155 Käyttäjää paikalla!
0.0077121257781982
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1990
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: A1
10: Hallituksen esitykset
11: 1-65
12:
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9820
19:
20: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22:
23:
24:
25:
26: Hallituksen esitykset 1-65
27:
28: 1 testamentin valvontaa koskevien säännösten 16 laiksi oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden
29: kumoamisesta muiden lakien tiedoksiantaa riita-asioissa koske-
30: vien säännösten muuttamisesta
31: 2 laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain
32: 7 §:n muuttamisesta 17 laiksi maatalouden investointivarauslain 4 § :n
33: muuttamisesta
34: 3 laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain
35: 1 §:n muuttamisesta 18 televiestintää koskevan lainsäädännön muut-
36: tamisesta
37: 4 laiksi Postipankki Oy:stä annetun lain muutta-
38: misesta 19 laeiksi eläkesäätiölain ja avustuskassalain
39: muuttamisesta
40: 5 laiksi tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin
41: muuttamisesta 20 laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
42: ta
43: 6 laiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta
44: 21 laiksi vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta
45: 7 laiksi valtion virkamiesten tapaturmakorvauk-
46: sesta 22 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-
47: miseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitty-
48: 8 laiksi tieliikennelain muuttamisesta vien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväk-
49: symisestä
50: 9 laiksi Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muutta-
51: misesta 23 laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta anne-
52: tun asetuksen muuttamisesta ja eräiksi siihen
53: 10 laiksi Postipankki Oy:n investointirahastosta liittyviksi laeiksi
54: annetun lain kumoamisesta
55: 24 laiksi leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamises-
56: 11 laiksi liike- ja yhteisötunnuksen luovuttami- ta
57: sesta
58: 25 laiksi valtion viran ja toimen haltijain neuvot-
59: 12 ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koske- teluoikeudesta annetun lain kumoamisesta
60: vaksi lainsäädännöksi
61: 26 laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä
62: 13 laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muut-
63: tamisesta 27 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2
64: ja 7 §:n muuttamisesta
65: 14 laiksi ammatinvalinnanohjauksesta annetun
66: lain muuttamisesta 28 laiksi Tenojoen kalastussääntöä koskevan so-
67: pimuksen ja kalastussäännön eräiden määräys-
68: 15 riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudis- ten aiheuttamien menetysten korvaamisesta
69: tamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännök-
70: si 29 laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
71:
72: 500420K
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: 30 muutoksista vuoden 1990 tulo- ja menoar- 48 laiksi valuuttalain muuttamisesta
76: vioon
77: 49 laiksi oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa
78: 31 laiksi kirkkolain 126 aja 547 §:n muuttami- annetun lain kumoamisesta
79: sesta
80: 50 laiksi leimaverolain muuttamisesta
81: 32 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon perhe-elä-
82: kelain muuttamisesta 51 laeiksi verotuslain 131 §:n 3 momentin ja
83: perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin
84: 33 laeiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta ja kumoamisesta ja laiksi liikevaihtoverolain 80 §:n
85: yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain muuttamisesta
86: 9 §:n muuttamisesta
87: 52 laiksi omenan tullin muuttamisesta
88: 34 laiksi Kyrönjoen erityissuojelusta
89: 53 laiksi valtion maatalousteknologian tutkimus-
90: 35 laiksi kaavoitusalueiden jakolain, rakennus- laitoksesta annetun lain l §:n muuttamisesta
91: lain ja kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta
92: 54 laiksi maidon ja sianlihan vientikustannus-
93: 36 laiksi oikeudesta entiseen tiealueeseen anne- maksusta sekä laeiksi maidon väliaikaisesta kiin-
94: tun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä lain- tiömaksusta annetun lain ja valkuaisverosta an-
95: säädännöstä netun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
96:
97: 37 laiksi tieliikennelain muuttamisesta ja laiksi 55 laiksi teollisuudelle ympäristönsuojeluinves-
98: pysäköintivirhemaksulain l §:n muuttamisesta tointeihin myönnettävistä valtiontakauksista an-
99: netun lain muuttamisesta
100: 38 Euroopan vapaakauppaliiton perustamista
101: koskevan konvention muuttamisesta tehdyn pää- 56 laeiksi alkoholilain 3 §:n ja keskioluesta anne-
102: töksen eräiden määräysten hyväksymisestä tun lain 5 §:n muuttamisesta
103:
104: 39 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kau- 57 laiksi työsopimuslain muuttamisesta
105: pungin välillä
106: 58 laiksi leipomotyölain l ja 3 §:n muuttamisesta
107: 40 rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön
108: uudistamisesta 59 laiksi asumisoikeusasunnoista ja eräiden sii-
109: hen liittyvien lakien muuttamisesta
110: 41 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
111: lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami- 60 laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta an-
112: sesta netun lain muuttamisesta
113:
114: 42 erämaalaiksi 61 laiksi yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan
115: lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin-
116: 43 Suomen ja Puolan välisen energiansäästöä ja noista ja laiksi leimaverolain 57 §:n muuttami-
117: ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopimuk- sesta
118: sen eräiden määräysten hyväksymisestä
119: 62 laiksi yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta ja
120: 44 laiksi opintotukilain muuttamisesta eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
121:
122: 45 laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muutta- 63 uhkasakkolaiksi
123: misesta
124: 64 laeiksi maatilatalouden tuloverolain, verotus-
125: 46 laeiksi työttömyysturvalain 22 §:n ja työttö- lain 45 §:n ja maatalouden investointivarauslain
126: myyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulu- l ja 12 §:n muuttamisesta
127: tus- ja erorahastosta
128: 65 laiksi verotuslain ja eräiden muiden lakien
129: 47 ulkomaalaislaiksi muuttamisesta
130: 1990 vp. - HE n:o 1
131:
132:
133:
134:
135: Hallituksen esitys Eduskunnalle testamentin valvontaa koske-
136: vien säännösten kumoamisesta
137:
138:
139:
140:
141: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
142:
143: Esityksessä ehdotetaan, että perintökaaren pahduttua perillisellä olisi, kuten nykyisinkin,
144: 14 luvussa oleva testamentin valvontasäännös- kuusi kuukautta aikaa moittia testamenttia.
145: tö kumottaisiin. Samassa yhteydessä ehdote- Testamentin valvontasäännöstöstä luopumi-
146: taan poistettavaksi muualla lainsäädännössä sen johdosta ehdotetaan perintökaaren 7 luvun
147: olevat viittaukset testamentin valvontaan. 5 §:ää muutettavaksi siten, että lakiosailmoi-
148: Testamentin saajan, joka haluaa vedota tes- tuksen tekemiselle varattu aika laskettaisiin
149: tamenttiin, tulee esityksen mukaan antaa testa- kaikissa tapauksissa siitä, kun testamentti on
150: mentti tiedoksi perilliselle. Tiedoksianto tapah- edellä selostetulla tavalla annettu perilliselle
151: tuisi normaalisti siten, että perilliselle luovute- tiedoksi.
152: taan oikeaksi todistettu jäljennös testamentis- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
153: ta. Tiedoksi antamiselle ei ehdoteta asetetta- mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja
154: vaksi erityistä määräaikaa. Tiedoksiannan ta- vahvistamisen jälkeen.
155:
156:
157:
158:
159: 300007U
160: 2 1990 vp. - HE n:o 1
161:
162:
163:
164:
165: SISÄLLYSLUETTELO
166:
167: Sivu Sivu
168: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 LAKITEKSTIT ............................... . 10
169: 1. Nykyinen tilanne .......................... · · · · 3 1. Laki perintökaaren muuttamisesta ............ . 10
170: 1.1. Suomen voimassa oleva oikeus .......... . 3
171: 1.2. Muut maat .............................. . 4 2. Laki perintökaaren voimaanpanosta annetun
172: lain 8 §:n muuttamisesta ...................... . 11
173: 2. Nykytilan arviointi ja uudistusehdotukset ..... . 4
174: 3. Laki holhouslain 69 §:n muuttamisesta ....... . 11
175: 3. Esityksen valmistelu .......................... . 6
176: 4. Laki kuolleeksi julistamisesta annetun lain
177: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ja henkilös- 11 §:n muuttamisesta ......................... . 11
178: tövaikutukset ................................. . 6
179: S. Laki säätiölain 3a §:n 3 momentin kumoami-
180: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 6 sesta .......................................... . 12
181: 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6 6. Laki perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttami-
182: 1.1. Perintökaari ............................. . 6 sesta .......................................... . 12
183: 1.2. Laki perintökaaren voimaanpanosta ..... . 8
184: 1.3. Holhouslaki ............................. . LIITTEET .................................... . 13
185: 9
186: 1.4. Laki kuolleeksi julistamisesta ............ . 9 Liite 1. Rinnakkaistekstit ....................... . 13
187: 1. 5. Säätiölaki. ............................... . 9 Liite 2. Asetus yleisen alioikeuden, maistraatin ja
188: 1.6. Perintö- ja lahjaverolaki ................. . julkisen notaarin suoritteista perittävistä
189: 9
190: maksuista annetun asetuksen 3 §:n muut-
191: 2. Voimaantulo ................................. . 9 tamisesta ................................ . 18
192: 1990 vp. - HE n:o 1 3
193:
194:
195:
196:
197: YLEISPERUSTELUT
198:
199:
200: 1. Nykyinen tilanne vasta testamentin hyväksymisestä ei laissa ole
201: säännöstä. Tällaiseen hyväksymiseen sovelle-
202: 1.1. Suomen voimassa oleva oikeus taan yleisiä varallisuusoikeudellisia periaattei-
203: ta.
204: Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi testa- Testamentin valvontamenettelystä on säädet-
205: mentin saajan velvollisuudesta valvoa testa- ty perintökaaren 14 luvun 2 §:ssä. Sen mukaan
206: mentti. Testamentin valvonta on osa menette- testamentin valvonta toimitetaan siinä tuomio-
207: lyä, jonka avulla todetaan testamentin tehok- istuimessa, jonka asiana on käsitellä testament-
208: kuus ja pätevyys perillisiin nähden. Testamen- tia koskeva riita. Valvottaessa esitetään testa-
209: tin valvonnasta on säädetty perintökaaren 14 mentti alkuperäisenä ja se otetaan tuomiois-
210: luvussa, joka koskee otsikkoosa mukaan testa- tuimen pöytäkirjaan. Mikäli testamentti ei ole
211: mentin valvontaa, tiedoksi antamista ja moitet- sen hallussa, joka tahtoo valvoa testamentin,
212: ta. tai jos testamentti on tehty suullisesti, valvonta
213: Perintökaaren 14 luvun 1 §:n mukaan testa- toimitetaan ilmoittamalla testamentin sisältö
214: mentti on valvottava kuuden kuukauden kulu- kirjallisesti tuomioistuimelle. Samassa yhtey-
215: essa siitä, kun testamentin saaja on saanut dessä usein käytännössä kuullaan todistajia
216: tiedon testamentin tekijän kuolemasta ja hänen testamentin sisällöstä ja laatimisolosuhteista.
217: hyväkseen tehdystä testamentista. Jos joku saa Perintökaaren 14 luvun 3 §:ssä on säädetty
218: testamentin nojalla oikeuden vasta toisen hen- valvonnan laiminlyönnin seurauksista. Testa-
219: kilön kuoltua, voi valvonta tapahtua ensisaa- mentin saaja, jonka osalta valvontaa ei ole
220: jan oikeuden lakattua kuuden kuukauden ku- toimitettu laissa säädetyllä tavalla, on sään-
221: luessa siitä, kun testamentin saaja sai tietää nöksen mukaan menettänyt oikeutensa perillis-
222: hyväkseen tehdystä testamentista ja ensisaajan iä vastaan, joka ei ole luopunut testamenttia
223: oikeuden lakkaamisesta. Jos testamentin saajia moittimasta.
224: on useita, luetaan yhden saajan toimittama Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testa-
225: valvonta jokaisen sellaisen testamentin saajan mentti on saatettava perillisen tietoon antamal-
226: hyväksi, jonka valvonta-aika ei ole päättynyt. la hänelle oikeaksi todistettu jäljennös testa-
227: Vuosittain valvotaan alioikeuksissa noin 7 000 mentin valvontapöytäkirjasta. Yhdenkin testa-
228: testamenttia. mentin saajan toimittama tiedoksiauto on riit-
229: Testamentin valvonta voidaan korvata testa- tävä. Luovuttaessa testamentin valvontasään-
230: mentin hyväksymisellä. Testamentin hyväksy- nöstöstä on tiedoksiautomenettelyä vastaavasti
231: ruiskäytännön laajuudesta ei ole täsmällistä muutettava.
232: selvitystä, mutta eri lähteistä saatavien tietojen Perintökaaren 7 luvun 5 §:n 1 momentin
233: mukaan perilliset näyttäisivät hyväksyvän tes- mukaan testamentti on perillistä kohtaan teho-
234: tamentin yli puolessa kaikista testamenttisaan- ton siltä osin kuin se loukkaa hänen oikeuttaan
235: noista. Hyväksyminen voidaan antaa jo testa- lakiosaan. Perillisen on kuitenkin, säilyttääk-
236: mentin tekijän eläessä. Perintökaaren 17 luvun seen lakiosansa vähentämättömänä, haasteen
237: 1 §:ssä säädetään, että jos perillinen hyväksy- tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä
238: mällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti tai muutoin todistettavasti ilmoitettava siitä
239: ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, testamentin saajalle kuuden kuukauden kulues-
240: on luopuminen pätevä. Perillinen on kuitenkin sa siitä, kun hän 14 luvun 4 §:ssä säädetyllä
241: yleensä oikeutettu saamaan hyväksymisestä tavalla tai, milloin testamenttia ei ole ollut
242: huolimatta lakiosansa. valvottava, muulla tavoin on todistettavasti
243: Testamentti voidaan hyväksyä myös perittä- saanut tiedon testamentista. Lakiosailmoituk-
244: vän kuoltua, jolloin valvontaa ei myöskään sen tekemiselle varatun ajan aikaruisajankohta
245: tarvitse toimittaa. Perittävän kuoltua tapahtu- on tässä säännöksessä kytketty siihen hetkeen,
246: 4 1990 vp. - HE n:o 1
247:
248: jolloin perilliselle on annettu tieto testamentis- 1.2. Muut maat
249: ta testamentin valvontapöytäkirjan oikeaksi to-
250: distetulla jäljennöksellä. Luovuttaessa testa- Ruotsissa oli aikaisemmin voimassa perintö-
251: mentin valvonnasta on säännöstä tältä osin kaaren valvontasäännöstöön rinnastuva sään-
252: tarkistettava. nöstö. Ruotsin perheoikeuskomitean kiinnitet-
253: Testamentin valvonnasta on eräissä säädök- tyä mietinnössään (SOU 1987: 18) huomiota
254: sissä erityissäännöksiä ja -määräyksiä: sen epäkohtiin Ruotsin hallitus antoi esityksen
255: perintökaaren valvontaa koskevien säännösten
256: - Testamentin valvonnassa sovellettavasta kumoamisesta (Reg prop. 1988/89:88). Esitys
257: laista on oikeusohje Kööpenhaminassa 19 päi- hyväksyttiin, ja laki perintökaaren muuttami-
258: vänä marraskuuta 1934 tehdyn Suomen, Islan- sesta (SFS 1989:308) tuli voimaan 1 päivänä
259: nin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisen perin- heinäkuuta 1989.
260: töä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan Islannissa, Norjassa ja Tanskassa ei tunneta
261: sopimuksen 11 artiklassa (573176). testamentin valvontaa. Sitä vastaavaa järjeste-
262: - Perintökaaren voimaanpanosta annetun lyä ei tiettävästi ole voimassa muuallakaan.
263: lain (41165) 8 §:ssä on säännös sen tilanteen
264: varalta, että jäämistö on muun muassa testa-
265: mentin valvonnan laiminlyönnin johdosta jou- 2. Nykytilan arviointi ja uudis-
266: tunut valtiolle. tusehdotukset
267: - Holhouslain 69 §:n (43/65) 2 momentin
268: Testamentin valvontasäännöstöä on perus-
269: mukaan uskotulla miehellä on tietyissä tilan-
270: teltu vetoamalla siihen, että se lisää oikeus-
271: teissa oikeus valvoa testamentti.
272: varmuutta ja jäämistäasioiden julkisuutta sekä
273: - Kuolleeksi julistamisesta annetun lain estää petollisen testamenttiin vetoamisen. Esi-
274: 11 §:n 2 momentissa on säännös muun muassa tetyt perustelut eivät kuitenkaan käytännössä
275: testamentin valvonta-ajan laskemisesta tapauk- ole osoittautuneet kestäviksi. Valvonnan mer-
276: sissa, joissa testamentin tekijä julistetaan kuol- kitys oikeusvarmuuden lisääjänä on vähäinen,
277: leeksi. sillä testamentin aitoutta ei valvonnan yhtey-
278: - Säätiölain 3 a §:n (349/87) 3 momentissa dessä tutkita. Tuomioistuimen kansliassa ta-
279: on säännös testamentin valvonta-ajan laskemi- pahtuva testamentin valvonta ei myöskään ny-
280: sesta tapauksissa, joissa säätiön perustamisesta kyoloissa saa sellaista julkisuutta, jonka voitai-
281: on määrätty testamentissa. siin katsoa estävän epäilyttävään tai väärään
282: testamenttiin vetoamisen.
283: - Perintö- ja lahjaverolain (378/40) 6 §:ssä Perintökaaren valmistelutöissä valvonta-
284: on säädetty edellytyksistä, joiden vallitessa pe- säännöstöä pidettiin tarpeellisena sen vuoksi,
285: rintövero on pantava testamentin saajan mak- että se pakottaa testamentin saajan lyhyessä
286: settavaksi. Testamentin vaivonnalle on annettu määräajassa tuomaan julki testamentin ole-
287: merkitystä silloin, kun kysymyksessä on suulli- massaolon. Tämän mukaan perilliset voisivat
288: nen testamentti. hankkia tiedon mahdollisista testamenteista
289: Edellä mainitut säännökset ja määräykset tiedustelemalla tuomioistuimesta, onko perittä-
290: menettävät yleensä käytännön merkityksensä, vän tekemiä testamentteja valvottu. Valvonta-
291: kun testamentin valvontasäännöstö kumotaan. säännöstön merkitys on tässä suhteessa kuiten-
292: Kansainvälistä sopimusta ei voida yksipuolises- kin jäänyt vähäiseksi. Käytännössä perilliset
293: ti muuttaa. Sen vuoksi pohjoismainen perintö- saavat testamentista useimmiten tiedon siinä
294: sopimus jäisi toistaiseksi ennalleen. Sitä vas- vaiheessa, kun perittävän kuoleman jälkeen
295: toin muut viittaukset testamentin valvontaan toimitetaan perunkirjoitus. Perintökaaren 20
296: on tässä yhteydessä syytä poistaa, sillä ne luvun 5 §:n mukaan perittävän tekemä testa-
297: käyvät uudistuksen johdosta harhauttaviksi. mentti on otettava tai oikeaksi todistettuna
298: Perintö- ja lahjaverolain 6 §:ää, jossa testa- jäljennöksenä liitettävä perukirjaan.
299: mentin valvontaan on kytketty oikeusvaikutuk- Tuomioistuimelle osoitetulla tiedustelulla ei
300: sia, on samassa yhteydessä tarpeen muuttaa myöskään voida luotettavasti paljastaa testa-
301: siten, että vastaavat oikeusvaikutukset kytke- mentin olemassaoloa. Valvonta-aika alkaa ku-
302: tään muuhun, sopivaksi harkittuun tosiseikas- lua vasta siitä, kun testamentin saaja on saanut
303: toon. tiedon perittävän kuolemasta ja hyväkseen teh-
304: 1990 vp. - HE n:o 1 5
305:
306: dystä testamentista. Tämän vuoksi on aina hyväkseen tehdystä testamentista sekä onko
307: mahdollista, että valvonta voidaan laillisesti tieto saatu sillä tavoin, että valvonta-aika on
308: toimittaa tiedustelua myöhäisempänä ajankoh- alkanut kulua. Valvontasäännöstön sovelta-
309: tana. Valvontasäännöstö ei siten mainittavasti mista koskevassa oikeudenkäynnissä ei sitä
310: vähennä sitä vaaraa, että perinnönjako toimi- vastoin ole ratkaistavana kysymys siitä, onko
311: tetaan ennen kuin kaikki testamentin saajat perittävä laatinut testamenttinsa lain edellyttä-
312: ovat tulleet pesän osakkaiden tietoon. mällä tavalla virheettömästi ja vapaasta tah-
313: Valvontasäännöstön merkitys testamentin dostaan. Testamentin pätevyys ratkaistaan
314: julkitulemisen kannalta on lähinnä siinä, että erikseen testamentin moiteoikeudenkäynnissä.
315: testamentin saaja ei voi kuutta kuukautta pi- Valvontamenettely on siten tarjonnut perillisil-
316: tempään salata hyväkseen tehtyä testamenttia le ylimääräisen oikeudenkäyntitien testamentin
317: saatuaan tiedon perittävän kuolemasta. Vaara saajaa vastaan. Testamentin olemassaolon ja
318: siitä, että testamentin saaja salaisi testamentin, pätevyyden selvittämisen kannalta tämäntyyp-
319: ei kuitenkaan ole käytännössä merkittävä, sillä pinen oikeudenkäyntitie on tarpeeton.
320: salaaminen on vastoin hänen omia etujaan. Jos
321: hän antaa jaon tapahtua siihen reagoimatta, Valvontasäännöstön epäkohdat kärjistyvät
322: hän tosiasiassa vaarantaa mahdollisuutensa silloin, kun testamentin saaja on ulkomaalai-
323: saada osuutensa jäämistöstä. Lisäksi hän ottaa nen tai asuu ulkomailla. Testamentin saajan
324: riskin siitä, että hänen käyttäytymisensä tulki- asuminen ulkomailla ei vapauta häntä valvon-
325: taan tahdonilmaukseksi, jolla hänen katsotaan tavelvollisuudesta. Kun valvontasäännöstöä ei
326: luopuneen vetoamasta testamenttiin. Näistä muualla maailmassa tunneta siinä mielessä
327: syistä ei ole luultavaa, että saajan taholta kuin se on voimassa Suomessa, aiheutuu tästä
328: tapahtuva testamentin salaaminen tulisi muo- oikeudenmenetyksiä. Ulkomailla asuva testa-
329: dostumaan ongelmaksi, jos valvontasäännöstö mentin saaja, joka on saanut tiedon hyväkseen
330: kumotaan. tehdystä testamentista, ei useinkaan voi tietää,
331: Testamentin valvomiselle asetettua lyhyttä että hänen tulisi vielä lyhyessä määräajassa
332: määräaikaa on puollettu myös vetoamalla sii- valvoa testamentti Suomessa, perittävän vii-
333: hen, että se nopeuttaa jäämistön selvittämistä. meisen kotipaikan tuomioistuimessa. Tietämät-
334: Sen merkitys on tässä suhteessa kuitenkin vä- tömyyden seurauksena hän menettää testa-
335: häinen. Jäämistön selvittämisen kannalta rat- menttiin perustuvan oikeutensa.
336: kaiseva testamentin moiteaika alkaa kulua vas-
337: ta siitä, kun valvottu testamentti on annettu Edellä kuvattujen epäkohtien poistamiseksi,
338: perilliselle tiedoksi, joten valvonnalla ei tässä testamentin selvitysmenettelyn yksinkertaista-
339: kohden ole itsenäistä merkitystä. Testamentin IDiseksi ja pohjoismaisen yhtenäisyyden saa-
340: tiedoksi antamiselle ei puolestaan ole asetettu vuttamiseksi ehdotetaan, että testamentin val-
341: valvonnasta riippuvaa määräaikaa. vontamenettely poistetaan.
342: Valvontasäännöstön keskeisin merkitys on
343: nykyään siinä, että se asettaa testamentin saa- Ehdotuksen toteuduttua testamentin pätevyy-
344: jan oikeudelle lyhyen vanhentumisajan, jonka den ja tehokkuuden selvittäminen käynnistyisi
345: kulumisen valvonta katkaisee. Tällainen sään- siten, että testamentin saaja antaa testamentin
346: tely on saattanut olla asianmukainen aikana, tiedoksi perilliselle. Testamentin tiedoksi anta-
347: jolloin yhteiskuntapoliittisista syistä oli syytä misen jälkeen perillisellä olisi kuusi kuukautta
348: suosia sukuperimystä. Nykyisin ei perillistä ja aikaa esittää lakiosailmoitus ja nostaa testa-
349: testamentin saajaa ole syytä asettaa eri ase- mentin moitekanne, mikäli hän katsoo siihen
350: maan oikeuden vanhentumista säänneltäessä. olevan aihetta. Testamentin tiedoksi antamisel-
351: Testamentin valvontasäännösten tulkinnan- le ei ehdoteta säädettäväksi erityistä määräai-
352: varaisuus on aiheuttanut monia oikeudenkäyn- kaa. Testamentin saaja tulisi tältä osin perilli-
353: tejä, joiden tavoitteena ei ole ollut testamentin sen kanssa samaan asemaan. Kummankin olisi
354: pätevyyden selvittäminen. Oikeudenkäynnissä perintökaaren 16 luvussa säädetyllä tavalla saa-
355: on tällöin jouduttu ratkaisemaan, onko testa- tettava oikeutensa voimaan pääsäännön mu-
356: mentti valvottu valvontasäännöstön osoitta- kaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa
357: malla tavalla. Tyypillisimpiä riidan kohteita perittävän kuolemasta tai, jos testamenttiin
358: ovat olleet kysymykset siitä, milloin testamen- perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä
359: tin saaja sai tiedon perittävän kuolemasta ja ajankohdasta lukien.
360: 6 1990 vp. - HE n:o 1
361:
362: 3. Esityksen valmistelu Oikeusministeriön toimeksiannosta laati
363: apulaisprofessori Urpo Kangas keväällä 1989
364: Valtioneuvosto asetti 2 päivänä elokuuta alustavan ehdotuksen valvontasäännösten pois-
365: 1972 komitean valmistelemaan ehdotuksen pe- tamisesta. Sen pohjalta laadittiin oikeusminis-
366: rintölainsäädännön kokonaisuudistukseksi. teriössä esitysehdotus, jonka käsittelemiseksi
367: Komitean laatimassa mietinnössä (Komi- järjestettiin kuulemistilaisuus. Tilaisuuteen
368: teanmietintö 1975:84) ehdotettiin testamentin kutsuttiin edustajat valtiovarainministeriöstä,
369: valvontasäännösten yksinkertaistamista ja tes- valtiokonttorista, Suomen Kaupunkituomarien
370: tamentin tiedoksiantaa koskevan säännöksen Yhdistyksestä, Suomen kihlakunnan- ja kärä-
371: muuttamista siten, että tiedoksiannan yhtey- jätuomarit ry:stä sekä Suomen Asianajajalii-
372: dessä perilliselle olisi tullut antaa oikeaksi to- tosta. Hallituksen esitys on viimeistelty virka-
373: distettu jäljennös valvotusta testamentista. Pe- työnä oikeusministeriössä.
374: rintöoikeuskomitean ehdotuksen mukaan tes-
375: tamentin valvontajärjestelmä olisi kuitenkin
376: jäänyt pääpiirteiltään ennalleen. 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
377: Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa (Oi- tukset ja henkilöstövaikutuk-
378: keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu set
379: 9/1976) pidettiin valvonnan yksinkertaistamis-
380: ta ja tiedoksiantomenettelyn tehostamista jär-
381: kevänä tavoitteena, mutta ehdotetun järjestel- Testamentin valvontojen määrä alioikeuksis-
382: män yksityiskohtia huonosti harkittuina. sa on kasvanut 1970-luvun noin 4 000 vuosit-
383: Oikeusministeriö asetti uudistuksen jatkoval- taisen valvonnan tasolta siten, että vuonna
384: mistelua varten työryhmän. Se sai vuonna 1982 1985 valvottiin 7 217 testamenttia. Seuraavana
385: valmiiksi ehdotuksen hallituksen esitykseksi vuonna otettiin alioikeuksissa vastaan 6 810
386: eduskunnalle eräiden perintökaaren ja eräistä testamentin valvontaa.
387: yhteisomistussuhteista annetun lain säännösten Yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen
388: uudistamiseksi. Ehdotus myötäili testamentin notaarin suoritteista perittävistä maksuista an-
389: valvontaa koskeviita osiltaan perintöoikeusko- netun asetuksen (290/87) 3 §:n 4 momentin 3
390: mitean ehdotusta. Sen mukaan testamentin kohdan mukaan hakemusmaksu testamentin
391: valvonta olisi säilytetty hieman aikaisempaa valvontaa koskevassa asiassa on 100 markkaa.
392: yksinkertaisemmassa muodossa. Valtio menettää uudistuksen voimaan saatta-
393: Oikeusministeriön ja Ruotsin perheoikeus- misen johdosta saamatta jääneinä hakemus-
394: komitean välillä käytyjen keskustelujen perus- maksuina vuosittain noin 700 000 markkaa.
395: teella oikeusministeriössä vuonna 1982 laadi- Toisaalta uudistus keventää alioikeuksien työ-
396: tussa muistiossa ehdotettiin valvontasäännöstö taakkaa ja vapauttaa niiden henkilökuntaa
397: kokonaan kumottavaksi. muihin tehtäviin.
398:
399:
400:
401:
402: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
403:
404:
405: 1. Lakiehdotusten perustelut estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä
406: tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosa-
407: 1.1. Perintökaari na tulevasta omaisuudesta. Ehdotus vastaa asi-
408: allisesti voimassa olevaa oikeutta. Säännöstä
409: on kuitenkin nykyiseen verrattuna selvennetty
410: 7 Luku. Lakiosasta mainitsemaila entistä täsmällisemmin ne edelly-
411: tykset, joiden vallitessa testamentti on tehoton
412: 5 §. Pykälän 1 momentti koskee lakiosaoi- lakiosaan oikeutettua perillisiä kohtaan.
413: keuden suojaa perittävän tekemää testamenttia
414: vastaan. Ehdotuksen mukaan testamentti on Pykälän 1 momenttiin ehdotetun lisäyksen
415: perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se mukaan testamentti on perillistä kohtaan teho-
416: 1990 vp. HE n:o 1 7
417:
418: ton myös siltä osin kuin se rajoittaa hänen väksymistä voida tulkita lakiosasta luopumi-
419: oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omai- seksi. Jos perillinen sitä vastoin hyväksyy testa-
420: suudesta. Lisäys osoittaa säännöksen nykyistä mentin myös siltä osin kuin se loukkaa hänen
421: sanamuotoa selvemmin, että jos perittävä on oikeuttaan lakiosaan, testamentti käy häneen
422: testamentilla määrännyt jäämistöstä annetta- nähden tehokkaaksi. Tällainen hyväksyminen
423: vaksi käyttöoikeuden tai muun etuuden taikka tekee myös testamentin tiedoksiannan tarpeet-
424: antanut määräyksiä omaisuutensa hallinnosta, tomaksi. Tiedoksiannolla ei näet ole muuta
425: lakiosaperillisellä on oikeus tällaisen määräyk- tarkoitusta kuin saattaa lakiosailmoitukselle ja
426: sen estämättä saada lakiosansa ja siitä vapaasti testamentin moittimiselle varattu määräaika
427: määrätä. Muutos, joka parantaa lain ymmär- kulumaan. Säännös vastaa niitä periaatteita,
428: rettävyyttä, on tarkoituksenmukaista toteuttaa joiden on katsottu kirjoittamattomina sisälty-
429: tässä yhteydessä, kun 5 §:ää joudutaan valvon- vän voimassa olevaan oikeuteen.
430: tasäännöstön kumoamisen johdosta muutta- Pykälän 3 momentin loppuun on sijoitettu
431: maan. viittaus 17 luvun 1 §:n 2 momenttiin. Viittaus
432: Pykälään lisättäväksi ehdotettuun 3 mo- on aiheellinen, koska mainitut lainkohdat liit-
433: menttiin on otettu säännökset siitä, millä ta- tyvät läheisesti toisiinsa. Viimeksi mainittu
434: voin lakiosaan oikeutetun perillisen on reagoi- lainkohta koskee perittävän eläessä tapahtu-
435: tava testamentin tehoHornuuteen halutessaan neen perinnöstä luopumisen oikeusvaikutuksia.
436: saattaa tehottomuuden voimaan. Samalla ta- Sen mukaan luopuminen ei lakiosaa koskevalta
437: valla kuin nykyäänkin reagoinnin olisi tapah- osalta sido perillisiä, vaan hän saa kuitenkin
438: duttava määräajassa tehtävällä lakiosailmoi- lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuul-
439: tuksella. lista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen
440: Lakiosailmoituksen tekemiselle varattu aika testamentin tai jälkeläisilleen lain tai testamen-
441: lasketaan nykyisen 5 §:n mukaan eri ajankoh- tin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
442: dista riippuen siitä, onko testamentti valvotta- Tästä säännöksestä seuraa, että perittävän elä-
443: va vaiko ei. Jos testamentin saajan on valvot- essä perinnöstä luopunut voi luopumisesta
444: tava testamentti, aika lasketaan siitä, kun val- huolimatta vedota testamentin tehoHornuuteen
445: vottu testamentti on 14 luvun 4 §:ssä säädetyin sillä perusteella, että testamentti loukkaa hä-
446: tavoin annettu perilliselle tiedoksi. Jos testa- nen lakiosaansa. Vetoaminen tapahtuu laki-
447: menttia ei tarvitse valvoa, aika lasketaan siitä, osailmoituksella. Lakiosailmoituksen tekemi-
448: kun perillinen muulla tavoin todistettavasti on seen varattu aika alkaa kulua testamentin tie-
449: saanut tiedon testamentista. Testamentin val- doksiannosta, joten testamentin saajan tulee
450: vontaa koskevan säännöstön tullessa kumotuk- näissä tapauksissa antaa testamentti tiedoksi
451: si ei kahden erillisen laskutavan säilyttämiselle perilliselle.
452: ole enää perusteita. Sen vuoksi ehdotetaan,
453: että lakiosailmoituksen aika olisi kaikissa ta-
454: pauksissa laskettava siitä, kun testamentti on 14 Luku. Testamentin tiedoksi antamisesta ja
455: 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla moitteesta
456: annettu tiedoksi perilliselle. Pelkkä tiedon saa-
457: minen testamentista ei siten saisi lakiosailmoi- Luvun otsikko. Esityksessä ehdotetaan, että
458: tuksen tekemiselle varattua aikaa kulumaan, testamentin valvontamenettelystä luovutaan.
459: vaan edellytetään, että saaja vetoaa testament- Tämä toteutettaisiin muun muassa kumoamai-
460: tiin antamalla sen perilliselle tiedoksi. la 14 luvussa olevat testamentin valvontaa
461: Yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden koskevat säännökset. Jotta luvun otsikko vas-
462: mukaan perillisellä ei ole oikeutta vedota testa- taisi luvun muuttunutta sisältöä, ehdotetaan
463: mentin tehottomuuteen, jos hän on sitovalla otsikkoa muutettavaksi siten, että siitä poiste-
464: tavalla luopunut lakiosastaan. Tästä on otettu taan viittaus testamentin valvontaan.
465: säännös 3 momentin loppuun. Sen mukaan 1-3 §:t. Nämä pykälät, jotka koskevat tes-
466: perillinen ei voi vedota testamentin tehotto- tamentin valvontaa, ehdotetaan kumottaviksi.
467: muuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopu- 4 §. Pykälän 1 momentissa on säännös testa-
468: nut lakiosasiaan hyväksymällä testamentin tai mentin tiedoksi antamisessa noudatettavasta
469: muulla todistettavalla tavalla. Käytetty sanonta menettelystä. Tiedoksiauto tapahtuu nykyisen
470: osoittaa, että testamentin hyväksyminen ei estä lain mukaan testamentin valvontapöytäkirjan
471: perillisiä vetoamasta tehottomuuteen, jollei hy- oikeaksi todistetulla jäljennöksellä. Testamen-
472: 8 1990 vp. - HE n:o 1
473:
474: tin valvonnasta luopuminen edellyttää siten 5 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi lisäys,
475: tiedoksi antamistavan muuttamista. joka nykyisin on voimassa kirjoittamattomana
476: Ehdotuksen mukaan olisi kirjallinen testa- periaatteena. Sen mukaan perillisellä ei ole
477: mentti annettava perillisille tiedoksi antamalla moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testa-
478: heille oikeaksi todistettu jäljennös testamentis- mentin tai muulla todistettavalla tavalla luopu-
479: ta. Jos testamentti sitä vastoin on tehty suulli- nut moiteoikeudestaan.
480: sesti, olisi perillisille annettava oikeaksi todis- Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki
481: tettu jäljennös testamentin todistajien kuulus- ehdotetaan säädettäväksi siinä merkityksessä
482: telusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjas- taannehtivaksi, että uutta lakia sovellettaisiin
483: ta. Tällainen kuulustelu tulee näissä tapauksis- pääsääntöisesti myös silloin, kun testamentin
484: sa yleensä toimitettavaksi, koska varmistumi- tekijä on kuollut ennen lain voimaantuloa.
485: nen testamentin oikeaperäisyydestä sitä tavalli- Päinvastainen ratkaisu ei tässä tapauksessa ole
486: sesti edellyttää. Suullinen testamentti voitaisiin ajateltavissa. Testamentin valvonta-aika laske-
487: kuitenkin antaa tiedoksi myös antamalla peril- taan voimassa olevan lain mukaan siitä, kun
488: liselle muu kirjallinen selvitys testamentin sisäl- testamentin saaja on saanut tiedon testamentin
489: löstä. Selvityksen tulisi tällöin olla niin yksi- tekijän kuolemasta ja hänen hyväkseen tehdys-
490: tyiskohtainen, että perillinen voi sen perusteel- tä testamentista. Jos aikaisempaa lakia sovel-
491: la päättää, onko hänen aihetta oikeutensa tur- lettaisiin kaikkiin niihin tapauksiin, joissa tes-
492: vaamiseksi tehdä lakiosailmoitus tai ryhtyä tamentin tekijä on kuollut ennen ehdotetun
493: moittimaan testamenttia. lain voimaantuloa, testamentin saaja joutuisi
494: Pykälään lisättäväksi ehdotetussa 2 momen- monessa tapauksessa valvomaan testamentin
495: tissa on säännökset testamentin tiedoksi anta- vielä vuosia sen jälkeen, kun valvontasäännös-
496: misesta siinä mainituissa erityistapauksissa. tö on kumottu. Testamentin saajan oikeuden
497: Toinen niistä koskee tilannetta, jossa leski on vanhentumista koskevista perintökaaren 16 lu-
498: perintökaaren 3 luvun nojalla testamentin teki- vun säännöksistä seuraa, että testamentin val-
499: jän lähin perillinen. Testamentti olisi ehdotuk- vontoja tulisi esiintymään vielä lain voimaan-
500: sen mukaan tällöin annettava tiedoksi myös tuloa seuraavien kymmenen vuoden ajan. Kun
501: niille testamentin tekijän niin kutsutuille toissi- muutos sitä vastoin säädetään edellä seloste-
502: jaisille perillisille, joilla tiedoksi antamisen het- tuin tavoin taannehtivaksi, valvonta ei missään
503: kellä on lähinnä oikeus periä testamentin teki- tapauksessa tule olemaan tarpeen lain voi-
504: jä. Toissijaisilla perillisillä on testamentin tie- maantulon jälkeen.
505: doksi saamiseen oikeudellinen tarve, koska Uudella lailla ei kuitenkaan tule puuttua
506: testamentti, mikäli se jää päteväksi, kaventaa niihin oikeussuhteisiin, jotka ovat jo muotou-
507: toissijaisten perillisten perintöosuutta lesken tuneet aikaisemman lain säännösten nojalla.
508: kuoltua toimitettavassa jaossa. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, että
509: Ehdotettu muutos on selvennös voimassa aikaisempaa lakia olisi sovellettava, jos testa-
510: olevaan oikeuteen, ja se vastaa Ruotsin perin- mentin saaja on ennen lain voimaantuloa me-
511: tökaaressa olevaa säännöstä. Nykyisestä laista nettänyt oikeutensa perillistä vastaan sen joh-
512: vastaava säännös puuttuu. Lakia on kuitenkin dosta, että valvontaa ei ollut suoritettu. Aikai-
513: tulkittu Ruotsin antaman esikuvan mukaisesti, sempaa lakia olisi niin ikään sovellettava, jos
514: joten kysymys ei ole varsinaisesta muutoksesta. testamentti on ennen ehdotetun lain voimaan-
515: Ehdotetussa 2 momentissa on säännös myös tuloa käynyt lakiosaan oikeutettua perillistä
516: sen tapauksen varalta, että testamentin tekijäi- vastaan tehokkaaksi sillä perusteella, että laki-
517: tä ei ole jäänyt perillisiä. Testamentti olisi osailmoitusta ei ole tehty määräajassa. Viimek-
518: tällöin annettava tiedoksi valtiokonttorille, jo- si mainittu säännös on tarpeen sen vuoksi, että
519: ka perintökaaren voimaanpanosta annetun lain ajankohta, josta lakiosailmoituksen aika laske-
520: 6 §:n 1 momentin mukaan valvoo valtion oi- taan, tulisi uudistuksen myötä eräissä tapauk-
521: keutta kuolleen henkilön jäämistöön. Ehdotus sissa muuttumaan.
522: merkitsee selvennöstä voimassa olevaan oikeu-
523: teen.
524: Pykälään lisättäväksi ehdotetun 2 momentin 1.2. Laki perintökaaren voimaanpanosta
525: vuoksi nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momen-
526: tiksi. 8 §. Pykälästä on poistettu viittaus testamen-
527: 1990 vp. - HE n:o 1 9
528:
529: tin valvontaan. Sen ohella on säännöksen kieli- Ehdotuksen mukaan suullinen testamentti
530: asua ajanmukaistettu. tulisi otettavaksi huomioon, mikäli se on an-
531: nettu perilliselle tiedoksi tai mikäli perilliset
532: ovat sen hyväksyneet. Mainitun oikeusvaiku-
533: 1.3. Holhouslaki tuksen kytkeminen testamentin tiedoksi anta-
534: miseen on perusteltua sen tähden, että samalla
535: 69 §. Pykälän 2 momentista on poistettu tavoin kuin nykyisen lain mukaan tapahtuu
536: viittaus testamentin valvontaan. Sen ohella on testamentin valvonnan yhteydessä, joudutaan
537: säännöksen kieliasua ajanmukaistettu. suulliselle testamentille tiedoksiannan yhtey-
538: dessä antamaan kirjallinen asu, josta testamen-
539: tin sisältö voidaan verotuksen toimittamiseksi
540: 1.4. Laki kuolleeksi julistamisesta selvittää.
541: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Uutta
542: 11 §. Pykälän 2 momentista on poistettu lakia ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa ti-
543: säännös testamentin valvonta-ajan laskemises- lanteissa, joissa edellytykset suullisen testamen-
544: ta tapauksissa, joissa testamentin tekijä juliste- tin huomioon ottamiseksi ovat käsillä uuden
545: taan kuolleeksi. Momentin kieliasua on sen lain tullessa voimaan. Tämän vuoksi ehdote-
546: lisäksi ajanmukaistettu. taan, että aikaisempaa lakia olisi sovellettava,
547: jos suullinen testamentti on valvottu tai ilmoi-
548: tettu vaivattavaksi ennen ehdotetun lain voi-
549: 1.5. Säätiölaki maantuloa. Muutoin sovellettaisiin uutta lakia.
550: Merkitystä ei olisi sillä, onko testamentin teki-
551: Säätiölain 3 a §:n 3 momentti koskee testa- jä kuollut ennen lain voimaantuloa vaiko sen
552: mentin valvonta-ajan laskemista tapauksissa, jälkeen.
553: joissa testamentilla on annettu määräys säätiön
554: perustamisesta. Valvontasäännöstön tullessa
555: kumotuksi momentti käy tarpeettomaksi, min-
556: kä tähden se ehdotetaan kumottavaksi. 2. Voimaantulo
557:
558: Edellä mainitut lakiehdotukset eivät edellytä
559: 1.6. Perintö- ja lahjaverolaki ennen niiden voimaantuloa suoritettavia hallin-
560: nollisia tai muita valmistavia toimenpiteitä. Ne
561: 6 §. Pykälän mukaan suullinen testamentti ehdotetaan siten saatettaviksi voimaan välittö-
562: voidaan perintöveroa määrättäessä ottaa huo- mästi sen jälkeen, kun eduskunta on lakiehdo-
563: mioon vain, mikäli se on valvottu, vaivatta- tukset hyväksynyt.
564: vaksi ilmoitettu tai mikäli perilliset ovat sen
565: hyväksyneet. Valvontasäännöstön poistaminen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
566: tekee välttämättömäksi tämän säännöksen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
567: muuttamisen. set:
568:
569:
570:
571:
572: 2 300007U
573: 10 1990 vp. - HE n:o 1
574:
575: 1.
576: Laki
577: perintökaaren muuttamisesta
578:
579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
580: kumotaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 14 luvun 1, 2 ja 3 §,
581: muutetaan 7 luvun 5 §:n 1 momentti, 14luvun otsikko, 14luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 § , sekä
582: lisätään 7 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 14 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen
583: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
584:
585:
586: 7 luku Jos testamentin tekijän perillisenä on eloon-
587: Lakiosasta jäänyt puoliso, on testamentti annettava tie-
588: doksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa
589: 5§ tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antami-
590: Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä sen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamen-
591: osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tin tekijä. Jollei testamentin tekijäitä ole jäänyt
592: jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi
593: määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. valtiokonttorille.
594:
595: Perillisen on vedottava testamentin tehotto-
596: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaati- 5§
597: muksensa todistettavasti testamentin saajalle Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13
598: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nos-
599: mentti on annettu 14luvun 4 §:n 1 momentissa tettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saa-
600: säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Perillinen tuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.
601: ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos
602: hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosas- hän on hyväksynyt testamentin tai muulla to-
603: taan hyväksymällä testamentin tai muulla to- distettavalla tavalla luopunut moiteoikeudes-
604: distettavalla tavalla. Lakiosasta luopumisesta taan.
605: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 § :n 2
606: momentissa.
607: Tämä laki tulee voimaan päivänä
608: kuuta 19
609: 14 luku Tätä lakia sovelletaan, vaikka testamentin
610: Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta tekijä on kuollut ennen tämän lain voimaantu-
611: loa. Jos testamentin saaja on ennen tämän lain
612: 4 § voimaantuloa menettänyt oikeutensa perillistä
613: Testamentin tekijän kuoltua on saajan an- vastaan sen johdosta, että valvontaa ei ollut
614: nettava testamentti tiedoksi perillisille antamal- suoritettu, sovelletaan kuitenkin aikaisempaa
615: la heille oikeaksi todistettu jäljennös testamen- lakia. Aikaisempaa lakia sovelletaan niin
616: tista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on ikään, jos testamentti on ennen tämän lain
617: perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljen- voimaantuloa käynyt lakiosaan oikeutettua pe-
618: nös testamentin todistajien kuulustelusta laadi- rillistä vastaan tehokkaaksi sillä perusteella,
619: tusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu että lakiosailmoitusta ei ole tehty määräajassa.
620: kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.
621: 1990 vp. - HE n:o 1 11
622:
623: 2.
624: Laki
625: perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
626:
627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren voimaanpanosta 5 päivänä
628: helmikuuta 1965 annetun lain (41165) 8 § näin kuuluvaksi:
629:
630: 8§
631: Jos jäämistä, joka holhouslain 68 §:n 1 mo- mieheen, jollei hän luovu tehtävästään, sovel-
632: mentin mukaan on uskotun miehen hallittava- lettava, mitä 7 §:ssä säädetään toimitsijasta.
633: na, on perillisen tai testamentin saajan laimin-
634: lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
635: muusta syystä joutunut valtiolle, on uskottuun kuuta 19
636:
637:
638:
639:
640: 3.
641: Laki
642: holhouslain 69 §:n muuttamisesta
643:
644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain
645: 69 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (43/65), näin
646: kuuluvaksi:
647:
648: 69 §
649: - - - - - - saattaa voimaan oikeutta perintöön tai testa-
650: Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai menttiin.
651: 68 §:ssä tarkoitetaan, saa edustaa perillistä tai
652: testamentin saajaa asiassa, joka koskee testa-
653: mentin tiedoksi antamista tai moittimista, mut- Tämä laki tulee voimaan päivänä
654: ta hänellä ei ole kelpoisuutta tämän puolesta kuuta 19
655:
656:
657:
658:
659: 4.
660: Laki
661: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
662:
663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta
664: 1901 annetun lain 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
665:
666: 11§ ronkirjoituksen aika lasketaan kuitenkin pää-
667: töksen antopäivästä.
668: Jollei ole aihetta olettaa muuta, 1 momentis-
669: sa tarkoitetuksi ajaksi on katsottava se päivä,
670: jolloin kuolleeksi julistaminen olisi 2 ja 3 §:n Tämä laki tulee voimaan päivänä
671: mukaan aikaisintaan saattanut tapahtua. Pe- kuuta 19
672: 12 1990 vp. - HE n:o 1
673:
674: 5.
675: Laki
676: säätiölain 3 a §:n 3 momentin kumoamisesta
677:
678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
679:
680: 1§ 2§
681: Tällä lailla kumotaan 5 päivänä huhtikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
682: 1930 annetun säätiölain 3 a §:n 3 momentti, kuuta 19
683: sellaisena kuin se on 27 päivänä maaliskuuta
684: 1987 annetussa laissa (349/87).
685:
686:
687:
688:
689: 6.
690: Laki
691: perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttamisesta
692:
693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja
694: lahjaverolain (378/40) 6 § näin kuuluvaksi:
695:
696: 6§
697: Perintöveroa määrättäessä on vero pantava ty, pannaan vero testamentin saajan maksetta-
698: perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, vaksi.
699: josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa-
700: menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
701: tehty suullinen testamentti on annettu perilli- kuuta 19
702: selle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen Jos suullinen testamentti on valvottu tai
703: testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, ilmoitettu valvottavaksi ennen tämän lain voi-
704: josta sellainen testamentti tai todistus on esitet- maantuloa, sovelletaan aikaisempaa lakia.
705:
706:
707: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
708:
709:
710: Tasavallan Presidentti
711: MAUNO KOIVISTO
712:
713:
714:
715:
716: Oikeusministeri Matti Louekoski
717: 1990 vp. - HE n:o 1 13
718:
719: Liite 1
720:
721:
722: 1.
723: Laki
724: perintökaaren muuttamisesta
725:
726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
727: kumotaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 14 luvun 1, 2 ja 3 §,
728: muutetaan 7 luvun 5 §:n 1 momentti, 14 luvun otsikko, 14 luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 § , sekä
729: lisätään 7 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 14 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen
730: 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
731:
732: Voimassa oleva laki Ehdotus
733:
734: 7 luku
735: Lakiosasta
736: 5§ 1 5§
737: Testamentti on perillistä kohtaan tehoton Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä
738: siltä osin kuin se loukkaa hänen oikeuttaan osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa
739: Iakiosaan. Perillisen on kuit~nkin, säilyttääk- jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan
740: seen lakiosansa vähentämättömänä, haasteen määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
741: tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä
742: tai muutoin •todistettavasti. ilmoitettava siitä
743: testamentin saajalle kuuden ~uukauden kulues-
744: 1
745:
746:
747:
748:
749: sa siitä, kun hän 14 luvun 4 §:ssä säädetyllä
750: tavalla tai, milloin testamenttia ei ole ollut
751: valvottava, muulla tavoin todistettavasti on
752: saanut tiedon testamentista.
753:
754: (ks. 1 mom.) Perillisen on vedottava testamentin tehotto-
755: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaati-
756: muksensa todistettavasti testamentin saajalle
757: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa-
758: mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa
759: säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Perillinen
760: ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos
761: hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosas-
762: Iaan hyväksymällä testamentin tai muulla to-
763: distettavalla tavalla. Lakiosasta luopumisesta
764: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2
765: momentissa.
766:
767: . , 14 luku 14 luku
768: Testamentin valvonnasta, tiedoksi antamisesta
769: 1
770:
771:
772:
773: Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta
774: ja moitteesta
775: 1§
776: Testamentti on valvottava• kuuden kuukau- (kumotaan)
777: den kuluessa siitä, kun testamentin saaja on
778: saanut tiedon testamentin tekijän kuolemasta
779: ja hänen hyväkseen tehdystä testamentista.
780: 14 1990 vp. - HE n:o 1
781:
782: Voimassa oleva laki Ehdotus
783: Jos joku on testamentin nojalla saava oikeu-
784: den vasta toisen henkilön oikeuden lakattua,
785: voi valvonta tapahtua 1 momentissa säädetyssä
786: ajassa siitä, kun hän sai tietää edeltäjänsä
787: oikeuden lakkaamisesta.
788: Valvonta luetaan jokaisen testamentin saa-
789: jan hyväksi, jonka valvonta-aika ei ole päätty-
790: nyt.
791:
792: 2§
793: Testamentin valvonta toimitetaan suna oi- (kumotaan)
794: keudessa, jonka asiana on käsitellä testament-
795: tia koskeva riita.
796: Valvottaessa esitetään testamentti alkuperäi-
797: senä ja se otetaan oikeuden pöytäkirjaan. Jos
798: testamentti ei ole sen hallussa, joka tahtoo
799: valvoa, tai testamentti on tehty suullisesti,
800: toimitetaan valvonta ilmoittamalla kirjallisesti
801: testamentin sisältö.
802: Testamentti voidaan valvoa myös ilmoitta-
803: malla se kihlakunnantuomarille tuomiokunnan
804: kansliassa taikka pormestari/le tai sille raastu-
805: vanoikeuden jäsenelle, joka on määrätty hänen
806: sijastaan tällaisia asioita käsittelemään; ja on
807: testamentti otettava oikeuden pöytäkirjaan.
808:
809:
810: 3§
811: Testamentin saaja, jonka osalta valvontaa ei (kumotaan)
812: ole toimitettu sillä tavoin kuin 1 ja 2 § :ssä on
813: sanottu, on menettänyt oikeutensa perillisiä
814: vastaan, joka ei ole luopunut testamenttia
815: moittimasta.
816:
817: 4 § 4 §
818: Testamentti on saatettava perillisen tietoon Testamentin tekijän kuoltua on saajan an-
819: antamalla hänelle oikeaksi todistettu jäljennös nettava testamentti tiedoksi peri/lisille antamal-
820: testamentin valvontapöytäkirjasta. la heille oikeaksi todistettu jäljennös testamen-
821: tista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on
822: peri/lisille annettava oikeaksi todistettu jäljen-
823: nös testamentin todistajien kuulustelusta laadi-
824: tusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu
825: kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.
826: Jos testamentin tekijän perillisenä on eloon-
827: jäänyt puoliso, on testamentti annettava tie-
828: doksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa
829: tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antami-
830: sen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamen-
831: tin tekijä. Jollei testamentin tekijäitä ole jäänyt
832: perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi
833: valtiokonttorille.
834: 1990 vp. - HE n:o 1 15
835:
836: Voimassa oleva laki Ehdotus
837:
838: 5§ 5§
839: Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13
840: luvussa mainituilla perusteilla, nostakoon kan- luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nos-
841: teen kuuden kuukauden kuluessa saatuaan tes- tettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saa-
842: tamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. tuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.
843: Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos
844: hän on hyväksynyt testamentin tai muulla to-
845: distettavalla tavalla luopunut moiteoikeudes-
846: taan.
847:
848: Tämä laki tulee voimaan päivänä
849: kuuta 19 .
850: Tätä lakia sovelletaan, vaikka testamentin
851: tekijä on kuollut ennen tämän lain voimaantu-
852: loa. Jos testamentin saaja on ennen tämän lain
853: voimaantuloa menettänyt oikeutensa perillistä
854: vastaan sen johdosta, että valvontaa ei ollut
855: suoritettu, sovelletaan kuitenkin aikaisempaa
856: lakia. Aikaisempaa lakia sovelletaan niin
857: ikään, jos testamentti on ennen tämän lain
858: voimaantuloa käynyt lakiosaan oikeutettua pe-
859: rillisiä vastaan tehokkaaksi sillä perusteella,
860: että lakiosailmoitusta ei ole tehty määräajassa.
861:
862:
863:
864:
865: 2.
866: Laki
867: perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
868:
869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren voimaanpanosta 5 päivänä
870: helmikuuta 1965 annetun lain (41/65) 8 § näin kuuluvaksi:
871:
872: Voimassa oleva laki Ehdotus
873:
874: 8§ 8§
875: Jos jäämistö, joka holhouslain 68 §:n 1 mo- Jos jäämistö, joka holhouslain 68 §:n 1 mo-
876: mentin mukaan on uskotun miehen hallittava- mentin mukaan on uskotun miehen hallittava-
877: na, on perillisen tai testamentin saajan laimin- na, on perillisen tai testamentin saajan laimin-
878: lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai val- lyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai
879: vonnan taikka muusta syystä joutunut valtiol- muusta syystä joutunut valtiolle, on uskottuun
880: le, on uskottuun mieheen, jollei hän luovu mieheen, jollei hän luovu tehtävästään, sovel-
881: toimestaan, sovellettava, mitä 7 §:n mukaan lettava, mitä 7 §:ssä säädetään toimitsijasta.
882: on siinä tarkoitetusta toimitsijasta voimassa.
883: Tämä laki tulee voimaan päivänä
884: kuuta 19 .
885: 16 1990 vp. - HE n:o 1
886:
887: 3.
888: Laki
889: holhouslain 69 §:n muuttamisesta
890:
891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain
892: 69 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (43/65), näin
893: kuuluvaksi:
894:
895: Voimassa oleva laki Ehdotus
896:
897: 69 §
898:
899: Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai Uskottu mies, jota 67 §:n 2 momentissa tai
900: 68 §:ssä tarkoitetaan, saa myös, mikäli on 68 §:ssä tarkoitetaan, saa edustaa perillistä tai
901: kysymys testamentin valvonnasta, tiedoksian- testamentin saajaa asiassa, joka koskee testa-
902: nosta tai moittimisesta, edustaa perillistä tai mentin tiedoksi antamista tai moittimista, mut-
903: testamentin saajaa, mutta hänellä ei ole valtaa ta hänellä ei ole kelpoisuutta tämän puolesta
904: tämän puolesta saattaa voimaan oikeutta pe- saattaa voimaan oikeutta perintöön tai testa-
905: rintöön tai testamenttiin. menttiin.
906:
907:
908: Tämä laki tulee voimaan päivänä
909: kuuta 19
910:
911:
912:
913:
914: 4.
915: Laki
916: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
917:
918: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta
919: 1901 annetun lain 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
920:
921: Voimassa oleva laki Ehdotus
922:
923: 11 §
924:
925: Ellei ole syytä muuhun olettamiseen, katsot- Jollei ole aihetta olettaa muuta, 1 momentis-
926: takoon täksi ajaksi se päivä, jolloin kuolleeksi sa tarkoitetuksi ajaksi on katsottava se päivä,
927: julistaminen 2 ja 3 §:n mukaan aikaisimmin jolloin kuolleeksi julistaminen olisi 2 ja 3 §:n
928: olisi saattanut tapahtua. Pesänkirjoituksen ja mukaan aikaisintaan saattanut tapahtua. Pe-
929: testamentin valvonnan aika luetaan kuitenkin runkirjoituksen aika lasketaan kuitenkin pää-
930: päätöksen antopäivästä. töksen antopäivästä.
931:
932:
933: Tämä laki tulee voimaan päivänä
934: kuuta 19
935: 1990 vp. - HE n:o 1 17
936:
937: 5.
938: Laki
939: säätiölain 3 a §:n 3 momentin kumoamisesta
940:
941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
942:
943: Voimassa oleva laki Ehdotus
944:
945: 3a §
946:
947: Aika, jonka kuluessa testamentti on säätiön (3 mom. kumotaan)
948: hyväksi valvottava, on luettava siitä päivästä,
949: jona se tai joku niistä, joiden tulee pitää huolta
950: säätiön perustamisesta, on saanut testamentista
951: tiedon.
952:
953:
954: Tämä laki tulee voimaan päivänä
955: kuuta 19
956:
957:
958:
959:
960: 6.
961: Laki
962: perintö- ja lahjaverolain 6 §:n muuttamisesta
963:
964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja
965: lahjaverolain (378/40) 6 § näin kuuluvaksi:
966:
967: Voimassa oleva laki Ehdotus
968:
969: 6§ 6 §
970: Perintöveroa määrättäessä on vero pantava Perintöveroa määrättäessä on vero pantava
971: perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta,
972: josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa- josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testa-
973: menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta menttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta
974: tehty suullinen testamentti on valvottu tai il- tehty suullinen testamentti on annettu perilli-
975: moitettu valvoitavaksi taikka että perilliset selle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen
976: ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta,
977: omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai josta sellainen testamentti tai todistus on esitet-
978: todistus on esitetty, pannaan vero testamentin- ty, pannaan vero testamentin saajan maksetta-
979: saajan maksettavaksi. vaksi.
980:
981: Tämä laki tulee voimaan päivänä
982: kuuta 19 .
983: Jos suullinen testamentti on valvottu tai
984: ilmoitettu valvoitavaksi ennen tämän lain voi-
985: maantuloa, sovelletaan aikaisempaa lakia.
986:
987:
988: 3 300007U
989: 18 1990 vp. - HE n:o 1
990:
991: Liite 2
992:
993:
994:
995:
996: Asetus
997: yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista perittävistä maksuista annetun
998: asetuksen 3 §:n muuttamisesta
999:
1000: Oikeusministerin esittelystä muutetaan yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin
1001: suoritteista perittävistä maksuista 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun asetuksen (290/87) 3 §:n
1002: 4 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
1003:
1004: 3 § 3) testamentin tallentamista koskeva asia 100
1005: markkaa;
1006: Jäljempänä mainittujen hakemusasioiden
1007: käsittelystä peritään seuraavat hakemus-
1008: maksut: Tämä asetus tulee voimaan päivänä
1009: kuuta 19
1010: 1990 vp. - HE n:o 2
1011:
1012:
1013:
1014:
1015: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pysäköintivirhemak-
1016: susta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
1017:
1018:
1019:
1020:
1021: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1022:
1023: Esityksessä ehdotetaan, että pysäköintivirhe- Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että jos sisä-
1024: maksusta annetun lain 7 §:ssä säädetty pysä- asiainministeriö haluaa korottaa pysäköintivir-
1025: köintivirhemaksun 30 markan vähimmäismää- hemaksun määrää paikkakunnilla, joissa on
1026: rä korotettaisiin 50 markkaan ja 100 markan järjestetty kunnallinen pysäköinninvalvonta,
1027: enimmäismäärä korotettaisiin 200 markkaan. sen olisi saatava asiasta lausunto kunnalta.
1028: Pysäköintivirhemaksun vähimmäis- ja enim- Kunnan viranomaista ei tarkemmin yksilöitäi-
1029: mäismääriä on viimeksi korotettu vuonna si. Lausunnon antaminen on nykyisin säädetty
1030: 1981. Korotusehdotus perustuu lisääntyneeseen kunnanvaltuuston tehtäväksi.
1031: autokantaan, pysäköintivirheiden määrän kas-
1032: vuun sekä rahan arvon alenemiseen. Useassa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin
1033: kaupungissa pysäköintivirhemaksu on jo koro- kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä ja
1034: tettu 100 markkaan. vahvistamisesta.
1035:
1036:
1037:
1038:
1039: YLEISPERUSTELUT
1040:
1041: 1. Nykyinen tilanne ja asian val- apulaiset, joista laissa käytetään myös nimitys-
1042: mistelu tä kunnallinen valvonta-apulainen.
1043: Pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhti-
1044: 1.1. Nykyinen tilanne kuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §:n mukai-
1045: sesti "pysäköintivirhemaksu on virheen laadus-
1046: 1.1.1. Lainsäädäntö ta riippumatta 30 markkaa, kuitenkin niin, että
1047: sisäasiainministeriöllä on valta, milloin liiken-
1048: Pysäköinoin valvonta on ensisijaisesti polii- teellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa
1049: sin tehtävänä. Lääninhallitus voi laissa sääde- maksun määrä enintään 100 markaksi". Täl-
1050: tyin edellytyksin määrätä, että poliisin ohella lainen korotus voi koskea myös kuntaa tai
1051: kunta huolehtii pysäyttämistä ja pysäköimistä tiettyä kunnan aluetta. Pysäköintivirhemaksun
1052: koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattami- enimmäismäärää on viimeksi korotettu 23 päi-
1053: sen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen vänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81).
1054: määräämisestä. Tällöin kuntaan asetetaan kun- Alkuperäisen pysäköintivirhemaksusta annetun
1055: nallinen pysäköinninvalvoja, joka on tehtäväs- lain mukainen vähin pysäköintivirhemaksu oli
1056: sään poliisipiirin päällikön johdon ja valvon- 20 tai enintään 50 markkaa.
1057: nan alainen. Lain mukaan kunnallisella pysä- Kun lakia edellä kerrotulla tavalla viimeksi
1058: köinninvalvojalla pitää olla tarpeellinen määrä muutettiin, oli perusteena kunnallisen pysä-
1059: apulaisia. Käytännössä pysäköinoin valvonnas- köinoinvalvonnan piirissä olevien kaupunkien
1060: ta huolehtivatkin nämä pysäköinoinvalvojan asukasmäärien kasvu ja liikenteen lisääntymi-
1061: 3001581
1062: 2 1990 vp. - HE n:o 2
1063:
1064: nen kunnallisen pysäköinoinvalvonnan piirissä Muilla kunnallisen pysäköinoinvalvonnan
1065: olevissa kunnissa. Sisäasiainministeriön pää- piirissä olevilla paikkakunnilla nykyiset pysä-
1066: töksillä on kuntien esityksestä korotettu pysä- köintivirhemaksut ovat seuraavat:
1067: köintivirhemaksuja vuonna 1981 säädetyn
1068: enimmäismäärän, 100 markan rajoissa. Hämeenlinna 90 markkaa,
1069: Toimivalta pysäköintivirhemaksun suuruu- Espoo, Joensuu, Kuopio, Lahti, Pori
1070: den määräämisessä kuuluu pysäköintivirhe- ja Rovaniemi 80 markkaa,
1071: maksusta annetun lain 7 §:n mukaan sisäasi- Jyväskylä 70 markkaa,
1072: ainministeriölle. Jos sisäasiainministeriö ha- Hamina, Hyvinkää, Imatra, Kaarina,
1073: luaa korottaa pysäköintivirhemaksua kunnas- Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola,
1074: sa, jossa kunnallinen pysäköinoinvalvonta on Lappeenranta, Mikkeli, Pietarsaari,
1075: järjestetty, tulee sen ennen korotuspäätöstä Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Sii-
1076: saada asiasta kunnanvaltuuston lausunto. linjärvi ja Vaasa 60 markkaa,
1077: Hanko, Järvenpää, Kerava, Naanta-
1078: li, Nokia, Raahe, Salo, Seinäjoki, Val-
1079: keakoski ja Ylöjärvi 50 markkaa sekä
1080: 1.1.2. Käytäntö Kristiinankaupunki 40 markkaa.
1081:
1082: Kunnallinen pysäköintivirhemaksu on nykyi- Pysäköintirikkomusten lukumäärä on eri
1083: sin voimassa seuraavissa 39 kaupungissa: paikkakunnilla jatkuvasti noussut. Kun esimer-
1084: kiksi Helsingissä vuosina 1979-1980 määrä oli
1085: Espoo, Hamina, Hanko, Helsinki, noin 103 000/vuosi, oli kyseinen lukumäärä
1086: Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Joen- vuonna 1985 jo 123 752 ja vuonna 1986 jo
1087: suu, Jyväskylä, Järvenpää, Kaarina, 138 534 pysäköintirikkomusta. Vuoden 1987
1088: Kajaani, Kerava, Kokkola, Kotka, luku oli 156 000, ja vuonna 1988 oli 179 000
1089: Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuopio, pysäköintirikkomusta.
1090: Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Naanta- Vuonna 1987 annettiin koko maassa kunnal-
1091: li, Nokia, Oulu, Pietarsaari, Pori, Por- lisen pysäköinoinvalvonnan piirissä olevilla
1092: voo, Raahe, Raisio, Rauma, Riihimäki, paikkakunnilla yhteensä 419 227 maksukeho-
1093: Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, tusta pysäköintirikkomuksista. Niistä oli polii-
1094: Turku, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa. sin antamia vain 46 355. Ulosottoon mennei-
1095: Lisäksi pysäköintivirhemaksujärjes- den maksumääräysten lukumäärä oli kyseisenä
1096: telmä toimii Siilinjärven ja Ylöjärven vuonna 52 789.
1097: kunnissa.
1098:
1099: Sisäasiainministeriö on 9 päivänä joulukuuta 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
1100: 1987 tekemällään päätöksellä (981187) korotta-
1101: nut pysäköintivirhemaksun vuoden 1988 alusta Helsingin kaupunginhallitus teki Suomen
1102: lukien Helsingin kaupungissa 100 markaksi. Kaupunkiliitolle 25 päivänä marraskuuta 1987
1103: Päätöksellään sisäasiainministeriö on käyttänyt aloitteen pysäköintivirhemaksun enimmais-
1104: pysäköintivirhemaksulain ylärajaa. Sitä korke- maaran korottamisesta. Kaupunginhallitus
1105: ammaksi pysäköintivirhemaksua ei nykyjärjes- esitti tuolloin, että pysäköintivirhemaksun suu-
1106: telmän puitteissa enää voida määrätä. ruudeksi Helsingissä vahvistettaisiin 100 mark-
1107: Sisäasiainministeriö on myös 19 päivänä kaa. Samalla kaupunginhallitus esitti, että Suo-
1108: huhtikuuta 1988 antamanaan päätöksellä (367 1 men Kaupunkiliitto ryhtyisi toimenpiteisiin py-
1109: 88) korottanut pysäköintivirhemaksun Tampe- säköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n
1110: reen kaupungissa voimassa olevan lain salli- muuttamiseksi siten, että laissa määrätty ylära-
1111: maan enimmäismäärään. Päätös on tullut voi- ja joko poistetaan kokonaan tai korotetaan
1112: maan 1 päivästä toukokuuta 1988 lukien. Vas- 200 markkaan.
1113: taavanlainen päätös on tehty 5 päivänä joulu- Suomen Kaupunkiliitto yhtyi Sisäasiainmi-
1114: kuuta 1988 Oulun, Turun ja Vantaan kaupun- nisteriölie 6 päivänä tammikuuta 1988 lähettä-
1115: kien osalta. Se on tullut voimaan 1 päivänä mässään kirjelmässä Helsingin kaupunginhalli-
1116: tammikuuta 1989. tuksen esitykseen sellaisenaan.
1117: 1990 vp. - HE n:o 2 3
1118:
1119: Sisäasiainministeriö on oikeusministeriölle 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
1120: 19 päivänä tammikuuta 1988 lähettämällään tukset
1121: kirjeellä (186/666/88) esittänyt Helsingin kau-
1122: punginhallituksen ja Suomen Kaupunkiliiton
1123: aloitteen pohjalta toimenpiteisiin ryhtymistä Pysäköintivirhemaksujärjestelmän tuottojen
1124: pysäköintivirhemaksusta annetun lain muutta- ja kustannusten tilastointijärjestelmä on puut-
1125: miseksi pysäköintivirhemaksun ylärajaa koske- teellinen. Tilastokeskuksesta saadun tiedon
1126: valta osalta. Sisäasiainministeriö on viitannut 9 mukaan oli vuonna 1987 kaikista pysäköinti-
1127: päivänä joulukuuta 1987 antamaansa päätök- virhemaksujärjestelmän piirissä olevista kun-
1128: seen, jolla se on korottanut pysäköintivirhe- nista saadut tulot yhteensä 29 764 000 mark-
1129: maksun Helsingin kaupungissa vuoden 1988 kaa. Pysäköintivirhemaksujärjestelmästä ai-
1130: alusta lukien 100 markaksi. heutuvat kustannukset eivät kuitenkaan tarkas-
1131: Sisäasiainministeriö on erityisesti esittänyt ti ilmene tilastoista, koska kuntien kirjanpidos-
1132: harkittavaksi, voitaisiinko laissa säädetystä sa kustannukset on liitetty momentille "muu
1133: maksun ylärajasta kokonaankin luopua. järjestyksenpito".
1134: Imatran kaupunki on 26 päivänä syyskuuta Helsingin kaupungin osalta on tietoja kui-
1135: 1989 hakenut sisäasiainministeriöitä lupaa poi- tenkin saatavissa. Siellä vuonna 1988 kertyi
1136: keta pysäköintivirhemaksusta annetun lain vääristä pysäköinneistä aiheutuneita virhemak-
1137: 7 §:stä siten, että lausunnon virhemaksun ko- sutuloja kaupungille 17,4 miljoonaa markkaa.
1138: rotusesityksestä antaisi kaupunginvaltuuston Järjestelmästä aiheutuneet menot olivat puo-
1139: asemesta kaupunginhallitus. Hakemus perus- lestaan runsaat 13 miljoonaa markkaa. Näin
1140: tuu vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä ollen Helsinginkään osalta todellisen tuoton
1141: säännöksistä ja määräyksistä annetun lain arviointi ei ole täsmällistä, mutta se lienee yli 4
1142: (592/89) 6 §:ään. miljoonaa markkaa kyseisenä vuonna.
1143: Esitys on ollut sisäasiainministeriössä lau-
1144: sunnolla. Esitetty pysäköintivirhemaksun vähimmäis-
1145: määrän korottaminen aiheuttaa vähäisen tu-
1146: lonlisäyksen valtiolle. Jossain määrin esitys
1147: 2. Esityksen organisa toriset ja lisää myös kuntien tuloja sitä mukaa kuin
1148: henkilöstö vaikutukset maksujen määrää sisäasiainministeriön päätök-
1149: sin korotetaan. Esityksen tarkoituksena ei kui-
1150: Esityksellä ei ole organisatorisia tai henkilös- tenkaan ole valtion tai kuntien tulojen lisäämi-
1151: tövaikutuksia. nen, vaan pysäköintivirheiden estäminen.
1152:
1153:
1154:
1155:
1156: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1157:
1158:
1159: 1. Lakiehdotuksen perustelut markkaan. Samalla vähimmäismäärä ehdote-
1160: taan nostettavaksi 30 markasta 50 markkaan.
1161: 2 mom. Jos sisäasiainministeriö haluaa ko-
1162: 7 § 1 mom. Pysäköintivirhemaksun edellisen rottaa pysäköintivirhemaksua kunnassa, jossa
1163: korottamisen jälkeen elinkustannusindeksi on kunnallinen pysäköinoinvalvonta on järjestet-
1164: noussut 35 OJo ja kuluttajahintaindeksi 28 %. ty, tulee sen ennen korotuspäätöstä saada asi-
1165: Rahan arvon huononemisen huomioon ottami- asta kunnanvaltuuston lausunto. Lain säätämi-
1166: nen edellyttäisi pysäköintivirhemaksun enim- seen johtaneen hallituksen esityksen (hall.es.
1167: mäismäärän korottamista noin kolmanneksella 130/69 vp.) perusteluissa kunnanvaltuuston va-
1168: eli 130 markkaan. Ei kuitenkaan voida pitää litsemista lausunnonantajaksi ei ole erityisesti
1169: järkevänä, että lakia rahan arvon huononemi- perusteltu. Asia on sen luontoinen, ettei sitä
1170: sen vuoksi kovin lyhyin välein muutettaisiin. ole välttämättä tarpeen käsitellä kunnanval-
1171: Sen vuoksi hallitus ehdottaa, että pysäköinti- tuustossa, vaan lausunnon antamisoikeus voi-
1172: virhemaksun enimmäismäärä nostettaisiin 200 taisiin siirtää kunnanhallitukselle. Esityksessä
1173: 4 1990 vp. - HE n:o 2
1174:
1175: ehdotetaan, että lausunnon antaminen sisäasi- ennen lain voimaantuloa olisi voitava päättää
1176: ainministeriön virhemaksun korotusesityksestä niistä pysäköintivirhemaksujen korottamisista,
1177: säädettäisiin kunnan tehtäväksi yksilöimättä jotka johtuvat maksun vähimmäismäärän ko-
1178: tarkemmin kunnan viranomaista. Lausunnon rottamisesta. Tästä säädettäisiin voimaantulo-
1179: antaminen voitaisiin tällöin järjestää kunnassa säännö ksessä.
1180: kunnanvaltuuston haluamalla tavalla.
1181:
1182:
1183: 2. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1184: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1185: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan noin
1186: kuukausi sen jälkeen, kun se on vahvistettu. Jo
1187: 1990 vp. - HE n:o 2 5
1188:
1189: Laki
1190: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
1191:
1192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1193: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §,
1194: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81),
1195: näin kuuluvaksi:
1196:
1197: 7§ järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko-
1198: Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnan
1199: riippumatta viisikymmentä markkaa. Sisä- lausunto.
1200: asiainministeriö saa kuitenkin, milloin liikeo-
1201: teeilisten syiden katsotaan vaativan, korottaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
1202: maksun määrän enintään kahdeksi sadaksi kuuta 19
1203: markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
1204: kunnan tiettyä aluetta. piteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaan-
1205: Milloin kunnallinen pysäköinoinvalvonta on tuloa.
1206:
1207: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
1208:
1209:
1210: Tasavallan Presidentti
1211: MAUNO KOIVISTO
1212:
1213:
1214:
1215:
1216: Oikeusministeri Matti Louekoski
1217: 6 1990 vp. - HE n:o 2
1218:
1219: Liite
1220:
1221: Laki
1222: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
1223:
1224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1225: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 7 §,
1226: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (972/81),
1227: näin kuuluvaksi:
1228:
1229: Voimassa oleva laki Ehdotus
1230:
1231: 7§ 7 §
1232: Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta
1233: riippumatta kolmekymmentä markkaa, kuiten- riippumatta viisikymmentä markkaa. Sisä-
1234: kin niin, että sisäasiainministeriöllä on valta, asiainministeriö saa kuitenkin, milloin liiken-
1235: milloin liikenteellisten syiden katsotaan vaati- teellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa
1236: van, korottaa maksun määrä enintään sadaksi maksun määrän enintään kahdeksi sadaksi
1237: markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai
1238: kunnan tiettyä aluetta. kunnan tiettyä aluetta.
1239: Milloin kunnallinen pysäköinninvalvonta on Milloin kunnallinen pysäköinninvalvonta on
1240: järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko- järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen ko-
1241: rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnal- rotuksen määräämistä saatava asiasta kunnan
1242: lisvaltuuston lausunto. lausunto.
1243:
1244: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1245: kuuta 19 .
1246: Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
1247: piteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaan-
1248: tuloa.
1249: 1990 vp. - HE n:o 3
1250:
1251:
1252:
1253:
1254: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanedustajain vaa-
1255: leista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1256:
1257:
1258:
1259:
1260: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1261:
1262: Valtiollisissa vaaleissa noudatettavaa vaali- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
1263: piirijakoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että maan siten, että seuraavat säännönmukaiset,
1264: Kylmäkosken kunta, Toijalan ja Valkeakosken vuonna 1991 toimitettavat kansanedustajain
1265: kaupungit sekä Viialan kunta siirretään Hä- vaalit voitaisiin toimittaa uuden vaalipiirijaon
1266: meen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoi- mukaisesti.
1267: seen vaalipiiriin.
1268:
1269:
1270:
1271: PERUSTELUT
1272:
1273: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Näistä yhdessä, Ahvenanmaan maakunnan
1274: muutokset vaalipiirissä, valitaan aina yksi edustaja. Loput
1275: 199 edustajanpaikkaa jaetaan muiden vaalipii-
1276: 1.1. Voimassa oleva vaalipiirijako ja edusta- rien kesken niissä vaalivuotta edeltävän vuoden
1277: janpaikat vaalipiireittäin alussa asuneiden Suomen kansalaisten määrien
1278: mukaisessa suhteessa. Paikkojen jaon vaalipii-
1279: Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n mukaan maa rien kesken toimittaa valtioneuvosto hyvissä
1280: on eduskuntavaaleja varten jaettava vähintään ajoin ennen vaaleja.
1281: 12 ja enintään 18 vaalipiiriin. Paikallisolojen
1282: niin vaatiessa voidaan lisäksi muodostaa jokin
1283: tai joitakin vaalipiirejä ainoastaan yhden edus- Vuoden 1987 eduskuntavaaleja varten tehtiin
1284: tajan valitsemista varten. päätös edustajanpaikkojen jaosta vaalipiirien
1285: Kansanedustajain vaaleista annetun lain kesken 18 päivänä syyskuuta 1986. Paikat
1286: (391/69) 1 §:n mukaan vaalipiirejä on 15. määrättiin tuolloin jaettaviksi seuraavasti:
1287:
1288: Helsingin kaupungin vaalipiiri ........................................... . 20 edustajaa
1289: Uudenmaan läänin vaalipiiri ............................................. . 29 ,
1290: Turun läänin eteläinen vaalipiiri ......................................... . 17 ,
1291: Turun läänin pohjoinen vaalipiiri ........................................ . 12 ,
1292: Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri ....................................... . 15 ,
1293: Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri ...................................... . 13 ,
1294: Kymen läänin vaalipiiri .................................................. . 14
1295: Mikkelin läänin vaalipiiri ................................................ . 8 ,
1296: Kuopion läänin vaalipiiri ................................................ . 10 ,
1297: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri ........................................ . 7 ,
1298: Vaasan läänin vaalipiiri .................................................. . 18 ,
1299: Keski-Suomen läänin vaalipiiri ........................................... . 10 ,
1300: Oulun läänin vaalipiiri ................................................... . 18 ,
1301: Lapin läänin vaalipiiri ................................................... . 8 ,
1302: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri ..................................... . 1 edustaja
1303:
1304: 3000640
1305: 2 1990 vp. - HE n:o 3
1306:
1307: Vuoden 1991 eduskuntavaalien paikkajako muassa syytä edelleen säilyttää sellaiset asukas-
1308: määräytyy vuoden 1990 alun asukasmäärien luvultaan pienet vaalipiirit kuin esimerkiksi
1309: mukaisessa suhteessa. Päätöksen perusteina Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänin
1310: olevat asukasmäärät ovat saatavissa ensi tou- vaalipiirit.
1311: kokuun jälkeen. Toisena vaalipiirien rajojen määrittelyn yh-
1312: Vaalilakien tarkistamistaimikunta on mietin- teydessä huomioon otettavana periaatteena on
1313: nössään (komiteanmietintö 1989:38) esittänyt pidettävä sitä, että mahdollisuuksien mukaan
1314: tilastokeskuksen väestöennusteeseen perus- seurataan muuta hallinnollista jaotusta. Huo-
1315: tuvan arvion siitä, minkälainen olisi paikkaja- mioon on tällöin otettava sekä valtionhallin-
1316: ko vaalipiireittäin vuonna 2000. Laskelmissa non että kunnallishallinnon paikallisten ja alu-
1317: on lähdetty siitä, että vaalipiirijako olisi sama eellisten yksiköiden rajat. Selvää on, että kun-
1318: kuin vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, joskin taa ei saa jakaa kahteen eri vaalipiiriin. Vaali-
1319: Someron kunnan siirtyminen vuoden 1990 piirijaon on myös, useista vaalien tekniseen
1320: alusta lukien Hämeen läänistä Turun ja Porin toteuttamiseen liittyvistä käytännöllisistä syis-
1321: lääniin on otettu huomioon. Tämän arvion täkin, noudatettava läänijakoa. Läänejä voi-
1322: mukaan edustajanpaikat säilyisivät ennallaan daan kuitenkin jakaa useampiin vaalipiireihin,
1323: lukuun ottamatta Uudenmaan läänin vaalipii- kuten on menetelty tähänkin asti esimerkiksi
1324: riä, jonka paikkamäärä nousisi kolmella sekä Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen
1325: Hämeen läänin eteläistä, Kymen läänin ja Ou- läänien suhteen. Sen sijaan samaan vaalipiiriin
1326: lun läänin vaalipiiriä, joiden paikkamäärät pie- ei voida ottaa kuntia eri lääneistä.
1327: nenisivät yhdellä. Kolmas periaate, johon vaalipiirijaosta pää-
1328: Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa tettäessä on kiinnitettävä huomiota, on kun-
1329: ja valitsijamiesten vaaleissa noudatetaan tasa- nallisen itsehallinnon periaate. Tämä hallitus-
1330: vallan presidentin valitsemisesta annetun lain muotoon kirjattu kunnallishallinnon perusperi-
1331: (574/87) 2 §:n mukaan samaa vaalipiirijakoa aate tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kun-
1332: kuin kansanedustajain vaaleissa. Muissa vaali- kin kunnan oma kanta on mahdollisuuksien
1333: piireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaa- mukaan otettava huomioon päätettäessä, mi-
1334: lipiirissä valitaan 300 valitsijamiestä (3 §). Näi- hin vaalipiiriin kunta kuuluu.
1335: den paikat jaetaan vaalipiirien kesken vastaa- Vielä on vaalipiirien rajoista päätettäessä
1336: vin perustein ja tavoin kuin edustajanpaikat otettava huomioon se, miten suunniteltu muu-
1337: eduskuntavaaleja varten (4 §). Ahvenanmaan tos vaikuttaa suhteellisuuden toteutumisen vaa-
1338: maakunnan vaalipiirissä valitaan lain 3 §:n lijärjestelmässä. Pienissä vaalipiireissä vaikeut-
1339: mukaan yksi valitsijamies. Tasavallan presi- taa niin sanottu piilevä äänikynnys tehokkaasti
1340: dentin välittömässä vaalissa ei vaalipiirijaolla pienten äänestäjäryhmien ehdokkaiden valituk-
1341: ole vaalin lopputuloksen kannalta merkitystä. si tuloa. Suurissa vaalipiireissä suhteellisuuden
1342: Hallitus on vuonna 1988 antanut eduskun- toteutumisen aste on huomattavasti korkeam-
1343: nalle esityksen tasavallan presidentin vaalita- pi.
1344: van muuttamisesta kokonaan suoraksi kansan- Vaikka mainitut periaatteet ovatkin osittain
1345: vaaliksi (hall. es. 232/1988 vp.). Jos ehdotettu eri suuntiin vaikuttavia, vasta niiden samanai-
1346: lainmuutos toteutuu, vaalipiirijako menettää kainen huomioon ottaminen voi johtaa perus-
1347: kokonaan merkityksensä tasavallan presidentin teltuun ratkaisuun vaalipiirien rajoja muutetta-
1348: vaalin lopputuloksen kannalta. essa.
1349:
1350:
1351: 1.2. Vaalipiirijakoa muutettaessa huomioon 1.3. Ehdotus eräiden kuntien siirtämisestä
1352: otettavia periaatteita Hämeen läänin eteläisestä Hämeen
1353: läänin pohjoiseen vaalipiiriin
1354: Alueellisen edustavuuden periaate on koko
1355: vaalipiirijaon perimmäinen tausta-ajatus. Kun- Pirkanmaan maakuntaliiton tekemästä aloit-
1356: kin alueen erityisalasuhteet tulee ottaa vaalipii- teesta on vuodesta 1988 alkaen ollut esillä
1357: rien rajoista päätettäessä huomioon. Äänestä- kysymys Toijalan ja Valkeakosken kaupunkien
1358: jien tulee myös voida kokea vaalipiirinsä eh- sekä Kylmäkosken, Urjalan ja Viialan kuntien
1359: dokkaat omikseen. Tämän vuoksi on muun siirtämisestä Hämeen läänin eteläisestä vaali-
1360: 1990 vp. - HE n:o 3 3
1361:
1362: piiristä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. sa piirissä niin hyvin Hämeen läänin eteläiseen
1363: Maakuntaliitto on lisäksi esittänyt, että ryhdyt- kuin sen pohjoiseenkin vaalipiiriin kuuluvien
1364: täisiin valmisteluihin myös kymmenen Turun kuntien kanssa. Kuntainliittojen toimialueiden
1365: ja Porin läänin kunnan siirtämiseksi Hämeen sen sijaan voitaneen katsoa jossakin määrin
1366: läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Tavoitteena enemmän puoltavan kysymyksessä olevien
1367: maakuntaliitolla on uusi Pirkanmaan vaalipii- kuntien siirtoa.
1368: ri, mutta tämä nimi vaalipiirille tulisi maakun- Valtioneuvostolle tekemässään esityksessä
1369: taliiton mielestä antaa vasta, kun myös maini- kunnat ovat nimenomaisesti vedonneet kuntien
1370: tut Turun ja Porin läänin kunnat on liitetty itsehallintoon esittämänsä siirtopäätöksen tu-
1371: laajentuvaan vaalipiiriin. eksi. Vaikka päätöksiä asiasta ei olekaan kai-
1372: Viimeksi mainitun ehdotuksen toteuttaminen kissa kunnissa tehty yksimielisesti, päätökset
1373: ei ole mahdollista muuttamatta samalla huo- on kuitenkin kussakin kunnassa tehty kunnalli-
1374: mattavasti vaalijärjestelmän teknistä perus- sen kansanvallan mukaista päätöksentekome-
1375: rakennetta. Kuten edellä on todettu, muutok- nettelyä noudattaen ja ne ovat kaikilta osiltaan
1376: sia vaalipiirien rajoihin tulisi toteuttaa vain yksiselitteisiä.
1377: läänien rajojen puitteissa. Sen sijaan maakun- Tarkasteltaessa kysymystä siitä, miten mah-
1378: taliiton ensiksi mainitun ehdotuksen toteutta- dollinen siirtopäätös vaikuttaisi edustajanpaik-
1379: miselle ei ole teknisiä eikä periaatteellisia estei- kojen määrään ja tätä kautta suhteellisuuden
1380: tä. toteutumiseen vaaleissa, on, vaikkakaan vuo-
1381: Siirrettäviksi ehdotettuja Hämeen läänin den 1990 alun tilanteen mukaisia asukasluku-
1382: kuntia on maakuntaliiton aloitteen johdosta tietoja ei vielä olekaan käytettävissä, suurella
1383: kuultu ja niistä neljä, Toijalan ja Valkeakos- todennäköisyydellä pääteltävissä, että mainit-
1384: ken kaupunki sekä Kylmäkosken ja Viialan tujen neljän kunnan siirtäminen Hämeen lää-
1385: kunta ovat ilmaisseet halukkuutensa vaalipiirin nin pohjoiseen vaalipiiriin nostaisi piirin edus-
1386: vaihtamiseen. Kirjeessään valtioneuvostolle 3 tajanpaikkojen määrän vuoden 1991 eduskun-
1387: päivältä marraskuuta 1989 nämä kunnat ovat tavaaleissa 13:sta 14:ään. Myös 15. paikka on
1388: itsekin tehneet vastaavan esityksen. Sen sijaan kuitenkin lähellä. Vastaavasti on pääteltävissä,
1389: Urjalan kunta on ilmoittanut, että se ei halua että Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri menet-
1390: tulla siirretyksi Hämeen läänin pohjoiseen vaa- täisi siirron tapahtuessa 14:nnenkin edustajan-
1391: lipiiriin. paikkansa, joten sieltä siis valittaisiin vain 13
1392: Vaalipiirin vaihtamiseen halukkaat kunnat kansanedustajaa. Edustajanpaikkojen määrää
1393: ovat kaikki pitäneet tärkeänä sitä, että kuntia yhdellä vähentävästi vaikuttaa tässä vaalipiiris-
1394: vaalipiirien rajasta päätettäessä käsitellään yh- sä jo tapahtunut Someron kunnan siirtyminen
1395: tenä kokonaisuutena. Lausunnoissa koroste- Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin.
1396: taan lisäksi hallinnollisia, taloudellisia ja kun- Kun Toijalan ja Valkeakosken kaupungit
1397: talaisten asioimiseen liittyviä yhteyksiä Tampe- sekä Kylmäkosken ja Viialan kunnat ovat itse
1398: reen suuntaan ja kuntien kuulumista Etelä-Pir- esittäneet kuntien siirtämistä Hämeen läänin
1399: kanmaan alueeseen. Kun otetaan huomioon eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipii-
1400: tämä ja myös Pirkanmaan maakuntaliiton riin ja kun siirtoa edellä esitettyjen periaatteel-
1401: kanta asiaan, voidaan katsoa, että alueellisen listen seikkojen valossa on pidettävä sekä mah-
1402: edustavuuden periaate tulee riittävästi huo- dollisena että myös tarkoituksenmukaisena,
1403: mioon otetuksi, jos ehdotettu muutos toteute- ehdotetaan, että kuntien esittämä siirto toteu-
1404: taan. tettaisiin. Tämä edellyttäisi kansanedustajain
1405: Muun hallinnollisen jaotuksen huomioon ot- vaaleista annetun lain 1 §:n 1 momentin 6 ja 7
1406: tamisen osalta voidaan ensinnäkin viitata sii- kohdan muuttamista. Lakiteknisesti muutos
1407: hen jo edellä lausutustakin ilmenneeseen perus- toteutettaisiin siten, että laissa nykyiseen ta-
1408: lähtökohtaan, että vaalipiirien rajojen muutok- paan lueteltaisiin nimeltä ne kunnat, joiden
1409: set toki ovat mahdollisia läänin sisäisesti, mi- rajat ovat vaalipiirien rajana. Hämeen läänin
1410: käli tähän muutoin on perusteita. Valtion eteläisen vaalipiirin osalta poistuisivat luet-
1411: muun alue- ja paikallishallinnon osalta sen telosta Kylmäkosken ja Viialan kunnat sekä
1412: sijaan on esitettävissä sekä kuntien siirtoa Valkeakosken kaupunki ja luetteloon lisättäi-
1413: puoltavia että sitä vastustavia näkökohtia. siin niiden sijasta vaalipiirin uudeksi rajakun-
1414: Hallinnollinen jaotus vaihtelee suuresti ja mai- naksi tuleva Kaivalan kunta. Hämeen läänin
1415: nitut kunnat ovat monessa tapauksessa samas- pohjoisen vaalipiirin osalta taas poistuisivat
1416: 4 1990 vp. - HE n:o 3
1417:
1418: rajakuntien luettelosta Lempäälän ja Kangasa- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
1419: lan kunnat ja luetteloon tulisivat uusina kunti- tukset
1420: na Kylmäkosken kunta ja Toijalan ja Valkea-
1421: kosken kaupungit.
1422: Esityksen toteuttamisella ei ole taloudellisia
1423: vaikutuksia.
1424: 2. Esityksen valmistelu
1425:
1426: Edellä mainittua Pirkanmaan maakuntalii- 4. Voimaantulo
1427: ton aloitetta on käsitelty oikeusministeriön 8
1428: päivänä joulukuuta 1988 asettamassa vaalila-
1429: kien tarkistamistoimikunnassa. Asiaa käsitel- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
1430: lessään toimikunta kuuli asiantuntijana Hä- lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
1431: meen läänin maaherraa Risto Tainiota sekä ty ja vahvistettu, jotta uutta vaalipiirijakoa
1432: pyysi lausunnot kaikilta viideltä aloitteessa tar- voitaisiin soveltaa jo seuraavissa säännönmu-
1433: koitetulta kunnalta ja Hämeen maakuntaliitol- kaisissa, vuonna 1991 toimitettavissa eduskun-
1434: ta. Lisäksi toimikunta sai asiassa eräitä muita tavaaleissa.
1435: kirjelmiä.
1436: Toimikunta katsoi mietinnössään, että ot- Siltä varalta, että tasavallan presidentin
1437: taen huomioon alueellisen edustuksen ja kun- määräyksestä olisi toimitettava eduskuntavaalit
1438: nallisen itsehallinnon periaatteet siirto voisi tai että jouduttaisiin suorittamaan presidentin
1439: olla perusteltua. Vedoten siihen, että esille valitseminen ennen kuin 90 päivää on kulunut
1440: tullut ehdotus kuitenkin liittyy laajempaan ky- lain voimaan tulosta, ehdotetaan säädettäväk-
1441: symykseen hallinnollisen jaotuksen kehittämi- si, että tällöin sovellettaisiin vielä aikaisempaa
1442: sestä, toimikunta päätti olla tekemättä ehdo- lakia.
1443: tusta asiassa.
1444: Kuntien valtioneuvostolle osoittaman edellä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1445: mainitun kirjeen johdosta esitys on valmisteltu kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1446: oikeusministeriössä virkatyönä.
1447: 1990 vp. - HE n:o 3 5
1448:
1449: Laki
1450: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1451:
1452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta
1453: 1969 annetun lain (391169) 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä
1454: marraskuuta 1973 annetussa laissa (808/73), näin kuuluviksi:
1455:
1456: 1§
1457: Eduskunnan valitsemista varten valtiopäivil- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1458: le maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: kuuta 19 .
1459: Jos tasavallan presidentin määräyksestä on
1460: 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon toimitettava kansanedustajain vaalit tai jos
1461: kuuluvat Urjalan, Kalvolan, Hattulan, Hau- joudutaan valitsemaan tasavallan presidentti
1462: hon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä niiden ennen kuin 90 päivää on kulunut tämän lain
1463: eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä; voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tä-
1464: 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- män lain voimaan tullessa voimassa ollutta
1465: hon kuuluvat Vesilahden ja Kylmäkosken kun- lakia.
1466: nat, Toijalan ja Valkeakosken kaupungit, Päl- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
1467: käneen, Luopioisten ja Kuhmalahden kunnat täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1468: sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hä-
1469: meen lääniä;
1470:
1471:
1472:
1473: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
1474:
1475:
1476: Tasavallan Presidentti
1477: MAUNO KOIVISTO
1478:
1479:
1480:
1481:
1482: Oikeusministeri Matti Louekoski
1483: 6 1990 vp. - HE n:o 3
1484:
1485: Liite
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: Laki
1491: kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1492:
1493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta
1494: 1969 annetun lain (391169) 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä
1495: marraskuuta 1973 annetussa laissa (808/73), näin kuuluviksi:
1496:
1497: Voimassa oleva laki Ehdotus
1498:
1499: 1§
1500: Eduskunnan valitsemista varten valtiopäivil-
1501: le maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:
1502:
1503: 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon
1504: kuuluvat Urjalan, Kylmäkosken ja Viialan kuuluvat Urjalan, Kalvolan, Hattulan, Hau-
1505: kunnat, Valkeakosken kaupunki, Hattulan, hon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä niiden
1506: Hauhon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä;
1507: niiden eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä;
1508: 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-
1509: hon kuuluvat Vesilahden, Lempäälän, Kangas- hon kuuluvat Vesilahden ja Kylmäkosken kun-
1510: alan, Pälkänee, Luopioisten ja Kuhmalah- nat, Toijalan ja Valkeakosken kaupungit, Päl-
1511: den kunnat sekä niiden pohjoispuolella olevat käneen, Luopioisten ja Kuhmalahden kunnat
1512: osat Hämeen lääniä; sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hä-
1513: meen lääniä;
1514:
1515:
1516: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1517: kuuta 19
1518: Jos tasavallan presidentin määräyksestä on
1519: toimitettava kansanedustajain vaalit tai jos
1520: joudutaan valitsemaan tasavallan presidentti
1521: ennen kuin 90 päivää on kulunut tämän lain
1522: voimaantulosta, on kuitenkin sovellettava tä-
1523: män lain voimaan tullessa voimassa ollutta
1524: lakia.
1525: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
1526: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1527: 1990 vp. - HE n:o 4
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Postipankki Oy:stä
1533: annetun lain muuttamisesta
1534:
1535:
1536:
1537:
1538: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1539:
1540: Esityksessä ehdotetaan Postipankki Oy:stä Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi tarken-
1541: annetusta laista poistettavaksi säännös, jonka tava säännös siitä, että Postipankki Oy:hyn sen
1542: mukaan valtiovarainministeriön ja Postipankki perustamisen yhteydessä apporttina luovutettu-
1543: qy:n sopimus valtion kotimaisen maksuliik- jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja
1544: keen hoidosta pankille maksettavasta korvauk- -osakkeiden hankintamenoksi verotuksessa
1545: sesta on tehtävä siten, että tämän maksuliik- katsotaan tällaisen omaisuuden apporttiarvo.
1546: keen hoidosta aiheutuvat kustannukset tulevat
1547: omakustannushinnan mukaisesti pankille kor- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
1548: vatuiksi. kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
1549:
1550:
1551:
1552:
1553: PERUSTELUT
1554:
1555: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- Postipankki Oy:n omaa pääomaa on tarkoi-
1556: vat muutokset tus kartuttaa myös yleisölle suunnattavilla osa-
1557: keanneilla. Tällaisen osakeannin toteuttaminen
1558: 1.1. Valtion maksuliikkeen hoidosta suoritet- edellyttää, että laissa ei ole nimenomaista sään-
1559: tava korvaus nöstä valtiolle pankin osakkeenomistajana tar-
1560: jottavan palvelun hinnoittelusta. Tämän vuok-
1561: Valtion maksuliikkeen hoidosta Postipankki si on tarpeen muuttaa mainittua 8 §:n 2 mo-
1562: Oy:lle suoritettavasta korvauksesta ja sen pe- mentin säännöstä siten, että maininta omakus-
1563: rusteista säädetään Postipankki Oy:stä anne- tannushinnasta valtion maksuliikkeen korvaus-
1564: tun lain (972/87) 8 §:n 2 momentissa. Siltä perusteena poistetaan.
1565: osin kuin valtion kotimaisen maksuliikkeen Valtion maksuliikkeen hoidosta suoritetta-
1566: hoitamisesta Postipankki Oy:lle aiheutuvia van korvauksen määrästä sovittaisiin lain edel-
1567: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja lyttämällä tavalla edelleen valtiovarainministe-
1568: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä riön ja Postipankki Oy:n välisissä neuvotteluis-
1569: muilla maksuilla, Postipankki Oy saa korvaus- sa.
1570: ta valtion postisiirtotileillä oleville varoille ker-
1571: tyvästä korkotuotosta sen mukaan kuin siitä
1572: valtiovarainministeriön ja Postipankki Oy:n 1.2. Apporttina luovutetun käyttö- ja sijoi-
1573: välillä tarkemmin sovitaan. Sopimus on voi- tusomaisuuden hankintameno verotuk-
1574: massa olevan lain mukaan tehtävä siten, että sessa
1575: edellä tarkoitetut kustannukset tulevat oma-
1576: kustannushinnan mukaisesti pankille korva- Osakeyhtiömuotoinen Postipankki Oy aloitti
1577: tuiksi. toimintansa 1 päivänä tammikuuta 1988, jol-
1578: 300197B
1579: 2 1990 vp. - HE n:o 4
1580:
1581: loin valtion laitoksena toiminut Postipankki Postipankki Oy:n perustamista koskevan ve-
1582: lakkautettiin ja sen toiminta siirrettiin perus- rosäännöksen tarkentamiseksi ehdotetaan lain
1583: tetulle Postipankki Oy:lle. Yhtiön perustamis- 19 §:ään lisättäväksi säännös siitä, että Posti-
1584: kirjan mukaisesti valtio merkitsi yhteensä 500 pankki Oy:lle apporttina luovutettujen käyttö-
1585: miljoonan markan osakepääoman apporttina ja sijoitusomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen
1586: luovuttamaansa Postipankki-liikettä vastaan. ja osakkeiden apporttiarvot katsotaan näiden
1587: Postipankki Oy:hyn sovellettavan liikepankki- kiinteistöjen ja osakkeiden hankintamenoksi
1588: lain (540/69) vakavaraisuusvaatimuksen täyttä- Postipankki Oy:n verotuksessa.
1589: miseksi merkittiin käyttö- ja sijoitusomaisuu-
1590: teen kuuluvat kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden
1591: osakkeet Postipankki Oy:n varoiksi apporttiar- 2. Taloudelliset vaikutukset
1592: voistaan, jotka valtiovarainministeriö vahvisti.
1593: Postipankki Oy:stä annetun lain 17 §:n mu- Veron tuoton kannalta ehdotetuilla säännök-
1594: kaan Postipankki Oy:lle siirtyvien varojen, sillä on vain vähäisiä vaikutuksia. Jos Posti-
1595: velkojen ja varausten arvot määräytyvät Posti- pankki Oy:n verotuksessa jatkossakin jätettäi-
1596: pankin viimeisen toimintavuoden tilinpäätök- siin hyväksymätiä apporttina siirretystä käyttö-
1597: sen kirjanpitoarvojen mukaisesti lukuun otta- ja sijoitusomaisuudesta tehdyt poistot apportti-
1598: matta käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjä ja arvon ja aikaisemman kirjanpitoarvon erotuk-
1599: -osakkeita, jotka merkitään Postipankki Oy:n sen osalta, tuloutuksen verovaikutus olisi aluk-
1600: varoiksi apporttiarvostaan. Lain 19 §:n 2 mo- si 13 milj. markkaa vuodessa ja myöhempinä
1601: mentissa säädetään, että tulo- ja varallisuusve- vuosina sitä vähäisempi.
1602: rotuksessa ja liikevaihtoverotuksessa Posti- Ehdotuksella ei oteta kantaa valtion maksu-
1603: pankki Oy:n katsotaan sellaisenaan jatkavan liikkeen hoidosta maksettavan korvauksen
1604: vuoden 1969 postipankkilaissa tarkoitetun Pos- määrään, vaan se määräytyy valtiovarainminis-
1605: tipankin harjoittamaa liiketoimintaa. teriön ja Postipankki Oy:n välillä tehtävän
1606: Postipankki Oy:stä annettua lakia koskevan sopimuksen mukaisesti.
1607: hallituksen esityksen (ha11.es. 71/1987 vp.)
1608: perustelujen mukaan yhteisömuodon muutos
1609: oli tarkoitettu toteutettavaksi siten, ettei siitä
1610: aiheudu varausten purkautumisesta johtuvia 3. Voimaantulo
1611: tai muita veroseuraamuksia. Tarkoituksena
1612: oli, että laitosmuotoisen Postipankin lakkaut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
1613: tamisesta ja Postipankki Oy:n perustamisesta kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lain
1614: ei aiheudu varausten purkautumista eikä pois- 19 §:n 3 momentin säännöstä käyttö- ja sijoi-
1615: tojen palautumista Postipankissa ja että Posti- tusomaisuuden apporttiarvojen katsomisesta
1616: pankki Oy:n verotuksessa hyväksytään apport- hankintamenoksi verotuksessa sovellettaisiin jo
1617: tina luovutetun omaisuuden hankintamenoksi vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.
1618: apporttiarvot. Verotusta koskevan säännöksen Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
1619: sanamuoto johti kuitenkin sellaiseen tulkin- edellä mainitun omaisuuden hankintamenon
1620: taan, että Postipankki Oy:n verotuksessa ei ole poistamaHa olevaksi osaksi katsottaisiin omai-
1621: hyväksytty käyttö- ja sijoitusomaisuuden ap- suuden apporttiarvo vähennettynä vuoden
1622: porttiarvoja vähennyskelpoiseksi hankintame- 1988 tilinpäätöksessä tehdyillä poistoilla.
1623: noksi siltä osin kuin ne ylittävät tämän omai-
1624: suuden poistamatta olleen hankintamenon lai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1625: tosmuotoisen Postipankin viimeisessä verotuk- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
1626: sessa. tus:
1627: 1990 vp. - HE n:o 4 3
1628:
1629: Laki
1630: Postipankki Oy:stä annetun lain muuttamisesta
1631:
1632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1633: muutetaan Postipankki Oy:stä 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (972/87) 8 §:n 2
1634: momentti ja
1635: lisätään 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1636:
1637: 8§
1638: na luovutettujen käyttö- ja sijoitusomaisuus-
1639: Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik- kiinteistöjen ja -osakkeiden apporttiarvot kat-
1640: keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia sotaan näiden kiinteistöjen ja osakkeiden han-
1641: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja kintamenoiksi Postipankki Oy:n verotuksessa.
1642: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä
1643: muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1644: sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille kuuta 19 . Lain 19 §:n 3 momenttia sovelle-
1645: kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin taan ensimmäisen kerran vuodelta 1989 toimi-
1646: valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä tettavassa verotuksessa. Vuodelta 1989 toimi-
1647: tarkemmin sopivat. tettavassa verotuksessa apporttina luovutettu-
1648: jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja
1649: -osakkeiden hankintamenon poistamatta ole-
1650: 19 § vaksi osaksi katsotaan niiden apporttiarvo vä-
1651: hennettynä Postipankki Oy:n vuoden 1988 ti-
1652: Edellä 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla apportti- linpäätöksessä tehdyillä poistoilla.
1653:
1654:
1655: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
1656:
1657:
1658: Tasavallan Presidentti
1659: MAUNO KOIVISTO
1660:
1661:
1662:
1663:
1664: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
1665: 4 1990 vp. - HE n:o 4
1666:
1667: Liite
1668:
1669:
1670:
1671: Laki
1672: Postipankki Oy:stä annetun lain muuttamisesta
1673:
1674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1675: • muutetaan Postipankki Oy:stä 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (972/87) 8 §:n 2
1676: momentti ja
1677: lisätään 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1678:
1679: Voimassa oleva laki Ehdotus
1680:
1681: 8§ 8§
1682:
1683: Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik- Siltä osin kuin valtion kotimaisen maksuliik-
1684: keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia keen hoidosta Postipankki Oy:lle aiheutuvia
1685: kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja kustannuksia ei saada katetuksi tilillepano- ja
1686: tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä tililtäottomaksuilla ja erikseen perittävillä
1687: muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk- muilla maksuilla, saa Postipankki Oy korvauk-
1688: sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille sen valtion postisiirtotileillä oleville varoille
1689: kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin kertyvästä korkotuotosta sen mukaisesti kuin
1690: valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä valtiovarainministeriö ja Postipankki Oy siitä
1691: tarkemmin sopivat. Sopimus on tehtävä siten, tarkemmin sopivat.
