön. on hyväksytty ja vahvistettu. Valkuaisveron 46499: Ehdotetun 100 pennin suuruisen kiintiömak- korotus saatetaan voimaan 19 päivänä touko- 46500: sun soveltaminen edellyttää, että tuottajalle on kuuta 1990. Korotus olisi voimassa vuoden 46501: vahvistettu maidon tuotantokiintiö eikä sitä ole 1990 loppuun. 46502: lakkautettu. Muussa tapauksessa kiintiömaksu 46503: on 205 penniä litraa kohden heti ensimmäiseltä 46504: meijeriin toimitetulta maitolitralta. 46505: 3. Säätämisjärjestys 46506: 46507: 1.3. Laki valkuaisverosta annetun lain 6 §:n 46508: Koska lait on tarkoitettu olemaan voimassa 46509: väliaikaisesta muuttamisesta 46510: vuoden 1990 loppuun asti, lakiehdotukset olisi 46511: käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu- 46512: 6 §. Valkuaisveron määrä ehdotetaan koro- kaisessa enintään yhdeltä vuodelta kannettavaa 46513: tettavaksi 1,60 markkaan raakavalkuaiskilolta. veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 46514: 46515: 2. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46516: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 46517: Laki maidon ja sianlihan vientikustannus- set: 46518: maksusta ja laki maidon väliaikaisesta kiintiö- 46519: 46520: 46521: 46522: 46523: 1. 46524: Laki 46525: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 46526: 46527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 46528: 46529: 1 luku huomioon maataloustulon kehittämiseksi laa- 46530: Yleisiä säännöksiä dittavassa laskelmassa. 46531: 46532: 1§ 3§ 46533: Valtiolle on suoritettava maataloustulolaissa Kun eduskunnalle on annettu esitys maidon 46534: (736/89) tarkoitettuna markkinoimismaksuna tai sianlihan vientikustannusmaksun muutta- 46535: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksua misesta tai väliaikaisesta poistamisesta, valtio- 46536: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Vienti- neuvostolla on oikeus määrätä, että näistä 46537: kustannusmaksut katsotaan osaksi maatalous- tuotteista kannetaan esityksen mukainen vien- 46538: tulolain 15 §:ssä tarkoitettua maataloustuotta- tikustannusmaksu tai että sitä ei väliaikaisesti 46539: jien osuutta maataloustuotteiden vientikustan- kanneta. 46540: nuksista. Jos 1 momentin mukaisesti kannettu vienti- 46541: kustannusmaksu on korkeampi kuin sittemmin 46542: 2§ vahvistetaan, erotus on hakemuksetta palautet- 46543: Tässä laissa tarkoitettuja vientikustannus- tava vientikustannusmaksun suorittamiseen 46544: maksuja ei oteta maatalouden kustannuksina velvolliselle. 46545: 1990 vp. - HE n:o 54 5 46546: 46547: 2 luku tarvetta varten palautettavasta sianlihasta eikä 46548: Maidon vientikustannusmaksu teurastomossa hylätystä sianlihasta. 46549: 46550: 4 § 46551: Velvollinen suorittamaan maidon vientikus- 4 luku 46552: tannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa 46553: Vientikustannusmaksun määrääminen 46554: Suomessa meijeriliikettä. Meijeriliikkeellä tar- 46555: koitetaan tässä laissa meijeriä ja muuta mai- 8 § 46556: donjalostamotoimintaa harjoittavaa laitosta, Vientikustannusmaksun määräämisestä, 46557: jossa pääasiassa maidosta tai sen aineosista maksuunpanosta ja kannosta huolehtii maati- 46558: valmistetaan elintarvikkeeksi tarkoitettuja mai- lahallitus. 46559: totuotteita. Maatilatalouden tai kotitalouden 46560: yhteydessä tilan omasta maidosta tapahtuvaa 9 § 46561: maitotuotteiden valmistusta ei kuitenkaan pi- Vientikustannusmaksuvelvollisen on oma- 46562: detä maidonjalostamotoimintana, ellei se ta- aloitteisesti suoritettava vientikustannusmaksu 46563: pahdu teollisessa laajuudessa. kunkin kalenterikuukauden aikana vastaan- 46564: ottamastaan maidosta ja teurastamastaan sian- 46565: 5 § lihasta maatilahallituksen postisiirtotilille vii- 46566: Maidon vientikustannusmaksua suoritetaan meistään seuraavan kalenterikuukauden 25 46567: 0,8 penniä maidontuottajalta vastaanotetun päivänä. 46568: maidon rasvapitoisuusprosentin kymmenes- Meijeriliikkeen on vähennettävä maidon 46569: osalta maidon 3, 7 prosentin rasvapitoisuuden vientikustannusmaksua vastaava määrä asian- 46570: ylittävältä osalta. omaiselle maidontuottajalle maksettavasta 46571: Maidon vientikustannusmaksua määrättäes- maidon hinnasta. 46572: sä maidoksi katsotaan myös kerma. Kerma Vientikustannusmaksuvelvollisen on 1 mo- 46573: muunnetaan maidoksi kertomalla sisältyvien mentissa mainittuun ajankohtaan mennessä 46574: rasvakilojen tai rasvalitrojen määrä luvulla 23 annettava maatilahallitukselle ilmoitus edelli- 46575: ja näin määritellyn maidon rasvapitoisuutena sen kuukauden aikana vastaanottamaosa mai- 46576: pidetään 4,3 prosenttia. don ja teurastamansa sianlihan määristä. 46577: Maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä 46578: noudatetaan, mitä maa- ja metsätalousminis- 10 § 46579: teriön päätöksessä maidon samahintaisuudesta Jollei vientikustannusmaksun suorittamiseen 46580: sekä laatu- ja koostumushinnoittelun perusteis- velvollinen ole suorittanut maksua 9 §:n 1 46581: ta (1263/89) on säädetty. momentissa tarkoitetulla tavalla tai jos maksua 46582: on suoritettu liian vähän, maatilahallituksen 46583: on määrättävä vientikustannusmaksu tai suo- 46584: rittamatta oleva osa siitä maksettavaksi. Lisäk- 46585: 3 luku si vientikustannusmaksun suorittamiseen vel- 46586: vollisen on maksettava laiminlyödylle määrälle 46587: Sianlihan vientikustannusmaksu 46588: maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä 46589: 6 § sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri- 46590: Velvollinen suorittamaan sianlihan vienti- kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona vien- 46591: kustannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa tikustannusmaksu olisi tullut suorittaa 15 § :ssä 46592: Suomessa teurastamoliikettä. tarkoitetun maksulipun eräpäivää edeltävän 46593: kuukauden loppuun, tai mikäli vientikustan- 46594: 7§ nusmaksu on jo suoritettu, suorituspäivää 46595: Sianlihan vientikustannusmaksun suuruus edeltävän kuukauden loppuun. 46596: on 40 penniä kultakin teurastamoliikkeen har- Vientikustannusmaksua ei kuitenkaan saa 46597: joittajan teurastamalta sianlihakilolta yli 76 määrätä maksettavaksi, jos kolme vuotta on 46598: kiloa painaviita ruhoilta. Vientikustannusmak- kulunut siitä, kun maksu olisi tullut suorittaa. 46599: sun perusteena oleva kilomäärä määräytyy täl- 46600: löin ruhopainon perusteella. II § 46601: Sianlihan vientikustannusmaksua ei ole suo- Jollei 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoi- 46602: ritettava sianlihan tuottajalle oman talouden tusta ole kehotuksesta huolimatta annettu tai 46603: 6 1990 vp. - HE n:o 54 46604: 46605: sitä ei voida korjattunakaan hyväksyä vienti- 16 § 46606: kustannusmaksun maaraamisen perusteeksi, Maatilahallituksen maksuunpaneman vienti- 46607: maatilahallituksen on toimitettava vientikus- kustannusmaksun laiminlyöntiin sovelletaan, 46608: tannusmaksun määrääminen arvion mukaan. mitä veronmaksun laiminlyömisestä aiheutu- 46609: vista seuraamuksista on säädetty. 46610: 12 § Suorittamatta jääneen vientikustannusmak- 46611: Maatilahallituksen on määrättävä vientikus- sun perimisessä on soveltuvin osin noudatetta- 46612: tannusmaksu korotettavaksi enintään 20 pro- va, mitä verojen ja maksujen periruisestä ulos- 46613: sentilla, jos maksuvelvollinen on ilman pätevää ottotoimin annetussa laissa (367 /61) ja sen 46614: syytä laiminlyönyt 9 §:n 3 momentissa tarkoi- nojalla on säädetty. 46615: tetun ilmoituksen antamisen määräajassa tai 46616: antanut sen olennaisesti vaillinaisena. Jos hän 17 § 46617: kehotuksen saatuaan edelleen ilman hyväksyt- Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke- 46618: tävää estettä jättää ilmoituksen kokonaan tai mään päätökseen saa hakea muutosta valitta- 46619: osaksi antamatta, on vientikustannusmaksua malla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus- 46620: korotettava vielä enintään 20 prosentilla. Jos ta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ 50) on 46621: maksun suorittamiseen velvollinen on tahal- säädetty. 46622: laan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut Valituskirja voidaan toimittaa myös maatila- 46623: olennaisesti väärän ilmoituksen, on maksu hallitukselle, jonka on lähetettävä valituskirja 46624: määrättävä korotettavaksi enintään kaksinker- sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa 46625: taiseksi. valituksesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. 46626: Vientikustannusmaksu on suoritettava vali- 46627: 13 § tuksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen 46628: Vientikustannusmaksu suoritetaan ja määrä- toisin määrää. Jos maksu on korkeimman 46629: tään täysin markoin jättämällä yli menevät hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu tai sitä 46630: pennit lukuun ottamatta. Jos maksuunpantava on alennettu, maatilahallituksen on palautetta- 46631: vientikustannusmaksu tai maksulisäyksen mää- va liikaa suoritettu määrä hakemuksetta asian- 46632: rä on 100 markkaa pienempi, ei sitä peritä. omaiselle. 46633: 46634: 14 § 18 § 46635: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on Vientikustannusmaksuvelvollisen on maati- 46636: annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei lahallituksen kehotuksesta esitettävä maatila- 46637: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus- hallituksen tai tämän määräämän asiantunte- 46638: ta, on vientikustannusmaksua määrättäessä van ja esteettömänä pidettävän henkilön tar- 46639: meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty kastettavaksi laitoksensa, kirjanpito- tai muis- 46640: oikeata muotoa. Milloin johonkin toimenpitee- tiinpanokirjansa sekä niihin kuuluvat tositteet, 46641: seen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, sopimukset, kirjeenvaihto ynnä muut asiakir- 46642: että maksun suorittamisesta vapauduttaisiin, jat. 46643: maatilahallituksella on oikeus määrätä vienti- Vientikustannusmaksuvelvollisen on annet- 46644: kustannusmaksu arvion mukaan. tava tarkastusta suorittavalle henkilölle tiedot, 46645: jotka ovat tarpeen maksun määrää selvitettäes- 46646: 15 § sä sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. 46647: Vientikustannusmaksun määräämistä koske- 46648: van päätöksen perusteella on maksun suoritta- 19 § 46649: miseen velvolliselle tarvittaessa kirjoitettava Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä teh- 46650: maksulippu. tävää suorittaessaan saanut tietoja yksityisen 46651: Päätös ja maksulippu on toimitettava asian- henkilön tai yhteisön liike- tai ammattisalai- 46652: omaiselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tie- suudesta taikka taloudellisesta asemasta, ei saa 46653: doksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa niitä luvattomasti ilmaista. 46654: (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja 46655: Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toi- voidaan kuitenkin antaa syyttäjä- ja poliisivira- 46656: mittaa vientikustannusmaksun suorittamiseen nomaisille rikoksen selvittämistä varten, 46657: velvolliselle postin välityksellä myös kirjatussa 18 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tämän lain mu- 46658: kirjeessä. kaisten tehtävien suorittamista varten sekä 46659: 1990 vp. - HE n:o 54 7 46660: 46661: muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tä- 22 § 46662: män lain mukaisessa asiassa. Erityisen painavista syistä maatilahallitus voi 46663: hakemuksesta myöntää lykkäystä vientikustan- 46664: nusmaksun suorittamisesta, ei kuitenkaan pi- 46665: 5 luku temmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi. Lyk- 46666: Erinäisiä säännöksiä käyksen edellytyksenä on, että maksun suorit- 46667: tamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus. Mak- 46668: 20 § sulle, jonka suorittamisesta myönnetään lyk- 46669: Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an- käystä, peritään lykkäysajalta vuotuista kor- 46670: tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa koa 10 prosenttia. 46671: asioissa. 23 § 46672: Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei 46673: 21 § peritä leimaveroa. 46674: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö- 46675: tyä on antamalla väärän tiedon tai muulla 24 § 46676: vilpillä pidättänyt tai yrittänyt pidättää valtiol- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 46677: ta tässä laissa tarkoitettua maksua, on tuomit- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 46678: tava sen mukaan kuin rikoslaissa säädetään. 46679: Joka muuten rikkoo tämän lain 19 §:ssä 25 § 46680: tarkoitettua kieltoa, on tuomittava, jollei rik- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 46681: komus ole vähäinen, maidon ja sianlihan vien- kuuta 1990 ja se koskee heinäkuun 1 päivän 46682: tikustannusmaksua koskevan salassapitovelvol- 1990 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä 46683: lisuuden rikkomisesta sakkoon. Virkamiehen ajalta suoritettavia vientikustannusmaksuja. 46684: ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvol- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 46685: lisuuden rikkomisesta on kuitenkin voimassa, ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 46686: mitä rikoslain 40 luvun 5 §:ssa on säädetty. menpiteisiin. 46687: 46688: 46689: 46690: 46691: 2. 46692: Laki 46693: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 46694: 46695: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä- 46696: nä heinäkuuta 1989 annetun lain (569/84) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä 46697: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1257/89), näin kuuluvaksi: 46698: 46699: 6 § rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen 46700: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- osalta 100 penniä litralta. 46701: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon 46702: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 46703: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- kuuta 1990. 46704: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- Aikaisempia säännöksiä sovelletaan kuiten- 46705: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- kin niiden kiintiömaksun suorittamisvelvolli- 46706: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- suuden synnyttäneiden maitolitrojen osalta, 46707: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- jotka on toimitettu meijeriin ennen sanottua 46708: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- ajankohtaa. 46709: 8 1990 vp. - HE n:o 54 46710: 46711: 3. 46712: Laki 46713: valkuaisverosta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 46714: 46715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti valkuaisverosta 31 päivänä joulu- 46716: kuuta 1985 annetun lain (1092/85) 6 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, 46717: sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (984/89), näin kuuluviksi: 46718: 46719: 6§ 46720: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- 46721: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- aispitoisuuden perusteella. 46722: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- 46723: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen 46724: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,60 Tämä laki tulee voimaan pmvana 46725: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- kuuta 1990 ja se on voimassa 31 päivään 46726: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- joulukuuta 1990. 46727: 46728: 46729: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 46730: 46731: 46732: Tasavallan Presidentti 46733: MAUNO KOIVISTO 46734: 46735: 46736: 46737: 46738: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 46739: 1990 vp. - HE n:o 54 9 46740: 46741: Liite 46742: VEROTAULUKKO 46743: Valkuais- 46744: Tuote- vero mk/kg 46745: Tuote ryhmä netto- 46746: painosta 46747: Soijapavut ................................................. . 1. 0,58 46748: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,70 46749: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,75 46750: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,96 46751: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,35 46752: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,51 46753: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,56 46754: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,32 46755: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,53 46756: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,58 46757: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,40 46758: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,50 46759: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,58 46760: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,64 46761: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,43 46762: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,53 46763: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,23 46764: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,82 46765: Maissingluteeni ............................................ . 18. 1,02 46766: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,25 46767: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,67 46768: Pekilo ..................................................... . 21. 0,77 46769: Bakteerimassa ............................................. . 22. 1' 14 46770: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,58 46771: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,51 46772: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,38 46773: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,35 46774: Kalajauho ................................................. . 27. 1,10 46775: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,77 46776: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,28 46777: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 1,34 46778: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) ...••••..•....••...•••..• 31. 0,96 46779: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,23 46780: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 OJo) ••...••...•••.•.•.•••. 33. 0,75 46781: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,85 46782: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,67 46783: Maksajauho ............................................... . 36. 1,09 46784: Verijauho .................................................. . 37. 1,38 46785: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,31 46786: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,35 46787: Ohni-iturehu .............................................. . 41. 0,32 46788: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,50 46789: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 46790: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on 46791: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 1,60 markkaa raaka- 46792: valkuaiskilolta 46793: 46794: 2 300624Q 46795: 10 1990 vp. - HE n:o 54 46796: 46797: Liite 46798: 46799: 2. 46800: Laki 46801: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 46802: 46803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä- 46804: nä heinäkuuta 1989 annetun lain (569/84) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä 46805: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1257 /89), näin kuuluvaksi: 46806: 46807: Voimassa oleva laki Ehdotus 46808: 46809: 6§ 6§ 46810: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- 46811: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon 46812: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä 46813: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- 46814: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- 46815: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- 46816: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- 46817: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- 46818: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- 46819: rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen 46820: osalta 50 penniä litralta. osalta JOO penniä litralta. 46821: 46822: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 46823: kuuta 1990. 46824: Aikaisempia säännöksiä sovelletaan kuiten- 46825: kin niiden kiintiömaksun suorittamisvelvol/i- 46826: suuden synnyttäneiden maitolitrojen osalta, 46827: jotka on toimitettu meijeriin ennen sanottua 46828: ajankohtaa. 46829: 46830: 46831: 3. 46832: Laki 46833: valkuaisverosta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 46834: 46835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti valkuaisverosta 31 päivänä joulu- 46836: kuuta 1985 annetun lain (1092/85) 6 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, 46837: sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (984/89), näin kuuluviksi: 46838: 46839: Voimassa oleva laki Ehdotus 46840: 46841: 6§ 6§ 46842: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- 46843: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- 46844: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- 46845: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen 46846: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30 raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1, 60 46847: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- 46848: . hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- 46849: 1990 vp. - HE n:o 54 11 46850: 46851: Voimassa oleva laki Ehdotus 46852: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- 46853: aispitoisuuden perusteella. aispitoisuuden perusteella. 46854: 46855: 46856: Tämä laki tulee voimaan päivänä 46857: kuuta 1990 ja se on voimassa 31 päivään 46858: joulukuuta 1990. 46859: 12 1990 vp. - HE n:o 54 46860: 46861: Liite 46862: 46863: Voimassa Ehdotus 46864: VEROTAULUKKO oleva 46865: Valkuais- 46866: Tuote- vero mk/kg 46867: Tuote ryhmä netto- 46868: painosta 46869: Soijapavut ................................................. . 1. 0,47 0,58 46870: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,57 0,70 46871: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,61 0,75 46872: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,78 0,96 46873: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,29 0,35 46874: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,42 0,51 46875: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,45 0,56 46876: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,26 0,32 46877: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,43 0,53 46878: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,47 0,58 46879: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,33 0,40 46880: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,40 0,50 46881: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,47 0,58 46882: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,52 0,64 46883: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,35 0,43 46884: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,43 0,53 46885: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,00 1,23 46886: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,66 0,82 46887: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,83 1,02 46888: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,02 1,25 46889: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,55 0,67 46890: Pekilo ..................................................... . 21. 0,62 0,77 46891: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,92 1,14 46892: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,47 0,58 46893: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,42 0,51 46894: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,31 0,38 46895: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,29 0,35 46896: Kalajauho ................................................. . 27. 0,90 1,10 46897: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,62 0,77 46898: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,04 1,28 46899: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 1,09 1,34 46900: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) •••.•••.••...••...••.•.•. 31. 0,78 0,96 46901: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,00 1,23 46902: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) ..................... . 33. 0,61 0,75 46903: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,69 0,85 46904: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,55 0,67 46905: Maksajauho ............................................... . 36. 0,88 1,09 46906: Verijauho .................................................. . 37. 1,12 1,38 46907: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,07 1,31 46908: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,28 0,35 46909: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,26 0,32 46910: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,40 0,50 46911: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 43. 1,30 1,60 46912: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on markkaa markkaa 46913: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . raaka- raaka- 46914: valkuais- valkuais- 46915: kilolta kilolta 46916: 1990 vp. - HE n:o 55 46917: 46918: 46919: 46920: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teollisuudelle ympäris- 46921: tönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista an- 46922: netun lain muuttamisesta 46923: 46924: 46925: 46926: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46927: 46928: Esityksessä ehdotetaan teollisuudelle ympä- edistäviä investointeja varten tarvittavien luot- 46929: ristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä tojen vakuudeksi. 46930: valtiontakauksista annettua lakia muutettavak- 46931: si siten, että sen nojalla voitaisiin myöntää Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 46932: valtiontakauksia myös jätteiden hyödyntämistä kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 46933: 46934: 46935: 46936: 46937: YLEISPERUSTELUT 46938: 46939: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset 46940: 46941: 2.1. Jätteiden hyödyntämishankkeet 46942: 46943: Jätehuollon neuvottelukunnan selvitys jättei- 46944: Teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestoin- 46945: den hyödyntämisestä valmistui 1985. Sen poh- 46946: teihin myönnettävistä valtiontakauksista anne- 46947: jalta laadittiin jätteiden hyödyntämisen kehit- 46948: tun lain (609173) mukaan Valtiontakuukeskus 46949: tämisohjelma vuosille 1986-1995, jonka val- 46950: voi myöntää valtiontakauksia teollista tai sii- 46951: tioneuvosto vahvisti periaatepäätöksellään 3 46952: hen verrattavaa tuotannollista toimintaa har- 46953: päivänä heinäkuuta 1986. Asiasta on touko- 46954: joittavien yritysten vesiensuojelu- ja ilmansuo- 46955: kuussa 1989 luovuttanut välimietintönsä myös 46956: jeluinvestointien rahoittamiseen myönnettyjen 46957: kauppa- ja teollisuusministeriön 25 päivänä 46958: luottojen vakuudeksi. Takausluottoja saa sa- 46959: marraskuuta 1988 asettama jätteiden kannatta- 46960: manaikaisesti olla takaisin maksamatta yhteen- 46961: van käytön toimikunta. Mietintö sisältää muun 46962: sä enintään 600 miljoonan markan määrä. 46963: muassa esitykset siitä, miten valtion varoista 46964: tulisi ohjata tukea jätettä raaka-aineena käyt- 46965: täville teollisille yrityksille liiketaloudellisesti 46966: Mainitun lain nojalla myönnettyjä takauksia kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. 46967: oli 31 päivänä joulukuuta 1989 voimassa pää- Valtioneuvoston heinäkuussa 1986 tekemän 46968: omamäärältään yhteensä noin 129 miljoonaa edellä mainitun periaatepäätöksen samoin kuin 46969: markkaa. Tästä määrästä oli vesiensuojeluin- siihen liittyvän kehittämisohjelman pitkän ai- 46970: vestointeihin myönnettyjä takauksia 113 mil- kavälin tavoitteina on vähentää jätteen muo- 46971: joonaa markkaa ja ilmansuojeluinvestointeihin dostumista tuotannossa ja kulutuksessa sekä 46972: myönnettyjä takauksia 16 miljoonaa markkaa. toteuttaa säästävän teknologian periaatteita. 46973: Valtiontakuukeskukselle ympäristönsuojeluin- Lyhyen aikajakson ensisijaisena pyrkimyksenä 46974: vestointeihin myönnetyistä takauksista aiheu- on tehostaa jätteiden hyötykäyttöä muun 46975: tuneet tappiot ovat lain voimassaoloajalta ol- muassa parantamalla jäteraaka-aineen talteen- 46976: leet vain 0,05 prosenttia taattujen luottojen saantia sen syntypaikalla sekä lisäämällä jät- 46977: kokonaismäärästä. teen käyttöä tuotannossa. 46978: 46979: 300571H 46980: 2 1990 vp. - HE n:o 55 46981: 46982: Jätteiden käyttämisellä ehkäistään luonnon- tönsuojelunäkökohtien lisäksi taloudellinen nä- 46983: varojen tuhlausta sekä vähennetään ympäristö- kökohta. Tämän johdosta on ilmeistä, että 46984: päästöjä ja niistä aiheutuvia haittoja. Lisää- näiden hankkeiden vakuudeksi myönnetyille 46985: mällä jäteraaka-aineen käyttöä tuotannossa takauksille tullaan edellyttämään vakuuksia 46986: voidaan saavuttaa säästöjä raaka-ainekustan- laajemmassa määrin kuin ilmansuojelu- ja ve- 46987: nuksissa, energiakustannuksissa, jätehuolto- ja siensuojelmakauksissa. Viimeksi mainitut ta- 46988: muissa ympäristönsuojelukustannuksissa sekä kaukset on pääsääntöisesti annettu vastava- 46989: työvoimakustannuksissa. Periaatepäätä ksen kuutta edellyttämättä. Voimassa olevan lain 46990: edellyttämin toimin arvioidaankin vuoden 1995 mukaan takaukselle annettava vakuus tulee 46991: loppuun mennessä saatavan kansantaloudessa luovuttaa takuukeskuksen haltuun. Käytännös- 46992: hyödynnetyksi nykyisin hukkaan joutuvia jäte- sä tämä merkitsee sitä, että yritys joutuu mak- 46993: raaka-aineita yhteensä vähintään 2 300 miljoo- samaan leimaveroa sekä saamastaan luetosta 46994: nan markan arvosta enemmän kuin ilman eh- että vakuudeksi edellytetyistä kiinnityksistä. 46995: dotettuja toimia. Lisäksi arvioidaan saavutet- Mainitulla seikalla tulee mitä ilmeisimmin ole- 46996: tavan noin 220 miljoonan markan säästöt alen- maan kysyntää heikentävä vaikutus varsinkin 46997: tuneina jätehuoltokustannuksina. jätteiden hyödyntämishankkeissa. Ympäristön- 46998: Valtioneuvoston eduskunnalle ympäristöpo- suojelullisia näkökohtia painottaen pidetään- 46999: litiikasta toukokuussa 1988 antamassa selon- kin·· perusteltuna, että ympäristönsuojeluta- 47000: teossa todetaan, että jätteiden hyödyntämistä kausten osalta luovutaan vaatimuksesta luo- 47001: kehitetään edelleen valtioneuvoston peri- vuttaa vakuus takuukeskuksen haltuun. Täl- 47002: aatepäätöksen ja siihen liittyvän kehittämisoh- löin vakuus on mahdollista luovuttaa myös 47003: jelman mukaisesti. Selonteossa asetetaan myös luotonantajan säilytettäväksi, jolloin leimavero 47004: yhdyskuntien jätehuoliolle selkeä tavoite. Vuo- maksetaan ainoastaan vakuudeksi edellytetyis- 47005: teen 2000 mennessä tulisi vuosittain syntyvistä tä kiinnityksistä. 47006: yhdyskuntajätteistä hyödyntää noin puolet 47007: raaka-aineena tai energiana. 47008: Muuttamalla teollisuudelle ympäristönsuoje- 47009: luinvestointeihin myönnettävistä valtionta- 47010: 3. Esityksen taloudelliset ja or- 47011: kauksista annettua lakia siten, että sen nojalla 47012: ganisatoriset vaikutukset 47013: voitaisiin myöntää valtiontakauksia myös jät- 47014: teiden hyödyntämishankkeiden toteuttamiseksi 47015: tehtäviä investointeja varten tarvittavien luot- 47016: tojen vakuudeksi, pyritään osaltaan aikaansaa- Valtiontakuukeskukselle aiheutuisi kysymyk- 47017: maan niitä taloudellisia vaikutuksia, joita edel- sessä olevasta toiminnasta hallintokustannuk- 47018: lä luetelluilla eri toimenpiteillä arvioidaan ole- sia, joiden määrä arvioidaan kuitenkin suhteel- 47019: van. lisen vähäiseksi. Toiminnasta voi aiheutua lisää 47020: takauskorvauksia. Lopullisten takaustappioi- 47021: den määrää on melko mahdotonta etukäteen 47022: 2.2. Vakuudet arvioida. Voidaan kuitenkin arvioida, että eri- 47023: tyisen suureksi riski muodostuu tapauksissa, 47024: Varsinkin jätteiden hyödyntämishankkeisiin joissa takaus myönnetään vastavakuudetta eril- 47025: sisältyy yrityksen kannalta katsottuna ympäris- lisenä yrityksenä toteutettavaan hankkeeseen. 47026: 47027: 47028: 47029: 47030: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 47031: 47032: 47033: 1. Lakiehdotuksen perustelut litukseksi (vesi- ja ympäristöhallinnosta annet- 47034: tu laki, 24/86) ja Valtiontakauslaitoksen ja 47035: vientitakuulaitoksen yhdistyminen (Valtionta- 47036: Lakiehdotuksessa on otettu huomioon vesi- 47037: hallituksen muuttuminen vesi- ja ympäristöhal- 47038: 1990 vp. - HE n:o 55 3 47039: 47040: kuukeskuksesta annettu laki, 111189), joten roa suoritetaan ainoastaan vakuudeksi edelly- 47041: asianomaisia pykäliä on muutettu vastaavasti. tetyistä kiinnityksistä. 47042: 1 §. Pykälässä ehdotetaan lakia laajennetta- 3 §. Ilmansuojelulain (67 /82) mukaan ilman- 47043: vaksi siten, että sen nojalla voidaan myöntää suojelua ohjaa ja valvoo läänissä lääninhalli- 47044: valtiontakauksia myös jätteiden hyödyntämis- tus, ja jätehuoltolain (673/78) mukaan läänin- 47045: hankkeisiin. Jätteiden hyödyntämisinvestoin- hallitus ohjaa ja valvoo läänissä jätehuoltoa. 47046: teina pidetään hankkeita, joissa syntyy uudel- Yhdenmukaisuuden vuoksi pykälässä ehdote- 47047: leen hyödyntämiskelpoista raaka-ainetta tai taan säädettäväksi, että lääninhallitus antaisi 47048: tuotteita. lausunnon investoinnin tarkoituksenmukaisuu- 47049: desta ja tehokkuudesta sekä ilmansuojelun että 47050: Pykälän 2 momentin mukaan takausta an- jätteiden hyödyntämisen edistämisen kannalta. 47051: nettaessa on kiinnitettävä huomiota vesiensuo- 4 §. Takausluotan käytön valvonta on käy- 47052: jelu- tai ilmansuojelutoimenpiteiden tehokkuu- tännössä käsittänyt lähinnä vain luotan nos- 47053: teen. Ympäristönsuojeluhankkeisiin niiden kat- toon ja korkotuen määrään liittyviä muodolli- 47054: taessa myös jätteiden hyödyntämishankkeet si- suuksia. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan 47055: sältyy ympäristönsuojelunäkökohtien lisäksi muutettavaksi siten, että kyseeseen tulevien 47056: taloudellinen näkökohta. Tästä syystä mo- viranomaisten asiana on valvoa ympäristön- 47057: menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että suojeluinvestoinnin toteutumista kokonaisuu- 47058: takausta annettaessa on kiinnitettävä huomiota dessaan. 47059: ympäristönsuojelutoimenpiteiden tehokkuu- 47060: teen ja kannattavuuteen. 47061: 2 §. Voimassa olevan lain 2 §:n mukaan 2. Voimaantulo 47062: takausluotolle vaadittu vakuus tulee luovuttaa 47063: Valtiontakuukeskuksen haltuun. Ympäristön- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun 47064: suojelullisia näkökohtia painottaen ehdote- se on hyväksytty ja vahvistettu. 47065: taan, että tästä vaatimuksesta luovutaan. Täl- 47066: löin vakuus on mahdollista luovuttaa myös Edellä esitetyn per11steella annetaan Edus- 47067: Iuotonautajan säily1ettäväksi, jolloin leimave- kunnan hyväksyttäväksi seuraava iakiehdotus: 47068: 4 1990 vp. - HE n:o 55 47069: 47070: Laki 47071: teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista annetun lain 47072: muuttamisesta 47073: 47074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47075: kumotaan teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista 47076: annetun lain (609/73) 2 §:n 3 momentti, 47077: sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (812/81), sekä 47078: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 ja 4 momentti, 3 § ja 4 §:n 1 momentti, 47079: sellaisina kuin ne ovat, ja 3 § sekä 4 §:n 1 momentti 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa 47080: laissa (319/84) ja 2 §:n 2 ja 4 momentti mainitussa 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa, 47081: seuraavasti: 47082: 47083: 1§ kausluotolle annettavaksi hyväksymänsä va- 47084: Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista kuuden. 47085: toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu- 47086: ja ilmansuojeluinvestointien sekä jätteiden 3§ 47087: hyödyntämisinvestointien (ympäristönsuoje- Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val- 47088: luinvestoinnit) rahoittamiseen myönnettyjen tiontakuukeskuksen on hankittava vesi- ja ym- 47089: luottojen vakuudeksi Valtiontakuukeskus voi päristöhallituksen lausunto investoinnin tarkoi- 47090: myöntää valtiontakauksia siten kuin tässä lais- tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta vesien- 47091: sa säädetään. suojelun edistämisen kannalta tai lääninhalli- 47092: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta- tuksen lausunto ilmansuojelun ja jätteiden 47093: kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu- hyödyntämisen edistämisen kannalta. 47094: matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä 47095: huomiota ympäristönsuojeluinvestoinneista 4 § 47096: johtuvien toimenpiteiden tehokkuuteen ja kan- Vesi- ja ympäristöhallituksen asiana on val- 47097: nattavuuteen. voa vesiensuojeluinvestointien ja lääninhalli- 47098: tuksen muiden ympäristönsuojeluinvestointien 47099: 2§ toteutusta. 47100: 47101: Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta- 47102: kauksena ja yleensä vakuutta vaatimatta. Tämä laki tulee voimaan päivänä 47103: Valtiontakuukeskus voi kuitenkin vaatia ta- kuuta 19 47104: 47105: 47106: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 47107: 47108: 47109: Tasavallan Presidentti 47110: MAUNO KOIVISTO 47111: 47112: 47113: 47114: 47115: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen 47116: 1990 vp. - HE n:o 55 5 47117: 47118: Liite 47119: 47120: 47121: Laki 47122: teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista annetun lain 47123: muuttamisesta 47124: 47125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47126: kumotaan teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista 47127: annetun lain (609173) 2 §:n 3 momentti, 47128: sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (812/81), sekä 47129: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 ja 4 momentti, 3 § ja 4 §:n 1 momentti, 47130: sellaisina kuin ne ovat 1 ja 3 § sekä 4 §:n 1 momentti 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa 47131: laissa (319/84) ja 2 §:n 2 ja 4 momentti mainitussa 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa, 47132: seuraavasti: 47133: 47134: Voimassa oleva laki Ehdotus 47135: 47136: 1§ 1§ 47137: Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista 47138: toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu- toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu- 47139: ja ilmansuojeluinvestointien rahoittamiseen ja ilmansuojeluinvestointien sekä jätteiden 47140: myönnettyjen luottojen vakuudeksi Valtionta- hyödyntämisinvestointien (ympäristönsuoje- 47141: kauslaitos voi myöntää valtiontakauksia siten luinvestoinnit) rahoittamiseen myönnettyjen 47142: kuin tässä laissa säädetään. luottojen vakuudeksi Valtiontakuukeskus voi 47143: myöntää valtiontakauksia siten kuin tässä lais- 47144: sa säädetään. 47145: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta- 47146: kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu- kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu- 47147: matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä 47148: huomiota vesiensuojelu- tai ilmansuojelutoi- huomiota ympäristönsuojeluinvestoinneista 47149: menpiteiden tehokkuuteen. johtuvien toimenpiteiden tehokkuuteen ja kan- 47150: nattavuuteen. 47151: 47152: 2 § 47153: 47154: Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta- Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta- 47155: kauksena. kauksena ja yleensä vakuutta vaatimatta. 47156: Valtiontakaus annetaan yleensä vastavakuut- (3 mom. kumotaan) 47157: ta vaatimatta. 47158: Valtiontakauslaitos voi kuitenkin erityisestä Valtiontakuukeskus voi kuitenkin vaatia ta- 47159: syystä vaatia takausluotolle annettavaksi hy- kausluotolle annettavaksi hyväksymänsä va- 47160: väksymänsä vastavakuuden, joka on luovutet- kuuden. 47161: tava takauslaitoksen haltuun. 47162: 47163: 3§ 3§ 47164: Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val- Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val- 47165: tiontakauslaitoksen on hankittava investoinnin tiontakuukeskuksen on hankittava vesi- ja ym- 47166: tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta päristöhallituksen lausunto investoinnin tarkoi- 47167: vesihallituksen lausunto vesiensuojelun edistä- tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta vesien- 47168: misen kannalta tai ympäristöministeriön lau- suojelun edistämisen kannalta tai lääninhalli- 47169: sunto ilmansuojelun edistämisen kannalta. tuksen lausunto ilmansuojelun ja jätteiden 47170: hyödyntämisen edistämisen kannalta. 47171: 6 1990 vp. - HE n:o 55 47172: 47173: Voimassa oleva laki Ehdotus 47174: 4§ 4 § 47175: Vesihallituksen asiana on valvoa vesiensuo- Vesi- ja ympäristöhallituksen asiana on val- 47176: jeluinvestointiin myönnetyn takausluotan käyt- voa vesiensuojeluinvestointien ja lääninhalli- 47177: töä. Ympäristöministeriön ja lääninhallituksen tuksen muiden ympäristönsuojeluinvestointien 47178: asiana on valvoa ilmansuojeluinvestointiin toteutusta. 47179: myönnetyn takausluotan käyttöä. 47180: 47181: 47182: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47183: kuuta 19 . 47184: 1990 vp. - HE n:o 56 47185: 47186: 47187: 47188: 47189: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkoholilain 3 §:n ja 47190: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 47191: 47192: 47193: 47194: 47195: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 47196: 47197: Esityksessä ehdotetaan alkoholilain ja keski- Kotiviinin valmistuksessa sallittujen valmis- 47198: oluesta annetun lain kotivalmistusta koskevia tusaineiden luetteloa ehdotetaan laajennetta- 47199: säännöksiä muutettaviksi. vaksi niin, että hedelmien, marjojen, raparpe- 47200: Oluen kotivalmistusta ehdotetaan muutetta- rin ja rypäleiden ohella valmistus voisi tapah- 47201: vaksi siten, että oluen valmistus sallittaisiin tua myös muista kasvinosista lukuunottamatta 47202: maltaiden ja muiden viljatuotteiden ohella viljaa ja juureksia sekä näistä valmistettuja 47203: myös näistä valmistetusta vierteestä ja vier- tuotteita. 47204: reuutteesta. Kotioluen, kotiviinin ja luvatlo- Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule- 47205: mien kotivalmisteisten juomien eroa ehdote- maan voimaan heti kun ne ovat hyväksytyt ja 47206: taan täsmennettäväksi kieltämällä sokerin vahvistetut. 47207: käyttö oluen valmistuksessa. 47208: 47209: 47210: 47211: 47212: PERUSTELUT 47213: 47214: 1. Nykyinen tilanne, asian val- aineista. Näitä raaka-aineita ovat olutta val- 47215: mistelu ja ehdotetut muutok- mistettaessa maltaat ja muut viljatuotteet sekä 47216: set viiniä valmistettaessa tuoreet ja kuivatut hedel- 47217: mät, marjat, raparperi ja rypäleet. Lisäksi 47218: 1.1. Nykyinen tilanne voidaan käyttää sokeria, jonka määrä olutta 47219: valmistettaessa on rajoitettua, kun taas viiniä 47220: valmistettaessa mitään rajoituksia ei ole. 47221: Alkoholilainsäädännössä alkoholijuoman 47222: valmistaminen kuuluu pääsäännön mukaan yk- Kotivalmistusta käsittelevät lainkohdat sai- 47223: sinoikeutena alkoholiyhtiölle. Tästä monopoli- vat nykyisen sanamuotonsa 1 päivänä kesäkuu- 47224: periaatteesta on säädetty eräitä poikkeuksia, ta 1979 voimaan tulleilla alkoholilain sekä 47225: kuten alkoholilain 3 §:ssä (251 /79) ja keskiolu- keskioluesta annetun lain muutoksilla, jolloin 47226: esta annetun lain 5 §:n 2 momentissa (252/79) valmistuksessa sallittujen raaka-aineiden luet- 47227: säädetty oikeus valmistaa kotitaloudessa teloa muutettiin ja näiden aineiden myynnin 47228: omaksi kotitarpeeksi olutta ja viiniä. Valmistus valvontaa koskevia säännöksiä täsmennettiin 47229: on kuitenkin sallittua vain tietyistä, laissa erik- niin, että markkinoille joitakin vuosia aikai- 47230: seen määritellyistä valmistusaineista eli raaka- semmin tulleet, kuluttajille tarkoitetut olut- tai 47231: 47232: 300459L 47233: 2 1990 vp. - HE n:o 56 47234: 47235: viiniuutetta sisältäneet niin sanotut valmispak- ristiriitaisten viranomaistulkintojen synnyttä- 47236: kaukset tulivat silloin markkinoidussa muodos- mää tilannetta. Työryhmä, jossa olivat edustet- 47237: saan kielletyiksi. tuina sosiaali- ja terveysministeriö, oikeus- 47238: Säännökset kotivalmistuksessa sallituista ministeriö ja alkoholiyhtiö, toteaa mietinnös- 47239: raaka-aineista ovat kuitenkin osoittautuneet sään (Työryhmämuistio 1988:25, sosiaali- ja 47240: osittain vaikeasti valvottaviksi ja tulkinnanva- terveysministeriö), että alkoholilaissa olevaa 47241: raisiksi. Lain tarkoitus toteutui varsin hyvin perusajatusta, jonka mukaan oluen kotivalmis- 47242: viinipakkausten osalta. Tällaisissa pakkauksis- tuksen tulisi perustua perinteisiin, jalostamat- 47243: sa viiniuute on korvattu kui.vatuilla hedelmillä, tomiin raaka-aineisiin, ei enää ilmeisesti pidetä 47244: jolloin valmistus on muodostunut vaikeam- mielekkäänä. Työryhmä katsoo myös säännök- 47245: maksi ja se on myös muuttunut enemmän sen alkoholipoliittisen merkityksen vähäiseksi 47246: perinteisen kotiviinin valmistuksen kaltaiseksi. ja esittääkin oluen kotivalmistuksen sallimista 47247: Olutuutteita sen sijaan on ryhdytty myymään myös toisen laillisista raaka-aineista tekemistä 47248: miedon oluen valmistukseen, jolloin alkoholi- puolivalmisteista. 47249: lain säännösten ei katsota rajoittavan toimin- Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi työryh- 47250: taa. Käytännössä näistä pakkauksista valmis- män mietinnössään tekemästä ehdotuksesta al- 47251: tettaneen edelleen pääasiassa vahvaa olutta tai koholilain muuttamiseksi lausunnon oikeus- 47252: keskiolutta. ministeriöitä, sisäasiainministeriöltä, kauppa- 47253: Eniten epäselvyyksiä lain valvonnassa on ja teollisuusministeriöltä, alkoholiyhtiöltä sekä 47254: aiheuttanut sahtivierteen asema. Sahtialueella Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto r.y:ltä. Lau- 47255: sahtivierrettä on myyty niin ennen lainmuutos- sunnonantajista oikeusministeriö, kauppa- ja 47256: ta kuin sen jälkeenkin viranomaisten puuttu- teollisuusministeriö sekä sisäasiainministeriö 47257: matta asiaan. Muutamilla paikkakunnilla puolsivat työryhmän esittämää lainmuutosta 47258: myyntiin tarkoitetun sahtivierteen valmistus on sellaisenaan. Alkoholiyhtiö puolsi myös esitet- 47259: saanut puoliteollisen luonteen. Vierteen luvalli- tyjä muutoksia, mutta esitti lisäksi samalla 47260: suus on kuitenkin toisaalta tullut konkreettises- harkittavaksi kotivalmistuksen käsitteen laa- 47261: ti esille, kun Oy Alko Ab on ryhtynyt myöntä- jentamista eräiltä osin. Suomen Raittiusjärjes- 47262: mään valmistuslupia sahdin teolliseen valmis- töjen Liitto r .y. puolsi lain muuttamista esite- 47263: tukseen. Nämä sahdin valmistajat pitävät kus- tyllä tavalla, mutta katsoi, että vierteen ja 47264: tannussyistä tärkeänä saada myydä valmisteve- vierreuutteen hintapolitiikassa tulisi noudattaa 47265: ron sisältävän valmiin sahdin ohella myös sah- normaalia alkoholijuomien verotusta. 47266: tivierrettä valmisteverottomaan hintaan. Oy 47267: Alko Ab ei kuitenkaan ole tällaista toimintaa 47268: valmistussopimuksissa sallinut, sillä yhtiölle 1.3. Ehdotetut muutokset 47269: asiasta 24 päivänä maaliskuuta 1987 antamas- 47270: saan lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö Tämä esitys noudattaa työryhmän tekemää 47271: yhtyen oikeusministeriön asiasta antamaan lau- ehdotusta. Alkoholilain 3 §:n 1 momentin ja 47272: suntoon katsoo, että alkoholilain mukaan sah- keskioluesta annetun lain 5 §:n 2 momentin 47273: tivierteen kaupan pitäminen ja sahdin valmis- muutoksilla pyritään poistamaan kotioluen 47274: taminen ostetusta vierteestä on sinänsä kiellet- raaka-ainekysymykseen liittyvät ristiriitaisuu- 47275: tyä. det sallimalla oluen valmistus vierteestä ja 47276: Sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeus- vierreuutteesta. Samanaikaisesti ehdotetaan so- 47277: ministeriön kannanottojen jälkeen sahtivierret- kerin käyttö kiellettäväksi oluen valmistukses- 47278: tä valmistavien yritysten toiminnasta käynnis- sa. Kiellon tarkoituksena on selvästi erottaa 47279: tetyn poliisitutkinnan tuloksena paikalliset sallittu kotivalmisteinen olut edelleen kielletyis- 47280: syyttäjät ovat tehneet asiasta syyttämättäjättä- tä kotivalmisteisista juomista ja välivalmisteis- 47281: mispäätöksen. Sahtivierteen valmistus jatkuu ta, kuten kiljuista tai pontikkamäskeistä. 47282: siten entisellään. Alkoholilain 3 §:n 2 momentissa säädetään 47283: kotiviinin valmistuksessa sallituista raaka- 47284: aineista. Lainkohdan katsotaan kieltävän eräi- 47285: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto den perinteisten kotiviinilajikkeiden, kuten voi- 47286: kukkaviinin valmistuksen. Säännöstä ehdote- 47287: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24 päivä- taan muutettavaksi niin, että hedelmien, mar- 47288: nä maaliskuuta 1988 työryhmän selvittämään jojen, raparperin ja rypäleiden lisäksi sallittai- 47289: !990 vp. - HE n:o 56 3 47290: 47291: siin myös muiden kasvinosien käyttö lukuunot- 2.2. Elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaiku- 47292: tamatta viljaa, juureksia tai näistä valmistettu- tukset 47293: ja tuotteita. Sallittuja olisivat kuitenkin edel- 47294: leenkin vain tuoreet tai kuivatut kasvinosat, 47295: kun taas erilaisten uutteiden, mehujen ja me- Alkoholiyhtiön kanssa solmitun valmistusso- 47296: hutiivisteiden käyttö kotiviinin raaka-aineena pimuksen nojalla sahtia valmistavien tehtaiden 47297: säilyisi kiellettynä. kannattavuus on osoittautunut riittämättömäk- 47298: si. Viidestä toimintansa aloittaneesta tehtaasta 47299: kaksi on jo lopettanut sahdin tuotannon. Sah- 47300: 2o Esityksen taloudelliset vaiku- tivierteen myynnin mahdollisuus saattaa paran- 47301: tukset taa näiden tehtaiden kannattavuutta niin, että 47302: toiminta olisi ainakin joillakin tehtailla mah- 47303: 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset dollista. 47304: 47305: Esityksellä ei ole välittömiä valtiontaloudelli- 47306: sia vaikutuksia. Lainmuutos kuitenkin ilmei- 3. Voimaantulo 47307: sesti lisää jonkin verran oluen kotivalmistusta, 47308: jolloin välillisesti se voi pienentää valtion alko- 47309: holituloja olutveron ja Oy Alko Ab:n ylijää- Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti 47310: män osalta. Valmistuksen arvioidaan lisäänty- kun ne ovat hyväksytyt ja vahvistetut. 47311: vän vuositasolla korkeintaan kahdelia-kolmella 47312: miljoonalla litralla, mikä teollista olutta kor- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47313: vaavaksi laskettuna merkitsisi vajaan yhden kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 47314: miljoonan markan vuotuista alkoholitulojen set: 47315: vähentymistä. 47316: 47317: 47318: 47319: 1. 47320: Laki 47321: alkoholilain 3 §:n muuttamisesta 47322: 47323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47324: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 3 §, sellaisena kuin se on 47325: 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (251/79), näin kuuluvaksi: 47326: 47327: 3§ 47328: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa viljasta, juureksista tai näistä valmistetuista 47329: omaksi kotitarpeeksi ainoastaan rnaltaista ja tuotteista. Valmistuksen tulee tapahtua yksin- 47330: muista viljatuotteista sekä näistä valmistetusta omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut 47331: vierteestä ja vierreuutteesta valmistaa olutta valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä 47332: yksinomaan käymisen avulla niin, että juoman syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomas- 47333: alkoholi muodostuu vain siitä sokerista, joka sa selvästi havaittavissa. 47334: on syntynyt käytetyistä valmistusaineista. 47335: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val- Tämä laki tulee voimaan päivänä 47336: mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis- kuuta 19 47337: ta hedelmistä, marjoista, raparperista, rypä- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 47338: leistä ja muista kasvinosista, ei kuitenkaan täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 47339: 4 1990 vp. - HE n:o 56 47340: 47341: 2. 47342: Laki 47343: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 47344: 47345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47346: muutetaan keskioluesta 26 päivänä henäkuuta 1968 annetun lain (462/68) 5 §:n 2 momentti, 47347: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (252179), näin kuuluvaksi: 47348: 47349: 5§ muodostuu vain siitä sokerista, joka on synty- 47350: nyt käytetyistä valmistusaineista. 47351: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai- 47352: noastaan maltaista ja muista viljatuotteista Tämä laki tulee voimaan päivänä 47353: sekä näistä valmistetusta vierteestä ja vier- kuuta 19 47354: reuutteesta valmistaa keskiolutta yksinomaan Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 47355: käymisen avulla niin, että juoman alkoholi täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 47356: 47357: 47358: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 47359: 47360: 47361: Tasavallan Presidentti 47362: MAUNO KOIVISTO 47363: 47364: 47365: 47366: 47367: Ministeri Tuulikki Hämäläinen 47368: 1990 vp. - HE n:o 56 5 47369: 47370: Liite 47371: 47372: 1. 47373: Laki 47374: alkoholilain 3 §:n muuttamisesta 47375: 47376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47377: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 3 §, sellaisena kuin se on 47378: 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (251/79), näin kuuluvaksi: 47379: 47380: Voimassa oleva laki Ehdotus 47381: 47382: 3§ 3§ 47383: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa 47384: omaksi kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja omaksi kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja 47385: muista viljatuotteista valmistaa olutta yksin- muista viljatuotteista sekä näistä valmistelusta 47386: omaan käymisen avulla niin, että juoman alko- vierteestä ja vierreuutteesta valmistaa olutta 47387: holi muodostuu pääasiassa siitä sokerista, joka yksinomaan käymisen avulla niin, että juoman 47388: on syntynyt valmistuksessa käytetyistä maltais- alkoholi muodostuu vain siitä sokerista, joka 47389: ta ja niiden ohella käytetyistä muista viljatuot- on syntynyt käytetyistä valmistusaineista. 47390: teista. Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val- 47391: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val- mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis- 47392: mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis- ta hedelmistä, marjoista, raparperista, rypä- 47393: ta hedelmistä, marjoista, raparperista ja rypä- leistä ja muista kasvinosista, ei kuitenkaan 47394: leistä. Valmistuksen tulee tapahtua yksin- viljasta, juureksista tai näistä valmistetuista 47395: omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut tuotteista. Valmistuksen tulee tapahtua yksin- 47396: valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut 47397: syntyneet maku- ja aromiaineksct ovat juomas- valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä 47398: sa selvästi havaittavissa. syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomas- 47399: sa selvästi havaittavissa. 47400: 47401: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47402: kuuta 19 . 47403: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 47404: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 47405: 6 1990 vp. - HE n:o 56 47406: 47407: 47408: 2. 47409: Laki 47410: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 47411: 47412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47413: muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta annetun lain (462/68) 5 §:n 2 momentti, 47414: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (252179), näin kuuluvaksi: 47415: 47416: Voimassa oleva laki Ehdotus 47417: 47418: 5§ 47419: 47420: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai- Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai- 47421: noastaan maltaista ja muista viljatuotteista noastaan maltaista ja muista viljatuotteista 47422: valmistaa keskiolutta yksinomaan käymisen sekä näistä valmistetusta vierteestä ja vier- 47423: avulla niin, että juoman alkoholi muodostuu reuutteesta valmistaa keskiolutta yksinomaan 47424: pääasiassa siitä sokerista, joka on syntynyt käyrnisen avulla niin, että juoman alkoholi 47425: valmistuksessa käytetyistä maltaista ja niiden muodostuu vain siitä sokerista, joka on synty- 47426: ohella käytetyistä muista viljatuotteista. nyt käytetyistä valmistusaineista. 47427: 47428: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47429: kuuta 19 . 47430: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 47431: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 47432: 1990 vp. - HE n:o 57 47433: 47434: 47435: 47436: 47437: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain muut- 47438: tamisesta 47439: 47440: 47441: 47442: 47443: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47444: 47445: Esityksessä ehdotetaan työsopimuslakia uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enin- 47446: muutettavaksi tarkoituksena työsopimusten tään kuuden kuukauden ajan. Erityisistä syistä 47447: kilpailukieltolausekkeiden tai kilpailukieltoso- rajoitusaika voisi kuitenkin olla yksi vuosi. 47448: pimusten käytön yhtenäistäminen ja työnanta- Tällaiseen sopimukseen liittyvä sopimussakko 47449: jan ja työntekijän etujen entistä tasapuolisempi ei saa olla suurempi kuin työntekijän kuuden 47450: huomioon ottaminen. Lakia ehdotetaan muu- kuukauden palkka. Näiden rajoitusten ulko- 47451: tettavaksi siten, että ainoastaan työsuhteeseen puolelle jäisivät ylimpään johtoon kuuluvat 47452: liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työntekijät. Sopimus ei sitoisi työntekijää sil- 47453: sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta loin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta 47454: tehdä työsuhteen lakattua työsopimus toisen johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukset, 47455: kanssa, joka harjoittaa työnantajan kanssa jotka eivät täytä laissa niiden tekemiselle ase- 47456: kilpailevaa toimintaa, tai rajoittaa työntekijän tettuja edellytyksiä, olisivat esityksen mukaan 47457: oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista mitättömiä lainvastaisilta osiltaan. 47458: toimintaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin 47459: Lisäksi ehdotetaan, että kilpailukieltosopi- kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen kun se 47460: mus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä on hyväksytty ja vahvistettu. 47461: 47462: 47463: 47464: 47465: PERUSTELUT 47466: 47467: 1. Nykyinen tilanne Työsopimuksiin liittyvien kilpailukieltolau- 47468: sekkeiden pätevyyttä ja kohtuullisuutta arvioi- 47469: 1.1. Lainsäädäntö taessa tulevat sovellettaviksi oikeustoimilain 47470: 36 §:n yleissäännös ja ennen muuta 38 §:n 47471: Työsopimuslain (320/70) 16 §:ssä säädetään erityissäännös. Ne uudistettiin yhteispohjois- 47472: kilpailevan työsopimuksen tekemisestä. Pykä- maiseen valmisteluun perustuen vuonna 1982 47473: län 4 momentissa säädetään erityisesti sellaisen annetulla lailla (956/82). Laki tuli voimaan 47474: sopimuksen tekemisestä, jossa työntekijä kil- vuoden 1983 alusta ja sitä sovelletaan myös 47475: pailun estämiseksi sitoutuu olemaan tekemättä ennen lain voimaantuloa tehtyihin työsopimuk- 47476: uutta työsopimusta toisen työnantajan kanssa sen kilpailukieltolausekkeisiin. Oikeustoimilain 47477: sen jälkeen, kun hänen työsuhteensa edellisen 38 §:n mukaan sopimus, jolla joku kilpailun 47478: työnantajan kanssa on lakannut. Tällaisen so- estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut 47479: pimuksen pätevyydestä on kyseisen 4 momen- olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista 47480: tin mukaan voimassa, mitä säädetään varalli- toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta 47481: suusoikeudellisista oikeustoimista annetussa jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimin- 47482: laissa (228/29), jäljempänä oikeustoimilaki. taa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin 47483: 300268D 47484: 2 1990 vp. - HE n:o 57 47485: 47486: se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintava- ja kehittämistoiminta on yleistä. Tällaisia ovat 47487: pauttaan. Oikeustoimilain 38 §:n muuutosta esimerkiksi automaattinen tietojenkäsittely, 47488: perusteltiin pyrkimyksellä lisätä tuomioistuin- lääkkeiden valmistus, elektroniikan hyväksi- 47489: ten mahdollisuuksia ottaa päätöksissään huo- käyttö ja konsulttitoiminta. Eräillä aloilla on 47490: mioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. olemassa kilpailukieltosopimusten käyttöä kos- 47491: Kuten edellä mainituista säännöksistä käy kevia soveltamisohjeita ja mallisopimuksia. 47492: ilmi, työntekijällä on entiseen työnantajaansa Tällaisia on käytössä ainakin pankkialalla sekä 47493: nähden työsuhteeseen perustuvia velvollisuuk- kirjanpitotoimistoja varten. Suomen Konsultti- 47494: sia työsuhteen päättymisen jälkeen vain siinä toimistojen Liitto SKOL r.y. on laatinut jäsen- 47495: tapauksessa, että asiasta on erikseen sovittu yrityksiään varten suositussopimuksen. Suo- 47496: työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaisen men asianajajaliiton ohjeet hyvästä asianajota- 47497: kilpailukieltosopimuksen tekemisen varalta ei vasta sisältävät ankaria kilpailulausekkeita 47498: laissa ole asetettu ehtoja. Se voidaan tehdä koskevan kiellon. 47499: joko työsopimuksen solmimisen yhteydessä tai Työmarkkinajärjestöt eivät ole yhteisesti laa- 47500: työsuhteen kestäessä, jolloin siitä tulee osa tineet sen enempää soveltamisohjeita kuin jär- 47501: työsopimusta. jestäneet koulutustakaan työsopimuksen kil- 47502: Työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan pailukieltolausekkeiden käytöstä tai kilpailu- 47503: vaikuttavan sopimuksen sisällölle ja pätevyy- kieltosopimuksen tekemisestä. Kilpailukielto- 47504: delle ei myöskään ole laissa asetettu suoranai- lausekkeiden käytön edellytyksiä ei myöskään 47505: sia vaatimuksia. Sopimusvapauden periaatteen ole määritelty työehtosopimuksin. Työehtoso- 47506: mukaisesti tällainen sopimus on lähtökohtai- pimusten käytön mahdollisuuksia rajoittaa se, 47507: sesti osapuolia sitova. Erityisestä syystä sitä että niiden tekeminen ei ole tavanomaista sel- 47508: voidaan kuitenkin kohtuullistaa tai se voidaan laisten työmarkkinajärjestöjen kesken, joiden 47509: julistaa kokonaan pätemättömäksi. sopimuskentässä kilpailukieltolausekkeiden 47510: käyttö on yleisintä. Näin on asianlaita erityi- 47511: sesti työsopimussuhteessa olevien ylempien toi- 47512: 1.2. Käytäntö mihenkilöiden kohdalla. Ei ole myöskään itses- 47513: tään selvää, että työehtosopimusjärjestelmän 47514: Työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden käyttö koko laajuudessaan työehtosopimuslain 47515: tai kilpailukieltosopimusten käytön laajuudesta (436/46) 1 §:n säännös huomioon ottaen on 47516: ja soveltamiskäytännöstä ei ole olemassa tark- mahdollista. 47517: koja selvityksiä. Oikeuskäytäntö on myös vä- Työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden 47518: häistä. Työmarkkinoilla tapahtuneen kehityk- pätevyyden ja kohtuullisuuden arvioinnista 47519: sen voidaan kuitenkin arvioida johtaneen entis- voidaan korkeimman oikeuden päätösten pe- 47520: tä yleisempään kilpailukieltolausekkeiden käyt- rusteella esittää joitakin yleisiä suuntaviivoja. 47521: töön. Käytön arvioidaan edelleen lisääntyvän. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnanta- 47522: Kehitys on seurausta tuotanto- ja työelämän jana on oltava todellinen ja perusteltu oikeus- 47523: rakennemuutoksesta. Yritystoiminnassa yhä suojan tarve kilpailunrajoitussopimuksen teke- 47524: suuremman merkityksen ovat saaneet erikois- miseen. Jollei tarvetta ole, sopimus on jo tällä 47525: tuminen, tuotekehittely ja tutkimus. Tästä taas perusteella katsottu pätemättömäksi. Taloudel- 47526: johtuu, että yritykset joutuvat enenevässä mää- lisen kilpailun rajoittamista sinänsä ilman mui- 47527: rin panostamaan henkilöstönsä tietotaitovaati- ta perusteita ei myöskään ole oikeuskäytännös- 47528: muksien tyydyttämiseen. Työnantaja voi kus- sä hyväksytty riittäväksi perusteeksi kilpailu- 47529: tantaa työntekijälle kalliin koulutuksen ja pyr- kieltolausekkeiden käyttämiseen. Työntekijän 47530: kiä sopimuksella varmistamaan, että koulutus- ammattitaito sellaisenaan ilman muita perus- 47531: investointi tulee hyödyttämään omaa yritystä teita ei ole oikeuttanut kilpailukieltolausekkeen 47532: eikä kilpailijaa. Yrityksiin muodostuu erityis- käyttämiseen. 47533: koulutettua henkilökuntaa, jolla on hallussaan Kahden vuoden ajaksi työsuhteen päättymi- 47534: tai saataviHaan yrityksen toiminnan kannalta sestä solmittu kilpailukieltosopimus on tietyin 47535: keskeisiä tietoja. Nämä puolestaan ovat usein edellytyksin katsottu päteväksi. Sidonnaisuus- 47536: luonteeltaan sellaisia, että ne toisen yrityksen aikaa arvioitaessa on kuitenkin merkitystä ol- 47537: käytössä vahingoittavat yrityksen kilpailuase- lut sillä, onko työnantaja sitoutunut suoritta- 47538: maa. Kilpailukieltolausekkeiden ja -sopimusten maan hyvitystä työntekijälle kilpailukieltolau- 47539: käyttö on runsainta työaloilla, joilla tutkimus- sekkeen olemassaolosta. Työntekijän korvaus- 47540: 1990 vp. - HE n:o 57 3 47541: 47542: velvollisuus kilpailukieltolausekkeen rikkomi- voidaan kuitenkin merkittävästi selventää ny- 47543: sesta on 24 kuukauden palkan suuruisena kat- kyistä epämääräistä oikeustilaa. Työsopimuk- 47544: sottu kohtuuttomaksi ja sitä on soviteltu. Kil- sen kilpailukieltosopimuksen tekemisen säänte- 47545: pailukieltosopimuksen on katsottu raukeavan, ly entistä tarkemmin laissa johtaisi todennäköi- 47546: jos työnantaja on ilman laillista perustetta sesti sopimus- ja oikeuskäytännön yhdenmu- 47547: purkanut tai irtisanonut työntekijän työsopi- kaistumiseen, jolloin ennalta-arvattavuus kil- 47548: muksen. pailukieltosopimuksen kohtuullisuudesta myös 47549: lisääntyisi. 47550: Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan työso- 47551: 2. Asian valmistelu pimuslain 16 §:n 4 momentti kumottavaksi ja 47552: lakiin lisättäväksi uusi 16 a §. Uuden pykälän 47553: Eräät toimihenkilöjärjestöt ovat vuodesta otsikko olisi kilpailukieltosopimus ja pykälässä 47554: 1986 lähtien lukuisia kertoja eri yhteyksissä säänneltäisiin tällaisen sopimuksen solmimisen 47555: kiinnittäneet huomiota siihen, että sellaisten edellytyksistä. Kilpailukieltosopimuksen teke- 47556: työsopimusten tekeminen lisääntyy jatkuvasti, minen tai kilpailukieltolausekkeen sisällyttämi- 47557: joilla estetään ammattitaitoisten työntekijöiden nen työsopimukseen olisi edelleen sallittua. 47558: vapaa työtehtävien valinta työsuhteen päätyt- Tällainen sopimus voitaisiin kuitenkin tehdä 47559: tyä. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden ja vain työsuhteeseen liittyvästä erityisen paina- 47560: riittävän ohjauksen, koulutuksen ja valvonnan vasta syystä. Kilpailukieltosopimuksia olisivat 47561: puutteen takia työntekijät kokevat asemansa sellaiset sopimukset, joilla työsuhteen lakattua 47562: epävarmaksi ja solmivat tietämättään sopi- rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työ- 47563: muksia, jotka kohtuuttomasti rajoittavat työn- sopimus uuden työnantajan kanssa silloin, kun 47564: tekijän toimintavapautta. viimeksi mainittu harjoittaa kilpailevaa toimin- 47565: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15 päivä- taa edellisen työnantajan kanssa, tai harjoittaa 47566: nä helmikuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävä- omaan lukuunsa tällaista toimintaa. 47567: nä oli selvittää työsopimuslain sekä siihen liit- Työsuhteen päättymisen jälkeen noudatetta- 47568: tyen oikeustoimilain säännösten sisältöä sekä vat kilpailurajoitukset on ehdotuksessa pyritty 47569: vaikutusta työntekijän oikeusasemaan ja tehdä asettamaan järkeviin mittasuhteisiin sopimuk- 47570: selvityksen pohjalta ehdotukset tarvittaviksi sen aikana voimassa olevaan lakisääteiseen kil- 47571: lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi. Työso- pailukieltoon verrattuna. Lain 16 §:n 1 mo- 47572: pimuksen kilpailukieltotyöryhmän muistio mentin mukaan työntekijä ei saa tehdä sellaista 47573: (1988: 35 STM) valmistui 31 päivänä joulukuu- työtä eikä muutoin harjoittaa sellaista toimin- 47574: ta 1988. Hallituksen esitys perustuu työsopi- taa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän 47575: muksen kilpailukieltotyöryhmän muistioon ja tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti va- 47576: siitä saatuihin lausuntoihin sekä työmarkkina- hingoittaa työnantajaa. Työsuhteeseen liittyvät 47577: järjestöjen kanssa käytyihin neuvotteluihin. erityisen painavat syyt, jolloin kilpailukieltoso- 47578: pimuksen tekeminen olisi ehdotuksen mukaan 47579: sallittua, eivät ole yksiselitteisesti laissa luetel- 47580: 3. Ehdotetut muutokset tavissa. Tällaisen syyn olemassaolo tai puuttu- 47581: minen on ratkaistava tapauskohtaisesti. Samal- 47582: Voimassa olevan työsopimuslain 16 §:n 4 la kun tunnustetaan työnantajan tarve estää 47583: momentin sääntelyä kilpailukieltosopimuksista tärkeiden tietojen ja tietämyksen siirtyminen 47584: viittauksineen oikeustoimilakiin ei voida pitää kilpailevaan toimintaan myös työsopimuksiin 47585: käytännön työelämän tarpeiden kannalta enää liittyviä kilpailun rajoittamista tarkoittavia lau- 47586: riittävänä. Oikeudellinen tilanne on epäselvä. sekkeita käyttäen, on otettava huomioon myös 47587: Tähän on ensi sijassa vaikuttanut se, etteivät työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentu- 47588: työmarkkinaosapuolet, joille vastuu työsopi- lonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja 47589: muslain toimivuudesta viranomaisten ohella oikeus vapaasti valita työpaikkansa. 47590: kuuluu, ole huolehtineet yhteisten ohjeiden ja Kilpailukieltosopimuksen sailiHavuuden 47591: neuvojen antamisesta hyväksyttävien kilpailu- edellytyksenä olevia erityisen painavia syitä 47592: kieltolausekkeiden käyttämistä varten. Lain- arvioitaessa tulisi 16 a §:n 2 momentin mukaan 47593: säädännössä ei tosin voida yksiselitteisesti mää- ottaa muun ohella huomioon työnantajan toi- 47594: ritellä rajaa kohtuullisten ja kohtuuttomien minnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka 47595: kilpailukieltolausekkeiden välillä, mutta lailla johtuu liike- tai ammattisalaisuuden ylläpitä- 47596: 4 1990 vp. - HE n:o 57 47597: 47598: misestä tai työnantajan työntekijälle järjestä- taikka hänelle karttuu vastaavanlaista tietotai- 47599: mästä erityiskoulutuksesta, sekä työntekijän toa ja muuta teknistä osaamista. Tiedon ja 47600: asema ja tehtävät. Sopimuksen sallittavuus on taidon tulee kuitenkin olla laadultaan sellaista, 47601: perusteHuiota sellaisissa työsuhteissa, joissa että sen salassapitäminen elinkeino- ja kilpailu- 47602: työnantaja harjoittaa tuotekehitys-, tutkimus- lainsäädäntö huomioon ottaen on hyväksyttä- 47603: ja muuta vastaavaa toimintaa ja tähän liittyen vää. Yleisesti ottaen on lähdettävä siitä, että 47604: työnantajana on sellaista tietämystä ja tietotai- tällaisen työntekijän on oltava yrityksen orga- 47605: toa, jota vastaavalla alalla toimivilla muilla nisaatiossa melko korkealla tasolla. Vastakoh- 47606: työnantajilla ei ole yleisesti käytössä. Tässä taispäättelyn nojalla voidaan lähtökohtana 47607: arvioinnissa vaikuttaa asiaan myös yrityksen myös pitää sitä, että yleensä pelkästään suori- 47608: toimiala. Kilpailukieltosopimusten tekeminen tustyötä tekevän työntekijän työsopimuksessa 47609: voidaan arvioida sallittavammaksi sellaisilla ei tulisi sallia kilpailukieltolauseketta. Tällaisen 47610: toimialoilla ja työtehtävissä, joissa tiedon no- henkilön kohdalla tulisi ainakin erityisen pai- 47611: pea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen navan syyn olla huomattavasti painavampi ja 47612: ovat olennaisia tekijöitä tuotantotoiminnassa. selkeämmin perusteltavissa kuin esimerkiksi 47613: Kilpailukieltosopimus solmitaan pääsääntöi- suunnittelu- ja kehittämistehtävissä olevan 47614: sesti työnantajan intressistä. Työnantajan edun henkilön kohdalla. 47615: mukaista on kilpailusyistä yrittää pitää salassa 47616: Pykälän 1 ja 2 momentissa on määritelty 47617: omaa erityistietämystään tai tietotaitoaan taik- 47618: kilpailukieltosopimuksen tekemisen yleiset 47619: ka jotakin kolmatta tahoa, ennen kaikkea 47620: edellytykset. Pykälän 3 momentissa määritel- 47621: työnantajan asiakkaita, koskevaa tietoa. Asia- 47622: täisiin erityisedellytykset, sopimusrikkomuksen 47623: kaskunnan säilyttäminen voi olla myös syynä 47624: kilpailukieltosopimuksen tekemisen tarjoami- seuraamus ja työntekijän vahingonkorvaus- 47625: vastuu. Lisäksi kyseisessä momentissa säädet- 47626: seen työntekijälle. Kilpailukieltosopimuksella 47627: täisiin sopimuksen sitovuudesta silloin, kun 47628: voidaan myös tähdätä puhtaasti kilpailun ra- 47629: työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta 47630: joittamiseen alalla. Kyseisissä tilanteissa työ- 47631: syystä. 47632: suhteeseen liittyvän erityisen painavan syyn 47633: voidaan perustelluimmin arvioida olevan ole- Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin en- 47634: massa silloin, kun kilpailukieltosopimuksella siksikin, että kilpailukieltosopimus saa rajoit- 47635: pyritään suojaamaan kolmannen osapuolen - taa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus 47636: yrityksen asiakkaan - etuja ja asemaa. Erityi- enintään kuuden kuukauden ajan. Lähtökoh- 47637: sen vähän puolestaan on lähtökohtaisesti löy- tana on ollut se, ettei kilpailurajoituksen ajalli- 47638: dettävissä perusteluja sille, että kilpailukielto- nen kesto saa olla pitempi kuin mitä sen 47639: sopimus olisi hyväksyttävissä keinona rajoittaa tarkoitus edellyttää. Ehdotettu määräaika on 47640: vapaata kilpailua. Kun työnantaja, joka käyt- samalla tavalla kaavamainen kuin määräajat 47641: tää kilpailukieltosopimuksia, varsin yleisesti ja yleensä. Sitä voidaan kuitenkin oikeuskäytän- 47642: usein on samalla myös elinkeinonharjoittaja, nön valossa pitää kohtuullisena. Suomessa on 47643: on tässä yhteydessä syytä viitata kilpailunrajoi- oikeuskäytännössä hyväksytty kahden vuoden 47644: tuksista, annetun lain (709/88) 1 §:ään, jossa pituisia kilpailurajoituslausekkeita, jos sopi- 47645: säädetään terveen ja taloudellisen kilpailun mukseen on sisältynyt myös työnantajalle vel- 47646: turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituk- vollisuus suorittaa työntekijälle korvausta kil- 47647: silta sekä sopimattomasta menettelystä elinkei- pailurajoituslausekkeen olemassaolosta. Tässä 47648: notoiminnassa annetun lain (1061178) 1 §:ään, yhteydessä voidaan viitata oikeudesta työnteki- 47649: jossa säädetään toisen elinkeinonharjoittajan jän tekemiin keksintöihin annetun lain (656/ 47650: kannalta sopimattomasta menettelystä. 67) 8 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään, että 47651: Sen seikan arvioinnissa, onko olemassa työ- sellainen työnantajan ja työntekijän välinen 47652: suhteeseen liittyvä erityinen painava syy hyväk- sopimus, joka rajoittaa jälkimmäisen oikeutta 47653: syttävän kilpailukieltosopimuksen tekemiseen, määrätä keksinnöstä, joka on tehty yli vuoden 47654: on otettava huomioon myös työntekijän asema kuluttua työsuhteen päättymisestä, on mitätön. 47655: ja työtehtävät työnantajan palveluksessa. Kil- Tämä rajoitus, joka koskee entisen työnanta- 47656: pailukieltosopimuksen tekeminen saattaa olla jan kilpailumahdollisuuksien kannalta tärkeää 47657: perusteltua silloin, kun työntekijä on yritykses- keksintöä, antaa viitteen siitä, mitä lainsäädän- 47658: sä sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa nössä on tähän mennessä pidetty ajallisesti 47659: kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa kohtuullisena kilpailun rajoittamisena. 47660: 1990 vp. - HE n:o 57 5 47661: 47662: Kilpailun rajoitusaika voitaisiin ehdotuksen jos työnantaja purkaa työsopimuksen tai irtisa- 47663: mukaan sallia sovittavaksi kuitenkin enintään noo työsopimuksen lainvastaisesti. 47664: yhdeksi vuodeksi, jos työntekijän voidaan kat- Pykälän 4 momentin mukaan 3 momenttia 47665: soa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksen kestosta ja tähän so- 47666: sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Tekni- pimukseen liittyvästä sopimussakosta ei sovel- 47667: nen tietämys ja tietotaito kehittyvät eri nopeu- lettaisi toimitusjohtajan välittömänä alaisena 47668: della eri aloilla samoin kuin tieto vanhenee eri yrityksen tai liikkeen johtamiseen osallistuvan, 47669: tahdissa. Näistä syistä tarvitaan tiettyä joustoa johtavassa asemassa olevan henkilön työhön. 47670: kilpailurajoituslausekkeissa. Tällaista työtä tekevät esimerkiksi yrityksen 47671: Kilpailukieltosopimuksiin voidaan ottaa hallinnollinen, teknillinen ja kaupallinen johta- 47672: määräys sopimussakosta sen varalta, että sopi- ja sekä muut samaan johtamistasaan asemansa 47673: musta ei noudateta. Selvitysten mukaan käyte- puolesta rinnastettavat henkilöt. Mikäli yrityk- 47674: tyt sopimussakot eivät kaikissa tapauksissa ole sellä on useampia toiminnailtaan itsenäisiä 47675: olleet kohtuullisia. Oikeuskäytännössä on kat- tuotantolaitoksia, myös kunkin tällaisen lai- 47676: sottu, että ainakin 24 kuukauden palkkaa vas- toksen eikä pelkästään yrityksen ylin johto 47677: taava korvaus on ollut kohtuuton ja sitä on jäisi 3 momentin soveltamisalan ulkopuolelle. 47678: alennettu puoleen sovitusta määrästä (KKO Pykälän 5 momentissa säädettäisiin kilpailu- 47679: 1985 II 171). Oikeustilan selventämiseksi ehdo- kieltosopimuksen mitättömyydestä ja kohtuul- 47680: tetaan, että kilpailukieltosopimukseen liittyvä listamisesta. Ehdotuksen mukaan kilpailukiel- 47681: sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuh- tosopimus olisi mitätön, jos se on solmittu 47682: teen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukau- vastoin 1 ja 2 momentin yleisiä edellytyksiä ja 47683: den aikana saamaa palkkaa. 3 momentin erityisiä edellytyksiä. Sellaiset kil- 47684: pailukieltosopimukset, jotka on tehty ilman 47685: Sopimussakon määrän rajoitus koskisi vain erityisen painavaa työsuhteeseen liittyvää syy- 47686: niitä tapauksia, joissa sopimussakosta on kil- tä, olisivat ehdotuksen mukaan mitättömiä. 47687: pailukieltosopimukseen liittyen sovittu. Jos eri- Jos sopimus muuten on pätevä mutta tehty yli 47688: tyistä sopimussakkovälipuhetta ei ole olemas- 47689: 1 kuudeksi kuukaudeksi ilman erityissyitä, se 47690: sa, määräytyisi sopimuksen rikkomisesta työn- olisi pätevä vain kuuden kuukauden pituisena. 47691: tekijän maksettavaksi tuleva korvaus vahin- Yli vuodeksi tehty kilpailukieltosopimus olisi 47692: gonkorvausta koskevien työsopimuslain sään- pätevä vain vuoden mittaisena. Kilpailukielto- 47693: nösten mukaisesti. Pykälässä viitattaisiin sel- sopimukseen liittyvä sopimussakkolauseke olisi 47694: vyyden vuoksi työsopimuslain 51 §:n 3 mo- sitova vain kuuden kuukauden palkan mää- 47695: menttiin, jossa säädetään, että työntekijä vas- rään asti. 47696: taa vahingosta vahingonkorvauslain (412/74) 4 Jos kilpailukieltosopimus täyttää ehdotetus- 47697: luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukai- sa pykälässä sen tekemiselle asetetut edellytyk- 47698: sesti. Tämä merkitsee sitä, että työntekijä on set ja on siis pätevä, olisi sopimusta siitä 47699: vapaa vastuusta silloin, kun vahinko on aiheu- huolimatta voitava tarpeen vaatiessa kohtuul- 47700: tunut hänen lievästä tuottamuksestaan. Törke- Iistaa. Siten säädettäisiin kuten voimassa ole- 47701: ämmän tuottamuksen kyseessä ollessa työnte- vassa työsopimuslaissa, että tällaisen sopimuk- 47702: kijän vahingonkorvausta voidaan kohtuullis- sen pätevyydestä ja sovittelusta on muuten 47703: taa, kun taas tahallisesti aiheutetuissa vahin- voimassa. mitä oikeustoimilain 36 ja 38 §:ssä 47704: goissa on lain mukaan pääsääntöisesti tuomit- on säädetty. 47705: tava täysi vahingonkorvaus. 47706: Työsopimuksen luottamussopimusluonteesta 47707: johtuu, ettei kilpailukieltosopimuksen voida 4. Esityksen organisatoriset ja 47708: kaikissa olosuhteissa kohtuudella katsoa sito- taloudelliset vaikutukset 47709: van työntekijää, vaikka se muuten täyttäisi 47710: laissa sen tekemiselle asetetut yleiset ja erityiset Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia val- 47711: edellytykset ja olisi osapuolten kannalta ylei- tion tai kuntien talouteen taikka organisaati- 47712: sestikin ottaen hyväksyttävä ja kohtuullinen. oon. Sillä ei myöskään ole henkilöstövaikutuk- 47713: Tässä tarkoituksessa ehdotetaan säädettäväksi, sia. 47714: että sopimus ei sido työntekijää jos työsuhde Työsopimuslain 55 §:n mukaan lain noudat- 47715: on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. tamista valvovat työmarkkinajärjestöjen kans- 47716: Työntekijä on sopimuksesta vapaa esimerkiksi, sa yhteistyössä työsuojeluviranomaiset. Esitys 47717: 6 1990 vp. - HE n:o 57 47718: 47719: lisää viranomaisten tehtäviä erityisesti sen täh- 5. Voimaantulo 47720: den, että työmarkkinajärjestöjen kesken työeh- 47721: tosopimuksin ei ole todennäköistä saada ai- 47722: kaan tilanteen selkeyttämiseksi tarpeellista Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin 47723: sääntelyä ja kun kilpailukieltosopimuksia teh- puolen vuoden kuluttua sen jälkeen, kun se on 47724: dään myös sellaisten työnantajien toimesta, hyväksytty ja vahvistettu. Tässä ajassa on 47725: jotka eivät kuulu mihinkään työnantajayhdis- mahdollista järjestää tarvittava koulutus sa- 47726: tykseen. Esityksen valmistelun eri vaiheissa on moin kuin tiedotus. Lakiin ehdotetaan otetta- 47727: lisäksi todettu, että lainsäädäntötoimien lisäksi vaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan lakia ei 47728: on kilpailukieltosopimusten pätevyydestä ja sovellettaisi sopimuksiin, jotka on tehty ennen 47729: kohtuullisuudesta syytä järjestää koulutusta ja sen voimaantuloa. 47730: tiedotusta työmarkkinaosapuolten ja viran- 47731: omaisten yhteistoimin. Valvontaviranomaisille 47732: aiheutuvat lisätehtävät ja niiden koulutus ja 47733: ohjaus voidaan hoitaa olemassa olevalla henki- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47734: lökunnalla ja käytettävissä olevin määrära- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 47735: hoin. 47736: 1990 vp. - HE n:o 57 7 47737: 47738: Laki 47739: työsopimuslain muuttamisesta 47740: 47741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47742: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 16 §:n 4 momentti ja 47743: lisätään lakiin uusi 16 a § seuraavasti: 47744: 47745: Työntekijän velvollisuudet desta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopi- 47746: mukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää 47747: 16 a § työntekijän työsuhteen päättymistä edeltänei- 47748: Kilpailukieltosopimus den kuuden kuukauden aikana saamaa palk- 47749: kaa. Jollei sopimussakosta ole sovittu, työnte- 47750: Työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavas- kijän velvollisuudesta korvata tällaisen sopi- 47751: ta syystä voidaan sopimuksella (kilpailukielto- muksen rikkomisesta aiheutuva vahinko on 47752: sopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta: voimassa, mitä 51 §:n 3 momentissa on säädet- 47753: 1) tehdä työsuhteen lakattua työsopimus ty. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, 47754: jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johto- 47755: työnantajan kanssa kilpailevaa elinkeinoa, am- vasta syystä. 47756: mattia tai muuta toimintaa; tai Mitä 3 momentissa on säädetty kilpailukiel- 47757: 2) harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toi- tosopimuksen kestosta ja tähän sopimukseen 47758: mintaa. liittyvästä sopimussakosta, ei koske toimitus- 47759: Edellä 1 momentissa mainittua erityisen pai- johtajan välittömänä alaisena yrityksen, liik- 47760: navaa syytä arvioitaessa on otettava muun keen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa, 47761: ohella huomioon: johtavassa asemassa olevaa henkilöä. 47762: 1) työnantajan toiminnan laatu ja sellainen Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin 47763: suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisa- kuin se on tehty vastoin 1-3 momentin sään- 47764: laisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työn- nöksiä. Muutoin on tällaisen sopimuksen päte- 47765: tekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta; ja vyydestä ja sovittelusta voimassa, mitä varalli- 47766: 2) työntekijän asema ja tehtävät. suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 47767: Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työnteki- 36 ja 38 § :ssä on säädetty. 47768: jän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoit- 47769: taa ammattia enintään kuuden kuukauden Tämä laki tulee voimaan päivänä 47770: ajan. Kilpailun rajoitusaika voi olla enintään kuuta 199 . 47771: vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on 47772: kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuu- tehty ennen lain voimaantuloa. 47773: 47774: 47775: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 47776: 47777: 47778: Tasavallan Presidentti 47779: MAUNO KOIVISTO 47780: 47781: 47782: 47783: 47784: Työministeri Matti Puhakka 47785: j 47786: 47787: j 47788: 47789: j 47790: 47791: j 47792: 47793: j 47794: 47795: j 47796: 47797: j 47798: 47799: j 47800: 47801: j 47802: 47803: j 47804: 47805: j 47806: 47807: j 47808: 1990 vp. - HE n:o 58 47809: 47810: 47811: 47812: 47813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leipomotyölain 1 ja 47814: 3 §:n muuttamisesta 47815: 47816: 47817: 47818: 47819: ESITYKSEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ 47820: 47821: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi leipo- toimintaedellytyksiä ja turvata alan työllisyyt- 47822: motyölain soveltamisalaa siten, että näkkilei- tä. 47823: vän valmistukseen voitaisiin soveltaa työaika- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 47824: lain säännöksiä. Esityksen tarkoituksena on välittömästi sen jälkeen kun se on hyväksytty 47825: parantaa kotimaisen näkkileipäteollisuuden ja vahvistettu. 47826: 47827: 47828: 47829: 47830: PERUSTELUT 47831: 47832: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut mistuksessa on käytössä niin sanottu keskeyty- 47833: muutokset vä kolmivuorotyö eli työtä tehdään kolmivuo- 47834: rotyönä siten, että tuotanto pysähtyy sunnun- 47835: Leipomotyölain (302/61) mukaan lain alais- tain ja pyhäpäivän ajaksi. Tämä on ollut siis 47836: ta on leipomotyö, jolla tavaraa tuotetaan myy- mahdollista vain poikkeusluvalla, joka näkki- 47837: täväksi, leipomossa tapahtuva leipomotuottei- leivän valmistukseen on säännönmukaisesti 47838: den pakkaaminen ja lähettäminen sekä leivän, työn luonteen ja työolojen perusteella saatu. 47839: näkkileivän, keksien ja niihin verrattavien 47840: Näkkileivällä tarkoitetaan yleensä ruisjauho- 47841: tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teolli- 47842: pohjaista kovaleipää, jonka valmistustapa 47843: suuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osastos- 47844: eroaa muiden leipomotyölain soveltamispiiriin 47845: sa, niin myös leipomotuotteiden valmistus 47846: kuuluvien tuotteiden valmistuksesta. Erilaisista 47847: muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa. 47848: kansainvälisen kaupan tuotteista on olemassa 47849: Lain 3 §:n 1 momentin mukaan näkkileivän 47850: yhteisesti hyväksyttyjä määritelmiä, joita käy-· 47851: valmistuksessa työtä saa tehdä ainoastaan arki- 47852: tetään esimerkiksi tullaustoiminnassa. Tällaisia 47853: päivinä kello viiden ja kello kahdenkymmenen- 47854: määritelmiä on myös näkkileivästä. Näissä 47855: kolmen välisenä aikana. 47856: määritelmissä kiinnitetään muun ohella erityis- 47857: Lain 3 §:n 2 momentin mukaan jos tuotan- tä huomiota näkkileivän kuivuuteen eli vesipi- 47858: non tarkoituksenmukaisen järjestelyn tai jon- toisuuteen. 47859: kin pakottavan syyn vuoksi on tarpeen teettää 47860: työtä kello 23:n ja 5:n välisenä aikana, työsuo- Näkkileivän valmistusta voidaan verrata 47861: jelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeus- käytössä olevan tekniikan ja tuotannon ylläpi- 47862: lupajaosto voi antaa siihen määräämillään eh- don kannalta lähinnä prosessiteollisuuteen. 47863: doilla luvan, milloin tehtaan taikka teollisuus- Erityisesti tuotannon aloitukset ja !opetukset 47864: laitoksen tai leipomon erillisen osaston teknilli- ovat vaikeita sen vuoksi, että ne aiheuttavat 47865: set laitteet ja työolot ovat sellaiset, ettei yötyön huomattavaa raaka-ainehukkaa ja tuotantoky- 47866: teettämisestä aiheudu työntekijöille erityistä vyn vajaakäyttöä. Vastaavia, työaikajärjeste- 47867: haittaa tai vaaraa terveydelle. Näkkileivän vai- lyistä johtuvia vaikeuksia ei ole työaikalain 47868: 300440Q 47869: 2 1990 vp. - HE n:o 58 47870: 47871: (604/ 46) alaisessa teollisuudessa, jossa keskey- set ovat huomattavat. Ehdotettu leipomotyö- 47872: tymätön kolmivuorotyö on mahdollista. lain muutos vähentäisi niitä yritystoiminnan 47873: Näkkileivän valmistuksen saattamiseksi nykyisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat pää- 47874: muun teollisuuden kanssa samaan asemaan oman vajaakäytöstä, tuotannon viikoittaisen 47875: työaikajärjestelyjen osalta ehdotetaan, että aloituksen ja lopetuksen aiheuttamasta raaka- 47876: näkkileivän valmistus poistetaan leipomotyö- ainehukasta ja energiankäytöstä. Samoin koti- 47877: lain soveltamisalasta. Tämä merkitsisi sitä, että maisen alan teollisuuden kansainvälinen kilpai- 47878: näkkileivän valmistus siirtyisi työaikalain alai- lukyky paranisi. Ehdotettu leipomotyölain 47879: seksi työksi. muutos tukee siten merkittäväti myös alan 47880: Hallituksen esitys perustuu alan työnantaja- työllisyyttä. 47881: ja palkansaajajärjestöjen yhteiseen, leipomo- 47882: työlain muuttamista koskeneeseen ehdotuk- 47883: seen. 3. Voimaantulo 47884: 47885: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö- 47886: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- mästi sen jälkeen kun se on hyväksytty ja 47887: tukset vahvistettu. 47888: 47889: Esityksellä ei ole merkittäviä julkistaloudelli- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47890: sia vaikutuksia. Näkkileivän valmistusta har- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 47891: joittavalle yritystoiminnalle esityksen vaikutuk- 47892: 1990 vp. -- HE n:o 58 3 47893: 47894: Laki 47895: leipomotyölain 1 ja 3 §:n muuttamisesta 47896: 47897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47898: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun leipomotyölain (302/61) 1 §:n 1 momentti ja 47899: 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 47900: annetussa laissa (264/83), seuraavasti: 47901: 47902: 1§ 3§ 47903: Tämän lain alaista on leipomotyö, jolla ta- Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok- 47904: varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah- sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa 47905: tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet- valmistetaan yksinomaan keksejä tai muita 47906: täminen sekä leivän, keksien ja niihin verratta- niihin verrattavia tuotteita, saadaan tehdä työ- 47907: vien tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teol- tä arkipäivinä kello viiden ja kello kahdenkym- 47908: lisuuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osas- menenkolmen välisenä aikana. 47909: tossa, niin myös leipomotuotteiden valmistus 47910: muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa. 47911: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47912: kuuta 199 . 47913: 47914: 47915: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 47916: 47917: 47918: Tasavallan Presidentti 47919: MAUNO KOIVISTO 47920: 47921: 47922: 47923: 47924: Työministeri Matti Puhakka 47925: 4 1990 vp. - HE n:o 58 47926: 47927: Liite 47928: 47929: 47930: 47931: 47932: Laki 47933: leipomotyölain 1 ja 3 §:n muuttamisesta 47934: 47935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47936: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun leipomotyölain (302/61) 1 §:n 1 momentti ja 47937: 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 47938: annetussa laissa (264/83), seuraavasti: 47939: 47940: Voimassa oleva laki Ehdotus 47941: 47942: 1§ 47943: Tämän lain alaista on Jeipomotyö, jolla ta- Tämän lain alaista on leipomotyö, jolla ta- 47944: varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah- varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah- 47945: tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet- tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet- 47946: täminen sekä leivän, n ä k k i 1eivä n, keksi en täminen sekä leivän, keksien ja niihin verratta- 47947: ja niihin verrattavien tuotteiden valmistus teh- vien tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teol- 47948: taassa taikka teollisuuslaitoksessa tai leipomon lisuuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osas- 47949: erillisessä osastossa, niin myös leipomotuottei- tossa, niin myös leipomotuotteiden valmistus 47950: den valmistus muussa liikkeessä, yrityksessä tai muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa. 47951: laitoksessa. 47952: 47953: 47954: 3§ 47955: Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok- Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok- 47956: sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa 47957: valmistetaan yksinomaan n ä k k i 1eipä ä , valmistetaan yksinomaan keksejä tai muita 47958: keksejä tai muita niihin verrattavia tuotteita, niihin verrattavia tuotteita, saadaan tehdä työ- 47959: saadaan tehdä työtä arkipäivinä kello viiden ja tä arkipäivinä kello viiden ja kello kahdenkym- 47960: kello kahdenkymmenenkolmen väli~enä aika- menenkolmen välisenä aikana. 47961: na. 47962: 47963: 47964: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47965: kuuta 199 . 47966: 1990 vp. - HE n:o 59 47967: 47968: 47969: 47970: 47971: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnois- 47972: ta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 47973: 47974: 47975: 47976: 47977: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47978: 47979: Esityksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi yleensä luovutushintana enintään asumisoi- 47980: uusi asuntojen hallintamuoto, asumisoi- keusmaksun rakennuskustannusindeksillä tar- 47981: keusasuminen. Tarkoituksena on, että asukas kistettuna. Laissa olisi lisäksi tarvittavat sään- 47982: saisi kohtuullisella pääomasijoituksena turva- nökset asumisoikeussopimuksista. 47983: tun asumisoikeuden asumisoikeustalon asuin- Asuntotuotantolakiin ehdotetaan lisättäväksi 47984: huoneistossa. Lainojen myöntäminen näiden säännös, joka mahdollistaa lainojen myöntä- 47985: talojen rakentamista varten on myös tarkoitus misen asunto-olojen kehittämisrahastosta asu- 47986: aloittaa. misoikeustalojen rakentamiseen. Lisäksi asun- 47987: Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi asumisoi- totuotantolakiin otettaisiin tarvittava säännös, 47988: keusasunnoista ja siihen liittyvät ehdotukset jolla ulotetaan vuokratalolainoitusta koskevien 47989: laiksi asuntotuotantolain ja asumistukilain säännösten soveltaminen myös asumisoi- 47990: 1 §:n muuttamisesta. keustalojen lainoitukseen. 47991: Laissa asumisoikeusasunnoista olisi asumis- 47992: oikeusjärjestelmän erityispiirteistä johtuvat eri- Asumistukilakia ehdotetaan muutettavaksi 47993: tyissäännökset asumisoikeusasuntojen käytön siten, että asumisoikeusasunnoissa asuville 47994: ja asumisoikeuden luovutuksen osalta. Asu- myönnettäisiin asumistukea samoin perustein 47995: misoikeuden luovutus tapahtuisi pääsääntöises- kuin vuokra-asunnoissa asuville. 47996: ti kunnan hyväksymille henkilöille. Luovutet- Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan 47997: taessa asumisoikeus edelleen luovuttaja saisi 1 päivänä heinäkuuta 1990. 47998: 47999: 48000: 48001: 48002: 300498D 48003: 2 1990 vp. - HE n:o 59 48004: 48005: 48006: 48007: 48008: SISÄLLYSLUETTELO 48009: 48010: Sivu Sivu 48011: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6 luku. Huoneiston hallinta ja sen luo- 48012: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . • . . . • 3 vutus toiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 48013: 7 luku. Asumisoikeuden haltijan avio- 48014: 2. Valmisteluvaiheet.. .... . ....................... 4 ero, kuolema tai konkurssi . . . . . 23 48015: 8 luku. Kahdelle tai useammalle yhtei- 48016: 3. Asumisoikeusasuminen Ruotsissa, Norjassa ja sesti kuuluva asumisoikeus . . . . . 27 48017: Tanskassa ..................................... 5 9 luku. Asumisoikeussopimuksen pur- 48018: 3.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 5 kaminen........................ 28 48019: 3.2. Norja..................................... 6 10 luku. Muita asumisoikeutta koskevia 48020: 3.2. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 48021: säännöksiä . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 30 48022: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 11 luku. Asumisoikeusjärjestelmän pysy- 48023: tukset.......................................... 7 vyys . .. ... .. . . . . . . . . . . .......... 32 48024: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 8 12 luku. Erinäisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . 34 48025: 1.2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta. . . 36 48026: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8 1.3. Laki asumistukilain l §:n muuttamisesta . 36 48027: 1. Lakiehdotusten perustelut .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 8 2. Voimaantulo .................................. 37 48028: 1.1. Laki asumisoikeusasunnoista . . . . . . . . . . . . . 8 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 48029: 1 luku. Yleisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . . . 8 48030: 2 luku. Talon omistajan velvollisuudet 1. Laki asumisoikeusasunnoista . . . • . . . • . . . . • • • . . . 38 48031: sopimussuhteessa . . . . . . . . . . . . . . lO 2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 49 48032: 3 luku. Asumisoikeuden haltijan oikeu- 48033: det ja velvollisuudet huoneistoa 3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta • . . • • • 50 48034: käytettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 48035: 4 luku. Käyttövastike ja sen maksami- LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 48036: nen............................. 15 Rinnakkaistekstit .. .. . . . .. . . . . .. .. .. .. . .. .. . . . . . . . 51 48037: 5 luku. Asumisoikeuden luovutus ja 2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 51 48038: panttaus........................ 18 3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . 52 48039: 1990 vp. - HE n:o 59 3 48040: 48041: 48042: 48043: 48044: YLEISPERUSTELUT 48045: 48046: 48047: 1. Esityksen yhteiskunnallinen vaiheessa ei ole mahdollisuutta sijoittaa oman 48048: merkitys asunnon hankkimiseen niin suuria summia 48049: kuin omistusasunnon hankkiminen nykyisel- 48050: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen maa- lään vaatii. Toisaalta monilla vuokra-asunnois- 48051: rän väheneminen ja toisaalta omistusasuntojen sa, etenkin opiskelija-asunnoissa asuvilla on 48052: hintojen voimakas nousu on johtanut asunto- tarve saada asunto, jonka haltijaksi voi päästä 48053: markkinoilla siihen, että varsinkin nuorilla ja pienellä pääomalla, ja jossa asumisturva on 48054: nuorilla lapsiperheillä on vaikeuksia asunnon hyvä. Myös työnantajapiirit ovat osoittaneet 48055: hankkimisessa. Tällaisessa tilanteessa valtion mielenkiintoa asumisoikeusasuntojen rakenta- 48056: lainoittaman tuotannon merkitys on korostu- miseen, koska monilla kasvukeskuspaikkakun- 48057: nut. Aravalainoituksen avulla tuotetuilla nilla työvoiman saantia haittaa asuntopula. 48058: vuokra-asunnoilla on kuitenkin pystytty vain Paikkakuntaa vaihtavat työtekijät voisivat 48059: hädin tuskin korvaamaan vapaarahoitteisten päästä asumisoikeusasuntoon pienellä pää- 48060: vuokra-asuntojen poistamista vuokra-asunto- omansijoituksella. Edelleen on ollut havaitta- 48061: käytöstä. Samaan aikaan aravaomistusasunto- vissa, että tontteja olisi ainakin alkuvaiheessa 48062: jen lainoittaminen on jonkin verran vähenty- tarjolla riittävästi. Tämä osoittaa, että monilla 48063: nyt. Tilannetta on pyritty korjaamaan sekä tahoilla asumisoikeusasuntojen rakentamista 48064: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotantoa pidetään toimivana keinona asuntotilanteen 48065: edistämällä että aravavuokra-asuntojen lainoi- parantamisessa. 48066: tusta lisäämällä. Ehdotuksen tavoitteena on luoda asuntolai- 48067: Samalla kun vuoden 1990 alusta aloitti toi- noitettujen asuntojen uusi hallintamuoto, jossa 48068: mintansa asumisolojen kehittämisrahasto, on piirteitä sekä asunto-osakeyhtiöasuntojen 48069: muutettiin vuokratalojen lainoitusjärjestelmää, että vuokra-asuntojen hallinnasta. Tavoitteena 48070: jotta vuokrat kehittyisivät entistä tasaisemmin on, että tällaisia asuntoja tuotettaisiin nykyis- 48071: ja vuokrataso säilyisi kohtuullisena. Keskeise- ten aravavuokra- ja aravaomistusasuntojen li- 48072: nä muutoksena oli niin sanotun yhtenäislainoi- säksi etenkin niille paikkakunnille, joilla on 48073: tuksen käyttöön ottaminen, toisin sanoen enin- pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnot 48074: tään 95 prosentin asuntolainan myöntäminen olisivat arava-asuntojen tapaan asuntohallituk- 48075: vuokrataloille. Samaan aikaan mainittujen sen laatu- ja hintavalvonnan piirissä. Alkuvai- 48076: muutosten valmistelun kanssa käynnistyi kes- heessa asunnot voitaisiin pääsääntöisesti suun- 48077: kustelu erityisistä nuorille suunnatuista, osuus- nata nuorille, koska nuorille asunnontarvitsi- 48078: kuntatyyppiseen omistukseen perustuvien joille ei asetettaisi ollenkaan tulorajoja; riittäi- 48079: asuntojen rakentamisesta. Perusajatuksena oli, si, jos nuorella ei ole omaa asuntoa tai ei ole 48080: että nuoret sijoittaisivat pienen pääomaosuu- varallisuutta hankkia sitä. Vanhemmille asu- 48081: den asuntojen rakentamiseen ja saisivat sitä misoikeusasuntoon haluaville asetettaisiin 48082: vastaan asumisoikeuden asuntoon. Muu osuus aluksi vastaavat valintaperusteet kuin mitä on 48083: talon rakentamiseen tarvittavista varoista tulisi noudatettava aravavuokratalojen asukasvalin- 48084: asunto-olojen kehittämisrahastosta lainoina. nassa. Tarkoituksena kuitenkin on, että ikä- ja 48085: Asumisoikeuden saanut ei omistaisi sitä huo- tulorajat voitaisiin kokonaan poistaa jo muu- 48086: neistoa, missä asuu, eikä saisi myöskään muut- taman vuoden kuluttua. Valtioneuvosto antaisi 48087: taessaan asunnon arvonnousua hyväkseen, yleisiä määräyksiä asumisoikeuden haltijoiden 48088: vaan ainoastaan sijoittamansa pääomapanok- valintaperusteista ja valinnassa noudatettavas- 48089: sen tarkistettuna rakennuskustannusindeksin ta menettelystä, joita noudattaen kunta hyväk- 48090: muutosta vastaavasti. syisi asumisoikeuden haltijat. Siirryttäessä ylei- 48091: Ehdotetun kaltaisen järjestelmän voidaan seen järjestelmään yhtenäislainan alikorkoisuu- 48092: katsoa soveltuvan erityisen hyvin nuorille, joil- setua tulee harkita uudelleen asumisen tukemi- 48093: la opintojen kestäessä ja perheen perustamis- sen tarkoituksenmukaisuuden turvaamiseksi. 48094: 4 1990 vp. - HE n:o 59 48095: 48096: Vaadittava omarahoitusosuus asumisoi- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvis- 48097: keusasunnon saamiseksi määriteltäisiin niin tä toimenpiteistä sopinut muun ohella, että 48098: pieneksi, että omarahoitusosuuden säästämi- "asumisoikeusasuntojen valtion tuki vakiinnu- 48099: nen olisi yleensä mahdollista. Samoin asumis- tetaan". 48100: kustannukset olisivat jonkin verran alhaisem- Eduskunta on vastauksessaan hallituksen 48101: pia kuin aravavuokrataloissa, koska lainaosuus esitykseen asuntotuotantolain ja eräiden siihen 48102: talon rakentamisessa olisi pienempi. Tämä kui- liittyvien lakien muuttamisesta (esitys n:o 194/ 48103: tenkin edellyttää, että omapääomaosuus on 1989 vp.) "edellyttänyt, että parhaillaan tekeil- 48104: etukäteen säästetty. lä olevan ns. asumisoikeus- tai asunto-osuus- 48105: Asumisoikeustalojen asukkaille ja liike- tai kunta-asuntojen pohjalta luotavaa uutta asu- 48106: toimitilojen haitijoille on tarkoitus antaa oi- misvaihtoehtoa koskevan selvityksen valmistut- 48107: keus osallistua asumisoikeustalojen hallintoon tua eduskunnalle kiireellisesti annetaan asiaan 48108: vähintään siinä laajuudessa kuin laki yhteishal- liittyvät lakiesitykset". 