1692: että edellä tarkoitetut kustannukset tulevat
1693: omakustannushinnan mukaisesti pankille kor-
1694: vatuiksi.
1695:
1696:
1697: 19 §
1698:
1699: Edellä 17 § :ssä tarkoitetulla tavalla apportti-
1700: na luovutettujen käyttö- ja sijoitusomaisuus-
1701: kiinteistöjen ja -osakkeiden apporttiarvot kat-
1702: sotaan näiden kiinteistöjen ja osakkeiden han-
1703: kintamenoiksi Postipankki Oy:n verotuksessa.
1704:
1705: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1706: kuuta 19 . Lain 19 §:n 3 momenttia sovelle-
1707: taan ensimmäisen kerran vuodelta 1989 toimi-
1708: teltavassa verotuksessa. Vuodelta 1989 toimi-
1709: teltavassa verotuksessa apporttina luovutettu-
1710: jen käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöjen ja
1711: -osakkeiden hankintamenon poistamatta ole-
1712: vaksi osaksi katsotaan niiden apporttiarvo vä-
1713: hennettynä Postipankki Oy:n vuoden 1988 ti-
1714: linpäätöksessä tehdyillä poistoilla.
1715: 1990 vp. - HE n:o 5
1716:
1717:
1718:
1719:
1720: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tullitariffilain liitteenä
1721: olevan tullitariffin muuttamisesta
1722:
1723:
1724:
1725:
1726: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1727:
1728: Rehuna käytettävien herneiden, maniokin, muuttamista. Jotta korotuksia voitaisiin sovel-
1729: tapiokan ja sorghumin tulleja esitetään koro- taa maahan tuotaviin rehuihin ennen kuin
1730: tettaviksi. Korotusten tarkoituksena on asettaa eduskunta on ehtinyt käsitellä hallituksen esi-
1731: tuontirehu ja kotimaassa tuotettu rehu hinnal- tyksen, korotukset on tarkoitus saattaa voi-
1732: lisesti nykyistä tasavertaisempaan asemaan. maan valtioneuvoston päätöksellä helmikuun
1733: Ehdotetut muutokset edellyttävät tullitariffin 23 päivästä lukien.
1734:
1735:
1736:
1737:
1738: PERUSTELUT
1739:
1740: 1. Nykyinen tilanne lisääntymiseen. Vuonna 1989 rehuviljakilon
1741: vienti edellytti tukea liikevaihtoverotuki mu-
1742: Maahan tuotavista maataloustuotteista ja kaan lukien noin 1,50 mk/kg.
1743: elintarviketuotteista kannetaan yleensä tullia Vaikka rehuherne ei ole varsinainen tavoite-
1744: tai tuontimaksua. Lisäksi suurin osa maata- hintatuote, vahvistetaan sille kotimainen tuot-
1745: loustuotteiden tuonnista kuuluu määrällisten tajahinta samassa yhteydessä kuin varsinaiset
1746: tuontirajoitusten piiriin. Tullien ja tuontimak- tavoitehinnat. Vuoden 1990 tammikuussa voi-
1747: sujen tarkoituksena on tasoittaa maailman- massaoleva perushinta on 2,00 mk/kg. Valtion
1748: markkinahintaisten tuontituotteiden ja koti- viljavaraston myyntihinta on noin 2,20 mk/kg.
1749: maassa tuotettujen maataloustuotteiden väli- Rehuviljan tuottajahintataso on vastaavasti
1750: nen hinnanero. Määrällisten tuontirajoitusten noin 1,80 mk/kg.
1751: ensisijaisena tarkoituksena on rajoittaa maata- Rehuherneestä kannettavan tullin määrä on
1752: loustuotteiden tuontia erityisesti silloin, kun 12 07o tuontihinnasta tai vähintään 0,16 mk/kg.
1753: kotimaassa on vastaavien tai tuontitavaroita Kun tuontihintataso on noin 0,80 mk/kg, on
1754: korvaavien tuotteiden ylituotantoa. tuontiherneen hinta tuontiveroilla lisättynä
1755: Tuontisuojaan on kuitenkin jäänyt eräitä huomattavasti alhaisempi kuin kotimaisen re-
1756: erityisesti rehuaineita koskevia aukkoja. Esi- huherneen ja rehuviljan hintataso. Jotta tuon-
1757: merkiksi vuonna 1989 rehuhernettä (tullitarif- titulli tasaisi kotimarkkinahinnan ja maailman-
1758: fin nimike 07.13 .A.I) tuotiin maahan yhteensä markkinahinnan välisen eron, tulisi rehuher-
1759: noin 4,7 milj.\kg. Kun rehujen tarpeeton tuonti neen tulli nostaa nykyisestä tasosta 0,90 mark-
1760: aiheuttaa suunnilleen vastaavan suuruisen koti- kaan kilolta. Vastaavilla perusteilla esitetään
1761: maisen rehuviljan vientitarpeen, johtaa rehuai- myös rehuna käytettävien maniokin, sorghu-
1762: neiden tuonnin kasvu merkittävään vientituen min ja tapiokan tulleja korotettaviksi. Rehu-
1763:
1764: 300085E
1765: 2 1990 vp. - HE n:o 5
1766:
1767: herneen tuontia ei säännöstellä tuontilisensi- hun hinta asettuisi tullin korotuksen jälkeen
1768: oinnilla. kotimaiselle rehuherneen ja rehuviljan hintata-
1769: solle, on ilmeistä, että tuonti vähenee oleellises-
1770: ti. Samalla viljan vientitarve vähenee.
1771: 2. Ehdotetut muutokset
1772:
1773: Tullitariffin nimikkeeseen 07 .13.A.I. kuulu-
1774: 5. Voimaantulo
1775: van rehuherneen tuontitulli korotettaisiin 0,16
1776: markasta 0,90 markkaan kilolta. Nimikkeeseen
1777: 07 .14.A kuuluville maniokkijuurille, nimikkee- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan heti,
1778: seen 10.07.00 kuuluvalle sorghumille sekä ni- kun eduskunta on hyväksynyt esityksen. Koska
1779: mikkeeseen 19.03.00 kuuluvalle tapiokalle esi- nykyinen alhainen tulli saattaa johtaa spekula-
1780: tetään säädettäväksi 1,20 markan tulli kilolta. tiiviseen rehun tuonnin kasvuun, valtioneuvos-
1781: Tulli nostaisi tuontitavaran hinnan vastaavan ton tarkoituksena on saattaa ehdotetut tullit
1782: kotimaisen rehun hintatasolle. voimaan jo vuoden 1990 helmikuun 23 päiväs-
1783: tä tullitariffilain 5 §:n perusteella. Sen mukaan
1784: hallituksen esityksen antamisen jälkeen valtio-
1785: 3. Asian valmistelu neuvostolla on oikeus määrätä, että tavarasta
1786: kannetaan esityksen mukainen tulli. Mikäli
1787: Esitys tullitariffin muuttamisesta on valmis- eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksen mu-
1788: teltu valtiovarainministeriössä. Esityksestä on kaista korotusta, palautetaan korotettuna kan-
1789: pyydetty lausunto ulkoasianministeriöltä, maa- nettu tulli hakemuksesta.
1790: ja metsätalousministeriöitä ja kauppa- ja teolli-
1791: suusministeriöltä. Kaikki lausunnonantajat
1792: puoltavat ehdotetun muutoksen tekemistä tulli-
1793: 6. Säätämisjärjestys
1794: tariffiin.
1795:
1796: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
1797: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
1798: tukset veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
1799:
1800: Mikäli tuonti pysyy entisellään, kasvavat
1801: valtion tullitulot vastaavasti. Koska tuontire- Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
1802: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1803: 1990 vp. - HE n:o 5 3
1804:
1805:
1806:
1807:
1808: Laki
1809: tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin muuttamisesta
1810:
1811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi-
1812: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti:
1813:
1814:
1815: TULLITARIFFI
1816:
1817: II OSA
1818: KASVITUOTTEET
1819:
1820:
1821: 7. Ryhmä
1822: Kasvikset sekä eräät syötävät juuret ja mukulat
1823:
1824:
1825:
1826: Nimike Tuote Tulli
1827:
1828:
1829:
1830: 07.13 Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton ja halkaistu:
1831: A. herneet (Pisum sativum):
1832: 1. rehuherneet. ....................................................................... 1 kg 0,90
1833:
1834:
1835: 07.14 Maniokki, arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset tärkkelys- tai
1836: inuliinirikkaat juuret ja mukulat, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut tai rakeistetut
1837: (pellets); saagoydin:
1838: A. maniokki ja arrowjuuret ............................................................. 1 kg 1,20
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: 10. Ryhmä
1844: Vilja
1845:
1846:
1847:
1848: Nimike Tuote Tulli
1849:
1850:
1851:
1852: 10.07 Sorghum ................................................................................ 1 kg 1,20
1853: 4 1990 vp. - HE n:o 5
1854:
1855: IV OSA
1856: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT; ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA
1857: VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET
1858:
1859:
1860: 19. Ryhmä
1861: Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet, leipomatuotteet
1862:
1863:
1864: Nimike Tuote Tulli
1865:
1866:
1867:
1868: 19.03 Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuuri-
1869: moina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa ................................ 1 kg 1,20
1870:
1871:
1872:
1873: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 1990.
1874:
1875:
1876: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
1877:
1878:
1879: Tasavallan Presidentti
1880: MAUNO KOIVISTO
1881:
1882:
1883:
1884:
1885: Ministeri Ulla Puolanne
1886: 1990 vp. - HE n:o 5 5
1887:
1888: Liite
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: Laki
1894: tullitariffilain liitteenä olevan tullitariffin muuttamisesta
1895:
1896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi-
1897: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti:
1898:
1899:
1900: TULLITARIFFI
1901:
1902: II OSA Nykyinen Ehdotus
1903: KASVITUOITEET
1904:
1905:
1906: 7. Ryhmä
1907: Kasvikset sekä eräät syötävät juuret ja mukulat
1908:
1909:
1910: Nimike Tuote Tulli
1911:
1912:
1913:
1914: 07.13 Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton ja halkaistu:
1915: A. herneet (Pisum sativum):
1916: 1. rehuherneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 o/o
1917: vähin tulli 1 kg 0,16 0,90
1918:
1919:
1920: 07.14 Maniokki, arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset
1921: tärkkelys- tai inuliinirikkaat juuret ja mukulat, tuoreet tai kuivatut, myös
1922: paloitellut tai rakeistetut (pellets); saagoydin:
1923: A. maniokki ja arrowjuuret .................................................. 1 kg vapaa 1,20
1924:
1925:
1926:
1927:
1928: 10. Ryhmä
1929: Vilja
1930:
1931:
1932: Nimike Tuote Tulli
1933:
1934:
1935:
1936: 10.07 Sorghum ...................................................................... 1 kg 5 o/o 1,20
1937: 6 1990 vp. - HE n:o 5
1938:
1939: IV OSA
1940: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT; ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA
1941: VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET
1942:
1943:
1944: 19. Ryhmä
1945: Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet, leipomatuotteet
1946:
1947:
1948: Nimike Tuote Tulli
1949:
1950:
1951:
1952: 19.03 Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä,
1953: helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa 0 0 1 kg
1954: o 0 0 o o 0 o o 0 13 ll7o 1,20
1955:
1956:
1957:
1958:
1959: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19900
1960: 1990 vp. - HE n:o 6
1961:
1962:
1963:
1964:
1965: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen itsenäisyyden
1966: juhlarahastosta
1967:
1968:
1969:
1970:
1971: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1972:
1973: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lintoneuvostossa. Lisäksi eduskunta osallistuisi
1974: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta. Lailla Suomen Pankkiin valitsemiensa tilintarkasta-
1975: muutettaisiin nykyinen Suomen Pankin omis- jien välityksellä rahaston valvontaan, ja rahas-
1976: tuksessa ja hallinnassa oleva Suomen itsenäi- ton toiminnasta annettaisiin vuosittain kerto-
1977: syyden juhlavuoden 1967 rahasto Suomen itse- mus eduskunnalle.
1978: näisyyden juhlarahasto -nimiseksi rahastoksi. Esityksen mukaan Suomen Pankin nykyiset
1979: Se olisi itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, tehtävät ja velvollisuudet Suomen itsenäisyy-
1980: jolle nykyisen rahaston tehtävät tarkistettuina den juhlavuoden 1967 rahaston hoitamisessa
1981: siirtyisivät. Lailla myös siirtyisi rahastolle 400 lakkaisivat. Valtiovalta osallistuisi rahaston
1982: miljoonan markan määräinen peruspääoma käytännön toimintaan siten, että se olisi edus-
1983: Suomen Pankilta nykyisen rahaston perus- tettuna rahaston hallituksessa. Lisäksi rahas-
1984: pääomasta. Uuden rahaston tavoitteet ja tehtä- ton peruspääoman kartuttaminen ja tarpeen
1985: vät pyrittäisiin laissa niveltämään muuhun jul- mukaan rahaston toiminnan rahoittaminen ta-
1986: kiseen rahoitusorganisaatioon siten, että Suo- pahtuisi jatkossa valtion tulo- ja menoarviossa
1987: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston osoitettavilla määrärahoilla.
1988: perustehtävän toteutuminen ja kehittäminen
1989: voitaisiin turvata. Rahaston hallintoelimet muodostuisivat hal-
1990: Rahaston eri toimintamuodot ilmenisivät ny- lintoneuvostosta ja hallituksesta. Hallintoneu-
1991: kyistä täsmällisemmin ja selkeämmin. Rahasto voston, joka koostuisi eduskunnan pankkival-
1992: voisi tavoitteensa toteuttamiseksi tehdä itse tai tuusmiehistä kokonaisuudessaan, tehtäviin
1993: teettää tutkimuksia ja selvityksiä, myöntää lai- kuuluisi käyttää rahastossa ylintä päätöksente-
1994: noja ja muuta rahoitusta erilaisin takaisinmak- kovaltaa ja toimittaa rahaston vuosittainen
1995: suehdoin, myöntää avustuksia, takauksia ja kertomus eduskunnalle. Varsinainen juokseva
1996: takuita sekä osallistua yhteistyöhankkeisiin ja hallinto kuuluisi hallintoneuvoston valitsemalle
1997: omistaa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. rahaston hallitukselle. Rahastolla olisi nykyi-
1998: Rahasto olisi oikeudellisesti eduskunnan vas- seen tapaan hallintoa hoitamassa ja toimintaa
1999: tattavana oleva, valtiopäiväjärjestyksen 83 kehittämässä yliasiamies, jonka hallintoneu-
2000: §:ssä tarkoitettu rahasto. Eduskunta osallistui- vosto ottaisi rahaston palvelukseen.
2001: si eduskunnan pankkivaltuusmiesten välityksel- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
2002: lä rahaston ylimpään päätöksentekoon sen hal- den 1991 alusta.
2003:
2004:
2005:
2006:
2007: 391291R
2008: 2 1990 vp. - HE n:o 6
2009:
2010:
2011:
2012:
2013: SISÄLLYSLUETTELO
2014:
2015: Sivu Sivu
2016: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
2017: tukset.......................................... 8
2018: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3
2019: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 8
2020: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 8
2021: 1.2.1. Laki Suomen itsenäisyyden juhla-
2022: rahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 9
2023: 1.2.2. Rahaston asema................... 4 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
2024: 1.2.3. Rahaston tavoitteet ja toiminta- 1 luku. Yleiset säännökset .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . 9
2025: muodot............................ 4 2 luku. Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
2026: 1.2.4. Rahaston varallisuus. . . . . . . . . . . . . . . 5 3 luku. Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2027: 1.2.5. Rahaston organisaatio ja hallinto.. 5 4 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2028: 1.2.6. Tilintarkastus ja valvonta. . . . . . . . . . 6 5 luku. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . 13
2029: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 6 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2030: 2.1. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967
2031: rahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 LAKITEKSTI................................. 14
2032: 2.2. Valmisteluvaiheet......................... 7 Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta . . . . . . . 14
2033: 1990 vp. - HE n:o 6 3
2034:
2035:
2036:
2037:
2038: YLEISPERUSTELUT
2039:
2040:
2041: 1. Esityksen yhteiskunnallinen me vuosina vahvistuneet maassamme. Tämä
2042: merkitys kehitys sallii rahaston keskittyvän tutkimus-
2043: rahoituksessa ja innovaatioiden edistämisessä
2044: 1.1. Tavoitteet sellaisiin hankkeisiin ja rahoitusmuotoihin, joi-
2045: hin muiden julkisten rahoituslaitosten avustus-
2046: Vaikka Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja lainasäännökset eivät anna mahdollisuuksia.
2047: 1967 rahaston toiminta ja sen tulokset ovat Uusia riskirahoitusmuotoja tarvitaan erityi-
2048: vastanneet hyvin niille asetettuja tavoitteita, sesti tutkimustyön ja liiketoiminnan vuorovai-
2049: paineet rahastossa tehtäviksi muutoksiksi ovat kutusten tehostamiseksi, teknologian lisensi-
2050: viime vuosina kasvaneet merkittävästi useista ointiin, uuden yritystoiminnan käynnistämisek-
2051: syistä. Suomen Pankin näkökulmasta on kes- si ja kansainvälisen markkinoinnin edistämi-
2052: keisin tekijä ollut keskuspankin toimintaympä- seksi. Tällaisia rahoitusmuotoja on otettu
2053: ristön muutos ja sen vaikutus keskuspankin käyttöön menestyksellisesti monissa maissa ja
2054: harjoittamiin eri toimintoihin. niiden kehittäminen ja sopeuttaminen maam-
2055: Rahoitusmarkkinat ovat läpikäyneet voi- me olosuhteisiin voisi liittyä luontevasti rahas-
2056: makkaan muutoksen, joka on heijastunut ton toimintaan.
2057: myös noudatettavaan keskuspankkipolitiik- Maamme elinkeino- ja yritystoiminnan ra-
2058: kaan. Suomen Pankki on johdonmukaisesti kennemuutosten taustalla ovat teknologian ke-
2059: ollut luopumassa ennen tärkeiksi katsoitujen hitys, kansainvälistyminen ja kansainvälinen
2060: yksittäisten sektoreiden rahoituksesta. Suomen kilpailu sekä rahoitusmarkkinoiden vapautu-
2061: Pankin tuloskehityksen johdosta saattaa rahas- minen. Muutokset koskettavat lähes kaikkia
2062: ton asema vaikeutua rahoituspohjan kaventu- aloja ja asettavat vaatimuksia tiedollisille val-
2063: essa peruspääoman reaaliarvon alentumisen miuksille, koulutukselle sekä kansalliselle kult-
2064: myötä. Rahaston nykyinen organisaatiomalli tuuripohjalle. Muutoksiin liittyy laajoja teknis-
2065: ja päätöksentekojärjestelmä ovat myös käytän- taloudellis-yhteiskunnallisia kysymyksiä, joi-
2066: nössä varsin raskaita. den tutkiminen ja ratkaisujen etsiminen niihin
2067: Rahaston toimintaympäristössä on myös ta- kuuluvat luontevasti rahaston toimikenttään.
2068: pahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimus- ja Rahaston toiminnan tulisi voida mukautua
2069: kehitystyön merkitys taloudellisen kasvun ja ympäristömuutoksiin, olla uutta luovaa ja ko-
2070: kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjänä on en- keilevaa ja kehittää myös laajemmin käyttökel-
2071: tisestään korostunut. Kansainväliset vertailut poisia rahoitus- ja toimintamalleja ilman, että
2072: osoittavat sen rahoituksen osuuden kansan- muodolliset säännökset tarpeettomasti sitä ra-
2073: tulosta olevan Suomessa vastaavia teollisuus- joittavat. Rahaston rahoituspuitteiden turvaa-
2074: maita jäljessä. Valtion tiede- ja teknologianeu- minen ja vahvistaminen yleisen tutkimusrahoi-
2075: vosto on asettanut tavoitteeksi nostaa tutki- tuksen kasvua vastaavasti sekä lyhyellä että
2076: musrahoituksen nykyisen BKT-osuuden noin pitkällä tähtäimellä on välttämätön menestyk-
2077: 1,6 prosentista ainakin 2, 7 prosentin tasolle sellisen toiminnan edellytys. Rahaston organi-
2078: 1990-luvulla. Rahaston rahoituskapasiteetin tu- saation tulisi yhdistää mahdollisuudet jousta-
2079: lisi vahvistua tätä yleistä kehitystä vastaavasti. vaan ja nopeaan toimintaan. Hallintomallin
2080: Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen ra- tulisi myös antaa riittävä liikkumavapaus sekä
2081: hoitustilanne ja rahoitusorganisaatiot ovat vii- tähdätä asioiden käsittelyssä operatiivisten ja
2082: 4 1990 vp. - HE n:o 6
2083:
2084: strategisten päätösten ja vastuun sijoittumiseen vuosittain kertomuksen eduskunnalle. Edus-
2085: tarkoituksenmukaisella tavalla. kunnalle jäisi vastuu rahaston rahoittamisesta
2086: siten, että se valtion tulo- ja menoarvion väli-
2087: tyksellä osoittaisi määrärahat rahaston perus-
2088: 1.2. Keinot pääoman korotuksiin ja tarpeen mukaan ra-
2089: haston toiminnan rahoittamiseen.
2090: 1.2.1. Laki Suomen itsenäisyyden juhlara- Eduskunnan vaikutusvalta olisi näin ollen
2091: hastosta itse asiassa välittömämpää kuin nykyisin, kos-
2092: ka Suomen Pankki laitoksena ei osallistuisi
2093: Rahastosta on tarkoitus muodostaa itsenäi- rahaston hallinnointiin ja sen toiminnan ra-
2094: nen julkisoikeudellinen rahasto, joka olisi oi- hoittamiseen. Pankkivaltuusmiesten ja tilintar-
2095: keuskelpoinen. Rahaston peruspääoman siirtä- kastajien tehtävät rahastossa eivät myöskään
2096: minen vastikkeetta Suomen Pankilta edellyttää liittyisi heidän Suomen Pankkia koskeviin teh-
2097: lainsäädäntöä, jotta vältettäisiin ristiriita Suo- täviinsä.
2098: men Pankin ohjesäännön (365/25) kanssa. Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtio-
2099: Laissa olisi säännökset rahaston asemasta, teh- neuvostossa kuuluisi valtiovarainministeriön
2100: tävistä, toimintamuodoista, varallisuudesta, tehtäviin. Ministeriön vastuulla olisi siten val-
2101: organisaatiosta ja hallinnosta sekä valvonnas- mistella ennen kaikkea valtion tulo- ja menoar-
2102: ta. vioesitykseen tulevat rahastoa koskevat määrä-
2103: rahaehdotukset.
2104: 1.2.2. Rahaston asema
2105: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
2106: 1.2.3. Rahaston tavoitteet ja toimintamuo-
2107: haston nykyisellä yhteydellä keskuspankkiin ja
2108: dot
2109: sen välityksellä eduskuntaan on nähtävissä mo-
2110: nia etuja, jotka on syytä säilyttää uudellakin Laissa olisi tarkoitus suhteellisen väljästi to-
2111: rahastolla. deta rahaston tavoitteet. Tällöin voitaisiin var-
2112: Nykyinen rahasto on saanut osakseen arvos- mistua siitä, että toiminnot ovat kehitettävissä
2113: tusta nimenomaan sillä, että se on voinut muuttuvissakin olosuhteissa joustavasti. Toi-
2114: toimia muun julkisen rahoitusjärjestelmän ul- saalta olisi jo laissa syytä määrittää rahastolle
2115: kopuolella eduskunnan tahdonilmaisun nojalla tulevat tavoitteet ja toimintasektori tarpeeksi
2116: ja eduskunnan valitseman hallintoelimen, selvästi toiminnallisten tavoitteiden ja rahoitus-
2117: pankkivaltuusmiesten, välityksellä. Rahastolla puitteiden jäntevöittämiseksi ja jättää tarkempi
2118: on myös ollut mahdollisuus toimia verraten määrittely rahastolle itselleen.
2119: joustavasti, koska se ei ole ollut jäykkien ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
2120: rajoittavien toimintamääräysten sitoma. haston nykyisiä yleistavoitteita ehdotetaan
2121: Uusi rahasto sisältäisi nykyisestä järjestel- ajanmukaistettaviksi siten, että rahaston rahoi-
2122: mästä keskeiset piirteet siten, että rahasto olisi tuksen ja muun toiminnan tulisi tähdätä va-
2123: edelleenkin eduskunnan vaikutusvallan piiris- kaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden
2124: sä. Laissa todettaisiin, että kyseessä on valtio- määrällisen ja laadullisen kasvun sekä kansain-
2125: päiväjärjestyksen 83 §:ssä tarkoitettu eduskun- välisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämi-
2126: nan vastattavana oleva rahasto, jolla olisi näin seen Suomessa.
2127: ollen suhteessa eduskuntaan oikeudellisesti hy- Toiminnallisina tavoitteina nämä heijastuisi-
2128: vin paljon yhteisiä piirteitä Suomen Pankin vat pyrkimyksenä tehostaa kansantalouden re-
2129: kanssa. Rahaston ylimmän päätösvallan käyt- surssien käyttöä, kohottaa tutkimuksen ja kou-
2130: täminen, valvonta, tarkastus sekä rahastoa lutuksen tasoa Suomessa sekä kartoittaa tule-
2131: koskevien asioiden käsittely eduskunnassa oli- vaisuuden eri kehitysvaihtoehtoja suomalaisis-
2132: sivat järjestetyt valtiopäiväjärjestyksen 83 ja ta lähtökohdista yleisempään tulevaisuuden
2133: 50 §:n mukaisesti. Rahaston hallintoneuvos- tutkimukseen kytkeytyen. Tärkeänä perusedel-
2134: toon kuuluisivat eduskunnan pankkivaltuus- lytyksenä tavoitteille olisi suhteuttaa teknolo-
2135: miehet. Rahaston tilintarkastus olisi Suomen gian, talouden ja yhteiskunnan tasapainoinen
2136: Pankkiin valittujen tilintarkastajien tehtävänä. kehitys ottamalla huomioon myös humanisti-
2137: Hallintoneuvosto antaisi rahaston toiminnasta nen ja ympäristönsuojelunäkökulma.
2138: 1990 vp. - HE n:o 6 5
2139:
2140: Tavoitteiden toteuttamiseksi rahasto suorit- niin ikään myöntää erilaisia riskilainoja sekä
2141: taisi ja rahoittaisi yleishyödyllisiä tutkimuksia osallistua riskisijoituksiin.
2142: ja kehittämishankkeita sekä myöntäisi riskira-
2143: hoitusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimin-
2144: taan. 1.2.4. Rahaston varallisuus
2145: Yleishyödyllisissä hankkeissa rahasto pyrkisi
2146: keskittymään sellaisiin laaja-alaisiin kohteisiin, Rahaston varallisuus ehdotetaan muodostu-
2147: jotka sille muihin rahoitusinstituutioihin ver- vaksi peruspääomasta, jonka muodostaisi Suo-
2148: rattuna luontevimmin sopisivat tai joihin on men Pankista siirrettävä Suomen itsenäisyyden
2149: vaikea saada muualta rahoitusta. Hankkeet juhlavuoden 1967 rahaston nykyinen perus-
2150: voisivat koskea muun muassa koulutusjärjes- pääoma 400 miljoonaa markkaa ja mahdolliset
2151: telmien kehittämistä, korkeakoulujen ja tutki- peruspääomaan erikseen osoitetut korotukset.
2152: muslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön Suomen Pankki ei enää tämän jälkeen osallis-
2153: vahvistamista, uuden teknologian soveltamista, tuisi rahaston mahdollisiin peruspääoman ko-
2154: uusien toimialojen tai tuotantotoiminnan rotuksiin, vaan tämä ehdotetaan tapahtuvaksi
2155: käynnistämistä, tiedonhankintaa, esitutkimuk- valtion varoista tulo- ja menoarviossa Osoitet-
2156: sia ja kokeilutyötä. Hankkeet olisivat paitsi tavan määrärahan muodossa. Valtiovallan vas-
2157: rahaston omia projekteja myös yhteistyöhank- tuulla olisi siten turvata rahaston toiminnalle
2158: keita viranomaisten ja tutkimuslaitosten sekä riittävä rahoituspohja.
2159: yritysten kanssa. Lakiin otettaisiin määräykset siitä, että pe-
2160: Yrityskohtaisissa hankkeissa rahasto keskit- ruspääoma tulee sijoittaa turvallisella ja tuotta-
2161: tyisi sellaisiin erityisrahoitusmuotoihin, jotka valla tavalla määrittelemättä asiaa itse laissa
2162: täydentäisivät muuta tutkimus- ja kehitystyön tarkemmin. Rahastoon perustettavan hallinto-
2163: rahoitusta sekä kehittäisivät rahaston ja myös neuvoston asiana olisi vahvistaa rahaston ra-
2164: muiden käyttöön soveltuvia uusia rahoitus- hoitus- ja sijoitustoimintaa koskevat yleisoh-
2165: muotoja. Tällaisia olisivat huipputekniikan jeet. Lakiin ei myöskään otettaisi määräystä
2166: alalla toimivien kehityskykyisten yritysten siitä, että peruspääoma on säilytettävä vähen-
2167: käynnistys- ja kasvuvaiheiden riskirahoitus tymättömänä tällaisen velvoitteen tulkinnanva-
2168: sekä suurten yritysten hankkeet uusilla liiketoi- raisuuden vuoksi. Peruspääoman kartuttami-
2169: minta-alueilla. Rahoituksen peruskriteerejä oli- nen kuuluisi valtiovallalle, ja se harkitaan erik-
2170: sivat hankkeiden teknologinen ja kaupallinen seen valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn
2171: uutuusarvo, markkinapotentiaali ja toteutusor- yhteydessä. Valtiovalta voisi osoittaa tarpeen
2172: ganisaation kyvykkyys. mukaan myös määrärahoja rahaston toimin-
2173: nan rahoittamiseen.
2174: Rahaston toiminta- alueen laajuuden vuoksi Rahaston toiminta rahoitettaisiin ensisijai-
2175: sen resursseja kohdennettaisiin kiinteässä yh- sesti peruspääoman sijoituksista saaduista tuo-
2176: teistyössä muiden julkisin varoin toimivien tie- toista samoin kuin rahoitustoiminnasta saata-
2177: totaidon kehittäjien ja rahoittajien kanssa. vista palautuksista. Rahaston menot olisi tar-
2178: Toiminnan tuloksellisuutta olisi tarkoitus jat- koitus kattaa näistä tuotoista kajoamatta itse
2179: kuvasti arvioida käyttäen hyväksi sekä kansal- rahaston peruspääomaan muutoin kuin poik-
2180: lista että kansainvälistä riippumatonta asian- keustapauksessa hallintoneuvoston luvalla.
2181: tuntemusta.
2182: Rahasto pyrkisi toiminnassaan seuraamaan
2183: myös kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan 1.2.5. Rahaston organisaatio ja hallinto
2184: kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin tavoittei-
2185: densa edistämiseksi. Rahaston organisaatio ehdotetaan järjestet-
2186: Rahaston toimintamuotojen osalta olisi tar- täväksi kolmiportaiseksi, kuten vastaavantyyp-
2187: koituksenmukaista jättää ne yksityiskohtaisesti pisissä yhteisöissä yleensäkin. Organisaatio-
2188: määrittelemätiä itse laissa ja tyytyä toteamaan malli merkitsisi huomattavaa kevennystä ny-
2189: vain niiden päätyypit. Yleishyodyllisissä hank- kyiseen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden
2190: keissa voisivat tulla kysymykseen rahaston 1967 rahaston organisaatioon verrattuna.
2191: oma rahoitus ja ulkopuolisten toimeksiantajien Uuden rahaston ylintä päätöksentekovaltaa
2192: tai yhteistyökumppaneiden osallistuminen ko- käyttäisi hallintoneuvosto, jonka kokoonpa-
2193: konaan tai osittain rahoitukseen. Rahasto voisi nosta säädettäisiin suoraan laissa. Hallintoneu-
2194: 6 1990 vp. - HE n:o 6
2195:
2196: vostoon kuuluisivat eduskunnan pankkival- allisesti rahastolle, vaan niitä hoidettiin osana
2197: tuusmiehet kokonaisuudessaan, jolloin jäseniä Suomen Pankin arvopaperisalkkua rahaston
2198: ei tarvitsisi nimetä erikseen. lukuun. Vuosina 1971, 1977 ja 1981 perus-
2199: Hallituksen kokoonpano määrättäisiin osit- pääoma kasvatettiin yhteensä 400 miljoonaan
2200: tain suoraan laissa ja sen jäsenten lukumäärä markkaan arvopaperisiirroin Suomen Pankista
2201: ehdotetaan pidettäväksi melko suppeana jous- edellä mainitulla tavalla. Järjestelmä muutet-
2202: tavuuden säilyttämiseksi. Rahaston hallituksen tiin vuonna 1984 siten, että Suomen Pankki
2203: tehtävänä olisi rahaston toiminnan johto. Ra- otti arvopaperit takaisin ja merkitsi taseeseensa
2204: hastolla olisi lisäksi, kuten Suomen itsenäisyy- rahaston pääomaksi mainitun 400 miljoonaa
2205: den juhlavuoden 1967 rahastolla nykyisin, yli- markkaa. Samalla sovittiin 8 prosentin suurui-
2206: asiamies, jonka hallintoneuvosto nimittäisi. sen vuotuisen koron maksamisesta sekä perus-
2207: pääomalle että rahaston Suomen Pankissa ole-
2208: valle shekkitilille. Peruspääoma reaaliarvo on
2209: 1.2. 6. Tilintarkastus ja valvonta rahaston alkuperäiseen tai korotusvuosien pää-
2210: omaan verrattuna alentunut noin 40 prosent-
2211: Uudessa rahastossa olisi tarkoitus järjestää tia. Vuoden 1988 alusta lähtien pääoman vuo-
2212: valvonta pääpiirteissään samalla tavalla kuin tuinen korko on nostettu 10 prosenttiin.
2213: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas- Rahaston säännöt ovat pysyneet muuttumat-
2214: tossa. Tilintarkastuksesta vastaisivat nykyiseen tomina koko sen toiminta-ajan. Sääntöjen mu-
2215: tapaan eduskunnan Suomen Pankkiin valitse- kaan peruspääoma tulee säilyttää vähentymät-
2216: mat tilintarkastajat valtiopäiväjärjestyksen tömänä ja toiminta rahoittaa sen tuotoilla.
2217: 83 §:stä ilmeneväHä tavalla. Valtiontalouden Rahaston tuotot on käytettävä markan arvon,
2218: tarkastusvirasto ei osallistuisi rahaston tarkas- talouskasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen.
2219: tukseen ja valvontaan, koska sen toimivaltaan Säännöissä on myös määritetty toimintatavat,
2220: eivät kuulu eduskunnan vastattavana olevat joilla edellä mainittuja tehtäviä toteutetaan.
2221: rahastot. Rahasto voi teettää itse tutkimuksia ja selvityk-
2222: Rahaston toiminnasta annettaisiin entiseen siä tai rahoittaa muiden toimesta tapahtuvaa
2223: tapaan kertomus eduskunnalle. tutkimustyötä ja tuotannollisen toiminnan ke-
2224: hittämistä. Lisäksi rahasto voi rahoittaa inves-
2225: tointeja silloin, kun kysymyksessä on myöhem-
2226: 2. Nykyinen tilanne ja asian min ehkä laajempaan käyttöön tulevien inno-
2227: valmistelu vaatioiden kokeileminen tai mallien kehittämi-
2228: nen. Rahastolle on säännöissä annettu oikeus
2229: 2.1. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 periä rahoitukseen käyttämänsä varat koko-
2230: rahasto naan tai osittain takaisin.
2231: Ylintä päätöksentekovaltaa rahastossa käyt-
2232: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra- tävät eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jotka
2233: hasto on Suomen Pankin omistuksessa ja hal- päättävät tuottojen käytöstä ja annettavasta
2234: linnassa oleva pysyvä erillisrahasto, joka on rahoitustuesta. Pankkivaltuusmiesten tehtävä-
2235: perustettu vuonna 1967 eduskunnan niin sano- nä on myös määrätä selvityksistä ja tilityksistä,
2236: tussa ainoassa käsittelyssä tekemällä päätöksel- jotka koskevat rahoitettuja hankkeita, sekä
2237: lä. Eduskunta vahvisti tuolloin rahaston sään- päättää myönnettyjen varojen takaisin perimi-
2238: nöt, jotka on julkaistu asetuskokoelmassa sestä. Pankkivaltuusmiehet käsittelevät rahas-
2239: (596/67). toa koskevat asiat normaalien kokoustensa
2240: Rahasto ei ole itsenäinen oikeushenkilö, yhteydessä Suomen Pankissa eli noin 9-10
2241: vaan osa Suomen Pankkia. Rahasto ei näin kertaa vuodessa. Rahaston hoitaminen on Suo-
2242: ollen ole oikeustoimikelpoinen, ja muodollinen men Pankin johtokunnan tehtävänä, jonka
2243: vastuu siitä on Suomen Pankilla, eli pankkival- esityksestä myös pankkivaltuusmiesten päätök-
2244: tuusmiehillä ja johtokunnalla. senteko tapahtuu.
2245: Rahaston peruspääomaksi muodostettiin pe- Rahaston hankkeiden ja rahoituspäätösten
2246: rustamisen yhteydessä 100 miljoonaa markkaa, valmistelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vas-
2247: joka koostui vastaavasta arvosta arvopaperei- taa yliasiamiehen johdolla toimiva toimisto.
2248: ta. Peruspääomaa ja arvopapereita ei kuiten- Yliasiamiehelle on delegoitu myös itsenäistä
2249: kaan varsinaisesti tuonoinkaan siirretty tosiasi- toimivaltaa niin sanottujen juoksevien asioiden
2250: 1990 vp. - HE n:o 6 7
2251:
2252: hoitamista varten sekä tiettyyn rajaan asti yltä- vollisuutta ja sen määrä on ollut viime vuosina
2253: vissa rahoituspäätöksissä. Henkilökuntaan vajaat 20 miljoonaa markkaa.
2254: kuuluvat lisäksi asiamies ja kuusi eri alojen Rahasto on saanut lisäksi korkotuloja, jotka
2255: asiantuntijaa sekä toimistohenkilökunta, jotka muodostuvat lähinnä Suomen Pankin maksa-
2256: mukaan lukien rahaston henkilömäärä on ollut masta korosta peruspääomalle ja rahoituso-
2257: noin 20 suurimman osan toiminta-ajasta. maisuudelle. Korkotulojen määrä vuoden 1987
2258: Toimistossa työskentelee tavallisesti myös tilinpäätöksessä oli vajaat 36 miljoonaa mark-
2259: parikymmentä projektihenkilöä. Heidät on kaa ja vuonna 1988 yli 42 miljoonaa markkaa.
2260: kiinnitetty muutamasta kuukaudesta muuta- Edellä mainittujen rahoituskulujen jälkeen
2261: maan vuoteen yltäväksi määräajaksi pankki- nykyisen rahaston kuluista suurimman osuu-
2262: valtuusmiesten hyväksymiin projekteihin. Tä- den muodostavat toimistokulut, joiden määrä
2263: mä järjestely on taannut hyvän joustavuuden vuoden 1987 tilinpäätöksessä oli vajaat 4,9
2264: ja asiantuntemuksen projekteissa. Toimitilat miljoonaa markkaa.
2265: ovat Helsingissä Suomen Pankin omistamissa Suomen Pankin tilintarkastajat vastaavat
2266: tiloissa. sääntöjen mukaan rahaston valvonnasta. Ra-
2267: Rahaston henkilöstö on otettu yksityisoikeu- hasto on ottanut ulkopuolisten projektien val-
2268: delliseen palvelussuhteeseen ja palkkaus- ja vontaan Keskuskauppakamarin hyväksymän
2269: eläkemenot katetaan rahaston omista tuotois- tilintarkastajan. Suomen Pankin tarkastusosas-
2270: ta. to suorittaa käytännössä lisäksi jatkuvaa sisäis-
2271: Rahoitus on jakautunut yleishyödyllisten tä tarkastusta ja antaa siitä vuosittain selon-
2272: tutkimusten ja yrityshankkeiden kesken. Toi- teon Suomen Pankin tilintarkastajille.
2273: minnassa on jatkuvasti kehitetty uusia rahoi-
2274: tusmuotoja, joista monet ovat osoittautuneet
2275: myös laajemmin käyttökelpoisiksi.
2276: Rahaston myöntämät varat ovat olleet reaa- 2.2. Valmisteluvaiheet
2277: liarvoltaan noin nykyisellä 70 miljoonan mar-
2278: kan vuositasolla koko toiminnan ajan. Hank- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet asettivat
2279: keet ovat usein pitkäjänteisiä ja niiden rahoi- marraskuussa 1987 pitämässään kokouksessa
2280: tussopimukset yltävät jopa kymmenen vuoden Suomen Pankin, valtiovarainministeriön sekä
2281: päähän. Tämä korostaa pitkäjänteisen rahoi- kauppa- ja teollisuusministeriön edustajista
2282: tussuunnittelun tarvetta, jonka tarkkuutta toi- koostuvan työryhmän, jonka tehtäväksi annet-
2283: saalta heikentää hankkeiden riskiluonne. tiin valmistella pankkivaltuusmiehille ehdotus
2284: Projektien kokonaismäärä on ollut noin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas-
2285: 1 500. Vuosittain on käynnistynyt noin 70 ton toiminnan kehittämistä koskeviksi toimen-
2286: hanketta ja suoritus- tai seurantavaiheissa on piteiksi.
2287: samalla kertaa useita satoja hankkeita. Työryhmän tuli ehdotusta laatiessaan selvit-
2288: Rahaston henkilökunta on pitkään pysynyt tää, onko rahaston toiminta syytä säilyttää
2289: samansuuruisena. Vuotuiset hallintomenot Suomen Pankin yhteydessä vai onko toiminta
2290: ovat nykyisellään 6 miljoonan markan tasolla. tarkoituksenmukaisimmin järjestettävissä esi-
2291: Hallintomenot ja niin sanottuja yleishyödylli- merkiksi itsenäisen julkisoikeudellisen säätiön
2292: siä hankkeita koskevat maksatukset olivat muodossa muun viranomaisen valvonnassa.
2293: vuonna 1988 yhteensä yli 25 miljoonaa mark- Ehdotuksessa tuli edelleen lähteä siitä, että
2294: kaa. rahaston rooli erilaisten tutkimus- ja kehittä-
2295: Yrityksille myönnettävä rahoitus on ollut mishankkeiden rajoittajana voidaan jatkossa-
2296: niin sanottua ehdollista riskilainaa eli takaisin- kin turvata.
2297: maksu riippuu hankkeen teknisestä ja kaupalli- Työryhmä jätti muistionsa maaliskuussa
2298: sesta onnistumisesta. Yritysrahoitukseen 1988 pankkivaltuusmiehille. Pankkivaltuusmie-
2299: myönnettyjen lainojen yhteismäärä vaihtelee het puolestaan lähettivät kesäkuussa 1988 kir-
2300: vuosittain ja on ollut viime vuosina noin 40- jelmän valtiovarainministeriölle, jossa esitettiin
2301: 50 miljoonaa markkaa vuosittain. Takaisin- ryhtymistä toimenpiteisiin työryhmän muistion
2302: maksujen määrä vaihtelee myös, vuonna 1988 pohjalta. Pankkivaltuusmiehet katsoivat uuden
2303: se on ollut noin 20 miljoonaa markkaa. Muu rahaston paremmin soveltuvan valtiovarainmi-
2304: kuin yritysrahoitus muodostuu yleishyödylli- nisteriön kuin kauppa- ja teollisuusministeriön
2305: sestä rahoitustuesta ilman takaisinmaksuvel- hallinnonalaan.
2306: 8 1990 vp. - HE n:o 6
2307:
2308: Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova- tuttamisesta siirrettäisiin valtiolle, joka vo1s1
2309: rainministeriössä virkatyönä ja se perustuu osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa määrä-
2310: työryhmän esittämään ehdotukseen. Valmiste- rahoja tämän ohella myös käyttömenojen kat-
2311: luvaiheessa ministeriö on pyytänyt lausunnon tamiseen.
2312: Eduskunnan pankkivaltuusmiehiltä, kauppa- Rahaston perustamisen yhteydessä siirtyisi-
2313: ja teollisuusministeriöltä, oikeusministeriöltä, vät myös muut Suomen Pankilla olevat nykyi-
2314: Suomen Pankilta ja Suomen itsenäisyyden juh- seen rahastoon liittyvät oikeudet ja velvoitteet
2315: lavuoden 1967 rahastolta. uudelle rahastolle.
2316: Nykyisellä rahastolla on voimassa olevia vie-
2317: lä täyttämättömiä sitoumuksia yrityksille tai
2318: 3. Esityksen organisatoriset ja yleishyödyllisiin hankkeisiin noin 120 miljoo-
2319: h en kil ö s t ö vaikutukset naa markkaa. Vastuu edellä mainituista sitou-
2320: muksista siirtyisi uudelle rahastolle sen perus-
2321: Esityksen mukaan perustettava itsenäinen tamisen yhteydessä senhetkisten velvoitteiden
2322: julkisoikeudellinen rahasto olisi valtiopäiväjär- määräisenä. Näiden velvotteiden määrää ei
2323: jestyksen 83 §:n mukainen eduskunnan vastat- voida vielä tarkoin ennakoida. Sama koskee
2324: tavana oleva rahasto, joka ei kuuluisi valtion rahaston antamia takuusitoumuksia, määräl-
2325: budjetti- ja kassatalouden piiriin. Rahasto hoi- tään noin 27 miljoonaa markkaa, joista kaikki
2326: taisi varallisuuttaan ja kassatalouttaan itsenäi- eivät kuitenkaan tule maksettaviksi.
2327: sesti sekä erillään valtiontalouden tarkastusjär- Tilastojen mukaan yli 25 prosenttia nykyisen
2328: jestelmästä. rahaston rahoituksesta on myönnetty ilman
2329: Rahaston hallintoelinten, hallintoneuvoston palautusvelvollisuutta. Tämä osuus on noussut
2330: ja hallituksen, kokoonpanosta säädettäisiin yli 30 prosenttiin vuosina 1987-88. Koska
2331: suoraan laissa. Rahaston juoksevista hallinto- lakiesityksessä avustusluontoisten rahoitus-
2332: tehtävistä vastaavan yliasiamiehen valinta olisi muotojen osuus korostuu, voidaan olettaa,
2333: hallintoneuvoston tehtävänä. Hallitus ja yli- että niiden rahoituskohteiden osuus, joihin ei
2334: asiamies valtuuksiensa puitteissa ottaisi muun liity palautusvelvollisuutta, kasvaa tulevaisuu-
2335: henkilöstön rahaston palvelukseen yksityisoi- dessa. Peruspääoman tuotosta ohjautuu jo nyt
2336: keudelliseen työsuhteeseen. Rahaston nykyinen puolet avustusmuotoisiin käyttötarkoituksiin.
2337: henkilökunta siirtyisi uuden rahaston perus- Uuden rahaston tuottoja käytettäisiin esityk-
2338: tamisen yhteydessä uuden rahaston palveluk- sen mukaan hyvin riskipitoisiin, yritysten ke-
2339: seen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, hittämiseen liittyviin projekteihin, uusien ra-
2340: joihin sovellettaisiin entisiä palvelussuhteen eh- hoitusmuotojen kehittämiseen, PKT-yritysten
2341: toja ja palkkaetuja. Nykyisen rahaston toimis- käynnistämiseen, innovaatiotuotteiden markki-
2342: tossa työskentelee noin 20 henkilöä, joiden nointiin sekä kansainvälisen yhteistyöverkos-
2343: palkkakustannukset olivat vuonna 1988 run- ton rakentamiseen. Vaikkakin pitkällä aikavä-
2344: saat kolme miljoonaa markkaa. Rahaston pro- lillä pidettäisiin tavoitteena yrityssektorin toi-
2345: jekteissa työskentelee muutaman pysyvässä minnallisen osuuden tasapainottamista talou-
2346: työsuhteessa olevan henkilön lisäksi määräai- dellisesti, uusien toimintojen käynnistämiseen
2347: kaisessa työsuhteessa olevaa projektihenkilö- liittyvä riskinotto joudutaan ottamaan huo-
2348: kuntaa. Projektihenkilökunnan palkkakustan- mioon rahaston resurssien mitoituksessa.
2349: nukset olivat vuonna 1988 noin 3,5 miljoonaa
2350: markkaa.
2351: Rahaston aseman muutos ei edellyttäisi hen- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
2352: kilöstön lisäystä valtionhallintoon. seikkoja
2353:
2354: Jotta rahaston nykyinen verotuksellinen ase-
2355: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ma voitaisiin säilyttää, tulisi perustettavan ra-
2356: tukset haston olla vapaa tulo- ja varallisuusverosta
2357: kuten nykyinenkin rahasto. Myös leimavero-
2358: Ehdotuksen mukaan Suomen Pankista siir- tuksen osalta rahaston verotuksellinen asema
2359: tyisi perustettavalle rahastolle sen peruspääo- tulisi säilyttää, mikä edellyttää leimaverolakiin
2360: maksi nykyisen rahaston peruspääoma 400 mil- (662/43) tehtävää lisäystä. Hallituksen esityk-
2361: joonaa markkaa. Vastuu peruspääoman kar- set näistä annettaisiin erikseen.
2362: 1990 vp. - HE n:o 6 9
2363:
2364:
2365:
2366:
2367: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2368:
2369:
2370: 1. Lakiehdotuksen perustelut vostossa kuuluu valtiovarainministeriön tehtä-
2371: viin.
2372: Luku. Yleiset säännökset 2 §. Pykälässä on määritetty rahaston yleis-
2373: tavoitteeksi Suomen vakaan ja tasapainoisen
2374: 1 §. Pykälän mukaan nykyinen Suomen kehityksen, talouden määrällisen ja laadullisen
2375: Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suo- kasvun sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja
2376: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto yhteistyön edistäminen. Rahaston tulee kiinnit-
2377: muutetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto tää erityistä huomiota sellaisten hankkeiden
2378: -nimiseksi rahastoksi. Rahasto irroitetaan Suo- käynnistämiseen ja toteuttamiseen, jotka vai-
2379: men Pankista ja se saa itsenäisen oikeushenki- kuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä
2380: lön aseman. tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen
2381: tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tule-
2382: Pykälän toisen momentin mukaan ra?asto vaisuuden kehitysvaihtoehtoja.
2383: on valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä tarkoitettu
2384: Rahaston tavoitteet on määritetty lainkoh-
2385: eduskunnan vastattavana oleva rahasto. Tällä dassa väljästi, joten rahaston toiminta-alue
2386: tarkoitetaan sitä, että eduskunta osallistuu ra- muodostuisi muodollisista rajoitteista vapaana
2387: haston toimintaan valitsemiensa eduskunnan varsin laajaksi. Toisaalta tavoitteista kuitenkin
2388: pankkivaltuusmiesten välityksellä ja että edus- ilmenee selvästi rahaston roolin keskittyminen
2389: kunta vastaa viime kädessä siitä, että rahaston
2390: yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittä-
2391: toiminnalle osoitetaan riittävät rahoitukselliset viin, laajoihin ja yleishyödyllisiin hankkeisiin,
2392: edellytykset. Momentin sanamuoto ~y?s ko: jotka rahastolle muista rahoitusjärjestelmistä
2393: rostaa sitä seikkaa, että rahaston tmmmta ei
2394: poiketen luontevasti soveltuvat.
2395: kuulu valtioneuvoston ja sen ministeriöiden Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen to-
2396: toimivallan piiriin, vaan on eduskunnan alai- teutusta ja rahoitusta hoitaa moni organisaa-
2397: suudessa. Rahasto on itsenäinen julkisoikeu- tio kuten valtion teknillinen tutkimuskeskus ja
2398: dellinen oikeushenkilö, jonka kelpoisuutta teknologian kehittämiskeskus. Päällekkäistut-
2399: hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia raja- kimuksen, yhteensovitusongelmien ja voimava-
2400: taan laissa vain tarpeellisin osin. rojen tuhlauksen välttämiseksi rahaston tulee
2401: Koska rahasto on valtiopäiväjärjestyksen olla yhteydessä muihin julkisin varoin toimi-
2402: 83 §:ssä tarkoitettu rahasto, soveltuvat sano- viin tietotaidon kehittäjiin ja rahoittajiin.
2403: tun perustuslain säännökset eduskunn~n pa~k 3 §. Pykälässä on esitetty edellisessä pykäläs-
2404: kivaltuusmiehistä ja eduskunnan valitsemista sä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa
2405: tilintarkastajista rahaston hallinnon valvon- käytettävät toimintatavat.
2406: taan sekä rahaston tilintarkastuksen järjestä- Pykälän 1)-kohdan mukaan rahaston tehtä-
2407: miseen. Samasta syystä sovelletaan valtiopäivä- vänä on nykyiseen tapaan tehdä itse tai teettää
2408: järjestyksen 50 §:n säännöksiä ra~~ston ~si?ita ulkopuolisilla, esimerkiksi korkeakouluilla tai
2409: käsiteltäessä eduskunnassa. Vumemaimtun muilla tutkimuslaitoksilla, tutkimuksia ja selvi-
2410: säännöksen mukaan pankkivaliokunnan tehtä- tyksiä. Kysymys ei ole niinkään ki.lpaileva~ta
2411: vänä on tutkia rahaston tila ja hoito sekä antaa tutkimus- ja selvitystyöstä, vaan lähmnä laaJa-
2412: tästä kertomus eduskunnalle. alaisista ja yleishyödyllisistä hankkeista, jotka
2413: Koska nykyisen rahaston toiminnassa on luontevasti soveltuvat rahaston rooliin ja sen
2414: vakiintuneesti käytetty rahastosta nimitystä voimavaroihin.
2415: Sitra, jatketaan käytäntöä uudenkin rahaston Rahasto voi pykälän 2)-kohdan mukaan
2416: toiminnassa. myöntää erilaisiin tutkimus- ja kehittämis-
2417: Pykälän kolmannen momentin mukaan ra- hankkeisiin lainoja ja muuntyyppistä riskira-
2418: hastoa koskevien asioiden käsittely valtioneu- hoitusta. Rahasto oikeutetaan myös nykyiseen
2419: 2 391291R
2420: 10 1990 vp. - HE n:o 6
2421:
2422: tapaan määräämään niiden takaisinmaksun eh- omistajana myös antamalla tarvittaessa liik-
2423: dolliseksi määrättyjen hallintoneuvoston lain keenjohdollista panostusta.
2424: 9 §:n 1 momentin 2)-kohdan nojalla vahvista- Rahaston tehtävänä on paitsi itse harjoittaa
2425: mista yleisohjeista ilmenevien periaatteiden riskirahoitusta myös kehittää ja kokeilla Suo-
2426: mukaisesti. Lainat ehdollisella takaisinmaksul- men oloihin sopivia erilaisia riskirahoitusmuo-
2427: la tulevat erityisesti kysymykseen uusien tuot- toja muille rahoittajille ja uusia rahoitusväli-
2428: teiden ja prosessien sekä tuotannollisen toimin- neitä, esimerkiksi erilaisia laina- ja rojaltimuo-
2429: nan kehittämisessä yrityksissä. Näissä tapauk- toja.
2430: sissa ei voida varmuudella etukäteen ennakoida
2431: hankkeiden liiketaloudellista kannattavuutta,
2432: jolloin takaisinmaksuedellytyksetkin todetaan 2 Luku. Talous
2433: vasta hankkeen toteutumisen kestäessä. Hank-
2434: keen onoistuessa yritys maksaa rahoituksen 4 §. Jotta rahaston varallisuus ja siten sen
2435: takaisin rahoitussopimuksessa määriteltyjen toimintaedellytykset voidaan turvata, on rahas-
2436: ehtojen mukaisesti. tolle muodostettava peruspääoma. Peruspääo-
2437: Rahastolle on pykälän 3)-kohdassa varattu man turvaamiseksi säännöksessä annettaan
2438: mahdollisuus myöntää myös avustuksia eli ra- määräys sen sijoittamisesta turvallisella ja tuot-
2439: hoitusta ilman takaisinmaksuvelvollisuutta lä- tavalla tavalla. Peruspääoman erityisluonnetta
2440: hinnä laajoihin yhteiskuntaa ja elinkeinoelä- ilmentää myös, että se tulisi säilyttää koske-
2441: mää hyödyttäviin toimeksiantoprojekteihin, mattomana ja sitä olisi mahdollisuus käyttää
2442: joita suorittavat etupäässä korkeakoulut, tutki- vain 5 §:n 2 momentissa säädetyllä edellytyk-
2443: muslaitokset sekä yritykset. Rahasto voi lisäksi sellä.
2444: myöntää avustuksia esimerkiksi sellaisille yleis- Velvollisuudella sijoittaa peruspääoma tur-
2445: hyödyllisille yhteisöille, jotka panostavat omal- vallisella ja tuottavalla tavalla tarkoitetaan si-
2446: la alueellaan samoihin tavoitteisiin, jotka on tä, että luonteeltaan julkisen varallisuuden ar-
2447: tässä laissa annettu rahastolle. von säilyttämiseen joudutaan kiinnittämään
2448: Mahdollisuus myöntää takauksia ja takuita erityistä huomiota. Sen vuoksi on haluttu en-
2449: nakolta estää mahdollisuus sellaisiin riskisijoi-
2450: on tavanomaista rahoitustoiminnassa mukana
2451: tuksiin, jotka lyhyen aikavälin mahdollisesta
2452: oleville yhteisöille ja laitoksille. Asiasta on
2453: hyvästä tuotosta huolimatta saattavat todennä-
2454: kuitenkin selvyyden vuoksi haluttu ottaa ni-
2455: menomainen säännös pykälän 4)-kohtaan. köisesti ajan mittaan osoittautua tappiollisiksi
2456: ja siten aiheuttaa rahastolle taloudellisia mene-
2457: Pykälän 5)-kohdassa on rahastolle mahdol- tyksiä ja edelleen tarvetta valtiovallan anta-
2458: listettu sellainen toiminta, jonka joustavaa ja maan lisärahoitukseen. Rahaston toiminnan
2459: vapaata käyttämistä ovat aikaisemmin rajoitta- kannalta on myös merkityksellistä, että se voi
2460: neet muodolliset syyt. Rahastolla on vastedes osoittaa varallisuusperustansa olevan vakaa.
2461: oikeus paitsi osallistua erilaisiin yhteistyöhank- Säännöksessä ei ole syytä tarkemmin määrit-
2462: keisiin myös omistaa osakkeita ja osuuksia tää sallittavia sijoitustapoja, vaan niiden on
2463: yrityksissä. Säännöksen tarkoituksena on se, tarkoitettu muotoutuvan sen mukaan, mitä
2464: että rahaston hyödylliseksi katsottava toiminta vakiintuneesti yleisen käsityksen mukaan pide-
2465: ei ole riippuvainen siitä, missä oikeudellisessa tään turvallisina ja tuottavina sijoitustapoina.
2466: muodossa rahasto osallistuu rahoitettavan yri- Lakiehdotuksen 9 §:n 1 momentin 2)-kohdan
2467: tyksen toimintaan. mukaan rahaston hallintoneuvosto vahvistaa
2468: Oikeus omistaa osakkeita ja osuuksia yrityk- yleiset ohjeet rahaston sijoitustoiminnasta, mi-
2469: sissä liittyy erityisesti sellaisiin uuden liiketoi- kä mahdollistaa tarkemmat määräykset sallit-
2470: minnan käynnistämistä ja nopeaa kasvua edis- tavista sijoituskohteista. Turvallisia ja samalla
2471: täviin riskisijoitusmuotoihin, esimerkiksi niin tuottavia sijoituskohteita voisivat olla kiinteän
2472: sanottuun venture capital -rahoitukseen, jotka omaisuuden lisäksi sijoitukset, joihin liittyy
2473: ovat Suomessa vielä harvinaisia. Tällaiset riski- pankkitoiminnassa yleisesti hyväksytty vakuus
2474: sijoitukset edellyttävät tavallisesti sitä, että ra- ja arvopapereista esimerkiksi Helsingin Arvo-
2475: hoittaja omistaa asianomaisen yrityksen osak- paperipörssissä noteeratut kotimaiset osakkeet
2476: keita tai muita osuuksia. Sijoitusten tuotto ja joukkovelkakirjat tai muut luotettavalla ta-
2477: puolestaan riippuu yrityksen menestymisestä. valla noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvo-
2478: Rahasto osallistuu yritysten toimintaan paitsi paperit.
2479: 1990 vp. - HE n:o 6 11
2480:
2481: 5 §. Säännöksen mukaan rahaston toiminta keudet tarkoittavat etupäässä rahaston käytän-
2482: on tarkoitus rahoittaa edellä 4 §:ssä määrätyin nön toiminnan järjestämistä kuten toimitilo-
2483: tavoin peruspääomasta ja rahoitustoiminnasta jen, puhelinliittymien ja muiden vastaavien
2484: saaduilla tuotoilla. Viimeksimainitulla tarkoi- hankkimista koskevia omistuksia.
2485: tetaan rahaston sellaisia rahoitusmuotoja, joi-
2486: hin liittyy erityyppisiä palautusmuotoja, esi- 3 Luku. Hallinto
2487: merkiksi rahoituspääoman takaisinmaksuja
2488: kokonaan tai osittain, riskisijoitusten realisoin- 8 §. Pykälässä määritetään rahaston hallin-
2489: tia, pääomalle maksettavia korkoja, rojalteja toelimet, joita ovat hallintoneuvosto, hallitus
2490: ja muita vastaavia korvauksia. ja yliasiamies.
2491: Pykälän 2 momentin mukaan peruspääoma Pykälän 2 momentin mukaan rahaston ylim-
2492: on säilytettävä siten koskemattomana, että sitä paan hallintoelimeen, hallintoneuvostoon,
2493: ei saada käyttää rahoitustoimintaan tai muiden kuuluvat eduskunnan pankkivaltuusmiehet.
2494: maksuvelvoitteiden kattamiseen. Viimeksimai- Pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja toimii sa-
2495: nitun osalta on säädetty poikkeus vain sellaisen malla hallintoneuvoston puheenjohtajana.
2496: tilanteen osalta, jossa rahaston varallisuus on Hallintoneuvoston toimikausi on valtiopäivä-
2497: vähentynyt niin paljon, että maksuvelvoitteita järjestyksen 83 §:n nojalla sama kuin eduskun-
2498: ei voida hoitaa muutoin kuin kajoamaila pe- nan pankkivaltuusmiehillä eli eduskunnan vaa-
2499: ruspääomaan. likauden pituinen. Valtiovarainministeriö mää-
2500: Pykälän 3 momenttiin on selvyyden vuoksi rää hallintoneuvoston jäsenten palkkiot.
2501: otettu säännös siitä, että rahastolla on oikeus 9 §. Pykälässä säännellään hallintoneuvos-
2502: ottaa lainaa maksuvalmiutensa hoitamiseksi. ton tehtävät. Hallintoneuvoston yleistehtävänä
2503: Lainan ottaminen tulee kysymykseen lähinnä on valvoa rahaston hallintoa ja päättää toimin-
2504: vain juoksevan toiminnan rahoittamiseen ja nan periaatteista. Tämän lisäksi hallintoneu-
2505: likviditeetin turvaamiseen näissä yhteyksissä. vosto muun muassa vahvistaa rahaston tilin-
2506: Sen sijaan rahoitustoiminnan rahoittaminen päätöksen sekä vuotuisen ja keskipitkän aika-
2507: esimerkiksi pitkäaikaisilla lainoilla ei tämän välin talous- ja toimintasuunnitelman, päättää
2508: säännöksen mukaan tule kysymykseen. hallituksen jäsenten ja yliasiamiehen vastuuva-
2509: 6 §. Rahaston peruspääoman tuotto käyte- paudesta sekä lähettää kertomuksen rahaston
2510: tään rahaston toiminnan rahoittamiseen eikä toiminnasta eduskunnalle. Hallintoneuvosto
2511: sitä rahastoida peruspääoman reaaliarvon yllä- valitsee hallituksen puheenjohtajan ja hallituk-
2512: pitämiseen. Rahaston peruspääoman reaaliar- sen jäsenet sekä ottaa rahaston palvelukseen
2513: vo saattaa ajan mittaan alentua siinä määrin, yliasiamiehen. Hallintoneuvoston asiana on
2514: että rahaston toiminnan kehittäminen joutuu vahvistaa rahaston rahoitus- ja sijoitustoimin-
2515: uhanalaiseksi. Rahaston toimintaedellytysten taa koskevat yleiset ohjeet. Samoin hallinto-
2516: turvaamiseksi on pykälässä säädetty mahdolli- neuvosto voi työjärjestyksessä vahvistaa mää-
2517: suudesta kartuttaa peruspääomaa ottamalla si- räykset muun muassa siitä, miten hallituksen
2518: tä varten erityinen määräraha valtion tulo- ja ja yliasiamiehen välinen työnjako järjestetään,
2519: menoarvioon. kenellä on oikeus kirjoittaa rahaston nimi tai
2520: Tarkoituksenmukaisena on myös pidetty, et- toimia muutoin rahaston puolesta sitovasti.
2521: tä valtiovalta voi osallistua rahaston toiminnan Hallintoneuvosto käsittelee myös muut kuin
2522: tukemiseen peruspääoman korotuksien lisäksi pykälässä luetellut hallituksen esittämät asiat.
2523: myös 3 §:ssä mainittujen rahaston tavoitteiden 10 §. Pykälä koskee rahaston hallituksen
2524: toteuttamisen rahoittamisella. Koska rahaston kokoonpanoa. Hallitukseen kuuluu kuusi hal-
2525: itsensä tulee 5 §:n mukaan ensisijaisesti rahoit- lintoneuvoston nimittämää jäsentä, joista yksi
2526: taa oma toimintansa, ei valtiovallan osallistu- on rahaston yliasiamies. Valtiovarainministe-
2527: minen jälleenrahoitukseen voi olla säännönmu- riö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetus-
2528: kaista ja jatkuvaa, vaan lisärahoituksen tarve ministeriö ovat suoraan lain nojalla edustettui-
2529: joudutaan harkitsemaan kussakin tapauksessa na hallituksessa.
2530: erikseen valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan hallituk-
2531: yhteydessä. sen tehtävänä on rahaston toiminnan johto.
2532: 7 §. Rahastolla on oikeus omistaa toimintan- Hallituksen toimivallan piiriin kuuluu kaikki
2533: sa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita rahaston päätöksenteko ja hallinto, jota ei ole
2534: ja osuuksia. Sanotut omistukseen liittyvät oi- laissa pidätetty hallintoneuvostolle tai kuulu
2535: 12 1990 vp. - HE n:o 6
2536:
2537: yliasiamiehen toimivaltaan. Hallitus päättää tuskertomus sekä tarkastuskertomuksen sisäl-
2538: yksittäisistä hankkeista sekä myös käytettävistä töä.
2539: toiminta-, sijoitus- ja rahoitusmuodoista lain 17 §. Pykälän 1 momentin mukaan hallinto-
2540: määräysten ja hallintoneuvoston antamien oh- neuvoston ja hallituksen jäsenen, yliasiamiehen
2541: jeiden sekä työjärjestyksen puitteissa. Hallitus sekä muun toimihenkilön on pidettävä salassa,
2542: ja sen antamien valtuuksien puitteissa yliasia- mitä hän on tehtävässään saanut tietää rahas-
2543: mies ottaa myös tarvittavan henkilöstön rahas- ton asiakkaan tai jonkun muun taloudellisesta
2544: ton palvelukseen ja määrää sen palvelussuh- asemasta, yksityisestä olosuhteesta taikka liike-
2545: teen ehdot. Henkilöstö on yksityisoikeudelli- tai ammattisalaisuudesta. Salassapitovelvolli-
2546: sessa työsuhteessa. suus säilyy myös sen jälkeen, kun asiakassuhde
2547: Pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään halli- tai säännöksessä mainitun henkilön suhde ra-
2548: tuksen päätösvaltaisuudesta ja toimikaudesta. hastoon on lakannut.
2549: 12 §. Rahastolla on hallintoneuvoston nimit- Pykälän 2 momentti sisältää rangaistussään-
2550: tämä yliasiamies. Yliasiamies toimii rahaston nöksen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
2551: hallituksessa ja hoitaa rahaston hallintoa sekä 18 §. Koska salassapitovelvollisuusrikoksen
2552: kehittää rahaston toimintaa hallintoneuvoston osalta asianosaisen etu saattaa vaatia rikospro-
2553: ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sessin ja siihen liittyvän julkisuuden välttämis-
2554: mukaisesti. Yliasiamiehen tehtäviin kuuluu tä, pykälässä säädetään virallisen syyttäjän
2555: muun muassa rahoitustoiminnan johtaminen syytteeseenpano-oikeutta rajoitettavaksi. Pykä-
2556: ja valvominen käytännössä ja rahaston puoles- län mukaan syytettä 17 §:n 2 momentissa tar-
2557: ta toimiminen sekä ylempien hallintoelinten koitetusta rikoksesta ei saa ilman asianomaisen
2558: päätösten täytäntöönpano. ilmoitusta nostaa, jos teolla on loukattu aino-
2559: 13 §. Pykälässä asetetaan rahastolle velvolli- astaan yksityistä etua.
2560: suus laatia työjärjestys. Yksityiskohtaiset mää- 19 §. Hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä
2561: räykset rahaston hallituksen ja henkilöstön säädetään virkamiehen esteellisyysperusteet.
2562: toimivallasta ja tehtävistä on tarkoituksenmu- Saman lain 11 §:n mukaan esteellisenä ei saa
2563: kaisempaa antaa työjärjestyksessä kuin sään- käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä,
2564: nellä ne laissa. paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei
2565: voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei
2566: voida lykätä. Suomen itsenäisyyden juhlara-
2567: 4 Luku. Erinäiset säännökset hasto on julkisoikeudellinen rahasto, joka har-
2568: joittaa laaja-alaista rahoitustoimintaa eri koh-
2569: 14 §. Vaikka Suomen itsenäisyyden juhlara- deryhmille yhteiskunnassa. Tämän vuoksi on
2570: hasto on julkisoikeudellinen rahasto, on perus- tarkoituksenmukaista, että myös rahaston toi-
2571: teltua säätää rahaston toiminnan luonne huo- mihenkilöihin sovelletaan mitä hallintomenet-
2572: mioon ottaen sen kirjanpidossa soveltuvin osin telylaissa on säädetty virkamiehen esteellisyys-
2573: noudatettavaksi kirjanpitolakia. Tämä antaa perusteista ja esteellisyyden vaikutuksesta.
2574: selkeät puitteet rahaston kirjausmenettelylle ja 20 §. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on
2575: tilinpäätöksille sekä korostaa rahaston asemaa eduskunnan vaikutusvallan piirissä. Rahaston
2576: tuloskehityksestään vastuullisena rahastona. kuitenkin varsin itsenäistä oikeudellista asemaa
2577: Pykälän 2 momentissa säädetään rahaston tehostaa pykälään sisältyvä säännös siitä, että
2578: tilikaudeksi kalenterivuosi. rahasto itse on asianosaisena tuomioistuimessa
2579: 15 §. Eduskunnan valitsijamiesten Suomen sekä valvoo etuaan eri viranomaisissa.
2580: Pankin ja eduskunnan vastattavana olevien 21 §. Samasta syystä kuin 20 §:n perusteluis-
2581: rahastojen tilien tarkastusta varten valitsemat sa on todettu, pykälässä säädetään, että rahas-
2582: tilintarkastajat suorittavat rahaston tilintarkas- to voi toimia itsenäisesti rahoituksensa takai-
2583: tuksen. Hallintoneuvosto päättää rahaston si- sinperinnässä ja siihen liittyvissä järjestelyissä.
2584: säisestä tarkastuksesta. 22 §. Rahastolle mahdollistetaan lailla varsin
2585: 16 §.Pykälän 1 momentti asettaa määräajan laaja toiminta-alue. Rahasto voi myös varsinai-
2586: tilintarkastuksen suorittamiselle. Tilintarkastus sen toimintansa yhteydessä tuottaa asiakkail-
2587: suoritetaan vuosittain tilivuotta seuraavan leen erilaisia, esimerkiksi tietotekniikkaan liit-
2588: maaliskuun loppuun mennessä. tyviä oheispalveluja. Tämän vuoksi on lakiin
2589: Pykälän 2 momentti koskee tilintarkastajien sisällytetty myös säännös, jonka mukaan muis-
2590: velvollisuutta antaa hallintoneuvostolle tarkas- ta kuin 3 §:ään luettavista rahaston tuottamis-
2591: 1990 vp. - HE n:o 6 13
2592:
2593: ta palveluksista tai tavaroista perittäviin mak- rahastolle. Uusi rahasto vastaa myös vanhan
2594: suihin sovelletaan valtion maksuperustelakia rahaston veloista ja muista velvoitteista.
2595: (980173). 25 §. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden
2596: 1967 rahaston henkilökunta siirtyy uuden ra-
2597: haston palvelukseen. Henkilökunta siirtyy ra-
2598: 5 Luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset haston palvelukseen niin sanottuina vanhoina
2599: työntekijöinä. Henkilöstöön sovelletaan enti-
2600: 23 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök- sen palvelussuhteen ehtoja ja palkkaetuja.
2601: sen. Pykälän 2 momentin mukaan ennen lain
2602: 24 §. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin
2603: 1967 rahaston Suomen Pankin taseeseen mer- sen täytäntöön panemiseksi.
2604: kitty pääoma, eli vanhan rahaston peruspääo-
2605: ma, siirtyy uudelle rahastolle sen peruspääo-
2606: maksi. 2. Voimaantulo
2607: Uusi rahasto jatkaa sellaisenaan vanhan ra-
2608: haston toimintaa. Tämän vuoksi pykälässä Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
2609: säädetään, että Suomen itsenäisyyden juhla- 1991 alusta.
2610: vuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden ti-
2611: linpäätöksen mukaiset varat sekä sille kuuluvat Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2612: muut saamiset ja oikeudet siirtyvät uudelle kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2613: 14 1990 vp. - HE n:o 6
2614:
2615: Laki
2616: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta
2617:
2618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2619:
2620: 1 Luku 5§
2621: Yleiset säännökset Rahaston toiminta rahoitetaan peruspaao-
2622: masta ja rahoitustoiminnasta saaduilla tuotoil-
2623: 1§ la.
2624: Eduskunnan päätöksellä perustettu Suomen Peruspääomaa voidaan käyttää rahaston
2625: Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suo- maksuvelvoitteiden kattamiseen ainoastaan,
2626: men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, jos rahaston muut varat eivät siihen riitä.
2627: jonka säännöt on 21 päivänä joulukuuta 1967 Rahasto saa ottaa lainaa maksuvalmiutensa
2628: annetulla valtioneuvoston päätöksellä julkaistu hoitamiseksi.
2629: asetuskokoelmassa (596/67), muutetaan tällä
2630: lailla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto -nimi- 6§
2631: seksi rahastoksi, josta käytetään jäljempänä Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa
2632: nimitystä rahasto. määräraha rahaston peruspääoman kartutta-
2633: Rahasto, joka on valtiopäiväjärjestyksen miseen. Määräraha voidaan ottaa myös 3 §:ssä
2634: 83 §:ssä tarkoitettu eduskunnan vastattavana tarkoitetun toiminnan rahoittamiseen.
2635: oleva rahasto, saa käyttää toiminnassaan nimi-
2636: tystä Sitra. 7 §
2637: Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtio- Rahasto saa omistaa toimintansa kannalta
2638: neuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle. tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia.
2639: 2§
2640: Rahaston tavoitteena on edistää Suomen 3 Luku
2641: vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden
2642: määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansain- Hallinto
2643: välistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla 8§
2644: erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamisek- Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvos-
2645: si, jotka vaikuttavat kansantalouden voimava- to, hallitus ja yliasiamies.
2646: rojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan
2647: koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka kulloinkin asettamat valtiopäiväjärjestyksen
2648: selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. 83 §:ssä tarkoitetut pankkivaltuusmiehet. Hal-
2649: lintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankki-
2650: 3§ valtuusmiesten puheenjohtaja ja varapuheen-
2651: Tavoitteensa toteuttamiseksi rahasto voi: johtajana pankkivaltuusmiesten varapuheen-
2652: 1) tehdä ja teettää tutkimuksia ja selvityksiä; johtaja. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot
2653: 2) myöntää lainoja ja muuta rahoitusta, määrää valtiovarainministeriö.
2654: joiden takaisinmaksu voidaan määrätä ehdolli-
2655: seksi;
2656: 3) myöntää avustuksia; 9§
2657: 4) myöntää takauksia ja takuita; sekä Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa ra-
2658: 5) osallistua yhteistyöhankkeisiin sekä omis- haston hallintoa ja päättää toiminnan periaat-
2659: taa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. teista. Hallintoneuvoston on erityisesti:
2660: 1) valittava ja vapautettava hallituksen pu-
2661: heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäse-
2662: 2 Luku net sekä yliasiamies sekä määrättävä heidän
2663: Talous palkkionsa ja palkkaetunsa;
2664: 2) vahvistettava rahaston rahoitustoimintaa
2665: 4§ ja sijoitustoimintaa koskevat yleiset ohjeet;
2666: Rahastolla on peruspääoma, joka on sijoi- 3) vahvistettava rahaston vuotuinen talous-
2667: tettava turvallisella ja tuottavalla tavalla. ja toimintasuunnitelma sekä työjärjestys;
2668: 1990 vp. - HE n:o 6 15
2669:
2670: 4) vahvistettava vuosittain talous- ja toimin- 15 §
2671: tasuunnitelma seuraavalle kuudelle vuodelle; Rahaston hallinnon ja tilien tarkastamista
2672: 5) tehtävä tarvittaessa esitys 6 §:ssä tarkoite- varten valittavista tilintarkastajista on säädetty
2673: tusta määrärahasta ja päätettävä 5 §:n 2 mo- valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä.
2674: mentissa tarkoitetusta peruspääoman käytöstä;
2675: 6) päätettävä tavasta, jolla rahaston hoidon
2676: ja toiminnan sisäinen tarkastus järjestetään; 16 §
2677: 7) vahvistettava rahaston tuloslaskelma ja Rahaston tilintarkastus suoritetaan vuosit-
2678: tase; tain tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun
2679: 8) päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen mennessä.
2680: jäsenille ja yliasiamiehelle; Tilintarkastajien tulee antaa hallintoneuvos-
2681: 9) annettava vuosittain kertomus rahaston tolle kirjallinen tarkastuskertomus, joka sisäl-
2682: toiminnasta eduskunnalle; sekä tää lausunnot tuloslaskelman ja taseen vahvis-
2683: 10) käsiteltävä muut hallituksen esittämät tamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä
2684: asiat. ehdotuksesta rahaston tulosta koskeviksi toi-
2685: menpiteiksi ja mahdolliset muistutukset, jotka
2686: 10§ saattavat vaikuttaa tuloslaskelman ja taseen
2687: Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Valtiova- vahvistamiseen sekä vastuuvapauden myöntä-
2688: rainministeriön, kauppa- ja teollisuusministe- miseen.
2689: riön sekä opetusministeriön tulee olla edustet-
2690: tuina hallituksessa. Yliasiamies on hallituksen 17 §
2691: jäsen. Joka rahaston hallintoneuvoston tai halli-
2692: 11§ tuksen jäsenenä, yliasiamiehenä tai muuna toi-
2693: Hallituksen tehtävänä on rahaston toimin- mihenkilönä on saanut tietää rahaston asiak-
2694: nan johto. kaan tai muun henkilön taloudellista asemaa
2695: Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai vara- tai yksityistä olosuhdetta koskevan seikan tai
2696: puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätös- liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen
2697: valtainen kokouksen puheenjohtajan ja kah- pitämään sen salassa, mikäli sitä ei ole säädetty
2698: den muun jäsenen ollessa saapuvilla. Asiat tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty il-
2699: ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöl- maistavaksi tai ellei se, jonka hyväksi vaitiolo-
2700: Iä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheen- velvollisuus on säädetty, anna suostumustaan
2701: johtajan ääni. sen ilmaisemiseen.
2702: Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassa-
2703: pitovelvollisuuden, on tuomittava Suomen itse-
2704: 12 § näisyyden juhlarahastoa koskevan salassapito-
2705: Yliasiamiehen tehtävänä on hoitaa rahaston velvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai van-
2706: hallintoa sekä kehittää rahaston toimintaa hal- keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
2707: lintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjei-
2708: den ja määräysten mukaisesti.
2709: 18 §
2710: 13§ Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
2711: Rahastolla on työjärjestys, jossa annetaan 17 §:n 2 momentissa tarkoitetusta rikoksesta,
2712: tarkempia määräyksiä hallituksen ja yliasia- jos sillä on loukattu vain yksityistä etua, ellei
2713: miehen sekä rahaston muun henkilöstön toimi- se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on
2714: vallasta ja tehtävistä. säädetty, ole ilmoittanut rikosta syytteeseen
2715: pantavaksi.
2716:
2717: 4 Luku 19 §
2718: Erinäiset säännökset Hallintoneuvoston ja hallituksen Jasenen,
2719: yliasiamiehen sekä muun toimihenkilön esteei-
2720: 14 § Iisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä
2721: Rahaston kirjanpidossa noudatetaan sovel- hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11 §:ssä
2722: tuvin osin kirjanpitolakia (655173). on säädetty virkamiehen esteellisyysperusteista
2723: Rahaston tilikautena on kalenterivuosi. ja esteellisyyden vaikutuksesta.
2724: 16 1990 vp. - HE n:o 6
2725:
2726: 20 § ton viimeisen tilikauden tilintarkastuksen, tilin-
2727: Rahasto voi olla asianosaisena tuomiois- päätöksen ja toimintakertomuksen osalta nou-
2728: tuimessa ja muun viranomaisen luona. datetaan kuitenkin niitä säännöksiä ja mää-
2729: räyksiä, joita sovellettiin mainittuun rahastoon
2730: 21 § ennen tämän lain voimaantuloa.
2731: Rahasto saa hyväksyä akordeja tai siihen
2732: verrattavia järjestelyjä, hyväksyä rahoituksen 24 §
2733: vakuutena tai takauksen vastavakuutena ole- Rahaston peruspääomaksi siirtyy Suomen
2734: van omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muut- itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston Suo-
2735: taminen sekä luopua saamisistaan. Rahasto saa men Pankin viimeisen ennen tämän lain voi-
2736: myös tehdä sopimuksia rahoituksen tai takauk- maantuloa päättyneen tilikauden taseeseen
2737: sen saajien kanssa rahaston saamisten takaisin merkitty pääoma.
2738: maksamisesta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
2739: haston viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mu-
2740: 22 § kaiset varat sekä Suomen itsenäisyyden juhla-
2741: Rahaston muista kuin 3 § :ään luettavista vuoden 1967 rahastolle kuuluvat muut saami-
2742: suoritteista peritään maksuja sen mukaan kuin set ja oikeudet siirtyvät tämän lain voimaantul-
2743: valtion maksuperustelaissa (980173) on säädet- lessa rahastolle. Rahasto vastaa Suomen itse-
2744: ty. näisyyden juhlavuoden 1967 rahaston veloista
2745: ja muista velvoitteista.
2746: 5 Luku
2747: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 25 §
2748: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
2749: 23 § haston henkilökunta siirtyy tämän lain voi-
2750: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- maantullessa rahaston palvelukseen.
2751: kuuta 1991 ja sillä kumotaan Suomen itsenäi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2752: syyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt. ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemi-
2753: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas- seksi.
2754:
2755:
2756: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
2757:
2758:
2759: Tasavallan Presidentti
2760: MAUNO KOIVISTO
2761:
2762:
2763:
2764:
2765: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
2766: 1990 vp. - HE n:o 7
2767:
2768:
2769:
2770:
2771: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamiesten
2772: tapaturmakorvauksesta
2773:
2774:
2775:
2776:
2777: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2778:
2779: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koskevien säännösten uudistaminen on tarpeen
2780: valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta. valtion virkamieslain johdosta. Lisäksi ehdote-
2781: Samalla kumottaisiin valtion viran- ja toi- taan eräitä asiallisia muutoksia.
2782: menhaltijain tapaturmakorvauksesta annettu Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
2783: laki. Valtion virkamiesten tapaturmakorvausta sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
2784:
2785:
2786:
2787:
2788: PERUSTELUT
2789:
2790: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut ton jäseniin, ehdotetaan, että nämä henkilö-
2791: muutokset ryhmät mainittaisiin myös ehdotetun lain
2792: 1 §:ssä. Lakia sovellettaisiin valtion virkamies-
2793: Tapaturmavakuutuslain (608/ 48) 3 § :n laissa tarkoitettujen virkamiesten lisäksi tasa-
2794: momentin mukaan julkisoikeudellisen virka- vallan presidentin kanslian virkamiehiin, edus-
2795: suhteen osapuolista on voimassa mitä kyseises- kunnan virkamiehistä annetussa laissa (1255/
2796: sä laissa on työnantajasta ja työntekijästä sää- 87) tarkoitettuihin virkamiehiin, eduskunnan
2797: detty. Jos toinen osapuoli on valtio tai evanke- oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamieheen
2798: lisluterilainen seurakunta, noudatetaan kuiten- ja valtioneuvoston jäseniin. Kansanedustajan
2799: kin, mitä erikseen on säädetty. oikeudesta tapaturmakorvaukseen on säädetty
2800: Tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu valtion edustajanpalkkiosta annetun lain 5 a §:ssä
2801: virkamiesten tapaturmakorvauksia sääntelevä (330/76).
2802: laki on valtion viran- ja toimenhaltijain tapa- Asiasisällöltään ehdotettu laki olisi keskeisil-
2803: turmakorvauksesta annettu laki (154/35). Tä- tä osin kumottavan lain mukainen. Uuteen
2804: män lain mukaan korvausoikeuden edellytyk- lakiin ei kuitenkaan ehdoteta otettavaksi sään-
2805: sistä, annettavista korvauksista ja niiden suo- nöstä, jonka mukaan valtioneuvostolla on val-
2806: rittamisesta sekä korvausasiain käsittelystä on ta päättää, että virkamiehelle suoritetaan kor-
2807: voimassa mitä valtion työssä sattuneesta tapa- vausta muun kuin työtapaturman johdosta.
2808: turmasta tai ammattitaudista on säädetty, jol- Vapaa-ajan tapaturmien korvaaminen oli mah-
2809: lei sanotussa laissa toisin säädetä. dollista valtioon virka- ja työsuhteessa olevia
2810: Valtion virkamieslain (755/86) voimaantulon henkilöitä kohdanneiden eräiden tapaturmien
2811: johdosta ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvaamisesta annetun valtioneuvoston pää-
2812: virkamiesten tapaturmakorvauksesta. Lain so- töksen (21169) perusteella 1 päivästä tammi-
2813: veltamisala olisi sama kuin voimassa olevan kuuta 1969 lukien. Tämä päätös kumottiin
2814: lain. Koska voimassa olevaa lakia sovelletaan vuoden 1977 alusta lukien samassa yhteydessä,
2815: myös muihin kuin valtion virkamieslaissa tar- kun tehtiin virkaehtosopimus valtion virkamie-
2816: koitettuihin virkamiehiin ja myös valtioneuvos- hen kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuu-
2817: 391743H
2818: 2 1990 vp. - HE n:o 7
2819:
2820: tusta vastaavasta edusta. Koska vapaa-ajan 3. Voimaantulo
2821: tapaturmien korvaaminen valtion virkamiehille
2822: ei enää tule kysymykseen, voidaan tätä tarkoit- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
2823: tava säännös jättää pois uudesta laista. tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
2824: Lain säätämiseen liittyen tulee myös uudis-
2825: tettavaksi valtioneuvoston päätös valtion vi-
2826: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
2827: ran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauslain
2828: toimeenpanosta.
2829: tukset
2830: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2831: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2832:
2833:
2834: Laki
2835: valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta
2836:
2837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2838:
2839: 1§ 3 §
2840: Valtion virkamiehellä ja hänen omaisillaan Jos virkamiehelle työtapaturmasta tai am-
2841: on oikeus valtion varoista saada tämän lain mattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden ajal-
2842: mukaista korvausta virkamiestä kohdanneesta ta maksettava palkka on pienempi kuin hänelle
2843: työtapaturmasta tai ammattitaudista. tämän lain mukaan suoritettava päiväraha oli-
2844: Tätä lakia sovelletaan valtion virkamieslaissa si, hänellä on oikeus saada erotus päivärahana.
2845: (755/86) tarkoitettujen virkamiesten lisäksi ta-
2846: savallan presidentin kanslian virkamiehiin, 4§
2847: eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa Jos virkamies kuolee sinä aikana, jolta hä-
2848: (1255/87) tarkoitettuihin virkamiehiin sekä nelle on maksettu etukäteen palkkaa, makse-
2849: eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoi- taan hänen omaisilleen tämän lain mukaista
2850: keusasiamieheen. perhe-eläkettä tämän ajan päättymisestä lu-
2851: Mitä tässä laissa on säädetty valtion virka- kien.
2852: miehestä, sovelletaan myös valtioneuvoston jä- 5§
2853: seneen. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
2854: töönpanosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.
2855: 2§
2856: Korvausoikeuden edellytyksistä, annettavista 6§
2857: korvauksista ja niiden suorittamisesta sekä Tämä laki tulee voimaan paiVana
2858: korvausasiain käsittelystä on voimassa, jos täs- kuuta 19 . Tällä lailla kumotaan valtion vi-
2859: sä laissa ei toisin säädetä, mitä valtion työssä ran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta
2860: sattuneesta tapaturmasta tai ammattitaudista 12 päivänä huhtikuuta 1935 annettu laki (154/
2861: on säädetty. 35) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
2862:
2863:
2864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
2865:
2866:
2867: Tasavallan Presidentti
2868: MAUNO KOIVISTO
2869:
2870:
2871:
2872:
2873: Ministeri Ulla Puolanne
2874: 1990 vp. - HE n:o 8
2875:
2876:
2877:
2878:
2879: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muutta-
2880: misesta
2881:
2882:
2883:
2884:
2885: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2886:
2887: Esityksessä ehdotetaan muutoksia tieliiken- telmään ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröin-
2888: nelaissa säädettyyn ajokortin myöntämisme- nin uudistamiseksi. Ajo-oikeuteen kohdistuvaa
2889: nettelyyn sekä ajo-oikeuteen kohdistuvaan seu- seuraamusjärjestelmää selkeytettäisiin ottamal-
2890: raamusjärjestelmään ja seuraamusten määrää- la käyttöön vain yksi ajo-oikeuteen kohdistuva
2891: misen perusteisiin. seuraamus, joka voitaisiin määrätä myös eh-
2892: Ajokorttijärjestelmää ja siihen liittyviä me- dollisena. Poliisin oikeutta puuttua ajo-oikeu-
2893: nettelyjä selkeytettäisiin. Ajokortti luovutettai- teen yksittäisen liikennerikoksen perusteella
2894: siin katsastustoimipaikalta hyväksytysti suori- laajennettaisiin.
2895: tetun kuljettajantutkinnon jälkeen. Muutos Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
2896: liittyisi käyttöön otettavaan liikennetietojärjes- maan 1 päivänä huhtikuuta 1990.
2897:
2898:
2899:
2900:
2901: YLEISPERUSTELUT
2902:
2903: 1. Esityksen yhteiskunnallinen toteutuminen edellyttävät, että säännöt ovat
2904: merkitys selkeitä ja ymmärrettäviä niitä soveltaville osa-
2905: puolille, tienkäyttäjille, liikenteen valvojille
2906: 1.1. Tavoite
2907: sekä viranomaisille. Epätietoisuus säännöksen
2908: Liikenteen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja sisällöstä ja tästä seuraavat tulkintavaikeudet
2909: sen sujuvuuden turvaamiseksi moottorikäyttöi- heikentävät säännöksen noudattamista ja sillä
2910: sen ajoneuvon kuljettaminen liikenteessä on tarkoitetun tavoitteen saavuttamista. Lakieh-
2911: tarkkaan säännelty ja sääntöjen noudattamisen dotuksessa esitetyillä muutoksilla on tarkoitus
2912: tehosteeksi on säädetty pakotteita. Sääntöjen täsmentää ajoneuvon kuljetusoikeuden alka-
2913: rikkomisesta seuraavien rangaistusten ohella mista ja lakkaamista silloin, kun kuljetus-
2914: on käytössä ajokorttiin kohdistuvia seuraa- oikeus edellyttää viranomaisen myöntämää ni-
2915: muksia. Näiden turvaamistoimenpiteiden tar- menomaista lupaa, ja selkeyttää sitä seuraa-
2916: koituksena on estää henkilön osallistuminen musjärjestelmää, jolla säännösten vastaiseen
2917: liikenteeseen ajoneuvon kuljettajana silloin, menettelyyn syyllistyneen ajokortin haltijan
2918: kun hänellä ei voida katsoa olevan edellytyksiä ajo-oikeuteen voidaan puuttua. Ajo-oikeuteen
2919: siihen joko liikenteessä esiintyvän vaarallisuu- puuttumisen perusteita lisäämällä ja seuraa-
2920: tensa tähden syyllistyttyään liikennerikoksiin musjärjestelmän kehittämisellä on tarkoitus
2921: tai puuttuvien ajokortin saamisedellytysten ehkäistä yleisen piittaamattomuuden lisäänty-
2922: vuoksi. mistä liikenteessä ja nykyistä tehokkaammin
2923: Sääntöjen mukaisesti toimiminen, sääntöjen ohjata liikennekäyttäytymistä sääntöjä noudat-
2924: noudattamisen valvonta ja oikeusvarmuuden tavaksi.
2925: 3816701
2926: 2 1990 vp. - HE n:o 8
2927:
2928: Seuraamusjärjestelmän käytössä samoin menettelyssä määrättävät ajokorttiseuraamuk-
2929: kuin ajokortin hakemisessa ja myöntämisessä set. Uudistuksella ei muutettaisi nykyisiä toimi-
2930: noudatettavaa menettelyä pyritään kehittä- valtasuhteita seuraamusten määräämisessä.
2931: mään nopeaksi, joustavaksi ja taloudelliseksi Seuraamusjärjestelmää ehdotetaan kehitettä-
2932: oikeusturvasyyt kuitenkin huomioon ottaen. väksi ottamalla käyttöön tuomioistuimessa eh-
2933: Hallintokoneistoa nykyisin kohtuuttomasti ra- dollisena määrättävä ajokielto. Voimassa ole-
2934: sittavia menettelyjä uudistamalla vähennettäi- van lainsäädännön mukaan vain rangaistusseu-
2935: siin työtä ja säästettäisiin kustannuksia. Peri- raamus voidaan määrätä ehdollisena. Ehdolli-
2936: aate lupa-asioiden käsittelyn uudistamisesta si- nen seuraamus korvaisi nykyisin tuomiois-
2937: ten, että hakija voi hoitaa asiansa yhden viran- tuimelle kuuluvan oikeuden jättää ajokielto
2938: omaisen luona on otettu huomioon valtioneu- määräämättä. Perusteet ajokiellon määräämi-
2939: voston periaate- ja suunnittelupäätöksen edel- seksi ehdollisena vastaisivat pääpiirteissään nii-
2940: lyttämällä tavalla. Menettelyjä kehittämällä tä perusteita, joilla ajokielto on nykyisin voitu
2941: voitaisiin asiakkaiden eduksi laajentaa myös jättää määräämättä. Uuden seuraamusmuodon
2942: palveluperiaatteen käyttöä hallinnossa. Näin liikennekäyttäytymistä ohjaava vaikutus perus-
2943: voitaisiin vähentää kansalaisten tarvetta asioi- tuisi siihen, että ajo-oikeuden säilyminen eh-
2944: da viranomaisen luona ja säästää heille toimen- dollisen ajokiellon määräämisen jälkeen riip-
2945: piteistä aiheutuvia kustannuksia. puisi jatkossa henkilön omasta käyttäytymises-
2946: tä. Uudistus voisi näin motivoida henkilöä
2947: entistä tarkempaan sääntöjen noudattamiseen.
2948: 1.2. Keinot Seuraamus olisi ehdollinen koetusajan. Syyllis-
2949: tyminen koetusaikana tekoon, josta voitaisiin
2950: AjokorUiin kohdistuvat seuraamukset koe- määrätä ajokieltoon tuomioistuimessa, merkit-
2951: taan useasti ankarammiksi kuin varsinainen sisi ehdollisena määrätyn seuraamuksen mää-
2952: rangaistus. Taloudellinen uhraus, jota liikenne- räämistä pantavaksi täytäntöön. Koetusaikana
2953: rikoksissa yleisimmin käytetty sakkorangaistus tehdystä teosta ei seuraamusta voitaisi enää
2954: edustaa, koetaan usein pienempänä pahana määrätä ehdollisena.
2955: kuin luopuminen auton käytöstä, millä saattaa
2956: Varoituksen käyttöä seuraamuksena ehdote-
2957: olla paljon laajempia seurausvaikutuksia. Seu-
2958: taan täsmennettäväksi. Vain erityisestä syystä
2959: raamusjärjestelmää kehittämällä on tästä syys-
2960: saataisiin hallinnollisessa menettelyssä päätyä
2961: tä olemassa mahdollisuudet tehokkaasti vai-
2962: uuden varoituksen antamiseen ajo-oikeuteen
2963: kuttaa ajokortin haltijoiden liikennekäyttäyty-
2964: kohdistuvaa seuraamusta harkittaessa.
2965: miseen ja ohjata sitä oikeaan suuntaan.
2966: Lakiehdotuksessa esitetään säännöksiä täs- Liikennevalvonnan yhteydessä on todettu
2967: mennettäväksi erityisesti siltä osin, kuin ne erityisesti suurten ylinopeuksien yleistyneen.
2968: koskevat oikeutta kuljettaa moottorikäyttöistä Tähän yleisen piittaamattomuuden lisääntymi-
2969: ajoneuvoa liikenteessä ja tämän oikeuden lak- seen liikenteessä ehdotetaan puututtavaksi
2970: kaamista viranomaisen toimenpiteen seurauk- mahdollistamaHa myös hallinnollisessa menet-
2971: sena. Uudistus ehdotetaan toteutettavaksi otta- telyssä henkilön määrääminen ajokieltoon yh-
2972: malla nykyistä laajemmin käyttöön käsite den teon perusteella. Lakiehdotuksen mukaan
2973: "ajo-oikeus". Nykyisin henkilölle myönnetään teon tulisi olla luonteeltaan sellainen, että se
2974: ajokortti osoituksena oikeudesta kuljettaa osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenne-
2975: moottorikäyttöistä ajoneuvoa liikenteessä. turvallisuutta kohtaan olematta kuitenkaan
2976: Ajokorttitoimenpiteet kohdistuvat sen perus- tärkeäksi liikenteen vaarantamiseksi luettavis-
2977: teena olevaan ajo-oikeuteen. Uudistus ei siten sa, jolloin ajokieltoon määrääminen kuuluisi
2978: merkitsisi asiallisesti muutosta nykyiseen käy- tuomioistuimen toimivaltaan.
2979: täntöön. Nykyisestä ajokortin kokonaan peruuttami-
2980: Seuraamusjärjestelmää ehdotetaan selkeytet- sesta luovuttaisiin. Sen asemesta henkilö voi-
2981: täväksi ottamalla käyttöön vain yksi ajo-oikeu- taisiin määrätä toistaiseksi ajokieltoon. Uudis-
2982: teen kohdistuva seuraamus. Ajokielto yleiskä- tuksella voitaisiin säästää muun muassa ajo-
2983: sitteenä kuvaisi selkeästi toimenpiteen sisältöä. oikeuden uudelleen hankkimiseen liittyvät ajo-
2984: Ajokielto käsittäisi sekä tuomioistuimen toimi- kortin leimavero kustannukset. Ajo-oikeuden
2985: valtaan kuuluvan ajokieltoseuraamuksen että voimaan saattaminen edellyttäisi kuitenkin ai-
2986: poliisin toimivaltaan kuuluvat hallinnollisessa na henkilön omia toimenpiteitä. Ajo-oikeus
2987: 1990 vp. - HE n:o 8 3
2988:
2989: raukeaisi, jollei sitä tietyssä ajassa saatettaisi taan rangaistukseen törkeästä liikenteen vaa-
2990: uudelleen voimaan. rantamisesta, rattijuopumuksesta, törkeästä
2991: Seuraamusjärjestelmän käyttöön liittyvää rattijuopumuksesta tai huumaantuneena aja-
2992: menettelyä ehdotetaan kehitettäväksi luopu- misesta. Ajokieltoaikaa määrättäessä on otet-
2993: malla erillisestä hallinnollisesta ajokortin pe- tava huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiel-
2994: ruuttamismenettelystä tiedoksiantoineen epäil- lolla on kieltoon määrätyn henkilön toimeentu-
2995: täessä henkilön syyllistyneen rattijuopumuk- loon ja muihin olosuhteisiin. Mikäli yleinen etu
2996: seen. Ajo-oikeuden lakkaaminen siihen saak- ei muuta vaadi, ajokielto voidaan jättää mää-
2997: ka, kunnes tuomioistuin olisi päättänyt asiasta, räämättä, jos ajokortti on kuljettajalle välttä-
2998: ei lakiehdotuksen mukaan edellyttäisi toimival- mätön työssä tai jos ajokiellon määräämättä
2999: taisen poliisin päätöstä. Poliisimiehen ajokor- jättämiseen on muu erityisen painava syy. Ajo-
3000: tin pois ottamisella tapahtunut väliaikaiseen kieltoon määrätyltä otetaan ajokortti pois, ei-
3001: ajokieltoon määrääminen jatkuisi, kunnes tuo- kä hän saa ajokieltoaikana kuljettaa ajoneu-
3002: mioistuin olisi päättänyt ajokiellosta. Oikeus- voa, jonka kuljettamiseen vaaditaan ajokortti.
3003: turvasyistä ehdotetaan, että asia voitaisiin kui- Ajokortin peruuttaminen. Poliisin käytettä-
3004: tenkin aina erikseen saattaa toimivaltaisen po- vissä olevat ajokorttiin kohdistuvat seuraa-
3005: liisin tutkittavaksi. mukset ovat ajokortin peruuttaminen koko-
3006: Ajokortin haku- ja myöntämismenettelyä naan tai määräajaksi, sekä ajokortin pois otta-
3007: uudistettaisiin lakiehdotuksen mukaisesti jaka- minen ja väliaikainen peruuttaminen.
3008: malla menettely osaksi kahden viranomais- Tieliikennelain 75 §:n mukaan ajokortti on
3009: tahon, poliisin ja katsastustoimen, kesken. peruutettava kokonaan, jos ajokortin haltija ei
3010: Myöntämispäätöksen tekisi edelleenkin poliisi. enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä tai
3011: Poliisin myöntämispäätöksen perusteella ajo- jos ajokortin haltija ei kohtuullisessa ajassa
3012: kortti voitaisiin luovuttaa katsastustoimipai- noudata poliisin määräystä uuden kuljettajan-
3013: kalta välittömästi hyväksytysti suoritetun kul- tutkintotodistuksen tai lääkärintodistuksen
3014: jettajantutkinnon jälkeen. Uudistus liittyisi au- esittämisestä. Ajokortti voidaan kuitenkin ko-
3015: torekisterikeskuksessa käyttöön otettavaan lii- konaan peruuttamisen sijaan peruuttaa määrä-
3016: kennetietojärjestelmään ajokorttien ja ajoneu- ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, jos ajokor-
3017: vojen rekisteröinnin uudistamiseksi. tin haltija ei terveytensä puolesta täytä enää
3018: Haku- ja myöntämismenettelyn uudistuksel- ajokortin saamisen edellytyksiä, mutta on il-
3019: la ei puututtaisi nykyisiin toimivaltasuhteisiin meistä, että este on tilapäinen.
3020: poliisin ja katsastustoimen välillä muuta kuin Tieliikennelain 76 §:n mukaan poliisin on
3021: ajokortin antamisen osalta. Ajokortti luovutet- otettava ajokortin peruuttaminen tutkittavaksi,
3022: taisiin katsastustoimipaikalta silloin, kun sen jos ajokortin haltija on rikkonut uusia kuljet-
3023: saaminen edellyttäisi kuljettajaopetuksen saa- tajia koskevia erityissäännöksiä tai -määräyk-
3024: mista ja kuljettajantutkinnon suorittamista ja siä, jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa
3025: ajokortin hakijan olisi tästä syystä asioitava kuljettaessaan vähintään kolmasti vuoden ku-
3026: katsastustoimipaikalla. Uudistuksen toteutta- luessa syyllistynyt tieliikennelain nojalla ran-
3027: minen edellyttäisi ajokortin myöntämisen ja gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita
3028: antamisen edellytysten sääntelyä erikseen. rikesakolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus-
3029: rikkomuksia, tai nopeusvalvontaa vaikeutta-
3030: vien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa
3031: 2. Nykyinen tilanne ja asian (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko-
3032: valmistelu mukseen tai jos hän on ulkomailla syyllistynyt
3033: liikennejuopumukseen moottorikäyttöisellä
3034: 2.1. Nykyinen tilanne ajoneuvolla. Poliisi voi näissä tapauksissa an-
3035: taa varoituksen, peruuttaa ajokortin enintään
3036: 2.1.1. Ajokorttiseuraamuksia koskeva lain- kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia todistuksen
3037: säädäntö uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta.
3038: Tieliikennelain 77 §:n mukaan poliisimies
3039: Ajokielto. Tieliikennelain (267/81) 74 §:n voi ottaa ajokortin heti pois, jos on syytä
3040: mukaan tuomioistuimen on määrättävä moot- epäillä ajokortin haltijan syyllistyneen tärke-
3041: torikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja enintään ään liikenteen vaarantamiseen, rattijuopumuk-
3042: viideksi vuodeksi ajokieltoon, jos tämä tuomi- seen, tärkeään rattijuopumukseen tai huu-
3043: 4 1990 vp. - HE n:o 8
3044:
3045: maantuneena ajamiseen tai, jos on olemassa taminen on nykyisin säännelty kaikki erikseen,
3046: todennäköisiä syitä ajokortin peruuttamiseen samoin niiden määräämisen perusteet, vaikka
3047: edellä mainittujen ajokortin määräaikaista pe- kaikkien niiden tarkoituksena on ajo-oikeuteen
3048: ruuttamista koskevien säännösten nojalla. puuttuminen. Ajokortin kokonaan peruuttami-
3049: Ajokortin pois ottamisen jälkeen poliisin on sen vaikutuksesta on esiintynyt epätietoisuutta,
3050: viipymättä ratkaistava, peruutetaanko ajokort- varsinkin kun se ei välttämättä merkitse ajo-
3051: ti, määrätäänkö sen haltija esittämään uusi oikeuden lopullista menettämistä. Usein varsin
3052: lääkärintodistus tai kuljettajantutkintotodistus lyhytaikainenkin ajokorttiedellytysten puuttu-
3053: vai onko ajokortti palautettava. minen ja sen johdosta tehty ajokortin koko-
3054: Jos on todennäköistä, että ajokortin haltija naan peruuttaminen edellyttää aina uutta kul-
3055: on syyllistynyt tekoon, josta tuomioistuimen jettajantutkintoa ja uudelleen suoritettavia ajo-
3056: on rangaistukseen tuomitsemisen yhteydessä kortin leimaverokustannuksia. Vuonna 1988
3057: määrättävä ajokielto, tekopaikan poliisin on peruutettiin ajokortti kokonaan 4 359 tapauk-
3058: mainitun 77 §:n 3 momentin nojalla peruutet- sessa. Ajokortin pois ottamisen vaikutuksesta
3059: tava ajokortti väliaikaisesti, kunnes asia on ajo-oikeuteen, samoin kuin toimenpiteen vai-
3060: tuomioistuimessa ratkaistu. Jos kuitenkin po- kutuksen alkamisajankohdasta on esiintynyt
3061: liisitutkinnan perusteella on ilmeistä, että tuo- epätietoisuutta erityisesti silloin, kun ajokorttia
3062: mioistuin jättää ajokiellon määräämättä, polii- ei ole poisottotilanteessa saatu poliisin haltuun.
3063: si voi jättää ajokortin väliaikaisesti peruutta- Myös varoituksen vaikutuksesta on esiintynyt
3064: matta tai antaa väliaikaisesti peruutetun ajo- epätietoisuutta silloin, kun henkilö varoituksen
3065: kortin takaisin. saatuaan syyllistyy tekoon, joka otetaan huo-
3066: Suomessa ei ole käytössä ehdollisena mää- mioon ajokortin peruuttamisperusteena.
3067: rättävää ajokielto- tai muuta ajokorttiin koh- Nykyään säädetään vain ajokiellon vaiku-
3068: distuvaa seuraamusta. Tanskassa on käytössä tuksesta ajo-oikeuteen. Ajokieltoaikana ei saa
3069: ehdollinen ajo-oikeuteen kohdistuva seuraa- kuljettaa ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaa-
3070: mus, ehdollisena määrättävä ajokielto. Ajo- ditaan ajokortti. Ajokortin pois ottamisen ja
3071: kielto voidaan siellä määrätä rattijuopumuk- väliaikaisen peruuttamisen vaikutus ajo-oikeu-
3072: sesta tai teosta, joka osoittaa liikenneturvalli- teen on säännelty epäsuorasti ajokiellon kaut-
3073: suuden edellyttämän varovaisuuden laimin- ta. Näiden toimenpiteiden kesto on säädetty
3074: lyöntiä ja jonka seurauksena on aiheutettu huomioon otettavaksi ajokieltoajan vähennyk-
3075: vahinkoa tai vaaraa toisen hengelle tai omai- senä.
3076: suudelle, taikka jos se katsotaan muun teon Ajo-oikeuteen puuttuminen yhden liikenne-
3077: johdosta sen laadun ja tekijän käyttäytymisen rikoksen perusteella on voimassa olevien sään-
3078: perusteella perustelluksi. Ajokiellon määrää nösten mukaan hallinnollisessa menettelyssä
3079: kaikissa tapauksissa tuomioistuin. mahdollista vain uusien kuljettajien ylinopeus-
3080: Tanskassa ajokielto määrätään ensisijaisesti rikkomusten kohdalla. Yleisen piittaamatto-
3081: ehdollisena. Tietyistä tahallisesti tai muuten muuden lisäännyttyä liikenteessä on epäkoh-
3082: erityistä piittaamattomuutta osoittaen tehdyis- daksi koettu ajokortin peruuttamismahdolli-
3083: tä teoista ei seuraamusta kuitenkaan voida suuden puuttuminen yhden vakavamman ri-
3084: määrätä ehdollisena. Ajokielto on ehdollinen koksen johdosta. Jos teko on omiaan aiheutta-
3085: koeajan. Jos koeaikana tehty teko johtaa ajo- maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter-
3086: kieltoon, määrätään ehdollinen ajokielto pan- veydelle, se täyttää törkeän liikenteen vaaran-
3087: tavaksi täytäntöön. tamisen tunnusmerkistön, ja siitä voidaan
3088: määrätä ajokorttiseuraamus. Esimerkiksi yli-
3089: nopeustapauksissa suurimman sallitun nopeu-
3090: 2.1.2. Käytäntö den ylittäminen enemmän kuin 50 km/h on
3091: asetettu syytteeseen törkeänä liikenteen vaaran-
3092: AjokorttiseuraamusteD useat lajit, seuraa- tamisena. Tässä tapauksessa kuuluu ajokiellos-
3093: musten käyttäminen suhteessa toinen toisiinsa ta päättäminen tuomioistuimen toimivaltaan.
3094: ja niiden määräämisen perusteet sekä toimen- Vaikka teko ei olisikaan sillä tavoin omiaan
3095: piteiden vaikutus henkilön oikeuteen kuljettaa aiheuttamaan vakavaa vaaraa, kuin mitä tör-
3096: moottorikäyttöisiä ajoneuvoa ovat aiheutta- keä liikenteen vaarantaminen edellyttää, se voi
3097: neet käytännössä tulkintavaikeuksia. Ajokiel- olla siinä määrin liikenneturvallisuutta vaaran-
3098: to, ajokortin peruuttamisen lajit ja sen poisot- tava ja henkilön puuttuvaa halua tai kykyä
3099: 1990 vp. - HE n:o 8 5
3100:
3101: säännösten noudattamisesta osoittava, että vä- 2.2. Valmisteluvaiheet
3102: littömät toimenpiteet tekoon syyllistyneen ajo-
3103: oikeuteen puuttumiseksi olisivat perusteltuja. 2.2.1. Asian valmistelu
3104: Nykyisin hallinnollisessa menettelyssä ajokort-
3105: tiseuraamusten käyttäminen edellyttää kolmea Ajokorttisäännösten uudistamista valmistel-
3106: liikennerikkamusta vuodessa. Ruotsissa ja tiin liikenneministeriön työryhmässä, jossa oli
3107: Norjassa voimassa olevan käytännön mukaan mukana myös sisäasiainministeriön ja katsas-
3108: voidaan ajo-oikeuteen puuttua yhdenkin vaka- tustoimen edustus. Lakiehdotus perustuu työ-
3109: vamman liikennerikoksen, kuten tietyn suurui- ryhmän ehdotuksiin, joista pyydettiin lausun-
3110: sen suurimman sallitun nopeuden ylityksen not keskeisiltä alan viranomaisilta, järjestöiltä
3111: perusteella. Ruotsissa ajokortin haltuunotosta ja yhteisöiltä. Lausunnoissa kannatettiin tehty-
3112: (omhändertagande) päättää poliisi tai syyttäjä. jä ajo-oikeutta ja siihen kohdistuvaa seuraa-
3113: Ajokiellon määrää aina hallintotuomioistuin. musjärjestelmää koskevia ehdotuksia periaat-
3114: Norjassa ajokiellosta päättää poliisiviranomai- teiltaan käytäntöä selkeyttävinä ja tulkintavai-
3115: nen. keuksia poistavina.
3116:
3117: Valtaosa väliaikaisista peruutuksista koskee
3118: rattijuopumustapauksia. Vuonna 1988 tehdys- 2.2.2. Muu aineisto
3119: tä 15 247 väliaikaisesta peruutuksesta noin
3120: 90 Ofo koski rattijuopumuksia. Lapuissa oli Oikeusministeriön asettama liikennejuopu-
3121: kysymyksessä törkeä liikenteen vaarantaminen mustyöryhmä käsitteli vuonna 1985 mietinnös-
3122: tai huumaantuneena ajaminen. Ajokortin pois sään ajokieltoseuraamuksen määräämistä eh-
3123: ottamisen jälkeen tehtävä väliaikainen peruut- dollisena liikennejuopumukseen syyllistyneiden
3124: taminen kuultavaksi kutsumisineen rasittaa kohdalla. Työryhmä arveli ehdollista ajokiel-
3125: kohtuuttomasti hallintoa, kun rattijuopumus- toa voitavan käyttää kannustuskeinona raittii-
3126: tapauksissa näyttö tekoon syyllistymisestä on na liikenteessä pysymiseksi tai varoituskeinona
3127: riittävällä todennäköisyydellä saatavissa puhal- rattijuopumukseen syyllistymisen vähentämi-
3128: luskokeella. seksi. Erityisesti se katsoi ehdollisena määrät-
3129: tävän ajokieltoseuraamuksen soveltuvan käy-
3130: Voimassa olevan ajokortin haku- ja myöntä- tettäväksi nuorille kuljettajille tai sellaisille
3131: miskäytännön mukaan Suomessa ajokorttia henkilöille, joille ajokortti on erityisen tarpeel-
3132: haetaan siinä vaiheessa, kun henkilö täyttää linen syrjäseudulla asumisen tai ammatissa
3133: kaikki ajokortin saamiselle säädetyt ikää, ter- käyttämisen vuoksi.
3134: veyttä, rikkeettömyyttä ja henkilökohtaista so-
3135: pivuutta koskevat vaatimukset ja on suoritta-
3136: nut kuljettajantutkinnon. Ajokortin myöntä- 3. Esityksen organisatoriset ja
3137: misestä päättää poliisi. Kuljettajantutkinnon henkii ö s töv aik u t ukset
3138: hyväksyy katsastustoimipaikka. Käytännössä
3139: ajokorttia haetaan hyväksytysti suoritetun kul- Ehdotetuna ajokortin myöntämis- ja luovut-
3140: jettajantutkinnon jälkeen, joten henkilön on tamismenettelyä koskevalla muutoksella ei olisi
3141: asioitava viranomaisten luona useampaan ker- suoranaisia organisatorisia vaikutuksia. Pää-
3142: taan. tösvalta myöntämistä koskevassa asiassa kuu-
3143: luisi edelleen poliisille. Vain ajokortin luovut-
3144: Ruotsissa lääninhallitus myöntää ajo-oikeut- taminen poliisin myönteisen päätöksen perus-
3145: ta hakevalle ajokorttiluvan (körkortstillstånd). teella siirtyisi katsastustoimipaikalle.
3146: Ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä on, Muutos ajokortin myöntämismenettelyssä
3147: että henkilöä henkilökohtaisten ominaisuuk- koskisi ajoneuvoluokkia A, B ja C. Uusia
3148: siensa ja terveydentilansa puolesta voidaan pi- ajokortteja myönnetään näissä luokissa arviol-
3149: tää sopivana kuljettajaksi. Ajokortti saadaan ta 75 000 vuodessa.
3150: antaa vain sellaiselle henkilölle, jolle on myön- Katsastustoimen työmäärän kasvu aiheutuisi
3151: netty ajokorttilupa. Ajokortti luovutetaan hy- pääasiassa ajokortin luovuttamiseen liittyvistä
3152: väksytysti suoritetun kuljettajantutkinnon jäl- toimenpiteistä. Vastaavasti uudistuksen vuoksi
3153: keen. Kortin luovuttaa kuljettajantutkinnon jäisi pois joitakin nykyisiä tehtäviä, kuten kul-
3154: vastaanottanut viranomainen. jettajantutkintotodistuksen kirjoittaminen.
3155: 6 1990 vp. - HE n:o 8
3156:
3157: Tehtävämuutokset eivät edellytä henkilöstön voidaan kohdentaa uudelleen poliisihallinnon
3158: lisäystä. sisällä.
3159: Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi muu-
3160: toksia poliisihallinnon tehtäviin ajokorttiasiois-
3161: sa. Eräät muutokset vähentäisivät tehtävien 4. Taloudelliset vaikutukset
3162: hoitamiseen tarvittavaa aikaa, toiset lisäisivät
3163: työmäärää. Olennaisin työmäärää vähentävä
3164: muutos olisi siirtyminen ajokortin väliaikaises- Katsastustoimen ja poliisitoimen muuttuvat
3165: ta peruuttamisesta suoraan laista johtuvaan tehtävät pystytään hoitamaan kummankin hal-
3166: väliaikaiseen ajokieltoon rattijuopumustapauk- linnonalan sisäisillä järjestelyillä edellä maini-
3167: sissa. Työaikaa säästyisi noin 12 500 peruutta- tuin edellytyksin henkilöstöä uudelleen koh-
3168: mispäätöksen muutoin vaatiman käsittelyajan dentamalla. Valtionhallinnolle säästöä olisi
3169: verran. odotettavissa menettelyjen yksinkertaistumisen
3170: Poliisin työmäärä tulee lisääntymään merkit- ja nopeutumisen vuoksi.
3171: tävästi 1 päivästä huhtikuuta 1990 lukien, kun Ajokortin hakijalle ajokortin myöntämis- ja
3172: 1 päivästä lokakuuta 1989 voimaan tulleen antamismenettelyn muuttuminen merkitsisi
3173: kuljettajaopetusuudistuksen mukaisesti ensin säästöä ajo-oikeuden alkamisen nopeutuessa ja
3174: mainitusta ajankohdasta lukien voidaan ryhtyä asiointikertojen vähetessä viranomaisen luona.
3175: myöntämään ajokortteja saadun kuljettajaope- Ennen kuljettajaopetuksen alkamista tehtävä
3176: tuksen toisen vaiheen perusteella. Ajokorttien myöntämispäätös välttäisi myös turhalta kou-
3177: myöntämisasioiden määrän lisäys on arviolta lutukselta siinä tapauksessa, ettei henkilöllä
3178: 75 000 asiaa vuodessa. Tällä esityksellä ei ole olisi edellytyksiä hakemansa ajokortin saami-
3179: vaikutuksia näiden asioiden määrään. Tämän seen. Lakiehdotukseen sisältyvä esitys mahdol-
3180: lisäksi poliisin työmäärän on arvioitu lisäänty- lisuudesta lääkärintodistuksen toimittamiseen
3181: vän ajokortin erityisehtojen muuttamisen tai esimerkiksi postitse vähentäisi osaltaan ajo-
3182: ajokortin luokan alentamisen vuoksi noin oikeuden haltijan asioimista viranomaisen luo-
3183: 25 000 väliaikaisen ajokortin antamisella sekä na. Ajo-oikeuden kokonaan peruuttamisesta
3184: noin 220 000 uudella liikennetietojärjestelmän luopumalla säästettäisiin ajokortin uudelleen
3185: syöttöasialla. Lisääntyneistä tehtävistä suoriu- hankkimiseen liittyvät kustannukset, kun enti-
3186: tumisen edellytyksenä on, että ajoneuvojen nen ajokortti olisi luovutettavissa takaisin hal-
3187: rekisteröintitehtävistä vapautunut henkilöstö tijalleen edellytysten jälleen täyttyessä.
3188:
3189:
3190:
3191:
3192: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3193:
3194:
3195: 1. Lakiehdotuksen perustelut henkilö ei saisi edelleenkään kuljettaa ajoneu-
3196: voa.
3197: 5 Luku 64 §. Ajo-oikeus. Mopoa ja kävellen ohjat-
3198: tavaksi tarkoitettua moottorikäyttöistä ajoneu-
3199: Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus voa lukuun ottamatta moottorikäyttöisen ajo-
3200: neuvon ajo-oikeus edellyttäisi aina ajokorttia.
3201: Luvun rakennetta ehdotetaan selkeytettäväk- Ajo-oikeuden alkaminen samoin kuin sen jat-
3202: si ryhmittelemällä pykälät uudelleen. kuminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi aina
3203: 63 §. Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimuk- ajokortin antamista haltijalleen. Ehdotetussa
3204: set. Pykälän sisältö on asiallisesti ennallaan. 71 §:ssä tarkoitettu väliaikainen ajokielto olisi
3205: Syitä, joiden vuoksi edellytykset ajoneuvon myös ajokielto tässä pykälässä säädetyin seu-
3206: kuljettamiseen voivat puuttua, ehdotetaan täs- rauksin. Ajo-oikeuden voimassaolon täsmälli-
3207: mennettäviksi. Kielto kuljettaa ajoneuvoa sil- sellä määrittelyllä pyritään poistamaan käytän-
3208: loin, kun terveydentila ei täytä ajokortin nössä esiintyneitä tulkintavaikeuksia.
3209: myöntämisen edellytyksiä, ehdotetaan poistet- 65 §. Ajoneuvon luovuttaminen toisen ku/je-
3210: tavaksi pykälästä tarpeettomana. Tällainen tettavaksi. Ajoneuvon luovuttaminen toisen
3211: 1990 vp. - HE n:o 8 7
3212:
3213: kuljetettavaksi edellyttäisi nykyiseen tapaan Auton ajo-oikeuden saamiseksi annettavan
3214: ajo-oikeuden varmistamista ajokortista. kuljettajaopetuksen vaiheistamisen vuoksi ajo-
3215: 68 §. Opetus- ja harjoituslupa. Opetuslupien oikeus autoa varten olisi ennen kuljettajaope-
3216: myöntämisperusteisiin ei ehdoteta muutoksia. tuksen toisen vaiheen suorittamista voimassa
3217: Lupa olisi voitava peruuttaa väliaikaisesti esi- vain kaksi vuotta. Toisen vaiheen suorittami-
3218: merkiksi rattijuopumukseen syyllistymisestä nen 1 momentissa tarkoitetun ajo-oikeuden
3219: epäiltäessä. saamiseksi olisi mahdollista aikaisintaan kuu-
3220: 69 §. Ajoharjoitteluradat. Pykälä vastaa asi- den kuukauden kuluttua ensimmäisen ajokor-
3221: allisesti voimassa olevaa säännöstä. tin saamisesta. Mikäli henkilöllä ei olisi ollut
3222: 70 §. Ajokorttilupa. Ajo-oikeuden saamisen auton ajo-oikeutta vähintään kuutta kuukaut-
3223: edellytykset ehdotetaan määriteltäväksi erik- ta, saisi hän ensin kaksi vuotta voimassa ole-
3224: seen, jotta ajokortti voitaisiin yleisperusteluissa van ajo-oikeuden.
3225: todetun mukaisesti antaa kaikkien ajo-oikeu- Voimassa olevien säännösten mukaan ajo-
3226: den saamisen edellytysten täytyttyä. Nykyisestä kortti voidaan uudistaa viideksi vuodeksi ker-
3227: poiketen poliisi myöntäisi ajokorttiluvan eli rallaan. Pykälän 4 momentissa tarkoitetuissa,
3228: luvan ajokortin saamiseen. Myöntämisen edel- ajokortin uudistamista vastaavissa tilanteissa
3229: lytyksenä olisi 1 momentissa säädettyjen edel- ajokorttilupa voitaisiin nykyisestä poiketen
3230: lytysten täyttyminen ja se, etteivät 2 momentis- myöntää viittä vuotta lyhyemmäksikin ajaksi.
3231: sa mainitut seikat aseta myöntämiselle estettä. Näin voitaisiin menetellä esimerkiksi silloin,
3232: kun henkilölle olisi myönnetty poikkeuslupa
3233: 71 §. Ajokortin luovuttaminen. Ajokortti
3234: ajo-oikeuden saamiseen lyhyemmäksi ajaksi
3235: voitaisiin luovuttaa kuljettajantutkinnon tultua
3236: kuin viideksi vuodeksi tai esimerkiksi lääkärin-
3237: hyväksytysti suoritetuksi tai saadun lisäopetuk-
3238: todistuksen perusteella ei olisi olemassa syitä
3239: sen jälkeen. Käsitteen "lisäopetus" sijaan eh-
3240: pitempiaikaiseen uudistamiseen.
3241: dotetaan otettavaksi käyttöön käsite "jatko-
3242: 73 §. Terveydentilan valvonta. Lääkärinto-
3243: opetus", joka paremmin kuvaa opetuksen
3244: distuksen esittämisvelvollisuutta koskeva sään-
3245: luonnetta. Ajokortin luovuttamisen edellytyk-
3246: nös on nykyisessä muodossaan pitkittänyt
3247: senä olisi aina voimassa oleva poliisin lupapää-
3248: asian käsittelyä ja aiheuttanut erilaisia tulkin-
3249: tös. Ajokorttia ei saisi luovuttaa, jos luvan
3250: toja kohtuulliseksi katsottavan ajan pituudes-
3251: myöntämisen jälkeen olisi ilmennyt este sen
3252: ta. Näiden epäkohtien poistamiseksi poliisille
3253: myöntämiselle. Este ajokortin luovuttamiselle
3254: ehdotetaan oikeutta asettaa määräaika todis-
3255: todettaisiin poliisin ilmoituksesta.
3256: tuksen toimittamiselle. Todistuksen henkilö-
3257: Ajokortin luovuttaisi poliisi tai katsastustoi- kohtaisesta esittämisvaatimuksesta ehdotetaan
3258: mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem- tarpeettomana luovuttavaksi. Tarkastuksen
3259: min säädetään. Pääsääntöisesti ajokortin luo- suorittanut lääkäri voisi toimittaa todistuksen
3260: vuttaisi poliisi. Katsastustoimipaikalta ajokort- nykyiseen tapaan pääsääntöisesti postitse. Ajo-
3261: ti luovutettaisiin silloin kun siitä leimaverolain kortin esittämisvelvollisuutta ei ole tarkoituk-
3262: mukaan ei peritä leimaveroa (10 §; 30.6.1989/ senmukaista säilyttää tässä yhteydessä, minkä
3263: 613). vuoksi myös siitä ehdotetaan luovuttavaksi.
3264: Asetuksella voitaisiin säätää poikkeuksia Epäiltäessä ajo-oikeuden haltijan terveyden-
3265: kuljettajantutkintovaatimuksesta.Poikkeukset tilan olevan esteenä ajoneuvon kuljettamiselle
3266: koskisivat nykyiseen tapaan ulkomaisen ajo- poliisi voisi ehdotuksen mukaisesti määrätä
3267: kortin vaihtamista vastaavaan ajokorttiin Suo- asian selvittämiseksi myös pelkkään ajokokee-
3268: messa sekä nykyistä ajokortin uudistamista seen tai ajonäytteeseen. Pykälään on tehty
3269: vastaavaa ajo-oikeuden jatkamista 70 ikävuo- myös erikoislääkärintodistuksen vaatimismah-
3270: den jälkeen. Pykälässä on myös valtuutus kul- dollisuutta koskeva täsmennys. Voimassa ole-
3271: jettajaopetusta ja kuljettajantutkintoa koske- vien säännösten mukaan poliisilla on oikeus
3272: vien tarkempien määräysten antamiseen. vaatia erikoislääkärintodistus, milloin se harki-
3273: 72 §. Ajo-oikeuden voimassaolo. Pykälän taan tarpeelliseksi.
3274: sisältö on ajo-oikeuden voimassaoloa koskevii- 74 §. Uuteen kuljettajantutkintoon määrää-
3275: ta periaatteiltaan tieliikennelain 70 § :n (57 /88) minen. Ajokorttirekisterin uudistuessa tieto
3276: mukainen. suoritetusta kuljettajantutkinnosta on saatavis-
3277: Ajo-oikeus olisi pääsääntöisesti voimassa, sa katsastustoimipaikan syöttämänä rekisteri-
3278: kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. tietona, mistä syystä ehdotetaan luovuttavaksi
3279: 8 1990 vp. - HE n:o 8
3280:
3281: todistuksen vaatimisesta. Ehdotetusta 75 §:stä sähtymismerkin noudattamatta jättäminen ja
3282: seuraa, että myös tässä tapauksessa voidaan suurimman sallitun nopeuden ylittäminen
3283: asettaa määräaika tutkinnon suorittamiselle. enemmän kuin 30 km/h. Ylinopeuden kysy-
3284: Lain 79 §:ää vastaavaa säännöstä ei tarpeet- myksessä ollen teon ulkonaisen tunnusmerkis-
3285: tomana ehdoteta lakiin otettavaksi. Terveyden- tön täyttymistä ei kuitenkaan tulisi pitää yksi-
3286: tilan valvontaa ja uuteen kuljettajantutkintoon nomaisena perusteena ajo-oikeuteen kohdistu-
3287: määräämistä koskevat säännökset antavat po- van seuraamuksen käyttämiselle. Ratkaisevana
3288: liisille riittävät valtuudet ajokortin palautus- olisi pidettävä teon subjektiivista puolta. Näin
3289: tilanteessa ilman erillistä, nimenomaisesti ajo- esimerkiksi huomaamattomuudesta johtunut
3290: kortin palautustilannetta koskevaa säännöstä. suurimman sallitun nopeuden ylitys ei välttä-
3291: 75 §. Perusteet ajokieltoon määräämiselle. mättä johtaisi ajo-oikeuden menettämiseen.
3292: Yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti ajokiel- Myös ajo-oikeudetta ajo ehdotetaan nimen-
3293: toon määräämisen perusteet ehdotetaan koot- omaisesti mainittavaksi ajokieltoon määräämi-
3294: tavaksi samaan pykälään nykyisistä ajokiel- sen perusteena. Momentin 5 kohtaan ehdote-
3295: toon määräämistä sekä ajokortin peruuttamis- taan lisättäväksi säännös siitä, että syyllistymi-
3296: ta kokonaan ja määräajaksi koskevista sään- nen Suomessa liikennejuopumukseen, josta ul-
3297: nöksistä. Pykälän 1 momentti koskisi kaikkia komailla tuomitaan rangaistukseen, olisi myös
3298: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajia ja 2 peruste ajokiellon määräämiselle.
3299: momentti vain ajo-oikeuden haltijoita.
3300: 76 §. Perusteet väliaikaiseen ajokieltoon
3301: Pykälän 1 momentti vastaa nykyistä sään-
3302: määräämiselle. Nykyinen ajokortin poisottami-
3303: nöstä ajokieltoon määräämisen perusteista.
3304: nen ehdotetaan korvattavaksi toimenpidettä ja
3305: Ajokiellon määrääminen ei kuitenkaan enää sen vaikutuksia paremmin kuvaavana väliai-
3306: riippuisi rangaistukseen tuomitsemisesta. Ri,.
3307: kaiseen ajokieltoon määräämisellä. Tähän toi-
3308: koslain nojalla, esimerkiksi syyntakeettomuu-
3309: menpiteeseen liittyisi tosiasiallisesti ajokortin
3310: den vuoksi, tuomitsematta jättäminen ei estäisi
3311: ottaminen poliisin haltuun nykyiseen tapaan
3312: ajo-oikeuteen kohdistuvan seuraamuksen käyt-
3313: ilman nimenomaista kirjallista hallintopäätös-
3314: töä. Rangaistuksen ja turvaamistoimenpiteen
3315: tä. Nykyistä väliaikaista peruuttamista vastaisi
3316: erilaisesta käyttöalasta johtuen tällaisessa ta-
3317: ehdotetussa 2 kohdan tapauksessa tekopaikan
3318: pauksessa olisi voitava käyttää ajo-oikeuteen poliisin päätös poliisimiehen toimenpiteen voi-
3319: kohdistuvaa turvaamistoimenpidettä riippu- massa pysyttämisestä siksi, kunnes asiassa olisi
3320: matta siitä, tuomitaanko rangaistukseen vai ei.
3321: tuomioistuimen ratkaisu. Päätös olisi tehtävä
3322: Pykälän 2 momenttiin on koottu nykyiset
3323: samoin edellytyksin kuin päätös väliaikaisesta
3324: ajokortin kokonaan ja määräajaksi peruutta-
3325: peruuttamisesta tehdään nykyisin.
3326: misen perusteet. Momentin 1 ja 2 kohta vas-
3327: taavat nykyisiä kokonaan peruuttamisen perus- 77 §. Väliaikaisen ajokiellon kesto. Väliai-
3328: teita. Säännösten perusteella on mahdollista kainen ajokielto kestäisi tuomioistuimen toimi-
3329: puuttua myös alkoholin väärinkäyttäjien ajo- valtaan kuuluvassa asiassa poliisimiehen toi-
3330: oikeuteen, mistä syystä säännöksiin ei ehdoteta menpiteestä siihen saakka, kunnes tuomiois-
3331: muutoksia. Tätä mieltä oli myös sosiaali- ja tuin olisi päättänyt siitä, 76 §:n 1 kohdan
3332: terveysministeriön alkoholin väärinkäyttäjien tapauksessa pääsääntöisesti ilman poliisin pää-
3333: hoitoonohjausta selvittänyt työryhmä. Sosi- töstä, koska näyttö tekoon syyllistymisestä on
3334: aali- ja terveysministeriössä selvitetään edelleen puhalluskokeella saatavissa, ja 76 § :n 2 koh-
3335: alkoholin väärinkäytön ja ajamisen suhdetta dan tapauksessa, jolloin näyttö tekoon syyllis-
3336: tältä pohjalta. Momentin 3-5 kohdat vastaa- tymisestä ei ole vastaavilla mittausmenetelmillä
3337: vat pääosin nykyisiä määräajaksi peruuttami- saatavissa, poliisin päätöksellä. Poliisi voisi
3338: sen perusteita. Momentin 3 kohtaan ehdote- erityisestä syystä palauttaa ajokortin ja ajo-
3339: taan lisättäväksi mahdollisuus määrätä ajokiel- oikeuden aikaisemmin, esimerkiksi silloin, kun
3340: toon myös yhdestä teosta, joka osoittaa vaka- tuomioistuin todennäköisesti määräisi ajokiel-
3341: vaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudes- lon ehdollisena. Poliisin lopulliseen toimival-
3342: ta olematta silti tärkeäksi liikenteen vaaranta- taan kuuluvassa asiassa väliaikainen ajokielto
3343: miseksi luettavissa. Tällaisia tekoja voisivat kestäisi poliisimiehen määräyksestä poliisin
3344: olla esimerkiksi liikennesääntöjen mukaisen ajokieltoasiassa tekemään päätökseen, jota
3345: väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättä- varten olisi ryhdyttävä viipymättä toimenpitei-
3346: minen, ohituskiellon rikkominen, poliisin py- siin.
3347: 1990 vp. - HE n:o 8 9
3348:
3349: 78 §. Ajokieltoon määrääminen. Pykälään välttämättömyys ehdotetaan arvioitavaksi am-
3350: ehdotetaan koottavaksi ajokieltoon määrää- matin kannalta.
3351: mistä koskevat säännökset. Kaikki asiaa kos- Koetusajan pituus vastaisi ehdollisesta ran-
3352: kevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi gaistuksesta annetussa laissa (135176) säädet-
3353: lakiin. tyä koetusajan pituutta.
3354: Kuten edellä on todettu, ehdotuksen mukaan 80 §. Varoitus. Hallinnollisessa menettelyssä
3355: tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa asias- voitaisiin edelleen pykälän 1 momentin edelly-
3356: sa ei ajokieltoon määrääminen edellyttäisi enää tysten täyttyessä antaa varoitus ajokieltoon
3357: rangaistukseen tuomitsemista, vaan ajokiel- määräämisen sijasta. Uuden varoituksen anta-
3358: toon olisi määrättävä vaikkei mitään rangais- minen olisi vain erityisestä syystä mahdollinen
3359: tusta tuomittaisi. Muuten 1 momentin säännös harkittaessa ajo-oikeuteen kohdistuvaa seuraa-
3360: vastaa nykyistä ajokieltoon määräämistä kos- musta yhden vuoden kuluessa varoituksen saa-
3361: kevaa säännöstä. Momentti koskee kaikkia misen jälkeen tehdyn teon vuoksi.
3362: moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajia, 81 §. Ajo-oikeuden raukeaminen. Koska
3363: myös muita kuin niitä, joilla on ajokortti. ajokieltoon voitaisiin määrätä toistaiseksi, eh-
3364: dotetaan lakiin otettavaksi säännös ajo-oikeu-
3365: Hallinnollisessa menettelyssä ajokieltoon
3366: den raukeamisesta. Säännös estäisi ajokielto-
3367: määräämistä koskevat säännökset sisältyvät 2
3368: asiaa jäämästä avoimeksi määräämättömiksi
3369: momenttiin. Tämä momentti koskisi vain hen-
3370: ajoiksi ja oikeuttaisi poliisin hävittämään säily-
3371: kilöitä, joille olisi myönnetty ajo-oikeuden saa- tettävänään olevat ajokortit, jollei ajokorttia
3372: miseksi ajokorttilupa. Nykyistä ajokortin ko-
3373: olisi hakijan aloitteesta viiden vuoden kuluessa
3374: konaan peruuttamista vastaisi ajokielto toistai-
3375: palautettu. Lisäksi ehdotetaan lakiin otettavak-
3376: seksi. Terveydellisten edellytysten puuttumises-
3377: si säännös vapaaehtoisesta ajo-oikeudesta luo-
3378: ta voitaisiin nykyiseen tapaan määrätä ajokiel-
3379: pumisesta.
3380: toon myös määräajaksi. Nykyistä ajokortin
3381: 82 §. Ajo-oikeusasiassa toimivaltainen polii-
3382: määräajaksi peruuttamista vastaisi määräaikai-
3383: si. Säännös on asiallisesti ennallaan. Pykälää
3384: nen ajokielto. Tässä tapauksessa voitaisiin hen-
3385: olisi tarkistettava ajo-oikeuskäsitteen käyttöön
3386: kilö vaihtoehtoisesti määrätä uudelleen kuljet-
3387: otosta johtuen.
3388: tajantutkintoon.
3389: 82 a §. Ajokortin luovuttamisvelvol/isuus.
3390: Koska väliaikaisella ajokiellolla olisi samat Pykälä on asiallisesti ennallaan. Ajokortti olisi
3391: vaikutukset kuin muullakin ajokiellolla, väliai- luovutettava aina, kun henkilö olisi määrätty
3392: kaisen ajokiellon aika olisi otettava vähennyk- ajokieltoon. Samoin olisi meneteltävä ajo-
3393: senä huomioon ajokieltoaikaa määrättäessä. oikeuden rauetessa haltijan pyynnöstä.
3394: 79 §. Ehdollinen ajokielto. Ajokielto ehdote- 82 b-c §. Henkilöauton ammattiajolupa.
3395: taan voitavan määrätä myös ehdollisena tuo- Puolustusvoimien ajokortti. Pykälät vastaavat
3396: mioistuimen käsiteltävässä asiassa ja pääasias- asiallisesti voimassa olevia säännöksiä.
3397: sa samoin edellytyksin kuin nykyisin voidaan 82 d §. Poikkeusluvat. Ajo-oikeuden saa-
3398: jättää ajokielto määräämättä. Nykyisestä poi- mista koskevien edellytysten erottamisen vuok-
3399: keten ehdotetaan kuitenkin lisäksi vaadittavan, si pykälää olisi tarkistettava. Asiallisesti pykälä
3400: ettei teosta olisi aiheutunut vaaraa toisten tur- on ennallaan.
3401: vallisuudelle. Ehdollisena määrättävä ajokielto
3402: korvaisi nykyisen ajokiellon määräämätiä jät-
3403: tämisen, mistä syystä ajokieltoa ei voitaisi enää 7 Luku
3404: jättää määräämätiä henkilön syyllistyttyä Liikennevalvonta
3405: 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Eh-
3406: dollisuuden käyttöönoton vuoksi ei tekoon 94 §. Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus.
3407: syyllistyminen välttämättä merkitsisi ajo-oikeu- Ajo-oikeuskäsitteen käyttöönoton vuoksi py-
3408: den menettämistä. Yhtenä ajokiellon määrää- kälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi.
3409: mätiä jättämisen perusteena nykyisin on, että Mikäli henkilöllä ei olisi liikennevalvonnan
3410: ajokortti on kuljettajalle välttämätön työssä. yhteydessä esittää ajokorttia poliisille, ajokort-
3411: Koska ajo-oikeus voi olla yhtä välttämätön tia ei momentissa mainituin edellytyksin tarvit-
3412: henkilölle ammatin vuoksi, vaikkei hän sitä sisi välttämättä aina määrätä esitettäväksi
3413: itse työn suorittamisessa tarvitsekaan, esimer- myöhemmin. Tästä seuraisi, että myös muun
3414: kiksi työmatkojen kulkemiseksi, ajo-oikeuden kuin ajokorttia koskevien säädösten perusteella
3415:
3416: 2 3816701
3417: 10 1990 vp. - HE n:o 8
3418:
3419: mukana pidettävän asiakirjan osalta luovuttai- määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä
3420: siin ehdottomasta veivoittamisesta asiakirjan (573/89) edellyttää, että sellaisten määräysten
3421: esittämiseen myöhemmin. antamiseen, joilla on vaikutuksia yksittäisen
3422: 95 §. Kuljettajan ajokunnon valvonta. Lää- kansalaisen oikeusasemaan, on oltava lain ta-
3423: kärintodistuksen henkilökohtaisesta esittämis- soinen valtuutussäännös. Tieliikennelakiin tai
3424: velvollisuudesta luopumisen vuoksi pykälän 2 sen nojalla annettuihin säännöksiin ei sisälly
3425: momenttia olisi tarkistettava. Lisäksi moment- tällaista valtuutusta. Tämän vuoksi sisäasiain-
3426: tiin on lisätty oikeus asettaa määräaika vaadi- ministeriö on joutunut antamaan lukuisien
3427: tun todistuksen esittämiselle. kansalaisten oikeuksiin liittyvien tieliikennettä
3428: koskevien säännösten soveltamisesta ja tulkin-
3429: nasta määräyksiä ilman vaadittua valtuutusta.
3430: 8 Luku Myös ehdotetun ajokorttiuudistuksen yhtey-
3431: Liikennerikokset dessä on välttämätöntä antaa poliisille mää-
3432: räyksiä ja ohjeita sekä vahvistaa toimenpitei-
3433: 102 §. Ajo-oikeudetta ajo. Ajo-oikeuskäsit- den hoitamisessa tarvittavien lomakkeiden si-
3434: teen käyttöönoton vuoksi liikennerikoksen ni- sältö.
3435: mike olisi muutettava. Teon tunnusmerkistön
3436: täyttäisi se, että moottorikäyttöisen ajoneuvon
3437: kuljettajalla ei olisi vaadittavaa ajo-oikeutta. 2. Tarkemmat säännökset ja
3438: Ajo-oikeus voisi puuttua siitä syystä, että ajo- määräykset
3439: korttilupaa ei ole myönnetty, ajo-oikeus ei ole
3440: alkanut tai jatkunut, koska viranomainen ei Tarkemmat säännökset ja määräykset on
3441: ole luovuttanut tai palauttanut ajokorttia 5 tarkoitus antaa asetuksella ja liikenneministe-
3442: luvun säännösten mukaisesti, tai henkilö on riön soveltamispäätöksellä. Säädökset on tar-
3443: määrätty ajokieltoon poliisin tai tuomiois- koitus saattaa voimaan samanaikaisesti lakieh-
3444: tuimen päätöksellä tai poliisimiehen väliaikais- dotuksen kanssa.
3445: ta ajokieltoa koskevalla määräyksella.
3446:
3447: 3. Voimaantulo
3448: 9 Luku
3449: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
3450: voimaantulosäännökset nä huhtikuuta 1990.
3451:
3452: 108 a §. Poliisin toimintaa koskevat tarkem- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3453: mat ohjeet ja määräykset. Laki viranomaisten kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
3454: 1990 vp. - HE n:o 8 11
3455:
3456:
3457:
3458:
3459: Laki
3460: tieliikennelain muuttamisesta
3461:
3462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3463: kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 70 a § sellaisena kuin se
3464: on 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (57/88),
3465: muutetaan 5 luvun otsikko sekä 63-65 §, 68-82 §, 94 §:n 2 momentti, 95 §:n 2 momentti ja
3466: 102 §,
3467: sellaisina kuin niistä ovat 70 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988
3468: annetulla lailla, 75 §:n otsikko ja 2 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa
3469: (357 /87), 76 §:n 1 momentin 2 kohta 23 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (734/85) sekä
3470: 82 § 20 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (185/87), ja
3471: lisätään lakiin uusi 82 a-82 d § sekä uusi 108 a § seuraavasti:
3472:
3473: 5 Luku Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan.
3474: Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus Ajo-oikeutta ei ole sillä, joka on määrätty
3475: ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon. Ajo-
3476: 63 § oikeus alkaa uudelleen kun ajokiellon tai väli-
3477: Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset aikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-
3478: kortti palautetaan haltijalleen tai hänelle luo-
3479: vutetaan uusi ajokortti.
3480: Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairau-
3481: den, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi Poliisin päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan
3482: taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat liittää asetuksella tarkemmin säädettäviä ehto-
3483: siihen tarvittavat edellytykset. ja ja rajoituksia.
3484: Mopoa saa kuljettaa vain 15 vuotta täyttänyt
3485: 64 § henkilö.
3486: Ajo-oikeus
3487: 65 §
3488: Muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin Ajoneuvon luovuttaminen toisen
3489: mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettua kuljeteltavaksi
3490: moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa
3491: vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta-
3492: ajo-oikeus. Asetuksella voidaan säätää erityis- vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta tai
3493: tapauksia koskevia poikkeuksia. jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmei-
3494: 12 1990 vp. - HE n:o 8
3495:
3496: sesti puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta- 70 §
3497: miseen. Ajokorttilupa
3498: Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon
3499: luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta- Poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen
3500: va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti. (ajokorttilupa) hakijalle, joka täyttää asetuk-
3501: sella säädetyt terveysvaatimukset ja jota ei
3502: 68 § alkoholin tai muun huumaavan aineen jatku-
3503: van väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljet-
3504: Opetus- ja harjoituslupa tajana liikenteelle vaaralliseksi.
3505: Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin Ajokorttilupaa ei kuitenkaan myönnetä sille,
3506: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan henki- joka on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiel-
3507: lön, jolla on opetusajoneuvon luokkaa vastaa- lossa, eikä ilman erityistä syytä sille, joka
3508: va ajo-oikeus, antamaan määrätylle henkilölle viimeksi kuluneen vuoden aikana on syyllisty-
3509: opetusta ajo-oikeuden saamiseksi: nyt ajo-oikeudetta ajoon.
3510: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen Ajokorttilupa on peruutettava, jos sen saaja
3511: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo- ei enää täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä
3512: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden edellytyksiä.
3513: vuoksi erityisiä vaikeuksia;
3514: 71 §
3515: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman
3516: perheen jäseniä; Ajokortin luovuttaminen
3517: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman
3518: Ajokortti luovutetaan sille, joka on saanut
3519: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
3520: ajokorttiluvan ja täyttää asetuksella säädetyn
3521: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai
3522: ikävaatimuksen ja on suorittanut hyväksyttä-
3523: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan västi kuljettajantutkinnon tai, milloin kysy-
3524: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan myksessä on kahdeksi vuodeksi saadun auton
3525: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä. ajo-oikeuden jatkaminen, joka on saanut sää-
3526: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki- detyn jatko-opetuksen. Ajokorttia ei luovute-
3527: lön harjoittelemaan ajoa moottoripyörällä il- ta, jos ajokorttilupa on peruutettu tai ajokort-
3528: man ajo-opettajaa moottoripyörän ajo-oikeu- tiluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt este
3529: den saamista varten. sen myöntämiselle tai peruste ajokieltoon mää-
3530: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää- räämiselle.
3531: räajaksi, ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoi- Ajokortin luovuttaa poliisi tai katsastustoi-
3532: tuksin. mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
3533: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope- min säädetään.
3534: tus- tai harjoitusluvan, milloin siihen on syytä. Ajokortin luovuttamisesta kuljettajantutkin-
3535: Lupa voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos edel- toa vaatimatta ajo-oikeuden voimassaoloa jat-
3536: lytykset väliaikaiseen ajokieltoon määräämi- kettaessa tai ulkomaista ajokorttia vastaavaan
3537: seen ovat olemassa. Luvan väliaikaisessa pe- suomalaiseen ajokorttiin vaihdettaessa samoin
3538: ruuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mi- kuin kuljettajantutkinnosta ja kuljettajaope-
3539: tä 76 ja 77 §:ssä säädetään väliaikaisesta ajo- tuksen tavoitteista säädetään asetuksella. Lii-
3540: kiellosta. kenneministeriö antaa tarkemmat määräykset
3541: kuljettajaopetuksen antamisesta.
3542: 69 §
3543: Ajoharjoitteluradat 72§
3544: Ajo-oikeuden voimassaolo
3545: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar-
3546: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja Ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeu-
3547: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu- den haltija täyttää 70 vuotta.
3548: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta ha- Auton ajo-oikeus saadaan kuitenkin ensin
3549: etaan liikenneministeriöltä. vain kahdeksi vuodeksi, milloin sen saajalla ei
3550: Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri- aikaisemmin ole ollut auton ajo-oikeutta vä-
3551: keskus. hintään kuutta kuukautta.
3552: 1990 vp. - HE n:o 8 13
3553:
3554: Milloin ajokorttilupa myönnetään 65 vuotta Ajo-oikeuden haltija on, jollei 78 §:n 2 mo-
3555: täyttäneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo- mentista muuta johdu, määrättävä ajokiel-
3556: oikeus on 1 momentista poiketen voimassa viisi toon:
3557: vuotta. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis- 1) jos hän ei enää täytä 70 §:n 1 momentissa
3558: telmän ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo- säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edelly-
3559: oikeuden haltijan täyttäessä 70 vuotta. tyksiä;
3560: Edellä 1 tai 3 momentissa tarkoitetun ajo- 2) jos hän ei poliisin asettamassa määräajas-
3561: oikeuden jälkeen saatava ajo-oikeus on linja- sa ole toimittanut vaadittua lääkärintodistusta
3562: auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo- tai suorittanut hyväksytysti uutta kuljettajan-
3563: oikeutta koskevin poikkeuksin voimassa polii- tutkintoa, ajokoetta tai ajonäytettä;
3564: sin määräämän ajan, enintään viisi vuotta 3) jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa
3565: kerrallaan. kuljettaessaan syyllistynyt muuhun kuin 1 mo-
3566: mentissa tarkoitettuun tämän lain nojalla ran-
3567: 73 § gaistavaan tekoon, joka osoittaa vakavaa piit-
3568: taamattomuutta liikenneturvallisuutta koh-
3569: Terveydentilan valvonta taan, taikka ajo-oikeudetta ajoon tai uusia
3570: Ajo-oikeuden haltijan on toimitettava polii- kuljettajia koskevien erityissäännösten tai
3571: sille lääkärintodistus kahden kuukauden ku- -määräysten rikkomiseen;
3572: luessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60 4) jos hän on vähintään kolmasti vuoden
3573: tai 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan kuluessa syyllistynyt tämän lain nojalla ran-
3574: ole silloin, kun mainitun määräajan alkaessa gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita
3575: on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta ajo- rikesakolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus-
3576: oikeuden saamisesta tai ammattiajoluvan rikkomuksia, taikka nopeusvalvontaa vaikeut-
3577: myöntämisestä. tavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa
3578: (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko-
3579: Jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja enää
3580: mukseen; tai
3581: täytä ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä
3582: 5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liiken-
3583: olevia terveysvaatimuksia tai ettei hän tervey-
3584: nejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneu-
3585: dentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan
3586: volla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen
3587: turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-
3588: tekoon.
3589: oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä hänet
3590: määräajassa toimittamaan uuden lääkärin- tai
3591: 76 §
3592: erikoislääkärintodistuksen tai suorittamaan uu-
3593: den ajokokeen tai ajonäytteen. Perusteet väliaikaiseen ajokieltoon
3594: määräämisel/e
3595: 74 § Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden halti-
3596: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen jan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin
3597: haltuunsa:
3598: Poliisi voi määrätä kuljettajan uuteen kuljet- 1) jos on todennäköistä syytä epäillä hänen
3599: tajantutkintoon, jos hän moottorikäyttöistä syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään
3600: ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllis- rattijuopumukseen;
3601: tynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen 2) jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen
3602: säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tä- törkeään liikenteen vaarantamiseen tai huu-
3603: män vuoksi tai muutoin on todennäköistä syy- maantuneena ajamiseen; tai
3604: tä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. 3) jos on todennäköistä, että edellytykset
3605: ajokiellon määräämiseen 75 §:n 2 momentin 3,
3606: 75 § 4 tai 5 kohdan nojalla ovat olemassa.
3607: Perusteet ajokieltoon määräämiselle
3608: 77 §
3609: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on Väliaikaisen ajokiellon kesto
3610: määrättävä ajokieltoon, jos hänen todetaan
3611: syyllistyneen törkeään liikenteen vaarantami- Edellä 76 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ta-
3612: seen, rattijuopumukseen, törkeään rattijuopu- pauksessa väliaikainen ajokielto jatkuu, kun-
3613: mukseen tai huumaantuneena ajamiseeen. nes tuomioistuin päättää ajokiellosta. Edellä
3614: 14 1990 vp. - HE n:o 8
3615:
3616: 76 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 79 §
3617: poliisin on viipymättä päätettävä, pidetäänkö Ehdollinen ajokielto
3618: väliaikainen ajokielto voimassa. Jos on toden-
3619: näköistä, että väliaikaiseen ajokieltoon mää- Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta
3620: rätty on syyllistynyt 76 §:n 2 kohdassa tarkoi- vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-
3621: tettuun tekoon, väliaikainen ajokielto on pidet- oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin
3622: tävä voimassa, kunnes tuomioistuin päättää takia välttämätön tai jos siihen on muu erityi-
3623: ajokiellosta. sen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut
3624: Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon tai
3625: tuomioistuin määrää ajokiellon ehdollisena, väliaikaisen ajokiellon aikana taikka 2 momen-
3626: poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päät- tissa tarkoitettuna koetusaikana tehdystä teos-
3627: tymään jo ennen kuin tuomioistuin päättää ta ei voida määrätä ajokieltoa ehdollisena.
3628: ajo kiellosta. Ajokielto on ehdollinen tuomioistuimen
3629: Edellä 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa ta- asettaman määräajan (koetusaika), jonka pi-
3630: pauksessa väliaikaiseen ajokieltoon määräu- tuus on vähintään vuosi ja enintään kolme
3631: neen poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava vuotta. Ehdollisena määrätty ajokielto on
3632: toimenpiteestä ajokiellosta päättävälle poliisil- määrättävä pantavaksi täytäntöön, jos ajokiel-
3633: le, jonka on viipymättä päätettävä ajokiellosta. toon määrätyn todetaan syyllistyneen koetusai-
3634: Jos 76 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta kana 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun te-
3635: teosta ei nosteta syytettä tai syyte hylätään tai koon.
3636: jos teosta määrätään ajokielto ehdollisena, po- Tuomioistuimen päätöksessä on mainittava
3637: liisin on viipymättä palautettava ajokortti. Po- ne seikat, joiden nojalla ehdollisena määrätty
3638: liisin on viipymättä palautettava ajokortti ja ajokielto määrätään pantavaksi täytäntöön.
3639: ilmoitettava ajo-oikeuden jatkumisesta ajo- Jollei ehdollisena määrättyä ajokieltoa ole yh-
3640: oikeuden haltijalle myös, jos ajokieltoa ei den vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä
3641: 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määrätty pantavaksi täytäntöön, se on rauen-
3642: määrätä. nut.
3643:
3644: 78 § 80 §
3645: Ajokieltoon määrääminen Varoitus
3646: Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa Poliisi voi ajokieltoon määräämisen sijasta
3647: tapauksissa ajokiellon määrää tuomioistuin. antaa ajo-oikeuden haltijalle varoituksen, jos
3648: Ajokielto määrätään olemaan voimassa enin- 75 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen
3649: tään viisi vuotta. Tuomioistuimen päätös pan- liikennerikkomusten, huomioon ottaen ajo-
3650: naan täytäntöön valituksesta huolimatta. oikeuden haltijan vuosittainen ajomäärä ja
3651: Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa muut olosuhteet, ei ole katsottava osoittavan
3652: tapauksissa ajokiellon määrää poliisi. Edellä piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista
3653: 75 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoite- säännöksistä ja hänelle niiden rikkomisista
3654: tuissa tapauksissa ajokielto määrätään ole- tuomituista tai määrätyistä seuraamuksista tai
3655: maan voimassa toistaiseksi ja 3-5 kohdassa jos ajo-oikeuden haltija on syyllistynyt uusia
3656: tarkoitetuissa tapauksissa enintään kuusi kuu- kuljettajia koskevien erityissäännösten tai
3657: kautta. Edellä 75 §:n 2 momentin 3-5 koh- -määräysten rikkomiseen.
3658: dassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto voi- Uutta varoitusta ei ilman erityistä syytä saa
3659: daan kuitenkin jättää määräämättä, jos ajo- antaa sille, joka vuoden kuluessa varoituksen
3660: oikeuden haltija 74 §:n mukaisesti määrätään saatuaan syyllistyy 75 §:n 2 momentin 3 tai 4
3661: uuteen kuljettajantutkintoon. kohdassa tarkoitettuun tekoon.
3662: Ajokiellon kestosta määrättäessä on otettava
3663: huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä 81 §
3664: on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja Ajo-oikeuden raukeaminen
3665: muihin olosuhteisiin. Ajokiellon kestosta mää-
3666: rättäessä otetaan vähennyksenä huomioon ai- Kun ajokielto on määrätty olemaan voimas-
3667: ka, jonka hän on ajokieltoon johtaneen teon sa toistaiseksi, ajo-oikeus raukeaa viiden vuo-
3668: vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta. den kuluttua päätöksen antamisesta, jollei ajo-
3669: 1990 vp. - HE n:o 8 15
3670:
3671: kieltoon määrätylle sitä ennen ole hakemukses- 7 Luku
3672: ta palautettu ajokorttia. Poliisi voi määrätä Liikennevalvonta
3673: ajo-oikeuden raukeamaan myös, jos sen haltija
3674: sitä itse pyytää. 94 §
3675: Ajokorttiluvan raukeamisesta säädetään tar- Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus
3676: kemmin asetuksella.
3677: Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan
3678: 82 § vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli-
3679: Ajo-oikeusasiassa toimivaltainen poliisi syytensä on todettu eikä ole syytä otaksua,
3680: ettei hänellä ole ajo-oikeutta, poliisimies voi
3681: Ajokorttiluvasta, 72 § :n 4 momentissa tar- sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja voi-
3682: koitetun ajo-oikeuden voimassaoloajasta ja daan kuitenkin velvoittaa esittämään ajokortti
3683: ajokiellosta 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan me-
3684: tapauksissa päättää henkilön asuinpaikan po- netellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 mo-
3685: liisi. Jollei henkilöllä ole asuinpaikkaa Suomes- mentissa tarkoitettu asiakirja.
3686: sa, ajokiellosta päättää sen paikkakunnan po-
3687: liisi, jossa hän on viimeksi asunut Suomessa. 95 §
3688: Väliaikaisesta ajokiellosta päättää tekopaikan
3689: poliisi. Kuljettajan ajokunnon valvonta
3690: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asias-
3691: sa tekee poliisipiirin päällikkö tai poliisipiirin Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin
3692: ohjesäännössä määrätty muu virkamies. ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan
3693: toimittamaan määräajassa lääkärintodistuksen
3694: 82 a § asuinpaikkansa poliisille.
3695: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus
3696: Sen, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka
3697: ajo-oikeus on rauennut, on luovutettava heti
3698: ajokorttinsa poliisille.
3699: 8 Luku
3700: 82 b §
3701: Liikennerikokset
3702: Henkilöauton ammattiajolupa
3703: 102 §
3704: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa
3705: henkilöliikenteessä vain se, jolla on auton ajo- Ajo-oikeudetta ajo
3706: oikeuden lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajo- Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo-
3707: luvasta säädetään tarkemmin asetuksella. neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen ajo-oikeutta,
3708: hänet on tuomittava ajo-oikeudelta ajosta sak-
3709: 82 c § koon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuu-
3710: Puolustusvoimien ajokortti kaudeksi.
3711: Asetuksella säädetään oikeudesta kuljettaa
3712: puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneu-
3713: voja ja tämän oikeuden ehdoista sekä kuljetta-
3714: jaopetuksen antamisesta ja kuljettajantutkin-
3715: noista puolustusvoimissa. 9 Luku
3716: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja
3717: 82 d § voimaantulosäännökset
3718: Poikkeusluvat
3719: 108 a §
3720: Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat
3721: myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo- ohjeet ja määräykset
3722: oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksis-
3723: ta. Sisäasiainministeriö voi antaa poliisille tar-
3724: 16 1990 vp. HE n:o 8
3725:
3726: kempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
3727: sen nojalla annettujen säännösten mukaan po- kuuta 19
3728: liisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamises-
3729: ta. Sisäasiainministeriö vahvistaa näissä toi-
3730: menpiteissä käytettävien lomakkeiden kaavan.
3731:
3732:
3733: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
3734:
3735:
3736: Tasavallan Presidentti
3737: MAUNO KOIVISTO
3738:
3739:
3740:
3741:
3742: Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3743: 1990 vp. - HE n:o 8 17
3744:
3745: Liite
3746:
3747: Laki
3748: tieliikennelain muuttamisesta
3749:
3750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3751: kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 70 a § sellaisena kuin se
3752: on 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (57 /88),
3753: muutetaan 5 luvun otsikko sekä 63-65 §, 68-82 §, 94 §:n 2 momentti, 95 §:n 2 momentti ja
3754: 102 §,
3755: sellaisina kuin niistä ovat 70 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988
3756: annetulla lailla, 75 §:n otsikko ja 2 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa
3757: (357 /87), 76 § :n 1 momentin 2 kohta 23 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (734/85) sekä
3758: 82 § 20 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (185/87), ja
3759: lisätään lakiin uusi 82 a-82 d § sekä uusi 108 a § seuraavasti:
3760:
3761: Voimassa oleva laki Ehdotus
3762:
3763: 5 Luku
3764: Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti Ajoneuvon kuljettaja ja ajo-oikeus
3765: 63 § 63 §
3766: Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset Kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset
3767: Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairau-
3768: sairauden tai väsymyksen vuoksi tahi muusta den, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi
3769: vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarpeelliset taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat
3770: edellytykset taikka jonka terveydentila ei enää siihen tarvittavat edellytykset.
3771: täytä ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan
3772: ajokortin myöntämisen edellytyksiä.
3773:
3774: 64 § 64 §
3775: Ajokorttipakko Ajo-oikeus
3776: Moottorikäyttöisiä ajoneuvoa saa kuljettaa Muuta moottorikäyttöisiä ajoneuvoa kuin
3777: vain henkilö, jolla on ajoneuvon luokkaa vas- mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettua
3778: taava voimassa oleva ajokortti. Asetuksella moottorikäyttöisiä ajoneuvoa saa kuljettaa
3779: voidaan säätää erityistapauksia koskevia poik- vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava
3780: keuksia. ajo-oikeus. Asetuksella voidaan säätää erityis-
3781: tapauksia koskevia poikkeuksia.
3782: Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan.
3783: Ajo-oikeutta ei ole sillä, joka on määrätty
3784: ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon. Ajo-
3785: oikeus alkaa uudelleen kun ajokiellon tai väli-
3786: aikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-
3787: kortti palautetaan haltijalleen tai hänelle luo-
3788: vutetaan uusi ajokortti.
3789: Poliisin päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan
3790: liittää asetuksella tarkemmin säädettäviä ehto-
3791: ja ja rajoituksia.
3792: Mopon tai siihen rinnastettavan moottori- Mopoa saa kuljettaa vain 15 vuotta täyttänyt
3793: käyttöisen invalidiajoneuvon kuljettajalta ei henkilö.
3794: vaadita ajokorttia, mutta kuljettajan on oltava
3795: 15 vuotta täyttänyt.
3796: 3 3816701
3797: 18 1990 vp. - HE n:o 8
3798:
3799: Voimassa oleva laki Ehdotus
3800: Kävellen ohjattavaksi tarkoitettua moottori-
3801: käyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa ajokortitta.
3802:
3803: 65 § 65 §
3804: Ajoneuvon /uovuttaminen toisen Ajoneuvon /uovuttaminen toisen
3805: kuljeteltavaksi kuljeteltavaksi
3806: Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henki- Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta-
3807: lön kuljetettavaksi, jolla ei ole vaadittavaa vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta tai
3808: ajokorttia tai jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta jolta 63 tai 64 §:ssä tarkoitetusta syystä ilmei-
3809: syystä ilmeisesti puuttuvat edellytykset ajoneu- sesti puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta-
3810: von kuljettamiseen. miseen.
3811: Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon Ajoneuvon luovuttajan on ennen ajoneuvon
3812: luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta- luovuttamista toisen käyttöön varmistaudutta-
3813: va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti. va, että kuljettajalla on vaadittava ajokortti.
3814:
3815:
3816: 68 §
3817: Opetus- ja harjoituslupa
3818: (Ks. voimassa oleva 68 §) Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin
3819: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan henki-
3820: lön, jolla on opetusajoneuvon luokkaa vastaa-
3821: va ajo-oikeus, antamaan määrätylle henkilölle
3822: opetusta ajo-oikeuden saamiseksi:
3823: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen
3824: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo-
3825: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden
3826: vuoksi erityisiä vaikeuksia;
3827: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman
3828: perheen jäseniä;
3829: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman
3830: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
3831: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai
3832: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan
3833: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan
3834: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä.
3835: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki-
3836: lön harjoittelemaan ajoa moottoripyörällä il-
3837: man ajo-opettajaa moottoripyörän ajo-oikeu-
3838: den saamista varten.
3839: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää-
3840: räajaksi, ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoi-
3841: tuksin.
3842: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope-
3843: tus- tai harjoitusluvan, milloin siihen on syytä.
3844: Lupa voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos edel-
3845: lytykset väliaikaiseen ajokieltoon määräämi-
3846: seen ovat olemassa. Luvan väliaikaisessa pe-
3847: ruuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mi-
3848: tä 76 ja 77 §:ssä säädetään väliaikaisesta ajo-
3849: kiellosta.
3850: 1990 vp. - HE n:o 8 19
3851:
3852: Voimassa oleva laki Ehdotus
3853: 69 §
3854: Ajoharjoitteluradat
3855: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar-
3856: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja
3857: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu-
3858: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta ha-
3859: etaan liikenneministeriöltä.
3860: (Ks. voimassa oleva 70 a §) Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri-
3861: keskus.
3862: 70 §
3863: Ajokorttilupa
3864: (Ks. voimassa oleva 69 §) Poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen
3865: (ajo k o r t t il u p a) hakijalle, joka täyttää
3866: asetuksella säädetyt terveysvaatimukset ja jota
3867: ei alkoholin tai muun huumaavan aineen jat-
3868: kuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kul-
3869: jettajana liikenteelle vaaralliseksi.
3870: Ajokorttilupaa ei kuitenkaan myönnetä sille,
3871: joka on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiel-
3872: lossa, eikä ilman erityistä syytä sille, joka
3873: viimeksi kuluneen vuoden aikana on syyllisty-
3874: nyt ajo-oikeudetta ajoon.
3875: Ajokorttilupa on peruutettava, jos sen saaja
3876: ei enää täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä
3877: edellytyksiä.
3878: 71 §
3879: Ajokortin /uovuttaminen
3880: (Ks. voimassa oleva 70 § 1 mom.) Ajokortti luovutetaan sille, joka on saanut
3881: ajokorttiluvan ja täyttää asetuksella säädetyn
3882: ikävaatimuksen ja on suorittanut hyväksyttä-
3883: västi kuljettajantutkinnon tai, milloin kysy-
3884: myksessä on kahdeksi vuodeksi saadun auton
3885: ajo-oikeuden jatkaminen, joka on saanut sää-
3886: detyn jatko-opetuksen. Ajokorttia ei luovute-
3887: ta, jos ajokorttilupa on peruutettu tai ajokort-
3888: tiluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt este
3889: sen myöntämiselle tai peruste ajokieltoon mää-
3890: räämiselle.
3891: Ajokortin luovuttaa poliisi tai katsastustoi-
3892: mipaikka sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
3893: min säädetään.
3894: Ajokortin /uovuttamisesta kuljettajantutkin-
3895: toa vaatimatto ajo-oikeuden voimassaoloa jat-
3896: kettaessa tai ulkomaista ajokorttia vastaavaan
3897: suomalaiseen ajokorttiin vaihdettaessa samoin
3898: kuin kuljettajantutkinnosta ja kuljettajaope-
3899: tuksen tavoitteista säädetään asetuksella. Lii-
3900: kenneministeriö antaa tarkemmat määräykset
3901: kuljettajaopetuksen antamisesta.
3902: 20 1990 vp. - HE n:o 8
3903:
3904: Voimassa oleva laki Ehdotus
3905: 72§
3906: Ajo-oikeuden voimassaolo
3907: (Ks. voimassa oleva 70 §) Ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeu-
3908: den haltija täyttää 70 vuotta.
3909: Auton ajo-oikeus saadaan kuitenkin ensin
3910: vain kahdeksi vuodeksi, milloin sen saaja/la ei
3911: aikaisemmin ole ollut auton ajo-oikeutta vä-
3912: hintään kuutta kuukautta.
3913: Milloin ajokorttilupa myönnetään 65 vuotta
3914: täyttäneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo-
3915: oikeus on 1 momentista poiketen voimassa viisi
3916: vuotta. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis-
3917: telmän ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo-
3918: oikeuden haltijan täyttäessä 70 vuotta.
3919: Edellä 1 tai 3 momentissa tarkoitetun ajo-
3920: oikeuden jälkeen saatava ajo-oikeus on linja-
3921: auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo-
3922: oikeutta koskevin poikkeuksin voimassa polii-
3923: sin määräämän ajan, enintään viisi vuotta
3924: kerrallaan.
3925:
3926: 73 §
3927: Terveydentilan valvonta
3928: (Ks. voimassa oleva 72 §) Ajo-oikeuden haltijan on toimitettava polii-
3929: sille lääkärintodistus kahden kuukauden ku-
3930: luessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55, 60
3931: tai 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan
3932: ole silloin, kun mainitun määräajan alkaessa
3933: on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta ajo-
3934: oikeuden saamisesta tai ammattiajoluvan
3935: myöntämisestä.
3936: Jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja enää
3937: täytä ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä
3938: olevia terveysvaatimuksia tai ettei hän tervey-
3939: dentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan
3940: turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-
3941: oikeus hänellä on, poliisi voi määrätä hänet
3942: määräajassa toimittamaan uuden lääkärin- tai
3943: erikoislääkärintodistuksen tai suorittamaan uu-
3944: den ajokokeen tai ajonäytteen.
3945:
3946: 68 §
3947: Opetus- ja harjoituslupa
3948: Poliisi voi asetuksella tarkemmin säädettävin (Ks. ehd. 68 §)
3949: edellytyksin oikeuttaa piirissään asuvan ajo-
3950: kortin haltijan antamaan määrätylle henkilölle
3951: opetusta ajokortin saamiseksi:
3952: 1) jos autokouluopetukseen osallistuminen
3953: tuottaa opetettavalle hänen taloudellisten olo-
3954: 1990 vp. - HE n:o 8 21
3955:
3956: Voimassa oleva laki Ehdotus
3957:
3958: suhteidensa ja autokoulumatkojen pituuden
3959: vuoksi erityisiä vaikeuksia;
3960: 2) jos opettaja ja opetettava ovat saman
3961: perheen jäseniä;
3962: 3) jos ajo-opetus on opetettavan vamman
3963: johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
3964: automaattivaihteistolla varustetulla autolla; tai
3965: 4) jos opetusta annetaan autonkuljettajan
3966: ammattiopetuksen tai siihen rinnastettavan
3967: työnantajan antaman koulutuksen yhteydessä.
3968: Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan henki-
3969: lön suorittamaan moottoripyörän ajokorttia
3970: varten harjoitusajoa ilman ajo-opettajaa.
3971: Opetus- tai harjoituslupa myönnetään mää-
3972: räajaksi ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoituk-
3973: sin.
3974: Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ope-
3975: tus- ja harjoitusluvan, milloin siihen on syytä.
3976: 74 §
3977: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen
3978: (Ks. voimassa oleva 73 §) Poliisi voi määrätä kuljettajan uuteen kuljet-
3979: tajantutkintoon, jos hän moottorikäyitäistä
3980: ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllis-
3981: tynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen
3982: säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tä-
3983: män vuoksi tai muutoin on todennäköistä syy-
3984: tä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan.
3985: 69 §
3986: Ajokortin myöntämisen edellytykset
3987: Ajokortin myöntämisen edellytyksenä on: (Ks. ehd. 70 §)
3988: 1) että hakija ikänsä ja terveytensä puolesta
3989: täyttää asetuksella säädettävät vaatimukset;
3990: 2) että hakija on suorittanut hyväksytyn
3991: kuljettajantutkinnon;
3992: 3) ettei hakijaa alkoholin tai muun huumaa-
3993: van aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole
3994: katsottava kuljettajana liikenteelle vaarallisek-
3995: si;
3996: 4) jos hakija on syyllistynyt ajokortitta
3997: ajoon, että ajosta on kulunut vähintään vuosi,
3998: jollei ajokortin myöntämiseen ole erityisiä syi-
3999: tä; ja
4000: 5) ettei hakija ole ajokiellossa.
4001: Jos ajokortti on peruutettu kokonaan, uu-
4002: den ajokortin saa myöntää hakijan osoitettua
4003: olosuhteiden muuttuneen siten, että hän täyt-
4004: tää ajokortin saamisen edellytykset.
4005: Ulkomaisen ajokortin vaihtamisesta vastaa-
4006: vaan suomalaiseen ajokorttiin kuljettajantut-
4007: kintoa vaatimatta säädetään asetuksella.
4008: 22 1990 vp. - HE n:o 8
4009:
4010: Voimassa oleva laki Ehdotus
4011: 75 §
4012: Perusteet ajokieltoon
4013: määräämisel/e
4014: (Ks. voimassa oleva 74-76 §) Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on
4015: määrättävä ajokieltoon, jos hänen todetaan
4016: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami-
4017: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu-
4018: mukseen tai huumaantuneena ajamiseeen.
4019: Ajo-oikeuden haltija on, jollei 78 §:n 2 mo-
4020: mentista muuta johdu, määrättävä ajokiel-
4021: toon:
4022: 1) jos hän ei enää täytä 70 §:n 1 momentissa
4023: säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edelly-
4024: tyksiä;
4025: 2) jos hän ei poliisin asettamassa määräajas-
4026: sa ole toimittanut vaadittua lääkärintodistusta
4027: tai suorittanut hyväksylysti uutta kuljettajan-
4028: tutkintoa, ajokoetta tai ajonäytettä;
4029: 3) jos hän on moottorikäyttöisiä ajoneuvoa
4030: kuljettaessaan syyllistynyt muuhun kuin 1 mo-
4031: mentissa tarkoitettuun tämän lain nojalla ran-
4032: gaistavaan tekoon, joka osoittaa vakavaa piit-
4033: taamattomuutta liikenneturvallisuutta koh-
4034: taan, taikka ajo-oikeudelta ajoon tai uusia
4035: kuljettajia koskevien erityissäännösten tai
4036: -määräysten rikkomiseen;
4037: 4) jos hän on vähintään kolmasti vuoden
4038: kuluessa syyllistynyt tämän lain nojalla ran-
4039: gaistavaan tekoon, lukuun ottamatta muita
4040: rikesokolla rangaistavia tekoja kuin ylinopeus-
4041: rikkomuksia, taikka nopeusvalvontaa vaikeut-
4042: tavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa
4043: (733/85) tarkoitettuun tutkanpaljastinrikko-
4044: mukseen; tai
4045: 5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liiken-
4046: nejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneu-
4047: volla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen
4048: tekoon.
4049:
4050: 70 §
4051: Ajokortin myöntäminen ja uudistaminen.
4052: Ajokortin ehdot
4053: Auton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (Ks. ehd. 71 ja 72 §)
4054: myönnetään hakijalle, joka täyttää 69 §:ssä
4055: säädetyt vaatimukset, kahdeksi vuodeksi. Ha-
4056: kijalle, jolla on ollut tällainen ajokortti vähin-
4057: tään kuusi kuukautta ja joka on saanut sääde-
4058: tyn lisäopetuksen, myönnetään ajokortti mää-
4059: räajaksi, joka päättyy ajokortin haltijan täyt-
4060: täessä 70 vuotta, 65 vuotta täyttäneelle henki-
4061: 1990 vp. - HE n:o 8 23
4062:
4063: Voimassa oleva laki Ehdotus
4064: lölle kuitenkin viideksi vuodeksi. Linja-auton
4065: ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettami-
4066: seen oikeuttavan ajokortin voimassaolo päät-
4067: tyy kuitenkin aina ajokortin haltijan täyttäessä
4068: 70 vuotta.
4069: Muu kuin auton kuljettamiseen oikeuttava
4070: ajokortti myönnetään määräajaksi, joka päät-
4071: tyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta, 65
4072: vuotta täyttäneelle henkilölle kuitenkin viideksi
4073: vuodeksi.
4074: Ajokortti voidaan myöntää asetuksella tar-
4075: kemmin säädettävin ehdoin ja rajoituksin.
4076: Ajokortin ehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa
4077: ajokortin voimassaoloaikana.
4078: Poliisi uudistaa hakemuksesta ajokortin vii-
4079: deksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija täyttää
4080: ajokortin saamisen edellytykset. Ajokorttia ei
4081: uudisteta linja-auton tai raskaan ajoneuvoyh-
4082: distelmän kuljettamiseen oikeuttavana.
4083: Asetuksella voidaan säätää poikkeuksia 1
4084: momentissa tarkoitetusta lisäopetusvaatimuk-
4085: sesta.
4086:
4087: 76 §
4088: Perusteet väliaikaiseen
4089: ajokieltoon määräämiselle
4090: (Ks. voimassa oleva 77 § 1 mom.) Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden halti-
4091: jan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin
4092: haltuunsa:
4093: 1) jos on todennäköistä syytä epäillä hänen
4094: syyllistyneen rattijuopumukseen tai tärkeään
4095: rattijuopumukseen;
4096: 2) jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen
4097: tärkeään liikenteen vaarantamiseen tai huu-
4098: maantuneena ajamiseen; tai
4099: 3) jos on todennäköistä, että edellytykset
4100: ajokiellon määräämiseen 75 §:n 2 momentin 3,
4101: 4 tai 5 kohdan nojalla ovat olemassa.
4102:
4103: 77§
4104: Väliaikaisen ajokiellon kesto
4105: (Ks. voimassa oleva 77 § 2-4 mom.) Edellä 76 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ta-
4106: pauksessa väliaikainen ajokielto jatkuu, kun-
4107: nes tuomioistuin päättää ajokiellosta. Edellä
4108: 76 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
4109: poliisin on viipymättä päätettävä, pidetäänkö
4110: väliaikainen ajokielto voimassa. Jos on toden-
4111: näköistä, että väliaikaiseen ajokieltoon mää-
4112: rätty on syyllistynyt 76 §:n 2 kohdassa tarkoi-
4113: tettuun tekoon, väliaikainen ajokielto on pidet-
4114: 24 1990 vp. - HE n:o 8
4115:
4116: Voimassa oleva laki Ehdotus
4117:
4118: tävä voimassa, kunnes tuomioistuin päättää
4119: ajokiellosta.
4120: Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että
4121: tuomioistuin määrää ajokiellon ehdollisena,
4122: poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päät-
4123: tymään jo ennen kuin tuomioistuin päättää
4124: ajokiellosta.
4125: Edellä 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa ta-
4126: pauksessa väliaikaiseen ajokieltoon määrän-
4127: neen poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava
4128: toimenpiteestä ajokiellosta päättävälle poliisil-
4129: le, jonka on viipymättä päätettävä ajokiellosta.
4130: Jos 76 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta
4131: teosta ei nosteta syytettä tai syyte hylätään tai
4132: jos teosta määrätään ajokielto ehdollisena, po-
4133: liisin on viipymättä palautettava ajokortti. Po-
4134: liisin on viipymättä palautettava ajokortti ja
4135: ilmoitettava ajo-oikeuden jatkumisesta ajo-
4136: oikeuden haltijalle myös, jos ajokieltoa ei
4137: 76 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
4138: määrätä.
4139: 70 a §
4140: Ajoharjoitteluradat
4141: Kuljettajaopetuksen antamista varten tar- (Ks. ehd. 69 §)
4142: peellisten ajoharjoitteluratojen perustamis- ja
4143: käyttökustannuksiin voidaan harkinnan mu-
4144: kaan myöntää valtionavustusta. Avustusta on
4145: haettava liikenneministeriöltä.
4146: Ajoharjoitteluradat hyväksyy autorekisteri-
4147: keskus.
4148:
4149: 71 §
4150: Henkilöauton ammattiajolupa
4151: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa (Ks. ehd. 82 b §)
4152: henkilöliikenteessä vain se, jolla on ajokortin
4153: lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajoluvasta
4154: säädetään tarkemmin asetuksella.
4155:
4156: 78 §
4157: Ajokieltoon määrääminen
4158: (Ks. voimassa oleva 74-76 §) Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa
4159: tapauksissa ajokiellon määrää tuomioistuin.
4160: Ajokielto määrätään olemaan voimassa enin-
4161: tään viisi vuotta. Tuomioistuimen päätös pan-
4162: naan täytäntöön valituksesta huolimatta.
4163: Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa
4164: tapauksissa ajokiellon määrää poliisi. Edellä
4165: 75 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoite-
4166: 1990 vp. - HE n:o 8 25
4167:
4168: Voimassa oleva laki Ehdotus
4169:
4170: tuissa tapauksissa ajokielto määrätään ole-
4171: maan voimassa toistaiseksi ja 3-5 kohdassa
4172: tarkoitetuissa tapauksissa enintään kuusi kuu-
4173: kautta. Edellä 75 §:n 2 momentin 3-5 koh-
4174: dassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto voi-
4175: daan kuitenkin jättää määräämättä, jos ajo-
4176: oikeuden haltija 74 §:n mukaisesti määrätään
4177: uuteen kuljettajantutkintoon.
4178: Ajokiellon kestosta määrättäessä on otettava
4179: huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä
4180: on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja
4181: muihin olosuhteisiin. Ajokiellon kestosta mää-
4182: rättäessä otetaan vähennyksenä huomioon ai-
4183: ka, jonka hän on ajokieltoon johtaneen teon
4184: vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta.
4185:
4186: 72§
4187: Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus
4188: Ajokortin haltijan on esitettävä poliisille lää- (Ks. ehd. 73 §)
4189: kärintodistus ja ajokortti kahden kuukauden
4190: kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50, 55,
4191: 60 ja 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kuiten-
4192: kaan ole silloin, kun mainitun määräajan alka-
4193: essa ei ole kulunut viittä vuotta ajokortin tai
4194: ammattiajoluvan antamisesta tai uudistamises-
4195: ta.
4196: Jos on syytä epäillä, ettei ajokortin haltija
4197: enää täytä ajokortin saamisen ehtona olevia
4198: terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet
4199: esittämään todistuksen uudesta lääkärintarkas-
4200: tuksesta.
4201: 79 §
4202: Ehdollinen ajokielto
4203: Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta
4204: vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-
4205: oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin
4206: takia välttämätön tai jos siihen on muu erityi-
4207: sen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut
4208: vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon tai
4209: väliaikaisen ajokiellon aikana taikka 2 momen-
4210: tissa tarkoitettuna koetusaikana tehdystä teos-
4211: ta ei voida määrätä ajokieltoa ehdollisena.
4212: Ajokielto on ehdollinen tuomioistuimen
4213: asettaman määräajan (koetus aika), jonka
4214: pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme
4215: vuotta. Ehdollisena määrätty ajokielto on
4216: määrättävä pantavaksi täytäntöön, jos ajokiel-
4217: toon määrätyn todetaan syyllistyneen koetusai-
4218: kana 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun te-
4219: koon.
4220: 4 3816701
4221: 26 1990 vp. - HE n:o 8
4222:
4223: Voimassa oleva laki Ehdotus
4224: Tuomioistuimen päätöksessä on mainittava
4225: ne seikat, joiden nojalla ehdollisena määrätty
4226: ajokielto määrätään pantavaksi täytäntöön.
4227: Jollei ehdollisena määrättyä ajokieltoa ole yh-
4228: den vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä
4229: määrätty pantavaksi täytäntöön, se on rauen-
4230: nut.
4231: 80 §
4232: Varoitus
4233: (Ks. voimassa oleva 76 § 2 mom.) Poliisi voi ajokieltoon määräämisen sijasta
4234: antaa ajo-oikeuden haltijalle varoituksen, jos
4235: 75 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen
4236: liikennerikkomusten, huomioon ottaen ajo-
4237: oikeuden haltijan vuosittainen ajomäärä ja
4238: muut olosuhteet, ei ole katsottava osoittavan
4239: piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista
4240: säännöksistä ja hänelle niiden rikkomisista
4241: tuomituista tai määrätyistä seuraamuksista tai
4242: jos ajo-oikeuden haltija on syyllistynyt uusia
4243: kuljettajia koskevien erityissäännösten tai
4244: -määräysten rikkomiseen.
4245: Uutta varoitusta ei ilman erityistä syytä saa
4246: antaa sille, joka vuoden kuluessa varoituksen
4247: saatuaan syyllistyy 75 §:n 2 momentin 3 tai 4
4248: kohdassa tarkoitettuun tekoon.
4249: 73 §
4250: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen
4251: Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittä- (Ks. ehd. 74 §)
4252: mään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljet-
4253: tajantutkinnosta:
4254: 1) jos hän on moottorikäyitäistä ajoneuvoa
4255: kuljettaessaan toistuvasti syyllistynyt tämän
4256: lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja
4257: määräysten rikkomiseen ja tämä osoittaa, ettei
4258: hän ole säilyttänyt ajotaitoaan; tai
4259: 2) jos muutoin on todennäköisiä perusteita
4260: epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan.
4261: 81 §
4262: Ajo-oikeuden raukeaminen
4263: Kun ajokielto on määrätty olemaan voimas-
4264: sa toistaiseksi, ajo-oikeus raukeaa viiden vuo-
4265: den kuluttua päätöksen antamisesta, jollei ajo-
4266: kieltoon määrätylle sitä ennen ole hakemukses-
4267: ta palautettu ajokorttia. Poliisi voi määrätä
4268: ajo-oikeuden raukeamaan myös, jos sen haltija
4269: sitä itse pyytää.
4270: Ajokorttiluvan raukeamisesta säädetään tar-
4271: kemmin asetuksella.
4272: 1990 vp. - HE n:o 8 27
4273:
4274: Voimassa oleva laki Ehdotus
4275: 74 §
4276: Ajokielto
4277: Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja (Ks. ehd. 75, 78 ja 79 §)
4278: tuomitaan rangaistukseen törkeästä liikenteen
4279: vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, törkeäs-
4280: tä rattijuopumuksesta tai huumaantuneena
4281: ajamisesta, tuomioistuimen on samalla määrät-
4282: tävä hänet enintään viideksi vuodeksi ajokiel-
4283: toon. Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava
4284: huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiellolla on
4285: kieltoon määrätyn henkilön toimeentuloon ja
4286: muihin olosuhteisiin.
4287: Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta
4288: vaadi, jättää ajokiellon määräämättä, jos ajo-
4289: kortti on kuljettajalle välttämätön työssä tai
4290: jos ajokiellon määräämätiä jättämiseen on
4291: muu erityisen painava syy. Tuomioistuimen
4292: päätöksessä on mainittava syy, jonka perus-
4293: teella ajokielto on jätetty määräämättä.
4294: Ajokieltoaikaa määrättäessä on otettava vä-
4295: hennyksenä huomioon aika, jonka ajokortti on
4296: ollut poisotettuna ja väliaikaisesti peruutettu-
4297: na. Ajokieltopäätös pannaan valituksesta huo-
4298: limatta täytäntöön.
4299: Ajokieltoon määrätyltä otetaan ajokortti
4300: pois, eikä hän saa ajokieltoaikana kuljettaa
4301: ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan
4302: ajokortti.
4303: 82 §
4304: Ajo-oikeusasiassa toimiva 1tai n en
4305: poliisi
4306: (Ks. voimassa oleva 80 §) Ajokorttiluvasta, 72 §:n 4 momentissa tar-
4307: koitetun ajo-oikeuden voimassaoloajasta ja
4308: ajokiellosta 75 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa
4309: tapauksissa päättää henkilön asuinpaikan po-
4310: liisi. Jollei henkilöllä ole asuinpaikkaa Suomes-
4311: sa, ajokiellosta päättää sen paikkakunnan po-
4312: liisi, jossa hän on viimeksi asunut Suomessa.
4313: Väliaikaisesta ajokiellosta päättää tekopaikan
4314: poliisi.
4315: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asias-
4316: sa tekee poliisipiirin päällikkö tai poliisipiirin
4317: ohjesäännössä määrätty muu virkamies.
4318: 75 §
4319: Ajokortin peruuttaminen
4320: Poliisin on peruutettava ajokortti kokonaan: (Ks. ehd. 75 ja 78 §)
4321: 1) jos ajokortin haltija ei enää täytä ajokor-
4322: tin saamisen edellytyksiä; tai
4323: 28 1990 vp. - HE n:o 8
4324:
4325: Voimassa oleva laki Ehdotus
4326: 2) jos ajokortin haltija ei kohtuullisessa ajas-
4327: sa noudata poliisin määräystä uuden lääkärin-
4328: todistuksen tai uuden kuljettajantutkintotodis-
4329: tuksen esittämisestä.
4330: Jos ajokortin haltija ei enää terveytensä
4331: puolesta täytä ajokortin saamisen edellytyksiä,
4332: mutta on ilmeistä, että este on tilapäinen,
4333: poliisi voi kokonaan peruuttamisen sijasta pe-
4334: ruuttaa ajokortin määräajaksi, enintään kah-
4335: deksi vuodeksi.
4336: 82 a §
4337: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus
4338: (Ks. voimassa oleva 78 §) Sen, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka
4339: ajo-oikeus on rauennut, on luovutettava heti
4340: ajokorttinsa poliisille.
4341: 76 §
4342: Ajokortin peruuttaminen määräajaksi
4343: Poliisin on otettava ajokortin peruuttaminen (Ks. ehd. 75, 78 ja 79 §)
4344: tutkittavaksi:
4345: 1) jos ajokortin haltija on rikkonut uusia
4346: kuljettajia koskevia erityissäännöksiä tai -mää-
4347: räyksiä;
4348: 2) jos ajokortin haltija on moottorikäyttöis-
4349: iä ajoneuvoa kuljettaessaan vähintään kolmas-
4350: ti vuoden kuluessa syyllistynyt:
4351: a) tämän lain nojalla rangaistavaan tekoon,
4352: lukuun ottamatta muita rikesakolla rangaista-
4353: via tekoja kuin ylinopeusrikkomuksia; taikka
4354: b) nopeusvalvontaa vaikeuttavien laitteiden
4355: kieltämisestä annetussa laissa (733/85) tarkoi-
4356: tettuun tutkanpaljastinrikkomukseen; tai
4357: 3) jos ajokortin haltija on ulkomailla syyllis-
4358: tynyt liikennejuopumukseen moottorikäyttöi-
4359: sellä ajoneuvolla.
4360: Poliisi voi 1 momentissa mainituissa tapauk-
4361: sissa antaa varoituksen, peruuttaa ajokortin
4362: enintään kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia to-
4363: distuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantut-
4364: kinnosta sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
4365: min säädetään.
4366: Tätä pykälää ei sovelleta, jos kuljettaja on
4367: viimeksi syyllistynyt sellaiseen rikokseen, josta
4368: hänet voidaan määrätä ajokieltoon.
4369:
4370: 77§
4371: Ajokortin poisottaminen ja väliaikainen
4372: peruuttaminen
4373: Poliisimies voi ottaa ajokortin heti pois: (Ks. ehd. 76 §)
4374: 1) jos on syytä epäillä ajokortin haltijan
4375: 1990 vp. - HE n:o 8 29
4376:
4377: Voimassa oleva laki Ehdotus
4378: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami-
4379: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu-
4380: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen; tai
4381: 2) jos ajokortin peruuttamiseen 76 §:n nojal-
4382: la on todennäköisiä syitä.
4383: Ajokortin poisottamisen jälkeen poliisin on
4384: viipymättä ratkaistava, peruutetaanko ajokort-
4385: ti, määrätäänkö sen haltija esittämään uusi
4386: lääkärintodistus tai todistus kuljettajantutkin-
4387: nosta vai onko ajokortti palautettava.
4388: Jos on todennäköistä, että ajokortin haltija
4389: on syyllistynyt tärkeään liikenteen vaarantami-
4390: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu-
4391: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen, teko-
4392: paikan poliisin on peruutettava ajokortti väli-
4393: aikaisesti, kunnes asia on tuomioistuimessa
4394: ratkaistu. Jos poliisitutkinnan perusteella kui-
4395: tenkin on ilmeistä, että tuomioistuin 74 §:n 2
4396: momentin nojalla jättää ajokiellon määrää-
4397: mätiä, poliisi voi jättää ajokortin väliaikaisesti
4398: peruuttamaita tai antaa väliaikaisesti peruute-
4399: tun ajokortin takaisin.
4400: Jos tuomioistuin hylkää syytteen rikoksesta,
4401: jonka vuoksi ajokortti on väliaikaisesti peruu-
4402: tettu, tai jos ajokieltoa ei määrätä, ajokortti
4403: on heti annettava takaisin sen haltijalle, vaikka
4404: tuomioistuimen päätöksestä valitetaankin.
4405:
4406: 78 §
4407: Ajokortin luovuttamisvelvollisuus
4408: Ajokortti on luovutettava poliisille heti, kun (Ks. ehd. 82 a §)
4409: poliisi on päättänyt sen poisottamisesta tai
4410: peruuttamisesta taikka ajokortin haltija on
4411: määrätty ajokieltoon.
4412:
4413: 79 §
4414: Ajokortin palauttaminen
4415: Ennen ajokortin palauttamista henkilölle,
4416: joka on määrätty ajokieltoon tai jonka ajo-
4417: kortti on peruutettu määräajaksi, poliisi voi
4418: vaatia esitettäväksi uuden lääkärintodistuksen
4419: tai, milloin siihen on syytä, todistuksen uudes-
4420: ta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta.
4421:
4422: 80 §
4423: Menettely ajokorttiasiassa
4424: Ajokortin myöntää, uudistaa ja peruuttaa (Ks. ehd. 82 §)
4425: henkilön asuinpaikan poliisi, jollei 77 §:stä
4426: muuta johdu. Jollei henkilöllä ole asuinpaik-
4427: 30 1990 vp. - HE n:o 8
4428:
4429: Voimassa oleva laki Ehdotus
4430: kaa Suomessa, ajokortin peruuttaa sen paikka-
4431: kunnan poliisi, jossa hän on viimeksi asunut
4432: tai oleskellut.
4433: Päätöksen ajokorttiasiassa tekee poliisipiirin
4434: päällikkö tai hänen sijastaan poliisipiirin ohje-
4435: säännössä määrätty toimenhaltija. Ajokortin
4436: poisottaneen poliisin on viipymättä ilmoitetta-
4437: va toimenpiteestä ajokortin peruuttamisesta
4438: päättävälle poliisille.
4439:
4440: 82 b §
4441: Henkilöauton ammattiajolupa
4442: (Ks. voimassa oleva 71 §) Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa
4443: henkilöliikenteessä vain se, jolla on auton ajo-
4444: oikeuden lisäksi ammattiajolupa. Ammattiajo-
4445: luvasta säädetään tarkemmin asetuksella.
4446:
4447: 81 § 82 c §
4448: Puolustusvoimien ajokortti Puolustusvoimien ajokortti
4449: Asetuksella säädetään puolustusvoimien Asetuksella säädetään oikeudesta kuljettaa
4450: moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettami- puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneu-
4451: seen vaadittavista ajokorteista ja niiden ehdois- voja ja tämän oikeuden ehdoista sekä kuljetta-
4452: ta sekä kuljettajaopetuksen antamisesta ja kul- jaopetuksen antamisesta ja kuljettajantutkin-
4453: jettajantutkinnoista puolustusvoimissa. noista puolustusvoimissa.
4454:
4455: 82 § 82 d §
4456: Poikkeusluvat Poikkeusluvat
4457: Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä Autorekisterikeskus voi erityisistä syistä
4458: myöntää poikkeuksen ajokorttia koskevista myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo-
4459: ikä- ja terveysvaatimuksista. oikeutta koskevista ikä- ja terveysvaatimuksis-
4460: ta.
4461:
4462:
4463:
4464: 7 Luku
4465: Liikennevalvonta
4466: 94 §
4467: Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus
4468:
4469: Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan
4470: vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli- vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli-
4471: syytensä on todettu ja hänellä voidaan olettaa syytensä on todettu eikä ole syytä otaksua,
4472: olevan ajokortti, poliisimies voi sallia ajon ettei hänellä ole ajo-oikeutta, poliisimies voi
4473: jatkamisen. Tällöin kuljettaja on kuitenkin sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja voi-
4474: velvoitettava esittämään ajokortti poliisille daan kuitenkin velvoittaa esittämään ajokortti
4475: määräajassa. Vastaavasti voidaan menetellä, poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan me-
4476: jos kuljettajalta puuttuu muu 1 momentissa netellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 mo-
4477: tarkoitettu asiakirja. mentissa tarkoitettu asiakirja.
4478: 1990 vp. - HE n:o 8 31
4479:
4480: Voimassa oleva laki Ehdotus
4481:
4482: 95 §
4483: Kuljettajan ajokunnon valvonta
4484:
4485: Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin Poliisimies määrää muihin toimenpiteisiin
4486: ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan ryhtymättä kokeesta kieltäytyneen kuljettajan
4487: esittämään lääkärintodistuksen asuinpaikkansa toimittamaan määräajassa lääkärintodistuksen
4488: poliisille. asuinpaikkansa poliisille.
4489:
4490:
4491:
4492: 8 Luku
4493: Liikennerikokset
4494: 102 § 102 §
4495: Ajokortitta ajo Ajo-oikeudelta ajo
4496: Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo- Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo-
4497: neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen kuljettami- neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen ajo-oikeutta,
4498: seen oikeuttavaa voimassa olevaa ajokorttia, hänet on tuomittava ajo- oikeudet ta ajos-
4499: hänet on tuomittava ajokortitta ajosta sak- ta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi
4500: koon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuu- kuukaudeksi.
4501: kaudeksi.
4502:
4503: 9 Luku
4504: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja
4505: voimaantulosäännökset
4506: 108 a §
4507: Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat
4508: ohjeet ja määräykset
4509: Sisäasiainministeriö voi antaa poliisille tar-
4510: kempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain tai
4511: sen nojalla annettujen säännösten mukaan po-
4512: liisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamises-
4513: ta. Sisäasiainministeriö vahvistaa näissä toi-
4514: menpiteissä käytettävien lomakkeiden kaavan.
4515:
4516: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4517: kuuta 19 .
4518: 1990 vp. - HE n:o 9
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Hallitusmuo-
4524: don 87 §:n muuttamisesta
4525:
4526:
4527:
4528:
4529: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4530:
4531: Esityksessä ehdotetaan, että tasavallan presi- erikseen säädettäisiin. Presidentti nimittäisi
4532: dentin nimittämiä virkamiehiä koskevasta hal- kuitenkin aina virastojen pääjohtajat. Esitys
4533: litusmuodon säännöksestä poistettaisiin ilmai- liittyy keskusvirastojen johto-organisaatioiden
4534: sultaan vanhentunut maininta keskusviraston uudistamiseen, jossa muun muassa virkamies-
4535: jäsenistä. Lisäksi ehdotetaan, että presidentin kollegiot pääsääntöisesti korvataan johtokun-
4536: hallitusmuodossa säädetty nimitystoimivalta nilla.
4537: koskisi myös muiden keskushallinnon virasto- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
4538: jen ja laitosten kuin keskusvirastojen ylintä kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
4539: johtoa sen mukaan kuin lailla tai asetuksella
4540:
4541:
4542:
4543:
4544: PERUSTELUT
4545:
4546: 1. Esityksen yhteiskunnallinen nykyisen tulkintakäytännön mukaan sisältön-
4547: merkitys sä, koska hallitusmuodossa tarkoitettu keskus-
4548: viraston jäsenyys on vakiintuneesti liitetty kol-
4549: Esitys liittyy vireillä olevaan uudistukseen, legion jäsenyyteen.
4550: jolla pyritään parantamaan keskusvirastojen Valtion organisaatiomuodot ovat myös
4551: johtamisedellytyksiä. Tarkoituksena on vuo- muuttuneet hallitusmuodon säätämisajasta.
4552: sien 1990-1992 aikana virastokohtaisten selvi- Kollegiaalinen keskusvirasto ei nykyisin ole
4553: tysten perusteella korvata useimmat keskusvi- enää valtionhallinnon pääasiallinen organisaa-
4554: rastojen virkamieskollegiot johtokunnilla, jot- tiomuoto. Keskusvirastot ovat lukumääräisesti
4555: ka valtioneuvosto asettaisi määräajaksi. Johto- vain vajaa neljännes valtion kaikista virastoista
4556: kunnat olisivat suppeita asiantuntijaelimiä, ja ja laitoksista. Suurin osa valtionhallinnon or-
4557: niiden jäseninä olisi yleensä viraston ulkopuoli- ganisaatioista on keskushallinnon virastoja ja
4558: sia edustajia. laitoksia, joita ei ole nimenomaisesti säädetty
4559: Kollegiaalinen käsittely on tarkoitus rajoit- keskusvirastoiksi.
4560: taa keskusvirastoissa vain valitus- ja muita
4561: hallintolainkäyttöasioita koskevaan päätöksen-
4562: tekoon. Johtokunnat käsittelisivät sen sijaan 2. Nykyinen tilanne
4563: ensisijaisesti keskusviraston toiminnan keskei-
4564: siä suuntaviivoja ja kehittämislinjoja sekä vas- 2.1. Keskusvirastot
4565: taisivat viraston yleisestä johtamisesta.
4566: Virkamieskollegioista luopuminen merkitsisi Varsinaisiksi keskusvirastoiksi on säädetty
4567: sitä, että tasavallan presidentin keskusviraston tai muutoin luokiteltu yleensä 20 virastoa.
4568: jäseniä koskeva nimitystoimivalta menettäisi Pääsääntöisesti keskusviraston organisaatio-
4569: 300195Z
4570: 2 1990 vp. - HE n:o 9
4571:
4572: tyyppi on säädetty virastoa koskevassa laissa. 2.3. Lainsäädäntö
4573: Kuitenkin esimerkiksi valtiokonttori ja tilasto-
4574: keskus on toimialansa ja tehtäviensä vuoksi Hallitusmuoto
4575: vakiintuneesti luokiteltu keskusvirastoksi,
4576: vaikka niitä koskevissa laeissa ei ole asiasta Hallitusmuodossa ei ole nimenomaisia sään-
4577: nimenomaista säännöstä. nöksiä keskusvirastojen organisaation ja toi-
4578: minnan perusteista.
4579: Keskusvirastolie on tunnusomaista kollegiaa- Hallitusmuotoa valmisteltaessa ei juuri kiin-
4580: linen päätöksenteko tärkeiksi ja periaatteelli- nitetty huomiota keskushallinnon virastojen ja
4581: siksi katsotuissa asioissa. Keskusviraston kolle- laitosten aseman järjestämiseen. Hallitusmuo-
4582: gion jäseninä ovat yleensä pääjohtaja, ylijohta- don esityöt, asiaa koskevat hallituksen esityk-
4583: ja ja osastopäälliköt. Muutamissa kollegioissa set ja eduskunta-asiakirjat jättävät keskusvi-
4584: jäseninä ovat vain pääjohtaja ja ylijohtajat. rastojen asemaa ja päätöksentekoa koskevan
4585: Kollegion puheenjohtajana toimii keskusviras- tulkinnan avoimeksi. Hallitusmuotoa valmis-
4586: ton pääjohtaja. Kollegioissa on keskimäärin tellut perustuslakikomitea totesikin mietinnös-
4587: 5-10 jäsentä. sään n:o 7 (komiteanmietintö 1917:11), ettei
4588: Eräille kollegioille on säädetty erityinen ko- hallinnollisista keskusvirastoista ollut otettu
4589: koonpano, niin sanottu lisätty tai supistettu säännöksiä perustuslakiehdotukseen, koska
4590: istunto, määrättyjen viraston tehtäviin kuulu- keskusvirastojen järjestysmuoto ja toimivalta
4591: oli aiemmin määrätty hallinnollisilla asetuksilla
4592: vien asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa var-
4593: ten. Näihin istuntoihin on kuulunut jäseninä eikä niitä voitu soveliaasti vahvistaa perus-
4594: myös keskusviraston ulkopuolisia edustajia tai tuslaissa.
4595: Perustuslakikomitean 7. mietintöön sisälty-
4596: keskusviraston kollegion varsinaiseen kokoon-
4597: neen hallitusmuotoehdotuksen mukaan ylim-
4598: panoon kuulumattomia viraston virkamiehiä.
4599: pien virkamiesten nimittämisoikeus tuli kuiten-
4600: Keskusviraston apulaisosastopäällikön ja eri- kin pidättää tasavallan presidentille. Komitea
4601: tyisyksikön tai esikuntaelinten johtajat nimit- viittasi toisaalta aikaisempaan käytäntöön ja
4602: tää yleensä valtioneuvosto. toisaalta ylimpien hallituselinten yleiseen toimi-
4603: vallanjakoon.
4604: Hallitusmuodon 93 §:n virkavastuuta koske-
4605: van säännöksen ohella on nimenomainen viit-
4606: 2.2. Keskushallinnon virastot ja laitokset taus keskusvirastoon vain hallitusmuodon
4607: 87 §:n 5 kohdassa, jonka mukaan tasavallan
4608: presidentti nimittää keskusvirastojen päälliköt
4609: Ministeriöiden välittömässä alaisuudessa on valtioneuvoston esityksestä sekä keskusvirasto-
4610: noin 50 keskushallinnon virastoa ja laitosta, jen jäsenet. Keskusvirastojen kollegiaalisen
4611: joita ei ole säädetty tai muutoin luokiteltu päätöksenteon ja kollegion jäsenyyden ei voida
4612: keskusvirastoksi. Lähes poikkeuksetta niiden kuitenkaan katsoa perustuvan tähän nimittä-
4613: ylimpänä päättävänä elimenä on valtioneuvos- mistoimivaltaa koskevaan säännökseen, vaan
4614: ton asettama johtokunta. Virastoista vain kuu- hallitusmuodon 52 § on virastojen organisoin-
4615: si on yksinomaan päällikön johtamia. tia koskeva nimenomainen ja ensisijainen pe-
4616: Muiden keskushallinnon virastojen ja laitos- russäännös. Se jättää virastojen sisäisen orga-
4617: ten kuin keskusvirastojen päällikön nimittää nisoinnin erillisillä säännöksillä ratkaistavaksi.
4618: yleensä tasavallan presidentti. Presidentti ni- Keskusviraston jäseneksi on vakiintuneesti
4619: mittää usein myös osan näiden virastojen ja katsottu viraston ylimmät virkamiehet, kuten
4620: laitosten muusta ylimmästä johdosta. ylijohtajat, osastopäälliköt ja muut näihin rin-
4621: nastettavat johtajat, jotka myös virkansa puo-
4622: Valtion keskushallintoon luetaan myös mi- lesta osallistuvat kollegiaaliseen käsittelyyn
4623: nisteriön välittömässä alaisuudessa toimivien keskusviraston istunnossa.
4624: virastojen ja laitosten alaiset laitokset. Nämä Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdan ilmaisu
4625: ovat valtaosin pieniä, tutkimustehtäviä suorit- keskusviraston jäsen ei tarkoita virkanimiket-
4626: tavia laitoksia. Tasavallan presidentti ei yleen- tä. Vastaavasti on kyseisessä pykälässä säädet-
4627: sä nimitä niiden ylintä johtoa. Tällaisia laitok- ty korkeimpien oikeuksien ja hovioikeuksien
4628: sia on valtiolla vajaa 20. jäsenten nimittämisestä.
4629: 1990 vp. - HE n:o 9 3
4630:
4631: Keskeinen tasavallan presidentin nimittämis- Eräissä tapauksissa tasavallan presidentin ni-
4632: toimivaltaa koskeva säännös on lisäksi hallitus- mittämistoimivalta perustuu lain säännöksiin.
4633: muodon 90 §:n 2 momentissa, jossa säädetään Esimerkiksi Åbo Akademin professorin, ylikir-
4634: armeijan ja laivaston upseerien nimittämisestä. jastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää
4635: Presidentin nimittämistoimivaltaa täydentävät Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun
4636: lisäksi useat yksittäiset lain ja asetuksen sään- lain (1057 /80) mukaan presidentti.
4637: nökset.
4638: Aiemmin hallitusmuodon 89 §:n 1 momen-
4639: tissa säädettiin keskusviraston jäsenten virko- 3. Ehdotettu muutos
4640: jen virkaehdotukseen perustuvasta täyttöme-
4641: nettelystä. Mainitusta säännöksestä poistettiin Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdassa käytetty
4642: nimenomainen viittaus keskusvirastojen jäse- ilmaisu keskusviraston jäsen on epätäsmällinen
4643: niin vuonna 1986 annetulla lailla (754/86). eikä sen soveltamisala ole selkeästi sovitettavis-
4644: Nykyisin hallitusmuodon 89 §:n 2 momentin sa yhteen keskusvirastojen kollegion kokoon-
4645: mukaan pykälän 1 momentissa mainittuja vir- panon, ylimmän virkamiesjohdon tai osasto-
4646: koja lukuun ottamatta virkojen täyttämisestä jaon kanssa.
4647: tulee säätää erikseen lailla tai asetuksella. Keskusviraston ylimpään virkamiesjohtoon
4648: kuuluu myös valtioneuvoston nimittämiä vir-
4649: kamiehiä. Toisaalta esimerkiksi posti- ja tele-
4650: Keskusvirastoja koskevat lait ja asetukset hallituksen toimiessa keskusvirastona sen is-
4651: tuntoon osallistuivat vain pääjohtaja ja ylijoh-
4652: Keskusvirastoja koskevissa laeissa ei ole tajat, mutta eivät sen sijaan osastopäälliköt.
4653: enää yleensä nykyisin säännöksiä kollegion Keskusviraston jäsen -käsitteen vanhentunei-
4654: jäsenistä eikä keskusviraston jäseniksi katso- suus tulee korostetusti esiin vireillä olevassa
4655: tuista tasavallan presidentin nimittämistä vir- uudistuksessa, jossa keskusviraston ylimpänä
4656: kamiehistä. päättävänä elimenä olisi virkamiehistä kootun
4657: Keskusvirastoja koskevissa asetuksissa on kollegion sijasta määräaikainen johtokunta.
4658: säädetty keskusviraston osastojaosta, osasto- Koska hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta kos-
4659: päälliköistä ja mahdollisista osastojaon ulko- kee vain keskusvirastoja, on se soveltamis-
4660: puolisista ylijohtajista. Asetuksessa on sään- alaltaan suppea verrattuna valtion keskushal-
4661: nökset myös kollegiaaliseen käsittelyyn osallis- linnon nykyiseen organisaatiorakenteeseen.
4662: tuvista virkamiehistä ja tasavallan presidentin Kollegioista luopuminen kaventaa edelleen
4663: nimittämistä virkamiehistä. Tasavallan presi- säännöksen soveltamisalaa, jos säännöstä so-
4664: dentin hallitusmuodossa säädetyn keskusviras- velletaan vakiintuneen tulkintakäytännön mu-
4665: ton jäseniä koskevan nimitystoimivallan laa- kaisesti.
4666: juus riippuu viime kädessä keskusvirastoa kos- Tasavallan presidentin nimittämistoimivalta
4667: kevassa asetuksessa säädetystä osastojaosta ja ei ole käytännössä kuitenkaan rajoittunut vain
4668: viraston ylimpien virkojen lukumäärää koske- varsinaisiin keskusvirastoihin. Presidentti ni-
4669: vista säännöksistä. mittää erityissäännösten nojalla pääsääntöisesti
4670: ministeriön alaisen keskushallinnon virastojen
4671: ja laitosten päälliköt ja eräissä tapauksissa
4672: Keskushallinnon virastoja ja laitoksia koske- myös niiden johtajat ja osastopäälliköt.
4673: vat lait ja asetukset Mainituin perustein esityksessä ehdotetaan
4674: poistettavaksi viittaus keskusviraston jäseniin.
4675: Tasavallan presidentin muita keskushallin- Se korvattaisiin säännöksellä keskushallinnon
4676: non virastoja ja laitoksia kuin keskusvirastoja ylimpien virkamiesten nimittämisestä. Tällöin
4677: koskeva nimitystoimivalta perustuu pääsään- hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta aikaisempaa
4678: töisesti näitä yksikköjä koskeviin asetuksiin. paremmin vastaisi tasavallan presidentin nykyi-
4679: Asetukseen perustuvat esimerkiksi Valtion- sen nimitystoimivallan laajuutta.
4680: hallinnon kehittämiskeskuksen ylijohtajan, il- Esityksen mukaan tasavallan presidentin ni-
4681: matieteen laitoksen pääjohtajan ja valtion tek- mitystoimivalta perustuisi ensisijaisesti hallitus-
4682: nillisen tutkimuskeskuksen pääjohtajan nimit- muotoon. Nykyistä tilannetta, jossa olennai-
4683: täminen (asetukset 111/87, 841189 ja 189/84). nen osa presidentin nimitystoimivallasta on
4684: 4 1990 vp. - HE n:o 9
4685:
4686: perustunut asetuksen tasoisiin säännöksiin, ei 4. Asian valmistelu ja lausun-
4687: ole pidettävä tyydyttävänä. nonantajat
4688:
4689: Parhaillaan on vireillä useita uudistuksia, 4.1. Asian valmistelu
4690: joilla pyritään olennaisesti muuttamaan kes-
4691: kushallinnon virastojen johtamista ja organi- Valtioneuvoston 12 pa1vana toukokuuta
4692: saatiorakennetta. Nämä uudistukset muuttavat 1988 tekemässä päätöksessä toimenpiteistä hal-
4693: myös virastojen ja laitosten ylimmän johdon linnon uudistamiseksi edellytettiin, että virasto-
4694: virkarakennetta ja -nimikkeitä. Tämän vuoksi jen ja laitosten johtamisedellytyksiä paranne-
4695: esityksessä ehdotetaan käytettäväksi melko taan. Valtioneuvosto katsoi, että valtiovarain-
4696: joustavaa ja virkarakenteen muutoksen salli- ministeriön tulisi asettaa toimikunta selvittä-
4697: vaa ilmaisua keskushallinnon ylimmät virka- mään yksiköiden johto-organisaatioiden uudis-
4698: miehet. tamisperiaatteita ja valmistelemaan tarvittavia
4699: uudistuksia.