48109: linnosta vuokrataloissa mahdollistaa vuokrata- Asuntohallituksen asettama Nuorten osuus- 48110: lojen asukkaille ja liike- tai toimitilojen haiti- kunta-asuminen -työryhmä on selvittänyt omis- 48111: joille. Tätä kautta myös asumisoikeustalojen tus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuvan uu- 48112: asukkaat saavat päätösvaltaa ja vaikutusmah- den hallintamuodon tavoitteita ja toimintaperi- 48113: dollisuuden omaa asumistaan koskevissa asi- aatteita. Työryhmä on laatinut osuustoimin- 48114: oissa. Kun uuden asumisoikeustalon asumisoi- nallisen asumisoikeusasumisen perusteita kos- 48115: keussopimukset säännönmukaisesti pyrittäisiin kevan selvityksen ja esittänyt muistiossaan asu- 48116: tekemään jo ennen asumisoikeustalon valmis- misoikeusmallin perusperiaatteet. Sen mukaan 48117: tumista välittömästi asukasvalinnan tapahdut- työryhmä on pyrkinyt kehittämään uuden 48118: tua, asumisoikeuden haltijoilla olisi mahdolli- osuustoiminnallisen asumisen hallintamuodon, 48119: suus osallistua talojen hallintoon jo talon joka olisi mittakaavaltaan aikaisempaa laajem- 48120: suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Uuden ta- pi ja perustuisi asunnontarvitsijoiden aktiivi- 48121: lon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa on tar- suuteen. Työryhmän ehdotuksen mukaan 48122: koitus asumisoikeusmaksuilla jo myös kartut- asunnontarvitsijat jonottaisivat tietyltä alueelta 48123: taa talon rakentamisen rahoitusta varten tarvit- valmistuvia asumisoikeusasuntoja, he säästäisi- 48124: tavaa omapääosuutta. vät etukäteen vaadittavaa panosta ja asunnon 48125: Tähän hallituksen esitykseen sisältyvän asun- saamisen jälkeen heillä olisi laajat mahdolli- 48126: totuotantolain muutosehdotuksen mukaan suudet asunnon vaihtoon järjestelmän sisällä. 48127: asuntolainan asumisoikeustalon rakentamista Asukas saisi pysyvän asumisoikeuden tiettyyn 48128: varten voisi saada muun muassa asuntojen asuntoon ja heille annettaisiin laaja vaikutus- 48129: tuottamista ja ylläpitämistä sosiaalisin perus- valta omassa yhteisössään. 48130: tein harjoittava yhteisö. Tällainen yhteisö voisi Ehdotuksen jatkovalmistelu tehtiin ympäris- 48131: olla esimerkiksi asumisoikeusyhdistys. Tämän töministeriössä virkatyönä edellä mainittujen 48132: laatuisia yhdistyksiä ei Suomessa kuitenkaan lausumien ja mainitun työryhmätyön pohjalta. 48133: vielä ole. Hallituksen tarkoituksena on välittö- Valmistelun yhteydessä kuultiin asiantuntijoina 48134: mästi selvittää, millaisia lainsäädäntötoimia asumisoikeusasuntojen rakennuttamista suun- 48135: asumisoikeusyhdistysten perustaminen edellyt- nittelevien yhteisöjen edustajia sekä valtiova- 48136: tää ja selvitysten perusteella laatia tarvittavat rainministeriön, verohallituksen ja oikeus- 48137: lainsäädäntöehdotukset. ministeriön edustajia. 48138: Jatkovalmistelun aikana kuullut asumisoi- 48139: keusasuntojen rakennuttamista suunnittelevat 48140: 2. Valmisteluvaiheet yhteisöt, joista osa jo oli myös jättänyt asumis- 48141: oikeus- tai asunto-osuuskunta-asuntojen ra- 48142: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion kentamista varten lainahakemuksia, ryhmittyi- 48143: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 on mo- vät selvästi kahden perusmallin ympärille. 48144: mentin 35.45.60. (Siirto asunto-olojen kehittä- Toisen perusmallin mukaan asumisoi- 48145: misrahastoon) selvitysosassa todettu seuraa- keustalot omistaisi osakeyhtiö, jonka yhtiön 48146: vaa: "Asuntotuotantolain nojalla voidaan asumisoikeusosakkeen tai useamman myös 48147: vuokra-asuntoina kokeiluluonteisesti lainoittaa asumisoikeusasunnossa asuva hankkisi. Osake 48148: asumisoikeusasuntoja". Hallitus on lisäksi ei tuottaisi kuitenkaan oikeutta hallita yhtiön 48149: 30.11.1989 pitämässään neuvottelussa talous- asumisoikeustalon asuinhuoneistoista määrät- 48150: 1990 vp. - HE n:o 59 5 48151: 48152: tyä huoneistoa. Yhtiössä voisi olla myös muun- teriö jopa välttämättömänä, jotta kuluttajat 48153: laisia kuin asumisoikeusosakkeita. Yhtiön toi- voisivat ottaa käyttöönsä asumisoikeusasumi- 48154: minta olisi valtakunnallista. sen ja ymmärtää tämän uuden asumisen hallin- 48155: Toisen perusmallin mukaan asumisoi- tamuodon heille asettamat velvollisuudet ja 48156: keustalon omistaisi sitä varten perustettava antamat oikeudet. 48157: yhtiö tai talot tulisivat jo olemassa olevan 48158: valtion lainoittamia vuokrataloja rakennutta- 48159: van yhteisön suoraan omistukseen. Asumisoi- 3. Asumisoikeusasuminen Ruot- 48160: keusasunnon osakkaalta ei edellytettäisi yhtiön sissa, Norjassa ja Tanskassa 48161: osakkeen omistamista eikä hänelle siihen oi- 48162: keutta myöskään annettaisi. Talot rakennettai- 3.1. Ruotsi 48163: siin alueyhtiöiden omistukseen, mutta konser- 48164: niyhteistyön puitteissa toiminta voisi olla valta- Ruotsin asumisoikeuslaki (bostadsrättslag) 48165: kunnallista. Myös sellainen toimintaidea on sisältää säännökset asumisoikeusyhdistyksistä. 48166: esitetty, että asumisoikeustaloa tai taloryhmää Erityisesti asumisoikeuteen viittaavat säännök- 48167: varten perustettaisiin aina oma yhtiönsä. Täl- set on laissa jaettu neljään jaksoon: alustavat 48168: löinkään ei asumisoikeusasukas voisi olla yh- määräykset, asumisoikeuden luovutus, asumis- 48169: tiössä osakkeenomistajana. oikeuden siirto sekä asumisoikeuden haltijan 48170: Molemmissa perusmalleissa asumisoikeus oikeudet ja velvollisuudet. Asumisoikeusyhdis- 48171: syntyisi asumisoikeussopimuksella asukkaan tysten toimintaa määräävät säännökset viittaa- 48172: rahasuoritusta vastaan. Molemmissa malleissa vat yleensä suoraan taloudellisista yhdistyksistä 48173: myös asuntolainoitettujen asumisoikeustalojen annetun lain säännöksiin. Asumisoikeusyhdis- 48174: omistajina voisi olla vain yhteisö tai säätiö, tyksiä koskevia säännöksiä on myös asumisoi- 48175: joka voisi saada asuntotuotantolain nojalla keusasetuksessa (1971 :486). 48176: asuntolainaa vuokratalon rakentamista varten. Laki taloudellisista yhdistyksistä ohjaa sekä 48177: Suunnitellut kohteet on tarkoitettu toteutetta- asumisoikeusyhdistysten että kooperatiivisten 48178: vaksi pääosin ns. yhtenäislainalla ja asumisoi- vuokraoikeusyhdistysten sääntöjen sisältöä. 48179: keusasuntoihin asukkailta perittävillä asumis- Lakia on huomattavassa määrin tarkistettu 48180: oikeusmaksuilla. Kaikki perisivät myös asumis- vuonna 1987. Se sisältää määräyksiä muun 48181: ajalta vastiketta asumisoikeusasunnon käytös- muassa yhdistysten perustamisesta, yhdistyk- 48182: tä. sen jäsenistä, jäsenmaksusta, yhdistyksen halli- 48183: Lain jatkovalmistelussa mainitut kaksi pe- tuksesta, tilintarkastuksesta, suoritustilasta ja 48184: rusmallia otettiin molemmat huomioon ja eh- yhdistyksen lakkauttamisesta. 48185: dotetut säännökset laadittiin siten, että molem- Asumisoikeuslain mukaan asumisoi- 48186: mat mallit voitaisiin toteuttaa. Asumisoi- keusyhdistysten päätarkoitus on luovuttaa 48187: keusasunnon haltijan asema pyrittiin laatimaan asunnot tai muut huoneistot käytettäviksi il- 48188: yhtäJäiseksi molemmissa toteutustavoissa niin man aikarajoitusta. Tällainen ajallisesti mää- 48189: suuressa määrin kuin se mallien peruserot huo- räämäiän käyttöoikeus voidaan lain mukaan 48190: mioon ottaen on mahdollista. luovuttaa vain asumisoikeusyhdistyksen jäse- 48191: Edellä mainitut kaksi perusmallia toteutu- nelle. Asumisoikeus tarkoittaa niiden oikeuk- 48192: vasta hallituksen esitysluonnoksesta kuultiin sien kokonaisuutta, jotka asumisoikeusyhdis- 48193: asumisoikeusasuntojen rakennuttamista suun- tyksen jäsenelle annetaan, kun asunto luovute- 48194: nittelevien lisäksi kunnallisia keskusjärjestöjä. taan hänelle tällaisin käyttöoikeuksin. Asumis- 48195: Lisäksi oikeusministeriö kommentoi suunnitel- oikeuden haltija ei siis omista asuntoaan. 48196: tua asumisoikeusjärjestelmää. Näiden lausun- Asumisoikeus tulee luovuttaa kirjallisesti. 48197: tojen pohjalta päädyttiin yhteen malliin, asu- Asumisoikeuden luovuttaa yhdistys ja uustuo- 48198: misoikeus syntyisi aina sopimuksella asumisoi- tannossa tämä tapahtuu tavallisesti hieman 48199: keusmaksun suorittamista vastaan. Osakemal- ennen muuttoa. Jäsenen tulee luovutusta var- 48200: lista siten luovuttiin. Jos asumisoikeuden halti- ten maksaa oma panoksensa (insats), mikä on 48201: jat kuitenkin hankkisivat lisäksi asumisoi- laissa määritelty perusmaksu (grundavgift), jo- 48202: keustalon omistavan yhtiön osakkeita, sille ei ka tulee ilmoittaa luovutusasiakirjassa. 48203: olisi estettä, mutta asumisoikeuden edellytyk- Rakentamisaikana maksetaan tuotantokus- 48204: seksi sitä ei voitaisi asettaa. Yhden mallin tannukset erityisellä lainalla, jota kutsutaan 48205: järjestelmää pidettiin parempana, oikeusminis- asuntoluotoksi. Kun rakennustyöt ovat vai- 48206: 6 1990 vp. - HE n:o 59 48207: 48208: miit, korvataan tämä rakennusaikainen laina Norske Boligbyggelags Landsforbundin 48209: pitkäaikaisilla kiinteistölainoilla. Tästä lainoi- (NBBL). 48210: tusperustasta tulee yksi prosentti peittää omal- NBBL on toisen maailmansodan jälkeen 48211: la panoksella, tavallisesti asukkailta kerätyillä kasvanut erittäin nopeasti ja on nykyisillä 48212: perusmaksuilla. Kun todelliset tuotantokustan- 738 000 jäsenellään yksi Norjan suurimmista 48213: nukset tavallisesti ylittävät lainoitusperustan, organisaatioista. NBBL:llä on kolme tasoa - 48214: nousee oma panos ja siten perusmaksut tavalli- keskusorganisaatio, boligbyggelaget (alueel- 48215: sesti suuremmiksi kuin, mitä yksi prosentti linen rakennuttajayhdistys) ja borettslaget 48216: lainoitusperustasta on. Perusmaksulla siis (asumisoikeusyhdistys). 48217: maksetaan se osa tuotantokustannuksista, jota Asumisoikeusyhdistysmuotoa ja alueellisia 48218: lainat eivät kata. rakennuttajayhdistyksiä säätelevät lait on an- 48219: Asumisoikeusyhdistyksissä asutaan omakus- nettu 4 päivänä helmikuuta 1960 ja niitä on 48220: tannusperiaatteella. Yhdistyksen hallitus vah- muutettu viimeksi 23 päivänä tammikuuta 48221: vistaa vuosittain tällä periaatteella vuosimak- 1988. Asunto-osakeyhtiömuotoa säätelee osin 48222: sut, joiden tulee peittää ydistyksen pääomakus- 4 päivänä kesäkuuta 1976 säädetty asunto-osa- 48223: tannukset, hoito- ja ylläpitokustannukset sekä keyhtiölaki, osin asumisoikeusyhdistyslaki. 48224: rahastoinnit. Vuosimaksu, joka vastaa vuok- Kun on kyse vuokrasuhteen säännöistä, täy- 48225: raa, peritään tavallisesti kuukausittain. dentää ylläolevia lakeja myös 16 päivänä kesä- 48226: Asumisoikeuden haltija, joka haluaa luovut- kuuta 1939 säädetty huoneenvuokralaki. 48227: taa huoneistonsa saa tehdä sen luovuttamalla Alueellinen rakennuttajyhdistys (boligbygge- 48228: asumisoikeuden ja nostamalla korvauksen asu- laget) on lainsäädännön mukaan yhdistys, jon- 48229: misoikeuden luovutuksesta. Asumisoikeus voi- ka pääasiallinen tehtävä on hankkia asuntoja 48230: daan siirtää myös perinnön ja pesänjaon yhtey- jäsenille. Yhdistys on avoin kaikille henkilöille, 48231: dessä ja myös lahjana. Asumisoikeuden halti- jotka toivovat saavansa asunnon yhdistyksen 48232: jalla on myös mahdollisuus luopua asumisoi- rakennuttamista taloista. He ilmoittautuvat 48233: keudesta ja vapautua velvollisuuksistaan yhdis- alueellisen rakennuttajyhdistyksen jäseniksi, 48234: tyksessä, jos hän ei löydä ostajaa. Luopuminen maksavat ilmoittautumismaksun, vuosimaksun 48235: voi tapahtua, kun on kulunut kaksi vuotta ja säästävät omaa panostaan. 48236: asumisoikeuden saamisesta. Luopujalla ei kui- Asuntoa tarjotaan erityisen jäseneksi liitty- 48237: tenkaan ole oikeutta saada korvausta asumisoi- misajankohtaan perustuvan janotusjärjestel- 48238: keudestaan tai mahdollisuutta saada takaisin män perusteella. 48239: kerran maksamaansa omaa panosta. Tällä on Asukkaan oma panos on Norjassa suhteelli- 48240: haluttu estää asumisoikeusyhdistyksen joutu- sen korkea, 40-50 OJo. Asukas maksaa asumis- 48241: minen selvitystilaan. Jos samaan aikaan olisi oikeusyhdistyksen lainan korot ja lyhennykset 48242: useita luopujia, vaarantaisi se muiden jäsenten vuokrassaan. 48243: etuja. Asumisoikeusyhdistys on lainsäädännön mu- 48244: kaan yhdistys, jonka tarkoituksena on hank- 48245: Lainsäädännössä ei enää ole säännöksiä luo- kia, rakennuttaa tai rakentaa asuintaloja sekä 48246: vutusarvosta, mikä merkitsee, että osapuolet vuokrata niissä olevia asuntoja osuudenomista- 48247: saavat keskenään sopia korvauksen. Asumisoi- jille, vain fyysiset henkilöt voivat olla yleensä 48248: keusyhdistykset saavat kuitenkin säännöissään 48249: osuuden omistajina. Asumisoikeusyhdistyksen 48250: rajoittaa luovutusarvoa. 48251: säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että 48252: valtio, kunta, alueellinen rakennuttajayhdistys 48253: tai muu yleishyödyllinen taho sekä työnantaja, 48254: 3.2 Norja joka käyttää asuntoa työsuhdeasuntona, voi 48255: omistaa asumisoikeusyhdistyksen osuuksista 48256: Norjan ensimmamen osuustoiminnallinen 10 OJo:iin saakka. 48257: asuntoyhteisö, Oslo Bolig- og Sparelag Osakkaan asumisoikeusyhdistykselle maksa- 48258: (OBOS), perustettiin vuonna 1929. Jäsenet maa osuusmaksua pidetään lainana yhteisölle. 48259: maksoivat pienen rekisteröitymismaksun ja Lainalle ei kuitenkaan makseta korkoa, sitä ei 48260: avasivat säästötilin, jonka varoja he myöhem- lyhennetä eikä sitä ole oikeutta saada takaisin. 48261: min saattoivat käyttää asunnon maksamiseen. Se voidaan kyllä myydä edelleen. Osakas myös 48262: OBOS ja 21 muuta asuntoyhdistystä perus- allekirjoittaa vuokrasopimuksen asumisoi- 48263: tivat vuonna 1946 kansallisen organisaation, keusyhdistyksen kanssa. Asumisoikeusyhdis- 48264: 1990 vp. - HE n:o 59 7 48265: 48266: tyksen ja osuudenomistajan välistä vuokraso- muodostaa yksittäisen ]asenen sijoituksen 48267: pimusta ei voi rajoittaa tietyksi ajanjaksoksi. asunto-osuuskuntayhdistykseen ja mikä mak- 48268: Asumisoikeusyhdistys voi sanoa sopimuksen setaan sisäänmuuton yhteydessä. Käytännössä 48269: irti vain, jos osakas on oleellisesti lyönyt vel- voidaan suurin osa omasta panoksesta lainata 48270: vollisuutensa laimin. Hän on tässä tapauksessa rahalaitoksesta. 48271: velvollinen luovuttamaan osuuden sille, jonka 48272: hallitus hyväksyy. Asunto-osuuskunnassa asutaan omakustan- 48273: Hallituksen tulee hyväksyä osuuden hankki- nusperiaatteen mukaisesti. Suurin osa kustan- 48274: nut henkilö. Järjestelyllä halutaan varmistaa, nuksista muodostuu kiinteistä menoista, kuten 48275: että siirto on lain ja sääntöjen mukainen. rakentamiseen otetun lainan lyhennyksistä, 48276: Julkinen hintasääntely ei koske yksityisiä omaisuusveroista ja muista julkisista maksuis- 48277: asumisoikeusyhdistyksiä. Alueelliseen raken- ta. Yksittäiset osakkaat voivat itse päättää 48278: nuttajayhdistykseen kuuluvissa asumisoi- osasta kustannuksia, kuten hoito- ja huoltome- 48279: keusyhdistyksissä on julkinen hintasääntely not ja rahastoimineo korjausrahastoon. 48280: vain seitsemässä kunnassa, ja tuolloinkin vain Asunto-osuuskunnat korostavat omakustan- 48281: seitsemänä vuotena rakennusten valmistumisen nusperiaatetta, turvallisuutta ja itsehallintoa. 48282: jälkeen. Julkista hintasääntelyä ei sovelleta 48283: näissäkään kunnissa, kun on kyse osuuden Osuuden hinta ei edelleenmyynnissä ole va- 48284: siirrosta lähisukulaisen kesken tai asunnon paa. Hinta tulee määrätä laissa säädettyjen 48285: vaihdosta. periaatteiden mukaan ja osuuskunnan hallituk- 48286: sen tulee vahvistaa se. 48287: 48288: 3.3. Tanska 48289: 48290: Tanskassa perustettiin ensimmäinen asunto- 4. Esityksen organisatoriset ja 48291: osuuskuntayhdistys vuonna 1912. Vuonna taloudelliset vaikutukset 48292: 1919 näitä yhdistyksiä oli eri puolilla maata jo 48293: 2 500. Yksityisiä asunto-osuuskuntayhdistyksiä 48294: perustettiin 1930-luvulta alkaen. Yksityiset Asumisoikeusasuntojen lainoittamisen aloit- 48295: asunto-osuuskunnat lisääntyivät olellisesti taminen ei aiheuttane lisätarvetta valtion tai 48296: 1950-luvun lopulla, kun yksityisessä omistuk- kuntien hallinnossa. Lain voimaantuloon liitty- 48297: sessa olleita vuokrataloja luovutettiin asukkai- vä ohjaus- ja koulutustehtävä on sitä vastoin 48298: den perustaman asunto-osuuskuntayhdistyksen melko huomattava, mutta se on tarkoitus hoi- 48299: omistukseen. taa nykyisin resurssein. 48300: Yksityisen asunto-osuuskuntayhdistyksen 48301: tarkoituksena on omistaa asuintalo ja hallita Asumisoikeustalojen asumiskustannukset 48302: sitä. Kaikkien osakkaiden tulee olla asunto- voisivat muodostua jonkin verran alhaisem- 48303: osuuskuntayhdistyksen jäseniä ja heidän tulee miksi kuin aravavuokrataloissa johtuen siitä, 48304: asua yhdistyksen omistamassa talossa. Osuus- että rakentamisen rahoittamiseksi hankittava 48305: kunnan osakkaat eli yhdistyksen jäsenet omis- oma pääoma olisi suurempi ja lainasta aiheutu- 48306: tavat kukin osuuden yhdistyksen omaisuudesta vat pääomakustannukset näin ollen alhaisem- 48307: ja heillä on käyttöoikeus talon tiettyihin asun- mat. 48308: toihin. 48309: Yksityisiä asunto-osuuskuntayhdistyksiä voi- Asunto-olojen kehittämisrahaston talouteen 48310: daan perustaa vapaasti ja ne voivat itse päät- asumisoikeustalojen lainoittamiselle verrattuna 48311: tää, millaisiksi niiden säännöt määritellään. siihen, että talot lainoitettaisiin vuokrataloina, 48312: Käytännössä suurin osa käyttää hyväkseen ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Asuntolai- 48313: asuntoministeriön laatimia mallisääntöjä. na olisi jälkimmäisissä kohteissa enintään viisi 48314: Näistä poikkeavia sääntöjä ei tarvitse hyväk- prosenttiyksikköä suurempi. On arvioitu, että 48315: syttää viranomaisilla. Yhdistykset eivät myös- alkuvaiheessa vuosittain voitaisiin lainoittaa 48316: kään ole juikisen valvonnan alaisia. 500-2000 asumisoikeusasuntoa. Tällöin vuo- 48317: Uuden yksityisen asunto-osuuskunnan osa- tuinen lainatarve olisi noin 10-40 miljoonaa 48318: kas maksaa omana panoksenaan 20 OJo asun- markkaa pienempi kuin vastaavasti vuokrata- 48319: non hankinta-arvosta, mikä sääntöjen mukaan lolainoissa. 48320: 8 1990 vp. HE n:o 59 48321: 48322: 5. Muita esitykseen vaikuttavia tusvoitto säädettäisiin verovapaaksi samoin 48323: seikkoja edellytyksin kuin oman asunnon luovutusvoit- 48324: to on nyt verovapaata. 48325: Verolainsäädännössä on useita säännöksiä, 48326: joissa myönnetään verohelpotuksia omistus- Asumisoikeuden hankkija sijoittaa talon ra- 48327: asumiselle. Asumisoikeusasumisessa on piirtei- kentamiseen pääomaa, joka voidaan rinnastaa 48328: tä sekä omistusasumisesta että vuokra-asumi- esimerkiksi osakkeenomistajan oman pääoman 48329: sesta. Yleistoteamuksena voidaan kuitenkin sijoitukseen. Voimassa olevien säännösten mu- 48330: esittää, että verolainsäädännön omistusasumis- kaan tällainen pääomansijoitus on kuitenkin 48331: ta koskevat säännökset eivät yleensä tulisi so- verovapaata vain silloin, kun kysymys on 48332: vellettaviksi asumisoikeusasuntoihin. Joiltakin osake- tai osuuspääoman sijoituksesta. Jos 48333: osin tällainen olisi kuitenkin perusteltua. Halli- asumisoikeuden saaminen perustuu yksin- 48334: tuksen tarkoituksena on erikseen antaa lakiesi- omaan asumisoikeussopimuksen tekemiseen, 48335: tys, jossa asumisoikeusasunnon hankkimiseksi luettaisiin asumisoikeusmaksu saajan verona- 48336: otetun velan korot rinnastettaisiin omistus- laiseksi tuloksi. Hallituksen tarkoituksena on 48337: asunnon hankkimiseksi otetun velan korkoi- antaa erikseen lakiesitys, jolla asumisoi- 48338: hin. Samoin asumisoikeusasunnon luovutuk- keusmaksu säädetään pääomansijoitukseen 48339: sesta indeksikorotuksen muodossa saatu luovu- rinnastettavaksi verovapaaksi suoritukseksi. 48340: 48341: 48342: 48343: 48344: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 48345: 48346: 48347: 1. Lakiehdotusten perustelut taan asumisoikeussopimus tuottaisi erityisen 48348: asumisoikeuden. Asumisoikeuden saajana voisi 48349: 1.1. Laki asumisoikeusasunnoista olla vain luonnollisia henkilöitä. 48350: Asumisoikeuden edellytykseksi tai asumisoi- 48351: 1 luku keuden perusteella ei voitaisi asettaa muuta 48352: Yleisiä säännöksiä kuin tässä laissa tarkoitettu maksuvelvollisuus. 48353: Muu sopimusehto olisi mitätön. Säännös siitä 48354: Yleistä. Luvussa määriteltäisiin lain sovelta- olisi pykälän 3 momentissa. Asumisoikeussopi- 48355: misen kannalta keskeisten käsitteiden sisältö. muksen osapuolten välillä voisi olla myös mui- 48356: Lisäksi lukuun sisältyisivät säännökset niistä ta sopimussuhteita ja niihin perustuvia maksu- 48357: edellytyksistä, joita asuntolainoitetun asumis- velvollisuuksia, mutta asumisoikeuden edelly- 48358: oikeustalon omistajille ja asumisoikeusasun- tykseksi tai sen perusteella ei tällaiseen sopi- 48359: non haitijoille yleisesti asetettaisiin. mussuhteeseen eikä maksuvelvollisuuteen voi- 48360: Asumisoikeuden tuottamista oikeuksista ja taisi velvoittaa. 48361: velvollisuuksista asumisoikeussopimuksen osa- Asumisoikeussopimuksessa todettaisiin asu- 48362: puolten tai heiltä oikeutensa johtaneitten välil- misoikeusmaksun määrä. Pykälän mukaan 48363: lä säädettäisiin tässä laissa. asumisoikeusmaksun lisäksi muita maksuvel- 48364: 1 §.Asumisoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentti vollisuuksia kuin käyttövastikkeen suorittami- 48365: sisältäisi asumisoikeuden, asumisoikeustalon ja nen ei, jollei tästä laista muuta johtuisi, voitai- 48366: asumisoikeusmaksun määrittelyt sekä käyttö- si asumisoikeuden haltijalle asettaa. Jos talon 48367: vastikkeen maksamisvelvoitteen. Asuntotuo- kunnon, hoidon tai peruskorjauksen vuoksi 48368: tantolain mukaisilla vuokratalojen rakentamis- olisi perittävä myös asumisoikeuden haitijoilta 48369: ta varten myönnettävillä niin sanotuilla yhte- asumisaikana uutta pääomasijoitusta, olisi sen 48370: näislainoilla on tarkoitus lainoittaa asumisoi- tapahduttava käyttövastikkeen perimisen yh- 48371: keustalojen rakentamista. Talon asumisoi- teydessä siihen sisältyen. Käyttövastikkeesta ja 48372: keusasuntoihin tulevat asukkaat osallistuisivat sen maksamisesta säädettäisiin lakiehdotuksen 48373: jo rakentamisvaiheessa talon rakentamisen ra- 4 luvussa. 48374: hoitukseen. Rahoitusosuus olisi kuitenkin var- 2 §. Asumisoikeussopimus. Pykälässä määri- 48375: sin pieni. Rahoitusosuuden suorittamista vas- teltäisiin asumisoikeussopimus. Sopimuksella 48376: 1990 vp. - HE n:o 59 9 48377: 48378: asumisoikeustalon omistaja luovuttaisi huo- jan puuttuva osa katettava joko omin tai 48379: neiston käytettäväksi asumisoikeuden saajan lainavaroin. 48380: vakinaisena asuntona. Sopimuksella voitaisiin 4 §. Asumisoikeuden haltijat. Valtioneuvos- 48381: luovuttaa myös muita tiloja asuinhuoneiston tolle uskottaisiin oikeus antaa määräyksiä asu- 48382: lisäksi asumisoikeuden saajan hallintaan. Sopi- misoikeuden haltijoiden valintaperusteista ja 48383: mus ja sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet valinnassa noudatettavasta menettelystä. Siten 48384: muistuttaisivat asuinhuoneiston vuokrasopi- asumisoikeuden saajan tulisi täyttää valtioneu- 48385: musta, mutta erojakin olisi. Tarkoituksena on voston asettamat edellytykset. Kunnan tulisi 48386: luoda uusi asuntojen hallintamuoto, jossa olisi valtioneuvoston asettamissa puitteissa hyväk- 48387: piirteitä sekä omistusasumisesta että vuokralla- syä asumisoikeuden haltijat eräitä lähinnä asu- 48388: asumisesta. Tätä hallintamuotoa säänneltäisiin misoikeuden luovutukseen tai sen siirtymiseen 48389: tässä laissa. perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojal- 48390: Asumisoikeussopimus olisi pykälän mukaan la koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta. 48391: aina tehtävä kirjallisesti. Sopimuksen tekoa 48392: helpotettaisiin vahvistamalla sitä varten sopi- Valintaperusteissa olisi otettava huomioon, 48393: muksen kaava ja saattamalla tarjolle myös että asumisoikeustaloihin olisi ainakin aluksi 48394: kaavan mukaisia lomakkeita. Sopimuksen kaa- hakijoita moninkertaisesti tarjolla olevien 48395: van vahvistaisi ympäristöministeriö. Säännös asuntojen määrään verrattuna ja että asumisoi- 48396: tästä olisi lakiehdotuksen 58 §:ssä. Sopimus keusasuminen olisi omistus- ja vuokra-asumi- 48397: olisi tehtävä kirjallisesti, jotta se sitoisi myös sen välimuoto ja sopisi asumismuotona erityi- 48398: asumisoikeuden haltijaa. sesti eri järjestelmien väliinputoajaryhmille. 48399: 3 §. Asumisoikeusmaksun määrä. Asunto- Tämän mukaisesti tarkoituksena on, että jär- 48400: tuotantolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että jestelmän ensimmäisinä käyttöönottovuosina 48401: asumisoikeustaloille myönnettävä laina olisi asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttäisiin il- 48402: enintään 90 prosenttia hankinta-arvosta. Tässä man tulorajoja alle 35-vuotiaat, mutta sitä 48403: pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että tule- vanhempien tulisi täyttää aravavuokrataloissa 48404: vilta asukkailta voitaisiin periä enintään mää- noudatettavat niin sanotut ylemmät tulorajat. 48405: rä, mikä tarvitaan asuntolainoituksen perus- Järjestelmä ei rajautuisi näin ollen vain nuo- 48406: tana olevan hankinta-arvo-osuuden rahoittami- riin, mutta ottaisi huomioon heidän erityisen 48407: seksi tarvittavien omien varojen ja otettavien vaikean asemansa väliinputoajina. Varallisuus- 48408: lainojen lisäksi. Laissa ei ehdoteta säädettäväk- raja sen sijaan on tarkoitus asettaa kaikille 48409: si kuinka suuri osuus hankinta-arvosta voidaan asumisoikeutta hakeville, koska ei olisi koh- 48410: käytännössä periä asumisoikeusmaksuina. Py- tuullista, että nekin, joilla jo on omistusasunto 48411: kälän 2 momentissa asetettaisiin kuitenkin asu- tai muutoin varallisuutta hankkia kohtuullinen 48412: misoikeusmaksuina kerättävien varojen enim-. asunto, voisivat saada asumisoikeusasuntoon 48413: mäismäärä. Lakiin ei ehdoteta otettavaksi sisältyvän yhteiskunnan tuen. Kuten yleisperus- 48414: säännöksiä siitä, miten asumisoikeusmaksut ja- teluissa on todettu, järjestelmää on tarkoitus 48415: kautuvat eri kokoisten huoneistojen osalle. kehittää avoimemmaksi siten, että jo muuta- 48416: Asia voidaan jättää asuntohallituksen lainoi- man vuoden kuluttua tulo- ja ikärajoista voi- 48417: tuspäätösten yhteydessä ratkaistavaksi. Tällöin daan luopua. 48418: voidaan ottaa myös kantaa jyvityksen käyt- Palvelujen löydettävyyden ja yhdenmukai- 48419: töön. suuden vuoksi on tarkoituksena, että asumisoi- 48420: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin perittä- keuden hakeminen keskitettäisiin kuntaan, jol- 48421: vien asumisoikeusmaksujen enimmäismääräs- la on tällaisesta toiminnasta hyvä kokemus. 48422: tä. Asumisoikeusmaksuina ei voitaisi periä Asumisoikeusasuntojen haku voitaisiin hoitaa 48423: enempää kuin 15 prosenttia asumisoikeustalon keskitetysti myös useamman kunnan yhteistyö- 48424: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- nä. Varsinkin, jos kunnat muodostavat yhtei- 48425: nan määräämisessä hyväksyttävästä hankinta- sen asuntomarkkina-alueen tai työssäkäynti- 48426: arvo-osuudesta. Keskimäärin asumisoi- alueen, olisi tulevien asukkaiden kannalta asu- 48427: keusmaksu olisi noin 10 OJo talon lainoitetta- misoikeusasuntojen yhteishaku erittäin perus- 48428: vasta hankinta-arvosta. Jos yhtenäislaina ja teltua. Hallitus katsoo, että tällaisissa tilanteis- 48429: asumisoikeusmaksut eivät riittäisi asuntolainoi- sa kuntien tulisi asumisoikeusasuntojen yhteis- 48430: tuksessahyväksyttävän hankinta-arvo-osuuden hakuun nimenomaisesti myös pyrkiä. Pääkau- 48431: rahoittamiseen, olisi asumisoikeustalon omista- punkiseutu muun muassa muodostaa tällaisen 48432: 48433: 2 300498D 48434: 10 1990 vp. - HE n:o 59 48435: 48436: alueen, jossa asumisoikeusasuntojen jako siten oikeusasunnot on tarkoitettu jatkuvasti asu- 48437: tulisi toteuttaa yhteishaun avulla. misoikeuden haltijoiden vakinaisiksi asunnoik- 48438: Asumisoikeuden haltijoiden valinnassa nou- si. Muista asumisoikeusjärjestelmän pysyvyyttä 48439: datettava menettely voitaisiin yksityiskohdil- koskevista seikoista säädettäisiin 11 luvussa. 48440: taan siltä osin, kuin sitä ei ole laissa tai Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden 48441: valtioneuvoston päätöksellä määritelty, jättää mukaan sopimusosapuolet saisivat asumisoi- 48442: kunnan ja asumisoikeustalon omistajan keske- keussopimuksessa määritellä oikeussuhteensa 48443: nään sovittavaksi. Kunta ja asumisoikeustalon yksityiskohdat, jollei laissa toisin säädettäisi. 48444: omistajat voisivat sopia asumisoikeuden halti- Kun asumisoikeuden haltijalle on tarkoitus 48445: joiden valinnan ajankohdasta. Asumisoikeu- antaa vähintään sama hallinnan suoja kuin 48446: den haltijoiden valinta ja asumisoikeussopi- mitä huoneenvuokrasuhteessa asuinhuoneiston 48447: musten teko ajoittunee aikaisintaan siihen vuokralaisella on, sisältäisi myös tämä laki 48448: ajankohtaan, jolloin on saatu tieto suunnitel- varsin monia pakottavia säännöksiä, joista so- 48449: lun asumisoikeustalon rakentamista varten pimuksin ei voitaisi asumisoikeuden haltijan 48450: myönnettävästä asuntolainasta. vahingoksi poiketa. 48451: Asumisoikeuden saajalta edellytettäisiin, että 48452: hän täyttää valtioneuvoston asettamat edelly- 48453: tykset asumisoikeuden saamiseksi. Tällaisten 48454: 2 luku 48455: hakijoiden kesken asumisoikeudet on tarkoitus 48456: jakaa hakemusten jättöajankohdan mukaisessa Talon omistajan velvollisuudet sopimus- 48457: järjestyksessä. Näin jaettaisiin sekä käyttöön suhteessa 48458: otettavat että vapautuvat asumisoikeusasun- 48459: not. Jos asumisoikeuden hakijoita on enem- Yleistä. Lukuun on sijoitettu huoneiston 48460: män kuin jaettavia asumisoikeuksia, otettaisiin kuntoa koskevat talon omistajan velvollisuu- 48461: sillä kertaa asumisoikeusasuntoa vaille jääneet den ja vastuun määrittävät säännökset. Lu- 48462: jonoon. Jos asumisoikeudet on julistettu haet- kuun on myös sijoitettu huoneiston puutteelli- 48463: tavaksi tiettyyn ajankohtaan mennessä, rat- suudesta aiheutuvat seuraamukset ja sopimus- 48464: kaistaisiin asumisoikeuden saanti ja asema jo- suhteen toiselle osapuolelle tästä puutteellisuu- 48465: nossa arvalla. Myöhemmin jätetyt hakemukset desta syntyviä oikeuksia koskevat säännökset. 48466: saisivat hakemuksen jättöajankohdan mukaan Kun asumisoikeussopimukseen perustuva sopi- 48467: määräytyvän aseman jonossa, sikäli kuin val- mussuhde on osapuolten välinen jatkuva oi- 48468: tioneuvoston päätöksessä asetetut valintakri- keussuhde, siinä tulee jatkuvasti esille kysymys 48469: teerit täyttyvät. osapuolten oikeista suorituksista. 48470: Kunnassa tai yhteishaunpiirissä olevat asu- Luvun säännöksiä laadittaessa on otettu 48471: misoikeusasunnot on tarkoitus jakaa jonossa huomioon, että asumisoikeuden haltija olisi 48472: oleville heidän järjestysnumeronsa mukaan. aina oikeutettu luovuttamaan ja viime kädessä 48473: Jos hakija kieltäytyisi hakemuksensa mukaises- lunastuttamaan asumisoikeutensa asumisoi- 48474: ta asunnosta useamman kerran, siirtyisi hän keustalon omistajalla. Sopimus siis pisimmil- 48475: jonon loppuun. Hakemukset olisi aika ajoin lään voisi sitoa häntä kolme kuukautta. Käyt- 48476: esimerkiksi kunnan kehotuksesta uudistettava tövastikkeen maksuvelvollisuus lakkaisi vii- 48477: jonoaseman säilyttämiseksi ja hakijan tarpeita meistään tällöin, jos huoneiston hallinta on jo 48478: vastaavan hakemuksen saamiseksi kuntaan. päättynyt. Esteitä sille, että sopimuksesta luo- 48479: 5 §. Säännösten pysyvyys ja pakottavuus. vutaan jo ennen huoneiston hallinnan sovittua 48480: Tämän lain säännöksiä olisi sovellettava asu- alkua, ei myöskään olisi. Huoneiston käyttä- 48481: misoikeustalon rakentamista varten asuntotuo- misestä voitaisiin myös luopua jo ennen hallin- 48482: tantolain 6 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla taoikeuden päättymistä. 48483: myönnetyn asuntolainan takaisinmaksamisesta Huoneiston kuntoa koskevia säännöksiä on 48484: riippumatta. Selvyyden vuoksi nimenomainen myös terveydenhoitolain (469/65) 16 §:ssä ja 48485: säännös tästä ehdotetaan otettavaksi pykälän 1 rakennuslain (370/58) 124 §:ssä. Asumisoikeu- 48486: momenttiin. Maksetaanko asuntolaina takaisin den haltija voi vaatia näiden säännösten edel- 48487: ennen aikojaan tai laina-ajan puitteissa, ei lyttämää kuntoa kuitenkin vain välillisesti, 48488: vaikuttaisi asiaan. Lainan takaisinmaksun jäl- kääntymällä valvontaviranomaisen puoleen. 48489: keenkin olisi siten voimassa, mitä tässä laissa Tämän vuoksi on tässä laissa oltava säännök- 48490: säädetään. Tämä on tarpeen, koska asumis- set, joissa määritellään asumisoikeussopimuk- 48491: 1990 vp. - HE n:o 59 11 48492: 48493: sen osapuolten velvollisuudet huolehtia huo- misoikeuden haltijan yksinomaiseen käyttöön 48494: neiston kunnosta. on luovutettu esimerkiksi varasto- ja kylmäsäi- 48495: Terveydenhoitolain ja rakennuslain maini- lytystiloja, asumisoikeustalon omistajan tulisi 48496: tuista säännöksistä seuraa, että asumisoi- pitää myös nämä tilat asumisoikeuden haltijan 48497: keussopimuksen osapuolet voisivat sopia vain saatavilla asianmukaisessa kunnossa. 48498: näiden säännösten edellyttämää paremmasta 8 §. Käyttövastikkeen alentaminen huoneis- 48499: huoneiston kunnosta. ton puutteiden vuoksi. Pykälässä säädettäisiin 48500: 6 §. Huoneiston luovutus asumisoikeuden huoneiston käyttöönsaannin viivästymisen ja 48501: haltijan hallintaan. Pykälän mukaan asumisoi- huoneiston kunnon puutteellisuuden vaikutuk- 48502: keuden haltijalla olisi oikeus saada huoneisto sesta käyttövastikkeen määrään. 48503: hallintaansa sinä päivänä, kuin se asumisoi- Asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus saada 48504: keussopimuksen mukaan on sovittu tapahtu- vapautus käyttövastikkeen maksamisesta tai 48505: vaksi. Asumisoikeuden haltijan asiana sitten kohtuullinen alennus käyttövastikkeen mää- 48506: on, ottaako hän huoneiston hallintaansa sovit- rään siltä ajalta, jona huoneistoa ei sen hallin- 48507: tuna päivänä. Käyttövastikkeen maksuvelvolli- nan viivästymisen johdosta tai kunnon puut- 48508: suus myös alkaisi tästä ajankohdasta, jos muu- teellisuuden vuoksi ole voitu käyttää. Sama 48509: ta ei ole sovittu ja jos huoneisto on ollut koskisi myös sitä tilannetta, että huoneisto 48510: asumisoikeuden haltijan saatavana tänä aika- muuten on ollut puutteellinen. Tällaista oikeut- 48511: na. ta ei kuitenkaan olisi, jos asumisoikeuden hal- 48512: Huoneiston hallinnan luovutuksen viivästy- tija on vastuussa viivästymisestä tai puutteelli- 48513: misestä mahdollisesti aiheutuneen vahingon suudesta. 48514: korvaamisesta säädettäisiin lakiehdotuksen 9 Jos huoneiston puutteellisuus olisi syntynyt 48515: §:ssä. vasta huoneiston hallinta-aikana, asumisoikeu- 48516: 7 §. Huoneiston kunto ja kunnossapito. Py- den haltijalla ei olisi säännöksessä tarkoitettua 48517: kälän 1 momentissa säädettäisiin millaisessa oikeutta aikaisemmasta ajankohdasta kuin sii- 48518: kunnossa huoneisto on annettava asumisoikeu- tä, jolloin talon omistaja on saanut tiedon 48519: den haltijan käytettäväksi. Perusteet, joiden puutteellisuudesta. Talon omistajana on oikeus 48520: mukaan huoneiston kuntoa arvosteltaisiin oli- ja velvollisuus korjata puutteellisuus viipymät- 48521: sivat sopimuksen sisältö, huoneiston ikä, pai- tä, joten oikeus käyttövastikkeen maksamises- 48522: kalliset asunto-olosuhteet sekä muut seikat. ta vapautumiseen tai sen alentamiseen syntyisi 48523: Huomioitavia paikallisia olosuhteita siten olisi- vasta, kun omistaja on saanut siitä tiedon. 48524: vat esimerkiksi paikkakunnan huoneistokanta Huoneistohan ei enää ole hänen hallinnassaan. 48525: yleensä, huoneiston sijainti, ympäristön laatu, Huoneiston hallinnan luovutusajankohtaa 48526: liikenneyhteydet ja palvelut. Huoneiston kun- tai kuntoa koskeva puutteellisuus, joka on 48527: non olisi säännöksen mukaan oltava sellainen, ollut hallinta-oikeuden alkamisajankohdasta 48528: jota asumisoikeuden haltija kohtuudella voi lukien, oikeuttaisi sitävastoin käyttövastikkeen 48529: vaatia. maksamisesta vapautumiseen tai käyttövastik- 48530: Huoneiston käyttötarkoitus eli se, onko ky- keen alentamiseen sopimussuhteen alusta al- 48531: seessä asuintila, varasto, autotalli tai jokin kaen. Siten asumisoikeustalon omistajan vas- 48532: muu asumisoikeussopimuksessa tarkoitettu tuuta huoneiston sopimuksenmukaisesta kun- 48533: asumisoikeuden haltijan hallintaan luovutettu nosta korostettaisiin myös tällä säännöksellä. 48534: tila, vaikuttaa siihen, mitä asumisoikeuden hal- Asumisoikeustalon omistajan vajaa suoritus ei 48535: tija voi kohtuudella vaatia. Asumisoikeuden oikeuttaisi perimään täyttä käyttövastiketta. 48536: haltijan henkilökohtainen käsitys huoneiston 9 §. Vahingonkorvaus. Huoneiston puutteel- 48537: kunnosta ei ole määräävä, vaan arvostelussa lisesta kunnosta tai sen käyttöön saamisen 48538: on lähdettävä siitä, mitä yleensä on huoneiston viivästymisestä saattaa aiheutua asumisoikeu- 48539: kunnoita voitava edellyttää ottaen huomioon den haltijalle myös vahinkoa. Asumisoi- 48540: myös sopimuksen sisältö huoneiston kunnon keustalon omistajan, jonka olisi tullut huoleh- 48541: osalta. tia, ettei näin pääse tapahtumaan, olisi sään- 48542: Asumisoikeuden haltijan tulisi 2 momentin nöksen mukaan velvollinen korvaamaan asu- 48543: mukaan myös sopimussuhteen aikana pitää misoikeuden haltijalle aiheutuneen vahingon. 48544: huoneisto siinä kunnossa, joka sillä lain mu- Omistaja kuitenkin vapahtuisi korvausvelvolli- 48545: kaan olisi oltava huoneiston hallintaoikeuden suudesta, jos hän pystyy osoittamaan, ettei 48546: alkaessa. Jos asumisoikeusasunnon lisäksi asu- huoneiston puutteellinen kunto tai käyttöön 48547: 12 1990 vp. - HE n:o 59 48548: 48549: saamisen viivästyminen eikä vahinko ole aiheu- olisi välttämätöntä. Tavanomaisia kunnostus- 48550: tunut omistajan laiminlyönnistä tai muusta töitä voitaisiin siten varsin laajalti tehdä, jos 48551: huolimattomuudesta. pykälän 3 ja 4 momentista ei muuta johtuisi. 48552: 10 §. Huoneiston tuhoutuminen tai sen käy- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä 48553: tön kieltäminen. Sopimuksen lakkaaminen py- kunnostus- ja muutostöistä, joihin vaadittaisiin 48554: kälässä tarkoitetulla perusteella merkitsee sitä, aina talon omistajan lupa ennen töiden aloitta- 48555: että asumisoikeustalon omistajan velvollisuus mista. Momentin mukaan tällaisia olisivat toi- 48556: pitää huoneisto asumisoikeuden haltijan käy- menpiteet, jotka saattaisivat vahingoittaa ra- 48557: tettävänä ja asumisoikeuden haltijan velvolli- kennusta tai aiheuttaa muuta haittaa talon 48558: suus maksaa käyttövastiketta välittömästi omistajalle taikka muun huoneiston tai tilan 48559: päättyvät. Viranomaisen päätöksen johdosta haltijalle (1 kohta). Toimenpiteet, jotka saat- 48560: sopimus taas lakkaisi silloin, kun kielto käyt- taisivat vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, taloon 48561: tää huoneistoa asumisoikeussopimuksessa edel- asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaa- 48562: lytettyyn tarkoitukseen on täytäntöönpanokel- viin johtoihin tai ilmastointijärjestelmään (2 48563: poinen. kohta), olisivat myös lupamenettelyn piirissä. 48564: Pykälän 2 momentissa on säännös vahingon- Kunnossapitotyö, josta asumisoikeuden haltija 48565: korvauksesta siinä tapauksessa, että huoneis- haluaisi 12 §:n nojalla korvausta talon omista- 48566: ton tuhoutuminen tai sen käytön kieltäminen jalta edellyttäisi myös talon omistajan ennalta 48567: aiheutuu asumisoikeustalon omistajan viaksi annettua lupaa (3 kohta). Kaikki nämä kohdat 48568: luettavasta menettelystä. Sen sijaan käyttövas- sisältäisivät toimenpiteitä, jotka saattavat vaa- 48569: tikkeen maksamisesta vapautuminen perustuisi rantaa paitsi talon omistajan myös muiden 48570: jo siihen, että sopimus näissäkin tapauksissa 1 asumisoikeuden tai muun oikeuden haltijan 48571: momentin mukaan lakkaa. Asumisoikeuden etua talossa. 48572: haltijan oikeus vahingonkorvaukseen käsittäisi 48573: Kun kaikilla asumisoikeuden haltijoilla olisi 48574: myös ne ylimääräiset kustannukset, jotka hä- 48575: oikeus vaatia huoneistolta 7 §:ssä tarkoitettua 48576: nelle aiheutuivat uuden asunnon hankkimises- 48577: kuntoa ja asumisoikeustalon omistajana olisi 48578: ta. 48579: velvollisuus se pitää ja tarvittaessa kunnostaa 48580: huoneisto ja kun kunnossapitotyöt maksettai- 48581: siin omakustannusperiaatteen mukaan määräy- 48582: 3 luku 48583: tyvillä käyttövastikkeilla, olisi myös muiden 48584: Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvolli- asumisoikeudenhaltijoiden intressissä se, suori- 48585: suudet huoneistoa käytettäessä tetaanko joillekin kunnostustöistä erityistä 48586: korvausta. Muutostöistä voitaisiin sen sijaan 48587: Yleistä. Luvun säännökset määrittelisivät 48588: saada korvausta vain luovutuksen yhteydessä, 48589: asumisoikeuden haltijan oikeudet kunnossa- 48590: jos muutoksia on myös pidettävä huoneiston 48591: pito- ja muutostöihin sekä oikeuden saada 48592: kuntoa tai varustetasoa parantavina. 48593: kunnossapitotöistä korvausta. Luvussa sään- 48594: neitäisiin myös se, milloin talon omistajan on Pykälän 4 momentin säännöksessä korostet- 48595: sallittua päästä huoneistoon. Asumisoikeuden taisiin seikkaa, joka muutoinkin on omistaja- 48596: haltijan vastuu samoin kuin hänen ilmoitusvel- asemasta johtuva. Selvyyden vuoksi säädettäi- 48597: vollisuutensa huoneistoa kohdanneesta vahin- siin, että omistajana olisi oikeus valvoa, että 48598: gosta säänneltäisiin myös tässä luvussa. huoneiston kunnossapito- tai muutostyö teh- 48599: 11 §. Asumisoikeuden haltijan oikeus kun- dään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän 48600: nossapito- ja muutostöihin. Pykälässä säädet- rakennustavan mukaisesti. 48601: täisiin siitä, mitä kunnossapito- ja muutostöitä 12 §. Asumisoikeuden haltijan oikeus kor- 48602: asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus asumisoi- vaukseen kunnossapitotöistä. Jos huoneiston 48603: keussopimuksen nojalla hallitsemissaan tilois- kunnossapitotyöt ovat olleet tarpeellisia ja nii- 48604: sa, asumisoikeusasunnossa ja muissa mahdolli- hin on saatu talon omistajan suostumus, asu- 48605: sissa tiloissa tehdä. misoikeuden haltija olisi pykälän mukaan oi- 48606: Pykälän 2 momentissa asetettaisiin velvolli- keutettu saamaan niistä kohtuullisen korvauk- 48607: suus ennalta ilmoittaa talon omistajalle merki- sen talon omistajalta. Huoneiston 7 §:ssä tar- 48608: tykseltään olennaisesta kunnossapito- ja muu- koitetun kunnon säilyminen kuuluu talon 48609: tostyöstä. Myös muista kunnossapito- ja muu- omistajalle. Asumisoikeuden haltijan kunnos- 48610: tostöistä voitaisiin ilmoitus tehdä, mutta se ei sapitotyöt hyödyttäisivät hänen itsensä lisäksi 48611: 1990 vp. - HE n:o 59 13 48612: 48613: myös asumisoikeustalon omistajaa, jos niistä ei Säännökset tästä olisivat pykälän 1 momentis- 48614: suoritettaisi korvausta. sa. 48615: 13 §. Talon omistajan pääsy huoneistoon. Asumisoikeuden haltija olisi velvollinen kor- 48616: Asumisoikeustalon omistajalla olisi oikeus vaamaan asumisoikeustalon omistajalle vahin- 48617: päästä huoneistoon, milloin se on tarpeellista gon, jonka hän tahallisesti taikka laiminlyön- 48618: huoneiston hoidon, kunnon ja muutostyön nillään tai muulla huolimattomuudenaan ai- 48619: silmälläpidon tai omistajalle kuuluvan kunnos- heuttaa huoneistolle. Jolla on toisen omaisuut- 48620: sapitovelvollisuuden täyttämisen vuoksi. ta hallinnassaan, olisi yleisten todistustaakkaa 48621: Käynti huoneistossa tulisi tapahtua asumi- koskevien periaatteiden mukaan näytettävä, et- 48622: soikeuden haltijalle sopivana aikana. Huoneis- tei omaisuuden vahingoittuminen ole aiheutu- 48623: toon ei yleensä siten voisi mennä ilmoittamatta nut hänen tuottamuksestaan. Näyttövelvolli- 48624: asiasta etukäteen ja saamatta suostumusta. suus tämän mukaan olisi ensisijassa asumisoi- 48625: Toisaalta asumisoikeuden haltija ei voisi perus- keusasunnon haltijalla. Hänen olisi näytettävä, 48626: teettomasti kieltäytyä päästämästä omistajan ettei hän ole huoneistoa hoitaessaan menetellyt 48627: edustajia huoneistoon. Kieltäytyminen saattaa huolimattomasti taikka laiminlyönnillään ai- 48628: aiheuttaa asumisoikeuden haltijalle velvollisuu- heuttanut vahinkoa. Huoneiston tosiasiallisella 48629: den korvata menettelystään omistajalle aiheu- haltijalla on yleensä paremmat mahdollisuudet 48630: tunut vahinko. esittää asiasta näyttöä kuin huoneiston omista- 48631: jana. Edellä sanottu todistustaakan jakoperi- 48632: Kiireellisissä tapauksissa, kuten putkivuodon aate koskee huoneistolle aiheutuneita sellaisia 48633: tai tulipalon sattuessa, oikeuttavat jo yleiset vahinkoja, jotka voidaan olettaa syntyneen 48634: pakkotilaa koskevat säännökset tunkeutumaan huoneistolle asumisaikaisesta käytöstä. Jos va- 48635: huoneistoon ilman lupaakin. On lisäksi eräitä hinko on sen laatuinen, että sen voidaan olet- 48636: muitakin tilanteita, joissa omistajan tulisi voi- taa aiheutuneen jo aikaisemmin, esimerkiksi 48637: da päästä huoneistoon suorittamaan korjaus- talon rakentamisvaiheessa tehty virhe havai- 48638: työtä, vaikkei ajankohta olisi huoneiston halti- taan vasta asumisaikana, ei asumisoikeusasun- 48639: jalle sopiva. Kun rakennuksessa tehdään esi- non haltija vastaa tällaisesta vahingosta, vaik- 48640: merkiksi sellaista asennustyötä, jota tehtäessä kei hän pystyisi osoittamaan vahingon syntyta- 48641: on samanaikaisesti oltava useissa huoneistois- paa tai osattomuuttaan sen syntymiseen. Sään- 48642: sa, on päästävä kaikkiin huoneistoihin siitä nökset asumisoikeuden haltijan velvollisuudes- 48643: riippumatta, onko ajankohdasta sovittu tai ta korvata huoneistolle aiheuttamansa vahin- 48644: sopiiko se. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ko, olisivat myös pykälän 1 momentissa. 48645: pääsy huoneistoon olisi sallittava, kun se on Asumisoikeuden haltijan vastuusta huoneis- 48646: toimenpiteen kiireellisyyden tai työn laadun ton vahingoittumisesta, jonka on aiheuttanut 48647: vuoksi tarpeellista. Tällaisessakin tilanteessa toinen henkilö, säädettäisiin pykälän 2 momen- 48648: työn laadusta ja suoritusajankohdasta yleensä tissa. Vastuu olisi ankara, mutta se tekisi 48649: tiedotetaan etukäteen kaikille talon asukkaille, mahdolliseksi asumisoikeuden haltijalle huo- 48650: jos se vain on mahdollista. Hätätyö on tietysti neiston laajan käyttöoikeuden, josta on säädet- 48651: tehtävä heti. ty 3 ja 6 luvussa. 48652: Asumisoikeustalon omistajan tämän pykälän Asumisoikeuden haltija vastaisi toisen henki- 48653: mukaista oikeutta päästä huoneistoon ehdote- lön aiheuttamasta sellaisesta vahingosta, jonka 48654: taan tehostettavan oikeudella saada virka-apua huoneistossa hänen luvallaan oleskeleva henki- 48655: poliisiviranomaiselta tai ulosoton haltijalta, jos lö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai 48656: omistajalta kielletään pääsy. Säännös tästä oli- muulla huolimattomuudenaan aiheuttanut 48657: si ehdotuksen 57 §:ssä. huoneistolle. Vastuu olisi tässä tapauksessa 48658: 14 §. Asumisoikeuden haltijan vastuu huo- omasta tuottamuksesta riippumatonta niin sa- 48659: neiston vahingoittumisesta. Asumisoikeuden nottua isännänvastuuta huoneiston omistajaan 48660: haltijan vastuu huoneistolle aiheutuneista va- nähden. Säännöksen mukaan asumisoi- 48661: hingoista ehdotetaan samaksi kuin mitä se keusasunnon haltija vastaisi myös hänen lu- 48662: huoneenvuokrasuhteessa vuokralaisella on. kuunsa toimivan henkilön aiheuttamasta va- 48663: Asumisoikeusasunnon haltija ei myöskään olisi hingosta. Esimerkiksi, jos asumisoikeusasun- 48664: vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumi- non haltijan toimeksiannosta itsenäinen yrittä- 48665: sesta, kun huoneistoa käytetään asumisoi- jä tai hänen työntekijänsä suorittaa korjaustöi- 48666: keussopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. tä huoneistossa, vastaisi asumisoikeusasunnon 48667: 14 1990 vp. - HE n:o 59 48668: 48669: haltija huoneistolle aiheutuneista vahingoista liseksi myös kohtuullistaa asumisoikeuden hal- 48670: omistajalle. Myös itsenäinen yrittäjä olisi omis- tijan vahingonkorvausvelvollisuutta. Vastaava 48671: tajalle vahingosta vastuussa ja omistaja voisi vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelun 48672: hakea korvauksensa vahingosta myös suoraan mahdollistava säännös koskee huoneenvuokra- 48673: yrittäjältä. Jos asumisoikeusasunnon haltija on lain mukaan vuokralaisen korvausvelvollisuut- 48674: korvannut vahingon, olisi hänellä puolestaan ta huoneistolle aiheutuneista vahingoista, jois- 48675: oikeus hakea korvausta itsenäiseltä yrittäjältä. ta vuokralainen muutoin vastaisi. 48676: Vastuun asettaminen tässä tapauksessa myös Säännökset asumisoikeuden haltijan vahin- 48677: asumisoikeusasunnon haltijalle perustuu sii- gonkorvausvelvollisuuden kohtuullistamisesta 48678: hen, että hän on vastuussa huoneiston käyttä- olisivat pykälän 4 momentissa. 48679: misestä. Se, että vahingonkorvauslain (412/74) Vahingonkorvausvelvollisuuden kohtuullis- 48680: mukaan vastuun kantajia on asumisoi- taminen ei vaikuttaisi tämän lakiehdotuksen 48681: keusasunnon haltijan lisäksi myös muita, ei 36 §:n mukaisen asumisoikeustalon omistajan 48682: vaikuttaisi asumisoikeuden haltijan vastuu- sopimuksen purkamisoikeuteen. Lakiehdotuk- 48683: seen. sen 42 §:ssä tarkoitettua vakuutta ei sitävastoin 48684: Henkilöitä, joiden menettelystä asumisoi- voitaisi käyttää muuta kuin niiden vahinkojen 48685: keuden haltija olisi säännöksen mukaan vas- korvaamiseen, jotka asumisoikeuden haltija on 48686: tuussa, olisivat myös asumisoikeusasunnon velvollinen korvaamaan. 48687: haltijan työntekijät, hänen kotiväkensä, koko 48688: huoneiston tai vain osan siitä vuokrannut Pykälän säännökset olisivat lakiehdotuksen 48689: vuokralainen. 5 §:n säännös huomioon ottaen sikäli pakotta- 48690: Asumisoikeuden haltijan luvalla huoneistos- via, ettei asumisoikeuden haltijan vastuuta 48691: sa oleskelevana ei kuitenkaan pidettäisi henki- huoneistolle aiheutetusta vahingosta voida so- 48692: löä, joka huoneiston omistajan toimesta tai pia ankarammaksi kuin pykälässä säädetään. 48693: omistajan lukuun suorittaa töitä tässä huoneis- 15 §. Asumisoikeuden haltijan ilmoitusvel- 48694: tossa. Tällaisen henkilön huoneistolle aiheutta- vollisuus. Asumisoikeuden haltijan olisi pykä- 48695: masta vahingosta asumisoikeuden haltija ei län 1 momentin mukaan ilmoitettava asumisoi- 48696: säännöksen mukaan vastaisi. Asiaan ei vaikut- keustalon omistajalle huoneiston vahingoittu- 48697: taisi se, että työn suorittaja on huoneistossa misesta tai puutteellisuudesta. Velvollisuus il- 48698: asumisoikeuden haltijan luvalla ja hänen sopi- moittaa vahingosta alkaisi vasta silloin, kun 48699: vaksi katsomana aikana. Asumisoikeuden hal- asumisoikeuden haltija on saanut tiedon vahin- 48700: tija on velvollinen sallimaan tällaisen henkilön gon syntymisestä. Ilmoitus olisi tehtävä viipy- 48701: oleskelun huoneistossa. Säännökset myös tästä mättä. Ilmoituksen tekemistä ei saisi siten ai- 48702: olisivat pykälän 2 momentissa. heettomasti lykätä. Jos korjaus vahingon suu- 48703: Asumisoikeussopimuksensa johdosta asu- renemisen estämiseksi olisi tehtävä viipymättä, 48704: misoikeuden haltija saanee yleensä käyttää olisi ilmoitus vahingosta tehtävä heti. Vain 48705: myös talon asukkaille varattuja yhteisiä tiloja ylivoimainen este saisi enää tällöin lykätä il- 48706: ja laitteita joko korvauksetta tai eri korvauk- moituksen tekemisen. Säännökset tästä olisivat 48707: sesta. Talon asukkaiden keskinäisten suhteitten pykälän 1 momentissa. 48708: ja järjestyksenpidon vuoksi ehdotetaan, että Asumisoikeuden haltijan olisi ilmoitettava 48709: myös näitä tiloja ja laitteita käytetään saman asumisoikeustalon omistajalle huoneiston jää- 48710: vastuun ja korvausvelvollisuuden alaisena kuin misestä käyttämättä pitkäksi aikaa sekä varat- 48711: itse huoneistoa. Säännös tästä olisi pykälän 3 tava omistajalle pääsy huoneistoon tänä aika- 48712: momentissa. na. Jos asumisoikeuden haltija on tällaisen 48713: Vahingonkorvausoikeuteen kuuluu nykyisin ilmoituksen tehnyt ja varannut omistajalle pää- 48714: yleisesti kohtuullistamisäännöksiä, joiden mu- symahdollisuuden huoneistoon, riski huoneis- 48715: kaan vahingonkorvausta voidaan sovitella ot- ton vahingoittumisesta siirtyisi omistajalle asu- 48716: taen huomioon vahinkoon johtaneet syyt, va- misoikeuden haltijan poissaoloajaksi. Jos huo- 48717: hingon aiheuttaneen mahdollisuudet ennakoida neisto sitten on asumisoikeuden haltijan poissa 48718: ja estää vahingon syntyminen. Myös olemassa ollessa vahingoittunut, riittää, jos asumisoi- 48719: olevat vakuutukset ja vakuutusmahdollisuudet keuden haltija palattuaan ja vahingon havait- 48720: otetaan yhä useammin huomioon vahingon- tuaan menettelee 1 momentissa mainitulla ta- 48721: korvausvastuuseen vaikuttavina tekijöinä. Näi- valla. Säännökset näistä velvollisuuksista olisi- 48722: den periaatteiden mukaan ehdotetaan mahdol- vat pykälän 2 momentissa. 48723: 1990 vp. - HE n:o 59 15 48724: 48725: Asumisoikeuden haltija, joka laiminlyö py- aatteen pohjalta. Säännökset tästä perussään- 48726: kälän 1 ja 2 momentissa hänelle asetetun vel- nöstä olisivat pykälän 2 momentissa. 48727: vollisuuden, vastaisi tästä laiminlyönnistään Pykälän 3 momentissa säädettäisiin käyttö- 48728: omistajalle aiheutuneesta mahdollisesti lisäva- vastikkeiden jakautumisesta huoneistojen kes- 48729: hingosta. Säännös tästä olisi pykälän 3 mo- ken. Käyttövastikkeiden tulisi jakautua huo- 48730: mentissa. neistojen kesken kohtuullisella tavalla. Sään- 48731: Asumisoikeuden haltijan huoneistoa koske- nöksessä ehdotetaan lisäksi käyttövastikkeiden 48732: vaa ilmoittamisvelvollisuutta ei voitaisi lakieh- määräytymisessä noudatettavaksi sekä huo- 48733: dotuksen 5 §:n säännös huomioon ottaen sopia neenvuokrasuhteissa että asunto-osakeyhtiöissä 48734: laajemmaksi kuin, mitä se pykälässä olisi sää- jo vallitsevaa käytäntöä. Erilaisia menoeriä 48735: detty. varten voitaisiin siten asumisoikeussopimukses- 48736: sa sopia käytettäväksi eri maksuperusteita. Eri- 48737: laisten maksuperusteiden vahvistamisella eri 48738: 4 luku menoeriä varten olisi mahdollista päästä sii- 48739: hen, että vastuu asumisoikeustalon omistajalle 48740: Käyttövastike ja sen maksaminen syntyvistä menoista jakautuisi asumisoikeuden 48741: haltijoiden kesken mahdollisimman oikeuden- 48742: Yleistä. Asumisoikeusasunnon ja asumisoi- mukaisesti. 48743: keussopimuksen nojalla hallintaan saatujen Momentissa tarkoitettuja menoeriä voisivat 48744: muiden tilojen käytöstä asumisoikeuden haltija olla esimerkiksi kiinteistön kunnossapidon vaa- 48745: olisi velvollinen suorittamaan sopimusosapuo- timat tavanomaiset hoitokulut sekä käyttöve- 48746: lelleen, joka asumispalvelut tuottaa, vastiketta, den hankinnasta aiheutuvat menot. Erilaisina 48747: mutta muuta maksuvelvollisuutta asumisoikeu- määräytymisperusteina saattaisivat tulla kysy- 48748: den haltijalle ei asumisoikeusasunnon ja mah- mykseen huoneiston pinta-ala, huoneistossa 48749: dollisten muiden tilojen hallinta-ajalta lakieh- asuvien henkilöiden lukumäärä taikka hyödyk- 48750: dotuksen 1 §:n mukaan voitaisi asettaa. Vasti- keen kulutus. Lämpimän veden käytöstä voi- 48751: ketta nimitettäisiin asumisoikeusasunnon käyt- taisiin sopia perittäväksi muusta käyttövastik- 48752: tövastikkeeksi. Käyttövastike suoritettaisiin ai- keesta erillinen korvaus huoneistossa asuvien 48753: na rahana. Luvun säännökset koskisivat käyt- henkilöiden lukumäärän tai mitatun kulutuk- 48754: tövastikkeen määrää, sen kohtuullisuutta ja sen perusteella. Talon hoitomenot voitaisiin 48755: maksamisajankohtaa sekä maksutapoja. Lu- myös jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin 48756: vun säännöksillä pyritään siihen, että asumisoi- ja sopia eri maksuperusteet. Muuttuvien kulu- 48757: keusasunnoista perittävät käyttövastikkeet oli- jen osalta korvaus voitaisiin periä esimerkiksi 48758: sivat jo käyttöoikeuden alkaessa ja myös asu- huoneistossa kulloinkin asuvien henkilöiden lu- 48759: misaikana siinä määrin kohtuullisia, ettei nii- kumäärän perusteella. Tilojen erilainen käyttö- 48760: hin olisi tarvetta viranomaistoimin puuttua. tarkoitus luonnollisesti myös pitäisi voida ottaa 48761: Asiasisällöltään lukuun ehdotetut säännök- huomioon käyttövastikkeen suuruutta määrät- 48762: set käyttövastikkeen maksamisesta vastaavat täessä. Asumiseen ja muuhun tarkoitukseen 48763: huoneenvuokralain vuokran maksamisesta an- luovutetuista tiloista perittäisiin siten eri perus- 48764: nettuja säännöksiä ennakkokäyttövastikkeen teilla määräytyvää käyttövastiketta tai jos pe- 48765: perimistä koskevaa tämän lakiehdotuksen rusteena on huoneistoala, neliön hinta olisi eri 48766: 21 §:n 2 momentin kieltoa lukuunottamatta. suuruinen. 48767: 16 §. Käyttövastikkeen määräytyminen. Py- Jos samalla omistajana on sekä kerrostalo 48768: kälän 1 momenttiin ehdotetaan käyttövastik- tai -taloja että erillisiä pientaloja, saatettaisiin 48769: keen perintään oikeuttavaa säännöstä. Käyttö- päästä oikeudenmukaiseen kustannusten jaka- 48770: vastikeen tulisi olla kohtuullinen. Pykälän miseen, jos kerrostalossa asuvilla asumisoikeu- 48771: muissa momenteissa täsmennettäisiin sitä, mi- den haltijoilla ja pientalossa asuvilla asumisoi- 48772: ten kohtuullinen käyttövastike eri tilanteissa keuden haltijoilla olisi erilaiset käyttövastik- 48773: määräytyisi. Käyttövastikkeilla on tarkoitus keen määräytymisperusteet. 48774: kattaa yhteisöön kuuluvien asumisoikeusasun- Pykälän 4 momentissa ohjattaisiin omakus- 48775: tojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja tannusperiaatteen soveltamista siten, että käyt- 48776: ylläpidon edellyttämät, kohtuullisen talouden- tövastikkeet myös yksittäistapauksissa muo- 48777: hoidon mukaiset menot. Käyttövastikkeet tulisi dostuisivai yleisesti kohtuullisiksi. Säännöksen 48778: siten määrätä niin sanotun omakustannusperi- mukaan käyttövastike ei saisi olla paikkakun- 48779: 16 1990 vp. - HE n:o 59 48780: 48781: nalla käyttöarvoltaan samanveroisista huoneis- vaksi, jos se ylittää kohtuullisena pidettävän 48782: toista yleensä perittäviä vuokria korkeampi. käyttövastikkeen vain vähän. Käyttövastikkeen 48783: Omakustannusperiaatteesta saattaa kuitenkin kohtuullisuudesta ja kohtuullisen käyttövastik- 48784: seurata, että käyttövastikkeet muodostuvat keen määräytymisestä säädettäisiin lakiehdo- 48785: paikkakunnalla maksettavia vuokria alhaisem- tuksen 16 §:ssä. Merkityksettömiin ja vähäisiin 48786: miksi. kohtuullisen käyttövastikkeen ylityksiin ei siten 48787: Asuntohallitukselle ehdotetaan oikeutta vah- tulisi puuttua. Ylityksen tulisi olla oleellinen 48788: vistaa käyttövastiketta määrättäessä noudatet- ennen kuin se johtaisi perityn käyttövastikkeen 48789: tavat yleiset perusteet. Säännös tästä olisi py- alentamiseen. Säännöksellä pyritään myös es- 48790: kälän 5 momentissa. tämään tarpeettomien ja merkitykseltään vähä- 48791: 17 §. Käyttövastikkeen korottaminen. Asu- pätöisten käyttövastikeriitojen nostaminen. 48792: misoikeusasunnon käyttövastikkeen korottami- Jotta käyttövastikkeen kohtuullisuus selvi- 48793: nen asumisaikana olisi mahdollista. Kun asu- tettäisiin asumisaikana, ehdotetaan, ettei vaati- 48794: misoikeusasunnon hallinta sopimuksella luovu- musta käyttövastikkeen kohtuullisuudesta voi- 48795: tetaan toistaiseksi, on tarpeen voida tarkistaa taisi panna vireille enää asumisoikeussopimuk- 48796: asumisaikana perittävää käyttövastiketta. Asu- sen nojalla hallitun huoneiston hallinnan pää- 48797: misoikeustalon omistajan, joka haluaa korot- tyttyä. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentis- 48798: taa käyttövastiketta, olisi pykälän 1 momentin sa. Molempien sopimusosapuolten ja muiden 48799: mukaan kirjallisesti ilmoitettava siitä asumisoi- asumisoikeuden haltijoiden yhteinen etu on, 48800: keuden haltijalle. Samalla olisi ilmoitettava että käyttövastikkeen kohtuullisuus selvitetään 48801: uusi käyttövastike ja korotuksen peruste. Uusi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asumis- 48802: käyttövastike voisi tulla voimaan aikaisintaan oikeuden haltija tai haltijat sitä kohtuuttoma- 48803: kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen teke- na pitävät. 48804: mistä lähinnä seuraavan käyttövastikkeen Tuomioistuimen olisi pykälän 3 momentin 48805: maksukauden alusta. Käyttövastikkeen korot- mukaan määrättävä alennetun käyttövastik- 48806: taminen omistajan yksipuolisella ilmoituksella keen voimaantulosta. Jos jo perittyä käyttö- 48807: olisi siten mahdollista ja menettely olisi sama vastiketta on alennettu, alennettu käyttövastike 48808: kuin korotettaessa asuinhuoneiston vuokraa vahvistettaisiin perittäväksi viimeistään alenta- 48809: korotusyleisohjeen perusteella. Luonnollisesti ruisvaatimuksen tiedoksiantamista seuraavan 48810: käyttövastikkeen korottaminen olisi mahdollis- käyttövastikkeen maksukauden alusta. Käyttö- 48811: ta myös sopimusosapuolten molemminpuolisin vastiketta voitaisiin kuitenkin alentaa myös 48812: yhtäpitävin tahdonilmaisuin eli sopimaila uu- taannehtivasti, jos se on pitemmältä ajalta jo 48813: desta käyttövastikkeesta ja sen voimaantulos- ollut kohtuuton. Liikaa perityn käyttövastik- 48814: ta. keen palauttamisesta säädettäisiin 19 §:ssä. 48815: Jos jokin etuus on sovittu korvattavaksi Alentaa voidaan myös korotettua, mutta 48816: erikseen kulutuksen mukaan, riittäisi, kun vasta myöhemmin voimaan tulevaa käyttövas- 48817: omistaja ilmoittaa kulutuksen määrän asumis- tiketta, jos se riittävästi ylittäisi kohtuullisen 48818: oikeuden haltijalle. Jos etuus määräytyy huo- käyttövastikkeen. Käyttövastiketta tuomistui- 48819: neistossa asuvien henkilöiden lukumäärän mu- men päättämällä määrällä alennettuna perittäi- 48820: kaan, käyttövastike olisi automaattisesti sen siin tällöin aikaisintaan siitä ajankohdasta, jos- 48821: mukainen. Säännökset näistä tapauksista sisäl- ta korotettua käyttövastiketta olisi saatu periä. 48822: tyvät pykälän 2 momenttiin. Milloin käyttövastiketta on alioikeuden pää- 48823: 18 §. Käyttövastikkeen kohtuullisuuden sel- töksellä muutettu, asumisoikeuden haltija saa 48824: vittäminen. Kun käyttövastiketta voitaisiin maksaa käyttövastiketta entisen suuruisena, 48825: asumisaikana tarkistaa ja korottaa myös omis- jos päätökseen haetaan muutosta. Tällöinkin 48826: tajan yksipuolisin tahdonilmaisuin, on paikal- osapuolet voisivat sopia muutetun käyttövas- 48827: laan, että perityn käyttövastikkeen kohtuulli- tikkeen maksamisesta. Hovioikeuden ratkaisu, 48828: suus myös voidaan selvittää. Säännöksen mu- jonka osalta muutoksenhakuun tarvitaan vali- 48829: kaan asumisoikeussopimuksen haltijalla olisi tuslupa, pannaan täytäntöön niin kuin lainvoi- 48830: oikeus saattaa asumisoikeusasuntonsa käyttö- maisen tuomion täytäntöönpanosta on säädet- 48831: vastikkeen kohtuullisuus tuomioistuimen tut- ty. Tämän vuoksi ehdotetaan, että käyttövasti- 48832: kittavaksi. ke maksettaisiin entisen suuruisena, kunnes 48833: Tuomioistuin ei saisi pykälän 1 momentin hovioikeuden ratkaisu asiassa on annettu, jol- 48834: mukaan määrätä käyttövastiketta alennetta- leivät asianosaiset toisin sopisi. 48835: 1990 vp. - HE n:o 59 17 48836: 48837: 19 §. Liikaa maksetun käyttövastikkeen pa- saatujen tilojen käyttöoikeuteen kuuluvana 48838: lauttaminen. Tuomioistuimen olisi aina viran asumisoikeustalon omistajalle suoritetaan. 48839: puolesta määrättävä, onko asumisoikeustalon Pykälän 1 momentin säännökset vastaavat 48840: omistajan kokonaan tai osaksi palautettava vuokran maksukaudesta ja maksamisajankoh- 48841: liikaa maksettu käyttövastike, jos käyttövasti- dasta voimassa olevia huoneenvuokralain sään- 48842: ketta määrätään alennettavaksi. nöksiä. Laaja sopimusvapaus on tarpeen, kos- 48843: Käyttövastikkeen alentamisvaatimuksen tie- ka kulutus usein mitataan kuukautta pitem- 48844: doksi antamisen jälkeen asumisoikeuden halti- mältä ajalta. 48845: jan maksama käyttövastike olisi pääsääntöises- Asumisoikeuden haltija olisi velvollinen 48846: ti määrättävä palautettavaksi kokonaan, jos maksamaan käyttövastiketta asumisoi- 48847: käyttövastikkeen alentamisen perusta on jo keusasunnon hallinnan ajalta siitä riippumatta, 48848: tiedoksiantamisen hetkellä ollut olemassa. Sen käyttääkö hän asuntoaan ja asumisoikeuttaan 48849: sijaan, kuinka pitkältä ajalta ennen alentamis- myös käytännössä vai ei. Käyttövastike olisi 48850: vaatimuksen tiedoksiantamista liikaa maksettu siten suoritettava myös asumisoikeussopimuk- 48851: käyttövastike on määrättävä palautettavaksi, sen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos päätty- 48852: jäisi tapauskohtaiseen harkintaan kuitenkin neen asumisoikeuden nojalla huoneiston hal- 48853: niin, ettei palautusta voitaisi määrätä pitem- tuunsa saanut asumisoikeuden haltija vielä täl- 48854: mältä ajalta kuin kahdelta alentamisvaatimuk- löin käyttää huoneistoa. Jos asumisoikeussopi- 48855: sen tiedoksiantamista edeltäneeltä vuodelta. mus päättyy kesken käyttövastikkeen maksu- 48856: Palautettavaa käyttövastikkeen määrää harkit- kauden, eikä asumisoikeuden haltija käytä 48857: taessa tuomioistuimen olisi kiinnitettävä huo- huoneistoa enää sen jälkeen, hän ei myöskään 48858: miota samoihin perusteisiin kuin käyttövastik- ole velvollinen suorittamaan käyttövastiketta 48859: keen alentamistakin 18 §:n 1 momentin nojalla asumisoikeussopimuksen päättymisen ja huo- 48860: harkittaessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että neiston käyttämisen päättymisen jälkeiseltä 48861: mitä kauemmin käyttövastikkeen maksu on ajalta. 48862: jatkunut, sitä painavampia syitä on vaadittava Asumisoikeuden haltijalta ei voitaisi vaatia 48863: taannehtivan palautuksen määräämiseen tältä eikä häntä sopimuksin velvoittaa suorittamaan 48864: ajalta. käyttövastiketta ennakolta. Ennakkokäyttö- 48865: vastiketta ei kuitenkaan ole se, että maksaa 48866: Kun käyttövastikkeen alentamisvaatimusta 48867: käyttövastiketta ennen kuin ottaa asumisoi- 48868: ei 18 §:n mukaan enää voida tutkia, jos se on 48869: keusasunnon käyttöönsä myöhemmin kuin hal- 48870: pantu vireille asumisoikeusasunnon hallinnan 48871: linta on sovittu alkavaksi. Asumisoikeussopi- 48872: päätyttyä, ei myöskään käyttövastikkeen pa- 48873: lautusta voitai:;i määrätä asumisoikeussopi- muksen haltijan käyttövastikkeen maksuvel- 48874: mussuhteen päätyttyä tehdyn käyttövastikkeen vollisuuteen ei vaikuta käyttääkö hän aina 48875: asuntoaan vai ei. Säännökset ennakkokäyttö- 48876: alentamista koskevan vaatimuksen nojalla. 48877: vastikkeen perintäkiellosta olisivat pykälän 2 48878: 20 §. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden momentissa. 48879: kesto. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuus ei 22 §. Käyttövastikkeen maksutapa. Koska 48880: voisi kestää yli asumisoikeusasunnon ja mui- posti- ja rahalaitoksen välityksellä tapahtuva 48881: den asumisoikeussopimuksella hallintaan saa- käyttövastikkeen suorittaminen olisi käytän- 48882: tujen tilojen hallinnan ajan. Se alkaisi kuiten- nössä yleisin maksutapa, on pykälän 1 mo- 48883: kin hallintaoikeuden alkamisajankohdasta siitä menttiin otettu säännökset siitä. Muuta maksu- 48884: riippumatta, ottaako asumisoikeuden haltija tapaa koskevat säännökset olisivat pykälän 2 48885: asunnon ja muut tilat haltuunsa. Maksuvelvol- ja 3 momenteissa. 48886: lisuuden syntymiseen riittäisi, että hallinta on Kuten huoneenvuokrakin saataisiin asumis- 48887: talon omistajan puolesta saatavana sovittuna oikeusasunnon käyttövastike maksaa muulla 48888: aikana. kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, mutta 48889: 21 §. Käyttövastikkeen maksukausi ja mak- maksun saajan olisi aina annettava siitä kuitti. 48890: samisajankohta. Asumisoikeuden haltijan pää- Huoneiston sijaintipaikkakunnalla käyttövasti- 48891: velvoitteena on käyttövastikkeen maksaminen. ke saataisiin suorittaa asumisoikeustalon omis- 48892: Pykälässä säädettäisiin siitä, milloin tämä vel- tajan liikehuoneistossa tai muussa omistajan 48893: voite on täytettävä. Pykälä koskee kaikkia määräämässä paikassa, mutta tällöinkin olisi 48894: maksuja, joita huoneiston ja mahdollisten omistajan annettava käyttövastikkeen vastaan- 48895: muiden asumisoikeussopimuksella hallintaan ottamisesta kuitti. 48896: 48897: 3 3004980 48898: 18 1990 vp. - HE n:o 59 48899: 48900: Pykälän säännökset olisivat siten pakottavia, mus. Luovutuksen ehdoista, kuten luovutus- 48901: ettei lakiehdotuksen 5 §:n säännös huomioon hinnasta, sen maksuajankohdasta sekä huo- 48902: ottaen asumisoikeuden haltijaa voitaisi velvoit- neiston hallinnan luovutuksen ajankohdasta, 48903: taa käyttämään muuta käyttövastikkeen mak- sovittaisiin luovuttajan ja luovutuksensaajan 48904: sutapaa. Kaikissa maksutavoissa maksun suo- kesken vapaamuotoisesti, ja kauppalain sään- 48905: rittaja saisi suorituksestaan kuitin. nökset tulisivat sovellettaviksi sikäli kuin sopi- 48906: muksesta tai tästä laista ei muuta johtuisi. 48907: Luovutushinnan suuruutta rajoittaisivat, kuten 48908: 5 luku yllä on mainittu, lakiehdotuksen 24 ja 25 §:n 48909: Asumisoikeuden luovutus ja panttaus säännökset. 48910: Pykälän 2 momentin mukaan asumisoikeu- 48911: Yleistä. Luvussa säänneltäisiin asumisoikeu- den haltijan, joka haluaa luovuttaa asumisoi- 48912: den edelleen luovutusta luovutuksen tapahtues- keutensa muulle kuin puolisolleen, lähisukulai- 48913: sa asumisoikeuden haltijan toimesta. Luovu- selleen tai 27 §:ssä tarkoitetulle perheenjäsenel- 48914: tusta säänneltäisiin sekä luovutushinnan että leen, olisi käännyttävä talon omistajan puoleen 48915: luovutuksen saajan osalta. Lukuun sisältyisivät ja ilmoitettava asumisoikeus luovutettavaksi. 48916: myös asumisoikeuden panitausta koskevat Talon omistaja käynnistäisi tämän jälkeen luo- 48917: säännökset. Lukuun 7 olisi sijoitettu perhe- tai vutuksensaajan valinnan. 48918: perintöoikeudellisia saantoja sääntelevät la- Jos 4 §:ssä tarkoitettua, kunnan hyväksy- 48919: kiehdotuksen säännökset. mää luovutuksensaajaa ei osoiteta asumisoi- 48920: 23 §. Asumisoikeuden /uovuttaminen. Asu- keuden haltijalle kolmen kuukauden kuluessa 48921: misoikeuden luovuttamiseen kohdistuisi rajoi- siitä, kun asumisoikeus on ilmoitettu luovutet- 48922: tuksia sekä luovutuksensaajan että luovutus- tavaksi, talon omistaja olisi asumisoikeuden 48923: hinnan suhteen. haltijan vaatimuksesta velvollinen Junastamaan 48924: Pykälän 1 momentissa on säännökset siitä, asumisoikeuden 24 §:n mukaan määräytyvästä 48925: kenelle asumisoikeuden haltija voi luovuttaa luovutushinnasta. Riski siitä, että sopivaa luo- 48926: asumisoikeutensa. Luovutuksensaajana voisi vutuksensaajaa ei sanotussa ajassa löydy, olisi 48927: olla vain kunnan hyväksymä henkilö (1 kohta) näin talon omistajalla eikä asumisoikeuden 48928: taikka asumisoikeuden haltijan puoliso, per- haltijalla. Jos talon omistaja lunastaa asumi- 48929: heenjäsen tai suoraan etenevässä tai takenevas- soikeuden, asumisoikeuden haltijan hallintaoi- 48930: sa polvessa oleva sukulainen (2 kohta). Lakieh- keus päättyisi heti, jolleivät osapuolet toisin 48931: dotuksen 25 §:stä ilmenenisi, että luovutus sovi. Halutessaan talon omistaja voisi lunastaa 48932: muulle henkilölle olisi mitätön. luovutettavaksi ilmoitetun asumisoikeuden jo 48933: Momentin 1 kohta liittyy lakiehdotuksen ennen kolmen kuukauden määräajan kulumis- 48934: 4 §:ään, jossa olisi säännöksiä asumisoikeuden ta, jos huoneiston hallinnan luovutusajankoh- 48935: haltijoiden valinnasta ja hyväksymisestä. dasta ja lunastushinnasta päästään sopimuk- 48936: Kun asumisoikeuden haltija haluaa luovut- seen. Talon omistajan lunastaessa asumisoi- 48937: taa asumisoikeutensa muulle kuin puolisolleen keuden lunastushinta olisi kokonaisuudessaan 48938: tai 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle lähei- maksettava heti, jollei luovuttaja myönnä pi- 48939: selleen, hänen olisi käännyttävä talon omista- dempää maksuaikaa. 48940: jan puoleen luovutuksensaajan valinnan käyn- Kun talon omistaja asumisoikeuden lunastet- 48941: nistämiseksi. tuaan tekee huoneistosta uuden asumisoi- 48942: Momentista ilmenee myös, että asumisoikeus keussopimuksen, talon omistaja voisi periä 48943: voitaisiin luovuttaa enintään 24 §:n mukaan uudelta asumisoikeuden haltijalta enintään 48944: vahvistetusta luovutushinnasta. 24 §:n mukaan määräytyvän luovutushinnan. 48945: Pykälän muissa momenteissa on säännöksiä Pykälän 3 momentissa on asumisoikeuden 48946: asumisoikeuden luovutusmenettelystä. Asumi- luovutus- ja lunastustilanteita koskevia menet- 48947: soikeuden luovutus tapahtuisi talon omistajan telyteknisiä säännöksiä. Luovutuksen yhtey- 48948: välityksellä sekä silloin, kun luovutuksensaaja- dessä luovuttajan olisi esitettävä alkuperäinen 48949: na on ulkopuolinen henkilö, että myös silloin, sopimusasiakirja talon omistajalle, joka tekisi 48950: kun luovutuksensaajana on asumisoikeuden siihen luovutussopimuksen perusteella merkin- 48951: haltijan puoliso tai 1 momentin 2 kohdassa nän luovutuksesta, luovutushinnasta ja sen 48952: tarkoitettu läheinen. Asumisoikeuden luovutus maksamisesta sekä luovuttajan asumisoikeu- 48953: on kauppalain (355/87) piiriin kuuluva sopi- den lakkaamisesta. Sopimusasiakirja jäisi edel- 48954: 1990 vp. - HE n:o 59 19 48955: 48956: leenkin luovuttajalle todisteeksi hänellä ollees- tolain 39 §:n mukaan nostettava kolmen kuu- 48957: ta asumisoikeudesta ja sen ehdoista sekä asu- kauden kuluessa siitä, kun hän on saanut 48958: misoikeuden lakkaamisesta. Lisäksi luovutta- tiedon luovutuksesta. Luovutus olisi kuitenkin 48959: jan asumisoikeuden lakkaamista koskevat mer- pätevä, jos luovutuksensaaja olisi saanut huo- 48960: kinnät vähentäisivät sitä vaaraa, että jo lakan- neiston hallintaansa ja jos hänellä hallinnan 48961: uutta asumisoikeutta pyritään velkajaa ereh- saadessaan oli perusteltua aihetta olettaa, että 48962: dyttäen käyttämään velan vakuutena tai että toinen puoliso oli antanut suostumuksen luo- 48963: ulkopuoliselle muuten syntyisi väärinkäsityksiä vutukseen tai että kysymyksessä ei ollut puoli- 48964: asiakirjan luonteesta ja sen ilmentämästä oi- soiden yhteiseksi kodiksi tarkoitettu huoneisto. 48965: keusasemasta. Käyttövastikkeen maksuvelvolli- Jos asumisoikeusasunnon luovutukseen ei 48966: suus ei kuitenkaan lakkaa ennenkuin sopimus ole saatu toisen puolison suostumusta, vaikka 48967: on merkitty lakanneeksi ja asumisoikeusasun- se olisi ollut tarpeen, luovutuksensaaja voitai- 48968: non ja muiden sopimuksella hallintaan saatu- siin edellä mainituin luovutuksensaajan niin 48969: jen tilojen hallinta on päättynyt. Käyttövastik- sanottua vilpitöntä mieltä koskevin huomau- 48970: keen maksuvelvollisuudesta säädettäisiin tuksin avioliittolain 39 §:n nojalla velvoittaa 48971: 20 §:ssä. luovuttamaan huoneisto hallinnastaan, tosin 48972: Jos asumisoikeuden haltija ei luovutuksen luovutustilanne lakiehdotuksen mukaan on 48973: yhteydessä voisi esittää alkuperäistä sopimus- teknisesti järjestetty niin, että luovutuksensaa- 48974: asiakirjaa esimerkiksi sen vuoksi, että se on jan asumisoikeudesta laaditaan talon omista- 48975: kadonnut tai tuhoutunut, tämä ei olisi este jan ja luovutuksensaajan kesken uusi asumisoi- 48976: luovutukselle. Puheena olevat merkinnät voi- keussopimus. Tästä menettelystä huolimatta 48977: taisiin tehdä silloin talon omistajan sopimus- luovutuksensaaja johtaisi asumisoikeutensa 48978: kappaleeseen, josta luovutuksensaajalla luon- luovuttajalta, ja luovuttajan puolison suostu- 48979: nollisesti olisi oikeus saada jäljennös. Mikäli muksen puuttumisen vaikutukset luovuttajan 48980: talon omistajalle on ilmoitettu asumisoikeuden ja luovutuksensaajan välisessä suhteessa olisi- 48981: olevan pantattu, asumisoikeuden haltijan mah- vat samat kuin yleensäkin. Koska kuitenkin 48982: dollinen ilmoitus panttioikeuden lakkaamisesta asumisoikeuden luovutus pykälästä ilmeneväliä 48983: ei kuitenkaan tällöin riittäisi, vaan talon omis- tavalla edellyttäisi talon omistajan myötävai- 48984: tajan tulisi varmistaa asia paniinsaajaksi ilmoi- kutusta, talon omistajan olisi myös huolehdit- 48985: tetulta itseltään (26 §). tava siitä, että puolison suostumuksen olemas- 48986: Asumisoikeuden luovutuksen yhteydessä ta- saolo tai suostumuksen tarve luovutustilantees- 48987: lon omistajan olisi laadittava luovutuksensaa- sa aina selvitetään. Talon omistajan laimin- 48988: jan asumisoikeudesta uusi asumisoikeussopi- lyönti tässä suhteessa voisi aikaansaada hänelle 48989: mus, minkä jälkeen luovutuksensaajalla vasta vahingonkorvausvelvollisuuden luovutuksen- 48990: olisi oikeus saada huoneisto hallintaansa. Täl- saajaan nähden. Lisäksi lt1ovutuksensaajalla 48991: löin olisi noudatettava 2 §:n säännöksiä. voi tietenkin olla oikeus saada vahingonkor- 48992: Pykälän 4 momentin mukaan pykälän mu- vausta asumisoikeuden luovuttajalta. 48993: kaista menettelyä noudatettaisiin myös silloin, Jos talon omistaja on 23 §:n 2 momentin 48994: kun asumisoikeus luovutetaan pakkotäytän- mukaisesti lunastanut asumisoikeuden ja sit- 48995: töönpanossa. Myös asumisoikeuden ulosotto- temmin tehnyt siitä uuden asumisoikeussopi- 48996: ja konkurssirealisointi tapahtuisi siten esillä muksen, tilanne tulisi arvioitavaksi samaila 48997: olevan pykälän mukaisesti eikä julkisella huu- tavoin: jos uusi asumisoikeuden haltija on 48998: tokaupalla. vilpittömässä mielessä saanut huoneiston hal- 48999: Avioliittolain 39 §:stä seuraa, että asumisoi- lintaansa, hänen asemaansa ei vaikuttaisi se 49000: keuden haltijana oleva puoliso ei saa luovuttaa seikka, että lunastukseen ei ole saatu aikaisem- 49001: asumisoikeutta ilman toisen puolison suostu- man asumisoikeuden haltijan puolison suostu- 49002: musta, jos huoneisto on yksinomaan tai pää- musta. Jos taas uusi asumisoikeuden haltija 49003: asiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden joutuu väistymään, hänellä olisi oikeus vahin- 49004: yhteisenä kotina. Ilman tarvittavaa toisen puo- gonkorvaukseen talon omistajalta. Viittaus- 49005: lison suostumusta tapahtunut luovutus on ju- säännös avioliittolain 39 §:n soveltamisesta oli- 49006: listettava pätemättömäksi ja luovutuksensaaja si pykälän 5 momentissa. 49007: olisi velvoitettava luovuttamaan asunto hallin- 24 §. Luovutushinta. Luovutushinnalle ase- 49008: nastaan, jos toinen puoliso sitä määräajassa tettaisiin enimmäisarvo. Asumisoikeuden halti- 49009: vaatisi. Puolison olisi tällainen kanne avioliit- ja olisi oikeutettu luovuttaessaan asumisoi- 49010: 20 1990 vp. - HE n:o 59 49011: 49012: keussopimukseen perustuvan asumisoikeutensa luovutushinta, olisi mitätön siltä osin kuin 49013: saamaan enintään alkuperäisen asumisoi- luovutushinta ylittää sallitun enimmäishinnan. 49014: keusmaksun tarkistettuna rakennuskustannus- 26 §. Asumisoikeuden panttaus. Pykälän 49015: indeksin muutoksella. Luovutushinnassa voi- mukaan asumisoikeuden pääoma-arvon pant- 49016: taisiin huomioida myös huoneistoon tehdyt taaminen järjestettäisiin asiaa koskevin erityis- 49017: parannustyöt. Muutoinharr nämä perusteetta säännöksin, joissa olisi otettu huomioon asu- 49018: siirtyisivät seuraavalle asumisoikeuden haltijal- misoikeuteen ja sen luovutukseen liittyvät eri- 49019: le. Luovutushintaan ehdotetaan sisällytettäväk- tyispiirteet. Lakiehdotuksen 23 §:n 2 momen- 49020: si luovuttajan tai häntä edeltäneiden asumisoi- tissa säädetty talon omistajan lunastusvelvolli- 49021: keuden haltijoiden huoneistoon tekemien tai suus merkitsisi, että asumisoikeuden 24 §:n 49022: hallinta-aikanaan rahoittamien kohtuullisten mukainen pääoma-arvo edustaisi saamista ta- 49023: parannusten arvo. Tätä arvoa määrättäessä lon omistajalta. Tämän vuoksi ja vilpittömässä 49024: olisi otettava huomioon parannustyön kustan- mielessä olevan asumisoikeuden luovutuksen- 49025: nukset, töiden ajankohta, niiden jäljellä oleva saajan suojaamiseksi panttioikeutta koskevat 49026: hyöty ja mahdolliset muut seikat. Tarkoitus on säännökset on laadittu tavalliseen velkakirjaan 49027: selvittää parannustöiden jäljellä oleva arvo perustuvan saatavan panttausta koskevien 49028: luovutushetkellä. Arvo on pyrittävä määrää- sääntöjen pohjalta. 49029: mään objektiivisesti. Näkemykset siitä, mitä Pykälän 1 momentin mukaan asumisoikeu- 49030: töitä on pidettävä parannuksina ja mitä ei, den pääoma-arvo voitaisiin pantata velan va- 49031: saattavat olla erilaisia. Tässäkin arvioinnissa kuudeksi niin, että panttauksesta ilmoitetaan 49032: on pyrittävä objektiivisuuteen, jos luovuttaja talon omistajalle. Tällaisella ilmoituksella 49033: ja luovutuksensaaja ovat asiasta eri mieltä. panttioikeus tulisi asumisoikeuden haltijan vel- 49034: Asumisoikeus ei siten olisi vapaasti luovutetta- kojia sitovaksi. Panttausilmoituksen voisi teh- 49035: vissa eikä sen luovutushinta vapaasti määrättä- dä joko asumisoikeuden haltija tai pantinsaa- 49036: vissä. ja. Säännöksessä edellytettäisiin myös, että 49037: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että asumisoikeuden haltija luovuttaa alkuperäisen 49038: enimmäishinnan vahvistaisi kunta. Talon omis- asumisoikeussopimuksensa pantinsaajan hal- 49039: tajan olisi tätä varten esitettävä tarpeellinen lintaan. Sopimusasiakirjan hallinnan luovutuk- 49040: asian arvioinnissa tarvittava selvitys. Kun talon sen merkitys liittyisi yhtäältä siihen, että asu- 49041: omistaja muun muassa asumisoikeuden lunas- misoikeuden luovutustilanteessa - pantin re- 49042: tustilanteessa on luovutuksensaaja ja luovutus- alisointitapaukse mukaan lukien - sopimus- 49043: hinnan suorittaja, on tarpeen, että luovutus- asiakirja olisi 23 §:n mukaan esitettävä talon 49044: hinnan ylärajasta päättäisi kunta. omistajalle, ja toisaalta siihen, että asumisoi- 49045: Jotta luovutushinnan määrittely muodostuisi keuden haltijalla olisi kelpoisuus tehdä talon 49046: riittävän yhtäläiseksi koko maassa ehdotetaan, omistajalle panttioikeuden lakkaamista koske- 49047: että asuntohallitus voisi antaa 2 momentin 3 va ilmoitus, jos hän samalla esittää tälle sopi- 49048: kohdassa tarkoitettujen parannusten arvioin- musasiakirjan. Sopimusasiakirjan hallinnan 49049: nista tarkempia ohjeita. Säännös tästä olisi luovuttaminen pantinsaajalle olisi näin ollen 49050: pykälän 4 momentissa. omiaan antamaan lisävarmuutta siitä, että pan- 49051: 25 §. Luovutuksen mitättömyys. Asumisoi- tinsaajan oikeutta loukkaavaa asumisoikeuden 49052: keuden luovutus asumisoikeuden haltijan olles- luovutusta ei pääsisi tapahtumaan, ja toisaalta 49053: sa luovuttajana on tarkoitettu säänneltäväksi hallinnansiirtovaatimus tekisi mahdolliseksi 49054: tyhjentävästi lakiehdotuksen 23 §:ssä. Pykälän sen, että myös asumisoikeuden haltijalle voitai- 49055: 1 momentin mukaan luovutus muulle kuin siin antaa kelpoisuus panttioikeuden lakkaa- 49056: 23 §:ssä tarkoitetulle henkilölle säädettäisiin mista koskevan ilmoituksen tekemiseen. 49057: mitättömäksi. Asumisoikeuden siirtymisestä Pykälän 2 momentti koskisi panttioikeuden 49058: osituksessa, yhteisen asumisoikeuden purkami- voimassaoloa asumisoikeuden luovutus- ja lu- 49059: sessa,perinnön tai testamentin nojalla säädet- nastustilanteissa. Niin kuin 3 momentista ni- 49060: täisiin lakiehdotuksen 7 ja 8 luvussa. menomaisesti ilmenee, talon omistajalla, jolle 49061: Pykälän 2 momentin säännöksellä tehostet- on ilmoitettu asumisoikeuden panttauksesta, 49062: taisiin lakiehdotuksen 24 §:n luovutushintaa olisi velvollisuus asumisoikeuden luovutuksen 49063: koskevia säännöksiä. Momentin mukaan sitou- yhteydessä valvoa pantinsaajan etua. Samalla 49064: mus, jonka mukaan asumisoikeudesta sovittai- tavoin kuin talon omistajalla lunastustilantees- 49065: siin 24 §:n mukaista enimmäishintaa suurempi sa olisi velvollisuus huolehtia siitä, että maksua 49066: 1990 vp. - HE n:o 59 21 49067: 49068: ei pantinsaajan vahingoksi suoriteta asumisoi- goksi. Kun asumisoikeustalojen omistajina voi- 49069: keuden haltijalle, sillä olisi tällainen velvolli- sivat olla vain tahot, joille voidaan toiminnas- 49070: suus myös siinä tapauksessa, että asumisoikeus saan asettaa korkeat vaatimukset ja joiden 49071: luovutetaan talon omistajan välityksellä suo- taloudellista asemaa voidaan pitää vakaana, 49072: raan luovutuksensaajalle. Jos asumisoikeus on järjestelmä ei vaarantaisi myöskään pantinsaa- 49073: pantattu ja panttausilmoitus talon omistajalle jien asemaa. Lisäksi olisi otettava huomioon 49074: on tehty, talon omistajan olisi huolehdittava se, että tarve käyttää asumisoikeuden pääoma- 49075: siitä, että asumisoikeuden haltijan ilmoittaessa arvoa velan vakuutena liittyy ensisijaisesti asu- 49076: asumisoikeuden luovutettavaksi pantinsaaja misoikeusmaksun tai asumisoikeuden luovu- 49077: saa tiedon asiasta ja että luovutushintaa tai tushinnan rahoittamiseen. Varsinkaan tämän 49078: lunastusta ei suoriteta asumisoikeuden luovut- vakuustarpeen kannalta ehdotettu sääntely tus- 49079: tajalle ilman pantinsaajan suostumusta sekä kin voisi olla ongelmallinen. 49080: että asumisoikeussopimusta luovutuksensaajan 49081: kanssa ei tehdä ilman tällaista suostumusta. Pykälän 3 momentista ilmenisi talon omista- 49082: Tämän valvontavelvollisuuden täyttäminen jan vahingonkorvausvelvollisuus pantinsaajaa 49083: edellyttäisi käytännössä, että talon omistaja kohtaan. 49084: pitää erityistä luetteloa panttausilmoituksista. 49085: Lisäksi valvontavelvollisuuden täyttämistä hel- Pykälän 4 momentissa olisi selvyyden vuoksi 49086: pottaisi se, että 23 §:n mukaan asumisoikeuden viittaussäännös, joka koskisi pantinsaajan oi- 49087: haltijan olisi luovutuksen yhteydessä esitettävä keutta käyttää pantattu asumisoikeus saata- 49088: talon omistajalle alkuperäinen asumisoi- vansa perimiseen. Edellytykset tälle olisivat 49089: keussopimuksensa, mikä edellyttää pantinsaa- samat kuin kauppakaaren 10 luvun 2 §:n mu- 49090: jan myötävaikutusta, mikäli asiakirja 1 mo- kaan yleensä, kun kysymyksessä on irtain 49091: mentissa edellytetyllä tavalla on luovutettu pantti. Näiden säännösten mukaan pantinsaaja 49092: pantinsaajan hallintaan. Jos talon omistaja voisi periä saatavansa pantin arvosta, jos saa- 49093: laiminlyö tämän velvollisuutensa ja tekee vil- tava on erääntynyt maksettavaksi ja pantin 49094: pittömässä mielessä olevan luovutuksensaajan omistajalle so. asumisoikeuden haltijalle on 49095: kanssa asumisoikeussopimuksen, panttioikeus erääntymisen jälkeen ilmoitettu, että esine 49096: ei jäisi kuitenkaan rasittamaan luovutuksen- myydään, jollei saatavaa makseta määräajan 49097: saajan asumisoikeutta, mutta pantinsaajalla kuluessa ilmoituksesta, ja mainittu määräaika 49098: olisi 3 momentin mukaan oikeus saada talon on kulunut ilman, että maksua on suoritettu. 49099: omistajalta korvaus vahingostaan. Jos sitä vas- Mainitun kauppakaaren pykälän 3 momentissa 49100: toin uusi asumisoikeuden haltija on tiennyt tai on erityissäännöksiä niiden tapausten varalta, 49101: hänen olisi pitänyt tietää asumisoikeuteen koh- joissa pantiksi on annettu asunto-osakkeita. 49102: distuvasta panttioikeudesta, panttioikeus jäisi Tällöin edellä mainitun määräajan tulee olla 49103: rasittamaan hänen asumisoikeuttaan. Tällainen vähintään kaksi kuukautta, eikä pantin reali- 49104: tilanne voi olla käsillä etenkin silloin, kun sointiedellytyksiä koskevista säännöksistä saa 49105: asumisoikeus on luovutettu puolisolle tai lähi- sopimuksin poiketa pantin omistajan vahin- 49106: sukulaiselle. goksi. Lakiehdotuksen mukaan pantiksi annet- 49107: Edellä kuvattu järjestelmä, jonka mukaan tuun asumisoikeuteen sovellettaisiin samoja 49108: panttioikeus ei automaattisesti jäisi voimaan säännöksiä kuin pantiksi annettuihin asunto- 49109: vilpittömässä mielessä olevaan asumisoikeuden osakkeisiin. 49110: luovutuksensaajaan nähden, on katsottu perus- 49111: telluksi, koska talon omistajalla olisi keskeinen Momentin mukaan asumisoikeuden luovu- 49112: asema asumisoikeuden luovutuksen yhteydes- tusta pantinsaajan lukuun koskisivat samat 49113: sä. Pätevä asumisoikeuden luovutus edellyttäisi säännökset kuin asumisoikeuden luovutusta 49114: aina talon omistajan myötävaikutusta, ja pan- yleensäkin. Pantinsaajan olisi siten käännyttä- 49115: tinsaajan oikeuden sivuuttaminen luovutusti- vä talon omistajan puoleen ja ilmoitettava 49116: lanteessa olisi mahdollista vain, jos talon omis- asumisoikeus luovutettavaksi. Luovutushinta 49117: taja syyllistyy selvään huolimattomuuteen. Tä- määräytyisi 24 §:n mukaisesti. Jos talon omis- 49118: män vuoksi ei olisi kohtuullista, että talon taja ei kolmen kuukauden kuluessa osoittaisi 49119: omistajan laiminlyönti pantinsaajan oikeuden luovutuksensaajaa, talon omistaja olisi velvol- 49120: huomioon ottamisessa voisi koitua vilpittömäs- linen lunastamaan asumisoikeuden 24 §:n mu- 49121: sä mielessä olevan luovutuksensaajan vahin- kaan määräytyvästä hinnasta. 49122: 22 1990 vp. - HE n:o 59 49123: 49124: 6 luku sen perusteella, keitä perheeseen katsotaan 49125: Huoneiston hallinta ja sen luovutus toiselle yleensä kuuluvan ja kuinka läheisiä luovuttaja 49126: ja luovutuksen saaja toisilleen ovat. 49127: Yleistä. Luvussa olisivat yleiset säännökset Asumisoikeuden haltija saisi luovuttaa enin- 49128: asumisoikeusasunnon hallinnasta ja hallinnan tään puolet asumisoikeusasunnostaan toisen 49129: luovutuksesta. Asumisoikeusasunnon haltijan käytettäväksi. Hallinnan osittaisesta luovutta- 49130: oikeus käyttää huoneistoa ja luovuttaa asumis- misesta ei syntyne sellaista haittaa, johon huo- 49131: oikeusasuntonsa hallinta kokonaan tai osittain neiston omistajan olisi puututtava ennen hal- 49132: olisi lähes sama kuin on asuinhuoneiston vuok- linnan luovuttamista. Jos luovutuksesta sitten 49133: ralaisen nykyiset oikeudet asuinhuoneiston hal- olisi huomattavaa haittaa, kyseessä lienee lähes 49134: linnan luovutuksen osalta. Asumisoikeusasun- aina menettely, joka lakiehdotuksen 36 §:n 1 49135: non haltijan hallinnan luovutusoikeus olisi kui- momentin 2-6 kohdan mukaan olisi myös 49136: tenkin jonkin verran laajempi kuin aravavuok- sopimuksen purkamisperuste. Asumisoi- 49137: ralaisen huoneiston hallinnan luovutusoikeus keustalon omistajalla olisi oikeus purkaa asu- 49138: johtuen siitä, että valtion lainoitukseen liittyy misoikeussopimus, jos asumaan tullut esimer- 49139: eräitä käyttö- ja luovutusrajoituksia, jotka hei- kiksi aiheuttaa häiriötä. 49140: jastuvat myös vuokralaisen hallintaan sitä oh- Kun asumisoikeussopimuksen haltija ottaa 49141: jaten ja rajoittaen. huoneistoon kanssaan asumaan puolisonsa, lä- 49142: 27 §. Huoneiston hallinta. Asumisoi- hisukulaisen tai puolisonsa lähisukulaisen, hei- 49143: keussopimus tuottaisi pykälän 1 momentin mu- dän käyttöönsä ei juuri koskaan luovuteta 49144: kaan asumisoikeuden haltijalle oikeuden käyt- mitään määrättyä osaa huoneistosta, vaan 49145: tää sopimuksessa määriteltyä asumisoi- huoneisto tulee yhteiskäyttöön. Kysymyksessä 49146: keusasuntoa hänen tai hänen ja hänen perheen- olisi asumisoikeuden haltijan hallintaoikeuden 49147: sä vakinaisena asuntona. Sopimus ei tuottaisi hyväksikäyttäminen. 49148: omistusoikeutta tähän asuntoon, vaan antaisi Jos asumisoikeuden haltija on luovuttanut 49149: asumisoikeuden tässä asunnossa. Sopimuksella huoneiston osan hallinnan toiselle, asumisoi- 49150: olisi mahdollista asunnon lisäksi luovuttaa keuden haltijan ja luovutuksensaajan välille 49151: muita tiloja asumisoikeuden haltijan hallin- voisi syntyä huoneenvuokrasuhde, mutta kysy- 49152: taan. Asunnon ja mahdollisten muiden hallin- myksessä voi olla myös tosiasiallinen hallinta- 49153: taan saatujen tilojen hallintaa ei saisi luovut- suhde. Kummassakin tapauksessa luovutuksen- 49154: taa, ellei tässä laissa olisi toisin säädetty. Asun- saajan oikeus huoneiston hallintaan päättyisi 49155: non hallinnan jakamisesta ja väliaikaisesta luo- samalla, kun luovutuksen tehneen asumisoi- 49156: vuttamisesta säädetään tässä ja seuraavassa keussopimuksen haltijan oikeus käyttää huo- 49157: pykälässä. neistoa. Alivuokrasuhteen päättymisestä ali- 49158: Lainkohdassa ei perheeseen kuuluvia ole tar- vuokrasuhteen vuokranantajan hallinnan päät- 49159: koituksenmukaista määritellä täsmällisesti, tyessä on nimenomainen säännös huoneen- 49160: koska yksittäistapauksissa henkilöpiiri, joka vuokralain 94 §:n 1 momentissa. 49161: muodostaa asumisoikeuden haltijan perheen Pykälän säännökset olisivat asumisoikeuden 49162: vaihtelee. Perheeseen voitaisiin katsoa kuulu- haltijan suojaksi pakottavia kuten vuokralai- 49163: van muun muassa suoraan etenevää ja takene- senkin oikeus nykyisin on. Säännös tästä olisi 49164: vaa sukulaisuutta asumisoikeuden haltijaan tai lakiehdotuksen 5 §:ssä. 49165: hänen puolisoansa olevat henkilöt sekä asumi- 28 §. Huoneiston hallinnan väliaikainen luo- 49166: soikeuden haltijan ja hänen puolisonsa sisaruk- vutus. Pykälän mukaan asumisoikeuden haltija 49167: set. Puolisona pidettäisiin myös niin sanottua saisi luovuttaa koko huoneiston hallinnan toi- 49168: avopuolisoa, jolla tarkoitetaan henkilöä, jonka selle, jos hän joutuu tilapäisesti oleskelemaan 49169: kanssa asumisoikeuden haltija elää avioliiton toisella paikkakunnalla tai luovuttamiseen on 49170: omaisissa olosuhteissa. Asumisoikeus voi kuu- muu erityinen syy. Perusteena luovutukselle 49171: lua puolisoille myös yhteisesti. Ottovanhemmat olisi toimi, työ, opinnot tai muu sellainen syy, 49172: ja -lapset sekä kasvattilapset rinnastettaisiin esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen. 49173: luonnollisiin vanhempiin ja lapsiin. Säännök- Mainitut seikat estävät yleensä asumisoikeuden 49174: sessä tarkoitettu henkilöpiiri olisi siten vastaa- haltijaa käyttämästä asuntoa vakinaisena asun- 49175: va kuin voimassa olevassa huoneenvuokralais- tonaan tai ollenkaan. Muu erityinen syy voisi 49176: sa. Asia jäisi viime kädessä, jos asiasta tulee olla esimerkiksi se, että asumisoikeuden haltija 49177: erimielisyyttä, tuomioistuimen ratkaistavaksi on laitoshoidossa samalla tai muulla paikka- 49178: 1990 vp. - HE n:o 59 23 49179: 49180: kunnalla. Asumisoikeusasunto saataisiin täl- kuun on sijoitettu myös asumisoikeuden halti- 49181: löin luovuttaa toisen käyttöön kuitenkin enin- jan konkurssia koskevat säännökset. 49182: tään kahdeksi vuodeksi, ellei kunta anna lupaa 30 §. Asumisoikeus osituksessa. Pykälässä 49183: pitempiaikaiseen luovutukseen. Luovutuksen on erityissäännöksiä asumisoikeuden asemasta 49184: tulisi kuitenkin aina olla väliaikainen. puolisoiden välillä avioliittolain nojalla toimi- 49185: Asumisoikeuden haltijan ja hallinnan luovu- tettavassa omaisuuden osituksessa tai erottelus- 49186: tuksen saajan välille syntyisi useimmiten huo- sa. Koska asumisoikeudella olisi tietty pääoma- 49187: neenvuokrasuhde. arvo, siihen tulisivat sovellettaviksi avioliitto- 49188: Voimassa olevan huoneenvuokralain mu- lain puolisoiden varallisuutta koskevat sään- 49189: kaan vuokralaiselle kuuluvaa hieman edellistä nökset. Siten asumisoikeutta olisi lähtökohtai- 49190: rajoitetumpaa oikeutta huoneiston hallinnan sesti käsiteltävä osituksessa samalla tavoin 49191: luovutukseen ei saa sopimusehdoin rajoittaa. kuin muuta puolisoiden omaisuutta. Lakiehdo- 49192: Vastaava kielto ehdotetaan myös asumisoi- tukseen on kuitenkin otettu eräitä avioliitto- 49193: keusasunnon haltijalle. Tätä tarkoittava sään- laista poikkeavia säännöksiä, joiden tarkoituk- 49194: nös olisi lakiehdotuksen 5 §:ssä. sena on avioliittolakiin verrattuna parantaa 49195: 29 §. Asumisoikeuden haltijan ja huoneiston asuntoa enemmän tarvitsevan puolison asemaa 49196: haltijan vastuu. Huoneiston hallinnan luovut- silloin, kun puolisoiden yhteisenä kotina käyte- 49197: tajan ja luovutuksensaajan vastuu olisi saman- tyn asunnon hallinta perustuu asumisoikeu- 49198: sisältöinen kuin sen on katsottava nykyisin teen: esillä olevan pykälän mukaan asuntoa 49199: olevan huoneenvuokralain ja vahingonkor- enemmän tarvitseva puoliso voisi vaatia toiselle 49200: vauslain mukaan, jos luovutuksen kohteena puolisolle kuuluvan asumisoikeuden itselleen 49201: olisi ollut vuokralle saadun asuinhuoneiston mahdollisen tasinko-oikeutensa nojalla taikka, 49202: hallinnan luovutus. Asumisoikeuden haltija jos asumisoikeuden arvo ylittää tasingon mää- 49203: vastaisi paitsi itse aiheuttamastaan myös aina rän tai puolisolla ei lainkaan ole oikeutta 49204: luovutuksensaajan aiheuttamasta vahingosta, tasinkoon, lunastaa toiselle puolisolle kuulu- 49205: jollei asumisoikeustalon omistajan kanssa olisi van asumisoikeuden itselleen. Vaikka avioliit- 49206: toisin sovittu. Asumisoikeuden haltijan ja huo- tolaissa ei ole vastaavanlaisia säännöksiä muun 49207: neiston hallinnan luovutuksensaaja olisivat si- asunto-omaisuuden varalta, tällaisten säännös- 49208: ten asumisoikeustalon omistajaan nähden yh- ten ottamista nyt säädettävään lakiin puoltaisi 49209: teisvastuullisesti velvollisia korvaamaan luovu- erityisesti se, että asumisoikeus asunnon hallin- 49210: tuksensaajan aiheuttaman vahingon. tamuotona olisi monessa suhteessa lähellä 49211: Asumisoikeuden haltijan ja luovutuksensaa- vuokrasuhdetta, vaikkakin asumisoikeudella 49212: jan vastuu olisi pykälän mukaan varsin katta- olisi tietty pääoma-arvo, jonka vuoksi sitä olisi 49213: va. Tällä on vaikutusta myös siihen, onko esimerkiksi avioerotilanteessa käsiteltävä varal- 49214: asumisoikeustalon omistajana katsottava ole- lisuutena. Huoneenvuokralaissa puolestaan on 49215: van pätevä syy vastustaa luovutusta. Vastuuta jo vanhastaan säännökset, joiden mukaan 49216: ei enää sopimuksella voisi laajentaa siitä, mikä avioeron yhteydessä asuntoa enemmän tarvit- 49217: se pykälän mukaan olisi. Säännös tästä olisi seva puoliso voidaan tuomioistuimen päätök- 49218: lakiehdotuksen 5 §:ssä. sellä oikeuttaa jatkamaan vuokrasuhdetta, 49219: vaikka vuokrasopimus olisi tehty toisen puoli- 49220: son nimissä. Erikseen tulee harkittavaksi, tuli- 49221: 7 luku siko avioliittolakiin ottaa yleisiä säännöksiä 49222: Asumisoikeuden haltijan avioero, kuolema tai asuntoa enemmän tarvitsevan puolison oikeu- 49223: konkurssi desta saada puolisoiden yhteisenä kotina käy- 49224: tetty asunto osituksessa tasinkona tai lunasta- 49225: Yleistä. Luvussa säänneltäisiin asumisoikeu- malla se itselleen. 49226: den luovutus asumisoikeuden haltijan omai- Avioliittolain 24 §:ssä on säännökset puoli- 49227: suuden osituksessa ja perinnön jaossa. Luvun soiden asumisen järjestämisestä yhteiselämän 49228: säännöksiä laadittaessa on kiinnitetty huomio- päättymisen ja osituksen välisenä aikana. Py- 49229: ta myös osituksessa puolison tarpeeseen saada kälän mukaan tuomioistuin voi puolisoiden 49230: jatkaa asumisoikeusasunnon hallintaa ja asu- yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta 49231: misoikeusasunnossa jo asuvan oikeuteen saada päättää, että se puolisoista, joka on enemmän 49232: jatkaa asumistaan siinäkin tapauksessa, ettei asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhtei- 49233: hän ole perillinen tai testamentin saaja. Lu- seen kotiin. Päätöksen voimassa oloa koskevat 49234: 24 1990 vp. - HE n:o 59 49235: 49236: säännökset ovat mainitun pykälän 4 momentis- onko hänellä avio-oikeus asumisoikeuteen vai 49237: sa. Niiden mukaan päätös on voimassa siihen ei. Vaikka asumisoikeus olisi avio-oikeudesta 49238: saakka, kun puolisoiden välillä on toimitettu vapaata omaisuutta ja sen vuoksi jäisi ositus- 49239: omaisuuden ositus tai erottelu ja se on tullut laskelmaa tehtäessä ja tasingon suuruutta mää- 49240: lainvoimaiseksi. Sama päätös on kuitenkin voi- rättäessä huomioon ottamatta, puoliso voisi 49241: massa enintään kaksi vuotta. Jos pykälässä pykälän mukaisin edellytyksin vaatia sen itsel- 49242: tarkoitettu asunnon käyttöoikeutta koskeva leen tasinkosuorituksena. Koska asumisoikeu- 49243: järjestely on tarpeen tätä pidemmäksi ajaksi, teen perustuva hallintaoikeus on luonteeltaan 49244: tuomioistuimelta on haettava asiasta uusi pää- lähinnä käyttöoikeutta muistuttava, vaikka 49245: tös. asumisoikeudella on tietty pääoma-arvo, ja 49246: Pykälän 1 momentin mukaan puoliso, joka kun otetaan huomioon asumisoikeusjärjestel- 49247: on enemmän asunnon tarpeessa ja jolla on män yleiset asuntopoliittiset tavoitteet, on kat- 49248: oikeus saada avio-oikeuden nojalla niin sanot- sottu perustelluksi, että asumisoikeuden sulke- 49249: tuna tasinkona toisen puolison omaisuutta, misen avio-oikeuden ulkopuolelle ei tulisi estää 49250: voisi tasinkona vaatia itselleen toisen puolison huoneiston hallinnan jäämistä asuntoa enem- 49251: asumisoikeuden, jonka nojalla hallittua huo- män tarvitsevalle puolisolle, vaan että sillä 49252: neistoa on käytetty puolisoiden yhteisenä koti- tulisi olla vaikutusta ainoastaan osituslaskel- 49253: na. Avioliittolain mukaan tasinkoon oikeute- maa tehtäessä. 49254: tulla puolisolla ei ole oikeutta vaatia itselleen Pykälän 2 momentti koskisi ensinnäkin ta- 49255: mitään tiettyä toiselle puolisolle kuuluvaa 49256: pauksia, joissa asuntoa enemmän tarvitsevalla 49257: omaisuutta, vaan siitä, mitä tasinkona luovute- 49258: puolisaHa on oikeus saada toiselta puolisoita 49259: taan, päättää joko tasingonluovutusvelvollinen 49260: tasinkoa, mutta asumisoikeuden pääoma-arvo 49261: puoliso itse tai pesänjakaja. Esillä olevan sään- 49262: on puolisolle tulevan tasingon määrää suurem- 49263: nöksen mukaan tasinkoon oikeutettu puoliso 49264: pi. Tällöin puolisaHa olisi oikeus lunastaa asu- 49265: siis voisi yleisestä säännöstä poiketen vaatia, 49266: misoikeus itselleen suorittamalla toiselle puoli- 49267: että tasinkona luovutetaan säännöksessä tar- 49268: solle rahassa asumisoikeuden arvon ja hänelle 49269: koitettu asumisoikeus. Jos puoliso käyttää tätä 49270: tulevan tasingon erotus. Jos puoliso käyttää 49271: oikeutta, mutta tasingon määrä ylittää asumi- 49272: myös avioliittolain 103 §:n 3 momentin mu- 49273: soikeuden arvon, jäljellä olevan tasinko-osuu- 49274: kaista otto-oikeutta, joka koskee puolison elin- 49275: den suhteen tulisivat noudatettavaksi avioliitto- 49276: keinonsa jatkamiseksi tarvitsemia työvälineitä 49277: lain yleiset tasingon luovuttamista koskevat 49278: ja muita irtaimia tavaroita, niiden arvo olisi 49279: periaatteet. 49280: Momentin 2 kohdan mukaisessa tarvehar- luonnollisesti otettava huomioon asumisoikeu- 49281: kinnassa olisi otettava huomioon puolisoiden desta rahassa maksettavaa lunastusta korotta- 49282: vana tekijänä. Asumisoikeuden arvoa määrät- 49283: mahdollisuudet hankkia itselleen muu sopiva 49284: täessä olisi noudatettava 24 §:n säännöksiä, eli 49285: asunto, lasten asumista koskevat järjestelyt ja 49286: arvo ei voisi ylittää 24 §:n mukaista enimmäis- 49287: muut seikat. 49288: hintaa. Myöskään 2 momentin mukainen lu- 49289: Perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä säädetyin 49290: nastusoikeus ei riippuisi siitä, onko puolisaHa 49291: edellytyksin eloonjääneellä puolisolla on oi- 49292: avio-oikeus asumisoikeuteen vai ei. Sikäli kuin 49293: keus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä 49294: puoliso ei saa asumisoikeutta tasinkona, toinen 49295: kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva 49296: asunto. Tämä oikeus eloonjääneellä puolisolla puoliso saisi siitä täyden vastikkeen. 49297: olisi myös silloin, kun jäämistöön kuuluvan Toiseksi 2 momentti tulisi sovellettavaksi 49298: asunnon hallinta perustuu asumisoikeuteen. tapauksissa, joissa asuntoa enemmän tarvitse- 49299: Esillä olevan pykälän säännökset koskisivat valla puolisaHa ei olisi oikeutta tasinkoon. 49300: myös eloonjääneen puolison ja kuolleen puoli- Kysymykseen voisi tulla paitsi tilanne, jossa 49301: son perillisten välillä toimitettavaa omaisuuden kummallakaan puolisaHa ei ole avio-oikeutta 49302: ositusta tai erottelua. Eloonjääneellä puolisoi- toistensa omaisuuteen ja heidän välillään tulee 49303: lakin olisi siten oikeus vaatia tasinkona kuol- toimitettavaksi avioliittolain 85 §:n 2 momen- 49304: leelle puolisolle kuulunut asumisoikeus, jonka tissa tarkoitettu omaisuuden erottelu, myös 49305: nojalla hallittua huoneistoa käytettiin puolisoi- tilanne, jossa asuntoa enemmän tarvitseva 49306: den yhteisenä kotina. puoliso olisi itse tasingonluovutusvelvollinen. 49307: Pykälän mukaan puolison oikeus vaatia asu- Asuntoa enemmän tarvitsevalla puolisaHa olisi 49308: misoikeus itselleen tasinkona ei riippuisi siitä, tällöinkin oikeus lunastaa toiselle puolisolle 49309: 1990 vp. - HE n:o 59 25 49310: 49311: kuuluva asumisoikeus itselleen maksamalla täl- tava huomioon arvioitaessa sitä, mistä määräs- 49312: le rahassa sen arvo. tä asumisoikeuden siirtyminen puolisolle vä- 49313: Asumisoikeudesta 2 momentin mukaan suo- hentää hänen tasinkosaatavaansa, tai sitä, mis- 49314: ritettava lunastus olisi maksettava rahassa, jol- sä määrin hän olisi velvollinen suorittamaan 49315: lei asumisoikeuden luovuttava puoliso suostuisi asumisoikeudesta lunastusta. Tätä koskeva 49316: vastaanottamaan lunastukseksi muuta omai- säännös olisi momentin toisessa virkkeessä. 49317: suutta. Lunastus olisi suoritettava osituksessa Jos asumisoikeus on panttina muusta toisen 49318: tai erottelussa, jollei asumisoikeuden luovutta- puolison velasta, tämä seikka ei vaikuttaisi 49319: va puoliso suostuisi myöntämään sille maksu- pykälän mukaisen asumisoikeuden siirtymisen 49320: aikaa. edellytyksiin. Velallispuolisolla ei siten olisi 49321: Kun ositus toimitetaan eloonjääneen puoli- oikeutta asettaa pykälän mukaisen asumisoi- 49322: son ja toisen puolison perillisten kesken, ei 2 keuden siirron edellytykseksi velkavastuun siir- 49323: momenttia sovellettaessa tarvitsisi ottaa kantaa tymistä asumisoikeuden saavalle puolisolle. 49324: siihen, onko eloonjäänyt puoliso enemmän Toisaalta panttioikeus jäisi rasittamaan myös 49325: asunnon tarpeessa. viimeksi mainitun puolison asumisoikeutta, 49326: Pykälän 3 momentissa olisi säännöksiä sen jollei saatavaa asumisoikeuden siirtymisen yh- 49327: tilanteen varalta, että asumisoikeus on pantat- teydessä maksettaisi tai siitä asetettaisi muuta 49328: tu sen hankkimista varten otetusta asumisoi- vakuutta. 