4700: Tasavallan presidentti ei nimitä eräiden pien- Valtiovarainministeriön 8 päivänä kesäkuuta
4701: ten, lähinnä tutkimusta suorittavien virastojen 1988 asettaman johto-organisaatiotoimikunnan
4702: ja laitosten ylintä johtoa. Myös nimitettävien mietinnön (komiteanmietintö 1989:8) mukaan
4703: ylimpien virkamiesten määrä on vaihdellut vi- toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtuvan oh-
4704: rastoittain päällikön nimittämisestä kaikkien jauksen läpiviemiseksi on välttämätöntä uudis-
4705: osastopäällikkötasoisten virkamiesten nimittä- taa johtamistapaja ja luopua kollegioista pää-
4706: miseen. Koska virastojen toimiala ja tehtävät töksentekoeliminä. Toimikunta ehdotti myös
4707: sekä niihin liittyvät ohjaustarpeet vaihtelevat, hallitusmuodon 87 §:n 5 kohdasta poistetta-
4708: tulisi myös jatkossa säilyttää joustavuus määri- vaksi vanhentuneena maininnan keskusvirasto-
4709: tettäessä, mitkä virkamiehet presidentti nimit- jen jäsenistä.
4710: tää. Valtioneuvosto teki 9 päivänä maaliskuuta
4711: 1989 päätöksen, joka koski toimenpiteitä hal-
4712: linnon palvelukyvyn parantamiseksi ja ohjauk-
4713: Esityksessä ehdotetaan, että niistä keskus- sen uudistamiseksi vuonna 1989. Siinä tode-
4714: hallinnon ylimmiksi virkamiehiksi katsottavista taan, että keskusvirastojen johto-organisaatioi-
4715: virkamiehistä, jotka tasavallan presidentti ni- ta uudistetaan asteittain. Päätöksen mukaan
4716: mittää, säädetään erikseen lailla tai asetuksella. ensimmäiset hallituksen esitykset tuli antaa
4717: Toisin kuin nykyisin ehdotettu säännös sisältäi- eduskunnalle jo vuoden 1989 aikana.
4718: si kokonaisuudessaan keskushallinnon ylim- Keskusvirastojen johto-organisaation uudis-
4719: pien virkamiesten nimittämisen osalta vain viit- tamista koskevat yksityiskohtaiset periaatteet
4720: tauksen muuhun erikseen annettavaan lainsää- on vahvistettu hallinnon kehittämisen ministe-
4721: däntöön. Yleensä tarkentavat säännökset an- rivaliokunnan kannanotossa 18 päivältä elo-
4722: nettaisiin asetuksessa viraston toimintaa ja or- kuuta 1989. Kannanoton mukaan muun muas-
4723: ganisaatiota koskevien säännösten yhteydessä. sa keskusvirastojen virkamieskollegiot tulee
4724: korvata pääsääntöisesti valtioneuvoston mää-
4725: Esityksen mukaan kuitenkin keskusvirasto- räajaksi asettamilla johtokunnilla.
4726: jen ja muiden virastojen pääjohtajat nimittäisi Vireillä on seuraavien keskusvirastojen
4727: edelleen aina tasavallan presidentti. Nimitys johto-organisaation uudistaminen: asuntohalli-
4728: tapahtuisi nykyisen käytännön mukaisesti val- tus, ilmailuhallitus, tullihallitus, verohallitus
4729: tioneuvoston esityksestä. sekä vesi- ja ympäristöhallitus. Lääkintöhalli-
4730: tuksen ja sosiaalihallituksen sekä toisaalta am-
4731: Pääjohtaja -nimike on käytössä keskusviras- mattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen
4732: toiksi säädetyissä tai muutoin keskusvirastoiksi johto-organisaatiot on tarkoitus uudistaa kes-
4733: katsotuissa virastoissa. Lisäksi pääjohtaja on kusvirastojen yhdistämisen yhteydessä.
4734: virkanimikkeenä ilmatieteen laitoksessa, tekno- Merenkulkulaitosta ja tielaitosta koskevat
4735: logian kehittämiskeskuksessa ja valtion teknil- uudet lait (13/90 ja 47 /90) tulevat voimaan 1
4736: lisessä tutkimuskeskuksessa, vaikka niitä ei ole päivänä maaliskuuta 1990. Merenkulkulaitok-
4737: yleensä luokiteltu keskusvirastoiksi. Kaikki ny- sen ja tielaitoksen ylimmäksi päättäväksi eli-
4738: kyiset pääjohtajat nimittää tasavallan presi- meksi asetetaan valtioneuvoston nimittämä
4739: dentti valtioneuvoston esityksestä. määräaikainen johtokunta. Uudet lait eivät
4740: 1990 vp. - HE n:o 9 5
4741:
4742: enää sisällä viittausta laitosten keskusvirasto- Tasavallan presidentin nimitystoimivalta
4743: luonteeseen. muiden virastojen ja laitosten kuin keskusvi-
4744: Keskusvirastoista posti- ja telehallitus ja rau- rastojen osalta perustuu pääosin asetuksen ta-
4745: tatiehallitus muuttuivat vuoden 1990 alussa soisiin säännöksiin, joissa on tarkemmin sää-
4746: valtion liikelaitoksista annetussa laissa (6271 detty presidentin ja valtioneuvoston nimittä-
4747: 87) tarkoitetuiksi liikelaitoksiksi. Uudistuksen mistä virkamiehistä. Esitys mahdollistaa edel-
4748: yhteydessä niiden ylimmäksi päättäväksi eli- leen nykyisenkaltaisen joustavuuden nimitys-
4749: meksi asetettiin valtioneuvoston määräajaksi kysymysten järjestämisessä eikä muuta keskus-
4750: nimittämä hallitus. hallinnon ylimmän virkamiesjohdon nimitys-
4751: Hallitusmuodon muuttamisen osalta on uu- menettelyjä. Esityksellä ei ole myöskään tältä
4752: distuksen valmistelusta vastannut oikeusminis- osin hallinnollisia vaikutuksia.
4753: teriö yhteistyössä valtiovarainministeriön kans-
4754: sa.
4755: 6. Suhde muuhun lainsäädäntöön
4756:
4757: 4.2. Lausunnonantajat Tarkoituksena on poistaa valtion virkamies-
4758: lain (755/86) 5 §:n 2 momentin 6 kohdasta, 9
4759: a §:stä (725/89) ja 12 §:n 2 momentista mai-
4760: Valtiovarainministeriö pyysi lausunnot johto-
4761: ninnat keskusviraston jäsenistä ja korvata ne
4762: organisaatiotoimikunnan mietinnöstä valtio- tarvittavilta osin viittauksena muutoin virka-
4763: neuvoston kanslialta ja ministeriöiltä, keskus- asemaan. Virkamieslain muutos on tarkoitus
4764: virastoilta sekä henkilöstön pääsopijajärjestöil-
4765: valmistella siten, että se voidaan saattaa voi-
4766: tä. Lähes kaikissa annetuissa lausunnoissa maan viimeistään tässä esityksessä ehdotetun
4767: puollettiin kollegioiden korvaamista johtokun- lain tullessa voimaan.
4768: nilla. Huomautuksia hallitusmuodon 87 §:n 5
4769: kohdan muuttamisesta ei tehty.
4770: Luonnoksesta hallituksen esitykseksi halli- 7. Voimaantulo
4771: tusmuodon 87 §:n muuttamiseksi ei ole erik-
4772: seen pyydetty lausuntoja. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
4773: se on hyväksytty ja vahvistettu.
4774: 5. Esityksen taloudelliset ja hal-
4775: linnolliset vaikutukset 8. Säätämisjärjestys
4776: Lakiehdotuksella ei ole taloudellisia vaiku- Koska lakiehdotus koskee hallitusmuodon
4777: tuksia. muuttamista, se on käsiteltävä perustuslainsää-
4778: Koska tasavallan presidentti nimittää nykyi- tämisjärjestyksessä.
4779: sin kaikki keskusvirastojen ja myös muiden
4780: virastojen pääjohtajat, ei esityksellä tältä osin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4781: ole hallinnollisia vaikutuksia. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4782: 6 1990 vp. - HE n:o 9
4783:
4784: Laki
4785: Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muuttamisesta
4786:
4787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4788: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta näin kuuluvaksi:
4789:
4790: 87 §
4791: Presidentti nimittää:
4792: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4793: 5) virastojen pääjohtajat ja maaherrat, val- kuuta 19 .
4794: tioneuvoston esityksestä, sekä muut keskushal-
4795: linnon ylimmät virkamiehet sen mukaan kuin
4796: lailla tai asetuksella erikseen säädetään;
4797:
4798:
4799:
4800:
4801: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
4802:
4803:
4804: Tasavallan Presidentti
4805: MAUNO KOIVISTO
4806:
4807:
4808:
4809:
4810: Oikeusministeri Matti Louekoski
4811: 1990 vp. - HE n:o 9 7
4812:
4813: Liite
4814:
4815:
4816:
4817:
4818: Laki
4819: Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muuttamisesta
4820:
4821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4822: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 87 §:n 5 kohta näin kuuluvaksi:
4823:
4824: Voimassa oleva laki Ehdotus
4825:
4826: 87 § 87 §
4827: Presidentti nimittää: Presidentti nimittää:
4828:
4829: 5) keskusvirastojen päälliköt ja maaherrat, 5) virastojen pääjohtajat ja maaherrat, val-
4830: valtioneuvoston esityksestä, sekä keskusviras- tioneuvoston esityksestä, sekä muut keskushal-
4831: tojen jäsenet; linnon ylimmät virkamiehet sen mukaan kuin
4832: lailla tai asetuksella erikseen säädetään;
4833:
4834: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4835: kuuta 19 .
4836: 1
4837:
4838: 1
4839:
4840: 1
4841:
4842: 1
4843:
4844: 1
4845:
4846: 1
4847:
4848: 1
4849:
4850: 1
4851:
4852: 1
4853:
4854: 1
4855:
4856: 1
4857:
4858: 1
4859:
4860: 1
4861:
4862: 1
4863: 1990 vp. - HE n:o 10
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Postipankki Oy:n in-
4869: vestointirahastosta annetun lain kumoamisesta
4870:
4871:
4872:
4873:
4874: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4875:
4876: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että joka Postipankki Oy:n investointirahastosta on
4877: Postipankki Oy:n investointirahastosta annettu kohdistettu lähinnä pienten ja keskisuurten
4878: laki kumotaan ja että rahaston varat, jotka teollisuusyritysten tuotannollista toimintaa
4879: kuuluvat Postipankki Oy:n sidottuun omaan edistävien investointien rahoittamiseen, siirtyisi
4880: pääomaan, siirtyvät Postipankki Oy:n sidot- välittömästi Postipankki Oy:n tavanomaiseksi
4881: tuun omaan pääomaan kuuluvaan vararahas- lainanannoksi. Järjestely ei aiheuttaisi muutok-
4882: toon. sia rahaston varoista myönnettyjen, maksa-
4883: Esityksen tarkoituksena on selkiinnyttää matta olevien lainojen ehtoihin.
4884: Postipankki Oy:n oman pääoman rakennetta
4885: ja yhdenmukaistaa sitä liikepankkien oman Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
4886: pääoman rakenteen kanssa. maan vuoden 1990 aikana, jotta järjestely
4887: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- voitaisiin toteuttaa Postipankki Oy:n vuoden
4888: netun lain kumoamisen johdosta se lainananto, 1990 tilinpäätöksessä.
4889:
4890:
4891:
4892:
4893: YLEISPERUSTELUT
4894:
4895: 1. Esityksen merkitys suusvaatimusta valtion vastuulla, edellytti, että
4896: pankin omaa pääomaa olennaisesti lisättiin
4897: Valtion laitosmuotoisesta Postipankista valtion sijoituksena. Tämä tapahtui Iakkautta-
4898: muodostettiin 11 päivänä joulukuuta 1987 an- malla valtion investointirahasto valtion tulo- ja
4899: netulla lailla (972/87) pankkitoimintaa harjoit- menoarvion ulkopuolisena rahastona ja siirtä-
4900: tava valtioenemmistöinen osakeyhtiö, Posti- mällä rahaston oma pääoma Postipankki
4901: pankki Oy. Lain 1 §:n mukaan Postipankki Oy:lle.
4902: Oy:hyn sovelletaan, mikäli mainitussa laissa ei Rahaston omaan pääomaan kuuluvista va-
4903: toisin säädetä, mitä 29 päivänä elokuuta 1969 roista, yhteensä 1,147 miljardia markkaa,
4904: annetussa liikepankkilaissa (540/69) on liike- muodostettiin Postipankki Oy:n investointira-
4905: pankeista säädetty. Osakeyhtiölle siirrettiin lai- hastosta 11 päivänä joulukuuta 1987 annetulla
4906: tosmuotoisen Postipankin kaikki varat ja vel- lailla (973/87) Postipankki Oy:n sidottuun
4907: voitteet. omaan pääomaan kuuluva Postipankki Oy:n
4908: Postipankki Oy:n oli myös täytettävä liike- investointirahasto. Tällä järjestelyllä ja siirtä-
4909: pankeille säädetyt maksuvalmius- ja vakavarai- mällä laitosmuotoisen Postipankin omistamat
4910: suusvaatimukset. Liikepankkilain 46 §:n vaka- käyttö- ja sijoitusomaisuuskiinteistöt ja -osak-
4911: varaisuussäännöksen soveltaminen Postipankki keet lähes käypään arvoonsa arvostettuna ap-
4912: Oy:hyn, joka laitosmuotoisena pankkina oli porttiomaisuutena Postipankki Oy:lle pankin
4913: toiminut ilman lakiin perustuvaa vakavarai- nykyinen vakavaraisuustaso on saavuttanut lii-
4914: 3912928
4915: 2 1990 vp. - HE n:o 10
4916:
4917: kepankkien vakavaraisuustason. Postipankki pankki Oy:n oman pääoman rakenne poikkeaa
4918: Oy:lle luovutettua omaisuutta vastaan valtio muiden talletuspankkien oman pääoman ra-
4919: merkitsi perustamisvaiheessa Postipankki Oy:n kenteesta. Kun rahaston varojen käyttötarkoi-
4920: osakkeita nimellisarvoltaan 500 miljoonan tus on lailla sidottu ja kun lainojen yleiset
4921: markan määrästä. ehdot on vahvistettu valtioneuvoston päätök-
4922: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sellä, ei Postipankki Oy:n substanssi- ja tuotto-
4923: talletuspankkeja koskevaksi lainsäädännöksi arvon laskeminen ole yksiselitteistä. Rahaston
4924: (HE n:o 24211989 vp.). Esityksessä ehdotetaan varojen tuotto ei myöskään ole pankin vapaas-
4925: säädettäväksi kaikille talletuspankeille, mu- ti käytettävissä.
4926: kaan luettuna Postipankki Oy, yhteinen laki Postipankki Oy:n investointirahaston varat
4927: talletuspankkien toiminnasta. Lain keskeisin pysyisivät pankin omassa pääomassa siirtyes-
4928: sisältö koskee talletuspankin vakavaraisuuden sään lakiehdotuksen mukaisesti pankin varara-
4929: sääntelyä Euroopan Yhteisöjen (EY) toimesta hastoon ja varat olisivat käytettävissä pankin
4930: laadituo kansainvälisen mallin mukaisesti, joka lainanantoon. Järjestelyn tarkoituksena on sel-
4931: puolestaan perustuu Kansainvälisen Järjestely- kiinnyttää pankin oman pääoman rakennetta
4932: pankin pnnssa syntyneeseen suositukseen. ja samalla huomattavasti yhdenmukaistaa Pos-
4933: Pankin vakavaraisuus määritettäisiin pankin tipankki Oy:n tasetta liikepankkien taseiden
4934: oman pääoman sekä riskipitoisuuden mukaan kanssa. Järjestely ei lisäisi pankin omaa pää-
4935: ryhmiteltyjen ja painotettujen pankin saamis- omaa.
4936: ten ja sijoitusten sekä vastuusitoumusten ja Postipankki Oy:n investointirahastosta an-
4937: eräiden muiden taseen ulkopuolisten erien väli- netun lain kumoamisesta seuraisi, että rahas-
4938: senä suhteena. ton varoista tapahtunut lainanauto siirtyisi
4939: Talletuspankilla tulisi lakiehdotuksen mu- Postipankki Oy:n tavanomaiseksi lainanan-
4940: kaan olla omaa pääomaa vähintään 8 prosent- naksi pienille ja keskisuurille teollisuusyrityk-
4941: tia pankin saamisten, sijoitusten ja taseen ul- sille.
4942: kopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Uusi Postipankki Oy:n tarkoituksena on perustaa
4943: vakavaraisuusvaatimus on huomattavasti tiu- pienten ja keskisuurten yritysten rahoituskysy-
4944: kempi kuin voimassa olevassa lainsäädännös- myksiä valmisteleva neuvottelukunta, joka jat-
4945: sä. Lisäksi vakavaraisuusvaatimus asetetaan kaisi Postipankki Oy:n investointirahaston
4946: erikseen talletuspankille ja erikseen talletus- neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukun-
4947: pankin konsernille. nassa olisi edustettuina ainakin valtiovarainmi-
4948: Talletuspankkien toimintaa koskevan lakieh- nisteriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja työ-
4949: dotuksen 24 §:n yksityiskohtaisten perustelujen ministeriö sekä teollisuuden etujärjestöt.
4950: mukaan Postipankki Oy:n investointirahas- Postipankki Oy:n investointirahaston siirtä-
4951: toon kuuluvat varat luetaan pankin ensisijai- misellä pankin vararahastoon ei ole tarkoitus
4952: seen omaan pääomaan. Ehdotetun vakavarai- muuttaa jo myönnettyjen lainojen ehtoja. La-
4953: suusjärjestelmän mukaan laskettuna Posti- kiehdotuksessa on säännös valtion velvollisuu-
4954: pankki Oy:n vakavaraisuus tällä hetkellä täyt- desta edelleen korvata pankille antamansa si-
4955: tää 8 prosentin vähimmäisvaatimuksen. toumuksen mukaisesti rahaston lainanannossa
4956: Arviot Postipankki Oy:n oman pääoman syntyneitä luottotappioita. Niin ikään on lain
4957: lisätarpeesta kuitenkin osoittavat, että vuoteen kumoamisesta huolimatta edelleen noudatetta-
4958: 1993 mennessä, jolloin kansainvälistä pankki- va, mitä on säädetty sanotun lain 9 §:ssä val-
4959: toimintaa harjoittavien talletuspankkien vaka- tion vastuusta valtion investointirahastolle
4960: varaisuuden on viimeistään täytettävä 8 pro- otettujen ulkomaisten lainojen kuoletusten ja
4961: sentin vähimmäisvaatimus, Postipankki Oy korkojen maksamisesta sekä Postipankki
4962: tarvitsee huomattavasti lisää omaa pääomaa. Oy:lle ja Kehitysaluerahasto Oy:lle valtion in-
4963: Tämän vuoksi pankin on valmistauduttava vestointirahastosta myönnettyjen ulkomaisten
4964: hankkimaan omaa pääomaa osakeanneilla ylei- lainojen lyhennysten ja korkojen tulouttami-
4965: sölle. Postipankki Oy:stä annetun lain 3 §:n sesta valtiolle. Samoin on edelleen noudatetta-
4966: mukaan pankin omistuspohjaa voidaan laajen- va lain 13 §:n säännöstä, jonka mukaan valtio
4967: taa aina 49 prosenttiin pankin osakkeista ja korvaa Postipankki Oy:lle täysimääräisenä ne
4968: osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. luottotappiot, jotka aiheutuvat valtion inves-
4969: Postipankki Oy:n investointirahaston sisälty- tointirahastosta rahaston vastuulla myönne-
4970: misestä pankin taseeseen johtuu, että Posti- tyistä lainoista. Tämän vuoksi olisi Postipank-
4971: 1990 vp. - HE n:o 10 3
4972:
4973: ki Oy:n tulootettava valtiolle näistä lainoista vuodeksi, joista enintään 3 ensimmäistä vuotta
4974: koron lisäksi perittävät vuosimaksut. voi olla lyhennyksistä vapaita. Lainasta peri-
4975: Postipankki Oy:n investointirahasto muo- tään Postipankki Oy:n päättämä käypä korko.
4976: dostettiin pankille siirretyistä valtion investoin- Turvaavalta vakuudella myönnetystä lainasta
4977: tirahaston varoista. Tästä syystä, mutta toi- peritään nykyisin korkoa 13-14 prosenttia ja
4978: saalta huomioon ottaen, että Postipankki Oy:n ilman turvaavaa vakuutta rahaston vastuulla
4979: investointirahaston varat olisivat rahaston lak- myönnetyistä lainoista peritään korkoa 14-
4980: kauttamisen jälkeen käytettävissä pankin muu- 15,5 prosenttia vuodessa.
4981: hun lainanantoon vasta sitä mukaa kuin lai- Postipankki Oy:ssä on Postipankki Oy:n
4982: nansaajat maksavat rahastosta saamiensa lai- investointirahaston neuvottelukunta, jossa tu-
4983: nojen korkoja ja kuoletuksia, on tarkoituksena lee olla edustettuina valtiovarainminsteriö,
4984: lisätä Postipankki Oy:n osakepääomaa 100 kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö
4985: milj. markalla toteuttamalla valtiolle suunnat- ja teollisuus. Postipankki Oy:n hallintoneuvos-
4986: tu vastaavanmääräinen rahastoanti. to päättää neuvottelukunnan kokoonpanosta
4987: ja tehtävistä. Hallintoneuvoston päätöksen
4988: mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on val-
4989: 2. Nykyinen tilanne ja asian mistavasti käsitellä määräykset lainojen myön-
4990: valmistelu tämisessä noudatettavista yleisistä ehdoista ja
4991: tehdä ehdotus rahaston vuotuiseksi toiminta-
4992: 2.1. Postipankki Oy:n investointirahasto suunnitelmaksi sekä tehdä ehdotuksia rahaston
4993: toiminnan kehittämisestä.
4994: 2.1.1. Lainsäädäntö
4995:
4996: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- 2.1.2. Postipankki Oy:n investointirahaston
4997: netun lain 3 §:n mukaan rahaston varoista toiminta
4998: voidaan myöntää lainoja:
4999: 1) tuotannollista toimintaa harjoittaville yri- Postipankki Oy:n hallintoneuvosto vahvistaa
5000: tyksille ja tällaisten yritysten toimintaa välittö- rahastolle vuosittain toimintasuunnitelman,
5001: mästi edistäville yrityksille käyttöomaisuusin- jossa määritellään Iainanannassa noudatettavat
5002: vestointien rahoittamiseen; yleiset periaatteet ja lainanantoon vuosittain
5003: 2) edellä 1 kohdassa tarkoitetuille yrityksille käytettävissä olevat varat. Vuonna 1988 lai-
5004: käyttöomaisuusinvestoinneista aiheutuvan nanantoon oli käytettävissä varoja 260 miljoo-
5005: käyttöpääoman pysyvän lisätarpeen rahoitta- naa markkaa ja vuonna 1989 325 miljoonaa
5006: miseen; markkaa.
5007: 3) kunnille ja kiinteistöyrityksille edellä 1 Vuoden 1989 aikana rahastosta myönnettiin
5008: kohdassa tarkoitettuja yrityksiä palvelevien 190 lainaa, yhteismääräitään 205 miljoonaa
5009: kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien markkaa. Lainoista myönnettiin noin puolet
5010: laitteiden hankkimista ja rakentamista varten pienteollisuuteen Iuettavilie yrityksille eli yh-
5011: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi- teensä 99 miljoonaa markkaa ja neljännes
5012: sestä annetussa laissa (532/81) tarkoitetulla keskisuurille yrityksille eli 55 miljoonaa mark-
5013: neljännellä perusvyöhykkeellä sijaitsevissa tu- kaa. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
5014: kialueeseen kuulumattomissa kunnissa, sekä osuus oli yhteensä lähes 80 prosenttia koko
5015: 4) yrityksille ja kunnille lämmitysvoimalai- lainanannosta. Kunnille ja kunnallisille teolli-
5016: tosten ja lämpökeskusten lämmönsiirtoverkos- suuskyläyhtiöille myönnettiin lainoja yhteensä
5017: tojen rakentamiseen. 44 miljoonaa markkaa. Rahoitustoiminnasta
5018: Lain 4 §:n mukaan valtioneuvosto vahvistaa kohdistui 140 miljoonaa markkaa eli 68 pro-
5019: lainojen myöntämisessä noudatettavat yleiset senttia Etelä-Suomeen.
5020: ehdot. Valtioneuvoston 14 päivänä huhtikuuta Laina voidaan myöntää rahastosta osaksi tai
5021: 1988 antaman päätöksen mukaan rahaston va- kokonaan ilman turvaavaa vakuutta. Tällöin
5022: roista voidaan myöntää lainaa enintään 75 on kiinnitettävä erityistä huomiota yrityksen
5023: prosenttia investoinnin hyväksyttävistä koko- toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehi-
5024: naiskustannuksista, joihin luetaan myös inves- tyskelpoisuuteen sekä yrittäjän henkilökohtai-
5025: toinnin aiheuttama pysyvä käyttöpääoman li- siin ominaisuuksiin. Postipankki Oy:n inves-
5026: säystarve. Laina voidaan myöntää enintään 12 tointirahastosta annetun lain 6 §:n mukaan
5027: 4 1990 vp. - HE n:o 10
5028:
5029: valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla an- päätökselle saatava valtiovarainministeriön
5030: taa Postipankki Oy:lle sitoumuksen siitä, että määräämän valtiovarainministeriön tai valtio-
5031: valtio korvaa pankille rahaston lainanannossa konttorin virkamiehen suostumus.
5032: mahdollisesti syntyneitä luottotappioita ilman Postipankki Oy:n investointirahastoa koske-
5033: turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaatimatta va järjestely on tarkoitus toteuttaa siten, ettei
5034: myönnettyjen lainojen osalta. se aiheuta muutoksia valtion investointirahas-
5035: Rahaston koko lainakanta oli vuoden 1989 tosta eikä Postipankki Oy:n investointirahas-
5036: lopussa 1 192 miljoonaa markkaa, josta oli tosta myönnettyjen, maksamatta olevien laino-
5037: ilman turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaati- jen ehtoihin. Tämän vuoksi valtio olisi edel-
5038: matta myönnettyjä lainoja 233 miljoonaa leenkin velvollinen korvaamaan Postipankki
5039: markkaa. Lainansaajia oli yhteensä 1 141. Ra- Oy:lle lainoista mahdollisesti syntyviä luotto-
5040: haston luottotappiot olivat vuonna 1989 yh- tappioita. Niin ikään valtio on lainaehtojen
5041: teensä 6 044 668,40 markkaa. mukaisesti velvollinen huolehtimaan valtion in-
5042: Postipankki Oy:n investointirahaston oma vestointirahaston toimintaa varten otettujen ul-
5043: pääoma oli 31 paiVana joulukuuta 1989 komaisten lainojen kuoletusten ja korkojen
5044: 1 201 669,08 markkaa. sekä muiden menojen maksamisesta. Lainoista
5045: perittävät lyhennykset ja korot tuloutetaan
5046: edelleen valtion tulo- ja menoarvion asian-
5047: 2.2. Asian valmistelu omaiselle tulomomentille.
5048: Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan Postipankki
5049: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- Oy on velvollinen tulouttamaan valtiolle val-
5050: rainministeriössä yhteistyössä Postipankki tion investointirahastosta rahaston vastuulla
5051: Oy:n edustajien kanssa. myönnetyistä lainoista lainansaajilta vuotuisen
5052: koron lisäksi perittävät vuosimaksut. Kyseisiä
5053: 3. Esityksen taloudelliset ja hal- lainoja oli lainansaajilla vuoden 1989 lopussa
5054: linnolliset vaikutukset yhteensä 145,9 miljoonaa markkaa. Näistä lai-
5055: noista perittiin vuonna 1989 vuosimaksuja yh-
5056: Valtioneuvosto on 14 päivänä huhtikuuta teensä noin 1 800 000 markkaa. Vuosittain näi-
5057: 1988 antanut sitoumuksen, jonka mukaan val- den lainojen lukumäärä ja lainakanta alenee
5058: tio sitoutuu suorittamaan 50 prosenttia synty- siten, että seuraavien 8-10 vuoden aikana
5059: neen luottotappion määrästä niiden lainojen vuosimaksuja kertyy valtiolle tuloutettavaksi
5060: osalta, jotka pankki myöntää rahaston varois- yhteensä arviolta 8 miljoonaa markkaa.
5061: ta ilman turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaati- Lainanannon lakkauttaminen Postipankki
5062: matta. Sitoumuksen piiriin kuuluvia lainoja Oy:n investointirahastosta yksinkertaistaa pan-
5063: saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta kin lainakirjanpitoa. Postipankki Oy:n inves-
5064: yhteensä enintään puolet rahaston varoista tointirahaston neuvottelukunta lakkautetaan,
5065: myönnettyjen, kulloinkin takaisin maksamatta mutta pankin tarkoituksena on asettaa vastaa-
5066: olevien lainojen kokonaismäärästä, kuitenkin vanlainen neuvottelukunta valmistelemaan lä-
5067: yhteensä enintään 400 miljoonaa markkaa kor- hinnä pienille ja keskisuurille teollisuusyrityk-
5068: koja ja muita pääomien lisäksi mahdollisesti sille tapahtuvaan rahoitustoimintaan liittyviä
5069: maksettavia suorituksia lukuun ottamatta. Jot- kysymyksiä ja siten jatkamaan Postipankki
5070: ta yli 5 miljoonan markan määräinen laina Oy:n investointirahaston neuvottelukunnan
5071: voitaisiin lukea sitoumuksen piiriin, on laina- työtä.
5072:
5073:
5074:
5075:
5076: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5077:
5078:
5079: 1. Lakiehdotuksen perustelut vänä joulukuuta 1987 annettu laki (973/87).
5080: Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilinpäätöksessä
5081: 1 §. Säännöksessä ehdotetaan kumottavaksi rahaston varat siirtyisivät Postipankki Oy:n
5082: Postipankki Oy:n investointirahastosta 11 päi- sidottuun omaan pääomaan kuuluvaan varara-
5083: 1990 vp. - HE n:o 10 5
5084:
5085: hastoon. Tilivuodelta 1990 jätettäisiin tarpeet- tuvat valtion investointirahastosta rahaston
5086: tomana toimenpiteenä tekemättä Postipankki vastuulla myönnetyistä lainoista.
5087: Oy:n investointirahastosta annetun lain 2 §:n 2 3 §. Kun valtio 2 §:n mukaan korvaisi val-
5088: momentissa tarkoitettu siirto rahaston varojen tion investointirahastosta rahaston vastuulla
5089: vuotuisesta nettotuotosta. myönnetyistä lainoista Postipankki Oy:lle ai-
5090: 2 §. Valtioneuvosto on antanut Postipankki heutuneet luottotappiot, ehdotetaan säädettä-
5091: Oy:lle sitoumuksen korvata pankille Posti- väksi, että Postipankki Oy on lain voimaantu-
5092: pankki Oy:n investointirahaston varoista ilman lon jälkeen velvollinen tulouttamaan valtiolle
5093: turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaatimatta ne vuosimaksut, jotka vuotuisen koron lisäksi
5094: myönnetyistä lainoista mahdollisesti syntyneitä peritään lainansaajilta valtion investointirahas-
5095: luottotappioita. Säännöksen mukaan sitoumus tosta rahaston vastuulla myönnetyistä lainois-
5096: pysyisi edelleen voimassa. ta.
5097: Säännöksen mukaan olisi niin ikään edelleen 4 §. Säännöksen mukaan valtiovarainminis-
5098: noudatettava lain 9 ja 12 §:n säännöksiä val- teriön asiana olisi antaa tarvittaessa tarkempia
5099: tion velvollisuudesta vastata valtion investoin- määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta.
5100: tirahaston toimintaa varten otettujen ulko-
5101: maisten lainojen kuoletusten ja korkojen mak-
5102: samisesta ja muista menoista sekä Postipankki
5103: Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy- Utvecklings- 2. Voimaantulo
5104: områdesfonden Ab:n velvollisuudesta maksaa
5105: valtiolle valtion investointirahastosta saamien- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
5106: sa ulkomaan rahan määräisten lainojen lyhen- 1990 aikana, jotta järjestely voidaan ottaa
5107: nykset ja korot. Säännöksen mukaan olisi huomioon Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilin-
5108: myös edelleen noudatettava kumottavan lain päätöksessä.
5109: 13 §:n säännöstä, jonka mukaan valtio on
5110: velvollinen korvaamaan Postipankki Oy:lle Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
5111: täysimääräisinä ne luottotappiot, jotka aiheu- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5112: 6 1990 vp. - HE n:o 10
5113:
5114: Laki
5115: Postipankki Oy:n investointirahastosta annetun lain kumoamisesta
5116:
5117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5118:
5119: 1§ Sen estämättä, että laki Postipankki Oy:n
5120: Tällä lailla kumotaan Postipankki Oy:n in- investointirahastosta kumotaan, on edelleen
5121: vestointirahastosta 11 päivänä joulukuuta 1987 noudatettava, mitä sanotun lain 9, 12 ja
5122: annettu laki (973/87). 13 §:ssä on säädetty.
5123: Postipankki Oy:n vuoden 1990 tilinpäätök-
5124: sessä siirtyvät Postipankki Oy:n investointira- 3 §
5125: haston varat Postipankki Oy:n sidottuun Postipankki Oy on velvollinen tämän lain
5126: omaan pääomaan kuuluvaan vararahastoon. voimaantulon jälkeen tulouttamaan valtiolle
5127: Postipankki Oy:n investointirahastosta anne- valtion investointirahastosta rahaston vastuulla
5128: tun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua siirtoa myönnetyistä lainoista lainansaajilta vuotuisen
5129: rahastoon ei enää suoriteta tilivuonna 1990. koron lisäksi periitävät vuosimaksut.
5130:
5131: 2§ 4 §
5132: Postipankki Oy:n investointirahastosta an- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
5133: netun lain 6 §:n nojalla valtioneuvoston Posti- töönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainmi-
5134: pankki Oy:lle antama sitoumus, jonka mukaan nisteriö.
5135: valtio korvaa pankille Postipankki Oy:n inves-
5136: tointirahaston lainanannossa mahdollisesti syn- 5 §
5137: tyneitä luottotappioita, pysyy lain kumoami- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5138: sesta huolimatta edelleen voimassa. kuuta 19
5139:
5140: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
5141:
5142:
5143: Tasavallan Presidentti
5144: MAUNO KOIVISTO
5145:
5146:
5147:
5148:
5149: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
5150: 1990 vp. - HE n:o 11
5151:
5152:
5153:
5154:
5155: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liike- ja yhteisötunnuk-
5156: sen luovuttamisesta
5157:
5158:
5159:
5160:
5161: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
5162:
5163: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, löistä, jotka elinkeinotoimintansa tai työnanta-
5164: jolla saatetaan yleiseen käyttöön verohallinnos- jaominaisuutensa johdosta ovat verovelvolli-
5165: sa käytössä olevat liike- ja yhteisötunnukset sia. Toistaiseksi rekisterissä ei vielä ole yksityi-
5166: yksityisoikeudellisista yhteisöistä ja säätiöistä, siä liikkeen- tai ammatinharjoittajia. Tunnus-
5167: liikkeen- ja ammatinharjoittajista sekä julkis- ten ylläpitäminen toteutettaisiin verotuksen yh-
5168: oikeudellisista oikeushenkilöistä. teydessä kerättävillä tiedoilla. Tunnusten välit-
5169: Liike- ja yhteisötunnukset sekä niihin välit- tämisestä yleiseen käyttöön huolehtisi tilasto-
5170: tömästi liittyvät tunnistetiedot luovutettaisiin keskus.
5171: nykyisestä verohallinnon omaa tarvettaan var-
5172: ten pitämästä liike- ja yhteisötunnusrekisteris- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
5173: tä. Rekisterissä on tiedot niistä oikeushenki- kun eduskunta on sen hyväksynyt.
5174:
5175:
5176:
5177:
5178: YLEISPERUSTELUT
5179:
5180: 1. Esityksen yhteiskunnallinen tää päällekkäisiä tunnusjärjestelmiä ja tietojen-
5181: merkitys käsittelytehtäviä julkishallinnossa sekä elinkei-
5182: noelämän piirissä. Esityksessä tarkoitetun tun-
5183: 1.1. Tavoitteet nusjärjestelmän luomista oikeushenkilöille on
5184: viime aikoina kiirehditty varsinkin elinkeino-
5185: elämän taholta.
5186: Elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa
5187: on viime vuosina pidetty tärkeänä uudistukse- Esityksen tavoitteena on saattaa yleiseen
5188: na saada yleiseen käyttöön yksiselitteinen oi- käyttöön elinkeinotoimintaa harjoittaville yksi-
5189: keushenkilöitä sekä liikkeen- tai ammatinhar- tyisoikeudellisille yhteisöille ja säätiöille, liik-
5190: joittajia koskeva tunnusjärjestelmä, joka vas- keen- ja ammatinharjoittajille sekä julkisoikeu-
5191: taisi luonnollisten henkilöiden osalta käytössä dellisille oikeushenkilöille verohallinnon piiris-
5192: olevaa henkilötunnusta ja mahdollistaisi eri sä annettavat tunnukset. Lisäksi on tavoittee-
5193: rekistereissä olevien oikeushenkilöiden tai liik- na, että tunnusjärjestelmän käyttö olisi jousta-
5194: keen- tai ammatinharjoittajien tunnistamisen vaa ja mahdollista ilman rajoituksia kaikille
5195: samaksi yksiköksi tai henkilöksi. Näin voitai- tietojen tarvitsijoille. Tavoitteena on saada ai-
5196: siin elinkeinoelämän piirissä ja julkishallinnos- kaan tunnusjärjestelmää perustettaessa ja yllä-
5197: sa luotettavasti koota samaa oikeushenkilöä pidettäessä eri osapuolten kannalta mahdolli-
5198: taikka liikkeen- tai ammatinharjoittajaa koske- simman taloudellinen ratkaisu samalla kun
5199: vat tiedot esimerkiksi toiminnassa tarvittavaan huolehditaan siitä, ettei tunnistetietojen luo-
5200: asiakasrekisteriin tai muuhun vastaavaan tieto- vuttamisen yhteydessä varsinaisia verotustieto-
5201: järjestelmään. Esityksen tavoitteena on vähen- ja koskeva tietosuoja vaarannu.
5202: 391409U
5203: 2 1990 vp. - HE n:o 11
5204:
5205: Tavoitteena liikkeen- ja ammatinharjoitta- Yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä pi-
5206: jien ottamisessa liike- ja yhteisötunnusrekiste- dettäisiin yllä verohallinnosta saatavien tieto-
5207: riin on se, että elinkeinotoimintaa harjoittaville jen perusteella. Tunnusten saamiseksi nykyises-
5208: luonnollisille henkilöille voidaan antaa tietoa sä laajuudessaan verotuksen käyttöä varten
5209: sisältämätön ja henkilötunnuksesta poikkeava verohallinto kuitenkin edelleen ottaisi oman
5210: yksilöintitunnus. Näin voidaan välttää henkilö- liike- ja yhteisötunnusrekisterinsä yhteyteen ne
5211: tunnuksen käyttöön liittyviä tietosuojaongel- erityiset verohallinnon rekisteröintiyksiköt, jot-
5212: mia ja osaltaan estää henkilöä elinkeinonhar- ka ovat tarpeen verohallinnon tehtäviä varten,
5213: joittajana koskevien julkisten tietojen yhdistä- mutta joita koskevien tunnistetietojen luovut-
5214: minen kyseistä henkilöä koskeviin muihin taminen verohallinnon ulkopuolelle ei ole ai-
5215: yleensä ei-julkisiin tietoihin. heellista. Näitä yksiköitä koskevat tiedot saa-
5216: taisiin edelleen luovuttaa verohallituksen vero-
5217: tuslain 132 §:n ja liikevaihtoverolain 73 §:n
5218: 1.2. Keinot mukaisesti antaman erityisen luvan perusteella
5219: valtion ja kuntien viranomaisille sekä julkisyh-
5220: teisöille.
5221: Liike- ja yhteisötunnuksen saamiseksi ylei-
5222: seen käyttöön ehdotetaan, että nykyisin vero- Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin
5223: otettavia rekisteriyksiköitä olisivat yksityisoi-
5224: hallintoa varten ylläpidetystä verohallinnon keudelliset elinkeinotoimintaa harjoittavat yh-
5225: liike- ja yhteisötunnusrekisteristä voitaisiin luo- teisöt ja säätiöt sekä julkisoikeudelliset oikeus-
5226: vuttaa eräitä tunnistetietoja kaikille niitä tar-
5227: vitseville. Käytännössä tietojen luovuttamisesta henkilöt. Näitä otettaisiin rekisteriin sen perus-
5228: tamisvaiheessa lukumäärältään arviolta seuraa-
5229: huolehtisi tilastokeskus. Esityksen mukaan tätä vasti: osakeyhtiöitä, avoimia ja kommandiitti-
5230: varten teknisesti tarvittavan, jäljempänä ylei- yhtiöitä noin 190 000, aatteellisia ja taloudelli-
5231: seksi liike- ja yhteisötunnusrekisteriksi kutsut-
5232: sia yhdistyksiä noin 19 000, säätiöitä noin
5233: tavan rekisterin tietosisältö olisi ilman rajoi-
5234: 1 000 sekä julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä
5235: tuksia luovutettavissa kaikille tarvitsijoille. Esi-
5236: noin 3 600. Lisäksi verohallinnolla olisi yleisen
5237: tys lähtee siitä, että tieto oikeushenkilön taikka
5238: liike- ja yhteisötunnusrekisterin ulkopuolella
5239: liikkeen- tai ammatinharjoittajan olemassa-
5240: olosta, yksilöivästä liike- ja yhteisötunnuksesta edelleen verotuksen toimittamista varten tun-
5241: nus noin 210 000 verohallinnon rekisteröintiyk-
5242: sekä eräistä muista tunnistamiseen liittyvistä
5243: siköllä. Yhdistysten lukumäärä jäisi vähäiseksi,
5244: seikoista on luonteeltaan täysin julkinen.
5245: koska vain veronalaista toimintaa harjoittavat
5246: Rekisteriin merkittäisiin rekisteriyksiköistä tai työnantajina toimivat yhdistykset rekiste-
5247: tunnusten lisäksi vain sellaisia tietoja, jotka röidään verotuksen rekistereihin. Henkilötun-
5248: ovat välttämättömiä rekisteriyksiköiden yksi- nuksen omaavia liikkeen- tai ammatinharjoit-
5249: löimiseksi, mutta joiden suojaamiseen ei ole tajia otettaisiin yleiseen liike- ja yhteisötunnus-
5250: tarvetta yleiseltä eikä rekisteriyksiköiden itsen- rekisteriin sitä mukaa kuin verohallinto omien
5251: sä kannalta. Tietosuojasyistä on kuitenkin kat- tarpeidensa mukaisesti antaisi heille liike- ja
5252: sottu välttämättömäksi liikkeen- ja ammatin- yhteisötunnuksia.
5253: harjoittajien osalta se, ettei luonnollisen henki- Liike- ja yhteisötunnus on pysyvä ja yksikä-
5254: lön varsinaista yksilöintitunnusta, väestörekis- sitteinen ja seuraa rekisteriyksikköä koko sen
5255: terikeskuksen antamaa henkilötunnusta, voida toiminnan ajan. Tunnuksen määräytymisestä
5256: liittää osaksi yleiseen käyttöön tulevan liike- ja säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
5257: yhteisötunnusrekisterin tietosisältöä. Rekiste- Liike- ja yhteisötunnusrekisteriin merkittäi-
5258: ristä muodostettaisiin siten suppeasisältöinen siin rekisteriyksiköiden tunnistetiedot, jotka
5259: tunnus- ja tunnistetietorekisteri. olisivat luonteeltaan yleisesti tiedossa olevia.
5260: Yleinen liike- ja yhteisötunnusrekisteri pe- Tunnistetietoja olisivat liike- ja yhteisötunnuk-
5261: rustettaisiin nykyisestä verohallinnon pitämäs- sen ohella rekisteriyksikön nimi, kotikunta ja
5262: tä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä. Tällä tar- osoite, kielitunnus, oikeudellinen muoto, rekis-
5263: koitetaan kysymyksessä olevassa lakiehdotuk- teröintipäivä, jolloin tiedot on ensi kerran
5264: sessa ja asetusluonnoksessa niiden tunnistetie- talletettu verohallinnon liike- ja yhteisötunnus-
5265: tojen loogista kokonaisuutta, joka nykyisin on rekisteriin ja jolloin yksikölle on annettu tun-
5266: talletettuna verohallinnon liike- ja yhteisötun- nus sekä vastaavasti rekisteristä poistamispäi-
5267: nusrekisteriin. vä. Tunnistetiedot saadaan verovelvollisten ve-
5268: 1990 vp. - HE n:o 11 3
5269:
5270: rotuksen toimittamisen yhteydessä tekemistä kuksella olisi lain mukaan velvollisuus harjoit-
5271: ilmoituksista. Tietoja ei erikseen tarkistettaisi taa liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskevaa
5272: luovutettaessa ne yleiseen liike- ja yhteisötun- tietopalvelutoimintaa. Laki ei aseta mitään es-
5273: nusrekisteriin. Liike- ja yhteisötunnusrekiste- tettä sille, että muu valtion virasto tai laitos
5274: rissä olevilla tiedoilla ei siten olisi vastaavaa kuten esimerkiksi luonnollisten henkilöiden re-
5275: julkista luotettavuutta kuin oikeushenkilöiden kisterihallinnosta vastaava väestörekisterikes-
5276: varsinaisesta rekisteröinnistä vastaavien erityis- kus, joka on tilastokeskukselta saanut liike- ja
5277: rekistereiden kuten kaupparekisterin, yhdistys- yhteisötunnusrekisterin tiedot, luovuttaisi ky-
5278: rekisterin ja säätiörekisterin tiedoilla. Rekiste- seisiä tietoja omien tietopalvelusäännöstensä ja
5279: rimerkinnän olemassa olosta ei esimerkiksi voi- maksuperusteidensa mukaisesti.
5280: taisi varmistua siitä, että oikeushenkilö on Yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä kos-
5281: vielä olemassa. Yleiseen liike- ja yhteisötunnus- kevan tietopalvelutehtävän antaminen tilasto-
5282: rekisteriin merkitsemisellä ei myöskään olisi keskukselle perustuu siihen, että tilastokeskus
5283: oikeuksia perustavia tai niitä poistavia vaiku- jo tällä hetkellä ylläpitää yritys- ja toimipaik-
5284: tuksia. karekisteriä, jolla on liittymiä moniin tietojär-
5285: Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- jestelmiin julkishallinnossa ja elinkeinoelämän
5286: riin merkitseminen perustuisi verohallinnon si- piirissä. Verohallinto luovuttaa nykyäänkin ti-
5287: säiseen ratkaisuun. Verohallitus ratkaisisi sen, lastokeskuksesta annetun lain mukaisesti tilas-
5288: mitkä luonnollisia ja oikeushenkilöitä koskevat tokeskukselle tietoja monista verohallinnon re-
5289: tiedot luovutettaisiin yleistä liike- ja yhteisö- kistereistä. Siten tilastokeskuksella on jo ollut
5290: tunnusrekisteriä varten. Verohallinnon liike- ja hallussaan myös verohallinnon liike- ja yhtei-
5291: yhteisötunnusrekisteriin merkittyjen luonnollis- sötunnusrekisteriin sisältyvä tietoaineisto.
5292: ten tai oikeushenkilöiden asemassa ei tapahtui- Päällekkäisen tietojenkäsittelyn välttämiseksi
5293: si muutoksia rekisteriin merkitsemisen tai siitä on tarkoituksenmukaista antaa myös yleistä
5294: poistamisen johdosta. Tästä syystä ja koska liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskeva tieto-
5295: muutoksenhausta verotuksen toimeenpanon palvelutehtävä tilastokeskukselle, joka muu-
5296: yhteydessä tehtäviin päätöksiin on jo erikseen tenkin on huolehtinut yrityssektoria koskevasta
5297: säädetty, ei verohallinnon liike- ja yhteisötun- yleisestä tietopalvelusta.
5298: nusrekisteriin merkitsemiseen tai siitä poistami- Tilastokeskus huolehtisi myös tiedoista mak-
5299: seen ehdoteta kytkettäväksi muuta muutoksen- settavien korvausten perimisestä. Tiedoista pe-
5300: hakumenettelyä kuin rekisterinpitäjän eli vero- rittävät maksut määriteltäisiin valtion maksu-
5301: hallituksen tai asianomaisen lääninveroviraston perustelain (980/73) säännösten mukaisesti ot-
5302: itseoikaisumenettely. Tästä olisivat voimassa taen huomioon tunnusten laajentamisesta ja
5303: verohallituksen antamat verohallinnon sisäiset yleiseen käyttöön saattamisesta myös verohal-
5304: ohjeet. linnolle aiheutuneet kustannukset.
5305: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin Vaikka verohallinnon liike- ja yhteisötun-
5306: merkitsemiseen ei sovellettaisi erillistä muutok- nusrekisteri ei sisällä tietoja verovelvollisten
5307: senhakumenettelyä, koska oikaisu tulisi aina taloudellisesta asemasta, koskevat verotuslain
5308: ensin toteuttaa verohallinnon liike- ja yhteisö- ja liikevaihtoverolain salassapitosäännökset
5309: tunnusrekisteriin, joka on yleisen liike- ja yh- nykyään myös verohallinnon liike- ja yhteisö-
5310: teisötunnusrekisterin perustana. Asianomainen tunnusrekisteriä. Verolainsäädännössä sääde-
5311: veroviranomainen, joka nykykäytännön mu- tyn ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi esi-
5312: kaan on lääninverovirasto, ilmoittaa kullekin tettyjen tietojen luovuttaminen yleiseen käyt-
5313: rekisteröidylle rekisteröinnistä ja liike- ja yhtei- töön edellyttää siten laintasoista erityissään-
5314: sötunnusrekisteriin merkityistä tiedoista, jol- nöstä, joka tulee sovellettavaksi edellämainit-
5315: loin rekisteröidyllä on mahdollisuus korjata tujen säännösten sijasta. Ehdotetun laajan re-
5316: mahdolliset virheelliset tiedot. kisterin täysi julkisuus ja asettaminen yleiseen
5317: Verohallinto luovuttaisi yleiseen liike- ja yh- käyttöön ovat periaatteessa tärkeitä yleisten
5318: teisötunnusrekisteriin tulevat tiedot tilastokes- rekisteri- ja tietosuojaperiaatteiden rajauskysy-
5319: kukselle. Tilastokeskuksen hallussa olevasta myksiä, jotka on niinikään aiheellista ratkaista
5320: yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä luo- laintasoisilla säännöksillä. Periaatteessa tärkeä
5321: vutettaisiin tunnuksia- ja tunnistetietoja ylei- ratkaisu sisältyy myös siihen, että esityksen
5322: seen käyttöön tietokoneella käsiteltävässä mukaan yleiseen käyttöön annetaan hallinnon
5323: muodossa sekä paperitulosteina. Tilastokes- sisäistä tarvetta varten perustettu rekisteri, jon-
5324: 4 1990 vp. - HE n:o 11
5325:
5326: ka kattavuutta ei voida tarkoin etukäteen mää- reissä. Tunnukset on kerätty näihin rekisterei-
5327: ritellä ja jonka tiedoilla ei ole erityisrekisterien hin yleensä suoraan asianomaisilta yksiköiltä
5328: tapaista julkista luotettavuutta. itseltään. Ongelmaksi on kuitenkin muodostu-
5329: nut se, ettei näiden rekistereiden osalta käytän-
5330: nössä ole ollut mahdollista tarkistaa tunnuksen
5331: 2. Nykyinen tilanne ja asian val- oikeellisuutta, mikä tietojärjestelmiltä edelly-
5332: mistelu tettävän luotettavuuden johdosta kuitenkin oli-
5333: si välttämätöntä.
5334: 2.1. Nykyinen tilanne
5335:
5336: 2.1.1. Lainsäädäntö 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
5337:
5338: Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä julki- Vuonna 1973 asetettu liiketunnusrekisteri-
5339: syhteisöillä on jo nykyään oikeus saada vero- työryhmä ehdotti väestörekisterikeskuksen hoi-
5340: hallitukselta rekisterien ja tilastojen pitämises- tamart liike- ja yhteisörekisterin perustamista.
5341: sä tarvittavia verovelvollisen yksilöimistä tar- Rekisteriin olisi merkitty Suomessa toimivat
5342: koittavia tietoja (tunnistamistieto). Asiaa kos- oikeushenkilöt sekä liike-, ammatti- tai elinkei-
5343: kevat säännökset ovat verotuslain 132 §:n 4 notoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt.
5344: momentissa (361180) ja liikevaihtoverolain Työryhmä ehdotti rekisteriyksiköille pysyvää
5345: 73 §:n 4 momentissa (362/80). ja informaatiota sisältämätöntä liike- ja yhtei-
5346: Liiketunnuksesta annetun asetuksen (411/ sötunnusta. Tunnusjärjestelmää valmisteltiin
5347: 70) mukaan voidaan oikeushenkilöille sekä edelleen valtiovarainministeriön asettaman joh-
5348: liike- ja elinkeinotoimintaa harjoittaville luon- toryhmän johdolla toimineessa projektissa,
5349: nollisille henkilöille antaa liiketunnus. Asetuk- jossa valmistui vuonna 1977 liike- ja yhteisöre-
5350: sen mukaan liikevaihtoverotoimisto antoi sen kisterin yleissuunnitelma. Suunnitelma ei kui-
5351: liikevaihtoverovelvollisille ja tilastokeskus voi tenkaan johtanut siinä ehdotetun järjestelmän
5352: antaa sen muille yksiköille. Mainitun asetuksen toteuttamiseen.
5353: mukaisia tunnuksia ei käytännössä ole annettu. Koska vuosina 1978-1980 uudistettu veron-
5354: Liiketunnuksena on käytetty liikevaihtovero- kantojärjestelmä edellytti oman erillisen tun-
5355: numeroa vuoden 1989 alkuun saakka. Verohal- nusjärjestelmän perustamista, valtiovarainmi-
5356: linnossa on 1 päivästä tammikuuta 1989 lukien nisteriö perusti sisäasiainministeriön suostu-
5357: luovuttu liikevaihtoveronumeron käytöstä tun- muksella 17 päivänä huhtikuuta 1978 väestöre-
5358: nistettaessa liikevaihtoverovelvollisia yksiköitä kisterikeskukseen verohallinnon tiedostoista
5359: ja korvattu liikevaihtoveronumero liike- ja yh- verohallintoa varten ylläpidettävän liike- ja
5360: teisötunnuksella ja luonnollisten henkilöiden yhteisötunnusrekisterin. Kun kysymyksessä oli
5361: osalta henkilötunnuksella. pelkästään verohallinnon tarpeita palveleva re-
5362: kisteri, eivät verohallinnon salassapitosäännök-
5363: set olleet esteenä rekisterin perustamiselle.
5364: 2.1.2. Käytäntö Liike- ja yhteisötunnusten saamiseksi julkis-
5365: hallinnon käyttöön muutettiin verotuslakia ja
5366: Verohallinnon nykyisessä liike- ja yhteisö- liikevaihtoverolakia vuoden 1980 heinäkuun
5367: tunnusrekisterissä on noin 450 000 rekisteriyk- alusta lukien siten, että valtion ja kuntien
5368: sikön tiedot. Julkishallinto on voinut rajoite- viranomaisilla sekä julkisyhteisöillä on oikeus
5369: tusti saada liike- ja yhteisötunnuksia ja tunnis- saada verohallitukselta rekisterien ja tilastojen
5370: tetietoja käyttöönsä siten, että ne on luovutettu pitämisessä tarvittavia verovelvollisen yksilöi-
5371: suoraan verotuksen rekisterijärjestelmistä. mistä tarkoittavia tietoja.
5372: Edellä mainitut verotuslain ja liikevaihtovero- Käsitellessään edellämainittua verotuslain ja
5373: lain salassapitosäännökset ovat rajoittaneet liikevaihtoverolain muuttamista vuonna 1980
5374: tunnuksien ja tunnistetietojen luovuttamista piti eduskunta tärkeänä liike- ja yhteisörekiste-
5375: yksityiselle sektorille. riä koskevan lain aikaansaamista.
5376: Verohallinnossa käytetyt liike- ja yhteisötun- Liike- ja yhteisörekisterijärjestelmän selkeyt-
5377: nukset ovat kaikesta huolimatta viime vuosina tämiseksi ja saattamiseksi yleiseen käyttöön
5378: levinneet yhä yleisempään käyttöön erilaisissa sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 1982
5379: elinkeinoelämän piirissä pidettävissä rekiste- työryhmän laatimaan yksityiskohtaisen suunni-
5380: 1990 vp. - HE n:o 11 5
5381:
5382: telman suppeasisältöisen verohallinnosta saata- jossain muodossa virheellinen, tulee oikaisuil-
5383: viin tietoihin rakentuvan liike- ja yhteisörekis- moitus tehdä paikalliselle veroviranomaiselle.
5384: terin perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoit- Rekisteröidyllä on oikeus hakea muutosta or-
5385: teena oli tehdä liike- ja yhteisörekisteristä jul- ganisaationumeron antoon liittyvissä asioissa
5386: kinen. Työryhmän toisena tehtävänä oli laatia verohallitukselta, jonka päätöksestä ei voi va-
5387: yleissuunnitelma liike- ja yhteisörekisterin yllä- littaa.
5388: pidon kehittämiseksi sekä tarpeelliseksi katsot- Jokaisella on oikeus saada tietoja organisaa-
5389: tavien yhteyksien luomiseksi erityisrekisterei- tionumerorekisteristä. Mikäli organisaationu-
5390: hin, kuten säätiö- ja yhdistysrekistereihin sekä merorekisterin tietoja on tarkoitus käyttää
5391: kaupparekisteriin. muiden rekisterien päivittämiseen, otosten poi-
5392: Vuonna 1987 verohallinto ryhtyi itse anta- mintaan tai täydentämään ja tarkistamaan
5393: maan liike- ja yhteisötunnuksia sekä tätä var- muiden rekisterien tietoja, niin ne tulee nykyi-
5394: ten ylläpitämään omaa liike- ja yhteisötunnus- sin pyytää ensimmäisenä päivänä syyskuuta
5395: rekisteriään. Siitä lähtien väestörekisterikeskus 1984 voimaantulleen asetuksen (SFS 1984:692)
5396: ei enää ole osallistunut verohallinnon liike- ja mukaan Ruotsin tilastollisen päätoimiston yllä-
5397: yhteisötunnusrekisterin ylläpitoon. pitämästä yleisestä yritysrekisteristä.
5398: Keväällä 1987 valtiovarainministeriö asetti Yleinen yritysrekisteri sisältää tietoja niistä
5399: työryhmän määrittelemään uuden tilanteen yksiköistä, joille juridisten henkilöiden yksi-
5400: pohjalta liike- ja yhteisörekisterijärjestelmän löintitunnuslain mukaan on annettu organisaa-
5401: tarkoitusta, organisointia ja tarvittavia säädös- tionumero, yksityisistä elinkeinonharjoittajis-
5402: muutoksia. Työryhmän raportin ja siitä saatu- ta, jotka on merkitty kaupparekisteriin sekä
5403: jen lausuntojen pohjalta voitiin todeta yhtenäi- luonnollisista henkilöistä ja kuolinpesistä, jot-
5404: sen ja yleisesti käytössä olevan liike- ja yhteisö- ka säännöllisesti harjoittavat elinkeinotoimin-
5405: tunnuksen ilmeinen ja kiireinen tarve. Esitys taa tai ovat työnantajia.
5406: on laadittu mainitun työryhmän työn perus- Yleistä yritysrekisteriä varten tulee asetuksen
5407: talta. mukaan luovuttaa Ruotsin tilastolliselle päätoi-
5408: mistolle tietoja verohallituksen ylläpitämästä
5409: verotusrekisteristä, patentti- ja rekisterilaitok-
5410: 3. Tilanne Ruotsissa, Tanskassa sen osakeyhtiörekisteristä sekä lääninhallitus-
5411: ja Norjassa ten kaupparekisteristä.
5412: Rekisteriä saavat käyttää viranomaiset ja
5413: 3.1. Ruotsi yksityiset. Asetus yleisestä yritysrekisteristä ei
5414: sen 15 §:n mukaan rajoita viranomaisten vel-
5415: Ruotsissa tuli voimaan heinäkuun alusta vollisuutta noudattaa painovapausasetuksen
5416: vuonna 1975 laki (SFS 1974: 174) oikeushenki- sääntöjä yleisten asiain julkisuudesta tai salas-
5417: löiden yksilöintitunnuksesta. Laissa määritel- sapidon säilyttämislakia (SFS 1980: 100). Sellai-
5418: lään ne oikeushenkilöt, joille annetaan yksi- nen tietojen luovutus yleisestä yritysrekisteris-
5419: löintitunnuksena toimiva organisaationumero tä, joka ei perustu painovapausasetukseen tai
5420: (organisationsnummer). Lain mukaan organi- salassapidon säilyttämislakiin tapahtuu yleistä
5421: saationumero voidaan antaa hakemuksesta yritysrekisteriä koskevan asetuksen mukaan.
5422: myös muille juridisille henkilöille. Ruotsissa juridisten henkilöiden organisaa-
5423: Lain mukaan verohallitus (Riksskatteverket) tionumerot ovat nykyisin yleisessä käytössä.
5424: antaa ohjeet ja valvoo organisaationumeron Myös yksikköjen rekisteröinti ja niitä koske-
5425: antamista sekä ylläpitää organisaationumerore- vien tietojen jatkuva ylläpito ja tietopalvelu
5426: kisteriä kaikista tunnuksen saaneista yksiköis- toimii hyvin.
5427: tä. Organisaationumeron lisäksi rekisterissä on
5428: tieto juridisen henkilön nimestä, osoitteesta,
5429: tieto läänistä, kunnasta, seurakunnasta ja juri- 3.2. Tanska
5430: disesta muodosta, rekisteröinti- ja rekisteristä
5431: poistoajankohdasta sekä mahdollisesta kon- Tanskassa säädettiin huhtikuussa 197 5 laki
5432: kurssimerkinnästä. Nämä ovat julkisia tietoja. yritysrekisteristä (1975:151). Lain mukaan ta-
5433: Organisaationumerorekisteriin rekisteröimi- lousministeriön (0konimiministeriet) alaisuu-
5434: sestä ja siitä poistamisesta verohallinto ilmoit- dessa ylläpidetään yleistä yritysrekisteriä, joka
5435: taa kaikille rekisteröidyille. Mikäli ilmoitus on auttaa julkisia viranomaisia yirtysrekisterikysy-
5436: 6 1990 vp. - HE n:o 11
5437:
5438: myksissä ja josta pyydettäessä voidaan antaa ainoastaan annettaisiin yritystunnuksia. Toi-
5439: tietoja julkisille viranomaisille ja kaikille muil- nen perusrekisteri muodostettaisiin esityksen
5440: le tarvitsijoille ja joka myötävaikuttaa julkisen mukaan Norjan tilastollisen päätoimiston toi-
5441: yritysrekisteröinnin yhtenäistämisessä ja yksin- mipaikka- ja yritysrekisteristä, jossa olisi myös
5442: kertaistamisessa. toimipaikat ja jossa annettaisiin ainoastaan
5443: Rekisteriin merkitään ne yksiköt, joita julki- toimipaikkatunnuksia.
5444: set viranomaiset tai instituutiot ovat lain tar-
5445: koittamassa mielessä rekisteröineet tai velvolli-
5446: sia rekisteröimään ja jotka ovat työnantajia tai 4. Esityksen organisatoriset ja
5447: elinkeinonharjoittajia tai niiden sivuliikkeitä henkilö s t öv aik utu k se t
5448: tai toimipaikkoja. Rekisterissä ylläpidetään yh-
5449: tenäistä tunnusta. Esityksessä on pidetty lähtökohtana sitä,
5450: Yritysrekisteriin rekisteröidään yksikön ni- että liike- ja yhteisötunnusten käyttöönotto
5451: mi, osoite, puhelinnumero, sijaintikunta, omis- toteutettaisiin esitetyllä tavalla tilastokeskuk-
5452: taja,juridinen muoto, toimiala sekä yksikön sen ja verohallinnon nykyisen organisaation
5453: mahdolliset tunnukset muissa julkisissa rekiste- avulla. Esityksellä ei siten ole välittömiä orga-
5454: reissä. Talousministeriön määräämien sääntö- nisatorisia vaikutuksia.
5455: jen mukaan voidaan yritysrekisteriin merkitä Ehdotettu yleinen liike- ja yhteisötunnusre-
5456: myös muita tietoja. kisteri ei aiheuttaisi tilastokeskukselle lisää
5457: Mikään Tanskassa käytetyistä oikeushenki- henkilöstötarpeita rekisteriä ylläpitävän henki-
5458: löiden yksikkötunnuksista, Moms-numero, löstön osalta, mutta tietojen kysyntä saattaisi
5459: jonka Tanskan tullilaitos antaa ulkomaan- vaikuttaa siihen, että rekisterin käyttöönoton
5460: kauppaa harjoittaville ja lisäarvonverovelvolli- jälkeen tarvittaisiin tietojen luovutustehtäviin
5461: sille yksiköille, Tanskan verohallinnon antama lisähenkilöitä.
5462: liike- ja yhteisötunnusta vastaava SE-numero
5463: tai yhtymien rekisteröinnissä käytetyt A/S- tai
5464: ApS-tunnukset, ei ole vakiintunut yleiseen
5465: käyttöön. Tanskan tilastoviranomaisen (Dan- 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
5466: marks Statistik) antamaa yritysrekisterin omaa tukset
5467: yritysrekisterinumeroa ei myöskään ole saatu
5468: yleiseen käyttöön. Nyttemmin on tiettävästi Tärkeimpänä hyötynä voidaan pitää sitä,
5469: tavoitteena kuitenkin, että Tanskan verohallin- että yleiseen käyttöön otettava liike- ja yhteisö-
5470: non antama ja käyttämä Suomen liike- ja tunnusrekisterijärjestelmä vähentäisi vääristä
5471: yhteisötunnusta vastaava SE-numero tulisi ja epätarkoista tiedoista aiheutuvia kustannuk-
5472: Tanskassa yleisesti käyttöön oikeushenkilöiden sia koko yhteiskunnassa. Liike- ja yhteisötun-
5473: tunnuksena. nusrekisterin perustaminen poistaisi myös elin-
5474: keinoelämältä tarpeen kehittää rinnakkaisia
5475: tunnusjärjestelmiä, jotka myöhemmin aiheut-
5476: 3.3. Norja taisivat sekaannusta.
5477: Nykyisen verohallinnon liike- ja yhteisötun-
5478: Norjassa ei toistaiseksi ole yhtä yhtenäistä nusrekisterin atk-suunnittelu- ja käyttökustan-
5479: tunnusta juridiselle henkilölle. Tämän haitan nukset ovat hieman yli miljoona markkaa vuo-
5480: poistamiseksi ja viranomaisten ylläpitämien re- dessa. Lisäksi lääninverovirastoilla on tieto-
5481: kistereiden rationalisoimiseksi on vuonna 1988 kannan päivityksessä jatkuvasti suuri työ. Eh-
5482: tehty ehdotus "Samspill om grundata" Et dotetun yleisen liike- ja yhteisötunnusrekisteri-
5483: forslag til samordning av virksomhets - og järjestelmän käyttöönotosta aiheutuisi tilasto-
5484: foretagsregistre i offentlig förvaltning (Norges keskukselle kertakustannuksia noin 150 000
5485: offenlige utredningen, NOU 1988 : 15). Siinä markkaa. Nämä kustannukset ajoittuisivat sille
5486: esitetään, että Norjassa muodostettaisiin kaksi vuodelle, jona yleinen liike- ja yhteisötunnusre-
5487: julkista perusrekisteriä. kisteri otetaan käyttöön. Vuosittaisiksi käyttö-
5488: Ensinnäkin oikeusministeriön yritysrekisteri kustannuksiksi arvioidaan 500 000 markkaa.
5489: kehitettäisiin kaikkien niiden yksikköjen, joi- Verohallinnolle aiheutuisi perustamisvaiheen
5490: den tarkoituksena on harjoittaa taloudellista rekisterin laajennuksesta ja atk-tarkistusajoista
5491: toimintaa, viralliseksi perusrekisteriksi, jossa lisäkustannuksia, joiden suuruus riippuisi suo-
5492: 1990 vp. - HE n:o 11 7
5493:
5494: ritettavan tarkistustyön laajuudesta, eivätkä henkilöiden osalta. Rekisterissä on 150 000
5495: ole tarkasti arvioitavissa. yritystä tai ammatinharjoittajaa ja näillä
5496: Järjestelmän ylläpidossa tarvittavien henki- 183 000 toimipaikkaa. Rekistereissä on tunnis-
5497: löiden paikkaamisesta sekä edellä mainittuja tetietojen lisäksi yrityksiin ja toimipaikkoihin
5498: muita tilastokeskukselle ja verohallinnolle ai- liittyvät tilastolliset luokitustiedot sekä tietoja
5499: heutuvia menoja vastaavasti lisääntyisivät tilas- toiminnan lajista, laajuudesta ja tilasta.
5500: tokeskuksen maksullisesta palvelutoiminnas- Tilastokeskus on palvellut tiedon tarvitsijoi-
5501: taan saarnat tulot. Tilastokeskukselle tietojen ta säännöstensä mukaan jo usean vuoden ajan
5502: luovutuksesta saatavien tulojen määrä riippuisi maksullisena palvelutoimintana. Vaikka val-
5503: perittävistä yksikkömaksuista sekä luovutetta- miudet myös liike- ja yhteisötunnuspalveluun
5504: vien tietojen määristä. Yksikkömaksujen suu- ovat olleet olemassa, ei sitä ole voitu harjoittaa
5505: ruus määräytyisi valtion maksuperustelain tunnustietojen luovuttamiseen oikeuttavien
5506: säännösten mukaisesti siten, että myös verohal- säännösten puuttuessa.
5507: linnolle liike- ja yhteisötunnusrekisterijärjestel- Myöhemmin selvitetään tarve laajentaa liike-
5508: män ylläpidosta aiheutuneet kustannukset otet- ja yhteisötunnusta koskevaa tietopalvelua. Ky-
5509: taisiin huomioon maksuja määrättäessä. symykseen voisivat tulla väestörekisterikeskus
5510: ja 59 rekisteritoimistoa, joilla olisi tehtävään
5511: valmis palveluorganisaatio sekä aikaisempaa
5512: 6. Muita esitykseen vaikuttavia kokemusta liike- ja yhteisörekisterinpidosta.
5513: seikkoja Asialla olisi lisäksi liittymäkohtia rekisteritoi-
5514: mistojen kaupparekisteritehtäviin, jotka ovat
5515: Yleinen liike- ja yhteisötunnusrekisteri ei uudistumassa.
5516: vaikuttaisi erityisrekistereiden, kuten lähinnä Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä julkis-
5517: kaupparekisterin, yhdistysrekisterin ja säätiö- yhteisöillä on nykyisin okeus saada rekisterien
5518: rekisterin asemaan. Erityisrekistereihin kohdis- ja tilastojen pitämisessä tarvittavia verovelvol-
5519: tuva ilmoitusmenettely säilytettäisiin ennal- lisen yksilöimistä tarkoittavia tunnistamistieto-
5520: laan. ja verohallitukselta. Koska yleiseen liike- ja
5521: Tilastokeskus on pitänyt vuodesta 1968 re- yhteisötunnusrekisteriin merkittävä tunnista-
5522: kisteriä liikevaihtoverovelvollisista yrityksistä. mistieto tulisi olemaan täysin julkinen ja tieto-
5523: Tilastokeskus on vuonna 1984 laajentanut palvelusta huolehtisi tilastokeskus, ei näiden
5524: edellä mainittua rekisteriä siten, että se kattaa tietojen saamiseen verohallitukselta ole enää
5525: kaikki työnantajina toimivat tai liikevaihtove- erityistä tarvetta. Tähän nähden julkishallin-
5526: rovelvolliset yritykset ja yritystyyppiset yksiköt non oikeus tunnistamistietojen saantiin vero-
5527: toimipaikkoineen ja sisältää tietoja sekä oi- hallitukselta voitaisiin rajoittaa niihin tunnista-
5528: keushenkilöistä että yksityisistä elinkeinonhar- mistietoihin, jotka eivät sisälly yleiseen liike- ja
5529: joittajista. Rekisterin tunnustietona käytetään yhteisötunnusrekisteriin. Verotuslakiin ja liike-
5530: nykyisin liike- ja yhteisötunnusta oikeushenki- vaihtoverolakiin on tarkoitus erikseen tehdä
5531: löiden osalta ja henkilötunnusta luonnollisten tätä koskevat muutokset.
5532:
5533:
5534:
5535:
5536: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5537:
5538:
5539: 1. Lakiehdotuksen perustelut Tietojen luovuttajana olisi verohallitus. Ve-
5540: rohallituksen ja lääninverovirastojen työnjako
5541: liike- ja yhteisötunnusrekisterin ylläpitoon liit-
5542: 1 §. Pykälässä annettalSlm verohallitukselle tvyissä asioissa muutoin ratkaistaan verohallin-
5543: oikeus ja velvollisuus luovuttaa verohallinnon non sisällä.
5544: tehtävien hoitamiseen liittyvän ilmoittamisvel- Laissa ei yksityiskohtaisesti määriteltäisi nii-
5545: vollisuuden täyttämiseksi esitettyjä tunnista- tä oikeushenkilöitä, joita koskevia tietoja voi-
5546: mistietoja tilastokeskukselle niiden saattami- taisiin lain nojalla luovuttaa tilastokeskukselle
5547: seksi 3 §:n mukaisesti yleiseen käyttöön. ja vastaavasti merkitä yleiseen liike- ja yhteisö-
5548: 8 1990 vp. - HE n:o 11
5549:
5550: tunnusrekisteriin. Tämä aiheutuu siitä, että liike- ja yhteisötunnuksia. Lainkohdan mu-
5551: rekisteri olisi tietojen keräämistavan johdosta kaan yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin
5552: siten epätäydellinen, ettei kaikkia oikeushenki- voidaan luovuttaa tietoja luonnollisten henki-
5553: löitä olisi rekisterissä eikä rekisteröitäviä liik- löiden osalta vain liikkeen- ja ammatinharjoit-
5554: keen- ja ammatinharjoittajia voitaisi etukäteen tajista, eikä yleisestä liike- ja yhteisötunnusre-
5555: tarkasti määritellä. kisteristä siten käytännössä voi muodostua
5556: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin luonnollisten henkilöiden yleistä rekisteriä.
5557: merkittäisiin elinkeinotoimintaa harjoittavat Liikkeen- tai ammatinharjoittajia merkittäisiin
5558: yksityisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt sekä yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin sitä
5559: julkisoikeudelliset oikeushenkilöt. Rekisteriyk- mukaa kuin se verotuksen toimittamista varten
5560: siköitä voisivat olla myös yksityiset liikkeen- ja olisi tarkoituksenmukaista.
5561: ammatinharjoittajat, joihin ei kuitenkaan luet- Lakiehdotuksessa käytetty käsite liikkeen-
5562: taisi maatilatalouden harjoittajia. Perusteena tai ammatinharjoittaja ei ole täysin yksiselittei-
5563: liikkeen- ja ammatinharjoittajien merkitsemi- nen. Käytännön rajaus rekisteriin merkitsemi-
5564: selle rekisteriin on se, että näin heille voidaan sessä kulkisi luonnollisten henkilöiden osalta
5565: saada henkilötunnuksesta poikkeavaa tietoa si- verotuksellisten perusteiden mukaisesti siten,
5566: sältämätön yhtenäinen tunnusjärjestelmä. Uusi että liike- ja yhteisötunnusrekisteriin merkittäi-
5567: tunnusjärjestelmä siten osaltaan poistaa henki- siin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
5568: lötunnuksen käyttöön liittyviä tietosuojaongel- (360/68) nojalla verotettavia luonnollisia hen-
5569: mia yrittäjätoiminnan osalta. kilöitä.
5570: Rekisteriyksiköitä olisivat esimerkiksi avoi- 2 §. Lainkohdassa annetaan tilastokeskuk-
5571: met yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt, selle oikeus saada verohallitukselta liike- ja
5572: asunto-osakeyhtiöt ja osuuskunnat jos ne har- yhteisötunnusrekisterin ylläpitämiseksi tarvitta-
5573: joittavat elinkeinotoimintaa. Vakuutus- vat tiedot. Siten tilastokeskus olisi yleisen liike-
5574: osakeyhtiöt ja keskinäiset vakuutusyhtiöt olisi- ja yhteisötunnusrekisterin varsinainen rekiste-
5575: vat rekisterissä saman edellytyksen perusteella. rinpitäjä, joka 3 §:n mukaisesti vastaisi myös
5576: Sama koskisi säätiölain (109/30) ja eläkesää- liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskevasta tie-
5577: tiölain (469/55) mukaisia säätiöitä sekä säästö- topalvelusta. Lainkohdassa lueteltaisiin myös
5578: pankkeja. Taloudellisia yhdistyksiä olisivat re- rekisteriin merkittävät tunnistetiedot, jotka
5579: kisterissä esimerkiksi keskinäiset vahinkova- ovat jo nykyisessä verohallintoa varten pidetys-
5580: kuutusyhdistykset, hypoteekkiyhdistykset ja sä liike- ja yhteisötunnusrekisterissä. Tiedot
5581: avustuskassat. Aatteellisista yhdistyksistä liike- määräytyvät osin rekisteröidyn yksikön anta-
5582: ja yhteisötunnusrekisterissä olisivat vain ne mien tietojen mukaan. Rekisteriin merkitsemis-
5583: yhdistykset, jotka toimivat työnantajina tai ja poistamispäivämäärät voivat määräytyä
5584: joilla on esimerkiksi liiketuloa ja jotka tämän muilla perusteilla. Verohallinnon liike- ja yh-
5585: vuoksi ovat verotuksen rekisterissä. teisötunnusrekisteriin merkitsemispäivällä ja
5586: J ulkisoikeudellisista oikeushenkilöistä rekis- vastaavasti poistamispäivällä tarkoitetaan sitä
5587: teriin merkittäisiin ainakin valtio ja sen laitok- päivää, jolloin tiedot on ensi kerran talletettu
5588: set, kunnat, kuntainliitot, evankelis-luterilai- rekisteriin tai poistettu rekisteristä ja yksikölle
5589: nen kirkko ja sen seurakunnat, ortodoksinen on annettu liike- ja yhteisötunnus. Yksikön
5590: kirkkokunta ja sen seurakunnat, rekisteröidyt oikeudellinen muoto on verohallinnon oman
5591: uskonnolliset yhdyskunnat, lakiin perustuvat luokituksen mukainen.
5592: ylioppilaskunnat ja osakunnat sekä Suomen Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste-
5593: Asianajajaliitto. Lisäksi merkittäisiin erillishal- rissä on tällä hetkellä yli 200 000 verohallinnon
5594: linnolliset valtion laitokset kuten Suomen rekisteröintiyksikköä. Pykälän 2 momentisssa
5595: Pankki, Helsingin yliopisto ja kansaneläke- ehdotetaan säädettäväksi siitä, etteivät nämä
5596: laitos. kuuluisi tilastokeskuksen tietojensaantioikeu-
5597: Verohallinnon liike- ja yhteisörekisterissä ei den piiriin. Tällaisia ovat muun muassa erik-
5598: tällä hetkellä käytetä luonnollisten henkilöiden seen verotettava! yhteisetuudet (muun muassa
5599: yksilöimiseen liike- ja yhteisötunnusta siinä- kalastuskunnat, vesi- ja jakokunnat sekä niihin
5600: kään tapauksessa, että kyseinen henkilö on verrattavat yhteisetuudet), jaettavat yhtymät
5601: liikkeen- tai ammatinharjoittaja. On kuitenkin (muun muassa yhteismetsät ja kiinteistöyhty-
5602: tarkoituksena, että liikkeen- ja ammatinhar- mät), yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset
5603: joittajille jo lähitulevaisuudessa aletaan antaa (muun muassa rekisteröimättömät osakeyhtiöt,
5604: 1990 vp. - HE n:o 11 9
5605:
5606: ennen vuotta 1982 muodostuneet kuolinpesät koskevat liike- ja yhteisötunnusrekisterin tiedot
5607: ja konkurssipesät) sekä ne yksiköt, joille tun- muun oman, mahdollisesti henkilötunnuksia
5608: nus on annettu vain veron perimistä tai palaut- sisältävän rekisterinsä tietoihin. Näissä tapauk-
5609: tamista varten (muun muassa leimaverokoneen sissa syntyneen uuden rekisterin tietojen edel-
5610: luvanhaltija tai ei-verovelvollinen, arpajaiset leen luovuttamisen edellytykset määräytyisivät
5611: toimeenpaneva yhdistys). joko asianomaisen erityislainsäädännön tai
5612: 3 §. Tilastokeskukselle ehdotetaan annetta- henkilörekisterilain (471187) mukaisesti. Synty-
5613: vaksi liike- ja yhteisötunnusrekisteriä koskeva nyttä uutta rekisteriä ei siten enää koskisi 3 §:n
5614: tietopalvelutehtävä. Lakiehdotuksen mukaan mukainen rajoittamaton tiedonsaantioikeus.
5615: tietojen luovuttamiselle yleisestä liike- ja yhtei- 5 §. Yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekiste-
5616: sötunnusrekisteristä ei voida asettaa mitään ristä luovutettavista tiedoista perittäisiin mak-
5617: muita edellytyksiä kuin 5 §:ssä säädetyn mak- suja valtion maksuperustelain mukaisesti. Niin
5618: sun suorittaminen. Lainkohdan mukaan oikeus kauan kuin verohallinnolla ei ole omaa maksu-
5619: saada tietoja rekisteristä koskisi sekä luonnolli- asetusta perisi verohallinnolle liike- ja yhteisö-
5620: sia että oikeushenkilöitä ja yhtä hyvin ulko- tunnusrekisterin yleiseen käyttöön laajentami-
5621: maalaisia kuin Suomen kansalaisiakin. Rekis- sesta aiheutuneet kustannukset valtion maksu-
5622: terin tiedot olisivat siten täysin julkisia ja perustelain 2 §:n mukaisesti tilastokeskus.
5623: kenen tahansa rajoituksitta hankittavissa. Re- 6 §. Liike- ja yhteisötunnuksen muodosta on
5624: kisterin 2 §:n mukainen tietosisältö on tätä tarkoituksena säätää asetuksella vastaavasti
5625: ajatellen supistettu niin pieneksi kuin mahdol- kuin henkilötunnuksen muodosta on säädetty
5626: lista. väestökirja-asetuksen 5 §:ssä. Lisäksi tarkem-
5627: 4 §. Tietosuojan varmistamiseksi ehdote- pia säännöksiä verohallinnon liike- ja yhteisö-
5628: taan, ettei yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekis- tunnusrekisteristä sekä yleisestä liike- ja yhtei-
5629: teriin voitaisi merkitä muita kuin 2 §:ssä tar- sötunnusrekisteristä ja lain täytäntöönpanosta
5630: koitettuja tietoja. Rekisterinpitäjä ei siten voi ja soveltamisesta annettaisiin asetuksella. Esi-
5631: yhdistää liike- ja yhteisötunnusrekisteriin esi- tyksen liitteenä on asetusluonnos.
5632: merkiksi henkilötunnuksia. Säännös johtuu sii-
5633: tä, että tietojen luovuttamiselle rekisteristä ei
5634: 3 §:n mukaisesti asetettaisi käytännössä mitään 2. Voimaantulo
5635: rajoituksia. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien
5636: osalta henkilötunnuksen liittäminen liike- ja Liike- ja yhteisötunnusten saattamista ylei-
5637: yhteisötunnusrekisteriin olisi muutoin käytän- seen käyttöön pidetään kiireellisesti toteutetta-
5638: nössä merkinnyt tietosuojan kaventumista sii- vana uudistuksena. Ennen tätä on kuitenkin
5639: tä, mikä se väestökirjalain (141/69) mukaan nykyisen verohallintoa varten pidettävän liike-
5640: on. Väestökirjalain 12 §:ssä asetetaan väes- ja yhteisötunnusrekisterin tietojen oikeellisuus
5641: tökirjatietojen luovuttamiselle se edellytys, että tarkistettava, mikä tehtävä koneellisesti suori-
5642: luovuttamisen tulee tapahtua "hyväksyttävään tettuna vie aikaa muutamia kuukausia. Tarkis-
5643: tarkoitukseen". Vastaavan säännöksen liittä- tus voidaan aloittaa jo ennen esityksen lopullis-
5644: minen yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä ta hyväksymistä. Tämän vuoksi liike- ja yhtei-
5645: koskevaan lakiin olisi merkinnyt liike- ja yhtei- sötunnusrekisteriä koskeva lainsäädäntö ehdo-
5646: sötunnusten käyttöön ottamiselle olennaista ra- tetaan tulevaksi voimaan heti kun eduskunta
5647: joitusta. on sen hyväksynyt.
5648: Säännös ei sinänsä estä sitä, että tietojen
5649: käyttäjä omissa tietojärjestelmissään yhdistää Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5650: esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajia kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5651:
5652:
5653:
5654:
5655: 2 391409U
5656: 10 1990 vp. - HE n:o 11
5657:
5658:
5659: Laki
5660: liike- ja yhteisötunnuksen luovuttamisesta
5661:
5662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5663:
5664: 1§ tua maksua vastaan tilastokeskukselta tietoja
5665: Tietojen /uovuttaminen verohallinnon liike- yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä.
5666: ja yhteisötunnusrekisteristä
5667: 4§
5668: Verohallitus luovuttaa pitämästään verohal- Muiden tietojen merkitsemiskielto
5669: linnon liike- ja yhteisötunnusrekisteristä oi-
5670: keushenkilöitä sekä liikkeen- ja ammatinhar- Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin ei
5671: joittajia koskevia tunnistetietoja tilastokeskuk- saa merkitä muita kuin 2 §:ssä tarkoitettuja
5672: selle yleistä liike- ja yhteisötunnusrekisteriä tietoja.
5673: varten.
5674: 2§ 5§
5675: Yleisen liike- ja yhteisötunnusrekisterin Maksut
5676: tietosisältö
5677: Rekisteristä luovutettavista tiedoista perittä-
5678: Tilastokeskuksella on oikeus 1 §:n mukaises- vistä maksuista säädetään asetuksella siten
5679: ti saada verohallitukselta yleisen liike- ja yhtei- kuin valtion maksuperustelaissa (980173) sää-
5680: sötunnusrekisterin pitämistä varten seuraavat detään.
5681: tunnistetiedot:
5682: 1) liike- ja yhteisötunnus; 6§
5683: 2) nimi;
5684: 3) kielitunnus; Tarkemmat säännökset
5685: 4) kotikunta ja osoite; Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste-
5686: 5) oikeudellinen muoto; ristä, yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteris-
5687: 6) verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekis- tä ja niissä käytettävän liike- ja yhteisötunnuk-
5688: teriin merkitsemispäivä; sen muodosta säädetään asetuksella, jolla
5689: 7) verohallinnon liike- ja yhteisörekisteristä myös annetaan tarkemmat säännökset tämän
5690: poistamispäivä. lain täytäntöönpanosta.
5691: Tilastokeskuksen 1 momentissa tarkoitettu
5692: oikeus saada tietoja verohallinnon liike- ja 7§
5693: yhteisötunnusrekisteristä ei koske tietoja rekis-
5694: teriin sisältyvistä verohallinnon rekisteröintiyk- Voimaantulo
5695: siköistä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
5696: 3§ kuuta 19 .
5697: Tietojen luovuttaminen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
5698: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
5699: Jokaisella on oikeus saada 5 §:ssä tarkoitet- menpiteisiin.
5700:
5701: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
5702:
5703:
5704: Tasavallan Presidentti
5705: MAUNO KOIVISTO
5706:
5707:
5708:
5709:
5710: Ministeri Ilkka Kanerva
5711: 1990 vp. - HE n:o 11 /11
5712:
5713: Liite
5714:
5715:
5716:
5717: Liike- ja yhteisötunnusasetus
5718: Valtiovarainministerin esittelystä säädetään liike- ja yhteisötunnuksen luovuttamisesta
5719: päivänä kuuta 19 annetun lain ( 1 ) 6 §:n nojalla:
5720:
5721: 1§ ensimmäinen numero luvulla 2,
5722: Verohallinnossa annetaan siinä laajuudessa toinen , , 4,
5723: kuin se verotuksen toimittamista varten on kolmas , 8,
5724: tarkoituksenmukaista verovelvollisille ja työn- neljäs , , 5,
5725: antajana toimiville oikeushenkilöille sekä liik- viides , , 10,
5726: keen- ja ammatinharjoittajille liike- ja yhteisö- kuudes , , 9,
5727: tunnukset, jotka merkitään verohallinnon seitsemäs , , 7 sekä
5728: liike- ja yhteisötunnusrekisteriin. Verohallin- lasketaan näin saadut tulot yhteen ja jaetaan
5729: non liike- ja yhteisötunnusrekisteriin voidaan summa luvulla 11. Tarkistusnumero määräytyy
5730: merkitä myös muita yksiköitä, milloin se vero- jakolaskun jakojäännöksen perusteella seuraa-
5731: hallinnon tehtävien kannalta on tarkoituksen- vasti: jos jakojäännös on nolla, on tarkistusnu-
5732: mukaista. mero nolla. Jos jakojäännös on suurempi kuin
5733: Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste- yksi, on tarkistusnumero erotus, joka saadaan
5734: riin merkitään liike- ja yhteisötunnuksen lisäksi vähentämällä jakojäännös luvusta 11. Jos ja-
5735: rekisteröitävän yksikön tunnistamiseksi tarvit- kojäännös on yksi, jätetään tarkistusnumeroa
5736: tavat ja verohallituksen tarkemmin määräämät vastaava järjestysnumero käyttämättä.
5737: muut tiedot.
5738: 5§
5739: 2§ Oikeushenkilö taikka liikkeen- tai ammatin-
5740: Yleiseen liike- ja yhteisötunnusrekisteriin harjoittaja säilyttää koko toimintansa ajan sa-
5741: merkittävistä yksiköistä päättää tilastokeskus. man liike- ja yhteisötunnuksen. Liike- ja yhtei-
5742: sötunnus voi säilyä samana rekisteröidyn yksi-
5743: 3§ kön oikeudellisen luonteen muuttuessa tai su-
5744: Verohallitus luovuttaa yleiseen liike- ja yh- lautuessa toiseen yksikköön.
5745: teisötunnusrekisteriin merkittävät tiedot tilas- Verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekiste-
5746: tokeskukselle maksutta. Määrättäessä maksuja ristä poistetun yksikön tunnusta ei saa ottaa
5747: yleisestä liike- ja yhteisötunnusrekisteristä luo- uudelleen käyttöön toista yksikköä varten.
5748: vutettavista tiedoista on niissä otettava huo-
5749: mioon verohallinnolle aiheutuvat kustannuk- 6§
5750: set, siltä osin kuin ne kohdistuvat yleisen liike- Verohallitus antaa tarvittavat tarkemmat
5751: ja yhteisötunnusrekisterin perustamiseen tai yl- määräykset tunnuksen antamisessa ja yksikkö-
5752: läpitoon. jen verohallinnon liike- ja yhteisötunnusrekis-
5753: 4§ teriin merkitsemisessä ja siitä poistamisessa
5754: Liike- ja yhteisötunnuksen muodostavat jär- sekä rekisterissä havaitun virheen oikaisemises-
5755: jestysnumero ja tarkistusnumero mainitussa sa noudatettavasta menettelystä.
5756: järjestyksessä. Järjestysnumero on enintään
5757: seitsemännumeroinen. 7§
5758: Tarkistusnumeron laskemiseksi kerrotaan oi- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
5759: kealta vasemmalle lukien järjestysnumeron kuuta 19
5760: 1990 vp. - HE n:o 12
5761:
5762:
5763:
5764:
5765: Hallituksen esitys Eduskunnalle ammatillisia aikuiskoulutus-
5766: keskuksia koskevaksi lainsäädännöksi
5767:
5768:
5769:
5770:
5771: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5772:
5773: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Ylläpitäjälle voitaisiin myöntää valtionavus-
5774: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista. Ai- tusta aikuiskoulutuskeskuksen perustamiskus-
5775: kuiskoulutuskeskukset korvaisivat työllisyys- tannuksia varten. Käyttökustannuksiin myön-
5776: koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut, lä- nettäisiin vuosittain toiminta-avustusta, jonka
5777: hinnä työllisyyskoulutusta antavat ammatilliset perusteet valtioneuvosto määräisi. Lisäksi eri-
5778: kurssikeskukset. Ammatillisten kurssikeskus- tyisen kallista hankintaa varten voitaisiin tulo-
5779: ten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulu- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa
5780: tuskeskuksiksi säädettäisiin erillinen laki, jota myöntää erityisavustusta.
5781: koskeva ehdotus sisältyy myös tähän esityk- Ammatillisten kurssikeskusten muuttumista
5782: seen. Samalla ehdotetaan tarkistettavaksi am- aikuiskoulutuskeskuksiksi koskevassa laissa
5783: matillisista oppilaitoksista annettua lakia, am- säädettäisiin muun muassa oppilaitoksen hal-
5784: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annettua linnosta siirtymävaiheen aikana, ennen uuden
5785: lakia sekä ammattikasvatushallituksesta ja sen lainsäädännön voimaantuloa aloitetun koulu-
5786: alaisesta piirihallinnosta annettua lakia. Työlli- tuksen loppuun saattamisesta sekä henkilöstön
5787: syyskoulutuksesta annettu laki ehdotetaan ku- asemasta. Vuoteen 1995 asti ja eräissä tapauk-
5788: mottavaksi. sissa sen jälkeenkin aikuiskoulutuskeskuksen
5789: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- ylläpitäjälle suoritettaisiin valtionavustusta toi-
5790: vat ammattikasvatushallituksen alaisia amma- mitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin.
5791: tillisia oppilaitoksia. Niiden keskeisenä tehtä- Epäedullisista vuokratiloista luopumista tuet-
5792: vänä olisi tarjota ja järjestää ammatillista ai- taisiin myöntämällä avustusta uusien toimitilo-
5793: kuiskoulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutus- jen hankkimista varten. Ne valtion omistamat
5794: ta. koulutusta varten tarpeelliset kiinteistöt, jotka
5795: Ammatillista aikuiskoulutuskeskusta voisi olisivat uuden lainsäädännön tullessa voimaan
5796: ylläpitää valtioneuvoston luvalla kunta tai kun- ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten pysy-
5797: tainliitto taikka suomalainen rekisteröity yhtei- vässä käytössä, luovutettaisiin korvauksetta yl-
5798: sö tai säätiö. Ylläpitämisluvan myöntäminen läpitäjälle.
5799: edellyttäisi, että aikuiskoulutuskeskus on kou- Uudistuksesta valtiolle aiheutuvat vuosittai-
5800: lutustarpeen vaatima. set menot eivät lisääntyisi merkittävässä mää-
5801: Aikuiskoulutuskeskus rahoittaisi toimintan- rin. Valtion omistamien kiinteistöjen ja kalus-
5802: sa pääasiassa järjestämästään koulutuksesta ja ton luovuttaminen aikuiskoulutuskeskusten yl-
5803: muusta toiminnasta saamillaan tuloilla. Se läpitäjille vähentäisi valtion varallisuutta noin
5804: myisi koulutusta viranomaisille, erityisesti työ- 650 miljoonalla markalla.
5805: voimahallinnolle ja opetushallinnolle, sekä Tähän esitykseen liittyy samanaikaisesti
5806: myös työnantajille, yrityksille ja yhteisöille. eduskunnalle annettu esitys työvoimapoliittista
5807: Aikuiskoulutuskeskuksella olisi varsin suuri aikuiskoulutusta koskevaksi laiksi.
5808: toimintavapaus talouttaosa koskevissa asioissa. Esityksessä ehdotetut säädökset ovat tarkoi-
5809: Se päättäisi koulutuksensa ja muun toimintan- tetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
5810: sa hinnoittelusta. 1991.
5811:
5812:
5813:
5814: 391717E
5815: 2 1990 vp. - HE n:o 12
5816:
5817:
5818:
5819:
5820: SISÄLI, YSLUETTELO
5821:
5822: Sivu Sivu
5823: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1.2. Laki ammatillisten kurssikeskusten muut-
5824: tumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutus-
5825: YLEISPERUSTELUT......................... 3 keskuksiksi . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 19
5826: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1. 3. Laki ammatillisista oppiiaito ksista . . . . . . . . 23
5827: 1.1. Taustaa................................... 3 1.4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen
5828: 1.2. Tavoitteet ja keinot....................... 3 alaisesta piirihallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
5829: 1.5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituk-
5830: 2. Ehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 sesta...................................... 23
5831: 2.1. Rahoitusvastuu .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4
5832: 2.2. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 23
5833: muodostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
5834: 2.3. Ammatillisen aikuiskuolutuskeskuksen ta-
5835: louden perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5836: 2.4. Tutkintojärjestelmän kehittäminen . . . . . . . 5 1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista . 24
5837: 3. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. Laki ammatillisten kurssikeskusten muuttumi-
5838: 3.1. Lainsäädäntö .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 6 sesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi . 27
5839: 3.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
5840: 3. Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
5841: 4. Asian valmistelu .. .. . .. .. .. . . .. . . .. .. . .. .. . .. .. 8 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
5842: 4.1. Valmisteluelimet.......................... 8
5843: 4.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen alai-
5844: sesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n
5845: 5. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
5846: tukset.......................................... 8
5847: 5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
5848: 6. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 9 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
5849: 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 10 LIITE . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 32
5850: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
5851: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 11 4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen alai-
5852: sesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n
5853: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
5854: 1.1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuk- 5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
5855: sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
5856:
5857:
5858:
5859:
5860: \
5861: 1990 vp. - HE n:o 12 3
5862:
5863: YLEISPERUSTELUT
5864:
5865:
5866: 1. Esityksen yhteiskunnallinen enemmän taloudellisesti ja sosiaalisesti sidok-
5867: merkitys sissa asuinympäristöönsä.
5868: Ilmeisesti myös halukkuus ammatilliseen
5869: 1.1. Taustaa liikkuvuuteen ja sen edellyttämään koulutuk-
5870: seen on vanhemmilla työntekijöillä nuoria ikä-
5871: Esitys liittyy yhdessä työvoimapoliittista ai- luokkia pienempi. Halu uuden ammatin opet-
5872: kuiskoulutusta koskevan hallituksen esityksen teluun vähenee sitä mukaa kuin eläkkeelle
5873: kanssa osana laajempaan ammatillisen aikuis- siirtyminen lähenee. Aikuisopiskelijain koulu-
5874: koulutuksen kehittämissuunnitelmaan. Sen ta- tushalukkuuden lisääntyminen edellyttää aikai-
5875: voitteet valtioneuvosto on määritellyt 5 päivä- sempaa voimakkaampaa panostusta opiskelu-
5876: nä maaliskuuta 1987 antamallaan periaatepää- aikaisen toimeentulon järjestämiseen sekä ai-
5877: töksellä ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoi- kuisille soveltuvien joustavien opiskelujärjeste-
5878: tuksen suunnitteluperiaatteista sekä 24 päivänä lyiden luomiseen.
5879: maaliskuuta 1988 antamallaan periaatepäätök-
5880: sellä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittä-
5881: misestä. 1.2. Tavoitteet ja keinot
5882: Elinkeino- ja ammattirakenteen muutosten
5883: Rakennemuutoksesta ja työelämän muusta
5884: seurauksena työvoiman määrälliset suhteet eri kehityksestä johtuen entistä useampi aikuinen
5885: toimialojen välillä muuttuvat jatkuvasti. Viime
5886: on ammatillisen koulutuksen tarpeessa. Koulu-
5887: vuosina ovat voimistuneet erityisesti toimialo-
5888: tustarpeet vaihtelevat muutaman päivän kurs-
5889: jen sisäiset muutokset. sista vuosia kestävään koulutukseen. Työelä-
5890: Nämä rakennemuutokset tuntuvat muuttu- män ja muun yhteiskunnan nopean kehityksen
5891: neina ammattitaitovaatimuksina. Muutokset vuoksi aikuiskoulutuksen pitäisi jatkuvasti uu-
5892: kohdistuvat entistä selvemmin myös toimihen- distua.
5893: kilöihin ja jopa johtotehtävissä oleviin. Hyvän- Laajin ammatillisen aikuiskoulutuksen muo-
5894: kin ammatillisen peruskoulutuksen omaavat to on yksityisten ja julkisten työnantajien kus-
5895: joutuvat vaihtamaan ammattia ja hankkimaan tantama henkilöstökoulutus. Työntekijän mah-
5896: lisäkoulutusta. dollisuudet ammattitaidon säilyttämiseksi vält-
5897: Työvoiman määrä maassamme on noin 2,5 tämättömän henkilöstökoulutuksen saantiin
5898: miljoonaa. Vuodesta 1970 vuoteen 1985 työ- vaihtelevat kuitenkin työpaikoittain ja työnte-
5899: ikäisen väestön määrä kasvoi noin 300 000 kijäryhmittäin.
5900: henkilöllä. Työvoiman tarjonta kasvoi tätäkin Omaehtoista koulutusta tarjotaan niille, jot-
5901: enemmän lähinnä sen takia, että naisten siirty- ka eivät henkilöstökoulutuksena saa tarpeelli-
5902: minen kotitaloudesta työvoimaan lisääntyi voi- seksi katsomaansa koulutusta, tai jotka halu-
5903: makkaasti. Seuraavan 15-vuotiskauden aikana avat itse varautua työelämän nopeasta kehityk-
5904: työikäisen väestön määrä kasvaa enää vain sestä aiheutuviin muutoksiin. Lisäksi tätä kou-
5905: noin 80 000 henkilöllä. On todennäköistä, että lutusta tarvitsevat ne, jotka henkilökohtaisista
5906: muun muassa eläkejärjestelyjen vuoksi työvoi- syistä haluavat vaihtaa työalaansa tai edetä
5907: man kasvu jää tätäkin pienemmäksi. urallaan.
5908: Vuoden 2000 jälkeen sekä työikäisen väestön Henkilöstökoulutus ja omaehtoinen koulu-
5909: määrä että työvoiman tarjonta vähenevät. Uut- tus eivät kuitenkaan tyydytä kaikkea aikuis-
5910: ta ammattitaitoa ei ole enää saatavissa pelkäs- koulutuksen tarvetta. Tarvitaan myös työvoi-
5911: tään nuorisoikäluokista, vaan sitä on eneneväs- mapoliittisia toimenpiteitä, jotka aikuiskoulu-
5912: sä määrin hankittava työelämässä jo olevia tuksen avulla edistävät työttömien pysyvää
5913: kouluttamalla. työllistymistä tai vähentävät mahdollisuutta
5914: Työvoiman keski-iän kohoaminen todennä- joutua työttömäksi. Työvoimapoliittisesti on
5915: köisesti vähentää työvoiman alueellista liikku- eräissä tapauksissa perusteltua tukea myös yri-
5916: vuutta. Vanhemmat työntekijät eivät ole yhtä tysten henkilöstökoulutusta tilanteissa, joissa
5917: valmiita kuin nuoret siirtymään työn mukana työnantajan mahdollisuudet työn tarjoamiseen
5918: toiselle paikkakunnalle, koska he ovat nuoria tai ammattitaitoisen työvoiman saantiin ovat
5919: 4 1990 vp. - HE n:o 12
5920:
5921: uhattuina. Edellä kuvattua ammatillisen ai- omaksi hallinnolliseksi kokonaisuudekseen, jo-
5922: kuiskoulutuksen tehtävää on toteutettu työlli- hon voidaan soveltaa aikuiskoulutukselle omi-
5923: syyskoulutuksena. naisia opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä.
5924: Valtioneuvosto on ottanut kantaa mainittu- Valtioneuvoston periaatepäätösten pohjalta
5925: jen koulutusmuotojen kehittämiseen alussa voidaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kehit-
5926: mainituilla periaatepäätöksillään. Niillä pyri- tämistavoitteet kiteyttää kolmeen päätavoittee-
5927: tään selkiyttämään ammatillisen aikuiskoulu- seen: ensinnäkin tarvitaan entistä enemmän ja
5928: tuksen eri muotojen rahoitusvastuuta sekä li- entistä monipuolisempaa ammatillista aikuis-
5929: säämään koulutustarjonnan joustavuutta erot- koulutusta, toiseksi tarkoitettua koulutusta
5930: tamalla koulutuksen järjestämisvastuu rahoi- tarjoavien laitosten pitää pystyä vastaamaan
5931: tusvastuusta ja ohjaamalla rahoitus pääsään- nykyistä herkemmin ja tarkemmin koulutus-
5932: töisesti kysynnän kautta koulutusta tarjoaville tarpeisiin ja niiden muutoksiin sekä kolman-
5933: laitoksille. neksi tarvitaan kattava ja nykyistä parempi
5934: Työnantaja vastaa valtioneuvoston peri- toimeentuloturva aikuisopiskelijoille.
5935: aatepäätösten mukaan henkilöstökoulutuksesta Edellä mainittujen tavoitteiden omaksumi-
5936: aiheutuvista kustannuksista. Valtio tukee kui- nen merkitsee aikuiskoulutuksen kaikenpuoli-
5937: tenkin pienyritysten henkilöstökoulutusta sen joustavuuden lisäämistä. Muutokset koh-
5938: asianomaisen ministeriön pääluokkaan otetta- distuvat erityisesti nykyistä järjestelmää jäykis-
5939: vana määrärahalla. Valtio osallistuu myös yri- tävien sidonnaisuuksien poistamiseen. Tällaisia
5940: tysten omistamien ammatillisten erikoisoppilai- ovat muun muassa työllisyyskoulutuksen kou-
5941: tosten kustannuksiin. lutus- ja rahoitusvastuun kuuluminen samalle
5942: Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuk- viranomaiselle sekä suoritetuista opinnoista an-
5943: sen kustannuksiin osallistuvat valtio ja koh- nettujen todistusten tiivis sidonnaisuus oppilai-
5944: tuullisella osuudella koulutettava itse sekä pit- tosmuotoon.
5945: käkestoisessa koulutuksessa myös opiskelijan
5946: kotikunta. Työllisyyskoulutus kustannetaan 2. Ehdotus
5947: edelleenkin valtion varoista työministeriön
5948: pääluokkaan otettavilla varoilla. 2.1. Rahoitusvastuu
5949: Opetushallinnon päätehtäväksi jää edellä
5950: tarkoitettujen koulutuspalvelujen saatavuuden Nykyisin työllisyyskoulutuksesta aiheutuvat
5951: varmistaminen ja koulutuksen tasosta huoleh- kustannukset korvataan ammatillisen kurssi-
5952: timinen. keskuksen ylläpitäjälle valtion varoista. Toi-
5953: Esitetyllä maksullisella toiminnalla saavute- minta rahoitetaan opetusministeriön hallinnon-
5954: taan monia etuja. Ensinnäkin koulutusta osta- alan pääluokasta lukuun ottamatta työllisyys-
5955: vien työnantajien ja viranomaisten tarpeet tule- koulutuksen koulutus- ja erityistukea, jotka
5956: vat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi maksetaan työministeriön pääluokasta. Työlli-
5957: koulutustarjonnassa, koska sen on sopeudutta- syyskoulutusta suunnittelevat sekä työvoimavi-
5958: va nopeasti ja tehokkaasti koulutuksen kysyn- ranomaiset että ammattikasvatushallitus. Työ-
5959: tään ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Toiseksi voimahallinto määrittelee koulutustarpeet ja
5960: päätökset koulutuksen aloittamisesta, laajenta- osoittaa opiskelijat. Ammattikasvatushallitus
5961: misesta, supistamisesta ja lopettamisesta voi- päättää koulutukseen käytettävistä määrära-
5962: daan tehdä nopeasti paikallisella tasolla. Kol- hoista ja koulutuksen toteutuksesta.
5963: manneksi koulutusta tarjoavien oppilaitosten Esitetty vastuunjako on osoittautunut käy-
5964: mahdollisuudet oman toimintansa kehittämi- tännössä ongelmalliseksi. Varsinkin työvoima-
5965: seen paranevat, koska siitä aiheutuvat kustan- hallinto on eri yhteyksissä esittänyt, etteivät
5966: nukset voidaan sisällyttää koulutuksesta perit- ammatilliset kurssikeskukset mukaudu riittä-
5967: tävään hintaan. Neljänneksi koulutuksen osta- vän nopeasti työllisyystilanteen muutoksiin.
5968: jan käytettävissä on nykyistä laajempi ja moni- Esityksen seurauksena pääosa työllisyyskou-
5969: puolisempi koulutustarjonta. Viidenneksi kou- lutukseen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoi-
5970: lutusta tarjoavien laitosten välille syntyvän kil- tetuista määrärahoista siirtyisi opetusministe-
5971: pailutilanteen avulla voidaan ylläpitää kohtuul- riön pääluokasta työministeriön pääluokkaan.