49329: keuden haltijapuolison velasta. Tällöin edelly- Pykälän 4 momentin mukaan puolisolla ei 49330: tyksenä 1 ja 2 momentin mukaiselle asumisoi- edellä asetettujen edellytysten täyttymisestä 49331: keuden siirrolle olisi, että asumisoikeuden saa- huolimatta olisi oikeutta saada itselleen tasin- 49332: va puoliso joko maksaa velan tai ottaa sen kona tai lunastamalla toiselle puolisolle kuulu- 49333: vastattavakseen. Puolisot voisivat luonnollises- vaa asumisoikeutta, jos asumisoikeuden siirty- 49334: ti sopia, että asumisoikeuden luovuttava puoli- minen hänelle olisi toisen puolison kannalta 49335: so edelleenkin jäisi vastuuseen velasta. Vastoin kohtuutonta ottaen huomioon avioliiton kesto 49336: tämän puolison suostumusta velka ei kuiten- ja muut olosuhteet. Vaikka puoliso olisikin 49337: kaan voisi jäädä hänen vastattavakseen. Velan enemmän asunnon tarpeessa, voi esiintyä tilan- 49338: maksaminen tai sen siirtäminen asumisoikeu- teita, joissa ei olisi toisen puolison kannalta 49339: den saavan puolison vastuulle olisi yleensä kohtuullista joutua luopumaan asumisoikeu- 49340: myös viimeksi mainitun puolison edun mukais- desta. Näin voi olla etenkin, jos avioliitto on 49341: ta, koska tällöin asumisoikeuden pysyvyys ei kestänyt vain lyhyen aikaa eikä lapsiakaan ole. 49342: jäisi riippumaan siitä, että toinen puoliso täyt- Puolisoiden taloudelliset olot ja mahdollisuu- 49343: tää velasta johtuvan maksuvelvollisuuden. det muun asunnon hankkimiseen olisi otettava 49344: Oikeus velan ennenaikaiseen maksamiseen huomioon jo 1 momentin 2 kohdan mukaisessa 49345: riippuu velan ehdoista. Velan siirtäminen toi- tarveharkinnassa. Näillä seikoilla voisi kuiten- 49346: sen henkilön vastattavaksi edellyttää velkojan kin olla merkitystä myös esillä olevan momen- 49347: suostumusta. Jos asumisoikeuden vakuusarvo tin mukaisessa kohtuullisuusarvioinnissa. 49348: on riittävä ja voidaan arvioida, ettei velan Myös voisi olla perusteltua asettaa esimerkiksi 49349: hoito ylitä asumisoikeuden saavan puolison avioliiton keston ja asunnon tarpeen suhteen 49350: maksukykyä, velkojalla ei yleensä ole aihetta korkeammat vaatimukset, jos kysymyksessä on 49351: vastustaa velkavastuun siirtämistä. Sen varmis- avio-oikeudesta vapaan asumisoikeuden lunas- 49352: tamiseksi, että velkoja ei aiheettomasti voisi taminen. 49353: estää pykälässä tarkoitetun puolison oikeuden Asumisoikeuden haltijana olleen puolison 49354: toteutumista, momenttiin on otettu nimen- kuoltua olisi eloonjääneen puolison lunastusoi- 49355: omainen säännös, jonka mukaan velkojalla ei keuden osalta huomattava, että lakiehdotuksen 49356: olisi oikeutta ilman painavaa syytä kieltäytyä 31 §:n 2 momentin mukainen lunastusoikeus 49357: hyväksymästä puolison tarjoamaa ennenaikais- koskisi myös eloonjäänyttä puolisoa. Jos jo 49358: ta maksua tai velkavastuun siirtämistä. Paina- omaisuuden osituksen tai erottelun yhteydessä 49359: va syy velkavastuun siirtämisen vastustamiselle on selvää, että 31 §:n 2 momentin mukaiset 49360: voisi olla lähinnä puolison maksukyvyn heik- lunastusoikeuden edellytykset täyttyvät, leski 49361: kous tai vakuuden riittämättömyys. voisi lunastaa asumisoikeuden mainitun sään- 49362: Jos asumisoikeuden saava puoliso maksaa nöksen nojalla. Tällainen tilanne on kysymyk- 49363: momentissa tarkoitetun velan tai ottaa sen sessä lähinnä silloin, kun kaikki perilliset asu- 49364: vastattavakseen, tämä olisi luonnollisesti otet- vat muualla ja leski asuu asumisoikeuden no- 49365: 49366: 4 300498D 49367: 26 1990 vp. - HE n:o 59 49368: 49369: jalla hallitussa huoneistossa yksin. Lunastuk- taisi momentin mukaisella lunastusoikeudella 49370: sen perustuessa 31 § :n 2 momenttiin esillä ole- syrjäyttää. Jos kuitenkin asumisoikeus tällai- 49371: va momentti ei tulisi sovellettavaksi. sen erityisjälkisäädöksen nojalla siirtyy henki- 49372: Pykälän 5 momentissa olisi selvyyden vuoksi lölle, joka tämän lain tai sen nojalla annettujen 49373: säännös, jonka mukaan pykälän säännökset säännösten tai määräysten mukaan ei voisi olla 49374: tulisivat sovellettaviksi myös silloin, kun asu- asumisoikeuden luovutuksensaajana, tulisivat 49375: misoikeus kuuluu puolisoille yhteisesti. Tällöin sovellettaviksi 3 momentin säännökset. 49376: puolisolla olisi pykälässä säädetyin edellytyksin Lunastusoikeutta olisi käytettävä kolmen 49377: oikeus vaatia tasinkona tai lunastaa itselleen kuukauden kuluessa siitä, kun lunastukseen 49378: toiselle puolisolle kuuluva osuus asumisoikeu- oikeutettu sai tiedon siitä, että asumisoikeus on 49379: desta. siirtynyt sellaiselle henkilölle, jolta asumisoi- 49380: 31 §. Asumisoikeuden haltijan kuolema. Py- keuden momentin mukaan saisi lunastaa. Esi- 49381: kälän 1 momentista ilmenisi selvyyden vuoksi, merkiksi jos perittävällä on vain yksi, vakinai- 49382: että asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoi- sesti muualla asuva perillinen, määräaika tulisi 49383: keus kuuluisi kuolinpesään. Asumisoikeus olisi laskettavaksi siitä, kun lunastukseen oikeutettu 49384: siis osa kuolinpesän varallisuutta ja siihen so- sai tiedon asumisoikeuden haltijan kuolemasta. 49385: vellettaisiin perintökaaren säännöksiä sikäli Jos taas perillisiä olisi useita ja lunastus voisi 49386: kuin tästä laista ei johtuisi muuta. tulla kysymykseen vain joltakin tai joiltakin 49387: Pykälän 2 momentissa olisi säännöksiä, joi- heistä, lunastusoikeuden syntyminen voisi rat- 49388: den tarkoituksena on asumisoikeuden haltijan keta vasta perinnönjaon tultua toimitetuksi, ja 49389: kuoltua turvata huoneistossa asuvalle perittä- tällöin määräaika tulisi laskettavaksi siitä, kun 49390: vän perheenjäsenelle mahdollisuus jatkaa huo- lunastukseen oikeutettu sai tiedon perinnönja- 49391: neiston hallintaa lunastamalla asumisoikeus it- osta. 49392: selleen, jos se perinnön tai yleisjälkisäädöksen Lunastushinta määräytyisi 24 §:n säännösten 49393: nojalla siirtyy henkilölle, joka perittävän kuol- mukaisesti. Jos asumisoikeus on pantattu ve- 49394: lessa vakinaisesti asui muualla. lasta, jonka lunastaja maksaisi tai ottaisi vas- 49395: Lunastusoikeus olisi sellaisella asumisoikeu- tattavakseen, velan määrä olisi luonnollisesti 49396: den haltijan perheenjäsenellä, joka asumisoi- vähennettävä lunastushinnasta. 49397: keuden haltijan kuollessa vakinaisesti asui asu- Pykälän 3 momentissa olisi säännöksiä sen 49398: misoikeuden nojalla hallitussa huoneistossa. tilanteen varalta, että asumisoikeus perinnön 49399: Kysymykseen tuleva henkilöpiiri olisi sama tai testamentin nojalla siirtyy sellaiselle henki- 49400: kuin 27 §:ssä. Lunastusoikeus ei riippuisi siitä, lölle, joka tämän lain taikka sen nojalla annet- 49401: onko kyseinen perheenjäsen asumisoikeuden tujen säännösten tai määräysten mukaan ei 49402: haltijan perillinen. Jos lunastukseen oikeutet- voisi olla asumisoikeuden luovutuksensaajana. 49403: tuja ja halukkaita on useampia kuin yksi, Momentin tarkoituksena on mahdollistaa se, 49404: lunastusoikeus kuuluisi heille yhdessä. Yhteis- että asumisoikeusasuntojen hallinta voitaisiin 49405: omistustilanteita koskevia erityissäännöksiä perimystilanteissakin säilyttää sellaisilla henki- 49406: olisi lakiehdotuksen 8 luvussa. löillä, joille asunnot ja niihin annettu yhteis- 49407: Lunastus tulisi kysymykseen, jos asumisoi- kunnan taloudellinen tuki on tarkoitettu, sa- 49408: keus perinnön tai yleisjälkisäädöksen nojalla malla kun perilliselle turvataan asumisoikeu- 49409: siirtyy henkilölle, joka perittävän kuollessa den pääoma-arvo. Jos 2 momentin mukainen 49410: vakinaisesti asui muualla kuin asumisoikeuden asumisoikeuden lunastus ei tulisi kysymykseen 49411: nojalla hallitussa huoneistossa. Jos perillinen tai kukaan lunastukseen oikeutettu ei olisi 49412: esimerkiksi opiskelun tai muun vastaavan syyn siihen halukas, talon omistaja voisi asettaa 49413: vuoksi tilapäisesti asui muualla, asumisoikeut- asumisoikeuden saaneelle perilliselle kohtuulli- 49414: ta ei tällaisen poissaolon vuoksi voitaisi häneltä sen määräajan, jonka kuluessa asumisoikeus 49415: lunastaa. Lunastusoikeutta ei myöskään syn- olisi luovutettava joko 2 momentissa tarkoite- 49416: tyisi, jos asumisoikeuden haltija on erityisjälki- tulle henkilölle tai 23 §:n 1 momentin 1 koh- 49417: säädöksellä testamentannut asumisoikeuden dassa tarkoitetulle, talon omistajan ja kunnan 49418: henkilölle, joka hänen kuollessaan ei vakinai- hyväksymälle henkilölle. Jos tällaista luovutus- 49419: sesti asunut huoneistossa. Jos siis asumisoikeu- ta ei määräajassa tapahtuisi, talon omistajana 49420: den haltija on testamentissa nimenomaisesti olisi oikeus, mutta ei velvollisuutta lunastaa 49421: määrännyt, että asumisoikeus on siirtyvä tietyl- asumisoikeus 24 §:n mukaan määräytyvästä 49422: le henkilölle, tällaista erityistestamenttia ei voi- luovutushinnasta. 49423: 1990 vp. - HE n:o 59 27 49424: 49425: Pykälän 4 momentin mukaan 3 momentin keustalon omistajalla ei kuitenkaan olisi, vaik- 49426: säännöksiä ei sovellettaisi niin kauan kuin ka asumisoikeuden haltija ei pystyisi asetta- 49427: huoneisto on perintökaaren säännösten nojalla maan vakuutta määräajassa, jos vakuus tulee 49428: eloonjääneen puolison hallinnassa. Perittävän asumisoikeustalon omistajalle ennen kuin tämä 49429: lesken hallinta-aikana ei olisi syytä pakottaa on antanut purkamisilmoituksen asumisoikeu- 49430: perillistä 3 momentissa tarkoitettuun luovutuk- den haltijalle tiedoksi. Säännös tästä olisi py- 49431: seen huolimatta siitä, että sillä ei olisi vaikutus- kälän 2 momentissa. 49432: ta lesken hallintaoikeuteen. 49433: 32 §. Ositukseen tai lunastukseen perustuva 49434: asumisoikeuden siirto. Jos asumisoikeus luovu- 8 luku 49435: tetaan tasinkona tai lunastetaan 30 tai 31 §:n Kahdelle tai useammalle yhteisesti kuuluva 49436: nojalla, olisi noudatettava samaa menettelyä asumisoikeus 49437: kuin 23 §:n 3 momentin mukaan muissa asu- 49438: misoikeuden luovutustilanteissa. Myös perilli- Yleistä. Lukuun ehdotetaan osuuden luovu- 49439: sen asumisoikeudesta olisi talon omistajan laa- tusta ja yhteisomistussuhteen purkamista sää- 49440: dittava uusi asumisoikeussopimus. Sellaisen te- televät säännökset, kun asumisoikeus kuuluu 49441: kemättä jääminen ei kuitenkaan heikentäisi yhteisesti kahdelle tai useammalle. 49442: perillisen oikeusasemaa. 34 §. Osuuden luovutus. Pykälässä olisi eri- 49443: 33 §. Asumisoikeuden haltijan konkurssi. tyissäännöksiä asumisoikeuden osuuden luovu- 49444: Pykälässä säädettäisiin siitä, miten asumisoi- tuksesta. Toisen osaomistajan aseman turvaa- 49445: keustalon omistaja voi turvata asumisoi- miseksi tällainen osuus olisi mahdollista luo- 49446: keussopimuksen mukaiset oikeutensa asumisoi- vuttaa vain jollekin osaomistajista tai, jos 49447: keuden haltijan joutuessa konkurssiin. Tällai- muut osaomistajan luovutukseen suostuvat, 49448: sessa tapauksessa asumisoikeustalon omistajal- 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. 49449: le on tärkeätä, että mahdollisimman nopeasti Viimeksi mainitussa tapauksessa luovutuksen- 49450: selvitetään, tulevatko asumisoikeussopimuksen saajan tulisi siten olla paitsi talon omistajan ja 49451: mukaiset velvoitteet, ennen muuta asumisoi- kunnan myös muiden osaomistajien hyväksy- 49452: keusasunnon käyttövastikkeen suorittaminen mä. Osuuden luovutus muulle kuin edellä tar- 49453: täytetyksi. Tämä voi tapahtua lähinnä siten, koitetulle henkilölle olisi mitätön. 49454: että konkurssipesä ottaa vastatakseen asumi- Osuuden luovutushinta saisi olla enintään 49455: soikeuden haltijalle kuuluvista velvoitteista tai osuuden suuruutta vastaava osa 24 §:n mu- 49456: että asumisoikeuden haltija asettaa niiden täyt- kaan määräytyvästä enimmäishinnasta. Luovu- 49457: tämisestä vakuuden. tushintaa koskeva sitoumus olisi mitätön siltä 49458: Käytännössä asumisoikeustalon omistaja osin kuin se ylittää sallitun enimmäismäärän. 49459: joutuu tiedustelemaan asiaa konkurssipesäitä Periaate olisi siten sama kuin 25 §:n 2 momen- 49460: ja asumisoikeuden haltijalta. Pykälän 1 mo- tin mukaan. 49461: mentin mukaan näille olisi asetettava vähin- Pykälän 2 momentin mukaan 23 §:n 3 mo- 49462: tään 14 päivän määräaika vastauksen antami- mentin säännöksiä asumisoikeuden luovutus- 49463: seen. Jollei vastausta määräajassa annettaisi tai menettelystä olisi noudatettava myös asumisoi- 49464: vastaus olisi kielteinen, asumisoikeustalon keuden osuuden luovutuksen yhteydessä. Myös 49465: omistajalla olisi oikeus purkaa asumisoi- asumisoikeuden osuutta koskevassa pakkotäy- 49466: keussopimus. täntöönpanossa olisi noudatettava tämän lain 49467: Pykälässä ehdotetaan, että aika, josta asu- säännöksiä asumisoikeuden osuuden luovutuk- 49468: misoikeustalon omistajan purkamisoikeus las- sesta. 49469: kettaisiin, asetettaisiin niin lähelle konkurssin 35 §. Yhteisomistussuhteen purkaminen. Py- 49470: alkamista kuin se konkurssipesän ja asumisoi- kälässä olisi säännöksiä sen varalta, että joku 49471: keuden haltijan kohtuulliset toimintamahdolli- asumisoikeuden osaomistajista haluaisi saada 49472: suudet huomioon ottaen on mahdollista. Asu- yhteisomistuksen lakkaamaan eikä 34 § :n 1 49473: misoikeustalon omistajalla olisi tämän pykälän momentin mukaisesta luovutuksesta päästäisi 49474: estämättä mahdollisuus konkurssin alkamisen osaomistajien kesken sopimukseen. Tällainen 49475: jälkeenkin käyttää muita tämän lain irtisano- tilanne voisi siis syntyä esimerkiksi, jos asumis- 49476: mis- ja purkamisperusteita. oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle henkilölle, 49477: Pykälän 1 momentin mukaista oikeutta asu- mutta he eivät pääse keskenään sopimukseen 49478: misoikeussopimuksen purkamiseen asumisoi- siitä, kumpi luovuttaa osuutensa toiselle, taik- 49479: 28 1990 vp. - HE n:o 59 49480: 49481: ka jos yksi osaomistaja haluaisi luovuttaa on vähäinen merkitys. Vastaava saannös on 49482: osuutensa, mutta kukaan toisista osaomistajis- voimassa huoneenvuokralaissakin. Purkamis- 49483: ta ei olisi valmis sitä ostamaan eivätkä toiset perusteen merkitys on arvioitava ennen kuin 49484: osaomistajat myöskään antaisi suostumusta voidaan selvittää, onko purkaminen muuten 49485: osuuden luovuttamiseen ulkopuoliselle. Pykä- lain mukainen. Vaikka asumisoikeustalon 49486: län mukaan oikeus voisi mainitunlaisissa tilan- omistaja olisi varoittanut 37 §:n 1 momentin 49487: teissa osaomistajan hakemuksesta määrätä ko- mukaisesti asumisoikeuden haltijaa, voitaisiin 49488: ko asumisoikeuden luovutettavaksi niin kuin käytännössä katsoa, ettei oikeutta sopimuksen 49489: 23 §:ssä säädetään. Kunta voisi tällöin hyväk- purkamiseen ollutkaan, koska purkamisen pe- 49490: syä luovutuksensaajaksi jonkun osaomistajan rusteena olevaa asumisoikeuden haltijan me- 49491: tai, milloin halukkaita osaomistajia olisi kaksi nettelyä pidetään merkitykseltään vähäisenä. 49492: tai useampia, heidät yhdessä. Osaomistajille Koska asumisoikeuden haltija asumisoi- 49493: olisi lisäksi annettava etusija muihin asumisoi- keussopimuksen johdosta saa lähes poikkeuk- 49494: keuden haltijoiksi pyrkiviin nähden. setta käyttää myös talon asukkaille varattuja 49495: yhteisiä tiloja ja laitteita joko eri korvauksesta 49496: tai korvauksetta, on paikallaan, että näitä 49497: 9 luku tiloja ja laitteita käytetään saman asumisoi- 49498: Asumisoikeussopimuksen purkaminen keussopimuksen purku-uhan alaisena kuin itse 49499: huoneistoa. Säännös tästä olisi pykälän 3 mo- 49500: Yleistä. Asumisoikeussopimuksen purkami- mentissa. 49501: nen olisi aina kysymyksessä silloin, kun asu- Yleensä sopimusrikkomiseen on vedottava 49502: misoikeussopimus halutaan saada päättymään kohtuullisessa ajassa siitä, kun rikkomus on 49503: jopa välittömästi. Perusteet, joiden nojalla so- tullut vastapuolen tietoon. Purkuperusteista 49504: pimus voitaisiin lakiehdotuksen mukaan pur- ne, jotka mainitaan 1 momentin 1 ja 4-6 49505: kaa, olisivat sellaisia, ettei olisi kohtuullista kohdassa, saattavat muodostua myös vähitel- 49506: enää velvoittaa purkamisoikeuden haltijaa py- len. Purkuperuste ne olisivat silloin, kun me- 49507: symään sopimuksessa. Sopimuksen purkami- nettelyä ei enää voitaisi pitää vähäisenä. Koh- 49508: nen olisi mahdollista vain asumisoikeustalon tuullinen aika, jossa näihin purkuperusteisiin 49509: omistajalle. olisi vedottava, alkaisi kulua, kun tämä sieto- 49510: Eräissä laissa luetelluissa tapauksissa asumis- raja on ylittynyt. Toisaalta tapauksissa, joissa 49511: oikeuden haltijalle olisi annettava kirjallinen purkuperusteen jo muodostava asumisoikeu- 49512: varoitus ennen kuin purkamisoikeutta voidaan den haltijan menettely edelleen jatkuu, ei omis- 49513: käyttää. Varoitus tulisi kysymykseen silloin, taja saisi menettää sopimuksen purkamisoi- 49514: kun asumisoikeuden haltijan menettely voi keuttaan sen johdosta, että omistaja on anta- 49515: johtua huomaamattomuudesta ja on nopeasti nut aikaa asumisoikeusasunnon haltijalle kor- 49516: oikaistavissa. jata moitittavan tilanteen. Siitä, että esimerkik- 49517: Purkamismenettelyyn kuuluisi myös kirjalli- si antaa maksuaikaa suorittaa erääntyneet 49518: nen purkamisilmoitus, jossa on mainittava käyttövastikkeet, ei saisi seurata purkamisoi- 49519: purkamisen peruste, ja tavallisesti myös ajan- keuden menetystä. Jos näin kävisi, ei asumisoi- 49520: kohta, jolloin asumisoikeussopimuksen halu- keuden haltijoiden tilapäisille maksuvaikeuksil- 49521: taan päättyvän. le tai muille ongelmille voitaisi osoittaa omista- 49522: 36 §. Talon omistajan purkamisperusteet. jan taholta mitään ymmärtämystä. Toisaalta 49523: Asumisoikeustalon omistajalle annettaisiin py- myös muiden asumisoikeuden haltijoiden oi- 49524: kälän mukaan oikeus purkaa asumisoi- keus kotirauhaan ja käyttövastikkeen määräy- 49525: keussopimus vastaavissa tilanteissa, joissa huo- tyminen omakustannusperiaatteen pohjalta oli- 49526: neenvuokralaissa on annettu vuokranantajalle si otettava huomioon. Pykälän 1 momentin 2 49527: oikeus purkaa vuokrasopimus vuokralaisen so- ja 3 kohdissa tarkoitettu menettely olisi paitsi 49528: pimusrikkomuksen johdosta tai asunto-osa- sopimuksen myös tämän lain pakottavien sään- 49529: keyhtiössä on annettu yhtiölle oikeus ottaa nösten vastaista. Siten pykälän 4 momentissa 49530: huoneisto hallintaansa. Sopimusrikkomusluon- ehdotetaan, että asumisoikeustalon omistajan 49531: toisista purkamisperusteista säädettäisiin pykä- olisi vedottava purkuperusteeseen kohtuullises- 49532: län 1 momentissa. sa ajassa siitä, kun se on tullut omistajan 49533: Pykälän 2 momentin mukaan purkamispe- tietoon. Myös ehdotetaan, että omistaja ei 49534: rusteeseen ei voitaisi vedota, jos menettelyllä menettäisi purkuoikeuttaan niin kauan kuin 1 49535: 1990 vp. - HE n:o 59 29 49536: 49537: momentissa tarkoitettu moitittava asiantila jat- mus. Niin ikään pykälän 3 momentin mukaan 49538: kuu. varoitusta ei tarvittaisi, jos häiritsevään elä- 49539: Koska lakiehdotuksessa on myös eräitä mui- mään huoneistossa tai muuhun 36 §:n 1 mo- 49540: ta säännöksiä purkamisoikeudesta, on pykälän mentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuun purka- 49541: 5 momentiksi otettu viittaussäännös, jossa misperusteeseen liittyy asumisoikeuden haltijan 49542: mainitaan lakiehdotuksen muut säännökset erittäin moitittava menettely, esimerkiksi vaka- 49543: asumisoikeustalon omistajan purkamisoikeu- va rikos. 49544: desta. 38 §. Purkamisilmoitus. Pykälän mukaan 49545: 37 §. Varoitus purkamisoikeuden käyttämi- purkamismenettelyyn kuuluisi purkamisilmoi- 49546: sestä. Säännöksen perusteena olisi, että asumi- tus ja sen tiedoksiantaminen. Säännökset pur- 49547: soikeuden haltijan menettely, joka 36 §:n 1 kamisilmoituksesta ovat pykälän 1 ja 3 mo- 49548: momentin mukaan voisi olla asumisoikeussopi- mentissa. Purkamisilmoituksen tulisi aina olla 49549: muksen purkamisperuste, saattaa johtua ajat- kirjallinen. Siinä olisi mainittava purkamisen 49550: telemattomuudesta tai tietämättömyydestä. Tä- peruste ja sopimuksen päättymisajankohta, jos 49551: män vuoksi on aiheellista, että tietyissä tapauk- sopimus halutaan päättyväksi myöhemmin 49552: sissa purkamisoikeuden käyttämisen edellytyk- kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedok- 49553: senä on, että asumisoikeustalon omistaja on siannosta. Sopimus voisi siis päättyä aikaisin- 49554: varoittanut asumisoikeuden haltijaa. Asumis- taan sinä päivänä, jona purkamisilmoitus on 49555: oikeustalon omistaja ei olisi oikeutettu purka- annettu tiedoksi asumisoikeuden haltijalle. 49556: maan asumisoikeussopimusta 36 §:n 1 momen- Päättymispäivä olisi lain nojalla tämä päivä, 49557: tin 3-6 kohdassa mainituilla perusteilla ilman jos muuta ei olisi ilmoitettu. Sopimuksen päät- 49558: tällaista kirjallista varoitusta. tymispäivä voisi olla tiedoksiautopäivää myö- 49559: Pykälän 1 momentissa on lisäksi säännös häisempikin päivä, jos purkuoikeuden haltija 49560: varoituksen tiedoksiantotavasta. Varoituksen niin haluaa. Kun sopimuksen purkamisperuste 49561: tärkeyden huomioon ottaen varoitus olisi an- ja päättymisajankohta olisi mainittava myös 49562: nettava tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksian- häätämistä koskevassa haasteessa tai hakemuk- 49563: tamisesta on säädetty tai muuten todistettavas- sessa ulosotonhaltijalle, nämä kävisivät myös 49564: ti. purkamisilmoituksesta. 49565: Lakiehdotuksen 36 §:n 1 momentin 1 ja 2 Purkamisilmoituksen saanut asumisoikeuden 49566: kohdan purkamisperusteet johtuvat tahallisesta haltija voisi saattaa kanteella purkamisperus- 49567: menettelystä ja ovat asumisoikeustalon omista- teen pätevyyden tuomioistuimen tutkittavaksi. 49568: jan kannalta varsin vakavia, joten niiden joh- Peruste voi tulla tutkittavaksi myös siinä ta- 49569: dosta ei vaadittaisi varoituksen antamista asu- pauksessa, että asumisoikeustalon omistaja on 49570: misoikeuden haltijalle. purkanut asumisoikeussopimuksen, mutta asu- 49571: Varoituksen tarkoituksena on, että asumisoi- misoikeuden haltija ei ole muuttanut, vaan 49572: keuden haltija korjaa menettelynsä. Tämän häntä vastaan nostetaan häätökanne. Tätä tut- 49573: vuoksi pykälän 2 momentin mukaan asumisoi- kittaessa tulee selvitettäväksi myös asumisoi- 49574: keustalon omistaja ei saisi käyttää oikeuttaan keussopimuksen purkamisperusteen pätevyys. 49575: asumisoikeussopimuksen purkamiseen, jos Purkamisilmoitus olisi pykälän 2 momentin 49576: asumisoikeuden haltija varoituksen johdosta mukaan annettava tiedoksi haasteen tiedoksi- 49577: ilman aiheetonta viivytystä täyttää velvollisuu- antamisesta säädetyssä järjestyksessä tai muu- 49578: tensa tai oikaisu muuten tapahtuu. Jos asianti- ten todistettavasti. 49579: laan tulee korjaus varoituksesta riippumatta, Käytännössä voidaan helposti joutua siihen, 49580: jää käytännössä yksittäistapauksessa harkitta- että asumisoikeustalon omistajan halutessa ve- 49581: vaksi, onko peruste katsottava lakiehdotuksen dota purkamisperusteeseen, hän tekee sen nos- 49582: 36 §:n 2 momentin mukaan merkitykseltään tamalla häätökanteen. Lakiehdotuksen tarkoi- 49583: vähäiseksi ja tämän takia kelpaamattomaksi tuksena kuitenkin on, että erillistä purkamisil- 49584: purkamisperusteena. moitusta käytettäisiin aina, kun erityisen pa- 49585: Pykälän mukaan varoitus tulisi kysymykseen kottavat syyt eivät vaadi häädön vaatimista 49586: vain kerran. Näin ollen, jos 36 §:n 1 momen- välittömästi, vaikka tätä koskeva haaste tai 49587: tissa tarkoitettu menettely toistuu, ja asumisoi- hakemus ulosotonhaltijalle purkamisilmoituk- 49588: keuden haltijaa on jo kerran varoitettu, ei seksi hyväksytäänkin. 49589: uutta varoitusta tarvittaisi, vaan asumisoi- 39 §. Muuttopäivä. Pykälän mukaan asu- 49590: keustalon omistajalla olisi oikeus purkaa sopi- misoikeussopimuksen päättymispäivä olisi se 49591: 30 1990 vp. - HE n:o 59 49592: 49593: päivä, jona asumisoikeussopimus purkamisen tamisen kannalta ei olisi merkitystä sillä, onko 49594: johdosta päättyy. Päättymisajankohta määräy- huoneiston yhteishallinta syntynyt jo asumisoi- 49595: tyisi purkamisilmoituksen mukaan. Sopimuk- keusasunnon hallinnan alkaessa vai vasta sen 49596: sen päättymispäivä on myös huoneenvuokra- jälkeen. 49597: laissa määritelty vastaavalla tavalla. Puolisoiden yhteinen vastuu on voimassa sen 49598: Muuttopäivä määriteltäisiin myös vastaaval- ajan, jonka he pitävät yhdessä hallussaan asu- 49599: la tavalla kuin se on huoneenvuokralaissa mää- misoikeusasuntoa. Jos puoliso, joka ei ole 49600: ritelty. Muuttopäivä olisi asumisoikeussopi- asumisoikeussopimuksen osapuoli, muuttaa 49601: muksen päättymispäivää lähinnä seuraava ar- pois huoneistosta, lakkaisi myös huoneiston 49602: kipäivä: yhteishallinta ja pois muuttanut puoliso vapau- 49603: Muuttopäivänä päättyneen asumisoi- tuisi pykälän sanamuodon mukaan asumisoi- 49604: keussopimuksen nojalla huoneistoa hallinneen keussopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. 49605: asumisoikeuden haltijan olisi luovutettava puo- Puoliso saattaa kuitenkin muun lain esimerkik- 49606: let huoneistosta asumisoikeustalon omistajan si avioliittolain nojalla olla vastuussa perheen 49607: käytettäväksi. Koko huoneisto olisi luovutetta- elatusta varten otetuista veloista. Asumisoi- 49608: va asumisoikeustalon omistajan käytettäväksi keusasunnosta perittävä käyttövastike saattaa 49609: ennen muuttopäivän jälkeen seuraavan kol- olla myös tällainen velka, josta puolisot yhteis- 49610: mannen päivän loppua. vastuullisesti vastaavat. 49611: Sopimuksin voitaisiin muuttopäivä määrätä Jos pois muuttanut puoliso on tehnyt asu- 49612: myöhemmäksikin kuin mikä se pykälän mu- misoikeussopimuksen huoneistosta, hän ei va- 49613: kaan muuten olisi. pautuisi velvollisuuksistaan sopimuksen osa- 49614: puolena eikä hän muuttonsa perusteella myös- 49615: kään menettäisi oikeuttaan hallita huoneistoa. 49616: 10 luku Huoneiston tosiasiallinen hallinta voi kuitenkin 49617: Muta asulllisoikeutta koskevia säännöksiä jäädä sille puolisolle, joka ei ole asumisoi- 49618: keussopimusta tehnyt. Tämän vuoksi ehdote- 49619: Yleistä. Lukuun sisältyisi asumisoikeutta taan pykälän 1 momenttiin selventävää sään- 49620: sääteleviä täydentäviä säännöksiä. nöstä siitä, että puoliso, joka tosiasiallisesti 49621: 40 §. Asumisoikeusmaksun palauttaminen ja hallitsee huoneistoa ja joka ei ole tehnyt asu- 49622: uusi asumisoikeussopimus. Pykälässä säädet- misoikeussopimusta, vastaisi sopimussuhteen 49623: täisiin asumisoikeussopimuksen purkamiseen ehdoista niin kauan kuin huoneisto on hänen 49624: tai 10 §:n nojalla tapahtuvaan lakkaamiseen hallinnassaan. 49625: liittyvistä toimista. Pykälän 1 momentissa eh- Pykälän 2 momentin mukaan tuomiois- 49626: dotetaan, että talon omistajan olisi kolmen tuimessa tai ulosotonhaltijan luona käsiteltä- 49627: kuukauden kuluessa suoritettava asumisoikeu- vässä asiassa, joka koskee puolisoiden yhteises- 49628: den haltijalle. 24 §:n mukainen luovutushinta. ti hallitsemaa huoneistoa, kummallekin puoli- 49629: Määräaika on sama, mikä omistajan lunastus- solle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi, 49630: velvollisuuden alkamiselle 23 §:ssä asetettai- milloin siihen katsotaan olevan syytä. Tällai- 49631: siin. nen syy on yleensä aina olemassa silloin, kun 49632: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asumi- puoliso voi joutua yhteisvastuuseen asumisoi- 49633: soikeuden luovutushinnasta, jos asumisoikeus keussopimuksesta johtuvasta velvollisuudesta. 49634: on edelleen luovutettavissa. Talon omistaja ei Tämän pykälän säännöksiä sovellettaessa 49635: saisi tällöin periä . enempää kuin 24 §:n mukai- puolisoina pidettäisiin myös henkilöitä, jotka 49636: sen luovutushinnan. elävät avioliiton omaisessa suhteessa ja käyttä- 49637: Pykälän 3 momentissa olisi viittaussäännös vät tai ovat käyttäneet asumisoikeuden nojalla 49638: lakiehdotuksen 23 §:n 3 momenttiin, jossa oli- hallittua huoneistoa yhteisenä asuntonaan. 49639: sivat myös säännökset asumisoikeuden lakkaa- Myös avopuoliso voisi siten jäädä asumaan 49640: misen kirjaamisesta~ huoneistoon, mutta hän vastaisi asumisajal- 49641: 41 §.Puolisoiden yhteinen vastuu. Jos puoli- taan sopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. 49642: sot asuvat yhdessä asumisoikeusasunnossa, Säännös tästä olisi pykälän 3 momentissa. 49643: jonka asumisoikeussopimuksen osapuolia he 42 §. Vakuuden asettaminen. Kohtuutto- 49644: joko molemmat ovat tai vain toinen on, he mien vakuuksien vaatimisen ehkäisemiseksi on 49645: vastaisivat yhteisvastuullisesti sopimuksesta pidetty välttämättömänä ottaa ehdotukseen ni- 49646: johtuvista velvollisuuksista. Säännöksen sovel- menomainen säännös sallitun vakuuden mää- 49647: 1990 vp. - HE n:o 59 31 49648: 49649: rästä. Pykälän 1 momentin mukaan saataisiin Omistajan, joka on saanut asumisoikeuden 49650: asumisoikeussopimuksen ehtojen täyttämisestä haltijalta vakuuden, tulee hoitaa vakuutta huo- 49651: asumisoikeuden haltijalta vaatia vakuutena lellisesti. Se on myös palautettava viimeistään 49652: enintään määrä, joka kohtuudella vastaa asu- asumisoikeussopimusuhteen päättyessä, jollei 49653: misoikeustalon omistajalle mahdollisesti aiheu- omistajalla ole perustetta vaatia vakuuden 49654: tuvaa vahinkoa siitä, jos asumisoikeuden halti- käyttämistä. Jos vakuutena on annettu sitou- 49655: ja laiminlöisi velvollisuutensa sopimusosapuo- mus vahinkovakuutusmaksujen suorittamises- 49656: lena. Vakuus voitaisiin sopia asetettavaksi ta, ei maksettuja vakuutusmaksuja olisi tar- 49657: yleensä vain asumisoikeussopimusta tehtäessä. peen palauttaa, mutta asumisoikeuden haltijan 49658: Hallinnan luovutus voidaan rinnastaa asumis- sitoumus maksujen suorittamiseen ei olisi enää 49659: oikeussopimuksen tekemiseen siinä määrin, et- voimassa sopimussuhteen päätyttyä. 49660: tä asumisoikeustalon omistajalla on perus- Kun 1 momentin mukainen vakuus voi tulla 49661: teltua syytä vaatia vakuutta. Samoin saattaa asetettavaksi myös vasta asumisoikeusasunnos- 49662: vakuuden vaatiminen olla perusteltua sopi- sa asumisen aikana, on tarpeen ottaa lakiin 49663: muksen ehtoja muutettaessa, esimerkiksi laa- säännökset sen varalta, ettei sovittua vakuutta 49664: jennettaessa asumisoikeuden haltijan hallinnas- aikanaan annetakaan. Pykälän 2 momentin 49665: sa olevia tiloja. Pykälän 1 momentin mukaan mukaan ehdotetaan, että asumisoikeustalon 49666: vakuuden vaatiminen olisikin sallittua, paitsi omistaja saisi purkaa sopimuksen, jollei sovit- 49667: asumisoikeussopimusta tehtäessä, myös edellä tua vakuutta annettaisikaan ajallaan. Purkami- 49668: mainituissa tai näihin verrattavissa tilanteissa. soikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että 49669: Puheena olevan momentin sanamuodosta asumisoikeussopimuksen osapuolet ovat, 1 49670: myös ilmenee, että vakuudesta on sovittava. momentin mukaisesti, päässeet vakuuden suu- 49671: Vakuuden asettamista saataisiin vaatia myös ruudesta ja asettamisajasta sopimukseen. Jos 49672: 33 ja 43 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. vakuus kuitenkin asetettaisiin ennen purkami- 49673: silmoituksen tiedoksisaamista, ei purkamisoi- 49674: Vakuudeksi voitaisiin antaa rahaa tai tava- 49675: keutta olisi. Vastaava menettely on 33 §:ssä 49676: raa. Vakuutena on myös hyväksyttävä järjeste- 49677: tarkoitetun vakuuden asettamisen tehosteena. 49678: ly, jonka mukaan asumisoikeuden haltija ottaa 49679: Pykälä olisi pakottava siten, ettei asumisoi- 49680: asumisoikeustalon omistajan hyväksi vahinko- 49681: keuden haltijalta lakiehdotuksen 5 §:n säännös 49682: vakuutuksen tai sitoutuu vastaamaan omista- 49683: huomioon ottaen saisi vaatia suurempaa tai 49684: jan ottaman vahinkovakuutuksen maksuista. 49685: muuta vakuutta kuin 1 momentin mukaan on 49686: Vakuutena olisi tällöin annettu sitoumus. Va- 49687: pidettävä kohtuullisena. Vakuuden asettami- 49688: kuuden määrä olisi tässä tapauksessa yhtä kuin 49689: sesta voitaisiin siten sopia vain 1 momentin 49690: vakuutusmaksujen suuruus. mukaisessa tilanteessa. 49691: Yleisin vahinko, joka asumisoikeustalon 43 §. Talon omistajan pidätysoikeus. Asumis- 49692: omistajalle voi aiheutua, on käyttövastikkeen oikeustalon omistajan pidätysoikeus ehdote- 49693: maksamatta jättäminen. Tämä oikeuttaa omis- taan rajoitettavaksi vain jo erääntyneeseen asu- 49694: tajan purkamaan asumisoikeussopimuksen. misoikeusmaksuun ja asumisoikeusasunnon 49695: Purkamiseen ja siihen mahdollisesti liittyvään käyttövastikkeeseen. Rajoitusta erääntyneeseen 49696: häätömenettelyyn kuluvaa aikaa vastaava käyt- käyttövastikkeeseen voidaan perustella sillä, 49697: tövastikkeen määrä muodostaa siten keskeisen että se maksetaan etukäteen. 49698: perusteen hyväksyttävän vakuuden arvoa har- Pidätysoikeus täydentäisi asumisoikeustalon 49699: kittaessa. Nykyisin kohtuullisen vakuuden omistajan käytettävissä olevia muita keinoja 49700: määräksi tulisi tämän mukaan kahden-viiden varmistaa saatavansa periminen. Omistajana 49701: kuukauden käyttövastike. olisi 42 §:n mukaan mahdollisuus vaatia va- 49702: Asumisoikeuden haltija voi laiminlyödä vel- kuutta käyttövastikkeen suorittamisesta ja 49703: vollisuutensa myös muulla tavoin kuin jättä- myös muiden sopimusehtojen täyttämisestä. 49704: mällä käyttövastikkeen suorittamatta, esimer- Omistaja voi myös pyytää ulosotonhaltijalta 49705: kiksi siten, että hän hoitaa huoneistoa huonos- virka-apua asumisoikeuden haltijan omaisuu- 49706: ti. Vakuuden vaatiminen tällaisen vahingon den saattamiseksi takavarikkoon tai myymis- 49707: varalta kuitenkin edellyttäisi erityistä syytä. ja hukkaamiskiellonalaiseksi siten, kuin siitä 49708: Omistajan olisi voitava osoittaa riski huoneis- ulosottolaissa säädetään. 49709: ton vahingoittumiseen, jos hän tällä perusteella Pidätysoikeutta käyttäessään omistaja ei oli- 49710: vaatii vakuutta. si oikeutettu tunkeutumaan asumisoikeussopi- 49711: 32 1990 vp. - HE n:o 59 49712: 49713: muksen nojalla hallittuihin tiloihin. Pidätysoi- vastaanottajan tavallisesti käyttämällä osoit- 49714: keutta saataisiin käyttää vain käyttövastikkeen teella. 49715: tai asumisoikeusmaksun suorittamisen varmis- Pykälä ei ole pakottava, vaan ilmoitukset 49716: tamiseksi. Jos asumisoikeuden haltija on sopi- saadaan toimitaa myös muulla tavoin. Tällöin 49717: muksen mukaan oikeutettu johonkin asumisoi- kuitenkin lähettäjän vastuulle jää, että ilmoitus 49718: keuden käyttöön liittymättömän etuuden saa- saavuttaa vastaanottajan, jotta ilmoitukseen 49719: miseen tai tästä suoritetaan erillinen korvaus liittyisi siihen tarkoitettu oikeusvaikutus. 49720: omistajalle, pidätysoikeutta ei tällaisen kor- Pykälän 2 momentissa tarkoitetut ilmoituk- 49721: vauksen osalta saisi käyttää. set, haaste ja muu tämän lain mukainen ilmoi- 49722: Pidätysoikeutta saisi käyttää vain asumisoi- tus, voitaisiin toimittaa tiedoksi jommalle 49723: keuden haltijan omistamaan omaisuuteen, jo- kummalle puolisoista riippumatta siitä, onko 49724: ka on tiloissa, johon asumisoikeuden haltijalla tämä asumisoikeuden haltija vai ei. Tämän 49725: on sopimuksen mukaan käyttöoikeus. Sinänsä momentin säännös koskisi puolisoiden yhdessä 49726: omaisuuden laatua koskevia muita rajoituksia tehdyn asumisoikeussopimuksen nojalla hallit- 49727: ei olisi kuin se, että pidätysoikeutta ei saisi semaa huoneistoa tai toisen puolison yhteisenä 49728: kohdistaa omaisuuteen, jota ei saa ulosmitata. asuntona käyttämää huoneistoa. 49729: Pidätysoikeus ei toisi omistajalle panttioikeutta Jos jompikumpi puolisoista on muuttanut 49730: pidätettyyn omaisuuteen, vaan lähinnä se tur- pois huoneistosta, haaste ja muu ilmoitus olisi 49731: vaisi omistajan oikeuden omaisuuden poisvien- toimitettava ainakin sille puolisolle, joka on 49732: tiä vastaan. Jos omistaja on käyttänyt pidätys- asumisoikeussopimuksen osapuoli. Kun 44 §:n 49733: oikeuttaan, omaisuus nimittäin jäisi edelleen 2 momentin edellytyksiä toimittaa haaste jom- 49734: asumisoikeuden haltijan hallintaan, mutta sitä malle kummalle puolisoista ei enää ole ja kun 49735: ei saisi siirtää muualle. Kun tästä saattaa ai- puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuksen 49736: heutua omaisuudelle vahingonvaaraa, omistaja osapuoli, 41 §:n 1 momentin mukaan vastaisi 49737: olisi velvollinen huolehtimaan siitä, ettei pidä- toisen puolison muutettua huoneistosta edel- 49738: tysoikeuden johdosta asumisoikeuden haltijan leen asumisoikeussopimuksesta johtuvien vel- 49739: omaisuus vahingoitu. vollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin 49740: Konkurssissa ja ulosmittauksessa asumisoi- hän asuu huoneistossa, olisi haaste tai muu 49741: keustalon omistajana olisi etuoikeusasetuksen ilmoitus annettava sopimuksen osapuolena ole- 49742: 5 §:n mukainen vuokranantajan etuoikeus pi- van puolison lisäksi tiedoksi myös huoneistoa 49743: dätettyyn omaisuuteen. hallitsevalle puolisolle,jos vaatimus halutaan 49744: Lakiehdotuksen 5 §:n säännöksestä johtuisi, kohdistaa häneen. Säännöstä sovellettaisiin 49745: että asumisoikeustalon omistajan pidätysoi- myös avopuolisoihin. 49746: keutta ei voitaisi sopimuksin laajentaa. 49747: 44 §. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen. 49748: Säännös vastaa asiallisesti voimassa olevan 11 luku 49749: huoneenvuokralain 98 §:ää. Pykälä koskisi Asumisoikeusjärjestelmän pysyvyys 49750: kaikkia lain mukaisia ilmoituksia lukuun otta- 49751: matta niitä, joista on säädetty erikseen. Sopi- Yleistä. Lukuun on koottu ne säännökset, 49752: muksen purkamisilmoitus olisi lakiehdotuksen joilla pyritään varmistamaan asumisoikeusjär- 49753: 38 §:n mukaan toimitettava siinä järjestyksessä jestelmän pysyvyys. Tässä tarkoituksessa sään- 49754: kuin haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty neitäisiin talon asumisoikeusasunnoiksi tarkoi- 49755: tai muuten todistettavasti. Tämän säännöksen tettujen tilojen käyttöä, talon tai sen omista- 49756: ja käsillä olevan pykälän tiedoksiautotapojen van yhteisön luovutusta, luovutushintaa ja luo- 49757: erona olisi, että jos purkamisilmoitus on annet- vutuksen saajia. Lukuun sisältyisivät myös 49758: tu tiedoksi esimerkiksi kirjatulla kirjeellä, to- säännökset, joilla varmistetaan tiedon saanti 49759: distusvelvollisuus siitä, että ilmoitus on saavut- siitä, että kyseessä on tämän lain mukaisesti 49760: tanut vastaanottajan, kuuluisi 38 §:n mukaan käytettävä ja luovutettavissa oleva omaisuus. 49761: ilmoituksen lähettäjälle. Sen sijaan 44 §:n mu- 45 §. Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen 49762: kaan olisi lähettäjän katsottava täyttäneen, käyttö. Asuntolainoitetun asumisoikeustalon 49763: mitä hänen ilmoitusvelvollisuuteensa kuuluu asuinhuoneistoja olisi käytettävä asumisoikeu- 49764: silloin, kun hän on pykälän mukaisesti lähettä- den haltijoiden vakinaisina asuntoina. Tämä 49765: nyt ilmoituksen postitse kirjatussa kirjeessä asuntolainoitetun asumisoikeustalon asuin- 49766: 1990 vp. - HE n:o 59 33 49767: 49768: huoneistojen käyttöä koskeva pääsäännös olisi kiinnytetty. Säännökset sanktioista olisivat py- 49769: pykälän 1 momentissa. kälän 3 momentissa. 49770: Asumisoikeusasuntojen tarve ja kysyntä tar- 46 §. Yhteisön sulautuminen, muuttaminen 49771: jontaan nähden lienee yleensä suurempi ja ja purkaminen. Asumisoikeusjärjestelmän py- 49772: asumisoikeustalon asuinhuoneistoja käytettä- syvyyttä edistettäisiin myös siten, että asumis- 49773: neen yleensä pääsäännön mukaisesti. Eri syistä oikeustalon omistavan yhteisön sulautumista 49774: saattaa kuitenkin johtua, että jonain aikana tai toiseen yhteisöön tai yhteisömuodon muutta- 49775: jollain seudulla ei asumisoikeustalon kaikkiin mista säänneltäisiin. Pykälässä ehdotetaan sää- 49776: asuinhuoneistoihin ole saatavissa asumisoi- dettäväksi, että sulautuminen tai yhteisömuo- 49777: keussopimuksen tekijöitä. Asuinhuoneistoja ei don muuttaminen edellyttäisi asuntohallituksen 49778: kuitenkaan ole syytä tällöinkään pitää tyhjil- suostumusta. Myös yhteisön purkaminen ehdo- 49779: lään, vaan tällaisessa tapauksessa huoneisto tetaan luvanvaraiseksi. Yhteisöä koskevasta 49780: voitaisiin antaa vuokralle. Tämä on myös asu- lainsäädännöstä saattaa kuitenkin johtua, että 49781: misoikeusasunnoissa asuvien etu, määräytyisi- yhteisö on purettava. Tilanteesta riippuen tämä 49782: hän huoneistosta perittävä käyttövastike niin velvoite voi olla säädetty jo laissa tai edellyttää 49783: sanotun omakustannusperiaatteen mukaan. vielä tuomioistuimen määräystä. Näissä ta- 49784: Säännös asuinhuoneiston tilapäisestä vuokraa- pauksissa purkamisen tulee voida tapahtua il- 49785: miskäytöstä olisi myös pykälän 1 momentissa. man asuntohallituksen lupaa. Asumisoi- 49786: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä keustalon tai sen omistavan yhtiön osakkeen 49787: edellytyksistä, joita asumisoikeustalon asuin- luovutuksensaajan osalta olisi tässäkin proses- 49788: huoneistojen pysyväiskäytöltä muuhun kuin sissa huomioitava, mitä 47 §:ssä säädetään. 49789: asumistarkoituksiin vaadittaisiin. Tällaiseen 49790: käyttötarkoituksen muutokseen vaadittaisiin 47 §. Asumisoikeustalon tai sen omistavan 49791: yhtiön osakkeen luovuttaminen. Asumisoi- 49792: aina asuntohallituksen lupa. Pysyvä lupa voisi 49793: keustalon ja talon omistavan yhtiön osakkei- 49794: koskea vain vähäistä osaa talon kaikista asuin- 49795: den luovutusta koskevat edellytykset vastaisi- 49796: huoneistoista. Kun asuntolainoituksessa huo- 49797: vat aravavuokratalojen ja näitä vuokrataloja 49798: mioon otettujen tilojen käyttötarkoitus muut- 49799: omistavien yhtiöiden osakkeiden luovutukselle 49800: tuu, olisi säännöksen mukaan mahdollista 49801: asuntotuotantolaissa asetettuja edellytyksiä. 49802: maksattaa takaisin se osa asuntolainasta, joka 49803: Tarkoituksena on, että tässä pykälässä tarkoi- 49804: vastaa luvassa tarkoitettua asuintilaa asetta- 49805: tetut talot ja osakkeet säilyisivät asuntotuotan- 49806: malla se luvan myöntämisen ehdoksi. 49807: tolain 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitet- 49808: Tarve käyttää asumistilaa muuhun tarkoi- 49809: tujen omistajatahojen omistuksessa asuntolai- 49810: tukseen voi olla myös tilapäinen. Säännöksessä 49811: ehdotetaan, että tällaiseen käyttötarkoituksen nan takaisinmaksun jälkeenkin. 49812: muutokseen luvan voisi myöntää kunta niiden Asumisoikeustalon omistajana olevan oi- 49813: perusteiden mukaan, jotka asuntohallitus vah- keushenkilön lakatessa tai sulautuessa toiseen 49814: vistaisi. yhteisöön olisi myös meneteltävä pykälässä 49815: Asuntolainoitettujen vuokratalojen käyttöä ehdotetuna tavalla. Näin olisi tehtävä myös 49816: koskee lähes vastaava lupamenettely. Yhtä lail- tilanteessa, jossa tällainen oikeushenkilö pure- 49817: la pykälän 2 momentin säännös olisi myös taan. Näissäkin tilanteissa asumisoikeustalon 49818: asuntolainoitettujen asumisoikeustalojen osalta tai sen omistavan yhtiön osakkeen luovutusta 49819: tarpeen, koska lainoitusvaiheessa vahvistettu olisi syytä ohjata siten, että talojen säilymistä 49820: talon tilojen käyttö voi myöhemmin sekä omis- tässä laissa tarkoitettuina taloina tuetaan. 49821: tajan että asukkaiden kannalta katsottuna 48 §. Asumisoikeustalon ja sen omistavan 49822: muodostua epätarkoituksenmukaiseksi. Näin yhtiön osakkeen luovutushinta. Pykälän sään- 49823: voi käydä, vaikka myös asumisoikeustaloihin nös vastaisi aravavuokratalon luovutuskor- 49824: voitaisiin hyväksyä samassa määrin kuin vuok- vauksen määrittelyä. Talon omistaja saisi luo- 49825: rataloihin muita kuin asuintiloja. vutushintana enintään hankinta-arvon rahoit- 49826: Pykälän 1 momentissa säädetty velvollisuus tamiseksi suorittamaosa määrän tarkistettuna 49827: ehdotetaan sanktioitavaksi vastaavalla tavalla rakennuskustannusindeksin muutosta vastaa- 49828: kuin mitä on voimassa huoneistojen osalta, vasti. Lisäksi omistaja olisi oikeutettu luke- 49829: joita on käytettävä kunnan vuokralaiseksi hy- maan hyväkseen siirtyvät lainat sekä talon 49830: väksymän henkilön vuokra-asuntona. Sanktion rakentamisen jälkeen tehdyt hyväksyttävät lisä- 49831: määräämismenettelyä on kuitenkin tässä sel- sijoitukset. 49832: 49833: 5 3004980 49834: 34 1990 vp. - HE n:o 59 49835: 49836: Silloin, kun yhtiölle on myönnetty lainaa aravavuokratalojen ja omistusasuntojen osalta 49837: ainoastaan asumisoikeustalon rakentamista säädettyä mitättömyyttä. 49838: varten, määrättäisiin yhtiön osakkeen korkein 51 §. Käyttö- ja luovutusrajoitusten merkin- 49839: sallittu luovutushinta osakkeen merkintähin- tä kiinnitysrekisteriin ja osakekirjoihin. La- 49840: nan mukaan. Merkintähintaa tarkistettaisiin kiehdotukseen ehdotetaan lukuisia sellaisia 49841: rakennuskustannusindeksin muutosta vastaa- säännöksiä, jotka rajoittaisivat asuntolainoite- 49842: vasti. Jos osakkeen merkintään liittyen on tun asumisoikeustalon käyttöä, tällaisen talon 49843: suoritettu hankinta-arvon suorittamiseksi muu- luovutusta tai tällaisen talon omistaman yhtiön 49844: ta oman pääoman erää, käsiteltäisiin sitä luo- osakkeiden luovutusta. Tällaisia säännöksiä 49845: vutushintaa määrättäessä kuten osakkeen mer- olisivat lakiehdotuksen 45 §:n 1 momentin ja 49846: kintähintaa. Se oman pääoman lisäys, jonka 46-48 §:n säännökset. 49847: omistaja on asumisoikeustalon parannusten ra- Kun omistusoikeus ja sen luovutus on edellä 49848: hoittamiseksi tai muutoin talon hyväksi tehnyt, mainitulla tavalla rajoitettua, on siitä yh- 49849: ehdotetaan myös otettavaksi huomioon puhee- tiölainsäädäntömme mukaan tehtävä merkintä 49850: na olevan osakkeen luovutushintaa laskettaes- muun muassa osakeluetteloon, osakekirjoihin, 49851: sa. Säännökset tästä olisivat pykälän 2 ja 3 jos sellaiset on annettu, ja yleensä myös kiinni- 49852: momentissa. tysrekisteriin. Merkinnän tekemisestä ja muut- 49853: Niitä tapauksia varten, että yhtiö on saanut tamisesta säädettäisiin asetuksella. 49854: lainaa sekä aravavuokratalon rakentamista 49855: varten että asumisoikeustalon rakentamista 49856: varten, tarvitaan erityissäännös. Pykälän 4 mo- 12 luku 49857: mentissa ehdotetaan, että näissä tapauksissa Erinäisiä säännöksiä 49858: osakkeen luovutushinta laskettaisiin ottamalla 49859: huomioon 2 ja 3 momentissa mainittujen erien Yleistä. Lukuun on koottu ne lain säännök- 49860: lisäksi asuntotuotantolain mukaisesti määrättä- set, jotka asiayhteytensä vuoksi eivät kuulu 49861: vä luovutushinta. edellä oleviin muihin lukuihin. 49862: Pykälässä säädettäisiin kunnan tehtäväksi 52 §. Toimivaltainen kunta ja kunnan viran- 49863: vahvistaa laissa tarkoitettu luovutushinta. Käy- omainen. Samalla asumisoikeustalon omista- 49864: tännössä kunnan viranomaiset tarkastaisivat jana voi olla useita asumisoikeustaloja ja eri 49865: talon omistajan laatiman laskelman oikeelli- kuntien alueella. Kun tässä laissa asetettaisiin 49866: suuden luovutuksen hyväksymisen yhteydessä. kunnalle tehtäviä kuten 4 ja 23 §:n säännökset, 49867: Laissa mainitut kunnan tehtävät kuuluisivat joiden mukaan kunta ottaisi kantaa asumisoi- 49868: sille kunnalle, missä asumisoikeustalo sijaitsee keuden saajiin, on tarpeen säätää myös siitä, 49869: paitsi 47 §:n tilanteessa toimivaltainen kunta mikä kunta kulloinkin olisi toimivaltainen. 49870: olisi asumisoikeustalon omistavan yhtiön koti- Toimivaltainen kunta olisi asumisoikeustalon 49871: kunta. sijaintikunta. 49872: 49 §. Pakkohuutokauppahinta. Pykälässä Kun luovutetaan asumisoikeustalon omista- 49873: olisi erityissäännös asumisoikeustalon ja sen van yhtiön osake, olisi edellä sanotun mukaan 49874: omistavan yhtiön osakkeen pakkohuutokaup- toimivaltaisia kuntia useita. Niinpä tilanteessa, 49875: patilanteita varten. Pakkohuutokaupassa omis- jossa samalla omistajalla on usean kunnan 49876: tuksen siirtyminen tapahtuisi ilman kunnan alueella asumisoikeustaloja ja luovutetaan yh- 49877: hyväksymismenettelyä. Säännöksellä rajoitet- tiön osake, ehdotetaan toimivattaiseksi kun- 49878: taisiin kuitenkin myyntihinnan tilittämistä si- naksi yhtiön kotikuntaa. 49879: ten, että se, jonka lukuun huutokauppa toimi- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan asunto- 49880: tetaan, saisi enintään tässä laissa säädettyjen tuotantolain 20 §:n 2 momenttia vastaavaa 49881: perusteiden mukaisesti määräytyvän luovutus- säännöstä kunnan viranomaisesta. 49882: hinnan. Säännökset tästä olisivat pykälän 1 53 §. Oikaisuvaatimus. Kunnan viranomai- 49883: momentissa. sen päätökseen voitaisiin hakea muutosta esit- 49884: Myyntihinnan ja luovutushinnan välinen tämällä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus eh- 49885: erotus on perusteeton etu ja se tulisi pykälän 2 dotetaan tehtäväksi päätöksen tehneelle viran- 49886: momentin mukaan tilittää asunto-olojen kehit- omaiselle, jos kyse on kunnanhallituksen tai 49887: tämisrahastoon. 52 §:n 2 momentissa tarkoitetun lautakunnan 49888: 50§. Luovutushinnan mitättömyys. Pykälän päätöksestä. Jos päätöksen on tehnyt muu 49889: säännös vastaisi asuntotuotantolaissa olevaa toimielin, luottamushenkilö tai viranhaltija, 49890: 1990 vp. - HE n:o 59 35 49891: 49892: tehtäisiin oikeisuvaatimus myös kunnanhalli- mistä koskeva päätös voitaisiin antaa tiedoksi 49893: tukselle tai edellä mainitulle lautakunnalle. Oi- asettamalla kunnanhallituksen tai lautakunnan 49894: kaisuvaatimus olisi aina tehtävä kirjallisesti ja pöytäkirja nähtäväksi siten kuin kunnallislaissa 49895: 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis- on säädetty. Pykälässä olisivat säännökset 49896: ta. Luonnollisesti päätökseen, johon voitaisiin myös siitä, milloin postitse tiedoksi annettu 49897: hakea oikaisua, olisi liitettävä oikaisuvaatimu- päätös tai ilmoitustaululle nähtäväksi pantu 49898: sosoitus. Oikaisuvaatimus määrättäisiin käsi- päätös katsotaan tiedoksi saaduksi. Muutoin 49899: teltäväksi viipymättä. noudatettaisiin, mitä tiedoksiannosta hallinto- 49900: 54 §. Valitus. Tämän lain nojalla tehtyyn asioissa annetussa laissa (232/66) säädetään. 49901: päätökseen voitaisiin hakea muutosta myös 56 §. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. 49902: valittamalla. Valitusoikeutta ei kuitenkaan olisi Pykälässä säädettäisiin kunnan viranomaisen 49903: kaikista päätöksistä. Pykälän 1 momentin mu- lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöön- 49904: kaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätök- panokelpoisuudesta. Tällainen päätös voitai- 49905: seen saisi hakea muutosta valittamalla asunto- siin panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku 49906: hallitukselle siinä järjestyksessä kuin muutok- päätökseen käy täytäntöönpanon johdosta 49907: senhausta hallintoasioissa annetussa laissa hyödyttömäksi tai jollei valitusviranomainen 49908: (154/50) säädetään. Valitus voitaisiin toimittaa kiellä täytäntöönpanoa. 49909: myös valituksenalaisen päätöksen tehneelle 57§. Virka-apu. Pykälän 1 momentissa sää- 49910: kunnan viranomaiselle. Hyvän hallintotavan dettäisiin asumisoikeustalon omistajan ja 2 49911: mukaisesti tämän tulisi lausuntonsa ohella toi- momentissa asumisoikeuden haltijan oikeudes- 49912: mittaa valitus viipymättä asuntohallitukselle. ta saada ulosotto- tai poliisiviranomaiselta 49913: Kunnan viranomaisen päätökseen muutosta virka-apua. 49914: haettaessa olisi siis aina ensin tehtävä 53 §:ssä 49915: tarkoitettu oikaisuvaatimus. Oikeus virka-apuun ehdotetaan järjestettä- 49916: Asumisoikeuden saajaksi ja asumisoikeuden vän samojen periaatteiden mukaan kuin on 49917: luovutuksensaajaksi hyväksymispäätökseen ei voimassa osapuolten oikeudesta virka-apuun 49918: saisi hakea muutosta valittamalla. Näistä pää- huoneenvuokrasuhteissa. Huomattavaa on, et- 49919: töksistä voitaisiin siten tehdä vain 53 §:ssä tä myös asumisoikeuden haltija olisi oikeutettu 49920: tarkoitettu oikaisuvaatimus. Muutoksenhaun virka-apuun, jos asumisoikeustalon omistaja 49921: salliminen ei ole perusteltua, koska etuuden ilmeisen oikeudettomasti estää häntä käyttä- 49922: saamatta jääminen säännönmukaisesti johtuisi mästä hänelle asumisoikeussopimuksen tai lain 49923: asumisoikeusasuntojen vähäisyydestä verrattu- mukaan kuuluvaa oikeutta. Asumisoikeustalon 49924: na niiden kysyntään. Valitusoikeutta ei myös- omistajalla ei ole oikeutta panna omin valloin 49925: kään ehdoteta päätökseen, jolla luovutushinta häätötuomiota täytäntöön, vaan tämä kuuluu 49926: on vahvistettu. Valitusoikeuden epäämisen pe- täytäntöönpanoviranomaisille. Toisaalta asu- 49927: rusteena olisi intressin vähäisyys. Oikaisuvaati- misoikeusasunnon haltija on velvollinen kor- 49928: mus voitaisiin tehdä myös luovutushintaa kos- vaamaan etuudet, joita hän nauttii täytäntöön- 49929: kevasta kunnan viranomaisen päätöksestä. panoa odotettaessa. 49930: Säännökset näistä valitusoikeuden rajoituksista Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että 49931: olisivat pykälän 2 momentissa. virka-apua pyytävän oikeus on selvä. Näin 49932: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että ollen oikeus virka-apuun rajoittuu lähinnä nii- 49933: asuntohallituksen tämän lain nojalla tekemään hin tapauksiin, jolloin asumisoikeustalon omis- 49934: päätökseen ei saisi ollenkaan hakea muutosta tajalla tai asumisoikeuden haltijalla on asumis- 49935: valittamalla. Intressi, jonka vuoksi muutosta oikeussopimuksen tai lain mukainen selvä oi- 49936: tämän lain nojalla tehtyyn asuntohallituksen keus, jonka käyttämistä estetään. Virka-apua 49937: päätökseen haettaisiin, olisi säännönmukaisesti pyytävän sopimusosapuolen on esitettävä selvi- 49938: siksi vähäinen, että valitusoikeuden kieltämistä tys avun saamisen perusteista. 49939: voidaan pitää perusteltuna. 58 §. Lomakekaavat. Lakiehdotuksen 2 §:n 49940: 55 §. Kunnan viranomaisen päätöksen tie- mukaan asumisoikeussopimus olisi tehtävä kir- 49941: doksianto. Tämän lain nojalla tehdyt kunnan jallisesti. Sopimuksen tekoa helpottaisi, jos 49942: viranomaisen päätökset saataisiin lähettää tie- ympäristöministeriö vahvistaisi asumisoi- 49943: doksi postitse. Hakijoiden suuren määrän keussopimuslomakkeen kaavan ja tarjolla olisi 49944: vuoksi ehdotetaan kuitenkin, että asumisoikeu- kaavan mukaisia sopimuslomakkeita. Tämän 49945: den saajaksi tai luovutuksensaajaksi hyväksy- lisäksi lienee tarvetta vahvistaa myös sopimus- 49946: 36 1990 vp. - HE n:o 59 49947: 49948: suhteessa käytettävien ilmoituslomakkeiden ja vuokratalossa. Pykälässä säädettäisiin, että 49949: muiden asiakirjojen kaavoja. asuntolainaa voitaisiin myöntää enintään 90 49950: 59§. Tarkemmat säännökset. Tämän lain prosenttia asuntotuotantolain 7 §:n 1 momen- 49951: täytäntöönpanosta ja soveltamisesta ehdote- tin mukaan vahvistetusta hankinta-arvosta. 49952: taan voitavan tarvittaessa säätää asetuksella. Mitään estettä ei luonnollisesti olisi sille, että 49953: Asumisoikeusasuminen olisi uusi asuntojen joku yhteisö ottaa lainaa vähemmän kuin 90 49954: hallintamuoto, joten asetuksenantovaltuutta prosenttia, jolloin asukkaiden sijoitus olisi yli 49955: tarvittaneen. Tarkemmat määräykset muun 10 prosenttia tai omistajan omia tai muita 49956: muassa 51 §:ssä tarkoitettujen merkintöjen te- varoja. Säännökset tästä olisivat pykälän 1 49957: kemisestä on tarkoitus antaa asetuksella. momentissa. 49958: 60 §. Voimaantulo. Laki on tarkoitus saat- Asuntotuotantolain vuokratalolainoitusta 49959: taa voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Tä- koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös asu- 49960: män lain nojalla on tarkoitus lainoittaa jo tänä misoikeustalojen lainoittamiseen, ellei tässä py- 49961: vuonna 500-600 asumisoikeusasunnon raken- kälässä tai asuntolainoitetuista asumisoi- 49962: tamista. keusasunnoista annetussa laissa olisi toisin sää- 49963: Täytäntöönpanon jouduttamiseksi olisi voi- detty. Erityissäännöksiä annettaisiin asukasva- 49964: tava ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin lintaperusteiden, luovutuksensaajaa koskevien 49965: toimenpiteisiin jo ennen lain voimaantuloa. edellytysten, luovutushinnan määrittelyn, 49966: Säännös tästä olisi pykälän 2 momentissa. asuntojen käytön ja asunnosta maksettavan 49967: käyttövastikkeiden osalta. Näin ollen tämän 49968: lain 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f sekä 15 j §:n 49969: 1.2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta säännöksiä ei sovellettaisi asumisoikeustaloi- 49970: hin, jotka ovat saaneet 6 §:n 1 momentin 8 49971: 6 §:n 1 momentin 8 kohta. Lainkohdassa kohdan nojalla asuntolainaa. 49972: määriteltäisiin ne yhteisöt, joille voitaisiin Asuntolainoitettu asumisoikeustalo saatai- 49973: myöntää lainaa asunto-olojen kehittämisrahas- siin asumisoikeusasunnoista annetun lain 49974: tosta asumisoikeustalojen rakentamista varten. ( 1 ) 47 §:n mukaan luovuttaa vain kun- 49975: Lainansaajina voisivat kuntien ja kuntainliitto- nalle tai kunnan hyväksymälle, asuntohallituk- 49976: jen lisäksi tulla kysymykseen samat valtioneu- sen vahvistamat perusteet täyttävälle luovutuk- 49977: voston nimeämät yleishyödylliset yhteisöt kuin sensaajalle. Saman säännöksen mukaan muu 49978: niin sanottujen normaalien aravavuokratalojen luovutus olisi mitätön. Milloin asuntolainoitet- 49979: osalta on nyt mahdollista. Myös uusia voitai- tu asumisoikeustalo luovutettaisiin mainitulla 49980: siin nimetä. Myös useiden tällaisten yhteisöjen tavalla, tulisi myös talon rakentamista varten 49981: yhdessä tai kuntien taikka kuntainliittojen myönnetty laina voida siirtää luovutuksensaa- 49982: kanssa yhdessä omistamat osakeyhtiöt voisivat jalle. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan valtio- 49983: olla lainansaajina. Milloin kuitenkin osakeyh- konttorille oikeutta tällaisissa tilanteissa siirtää 49984: tiön omistajina olisi muita kuin tässä pykälässä asuntolaina luovutuksensaajalle. 49985: määriteltyjä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai kun- 49986: tia taikka kuntainliittoja, tulisi osakkeenomis- 49987: tus olla siten järjestetty, että tosiasiallinen 1.3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta 49988: päätösvalta yhtiössä on koko ajan kunnilla, 49989: kuntainliitolla ja yleishyödyllisillä yhteisöillä. 1 §. Asumisoikeustalojen asukkaat maksaisi- 49990: Tosiasiallisen omistuksen osalta olisi siten rat- vat asumisoikeusasunnoistaan kuukausittain 49991: kaisevaa se, miten päätösvalta (äänivalta) on käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnoista an- 49992: yhtiössä jakautunut, eikä esimerkiksi se, miten netun lain 4 luvussa olisivat säännökset käyttö- 49993: osakkeiden lukumäärä jakautuu. vastikkeen määräytymisestä. Tarkoituksena 49994: 16 §. Asumisoikeustaloille myönnettäisiin on, että asumisoikeusasunnon käyttövastikkeet 49995: uuden vuoden 1990 alussa käyttöön otetun niin määräytyisivät niin sanotun omakustannuspe- 49996: sanotun yhtenäislainajärjestelmän mukaista riaatteen mukaisesti. Asuntohallitus voisi vah- 49997: vuokratalolainaa. Koska tarkoituksena on, että vistaa asumisoikeusasunnosta perittäviä käyt- 49998: taloon asumisoikeussopimusten nojalla asuk- tövastikkeita määrättäessä noudatettavat ylei- 49999: kaaksi tulevat sijoittavat rakentamista varten set perusteet. Koska asumisoikeusasuntojen 50000: oman panoksensa, ei valtion asuntolainaa kui- käyttövastike olisi verrattavissa aravavuokrata- 50001: tenkaan tarvittaisi niin paljon kuin normaalissa lon huoneistosta perittävään vuokraan, ehdote- 50002: 1990 vp. - HE n:o 59 37 50003: 50004: taan asumistukilain 1 §:n 1 momenttia muutet- ja ensimmäiset talot valmistuisivai jo vuonna 50005: tavaksi siten, että asumistukilain, asumistuki- 1991. Asuntoihin tulevat asumisoikeusasuk- 50006: asetuksen taikka asumistuen määräytymispe- kaat tulisi voida valita jo siinä vaiheessa, kun 50007: rusteita koskevan valtioneuvoston päätöksen talojen rakentaminen aloitetaan eli syksyllä 50008: vuokra-asunnoista annettuja säädöksiä ja mää- 1990. Tähän hallituksen esitykseen kuuluvien 50009: räyksiä sovellettaisiin myös asumisoikeusasun- lakiehdotusten lisäksi asumisoikeustalojen lai- 50010: toihin. noittamista, asumisoikeusasuntojen hallintaa 50011: ja asukasvalintaa koskevat alemmanasteiset 50012: säännökset ja määräykset olisi tästä syystä 50013: 2. Voimaantulo myös tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä 50014: heinäkuuta 1990. 50015: Asuntohallitukselle on jätetty jo viime syksy- 50016: nä hakemuksia asumisoikeusasuntojen lainoit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 50017: tamiseksi. Tarkoituksena on, että näille koh- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 50018: teille myönnettäisiin asuntolainaa syksyllä 1990 tukset: 50019: 38 1990 vp. - HE n:o 59 50020: 50021: 50022: 50023: 1. 50024: Laki 50025: asumisoikeusasunnoista 50026: 50027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 50028: 50029: luku 3§ 50030: Yleisiä säännöksiä Asumisoikeusmaksun määrä 50031: 1§ 50032: Asumisoikeustalon rakentamisvaiheesta pe- 50033: Asumisoikeus rittävät asumisoikeusmaksut eivät saa yhdessä 50034: ylittää määrää, joka tarvitaan asuntotuotanto- 50035: Asumisoikeudella tarkoitetaan tässä laissa lain mukaisesti vahvistettavan, asuntolainoi- 50036: luonnolliselle henkilölle luovutettua oikeutta tuksen perustana olevan hankinta-arvo-osuu- 50037: hallita asuinhuoneistoa ja mahdollisesti muita den rahoittamiseksi tämän osuuden rahoitta- 50038: tiloja talossa (asumisoikeustalo), jonka raken- mista varten otettavien lainojen ja oman pää- 50039: tamiseen on myönnetty asuntotuotantolain oman lisäksi. 50040: 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lai- 50041: naa. Asumisoikeus perustuu asumisoikeustalon Asumisoikeusmaksuina voidaan kerätä enin- 50042: omistajan ja asumisoikeuden saajan väliseen tään 15 OJo asuntolainoituksen perustana ole- 50043: sopimukseen (asumisoikeussopimus). vasta hankinta-arvo-osuudesta. 50044: Kun asumisoikeus perustetaan, oikeuden 50045: saajanon maksettava talon omistajalle asumis- 4§ 50046: oikeusmaksu. Lisäksi asumisoikeuden haltijan 50047: on maksettava käyttövastiketta siten kuin tässä Asumisoikeuden haltijat 50048: laissa säädetään. 50049: Ehto, jonka mukaan asumisoikeuden edelly- Valtioneuvosto antaa yleiset määräykset asu- 50050: tykseksi tai asumisoikeuden perusteella asete- misoikeuden haltijoiden valintaperusteista ja 50051: taan asumisoikeuden haltijalle muu kuin tässä valinnassa noudatettavasta menettelystä. 50052: laissa tarkoitettu maksuvelvollisuus, on mitä- Asumisoikeuden saajan tulee olla kunnan 50053: tön. hyväksymä 1 momentissa tarkoitetut edellytyk- 50054: set täyttävä henkilö tai henkilö, jolle asumisoi- 50055: 2§ keus tämän lain mukaan voi siirtyä. 50056: Asumisoikeussopimus Asumisoikeussopimus, jolla asumisoikeus 50057: annetaan muulle kuin 2 momentissa tarkoite- 50058: Asumisoikeussopimus ja sen muutos on, ol- tulle henkilölle, on mitätön. 50059: lakseen asumisoikeuden saajaa sitova, tehtävä 50060: kirjallisesti, ja siitä tulee käydä ilmi: Asumisoikeuden saajien valitsemiseksi kun- 50061: 1) sopimuksen osapuolet; nan on julistettava asumisoikeudet hakettavik- 50062: si. Myös useammat kunnat yhdessä voivat 50063: 2) asuinhuoneisto sekä mahdollinen muu julistaa kuntien alueella jaettavat asumisoikeu- 50064: rakennuksen tai kiinteistön osa, jota asumisoi- det haettaviksi. Käyttöön otettavat ja vapautu- 50065: keus koskee (huoneisto); vat asumisoikeusoikeudet luovutetaan 1 mo- 50066: 3) huoneistosta suoritetun asumisoikeusmak- mentissa tarkoitetut ehdot täyttäville hakijoille 50067: sun suuruus ja sen määräytymisen peruste; hakemusten jättöajankohdan mukaisessa jär- 50068: 4) huoneistosta suoritettavan käyttövastik- jestyksessä. 50069: keen suuruus ja sen määräytymisperusteet; Asumisoikeuden luovutuksesta sekä sen siir- 50070: 5) asumisoikeuteen liittyvät muut sopimus- tymisestä avio-oikeuden taikka perinnön tai 50071: ehdot. testamentin nojalla säädetään 7 luvussa. 50072: 1990 vp. - HE n:o 59 39 50073: 50074: 5§ oikeuden haltijalla ei myöskään ole edellä mai- 50075: Säännösten pysyvyys ja pakottavuus nittua oikeutta aikaisemmasta ajankohdasta 50076: kuin siitä, jolloin talon omistaja on saanut 50077: Mitä tässä laissa on säädetty, on voimassa tiedon puutteellisuudesta. 50078: myös sen jälkeen, kun 1 §:n 1 momentissa 50079: tarkoitettu laina on maksettu takaisin. 9§ 50080: Tämän lain säännöksistä ei voida asumisoi- Vahingonkorvaus 50081: keussopimuksessa poiketa asumisoikeuden hal- 50082: tijan tai tältä oikeutensa johtaneen vahingoksi. Asumisoikeuden haltijalla on oikeus kor- 50083: vaukseen vahingosta, joka hänelle on aiheutu- 50084: nut 6-8 §:ssä tarkoitetusta talon omistajan 50085: 2 luku sopimusrikkomuksesta, jollei talon omistaja 50086: Talon omistajan velvollisuudet sopimus- osoita, ettei sopimusrikkomus eikä vahinko 50087: suhteessa johdu laiminlyönnistä tai muusta huolimatto- 50088: muudesta hänen puolellaan. 50089: 6§ 50090: 10§ 50091: Huoneiston luovutus asumisoikeuden haltijan 50092: hallintaan Huoneiston tuhoutuminen tai sen käytön kiel- 50093: täminen 50094: Talon omistajan on pidettävä huoneisto asu- 50095: misoikeuden haltijan saatavana sinä päivänä, Jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen 50096: jona tällä asumisoikeussopimuksen mukaan on kieltää sen käyttämisen asuntona, asumisoi- 50097: oikeus saada huoneisto hallintaansa. keussopimus lakkaa. 50098: Jos huoneiston tuhoutuminen johtuu talon 50099: 7§ omistajan laiminlyönnistä tai muusta huoli- 50100: Huoneiston kunto ja kunnossapito mattomuudesta, asumisoikeuden haltijalla on 50101: oikeus korvaukseen hänelle aiheutuneesta va- 50102: Asumisoikeuden haltijan saadessa huoneis- hingosta. 50103: ton hallintaansa huoneiston on oltava sellaises- Jos asumisoikeussopimus 1 momentin nojal- 50104: sa kunnossa kuin asumisoikeuden haltija koh- la lakkaa ennen kuin asumisoikeuden haltijalla 50105: tuudella voi edellyttää ottaen huomioon sopi- on oikeus saada huoneisto hallintaansa eikä 50106: muksen sisältö, huoneiston ikä, paikalliset talon omistaja lakkaamisperusteesta tiedon 50107: asunto-olosuhteet sekä muut seikat. saatuaan viipymättä ilmoita siitä asumisoikeu- 50108: Talon omistajan on myös asumisoikeuden den haltijalle, tällä on oikeus saada korvaus 50109: haltijan hallinta-aikana pidettävä huoneisto 1 talon omistajan laiminlyönnistä hänelle aiheu- 50110: momentissa tarkoitetussa kunnossa. tuneesta vahingosta. 50111: 50112: 8§ 50113: Käyttövastikkeen alentaminen huoneiston 3 luku 50114: puutteiden vuoksi Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvolli- 50115: suudet huoneistoa käytettäessä 50116: Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada 50117: vapautus käyttövastikkeen maksamisesta tai II § 50118: kohtuullinen alennus käyttövastikkeen mää- Asumisoikeuden haltijan oikeus kunnossapito- 50119: rään siltä ajalta, jona huoneistoa ei sen hallin- ja muutostöihin 50120: nan luovutuksen viivästymisen tai kunnon 50121: puutteellisuuden vuoksi ole voitu käyttää tai Asumisoikeuden haltijalla on oikeus tehdä 50122: jona sen kunto on muuten ollut puutteellinen. huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä niin 50123: Asumisoikeuden haltijalla ei kuitenkaan ole kuin tässä pykälässä säädetään. 50124: tällaista oikeutta, jos huoneiston luovutuksen Merkitykseltään olennaisesta kunnossapito- 50125: viivästyminen tai sen kunnon puutteellisuus ja muutostyöstä asumisoikeuden haltijan on 50126: johtuu hänen vastuulleen kuuluvasta seikasta. ennalta ilmoitettava talon omistajalle. 50127: Milloin kysymyksessä on hallinta-aikana synty- Ilman talon omistajan lupaa asumisoikeuden 50128: nyt huoneiston kunnon puutteellisuus, asumis- haltija ei saa ryhtyä 50129: 40 1990 vp. - HE n:o 59 50130: 50131: 1) toimenpiteeseen, joka saattaisi vahingoit- kaan vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa talon 50132: taa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa omistajan toimesta tai lukuun tehtävän työn 50133: talon omistajalle taikka muun huoneiston tai suorittaja. 50134: tilan haltijalle; Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, koskee 50135: 2) toimenpiteeseen, joka saattaisi vaikuttaa soveltuvin osin myös asumisoikeussopimuksen 50136: kantaviin rakenteisiin, taloon asennettuihin perusteella asumisoikeuden haltijan käytössä 50137: vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoihin olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä tilo- 50138: tai ilmastointijärjestelmään; ja ja laitteita. 50139: 3) kunnossapitotyöhön, josta asumisoikeu- Asumisoikeuden haltijan maksettavaa vahin- 50140: den haltija haluaa 12 §:n nojalla vaatia kor- gonkorvausta voidaan sovitella, jos se on koh- 50141: vausta talon omistajalta. tuullista ottaen huomioon vahinkoon johtaneet 50142: Talon omistajana on oikeus valvoa, että syyt, asumisoikeuden haltijan mahdollisuudet 50143: huoneiston kunnossapito- tai muutostyö teh- ennakoida ja estää vahingon syntyminen, ole- 50144: dään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän massa olevat vakuutukset ja vakuutusmahdol- 50145: rakennustavan mukaisesti. lisuudet sekä muut seikat. 50146: 50147: 12 § 15 § 50148: Asumisoikeuden haltijan oikeus korvaukseen Asumisoikeuden haltijan ilmoitusvelvollisuus 50149: kunnossapitotöistä 50150: Asumisoikeuden haltijan on viipymättä il- 50151: Asumisoikeuden haltijalla, joka talon omis- moitettava talon omistajalle huoneiston vahin- 50152: tajan luvalla on tehnyt huoneistossa tarpeellisia goittumisesta tai puutteellisuudesta. Ilmoitus 50153: kunnossapitotöitä, on oikeus saada niistä talon on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suure- 50154: omistajalta kohtuullinen korvaus. nemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. 50155: Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi 50156: 13§ aikaa, asumisoikeuden haltijan on ilmoitettava 50157: Talon omistajan pääsy huoneistoon siitä talon omistajalle ja varattava omistajalle 50158: mahdollisuus päästä huoneistoon. 50159: Talon omistajalla on oikeus päästä huoneis- Asumisoikeuden haltijan, joka laiminlyö 1 50160: toon, kun se on tarpeellista huoneiston hoidon, tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai 50161: kunnon, kunnossapito- tai muutostyön silmäl- pääsymahdollisuuden varaamisen, vastaa lai- 50162: läpitoa tai korjaustyön suorittamista varten. minlyönnistään aiheutuneesta vahingosta. 50163: Käynti huoneistossa on järjestettävä asumisoi- 50164: keuden haltijalle sopivana aikana, jollei työn 50165: kiireellisyys tai laatu muuta vaadi. 4 luku 50166: Käyttövastike ja sen maksaminen 50167: 14 § 50168: 16 § 50169: Asumisoikeuden haltijan vastuu huoneiston 50170: vahingoittumisesta Käyttövastikkeen määräytyminen 50171: Asumisoikeuden haltija on velvollinen kor- Asumisoikeuden haltijalta voidaan periä 50172: vaamaan talon omistajalle vahingon, jonka kohtuullista käyttövastiketta. 50173: hän tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai Käyttövastikkeiden suuruuden tulee määräy- 50174: muulla huolimattomuudenaan aiheuttaa huo- tyä niin, että vastiketuloilla voidaan kattaa 50175: neistolle. Asumisoikeuden haltija ei kuitenkaan yhteisöön kuuluvien asumisoikeusasuntojen ja 50176: ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja ylläpidon 50177: aiheutuu huoneiston käyttämisestä asumisoi- edellyttämät, kohtuullisen taloudenhoidon mu- 50178: keussopimuksen mukaiseen tarkoitukseen. kaiset menot. 50179: Asumisoikeuden haltija on velvollinen kor- Käyttövastikkeen määräytymisperusteiden 50180: vaamaan talon omistajalle myös vahingon, tulee lisäksi olla sellaiset, että käyttövastikkeet 50181: jonka huoneistossa hänen luvallaan oleskeleva jakautuvat huoneistojen kesken kohtuullisella 50182: henkilö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tavalla. Käyttövastikkeen voidaan sopia mää- 50183: tai muulla huolimattomuudenaan aiheuttanut räytyvän niin, että erilaisia menoeriä varten on 50184: huoneistolle. Asumisoikeuden haltija ei kuiten- eri maksuperuste, kuten huoneiston pinta-ala 50185: 1990 vp. - HE n:o 59 41 50186: 50187: taikka veden, sähkön tai muun hyödykkeen 19 § 50188: todellinen kulutus tai käyttö. 50189: Liikaa maksetun käyttövastikkeen palauttami- 50190: Käyttövastike ei saa olla paikkakunnalla 50191: nen 50192: käyttöarvoltaan samanveroisista huoneistoista 50193: yleensä perittäviä vuokria korkeampi. Jos tuomioistuin määrää käyttövastiketta 50194: Asuntohallitus voi vahvistaa käyttövastikkei- alennettavaksi, sen tulee huomioon ottaen 50195: ta määrättäessä noudatettavat yleiset perusteet. käyttövastikkeen alennuksen määrä, alentami- 50196: sen perusteet ja muut asiassa ilmenneet seikat 50197: 17 § viran puolesta samalla määrätä, onko talon 50198: Käyttövastikkeen korottaminen omistajan kokonaan tai osaksi palautettava 50199: liikaa maksettu käyttövastike. Palautusta ei 50200: Milloin talon omistaja haluaa korottaa käyt- kuitenkaan saa määrätä aikaisemmalta ajalta 50201: tövastiketta, hänen on ilmoitettava siitä asu- kuin käyttövastikkeen alentamisvaatimuksen 50202: misoikeuden haltijalle kirjallisesti. Samalla on tiedoksiantamista lähinnä edeltäneiltä kahdelta 50203: ilmoitettava korotuksen peruste ja uusi käyttö- vuodelta. 50204: vastike. Korotettu käyttövastike tulee voimaan 50205: aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua il- 20 § 50206: moituksen tekemistä lähinnä seuraavan käyttö- 50207: vastikkeen maksukauden alusta. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden kesto 50208: Talon omistajan ei kuitenkaan tarvitse erik- Asumisoikeuden haltija on velvollinen mak- 50209: seen ilmoittaa lämmöstä, vedestä tai muusta samaan käyttövastiketta huoneiston hallintaoi- 50210: huoneiston käyttöön kuuluvasta etuudesta suo- keuden kestoajalta sekä hallintaoikeuden päät- 50211: ritettavan korvauksen sellaisesta korotuksesta, tymisen jälkeiseltäkin ajalta, jos huoneiston 50212: joka perustuu kulutuksen kasvuun tai huoneis- hallinta vielä jatkuu. 50213: tossa asuvien henkilöiden lukumäärän lisäänty- 50214: miseen, jos etuus on sovittu korvattavaksi 50215: 21 § 50216: erikseen kulutuksen tai huoneistossa asuvien 50217: henkilöiden lukumäärän perusteella. Kunkin Käyttövastikkeen maksukausi ja maksamis- 50218: maksukauden kulutuksen määrä on ilmoitetta- ajankohta 50219: va asumisoikeuden haltijalle. 50220: Käyttövastike on maksettava viimeistään toi- 50221: 18 § sena päivänä käyttövastikkeen maksukauden 50222: alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin 50223: Käyttövastikkeen kohtuul/isuuden selvittämi- sovittu. Käyttövastikkeen maksukautena pide- 50224: nen tään kuukautta tai muuta ajanjaksoa, jolta 50225: Asumisoikeuden haltija voi saattaa asunton- käyttövastike sopimuksen mukaan on makset- 50226: sa tai muiden asumisoikeussopimuksen nojalla tava. 50227: hallitsemiensa tilojen käyttövastikkeen koh- Ehto, jonka mukaan asumisoikeuden halti- 50228: tuullisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi. jan on suoritettava käyttövastiketta ennakolta, 50229: Tuomioistuin ei kuitenkaan saa alentaa käyttö- on mitätön. 50230: vastikkeen määrää, jos se ylittää kohtuullisena 50231: pidettävän käyttövastikkeen vain vähän. 22 § 50232: Vaatimusta käyttövastikkeen kohtuullisuu- Käyttövastikkeen maksutapa 50233: den tutkimisesta ei voida panna vireille asumis- 50234: oikeussopimuksen nojalla hallitun huoneiston Käyttövastike saadaan aina suorittaa posti- 50235: hallinnan päätyttyä. tai pankkisiirron välityksellä taikka postiosoi- 50236: Tuomioistuimen on käyttövastikkeen alenta- tuksena. Suorituksen katsotaan tapahtuneen 50237: mista koskevassa päätöksessään määrättävä, sinä päivänä, jonka posti tai pankki on mer- 50238: mistä ajankohdasta alentaminen tulee voi- kinnyt maksupäiväksi maksajalle annettavaan 50239: maan. Jos tällaiseen alioikeuden päätökseen kuittiin tai jona talon omistajan osoitteella 50240: haetaan muutosta, käyttövastike on kuitenkin varustettu postiosoitus on maksajan saaman 50241: maksettava entisen suuruisena siihen saakka, kuitin mukaan jätetty postin kuljetettavaksi. 50242: kun hovioikeuden ratkaisu asiassa on annettu, Jos käyttövastike suoritetaan muulla kuin 1 50243: jollei toisin sovita. momentissa mainitulla tavalla, talon omistajan 50244: 6 300498D 50245: 42 1990 vp. - HE n:o 59 50246: 50247: on annettava siitä asumisoikeuden haltijalle luovutuksesta sovelletaan myös, kun asumisoi- 50248: kuitti. keus luovutetaan pakkotäytäntöönpanossa. 50249: Huoneiston sijaintipaikkakunnalla käyttö- Mitä avioliittolain 39 §:ssä on säädetty puo- 50250: vastike saadaan suorittaa talon omistajan liike- lison suostumuksesta ja sen merkityksestä so- 50251: huoneistossa tai muussa hänen määräämässään velletaan myös, kun asumisoikeus luovutetaan. 50252: paikassa. 50253: 24 § 50254: Luovutushinta 50255: 5 luku 50256: Asumisoikeuden luovutushinta ei saa ylittää 50257: Asumisoikeuden luovutus ja panttaus 2 momentin mukaan määräytyvää enimmäis- 50258: 23 § hintaa. 50259: Enimmäishintaan luetaan mukaan seuraavat 50260: Asumisoikeuden luovuttaminen erät: 50261: Asumisoikeuden haltija voi luovuttaa asu- 1) huoneistosta suoritettu, 1 §:n 2 momentis- 50262: misoikeuden enintään 24 §:n mukaan vahviste- sa tarkoitettu asumisoikeusmaksu; 50263: tusta luovutushinnasta 2) asumisoikeusmaksun indeksikorotus, joka 50264: vastaa asumisoikeusmaksun suorittamisen jäl- 50265: 1) henkilölle, jonka kunta on tämän lain 50266: keen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin 50267: sekä sen nojalla annettujen säännösten ja mää- 50268: räysten mukaisesti hyväksynyt luovutuksensaa- muutosta ja 50269: 3) luovuttajan tai häntä edeltäneiden asumis- 50270: jaksi; oikeuden haltijoiden huoneistoon tekemien tai 50271: 2) puolisolleen taikka suoraan etenevässä tai hallinta-aikanaan rahoittamien kohtuullisten 50272: takenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen tai parannusten arvo luovutushetkellä. Tätä arvoa 50273: muulle 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulle hen- määrättäessä on otettava huomioon parannus- 50274: kilölle. töistä aiheutuneet kustannukset, töiden ajan- 50275: Kun asumisoikeuden haltija haluaa luovut- kohta, niiden jäljellä oleva hyöty ja muut 50276: taa asumisoikeutensa muulle kuin 1 momentin seikat. 50277: 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle, hänen on Kunnan on vahvistettava 2 momentissa tar- 50278: ilmoitettava siitä talon omistajalle. Jollei talon koitettu enimmäishinta. Enimmäishinnan vah- 50279: omistaja kolmen kuukauden kuluessa ilmoi- vistamista varten talon omistajan on esitettävä 50280: tuksesta ole osoittanut luovutuksensaajaa, ta- kunnalle tarpeellinen selvitys. 50281: lon omistaja on asumisoikeuden haltijan vaati- Asuntohallitus voi antaa tarkempia ohjeita 2 50282: muksesta velvollinen Junastamaan asumisoi- momentin 3 kohdassa tarkoitettujen parannus- 50283: keuden 24 §:n mukaisesta hinnasta. Henkilöl- ten arvon huomioon ottamisesta enimmäishin- 50284: tä, jolle talon omistaja sittemmin luovuttaa taa määrättäessä. 50285: lunastetun asumisoikeuden, talon omistaja saa 50286: periä enintään 24 §:n mukaisen luovutushin- 25 § 50287: nan. 50288: Asumisoikeuden luovuttajan on luovutuksen 50289: Luovutuksen mitättömyys 50290: tai lunastuksen yhteydessä esitettävä alkuperäi- Asumisoikeuden luovutus muulle kuin 50291: nen asumisoikeussopimuksensa talon omista- 23 §:ssä tarkoitetulle henkilölle on mitätön. 50292: jalle, jonka on tehtävä siihen merkintä asumis- Jos asumisoikeuden luovutuksensaaja on si- 50293: oikeuden luovutuksesta, luovutushinnasta ja toutunut suorittamaan asumisoikeudesta 50294: sen maksamisesta sekä luovuttajan asumisoi- 24 §:n mukaista enimmäishintaa suuremman 50295: keuden lakkaamisesta. Asumisoikeuden luo- luovutushinnan, sitoumus on mitätön siltä osin 50296: vuttaja ei vapaudu velvollisuuksistaan asumis- kuin luovutushinta ylittää sallitun enimmäis- 50297: oikeuden haltijana ennen kuin asumisoikeus on hinnan. 50298: merkitty lakanneeksi. Käyttövastikkeen mak- 50299: suvelvollisuuden lakkaamisesta säädetään 26 § 50300: 20 §:ssä. Talon omistajan on laadittava luovu- 50301: tuksensaajan asumisoikeudesta uusi asumisoi- Asumisoikeuden panttaus 50302: keussopimus. Jos asumisoikeuden pääoma-arvo panta- 50303: Mitä tässä laissa säädetään asumisoikeuden taan, asumisoikeuden haltijan tai pantinsaajan 50304: 1990 vp. - HE n:o 59 43 50305: 50306: on ilmoitettava panttauksesta talon omistajal- tyinen syy. Huoneiston hallinta voidaan luo- 50307: le, jotta se tulisi asumisoikeuden haltijan vel- vuttaa enintään kahdeksi vuodeksi, jollei kunta 50308: kojia sitovaksi, ja asumisoikeuden haltijan on anna lupaa pidempiaikaiseen hallinnan luovu- 50309: luovutettava alkuperäinen asumisoikeussopi- tukseen. 50310: muksensa pantinsaajan hallintaan. Panttioi- Asumisoikeuden haltijan on ennen hallinnan 50311: keuden lakkaamisesta on pantinsaajan ilmoi- luovutusta ilmoitettava siitä talon omistajalle. 50312: tettava talon omistajalle. Asumisoikeuden hal- 50313: tijakin voi tehdä lakkaamisilmoituksen, jos 29 § 50314: hän samalla esittää talon omistajalle alkuperäi- Asumisoikeuden haltijan ja huoneiston halti- 50315: sen asumisoikeussopimuksensa. jan vastuu 50316: Jos asumisoikeus 23 §:n mukaisesti luovute- 50317: taan tai lunastetaan, panttioikeus ei kohdistu Henkilö, jolle asumisoikeuden haltija on 50318: luovutuksensaajan tai seuraajan asumisoikeu- luovuttanut huoneiston tai sen osan hallinnan, 50319: teen, jos sen haltija asumisoikeussopimuksen vastaa vahingosta, jonka hän olisi velvollinen 50320: tehdessään oli vilpittömässä mielessä. korvaamaan, jos hän olisi asumisoikeuden hal- 50321: Talon omistaja, jolle on ilmoitettu panttauk- tija. Jollei talon omistajan kanssa ole sovittu 50322: sesta, on velvollinen valvomaan, että pantin- toisin, asumisoikeuden haltija vastaa edelleen 50323: saajan oikeutta ei asumisoikeuden luovutuksen asumisoikeussopimuksen mukaan hänelle kuu- 50324: tai lunastuksen yhteydessä loukata, sekä kor- luvista velvollisuuksista sekä vahingosta, jonka 50325: vaamaan tämän velvollisuuden laiminlyönnistä huoneiston haltija on velvollinen korvaamaan 50326: pantinsaajalle aiheutuvan vahingon. talon omistajalle. 50327: Pantinsaajan oikeudesta periä saatavansa 50328: asumisoikeuden pääoma-arvosta on vastaavasti 50329: voimassa mitä kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä 7 luku 50330: säädetään, mukaan lukien sanotun pykälän 3 Asumisoikeuden haltijan avioero, kuolema tai 50331: momentin säännökset. Asumisoikeuden luovu- konkurssi 50332: tuksesta pantinsaajan lukuun on vastaavasti 50333: voimassa, mitä 23-25 §:ssä säädetään. 30 § 50334: Asumisoikeus osituksessa 50335: 6 luku Puoliso, jolla on oikeus saada osituksessa 50336: Huoneiston hallinta ja sen luovutus toiselle avio-oikeuden nojalla toisen puolison omai- 50337: suutta (tasinkoa), saa tasinkona vaatia itselleen 50338: 27 § toiselle puolisolle kuuluvan asumisoikeuden, 50339: Huoneiston hallinta jos 50340: 1) asumisoikeuden nojalla hallittua huoneis- 50341: Asumisoikeuden haltijan tulee käyttää huo- toa käytettiin puolisoiden yhteisenä kotina ja 50342: neistoa vakituisena asuotonaan tai hänen ja 2) milloin ositus toimitetaan elossa olevien 50343: hänen perheensä vakituisena asuntona. puolisoiden kesken, puoliso on enemmän asun- 50344: Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa enin- non tarpeessa. 50345: tään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi. Jos 24 §:ää noudattaen määrättävä asumis- 50346: Asumisoikeuden haltija ei muuten saa luo- oikeuden pääoma-arvo on suurempi kuin puo- 50347: vuttaa huoneiston tai muiden asumisoi- lisolle tuleva tasinko tai jos puolisalia ei ole 50348: keussopimuksessa tarkoitettujen tilojen hallin- oikeutta tasinkoon, hänellä on 2 momentin 1 50349: taa toiselle, ellei 28 §:stä johdu muuta. ja 2 kohdan mukaisin edellytyksin oikeus osi- 50350: tuksessa lunastaa toisen puolison asumisoikeus 50351: 28 § itselleen suorittamalla toiselle puolisolle rahana 50352: Huoneiston hallinnan väliaikainen /uovutus asumisoikeuden arvon ja hänelle mahdollisesti 50353: tasinkona tulevan määrän erotus. Mitä edellä 50354: Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa huo- on sanottu, sovelletaan vastaavasti puolisoiden 50355: neiston väliaikaisesti toisen käytettäväksi, jos omaisuuden erottelussa. 50356: hän toimensa, työnsä, opintojensa tai muun Jos asumisoikeus on pantattu sen hankki- 50357: sellaisen syyn takia tilapäisesti oleskelee toisella mista varten otetusta asumisoikeuden haltija- 50358: paikkakunnalla tai luovuttamiseen on muu eri- puolison velasta, edellytyksenä 1 ja 2 momen- 50359: 44 1990 vp. - HE n:o 59 50360: 50361: tin mukaiselle asumisoikeuden siirrolle on, että 32 § 50362: asumisoikeuden saava puoliso maksaa velan tai Ositukseen tai lunastukseen perustuva asumis- 50363: ottaa sen vastattavakseen. Velan määrä on oikeuden siirto 50364: tällöin puolisolle tulevaa tasinkoa suoritettaes- 50365: sa ja 2 momentissa tarkoitettua erotusta mää- Jos asumisoikeus luovutetaan tasinkona tai 50366: rättäessä laskettava asumisoikeuden arvon vä- lunastetaan 30 tai 31 §:n nojalla, sovelletaan 50367: hennykseksi. Velkojalla ei ole oikeutta ilman vastaavasti, mitä 23 §:n 3 momentissa sääde- 50368: painavia syitä kieltäytyä hyväksymästä edellä tään. Talon omistajan on laadittava uusi asu- 50369: tarkoitettua velan maksua tai velkavastuun misoikeussopimus henkilön kanssa, joka on 50370: siirtoa. saanut asumisoikeuden perinnön tai testamen- 50371: Puolisalla ei kuitenkaan ole 1 ja 2 momentis- tin nojalla. 50372: sa tarkoitettua oikeutta, jos asumisoikeuden 50373: siirtyminen hänelle olisi asumisoikeuden halti- 33 § 50374: jan kannalta kohtuutonta ottaen huomioon Asumisoikeuden haltijan konkurssi 50375: avioliiton kesto ja muut olosuhteet. 50376: Jos asumisoikeuden haltijan omaisuus on 50377: Mitä tässä pykälässä säädetään sovelletaan luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole 50378: vastaavasti asumisoikeuteen, joka kuuluu puo- talon omistajan asettamassa vähintään 14 päi- 50379: lisoille yhdessä. vän määräajassa ilmoittanut ottavansa vasta- 50380: takseen asumisoikeussopimuksesta aiheutuvien 50381: 31 § velvollisuuksien täyttämisestä tai asumisoikeu- 50382: den haltija samassa määräajassa asettanut vel- 50383: Asumisoikeuden haltijan kuolema vollisuuksien täyttämisestä vakuutta, talon 50384: omistajalla on oikeus purkaa asumisoi- 50385: Asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoi- keussopimus. Tällöin sovelletaan, mitä 50386: keus kuuluu kuolinpesään. 38 §:ssä säädetään. 50387: Jos asumisoikeus perinnön tai yleisjälkisää- Milloin asumisoikeuden haltija asettaa va- 50388: döksen nojalla siirtyy henkilölle, joka perittä- kuuden myöhemmin kuin 1 momentissa on 50389: vän kuollessa vakinaisesti asui muualla kuin säädetty, oikeutta asumisoikeuden purkami- 50390: huoneistossa, 27 §:n 1 momentissa tarkoitetul- seen ei ole, jos vakuus on asetettu ennen 50391: la henkilöllä, joka tuolloin vakinaisesti asui purkamisilmoituksen tiedoksisaamista. 50392: huoneistossa, on oikeus kolmen kuukauden 50393: kuluessa saannosta tiedon saatuaan lunastaa 50394: asumisoikeus itselleen. Jos lunastukseen oikeu- 8 luku 50395: tettuja ja halukkaita on useampi kuin yksi, Kahdelle tai useammalle yhteisesti kuuluva 50396: lunastusoikeus kuuluu heille yhdessä. Lunas- asumisoikeus 50397: tushinta on määrättävä 24 §:n säännöksiä nou- 50398: dattaen. 34 § 50399: Jos asumisoikeus perinnön tai testamentin Osuuden luovutus 50400: nojalla siirtyy henkilölle, joka tämän lain taik- Jos asumisoikeus kuuluu yhteisesti kahdelle 50401: ka sen nojalla annettujen säännösten tai mää- tai useammalle henkilölle, osuus siitä voidaan 50402: räysten mukaan ei voisi olla asumisoikeuden luovuttaa vain toiselle osaomistajalle tai, mui- 50403: luovutuksensaajana eikä asumisoikeutta lunas- den osaomistajien suostumuksella, 23 §:n 1 50404: teta 2 momentin mukaisesti tai talon omistajan momentissa tarkoitetulle henkilölle. Luovutus 50405: asettamassa kohtuullisessa määräajassa luovu- muulle henkilölle on mitätön. Luovutushinta 50406: teta 2 momentissa tai 23 §:n 1 momentin 1 saa olla enintään luovutettavaa osuutta vastaa- 50407: kohdassa tarkoitetulle henkilölle, talon omista- va osa 24 §:n mukaan määräytyvästä enim- 50408: jana on oikeus lunastaa asumisoikeus 24 §:n mäishinnasta. Luovutushintaa koskeva sitou- 50409: mukaisesta luovutushinnasta. mus on mitätön siltä osin kuin luovutushinta 50410: Mitä 3 momentissa säädetään ei sovelleta ylittää sallitun enimmäishinnan. 50411: niin kauan kuin huoneisto on perintökaaren Mitä 23 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään 50412: säännösten nojalla eloonjääneen puolison hal- koskee vastaavasti myös asumisoikeuden osuu- 50413: linnassa. den luovutusta. 50414: 1990 vp. - HE n:o 59 45 50415: 50416: 35 § Talon omistajan oikeudesta purkaa sopimus 50417: Yhteisomistussuhteen purkaminen säädetään lisäksi 33 ja 42 §:ssä. 50418: 50419: Jos asumisoikeus kuuluu yhteisesti kahdelle 37 § 50420: tai useammalle henkilölle ja joku heistä haluaa Varoitus purkamisoikeuden käyttämisestä 50421: saada yhteisomistuksen lakkaamaan, oikeus 50422: voi, milloin 34 §:n 1 momentin mukaisesta Talon omistaja ei saa purkaa asumisoi- 50423: luovutuksesta ei päästä osaomistajien kesken keussopimusta 36 §:n 1 momentin 3-6 koh- 50424: sopimukseen, osaomistajan hakemuksesta dassa mainitulla perusteella, ellei hän ole anta- 50425: määrätä, että koko asumisoikeus on luovutet- nut asumisoikeuden haltijalle kirjallista varoi- 50426: tava 23 §:n mukaisesti. Luovutuksensaajaksi tusta. Varoitus on annettava tiedoksi niin kuin 50427: voidaan tällöin valita osaomistaja tai, jos kaksi haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty tai 50428: tai useampi heistä haluaa luovutuksensaajaksi, muuten todistettavasti. 50429: heidät yhdessä. Osaomistajilla on oikeus tulla Jos asumisoikeuden haltija varoituksen saa- 50430: luovutuksensaajaksi ennen muuta henkilöä. tuaan viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai 50431: oikaisu muuten tapahtuu, talon omistajalla ei 50432: ole oikeutta asumisoikeussopimuksen purkami- 50433: 9 luku seen. 50434: Asumisoikeussopimuksen purkaminen Varoitusta ei kuitenkaan tarvita, jos asumis- 50435: oikeuden haltijan 36 §:n 1 momentissa tarkoi- 50436: 36 § tettu menettely on toistunut ja hänelle on jo 50437: Talon omistajan purkamisperusteet aikaisemmin annettu sen vuoksi varoitus taik- 50438: ka jos asumisoikeuden haltija 36 §:n 1 momen- 50439: Talon omistajana on oikeus purkaa asumis- tin 4 tai 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 50440: oikeussopimus: on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla. 50441: 1) jos asumisoikeuden haltija laiminlyö suo- 50442: rittaa sovitun asumisoikeusmaksun tai käyttö- 38 § 50443: vastikkeen säädetyssä tai sovitussa ajassa; Purkamisilmoitus 50444: 2) jos asumisoikeuden haltija on luovuttanut 50445: huoneiston tai sen osan hallinnan toiselle vas- Talon omistajan, joka haluaa käyttää tässä 50446: toin tämän lain säännöksiä; laissa säädettyä oikeutta asumisoikeussopi- 50447: 3) jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoi- muksen purkamiseen, on annettava kirjallinen 50448: tukseen kuin tässä laissa ja asumisoikeussopi- purkamisilmoitus. Siinä on mainittava purka- 50449: muksessa on edellytetty; misperuste ja sopimuksen päättymisen ajan- 50450: 4) jos asumisoikeuden haltija viettää tai sallii kohta, jos sopimus halutaan päättyväksi myö- 50451: vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää; hemmin kuin välittömästi purkamisilmoituksen 50452: 5) jos asumisoikeuden haltija laiminlyö vel- tiedoksiannosta. 50453: vollisuutensa pitää huolta huoneistosta; tai Purkamisilmoitus on annettava tiedoksi niin 50454: 6) jos asumisoikeuden haltija huoneistossa kuin haasteen tiedoksi antamisesta on säädetty 50455: rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttä- tai muuten todistettavasti. 50456: miseksi on säädetty tai määrätty. Purkamisilmoituksesta käy myös haaste tai 50457: Jos 1 momentissa tarkoitetulla menettelyllä hakemus ulosotonhaltijalle asumisoikeuden 50458: on vähäinen merkitys, ei oikeutta asumisoi- haltijan häätämisestä asumisoikeussopimuksen 50459: keussopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. purkamisen johdosta. 50460: Mitä 1 momentin 2-6 kohdassa ja 2 mo- 50461: mentissa on säädetty, koskee soveltuvin osin 39 § 50462: myös asumisoikeussopimuksen perusteella asu- Muuttopäivä 50463: misoikeuden haltijan käytössä olevia kiinteis- 50464: tön tai rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita. Muuttopäivä asumisoikeussopimuksen päät- 50465: Talon omistajan on vedottava purkamispe- tyessä sopimuksen purkamisen johdosta on 50466: rusteeseen kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on sopimuksen päättymispäivää lähinnä seuraava 50467: tullut hänen tietoonsa. Talon omistaja ei kui- arkipäivä. Muuttopäivänä asumisoikeuden hal- 50468: tenkaan menetä purkuoikeuttaan niin kauan tijan on jätettävä puolet huoneistosta talon 50469: kuin 1 momentissa tarkoitettu asiantila jatkuu. omistajan käytettäväksi sekä ennen muuttopäi- 50470: 46 1990 vp. - HE n:o 59 50471: 50472: vää lähinnä seuraavan kolmannen päivän lop- hingon varalta, joka talon omistajalle voi ai- 50473: pua luovutettava huoneisto kokonaan tämän heutua siitä, että asumisoikeuden haltija lai- 50474: hallintaan. minlyö velvollisuutensa asumisoikeuden halti- 50475: jana. 50476: Jos 1 momentin mukaista vakuutta ei sovi- 50477: 10 luku tussa ajassa aseteta, talon omistajalla on oi- 50478: Muita asumisoikeutta koskevia säännöksiä keus purkaa sopimus. Oikeutta sopimuksen 50479: purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos vakuus on 50480: 40 § asetettu ennen purkamisilmoituksen tiedoksi- 50481: Asumisoikeusmaksun palauttaminen ja uusi saamista. 50482: asumisoikeussopimus 50483: 43 § 50484: Asumisoikeussopimuksen päätyttyä sen Talon omistajan pidätysoikeus 50485: vuoksi, että talon omistaja on purkanut sopi- 50486: muksen tai sopimus on lakannut 10 §:n nojal- Talon omistaja saa erääntyneen asumisoi- 50487: la, talon omistajan on kolmen kuukauden keusmaksun tai erääntyneen käyttövastikkeen 50488: kuluessa suoritettava asumisoikeuden haltijalle maksamisen varmistamiseksi pidättää saamis- 50489: 24 §:n mukainen luovutushinta. taan vastaavan määrän asumisoikeuden halti- 50490: Henkilöltä, jonka kanssa talon omistaja te- jan irtainta omaisuutta, joka on asumisoi- 50491: kee huoneistosta uuden asumisoikeussopimuk- keussopimuksessa tarkoitetuissa, asumisoikeu- 50492: sen, talon omistaja saa periä enintään 24 §:n den haltijan hallinnassa olevissa tiloissa. Pidä- 50493: mukaisen luovutushinnan. tysoikeus lakkaa, kun erääntynyt määrä mak- 50494: Mitä 23 §:n 3 momentissa säädetään, sovel- setaan tai sen suorittamisesta annetaan riittävä 50495: letaan myös, kun sopimus päättyy 1 momentis- vakuus. Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei 50496: sa tarkoitetulla tavalla. saa pidättää. Talon omistajan etuoikeudesta 50497: pidätettyyn omaisuuteen on voimassa, mitä 50498: 41 § vuokranantajan etuoikeudesta on säädetty. 50499: Puolisoiden yhteinen vastuu 50500: 44 § 50501: Jos puolisot käyttävät asumisoikeuden no- Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen 50502: jalla hallittua huoneistoa yhteisenä asunto- 50503: naan, he vastaavat yhteisvastuullisesti asumis- Sopimuksen purkamisilmoitusta lukuunotta- 50504: oikeussopimuksesta johtuvista velvollisuuksis- matta tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset saa- 50505: ta. Puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuk- daan lähettää postitse kirjatussa kirjeessä vas- 50506: sen osapuoli, vastaa toisen puolison muutettua taanottajan tavallisesti käyttämällä osoitteella. 50507: huoneistosta edelleen asumisoikeussopimukses- Jos ilmoitus on asianmukaisesti lähetetty, lä- 50508: ta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin hettäjä saa vedota ilmoitukseen, vaikka se 50509: kauan kuin hän asuu huoneistossa. myöhästyisi tai ei tulisi perille vastaanottajalle. 50510: Asiassa, joka koskee 1 momentissa tarkoitet- Tässä laissa tarkoitettu haaste saadaan antaa 50511: tua huoneistoa, kummallekin puolisolle on va- tiedoksi jommalle kummalle puolisoista, jos 50512: rattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin siihen puolisot käyttävät asumisoikeussopimuksessa 50513: harkitaan olevan syytä. tarkoitettua huoneistoa yhteisenä asuntonaan. 50514: Puolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kans- 50515: sa asumisoikeuden haltija elää avioliiton omai- 50516: sessa suhteessa. 11 luku 50517: Asumisoikeusjärjestelmän pysyvyys 50518: 42 § 50519: Vakuuden asettaminen 45 § 50520: Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen käyttö 50521: Asumisoikeussopimusta tehtäessä tai sopi- 50522: muksen ehtoja muutettaessa, asumisoikeuden Asuntotuotantolain nojalla lainoitetun asu- 50523: haltijan vaihtuessa tai näihin verrattavassa ti- misoikeustalon asuinhuoneistoja on käytettävä 50524: lanteessa voidaan sopia, että asumisoikeuden asumisoikeuden haltijoiden vakinaisina asun- 50525: haltija asettaa kohtuullisen vakuuden sen va- toina tai tilapäisesti vuokra-asuntoina. 50526: 1990 vp. - HE n:o 59 47 50527: 50528: Asuntohallitus voi myöntää luvan käyttää 1 tosta vastaavasti. Lisäksi luovuttaja on oikeu- 50529: momentissa tarkoitettua huoneistoa pysyvästi tettu saamaan luovuttajan vastattavaksi jäävän 50530: muuhun kuin asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa osan asuntolainoista tai niiden sijaan otetuista 50531: voi koskea vain vähäistä osaa talon kaikista ja niitä paremmalla etuoikeudella hyväksytyis- 50532: asuinhuoneistoista. Asuntohallitus voi asettaa tä lainoista. Luovutushintaa laskettaessa ote- 50533: luvan ehdoksi, että asuntolainasta maksetaan taan myös huomioon luovuttajan vastattavaksi 50534: takaisin se osa, joka vastaa luvassa tarkoitet- jäävä osa suoritettujen parannusten rahoitta- 50535: tua asuintilaa. Myös kunta voi asuntohallituk- miseksi tai muutoin talon hyväksyttävien me- 50536: sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää nojen kattamiseksi välttämättämistä lainoista 50537: luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin ja samassa tarkoituksessa suoritettu oman pää- 50538: asuintarkoitukseen tai pysyvästikin muina kuin oman lisäys. 50539: tässä laissa tarkoitettuina asuntoina. Asumisoikeustalon omistavan yhtiön osake 50540: Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin saadaan luovuttaa enintään hinnasta, joka on 50541: 1 ja 2 momentin säännöksiä, asumisoi- osakkeen merkintähinta tarkistettuna raken- 50542: keustalon omistaja on velvollinen suorittamaan nuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. 50543: valtiolle puoli prosenttia kultakin kalenterikuu- Osakkeen mcrkintään liittyvää asumisoi- 50544: kaudelta asunnon osalle laskettavasta talon tai keustalon hankinta-arvon rahoittamiseksi suo- 50545: taloryhmän hankinta-arvosta. Jos mainittua ritettua muuta oman pääoman erää käsitellään 50546: määrää ei vapaaehtoisesti suoriteta, asiasta luovutuksessa kuten osakkeen merkintähintaa. 50547: päättää asuntohallituksen vaatimuksesta lää- Osakkeen luovutushintaa laskettaessa otetaan 50548: ninoikeus. Valtiolle suoritettavaa määrää voi- lisäksi huomioon omistajan asumisoikeustalon 50549: daan alentaa, jos se muuten muodostuisi koh- hyväksyttyjen menojen kattamiseksi suoritta- 50550: tuuttomaksi. ma oman pääoman lisäys. 50551: Jos yhtiölle on myönnetty asuntotuotanto- 50552: 46 § lain mukaan myös muuta kuin lain 6 §:n 1 50553: Yhteisön sulautuminen, muuttaminen ja pur- momentin 8 kohdassa tarkoitettua lainaa, ote- 50554: kaminen taan osakkeen luovutushintaa määrättäessä 50555: huomioon 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen 50556: Asumisoikeustalon omistava yhteisö ei saa erien lisäksi asuntotuotantolain mukaisesti 50557: sulautua toiseen yhteisöön eikä sen yhteisö- määrättävä luovutushinta. 50558: muotoa saa muuttaa ilman asuntohallituksen Kunnan viranomainen vahvistaa tässä pykä- 50559: lupaa. Ilman tällaista lupaa yhteisöä ei myös- lässä tarkoitetun luovutushinnan. 50560: kään saa purkaa, ellei purkaminen johdu tuo- 50561: mioistuimen määräyksestä tai laissa säädetystä 49 § 50562: velvollisuudesta. Pakkohuutokauppahinta 50563: 47 § Asumisoikeustalo ja sen omistavan yhtiön 50564: Asumisoikeustalon tai sen omistavan yhtiön osake voidaan tämän lain estämättä myydä 50565: osakkeen luovuttaminen julkisella huutokaupalla niin kuin konkurssi- 50566: säännössä tai ulosottolaissa on säädetty taikka 50567: Asumisoikeustalo tai asumisoikeustalon pantatun osakkeen osalta panttaussopimukses- 50568: omistavan yhtiön osake saadaan luovuttaa vain sa on määrätty. Se, jonka lukuun julkinen 50569: kunnalle tai kunnan hyväksymälle, asuntohalli- huutokauppa toimitetaan, saa kuitenkin enin- 50570: tuksen vahvistamat perusteet täyttävälle luovu- tään tämän luvun säännösten mukaan määräy- 50571: tuksen saajalle. Muu luovutus on mitätön. tyvän luovutushinnan. 50572: Myyntihinnan ja tässä luvussa tarkoitetun 50573: 48 § luovutushinnan välinen erotus on tilitettävä 50574: Asumisoikeustalon ja sen omistavan yhtiön asunto-olojen kehittämisrahastoon. 50575: osakkeen luovutushinta 50576: 50§ 50577: Asumisoikeustalon luovutushintana on luo- Luovutushinnan mitättömyys 50578: vuttaja oikeutettu saamaan enintään hankinta- 50579: arvon rahoittamiseksi suorittamansa määrän Milloin luovutus on tapahtunut tämän luvun 50580: tarkistettuna rakennuskustannusindeksin muu- mukaisesti kunnalle tai kunnan hyväksymälle 50581: 48 1990 vp. - HE n:o 59 50582: 50583: luovutuksensaajalle, mutta säädettyä luovutus- soitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipy- 50584: hintaa korkeammasta hinnasta, hintaa koskeva mättä. 50585: sopimusehto on mitätön siltä osin kuin sovittu 50586: hinta ylittää sallitun luovutushinnan. 54§ 50587: 51 § Valitus 50588: Käyttö- ja luovutusrajoitusten merkintä kiinni- Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen 50589: tysrekisteriin ja osakekirjoihin saa hakea muutosta valittamalla asuntohalli- 50590: Kiinitysrekisteriin on tehtävä merkintä tukselle siinä järjestyksessä kuin muutoksen- 50591: 45 §:n 1 momentissa, 47 §:ssä ja 48 §:n 1 hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ 50592: momentissa tarkoitetuista rajoituksista. 50) säädetään. Valitus voidaan toimittaa myös 50593: Talon omistavan osakeyhtiön yhtiöjärjestyk- päätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle, 50594: seen on otettava maininta 46 ja 47 §:ssä sekä jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se 50595: 48 §:n 2-4 momentissa tarkoitetuista rajoi- viipymättä asuntohallitukselle. 50596: tuksista. Tämän lisäksi on osakekirjoissa mai- Asumisoikeuden saajaksi tai luovutuksen- 50597: nittava 47 ja 48 §:ssä tarkoitetuista rajoituksis- saajaksi hyväksymistä ja luovutushinnan vah- 50598: ta. vistamista koskevaan päätökseen ei kuitenkaan 50599: saa hakea muutosta valittamalla. 50600: Asuntohallituksen tämän lain nojalla anta- 50601: 12 luku 50602: maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit- 50603: Erinäisiä säännöksiä tamalla. 50604: 52§ 50605: 55 § 50606: Toimivaltainen kunta ja kunnan viranomainen 50607: Kunnan viranomaisen päätöksen tiedoksianto 50608: Tässä laissa tarkoitetaan kunnalla sitä kun- 50609: taa, jossa kysymyksessä oleva asumisoi- Kunnan viranomaisen päätös voidaan toi- 50610: keustalo sijaitsee. Luovutettaessa asumisoi- mittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedok- 50611: keustalon omistavan yhtiön osake, 47 §:ssä sisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei 50612: tarkoitettu kunta on kuitenkin yhtiön kotikun- muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, 50613: ta. kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoit- 50614: Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään- teella varustettuna on annettu postin kuljetet- 50615: nösten ja määräysten mukaan kunnalle kuulu- tavaksi. Asumisoikeuden saajaksi tai luovutuk- 50616: vat tehtävät hoitaa kunnanhallitus, jollei val- sensaajaksi hyväksymistä koskeva päätös voi- 50617: tuusto ole määrännyt niitä kokonaan tai osit- daan kuitenkin antaa tiedoksi asettamalla kun- 50618: tain kunnan jonkin lautakunnan hoidettaviksi nanhallituksen tai lautakunnan pöytäkirja näh- 50619: ja jollei laista muuta johdu. täväksi siten kuin kunnallislaissa on säädetty, 50620: jolloin tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen 50621: 53§ sinä päivänä, jona päätös on pantu nähtäväksi. 50622: Oikaisuvaatimus Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannos- 50623: ta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) 50624: Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymä- säädetään. 50625: tön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus 50626: kunnanhallituksen tai 52 §:n 2 momentissa tar- 50627: koitetun lautakunnan päätöksestä tehdään 56§ 50628: päätöksen tehneelle viranomaiselle. Muun toi- Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus 50629: mielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan 50630: päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnan- Kunnan viranomaisen päätös voidaan panna 50631: hallitukselle tai 52 §:n 2 momentissa tarkoite- täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoi- 50632: tulle lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtä- man, jollei muutoksen hakeminen päätökseen 50633: vä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi 50634: tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpa- 50635: hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimuso- noa. 50636: 1990 vp. - HE n:o 59 49 50637: 50638: 57§ omistajan ja asumisoikeuden haltijan välisessä 50639: Virka-apu suhteessa tarpeellisia ilmoituksia ja muita asi- 50640: akirjoja varten. 