5972: lista taloudellisuutta ja opetuksen tasoa ilman Työvoimaviranomaiset voisivat hankkia koulu-
5973: kallista ja yksityiskohtaista valvontaa. Kuu- tusta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten li-
5974: denneksi ammatillinen aikuiskoulutus erottuu säksi myös muista ammatillisista oppilaitoksis-
5975: 1990 vp. - HE n:o 12 5
5976:
5977: ta ja korkeakouluista. Koska ammatilliset 2.3. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen
5978: kurssikeskukset saavat ilmeisesti pääosan tu- talouden perusteet
5979: loistaan tulevaisuudessakin työllisyyskoulutuk-
5980: sesta, niiden on nykyistä herkemmin otettava Ammatillisten kurssikeskusten toiminta ra-
5981: huomioon työhallinnon tarpeet. Lisäksi työvoi- hoitetaan valtion varoilla. Toiminnan tuloksel-
5982: maviranomaiset voivat ostaa näitä palveluja lisuuteen voidaan vaikuttaa säätelemällä myön-
5983: pienissä tai suurissa erissä, mikä osaltaan lisää nettävää määrärahaa ja valvomalla sen käyt-
5984: työllisyyskoulutuksen joustoa ja parantaa kou- töä. Vastuu toiminnan taloudellisuudesta ja
5985: lutukseen hakeutuvien valinnan mahdollisuuk- tuloksellisuudesta on enemmän keskushallin-
5986: sia. nolla kuin kurssikeskuksella itsellään.
5987: Rahoitusvastuun siirtyminen työministeriölle Ammatilliset kurssikeskukset muutettaisiin
5988: selkiyttää myös harjoitettavan työvoimapolitii- varsin itsenäisiksi ammatillisiksi aikuiskoulu-
5989: kan keinojen oikeaa painottamista. Näin työ- tuskeskuksiksi, joille on tärkeää, että toiminta
5990: ministeriö joutuu nykyistä tarkemmin vertaa- on taloudellista ja tuloksellista. Tämän takia
5991: maan koulutuksen ja käytettävissään olevien ne joutuvat tietyn siirtymävaiheen jälkeen vas-
5992: muiden keinojen tehokkuutta. taamaan toimitiloistaan aiheutuvista kustan-
5993: nuksista sekä välittömästi valtion niille lahjoit-
5994: taman kaluston täydentämisestä ja uudistami-
5995: 2.2. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sesta sekä opettajien ja muun henkilökunnan
5996: muodostaminen palkkauskuluista. Niiden on pystyttävä rahoit-
5997: tamaan toimintansa ja sen kehittäminen pää-
5998: osin palveluittensa myynnistä saamillaan tuloil-
5999: Ammatilliset kurssikeskukset perustettiin la.
6000: 1970-luvun alkuvuosina työttömien ja työttö- Taloudellinen vastuu liittyy myös tarjotta-
6001: myysuhan alaisten henkilöiden kouluttamista vien palvelujen laatuun. Jos se ei vastaa osta-
6002: varten. Tämän jälkeen niiden tehtäviin on jan odotuksia, on ilmeistä, että palvelujen
6003: lisätty palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa. Nii- kysyntä vähenee. Muutos antaa ammatillisille
6004: den toiminnasta on kuitenkin yhä noin 90 aikuiskoulutuskeskuksille myös huomattavasti
6005: prosenttia työllisyyskoulutusta. lisää toimintavapautta, koska yksityiskohtaista
6006: Myös ammatillisten oppilaitosten omaehtoi- valvontaa ei tarvita.
6007: nen aikuiskoulutus on kasvanut 1980-luvulla
6008: voimakkaasti. Nykyisin sen määrä on lähes
6009: yhtä suuri kuin työllisyyskoulutuksen, ja oma- 2.4. Tutkintojärjestelmän kehittäminen
6010: ehtoinen koulutus kasvaa edelleen voimakkaas-
6011: ti lähivuosina. Työelämän koulutukselle asetta- Nykyisin ammatillisessa aikuiskoulutukses-
6012: mat vaatimukset ovat samat riippumatta siitä, sakin koulutusalat ja todistuksenanto-oikeus
6013: koulutetaanko työttömiä tai omaehtoisesti määräytyvät oppilaitostyypeittäin. Todistuksia
6014: koulutukseen tulevia. Näin ollen ei ole perus- suoritetuista ammatillisten oppilaitosten tut-
6015: teltua, että periaatteessa samoihin tavoitteisiin kinnoista saavat antaa vain ammatillisista op-
6016: tähtäävässä kahdessa koulutusmuodossa an- pilaitoksista annetussa laissa (487 /87) tarkoite-
6017: nettaisiin laadullisesti erilaista koulutusta. tut oppilaitokset.
6018: Ammatillisista kurssikeskuksista muodoste- Ammatillisilla kurssikeskuksilla ei ole edellä
6019: taan ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia, jot- tarkoitettua todistuksenanto-oikeutta. Pääosa
6020: ka tulevaisuudessa tarjoavat nykyisen työlli- työllisyyskoulutuksesta on toteutettu kurssikes-
6021: syyskoulutuksen lisäksi myös henkilöstökoulu- kuksissa, ja tämä koulutus on suunniteltu irral-
6022: tusta ja omaehtoista ammatillista aikuiskoulu- laan muusta ammatillisesta aikuiskoulutukses-
6023: tusta. Nimikettä muuttamalla pyritään muutta- ta. Näin ammatilliseen aikuiskoulutukseen on
6024: maan ammatillisten kurssikeskusten pelkästään muodostunut kaksi rinnakkaista koulutus-
6025: työllisyyskoulutukseen liittyvää kuvaa. Samas- järjestelmää.
6026: ta syystä aiemmin mainitussa, työvoimapoliit- Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset saisi-
6027: tista aikuiskoulutusta koskevassa hallituksen vat tietyin edellytyksin oikeuden antaa todis-
6028: esityksessä korvataan nykyinen työllisyyskou- tuksia suoritetuista tutkinnoista. Samalla am-
6029: lutus-termi termillä työvoimapoliittinen aikuis- matillisen peruskoulutuksen tutkintojärjestel-
6030: koulutus. mää on tarkoitus kehittää siten, että tutkinnot
6031: 6 1990 vp. - HE n:o 12
6032:
6033: jakautuisivat entistä selvemmin ammatti- nöksiä lukuunottamatta, sisältyvät ammatilli-
6034: opinto-osaan ja yleisopinto-osaan. sista oppilaitoksista annettuun lakiin ja amma-
6035: tillisten oppilaitosten rahoituksesta annettuun
6036: lakiin (494/83). Ensinmainittuun on koottu
6037: 3. Nykyinen tilanne oppilaitoksia, niiden hallintoa, työaikaa ja
6038: opetusta, opiskelijoita sekä henkilöstöä koske-
6039: 3.1. Lainsäädäntö vat säännökset. Jälkimmäisessä on säädetty
6040: oppilaitosten rahoituksen lisäksi muun muassa
6041: Työllisyyskoulutusta ja ammatillisia kurssi- oppilaan kotikunnan maksuosuuksista ja kor-
6042: keskuksia koskevat säännökset sisältyvät työlli- vauksista.
6043: syyskoulutuksesta annettuun lakiin (31176).
6044: Mainitun lain 1 §:n mukaan työllisyyskoulu-
6045: tuksella tarkoitetaan työllisyyden edistämiseksi 3.2. Käytäntö
6046: järjestettyjä pääasiassa aikuisille tarkoitettuja
6047: ammatillisia uudelleen-, täydennys- ja jatko- Työllisyyskoulutuksesta 89 prosenttia järjes-
6048: koulutuskursseja sekä tuettua opiskelua julki- tetään ammatillisissa kurssikeskuksissa, 7 pro-
6049: sen tarkastuksen alaisissa oppilaitoksissa. Kou- senttia ammatillisissa oppilaitoksissa ja 4 pro-
6050: lutusta voidaan antaa myös peruskoulutuksena senttia korkeakouluissa.
6051: henkilöille, joilla ei ole ammattia tai jotka Vuosittain työllisyyskoulutuksessa on ollut
6052: eivät ole saaneet ammatillista peruskoulutusta. samanaikaisesti keskimäärin 15 000 - 16 000
6053: Lain 12 §:n mukaan työvoimaviranomaiset henkilöä. Koulutuksen on vuosittain suoritta-
6054: voivat osoittaa työllisyyskurssin oppilaiksi sel- nut noin 27 000 opiskelijaa. Työttömien ja
6055: laisia koulutukseen ja koulutettavaan ammat- työttömyysuhan alaisten osuus koulutukseen
6056: tiin halukkaita ja soveltuvia henkilöitä, osallistuvista on vaihdellut viime vuosina 75-
6057: 1) jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan 78 prosentin välillä.
6058: alaisia, tai Vuonna 1989 valtion tulo- ja menoarviossa
6059: 2) joiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tai työllisyyskoulutuksen menoihin on varattu
6060: lisäämiseksi täydennys- tai jatkokoulutus on noin 704 miljoonaa markkaa. Lisäksi työlli-
6061: tarpeen, taikka syyskoulutuksen koulutus- ja erityistukeen
6062: 3) jotka tarvitsevat koulutusta siirtyäkseen käytetään noin 463 miljoonaa markkaa.
6063: ammatteihin, joilla ammattitaitoisesta työvoi- Ammatillisia kurssikeskuksia on yhteensä
6064: masta on huomattavaa puutetta. 42. Näistä on kunnan ylläpitämiä 19, kuntain-
6065: Ammatillisella kurssikeskuksella tarkoite- liiton 12, säätiön 10 ja yhdistyksen ylläpitämiä
6066: taan lain 2 §:n 2 momentin mukaan sellaista 1.
6067: koulutuspaikkaa, joka ammattikasvatushalli- Ammatillisten kurssikeskusten tilat on han-
6068: tuksen vahvistaman ohjesäännön puitteissa jär- kittu kolmella eri tavalla. Kehitysalueen 1.
6069: jestää tässä laissa ja asetuksessa tarkoitettua vyöhykkeellä ja eräissä muissakin tapauksissa
6070: vuosittain jatkuvaa koulutustoimintaa. Kurssi- tilat on rakennettu valtion varoilla. Osa muista
6071: keskuksessa voidaan järjestää myös muuta am- on ylläpitäjien rakentamia tiloja, joihin makse-
6072: mattikasvatushallituksen hyväksymää koulu- taan valtion varoista korvausta vuokra-arvon
6073: tustoimintaa sekä koulutusta tukevaa tai siihen perusteella (vuokra-arvotilat) ja osa vuokrati-
6074: liittyvää palvelu- ja työtoimintaa. loja. Tilanne vuonna 1987 käy ilmi taulukosta
6075: Kurssikeskuksissa on järjestetty myös oppi- 1. Kurssikeskusten koulutus- ja muiden toimi-
6076: sopimuslaissa (422/67) tarkoitettua tietopuolis- tilojen osuus käyttökustannuksista vaihtelee
6077: ta opetusta sekä ammatillisista pätevyystutkin- 10-40 prosentin välillä.
6078: noista annetussa laissa (32/72) tarkoitettuja
6079: tutkintoja.
6080: Työllisyyskoulutuksesta, oppisopimuskurs- Taulukko 1: Ammatillisten kurssikeskusten
6081: seista ja pätevyystutkinnoista ammatilliselle toimitilat vuonna 1987
6082: kurssikeskukselle aiheutuvat kustannukset kor- kurssi·
6083: m2 "7o keskuksia m 2 /akk
6084: vataan kokonaan valtion varoista.
6085: l. Valtion tilat. . . . . . . . . . . 85119 21 8 10640
6086: Keskeiset ammatilliseen aikuiskoulutukseen 2. Vuokra-arvotilat...... 82491 20 19 4342
6087: liittyvät säännökset, työllisyyskoulutukseen ja 3. Vuokratilat ........... 236368 59 35 6753
6088: ammatillisiin kurssikeskuksiin liittyviä sään- Yhteensä ................ 403987 100 42 9619
6089: 1990 vp. - HE n:o 12 7
6090:
6091: Ammatillisten kurssikeskusten henkilökun- rahoitukseen oikeuttavaa henkilökuntaa erilli-
6092: nan määrä on vahvistettu kurssikeskusten pe- sillä päätöksillä. Taulukosta 2 ilmenevät kurs-
6093: rustamispäätöksissä. Ammattikasvatushallitus sikeskusten sijaintipaikkakunnat sekä oppilas-
6094: on lisäksi hyväksynyt kurssikeskuksiin valtion- paikkojen ja henkilökunnan määrä.
6095:
6096:
6097:
6098: Taulukko 2: Ammatillisten kurssikeskusten oppilaspaikat ja henkilöstö
6099: Nimi Oppi- Oppilas Päätoimiset Muut Yhteen- Muu Kaikki Paikka
6100: Ias- paikat Opet- Tunti opet- sä henki- yhteen- kunta
6101: pai- v.l988 tajat opet- tajat 30.4. löstö sä
6102: kat') tajat 1987
6103: Etelä-Karjalan akk ......... 350 429 43 31 11 85 25 113 Lappeenranta
6104: E-Kymenlaakson akk ...... 300 300 7 32 11 50 18 68 Karhula
6105: Forssan akk ............... 350 350 11 23 1 35 20 55 Forssa
6106: Huittisten akk ............. 180 220 13 6 0 19 14,5 33,5 Huittinen
6107: Hyvinkään-Riihimäen
6108: seudun akk ................ 280 280 15 13 6 34 18 53 Hyvinkää
6109: Hämeenlinnan akk ......... 190 190 8 13 16 37 13 50 Hämeenlinna
6110: Iisalmen akk ............... 230 230 23 31 17 71 19 81 Iisalmi
6111: Itä-Uudenmaan akk ....... 200 200 33 18 51 11 62 Porvoo
6112: Jalasjärven akk ............ 300 300 18 27 5 50 17 67 Jalasjärvi
6113: Jyväskylän akk ............ 680 830 30 67 54 151 64,5 215,5 Jyväskylä
6114: Järvenpään akk ............ 300 300 15 24 2 41 15,6 56,6 Järvenpää
6115: Kajaanin akk .............. 355 465 11 39 2 52 32,5 84,5 Kajaani
6116: Kalajokilaakson akk ....... 150 235 6 17 19 42 14 56 Nivala
6117: Kankaanpään akk ......... 170 100 5 1 8 14 9 23 Kankaanpää
6118: Keski-Pohjanmaan akk .... 150 150 6 12 1 19 7 26 Kokkola
6119: Kiipulan akk ............... 60 100 2 7 3 12 6,5 18,5 Turenki
6120: Korsnäs kurscentral ........ 150 165 11 5 0 16 14,8 30,8 Korsnäs
6121: Kouvolan akk .............. 280 347 5 44 1 50 17 67 Kouvola
6122: Kuopion akk ............... 210 255 10 24 8 42 13 55 Kuopio
6123: Kuusamon akk ............ 150 200 8 11 11 30 10,5 40,5 Kuusamo
6124: Lahden akk ................ 600 735 32 32 38,5 70,5 Lahti
6125: Laitilan akk ............... 250 260 13 21 34 14 48 Laitila
6126: Länsi-Pohjan akk .......... 320 475 4 35 3 42 27 69 Tornio
6127: Mikkelin akk .............. 230 300 4 25 8 37 17,5 54,5 Mikkeli
6128: Oulun akk ................. 380 445 17 33 20 70 17,5 87,5 Oulu
6129: Paimion akk ............... 250 300 17 13 47 77 17 94 Paimio
6130: Pohjois-Karjalan akk ...... 500 760 35 60 62 157 38,8 195,8 Joensuu
6131: Porin akk .................. 280 400 16 24 2 42 17 59 Pori
6132: Pääkaupunkiseudun akk ... 700 700 20 59 48 127 34 161 Helsinki
6133: Raahen akk ................ 150 245 9 16 15 40 9,5 49,5 Raahe
6134: Raision akk ................ 200 220 5 20 2 27 8 35 Raisio
6135: Rovaniemen akk ........... 360 570 29 35 6 70 29 99 Rovaniemi
6136: Savonlinnan akk ........... 190 205 13 5 22 40 15 55 Savonlinna
6137: Seinäjoen akk .............. 250 250 12 16 2 30 14,5 44,5 Seinäjoki
6138: Siilinjärven akk ............ 220 220 28 6 34 17,5 51,5 Siilinjärvi
6139: Tampereen akk ............ 650 790 11 69 18 98 26 124 Tampere
6140: Teuvan akk ................ 200 200 8 17 13 38 12 50 Teuva
6141: Turun akk ................. 250 295 6 32 9 47 14 61 Turku
6142: Työtehoseuran akk ........ 300 300 42 2 44 16,5 60,5 Rajamäki
6143: Vaasan akk ................ 240 240 12 26 4 42 9 51 Vaasa
6144: Varkauden akk ............ 200 235 7 17 3 27 10 37 Varkaus
6145: Vihdin akk ................. 160 160 5 12 6 23 10,5 33,5 Nummela
6146: YHTEENSÄ ............... 11 915 13 951 555 1 032 492 2 079 773 2 852
6147: 1
6148: ) Perustamispäätöksissä vahvistettu oppilaspaikkojen määrä
6149: 8 1990 vp. - HE n:o 12
6150:
6151: 4. Asian valmistelu muun muassa valtiovarainministeriöltä, maa-
6152: ja metsätalousministeriöltä, liikenneministeri-
6153: 4.1. Valmisteluelimet öitä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosi-
6154: aali- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeri-
6155: Työasioiden hallintokomitea (komiteanmie- öitä, ammattikasvatushallitukselta, kouluhalli-
6156: tintö 1986:28) esitti mietinnössään työvoima- tukselta, kansaneläkelaitokselta, lääninhalli-
6157: hallinnon ja opetushallinnon vastuunjaon sel- tuksilta, työvoimapiireiltä, eräiltä ammatillisil-
6158: kiyttämiseksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. ta kurssikeskuksilta sekä kuntia ja oppilaitos-
6159: Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan työllisyys- ten ylläpitäjiä, työnantajia, työntekijöitä, opet-
6160: koulutusmäärärahat olisi siirretty kokonaan tajia, rehtoreita ja talouspäällikköjä edustavii-
6161: työvoimaministeriön pääluokkaan ja ammatil- ta järjestöiltä ja yhdistyksiltä.
6162: liset kurssikeskukset työvoimaministeriön alai- Yleisesti ottaen lausunnoissa tuettiin toimi-
6163: suuteen. Vastuu kursseilla annettavan opetuk- kunnan esittämiä ratkaisuja. Yksityiskohtiin
6164: sen sisällöstä ja opettajien valmiuksien kehittä- sitävastoin tehtiin erilaisia muutosehdotuksia.
6165: misestä olisi jäänyt kuitenkin ammattikasva- Lausuntojen perusteella opetusministeriössä
6166: tushallitukselle. ryhdyttiin virkatyönä kehittelemään ehdotusta
6167: Toisen vaihtoehdon mukaan ammatilliset erillislainsäädäntönä. Erillislainsäädäntöön
6168: kurssikeskukset olisivat olleet edelleen opetus- päädyttiin, koska esimerkiksi ehdotettujen ai-
6169: ministeriön hallinnonalalla ammattikasvatus- kuiskoulutuskeskusten hallinto ja rahoitus
6170: hallituksen alaisuudessa. Työvoimahallinto oli- poikkesivat niin paljon muiden ammatillisten
6171: si ostanut työllisyyskoulutuspalvelut kurssikes- oppilaitosten vastaavista järjestelyistä, että yh-
6172: kuksilta tähän tarkoitukseen varatuilla määrä- teiset säädökset olisivat olleet vaikeasti hallitta-
6173: rahoilla. Kurssikeskusten talous ja siten myös via. Siirtymävaiheen vaatimien monien erityis-
6174: niiden toiminnan suuntaaminen ja kehittämi- järjestelyiden takia esityksessä erotettiin sitä
6175: nen olisivat perustuneet olennaisesti työvoima- koskevat säännökset omaksi laikseen.
6176: hallinnon kanssa syntyvään asiakassuhteeseen. Virkatyönä valmistuneista lakiluonnoksista
6177: Valtioneuvoston alussa mainitun vuonna kuultiin eri viranomaisia ja järjestöjä. Tarkis-
6178: 1987 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tetuista luonnoksista pyydettiin lausunto val-
6179: opetusministeriö asetti saman vuoden huhti- tiovarainministeriöltä, työministeriöltä, am-
6180: kuussa toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia mattikasvatushallitukselta, valtion työmarkki-
6181: ehdotus ammatillisten kurssikeskusten toimin- nalaitokselta, kunnalliselta työmarkkinalaitok-
6182: tamuodoista ja toimintaedellytyksistä sekä selta sekä kuntia ja oppilaitosten ylläpitäjiä,
6183: maksuperusteista, joilla työvoimahallinto voi työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja rehto-
6184: ostaa työllisyyskoulutuspalveluja ammatillisilta reita edustaviita järjestöiltä ja yhdistyksiltä.
6185: kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja muilta Esitys on käsitelty kouluasiainneuvostossa.
6186: koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi toimikunnan Esityksestä on käyty kuntien ja valtion välisen
6187: tuli laatia ehdotus toimenpiteistä, joilla voi- järjestelyasiakirjan edellyttämä neuvottelu,
6188: daan parantaa ammatillisten kurssikeskusten jossa on todettu, että vaikutuksista kustannus-
6189: toiminnan taloudellisuutta, joustavuutta ja ten jakoon ja taloudellisista vaikutuksista val-
6190: alueellisten tarpeiden huomioon ottamista. litsee yksimielisyys.
6191: Toimikunnan tuli myös arvioida ehdotuksensa
6192: kustannusvaikutukset ja laatia tarvittavat sää-
6193: dösehdotukset. Toimikunta sai työnsä päätök- 5. Esityksen organisatoriset ja
6194: seen 31. päivänä lokakuuta 1988. Ehdotuksen henkilö stöv aik u t ukset
6195: mukaan muutos olisi toteutettu sijoittamalla
6196: tarvittavat säädökset ammatillisia oppilaitoksia Ehdotus merkitsee, että työllisyyskoulutuk-
6197: koskevaan lainsäädäntöön. sesta annetussa laissa tarkoitetut ammatilliset
6198: kurssikeskukset muuttuisivat ammatillisiksi ai-
6199: kuiskoulutuskeskuksiksi, mutta säilyisivät edel-
6200: 4.2. Lausunnot leen ammattikasvatushallituksen alaisina. Niil-
6201: lä olisi kuitenkin ammatillisia kurssikeskuksia
6202: Edellä tarkoitetun Kurssikeskustoimikunnan itsenäisempi asema. Tämä käy ilmi muun mu-
6203: mietinnöstä (komiteanmietintö 1988:34) annet- assa siitä, että ammattikasvatushallitus tekee
6204: tiin yli 60 lausuntoa. Lausunto pyydettiin nykyisin vuosittain noin 2500 ammatillisia
6205: 1990 vp. - HE n:o 12 9
6206:
6207: kurssikeskuksia koskevaa hallintopäätöstä, rusresurssit. Työhallinto ostaisi aikuiskoulutus-
6208: mutta siirtymäkauden jälkeen näiden määrän keskuksilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä
6209: oletetaan jäävän noin sataan. Pitemmällä aika- työvoimapolitiikan hoitamisen kannalta tar-
6210: välillä uudistus vähentää henkilöstön tarvetta peellista aikuiskoulutusta työministeriön pää-
6211: ammattikasvatushallituksessa. luokkaan varattavilla määrärahoilla.
6212: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- Keskeisenä lähtökohtana esityksessä on se,
6213: vat ylläpitäjiensä taloudellisesti itsenäisiä yk- että ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi-
6214: sikköjä. Niiden asema olisi itsenäinen myös vat koulutuspalvelujen myynnissä taloudellises-
6215: suhteessa ylläpitäjäänsä. Ylläpitäjä ohjaisi ai- ti samassa asemassa muiden ammatillisten op-
6216: kuiskoulutuskeskusta lähinnä asettamalla joh- pilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Viimek-
6217: tokunnan sekä hyväksymällä aikuiskoulutus- simainitut saavat perustoimintojensa kautta
6218: keskuksen talousarvion. välillistä avustusta maksulliseen koulutus-
6219: Esitys ei aiheuttaisi välittömästi muutoksia tarjontaansa. Ammatillisille aikuiskoulutuskes-
6220: ammatillisten kurssikeskusten henkilöstön pal- kuksille ehdotetaankin maksettavaksi toiminta-
6221: velussuhteisiin. Esitys ei edellytä henkilöstön avustusta, jonka määrä vastaisi edellämainit-
6222: lisäystäkään. Tulosvastuullisina oppilaitoksina tua välillistä avustusta.
6223: aikuiskoulutuskeskukset sopeuttaisivat toimin- Valtionosuus ammatillisten kurssikeskusten
6224: tansa koulutuskysynnässä tapahtuviin muutok- rakentamiseen on ollut 25 prosenttia. Tämän
6225: siin. Ne myös itse päättäisivät organisaatios- lisäksi valtio on tukenut tätä rakentamista
6226: taan ja toimintatavoistaan. Tämä saattaa ajan maksamalla ylläpitäjille hankinta-arvon perus-
6227: mittaan vaikuttaa opettajien ja muun henkilö- teella laskettavaa korvausta vuokra-arvon
6228: kunnan työn sisältöön. muodossa. Ehdotuksen mukaan aikuiskoulu-
6229: Ammattikasvatushallitus tukee uudistuksen tuskeskukselle voidaan myöntää valtionavus-
6230: toteuttamista laajalla henkilöstökoulutuksella. tusta toimitilojen hankkimista varten enintään
6231: Erityistä huomiota kiinnitetään opettajien pä- 33 prosenttia laskennallisista perustamiskus-
6232: tevyyttä lisäävään koulutukseen. tannuksista. Samalla luovuttaisiin vuokra-
6233: arvomenettelystä.
6234: Muutos nykyisestä valtionapujärjestelmästä
6235: 6. Esityksen taloudelliset vaiku- ehdotettuun järjestelmään on niin suuri, että
6236: tukset sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman siirtymä-
6237: vaihetta. Tarvittavat järjestelyt liittyvät erityi-
6238: Ehdotetuilla uudistuksilla ei ole olennaista sesti kiinteistömenoihin. Ilman näitä järjestely-
6239: vaikutusta valtion tulo- ja menoarviossa nyt jä aikuiskoulutuskeskusten järjestämän koulu-
6240: työllisyyskoulutukseen osoiteitujen määräraho- tuksen hinta muodostuisi kohtuuttoman suu-
6241: jen suuruuteen, koska esitys ei sisällä ehdotus- reksi suhteessa muihin koulutuksen järjestä-
6242: ta koulutuksen laajentamisesta tai oppilaitos- jiin.
6243: ten määrän lisäämisestä. Ammatillisen aikuis- Vuoteen 1995 asti- aikuiskoulutuskeskuksille
6244: koulutuksen laajentaminen on tarpeellista esi- maksettaisiin opetusministeriön pääluokasta
6245: tetystä muutoksesta riippumatta. Tähän tarvit- nykyisessä laajuudessa niiden vuokramenot.
6246: tavat määrärahalisäykset esitetään vuosittain Näiden tilojen vuokramenot ovat vuositasolla
6247: valtion tulo- ja menoarvioon. noin 70 miljoonaa markkaa. Vuoden 1995
6248: Ehdotettuun järjestelmään sisältyy nykyistä jälkeen valtio korvaisi ylläpitäjille vuoden 1990
6249: enemmän oppilaitosten taloudellista vastuuta lopussa voimassa olleet ja vuoden 1995 jälkeen
6250: korostavia piirteitä. Taloudellisuuden ja tulos- jatkuvat vuokrasopimuksiin perustuvat vuok-
6251: vastuun korostuminen luovat edellytyksiä kou- rakustannukset siinä laajuudessa kuin ne on
6252: lutuksen lisäämiselle ja laadun parantamiselle korvattu ennen lain voimaantuloa.
6253: entisen suuruisilla määrärahoilla. Kurssikeskuksista kahdellakymmenellä on
6254: Esitys vaikuttaa tulo- ja menoarvion raken- käytössä tai rakenteilla toimitiloja, joiden han-
6255: teeseen. Pääosa tulo- ja menoarvion momentil- kinnan ne ovat itse rahoittaneet, ja joiden
6256: le 29.69.27. (työllisyyskoulutus) varatuista kustannuksiin valtio osallistuu maksamalla
6257: määrärahoista siirtyisi esityksen mukaan ope- vuokra-arvoa. Näiden tilojen jäljellä oleva
6258: tusministeriön pääluokasta työministeriön pää- hankinta-arvo on noin 120 miljoonaa mark-
6259: luokkaan. Opetusministeriön kautta rahoitet- kaa. Ehdotuksen mukaan nykyisestä vuokra-
6260: taisiin aikuiskoulutuskeskusten tarvitsemat pe- arvomenettelystä luovuttaisiin ja aikuiskoulu-
6261:
6262: 2 391717E
6263: 10 1990 vp. - HE n:o 12
6264:
6265: tuskeskusten ylläpitäjille korvattaisiin 60 pro- aikuiskoulutuskeskuksen ylläpidosta aiheutu-
6266: senttia sellaisesta hankinta-arvosta, josta on vista kustannuksista. Ylläpitäjä olisi kuitenkin
6267: vähennetty vuotuiset pääomakorvaukset ja vastuussa aikuiskoulutuskeskuksen sitoumuk-
6268: kuoletukset. Korvaus maksettaisiin seitsemän sista. Näin ollen se olisi velvollinen maksa-
6269: vuoden aikana yhtä suurina erinä. maan aikuiskoulutuskeskuksen menot siinä ta-
6270: Suomen Hallitusmuodon 74 §:n mukaan val- pauksessa, etteivät oppilaitoksen tulot riittäisi
6271: tion maaomaisuuden luovuttamisesta on sää- kattamaan sen menoja.
6272: dettävä lailla. Esityksen mukaan valtio luovut-
6273: taisi korvauksetta aikuiskoulutuskeskusten yl-
6274: läpitäjien omistukseen merkittävän määrän 7. Muita esitykseen vaikuttavia
6275: kiinteistöjä sekä kalustoa. Kiinteistöjen luovut- seikkoja
6276: taminen tapahtuisi vuoden 1995 loppuun men-
6277: nessä. Luovutus olisi mahdollinen vain silloin, Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an-
6278: kun kiinteistö on tarpeellinen aikuiskoulutus- netaan työministeriössä valmisteltu esitys työ-
6279: keskuksen tehtävän toteuttamiseksi. Kahdek- voimapoliittista aikuiskoulutusta koskevaksi
6280: salla kurssikeskuksella on käytössään valtion laiksi. Ehdotetuna lailla säädettäisiin työvoi-
6281: omistamia kurssikeskusten käyttöön luovutet- maviranomaisten mahdollisuudesta hankkia ai-
6282: tuja kiinteistöjä. Näiden arvoksi voidaan las- kuiskoulutusta sekä tähän koulutukseen osal-
6283: kea noin 450 miljoonaa markkaa. Ammatilli- listuvien toimeentuloturvasta.
6284: silla kurssikeskuksilla on käytössään myös val- Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjär-
6285: tion varoin hankittua kalustoa arviolta noin jestelmän kehittyessä useat eri valtion viran-
6286: 200 miljoonan markan arvosta. Tämä kalusto omaiset tulevat ostamaan ammatillista aikuis-
6287: on tarkoitus luovuttaa korvauksetta aikuiskou- koulutusta ammatillisilta oppilaitoksilta ja kor-
6288: lutuskeskusten ylläpitäjille. Kun kunnat omis- keakouluilta. Koulutuksen ostajien kesken tar-
6289: tavat joko suoraan tai välillisesti lähes kaikki vittava koordinaatio on tarkoituksena järjestää
6290: kurssikeskukset, edellä tarkoitettu omaisuus läänin neuvottelukunnan alaisuudessa jo toimi-
6291: siirtyy kunnille. vassa tai tätä tarkoitusta varten perustettavassa
6292: Esitetyllä muutoksella ei olisi olennaista vai- jaostossa. Jaostossa tulisi olla ainakin läänin-
6293: kutusta kuntien menoihin. Työvoimavirano- hallituksen kouluosaston, työvoimapiirin sekä
6294: maisten ostama koulutus rahoitettaisiin koko- kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun
6295: naan valtion varoista kuten työllisyyskoulutus piiritoimiston edustus. Lisäksi siinä tulisi olla
6296: nykyisin. Eräissä tapauksissa kustannukset ja- kunkin läänin erityispiirteiden mukaisesti edus-
6297: kautuisivat työvoimaviranomaisen ja työnanta- tettuina myös muita julkisia ja yksityisiä kou-
6298: jan kesken. Tällöinkin koulutuksen kustannuk- lutuksen ostajatahoja. Jaosto seuraisi alueen
6299: set maksettaisiin kokonaisuudessaan aikuis- aikuiskoulutuksen kehittymistä, koordinoisi
6300: koulutuskeskukselle. ostettavaa koulutusta ja arvioisi ostettavan
6301: Kuntien maksuvelvollisuus koulutukseen laa- koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja tasoa.
6302: jenisi siten, että kunnat olisivat velvollisia osal- Tarkoitus on, että opetusministeriö asettaa
6303: listumaan aikuiskoulutuskeskuksissa järjestet- työryhmän seuraamaan lakien toteutumista.
6304: tävän opetustoimen viranomaisen ostaman pe- Työryhmä seuraisi kehitystä siirtymäkauden
6305: rus- ja jatkokoulutuksen kustannuksiin samas- loppuun eli vuoteen 1995 asti. Siihen nimitet-
6306: sa laajuudessa kuin ne ovat velvollisia osallis- täisiin opetusministeriön edustajien lisäksi
6307: tumaan näihin kustannuksiin silloin, kun vas- edustaja ainakin valtiovarainministeriöstä, työ-
6308: taava koulutus järjestetään muissa ammatilli- ministeriöstä, ammattikasvatushallituksesta ja
6309: sissa oppilaitoksissa. Tämä ei sinänsä lisää kuntien keskusjärjestöistä. Yleisen seurannan
6310: kuntien kustannuksia. Ellei tarkoitettua koulu- lisäksi työryhmän olisi kiinnitettävä huomiota
6311: tusta järjestettäisi aikuiskoulutuskeskuksissa, eri oppilaitosten välisen koulutustarjonnan läh-
6312: se järjestettäisiin muissa oppilaitoksissa. tökohtien eroihin. Työryhmän olisi myös selvi-
6313: Esityksen mukaan aikuiskoulutuskeskukset tettävä, miten aikuiskoulutuskeskusten rahoi-
6314: olisivat taloudellisesti varsin itsenäisiä yksikkö- tusjärjestelyjä voitaisiin edelleen yksinkertais-
6315: jä, jotka rahoittaisivai toimintansa paaosin taa ja olisiko mahdollista siirtyä käytäntöön,
6316: palvelustensa myynnistä saamillaan tuloilla. jossa aikuiskoulutuskeskukset saisivat tarvitse-
6317: Ylläpitäjällä ei olisi ylläpitämiseen liittyvää mansa rahoituksen kokonaan palvelujensa
6318: lakisääteistä velvollisuutta maksaa määräosaa myynnistä.
6319: 1990 vp. - HE n:o 12 11
6320:
6321:
6322:
6323:
6324: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6325:
6326:
6327: 1. Lakiehdotusten perustelut män lisäksi aikuiskoulutuskeskus voisi myydä
6328: koulutuspalveluja yrityksille sekä opetus- ja
6329: 1.1. Laki ammatillisista aikuiskoulutuskes- muille viranomaisille.
6330: kuksista Ammatillisen aikuiskoulutuksen käsite mää-
6331: riteltäisiin 2 §:ssä. Ammatillisen aikuiskoulu-
6332: 1. luku. Yleisiä säännöksiä tuksen ohella aikuiskoulutuskeskuksen tehtä-
6333: vänä olisi aikuiskoulutusta tukevan, erityisesti
6334: 1 §. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. yleissivistävän pohjan vahvistamiseen tähtää-
6335: Pykälässä olisivat yleiset säännökset ammatilli- vän koulutuksen järjestäminen. Tällainen kou-
6336: sista aikuiskoulutuskeskuksista. Aikuiskoulu- lutus on tarpeen erityisesti niille, joilla valmiu-
6337: tuskeskuksia olisivat ensinnäkin työllisyyskou- det ammatilliseen koulutukseen ovat riittämät-
6338: lutuksesta annetun lain mukaisesti perustetut tömät esimerkiksi vähäisen peruskoulutuksen
6339: ammatilliset kurssikeskukset. Uusia aikuiskou- vuoksi.
6340: lutuskeskuksia voitaisiin perustaa 4 §:n sään- Aikuiskoulutuskeskukset voisivat järjestää
6341: nösten mukaisesti. myös oppisopimuslaissa ja ammatillisista päte-
6342: Aikuiskoulutuskeskukset poikkeaisivat eri- vyystutkinnoista annetussa laissa tarkoitettua
6343: tyisesti taloutensa perusteiden, hallintonsa ja koulutusta.
6344: valtiolta tulevan rahoituksen osalta muista am- Aikuiskoulutuskeskusten päätehtävänä on
6345: matillisista oppilaitoksista. Siksi on pidetty koulutuksen järjestäminen. Lisäksi ne voivat
6346: tarkoituksenmukaisena, että ammatillisista ai- järjestää ammatillista aikuiskoulutusta tukevaa
6347: kuiskoulutuskeskuksista säädettäisiin erillinen tai siihen läheisesti liittyvää palvelu-, tutkimus-
6348: laki, johon otettaisiin myös rahoitusta koske- ja työtoimintaa. Mahdollisuus vastaavanlai-
6349: vat säännökset. Ammatillisista oppilaitoksista seen toimintaan on myös muilla ammatillisilla
6350: annetun lain säännöksiä sovellettaisiin aikuis- oppilaitoksilla ammatillisista oppilaitoksista
6351: koulutuskeskuksiin vain siltä osin kuin ehdote- annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan. Edellä
6352: tussa laissa niihin nimenomaisesti viitataan. mainitulla toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi
6353: Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset olisi- yritysneuvontaa ja koulutusta tukevaa työtoi-
6354: vat niin kuin muutkin ammatilliset oppilaitok- mintaa.
6355: set hallinnollisesti ammattikasvatushallituksen Aikuiskoulutuskeskuksen tulisi lakiehdotuk-
6356: alaisia. Myös ammatilliset kurssikeskukset ovat sen mukaan paitsi järjestää myös tarjota edellä
6357: olleet ammattikasvatushallituksen valvonnassa. tarkoitettua ammatillista ja muuta koulutusta.
6358: Tarkoitus on, että aikuiskoulutuskeskukset Aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä ei siis olisi
6359: voisivat päättää toiminnastaan ja koulutuksen pelkästään koulutuksen toteuttaminen. Sen tu-
6360: sisällöstä itsenäisemmin kuin muut ammatilli- lisi oma-aloitteisesti odotettavissa olevan ky-
6361: set oppilaitokset, joten ammattikasvatushalli- synnän mukaisesti suunnitella millä koulutus-
6362: tuksen ohjauskin jäisi vähäisemmäksi. Koulu- alalla ja minkälaista koulutusta aikuiskoulu-
6363: tusta ja sen tasoa valvottaisiin lähinnä todistus- tuskeskuksessa järjestetään. Aikuiskoulutus-
6364: tenanto-oikeudella, opetussuunnitelmilla ja keskuksen olisi myös itse huolehdittava suun-
6365: opettajien pätevyysvaatimuksilla sekä koulu- nittelemansa koulutuksen markkinoinnista.
6366: tuksen tuloksia mittaavilla kokeilla. Koulutuk- 2 §. Ammatillinen aikuiskoulutus. Ammatil-
6367: sen ostajat, muun muassa työhallinto ja ope- lisista oppilaitoksista annetun lain 2 §:n mu-
6368: tustoimen viranomaiset pystyvät ostajina vai- kaan ammatillisen oppilaitoksen tehtävänä on
6369: kuttamaan koulutuksen sisältöön ja tasoon. järjestää sille määrättyä ammatillista perus-
6370: Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin aikuis- koulutusta ja lisäkoulutusta sekä muuta koulu-
6371: koulutuskeskuksen tehtävät. Sen keskeinen tustoimintaa.
6372: tehtävä olisi ammatillisen aikuiskoulutuksen Mainitun lain mukaan ammatillinen perus-
6373: järjestäminen työhallinnon tarpeita varten. Tä- koulutus järjestetään valtioneuvoston päätök-
6374: 12 1990 vp. - HE n:o 12
6375:
6376: sen mukaisina peruslinjoina ja opintolinjoina. peruskoulutusta olisi vahvistettavien perus-
6377: Ammatillinen lisäkoulutus rakentuu ammatilli- linjojen ja opintolinjojen lisäksi myös muu
6378: selle peruskoulutukselle tai työssä hankitulle niihin rinnastettava ammatillinen peruskoulu-
6379: ammattitaidolle. Lisäkoulutus järjestetään jat- tus. Opetussuunnitelmien valtakunnallisten pe-
6380: kolinjoina, kursseina tai muulla tarkoituksen- rusteiden hyväksymisen yhteydessä ammatti-
6381: mukaisella tavalla. kasvatushallitus päättäisi, mikä muu koulutus
6382: Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa katsottaisiin ammatilliseksi peruskoulutuksek-
6383: koulutusta nimitetään ammattikurssitoimin- si. Riittävän joustavuuden aikaansaamiseksi
6384: naksi ja se jaetaan uudelleen- täydennys- ja ammattikasvatushallitus voisi vahvistaa tarkoi-
6385: jatkokoulutuskursseihin. Koulutusta voidaan tetut perusteet myös tapauskohtaisesti harkiten
6386: antaa myös peruskoulutuksena henkilöille, oppilaitoksen esityksestä.
6387: joilla ei ole ammattia tai jotka eivät ole saaneet PerusUnjoina ja opintoiinjoina järjestettävän
6388: ammatillista peruskoulutusta. ammatillisen peruskoulutuksen sisältö on myös
6389: Oppisopimuslaki ei tunne edellämainitun suunniteltu nuorisoasteen koulutuksen tarpeis-
6390: kaltaista koulutuksen jaottelua. Tilastoissa op- ta käsin. Sisältöalueeseen on pakollisina opin-
6391: pisopimuskoulutus on jaettu ammatilliseen pe- toina lisätty sellaisia yhteisiä aineita, jotka
6392: ruskoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja antavat yleisiä valmiuksia ja tukevat nuoren
6393: täydennyskoulutukseen. persoonallisuuden kasvua.
6394: Aikuiskoulutuksen suunnittelun yhteydessä Nuorisoasteen koulutuksessa, jonka tehtävä-
6395: ammatillinen aikuiskoulutus on jaettu aikuis- nä on tarjota valmiudet toimia työelämässä
6396: ten ammatilliseen peruskoulutukseen ja amma- useiden vuosikymmenten ajan, nämä opinnot
6397: tilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillinen lisä- ovat perusteltuja. Nuorisoasteen koulutuksen
6398: koulutus puolestaan on jaettu uudelleenkoulu- saaneista lähes puolet ei toimi montaa vuotta
6399: tukseen, jatkokoulutukseen ja täydennyskoulu- sillä työelämän alalla, jolla he ovat saaneet
6400: tukseen. peruskoulutuksensa. Aikuiskoulutuksessa kou-
6401: Pykälän 1 momentin mukaan ammatillisella lutettavien elämäntilanne on kuitenkin toisen-
6402: aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuiskoulu- lainen. Koulutuksen ja työelämän suhde on
6403: tuksena annettavaa ammatillista peruskoulu- suoraviivaisempi. Aikuiset hakeutuvat koulu-
6404: tusta sekä jatkokoulutusta ja täydennyskoulu- tukseen alalle, jolla he jo työskentelevät tai
6405: tusta. Jatko- ja täydennyskoulutus vastaavat tietävät työllistyvänsä. He ovat nuoria tietoi-
6406: yhdessä ammatillisista oppilaitoksista annetus- sempia omista urasuunnitelmistaan.
6407: sa laissa tarkoitettua lisäkoulutusta. Ammatil- Aikuisille järjestettävä ammatillinen perus-
6408: lisen lisäkoulutuksen käsite jätettäisiin tässä koulutus ei myöskään saa olla liian pitkäkes-
6409: yhteydessä tarpeettomana yläkäsitteenä määri- toista, jotta aikuiset olisivat valmiit osallistu-
6410: telmän ulkopuolelle. Myöskään uudelleenkou- maan koulutukseen ja voisivat irrottautua
6411: lutuksen käsitettä ei ole katsottu tarvittavan, työstä opiskelua varten.
6412: koska se käytännössä tarkoittaa ammatillisen Tarkoitus on kehittää kouluasteen aikuisten
6413: peruskoulutuksen antamista uuteen ammattiin. ammatillisen peruskoulutuksen rakennetta si-
6414: Valtioneuvoston ammatillisista oppilaitoksis- ten, että se nykyistä selvemmin jakautuisi am-
6415: ta annetun lain perusteella päättämien perus- mattiopinto-osaan ja yleisopinto-osaan. Am-
6416: linjojen ja opintolinjojen lisäksi ammatillista mattitaidon saavuttamisen kannalta välttämät-
6417: peruskoulutusta on järjestetty muun lainsää- tömät ammatilliset ja yleissivistävät opinnot
6418: dännön perusteella kouluhallituksen alaisuu- sisältyisivät ammattiopinto-osaan. Esimerkiksi
6419: dessa sekä muun muassa oppisopimuskoulu- nykyisin työllisyyskoulutuksena järjestettävät
6420: tuksena ja työllisyyskoulutuksena. Koulutus- yhdeksän kuukauden opinnot vastaisivat laa-
6421: alat, joilla koulutusta järjestetään peruslinjoi- juudeltaan suurinpiirtein tätä osaa. Yleis-
6422: na ja opintolinjoina, on määritelty lähinnä opinto-osaan sisällytettäisiin ensisijaisesti
6423: nuorisoasteen koulutuksen lähtökohdista kä- jatko-opintojen kannalta keskeiset sisältöalu-
6424: sin. Tästä syystä ne eivät kata kaikkea työelä- eet. Ammattiopinto-osan suorittaneelle annet-
6425: män tarvitsemaa ammatillista peruskoulutusta. taisiin todistus ammatillisen peruskoulutuksen
6426: Nuorisoasteella ei järjestetä koulutusta esimer- suorittamisesta kyseisellä opintolinjalla.
6427: kiksi muovi- ja kaivosalalle. Kun koulutettava haluaisi työkokemusta
6428: Pykälän 2 momentissa ammatillinen perus- saatuaan tai välittömästi jatkaa opintojaan,
6429: koulutus määriteltäisiin siten, että ammatillista hän suorittaisi myös yleisopinto-osan.
6430: 1990 vp. - HE n:o 12 13
6431:
6432: Monilla aikuisilla ei ole riittäviä valmiuksia määrittelisi oppilaitoksen toimintaperusteet
6433: siirtyä suoraan ammatillisiin opintoihin aiem- johtosääntöä ja omaa talousarviotaan koske-
6434: min keskeytyneen tai muusta syystä heikon van päätöksenteon yhteydessä. Tarkoitus on,
6435: pohjakoulutuksensa vuoksi. Nykyisin ei maas- että aikuiskoulutuskeskukset voisivat mahdolli-
6436: samme varsinaisen peruskouluopetuksen ja simman itsenäisesti suunnitella toimintaansa,
6437: työllisyyskoulutuksena järjestettävien kurssien jotta ne pystyisivät tehokkaasti ja joustavasti
6438: lisäksi järjestetä tätä varten koulutusta. Edellä vastaamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen
6439: mainittua yleisopinto-osaa voitaisiin käyttää kysyntään.
6440: myös mainittuun tarkoitukseen. Kunnallislaki (953/76) mahdollistaa sen, että
6441: Kuvattu jako ammattiopinto-osaan ja yleis- kunnan tai kuntainliiton talousarviossa vahvis-
6442: opinto-osaan poistaisi myös yhden moni- tetaan vain aikuiskoulutuskeskuksen menojen
6443: muoto-opetuksen järjestämisen tiellä olevan ja tulojen yhteismäärä sekä että aikuiskoulu-
6444: ongelman. Kun yleisopinnot ovat nykyiseen tuskeskuksen hallintoelimille jätetään muilta
6445: tapaan erilaiset jokaisella opintolinjalla, ei löy- osin itsenäistä päätäntävaltaa talousarvion val-
6446: dy riittävän suuria ryhmiä esimerkiksi televi- mistelussa.
6447: sion ja oppilaitosten yhteistyönä toteutettavaan Pykälän 1 momentin mukaan aikuiskoulu-
6448: monimuoto-opetukseen. tuskeskuksen toiminta rahoitettaisiin pääasias-
6449: Myöhemmin on tarkoituksena kehittää tut- sa koulutuksesta viranomaisilta, yrityksiltä ja
6450: kintojärjestelmää siten, että varsinaisten am- muilta yhteisöiltä sekä muusta toiminnasta saa-
6451: matillisten oppilaitosten lisäksi myös eräät duilla tuloilla. Niin kuin 1 §:n perusteluissa
6452: muut oppilaitokset, esimerkiksi iltalukiot, kan- todettiin, aikuiskoulutuskeskus joutuisi itse
6453: salais- ja työväenopistot sekä kansanopistot, tarjoamaan koulutusta ostettavaksi, mistä voi
6454: voisivat määrätyin edellytyksin antaa yleis- kehittyä myös kilpailutilanteita. Näin ollen
6455: opinto-osan suorittamisesta sellaisen todistuk- koulutuksen hinnoittelulla on suuri merkitys.
6456: sen, joka luettaisiin opiskelijan hyväksi kaikis- Laitoksen taloudenhoidon kannalta olisi vält-
6457: sa ammatillisissa oppilaitoksissa. tämätöntä, että aikuiskoulutuskeskuksen hal-
6458: Kuvatulla rakenteella voitaisiin yhdistää ny- lintoelimet päättäisivät ylläpitäjän hallintoelin-
6459: kyisen työllisyyskoulutuksen ja peruslinjajär- ten asemesta koulutuksesta ja muusta toimin-
6460: jestelmän edut. Merkittävä osa työllisyyskoulu- nasta perittävistä maksuista. Tästä on otettu
6461: tuksesta voitaisiin nivoa tutkintojärjestelmän nimenomainen säännös 1 momenttiin. Tulos-
6462: yhteyteen. vastuullisena yksikkönä aikuiskoulutuskeskuk-
6463: Pykälän kolmannessa momentissa määritel- sen olisi huolehdittava siitä, että toiminnasta
6464: täisiin jatko- ja täydennyskoulutuksen asema aiheutuneet menot saadaan rahoitetuiksi tar-
6465: suhteessa ammatilliseen peruskoulutukseen ja koitetuilla tuloilla sekä aikuiskoulutuskeskuk-
6466: työelämään sekä näiden käsitteiden rinnastus selle tulevalla valtion rahoituksella.
6467: ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa Pykälän 2 momentin mukaan aikuiskoulu-
6468: käytössä olevaan käsitteistöön. tuskeskuksen ylläpitämisen tarkoituksena ei
6469: Jatkokoulutus valmentaa ammatillisen pe- saisi olla taloudellisen voiton tuottaminen yllä-
6470: ruskoulutuksen saaneita ja yleensä työelämään pitäjälle. Näin ollen aikuiskoulutuskeskus ei
6471: jo sijoittuneita uusiin vaativampiin tehtäviin. saisi tuottaa pitkällä aikavälillä ylijäämää yllä-
6472: Täydennyskoulutuksella pyritään ylläpitämään pitäjälleen. Ylläpitäjä ei saisi ottaa ylijäämää
6473: työntekijän ammattitaito ajan tasalla tämän myöskään peitellysti esimerkiksi perimällä suo-
6474: ammattiin jo ennestään kuuluneissa tai siihen raan tai epäsuoraan jostakin suoritteesta tosi-
6475: tulleissa uusissa tehtävissä. asiallisesti käyvän arvon ylittävän vastikkeen.
6476: 3 §. A ikuiskoulutuskeskuksen talouden pe- 4 §. Y/läpitämislupa. Niin kuin muita am-
6477: rusteet. Aikuiskoulutuskeskukset olisivat oppi- matillisia oppilaitoksia myös aikuiskoulutus-
6478: laitoksia, joilla ei olisi itsenäisen oikeushenki- keskuksia voitaisiin ylläpitää vain, jos valtio-
6479: lön asemaa. Niille olisi tarkoitus antaa varsin neuvosto antaisi siihen luvan. Tämän lainsää-
6480: suuri toimintavapaus talouttansa koskevissa dännön tullessa voimaan raukeaisivat ammatil-
6481: asioissa. Aikuiskoulutuskeskuksella olisivat lisille kurssikeskuksille myönnetyt perustamis-
6482: omat hallintoelimet, jotka tekisivät aikuiskou- luvat. Ammatillisista kurssikeskuksista aikuis-
6483: lutuskeskuksen taloutta, hallintoa ja toimintaa koulutuskeskuksiksi muuttuvia ammatillisia
6484: koskevat ratkaisut. Aikuiskoulutuskeskuksen oppilaitoksia varten olisi myös haettava ylläpi-
6485: ylläpitäjä lähinnä vain asettaisi johtokunnan ja tämislupaa määrätyn siirtymävaiheen aikana.
6486: 14 1990 vp. - HE n:o 12
6487:
6488: Aikuiskoulutuskeskusta v01s1 ehdotuksen Momentin viimeisen virkkeen mukaan ai-
6489: mukaan ylläpitää kunta tai kuntainliitto taikka kuiskoulutuskeskuksen ylläpitämislupa voitai-
6490: suomalainen rekisteröity yhteisö tai säätiö. siin peruuttaa tai muuttaa, jos koulutustarpeen
6491: Valtiota ei ole säännösehdotuksessa mainittu muutokset sitä edellyttäisivät tai jos aikuiskou-
6492: aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjänä. Tässä lutuskeskus ei täytä sille asetettuja velvoitteita.
6493: suhteessa lakiehdotus eroaa työllisyyskoulutuk- Peruuttaminen voisi tulla kysymykseen, kun
6494: sesta annetusta laista, sillä sen mukaan myös luvan myöntämisen perusteena olleissa olosuh-
6495: valtio voi perustaa ammatillisen kurssikeskuk- teissa, erityisesti koulutuskysynnässä olisi ta-
6496: sen. Tällä hetkellä ei ole valtion ylläpitämiä pahtunut pysyviä muutoksia. Lupa voitaisiin
6497: ammatillisia kurssikeskuksia, joten säännöseh- niinikään peruuttaa tai sitä voitaisiin muuttaa,
6498: dotus ei tältä osin aiheuttaisi muutoksia oppi- jos aikuiskoulutuskeskus laiminlöisi koulutus-
6499: laitosten omistussuhteissa. velvoitteen täyttämisen. Lupaa voitaisiin vas-
6500: Ylläpitämisluvan myöntäminen edellyttäisi, taavasti myös muuttaa esimerkiksi asetetun
6501: että oppilaitos olisi koulutustarpeen vaatima. koulutusvelvoitteen osalta.
6502: Vastaava edellytys on asetettu ammatillisista Pykälän 2 momentin mukaan ylläpitämisoi-
6503: oppilaitoksista annetussa laissa siinä tarkoitet- keuden luovuttaminen edellyttäisi valtioneu-
6504: tujen ammatillisten oppilaitosten ylläpitämistä voston lupaa.
6505: varten.
6506: Tarkoitus on, että aikuiskoulutuskeskuksista 2. luku. Hallinto, henkilöstö ja opiskelijat
6507: muodostuisi taloudellisesti kannattavia oppilai-
6508: toksia, jotka huolehtisivai ammatillisesta ai- 5 §. Johtosääntö. Laitoksen toiminnan ylei-
6509: kuiskoulutuksesta ensisijaisesti omalla talous- sistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista
6510: alueellaan tai valtakunnallisestikin esimerkiksi määrättäisiin johtosäännöllä siten kuin asetuk-
6511: tietyllä koulutusalalla. Lupamenettelyyn kuu- sella säädetään.
6512: luvalla koulutustarpeen arvioinoilla säänneltäi- Asetuksella ~m tarkoitus säätää, että johto-
6513: siin oppilaitosten määrää, kokoa ja alueellista säännössä määrätään edellä mainittujen asioi-
6514: jakautumista niin, että aikuiskoulutuskeskuk- den lisäksi muun muassa hallintoelimistä, hen-
6515: sessa järjestettävälle koulutukselle olisi kysyn- kilöstöhallinnosta, opetuskielestä sekä koulu-
6516: tää ja että niiden toiminta voitaisiin järjestää tuksen tarjoamisesta ja myymisestä. Asetuk-
6517: mahdollisimman taloudelliseksi ja tarkoituk- seen otettavasta johtosääntöä koskevasta asi-
6518: senmukaiseksi. Toisin kuin ammatillisille kurs- aluettelosta ei tulisi kovin yksityiskohtaista.
6519: sikeskuksille aikuiskoulutuskeskuksille ei pää- Näin johtosäännössä säänneltävät asiat voitai-
6520: sääntöisesti vahvistettaisi koulutusaloja tai op- siin määritellä pitkälti oppilaitoksittain.
6521: pilaspaikkojen määrää, vaan oppilaitos voisi Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen johto-
6522: päättää niistä itsenäisesti kysynnän mukaan. säännön vahvistaisi lääninhallitus. Kunnallisen
6523: Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto aikuiskoulutuskeskuksen johtosäännön vahvis-
6524: voisi asettaa aikuiskoulutuskeskukselle koulu- taisi kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto. Johto-
6525: tusvelvoitteita. Ylläpitäjä voitaisiin esimerkiksi säännön hyväksyisi johtokunta.
6526: velvoittaa järjestämään työhallinnon tarvitse- 6 §. Hallintoelimet. Niin kuin aiemmin on
6527: maa koulutusta tai tiettyä erikoisalan ammatil- mainittu aikuiskoulutuskeskuksen hallinnosta
6528: lista koulutusta, jota muualla maassa ei anneta ei ole tarkoitus säätää niin yksityiskohtaisesti
6529: ja jonka edellyttämiä hankintoja valtio on kuin muiden ammatillisten oppilaitosten taikka
6530: merkittävästi rahoittanut. Koulutusvelvoite ammatillisten kurssikeskusten hallinnosta on
6531: voisi koskea myös esimerkiksi opetuskieltä. säädetty. Aikuiskoulutuskeskusten hallinto
6532: Niinikään ylläpitämislupaan voitaisiin sisällyt- voitaisiin järjestää varsin vapaasti laissa sääde-
6533: tää muita yhteiskunnan kannalta tarpeellisia tyissä yleisissä rajoissa. Aikuiskoulutuskeskuk-
6534: aikuiskoulutuskeskuksen maksullisina palvelui- sen lakisääteisiä hallintoelimiä olisivat johto-
6535: na hoidettavaksi soveltuvia velvoitteita. Vel- kunta ja rehtori. Lisäksi aikuiskoulutuskeskuk-
6536: voitteen aiheuttamien erityiskustannusten täy- sessa olisi oltava opettajien, muun henkilökun-
6537: simääräisestä korvauksesta päätetään sovittaes- nan ja opiskelijoiden yhteistyötä varten oppi-
6538: sa ostettavan koulutuksen hinnasta. Ennen vel- laitostoimikunta. Aikuiskoulutuskeskukseen
6539: voitteen asettamista olisi ylläpitäjää siitä kuul- voitaisiin tarvittaessa esimerkiksi johtosäännöl-
6540: tava. lä perustaa muitakin hallintoelimiä.
6541: 1990 vp. - HE n:o 12 15
6542:
6543: Ylintä valtaa aikuiskoulutuskeskuksessa johtosäännöllä esimerkiksi opetuksen suunnit-
6544: käyttäisi johtokunta, josta on säännökset 1 teluun, aikuiskoulutuskeskuksen hallintoon ja
6545: momentissa. Pykälän 1 momentin mukaan kurinpitovallan käyttöön liittyviä tehtäviä.
6546: johtokunta johtaisi ja valvoisi aikuiskoulutus- 7 §. Henkilöstö. Aikuiskoulutuskeskuksen
6547: keskuksen toimintaa. Tarkoitus on, että johto- henkilöstöstä säädettäisiin laissa vain, että ai-
6548: kunta päättäisi aikuiskoulutuskeskuksen toi- kuiskoulutuskeskuksessa on rehtorin lisäksi
6549: minnan kannalta keskeisistä asioista, kuten työsopimussuhteisia opettajia ja muuta henki-
6550: hinnoitteluperusteista, talousarvioesityksestä, lökuntaa. Aikuiskoulutuskeskus voisi itse päät-
6551: johtosäännön hyväksymisestä sekä rehtorin ja tää tehtävänimikkeistä ja henkilöstön määräs-
6552: opettajien ottamisesta. Lakiehdotuksen tä. Myös ammatillisten kurssikeskusten opetta-
6553: 17 §:stä, jossa viitataan ammatillisista oppilai- jat ovat työsopimussuhteisia (työllisyyskoulu-
6554: toksista annetun lain 23 §:ään, ilmenee, että tuksesta annetun lain 9 §:n 3 momentti).
6555: vain johtokunta voisi päättää oppilaitoksesta Pykälän 2 momentin mukaan rehtorin ja
6556: erottamisesta. tarvittaessa opettajien kelpoisuusvaatimuksista
6557: Johtokunnan asettaisi ylläpitäjä. Kunnan ja säädettäisiin asetuksella. Rehtorilta on tarkoi-
6558: kuntainliittojen ylläpitämien aikuiskoulutus- tus vaatia soveltuva korkeakoulututkinto taik-
6559: keskusten toimikausi määräytyisi kunnallislain ka insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
6560: säännösten mukaisesti. Yksityisen yhteisön tai sekä riittävä työkokemus. Aikuiskoulutuskes-
6561: säätiön ylläpitämän oppilaitoksen johtokunnan kukseen toistaiseksi palkattavalta päätoimiselta
6562: toimikaudesta päättäisi ylläpitäjä. opettajalta on tarkoitus vaatia vastaava kelpoi-
6563: Lakiin ei tulisi säännöksiä johtokunnan ko- suus kuin ammatillisen oppilaitoksen opettajal-
6564: koonpanosta. Laissa ei siten - toisin kuin ta. Muiden opettajien kelpoisuusvaatimukset
6565: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa - määrittelisi aikuiskoulutuskeskus. Asetuksessa
6566: edellytettäisi määrättyjen ulkopuolisten taho- turvattaisiin nykyisten pätevien päätoimisten
6567: jen edustusta. Myöskään kunnan tai kuntainlii- opettajien mahdollisuus tulla valituksi vastaa-
6568: ton ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen hen- viin tehtäviin ammatillisissa aikuiskoulutuskes-
6569: kilökuntaan kuuluvat eivät voisi olla johtokun- kuksissa.
6570: nan jäseninä. Tämän estävät kunnallislain 8 §. Opiske/ijaksi ottaminen. Tähän lakiin ei
6571: 69 §:n 2 momentin sekä 73 §:n säännökset, tulisi säännöksiä opiskelijaksi ottamisesta,
6572: joista ei ehdoteta poikettavaksi. Tarkoitus on vaan siitä säädettäisiin ja määrättäisiin erik-
6573: kuitenkin asetuksella säätää opettajien edusta- seen. Tarkoitus on, että opiskelijaksi ottami-
6574: jien oikeudesta osallistua johtokunnan ko- sessa noudatettaisiin samaa käytäntöä kuin
6575: kouksiin ja käyttää siellä puhevaltaa siten kuin muiden ammatillisten oppilaitosten järjestä-
6576: johtosäännössä tarkemmin määrätään. mässä aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutukse-
6577: Pykälän 2 momentin mukaan aikuiskoulu- na järjestettävän ammatillisen peruskoulutuk-
6578: tuskeskuksessa olisi rehtori. Rehtorin tehtävä- sen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää
6579: nä olisi johtokunnan alaisuudessa ja johtokun- ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin
6580: nan ohjeiden mukaisesti johtaa aikuiskoulutus- huomioon mitä nuorisoasteen koulutuksen
6581: keskuksen toimintaa. Kun johtokunnan asiana osalta on säädetty. Myös jatko- ja täydennys-
6582: olisi määritellä aikuiskoulutuskeskuksen yleiset koulutuksen (lisäkoulutuksen) pääsyvaatimuk-
6583: toimintalinjat ja päättää merkittävimmistä asi- sista päättää tarvittaessa ammattikasvatushalli-
6584: oista, olisi rehtorin tehtävänä aikuiskoulutus- tus.
6585: keskuksen juoksevien asioiden hoito. Aikuiskoulutuskeskuksessa keskeisessä ase-
6586: Pykälän 3 momentin mukaan aikuiskoulu- massa on työvoimaviranomaisen ostama kou-
6587: tuskeskuksen johtokunnan jäsenet ja rehtori lutus. Opiskelijavalinnasta tähän koulutukseen
6588: toimisivat tehtävässään virkavastuulla. Tämä säädettäisiin laissa työvoimapoliittisesta aikuis-
6589: velvoite koskisi kaikkia edellä tarkoitettuja koulutuksesta. Tuossa laissa olisivat säännök-
6590: riippumatta siitä, onko oppilaitos julkisyhtei- set opiskelijavalinnan yleisistä edellytyksistä.
6591: sön vai yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitä- Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen
6592: mä tai siitä, mikä olisi rehtorin palvelussuhteen päättäisi työvoimaviranomainen.
6593: laatu. 9 §. Todistusten antaminen. Aikuiskoulutus-
6594: Oppilaitostoimikunnan kokoonpanosta ja keskuksen koulutusalaa ei ole tarkoitus rajata-
6595: tehtävistä määrättäisiin tarkemmin johtosään- ylläpitämisluvassa eikä muillakaan viranomais-
6596: nöllä. Oppilaitostoimikunnalle voitaisiin antaa ten päätöksillä. Tästä syystä tarvitaan korvaa-
6597: 16 1990 vp. - HE n:o 12
6598:
6599: va järjestelmä, jolla määritellään millä tutkin- tuksenmukaisena. Aikuiskoulutuskeskus ei eh-
6600: tojärjestelmän koulutusaloilla aikuiskoulutus- kä ilman ulkopuolista tukea olisi halukas suu-
6601: keskuksella on todistuksenanto-oikeus. riin investointeihin. Työelämän ja tekniikan
6602: Pykälässä säädettäisiin, että ammattikasva- kehitys edellyttävät kuitenkin yhä useammin
6603: tushallitus päättäisi, millä koulutusaloilla ai- tällaisia hankintoja. Ne voivat olla varsinaisen
6604: kuiskoulutuskeskuksella on määräaikainen tai irtaimiston ohella myös esimerkiksi tietokone-
6605: toistaiseksi annettu oikeus antaa todistuksia ohjelmistoja tai tietoverkkojen käyttöoikeuk-
6606: tämän lain 2 §:ssä tarkoitetun ammatillisen sia.
6607: peruskoulutuksen suorittamisesta. Luvan Tarkoituksena ei ole jatkaa nykyisen kaltais-
6608: myöntämisen ehtona olisi se, että aikuiskoulu- ta menettelyä, jossa keskushallinto käsittelee
6609: tuskeskuksella on tämän opetuksen edellyttä- suhteellisen pieniäkin laitehankintoja. Erityisa-
6610: mät opettajat, opetustilat ja -laitteet. vustusta myönnettäisiin vain erityisen kalliisiin
6611: Pykälän mukaan todistusten antamisesta hankintoihin, jotka olisivat jo valtion tulo- ja
6612: säädetään tarkemmin asetuksella. Aikuiskoulu- menoarviota laadittaessa tiedossa.
6613: tuskeskuksen järjestämään koulutukseen osal- 12 §. Toiminta-avustus. Käyttökustannuksia
6614: Iistuneelle annettaisiin todistus, josta ilmenee varten aikuiskoulutuskeskuksille myönnettäi-
6615: opintojen sisältö ja laajuus. siin toiminta-avustusta. Toisin kuin 10 ja
6616: 11 §:ssä tarkoitettu avustus toiminta-avustus ei
6617: olisi harkinnanvarainen. Valtioneuvosto mää-
6618: 3. luku. Valtion rahoitus räisi toiminta-avustuksen suuruudesta toteutu-
6619: neiden käyttökustannusten perusteella. Tarkoi-
6620: 10 §. Valtionavustus perustamiskustannuk- tuksena on, että toiminta-avustus olisi enintään
6621: siin. Pykälän mukaan aikuiskoulutuskeskuksil- 30 prosenttia käyttökustannuksista. Käyttökus-
6622: le voidaan myöntää harkinnan mukaan valtion tannuksia ovat aikuiskoulutuskeskusten toi-
6623: tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan ra- minnasta aiheutuneet kustannukset. Käyttö-
6624: joissa valtionavustusta toimitilojen hankkimi- kustannuksia eivät ole 10 §:ssä tarkoitetut pe-
6625: seen, perusparannukseen tai uudelleenjärjestä- rustamiskustannukset, joihin on myönnetty tai
6626: miseen. Valtionavustusta voidaan myöntää voidaan myöntää 10 §:ssä tarkoitettua avustus-
6627: enintään 33 prosenttia avustuksen kohteeksi ta.
6628: hyväksytyn hankkeen laskennallisista perus- Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä on
6629: tamiskustannuksista. Valtionavustusta ei siis lueteltu muita kustannuseriä, joita ei luettaisi
6630: määrätä todellisten kustannusten mukaan. käyttökustannuksiksi. Näitä ovat ensinnäkin
6631: Tarkoitus on, että uudisrakentamisessa lasken- toimitilojen vuokrista ja toimitilojen hankki-
6632: nallisena perusteena käytettäisiin toteutuneiden miseen, perusparannuksiin tai uudelleenjärjes-
6633: taloudellisten hankkeiden perusteella määräy- tämiseen sekä ylläpitoon otettujen lainojen
6634: tyvää yksikköhintaa. korkomenoista aiheutuneet kustannukset. Toi-
6635: Jos rakentaminen toteutettaisiin laskennan mitilojen hankkimiseen voidaan myöntää avus-
6636: perusteena olevista kustannuksista poiketen, ei tusta erikseen 10 §:n nojalla. Aikuiskoulutus-
6637: tämä vaikuttaisi valtionavustuksen määrään. keskuksiksi muuttuville ammatillisille kurssi-
6638: Asetuksella säädettäisiin valtionavustuksen keskuksille korvattaisiin siirtymisvaiheen aika-
6639: saamiseksi tarpeellisista selvityksistä. Pyrkimys na vuokrakustannukset ja vuokratiloista luo-
6640: olisi yleisen suuntauksen mukaisesti, että val- pumisen edistämiseksi suoritettaisiin avustusta
6641: tionavustuksen haku- ja myöntämismenettely uusien toimitilojen hankkimiseen. Mainittuja
6642: olisi mahdollisimman yksinkertainen. kustannuksia ei tulisi voida ottaa huomioon
6643: Pykälän 3 momentissa on viittaus kuntien ja enää toiminta-avustuksessa. Käyttökustannuk-
6644: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk- siin ei luettaisi myöskään opintososiaalisten
6645: sista annetun lain (35173, jäljempänä valtion- etujen antamisesta syntyneitä kuluja, koska
6646: osuuslaki) 23-25 §:n säännöksiin, jotka kos- valtio korvaa ne oppilaitokselle suoraan täysi-
6647: kevat myönnetyn avustuksen palauttamista. määräisesti tilityksen perusteella.
6648: 11 §. Erityisavustus. Osa aikuiskoulutuskes- Eräissä kurssikeskuksissa harjoitetaan opis-
6649: kuksen tarvitsemista koneista ja laitteista on kelijoiden työharjoitteluun liittyvää liiketoi-
6650: niin kalliita, ettei niiden hankkimisesta aiheu- minnan luonteista toimintaa, kuten hotelli-,
6651: tuneiden kustannusten sisällyttämistä koulu- ravintola- tai rakennustoimintaa, mikä tulee
6652: tuksesta perittävään hintaan voi pitää tarkoi- olemaan mahdollista myös uuden lainsäädän-
6653: 1990 vp. - HE n:o 12 17
6654:
6655: nön mukaan. Tällaisesta toiminnasta aiheutu- Pykälän 3 momentissa on tavanomainen
6656: vat menot rahoitetaan yleensä asiakkailta perit- säännös, jonka mukaan toiminta-avustuksen
6657: tävillä maksuilla. Tällainen nimenomaan tulo- maksatus voitaisiin keskeyttää, jos aikuiskou-
6658: jen hankkimiseen tähtäävä toiminta saattaa lutuskeskuksen toiminnassa ei noudateta voi-
6659: aikuiskoulutuskeskuksissa huomattavasti li- massa olevia säännöksiä tai määräyksiä eikä
6660: sääntyä. Lainkohdan mukaan näitä liiketoi- tilannetta ole saatettu lainmukaiseksi asetetus-
6661: minnan luonteisesta, ensisijaisesti tuotannolli- sa määräajassa.
6662: sesta toiminnasta aiheutuvia kustannuseriä ei 13 §. Valtion rahoituksesta päättävä viran-
6663: sisällytetä toiminta-avustuksen määräämisen omainen. Pykälässä säädettäisiin siitä, mikä
6664: perusteena oleviin kustannuksiin. Sen sijaan viranomainen päättää tässä laissa tarkoitetun
6665: opiskelijoiden koulutuksen kannalta välttämät- valtion rahoituksen myöntämisestä. Pykälän 1
6666: tömän työharjoittelun menot luettaisiin näihin momentin mukaan valtionavustuksesta perus-
6667: kustannuksiin. tamiskustannuksiin päättäisi opetusministeriö.
6668: Toiminta-avustus on tarkoitus määrätä ai- Muun valtion rahoituksen myöntämisestä päät-
6669: kuiskoulutuskeskuskohtaisesti. Sen määräämi- täisi 2 momentin mukaan ammattikasvatushal-
6670: sen pohjana käytettäisiin aikuiskoulutuskes- litus. Ammattikasvatushallitus päättäisi myös
6671: kukselle tiettynä aikana syntyneiden kustan- toiminta-avustuksen suorittamisen keskeyttä-
6672: nusten keskiarvoa. Valtioneuvosto määräisi, misestä 12 §:n 3 momentissa mainituissa ta-
6673: miltä ajanjaksolta keskiarvo laskettaisiin. Las- pauksissa. Maksatuksesta huolehtivasta viran-
6674: kennan pohjana käytettäisiin kolmen edeltävän omaisesta on tarkoitus säätää asetuksella.
6675: kalenterivuoden kustannuksia. Kunkin aikuis- Muutoksenhaku 1 ja 2 momentissa tarkoite-
6676: koulutuskeskuksen käyttökustannuksen keski- tun viranomaisen päätökseen määräytyisi
6677: arvo laskettaisiin toiminta-avustuksen määrit- 17 § :n 2 momentin säännösten mukaisesti.
6678: tämiseksi aina kolmivuotiskausittain. Toi- 14 §. Suhde valtionosuus/akiin. Pykälässä
6679: minta-avustusta ensi kertaa määrättäessä otet- säädettäisiin nimenomaisesti, ettei valtion-
6680: taisiin huomioon ammatillisen kurssikeskuksen osuuslakia sovellettaisi tässä laissa tarkoitet-
6681: kustannukset lain voimaantuloa edeltävältä tuun valtion rahoitukseen muissa kuin 10 §:n 3
6682: kolmelta vuodelta. Toiminta-avustuksen mää- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
6683: rää tarkistettaisiin kolmen vuoden ajanjaksoi-
6684: na vuosittain vastaamaan arvioitua kustannus-
6685: tason muutosta. 4. luku. Erinäisiä säännöksiä
6686: Uuden aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-
6687: avustus määrättäisiin jo toiminnassa olevien 15 §. Opiskelijoiden opintososiaaliset edut.
6688: aikuiskoulutuskeskusten toteutuneiden käyttö- Ehdotuksen mukaan oppilaitoksen tulisi järjes-
6689: kustannusten perusteella. tää opintososiaaliset edut niille ammatilliseen
6690: Toiminta-avustus määrättäisiin prosentuaali- peruskoulutukseen tai jatkokoulutukseen osal-
6691: sena osuutena edellä tarkoitetuista käyttökus- listuville opiskelijoille, joiden koulutuksen ope-
6692: tannuksista. Tämä osuus olisi sama kaikille tustoimen viranomainen ostaa. Edut aikuis-
6693: aikuiskoul utuskeskuksille. Prosentuaalisen koulutuskeskuksessa opiskelevalle opiskelijalle
6694: osuuden vähimmäis- tai enimmäismäärää ei olisivat samanlaiset kuin vastaavaan aikuiskou-
6695: olisi laissa asetettu, vaan tässä suhteessa valtio- lutukseen muissa ammatillisissa oppilaitoksissa
6696: neuvostolla olisi laaja harkintavalta. Näin val- Osallistuvalle opiskelijalle.
6697: tioneuvosto voisi mitoittaa avustuksen suuruu- Opintososiaalisten etujen sisällöstä ei ehdo-
6698: den siten, että se suurin piirtein vastaisi muiden teta säädettäväksi tässä laissa, vaan sen osalta
6699: vastaavanlaista koulutusta myyvien oppilaitos- viitataan ammatillisten oppilaitosten opiskeli-
6700: ten tähän koulutukseen saamaa välillistä tukea. joiden opintososiaalisista eduista annettuun la-
6701: Aikuiskoulutuskeskusten rahoitusjärjestely- kiin (498/83). Lain tarkoittamia etuja ovat
6702: jen edelleen yksinkertaistamista on tarkoitus maksuton ruokailu, maksuttomat koulukulje-
6703: selvittää edellä sivulla 10 mainitussa työryh- tukset ja asuminen ammattikasvatushallituksen
6704: mässä. hyväksymässä oppilasasuntolassa. Jatkolinjo-
6705: Asetuksella on tarkoitus säätää toiminta- jen opiskelijoille myönnetään kaikki nämä
6706: avustuksen määräämiseksi tarpeellisesta selvi- edut.
6707: tyksistä sekä toiminta-avustuksen maksatuk- Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-
6708: sesta. tososiaalisista eduista annetun asetuksen mu-
6709: 3 39l7l7E
6710: 18 1990 vp. - HE n:o 12
6711:
6712: kaan etuja koskevia säännöksiä sovelletaan nen ammatillinen peruskoulutus kestää vähin-
6713: ammatillisessa peruskoulutuksessa oleviin opis- tään kaksi lukuvuotta ja ylioppilaspohjainen
6714: kelijoihin lukuunottamatta yksityis- ja etäope- ammatillinen peruskoulutus vähintään luku-
6715: tuksessa olevia opiskelijoita. Iltaopetuksena vuoden. Saman pykälän 3 momentin mukaan
6716: ammatillista peruskoulutusta suorittaviin opis- aikuiskoulutuksena järjestettävässä ammatilli-
6717: kelijoihin sovelletaan ainoastaan ruokailua sessa peruskoulutuksessa voidaan poiketa 1
6718: koskevaa säännöstä. momentin säännöksistä sen mukaan kuin ope-
6719: Opintososiaalisten etujen järjestämisestä ai- tusministeriö tarkemmin määrää. Poikkea-
6720: heutuvat kustannukset korvattaisiin oppilai- minen saattaa olla tarpeen muunmuassa aikuis-
6721: tokselle valtion varoista. Kustannukset eivät ten erilaisen elämäntilanteen ja -kokemuksen
6722: jäisi kuitenkaan yksin valtion korvattaviksi, sekä erilaisten opetusjärjestelyjen vuoksi.
6723: koska opintososiaalisista eduista aiheutuvista Tarkoituksena on noudattaa ammatillisessa
6724: kustannuksista myös kunnat ovat eri säännök- peruskoulutuksessa yhtenäistä opetussuunnitel-
6725: sen mukaan vastuussa. makäytäntöä, jonka mukaan ammattikasvatus-
6726: 16 §. Opiskelijan kotikunnan korvaus. Lais- hallitus laatii ja hyväksyy opetussuunnitelmien
6727: sa säädettäisiin oppilaan kotikunnan velvolli- perusteet.
6728: suudesta osallistua koulutuksesta aiheutuviin Asetuksella on tarkoitus säätää, että opetus-
6729: kustannuksiin. Kunnan velvollisuus rajoittuisi suunnitelmiin sovelletaan, mitä ammatillisista
6730: vain siihen ammatilliseen peruskoulutukseen ja oppilaitoksista annetun lain perusteella anne-
6731: jatkoiinjoina annettavaan koulutukseen, jota tuissa oppilaitosmuotokohtaisissa asetuksissa
6732: opetustoimen viranomaiset ostavat. Opetustoi- on säädetty.
6733: men viranomainen, joka voisi olla esimerkiksi
6734: lääninhallitus tai tietyissä tapauksissa myös Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
6735: ammattikasvatushallitus, maksaisi aikuiskoulu- 23 §:n 1 momentin mukaan ammatillista perus-
6736: tuskeskukselle opetuksesta, opintososiaalisista koulutusta antavan laitoksen opiskelijan on
6737: eduista ja muista kustannuksista määräytyvän noudatettava oppilaitoksen järjestyssääntöjä.
6738: hinnan. Opiskelijan kotikunta suorittaisi kor- Toisessa momentissa säädetään, että johtokun-
6739: vauksen suoraan valtiolle. ta voi erottaa opiskelijan määräajaksi, enin-
6740: tään vuodeksi kerrallaan, jos hän ei ole muilla
6741: Tässä laissa korvauksen määräämisen osalta
6742: on viitattu ammatillisten oppilaitosten rahoi- kurinpitokeinoilla ojennettavissa. Näitä sään-
6743: tuksesta annetun lain 17 §:ään. Mainitun pykä- nöksiä sovellettaisiin myös aikuiskoulutuskes-
6744: län mukaan oppilaan kotikunta suorittaa valti- kuksissa. Erona olisi kuitenkin se, että johto-
6745: kunta voisi erottaa oppilaan, joka ei ole muilla
6746: olle oppilaskohtaisen korvauksen, jonka perus-
6747: teet valtioneuvosto vahvistaa vuosittain valtion kurinpitokeinoilla ojennettavissa, enintään
6748: ammatillisten oppilaitosten keskimääräisten to- kahden kuukauden määräajaksi ja tarvittaessa
6749: dennäköisten kustannusten pohjalta. Korvauk- myös pysyvästi. Aikuiskoulutuskeskuksen
6750: sen perusteita vahvistettaessa otetaan huo- kurssit olisivat ilmeisesti yleensä niin lyhyt-
6751: mioon valtion ammatillisten oppilaitosten vuo- kestoisia, että kahta kuukautta pidempi määrä-
6752: tuiset kulutusmenot sekä kone-, kalusto- ja aikainen erottaminen ei olisi tarkoituksenmu-
6753: laitehankinnoista aiheutuvat menot, joista vä- kaista. Muista kurinpitokeinoista ja kurinpito-
6754: hennetään työtoiminnan tulot. Oppilasta koh- menettelyistä säädettäisiin tarkemmin asetuk-
6755: den vahvistetuista menoista valtiolle kuuluviksi sella ja määrättäisiin johtosäännöllä.
6756: luetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituk- Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
6757: sesta annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoi- 39 §:n salassapitovelvollisuutta ja tietojensaan-
6758: tettu kunnan kantokykyluokan edellyttämä tia koskevat säännökset tulisivat sellaisinaan
6759: prosenttiosuus. Lisäksi 17 §:ssä on säädetty noudatettaviksi.
6760: maksuerien suorittamisesta. Pykälän 2 momentti koskee oikeutta hakea
6761: 17 §. Ammatillisista oppilaitoksista annetun muutosta tämän lain ja sen nojalla annetun
6762: lain säännösten soveltaminen. Tähän pykälään asetuksen perusteella tehtyihin päätöksiin. Täl-
6763: on koottu viittaussäännökset siitä, milloin am- tä osin noudatettaisiin soveltuvin osin ammatil-
6764: matillisista oppilaitoksista annetun lain sään- lisista oppilaitoksista annetun lain 40 §:n sään-
6765: nökset tulisivat sovellettaviksi. nöksiä. Siten lääninhallituksen ja yksityisen
6766: Ammatillista oppilaitoksista annetun lain ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen johto-
6767: 19 §:n 1 momentin mukaan peruskoulupohjai- kunnan päätökseen haetaan muutosta ammat-
6768: 1990 vp. - HE n:o 12 19
6769:
6770: tikasvatushallitukselta noudattaen muutoksen- miin. Näin esimerkiksi toiminta-avustuksen
6771: hausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50). määräämiseksi tarpeellisia tietoja voitaisiin
6772: Kunnan tai kuntainliiton ylläpitämän laitok- hankkia jo ennen mainittua ajankohtaa.
6773: sen johtokunnan päätökseen haetaan muutosta Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että am-
6774: siten kuin kunnallislaissa on säädetty. Asetuk- matillisten kurssikeskusten muuttamisesta am-
6775: sella voitaisiin kuitenkin säätää, että tällöinkin matillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi säädet-
6776: noudatetaan muutoksenhausta hallintoasioissa täisiin erikseen. Tähän esitykseen sisältyy asiaa
6777: annettua lakia. Asetuksella voitaisiin säätää, koskeva lakiehdotus.
6778: missä asioissa valitusoikeutta ei ole. Asian
6779: saattamisesta johtokunnan ratkaistavaksi olisi 1.2. Laki ammatillisten kurssikeskusten
6780: voimassa, mitä viitatun pykälän 4 momentissa muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskou-
6781: säädetään. lutuskeskuksiksi
6782: 18 §. Kokei/utoiminta. Ammatillisen aikuis-
6783: koulutuksen kehittämisessä kokeilut ovat olen-
6784: 1 §. Lain soveltamisala. Pykälän mukaan
6785: nainen osa työn kehittämistä. Kokeilussa voi
6786: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31 1
6787: olla tarpeellista poiketa aikuiskoulutuskeskuk-
6788: 76) tarkoitetut ammatilliset kurssikeskukset
6789: sen toimintaa koskevista säännöksistä. Menet- muuttuvat lain voimaan tullessa tässä esityk-
6790: telystä ehdotetaan säädettäväksi asetuksella,
6791: sessä ehdotetun, ammatillisia aikuiskoulutus-
6792: jonka nojalla opetusministeriö antaa asiasta
6793: keskuksia koskevan lain mukaisiksi ammatilli-
6794: tarvittaessa määräyksiä. Kokeilut tässä tarkoi-
6795: siksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Näihin sovel-
6796: tuksessa voisivat koskea vain opetuksellisia
6797: lettaisiin ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia
6798: järjestelyjä, mutta eivät esimerkiksi aikuiskou-
6799: koskevan lain säännöksiä. Ehdotetussa laissa
6800: lutuskeskuksen hallintoa tai taloudellisia perus-
6801: säädettäisiin siirtymävaihetta koskevista poik-
6802: teita, kuten esimerkiksi kunnan ja valtion väli-
6803: keuksista.
6804: siä maksuvelvollisuuksia.
6805: 19 §. Nimen käyttö. Aikuiskoulutuskeskus- 2 §. Ylläpitämisluvan hakeminen. Ammatil-
6806: ten erottamiseksi muista oppilaitoksista ehdo- lisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan lakieh-
6807: tetaan, että ammatillisen aikuiskoulutuskes- dotuksen 4 §:n mukaan aikuiskoulutuskeskus-
6808: kuksen nimitystä saataisiin käyttää vain ehdo- ta voidaan ylläpitää valtioneuvoston luvalla.
6809: tetuista tässä laissa tarkoitetuista oppilaitoksis- Myös aikuiskoulutuskeskuksiksi muuttuvien
6810: ta. ammatillisten kurssikeskusten ylläpito edellyt-
6811: 20 §. Eläketurva. Aikuiskoulutuskeskukses- täisi uuden lain nojalla myönnettyä ylläpitä-
6812: sa olevan henkilöstön eläketurva määräytyisi mislupaa. Kurssikeskuksia varten työllisyys-
6813: eri tavoin sen mukaan, onko aikuiskoulutus- koulutuksesta annetun lain nojalla myönnetyt
6814: keskus kunnallinen vai yksityinen. Pykälän 1 perustamisluvat raukeaisivat uuden lain tulles-
6815: momentissa todetaan, että kunnallisen aikuis- sa voimaan.
6816: koulutuskeskuksen palveluksessa olevien elä- Käytännön syistä lupamenettelyä ei aina voi-
6817: keturvasta on säädetty erikseen. Yksityisen op- da saada vireille heti lain tultua voimaan.
6818: pilaitoksen palveluksessa olevien eläketurva Myös luvan käsittely valtioneuvostossa vie ai-
6819: määräytyisi 2 momentin mukaan työntekijäin kansa. Pykälän 1 momentissa mahdollistettai-
6820: eläkelain (359/61) mukaisesti. Pykälä merkitsi- siin se, että ylläpitämislupaa voitaisiin hakea
6821: si sitä, ettei ammatillisten kurssikeskusten pal- vielä vuoden kuluessa lain voimaan tulosta, siis
6822: veluksessa olevien eläketurvaan tulisi muutok- viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1991. Ehdo-
6823: sia. tus merkitsee sitä, että ammatillinen kurssikes-
6824: 21 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si- kus voisi jatkaa toimintaansa keskeytyksettä
6825: sältyisi tavanomainen asetuksenantovaltuutus. aikuiskoulutuskeskuksena heti lain tultua voi-
6826: maan, vaikka lupaa ei .olisi vielä haettu tai
6827: myönnetty. Jos lupaa ei edellä mainittuun
6828: 5. luku. Voimaantulo määräaikaan mennessä haeta, voi valtioneu-
6829: vosto 2 momentin mukaan päättää, ettei yllä-
6830: 22 §. Voimaantulosäännökset. Laki ehdote- pito-oikeutta enää ole.
6831: taan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Lupamenettelyn jouduttamiseksi ehdote-
6832: 1991. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryh- taan, että ylläpitämislupaa voidaan hakea jo
6833: tyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi- ennen lain voimaantuloa.
6834: 20 1990 vp. - HE n:o 12
6835:
6836: 3 §. Johtokunta. Työllisyyskoulutuksesta maksu. Maksu suoritetaan työministeriön pää-
6837: annetun lain nojalla asetetun ammatillisen luokan määrärahoista. Työministeriö tekee täs-
6838: kurssikeskuksen johtokunnan toimikausi kes- sä momentissa tarkoitetun koulutuksen osalta
6839: tää neljä vuotta. Kurssikeskuksista 39:lle on sopimuksen 5 §:n 2 momentissa säädetyn mak-
6840: johtokunta valittu vuosiksi 1989-92 ja kol- sun suorittamisesta. Maksu on saman suurui-
6841: melle johtokunta asetetaan vuoksiksi 1990- nen kuin mitä valtio olisi ollut velvollinen
6842: 93. Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnan ko- suorittamaan työllisyyskoulutuksesta annetun
6843: koonpanoa ja tehtäviä koskevat säännökset lain nojalla. Maksusta vähennetään kuitenkin
6844: eroavat vastaavista ammatillisen kurssikeskuk- ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista an-
6845: sen johtokuntaa koskevista säännöksistä. Täs- nettavan lain nojalla maksettavaa toiminta-
6846: tä syystä ja laitoksen toimenkuvan perusteelli- avustusta vastaava määrä sekä tämän lain 7-
6847: sen muutoksen vuoksi on pidetty tarkoituksen- 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia vastaavat osat,
6848: mukaisena, että aikuiskoulutuskeskuksella tuli- jotta puheena olevasta koulutuksesta ei suori-
6849: si mahdollisimman aikaisin olla uuden lain tettaisi aikuiskoulutuskeskukselle useampiker-
6850: mukaan asetettu johtokunta. Tämä johtokunta taista korvausta. Lainkohdassa tarkoitettua
6851: voisi toimia johtokuntana vasta tämän lain maksua suoritettaisiin aikuiskoulutuskeskuk-
6852: tultua voimaan. selle vain vuosina 1991 ja 1992 toteutetusta
6853: 4 §. Johtosääntö. Aikuiskoulutuskeskuksella koulutuksesta.
6854: on oltava johtosääntö. Sen hyväksyy johto- Pykälässä tarkoitetun oppisopimuslain mu-
6855: kunta ja vahvistaa lääninhallitus (yksityinen kaisen koulutuksen rahoitukseen valtio osallis-
6856: aikuiskoulutuskeskus) taikka valtuusto tai liit- tuu tämän lain voimaan tultuakin niin kuin
6857: tovaltuusto (kunnallinen aikuiskoulutuskes- siitä oppisopimuslaissa säädetään.
6858: kus). Johtosääntö olisi ehdotuksen mukaan
6859: 6 §. Henkilöstön asema. Uuden lain mukaan
6860: esitettävä vahvistettavaksi viimeistään 31 päi- valtio ei enää suoraan korvaa koulutuksen
6861: vänä joulukuuta 1991, siis vuoden kuluessa
6862: järjestämisestä aikuiskoulutuskeskukselle ai-
6863: lain voimaan tulosta. Tällainen siirtymävaihe
6864: heutuvia kustannuksia, kuten palkkamenoja.
6865: on tarpeen johtosäännön valmistamisen ja vah-
6866: Pykälässä säädettäisiin selvyyden vuoksi, ettei
6867: vistamisen vaatiman ajan vuoksi. rahoitusjärjestelmän muutos vaikuta sen hen-
6868: Uuden johtosäännön alaan kuuluvista asiois-
6869: kilöstön asemaan, jonka palkkauksesta aiheu-
6870: ta tulisi voida määrätä heti lain tullessa voi-
6871: tuvat kustannukset valtio on kokonaan tai osin
6872: maan. Ehdotuksen mukaan johtokunta saisi
6873: korvannut. Henkilöstön palkkaus- ja muut
6874: päättää väliaikaisesti, ennen johtosäännön
6875: edut säilyisivät ennallaan. Tällaista henkilöstöä
6876: vahvistamista johtosäännössä myöhemmin
6877: on ammatillisissa kurssikeskuksissa noin 3000.
6878: määrättävistä asioista.
6879: 5 §. Koulutuksen loppuunsaattaminen. Uu- Aikuiskoulutuskeskusten perustamisen ei
6880: den lainsäädännön tullessa voimaan on amma- tarvitse aiheuttaa muutoksia palvelussuhteen
6881: tillisissa kurssikeskuksissa käynnissä kurssi- ja ehtoja koskevaan nykyiseen neuvottelujärjes-
6882: muuta koulutustoimintaa. Pykälässä säädettäi- telmään.
6883: siin tällaisen keskeneräisen koulutuksen lop- 7 §. Toimitiloista aiheutuvien vuokrien kor-
6884: puunsaattamisesta. Pykälä koskisi vain valtion vaaminen. Ammatillisilla kurssikeskuksilla on
6885: rahoittamaa koulutusta, lähinnä työllisyyskou- omia toimitiloja, valtion niiden käyttöön luo-
6886: lutusta. Muunlaisen koulutuksen jatkamiseen vuttamia toimitiloja sekä vuokrattuja toimiti-
6887: uusi lainsäädäntö ei aiheuttaisi muutosta. loja. Vuokratiloja on 35:llä kurssikeskuksella.
6888: Pykälän 1 momentin mukaan lain voimaan Vuokratilat ovat osoittautuneet useissa tapauk-
6889: tullessa käynnissä olevaa koulutusta olisi jat- sissa epätaloudellisiksi. Siirtyminen kalliista
6890: kettava niin, että opiskelijana on vahvistetun vuokratiloista omiin toimitiloihin olisikin usein
6891: opetussuunnitelman mukaan mahdollisuus saa- perusteltua. Tätä kehitystä pyritään tukemaan.
6892: da se päätökseen. Työllisyys- ja muita kursseja Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan valtio osallis-
6893: ei aikuiskoulutuskeskus voisi keskeyttää esi- tuisi merkittävällä panoksella vuokratiloissa
6894: merkiksi rahoitusjärjestelmän muutokseen ve- toimivan aikuiskoulutuskeskuksen omien toi-
6895: toamalla. mitilojen hankkimisesta aiheutuviin kustan-
6896: Pykälän 2 momentin mukaan lain voimaan- nuksiin. Vuokratiloja käyttävän aikuiskoulu-
6897: tulon jälkeen jatkuvasta koulutuksesta suorite- tuskeskuksen ylläpitäjälle annettaisiin tietty ai-
6898: taan oppilaitokselle valtion varoista erillinen ka järjestää toimitila-asia mahdollisimman ta-
6899: 1990 vp. - HE n:o 12 21
6900:
6901: loudellisesti. Tänä aikana valtio osallistuisi kunnossapitokustannuksista. Lain voimaan
6902: edelleenkin vuokrakustannuksiin. tullessa laskennallista hankiilta-arvoa on jäljel-
6903: Osa ammatillisten kurssikeskusten vuokraso- lä arviolta yhteensä noin 120 miljoonaa mark-
6904: pimuksista on määräaikaisia. Ne voivat olla kaa.
6905: lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia. Osa sopimuksis- Pykälän mukaan vuokra-arvojärjestelmästä
6906: ta on voimassa toistaiseksi, ja ne edellyttävät luovuttaisiin siten, että valtio maksaisi 60 pro-
6907: joko erillistä irtisanomista tai ovat irtisanotta- senttia vuokra-arvoon oikeutettujen tilojen
6908: vissa määräajoin. Valtio on korvannut ammat- hankinta-arvon jäljellä olevasta määrästä eli
6909: tikasvatushallituksen erillisellä päätöksellä määrästä, josta on vähennetty pääomakor-
6910: taikka yleisohjeelia hyväksymät vuokrat työlli- vaukset ja mahdolliset kuoletukset. Loppuosa
6911: syyskoulutuksesta aiheutuvina kustannuksina. hankinta-arvosta jäisi ylläpitäjän kannettavak-
6912: Pykälän 1 momentin mukaan valtio korvaisi si. Korvaus suoritetaan niistä tiloista joiden
6913: edelleen aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettä- toteuttamisohjelma on hyväksytty ennen tä-
6914: vän koulutuksen kannalta tarpeellisten toimiti- män lain voimantuloa. Se maksettaisiin ylläpi-
6915: lojen vuokrakustannukset vuoden 1995 lop- täjälle seitsemän vuoden aikana, siis vuosina
6916: puun asti samoin kuin ne on korvattu tätä 1991-1997, yhtä suurina vuotuisina erinä.
6917: ennen työllisyyskoulutuksesta annetun lain no- 9 §. Kiinteistön ja kaluston luovuttaminen.
6918: jalla. Siten vuokrakustannukset korvattaisiin Kahdeksalla kurssikeskuksella on käytössään
6919: täysimääräisesti siltä osin kuin niitä ei voida valtion omistamia kurssikeskuksen käyttöön
6920: pitää liiallisina tai kohtuuttoman korkeina. Jos luovutettuja kiinteistöjä. Näiden kiinteistöjen
6921: aikuiskoulutuskeskus vuosien 1991-95 välise- arvoksi voidaan laskea noin 450 miljoonaa
6922: nä aikana siirtyisi toisiin vuokratiloihin, tulisi markkaa. Pykälän 1 momentin mukaan maini-
6923: ammattikasvatushallituksen määrätä, miltä tut kiinteistöt, jotka ovat tarpeen aikuiskoulu-
6924: osin vuokrakustannuksia voidaan pitää hyväk- tuskeskuksia koskevan lain 1 §:ssä mainitun
6925: syttävinä. Korvaus voisi nousta kokonaisuute- tehtävän toteuttamiseksi ja jotka ovat kurssi-
6926: na korkeintaan samaan määrään, millä valtio keskuksen pysyvässä käytössä vuoden 1990
6927: on aikaisemmin vuokriin osallistunut. Tässäkin lopussa, luovutetaan korvauksetta aikuiskoulu-
6928: tapauksessa valtio korvaisi vuokrakustannuk- tuskeskuksen ylläpitäjälle. Luovutuksesta päät-
6929: set vain vuoden 1995 loppuun saakka. täisi valtioneuvosto. Se voisi asettaa luovutuk-
6930: Pykälän 2 momentti koskee ammattikasva- selle tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja. Valtio-
6931: tushallituksen hyväksymiin vuokrasopimuksiin neuvosto voi esimerkiksi edellyttää, että val-
6932: perustuvien vuokrakustannusten korvaamista. tion luovuttama kiinteistö on valtioneuvoston
6933: Lain kohdassa tarkoitetaan sellaisia vuokraso- määräämän ajan yksinomaan aikuiskoulutus-
6934: pimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 1990 keskuksen käytössä.
6935: lopussa ja joiden voimassaolo jatkuu vuoden Kiinteistön luovutuksen edellyttämiin toi-
6936: 1995 jälkeenkin. Tällaisiin vuokrasopimuksiin menpiteisiin tarvittava aika vaihtelee aikuis-
6937: perustuvat vuokrakustannukset korvattaisiin koulutuskeskuksittain. Näin ollen luovutuksen
6938: samassa laajuudessa kuin ne on korvattu ennen tarkkaa ajankohtaa ei ole lakiehdotuksessa
6939: lain voimaan tuloa. Jos vuokrasopimus olisi määritelty. Kiinteistö olisi kuitenkin luovutet-
6940: vuokralaisen puolelta irtisanottavissa eikä tätä tava vuoden 1995 loppuun mennessä. Luovu-
6941: irtisanomisoikeutta käytetä, korvaa valtio tukseen saakka, kuitenkin enintään vuoden
6942: vuokrakustannukset tämän momentin nojalla 1995 loppuun asti, edellä tarkoitetut kiinteistöt
6943: vain siihen saakka, kunnes sopimus irtisanomi- olisivat korvauksetta aikuiskoulutuskeskuksen
6944: sen johdosta olisi päättynyt. Viime vuosina ei käytettävissä.
6945: ammattikasvatushallitus ole hyväksynyt uusia Ammatillisilla kurssikeskuksilla on käytös-
6946: pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. sään myös valtion varoin hankittua kalustoa
6947: 8 §. Vuokra-arvojen korvaaminen. Yhteensä arviolta noin 200 miljoonan markan arvosta.
6948: 20:lla ammatillisella kurssikeskuksella on käy- Pykälän 2 momentin mukaan tämä kalusto
6949: tössään tai rakenteilla ylläpitäjän omistamia luovutettaisiin vuoden 1991 loppuun mennessä
6950: toimitiloja. Näistä tiloista valtio suorittaa yllä- korvauksetta aikuiskoulutuskeskusten ylläpitä-
6951: pitäjälle valtioneuvoston määräämien perus- jille. Luovutuksesta päättäisi ammattikasvatus-
6952: teiden mukaista vuokra-arvoa. Vuokra-arvo hallitus. Se voisi asettaa luovutukselle tarpeelli-
6953: muodostuu rakennuksen hankinta-arvosta las- siksi katsottuja ehtoja ja sijoittaa kaluston
6954: kettavasta pääomakorvauksesta ja rakennusten aikuiskoulutuskeskuksiin tarkoituksenmukai-
6955: 22 1990 vp. - HE n:o 12
6956:
6957: sella tavalla riippumatta siitä, missä kalusto 10 §:ssä tarkoitettua avustusta perustamiskus-
6958: lain voimaan tulle~sa on. tannuksiin.
6959: 10 §. Valtionavustus vuokratiloja korvaa- 11 §. Valtionavustuksen palauttaminen. Tä-
6960: vien omien tilojen hankkimiseen. Niinkuin män lain 8-10 §:ssä tarkoitetun kiinteän
6961: aiemmin on todettu, esityksellä pyritään tuke- omaisuuden arvon palauttamisesta on soveltu-
6962: maan sitä, että aikuiskoulutuskeskukset siirtyi- vin osin voimassa mitä kuntien ja kuntainliitto-
6963: sivät epätaloudellisista vuokratiloista omiin jen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun
6964: toimitiloihin. Tätä varten valtio suorittaisi ai- lain 23, 24 ja 25 §:ssä on säädetty. Säännösten
6965: kuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjälle avustusta tarkoituksena on turvata valtiolle sen luovutta-
6966: uusien tilojen hankkimisesta aiheutuvien laino- mien omaisuuserien arvon palautuminen valti-
6967: jen pääomien lyhentämiseen. Avustuksen suo- olle, kun omaisuus ei ole enää siinä käytössä,
6968: rittaminen edellyttäisi, että uudet toimitilat johon valtio on kiinteän omaisuuden luovutta-
6969: hankittaisiin vuoden 1995 loppuun mennessä, nut. Valtion luovuttaman omaisuuden arvo
6970: mihin ajankohtaan saakka valtio suorittaa tulee mainitun lain 24 §:n mukaan palauttaa
6971: 7 §:n nojalla korvausta toimitiloista aiheutu- valtiolle siinä tapauksessa, että luovutuksen
6972: vista vuokrista. Lisäksi avustuksen ehdoksi saaja, aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjä, luo-
6973: asetettaisiin, että uudet tilat korvaavat käytös- vuttaa sen tai käyttää sitä muuhun tarkoituk-
6974: sä olleet vuokratilat. seen kuin mihin valtio on sen ylläpitäjälle
6975: luovuttanut. Viitatun lain 25 § sisältää sään-
6976: Avustus maksettaisiin yhtä suurina erinä nöksen siitä miten valtiolle palautettava arvo
6977: seitsemän vuoden aikana. Avustuksena mak- määrätään. Valtion luovuttamasta omaisuu-
6978: settaisiin vuosittain se määrä, jonka valtio olisi desta saadun vakuutus- tai muun vahingonkor-
6979: velvollinen suorittamaan ylläpitäjälle 7 §:n no- vauksen palauttamisesta valtiolle säädetään
6980: jalla vuokrakustannusten korvauksena ensim- mainitun lain 23 §:ssä.
6981: mäiseltä täydeltä kalenterivuodelta, jolta ei ole Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa
6982: suoritettu vuokrakustannusten korvausta. Jos ei mainittua lakia sovelleta tässä laissa tarkoi-
6983: esimerkiksi uudet tilat on otettu käyttöön vuo- tettuun valtion rahoitukseen.
6984: den 1993 aikana, on vuosittainen avustus se 12 §. Voimaantulo. Pykälä sisältää voimaan-
6985: määrä, joka ylläpitäjälle olisi korvatuista ti- tulosäännöksen.
6986: loista suoritettu vuonna 1994 vuokrakustan- 13 §. Kumottavat säännökset. Tässä laissa
6987: nusten perusteella. Ehdotus merkitsee sitä, että ehdotetaan kumottavaksi työllisyyskoulutuk-
6988: aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjä ei voi toisi- sesta annettu laki siihen myöhemmin tehtyine
6989: aan korvaavien tilojen osalta saada samalta muutoksineen.
6990: ajalta 7 §:ssä tarkoitettua korvausta vuokra- Uuden lainsäädännön voimaantullessa on
6991: kustannuksista ja tässä pykälässä tarkoitettua työllisyyskoulutusta käynnissä muuallakin kuin
6992: valtionavustusta. Aikuiskoulutuskeskuksen toi- ammatillisissa kurssikeskuksissa. Tässä pykä-
6993: mitiloihin osoitettu vuosittainen määräraha ei lässä säädettäisiin tällaisen keskeneräisen kou-
6994: siten myöskään kasvaisi. Vuosittain suoritetta- lutuksen loppuunsaattamisesta. Vastaava sään-
6995: van valtionavustuksen enimmäismäärä ei lain- nös ammatillisten kurssikeskusten osalta on
6996: kohdan mukaan saisi ylittää 60 prosenttia am- tämän lain 5 §:ssä.
6997: matillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan la- Pykälän 3 momentin mukaan suoritettaisiin
6998: kiehdotuksen 10 §:ssä tarkoitetuista perus- ammatillisen oppilaitoksen järjestämästä tä-
6999: tamiskustannuksista. Valtionavustuksen mak- män lain voimaantulon jälkeen jatkuvasta työl-
7000: satuksesta huolehtivan viranomaisen olisi selvi- lisyyskoulutuksesta maksu vastaavasti kuin mi-
7001: tettävä uusien toimitilojen laskennalliset perus- tä tämän lain 5 §:n 2 momentissa on ehdotettu
7002: tamiskustannukset. Ilmeistä on, ettei tätä 60 säädettäväksi ammatillisten kurssikeskusten
7003: prosentin sääntöä jouduta käytännössä sovel- osalta.
7004: tamaan, sillä vuokrakustannusten seitsemän Työllisyyskoulutuksesta annetun lain tar-
7005: vuoden ajalta laskettava yhteismäärä jää yleen- koittamat valtioneuvoston myöntämät luvat
7006: sä tämän rajan alle. ammatillisen kurssikeskuksen perustamiseen
7007: Pykälän 2 momentin mukaan ylläpitäjälle ei raukeaisivat lain kumoutuessa. Tällöin myös
7008: suoritettaisi tässä pykälässä tarkoitettua avus- raukeaisivat ammattikasvatushallituksen am-
7009: tusta, jos ylläpitäjälle on jo myönnetty amma- matillisille kurssikeskuksille myöntämät luvat
7010: tillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan lain kurssikeskuksen osastoista, koulutusaloista,
7011: 1990 vp. - HE n:o 12 23
7012:
7013: kurssikeskuksen pysyvien koulutuspaikkojen tarkistuksia, jotka aiheutuvat ammatillisten
7014: määristä ja kurssikeskuksen kokonaisoppilas- kurssikeskusten muuttumisesta ammatilliseksi
7015: määrästä. aikuiskoulutuskeskukseksi.
7016: Ammattikurssikeskusten korkotukiluotosta
7017: annetussa laissa (501170) on säännökset amma-
7018: tillisille kurssikeskuksille myönnettävistä kor- 1.5. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoi-
7019: kotukiluotoista. Näiden luottojen korkotuen tuksesta
7020: maksaa valtio vuosittain tulo- ja menoarvioon
7021: tarkoitusta varten varatusta määrärahasta.