50641: Talon omistajana on oikeus saada virka- 50642: apua poliisiviranomaiselta tai ulosoton haltijal- 59§ 50643: ta, jos omistajalta kielletään 13 §:n mukainen 50644: pääsy huoneistoon tai jos virka-apu on tarpeen Tarkemmat säännökset 50645: 43 §:ssä tarkoitetun pidätysoikeuden turvaami- 50646: seksi. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 50647: Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit- 50648: virka-apua poliisiviranomaiselta tai ulosoton taessa asetuksella. 50649: haltijalta, jos talon omistaja ilmeisen oikeudet- 50650: tomasti estää asumisoikeuden haltijaa käyttä- 60 § 50651: mästä hänelle asumisoikeussopimuksen tai tä- 50652: män lain mukaan kuuluvaa oikeutta. Voimaantulo 50653: 50654: 58§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 50655: kuuta 199 . 50656: Lomakekaavat 50657: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50658: Ympäristöministeriö voi vahvistaa lomakkei- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 50659: den kaavat asumisoikeussopimusta sekä talon menpiteisiin. 50660: 50661: 50662: 50663: 2. 50664: Laki 50665: asuntotuotantolain muuttamisesta 50666: 50667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan- 50668: tolain (247 /66) 6 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta ja siitä 25 päivänä tammikuuta 1982 annetulla 50669: lailla (81182) kumotun 16 §:n tilalle uusi 16 § seuraavasti: 50670: 50671: 6§ noista sovelletaan 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f 50672: Asuntolainaa voidaan myöntää: sekä 15 j §:ää lukuunottamatta myös asumisoi- 50673: keustalon rakentamista varten myönnettäviin 50674: 8) kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai asuntolainoihin kuitenkin niin, että asuntolai- 50675: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- naa voidaan myöntää enintään 90 prosenttia 50676: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl- 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetusta asu- 50677: le asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja misoikeustalon hankinta-arvosta. 50678: ylläpitämistä sosiaalisin perustein harjoittavalle Jos 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu 50679: yhteisölle tai tällaisen yhteisön yksin tai yhdes- asumisoikeustalo luovutetaan asumisoikeus- 50680: sä kunnan tai kuntainliiton taikka toisen tässä asunnoista annetun lain ( 1 ) 47 §:ssä tar- 50681: kohdassa tarkoitetun yhteisön kanssa tosiasial- koitetulle luovutuksen saajalle, valtiokonttori 50682: lisesti omistavalle osakeyhtiölle asumisoi- voi siirtää asumisoikeustalon rakentamista var- 50683: keusasunnoista annetussa laissa ( 1 ) tar- ten myönnetyn asuntolainan luovutuksensaa- 50684: koitetun asumisoikeustalon rakentamista var- jan vastattavaksi. 50685: ten. 50686: Tämä laki tulee voimaan päivänä 50687: kuuta 199 . 50688: 16 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50689: Mitä tässä laissa on säädetty vuokratalon ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 50690: rakentamista varten myönnettävistä asuntolai- menpiteisiin. 50691: 50692: 50693: 7 3004980 50694: 50 1990 vp. - HE n:o 59 50695: 50696: 3. 50697: Laki 50698: asumistukilain 1 §:n muuttamisesta 50699: 50700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistuki- 50701: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa 50702: (154/87), näin kuuluvaksi: 50703: 50704: 1§ 50705: Asumistukea voidaan valtion varoista myön- 1 ) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon. 50706: tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis- 50707: tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si- 50708: ten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä Tämä laki tulee voimaan päivänä 50709: laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa kuuta 199 . 50710: taikka valtioneuvoston päätöksessä on vuokra- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50711: asunnosta säädetty tai määrätty, sovelletaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 50712: myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa menpiteisiin. 50713: 50714: 50715: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 50716: 50717: 50718: Tasavallan Presidentti 50719: MAUNO KOIVISTO 50720: 50721: 50722: 50723: 50724: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 50725: 1990 vp. - HE n:o 59 51 50726: 50727: Liite 50728: 50729: 2. 50730: Laki 50731: asuntotuotantolain muuttamisesta 50732: 50733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan- 50734: tolain (247 /66) 6 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta ja siitä 25 päivänä tammikuuta 1982 annetulla 50735: lailla (81/82) kumotun 16 §:n tilalle uusi 16 § seuraavasti: 50736: 50737: Voimassa oleva laki Ehdotus 50738: 50739: 6§ 6§ 50740: Asuntolainaa voidaan myöntää: Asuntolainaa voidaan myöntää: 50741: 50742: 8) kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai 50743: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- 50744: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl- 50745: le asuntojen vuokraomista tai tuottamista ja 50746: ylläpitämistä sosiaalisin perustein harjoittavalle 50747: yhteisölle tai tällaisen yhteisön yksin tai yhdes- 50748: sä kunnan tai kuntainliiton taikka toisen tässä 50749: kohdassa tarkoitetun yhteisön kanssa tosiasial- 50750: lisesti omistavalle osakeyhtiölle asumisoi- 50751: keusasunnoista annetussa laissa ( 1 ) tar- 50752: koitetun asumisoikeustalon rakentamista var- 50753: ten. 50754: 50755: 50756: 16 § 50757: Mitä tässä laissa on säädetty vuokratalon 50758: rakentamista varten myönnettävistä asuntolai- 50759: noista sovelletaan 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f 50760: sekä 15 j §:ää lukuunottamatta myös asumisoi- 50761: keustalon rakentamista varten myönnettäviin 50762: asuntolainoihin kuitenkin niin, että asuntolai- 50763: naa voidaan myöntää enintään 90 prosenttia 50764: 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetusta asu- 50765: misoikeustalon hankinta-arvosta. 50766: Jos 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu 50767: asumisoikeustalo luovutetaan asumisoikeus- 50768: asunnoista annetun lain ( 1 ) 47 §:ssä tar- 50769: koitetulle luovutuksen saajalle, valtiokonttori 50770: voi siirtää asumisoikeustalon rakentamista var- 50771: ten myönnetyn asuntolainan luovutuksensaa- 50772: jan vastattavaksi. 50773: 50774: Tämä laki tulee voimaan päivänä 50775: kuuta 199 . 50776: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50777: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 50778: menpiteisiin. 50779: 52 1990 vp. - HE n:o 59 50780: 50781: 3. 50782: Laki 50783: asumistukilain 1 §:n muuttamisesta 50784: 50785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistuki- 50786: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa 50787: (154/87), näin kuuluvaksi: 50788: 50789: Voimassa oleva laki Ehdotus 50790: 50791: 1§ 1§ 50792: Asumistukea voidaan valtion varoista myön- Asumistukea voidaan valtion varoista myön- 50793: tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis- tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis- 50794: tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si- tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si- 50795: ten kuin tässä laissa säädetään. ten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä 50796: laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa 50797: taikka valtioneuvoston päätöksessä on vuokra- 50798: asunnosta säädetty tai määrätty, sovelletaan 50799: myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa 50800: ( 1 ) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon. 50801: 50802: 50803: Tämä laki tulee voimaan päivänä 50804: kuuta 199 . 50805: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50806: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 50807: menpiteisiin. 50808: 1990 vp. - HE n:o 60 50809: 50810: 50811: 50812: 50813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-olojen kehittä- 50814: misrahastosta annetun lain muuttamisesta 50815: 50816: 50817: 50818: 50819: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50820: 50821: Esityksessä ehdotetaan, että asunto-olojen lanteessa, kohdentaa rahoitus sosiaalisen asun- 50822: kehittämisrahaston rahoituspohjan laajentami- topolitiikan tavoitteiden mukaisesti, luoda pa- 50823: seksi rahastolle annettaisiin lainoitustoimintan- remmat taloudelliset edellytykset asuntopoliit- 50824: sa rahoittamiseksi mahdollisuus myös pitkäai- tisten tukijärjestelmien kehittämiselle sekä 50825: kaiseen lainanottoon eduskunnan hyväksymän edistää pitkäaikaisten pääomamarkkinoiden 50826: lainanottovaltuuden rajoissa. Esityksen tarkoi- kehittymistä. 50827: tuksena on turvata sosiaalisen asuntotuotan- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 50828: non rahoitus muuttuneessa pääomamarkkinati- päivänä syyskuuta 1990. 50829: 50830: 50831: 50832: 50833: YLEISPERUSTELUT 50834: 50835: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut jille sekä niille yksityishenkilöille, jotka haluai- 50836: muutokset sivat sijoittaa varojaan pitkäaikaisesti ja riskit- 50837: tömästi. 50838: Asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun 50839: Jotta rahasto voisi rahoittaa tmmmtaansa 50840: lain (1144/89) mukaan rahaston johtokunnalla 50841: kulloinkin edullisimmin saatavissa olevalla lai- 50842: on rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi oi- 50843: nanotolla, ehdotetaan rahastolle annattavaksi 50844: keus päättää lyhytaikaisen lainan ottamisesta 50845: sellaiset lainanottovaltuudet, jotka mahdollis- 50846: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 50847: taisivat myös pitkäaikaisen lainanoton. Tarkoi- 50848: dessä määrätyissä rajoissa. 50849: tuksena on ottaa lainat markkamääräisinä. 50850: Suomen pääomamarkkinat ovat kuitenkin Yhtenä rahaston ottolainauksen muotona voisi 50851: voimakkaasti muuttumassa. Tämän vuoksi oli- olla myös indeksisidonnainen pitkäaikainen 50852: si myös valtion asuntolainoitukseen tarvittava obligaatiolaina, joka soveltuisi hyvin valtion 50853: rahoitus tarkoituksenmukaista hankkia asunto- asuntolainoituksen rahoitukseen, koska myös 50854: olojen kehittämisrahaston avulla pääomamark- valtion asuntolainoituksessa on kyse pitkäai- 50855: kinoilta. Tämä tapahtuisi lähinnä asunto-olo- kaisesta rahoituksesta. 50856: jen kehittämisrahaston nimissä liikkeeseen las- 50857: kettavilla asunto-obligaatioilla tai muilla jouk- Rahaston ottamien lainojen enimmäismää- 50858: kovelkakirjalainoilla. Myös pääomamarkkinoi- rästä päättäisi hallitusmuodon 64 §:n edellyttä- 50859: den kehittymisen kannalta olisi edullista ja mällä tavalla eduskunta. Lainanottovaltuuden 50860: tarkoituksenmukaista luoda asuntorahoituk- käytöstä ja lainojen ehdoista päättäisi edus- 50861: seen käytettävä uusi pitkäaikainen ja turvalli- kunnan ja valtioneuvoston antamissa rajoissa 50862: nen sijoitusmuoto, joka soveltuisi erityisen hy- rahaston johtokunta. Lainojen liikkeeseen las- 50863: vin vakuutuslaitoksille, eläkelaitoksille, sääti- kusta ja tarkemmista ehdoista huolehtisivat 50864: öille ja ulkomaisille institutionaalisille sijoitta- markkinoilla kulloinkin vallitsevan tilanteen 50865: 300531P 50866: 2 1990 vp. - HE n:o 60 50867: 50868: mukaan valtiovarainministeriö ja valtiokontto- 4. Valtiontaloudelliset vaikutuk- 50869: ri. set 50870: 50871: Ehdotus vähentäisi tarvetta kattaa rahastos- 50872: 2. Valmisteluvaiheet ta myönnettäviä lainoja valtion tulo- ja meno- 50873: arviossa rahastoon siirrettävällä määrärahalla, 50874: Eduskunta sisällytti hallituksen esitykseen kun tarvittavaa rahoitusta voitaisiin hankkia 50875: laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta ja sii- myös lainanotolla. Tämä antaa mahdollisuu- 50876: hen liittyvien lakien muuttamisesta antamaansa den mitoittaa tulo- ja menoarviossa rahastoon 50877: vastaukseen lausuman, jonka mukaan edus- siirrettävä määräraha siten, että se kattaisi vain 50878: kunta edellyttää, että hallitus selvittää kiireelli- valtiolle aiheutuvat todelliset menot eli rahas- 50879: sesti asunto-olojen kehittämisrahaston rahoi- ton varoista myönnettävien lainojen alikorkoi- 50880: tuspohjan laajentamisen siten, että rahastolle suuden muodossa annettavan tuen, rahaston 50881: annetaan lainoitustoimintansa rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat hoitokulut sekä 50882: mahdollisuudet myös pitkäaikaiseen lainanot- rahaston kulutusmenot. Laajat lainanottoval- 50883: toon mm. asunto-obligaatioilla eduskunnan tuudet antaisivat myös monipuoliset mahdolli- 50884: hyväksymän lainanottovaltuuden puitteissa. suudet muuttuvien pääomamarkkinoiden hyö- 50885: Myös hallitus on talous- ja tulopoliittiseen dyntämiseen ja rahasto voisi hankkia rahoitus- 50886: kokonaisratkaisuun liittyvien toimenpiteiden ta kulloinkin edullisimmalla tavalla. 50887: yhteydessä 15 päivänä tammikuuta 1990 toden- 50888: nut, että asunto-olojen kehittämisrahaston ra- 50889: hoituspohjan laajentamiseksi hallitus selvittää 5. Muita esitykseen vaikuttavia 50890: pikaisesti mahdollisuudet ottaa käyttöön pitkä- seikkoja 50891: aikaisia indeksiehtoisia asunto-obligaatioita. 50892: Esitys perustuu asunto-obligaatiotyöryhmän Esitykseen liittyy eduskunnalle erikseen an- 50893: muistioon (VM 15/1990). nettava hallituksen esitys valtion lainanottoval- 50894: tuuksista vuonna 1990. Valtioneuvoston ohje- 50895: säännön 19 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla 50896: 3. Organisatoriset vaikutukset asia esitellään valtiovarainministeriöstä. Mai- 50897: nittuun esitykseen ehdotetaan sisällytettäväksi 50898: Tarkoituksena on, että valtioneuvosto edus- valtuus, jonka nojalla asunto-olojen kehittä- 50899: kunnan myöntämien lainanottovaltuuksien pe- misrahastolle voitaisiin ottaa lainoja yhteensä 50900: rusteella tekisi asunto-olojen kehittämisrahas- enintään esityksessä yksilöitävään bruttomää- 50901: toa varten kehyspäätöksen, jossa annettaisiin rään saakka. 50902: yleisiä määräyksiä lainanotosta. Rahaston joh- Asunto-olojen kehittämisrahaston mahdolli- 50903: tokunta päättäisi saamissaan rajoissa lainojen suus hankkia rahoitusta myös indeksiehtoisilla 50904: ottamisesta. Koska valtion lainanotosta huo- asunto-obligaatioilla tulisi ottaa huomioon uu- 50905: lehtivat valtiovarainministeriö ja valtiokontto- distettaessa kuluvan vuoden lopussa päättyvä, 50906: ri, ehdotetaan, että myös rahaston lainanotto määräaikainen indeksiehdot kieltävä laki. 50907: järjestettäisiin samalla tavalla. Näin ollen eh- Asunto-obligaatioiden verotuskohtelu on rat- 50908: dotus ei aiheuta organisatorisia muutoksia. kaistava erikseen. 50909: 50910: 50911: 50912: 50913: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 50914: 50915: 50916: 1. Lakiehdotuksen perustelut 4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vas- 50917: taamaan sitä tilannetta, ettei rahaston lainan- 50918: 2 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 otto enää rajoittuisi vain lyhytaikaisten laino- 50919: momentti, johon otettaisiin perussäännös ra- jen ottamiseen maksuvalmiuden turvaamiseksi, 50920: haston oikeudesta lainanottoon. vaan rahasto voisi saamiensa valtuuksien ra- 50921: 1990 vp. - HE n:o 60 3 50922: 50923: joissa ottaa myös pitkäaikaista lainaa toimin- 2. Voimaantulo 50924: tansa rahoittamiseksi. 50925: Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1 paiVana 50926: syyskuuta 1990. Tarkoituksena on, että lainan- 50927: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 mo- otolla kerättäviä varoja saadaan rahaston käyt- 50928: mentti, jossa lainojen ottaminen ja niiden tar- töön maksatusmäärärahan vajeen kattamiseksi 50929: kemmista ehdoista päättäminen sekä muut kuluvana vuonna jo ennen syksyn lisämenoar- 50930: käytännön toimenpiteet osoitetaan valtiova- vion vahvistamista. Näin ollen ehdotetaan, että 50931: rainministeriön ja valtiokonttorin tehtäväksi. eduskunta voisi vuonna 1990 antaa rahastolle 50932: lainanottovaltuudet muutoinkin kuin tulo- ja 50933: 6 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi menoarvion käsittelyn yhteydessä. 50934: maininta, joka koskee rahaston lainojen rajaa- 50935: mista vain maksuvalmiuden turvaamista varten 50936: otettaviin lainoihin. Samalla pykälän sanontaa 3. Säätämisjärjestys 50937: ehdotetaan tarkistettavaksi. 50938: Koska eduskunta ehdotuksen mukaan mää- 50939: räisi valtuudet, joiden rajoissa asunto-olojen 50940: 7 §. Pykälän johdantokappaleesta ehdote- kehittämisrahasto voisi ottaa lainaa, ei edus- 50941: taan poistettavaksi sana "vuosittain", jotta kunnan päätösvalta ehdotuksen johdosta ka- 50942: pykälässä mainittuja asioita voitaisiin käsitellä ventuisi. Ehdotus sisältää itse asiassa muutok- 50943: myös lisämenoarvion yhteydessä. Lisäksi pykä- sen nykyiseen verrattuna vain sen osalta, että 50944: län 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutetta- lainanottovaltuus koskisi lyhytaikaisen lainan 50945: vaksi siten, että eduskunnan rahastolle anta- lisäksi myös pitkäaikaista lainaa. Näin ollen 50946: mat lainanottovaltuudet kattavat myös pitkäai- hallitus katsoo, että ehdotettu muutos voitai- 50947: kaisen lainanoton. Lisäksi pykälän 2 momen- siin toteuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk- 50948: tissa olevaa rahastosiirron mitoitusta koskevaa sessä. 50949: säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että 50950: siinä otetaan huomioon myös rahastolle anne- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 50951: tun lainanottovaltuuden käyttö. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 50952: 4 1990 vp. - HE n:o 60 50953: 50954: Laki 50955: asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta 50956: 50957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50958: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1989 asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain 50959: (1144/89) 4 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n johdantokappale, 1 momentin 2 kohta ja 2 50960: momentti sekä 50961: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti ja 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 50962: 50963: 2§ 7§ 50964: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 50965: Asunto-olojen kehittämisrahastolle voidaan dessä on: 50966: valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetun 50967: myöntämisvaltuuden nojalla myönnettyjen lai- 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- 50968: nojen rahoittamiseksi ottaa lainaa eduskunnan hastolle otettavien lainojen enimmäismäärä; 50969: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä sekä 50970: myöntämien valtion lainanottovaltuuksien ra- 50971: joissa sen mukaan kuin valtioneuvosto mää- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir- 50972: rää. rettävä määräraha on mitoitettava siten, että 50973: 4§ sen yhdessä 2 §:n 2 momentin mukaisten lai- 50974: Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun- nanottovaltuuksien nojalla otettavien lainojen 50975: nan tehtävänä on: ja rahastolla vuoden alussa olevien aiemmilta 50976: vuosilta kertyneiden sekä asianomaisena va- 50977: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä rainhoitovuonna kertyvien rahavarojen kanssa 50978: maksuvalmius ja tehdä 2 §:n 2 momentissa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettuihin 50979: tarkoitettujen valtuuksien rajoissa päätökset maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin 1 50980: rahaston toimintaa varten otettavista lainoista kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla myön- 50981: sekä niiden ehdoista; nettyjen lainojen ja korkotukien maksamiseen. 50982: 50983: Valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin 50984: tehtävänä on ottaa lainat ja päättää niiden Tämä laki tulee voimaan päivänä 50985: tarkemmista ehdoista sekä huolehtia rahaston kuuta 199 . Ennen lain voimaantuloa voi- 50986: lainanottoon kuuluvista muista toimenpiteistä. daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 50987: toimenpiteisiin. 50988: 6§ Vuonna 1990 eduskunta voi myöntää 2 §:n 2 50989: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- momentissa tarkoitetut lainanottovaltuudet 50990: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston toi- muutoinkin kuin tulo- ja menoarvion käsitte- 50991: mintaa varten otettujen lainojen lyhennykset, lyn yhteydessä. 50992: korot ja muut lainojen ottamisesta, hoitamises- 50993: ta ja takaisinmaksamisesta aiheutuvat menot. 50994: 50995: 50996: 50997: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 50998: 50999: 51000: Tasavallan Presidentti 51001: MAl.JNO KOIVISTO 51002: 51003: 51004: 51005: 51006: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 51007: 1990 vp. - HE n:o 60 5 51008: 51009: Liite 51010: 51011: 51012: 51013: 51014: Laki 51015: asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta 51016: 51017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51018: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1989 asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain 51019: (1144/89) 4 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n johdantokappale, 1 momentin 2 kohta ja 2 51020: momentti sekä 51021: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti ja 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 51022: 51023: Voimassa oleva laki Ehdotus 51024: 51025: 2§ 51026: 51027: Asunto-olojen kehittämisrahastolle voidaan 51028: valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetun 51029: myöntämisvaltuuden nojalla myönnettyjen lai- 51030: nojen rahoittamiseksi ottaa lainaa eduskunnan 51031: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä 51032: myöntämien valtion lainanottovaltuuksien ra- 51033: joissa sen mukaan kuin valtioneuvosto mää- 51034: rää. 51035: 51036: 4§ 51037: Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun- 51038: nan tehtävänä on: 51039: 51040: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä 51041: maksuvalmius ja päättää rahaston maksuval- maksuvalmius ja tehdä 2 §:n 2 momentissa 51042: miutta varten tarvittavien lyhytaikaisten laino- tarkoitettujen valtuuksien rajoissa päätökset 51043: jen ottamisesta valtion tulo- ja menoarviossa rahaston toimintaa varten otettavista lainoista 51044: määrätyissä rajoissa sekä tällaisten lainojen sekä niiden ehdoista; 51045: ehdoista; 51046: 51047: Valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin 51048: tehtävänä on ottaa lainat ja päättää niiden 51049: tarkemmista ehdoista sekä huolehtia rahaston 51050: lainanottoon kuuluvista muista toimenpiteistä. 51051: 51052: 6 § 6§ 51053: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- 51054: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston toi- 51055: maksuvalmiutta varten otettujen lainojen ly- mintaa varten otettujen lainojen lyhennykset, 51056: hennykset, korot ja lainanhoitokulut. korot ja muut lainojen ottamisesta, hoitamises- 51057: ta ja takaisinmaksamisesta aiheutuvat menot. 51058: 6 1990 vp. - HE n:o 60 51059: 51060: Voimassa oleva laki Ehdotus 51061: 51062: 7 § 7§ 51063: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 51064: dessä on vuosittain: dessä on: 51065: 51066: 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- 51067: haston maksuvalmiutta varten otettavien lyhyt- hastolle otettavien lainojen enimmäismäärä; 51068: aikaisten lainojen enimmäismäärä; sekä sekä 51069: 51070: Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir- 51071: rettävä määräraha on mitoitettava siten, että rettävä määräraha on mitoitettava siten, että 51072: sen yhdessä rahastolla vuoden alussa olevien sen yhdessä 2 §:n 2 momentin mukaisten lai- 51073: aiemmilta vuosilta kertyneiden sekä asianomai- nanottovaltuuksien nojalla otettavien lainojen 51074: sena varainhoitovuonna kertyvien rahavarojen ja rahastolla vuoden alussa olevien aiemmilta 51075: kanssa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettui- vuosilta kertyneiden sekä asianomaisena va- 51076: hin maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin rainhoitovuonna kertyvien rahavaroj.en kanssa 51077: 1 kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettuihin 51078: myönnettyjen lainojen ja korkotukien maksa- maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin 1 51079: miseen. kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla myön- 51080: nettyjen lainojen ja korkotukien maksamiseen. 51081: 51082: Tämä laki tulee voimaan pwvana 51083: kuuta 199 . Ennen lain voimaantuloa voi- 51084: daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 51085: toimenpiteisiin. 51086: Vuonna 1990 eduskunta voi myöntää 2 §:n 2 51087: momentissa tarkoitetut lainanottovaltuudet 51088: muutoinkin kuin tulo- ja menoarvion käsitte- 51089: lyn yhteydessä. 51090: 1990 vp. - HE n:o 61 51091: 51092: 51093: 51094: 51095: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöjärjestykseen pe- 51096: rustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäis- 51097: hinnoista ja laiksi leimaverolain 57 §:n muuttamisesta 51098: 51099: 51100: 51101: 51102: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 51103: 51104: Esityksen tavoitteena on parantaa kuntien siin huomioon sekä mahdollisista huoneiston 51105: mahdollisuuksia vaikuttaa kohtuuhintaisten kuntoonpanosta aiheutuvista vähennyksistä. 51106: asuntojen tarjontaan. Tarkoitus on hillitä suh- Kunnan lunastusoikeuden kohteena olisivat 51107: dannevaihteluista johtuvaa asuntojen hintojen vain vastikkeelliset saannot, kauppa ja vaihto. 51108: nousua ja estää asuntokeinottelua. Osakkeiden jälleenluovutusehtojen sääntelyn 51109: Esityksen tavoitteen toteuttamiseksi ehdote- lisäksi rakennusaikainen hinta- ja laatutason 51110: taan säädettäväksi laki yhtiöjärjestykseen pe- valvonta voitaisiin liittää myös tähän järjestel- 51111: rustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osak- mään ja toteuttaa esimerkiksi kunnan omista- 51112: keiden enimmäishinnoista. Lakia ehdotetaan malle maalle rakennettaessa sopimusjärjeste- 51113: sovellettavaksi kaikkiin niihin yhtiöihin, joiden lyin, jos kunta pitää myös tällaista sääntelyä 51114: yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön omistaman tarpeellisena. 51115: rakennuksen sijaintikunta olisi oikeutettu lu- Nyt ehdotettu laki ei veivoittaisi kuntia sen 51116: nastamaan yhtiön osakkeita. Kunnan lunastu- soveltamisalan piiriin kuuluvan asuntokannan 51117: soikeus siis perustuisi yhtiöjärjestyksen mää- aikaansaamiseen. Kukin kunta päättäisi itse, 51118: räykseen ja tähän lakiin. Määräys voitaisiin tuleeko sen alueelle lain soveltamisen piiriin 51119: ottaa alunperin yhtiöjärjestykseen, mutta liit- kuuluvaa tuotantoa. Kun kunta tuottaa tai 51120: tää siihen myös myöhemmin. Määräyksen ot- edellyttää rakennettavaksi kohtuuhintaisia 51121: taminen yhtiöjärjestykseen edellyttäisi kunnan asuntoja alueelle, joilla kysyntä nostaa asunto- 51122: suostumusta. jen hintatasoa, nyt ehdotetut säännökset tarjo- 51123: aisivat käyttökelpoisen keinon hallita asunto- 51124: Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua sekä jen hintojen kehitystä ja pitää hinnat kohtuul- 51125: omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Yhtiöt, lisina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja sen 51126: joihin lakia sovellettaisiin, olisivat siten joko lähikuntien kaupunkeihin on tarkoitus raken- 51127: asunto-osakeyhtiöitä tai kiinteistöosakeyhtiöi- taa aravatuotannon lisäksi kohtuuhintaisia 51128: tä. asuntoja useita tuhansia vuodessa. 51129: Laki antaisi kunnalle oikeuden asuntojen Leimaverolain 57 §:ää ehdotetaan muutetta- 51130: hintakehityksen vakauttamiseen siten, että se vaksi, jottei kunta joutuisi maksamaan leima- 51131: voisi laissa mainituin edellytyksin vaikuttaa veroa edellä mainitun lunastusoikeutensa no- 51132: osakkeiden enimmäishinnan määräytymiseen, jalla hankkimistaan osakkeista. 51133: lunastaa osakkeet niiden ostajalta ja määrätä Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan 51134: osakkeet luovutettaviksi kunnan välityksellä, lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin- 51135: kun ne on tarkoitus myydä. Osakkeita ei lunas- noista sekä laki leimaverolain 57 §:n muutta- 51136: tettaisi kauppahinnasta, vaan lunastushinnas- misesta on tarkoitut tulemaan voimaan 1 päi- 51137: ta. Lunastushinta olisi enintään enimmäishin- vänä heinäkuuta 1990. Ensiksi mainittua lakia 51138: ta, joka muodostuisi osakkeiden perushinnas- sovellettaisiin vuoden kuluttua lain voimaantu- 51139: ta, sen indeksitarkistuksesta ja huoneistolisäs- losta eräin edellytyksin myös yhtiöihin, joiden 51140: tä, jonka avulla talokohtaiset ja huoneistokoh- yhtiöjärjestykseen lain voimaan tullessa sisäl- 51141: taiset perusparannukset ja korjaukset otettai- tyy määräys kunnan lunastusoikeudesta. 51142: 51143: 51144: 300272H 51145: 2 1990 vp. - HE n:o 61 51146: 51147: 51148: 51149: 51150: SISÄLLYSLUETTELO 51151: 51152: Sivu Sivu 51153: YLEISPERUSTELUT............. . . . . . . . . . . . . 3 1 § Soveltamisala ...................... . 10 51154: 2 § Soveltamisalan rajoitukset ......... . 10 51155: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . • • . • • . • • 3 3 § Enimmäishinta ..................... . 12 51156: 1.2. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4 § Enimmäishinnan velvoittavuus ..... . 13 51157: 1.3. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 5 § Enimmäishinnan kohtuullisuus ..... . 13 51158: 2. Nykyinen tilanne • • • • • • • • • • . • • • • • • • . . . . . . . • • • • . 3 6 § Selvitys huoneistotisästä tai huoneis- 51159: ton normaalia huonommasta kun- 51160: 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto.................. 4 nosta ............................... . 13 51161: 3.1. Aikaisemmat lainsäädäntöehdotukset . . . . . 4 7 § Kunnan lunastusoikeus ja lunastu- 51162: 3.1.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 saika ............................... . 13 51163: 3.1.2. Asuntotonttikomitea . . . . . . . . . . . . . . 5 8 § Lunastushinta ...................... . 14 51164: 3.1.3. Kuntien maanhankinta- ja luovu- 9 § Lunastushinnan maksaminen ...... . 14 51165: tustoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 10 § Myyjän vastuu ostajalle ............ . 14 51166: 3.1.4. Kunnan tuella rakennettujen ja pe- 11 § Edelleenluovutus ................... . 14 51167: ruskorjattujen asuntojen hinta- ja 12 § Osakkeiden myynti kunnan välityk- 51168: laatutason lakisääteinen järjestämi- sellä ................................ . 15 51169: nen................................ 5 13 § Pakkotäytäntöönpano ............. . 15 51170: 3.1.5. Asunto-olojen kehittämisohjelma 14 § Rekisterin pito ..................... . 15 51171: vuosille 1989-1993 . . . . . . . . . . . . . . . . 6 15 § Yhtiön velvoitteet .................. . 16 51172: 3 .1.6. Selvitysmiehen ehdotus pääkau- 16 § Uuden osakkeenomistajan merkitse- 51173: punkiseudun rakentamisedellytys- minen osakeluetteloon ............. . 16 51174: ten turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 17 § Isännöitsijätodistus ................ . 17 51175: 3 .1. 7. Valtioneuvoston periaatepäätös 18 § Kunnan suostumus lunastusoikeuden 51176: pääkaupunkiseudun toimenpide- ottamiseen tai muuttamiseen ....... . 17 51177: alueen toimenpideohjelmaksi . . . . . . 6 19 § Kunnan suostumus yhtiön purkami- 51178: 3.2. Esityksen valmisteluvaiheet............... 7 seen tai sulautumiseen .............. . 17 51179: 4. Ehdotuksen pääkohdat • . . . • • • . . • . • . . . . • . . . • • • • 7 20 § Kilpailevat lunastusoikeudet ........ . 18 51180: 4.1. Lain soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 21 § Voimaantulo ....................... . 18 51181: 4.2. Osakkeiden enimmäishinnat . . . . . . . . . . . . . . 8 1.2. Leimaverolaki ........................... . 18 51182: 4.3. Osakkeiden lunastaminen................. 8 2. Voimaantulo ••••.•••..•.•....•••••••..••••.••• 19 51183: 4.4. Osakkeiden myynti kunnan välityksellä . . . 9 51184: 4.5. Pakkotäytäntöönpanotilanne............. 9 3. Säätämisjärjestys ••..•••••.•••••••••.•.••••••.. 19 51185: 4.6. Tiedonsaanti lain soveltamisalan piiriin LAKITEKSTIT ............................... . 21 51186: kuuluvista yhtiöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 51187: 1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan 51188: S. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin- 51189: tukset.......................................... 9 noista ••••••••.....••..•••••••.••••••.•••••••••• 21 51190: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10 2. Laki leimaverolain 57 §:n muuttamisesta •.•••• 25 51191: 1. Lakiehdotusten perustelut . • • • • • • . • • • • • • . • • • • • • 10 LIITE ........................................ . 26 51192: 1.1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kun- 51193: nan lunastusoikeudesta ja osakkeiden Rinnakkaisteksti ..•••.•••••.•••••••••••..•••••••.• 26 51194: enimmäishinnoista........................ 10 2. Laki leimaverolain 57 §:n muuttamisesta ..... . 26 51195: 1990 vp. - HE n:o 61 3 51196: 51197: 51198: 51199: 51200: YLEISPERUSTELUT 51201: 51202: 51203: 1. Esityksen yhteiskunnallinen jassa. Määräys kunnan lunastusoikeudesta voi- 51204: merkitys taisiin ottaa yhtiöjärjestyksiin myös asunto- tai 51205: kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistajien pää- 51206: 1.1. Tavoitteet töksellä ja kunnan suostumuksin. Kukin kunta 51207: muovaisi oman maa- ja asuntopoliittisen toi- 51208: Esityksen tavoitteena on parantaa kuntien mintamallinsa kunnan ja sen asukkaiden tar- 51209: mahdollisuuksia vaikuttaa kohtuuhintaisten peiden mukaan. 51210: asuntojen tarjontaan. Tarve asuntojen hintojen sääntelyn lisäksi 51211: Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain säännellä myös asuntojen laatutasoa ja hinta- 51212: (919/85) 5 §:n mukaan kunnan tehtävänä on ja laatusuhdetta vaihtelee huomattavasti eri 51213: luoda alueellaan yleiset edellytykset asunto- aikoina ja eri kunnissa. Myös kuntien resurssit 51214: olojen kehittämiselle. Esityksen tarkoituksena tässä suhteessa ovat varsin erilaiset. Ehdotettu 51215: on tukea tätä kehitystä. Ehdotetuna lailla an- lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä rakennusai- 51216: nettaisiin kunnille mahdollisuus sekä ensim- kaisesta hinta- ja laatutason valvonnasta, mut- 51217: mäisen luovutuksen että myöhempien luovu- ta tällainen valvonta voidaan tarvittaessa liittää 51218: tusten osalta enimmäishinnaltaan säännellyn tämän lain soveltamisen piiriin tulevan asunto- 51219: asuntokannan aikaansaamiseen asuntokannan kannan aikaansaamiseen ja toteuttaa sopimus- 51220: rahoitustavasta riippumatta. järjestelyin esimerkiksi rakennettaessa kunnan 51221: Tarve säännellä asuntojen hintoja ehdotetun maalle. 51222: lain keinoin on voimakkainta kasvun alueilla, 51223: missä asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjon- 51224: nan. 2. Nykyinen tilanne 51225: 51226: Suomessa ei ole lainsäädäntöä asuntojen jäl- 51227: 1.2. Keinot leenmyyntihintojen sääntelystä niiden rahoitus- 51228: tavasta riippumatta. Tällä hetkellä ainoastaan 51229: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, valtion asuntolainan tai eräissä tapauksissa 51230: jonka mukaan sijaintikunnan suostumuksin myös valtion varoista myönnetyn korkotuen 51231: voitaisiin asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosa- turvin rakennettavien, hankittavien tai perus- 51232: keyhtiön yhtiöjärjestykseen ottaa määräys, että korjattavien asuntojen hintatason sääntely 51233: sijaintikunnalla on oikeus lunastaa yhtiön siir- sekä ensimmäisen että myöhempien luovutus- 51234: tyviä osakkeita. Lailla säänneltäisiin paitsi lu- ten osalta on lainsäädännöllä järjestetty. Val- 51235: nastusoikeuden käyttämistä myös tällaisen osa- tion lainoittaman ja korkotukeman tuotannon 51236: keyhtiön osakkeiden enimmäishinnan määräy- ulkopuolella voivat kunnat sopimusmenettelyin 51237: tymistä. Osakkeiden myynti, osto ja vaihto säännellä asuntojen hintaa ja laatuakin, jos 51238: olisi mahdollista kunnan välityksellä, jos tällai- niin haluavat. Tällainen sopimus voidaan teh- 51239: nen välitysvelvoite asetettaisiin. dä esimerkiksi silloin, kun kunta tukee asumis- 51240: Kohtuuhintaisen asuntokannan aikaansaa- ta luovuttamalla tonttimaata rakentamiseen. 51241: misesta aluellaan ehdotetun lain mahdollista- Helsingin kaupunginvaltuusto teki 25 päivä- 51242: min keinoin päättäisi kukin kunta erikseen. nä tammikuuta 1978 päätöksen asuntojen 51243: Ehdotetussa laissa tarkoitetun asuntokannan hinta- ja laatutason sääntelyn aloittamisessa 51244: aikaansaamista voitaisiin edellyttää esimerkiksi Helsingissä. Päätöksen soveltamisohjeet kau- 51245: maapohjan kauppakirjassa, tontinvuokra- tai punginhallitus antoi 21 päivänä elokuuta 1978. 51246: muussa maanvuokrasopimuksessa, maanhan- Ensimmäiset niin sanotut Hitas-asunnot val- 51247: kinnan laina- tai korkotukipäätöksessä, aluera- mistuivat vuonna 1979. Tällä hetkellä näitä 51248: kentamissopimuksessa tai vastaavassa asiakir- asuntoja on runsaat 20 000. Hitas-järjestelmäs- 51249: 4 1990 vp. - HE n:o 61 51250: 51251: sä säännellään paitsi hintaa myös laatutasoa. määrätä, että osakkeen omistajana tai muulla 51252: Hinta on säännelty sekä ensimmäisten että on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä 51253: myöhempien luovutusten osalta. osake. 51254: Hitas-järjestelmä on sopimusperusteinen ja Jos kaikki osakkeenomistajat päättävät, että 51255: perustuu kaupungin maanomistajana asetta- yhtiöjärjestyksestä poistetaan kaupungin lu- 51256: miin tontinluovutusehtoihin ja yhtiöjärjestyk- nastusoikeus, vapautuu yhtiö maksettuaan eh- 51257: sen määräyksiin. Määräysten pysyvyys on jär- kä sopimussakkoja Hitas-järjestelmän piiristä. 51258: jestelmässä pyritty takaamaan sopimussakolla Suurin osa Hitas-järjestelmän piirissä olevista 51259: tai siten, että kaupunki on osakkeenomistajana yhtiöistä on sellaisia, ettei kaupungin lunastus- 51260: mukana yhtiössä ja että yhtiöjärjestystä voi- oikeus perustu osakkeiden omistamiseen vaan 51261: daan lunastusmääräysten osalta muuttaa vain pelkästään yhtiöjärjestyksen määräykseen. 51262: kaikkien osakkeenomistajien suostumuksin. Toisaalta osakeyhtiölain säännökset, vaikka- 51263: Yhtiöjärjestyksen mukaan kunnalla on lunas- kin ne mahdollistavat Hitas-järjestelmän, myös 51264: tusoikeus osakkeiden omistusoikeuden siirtyes- rajoittavat järjestelmän kehittämistä. Tällaisia 51265: sä. Lunastusoikeutensa nojalla kunta on aset- ovat muun muassa säännökset siitä, että lunas- 51266: tanut osakkeiden myynnille välitysvelvoitteen. tushinnan suuruus tai sen laskemisen perusteet 51267: Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden luovutus on määrättävä· myös yhtiöjärjestyksessä, että 51268: tulee tapahtua kunnan välityksellä, kun osak- lunastusvaatimus on tehtävä yhtiön hallituksel- 51269: keet on tarkoitus myydä. Lunastusoikeutensa le ja että hallituksen on annettava tieto lunas- 51270: nojalla kunta on myös asettanut enimmäishin- tukseen oikeutetulle. Yhtiöjärjestyksien mu- 51271: tatason, jota kauppahinta ei saisi ylittää uhal- kaan laskettava lunastushinta jää helposti jäl- 51272: la, että osakkeet voidaan lunastaa ostajalta. keen alueen asuntojen hintatasosta. Kaupunki 51273: Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden lunas- onkin joutunut tekemään tasotarkistuksia 51274: tushinta voi olla huomattavastikin alhaisempi osakkeiden hintoihin. Myös sovellettavaa in- 51275: kuin sallittu enimmäishinta. Viime vuosina on deksiä on jouduttu muuttamaan, jotta lunas~ 51276: kuitenkin enimmäishintaa käytetty lunastus- tushinnat eivät olisi kohtuuttomia. Yhtiöjärjes- 51277: hintana. Osakkeiden välitysmenettelyä on vast- tyksen mukainen lunastushinta on usein huo- 51278: ikään myös tarkistettu ja väljennetty. mattavan alhainen verrattuna sallittuun enim- 51279: Sekä enimmäishinta että lunastushinta seu- mäishintaan. Nykyisin lunastus tapahtuu enim- 51280: raavat kustannustason muutoksia ja nyttem- mäishinnasta. 51281: min myös asuntojen hintojen muutoksia. In- Hitas-asukkaan kannalta katsoen järjestelmä 51282: deksitarkistus tehdään rakennuskustannusin- ja sen edelleen kehittäminen perustuu koko- 51283: deksin ja paikkakunnan asuntohintaindeksien naan kaupungin päätöksiin. Tällä hetkellä Hi- 51284: yhdistelmäindeksin muutosten mukaan. Yhdis- tas-järjestelmään kohdistuu huomattavaa kri- 51285: telmäindeksissä rakennuskustannusindeksin tiikkiä juuri sen johdosta, että asuntojen jäl- 51286: osuus on tällä hetkellä 70 OJo ja paikkakunnan leenmyyntihinta jää niin alhaiseksi, ettei sillä 51287: asuntohintaindeksin osuus 30 OJo. saa järjestelmänkään piiristä uutta samansuu- 51288: Hitas-sääntelyn piirissä on valtion lainoitta- ruista asuntoa. Tarvittavan lisätilan rahoitus 51289: maa ja korkotukemaa omistus- ja vuokra- koetaan tällöin kohtuuttoman ankaraksi. 51290: asuntotuotantoa sekä vapaarahoitteista asunto- 51291: tuotantoa. Asuntotuotantolainsäädännön aset- 51292: tamista luovutusrajoituksista johtuen sinä ai- 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 51293: kana, kun edellä mainittuja käyttö- ja luovu- 51294: tusrajoituksia on sovellettava, Hitas-sääntely 3.1. Aikaisemmat lainsäädäntöehdotukset 51295: väistyy ja sitä sovelletaan yhtiöön ja osakkei- 51296: siin vasta sen jälkeen, kun asuntotuotantolain- 3.1.1. Yleistä 51297: säädännön asettamat velvoitteet ovat lakanneet 51298: koskemasta osakkeita. Useat komiteat ja työryhmät ovat jo aikai- 51299: Hitas-järjestelmän luominen on ollut mah- semmin tarkastelleet sitä, miten kunnan toimin 51300: dollista myös sen johdosta, että osakeyhtiölain voitaisiin lisätä kohtuuhintaista, laatu- ja hin- 51301: 3 luvun 2 §:n (687 /83) mukaan on mahdollista tasuhteiltaan hyvää asuntotuotantoa ja varmis- 51302: yhtiöjärjestyksen määräyksin rajoittaa osak- taa tämän edun säilyminen myös asunnon jäl- 51303: keiden luovutusta ja hankintaa. Saman luvun leenmyyntitilanteissa. On myös haluttu estää 51304: 3 §:n mukaan voidaan yhtiöjärjestyksessä keinottelu näillä asunnoilla. Sopimusperusteis- 51305: 1990 vp. - HE n:o 61 5 51306: 51307: ten järjestelyjen lisäksi on ehdotettu myös saavutettava hyöty tulisi asunnon ensimmäisen 51308: lainsäädäntötoimia. Ehdotukset eivät kuiten- luovutuksen lisäksi turvata asunnon käyttäjäin 51309: kaan ole johtaneet lainsäädäntötoimiin asian eduksi myös myöhemmissä luovutuksissa. Eh- 51310: järjestämiseksi. dotettuja laatu- ja hintatasoon vaikuttavia eh- 51311: toja ei kuitenkaan olisi syytä käyttää, jos 51312: erityistä painetta asuntojen hintatasoa kohtaan 51313: 3.1.2. Asuntotonttikomitea ei ilmene. 51314: Laatu- ja hintatason valvonta olisi ensim- 51315: Asuntotonttikomitea (komiteanmietintö mäisten luovutusten osalta toteutettavissa kun- 51316: 1965: B 69) tarkasteli sitä, miten luovutushin- nan omistamalla maalla olevissa kohteissa si- 51317: nan tai vuokran alhaisuuden muodossa myön- ten, että vuokrasopimukseen tai rakentamisso- 51318: netty kunnan subventio koituisi vain tukeen pimukseen otetaan rakentajaa sitovia erityis- 51319: oikeutettujen hyväksi ja miten voitaisiin estää määräyksiä. Teknisesti ehdot olisi toimikunnan 51320: perusteeton hyötyminen. mielestä helpompi sisällyttää vuokraukseen 51321: Tontit, lukuun ottamatta omakotitontteja, kuin myyntiin. Jos maa on yksityisen omista- 51322: olisi komitean käsityksen mukaan luovutettava ma, voitaisiin ehdot sisällyttää vain, mikäli 51323: vain kunnallisille asunto- ja kiinteistöosakeyh- molemmat osapuolet hyväksyvät ne. 51324: tiöille ja etupäässä niille rakentajille, jotka Asunto-osakeyhtiöitten osalta olisi sopimus- 51325: pystyvät taloudellisimmin rakentamaan alueen menettelyin mahdollista järjestää myöhempien 51326: ja alistuvat kunnan tarpeelliseksi katsomaan luovutusten valvonta yhtiöjärjestykseen otetta- 51327: valvontaan. Tonttien luovutusehtoihin olisi vin määräyksin. Jos osakkeet luovutetaan edel- 51328: otettava määräykset siitä, että rakennettavat leen, luovutuksen olisi tapahduttava osakkei- 51329: asunnot on luovutettava edelleen määrättyjen den alkuperäisestä hankintahinnasta tarkistet- 51330: perusteiden mukaisesta kohtuullisesta hinnasta tuna kustannustason muutoksen mukaan ja 51331: tai vuokrasta. Määräysten noudattamisen pa- huomioon ottaen maksetut lainanlyhennykset 51332: kotteeksi asetettaisiin tarpeellinen sopimus- sekä arvon vähennykset ja mahdolliset tehdyt 51333: sakko. arvon parannukset. Jotta voitaisiin valvoa, että 51334: Myöhemmissä luovutuksissa asunto-osa- luovutukset todella tapahtuvat edellä mainitus- 51335: keyhtiöitten osalta komitea ehdotti otettavaksi ta hinnasta, tulisi kunnalle antaa mahdollisuus 51336: kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen ehdon, myös lunastaa osakkeet edellä mainitusta hin- 51337: että yhtiöjärjestykseen olisi otettava määräys nasta, ja kunta luovuttaisi ne edelleen asun- 51338: kunnan oikeudesta lunastaa luovutettava osa- nontarvitsijoille vastaavalla hinnalla. Tällaisen 51339: ke. Lunastushinta laskettaisiin siten, että se lunastusehdon sisällyttäminen yhtiöjärjestyk- 51340: vastaisi alkuperäisiä rakennuskustannuksia li- seen vaatisi kuitenkin, että kunta on osakkaa- 51341: sättynä suoritettujen parannusten kustannuk- na yhtiössä. Tämä on järjestettävissä rakenta- 51342: silla ja rahan arvon muuttumista vastaavasti. mis- tai muun luovutussopimuksen yhteydessä. 51343: Kauppakirja- tai vuokrasopimusehtojen nou- Yhtiöjärjestykseen voitaisiin edelleen sisäl- 51344: dattamisvelvollisuus pyrittäisiin myös varmis- lyttää määräys siitä, ettei osakkeita saa merkitä 51345: tamaan sopimussakolla. osakeluetteloon, ellei luovutuksen osoiteta ta- 51346: pahtuneen yhtiöjärjestyksen määräysten mu- 51347: kaan. 51348: 3.1.3. Kuntien maanhankinta-ja luovutus- Toimikunta ehdotti myös, että lainsäädäntö- 51349: toimikunta muutoksin tulisi tehdä mahdollisesti kunnalle 51350: tulevan lunastusmahdollisuuden sisällyttämi- 51351: Kuntien maanhankinta- ja luovutustoimi- nen yhtiöjärjestykseen siitä riippumatta, onko 51352: kunnan (komiteanmietintö 1976:68) mielestä kunta yhtiössä osakkaana vai ei. 51353: kunnan tulisi, milloin olosuhteet sitä edellyttä- 51354: vät, kaavoitusmonopolin ohella tontinluovu- 51355: tuksiin tai erillisiin rakentamissopimuksiin liit- 3.1.4. Kunnan tuella rakennettujen ja perus- 51356: tyvin ehdoin vaikuttaa siihen, että kunnan korjattujen asuntojen hinta- ja laatu- 51357: alueelle tuotettavat asunnot vastaavat hintata- tason lakisääteinen järjestäminen 51358: soltaan todellisia kustannuksia ja että asunnon 51359: ja asuinympäristön laatutaso ovat asetettujen Kunnan tuella rakennettujen ja peruskorjat- 51360: tavoitteiden mukaisia. Kunnan toimenpiteillä tujen asuntojen hinta- ja laatutason lakisääteis- 51361: 6 1990 vp. - HE n:o 61 51362: 51363: tä järjestämistä ehdottanut työryhmä (Työryh- seksi (Moniste, Helsinki 31.5.1989) esitti muun 51364: mämietintö 17.7.1979, Sisäasiainministeriö, muassa, että pääkaupunkiseudun kaupunkei- 51365: Helsinki 1979) laati ehdotuksen hallituksen hin rakennettaisiin aravatuotannon lisäksi 51366: esitykseksi laiksi eräiden kunnan tukemien muuta hintavalvottua asuntotuotantoa vähin- 51367: asuntojen luovuttamisesta. Lakiehdotuksen tään 2000 asuntoa vuodessa. Puolet tästä tuo- 51368: mukaan voitaisiin kunnan tukemaa asuntora- tannosta rakennettaisiin kohtuuhintaisena 51369: kentamista tai peruskorjausta koskevaan sopi- omistusasuntotuotantona ja puolet vapaara- 51370: mukseen ottaa ehto, jonka mukaan ehdotetun hoitteisena asuntotuotantona. Asuntojen koh- 51371: lain säännöksiä noudatetaan rakentamisessa, tuuhintaisuus esitettiin turvattavaksi asuntojen 51372: peruskorjauksessa ja asuntojen luovuttamises- kustannuspohjaisella hinnalla sekä säätelemäl- 51373: sa. Tällaisia sopimuksia olisivat kunnan omis- lä lainsäädännöllä paitsi asuntojen myyntiä 51374: taman maan luovutussopimukset, joissa maata myös niiden jälleenmyyntiä. Selvitysmiehen eh- 51375: luovutetaan myymällä, vaihtamalla tai vuok- dotukseen liittyi myös luonnos hallituksen esi- 51376: raamalla, ja yksityisen omistuksessa olevan tykseksi laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun 51377: maan rakentamista koskevat rakentamissopi- lain muuttamisesta ja laiksi kunnan lunastusoi- 51378: mukset sekä sopimukset, joissa kunta myöntää keuden käyttämisestä asunto-osakeyhtiön 51379: rahoitustukea rakentamiseen tai peruskorjauk- osakkeita lunastettaessa (Selvitysmiehen ehdo- 51380: seen lainoittaen tai muulla tavoin. Laissa sää- tuksen liite, ehdotus hallituksen esitykseksi n:o 51381: dettäisiin myös, että uuden asunnon tai perus- 4). 51382: korjatun asunnon hinnan ja laatutason tulee Asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia ehdo- 51383: olla kunnan viranomaisen hyväksymiä. Asun- tettiin muutettavaksi siten, että yhtiöjärjestyk- 51384: not voitaisiin luovuttaa edelleen vain laissa sen kunnan lunastusoikeutta tarkoittavaa mää- 51385: määritellyllä tavalla lasketusta hinnasta. räystä ei voitaisi poistaa ilman kunnan suostu- 51386: Vuokra-asuntojen osalta kunta määräisi enim- musta. Kunnan suostumus olisi tarpeen myös 51387: mäisvuokran määräytymisperusteet. Vastoin yhtiön purkamiseen ja sulautumiseen toiseen 51388: lain säännöksiä tapahtunut asunnon luovutus yhtiöön. Kunnan oikeus lunastaa uudelle omis- 51389: olisi mitätön. Vuokra-asuntojen käytön osalta tajalle siirtyvä osake olisi etuoikeutettu muihin 51390: säännösten noudattaminen turvattaisiin talou- yhtiöjärjestyksen nojalla lunastukseen oikeu- 51391: dellisilla sanktioilla. Lisäksi ehdotettiin säädet- tettuihin nähden. 51392: täväksi, että luovutushinnan määräisi kunta ja Ehdotuksessa laiksi kunnan lunastusoikeu- 51393: että kunnan tulisi hyväksyä sopimuksen piiriin den käyttämisestä asunto-osakeyhtiön osakkei- 51394: kuuluvien asuntojen asukkaat. ta lunastettaessa esitettiin annettavaksi sään- 51395: nöksiä osakkeiden lunastushinnasta, lunastus- 51396: ajasta, indeksin ylläpidosta, lunastushinnan 51397: 3 .1. 5. Asunto-olojen kehittämisohjelma maksamisesta ja asuntojen edelleen luovutuk- 51398: vuosille 1989-1993 sesta. Säännösehdotukset noudattavat Helsin- 51399: gin kaupungin soveltaman niin sanotun Hitas- 51400: Valtioneuvoston 12 päivänä syyskuuta 1988 järjestelmän jälleenluovutusehtoja. Lakia eh- 51401: vahvistamassa asunto-olojen kehittämisohjel- dotettiin sovellettavaksi asunto-osakeyhtiöihin, 51402: massa (Ympäristöministeriö, asunto-osaston joiden yhtiöjärjestykseen sisältyvän määräyk- 51403: julkaisu 11 1988) vuosille 1989-1993 on todet- sen mukaan yhtiön omistaman rakennuksen 51404: tu muun muassa, että ohjelmakaudella selvite- sijaintikunta voi lunastaa yhtiön osakkeita. 51405: tään mahdollisuudet Helsingin kaupungin Ehdotuksen mukaan lain soveltaminen olisi 51406: käyttämän Hitas-järjestelmän soveltamiseksi edellyttänyt myös, että kunnanvaltuusto on 51407: myös muissa seudun kunnissa. tehnyt päätöksen järjestelmän käyttöönotosta. 51408: 51409: 51410: 3.1.6. Selvitysmiehen ehdotus pääkaupunki- 3 .1. 7. Valtioneuvoston periaatepäätös pää- 51411: seudun rakentamisedellytysten turvaa- kaupunkiseudun toimenpidealueen 51412: miseksi toimenpideohjelmaksi 51413: 51414: Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys- Valtioneuvosto teki 12 päivänä syyskuuta 51415: mies Raimo Ilaskivi ehdotuksessaan pääkau- 1989 periaatepäätöksen pääkaupunkiseudun 51416: punkiseudun rakentamisedellytysten turvaami- toimenpidealueen toimenpideohjelmaksi. Peri- 51417: 1990 vp. - HE n:o 61 7 51418: 51419: aatepäätöksen 25. kohdan mukaan luodaan kritiikki kohdistui nimenomaan lausunnolla ol- 51420: edellytyksiä asuntojen hintakehityksen tasapai- leen lakiluonnoksen osakkeiden jälleenmyynti- 51421: nottamiselle etenkin pääkaupunkiseudulla. Tä- hinnan määrittelyyn ja yhdistys katsoi, että 51422: hän pyritään periaatepäätöksen mukaan muun osakkeiden jälleenmyyntihinta ei ehdotettujen 51423: muassa luomalla edellytykset Hitas- tai muun säännösten mukaan määräytyessään säilyttäisi 51424: hintavalvotun järjestelmän ulottamiseksi koko reaaliarvoaan. 51425: maahan. Suomen Kiinteistöliitto katsoi esityksen ta- 51426: voitteiden olevan oikeansuuntaisia, mutta esitti 51427: myös huomautuksia ja parannusehdotuksia 51428: 3.2. Esityksen valmisteluvaiheet erityisesti osakkeiden jälleenmyyntihinnan 51429: määräytymisen osalta. 51430: Tämä esitys on laadittu virkatyönä ympäris- Vuokralaisten Keskusliitto piti suunniteltua 51431: töministeriössä. lainsäädäntöä tarpeellisena ja lausunnolla ole- 51432: Ympäristömiministeriössä laaditusta luon- vaa lakiluonnosta toteuttamiskelpoisena ja toi- 51433: noksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle mivana. 51434: laiksi yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu- Tilastokeskus piti erittäin tärkeänä sitä, että 51435: nastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden rekisterit, joita kuntien olisi ylläpidettävä niistä 51436: enimmäishinnoista järjestettiin vuoden 1989 51437: yhtiöistä, joita laissa sanottu lunastusoikeus 51438: marraskuun alussa lausunnonanto- ja kuule- koskee, perustetaan ja niitä ylläpidetään siten, 51439: mistilaisuuksia, joissa oli tilaisuus myös kes- että Hitas-tieto voidaan siirtää valtakunnalli- 51440: kustella esitettyjen kommenttien ja kannanot- 51441: seen rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR), 51442: tojen johdosta. Osa lausunnonantajista on täy- jota ylläpitää väestörekisterikeskus. Hitas-tie- 51443: dentänyt kantaansa kirjallisella lausunnolla. don edelleen rekisteröinnin RHR:iin edellyttää, 51444: Näissä tilaisuuksissa kuultiin kunnallisia kes- että rakennuksille ja asunnoille merkitään kun- 51445: kusjärjestöjä ja seuraavia kaupunkeja: Espoo, 51446: tien omiin rekistereihin niin sanotuksi linkkitie- 51447: Helsinki, Kauniainen, Kuopio, Tampere, Oulu 51448: doksi rakennus-, kiinteistö- ja väestökirjanpi- 51449: ja Vantaa. Viranomaisista kuultiin oikeus- don viranomaisten käyttämä yleinen rakennus- 51450: ministeriötä, asuntohallitusta ja tilastokeskus- ja huoneistotunnus (VHS 1020 ja VHS 1024). 51451: ta. Lisäksi kuultiin Hitas-asunnoissa asuvia 51452: asukkaita Hitas-osakkaat ry:n, kiinteistön Lausunnonantajien huomautukset ja paran- 51453: omistajia Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja vuok- nusehdotukset on pyritty esityksen jatkoval- 51454: ralaisia Vuokralaisten Keskusliitto ry:n välityk- mistelussa ottamaan huomioon. 51455: sellä. 51456: Kunnallisten keskusjärjestöjen ja kuuitujen 51457: kaupunkien taholta todettiin, että ehdotettu 4. Ehdotuksen pääkohdat 51458: lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden säännellä 51459: asuntojen jälleenmyyntihintoja ja että asunto- 4.1. Lain soveltamisala 51460: jen äkilliset hinnannousut voidaan järjestelmän 51461: avulla leikata. Hyvänä pidettiin sitä, että jär- Lakia yhtiöjärjestykseen perustuvasta kun- 51462: jestelmän käyttöönotto jää kuntien harkin- nan lunastusoikeudesta ja osakkeiden enim- 51463: taan. Toisaalta todettiin myös se, että lain mäishinnoista ehdotetaan sovellettavaksi kaik- 51464: suomien mahdollisuuksien tehokas hyväksi- kiin niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksen 51465: käyttö vaatisi rakennusaikaisen laatu- ja hinta- mukaan yhtiön omistaman rakennuksen sijain- 51466: kontrollin, joka oli ehdotuksessa jätetty kun- tikunta olisi oikeutettu lunastamaan yhtiön 51467: nan harkintaan. siirtyviä osakkeita. Kunnan lunastusoikeus siis 51468: Kuullut viranomaiset suhtautuivat periaat- perustuisi yhtiöjärjestyksen määräykseen ja tä- 51469: teessa myönteisesti lausunnolla olevaan laki- hän lakiin. Määräys voitaisiin ottaa alunperin 51470: luonnokseen ja esittivät kukin toimialaltaan yhtiöjärjestykseen, mutta liittää siihen myös 51471: joitakin huomautuksia ja parannuksia siihen. myöhemmin. Määräyksen ottaminen yhtiöjär- 51472: Hitas-osakkaat ry. vastusti tämänlaatuista jestykseen edellyttäisi kunnan suostumusta sa- 51473: omistusasuntojen jälleenmyyntihintoja säänte- moin kuin sen poistaminen tai muuttaminen. 51474: levää lainsäädäntöä yleensä ja suunnitellun Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua sekä 51475: lainsäädännön ulottamista jo olemassa olevaan omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Yhtiöt, 51476: asuntokantaan erityisesti. Hitas-osakkaat ry:n joihin lakia sovellettaisiin, olisivat siten joko 51477: 8 1990 vp. - HE n:o 61 51478: 51479: asunto-osakeyhtiöitä tai kiinteistöosakeyhtiöi- osakkeita tai vain tiettyjen alueiden yhtiöiden 51480: tä. osakkeita. 51481: Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua yh- Perushinnan indeksitarkistus tehtäisiin ra- 51482: tiöitä niiden omistamien rakennusten rahoitus- kennuskustannusindeksin muutosten mukaises- 51483: tavasta riippumatta. Lain soveltaminen kuiten- ti tai, jos kunta on päättänyt sovellettavaksi 51484: kin syrjäytyisi sinä aikana, kun yhtiöön ja sen rakennuskustannusindeksin ja asuntojen hin- 51485: osakkeisiin olisi sovellettava valtion asuntolai- taindeksin yhdistelmäindeksiä, tämän yhdistel- 51486: noitukseen liittyviä käyttö- ja luovutusrajoi- mäindeksin muutosten mukaisesti. Tilastokes- 51487: tuksia. kuksen tuottamia ja ylläpitämiä asuntojen hin- 51488: Lain voimaan tullessa Helsingin kaupungin taindeksejä on jo toista kymmentä, joista kun- 51489: Hitas-järjestelmän piiriin kuuluvat talot tulisi- ta valitsisi tarkoitukseensa sopivan. Kunnan 51490: vat vuoden kuluttua lain voimaantulosta lain alueen asuntojen hinnat tulee olla valitun in- 51491: soveltamisalan piiriin, jollei kaupunki vuoden deksin laskennassa mukana. Kunta ylläpitäisi 51492: kuluessa lain voimaantulosta toisin päätä. yhdistelmäindeksiä. 51493: Lakia ei olisi tarvetta soveltaa vastikkeetto- Lain enimmäishintasäännökset olisivat myös 51494: rniin luovutuksiin eikä perhe- tai perintöoikeu- luovutuksen osapuolia velvoittavia. Osakkei- 51495: dellisiin saantoihin. Kunnan lunastusoikeuden den luovutusta koskeva sopimus olisi siltä osin 51496: kohteena voisivat olla vain vastikkeelliset saan- mitätön, kuin se ylittää sallitun enimmäishin- 51497: not eli kauppa ja vaihto. Kunnan lunastusoi- nan. Toisaalta laissa olisi säännöksiä myös 51498: keus voitaisiin yhtiöjärjestyksessä rajata vain enimmäishinnan kohtuullisuudesta. Jos osak- 51499: tietynlaisiin osakkeisiin, esimerkiksi vain asuin- keiden enimmäishinnat kaikkien tai joidenkin 51500: huoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin. yhtiöiden osalta muodostuisivat kohtuuttoman 51501: Laki antaisi kunnalle oikeuden lain sovelta- alhaisiksi, voisi kunta tarkistaa osakkeiden pe- 51502: misen piiriin kuuluvien asuntojen hintakehityk- rushintaa tai käytettävää lunastushintaindeksiä 51503: sen vakauttamiseen siten, että se voisi laissa tai molempia. Ostajalla olisi oikeus saada ta- 51504: mainituin edellytyksin vaikuttaa osakkeiden kaisin se osa suorittamastaan kauppahinnasta, 51505: enimmäishinnan määräytymiseen, lunastaa minkä osakkeiden kauppahinta ylittää osakkei- 51506: osakkeet niiden ostajalta ja määrätä osakkeet den lain mukaisen enimmäishinnan. 51507: luovutettavaksi kunnan välityksellä, kun ne on 51508: tarkoitus myydä. 51509: 4.3. Osakkeiden lunastaminen 51510: 51511: 4.2. Osakkeiden enimmäishinnat Lunastusoikeus. Kunnalla olisi oikeus lunas- 51512: taa yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kun- 51513: Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat osak- nan lunastusoikeuden alaiset osakkeet niiden 51514: keet saataisiin luovuttaa enintään hinnasta, ostajalta. Lunastusoikeus ei kuitenkaan koskisi 51515: joka muodostuisi osakkeiden perushinnasta, kunnan välityksellä luovutettuja tai pakkotäy- 51516: sen indeksitarkistuksesta ja huoneistolisästä, täntöönpanossa myytyjä osakkeita. 51517: jonka avulla talokohtaiset ja huoneistokohtai- Lunastusaika. Lunastusoikeus alkaisi osak- 51518: set perusparannukset ja korjaukset otettaisiin keiden luovutushetkestä ja olisi voimassa kaksi 51519: huomioon, sekä mahdollisista huoneiston kun- kuukautta siitä, kun myyjä tai ostaja on luovu- 51520: toonpanosta aiheutuvista vähennyksistä. tuksen jälkeen tehnyt luovutusta koskevan il- 51521: Osakkeiden perushinta olisi osakkeiden vela- moituksen kunnalle tai kun kunta on muuten 51522: ton merkintähinta. Jos yhtiöjärjestykseen on saanut tiedon luovutuksesta. Tällainen muu 51523: otettu talon valmistumisen ja yhtiöjärjestyksen taho voisi olla muun muassa yhtiön hallitus. 51524: vahvistamisen jälkeen määräys kunnan lunas- Lunastushinta. Osakkeiden lunastushinta ei 51525: tusoikeudesta, kunta vahvistaisi määräyksen voisi olla enimmäishintaa korkeampi. Myös 51526: ottamisen jälkeen voimassa olevan osakkeiden kuntaa sitoisivat enimmäishintaa koskevat 51527: perushinnan. Perushinta olisi tällöin joko säännökset. Sitävastoin, jos kauppahinta olisi 51528: osakkeiden velaton merkintähinta tai sitä kor- alhaisempi kuin enimmäishinta, lunastushinta 51529: keampi hinta. Kunta voisi tarkistaa osakkeiden olisi osakkeiden kauppahinta. 51530: edellä mainitulla tavalla määriteltyjä perus- Lunastushinnan maksaminen. Lunastushin- 51531: hintoja. Perushintojen tasotarkistus voisi kos- nan maksaminen tulisi hoitaa kahden viikon 51532: kea koko lain soveltamisen piiriin kuuluvia kuluessa lunastuspäätöksen tekemisestä. Kunta 51533: 1990 vp. - HE n:o 61 9 51534: 51535: maksaisi lunastushinnalle myös korkoa siltä 4.6. Tiedonsaanti lain soveltamisalan piiriin 51536: ajalta, mikä kuluu ostajan tai myyjän luovu- kuuluvista yhtiöistä 51537: tusilmoituksesta lunastushinnan maksamiseen. 51538: Vuotuinen korko määräytyisi korkolain (633/ Yhti6tä koskevat asiakirjat. Lain soveltamis- 51539: 82) 3 ja 4 §:n mukaan. alan piiriin kuuluvan yhtiön nimen perään olisi 51540: Lunastetun asunnon käyttö. Välittömästi lu- liitettävä merkintä "kunnan lunastusoikeus" 51541: nastuksen jälkeen kunnan olisi ryhdyttävä toi- tai sen lyhenne "kl". 51542: menpiteisiin lunastetun asunnon hallintaan oi- Yhtiöjärjestyksessä olisi määräys, että yh- 51543: keuttavien osakkeiden myymiseksi tai käytettä- tiön omistaman rakennuksen sijaintikunnalla 51544: vä huoneistoa vuokra-asuntona. Jälkimmäinen olisi oikeus lunastaa nyt ehdotetun lain nojalla 51545: käyttötapa olisi mahdollinen, jos kunnan asun- yhtiön osakkeita. Lisäksi siitä tulisi ilmetä, että 51546: totilanne tai muu lainsäädäntö sitä edellyttää. kunta voi rajoittaa osakkeiden luovutusta eh- 51547: Osakkeet voitaisiin luovuttaa enintään indek- dotetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Lain mu- 51548: sillä tarkistetusta lunastushinnasta. Muiden kaan määräytyisivät siten muun muassa osak- 51549: kuin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien keiden enimmäishinta ja lunastushinta. 51550: osakkeiden edelleen luovutus jäisi kunnan har- Osakkeisiin tulisi ottaa myös maininta siitä, 51551: kintaan. että osakkeiden luovutusta voidaan ehdotetus- 51552: sa laissa säädetyllä tavalla rajoittaa. 51553: Isännöitsijätodistuksesta tai muusta vastaa- 51554: 4.4. Osakkeiden myynti kunnan välityksellä vasta yhtiön osakkeita koskevasta asiakirjasta 51555: olisi käytävä ilmi, että yhtiö on tämän lain 51556: soveltamisalan piirissä ja että yhtiön osakkei- 51557: Lunastusoikeutensa alaisten osakkeiden 51558: den luovutus on tässä laissa tarkoitetulla taval- 51559: myynnin kunta voisi määrätä tapahtuvaksi 51560: la rajoitettu. 51561: kunnan välityksellä, kun osakkeet on tarkoitus 51562: myydä. Kunnan välityksellä myytyjä tai vaih- 51563: Kunnallinen rekisteri. Kunta olisi velvollinen 51564: pitämään rekisteriä niistä yhtiöistä, joiden yh- 51565: dettuja osakkeita ei kunta voisi lunastaa. 51566: tiöjärjestykseen sisältyy määräys siitä, että 51567: Välitysvelvollisuuden asettamisesta ja osak- kunnalla on ehdotetun lain nojalla oikeus lu- 51568: keiden välityksessä noudatettavasta menettelys- nastaa yhtiön osakkeita. Rekisteristä siis ilme- 51569: tä olisi tiedotettava niille yhtiöille, joiden osak- nisi, mihin yhtiöihin ja osakkeisiin tätä lakia 51570: keita välitysvelvollisuus koskee. Yhtiö tiedot- sovelletaan. Rekisteristä saisi tietoja myös 51571: taisi osakkeenomistajilleen. osakkeiden enimmäishinnan ja lunastushinnan 51572: Osakkeiden luovutus kunnan välityksellä ei määräytymisen perusteista. Jos olisi annettu 51573: saisi viedä kohtuullista aikaa enempää. Väli- määräys siitä, että osakkeiden luovutuksen tu- 51574: tykseltä edellytetään tehokkuutta. Välitys tulisi lee tapahtua kunnan välityksellä, olisi myös 51575: hoitaa kahdessa kuukaudessa. Jos tässä ajassa tästä sekä määräyksen muuttamisesta ja lak- 51576: ei osakkeita ole kunnan välityksellä myyty, kaamisesta tehtävä merkintä rekisteriin. Rekis- 51577: myyjä olisi oikeutettu luovuttamaan osakkeet teristä saisi tietoja jokainen niitä pyytävä. 51578: ilman kunnan välitystä. Välitykselle asetettu Kunta olisi velvollinen antamaan tietoja myös 51579: määräaika luettaisiin siitä, kun osakkeet on yksittäisen yhtiön ja sen tiettyjen osakkeiden 51580: annettu kunnan välitettäväksi. enimmäishinnasta ja lunastushinnasta sekä 51581: osakkeiden välitysmenettelyssä noudatettaviksi 51582: asetetuista menettelytavoista. 51583: 4.5. Pakkotäytäntöönpanotilanne 51584: 51585: Myös tämän lain soveltamisen piiriin kuulu- 51586: vat osakkeet voivat luonnollisesti olla pakko- 5. Esityksen organisatoriset ja 51587: täytäntöönpanon kohteena. Määräys luovuttaa taloudelliset vaikutukset 51588: osakkeet kunnan välityksellä ei koskisi tällaisia 51589: saantoja. Myöskään kunnan oikeus lunastaa Ehdotetun lain piiriin tulevan asuntokannan 51590: osakkeet ostajalta ei koskisi pakkotäytäntöön- aikaansaaminen tai nykyisestä asuntokannasta 51591: panosaantoja. Myyjällä ei olisi velvollisuutta yhtiöiden siirtäminen lain soveltamisalan pii- 51592: korvata pakkotäytäntöönpano-ostajalle enim- riin riippuu kokonaan kunnasta. Esityksen vai- 51593: mäishinnan ylittävää osaa kauppahinnasta. kutukset kunnan organisaatioon ja talouteen 51594: 51595: 2 300272H 51596: 10 1990 vp. - HE n:o 61 51597: 51598: riippuvat siitä, onko kunnassa lain soveltami- viä kuin mitä esityksessä niille ehdotetaan. 51599: sen piiriin kuuluvia yhtiöitä. Järjestelmä ei Esityksellä voitaisiin sen sijaan poistaa niitä 51600: sinänsä vaadi kunnan organisaation laajenta- taloudellisia rasitteita, joita kunnalle koituu 51601: mista eikä aiheuta merkittäviä uusia tehtäviä säädettäessä asuntojen hinta- ja laatutasoa ny- 51602: kunnalle ehkä lakiehdotuksen 14 §:ssä ehdotet- kyisillä tai muilla sopimusjärjestelmillä. Monil- 51603: tua rekisterinpitoa lukuunottamatta. Monet la kunnilla on jo nyt organisatorinen valmius 51604: kunnat hoitavat jo nyt valtion lainoittaman ehdotetun lain soveltamiseen. 51605: asuntotuotannon osalta samantyyppisiä tehtä- 51606: 51607: 51608: 51609: 51610: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 51611: 51612: 51613: 1. Lakiehdotusten perustelut jestykseen sisältyy tämän lain voimaan tullessa 51614: määräys kunnan lunastusoikeudesta. 51615: 1.1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta Kunnan lunastusoikeus ja mahdollisuus tä- 51616: kunnan lunastusoikeudesta ja osakkei- män lain suomin oikeuksin vaikuttaa asuntojen 51617: den enimmäishinnoista hintojen muodostumiseen alueellaan ei edellyt- 51618: täisi kunnan osakeomistusta, vaan kunnan lu- 51619: nastusoikeus perustuisi paitsi osakeyhtiölain 3 51620: §. Soveltamisala. Lain soveltamisalan pii- luvun 3 §:n säännökseen nimenomaan tähän 51621: riin voisivat kuulua kaikki asunto-osakeyhtiöt lakiin ja yhtiöjärjestykseen otettuun kunnan 51622: tai kiinteistöosakeyhtiöt, joiden yhtiöjärjestyk- lunastusoikeutta tarkoittavaan määräykseen. 51623: sen määräys oikeuttaa yhtiön omistaman ra- Jos kunta haluaa vaikuttaa asuntojen hin- 51624: kennuksen sijaintikunnan lunastamaan yhtiön nanmuodostukseen ja laatutasoon tämän lain 51625: siirtyviä osakkeita siten kuin tässä laissa on suomia oikeuksia tehokkaammin, olisi se mah- 51626: säädetty. Tällainen määräys voitaisiin ottaa dollista kuten nykyisinkin erilaisin sopimus- 51627: yhtiöjärjestykseen jo yhtiötä perustettaessa, järjestelyin. Tämän lain soveltamisalan piiriin 51628: mutta myös myöhemmin se olisi osakeyhtiölain voisi kuulua yhtiöitä siitä riippumatta, miten 51629: tai asunto-osakeyhtiölain mukaista menettelyä niiden omistaman rakennuksen hankinta on 51630: noudattamalla otettavissa yhtiöjärjestykseen. rahoitettu. 51631: Koska tämä laki asettaisi velvoitteita myös 2 §. Soveltamisalan rajoitukset. Lain sovel- 51632: sijaintikunnalle, ei yhtiöjärjestykseen kuiten- tamisalan piiriin ei ole tarkoituksenmukaista 51633: kaan voitaisi tällaista määräystä ottaa, ellei ottaa kaikkia niitä yhtiöitä, joiden yhtiöjärjes- 51634: sijaintikunta olisi antanut siihen suostumus- tyksiin lain voimaan tullessa sisältyy kunnan 51635: taan (18 § 1 mom.). lunastusoikeutta koskeva määräys, perustuupa 51636: Tämän lakiehdotuksen 21 §:ssä olevan voi- määräys sitten kunnan osakeomistukseen, lain 51637: maantulosäännöksen mukaan tätä lakia ehdo- nimenomaiseen kunnan lunastusoikeuden sää- 51638: tetaan sovellettavaksi vuoden kuluttua lain voi- tävään säännökseen tai vain yhtiöjärjestyksen 51639: maantulosta myös niihin yhtiöihin, joiden yh- ja muun sopimuksen määräyksiin. Osakeyhtiö- 51640: tiöjärjestyksen tämän lain voimaan tullessa lain 3 luvun 3 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä 51641: sisältyy määräys, että yhtiön omistaman raken- voidaan määrätä, että osakeenomistajalla tai 51642: nuksen sijaintikunnalla on oikeus lunastaa yh- jollakulla muulla on oikeus lunastaa uudelle 51643: tiön siirtyviä osakkeita. Mainitut yhtiöt tulisi- omistajalle siirtyvä osake. 51644: vat voimaantulosäännöksen mukaan lain sovel- Ensimmäiset Hitas-asunnot valmistuivat ja 51645: tamisalan piiriin, jos kunta ei vuoden kuluessa tulivat myyntiin vuonna 1979. Niistä enin osa 51646: lain voimaantulosta päätä, että lakia ei näihin on myös valtion lainoittamia. Jotta kaikki lain 51647: yhtiöihin ja niiden osakkeisiin sovelleta (2 mo- voimaan tullessa Hitas-järjestelmän piirissä 51648: mentti). Voimaantulosäännöksen mukaan la- olevat yhtiöt voitaisiin lukea lain soveltamis- 51649: kiehdotuksen 18 §:n 2 momentin, 19 §:n ja alan piiriin, ehdotetaan lain soveltamisalan 51650: 20 §:n säännöksiä ei kuitenkaan ehdoteta so- ulkopuolelle rajattavaksi ne yhtiöt, joiden yh- 51651: vellettavaksi niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjär- tiöjärjestykseen on kunnan lunastusoikeutta 51652: 1990 vp. - HE n:o 61 11 51653: 51654: tarkoittava määräys otettu ennen vuotta 1979. aikana, kun yhtiöön ja sen osakkeisiin on 51655: Hitas-järjestelmän piiriin kuuluu pieni osa niis- sovellettava muuta sellaista yhtiön ja sen osak- 51656: tä valtion asuntolainaa saaneista yhtiöistä, joi- keiden luovutusta rajoittavaa lainsäädäntöä, 51657: hin sovelletaan asuntotuotantolain muuttami- jonka mukaan muun muassa yhtiön yhtiöjär- 51658: sesta 4 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain jestykseen otettu määräys lunastusoikeudesta 51659: (459/79) voimaantulosäännöksen 1 momentin syrjäytyy. Tällaisia yhtiöjärjestyksen lunastus- 51660: nojalla asuntotuotantolain 15 §:n säännöksiä lausekkeita syrjäyttäviä säännöksiä on tällä 51661: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä tammikuuta hetkellä asuntotuotantolain 15 d §:ssä (459/79) 51662: 1968 annetussa laissa (33/68) ja osittain muu- ja edelleen myös sovellettavassa asuntotuotan- 51663: tettuna 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetussa tolain 15 d §:ssä (5/73), asuntojen perusparan- 51664: laissa (219/70). Mainitussa 15 §:ssä on tietyissä tamisesta annetun lain (34/79) 18 §:n 2 mo- 51665: tilanteissa asuinhuoneiston hallintaan oikeutta- mentissa, vuokra-asuntojen omaksilunastami- 51666: vien osakkeiden omistajana velvollisuus tarjota sesta annetun lain 20 §:ssä ja vuoden 1953 51667: osakkeet kunnan lunastettaviksi ja tästä on asuntotuotantolain (448/53) 16 §:ssä, jota vielä 51668: otettava määräys myös yhtiöjärjestykseen. eräissä tapauksissa sovelletaan kyseessä olevan 51669: Näistä asunnoista Hitas-järjestelmän ulkopuo- lain nojalla lainoitettuihin yhtiöihin ja sen 51670: lella olevat yhtiöt olisi myös syytä jättää lain osakkeisiin. Mainituille säännöksille on yhteis- 51671: soveltamisalan ulkopuolelle. Säännökset tästä tä, että asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä 51672: olisivat pykälän 1 momentissa. oleva yhtiön tai osakkeenomistajan taikka 51673: Tämän lain mukainen lunastusoikeus voiSI muun henkilön etuosto- tai lunastusoikeutta 51674: kohdistua vain vastikkeellisesti luovutettuihin tarkoittava määräys on tehoton, kunnes asi- 51675: osakkeisiin. Kunnan lunastusoikeuden käyttä- anomaisessa laissa asetetut käyttö- ja luovutus- 51676: misellä pyrittäisiin nimenomaan vaikuttamaan rajoitukset ovat lakanneet olemasta voimassa. 51677: siihen, että asuntojen hintataso pysyisi vakaa- Rajoitukset ovat määräaikaisia ja niistä voi 51678: na ja että erityisesti hintatason äkilliset, voi- vapautua eräissä tapauksissa huoneistokohtai- 51679: makkaat nousut pystyttäisiin välttämään tai sesti maksamalla lainan ja eräitä muita eriä 51680: ainakin niitä vähentämään. Näin ollen lakia ei takaisin. Mainituissa laeissa on myös tarkem- 51681: olisi tarvetta soveltaa vastikkeettorniin luovu- mat säännökset muun muassa kunnan lunas- 51682: tuksiin. Lain soveltamisalan piiriä ei edellä tusoikeudesta, lunastusmenettelystä ja lunas- 51683: mainitusta syystä olisi tarvetta ulottaa koske- tusajasta. Näissä laeissa on sekä asunto-osa- 51684: maan perhe- ja perintöoikeudellisia saantoja. keyhtiön että kiinteistöosakeyhtiön ja niiden 51685: Kunnan lunastusoikeus ei siten koskisi saan- osakkeiden luovutusta rajoittavia säännöksiä. 51686: toa, joka perustuu naimaosaan, avio-oikeuteen Siltä osin kuin osakkeisiin ja niiden luovutuk- 51687: tai perintö-oikeuteen taikka testamenttiin. seen on sovellettava edellä mainittuja erityis- 51688: Säännös tästä olisi pykälän 3 momentissa. säännöksiä, ei siis sovellettaisi tätä lakia. Siinä 51689: Tämän lain soveltamisalan piiriin tulisi il- tapauksessa, että osakkeiden omistaja vapaut- 51690: meisesti kuulumaan, kuten nyt on Hitas-järjes- taisi osakkeet asuntolainasta johtuvista rajoi- 51691: telmänkin osalta tilanne, sekä vapaarahoitteis- tuksista maksamalla lainan ja yleensä myös 51692: ta että valtion varoista tuettua asuntotuotan- korkohyödyn valtiolle, tulisivat välittömästi 51693: toa. Valtion asuntotuotantolainsäädännössä on sovellettavaksi tämän lain säännökset. Olisi 51694: asetettu eri asteisia omaisuuden käyttö- ja luo- siten mahdollista, että saman yhtiön eri osak- 51695: vutusrajoituksia. Hitas-järjestelmän purnn keisiin olisi tietyn ajan sovellettava joihinkin 51696: kuuluvien asuntotuotantolainsäädännön aset- tätä lakia ja joihinkin muuta lainsäädäntöä. 51697: tamien käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisten Tältä osin tilanne olisi sama kuin mitä se on 51698: säännösten ja Hitas-ehtojen välinen ristiriita nytkin. Säännös tästä olisi pykälän 3 momen- 51699: on ratkaistu siten, että Hitas-järjestelmää so- tissa. 51700: velletaan siltä osin kuin ei ole noudatettava 51701: asuntotuotantolainsäädännön asettamia vel- Vaikka edellä mainituista syistä tämän lain 51702: voitteita. Hitas-järjestelmä siis väistyy. Tämä soveltaminen olisi toissijaista, olisi lakiehdo- 51703: johtuu jo siitä, että Hitas-järjestelmä on ollut tuksen 14 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin otetta- 51704: sopimuspohjainen. va tiedot myös niistä yhtiöistä ja osakkeista, 51705: Vastaava ristiriitatilanne ehdotetaan myös joihin pykälän 3 momentin nojalla ei tätä lakia 51706: laissa ratkaistavaksi siten, että tämän lain mu- sovellettaisi. Myös tästä olisi säännös pykälän 51707: kainen kunnan lunastusoikeus syrjäytyisi sinä 3 momentissa. 51708: 12 1990 vp. - HE n:o 61 51709: 51710: 3 §. Enimmäishinta. Pykälässä säädetään sii- koituksenmukaista, että tällaisilla alueilla myös 51711: tä hinnasta, jolla tämän lain soveltamisalan vanhojen asuntojen hintataso otetaan indeksiä 51712: piiriin kuuluvat osakkeet saadaan luovuttaa. määrättäessä huomioon. Momentin säännös 51713: Hinta ei saisi olla tässä pykälässä säädetyllä mahdollistaisi sen, että yhdistelmäindeksiä 51714: tavalla laskettua hintaa korkeampi. Koska lail- käytettäessä rakennuskustannusindeksin ja 51715: la on tarkoitus hillitä asuntojen hintojen nou- asuntojen hintaindeksin osuudet voisivat vaih- 51716: supaineita, ei enimmäishinta muodostuisi della. Yhdistelmäindeksissä asuntojen hintain- 51717: kauppahinnan mukaan. deksiksi voitaisiin valita kunnan, kunnan osan 51718: Enimmäishinta muodostuisi pykälän 1 mo- taikka koko maan asuntojen hintaindeksi, 51719: mentin mukaan perushinnasta, siihen lisättä- mutta myös sen alueen asuntojen hintaindeksi, 51720: västä indeksitarkistuksesta ja mahdollisista johon alueeseen kunta kuuluu. Yhdistelmäin- 51721: huoneistotisästä ja vähennyksistä. deksissä rakennuskustannusindeksin tulisi olla 51722: Perushintana olisi osakkeiden velaton mer- edustettuna vähintään 40 OJo :n osuudella. 51723: kintähinta. Jos määräys tämän lain mukaisesta Tarkoitus on, että tämän lain enimmäishin- 51724: kunnan lunastusoikeudesta otetaan yhtiöjärjes- tasäännöstö leikkaisi alueen huippuhintapyyn- 51725: tykseen myöhemmässä vaiheessa, kunnan olisi töjä ja muodostuisi siten tehokkaaksi välineek- 51726: vahvistettava osakkeiden perushinnat. Perus- si hillitä asuntojen hintojen nousua kohtuutto- 51727: hintaa ei voitaisi vahvistaa merkintähintaa al- malle tasolle. Tilastokeskus ylläpitää rakennus- 51728: haisemmaksi. Velattomalla hinnalla tarkoite- kustannusindeksiä sekä asuntojen hintaindek- 51729: taan hintaa, johon sisältyy osakkeille lasketta- sejä. Jos kunta päättää ottaa käyttöönsä yhdis- 51730: va osuus yhtiön veloista. telmäindeksin, se voi valita joko tilastokeskuk- 51731: Asuntomarkkinoiden muutoksista johtuu, sen ylläpitämistä asuntojen hintaindekseistä 51732: että osakkeiden perushintaa pitää voida myös jonkin niistä, joka koskee myös kunnan alueen 51733: yleisesti tarkistaa, tehdä esimerkiksi tasokoro- asuntojen hintoja, tai se voi tilata tilastokes- 51734: tus tietyllä alueella rakennuksen omistavien kukselta tarpeisiinsa sopivamman indeksin 51735: yhtiöiden osakkeiden perushintoihin. Järjestel- edellyttäen, että pyydetyn alueen osalta on 51736: män tarkoituksena on hillitä asuntojen hinto- mahdollista laatia indeksi. Tällöin on otettava 51737: jen nousupaineita, mutta jälleenmyyntihinta- huomioon esimerkiksi se, että alueen asuntojen 51738: kaan ei kohtuuttomasti saisi jäädä jälkeen kauppojen lukumäärän tulee olla riittävä in- 51739: alueen asuntojen hintakehityksestä. Tämän deksin laatimista varten. Aina on kuitenkin 51740: vuoksi ehdotetaan, että kunta voisi lakiehdo- yhdistelmäindeksissä käytettävissä koko maan 51741: tuksen 5 §:n nojalla korottaa kaikkien tai vain asuntojen kauppojen perusteella laadittu asun- 51742: joidenkin yhtiöiden osakkeiden perushintaa. tojen hintaindeksi, joten myös yhdistelmäin- 51743: Perushintaa koskevat säännökset olisivat muu- deksi lunastushintaindeksinä on aina käytettä- 51744: toin nyt esillä olevan pykälän 2 momentissa. vissä, jos kunta niin haluaa. Kukin kunta 51745: Perushintaa tarkistettaisiin rakennuskustan- ylläpitäisi yhdistelmäindeksiään itse. Indeksin 51746: nusindeksin tai asuntojen hintaindeksin ja ra- valintaa ohjaavia tarkempia säännöksiä olisi 51747: kennuskustannusindeksin yhdistelmäindeksin myös lain 5 §:ssä. Jos kunta ei ole päättänyt 51748: muutoksen perusteella. Koska asuntomarkki- yhdistelmäindeksin soveltamisesta, voitaisiin 51749: natilanne maan eri alueilla vaihtelee suuresti ja aina soveltaa rakennuskustannusindeksiä. 51750: tarkoitus on enimmäishintasäännöksillä ja lu- Perushinnan indeksitarkistus olisi sovelletta- 51751: nastus- ja välitysmenettelyllä leikata ylikuu- vasta indeksivaihtoehdosta riippumatta kuiten- 51752: mentuneita hintapyyntöjä ja -odotuksia sekä kin aina vähintään rakennuskustannusindeksin 51753: rauhoittaa asuntoma.rkkinoita, on voitava ot- muutosta vastaava. Säännös tästä on myös 51754: taa paikalliset olosuhteet huomioon sovelletta- pykälän 2 momentissa. 51755: vaa indeksiä määrättäessä. Myös samalla paik- Enimmäishintaa laskettaessa olisi mahdollis- 51756: kakunnalla saattaa eri aikoina olla tarkoituk- ta ottaa huomioon huoneistolisänä talokohtai- 51757: senmukaista soveltaa eri indeksivaihtoehtoja. set ja huoneistokohtaiset perusparannukset ja 51758: Vanhojen asuntojen hinnat, varsinkin, jos korjaukset. Huoneistolisä lisättäisiin myyjän 51759: asunto sijaitsee keskeisimmissä osissa kaupun- tai ostajan vaatimuksesta indeksillä tarkistet- 51760: kia, ovat varsin usein olleet korkeampia kuin tuun perushintaan. Säännökset tästä ovat py- 51761: kauempana sijaitsevien alueiden uustuotanto- kälän 3 momentissa. Lain 6 §:ssä olisivat tar- 51762: hinnat ja joskus jopa korkeammat kuin saman kemmat määräykset huoneistolisän selvittämi- 51763: alueen uustuotantohinnat. Näin ollen on tar- sestä. 51764: 1990 vp. - HE n:o 61 13 51765: 51766: Pykälän 4 momentissa on myös saannös kaan toimittaa yhtiön hallituksen tai isännöitsi- 51767: huoneiston tavallista huonoruman kunnon jän arvio. Huoneistolisän huomioon ottamista 51768: huomioon ottamisesta enimmäishintaa määrät- lunastushintaa määrättäessä olisi ostajan tai 51769: täessä. Jos huoneisto olisi selvästi huonommas- myyjän vaadittava. Lähinnä myyjän ja ostajan 51770: sa kunnossa kuin normaali kuluminen edellyt- intressissä on hankkia selvitys huoneistolisän 51771: täisi, enimmäishinnasta voitaisiin ostajan vaa- suuruudesta. Ostajan intressissä on hankkia 51772: timuksesta vähentää sen kuntoon saamisesta selvitys kunnostuskustannuksista. 51773: aiheutuvat kustannukset. 7 §. Kunnan lunastusoikeus ja lunastusaika. 51774: 4 §. Enimmäishinnan ve/voittavuus. Sään- Pykälän 1 momentissa säädetään kunnan lu- 51775: nöksen tarkoitus on varmistaa, että osakkeiden nastusoikeudesta. Säännöksen mukaan kunnal- 51776: tämän lain mukainen enimmäishinta todella la olisi oikeus lunastaa ostajalta lunastusoikeu- 51777: muodostuu käytännössä ylimmäksi hinnaksi. den alaiset osakkeet. Yhtiöjärjestyksen mää- 51778: Siksi säädettäisiin, että 3 §:n mukaisen enim- räys, jonka mukaan kunnalla on lunastusoi- 51779: mäishinnan ylittävä osa kauppahintaa olisi mi- keus yhtiön osakkeisiin, tuottaisi tämän sään- 51780: tätön. Tämä osa kauppahintaa olisi siis perus- nöksen nojalla oikeuden lunastaa tällaiset 51781: teeton etu. Säännöstä tehostetaan lakiehdotuk- osakkeet. 51782: sen 10 §:n säännöksellä myyjän vastuusta osta- Säännöksen mukaan kunnan lunastusoikeus 51783: jalle. syntyisi vain niihin osakkeisiin, jotka yhtiöjär- 51784: 5 §. Enimmäishinnan kohtuul/isuus. Sään- jestyksen mukaan ovat lunastusoikeuden alai- 51785: nöksellä on tarkoitus ohjata kunnan 3 §:n 2 set. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin siten rajoit- 51786: momentin mukaisen päätösvallan käyttöä. taa kunnan lunastusoikeus koskemaan vain 51787: Osakkeiden enimmäishinnat saattavat kaik- esimerkiksi yhtiöjärjestyksen mukaan asuin- 51788: kien tai joidenkin yhtiöiden osalta muodostua huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita tai 51789: kohtuuttoman alhaisiksi esimerkiksi asuntojen rajata lunastusoikeuden ulkopuolelle esimer- 51790: hintojen erittäin voimakkaan nousun aikana. kiksi lähisukulaisten väliset luovutukset. Lain 51791: Jos näin käy, kunnalle ehdotetaan oikeutta 2 §:n 2 momentissahan olisi jo eräs tällainen 51792: tarkistaa osakkeiden perushintaa tai lunastus- rajaus. 51793: hintaindeksiä tai molempia koskevia päätöksi- Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan kunta voisi 51794: ään. Kunta voisi säätelemällä osakkeiden pe- määrätä, että lunastusoikeuden alaiset osak- 51795: rushintatasoa ja lunastushintaindeksiä huoleh- keet on, kun ne on tarkoitus myydä, annettava 51796: tia siitä, että osakkeiden enimmäishinnat olisi- kunnan välityksellä myytäväksi. Jos osakkeet 51797: vat jatkuvasti kohtuullisia. Tarkoitus on, että on luovutettu kunnan välityksellä, ei olisi koh- 51798: enimmäishinta seuraisi paikkakunnan asunto- tuullista, jos kunta voisi lunastaa osakkeet 51799: jen hintoja äkkinäisiä muutoksia kuitenkin ostajalta. Sen, joka ostaa tämän lain sovelta- 51800: välttäen ja että esimerkiksi enimmäishintatasoil misalan piiriin kuuluvat osakkeet kunnan väli- 51801: suhde muuhun asuntojen hintatasoon pysyisi tyksellä, on voitava luottaa siihen, että kunta 51802: jatkuvasti suunnilleen samana. välittää osakkeet tämän lain mukaisesti ja että 51803: Pykälän 2 momentissa säädetään kunnan esimerkiksi enimmäishintaa ei ylitetä. Myös 51804: osakkaiden perushinnan tarkistusta tai lunas- pakkotäytäntöönpano-ostajan tulee voida luot- 51805: tushintaindeksin määräämistä tai muuttamista taa siihen, ettei osakkeita tämän lain nojalla 51806: koskevan päätöksen voimaan tulosta. Sään- lunasteta. Säännös kunnan välittämien osak- 51807: nöksen mukaan tällaista kunnan päätöstä voi- keiden ja pakkotäytäntöönpanossa hankittujen 51808: taisiin soveltaa vain päätöksen lainvoimaiseksi osakkeiden lunastuskiellosta olisivat myös py- 51809: tulon jälkeen tehtäviin osakkeiden luovutuk- kälän 1 momentissa. 51810: siin. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan lunas- 51811: 6 §. Selvitys huoneisto/isästä tai huoneiston tusoikeus alkaisi osakkeiden luovutushetkestä 51812: normaalia huonommasta kunnosta. Huoneis- ja olisi voimassa kaksi kuukautta siitä, kun 51813: tolisän avulla talokohtaiset ja huoneistokohtai- myyjä tai ostaja on luovutuksen jälkeen tehnyt 51814: set perusparannukset ja korjaukset olisi otetta- luovutusta koskevan ilmoituksen kunnalle tai 51815: vissa huomioon enimmäishinnassa. Suoritettu- kun kunta on muuten saanut tiedon luovutuk- 51816: jen perusparannusten arvosta ja, ostajan vaa- sesta. Tällainen muu tieto voisi tulla esimerkik- 51817: tiessa otettavaksi huomioon huoneiston kun- si yhtiön taholta sen huomatessa, että lunastus- 51818: toon saattamisesta aiheutuvat kustannukset, oikeus on olemassa ja lunastusaika ei ole vielä 51819: kunnostuskustannuksista tulisi pykälän mu- kulunut. Lakiehdotuksen 16 §:n mukaan yh- 51820: 14 1990 vp. - HE n:o 61 51821: 51822: tiön hallitus olisi myös velvollinen tekemään desta ja määrästä olisivat pykälän 2 momentis- 51823: puheena olevan ilmoituksen. Kun uutta omis- sa. 51824: tajaa ei saisi merkitä osakeluetteloon ennen 10 §.Myyjän vastuu ostajalle. Lain osakkei- 51825: kuin lunastusaika on kulunut tai on muutoin den enimmäishintaa ja kunnan lunastusoikeut- 51826: osoitettu, että lunastusoikeutta ei ole käytetty, ta koskevilla säännöksillä on tarkoitus vaikut- 51827: on ostajalla erityinen intressi mahdollisimman taa jo myyjien hintapyyntöihin ja saada kaup- 51828: pian ilmoittaa lunastuksenalaisesta luovutuk- pahinnat enintään enimmäishintatasolle. Jotta 51829: sesta. tämä tavoite toteutuisi, tulee myyjällä olla 51830: 8 §. Lunastushinta. Pykälässä säädetään sii- vastuu ostajalle kaupan kohteesta. Tähän kuu- 51831: tä hinnasta, jolla kunta olisi tämän lain nojalla luisi myös se, että kaupan kohteena olevat 51832: oikeutettu lunastamaan osakkeet. Tämän lain osakkeet ovat luovutettavissa myyjän vaati- 51833: osakkeiden enimmäishintaa koskevilla sään- maan hintaan ja puheena olevalle ostajalle. 51834: nöksillä pyritään pitämään osakkeiden hinnat Kuntahan lunastaa osakkeet ostajalta, joka 51835: kohtuullisina. Osakkeiden lunastushinta voisi osakkeiden menetyksen lisäksi muutoin kärsisi 51836: siten olla enintään niiden tämän lain mukainen tappionaan kauppahinnan ja enimmäishinnan 51837: enimmäishinta. Säännös tästä on pykälän 1 erotuksen, jollei myyjä olisi hänelle tästä tappi- 51838: momentissa. Osakkeiden enimmäishinnan osta vastuussa. Jos kauppa tapahtuu enintään 51839: määrittävät säännökset ovat lakiehdotuksen enimmäishintaan, tarvetta lunastaa osakkeet ei 51840: 3-5 §:ssä. yleensä olisi, ellei ole asetettu 12 §:ssä tarkoi- 51841: Jos osakkeiden kauppahinta olisi tämän lain tettua osakkeiden välitysvelvoitetta, ja ostaja 51842: mukaista osakkeiden enimmäishintaa alhai- saisi pitää osakkeet. Ostaja saattaa olla jo 51843: sempi, lunastettaisiin osakkeet niiden todelli- myynyt edellisen asuntonsa, joten osakkeiden 51844: sesta kauppahinnasta. Lunastushinta olisi sil- lunastaminen saattaisi tehdä hänestä asunnot- 51845: loin osakkeiden kauppahinta. toman. Myyjän vastuu kaupan kohteesta myös 51846: tältä osin ei siten ostajalle osakkeiden lunasta- 51847: 9 §. Lunastushinnan maksaminen. Kunnan misesta aiheutuvaan mahdolliseen vahinkoon 51848: tulisi mahdollisimman pian maksaa lunastus- verrattuna olisi kohtuuton. 51849: hinta ostajalle. Pykälän 1 momentin mukaan Pakkotäytäntöönpanossa ostajan asema 51850: lunastushinta olisi maksettava kahden viikon myyjään nähden on yleensä toinen kuin vapaa- 51851: kuluessa lunastuspäätöksen tekemisestä. Pää- ehtoisissa luovutuksissa. Myös myyjän vastuu 51852: töksen ei tarvitsisi olla lainvoimainen. Lunas- järjestettäisiin toisin. Säännökset tästä olisivat 51853: tushinnan määräytymisestä olisivat säännökset lain 13 §:ssä. 51854: lakiehdotuksen 8 §:ssä. 11 §. Edel/eenluovutus. Lain tarkoituksena 51855: Lunastushinnalle olisi maksettava myös kor- on suhdannevaihteluista johtuva asuntojen 51856: koa ostajan tai myyjän luovutusilmoituksen hinnannousun ja keinottelun estäminen. Kun- 51857: tekemisen ja lunastushinnan maksamisen väli- nan lunastusoikeuden tarkoituksena ei olisi 51858: seltä ajalta. Jos lunastusmenettely käynnistyy markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla hank- 51859: jonkun muun tahon, esimerkiksi yhtiön halli- kia asuntoja kunnan omistukseen. Kunnan tu- 51860: tuksen tekemän ilmoituksen johdosta, ei koron lisi pykälän mukaan välittömästi osakkeiden 51861: maksuvelvollisuus alkaisi ennen kuin ostaja tai lunastamisen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin 51862: myyjä on tehnyt luovutusilmoituksen. asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden 51863: Korkoa ehdotetaan maksettavaksi korkolain myymiseksi edelleen. Pykälän mukaan osak- 51864: mukaisesti siten, että vuotuista korkoa makset- keet olisi luovutettava enintään indeksillä tar- 51865: taisiin ensin korkolain 3 §:n 2 momentin mu- kistetusta lunastushinnasta. Jos kunnan asun- 51866: kaan ja, jos lunastushintaa ei suoriteta pykälän totilanne on erityisen vaikea, voitaisiin pykälän 51867: 1 momentissa asetetun määräajan päättymi- mukaan huoneistoa käyttää myöskin vuokra- 51868: seen mennessä, korkoa maksettaisiin tämän asuntona. Muusta lainsäädännöstä saattaa 51869: määräajan jälkeen korkolain 4 §:n 1 momentin myös johtua, että lunastettuja osakkeita ei 51870: mukaan. Korkolain 3 §:n 2 momentin mukaan voida luovuttaa kenelle hyvänsä tai että asun- 51871: korkoa on maksettava Suomen Pankin kulloin- toa on käytettävä vuokra-asuntona. Tällaisia 51872: kin voimassa olevan peruskorkoa vastaavan säännöksiä on esimerkiksi valtion varoista kor- 51873: korkokannan mukaisesti. Saman lain 4 §:n 1 kotukea saaneita vuokrataloja koskevassa lain- 51874: momentin mukaan vuotuinen viivästyskorko säädännössä. Nämä säännökset tulee luonnolli- 51875: on 16 OJo. Säännökset koron maksuvelvollisuu- sesti ottaa huomioon asunnon käytöstä tai 51876: 1990 vp. - HE n:o 61 15 51877: 51878: osakkeiden edelleenluovutuksesta päätettäessä. tahan voisi aina myös itse tarjoutua ostamaan 51879: Pykälän tarkoituksena on, että lunastetut osakkeet, jos se ei tässä ajassa löydä sopivaa 51880: asunnot saadaan mahdollisimman pian lunas- ostajaa. Säännös ei siten kunnankaan kannalta 51881: tuksen jälkeen asuntokäyttöön. Muiden kuin olisi kohtuuton. Säännös välitysvelvoitteen 51882: asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien raukeamisesta olisi pykälän 3 momentissa. 51883: osakkeiden edelleenluovutus olisi kunnan har- 13 §. Pakkotäytäntöönpano. Lakiehdotuk- 51884: kinnassa. sen 12 §:n nojalla annettu määräys rajoittaisi 51885: 12 §. Osakkeiden myynti kunnan välityksel- luovutuksensaajien piiriä myös pakkohuuto- 51886: lä. Monilla kunnilla on jo toimivaa kunnallista kaupassa ja näihin rinnastettavissa tilanteissa. 51887: asuntojen välitystoimintaa. Lähes kaikissa Tästä saattaisi seurata tarpeettomia hanka- 51888: kunnissa on valtion lainoittamia asuntotuotan- luuksia vakuuksien haltijoille. Myös tällaisen 51889: tolainsäädännön mukaisten käyttö- ja luovu- omaisuuden käyttökelpoisuus vakuutena saat- 51890: tusrajoitusten alaisia omistusasuntoja, joiden taisi vähentyä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 51891: välittämisestä kunnilla on kokemuksia. lakiehdotuksen 12 §:n säännöksen estämättä 51892: Tarve lisätä jälleenmyyntihinnaltaan sään- voitaisiin kunnan lunastusoikeuden alaiset 51893: neltyjen asuntojen määrää ja ohjata tällaisten osakkeet myydä julkisella huutokaupalla niin 51894: asuntojen vaihtoa vaihtelee kunnittain. Tarve kuin konkurssisäännössä tai ulosottolaissa on 51895: voi samassakin kunnassa olla eri aikoina erilai- säädetty taikka pantatun osakkeen osalta pant- 51896: nen. Asuntomarkkinatilanteesta riippuen toi- taussopimuksessa on määrätty. Säännös tästä 51897: nen kunta tyytyy ohjaamaan jälleenmyyntihin- olisi pykälän 1 momentissa. 51898: taa lain enimmäishintasäännösten avulla, toi- Pakkotäytäntöönpanon luonne huomioon 51899: sessa kunnassa on tarvetta ja halua puuttua ottaen ei olisi perusteltua, että kunta voisi 51900: asiaan syvemmälti ja ottaa kantaa myös siihen, lunastaa osakkeet ostajalta. Samasta syystä 51901: ketkä voivat olla ostajia. Tämän vuoksi ehdo- kuin osakkeiden välitysvelvollisuus on voitava 51902: tetaan, että kunta voisi määrätä, että kunnan sivuuttaa, on myös kunnan lunastusoikeuden 51903: lunastusoikeuden alaisten osakkeiden myynti väistyttävä pakkotäytäntöönpano-ostajan koh- 51904: tulisi tapahtua kunnan välityksellä. Säännös dalla. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentis- 51905: tästä olisi pykälän 1 momentissa. sa. 51906: Jotta kunnallinen osakkeiden välitys toimisi, Pakkotäytäntöönpanossa ostettujen osakkei- 51907: olisi välitysvelvollisuuden asettamisesta ja den ostaja on aikanaan myydessään osakkeet 51908: osakkeiden välityksessä noudatettavasta me- edelleen tämän lain muun muassa enimmäis- 51909: nettelystä annettava tieto yhtiöille, joiden hinta- ja lunastushintasäännösten alainen. 51910: osakkeita välitysvelvollisuus koskee. Kukin Näin ollen hänen intressissään olisi myös, ettei 51911: kunta päättäisi itse tarkoituksenmukaiseksi osakkeiden kauppahinta ylittäisi laissa asetet- 51912: katsomastaan välitysmenettelystä ja esimerkik- tua osakkeiden enimmäishintaa. Myyjä ei kui- 51913: si siitä, valvooko se kaupankäyntiä vai ottaako tenkaan voi osakkeiden hinnan määräytymi- 51914: kunta kantaa myös siihen, kuka voi olla osta- seen vaikuttaa samalla tavalla kuin vapaaehtoi- 51915: jana. Tieto välitysvelvollisuuden asettamisesta sissa luovutuksissa. Tämän vuoksi ehdotetaan, 51916: tulee saattaa myös osakkeenomistajille. Tämä että myyjälle ei pakkotäytäntöönpanotilanteis- 51917: olisi yhtiön velvoite. Säännökset tästä olisivat sa olisi tämän lain 10 §:ssä säädettyä myyjän 51918: pykälän 2 momentissa. vastuuta ostajalle. Säännös tästä olisi myös 51919: Vaikka kukin kunta voisi päättää välitysme- pykälän 2 momentissa. 51920: nettelystä toisista kunnista riippumatta ja luo- 14 §. Rekisterin pito. Pykälässä asetetaan 51921: da oloihinsa ja resursseihinsa nähden sopivim- kunnalle velvollisuus pitää rekisteriä niistä yh- 51922: man välitysmenettelyn, on tämän lain sovelta- tiöistä, joiden yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön 51923: misalan piiriin kuuluvien osakkeiden myyjien omistaman rakennuksen sijaintikunnalla on 51924: intressit myös kohtuullisesti otettava huo- tässä laissa tarkoitettu kunnan lunastusoikeus. 51925: mioon. Kunnan välitystoiminnan täytyisi olla Määräystä ei voitaisi ottaa yhtiöjärjestykseen 51926: suhteellisen nopea ja tehokas, ettei myyjä jou- ilman kunnan suostumusta. Säännös tästä on 51927: tuisi kohtuuttoman pitkää aikaa odottelemaan lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentissa. Ostajien 51928: kaupan syntymistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, lisäksi myös tämän lain soveltamisalan piiriin 51929: että osakkeet voitaisiin myydä ilman kunnan kuuluvat yhtiöt ja niiden kunnan lunastusoi- 51930: välitystä, jos osakkeita ei ole kahden kuukau- keuden alaisten osakkeiden myyjät ja ostajat 51931: den kuluessa myyty kunnan välityksellä. Kun- tarvitsevat tietoja osakkeiden enimmäishinnan 51932: 16 1990 vp. - HE n:o 61 51933: 51934: ja lunastushinnan määräytymisperusteista ja Siitä huolimatta, että kaupan kohteena ole- 51935: mahdollisesta osakkeiden välitysvelvoitteen via osakkeita koskeva lunastusoikeus ilmenisi 51936: asettamisesta, muuttamisesta tai lakkaamises- sekä yhtiöjärjestyksestä että osakekirjoista, osa 51937: ta. Myös näistä seikoista olisi rekisteriin tehtä- osakkeen ostajista on tietämätön ostamiaan 51938: vä merkintä. Säännökset edellä mainituista osakkeita koskevista rajoituksista. Hitas-jär- 51939: kunnan velvoitteista olisivat pykälän 1 momen- jestelmän soveltamisen yhteydessä on varsinkin 51940: tissa. järjestelmän käyttöönoton alkuvuosina esiinty- 51941: Pykälän 2 momentissa asetetaan kunnalle nyt tämänlaatuista tietämättömyyttä ja väittei- 51942: velvollisuus antaa pyynnöstä tietoja 1 momen- tä petetyksi tulemisesta, kun järjestelmän mah- 51943: tissa tarkoitetusta rekisteristä. Tietoja olisi si- dollistamasta jälleenmyyntihinnan sääntelystä 51944: ten annettava muun muassa siitä, mitkä yhtiöt on saatu selvyys. Edellä mainitunlaisten epäsel- 51945: on merkitty rekisteriin eli tieto yhtiöistä, joiden vyyksien välttämiseksi ehdotetaan säädettäväk- 51946: yhtiöjärjestykseen sisältyy tämän lain mukai- si, että tämän lain soveltamisalan piiriin kuulu- 51947: nen kunnan lunastusoikeus, lunastushinnasta van yhtiön nimen perään lisättäisiin sanat kun- 51948: ja sen määräytymisen perusteista sekä välitys- nan lunastusoikeus tai sen lyhenne kl. Säännös 51949: menettelyssä noudatettavaksi asetetuista me- tästä olisi pykälän 3 momentissa. 51950: nettelytavoista. Sen lisäksi olisi annettava tieto- Osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa 51951: ja myös osakkeiden enimmäishinnasta ja lu- säädetään siitä, mistä seikoista yhtiöjärjestyk- 51952: nastushinnasta. Mainitut hinnat olisi esimer- sessä myös on määrättävä, kun siihen otetaan 51953: kiksi laskettava ja ilmoitettava tätä tietoa pyy- lunastuslauseke. Mainitun momentin 2-6 51954: tävälle. Myös välitysmenettelystä olisi annetta- kohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä on määrät- 51955: va tarvittavat tiedot. Edellä mainittujen tieto- tävä, miten määräytyy lunastamiseen oikeutet- 51956: jen saanti on tarpeen, jotta lain vaikutuspiiriin tujen keskinäinen etuoikeus, lunastushinnan 51957: kuuluvat yhtiöt ja niiden osakkeiden omistajat, suuruus tai sen laskemisen perusteet, yhtiölle 51958: ostajat ja myyjät voisivat toimia tarkoituksen- esitettävän lunastusvaatimuksen aika, lunastus- 51959: mukaisimmalla tavalla ja lain tavoite hillitä hinnan suorittamisen aika sekä milloin ja mi- 51960: ylikuumenneita tai kuumenevia asuntomarkki- ten hallituksen on annettava tieto lunastami- 51961: noita voisi toteutua. seen oikeutetuille. Lisäksi lain saman luvun 51962: 4 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan 51963: 15 §. Yhtiön velvoitteet. Lain soveltamisalan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovu- 51964: piiriin kuuluisivat lakiehdotuksen 1 §:n mu- tustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Kun 51965: kaan ne asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosa- näistä seikoista on tämän lain 7-9 ja 20 §:ssä 51966: keyhtiöt, joiden yhtiöjärjestyksen mukaan yh- säädetty toisin, ei osakeyhtiölaissa mainittuja 51967: tiön omistaman rakennuksen sijaintikunta olisi säännöksiä voida soveltaa tässä laissa tarkoi- 51968: oikeutettu lunastamaan yhtiön siirtyviä osak- tettuun kunnan lunastusoikeuteen. Säännös 51969: keita. Lunastamiseen sovellettaisiin tätä lakia tästä olisi pykälän 4 momentissa. 51970: ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Jottei 16 §. Uuden osakkeenomistajan merkitsemi- 51971: yhtiöjärjestyksiä tulisi jatkuvasti muuttaa, riit- nen osakeluetteloon. Lunastusoikeuden rajoit- 51972: täisi kun yhtiöjärjestyksestä ilmenee, että kun- tamaa osakkeiden siirtoa ei osakeyhtiölain mu- 51973: ta voi rajoittaa asuinhuoneiston hallintaan oi- kaan saa merkitä osakeluetteloon eikä uutta 51974: keuttavien yhtiön osakkeiden luovutusta tässä omistajaa osakasluetteloon ennen kuin saa- 51975: laissa tarkoitetulla tavalla. Säännös tästä olisi daan selvyys lunastusoikeuden käyttämisestä ja 51976: pykälän 1 momentissa. osakkeiden kuulumisesta siirronsaajalle. Vas- 51977: Sekä osakeyhtiölain että asunto-osakeyhtiö- taavasti tämän periaatteen kanssa edellytettäi- 51978: lain mukaan osakkeiden luovutusta koskevasta siin, ettei ·kunnan lunastusoikeuden alaiseen 51979: yhtiöjärjestyksen määräyksestä tulee olla mai- luovutukseen perustuvaa asuinhuoneiston hal- 51980: ninta myös niitä osakkeita koskevissa osakekir- lintaan oikeuttavien osakkeiden siirtoa ja uutta 51981: joissa, joiden osakkeiden hallintaa määräys omistajaa saisi merkitä osakeluetteloon ennen 51982: rajoittaa. Vastaava säännös olisi pykälän 2 kuin kunnan lunastusoikeuden käyttämiseen 51983: momentissa. Osakekirjoja ei kuitenkaan aina varattu aika on kulunut umpeen tai muutoin 51984: ole annettu eikä merkintää silloin myöskään on osoitettu, että lunastusoikeutta ei ole käy- 51985: voida tehdä osakekirjoihin. Tälloin merkintä tetty. Tämä koskee vain kunnan lunastusoikeu- 51986: olisi tehtävä osakeluetteloon. Säännös tästä den alaisia osakkeita ja saantoja. Jos siis 51987: olisi myös pykälän 2 momentissa. kyseessä on luovutus, jota kunnan lunastusoi- 51988: 1990 vp. - HE n:o 61 17 51989: 51990: keus ei tämän lain tai yhtiöjärjestyksen mu- kerättävä luotettavat tiedot asuntojen hintata- 51991: kaan voi koskea, voitaisiin omistusoikeuden sosta. 51992: siirto heti merkitä, jos saanto muutoin on selvä Tämä laki mahdollistaisi kaikissa kunnissa 51993: ja riidaton. Esimerkiksi välitysvelvoitteen aika- tämän lain soveltamisalan piiriin tulevan asun- 51994: na osakkeiden kauppa on tapahtunut kunnan tokannan aikaansaamisen, mutta siihen ei 51995: välityksellä tai kyseessä on pakkotäytäntöön- kaikkialla ole tarvetta. Kukin kunta päättäisi 51996: panosaanto, vastikkeeton tai perhe- tai perin- itse siitä, syntyykö sen alueelle tämänlaatuista 51997: töoikeudellinen saanto. Nämä saannot eivät tuotantoa ja missä vaiheessa ja miten se tämän 51998: tämän lain mukaan olisi kunnan lunastusoi- lain sille suomia oikeuksia käyttää. Säännös 51999: keuden alaisia. Yhtiöjärjestyksessä voidaan ra- kunnan suostumuksen välttämättömyydestä 52000: joittaa kunnan lunastusoikeus koskemaan vain olisi pykälän 1 momentissa. 52001: tiettyjä, esimerkiksi asuinhuoneiston hallintaan Jotta yhtiöjärjestykseen otettua määräystä, 52002: oikeuttavia osakkeita. joka koskee rakennuksen sijaintikunnan tämän 52003: Säännös edellä selostetusta rajoituksesta lain mukaista oikeutta lunastaa yhtiön osakkei- 52004: merkitä uusi omistaja osakasluetteloon olisi ta, ei voitaisi poistaa tai muuttaa ilman kunnan 52005: pykälän 1 momentissa. suostumusta, esimerkiksi kaikkien osakkeeno- 52006: mistajien yksimielisinkään päätöksin, ehdote- 52007: Lunastusoikeuden alaisen saannon ilmoitta- taan vaatimus kunnan suostumuksesta turvat- 52008: misintressi olisi ostajalla ja myyjällä. Oikeus tavaksi lailla. Kunnan lunastusoikeutta koske- 52009: lunastushinnalle 9 §:n nojalla laskettavaan 52010: va määräys olisi muutettavissa tai poistettavis- 52011: korkoon alkaisi vasta myyjän tai ostajan luo- 52012: sa vain kunnan suostumuksin. Säännös tästä 52013: vutusilmoituksesta. Lunastusaika alkaisi kulua olisi pykälän 2 momentissa. 52014: kuitenkin myös muun tahon ilmoituksesta. 19 §. Kunnan suostumus yhtiön purkami- 52015: Kaikkien osapuolien edun mukaista olisi, että seen tai sulautumiseen. Jotta lakiehdotuksen 52016: kysymys siitä, lunastetaanko osakkeet vai ei 52017: 18 §:n säännöstä vain kunnan suostumuksin 52018: saadaan mahdollisimman lyhyessä ajassa luo- 52019: poistaa tai muuttaa yhtiöjärjestykseen sisälty- 52020: vutuksen tapahduttua ratkaistua. Tämän vuok- vää määräystä tämän lain mukaisesta kunnan 52021: si ehdotetaan, että myös yhtiön hallitus olisi lunastusoikeudesta ei kierrettäisi purkamalla 52022: velvollinen tekemään ilmoituksen kunnalle täs- 52023: tai sulauttamaila yhtiö, ehdotetaan, että yhtiön 52024: sä laissa tarkoitetun lunastusoikeuden alaisesta selvitystilaan asettamiseen tai sulauttamiseen 52025: luovutuksesta havaittuaan luovutuksen olevan olisi eräitä poikkeustilanteita lukuunottamatta 52026: tällaisen. Jos ilmoitus luovutuksesta on jo saatava kunnan suostumus. Toisaalta toimen- 52027: tehty, hallituksella ei olisi ilmoitusvelvollisuut- 52028: ta. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentissa. pide voi olla myös perusteltu. Selvitystilaan 52029: asettaminen edeltää yhtiön purkamista. Jos 52030: 17 §. lsännöitsijätodistus. Nykyään on var- yhtiön selvitystilaan asettamiselle tai sulautu- 52031: sin tavallista, että asuinhuoneistojen kaupoissa miselle olisi riittävä syy, kunnan tulisi suostu- 52032: myös omistajan itse myydessä huoneistoaan mus antaa. Riittävä syy suostua olisi esimer- 52033: esitetään ostajalle niin sanottu isännöitsijäto- kiksi se, että purettavan tai sulautettavan yh- 52034: distus tai vastaava asiakirja. Kyseessä oleva tiön tilalle perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyk- 52035: asiakirja sisältää tietoja muun muassa yhtiön seen sisältyy kunnan lunastusoikeusmääräys. 