7022: Tässä esityksessä mainittu laki ehdotetaan ku- 10 d §. Valtionavustus ammatilliseen kurssi-
7023: mottavaksi. Ennen tämän lain voimaantuloa toimintaan. Lain 10 d §:ää ehdotetaan muutet-
7024: hyväksyttyihin korkotukiluottoihin maksettai- tavaksi siten, että pykälään lisätään maininta
7025: siin korkotukea siten kuin edellä mainitussa valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksis-
7026: laissa on säädetty kuitenkin niin, että korko- ta. Voimassa olevassa pykälässä kustannusten
7027: tuen määräämisestä säädettäisiin tässä laissa. osalta on viitattu lain 12 §:n 1 momenttiin,
7028: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistettaisiin mikä lainkohta ehdotetaan muutettavaksi sisäl-
7029: vuosittain korkotuen määrä. Korkotuki mak- löltään.
7030: settaisiin edelleen luotonantajalle. Luotonsaa- 4 luku. Valtion rahoitus muuhun ammatilli-
7031: jan maksama korko määräytyisi luotonantajan seen koulutukseen. Luvun otsikko ei vastaa
7032: perimän ja valtion tulo- ja menoarviossa vah- ehdotettujen muutosten jälkeen luvun sisältöä.
7033: vistetun korkotuen erotuksena. Luottolaitok- Tämän vuoksi on tarpeellista muuttaa 4 luvun
7034: sen ammattikurssikeskukselle myönnetystä otsikkoa ehdotetuna tavalla.
7035: korkotukiluotosta perimä korko saa olla enin- 12 §. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulu-
7036: tään sen koron suuruinen, mitä luottolaitos tusosaston johtajan palkkaukseen. Valtion-
7037: yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tar- osuutta ja -avustusta myönnettäisiin edelleen
7038: koituksiin myönnettäviin luottoihin. Voimassa 70 prosenttia niistä kustannuksista, jotka ai-
7039: olevien säännösten mukaan valtioneuvosto heutuvat kunnallisen ja yksityisen ammatillisen
7040: päättää minkä suuruista korkoa luottolaitokset peruskoulutusta antavan oppilaitoksen aikuis-
7041: enintään voivat periä. koulutusosaston johtajan tai vastaavan pal-
7042: koista sekä niistä menevistä työnantajan sosi-
7043: aaliturvamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista.
7044: 1.3. Laki ammatillisista oppilaitoksista
7045: 12 a §. Täydennyskoulutuksen rahoitus.
7046: Ammattikasvatushallitus on maksanut amma-
7047: 1 §. Lain soveltamisa/a. Ammatilliset aikuis-
7048: tillisille oppilaitoksille niiden järjestämästä
7049: koulutuskeskukset tulisivat ehdotetun ammatil- kurssitoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin
7050: lisista aikuiskoulutuskeskuksista annettavan harkinnanvaraista valtionavustusta. Valtion
7051: lain mukaan olemaan ammattikasvatushalli- oppilaitoksille on maksettu kurssitoiminnan
7052: tuksen alaisia ammatillisia oppilaitoksia. Ne kustannukset.
7053: eivät ehdotuksen mukaan kuitenkaan kuuluisi
7054: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain so- Esityksellä siirrettäisiin kursseina järjestetyn
7055: veltamisalaan. Tämän vuoksi ehdotetaan am- täydennyskoulutuksen valtion rahoitukseen
7056: matillisista oppilaitoksista annetuin lain liittyvä päätösvalta ammattikasvatushallituk-
7057: 1 §:ään lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka selta lääninhallituksille. Läänihallituksen tehtä-
7058: mukaan aikuiskoulutuskeskukset jäävät lain vänä olisi ostaa tätä koulutusta eri ammatilli-
7059: soveltamisalan ulkopuolelle. Muutoksen vuok- silta oppilaitoksilta. Ostot voisivat suuntautua
7060: si nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi. kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten lisäksi
7061: myös valtion oppilaitoksiin. Oppilaitosten kan-
7062: nalta täydennyskoulutus olisi aina maksullista
7063: 1.4. Laki ammattikasvatushallituksesta ja palvelutoimintaa.
7064: sen alaisesta piirihallinnosta Valtion rahoitusosuus olisi valtion tulo- ja
7065: menoarviossa tarkoitus nykyiseen tapaan ra-
7066: 2 ja 3 §. Ammattikasvatushallituksesta ja joittaa korkeintaan 85 prosenttiin täydennys-
7067: sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja koulutuksen kustannuksista. Loppuosa rahoi-
7068: 3 §:ään ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia tettaisiin osallistujamaksuilla.
7069: 24 1990 vp. HE n:o 12
7070:
7071: 2. Tarkemmat säännökset ja 3. Voimaantulo
7072: määräykset
7073: Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
7074: Ehdotetun ammatillisia aikuiskoulutuskes- 1991 alusta. Tarkoitus on, että samanaikaisesti
7075: kuksia koskevan lain nojalla on tarkoitus an- tulisi voimaan työvoimapoliittista aikuiskoulu-
7076: taa asetus ammatillisista aikuiskoulutuskeskuk- tusta koskeva laki, jota koskeva esitys on myös
7077: sista. Siihen tulisivat tarkemmat säännökset Eduskunnan käsiteltävänä.
7078: muun muassa ylläpitämisluvan hakemisesta,
7079: hallinnosta, opetuksesta, kelpoisuusehdoista,
7080: kurinpitokeinoista sekä muutoksenhausta. Val- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7081: tioneuvosto päättäisi aikuiskoulutuskeskukselle kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
7082: tukset:
7083: myönnettävän toiminta-avustuksen perusteista.
7084:
7085:
7086:
7087:
7088: 1.
7089: Laki
7090: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista
7091:
7092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7093:
7094: 1 luku vaa ammatillista peruskoulutusta sekä jatko-
7095: koulutusta ja täydennyskoulutusta.
7096: Yleisiä säännöksiä Aikuiskoulutuksena annettava ammatillinen
7097: 1§ peruskoulutus on ammatillisista oppilaitoksista
7098: annetussa laissa (487 /87) tarkoitettua ammatil-
7099: Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus lista peruskoulutusta tai siihen rinnastettavaa
7100: Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jäljem- muuta ammatillista peruskoulutusta.
7101: pänä aikuiskoulutuskeskus, on ammattikasva- Jatkokoulutus ja täydennyskoulutus raken-
7102: tushallituksen alainen ammatillinen oppilaitos. tuvat ammatilliselle peruskoulutukselle tai
7103: Aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä on tar- työssä hankitulle ammattitaidolle. Jatkokoulu-
7104: jota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta tukseen kuuluu myös ammatillisista oppilaitok-
7105: ja sitä tukevaa muuta koulutusta. Aikuiskoulu- sista annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu jatkolin-
7106: tuskeskuksessa voidaan järjestää myös amma- joina järjestettävä koulutus sekä täydennys-
7107: tillista aikuiskoulutusta tukevaa tai siihen lä- koulutukseen myös samassa pykälässä tarkoi-
7108: heisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- ja työtoi- tettu kursseina järjestettävä koulutus.
7109: mintaa.
7110: 2§ 3§
7111: Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuskeskuksen talouden perusteet
7112: Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoite- Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpito rahoite-
7113: taan tässä laissa aikuiskoulutuksena annetta- taan pääasiassa viranomaisilta, yrityksiltä ja
7114: 1990 vp. - HE n:o 12 25
7115:
7116: yhteisöiltä koulutuksesta sekä muusta toimin- Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtori, jonka
7117: nasta saaduilla tuloilla. Aikuiskoulutuskeskus tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa ai-
7118: päättää itse toimintansa hinnoittelusta. Sille kuiskoulutuskeskuksen toimintaa.
7119: myönnettävästä valtionavustuksesta, erityisa- Rehtori ja johtokunnan jäsenet toimivat teh-
7120: vustuksesta ja toiminta-avustuksesta säädetään tävässään virkavastuulla.
7121: jäljempänä. Aikuiskoulutuskeskuksessa on opettajien,
7122: Aikuiskoulutuskeskusta ei saa ylläpitää ta- muun henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteis-
7123: loudellisen voiton tavoittelemiseksi. työtä varten oppilaitostoimikunta, josta mää-
7124: rätään tarkemmin johtosäännössä.
7125:
7126: 4§
7127: 7 §
7128: Ylläpitämislupa
7129: Henkilöstö
7130: Aikuiskoulutuskeskusta voi ylläpitää valtio-
7131: neuvoston luvalla kunta tai kuntainliitto taikka Aikuiskoulutuskeskuksessa on rehtorin li-
7132: suomalainen rekisteröity yhteisö tai säätiö. Yl- säksi työsopimussuhteisia opettajia ja muuta
7133: läpitämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, henkilökuntaa.
7134: että oppilaitos on koulutustarpeen vaatima. Rehtorin ja tarvittaessa opettajien kelpoi-
7135: Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa ylläpitä- suusvaatimuksista säädetään asetuksella.
7136: jälle tätä kuultuaan koulutusvelvoitteita. Val-
7137: tioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruut- 8§
7138: taa luvan tai muuttaa sitä, jos koulutustarpeen
7139: muutokset sitä edellyttävät tai jos aikuiskoulu- Opiskelijoksi ottaminen
7140: tuskeskus ei täytä asetettuja velvoitteita. Opiskelijaksi ottamisesta säädetään ja mää-
7141: Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämisoikeu- rätään erikseen.
7142: den saa luovuttaa toiselle valtioneuvoston lu-
7143: valla.
7144: 9§
7145: Todistusten antaminen
7146: 2 luku
7147: Ammattikasvatushallitus myöntää hakemuk-
7148: Hallinto, henkilöstö ja opiskelijat sesta aikuiskoulutuskeskukselle luvan määrä-
7149: 5§ ajaksi tai toistaiseksi antaa todistuksia 2 §:ssä -
7150: tarkoitetun peruskouluksen suorittamisesta lu-
7151: Johtosääntö vassa mainitulla koulutusalalla.
7152: Aikuiskoulutuskeskuksella on johtosääntö. Todistusten antamisesta säädetään tarkem-
7153: J ohtosäännössä määrätään toiminnan yleisistä min asetuksella.
7154: perusteista, hallinnosta ja muista asioista siten
7155: kuin asetuksella säädetään. Johtosäännön hy-
7156: väksyy johtokunta. Yksityisen aikuiskoulutus- 3 luku
7157: keskuksen johtosäännön vahvistaa lääninhalli- Valtion rahoitus
7158: tus ja kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen
7159: kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto. 10§
7160: Valtionavustus perustamiskustannuksiin
7161: 6§ Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää
7162: Hallintoelimet valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrära-
7163: han raJOissa valtionavustusta toimitilojen
7164: Aikuiskoulutuskeskuksessa on ylläpitäjän hankkimiseen, perusparannuksiin tai uudel-
7165: asettama johtokunta, joka johtaa ja valvoo leenjärjestämiseen. Avustusta voidaan myön-
7166: oppilaitoksen toimintaa. Oikeudesta olla läsnä tää enintään 33 prosenttia avustuksen kohteek-
7167: johtokunnan kokouksessa säädetään asetuksel- si hyväksytyn hankkeen laskennallisista kus-
7168: la ja määrätään johtosäännössä. tannuksista.
7169: 4 391717E
7170: 26 1990 vp. - HE n:o 12
7171:
7172: Valtionavustuksen saamiseksi tarpeellisista ei sovelleta valtionosuuslakia muissa kuin
7173: selvityksistä säädetään asetuksella. 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksis-
7174: Aikuiskoulutuskeskuksen perustamiskustan- sa.
7175: nuksiin myönnettyyn valtionavustukseen sovel-
7176: letaan, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
7177: osuuksista ja -avustuksista annetun lain, jäl- 4 luku
7178: jempänä valtionosuuslaki, 23-25 §:ssä on sää-
7179: Erinäisiä säännöksiä
7180: detty.
7181: 15 §
7182: 11§
7183: Opiskelijoiden opintososiaaliset edut
7184: Erityisavustus
7185: Opetustoimen viranomaisen ostamaan am-
7186: Aikuiskoulutuskeskukselle voidaan myöntää matilliseen peruskoulutukseen tai jatkoiinjoina
7187: valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrära- järjestettävään koulutukseen osallistuvalle
7188: han rajoissa aikuiskoulutuskeskukselle välttä- opiskelijalle oppilaitos antaa samat opintoso-
7189: mätöntä hankintaa varten erityisavustusta, jos siaaliset edut kuin vastaavaan aikuiskoulutuk-
7190: se on tarpeen hankinnan erityisen kalleuden seen Osallistuvalle opiskelijalle annetaan am-
7191: vuoksi. matillisten oppilaitosten opintososiaalisista
7192: 12 § eduista annetun lain (498/83) mukaan. Tästä
7193: aiheutuneet kustannukset maksetaan oppilai-
7194: Toiminta-avustus tokselle valtion tulo- ja menoarviossa opetus-
7195: Aikuiskoulutuskeskukselle myönnetään toi- ministeriön pääluokkaan varatuista määrära-
7196: minta-avustusta, jonka perusteet valtioneuvos- hoista.
7197: to määrää toteutuneiden käyttökustannusten
7198: pohjalta. Käyttökustannuksiin ei lueta toimiti- 16 §
7199: lojen vuokrista, toimitilojen hankkimiseen, pe- Opiskelijan kotikunnan korvaus
7200: rusparannuksiin, uudelleenjärjestämiseen tai
7201: ylläpitoon otettujen lainojen korkomenoista, Aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettyyn
7202: opiskelijoiden opintososiaalisista eduista eikä opetustoimen viranomaisen ostamaan ammatil-
7203: hotelli-, ravintola-, rakennus- taikka näihin liseen peruskoulutukseen ja jatkoiinjoina an-
7204: rinnastettavasta liiketoiminnan luonteisesta toi- nettavaan koulutukseen osallistuvan opiskeli-
7205: minnasta aiheutuneita kustannuksia. jan kotikunta on velvollinen suorittamaan kor-
7206: Toiminta-avustuksen saamiseksi tarpeellisis- vauksen valtiolle. Korvauksesta on voimassa,
7207: ta selvityksistä säädetään asetuksella. mitä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
7208: Milloin aikuiskoulutuskeskuksen toiminnas- annetun lain (494/83) 17 §:ssä on säädetty.
7209: sa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai Oppilaan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa,
7210: määräyksiä, eikä korjausta ole asetetussa mää- jossa opiskelijana on väestökirjalaissa (141/69)
7211: räajassa tapahtunut, toiminta-avustuksen suo- tarkoitettu kotipaikka kunkin kalenterivuoden
7212: rittaminen voidaan keskeyttää. alussa.
7213:
7214: 13§ 17 §
7215: Valtion rahoituksesta päättävä viranomainen Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
7216: säännösten soveltaminen
7217: Valtionavustuksen myöntämisestä perus-
7218: tamiskustannuksiin päättää opetusministeriö. Aikuis koulutuskeskuksiin sovelletaan seu-
7219: Erityisavustuksen ja toiminta-avustuksen raavia ammatillisista oppilaitoksista annetun
7220: myöntämisestä sekä toiminta-avustuksen suo- lain säännöksiä:
7221: rittamisen keskeyttämisestä päättää ammatti- 1) 19 §:n säännöksiä aikuiskoulutuksena
7222: kasvatushallitus. järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen
7223: koulutuspituudesta;
7224: 14 § 2) 20 §:n säännöksiä opetussuunnitelmista;
7225: Suhde valtionosuuslakiin 3) 23 §:n säännöksiä opiskelijan velvolli-
7226: suuksista, kuitenkin niin, että aikuiskoulutus-
7227: Tässä laissa säädettyyn valtion rahoitukseen keskuksen opiskelija voidaan erottaa enintään
7228: 1990 vp. - HE n:o 12 27
7229:
7230: kahden kuukauden määräajaksi tai pysyvästi; luksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkee-
7231: sekä seen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-
7232: 4) 39 §:n säännöksiä salassapitovelvollisuu- eläkkeestä on säädetty erikseen.
7233: desta ja tietojensaantioikeudesta. Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen palve-
7234: Muutoksenhausta tämän lain ja sen nojalla luksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkee-
7235: annetun asetuksen perusteella tehtyyn päätök- seen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-
7236: seen on soveltuvin osin voimassa, mitä amma- eläkkeestä on voimassa, mitä työntekijän elä-
7237: tillisista oppilaitoksista annetun lain 40 §:ssä kelaissa (395/61) on säädetty.
7238: on säädetty.
7239: 18 § 21 §
7240: Kokeilutoiminta Tarkemmat säännökset
7241: Aikuiskoulutuskeskuksen kokeilutoiminnas- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
7242: sa voidaan poiketa opetusjärjestelyjen osalta töönpanosta annetaan asetuksella.
7243: tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin ase-
7244: tuksella säädetään ja sen nojalla opetusministe-
7245: riö tarvittaessa määrää. 5 luku
7246: Voimaantulosäännökset
7247: 19 §
7248: 22 §
7249: Nimen käyttö
7250: Voimaantulo
7251: Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen nimi-
7252: tystä saadaan käyttää vain tässä laissa tarkoite- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7253: tusta oppilaitoksesta. kuuta 1991.
7254: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
7255: 20 § täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimiin.
7256: Ammatillisten kurssikeskusten muuttumises-
7257: Eläketurva ta aikuiskoulutuskeskuksiksi säädetään erik-
7258: Kunnallisen aikuiskoulutuskeskuksen palve- seen.
7259:
7260:
7261: 2.
7262: Laki
7263: ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi
7264:
7265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7266:
7267: 1§ varten on myönnetty ylläpitämislupa. Lupaa
7268: Lain soveltamisala on kuitenkin haettava viimeistään 31 päivänä
7269: joulukuuta 1991. Jos tämä laiminlyödään, val-
7270: Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa tioneuvosto voi evätä oikeuden aikuiskoulutus-
7271: (31176) tarkoitetut ammatilliset kurssikeskuk- keskuksen ylläpitoon.
7272: set muuttuvat tämän lain tullessa voimaan Ylläpitämislupaa voidaan hakea ja luvan
7273: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne- käsittelemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin
7274: tun lain ( 1 ) mukaisiksi ammatillisiksi ai- ryhtyä jo ennen tämän lain voimaantuloa.
7275: kuiskoulutuskeskuksiksi (aikuiskoulutuskes-
7276: kus) siten kuin tässä laissa säädetään. 3§
7277: Johtokunta
7278: 2§
7279: Ylläpitämisluvan hakeminen Edellä 1 §:ssä tarkoitetulle aikuiskoulutus-
7280: keskukselle on valittava uusi johtokunta. Joh-
7281: Edellä 1 §:ssä tarkoitettua aikuiskoulutus- tokunta voidaan asettaa jo ennen lain voi-
7282: keskusta voidaan ylläpitää ennen kuin sitä maantuloa.
7283: 28 1990 vp. - HE n:o 12
7284:
7285: 4§ loppuun saakka tai, jos sopimus on voimassa
7286: Johtosääntö toistaiseksi, siihen ajankohtaan asti, jona sopi-
7287: mus on irtisanottavissa päättymään.
7288: Edellä 1 §:ssä tarkoitetun aikuiskoulutuskes-
7289: kuksen johtosääntö on esitettävä vahvistetta-
7290: vaksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1991. 8§
7291: Ennen vahvistamista johtokunta päättää väliai-
7292: kaisesti johtosäännöllä määrättävistä asioista. Vuokra-arvojen korvaaminen
7293: Valtio korvaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä-
7294: 5§ pitäjälle ammatillisen kurssikeskuksen omien
7295: Koulutuksen loppuunsaattaminen tilojen hankinnasta aiheutuneista kustannuk-
7296: sista määrän, joka on 60 prosenttia hankinta-
7297: Tämän lain voimaantullessa ammatillisessa arvosta sen jälkeen kun tästä arvosta on vähen-
7298: kurssikeskuksessa käynnissä olevaa koulutusta, netty kertyneet vuotuiset kuoletukset ja pää-
7299: jota valtio rahoittaa, on jatkettava opetussuun- omakorvaukset. Korvaus suoritetaan niistä ti-
7300: nitelman mukaisesti niin, että opiskelijana on loista, joiden toteuttamisohjelma on hyväksyt-
7301: mahdollisuus saada se päätökseen. ty ennen tämän lain voimaantuloa. Se makse-
7302: Valtio suorittaa 1 momentissa tarkoitetusta taan yhtä suurina erinä seitsemän vuoden aika-
7303: vuosina 1991-92 toteutettavasta koulutukses- na tämän lain voimaantulosta.
7304: ta maksun, joka on samansuuruinen kuin val-
7305: tion korvaus olisi ollut työllisyyskoulutuksesta
7306: annetun lain nojalla. Maksusta vähennetään 9§
7307: aikuiskoulutuskeskuksen saamaa ammatillisis-
7308: ta aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain Kiinteistön ja kaluston luovuttaminen
7309: 12 §:ssä tarkoitettua toiminta-avustusta vastaa- Valtioneuvosto luovuttaa määräämillään eh-
7310: va osa ja tämän lain 7-8 §:ssä tarkoitettuja doilla ammatillisen kurssikeskuksen pysyvässä
7311: korvauksia vastaavat osat. käytössä 31 päivänä joulukuuta 1990 olevan
7312: valtion omistaman kiinteistön, joka on tarpeel-
7313: 6§ linen aikuiskoulutuskeskuksen tehtävän toteut-
7314: Henkilöstön asema tamiseksi, korvauksetta vuoden 1995 loppuun
7315: mennessä aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjäl-
7316: Ammatillisen kurssikeskuksen henkilöstö, le. Aikuiskoulutuskeskus saa käyttää tällaista
7317: jonka palkkauksesta aiheutuvat kustannukset kiinteistöä korvauksetta luovutukseen, kuiten-
7318: valtio on kokonaan tai osin korvannut, jatkaa kin enintään vuoden 1995 loppuun saakka.
7319: tämän lain voimaan tullessa entisin eduin ai- Valtion varoin hankittu kalusto, joka on
7320: kuiskoulutuskeskuksen palveluksessa. ammatillisten kurssikeskusten pysyvässä käy-
7321: tössä, luovutetaan vuoden 1991 loppuun men-
7322: 7§ nessä ammattikasvatushallituksen määräämin
7323: Toimitiloista aiheutuvien vuokrien ehdoin aikuiskoulutuskeskusten ylläpitäjille.
7324: korvaaminen
7325: Valtio korvaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä- 10 §
7326: pitäjälle aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan
7327: kannalta tarpeellisista tiloista aiheutuvat vuok-
7328: Valtionavustus vuokratiloja korvaavien omien
7329: rat vuoden 1995 loppuun saakka samassa laa-
7330: tilojen hankkimiseen
7331: juudessa kuin valtio on osallistunut näihin Valtio maksaa aikuiskoulutuskeskuksen yllä-
7332: kustannuksiin ennen tämän lain voimaantuloa. pitäjälle, joka vuoden 1995 loppuun mennessä
7333: Vuoden 1995 jälkeen valtio korvaa aikuis- hankkii omistukseensa toimintaansa varten
7334: koulutuskeskuksen toiminnan kannalta tar- vuokrattuja tiloja korvaavia tarpeellisia koulu-
7335: peellisia tiloja koskevista, 31 päivänä joulu- tus- ja toimitiloja, näiden tilojen hankkimiseen
7336: kuuta 1990 voimassa olleista vuokrasopimuk- valtionavustusta. Valtionavustuksena makse-
7337: sista, jotka ammattikasvatushallitus on erilli- taan seitsemän vuoden ajan vuosittain määrä,
7338: senä päätöksellä hyväksynyt, aiheutuvat kus- jonka valtio olisi velvollinen aikuiskoulutus-
7339: tannukset entisessä laajuudessa sopimuskauden keskukselle tämän lain 7 §:n nojalla maksa-
7340: 1990 vp. - HE n:o 12 29
7341:
7342: maan ensimmäiseltä täydeltä kalenterivuodel- 13§
7343: ta, kuitenkin yhteensä enintään 60 prosenttia Kumottavat säännökset
7344: ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne-
7345: tun lain 10 §:ssä tarkoitetuista perustamiskus- Tällä lailla kumotaan työllisyyskoulutukses-
7346: tannuksista. ta 16 päivänä tammikuuta 1976 annettu laki
7347: Tässä pykälässä tarkoitettua valtionavus- (31/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
7348: tusta ei suoriteta jos aikuiskoulutuskeskukselle neen. Samalla ammatillisia kurssikeskuksia
7349: on myönnetty ammatillisista aikuiskoulutus- varten myönnetyt perustamisluvat raukeavat.
7350: keskuksista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettua
7351: valtionavustusta. työllisyyskoulutusta on jatkettava niin, että
7352: opiskelijana on mahdollisuus saada se päätök-
7353: seen.
7354: 11§ Valtio suorittaa 2 momentissa tarkoitetusta
7355: vuosina 1991-94 ammatillisen oppilaitoksen
7356: Valtionavustuksen palauttaminen toteuttamasta työllisyyskoulutuksesta maksun,
7357: Edellä 8-10 §:ssä tarkoitetun kiinteistön ar- joka on samansuuruinen kuin valtion korvaus
7358: von palauttamisesta on soveltuvin osin voimas- olisi ollut työllisyyskoulutuksesta annetun lain
7359: sa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion- nojalla.
7360: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 24 ja Tällä lailla kumotaan myös ammattikurssi-
7361: 25 §:ssä säädetään. Vastaavasti on soveltuvin keskusten korkotukiluotosta 15 päivänä heinä-
7362: osin voimassa, mitä mainitun lain 23 §:ssä kuuta 1970 annettu laki (501/70). Mainitun
7363: säädetään vakuutus- tai muun vahingonkor- lain nojalla ennen tämän lain voimaantuloa
7364: vauksen suorittamisesta. Muissa kuin edellä ammatillisten kurssikeskusten korkotukiluo-
7365: tarkoitetuissa tapauksissa ei mainittua lakia toiksi hyväksytyistä luotoista valtio maksaa
7366: sovelleta tässä laissa tarkoitettuun valtion ra- edelleen korkotukea mainitun lain säännösten
7367: hoitukseen. mukaisesti, kuitenkin siten, että korkotuen
7368: määrä vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja
7369: menoarviossa. Korkotukiluotan saajalta perit-
7370: 12 § täväksi koroksi tulee korkotuen ja luottolai-
7371: Voimaantulo toksen perimän koron erotus. Mitä viimeksi
7372: mainitun lain 5 §:n 2 momentissa säädetään, ei
7373: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sovelleta tässä momentissa tarkoitettuihin luot-
7374: kuuta 1991. toihin.
7375: 30 1990 vp. - HE n:o 12
7376:
7377: 3.
7378: Laki
7379: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
7380:
7381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuu-
7382: ta 1987 annetun lain (487 /87) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä
7383: heinäkuuta 1989 annetulla lailla (673/89), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5
7384: momentiksi, seuraavasti:
7385:
7386: 1§
7387: Lain soveltamisa/a Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7388: - - - - - - - - - - - - kuuta 1991.
7389: Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista
7390: säädetään erikseen.
7391:
7392:
7393:
7394:
7395: 4.
7396: Laki
7397: ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n
7398: muuttamisesta
7399:
7400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta
7401: piirihallinnosta 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (488/87) 2 §:n 2 momentin 1 kohta ja
7402: 3 §:n 3 kohta näin kuuluviksi:
7403:
7404: 2§ 3§
7405: Ammattikasvatushallinnon alaisia ovat
7406: Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on
7407: 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja 3) ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset;
7408: valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten suun-
7409: nittelua ja toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi
7410: säädetty; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7411: kuuta 1991.
7412: 1990 vp. - HE n:o 12 31
7413:
7414: 5.
7415: Laki
7416: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
7417:
7418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7419: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
7420: (494/83) 10 d §, 4 luvun otsikko sekä 12 §,
7421: sellaisina kuin niistä ovat 10 d § 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (674/89) ja 12 §
7422: osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (624/85), sekä
7423: lisätään lakiin uusi 12 a §, seuraavasti:
7424: 10 d § 12 §
7425: Valtionavustus ammatilliseen kurssitoimintaan Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutusosaston
7426: johtajan palkkaukseen
7427: Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl-
7428: le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin- Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus-
7429: nasta aiheutuvat seuraavat kustannukset koko- koulutusta antavan oppilaitoksen aikuiskoulu-
7430: naisuudessaan: tusosaston johtajan tai vastaavan palkoista
7431: 1) aikuiskoulutusosaston johtajan tai vas- sekä niistä menevistä työnantajan sosiaalitur-
7432: taavan palkat sekä niistä menevät työnantajan vamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista aiheu-
7433: sosiaaliturvamaksut ja eläkevakuutusmaksut; tuviin kustannuksiin myönnetään valtionosuut-
7434: sekä ta ja -avustusta 70 prosenttia.
7435: 2) kurssien aiheuttamat muut tarpeelliset
7436: käyttökustannukset. 12 a §
7437: Täydennyskoulutuksen rahoitus
7438: 4 luku Lääninhallitus voi valtion tulo- ja menoar-
7439: Valtion rahoitus muuhun ammatilliseen vioon otetun määrärahan rajoissa hankkia lää-
7440: koulutukseen ninsä koulutustarpeisiin täydennyskoulutusta
7441: ammatillisilta oppilaitoksilta.
7442:
7443: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
7444: kuuta 1991.
7445:
7446: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
7447:
7448:
7449: Tasavallan Presidentti
7450: MAUNO KOIVISTO
7451:
7452:
7453:
7454:
7455: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
7456: 32 1990 vp. - HE n:o 12
7457:
7458: Liite
7459:
7460:
7461:
7462: 4.
7463: Laki
7464: ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 2 ja 3 §:n
7465: muuttamisesta
7466:
7467: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta
7468: piirihallinnosta 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (488/87) 2 §:n 2 momentin 1 kohta ja
7469: 3 §:n 3 kohta näin kuuluviksi:
7470:
7471: Voimassa oleva laki Ehdotus
7472:
7473: 2§
7474:
7475: Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on Ammattikasvatushallinnon tehtävänä on
7476: 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja 1) edistää ammattikasvatusta sekä johtaa ja
7477: valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten sekä valvoa niiden ammatillisten oppilaitosten suun-
7478: ammatillisten kurssikeskusten suunnittelua ja nittelua ja toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi
7479: toimintaa, jotka ovat sen alaisiksi säädetty; säädetty;
7480:
7481:
7482: 3§
7483: Ammattikasvatushallinnon alaisia ovat
7484:
7485: 3) ammatilliset kurssikeskukset; 3) ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset;
7486:
7487:
7488: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7489: kuuta 1991.
7490:
7491:
7492: 5.
7493: Laki
7494: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
7495:
7496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7497: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
7498: (494/83) 10 d §, 4 luvun otsikko sekä 12 §, sellaisina kuin niistä ovat 10 d § 14 päivänä
7499: heinäkuuta 1989 annetussa laissa (674/89) ja 12 § osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta
7500: 1985 annetulla lailla (624/85), sekä
7501: lisätään lakiin uusi 12 a §, seuraavasti:
7502:
7503: Voimassa oleva laki Ehdotus
7504: 10 d §
7505: Valtionavustus ammatilliseen
7506: kurssitoimintaan
7507: Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl- Ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjäl-
7508: le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin- le suoritetaan valtionavustuksena kurssitoimin-
7509: 1990 vp. - HE n:o 12 33
7510:
7511: Voimassa oleva laki Ehdotus
7512: nasta aiheutuvat 12 §:n 1 momentissa tarkoite- nasta aiheutuvat seuraavat kustannukset koko-
7513: tut kustannukset valtinavustuksena kokonai- naisuudessaan:
7514: suudessaan. 1) aikuiskoulutusosaston johtajan tai vas-
7515: taavan palkat sekä niistä menevät työnantajan
7516: sosiaaliturvamaksut ja eläkevakuutusmaksut;
7517: sekä
7518: 2) kurssien aiheuttamat muut tarpeelliset
7519: käyttökustannukset.
7520:
7521: 4 luku 4 luku
7522: Valtionosuudet ja -avustukset muuhun Valtion rahoitus muuhun ammatilliseen
7523: ammatilliseen koulutukseen koulutukseen
7524:
7525: 12 § 12 §
7526: Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen kurssi- Valtionosuus ja -avustus aikuis-
7527: toimintaan koulutusosaston johtajan palk-
7528: kaukseen
7529: Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus- Kunnallisen ja yksityisen ammatillista perus-
7530: koulutusta antavan oppilaitoksen järjestämään koulutusta antavan oppilaitoksen aikuiskoulu-
7531: kurssitoimintaan suoritetaan valtionosuutta ja tusosaston johtajan tai vastaavan palkoista
7532: -avustusta seuraavasti: sekä niistä menevistä työnantajan sosiaalitur-
7533: 1) kurssiosaston johtajan tai vastaavan pal- vamaksuista ja eläkevakuutusmaksuista aiheu-
7534: koista sekä niistä menevistä sosiaaliturvamak- tuviin kustannuksiin myönnetään valtionosuut-
7535: suista ja eläkevakuutusmaksuista aiheutuviin ta ja -avustusta 70 prosenttia.
7536: kustannuksiin myönnetään valtionosuutta ja
7537: -avustusta 70 prosenttia; sekä
7538: 2) kurssien aiheuttamiin käyttökustannuksiin
7539: voidaan myöntää valtionavustusta valtion tulo-
7540: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa.
7541: Valtionavustukseen oikeuttaviksi kurssien
7542: kustannuksiksi luetaan kurssien järjestämisestä
7543: oppilaitokselle aiheutuvat kustannukset, joiden
7544: kurssipäivää tai -tuntia kohden lasketun mää-
7545: rän ammattikasvatushallitus vahvistaa etukä-
7546: teen erityyppisiä kursseja varten tarpeellisiksi
7547: katsomiensa todennäköisien keskimääräisten
7548: kustannusten perusteella.
7549: Mitä I momentin 2 kohdassa ja 2 momentis-
7550: sa on säädetty valtionavustuksesta kurssien
7551: aiheuttamiin käyttökustannuksiin, sovelletaan
7552: myös ammatillisten erikoisoppilaitosten toi-
7553: meenpanemien erillisten jatko-, ja täydennys-
7554: kurssien aiheuttamiin käyttökustannuksiin.
7555: Valtionavustus voidaan myöntää kuitenkin
7556: enintään saman suuruisena kuin oppilaitos voi
7557: saada valtionavustusta II §:n mukaan.
7558:
7559:
7560:
7561: 5 391717E
7562: 34 1990 vp. - HE n:o 12
7563:
7564: Voimassa oleva laki Ehdotus
7565: 12 a §
7566: Täydennyskoulutuksen rahoitus
7567: Lääninhallitus voi valtion tulo- ja menoar-
7568: vioon otetun määrärahan rajoissa hankkia lää-
7569: ninsä koulutustarpeisiin täydennyskoulutusta
7570: ammatillisilta oppilaitoksilta.
7571: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7572: kuuta 1991.
7573: 1990 vp. - HE n:o 13
7574:
7575:
7576:
7577:
7578: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta
7579: annetun lain muuttamisesta
7580:
7581:
7582:
7583:
7584: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7585:
7586: Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa las- mukaan järjestää päiväkotihoitona, perhepäi-
7587: ten päivähoidosta annettua lakia muuttamalla vähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivä-
7588: eri päivähoitotoimintojen nykyistä joustavam- hoitotoimintana. Esityksessä ehdotetaan päivä-
7589: pi järjestäminen sekä vaihtoehtoisten päivähoi- hoidossa olevien lasten tarvitsemat kuljetus-
7590: tomuotojen toteuttaminen kunnissa. Tavoittee- palvelut säädettäväksi eräänä päivähoidon pal-
7591: na on muun muassa mahdollistaa ryhmäperhe- veluna.
7592: päivähoidon järjestäminen uutena perhepäivä- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
7593: hoitomuotona. Päivähoitoa voidaan esityksen päivänä heinäkuuta 1990.
7594:
7595:
7596:
7597:
7598: PERUSTELUT
7599:
7600: 1. Nykyinen tilanne den lasten ryhmän suuruus saa olla enintään 25
7601: lasta.
7602: Voimassa olevan lasten päivähoidosta anne- Lain 5 §:n mukaan perhepäivähoidossa voi-
7603: tun lain (36173) 1 §:n mukaan lasten päivähoi- daan hoitaa samanaikaisesti enintään neljää
7604: toa voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäi- lasta perhepäivähoitajan alle seitsemänvuotiaat
7605: vähoitona perhepäiväkodissa sekä leikkitoi- lapset mukaanluettuina. Perhepäivähoidossa
7606: mintana. Päiväkodilla tarkoitetaan lasten päi- voidaan kuitenkin viidentenä lapsena hoitaa
7607: vähoitoa varten perustettua laitosta. Perhepäi- sellaista oppivelvollisuusikäistä lasta, joka en-
7608: vähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai nen koulunkäynnin aloittamista on ollut hoi-
7609: muissa perheenomaisissa olosuhteissa. Paik- dettavana samassa perhepäiväkodissa. Erityi-
7610: kaa, jossa perhepäivähoitoa annetaan, kutsu- sestä syystä tai olosuhteiden muutoin niin vaa-
7611: taan perhepäiväkodiksi. Leikkitoimintaa voi- tiessa voidaan myös muuta koulunkäynnin
7612: daan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa aloittanutta lasta hoitaa viidentenä lapsena
7613: paikassa. perhepäiväkodissa. Hoidettavien enimmais-
7614: Päiväkodissa hoidettavien lasten ryhmäkoos- määrästä voidaan myös poiketa, kun perhepäi-
7615: ta on säädetty lasten päivähoidosta annetun vähoitoa annetaan saman perheen lapsille hei-
7616: asetuksen 6 §:ssä. Päiväkodin lapsiryhmät on dän omassa kodissaan.
7617: eritelty lasten iän sekä hoidollisten ja kasvatuk-
7618: sellisten näkökohtien perusteella. Yhdessä ryh- Hoito- ja kasvatustehtävissä toimivasta hen-
7619: mässä hoidettavia lapsia saa olla, milloin lapset kilöstöstä päiväkodissa on säädetty lasten päi-
7620: ovat 3-6-vuotiaita, enintään 20 ja milloin vähoidosta annetun asetuksen 7 §:ssä. Päivä-
7621: lapset ovat alle 3-vuotiaita, ryhmässä saa olla kodin jokaisessa lapsiryhmässä tulee hoito- ja
7622: kasvatustehtävässä olla vähintään yksi henkilö,
7623: enintään 12 lasta.
7624: jolla on lastentarhanopettajan tai sosiaalikas-
7625: Osapäivähoidossa olevien yli kolmivuotiai- vattajan tutkinto, sekä kaksi muuta henkilöä,
7626: 391426N
7627: 2 1990 vp. - HE n:o 13
7628:
7629: joilla on tähän tehtävään säädetty ammatilli- dostamisen joustavuutta lisäämällä. Lasten
7630: nen kelpoisuus. päivähoidosta annetussa asetuksessa on tarkoi-
7631: Laissa ja asetuksessa ei ole säädetty ryhmä- tus säätää lapsiryhmien muodostamisesta siten,
7632: perhepäivähoidosta eikä päivähoidon järjestä- että siinä mahdollistetaan nykyistä pienempien
7633: misestä useammalle perheelle heidän omissa lapsiryhmien muodostaminen.
7634: kodeissaan, eli niin kutsutusta kolmiperhehoi-
7635: dosta. Laissa ei liioin ole säännöksiä avoimesta Perhepäivähoitoa voidaan järjestää lapsen
7636: päiväkodista. Laki ei ole antanut kunnille riit- tai hoitajan yksityiskodissa tai muussa kunnan
7637: tävästi mahdollisuuksia kehittää joustavasti tai yksityisen ylläpitämässä kodinomaisessa
7638: kunkin kunnan tarpeet huomioon ottavia päi- hoitopaikassa. Perhepäivähoitoa antavaa hoi-
7639: vähoitomuotoja. Kunnissa on aloitettu kokei- toyksikköä kutsuttaisiin perhepäiväkodiksi.
7640: lutoimintana järjestää ryhmäperhepäivähoitoa,
7641: jossa kaksi tai useampi perhepäivähoitaja hoi- Kunnat voivat muuna päivähoitotoimintana
7642: taa yhdessä useampaa lapsiryhmää. toteuttaa niiden tarpeet ja erityisolosuhteet
7643: huomioon ottaen vaihtoehtoisia päivähoito-
7644: muotoja. Lähtökohtana voi olla toimintojen
7645: 2. Ehdotetut muutokset kehittäminen nykyisiä muotoja yhdistämällä ja
7646: uusia päivähoitomuotoja luomalla.
7647: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten
7648: Lain 1 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi myös
7649: päivähoidosta annettua lakia siten, että luotai-
7650: kuljetuspalveluista eräänä päivähoitoon liitty-
7651: siin nykyistä paremmat edellytykset eri päivä-
7652: vänä palveluna. Kunta voi tarvittaessa järjes-
7653: hoitomuotojen kehittämiselle ja toteuttamisel-
7654: tää päivähoidossa oleville lapsille näiden tarvit-
7655: le. semat kuljetukset. Kuljetuspalveluista on mai-
7656: Tavoitteena on myös edistää erilaisten pie-
7657: nempien päivähoitoyksikköjen muodostamista ninta valtakunnallisen sosiaali- ja terveyden-
7658: huollon suunnitelman ohjeissa, josta se poistet-
7659: huomioon ottaen kuntien päivähoidon kehittä-
7660: taisiin.
7661: mistarpeet sekä kuntien tarpeet erityisesti päi-
7662: vähoidon alueellisessa kehittämisessä. Perhepäiväkodissa hoidettavien lasten mää-
7663: Esityksen tarkoituksena on muun muassa rästä on tarkoitus tarkemmin säätää lasten
7664: mahdollistaa ryhmäperhepäivähoidon toteutta- päivähoidosta annetussa asetuksessa.
7665: minen. Asetuksella on tarkoitus tarkemmin
7666: säätää ryhmäperhepäivähoidosta eräänä perhe- Lain 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten,
7667: päivähoidon muotona. Lasten päivähoidosta että siinä säädettäisiin valtuutuksesta asetuksel-
7668: annetun lain 1 ja 5 § eivät ole mahdollistaneet la tarkemmin säätää päiväkodissa ja perhepäi-
7669: ryhmäperhepäivähoidon toteuttamista muutoin väkodissa hoidettavien lasten määrästä heidän
7670: kuin kuntien kokeilutoimintana. ikänsä ja erityisen hoidon sekä kasvatuksen
7671: Päiväkotihoidossa on tarkoitus säilyttää ny- tarpeensa perusteella. Asetuksella säädettäisiin
7672: kyinen tilanne säädetyn ammatillisen kelpoi- myös päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoito-
7673: suuden omaavan hoito- ja kasvatustehtävissä ja kasvatustehtävässä toimivasta henkilöstöstä.
7674: toimivan henkilöstön rakenteessa. Perhepäivä- Asetuksessa on jo nykyisin säädetty päiväko-
7675: hoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa antavien hoi- din hoito- ja kasvatustehtävissä toimivasta
7676: tajien kelpoisuudesta tullaan säätämään ase- henkilöstöstä.
7677: tuksessa yhdenmukaisesti päiväkotihoidon
7678: kanssa. Voimassa olevassa lain 6 §:ssä on säädetty
7679: Lain 1 §:ssä ehdotetaan edelleen säädettä- perhepäiväkodin tiloilta vaadittavista tervey-
7680: väksi laissa tarkoitetuista päivähoitomuodois- dellisistä ja muista olosuhteista sekä perhepäi-
7681: ta. Näitä olisivat päiväkotihoito, perhepäivä- vähoitajan kelpoisuusedellytyksistä hoito- ja
7682: hoito, leikkitoiminta ja muu päivähoitotoimin- kasvatustehtävään. Pykälää ehdotetaan muu-
7683: ta. tettavaksi siten, että siinä säädetään päivähoi-
7684: Esityksen mukaan päiväkotihoitoa järjeste- topaikalta edellytetyistä vaatimuksista. Päivä-
7685: tään tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, jota hoitopaikan tulee olla terveydellisiltä ja muilta
7686: laissa kutsuttaisiin päiväkodiksi. Esityksen tar- ominaisuuksiltaan lapsen hoidolle ja kasvatuk-
7687: koituksena ei ole muuttaa nykyistä päiväkoti- selle sopivat. Perhepäivähoitajan kelpoisuus-
7688: toimintaa muilta osin kuin lapsiryhmän muo- edellytyksistä on tarkoitus säätää asetuksella.
7689: 1990 vp. - HE n:o 13 3
7690:
7691: 3. Asian valmistelu 4. Taloudelliset ja organisatori-
7692: set vaikutukset
7693: Esitys perustuu sosiaali- ja terveysministe-
7694: riön asettaman päivähoidon kehittämistä sel- Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vai-
7695: vittäneen työryhmän mietintöön. Työryhmässä kutuksia, eikä se vaikuta kuntien päivähoidon
7696: on ollut edustettuina sosiaali- ja terveysminis- hoito- ja kasvatustehtävissä toimivan henkilös-
7697: teriön lisäksi valtiovarainministeriö, sosiaali- tön määrään.
7698: hallitus ja kuntien keskusjärjestöt sekä päivä-
7699: hoitohenkilöstöä edustavat työmarkkinajärjes-
7700: töt. Esitystä on valmisteltu myös muutoin yh- 5. Voimaantulo
7701: teistyössä sosiaalihallituksen kanssa.
7702: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
7703: nä heinäkuuta 1990.
7704:
7705: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7706: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7707: 4 1990 vp. - HE n:o 13
7708:
7709:
7710: Laki
7711: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
7712:
7713: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
7714: 1973 annetun lain (36173) 1, 5 ja 6 §,
7715: sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 5 §osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla
7716: (1119/85) sekä 6 § mainitussa laissa, näin kuuluviksi:
7717:
7718: 1§ 5§
7719: Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais- Päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoidetta-
7720: sa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoito- vien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatus-
7721: na, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai tehtävään osallistuvasta henkilöstöstä sääde-
7722: muuna päivähoitotoimintana. tään tarkemmin asetuksella.
7723: Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tar-
7724: koitusta varten varatussa tilassa, jota kutsu-
7725: taan päiväkodiksi. 6§
7726: Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityis- Päivähoitopaikan tulee terveydellisiltä ja
7727: kodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopai- muilta olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja
7728: kassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. kasvatukselle sopiva.
7729: Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimin-
7730: taa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten
7731: varatussa paikassa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
7732: Päivähoidossa olevalle lapselle voidaan jär- kuuta 1990.
7733: jestää myös tarpeelliset kuljetukset.
7734:
7735:
7736: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
7737:
7738:
7739: Tasavallan Presidentti
7740: MAUNO KOIVISTO
7741:
7742:
7743:
7744:
7745: Ministeri Tarja Halonen
7746: 1990 vp. - HE. n:o 13 5
7747:
7748: Liite
7749:
7750:
7751:
7752:
7753: Laki
7754: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
7755:
7756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
7757: 1973 annetun lain (36173) 1, 5 ja 6 §,
7758: sellaisina kuin ne ovat, 1 ja 5 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla
7759: (1119/85) sekä 6 § mainitussa laissa, näin kuuluviksi:
7760:
7761: Voimassa oleva laki Ehdotus
7762:
7763: 1§ 1§
7764: Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais- Lasten päivähoidolla tarkoitetaan tässä lais-
7765: sa: sa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoito-
7766: 1) lapsen hoitoa tätä tarkoitusta varten pe- na, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai
7767: rustetussa laitoksessa, josta jäljempänä käyte- muuna päivähoitotoimintana.
7768: tään nimitystä päiväkoti; Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tar-
7769: 2) lapsen hoitoa yksityiskodissa tai muissa koitusta varten varatussa tilassa, jota kutsu-
7770: perheenomaisissa olosuhteissa, josta hoidosta taan päiväkodiksi.
7771: jäljempänä käytetään nimitystä perhepäivähoi- Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityis-
7772: to ja hoitokodista nimitystä perhepäiväkoti; kodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopai-
7773: sekä kassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi.
7774: 3) leikkitoimintaa tätä tarkoitusta varten Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimin-
7775: varatussa paikassa. taa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten
7776: varatussa paikassa.
7777: Päivähoidossa olevalle lapselle voidaan jär-
7778: jestää myös tarpeelliset kuljetukset.
7779: 5§ 5§
7780: Jos perhepäiväkodissa hoidetaan samanai- Päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoidetta-
7781: kaisesti yhdessä useampaa kuin neljää lasta, vien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatus-
7782: perhepäiväkodista on voimassa, mitä tässä lais- tehtävään osallistuvasta henkilöstöstä sääde-
7783: sa säädetään päiväkodista. tään tarkemmin asetuksella.
7784: Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi lapseksi
7785: katsotaan myös perhepäivähoitajan lapsi, joka
7786: ei ole täyttänyt seitsemää vuotta.
7787: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
7788: ty, voidaan perhepäiväkodissa hoitaa viidente-
7789: nä lapsena sellaista oppivelvollisuusikäistä las-
7790: ta, joka ennen koulunkäynnin aloittamista on
7791: ollut hoidettavana samassa perhepäiväkodissa.
7792: Erityisestä syystä tai olosuhteiden niin vaaties-
7793: sa voidaan viidentenä lapsena hoitaa muutakin
7794: koulunkäynnin aloittanutta lasta.
7795: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
7796: kaan sovelleta perhepäiväkotiin kunnan järjes-
7797: täessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille
7798: heidän omassa kodissaan.
7799: 6 1990 vp. - HE n:o 13
7800:
7801: Voimassa oleva laki Ehdotus
7802:
7803: 6§ 6§
7804: Perhepäiväkodin tulee terveydellisiltä ja Päivähoitopaikan tulee terveydellisiltä ja
7805: muiltakin olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja muilta olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja
7806: kasvatukselle sopiva ja perhepäivähoitajan ky- kasvatukselle sopiva.
7807: kenevä huolehtimaan lapsesta. Perhepäivähoi-
7808: tajalla tulee lisäksi olla riittävä koulutus tai
7809: kokemus lasten hoito- ja kasvatustehtävän hoi-
7810: tamiseen.
7811: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
7812: kuuta 1990.
7813: 1990 vp. - HE n:o 14
7814:
7815:
7816:
7817:
7818: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatinvalinnan-
7819: ohjauksesta annetun lain muuttamisesta
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7825:
7826: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi am- siin ja ohjaustoimenpiteisiin. Kaikkien amma-
7827: matinvalinnanohjauksesta annettua lakia niin, tinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpi-
7828: että laissa todettaisiin ammatinvalinnanohjaus- teiden korvausten perusteista päättäisi valtio-
7829: viranomaisen mahdollisuus tarvittaessa osoit- neuvosto lakiin lisättäväksi ehdotetun valtuu-
7830: taa ohjattava terveydellisiin ja muihin tutki- tussäännöksen nojalla.
7831: muksiin ja selvityksiin ja laajennettaisiin mah-
7832: dollisuus käyttää valtionavun piirissä olevia Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
7833: erityisohjauslaitoksia myös muiden kuin vajaa- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
7834: työkykyisien kohdalla suoritettaviin tutkimuk- väksytty ja vahvistettu.
7835:
7836:
7837:
7838:
7839: PERUSTELUT
7840:
7841: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut avun piirissä olevia laitoksia ovat lnvalidisää-
7842: muutokset tiö, Kuntoutussäätiön Malminkartanon kun-
7843: toutuskeskus ja Reumasäätiön sairaala.
7844: Ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain Lain 1 §:n 5 momentin mukaan ammatinva-
7845: (43/60) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellyte- linnanohjaus on ohjattaville maksutonta ja
7846: tään, että ammatinvalinnanohjausta hoitava 2 §:n 3 momentin mukaan vajaatyökykyiselle
7847: viranomainen auttaa ohjattavaa selvittämään korvataan tutkimukseen ja ohjaukseen osallis-
7848: soveltuvuutensa ja muut henkilökohtaiset edel- tumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruo-
7849: lytyksensä eri työaloilla. Tässä tarkoituksessa kailukustannukset.
7850: tarvitaan muun muassa tietoja asiakkaiden ter- Lain 11 §:n 2 momentin (395/89) mukaan
7851: veydentilasta, mahdollisista rakenteellisista ohjattavalle tämän lain nojalla maksettavien
7852: heikkouksista, pitkäaikaissairauksista ja vam- korvausten perusteet määrää valtioneuvosto.
7853: moista sekä näiden aiheuttamista toiminnalli- Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että ai-
7854: sista rajoituksista. Mikäli asiakkaasta ei ole noastaan vajaatyökykyisiä voidaan osoittaa
7855: käytettävissä lääketieteellisiä tutkimustietoja, edellä mainittuihin laitoksiin, ehdotetaan, että
7856: ne joudutaan hankkimaan. Usein tarvitaan osoitusmahdollisuus koskisi kaikkia ammatin-
7857: lisäksi täydentäviä työ- ja koulutuskokeiluja. valinnanohjauksen asiakkaita. Ehdotettu muu-
7858: Lain 2 §:n 2 momentin nojalla ammatinva- tos on tarpeen muun muassa niitä poikkeuksel-
7859: linnanohjausta hoitavalla viranomaisella on oi- lisia tilanteita varten, jolloin asiakkaalla ei ole
7860: keus tarvittaessa osoittaa invalidi tai muu va- todennettua vajaatyökykyisyyttä, mutta laitok-
7861: jaatyökykyinen ohjattava työvoima-asioita sen asiantuntemusta tarvitaan asiakkaan il-
7862: hoitavan ministeriön määräämän laitoksen tut- moittamien rajoitusten vuoksi. Nykyisen lain
7863: kittavaksi ja ohjattavaksi. Tällaisia valtion- 2 §:n 2 momentista, mitä vastaava lainkohta
7864:
7865: 391609M
7866: 2 1990 vp. - HE n:o 14
7867:
7868: esityksen mukaan tulisi 3 momentiksi, ehdote- viranomaisella on mahdollisuus tarvittaessa
7869: taan tämän johdosta poistettavaksi siinä oleva osoittaa ohjattava terveydellisiin ja muihin tut-
7870: soveltamisrajoitus invalideihin tai muihin va- kimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi ehdotetaan
7871: jaatyökykyisiin. että kustannusten korvaamista koskeva 2 §:n 3
7872: Ammatinvalinnanohjauksesta annettu laki momentti, joka 2 momentin lisäämisen vuoksi
7873: tuntee ainoastaan vajaatyökykyisille maksetta- siirtyisi 4 momentiksi, laajennetaan koskemaan
7874: vat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset, kaikkien ohjattavien sekä 2 että 3 momentissa
7875: jotka aiheutuvat tutkimukseen ja ohjaukseen tarkoitettuun toimintaan osallistumisesta ai-
7876: osallistumisesta. Ammatinvalinnanohjauksesta heutuvia kustannuksia. Säännökseen tehtäisiin
7877: annetun asetuksen (632/64) 14 §:ssä todetaan myös lisäys, että kulut korvattaisiin valtioneu-
7878: kuitenkin, että ammatinvalinnanohjausviran- voston määräämien perusteiden mukaan. Vas-
7879: omaiset voivat hankkia ohjattavista erilaisia taavasti lain nykyinen valtuutussäännös, 11 §:n
7880: lausuntoja ja ohjaustyössä tarvittavia selvityk- 2 momentti esitetään kumottavaksi riittämättö-
7881: siä valtion tulo- ja menoarviossa olevien mää- mänä ja edellä ehdotetun muutoksen johdosta
7882: rärahojen puitteissa. Tämän säännöksen nojal- tarpeettomana.
7883: la kunkin vuoden tulo- ja menoarvion rajoissa
7884: on tehty erilaisia tutkimuksia, ohjauksia ja
7885: selvityksiä ja niistä aiheutuvia kustannuksia on 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
7886: korvattu myös muilta kuin laista ilmeneviltä tukset
7887: osin kaikkien ammatinvalinnanohjauksen
7888: asiakkaiden osalta. Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vai-
7889: Koska samankaltaisia tutkimus-, ohjaus- ja kutuksia.
7890: selvitystoimenpiteitä koskevat säännökset ovat
7891: osittain laissa ja osittain asetuksessa ei tilannet-
7892: ta voida pitää säädösteknisesti tyydyttävänä.
7893: 3. Voimaantulo
7894: Tilanne on myös normihierarkisesti epätyydyt-
7895: tävä kustannusten korvausten perustuessa toi-
7896: saalta lakiin ja toisaalta varsin väljällä tavalla Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
7897: asetukseen ja vuosittaisiin tulo- ja menoarvioi- lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
7898: hin. Näiden seikkojen vuoksi ehdotetaan tilan- ty ja vahvistettu.
7899: netta selkiytettäväksi ottamalla lain 2 §:n uu-
7900: deksi 2 momentiksi yleissäännös, jossa tode- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7901: taan, että ammatinvalinnanohjausta hoitavalla kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7902: 1990 vp. - HE n:o 14 3
7903:
7904: Laki
7905: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain muuttamisesta
7906:
7907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7908: kumotaan ammatinvalinnanohjauksesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain (43/60)
7909: 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (395/89),
7910: sekä
7911: muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 13 päivänä heinäkuuta 1964
7912: annetussa laissa (403/64), sekä
7913: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
7914: seuraavasti:
7915:
7916: 2§ olevasta toiminnasta aiheutuvien menojen kor-
7917: vauksena valtionapua valtioneuvoston erikseen
7918: Edellä 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitet- vahvistamien perusteiden mukaan.
7919: tujen tehtävien suorittamista varten ammatin- Ohjattavan osallistuessa 2 momentissa tar-
7920: valinnanohjausta hoitavalla viranomaisella on koitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin tai 3
7921: mahdollisuus tarvittaessa osoittaa ohjattava momentissa tarkoitettuun tutkimukseen ja oh-
7922: terveydellisiin ja muihin tutkimuksiin ja selvi- jaukseen korvataan tästä aiheutuvat kustan-
7923: tyksiin. nukset valtion varoista valtioneuvoston mää-
7924: Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran- räämien perusteiden mukaisesti.
7925: omaisella on mahdollisuus tarvittaessa osoittaa
7926: ohjattava työministeriön määräämän laitoksen
7927: tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä tarkoitetul- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7928: le laitokselle voidaan myöntää kysymyksessä kuuta 1990.
7929:
7930:
7931: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
7932:
7933:
7934: Tasavallan Presidentti
7935: MAUNO KOIVISTO
7936:
7937:
7938:
7939:
7940: Työministeri Matti Puhakka
7941: 4 1990 vp. - HE n:o 14
7942:
7943: Liite
7944:
7945: Laki
7946: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain muuttamisesta
7947:
7948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7949: kumotaan ammatinvalinnanohjauksesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain (43/60)
7950: 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (395/89),
7951: sekä
7952: muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin ne ovat 13 päivänä heinäkuuta 1964
7953: annetussa laissa (403/64), sekä
7954: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
7955: seuraavasti:
7956:
7957: Voimassa oleva laki Ehdotus
7958:
7959: 2§
7960:
7961: Edellä 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitet-
7962: tujen tehtävien suorittamista varten ammatin-
7963: valinnanohjausta hoitavalla viranomaisella on
7964: mahdollisuus tarvittaessa osoittaa ohjattava
7965: terveydellisiin ja muihin tutkimuksiin ja selvi-
7966: tyksiin.
7967: Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran- Ammatinvalinnanohjausta hoitavalla viran-
7968: omaisella on oikeus tarvittaessa osoittaa inva- omaisella on mahdollisuus tarvittaessa osoittaa
7969: liidi tai muu vajaatyökykyinen ohjattava työ- ohjattava työministeriön määräämän laitoksen
7970: voima-asioita hoitavan ministeriön määräämän tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä tarkoitetul-
7971: laitoksen tutkittavaksi ja ohjattavaksi. Tässä le laitokselle voidaan myöntää kysymyksessä
7972: tarkoitetulle laitokselle voidaan myöntää kysy- olevasta toiminnasta aiheutuvien menojen kor-
7973: myksessä olevasta toiminnasta aiheutuvien me- vauksena valtionapua valtioneuvoston erikseen
7974: nojen korvauksena valtionapua valtioneuvos- vahvistamien perusteiden ~ukaan.
7975: ton erikseen vahvistamien perusteiden mukaan.
7976: Invaliidin tai muun vajaatyökykyisen osallis- Ohjattavan osallistuessa 2 momentissa tar-
7977: tuessa edellisessä momentissa tarkoitettuun tut- koitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin tai 3
7978: kimukseen ja ohjaukseen, korvataan hänelle momentissa tarkoitettuun tutkimukseen ja oh-
7979: tästä aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailu- jaukseen korvataan tästä aiheutuvat kustan-
7980: kustannukset valtion varoista. nukset valtion varoista valtioneuvoston mää-
7981: räämien perusteiden mukaisesti.
7982:
7983: 11 §
7984:
7985: Ohjattavalle tämän lain nojalla maksettavien (2 mom. kumotaan)
7986: korvausten perusteet määrää valtioneuvosto.
7987:
7988: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7989: kuuta 1990.
7990: 1990 vp. - HE n:o 15
7991:
7992:
7993:
7994:
7995: Hallituksen esitys Eduskunnalle riita-asiain oikeudenkäynti-
7996: menettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädän-
7997: nöksi
7998:
7999:
8000:
8001:
8002: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8003:
8004: Esityksessä ehdotetaan yleisen alioikeuden mitkä ovat riitakysymykset. Tämä vaikeuttaa
8005: riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koske- asian käsittelyä kaikissa asioissa. Laajoissa ja
8006: vien säännösten muuttamista. Esitys liittyy vaikeissa asioissa se lisäksi johtaa useisiin lyk-
8007: kiinteästi alioikeuksien yhtenäistämiseen, jota käyksiin ja siten oikeudenkäynnin pitkittymi-
8008: koskevat lait eduskunta on hyväksynyt vuonna seen.
8009: 1987. Yhdessä mainittujen lakien ja jäljempä- Valmistelu voi olla kirjallista tai suullista.
8010: nä mainittavien samanaikaisesti erikseen annet- Asia voitaisiin ehdotettavassa laissa määritel-
8011: tavien esitysten kanssa tämä esitys muodostaa lyin edellytyksin ratkaista jo valmistelussa. Esi-
8012: osan alioikeusuudistusta. merkiksi suurin osa sellaisista asioista, joissa
8013: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- nykyisin annetaan yksipuolinen tuomio sen
8014: distamisella pyritään parantamaan tuomiois- vuoksi, että asianosainen ei ole saapunut istun-
8015: tuinten mahdollisuuksia käsitellä riita-asiat ny- toon, voitaisiin ratkaista suoraan asiakirjojen
8016: kyistä perusteellisemmin ja antaa asiassa hyvin perusteella kirjallisessa valmistelussa.
8017: perusteltu tuomio. Sen vuoksi ehdotetaan, että Jos asiaa ei ole ratkaistu valmistelussa, se
8018: menettely ja käräjäoikeuden kokoonpano mää- siirrettäisiin pääkäsittelyssä käsiteltäväksi ja
8019: räytyisivät käsiteltävänä olevan asian laadun ratkaistavaksi. Pääkäsittely voitaisiin pitää vä-
8020: perusteella. Näin alioikeudet pystyvät nykyistä littömästi valmistelun yhteydessä tai erillisessä
8021: tehokkaammin suuntaamaan voimavaransa istunnossa. Valmistelun yhteydessä pidettävän
8022: laajojen ja oikeudellisesti vaikeiden asioiden pääkäsittelyn toimittaisi se käräjäoikeuden
8023: käsittelemiseen. Mahdollisuus käsitellä riidat- lainoppinut jäsen, joka on toimittanut valmis-
8024: tomat asiat nykyistä yksinkertaisemmin ja hal- telun. Erillisen pääkäsittelyn istunto toimitet-
8025: vemmin ja riitaiset asiat perusteellisemmin pa- taisiin käräjäoikeuden täysilukuisessa kokoon-
8026: rantaa myös asianosaisten asemaa oikeuden- panossa, johon perheoikeudellisissa asioissa
8027: käynnissä. sekä huoneenvuokralain perusteella ratkaista-
8028: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen vissa asioissa kuuluisi lakimiespuheenjohtaja ja
8029: koskee tässä vaiheessa riita-asioita. Uudistuk- kolme lautamiestä ja muissa asioissa käräjäoi-
8030: sia rikosasioissa noudatettavaan menettelyyn keuden kolme lainoppinutta jäsentä.
8031: aiotaan ehdottaa vasta sitten, kun vuoden 1989 Pääkäsittely tulisi yleensä toimittaa niin, että
8032: alusta voimaan tulleesta uudesta esitutkinta- asia olisi ratkaistavissa yhden istunnon jälkeen.
8033: laista on saatu riittävät kokemukset. Tämä olisi mahdollista asiassa toimitetun val-
8034: Esityksessä ehdotetaan, että riita-asian käsit- mistelun johdosta. Pääkäsittelyssä otettaisiin
8035: tely jaetaan valmisteluun ja pääkäsittelyyn. vastaan kaikki todisteet ja käsittely olisi suulli-
8036: Valmistelun toimittaisi käräjäoikeuden lainop- nen. Tuomioistuimen jäsenet eivät pääkäsitte-
8037: pinut jäsen yksin. Valmistelun puutetta on lyn kuluessa saisi vaihtua. Yhtäjaksoisesti il-
8038: pidetty yhtenä keskeisenä syynä nykyisen oi- man lykkäyksiä toimitettu suullinen pääkäsitte-
8039: keudenkäyntimenettelyn epäkohtiin. Kun asian ly luo nykyistä selvästi paremmat edellytykset
8040: käsittely tuomioistuimen istunnossa aloitetaan, vaikean tai riitaisen asian ratkaisemiselle.
8041: ei yleensä vielä ole tiedossa, kuinka oikeuden- Ulosotonhaltijan lainhakua, virka-apua ja
8042: käyntiin vastaajaksi haastettu suhtautuu haas- häätöä koskevat summaariset menettelyt ehdo-
8043: tehakemuksesta ilmeneviin vaatimuksiin ja tetaan siirrettäviksi tuomioistuimelle. Ehdotus
8044: 3002501
8045: 2 1990 vp. - HE n:o 15
8046:
8047: on välttämätön sen vuoksi, että ulosotonhalti- - oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden mui-
8048: jat on tarkoitus ulosottolain kokonaisuudistuk- den lakien tiedoksiantaa koskevien säännösten
8049: sen yhteydessä lakkauttaa, eikä edellä mainit- uudistamisesta riita-asioissa sekä
8050: tuja tehtäviä tuomitsemistoimintaan rinnastet- - pöytäkirjaa ja tuomiota koskevien sään-
8051: tavina voida siirtää muille viranomaisille. Tuo- nösten uudistamisesta riita-asioissa.
8052: mioistuimen ja asianosaisten kannalta on tär- Esitykset on laadittu erillisiksi laajan uudis-
8053: keää, että voidaan vähentää vaihtoehtoisten tuksen hahmottamisen helpottamiseksi. Eri esi-
8054: menettelyjen määrää ja lakiin otettavin sään- tyksiin sisältyviä ehdotuksia ei voida muuttaa
8055: nöksin voidaan turvata se, että kutakin asiaa ottamatta huomioon muutosten vaikutusta
8056: varten on käytössä tarkoituksenmukaisin me- muihin ehdotuksiin.
8057: nettely. Alioikeusuudistuksen voimaantulo edellyttää
8058: Saatavan perintää, virka-apua ja häätöä vas- vielä myöhemmin eduskunnalle annettavaa esi-
8059: taava menettely myös tuomioistuimessa olisi tystä käräjäoikeutta koskevaksi laiksi.
8060: summaarista ja se tapahtuisi kirjallisessa val- Koko alioikeusuudistus tullaan saattamaan
8061: mistelussa. Saatavan voisi edelleen periä tuo- voimaan samanaikaisesti erikseen lailla. Voi-
8062: mioistuimessa myös maksamismääräysmenette- maantulolakia koskevaan hallituksen esityk-
8063: lyssä. seen tullaan sisällyttämään ehdotus uudistuk-
8064: Tähän valmistelua ja pääkäsittelyä koske- sen voimaantuloajankohdasta, ehdotetun uu-
8065: vaan esitykseen liittyvät kiinteästi myöhemmin distuksen edellyttämistä muutoksista muuhun
8066: eduskunnalle erikseen annettavat esitykset lainsäädäntöön ja tarpeelliset siirtymäsäännök-
8067: - turvaamistointa koskevien säännösten uu- set. Alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa voi-
8068: distamisesta, maan vuoden 1993 aikana.
8069: 1990 vp. - HE n:o 15 3
8070:
8071:
8072:
8073:
8074: SISÄLLYSLUETTELO
8075:
8076: Sivu Sivu
8077: YLEISPERUSTELUT......................... 5 5.6. Oikeudenkäynnin johtaminen . . . . . . . . . . . . 27
8078: 5.7. Sovinnon aikaansaaminen käsiteltävänä
8079: 1. Tavoitteet ja keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
8080: olevassa asiassa . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 29
8081: 2. Nykyinen tilanne ja sen epäkohdat. . . . . . . . . . . . . 7 5.8. Summaarisen menettelyn yhdistäminen
8082: 2.1. Alioikeusmenettelyn kehittymisestä . . . . . . . 7 varsinaiseen menettelyyn. . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
8083: 2.2. Voimassa oleva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . 7 5.9. Opastus ja neuvonta...................... 30
8084: 2.2.1. Riita-asiain oikeudenkäynti . . . . . . . . 7
8085: Oikeudenkäynnin aloittaminen . . . . 7 6. Ehdotetta~~n .. riita-asiain oikeudenkäyntime-
8086: Asian käsittely ja sen lykkääminen 8 nettelyn paapnrteet .. .. .. .. .. .. .. . . . .. .. .. .. . .. 30
8087: Asianosaisen poissaolo ja sen seu- 6.1. Yleistä . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
8088: raukset............................ 8 6.2. Oikeudenkäynnin aloittaminen . . . . . . . . . . . 31
8089: 2.2.2. Summaarinen menettely . . . . . . . . . . . 9 6.3. Summaarinen menettely .. . .. .. .. .. .. .. .. . 31
8090: Maksamismääräysmenettely . . . . . . . 9 6.4. Suullinen valmistelu .. .. .. .. .. . . .. .. . .. .. . 32
8091: Lainhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 6.5. Pääkäsittely .. .. .. .. .. .. .. .. . . . .. .. . .. .. . . 33
8092: Ulosottolain 7 luvun mukaiset toi- 6.6. Poissaoloon tai laiminlyöntiin liittyvät
8093: menpiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
8094: 2.3. Epäkohdat . . . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . . 11
8095: 2.3.1. Menettelyn kaavamaisuus yleisenä 7. Uudistuksen edellyttämät muut muutokset..... 35
8096: epäkohtana .. . . . .. .. .. . . . .. . .. . .. .. 11 8. Esityksen organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . 35
8097: 2.3.2. Oikeudenkäynnin aloittamiseen
8098: liittyviä epäkohtia . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 9. Uudistuksen vaikutukset tuomioistuinten ja
8099: 2.3.3. Oikeudenkäyntimenettelyn epäkoh- asianosaisten kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
8100: dat .. . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . .. . . . . . 12 9 .1. Nykyiset henkilökunta- ja asiamäärät. . . . . 36
8101: 2.3.4. Poissaoloon liittyvät seuraukset . . . 13 Henkilökuntamäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
8102: 2.3.5. Summaarisen menettelyn epäkoh- Asiamäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
8103: dat ................................ 13 9.2. Alioikeuksien yhtenäistämisen henkilöstö-
8104: 2.4. Menettelystä hakemusasioissa ja eräissä vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
8105: erityistä laatua olevissa riita-asioissa . . . . . . 14 9.3. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
8106: 3. Menettelystä eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . 15 vaikutukset tuomioistuinten ja asianosais-
8107: 3.1. Ruotsi.................................... 15 ten kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
8108: 3.2. Norja..................................... 16 9.3.1. Aikaisemmin toteutetut uudistu-
8109: 3.3. Tanska .. .. .. .. . .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17 sehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
8110: 3.4. Saksan liittotasavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 9.3.2. Riita-asian valmistelu ja pääkäsit-
8111: 3.5. Itävalta................................... 18 tely................................ 38
8112: Riita-asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . 38
8113: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Suullinen valmistelu ja sen yhtey-
8114: 4.1. Vuosisadan alkupuolella tehdyt ehdotuk- dessä pidettävä pääkäsittely . . . . . . . 39
8115: set........................................ 18 Erillinen pääkäsittely tuomiois-
8116: 4.2. 1970- ja 1980-luvuilla tehdyt ehdotukset . . 20 tuimen täysilukuisen kokoonpanon
8117: 4.3. Alioikeuksien yhtenäistämisestä ja niiden istunnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
8118: kokoonpanojen uudistamisesta annetun 9.3.3. Tiedoksiauto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
8119: lain merkitys menettelyä uudistettaessa . . . 21 9.3.4. Pöytäkirja ja tuomio . . . . . . . . . . . . . . 40
8120: 4.4. Esityksen valmistelu alioikeusuudistustyö- 9.3.5. Summaarinen menettely . . . . . . . . . . . 40
8121: ryhmässä .. .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . 21 9.3.6. Hakemusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
8122: 4.5. Ehdotus hallituksen esitykseksi . . . . . . . . . . . 21 9.3.7. Yleisen alioikeuden suoritteista pe-
8123: 4.6. Korkeimman oikeuden lausunto . . . . . . . . . . 23 rittävistä maksuista . . . . . . . . . . . . . . . . 42
8124: 5. Uudistuksen pääperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 9.3.8. Tiivistelmä . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. . .. . 42
8125: 5.1. Yleisiä näkökohtia... .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 23
8126: 5.2. Valmistelu ja pääkäsittely . . . . . . . . . . . . . . . . 23 10. Esityksen taloudelliset vaikutukset. . . . . . . . . . . . 43
8127: 5.3. Suullinen vai kirjallinen käsittely . . . . . . . . . 24 10.1. Nykyiset kustannukset. . . . . . . .. . . . . . . . . . . 43
8128: 5.4. Oikeudenkäyntiaineiston muodostuminen 26 10.2. Arvio ehdotuksen kustannusvaikutuksis-
8129: 5.5. Oikeudenkäynnin tehostamista koskevia ta................................ .. . . . . . . 43
8130: tekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 11. Esityksen yhteys muihin uudistuksiin . . . . . . 44
8131: 4 1990 vp. - HE n:o 15
8132:
8133: Sivu Sivu
8134:
8135: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 44 30 luku. Muutoksenhaku hovioikeudesta
8136: korkeimpaan oikeuteen . . . . . . . . . 126
8137: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.2. Asetus kiinnityksestä kiinteään omaisuu-
8138: 1.1. Oikeudenkäymiskaari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 teen annetun asetuksen muuttamisesta.... 127
8139: 1 luku. Yleisistä tuomioistuimista . . . . . . 44 1.3. Laki hakemusasioiden käsittelystä yleises-
8140: 2 luku. Päätösvaltaisuudesta . . . . . . . . . . . 44 sä alioikeudessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
8141: 4 luku. Hovioikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 1.4. Ulosottolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
8142: 5 luku. Riita-asian vireillepano ja val-
8143: mistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
8144: 6 luku. Riita-asian pääkäsittely . . . . . . . . . 73
8145: 9 luku. Oikeudenkäyntikirjelmä . . . . . . . . 88
8146: 10 luku. Laillisesta tuomioistuimesta . . . . 90 LAKITEKSTIT
8147: 12 luku. Asianosaisista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.... 132
8148: 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa . . . 101 2. Laki kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen an-
8149: 15 luku. Oikeudenkäyntiasiamiehestä.... 104 netun asetuksen muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . • • . 150
8150: 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk-
8151: käyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 3. Laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä ali-
8152: 17 luku. Todistelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 oikeudessa annetun lain muuttamisesta . . . . . • . • 150
8153: 18 luku. Samassa oikeudenkäynnissä kä- 4. Laki ulosottolain muuttamisesta............... 151
8154: siteltävistä kanteista ja väliintu-
8155: losta riita asiassa . . . . . . . . . . . . . . . 119
8156: 25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
8157: hovioikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 Asetus yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen
8158: 26 luku. Valitusasian käsittelystä hovioi- notaarin suoritteista perittävistä maksuista anne-
8159: keudessa........................ 126 tun asetuksen muuttamisesta...................... 153
8160: 1990 vp. - HE n:o 15 5
8161:
8162:
8163:
8164:
8165: YLEISPERUSTELUT
8166:
8167: 1. Tavoitteet ja keinot mahdollisimman hyvät edellytykset asian rat-
8168: kaisemiselle oikein. Oikeudenkäyntimenettelyn
8169: Lainkäytön pääpaino on meillä yleisissä ali- uudistamisen päämääräksi on siten asetettu
8170: oikeuksissa. Uudistamalla alioikeusmenettelyä oikeusturvan parantaminen. Lisäksi on edelly-
8171: voidaan nostaa oikeudenkäytön tasoa ensim- tetty, että oikeudenkäyntimenettely tulisi ole-
8172: mäisessä oikeusasteessa, jossa suurin osa oi- maan pääsääntöisesti suullista, välitöntä ja
8173: keudenkäyntiasioista käsitellään ja ratkaistaan keskitettyä. Mahdollisuudet tällaiseen oikeu-
8174: lopullisesti. Samalla voidaan parantaa myös denkäyntimenettelyyn luotaisiin jakamalla me-
8175: luottamusmiesten tosiasiallisia mahdollisuuksia nettely kahteen vaiheeseen, valmisteluun ja
8176: osallistua täysipainoisesti päätöksentekoon pääkäsittelyyn.
8177: tuomioistuimissa. Alioikeusmenettelyn uudis- Menettelyn suu/lisuudella tarkoitetaan sitä,
8178: taminen parantaa myös muutoksenhakutuo- että asianosaisten lausumat sekä todistelu esite-
8179: mioistuimien toimintaa. Lisäksi tehokas alioi- tään tuomioistuimessa suullisesti. Suullisuus
8180: keusmenettely vähentää muutoksenhaun tar- lisää oikeudenkäynnin varmuutta ja julkisuutta
8181: vetta. sekä edistää sen nopeutta. Suullisessa käsitte-
8182: Alioikeusmenettelyn uudistaminen liittyy lyssä asianosaisilla on puolin ja toisin tilaisuus
8183: kiinteästi yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä heti vastata toistensa esityksiin. Myös tuomio-
8184: koskevaan, maaliskuun 27 päivänä 1987 annet- istuimen jäsenillä on mahdollisuus heti käyttää
8185: tuun lakiin oikeudenkäymiskaaren muuttami- kyselyoikeuttaan. Tuomioistuin voi samalla
8186: sesta (354/87). Sen mukaan nykyiset kihlakun- muutoinkin tehokkaasti johtaa oikeudenkäyn-
8187: nanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhtenäiste- tiä asian selvittämiseksi.
8188: tään ja niistä muodostetaan käräjäoikeuksia. Suullisessa menettelyssä oikeudenkäyntikir-
8189: Käräjäoikeuden kokoonpano tulee vaihtele- jelmien esittäminen ei yleensä ole sallittua.
8190: maan asian laadun mukaan. Säännönmukai- Tämän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse mer-
8191: seen kokoonpanoon tulee kuulumaan lainoppi- kitä sitä, ettei oikeudenkäynnin alkuvaiheessa
8192: nut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lais- kirjallisten esitysten käyttöä voitaisi sallia sil-
8193: sa mainituin edellytyksin käräjäoikeus voi toi- loin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa. Ennen
8194: mia myös vahvennetussa kokoonpanossa taik- asian suullista käsittelyä kirjelmien vaihto on
8195: ka toisaalta yksijäsenisenä. Riita-asioissa kärä- usein hyödyllistä, koska siten voidaan yksin-
8196: jäoikeudessa on vain yksi lainoppinut tuomari kertaisella tavalla saada selko asianosaisten
8197: silloin, kun on kysymys valmistelusta ja sen vaatimuksista ja perustetuista. Lisäksi on sel-
8198: yhteydessä pidettävästä pääkäsittelystä. Lisäksi laisia asioita, joita ei tarvitse käsitellä suullises-
8199: eräät riita-asiat olisi pääkäsittelyssä käsiteltävä ti.
8200: kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja ja Oikeudenkäynnin suullisuus liittyy läheisesti
8201: kaksi lainoppinuHa jäsentä. sen välittömyyteen. Välittömyydellä tarkoite-
8202: Mainitun lain voimaanpanosta säädetään taan sitä, että oikeudenkäynnissä koko oikeu-
8203: erikseen lailla. Laissa on lähdetty siitä, että denkäyntiaineisto esitetään välittömästi asian
8204: samanaikaisesti muutetaan myös menettelyä ratkaisevalle tuomioistuimelle. Ratkaisija saa
8205: alioikeuksissa. Alioikeuksien kokoonpanoa tällöin välittömän ja suoran vaikutelman oi-
8206: koskevaa muutosta ei riita-asioiden osalta ole keudenkäyntiaineistosta sekä asianosaisista ja
8207: tarkoituksenmukaista saattaa voimaan ennen todistajista. Tuomioistuimella on käytössään
8208: kuin menettely on uudistettu. Mainitun lain- alkuperäinen ja mahdollisimman luotettava oi-
8209: muutoksen pohjana olleessa hallituksen esityk- keudenkäyntiaineisto, mikä parantaa edelly-
8210: sessä (hall.es. 28/1986 vp.) onkin jo edellytet- tyksiä aineellisesti oikeaan ratkaisuun päätymi-
8211: ty, että sen kanssa samanaikaisesti 1990-luvun selle.
8212: alkupuolella toteutetaan oikeudenkäyntimenet- Välittömyys edellyttää, että tuomioistuimen
8213: telyn uudistus, jonka tavoitteena on luoda jäsenet eivät käsittelyn aikana saa vaihtua.
8214: 6 1990 vp. - HE n:o 15
8215:
8216: Muussa tapauksessa osa oikeudenkäyntiaineis- järjestettäessä on pyrittävä tyydyttämään aina-
8217: tosta tulisi asiassa ratkaisun tekevien tuoma- kin kaksi muuta vaatimusta.
8218: rien tietoon ainoastaan välillisesti esimerkiksi Näistä ensimmäinen on se, että ratkaisu
8219: pöytäkirjan välityksellä. Tällöin välittömyys ei asiassa on tehtävä niin nopeasti kuin se oikeus-
8220: toteudu, jollei asiaa käsitellä tuomioistuimen turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.
8221: kokoonpanon muuttumisen johdosta koko- Tämä vaatimus koskee kaikkia asioita.
8222: naan uudelleen. Toinen vaatimus koskee menettelyn kustan-
8223: Oikeudenkäynnin välittömyys ja suullisuus nuksia. Menettely tulisi järjestää sellaiseksi,
8224: edellyttävät myös keskitysperiaatteen noudat- ettei siitä aiheudu suhteettoman suuria kustan-
8225: tamista. Oikeudenkäynnin keskityksellä tarkoi- nuksia.
8226: tetaan sitä, että asian varsinainen käsittely
8227: tapahtuu yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä. Jotta nämä tärkeät päämäärät voitaisiin saa-
8228: Suullisessa ja välittömässä menettelyssä keski- vuttaa yksittäisissä tapauksissa, menettelysään-
8229: tyksellä on tärkeä merkitys eikä suullisuutta ja nöt on tehtävä tarpeellisen joustaviksi. Erityi-
8230: välittömyyttä voida täysin toteuttaakaan muu- sesti tämä tulee esiin juuri riita-asioissa, jotka
8231: toin kuin keskitetyssä käsittelyssä. saattavat olla hyvin erilaisia. Kaikkia asioita ei
8232: Käsittelyn keskittäminen edellyttää toisaalta ole tarkoituksenmukaista käsitellä samanlaises-
8233: sitä, että asiaa on riittävästi valmisteltu ennen sa menettelyssä. Tavoitteena on pidettävä asian
8234: käsittelyn aloittamista. Tästä syystä oikeuden- laadun edellyttämää käsittelyä siten, että laajat
8235: käyntimenettely on tarpeen jakaa valmistavaan ja vaikeatkin asiat voitaisiin käsitellä tuomiois-
8236: käsittelyyn ja keskitettyyn pääkäsittelyyn. tuimissa nopeasti, hyvin ja taloudellisesti. Tä-
8237: Keskitetyn käsittelyn tärkein hyöty on siinä, mä edellyttää riidattomien asioiden seulomista
8238: että tuomioistuin keskitetysti yhtäjaksoisessa eroon riitaisista ja niiden käsittelemistä yksin-
8239: menettelyssä vastaanottaa koko oikeudenkäyn- kertaisemmassa menettelymuodossa. Tällä ta-
8240: tiaineiston. Tämä helpottaa aineiston hallitse- voin on mahdollista varata enemmän aikaa ja
8241: mista ja sen arvioimista asiaa ratkaistaessa. voimavaroja jäljelle jäävien riitaisten ja vaikei-
8242: Käsittelyn keskittäminen edellyttää, ettei asian den asioiden perinpohjaiseen ja keskitettyyn
8243: käsittelyä nykyiseen tapaan voitaisi enää lykä- sekä mahdollisimman nopeaan käsittelyyn.
8244: tä. Jos asiaa ei ennätetä käsitellä loppuun Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen on
8245: yhtenä päivänä, käsittelyä olisi jatkettava jona- osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi
8246: kin lähinnä seuraavista päivistä. aloittaa riita-asioiden osalta. Ennen rikosasioi-
8247: Keskitys on myös omiaan nopeuttamaan oi- den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista on
8248: keudenkäyntiä. Kun oikeudenkäyntiaineisto hyödyllistä hankkia kokemusta siitä, millaiset
8249: kootaan nykyisin usein vaiheittain, oikeuden- keskitetyn oikeudenkäyntimenettelyn edelly-
8250: käynnin jäntevä johtaminen vaikeutuu ja me- tykset vuoden 1989 alusta voimaan tullut uusi
8251: nettely hidastuu. Keskitetty oikeudenkäyntime- esitutkintalainsäädäntö mahdollistaa. Sen jäl-
8252: nettely saattaa myös vähentää oikeudenkäyn- keen, kun uudesta esitutkintalainsäädännöstä
8253: nistä asianasaisille aiheutuvia kustannuksia. on saatu kokemuksia, tulisi ryhtyä valmistele-
8254: Suullisuuden, välittömyyden ja keskityksen maan myös rikosasioiden oikeudenkäyntime-
8255: puuttuminen ovat vakavimmat puutteet nykyi- nettelyn uudistamista siltä pohjalta.
8256: sessä oikeudenkäyntijärjestyksessämme. Oi- Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu-
8257: keudenkäyntimenettelyn uudistamisen tavoit- distaminen edellyttää myös tiedoksiautoa oi-
8258: teena onkin pidettävä suullisuuden, välittö- keudenkäynnissä sekä käsittelyn pöytäkirjaa-
8259: myyden ja keskityksen toteuttamista niin pit- mista ja tuomioistuimen ratkaisua koskevien
8260: källe kuin se on mahdollista. Tällä tavoin säännösten uudistamista. Tiedoksiautoa sekä
8261: voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja tehostaa pöytäkirjaamista ja tuomiota koskevat uudis-
8262: käsittelyä. tukset ovat kuitenkin jo sinänsä niin laajoja
8263: Oikeudenkäynnin suullisuus, välittömyys ja kokonaisuuksia, ettei niitä ole järkevää sisäl-
8264: keskitys eivät kuitenkaan ole sinänsä itseisar- lyttää tähän esitykseen. Toisaalta niitä koske-
8265: voja. Ne voivat olla myös erilaisia menettelyn vat uudistukset on toteutettava samanaikaisesti
8266: eri vaiheissa. Menettelyn ulkoista kulkua jär- tässä esityksessä ehdotettujen uudistusten
8267: jestettäessä pyritään ainoastaan luomaan mah- kanssa. Tällöin nämä kaikki uudistukset yh-
8268: dollisimman hyvät takeet aineellisesti oikean dessä muodostaisivat laajan riita-asioiden kä-
8269: ratkaisun saavuttamiselle. Lisäksi menettelyä sittelyä koskevan kokonaisuudistuksen.
8270: 1990 vp. - HE n:o 15 7
8271:
8272: Ulosottolain uudistamisen yhteydessä on tar- tosin myöhemmin tehty useitakin osittaisuudis-
8273: koitus lakkauttaa ulosotonhaltijat ja siirtää tuksia. Näistä riita-asioiden alioikeusmenette-
8274: niiden tehtävät, tehtävien laadusta riippuen, lyn kannalta merkittävin on todistuslainsää-
8275: yleisille tuomioistuimille ja ulosottomiehille. däntömme uudistaminen vuonna 1948, jolloin
8276: Tuomioistuimille siirrettäviksi tulisivat ulos- meillä lainsäädännössä omaksuttiin vapaan to-
8277: otonhaltijan käsittelemistä asioista ne, jotka distusten harkinnan periaate. Riidattornia ra-
8278: ovat tuomitsemistoimintaan rinnastettavia. Sel- hasaatavia koskeva yksinkertainen ja summaa-
8279: laisia asioita ovat lainhaku, hallinnan ja rik- rinen maksamismääräysmenettely otettiin käyt-
8280: koutuneen olosuhteen palauttaminen ja häätö. töön vuonna 1954. Haastetta ja sen tiedoksi
8281: Niitä vastaavat säännökset sisältyvät tähän esi- antamista, asian käsittelyä oikeudessa, oikeu-
8282: tykseen. Lisäksi myöhemmin annettavassa tur- denkäyntiväitteitä ja lykkäystä koskevia oikeu-
8283: vaamistoimia koskevassa hallituksen esitykses- denkäymiskaaren säännöksiä muutettiin vuon-
8284: sä ehdotetaan ulosottolain turvaamistoimesta na 1960. Asianosaisia ja eräiden asioiden käsit-
8285: päättämistä koskevien säännösten uudistamista telyjärjestystä koskevia mainitun kaaren sään-
8286: ja niitä vastaavien säännösten ottamista oikeu- nöksiä muutettiin vuonna 1972. Vuoden 1960
8287: denkäymiskaareen. lainuudistuksen yhtenä tavoitteena oli tarpeet-
8288: tomien lykkäysten estäminen menettelyn jou-
8289: duttamiseksi. Uudistus ei kuitenkaan ole ollut
8290: 2. Nykyinen tilanne ja sen epä- riittävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
8291: kohdat
8292:
8293: 2.1. Alioikeusmenettelyn kehittymisestä 2.2. Voimassa oleva lainsäädäntö
8294:
8295: Alioikeusmenettely kehittyi aina 1600-luvun 2.2.1. Riita-asiain oikeudenkäynti
8296: viimeisille vuosikymmenille saakka lähinnä oi-
8297: keuskäytännön varassa. Vuoden 1734 lain val- Oikeudenkäynnin aloittaminen
8298: mistelutyön aikana annettiin 1690-luvulla usei-
8299: ta alioikeusmenettelyä koskeneita yksityiskoh- Riita-asiain oikeudenkäynti aloitetaan oikeu-
8300: taisia säännöksiä, joista merkittävin oli vuoden denkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n mukaan haas-
8301: 1695 oikeudenkäyntijärjestys. Se oli jo keskei- tamisella. Haastetta pyydetään saman luvun
8302: siltä kohdiltaan yhdenmukainen vuoden 1734 2 §:n mukaan tuomioistuimen kansliaan annet-
8303: lain oikeudenkäymiskaaren kanssa ja sillä py- tavalla haastehakemuksella. Haastehakemus
8304: rittiin ennen muuta tuomioistuinmenettelyn yh- saadaan myös lähettää postitse tai toimittaa
8305: tenäistämiseen, tehostamiseen ja nopeuttami- lähetin välityksellä kansliaan.
8306: seen. Haastehakemuksessa on oikeudenkäymis-
8307: Myös kirjallinen menettely tuli käyttöön kaaren 11 luvun 3 §:n mukaan ilmoitettava,
8308: 1600-luvulla, aluksi silloin perustetuissa uusissa paitsi tuomioistuimen nimi ja tarpeelliset tiedot
8309: hovioikeuksissa. Niiden vaikutuksesta käsittely asianosaisista, hakijan vaatimus ja ne seikat,
8310: alkoi muuttua osittain kirjalliseksi myös raas- joihin hän perustaa vaatimuksensa. Haasteha-
8311: tuvanoikeuksissa ja laamanninoikeuksissa. kemus on aina kirjallinen lukuun ottamatta
8312: Kihlakunnanoikeuksissa menettely pysyi suulli- vekseli- ja shekkiasioita.
8313: sena aina 1800-luvun puoliväliin asti. Tämän Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 4 §:n mu-
8314: jälkeen oikeudenkäyntimenettely alioikeuksissa kaan haaste on kirjoitettava tai liitettävä haas-
8315: muodostui vähitellen suullis-pöytäkirjalliseksi. tehakemukseen. Haasteessa on annettava vas-
8316: Tämä kehitys suullisesta menettelystä kirjalli- taajalle kutsu saapua tuomioistuimeen vastaa-
8317: sen menettelyn suuntaan tapahtui vähitellen maan kanteeseen. Haasteessa on ilmoitettava,
8318: tuomioistuinten käytännössä eikä johtunut minä kalenteripäivänä ja missä asian käsittely
8319: mistään nimenomaisesta oikeudenkäyntimenet- tapahtuu sekä se, onko asianosaisen saavuttava
8320: telyä koskeneesta laista. tuomioistuimeen henkilökohtaisesti. Lisäksi
8321: Alioikeusmenettely perustuu meillä pääasial- haasteessa on mainittava, että asia voidaan
8322: lisesti vieläkin vuoden 1734 lain oikeuden- ratkaista asianosaisen poissaolasta huolimatta,
8323: käymiskaareen, johon oli kirjattu koko siihen- jollei estettä ole.
8324: astisen oikeuskehityksen tulos. Tähän vanhen- Haastehakemuksen pyytäjän eli riita-asian
8325: tuneeseen oikeudenkäyntimenettelyymme on kantajan on huolehdittava haasteen tiedoksian-
8326: 8 1990 vp. - HE n:o 15
8327:
8328: tamisesta vastaajalle. Haaste on oikeuden- olevan merkitystä asiassa. Tämä johtuu siitä,
8329: käymiskaaren 11 luvun 5 §:n mukaan toimitet- että suullis-pöytäkirjallisessa järjestelmässä
8330: tava oikeuden tuomiopiirissä asuvalle vastaa- pöytäkirja on suurelta osin jutussa annettavan
8331: jalle, haastettaessa raastuvanoikeuteen vähin- tuomion pohjana.
8332: tään viikkoa ennen ja haastettaessa kihlakun- Kun oikeudenkäymiskaaren todistelua kos-
8333: nanoikeuteen vähintään kaksi viikkoa ennen kevat säännökset uudistettiin vuonna 1948, siir-
8334: haasteessa mainittua käsittelypäivää. Jos vas- ryttiin lainsäädännössä vapaan todistusten har-
8335: taaja asuu muualla Suomessa, on haasteaika kinnan periaatteen kannalle. Oikeudenkäymis-
8336: kolme viikkoa. Laissa on lisäksi eräitä muita kaaren 17 luvun 2 §:n mukaan tuomioistuimen
8337: haasteaikaan liittyviä säännöksiä. Oikeuden- tulee päättää, harkittuaan huolellisesti kaikkia
8338: käymiskaaren 11 luvun 19 §:n mukaan asia asiassa esille tulleita seikkoja, mitä asiassa on
8339: tulee vireille tuomioistuimessa vasta silloin, pidettävä totena. Tämä tarkoittaa, että tuo-
8340: kun haaste on annettu tiedoksi vastaajalle. mioistuimen tulee esitetyn näytön vakuutta-
8341: vuutta arvostellessaan harkita sitä vapaasti.
8342: Tuomioistuin on sekä oikeutettu että velvolli-
8343: Asian käsittely ja sen lykkääminen nen vapaasti harkitsemaan, mikä todistusvoi-
8344: ma esitetyllä näytöllä on katsottava olevan.
8345: Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n mu- Asian käsittelyn lykkäämisestä säädetään oi-
8346: kaan riita-asiassa kantajan on heti oikeuden- keudenkäymiskaaren 16luvun 4 §:ssä. Sen mu-
8347: käynnin alussa tarvittaessa selitettävä, mitä kaan silloin, kun asianosainen pyytää asian
8348: haastehakemuksessa tai haasteessa on esitetty. käsittelyn lykkäämistä esittääkseen lisänäyttöä
8349: Samoin vastaajan on jo vastatessaan pääasiaan tai muusta syystä, käsittelyä on lykättävä, jos
8350: esitettävä, jollei hän myönnä kantajan vaati- tuomioistuin katsoo siihen olevan syytä. Sa-
8351: muksia, vastaväitteensä ja ne seikat, joihin hän malla on määrättävä asian uusi käsittelyaika.
8352: perustaa väitteensä. Kummankin asianosaisen Omasta aloitteestaan tuomioistuin ei saa lykätä
8353: on sitten vuorotellen vastattava vastapuolensa asiaa, elleivät erityiset asianhaarat sitä vaadi.
8354: väitteisiin. Tuomioistuimen puheenjohtajalla
8355: on oikeus tehdä riitakysymyksen selvittämistä
8356: varten tarpeellisia kysymyksiä. Asianosaisen poissaolo ja sen seuraukset
8357: Asianosaisten oikeudenkäynnin alussa käy-
8358: mää keskustelua eli niin sanottua alkukeskuste- Haasteeseen sisältyy kutsu vastaajalle saapua
8359: lua seuraa todisteiden vastaanottaminen. To- tuomioistuimen istuntoon. Sitä vastoin kanta-
8360: distelun jälkeen asianosaiset voivat tehdä todis- jalle ei anneta mitään erillistä kutsua saapua
8361: teluu perusteella huomautuksia sekä täydentää asian käsittelyyn. Oikeudenkäymiskaaren 12
8362: ja oikaista aikaisempia esityksiään niin sano- luvun 6 §:n mukaan tuomioistuin voi jo haas-
8363: tussa loppukeskustelussa. Tuomioistuimella on teessa tai myöhemmin oikeudenkäynnin aikana
8364: myös mahdollisuus esittää asianasaisille asiaan määrätä asianosaisen tai hänen laillisen edusta-
8365: liittyviä todisteluu aiheuttamia kysymyksiä. jansa saapumaan henkilökohtaisesti tuomiois-
8366: Loppukeskustelun päättyessä asianosaiset jät- tuimeen. Riita-asian asianosainen tai hänen
8367: tävät jutun päätettäväksi. Käytännössä oikeu- edustajansa voidaan oikeudenkäymiskaaren 12
8368: denkäynti etenkin mutkikkaammissa asioissa luvun 7 §:n nojalla määrätä saapumaan henki-
8369: vain harvoin jakaantuu selväpiirteisesti edellä lökohtaisesti tuomioistuimeen, jos se katsotaan
8370: tarkoitettuihin osiin. asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi. Jol-
8371: Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n mu- lei tuomioistuin anna sanottua määräystä,
8372: kaan tuomioistuimen on valvottava, että asian asianosaisella on oikeus käyttää asiamiestä.
8373: käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestys- Kun asia joudutaan lykkäämään, tuomiois-
8374: tä. Tuomioistuimella on tällöin valta määrätä, tuin velvoittaa asianosaiset saapumaan jatko-
8375: että eri kysymykset tai jutun eri osat käsitel- käsittelyyn. Riita-asiassa asianosaiset on oikeu-
8376: lään kukin erikseen. denkäymiskaaren 16 luvun 5 §:n mukaan vel-
8377: Oikeudenkäyntimenettely alioikeudessa on voitettava saapumaan jatkokäsittelyyn, kanta-
8378: suullispöytäkirjallista. Oikeudenkäymiskaaren ja uhalla, että asia hänen poissaollessaan voi-
8379: 14 luvun 5 §:n mukaan asianosaisen suullinen daan jättää sillensä tai vastaajan vaatimuksesta
8380: tai kirjallinen lausuma on otettava pöytäkir- ratkaista, ja vastaaja uhalla, että asia hänen
8381: jaan niin laajasti kuin sillä voidaan edellyttää poissaolastaan huolimatta voidaan ratkaista.
8382: 1990 vp. - HE n:o 15 9
8383:
8384: Tuomioistuin voi myös velvoittaa asianosaisen voi hakea muutosta takaisinsaannilla asian rat-
8385: tai hänen laillisen edustajansa sakon uhalla kaisseelta alioikeudelta. Sitä vastoin tällaisella
8386: saapumaan asian käsittelyyn henkilökohtaises- henkilöllä ei ole oikeutta käyttää normaalia
8387: ti. Jos henkilökohtaisesti saapumaan velvoitet- muutoksenhakukeinoa eli valitusta hovioikeu-
8388: tu jää pois, tuomioistuin voi asiassa, jossa delle.
8389: sovinto ei ole sallittu, määrätä hänet tuotavak- Jos saapuville tullut asianosainen asiassa,
8390: si myöhempään oikeudenkäyntitilaisuuteen. jossa sovinto on sallittu, ensikäsittelyssä pyy-
8391: Vastaavaa mahdollisuutta ei sitä vastoin ole tää asian lykkäämistä, asia yleensä lykätään ja
8392: asiassa, jossa sovinto on sallittu. pois jäänyt asianosainen veivoitetaan saapu-
8393: Asianosaisen poissaolosta aiheutuvat seuraa- maan jatkokäsittelyyn. Tästä ei kuitenkaan
8394: mukset ovat erilaisia sen mukaan, onko kysy- tarvitse antaa hänelle tietoa. Jos hän ei saavu
8395: myksessä riita-asia, jossa sovinto on sallittu, jatkokäsittelyynkään, asia ratkaistaan tuomiol-
8396: vaiko asia, jossa sovinto ei ole sallittu. Jos la eikä enää yksipuolisella tuomiolla. Edelly-
8397: molemmat asianosaiset ovat poissa asian ensi- tyksenä kanteen hyväksymiselle on tällöin, että
8398: käsittelystä, asia oikeudenkäymiskaaren 12 lu- kanne on näytetty toteen, eikä niin kuin yksi-
8399: vun 9 §:n mukaisesti jätetään sillensä asian puolisessa tuomiossa, että kannetta ei ole pi-
8400: laadusta riippumatta. Saman luvun 10 §:n mu- dettävä ilmeisesti perusteettomana. Tällaiseen
8401: kaan asia jätetään myös sillensä, jos kantaja tuomioon ei enää voida hakea takaisinsaantia,
8402: on poissa ensikäsittelystä asiassa, jossa sovinto vaan muutoksenhakukeinona on silloin nor-
8403: ei ole sallittu. Jos kantaja on tällaisen asian maali valitus.
8404: ensikäsittelyssä saapuvilla, mutta laillisesti
8405: haastettu vastaaja on jäänyt pois, asia voidaan
8406: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 12 §:n nojalla 2.2.2. Summaarinen menettely
8407: lykätä. Jos vastaaja jää saapumatta myös jat-
8408: kokäsittelyyn, asia voidaan siinä ratkaista. Varsinaisen riita-asiain oikeudenkäynnin rin-
8409: Kun asianosainen on jäänyt saapumatta en- nalla on erityisesti saatavan perimistä varten
8410: sikäsittelyyn asiassa, jossa sovinto on sallittu, järjestetty summittaisia eli summaarisia menet-
8411: voidaan antaa yksipuolinen tuomio. Jos vas- telylajeja. Tärkeimpänä syynä tavallisesta riita-
8412: taaja jää saapumatta, tällainen asia otetaan asiain menettelystä poikkeamiseen on näissä
8413: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 12 §:n nojalla yleensä joutuisuuden tarve. Sen vuoksi sum-
8414: tutkittavaksi, jos kantaja sitä vaatii, ja se maariset menettelyt on pyritty järjestämään
8415: ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jollei es- mahdollisimman nopeiksi ja yksinkertaisiksi.
8416: tettä ole eikä asiaa lykätä. Kanne on tällöin Yleensä niissä voidaan käsitellä vain selviä ja
8417: hyväksyttävä siltä osalta, jolta sitä ei pidetä riidattornia asioita eikä varsinainen todistelu
8418: ilmeisesti perusteettomana. Jos kantaja on jää- tule kysymykseen.
8419: nyt tällaisen asian ensikäsittelyyn saapumatta, Käytännössä tärkein summaarisen menette-
8420: mutta saapuville tullut vastaaja vaatii asian lyn lajeista on maksamismääräysmenettely. Li-
8421: ratkaisemista, asia ratkaistaan oikeuden- säksi tämän lainuudistuksen kannalta on mai-
8422: käymiskaaren 12 luvun 10 §:n mukaan myös nittava ulosottolaissa säännellyt lainhaku sekä
8423: yksipuolisella tuomiolla, jollei estettä ole eikä siviilioikeudellinen takavarikko, myymis- ja
8424: asiaa lykätä. Tällaisessa tapauksessa kanne on hukkaamiskielto, virka-apu ja häätö.
8425: hylättävä siltä osalta, jolta vastaaja ei ole
8426: myöntänyt sitä.
8427: Yksipuolisessa tuomiossa, joka annetaan Maksamismääräysmenettely
8428: kantajan vaatimuksesta, kanne on hyväksyttä-
8429: vä siltä osalta, jolta sitä ei pidetä ilmeisesti Maksamismääräysmenettelystä säädetään
8430: perusteettomana. Yksipuolinen tuomio ei mer- vuoden 1955 alusta voimaan tulleessa maksa-
8431: kitse riidan aineellista ratkaisua, vaan ratkaisu mismääräyslaissa (319/54). Sen 2 §:n mukaan
8432: annetaan pelkästään muodollisella perusteella. maksamismääräyksen antaa kihlakunnan-
8433: Kanne tulee hylättäväksi vain silloin, kun esite- tuomari tai käräjätuomari, jos saamista koske-
8434: tyt tosiseikat eivät voi johtaa vaadittuun oi- vaa kannetta olisi ajettava kihlakunnanoikeu-
8435: keusseuraamukseen tai kun kanteen tueksi esi- dessa, ja asianomaisen raastuvanoikeuden pu-
8436: tetyt tosiseikat ovat notoorisesti vääriä. Se, heenjohtaja tai raastuvanoikeuden määräyk-
8437: jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, sestä muu lakimiesjäsen, jos asia kuuluisi raas-
8438:
8439: 2 3002501
8440: 10 1990 vp. - HE n:o 15
8441:
8442: tuvanoikeudelle. Lisäksi tuomioistuinharjoitte- Lainhakumenettelyssä ei voida vaatia mak-
8443: lua suorittavat notaarit voivat tietyin edellytyk- sua saatavasta, jollei velkomus perustu velka-
8444: sin ratkaista maksamismääräysasioita. Käytän- kirjaan tai muuhun kirjalliseen saamistodistee-
8445: nössä nämä asiat kuuluvatkin monissa alioi- seen, joka yksistään täysin todistaa saamisen ja
8446: keuksissa notaarien hoidettaviksi. sen määrän. Saatavan periminen esimerkiksi
8447: Maksamismääräys voidaan maksamismää- yksinomaan kauppalaskun perusteella ei lain-
8448: räyslain 1 §:n mukaan antaa tietyn rahamää- hakumenettelyssä ole mahdollista.
8449: rän käsittävästä saamisesta, jota koskevaa kan- Ulosottolain 2 luvun 5 §:n mukaan lainha-
8450: netta olisi ajettava yleisessä alioikeudessa. Jos kua koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti.
8451: saaminen koskee vahingonkorvausta, maksa- Hakemuksen perusteena oleva saamistodiste
8452: mismääräys voidaan antaa vain sillä edellytyk- on liitettävä hakemukseen joko alkuperäisenä
8453: sellä, että asianosaisten kesken on tehty sopi- tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.
8454: mus korvauksesta ja vaatimus perustuu tuohon Jos lainhakumenettelyn edellytykset ovat
8455: sopimukseen. olemassa, ulosotonhaltija antaa asiassa väli-
8456: Maksamismääräystä koskeva hakemus voi- päätöksen, jossa ulosottolain 2 luvun 7 §:n
8457: daan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti tuo- mukaan asetetaan velalliselle vastauksen anta-
8458: mioistuimen kansliassa. Jos maksamismääräys- mista varten määräaika uhalla, että asia muu-
8459: tä pyydetään velkakirjan tai muun kirjallisen toin ratkaistaan velkojan esiin tuomilla perus-
8460: sitoumuksen perusteella, tämä asiakirja on sa- teilla. Ulosotonhaltijan välipäätös on velkojan
8461: malla annettava alkuperäisenä tai oikeaksi to- toimesta annettava velalliselle tiedoksi.
8462: distettuna jäljennöksenä. Muussa tapauksessa Ulosottolain 2 luvun 8 §:n mukaan velallisen
8463: tulee antaa lasku, joka osoittaa saamisen mää- laiminlyönti vastata hakemukseen johtaa asian
8464: rän ja riittävän selvästi sen perusteen. Maksa- ratkaisemiseen velkojan esiin tuomilla perus-
8465: mismääräyksiä käsittelevä tuomari laatii hake- teilla edellyttäen, että velkoja on määräajassa
8466: muksen johdosta kirjallisen ilmoituksen. Siinä palauttanut ulosotonhaltijalle välipäätöksen
8467: velallista kehotetaan ilmoittamaan suullisesti tiedoksiantotodistuksella varustettuna. Velalli-
8468: tai kirjallisesti, haluaako hän vastustaa maksa- nen voi vastauksessaan kiistää vaatimuksen.
8469: mismääräyksen antamista uhalla, että hänet Jos kiistäminen perustuu siihen, että velallinen
8470: muussa tapauksessa voidaan määrätä suoritta- "kieltää käsialansa ja kirjansa", asia tulee
8471: maan vaadittu saaminen sekä ilmoituksessa ulosottolain 2 luvun 13 §:n mukaan riitaiseksi,
8472: mainittu kohtuullinen korvaus veikajalle me- jollei velallisen allekirjoitus ole julkisen notaa-
8473: nettelystä aiheutuvista kuluista. Velkajan on rin oikeaksi todistama. Asia on saman luvun
8474: huolehdittava edellä mainitun ilmoituksen tie- 14 §:n mukaan lykättävä niin ikään oikeuteen
8475: doksi antamisesta velalliselle. silloin, kun velallinen laissa säädetyin tavoin
8476: Jos velallinen vastustaa maksamismääräyk- väittää, ettei asiakirja, johon velkomus perus-
8477: sen antamista, tuomioistuin ei ryhdy enemmäl- tuu, sido häntä sen vuoksi, että hänet on
8478: ti tutkimaan asiaa, vaan se raukeaa. Muussa pakotettu tai vietelty se antamaan, ja esittää
8479: tapauksessa velallinen on määrättävä suoritta- todennäköisiä perusteita väitteensä tueksi. Jos
8480: maan maksamismääräyksessä tarkoitettu saa- velallinen tekee velkamusta vastaan muun väit-
8481: minen ja mahdollinen kulujen korvaus edellyt- teen, hänen on luvun 16 §:n mukaan näytettä-
8482: täen, että velkoja on laissa asetetussa määrä- vä se tarvittaessa toteen kirjallisilla todisteilla.
8483: ajassa palauttanut tuomioistuimen kansliaan Ulosottolain 2 luvun 9 §:n mukaan ulos-
8484: maksamismääräysilmoituksen todistuksin sen otonhaltija voi varata veikajalle tilaisuuden
8485: tiedoksi antamisesta. vielä vastaselityksen antamiseen velallisen vas-
8486: tineen johdosta. Lain mukaan useampaa kuin
8487: yhtä kirjelmää kummaltakaan puolelta ei kui-
8488: Lainhaku tenkaan sallita.
8489: Ulosotonhaltijan tulee ulosottolain 2 luvun
8490: Maksamismääräysmenettelyä vanhempi, 17 §:n mukaan ratkaista asia veivoittamalla
8491: mutta vähemmän käytetty summaarisen menet- velallinen maksamaan vaadittu saaminen, jollei
8492: telyn laji on lainhakumenettely, josta sääde- sellaisia syitä ole, että asiaa olisi pidettävä
8493: tään ulosottolain 2 luvussa. Lainhakuasioita riitaisena. Jos asia on lykätty riitaisena oikeu-
8494: käsittelevät ulosotonhaltijat, joita ovat läänin- teen, velkoja ja velallinen ovat yhtä oikeutettu-
8495: hallitus ja maistraatti. ja saattamaan asian siellä vireille.
8496: 1990 vp. - HE n:o 15 11
8497:
8498: Lainhakumenettelyssä voidaan ulosottolain mioon otetuiksi. Toisaalta helppoja ja yksin-
8499: 2 luvun 2 ja 2 a §:n mukaan vaatia maksua kertaisia asioita käsitellään tarpeettomasti tuo-
8500: myös kiinnitetystä kiinteistöstä sekä omaisuu- mioistuimen istunnossa tavanomaisessa menet-
8501: desta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys. telyssä. Tästä aiheutuu turhia kustannuksia
8502: Kiinteistöä koskeva vaatimus on kohdistettava sekä asianasaisille että yhteiskunnalle. Toisaal-
8503: kiinteistön omistajaa vastaan riippumatta siitä, ta taas laajat ja vaikeat asiat eivät valmistelun
8504: onko hän velasta henkilökohtaisesti vastuussa. puuttumisen vuoksi tule aina riittävän perus-
8505: Jos hakemus hyväksytään, ulosotonhaltija teellisesti käsitellyiksi. Tästä aiheutuu usein
8506: määrää, että kiinteistö on pidettävä saamisesta käsittelyn viivästymistä siitä johtuvine haittoi-
8507: ulosmitattuna. Ulosotonhaltijan tulee myös il- neen. Sen vuoksi menettely kokonaisuudessaan
8508: moittaa ulosmittauksesta asianomaiselle kiinni- tulisi järjestää nykyistä joustavammaksi niin,
8509: tysviranomaiselle. että kukin asia voitaisiin käsitellä sille parhai-
8510: ten sopivassa menettelyssä.
8511:
8512: Ulosottolain 7 luvun mukaiset toimenpiteet
8513: 2.3.2. Oikeudenkäynnin aloittamiseen liitty-
8514: Ulosottolain 7 luvun mukaisia toimenpiteitä viä epäkohtia
8515: ovat siviilioikeudellinen takavarikko sekä myy-
8516: mis- ja hukkaamiskielto, ulosottolain 7 luvun Jo oikeudenkäynnin aloittamista koskeviin
8517: 14 §:ssä tarkoitettu virka-apu hallinnan louk- säännöksiin liittyy eräitä epäkohtia. Vaikka
8518: kausta tai muuta oman käden oikeutta vastaan haastehakemuksessa onkin ilmoitettava ne sei-
8519: sekä ulosottolain 7 luvun 15 §:ssä tarkoitettu kat, joihin vaatimus perustuu, ei vastaaja
8520: häätö. Myös näissä summaarisen menettelyn useinkaan vain haastehakemukseen perehty-
8521: lajeissa yleensä edellytetään, että asia on selvä mällä voi antaa asian ensimmäisessä käsittelyti-
8522: ja riidaton. Takavarikkoa sekä myymis- ja laisuudessa riittävää vastausta kanteeseen.
8523: hukkaamiskieltoa koskevassa asiassa riittää, Haastehakemukset ovat käytännössä usein ver-
8524: että hakija esittää todennäköisiä perusteita ja raten ylimalkaisia. Tästä seuraa, että kantaja
8525: että on olemassa omaisuuden hukkaamisvaara. erityisesti mutkikkaammissa asiOissa lähes
8526: Toimivaltainen viranomainen on ulosotonhalti- säännönmukaisesti oikeudenkäynnin alussa ke-
8527: ja. Nyt puheena olevista menettelylajeista hittelee kannettaan. Usein kanteen kehittely
8528: virka-apu ja häätö ovat vaihtoehtoisia varsinai- tapahtuu kirjallisesti oikeudenkäyntikirjelmiä
8529: sen riita-asiain oikeudenkäynnin rinnalla. käyttäen. Vastaaja saa vasta kanteen kehittele-
8530: Ulosottolain 7 luvussa tarkoitettua toimenpi- misen jälkeen riittävän tiedon kantajan vaati-
8531: dettä koskeva asia on pantava vireille kirjalli- muksista ja sen perusteena olevista seikoista
8532: sella hakemuksella ulosotonhaltijan luona. niin, että hänellä on mahdollisuus antaa seik-
8533: Säännönmukaisesti hakijan vastapuolelle on kaperäinen vastaus kanteeseen. Tästä syystä
8534: annettava tilaisuus vastata hakemukseen. Ulos- asiaa joudutaan usein lykkäämään. Vastaajan
8535: otonhaltijalla on kuitenkin, kun kysymys on mahdollisuuksia valmistautua oikeudenkäyn-
8536: takavarikosta tai myymis- ja hukkaamiskiellos- tiin vaikeuttaa myös se, ettei haastehakemuk-
8537: ta taikka ulosottolain 7 luvun 14 §:ssä tarkoite- sessa tarvitse lainkaan ilmoittaa taikka edes
8538: tusta virka-avusta, oikeus toistaiseksi ja kun- viitata asiassa esitettäväksi aiottuun todiste-
8539: nes toisin määrätään myöntää pyydetty toi- luun.
8540: menpide edellyttäen, ettei asia siedä viivytystä. Mainitut epäkohdat osoittavat, että laissa
8541: haastehakemuksen sisällölle asetetut vaatimuk-
8542: set ovat liian vähäiset. Haastehakemuksesta
8543: 2.3. Epäkohdat tulisi käydä nykyistä yksityiskohtaisemmin ilmi
8544: kantajan vaatimus ja ne seikat, joihin vaatimus
8545: 2.3.1. Menettelyn kaavamaisuus yleisenä perustuu. Lisäksi siitä tulisi käydä ilmi ne
8546: epäkohtana todisteet, joihin kantaja aikoo nojautua. Näis-
8547: tä syistä haastehakemuksen sisällölle asetetta-
8548: Nykyisin lähes kaikki riita-asiat niiden laa- via vaatimuksia olisi tiukennettava. Tästä voi-
8549: dusta riippumatta käsitellään yleisissä alioi- taisiin kuitenkin poiketa selvissä ja riidattornis-
8550: keuksissa samanlaisessa menettelyssä. Tällöin sa tapauksissa, joissa sovinto on sallittu ja
8551: asioiden erityispiirteet eivät tule riittävästi huo- joissa vaaditaan ainoastaan vastaajan velvoit-
8552: 12 1990 vp. - HE n:o 15
8553:
8554: tamista johonkin. Tällaiset selvät ja riidatto- istuimilla tulisi olla mahdollisuus harkita, mis-
8555: mat asiat voitaisiin yleensä ratkaista jo oikeu- sä ajassa vastaajan on annettava vastauksensa.
8556: denkäynnin alkuvaiheessa vain haastehake- Nykyinen menettely ei ole tarkoituksenmu-
8557: muksen ja siihen mahdollisesti annetun vas- kainen myöskään siltä osin, että vastaaja sään-
8558: tauksen perusteella. nönmukaisesti joutuu antamaan vastauksensa
8559: Voimassa olevassa laissa ei ole nimenomaisia vasta tuomioistuimen istunnossa. Vastaus tulisi
8560: säännöksiä siitä, onko tuomarin aina annetta- ensisijaisesti antaa kirjallisena ja toimittaa jo
8561: va haaste vai onko hänellä oikeus kieltäytyä etukäteen tuomioistuimen kansliaan. Kuitenkin
8562: haasteen antamisesta. Epäselvää on, millä edel- eräissä asioissa saattaa olla tarkoituksenmu-
8563: lytyksillä tuomari voi jättää haasteen antamat- kaista kirjallisen vastauksen pyytämisen sijasta
8564: ta. Joka tapauksessa nämä mahdollisuudet siirtää asia suoraan tuomioistuimen suulliseen
8565: ovat erittäin rajoitetut. istuntoon. Lisäksi eräissä asioissa vastaajalla
8566: tulisi olla mahdollisuus antaa vastauksensa
8567: Laissa ei ole myöskään haastehakemuksen
8568: suullisesti suoraan tuomioistuimelle.
8569: täydentämistä koskevia säännöksiä. Jos esi- Oikeudenkäynnin aloittamiseen liittyvänä
8570: merkiksi kantajan vaatimusta ei ole yksilöity epäkohtana on pidettävä myös sitä, että asian-
8571: oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n mukai-
8572: osaisen eli kantajan on huolehdittava itse haas-
8573: sella tavalla, tuomarin on siitä huolimatta an- teen tiedoksiannosta. Kun on kysymys tuomio-
8574: nettava haaste. Siinäkin tapauksessa, että asiaa istuimessa vireillä olevasta asiasta, on tiedoksi-
8575: ei voida tuomioistuimessa tutkia taikka haaste- annan katsottava kuuluvan viranomaisten teh-
8576: hakemuksessa esitetyt vaatimukset ovat selvästi
8577: täviin. Lisäksi viran puolesta tapahtuva tiedok-
8578: perusteettomia, haaste on annettava. Tuomio- siauto vähentäisi asianasaisille asian käsittelys-
8579: istuin voi puuttua tällaisiin puutteellisiin haas- tä aiheutuvaa työtä sekä edistäisi samalla tie-
8580: tehakemuksiin taikka perusteettorniin vaati- doksiannan nopeutta. Tiedoksiantaa koskevien
8581: muksiin vasta asian varsinaisessa käsittelyssä ja
8582: säännösten uudistaminen on jo sinänsä niin
8583: siis sen jälkeen, kun vastapuoli on kutsuttu
8584: laaja kokonaisuus, että se soveltuu parhaiten
8585: tuomioistuimeen. Lakiin olisikin otettava haas- toteutettavaksi omalla tiedoksiantaa koskeval-
8586: tehakemuksen täydentämistä koskeva säännös la esityksellään.
8587: sekä sellaiset säännökset, jotka tekevät mah-
8588: dolliseksi selvästi perusteettomien ja siitä syys-
8589: tä vailla menestymismahdollisuuksia olevien
8590: 2.3 .3. Oikeudenkäyntimenettelyn epäkohdat
8591: vaatimusten käsittelemisen ja ratkaisemisen
8592: haastetta antamatta.
8593: Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn kes-
8594: Riita-asia tulee nykyisin vireille tuomiois- keisenä puutteena on pidettävä sitä, että varsi-
8595: tuimessa vasta haasteen tiedoksi antamisella. naisen oikeudenkäynnin alkaessa ei yleensä
8596: Tällöin saattaa joskus tapahtua, että sellaista vielä ole lainkaan tiedossa, kuinka vastaaja
8597: asiaa, jossa kanteen nostaminen on sidottu suhtautuu haastehakemuksesta ilmeneviin vaa-
8598: määräaikaan, ei saada määräajassa vireille esi- timuksiin. Se, mikä asiassa on riidanalaista ja
8599: merkiksi vastapuolen pyrkiessä välttämään oi- mikä riidatonta, käy ilmi vasta asian käsittelyn
8600: keudenkäyntiä. Tästä saattaa aiheutua tuntu- edistyessä. Käsittelyn kestäessä voidaan peri-
8601: viakio oikeudenmenetyksiä. Kun tiedoksiauto aatteessa missä käsittelyvaiheessa tahansa ottaa
8602: siirtyy tuomioistuimille, ei asianasaisille saa vastaan niin kirjallista kuin suullistakin todis-
8603: aiheutua oikeudenmenetystä tiedoksiannan telua. Monesti asianosaiset täsmentävät vaati-
8604: mahdollisesta viivästymisestä. Sen vuoksi olisi muksiaan vasta sen jälkeen, kun todistelu asi-
8605: perusteltua, että asia tulisi vireille jo silloin, assa on jo suoritettu.
8606: kun haastehakemus on jätetty tuomioistuimel- Tuomioistuimen mahdollisuudet oikeuden-
8607: le. Myös hakemusasioiden käsittelystä yleisessä käynnin tehokkaaseen johtamiseen ja kyselyoi-
8608: alioikeudessa annetun lain (307 /86) mukaan keuden käyttämiseen ovat käytännössä vähäi-
8609: alioikeudessa käsiteltävä hakemusasia tulee vi- set. Tuomioistuin ei vielä oikeudenkäynnin
8610: reille, kun hakemus on esitetty istunnossa tai alkaessa riittävästi tiedä, mistä asiassa on kysy-
8611: kansliassa taikka toimitettu kansliaan. mys. Oikeudenkäynnin aikana sillä ei ole käy-
8612: Nykyiset säännökset haasteajoista ovat ver- tössään riittäviä keinoja, joilla asianosaiset
8613: raten kaavamaisia. Haasteaikoja koskevat voidaan velvoittaa noudattamaan selkeän kä-
8614: säännökset olisikin poistettava laista. Tuomio- sittelyn edellyttämiä menettelytapoja.
8615: 1990 vp. - HE n:o 15 13
8616:
8617: Riita-asiain käsittely saattaa nykyisin jakau- 2.3.4. Poissaoloon liittyvät seuraukset
8618: tua useisiin eri käsittelytilaisuuksiin. Tämä
8619: koskee erityisesti laajoja ja oikeudellisesti vai- Oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka
8620: keita asioita. Käsittelyn lykkääminen kerta toi- koskevat asianasaisille asetettavia uhkia sekä
8621: sensa jälkeen merkitsee sitä, että oikeuden- seurausta siitä, että asianosainen jää saapumat-
8622: käyntiaineisto esitetään vaiheittain pienissä ta oikeudenkäyntiin, ovat kaavamaisia eikä
8623: osissa tuomioistuimelle, mikä vaikeuttaa oi- niissä ole riittävällä tavalla otettu huomioon
8624: keudenkäynnin johtamista. Myös kokonaisku- erilaisten asiatyyppien eroja. Lisäksi asian-
8625: van saaminen asiasta vaikeutuu. osaisten henkilökohtainen kuuleminen on käy-
8626: Kun asian käsittely lykkäytyy useaan ker- tännössä varsin vähäistä. Tällöin asian kannal-
8627: taan, ei todisteluu välittömyyttä ja keskittämis- ta tärkein tietolähde eli asianosaiset itse usein
8628: tä pystytä toteuttamaan tyydyttävästi. Tämän jää käyttämättä. Asia, jossa sovinto on sallit-
8629: vuoksi tuomioistuin joutuu asian ratkaistes- tu, voidaan ratkaista tuomiolla, kun ensikäsit-
8630: saan tukeutumaan pöytäkirjaan, johon on kir- telyyn saapumatta jäänyt asianosainen jää saa-
8631: jattu todistajien kertomukset aikaisemmissa pumatta myös jatkokäsittelyyn. Tällöin on ole-
8632: käsittelytilaisuuksissa. Tällaisten kertomusten massa vaara, että asia voidaan ratkaista tosi-
8633: vertaaminen esimerkiksi viimeisessä käsittelyti- asiassa puutteellisen oikeudenkäyntiaineiston
8634: laisuudessa välittömästi kuuitujen todistajien perusteella.
8635: kertomuksiin ja niiden keskinäisten painoarvo- Mainitun epäkohdan poistamiseksi asian-
8636: jen punnitseminen on vaikeaa. Tällöin on mah- osaisen laiminlyönnistä saapua tuomiois-
8637: dollista, että asian viimeisessä käsittelytilaisuu- tuimeen myös jatkokäsittelyssä pitäisi yleensä
8638: dessa esitetty oikeudenkäyntiaineisto, johon olla seurauksena mahdollisuus asian ratkaise-
8639: liittyvät havainnot ja josta saadut vaikutelmat miseen yksipuolisella tuomiolla. Yksipuolisen
8640: ovat tuoreita ja välittömiä, saa suuremman tuomion käyttämisen mahdollisuus on myös
8641: merkityksen ratkaisusta päätettäessä kuin sille tehokas keino asianosaisen saamiseksi osallis-
8642: kuuluisi. Erityisen ongelmallista harkinta on tumaan oikeudenkäyntiin. Lisäksi yksipuolisen
8643: silloin, kun tuomioistuimen kokoonpano on tuomion käyttäminen mahdollistaa käsittelyn
8644: muuttunut ja aikaisemmin kuullun todistajan summaarisuuden silloin, kun perusteelliseen
8645: kuulusielusta ei siitä syystä voi olla minkään- käsittelyyn ei ole aihetta.
8646: laisia muistikuvia. Vapaa todisteiden harkinta Asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, aineel-
8647: ei näin ollen voi oikealla tavalla toteutua, jollei lisesti oikean ratkaisun saavuttaminen voi vaa-
8648: asian käsittelyä voida keskittää ja luoda edelly- rautua nykyisin sen vuoksi, ettei tuomiois-
8649: tyksiä sille, että tuomioistuimen kokoonpano tuimella ole riittävän aikaisessa vaiheessa riittä-
8650: pysyy muuttumattomana asian käsittelyn alus- vän tehokkaita keinoja vastaajan saamiseksi
8651: ta alkaen. osallistumaan oikeudenkäyntiin.
8652: Nykyisessä suullis-pöytäkirjallisessa järjes- Oikeudenkäymiskaaresta puuttuvat koko-
8653: telmässämme suullisesti esitetty oikeudenkäyn- naan säännökset siitä, miten on meneteltävä,
8654: tiaineisto tulee usein otetuksi huomioon vain kun kantaja peruuttaa kanteen. Laissa olisi
8655: pöytäkirjan välityksellä. Kun käytännössä säänneltävä se, millä edellytyksillä vastaajalla
8656: asianosaiset saavat usein melko rajoituksetta tällaisessa tapauksessa olisi oikeus saada asia
8657: käyttää oikeudenkäyntikirjelmiä, oikeuden- ratkaistuksi.
8658: käynnin johtaminen vaikeutuu ja asianosaiset
8659: tarvitsevat aikaa voidakseen tutustua toistensa
8660: kirjallisiin esityksiin. Tästä taas aiheutuu se, 2.3.5. Summaarisen menettelyn epäkohdat
8661: että asianosaiset joutuvat pyytämään usein
8662: toistuvasti lykkäystä asiassa. Maksamismääräysmenettelyn epäkohtana on
8663: Suulliseen, välittömään ja keskitettyyn me- pidettävä sitä, että velallisen vastustus auto-
8664: nettelyyn ei ilmeisesti päästä, ellei meilläkin maattisesti johtaa maksamismääräyksen rau-
8665: oteta käyttöön riita-asioiden valmistelua ennen keamiseen. Maksamismääräyksen raukeamisen
8666: pääkäsittelyä. Tällöin varsinainen pääkäsittely jälkeen velkoja, joka haluaa edelleen periä
8667: voitaisiin toimittaa keskeytyksettä. Valmistelun saatavansa, joutuu panemaan asian uudelleen
8668: puuttumista voidaan siten pitää oleellisena syy- vireille tavallisessa riita-asian oikeudenkäynnis-
8669: nä nykyisiin oikeudenkäyntimenettelyn epä- sä. Tähän esitykseen ei kuitenkaan sisälly eh-
8670: kohtiin. dotuksia mainittujen epäkohtien korjaamisek-
8671: 14 1990 vp. - HE n:o 15
8672:
8673: si, vaikka maksamismääräyslailla säädetyn me- sa sekä vesioikeudessa, työtuomioistuimessa ja
8674: nettelyn on katsottu olevan kokonaisuudistuk- markkinatuomioistuimessa käsiteltävissä asi-
8675: sen tarpeessa. Ehdotuksessa ehdotettua kirjalli- oissa. Merioikeusasioissa sekä vesioikeuden kä-
8676: sen valmistelun mahdollistamaa summaarista sittelemissä riita-asioissa valmistelu on yksin-
8677: menettelyä ja maksamismääräysmenettelyä on omaan kirjallista, mutta työtuomioistuimessa
8678: katsottu olevan tarkoituksenmukaista verrata ja markkinatuomioistuimessa se voi olla myös
8679: käytännössä keskenään ja sen jälkeen päättää, suullista. Viimeksi mainituissa tuomioistuimis-
8680: mitä maksamismääräyslaille tulee tehdä. sa käsiteltävissä asioissa samoin kuin huoneen-
8681: Lainhakumenettelyn epäkohtana voidaan pi- vuokra-asioissa myös vireilletuloa koskevat
8682: tää sitä, että asian tultua riitaiseksi sen käsitte- säännökset eroavat yleistä alioikeusmenettelyä
8683: ly ulosottoviranomaisessa päättyy. Asia on sit- koskevista säännöksistä.
8684: ten pantava vireille uudelleen varsinaisena Huoneenvuokra-asia tulee vireille, kun haas-
8685: riita-asiana tuomioistuimessa. Lainhakuasioi- tehakemus on toimitettu tuomioistuimelle tai
8686: den käsittelemistä ulosottoviranomaisten luona sen kansliaan. Jos hakemus on puutteellinen,
8687: ei enää nykyään voida pitää perusteltuna, kos- kantajaa on kehotettava täydentämään sitä.
8688: ka nämä asiat ovat rinnastettavissa tuomiois- Jos hakemusta ei täydennetä tai jos asia ei
8689: tuimessa käsiteltäviin asioihin. Sen vuoksi lain- kuulu tuomioistuimelle taikka jos hakemus on
8690: hakumenettely tulisi lakkauttaa erillisenä me- toimitettu tuomioistuimelle huoneenvuokra-
8691: nettelynä. laissa (653/87) säädetyn määräajan jälkeen,
8692: Myös nykyisin ulosottolain 7 luvussa sään- asia voidaan jättää tutkimatta. Sellaiseen pää-
8693: nellyt toimenpiteet kuuluisivat tuomioistuinten tökseen voidaan hakea muutosta hovioikeudel-
8694: tehtäviin. Sen vuoksi ne tulisi lakkauttaa erilli- ta.
8695: sinä menettelylajeina ja siirtää yksinomaan Haasteen tiedoksi antaminen huoneen-
8696: tuomioistuinasioiksi. vuokra-asiassa on tuomioistuimen tehtävä.
8697: Tiedoksiauto voidaan toimittaa myös postitse
8698: saantitodistusta vastaan. Haastamisessa tapah-
8699: 2.4. Menettelystä hakemusasioissa ja era1ssa tunut virhe on korjattava viran puolesta, jos
8700: erityistä laatua olevissa riita-asioissa vastaaja on poissa tai tekee sitä koskevan
8701: väitteen. Haasteaika huoneenvuokra-asiassa on
8702: Hakemusasioiden osalta on jo annettu laki yksi viikko. Jos vastaaja asuu tuomiopiirin
8703: hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeu- ulkopuolella, haasteaika on kaksi viikkoa.
8704: dessa, joka on tullut voimaan 1 päivänä touko- Vastaaja voi antaa vastineensa tai toimittaa
8705: kuuta 1987. Sen mukaan hakemusasiat käsitel- sen postitse asunto-oikeuden kansliaan jo en-
8706: lään joko alioikeuden kansliassa tai istunnossa. nen asian käsittelyä. Vastineeseen on liitettävä
8707: Istunnossa hakemusasiat on käsiteltävä aina toistekappale jokaista kantajaa varten.
8708: silloin, kun asiaan osalliselle on varattava tilai- Asunto-oikeuden on lähetettävä tai annettava
8709: suus tulla kuulluksi taikka kun asiassa on toistekappale kantajalle.
8710: kuultava todistajaa tai muuta henkilöä henki- Työtuomioistuimessakin asia pannaan vireil-
8711: lökohtaisesti. le haastehakemuksen toimittamisella tuomiois-
8712: Hakemusasia tulee vireille, kun hakemus on tuimelle. Hakemuksessa on muiden tietojen
8713: esitetty kansliassa tai istunnossa taikka toimi- lisäksi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava
8714: tettu postitse tai lähetin välityksellä kansliaan. jo kaikki todistajat. Myös työtuomioistuimessa
8715: Lainsäädännön muuttuessa hakemusasioiden puheenjohtaja voi kehottaa hakijaa määräajas-
8716: merkitys ja määrä on jatkuvasti kasvanut. sa täydentämään hakemusta uhalla, että hake-
8717: Monet yksityisille kansalaisille merkittävät oi- mus jätetään muuten tutkimatta.
8718: keusasiat, jotka aikaisemmin käsiteltiin riita- Puheenjohtaja antaa kirjallisen haasteen ja
8719: asioina, käsitellään nykyisin hakemuksesta. huolehtii tiedoksiannosta vastaajalle. Haastees-
8720: Esimerkiksi kaikki puolisoiden vireille panemat sa kehotetaan vastaajaa toimittamaan määrä-
8721: avioeroasiat on vuoden 1988 alusta lähtien ajassa kirjallinen vastine työtuomioistuimelle.
8722: käsitelty hakemusasioina. Vastinekirjelmässä on soveltuvin osin ilmoitet-
8723: Myös eräissä erityistä laatua olevissa asioissa tava haastehakemusta vastaavat seikat.
8724: on jo käytössä yleistä alioikeusmenettelyä ny- Vastinekirjelmän saavuttua valmistelu jat-
8725: kyaikaisempi käsittelytapa. Esimerkiksi valmis- kuu suullisesti, jollei puheenjohtaja katso sen
8726: telu toimitetaan merioikeudellisissa riita-asiois- jatkamista osaksi tai kokonaan kirjallisesti tar-
8727: 1990 vp. - HE n:o 15 15
8728:
8729: koituksenmukaisemmaksi taikka saata asiaa 3. Menettelystä eräissä muissa
8730: välittömästi pääkäsittelyyn. maissa
8731:
8732: Valmistelussa on erityisesti pyrittävä saa- 3.1. Ruotsi
8733: maan selville, mitkä vaatimukset ja seikat ovat
8734: riitaisia ja mitkä riidattomia. Asianosaisten ja Ennen vuotta 1948 Ruotsissa noudatettiin
8735: kuultavaksi kutsuttujen on jo valmistelussa pääpiirteittäin saman tapaista vuoden 1734 lain
8736: ilmoitettava ne seikat, joihin heidän esityksen- oikeudenkäymiskaareen perustunuHa suullis-
8737: sä nojautuvat, lausuttava siitä, mitä vastapuoli pöytäkirjallista menettelyä, joka on meillä vie-
8738: on esittänyt sekä esitettävä kaikki kirjalliset lä nykyisin voimassa. Ruotsin uudella oikeu-
8739: todisteensa ja ilmoitettava ne todistajat, joita denkäymiskaarella (rättegångsbalken 1942), jo-
8740: aiotaan kuulustuttaa pääkäsittelyssä. ka tuli voimaan vuoden 1948 alusta, pyrittiin
8741: muun muassa luomaan hyvät edellytykset to-
8742: Valmistelun jälkeen puheenjohtaja voi tie- distelun vapaalle harkinnalle. Tämä puolestaan
8743: tyin laissa mainituin edellytyksin määrätä asian oli perustana siirtymiselle pääsääntöisesti suul-
8744: jätettäväksi sillensä taikka tutkimatta, vahvis- liseen, välittömään ja keskitettyyn oikeuden-
8745: taa asiassa syntyneen sovinnon sekä ratkaista käyntimenettelyyn. Tähän päästiin ottamalla
8746: asian asianosaisen myöntämisen tai kanteesta riita-asioissa käyttöön ennen varsinaista pääkä-
8747: luopumisen mukaisesti. Samalla puheenjohtaja sittelyä toimitettava valmistelu.
8748: voi antaa lausuntonsa myös oikeudenkäyntiku- Ruotsin oikeudenkäyntijärjestystä muutet-
8749: lujen korvaamisesta. tiin taas osittain vuoden 1988 alusta voimaan
8750: tulleella oikeudenkäymiskaaren muutoksella.
8751: Tämän muutoksen päätarkoituksena oli so-
8752: Asian pääkäsittely on suullinen. Työtuomio- peuttaa oikeudenkäynnit aikaisempaa parem-
8753: istuin voi kuitenkin sallia laskelman tai muun min yksittäisten juttujen vaatimuksiin. Tällä
8754: kirjallisen esityksen apuna käyttämisen. Pää- tavoin tuomioistuinten menettely pyrittiin saa-
8755: käsittelyn on tapahduttava viivytyksettä ilman maan entistä nopeammaksi ja halvemmaksi.
8756: tarpeetonta lykkäystä. Jos pääkäsittely kuiten- Menettelyn suullisuutta, välittömyyttä ja keski-
8757: kin lykätään, työtuomioistuin voi samalla mää- tystä pidettiin edelleen pääsääntöinä, mutta
8758: rätä, että asiaa on edelleen valmisteltava ennen niihin tehtiin eräitä lievennyksiä. Samalla ku-
8759: kuin se tulee uudelleen esille pääkäsittelyssä. mottiin pienten riita-asioiden käsittelyä koske-
8760: nut vuonna 1974 säädetty laki (småmålslagen)
8761: Markkinatuomioistuimessa asia tulee vireille ja joitakin sen säännöksiä otettiin oikeuden-
8762: sille tehdyllä hakemuksella. Tuomioistuin huo- käymiskaareen.
8763: lehtii hakemuksen tiedoksiannosta vastapuolel- Riita-asian oikeudenkäyntiä haluavan tulee
8764: le. pyytää tuomioistuimelta kirjallisesti haastetta.
8765: Hakemuksessa on muiden tietojen ohella il-
8766: Ennen varsinaista käsittelyä asiaa on pu- moitettava todisteet,joihin tullaan vetoamaan,
8767: heenjohtajan johdolla valmisteltava niin, että ja mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää
8768: se voidaan viivytyksettä ratkaista. Valmistelu toteen sekä tiedot niistä seikoista, joihin tuo-
8769: voi olla kirjallista tai suullista. Siinä on erityi- mioistuimen toimivalta perustuu, jos toimival-
8770: sesti pyrittävä erottamaan toisistaan riidanalai- ta ei ilmene muista esitetyistä seikoista. Myös
8771: set ja riidattornai seikat. Markkinatuomiois- ne kirjalliset todisteet, joihin vedotaan, tulee
8772: tuin voi hankkia selvitystä myös omasta aloit- antaa tuomioistuimelle hakemuksen yhteydes-
8773: teestaan sekä velvoittaa elinkeinonharjoittajan sä. Jos hakemus on epätäydellinen, tuomiois-
8774: antamaan asian selvittämistä varten tarpeellisia tuimen tulee kehottaa kantajaa poistamaan
8775: tietoja. Velvoitteen tehostamiseksi voidaan puute uhalla, että hakemus muuten jätetään
8776: asettaa uhkasakko. tutkimatta. Tuomioistuin huolehtii haasteen
8777: tiedoksiannos ta.
8778: Markkinatuomioistuimessa samoin kuin työ- Haasteen antamisen jälkeen asiassa toimite-
8779: tuomioistuimessakin suullisesta valmistelusta taan valmistelu, joka tapahtuu joko suullisesti
8780: on saatu hyviä kokemuksia. Valmistelun jäl- tuomioistuimen istunnossa taikka kirjelmien
8781: keen toimiteitavaa varsinaista käsittelyä ei vaihdolla tai muulla tavalla, kuten esimerkiksi
8782: näissä ole jouduttu enää lykkäämään. puhelimitse. Eri valmistelutapoja voidaan
8783: 16 1990 vp. - HE n:o 15
8784:
8785: myös yhdistellä. Suullinen valmistelu pyritään ästä huolimattomuudesta. Yksinkertaistetussa
8786: toimittamaan yhdessä tilaisuudessa. Valmiste- muodossa toimitettavassa pääkäsittelyssä ei
8787: lun toimittaa yksi tuomari. tarvitse toistaa suullisen valmistelun viimeises-
8788: Valmistelussa selvitetään, mikä asiassa on sä istunnossa esitettyä aineistoa.
8789: riitaista. Asiassa, jossa sovinto on sallittu, Jos valmistelu on toimitettu puhelimitse,
8790: asianosainen voidaan eräissä tapauksissa vel- voidaan yksinkertaistetussa muodossa toimitet-
8791: voittaa lopullisesti esittämään vaatimuksensa tava pääkäsittely pitää myös puhelimitse. To-
8792: ja ilmoittamaan todisteensa. Tällaisessa asiassa distajia voidaan muutoinkin kuulla pääkäsitte-
8793: tuomarin tulee myös pyrkiä saamaan aikaan lyssä puhelimitse. Laissa erikseen määrätyissä
8794: sovinto, jos se asian laatuun ja olosuhteisiin tapauksissa todistajaa voidaan kuulla myös
8795: nähden on sopivaa. pääkäsittelyn ulkopuolella. Jos pääkäsittelyn
8796: Asia voidaan jättää tutkimatta jo valmiste- päättymisen jälkeen havaitaan välttämättö-
8797: lussa. Siinä voidaan myös ratkaista riita-asia, mäksi saada lisäselvitystä, voidaan järjestää
8798: jossa sovinto on sallittu, vastaajan myöntäessä uusi pääkäsittely tai jatkettu pääkäsittely taik-
8799: kantajan vaatimuksen tai kantajan luopuessa ka hankkia tarpeellinen selvitys muulla sopival-
8800: kanteestaan. Jos vastaaja tällaisessa asiassa la tavalla.
8801: laiminlyö vastata kirjallisesti tai asianosainen Pääkäsittelyn välittömyys on turvattu myös
8802: jää saapumatta valmistelutilaisuuteen, asia voi- siten, että asian ratkaisemiseen saa osallistua
8803: daan ratkaista yksipuolisella tuomiolla. Myös vain koko pääkäsittelyn ajan mukana ollut
8804: sovinto voidaan vahvistaa valmistelussa. Asia tuomari. Pääsääntöisesti pääkäsittely on saa-
8805: voidaan ratkaista muutoinkin valmistelussa, tettava loppuun yhdessä yhtäjaksoisessa me-
8806: jos asiassa saadun selvityksen perusteella pää- nettelyssä. Käsittely voidaan kuitenkin keskeyt-
8807: käsittelyä ei pidetä tarpeellisena. tää laissa tarkemmin määrätyksi ajaksi, jos sitä
8808: Jollei asiaa ratkaista valmistelussa, siirretään ei ehditä toimittaa yhdessä päivässä. Jos oikeu-
8809: se pääkäsittelyyn. Pääkäsittely toimitetaan jo- denkäynnin alussa havaitaan, että asiaa ei voi-
8810: ko erikseen tai yksinkertaistetussa muodossa da ottaa laissa mainitun esteen vuoksi lopulli-
8811: välittömästi tai määräajassa suullisen valmiste- sesti käsiteltäväksi, pääkäsittely on yleensä pe-
8812: lun päätyttyä. Yksinkertaistetussa muodossa ruutettava ja siirrettävä toiseen ajankohtaan.
8813: toimiteitavaan pääkäsittelyyn vaaditaan asian- Pääkäsittelyä ei pääsääntöisesti saa lykätä.
8814: osaisten suostumus, jos asia ei ole selvä. Tällai- Lykkääminen on sallittu silloin, kun pääkäsit-
8815: sen pääkäsittelyn toimittaa asian valmistellut tely on saatu aloittaa laissa mainitusta esteestä
8816: tuomari. Myös erikseen toimitettavassa pääkä- huolimatta tai kun käsittelyn alkamisen jälkeen
8817: sittelyssä asian käsittelyyn osallistuu yleensä on ilmennyt uusi tärkeä syy tai todiste. Lisäksi
8818: sitä valmistellut tuomari. Asiat, joissa riidan tuomioistuin voi lykätä asian silloin, kun se
8819: kohteen arvo ei ylitä tiettyä rahamäärää ja pitää sitä muutoin välttämättömänä. Asiassa
8820: joissa sovinto on sallittu, asian käsittelee pää- voidaan samalla määrätä toimitettavaksi lisä-
8821: sääntöisesti vain yksi tuomari. Asianosaisten valmistelu.
8822: suostumuksella tuomari voi käsitellä asian Lykätty pääkäsittely on joko jatkettu tai
8823: muulloinkin yksin, jos se on asian laatuun uusi pääkäsittely. Pääkäsittelyä voidaan jatkaa
8824: nähden perusteltua. Näissä tapauksissa asian aina silloin, kun säädettyjä käsittelykertojen
8825: yleensä käsittelee sen valmistellut tuomari. välisiä aikarajoituksia ei ylitetä. Muutoin on
8826: Menettelyn suullisuutta on pyritty turvaa- pääsääntöisesti toimitettava uusi pääkäsittely,
8827: maan sillä, ettei suullisen valmistelun istunnos- jossa aineisto on pääsääntöisesti esitettävä uu-
8828: sa eikä pääkäsittelyssä saa yleensä lukea oikeu- delleen. Uusi pääkäsittely toimitetaan aina,
8829: denkäyntikirjelmiä. kun yksinkertaistetussa muodossa toimitettu
8830: Jos pääkäsittely toimitetaan erikseen, tuo- pääkäsittely lykätään.
8831: mioistuimen ratkaisun tulee perustua välittö-
8832: mästi siinä esitettyyn aineistoon. Tuomioistuin
8833: voi jättää huomioon ottamatta vasta pääkäsit- 3.2. Norja
8834: telyssä esitetyn oikeudenkäyntiaineiston, jos
8835: voidaan olettaa asianosaisen tällä menettelyl- Pääsääntöisesti riita-asiassa suoritetaan so-
8836: lään yrittäneen pitkittää oikeudenkäyntiä tai vittelu ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloit-
8837: yllättää vastapuolensa taikka muutoin toimi- tamista. Sovittelun toimittaa erityinen sovitte-
8838: neen sopimattomassa tarkoituksessa tai törke- lulautakunta (forliksrådet). Jollei sovintoa saa-
8839: 1990 vp. - HE n:o 15 17
8840:
8841: da aikaan, sovittelu julistetaan päättyneeksi ja vapaasti kuin tuomari pitää puolustettavana.
8842: asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltä- Pääkäsittely voidaan jättää pitämättä ja asia
8843: väksi. Asia voidaan asianosaisten vaatimukses- ratkaista myös puhtaasti kirjallisessa menette-
8844: ta tietyin edellytyksin ratkaista myös sovittelu- lyssä.
8845: lautakunnassa. Erityisiä oikeudenkäyntimenettelyä koskevia
8846: Tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa säännöksiä on olemassa esimerkiksi perheoi-
8847: riita-asiassa toimitetaan haastamisen jälkeen keudellisten asioiden ja vekseliasioiden osalta.
8848: valmistelu. Valmistelun toimittaa yksi tuomari. Ensiksi mainituissa asioissa valmistelu on suul-
8849: Menettely valmisteluvaiheessa on lain suulli- lista. Jälkimmäisissä asioissa valmistelua ei
8850: suutta korostavasta sanamuodosta huolimatta toimiteta lainkaan.
8851: yleensä kirjallista. Valmistelussa asianosaiset
8852: esittävät vaatimuksensa sekä todisteensa ja sii-
8853: nä selvitetään, mikä asiassa on riitaista. Vas- 3.3. Tanska
8854: taajan annettua vastineensa voidaan tarvittaes-
8855: sa vaihtaa lisäkirjelmiä tai jatkaa valmistelua Ensimmäisessä oikeusasteessa on riita-asian
8856: suullisesti. käsittelyn yhteydessä pääsääntöisesti toimitet-
8857: Jollei asiaa ratkaista valmistelussa, siirretään tava sovittelu. Sovitteluun voidaan ryhtyä kä-
8858: se pääkäsittelyyn. Pääkäsittely on suullinen sittelyn jokaisessa vaiheessa. Lisäksi tuomiois-
8859: eikä siinä saa lukea oikeudenkäyntikirjelmiä. tuimet voivat Tanskassa tehdä erityisiä sovin-
8860: Asianosaisten esitettyä näkemyksensä asiasta toehdotuksia.
8861: toimitetaan todistelu, jonka jälkeen asianosai- Riita-asiain valmistelua koskevat säännökset
8862: silla on vielä tilaisuus lausua asiasta. mahdollistavat joko kirjallisen tai suullisen
8863: Asia ratkaistaan suullisessa käsittelyssä esite- taikka sekä kirjallisen että suullisen valmiste-
8864: tyn aineiston perusteella. Asian ratkaisemiseen lun. Suullinen valmistelu toimitetaan, jos tuo-
8865: saavat osallistua vain suullisessa käsittelyssä mioistuin pitää sitä tarpeellisena vastaajan an-
8866: läsnä olleet tuomarit. nettua vastineensa haasteen johdosta tai vasti-
8867: Asianosaisen tulee esittää aineisto niin aikai- neen antamista seuranneen mahdollisen lisäkir-
8868: sessa oikeudenkäyntimenettelyn vaiheessa kuin jelmien vaihtamisen jälkeen. Jollei suullista
8869: mahdollista. Tuomioistuin voi jättää huo- valmistelua toimiteta, asia siirretään varsinai-
8870: mioon ottamatta myöhemmin oikeudenkäyn- seen käsittelyyn.
8871: nin kuluessa esitetyn aineiston, jos sen esittä- Valmistelussa asianosaisten on ilmoitettava
8872: misen laiminlyönti on johtunut moitittavasta vaatimuksensa ja ne seikat ja todisteet, joihin
8873: syystä. he vetoavat, sekä esitettävä ne asiakirjat, joi-
8874: Pääkäsittely pyritään saattamaan päätökseen hin he perustavat vaatimuksensa ja väitteensä.
8875: yhdessä tilaisuudessa. Asian käsittelyn lykkää- Käytännössä suurin osa riita-asioista ratkais-
8876: minen on laissa mainittujen nimenomaisten taan jo ensimmäisessä valmistelutilaisuudessa,
8877: tilanteiden lisäksi mahdollista silloin, kun tuo- mutta tarvittaessa valmistelua voidaan myös
8878: mioistuin pitää sitä tarpeellisena. jatkaa. Tuomioistuin voi käsittelyn eri vaiheis-
8879: Vuosina 1986 ja 1987 tehdyillä lainmuutok- sa päättää lisävalmistelun toimittamisesta. Val-
8880: silla rationalisoitiin ja tehostettiin riita-asioiden mistelun päättymisen jälkeen ei saa enää esit-
8881: käsittelyä. Tällöin muun muassa laajennettiin tää uutta vaatimusta tai oikeudenkäyntiaineis-
8882: mahdollisuutta pitää pääkäsittely suullisen val- toa ilman vastapuolen suostumusta taikka tuo-
8883: mistelun yhteydessä. Mainittujen lainmuutos- mioistuimen erikseen laissa mainituin edelly-
8884: ten jälkeen tämä on mahdollista, paitsi asian- tyksin myöntämää lupaa.
8885: osaisten vaatimuksesta, myös silloin, kun heille Samoin kuin Ruotsissa ja Norjassa, valmis-
8886: on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta. Tällaises- telun jälkeen on mahdollista siirtyä välittömäs-
8887: sa pääkäsittelyssä asian valmistellut tuomari ti varsinaiseen käsittelyyn, jos asianosaiset so-
8888: ratkaisee asian. pivat siitä tai asia on riittävän selvä.
8889: Vuoden 1986 lainmuutoksella otettiin myös Asian varsinainen käsittely on suullinen.
8890: käyttöön yksinkertaistetussa muodossa tapah- Asianosaisten esitettyä vaatimuksensa ja kan-
8891: tuva riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely tajan kuvattua lyhyesti riidan kohteen seuraa
8892: (forenklet rettergang), josta asianosaiset voivat todisteluvaihe. Todisteluu jälkeen asianosaiset
8893: sopia useimmissa riita-asioissa. Siinä asia käsi- voivat vielä lausua näkemyksensä asiasta. Tuo-
8894: tellään niin yksinkertaisesti, nopeasti ja muoto- mioistuin voi kieltää uusien vaatimusten ja
8895: 3 3002501
8896: 18 1990 vp. - HE n:o 15
8897:
8898: uuden aineiston esittämisen oikeudenkäynnin 3.5. Itävalta
8899: aikana. Asian saavat ratkaista vain varsinai-
8900: seen käsittelyyn kokonaisuudessaan osallistu- Itävallassa siviiliasioiden oikeudenkäyntime-
8901: neet tuomioistuimen jäsenet. nettelyssä on käytössä sekä suullinen että kir-
8902: Asian käsittely voidaan siirtää, kun tuomio- jallinen valmistelu. Eri alioikeuksissa käyte-
8903: istuin pitää sitä tarkoituksenmukaisena. Näin tään osittain erilaista menettelyä. Joissakin
8904: voi olla esimerkiksi silloin, kun odotetaan jos- riita-asioissa toimitetaan ensiksi valmistava
8905: sakin toisessa asiassa annettavaa ratkaisua suullinen kuuleminen. Jollei riitakysymystä
8906: taikka kun myönnytään asianosaisen pyyntöön saada alustavassa suullisessa kuulustelussa sel-
8907: saada esittää uutta aineistoa. vitettyä, vastaaja voidaan velvoittaa määrä-
8908: Yksittäisten asiaryhmien osalta on olemassa ajassa antamaan kirjallinen vastauksensa tuo-
8909: erityisiä menettelysäännöksiä. Esimerkiksi vek- mioistuimelle. Yleensä kirjallinen vastine vaa-
8910: seli- ja eräät velkakirja-asiat ratkaistaan no- ditaan vain asianosaisilta, jotka ovat valmiste-
8911: peutetussa käsittelyssä. Tällöin ei oteta käsitel- lussa asiamiesten edustamina. Kirjelmien vaih-
8912: täviksi vastapuolen tosiasioita koskevia vasta- toa voidaan tarvittaessa jatkaa pääkäsittelyn
8913: väitteitä tai vastavaatimuksia. alkamiseen saakka.
8914: Pääkäsittelyssä asianosaisten tulee esittää
8915: lausumansa suullisesti eikä tästä ole säädetty
8916: 3.4. Saksan Iöttotasavalta poikkeuksia. Kirjelmien lukeminen suullisen
8917: esityksen asemesta on kielletty. Asianosaiset
8918: Saksan Hittotasavallassa tuomioistuimella on voivat suullisen käsittelyn loppuun saakka esit-
8919: mahdollisuus valita ensimmäisen suullisen is- tää uusia tosiasiaväitteitä ja todistuskeinoja.
8920: tunnon ja kirjallisen valmistelun välillä. Mo- Tuomioistuin voi kuitenkin viran puolesta kiel-
8921: lemmissa tapauksissa suoritetaan kirjelmien tää niiden esittämisen, jos niitä ilmeisesti oi-
8922: vaihto. Riita-asioiden oikeudenkäyntimenette- keudenkäynnin pitkittämistarkoituksessa ei ole
8923: lyn ydinkohta on suullisessa pääkäsittelyssä. esitetty aikaisemmin ja niiden salliminen viivyt-
8924: Oikeudenkäyntikirjelmien rajoittamisella ja täisi huomattavasti asian käsittelyä.
8925: tuomarin ohjaamalla toiminnalla valmistelussa Tuomio on perustettava suullisessa käsitte-
8926: on pyritty siihen, ettei oikeudenkäynti olisi lyssä esiin tulleisiin seikkoihin ja sen tekemi-
8927: yhtä kirjallista kuin ennen vuoden 1977 lainuu- seen voivat osallistua vain suullisessa käsitte-
8928: distusta. Kirjelmien lukeminen on sallittua ai- lyssä läsnä olleet tuomarit.
8929: noastaan, kun niiden sanamuodolla on merki- Itävallassa on käytössä myös meidän maksa-
8930: tystä asiassa. Pääkäsittelyn suullisuutta on py- mismääräysmenettelyämme muistuttava sum-
8931: ritty turvaamaan myös asianosaisen läsnäoloa maarinen menettely saatavien perimiseksi, jon-
8932: pääkäsittelyssä koskevilla säännöksillä. Suulli- ka käyttöalaa laajennettiin vuoden 1983 sivii-
8933: sesta käsittelystä on kuitenkin mahdollista poi- liprosessilain uudistamisen yhteydessä. Vastaa-
8934: keta tietyissä tapauksissa, kuten asianosaisten ja voi vastustaa vaaditun määrän tuomitsemis-
8935: suostumuksen perusteella ja arvoltaan vähäisis- ta kirjallisesti tai suullisesti kotipaikkansa ali-
8936: sä varallisuusoikeudellisissa asioissa. oikeudessa. Vastaajan vastustamisen jälkeen
8937: Asianosaisten keskustelu, todistelu ja sitä oikeudenkäyntimenettely jatkuu tuomiois-
8938: seuraava loppukeskustelu on suoritettava yh- tuimessa.
8939: dessä pääkäsittelyssä. Todisteluu välittömyy-
8940: destä voidaan kuitenkin poiketa tietyissä ta-
8941: pauksissa, joissa todisteluu vastaanotto on jo 4. Asian valmistelu
8942: suoritettu tai se ei voi tapahtua pääkäsittelyssä.
8943: Oikeudenkäynnin nopeutta ja keskitystä on 4.1. Vuosisadan alkupuolella tehdyt ehdo-
8944: pyritty turvaamaan lähinnä tuomarin kyselyoi- tukset
8945: keudella, suullisen istunnon valmistelulla,
8946: mahdollisuudella ottaa tietyissä tapauksissa Oikeuslaitoksen ja oikeudenkäyntimenette-
8947: vastaan todistelua jo ennen istuntoa, erilaisten lyn uudistaminen on ollut maassamme vireillä
8948: prosessitoimien suorittamiselle asetetuilla mää- viime vuosisadan loppupuolelta lähtien. Tär-
8949: räajoilla ja oikeudenkäyntikulujen korvaamis- keimmät ennen viime sotia tehdyt ehdotukset
8950: velvollisuudella. ovat seuraavat:
8951: 1990 vp. - HE n:o 15 19
8952:
8953: 1. Ehdotukset oikeudenkäyntilaitoksen uu- töisesti olisi ollut kirjallinen, olisi käsiteltävänä
8954: distukseksi. Laatinut sitä varten asetettu komi- oleva asia pitänyt yksilöidä ehdotusten esittä-
8955: tea. Komiteanmietinnöt 1901:8-11 (Wreden misaikana voimassa olleeseen lainsäädäntöön
8956: komitea). verrattuna yksityiskohtaisemmin. Useiden eh-
8957: 2. Wreden komitean ehdotuksesta annetut dotusten mukaan haastehakemuksessa olisi ol-
8958: lausunnot huomioon ottaen laadittu lainval- lut ilmoitettava myös todisteet, joihin asiassa
8959: mistelukunnan ehdotus oikeudenkäyntilaitok- oli tarkoitus vedota. Kahta ensin mainittua
8960: sen uudistukseksi vuodelta 1908. ehdotusta lukuun ottamatta puheena oleviin
8961: 3. Senaatin toimeksiannosta vuonna 1918 ehdotuksiin sisältyivät säännökset, joiden mu-
8962: laadittu säännösehdotus lainvalmistelukunnan kaan haasteen antajalla olisi ollut oikeus vaatia
8963: ehdotuksen pohjalta oikeudenkäyntilaitoksen puutteellista haastehakemusta täydennettäväksi
8964: uudistukseksi. ja tietyillä edellytyksillä evätä haasteen antami-
8965: 4. Ehdotus oikeudenkäyntilaitoksen uudista- nen.
8966: miseksi. Komiteanmietintö 1920:10. Kaikissa mainituissa ehdotuksissa esitettiin
8967: 5. Professori Otto Hjalmar Granfeltin ehdo- riita-asiain valmistelua. Joidenkin ehdotusten
8968: tus oikeudenkäyntilaitoksen uudistamiseksi mukaan valmistelu olisi ollut pakollista ja jois-
8969: vuodelta 1923 (Granfeltin ehdotus). sakin sen käyttäminen taas olisi riippunut tuo-
8970: 6. Ehdotus oikeudenkäyntilaitoksen uudista- mioistuimen harkinnasta. Kohdissa 1-2 tar-
8971: miseksi. Professori Otto Hjalmar Granfeltin koitettujen ehdotusten mukaan kysymykseen
8972: laatimaa ehdotusta tarkastamaan asetetun ko- olisi tullut vain kirjallinen valmistelu ja se olisi
8973: mitean mietintö. Komiteanmietintö 1925:16. ollut pakollista vain tietyissä asioissa. Muiden
8974: 7. Ehdotukset hallituksen esitykseksi edus- ehdotusten mukaan valmistelu taas olisi saatta-
8975: kunnalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistami- nut olla sekä suullista että kirjallista. Useim-
8976: sesta. Lainvalmistelukunnan julkaisut 1927:6, piin ehdotuksiin sisältyi säännös, jonka mu-
8977: 1929:2 ja 1937:16. kaan haasteessa olisi kehotettu vastaajaa anta-
8978: 8. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskun- maan kirjallinen vastaus kantajalle joko ennen
8979: nalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta suullista käsittelyä taikka esittämään vastauk-
8980: 10.6.1939. sensa kirjallisesti suullisen valmistelun alkaes-
8981: Edellä kohdissa 1-3 ja 5-8 mainitut ehdo- sa.
8982: tukset koskivat sekä tuomioistuinlaitoksen että
8983: koko oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista. Valmistelun olisi toimittanut yksi tuomari.
8984: Viimeksi mainittua esitysluonnosta lukuun ot- Kohdissa 3-8 mainituissa ehdotuksissa val-
8985: tamatta niissä ehdotettiin kolmen eri lain, tuo- mistelussa olisi voitu vahvistaa sovinto. Asia
8986: mioistuinlain, riita-asiain oikeudenkäyntilain olisi voitu valmistelussa ratkaista myös silloin,
8987: ja rikosasiain oikeudenkäyntilain säätämistä. kun kantaja luopui kanteestaan, kun vastaaja
8988: Kohdassa 4 mainittu ehdotus olisi sisältänyt myönsi kanteen tai kun yksipuolisen tuomion
8989: vain oikeudenkäyntimenettelyä koskevien oi- antamisen edellytykset olivat olemassa. Myös
8990: keudenkäymiskaaren säännösten uudistamisen. siinä tapauksessa, että kumpikin asianosainen
8991: Kohdassa 8 mainitussa esitysluonnoksessa niin olisi pyytänyt, että asia heti ratkaistaisiin, rat-
8992: tuomioistuimia kuin menettelyäkin koskevat kaiseminen olisi yleensä ollut mahdollista val-
8993: säännökset oli sisällytetty yhteen ehdotettuun mistelussa.
8994: lakiin, oikeudenkäyntilakiin. Muissa kuin kohdissa 1-2 mainituissa ehdo-
8995: Kaikki mainitut ehdotukset olisivat toteutu- tuksissa pääkäsittely ja valmistelu oli selvästi
8996: essaan merkinneet silloisten riita-asiain vireille- erotettu toisistaan. Asian varsinainen käsittely
8997: tuloa koskevan säännöstön uusimista, riita-asi- 1-2 kohdissa tarkoitettujen ehdotusten sekä
8998: ain valmistelun käyttöönottamista sekä suulli- pääkäsittely muiden ehdotusten mukaan olisi
8999: sen, välittömän ja keskitetyn pääkäsittelyn to- ollut suullinen, välitön ja keskitetty. Kirjelmien
9000: teuttamista. Kaikkien mainittujen ehdotusten lukeminen olisi periaatteessa ollut kielletty.
9001: mukaan riita-asiain oikeudenkäynti olisi aloi- Siinä tapauksessa, että pääkäsittelyä olisi jou-
9002: tettu pyytämällä haastetta ja asia olisi tullut duttu lykkäämään yli tietyn eri ehdotuksissa eri
9003: vireille haasteen tiedoksiantamisella vastaajal- pituiseksi määrätyn ajan, käsittely olisi ollut
9004: le. Haastetta olisi ehdotusten mukaan saatu toimitettava kokonaisuudessaan uudelleen.
9005: eräissä tapauksissa pyytää myös suullisesti. Niin olisi ollut meneteltävä myös silloin, kun
9006: Haastehakemuksessa, joka kuitenkin pääsään- asian jatkokäsittelyyn olisi osallistunut sellai-
9007: 20 1990 vp. - HE n:o 15
9008:
9009: nen tuomari, joka ei olisi osallistunut asian johtamista ja siihen liittyviä keinoja menette-
9010: käsittelyyn pääkäsittelyn alusta asti. lyn tehostamiseksi sekä tuomioistuimen opas-
9011: Mainitut ehdotukset eivät johtaneet tulok- tus- ja neuvontatoimintaa.
9012: seen. Tähän lienevät ainakin osittain olleen Valtioneuvosto antoi 21.5.1971 eduskunnalle
9013: syynä käydyt sodat sekä 1930-luvun alkupuo- selonteon tuomioistuinuudistuksesta. Selonte-
9014: lella vallinnut taloudellinen lama, jolloin oi- ossa ja sen johdosta eduskunnassa käydyssä
9015: keuslaitoksen kokonaisuudistus koettiin liian keskustelussa kosketeltiin tuomioistuinlaitok-
9016: kalliiksi ja liikaa voimavaroja vaativaksi. Vii- sen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
9017: me sotien jälkeen oikeuslaitoksen ja oikeuden- suuntaviivoja. Selonteossa pidettiin tärkeänä
9018: käyntimenettelyn kokonaisuudistusta alettiin muun muassa valmistelun käyttöön ottamista.
9019: valmistella uudelleen vasta 1960-luvun loppu- Kohdassa 4 mainitussa mietinnössä asetettiin
9020: puolelta alkaen. oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tavoit-
9021: teeksi mahdollisimman hyvien edellytysten luo-
9022: minen oikean ratkaisun tekemiselle. Oikeuden-
9023: 4.2. 1970- ja 1980-luvuilla tehdyt ehdotukset käyntimenettely olisi mietinnön mukaan järjes-
9024: tettävä pääsääntöisesti niin, että se olisi suullis-
9025: Tärkeimmät 1970-luvulla tehdyt ehdotukset ta, välitöntä ja keskitettyä. Keskitystä lisättäi-
9026: ovat seuraavat: siin muun muassa riita-asian valmistelulla.
9027: 1. Oikeuslaitostoimikunnan mietintö. Komi- Mietintöön sisältyi ehdotus laiksi yleisten alioi-
9028: teanmietintö 1971:B 112. keuksien yhtenäistämisen ja oikeudenkäynti-
9029: 2. Alioikeuksien yhtenäistäminen. Oikeus- menettelyn uudistamisen suunnitteluperusteis-
9030: ministeriön asettaman työryhmän mietintö. Oi- ta. Lakiehdotuksessa oli myös säännös, josta
9031: keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu ilmeni uudistuksen tavoite.
9032: 18/1973. Kohdassa 5 mainittuun ehdotukseen sisältyi-
9033: 3. Oikeudenkäyntimenettelyn ja tuomiois- vät muun muassa ehdotukset laiksi yhden tuo-
9034: tuinlaitoksen uudistamisesta. Työryhmän ra- marin istunnossa käsiteltävistä alioikeudelle
9035: portti. Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston kuuluvista asioista sekä laiksi oikeudenkäymis-
9036: julkaisu 2/1976. kaaren muuttamisesta. Ensiksi mainitun la-
9037: Oikeusministeriö asetti 27 päivänä syyskuuta kiehdotuksen tarkoituksena oli, että yksinker-
9038: 1977 projektiorganisaation tuomioistuinlaitok- taiset riita- ja rikosasiat voitaisiin siirtää yhden
9039: sen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tuomarin käsiteltäviksi. Säästyneet voimavarat
9040: suunnittelua ja valmistelua varten (tuomiois- voitaisiin silloin käyttää muiden asioiden pe-
9041: tuinuudistushanke). Projektiorganisaation rusteellisempaan käsittelyyn ja alioikeuden
9042: työn tuloksena valmistuivat muun muassa seu- muun toiminnan kehittämiseen. Jotta asiano-
9043: raavat ehdotukset: saisilla olisi mahdollisuus saattaa asia käsiteltä-
9044: 4. Alioikeuksien yhtenäistämisen ja oikeu- väksi sellaisessa kokoonpanossa, johon kuuluu
9045: denkäyntimenettelyn uudistamisen suunnittelu- luottamusmiehiä, lakiehdotuksessa oli ehdotet-
9046: perusteista. Oikeusministeriön asettaman työ- tu, että muutosta yhden tuomarin ratkaisuun
9047: ryhmän mietintö. Oikeusministeriön lainval- haettaisiin alioikeuden useampijäseniseltä ko-
9048: misteluosaston julkaisu 6/1980. koonpanolta.
9049: 5. Ehdotus yhden tuomarin istuntoa ja riita- Ehdotuksessa laiksi oikeudenkäymiskaaren
9050: asian valmistelua koskeviksi säännöksiksi. muuttamiseksi ehdotettiin riita-asiain valmiste-
9051: Työryhmän mietintö. Oikeusministeriön lain- lua koskevan uuden 11 a luvun ottamista
9052: valmisteluosaston julkaisu 7/1980. oikeudenkäymiskaareen sekä riita-asiain oikeu-
9053: Ehdotuksiin 1-3 ei sisältynyt yksityiskohtai- denkäynnin aloittamista ja asianosaisen poissa-
9054: sia säädösehdotuksia. Siltä osin kuin niissä oloa koskevien säännösten uudistamista. Eh-
9055: kosketeltiin riita-asiain oikeudenkäyntimenet- dotus koski oikeudenkäyntiä riita-asioissa, joi-
9056: telyä, asetettiin edelleen tavoitteeksi menettelyn ta laatunsa vuoksi ei voitaisi käsitellä yhden
9057: keskittäminen sekä suullisuuden ja välittömyy- tuomarin istunnossa. Oikeudenkäynti näissä
9058: den lisääminen. Kaikissa niissä ehdotettiin asioissa olisi jakaantunut kahteen toisistaan
9059: myös riita-asiain valmistelun käyttöön ottamis- selvästi erottuvaan osaan, yhden tuomarin toi-
9060: ta. Kohdassa 3 mainitussa ehdotuksessa koske- mittamaan valmisteluun ja useampijäsenisessä
9061: teltiin lisäksi asianosaisten velvollisuutta olla kokoonpanossa toimitettavaan asian varsinai-
9062: läsnä oikeudenkäynnissä, oikeudenkäynnin seen käsittelyyn. Yhden tuomarin istunnossa
9063: 1990 vp. - HE n:o 15 21
9064:
9065: käsiteltävissä riita-asioissa ei sitä vastoin olisi tiedoksiantamista koskevat, erikseen valmistel-
9066: toimitettu valmistelua. Ehdotukseen ei sisälty- tavina olleet säännökset. Tähän esitysehdotuk-
9067: nyt pääkäsittelyä koskevia säännöksiä. seen sisältyvät mainituista toimeksiannoista
9068: Alioikeuksien yhtenäistämisen ja oikeuden- riita-asiain oikeudenkäynnin aloittamista, val-
9069: käyntimenettelyn uudistamisen suunnittelupe- mistelua ja pääkäsittelyä koskevat säännöseh-
9070: rusteita koskevan lakiehdotuksen johdosta an- dotukset. Tuomioistuimen pöytäkirjaa ja tuo-
9071: netuissa lausunnoissa oikeudenkäyntimenette- miota sekä tiedoksiantamista koskevat säännö-
9072: lyn kehittämisen tavoitteeseen suhtauduttiin sehdotukset sisältyvät myöhemmin annettaviin
9073: yleensä myönteisesti. Myös riita-asiain valmis- erillisiin esityksiin.
9074: telua koskeva ehdotus hyväksyttiin yleisesti. Tässä esityksessä on otettu huomioon selos-
9075: Useissa lausunnoissa katsottiin, että riita-asiain tetut tuomioistuinuudistushankkeen tekemät
9076: valmistelu voitaisiin ottaa käyttöön jo ennen ehdotukset ja niistä annetut lausunnot sekä
9077: alioikeuksien yhtenäistämistä. alioikeuksien yhtenäistämistä koskeva laki ja
9078: sen perustelut. Lisäksi on pidetty tarpeellisena,
9079: että tässä yhteydessä annetaan myös säännök-
9080: 4.3. Alioikeuksien yhtenäistämisestä ja set ulosotonhaltijoille nykyisin kuuluvien sum-
9081: niiden kokoonpanojen uudistamisesta maaristen menettelymuotojen (lainhaku, hal-
9082: annetun lain merkitys menettelyä uudis- linnan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttami-
9083: tettaessa nen ja häätö) siirtämisestä tuomioistuimille ja
9084: turvaamistoimesta päättämisestä. Tästä syystä
9085: Tähän mennessä on jo säädetty edellä mai- ehdotus on huomattavasti laajempi kuin aikai-
9086: nittu yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä ja sempi tuomioistuinuudistushankkeen ehdotus.
9087: niiden kokoonpanojen uudistamista koskeva Säännökset alioikeuden toimivallasta kokoon-
9088: laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, panossa, johon kuuluu vain yksi lainoppinut
9089: jonka voimaanpanosta säädetään erikseen lail- tuomari, sisältyvät aikaisemmin annettuun
9090: la. Lain perusteluissa on edellytetty, että sen yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske-
9091: kanssa samanaikaisesti 1990-luvun alkupuolel- vaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi erillisen lain
9092: la toteutetaan oikeudenkäyntimenettelyn uu- säätäminen yhden tuomarin istunnossa käsitel-
9093: distus, jonka johtavia periaatteita olisivat oi- tävistä asioista on käynyt tarpeettomaksi.
9094: keudenkäynnin suullisuuden, välittömyyden ja Työryhmän lisäksi esityksen valmisteluun on
9095: keskityksen lisääminen. Mainitussa laissa (2 osallistunut asiantuntijoita tuomioistuimista ja
9096: luvun 2 §) on myös edellytetty, että riita-asiois- korkeakoululaitoksesta.
9097: sa tullaan toimittamaan valmistelu, jossa sa-
9098: moin kuin sen yhteydessä pidettävässä pääkä-
9099: sittelyssä käräjäoikeudessa on vain puheenjoh-
9100: taja. Valmistelun muodosta lain perusteluissa 4.5. Ehdotus hallituksen esitykseksi
9101: lausutaan, että se olisi pääsääntöisesti suullista
9102: käsittelyä, mutta joissakin tapauksissa se voisi Oikeusministeriö on 30 päivänä elokuuta
9103: olla myös kirjallista. 1989 asettanut työryhmän valmistelemaan oi-
9104: keudenkäyntimenettelyn uudistamista koskevia
9105: hallituksen esityksiä 4.4.-kohdassa tarkoitetun
9106: 4.4. Esityksen valmistelu alioikeusuudistus- työryhmän mietintöjen ja niistä pyydettyjen
9107: työryhmässä lausuntojen perusteella.
9108: Sanotussa 4.4.-kohdassa tarkoitetuista mie-
9109: Esitystä on valmisteltu oikeusministeriössä tinnöistä pyydettiin lausunnot 38 viranomai-
9110: alioikeusuudistusta valmistelemaan asetetussa selta, tuomioistuimelta ja järjestöltä. Kaikki
9111: työryhmässä. Työryhmän tuli toimeksiantojen- lausunnonantajat pitivät niitä periaatteita, joil-
9112: sa mukaisesti valmistella hallituksen esityksen le ehdotus rakentui, hyväksyttävinä. Osa lau-
9113: muotoon laaditut ehdotukset muun muassa sunnonantajista katsoi, että ehdotetut sään-
9114: riita-asiain oikeudenkäynnin aloittamista, val- nökset olivat tarpeettoman ehdottomia ja että
9115: mistelua ja pääkäsittelyä sekä tuomioistuimen käsittelyn suullisuus ja keskittäminen oli tiu-
9116: pöytäkirjaa ja tuomiota koskeviksi säännök- kasti säännelty. Osa lausunnonantajista taas
9117: siksi. Lisäksi työryhmän tuli mahdollisuuksien katsoi, että uudistus ei käytännössä toteudu
9118: mukaan sisällyttää esitysehdotukseensa myös ilman tiukkoja ja riittävän selkeitä säännöksiä.
9119: 22 1990 vp. - HE n:o 15
9120:
9121: Suurin osa lausunnonantajista hyväksyi lykättynä yli 30 päivää, jos pääkäsittelyn jatka-
9122: summaarista menettelyä koskevien säännösten miseen on olemassa jokin ehdotettavassa laissa
9123: ottamisen oikeudenkäymiskaareen. Osa lau- mainittu erityinen syy, ellei asia ole ollut lykät-
9124: sunnonantajista katsoi, että ehdotettua sum- tynä yli 45 päivää,
9125: maarista menettelyä ja maksamismääräysme- 9. sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut
9126: nettelyä ei tulisi kilpailuttaa keskenään. Lisäksi pääasiaan, kantajalla on yksipuolisen tuomion
9127: osa lausunnonantajista katsoi, että maksamis- asemesta lisäksi vaihtoehtoisesti oikeus esittää
9128: määräysmenettelyä koskeva laki voitaisiin lak- selvitystä asiassa ja saada asia ratkaistuksi
9129: kauttaa. tuomiolla,
9130: Työryhmän tuli toimeksiautonsa mukaan 10. todisteiden hankkimisen rajoittamista
9131: valmistella ehdotus siten, että koskeva säännös poistetaan, kumoamatta kui-
9132: 1. yhden tuomarin istunnossa voidaan tuo- tenkaan kokonaisuudessaan oikeudenkäymis-
9133: mita sakkorangaistus myös niistä rikoksista, kaaren 17 luvun 8 §:ää,
9134: joiden enimmäisrangaistusta hallituksen esityk- 11. esityksestä selkeästi ilmenee, miten erilai-
9135: sessä eduskunnalle rikoslainsäädännön koko- set asiat on tarkoitettu käsiteltäviksi ehdotetun
9136: naisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittä- menettelyn mukaan,
9137: viksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muu-
9138: toksiksi (hall.es. 6611988 vp.) ehdotetaan aleu- 12. tutkia mahdollisuutta aikaistaa hakemus-
9139: nettavaksi alle kahden vuoden, ja että ehdotus asioiden käsittelyä yleisessä alioikeudessa kos-
9140: tältä osin on saatettavissa voimaan samanai- kevan lain muuttamista ennen muuta menette-
9141: kaisesti kuin edellä mainitussa hallituksen esi- lyuudistusta.
9142: tyksessä tarkoitetut lait, Työryhmä on valmistellut ehdotuksen toi-
9143: 2. käräjäoikeuden kolmen lainoppineen tuo- meksiautonsa mukaisesti ja toteaa toimeksian-
9144: marin kokoonpanossa käsitellään myös pe- non 1 kohdan osalta, että yhden tuomarin
9145: rintö- ja ositusriidat, istuntoa rikosasioissa koskevat mietintöön si-
9146: 3. käräjäoikeuden kolmen lainoppineen tuo- sältyvä säännökset voidaan tarvittaessa saattaa
9147: marin kokoonpanoa sellaisissa asioissa, joita voimaan erikseen toimeksiannon mukaisesti.
9148: niiden poikkeuksellisen laajuuden vuoksi jou- Toimeksiannon 4 kohdan osalta työryhmä
9149: dutaan käsittelemään useampana päivänä, voi- on päätynyt ehdottamaan käräjäoikeuden täy-
9150: daan täydentää käsittelyn alusta alkaen siten, silukuisen kokoonpanon toimivallan määritte-
9151: että käräjäoikeus pysyy päätösvaltaisena siitä lemistä pääasiassa käsiteltävänä olevan asian
9152: huolimatta, että jollekin jäsenistä tulee este perusteella.
9153: asian käsittelyyn osallistumiseen, Toimeksiannon 5 kohdan osalta työryhmä
9154: 4. selvitetään, voidaanko käräjäoikeuden toteaa, ettei muutoksenhakutuomioistuimen
9155: täysilukuisessa kokoonpanossa käsiteltävät mahdollisuutta palauttaa asia käräjäoikeuteen
9156: asiat määritellä viittaamalla asian laatuun, sillä perusteella, että asia on käsitelty käräjäoi-
9157: 5. selvitetään, voidaanko rajoittaa muutok- keuden väärässä kokoonpanossa, voida rajoit-
9158: senhakutuomioistuimen mahdollisuutta palaut- taa. Tämä johtuu siitä, että virhe koskee silloin
9159: taa asia käräjäoikeuteen sillä perusteella, että tuomioistuimen tuomionvoipaisuutta. Käräjä-
9160: asia on käsitelty käräjäoikeuden väärässä ko- oikeuden ratkaisuun siitä, missä kokoonpanos-
9161: koonpanossa, sa asia on käsiteltävä, voidaan ehdotuksen
9162: 6. oikeudenkäymiskaareen otetaan riita-asi- mukaan hakea muutosta ainoastaan pääasian
9163: oiden summaarista menettelyä koskevat sään- ratkaisun yhteydessä. Erimielisyys siitä, missä
9164: nökset ja maksamismääräysmenettelyä koske- kokoonpanossa asia tulisi käsitellä, ei siten
9165: va laki jää voimaan, pitkittäisi asian käsittelyä käräjäoikeudessa.
9166: 7. esityksestä käy selvästi ilmi, että oikeu- Ehdotuksessa käräjäoikeuden tuomionvoipai-
9167: denkäyntikirjelmien käyttämistä tarkoittava suutta koskevat säännökset on laadittu siten
9168: kielto koskee istuntoja ja että kirjelmien käyttö tarkkarajaisiksi, että vaara asian joutumisesta
9169: valmistelun aikana ja valmistelun jälkeen en- käsiteltäväksi väärässä kokoonpanossa pitäisi
9170: nen pääkäsittelyä on mahdollista erityisestä olla olemattoman pieni. Työryhmän mielestä
9171: syystä tuomioistuimen määräyksestä tuomiois- palauttaminen voisi tulla kysymykseen ainoas-
9172: tuimen osoittamasta seikasta, taan erittäin harvoin sillä perusteella, että asia
9173: 8. uutta pääkäsittelyä ei tarvitse ehdottomas- on käsitelty käräjäoikeuden väärässä kokoon-
9174: ti toimittaa, vaikka pääkäsittely olisikin ollut panossa.
9175: 1990 vp. - HE n:o 15 23
9176:
9177: Toimeksiannon 12 kohdan osalta työryhmä tapaus, jossa velkoja vaatii maksua selvästä ja
9178: toteaa, että mietintöön sisältyvät muutoseh- erääntyneestä saatavastaan. Velkojalie on täl-
9179: dotukset hakemusasioiden käsittelyä yleisessä löin tärkeää saada tuomioistuimelta mahdolli-
9180: alioikeudessa koskevan lakiin, on mahdollista simman nopeasti täytäntöönpanon perusteeksi
9181: saattaa voimaan ennen muuta menettelyuudis- kelpaava ratkaisu. Molemmille asianasaisille
9182: tusta. on edelleen tärkeää, että menettely maksaa niin
9183: Sen lisäksi, mitä edellä on selostettu hallLuk- vähän kuin mahdollista. Yhteiskunnan edun
9184: sen esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa, on mukaista taas on, että mahdollisimman suuri
9185: mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon ne osa tuomioistuinten käyttöön osoitetuista voi-
9186: huomautukset, jotka lausunnonantajat ovat mavaroista ja asianosaisten saamasta oikeus-
9187: esitysehdotuksesta tehneet. avusta hyödynnetään todella riitaisissa asioissa
9188: yksinkertaisten ja riidattomien tapausten sijas-
9189: ta. Näistä syistä on tärkeää, että riidattomat
9190: 4.6. Korkeimman oikeuden lausunto vaatimukset voidaan mahdollisimman aikaises-
9191: sa oikeudenkäynnin vaiheessa erottaa riitaisista
9192: Korkein oikeus on antanut 1 päivänä tammi- sekä ratkaista nopeasti ja yksinkertaisesti.
9193: kuuta 1990 valtioneuvoston 19 päivänä loka- Edellä lausuttu koskee myös sellaisia varalli-
9194: kuuta 1989 tekemän pyynnön johdosta lausun- suusoikeudellisia vaatimuksia, jotka nykyään
9195: non tähän esitykseen sisältyvistä ehdotuksista. saatetaan vireille haastehakemuksella. Tällöin
9196: Lausunnossa ei aseteta kyseenalaiseksi niitä valmistelussa olisi ennen kaikkea tarkoitus sel-
9197: keskeisiä suullisuuden, välittömyyden ja keski- vittää, onko asianosaisten välillä mitään todel-
9198: tyksen periaatteita, johon ehdotukset perus- lista riitaa. Jos näin ei ole asianlaita, pitäisi
9199: tuvat. Lausunnossaan korkein oikeus toteaa, asia voida ratkaista heti valmistelussa. Asian-
9200: että uudistus muuttaa alioikeudessa pitkään osaisella, joka väittää todellisen riidan olevan
9201: noudatettuja menettelytapoja ja edellyttää uu- olemassa, pitäisi kuitenkin olla oikeus saada
9202: sien säännösten omaksumista. Korkein oikeus asia valmistelluksi pääkäsittelyä varten. Hän
9203: toteaa, ettei ennalta voida myöskään varmistua saisi silloin vastata siitä aiheutuneista Iisäkus-
9204: siitä, toteutuvatko uudistuksen tavoitteiksi ase- tannuksista, jos myöhemmin osoittautuisi, että
9205: tetut oikeudenkäynnin suullisuus, välittömyys väite todellisen riidan olemassaolosta on ollut
9206: ja keskitys. Tämän vuoksi korkein oikeus pitää aiheeton.
9207: tarpeellisena, että uudistuksen tultua voimaan Jos edellä tarkoitettu valmistelu toteutetaan,
9208: käräjäoikeuksien toimintaa seurataan ja tarvit- voidaan lähteä siitä, että sen jälkeen seuraavas-
9209: taessa välittömästi lainsäädäntötoimin korja- sa oikeudenkäyntimenettelyssä käsitellään sel-
9210: taan havaitut epäkohdat. laisia vaatimuksia, jotka ovat ainakin osittain
9211: Lisäksi korkein oikeus toteaa, että menette- riitaisia. Oikeudenkäyntimenettelyn myöhem-
9212: lysäännökset ovat monissa kohdin yksityiskoh- piä vaiheita muotoiltaessa voidaan siten edel-
9213: taiset. Vaikka joustavuus saattaa olla käsiteltä- lyttää, että niissä tulevat käsiteltäviksi vain
9214: vien asioiden erilaisuuden takia tarpeellista, varsinaisessa mielessä riitaiset asiat.
9215: uusien sääntöjen noudattaminen ja omaksumi-
9216: nen korkeimman oikeuden mielestä edellyttä-
9217: nee kuitenkin yksityiskohtaista sääntelyä. 5.2. Valmistelu ja pääkäsittely
9218: Korkeimman oikeuden lausunnossa oli myös
9219: useita yksityiskohtaisia huomautuksia, jotka Ensimmäiseksi riita-asiaa käsiteltäessä on
9220: ovat vaikuttaneet ehdotuksen sisältöön. selvitettävä, mitä riita koskee. Tuomioistuin ei
9221: yleensä saa tuomita enempää kuin mitä asian-
9222: osainen on vaatinut eikä perustaa tuomiota
9223: 5. Uudistuksen pääperiaatteet sellaisiin seikkoihin, joihin asianosainen ei ole
9224: vedonnut vaatimuksensa tueksi. Tällöin on
9225: 5.1. Yleisiä näkökohtia tärkeää, että oikeudenkäynnin kuluessa niin
9226: pian kuin mahdollista selvitetään, mitä on
9227: Suuri osa yleisissä tuomioistuimissa käsitel- vaadittu ja mihin perusteisiin vedotaan vaati-
9228: tävistä riita-asioista on sellaisia, joissa asiano- musten tueksi. Yhtä tärkeää on selvittää, kuin-
9229: saiset eivät ole erimielisiä vaatimuksen oikeelli- ka vastapuoli suhtautuu vaatimuksiin ja niiden
9230: suudesta. Useimmiten tällöin on kysymyksessä tueksi esitettyihin perusteisiin. Asianosaisten
9231: 24 1990 vp. - HE n:o 15
9232:
9233: tulisi esimerkiksi olla selvillä siitä, mitä heidän Pääsääntönä on pidettävä, että pääkäsittely
9234: tulee todistaa asiassa, ennen kuin he voivat tulisi toimittaa yhtäjaksoisesti, kunnes asia on
9235: päättää todisteiden esittämisestä ja ennen kuin valmis ratkaistavaksi. Käytännössä voi kuiten-
9236: todistelu asiassa voidaan suorittaa. kin sattua sellaisia pakottavia tilanteita, joissa
9237: Käsittelyn jakamista valmisteluun ja pääkä- jutun pääkäsittelyä kaikesta huolimatta joudu-
9238: sittelyyn voidaan myös puoltaa perusteella, taan lykkäämään toiseen oikeudenkäyntitilai-
9239: joka liittyy aineellisesti oikean ratkaisun tur- suuteen. Nämä tilanteet on pyrittävä ottamaan
9240: vaamiseen asiassa. Tämä perustuu siihen aja- huomioon ja sääntelemään mahdollisimman
9241: tukseen, että tuomioistuimen edellytykset an- tarkasti. Jos jutun pääkäsittelyä voitaisiin ra-
9242: taa aineellisesti oikea ratkaisu asiassa parane- joituksitta lykätä, välittömyys- ja keskitysperi-
9243: vat, jos se oikeudenkäyntiaineisto, joka tulee aatteet eivät enää toteudu.
9244: olemaan tuomion perusteena, esitetään keskite-
9245: tysti ja suoraan asian ratkaiseville tuomiois-
9246: tuimen jäsenille yhdessä ainoassa käsittelyssä. 5.3. Suullinen vai kirjallinen käsittely
9247: Valmistelun kenties kaikkein tärkein tarkoitus
9248: on mahdollistaa sellainen keskitetty pääkäsitte- Suullisen menettelyn etuina voidaan mainita
9249: ly, jota välittömyysperiaatteen toteuttaminen ensinnäkin, että se on omiaan edistämään oi-
9250: edellyttää. keudenkäynnin varmuutta, nopeutta ja julki-
9251: Oikeudenkäyntiaineiston välittömällä esittä- suutta. Varsinkin todisteluu osalta on tuomio-
9252: misellä tuomioistuimelle saavutetaan useita istuimen edessä tapahtuvan välittömän suulli-
9253: etuja. Tällöin tuomioistuimen jäsenet ja asi- sen todisteiden esittämisen katsottu antavan
9254: anosaiset saavat paremman yleiskuvan siitä, luotettavimman pohjan todisteiden harkinnal-
9255: mikä on merkityksellistä asiassa. Oikeuden- le. Vapaan todisteiden harkinnan periaatteen
9256: käynnissä ei tapahdu yhtä helposti yllättäviä onkin katsottu edellyttävän koko menettelyn
9257: käänteitä ja edellytykset vapaalle todistushar- suullisuutta ja välittömyyttä.
9258: kinnalle lisääntyvät merkittävästi. Mainitut te- Pöytäkirjaan todistajan kertomuksesta teh-
9259: kijät saavat sitä suuremman merkityksen, mitä dyt merkinnät eivät parhaimmillaankaan täysin
9260: laajemmasta asiasta on kysymys. vastaa todistajantodellisuudessa esittämää ker-
9261: Keskitetyn pääkäsittelyn turvaamiseksi asia tomusta tai ainakaan kokonaisuudessaan ku-
9262: olisi jo valmistelussa pyrittävä selvittämään vaa todistajan esiintymistä. Välittömästi oikeu-
9263: niin hyvin, että se voidaan pääkäsittelyssä saa- den edessä tapahtuvassa todistajan suullisessa
9264: da käsitellyksi yhdessä yhtäjaksoisessa menet- kuulustelussa tuomioistuimen jäsenet voivat
9265: telyssä. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi samalla tarkkailla ja todeta todistajan kerto-
9266: laista tulisi riittävän selvästi ilmetä, mitä val- muksen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja.
9267: mistelussa on suoritettava. Valmistelun tarkoi- Mainitut seikat koskevat osittain myös jutun
9268: tuksen saavuttamiseksi on esimerkiksi selvitet- asianosaisia. Oikeudenkäyntikirjelmissä asian-
9269: tävä asianosaisten vaatimukset ja väitteet sekä osaisen tai tämän edustajan on suullista esitys-
9270: niiden perusteet, täsmennettävä riidanalaiset tä helpompaa jättää lausumatta niistä tosiasi-
9271: kohdat, keskusteltava todistuskysymyksistä ja oista, jotka eivät ole itselle edullisia. Suullises-
9272: vahvistettava todistusaiheet. Tärkeätä olisi sa menettelyssä "asian sivusta puhuminen" on
9273: myös selvittää sovinnonteon mahdollisuudet jo helpommin oikaistavissa. Myös asianosaisella
9274: valmistelussa. on mahdollisuus välittömästi oikaista vasta-
9275: Valmistelua ja pääkäsittelyä koskevilla sään- puolensa virheelliset lausumat ja vaatia selven-
9276: nöksillä ei menettelyä saa kuitenkaan tehdä nyksiä epäselviin kohtiin. Tällöin tuomiois-
9277: tarpeettoman jäykäksi. Yksinkertaisissa ja hel- tuimen avustuksella voidaan selvittää mahdol-
9278: posti ratkaistavissa riita-asioissa voi toisinaan lisia väärinkäsityksiä ja karsia merkityksettö-
9279: olla tarpeetonta esittää enää pääkäsittelyssä miä seikkoja riitakysymysten joukosta. Lisäksi
9280: uudelleen koko sitä aineistoa, joka on jo ker- suullinen esitys on yleensä kirjoitettua tekstiä
9281: taalleen esitetty valmistelussa. Tällaisissa ta- lyhyempää, vaihtelevampaa ja elävämpää sekä
9282: pauksissa pääkäsittely olisi voitava toimittaa siten helpommin seurattavissa ja muistettavis-
9283: yksinkertaistetussa muodossa siten, että suulli- sa. Toisaalta taas vaikeissa ja monimutkaisissa
9284: sen valmistelun viimeisessä istunnossa esitettyä asioissa kirjallinen esitys voi olla suullista ker-
9285: oikeudenkäyntiaineistoa pidettäisiin samalla tomusta selkeämpää. Käsittelyn suullisuudesta
9286: pääkäsittelyssä esitettynä aineistona. saatavien etujen turvaamiseksi tällöinkin olisi
9287: 1990 vp. - HE n:o 15 25
9288:
9289: tärkeää, että kirjelmät toimitetaan tuomiois- ten suurin osa asian sopimisen esteenä ennen
9290: tuimelle ja tuomioistuimen välityksellä kaikille oikeudenkäyntiä olleista väärinkäsityksistä on
9291: asianosaisille hyvissä ajoin ennen suullista kä- pystytty jo selvittämään oikeudenkäynnin tuos-
9292: sittelyä. sa vaiheessa.
9293: Edelliseen liittyy myös tuomioistuimen mah- Suullis-pöytäkirjallinen menettely, sellaisena
9294: dollisuus tehokkaampaan prosessinjohtoon kuin se meillä käytännössä on muotoutunut,
9295: suullisessa kuin kirjallisessa menettelyssä. Oi- myötävaikuttaa juttujen käsittelyn lykkäämi-
9296: keudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n toisen seen alioikeuden istunnosta toiseen. Meillä vä-
9297: virkkeen mukaan tuomioistuimen on huoleh- hänkin suuremmissa ja vaikeammissa jutuissa
9298: dittava siitä, että juttu tulee perusteellisesti juttujen lykkääminen alioikeuksissa on yleistä.
9299: käsitellyksi ja ettei asiaan sekoiteta mitään Jopa useaan kertaan tapahtuvat lykkäykset
9300: sellaista, joka ei siihen kuulu. Kirjallisessa ja ovat tavallisia, joskin toisaalta noin 75-80 OJo
9301: kirjelmien vaihtoon perustuvassa menettelyssä jutuista ratkaistaan jo ensimmäisessä istunnos-
9302: tuomioistuimen mahdollisuudet valvoa mainit- sa. Riita-asioissa pääasiallisena syynä lykkäyk-
9303: tuja seikkoja ovat olennaisesti rajoitetummat siin ovat valmistelun puuttuminen ja vasta
9304: kuin suullisessa ja välittömässä käsittelyssä. istunnoissa esitettävät lausumat ja oikeuden-
9305: Tuomioistuimen kyselyvelvollisuus ja vastaa- käyntikirjelmät. Asianosaisen ja tämän oikeus-
9306: va oikeus toteutuu kirjallista menettelyä pa- avustajan on vaikeaa ilman ennakkoon tapah-
9307: remmin suullisessa ja välittömässä menettelys- tunutta valmistautumista vastata välittömästi
9308: sä. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n 1 vastapuolen esitykseen ja varsinkin pitkään
9309: momentin mukaan silloin, kun asianosaisen kirjelmään. Siihen tutustuminen ja vastaami-
9310: kertomus on epätäydellinen, häntä tulee kehot- nen edellyttävät yleensä jutun käsittelyn lyk-
9311: taa täydentämään sitä. Tällainen kehotus on käämistä.
9312: tietysti mahdollista lähettää asianosaiselle kir- Toisaalta suullista käsittelyä sinänsä ei ole
9313: jallisessakin menettelyssä. Siinä ei kuitenkaan pidettävä itsetarkoituksena. Eräissä tapauksis-
9314: ole samassa määrin mahdollisuuksia esimerkik- sa kirjallinen menettely on suullista menettelyä
9315: si täydentäviin lisäkysymyksiin. Joka tapauk- yksinkertaisempaa ja nopeampaa sekä asiano-
9316: sessa suullisessa menettelyssä vastaukset kysy- saisille vaivattomampaa ja halvempaa. Näin on
9317: myksiin saadaan heti, mikä taas nopeuttaa varsinkin summaarisessa menettelyssä eli ny-
9318: oikeudenkäyntiä. kyisin maksamismääräys- ja lainhakumenette-
9319: Oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu parhai- lyissä käsiteltävissä asioissa sekä yleensäkin
9320: ten suullisessa menettelyssä. Oikeudenkäynnin yksinkertaisissa riidattornissa asioissa.
9321: julkisuudesta annetun lain (945/84) 3 §:n mu- Nykyisin vastaaja saa kantajan kirjallisesta
9322: kaan oikeudenkäynnin julkisuus koskee nime- haastehakemuksesta täsmällisessä muodossa jo
9323: nomaisesti vain asian suullisen käsittelyn vai- etukäteen tiedon kantajan vaatimuksista. Sa-
9324: heita. Käsittelyn julkisuus ei siis ulotu asian moin tuomioistuin voi sen perusteella jo etukä-
9325: kirjalliseen valmisteluun eikä yleensäkään kir- teen valmistautua asiaan. Vastaavanlainen
9326: jalliseen menettelyyn. Oikeudenkäynnin julki- hyöty olisi saatavissa myös kirjallisesta vas-
9327: suus koskee tosin meillä alioikeuksissa nykyisin tauksesta. Tasavertaisen oikeudenkäynnin jär-
9328: noudatettavaa suullis-pöytäkirjallista menette- jestäminen edellyttää, että asianosaisella on
9329: lyä, jossa itse käsittely on oikeudenkäynnin samassa määrin oikeus lausua asiassa kirjalli-
9330: julkisuudesta annetun lain tarkoittamassa mie- sesti. Jos vastaaja ei halua kiistää kannetta,
9331: lessä suullista. saadaan ratkaisu asiassa yksinkertaisimmin ja
9332: Asian suullinen valmistelu parantaisi myös nopeimmin, jos vastaaja suulliseen istuntoon
9333: sovinnonteon mahdollisuuksia. Voimassa ole- saapumisen asemesta kehotetaan vastaamaan
9334: van oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 2 §:n mu- kirjallisesti. Riitaisissa asioissa riitakysymyksen
9335: kaan tuomarin on kehotettava riitapuolia so- täsmentäminen ja sovinnon teon mahdolli-
9336: vintoon, jos asia on sellainen, että sovinnonte- suuksista keskusteleminen sitä vastoin edellyt-
9337: ko on luvallinen. Suullisessa valmistelussa tävät yleensä suullisen istunnon järjestämistä.
9338: mahdollisuudet sovintoon voisivat olla huo- Edellä lausutusta seuraa, että oikeudenkäyn-
9339: mattavasti paremmat kuin nykyisessä tuomio- timenettelyä koskevat säännökset olisi luotava
9340: istuinkäsittelyssä. Tämä johtuu siitä, että asi- niin joustaviksi, että ne mahdollistavat kussa-
9341: anosaiset tietävät vastapuolensa kannan asiassa kin asiassa siihen parhaiten soveltuvan menet-
9342: ja asiassa esitettäväksi tarjotun todistelun. Si- telymuodon käyttämisen. Jos asian valmista-
9343: 4 3002501
9344: 26 1990 vp. - HE n:o 15
9345:
9346: vassa vaiheessa ei olisi tarvetta suullisen istun- huomioon ainoastaan se, mitä tässä käsittelys-
9347: non järjestämiseen esimerkiksi sen vuoksi, että sä on esitetty. Kun jutun pääkäsittely pidetään
9348: vastaaja ei kiistä kannetta, tulisi olla mahdol- jo suullisen valmistelun yhteydessä, jolloin kä-
9349: lista ratkaista asia suullista istuntoa järjestä- räjäoikeudessa on vain valmistelua johtanut
9350: mättä. Jos asiaa ei voida ratkaista valmistelun tuomari, menettelyn välittömyyden ja oikeus-
9351: kirjallisessa vaiheessa, valmistelussakin olisi varmuuden vaarantumatta se, mitä on esitetty
9352: toimitettava suullinen istunto. viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa,
9353: voidaan katsoa esitetyksi myös jutun pääkäsit-
9354: telyssä.
9355: 5.4. Oikeudenkäyntiaineiston muodostuminen Jos juttu ratkaistaan kirjallisessa menettelys-
9356: sä ilman pääkäsittelyä, olisi lähdettävä siitä,
9357: Oikeudenkäyntimenettelyä järjestettäessä että tuomiossa otetaan huomioon kaikki se,
9358: eräs tärkeimmistä kysymyksistä on se, mitä mitä asiassa on esitetty. Joissakin tapauksissa
9359: saadaan ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. saattaa olla tarvetta pääkäsittelyn toimittami-
9360: Voimassa olevan oikeutemme mukaan tuomi- seen vain osassa asiaa. Tämä olisi mahdollista
9361: ossa on otettava huomioon kaikki asiassa esi- sellaisen kysymyksen käsittelyä varten, joka
9362: tetty selvitys riippumatta siitä, missä käsittelyn saadaan ratkaista erikseen. Samoin voitaisiin
9363: vaiheessa selvitys on esitetty. Käytännössä menetellä oikeudenkäyntiin liittyvän kysymyk-
9364: muotoutuneessa suullis-pöytäkirjallisessa jär- sen osalta.
9365: jestelmässä silloin, kun jutun käsittelyä on
9366: lykätty, aikaisemmista käsittelytilaisuuksista
9367: laaditut pöytäkirjat ovat jutussa annettavan 5.5. Oikeudenkäynnin tehostamista koskevia
9368: tuomion pohjana. Välittömyys- ja keskitysperi- tekijöitä
9369: aatteiden mukaisesti taas silloin, kun asiassa
9370: toimitetaan pääkäsittely, tuomio tulisi perustaa Nykyisen oikeudenkäyntijärjestyksemme
9371: ainoastaan pääkäsittelyssä esitettyyn aineis- suurimpia haittoja on juttujen käsittelyn vii-
9372: toon. Tällöin valmistelun aikana tuomiois- västyminen lykätyissä asioissa. Tällöin mah-
9373: tuimelle esitettyä aineistoa ei oteta tuomion dollisuudet aineellisesti oikean ratkaisun saa-
9374: perusteeksi, ellei siihen vedota pääkäsittelyssä. vuttamiseen vähenevät sen vuoksi, että todiste-
9375: Ensi näkemältä sellainen menettely, jossa lu asiassa tulee sitä heikommaksi, mitä enem-
9376: myös valmistelun aikana esitetty aineisto otet- män aikaa tapahtumista on kulunut. Myös
9377: taisiin viran puolest~ huomioon jutun pääkä- asianosaisten etu vaatisi usein asian nopeaa
9378: sittelyssä, vaikka siihen ei olisikaan nimeno- käsittelyä. Myöskään yhteiskunnan kannalta ei
9379: maisesti vedottu, saattaisi vaikuttaa oikeuden- ole edullista, jos tuomioistuimet työskentelevät
9380: mukaiselta ja joustavalta järjestelyltä. Tällai- pitkään saman jutun parissa. Tarpeettoman
9381: seen järjestelyyn liittyisi kuitenkin merkittäviä pitkiä käsittelyaikoja tulee sen vuoksi pyrkiä
9382: haittatekijöitä. Jos aineiston esittämisestä on lyhentämään riippumatta siitä, johtuuko käsit-
9383: kulunut jo pitempi aika ennen jutun pääkäsit- telyn hitaus tuomioistuimista vai asianosaisis-
9384: telyä ja ratkaistavaksi tulemista, ovat tuomio- ta.
9385: istuinten jäsenten muistikuvat siitä, mitä asias- Mainitun päämäärän saavuttamiseksi on
9386: sa on aikaisemmin esitetty, saattaneet heiken- käytettävissä useita keinoja. Näillä voidaan
9387: tyä. Tällöin oikeaan ratkaisuun pääseminen pyrkiä toisaalta tehostamaan tuomioistuinten
9388: asiassa saattaisi vaarantua. Myös asianosaisilla toimintaa ja toisaalta vaikuttamaan asianosai-
9389: voisi olla vaikeuksia muistaa, mitä he itse tai siin niin, että he täyttävät velvoitteensa oikeu-
9390: heidän vastapuolensa ovat asiassa esittäneet. denkäynnissä asianmukaisesti.
9391: Näistä kysymyksistä voisi helposti syntyä vää- Jotta uudistettavan menettelyn perusteet tu-
9392: rinkäsityksiä, joiden vaara on sitä suurempi, lisivat selvästi tuomioistuinten ja asianosaisten
9393: mitä laajemmasta jutusta on kysymys. Lisäksi tietoon, tulisi lakiin ottaa säännös valmistelun
9394: tuomioistuimen pääkäsittelyyn voi osallistua tarkoituksesta. Lisäksi lakiin tulisi ottaa esi-
9395: muitakin tuomareita kuin asiassa valmistelun merkiksi säännös valmistelun päätteeksi tarvit-
9396: toimittanut tuomari. taessa tehtävästä yhteenvedosta. Yhteenvedon
9397: Sen vuoksi pääsäännöksi on asetettava, että avulla asianosaiset saisivat tiedon siitä, miten
9398: sellaisessa tapauksessa, jossa toimitetaan suul- tuomioistuin on ymmärtänyt heidän vaatimuk-
9399: linen pääkäsittely, tuomiossa voidaan ottaa sensa ja perusteensa ja ilmoittamansa todisteet.
9400: 1990 vp. - HE n:o 15 27
9401:
9402: Kun asianosaisilla olisi mahdollisuus lausua lisäksi korvaamaan vastapuolelle siitä aiheutu-
9403: yhteenvedosta, voitaisiin varmistaa se, että neet kulut.
9404: asianosaisten esittämä oikeudenkäyntiaineisto Säännöstä ei ole juuri lainkaan sovellettu
9405: on tullut huomioon otetuksi. Hyvin valmisteltu käytännössä. Eräänä syynä tähän saattaa olla,
9406: yhteenveto saattaa omalta osaltaan edistää so- että meillä ei ole muutoinkaan säännelty oikeu-
9407: vinnon tekemistä asiassa ja joka tapauksessa denkäynnin tarpeellista keskitystä. Lisäksi mai-
9408: auttaa esimerkiksi käsittelyn keskittämistä pää- nitun säännöksen soveltamista saattaisi edistää
9409: käsittelyssä. tuomioistuimille laissa selkeästi asetettu velvol-
9410: Lisäksi tuomioistuimella tulee olla käytettä- lisuus viran puolesta harkita sen käyttämistä.
9411: vissään tehokkaat mahdollisuudet saada asi- Tässä esityksessä ei ehdoteta mainitun sään-
9412: anosaiset täyttämään velvoitteensa oikeuden- nöksen muuttamista, koska oikeudenkäyntiku-
9413: käynnissä asianmukaisesti. Tällaisia tehosteita lujen korvaamista koskevan oikeudenkäymis-
9414: voi olla käytettävissä lähinna kolmenlaisia. kaaren 21 luvun säännösten uudistaminen ko-
9415: Ensiksi voidaan mainita mahdollisuus antaa konaisuudessaan on erikseen vireillä. Tämä
9416: yksipuolinen tuomio asianosaista vastaan, joka uudistus tulisi toteuttaa viimeistään alioikeu-
9417: on laiminlyönyt toimittaa tuomioistuimelle kir- suudistuksen voimaantulon yhteydessä.
9418: jallisen vastineensa taikka täyttää oikeuden
9419: määräämän muun velvoitteen asiassa. Tällai-
9420: nen seuraamus voisi, samoin kuin voimassa 5.6. Oikeudenkäynnin johtaminen
9421: olevan lain mukaan, tulla tietenkin kysymyk-
9422: seen ainoastaan asioissa, joissa sovinto on Pohjoismaissa tuomioistuimen toimenpiteet,
9423: sallittu. sen johtaessa oikeudenkäyntiä, on tapana ja-
9424: kaa kahteen pääluokkaan, muodolliseen ja ai-
9425: Toisena tehosteena voidaan mainita sään- neelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon.
9426: nökset, joiden mukaan asianosainen menettää Muodollinen prosessinjohto liittyy tuomiois-
9427: oikeutensa uusien seikkojen ja todisteiden esiin tuimen toimenpiteisiin oikeudenkäynnin ulkoi-
9428: tuomiseen tietyssä vaiheessa käsittelyä. Voi- sen kulun hallitsemiseksi. Näiden toimenpitei-
9429: massa olevassa laissa ei ole tällaisia nimeno- den tarkoituksena on käsittelyn selvyys ja jär-
9430: maisia säännöksiä alioikeusmenettelyn osalta, jestys sekä menettelyn tarkoituksenmukainen
9431: kun taas ulkomaisissa oikeuksissa ne ovat ylei- järjestäminen. Aineellinen prosessinjohto puo-
9432: siä. Myös meillä joudutaan ottamaan käyttöön lestaan tarkoittaa tuomioistuimen toimintaa,
9433: vastaavanlaisia rajoittavia säännöksiä käsitte- joka kohdistuu asianosaisten lausumien selven-
9434: lyn keskittämisen turvaamiseksi asioissa, joissa tämiseen ja heidän esittämänsä prosessiaineis-
9435: sovinto on sallittu. Tarpeettomien oikeuden- ton täydentämiseen, rikastamiseen tai rajoitta-
9436: menetysten estämiseksi säännökset olisi kuiten- miseen ja sen kohteena on siten itse oikeuden-
9437: kin tehtävä riittävän joustaviksi ja tuomiois- käyntiaineisto.
9438: tuimille suotava harkintavaltaa niiden sovelta- Muodollisen prosessinjohdon tavoitteet ilme-
9439: misessa. nevät oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n
9440: Kolmantena asianosaisiin kohdistuvana te- ensimmäisestä virkkeestä. Sen mukaan tuomio-
9441: hosteena voidaan mainita oikeudenkäyntikulu- istuimen on valvottava, että asian käsittelyssä
9442: jen korvausvelvollisuus. Tehokkaasti käytetty- noudatetaan selvyyttä ja järjestystä, ja sillä on
9443: nä tällä voisi olla suuri merkitys menettelyn tällöin valta määrätä, että eri kysymykset tai
9444: nopeudelle, välittömyydelle ja keskitykselle. jutun osat käsitellään kukin erikseen. Myös
9445: Myös jutun voittaja ja asianosaisen asia- oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:stä ilme-
9446: mieskin voidaan tässä tarkoituksessa velvoittaa nevä tuomioistuimen kurinpitovalta voidaan
9447: korvausvastuuseen. lukea muodollisen prosessinjohdon piiriin. Li-
9448: Voimassa olevassa laissa tätä tarkoittava säksi siihen kuuluu kysymys käsittelyn julki-
9449: säännös on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun suudesta eli tuomioistuimen päätös siitä, onko
9450: 4 §:n 2 momentissa. Sen mukaan asianosainen, asiassa toimitettava suljettu käsittely.
9451: vaikka hän voittaakin asian, ja asiamies, jotka Aineellista prosessinjohtoa koskeva pääsään-
9452: laiminlyönnillään, perusteettomalla väitteel- tö on oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n
9453: lään tai esteettömällä poissaolollaan ovat vii- toisessa virkkeessä. Sen mukaan tuomiois-
9454: vyttäneet asian ratkaisua, ovat velvolliset kärsi- tuimen on huolehdittava siitä, että juttu tulee
9455: mään viivytyksestä aiheutuneen vahingon sekä perusteellisesti käsitellyksi ja ettei asiaan sekoi-
9456: 28 1990 vp. - HE n:o 15
9457:
9458: teta mitään sellaista, joka ei siihen kuulu. Sen teella, että tuomioistuimen puolueettomuus
9459: mukaisesti tuomioistuimen tehtävänä on ensik- saattaa tällöin vaarautua tai että asianosaiset
9460: sikin selvittää, mitä asianosaiset haluavat oi- voivat saada tuomioistuimen toiminnasta täl-
9461: keudenkäynnissä saavuttaa ja millä perusteella. laisen käsityksen. Luonnollisesti tuomiois-
9462: Jos asianosaisen lausuma on puutteellinen, tuimen aktiivisuus asiassa ei saa mennä niin
9463: tuomioistuimen on pyrittävä saamaan se täy- pitkälle, että tuomari voitaisiin mieltää toisen
9464: dennetyksi tai korjatuksi. Lisäksi tuomiois- osapuolen asianajajaksi. Kuitenkaan tuomiois-
9465: tuimen on valvottava, ettei asiassa esitetä tar- tuimella ei ole aihetta pidättäytyä aktiivisesta
9466: peetonta tai merkityksetöntä aineistoa. Tietyis- prosessinjohdosta vain sen vuoksi, että se vai-
9467: sä tapauksissa tuomioistuimen on joko omasta kuttaisi vain toisen asianosaisen eduksi, vaan
9468: aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta puolueettomuuden säilyttäminen edellyttää
9469: asian selvittämiseksi hankittava tai määrättävä päinvastoin asian perusteellista selvittämistä
9470: hankittavaksi uutta aineistoa. Nykyaikaiseen kiinnittämättä huomiota siihen, kumman osa-
9471: prosessinjohtoon kuuluu myös se, että tuomio- puolen eduksi toiminta koituu. Muutoin voitai-
9472: istuin tarvittaessa selvittää asianasaisille ratkai- siin taas väittää, että tuomioistuin passiivisuu-
9473: sun kannalta merkitykselliset tosiseikat sekä denaan puolueellisesti suosii sitä asianosaista,
9474: opastaa heitä asiaan liittyvissä oikeudellisissa joka hyötyy tuomioistuimen passiivisuudesta.