52036: tilasta, yhtiön rakennuksista ja myytävästä Suostumuksen epäämisen täytyisi olla perus- 52037: huoneistosta. Jotta ostaja saisi tiedon siitä, teltua. Jos näin ei ole, ehdotetaan, että tuo- 52038: että osakkeet ovat tämän lain rajoitusten alai- mioistuin voisi antaa luvan yhtiön selvitysti- 52039: sia, ehdotetaan, että isännöitsijätodistuksesta laan asettamiselle tai päättäessään yhtiön selvi- 52040: tai vastaavasta asiakirjasta tulisi ilmetä tämä tystilaan määräämisestä tai antaessaan luvan 52041: seikka. sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon, teh- 52042: 18 §. Kunnan suostumus lunastusoikeuden dä sen ilman kunnan suostumusta. 52043: ottamiseen tai muuttamiseen. Tämän lain mu- Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n tilanteissa yh- 52044: kaista kunnan lunastusoikeutta ei saisi ottaa tiön hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin 52045: yhtiöjärjestykseen ilman yhtiön omistaman ra- yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Saman lu- 52046: kennuksen sijaintikunnan suostumusta. Tämän vun 4 §:n mukaan tietyissä tilanteissa tuomio- 52047: lain mukaisesta sijaintikunnan lunastusoikeu- istuimen on määrättävä yhtiö selvitystilaan. 52048: den mahdollisuudesta jo seuraa, että kunnan Näissä tapauksissa tuomioistuin voisi päättäes- 52049: on pidettävä 14 §:ssä tarkoitettua rekisteriä ja sään yhtiön selvitystilaan määräämisestä tehdä 52050: 52051: 3 300272H 52052: 18 1990 vp. - HE n:o 61 52053: 52054: sen ilman kunnan suostumusta. Kuntaa voitai- päätös koskee. Myös tästä olisi säännös pykä- 52055: siin asiassa kyllä kuulla. län 2 momentissa. 52056: 20 §.Kilpailevat /unastusoikeudet. Osakeyh- Lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentin mukaan 52057: tiölain mukaan yhtiöjärjestykseen voidaan ot- kunnan lunastusoikeutta koskevan määräyksen 52058: taa määräys siitä, miten lunastamiseen oikeu- poistamiseen tai muuttamiseen tarvittaisiin 52059: tettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy. kunnan suostumus. Kunnan suostumus olisi 52060: Säännös ei kuitenkaan koske asunto-osakeyhti- tarpeen lakiehdotuksen 19 §:n mukaan yhtiön 52061: öitä. Tämän vuoksi on tarpeen säätää kunnan purkautumiseen tai sulautumiseen eräissä ta- 52062: lunastusoikeudesta ennen muita lunastukseen pauksissa. Tämän lain mukaiselle kunnan lu- 52063: oikeutettuja. Kunnan etuoikeus ennen muita nastusoikeudelle lakiehdotuksen 20 §:ssä ehdo- 52064: lunastukseen oikeutettuja perustuisi tämän lain tetaan säädettäväksi etusija ennen muita lunas- 52065: soveltamisalan piiriin kuuluvien yhtiöiden osal- tukseen oikeutettuja. Näitä säännöksiä ei kui- 52066: ta lakiin eikä kiinteistöosakeyhtiöittenkään tenkaan ehdoteta sovellettavaksi niihin yh- 52067: osalta yhtiöjärjestyksen määräykseen. Kunnan tiöihin, joiden yhtiöjärjestykseen sisältyy tä- 52068: etuoikeutettu lunastusoikeus on välttämätön män lain voimaan tullessa määräys kunnan 52069: lain toimivuuden takaamiseksi. lunastusoikeudesta. Hitas-järjestelmään lain 52070: Kuten lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentissa voimaan tullessa kuuluvien yhtiöiden ja osak- 52071: keenomistajien asemaa ei tältä osin siten muu- 52072: säädettäisiin, muusta lainsäädännöstä. saattaisi 52073: tettaisi. Myös tästä olisi säännös 2 momentissa. 52074: kuitenkin johtua, että kunnankin lunastusoi- 52075: Pykälän 3 momentissa säädetään 2 momen- 52076: keus väistyisi sen johdosta, että tämän lain 52077: tissa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden lunas- 52078: säännöksiä ei 14 §:ää lukuunottamatta sovel- 52079: tushinnan ja enimmäishinnan määräytymisestä 52080: lettaisi. lain voimaantulon jälkeen. Jos yhtiöjärjestyk- 52081: 21 §. Voimaantulo. Laki on tarkoitettu tule- seen ennen tämän lain voimaantuloa otetun 52082: maan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. määräyksen mukaan laskettu osakkeiden lu- 52083: Lakia sovellettaisiin kaikkiin niihin yhtiöihin ja nastushinta olisi suurempi kuin tämän lain 52084: niiden osakkeisiin, joiden yhtiöiden yhtiöjär- 8 §:n mukaan määräytyvä lunastushinta, nou- 52085: jestyksiin tämän lain voimaantulon jälkeen datettaisiin yhtiöjärjestyksen määräystä lunas- 52086: otetaan 1 §:ssä tarkoitettu määräys kunnan tushintaa laskettaessa. Vastaavasti osakkeiden 52087: lunastusoikeudesta. Itse yhtiö tai sen rakennus 3 §:n mukaisen enimmäishinnan ollessa pie- 52088: voisi olla uusi tai jo lain voimaan tullessa nemmän kuin yhtiöjärjestyksen mukaan las!:~ 52089: olemassa, mutta yhtiöjärjestyksen määräys siis tun osakkeiden lunastushinnan, olisi yhtiöjär- 52090: olisi uusi, lain voimaantulon jälkeen yhtiöjär- jestyksen mukaan laskettu osakkeiden lunas- 52091: jestykseen otettu. tushinta osakkeiden enimmäishinta luovutetta- 52092: Verrattaessa lakiehdotuksen säännöksiä ny- essa osakkeet lain voimaantulon jälkeen. 52093: kyisin Helsingin kaupungin alueellaan sovelta- Pykälän 4 momentissa asetettaisiin myös 2 52094: maan Hitas-järjestelmään on järjestelmissä momentissa tarkoitetulle yhtiölle velvollisuus 52095: eräitä merkittäviä eroja. Asukkaiden edut koh- varustaa osakekirjansa tai osakeluettelo 15 §:n 52096: tuullisesti huomioon ottavat enimmäishinta- 2 momentin mukaisella maininnalla. Tämä vel- 52097: säännökset (3-5 §) ovat muun muassa tällai- vollisuus olisi täytettävä viimeistään kahden 52098: sia kunnan toimivaltaa rajoittavia ja myös vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Luon- 52099: kunnan toimintaa ohjaavia säännöksiä. Tämän nollisesti velvollisuus ei koskisi niitä yhtiöitä, 52100: vuoksi ehdotetaan, että tätä lakia sovellettai- joihin kunnan päätöksen mukaisesti lakia ei 52101: siin vuoden kuluttua lain voimaantulosta myös tultaisi soveltamaan. 52102: yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksessä tämän lain Täytäntöönpanon jouduttamiseksi olisi voi- 52103: voimaan tullessa on määräys, että yhtiön omis- tava ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 52104: taman rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus toimenpiteisiin jo ennen lain voimaantuloa. 52105: lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita. Nämä yh- Säännös tästä olisi pykälän 5 momentissa. 52106: tiöt tulisivat lain soveltamisen piiriin, jos kunta 52107: ei vuoden kuluessa lain voimaantulosta päätä, 52108: että lakia ei näihin yhtiöihin ja niiden osakkei- 1.2. Leimaverolaki 52109: siin sovelleta. Säännös tästä olisi pykälän 2 52110: momentissa. Tällaisesta päätöksestä olisi kun- 57 §.Pykälän 2 momenttia on tarpeen muut- 52111: nan myös ilmoitettava niille yhtiöille, joita taa yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu- 52112: 1990 vp. - HE n:o 61 19 52113: 52114: nastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden 3. Säätämisjärjestys 52115: enimmäishinnoista annetun lain säätämisen 52116: johdosta. Leimaverolain 57 §:n 2 momentin Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan on 52117: mukaan luovutus on leimaverosta vapaa, kun mahdollista lailla tai yhtiöjärjestyksen mää- 52118: kunta käyttäen asuntotuotantolain mukaista räyksin rajoittaa osakkeiden luovutusta ja 52119: etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan hankkimista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan mää- 52120: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa rätä, että osakkeenomistajalla tai jollakulla 52121: asunto-osakeyhtiössä tai hankkii sellaisia muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajalle 52122: asunto-osakeyhtiötalon asuinhuoneiston hallin- siirtyvä osake. Mainittuja säännöksiä sovelle- 52123: taan oikeuttavia osakkeita, joiden hankkimista taan voimassa olevan asunto-osakeyhtiöistä 52124: varten on myönnetty asuntotuotantolain mu- annetun lain mukaan myös asunto-osakeyhtiöi- 52125: kaista asuntolainaa. Edellä mainittuihin leima- hin. Myös asuntotuotantolainsäädäntömme 52126: verovelvollisuudesta vapaisiin saantoihin ver- tuntee vastaavia säännöksiä, joilla osakkeiden 52127: rattava saanto on kyseessä, kun kunta lunastu- hankintaa ja luovutusta on vastaavalla tavalla 52128: soikeutensa perusteella kunnan lunastusoikeu- rajoitettu. Edellä tarkoitettu lainsäädäntö on 52129: den käyttämisestä ja osakkeiden enimmäishin- käsitelty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 52130: noista annetun lain nojalla hankkii osakkeita Yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu- 52131: asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöstä. Myös nämä nastusoikeuden käyttämistä ja osakkeiden 52132: osakkeet on luovutettava edelleen tai käytettä- enimmäishintoja koskevan lakiehdotuksen 52133: vä vuokra-asuntoina. Luovutushinta määräy- 3 §:n mukaan osakkeiden enimmäishinta muo- 52134: tyy lunastushinnan mukaisesti. Ei olisi koh- dostuisi perushinnasta ja siihen lisättävästä 52135: tuullista, jos kunta joutuisi lunastusoikeutensa indeksitarkistuksesta ja mahdollisesta huoneis- 52136: nojalla hankkimistaan osakkeista suorittamaan totisästä sekä vähennyksistä. Perushinnan in- 52137: luovutusleimaveron. Näin ollen ehdotetaan, et- deksitarkistus tehtäisiin rakennuskustannusin- 52138: tä leimaverolain 57 §:n 2 momentin säännöstä deksin muutosten mukaan, jollei kunta ole 52139: täydennetään siten, että puheena olevat kun- päättänyt, että rakennuskustannusindeksin si- 52140: nan saannot olisivat myös luovutusleimaveros- jasta tarkistus tehdään rakennuskustannusin- 52141: ta vapaat. deksin ja asuntojen hintaindeksin yhdistel- 52142: mäindeksin muutosten mukaan. Yhdistelmäin- 52143: deksissä rakennuskustannusindeksin osuuden 52144: 2. Voimaantulo tulisi olla vähintään 40 OJo. Yhdistelmäindeksis- 52145: sä asuntojen hintaindeksiksi voitaisiin valita 52146: kunnan, kunnan osan taikka koko maan asun- 52147: Laki yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan tojen hintaindeksi tai sen alueen asuntojen 52148: lunastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden hintaindeksi, johon alueeseen kunta kuuluu. 52149: enimmäishinnoista sekä laki leimaverolain Lain 5 §:ssä on säädetty siitä, että kunta voi 52150: 57 §:n muuttamisesta ehdotetaan tuleviksi voi- tarkistaa paitsi osakkeiden perushintaa myös 52151: maan 1 päivänä heinäkuuta 1990. lunastushintaindeksiä koskevaa päätöstään, jos 52152: Laki yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan osakkeiden enimmäishinnat muodostuvat koh- 52153: lunastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden tuuttoman alhaisiksi. Tällöin kunta voi päättää 52154: enimmäishinnoista ei velvoita kuntia, mutta se muun muassa yhdistelmäindeksin käyttöön- 52155: tuo kuntien ulottuville uuden ja tehokkaan otosta ja yhdistelmäindeksin muutoksista. Yh- 52156: keinoston ohjata alueensa asuntomarkkinoita. distelmäindeksissä rakennuskustannusindeksin 52157: Kunnat voisivat tulla järjestelmään mukaan, ja asuntojen hintaindeksin osuutta voitaisiin 52158: silloin kun pitävät sitä tarpeellisena. Lakiehdo- vaihdella asuntojen hintatason muutosten mu- 52159: tuksen voimaantulosäännöksen 2 ja 3 momen- kaan. Perushinnan indeksitarkistus olisi kui- 52160: tista johtuen ilmeisesti vain Helsingin kaupun- tenkin aina vähintään rakennuskustannusin- 52161: ki joutuisi melko pian lain voimaantulon jäl- deksin muutoksen mukainen. 52162: keen ottamaan kantaa siihen, sovelletaanko On siten mahdollista, että kunnan yhdistel- 52163: tätä lakia yhtiöön, jonka yhtiöjärjestykseen mäindeksissä esimerkiksi rakennuskustannus- 52164: lain voimaan tullessa sisältyy kunnan lunastu- indeksin ja asuntojen hintaindeksin osuudet 52165: soikeutta tarkoittava määräys eli sovelletaanko muutetaan 5 §:ssä mainituista syistä siten, että 52166: lakia nyt Hitas-järjestelmän piiriin kuuluvassa yhdistelmäindeksin mukainen korvaus, oltuaan 52167: asunto kannassa. ensin suurempi, onkin jonkin ajan kuluttua 52168: 20 1990 vp. - HE n:o 61 52169: 52170: pienempi kuin aikaisemmin voimassa olleen oikeus muuttaa osakkeiden perushintaa tai lu- 52171: yhdistelmäindeksin mukaan olisi ollut. Sama- nastushintaindeksiä koskevaa päätöstään lain 52172: kin yhdistelmäindeksin rakenne tuottaa esimer- voimaan tullessa olemassa olevan sen sovelta- 52173: kiksi eri suhdannevaiheessa erilaisen tuloksen misen piiriin tulevan asuntokannan osalta ka- 52174: riippuen siitä, laskevatko vai nousevatko yh- joa hallitusmuodon 6 §:ssä säädettyyn omai- 52175: distelmäindeksin osaindeksit. Toinen indekseis- suuden suojaan. 52176: tä voi olla jonain aikana laskeva, vaikka toinen Lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentin säännös- 52177: on nouseva. Kun perushintaa aina tarkistetaan tä kunnan suostumuksesta yhtiöjärjestyksen 52178: vähintään rakennuskustannusindeksin mu- kunnan lunastusoikeutta koskevan määräyksen 52179: kaan, ei kuitenkaan voida katsoa kajottavan muuttamisesta tai poistamisesta taikka 19 §:n 52180: hallitusmuodon 6 §:ssä säädettyyn omaisuuden säännöstä kunnan suostumuksesta yhtiön pur- 52181: suojaan, vaikka kunnalle ehdotetaan oikeutta kamiseen tai sulautumiseen samoin kuin 20 §:n 52182: tarkistaa lunastushintaindeksiä koskevaa pää- säännöstä tämän lain mukaisen kunnan lunas- 52183: töstään. Omistaja tietää siten aina tarkistuksen tusoikeuden etusijasta ennen muita lunastuk- 52184: sen vähimmäisperusteen, joka hänelle on tur- seen oikeutettuja ei ehdoteta sovellettavaksi 52185: vattu. Lakiehdotus myös tältä osin voitaisiin niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksiin lain 52186: siten käsitellä tavallisena lakina. voimaan tullessa sisältyy kunnan lunastusoi- 52187: Lakia ehdotetaan sovellettavaksi myös eräi- keutta tarkoittava määräys ja joihin lain voi- 52188: siin jo olemassa oleviin yhtiöihin ja niiden maantulosäännöksen mukaisesti lakia tultaisiin 52189: osakkeisiin, jos yhtiön yhtiöjärjestykseen lain muutoin soveltamaan. Hitas-järjestelmään lain 52190: voimaan tullessa sisältyy määräys kunnan oi- voimaan tullessa kuuluvien yhtiöiden ja osak- 52191: keudesta lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita. keenomistajien asemaa ei tältä osin siten muu- 52192: Voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovel- tettaisi. 52193: lettaisiin vuoden kuluttua lain voimaantulosta Kun voimaantulosäännöksen mukaan puhee- 52194: tällaisiin yhtiöihin ja niiden osakkeisiin, jollei na olevien yhtiöiden ja niiden osakkeenomista- 52195: sijaintikunta sitä ennen päätä, että näihin yh- jien asema lain säännösten johdosta olisi joko 52196: tiöihin ja niiden osakkeisiin ei tätä lakia sovel- nykyistä parempi tai nykyinen asema ei muut- 52197: leta. Tarkoituksena on, että ehdotetun lain tuisi, voidaan ehdotettu laki yhtiöjärjestykseen 52198: soveltamisen piiriin tulisivat, jollei kaupunki perustuvan kunnan lunastusoikeuden käyttä- 52199: toisin päätä, Helsingin kaupungin niin sanot- misestä ja osakkeiden enimmäishinnoista käsi- 52200: tuun Hitas-järjestelmään lain voimaan tullessa tellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Eh- 52201: kuuluvat yhtiöt ja niiden osakkeet. dotettu laki ei muutoinkaan poikkea hallitus- 52202: Osakkeiden enimmäishinta ja osakkeiden lu- muodon säännöksistä eikä edellytä valtiopäivä- 52203: nastushinta laskettaisiin tällöin sen mukaan järjestyksen 67 §:ssä määrättyä säätämisjärjes- 52204: kumpi on suurempi, tämän lain mukaan las- tystä. 52205: kettu osakkeiden enimmäishinta tai lunastus- 52206: hinta verrattuna yhtiöjärjestyksen mukaan las- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 52207: kettuun osakkeiden lunastushintaan. Siten ei kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 52208: lakiehdotuksen 3 ja 5 §:n mukainen kunnan set: 52209: 1990 vp. - HE n:o 61 21 52210: 52211: 52212: 52213: 1. 52214: Laki 52215: yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden 52216: enimmäishinnoista 52217: 52218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 52219: 52220: 1§ laisena kuin se on muutettuna 19 päivänä 52221: Soveltamisa/a tammikuuta 1968 ja 20 päivänä maaliskuuta 52222: 1970 annetuilla laeilla (33/68 ja 219/70), 15 a, 52223: Tätä lakia sovelletaan, jos asunto-osakeyh- 15 b, 15 c, 15 e tai 15 f §:ssä, sellaisina kuin ne 52224: tiön tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyk- ovat mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 52225: seen on otettu määräys siitä, että yhtiön omis- annetussa laissa, 15 d, 15 h tai 15 i §:ssä, sel- 52226: taman rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus laisina kuin ne ovat 12 päivänä tammikuuta 52227: lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita siten kuin 1973 annetussa laissa (5/73), tai 15 g §:ssä, 52228: tässä laissa säädetään. sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mai- 52229: Tätä lakia sovelletaan sen mukaan kuin nitulla lailla ja mainitulla 19 päivänä tammi- 52230: 21 §:ssä on säädetty myös yhtiöön, jonka yh- kuuta 1968 annetulla lailla. 52231: tiöjärjestykseen sisältyy tämän lain voimaan 52232: tullessa määräys yhtiön omistaman rakennuk- 3§ 52233: sen sijaintikunnan oikeudesta lunastaa yhtiön 52234: siirtyviä osakkeita. Enimmäishinta 52235: Tämän lain soveltamisalan piiriin kuuluvat 52236: 2§ 52237: osakkeet saadaan luovuttaa enintään hinnasta, 52238: Soveltamisalan rajoitukset joka muodostuu perushinnasta ja siihen lisättä- 52239: västä indeksitarkistuksesta ja mahdollisista 52240: Tätä lakia ei sovelleta sellaisen lunastusoi- 52241: huoneistolisästä ja vähennyksistä. 52242: keutta koskevan yhtiöjärjestyksen määräyksen 52243: perusteella, joka on otettu yhtiöjärjestykseen Perushinta on osakkeiden velaton merkintä- 52244: ennen 1 päivää tammikuuta 1979 tai joka hinta tai sitä korkeampi velaton hinta, jonka 52245: perustuu 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun kunta sen jälkeen, kun yhtiöjärjestykseen on 52246: asuntotuotantolain 15 §:ään, sellaisena kuin se otettu 1 §:ssä tarkoitettu määräys, on hyväksy- 52247: on muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 ja nyt osakkeille. Perushintaa tarkistetaan raken- 52248: 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetuilla laeilla nuskustannusindeksin tai, jos kunta niin päät- 52249: (33/68 ja 219/70). tää,. rakennuskustannusindeksin ja asuntojen 52250: Tätä lakia ei sovelleta vastikkeettorniin luo- hintaindeksin yhdistelmäindeksin muutosten 52251: vutuksiin eikä saantoon, joka perustuu naima- perusteella (lunastushintaindeks1). Rakennus- 52252: osaan, avio-oikeuteen tai perintöoikeuteen kustannusindeksin osuuden yhdistelmäindek- 52253: taikka testamenttiin. sissä tulee olla vähintään 40 o/o. Yhdistelmäin- 52254: Tätä lakia ei 14 §:ää lukuun ottamatta sovel- deksissä asuntojen hintaindeksiksi voidaan va- 52255: leta yhtiöön tai sen osakkaisiin sinä aikana, lita kunnan, kunnan osan taikka koko maan 52256: kun yhtiö tai sen osakkeet ovat asuntotuotan- , asuntojen hintaindeksi tai sen alueen asuntojen 52257: tolain 15 f §:ssä, asuntojen perusparantamises- hintaindeksi, johon alueeseen kunta kuuluu. 52258: ta annetun lain 22 §:ssä tai vuokra-asuntojen Perushinnan indeksitarkistus on kuitenkin aina 52259: omaksilunastamisesta annetun lain 20 §:ssä vähintään rakennuskustannusindeksin muutok- 52260: tarkoitettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten sen mukainen. 52261: alaisia taikka kun yhtiöön tai sen osakkeisiin Huoneistolisänä osakkeiden myyjän tai osta- 52262: on sovellettava, mitä on säädetty 4 päivänä jan vaatimuksesta lisätään indeksillä tarkistet- 52263: joulukuuta 1953 annetun asuntotuotantolain tuun perushintaan talokohtaiset ja huoneisto- 52264: (488/53) 16 §:ssä taikka 22 päivänä huhtikuuta kohtaiset perusparannus- ja korjauskustannuk- 52265: 1966 annetun asuntotuotantolain 15 §:ssä, sel- set. 52266: 22 1990 vp. - HE n:o 61 52267: 52268: Jos ostajan vastattavaksi jää osakkeille las- 12 §:n mukaisesti kunnan välityksellä tai ky- 52269: kettavaa osuutta yhtiön veloista, on enimmäis- seessä on 13 §:ssä tarkoitettu luovutus. 52270: hinta tätä osuutta vastaavasti pienempi. Jos Kunnan lunastusoikeus alkaa osakkeiden 52271: huoneisto, jonka hallintaan luovutettavat luovutushetkestä ja on voimassa kaksi kuu- 52272: osakkeet oikeuttavat, on selvästi huonommas- kautta siitä, kun myyjä tai ostaja on luovutuk- 52273: sa kunnossa kuin normaali kuluminen edellyt- sen jälkeen tehnyt luovutusta koskevan ilmoi- 52274: tää, voidaan enimmäishinnasta ostajan vaati- tuksen kunnalle tai kunta muuten on saanut 52275: muksesta vähentää sen kuntoon saattamisesta tiedon luovutuksesta. 52276: aiheutuvat kustannukset. 52277: Enimmäishinnan kohtuullisuudesta sääde- 8§ 52278: tään 5 §:ssä. 52279: Lunastushinta 52280: 4§ Osakkeiden lunastushinta on osakkeiden 52281: Enimmäishinnan velvoittavuus 3 §:n mukaan määräytyvä enimmäishinta. Jos 52282: osakkeiden kauppahinta kuitenkin on alhai- 52283: Mikäli osakkeet on luovutettu 3 §:ssä tarkoi- sempi kuin 3 §:n mukaan määräytyvä enim- 52284: tettua enimmäishintaa korkeammasta hinnas- mäishinta, osakkeiden lunastushintana on täl- 52285: ta, hintaa koskeva sopimusehto on mitätön löin osakkeiden kauppahinta. 52286: siltä osin kuin sovittu hinta ylittää sallitun 52287: enimmäishinnan. 9§ 52288: 5§ Lunastushinnan maksaminen 52289: Enimmäishinnan kohtuulfisuus Kunnan tulee maksaa lunastushinta ostajalle 52290: tai tämän osoittamalle kahden viikon kuluessa 52291: Jos 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräytyvät 52292: lunastuspäätöksen tekemisestä. 52293: osakkeiden enimmäishinnat kaikkien tai joi- 52294: denkin yhtiöiden osalta muodostuvat kohtuut- Lunastushinnalle on maksettava vuotuista 52295: toman alhaisiksi, voi kunta tarkistaa osakkei- korkoa ostajan tai myyjän luovutusilmoituksen 52296: den perushintaa tai lunastushintaindeksiä kos- tekemisen ja lunastushinnan maksamisen väli- 52297: kevaa päätöstään taikka molempia. seltä ajalta. Korkoa maksetaan 1 momentissa 52298: Osakkeiden perushinnan tarkistusta tai lu- tarkoitetun määräajan päättymiseen saakka 52299: nastushintaindeksin määräämistä tai sen muut- korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin mukaan. 52300: tamista koskevaa kunnan päätöstä voidaan Tämän jälkeen maksetaan viivästyskorkoa lu- 52301: soveltaa vain päätöksen lainvoimaiseksi tulon nastushinnan maksamiseen saakka korkolain 52302: jälkeen tehtäviin osakkeiden luovutuksiin. 4 §:n 1 momentin mukaan. 52303: 52304: 6 § 10 § 52305: Selvitys huoneisto/isästä tai huoneiston Myyjän vastuu ostajalle 52306: normaalia huonommasta kunnosta Ostajalla on oikeus saada myyjältä se osa 52307: Jos vaaditaan huoneistolisän sisällyttämistä suorittamastaan kauppahinnasta, joka ylittää 52308: enimmäishintaan tai enimmäishintaa määrättä- enimmäishinnan. 52309: essä vaaditaan otettavaksi huomioon huoneis- 52310: ton kuntoon saattamisesta aiheutuvat kustan- 11§ 52311: nukset, tulee kunnalle toimittaa perusparan- Edelleenluovutus 52312: nusten ja korjausten arvosta yhtiön hallituksen 52313: tai isännöitsijän arvio. Kunnan on välittömästi lunastuksen jälkeen 52314: ryhdyttävä toimenpiteisiin asunnon hallintaan 52315: 7§ oikeuttavien osakkeiden myymiseksi edelleen 52316: Kunnan lunastusoikeus ja lunastusaika enintään 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla in- 52317: deksillä tarkistetusta lunastushinnasta taikka 52318: Kunnalla on oikeus lunastaa ostajalta lunas- käytettävä huoneistoa vuokra-asuntona, jos 52319: tusoikeuden alaiset osakkeet. Lunastusoikeutta kunnan asuntotilanne tai muu lainsäädäntö 52320: ei kuitenkaan ole, jos osakkeet on luovutettu sitä edellyttää. 52321: 1990 vp. - HE n:o 61 23 52322: 52323: 12 § Maininta siitä, että osakkeiden luovutus on 52324: Osakkeiden myynti kunnan välityksellä tässä laissa asetettujen luovutusrajoitusten alai- 52325: nen, on otettava osakkeita koskeviin osakekir- 52326: Kunta voi määrätä, että lunastusoikeuden joihin tai, jos osakekirjoja ei ole annettu, 52327: alaiset osakkeet, kun ne on tarkoitus myydä, osakeluetteloon. 52328: on annettava myytäviksi kunnan välityksellä. Kun yhtiöjärjestykseen on otettu kunnan 52329: Välitysvelvollisuuden asettamisesta ja osak- tässä laissa tarkoitettu lunastusoikeus, on yh- 52330: keiden välityksessä noudatettavasta menettelys- tiön nimen perään liitettävä merkintä "kunnan 52331: tä on annettava tieto niille yhtiöille, joiden lunastusoikeus" tai sen lyhenne "kl". 52332: osakkeita välitysvelvollisuus koskee. Yhtiö on Mitä osakeyhtiölain (734178) 3 luvun 3 §:n 52333: velvollinen tiedottaruaan asiasta osakkeenomis- momentin 2-6 kohdassa ja 4 §:ssä on säädet- 52334: tajilleen. ty, ei sovelleta tässä laissa tarkoitettuun kun- 52335: Jos osakkeita ei ole myyty kunnan välityk- nan lunastusoikeuteen. 52336: sellä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne 52337: on annettu kunnan välityksellä myytäviksi, on 16 § 52338: myyjä oikeutettu luovuttamaan osakkeet ilman Uuden osakkeenomistajan merkitseminen 52339: kunnan välitystä. osakeluetteloon 52340: 13 § Jos osakkeet on hankittu tämän lain mukaan 52341: Pakkotäytäntöönpano kunnan lunastusoikeuden alaisella luovutuksel- 52342: la, ei uutta omistajaa saa merkitä osakeluette- 52343: Sen estämättä, mitä 12 §:ssä on säädetty, loon ennen kuin kunnan lunastusoikeuden 52344: voidaan kunnan lunastusoikeuden alaiset osak- käyttämiseen varattu aika on kulunut umpeen 52345: keet myydä julkisella huutokaupalla niin kuin tai muutoin on osoitettu, että lunastusoikeutta 52346: konkurssisäännössä tai ulosottolaissa on sää- ei ole käytetty. 52347: detty taikka pantatun osakkeen osalta pant- Jos yhtiön hallitus havaitsee, että luovutetut 52348: taussopimuksessa on määrätty. osakkeet ovat tässä laissa tarkoitetun lunastus- 52349: Mitä 7 ja 10 §:ssä on säädetty, ei koske 1 oikeuden kohteena eikä 7 §:n 2 momentissa 52350: momentissa tarkoitetulla tavalla myytyjä osak- tarkoitettua ilmoitusta ole tehty, sen tulee vii- 52351: keita. pymättä ilmoittaa luovutuksesta kunnalle. 52352: 52353: 14 § 17 § 52354: Rekisierin pito Isännöitsijäntodistus 52355: Kunta on velvollinen pitämään rekisteriä Tämän lain soveltamisalan piiriin kuuluvan 52356: niistä yhtiöistä, joiden yhtiöjärjestykseen sisäl- yhtiön osakkeita koskevasta isännöitsijätodis- 52357: tyy 1 §:ssä tarkoitettu määräys. Rekisteriin on tuksesta tai vastaavasta asiakirjasta tulee käy- 52358: tehtävä merkintä myös enimmäishinnan ja lu- dä ilmi, että yhtiö on tämän lain soveltamis- 52359: nastushinnan määräytymisen perusteista sekä alan piirissä ja että yhtiön osakkeiden luovu- 52360: mahdollisesta velvollisuudesta antaa osakkeet tusta on tässä laissa tarkoitetulla tavalla rajoi- 52361: kunnan välityksellä myytäviksi ja välitysvel- tettu. 52362: voitteen muuttamisesta ja lakkaamisesta. 52363: Kunta on velvollinen antamaan pyynnöstä 18 § 52364: tietoja rekisteristä sekä tämän lain soveltamis- Kunnan suostumus lunastusoikeutta koskevan 52365: alan piiriin kuuluvien osakkeiden enimmäishin- määräyksen ottamiseen tai muuttamiseen 52366: nasta ja lunastushinnasta sekä osakkeiden väli- 52367: tyksessä noudatettavista menettelytavoista. Tämän lain mukaista määräystä kunnan oi- 52368: keudesta lunastaa yhtiön osakkeita ei saa ottaa 52369: 15 § yhtiöjärjestykseen, ellei siihen ole saatu yhtiön 52370: Yhtiön velvoitteet omistaman rakennuksen sijaintikunnan suostu- 52371: musta. 52372: Yhtiöjärjestyksestä tulee ilmetä, että kunta Yhtiöjärjestyksen määräystä, joka koskee 52373: voi rajoittaa osakkeiden luovutusta tässä laissa tämän lain mukaista kunnan oikeutta lunastaa 52374: tarkoitetulla tavalla. yhtiön osakkeita, ei saa poistaa tai muuttaa 52375: 24 1990 vp. - HE n:o 61 52376: 52377: ilman rakennuksen sijaintikunnan suostumus- kuluttua lain voimaantulosta myös yhtiöihin, 52378: ta. joiden yhtiöjärjestykseen sisältyy tämän lain 52379: voimaan tullessa määräys, että yhtiön omista- 52380: 19 § man rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus 52381: Kunnan suostumus yhtiön purkamiseen tai lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita, jollei lunas- 52382: sulautumiseen tamiseen oikeutettu kunta vuoden kuluessa lain 52383: voimaantulosta päätä, että lakia ei yhtiöön ja 52384: Jos yhtiöjärjestyksessä on 1 §:ssä tarkoitettu sen osakkeisiin sovelleta. Kunnan on edellä 52385: määräys, tarvitaan yhtiön sulautumiseen toi- mainitusta päätöksestään ilmoitettava kullekin 52386: seen yhtiöön ja muissa kuin osakeyhtiölain 13 yhtiölle, jota päätös koskee. 52387: luvun 2 ja 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 52388: yhtiön selvitystilaan asettamiseen rakennuksen Edellä 2 momentissa tarkoitetun yhtiön 52389: sijaintikunnan suostumus. Jos kunta epää osakkeiden lunastushinta lasketaan tämän lain 52390: suostumuksensa ilman riittävää syytä, voi tuo- mukaan, jollei yhtiöjärjestykseen ennen tämän 52391: mioistuin antaa luvan yhtiön selvitystilaan lain voimaantuloa otetun määräyksen mukaan 52392: asettamiseen taikka päättäessään yhtiön selvi- laskettava lunastushinta ole tämän lain mu- 52393: tystilaan määräämisestä tai antaessaan luvan kaan määräytyvää lunastushintaa suurempi. 52394: sulautumissopimuksen täytäntöönpanaan teh- Jos tämän lain mukaan laskettava osakkeiden 52395: dä sen ilman kunnan suostumusta. enimmäishinta muodostuisi pienemmäksi kuin 52396: ennen tämän lain voimaantuloa yhtiöjärjestyk- 52397: 20 § seen otetun määräyksen mukaan laskettava 52398: osakkeiden lunastushinta, on osakkeiden enim- 52399: Kilpailevat lunastusoikeudet mäishinta tällöin yhtiöjärjestyksen määräyksen 52400: Jos kunnalla on tämän lain mukainen oikeus mukainen osakkeiden lunastushinta. 52401: lunastaa yhtiön osakkeita, sillä on lunastusoi- Edellä 2 momentissa tarkoitetun yhtiön on, 52402: keus ennen yhtiötä ja muita lunastukseen oi- jollei kunta ole päättänyt, ettei lakia yhtiöön 52403: keutettuja. sovelleta, kahden vuoden kuluessa lain voi- 52404: maantulosta muutettava yhtiöjärjestyksensä 52405: 21 § 15 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseksi ja varustet- 52406: Voimaantulo tava osakekirjat tai osakeluettelo 15 §:n 2 mo- 52407: mentin mukaisella maininnalla. 52408: Tämä laki tulee voimaan päivänä 52409: kuuta 199 . Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52410: Tätä lakia 18 §:n 2 momenttia ja 19 sekä ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52411: 20 §:ää lukuun ottamatta sovelletaan vuoden menpiteisiin. 52412: 1990 vp. - HE n:o 61 25 52413: 52414: 2. 52415: Laki 52416: leimaverolain 57 §:n muuttamisesta 52417: 52418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 52419: 57 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (512/77), 52420: näin kuuluvaksi: 52421: 52422: 57§ etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan 52423: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa 52424: Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin asunto-osakeyhtiössä; tai 52425: kunta: 3) hankkii sellaisia asunto-osakeyhtiötalon 52426: 1) käyttäen yhtiöjärjestykseen perustuvasta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osak- 52427: kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden keita, joiden hankkimista varten on myönnetty 52428: enimmäishinnoista annetun lain ( 1 ) mu- asuntotuotantolain mukaista asuntolainaa. 52429: kaista lunastusoikeuttaan hankkii asunto-osa- 52430: keyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita; Tämä laki tulee voimaan päivänä 52431: 2) käyttäen asuntotuotantolain mukaista kuuta 199 . 52432: 52433: 52434: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990 52435: 52436: 52437: Tasavallan Presidentti 52438: MAUNO KOIVISTO 52439: 52440: 52441: 52442: 52443: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 52444: 52445: 52446: 52447: 52448: 4 300272H 52449: 26 1990 vp. - HE n:o 61 52450: 52451: Liite 52452: 52453: 52454: 52455: 52456: 2. 52457: Laki 52458: leimaverolain 57 §:n muuttamisesta 52459: 52460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 52461: 57 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (512/77), 52462: näin kuuluvaksi: 52463: 52464: Voimassa oleva laki Ehdotus 52465: 57§ 52466: 52467: Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin 52468: kunta käyttäen asuntotuotantolain mukaista kunta: 52469: etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan 1) käyttäen yhtiöjärjestykseen perustuvasta 52470: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden 52471: asunto-osakeyhtiössä tai hankkii sellaisia enimmäishinnoista annetun lain ( 1 ) mu- 52472: asunto-osakeyhtiötalon asuinhuoneiston hallin- kaista lunastusoikeuttaan hankkii asunto-osa- 52473: taan oikeuttavia osakkeita, joiden hankkimista keyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita; 52474: varten on myönnetty asuntotuotantolain mu- 2) käyttäen asuntotuotantolain mukaista 52475: kaista asuntolainaa. etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan 52476: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa 52477: asunto-osakeyhtiössä; tai 52478: 3) hankkii sellaisia asunto-osakeyhtiötalon 52479: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osak- 52480: keita, joiden hankkimista varten on myönnetty 52481: asuntotuotantolain mukaista asuntolainaa. 52482: 52483: Tämä laki tulee voimaan päivänä 52484: kuuta 199 . 52485: 1990 vp. - HE n:o 62 52486: 52487: 52488: 52489: 52490: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntapalvelun 52491: kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 52492: 52493: 52494: 52495: 52496: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 52497: 52498: Esityksessä ehdotetaan otettavaksi kokeilu- tuimissa kolmen vuoden ajan. Yhdyskuntapal- 52499: luonteisesti käyttöön uusi rikosoikeudellinen velun täytäntöönpanosta vastaisi oikeusminis- 52500: seuraamus, yhdyskuntapalvelu. Yhdyskunta- teriön vankeinhoito-osasto sekä toimeenpanos- 52501: palvelu olisi rangaistus, jonka tuomioistuin ta ja valvonnasta julkisoikeudellinen Kriminaa- 52502: voisi tuomita lyhyen ehdottoman vankeusran- lihuoltoyhdistys. Muutos edellyttää vähäisiä 52503: gaistuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelulla tar- muutoksia myös eräisiin olemassa oleviin lakei- 52504: koitetaan palkatonta yleishyödyllistä työtä, jo- hin. 52505: ta tuomittu tekee tietyn tuntimäärän vapaa- 52506: aikanaan. 52507: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan ensi vai- Tarkoituksena on, että ehdotetut lait tulevat 52508: heessa kokeiltavaksi muutamissa tuomiois- voimaan vuoden 1991 alusta. 52509: 52510: 52511: 52512: 52513: 300578Q 52514: 2 1990 vp. - HE n:o 62 52515: 52516: 52517: 52518: 52519: SISÄLLYSLUETTELO 52520: 52521: Sivu Sivu 52522: YLEISPERUSTELUT......................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 13 52523: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 52524: 1.1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta. . 13 52525: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 52526: 1.2. Laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoito- 52527: 2.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset . . . . . . . . . 4 laitoksiin otettujen henkilöiden tapatur- 52528: 2.1.1. Rikosoikeuskomitea . . . . . . . . . . . . . . . 4 makorvauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 52529: 2.1.2. Vankeinhoitoasiain neuvottelukun- 1.3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta val- 52530: ta.................................. 4 tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 52531: 2.1.3. Rikoslakiprojekti.................. 4 52532: 2.1.4. Yhdyskuntapalvelutoimikunta . . . . . 5 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 22 52533: 2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 52534: 3. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 52535: 3 .1. Yhdyskuntapalvelu seuraamusjärjestel- 52536: mässä...................... .. . .. . . . . . . . . .. 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 52537: 3.2. Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena . . . . . . . 7 1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta . . . . . . . 23 52538: 3 .2.1. Työtehtävä rangaistuksena . . . . . . . . 7 52539: 3.2.2. Yhdyskuntapalvelun käyttöala..... 8 2. Laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolai- 52540: 3.2.3. Soveltuvuuden tutkiminen......... 8 toksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor- 52541: 3.2.4. Työtehtävät ja palvelupaikat . . . . . . 9 vauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta . . . 25 52542: 3.2.5. Toimeenpano ja valvonta.......... 10 3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion 52543: 3.3. Yhdyskuntapalvelu sakon muuntorangais- varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta . . . . . 25 52544: tuksena................................... 10 52545: LIITTEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 52546: 4. Kokeilun toteuttaminen ja siihen liittyvät on- 52547: gelmat......................................... 11 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 52548: 5. Kokeilualueiden valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Luonnos asetukseksi yhdyskuntapalvelun kokeile- 52549: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 52550: 6. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 52551: tukset.......................................... 12 52552: 1990 vp. - HE n:o 62 3 52553: 52554: 52555: 52556: 52557: YLEISPERUSTELUT 52558: 52559: 52560: 1. Esityksen yhteiskunnallinen velun tulisi tapahtua tuomitun vapaa-aikana eli 52561: merkitys tavallisimmin iltaisin tai viikonloppuisin, jo- 52562: hon suurin osa satunnaisrikollisuudesta kasau- 52563: Vireillä olevan rikoslain kokonaisuudistuk- tuu. 52564: sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on van- Yhdyskuntapalveluun ei liity yhtä voimak- 52565: keusrangaistusten käytön vähentäminen. Tässä kaita sosiaalisia haittoja kuin vankeusrangais- 52566: tarkoituksessa on selvitetty vaihtoehtoisten tukseen. Yhdyskuntapalvelun taustalla on aja- 52567: seuraamusmuotojen sisällyttämistä rikosoikeu- tus, että rangaistuksen passiivisen suorittami- 52568: delliseen seuraamusjärjestelmään ja ehdotto- sen sijasta edistettäisiin rikoksentekijän mah- 52569: mien vankeusrangaistusten korvaamista vapau- dollisuuksia selviytyä yhteiskunnassa ja koros- 52570: dessa täytäntöönpantavilla seuraamuksilla. Yh- tettaisiin hänen oman vastuunsa merkitystä. 52571: dyskuntapalvelu, jolla esityksessä tarkoitetaan Rikoksentekijä olisi yhdyskuntapalvelua suo- 52572: ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuo- rittaessaan normaalin yhteiskuntaelämän piiris- 52573: mittavaa palkatonta yleishyödyllistä työtä, on sä, perhesuhteet eivät katkeaisi ja työpaikkakin 52574: yksi keino muiden ohella etsittäessä näitä vaih- voisi säilyä. Yhdyskuntapalvelu voi sisältää 52575: toehtoja. työtehtäviä, jotka palvelua suorittava kokee 52576: On usein katsottu, että Suomessa voimassa mielekkäiksi. 52577: olevat seuraamukset eivät anna riittävästi va- Vankeusrangaistus eristää normaalista yh- 52578: linnanmahdollisuuksia tuomioistuimelle. Eh- teiskunnasta ja laitostaa, vahvistaa sitoutumis- 52579: dollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen ta rikollisiin alakulttuureihin ja usein lisää 52580: välille on kaivattu vaihtoehtoista seuraamusta. tuomitun yhteiskunnanvastaisia asenteita. Van- 52581: Yhdyskuntapalvelu asettuisi ankaruudeltaan keuteen tuomitun kyky selviytyä vapaassa yh- 52582: näiden väliin ja antaisi tuomioistuimelle lisä- teiskunnassa heikkenee. Yhdyskuntapalvelulle 52583: mahdollisuuden välttää ehdottoman vankeus- on asetettu juuri päinvastaiset tavoitteet. Pal- 52584: rangaistuksen tuomitsemista. Useiden seuraa- veluun tuomittu voisi jatkaa normaalia elä- 52585: musten olemassaolo voi tosin vähentää seuraa- määnsä. Rikollisyhteisöön kuulumisen sijasta 52586: musjärjestelmän selkeyttä. Mitä useampia seu- hän voisi olla osana tavanomaista työyhteisöä. 52587: raamusvaihtoehtoja on olemassa, sitä vaikeam- Parhaimmillaan yhdyskuntapalvelua suoritta- 52588: min hahmotettavaksi ja monimutkaisemmaksi van kuva yhteiskunnasta saattaa muuttua 52589: järjestelmä muodostuu. Yhdyskuntapalvelun myönteisemmäksi. On mahdollista, että nämä 52590: käyttöönotto tuskin kuitenkaan muuttaisi Suo- yhdyskuntapalvelun ominaisuudet vähentävät 52591: men rangaistusjärjestelmää liian monimutkai- pitkän ajan kuluessa uusintarikollisuutta sil- 52592: seksi. loin, kun yhdyskuntapalvelua tuomitaan van- 52593: Ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöön keusrangaistuksen sijasta. Tämän vaikutuksen 52594: liittyy niin sanottu inkapasitaatiovaikutus. Täl- suuruutta on kuitenkin vaikea mitata. 52595: lä tarkoitetaan sitä, että rikoksentekijällä ei Taloudellisesti yhdyskuntapalvelu olisi yh- 52596: vankilassa ole mahdollisuutta tehdä uusia ri- teiskunnalle edullisempi kuin vankeusrangais- 52597: koksia niin kuin ollessaan vapaudessa. Niissä tus. Merkittäviä kustannussäästöjä voitaisiin 52598: tapauksissa, joissa vankeusrangaistus korva- tosin saada vasta siinä tapauksessa, että yhdys- 52599: taan jollakin avoseuraamuksella, tämä vaiku- kuntapalvelun käyttö pysyvästi alentaisi van- 52600: tus menetetään. Yhdyskuntapalvelun osalta tä- kien määrää. 52601: mä aika merkitsisi tapausta kohti kuitenkin Useissa maissa yhdyskuntapalveluseuraamus 52602: enintään 1-4 kuukauden ajanjaksoa, ottaen on joko käytössä tai sitä parhaillaan kokeil- 52603: huomioon normaalin ehdonalaisen vapautta- laan. Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa yh- 52604: misen vankilasta. Yhdyskuntapalvelu eroaisi dyskuntapalvelun kokeilu on ollut ensin alueel- 52605: myös muista avoseuraamuksista siinä, että pal- lisena ja myöhemmin koko maata koskevana 52606: 4 1990 vp. - HE n:o 62 52607: 52608: käynnissä useita vuosia. Ruotsissa on vuoden 2 .1.2. Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta 52609: 1990 alusta käynnistetty kolmevuotinen alueel- 52610: linen kokeilu. Niissä maissa, joissa seuraamus Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta julkaisi 52611: on ollut pitkään käytössä, tulokset ovat olleet lokakuussa 1985 yhdyskuntapalvelusta selvi- 52612: lupaavia ja yhdyskuntapalvelu on laajalti hy- tyksen (vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan 52613: väksytty oikeusviranomaisten sekä seuraamus- julkaisu 4: 1985), jossa se piti tärkeänä luoda 52614: ta suorittavien keskuudessa. Yhdyskuntapalve- 1980-luvun kuluessa edellytyksiä yhdyskunta- 52615: lu on pysyvästi jäänyt usean Euroopan maan palvelun sisällyttämiselle seuraamusjärjestel- 52616: rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. määmme. Neuvottelukunta esitti kokeilun jär- 52617: jestämistä siitä, tulisiko yhdyskuntapalvelu ot- 52618: Muiden maiden kokemukset ovat osoitta- taa käyttöön, miten se sijoittuisi seuraamusjär- 52619: neet, että yhdyskuntapalveluun liittyy myös jestelmään ja miten sitä käytännössä sovellet- 52620: useita ongelmia. Koska yhdyskuntapalvelu on taisiin. 52621: uusi seuraamusmuoto, on hyvä aluksi rajatusti Neuvottelukunta perusteli kantaansa muun 52622: kokeilla, miten seuraamus sopii Suomen oloi- muassa seuraavasti. Yhdyskuntapalvelu palve- 52623: hin. Jos yhdyskuntapalvelu saadaan toimi- lisi kriminaalipolitiikan tavoitteena jo pitkään 52624: maan ja se todetaan suomalaiseen seuraamus- ollutta vankiluvun vähentämistavoitetta, mikä- 52625: järjestelmään sopivaksi, siitä voi muodostua li yhdyskuntapalvelulla korvattaisiin pääsään- 52626: merkittävä seuraamusvaihtoehto. töisesti ehdottomia vankeusrangaistuksia. Suo- 52627: men vankiluku on länsimaihin verrattuna kor- 52628: kea ja seuraamusjärjestelmästämme puuttuvat 52629: Ulkomaisten kokemusten perusteella yhdys- 52630: tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot vankeus- ja 52631: kuntapalvelusta ei ole aihetta odottaa seuraa- 52632: sakkorangaistusten väliltä. Seuraamuksena yh- 52633: musjärjestelmään sellaista lisää, joka olennai- 52634: dyskuntapalvelu on tuomitulle mielekkäämpi 52635: sesti vähentäisi kokonaisrikollisuutta. Tästä 52636: kuin vankeusrangaistus, eikä siihen liity yhtä 52637: huolimatta uuden seuraamuksen edut selvästi 52638: voimakkaita sosiaalisia haittavaikutuksia kuin 52639: puoltavat kokeilutoiminnan aloittamista. 52640: vankeusrangaistuksen käyttöön. 52641: 52642: 52643: 2 .1.3. Rikoslakiprojekti 52644: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 52645: Oikeusministeriö antoi 28 päivänä touko- 52646: 2.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset kuuta 1985 rikoslain kokonaisuudistusta val- 52647: mistelevaan niin sanottuun rikoslakiprojektiin 52648: 2.1.1. Rikosoikeuskomitea kuuluvalle seuraamustyöryhmälle erillistoimek- 52649: siantona tehtäväksi selvittää, mitä mahdolli- 52650: suuksia on liittää rikosoikeudelliseen seuraa- 52651: Rikosoikeuskomitea esitti mietinnössään musjärjestelmään niin sanottuja vaihtoehtoisia 52652: (komiteanmietintö 1976:72), että seuraamus- seuraamusmuotoja, jotka tietyissä tapauksissa 52653: järjestelmään tulisi sisällyttää vapausrangais- voisivat kokonaan tai osaksi korvata ehdotto- 52654: tusten vaihtoehtoja, jotka voisivat ankaruudes- man vankeusrangaistuksen. Yhdyskuntapalve- 52655: saan kilpailla lyhyiden vankeusrangaistusten lu oli yksi harkittavista seuraamusmuodoista. 52656: kanssa. Komitea ehdotti vaihtoehdoiksi ilmoit- Seuraamustyöryhmä totesi, että yhdyskunta- 52657: tautumispakko- ja rangaistusvaroitusseuraa- palvelua voidaan lyhytaikaisen vankeusrangais- 52658: muksia. Komiteassa pohdittiin, voitaisiinko tuksen vaihtoehtona pitää humaanisenaja van- 52659: velvollisuutta tehdä yleishyödyllistä työtä käyt- keusrangaistusta taloudellisesti edullisempana 52660: tää ilmoittautumispakkoseuraamuksen yhtey- seuraamuksena. Yhdyskuntapalvelua tulisi 52661: dessä. Tällaisen seuraamuksen haitaksi komi- käyttää nykyisen ehdottoman eikä ehdollisen 52662: tea katsoi, että yhdenvertaisen kohtelun var- vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Työryhmä 52663: mistaminen tuottaisi vaikeuksia. Lisäksi ran- katsoi, että yhdyskuntapalvelun käytöstä tulisi 52664: gaistuksen täytäntöönpano ja valvonta olisi ensiksi järjestää kokeilu. 52665: ongelmallista, koska täytäntöönpanosta huo- Käsitellessään seuraamustyöryhmän ehdo- 52666: lehtisivat muut kuin varsinaiset täytäntöönpa- tusta rikoslakiprojektin johtoryhmä asettui sa- 52667: noviranomaiset. malle kannalle kuin seuraamustyöryhmä ja 52668: 1990 vp. - HE n:o 62 5 52669: 52670: katsoi, että yhdyskuntapalvelun käytöstä tulisi poliittisesta tutkimuslaitoksesta, Suomen kau- 52671: ensin järjestää kokeilu. Koska asiaan liittyy punginviskaaliyhdistys ry:stä, Suomen Kau- 52672: lukuisia varsin hankalia periaatteellisia ja käy- punkituomarien Yhdistys ry:stä, Suomen kih- 52673: tännön ongelmia, tulisi asiaa edelleen valmis- lakunnan- ja käräjätuomarit ry:stä ja Suomen 52674: tella erikseen asetettavassa toimikunnassa tai Nimismiesyhdistys ry:stä sekä rikoslakiprojek- 52675: työryhmässä. tin puheenjohtaja. Kuulemistilaisuudessa kan- 52676: Seuraamustyöryhmän mietinnöstä (oikeus- natettiin yleisesti kokeilulain säätämistä. Oi- 52677: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 4/ keusministeriössä 19 päivänä maaliskuuta 1990 52678: 1987) ja mietintöön liitetystä rikoslakiprojektin järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin lisäksi ko- 52679: johtoryhmän kannanotosta annetuissa lausun- keilualueiden tuomioistuinten ja Kriminaali- 52680: noissa (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston huoltoyhdistyksen aluetoimistojen edustajia. 52681: julkaisu 111988) yhdyskuntapalvelukokeilun Vastauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi 52682: käynnistämistä kannatettiin laajasti. Lausun- ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 52683: nonantajista 27 esitti mielipiteensä yhdyskunta- sekä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 52684: palvelusta. Yhdyskuntapalvelun kokeilemista asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta (hall.es. 52685: kannatettiin 20 lausunnossa, pidättyvästi siihen 245/1988 vp.) eduskunta edellytti hallituksen 52686: suhtauduttiin kuudessa lausunnossa ja ehdot- huolehtivan siitä, että niin sanottujen vaihtoeh- 52687: toman kielteisesti yhdessä lausunnossa. toisten rangaistusseuraamusten kehittämistä ja 52688: käyttöönottoa nopeutetaan ja, että niitä koske- 52689: vat esitykset annetaan eduskunnalle viivyttele- 52690: 2.1.4. Yhdyskuntapalvelutoimikunta mättä. 52691: 52692: Oikeusministeriö asetti 12 päivänä syyskuuta 52693: 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä oli rikosla- 3. Ehdotetut muutokset 52694: kiprojektin vankeusrangaistuksen vaihtoeh- 52695: doista laatimaan mietintöön sisältyvän ehdo- 3.1. Yhdyskuntapalvelu seuraamusjärjestel- 52696: tuksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta mässä 52697: laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus 52698: lainsäädännöksi, joka mahdollistaa yhdyskun- Suomen rikosoikeudellisessa seuraamus]ar- 52699: tapalvelun määräaikaisen kokeilun tuomiois- jestelmässä on nykyisin kolme yleistä rangais- 52700: tuimen tuomitsemana rangaistuksena osassa tusta: vankeus, sakko ja rikesakko. Vankeus- 52701: maata. rangaistus voidaan tuomita ehdottomana tai 52702: Yhdyskuntapalvelun käyttöedellytykset oli ehdollisena samoin kuin periaatteessa sakko- 52703: laadittava siten, että sitä tuomitaan ehdotto- kin. Rikoksentekijä voidaan ehdollisen van- 52704: mien vankeusrangaistusten sijasta. Toimikun- keusrangaistuksen ohella tuomita ehdottomaan 52705: nan oli lisäksi selvitettävä, voidaanko yhdys- sakkorangaistukseen silloinkin, kun rikoksesta 52706: kuntapalvelua käyttää sakon muuntorangais- ei ole säädetty rangaistukseksi sakkoa. Järjes- 52707: tuksena. telmäämme ei sen sijaan kuulu sellaista ehdol- 52708: Yhdyskuntapalvelutoimikunta luovutti mie- lista rangaistusta, johon voitaisiin liittää erityi- 52709: tintönsä (komiteanmietintö 1989:41) 29 päivä- siä käyttäytymistä koskevia lisäehtoja. Suomen 52710: nä syyskuuta 1989. Mietintöön sisältyy katsaus järjestelmään ei kuulu myöskään minkäänlais- 52711: yhdyskuntapalvelusta eräissä muissa maissa. ta itsenäistä valvontaseuraamusta, johon yh- 52712: dyskuntapalvelu voitaisiin yhdistää. Yhdyskun- 52713: tapalvelun käyttöönotto nyt ehdotetussa muo- 52714: 2.2. Asian valmistelu dossa merkitseekin kokonaan uuden seuraa- 52715: muslajin syntymistä. 52716: Tämä esitys perustuu pääosiltaan yhdyskun- Nykyisin on tavallista, että useita ehdollisesti 52717: tapalvelutoimikunnan ehdotukseen laiksi yh- tuomittuja vankeusrangaistuksia pannaan en- 52718: dyskuntapalvelun kokeilemisesta. Oikeusminis- simmäisen ehdottoman vankeusrangaistuksen 52719: teriö järjesti 9 päivänä tammikuuta 1990 kuu- yhteydessä samanaikaisesti täytäntöön. Tämä 52720: lemistilaisuuden, johon osallistuivat edustajat voi johtaa erityisen pitkiin vankeusrangaistuk- 52721: oikeusministeriön vankeinhoito-osastosta, sisä- siin ensi kertaa vankilaan joutuville, ja tämä 52722: asiainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministe- koskee käytännössä etenkin nuoria. Rikoslain 52723: riöstä, Kriminaalihuoltoyhdistyksestä, oikeus- 7 luvun uudistus, jota on ehdotettu rikosten 52724: 6 1990 vp. - HE n:o 62 52725: 52726: yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistami- nen koetusaikoineen, ja uuden rikoksen tapah- 52727: sesta eduskunnalle huhtikuun alussa 1990 an- tuessa hänen osakseen voisi tulla ehdollisten 52728: netussa esityksessä (hall.es. 40/1990 vp.), saat- rangaistusten kasautumisen johdosta pitkä eh- 52729: taa tosin jonkin verran helpottaa näitä tilantei- doton vankeusrangaistus. Yhdyskuntapalvelus- 52730: ta mutta ei poista ongelmaa kokonaan. Tämän ta muodostettaisiinkin ehdotuksen mukaan 52731: niin sanotun kasautumisongelman kannalta yh- päärangaistus eikä ehdollisen vankeusrangais- 52732: dyskuntapalvelu olisi onnistunut vaihtoehto. tuksen oheisrangaistusta. 52733: Tuomittu ei joutuisi vankilaan eikä hänelle Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen edel- 52734: tulisi uutta ehdollista rangaistusta aiempien lyttäisi tuomitun suostumusta. Jos yhdyskunta- 52735: jatkoksi. Aiempiin ehdollisiin rangaistuksiin palvelua käytettäisiin ehdollisen vankeusran- 52736: liittyvät koetusajat kuluisivat lisäksi normaalis- gaistuksen vaihtoehtona, tuomitut tuskin suos- 52737: ti yhdyskuntapalvelurangaistusta suoritettaes- tuisivat yhdyskuntapalveluun, koska se on 52738: sa. Täytäntöön pantava aiempi ehdollinen ran- huomattavasti ankarampi rangaistus kuin eh- 52739: gaistuskin voisi tulla yhdyskuntapalvelulla suo- dollinen vankeusrangaistus. Jos syytetyllä taas 52740: ritettavaksi, mutta tämä olisi poikkeuksellista. ei olisi varmaa tietoa siitä, tuomitaanko yhdys- 52741: Yhdyskuntapalvelu voitaisiin periaatteessa kuntapalvelua ehdottoman vai ehdollisen van- 52742: ajatella säädettäväksi joko tuomioistuimen keusrangaistuksen vaihtoehtona, hän joutuisi 52743: tuomitsemaksi seuraamukseksi tai hallintovi- arvaamaan, mikä rangaistus hänelle mahdolli- 52744: ranomaisten päätettävissä olevaksi vankeusran- sesti tuomitaan ennen kuin hän antaa mahdol- 52745: gaistuksen täytäntöönpanomuodoksi. Jälkim- lisen suostumuksensa. 52746: mäisellä vaihtoehdolla olisi se etu, että kun Ehdotetun kokeilun aikana tuomioistuimen 52747: päätös tulisi aina koskemaan vasta sitä tilan- tulisi ensin konkreettisesti todeta vakiintunei- 52748: netta, jossa jo on tuomittu ehdoton vankeus- den rangaistuslajin valintaa ja rangaistuksen 52749: rangaistus, yhdyskuntapalvelusta ei voisi tulla mittaamista koskevien periaatteiden mukaises- 52750: sellaista seuraamusta, jota käytettäisiin ehdolli- ti, että rikoksesta seuraa tietyn pituinen ehdo- 52751: sen vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Rat- ton vankeusrangaistus ja tämän jälkeen harki- 52752: kaisun jättäminen rangaistuksen täytäntöönpa- ta, tuomitaanko vankeusrangaistuksen sijasta 52753: noviranomaisille olisi kuitenkin vastoin sitä yhdyskuntapalvelua. 52754: yleistä periaatetta, että tuomioistuimen on rat- Esityksen mukaan tuomioistuin voisi tuomi- 52755: kaistava rangaistuksen laatu ja ankaruus. Tä- ta enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman 52756: män johdosta ehdotetaan, että yhdyskuntapal- vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalve- 52757: velu olisi tuomioistuimen tuomitsema rangais- lua. Kahdeksan kuukauden raja vastaa keskita- 52758: tus. soa verrattaessa sitä yhdyskuntapalvelun käy- 52759: Tuomioistuimen tuomitsemana rangaistukse- tön rajoihin muissa maissa. Kahdeksan kuu- 52760: na yhdyskuntapalvelu voitaisiin ajatella joko kauden raja tekee mahdolliseksi myös sen, että 52761: tuomittavaksi itsenäisenä rangaistuksena tai lii- kokeilun piiriin saadaan riittävä määrä tapauk- 52762: tettynä muun rangaistuksen oheen. Muista sia. Tuomiossa mainittaisiin, minkä pituisen 52763: pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa yhdys- rangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua tuo- 52764: kuntapalvelu on liitetty oheisrangaistuksena mitaan. 52765: ehdolliseen tuomioon, joka näissä maissa voi- Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita vä- 52766: daan tuomita myös siinä muodossa, että koko hintään 20 ja enintään 200 tuntia. Yhdyskunta- 52767: rangaistuksen määrääminen eikä vain sen täy- palvelu suoritettaisiin säännönmukaisesti täysi- 52768: täntöönpano on jätetty myöhempään ajankoh- määräisenä, kun sen sijaan vankeusrangaistuk- 52769: taan. Tällaista ehdollisen tuomion muotoa ei sen suorittamisesta voi päästä ehdonalaiseen 52770: Suomen lainsäädäntö tunne. Suomessa ei vapauteen. Jos yhdyskuntapalvelun ehtoja ri- 52771: myöskään ole sellaista valvontaseuraamusta kottaisiin, tuomioistuimen olisi pääsäännön 52772: kuin Ruotsin suojeluvalvonta (skyddstillsyn), mukaan muunnettava se vankeusrangaistuk- 52773: jossa rangaistuksena on yksinomaan valvon- seksi, jonka pituudessa olisi otettava huo- 52774: taan määrääminen ja johon yhdyskuntapalvelu mioon jo suoritettu yhdyskuntapalvelu. Uutta 52775: Ruotsissa liitetään. Jos yhdyskuntapalvelusta vankeusrangaistusta ei voitaisi määrätä ehdolli- 52776: tehtäisiin Suomessa ehdollisen vankeusrangais- seksi. 52777: tuksen oheisrangaistus, yhdyskuntapalveluun Yhdyskuntapalvelun ankaruudesta saa vää- 52778: tuomitulle jouduttaisiin aina samalla tuomitse- rän kuvan, jos yhdyskuntapalvelussa käytetty 52779: maan tietyn pituinen vankeuskin siihen liittyvi- aika mekaanisesti rinnastetaan sen vankeusran- 52780: 1990 vp. - HE n:o 62 7 52781: 52782: gaistuksen pituuteen, jonka vaihtoehtona yh- Eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuk- 52783: dyskuntapalvelua tuomitaan. Verrattaessa van- sien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroo- 52784: keusrangaistuksen pituutta ja yhdyskuntapal- pan ihmisoikeussopimus), jonka Suomi ratifioi 52785: velun tuntimäärää on otettava huomioon, että 4 päivänä toukokuuta 1990, kieltää pakko- 52786: yhdyskuntapalveluun tuomittu joutuisi usean työn teettämisen (4 artikla). Pakkotyötä ei 52787: kuukauden, toisinaan jopa vuoden ajan käyt- sopimuksen mukaan kuitenkaan ole työ, jota 52788: tämään tietyn säännöllisesti toistuvan ajan va- suorittaa lain mukaan vapausrangaistukseen 52789: paa-ajastaan rangaistuksen suorittamiseen. tuomittu tai ehdonalaiseen vapauteen päästetty 52790: Työtuntien lisäksi on otettava huomioon oheis- henkilö. 52791: tunnit, jotka kuluvat palveluun valmistautumi- Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 52792: seen ja siitä irtautumiseen. Yhdyskuntapalvelu koskeva kansainvälinen yleissopimus vuodelta 52793: rajoittaisi vapaa-ajan käyttöä huomattavasti 1966 (SopS 8/1976) ei pidä pakkotyönä -ja 52794: enemmän kuin yhdyskuntapalveluun sisältyvät siis sopimuksen vastaisena - työtä, jota tekee 52795: tunnit sinänsä merkitsevät. Ajan menetyksen tuomioistuimen tuomion perusteella vapauten- 52796: tuottaman haitan määrää lisää se seikka, että sa menettänyt henkilö. Kun mainitut sopimuk- 52797: kaikki normaalityön ohella suoritettu yhdys- set sallivat vankiloissa suoritettavan työn, ei 52798: kuntapalvelu on ylimääräistä palvelua, joka vastaavaa laitoksen ulkopuolella vankeusran- 52799: suoritetaan aikana, jolloin muutoin ollaan oi- gaistuksen sijasta rangaistuksena suoritettavaa 52800: keutettuja lisäkorvauksiin. työtä ole pidettävä sopimusten vastaisena. 52801: Vahingonkorvaus olisi pidettävä erillään yh- Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1930 hy- 52802: dyskuntapalvelusta. Tuomitessaan yhdyskunta- väksymän pakollista työtä koskevan sopimuk- 52803: palveluseuraamuksen tuomioistuin tuomitsee sen (SopS 44/1935) mukaan tuomioistuimen 52804: vahingonkorvauksen tavalliseen tapaan. Yh- päätöksen nojalla ja julkisen viranomaisen val- 52805: dyskuntapalvelua ei siis ole tarkoitettu järjes- vonnassa suoritettava työ tai palvelu on sallit- 52806: tettäväksi siten, että asianomistaja saisi vahin- tua, jos työn suorittajaa ei aseteta yksityisten 52807: gonkorvauksen sijasta teettää rikoksentekijällä yhtiöiden tai yksityisoikeudellisten juridisten 52808: työtä tai että yhdyskuntapalvelun pituus tai henkilöiden käytettäväksi. Jos rikoksentekijä 52809: suorittamisehdot määräytyisivät vahingonkor- antaisi suostumuksensa yhdyskuntapalveluun, 52810: vauksen suuruuden perusteella. voisi palvelupaikan järjestäjänä sopimuksen 52811: estämättä tulla kyseeseen myös yksityisoikeu- 52812: Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisesta rikok- 52813: dellinen yhteisö. 52814: sen rangaistukseksi ehdottoman vankeuden si- 52815: Yhdyskuntapalvelua ehdotetussa muodos- 52816: jaan saattaisi kuitenkin olla asianomistajalle 52817: saan ei voida pitää edellä mainittujen sopimus- 52818: hyötyä siten, että hänen mahdollisuutensa saa- 52819: ten vastaisena, varsinkin kun yhdyskuntapalve- 52820: da korvaus perityksi lisääntyisivät, kun rikok- 52821: lun tuomitsemisen nimenomaisena edellytykse- 52822: sentekijä ei joutuisi vankilaan rangaistustaan 52823: nä olisi, että tuomittava antaa siihen suostu- 52824: suorittamaan. Asianomistaja voi myös monilla 52825: muksensa. 52826: paikkakunnilla turvautua sovittelumenettelyyn, 52827: Työ mielletään nykyään oikeudeksi, jota 52828: jonka yhteydessä tavallisesti tehdään sopimus 52829: kaikilla halukkaillakaan ei ole. Tämän vuoksi 52830: korvauksen suuruudesta ja sen suorittamisen 52831: yhdyskuntapalvelun työtehtävien tulisi olla sel- 52832: ehdoista. Rangaistuksen mittaamista koskevien 52833: laisia, jotka muuten jäisivät kokonaan teke- 52834: rikoslain 6 luvun säännösten perusteella rikok- 52835: mättä tai jotka tehtäisiin vapaaehtoisena pal- 52836: sentekijän oma-aloitteinen pyrkimys poistaa 52837: kattomana työnä. Seuraamus ei siis saisi pa- 52838: rikoksensa vaikutuksia voidaan ottaa rangais- 52839: hentaa kilpailua työpaikoista työmarkkinoilla. 52840: tuksen lieventämisperusteena oikeudessa huo- 52841: Palvelutehtäviä ei pitäisi rinnastaa palkkatyö- 52842: mioon. hön. Käytännössä palvelutehtävien tarve ei 52843: muodostune niin suureksi, että sillä voisi olla 52844: työvoimapoliittista, työpaikkoja vähentävää 52845: 3.2. Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena merkitystä. Yhdyskuntapalvelu todennäköisesti 52846: kilpailisi työpaikoista vähemmän kuin laitok- 52847: 3.2.1. Työtehtävä rangaistuksena sissa tehtävä vankityö. 52848: Esityksen mukaan yhdyskuntapalveluun tuo- 52849: Työn käyttämistä rangaistuksena voidaan pi- mitulle ei maksettaisi palkkaa. Yhdyskuntapal- 52850: tää yhdyskuntapalveluun liittyvänä ongelmana. velu ei tuomiota edeltävään aikaan verrattuna 52851: 8 1990 vp. - HE n:o 62 52852: 52853: heikentäisi siihen tuomitun mahdollisuuksia tekijöille tuomitaan ehdottomia vankeusran- 52854: ansaita elantonsa, ja tässä suhteessa rangaistus gaistuksia mahdollisimman vähän. 52855: eroaisi olennaisesti vankeudesta. Yhdyskunta- Näin ollen ainakin alle 18-vuotiaille tulisi 52856: palvelusta ei olisi samanlaista tarvetta maksaa tuomita ehdottomia vankeusrangaistuksia vain 52857: palkkaa kuin vankityöstä. Yhdyskuntapalvelu silloin, kun rikollisten tekojen määrä on suuri 52858: ei toisaalta olisi taloudellinen seuraamus, joten tai niiden laatu on vakava. Yhdyskuntapalve- 52859: se ei saisi myöskään heikentää tuomitun talou- luun tuomitsemiseen ei näissäkään tapauksissa 52860: dellista asemaa. Seuraamuksesta aiheutuvat ole suhtauduttava ehdottoman kielteisesti. Se 52861: välttämättömät kustannukset, kuten matkat saattaisi kuitenkin käytännössä usein olla huo- 52862: palvelupaikalle, tulisi korvata tuomitulle. no vaihtoehto. Näiden nuorten voi olla vaikea 52863: täyttää yhdyskuntapalvelun vaatimuksia, sillä 52864: heiltä puuttuu usein sellaista pitkäjännitteisyyt- 52865: 3.2.2. Yhdyskuntapalvelun käyttöala tä ja niitä sosiaalisia taitoja, joita yhdyskunta- 52866: palvelun suorittaminen edellyttää. 52867: Myöskään ensikertaisuus ei olisi yhdyskunta- 52868: Yhdyskuntapalvelun käyttöalaa ei ole nähty 52869: palvelun edellytys, vaan seuraamusta voitaisiin 52870: tarpeelliseksi laissa rajata tiettyihin rikoslajei- 52871: tuomita rikoksen uusijoillekin ja myös aiem- 52872: hin tai rajoittaa sitä esimerkiksi rikoksenteki- 52873: min vankilassa olleille. Jollei näin voitaisi me- 52874: jän iän tai uusimisasteen perusteella. Seuraa- 52875: netellä, sovellutusalue saattaisi jäädä hyvinkin 52876: muksen valintaan vaikuttavat kuitenkin sen 52877: kapeaksi. Etenkin nuorille olisi usein tuomittu 52878: vankeusrangaistuksen pituus, jonka sijasta yh- 52879: jo yksi tai useampi ehdollinen vankeusrangais- 52880: dyskuntapalvelua tuomitaan samoin kuin ri- 52881: tus ennen kuin yhdyskuntapalvelun tuomitse- 52882: koksentekijän soveltuvuus palvelun suorittami- 52883: minen ehdottoman vankeusrangaistuksen vaih- 52884: seen ja hänen henkilökohtaiset olosuhteensa. 52885: toehtona tulisi kysymykseen. 52886: Samoin kuin ehdollinen vankeusrangaistus 52887: yhdyskuntapalvelu olisi esityksen mukaan siis 52888: periaatteessa tuomittavissa kaikista rikoksista. 3.2.3. Soveltuvuuden tutkiminen 52889: Edellytyksenä olisi ainoastaan se, että yhdestä 52890: tai useammasta rikoksesta seuraava rangaistus Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen edelly- 52891: kyseessä olevassa tapauksessa olisi enintään tyksenä olisi, että rikoksentekijän voidaan olet- 52892: kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta. taa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Sovel- 52893: Tällöin ne rikoslajit, joista ei voida tuomita tuvuuden tutkiminen on välttämätöntä, koska 52894: näin lyhyitä rangaistuksia, jäisivät seuraamuk- ei ole tarkoituksenmukaista tuomita seuraa- 52895: sen käyttöalan ulkopuolelle. Rajaukset rikosla- musta sellaiselle, joka todennäköisesti epäon- 52896: jeittain voisivat olla tuomioistuimen työssä nistuu palvelun suorittamisessa. 52897: liian jäykkiä. Oikeuskäytännössä valtaosa niis- Ehdotettuun soveltuvuusharkintaan liittyy 52898: tä ehdottomista vankeusrangaistuksista, joiden merkittävä periaatteellinen ongelma. Soveltu- 52899: sijasta yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita, vuuden käyttäminen yhtenä seuraamuksen 52900: määrätään varkausrikoksista, petoksista, ratti- määräämisperusteena merkitsee seuraamuksen 52901: juopumusrikoksista ja moottoriajoneuvon lu- valitsemista rikoksentekijän yksilöllisten omi- 52902: vattomista käyttöönotoista. naisuuksien ja olosuhteiden eikä vain hänen 52903: Lakiin ei myöskään ole tarpeen ottaa seuraa- tekemänsä rikoksen mukaan. Lainsäädännössä 52904: muksen soveltamista koskevaa ikärajaa. Nuo- hyväksyttäisiin siten se mahdollisuus, että sa- 52905: rimpiin ikäluokkiin kohdistuvana seuraamuk- manlaisiin rikoksiin syyllistyneet voivat saada 52906: sena yhdyskuntapalvelu tosin tulisi kyseeseen keskenään erilaiset rangaistukset sen mukaan, 52907: harvoin, koska ehdottomia vankeusrangaistuk- miten heidän arvioidaan soveltuvan yhdyskun- 52908: siakin tuomitaan nuorimmille rikoksentekijöil- tapalvelua suorittamaan. Vankeusrangaistuk- 52909: le yleensä harvoin. Vuoden 1990 alusta tuli sen täytäntöönpanossakin tosin on eroja riip- 52910: voimaan ehdollisesta rangaistuksesta annetun puen siitä, minkä tyyppisessä laitoksessa van- 52911: lain 1 §:n muutos (992/89), jonka mukaan alle keustuomio suoritetaan, mutta nämä erot eivät 52912: 18-vuotiaana rikoksen tehnyttä ei saisi tuomita ole niin suuria kuin ero yhdyskuntapalvelun ja 52913: ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät vankeuden välillä. 52914: painavat syyt sitä vaadi. Tavoitteeksi on siis Valitun ratkaisun periaatteellista pulmalli- 52915: asetettu, että 18 vuotta nuoremmille rikoksen- suutta vähentää kuitenkin se, että ehdotetun 52916: 1990 vp. - HE n:o 62 9 52917: 52918: seuraamuksen käyttäminen merkitsisi poikkea- tajia, he muodostaisivat siellä oman yhteisön- 52919: mista nykyisiä rangaistuksia lieveropään suun- sä. 52920: taan. Ehdotettujen säännösten mukaan kukaan Ehdotetussa kokeilussa on suunniteltu, että 52921: ei joutuisi ankarammin rangaistuksi kuin voi- palvelupaikkoina olisivat esimerkiksi julkisyh- 52922: massa olevan lain perusteella. teisöt ja yleishyödylliset yhdistykset. Palvelu- 52923: paikkojen kannalta ei olisi mielekästä, että 52924: Syyt siihen, että soveltuvuusharkinnan käyt- 52925: niihin lähetettäisiin henkilöitä, joiden voitaisiin 52926: töön on ainakin seuraamusta kokeiltaessa pää- 52927: etukäteen melkoisella todennäköisyydellä en- 52928: dytty, ovat käytännölliset. Jos jokainen muo- 52929: nustaa epäonnistuvan palvelun suorittamisessa. 52930: dolliset edellytykset täyttävä rikoksentekijä 52931: Kun valikoiminen on kokeilun onnistumisen 52932: määrättäisiin yhdyskuntapalveluun, joukkoon 52933: kannalta välttämätöntä, on tärkeä huolehtia 52934: tulisi työhaluttomia ja sellaisia, jotka esimer- 52935: siitä, että soveltuvuusharkinta ei muodostu 52936: kiksi alkoholismin vuoksi varsin huonosti sel- 52937: sosiaalisesti valikoivaksi. Perusteiden tulisi olla 52938: viytyisivät säännöllisistä palvelutehtävistä. Kat- 52939: mahdollisimman oikeudenmukaisia ja yksiselit- 52940: tavin valvonta- ja tukiponnisteluin olisi ehkä 52941: teisiä. Lähtökohtana olisi pidettävä rikoksente- 52942: mahdollista saada nämäkin suorittamaan tuo- 52943: kijän edellytyksiä ja halua suoriutua palvelus- 52944: miossa määrätyt yhdyskuntapalveluun kuulu- 52945: ta. Sosiaalisesti huonommassa asemassa olevil- 52946: vat tunnit, mutta tämä vaatisi kokeilun läpivie- 52947: le yhdyskuntapalveluun suostuville tulisi voida 52948: miseen huomattavasti enemmän henkilökuntaa 52949: järjestää sosiaalihuollon tukitoimenpiteitä, eri- 52950: kuin on käytettävissä. Jos kaikkien tietyn pi- 52951: tyisesti asumispalveluja. 52952: tuisten vankeusrangaistusten sijasta tuomittai- 52953: Soveltuvuuden tutkiminen uskottaisiin Kri- 52954: siin yhdyskuntapalvelua, palvelupaikat eivät 52955: minaalihuoltoyhdistykselle, jolla on pitkäaikai- 52956: todennäköisesti myöskään riittäisi. Alentamal- 52957: nen kokemus henkilötutkintojen tekemisdstä. 52958: la sen vankeusrangaistuksen enimmäisrajaa, 52959: Toisin kuin henkilötutkinta, soveltuvuuden 52960: jonka sijasta yhdyskuntapalvelua voitaisiin 52961: tutkimus rajattaisiin ainoastaan sen seikan sel- 52962: tuomita, tapaukset vähenisivät, mutta yhdys- 52963: vittämiseen, voisiko palveluun tuomittu suoriu- 52964: kuntapalvelua voitaisiin käyttää seuraamukse- 52965: tua tehtävästään. Jo tehtyjä henkilötutkintoja 52966: na vain muutamasta rikoslajista. 52967: voitaisiin käyttää hyväksi myös tutkittaessa 52968: Soveltuvuusharkintaan liittyvää ongelmaa soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun. Lopullisen 52969: on yritetty ratkaista toisinkin. Niinpä Yhdys- arvion henkilön soveltuvuudesta yhdyskunta- 52970: valloissa New Yorkin kaupungissa 1980-luvulla palveluun tekisi tuomioistuin. 52971: järjestetyssä kokeilussa sen piiriin tulleita ri- 52972: koksentekijöitä ei erikseen karsittu soveltuvuu- 52973: den mukaan (D.C. McDonald: Punishment 3.2.4. Työtehtävät ja palvelupaikat 52974: without Walls, Community Service Sentences 52975: in New York City. USA 1986). Yksi tästä Yhdyskuntapalvelun todellinen sisältö maa- 52976: aiheutunut lisätyö oli päivittäiseen palveluun räytyy hyvin pitkälle sen perusteella, millaisia 52977: saapumatta jääneiden etsiskely ja tuominen palvelupaikkoja ja työtehtäviä tuomituille tul- 52978: palvelupaikalle. Valikoimattomuuden vuoksi laan osoittamaan. 52979: kokeilu oli järjestetty niin, että palvelua suorit- Työtehtävien tulisi olla suhteellisen yksinker- 52980: tavat olivat palvelupaikalla kokeiluprojektin taisia niin, että asianomainen pystyy niistä 52981: palkkaaman työnjohtajan jatkuvan silmälläpi- suoriutumaan ilman erityistä ammattitaitoa. 52982: don alaisina. Tästä muuten aiheutuneita val- Työtehtävien vaatimustaso voidaan kuitenkin 52983: vontakustannuksia oli tosin saatu alennetuksi mitoittaa tuomitun osaamista vastaavaksi. Mi- 52984: sillä, että palvelun suorittajia oli useampia tään estettä ei ole sille, että ammattitaitoinen 52985: samassa palvelupaikassa. Tämä ei kuitenkaan henkilö sijoitetaan työtehtävään, jossa hän voi 52986: vastaisi nyt kaavaillun kokeilun tavoitteita, hyödyntää taitojaan. Palvelun onnistumismah- 52987: sillä esityksen mukaan tarkoituksena olisi, että dollisuuksia lisäisi se, että tehtävät koettaisiin 52988: kussakin palvelupaikassa olisi yksi tai enintään mielekkäiksi. Lisäksi työn olisi oltava hyödyl- 52989: kaksi palvelun suorittajaa. Näin palvelupaikan listä myös yhteiskunnalle ja palveluorganisaati- 52990: suorittajat tulisivat helpommin osaksi palvelu- olle. 52991: paikan työyhteisöä, mikä saattaisi olla heille Kokeilun kuluessa selviää, millaiset työtehtä- 52992: uusi ja hyödyllinen kokemus. Jos samassa vät parhaiten soveltuvat yhdyskuntapalveluun. 52993: palvelupaikassa olisi useampia palvelun suorit- Sopivia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi erilai- 52994: 52995: 2 300578Q 52996: 10 1990 vp. - HE n:o 62 52997: 52998: set siivous- ja kunnostustyöt sekä järjestöjen 3.3. Yhdyskuntapalvelu sakon muuntoran- 52999: toimintaan liittyvät avustavat tehtävät. Palve- gaistuksena 53000: lupaikkaa järjestettäessä olisi varmistuttava sii- 53001: tä, että kyseinen palvelutehtävä sopii tuomitul- 53002: le. Sakon muuotarangaistusta vastaan on usein 53003: Palvelupaikan järjestäjinä voisivat olla jul- esitetty periaatteellista kritiikkiä sen sosiaalisen 53004: kisyhteisöt tai julkisoikeudelliset yhdistykset valikoivuoden vuoksi, ja muun muassa tästä 53005: taikka erilaiset voittoa tavoittelemattomat yh- syystä on ollut harkittavana, voitaisiinko 53006: teisöt tai säätiöt. Palvelun suorittaminen yksi- muuntorangaistus suorittaa yhdyskuntapalve- 53007: tyisten liikelaitosten tai yksityishenkilöiden hy- luna. 53008: väksi ei siis ehdotuksen mukaan tulisi kysee- 53009: seen. Yhdyskuntapalvelun käytöllä sakon muunta- 53010: Erilaiset yhdistykset ja järjestöt soveltuvat rangaistuksena olisi se etu, että sakotettu saisi 53011: hyvin palvelupaikkojen järjestäjiksi, koska uuden mahdollisuuden sovittaa sakkonsa 53012: niissä tehtävä työ perustuu yleensä palkatto- muulla tavoin kuin vankilassa. Sakko on lisäk- 53013: muuteen ja vapaaehtoisuuteen eikä niissä pyri- si lievempi kuin vankeusrangaistus, mikä puol- 53014: tä voitontavoitteluun. Työtehtäviä voitaisiin taisi yhdyskuntapalvelun käyttämistä muunta- 53015: järjestää iltaisin ja viikonloppuisin. Palvelu- rangaistuksen vaihtoehtona. Muuotarangais- 53016: paikkojen järjestäjiä voisivat olla esimerkiksi tuksen suorittamiseen yhdyskuntapalveluna 53017: ympäristö-, luonnonsuojelu- ja terveysalan jär- liittyisi kuitenkin useita ongelmia ja vastape- 53018: jestöt, vammaisjärjestöt sekä urheiluseurat. rusteluja. Sakkojen täytäntöönpallomenettely 53019: Julkisen hallinnon puolella työtehtävien jär- hankaloituisi ja monimutkaistuisi entisestään, 53020: jestäminen voi olla vaikeampaa. Valtaosa jul- kun muuotarangaistusta määrättäessä pitäisi 53021: kisen hallinnon tehtävistä suoritetaan arkipäi- tutkia tuomitun soveltuvuus yhdyskuntapalve- 53022: visin päiväsaikaan. Palvelutehtävinä voisivat luun ja hänen muut olosuhteensa. Usein sakko 53023: olla erilaiset tehtävät kunnallisissa laitoksissa, maksetaan rahana juuri ennen kuin rangaistuk- 53024: kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huolto- sen täytäntöönpano vankeutena alkaisi. Koska 53025: ja hoitokodeissa, taikka tehtävät liikunta-, va- yhdyskuntapalvelu edellyttäisi erilaisia toimen- 53026: paa-aika- tai kulttuuritoimen piirissä. piteitä ennen muuntorangaistustuomiota, val- 53027: misteluvaiheessa tehtäisiin tarpeetonta työtä 53028: Kriminaalihuoltoyhdistys hankkisi palvelu- kaikissa niissä tapauksissa, joissa tuomittu kui- 53029: paikat ja esittäisi soveltuvat palvelupaikan jär- tenkin maksaisi sakkonsa ennen palvelun aloit- 53030: jestäjät oikeusministeriön hyväksyttäväksi. Ko- tamista. Lisäksi sakon muuntorangaistuksista 53031: keilun yhtenä tavoitteena on saada selville on viime vuosina yli puolet ollut kymmentä 53032: palvelupaikkojen saatavuus. päivää lyhyempiä. 53033: 53034: Sakon muuotarangaistukseen tuomitut ovat 53035: 3.2.5. Toimeenpano ja valvonta lisäksi usein soveltumattomia yhdyskuntapal- 53036: veluun ja sen edellyttämään säännöllisyyteen. 53037: Päävastuu sekä yhdyskuntapalvelun yleisestä Yhdyskuntapalvelu edellyttää suorittajalta tiet- 53038: toimeenpanosta että palvelun valvonnasta yk- tyä halukkuutta ja aktiivisuutta, kun taas sak- 53039: sittäistapauksessa olisi ehdotuksen mukaan kojen maksamatta jättäminen osoittaa usein 53040: · Kriminaalihuoltoyhdistyksellä. Julkisoikeudel- välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta 53041: lisella Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on ran- rangaistuksen suorittamisesta. 53042: gaistusten täytäntöönpanaan liittyviä tehtäviä 53043: ennestäänkin, ja sillä on valmis organisaatio Edellä mainituin perustein ei esityksen mu- 53044: kokeilun toimeenpanoa varten. kaan yhdyskuntapalveluseuraamusta käytettäi- 53045: Valvonnalla on yhdyskuntapalveluseuraa- si sakon muuotarangaistuksena nyt ehdotetta- 53046: muksen kannalta keskeinen merkitys. Krimi- van kokeilun aikana. Jos yhdyskuntapalvelu 53047: naalihuoltoyhdistyksen suorittama valvonta liitetään pysyvästi seuraamusjärjestelmäämme, 53048: kohdistuu palvelun säännölliseen, ehtojen mu- on sen sijaan syytä harkita, voidaanko seuraa- 53049: kaiseen suorittamiseen ja päättyy kun rangais- mus laajentaa koskemaan myös sakon muun- 53050: tus on suoritettu kokonaan. torangaistuksia. 53051: 1990 vp. - HE n:o 62 11 53052: 53053: 4. Kokeilun toteuttaminen ja sa ei palvelupaikkojen saatavuus siis saisi vai- 53054: siihen liittyvät ongelmat kuttaa rangaistuksen valintaan, vaan kaikille, 53055: jotka todetaan sopiviksi yhdyskuntapalveluun, 53056: Yhdyskuntapalvelun toteuttamiseen liittyy olisi voitava hankkia palvelupaikka. 53057: lukuisia periaatteellisia ja käytännön ongelmia, Kokeilun käyttöalaa ja tavoitteita olisi selvi- 53058: joihin voidaan vasta kokeilun aikana saada tettävä asianomaisille viranomaisille ja muille 53059: vastauksia. yhteistyötahoille järjestämällä riittävästi koulu- 53060: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan kokeilta- tusta ja ohjausta. Kokeilun onnistumisen kan- 53061: vaksi ensivaiheessa rajatulla alueella kolmen nalta viranomaisten yhteistyö olisi tärkeää. 53062: vuoden ajan. Kolmessa vuodessa on mahdollis- Kokeilun tavoitteista olisi julkisesti tiedotetta- 53063: ta saada tietoja ja kokemuksia lähinnä tuomio- va. 53064: istuinten halukkuudesta käyttää seuraamusta Kokeiluun kuuluisi olennaisena osana seu- 53065: sekä siitä, kuinka organisaatio toimii ja miten ranta ja tulosten arviointi. Olisi tarkasteltava 53066: palvelupaikkojen järjestäminen onnistuu. Näin muun muassa tuomioistuinkäytäntöä eri kokei- 53067: lyhyen ajan kokeilussa ei sen sijaan juuri voida lualueilla ja eri vuosina sekä selvitettävä palve- 53068: saada selville laajempia kriminaalipoliittisia lupaikkojen saatavuus ja laatu. 53069: vaikutuksia, esimerkiksi seuraamuksen vaiku- 53070: tuksia rikosten uusimiseen tai vankilukuun. 53071: Kokeilun avulla voidaan kuitenkin selvittää, 5. Kokeilualueiden valinta 53072: onko ylipäätänsä mahdollista ottaa yhdyskun- 53073: tapalvelua Suomen rikosoikeudelliseen seuraa- 53074: Riittävien tietojen ja kokemusten saaminen 53075: musjärjestelmään. 53076: kokeilusta edellyttäisi, että kokeilualueilla tuo- 53077: Alueellisena toteutettavan kokeilun heikkou- 53078: tena on se, että se ei täysin täytä yhdenvertai- mittaisiin vuodessa yhteensä noin sata yhdys- 53079: kuntapalvelurangaistusta. On otettava huo- 53080: suusperiaatteen vaatimuksia. Samasta rikok- 53081: mioon, että alkuvaiheessa tavoite voi jäädä 53082: sesta, josta kokeilualueelia seurauksena on yh- 53083: osittain toteutumatta ennen kuin seuraamuk- 53084: dyskuntapalvelua, tuomitaan kokeilualueen ul- 53085: kopuolisessa tuomioistuimessa vankeuteen. sen tuomitsemiseen ja toimeenpanoon liittyvät 53086: menettelytavat vakiintuvat. 53087: Alueellisen kokeilun etuna on taas se, että 53088: kokeilu saadaan kokonaisuudessaan nopeam- Kokeilualueiden tulisi olla maantieteellisesti, 53089: min ja tehokkaammin käynnistetyksi. Palvelu- väestöllisesti ja taloudellisesti eri tyyppisiä, jot- 53090: paikkojen järjestäminen ja koulutus voidaan ta saataisiin tietoa mahdollisuuksista käyttää 53091: keskittää alueille, joissa toimeenpanosta vas- yhdyskuntapalvelua koko maassa. 53092: taavalla Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on alue- Alueellisen monipuolisuuden lisäksi kokeilun 53093: toimisto. piiriin olisi saatava riittävästi tapauksia, joista 53094: Kokeilu on suunniteltava ja valmistettava yhdyskuntapalvelu seuraamuksena tulisi kysy- 53095: huolellisesti, jotta se voisi käynnistyä nopeasti. mykseen. Seuraamukset olisi myös pystyttävä 53096: Muiden maiden kokemukset ovat osoittaneet, panemaan tehokkaasti täytäntöön. Jos tapaus- 53097: että alkuvaiheessa syntyy aina käynnistysvai- määrät kokeiluvaiheessa ovat liian suuret, on 53098: keuksia. Nämä johtuvat useimmiten puutteelli- vaarana, että palvelupaikat eivät riitä ja että 53099: sesta valmistelusta, mutta myös perinteisestä Kriminaalihuoltoyhdistys ei selviydy tehtävis- 53100: rikosoikeudellisesta ajattelusta ja arvostuksis- tään. 53101: ta, mikä voi johtaa pitäytymiseen vanhoissa Kokeilualueiden valinnassa on otettu huo- 53102: seuraamuksissa. Myös voimavarojen rajalli- mioon myös Kriminaalihuoltoyhdistyksen alue- 53103: suus ja käytännön toteutuksen puutteellisuudet toimistojen edellytykset kokeilun toteuttami- 53104: johtavat helposti siihen, että seuraamusta ei seen. Aluetoimistot joutuvat vastaamaan tai 53105: käytetä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminta hoitamaan lukuisia tehtäviä, joista tärkeimmät 53106: on kokeilun onnistumisen kannalta ratkaisevan ovat soveltuvuusselvitysten tekeminen, palvelu- 53107: tärkeä. paikkojen järjestäminen sekä seuraamuksen 53108: Seuraamuksen käyttö ei saisi olla riippuvai- muu toimeenpano ja valvonta. 53109: nen myöskään palvelupaikkojen määrästä. Kokeilualueita valittaessa on pyritty löytä- 53110: Vaikka palvelupaikkojen saatavuutta on usein mään alueita, jotka muodostaisivat luonnolli- 53111: epäilty, kokemukset muissa maissa ovat olleet sen väestökeskus- ja talousalueen. Alueiden 53112: tässä suhteessa positiivisia. Yksittäistapaukses- väestömäärä ei kuitenkaan saisi olla niin suuri, 53113: 12 1990 vp. - HE n:o 62 53114: 53115: että kokeilun toimeenpano muodostuisi Krimi- Neljäs kokeilualue olisi Pohjois-Suomesta 53116: naalihuoltoyhdistykselle ylivoimaiseksi. Rovaniemen tuomiokunnan alue, joka sisältää 53117: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan kokeilta- Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan sekä 53118: vaksi neljällä eri kokeilualueelia Turun, Vaa- Posion ja Ranuan kunnat. Alueen väestömäärä 53119: san, Mikkelin ja Rovaniemen ympäristössä. on noin 60 000. Rovaniemen tuomiokunnassa 53120: Pääkaupunkiseutu jätettiin pois kokeilun pii- tuomitaan vuosittain runsaat 100 ehdotonta 53121: ristä, koska Kriminaalihuoltoyhdistyksen voi- vankeusrangaistusta. Alue tulisi antamaan ko- 53122: mavarat eivät riittäisi kokeilun toteuttamiseen kemusta myös siitä, miten yhdyskuntapalvelun 53123: pääkaupunkiseudulla. Kokeilua ei voitaisi to- toimeenpano voidaan toteuttaa harvaan asutul- 53124: teuttaa vain osassa pääkaupunkiseutua muun la alueella. 53125: muassa väestön liikkuvuuden vuoksi. Ehdotettujen kokeilualueiden yhteenlaskettu 53126: Ensimmäinen kokeilualue käsittäisi Turun ja väestömäärä on noin 550 000 henkeä, ja alueil- 53127: Naantalin raastuvanoikeudet sekä Piikkiön la tuomittiin vuonna 1987 yhteensä 1 249 ehdo- 53128: tuomiokunnan, joka muodostuu kymmenestä tonta vankeusrangaistusta. Ehdottomista van- 53129: Turun välittömässä yhteydessä olevasta kun- keusrangaistuksista noin 75 OJo on alle kahdek- 53130: nasta. Nämä ovat Aura, Kaarina, Lieto, Meri- san kuukauden pituisia. Alueita voidaan pitää 53131: masku, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Ry- kokonaisuudessaan monipuolisina ja tapaus- 53132: mättylä ja Sauvo. Alueen kokonaisväestömää- määrien voi ennakoida muodostuvan riittävik- 53133: rä on noin 250 000, josta Turun kaupungin si. 53134: asukkaita on noin 160 000. 53135: Vuonna 1987 alueen tuomioistuimissa tuo- 6. Esityksen organisatoriset ja 53136: mittiin yhteensä hieman yli 600 ehdotonta van- taloudelliset vaikutukset 53137: keusrangaistusta, joista noin 500 Turun raastu- 53138: vanoikeudessa. Alue on maantieteellisesti ja Yhdyskuntapalvelukokeilu lisää Kriminaali- 53139: väestöllisesti monipuolinen; se sisältää suuren huoltoyhdistyksen tehtäviä. Erityisesti soveltu- 53140: kaupungin, maaseutualueita ja saaristokuntia. vuuden tutkiminen ja rangaistuksen suoritta- 53141: Toinen kokeilualue olisi Vaasan ja Kokkolan misen valvonta tulisivat aiheuttamaan työmää- 53142: väliin jäävä rannikkoalue, joka muodostuu rän lisäystä. Soveltuvuus olisi tutkittava aina, 53143: Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan raastuvanoi- kun on edellytyksiä yhdyskuntapalveluun tuo- 53144: keuksista sekä Korsholman ja Pietarsaaren mitsemiselle. Lisäksi yhdyskuntapalvelua suo- 53145: tuomiokunnista. Alueella on yhteensä 13 kun- rittavien valvonta, joka olisi olennaisen tärke- 53146: taa, joiden yhteinen väestömäärä on noin ää seuraamuksen rangaistusluonteen korosta- 53147: 170 000. Kunnat ovat Kokkola, Korsnäs, miseksi, aiheuttaa lisää työtä yhdistykselle. 53148: Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Lisätehtävät vastaavat kullakin kokeilualu- 53149: Mustasaari, Oravainen, Pietarsaari, Pietarsaa- eelia alueen suuruudesta riippuen 1-2 päätoi- 53150: ren maalaiskunta, Uusikaarlepyy, Vaasa ja misen työntekijän ja lisäksi osa-aikaisen toi- 53151: Vöyri. Alueella tuomittiin vuonna 1987 yhteen- mistotyöntekijän työpanosta, jos ehdotuksessa 53152: sä noin 300 ehdotonta vankeusrangaistusta. esitetyt arviot yhdyskuntapalveluun tuomitta- 53153: Kolmas kokeilualue muodostuisi Mikkelin vien lukumääristä pitävät paikkansa. Palvelu- 53154: raastuvanoikeuden ja Mikkelin tuomiokunnan paikoille ei suoritettaisi korvauksia, eikä yh- 53155: alueesta. Alueeseen kuuluu kahdeksan Mikke- dyskuntapalveluun tuomituille palkkaa tai 53156: lin talousalueeseen kuuluvaa kuntaa, joiden palkkioita. Sen sijaan jonkin verran kustan- 53157: väestömäärä on noin 70 000 henkeä. Alueella nuksia aiheutuisi palvelun suorittajien matkois- 53158: on tuomittu vuosittain runsaat 200 ehdotonta ta. 53159: vankeusrangaistusta. Alueen kunnat ovat Ant- Ehdottomien vankeusrangaistusten sijasta 53160: tola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mik- yhdyskuntapalveluna suoritetut rangaistukset 53161: kelin maalaiskunta, Mäntyharju, Pertuumaa ja vähentäisivät jossakin määrin vankeinhoidon 53162: Ristiina. Mikkeli läänin pääkaupunkina edus- kustannuksia. Kustannusten säästön suuruutta 53163: taa kaupungistunutta hallinto- ja palvelukes- on etukäteen vaikea arvioida. 53164: kusta. Muiden kuntien elinkeinorakenne on Muutettavista erityislaeista ei aiheutuisi mai- 53165: maatalousvaltainen. nittavia lisämenoja. 53166: 1990 vp. - HE n:o 62 13 53167: 53168: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 53169: 53170: 53171: 1. Lakiehdotusten perustelut meen kokeiluaikana, mutta jotka on ratkaistu 53172: alioikeudessa ennen kokeilun alkamista, eivät 53173: 1.1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta kuuluisi lain soveltamisalaan. 53174: 2 §. Yhdyskuntapalvelu olisi ehdottoman 53175: 1 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava ran- 53176: alueellisesta soveltamisesta luettelemalla ne ali- gaistus. Rikoslain 2 luvun 1 §:ää, jossa on 53177: oikeudet, joissa lakia sovelletaan. Kokeilun yleisesti säädetty rangaistuksista, ei kuitenkaan 53178: ehdotettuun laajuuteen on vaikuttanut kaksi ehdoteta vielä kokeilun vuoksi muutettavaksi. 53179: vastakkaisiin suuntiin vievää tavoitetta. Toi- Pykälän 1 momentissa on määritelty yhdys- 53180: saalta kokeilun tulisi olla maantieteellisesti niin kuntapalveluseuraamuksen sisältö pääpiirteis- 53181: laaja, että sen piiriin tulee kyllin paljon ja sään. Yhdyskuntapalvelun tarkempi sisältö yk- 53182: riittävän monipuolisia tapauksia. Toisaalta ko- sittäistapauksissa ilmenisi 6 §:n mukaan vah- 53183: keilun tulisi olla siksi suppea, että se voidaan vistettavasta palvelusuunnitelmasta. Tarkoi- 53184: toteuttaa kohtuullisilla voimavaroilla. Kokeilu- tuksena olisi, että palvelu suoritetaan ennalta 53185: alueeksi valitsemiselle on edellytyksenä, että laadittua suunnitelmaa noudattaen säännölli- 53186: alueella on Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimi- sesti. Yhdyskuntapalvelu olisi nimenomaan va- 53187: piste, josta yhteydenpito yhdyskuntapalvelun paa-aikaa rajoittava rangaistus, joten palvelua 53188: käytännön suorituspaikkoihin voidaan jousta- olisi suoritettava sellaisina viikonpäivinä ja 53189: vasti järjestää. Kokeilualueita on selostettu vuorokauden aikoina, jolloin tuomittu ei ole 53190: edellä yleisperustelujen jaksossa 5. ansiotyössä. Tämä tarkoittaa useimmiten iltoja 53191: Ehdotuksen mukaan valittujen kokeilualuei- ja viikonloppuja. Jos yhdyskuntapalveluun 53192: den tuomioistuimilla olisi mahdollisuus käyttää tuomittu on työtön, palvelu tapahtuisi lähinnä 53193: seuraamuksena yhdyskuntapalvelua riippumat- samoina ajankohtina, mutta sitä voitaisiin suo- 53194: ta siitä, missä rikos on tehty. Ratkaisulla olisi rittaa myös normaalin työpäivän aikana, koska 53195: merkitystä lähinnä syytepyynnön perusteella se ei tällöin olisi esteenä ansiotyölle. 53196: käsitehäviä rikosjuttuja ratkaistaessa, jolloin Yhdyskuntapalvelusta ei maksettaisi palk- 53197: kokeilualueen ulkopuolellakin tehdyistä rikok- kaa. Jos palvelun suorittaja on työtön, hänen 53198: sista voitaisiin tuomita seuraamukseksi yhdys- toimeentulonsa olisi järjestettävä sosiaaliturva- 53199: kuntapalvelua. Toisaalta seuraamus ei olisi järjestelmän avulla ja huolehdittava samalla 53200: käytettävissä silloin, kun rangaistus kokeilu- muista tarpeellisista tukitoimista. 53201: alueella tehdystä rikoksesta tuomitaan kokeilu- Yhdyskuntapalvelun toimeenpano ehdote- 53202: alueen ulkopuolisessa alioikeudessa. taan annettavaksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen 53203: Lain soveltamisalaa laajennettaisiin eräissä tehtäväksi. Tämä tarkoittaa ensinnäkin vastaa- 53204: tapauksissa koskemaan myös kokeilualueen ul- mista käytännön järjestelyistä, kuten palvelu- 53205: kopuolisia tuomioistuimia. Kokeilualueen ul- paikkojen järjestämisestä ja palvelun yleisestä 53206: kopuolinenkin tuomioistuin saattaa joutua yh- valvonnasta. Toiseksi Kriminaalihuoltoyhdis- 53207: distämään tuomitsemansa vankeusrangaistuk- tys suorittaisi yhdyskuntapalvelun tuomitsemi- 53208: sen aiemmin tuomittuun yhdyskuntapalveluun sen edellytyksenä olevat tutkimukset rikoksesta 53209: tai tuomitsemaan vankeusrangaistuksen henki- epäiltyjen soveltuvuudesta yhdyskuntapalve- 53210: lölle, joka aiemmin on tuomittu yhdyskunta- luun sekä laatisi 6 §:ssä tarkoitetut palvelu- 53211: palveluun. Tällöin ulkopuolisella tuomiois- suunnitelmat. 53212: tuimella tulisi myös olla 11 §:n mukainen mah- 3 §. Tuomioistuin voisi 1 momentin mukaan 53213: dollisuus päättää, kielletäänkö tai keskeyte- tuomita pituudeltaan määräämänsä enintään 53214: täänkö aiemmin tuomitun yhdyskuntapalvelun kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman 53215: täytäntöönpano. vankeusrangaistuksen sijasta rangaistukseksi 53216: Pykälän 3 momentissa on säännös ylempien yhdyskuntapalvelua. Tuomiossa olisi nimen- 53217: tuomioistuinten mahdollisuudesta tuomita yh- omaan mainittava sen vankeusrangaistuksen 53218: dyskuntapalvelua haettaessa muutosta alioi- pituus, jonka sijasta yhdyskuntapalvelua tuo- 53219: keuden ratkaisuun rikosasiassa, joka kuuluu 1 mitaan. 53220: momentin mukaan kokeilun piiriin. Ne rikos- Laissa ei ole haluttu antaa tuomioistuimia 53221: asiat, jotka tulevat muutoksenhakutuomioistui- veivoittavia ohjeita valinnasta ehdottoman 53222: 14 1990 vp. - HE n:o 62 53223: 53224: vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun erillistä vankeusrangaistusta, joiden molem- 53225: välillä. Tässä suhteessa ratkaisu olisi sama kuin pien sijasta voitaisiin tuomita yhdyskuntapal- 53226: ehdollista rangaistusta koskevassa lainsäädän- velua. Mahdollista olisi myös, että aiemmin 53227: nössä. Lajivalintaa ohjaavien perusteiden löy- tuomittu ehdollinen rangaistus jätettäisiin mää- 53228: täminen olisi sitä paitsi vaikeaa. Yhtenä mah- räämättä täytäntöön pantavaksi ja vain uudes- 53229: dollisuutena olisi ollut säätää yhdyskuntapalve- ta rikoksesta tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua. 53230: lu pakolliseksi seuraamukseksi kaikille siihen Jos tuomioistuin katsoo välttämättömäksi 53231: soveltuville. Tämä olisi kuitenkin saattanut määrätä aiemman ehdollisen rangaistuksen 53232: liiaksi rajoittaa tuomioistuinten seuraamusva- pantavaksi täytäntöön vankeutena, syntynee 53233: lintaa kokeiluvaiheessa. harvoin tarvetta tuomita yhdyskuntapalvelua 53234: Lainkohdassa on haluttu nimenomaisesti uudenkaan rangaistuksen sijasta. Sekin saattaa 53235: mainita ne eri tilanteet, joissa yhdyskuntapal- kuitenkin poikkeustapauksissa olla tarkoituk- 53236: velua voitaisiin tuomita, vaikka momentin 1 ja senmukaista. 53237: 2 kohdan välinen raja ei olekaan aivan yksise- Jos tuomioistuimella on tuomittavana use- 53238: litteinen. Momentin 1 kohdassa käytetyllä il- ampia rikoksia, joiden rangaistukset eivät ole 53239: maisulla "tuomitessaan vankeuteen" on tar- yhdistettävissä, tuomioistuin voisi ehdotuksen 53240: koitettu kahta perustilannetta. Tuomioistuin mukaan tuomita kaikkien vankeusrangaistus- 53241: tuomitsisi joko yhdestä tai useammasta rikok- ten sijasta yhdyskuntapalvelua, vaikka niiden 53242: sesta yhden vankeusrangaistuksen taikka use- yhteenlaskettu pituus olisikin yli kahdeksan 53243: ammasta rikoksesta useamman rangaistuksen, kuukautta. Vastaava tilanne voisi syntyä sil- 53244: joita ei olisi yhdistettävä. loinkin, kun ehdollinen rangaistus määrätään 53245: Momentin 2 kohta koskisi tapauksia, joissa pantavaksi täytäntöön koetusaikana tehdyn ri- 53246: rangaistuksia yhdistetään joko samalla kerralla koksen johdosta. Yhdyskuntapalveluun tuo- 53247: tuomittaessa tai niin sanotussa jälkikonkur- mittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että 53248: renssissa. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan nii- mitä pidemmäksi palvelun tuntimäärä kasvaa, 53249: tä tilanteita, joissa rangaistukset olisi alun sitä suurempi on riski palvelun keskeytymises- 53250: perinkin ollut yhdistettävä mutta näin ei ole tä. 53251: voitu tehdä esimerkiksi siksi, että rikokset Täysin ei käytännössä voitaisi estää sitä, että 53252: tulevat eri aikaan tuomioistuimen käsiteltävik- tuomitulle tuomittaisiin eri tuomioistuimissa 53253: si. Rangaistuksia yhdistettäessä tuomiois- useampi yhdyskuntapalveluseuraamus, joiden 53254: tuimen tulisi ensin määrätä kustakin rikoksesta tuntimäärä saattaisi siten nousta yhteensä yli 53255: seuraava yksikkörangaistus. Tämän jälkeen 200 tunnin. Tällainen rangaistusten kasautumi- 53256: nama vankeusrangaistukset yhdistettäisiin. nen olisi kuitenkin ainakin kokeiluvaiheessa 53257: Vasta yhdistämisen jälkeen tulisi harkittavaksi, ilmeisen harvinaista. 53258: voidaanko rangaistuksen - siis yhdistetyn ran- Ehdonalaisen vapauden menettämisestä seu- 53259: gaistuksen - sijasta tuomita yhdyskuntapalve- raavan jäännösrangaistuksen sijasta ei ehdo- 53260: lua. tuksen mukaan voitaisi tuomita yhdyskunta- 53261: Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita yh- palvelua, koska rangaistus on tuomittu van- 53262: distettäessä kaksi rangaistusta taikka useampia keutena ja sellaisena pantu osittain täytäntöön. 53263: rangaistuksia, jos yhdistetty rangaistus on Jäännösrangaistusta vastaavan yhdyskuntapal- 53264: enintään kahdeksan kuukauden pituinen. Ko- velun pituus olisi lisäksi laskennallisesti vaikea 53265: keilualueen tuomioistuin voisi tuomita yhdiste- määritellä. 53266: tyn rangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua, Rikoslain 3 luvun 11 §:n mukainen vähennys 53267: vaikka aikaisempi rangaistus olisi tuomittu en- tutkinnan aikana tapahtuneesta vapaudenme- 53268: nen kokeiluajan alkamista tai kokeilualueen netyksestä tehtäisiin normaaliin tapaan van- 53269: ulkopuolella. keusrangaistuksesta, ennen kuin sen sijasta 53270: Momentin 3 kohdan mukaan tuomioistuin tuomitaan yhdyskuntapalvelua. 53271: voisi tuomita yhdyskuntapalvelua myös määrä- Yhdyskuntapalvelun pituus olisi 2 momentin 53272: tessään ehdollisen rangaistuksen pantavaksi mukaan vähintään 20 ja enintään 200 tuntia. 53273: täytäntöön. Laissa ei sitovasti säädettäisi tuomitun van- 53274: Jos tuomittu on syyllistynyt koetusaikana keusrangaistuksen pituuden ja työtuntien väli- 53275: uuteen rikokseen, josta on seurauksena van- sestä muuntosuhteesta. On pidetty tarkoituk- 53276: keusrangaistus, saattaa yhdyskuntapalvelun senmukaisena, että tuomioistuimille annetaan 53277: tuomitsemista harkittaessa olla pohjana kaksi jonkin verran tapauskohtaista harkintavaltaa, 53278: 1990 vp. - HE n:o 62 15 53279: 53280: koska kysymyksessä on kokeilu, jonka tarkoi- nisivät siten, että kahdeksan kuukauden van- 53281: tuksena muun muassa on antaa viitteitä siitä, keusrangaistusta vastaisi 200 tuntia yhdyskun- 53282: miten tuomioistuimet käyttävät uutta seuraa- tapalvelua. Yhdyskuntapalvelutoimikunnan 53283: musta. Jotta päästäisiin riittävän yhdenmukai- ehdottamaa 240 tunnin enimmäismäärää on 53284: seen soveltamiskäytäntöön, on kuitenkin laa- pidetty kohtuuttoman pitkänä, joten enim- 53285: dittu ohjeeilinen asteikko sille, kuinka monta mäistuntimääräksi ehdotetaan 200 tuntia. Ul- 53286: tuntia yhdyskuntapalvelua tuomittaisiin tietyn komaisten kokemusten mukaan palvelun epä- 53287: pituisen vankeusrangaistuksen sijasta (ks. tau- onnistumisen todennäköisyys kasvaa huomat- 53288: lukko). tavasti tuntimäärän noustessa yli 200 tunnin. 53289: Pykälän 3 momentin mukaan yhdyskunta- 53290: TAULUKKO. Yhdyskuntapalvelun ja sitä vas- palvelurangaistuksia voitaisiin yhdistää rikos- 53291: taavan vankeusrangaistuksen välinen ohjeeili- lain 7 luvussa säädetyllä tavalla samoin kuin 53292: nen muuntoasteikko. niiden pohjana olevia vankeusrangaistuksia. 53293: Yhdyskuntapalvelu vastaisi sen pituista van- 53294: Vankeusrangaistuksen Yhdyskuntapalvelun keusrangaistusta, jonka sijasta se tuomittiin. 53295: pituus tuntimäärä Yhdyskuntapalvelurangaistuksia voitaisiin yh- 53296: 14 päivää 20 tuntia distää keskenään taikka yhteen tai useampaan 53297: 20 25 vankeusrangaistukseen. Yhdistettäessä yhdys- 53298: 30 30 " 53299: kuntapalvelua toiseen rangaistukseen yhdys- 53300: 40 " 40 " 53301: kuntapalvelutunnit muutettaisiin vankeuspäi- 53302: 50 50 " 53303: " viksi ja sen jälkeen suoritettaisiin yhdistämi- 53304: 60 60 nen. Rikoslain 7 lukua ei ole haluttu pelkän 53305: 70 70 " 53306: " kokeilun vuoksi ehdottaa muutettavaksi, min- 53307: 80 " 80 53308: " kä vuoksi siihen viitattaisiin 3 momentissa. 53309: 90 90 Momentin lopussa on säännös ilmoituksen 53310: 3 kk 15 päivää 105 " 53311: tekemisestä hovioikeudelle niin sanottua hallin- 53312: 4 kk 120 " nollista yhdistämistä varten. Rikoslain 7 luvun 53313: 4 kk 15 päivää 130 " 9 §:ssä on säädetty, että jos yhdistettävät van- 53314: 5 kk 140 " keusrangaistukset on pantava samanaikaisesti 53315: 5 kk 15 päivää 150 " täytäntöön, vankilanjohtajan on ilmoitettava 53316: 6 kk 160 " siitä hovioikeudelle, jonka tulee rangaistukset 53317: 6 kk 15 päivää 170 " yhdistää. Vastaavanlainen säännös on tarpeen 53318: 7 kk 180 " yhdyskuntapalveluakio varten, koska 7 luvussa 53319: 7 kk 15 päivää 190 " puhutaan ainoastaan vankeusrangaistuksista. 53320: 8 kk 200 " Tiedon kulun kannalta olisi tarkoituksenmu- 53321: " kaista, että yhdyskuntapalvelutuomiota koske- 53322: Muuntosuhdeasteikkoon on otettu tavalli- van ilmoituksen tekisi oikeusministeriön van- 53323: simpia vankeusrangaistuksia vastaavat yhdys- keinhoito-osasto. 53324: kuntapalvelutunnit, mutta sitä voitaisiin käyt- Hallinnollinen yhdistäminen on luonteeltaan 53325: tää myös välissä olevilla arvoilla. Muuntosuh- kaavamainen ja muodollinen toimenpide. Asi- 53326: deasteikko on laadittu siten, että vankeusran- anosaisia ei hallinnollisen yhdistämisen yhtey- 53327: gaistuksissa 30 päivästä neljään kuukauteen dessä myöskään kuulla, eikä heillä ole mahdol- 53328: yksi vankeuspäivä vastaa yhtä tuntia yhdys- lisuutta hakea muutosta hovioikeuden yhdistä- 53329: kuntapalvelua. Asteikon ala- ja yläpäissä on mispäätöksestä. Sen vuoksi on ilman nimen- 53330: tästä vastaavuussuhteesta hieman poikettu, jot- omaista säännöstäkin pidettävä selvänä, ettei 53331: ta palvelun tuntimäärät on saatu tarkoituksen- hovioikeus voi muuntaa rangaistuslajia yhdis- 53332: mukaisiksi. Vankeusrangaistuksen yleisen mi- täessään yhdyskuntapalvelua ja vankeutta. 53333: nimin mukainen 14 päivän rangaistus vastaisi Tällöin voi syntyä tilanteita, joissa lopputulok- 53334: 20 tuntia yhdyskuntapalvelua. Käytännössä sena on yhdistelmärangaistus, josta osa pan- 53335: ruinimirangaistuksia tuomitaan harvoin, joten naan täytäntöön yhdyskuntapalveluna ja osa 53336: 20 tunnin yhdyskuntapalvelutuomiotkin tulisi- vankeutena. Kokeilun tarkoitusta vastaisi par- 53337: vat olemaan harvinaisia. haiten ratkaisu, jossa yhdistelmärangaistukses- 53338: Asteikon loppupäässä tuntimäärät suhteessa ta pantaisiin yhdyskuntapalveluna täytäntöön 53339: vankeusrangaistuksen pituuteen hieman keve- alkuperäisen yhdyskuntapalvelun suuruinen 53340: 16 1990 vp. - HE n:o 62 53341: 53342: osa. Yhdistämisen seurauksena lyhentyisi täl- Kriminaalihuoltoyhdistyksen tekemä erillinen 53343: löin ainoastaan alkuperäisen vankeusrangais- selvitys rikoksentekijästä ja hänen olosuhteis- 53344: tuksen pituus. Täytäntöönpanoviranomaisten taan. Soveltuvuuden tutkimisessa voitaisiin 53345: kannalta on tarpeen, että hovioikeus nimeno- käyttää hyväksi aikaisemmin mahdollisesti teh- 53346: maisesti ilmoittaisi päätöksessään, miten yhdis- tyä henkilötutkintaa. 53347: telmärangaistus on pantava täytäntöön. Yhdyskuntapalvelutoimikunta ehdotti pykä- 53348: 4 §. Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita län sanamuodoksi "tuomioistuin katsoo, ... , 53349: vain, jos tuomittava on antanut siihen suostu- hänen kykenevän palvelusta suoriutumaan". 53350: muksensa. Suostumuksen tarpeeseen on lähin- Tässä ehdotuksessa pykälän sanamuotoa on 53351: nä kahdenlaisia perusteluja. Ensinnäkin Kan- muutettu muotoon "voidaan olettaa suoriutu- 53352: sainvälisen työjärjestön pakollista työtä koske- van", koska on haluttu jonkin verran madal- 53353: va sopimus edellyttää suostumuksen saamista taa yhdyskuntapalveluun soveltuvien valinta- 53354: siltä, joka määrätään tuomioistuimen päätök- kynnystä. Matalammalla kynnyksellä kokeilu 53355: sellä tekemään työtä yksityisen yhtiön tai yksi- antaisi monipuolisempaa tietoa siitä, millaisis- 53356: tyisoikeudellisen juridisen henkilön hyväksi. sa tapauksissa yhdyskuntapalvelua voidaan 53357: Yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjänä voisi käyttää. Kun yhdyskuntapalvelua käytetään 53358: tulla kyseeseen yksityisoikeudellinenkin yhtei- ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, tuo- 53359: sö. On lisäksi hieman tulkinnanvaraista, edel- mittu ei joudu huonompaan asemaan, vaikka 53360: lyttäisikö Euroopan ihmisoikeussopimus suos- hän ei selviytyisikään yhdyskuntapalvelusta. 53361: tumuksen saamista yhdyskuntapalveluun tuo- 53362: Selkeitä ja tarkkoja soveltuvuusperusteita on 53363: mitulta. Kun suostumusta edellytetään, toimi- 53364: vaikea määritellä. Tarkoituksena ei missään 53365: taan varmasti sopimuksen puitteissa. 53366: Toiseksi yhdyskuntapalvelun onnistuminen tapauksessa olisi tehdä ennustetta tuomittavan 53367: tulevasta rikollisuudesta, vaan selvittää yhdys- 53368: edellyttäisi palvelun suorittajalta merkittävää 53369: kuntapalvelun onnistumisen mahdollisuudet. 53370: yhteistyöhalua. Yhdyskuntapalveluun tuomit- 53371: Huomioon otettavia seikkoja olisivat erityisesti 53372: tavan tulisi olla motivoitunut ja halukas palve- 53373: tuomittavan oma halukkuus ja usko omiin 53374: luun, koska palvelu vaatii säännöllistä aktiivis- 53375: mahdollisuuksiinsa. Jos tuomittavana ei näyt- 53376: ta toimintaa pitkähkön ajanjakson kuluessa. 53377: täisi olevan edes kohtalaisia edellytyksiä suo- 53378: Antamalla suostumuksensa rikoksentekijä 53379: riutua palvelusta, tätä seuraamusta ei tulisi 53380: osoittaisi halukkuutensa ja valmiutensa suorit- 53381: taa rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna. tuomita. Epäonnistumisista aiheutuisi hallin- 53382: nollisesti turhaa työtä, ja soveltumattomaksi 53383: Suostumuksen antaminen olisi luonteeltaan 53384: arvioitavien tuomitseminen yhdyskuntapalve- 53385: yleinen, eikä se tarkoittaisi suostumista tiettyi- 53386: luun vähentäisi epäilemättä ajan mittaan palve- 53387: hin yksilöityihin, konkreettisiin palvelun ehtoi- 53388: lupaikkojen saatavuutta. Esimerkiksi runsas 53389: hin tai tiettyyn työtehtävään, koska palvelu- 53390: alkoholin tai huumeiden käyttö voisi olla syynä 53391: paikka tässä vaiheessa ei aina olisi edes tiedos- 53392: henkilön soveltumattomuuteen. Yhdyskunta- 53393: sa. Ennen suostumuksen tiedustelemista rikok- 53394: sesta epäiliylle olisi kuitenkin selostettava yleis- palveluun ei olisi myöskään tuomittava rikok- 53395: luonteisesti yhdyskuntapalveluseuraamuksen sentekijää, jonka voitaisiin olettaa välttelevän 53396: rangaistuksen täytäntöönpanoa. 53397: sisältö ja palvelun ehtojen rikkomisen seurauk- 53398: set. Suostumusta tiedusteltaisiin soveltuvuuden Yhdyskuntapalvelun työtehtävät sinänsä ei- 53399: tutkimisen yhteydessä. vät vaatisi erityisominaisuuksia tai ammattitai- 53400: Tuomioistuimen olisi varmistettava suostu- toa, joten kykenevyys ei riippuisi taidollisista 53401: muksen olemassaolo tiedustelemalla asiaa syy- seikoista, vaan pikemminkin edellytyksistä 53402: tetyitä henkilökohtaisesti oikeuden istunnossa. säännölliseen kurinalaiseen toimintaan. Mi- 53403: Tämä ei kuitenkaan olisi välttämätöntä, jos kään ei silti estäisi palvelun aikana käyttämästä 53404: syytetty ei olisi enää läsnä siinä istunnossa, hyväksi tuomitun ammattitaitoa. 53405: jossa asia ratkaistaan. Ylimääräinen lykkäys ei Kokeilun aikana soveltuvuuteen vaikuttaisi 53406: olisi tarpeen suostumuksen varmistamiseksi. sekin, voiko tuomittava suorittaa palvelun ko- 53407: Tuomioistuimen olisi tuomittava yhdyskun- keilualueella. Yhdyskuntapalvelun suorittajan 53408: tapalvelua seuraamukseksi vain sellaiselle ri- olisi asuttava kokeilupaikkakunnalla tai aina- 53409: koksentekijälle, jonka voidaan olettaa suoriu- kin niin lähellä sitä, että palvelupaikalle saapu- 53410: tuvan yhdyskuntapalvelusta. Asiaa harkites- minen kerta toisensa jälkeen kävisi hankaluu- 53411: saan tuomioistuimella tulisi olla käytössään detta päinsä. Kaavamaiset säännökset tässä 53412: 1990 vp. - HE n:o 62 17 53413: 53414: suhteessa eivät ole tarpeen, vaan olosuhteet dollista, jos tuomittu on tyytynyt päätökseen 53415: olisi tutkittava tapauskohtaisesti. siltä osin kuin hänet on tuomittu yhdyskunta- 53416: Soveltuvuustutkimuksen hankkimisesta sää- palveluun. Tämä voisi tapahtua tilanteissa, 53417: dettäisiin tarkemmin asetuksella. Virallisen joissa syyttäjä tai asianomistaja valittaa tuomi- 53418: syyttäjän olisi hankittava selvitys Kriminaali- osta taikka syytetty hakee muutosta esimerkik- 53419: huoltoyhdistykseltä päätettyään nostaa syyt- si vahingonkorvauksesta tyytyen muulta osin 53420: teen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuo- tuomioon. Vastaavanlainen säännös on vangit- 53421: mita yhdyskuntapalvelua. Jos selvitystä ei ole tujen osalta rangaistusten täytäntöönpanosta 53422: hankittu, tuomioistuin voisi luonnollisesti lykä- annetun asetuksen 2 luvun 1 §:n 2 momentissa. 53423: tä asian käsittelyä ja määrätä selvityksen han- Tuomitun itsensä kannalta olisi yleensä toivot- 53424: kittavaksi. tavaa ja hyödyllistä, että rangaistus saataisiin 53425: 5 §. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano suoritetuksi mahdollisimman pikaisesti. Tämä 53426: olisi aloitettava viipymättä ja palvelu olisi suo- olisi koko rangaistusjärjestelmänkin kannalta 53427: ritettava vuoden kuluessa tuomion lainvoimai- toivottavaa. 53428: seksi ·tulemisesta. Tuomioistuin voisi 9 §:n 2 Yhdyskuntapalvelun vanhentumiseen sovel- 53429: momentin mukaan pidentää tätä enimmäisai- lettaisiin samoja rikoslain 8 luvun säännöksiä 53430: kaa, jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei kuin siihen vankeusrangaistukseen, jonka sijas- 53431: tuomitusta riippumattomasta syystä olisi mah- ta se on tuomittu (3 momentti). Yhdyskunta- 53432: dollista vuoden kuluessa. Vuoden enimmäisai- palvelu raukeaisi, jollei sen täytäntöönpano ole 53433: ka voisi ylittyä myös, jos Kriminaalihuoltoyh- alkanut viidessä vuodessa lainvoiman saaneen 53434: distys pidentää 6 §:n 2 momentin mukaan tuomion antamispäivästä. Jos täytäntöönpano 53435: enintään kolmella kuukaudella palvelusuunni- keskeytyisi, vanhentumisaika laskettaisiin kes- 53436: telmassa vahvistettua suoritusaikaa. keytymispäivästä. 53437: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulisi ehdotuk- 6 §. Pykälän 1 momentin mukaan Kriminaa- 53438: sen mukaan viipymättä hoitaa palvelupaikan lihuoltoyhdistyksen tehtävänä olisi vahvistaa 53439: hankkimiseen liittyvät käytännön järjestelyt, palvelusuunnitelma, joka sisältää tiedot palve- 53440: laatia osapuolten kanssa neuvoteltuaan palve- lupaikasta, työtehtävistä, palvelun suoritus- 53441: lusuunnitelma, joka sisältäisi muun muassa ajoista ja päättymisajankohdasta. Lisäksi pal- 53442: suoritusaikataulun, ja käynnistää seuraamuk- velusuunnitelmassa olisi määräyksiä palvelun 53443: sen toimeenpano. Toimenpiteisiin olisi ryhdyt- suorittajan velvollisuuksista, kuten poissaolois- 53444: tävä heti tuomion tultua lainvoimaiseksi ja ta ilmoittamise~ta ja käyttäytymisestä, sekä 53445: yhdistyksen saatua tiedon yhdyskuntapalvelu- palvelun suorittajan ja palvelupaikan järjestä- 53446: tuomiosta. Kriminaalihuoltoyhdistys määräisi jän välisestä suhteesta. 53447: siis seuraamukse!'. lopullisen suoritustavan ja Kriminaalihuoltoyhdistys voisi olosuhteiden 53448: -ajan. Valta päättää aikataulun yksityiskohdis- mukaan vapaasti harkita suoritusajan pituuden 53449: ta olisi syytä antaa Kriminaalihuoltoyhdistyk- ja yhdyskuntapalvelun suorittamistahdin. Vah- 53450: selle, koska palvelun suorittajien ja palvelu- vistettu palvelusuunnitelma sitoisi kuitenkin 53451: paikkojen olosuhteet voivat olla hyvin erilaisia, myös yhdistystä itseään. Valitulla menettelyllä 53452: eikä tuomioistuinkäsittelyssä vielä tiedetä, mis- on haluttu painottaa yhdyskuntapalvelun suo- 53453: sä palvelu tullaan suorittamaan. rittamisen säännöllisyyttä. Suoritusaikoja 53454: Edellytyksenä sille, että uuden seuraamuksen suunniteltaessa olisi pyrittävä siihen, että työ 53455: täytäntöönpanojärjestelmä toimisi, olisi sujuva suoritetaan säännöllisesti tiettyinä toistuvina 53456: tiedon kulku toisaalta tuomioistuinten ja täy- ajankohtina. Palvelua voitaisiin suorittaa esi- 53457: täntöönpanoviranomaisen välillä ja toisaalta merkiksi 2-4 tunnin jaksoissa. Jos yhdyskun- 53458: täytäntöönpanoviranomaisen ja Kriminaali- tapalveluun tuomittu on työtön, tarkoituksena 53459: huoltoyhdistyksen välillä. Hyödyllistä olisi ei ole, että hän suorittaa palvelua esimerkiksi 8 53460: myös se, että seuraamuksen täytäntöönpano tuntia päivässä useina päivinä peräkkäin, vaan 53461: olisi keskitetty yhdelle täytäntöönpanoviran- suoritustahdin tulisi olla jokseenkin samanlai- 53462: omaiselle, oikeusministeriön vankeinhoito- nen sekä ansiotyössä käyväliä että työttömällä. 53463: osastolle. Pykälän 2 momentin nojalla Kriminaalihuol- 53464: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että yh- toyhdistys voisi eri päätöksellä pidentää vah- 53465: dyskuntapalvelun täytäntöönpano voitaisiin vistamaansa suoritusaikaa yhteensä enintään 53466: tuomitun suostumuksella aloittaa, vaikkei tuo- kolmella kuukaudella. Antamalla tällainen pi- 53467: mio olisi vielä lainvoimainen. Tämä olisi mah- dennysmahdollisuus on haluttu välttää asioi- 53468: 53469: 3 300578Q 53470: 18 1990 vp. - HE n:o 62 53471: 53472: denjoutumista tarpeettomasti tuomioistuimiin. lun täytäntöönpano olisi tällöin syytä lopettaa 53473: Palvelusuunnitelmassa vahvistettuja aikoja oli- ja suorittamatta oleva rangaistus muuntaa van- 53474: si noudatettava tarkasti ja niistä poikkeaminen keudeksi. 53475: voisi tapahtua vain erityisestä syystä. Erityisiä Kriminaalihuoltoyhdistyksen olisi määrättä- 53476: syitä voisivat olla esimerkiksi palvelun suoritta- vä yhdyskuntapalvelun suorittaminen keskey- 53477: jan sairastuminen tai tapaturma taikka palve- tettäväksi, jos asia ilmoitetaan syyttäjälle jat- 53478: lupaikasta johtuvat syyt. kotoimenpiteitä varten. Palvelun ehtoja rikko- 53479: 7 §. Yhdyskuntapalveluun tuomitun tulisi nut ei olisi oikeutettu jatkamaan rangaistuk- 53480: tunnollisesti suorittaa annetut työtehtävät nou- sensa suorittamista yhdyskuntapalveluna sen 53481: dattaen täsmällisesti palvelusuunnitelmaa. Li- jälkeen, kun Kriminaalihuoltoyhdistys on il- 53482: säksi hänen olisi noudatettava muita määräyk- moittanut asian syyttäjälle. 53483: siä ja ohjeita, joita Kriminaalihuoltoyhdistys Saatuaan Kriminaalihuoltoyhdistykseltä il- 53484: tai palvelupaikan järjestäjä antavat. Jos palve- moituksen yhdyskuntapalvelun epäonnistumi- 53485: lusuunnitelman noudattamisessa tulisi vähäisiä sesta virallisen syyttäjän olisi viipymättä ryh- 53486: ongelmia tai esteitä, olisi pyrittävä toimimaan dyttävä asian edellyttämiin toimiin (2 moment- 53487: joustavasti ja ensisijaisesti selvittämään tilanne ti). Jos syyttäjä katsoo, että yhdyskuntapalvelu 53488: palvelupaikan sisäisesti. Varsinaisia palvelu- olisi muunnettava vankeudeksi, hänen olisi 53489: suunnitelman muutoksia eivät yhdyskuntapal- esitettävä tätä koskeva vaatimuksensa sille tuo- 53490: velun suorittaja ja palvelupaikan järjestäjä mioistuimelle, joka ensimmäisenä oikeusastee- 53491: kuitenkaan voisi tehdä, vaan Kriminaalihuolto- na on ratkaissut asian. Asiassa olisi pyrittävä 53492: yhdistyksen olisi hyväksyttävä tarpeelliset mahdollisimman nopeaan käsittelyyn, jottei 53493: muutokset. epävarmuus rangaistuksen suorittamistavasta 53494: Jos palvelun suorittaja ei noudata palvelu- kestäisi tarpeettoman pitkään. Jos tapaus on 53495: suunnitelmaa tai muuten rikkoo palvelun ehto- selvä, syyttäjä voisi välittömästi esittää vaati- 53496: ja, Kriminaalihuoltoyhdistyksen olisi annettava muksensa tuomioistuimelle. Tarvittaessa syyt- 53497: hänelle kirjallinen huomautus (2 momentti). täjän olisi ehtojen rikkomisen selvittämiseksi 53498: Kirjallinen huomautus tulisi kyseeseen sellaisis- määrättävä suoritettavaksi tutkinta, jonka te- 53499: ta törkeää lievemmistä rikkomuksista, joita kisi poliisi. 53500: Kriminaalihuoltoyhdistys ei katso tarpeelliseksi Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei 53501: ilmoittaa 8 §:n 1 momentin nojalla viralliselle muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä 53502: syyttäjälle asian saattamiseksi tuomioistuimen olisi mahdollista 5 §:n 1 momentissa säädetyn 53503: käsiteltäväksi. Aivan vähäisestä rikkomukses- enimmäisajankaan kuluessa, asia olisi niin 53504: ta, kuten yksittäisestä myöhästymisestä, Krimi- ikään saatettava tuomioistuimen ratkaistavak- 53505: naalihuoltoyhdistyksen olisi ensisijaisesti nuh- si. Momentti on tarpeen muihin kuin 1 mo- 53506: deltava epävirallisesti palvelun suorittajaa. mentissa mainittuihin tilanteisiin, joissa palve- 53507: Jos yhdyskuntapalvelun suorittajalle syntyisi lun suorittamatta jäämistä enimmäisajassa ei 53508: laillinen este saapua palvelupaikalle, hänen voitaisi lukea tuomitun syyksi. Tällaisia muita 53509: olisi viipymättä ilmoitettava tästä palvelupai- syitä voisivat olla esimerkiksi palvelun suoritta- 53510: kan vastuuhenkilölle, jonka tulisi saattaa asia jan sairastuminen tai palvelupaikasta johtuvat 53511: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tietoon. syyt. 53512: 8 § • Törkeistä rikkomuksista Kriminaali- 9 § • Pykälässä säänneltäisiin kaikki ne tilan- 53513: huoltoyhdistyksen olisi viipymättä tehtävä il- teet, joissa yhdyskuntapalvelun suorittaminen 53514: moitus viralliselle syyttäjälle. Tämä koskee ta- ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tuomiois- 53515: pauksia, joissa yhdyskuntapalvelun suorittami- tuimen käytettävissä olevia vaihtoehtoja tilan- 53516: nen epäonnistuu tuomitun omasta syystä. Näin teen ratkaisemiseksi olisivat yhdyskuntapalve- 53517: tapahtuu esimerkiksi tuomitun jäädessä koko- lun muuntaminen ehdottomaksi vankeudeksi, 53518: naan saapumatta palveluun, jättäessä sen suo- jo suoritetun palvelun katsominen rangaistuk- 53519: rittamisen kesken tai muulla tavoin rikkoessa sen täydeksi suoritukseksi tai yhdyskuntapalve- 53520: törkeästi palvelun ehtoja. Rikkomuksen vaka- lun täytäntöönpanoajan pidentäminen. Lisäksi 53521: vuuden aste olisi ensi kädessä Kriminaalihuol- olisi mahdollista, että palvelu jatkuu edelleen 53522: toyhdistyksen harkittavana. Törkeäksi rikko- ilman pidentämistä, jos tuomioistuin ei katso 53523: mukseksi olisi katsottava myös esimerkiksi saa- rikkomusta tapahtuneen. 53524: puminen juopuneena palvelupaikalle tai palve- Jos palvelun suorittaja ei ole aloittanut pal- 53525: lutehtävistä kieltäytyminen. Yhdyskuntapalve- velua, on jättänyt palvelun suorittamisen kes- 53526: 1990 vp. - HE n:o 62 19 53527: 53528: ken tai on muulla tavoin rikkonut törkeästi tenkin yleensä, että suurin osa rangaistuksesta 53529: palvelun ehtoja, tuomioistuimen tulisi määrätä olisi jo suoritettu. 53530: hänelle yhdyskuntapalvelun suorittamatta jää- Tuomioistuimen 9 §:n mukaan antama uusi 53531: nyttä osaa vastaava vankeusrangaistus (1 mo- päätös korvaisi aiemman yhdyskuntapalvelu- 53532: mentti). Jo suoritetut tunnit olisi luettava aina tuomion. Rangaistuksen määrääminen ehdolli- 53533: täysimääräisesti tuomitun hyväksi. Suoritettu- seksi ei olisi mahdollista muunnettaessa suorit- 53534: jen tuntien määrä ilmenisi Kriminaalihuoltoyh- tamatta jäänyt yhdyskuntapalvelu vankeudek- 53535: distyksen syyttäjälle toimittamista asiakirjois- si. Tämä ratkaisu voidaan johtaa suoraan siitä 53536: ta. yhdyskuntapalvelun perusajatuksesta, että seu- 53537: Alkuperäinen vankeusrangaistus, jonka si- raamus on ollut vaihtoehtona ehdottomalle 53538: jasta yhdyskuntapalvelua tuomittiin, olisi otet- vankeusrangaist ukselle. 53539: tava harkinnan pohjaksi ja vankeusrangaistuk- Yhdyskuntapalvelun sijasta tuomittavaan 53540: sen pituus olisi määrättävä soveltaen edellä vankeusrangaistukseen sovellettaisiin vankeus- 53541: esitettyä muuntoasteikkoa. Jos yhdyskuntapal- rangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja 53542: velua ei ole lainkaan aloitettu, muunnettava säännöksiä. Tämä merkitsee muun muassa si- 53543: vankeusrangaistus olisi sama kuin se rangais- tä, että täytäntöönpanoon liittyvien määräai- 53544: tus, jonka sijasta yhdyskuntapalvelua alunpe- kojen laskemisen pohjana olisi yhdyskuntapal- 53545: rin tuomittiin. velun sijaan uudessa oikeudenkäynnissä mää- 53546: Yhdyskuntapalvelun sijasta tuomittavan rätty vankeusrangaistus, jonka pituutta harkit- 53547: vankeusrangaistuksen tulisi olla vähintään nel- taessa on otettu huomioon suoritettu palvelu. 53548: jän päivän pituinen. Tapaukseen ehdotetaan Tuomittu voisi päästä esimerkiksi ehdonalai- 53549: käytännön syistä sovellettavaksi samaa sään- seen vapauteen vasta suoritettuaan rangaistuk- 53550: töä, joka koskee sakon muuntorangaistusta. sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 53551: Jos yhdyskuntapalvelun sijaan tuomittava van- luvun 13 §:ssä säädetyn osan uudesta vankeus- 53552: keusrangaistus olisi laskennallisesti alle neljän rangaistuksestaan. Tämä laskemistapa ilmen- 53553: päivän, tuomioistuimen tulisi erityisesti harkita tää sitä ajatusta, että ehdonalainen vapaus on 53554: mahdollisuutta katsoa jo suoritettu palvelu syytä määritellä vain sen rangaistuslajin perus- 53555: rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. teella, jonka tuomittu joutuu suorittamaan 53556: Rangaistuksen suorittaminen osin yhdyskun- laitoksessa. Vastakkainen laskutapa johtaisi li- 53557: tapalveluna ei yleensä voisi johtaa kokonaisuu- säksi siihen, että yhdyskuntapalveluun tuomit- 53558: dessaan ankarampaan rangaistukseen, kuin jos tu voisi aina jättää noin puolet palvelutunneis- 53559: tuomittu alunperin olisi suorittanut rangaistuk- taan suorittamatta, koska hän, tultuaan tuomi- 53560: sensa vankeutena. Poikkeuksena voisivat olla tuksi 9 §:n mukaan vankeuteen, voisi laskea 53561: aivan lyhyet rangaistukset, joista yhdyskunta- pääsevänsä välittömästi ehdonalaiseen vapau- 53562: palvelusta vankeudeksi muuntamisen jälkeen ei teen. 53563: voisi päästä ehdonalaiseen vapauteen, vaikka Pykälän mukaan tuomitusta vankeusrangais- 53564: alkuperäisestä vankeusrangaistuksesta olisi eh- tuksesta voisi hakea muutosta normaalia vali- 53565: donalainen vapaus ollut mahdollinen. tustietä. 53566: Jos palvelun suorittaminen ei muusta kuin 1 JO§. Pykälän 1 momentin mukaan 9 §:ssä 53567: momentissa mainitusta syystä olisi mahdollista tarkoitetut asiat voitaisiin ratkaista alioikeu- 53568: 5 §:n 1 momentin mukaisen enimmäisajan ku- dessa yhden tuomarin istunnossa. Harkittaessa 53569: luessa, tuomioistuimen olisi pääsääntöisesti pi- yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi 53570: dennettävä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpa- kysymys on vain sen toteamisesta, onko yhdys- 53571: noaikaa (2 momentti). Jos tilanne muodostuisi kuntapalvelun ehtoja ja edellytyksiä noudatet- 53572: sellaiseksi, ettei yhdyskuntapalvelun suoritta- tu sekä suhteellisen kaavamaisesta muuntami- 53573: minen pidennetyn ajan jälkeenkään olisi mah- sesta. Tuomioistuin olisi jo aikaisemmin täy- 53574: dollista, tuomioistuimen tulisi määrätä palve- dessä kokoonpanossa ratkaissut syyllisyyskysy- 53575: lun suorittajalle enintään palvelun suorittamat- myksen ja päätynyt ehdottomaan vankeuteen, 53576: ta jäänyttä osaa vastaava ehdoton vankeusran- joka kuitenkin on tuomittu yhdyskuntapalvelu- 53577: gaistus. Erityisistä syistä, kuten tuomitun sai- na. Muuntopäätökseen olisi oikeus hakea muu- 53578: rastumisen, tapaturman tai muiden sellaisten tosta normaaliin tapaan hovioikeudelta. 53579: seikkojen vuoksi, joita ei voida lukea tuomitun Yhden tuomarin istunto rikosasioissa on jo 53580: syyksi, tuomioistuin voisi katsoa rangaistuksen käytössä muun muassa rangaistusten täytän- 53581: kokonaan suoritetuksi. Tämä edellyttäisi kui- töönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 7 §:n 2 53582: 20 1990 vp. - HE n:o 62 53583: 53584: momentin (595/77) perusteella sakon muunta- jollei tilanne olisi olennaisesti muuttunut ilmi 53585: rangaistuksen määräämistä koskevissa asioissa. tulleiden uusien rikosten vuoksi. 53586: Vastaajalle olisi varattava tilaisuus tulla asi- Kieltopäätöksen antaminen olisi sen sijaan 53587: assa kuulluksi (2 momentti). Kuuleminen ei paikallaan sellaisissa tapauksissa, joissa vasta 53588: olisi välttämätöntä, vaan asia voitaisiin vastaa- myöhemmässä oikeudenkäynnissä tulee ilmi, 53589: jan poissaolasta huolimatta ratkaista. Päätöstä että yhdyskuntapalveluun jo tuomitun koko- 53590: julistettaessa poissa olleelle vastaajalle olisi naisrikollisuus onkin ollut huomattavasti vaka- 53591: ehdotuksen mukaan välittömästi ilmoitettava vampaa kuin mitä oli tiedossa. Tämä voisi 53592: asian päättymispäivä ja tuomioistuimen ratkai- ilmetä joko myöhemmin ilmi tulleiden rikosten 53593: su sekä lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Eh- tärkeydestä tai niiden suuresta määrästä. 53594: dotettu menettely on muuten sama kuin oikeu- Jos kokeilualueen ulkopuolinen tuomioistuin 53595: denkäymiskaaren 25 luvun 4 §:ssä, mutta il- yhdistää vankeusrangaistuksen aiemmin tuo- 53596: moitus olisi lähetettävä tuomitulle myös siinä mittuun yhdyskuntapalveluun, yhdyskuntapal- 53597: tapauksessa, että yhdyskuntapalvelu jatkuu, velu ei olisi käytettävissä yhdistetyn rangais- 53598: eikä ainoastaan silloin kun tuomitaan vankeus- tuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelun suoritta- 53599: rangaistukseen. Muuten noudatettaisiin sovel- matta oleva osa voitaisiin ehdotuksen mukaan 53600: tuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasiois- kuitenkin suorittaa loppuun uudesta tuomiosta 53601: sa on säädetty. huolimatta, jos tuomioistuin katsoisi tämän 53602: 11 §. Pykälässä säädettäisiin tuomioistuimen tarkoituksenmukaiseksi. Toisin sanoen tuomit- 53603: mahdollisuudesta keskeyttää aiemmin tuomi- tu suorittaisi aiemmin määrätyn yhdyskunta- 53604: tun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano, kun palvelun loppuun ja loppuosan uudesta yhdis- 53605: tuomioistuin tuomitsee palvelun suorittajalle tetystä rangaistuksesta vankeutena. 53606: uuden vankeusrangaistuksen. Pykälää voitai- Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano voitai- 53607: siin soveltaa sekä niihin tapauksiin, joissa tuo- siin kieltää niissäkin tapauksissa, joissa ennen 53608: mioistuin yhdistää rangaistuksen aiemmin tuo- palvelun päättymistä tuomittu vankeusrangais- 53609: mittuun yhdyskuntapalveluun, että sellaisiin tus ei ole yhdistettävissä yhdyskuntapalveluun. 53610: tilanteisiin, joissa uusi vankeusrangaistus ei ole Palvelun suorittaja voi esimerkiksi syyllistyä 53611: yhdistettävissä aiemmin tuomittuun yhdyskun- uuteen, suhteellisen tärkeään rikokseen, vaikka 53612: tapalveluun. Pykälää sovellettaisiin myös ko- onkin suorittanut siihen astisen palvelun moit- 53613: keilualueiden ulkopuolisissa tuomioistuimissa. teettomasti. Yhdyskuntapalvelun jatkaminen 53614: Jos tuomioistuin antaisi kieltopäätOksen, sen saattaisi tällaisessa tapauksessa loukata yleistä 53615: tulisi samalla muuntaa jäljellä oleva osa yhdys- oikeustajua. 53616: kuntapalvelusta vankeudeksi. Jos yhdyskuntapalvelun suorittaja tuomi- 53617: Kokeilualueeseen kuuluvissa tuomioistuimis- taan vankeusrangaistukseen, eikä aiemmin tuo- 53618: sa yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon kiel- mitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoa 53619: tämismahdollisuus yhdistämistilanteissa olisi keskeytetä, palvelu jatkuisi normaalisti. Van- 53620: tarpeen lähinnä niissä tapauksissa, joissa yh- keusrangaistuksen täytäntöönpano, kuten sitä 53621: distetyn rangaistuksen pituus ylittää kahdeksan edeltävä tutkintavankeuskin, voitaisiin katsoa 53622: kuukautta. Rangaistusta ei olisi alunperinkään sellaiseksi lailliseksi esteeksi, että yhdyskunta- 53623: voitu tuomita yhdyskuntapalveluna, jos kaikis- palvelun suorittamisaikaa voitaisiin pidentää. 53624: ta rikoksista olisi tuomittu rangaistus samassa Pykälän 2 momentin mukaan alioikeuden 53625: oikeudenkäynnissä. Palvelun täytäntöönpanon päätöstä olisi noudatettava muutoksenhausta 53626: keskeyttämisestä tai aloittamiskiellosta ei ole huolimatta. Tämä on välttämätöntä, koska 53627: kuitenkaan haluttu näissä tapauksissa tehdä kieltopäätös voisi kokonaan menettää merki- 53628: ehdotonta. Yhdyskuntapalvelun keskeyttämi- tyksensä, jos tuomittu voisi kiellosta huolimat- 53629: nen ei siten aina olisi välttämätöntä erityisesti ta jatkaa yhdyskuntapalvelun suorittamista. 53630: sellaisen yhdistämisratkaisun perusteella, jonka 12 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain täy- 53631: lopputuloksena kahdeksan kuukauden raja täntöönpanosta annettaisiin asetuksella. 53632: ylittyisi vain niukasti tai jos yhdyskuntapalve- 13 §. Laki tulisi voimaan 1 päivänä tammi- 53633: lua on suoritettu jo pitkään. kuuta 1991 ja se olisi voimassa kolme vuotta. 53634: Jos uusi yhdistetty rangaistus on edelleenkin Lakia sovellettaisiin kuitenkin kokeilualueiden 53635: alle kahdeksan kuukauden pituinen, olisi usein alioikeuksissa myös ennen tuota ajankohtaa 53636: tarkoituksenmukaista tuomita vankeusrangais- tehtyihin rikoksiin. Kokeilualueen tuomioistuin 53637: tuksen sijasta edelleen yhdyskuntapalvelua, voisi tuomita yhdyskuntapalvelua, jos siihen 53638: 1990 vp. - HE n:o 62 21 53639: 53640: muuten olisi edellytyksiä, myös yhdistäessään palvelutuomioita olisi pantava täytäntöön vielä 53641: ennen lain voimaantuloa tuomitun rangaistuk- vuosia kokeilun päätyttyä. 53642: sen ja lain voimaantulon jälkeen tuomitseman- Kahdessa tapauksessa lakia sovellettaisiin 53643: sa rangaistuksen. Tämä olisi mahdollista siinä- vuoden 1993 jälkeenkin. Ensinnäkin sekä alu- 53644: kin tapauksessa, että myös viimeksi mainittu een ulkopuoliset että kokeiluun kuuluvat tuo- 53645: rikos on tehty· ennen lain voimaantuloa. mioistuimet voisivat 9 §:ssä annetuissa tapauk- 53646: Jollei lakia voitaisi soveltaa alioikeuksissa sissa myös kokeiluajan jälkeen kieltää aloitta- 53647: myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin rikok- masta tai jatkamasta yhdyskuntapalvelutuo- 53648: siin, saattaisi tuomioistuimiin aluksi tulla niin mion täytäntöönpanoa. Tältä osin säännös tar- 53649: vähän tapauksia, että kokeiluaika tosiasiallises- vitaan siksi, että muutoksenhaun vuoksi ja 53650: ti olisi kolmea vuotta lyhempi. Lain taannehti- kokeiluajan loppupuolella muutenkin tullaan 53651: va soveltaminen ei ole ongelmallista, koska todennäköisesti antamaan yhdyskuntapalvelu- 53652: yhdyskuntapalvelu olisi tosiasiallisesti lievempi tuomioita, joiden täytäntöönpano ulottuu 53653: rangaistus kuin ehdoton vankeusrangaistus, myös varsinaisen kokeiluajan jälkeiseen ai- 53654: jonka vaihtoehtona sitä käytettäisiin. kaan. Kieltopäätösten antaminen saattaisi näis- 53655: sä tapauksissa kuitenkin olla yhtä aiheellista 53656: Ylioikeuksissa lakia sovellettaisiin ennen 1 kuin kokeiluaikanakin. 53657: päivää tammikuuta 1991 tehtyihin rikoksiin Toiseksi säännöksessä selvennettäisiin se 53658: vain, jos kokeilualueen alioikeuden päätös on seikka, että jos asia on ratkaistu kokeilualueel- 53659: annettu aikaisintaan tuona päivänä. Jos alioi- Ia sijaitsevassa alioikeudessa kokeiluaikana, 53660: keuden päätös on annettu ennen 1 päivää muutoksenhakutuomioistuin voisi tuomita yh- 53661: tammikuuta 1991, ylioikeus ei sitä vastoin voisi dyskuntapalvelua, vaikka kokeiluaika on jo 53662: tuomita yhdyskuntapalvelua. Yhdistäessään loppunut. Selventävä säännös on tarpeen siksi, 53663: ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksista että ilman sitä momenttiin kuuluva 11 §:n 53664: eri kerroilla tuomitut vankeusrangaistukset, ajallista soveltamisalaa koskeva säännös voisi 53665: ylioikeus voisi tuomita yhdistetyn vankeusran- toimia harhauttavana vastakohtaispäättelyn 53666: gaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua, jos jos- perusteena pohdittaessa lain soveltamisalaa yli- 53667: takin näistä rikoksista on annettu päätös ko- oikeuksien kannalta. 53668: keilualueen tuomioistuimessa lain tultua voi- 53669: maan. Tämä johtuu siitä, että jo alioikeus olisi 53670: tällaisessa tapauksessa voinut tuomita kaikista 1.2. Laki eraasun rangaistus-, huolto- ja 53671: rikoksista yhdyskuntapalvelua, eikä tuomittu hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden 53672: voi joutua huonompaan asemaan vain sen tapaturmakorvauksista 53673: vuoksi, ettei rangaistuksia ole yhdistetty alioi- 53674: keudessa. - Niin kuin 3 §:n 3 momentin 1 §. Pykälässä säädetään, että jos rangais- 53675: perusteluissa on todettu, hovioikeus ei kuiten- tus-, huolto- tai hoitolaitoksessa pidettävä hen- 53676: kaan voisi muuntaa rangaistuslajia hallinnolli- kilö on saanut tapaturman aiheuttaman ruu- 53677: sessa yhdistämisessä. miinvamman tai ammattitautilaissa tarkoitetun 53678: Laki olisi voimassa vuoden 1993 loppuun. ammattitaudin viranomaisen johdon ja valvon- 53679: Kokeilualueen alioikeuksissa yhdyskuntapalve- nan alaisessa työssä, hänelle on maksettava 53680: lua ei enää olisi mahdollista tuomita vuonna korvausta sen mukaan, kuin työtapaturman 53681: 1994, ellei lain voimassaoloa pidennettäisi. Ri- korvaamisesta säädetään. 53682: koksentekijän mahdollisuus tulla tuomituksi Koska yhdyskuntapalvelua tuomitaan ehdot- 53683: ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta sitä toman vankeusrangaistuksen sijasta, tulisi yh- 53684: lieveropään yhdyskuntapalveluun riippuisi siten dyskuntapalvelun suorittajalla olla samanlai- 53685: osittain hänestä riippumattomista, osittain sat- nen turva tapaturmien varalta kuin mikä on 53686: tumanvaraisista seikoista. Alioikeuden tuomio rangaistusvangilla. Lakia laajennettaisiin sen 53687: - eikä esimerkiksi rikoksen tekoaika tai jutun vuoksi koskemaan myös yhdyskuntapalvelussa 53688: vireilletulo - on valittu ratkaisevaksi ajankoh- sattuvia tapaturmia (3 momentti). Korvaukset 53689: daksi, koska muuten kokeiluna ei olisi selkeää maksaisi valtio siinäkin tapauksessa, että pal- 53690: loppumisajankohtaa. Kokeilualueiden tuomio- velupaikan järjestäjä olisi kunnallinen tai yksi- 53691: istuimet saattaisivat joutua tuomitsemaan yh- tyinen. 53692: dyskuntapalvelua hyvinkin pitkän ajan jälkeen Voimaantulo. Laki tulisi voimaan samanai- 53693: varsinaisen kokeilun päätyttyä ja yhdyskunta- kaisesti kuin laki yhdyskuntapalvelun kokeile- 53694: 22 1990 vp. - HE n:o 62 53695: 53696: misesta eli 1 pmvana tammikuuta 1991. Vii- keusministeriön asettama yhdyskuntapalvelun 53697: meksi mainittu laki lakkaisi olemasta voimassa suunnitteluryhmä saa mietintönsä valmiiksi. 53698: 31 päivänä joulukuuta 1993. Korvauslaki ei 53699: sitä vastoin voisi lakata olemasta voimassa 53700: vielä tuona päivänä, koska yhdyskuntapalvelu- 3. Voimaantulo 53701: tuomioita tultaisiin panemaan täytäntöön vielä 53702: pitkän aikaa kokeilulain lakattua olemasta voi- Yhdyskuntapalvelukokeilun käynnistäminen 53703: masta. Korvauslakia ei sen vuoksi ehdoteta edellyttäisi lakia soveltavien viranomaisten ja 53704: säädettäväksi määräaikaisena, vaan se voidaan muiden tahojen kouluttamista uusien säännös- 53705: kumota, jos se tulee tarpeettomaksi, vasta kun ten ja seuraamuksen käytön omaksumiseksi. 53706: viimeinen yhdyskuntapalvelutuomio on pantu Ehdotuksesta ei aiheutuisi sellaisia organisaati- 53707: täytäntöön. Siitä ei ole mitään haittaa, että laki omuutoksia, joita varten olisi varattava aikaa 53708: on muodollisesti voimassa, vaikka ehdotettu esityksen hyväksymisen jälkeen ennen lain voi- 53709: laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta on ku- maan saattamista. Määräaikainen kokeilu edel- 53710: moutunut, eikä yhdyskuntapalvelutuomioita lyttäisi kuitenkin, että lait määrättäisiin tule- 53711: panna enää täytäntöön. maan voimaan kalenterivuoden alusta. Tämän 53712: vuoksi ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan 53713: vuoden 1991 alusta. 53714: 1.3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta 53715: valtion varoista 53716: 4. Säätämisjärjestys 53717: 8 §. Rikoksella aiheutetun vahingon kärsi- 53718: neellä on lain mukaan oikeus saada korvausta Esitykseen keskeisenä kuuluva suunnitelma 53719: henkilövahingosta ja esinevahingosta. Esineva- uuden seuraamuksen ottamisesta aluksi käyt- 53720: hingon korvaaminen edellyttää, että rikoksen töön kokeiluna nostaa esiin kysymyksen lain 53721: on suorittanut henkilö, joka on joutunut rikos- säätämisjärjestyksestä. Ongelmalliseksi asian 53722: tai huolto-oikeudellisen tai muun yhteiskunnal- tekee kokeilun alueellinen rajoittaminen. Halli- 53723: lisen vapautta rajoittavan toimenpiteen koh- tusmuodon 5 §:n mukaan Suomen kansalaiset 53724: teeksi. Lain 8 §:n 1 momentissa on lueteltu ne ovat yhdenvertaiset lain edessä. Tähän yhden- 53725: tapaukset, joissa esinevahinko korvataan. La- vertaisuusperiaatteeseen sisältyy vaatimus siitä, 53726: kia laajennettaisiin koskemaan myös yhdys- ettei kansalaisen asuinpaikka saa vaikuttaa hä- 53727: kuntapalveluun tuomitun rikoksella aiheutta- nen oikeudelliseen asemaansa. Tämän vaati- 53728: mia esinevahinkoja. Säännös koskisi vain sitä muksen kanssa olisi vaikeasti sovitettavissa 53729: aikaa, jolloin tuomittu on suorittamassa yh- yhteen ajatus siitä, että rikoksesta seuraavan 53730: dyskuntapalveluun kuuluvaa työtä. rangaistuksen laadun ratkaisisi rikoksen teko- 53731: Voimaantulo. Laki tulisi voimaan 1 päivänä paikka. Uusien seuraamusten saaminen ran- 53732: tammikuuta 1991. Lain voimaantulon ja voi- gaistusjärjestelmäämme olisi yleisen edun mu- 53733: mavarojen osalta viitataan jaksossa 1.2. lau- kaista, ja kokeilu merkitsisi poikkeamista ran- 53734: suttuun. gaistusjärjestelmän normaalia soveltamista lie- 53735: vempään suuntaan. Nämä perusteet eivät kui- 53736: tenkaan riittäne oikeuttamaan poikkeamista 53737: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaatteesta 53738: räykset tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Halli- 53739: tuksen käsityksen mukaan ehdotettua yhdys- 53740: Ehdotetun yhdyskuntapalvelun kokeilemi- kuntapalvelun kokeilemisesta annettavaa lakia 53741: sesta annetun lain nojalla säädettäisiin asetuk- säädettäessä olisikin noudatettava valtiopäivä- 53742: sella tarkempia ohjeita lain soveltamisesta. järjestyksen 67 §:ssä säädettyä menettelyä. 53743: Tämän ehdotuksen liitteeksi on otettu alus- 53744: tava luonnos asetukseksi yhdyskuntapalvelun Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53745: kokeilemisesta. Asetuksen lopullinen valmiste- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 53746: lu tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun oi- set: 53747: 1990 vp. - HE n:o 62 23 53748: 53749: 53750: 1. 53751: Laki 53752: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta 53753: 53754: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä 53755: tavalla, säädetään: 53756: 53757: 1§ 53758: Tätä lakia sovelletaan rikosasioissa, jotka kuten vankeusrangaistukset rikoslain 7 luvun 53759: ratkaistaan: mukaan. Yhdistettäessä yhdyskuntapalvelu 53760: 1) Piikkiön kihlakunnanoikeudessa sekä vastaa sen pituista vankeusrangaistusta, jonka 53761: Naantalin ja Turun raastuvanoikeuksissa; sijasta se on tuomittu. Rikoslain 7 luvun 9 §:n 53762: 2) Korsholman tuomiokuntaan kuuluvissa mukaisen ilmoituksen tekee oikeusministeriön 53763: Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kihlakun- vankeinhoito-osasto. 53764: nanoikeuksissa, Pietarsaaren tuomiokuntaan 53765: kuuluvissa Kruunupyyn, Pietarsaaren ja Uusi- 4§ 53766: kaarlepyyn kihlakunnanoikeuksissa sekä Kok- Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edelly- 53767: kolan, Pietarsaaren ja Vaasan raastuvanoi- tyksenä on, että rikoksentekijä on antanut 53768: keuksissa; suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suoritta- 53769: 3) Mikkelin tuomiokuntaan kuuluvissa Kan- miseen ja että voidaan olettaa hänen suorintu- 53770: gasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Ristii- van yhdyskuntapalvelusta. 53771: nan kihlakunnanoikeuksissa sekä Mikkelin 53772: raastuvanoikeudessa; tai 5§ 53773: 4) Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on 53774: Lain 11 §:ää sovelletaan kuitenkin kaikissa aloitettava viipymättä, ja palvelu on suoritetta- 53775: yleisissä oikeuksissa. va loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio 53776: Lakia sovelletaan myös ratkaistaessa sen so- on saanut lainvoiman, jollei 6 §:n 2 momentis- 53777: veltamisalaan 1 momentin mukaan kuuluvia ta tai 9 §:n 2 momentista muuta johdu. 53778: asioita hovioikeudessa tai korkeimmassa oi- Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano voi- 53779: keudessa. daan tuomitun suostumuksella aloittaa ennen 53780: kuin tuomio on saanut lainvoiman, jos tuomit- 53781: 2§ tu on tyytynyt päätökseen siltä osin kuin hänet 53782: Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeus- on tuomittu yhdyskuntapalveluun. 53783: rangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Se Yhdyskuntapalvelu raukeaa samoin kuin sitä 53784: käsittää tietyn tuntimäärän valvonnan alaisena vastaava vankeusrangaistus rikoslain 8 luvun 53785: tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. mukaan. 53786: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaa 53787: Kriminaalih uoltoyhdistys. 6§ 53788: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten 53789: 3§ Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa palvelu- 53790: Tuomioistuin voi suunnitelman, joka sisältää yhdyskuntapalve- 53791: 1) tuomitessaan vankeuteen, lun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen muut 53792: 2) yhdistäessään vankeusrangaistuksen toi- ehdot. 53793: sen vankeusrangaistuksen kanssa tai Kriminaalihuoltoyhdistys voi pidentää palve- 53794: 3) määrätessään ehdollisen vankeusrangais- lusuunnitelmassa vahvistettua suoritusaikaa 53795: tuksen pantavaksi täytäntöön yhteensä enintään kolmella kuukaudella, jos 53796: tuomita pituudeltaan määräämänsä enintään siihen on erityisiä syitä. 53797: kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeus- 53798: rangaistuksen sijasta rangaistukseksi yhdys- 7 § 53799: kuntapalvelua. Yhdyskuntapalveluun tuomitun on, noudat- 53800: Yhdyskuntapalvelua tuomitaan vähintään 20 taen hänelle vahvistettua palvelusuunnitelmaa 53801: ja enintään 200 tuntia. sekä hänelle annettuja määräyksiä ja ohjeita, 53802: Yhdyskuntapalvelurangaistukset yhdistetään tunnollisesti suoritettava annetut tehtävät. 53803: 24 1990 vp. - HE n:o 62 53804: 53805: Tuomitulle, joka menettelee vastoin palvelu- kihlakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on pää- 53806: suunnitelmaa tai muita ehtoja, Kriminaalihuol- tösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheen- 53807: toyhdistyksen on annettava kirjallinen huo- johtaja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on 53808: mautus. käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa, 53809: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa 53810: 8§ käsiteltäväksi. 53811: Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun Ennen asian ratkaisemista vastaajalle on va- 53812: suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken rattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöstä julis- 53813: tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskunta- tettaessa poissa olleelle vastaajalle on välittö- 53814: palvelun ehtoja, Kriminaalihuoltoyhdistyksen mästi ilmoitettava asian päättymispäivä ja tuo- 53815: on viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle mioistuimen ratkaisu sekä lähetettävä muutok- 53816: syyttäjälle. Samalla Kriminaalihuoltoyhdistyk- senhakuohjeet. Muuten noudatetaan soveltu- 53817: sen on määrättävä yhdyskuntapalvelun suorit- vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa 53818: taminen keskeytettäväksi. on säädetty. 53819: Jos virallinen syyttäjä katsoo, että yhdys- 53820: kuntapalvelu olisi muunnettava vankeudeksi, 11§ 53821: hänen on esitettävä tätä koskeva vaatimus Tuomitessaan yhdestä tai useammasta rikok- 53822: viipymättä sille tuomioistuimelle, joka ensim- sesta vankeuteen henkilön, joka aiemmin on 53823: mäisenä oikeusasteena on ratkaissut yhdyskun- tuomittu yhdyskuntapalveluun, tuomioistuin 53824: tapalveluun johtaneen rikosasian. Tarvittaessa voi kieltää aloittamasta tai jatkamasta yhdys- 53825: virallisen syyttäjän on määrättävä asiassa suo- kuntapalvelun täytäntöönpanoa. Kieltäessään 53826: ritettavaksi tutkinta. aiemmin tuomitun yhdyskuntapalvelun täytän- 53827: Asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltä- töönpanon tuomioistuimen on muunnettava 53828: väksi myös, jos palvelun suorittaminen ei jäljellä oleva osa yhdyskuntapalvelusta van- 53829: muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä keudeksi. 53830: ole mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen Päätöstä aiemmin tuomitun yhdyskuntapal- 53831: enimmäisajan kuluessa. velun täytäntöönpanon kieltämisestä on nou- 53832: datettava muutoksenhausta huolimatta. 53833: 9§ 53834: Jos tuomittu ei ole aloittanut yhdyskuntapal- 12 § 53835: velun suorittamista, on jättänyt sen suorittami- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 53836: sen kesken tai on muulla tavoin törkeästi töönpanosta annetaan asetuksella. 53837: rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, tuomiois- 53838: tuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun 13 § 53839: suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53840: rangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä kuuta 1991. Sitä sovelletaan alioikeuksissa 53841: päivää. myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin rikok- 53842: Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei ole siin. Hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeu- 53843: muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä dessa lakia sovelletaan ennen sen voimaantuloa 53844: mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen enim- tehtyihin rikoksiin ainoastaan, jos alioikeus on 53845: mäisajan kuluessa, tuomioistuin voi pidentää antanut asiassa päätöksensä lain voimaantulon 53846: palvelun täytäntöönpanoaikaa tai muuntaa yh- jälkeen. 53847: dyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan Laki on voimassa vuoden 1993 loppuun, 53848: ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Erityi- minkä jälkeenkin sovelletaan lain 11 §:ää ja 53849: sistä syistä voidaan jo suoritettu palvelu katsoa rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia sään- 53850: rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. nöksiä. Niin ikään lakia sovelletaan myös vuo- 53851: den 1993 jälkeen käsiteltäessä l §:n mukaan 53852: 10§ lain soveltamisalaan kuuluvia asioita hovioi- 53853: Edellä 9 §:ssä tarkoitettua asiaa käsiteltäessä keudessa ja korkeimmassa oikeudessa. 53854: 1990 vp. - HE n:o 62 25 53855: 53856: 2. 53857: Laki 53858: eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta 53859: annetun lain 1 §:n muuttamisesta 53860: 53861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53862: muutetaan eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor- 53863: vauksesta 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun lain (894/46) 1 §:n 3 momentti seuraavasti: 53864: 53865: 1§ 53866: lain ( 1 ) nojalla suorittaa yhdyskuntapal- 53867: Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka veluun kuuluvaa työtä. 53868: laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty tai 53869: sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle taikka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53870: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun kuuta 1991. 53871: 53872: 53873: 3. 53874: Laki 53875: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta 53876: 53877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53878: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 53879: annetun lain (935/73) 8 §:n 1 momentti seuraavasti: 53880: 53881: 8§ 53882: Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, on aiheuttanut lastensuojelulain (683/83) no- 53883: jonka rikoksen, päihteiden käytön, mielisai- jalla huostaan otettu lapsi tai yhdyskuntapalve- 53884: rauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen lun kokeilemisesta annetun lain ( 1 ) nojal- 53885: tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi laitokseen la yhdyskuntapalveluun tuomittu suorittaes- 53886: sijoitettu tai muuten vapautensa menettänyt saan yhdyskuntapalveluun kuuluvaa työtä. 53887: henkilö on aiheuttanut laitoksessa, ollessaan 53888: sijoitettuna laitoksen ulkopuolella tai lomalla 53889: taikka karattuaan laitoksesta tai viranomaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 53890: huostasta. Sama koskee esinevahinkoa, jonka kuuta 1991. 53891: 53892: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990 53893: 53894: 53895: Tasavallan Presidentti 53896: MAUNO KOIVISTO 53897: 53898: 53899: 53900: 53901: Oikeusministeri Tarja Halonen 53902: 53903: 53904: 53905: 53906: 4 300578Q 53907: 26 1990 vp. - HE n:o 62 53908: 53909: Liite 1 53910: 53911: 2. 53912: Laki 53913: eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta 53914: annetun lain 1 §:n muuttamisesta 53915: 53916: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53917: muutetaan eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor- 53918: vauksesta 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun lain (894/46) 1 §:n 3 momentti seuraavasti: 53919: 53920: Voimassa oleva laki Ehdotus 53921: 53922: 1§ 53923: 53924: Sama olkoon niin ikään lakina henkilöstä, Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka 53925: joka laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty tai 53926: tai sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle. sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle taikka 53927: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun 53928: lain ( 1 ) nojalla suorittaa yhdyskuntapal- 53929: veluun kuuluvaa työtä. 53930: 53931: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53932: kuuta 1991. 53933: 53934: 53935: 3. 53936: Laki 53937: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta 53938: 53939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53940: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 53941: annetun lain (935173) 8 §:n 1 momentti seuraavasti: 53942: 53943: Voimassa oleva laki Ehdotus 53944: 8§ 8§ 53945: Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, 53946: jonka rikoksen, irtolaisuuden, päihdyttävien jonka rikoksen, päihteiden käytön, mielisai- 53947: aineiden väärinkäytön, mielisairauden, vajaa- rauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen 53948: mielisyyden, juopumuksen tai muun sen kaltai- tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi laitokseen 53949: sen syyn vuoksi laitokseen sijoitettu tai muuten sijoitettu tai muuten vapautensa menettänyt 53950: vapautensa menettänyt henkilö on aiheuttanut henkilö on aiheuttanut laitoksessa, ollessaan 53951: laitoksessa taikka ollessaan sijoitettuna laitok- sijoitettuna laitoksen ulkopuolella tai lomalla 53952: sen ulkopuolella tai lomalla tai karattuaan taikka karattuaan laitoksesta tai viranomaisen 53953: laitoksesta tai viranomaisen huostasta. Laki on huostasta. Sama koskee esinevahinkoa, jonka 53954: sama, jos esinevahingon on aiheuttanut lasten- on aiheuttanut lastensuojelulain (683/83) no- 53955: suojelulain (52/36) 8 §:n nojalla huostaan otet- jalla huostaan otettu lapsi tai yhdyskuntapalve- 53956: tu lapsi tai nuori henkilö. lun kokeilemisesta annetun lain ( 1 ) nojal- 53957: la yhdyskuntapalveluun tuomittu suorittaes- 53958: saan yhdyskuntapalveluun kuuluvaa työtä. 53959: 53960: 53961: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53962: kuuta 1991. 53963: 1990 vp. - HE n:o 62 27 53964: 53965: Luonnos Liite 2 53966: 53967: Asetus 53968: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta 53969: 53970: Oikeusministerin esittelystä säädetään yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta päivänä kuuta 19 53971: annetun lain 12 §:n nojalla: 53972: 53973: 1§ tapalveluun tuomitulle tiedoksi siten, kuin 53974: Yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjänä voi haasteen tiedoksi antamisesta säädetään. 53975: olla julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhdis- Palvelusuunnitelmaa voidaan pätevästä syys- 53976: tys taikka voittoa tavoittelematon yhteisö tai tä muuttaa. 53977: säätiö. 53978: Oikeusministeriö hyväksyy Kriminaalihuol- 5§ 53979: toyhdistyksen esityksestä kokeiluun soveltuvat Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tehtävä pal- 53980: palvelupaikan järjestäjät. velupaikan järjestäjän kanssa yhdyskuntapal- 53981: velun toteuttamisesta sopimus, jossa määritel- 53982: 2§ lään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä 53983: Virallisen syyttäjän on, päätettyään nostaa palvelupaikan vastuuhenkilö. 53984: syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan 53985: tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava Kri- 6§ 53986: minaalihuoltoyhdistykseltä selvitys rikoksesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen on valvottava 53987: epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. yhdyskuntapalvelun suorittamista käymällä 53988: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on rikoksesta palvelupaikalla ja pitämällä yhteyttä sekä pal- 53989: epäillyn pyynnöstä tehtävä 1 momentissa tar- velupaikan järjestäjään että palvelun suoritta- 53990: koitettu selvitys, jos se ei ole ilmeisen perus- jaan. 53991: teetonta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen on huolehditta- 53992: va siitä, että palvelun suorittamisen edellyttä- 53993: 3§ mät tukitoimet järjestetään. 53994: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tutkiessaan 53995: rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskunta- 7§ 53996: palveluun otettava huomioon hänen kykynsä Jos palvelun suorittajalle syntyy laillinen este 53997: ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä saapua palvelupaikalle, hänen on viipymättä 53998: hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitet- ilmoitettava tästä palvelupaikan vastuuhenki- 53999: tävä mahdollisten tukitoimien tarve. Tarvitta- lölle, jonka tulee saattaa asia Kriminaalihuol- 54000: essa on oltava yhteydessä sosiaaliviranomai- toyhdistyksen tietoon. 54001: siin. 54002: Soveltuvuustutkinnan yhteydessä tutkittaval- 8§ 54003: le on selostettava yhdyskuntapalvelun sisältö ja Sen lisäksi, mitä rikosrekisteriasetuksen 54004: palvelun ehtojen rikkomisen seuraukset ja tä- 1 §:ssä säädetään, rikosrekisteriä pidetään hen- 54005: män jälkeen tiedusteltava, antaako hän suostu- kilöistä, jotka on tuomittu yhdyskuntapalve- 54006: muksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdys- luun. Heistä on otettava rekisteriin mainitun 54007: kuntapalveluna. asetuksen 2 §:ssä tarkoitetut tiedot. 54008: Kun yhdyskuntapalvelu on suoritettu, Krimi- 54009: 4§ naalihuoltoyhdistyksen on lähetettävä siitä il- 54010: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on viipymättä moitus rikosrekisteriin. 54011: yhteistoiminnassa palvelupaikan järjestäjän Muilta osin rikosrekisteriasetuksen säännök- 54012: kanssa ja varattuaan yhdyskuntapalveluun tuo- siä sovelletaan yhdyskuntapalveluun kuten 54013: mitulle tilaisuuden tulla kuulluksi laadittava vankeusrangaistukseen, jonka sijasta se on 54014: yhdyskuntapalvelun suorittamista varten palve- tuomittu. 54015: lusuunnitelma. 9§ 54016: Palvelusuunnitelma on kohtuullisessa ajassa Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam- 54017: ennen palvelun alkamista annettava yhdyskun- mikuuta 1991. 54018: 1990 vp. - HE n:o 63 54019: 54020: 54021: 54022: 54023: Hallituksen esitys Eduskunnalle uhkasakkolaiksi 54024: 54025: 54026: 54027: 54028: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54029: 54030: Esitys sisältää ehdotuksen uhkasakkolaiksi. sakko voitaisiin sakon uhkaa uudelleen asetta- 54031: Laki olisi hallintomenettelylain kaltainen yleis- matta tuomita toistuvasti maksettavaksi, kun- 54032: laki, joka sisältäisi uhkasakon käyttöä koske- nes velvoite on täytetty. Velvoitteen täyttämis- 54033: vat keskeisimmät säännökset. Laissa säädettäi- tä koskevan määräajan pituus ja sakon suu- 54034: siin myös teettämisuhasta ja keskeyttämisuhas- ruus määräytyisivät ensisijaisesti velvoitteen 54035: ta. laadun ja laajuuden mukaan. 54036: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- Uhkasakon tuomitseminen kuuluisi samalle 54037: uhka voidaan asettaa yksityiselle kansalaiselle viranomaiselle, joka on sen asettanut. Uhka- 54038: tai yhteisölle lakisääteisten velvoitteiden täyttä- sakkoa ei voitaisi tuomita maksettavaksi, jos 54039: misen tehosteeksi. Tehosteen asettaminen kuu- velvoitteen täyttämättä jättämiselle on ollut 54040: luu yleensä asianomaisten säännösten noudat- pätevä syy. Uhkasakko voitaisiin tuomita mak- 54041: tamista valvovan viranomaisen tai lääninhalli- settavaksi asetettua määrää pienempänä vel- 54042: tuksen toimivaltaan. Yleisiä säännöksiä asian voitteen olennaisen täyttämisen, veivoitetun 54043: käsittelyyn liittyvistä menettelyvaiheista ei ole maksukyvyn alentumisen tai muun perustellun 54044: annettu. syyn vuoksi. Asetetun uhkasakon tuomitsemi- 54045: Laki sisältäisi uhkasakon asettamista ja selle säädettäisiin kahden vuoden vanhentumis- 54046: maksettavaksi tuomitsemista koskevat yhtenäi- aika. 54047: sen sääntelyn kohteeksi soveltuvat menettely- Teettämisuhka ja keskeyttämisuhka asetet- 54048: periaatteet. Sitä sovellettaisiin samoin kuin hal- taisiin ja määrättäisiin täytäntöön pantavaksi 54049: lintomenettelylakia erityislainsäädäntöön näh- samaa menettelyä noudattaen kuin uhkasakko. 54050: den toissijaisena. Lakia ei sovellettaisi proses- Laissa säädettäisiin myös omistus- ja käyttö- 54051: suaalisiin eikä rangaistuksenluonteisiin uhka- oikeuden siirtymisen vaikutuksesta velvoitteen 54052: sakkoihin. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät täyttämiseen. Kiinteän tai irtaimen omaisuuden 54053: myös uhkasakot, joiden asettaminen kuuluu uusi omistaja tai haltija olisi velvollinen nou- 54054: yleisen tuomioistuimen tai ulosottoviranomai- dattamaan edellisen omistajan tai haltijan nou- 54055: sen toimivaltaan. Lain keskeisimpiä soveltajia datettavaksi määrättyä velvoitetta asetetulla 54056: olisivat lääninhallitusten ohella kuntien uhalla, jos hän on ollut velvoitteesta luovutus- 54057: rakennuslautakunnat, työsuojeluviranomaiset, hetkellä tietoinen. 54058: markkinatuomioistuin ja vesioikeudet. Laki sisältäisi lisäksi asianosaisen kuulemis- 54059: Uhkasakko asetettaisiin kuten nykyisin mää- ta, päätösten tiedoksiantaa ja muutoksenha- 54060: räämällä velvoite noudatettavaksi sakon uhal- kua koskevat säännökset. 54061: la. Tavallisen kertauhkasakon lisäksi käyttöön Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kuu- 54062: tulisi juokseva uhkasakko, jonka määrä kas- den kuukauden kuluttua siitä, kun se on hy- 54063: vaisi ajan kulumisen mukaan. Juokseva uhka- väksytty ja vahvistettu. 54064: 54065: 54066: 54067: 54068: 300389K 54069: 2 1990 vp. - HE n:o 63 54070: 54071: 54072: 54073: 54074: SISÄLLYSLUETTELO 54075: 54076: Sivu Sivu 54077: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 7 54078: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8 54079: 1.1. Yleislain säätämisen tarve . . . . . . . . . . . . . . . . 3 54080: 1. Uhkasakkolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 54081: 1.2. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 54082: 1.3. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2 luku. Uhkasakko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 54083: 2. Nykyinen tilanne . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3 luku. Teettämis- ja keskeyttämisuhka....... 17 54084: 2.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4 luku. Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymi- 54085: 2.2. Tehosteiden käyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 sen vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 54086: 2.3. Ulkomainen sääntely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 5 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 54087: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 54088: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- LAKITEKSTI................................. 22 54089: tukset.......................................... 7 54090: Uhkasakkolaki.................................... 22 54091: 1990 vp. - HE n:o 63 3 54092: 54093: 54094: 54095: 54096: YLEISPERUSTELUT 54097: 54098: 54099: 1. Esityksen yhteiskunnallinen korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mu- 54100: merkitys kaisesti. Oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan 54101: muodostu sellaista selkeää ja yhtenäistä lähdet- 54102: 1.1. Yleislain säätämisen tarve tä, josta tehosteiden käyttöä koskevat tiedot 54103: olisivat helposti kansalaisten ja viranomaisten 54104: Viime vuosien lainsäädännössä on kiinnitetty saatavilla. Kun kysymys on kansalaisia koske- 54105: paljon huomiota kansalaisten oikeuksiin ja vista velvoitteista ja niiden toteuttamisesta 54106: velvollisuuksiin erilaisten ryhmien jäseninä, pakkotoimin, on korostettava säännösten sel- 54107: kuten asukkaina, luonnossa liikkujina, maan- keyttä ja riittävyyttä. Nykyistä tilannetta, jossa 54108: omistajina, rakentajina, työntekijöinä, työnan- pakkokeinojen käyttöä koskevilla keskeisillä 54109: tajina, kuluttajina ja elinkeinon harjoittajina. menettelyperiaatteilla ei ole lakisääteistä poh- 54110: Muun muassa rakennetun ja luonnonvaraisen jaa, ei voida pitää oikeusturvan kannalta tyy- 54111: ympäristön suojelusta, työsuojelusta, kulutta- dyttävänä. 54112: jansuojasta ja kilpailusta annetut säännökset Perinteisen valvovan hallinnon aloilla kuten 54113: sisältävät kansalaisia ja yhteisöjä koskevia eri- rakennusvalvonnassa ja työturvallisuusmää- 54114: laisia velvoitteita, joiden täyttäminen on tarvit- räysten valvonnassa ovat uhkasakko ja teettä- 54115: taessa voitava turvata myös pakotteita käyt- misuhka vanhastaan tunnettuja täytäntöönpa- 54116: täen. nokeinoja. Niiden käyttämisessä on kuitenkin 54117: Viranomainen voi yleensä hallintopäätöksel- ilmennyt tehottomuutta, viranomaiskäytännön 54118: lä velvoittaa lakisääteisen velvollisuutensa lai- epäyhtenäisyyttä ja oikeusturvan puutteita. Tä- 54119: minlyöneen velvoitteen täyttämiseen. Yksityis- mä on johtunut paitsi yhtenäisten menettely- ja 54120: ja julkisoikeudellisten maksuvelvoitteiden täy- muiden säännösten puuttumisesta myös siitä, 54121: täntöönpallokeinona on ulosmittaus. Muun- että asioita ensi asteessa käsittelevillä viran- 54122: laisten viranomaisten velvoittavien päätösten omaisilla ei ole aina oikeudellista asiantunte- 54123: toteuttamiseksi käytetään useimmiten niin sa- musta. Esimerkiksi kunnallisissa lautakunnissa 54124: nottuja välillisiä pakkokeinoja. Näistä merki- toimiviita maallikkojäseniltä ei voida edellyttää 54125: tykseltään tärkein on uhkasakko. Sen vaihto- tarkkaa perehtymistä oikeuskäytäntöön, josta 54126: ehdoksi on toisinaan säädetty teettämisuhka tai ei aina ole edes saatavissa selkeitä vastauksia 54127: esineen käyttämisen tai muun toiminnan kes- ratkaistavina oleviin kysymyksiin. Myös tämän 54128: keyttämisen uhka. vuoksi tarvitaan käytäntöä selkeyttävä ja yhte- 54129: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- näistävä yleislaki, joka sisältäisi kysymyksessä 54130: uhka asetetaan liitännäisenä kulloinkin kysy- olevien tehosteiden käyttöä koskevat menette- 54131: myksessä olevan velvoitteen (päävelvoite) täyt- lysäännökset. 54132: tämisen tehosteeksi. Tarkoituksena on saada 54133: asianomainen itse täyttämään velvoite. 54134: Edellä mainittujen tehosteiden asettamisesta 1.2. Tavoitteet 54135: on säädetty asianomaisissa erityislaeissa ja ase- 54136: tuksissa. Lääninhallituslakiin (1233/87) sisäl- Hallinnollisten pakkokeinojen käytön tar- 54137: tyy lisäksi mainittujen tehosteiden asettamista koituksena on lakisääteisten velvoitteiden ja 54138: koskeva yleinen säännös. viranomaisten päätösten noudattamisen tur- 54139: Uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämis- vaaminen. Viranomaisten päätösten yhteiskun- 54140: uhan käyttöä koskevat säännökset ovat yleensä nallinen merkitys saattaa olla suuri ja niiden 54141: suppeita vain tehosteen asettamistaimivallan nopea täytäntöönpano välttämätöntä esimer- 54142: sisältäviä. Asian käsittelyyn liittyvistä menette- kiksi monilla ympäristönsuojelun lohkoilla. 54143: lyvaiheista ei ole annettu yhtenäisiä säännök- Pakkokeinojen käytön tehokkuutta on mo- 54144: siä. Menettelyä koskevat periaatteet ovat kehit- nesti heikentänyt menettelyn monivaiheisuus. 54145: tyneet hallinto- ja oikeuskäytännössä lähinnä Uhkasakon asettamispäätöksestä voidaan eräi- 54146: 4 1990 vp. - HE n:o 63 54147: 54148: tä poikkeuksia lukuun ottamatta valittaa kor- keskeyttää toiminnan tekemättä erikseen vali- 54149: keimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Asetta- tuskelpoista päätöstä teettämisuhan tai kes- 54150: mispäätöksen tultua usein pitkällisen valitus- keyttämisuhan määräämisestä täytäntöön pan- 54151: menettelyn jälkeen lainvoimaisesti ratkaistuksi tavaksi. 54152: uhkasakko tuomitaan maksettavaksi. Uhkasa- Käytännössä saattaa esiintyä tilanteita, jois- 54153: kon tuomitsemispäätöksestä voidaan jälleen sa velvoitettu on mielestään täyttänyt vaaditun 54154: valittaa. Jos velvoitetta ei vieläkään täytetä, on suorituksen. Viranomainen saattaa siitä huoli- 54155: jälleen asetettava uusi uhkasakko. Kiireellisen- matta katsoa, että velvoitetta ei ole täytetty 54156: kin velvoitteen täyttämistä voidaan siten pitkit- vaaditulla tavalla. On myös mahdollista, että 54157: tää jopa vuosikausia uusia muutoksenhakuker- velvoitteen täyttämättä jättämiseen on ollut 54158: toja käynnistämällä. Esimerkkejä tällaisista ta- hyväksyttävä syy. Velvoitettavan oikeusturvan 54159: pauksista on runsaasti etenkin rakennusvalvon- lisäämiseksi on siten tarpeen yhdenmukaistaa 54160: nan piiristä, mutta myös muilta hallinnon uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämi- 54161: aloilta. Lainsäädännön tavoitteeksi on tässä suhkaa koskeva päätöksentekomenettely. 54162: tilanteessa asetettava tehokkuuden lisääminen Sääntelyn puutteellisuudesta on aiheutunut 54163: oikeusturvanäkökohtia kuitenkaan vaaranta- myös viranomaiskäytännön epäyhtenäisyyttä. 54164: matta. Käytäntö on vaihdellut muun muassa velvoit- 54165: Sääntelyn puuttumisen ja aukollisuuden teen jälkitäytön merkitystä arvioitaessa. Jos 54166: vuoksi viranomaisten asettamien velvoitteiden velvoite on täytetty vasta asetetun määräajan 54167: kiertäminen on ollut usein mahdollista. Tämä kuluttua umpeen, uhkasakko on toisinaan tuo- 54168: on tullut esiin muun muassa kiinteistöjä, ra- mittu kokonaan maksettavaksi, toisinaan vain 54169: kennuksia, huoneistoja ja muita esineitä kos- osittain ja joskus jätetty kokonaan tuomitse- 54170: kevien velvoitteiden täyttämisessä. Todellisin matta. Samantapaista vaihtelua on ilmennyt 54171: ja valekaupoin tapahtuneet omaisuuden luovu- myös silloin, kun velvoite on täytetty vain 54172: tukset ovat monesti johtaneet menettelyn rau- osittain. Käytäntö on ollut erilaista myös te- 54173: keamiseen ja velvoitteen täyttämisen pitkitty- hosteiden kohteita valittaessa. Esimerkiksi yh- 54174: miseen, koska edellisen omistajan tai haltijan teisöä koskeva velvoite on toisinaan kohdistet- 54175: noudatettavaksi määrättyä velvoitetta ei ole tu vaihtoehtoisesti joko yhteisöön tai sen toi- 54176: voitu panna täytäntöön luovutuksensaajaa vas- mielimeen, toisinaan samanaikaisesti molem- 54177: taan. Esimerkiksi ympäristölleen terveyshaittaa piin. Esityksen tavoitteena on tämän vuoksi 54178: aiheuttanut laitos on saattanut vaihtaa useasti lisätä lain soveltamisen yhtenäisyyttä ja samal- 54179: omistajaa uhkasakkoasian tultua vireille. Työ- la kansalaisten yhdenvertaisuutta. 54180: turvallisuusmääräysten vastaisia koneita on 54181: työsuojeluviranomaisen vaatiman korjaamisen 54182: sijasta luovutettu uudelle omistajalle. Myös 1.3. Keinot 54183: rakennusvalvonnassa on esiintynyt vastaavia 54184: tapauksia. Omistus- ja käyttöoikeuden siirty- Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uhka- 54185: misen vaikutus on siten tarpeen säännellä niin, sakkolaki, joka olisi hallintomenettelylain 54186: ettei omistus- ja käyttöoikeuden siirtymistä (598/82) kaltainen yleislaki. Uhkasakkolakiin 54187: hyväksi käyttäen voida tarpeettomasti pitkittää otettaisiin nykyisin puuttuvat uhkasakon, teet- 54188: asetetun velvoitteen täyttämistä. tämisuhan ja keskeyttämisuhan käyttöä koske- 54189: Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttä- vat yleiset säännökset. Lakia sovellettaisiin eri- 54190: misuhkaa koskeva päätöksentekomenettely on tyislainsäädäntöön nähden toissijaisena. 54191: nykyisin erilainen. Uhkasakkoa käytettäessä Tehosteiden käytön tehokkuuden lisäämisek- 54192: asetetaan velvoitteen täyttämisen tehosteeksi si ehdotetaan otettavaksi käytäntöön niin sa- 54193: ensin sakon uhka. Jos velvoitetta ei täytetä, nottu juokseva uhkasakko. Juokseva uhkasak- 54194: eikä täyttämättä jättämiselle esitetä hyväksyt- ko olisi yleensä tarpeen asettaa vain kerran. 54195: tävää syytä, uhkasakko tuomitaan maksetta- Sen määrä kasvaisi ajan kulumisen mukaan, ja 54196: vaksi. se voitaisiin tuomita uutta asettamispäätöstä 54197: Teettämis- ja keskeyttämisuhkaa koskevassa tekemättä toistuvasti maksettavaksi, kunnes 54198: menettelyssä on sen sijaan vain yksi vaihe, velvoite täytetään. Näin voitaisiin välttyä uh- 54199: uhan asettaminen. Jos velvoitetta ei täytetä, kasakon uudelleen asettamisilta ja niihin mo- 54200: asianomainen viranomainen voi tämän todet- nesti liittyviltä menettelyä viivästyttäviltä vali- 54201: tuaan tehdä tai teettää laiminlyödyn työn tai tuksilta. 54202: 1990 vp. - HE n:o 63 5 54203: 54204: Menettelyn tehokkuuden ja joutuisuuden sakkoa koskevia säännöksiä voitaisiin siten 54205: turvaamiseksi eräs mahdollisuus olisi rajoittaa soveltuvin osin noudattaa myös teettämis- ja 54206: muutoksenhakua. Kysymykseen tulisi lähinnä keskeyttämisuhkaan. 54207: kielto valittaa uhkasakon asettamista koske- Uhkasakon asettamista ja tuomitsemista 54208: vasta päätöksestä. Tällaisia valituskieltoja si- koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi la- 54209: sältyykin eräisiin erityislakeihin. kiin menettelyn kulkua vastaavassa järjestyk- 54210: Jotta valituskiellolla olisi merkitystä, sen sessä. Uhkasakko asetettaisiin kuten nykyisin- 54211: tulisi kohdistua myös päävelvoitteen asettami- kin määräämällä päävelvoite noudatettavaksi 54212: seen. Viranomaisen asettaman velvoitteen lain- sakon uhalla. Jokaisen itsenäisen päävelvoit- 54213: mukaisuus ja sen sisältö saattavat kuitenkin teen tehosteeksi olisi asetettava eri uhkasakko. 54214: olla riidanalaisia. Jos oikeutta hakea muutosta Uhkasakko voitaisiin kohdistaa vain sellai- 54215: asettamispäätökseen ei olisi, velvoitettu joutui- seen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja 54216: si odottamaan uhkasakon tuomitsemista ja tosiasiallinen mahdollisuus päävelvoitteen nou- 54217: ottamaan samalla ehkä suurenkin taloudellisen dattamiseen. Velvoitteen täyttämistä koskevan 54218: riskin vain sen vuoksi, että hän on eri mieltä määräajan pituus samoin kuin uhkasakon suu- 54219: viranomaisen asettaman velvoitteen lainmukai- ruus määräytyisivät ensisijaisesti velvoitteen 54220: suudesta ja sen sisällöstä. Velvoitettavan oi- laadun ja laajuuden perusteella. 54221: keusturva edellyttää, että hän voi saattaa asian 54222: Oikeuskäytännössä vakiintuneen periaatteen 54223: mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös va- 54224: mukaisesti ehdotetaan säädettäväksi, että uh- 54225: litusviranomaisen ratkaistavaksi. Lakiin ei tä- 54226: kasakon tuomitseminen kuuluisi samalle viran- 54227: män vuoksi ehdoteta otettavaksi muutoksenha- 54228: kua rajoittavia yleisiä säännöksiä. Sen sijaan omaiselle, joka on sen asettanut. Uhkasakon 54229: erityislaeissa voitaisiin vastedeskin säätää tar- tuomitsemisen oikeudellisten edellytysten lisäk- 54230: vittaessa valituskielloista. Valituskieltoja tulisi si ehdotetaan säädettäväksi uuden uhkasakon 54231: asettamisesta ja asetetun uhkasakon vanhentu- 54232: kuitenkin käyttää harkiten. Niitä voidaan pitää 54233: misesta. 54234: perusteltuina muun muassa silloin, kun laissa 54235: asetettu velvoite on sisällöltään selvä tai asian Lakisystemaattisesti saattaisi olla oikeampaa 54236: ratkaiseminen on erityisen kiireellistä. jättää asianosaisen kuulemista, päätösten tie- 54237: Jotta velvoitteen täyttämistä ei voitaisi omis- doksiantaa ja muutoksenhakua koskevien ky- 54238: tajanvaihdoksen tapahtuessa pitkittää, ehdote- symysten sääntely niitä koskevien erillisten 54239: taan, että edelliselle omistajalle tai haltijalle yleissääntelyjen varaan. Jotta laki olisi mah- 54240: asetettu uhkasakko voitaisiin tuomita luovu- dollisimman selkeä sekä soveltajille, joilla ei 54241: tuksensaajan maksettavaksi sekä teettämis- ja ole aina oikeudellista koulutusta, että menette- 54242: keskeyttämisuhka määrätä täytäntöön panta- lyn kohteina oleville kansalaisille, tarkoituk- 54243: vaksi tehostetta uudelleen luovutuksensaajalle senmukaisena on kuitenkin pidetty ottaa asi- 54244: asettamatta. Luovutuksensaajan vastuun to- anosaisen kuulemista, päätösten tiedoksiantaa 54245: teuttaminen edellyttää, että päävelvoite ja te- ja muutoksenhakua koskevat säännökset ehdo- 54246: hoste ovat hänen tiedossaan ennen oikeus- tettuun lakiin. 54247: toimen tekemistä. Tällöin luovutuksensaajalla 54248: olisi mahdollisuus välttää vastuun siirtyminen 54249: pidättäytymällä oikeustoimesta. Luovutuksen- 2. Nykyinen tilanne 54250: saajan oikeusturvan takaamiseksi ehdotetaan, 54251: että uhkasakon tuomitsemisen sekä teettämis- 2.1. Lainsäädäntö 54252: ja keskeyttämisuhan täytäntöön pantavaksi 54253: määräämisen edellytykset olisi hänen osaltaan Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- 54254: erikseen selvitettävä. uhka voidaan asettaa erityislainsäädännöstä il- 54255: Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämi- menevän velvoitteen täyttämisen tehosteeksi. 54256: suhkaa koskevan menettelyn yhdenmukaista- Lääninhallituksella on lääninhallituslain 7 §:n 54257: miseksi ja velvoitettavan oikeusturvan lisäämi- nojalla yleinen toimivalta asettaa mainittuja 54258: seksi ehdotetaan, että myös teettämis- ja kes- tehosteita. Lääninhallitus voi sakon uhalla, 54259: keyttämisuhkaa koskeva päätöksentekomenet- teettämisuhalla tai uhalla, että työnteko tai 54260: tely olisi kaksivaiheinen. Teettämis- ja keskeyt- muu toiminta keskeytetään, velvoittaa asian- 54261: tämisuhka määrättäisiin erikseen valituskelpoi- omaisen noudattamaan käskyä tai kieltoa, jon- 54262: sella päätöksellä täytäntöön pantavaksi. Uhka- ka lääninhallitus antaa tai jonka virka-apua 54263: 6 1990 vp. - HE n:o 63 54264: 54265: pyytävä muu viranomainen on toimivaltansa Pakkokeinona käytettävän uhkasakon mää- 54266: rajoissa antanut. rästä säädetään nykyisin rikoslain 2 luvun 54267: Uhkasakon käyttöön oikeuttavia erityissään- 4 b §:ssä (650176). Maksettavaksi tuomitun 54268: nöksiä on lähes sata. Teettämisuhka voidaan uhkasakon muuntorangaistuksesta on säädetty 54269: asettaa yli 20 säännöksen nojalla. Se on usein rikoslain 2 luvun 5 §:ssä (650/86). Tuomitun 54270: uhkasakon kanssa vaihtoehtoinen. Mainittuja uhkasakon vanhentumisesta säädetään rikos- 54271: tehosteita voidaan käyttää eri päämäärien to- lain 8 luvun (138173) 11 §:ssä ja sen raukeami- 54272: teuttamiseksi. Rakennus- ja ympäristönsuoje- sesta tuomitun kuollessa mmmtun luvun 54273: luasioissa niitä voidaan asettaa muun muassa 14 §:ssä. Uhkasakon perinnässä noudatetaan 54274: rakennuslain (370/58), maa-aineslain (555/81), sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta anne- 54275: jätehuoltolain (673178), ilmansuojelulain (67 1 tun lain (318/63) ja sakkorangaistuksen täytän- 54276: 82) ja vesilain (264/61) nojalla. Viranomainen töönpanosta annetun asetuksen (321/69) sään- 54277: voi määrätä lainvastaisen olotilan poistettavak- nöksiä. Edellä mainitut tuomitun uhkasakon 54278: si, esimerkiksi luvatta rakennetun rakennuksen täytäntöönpanoon liittyvät säännökset jäisivät 54279: purettavaksi, tai vahingoitetut taikka muutetut edelleen voimaan. 54280: ympäristöolosuhteet saatettavaksi ennalleen ja Voimassa olevista uhkasakkoa, teettämisuh- 54281: velvoittaa asianomaisen tekemään laiminlyödyt kaa ja keskeyttämisuhkaa koskevista yleisistä 54282: suojelu- tai muut toimet taikka lopettamaan säännöksistä sekä ehdotetun lain soveltamis- 54283: vahinkoa aiheuttavan menettelyn. alan piiriin kuuluvista erityissäännö ksistä on 54284: Henkilöturvallisuus on etusijalla esimerkiksi koottu oikeusministeriössä luettelo, josta ilme- 54285: työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta nee velvoite, jonka täyttämisen tehosteeksi uh- 54286: työsuojeluasioissa annetun lain (131173) ja mo- kasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka 54287: nissa terveydenhoitolain (469/65) nojalla käsi- voidaan asettaa, tehosteen käyttämiseen toimi- 54288: teltävissä asioissa. Markkinointia sääntelevien valtainen viranomainen sekä muutoksenhaku- 54289: lakien mukaan voidaan määrätä kieltouhka- viranomainen. 54290: sakkoja ja oikaisuvelvoitteita kuluttajien ja 54291: toisten elinkeinonharjoittajien suojaksi. Kilpai- 54292: lunrajoituksista annetun lain (709 /88) nojalla 2.2. Tehosteiden käyttäminen 54293: voidaan kilpailun edistämiseksi annettuja kiel- 54294: toja, velvoitteita ja määräyksiä tehostaa uhka- Uhkasakon, teettämisuhan ja keskeyttämis- 54295: sakolla. Kuntien, pankkien ja muiden yhteisö- uhan käyttäminen on suhteellisen vähäistä. 54296: jen valvonnassa käytetään uhkasakkoa yhteisö- Keskeisilläkin valvovan hallinnon aloilla, kuten 54297: jen toiminnan lainmukaisuuden turvaamiseksi. rakentamisen ja työsuojelun valvonnassa, niitä 54298: Monilla hallinnon aloilla, verotuksesta tasa- asetetaan annettuihin huomautuksiin verrattu- 54299: arvoasioihin, voidaan uhkasakolla tehostaa na harvoin. Esimerkiksi työsuojelun valvon- 54300: velvollisuutta antaa viranomaiselle valvontaa nassa tehosteita on asetettu 1980-luvulla keski- 54301: varten tarpeellisia tietoja tai asiakirjoja. määrin 50 vuodessa, kun taas erilaisista työ- 54302: Keskeyttämisuhka on uhkasakkoa ja teettä- suojeluepäkohdista on annettu vuosittain 54303: misuhkaa harvinaisempi. Sen asettaminen on 60 000-70 000 huomautusta ja ohjetta. 54304: mahdollista vain seitsemän säännöksen nojalla. Ensisijaisena tavoitteena on luonnollisesti 54305: Keskeyttämisuhasta on säädetty lääninhallitus- julkisten velvoitteiden vapaaehtoinen täyttämi- 54306: lain 7 §:ssä, ilmansuojelulain 22 §:ssä, melun- nen. Toisaalta menettelyn käyttökelpoisuuden 54307: torjuntalain (382/87) 21 ja 22 § :ssä, työsuoje- puutteet tai sen tuntemattomuus eivät saisi 54308: lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuoje- estää aineellisen oikeuden toteuttamiseksi tar- 54309: luasioissa annetun lain 15 §:ssä, ydinenergia- vittavien pakotteiden käyttämistä. 54310: lain (990/87) 66 §:ssä ja teletoimintalain (183/ Käytännössä uhkasakko tuomitaan paljon 54311: 87) 24 §:ssä. harvemmin kuin asetetaan. Niinpä markkina- 54312: Suurin osa erityissäännöksistä on vain tehos- tuomioistuimessa uhkasakon tuomitsemista 54313: teen asettamistaimivallan sisältäviä säännök- koskevien asioiden osuus vuosina 1979-1986 54314: siä. Tehosteiden asettamisen edellytyksistä, vel- oli vain noin 10 prosenttia kaikista tuomiois- 54315: voitteen täyttämistä koskevan määräajan pi- tuimen käsittelemistä asioista. Työsuojeluhalli- 54316: tuudesta, päätöksen henkilöllisestä kohdistami- tuksen vuosina 1973-1986 valitusviranomaise- 54317: sesta ja uhkasakon tuomitsemisen edellytyksis- na antamista uhkasakkoratkaisuista noin 18 54318: tä on harvoja säännöksiä. prosenttia koski uhkasakon tuomitsemista. 54319: 1990 vp. - HE n:o 63 7 54320: 54321: 2.3. Ulkomainen sääntely viimeisteltäessä on suurin osa laintarkastus- 54322: kunnan huomautuksista otettu huomioon. 54323: Pohjoismaista toistaiseksi vain Ruotsissa on 54324: uhkasakon käyttöä koskeva yleislaki (Lag om 54325: viten, SFS 1985:206). Siinä on säädetty myös 4. Esityksen organisatoriset ja 54326: juoksevasta uhkasakosta. Lain säätämisen yh- taloudelliset vaikutukset 54327: teydessä muutettiin lisäksi eräiden hallinnon- 54328: alojen erityislakeja lisäämällä niihin säännök- Uhkasakkolaki olisi menettelyllinen yleisla- 54329: set kiinteistöjä koskevien uhkasakkopäätösten ki, jota sovellettaisiin viranomaisissa niiden 54330: sitovuudesta kiinteistön myöhempiä omistajia järjestysmuotoa muuttamatta. Monilta osin la- 54331: kohtaan. Norjassa ja Tanskassa juokseva uh- ki sisältäisi vain käytännössä noudatettujen 54332: kasakko on ollut jo aikaisemmin käytössä periaatteiden vahvistamisen ja yhdenmukaista- 54333: erityissäännösten nojalla. misen. Ehdotettujen uudistusten tarkoituksena 54334: Pohjoismaiden ulkopuolella on hallintopak- on asioiden käsittelyn nopeuttaminen ja yksin- 54335: koa koskeva laki muun muassa Saksan Hittota- kertaistaminen. Laista ei aiheutuisi organisato- 54336: savallassa (vuodelta 1950), Saksan demokraat- risia muutoksia, eikä se lisäisi julkisen talou- 54337: tisessa tasavallassa (vuodelta 1968) ja Itävallas- den kustannuksia. 54338: sa (vuodelta 1950). Hallintotäytäntöönpanoa 54339: koskevia yleissäännöksiä sisältyy hallintome- 54340: nettelyä koskeviin lakeihin muun muassa Es- 54341: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 54342: panjassa, Jugoslaviassa, Sveitsissä ja Unkaris- 54343: sa. 54344: Viranomaisen toimivaltaa koskevat ja muut 54345: erityislakien säännökset jäisivät esityksen mu- 54346: 3. Asian valmistelu kaan ennalleen. Erityislakeihin sisältyy kuiten- 54347: kin eräitä säännöksiä, joiden kumoaminen tai 54348: Oikeusministeriössä valmisteltiin virkatyönä muuttaminen on aiheellista. Tällaisia ovat 54349: ehdotus pakkokeinomenettelyä koskevaksi muun muassa liikevaihtoverolain (532/63) 78 § 54350: lainsäädännöksi (oikeusministeriön lainvalmis- ja tullilain (573/78) 70 §, joissa uhkasakolle 54351: teluosaston julkaisu 171 1985). Tästä ehdotuk- vaihtoehtoisena tehosteena on vankeus. Van- 54352: sesta pyydettiin lausunto 50 viranomaiselta ja keusuhan käyttäminen ei vastaa nykyisiä oi- 54353: yhteisöltä. Lausunnoissa pidettiin lakiehdotus- keuskäsityksiä. Mainittuja säännöksiä ei ole 54354: ta yleensä tarpeellisena ja tarkoituksenmukai- myöskään sovellettu käytännössä. Vankeusu- 54355: sena. Juoksevaa uhkasakkoa sekä omistus- ja han poistamisen lisäksi säännösten muuttami- 54356: käyttöoikeuden siirtymisen vaikutuksen säänte- nen saattaa olla muutoinkin tarpeen. Niitä ei 54357: lyä koskevien ehdotusten katsottiin edistävän sen vuoksi ehdoteta tässä yhteydessä muutetta- 54358: tehosteiden käytön tehokkuutta. Annetuista vaksi. Liikevaihtoverolain muuttaminen on pa- 54359: lausunnoista on julkaistu tiivistelmä (oikeus- raikaa valmisteilla. 54360: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 8/ Uhkasakolle ei ole tavallisesti säädetty ylära- 54361: 1987). jaa. Terveyslautakunta voi kuitenkin tervey- 54362: Ehdotuksen jatkovalmistelu suoritettiin vir- denhoitolain 83 §:n 2 momentin (932/80) no- 54363: katyönä oikeusministeriössä. Valtioneuvosto jalla asettaa korkeintaan 2 000 markan määräi- 54364: päätti 14 päivänä tammikuuta 1988 pyytää sen uhkasakon. Tälle rajoitukselle ei ole perus- 54365: oikeusministeriössä valmistuneesta ehdotukses- teita. Kun terveydenhoitolain uudistaminen on 54366: ta hallituksen esitykseksi laintarkastuskunnan erikseen valmisteltavana, myöskään terveyden- 54367: lausunnon. Laintarkastuskunta piti antamas- hoitolain 83 §:ää ei ehdoteta uhkasakkolain 54368: saan lausunnossa (1/1988) ehdotetun lain sää- säätämisen yhteydessä muutettavaksi. 54369: tämistä tarpeellisena sekä ehdotettuja tavoittei- Uhkasakkolailla säädettävät yleiset periaat- 54370: ta ja keinoja niiden saavuttamiseksi oikeinaja teet olisi otettava huomioon tulevaa erityislain- 54371: kannatettavina. Laintarkastuskunta esitti kui- säädäntöä valmisteltaessa, mikäli säädettävään 54372: tenkin muutoksia muun muassa lain rakentee- lakiin otetaan uhkasakkoa ja muita nyt sään- 54373: seen, sen soveltamisalaan sekä omistus- ja nehäviä tehosteita koskevia säännöksiä. Täl- 54374: käyttöoikeuden siirtymisen vaikutuksen säänte- löin erityislaissa olisi yleensä tarpeen säätää 54375: lyyn. Esitystä virkatyönä oikeusministeriössä vain yleislaista tarvittavat poikkeukset. 54376: 8 1990 vp. - HE n:o 63 54377: 54378: 54379: 54380: 54381: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 54382: 54383: 54384: 1. Uhkasakkolaki lakia sovellettaisiin kuitenkin käytännössä 54385: yleensä vain vesioikeudessa ja markkinatuo- 54386: luku. Yleiset säännökset mioistuimessa. 54387: 2 §. Soveltamisalan rajoitukset. Lakia ei 1 54388: 1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momentin mu- momentin mukaan sovellettaisi oikeudenkäyn- 54389: kaan lakia sovellettaisiin uhkasakon asettami- nin kulun turvaamiseksi Käytettäviin uhkasak- 54390: seen ja maksettavaksi tuomitsemiseen sekä 2 koihin. Tällaisia niin sanottuja prosessuaalisia 54391: momentin mukaan myös teettämisuhan ja kes- uhkasakkoja käyttävät eniten yleiset alioikeu- 54392: keyttämisuhan asettamiseen ja määräämiseen det. Prosessuaalisista uhkasakoista on asian- 54393: täytäntöön pantavaksi. Viranomaisen erityis- osaisia koskevia säännöksiä esimerkiksi oikeu- 54394: lainsäädännön nojalla noudatettavaksi maa- denkäymiskaaren 16 luvun 5, 6, 8 ja 9 §:ssä 54395: räämää käskyä ja kieltoa kutsuttaisiin laissa (21/72), täydentäviä säännöksiä sen 12 luvun 54396: päävelvoitteeksi. 22 ja 25 §:ssä sekä niskoittelevaa todistajaa ja 54397: Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellet- asiantuntijaa koskevia säännöksiä sen 17 luvun 54398: taisiin vasta siinä vaiheessa, kun uhkasakko tai (571/48) 36, 37 ja 48 §:ssä. Hallintotuomiois- 54399: muu tehoste asetetaan. Lakia ei sovellettaisi tuinten osalta vastaavia säännöksiä on kor- 54400: edeltävien vapaamuotoisten kehotusten esittä- keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 54401: miseen eikä päävelvoitteen määräämiseen te- 16 §:ssä (12179), lääninoikeuslain (1021174) 54402: hosteettomana. 21 §:ssä ja liikevaihtovero-oikeudesta annetun 54403: Lakia sovellettaisiin vain niissä tapauksissa, lain (745/69) 9 §:ssä. Prosessuaalisia uhkasak- 54404: joissa velvoite määrätään noudatettavaksi sa- koja voivat käyttää suullisen käsittelyn yhtey- 54405: kon, teettämisen tai keskeyttämisen uhalla. dessä myös eräät hallintoviranomaiset, kuten 54406: Lakia ei sovellettaisi silloin, kun velvoite, lääninhallitus rakennuslain 142 §:n nojalla. 54407: yleensä esineen tai omaisuuden käyttämistä Prosessuaalisia uhkasakkoja käytettäessä so- 54408: koskeva kielto, määrätään ilman edeltä käsin velletaan oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. 54409: annettua uhkaa noudatettavaksi ja pannaan Niiden soveltamisessa ei ole ilmennyt ongel- 54410: täytäntöön välitöntä pakkoa käyttäen. Tällai- mia. Lain soveltaminen näihin uhkasakkoihin 54411: sesta menettelystä on säädetty esimerkiksi säh- olisi sen vuoksi tarpeetonta ja saattaisi päin- 54412: kölain (319/79) 37 §:ssä ja ydinenergialain vastoin aiheuttaa epätietoisuutta. 54413: (990/87) 67 §:ssä. Lakia ei sovellettaisi myöskään rangaistukse- 54414: Toimivalta uhkasakon, teettämisuhan tai na tuomittaviin uhkasakkoihin. Niistä on sää- 54415: keskeyttämisuhan asettamiseen määräytyisi eri- detty muun muassa poliisilain (84/66) 11 §:ssä 54416: tyislainsäädännön nojalla. Erityislaeista ilme- ja kunnallislain (953176) 10 §:ssä. Rangaistus- 54417: nee paitsi se velvoite, jonka täyttämiseksi uhka luontoiset uhkasakot eivät ole lakiehdotuksen 54418: voidaan asettaa, yleensä myös uhan asettava 1 § :ssä tarkoitettuja viranomaisen yksittäista- 54419: viranomainen. Pykälässä ei tämän vuoksi ole pauksessa antaman käskyn tai kiellon tehos- 54420: tarpeen mainita niitä viranomaisia, joissa lakia teeksi asetettavia uhkasakkoja, vaan erilaisten 54421: sovellettaisiin. Lähtökohtana on 2 §:n 2 mo- järjestysmääräysten noudattamista yleisesti te- 54422: mentissa säädettäväksi ehdotetuin poikkeuksin hostavia rangaistusseuraamuksia. 54423: laaja kaikkia viranomaisia koskeva soveltamis- Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovel- 54424: ala. Lakia sovellettaisiin kaikissa niissä hallin- lettaisi myöskään sellaiseen muuhun uhkasak- 54425: toviranomaisissa, jotka voivat asettaa mainitun koon, teettämisuhkaan tai keskeyttämisuh- 54426: tehosteen. Lain keskeisimpiä soveltajia olisivat kaan, jonka asettaminen kuuluu yleisen tuo- 54427: käytännössä lääninhallitukset, kuntien raken- mioistuimen toimivaltaan. Yleisen tuomiois- 54428: nuslautakunnat ja työsuojeluviranomaiset. tuimen toimivallasta asettaa aineellisoikeudelli- 54429: Laki koskisi myös tuomioistuimia. Lakieh- sen ratkaisun tehosteeksi uhkasakko on säädet- 54430: dotuksen 2 §:ään sisältyvien rajoitusten vuoksi ty esimerkiksi holhouslain 55 §:n 1 momentissa 54431: 1990 vp. - HE n:o 63 9 54432: 54433: holhoojan tilitysvelvollisuuden osalta ja perin- Myös ennen lain voimaantuloa annetun ase- 54434: tökaaren 20 luvun 9 §:ssä perunkirjoitusvelvol- tuksen säännökset syrjäyttäisivät uhkasakko- 54435: lisuuden laiminlyömisen varalta. Lisäksi yleisil- lain. Uhkasakon asettamistaimivallasta on 54436: lä tuomioistuimilla on katsottu olevan eräissä eräissä tapauksissa säädetty asetuksessa. Tär- 54437: tapauksissa tavanomaisoikeudellinen valta keimmän ryhmän muodostavat eräiden hallin- 54438: asettaa uhkasakko tai teettämisuhka. Tätä val- nonalojen virkamiehiin virkavelvollisuuden 54439: taa on käytetty laissa säänneltyihin tapauksiin täyttämisen tehosteeksi asetettavia uhkasakko- 54440: verrattavissa tilanteissa asettamalla esimerkiksi ja koskevat säännökset. Esimerkiksi vesi- ja 54441: tilintekovelvollisuuden tehosteeksi sakon uhka. ympäristöhallinnosta annetun asetuksen ( 1511 54442: Tuomioistuinkäytännössä ei ole ilmennyt sel- 87) 40 §:n 2 momentin mukaan vesi- ja ympä- 54443: laisia puutteita, että ehdotetun lain soveltami- ristöhallitus voi asettaa uhkasakon virkavelvol- 54444: nen tällaisiin uhkasakkoihin olisi tarkoituksen- lisuuden täyttämisen tehosteeksi. Valitus- 54445: mukaista. oikeutta koskevat säännökset sisältyvät yleensä 54446: Hallintoviranomaisen asettaman uhkasakon erityislakeihin. Asetuksella on kuitenkin kiel- 54447: tuomitseminen saattaa poikkeuksellisesti kuu- letty valittaminen kuluttaja-asiamiehen päätök- 54448: lua yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Täl- sestä (kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuk- 54449: laisesta järjestelystä, jota ei uhkasakon asetta- sen 15 §, 1148/87). 54450: mista ja tuomitsemista koskevien valitusteiden Ennen ehdotetun lain voimaantuloa anne- 54451: eroavaisuuden vuoksi voida yleensä pitää tar- tuissa asetuksissa olevia lakiehdotuksesta poik- 54452: koituksenmukaisena, on säädetty toimenpiteis- keavia säännöksiä sovellettaisiin edelleen. Ase- 54453: tä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain tuksella ei kuitenkaan enää lain voimaantulon 54454: (693/76) 21 ja 28 §:ssä. Lääkintöhallitus voi jälkeen voitaisi säätää uhkasakkolaista poik- 54455: asettaa mainitun lain vastaista t-oimintaa kos- keavalla tavalla. 54456: kevan kiellon ja mainitussa laissa säädetyn 54457: tietojen antamisvelvollisuuden tehosteeksi uh- Voimassa oleva erityislainsäädäntö sisältää 54458: kasakon, jonka tuomitseminen kuuluu yleisen yleensä vain tehosteiden asettamista koskevia 54459: tuomioistuimen toimivaltaan. toimivaltasäännöksiä. Lakiehdotuksen mukai- 54460: Kun uhkasakkoa asetettaessa sovellettaisiin set menettelysäännökset ovat harvinaisia. Jos 54461: uhkasakkolain säännöksiä, olisi myös uhka- -:;amasta asiasta on säädetty sekä uhkasakko- 54462: sakkoa tuomittaessa voitava soveltaa saman laissa että muussa laissa, olisi erikseen selvitet- 54463: lain säännöksiä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen tävä, onko asia tarkoitettu järjestää tyhjentä- 54464: 2 §:n 2 momentissa onkin rajattu lain sovelta- västi erityislaissa. 1ollei näin ole, uhkasakkola- 54465: misalan ulkopuolelle vain ne uhkasakot ja kia voitaisiin soveltaa erityislakia täydentäväs- 54466: muut tehosteet, joiden asettamistaimivalta ti. Esimerkiksi ulkomaalaisten ja eräiden yhtei- 54467: kuuluu yleiselle tuomioistuimelle. söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää 54468: Lakia ei sovellettaisi myöskään ulosottovi- omaisuutta ja osakkeita annetun lain 12 a ja 54469: ranomaisen toimivaltaan kuuluvan tehosteen 13 b §:ssä (408/82) säädettyjen määräaikojen 54470: asettamiseen ja tuomitsemiseen. Ulosottoviran- pituutta määrättäessä voitaisiin ottaa huo- 54471: omaiset jäisivät siten kokonaan lain sovelta- mioon lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentti, jonka 54472: misalan ulkopuolelle. Nykyjärjestelmä toimii mukaan uhkasakko voidaan asettaa siten, että 54473: ulosottoasioissa hyvin. Ulosottolain uudistus- sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mu- 54474: työssä suunnitellaan lisäksi ulosotonhaltijajär- kaan. 54475: jestelmän lakkauttamista. 4 §. Toimivalta. Viranomaisen toimivalta 54476: 3 §. Lain toissijaisuus. Yleislaissa ei voida uhkasakon ja muiden nyt säännellävien tehos- 54477: ottaa huomioon eri hallinnonalojen erityispiir- teiden asettamiseen perustuisi pykälän mukaan 54478: teitä. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan sää- edelleen erityislainsäädäntöön. Myös lakiehdo- 54479: dettäväksi, että lakia sovelletlaisiin erityislain- tuksen 18 §:n 3 momenttiin sisältyy uhkasakon 54480: säädäntöön nähden toissijaisena samalla tavoin asettamista koskeva toimivaltasäännös. Pykälä 54481: kuin hallintomenettelylakia. sisältäisi lisäksi sellaisen yleisen rajoituksen, 54482: Voimassa oleviin erityislakeihin sisältyy la- ettei toimivaltanormeja voitaisi vastedes säätää 54483: kiehdotuksesta poikkeavia säännöksiä muun muutoin kuin lailla. Ennen uhkasakkolain voi- 54484: muassa uhkasakon tuomitsemiseen toimivaltai- maantuloa annetuissa asetuksissa olevia toimi- 54485: sista viranomaisista, muutoksenhausta ja uh- valtasäännöksiä sovellettaisiin kuitenkin edel- 54486: kasakon henkilöllisestä kohdistamisesta. leen lakiehdotuksen 3 §:n nojalla. 54487: 54488: 2 300389K 54489: 10 1990 vp. - HE n:o 63 54490: 54491: Tehosteiden asettaminen kuuluu useimpien koskea myös yksityistä kansalaista siten, että 54492: erityislakien mukaan lääninhallituksen toimi- hänelle olisi myönnettävä asiassa puhevalta. 54493: valtaan. Lääninhallituksella on lisäksi läänin Ratkaisu siitä, onko yksityiselle hakijalle 54494: yleisenä hallintoviranomaisena lääninhallitus- myönnettävä itsenäinen puhevalta vai onko 54495: lain 7 §:n nojalla yleinen toimivalta kysymyk- kirjoitus tai muu yhteydenotto tulkittava vain 54496: sessä olevien tehosteiden asettamiseen. Myös ilmoituksenluonteiseksi tiedonannaksi yksityi- 54497: monilla erityisviranomaisilla on asianomaisten sen havaitsemasta epäkohdasta, jäisi eri oikeu- 54498: lakien nojalla oikeus uhkasakon tai muiden den- ja hallinnonalojen käytännön varaan. 54499: kysymyksessä olevien tehosteiden asettamiseen. 54500: 5 §. Vireillepano. Pykälässä ehdotetaan sää- 54501: dettäväksi asian vireillepanosta. Säännös ei 2 luku. Uhkasakko 54502: kuitenkaan antaisi viranomaiselle tai yksityisel- 54503: le varsinaista vireillepano-oikeutta, jollei sitä Ennen kuin uhkasakko tai muu kysymykses- 54504: olisi sovellettavan erityislain tai yleisten peri- sä oleva tehoste asetetaan, joudutaan ratkaise- 54505: aatteiden nojalla. maan, asetetaanko tehostetta lainkaan vai tyy- 54506: Lakiehdotuksessa tarkoitetun asian panee dytäänkö päävelvoitteen määräämiseen ilman 54507: yleensä vireille asianomaisten säännösten ja sitä. Velvoitteen määrääminen viranomaisen 54508: määräysten noudattamista valvova viranomai- päätöksellä johtuu käytännössä useimmiten sii- 54509: nen. Menettely alkaa tavallisesti valvontaviran- tä, että vapaamuotoiset yritykset saada velvoite 54510: omaisen havaittua epäkohdan tai ulkopuolisen täytetyksi eivät ole johtaneet tulokseen. Yleen- 54511: ilmoituksesta taikka ilmiannosta. Esimerkiksi sä voidaan otaksua, ettei tehosteeton päätös 54512: työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen johda velvoitteen täyttämiseen. Lakiehdotuk- 54513: (954173) 7 §:n 2 momentissa säädetään epä- seen ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi 54514: kohtaa koskevasta työsuojelupäällikön tai työ- ottaa säännöstä siitä, milloin uhkasakko tai 54515: suojeluvaltuutetun ilmoituksesta, jonka joh- muu tehoste olisi asetettava. Tehosteettoman 54516: dosta työsuojeluviranomaisen on tarvittaessa velvoitteen määrääminen on perusteltua erityi- 54517: suoritettava tarkastus. sesti sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa vel- 54518: Vireille panevalle valvontaviranomaiselle, voitteen olemassaolo ja sen sisältö eivät ole 54519: esimerkiksi rakennuslautakunnalle rakennus- lain mukaan täysin riidattomia. Velvoitteen 54520: lain 144 §:n (61/85) nojalla, kuuluu useimmi- määräävä päätös on yleensä valituskelpoinen 54521: ten myös ratkaisuvalta asiassa. Toisaalta rat- ilman uhkaakin, ja toisinaan on ilmeistä, että 54522: kaisuvaltaa käyttävä viranomainen voi oma- velvoite täytetään, kun siitä saadaan lainvoi- 54523: aloitteisesti ottaa asian käsiteltäväkseen vain, mainen ratkaisu. 54524: jos se toimii valvontaviranomaisena. Jollei Harkittaessa tehosteen asettamista on otetta- 54525: näin ole, se voi käsitellä asian vain valvovan va huomioon sovellettavan erityislain säännök- 54526: viranomaisen esityksestä tai yksityisen hake- set. Esimerkiksi kuluttajansuojalain (38178) 2 54527: muksesta. Jo asianomaisista erityissäännöksis- luvun 7 §:n mukaan markkinatuomioistuimen 54528: tä johtuu, etteivät esimerkiksi vesioikeus ja määräämää kieltoa on tehostettava uhkasakol- 54529: markkinatuomioistuin, jotka ovat pääasiassa la, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. 54530: lainkäyttöelimiksi järjestettyjä viranomaisia, Useimmissa erityislaeissa on säädetty ainoas- 54531: voi omasta aloitteestaan ottaa asiaa käsiteltä- taan, että viranomainen "voi" asettaa uhkasa- 54532: väkseen. Myös lääninhallitus toimii eräillä kon tai muun tehosteen. Uhkasakon asettami- 54533: aloilla pelkästään virka-apua antavana yleis- nen on tällöin viranomaisen harkinnassa. 54534: hallintoviranomaisena ilman suoranaisia val- Ehdotus ei sisällä tehosteen valintaa koske- 54535: vontatehtäviä ja -valtuuksia. vaa säännöstä, vaan viranomaisen on harkin- 54536: Myös yksityinen asianosainen, jonka etua tai tansa mukaan valittavava kulloinkin käytettä- 54537: oikeutta asia koskee, voisi panna asian hake- vissä olevista tehosteista soveliain. Samalla 54538: muksella vireille. Vastaavaa ilmaisua on käy- kertaa ei voida käyttää kuin yhtä mahdollisesti 54539: tetty myös hallintomenettelylain 1 §:ssä sekä vaihtoehtoisista tehosteista. Tämä käy ilmi jo 54540: vesilain 21 luvun 3 §:ään ja kalastuslain (286/ erityislakien säännöksistä. 54541: 82) 106 §:ään sisältyvissä vireillepanosäännök- Uhkasakko on ilmeisesti myös vastaisuudes- 54542: sissä. Säännöksen ottamisella lakiin on haluttu sa käytetyin tehoste. Useiden erityislakien mu- 54543: korostaa sitä, että julkiset ja viran puolesta kaan uhkasakko ja teettämisuhka ovat vaihto- 54544: vaivattavat edut voivat monessa tapauksessa ehtoisia. Teettämisuhka saattaa olla uhkasak- 54545: 1990 vp. - HE n:o 63 11 54546: 54547: koa tehokkaampi ja johtaa velvoitteen no- räisesti. Tämän niin sanotun kertauhkasakon 54548: peampaan täyttämiseen jo sen vuoksi, että rinnalle ehdotetaan otettavaksi käyttöön ajan 54549: viranomainen voi, jollei asianosainen täytä kulumisen mukaan kasvava juokseva uhkasak- 54550: päävelvoitetta, huolehtia itse sen täytäntöönpa- ko, jota myös voidaan pitää mainitussa mo- 54551: nosta siten kuin 16 § :ssä ehdotetaan säädettä- mentissa tarkoitettuna markkamääräisenä uh- 54552: väksi. Uhkasakon tuomitseminen aiheuttaa kasakkona. Säännös siitä, että uhkasakko voi- 54553: asianosaiselle myös sakon määräisen kustan- taisiin asettaa joko markkamäärältään kiinteä- 54554: nuksen, jolta vältytään teettämisuhkaa käytet- nä kertauhkasakkona tai ajan kulumisen mu- 54555: täessä. Teettämisuhka saattaa olla uhkasakkoa kaan määräytyvänä juoksevana uhkasakkona, 54556: soveliaampi, kun velvoitettu on varaton. Mikä- olisi ehdotetun pykälän 2 momentissa. Juokse- 54557: li uhkasakko ei johda toivottuun tulokseen tai vaa uhkasakkoa voitaisiin käyttää sellaisen eri- 54558: sen määrä nousee kohtuuttoman korkeaksi, tyislaissa olevan toimivaltasäännöksen nojalla, 54559: uhkasakko voidaan vaihtaa teettämisuhkaan jossa tehosteeksi on säädetty uhkasakko. Juok- 54560: tai keskeyttämisuhkaan, jos niiden asettaminen sevan uhkasakon perusajatuksena on, että uh- 54561: on mahdollista. kasakko asetetaan vain kerran, jolloin sakon 54562: 6 §. Uhkasakon asettaminen. Uhkasakko määrä karttuisi ja se voitaisiin tuomita toistu- 54563: asetettaisiin pykälän 1 momentin mukaan ku- vasti maksettavaksi, kunnes päävelvoite on 54564: ten nykyisinkin määräämällä päävelvoite nou- täytetty. 54565: datettavaksi sakon uhalla. Mikäli samalla pää- Pykälän 3 momentissa on hallintomenettely- 54566: töksellä asetetaan useita itsenäisiä päävelvoit- lain 23 §:ää vastaava säännös päätöksen sisäl- 54567: teita, jokaisen tällaisen päävelvoitteen tehos- löstä. Säännöksen mukaan uhkasakon asetta- 54568: teeksi olisi asetettava erillinen uhkasakko. Hal- mispäätöksessä on selvästi yksilöitävä päävel- 54569: lintomenettelylain 23 §:n mukaisesti päätökses- voite. Päävelvoitteen riittävänä yksilöintinä ei 54570: tä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen voida pitää esimerkiksi määräystä, että työpai- 54571: on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia kan toimitilat tulee saattaa työturvallisuuslain- 54572: on muutoin ratkaistu. Asianosaisen on saatava säädännön edellyttämään kuntoon, vaan vel- 54573: tietää, mikä seuraamus on odotettavissa jokai- voitetulle on tarkemmin ilmoitettava havaitut 54574: sen päätökseen sisältyvän eri velvoitteen lai- epäkohdat ja niiden korjaamiseksi asetetut 54575: minlyönnistä. Ehdotettu säännös on tarpeen vaatimukset. 54576: myös sen vuoksi, että mahdollinen muuotaran- Uhkasakon asettamiseen liittyy päävelvoit- 54577: gaistus on voitava määrätä täyttämättä jäänei- teen täyttämistä koskevan ajankohdan määrää- 54578: siin velvoitteisiin kohdistuvan uhkasakon osal- minen. Viranomaisen käsky on yleensä täytet- 54579: ta, jos kaikkia velvoitteita ei ole täytetty. tävä tiettyyn ajankohtaan mennessä. Sen sijaan 54580: Säännös rajoittaisi yhteisen uhkasakon aset- kieltoa on tavallisesti noudatettava heti tai 54581: tamista vain silloin, kun eri velvoitteet ovat määrätystä, tulevasta ajankohdasta lähtien. 54582: toisiinsa nähden itsenäisiä. Sitä, milloin kysees- Kysymyksessä saattaa olla myös päävelvoitteen 54583: sä on itsenäinen päävelvoite, ei voida määritel- täyttäminen määrättynä ajankohtana, kuten 54584: lä yleisesti. Laadultaan erilaiset päävelvoitteet, veivoitetun määrääminen saapumaan tiettynä 54585: kuten rakennuksen palauttaminen kaavan mu- päivänä pidettävään lautakunnan kokoukseen. 54586: kaiseen käyttötarkoitukseen ja saman raken- Julkisen edun vuoksi päävelvoite on voitava 54587: nuksen korjaaminen, ovat usein itsenäisiä pää- määrätä täytettäväksi heti tai lyhyessä määrä- 54588: velvoitteita. Epäitsenäisinä, toisiinsa liittyvinä ajassa. Toisaalta määräajan pituutta harkit- 54589: päävelvoitteina voitaisiin pitää esimerkiksi työ- taessa on otettava huomioon myös velvoitetta- 54590: paikan sosiaalitilojen varustamista suihkuilla van asema. Määräaikaa koskevien yleisten har- 54591: ja vaatekaapeilla. Kuluttajansuoja-asioissa kintaperusteiden on siten oltava riittävän jous- 54592: saattavat kielletyt markkinointimenettelyt olla tavia. Päävelvoitteen laadulla ja laajuudella 54593: sellaisen toimintakokonaisuuden osia, että eri tarkoitetaan lähinnä vaadittujen toimien to- 54594: kieltojen tehosteeksi on perusteltua asettaa yh- teuttamiseen kuluvaa aikaa ja velvoitteen täyt- 54595: teinen uhkasakko. Päävelvoitteen itsenäisyys- tämisen kiireellisyyttä. Velvoitetulla on oltava 54596: vaatimusta tulisi tulkita joustavasti. Jos asia tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa asetettua 54597: on epäselvä, olisi eri velvoitteiden tehosteeksi määräaikaa. Päävelvoitteen noudattamismah- 54598: syytä asettaa erilliset uhkasakkonsa. dollisuudella tarkoitettaisiin myös veivoitetun 54599: Uhkasakko määrätään nykyisin rikoslain 2 käytettävissä olevia taloudellisia ja teknisiä 54600: luvun 4 b §:n 2 momentin nojalla markkamää- voimavaroja. Jos esimerkiksi tiettyjen korjaus- 54601: 12 1990 vp. - HE n:o 63 54602: 54603: toimien toteuttamiseksi on varattu määrärahat Uhkasakko kohdistetaan käytännössä usei- 54604: seuraavan vuoden talousarviossa, on tämä syy- siin henkilöihin tai yhteisöihin esimerkiksi sil- 54605: tä ottaa huomioon korjaustoimien täyttämistä loin, kun päätös sisältää yhteisomistajien kiin- 54606: koskevan määräajan pituutta määrättäessä. teistön korjaamisvelvoitteen. Kullekin osa- 54607: Säännöksessä tarkoitettu muu asiaan vaikutta- omistajalle olisi pykälän 1 momentin mukaan 54608: va seikka voisi olla esimerkiksi aika, joka asetettava erillinen uhkasakko. Useille ei voida 54609: purettavaksi määrätyn rakennuksen vuokralai- asettaa yhteistä uhkasakkoa, koska uhkasakon 54610: selle on kohtuudella varattava uuden asunnon suuruus on mitoitettava kunkin velvoiteHavan 54611: hankkimista varten. maksukyvyn mukaan. 54612: Määräajan pituutta harkittaessa on otettava Uhkasakko voidaan asettaa myös yhteisölle 54613: huomioon se, ettei määräaika voi alkaa ennen tai säätiölle. Myös itsenäisiä julkisoikeudellisia 54614: kuin uhkasakon asettamispäätös on annettu laitoksia olisi pidettävä laissa tarkoitettuina 54615: velvoitetulle tiedoksi. yhteisöinä. Yhteisö voidaan tuomita maksa- 54616: 7 §. Uhkasakon kohdistaminen. Uhkasakon maan uhkasakko. Sen sijaan sakon muunta- 54617: asettamista koskevissa säännöksissä on usein rangaistus ei tule kysymykseen. 54618: ilmaistu joitakin päätöksen kohdetta koskevia Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vakiintu- 54619: edellytyksiä kuten, että velvoitettava on rikko- neen käytännön mukaisesti, että yhteisöä kos- 54620: nut asianomaisia aineellisia säännöksiä tai lu- keva uhkasakko voidaan kohdistaa joko yhtei- 54621: paehtoja. Toisinaan taas on ilmaistu henkilö- söön itseensä tai sen päätösvaltaa käyttävän 54622: ryhmä, johon kohteen on kuuluttava, kuten toimielimen, kuten hallituksen jäseniin. Uhka- 54623: työnantaja, elinkeinonharjoittaja tai tontin- sakkoa ei voitaisi kuitenkaan samanaikaisesti 54624: omistaja. Yleisiä säännöksiä ei ole siitä, kehen kohdistaa sekä yhteisöön että sen toimielimen 54625: uhkasakko voidaan kohdistaa. Käytännössä on jäseniin. Päätösvaltaa käyttävän toimielimen 54626: ollut usein epäselvää, keneen uhkasakko voi- jäseniin rinnastettaisiin myös toimitusjohtaja 54627: daan kohdistaa silloin, kun kysymys on esimer- tai vastaavassa asemassa oleva muu henkilö, 54628: kiksi yhteisöä koskevasta velvoitteesta. Sen kuten osuuskunnan hallinnon hoitaja tai sää- 54629: vuoksi lakiehdotukseen on otettu säännös uh- tiön asiamies. Näissäkin tapauksissa kohdehen- 54630: kasakon kohdistamisesta. kilöllä tulee 1 momentin mukaisesti olla oikeu- 54631: Pykälän 1 momentin mukaan uhkasakko dellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudat- 54632: voitaisiin kohdistaa vain sellaiseen asianosai- taa päävelvoitetta. 54633: seen, jolla on sekä oikeudellinen että tosiasial- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- 54634: linen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. väksi valtiota koskevan päävelvoitteen ja uhka- 54635: Oikeudellisella mahdollisuudella tarkoitettai- sakon kohdistamisesta. Uhkasakko voitaisiin 54636: siin esimerkiksi oikeudellista perustetta hallita kohdistaa joko valtioon itseensä tai sen puoles- 54637: kiinteistöä, jonka korjaamisvelvoitteesta on ta siihen viranomaiseen, jonka velvollisuuksiin 54638: kysymys. Uhkasakkoa ei siten voitaisi kohdis- asianomaista hallinnonalaa koskevien säännös- 54639: taa kiinteistönomistajaan, joka on rikkonut ten mukaan epäkohdan korjaaminen kuuluu. 54640: rakennusluvan ehtoja, jos hän on jo myynyt Viranomaisen veivoittaminen edellyttäisi lisäk- 54641: kiinteistön ja luovuttanut sen hallinnan toisel- si, että sillä on oikeus käyttää valtion puheval- 54642: le. Maanomistajaa ei voitaisi myöskään vel- taa asiassa. Jos toimimisvelvollisen ja samalla 54643: voittaa purkamaan vuokralaisen omistamaa lu- valtion puhevallan käyttöön oikeutetun viran- 54644: vatonta rakennusta vuokralaisen vuokrasopi- omaisen selvittäminen on ongelmallista, velvoi- 54645: muksen nojalla hallitsemaita maalta, koska te on yleensä syytä kohdistaa valtioon itseensä. 54646: maanomistajana ei olisi omankäden oikeuteen Valtion puhevallan käyttö kuuluu lääninhalli- 54647: syyllistymätiä välitöntä oikeudellista mahdolli- tukselle, jollei muuta puhevallan käyttöön oi- 54648: suutta täyttää päävelvoitetta. Rakennuksen keutettua viranomaista ole. Toimimisvelvolli- 54649: purkuvelvoite ja uhkasakko olisi tällöin koh- sen viranomaisen nimeäminen saattaa lisätä 54650: distettava luvattomasti rakentaneeseen vuokra- päätöksen tehoa ja korostaa virkamiesten vas- 54651: laiseen. tuuta. Asiallisesti uhkasakko koskisi tällöinkin 54652: Tosiasiallinen mahdollisuus merkitsisi esi- viime kädessä valtiota itseään viranomaisen 54653: merkiksi sitä, että uhkasakkoa ei voitaisi koh- toimiessa valtion puolesta. Jos kysymyksessä 54654: distaa siihen, joka asevelvollisuuden suoritta- on valtioenemmistöinen osakeyhtiö taikka val- 54655: misen tai sairauden vuoksi ei voi suorittaa tion itsenäinen teollisuus- tai muu laitos, jolla 54656: hänen itsensä tehtäviksi edellytettyjä toimia. on oma hallintonsa ja varallisuuspiirinsä, uh- 54657: 1990 vp. - HE n:o 63 13 54658: 54659: kasakan kohdistamisessa sovellettaisiin pykä- ka purkuvelvoitteesta on kysymys, lainkaan 54660: län 2 momentin yhteisöä koskevia säännöksiä. vaatinut lupaa tai onko elinkeinonharjoittaja 54661: 8 §. Uhkasakon suuruus. Uhkasakon asetta- velvollinen esittämään viranomaisen vaatimat 54662: misen tarkoituksena on taivuttaa velvoitettu tiedot tai asiakirjat, kysymys ei ole niinkään 54663: noudattamaan päävelvoitetta. Uhkasakon suu- velvoitettavan vastustuksesta, vaan päävelvoi- 54664: ruus on harkittava siten, että sen voidaan tetta koskevasta erimielisyydestä. Tällöin ase- 54665: olettaa johtavan päävelvoitteen täyttämiseen. tettavan uhkasakon määrä voisi olla tavallista 54666: Määrä harkitaan käytännössä yksittäistapauk- pienempi, kunnes lainvoimainen ratkaisu pää- 54667: sittain, vaikka eräillä aloilla noudatetaan mel- velvoitteesta on annettu. 54668: ko kaavamaista käytäntöä. 9 §. Juokseva uhkasakko. Juokseva uhka- 54669: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tärkeim- sakko asetettaisiin määräämällä ensin uhkasa- 54670: mistä uhkasakon suuruuteen vaikuttavista sei- kon peruserä samaan tapaan kuin kertauhka- 54671: koista. Säännöstä sovellettaisiin sekä kertauh- sakko. Tämän lisäksi asetettaisiin lisäerä jokai- 54672: kasakkoon että juoksevaan uhkasakakkoon. sen sellaisen päätöksessä ilmoitettavan ajanjak- 54673: Suuruutta harkittaessa olisi ensinnäkin otetta- son varalle, jonka kuluessa päävelvoitetta ei 54674: va huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus. ole noudatettu. Tällaista ajanjaksoa kutsuttai- 54675: Tällä tarkoitetaan velvoitteen täyttämiseen liit- siin uhkasakkojaksoksi. Uhkasakkojakso voisi 54676: tyvän julkisen edun tärkeyttä ja kiireellisyyttä olla esimerkiksi varsinaisen määräajan päätty- 54677: sekä vaadittavien toimien laajuutta ja kalleut- mistä seuraava määräpäivien, -viikkojen tai 54678: ta. Esimerkiksi paloturvallisuutta tai kulutta- -kuukausien ajanjakso. Uhkasakkojakso voi- 54679: jan terveyttä vaarantava menettely on voitava taisiin määritellä myös muulla yksiselitteisellä, 54680: kieltää jo alun alkaen riittävän suurella uhka- päävelvoitteen täyttämisoloihin liittyvällä ta- 54681: sakolla. Jos vaadittavat toimet edellyttävät kal- valla. 54682: liita korjaus- tai muutostöitä, tehosteena ei JO§. Uhkasakon tuomitseminen. Pykälän 1 54683: olisi käytettävä niin pientä uhkasakkoa, että se momentin mukaan uhkasakon tuomitseminen 54684: muutostöiden vaatimien kustannusten vuoksi kuuluu samalle viranomaiselle, joka on sen 54685: houkuttelee päätöksen noudattamatta jättämi- asettanut. Menettely on oikeuskäytännössä va- 54686: seen. kiintunut. Ehdotus vastaa myös useimpien eri- 54687: Toiseksi olisi otettava huomioon veivoitetun tyislakien mukaista sääntelyä. Tästä poikkea- 54688: maksukyky. Julkisen edun tärkeys ja päävel- vat erityissäännökset jäisivät lain toissijaisuu- 54689: voitteen täyttämisen kiireellisyys saattavat olla den vuoksi edelleen sovellettaviksi. Kysymys 54690: syynä siihen, että on perusteltua käyttää vei- siitä, mille viranomaiselle voidaan antaa uhka- 54691: voitetun maksukykyyn nähden korkeaa uhka- sakon asettamistaimivalta ja voiko tuomitsemi- 54692: sakkoa. nen kuulua samalle viranomaiselle, ratkaistai- 54693: Vaikka maksukyky on yksi uhkasakon suu- siin myös tulevaisuudessa asianomaisissa eri- 54694: ruuteen vaikuttava tekijä, tarkoituksena ei ole, tyislaeissa niiden tavoitteet ja oikeusturvanäkö- 54695: että Velvoitettavan maksukyky olisi yksityis- kohdat sekä niissä säädettyjä tehtäviä hoitava 54696: kohtaisesti selvitettävä jo uhan asettamisvai- viranomaisorganisaatio huomioon ottaen. 54697: heessa. Uhkasakon määrää koskeva ratkaisu Tuomitsemiseen toimivaltaisesta viranomai- 54698: voitaisiin tehdä käytettävissä olevien tietojen sesta tarvittaisiin erityislaissa säännös vain sil- 54699: perusteella. Määrää voitaisiin tarvittaessa alen- loin, kun poikettaisiin lakiehdotuksen 10 § :n 54700: taa tuomitsemisen yhteydessä. yleisestä säännöksestä. 54701: Uhkasakon määrää harkittaessa olisi ehdo- Uhkasakon tuomitsemisen ensimmatsenä 54702: tuksen mukaan otettava huomioon myös muut edellytyksenä olisi luonnollisesti, ettei päävel- 54703: asiaan vaikuttavat seikat. Tällainen olisi esi- voitetta ole asettamispäätöksessä määrättynä 54704: merkiksi velvoitettavan osoittama vastustus. aikana noudatettu. Mikäli kysymys on määräh 54705: Mikäli päävelvoitetta ei ole täytetty ja uhka- tyyn aikaan mennessä täytettävästä päävelvoit- 54706: sakko joudutaan asettamaan myöhemmin uu- teesta, esimerkiksi rakennuksen purkamisesta, 54707: delleen, vastustus on pääasiallinen syy siihen, uhkasakko voitaisiin tuomita maksettavaksi, 54708: että uusi uhkasakko asetetaan tavallisesti aikai- kun määräaika on päättynyt. Jos on kysymys 54709: sempaa korkeampana. Myös päävelvoitteen tietyn ajankohdan jälkeen tulevaisuudessa nou- 54710: selvyys ja riidattomuus voidaan ottaa huo- datettavaksi määrätystä päävelvoitteesta, esi- 54711: mioon. Mikäli velvoitettava pitää perustellusti merkiksi markkinatuomioistuimen määräämäs- 54712: epäselvänä, onko esimerkiksi rakennelma, jon- tä kiellosta, uhkasakko voitaisiin tuomita heti 54713: 14 1990 vp. - HE n:o 63 54714: 54715: sen jälkeen, kun sanottua kieltoa on määrä- väksi, että asettaruispäätöksen on oltava lain- 54716: ajan päätyttyä ensi kerran rikottu. voimainen. Valituksella on muutoksenhausta 54717: Pykälästä ilmenee, että uhkasakkoa ei tuo- hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momen- 54718: mita, vaikka päävelvoite on täytetty vasta ase- tin (389/68) mukaan siirtävä vaikutus päätök- 54719: tetun määräajan jälkeen. Tämä vastaa vallitse- sen täytäntöönpanokelpoisuuteen. Saman py- 54720: vaa oikeuskäytäntöä. Uhkasakon tarkoitukse- kälän 2 momentin mukaan päätös voidaan 54721: na on saada asianomainen noudattamaan vel- valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jos 54722: voitetta. Asetetun määräajan laiminlyöntiä ei siten on laissa tai asetuksessa säädetty taikka 54723: voida pitää riittävänä perusteluna sakon tuo- niiden nojalla määrätty tai jos päätös on luon- 54724: mitsemiselle enää velvoitteen täyttämisen jäl- teeltaan sellainen, että se on heti pantava 54725: keen. Velvoitteen täyttäminen vasta tuomitse- täytäntöön taikka jos päätöksen täytäntöönpa- 54726: mispäätöksen jälkeen ei sen sijaan vapauttaisi noa yleisen edun vuoksi ei voida siirtää tuon- 54727: jo tuomitun uhkasakon suorittamisesta. nemmaksi. 54728: Uhkasakkoa ei voitaisi tuomita maksetta- Monissa laeissa on erikseen säädetty lainvoi- 54729: vaksi, jos päävelvoitteen noudattamatta jättä- maa vailla olevan päätöksen noudattamisesta. 54730: miseen on esitetty pätevä syy. Tällainen syy Esimerkiksi maa-aineslain 21 §:n 2 momentin 54731: olisi esimerkiksi se, että velvoitetulta on puut- mukaan rakennuslautakunta voi asettaessaan 54732: tunut tosiasiallinen tai oikeudellinen mahdolli- sanotun lain 14 §:n nojalla päävelvoitteen ja 54733: suus noudattaa päävelvoitetta. Jos esimerkiksi uhkasakon määrätä päätöksen noudatettavaksi 54734: paloturvallisuutta parantavia toimia ei ole voi- ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jos pää- 54735: tu tehdä asetetussa määräajassa rakennuslupa- töstä on laissa olevan erityissäännöksen mu- 54736: käsittelyn viivästyttyä velvoitetusta riippumat- kaan heti noudatettava tai viranomainen on 54737: tomista syistä, uhkasakkoa ei voitaisi tuomita erityislain tai muutoksenhausta hallintoasioissa 54738: maksettavaksi. Pätevänä syynä päävelvoitteen annetun lain 14 §:n nojalla määrännyt, että 54739: noudattamatta jättämiseen voisi olla myös olo- päätös pannaan täytäntöön valituksesta huoli- 54740: suhteiden muutos. Mikäli esimerkiksi työmene- matta, uhkasakko voidaan tuomita maksetta- 54741: telmää koskevan työsuojeluvelvoitteen noudat- vaksi, vaikka asettaruispäätöksestä tehty vali- 54742: tamisen tiedetään käyvän tarpeettomaksi työn- tus on lainvoimaisesti ratkaisematta. 54743: antajan muutettua asianomaisen työvaiheen Päätös on yleensä heti lainvoimainen, jos 54744: koneellisesti suoritettavaksi, uhkasakkoa ei muutoksenhaku on kielletty. Esimerkiksi vero- 54745: tuomittaisi. tuslain 142 §:n (1002/77) 2 momentin mukaan 54746: Uhkasakon tuomitsemisen yhteydessä voi- uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen 54747: daan oikeuskäytännön mukaan tutkia myös ei saa hakea muutosta. Oikeuskäytännössä on 54748: asettaruispäätöksen lainmukaisuus. Jos tällöin katsottu, että tällainen valituskielto ei kohdistu 54749: todetaan, että laillisia edellytyksiä uhkasakon päävelvoitteeseen vaan ainoastaan sakon uhan 54750: asettamiselle ei ole ollut, uhkasakkoa ei tuomi- asettamiseen. Valitus on tutkittu päävelvoitet- 54751: ta maksettavaksi. Yleensä on kuitenkin katsot- ta, asiakirjojen esittämistä koskevalta osalta 54752: tu, että viranomaisen ei ole omasta aloittees- esimerkiksi verohallituksen päätöksestä, jolla 54753: taan perusteellisesti tutkittava asettaruispäätök- pankki oli sakon uhalla velvoitettu eräiden 54754: sen lainmukaisuutta. Tutkiruisvelvollisuus on asiakirjojen esittämiseen. Asettaruispäätös ei 54755: raJOitettu asettaruispäätöksen muodolliseen ole siten lainvoimainen ennen kuin valitusaika 54756: moitteettomuuteen ja siihen, onko velvoitetta on kulunut umpeen tai valitus on lainvoimai- 54757: noudatettu sekä siihen, onko esitettyjä laimin- sesti ratkaistu. Valituskieltoa koskevat sään- 54758: lyönnin syitä pidettävä pätevinä. Laajempi nökset on useimmiten laadittu siten, että uhka- 54759: asettaruispäätöksen lainmukaisuuden tutkimi- sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa 54760: nen viran puolesta saattaa olla aiheellista sil- hakea erikseen muutosta. Haettaessa muutosta 54761: loin, kun uhkasakon tuomitseminen kuuluu päävelvoitteeseen voidaan tällöin hakea samal- 54762: muulle kuin uhan asettaneelle viranomaiselle la muutosta myös uhkasakon asettamiseen ja 54763: tai kun uhkasakon asettaneen viranomaisen sen määrään, eikä päätös ole tällöinkään heti 54764: päätökseen ei valituskiellon vuoksi ole voitu lainvoimainen. 54765: hakea muutosta. Juokseva uhkasakko voisi nousta hyvinkin 54766: Uhkasakon asettaruispäätökseen haetaan korkeaksi, jos myös viranomainen on passiivi- 54767: usein muutosta. Pykälän 1 momentissa ehdote- nen. Kohtuuttoman suureksi noussut uhkasak- 54768: taan tältä varalta selvyyden vuoksi säädettä- ko voitaisiin tuomita asetettua pienempänä 54769: 1990 vp. - HE n:o 63 15 54770: 54771: lakiehdotuksen 11 §:n nojalla. Tätä ei ole pi- rätty maksettavaksi asetetun suuruisena esi- 54772: detty riittävänä, vaan pykälän 2 momentissa merkiksi silloin, kun työsuojeluviranomaisen 54773: ehdotetaan erikseen rajoitettavaksi tuomitta- määräämät sosiaalitilat oli järjestetty noin 20 54774: van juoksevan uhkasakon määrää. Lisäeristä työntekijälle työpaikan yli sadasta työntekijäs- 54775: voitaisiin kerralla tuomita maksettavaksi enin- tä. 54776: tään kolme kertaa peruserän suuruinen sum- Uhkasakko voitaisiin tuomita asetettua pie- 54777: ma. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeaisi- nempänä myös veivoitetun maksukyvyn mer- 54778: vat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alka- kittävän alentumisen vuoksi. Vähäinen maksu- 54779: neet ennen kuin juokseva uhkasakko tuomi- kyvyn heikentyminen ei aiheuttaisi uhkasakon 54780: taan maksettavaksi. Jos uhkasakon peruseräksi pienentämistä, koska maksukyky olisi lakieh- 54781: on määrätty esimerkiksi 2 000 markkaa ja dotuksen 8 §:n mukaan vain yksi uhkasakon 54782: lisäeriksi 1 000 markkaa kuukautta kohden, suuruuteen vaikuttava tekijä. 54783: voitaisiin uhkasakkoa ensimmäistä kertaa tuo- Uhkasakko voitaisiin tuomita asetettua pie- 54784: mittaessa määrätä maksettavaksi peruserä nempänä myös muun perustellun syyn vuoksi. 54785: 2 000 markkaa ja lisäeristä 6 000 markkaa eli Tällainen syy olisi esimerkiksi se, että uhkasak- 54786: yhteensä 8 000 markkaa. Mikäli uhkasakko ko on alunperin asetettu määrältään liian kor- 54787: olisi noussut siihen enimmäismäärään, joka keaksi. 54788: kerralla voidaan tuomita, mutta tuomitsemi- 54789: 12 §. Uuden uhkasakon asettaminen. Kun 54790: seen kuluu aikaa, väliaikana kertyneitä rauen- 54791: uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, asetetaan 54792: neita eriä ei voitaisi myöhemminkään tuomita 54793: samalla tavallisesti uusi aikaisempaa suurempi 54794: maksettaviksi. Uhkasakko alkaisi tuomitsemi- 54795: uhkasakko. Pykälän 1 momentti koskisi tätä 54796: sen jälkeen kuitenkin juosta uudelleen, ja se 54797: tilannetta. Säännös tulisi sovellettavaksi lähin- 54798: voitaisiin uutta asettamispäätöstä tekemättä 54799: nä kertauhkasakkoa käytettäessä. 54800: tuomita jälleen maksettavaksi. Uhkasakkoa 54801: uudelleen tuomittaessa ei kuitenkaan voitaisi Useiden peräkkäisten uhkasakkojen asetta- 54802: tuomita enää peruserää, vaan ainoastaan 9 §:n minen ei ole velvoitettavan oikeussuojan kan- 54803: nojalla määrättyjen lisäerien osuus. nalta perusteltua, ellei uhkasakon tuomitsemis- 54804: Pykälän 3 momentti sisältäisi viittauksen ta välillä ratkaista. Tämän vuoksi ehdotetaan, 54805: maksettavaksi tuomitun uhkasakon täytän- että uusi uhkasakko voitaisiin asettaa vasta sen 54806: töönpanosta ja muuntorangaistuksesta erik- jälkeen, kun aikaisemmin asetetun uhkasakon 54807: seen annettuihin säännöksiin. Tällaisia sään- tuomitsemisesta on päätetty. Jos uhkasakon 54808: nöksiä on rikoslain 2 luvun 5 §:ssä ja 8 luvun asettaminen ja tuomitseminen kuuluvat samal- 54809: 11 ja 14 §:ssä sekä sakkorangaistuksen täytän- le viranomaiselle, uusi uhkasakko voitaisiin 54810: töönpanosta annetussa laissa ja sakkorangais- asettaa jo samalla päätöksellä, jolla aikaisempi 54811: tuksen täytäntöönpanosta annetussa asetukses- uhkasakko tuomitaan. Mikäli uhkasakon aset- 54812: sa. taminen kuuluu toimivaltasäännösten mukaan 54813: 11 §. Uhkasakon tuomitseminen asetettua eri viranomaiselle, uutta uhkasakkoa ei olisi 54814: pienempänä. Uhkasakon tuomitseminen asete- mahdollista asettaa tuomitsemisen yhteydessä, 54815: tun suuruisena ei ole kaikissa tapauksissa koh- vaan vasta myöhemmin viranomaisen saatua 54816: tuullista. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tiedon uhkasakon tuomitsemisesta. 54817: perusteista, joiden nojalla uhkasakko voitaisiin Uuden uhkasakon asettaminen ei edellyttäi- 54818: tuomita asetettua pienempänä. Ehdotettu sään- si, että edellinen uhkasakko on tuomittu mak- 54819: nös antaisi tuomitsemisesta päättävälle viran- settavaksi. Päävelvoitteen täyttämättä jättämi- 54820: omaiselle laajan harkinnanvallan ottaa huo- selle saattaa olla ollut hyväksyttävä syy. Uusi 54821: mioon kulloinkin ratkaistavan asian edellyttä- uhkasakko voitaisiin asettaa myös siitä huoli- 54822: mät uhkasakon määrän alentamista puoltavat matta, että aikaisemmin asetetun uhkasakon 54823: seikat. tuomitsemista koskevaan päätökseen on haettu 54824: Käytännössä tärkein peruste on velvoitteen muutosta. 54825: osittainen täyttäminen. Alentamiskynnyksen Käytännössä saattaa uhkasakon asettamisen 54826: tulisi olla verraten korkea. Säännöstä ei olisi jälkeen selvitä, että edellytykset sen tuomitse- 54827: tulkittava kaavamaisesti siten, että velvoitteen miselle tulevat puuttumaan. Uuden uhkasakon 54828: täyttäminen esimerkiksi yhdeltä viidesosalta ai- asettaminen ei välttämättä vaatisi aikaisemman 54829: heuttaisi uhkasakon määrän vastaavan alenta- uhkasakon tuomitsemista koskevan asian saat- 54830: misen. Oikeuskäytännössä uhkasakko on mää- tamista erikseen ratkaistavaksi, vaan uhkasak- 54831: 16 1990 vp. - HE n:o 63 54832: 54833: ko voitaisiin asettaa uudestaan pykälän 2 mo- 26 §:ää vastaten ilmeisen väärä lain soveltami- 54834: mentin nojalla. nen. 54835: Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai Asia voitaisiin säännöksen mukaan käsitellä 54836: puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen vää- uudelleen joko kokonaan tai osittain. Osittai- 54837: rään lain soveltamiseen, ratkaisun tehnyt vi- nen uudelleen käsitteleminen voisi koskea esi- 54838: ranomainen voi hallintomenettelylain 26 §:n merkiksi päävelvoitteen täyttämisen aikaa. Täl- 54839: nojalla poistaa virheellisen päätöksensä ja rat- löin aikaisempi päätös olisi vastaavasti poistet- 54840: kaista asian uudelleen. Uhkasakkolain sovelta- tava vain uudelleen käsitellyitä osin, ja se jäisi 54841: misalalla saattaa esiintyä muitakin syitä, joiden muuten entisen sisältöisenä voimaan. 54842: johdosta asian uudelleen käsittelemistä on pi- Uhkasakon asettanut viranomainen voisi kä- 54843: dettävä perusteltuna. Päävelvoite asetetaan sitellä uudelleen sekä lainvoimaisella että lain- 54844: usein julkisen edun vaatimuksesta. Aikaisem- voimaa vailla olevalla päätöksellä ratkaiseman- 54845: paa päätöstä olisi voitava muuttaa myös sa asian. Uusi ratkaisu voitaisiin antaa myös 54846: asianosaisen vahingoksi, mikä hallintomenette- ennen päävelvoitteen täyttämiselle asetetun 54847: lylain mukaan ei ole yleensä mahdollista, kos- määräajan päättymistä. Jos aikaisempaan pää- 54848: ka asiavirhettä ei saa korjata asianosaisen tökseen on haettu muutosta ja valitusviran- 54849: suostumuksetta. Pykälän 2 momentissa ehdo- omainen on ratkaissut asian, tehtyä lainkäyttö- 54850: tetaan tämän vuoksi säädettäväksi aikaisem- päätöstä on luonnollisesti noudatettava. Jos 54851: man päätöksen poistamisesta ja asian uudel- valitus on vielä ratkaisematta, uudelleen käsit- 54852: leen käsittelemisestä osittain hallintomenettely- telemisestä olisi ilmoitettava ja päätös toimitet- 54853: lain 26 §:stä poikkeavana tavalla. Erityissään- tava muutoksenhakuviranomaiselle samoin 54854: nöksenä ehdotettu säännös syrjäyttäisi hallin- kuin hallintomenettelylain 26 §: ää sovellettaes- 54855: tomenettelylain 26 §:n. sa. 54856: Säännös rinnastulSl hallintomenettelylain 13 §. Uhkasakon vanhentuminen. Viran- 54857: 26 §:n mukaiseen asiavirheen korjaamismenet- omaiselta voidaan vaatia, ettei uhkasakon tuo- 54858: telyyn sikäli, että päätöksen muuttaminen voisi mitsemista tarpeettomasti pitkitetä. Muussa ta- 54859: koskea sekä lainvoimaisia että lainvoimaa vail- pauksessa myös velvoitettu saattaa perustellusti 54860: la olevia päätöksiä. Asia voitaisiin ratkaista olettaa, että viranomainen on luopunut vaati- 54861: uudelleen veivoitetun kannalta sekä ankaram- masta velvoitteen täyttämistä tai on hyväksy- 54862: min että lievemmin, esimerkiksi määräaikaa nyt mahdollisen osittaistäytön. Tämän vuoksi 54863: pidentäen. Säännös mahdollistaisi tällöin jous- pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uhkasakon 54864: tavan korjausmenettelyn ja voisi vähentää tuomitsemiselle kahden vuoden vanhentumisai- 54865: muutoksenhaun tarvetta. Asian uudelleen kä- ka. 54866: sittelemisessä olisi noudatettava uhkasakon Vanhentumisaika alkaisi kulua päävelvoit- 54867: asettamista koskevia menettelysäännöksiä. teen täyttämistä koskevan määräajan päätty- 54868: Perusteena asian uudelleen ratkaisemiselle misestä silloin, kun velvoitetta on noudatettava 54869: olisi ensinnäkin olosuhteiden muuttuminen. tiettynä ajankohtana tai päätöksessä mainit- 54870: Esimerkiksi kaavoituksen muutoksista voi joh- tuun ajankohtaan mennessä. Jollei tuomitse- 54871: tua, ettei asetettu velvoite alkuperäisen sisältöi- mista koskevaa vaatimusta annettaisi velvoite- 54872: senä vastaa enää tarkoitustaan. Toisena perus- tulle tiedoksi ennen vanhentumisajan päätty- 54873: teena olisi se, että asiaan on saatu olennaista mistä, uhkasakko olisi asetettava uudelleen. 54874: uutta selvitystä. Esimerkiksi tapahtuneen rik- Mikäli päävelvoitetta, esimerkiksi markkina- 54875: komuksen oletettua suuremmat vahinkovaiku- tuomioistuimen määräämää kieltoa, on nouda- 54876: tukset saattavat edellyttää entisen päävelvoit- tettava tietystä ajankohdasta alkaen tulevai- 54877: teen muuttamista tai sen määräämistä täytettä- suudessa, vanhentumisaika alkaisi siitä, kun 54878: väksi aikaisempaa lyhyemmässä määräajassa. velvoitetta on viimeksi rikottu. Asetettu velvoi- 54879: Käytännössä asian uudelleen käsittelemisen te ja uhkasakko eivät kuitenkaan raukeaisi. 54880: tarve aiheutuu useimmiten olosuhteiden muut- Säännös merkitsisi kieltojen osalta ainoastaan 54881: tumisesta tai uudesta selvityksestä. Kuitenkin sitä, että uhkasakkoa ei voitaisi tuomita mak- 54882: saattaa esiintyä myös sellaisia tilanteita, joissa settavaksi kahta vuotta vanhempien rikkomus- 54883: viranomainen on erehdyksen tai muun syyn ten vuoksi. 54884: vuoksi tehnyt virheellisen päätöksen. Tämän Vanhentumisaika laskettaisiin asettamispää- 54885: vuoksi kolmantena perusteena asian uudelleen töksessä mainitun määräajan päättymisestä, 54886: käsittelemiselle olisi hallintomenettelylain jollei määräaikaa ole erikseen pidennetty. Jos 54887: 1990 vp. - HE n:o 63 17 54888: 54889: uhkasakon asettamispäätökseen on haettu uudelleen lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentissa 54890: muutosta, valitusviranomainen usein pidentää säädetyin edellytyksin. 54891: kysymyksessä olevaa määräaikaa. Vanhentu- 15 §. Teettämis- ja keskeyttämisuhan mää- 54892: misaika laskettaisiin tällöin valitusviranomai- rääminen täytäntöön pantavaksi. Kuten uhka- 54893: sen päätöksessä mainitusta päävelvoitteen täyt- sakkoa myös teettämis- ja keskeyttämisuhkaa 54894: tämisajankohdan päättymisestä. Pykälässä eh- koskeva päätöksentekomenettely ehdotetaan 54895: dotetaan lisäksi selvyyden vuoksi säädettäväk- säädettäväksi kaksivaiheiseksi. Teettämis- ja 54896: si, ettei vanhentumisen määräaika alkaisi kulua keskeyttämisuhan täytäntöönpanon edellytyk- 54897: ennen kuin asettamispäätöksestä tehty valitus set ratkaistaisiin erikseen valituskelpoisella 54898: on lainvoimaisesti ratkaistu. päätöksellä. Uhkasakon tuomitsemista vastaisi 54899: Pykälä koskisi myös juoksevaa uhkasakkoa. teettämisuhan tai keskeyttämisuhan määräämi- 54900: Myös sen maksettavaksi tuomitsemista koske- nen täytäntöön pantavaksi. Ehdotus merkitsisi 54901: va vaatimus olisi annettava velvoitetulle tie- tältä osin muutosta nykyiseen käytäntöön, sillä 54902: doksi kahden vuoden kuluessa asettamispää- teettämis- ja keskeyttämisuhkaa koskevassa 54903: töksessä määrätyn päävelvoitteen täyttämistä menettelyssä on nykyisin vain yksi päätöksen- 54904: koskevan määräajan päättymisestä tai siitä, tekovaihe, uhan asettaminen. 54905: kun määräajan päätyttyä noudatettavaa pää- Pykälän 1 momentin mukaan teettämisuhan 54906: velvoitetta on rikottu. Lisäeriä varten ei ole ja keskeyttämisuhan määräisi täytäntöön pan- 54907: katsottu tarpeelliseksi ehdottaa säädettäväksi tavaksi uhan asettanut viranomainen noudat- 54908: vanhentumisaikaa. Lakiehdotuksen 10 §:n 2 taen, mitä uhkasakosta on 10 §:n 1 momentis- 54909: momentissa ehdotetaan rajoitettavaksi kerralla sa säädetty. Jos päävelvoitteen noudattamatta 54910: tuomittavien lisäerien markkamäärää. Lisä- jättämiseen on ollut pätevä syy, uhkaa ei 54911: erien tuomitseminen olisi jo tämän vuoksi saa- voitaisi määrätä täytäntöön pantavaksi. Tarvit- 54912: tettava käytännössä kohtalaisen lyhyin väli- taessa voitaisiin kuitenkin ehdotuksen 12 §:n 1 54913: ajoin ratkaistavaksi. momentin mukaisesti asettaa uusi teettämis- tai 54914: keskeyttämisuhka. Lakiehdotuksen 13 §:ssä 54915: säädettyä vanhentumisaikaa sovellettaisiin 54916: 3 luku. Teettämis- ja keskeyttämisuhka myös teettämis- ja keskeyttämisuhkaan. 54917: Päätöksenteon muuttuminen kaksivaiheisek- 54918: 14 §. Teettämis- ja keskeyttämisuhan asetta- si saattaisi pitkittää varsinaista täytäntöönpa- 54919: minen. Teettämisuhka asetettaisiin pykälän 1 noa. Teettämisuhkaa ja etenkin keskeyttämi- 54920: momentin mukaan määräämällä päävelvoite suhkaa käytetään yleensä vain silloin, kun 54921: noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty velvoitteen täyttäminen on kiireellistä. Tämän 54922: työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Kes- vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan sää- 54923: keyttämisuhka asetettaisiin 2 momentin mu- dettäväksi, että täytäntöönpanoon voidaan 54924: kaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi ryhtyä, vaikka sitä koskevaan päätökseen hae- 54925: uhalla, että työnteko tai muu toiminta keskey- taan muutosta. 54926: tetään taikka laitteen tai muun esineen käyttö 16 §. Täytäntöönpanosta huolehtiminen. Py- 54927: estetään. Nämä ilmaisut kattavat mainittujen kälässä säädettäisiin teettämis- ja keskeyttämis- 54928: tehosteiden käyttöä koskevissa toimivaltasään- uhan täytäntöönpanosta. Uhan täytäntöön 54929: nöksissä tavallisimmin käytetyt sanonnat. pantavaksi määrännyt viranomainen voisi huo- 54930: Teettämis- ja keskeyttämisuhka asetettaisiin lehtia teettämis- tai keskeyttämistoimista itse 54931: samaa menettelyä noudattaen kuin sakon uh- taikka antaa ne muun viranomaisen tai yksityi- 54932: ka. Jos samalla päätöksellä asetetaan useita sen suoritettavaksi. Jos täytäntöönpanon yh- 54933: itsenäisiä päävelvoitteita, jokaisen tehosteeksi teydessä kohdattaisiin vastarintaa, poliisi olisi 54934: olisi siten 6 §:n 1 momentin mukaisesti asetet- velvollinen antamaan tarvittavaa virka-apua. 54935: tava eri tehoste. Asettamispäätöksestä olisi 17 §. Teettämiskustannukset. Pykälän mu- 54936: 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla käytä- kaan teettämiskustannukset maksettaisiin etu- 54937: vä selvästi ilmi, mitä päävelvoitteen täyttämi- käteen valtion tai kunnallisen viranomaisen 54938: seksi on tehtävä ja milloin se on täytettävä. varoista, ja ne voitaisiin periä velvoitetulta 54939: Teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa koh- verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi- 54940: distettaessa sovellettaisiin vastaavasti lakiehdo- min annetun lain (367 /61) mukaisesti. Vastaa- 54941: tuksen 7 §:ää. Asia voitaisiin myös käsitellä va säännös sisältyy yleensä myös niihin erityis- 54942: 54943: 3 300389K 54944: 18 1990 vp. - HE n:o 63 54945: 54946: lakeihin, joissa säädetään teettämisuhan asetta- asettanut viranomainen voisi päättää, että 54947: misesta. asianomaiselle tuomioistuimelle lähetetään il- 54948: moitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta 54949: ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän 54950: 4 luku. Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymi- tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekiste- 54951: sen vaikutus riin. Tällöin luovutuksensaaja saisi niistä tie- 54952: don rasitustodistuksesta. Merkintä tehdään 54953: 18 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 mo- kiinnitysrekisteriin tai, jos tuomioistuin on jo 54954: mentin mukaan veivoitetun olisi kiinteää tai siirtynyt automaattiseen tietojenkäsittelyyn, 54955: irtainta omaisuutta tai käyttöoikeuden luovut- lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. 54956: taessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle Kiinteistöä koskevaksi velvoitteeksi katsot- 54957: omaisuuteen kohdistuva päävelvoite ja uhka. taisiin myös vuokramaalla sijaitsevia raken- 54958: Vastaava ilmoitusvelvollisuus on säädetty ra- nuksia ja laitoksia koskevat päätökset, jos 54959: kennussuojelulain (60/85) 15 §:ssä. Veivoite- kiinnitys tällaiseen vuokraoikeuteen tai laitok- 54960: tun olisi valvontaa varten ilmoitettava uhan seen on mahdollinen kiinnityksestä kiinteään 54961: asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan omaisuuteen annetun asetuksen 2 §:n (77 /39) 54962: nimi ja osoite. nojalla. Samankaltaisesta ilmoitusmenettelystä 54963: Säännöstä sovellettaisiin muun muassa sil- on säädetty rakennuslain 52 §:ssä (609/77) ra- 54964: loin, kun velvoitettu on sakon tai muun tehos- kentamiskehotuksen ja rakennussuojelulain 54965: teen uhalla määrätty ryhtymään toimenpiteisiin 20 §:ssä suojelupäätöksen sitovuuden turvaa- 54966: kiinteistössä, rakennuksessa, huoneistossa tai miseksi. 54967: työkoneessa taikka sen käytössä ilmenevän Ilmoituksen lähettäminen olisi viranomaisen 54968: epäkohdan poistamiseksi. Velvoite on saatettu harkinnassa. Läheskään kaikkien esimerkiksi 54969: asettaa esimerkiksi luvanvastaisesti toimistoti- rakennusvalvonnassa tehtyjen päätösten osalta 54970: Iaina käytetyn huoneiston tai lupaehtoja lai- ei olisi tarvetta ryhtyä tähän toimenpiteeseen. 54971: minlyöneen kalanviljelylaitoksen omistajalle Rekisterimerkintä on tarkoitettu käytettäväksi 54972: tai haltijalle. lähinnä silloin, kun velvoite on merkityksel- 54973: Luovutuksella tarkoitettaisiin myyntiä, vaih- tään huomattava ja omaisuuden luovutusta 54974: toa tai lahjoitusta. Säännöstä sovellettaisiin pidetään mahdollisena. 54975: myös vuokraukseen ja vuokraoikeuden siir- Ilmoituksessa olisi mainittava asetetun vel- 54976: toon esimerkiksi maanvuokrasuhteissa, joissa voitteen olennainen sisältö, kenen noudatetta- 54977: vuokraoikeuden siirto omistajaa kuulematta vaksi se on asetettu, määräaika ja käytetty 54978: on yleensä mahdollista. Säännöstä ei sen sijaan tehoste. 54979: sovellettaisi perhe- tai perintöoikeudellisiin Jotta rekisterimerkintä olisi ajan tasalla, eh- 54980: saantoihin. Niitä ei yleensä järjestetä viran- dotetaan säädettäväksi, että vastaava ilmoitus 54981: omaisten päätösten kiertämiseksi, minkä estä- olisi tehtävä asiaa koskevista myöhemmistä 54982: minen on säännösten päätavoite. päätöksistä ja velvoitteen täyttämisestä. Ilmoi- 54983: Pykälän 2 momentin mukaan uhan asetta- tus olisi tehtävä esimerkiksi silloin, kun valitus- 54984: mista koskevaan päätökseen olisi sisällytettävä viranomainen on muuttanut tai kumonnut pää- 54985: selostus ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, miten töksen. Kun velvoite on täytetty tai se on 54986: se täytetään. Ilmoitusvelvollisuuden noudatta- muutoin lakannut olemasta voimassa, ilmoitus 54987: misen tehosteeksi voitaisiin asettaa 3 momentin olisi luonnollisesti tehtävä, jotta merkintä voi- 54988: nojalla oma tehosteensa, sakon uhka. Tällä taisiin poistaa rekisteristä. Uhan asettanut vi- 54989: tavoin pyritään turvaamaan se, että viranomai- ranomainen, kuten vesioikeus vesilain 21 luvun 54990: nen saa tiedon luovutuksesta ja luovutuksen- 3 §:n mukaisia päätöksiä tehdessään, saattaa 54991: saaja asetetusta velvoitteesta. Ilmoitusvelvolli- toimia asiassa vain virka-apua antavana viran- 54992: suuden tehosteeksi asetettua uhkasakkoa kos- omaisena. Mainittu viranomainen ei tällöin 54993: kevaan päätökseen saisi hakea muutosta vain aina seuraa asian myöhempiä vaiheita. Sen 54994: omistajalle asetettua päävelvoitetta koskevan vuoksi ehdotetaan, että uhan asettanut viran- 54995: muutoksenhaun yhteydessä. omainen voisi ilmoituksen lähettämisestä päät- 54996: 19 §. Rekisteröinti. Kiinteistöä koskevien täessään määrätä asianomaisen valvovan viran- 54997: velvoitteiden julkisuus voidaan saavuttaa te- omaisen, jonka esityksestä päätös on yleensä 54998: hokkaasti ja luotettavasti kiinnitysrekisterimer- annettu, lähettämään rekisteriin myöhemmät 54999: kinnällä. Pykälän 1 momentin mukaan uhan ilmoitukset. Siltä varalta, että rekisterimerkin- 55000: 1990 vp. - HE n:o 63 19 55001: 55002: nän poistamista koskeva ilmoitus jää tekemät- uhkasakon maaraa voitaisiin ehdotuksen 55003: tä, ehdotetaan 2 momentissa säädettäväksi 11 §:n nojalla alentaa luovutuksensaajan olo- 55004: merkinnän poistamisesta viimeistään viiden suhteet huomioon ottaen. 55005: vuoden kuluttua sen tekemisestä, jollei viran- Velvoitteen täyttämisen tulisi olla mahdollis- 55006: omainen ole ilmoittanut päävelvoitteen voi- ta asettaruispäätöksessä määrättynä aikana. 55007: massaolon jatkumisesta. Jos luovutusta koskeva oikeustoimi tai hallin- 55008: 20 §. Luovutuksensaajan vastuu. Luovutuk- nan siirtyminen on tapahtunut vasta määrä- 55009: sensaajan olisi pykälän 1 momentin mukaan ajan kuluttua umpeen, kertauhkasakko, teettä- 55010: noudatettava edelliselle omistajalle asetettua misuhka tai keskeyttämisuhka olisi asetettava 55011: päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. uudelleen luovutuksensaajalle, jollei voida 55012: Edellytyksenä olisi, että päävelvoite ja sen osoittaa, että omistus- tai käyttöoikeuden siir- 55013: tehosteeksi asetettu uhka ovat olleet luovutus- tyminen ei ole vaikuttanut velvoitteen täyttä- 55014: hetkellä luovutuksensaajan tiedossa. Tällä vii- mismahdollisuuteen. 55015: tataan 18 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuu- Jos uhkasakko on asetettu juoksevana, sitä 55016: teen. Luovutuksensaajan tietoisuus olisi kui- ei olisi yleensä tarpeen asettaa uudelleen. Luo- 55017: tenkin mahdollista osoittaa muullakin tavoin. vutuksensaajan olisi täytettävä asetettu velvoi- 55018: Jos luovutus on tapahtunut viranomaisen aset- te, ja velvoitteen täyttämisen laiminlyöneen 55019: taman velvoitteen kiertämiseksi, luovutuksen- luovutuksensaajan maksettavaksi voitaisiin 55020: saaja on usein alkuperäisen veivoitetun lähipii- tuomita uhkasakon lisäerät. Uhkasakon tuo- 55021: riin kuuluva henkilö tai yhteisö. Tällöin tietoi- mitsemisen yhteydessä tutkittaisiin, onko vel- 55022: suuden voitaisiin yleensä katsoa olevan olemas- voitteen täyttämiselle jäänyt riittävästi aikaa. 55023: sa jo veivoitetun ja luovutuksensaajan välisen Olosuhteet saattavat kuitenkin omistus- tai 55024: suhteen perusteella. Luovutuksensaajan katsot- käyttöoikeuden siirtymisen vuoksi olennaisesti 55025: taisiin saaneen tiedon velvoitteesta ja sen te- muuttua. Edelliselle omistajalle asetetun vel- 55026: hosteeksi asetetusta uhasta myös silloin, kun voitteen täyttämistä ei ole aina tarpeen lain- 55027: niistä on tehty lakiehdotuksen 19 §:n mukai- kaan vaatia. Muutoinkin saattaa olla perus- 55028: sesti merkintä kiinnityksistä pidettävään rekis- teltua asettaa uhkasakko, teettämisuhka tai 55029: teriin. keskeyttämisuhka erikseen luovutuksensaajalle 55030: Pykälän 2 momentti sisältää luovutuksensaa- lakiehdotuksen 20 §:n 2 momentin mukaiseen 55031: jan vastuun toteuttamista koskevan säännök- mahdollisuuteen turvautumatta. 55032: sen. Tehokkuusnäkökohdat puoltaisivat sitä, 21 §. Käsittelyn jatkaminen. Pykälään on 55033: että edelliselle omistajalle tai haltijalle asetettu otettu säännös siltä varalta, että omistaja tai 55034: uhka voitaisiin panna rajoituksitta täytäntöön haltija vaihtuu uhkasakon asettamista koske- 55035: myös luovutuksensaajaa vastaan, jos päävel- van muutoksenhakumenettelyn ollessa vireillä. 55036: voite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat Asian käsittelyä voitaisiin näin ollen jatkaa 55037: olleet luovutushetkellä luovutuksensaajan tie- uutta omistajaa tai haltijaa vastaan, joka tulisi 55038: dossa. Omaisuuden luovutuksia tapahtuu kui- säännöksen nojalla asianosaiseksi. Valitus- 55039: tenkin myös muusta syystä kuin vastuun kier- viranomainen voisi kohdistaa velvoitteen edel- 55040: tämiseksi. Omistajalla ei ole aina taloudellista lisen omistajan tai haltijan sijasta uuteen omis- 55041: tai muuta mahdollisuutta toteuttaa viranomai- tajaan tai haltijaan. Velvoitteen asettaminen, 55042: sen vaatimia muutoksia tai korjauksia. Omai- sen täyttämistä koskevan määräajan pituus ja 55043: suuden myyminen voi olla ainoa keino vaadit- uhkasakon määrä harkittaisiin uuden omista- 55044: tujen korjausten aikaansaamiseksi. Ei olisi jan tai haltijan olosuhteiden mukaisesti. 55045: kohtuullista, että luovutuksensaajan maksetta- Säännös koskisi kaikkia eikä vain luovutus- 55046: vaksi määrättäisiin luovuttajalle asetettu, tmmun perustuvia omistajanvaihdoksia. 55047: markkamääräisesti ehkä huomattava uhkasak- Asianosaisseuraannon syynä voisi olla myös 55048: ko, jos luovutus on tapahtunut esimerkiksi veivoitetun kuolema tai konkurssi. Asia voisi 55049: vain vähän ennen velvoitteen täyttämiseksi ase- olla valitusviranomaisessa vireillä joko edelli- 55050: tetun määräajan päättymistä. Tämän vuoksi sen omistajan tai haltijan taikka hänen seuraa- 55051: ehdotetaan, että uhkasakon tuomitsemisen ja jansa valituksesta. 55052: teettämis- tai keskeyttämisuhan täytäntöön Valitusviranomaisen ei olisi säännöksen mu- 55053: pantavaksi määräämisen edellytykset tutkittai- kaan pakko antaa asiassa uuteen omistajaan 55054: siin myös luovutuksensaajan osalta lakiehdo- tai haltijaan kohdistuvaa päätöstä. Asia voitai- 55055: tuksen 10 §:n 1 momentin mukaisesti. Myös siin myös jättää ensi asteessa uudelleen käsite!- 55056: 20 1990 vp. - HE n:o 63 55057: 55058: täväksi. Tämä saattaisi olla perusteltua eten- Asia saadaan ratkaista asianosaista kuule- 55059: kin, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttu- matta hallintomenettelylain 15 §:n 2 momentis- 55060: neet. sa mainituissa tilanteissa. Uhkasakkolain so- 55061: Velvoitteen kohdistaminen edelliseen omista- veltamisalalla voisivat tulla sovellettaviksi sa- 55062: jaan ei ole yleensä mahdollista enää omistus- notun momentin 1, 3 ja 4 kohta, joiden mu- 55063: oikeuden siirtymisen jälkeen. Tämän vuoksi kaan asia saadaan ratkaista asianosaista kuule- 55064: valitusviranomainen tavallisesti kumoaa edelli- matta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai 55065: selle omistajalle asetettua uhkasakkoa tai muu- hylätään heti taikka jos kuuleminen on muusta 55066: ta tehostetta koskevan päätöksen. Jos hallinta syystä ilmeisen tarpeetonta tai vaarantaa pää- 55067: kuitenkin siirtyy vasta myöhemmin, edelliseltä töksen tarkoituksen toteutumisen taikka jos 55068: omistajalta voitaisiin omistajanvaihdoksesta asian ratkaisemista ei voida lykätä. Mainittuja 55069: huolimatta vaatia velvoitteen täyttämistä. edellytyksiä tulkitaan ankarasti. Lakiehdotuk- 55070: Mikäli valitusviranomainen kohdistaa vel- sen mukaisia asioita käsiteltäessä on lähdettävä 55071: voitteen uuteen omistajaan tai haltijaan, uhan siitä, että asian ratkaisemista asianosaista ko- 55072: asettamista koskevaan päätökseen olisi tarvit- konaan kuulematta voidaan vain harvoin pitää 55073: taessa sisällytettävä lakiehdotuksen 18 §:n 2 laillisena. Uhkasakon tuomitseminen maksetta- 55074: momentin mukainen selostus ilmoitusvelvolli- vaksi ei olisi yleensä mahdollista asianosaista 55075: suudesta tulevien luovutustointen varalta. Jos kuulematta. 55076: kysymys on kiinteää omaisuutta koskevasta 23 §. Tiedoksianto. Pykälässä ehdotetaan, 55077: velvoitteesta, voitaisiin samalla päättää lakieh- että viranomaisen päätös olisi annettava asian- 55078: dotuksen 19 §:n mukaisen ilmoituksen lähettä- osaiselle tiedoksi saantitodistusmenettelyä tai 55079: misestä kiinnityksestä pidettävään rekisteriin. haastetiedoksiantaa käyttäen. Muu tiedoksiau- 55080: totapa ei olisi laillinen. Jos päätös julistetaan 55081: suullisessa käsittelyssä, asianosainen saa pää- 55082: töksestä tällöin tiedon, eikä muuta tiedoksiau- 55083: 5 Luku. Erinäiset säännökset toa tarvita. 55084: 24 §. Muutoksenhaku. Uhkasakon, teettä- 55085: 22 §. Asianosaisen kuuleminen. Asianosai- misuhan tai keskeyttämisuhan asettamista kos- 55086: sen kuuleminen on yksi keskeisimpiä oikeus- keviin päätöksiin saa hakea muutosta muutok- 55087: periaatteita. Lakia sovellettaisiin pääasiassa senhausta hallintoasioissa annetun lain nojalla, 55088: niissä hallintoviranomaisissa, jotka soveltavat jollei erityislaissa ole toisin säädetty. Useissa 55089: myös hallintomenettelylakia. Tämän vuoksi erityislaeissa on valitusoikeutta koskevat omat 55090: ehdotetaan, että kuuleminen tapahtuisi siten säännö ksensä. 55091: kuin hallintomenettelylain 15 §: ssä on säädet- Erityislaeissa on toisinaan kielletty valittami- 55092: ty. Mainitun säännöksen mukaan asianosaisel- nen uhkasakon asettamista koskevasta päätök- 55093: le on varattava tilaisuus antaa selityksensä sestä. Valituskiellosta on säädetty esimerkiksi 55094: muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa ole- verotuslain 142 §:ssä, ilmansuojelulain 24 §:ssä 55095: vista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vai- (66/86), meluntorjuntalain 24 §:ssä ja radio- 55096: kuttaa asian ratkaisuun. lain (517/88) 21 §:ssä. Kuten lakiehdotuksen 55097: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- 10 §:n perusteluissa on mainittu, valituskieltoa 55098: uhka asetetaan liitännäisenä kulloinkin kysy- koskevat säännökset on yleensä laadittu siten, 55099: myksessä olevan päävelvoitteen tehosteeksi. että uhkasakon asettamista koskevaan päätök- 55100: Asianosaiselle on ennen uhan asettamista va- seen ei saa erikseen hakea muutosta. Muutosta 55101: rattava tilaisuus antaa selityksensä vaaditun voidaan silloin kuitenkin hakea päävelvoitteen 55102: päävelvoitteen täyttämisestä. Samalla tulisi il- asettamiseen ja samalla myös asetettuun uhka- 55103: moittaa, että sen täyttämistä vaaditaan mah- sakkoon ja sen määrään. Yksinomaan uhkasa- 55104: dollisesti asetettavan sakon tai muun tehosteen kon asettamiseen ei sen sijaan saa hakea muu- 55105: uhalla. Kuulemiseen ei sen sijaan voida katsoa tosta. 55106: välttämättä kuuluvan, että asianosaiselle jo Valitusmahdollisuus heikentää uhkasakon ja 55107: tässä vaiheessa ilmoitetaan esimerkiksi kysy- muiden kysymyksessä olevien pakotteiden te- 55108: mykseen tulevan uhkasakon määrä. Käytän- hoa ja pitkittää menettelyä. Valitusta käyte- 55109: nössä kuuleminen tapahtuu usein samalla, kun tään usein vain velvoitteen täyttämisen lykkää- 55110: asianosaiselle annetaan vapaamuotoinen keho- miseksi. Oikeutta valittaa uhkasakon tai muun 55111: tus täyttää päävelvoite. kysymyksessä olevan tehosteen asettamispää- 55112: 1990 vp. - HE n:o 63 21 55113: 55114: töksestä ei voida kuitenkaan veivoitetun oi- uudelleen käsitteleruisestä 12 §:n 2 momentin 55115: keusturvan vuoksi yleisesti kieltää. Pykälän 1 mukaisesti. Valituskielto on aiheellinen, koska 55116: momentissa ehdotetaan tämän vuoksi säädettä- tällainen ratkaisu ei muuta millään tavoin sitä 55117: väksi, että uhkasakon, teettämisuhan tai kes- tilannetta, joka vallitsee alkuperäisen päätök- 55118: keyttämisuhan asettamista koskevaan päätök- sen perusteella. Vastaava valituskielto on sää- 55119: seen voitaisiin hakea muutosta. Kiireellisten detty hallintomenettelylain 28 §:n 3 momentis- 55120: velvoitteiden täyttämiseksi on yleensä mahdol- sa. 55121: lista määrätä, että päätös pannaan täytäntöön 25 §. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi tavan- 55122: muutoksenhausta huolimatta. omaisen voimaantulosäännöksen. Lakia ehdo- 55123: Uhkasakon tuomitsemisesta voidaan voimas- tetaan sovellettavaksi vasta sen voimaantulon 55124: sa olevien säännösten mukaan valittaa. Poik- jälkeen asetettavaan uhkasakkoon, teettämi- 55125: keuksen muodostavat markkinatuomiois- suhkaan tai keskeyttämisuhkaan. Lakia sovel- 55126: tuimen päätökset, joihin markkinatuomiois- lettaisiin siten myös sellaiseen lain voimaan 55127: tuimesta annetun lain (41/78) 16 §:n mukaan tullessa vireillä olevaan asiaan, jossa uhan 55128: ei saa hakea muutosta varsinaisilla muutoksen- asettaruispäätös tehdään lain voimaantulon jäl- 55129: hakukeinoilla muutoin kuin uhkasakon mää- keen. Useita ehdotetun lain säännöksiä voitai- 55130: rän osalta. siin kuitenkin soveltaa yleisinä oikeusperiaat- 55131: Myös uhkasakon tuomitsemista ja teettämis- teina myös muihin lain voimaantulon jälkeen 55132: tai keskeyttämisuhan määräämistä täytäntöön ratkaistaviin asioihin. Esimerkiksi ennen lain 55133: pantavaksi koskevaan päätökseen saataisiin voimaantuloa asetettua uhkasakkoa tuomit- 55134: hakea muutosta. Muutosta haettaisiin siinä taessa voitaisiin ottaa huomioon lakiehdotuk- 55135: järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallinto- sen 10 ja 11 §:stä ilmenevät periaatteet. 55136: asioissa annetussa laissa on säädetty. Kunnan 55137: toimielinten päätöksiin haetaan muutosta kun- 55138: nallisvalituksella, jollei toisin ole erikseen sää- 2. Voimaantulo 55139: detty. Uhkasakon, teettämisuhan ja keskeyttä- 55140: misuhan käyttöä koskevissa asioissa muutosta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan kuuden 55141: haetaan kuitenkin erityislakien mukaisesti hal- kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun se on 55142: lintovalituksella, jota on pidettävä lakiehdo- hyväksytty ja vahvistettu. Mainittu aika on 55143: tuksen mukaisissa asioissa kunnallisvalitusta tarpeen koulutuksen ja tiedottamisen järjestä- 55144: soveliaampana. miseksi. 55145: Pykälän 2 momentin mukaan valittamalla ei 55146: saisi hakea muutosta päätökseen, jolla viran- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55147: omainen ei ole hyväksynyt vaatimusta asian kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 55148: 22 1990 vp. - HE n:o 63 55149: 55150: 55151: 55152: 55153: Uhkasakkolaki 55154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55155: 55156: 55157: 1 luku tai esityksestä taikka sen hakemuksesta, jonka 55158: Yleiset säännökset etua tai oikeutta asia koskee. 55159: 55160: 1§ 55161: Soveltamisala 2 luku 55162: Uhkasakko 55163: Tätä lakia sovelletaan, kun viranomaisen 55164: antaman käskyn tai kiellon (päävelvoite) tehos- 6§ 55165: teeksi asetetaan uhkasakko ja kun se tuomi- Uhkasakon asettaminen 55166: taan maksettavaksi. 55167: Lakia sovelletaan myös teettämisuhan ja Uhkasakko asetetaan määräämällä päävel- 55168: keskeyttämisuhan asettamiseen ja määräämi- voite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhal- 55169: seen täytäntöön pantavaksi. la. Jokaisen itsenäisen päävelvoitteen tehos- 55170: teeksi on asetettava eri uhkasakko. 55171: 2§ Uhkasakko asetetaan markkamäärältään 55172: Soveltamisalan rajoitukset kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy 55173: ajan kulumisen mukaan Uuokseva uhkasakko). 55174: Tämä laki ei koske oikeudenkäynnin kulun Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi il- 55175: turvaamiseksi asetettavaa eikä rangaistuksena mi, mihin asianosainen on velvoitettu ja mil- 55176: tuomittavaa uhkasakkoa. loin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävel- 55177: Lakia ei sovelleta uhkasakkoon, teettämis- voitetta on noudatettava. Määräajan pituutta 55178: uhkaan tai keskeyttämisuhkaan, jonka asetta- harkittaessa on otettava huomioon päävelvoit- 55179: minen kuuluu yleisen tuomioistuimen tai ulos- teen laatu ja laajuus, veivoitetun mahdollisuus 55180: ottoviranomaisen toimivaltaan. noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat 55181: seikat. 55182: 3§ 55183: Lain toissijaisuus 7 § 55184: Uhkasakon kohdistaminen 55185: Jos muussa laissa tai ennen tämän lain 55186: voimaantuloa annetussa asetuksessa on tästä Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellai- 55187: laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan seen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja 55188: tämän lain sijasta. tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävel- 55189: voitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin 55190: 4§ asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhka- 55191: Toimivalta sakko. 55192: Jos päävelvoite koskee yhteisöä tai säätiötä, 55193: Viranomainen voi asettaa uhkasakon, teettä- uhkasakko kohdistetaan joko yhteisöön tai 55194: misuhan tai keskeyttämisuhan, jos niin on säätiöön taikka sen päätösvaltaa käyttävän 55195: laissa säädetty. toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai 55196: vastaavassa asemassa olevaan muuhun henki- 55197: 5§ löön. 55198: Vireillepano Valtiota koskeva päävelvoite ja uhkasakko 55199: kohdistetaan valtioon tai sen puolesta viran- 55200: Tässä laissa tarkoitettu asia pannaan vireille omaiseen, jonka tehtävänä on noudattaa pää- 55201: asianomaisten säännösten ja määräysten nou- velvoitetta ja jolla on oikeus käyttää valtion 55202: dattamista valvovan viranomaisen aloitteesta puhevaltaa asiassa. 55203: 1990 vp. - HE n:o 63 23 55204: 55205: 8§ Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on 55206: Uhkasakon suuruus saatu olennaista uutta selvitystä taikka aikai- 55207: sempi päätös perustuu ilmeisen väärään lain 55208: Uhkasakon suuruutta harkittaessa on otetta- soveltamiseen, uhkasakon asettanut viranomai- 55209: va huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, nen voi poistaa aikaisemman uhkasakon aset- 55210: veivoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikut- tamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian 55211: tavat seikat. kokonaan tai osittain uudelleen. Jos aikaisem- 55212: paan päätökseen on vireillä muutoksenhaku, 55213: 9§ asian uudelleen käsittelemisestä on ilmoitettava 55214: Juokseva uhkasakko ja tehty päätös toimitettava muutoksenhakuvi- 55215: ranomaiselle. 55216: Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä 55217: uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jo- 13§ 55218: kaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajan- Uhkasakon vanhentuminen 55219: jaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kulues- 55220: sa päävelvoitetta ei ole noudatettu. Uhkasakkoa ei saa tuomita maksettavaksi, 55221: ellei vaatimusta sen tuomitsemisesta ole annet- 55222: 10 § tu asianosaiselle tiedoksi kahden vuoden ku- 55223: Uhkasakon tuomitseminen luessa siitä, kun uhkasakon asettamispäätös on 55224: saanut lainvoiman ja päävelvoitteen täyttämis- 55225: Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuo- tä koskeva määräaika on päättynyt, taikka jos 55226: mita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoi- päävelvoitetta on noudatettava määrätystä 55227: tetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta ajankohdasta alkaen, kahden vuoden kuluessa 55228: jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä siitä, kun päävelvoitetta on rikottu. 55229: uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, 55230: että uhkasakon asettamista koskeva päätös on 55231: Iainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai 3 luku 55232: määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta Teettämis- ja keskeyttämisuhka 55233: huolimatta. 55234: Uhkasakon Iisäeristä voidaan kerralla tuomi- 14 § 55235: ta maksettavaksi enintään kolme kertaa perus- Teettämis- ja keskeyttämisuhan asettaminen 55236: erän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osal- 55237: ta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, Teettämisuhka asetetaan määräämällä pää- 55238: jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasa- velvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä 55239: kon tuomitsemisesta tehdään. jätetty työ tehdään Iaiminlyöjän kustannuksel- 55240: Tuomitun uhkasakon täytäntöönpanosta ja la. 55241: muuntorangaistuksesta säädetään erikseen. Keskeyttämisuhka asetetaan määräämällä 55242: päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että työn- 55243: 11§ teko tai muu toiminta keskeytetään taikka 55244: Uhkasakon tuomitseminen asetettua laitteen tai muun esineen käyttö estetään. 55245: pienempänä Teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa ase- 55246: tettaessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, 55247: Uhkasakko voidaan tuomita asetettua pie- mitä uhkasakosta 6, 7 ja 12 §:ssä säädetään. 55248: nempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta 55249: osalta noudatettu tai veivoitetun maksukyky 15 § 55250: on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon Teettämis- ja keskeyttämisuhan määrääminen 55251: määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. täytäntöön pantavaksi 55252: 12 § Teettämisuhan ja keskeyttämisuhan määrää 55253: Uuden uhkasakon asettaminen täytäntöön pantavaksi uhan asettanut viran- 55254: omainen noudattaen, mitä uhkasakosta 10 §:n 55255: Uusi uhkasakko voidaan asettaa sen jälkeen, 1 momentissa ja 13 §:ssä säädetään. 55256: kun aikaisemman uhkasakon tuomitsemisesta Tekemättä jätetty työ saadaan tehdä tai 55257: on päätetty. työnteko tai muu toiminta keskeyttää taikka 55258: 24 1990 vp. - HE n:o 63 55259: 55260: laitteen tai muun esineen käyttö estää siitä 19 § 55261: huolimatta, että 1 momentissa tarkoitettuun Rekisteröinti 55262: päätökseen haetaan muutosta, jollei valitus- 55263: viranomainen toisin määrää. 55264: Uhan asettanut viranomainen voi päättää, 55265: 16 § että asianomaiselle tuomioistuimelle lähetetään 55266: Täytäntöönpanosta huolehtiminen ilmoitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta 55267: ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän 55268: Teettämisestä tai keskeyttämisestä päättänyt tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekiste- 55269: viranomainen voi huolehtia teettämisestä tai riin. Uhan asettaneen viranomaisen tai sen 55270: keskeyttämisestä suorittamalla tarpeelliset toi- määräyksestä asianomaisen valvovan viran- 55271: met itse tai antamalla ne muun viranomaisen omaisen on lähetettävä vastaava ilmoitus asiaa 55272: tai yksityisen suoritettaviksi. Poliisin on tällöin koskevista myöhemmistä päätöksistä ja päävel- 55273: annettava tarpeellista virka-apua. voitteen täyttämisestä. 55274: 55275: 17 § Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituk- 55276: Teettämiskustannukset sesta tehdään merkintä rekisteriin. Merkintä 55277: poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua 55278: Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen sen tekemisestä, jollei uhan asettanut viran- 55279: valtion tai, jos teettämisestä päättää kunnalli- omainen ole ilmoittanut päävelvoitteen voi- 55280: nen viranomainen, kunnan tai kuntainliiton massaolon jatkumisesta. 55281: varoista, ja peritään velvoitetulta tai 20 §:ssä 55282: tarkoitetulta luovutuksensaajalta siinä järjes- 55283: tyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä 20 § 55284: ulosottotoimin on säädetty. 55285: Luovutuksensaajan vastuu 55286: 55287: 4 luku 55288: Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva 55289: Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka 55290: vaikutus ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tie- 55291: dossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään 55292: 18 § 55293: rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava 55294: Ilmoitusvelvollisuus päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. 55295: Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai kes- 55296: keyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta Jollei luovutuksensaaja noudata päävelvoi- 55297: omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteek- tetta, uhkasakko voidaan tuomita maksetta- 55298: si, velvoitetuo on omaisuuden tai sen käyttöoi- vaksi ja teettämisuhka tai keskeyttämisuhka 55299: keuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuk- määrätä täytäntöön pantavaksi noudattaen so- 55300: sensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka veltuvin osin, mitä 10, 11, 13 ja 15 §:ssä 55301: sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava säädetään. 55302: uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen- 55303: saajan nimi ja osoite. 55304: Uhan asettamista koskevaan päätökseen on 21 § 55305: sisällytettävä selostus ilmoitusvelvollisuudesta Käsittelyn jatkaminen 55306: ja siitä, että ilmoitus on tehtävä luovutuskir- 55307: jaan otetuin mainionoin tai muuten todisteelli- 55308: sesti. Jos omistaja tai haltija vaihtuu uhan asetta- 55309: Edellä 1 momentissa säädetyn ilmoitusvel- mista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen ja 55310: vollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhka- päätökseen on haettu muutosta, asian käsitte- 55311: sakko. Uhkasakon asettamista koskevaan pää- lyä valitusviranomaisessa voidaan jatkaa ja 55312: tökseen ei saa hakea erikseen muutosta valitta- antaa asiassa uuteen omistajaan tai haltijaan 55313: malla. kohdistuva päätös. 55314: 1990 vp. - HE n:o 63 25 55315: 55316: 5 luku 24 § 55317: Erinäiset säännökset Muutoksenhaku 55318: 22 § Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi 55319: Asianosaisen kuuleminen tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämis- 55320: uhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi 55321: määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea 55322: Asianosaiselle on ennen uhkasakon asetta- muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin 55323: mista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa 55324: keskeyttämisuhan asettamista ja määräämistä laissa (154/50) säädetään. 55325: täytäntöön pantavaksi koskevan asian ratkaise- Päätökseen, jolla viranomainen ei ole hyväk- 55326: mista varattava tilaisuus selityksen antamiseen synyt vaatimusta asian uudelleen käsittelemi- 55327: siten kuin hallintomenettelylain (598/82) sestä 12 §:n 2 momentin mukaisesti, ei saa 55328: 15 §:ssä säädetään. hakea muutosta valittamalla. 55329: 55330: 23 § 25 § 55331: 55332: Tiedoksianto Voimaantulo 55333: Tämä laki tulee voimaan päivänä 55334: Viranomaisen päätös on, jollei sitä julisteta, kuuta 199 . 55335: annettava tiedoksi asianosaiselle postitse saan- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen 55336: titodistusta vastaan tai haasteen tiedoksianta- asetettavaan uhkasakkoon, teettämisuhkaan ja 55337: misesta säädetyssä järjestyksessä. keskeyttämisuhkaan. 55338: 55339: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990 55340: 55341: 55342: Tasavallan Presidentti 55343: MAUNO KOIVISTO 55344: 55345: 55346: 55347: 55348: Oikeusministeri Tarja Halonen 55349: 55350: 55351: 55352: 55353: 4 300389K 55354: 1990 vp. - HE n:o 64 55355: 55356: 55357: 55358: 55359: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tulo- 55360: verolain, verotuslain 45 §:n ja maatalouden investointivarauslain 55361: 1 ja 12 §:n muuttamisesta 55362: 55363: 55364: 55365: 55366: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55367: 55368: Esityksessä ehdotetaan, että maatilatalouden prosentin tasolle ja vähintään 70 prosentin 55369: verotukseen tehdyt, vuosilta 1989 ja 1990 toi- tasolle todelliseen kasvuun verrattuna. Pysty- 55370: mitettavissa verotuksissa voimassa olevat väli- puuston rakenne ehdotetaan otettavaksi vero- 55371: aikaiset muutokset säädetään tuleviksi voi- kuutiometrin rakenteen perusteeksi. Verokuu- 55372: maan pysyvästi vuodesta 1991 alkaen. tiometrin keskimääräinen raha-arvo ehdote- 55373: Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat taan laskettavaksi kahden viimeksi kuluneen 55374: pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa- hakkuuvuoden hintojen perusteella ja tällöin 55375: talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim- veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarvepuun 55376: mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen arvona pidettäisiin 50 prosenttia markkina- 55377: aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä- puun arvosta. Erikseen vähennettäviksi ehdote- 55378: kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutus- taan metsätalouden keskeiset menot, kuten 55379: maksujen vähennysoikeutta. Yksityiskäyttöön- metsän uudistamisesta ja taimikonhoidosta ai- 55380: ottojen ja tulolähdesiirtojen verotusta koskevat heutuneet menot, samoin kuin ojitusmenot ja 55381: säännökset ehdotetaan otettaviksi lakiin. metsäautotien rakentamismenot. Metsämaan 55382: Näiden lisäksi ehdotetaan maatalouden in- uudistusalojen verovapausjärjestelmä uudiste- 55383: vestointivarausjärjestelmä korvattavaksi ta- taan. Maatalousmaan metsityksen perusteella 55384: sausvarauksella, josta säädettäisiin maatilata- myönnettävästä verovapaudesta ja metsämaan 55385: louden tuloverolaissa. Tasausvaraukseen ei liit- uudistusalan nykyisestä veronhuojennuksesta 55386: tyisi talletusvelvollisuutta, ja se voitaisiin tehdä luovuttaisiin. Keskimääräisen vähennyksen las- 55387: riippumatta aikaisemman varauksen käyttämi- kenta tarkistetaan uusien vähennysten ja eräi- 55388: sestä. Vähennyskelpoisen tasausvarauksen den aikaisemmin erikseen vähennettävien me- 55389: enimmäismäärä olisi 30 prosenttia maatalou- nojen, kuten metsätaloussuunnittelun menojen 55390: den puhtaasta tulosta ennen varauksen vähen- ja lannoitemenojen vähentämismenettelyn 55391: tämistä, kuitenkin vähintään 5 000 markkaa ja muutoksen johdosta. Ensiharvennusvähennys 55392: enintään 40 000 markkaa. Tasausvarausta voi- myönnettäisiin edelleen samoin kuin hankinta- 55393: taisiin käyttää kahtena seuraavana verovuote- työn verovapaus säilytettäisiin. Valtakunnan 55394: na samoihin käyttökohteisiin kuin investointi- metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönotto 55395: varaustakin on voitu käyttää. siirretään siihen, kun inventointi on päättynyt 55396: Metsäverotusta ehdotetaan muutettavaksi koko maassa. Näiden tietojen käyttöönoton 55397: väliaikaisesti voimassa olevien lakien nojalla jo yhteydessä muutetaan myös metsäverolukujen 55398: sovellettavien muutosten lisäksi ottamalla la- ja verokuutiometrin rakenteen määrityksen ar- 55399: kiin useita tuottoperusteiden laskemista ja ve- viointi kohdistumaan vain veronalaiselle met- 55400: ronhuojennuksia koskevia säännöksiä. Hak- sämaalle. 55401: kuumahdollisuus ehdotetaan otettavaksi huo- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 55402: mioon tuottoperusteen alentamiseksi ja kunnit- den 1991 alusta lukien, jolloin sitä voitaisiin 55403: taista kasvunarviota ehdotetaan yhtenäistettä- soveltaa vuodelta 1991 toimitettavasta verotuk- 55404: väksi siten, että se rajoitetaan enintään 90 sesta alkaen. 55405: 55406: 55407: 55408: 300462P 55409: 2 1990 vp. - HE n:o 64 55410: 55411: YLEISPERUSTELUT 55412: 55413: 55414: 1. Ehdotusten syyt ja asian val- rausjärjestelmän uudistamisesta sovittiin hin- 55415: mistelu noitteluvuoden 1991192 maataloustuloratkai- 55416: sua koskevissa maaataloustuloneuvotteluissa. 55417: Hallitusohjelman mukainen kokonaisve- Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 55418: rouudistuksen toteuttaminen aloitettiin vuoden väliaikaisesti voimassa olevan lain nojalla 55419: 1989 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. myönnettävä ensiharvennusvähennys on metsä- 55420: Tällöin annettiin eduskunnalle hallituksen esi- verotoimikunta -88:n (komiteanmietintö 55421: tys laeiksi maatilatalouden tuloverolain, vero- 1988:32) ehdotuksen mukainen eräin tarkistuk- 55422: tuslain 68 a §:n ja tappiontasauksesta tulove- sin. 55423: rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami- Muiden metsäverotukseen ehdotettavien 55424: sesta (hall. es. 111/1988 vp.). Esitykseen sisäl- muutosten pohjana ovat pääosin metsäverotoi- 55425: tyvät ehdotukset hallituksen esitykseksi laiksi mikunta -88:n mietinnön ensimmäisessä eriä- 55426: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ja vässä mielipiteessä esitetyt ehdotukset, joista 55427: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun neuvoteltiin hallituksen ja puukaupan osapuol- 55428: lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta kuitenkin rauke- ten välillä keväällä 1989. Neuvotteluissa käsi- 55429: sivat kolmannessa käsittelyssä. Valtiovarainva- teltyjä muutoksia tarkistamaan asetettiin pää- 55430: liokunta ehdotti näiden lakiehdotusten hyväk- ministerin toimeksiannosta 21 päivänä maalis- 55431: symistä yksivuotisiksi verolaeiksi muutettuna kuuta 1990 kolmen henkilön työryhmä, joka 55432: (valtiovarainvaliok. miet. 83 a). Lakia maatila- antoi muistionsa 26 päivänä maaliskuuta. Työ- 55433: talouden tuloverolain väliaikaisesta muuttami- .~yhmä ehdotti metsäveroa koskevat muutokset 55434: sesta (1250/88) ja lakia tappiontasauksesta tu- toteutettaviksi osittain metsäverotoimikunta 55435: loverotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta -88:ssa yksimielisesti tehtyjen ehdotusten sekä 55436: muuttamisesta (1252/88) sovelletaan vuodelta niin sanotun metsämiesten mallin mukaisten 55437: 1989 toimitettavassa verotuksessa. ehdotusten yhteensovituksena eräin tarkistuk- 55438: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen sin. 55439: yhteydessä annettiin eduskunnalle hallituksen 55440: esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain 55441: muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tulove- 2. Ehdotettavat muutokset 55442: rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami- 55443: sesta (hall. es. 113/1989 vp.). Hallituksen esi- 2.1. Maatalouden verotus 55444: tys laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta- 55445: misesta kuitenkin raukesi kolmannessa käsitte- Tämä esitys on samansisältöinen kuin halli- 55446: lyssä. Valtiovarainvaliokunta ehdotti lakiehdo- tuksen esitys n:o 113/1989 vp., minkä lisäksi 55447: tuksen hyväksymistä yksivuotiseksi verolaiksi siihen sisältyy ehdotus maatalouden tasausva- 55448: muutettuna (valtiovarainvaliok. miet. 77 a). rauksesta. 55449: Eduskunta hyväksyi lain maatilatalouden tulo- Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat 55450: verolain väliaikaisesta muuttamisesta (1340/ pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa- 55451: 89), jota sovelletaan vuodelta 1990 toimitetta- talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim- 55452: vassa verotuksessa. mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen 55453: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä annet- aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä- 55454: tuun hallituksen esitykseen sisältyvät säännök- kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutuk- 55455: set on laadittu valtiovarainministeriön asetta- sen vakuutusmaksujen vähennysoikeutta. Yksi- 55456: mien maatilojen veropohjatyöryhmän (työryh- tyiskäyttöönottojen ja tulolähdesiirtojen vero- 55457: mämuistio 1987: VM 28) ja yritysjärjestelytyö- tusta koskevat säännökset ehdotetaan otetta- 55458: ryhmän (työryhmämuistio 1988: VM 3) muisti- viksi lakiin. 55459: oissa esitettyjen selvitysten ja ehdotusten poh- Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi nykyi- 55460: jalta. sestä määräajan voimassa olevasta maatalou- 55461: Maatalouden verotukseen ehdotettava maa- den investointivarausjärjestelmästä. Tämä kor- 55462: talousvaraus perustuu valtiovarainministeriön vattaisiin vuodelta 1991 toimitettavasta vero- 55463: asettaman maatalousverotyöryhmä-89:n ehdo- tuksesta alkaen tasausvarauksella, josta säädet- 55464: tukseen (työryhmämuistio 1989:VM 26). Va- täisiin maatilatalouden tuloverolaissa. Varaus 55465: 1990 vp. - HE n:o 64 3 55466: 55467: vähentäisi nykyisiin tuloksentasauskeinoihin lat kasvunarviot poistetaan. Näiden tavoittei- 55468: liittyviä haittoja muun muassa vähentämällä den ohella metsäverotuksen uudistuksella pyri- 55469: kassaperiaatteeseen kohdistuvia paineita epäta- tään myös lisäämään puuntuotantoa ja teolli- 55470: loudellisiin ratkaisuihin. Varausjärjestelmään suuden puunsaantia. 55471: ei liittyisi talletusvelvollisuutta, ja se voitaisiin, Tuottoperusteiden laskennan yksinkertaista- 55472: toisin kuin investointivaraus, tehdä riippumat- miseksi ehdotetaan, että verokuutiometrin ra- 55473: ta vanhan varauksen käytöstä. Uusi varaus kenteen perusteeksi otetaan pystypuuston ra- 55474: olisi myös hallinnollisesti nykyistä yksinkertai- kenne. Nykyistä paremman ajantasaisuuden 55475: sempi eikä sisältäisi huomattavia veronhuojen- saavuttamiseksi verokuutiometrin keskimääräi- 55476: nuksia. Näin se olisi myös kokonaisverouudis- sen raha-arvon laskentaa ehdotetaan muutetta- 55477: tuksen periaatteiden mukainen. vaksi siten, että raha-arvo lasketaan kahden 55478: viimeksi kuluneen hakkuuvuoden puun hinto- 55479: jen ja puun käytön perusteella. Keskimääräistä 55480: 2.2. ~etsäverotus vähennystä tarkistettaisiin uudistamismenojen, 55481: taimikonhoitomenojen, metsätaloussuunnitte- 55482: Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta- lun menojen ja metsän lannoitemenojen vähen- 55483: vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin, nysmenettelyn muutoksen johdosta. 55484: samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu- Metsän tuoton uudelleen kohdentamiseksi 55485: toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset alueille, joissa on keskimääräistä paremmat 55486: otettaisiin tuottoperustearviOinnissa huo- tulonsaantimahdollisuudet, ehdotetaan, että 55487: mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo- kasvun arviointi ja verokuutiometrin rakenteen 55488: jennuksista luovuttaisiin. Näitä säännöksiä on arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä- 55489: jo sovellettu sekä vuodelta 1989 että 1990 maalle sen jälkeen, kun valtakunnan metsien 8. 55490: toimitettavissa verotuksissa. Muutosehdotuksia inventointi otetaan käyttöön ja tätä varten 55491: on laajemmin selostettu hallituksen esityksen tarvittavat tiedot ovat saatavissa.Metsämaan 55492: n:o 111/1988 vp. yleisperusteluissa. uudistusalojen verovapausjärjestelmä uudiste- 55493: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa taan luopumalla nykyisestä uudistusalan dis- 55494: sovellettavaa ensiharvennusvähennystä koske- konttausmenetelmällä lasketusta veronhuojen- 55495: va säännös sekä säännös valtakunnan metsien nuksesta ja maatalousmaiden metsitysalueiden 55496: 8. inventoinnin tietojen käyttöönotosta vasta, verovapaudesta. Verovelvollisella olisi oikeus 55497: kun inventointi on päättynyt koko maassa, metsämaan uudistusalan taimikon verovapau- 55498: sisältyvät myös tähän esitykseen. Näitä muu- teen. Taimikon pinta-alan suhdetta maatilan 55499: tosehdotuksia on selostettu tarkemmin halli- metsämaan kokonaispinta-alaan vastaava 55500: tuksen esityksen n:o 113/1989 vp. perusteluis- osuus metsän puhtaasta tuotosta vähennettäi- 55501: sa. siin veronalaista puhdasta tuottoa määrättäes- 55502: Metsäverotuksen kokonaistason sääntelyn sä. Uudistus johtaisi niiden metsänomistajien 55503: saamiseksi kokonaisverouudistuksen kannalta verotuksen kevenemiseen, joilla on keskimää- 55504: tarkoituksenmukaiselle tasolle ehdotetaan met- räistä enemmän verovapaita taimikoita. Vas- 55505: säverotukseen jo vuodelta 1990 toimitettavassa taavasti niiden metsänomistajien verotus kiris- 55506: verotuksessa sovellettavien ensiharvennusvä- tyisi lievästi, joiden taimikkoala on keskimää- 55507: hennyksen ja valtakunnan metsien 8. inven- räistä pienempi. Keskeiset metsätalouden me- 55508: toinnissa saatujen tietojen käyttöönoton !yk- not, kuten metsän uudistamisvähennys ja erilli- 55509: käämisen lisäksi useita muutoksia. nen taimikkovähennys, ehdotetaan verovelvol- 55510: Metsäverotukseen ehdotettavilla säännöksil- liskohtaisiksi menoiksi. 55511: lä pyritään saamaan metsäverotukseen nykyis- Menojen vähennysoikeutta ehdotetaan laa- 55512: tä parempi ajantasaisuus, pyritään kohdenta- jennettavaksi. Myös ne metsämaan soiden oji- 55513: maan metsän tuotto uudelleen sellaisiin kohtei- tusmenot ja metsäautotien perustamismenot, 55514: siin, joissa tulonsaantimahdollisuudet ovat kes- joita aikaisemmin on pidetty tuloverotuksessa 55515: kimääräistä paremmat, laajennetaan menojen vähennyskelvottomina perusparannusluontoisi- 55516: vähentämisoikeutta siten, että keskeiset metsä- na menoina, ehdotetaan vähennettäviksi erik- 55517: talouden menot, mukaan lukien perusparan- seen menojäännöksestä tehtävänä 25 prosentin 55518: nusmenot, tulevat vähennyskelpoisiksi sekä yh- poistona. 55519: tenäistetään yleisesti metsäverotusta siten, että Metsäverotuksen tasoa pyritään yhtenäistä- 55520: kohtuuttoman korkeat ja toisaalta liian mata- mään säätämällä kunnittaiselle kasvunarviolle 55521: 4 1990 vp. - HE n:o 64 55522: 55523: enimmäis- ja vähimmäisrajat verrattuna todel- alentava vaikutus 1025 miljoonaa markkaa. 55524: liseen kasvuun. Niissä tapauksissa, joissa kun- Tästä 495 miljoonaa markkaa on vuodelta 55525: nan tai kuntaryhmän suurin kestävä hakkuu- 1991 toimitettavassa verotuksessa sovelletta- 55526: mahdollisuus alittaa kasvun määrän, ero ehdo- vien uusien huojennusten vaikutus. 55527: tetaan otettavaksi huomioon kasvun perusteel- Tulopohjaa lisäävät kasvun määrän yhte- 55528: la laskettua tuottoperustetta alentavana tekijä- näistämistä koskeva säännös 40 miljoonaa 55529: nä. Veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarve- markkaa, inflaatiokorjaus 150 miljoonaa 55530: puun arvoa ehdotetaan alennettavaksi vero- markkaa, keskimääräisen vähennyksen tarkis- 55531: kuutiometrin keskimääräisen arvon laskennas- taminen 280 miljoonaa markkaa ja metsämaan 55532: sa. uudistusalojen verovapausjärjestelmän uudis- 55533: taminen 280 miljoonaa markkaa. Tulopohjaa 55534: supistavat hakkuumahdollisuuden huomioon 55535: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- ottaminen 160 miljoonaa markkaa, pystypuus- 55536: tukset ton rakenteen ottaminen verokuutiometrin ra- 55537: kenteen perusteeksi 50 miljoonaa markkaa, 55538: Maatalouden tuloverotuksen tulopohjaa li- hakkuusäästön ja kotitarvepuun arvonalennus 55539: säävät pinta-alalisien veronalaisiksi muuttumi- 190 miljoonaa markkaa, uudistamisvähennys 55540: nen noin 900 miljoonaa markkaa ja poisto- 365 miljoonaa markkaa, taimikkovähennys 55541: oikeuden hidastaminen suunnilleen 500-600 150 miljoonaa markkaa ja ojitus- ja metsäau- 55542: miljoonaa markkaa. Tasausvarauksen käyt- totien rakentamismenon vähennysoikeus 20 55543: töönoton arvioidaan alentavan tulopohjaa miljoonaa markkaa. Jo tältä vuodelta toimiiet- 55544: noin 675 miljoonalla markalla. tavassa verotuksessa sovellettava valtakunnan 55545: Osa metsäverotukseen ehdotetuista muutok- metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönot- 55546: sista lisää tulopohjaa ja osa alentaa sitä. Ar- tokielto vähentää tulopohjaa 550 miljoonaa 55547: viot on tehty vuodelle 1991 verrattuna vuodelta markkaa vuonna 1991 ja ensiharvennusvähen- 55548: 1990 sovellettaviin metsäveroa koskeviin sään- nys 180 miljoonaa markkaa. Edelleen myön- 55549: nöksiin vuoden 1991 rahassa. nettävä hankintatyön veronhuojennus vähen- 55550: Kaikki metsätalouden verotuksessa sovellet- tää tulopohjaa 350 miljoonaa markkaa. 55551: tavat säännökset alentavat tulopohjaa vuonna Esitys on osa kokonaisverouudistusta, jota 55552: 1991 yhteensä 1265 miljoonalla markalla. Jo koskevat muut esitykset, erityisesti valtionvero- 55553: nykyisin voimassa olevien huojennussäännös- tuksen tuloveroasteikkoa koskeva, myös vai- 55554: ten vaikutus alentaa tulopohjaa 1080 miljoo- kuttavat tämän esityksen vaikutuksiin veron- 55555: nalla markalla. Vuodelta 1991 toimitettavassa saajain ja verovelvollisten talouteen. Näitä ko- 55556: verotuksessa sovellettaviksi ehdotettujen uu- konaisverouudistuksen vaikutuksia myös maa- 55557: sien säännösten vaikutus alentaisi tulopohjaa tilatalouden harjoittajan osalta on käsitelty 55558: vielä 185 miljoonalla markalla. Vuonna 1996, vuodelta 1989 toimitettavaa verotusta varten 55559: jolloin 8. inventoinnin tiedot on arvioitu otet- annetun veroasteikkoesityksen (hall.es. 108/ 55560: taviksi käyttöön, olisi säännösten tulopohjaa 1988 vp.) perusteluissa. 55561: 55562: 55563: 55564: 55565: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 55566: 55567: 55568: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Maatilatalouden tuloverolaki 55569: 55570: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan- 55571: nös verovelvollisen yksityistalouteensa ottaman 55572: muun omaisuuden kuin maatalous- ja puutar- 55573: hatuotteiden arvosta. Omaisuuden arvoksi kat- 55574: sottaisiin omaisuuden alkuperäistä hankinta- 55575: Perustelut koskevat ehdotettuja muutoksia menoa vastaava määrä tai sitä alhaisempi to- 55576: verrattuna pysyvästi voimassa oleviin lakeihin. dennäköinen luovutushinta. Tämänsisältöinen 55577: 1990 vp. - HE n:o 64 5 55578: 55579: saannös ehdotetaan pykälän 3 momentiksi. sen toisesta tulolähteestä siirtämän omaisuuden 55580: Maatalous- ja puutarhatuotteiden verovapaut- vähennyskelpoisuudesta. Vähennyskelpoinen 55581: ta koskeva säännös pysyisi entisensisältöisenä olisi omaisuuden verotuksessa poistamatta ole- 55582: 4 §:n 2 momenttina. va hankintamenon osa tai sitä korkeampi toi- 55583: 5 § :n 1 momentin 2 kohta. Lainkohtaa eh- sessa tulolähteessä veronalaiseksi luovutushin- 55584: dotetaan muutettavaksi siten, että rakennuk- naksi luettu määrä. 55585: sesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen 8 §. Pykälän 3 momentissa on irtaimen käyt- 55586: on omistanut vähintään 10 vuotta, saaduista töomaisuuden poistoja koskevan menojään- 55587: luovutushinnoista ja vahingon-, vakuutus- ja nöksen käsitteen määritelmä. Sen mukaan me- 55588: muista korvauksista 60 prosenttia on veron- nojäännöstä laskettaessa irtaimen käyttöomai- 55589: alaista tuloa. Myös muusta säännöksessä tar- suuden hankkiminen oikeuttaa poistojen aloit- 55590: koitetusta luovutushinnasta tai muusta kor- tamiseen. Elinkeinotulon verottamisesta anne- 55591: vauksesta olisi 60 prosenttia veronalaista tuloa. tun lain mukaan verotettavan elinkeinonhar- 55592: Muilta osin lainkohta pysyisi ennallaan. joittajan ja maatilatalouden harjoittajan pois- 55593: 5 §:n 1 momentin 4 kohta. Pykälässä on tojärjestelmän yhtenäistämiseksi lainkohta eh- 55594: lueteltu maatalouden verovuoden veronalaisia dotetaan muutettavaksi siten, että menojään- 55595: tuloja ja näistä poikkeuksena mainittu pinta- nös on verovuoden aikana käyttöön otettujen 55596: alalisä. Kun pinta-alalisät eivät enää olisi vero- koneiden, kaluston ja laitteiden hankintameno- 55597: vapaita, ehdotetaan lainkohdasta poistettavak- jen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen ko- 55598: si pinta-alalisää koskeva maininta. neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien 55599: 5 § :n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 hankintamenojen summa vähennettynä koneis- 55600: momenttiin lisättäväksi ehdotetun uuden 12 ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana 55601: kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi luettai- saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- 55602: siin verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- 55603: siirtämän muun maatalouteen kuuluvan omai- vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden 55604: suuden kuin maatalous- ja puutarhatuotteiden hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla 55605: ja tilalta otetun maa-aineksen verotuksessa avustuksilla. 55606: poistamatta oleva hankintamenon osa. 55607: Pykälän 4 momentissa on säädetty enim- 55608: 6 § :n 1 momentin 1 kohta. Maatilatalouden 55609: mäispoistoprosentista. Tämä ehdotetaan alen- 55610: tuloverolain 6 §:ssä on esimerkkiluettelo vä- 55611: nettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin. 55612: hennyskelpoisista menoista. Lainkohdasta eh- 55613: dotetaan poistettavaksi viittaus tulo- ja varalli- JO a §. Lainkohdan mukaan verovelvollinen 55614: suusverolain mukaan kokonaistulosta vähen- voi vähentää maatalouden puhtaasta tulosta 55615: nyskelpoisiin vapaaehtoisiin eläkevakuutus- varauksen, tasausvarauksen, jonka hän on teh- 55616: maksuihin. Maatilatalouden harjoittajat saisi- nyt veroilmoituksessaan. Tasausvarauksen 55617: vat pakollisten eläkevakuutusmaksujen lisäksi enimmäismäärä olisi 30 prosenttia maatalou- 55618: vähentää kokonaistulosta vapaaehtoisia elä- den puhtaasta tulosta, enintään kuitenkin 55619: kevakuutusmaksuja 15 prosenttia ansiotulon 40 000 markkaa. Jotta taloudellisesti merkityk- 55620: määrästä. Tästä säädetään tulo- ja varallisuus- settömät varaukset eivät vaikeuttaisi tarpeetto- 55621: verolaissa. masti verotustyötä, olisi varauksen oltava vä- 55622: Lisäksi lainkohtaan ehdotetaan otettavaksi hintään 5 000 markkaa. Täysien tuhansien yli- 55623: saannös maatalousyrittäjien ryhmähenkiva- menevä osa jätettäisiin lukuunottamatta. Ny- 55624: kuutuksen maksujen vähennysoikeudesta. kyisestä investointivarauksesta poiketen vero- 55625: 6 §:n 1 momentin 9 kohta. Lainkohtaan velvollisen ei olisi tehtävä talletusta rahalaitok- 55626: sisältyvä, maataloudessa käytetyn kotitarve- seen. 55627: puun vähentämistä koskeva säännös ehdote- Pykälän 2 momentin mukaan tasausvarauk- 55628: taan muutettavaksi siten, että kotitarvepuun sen käyttöaika olisi kaksi verovuotta sen vero- 55629: vähennysoikeus on 50 prosenttia kantohintojen vuoden päättymisestä, jolta jätetyssä veroil- 55630: markkina-arvosta. Vähennyksen alentaminen moituksessa tasausvaraus on tehty. Käyttö ei 55631: johtuu kotitarvepuun 50 prosentin aliarvostuk- olisi esteenä uuden varauksen tekemiselle. Sa- 55632: sesta verokuutiometrin arvon laskennassa. massa ajassa se olisi luettava maatalouden 55633: 6 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 veronalaiseksi tuloksi. Aikaisemmin tehty va- 55634: momenttiin lisättävään uuteen 12 kohtaan eh- raus on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä 55635: dotetaan sisällytettäväksi säännös verovelvolli- varauksia. 55636: 6 1990 vp. - HE n:o 64 55637: 55638: Jos meno on katettu tasausvarauksella, me- Pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen 55639: no tai sen osa ei olisi verotuksessa vähennys- sisältyisi keskimääräisverotuksen periaate kah- 55640: kelpoinen. den hakkuuvuoden verotusperusteiden vahvis- 55641: JOb§. Pykälässä on säännös tasausvarauk- tamisesta hintanoteerausten perusteella. Voi- 55642: sen käyttökohteista. Varausta saataisiin käyt- massa olevan lain mukaan puhdas tuotto laske- 55643: tää vain laissa mainittujen investointien rahoi- taan kolmen hakkuuvuoden hintojen perusteel- 55644: tukseen. Käyttökohteet olisivat samat kuin la. Siirtymällä verokuutiometrin keskimääräi- 55645: maatalouden investointivarauslain mukaan- sen raha-arvon laskennassa kahden viimeksi 55646: kin.Näitä olisivat sellaiset koneet, kalusto ja kuluneen hakkuvuoden hintojen perusteella ta- 55647: laitteet, joiden hankintamenot 8 §:n 2 momen- pahtuvaan laskentaan hintaperusteen laskenta 55648: tin mukaan vähennetään menojäännöksestä yksinkertaistuu nykyisestä ja noin puolet in- 55649: tehtävin poistoin. Lain 9 §:n 1 momentissa flaatiosta johtuvasta hintaperusteen alijäämäi- 55650: mainittujen rakennusten ja rakenneimien ra- syydestä korjautuu. Kahden perättäisen hak- 55651: kentaminen ja peruskorjaus olisivat myös va- kuuvuoden liukuva keskihinta ottaa riittävästi 55652: rauksen käyttökohteita samoin kuin 10 §:n 1 huomioon myös suhdannevaihtelusta aiheutu- 55653: momentissa mainitut salaojat, sillat, padot ja van hintaperusteen tasaustarpeen. Pysyvästi 55654: muut sellaiset hyödykkeet. voimassa oleva laki edellyttää metsätalouden 55655: Tasausvarausta on pykälän 2 momentin mu- tuoton arviointiperusteiden määrittämistä kun- 55656: kaan käytettävä koneiden, kaluston ja laittei- nittain. Tämä ei ole kuitenkaan käytännössä 55657: den hankintamenoihin sinä verovuonna, jona ollut mahdollista muuten kuin veroluokitukses- 55658: hyödyke on hankittu ja näiden perusparannus- sa. Kun arviointiperusteet pitäisi tarvittaessa 55659: menoihin perusparannuksen suoritusvuotta voida määritellä myös kuntaryhmittäin, ehdo- 55660: vastaavana verovuonna. Rakennusten ja ra- tetaan tästä otettavaksi lakiin säännös. 55661: kennelmien sekä salaojien, siltojen ynnä mui- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan met- 55662: den hankintaan ja perusparannuksiin tasausva- sämaat jaetaan enintään neljään veroluokkaan. 55663: rausta on käytettävä sinä verovuonna, jona Pykälän 1 momentin 2 kohtaan sisältyisi 55664: hyödykkeen rakennustyö on aloitettu tai se on verokuutiometrin ja metsäveroluvun määritel- 55665: valmistunut. mät, jotka nykyisin ovat maatilatalouden tulo- 55666: veroasetuksen 13 §:ssä. 55667: JO c § • Pykälässä on säännökset tasausva- Verotusta varten arvioitava kasvu ehdote- 55668: rauksen tulouttamisesta. Jos verovelvollinen ei taan arvioitavaksi vain veronalaisten metsä- 55669: ole esittänyt selvitystä tasausvarauksen lukemi- maiden kasvutietojen perusteella, joten jouto- 55670: sesta tuloksi tai käyttämisestä laissa säädetyllä maiden ja verovapaiden metsämaiden kasvu 55671: tavalla, tasausvaraus luetaan tuloksi sinä vero- jää pois metsäverolukujen laskennasta. Uusi 55672: vuonna, jona se olisi viimeistään ollut luettava laskentatapa toteutettaisiin vasta valtakunnan 55673: tuloksi tai käytettävä. metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönoton 55674: Jos verovelvollinen lopettaa maatalouden yhteydessä. Laskentaa varten 8. inventoinnin 55675: harjoittamisen, käyttämättömät tasausvarauk- aineistosta karsitaan muuhun maankäyttölajiin 55676: set luetaan sen verovuoden tuloksi, jona hän kuin metsämaaksi veroluokituksessa luetut 55677: on lopettanut maatalouden harjoittamisen. Jos koealat sekä uudistusalueet, vakiintuneet tai- 55678: verovelvollisen kuolinpesä, jota verotetaan eril- mikot ja ojituksen iän perusteella verovapaat 55679: lisenä verovelvollisena, jatkaa maatalouden suokoealat. 55680: harjoittamista, varauksia ei kuitenkaan lueta Pykälän 1 momentin 2 kohdan 2 momenttiin 55681: tuloksi. ehdotetaan otettavaksi säännös hakkuumah- 55682: II §. Pykälässä on säännökset metsätalou- dollisuuden huomioon ottamisesta tuottoperus- 55683: den puhtaan tulon määrittämisestä. Laissa ole- teen alentamiseksi. Jos kunnan tai kuntaryh- 55684: vat säännökset puhtaan tuoton arvioinnista män suurin kestävä hakkuumahdollisuus alit- 55685: ovat hyvin niukat, ja puhtaan tuoton arviointi taa kasvun määrän, ero otetaan huomioon 55686: perustuu paljolti käytännössä kehitettyihin me- kasvun perusteella laskettua tuottoperustetta 55687: nettelytapoihin. Maatilatalouden tuloverolain alentavana tekijänä. Metsäveroluvut kerrotaan 55688: 11 §:ään ehdotetaan otettavaksi yksityiskohtai- hakkuumahdollisuuden ja kasvun määrien suh- 55689: set säännökset metsätalouden puhtaan tuoton teella. Suurimman kestävän hakkuumahdolli- 55690: määrityksessä käytetyistä käsitteistä ja menet- suuden määritysmenetelmästä annettaisiin tar- 55691: telystä. kemmat määräykset asetuksella. Laskenta to- 55692: 1990 vp. - HE n:o 64 7 55693: 55694: teutetaan metsälautakuntien toimintapiirien vonalennus. Kantohintataso laskettaisiin kaup- 55695: alueilla valtakunnan metsien 7. inventoinnin pakohtaisten yksikköhintojen aritmeettisena 55696: tiedoilla ja ilmastokorjatuilla kasvu- ja suunni- keskiarvona puutavaralajeittain. Säännöksen 55697: tearvioilla. Korjaus tehdään tuottoperusteita mukaan keskihintoja laskettaessa otettaisiin 55698: myöhemmin uudistettaessa tarpeen mukaan. huomioon myös tulon menetyksistä saadut va- 55699: Pykälän 1 momentin 2 kohdan 3 momentissa kuutuskorvaukset keskimääräisinä. Metsäntut- 55700: on säännös kunnittaisen kasvunarvion enim- kimuslaitoksen tehtävänä olisi selvittää vuosit- 55701: mäis- ja vähimmäisrajoista. Verotusta varten tain verokuutiometrin keskimääräisen raha- 55702: arvioidun kasvun määrän yliarvioinnin estämi- arvon valmistelun yhteydessä laskentajaksolla 55703: seksi kuntakohtaisessa arvioinnissa sovelletaan maksettujen vakuutuskorvausten määrä ja sitä 55704: varovaisuusperiaatetta. Tämä tapahtuisi siten, vastaava raha-arvon korotustarve. Selvitys teh- 55705: että kuntakohtainen kasvun määrä rajoitetaan täisiin kunnittain tai metsälautakuntien toimin- 55706: enintään 90 prosentin ja vähintään 70 prosen- tapiirit käsittäville kuntaryhmille. 55707: tin tasolle verrattuna valtakunnan metsien in- Lainkohdassa on säännös myös aliarvostet- 55708: ventoinnissa mitattuun kasvuun. Tuottoperus- tavan määrän laskemisesta. Määrä laskettaisiin 55709: teet lasketaan virallisille veroluokille silloin, veronalaisen kasvun puutavaramäärän ja 55710: kun virallisen luokituksen ja valtakunnan met- markkinahakkuutilaston markkinapuun mää- 55711: sien inventoinnin luokituksen ero on olennai- rien erotuksena kunnittain tai kuntaryhmittäin. 55712: nen. Olennaisena pidetään eroa silloin, kun sen Kunkin hakkuuvuoden kasvuna käytetään ver- 55713: seurauksena verotuksessa arvioidun kasvun tailussa hakkuuvuoden päättymisvuonna vero- 55714: määrä jää alle 70 prosentin tasolle suhteessa tusperusteiden laskennassa sovellettua kasvua. 55715: todelliseen kasvuun. Kasvutietona käytetään Veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarvepuun 55716: kulloinkin voimassa olevien metsäverolukujen arvona käytetään 50 prosenttia markkinapuun 55717: laskennassa sovellettua kasvua. Laskenta teh- hinnasta. Markkinapuun kantohintatason ja 55718: dään metsäntutkimuslaitoksessa. aliarvostettavan määrän arvon yhteisvaikutus 55719: Pykälän 1 momentin 3 kohtaan sisältyy ve- verokuutiometrin bruttoraha-arvoon lasketaan 55720: rokuutiometrin rakenteen määrittely. Verokuu- puumäärillä painottaen. Puumäärinä käyte- 55721: tiometrin rakenteen perusteeksi ehdotetaan tään kummankin erän yhteenlaskeHuja puuta- 55722: otettavaksi pystypuuston rakenne. Pystypuus- varamääriä. Metsäntutkimuslaitos laskee aliar- 55723: ton rakenne on mittaustietoihin perustuva yksi- vostettavan määrän hakkuuvuosittain verokuu- 55724: käsitteinen suure, joka likimain kuvaa metsien tiometrin raha-arvon valmistelun yhteydessä. 55725: arvokertymän perustana olevaa puutavaralaji- Kotitarvepuun arvon vähentäminen myös 55726: rakennetta. Uudistus on hallinnollis-teknisesti muussa maatilatalouden tuloverotuksessa to- 55727: nykyistä menetelmää yksinkertaisempi. Vero- teutetaan 50 prosentin alennuksella, kuten 55728: kuutiometrin rakenne lasketaan ensivaiheessa edellä 6 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteluis- 55729: valtakunnan metsien 7. inventoinnin aineistos- sa on esitetty. 55730: ta ottaen huomioon piilevästä lahovikaisuudes- Markkinahakkuutilaston saamiseksi mahdol- 55731: ta tehdyt selvitykset ja puutavarakaupassa ny- lisimman luotettavaksi kunnittain joudutaan 55732: kyisin yleisesti sovellettavat mitta- ja laatuvaa- myös puun ostajan ilmoittamisvelvollisuutta 55733: timukset. Valtakunnan metsien 8. inventoinnin laajentamaan. 55734: tietojen käyttöönoton yhteydessä verokuutio- Lainkohtaan ehdotetaan otettavaksi myös 55735: metrin rakenteen arviointi kohdistetaan veron- nykyisin asetuksessa oleva säännös metsämaan 55736: alaiselle metsämaalle, jolloin verovapailla alu- jakamisesta kunnassa enintään kolmeen kanto- 55737: eilla kuten taimikoissa ja verovapailla suoalu- hinta-alueeseen, jos puutavaran kantohinnat 55738: eilla sijaitseva puusto ei vaikuttaisi perus- ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja 55739: teeseen. kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri- 55740: Verokuutiometrin bruttoraha-arvon määrit- laiset tai jos kuntien välisten huomattavien 55741: tämistapa sisältyisi pykälän 1 momentin 4 koh- tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt- 55742: taan. Kantohintataso määritettäisiin metsän- tää. 55743: omistajien puukaupoissa saamien keskimää- Metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hal- 55744: räisten kantohintojen ja hankintahinnoista yh- lintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot ote- 55745: tenäisin perustein johdettujen laskennallisten taan huomioon verokuutiometrin keskimää- 55746: kantohintojen perusteella ottaen huomioon ko- räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että las- 55747: titarvepuun ja veronalaisen hakkuusäästön ar- kennassa mukana olevien hakkuuvuosien brut- 55748: 8 1990 vp. - HE n:o 64 55749: 55750: toraha-arvojen keskiarvosta vähennetään ky- vasta, kun kahdeksas inventointi on päättynyt 55751: seisenä verovuonna sovellettava keskimääräi- koko maassa. Jos 8. inventointi keskeytetään 55752: nen vähennys. Keskimääräinen vähennys mää- ennen kuin siihen liittyvät mittaukset on tehty 55753: ritetään verovuotta edeltävien viiden vuoden koko maassa, katsotaan inventoinnin kuiten- 55754: puun kasvatuksen kulujen ja saman ajanjak- kin päättyneen koko maassa. 55755: son metsätalouden bruttoarvonlisäyksen suh- Voimassa olevan verotuslain mukaan maati- 55756: teena. Bruttoarvonlisäykseen luetaan markki- latalouden tuloveroasetuksessa luetellut tuotto- 55757: napuun myynnistä tai teollisuuskäytöstä saadut perusteet on muutettava, ennen kuin verokuu- 55758: bruttokantorahatulot, sekä puolet puutavaran tiometrin keskimääräinen raha-arvo vahviste- 55759: kotitarvekäytön ja realisoimattoman arvonli- taan. Inventointitietojen perusteella olisi ase- 55760: säyksen markkinahintaisesta arvosta. Pitkävai- tukseen sisältyvät metsäveroluvut ja verokuu- 55761: kutteisten investointien menot otetaan keski- tiometrin rakenne muutettava ennen joulukuun 55762: määräisvähennystä määritettäessä huomioon 10 päivää annettavaa raha-arvopäätöstä. 55763: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me- 13 §. Pykälässä on lueteltu ne vähennykset, 55764: nojäännöksestä. jotka verovelvollisella on oikeus metsätalouden 55765: Metsätalouden puhtaan tuoton arvioinnissa puhtaasta tulosta vähentää erikseen. Vähen- 55766: sovellettava keskimääräinen vähennys, josta on nysoikeus olisi kaikilla metsänomistajilla, toi- 55767: säädetty maatilatalouden tuloveroasetuksen sin kuin nykyisin, kun valtiolla on oikeus 55768: 16 §:ssä, tarkistetaan vähennyssuhteen Iasken- vähentää ainoastaan metsänhoitomaksu. 55769: taperusteeD muutoksen johdosta. Tarkistus on Metsänhoitomaksu olisi edelleen vähennys- 55770: tarpeen myös tämän lain 13 §:ssä säädettyjen kelpoinen. Sen sijaan voimassa olevan 13 §:n 1 55771: eräiden metsätalouden menojen vähentämisme- momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyistä metsäta- 55772: nettelyn muutoksen johdosta. Metsäntutkimus- loussuunnitelman laatimismenoista ja metsän 55773: laitos laskee keskimääräisen vähennyksen pro- kasvatuslannoitteen erillisestä vähennysoikeu- 55774: senttiosuuden metsälautakuntien toimintapii- desta ehdotetaan luovuttavaksi. 55775: reittäin, minkä jälkeen asetusta muutetaan. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäi- 55776: Asetusta tarkistettaisiin myöhemmin mikäli siin uudistamisvähennyksestä. Vähennyksen 55777: menojen ja tulojen suhteen seuranta osoittaa suuruus olisi luontaisen uudistamisen alueella 55778: tuottoperusteessa tapahtuneen olennaisia muu- 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600 55779: toksia. markkaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 000 55780: Säännös keskimääräisen vähennyksen vähen- markkaa hehtaarilta. 55781: tämisestä verokuutiometrin keskimääräistä Momentin 3 kohdan mukaan verovelvollisel- 55782: raha-arvoa määritettäessä ehdotetaan 11 §:n 1 la olisi oikeus vähentää taimikon hoidosta 55783: momentin 5 kohdaksi. aiheutuvina menoina 1 000 markkaa hehtaaril- 55784: Veroluokista, metsäveroluvuista, suurimman ta. 55785: kestävän hakkuumäärän määritysperusteista, Lainkohdan 4 ja 5 kohdassa olevan ojitus- ja 55786: verokuutiometrin rakenteesta ja keskimääräi- metsäautotien rakentamismenojen vähentämis- 55787: sestä vähennyksestä annettaisiin tarkemmat oikeutta ehdotetaan laajennettavaksi nykyises- 55788: määräykset asetuksella. Verokuutiometrin kes- tä. Metsämaan soiden ja soistuneiden kankai- 55789: kimääräisestä raha-arvosta päättäisi valtioneu- den ensikertaiset ojitusmenot ja metsäautotien 55790: vosto, kuten nykyisinkin. Metsäveroalueista ja rakentamismenot on aikaisemmin katsottu sel- 55791: kantohinta-alueista päättäisi verohallitus. Tä- laisiksi perusparannusmenoiksi, joille tulovero- 55792: mänsisältöinen 2 momentti ehdotetaan tuksessa ei voida myöntää vähennysoikeutta. 55793: 11 §:ään. Vähentäminen toteutettaisiin 25 prosentin pois- 55794: Lain 11 §:n 3 momentti olisi nykyinen 2 tona menojäännöksestä. 55795: momentti, joka sisältää säännökset valtion Pykälän 2 momentissa on tarkennettu uudis- 55796: Enontekiön ja Utsjoen kunnissa harjoittaman tamisvähennykseen sisältyvien menojen laa- 55797: metsätalouden verottamisesta. juutta. Uudistamisvähennys kattaa myös uu- 55798: 11 a § . Lakiin lisättäväksi ehdotettuun uu- distamisen valmisteluina tehtävän maanpinnan 55799: teen pykälään sisältyy säännös siitä, että 11 §:n käsittelyn ja puuston raivauksen aiheuttamat 55800: ja verotuslain 68 a §:n 2 momentin säännösten menot, joten näitä menoeriä ei voida sisällyttää 55801: estämättä valtakunnan metsien kahdeksannen keskimääräiseen vähennykseen. 55802: inventoinnin tiedot otetaan huomioon metsäve- Vähennysten myöntämisen edellytyksistä on 55803: roluvuissa tai verokuutiometrin rakenteessa säädetty 3 momentissa. Metsämaan uudistus- 55804: 1990 vp. - HE n:o 64 9 55805: 55806: alan on oltava vähintään puoli hehtaaria. Uu- vuonna 13 §:n momentissa tarkoitettuihin 55807: distamisvähennys myönnetään sinä verovuon- menoihin rinnastettavana, metsätalouden puh- 55808: na, jona metsän uudistaminen on loppuun taasta tulosta erikseen vähennettävänä meno- 55809: suoritettu. Taimikkovähennys taas myönne- na. Samansisältöinen säännös ehdotetaan otet- 55810: tään sinä verovuonna, jona taimikko todetaan tavaksi pykälän 8 momenttiin. Kun maatalous- 55811: vakiintuneeksi. Ojitusmenojen ja metsäauto- maan metsityksen ja metsämaan ojituksen pe- 55812: tien rakentamismenojen poisto vähennetään rusteella aiemmin saadut verovapaudet jatku- 55813: ensimmäisen kerran hankkeen valmistumis- vat voimassaoloaikansa loppuun ja tässä laissa 55814: vuonna. Taimikon vakiintumisen edellytyksistä muutetaan metsien uudistusalojen veronhuo- 55815: annetaan tarkemmat määräykset asetuksella. jennusmenettelyä, lainkohdassa viitataan met- 55816: Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi- sätalouden puhtaaseen tuottoon kohdistuviin 55817: toon on käytetty valtion varoista saatuja avus- eri veronhuojennuksiin vain yleisesti. 55818: tusvaroja, näiden määrä vähennetään vähen- Pykälän 9 momenttiin sisältyvä säännös on 55819: nyksen määrästä. Tästä sisältyy säännös pykä- samansisältöinen kuin nykyinen 13 §:n 5 mo- 55820: län 4 momenttiin. mentin säännös. 55821: Metsäautotien rakentamisesta aiheutuneet 14 a §. Pykälään sisältyy metsämaan uudis- 55822: menot saavat 5 momentin mukaan muut vero- tusalan verovapautta koskeva säännös. Ehdo- 55823: velvolliset kuin valtio vähentää vain, jos toi- tettu järjestelmä uudistaisi nykyiset verovapau- 55824: menpide on toteutettu keskusmetsälautakun- det eli maatalousmaan metsityksen perusteella 55825: nan antamien ohjeiden ja metsälautakunnan myönnettävän määräaikaisen verovapauden ja 55826: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni- metsämaan uudistusalan taimikolle myönnettä- 55827: telman mukaisesti. Metsämaan ojituksen ai- vän diskonttausmenetelmään perustuvan vero- 55828: heuttamien menojen vähentämiskelpoisuuden vapauden. Verovapaus myönnettäisiin kaikille 55829: edellytyksenä on, että toimenpide on toteutettu verovelvollisille. 55830: keskusmetsälautakunnan ohjeiden mukaisesti. Pykälän 1 momentissa on säädetty edellytyk- 55831: Valtion vähennysoikeuden edellytyksenä on set, joilla verovapaus metsämaan uudistusalan 55832: ojitus- ja tienrakennushankkeen yleinen talou- taimikosta myönnetään. Taimikaila tarkoite- 55833: dellinen tarkoituksenmukaisuus, jonka toteu- taan metsänviljelyllä tai luontaisen uudistami- 55834: tumisesta vastaa se viranomainen, jonka hal- sen tuloksena syntynyttä taimikkoa, josta kas- 55835: linnassa valtion maa on. vua haittaavat siementävät puut on poistettu. 55836: Pykälän 6 momentissa on säännös, jonka Metsälautakunnan tai valtion maalla asian- 55837: mukaan verovuoden poiston määrän on oltava omaisen viranomaisen on pitänyt hyväksyä 55838: vähintään 500 markkaa, tai muutoin vähenne- taimikko perustetuksi. Muun metsänomistajan 55839: tään koko menojäännöksen määrä. kuin valtion uudistusalalla ei saa olla suoritettu 55840: Metsäntutkimuslaitos seuraa metsänomista- yksityismetsälain vastaista hakkuuta eikä tai- 55841: jien maksamien uudistamismenojen ja taimi- mikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh- 55842: konhoitomenojen kehittymistä. Jos näiden me- dosta saanut joutua yksityismetsälain vastai- 55843: nojen määrissä todetaan vähintään 5 prosentin seen tilaan. Uudistusalalla ei saa olla myös- 55844: muutos, 7 momentissa on säännös, jonka mu- kään muulla perusteella verovapautta. 55845: kaan 1 momentissa olevien metsän uudistamis- Verovapauden arvo laskettaisiin niin sano- 55846: vähennyksen ja taimikkovähennyksen määriä tulla maatilamallilla, jolloin metsämaan taimi- 55847: tarkistetaan. Menojen määriä laskettaessa ei kon pinta-alan suhdetta maatilan metsämaan 55848: oteta huomioon metsänomistajan oman työn kokonaisalaan vastaava osuus metsän puhtaas- 55849: arvoa. ta tuotosta vähennettäisiin veronalaista puh- 55850: Menojen tilakohtainen vähentäminen on so- dasta tuottoa määrättäessä. Taimikon pinta- 55851: peutettu keskimääräiseen metsäverojärjestel- alalla ei olisi vähimmäispinta-alaa. Ensimmäi- 55852: mään siten, että tilakohtaiset vähennykset eivät nen verovapaa vuosi olisi taimikon perustamis- 55853: voi aiheuttaa verotuksellisesti tappiollista met- vuosi. Uudistus aikaistaisi verovapautta noin 5 55854: sätaloutta. Voimassa olevan 13 §:n mukaan vuotta aikaisempaan verrattuna, jolloin vero- 55855: tilakohtaisista menoista voidaan vähentää vuo- vapaus tulisi lähemmäksi hakkuupäätöstä ja 55856: sittain enintään laissa säädettyjen veronhuojen- siten mahdollisesti edistäisi päätehakkuita. 55857: nusten jälkeen määritetyn metsän veronalaisen Pykälän 3 momentin mukaan verovelvolli- 55858: puhtaan tuoton suuruinen osa, jolloin ylimene- nen menettää verovapauden, jos taimikon hoi- 55859: vä osa otetaan huomioon seuraavana vero- to on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida 55860: 55861: 2 300462P 55862: 10 1990 vp. - HE n:o 64 55863: 55864: katsoa vakiintuneeksi laiminlyönnin totea- mitta- ja laatuvaatimukset. Saadakseen vähen- 55865: misvuotta seuraavalta vuodelta toimitettavasta nyksen verovelvollisen on liitettävä veroilmoi- 55866: verotuksesta alkaen. tukseensa puun ostajan antama todistus vähen- 55867: Taimikon vakiintumisesta säädetään pykälän nykseen oikeuttavan puutavaran määrästä. 55868: 4 momentissa. Perustamisesta on pitänyt kulua Keskiläpimitan mittaustavasta annettaisiin 55869: laissa säädetty, eri osissa maata erilainen va- tarkemmat määräykset asetuksella. Puuston 55870: kiintumisaika ja taimikossa on oltava asetuk- keskiläpimitta määritetään metsikön vallitse- 55871: sella säädettävä määrä taimia hehtaaria kohti van latvuskerroksen pohjapinta-alan suhteen 55872: ja taimikone on pitänyt tehdä riittävät hoito- määritetyn mediaanipuun läpimittana. 55873: toimenpiteet, jotta taimikolla olisi edellytykset Ensiharvennusvähennystä ei pidettäisi 13 §:n 55874: kehittyä täysituottoiseksi metsiköksi. 8 momentissa tarkoitettuna menona, joka voi- 55875: Pykälän 5 momentissa säädetty verovapaus- taisiin vähentää seuraavana verovuonna metsä- 55876: aika on 15-30 vuotta eri osissa maata ja talouden puhtaasta tulosta erikseen, jos sen 55877: vakiintumisaika 5-15 vuotta. määrä yhdessä muiden erikseen vähennettävien 55878: Metsälautakunnan on valvottava muiden vähennysten jälkeen ylittää metsän verotetta- 55879: kuin valtion maiden taimikkojen vakiintumis- van puhtaan tuoton. 55880: edellytyksiä. 16 §. Pykälään sisältyvät säännökset metsi- 55881: 15 §. Kun taimikkojen verovapaus korvaisi tyksen tai ojituksen perusteella myönnettävän 55882: metsitetyn maatalousmaan veronhuojennuksen veronhuojennuksen saamisen edellytyksistä. 55883: ja kun soiden ojitusalueiden uusista veronhuo- Kun maatalousmaan metsityksen ja suon oji- 55884: jennuksista luovuttaisiin, ehdotetaan pykälä tuksen perusteella ei enää myönnettäisi veron- 55885: kumottavaksi. huojennuksia, ehdotetaan pykälä kumottavak- 55886: 15 b §. Pykälässä ovat säännökset ensihar- si. 55887: vennusvähennyksestä ja sen saamisen edelly- 17 §. Kokonaisverouudistuksen yhteydessä 55888: tyksistä. korkojen vähentämistä koskevat säännökset 55889: Pykälän 1 momentin mukaan vähennyksen sisällytettiin tulo- ja varallisuusverolakiin. Vel- 55890: voisivat saada luonnollinen henkilö, kuolinpe- kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami- 55891: sä ja näiden muodostama yhtymä sekä yhteis- sesta verotuksessa annettu laki (953174) on 55892: metsä. Ensiharvennusvähennyksen saisi vero- kumottu, joten viittaus tähän lakiin ehdotetaan 55893: vuonna ostajalle luovutetusta ensiharvennus- kumottavaksi. 55894: hakkuussa kertyneestä puutavarasta. Ensihar- 20 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin 55895: vennuksella tarkoitetaan nuoren kasvatusmet- metsälautakunnan tai jos kysymyksessä on val- 55896: sän ensikertaista kaupallista harvennushakkuu- tion maa, asianomaisen viranomaisen velvolli- 55897: ta. suudesta antaa sekä verovelvolliselle että vero- 55898: Pykälän 2 momentissa on säännös vähen- viranomaiselle todistus 14 §:ssä säädetyistä tu- 55899: nyksen määrän laskemisesta. Ensiharvennusvä- hoalueen ja 14 a §:ssä säädetyistä uudistusalan 55900: hennyksen määrä vastaisi hakkuussa kertyneen taimikon veronhuojennuksen edellytyksistä. 55901: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- Nykyisin metsälautakunta antaa todistuksen 55902: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- verovapaista alueista vain verolautakunnalle. 55903: räisellä raha-arvolla. Vähennyksen määrä saisi Lisäksi ehdotetaan, että metsälautakunnan oli- 55904: kuitenkin olla enintään muiden tilakohtaisten si annettava metsänomistajalle todistus ensi- 55905: veronhuojennusten ja vähennysten jälkeen jää- harvennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena 55906: vän verovuoden verotettavan puhtaan tuoton on luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteis- 55907: suuruinen. kaupalla. 55908: Pykälän 3 momentissa on säädetty vähen- Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan 55909: nyksen myöntämisen edellytyksistä. Moment- metsälautakunnan on annettava verovelvolli- 55910: tiin sisältyy ensiharvennuksen käsitteen täs- selle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1 55911: mennys. Hakkuun tulee olla kohdistunut met- momentissa tarkoitettujen metsän uudistamis- 55912: sämaahan eikä se saa olla toteutettu yksityis- vähennyksen, taimikkovähennyksen ja metsä- 55913: metsälain vastaisella tavalla. Tämän lisäksi yh- maan ojitus- ja metsäautotien rakentamisme- 55914: delle ostajalle luovutetun puutavaran määrän nojen määristä ja vähennyskelpoisuuden edel- 55915: on oltava vähintään 20 kiintokuutiometriä, ja lytyksistä. 55916: luovutetun puutavaran tulee täyttää puumark- Kun metsäntutkimuslaitoksen lausunto on 55917: kinoilla yleisesti sovellettavat puutavaran tarpeen sekä tuottoperusteiden laskennassa että 55918: 1990 vp. - HE n:o 64 11 55919: 55920: uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyk- teena olevan taimikon keskiläpimitan laskemis- 55921: sen menojen seurannassa, ehdotetaan 3 mo- tavasta on otettava asetukseen määräykset. 55922: menttiin otettavaksi tätä tarkoittava säännös. 55923: 21 §. Pykälästä ehdotetaan kumottaviksi 55924: viittaukset jo kumottuihin tulo- ja omaisuusve- 3. Voimaantulo 55925: rolakiin, kunnallishallituksesta kaupungissa 55926: annettuun asetukseen ja maalaiskuntien kun- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 pai- 55927: nallishallinnosta annettuun asetukseen. vänä tammikuuta 1991. Niitä sovellettaisiin 55928: ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimitetta- 55929: vassa verotuksessa. 55930: 1.2. Verotuslaki Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 mo- 55931: mentin 2 ja 3 kohta tulevat sovellettaviksi, kun 55932: 45 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa on metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennet- 55933: säädetty puun ostajien ilmoittamisvelvollisuu- ta ensimmäisen kerran muutetaan lain voi- 55934: desta veroviranomaiselle ja metsäntutkimuslai- maantulon jälkeen. 55935: tokselle. Lainkohtaan ehdotetaan lisättäväksi Verotusta varten tehtävä kasvun arvio ja 55936: säännös puun ostajan velvollisuudesta ilmoit- verokuutiometrin rakenteen arvio kohdistettai- 55937: taa metsäntutkimuslaitokselle myös ostamiensa siin veronalaiselle metsämaalle ensimmäisen 55938: puun määrät puutavaralajeittain. Vaikka kan- kerran kuitenkin vasta valtakunnan metsien 55939: tohintatason määrityksessä ei käytetä puumää- kahdeksannen inventoinnin tietojen käyttöön- 55940: rillä painotusta, vaan puun keskihinta laske- oton yhteydessä. 55941: taan edelleen kauppakohtaisten yksikköhinto- Jos verovelvollisella olisi ollut oikeus maati- 55942: jen aritmeettisena keskiarvona, puun määrien latalouden tuloverolain 15 a §:n mukaiseen 55943: ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta veron- metsän uudistusalan veronhuojennukseen, 55944: alaisen hakkuusäästön laskennassa käytettävä mutta taimikkoa ei ole todettu vakiintuneeksi, 55945: markkinahakkuutilasto saadaan mahdollisim- metsämaan uudistusalalle myönnetään lain 55946: man luotettavaksi kunnittain. 14 a §:ssä tarkoitettu verovapaus 5 momentissa 55947: tarkoitetuksi verovapausajaksi, kun taimikon 55948: vakiintumisen edellytykset on selvitetty. Tällai- 55949: sia ovat taimikot, jotka ovat muodostuneet 55950: 1.3. Maatalouden investointivarauslaki 55951: vuonna 1975 tai sen jälkeen tehdyn uudistami- 55952: seen tähtäävän hakkuun seurauksena tai vuon- 55953: 1 § . Lain voimassaoloaika ehdotetaan lyhen- na 1976 tai sen jälkeen tehdyn metsänviljelyn 55954: nettäväksi vuodella eli päättymään vuonna seurauksena. 55955: 1990. Verovuodelta 1991 toimitettavassa vero- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu- 55956: tuksessa sovellettaisiin maatilatalouden tulove- toksen voimaantuloa maatalousmaan metsityk- 55957: rolaissa olevaa tasausvarausta. sen perusteella myönnetyt verovapaudet ovat 55958: 12 §. Lain soveltamissäännös ehdotetaan voimassa kumotussa 15 §:n 1 momentissa sää- 55959: voimassaoloajan lyhentymistä vastaavasti detyn ajan. 55960: muutettavaksi siten, että viimeinen soveltamis- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu- 55961: vuosi on 1994. toksen voimaantuloa vakiintuneen taimikon 55962: perusteella saadun veronhuojennuksen jaksot- 55963: taminen on voimassa kumotun maatilatalou- 55964: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- den tuloverolain 15 a §:n 2 momentissa sääde- 55965: räykset tyn ajan. 55966: Jos ojitustoimitus on loppuunsuoritettu en- 55967: Kun eräitä nykyisin maatilatalouden tulove- nen 1 päivää tammikuuta vuonna 1989, suon 55968: roasetuksessa olevia säännöksiä ehdotetaan ojituksen perusteella myönnetty veronhuojen- 55969: otettavaksi lakiin, on nämä säännökset tarkoi- nus on voimassa kumotun maatilatalouden 55970: tus kumota asetuksessa. Maatilatalouden tulo- tuloverolain 15 §:n 2 momentissa säädetyn 55971: veroasetuksen 13, 17 ja 18 § kumottaisiin. ajan. 55972: Lisäksi uudistusalueiden veronhuojennuksen Jos maatilatalouden tuloverolain 13 §: n pe- 55973: saamisen edellytyksenä olevan taimikon vakiin- rusteella on ennen tämän lain voimaantuloa 55974: tumisesta ja ensiharvennusvähennyksen koh- muodostunut siirtyvä erä metsätaloussuunnit- 55975: 12 1990 vp. - HE n:o 64 55976: 55977: 55978: telun menoista ja lannoitemenoista, joita ei kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on uudes- 55979: enaa saa vähentää metsätalouden puhtaasta ta tai lisätystä yhtä vuotta pidemmältä ajalta 55980: tulosta erikseen, rinnastetaan tämä erä 13 §:n 8 kannettavasta verosta säädetty. Esityksen toi- 55981: momentin mukaan tehtävään vähennykseen. nen lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- 55982: sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä on 55983: säädetty. 55984: 4. Säätämisjärjestys 55985: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55986: Esitykseen sisältyvä ensimmäinen ja kolmas kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 55987: lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä set: 55988: 55989: 55990: 55991: 55992: 1. 55993: Laki 55994: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 55995: 55996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55997: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15, 15 a 55998: ja 16 §, 55999: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975179), ja 56000: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4 56001: momentti sekä 11, 13, 17, 20 ja 21 §, 56002: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970 56003: annetussa laissa (847170), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 56004: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11 56005: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä 56006: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 13 § 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 56007: (941185), 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83) ja 20 § muutettuna 56008: mainituilla 21 päivänä joulukuuta 1979 ja 13 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, sekä 56009: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla 56010: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 10 a, 56011: 10 b, 10 c, 11 a, 14 a ja 15 b § seuraavasti: 56012: 56013: 4§ hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai- 56014: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on sempi todennäköinen luovutushinta veronalai- 56015: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen seksi luovutushinnaksi. 56016: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole 56017: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- 5§ 56018: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- 56019: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes- 56020: neiden menojen erotus. sa: 56021: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta 56022: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- · 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 56023: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- 56024: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- 56025: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- 56026: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 56027: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän 56028: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- 56029: 1990 vp. - HE n:o 64 13 56030: 56031: sesta annetun lain (603177) mukaisella menet- I) maataloudessa työskennelleille henkilöille 56032: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- rahana maksetut palkat, heidän ja heidän 56033: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- 56034: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän 56035: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- 56036: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten 56037: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- 56038: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja 56039: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- hänen perheenjäsenensä pakollisesta eläke- 56040: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- vakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous- 56041: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/8I) pe- 56042: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- rusteella suoritetut maksut ja maatalousyrittä- 56043: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- jien eläkelaissa (467 /69) tarkoitetut ryhmähen- 56044: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60 kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen 56045: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä 56046: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen säädetyin rajoituksin; 56047: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten 56048: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- 9) 50 prosenttia maataloudessa käytetyn, 56049: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja maatilan metsästä otetun puutavaran kanto- 56050: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, hintojen markkina-arvosta; 56051: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- 56052: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista II) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut; 56053: saadut voitot verotetaan 2I §:ssä tarkoitetulla sekä 56054: tavalla; I2) verovelvollisen toisesta tulolähteestä 56055: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk- 56056: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi sessa poistamatta oleva hankintamenon osa tai 56057: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai- 56058: matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui- seksi luovutushinnaksi luettu määrä. 56059: ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia 56060: ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun- 56061: noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- 8§ 56062: saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, 56063: rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus- 56064: parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- Menojäännös on verovuoden aikana käyt- 56065: kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden 56066: hankkimista tai perusparannuksia varten saa- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön 56067: dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois- 56068: 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- tamattomien hankintamenojen summa vähen- 56069: tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero- 56070: hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja 56071: tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus- 56072: tai perusparannusmenoista; ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston 56073: ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin 56074: saaduilla avustuksilla. 56075: I2) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- 56076: siirtämän muun kuin II kohdassa tarkoitetun tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin 56077: omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia 56078: hankintamenon osa; verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- 56079: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden 56080: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston 56081: 6§ ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, 56082: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- 56083: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys- tun suuruisena. 56084: kelpoisia menoja ovat muun ohessa: 56085: 14 1990 vp. - HE n:o 64 56086: 56087: 10 a § luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, 56088: Verovelvollinen voi vähentää maatalouden jona hän on lopettanut maatalouden harjoitta- 56089: puhtaasta tulosta veroilmoituksessaan teke- misen. Varauksia ei kuitenkaan lueta tuloksi 56090: mänsä varauksen (tasausvaraus). Tasausva- verovelvollisen kuoleman johdosta, jos vero- 56091: rauksen suuruus on enintään 30 prosenttia velvollisen kuolinpesä, jota verotetaan erillise- 56092: maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauk- nä verovelvollisena, jatkaa maatalouden har- 56093: sen vähentämistä, kuitenkin enintään 40 000 joittamista. 56094: markkaa. Pienempää kuin 5 000 markan ta- 56095: sausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Tasaus- 11 § 56096: varauksen määrää laskettaessa jätetään täysien Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- 56097: tuhansien markkojen ylimenevä osa lukuunot- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- 56098: tamatta. tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai 56099: Tasausvaraus on luettava maatalouden ve- kuntaryhmässä (metsäveroa/ue) verovuonna 56100: ronalaiseksi tuloksi tai käytettävä jäljempänä päättyneenä ja sitä edeltäneenä hakkuuvuotena 56101: 10 b §:ssä mainitun omaisuuden hankinta- ja keskimäärin hehtaaria kohti antaneen. Tuoton 56102: perusparannusmenojen kattamiseen viimeis- arvioinnissa sovelletaan seuraavia perusteita 56103: tään toisena verovuonna sen verovuoden päät- (tuottoperusteet): 56104: tymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa ta- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin- 56105: sausvaraus on tehty. Aikaisemmin tehty varaus tään neljään eri veroluokkaan; 56106: on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä va- 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo- 56107: rauksia. tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään 56108: Tasausvarauksella katettu meno tai sen osa kuutiometreinä (verokuutiometri) siten, että 56109: ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai- 56110: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1 koh- 56111: 10 b § dassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen ve- 56112: Tasausvarausta saadaan käyttää seuraavien ronalaisten metsämaiden kuorellisen runko- 56113: maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden puun vuotuista kasvua hehtaaria kohti (metsä- 56114: hankinta- ja perusparannusmenoihin: veroluku), sen mukaan kuin jäljempänä tar- 56115: 1) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut koneet, kemmin säädetään. 56116: kalusto ja laitteet; Jos metsämaan suurimman kestävän hak- 56117: 2) 9 §:ssä tarkoitetut rakennukset ja raken- kuumahdollisuuden määrä kunnassa tai kunta- 56118: nelmat; sekä ryhmässä on pienempi kuin kasvun määrä, 56119: 3) salaojat, sillat, padot ja muut sellaiset metsäveroluvut kerrotaan mainitun hakkuu- 56120: 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut hyödykkeet. mahdollisuuden ja kasvun määrien suhteella. 56121: Tasausvarausta on käytettävä 1 momentin Jos verokuutiometrien määrä kunnassa on 56122: 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintamenoihin suurempi kuin 90 prosenttia ja pienempi kuin 56123: sinä verovuonna, jona hyödyke on hankittu, ja 70 prosenttia kunnan metsämaan kasvun edellä 56124: perusparannusmenoihin sinä verovuonna, jona sanotulla tavalla korjatusta arviosta samalla 56125: perusparannus on suoritettu. Tasausvarausta alueella, metsäveroluvut tarkistetaan kaikissa 56126: on käytettävä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa veroluokissa siten, että 90 prosentin osuutta ei 56127: tarkoitettuihin hankinta- ja perusparannusme- ylitetä (veronalainen kasvu) eikä 70 prosentin 56128: noihin sinä verovuonna, jona hyödykkeen ra- osuutta aliteta. Tarkistus tehdään myös silloin, 56129: kennustyö on aloitettu tai se on valmistunut. kun kunnassa otetaan käyttöön uusi maatilo- 56130: jen veroluokitus; 56131: 10 c § 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl- 56132: Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa- 56133: tasausvarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttä- massa suhteessa kuin niitä on veronalaisen 56134: misestä 10 aja 10 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, metsämaan puuston rakenteessa (verokuutio- 56135: tasausvaraus luetaan maatalouden veronalai- metrin rakenne) kunnassa tai kuntaryhmässä; 56136: seksi tuloksi sinä verovuonna, jona se olisi 4) tulon arvioinnissa sovellettava vuotuisen 56137: viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytettä- tuotoksen arvo (verokuutiometrin bruttoraha- 56138: vä. arvo) määritetään metsänomistajien puukau- 56139: Maatalouden harjoittamisen lopettaneen ve- poissa puutavaralajeittain saamien keskimää- 56140: rovelvollisen käyttämättömät tasausvaraukset räisten kantohintojen ja hankintahinnoista yh- 56141: 1990 vp. - HE n:o 64 15 56142: 56143: tenäisin perustein johdettujen laskennallisten eista ja kantohinta-alueista päättää verohalli- 56144: kantohintojen (kantohintataso) perusteella ot- tus. 56145: taen huomioon kotitarvepuun ja veronalaisen Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on 56146: hakkuusäästön arvonalennus jäljempänä sää- säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts- 56147: detyllä tavalla. Puun keskihinnat lasketaan joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta 56148: kauppakohtaisien yksikköhintojen keskiarvo- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- 56149: na. Tulon menetyksistä saadut vakuutus- neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja 56150: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- 56151: määritettäessä keskimääräisinä. sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia 56152: Kotitarvepuun ja veronalaisen hakkuusääs- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä- 56153: tön arvona käytetään 50 prosenttia markkina- misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja 56154: puun hinnasta. Arvonalennuksen kohteena ole- lukuun ottamatta. 56155: va määrä lasketaan veronalaisen kasvun puuta- 56156: varamäärän ja markkinahakkuutilaston mark- 11 a § 56157: kinapuun määrien erotuksena kunnittain tai Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain 56158: kuntaryhmittäin. Kunkin hakkuuvuoden kas- 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta- 56159: vuna käytetään vertailussa sen vuoden kasvua, louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve- 56160: jona hakkuuvuosi päättyy. Verokuutiometrin rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen 56161: bruttoraha-arvo on markkinapuun kantohinta- tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa 56162: tason ja arvonalennuksen kohteena olevan inventoinnissa saatujen tietojen perusteella 56163: puun arvon puumäärillä painotettu keskiarvo. muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt 56164: Jos puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri koko maassa. Jos kahdeksas inventointi kes- 56165: osissa puutavaran menekki- ja kuljetussuhtei- keytetään, ennen kuin siihen liittyvät mittauk- 56166: den johdosta huomattavasti erilaiset tai jos set on tehty koko maassa, inventoinnin katso- 56167: kuntien välisten huomattavien tuottoperuste- taan päättyneen koko maassa. 56168: erojen tasoittaminen sitä edellyttää, jaetaan 56169: metsämaat kunnassa enintään kolmeen kanto- 13§ 56170: hinta-alueeseen; Verovelvollisella on oikeus metsätalouden 56171: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat 56172: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot suorittamaosa menot jäljempänä mainituin 56173: (puun kasvatuksen kulut) otetaan huomioon edellytyksin: 56174: verokuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa 1) metsänhoitomaksu; 56175: määritettäessä siten, että verokuutiometrin 2) metsän uudistamismenot (uudistamisvä- 56176: bruttoraha-arvosta vähennetään verovuonna hennys), luontaisen uudistamisen alueella 800 56177: sovellettu keskimääräinen vähennys. Keski- markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600 mark- 56178: määräinen vähennys määritetään verovuotta kaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 000 mark- 56179: edeltävien viiden vuoden puun kasvatuksen kaa hehtaarilta; 56180: kulujen ja saman ajanjakson metsätalouden 3) taimikonhoitomenot (taimikkovähennys), 56181: bruttoarvonlisäyksen suhteena. Muun kuin 1 000 markkaa hehtaarilta; 56182: markkinapuun arvostuksessa käytetään 4 koh- 4) metsämaan ojituksesta aiheutuneet menot 56183: dassa tarkoitettua arvonalennusta. Pitkävai- vuosittain menojäännöksestä tehtävänä 25 pro- 56184: kutteisten investointien menot otetaan keski- sentin poistona; 56185: määräisvähennystä määritettäessä huomioon 5) pääosin metsätalouden kuljetuksiin kautta 56186: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me- vuoden autolla liikennöitäviksi tarkoitettujen 56187: nojäännöksestä. metsäteiden (metsäautotie) rakentamisesta ai- 56188: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista heutuneet menot vuosittain menojäännöksestä 56189: veroluokista, 2 kohdassa tarkoitetuista metsä- tehtävänä 25 prosentin poistona. 56190: veroluvuista ja suurimman kestävän hakkuu- Uudistamisvähennykseen sisältyviin menoi- 56191: määrän määritysperusteista, 3 kohdassa tarkoi- hin luetaan myös uudistamisen valmisteluina 56192: tetusta verokuutiometrin rakenteesta ja 5 koh- tehtävän maanpinnan käsittelyn ja raivauksen 56193: dassa tarkoitetusta keskimääräisestä vähennyk- aiheuttamat menot. 56194: sestä annetaan tarkemmat määräykset asetuk- Uudistamisvähennys myönnetään silloin, 56195: sella. Verokuutiometrin keskimääräisestä raha- kun metsämaan uudistusala on kooltaan vähin- 56196: arvosta päättää valtioneuvosto. Metsäveroalu- tään puoli hehtaaria. Uudistamisvähennys 56197: 16 1990 vp. - HE n:o 64 56198: 56199: myönnetään sinä verovuonna, jona metsän 2) muun metsänomistajan kuin valtion uu- 56200: uudistaminen on loppuun suoritettu. Taimik- distusalalla ei ole suoritettu yksityismetsälain 56201: kovähennys myönnetään sinä verovuonna, jo- (412/67) vastaista hakkuuta eikä uudistusalan 56202: na taimikko todetaan vakiintuneeksi. Edellä 1 taimikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh- 56203: momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut menot dosta joutunut yksityismetsälain vastaiseen ti- 56204: vähennetään hankkeen valmistumisvuonna. laan; 56205: Taimikon vakiintumisen edellytyksistä anne- 56206: taan tarkemmat määräykset asetuksella. 3) uudistusalalle ei ole muulla perusteella 56207: Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi- myönnetty verovapautta. 56208: toon on käytetty verovelvollisen näihin tarkoi- 56209: tuksiin valtion varoista saamia avustusvaroja, 56210: näiden määrä vähennetään asianomaisesta vä- Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta 56211: hennyksestä. lukuun verovapauden edellytykset täyttävän 56212: Muilla metsänomistajilla kuin valtiolla met- taimikon pinta-alan mukaan laskettua taimi- 56213: sämaan ojituksesta ja metsäautotien rakenta- kon suhteellista osuutta maatilan metsän puh- 56214: misesta aiheutuneiden menojen vähennyskel- taasta tuotosta niissä verotuksissa, jotka toimi- 56215: poisuuden edellytyksenä on, että toimenpide tetaan 5 momentissa mainituilla alueilla samas- 56216: on toteutettu keskusmetsälautakunnan anta- sa momentissa tarkoitetuilta vuosilta (verova- 56217: mien ohjeiden ja metsäautotien menojen osalta pausaika). Ensimmäinen verovapaa vuosi on 56218: lisäksi metsälautakunnan ennen työhön ryhty- taimikon perustamisvuosi. 56219: mistä hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 56220: Verovuoden poiston määrän on oltava vä- Jos metsämaan uudistusalan taimikon hoito 56221: hintään 500 markkaa tai tätä pienempi koko on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida 56222: menojäännöksen määrä. katsoa vakiintuneeksi, verovelvollinen menet- 56223: Jos metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pe- tää tässä pykälässä tarkoitetun verovapauden 56224: rusteella on todettu 1 momentin 2 ja 3 kohdas- tällaisen alueen osalta laiminlyönnin totea- 56225: sa tarkoitettujen vähennysten määrien perus- misvuotta seuraavalta vuodelta toimitettavasta 56226: teena olevissa menoissa ainakin viiden prosen- verotuksesta alkaen, jollei taimikon vakiintu- 56227: tin lisäys tai alennus, vähennysten määrät tar- misen turvaavia toimenpiteitä ole sitä ennen 56228: kistetaan. suoritettu. 56229: Jos metsätalouden puhtaasta tulosta vähen- 56230: nettävien menojen yhteismäärä ylittää lailla Taimikko katsotaan vakiintuneeksi seuraa- 56231: säädettyjen metsätalouden puhtaaseen tuot- villa perusteilla: 56232: toon kohdistuvien veronhuojennusten jälkeen 56233: lasketun puhtaan tuoton, ylimenevä osa ote- 56234: taan huomioon seuraavana verovuonna metsä- 1) taimikon perustamisesta on kulunut 5 56235: talouden puhtaasta tulosta erikseen vähennet- momentissa tarkoitettu eri alueisiin kohdistuva 56236: tävänä menona. vakiintumisaika; ja 56237: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei 56238: oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen- 2) taimikassa on kasvupaikalla sopivia kehi- 56239: tin 5 kohdassa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja tyskelpoisia taimia hehtaaria kohti vähintään 56240: hallintomenoja ja poistoja. se määrä ja siinä on tehty ne taimikon tyydyt- 56241: tävän kehittymisen edellyttämät hoitotoimenpi- 56242: 14 a § teet, joista annetaan tarkemmat määräykset 56243: Metsämaan uudistusalan taimikosta myön- asetuksella. 56244: netään tässä pykälässä tarkoitettu verovapaus 56245: seuraavilla edellytyksillä: Verovapausaika ja taimikon vakiintumisaika 56246: 1) metsälautakunta tai valtion maalla asian- ovat keskusmetsälautakunnista ja metsälauta- 56247: omainen viranomainen on hyväksynyt taimi- kunnista 29 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa 56248: kon perustetuksi. Jos metsä on uudistettu valtioneuvoston päätöksessä (439/87) mainittu- 56249: luontaisesti, taimikon kasvua haittaavat sie- jen metsälautakuntien toimintapiireihin kuulu- 56250: mentävät puut on poistettava ennen verova- vissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakunnas- 56251: pauden myöntämistä; sa seuraavat: 56252: 1990 vp. - HE n:o 64 17 56253: 56254: Alue Verovapaus- Vakiintumis- 4) luovutettu puutavara täyttää puumarkki- 56255: aika aika 56256: Vuosia Vuosia noilla yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- 56257: Helsinki, Lounais-Suomi, ja laatuvaatimukset; 56258: Satakunta, Uusimaa- 5) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan 56259: Häme, Pirkka-Häme, Itä- antama todistus vähennykseen oikeuttavan 56260: Häme, Etelä-Savo, Etelä- puutavaran määrästä. 56261: Karjala, Itä-Savo ........ . 15 5 Keskiläpimitan mittaustavasta annetaan tar- 56262: Ahvenanmaa ............ . 15 5 kemmat määräykset asetuksella. 56263: Pohjois-Karjala, Pohjois- Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 §:n 8 56264: Savo, Keski-Suomi ...... . 20 5 momentissa tarkoitettuna menona. 56265: Etelä-Pohjanmaa, Poh- 56266: janmaa, Keski-Pohjan- 17 § 56267: maa, Kainuu, Pohjois- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- 56268: Pohjanmaa .............. . 25 10 lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- 56269: Koillis-Suomi, Lappi .... . 30 15 deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- 56270: lain säännösten edellyttämällä tavalla. 56271: Metsälautakunnan tehtävänä on valvoa tässä 56272: pykälässä tarkoitetun yerovap~uden _edellytyk- 20 § 56273: siä muiden verovelvollisten kmn valtiOn mailla Metsälautakunnan tai, jos kysymyksessä on 56274: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- valtion maa, asianomaisen viranomaisen on 56275: rää. Taimikon vakiintumisen edellytykset selvi- annettava verovelvolliselle ja veroviranomaisel- 56276: tetään sen jälkeen, kun 5 momentissa tarkoitet- le todistus 14 ja 14 a §:ssä säädetyistä veron- 56277: tu vakiintumisaika lisättynä enintään viidellä huojennuksen edellytyksistä. Metsälautakunta 56278: vuodella on kulunut. antaa metsänomistajalle todistuksen ensihar- 56279: vennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena on 56280: luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteiskau- 56281: 15 b § 56282: palla. 56283: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja Metsälautakunnan on annettava verovelvol- 56284: näiden muodostamaila yhtymällä sekä yhteis- liselle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1 56285: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta 56286: momentin 2-5 kohdassa tarkoitettujen meno- 56287: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle jen määristä ja niiden vähennyskelpoisuuden 56288: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty- edellytyksistä. 56289: neestä puutavarasta (ensiharvennusvähennys). Metsäntutkimuslaitoksen on annettava vero- 56290: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan hallitukselle lausuntoja 11 §:n 1 momentin 2, 3 56291: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja ja 5 kohdassa tarkoitetuista tuottoperusteista 56292: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- ja 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoite- 56293: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- tuista menoista. 56294: räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään metsä- 56295: talouden puhtaaseen tuottoon kohdistuvien 21 § 56296: lailla säädettyjen veronhuojennusten ja Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut 56297: 13 §:ssä tarkoitettujen vähennysten jälkeen las- voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain 56298: kettua metsätalouden puhtaan tuoton koko- säännösten edellyttämällä tavalla. 56299: naismäärää verovuonna. 56300: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 56301: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 1991. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 56302: 1) hakkuu on kohdistunut metsämaahan, vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa, 56303: jonka puuston läpimitta (keskiläpimitta) ennen kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin 2 ja 3 56304: hakkuu ta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnas- kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, kun 56305: ta mitattuna on vähintään 8 cm ja enintään 16 metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken- 56306: cm; netta muutetaan tämän lain voimaantulon jäl- 56307: 2) hakkuuta ei ole toteutettu yksityismetsä- keen. 56308: lain vastaisella tavalla; Poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 momentin 2 ja 56309: 3) yhdelle ostajalle luovutetun puutavaran 3 kohdassa on säädetty, verotusta varten tehtä- 56310: määrä on vähintään 20 kiintokuutiometriä; vä kasvun arvio ja verokuutiometrin rakenteen 56311: 3 300462P 56312: 18 1990 vp. - HE n:o 64 56313: 56314: arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä- rovapauteen sovelletaan tällä lailla kumottujen 56315: maalle ensimmäisen kerran valtakunnan met- 15 §:n 1 momentin ja 16 §:n säännöksiä. 56316: sien kahdeksannen inventoinnin tietojen käyt- Ennen tämän lain voimaantuloa vakiintu- 56317: töönoton yhteydessä. neen taimikon johdosta saadun veronhuojen- 56318: nuksen jaksottamiseen sovelletaan tällä lailla 56319: Lain 14 a §:ssä tarkoitettu verovapaus 56320: myönnetään metsämaan uudistusalueille myös kumotun 15 a §:n 2 momentin säännöstä. 56321: Ennen tämän lain voimaantuloa suon ojituk- 56322: silloin, kun verovelvollisella olisi muutoin ollut 56323: sen perusteella myönnettyyn verovapauteen so- 56324: oikeus lain 15 a §:ssä tarkoitettuun veronhuo- 56325: velletaan tällä lailla kumottujen 15 §:n 2 mo- 56326: jennukseen, mutta taimikkoa ei ole todettu 56327: mentin ja 16 §:n säännöksiä silloin, kun ojitus- 56328: vakiintuneeksi. Verovapaus myönnetään näissä 56329: tapauksissa 14 a §:n 5 momentissa tarkoitetuk- toimitus on loppuunsuoritettu ennen 1 päivää 56330: si verovapausajaksi, kun taimikko on vakiintu- tammikuuta 1989. 56331: Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa 56332: nut. 56333: olleen 13 §:n 4 momentin mukaan muodostu- 56334: Ennen tämän lain voimaantuloa maatalous- nut siirtyvä vähennys otetaan huomioon tämän 56335: maan metsityksen perusteella myönnettyyn ve- lain 13 §:n 1 momentin mukaisena menona. 56336: 56337: 56338: 56339: 56340: 2. 56341: Laki 56342: verotuslain 45 §:n muuttamisesta 56343: 56344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56345: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 45 §:n 1 momentin 2 56346: kohta, 56347: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (980/79), näin kuuluvaksi: 56348: 56349: 45 § jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin 56350: Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta- keskimääräisen raha-arvon laskemista varten 56351: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu- 56352: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden eittaiset keskihinnat ja niitä vastaavat puumää- 56353: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä rät ostamistaan puutavaralajeista metsäntutki- 56354: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel- muslaitokselle, jolla on oikeus tarkastaa il- 56355: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta moittamisvelvollisten hallussa oleva aineisto, 56356: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo- johon ilmoitetut hintatiedot perustuvat; 56357: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot: 56358: 56359: 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin- Tämä laki tulee voimaan päivänä 56360: tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta- kuuta 1991. 56361: 1990 vp. - HE n:o 64 19 56362: 56363: 3. 56364: Laki 56365: maatalouden investointivarauslain 1 ja 12 §:n muuttamisesta 56366: 56367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56368: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden investointivarauslain (1103/82) 1 56369: ja 12 §, 56370: sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (902/86), näin kuuluviksi: 56371: 56372: 1§ 12 § 56373: Maatalouden investointivarauksesta, jonka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 56374: maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta 56375: verovuosilta 1983-1990 veroilmoituksessaan 1983-1994 toimitettavissa verotuksissa. 56376: tehdä, säädetään tässä laissa. 56377: Tämä laki tulee voimaan päivänä 56378: kuuta 1991. 56379: 56380: 56381: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990 56382: 56383: 56384: Tasavallan Presidentti 56385: MAUNO KOIVISTO 56386: 56387: 56388: 56389: 56390: Valtiovarainministeri Matti Louekoski 56391: 20 1990 vp. - HE n:o 64 56392: 56393: Liite 56394: 56395: 1. 56396: Laki 56397: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 56398: 56399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56400: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15, 15 a 56401: ja 16 §, 56402: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975179), ja 56403: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4 56404: momentti sekä 11, 13, 17, 20 ja 21 §, 56405: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970 56406: annetussa laissa (847 170), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 56407: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11 56408: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä 56409: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 13 § 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 56410: (941185), 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83) ja 20 § muutettuna 56411: mainituilla 21 päivänä joulukuuta 1979 ja 13 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, sekä 56412: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla 56413: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 10 a, 56414: 10 b, 10 c, 11 a, 14 a ja 15 b § seuraavasti: 56415: 56416: Voimassa oleva laki Ehdotus 56417: 56418: 4 § 4§ 56419: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Maatalouden verovuoden puhdas tulo on 56420: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen 56421: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole 56422: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- 56423: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen, sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja 56424: joihin ei kuitenkaan lueta verovelvollisen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- 56425: hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen neiden menojen erotus. 56426: tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuottei- 56427: den luovutushintaa, ja tulon hankkimisesta tai 56428: säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus. 56429: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta 56430: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- 56431: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- 56432: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. 56433: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- 56434: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- 56435: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua 56436: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä 56437: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai- 56438: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai- 56439: seksi luovutushinnaksi. 56440: 5§ 56441: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- 56442: rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes- 56443: sa: 56444: 1990 vp. - HE n:o 64 21 56445: 56446: Voimassa oleva laki Ehdotus 56447: 56448: 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 56449: verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- 56450: emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- 56451: hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- 56452: naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 56453: vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän 56454: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- 56455: sesta annetun lain (603177) mukaisella menet- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet- 56456: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- 56457: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- 56458: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- 56459: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- 56460: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- 56461: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- 56462: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- 56463: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- 56464: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- 56465: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- 56466: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- 56467: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- 56468: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 20 hon valtiolle on ann~ttu lunastusoikeus, 60 56469: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja prosenttia mainituista luovutushinnoista ja 56470: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen 56471: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten tai hänen perheensä asuntona taikka muuten 56472: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- 56473: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja 56474: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, 56475: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- 56476: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista dessä myös rakennuksista ja rakennelmista 56477: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla 56478: tavalla; tavalla; 56479: 56480: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 56481: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- 56482: matta pinta-alalisää sekä uudis- ja kivenrai- matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui- 56483: vauspalkkioita ynnä muita niihin verrattavia ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia 56484: maanparannusavustuksia ja verovelvollisen tai ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun- 56485: hänen perheensä asunnoksi taikka muuten hei- noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- 56486: dän yksityistaloudessaan käytettäväksi tarkoi- saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, 56487: tetun rakennuksen, rakennelman tai sen osan rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus- 56488: hankintaa ja perusparannuksia varten saatuja parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- 56489: avustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, ka- kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden 56490: luston ja laitteiden hankkimista tai perusparan- hankkimista tai perusparannuksia varten saa- 56491: nuksia varten saadut avustukset ja korvaukset dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan 56492: tuloutetaan 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- 56493: 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä rakennusten ja tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien 56494: rakenneimien hankintaan ja perusparannuksiin hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- 56495: saadut avustukset vähentämällä ne vastaavista tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- 56496: hankinta- tai perusparannusmenoista; tai perusparannusmenoista; 56497: 56498: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä 56499: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun 56500: 22 1990 vp. - HE n:o 64 56501: 56502: Voimassa oleva laki Ehdotus 56503: 56504: omaisuuden verotuksessa poistamatto oleva 56505: hankintamenon osa; 56506: 56507: 56508: 6§ 56509: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- 56510: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys- 56511: kelpoisia menoja ovat muun ohessa: 56512: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 56513: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän rahana maksetut palkat, heidän ja heidän 56514: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- 56515: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän 56516: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- 56517: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten 56518: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- 56519: ja muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja 56520: maatalousyrittäjien eläkelain (467169) ja maa- hänen perheenjäsenensä pakollisesta eläke- 56521: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/ vakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous- 56522: 81) perusteella suoritetut maksut ovat vähen- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) pe- 56523: nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain rusteella suoritetut maksut ja maata/ousyrittä- 56524: 29§ :n 1 momentin 5 kohdassa säädetyin rajoi- jien eläkelaissa (467169) tarkoitetut ryhmähen- 56525: tuksin ja että verovelvollisen perheenjäsenen kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen 56526: palkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä 56527: 7 §:ssä säädetyin rajoituksin; säädetyin rajoituksin; 56528: 56529: 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 9) 50 prosenttia maataloudessa käytetyn, 56530: otetun puun kantohinnat; sekä maatilan metsästä otetun puutavaran kanto- 56531: hintojen markkina-arvosta; 56532: 56533: 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut; 56534: sekä 56535: 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä 56536: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk- 56537: sessa poistamatto oleva hankintamenon osa tai 56538: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai- 56539: seksi luovutushinnaksi luettu määrä. 56540: 56541: 56542: 8§ 56543: 56544: Menojäännös on verovuoden aikana hankii- Menojäännös on verovuoden aikana käyt- 56545: tujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankin- töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden 56546: tamenojen sekä aikaisemmin hankittujen ko- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön 56547: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois- 56548: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- tamattomien hankintamenojen summa vähen- 56549: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero- 56550: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja 56551: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus- 56552: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston 56553: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin 56554: avustuksilla. saaduilla avustuksilla. 56555: 1990 vp. - HE n:o 64 23 56556: 56557: Voimassa oleva laki Ehdotus 56558: 56559: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- 56560: tään 30 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin 56561: laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia 56562: verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- 56563: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden 56564: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston 56565: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, 56566: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- 56567: tun suuruisena. tun suuruisena. 56568: 56569: 56570: 10 a § 56571: Verovelvollinen voi vähentää maatalouden 56572: puhtaasta tulosta veroilmoituksessaan teke- 56573: mänsä varauksen (tasaus varaus) . Tasaus- 56574: varauksen suuruus on enintään 30 prosenttia 56575: maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauk- 56576: sen vähentämistä, kuitenkin enintään 40 000 56577: markkaa. Pienempää kuin 5 000 markan ta- 56578: sausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Tasaus- 56579: varauksen määrää laskettaessa jätetään täysien 56580: tuhansien markkojen ylimenevä osa lukuunot- 56581: tamatta. 56582: Tasausvaraus on luettava maatalouden ve- 56583: ronalaiseksi tuloksi tai käytettävä jäljempänä 56584: JOb §:ssä mainitun omaisuuden hankinta- ja 56585: perusparannusmenojen kattamiseen viimeis- 56586: tään toisena verovuonna sen verovuoden päät- 56587: tymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa ta- 56588: sausvaraus on tehty. Aikaisemmin tehty varaus 56589: on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä va- 56590: rauksia. 56591: Tasausvarauksella katettu meno tai sen osa 56592: ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. 56593: 56594: 10 b § 56595: Tasausvarausta saadaan käyttää seuraavien 56596: maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden 56597: hankinta- ja perusparannusmenoihin: 56598: J) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut koneet, 56599: kalusto ja laitteet; 56600: 2) 9 §:ssä tarkoitetut rakennukset ja raken- 56601: nelmat; sekä 56602: 3) salaojat, sillat, padot ja muut sellaiset 56603: JO §:n J momentissa tarkoitetut hyödykkeet. 56604: Tasausvarausta on käytettävä J momentin 56605: J kohdassa tarkoitettuihin hankintamenoihin 56606: sinä verovuonna, jona hyödyke on hankittu, ja 56607: perusparannusmenoihin sinä verovuonna, jona 56608: perusparannus on suoritettu. Tasausvarausta 56609: on käytettävä J momentin 2 ja 3 kohdassa 56610: tarkoitettuihin hankinta- ja perusparannusme- 56611: 24 1990 vp. - HE n:o 64 56612: 56613: Voimassa oleva laki Ehdotus 56614: 56615: noihin sinä verovuonna, jona hyödykkeen ra- 56616: kennus/yö on aloitettu tai se on valmistunut. 56617: 10 c § 56618: Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä 56619: tasausvarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttä- 56620: misestä JO a ja JO b §:ssä tarkoitetulla tavalla, 56621: tasausvaraus luetaan maatalouden veronalai- 56622: seksi tuloksi sinä verovuonna, jona se olisi 56623: viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytettä- 56624: vä. 56625: Maatalouden harjoittamisen lopettaneen ve- 56626: rovelvollisen käyttämättömät tasausvaraukset 56627: luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, 56628: jona hän on lopettanut maatalouden harjoitta- 56629: misen. Varauksia ei kuitenkaan lueta tuloksi 56630: verovelvollisen kuoleman johdosta, jos vero- 56631: velvollisen kuo/inpesä, jota verotetaan erillise- 56632: nä verovelvollisena, jatkaa maatalouden har- 56633: joittamista. 56634: 11 § 11§ 56635: Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- 56636: detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- 56637: tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa vero- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai 56638: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltänee- kuntaryhmässä (metsä veroa 1u e) vero- 56639: nä hakkuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti vuonna päättyneenä ja sitä edeltäneenä hak- 56640: antaneen huomioon ottaen kantohintatason ja kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta- 56641: metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallin- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa- 56642: tokustannukset sekä kohtuulliset arvonvähen- via perusteita (t u o t t o perusteet) : 56643: nykset sen mukaan kuin niistä asetuksella erik- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin- 56644: seen säädetään. tään neljään eri veroluokkaan; 56645: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo- 56646: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään 56647: kuutiometreinä (vero kuutiometri) siten, 56648: että arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston 56649: erilaisen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 56650: 1 kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettu- 56651: jen veronalaisten metsämaiden kuorellisen run- 56652: kopuun vuotuista kasvua hehtaaria kohti 56653: (m etsäverolu ku), sen mukaan kuin jäl- 56654: jempänä tarkemmin säädetään. 56655: Jos metsämaan suurimman kestävän hak- 56656: kuumahdollisuuden määrä kunnassa tai kunta- 56657: ryhmässä on pienempi kuin kasvun määrä, 56658: metsäveroluvut kerrotaan mainitun hakkuu- 56659: mahdollisuuden ja kasvun määrien suhteella. 56660: Jos verokuutiometrien määrä kunnassa on 56661: suurempi kuin 90 prosenttia ja pienempi kuin 56662: 70 prosenttia kunnan metsämaan kasvun edellä 56663: sanotulla tavalla korjatusta arviosta samalla 56664: alueella, metsäveroluvut tarkistetaan kaikissa 56665: 1990 vp. - HE n:o 64 25 56666: 56667: Voimassa oleva laki Ehdotus 56668: veroluokissa siten, että 90 prosentin osuutta ei 56669: ylitetä (veron a 1a i n en kas v u) eikä 70 56670: prosentin osuutta aliteta. Tarkistus tehdään 56671: myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön 56672: uusi maatilojen veroluokitus; 56673: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl- 56674: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa- 56675: massa suhteessa kuin niitä on veronalaisen 56676: metsämaan puuston rakenteessa (vero k u u- 56677: t i o metrin r a ken ne) kunnassa tai kunta- 56678: ryhmässsä; 56679: 4) tulon arvioinnissa sovellettava vuotuisen 56680: tuotoksen arvo (veroku u t i ometri n 56681: bru t tora ha- arvo) määritetään metsän- 56682: omistajien puukaupoissa puutavaralajeittain 56683: saamien keskimääräisten kantohintojen ja han- 56684: kintahinnoista yhtenäisin perustein johdettujen 56685: laskennallisten kantohintojen (kanto hinta- 56686: taso) perusteella ottaen huomioon kotitarve- 56687: puun ja veronalaisen hakkuusäästön arvon- 56688: alennus jäljempänä säädetyllä tavalla. Puun 56689: keskihinnat lasketaan kauppakohtaisien yksik- 56690: köhintojen keskiarvona. Tulon menetyksistä 56691: saadut vakuutuskorvaukset otetaan huomioon 56692: kantohintatasoa määritettäessä keskimääräisi- 56693: nä. 56694: Kotitarvepuun ja veronalaisen hakkuusääs- 56695: tön arvona käytetään 50 prosenttia markkina- 56696: puun hinnasta. Arvonalennuksen kohteena ole- 56697: va määrä lasketaan veronalaisen kasvun puuta- 56698: varamäärän ja markkinahakkuutilaston mark- 56699: kinapuun määrien erotuksena kunnittain tai 56700: kuntaryhmittäin. Kunkin hakkuuvuoden kas- 56701: vuna käytetään vertailussa sen vuoden kasvua, 56702: jona hakkuuvuosi päättyy. Verokuutiometrin 56703: bruttoraha-arvo on markkinapuun kantohinta- 56704: tason ja arvonalennuksen kohteena olevan 56705: puun arvon puumäärillä painotettu keskiarvo. 56706: Jos puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri 56707: osissa puutavaran menekki- ja kuljetussuhtei- 56708: den johdosta huomattavasti erilaiset tai jos 56709: kuntien välisten huomattavien tuottoperuste- 56710: erojen tasoittaminen sitä edellyttää, jaetaan 56711: metsämaat kunnassa enintään kolmeen kanto- 56712: hinta-alueeseen; 56713: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja 56714: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot 56715: (p u u n kasvat u k sen k u 1u t) otetaan 56716: huomioon verokuutiometrin keskimääräistä 56717: raha-arvoa määritettäessä siten, että verokuu- 56718: tiometrin bruttoraha-arvosta vähennetään ve- 56719: rovuonna sovellettu keskimääräinen vähennys. 56720: 56721: 4 300462P 56722: 26 1990 vp. - HE n:o 64 56723: 56724: Voimassa oleva laki Ehdotus 56725: 56726: Keskimääräinen vähennys määritetään vero- 56727: vuotta edeltävien viiden vuoden puun kasva- 56728: tuksen kulujen ja saman ajanjakson metsäta- 56729: louden bruttoarvonlisäyksen suhteena. Muun 56730: kuin markkinapuun arvostuksessa käytetään 4 56731: kohdassa tarkoitettua arvona/ennusta. Pitkä- 56732: vaikutteisten investointien menot otetaan kes- 56733: kimääräisvähennystä määritettäessä huomioon 56734: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me- 56735: nojäännöksestä. 56736: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista 56737: veroluokista, 2 kohdassa tarkoitetuista metsä- 56738: veroluvuista ja suurimman kestävän hakkuu- 56739: määrän määritysperusteista, 3 kohdassa tarkoi- 56740: tetusta verokuutiometrin rakenteesta ja 5 koh- 56741: dassa tarkoitetusta keskimääräisestä vähennyk- 56742: sestä annetaan tarkemmat määräykset asetuk- 56743: sella. Verokuutiometrin keskimääräisestä raha- 56744: arvosta päättää valtioneuvosto. Metsäveroalu- 56745: eista ja kantohinta-alueista päättää verohalli- 56746: tus. 56747: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on 56748: ty, pidetään valtion Enontekiön ja Utsjoen säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts- 56749: kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta saa- joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta 56750: mana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- 56751: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja 56752: luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- 56753: sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia 56754: vähennettynä tulon hankkimisesta ja säilyttä- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä- 56755: misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja 56756: lukuun ottamatta. lukuun ottamatta. 56757: 56758: 11 a§ 56759: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain 56760: 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta- 56761: louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve- 56762: rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen 56763: tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa 56764: inventoinnissa saatujen tietojen perusteella 56765: muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt 56766: koko maassa. Jos kahdeksas inventointi kes- 56767: keytetään, ennen kuin siihen liittyvät mittauk- 56768: set on tehty koko maassa, inventoinnin katso- 56769: taan päättyneen koko maassa. 56770: 56771: 13§ 13§ 56772: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden Verovelvollisella on oikeus metsätalouden 56773: puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat 56774: suorittamansa menot jäljempänä mainituin suorittamansa menot jäljempänä mainituin 56775: edellytyksin: edellytyksin: 56776: 1) metsänhoitomaksu; 1) metsänhoitomaksu; 56777: 1990 vp. - HE n:o 64 27 56778: 56779: Voimassa oleva laki Ehdotus 56780: 2) korvaukset metsätaloussuunnitelmasta 2) metsän uudistamismenot (u u d i s ta m i s- 56781: suunnitelman Iaatija/le; vähennys), luontaisen uudistamisen alueel- 56782: la 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600 56783: markkaa hehtaarilta ja istutusalueil/a 3 000 56784: markkaa hehtaarilta; 56785: 3) vähintään kuilupuun mitat täyttävää 3) taimikonhoitomenot (tai m i k k o v ä- 56786: puustoa kasvavaan metsään, jossa on suoritet- he n n y s), 1 000 markkaa hehtaarilta; 56787: tu tarpeelliset kasvatushakkuut, /evitettyjen ra- 56788: vinteiden ja maanparannusaineiden hankinta- 56789: menot (metsän kasva tusla n no ite); 56790: 4) ennestään ojitetun suon tai soistuneen 4) metsämaan ojituksesta aiheutuneet menot 56791: kankaan täydennysojituksesta tai ojaverkoston vuosittain menojäännöksestä tehtävänä 25 pro- 56792: perkauksesta aiheutuneet menot (metsäojituk- sentin poistona; 56793: sen kunnostus); sekä 56794: 5) 30 prosenttia pääasiassa metsätalouden 5) pääosin metsätalouden kuljetuksiin kautta 56795: kuljetuksiin kautta vuoden autolla Iiikennöitä- vuoden autolla Iiikennöitäviksi tarkoitettujen 56796: viksi tarkoitettujen metsäteiden (metsäautotie) metsäteiden (metsäautotie) rakentamisesta ai- 56797: rakentamisesta aiheutuneista menoista. heutuneet menot vuosittain menojäännöksestä 56798: tehtävänä 25 prosentin poistona. 56799: Valtiolla ei ole oikeutta erikseen vähentää Uudistamisvähennykseen sisältyviin menoi- 56800: muita 1 momentissa mainittuja menoja kuin hin luetaan myös uudistamisen valmisteluina 56801: suorittamansa metsänhoitomaksu. tehtävän maanpinnan käsittelyn ja raivauksen 56802: aiheuttamat menot. 56803: Metsätaloussuunnitelmasta suunnitelman Uudistamisvähennys myönnetään silloin, 56804: Iaatijalie maksetun korvauksen vähennyskel- kun metsämaan uudistusala on kooltaan vähin- 56805: poisuuden edellytyksenä on, että suunnitelma tään puoli hehtaaria. Uudistamisvähennys 56806: on laadittu keskusmetsälautakunnan antamien myönnetään sinä verovuonna, jona metsän 56807: ohjeiden mukaisesti ja että piirimetsälautakun- uudistaminen on loppuun suoritettu. Taimik- 56808: ta on sen hyväksynyt. Metsän kasvatuslannoit- kovähennys myönnetään sinä verovuonna, jo- 56809: teiden hankintamenon sekä metsäojituksen na taimikko todetaan vakiintuneeksi. Edellä 1 56810: kunnostuksesta aiheutuneiden menojen vähen- momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut menot 56811: nyskelpoisuuden edellytyksenä on, että Iannoit- vähennetään hankkeen valmistumisvuonna. 56812: tamista ja metsäojituksen kunnostusta voidaan Taimikon vakiintumisen edellytyksistä anne- 56813: pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon taan tarkemmat määräykset asetuksella. 56814: kasvupaikka, puuston metsänhoidollinen tila 56815: ja ympäristövaikutukset ja että toimenpide on 56816: toteutettu keskusmetsälautakunnan antamien 56817: ohjeiden ja keskus- tai piirimetsälautakunnan 56818: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni- 56819: telman mukaisesti. Metsäautotien rakentami- 56820: sesta aiheutuneiden menojen vähennyskelpoi- 56821: suuden edellytyksenä on, että toimenpide on 56822: toteutettu keskusmetsälautakunnan antamien 56823: ohjeiden ja keskus- tai piirimetsälautakunnan 56824: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni- 56825: telman mukaisesti. 56826: Edellä 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoite- Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi- 56827: tut menot vähennetään hankkeen valmistumis- toon on käytetty verovelvollisen näihin tarkoi- 56828: vuonna. Jos metsätalouden puhtaasta tulosta tuksiin valtion varoista saamia avustusvaroja, 56829: vähennettävien menojen yhteismäärä ylittää näiden määrä vähennetään asianomaisesta vä- 56830: 14, 15 ja 15 a §:n mukaisten veronhuojennus- hennyksestä. 56831: 28 1990 vp. - HE n:o 64 56832: 56833: Voimassa oleva laki Ehdotus 56834: ten jälkeen lasketun metsän puhtaan tuoton, 56835: ylimenevä osa otetaan huomioon seuraavana 56836: verovuonna metsätalouden puhtaasta tulosta 56837: erikseen vähennettävänä menona. 56838: Muilla metsänomistajilla kuin valtiolla met- 56839: sämaan ojituksesta ja metsäautotien rakenta- 56840: misesta aiheutuneiden menojen vähennyskel- 56841: poisuuden edellytyksenä on, että toimenpide 56842: on toteutettu keskusmetsälautakunnan anta- 56843: mien ohjeiden ja metsäautotien menojen osalta 56844: lisäksi metsälautakunnan ennen työhön ryhty- 56845: mistä hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 56846: Verovuoden poiston määrän on oltava vä- 56847: hintään 500 markkaa tai tätä pienempi koko 56848: menojäännöksen määrä. 56849: Jos metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pe- 56850: rusteella on todettu 1 momentin 2 ja 3 kohdas- 56851: sa tarkoitettujen vähennysten määrien perus- 56852: teena olevissa menoissa ainakin viiden prosen- 56853: tin lisäys tai alennus, vähennysten määrät tar- 56854: kistetaan. 56855: Jos metsätalouden puhtaasta tulosta vähen- 56856: nettävien menojen yhteismäärä ylittää lailla 56857: säädettyjen metsätalouden puhtaaseen tuot- 56858: toon kohdistuvien veronhuojennus/en jälkeen 56859: lasketun puhtaan tuoton, ylimenevä osa ote- 56860: taan huomioon seuraavana verovuonna metsä- 56861: talouden puhtaasta tulosta erikseen vähennet- 56862: tävänä menona. 56863: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei 56864: oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen- oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen- 56865: tissa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja hallinto- tin 5 kohdassa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja 56866: kustannuksia ja poistoja. hallintomenoja ja poistoja. 56867: 56868: 14 a § 56869: Metsämaan uudistusalan taimikosta myön- 56870: netään tässä pykälässä tarkoitettu verovapaus 56871: seuraavilla edellytyksillä: 56872: 1) metsälautakunta tai valtion maalla asian- 56873: omainen viranomainen on hyväksynyt taimi- 56874: kon perustetuksi. Jos metsä on uudistettu 56875: luontaisesti, taimikon kasvua haittaavat sie- 56876: mentävät puut on poistettava ennen verova- 56877: pauden myöntämistä; 56878: 2) muun metsänomistajan kuin valtion uu- 56879: distusalalla ei ole suoritettu yksityismetsälain 56880: (412167) vastaista hakkuuta eikä uudistusalan 56881: taimikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh- 56882: dosta joutunut yksityismetsälain vastaiseen ti- 56883: laan; 56884: 3) uudistusalalle ei ole muulla perusteella 56885: myönnetty verovapautta. 56886: 1990 vp. - HE n:o 64 29 56887: 56888: Voimassa oleva laki Ehdotus 56889: Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta 56890: lukuun verovapauden edellytykset täyttävän 56891: taimikon pinta-alan mukaan laskettua taimi- 56892: kon suhteellista osuutta maatilan metsän puh- 56893: taasta tuotosta niissä verotuksissa, jotka toimi- 56894: tetaan 5 momentissa mainituilla alueilla samas- 56895: sa momentissa tarkoitetuilta vuosilta (vero- 56896: vapaus aika) . Ensimmäinen verovapaa 56897: vuosi on taimikon perustamisvuosi. 56898: Jos metsämaan uudistusalan taimikon hoito 56899: on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida 56900: katsoa vakiintuneeksi, verovelvollinen menet- 56901: tää tässä pykälässä tarkoitetun verovapauden 56902: tällaisen alueen osalta laiminlyönnin totea- 56903: misvuotta seuraavalta vuodelta toimiieftavasta 56904: verotuksesta alkaen, jollei taimikon vakiintu- 56905: misen turvaavia toimenpiteitä ole sitä ennen 56906: suoritettu. 56907: Taimikko katsotaan vakiintuneeksi seuraa- 56908: villa perusteilla: 56909: 1) taimikon perustamisesta on kulunut 5 56910: momentissa tarkoitettu eri alueisiin kohdistuva 56911: vakiintumisaika; ja 56912: 2) taimikossa on kasvupaikalla sopivia kehi- 56913: tyske/poisia taimia hehtaaria kohti vähintään 56914: se määrä ja siinä on tehty ne taimikon tyydyt- 56915: tävän kehittymisen edellyttämät hoitotoimenpi- 56916: teet, joista annetaan tarkemmat määräykset 56917: asetuksella. 56918: Verovapausaika ja taimikon vakiintumisaika 56919: ovat keskusmetsä/autakunnista ja metsälauta- 56920: kunnista 29 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa 56921: valtioneuvoston päätöksessä (439187) mainittu- 56922: jen metsälautakuntien toimintapiireihin kuulu- 56923: vissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakunnas- 56924: sa seuraavat: 56925: Alue Verovapaus- Vakiintumis- 56926: aika aika 56927: Vuosia Vuosia 56928: Helsinki, Lounais-Suomi, 56929: Satakunta, Uusimaa- 56930: Häme, Pirkka-Häme, Itä- 56931: Häme, Etelä-Savo, Etelä- 56932: Karjala, Itä-Savo ........ . 15 5 56933: Ahvenanmaa ............ . 15 5 56934: Pohjois-Karjala, Pohjois- 56935: Savo, Keski-Suomi ...... . 20 5 56936: Etelä-Pohjanmaa, Poh- 56937: janmaa, Keski-Pohjan- 56938: maa, Kainuu, Pohjois- 56939: Pohjanmaa .............. . 25 JO 56940: Koillis-Suomi, Lappi .... . 30 15 56941: 30 1990 vp. - HE n:o 64 56942: 56943: Voimassa oleva laki Ehdotus 56944: 56945: Metsälautakunnan tehtävänä on valvoa tässä 56946: pykälässä tarkoitetun verovapauden edellytyk- 56947: siä muiden verovelvollisten kuin valtion mailla 56948: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- 56949: rää. Taimikon vakiintumisen edellytykset selvi- 56950: tetään sen jälkeen, kun 5 momentissa tarkoitet- 56951: tu vakiintumisaika lisättynä enintään viidellä 56952: vuodella on kulunut. 56953: 15 §. 56954: Jos maatalousmaa on metsitetty, ei tämän 56955: alueen metsän puhdasta tuottoa oteta lukuun 56956: määrättäessä veroa tulon perusteella niissä ve- 56957: rotuksissa, jotka toimitetaan Lapin läänissä 35 56958: vuodelta, Oulun läänissä 30 vuodelta ja muual- 56959: la maassa 25 vuodelta sen kalenterivuoden 56960: alusta lukien, jona metsitystyö on loppuun 56961: suoritettu. 56962: Jos suo on joko kokonaan tai osittain maan- 56963: omistajan varoin ojitettu metsänkasvun paran- 56964: tamiseksi, ei tämän alueen metsän puhdasta 56965: tuottoa oteta lukuun määrättäessä veroa tulon 56966: perusteella niissä verotuksissa, jotka toimite- 56967: taan Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun läänis- 56968: sä 20 vuodelta ja muualla maassa 15 vuodelta 56969: sen kalenterivuoden alusta lukien, jona ojitus- 56970: toimitus on loppuun suoritettu. 56971: 56972: 15 a §. 56973: Metsämaan uudistusalan vähintään puolen 56974: hehtaarin suuruisesta taimikosta annetaan ve- 56975: ronhuojennus luonnolliselle henkilölle, kuolin- 56976: pesälle ja näiden muodostamalle yhtymälle. 56977: Uudistusalasta, jonka tuotto muulla perusteel- 56978: la on verovapaa, ei anneta tässä pykälässä 56979: tarkoitettua veronhuojennusta. 56980: Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta 56981: lukuun pinta-alan mukaan laskettua taimikon 56982: suhteellista osuutta maatilaan kuuluvan tilan 56983: metsän puhtaasta tuotosta kerrottuna Lapin 56984: läänissä luvulla 16, Oulun läänissä luvulla 14, 56985: Pohjois-Karjalan läänissä luvulla 13, Mikkelin, 56986: Kuopion, Vaasan ja Keski-Suomen lääneissä 56987: luvulla 11 ja muualla maassa luvulla 7. Veron- 56988: huojennus annetaan siltä vuodelta toimitelta- 56989: vassa verotuksessa, jona taimikko on vakiintu- 56990: nut. Verovelvollisen vaatimuksesta veronhuo- 56991: jennus jaksotelaan annettavaksi sanotulta ja 56992: enintään kahdelta sitä seuraavalta vuodelta 56993: toimiteltavassa verotuksessa laskettuna erik- 56994: seen kullekin vuodelle vahvistettujen tuottope- 56995: rusteiden mukaan siten, että veronhuojennusta 56996: 1990 vp. - HE n:o 64 31 56997: 56998: Voimassa oleva laki Ehdotus 56999: 57000: kahdelle tai kolmelle vuodelle jaksotettaessa 57001: jaetaan edellä mainittu kerroin vastaavasti lu- 57002: vulla 2 tai 3. 57003: Jos tässä pykälässä tarkoitettu veronhuojen- 57004: nus tai sen verovuodelle jaksotettu osa ylittää 57005: maatilatalouden tuloverolain 14 ja 15 §:n mu- 57006: kaisen veronhuojennus/en jälkeen lasketun 57007: metsän puhtaan tuoton, ylimenevä osa otetaan 57008: huomioon vähennyksenä metsätalouden puh- 57009: taasta tulosta. 57010: 15 b § 57011: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja 57012: näiden muodostamailo yhtymällä sekä yhteis- 57013: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta 57014: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle 57015: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty- 57016: neestä puutavarasta (ensi harven n usvä- 57017: hennys). 57018: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan 57019: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja 57020: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- 57021: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- 57022: räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään metsä- 57023: talouden puhtaaseen tuottoon kohdistuvien 57024: lailla säädettyjen veronhuojennus/en ja 57025: 13 §:ssä tarkoitettujen vähennysten jälkeen las- 57026: kettua metsätalouden puhtaan tuoton koko- 57027: naismäärää verovuonna. 57028: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on 57029: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 57030: 1) hakkuu on kohdistunut metsämaahan, 57031: jonka puuston läpimitta (keskiläpimitta) ennen 57032: hakkuuta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnas- 57033: ta mitattuna on vähintään 8 cm ja enintään 16 57034: cm; 57035: 2) hakkuuta ei ole toteutettu yksityismetsä- 57036: lain vastaisella tavalla; 57037: 3) yhdelle ostajalle luovutetun puutavaran 57038: määrä on vähintään 20 kiintokuutiometriä; 57039: 4) luovutettu puutavara täyttää puumarkki- 57040: noilla yleisesti sovellettava/ puutavaran mitta- 57041: ja laatuvaatimukset; 57042: 5) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan 57043: antama todistus vähennykseen oikeuttavan 57044: puutavaran määrästä. 57045: Keskiläpimitan mittaustavasta annetaan tar- 57046: kemmat määräykset asetuksella. 57047: Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 § :n 8 57048: momentissa tarkoitettuna menona. 57049: 16 §. 57050: Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron- 57051: huojennuksen saamisen edellytyksenä on 57052: 32 1990 vp. - HE n:o 64 57053: 57054: Voimassa oleva laki Ehdotus 57055: myös, että metsän uudistaminen, metsittämi- 57056: nen tai ojittaminen on tehty piirimetsälauta- 57057: kunnan tai, jos kysymyksessä on valtion maal- 57058: la suoritettava metsittäminen tai ojittaminen, 57059: sen viranomaisen, jonka hallinnassa alue on, 57060: ennen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän 57061: suunnitelman mukaisesti. 57062: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- 57063: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- 57064: nen ei edellytä metsänviljelyä tai jonka ojitta- 57065: mista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn pa- 57066: rantamisen kannalta voida pitää tarkoituksen- 57067: mukaisena eikä myöskään, jos on kysymys 57068: alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain 57069: vastainen hakkuu. 57070: Jos metsitys- tai ojitusalueen hoito on lai- 57071: minlyöty, menettää verovelvollinen 15 §:ssä 57072: tarkoitetun veronhuojennuksen tällaisen alueen 57073: osalta siltä vuodelta toimiteltavasta verotukses- 57074: ta alkaen, jona laiminlyönnin on todettu ta- 57075: pahtuneen. 57076: 17 § 17 § 57077: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- 57078: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- 57079: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- 57080: lain (1043174) sekä velkojen korkojen vähen- lain säännösten edellyttämällä tavalla. 57081: nysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa anne- 57082: tun lain (953174) säännösten edellyttämällä 57083: tavalla. 57084: 57085: 20 §. 20 § 57086: Keskusmetsälautakunnan, piirimetsälauta- Metsälautakunnan tai, jos kysymyksessä on 57087: kunnan tai, jos kysymyksessä on valtion maa, valtion maa, asianomaisen viranomaisen on 57088: asianomaisen viranomaisen on esitettävä vero- annettava verovelvolliselle ja veroviranomaisel- 57089: lautakunnalle todistus 14, 15, 15 a ja 16 §:ssä le todistus 14 ja 14 a §:ssä säädetyistä veron- 57090: säädetyistä veronhuojennuksen edellytyksistä. huojennuksen edellytyksistä. Metsälautakunta 57091: antaa metsänomistajalle todistuksen ensihar- 57092: vennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena on 57093: luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteiskau- 57094: palla. 57095: Keskusmetsälautakunnan ja piirimetsälauta- Metsälautakunnan on annettava verovelvol- 57096: kunnan on ilmoitettava asianomaiselle verolau- liselle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1 57097: takunnalle toteamansa 16 §:n 3 momentissa momentin 2-5 kohdassa tarkoitettujen meno- 57098: tarkoitetut laiminlyönnit. jen määristä ja niiden vähennyskelpoisuuden 57099: edellytyksistä. 57100: Keskusmetsälautakunnan tai piirimetsälauta- Metsäntutkimuslaitoksen on annettava vero- 57101: kunnan on toimitettava verovelvolliselle ja ve- hallitukselle lausuntoja 11 § :n 1 momentin 2, 3 57102: roviranomaiselle lausunto 13 §:n 1 momentin ja 5 kohdassa tarkoitetuista tuottoperusteista 57103: 2-5 kohdassa tarkoitettujen menojen määristä ja 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoite- 57104: ja niiden vähennyskelpoisuuden edellytyksistä. tuista menoista. 57105: 1990 vp. - HE n:o 64 33 57106: 57107: Voimassa oleva laki Ehdotus 57108: 57109: 21 § 21 § 57110: Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut 57111: voitot verotetaan tulo- ja omaisuusverolain voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain 57112: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun, säännösten edellyttämällä tavalla. 57113: asetuksen ja maalaiskuntain kunnallishallin- 57114: nosta annetun asetuksen säännösten edellyttä- 57115: mällä tavalla. 57116: 57117: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57118: 1991. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 57119: vuodelta 1991 toimiteltavassa verotuksessa, 57120: kuitenkin siten, että 11 § :n 1 momentin 2 ja 3 57121: kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, kun 57122: metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken- 57123: netta muutetaan tämän lain voimaantulon jäl- 57124: keen. 57125: Poiketen siitä, mitä 11 § :n 1 momentin 2 ja 57126: 3 kohdassa on säädetty, verotusta varten tehtä- 57127: vä kasvun arvio ja verokuutiometrin rakenteen 57128: arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä- 57129: maalle ensimmäisen kerran valtakunnan met- 57130: sien kahdeksannen inventoinnin tietojen käyt- 57131: töönoton yhteydessä. 57132: Lain 14 a § :ssä tarkoitettu verovapaus 57133: myönnetään metsämaan uudistusalueille myös 57134: silloin, kun verovelvollisella olisi muutoin ollut 57135: oikeus lain 15 a §:ssä tarkoitettuun veronhuo- 57136: jennukseen, mutta taimikkoa ei ole todettu 57137: vakiintuneeksi. Verovapaus myönnetään näissä 57138: tapauksissa 14 a §:n 5 momentissa tarkoitetuk- 57139: si verovapausajaksi, kun taimikko on vakiintu- 57140: nut. 57141: Ennen tämän lain voimaantuloa maatalous- 57142: maan metsityksen perusteella myönnettyyn ve- 57143: rovapauteen sovelletaan tällä lailla kumottujen 57144: 15 § :n 1 momentin ja 16 § :n säännöksiä. 57145: Ennen tämän lain voimaantuloa vakiintu- 57146: neen taimikon johdosta saadun veronhuojen- 57147: nuksen Jaksotlamiseen sovelletaan tällä lailla 57148: kumotun 15 a§ :n 2 momentin säännöstä. 57149: Ennen tämän lain voimaantuloa suon ojituk- 57150: sen perusteella myönnettyyn verovapauteen so- 57151: velletaan tällä lailla kumottujen 15 §:n 2 mo- 57152: mentin ja 16 § :n säännöksiä silloin, kun ojitus- 57153: toimitus on loppuunsuoritettu ennen 1 päivää 57154: tammikuuta 1989. 57155: Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa 57156: olleen 13 § :n 4 momentin mukaan muodostu- 57157: nut siirtyvä vähennys otetaan huomioon tämän 57158: lain 13 §:n 1 momentin mukaisena menona. 57159: 57160: 57161: 5 300462P 57162: 34 1990 vp. - HE n:o 64 57163: 57164: 57165: 2. 57166: Laki 57167: verotuslain 45 §:n muuttamisesta 57168: 57169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57170: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 45 §:n 1 momentin 2 57171: kohta, 57172: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (980179), näin kuuluvaksi: 57173: 57174: Voimassa oleva laki Ehdotus 57175: 57176: 45 § 57177: Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta- 57178: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen 57179: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden 57180: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä 57181: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel- 57182: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta 57183: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo- 57184: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot: 57185: 57186: 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin- 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin- 57187: tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta- tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta- 57188: jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin 57189: keskimääräisen raha-arvon laskemista varten keskimääräisen raha-arvon laskemista varten 57190: tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu- tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu- 57191: eittaiset keskihinnat ostamistaan puutavarala- eittaiset keskihinnat ja niitä vastaavat puumää- 57192: jeista metsäntutkimuslaitokselle, jolla on oi- rät ostamistaan puutavaralajeista metsäntutki- 57193: keus tarkastaa ilmoittamisvelvollisten hallussa muslaitokselle, jolla on oikeus tarkastaa il- 57194: oleva aineisto, johon keskihintatiedot perus- moittamisvelvollisten hallussa oleva aineisto, 57195: tuvat; johon ilmoitetut hintatiedot perustuvat; 57196: 57197: 57198: Tämä laki tulee voimaan päivänä 57199: kuuta 1991. 57200: 57201: 57202: 57203: 3. 57204: Laki 57205: maatalouden investointivarauslain 1 ja 12 §:n muuttamisesta 57206: 57207: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57208: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden investointivarauslain (1103/82) 1 57209: ja 12 §, 57210: sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (902/86), näin kuuluviksi: 57211: 57212: Voimassa oleva laki Ehdotus 57213: 57214: 1§ 1§ 57215: Maatalouden investointivarauksesta, jonka Maatalouden investointivarauksesta, jonka 57216: maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi 57217: 1990 vp. - HE n:o 64 35 57218: 57219: Voimassa oleva laki Ehdotus 57220: 57221: verovuosilta 1983-1991 veroilmoituksessaan verovuosilta 1983-1990 veroilmoituksessaan 57222: tehdä, säädetään tässä laissa. tehdä, säädetään tässä laissa. 57223: 57224: 12 § 12 § 57225: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57226: kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta 57227: 1983-1995 toimitettavissa verotuksissa. 1983-1994 toimitettavissa verotuksissa. 57228: 57229: Tämä laki tulee voimaan päivänä 57230: kuuta 1991. 57231: 1 57232: 1 57233: 1 57234: 1 57235: 1 57236: 1 57237: 1 57238: 1 57239: 1 57240: 1 57241: 1 57242: 1 57243: 1 57244: 1 57245: 1 57246: 1 57247: 1 57248: 1990 vp. - HE n:o 65 57249: 57250: 57251: 57252: 57253: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verotuslain ja eräiden 57254: muiden lakien muuttamisesta 57255: 57256: 57257: 57258: 57259: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 57260: 57261: Esityksessä ehdotetaan, että verotuslakiin ja uusista yhtymän ja yhteisetuuden käsitteistä 57262: eräisiin muihin lakeihin tehdään kokonaisve- aiheutuvat muutokset. 57263: rouudistuksen yhteydessä käyttöön otetuista Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuo- 57264: den 1991 alusta. 57265: 57266: 57267: 57268: 57269: PERUSTELUT 57270: 57271: 1. Nykyinen tilanne ja muutosten Kokonaisverouudistuksen yhteydessä muu- 57272: syyt tettiin kuolinpesän verovelvollisuutta koskevia 57273: säännöksiä siten, että aikaisemmasta poiketen 57274: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä tarkis- kaikkia kuolinpesiä, myös muita kuin liiketoi- 57275: tettiin muun muassa yhtymän ja kuolinpesän mintaa harjoittavia, verotetaan erillisinä vero- 57276: verovelvollisuutta koskevia säännöksiä sekä velvollisina vain kolmelta vainajan kuolinvuot- 57277: otettiin käyttöön uusi yhteisetuuden käsite. ta seuraavalta vuodelta. Tämän jälkeen kuolin- 57278: Merkittävimmät verovelvollisasemaa koskevat pesiä verotetaan yhtyminä kuten aikaisemmin 57279: muutokset koskivat henkilöyhtiöitä ja kuolin- verotettiin liiketoimintaa harjoittavia yli viisi 57280: pesiä. vuotta vanhoja kuolinpesiä. Asiaa koskevat 57281: säännökset sisältyvät tulo- ja varallisuusvero- 57282: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain lain 33 §:ään. 57283: (1240/88) mukaan kaupparekisteriin merkittyä 57284: liiketoimintaa harjoittavaa avointa yhtiötä ja 57285: kommandiittiyhtiötä ei enää rinnasteta erillise- Lisäksi uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa 57286: nä verovelvollisena verotettavaan kuolinpe- otettiin käyttöön yhteisetuuden käsite. Kalas- 57287: sään, vaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyh- tuskuntaa, jakokuntaa ja muita niihin verratta- 57288: tiön tulosta puolet jaetaan verotettavaksi yh- via yhteisetuuksia ei pidetä enää yhtyminä. 57289: tiön tulona ja toinen puoli lisätään yhtiömies- Lain 34 §:n mukaan näitä yhteisetuuksia vero- 57290: ten veronalaisiin tuloihin niiden osuuksien mu- tetaan kuitenkin edelleen, kuten aikaisemmin- 57291: kaan, joita heillä on yhtiön tuloon (puolitetta- kin, erillisinä verovelvollisina. Yhteismetsää pi- 57292: vat yhtymät). Varallisuus jaetaan kokonaan detään yhtymänä, jolloin sen tulo ja varalli- 57293: verotettavaksi yhtiömiesten varallisuutena. suus jaetaan aikaisempaan tapaan verotetta- 57294: Muut kuin edellä mainitut yhtymät ovat edel- vaksi osakkaiden tulona ja varallisuutena. 57295: leen vain laskentayksikköjä, joiden tulo ja 57296: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden 57297: tulona ja varallisuutena Gaettavat yhtymät). Edellä selostetut muutokset edellyttävät eräi- 57298: Asiaa koskevat säännökset sisältyvät tulo- ja den muuhun verolainsäädäntöön sisältyvien 57299: varallisuusverolain 35 §:ään. säännösten tarkistamista. 57300: 300562Y 57301: 2 1990 vp. - HE n:o 65 57302: 57303: 2. Ehdotetut muutokset koskeva säännös ehdotetaan tarpeettomana 57304: poistettavaksi verotuslain 63 a § :stä. 57305: 2.1. Vastuu verosta Verotuslain 64 § :n perusteella verovelvolli- 57306: sen kotikunnan lääninverolautakunta vahvistaa 57307: Verotuslain 3 § :ssä on säädetty siitä, ketkä yhtiömuodosta riippumatta kolmessa tai use- 57308: ovat verovelvollisen lisäksi verosta vastuussa. ammassa kunnassa liiketoimintaa harjoittavan 57309: Voimassa olevaa säännöstä, joka koskee jaet- verovelvollisen liikkeen tulon ja sen perusteen, 57310: tavan yhtymän toissijaista vastuuta osakkaansa jonka mukaan tulo jaetaan asianomaisten kun- 57311: verosta, on muuttuneen yhtymäverotuksen tien kesken. Lääninverolautakunta vahvistaa 57312: johdosta tarpeen selkeyttää sanonnallisesti. Tä- myös perusteen, jonka mukaan jaettavan yhty- 57313: män vuoksi lain 3 §:n 1 momenttiin ehdotetaan män tulo jaetaan osakkaiden kesken. Tulo- ja 57314: sisällytettäväksi asiasta säännös, jonka mu- varallisuusverolain muuttuneen yhtymävero- 57315: kaan myös yhtymä vastaa yhtymän osakkaalle tuksen vuoksi verotuslain 64 §:ään sisältyvä 57316: tämän osakkuusaseman perusteella määrättä- viittaus erillisenä verovelvollisena veroteita- 57317: västä verosta sekä kansaneläke- ja sairaus- vaan yhtymään ei ole enää tarpeen, joten se 57318: vakuutusmaksusta. Säännös korvaisi nykyisen ehdotetaan poistettavaksi. 57319: 3 §:n 2 momentin. Verotuslain 3 §:n 1 mo- Samoin kuin 63 a §:n kohdalla lääninvero- 57320: mentti ehdotetaan muutoinkin ajanmukaistet- lautakunnan velvollisuudesta ilmoittaa jakope- 57321: tavaksi vastaamaan tulo- ja varallisuusverolain rusteesta osakkaan kotikunnan verotoimistolle 57322: 35 § :n mukaista puolitettavan yhtymän käsitet- 64 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on tarkoitus 57323: tä. määrätä hallinnollisella ohjeistuksella. 57324: Kuolinpesän osakas vastaa verotuslain 3 § :n 57325: 1 momentin mukaan pesän tulosta ja varalli- 57326: suudesta suoritettavasta verosta niinkuin omas- 2.3. Osakkaan vakuutusmaksun peruste 57327: ta verostaan. Samoin kuolinpesä vastaa osak- 57328: kaan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta Kansaneläkelain 5 §:n 1 momenttiin ja sai- 57329: siltä osin kuin vakuutusmaksu perustuu osak- rausvakuutuslain 34 §:än sisältyvä viittaus eril- 57330: kaan pesän hyväksi tekemän työn arvoon. lisenä verovelvollisena veroteitavaan yhtymään 57331: Nämä säännökset tulisi kuolinpesän verovel- on tarkoittanut kaupparekisteriin merkittyjä 57332: vollisaseman muuttumisen vuoksi rajata koske- liiketoimintaa harjoittavia avoimia yhtiöitä ja 57333: maan vain enintään kolme vuotta vanhoja kommandiittiyhtiöitä eli nykyisin puolitettavia 57334: kuolinpesiä, joita nykyisin verotetaan erillisinä yhtymiä. Mainitut viittaukset on tarpeen tar- 57335: verovelvollisina. Tätä vanhempiin kuolinpesiin kistaa vastaamaan voimassa olevan tulo- ja 57336: soveltuvat yleiset yhtymän verovastuuta koske- varallisuusverolain 35 §:n 2 momentissa tarkoi- 57337: vat säännökset. Asiasta ehdotetaan säädettä- tettuja yhtymiä. 57338: väksi verotuslain 3 §:n 2 momentissa. Uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa kalas- 57339: tus- ja jakokunnat määritellään yhteisetuuksik- 57340: si, eikä niille ole määrätty kansaneläkelain 1 ja 57341: 2.2. Jakoperusteen vahvistaminen 3 §:n sekä sairausvakuutuslain 1 ja 32 §:n no- 57342: jalla vakuutusmaksuvelvollisuutta. Kalastus-, 57343: Jaettavan yhtymän kotikunnan verolauta- vesi- ja jakokuntiin viittaavat poikkeus- 57344: kunta tai verotoimisto vahvistaa verotuslain määräykset kansaneläkelain 5 §:ssä ja sairaus- 57345: 63 a § :n mukaan perusteen, jonka mukaan vakuutuslain 34 §:ssä eivät muuttuneen yh- 57346: yhtymän tulot ja varat sekä velat ja tappio tymä- käsitteen vuoksi enää ole muutoinkaan 57347: jaetaan yhtymän osakkaille. Tulo- ja varalli- tarpeen, ja ne ehdotetaan poistettaviksi. 57348: suusverolain muuttuneen yhtymäverotuksen 57349: vuoksi verotuslain 63 a §:ään sisältyvä viittaus 57350: erillisenä verovelvollisena veroteitavaan yhty- 2.4. Verovelvollisuus ortodoksisille seurakun- 57351: mään ei ole enää tarpeen, joten se ehdotetaan nille 57352: poistettavaksi. 57353: Koska verolautakunnan tai verotoimiston Yhtymien velvollisuudesta suorittaa kirkol- 57354: velvollisuudesta ilmoittaa jakoperusteesta lisveroa ortodoksisille seurakunnille on säädet- 57355: osakkaan kotikunnan verotoimistolle voidaan ty ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 57356: määrätä hallinnollisella ohjeistuksella, asiaa (521169) 30 §:n 2 momentin 4 kohdassa ja 57357: 1990 vp. - HE n:o 65 3 57358: 57359: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikka- säännösten perusteella. Jotta avoimen yhtiön 57360: laiskatolisille seurakunnille annetussa laissa ja kommandiittiyhtiön muuttunut verovelvolli- 57361: (191135). Jälkimmäisen lain 1 ja 1 a § on sasema ei muuttaisi laissa omaksuttua peri- 57362: tarpeen tarkistaa tulo- ja varallisuusverolain aatetta kirkollisveron suorittamisesta ortodok- 57363: voimassa olevien yhtymän ja yhteisetuuden sisille seurakunnille, ehdotetaan 1 a §:ää muu- 57364: käsitteiden osalta. Samalla lain nimikettä ja tettavaksi siten, että siihen tulee viittaus uusiin 57365: eräitä sen käsitteitä ehdotetaan täsmennettä- yhtymäverotussäännöksiin. Tällöin puolitetta- 57366: viksi. van yhtymän osakkaan kirkollisverovelvolli- 57367: Yhteisetuuden käsitteen lisääminen lain suus määräytyy siltä osin kuin yhtymän tuloa 57368: 1 §:ään on tarpeen kalastuskuntien ja niihin lisätään hänen tuloihinsa samalla tavalla kuin 57369: verrattavien muiden yhteisetuuksien kirkollis- jaettavan yhtymän osakkaan. 57370: verovelvollisuuden säilyttämiseksi ennallaan. 57371: Kun kotimaisten kuolinpesien verovelvollisase- 57372: maa muutettiin, tarkoituksena ei ollut muuttaa 3. Esityksen taloudelliset ja hal- 57373: niiden velvollisuutta kirkollisveron suorittami- linnolliset vaikutukset 57374: seen. Ne ovat edelleen velvollisia maksamaan 57375: kirkollisveroa evankelisluterilaisten seurakun- Esityksellä ei ole sanottavia vaikutuksia val- 57376: tien virkataloista ja rahastoista annetun lain tion ja kuntien talouteen tai hallintoon. 57377: (106/66) 13 §:n nojalla. Vastaavasti velvolli- 57378: suus kirkollisveron suorittamiseen ortodoksi- 57379: sen kirkkokunnan seurakunnille määräytyy 4. Säätämisjärjestys 57380: edelleen aikaisemmin mainitun eräiden yhty- 57381: mäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 57382: seurakunnille annetun lain mukaan. Mainitus- jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk- 57383: sa laissa ei ole aikaisemmin ollut nimenomaista sessä. 57384: viittausta erillisinä verovelvollisina verotettuun 57385: kotimaiseen kuolinpesään. Tämän vuoksi 57386: 1 § :ään ehdotetaan lisättäväksi asiasta selven- 5. Voimaantulo 57387: tävä säännös. 57388: Avoimet yhtiöt ja ja kommandiittiyhtiöt Nämä lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuo- 57389: ovat lain 1 §:ssä mainituin edellytyksin olleet den 1991 alusta. Lakeja sovelletaan ensimmäi- 57390: velvollisia suorittamaan kirkollisveroa orto- sen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vero- 57391: doksisille seurakunnille. Tästä poikkeuksen tuksessa. 57392: ovat muodostaneet jaettavat yhtymät, joiden 57393: velvollisuus kirkollisveron suorittamiseen on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 57394: lain 1 a §:n nojalla määräytynyt tulo- ja varal- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 57395: lisuusverolain verovelvollisuutta koskevien tukset: 57396: 4 1990 vp. - HE n:o 65 57397: 57398: 1. 57399: Laki 57400: verotuslain muuttamisesta 57401: 57402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57403: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 §:n 1 ja 2 momentti, 57404: 63 a § ja 64 §:n 1 momentti, 57405: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 57406: annetussa laissa (1002/77) sekä 63 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), näin 57407: kuuluviksi: 57408: 57409: 3 § 64 § 57410: Yhtymän osakkaalle yhtymän tulon ja varal- Jos liikettä on harjoitettu siten, että siitä on 57411: lisuuden perusteella määrättävästä verosta sekä suoritettava veroa kolmelle tai useammalle 57412: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta- 57413: kuutusmaksusta on myös yhtymä vastuussa. kunta, jossa on verovelvollisen kotikunta, täl- 57414: Avoimen yhtiön osakas ja kommandiittiyhtiön laisen verovelvollisen liikkeen tulon sekä sen 57415: vastuunalainen yhtiömies vastaavat niin kuin perusteen, jonka mukaan tulo jaetaan asian- 57416: omasta verostaan yhtymän verotettavaksi tu- omaisten kuntien ja yhtymän osakkaiden 57417: loksi katsottavasta osuudesta suoritettavasta kesken. Samoin lääninverolautakunta vahvis- 57418: verosta. taa sen perusteen, jonka mukaan ansiotulo 57419: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- määrätään ja jaetaan puolisoiden kesken. En- 57420: maisen kuolinpesän osakas vastaa pesän tulos- nen tulon ja jakoperusteiden vahvistamista on 57421: ta ja varallisuudesta suoritettavasta verosta. asianomaisten kuntien verolautakuntien tehtä- 57422: Samoin vastaa erillisenä verovelvollisena vero- vä ehdotuksensa verotuksen toimittamisesta se- 57423: tettava kotimainen kuolinpesä osakkaansa kä niistä perusteista, jonka mukaan tulo jae- 57424: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- taan asianomaisten kuntien kesken. 57425: kuutusmaksusta siltä osin kuin vakuutusmaksu 57426: perustuu osakkaan pesän hyväksi suorittaman 57427: työn arvoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57428: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57429: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 57430: 63 a § sa. 57431: Yhtymän kotikunnan verolautakunta tai ve- 57432: rotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan 57433: yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat 57434: jaetaan osakkaille. 57435: 57436: 57437: 57438: 2. 57439: Laki 57440: kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta 57441: 57442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57443: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 5 §:n 2 momentti, 57444: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (506176), näin kuuluvaksi: 57445: 57446: 5§ rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä- 57447: nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon. 57448: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis- 57449: maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy- 57450: osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe- 57451: 1990 vp. - HE n:o 65 5 57452: 57453: rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 57454: vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta. kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57455: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses- 57456: sa. 57457: 57458: 57459: 57460: 3. 57461: Laki 57462: sairausvakuutuslain 34 §:n muuttamisesta 57463: 57464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57465: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 34 §, 57466: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (507 /76), näin kuuluvaksi: 57467: 57468: 34 § reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe- 57469: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka 57470: maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta. 57471: osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe- 57472: rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57473: nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon. kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57474: Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis- ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses- 57475: sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy- sa. 57476: 57477: 57478: 57479: 57480: 4. 57481: Laki 57482: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain muuttami- 57483: sesta 57484: 57485: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57486: muutetaan eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille 10 päivä- 57487: nä toukokuuta 1935 annetun lain (191/35) nimike sekä 1 ja 1 a §, 57488: näistä 1 a §sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1051/74), näin 57489: kuuluviksi: 57490: 57491: Laki 57492: yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien verovelvollisuudesta ortodoksisille seurakunnille 57493: 57494: 1§ 57495: Sellainen osakeyhtiö ja osuuskunta sekä . Sama koskee erillisenä verovelvollisella verotet- 57496: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laivanisän- tavaa kotimaista kuolinpesää sekä yhdistystä, 57497: nistäyhtiö tai muu yhtymä tahi yhteisetuus, jonka jäsenistä verovuoden alussa jäsenluette- 57498: jonka osakkeista tai osuuksista enemmän kuin lon mukaan enemmistö on sanotun kirkkokun- 57499: puolet kuuh.n;~ verovuoden alussa mainitun yh- nan jäseniä. 57500: teisön, yhtymän tai yhteisetuuden osake-, jä- 57501: sen- tai muun sitä vastaavan luettelon mukaan 1a § 57502: Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenille, Edellä olevaa 1 § :ää ei kuitenkaan sovelleta 57503: on verovelvollinen tämän kirkkokunnan seura- tulo- ja varallisuusverolain 35 § :n 1 momentin 57504: kunnalle, niin kuin siitä erikseen säädetään. mukaan verotettavaan yhtymään eikä siihen 57505: 6: 1990 vp. HE n:o 65 57506: 57507: tulo-osuuteen, joka mainitun lain 35 §:n 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57508: momentin mukaisesti verotetaan osakkaan tu- kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57509: lona. ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 57510: sa. 57511: 57512: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990 57513: 57514: 57515: Tasavallan Presidentti 57516: MAUNO KOIVISTO 57517: 57518: 57519: 57520: 57521: Ministeri Ulla Puolanne 57522: 1990 vp. - HE n:o 65 7 57523: 57524: Liite 57525: 57526: 57527: 57528: 57529: 1. 57530: Laki 57531: verotuslain muuttamisesta 57532: 57533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57534: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 §:n 1 ja 2 momentti, 57535: 63 a § ja 64 §:n 1 momentti, 57536: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 57537: annetussa laissa (1002/77) sekä 63 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87}, näin 57538: kuuluviksi: 57539: 57540: Voimassa oleva laki Ehdotus 57541: 57542: 3 §. 3 § 57543: Milloin avointa tai kommandiittiyhtiötä ve- Yhtymän osakkaalle yhtymän tulon ja varal- 57544: rotetaan erillisenä verovelvollisena verotettava- lisuuden perusteella määrättävästä verosta sekä 57545: na yhtymänä, on avoimen yhtiön osakas ja kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- 57546: kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuutusmaksusta on myös yhtymä vastuussa. 57547: niin kuin omasta verostaan vastuussa yhtiön Avoimen yhtiön osakas ja kommandiittiyhtiön 57548: tässä laissa tarkoitetusta verosta. Samoin vas- vastuunalainen yhtiömies vastaavat niin kuin 57549: taa kuolinpesän osakas pesän tulosta ja varalli- omasta verostaan yhtymän verotettavaksi tu- 57550: suudesta suoritettavasta verosta niin kuin loksi katsottavasta osuudesta suoritettavasta 57551: omasta verostaan. Erillisenä verovelvollisena verosta. 57552: verotettava yhtymä on vastuussa osakkaalle 57553: yhtymän tulon perusteella määrätystä kansan- 57554: eläkevakuutusmaksusta. Samoin vastaa kuolin- 57555: pesä osakkaan kansaneläkevakuutusmaksusta 57556: siltä osin kuin vakuutusmaksu perustuu osak- 57557: kaan pesän hyväksi suorittaman työn arvoon. 57558: Sellaisen yhtymän, jota ei veroteta erillisenä Erillisenä verovelvo/lisena verotettavan koti- 57559: verovelvollisena, tulosta ja varallisuudesta yh- maisen kuolinpesän osakas vastaa pesän tulos- 57560: tymän osakkaalle määrättävästä verosta ja ta ja varallisuudesta suoritettavasta verosta. 57561: kansaneläkevakuutusmaksusta on myös yhty- Samoin vastaa erillisenä verovelvollisena vero- 57562: mä vastuussa. tettava kotimainen kuolinpesä osakkaansa 57563: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- 57564: kuutusmaksusta siltä osin kuin vakuutusmaksu 57565: perustuu osakkaan pesän hyväksi suorittaman 57566: työn arvoon. 57567: 57568: 57569: 63 a §. 63 a § 57570: Jos yhtymää ei veroteta erillisenä verovelvol- Yhtymän kotikunnan verolautakunta tai ve- 57571: lisena, yhtymän kotikunnan verolautakunta tai rotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan 57572: verotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mu- yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat 57573: kaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan osakkaille. 57574: jaetaan yhtymän osakkaalle, ja ilmoittaa sen 57575: niiden veropiirien verotoimistoil/e, joissa osak- 57576: kaiden verotus toimitetaan. 57577: 8 1990 vp. - HE n:o 65 57578: 57579: Voimassa oleva laki Ehdotus 57580: 57581: 64 §. 64 § 57582: Milloin liikettä on harjoitettu siten, että siitä Jos liikettä on harjoitettu siten, että siitä on 57583: on suoritettava veroa kolmelle tai useammalle suoritettava veroa kolmelle tai useammalle 57584: kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta- kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta- 57585: kunta, jossa verovelvollisen kotikunta on, täl- kunta, jossa on verovelvollisen kotikunta, täl- 57586: laisen verovelvollisen ja muun kuin erillisenä laisen verovelvollisen liikkeen tulon sekä sen 57587: verovelvollisena verotettavan yhtymän liikkeen perusteen, jonka mukaan tulo jaetaan asian- 57588: tulon sekä sen perusteen, jonka mukaan tulo omaisten kuntien ja yhtymän osakkaiden 57589: jaetaan asianomaisten kuntien ja yhtymän kesken. Samoin lääninverolautakunta vahvis- 57590: osakkaiden kesken. Samoin lääninverolauta- taa sen perusteen, jonka mukaan ansiotulo 57591: kunta vahvistaa sen perusteen, jonka mukaan määrätään ja jaetaan puolisoiden kesken. En- 57592: ansiotulo määrätään ja jaetaan puolisoiden nen tulon ja jakoperusteiden vahvistamista on 57593: kesken. Ennen tulon ja jakoperusteiden vahvis- asianomaisten kuntien verolautakuntien tehtä- 57594: tamista on asianomaisten kuntien verolauta- vä ehdotuksensa verotuksen toimittamisesta se- 57595: kuntien tehtävä ehdotuksensa verotuksen toi- kä niistä perusteista, jonka mukaan tulo jae- 57596: mittamisesta sekä niistä perusteista, jonka mu- taan asianomaisten kuntien kesken. 57597: kaan tulo jaetaan asianomaisten kuntien kes- 57598: ken. 57599: 57600: 57601: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57602: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57603: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 57604: sa. 57605: 57606: 57607: 57608: 57609: 2. 57610: Laki 57611: kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta 57612: 57613: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57614: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 5 §:n 2 momentti, 57615: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (506176), näin kuuluvaksi: 57616: 57617: Voimassa oleva laki Ehdotus 57618: 57619: 5§ 57620: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- 57621: linpesän veroäyreistä otetaan pesänosakkaalle maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- 57622: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe- 57623: veroäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hy- rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä- 57624: väksi suorittamaosa työn arvoon. Erillisenä nen pesän hyväksi suorittamaosa työn arvoon. 57625: verovelvollisena verotettavalle yhtymälle mää- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis- 57626: rätyistä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuu- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy- 57627: tusmaksun perusteeksi se osa yhtymän veroäy- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe- 57628: reistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhtymässä. rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka 57629: Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi yhty- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta. 57630: mäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi- ja 57631: 1990 vp. - HE n:o 65 9 57632: 57633: Voimassa oleva laki Ehdotus 57634: 57635: jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle 57636: yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kui- 57637: tenkaan oteta lukuun osakkaan vakuutus- 57638: maksua määrättäessä. 57639: 57640: 57641: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57642: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57643: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 57644: sa. 57645: 57646: 57647: 57648: 57649: 3. 57650: Laki 57651: sairausvakuutuslain 34 §:n muuttamisesta 57652: 57653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57654: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 34 §, 57655: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (507/76), näin kuuluvaksi: 57656: 57657: Voimassa oleva laki Ehdotus 57658: 57659: 34 §. 34 § 57660: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- 57661: linpesän veroäyreistä otetaan pesän osakkaalle maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- 57662: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe- 57663: veroäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hy- rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä- 57664: väksi suorittamansa työn arvoon. Erillisenä nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon. 57665: verovelvollisena Verotettavalie yhtymälle mää- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis- 57666: rätyistä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuu- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy- 57667: tusmaksun perusteeksi se osa yhtymän veroäy- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe- 57668: reistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhtymässä. rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka 57669: Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi yhty- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta. 57670: mäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi- ja 57671: jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle 57672: yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kui- 57673: tenkaan oteta lukuun osakkaan vakuutus- 57674: maksua määrättäessä. 57675: 57676: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57677: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57678: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses- 57679: sa. 57680: 57681: 57682: 57683: 57684: 2 300562Y 57685: 10 1990 vp. - HE n:o 65 57686: 57687: 4. 57688: Laki 57689: eräiden ybtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain muuttami- 57690: sesta 57691: 57692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57693: muutetaan eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille 10 päivä- 57694: nä toukokuuta 1935 annetun lain (191/35) nimike sekä 1 ja 1 a §, 57695: näistä 1 a § sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1051174), näin 57696: kuuluviksi: 57697: 57698: Voimassa oleva laki Ehdotus 57699: 57700: Laki Laki 57701: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien 57702: kreikkalaiskatolisille seurakunnille verovelvollisuudesta ortodoksisille 57703: seurakunnille 57704: 57705: 1 §. 1§ 57706: Sellainen osakeyhtiö, avoin, kommandiitti- Sellainen osakeyhtiö ja osuuskunta sekä 57707: tai laivanisännistöyhtiö, osuuskunta tahi muu avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laivanisän- 57708: yhtymä, jonka osakkeista tai osuuksista enem- nistöyhtiö tai muu yhtymä tahi yhteisetuus, 57709: män kuin puolet kuuluu verovuoden alussa jonka osakkeista tai osuuksista enemmän kuin 57710: yhtymän osake-, jäsen- tai muun sitä vastaavan puolet kuuluu verovuoden alussa mainitun yh- 57711: luettelon mukaan Suomen kreikkalaiskatolisen teisön, yhtymän tai yhteisetuuden osake-, jä- 57712: kirkkokunnan jäsenille, on verovelvollinen tä- sen- tai muun sitä vastaavan luettelon mukaan 57713: män kirkkokunnan seurakunnalle, niinkuin sii- Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenille, 57714: tä asetuksella säädetään. Sama olkoon lakina on verovelvollinen tämän kirkkokunnan seura- 57715: yhdistyksestä, jonka jäsenluvusta verovuoden kunnalle, niin kuin siitä erikseen säädetään. 57716: alussa jäsenluettelon mukaan enemmistö on Sama koskee erillisenä verovelvollisena verotet- 57717: sanotun kirkkokunnan jäseniä. tavaa kotimaista kuolinpesää sekä yhdistystä, 57718: jonka jäsenistä verovuoden alussa jäsenluette- 57719: lon mukaan enemmistö on sanotun kirkkokun- 57720: nan jäseniä. 57721: 57722: 1 a §. 1a § 57723: Sen estämättä, mitä 1 §:ssä on säädetty, Edellä olevaa 1 §:ää ei kuitenkaan sovelleta 57724: noudatetaan yhtymän ja sen osakkaiden vero- tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 1 momentin 57725: velvollisuuteen, ellei yhtymää veroteta erillise- mukaan veroteftavaan yhtymään eikä siihen 57726: nä verovelvollisena, mitä niiden verovelvolli- tulo-osuuteen, joka mainitun lain 35 §:n 2 57727: suudesta on säädetty tulo- ja varallisuusvero- momentin mukaisesti verotetaan osakkaan tu- 57728: laissa (1043/74). lona. 57729: 57730: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 57731: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 57732: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses- 57733: sa. 57734:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025