9475: kysymyksissä. Aktiivista prosessinjohtoa harjoittava tuomari
9476: Aineellista prosessinjohtoa harjoittaessaan on puolueellinen vain siinä tapauksessa, että
9477: tuomioistuin voi käyttää ensiksikin kyselyoi- hänen prosessinjohtonsa kohdistuu ainoastaan
9478: keuttaan asianosaisia kuulustellessaan. Oikeu- toiseen asianosaiseen,vaikka vastapuolikin olisi
9479: denkäymiskaaren 12 luvun voimassa olevan samanlaisen aktiivisen avun tarpeessa.
9480: 7 §:n mukaan tuomioistuimella on myös oi- Periaatteessa aineellisen prosessinjohdon
9481: keus määrätä asianosainen saapumaan tuomio- laajuus ei riipu siitä, onko asianosaisella oikeu-
9482: istuimeen henkilökohtaisesti asian selvittämistä denkäynnissä lainoppinut avustaja vai ajaako
9483: varten. Todistelussa tuomioistuimen prosessin- hän itse asiaansa. Käytännössä aineellisen pro-
9484: johtokeinoina ovat taas tuomioistuimen aloite- sessinjohdon tarve saattaa kuitenkin olla suu-
9485: oikeus todisteiden hankkimisessa sekä oikeu- rempi silloin, kun asianosainen toimii ilman
9486: denkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n kielto tietyissä lainopillista apua. Myös avustajan taito ja tapa
9487: tapauksissa ottaa vastaan tarjottua todistetta. hoitaa asiaa saattavat vaikuttaa tuomiois-
9488: Myös kyselyoikeuden käyttäminen on tärkeä tuimen prosessinjohdon tarpeeseen.
9489: keino todistelussa asian selvittämiseksi.
9490: Kun tuomioistuin osallistuu aktiivisesti asian Ehdotetussa uudessa oikeudenkäyntimenet-
9491: selvittämiseen, mahdollisuudet päästä siinä ai- telyssä tuomioistuimen tulee, kuten jo edellä
9492: neellisesti oikeaan ratkaisuun paranevat. Li- on todettu, heti valmistelun alussa niin nopeas-
9493: säksi hyvä aineellinen prosessinjohto edistää ti kuin mahdollista selvittää, mitä asianosaiset
9494: oikeudenkäynnin nopeutta ja tehokkuutta. Sen vaativat ja mihin seikkoihin he vetoavat vaati-
9495: avulla voidaan heti oikeudenkäynnin alussa mustensa perusteeksi, mitä todisteita he tulevat
9496: päästä selville riitaisista kysymyksistä ja välttyä esittämään ja mitä kullakin todisteena tullaan
9497: tarpeettomilta lykkäyksiltä. Aineellisen proses- näyttämään toteen. Tuomioistuimen tulee tar-
9498: sinjohdon painopisteen tulisi sen vuoksi olla vittaessa harjoittaa aktiivista prosessinjohtoa
9499: käsittelyn alkuvaiheessa eli uudessa riita-asioi- näiden tehtävien täyttämiseksi.
9500: den oikeudenkäyntimenettelyssä jo valmistelus- Laissa tai sen perusteluissa ei ole aihetta
9501: sa. esittää yksityiskohtaisia esimerkkejä tuomiois-
9502: Aktiivisella prosessinjohdolla voidaan myös tuimen aineellisesta prosessinjohdosta, vaan
9503: edistää sovintoon pääsemistä asiassa. Asiano- tuomioistuimen tulee kussakin yksittäisessä ta-
9504: saiset ovat silloin entistä paremmin jo jutun pauksessa harkita toimenpiteidensä asianmu-
9505: käsittelyn kuluessa selvillä oikeudellisesta ase- kaisuus huomioon ottaen tuomioistuimen puo-
9506: mastaan ja velvollisuuksistaan oikeudenkäyn- lueettomuus sekä pyrkimys välttää oikeuden-
9507: nissä. Asioissa, joissa sovinto on sallittu, tuo- käynnin tarpeeton laajentuminen. Yleisluontei-
9508: mioistuin voi esittää asianasaisille myös sovin- sesti voidaan todeta, että uusi menettely tulee
9509: toehdotuksen. vaatimaan tuomioistuimitta aktiivisempaa oi-
9510: Tuomioistuimen aktiivista roolia asian selvit- keudenkäynnin johtamista kuin mitä tähän
9511: tämiseksi on toisinaan vastustettu sillä perus- saakka on yleisesti noudatettu.
9512: 1990 vp. - HE n:o 15 29
9513:
9514: 5.7. Sovinnon aikaansaaminen käsiteltävänä tään, mikä asiassa on riitaista ja mitä todisteita
9515: olevassa asiassa asianosaiset voivat esittää vaatimustensa tuek-
9516: si, asianosaiset voivat nykyistä paremmin har-
9517: Oikeudenkäynnin aikana tehdyllä sovinnolla kita, mitkä edellytykset heillä on menestyä
9518: tarkoitetaan asianosaisten välistä vapaaehtoista asiassa, ja tyytyä heille edulliseen sovintoon.
9519: järjestelyä riidan ratkaisemiseksi. Käytännössä Ehdotettujen valmistelua koskevien säännös-
9520: tällainen sopiminen ilmenee pääasiallisesti kah- ten mukaan valmistelussa olisi nimenomaisesti
9521: dessa eri muodossa. Ensiksikin siitä voi olla selvitettävä, onko asiassa edellytyksiä sovinnol-
9522: kysymys silloin, kun asia oikeudenkäymiskaa- le. Tähän selvitystyöhön voidaan katsoa kuulu-
9523: ren 12 luvun 9 §:n nojalla jätetään sillensä van myös yksityiskohtaisen sovintoesityksen
9524: molempien asianosaisten poissaolon vuoksi. tekemisen silloin, kun siihen on edellytyksiä,
9525: Toiseksi sovinnosta on kysymys silloin, kun vaikka laki ei siihen nimenomaisesti velvoita-
9526: tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 20 luvussa kaan. Myös tehokkaalla aineellisella prosessin-
9527: säädetyllä tavalla vahvistaa sovinnon. Sillensä johdolla voidaan edistää sovinnon aikaansaa-
9528: jääneiden ja sovittujen juttujen määrä on meil- mista. Tuomioistuimen sovittelun samoin kuin
9529: lä ollut lähes neljännes kaikista sellaisista riita- aineellisen prosessinjohdonkin tulee kuitenkin
9530: asioista, joissa sovinto on sallittu. Muissa poh- tapahtua siinä muodossa, ettei tuomioistuimen
9531: joismaissa juttujen sopiminen on huomattavas- puolueettomuus vaarannu. Lisäksi tuomiois-
9532: ti yleisempää. Esimerkiksi Ruotsissa riita-asi- tuimen ehdottaman sovinnon tulisi olla aineel-
9533: oissa, joissa sovinto on sallittu, jää sillensä lisen oikeuden mukainen.
9534: noin puolet vireille tulevista asioista. Suurim-
9535: man osan sillensä jättämisistä on siellä arveltu
9536: johtuvan tuomioistuimen harjoittamasta aktii- 5.8. Summaarisen menettelyn yhdistäminen
9537: visesta sovittelusta. Lisäksi noin kymmenen varsinaiseen menettelyyn
9538: prosenttia tällaisista riita-asioista päättyy tuo-
9539: miolla vahvistettavaan sovintoon. Kuten edellä 2 luvussa on esitetty, meillä on
9540: Meilläkin oikeudenkäymiskaaren 20 luvun varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn rinnalla
9541: 2 §:n mukaan tuomioistuimen tulee kehottaa erityisiä summaarisia menettelymuotoja; mak-
9542: riitapuolia sovintoon asiassa, jossa sovinto on samismääräysmenettely, ulosottolain 2 luvussa
9543: sallittu. Tämän säännöksen käytännöllinen säännelty lainhakumenettely sekä ulosottolain
9544: merkitys on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. 7 luvussa säännellyt häätö, takavarikko ja
9545: Lainkohtaa on käytännössä tulkittu siten, ettei virka-apu. Mainituista summaarisen menette-
9546: tuomioistuimen tarvitse edes kehottaa asiano- lyn lajeista käytetään eniten maksamismää-
9547: saisia sovintoon, jos näyttää siltä, ettei sovin- räysmenettelyä. Siinä käsitellään lukumääräi-
9548: non syntymiseen ole kuitenkaan edellytyksiä. sesti huomattavasti enemmän asioita kuin var-
9549: Toiseksi tuomioistuimella ei voimassa olevan sinaisessa riita-asiain oikeudenkäynnissä.
9550: oikeudenkäyntijärjestyksen mukaan ole vielä Mainitut summaarisen menettelyn lajit ovat
9551: oikeudenkäyntimenettelyn alussa, jolloin keho- tuomitsemistoimintaan rinnastettavia. Kun
9552: tus sovintoon lain mukaan olisi esitettävä, meillä ulosottolain uudistamisen yhteydessä on
9553: tarkempaa tietoa tai selvyyttä siitä, minkälai- tarkoitus lakkauttaa ulosotonhaltijat ja siirtää
9554: nen sovinto asiassa voisi tulla kysymykseen. niiden tehtävät, tehtävien laadusta riippuen,
9555: Kolmanneksi voimassa olevassa laissa ei edelly- yleiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle,
9556: tetä, että tuomioistuin ryhtyisi varsinaisesti on ulosotonhaltijalle kuuluvien summaaristen
9557: sovittelemaan asiaa tai tekemään yksityiskoh- menettelylajien siirtäminen tässä yhteydessä
9558: taista sovintoesitystä, mitä tehokas sovittelu tuomioistuimille luontevaa. Myös siviiliproses-
9559: kuitenkin edellyttäisi. suaalisen takavarikon siirtäminen tuomiois-
9560: Sen sijaan ehdotetussa oikeudenkäyntime- tuimille on perusteltua, koska tällainen asia
9561: nettelyssä mahdollisuudet tuomarin johdolla lähes säännönmukaisesti liittyy vireillä olevaan
9562: tapahtuvaan sovitteluun paranevat oleellisesti. tai vireille pantavaan oikeudenkäyntiin. Näi-
9563: Asian valmisteluvaiheessa asianosaiset voivat den syiden vuoksi mainitut summaarisen me-
9564: tuomarin johdolla keskustella entistä vapaam- nettelyn lajit on perusteltua lakkauttaa erillisi-
9565: min myös sovinnon mahdollisuudesta asiassa, nä menettelylajeina ja siirtää ne osaksi riita-
9566: kun asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen riita- asiain oikeudenkäyntimenettelyä. Näiden asioi-
9567: asian pääkäsittelyyn. Kun valmistelussa selvite- den edellyttämä käsittelynopeus voidaan järjes-
9568: 30 1990 vp. - HE n:o 15
9569:
9570: tää uudessa riita-asiain oikeudenkäyntimenet- tuimille asetetaan velvollisuus opastaa asiano-
9571: telyssä. saisia erityisesti ennen varsinaista käsittelyä
9572: Myös nykyisen maksamismääräysmenettelyn tuomioistuimessa. Edelleen oikeusministeriön
9573: edut voidaan saavuttaa uudistamalla riita-asi- asettama työryhmä vuonna 1980 mietinnössään
9574: ain oikeudenkäyntimenettelyä niin, että selvät (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston jul-
9575: ja riidattomat saatavat voidaan käsitellä ja kaisu 6/1980), joka koski alioikeuksien yhte-
9576: ratkaista jo tavanomaista suppeamman hake- näistämisen ja oikeudenkäyntimenettelyn uu-
9577: muksen ja siihen mahdollisesti annetun vas- distamisen suunnitteluperusteita, ehdotti tältä
9578: tauksen perusteella kirjallisessa valmistelussa. osin sellaista säännöstä, että tuomiokunnan
9579: Jos vastauksessa vaatimus riitautetaan, oikeu- muut virkamiehet kuin tuomarit veivoitetaan
9580: denkäyntiä voitaisiin ehdotuksen mukaan jat- opastamaan asianosaisia erityisesti ennen asian
9581: kaa eikä asia riitauttamisen johdosta raukeasi vireille tuloa ja varsinaista käsittelyä käräjäoi-
9582: eikä kantajantarvitsisi saattaa sen vuoksi asiaa keudessa.
9583: uudelleen vireille varsinaisessa oikeudenkäyn- Viimeksi mainitun ehdotuksen johdosta an-
9584: nissä. netuissa lausunnoissa (oikeusministeriön lain-
9585: Nykyisin kantaja suorittaa valinnan sum- valmisteluosaston julkaisu 5/1981) tuomiois-
9586: maaristen menettelymuotojen ja riita-asiain oi- tuinten opastus- ja neuvontatoimintaa pidettiin
9587: keudenkäyntimenettelyn välillä. Jos hän us- yleensä sinänsä hyväksyttävänä, mutta katsot-
9588: koo, että asia voidaan ratkaista summaarisessa tiin toisaalta, ettei siitä ole tarpeen ottaa lakiin
9589: menettelyssä, valitsee hän yleensä tämän tavan, nimenomaista säännöstä. Joissakin lausunnois-
9590: koska se on varsinaista oikeudenkäyntimenet- sa viitattiin opastukseen ja neuvontaan liitty-
9591: telyä huomattavasti nopeampi, yksinkertaisem- viin vastuuongelmiin ja pelättiin tällaisen toi-
9592: pi ja halvempi. Myös lainoppineen oikeuden- minnan vaarantavan tuomioistuimen puolueet-
9593: käyntiavustajan tarve on näissä menettelyissä toman aseman riidanratkaisijana. Myös viitat-
9594: vähäisempi kuin varsinaisessa oikeudenkäyn- tiin siihen, että mahdollisuus oikeusavun saa-
9595: nissä. miseen on meillä viime vuosina parantunut ja
9596: Myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, ettei tuomioistuinten kansliahenkilökunnalla
9597: että nykyisten Summaaristen menettelymuoto- välttämättä ole neuvonnan antamiseksi tarpeel-
9598: jen edut säilytetään uudessa oikeudenkäynti- lisia lainopillisia tietoja.
9599: menettelyssä. Summaarinen menettely on tuo- Tuomioistuimen opastus- ja neuvontatoi-
9600: mioistuimen kannalta tarkoituksenmukainen ja mintaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi ei
9601: halpa menettely riidattornissa asioissa. Sen näytä aiheelliselta, että sen sisältö yksityiskoh-
9602: vuoksi ei voida pitää perusteltuna, että kantaja taisesti säänneltäisiin laissa. Jo nykyisinkin
9603: saisi vapaasti valita varsinaisen oikeudenkäyn- tuomioistuimissa verraten yleisesti opastetaan
9604: timenettelyn silloinkin, kun asia voitaisiin rat- asianosaisia erilaisissa teknisissä kysymyksissä.
9605: kaista yksinkertaisemmassa menettelyssä. Tätä toimintaa on pyrittävä edelleen kehittä-
9606: Uusi riita-asiain oikeudenkäyntimenettely si- mään myös henkilökunnan koulutuksella.
9607: nänsä mahdollistaisi erillisen summaarisen
9608: maksamismääräysmenettelyn poistamisen.
9609: Erillisen maksamismääräysmenettelyn poista- 6. Ehdotetun riita-asiain oikeu-
9610: mista on myös mahdollista harkita sen jälkeen, denkäyntimenettelyn pääpiir-
9611: kun uudistetusta alioikeusmenettelystä on saa- teet
9612: tu kokemuksia.
9613: 6.1. Yleistä
9614:
9615: 5.9. Opastus ja neuvonta Oikeudenkäyntimenettely ehdotetaan jaetta-
9616: vaksi kahteen osaan, valmisteluun ja pääkäsit-
9617: Alioikeusmenettelyn uudistamista valmistel- telyyn. Valmistelun tarkoituksena on oikeu-
9618: taessa tuomioistuimen opastus- ja neuvontatoi- denkäynnin kohteen selvittäminen ja täsmentä-
9619: mintaa on pidetty tärkeänä. Oikeudenkäynti- minen ja oikeudenkäynnissä esitettävän aineis-
9620: menettelyn ja tuomioistuinlaitoksen uudistami- ton kerääminen. Tietyin edellytyksin asia voi-
9621: sesta vuonna 1976 annetussa työryhmän mie- daan ratkaista jo valmistelussa. Valmistelun
9622: tinnössä (oikeusministeriön lainsäädäntöosas- jälkeen toimitetaan suullinen, välitön ja keski-
9623: ton julkaisu 2/1976) ehdotettiin, että tuomiois- tetty pääkäsittely, jossa asianosaiset esittävät
9624: 1990 vp. - HE n:o 15 31
9625:
9626: vaatimuksensa ja todisteensa. Pääkäsittelyssä Ehdotuksen mukaan luovuttaisiin laissa sää-
9627: asia tulisi ratkaista pääsääntöisesti samassa detyistä haasteajoista. Tuomioistuimen tulisi
9628: tilaisuudessa. kehottaessaan vastaajaa vastaamaan asettaa
9629: Uudistus edellyttää myös oikeudenkäynnin hänelle määräaika, joka laskettaisiin haasteen
9630: aloittamista ja asianosaisen poissaoloa taikka tiedoksiannosta. Jos tuomioistuin kehottaisi
9631: muuta laiminlyöntiä koskevien säännösten tar- vastaajaa vastaamaan suullisesti, vastaaja olisi
9632: kistamista. Lisäksi uudistus edellyttää, että haasteessa kutsuttava tuomioistuimen istun-
9633: tuomioistuimella on nykyistä paremmat mah- toon.
9634: dollisuudet oikeudenkäynnin tehokkaaseen Haasteen tiedoksiannosta huolehtiminen
9635: johtamiseen. kuuluisi pääsääntöisesti tuomioistuimelle. Siitä
9636: Ehdotuksen mukaan asiat, joissa summaari- huolimatta tiedoksiannot voisi edelleen toimit-
9637: nen menettely on riittävä, voitaisiin käsitellä ja taa niitä nykyisinkin toimittavat henkilöt. Tie-
9638: ratkaista asiakirjojen perusteella jo valmiste- doksiannosta huolehtimisen siirtyminen tuo-
9639: lussa asiaa suullisesti käsittelemättä. Siten sel- mioistuimelle ei siis välttämättä lisää tuomiois-
9640: vät ja riidattomat asiat voitaisiin ratkaista tuimen työtä. Ehdotus tiedoksiautomenettelyn
9641: muita yksinkertaisemmassa menettelyssä. uudistamisesta sisältyy erilliseen myöhemmin
9642: annettavaan hallituksen esitykseen oikeuden-
9643: käymiskaaren sekä eräiden muiden lakien tie-
9644: 6.2. Oikeudenkäynnin aloittaminen doksiautoa koskevien säännösten muuttamises-
9645: ta riita-asioissa. Tiedoksiautolainsäädännön
9646: Riita-asian käsittelemistä pyydettäisiin tuo- uudistaminen on tarkoitus saattaa voimaan
9647: mioistuimelta kirjallisella haastehakemuksella. samanaikaisesti tämän uudistuksen kanssa.
9648: Sen tulisi olla nykyistä haastehakemusta yksi- Vastauksessaan vastaajan olisi ehdotuksen
9649: tyiskohtaisempi ja siitä tulisi käydä ilmi myös mukaan ilmoitettava myöntääkö vai kiistääkö
9650: ne todisteet, jotka asiassa tullaan esittämään, hän kanteen sekä, jos hän kiistää kanteen,
9651: sekä mitä kullakin todisteelia on tarkoitus kiistämisen perusteet. Lisäksi vastaajan tulisi
9652: näyttää toteen. Jos hakijan vaatimus perustuu ilmoittaa vastauksessaan ne todisteet, jotka
9653: kirjalliseen sitoumukseen, se olisi liitettävä hän aikoo esittää, sekä mitä kullakin todisteel-
9654: haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljen- Ia aikoo näyttää toteen.
9655: nöksenä. Ehdotuksen mukaan asia tulisi vireil-
9656: le jo silloin, kun haastehakemus toimitetaan
9657: tuomioistuimen kansliaan. 6.3. Summaarineo menettely
9658: Siinä tapauksessa, että haastehakemus on
9659: puutteellinen, hakijaa olisi kehotettava täyden- Ehdotuksen mukaan ulosottolain 2 luvun
9660: tämään haastehakemustaan. Jos hakija ei nou- lainhakumenettelyä sekä 7 luvun häätöä ja
9661: dattaisi täydentämiskehotusta tai jos haasteha- virka-apumenettelyä koskevat säännökset ku-
9662: kemus olisi niin puutteellinen, ettei se kelpaa mottaisiin ja niitä vastaavat tehtävät siirrettäi-
9663: oikeudenkäynnin perustaksi tai jos asiaa muus- siin tuomioistuimelle ja vastaavanlaista menet-
9664: ta syystä ei voitaisi ottaa tutkittavaksi, tuomio- telyä koskevat säännökset otettaisiin oikeuden-
9665: istuin voisi haastetta antamatta heti jättää käymiskaareen.
9666: asian tutkimatta. Tuomioistuin voisi jättää Edellä mainitussa asiassa voitaisiin ehdotuk-
9667: haasteen antamatta myös siinä tapauksessa, sen mukaan antaa heti kirjallisen vastauksen
9668: että haastehakemuksessa esitetty vaatimus on antamiselle määrätyn ajan päätyttyä yksipuoli-
9669: ilmeisen perusteeton eikä kysymys ole sellaises- nen tuomio, jos vastaaja ei ole asetetussa
9670: ta puutteellisuudesta, joka voitaisiin korjata. määräajassa antanut lainkaan vastausta. Li-
9671: Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin olisi oi- säksi asiassa voitaisiin antaa yksipuolinen tuo-
9672: keutettu ratkaisemaan asian heti tuomiolla, mio, jos vastaaja ei ole vastauksessaan esittä-
9673: jolla kanne hylättäisiin. nyt mitään perusteita kiistämisensä tueksi tai
9674: Haastehakemuksen johdosta tuomioistuin on esittänyt ainoastaan sellaisen perusteen, jol-
9675: antaisi haasteen. Vastaajaa olisi haasteessa ke- la selvästi ei ole merkitystä asian ratkaisemisen
9676: hotettava vastaamaan kanteeseen kirjallisesti kannalta. Siinä tapauksessa, että kantajan vaa-
9677: tai, jos vastauksen antamisen suullisesti voi- timus on perustunut juoksevaan velkakirjaan,
9678: daan olettaa nopeuttavan asian käsittelyä, vekseliin tai shekkiin, joka haastehakemuksen
9679: suullisesti istunnossa. yhteydessä on annettu tuomioistuimelle, vas-
9680: 32 1990 vp. - HE n:o 15
9681:
9682: taajan tulisi esittää kiistämisensä tueksi toden- erilliselle maksamismääräysmenettelylle teh-
9683: näköisiä syitä voidakseen välttyä yksipuoliselta dään.
9684: tuomioita tai esittää vastaavanlainen kirjalli-
9685: nen sitoumus tai lainvoimainen tuomio todis-
9686: teena saamisesta, jota voidaan käyttää kuit- 6.4. Suullinen valmistelu
9687: taukseen.
9688: Kaikki ne asiat, jotka nyt voidaan maksa- Jos asiaa ei voitaisi ratkaista menettelyn
9689: mismääräysmenettelyssä tai lainhakumenette- summaarisessa vaiheessa, jatkettaisiin sen val-
9690: lyssä ratkaista, voitaisiin ehdotettavien sum- mistelua suullisesti pääkäsittelyä varten. Suul-
9691: maarista menettelyä koskevien säännösten mu- lista valmistelua varten pidettäisiin istunto,
9692: kaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä haaste- johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset.
9693: hakemuksen ja vastauksen sekä niiden yhtey- Valmistelun tarkoituksena on selvittää asian-
9694: dessä esitettyjen asiakirjojen perusteella. Sama osaisten vaatimukset ja niiden perusteet sekä
9695: koskisi myös ulosottolain 7 luvun 14 ja mistä asianosaiset ovat eri mieltä. Lisäksi val-
9696: 15 §:ssä tarkoitettua häätöä ja virka-apua. mistelussa olisi selvitettävä, mitä todisteita asi-
9697: Ulosottolain 4 luvun 22 §:ään otettavaksi eh- anosaiset tulevat esittämään, mitä kullakin to-
9698: dotetun nykyistä hypoteekkilainhakua vastaa- disteena aiotaan näyttää toteen sekä onko asi-
9699: van säännöksen mukaan, jos tuomiossa määrä- assa edellytyksiä sovinnolle.
9700: tään saaminen maksettavaksi kiinteistöstä, jo- Valmistelu toimitettaisiin yleensä suullisesti
9701: ka on saamisesta kiinnitetty tai muuten saami- tuomioistuimen istunnossa. Tuomioistuimen
9702: sen panttina, katsotaan sanottu omaisuus välit- valmistelua varten toimittamassa istunnossa ei
9703: tömästi ulosmitatuksi. saisi lukea eikä antaa tuomioistuimelle oikeu-
9704: denkäyntikirjelmää eikä muuta kirjallista lau-
9705: Siinä tapauksessa, että vastaaja vastaukses- sumaa. Asianosainen saisi kuitenkin lukea vaa-
9706: saan vastustaisi kantajan vaatimuksia ja esit-
9707: timuksensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista
9708: täisi sellaisia seikkoja, joiden johdosta asiaa ei
9709: muistiinpanoa muistinsa tueksi. Tuomioistuin
9710: voitaisi välittömästi vastaukselle varatun mää- voisi myös kehottaa asianosaista hyvissä ajoin
9711: räajan päätyttyä ratkaista, asian valmistelua
9712: ennen suullisen valmistelun istuntoa antamaan
9713: jatkettaisiin ja kantajaa tarvittaessa kehotettai-
9714: kirjallisen lausuman, jos siihen on erityistä
9715: siin täydentämään haastehakemustaan. Tästä aihetta. Tällöin tuomioistuimen on määrättä-
9716: olisi se etu, ettei kantajan tarvitsisi panna asiaa
9717: vä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausut-
9718: uudella haastehakemuksella erikseen vireille
9719: tava.
9720: tuomioistuimessa, kuten rauenneen maksamis-
9721: määräysmenettelyn jälkeen on nykyisin tehtä- Asianosaisten velvollisuutena olisi mainita
9722: valmistelussa ne seikat, joihin he haluavat
9723: vä.
9724: vedota, sekä ne todisteet, jotka tullaan esittä-
9725: Lakiehdotuksen mukaan myös muussa kuin mään sekä mitä kullakin todisteelia aiotaan
9726: edellä tarkoitetussa riita-asiassa, jossa sovinto näyttää toteen, jollei näitä seikkoja ole selvitet-
9727: on sallittu, voitaisiin antaa yksipuolinen tuo- ty jo haastehakemuksessa tai vastauksessa riit-
9728: mio, jos vastaaja ei anna häneltä pyydettyä tävästi. Asianosainen olisi lisäksi velvollinen
9729: vastausta. Asia voitaisiin myös ratkaista tuo- valmistelussa esittämään kaikki ne kirjalliset
9730: miolla, jos vastaaja on myöntänyt kanteen. todisteet, joihin hän vetoaa. Asianosaisen olisi
9731: Lisäksi kanne voitaisiin jo tuossa vaiheessa myös ennen valmistelua perehdyttävä asiaan
9732: hylätä tai jättää tutkimatta ehdotetussa laissa niin hyvin, että valmistelu voidaan suorittaa
9733: tarkemmin mainituin edellytyksin. yhtäjaksoisesti.
9734: Kuten edellä on mainittu, maksamismää- Tuomioistuimen olisi johdettava valmistelua
9735: räysmenettely jäisi muuttumattomana sellaise- niin, että valmistelun tarkoitus voidaan saavut-
9736: naan erillisenä lakina edelleen voimaan. Siitä taa ja että asia voidaan pääkäsittelyssä käsitel-
9737: huolimatta, että riita-asian valmistelun sum- lä keskeytyksettä. Tuomioistuimen olisi pyrit-
9738: maarista menettelyä koskevat säännökset mah- tävä mahdollisuuksien mukaan myös siihen,
9739: dollistaisivat maksamismääräysmenettelylain että asianosaiset voisivat sopia asian, jos asias-
9740: kumoamisen, on pidetty tarkoituksenmukaise- sa sovinto on sallittu. Tuomioistuin voisi ehdo-
9741: na vertailla nyt ehdotettavaa menettelyä ja tuksen mukaan kehottaa asianosaista määrä-
9742: maksamismääräysmenettelyä käytännössä ja ajassa täyttämään velvollisuutensa valmistelus-
9743: saatujen kokemusten jälkeen päättää, mitä sa uhalla, ettei asianosainen saisi enää määrä-
9744: 1990 vp. - HE n:o 15 33
9745:
9746: ajan jälkeen vedota uuteen seikkaan tai todis- esitettävä uudelleen, vaikka osa siitä olisi esi-
9747: teeseen, ellei asianosainen saattaisi todennäköi- tetty jo valmistelussa. Tämä olisi tarpeen jo
9748: seksi, että hänen menettelynsä on johtunut siitä syystä, että tuomioistuimen jäseninä olisi
9749: pätevästä syystä. sellaisia, jotka eivät ole osallistuneet asian
9750: Lakiehdotuksen mukaan asia, jossa sovinto valmisteluun.
9751: on sallittu, voitaisiin ratkaista valmistelussa Kun pääkäsittely toimitetaan välittömästi
9752: yksipuolisella tuomiolla. Asia voitaisiin valmis- valmistelun yhteydessä, koko oikeudenkäynti-
9753: telussa ratkaista myös tuomiolla, jos kanne on aineiston esittäminen uudelleen pääkäsittelyssä
9754: myönnetty tai siitä on luovuttu. Lisäksi valmis- ei kuitenkaan olisi tarpeen. Tämä johtuu siitä,
9755: telussa voitaisiin vahvistaa sovinto. että pääkäsittelyn puheenjohtajana olisi val-
9756: Tarvittaessa tuomioistuin voisi tehdä yhteen- mistelun suorittanut tuomari ja pääkäsittely
9757: vedon asianosaisten vaatimuksista ja niiden toimitettaisiin joko välittömästi valmistelun
9758: perusteluista, jos se asian käsittelyn kannalta yhteydessä tai lyhyessä määräajassa sen päätyt-
9759: on tarkoituksenmukaista. Asianosaisilie olisi tyä. Lakiehdotuksen mukaan valmistelun yh-
9760: varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteen- teydessä toimitettavassa pääkäsittelyssä ei tar-
9761: vedosta. vitsisi esittää uudelleen sitä oikeudenkäyntiai-
9762: Tuomioistuimen olisi todettava valmistelu neistoa, joka on esitetty siinä tuomioistuimen
9763: päättyneeksi, kun asiassa on selvitetty asian- istunnossa, jossa valmistelu on päättynyt.
9764: osaisten vaatimukset ja mistä asianosaiset ovat Pääkäsittely olisi suullinen. Asianosaiset ei-
9765: eri mieltä, todisteet on ilmoitettu ja muut vät saisi lukea oikeudenkäyntikirjelmiä, mutta
9766: valmistelevat toimenpiteet suoritettu taikka he saisivat kuitenkin käyttää kirjallisia muis-
9767: kun valmistelua muusta syystä ei ole enää tiinpanoja muistinsa tukemiseksi. Asianosaiset
9768: tarkoituksenmukaista jatkaa. Valmistelun saisivat lisäksi lukea vaatimuksensa asiakir-
9769: päättämisen yhteydessä asia siirrettäisiin pää- jasta. Suullisuus on tarpeen oikeudenkäynnin
9770: käsittelyyn. tehokkaan johtamisen ja keskitetyn yhtäjaksoi-
9771: sen käsittelyn varmistamiseksi. Se parantaa
9772: myös tuomioistuimen jäsenten mahdollisuuksia
9773: 6.5. Pääkäsittely muodostaa selkeä kokonaiskuva asiasta pääkä-
9774: sittelyssä.
9775: Valmistelun päätyttyä asiassa toimitettaisiin Pääkäsittelyssä asianosaisten olisi esitettävä
9776: pääkäsittely, joka olisi suullinen, välitön ja vaatimuksensa ja ilmoitettava käsityksensä
9777: keskitetty. Se voitaisiin toimittaa joko valmis- vastapuolen vaatimuksista. Heidän olisi lisäksi
9778: telun yhteydessä tai erillisenä. Valmistelun yh- perusteltava vaatimuksensa ja väitteensä sekä
9779: teydessä toimitettaisiin pääkäsittely kokoonpa- lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittänyt.
9780: nossa, jonka muodostaa valmistelun suoritta- Tämän jälkeen pääkäsittelyssä otettaisiin vas-
9781: nut tuomari yksin. Muussa tapauksessa pääkä- taan todistelu. Myös valmistelussa jo esitetyt
9782: sittely toimitettaisiin alioikeuden monijäseni- kirjalliset todisteet olisi esitettävä tai esiteltävä
9783: sessä kokoonpanossa. uudelleen pääkäsittelyssä. Jos asianosaista
9784: Lakiehdotuksen mukaan valmistelun yhtey- kuullaan todistelutarkoituksessa, häntä olisi
9785: dessä pidettävä pääkäsittely voitaisiin toimittaa yleensä kuulusteltava ennen kuin muuta suul-
9786: joko välittömästi tai viimeistään 14 päivän lista näyttöä otetaan vastaan siitä kysymykses-
9787: kuluessa valmistelun jälkeen. Tällaisessa pää- tä, mitä kuulustelu koskee. Todisteluo jälkeen
9788: käsittelyssä voitaisiin käsitellä ja ratkaista mi- asianosaisten olisi esitettävä loppulausuntonsa.
9789: kä tahansa asia, jos asianosaiset siihen suostu- Keskitetyn käsittelyn turvaamiseksi ehdote-
9790: vat taikka jos asia on selvä. Muussa tapaukses- taan, että pääkäsittely yleensä olisi peruutetta-
9791: sa asiassa olisi toimitettava pääkäsittely erillise- va, jos asianosainen, jonka on oltava paikalla
9792: nä. henkilökohtaisesti, jää pois tai käyttää asia-
9793: Pääkäsittelyä aloitettaessa tuomioistuimen miestä. Samoin olisi meneteltävä, jos jonkun
9794: olisi tarvittaessa selostettava, mistä asiassa on muun, kuten esimerkiksi todistajan henkilö-
9795: kysymys. Selostus ei yleensä olisi tarpeen, jos kohtainen läsnäolo on tarpeellinen ja tällainen
9796: pääkäsittely toimitetaan valmistelun yhteydes- henkilö on jäänyt pois taikka jos asian ottami-
9797: sä. selle lopullisesti käsiteltäväksi on jokin muu
9798: Keskitetyn ja välittömän pääkäsittelyn tur- este. Pääkäsittely voitaisiin kuitenkin esteestä
9799: vaamiseksi koko oikeudenkäyntiaineisto olisi huolimatta aloittaa, jos voidaan olettaa, ettei
9800:
9801: 5 3002501
9802: 34 1990 vp. - HE n:o 15
9803:
9804: asian käsittelyä sen vuoksi tarvitse lykätä taik- päätösvaltainen. Tuomioistuimen jäsenet eivät
9805: ka ettei asiassa ainakaan tarvitse toimittaa siten kesken pääkäsittelyn saa vaihtua.
9806: uutta pääkäsittelyä eikä lykkäyksestä aiheudu Uudessa pääkäsittelyssä koko oikeudenkäyn-
9807: haittaa asian käsittelylle. Ehdotuksessa tar- tiaineisto olisi esitettävä uudelleen. Myös todis-
9808: kemmin mainituista syistä voitaisiin myös telu olisi pääsääntöisesti otettava uudestaan
9809: poikkeuksellisesti ottaa vastaan todistelua, vastaan. Jos todisteluu uudelleen vastaanotta-
9810: vaikka pääkäsittely peruutettaisiin. Sitä käsit- minen ei olisi mahdollista tai jos aikaisemmin
9811: telyä, jossa todistelua tällöin otettaisiin vas- esitetyllä todistelulla ei katsota olevan merki-
9812: taan, ei kuitenkaan pidettäisi pääkäsittelynä. tystä asiassa, todistelusta tulisi ottaa selko
9813: Pääkäsittelyssä asiaa olisi käsiteltävä yhtä- aikaisemmassa pääkäsittelyssä laaditusta äänit-
9814: jaksoisesti, kunnes se voitaisiin ratkaista. Jos teestä taikka asiakirjavihkosta.
9815: asiaa ei sen laajuuden vuoksi voitaisi käsitellä Jos asianosainen asiassa, jossa sovinto on
9816: loppuun käsittelyn aloittamispäivänä, käsittely sallittu, vetoaisi vasta pääkäsittelyssä uuteen
9817: voitaisiin keskeyttää ja jatkaa sitä, mikäli mah- seikkaan tai todisteeseen, tuomioistuimen tulisi
9818: dollista, perättäisinä päivinä. Jos asian käsitte- jättää tällainen seikka tai todiste ottamatta
9819: leminen perättäisinä päivinä ei erityisestä syys- huomioon, jollei asianosainen saata todennä-
9820: tä ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähin- köiseksi, että hänen menettelynsä johtuu päte-
9821: tään kolmena arkipäivänä viikossa. västä syystä. Tällaisella järjestelyllä on pyritty
9822: Lykkääminen eroaa käsittelyn keskeyttämi- varmistamaan, että asianosaiset valmistelussa
9823: sestä siinä, että lykkäämisen syy on jokin muu todella tuovat esille kaikki heidän kannaltaan
9824: kuin se, ettei asiaa ole ehditty käsitellä yhdessä merkitykselliset seikat ja todisteet niin, että
9825: käsittelytilaisuudessa. Ehdotuksen mukaan pääkäsittely voidaan toimittaa keskitetysti.
9826: pääkäsittelyn lykkääminen olisi pääsääntöisesti
9827: kiellettyä. Lykkääminen olisi mahdollista aino-
9828: astaan silloin, kun se on välttämätöntä asiano- 6.6. Poissaoloon tai laiminlyöntiin liittyvät
9829: saisen tai todistajan poissaolon vuoksi, kun seuraamukset
9830: pääkäsittelyn alkamisen jälkeen tuomiois-
9831: tuimen tietoon on tullut uusi tärkeä todiste, Asianosaisen poissaoloa tai muuta laimin-
9832: joka voidaan ottaa vastaan vasta myöhemmin, lyöntiä koskevat säännökset ehdotetaan järjes-
9833: taikka jos tuomioistuin pitää asian lykkäämistä tettäviksi siten, että asiassa, jossa sovinto on
9834: jonkin ennalta arvaamattoman seikan johdosta sallittu, asianosaisen passiivisuudesta yleensä
9835: tai muusta tärkeästä syystä välttämättömänä. olisi seurauksena asian ratkaiseminen vasta-
9836: Pääkäsittelyn keskittämisen turvaamiseksi puolen vaatimuksesta yksipuolisella tuomiolla.
9837: lakiehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu- Tämä olisi mahdollista niin valmistelussa kuin
9838: kaan asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, pääkäsittelyssäkin. Sillä asianosaisella, jota
9839: jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran vastaan yksipuolinen tuomio annettaisiin, olisi
9840: ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää. Siitä mahdollisuus niin kuin nykyisinkin hakea ta-
9841: huolimatta, että pääkäsittely on ollut lykättynä kaisinsaantia. Asiassa, jossa sovinto on sallit-
9842: yli 14 päivää, uutta pääkäsittelyä ei kuitenkaan tu, asian ratkaiseminen tuomiolla poisjääneen
9843: tarvitse toimittaa, jos sitä asian laadun perus- asianosaisen vahingoksi ei enää olisi mahdollis-
9844: teella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ta. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna on myös
9845: ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan huomattava, että asianosaiselle voitaisiin aset-
9846: käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä taa uhka asian ratkaisemisesta yksipuolisella
9847: huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsitte- tuomiolla myös silloin, kun hänelle asetetaan
9848: ly on kuitenkin pidettävä aina, kun pääkäsitte- valmistelussa velvollisuus määräajassa antaa
9849: ly on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää. kirjallinen lausuma tuomioistuimelle. Lisäksi
9850: Edellä mainittua 14 ja 45 päivän aikaa lasket- ehdotetaan, että asianosaisella on yksipuolisen
9851: taessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona tuomion asemesta oikeus tuomioon sen jäl-
9852: pääkäsittely edellä mainituin tavoin on ollut keen, kun vastaaja on vastannut asiassa.
9853: keskeytyneenä. Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tuomio-
9854: Oikeudenkäynnin välittömyyden varmista- istuimen velvollisuutena on huolehtia siitä, että
9855: miseksi pääkäsittely olisi aina toimitettava uu- asia tulee riittävän tarkasti ja yksityiskohtaises-
9856: delleen, jos tuomioistuimen jäsenelle on tullut ti selvitetyksi. Tästä syystä vastaaja tulisi ehdo-
9857: este eikä tuomioistuin sen johdosta enää ole tuksen mukaan yleensä velvoittaa saapuroaan
9858: 1990 vp. - HE n:o 15 35
9859:
9860: sekä valmisteluun että pääkäsittelyyn sakon Riita-asian pääkäsittelyn välittömyys edellyt-
9861: uhalla. Jos kantaja jäisi saapumatta tällaisen tää, että pääkäsittelyssä esitetään koko oikeu-
9862: asian käsittelyyn taikka laiminlöisi muuten hä- denkäyntiaineisto. Sen vuoksi myös todistelu
9863: nelle asetetun velvollisuuden, vastaajalla ei oli- on pääsääntöisesti otettava vastaan pääkäsitte-
9864: si kuitenkaan oikeutta vaatia asian ratkaisemis- lyssä. Mainitun pääsäännön ja siitä myönnetyt
9865: ta. Kantajan laiminlyönnin seurauksena olisi poikkeukset sisältävät säännökset ehdotetaan
9866: aina asian jättäminen sillensä. lisättäviksi todistelua koskevaan 17 lukuun.
9867: Siinä tapauksessa, että molemmat asianosai- Tähän lukuun lisättäisiin samalla nykyisin lais-
9868: set ilman laillista estettä jäisivät pois asian ta puuttuvat säännökset kirjallisten todisteiden
9869: käsittelystä tai muuten laiminlöisivät heille ase- esittämisestä sekä asianosaisen kuulustelusta
9870: tetun toimimisvelvollisuuden, riita-asia sen laa- todistelutarkoituksessa muutoin kuin totuusva-
9871: dusta riippumatta yleensä olisi jätettävä sillen- kuutuksen nojalla.
9872: sä. Väliintuloa riita-asioissa koskeva oikeuden-
9873: Ehdotuksen pyrkimyksenä on lisätä asian- käymiskaaren 18 luku ehdotetaan uudistetta-
9874: osaisten velvollisuutta osallistua henkilökohtai- vaksi kokonaisuudessaan. Samalla siihen lisät-
9875: sesti tuomioistuimen istuntoon tai myötävai- täisiin säännökset samassa oikeudenkäynnissä
9876: kuttaa asian muun käsittelyn etenemiseen. Tä- käsiteltävistä kanteista. Näillä säännöksillä py-
9877: mä on tarpeen, koska asianosaiset itse yleensä ritään turvaamaan yhdenmukainen ratkaisu sa-
9878: parhaiten tuntevat ne seikat ja olosuhteet, manlaisissa asioissa ja se, että toisiinsa liittyvät
9879: joilla asiassa on merkitystä. Tuomioistuimen kysymykset tulevat ratkaistuiksi samassa yh-
9880: kyselyoikeuden käyttäminen on monesti han- teydessä. Joka tapauksessa kanteiden yhdessä
9881: kalaa tai mahdotonta, jos asianosainen itse ei käsitteleminen säästää asianosaisten ja tuomio-
9882: ole saapuvilla. Heidän henkilökohtainen läsnä- istuinten työtä ja kustannuksia.
9883: olonsa tuomioistuimessa luo siten tuomiois- Ehdotuksessa on pyritty siihen, ettei kantei-
9884: tuimelle paremmat edellytykset asian selvittä- den yhdistämistä tarkoittavia säännöksiä voi-
9885: miselle kuin siinä tapauksessa, että he ovat taisi käyttää oikeudenkäynnin pitkittämiseen.
9886: edustettuna asiamiesten välityksellä. Sen vuoksi yhdistämistä koskevat vaatimukset
9887: tulisi esittää mahdollisimman aikaisessa käsit-
9888: telyn vaiheessa. Jos vastaajan kantajaa vastaan
9889: 7. Uudistuksen edellyttämät muut nostama vastakanne, kolmannen henkilön nos-
9890: muutokset tama kanne toista tai kumpaakin asianosaista
9891: vastaan taikka asianosaisen nostama kanne
9892: Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu- kolmatta vastaan on esitetty tietyn aikarajan
9893: distaminen edellyttää tehtäväksi myös muita jälkeen, tuomioistuin voisi käsitellä kanteet
9894: muutoksia oikeudenkäymiskaareen. Pääasiassa erikseen, jos niiden yhdessä käsitteleminen ei
9895: nämä muutokset johtuvat käsittelyn jakamises- käy haitatta päinsä.
9896: ta valmisteluun ja pääkäsittelyyn sekä pyrki-
9897: myksestä turvata välitön ja keskitetty pääkäsit-
9898: tely. Eräät oikeudenkäymiskaaren säännöksis- 8. Esityksen organisatoriset vai-
9899: tä, jotka nyt koskevat sekä riita- että rikosasi- kutukset
9900: oita, on tässä yhteydessä muutettava koske-
9901: maan ainoastaan rikosasioita. Alioikeusuudistuksen organisatoriset vaiku-
9902: Menettelyn uudistamisen yhteydessä ehdote- tukset perustuvat alioikeuksien yhtenäistämi-
9903: taan täydennettäväksi myös käräjäoikeuden seen ja kokoonpanon määräytymiseen asian
9904: päätösvaltaisuutta riita-asioissa koskevia sään- perusteella, riita-asioiden oikeudenkäyntime-
9905: nöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 2 lukuun ehdo- nettelyn uudistamiseen, sekä uudistuksen mah-
9906: tetaan otettavaksi nimenomainen säännös siitä, dollistamiin muihin toimenpiteisiin kuten esi-
9907: mitkä riita-asiat käsitelli:iän erillisessä pääkäsit- merkiksi eri käräjäoikeuksien mahdollisiin tuo-
9908: telyssä sellaisessa käräjäoikeuden kokoonpa- miopiirien yhtenäistämiseen.
9909: nossa, missä lautamiehet ovat mukana. Muissa Hallituksen esityksessä eduskunnalle yleisten
9910: erillisessä pääkäsittelyssä käsiteltävissä riita- alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lain-
9911: asioissa käräjäoikeus olisi toimivaltainen, kun säädännöksi on yksityiskohtaisesti selostettu
9912: siinä on puheenjohtaja ja kaksi lainoppiuutta alioikeuksien yhtenäistämisen organisatoriset
9913: jäsentä. vaikutukset.
9914: 36 1990 vp. - HE n:o 15
9915:
9916: Tässä esityksessä keskitytään lähinnä selos- 9. Uudistuksen vaikutukset tuo-
9917: tamaan riita-asian oikeudenkäyntimenettelyn mioistuinten ja asianosaisten
9918: uudistamisen vaikutuksia. Täsmälliset koko kannalta
9919: uudistuksen vaikutukset tullaan arvioimaan
9920: valmisteltaessa hallituksen esitystä käräjäoi- 9.1. Nykyiset henkilökunta- ja asiamäärät
9921: keuslaiksi. Kun alioikeuden kokoonpano ja
9922: riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely on täs- Henkilökuntamäärät
9923: mällisesti määritelty, on vasta mahdollista teh-
9924: dä riittävän yksityiskohtainen ja kattava ja Vuoden 1988 alussa oli raastuvanoikeuksia
9925: siten mahdollisimman luotettava arvio ehdo- 27. Tuomiokuntia oli 72, joissa toimi 147
9926: tuksen organisatorisista vaikutuksista. kihlakunnanoikeutta. Näissä toimi kaikkiaan
9927: 469 lainoppinuHa tuomaria. Tuomioistuinhar-
9928: joittelua suorittavia lakimiehiä oli 229, kansli-
9929: ahenkilökuntaan kuuluvia 814 ja haastemiehiä
9930: Ehdotukseen oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 146.
9931: 2 §:n muuttamisesta sisältyy ehdotus kolmen
9932: lainoppineen tuomarin kokoonpanon toimival- raastuvan- kihla-
9933: lan määrittelemisestä riita-asioissa. Kuten jäl- oikeudet kunnan-
9934: jempänä tullaan selostamaan, kolmen lainop- oikeudet
9935: (27) (147)
9936: pineen jäsenen istuntoja tultaisiin pitämään
9937: verraten harvoin. pormestarit ja
9938: kihlakunnan-
9939: tuomarit ......... . 27 72
9940: oikeusneuvosmiehet
9941: Lakimieskokoonpanon käyttöön ottaminen ja käräjätuomarit 222 128
9942: edellyttää, että tuomioistuimen käytettävissä sivutoimiset
9943: on kolme vakinaista tuomaria. Vaikka tavoit- oikeusneuvos-
9944: teena on pidettävä sitä, että tuomiopiirit olisi- miehet ........... . 17
9945: vat niin laajoja, että niissä olisi kolme vaki-
9946: notaarit ............ . 11 218
9947: naista tuomaria, kaikkialla valtakunnassa ei
9948: lautamiehet ........ . 2 072 1)
9949: sellaisen tavoitteen toteuttaminen ole kuiten-
9950: kaan tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että kunnallisneuvos-
9951: miehet ........... . 29näistä 12 sivutoim.
9952: tuomiopiiri tulisi asianosaisten ja tuomarin
9953: viranhoidon kannalta liian laajaksi. kansliahenkilökunta 348 466
9954: haastemiehet ....... . 146näistä 2 sivutoim.
9955: 11 määrä on v. 1984 heinäkuuta
9956: 1oka tapauksessa on välttämätöntä turvata
9957: lainsäädännöllä se, että jokainen käräjäoikeus Maan väestöstä asui mainittuna aikana noin
9958: voi tarvittaessa käsitellä riita-asian erillisessä 3,0 miljoonaa asukasta kihlakunnanoikeuksien
9959: pääkäsittelyssä vakinaisista tuomareista koos- ja noin 1,8 miljoonaa asukasta raastuvanoi-
9960: tuvassa lakimieskokoonpanossa. Niihin tuo- keuksien tuomiopiirin alueilla.
9961: mioistuimiin, joissa on vain kaksi vakinaista
9962: tuomaria, lakimieskokoonpano voitaisiin jär-
9963: jestää esimerkiksi siten, että tuomareille tai Asiamäärät
9964: joillekin tuomareille asetetaan velvollisuus toi-
9965: mia tuomarina myös toisessa tuomioistuimessa Seuraavasta taulukosta ilmenevät raastuvan-
9966: sen käsitellessä riita-asioita. Käytännössä voi- oikeuksiin ja kihlakunnanoikeuksiin vuonna
9967: taisiin menetellä myös siten, että hovioikeus 1988 saapuneiden asioiden lukumäärät.
9968: määrää jonkun esittelijöistään toimimaan tuo-
9969: marina hovioikeuspiirin alueella olevan käräjä- Rikosasiat ........................ . 65 800
9970: oikeuden lakimieskokoonpanossa. Joissakin ti- Riita-asiat ........................ . 24 600 1)
9971: lanteissa lakimieskokoonpanon jäsenenä voisi Hakemusasiat .................... . 53 250
9972: toimia myös tuomioistuinharjoittelija harjoit- Maksamismääräysasiat ........... . 130 066
9973: telunsa loppuvaiheessa. Rangaistusmääräysasiat .......... . 294 1702)
9974: 1990 vp. - HE n:o 15 37
9975:
9976: Sakon muuntaasiat ............... . 21 638 myös sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja,
9977: Isyyden vahvistaminen ............ . 12 343 joissa on useampi kuin yksi lainoppinut jäsen.
9978: Perukirjojen rek .................. . 50 032
9979: Lainhuudatukset ................. . 101 658
9980: Kiinnitykset ...................... . 244 594 9.3. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
9981: Rasitustodistukset ................ . 218 842 vaikutukset tuomioistuinten ja asian-
9982: osaisten kannalta
9983: 11 Näiden lisäksi käsiteltiin alioikeuksien yhteydessä toimi-
9984: vissa kymmenessä asunto-oikeudessa 10 261 asiaa.
9985: 21
9986: Seuraavassa selostetaan, minkäsuuntaiset
9987: Tieto v:lta 1987 ovat oikeudenkäyntimenettelyä koskevan eh-
9988: dotuksen eri yksityiskohtien vaikutukset alioi-
9989: Taulukossa mainituista asioista rikosasiat, keuksien ja asianosaisten kannalta. Sen ha-
9990: riita-asiat, osa hakemusasioista ja sakon vainnollistamiseksi, miten menettelyuudistus
9991: muuntaasiat käsitellään istunnossa. Vaikka ali- tulee vaikuttamaan riita-asioiden käsittelyssä,
9992: oikeuden kansliassa ratkaistavia asioita on lu- selostetaan aluksi 1 päivänä toukokuuta 1987
9993: kumääräisesti eniten, alioikeusuudistuksen voimaan tulleen hakemusasioiden käsittelyä
9994: kannalta keskeisiä asioita ovat ne asiat, jotka yleisessä alioikeudessa koskevan lain vaikutus-
9995: käsitellään ja ratkaistaan istunnossa. ta hakemusasioiden käsittelyyn.
9996: Esityksen liitteenä on maksamismääräysasi- Ne menettelyperiaatteet, joita tässä esityk-
9997: oiden ja riita-asioiden lukumäärän kehitystä sessä ehdotetaan noudatettaviksi riita-asioissa,
9998: kuvaavat kuviot. Maksamismääräysasioiden ovat sanotun lain perusteella jo tietyssä määrin
9999: lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden käytössä hakemusasioissa.
10000: aikana yli kaksinkertaistunut. Samalla kuiten-
10001: kin on todettava, että vuonna 1988 alioikeuk-
10002: siin tulleiden maksamismääräysasioiden luku- 9.3.1. Aikaisemmin toteutetut uudistusehdo-
10003: määrä on vähentynyt noin 5 000 asiaa edelli- tukset
10004: seen vuoteen verrattuna.
10005: Kun huomattava osa aikaisemmin riita-asioi- Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi-
10006: na käsitellyistä asioista avioliittolain muuttami- keudessa annetun lain perusteella ne hakemus-
10007: sesta annetun lain perusteella muuttui hake- asiat, jotka ennen lain voimaantuloa oli käsi-
10008: musasioiksi, on riita-asioiden lukumäärän ke- teltävä istunnossa tuomioistuimen täysilukui-
10009: hitystä kuvaavasta kuviosta todettavissa, että sessa kokoonpanossa, on lain voimaantulon
10010: riita-asioina käsiteltävien asioiden lukumäärä jälkeen ollut mahdollista käsitellä kirjallisessa
10011: oli vuonna 1988 suunnilleen yhtä suuri kuin se yhden tuomarin käsittelyssä tuomioistuimen
10012: oli vuonna 1960. kansliassa taikka istunnossa, joka voidaan pi-
10013: tää yhden tuomarin kokoonpanossa tai tuo-
10014: mioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa.
10015: 9.2. Alioikeuksien yhtenäistämisen henkilös-
10016: tövaikutus Hakemusasioita ratkaistiin v. 1988
10017: kansliassa yhden tuomiois-
10018: Edellä mainitussa hallituksen esityksessä tuomarin men täysi-
10019: eduskunnalle on todettu, että alioikeuksien istunnossa lukuisessa
10020: istunnossa
10021: yhtenäistäminen ei edellytä lainoppineiden tuo-
10022: mareiden lisäämistä. Pitemmän ajan kuluessa tuomiokunnat .. 65 o/o 8% 27%
10023: jouduttaneen alioikeuksien henkilöstöraken- raastuvan-
10024: netta tasoittamaan eri alioikeuksien tarvetta oikeudet ..... 65% 27% 13%
10025: vastaavaksi. Tarve henkilöstörakenteen tasoit- koko maa ...... 63% 16% 22%
10026: tamiseen johtuu yhtenäistämisen osalta lähinnä
10027: siitä, että nykyisin raastuvanoikeuksissa ylei- Kuten edellä olevasta taulukosta on todetta-
10028: sesti käytössä oleva kolmen lainoppineen tuo- vissa, raastuvanoikeudessa lähes 90 % hake-
10029: marin kokoonpano oikeudenkäyntimenettelyn musasioista käsitellään muussa käsittelyssä
10030: uudistamisen jälkeen olisi harvinainen ja osit- kuin tuomioistuimen täysilukuisessa kokoon-
10031: tain siitä syystä, että kihlakunnanoikeuksia panossa. Tuomiokuntien osalta vastaava luku
10032: vastaavissa käräjäoikeuksissa olisi käytössä on runsaat 70 %.
10033: 38 1990 vp. - HE n:o 15
10034:
10035: Tammikuun 1 päivänä 1988 tuli voimaan 9.3.2. Riita-asian valmistelu ja pääkäsittely
10036: laki avioliittolain muuttamisesta (411/87). Sen
10037: perusteella puolisoiden avioliiton purkamista Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu-
10038: koskeva hakemus käsitellään hakemusasioiden distamisella on myös tarkoitus järkeistää, sa-
10039: käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain malla tavoin kuin hakemusasioiden osalta on
10040: mukaisessa järjestyksessä. Siten noissakin asi- jo toteutettu, riita-asiain menettely siten, että
10041: oissa sanotusta ajankohdasta alkaen on ollut asiat käsiteltäisiin niiden laadun edellyttämällä
10042: mahdollista ottaa käyttöön kirjallinen käsittely tavalla. Toteutuessaan uudistus parantaa tuo-
10043: ja asian käsitteleminen myös yhden tuomarin mioistuimen edellytyksiä ratkaista riitaiset ja
10044: istunnossa. vaikeat asiat sekä mahdollistaa käsittelyn ke-
10045: ventämisen niissä asioissa, joissa se oikeus-
10046: Siltä osin kuin täysilukuisten istuntojen turvaa vaarantamatta on mahdollista.
10047: käyttäminen on vähentynyt, se on merkinnyt Myös asianosaisten edun mukaista on, että
10048: raastuvanoikeuksien osalta säästöä lainoppi- yksinkertaiset asiat voidaan ratkaista nykyistä
10049: neiden tuomareiden työssä ja kihlakunnan- taloudellisemmin ja että vaikeiden ja riitaisten
10050: oikeuksien osalta lautamiesten käytössä. Myös asioiden ratkaisemisen edellytyksiä paranne-
10051: asianosaisille uudistus on merkinnyt säästöä taan.
10052: ainakin silloin, kun asia on ratkaistu kirjallisen
10053: käsittelyn päätteeksi.
10054: Riita-asian valmistelu
10055: Tuomioistuimessa käsiteltävien riita-asioiden
10056: osalta hakemusasioiden käsittelyä yleisessä ali- Ehdotuksen mukaan valmistelu alkaa kirjal-
10057: oikeudessa koskeva laki yhdessä avioliittolain lisella haastehakemuksella. Vastaajaa kehotet-
10058: muuttamista koskevan lain kanssa on merkin- taisiin vastaamaan kanteeseen kirjallisesti tai,
10059: nyt, kuten edellä on todettu, että tuomiois- jos suullisen vastauksen voidaan olettaa no-
10060: tuimen istunnossa käsiteltävien riita-asioiden peuttavan asian käsittelyä, suullisesti istunnos-
10061: lukumäärä oli vuonna 1988 suunnilleen sama sa. Jos vastausta ei anneta asiassa, jossa sovin-
10062: kuin vuonna 1960. to on sallittu, siinä voidaan ehdotuksen mu-
10063: kaan on mahdollista antaa yksipuolinen tuo-
10064: Hakemusasiain käsittelyä koskevan uudis- mio.
10065: tuksen eräs tarkoitus oli, että asia käsiteltäisiin Kuten liitteenä olevasta (liite 4) taulukosta
10066: tuomioistuimessa sen laadun edellyttämällä ta- voi havaita, velkasuhdetta ja irtainta omaisuut-
10067: valla ja että asian käsittelyyn silloin, kun siihen ta koskevissa asioissa noin 70 OJo, huoneen-
10068: ei ole oikeusturvan kannalta estettä, voivat vuokra-asioista noin 55 %, työ- ja palvelussuh-
10069: osallistua myös tuomioistuinharjoittelua suo- detta koskevista asioista noin 40 % sekä muis-
10070: rittavat notaarit. Hakemusasioiden käsittelyä ta asioista noin 35 % on sellaisia asioita, joissa
10071: koskeva uudistus on jossain määrin lisännyt nykyisin annetaan yksipuolinen tuomio tai asia
10072: työtä tuomioistuimen kansliassa, mutta on vä- sovitaan, jää sillensä tai tutkimatta.
10073: hentänyt alioikeuksien kokonaistyömäärää. Suurin osa edellä mainituista asioista olisi
10074: sellaisia, että ne ratkaistaisiin ehdotuksen pe-
10075: Asianosaisten kannalta toteutuneet hake- rusteella jo kirjallisessa valmistelussa. Kun sa-
10076: musasioiden käsittelyn uudistaminen ja avio- nottujen asioiden vuoksi ei tarvitsisi järjestää
10077: liittolain muuttaminen ovat merkinneet huo- istuntoa ja kun sellaiset asiat voisi ratkaista
10078: mattavaa työn ja kustannusten säästöä. Mah- tuomioistuimen lainoppinut jäsen yksin asia-
10079: dollisuus hoitaa asiansa postitse kirjallisessa kirjojen perusteella tuomioistuimen kansliassa,
10080: käsittelyssä on myös asianosaiselle istuntokä- ehdotuksesta aiheutuu huomattavaa työn sääs-
10081: sittelyä halvempaa. Lisäksi se, että tuomiois- töä sekä tuomioistuimelle että asianosaisille.
10082: tuin huolehtii tiedoksiannosta avioliittolain
10083: mukaan käsiteltävissä asioissa, säästää asian-
10084: osaisten työtä ja kustannuksia siihen verrattu- Suullinen valmistelu ja sen yhteydessä pidet-
10085: na, että he itse huolehtisivai tiedoksiannosta. tävä pääkäsittely
10086: Kuten jäljempänä selostetaan, tiedoksiannosta
10087: huolehtimisen siirtyminen tuomioistuimelle ei Jos vastaaja on kirjallisessa valmistelussa
10088: välttämättä lisää tuomioistuinten työtä. kiistänyt kanteen tai .ios on kysymys riita-asias-
10089: 1990 vp. - HE n:o 15 39
10090:
10091: ta, jossa sovinto ei ole sallittu, asian käsittelyä sijaan asian ratkaisemiseen vaikuttavien seik-
10092: jatketaan suullisessa valmistelussa. Suullisessa kojen selvittäminen ja arvioiminen on tuomio-
10093: valmistelussa asiaa valmistellaan siten, että se istuimelle keskitetyn pääkäsittelyn jälkeen hel-
10094: olisi mahdollista ratkaista yhdessä pääkäsitte- pompaa kuin nykyisin useiden lykkäyskertojen
10095: lyn istunnossa. Asia olisi mahdollista myös jälkeen.
10096: ratkaista valmistelussa tai valmistelun yhtey-
10097: dessä pidettävässä välittömässä pääkäsittelys-
10098: sä. Suullisen valmistelun ja sen yhteydessä 9.3.3. Tiedoksianto
10099: pidettävän pääkäsittelyn toimiitaisi puheenjoh-
10100: taja yksin. Ehdotuksen mukaan tuomioistuin huolehtii
10101: Ehdotuksen perusteella suurin osa niistä tiedoksiannosta. Ehdotus on laadittu siten, että
10102: riita-asioista, jotka ratkaistaan istunnossa, rat- se ei edellytä tiedoksiantojen siirtämistä niitä
10103: kaistaisiin yhden tuomarin toimittamassa suul- nyt toimittaviita joidenkin muiden henkilöstö-
10104: lisessa valmistelussa tai välittömästi valmiste- ryhmien toimitettaviksi. Niissä tuomioistuimis-
10105: lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä. sa, joilla on käytettävissään haastemiehiä,
10106: Myös tältä osin ehdotus merkitsee nykyiseen haastemiehet voisivat toimittaa tiedoksiannan
10107: verrattuna työn säästöä tuomioistuinten kan- valitsemallaan, ehdotuksen mukaisella tavalla.
10108: nalta. Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta,
10109: tiedoksiannosta eri viranomaisille aiheutuva
10110: kokonaistyö vähenee ja sekin osaltaan mahdol-
10111: Erillinen pääkäsittely tuomioistuimen täysilu- listaa asian nopean käsittelyn.
10112: kuisen kokoonpanon istunnossa Aikaisemmin huoneenvuokra-asioissa käy-
10113: tössä ollut postitse tapahtuva tiedoksianto otet-
10114: Erillisessä pääkäsittelyssä tuomioistuimen taisiin ehdotuksen mukaan käyttöön muissakin
10115: täysilukuisessa kokoonpanossa ratkaistaisiin riita-asioissa sekä hakemusasioissa. Tiedoksi-
10116: riitainen asia, jota asianosaiset eivät ole pyytä- anto olisi henkilökohtaisesti toimitettavan
10117: neet ratkaistavaksi valmistelun yhteydessä pi- haastetiedoksiannan lisäksi mahdollista toimit-
10118: dettävässä pääkäsittelyssä. Ehdotuksen perus- taa virkakirjeellä tiedoksisaajan palauttamaa
10119: teella asia tultaneen ratkaisemaan erillisessä vastaanottotodistusta vastaan tai postitse niin
10120: pääkäsittelyssä verraten harvoin. Esimerkiksi sanottuna saantitodistustiedoksiantona.
10121: Ruotsissa, jossa on käytössä nyt ehdotettuun Ehdotus lisää postin käyttöä, mutta toisaalta
10122: oikeudenkäyntimenettelyyn jossain määrin rin- helpottaa haastemiesten työtä. Lisäksi se lisä-
10123: nastettava menettely, alle 5 OJo riita-asioista työ, mikä aiheutuu siitä, että tuomioistuimen
10124: ratkaistaan erillisessä pääkäsittelyssä. haastemiehelle ja haastemiehen tuomiois-
10125: Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen ko- tuimelle toimitettavaksi tarkoittamat asiakirjat
10126: koonpano erillisessä pääkäsittelyssä määräytyy nykyisin täytyy toimittaa asianosaisen kautta,
10127: asian perusteella. Ehdotuksen mukaan perheoi- jää pois. Mahdollisuus toimittaa tiedoksi an-
10128: keudelliset asiat ja huoneenvuokrasuhteesta nettava asiakirja tuomioistuimesta suoraan
10129: johtuvat riita-asiat käsitellään lainoppineen pu- haastemiehelle ja haastemiehen mahdollisuus
10130: heenjohtajan ja kolmen lautamiehen muodos- toimittaa tiedoksi annettu asiakirja takaisin
10131: tamassa kokoonpanossa. Muut riita-asiat käsi- suoraan tuomioistuimelle itse asiassa vähentää
10132: tellään erillisessä pääkäsittelyssä kokoonpanos- postin käyttöä nykyisestä.
10133: sa, jossa on kolme lainoppinutta jäsentä. Tiedoksiantouudistuksen onnistumisen kan-
10134: Ehdotetun rajauksen mukaan niiden asioi- nalta on tärkeätä sen toteuttaminen niin, että
10135: den piiriin, joissa asian käsitteleminen lauta- tiedoksiantaja toimittavat haastemiehet saavat
10136: mieskokoonpanossa saattaa tulla kysymyk- riittävän korvauksen työstään. Sen jälkeen kun
10137: seen, kuuluu noin 70 OJo asioista. Vastaava on tiedossa tiedoksiannosta aiheutuvat kustan-
10138: luku lakimieskokoonpanon osalta on siten nukset, voidaan määritellä haastemaksun mää-
10139: noin 30 %. rä, jolla sanotut kustannukset voidaan korva-
10140: Asian käsitteleminen erillisessä pääkäsittelys- ta.
10141: sä tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpa- Kuten edellä on todettu, tiedoksiannosta
10142: nossa ei lisää tuomioistuimen työtä verrattuna huolehtimisen siirtyminen tuomioistuimelle
10143: nykyisin tuomioistuimen täysilukuisessa ko- helpottaa myös asianasaisille asian käsittelystä
10144: koonpanossa toimiteitavaan käsittelyyn. Sen aiheutuvaa työtä.
10145: 40 1990 vp. - HE n:o 15
10146:
10147: 9.3.4. Pöytäkirja ja tuomio osa niistä asioista, joissa nykyisin laaditaan
10148: pöytäkirja, ratkaistaisiin kirjallisessa valmiste-
10149: Pöytäkirjaa ja tuomiota koskevia säännök- lussa pöytäkirjaa laatimatta. Jos istunnossa
10150: siä ehdotetaan riita-asioiden osalta muutetta- pöytäkirjanpitäjänä käytetään sellaista henki-
10151: viksi. Ehdotuksen tarkoitus on, että tältä osin löä, joka nykyisinkin vastaa pöytäkirjan saat-
10152: työn painopiste siirtyisi pöytäkirjan laatimises- tamisesta lopulliseen muotoon, järjestelyn ei
10153: ta erillisenä toimituskirjana annettavan tuo- tarvitse lisätä pöytäkirjaamisesta aiheutuvaa
10154: mion valmistelemiseen ja laatimiseen. työtä nykyiseen verrattuna.
10155: Siltä osin kuin asia ratkaistaan kirjallisessa Erilliseksi asiakirjaksi laadittava tuomio on
10156: valmistelussa, pöytäkirjan laatiminen jää tie- asianosaisen, täytäntöönpanijan ja muutoksen-
10157: tenkin kokonaan pois ja tarpeelliset merkinnät hakutuomioistuimen kannalta nykyistä pöytä-
10158: tehdään jutun asiakirjoihin. Suullisessa valmis- kirjaan sisältyvää päätöstä selkeämpi ja hel-
10159: telussa pöytäkirjan laatiminen on tärkeätä pommin ymmärrettävä. Tuomion perustelemi-
10160: muun muassa sen vuoksi, että pääkäsittelyssä sen korostaminen on tärkeää sen vuoksi, että
10161: ei saa vedota seikkaan tai selvitykseen, johon siten asianosaisen on helpompi ymmärtää,
10162: ei ole vedottu valmistelussa. miksi tuomioistuin on ratkaissut asian toisin,
10163: Pääkäsittelyn pöytäkirja voitaisiin laatia hy- kuin hän on esittänyt ja mihin hänen mahdolli-
10164: vin yksinkertaiseksi sen vuoksi, että tuomio sessa muutoksenhakemuksessaan on kiinnitet-
10165: annetaan pääkäsittelyssä välittömästi ilmi tul- tävä huomiota.
10166: leen, eikä pääkäsittelystä laaditun pöytäkirjan,
10167: perusteella. Pääkäsittelyn pöytäkirjaan tulisi
10168: vain lyhyt maininta vaatimuksista ja vastauk-
10169: sista sekä asiassa vastaanotetusta todistelusta.
10170: 9.3.5. Summaarinen menettely
10171: Suullinen todistelu ääniteitäisiin ja tallennet-
10172: taisiin äänitteellä. Äänite voitaisiin antaa Summaarista menettelyä koskeva ehdotus on
10173: kuunneltavaksi ja se voitaisiin pyynnöstä pyy- uudistuksen tärkeä osa. Esimerkiksi saatavan
10174: täjän kustannuksella saattaa kirjalliseen muo- perintää koskevassa asiassa on nykyisin käytet-
10175: toon. tävissä kolme vaihtoehtoista menettelyä: varsi-
10176: Äänitteelle tapahtuva tallentaminen on ny- nainen oikeudenkäynti, lainhakumenettely ja
10177: kyistä pöytäkirjaamista huomattavasti luotet- maksamismääräysmenettely. Tuomioistuinten
10178: tavampaa, yksinkertaisempaa ja halvempaa. ja asianosaisten kannalta on tärkeätä, että
10179: Äänitteiden avulla myös muutoksenhakutuo- käytännössä huomattavan usein sattumanva-
10180: mioistuimella on nykyistä paremmat mahdolli- raisesti käyttöön otettavien vaihtoehtoisten me-
10181: suudet arvioida, onko alioikeus arvioinut oi- nettelyjen määrää voidaan vähentää ja lakiin
10182: kein sille esitetyn todistelun. otettavin säännöksin voidaan turvata se, että
10183: Ehdotus todisteluu äänittämisestä edellyttää kutakin asiaa varten on aina käytössä tarkoi-
10184: äänityslaitteiden hankkimista niihin tuomiois- tuksenmukaisin menettelymuoto.
10185: tuimiin, joissa niitä vielä ei ole. Myös asianosaisen kannalta on helpompaa
10186: Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty siitä, ja tarkoituksenmukaisempaa, että hänellä on
10187: että tuomioistuimen lainoppineella jäsenellä tu- useiden vaihtoehtoisten menettelymuotojen
10188: lisi olla istunnossa apuna pöytäkirjanpitäjä, asemesta käytettävissä yksi menettelymuoto,
10189: joka avustaisi pöytäkirjan laatimisessa ja muis- jossa asian käsittely määräytyy sen laadun
10190: sa käsittelyyn liittyvissä teknisissä tehtävissä. mukaan. Siten vältytään esimerkiksi niiltä
10191: Silloin kun pöytäkirjaaminen on yksinkertais- erehdyksiltä, että riidaton ja selvä asia pan-
10192: ta, pöytäkirjanpitäjänä voisi toimia tuomiois- naan tarpeettomasti vireille varsinaisessa oi-
10193: tuimen kansliahenkilökuntaan kuuluva. Sen si- keudenkäynnissä ja riitainen asia summaarises-
10194: jaan esimerkiksi suullisessa valmistelussa voi sa menettelyssä. Voimassa olevan lain mukaan
10195: olla tarkoituksenmukaista, että pöytäkirjan asia tulee saattaa vireille uudelleen varsinaises-
10196: laatimisessa avustaa lainopillisen koulutuksen sa oikeudenkäynnissä, jos se on riitautettu
10197: saanut henkilö. summaarisessa menettelyssä. Ehdotuksen mu-
10198: Siitä huolimatta, että pöytäkirjanpitäjä olisi kaan uutta vireillepanoa ei tarvita, vaan asian
10199: istunnossa mukana, ei järjestely nykyiseen ver- käsittely riitauttamisen jälkeen jatkuu valmis-
10200: rattuna lisäisi paljonkaan pöytäkirjaamisesta telussa ja sen jälkeen tarvittaessa pääkäsittelys-
10201: aiheutuvaa työtä sen vuoksi, että huomattava sä.
10202: 1990 vp. - HE n:o 15 41
10203:
10204: Ehdotuksen mukaan ulosotonhaltijoiden siitä, kuinka moni rauenneista asioista on saa-
10205: lakkauttamisen johdosta tuomioistuimen käsi- tettu uudelleen käsiteltäviksi.
10206: teltäväksi siirtyisiväe> Todennäköisesti osa asioista raukeaa sen
10207: vuoksi, että tiedoksiautovaiheessa todetaan
10208: lainhakuasiat ..................... . 11 934
10209: vastaajista annetut osoitetiedot virheellisiksi ja
10210: häätö 1 321
10211: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10212:
10213: että asia on saatettu väärän tuomioistuimen
10214: turvaamistoimet .................. . 1 014
10215: käsiteltäväksi. Osa sillensä jäämisistä johtunee
10216: muu virka-apu .................... . 450
10217: siitä, että hakija ei tarvitse enää päätöstä
10218: yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 719 asiassa sen vuoksi, että esimerkiksi velallinen
10219: l) v. 1988 saapuneiden asioiden lukumäärä. on jo maksanut velkansa. Summaarista menet-
10220: telyä koskevat säännökset on pyritty laatimaan
10221: sellaisiksi, että nykyisin sillensä jäävät asiat
10222: Tuomioistuimelle siirtyvien asioiden maara
10223: eivät ehdotettavassa menettelyssä aiheuta tuo-
10224: ei ole kovin suuri,jos sitä vertaa niihin rinnas-
10225: mioistuimelle tarpeetonta lisätyötä. Esimerkik-
10226: tettaviin maksamismääräysasioihin, joita vuon-
10227: si silloin kun havaitaan, että asia on pantu
10228: na 1987 oli noin 135 000. vireille väärässä tuomioistuimessa, asia jäte-
10229: Kirjallisen valmistelun summaarista menette- tään ehdotuksen mukaan heti tutkimatta.
10230: lyä koskevat säännökset on pyritty laatimaan Ehdotusta valmisteltaessa on ollut esillä, että
10231: sellaisiksi, etteivät ne työllistä tuomioistuinta summaarisessa menettelyssä käsiteltävissä asi-
10232: enempää kuin esimerkiksi nykyinen maksamis- oissa ei haasteen tiedoksiautoa voitaisi toimit-
10233: määräysmenettely. Summaarista menettelyä taa sijaistiedoksiantona, kuuluttamalla eikä
10234: varten on tarkoitus ottaa käyttöön erityinen myöskään ulkomailla. Jos tällöin tiedoksian-
10235: haastehakemuslomake ja haastemaksu on tar- nan vastaanottajaa ei summaarisessa menette-
10236: koitus määrätä summaarisissa asioissa erilai- lyssä tavattaisi, tuomioistuin voisi antaa tie-
10237: siksi kuin muissa riita-asioissa. Siten tuomiois- doksiannan asianosaisen itsensä huolehditta-
10238: tuimelle ei aiheudu erityistä vaivaa Summaaris- vaksi uhalla, että asia muutoin jää sillensä.
10239: ten asioiden erottelemisesta muista asioista. Kun summaarinen menettely on tarkoitettu
10240: Siitä huolimatta, että ehdotukseen sisältyy nopeaksi, joustavaksi ja helpoksi menettelyksi
10241: myös summaarisen menettelyn osalta puutteel- yksinkertaisissa asioissa, voitaisiin edellä selos-
10242: lisen hakemuksen täydentämistä koskeva sään- tetulla tavalla välttää se, että käsittely ei tar-
10243: nös, ei puutteellisen hakemuksen täydentämi- peettomasti hidastuisi eikä ilman asianosaisen
10244: sestä esimerkiksi maksamismääräysmenette- tahtoa myöskään muodostuisi itse riidan koh-
10245: lyyn verrattuna voi aiheutua lisätyötä. Myös teen arvoa kalliimmaksi.
10246: silloin kun maksamismääräystä ei voida puut- Tällainen järjestely aiheuttaisi kuitenkin tuo-
10247: teellisen tai virheellisen hakemuksen johdosta mioistuimelle ja asianosaiselle tarpeetonta lisä-
10248: nykyisin vahvistaa, maksamismääräyshakemus työtä muun muassa sen vuoksi, että edellä
10249: palautetaan ilmoituksin hakemuksen puutteel- selostetut tiedoksiautotavat olisivat käytettävis-
10250: lisuudesta tai virheellisyydestä. sä silloin, kun samassa asiassa toimitettaisiin
10251: Nykyisin summaarisessa menettelyssä osa tuomioistuimelle oikeudenkäymiskaaren 5 lu-
10252: asioista jää sillensä, esim. lainhakuasioissa vun 2 §:n mukainen täydellinen hakemus. Li-
10253: 16 OJo (vuonna 1987 2 091) ja maksamismää- säksi järjestely edellyttäisi useaan kertaan ta-
10254: räysasioissa n. 28 OJo (vuonna 1986 36 680, pahtuvaa yhteydenpitoa tuomioistuimen ja
10255: niistä vastustamisen jälkeen 7 608). asianosaisten välillä. Myöskään ulos- otonhal-
10256: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tutkinut tijan luona nykyisin noudatettavissa edellä
10257: vuonna 1989 lainhakumenettelyä (95/1989) ja mainituissa summaarisissa menettelyissä ei tie-
10258: maksamismääräysmenettelyä (98/ 1989) velan doksiautotapojen käyttöä ole rajoitettu. Kun
10259: perinnässä. Esimerkiksi maksamismääräysme- ehdotusta valmisteltaessa on lisäksi katsottu
10260: nettelyn osalta tutkimuksessa todetaan, että tarkoituksenmukaiseksi säilyttää maksamis-
10261: suurin osa tiedoksiannan epäonnistumisesta määräysmenettely voimassa tiedoksiannan
10262: maksamismääräysmenettelyssä, josta rauke- osalta juuri edellä selostetulla tavalla rajoitet-
10263: aminen usein johtuu, johtuu velallisen muutos- tuna, ei ole pidetty perusteltuna rajoittaa käy-
10264: ta tai tuntemattomasta osoitteesta. Aivan tark- tettävissä olevia tiedoksiautotapoja silloin, kun
10265: kaa selvitystä raukeamisen kaikista syistä ei ole asia käsitellään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun
10266: saatavissa. Myöskään ei ole täsmällistä tietoa tarkoittamassa summaarisessa menettelyssä.
10267:
10268: 6 3002501
10269: 42 1990 vp. - HE n:o 15
10270:
10271: Käyttöön otettavaksi ehdotetuilla haaste- jollekin asianosalliselle varataan asiassa tilai-
10272: maksuilla ja ratkaisumaksuilla pyritään turvaa- suus tulla kuulluksi. Tämäkin uudistus helpot-
10273: maan se, että hakija ilmoittaa tuomioistuimel- taa tuomioistuimille ja asianasaisille hakemus-
10274: le, jos hän ei tarvitse asiassa päätöstä ja asian käsittelystä aiheutuvaa työtä.
10275: peruuttaa hakemuksensa. Kun asia vastaajan Ehdotetut muutokset merkitsevät käsittelyn
10276: kiistämisen johdosta siirtyy kirjallisesta valmis- yksinkertaistumisen myötä säästöä myös asi-
10277: telusta suulliseen valmisteluun, hakija joutuu anosaisille.
10278: maksamaan summaarisen menettelyn haaste-
10279: maksun ja tavallisen menettelyn haastemaksun
10280: välisen erotuksen ja ratkaisumaksun, joka on 9.3. 7. Yleisen alioikeuden suoritteista perit-
10281: korkeampi kuin summaarisessa kirjallisessa tävistä maksuista
10282: valmistelussa.
10283: Summaarisen menettelyn osalta ehdotetut Esityksessä ehdotetaan yleisen alioikeuden,
10284: säännökset voisivat hyvin korvata nykyisen
10285: maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista
10286: maksamismääräysmenettelyn. Ehdotetut sään-
10287: perittävistä maksuista annettua asetusta muu-
10288: nökset mahdollistaisivai vähäistä rahasaamista
10289: tettavaksi liitteessä olevasta asetusluonnoksesta
10290: koskevissa asioissa maksamismääräysmenette- ilmeneväliä tavalla. Ehdotuksen mukaan luo-
10291: lyä halvemman ja yksinkertaisemman sekä
10292: vuttaisiin riita-asioissa käsittelykerralta perittä-
10293: asianosaisten että tuomioistuinten kannalta pa-
10294: västä käsittelymaksusta. Ehdotuksen mukaan
10295: remman menettelyn. otettaisiin käyttöön haastemaksu, joka olisi
10296: Maksamismääräyslakia ei kuitenkaan ehdo- summaarisessa menettelyssä pienempi kuin
10297: teta tässä yhteydessä kumottavaksi sen vuoksi,
10298: muussa menettelyssä, mutta kuitenkin suurem-
10299: että on pidetty tarkoituksenmukaisena vertailla
10300: pi kuin maksamismääräysmenettelyssä muun
10301: käytännössä ehdotetun summaarisen menette-
10302: muassa sen vuoksi, että ehdotetussa summaari-
10303: lyn ja maksamismääräysmenettelyn kustannuk- sessa menettelyssä tuomioistuin huolehtii tie-
10304: sia ja niistä aiheutuvaa työtä.
10305: doksiannosta. Sen lisäksi otettaisiin käyttöön
10306: ratkaisumaksu, jonka suuruus määräytyisi sillä
10307: perusteella, missä käsittelyvaiheessa ratkaisu
10308: 9.3.6. Hakemusasiat annetaan. Haastemaksun suorittaminen olisi
10309: asian käsittelemisen edellytys ja ratkaisumaksu
10310: Kihlakunnanoikeuksissa yhden tuomarin is-
10311: perittäisiin toimituskirjan toimittamisen yhtey-
10312: tuntoja ei ole järjestetty yhtä paljon kuin
10313: dessä. Ehdotuksen tarkoituksena on yksinker-
10314: raastuvanoikeuksissa. Tämä johtuu osaksi sii-
10315: taistaa tuomioistuimille maksujen perimisestä
10316: tä, että hakemusasioissa istunnot on järjestet-
10317: aiheutuvaa työtä.
10318: tävä säännönmukaiselle istuntopaikalle. Hake-
10319: musasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa Maksujen suuruus määritellään myöhemmin
10320: annetun lain 3 §:ään ehdotetaan otettavaksi yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen no-
10321: uusi 3 momentti, jonka mukaan yhden tuoma- taarin suoritteesta perittävien maksujen perus-
10322: rin istunto hakemusasioissa voidaan pitää kä- teista annetun lain (285/87) perusteella sen
10323: räjäoikeuden kansliapaikkakunnalla silloinkin, jälkeen, kun on arvioitu uudistuksen kustan-
10324: kanslia sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella. Eh- nusvaikutukset tuomioistuimelle.
10325: dotettu muutos ilmeisesti lisää yhden tuomarin
10326: istuntoja hakemusasioissa myös nykyisiä kihla-
10327: kunnanoikeuksia vastaavissa käräjäoikeuksis- 9.3.8. Tiiviste/mä
10328: sa.
10329: Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi- Kuten hallituksen esityksessä eduskunnalle
10330: keudessa annetun lain 3 §:n 2 momenttia ehdo- yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske-
10331: tetaan muutettavaksi siten, että asia on käsitel- vaksi lainsäädännöksi on todettu, alioikeuksien
10332: tävä istunnossa ainoastaan silloin, kun jotaku- kokoonpanojen yhtenäistäminen ja oikeuden-
10333: ta on kuultava henkilökohtaisesti. Toteutues- käyntimenettelyn uudistaminen vaikuttavat yh-
10334: saan uudistus vähentää istuntojen pitämisen dessä alioikeuksien tuomareiden, lautamiesten,
10335: tarvetta sen vuoksi, että asiaa ei enää ehdotuk- notaarien, syyttäjäviranomaisten ja kanslia-
10336: sen tultua voimaan, tarvitse käsitellä alioikeu- henkilökunnan tehtäviin sekä pitemmän ajan
10337: den istunnossa pelkästään siitä syystä, että kuluessa heidän lukumääräänsä.
10338: 1990 vp. - HE n:o 15 43
10339:
10340: Ehdotettavalla alioikeusuudistuksella pyri- den turvaamiseksi se tulee valmistella yhdessä
10341: tään oikeudenkäyntimenettelyn parantamiseen, tuomioistuinlaitoksen edustajien kanssa.
10342: alioikeuksien työskentelyolosuhteiden kehittä- Edellä selostetun ehdotuksen vaikutusten ar-
10343: miseen ja alioikeuksien tehokkuuden turvaami- vioinnin perusteella on jo kuitenkin mahdollis-
10344: seen. Samalla pyritään luomaan myös sellainen ta tehdä johtopäätöksiä, minkäsuuntaiset eh-
10345: menettelymuoto, joka ottaa huomioon asian- dotuksen kustannusvaikutukset ovat.
10346: osaisten oikeudenkäynnille asettamat vaati- Kuten edellä, selostettaessa ehdotusta tuo-
10347: mukset ja mahdollistaa heidänkin kannaltaan mioistuimen toiminnan kannalta ehdotuksen
10348: tarkoituksenmukaisen asioiden käsittelemisen. eri osien osalta, on todettu, ehdotus ei lisää
10349: riita-asioiden käsittelemisestä tuomioistuimelle
10350: aiheutuvaa työtä, vaan päinvastoin, huomatta-
10351: 10. Esityksen taloudelliset vaiku- vassa osassa asioita vähentää sitä.
10352: tukset Siitä huolimatta, että riitaisiin ja vaikeisiin
10353: asioihin ehdotetaan nykyistä perusteellisempaa
10354: 10.1. Nykyiset kustannukset käsittelyä, ei niiden käsittelemisestä nykyiseen
10355: tuomioistuimen täysilukuisen kokoonpanon is-
10356: Alioikeuksien valtiolle vuonna 1988 aiheutu- tunnossa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna
10357: neet kokonaismenot olivat oikeusministeriön aiheudu lisätyötä. Tämä johtuu myös siitä, että
10358: hallinnonalalla noin 285 miljoonaa markkaa. erillisen pääkäsittelyn istuntoja käräjäoikeuden
10359: Tähän sisältyvät palkkausmenot, muut kulu- täysilukuisessa kokoonpanossa tultaneen toi-
10360: tusmenot ja kaluston hankintamenot. Palk- mittamaan verraten harvoin.
10361: kausmenojen osuus oli 234 miljoonaa mark- Uudistus ehdotetaan toteutettavaksi siten,
10362: kaa. Lautamiehistä kunnille aiheutuneet me- ettei se edellytä alioikeuksien henkilökunnan
10363: not, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin ko- kokonaismäärän lisäämistä.
10364: konaismenoihin, ovat vuosittain noin 22-24 Kuten edellä on selostettu, hallituksen esi-
10365: miljoonaa markkaa. tyksessä eduskunnalle yleisten alioikeuksien
10366: Niistä maksuista, joita asianosaiset maksa- yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi on
10367: vat asioidessaan alioikeudessa, kertyi valtiolle todettu, että pitemmän ajan kuluessa joudutta-
10368: tuloja noin 136 miljoonaa markkaa. neen alioikeuksien henkilöstörakennetta tasoit-
10369: tamaan eri alioikeuksien tarvetta vastaavaksi.
10370: Tarve henkilöstörakenteen tasoittamiseen joh-
10371: 10.2. Arvio ehdotuksen kustannusvaikutuk- tuu yhtenäistämisen osalta lähinnä siitä, että
10372: sista nykyisin raastuvanoikeuksissa yleisesti käytös-
10373: sä oleva kolmen lainoppineen tuomarin ko-
10374: Tässä esityksessä ei ole vielä mahdollista koonpano oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
10375: esittää täsmällistä arviota alioikeusuudistuksen misen jälkeen olisi erittäin harvinainen ja osit-
10376: vaikutuksesta alioikeuksissa tarvittavan henki- tain siitä syystä, että kihlakunnanoikeuksia
10377: lökunnan lukumäärään ja kustannuksiin. Riit- vastaavissa käräjäoikeuksissa olisi käytössä
10378: tävän luotettavan arvion tekeminen edellyttää myös sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja,
10379: uudistuksen vaikutusten arvioimista tuomiois- joissa on useampi kuin yksi lainoppinut jäsen.
10380: tuimittain. Tuomioistuimittain tapahtuneen ar- Jo nyt toteutuneiden uudistusten johdosta
10381: vion jälkeen on mahdollista laskea kokonais- on lisäksi todettavissa, että alioikeuksissa on
10382: kustannusvaikutus. siirtynyt työtehtäviä istuntomuotoisesta käsit-
10383: Tuomioistuimittain tapahtuva arviointityö telystä kansliakäsittelyyn. Tältä osin jo aikai-
10384: on varsin laaja ja se on tarkoituksenmukaista semmat uudistukset ovat lisänneet työtä kansli-
10385: toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun uudistetta- assa ja kansliatyövoiman tarvetta. Kuten edellä
10386: van oikeudenkäyntimenettelyn yksityiskohdat on selostettu, myös nyt käsiteltävänä olevan
10387: ovat varmistuneet ja eri kokoonpanot täsmälli- esityksen perusteella siirtyisi työtä istunnosta
10388: sesti määritelty. tuomioistuimen kansliaan.
10389: Tarkoituksenmukaisimmaksi onkin osoittau- Jatkovalmistelun aikana tulee kiinnittää
10390: tunut täsmällisen ehdotuksen vaikutusten arvi- huomiota siihen, millä tavalla tuomioistuinten
10391: oimisen tekeminen valmisteltaessa hallituksen henkilöstörakennetta tulee muuttaa vastaa-
10392: esitystä käräjäoikeuslaiksi. Arvion luotettavuu- maan kokoonpanojen yhtenäistämisestä sekä
10393: 44 1990 vp. - HE n:o 15
10394:
10395: istuntojen vähenemisestä ja kansliatyön lisään- Lakiehdotusten sisällyttämiseen eri esityksiin
10396: tymisestä aiheutuneita muutoksia. on päädytty sen vuoksi, että siten on helpompi
10397: hahmottaa oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
10398: misen laaja kokonaisuus.
10399: 11. Esityksen yhteys muihin uu- Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen
10400: distuksiin liittyy myös oikeusministeriön asettaman työ-
10401: ryhmän erikseen hallituksen esityksen muotoon
10402: Alioikeuksien uudistaminen tullaan toteutta- valmistelema ehdotus oikeudenkäyntikuluja
10403: maan useilla eri lainsäädäntöhankkeilla. Edus- koskevan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun
10404: kunta on vuonna 1987 hyväksynyt alioikeuk- muuttamiseksi. Tuo ehdotus on tarkoitus saat-
10405: sien ja niiden tuomareiden nimitysjärjestelmän taa voimaan samanaikaisesti alioikeusuudis-
10406: yhtenäistämistä tarkoittavat lait (354 ja 6371 tuksen kanssa.
10407: 87). Seuraavaksi tullaan valmistelemaan hallituk-
10408: Nyt eduskunnalle annettu esitys ja tähän sen esitys käräjäoikeuslaiksi. Laki sisältäisi
10409: esitykseen liittyvät myöhemmin eduskunnalle säännökset käräjäoikeuden hallinnosta ja vi-
10410: annettavat esitykset turvaaruistointa koskevien roista. Käräjäoikeuslain valmisteleminen on
10411: säännösten uudistamisesta, oikeudenkäyruis- mahdollista eduskunnan hyväksyttyä edellä
10412: kaaren sekä eräiden muiden lakien tiedoksian- mainittuihin esityksiin sisältyvät ehdotukset,
10413: taa koskevien säännösten muuttamisesta riita- jolloin käräjäoikeuden tehtävät on riittävän
10414: asioissa sekä pöytäkirjaa ja tuomiota koske- täsmällisesti määritelty.
10415: vien säännösten uudistamisesta riita-asioissa Koko alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa
10416: muodostavat alioikeusuudistuksen toisen vai- voimaan samanaikaisesti erikseen lailla. Sanot-
10417: heen. Kaikki edellä mainitut esitykset muodos- tua voimaantulolakia koskevaan esitykseen tul-
10418: tavat kiinteän kokonaisuuden. Eri esityksiin laan sisällyttämään ehdotus uudistuksen voi-
10419: sisältyviä lakiehdotuksia ei voida muuttaa otta- maantuloajankohdasta, ehdotetun uudistuksen
10420: matta huomioon muutosten vaikutusta muihin edellyttämistä muutoksista muuhun lainsää-
10421: lakiehdotuksiin. däntöön ja tarpeelliset siirtymäsäännökset.
10422:
10423:
10424:
10425:
10426: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10427:
10428: 1. Lakiehdotusten perustelut 2 luku. Päätösvaltaisuudesta
10429:
10430: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan-
10431: 1.1. Oikeudenkäymiskaari nös käräjäoikeuden täysilukuisesta kokoonpa-
10432: nosta riita- ja rikosasioissa. Pykälään ehdote-
10433: taan otettavaksi myös säännös siitä, mitkä
10434: 1 luku. Yleisistä tuomioistuimista asiat käsitellään erillisessä pääkäsittelyssä siinä
10435: käräjäoikeuden kokoonpanossa, missä lauta-
10436: miehet ovat mukana, sekä mitkä sellaisessa
10437: 8 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi oikeu- käräjäoikeuden kokoonpanossa, jossa on kol-
10438: denkäymiskaaren muuttamisesta annetun lain me lainoppiuutta tuomaria.
10439: (354/87) mukaiset muutokset tuomareiden ni- Pykälän 1 momentin säännös on rikosasioi-
10440: mikkeiden ja tuomioistuinten osalta. Kun kä- den osalta asiallisesti samanlainen kuin vastaa-
10441: räjäjärjestelmästä on jo luovuttu ja kun kärä- va 1 § eduskunnan edellä mainitussa laissa
10442: jäoikeuden puheenjohtajan valan vannominen oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.
10443: hovioikeudessa tuskin koskaan aiheuttaa käy- Riita-asioiden osalta ehdotusta valmisteltaes-
10444: tännössä ongelmia, pykälää ehdotetaan myös sa on jouduttu kiinnittämään erityisesti huo-
10445: siten muutettavaksi, että laamannin ja käräjä- miota siihen, että erillisessä pääkäsittelyssä
10446: tuomarin on vannottava tuomarinvala hovioi- tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa
10447: keudessa ja lautamiehen käräjäoikeudessa. tultaisiin todennäköisesti ratkaisemaan huo-
10448: 1990 vp. - HE n:o 15 45
10449:
10450: mattavan vähän asioita. Asiat kuitenkin olisi- pi ja myös asianosaisten kannalta havainnolli-
10451: vat keskimääräistä selvästi vaikeampia ja riitai- sempi.
10452: sempia. Alioikeusuudistusta valmistelleen työryhmän
10453: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 mo- ehdotuksessa (Oikeusministeriön lainvalmiste-
10454: mentin mukaan, sellaisena kuin se on edellä luosaston julkaisu 8/ 1985) ehdotettiin riita-
10455: mainitussa laissa, käräjäoikeus on päätösval- asian erillisen pääkäsittelyn kokoonpano mää-
10456: tainen, kun siinä on puheenjohtaja ja kolme riteltäväksi siten, että lueteltaisiin ne riita-asiat,
10457: lautamiestä (lautamieskokoonpano). Saman lu- jotka tulisi käsitellä lakimieskokoonpanossa.
10458: vun 3 §:ssä säädetään, että riita-asiassa käräjä- Lausunnonantajien suuri enemmistö piti sel-
10459: oikeus on, sen mukaan kuin lailla säädetään, laista määrittelytapaa kuitenkin huonona ja
10460: päätösvaltainen myös, kun siinä on puheenjoh- epäselvänä (Oikeusministeriön lainvalmistelu-
10461: taja ja kaksi lainoppiuutta jäsentä (lakimiesko- osaston julkaisu 15 /1985). Lautamieskokoon-
10462: koonpano). panon ja lakimieskokoonpanon toimivalta tuli-
10463: Sanotun lain hallituksen esityksen perus- si määritellä selkeästi ja siten, että samalla
10464: teluissa on todettu, että koska riita-asiat ovat turvataan mahdollisimman yhdenmukainen oi-
10465: varsin erilaisia, on perusteltua, että osa riita- keuskäytäntö. Sen vuoksi toimivallan määritte-
10466: asioista ratkaistaisiin kokoonpanossa, johon ly ei voi sisältää myöskään harkinnanvaraisia
10467: kuuluu luottamusmiehiä, ja että osa voitaisiin säännöksiä.
10468: ratkaista kolmen lainoppineen tuomarin ko- Edellä mainituista syistä lautamieskokoon-
10469: koonpanossa. panon ja lakimieskokoonpanon toimivalta eh-
10470: Monissa riita-asioissa luottamusmiesten osal- dotetaan määriteltäväksi siten, että laissa lue-
10471: listumiselle asian käsittelemiseen on tärkeä tellaan ne asiat, jotka on käsiteltävä käräjäoi-
10472: merkitys. Tällaisia asioita ovat mainittujen pe- keuden lautamieskokoonpanossa. Tämän
10473: rusteluiden mukaan esimerkiksi perhe- ja pe- vuoksi ehdotetaan pykälän 1 momenttia muu-
10474: rintöoikeudelliset asiat, huoneenvuokrasuh- tettavaksi siten, että se saatetaan koskemaan
10475: teesta johtuvat riita-asiat, työoikeudelliset asiat käräjäoikeuden täysilukuisia kokoonpanoa ai-
10476: ja kuluttajansuojaan liittyvät riita-asiat. Näissä noastaan rikosasioissa.
10477: asioissa luottamusmiehillä on hyvät edellytyk- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
10478: set punnita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kes- si säännös niistä riita-asioista, jotka on tuo-
10479: kenään ja siten täysipainoisesti vaikuttaa pää- mioistuimen erillisessä pääkäsittelyssä käsitel-
10480: töksentekoon. tävä kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja
10481: Samojen perustelujen mukaan eräissä riita- ja kolme lautamiestä.
10482: asioissa ratkaistavai kysymykset ovat taas ensi- Momentin 1-5 kohdan mukaan käräjäoi-
10483: sijaisesti oikeudellisia tai muuten sellaisia, että keus on päätösvaltainen lautamieskokoonpa-
10484: lainopillista koulutusta vailla olevilla luotta- nossa ensinnäkin silloin, kun on kysymys per-
10485: musmiehillä ei ole riittäviä edellytyksiä itsenäi- heoikeudellisesta asiasta. Näitä ovat ehdotuk-
10486: sesti määritellä kantaansa niiden ratkaisemi- sen mukaan yhteiselämän lopettamista, avio-
10487: seen. Nämä asiat ovat usein niin mutkikkaita eroa ja puolison elatusta koskeva asia, lapsen
10488: ja vaativia, että on pidetty tarpeellisena, että huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva
10489: käräjäoikeudessa tällaiset asiat voitaisiin rat- asia, isyyden vahvistamista ja kumoamista kos-
10490: kaista kolmen lainoppineen tuomarin kokoon- keva asia, lapseksiottamista koskeva asia sekä
10491: panossa. holhouslaissa tarkoitettu asia. Nämä asiat ovat
10492: Eduskunnan hyväksymään lakiin sisältyvän sellaisia, että lautamiesten osallistuminen nii-
10493: 3 §:n mukaan säännös lakimieskokoonpanosta den ratkaisemiseen on perusteltua.
10494: säätämisestä erillisellä lailla johtuu hallituksen Momentin 6 kohdan mukaan lautamiesko-
10495: esityksen perusteluiden mukaan siitä, että siten koonpanossa on käsiteltävä myös huoneen-
10496: voidaan riittävän yksityiskohtaisesti määritellä vuokrasuhteesta johtuva riita-asia. Säännös
10497: lakimieskokoonpanossa käsiteltävät asiat. tarkoittaa niitä käräjäoikeuksia, joissa ei ole
10498: Tätä ehdotusta valmisteltaessa on erillistä asunto-oikeuksia. Johdonmukaisena ratkaisu-
10499: lakia parempana pidetty sitä, että käräjäoikeu- na ehdotusta valmisteltaessa on pidetty sitä,
10500: den eri kokoonpanojen toimivalta on säännelty että maallikot osallistuvat huoneenvuokra-asi-
10501: keskitetysti oikeudenkäymiskaaren 2 luvussa. oiden ratkaisemiseen myös noissa käräjäoi-
10502: Sellainen vaihtoehto on erillistä lakia selkeäm- keuksissa.
10503: 46 1990 vp. - HE n:o 15
10504:
10505: Toisin kuin edellä mainitussa alioikeusuudis- lisessä pääkäsittelyssä. Myös ne hakemus-
10506: tusta valmistelleen työryhmän ehdotuksessa, asiat, joita hakemusasioiden käsittelystä anne-
10507: tässä esityksessä ei ehdoteta työoikeudellisia ja tun lain perusteella ei ratkaista yhden tuomarin
10508: kuluttajansuojaa koskevia riita-asioita käsitel- käsittelyssä ja joita 1 §:n perusteella ei käsitellä
10509: täviksi käräjäoikeuden sellaisessa kokoonpa- lautamieskokoonpanossa, käsiteltäisiin ja rat-
10510: nossa, jossa lautamiehiä on mukana. Tämä kaistaisiin tässä pykälässä tarkoitetussa laki-
10511: johtuu ensinnäkin siitä, että sanottujen asioi- mieskokoonpanossa.
10512: den piiri ei aina ole kovin helposti rajattavissa. Ehdotetun rajauksen mukaan niiden asioi-
10513: Lisäksi on todettava, että vaikka noissa asiois- den piiriin, joissa asian käsitteleminen lauta-
10514: sa lautamiesten osallistumista asian käsittelyyn mieskokoonpanossa saattaa tulla kysymyk-
10515: voitaisiin puoltaa, ne säännönmukaisesti ovat seen, kuuluu noin 70 OJo asioista. Vastaava
10516: oikeudellisesti varsin vaikeita asioita silloin, luku lakimieskokoonpanon osalta on siten
10517: kun ne on siirretty erillisessä pääkäsittelyssä noin 30 %. Käytännössä täysilukuisen käräjä-
10518: tuomioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa oikeuden istuntoja tultaneen pitämään varsin
10519: ratkaistaviksi. harvoin.
10520: 2 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäviksi edellä Ehdotuksen mukaan lakimieskokoonpano ei
10521: mainitun eduskunnan hyväksymän lain 1 §:n 2 olisi käytössä rikosasioissa. Ehdotusta valmis-
10522: ja 3 momenttia vastaavat säännökset. Mo- teltaessa on lähdetty siitä, että rikosasiat, kos-
10523: mentteihin sisältyvät säännökset mahdollisuu- ka niissä on aina kysymys myös teon rangaista-
10524: desta ottaa käräjäoikeuteen lisäjäsen tai käsi- vuuden arvioimisesta ja rangaistuksen määrää-
10525: tellä asia säännönmukaista suppeammassa ko- misestä, ovat, silloin kun ei ole kysymys
10526: koonpanossa. Riita-asioissa noudatettavaa oi- 6 §:ssä tarkoitetuista rikosasioista, sellaisia, et-
10527: keudenkäyntimenettelyä uudistettaessa on tä niiden käsittelemiseen tulee myös lautamies-
10528: eräänä tärkeänä lähtökohtana pidetty sitä, että ten osallistua. Silloin kun rikosasiassa on esi-
10529: asian ratkaisemiseen voi osallistua ainoastaan tetty sellainen yksityisoikeudellinen vaatimus,
10530: sellainen tuomioistuimen jäsen, joka on ollut että se erikseen käsiteltävänä riita-asiana tut-
10531: mukana koko pääkäsittelyn ajan. Momenttei- kittaisiin lakimieskokoonpanossa, tuomioistuin
10532: hin sisältyvät säännökset mahdollistavat tie- voi oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 9 §:n pe-
10533: tyissä tilanteissa pääkäsittelyn jatkamisen tuo- rusteella erottaa asian sellaisen osan riita-asian
10534: mioistuimen jäsenelle tulleesta esteestä huoli- käsittelystä säädetyssä järjestyksessä käsiteltä-
10535: matta, ilman että asiaa tarvitsee käsitellä uu- väksi erilliseksi asiaksi, jolloin asia tarvittaessa
10536: delleen tuomioistuimen täydennetyssä kokoon- voitaisiin käsitellä lakimieskokoonpanossa.
10537: panossa. Lakimieskoonpanon käyttöön ottaminen
10538: Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen sii- edellyttää, että tuomioistuimen käytettävissä
10539: tä, että käräjäoikeudessa voi olla 1 §:n 1 ja 2 on kolme vakinaista tuomaria. Vaikka tavoit-
10540: momentissa tarkoitetuissa asioissa lisäksi toi- teena on pidettävä sitä, että tuomiopiirit olisi-
10541: nen lainoppinut jäsen tai neljäs lautamies. vat niin laajoja, että niissä olisi kolme vaki-
10542: Päätös momentissa tarkoitetun laajemman ko- naista tuomaria, kaikkialla valtakunnassa ei
10543: koonpanon käyttämisestä voitaisiin tehdä val- sellaisen tavoitteen toteuttaminen ole kuiten-
10544: mistelussa. Riita-asioissa mahdollisuus ko- kaan tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että
10545: koonpanon laajentamiseen on tarpeen lähinnä tuomiopiiri tulisi asianosaisten ja tuomarin
10546: sen vuoksi, että pääkäsittelyä ei tarvitsisi toi- viran hoidon kannalta liian laajaksi. Lakimies-
10547: mittaa uudelleen, jos jollekin tuomioistuimen kokoonpanossa tultaneen istuntoja varsinkin
10548: jäsenistä on tullut este. pienemmissä tuomioistuimissa toimittamaan
10549: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen sii- niin harvoin, ettei yksinomaan sen vuoksi ole
10550: tä, että jos lautamiehelle on tullut este riita- tarpeellista ottaa jokaiseen käräjäoikeuteen
10551: asian pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, kärä- kolmea vakinaista tuomaria.
10552: jäoikeus on päätösvaltainen, vaikka lautamie- Joka tapauksessa on välttämätöntä turvata
10553: hiä kolmen asemesta on ainoastaan kaksi. lainsäädännöllä se, että jokainen käräjäoikeus
10554: 3 §. Pykälässä ehdotetaan, että muussa kuin voi tarvittaessa käsitellä riita-asian erillisessä
10555: 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on pääkäsittelyssä vakinaisista tuomareista koos-
10556: päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppi- tuvassa lakimieskokoonpanossa. Tämän kysy-
10557: uutta jäsentä. Pykälässä määritellään siten la- myksen ratkaisemiseksi on olemassa useampia
10558: kimieskokoonpanon toimivalta riita-asian eril- vaihtoehtoja. Niissä tuomioistuimissa, joissa
10559: 1990 vp. - HE n:o 15 47
10560:
10561: on vain kaksi vakinaista tuomaria, pykälässä säännösten nojalla yhdistetään käsiteltäviksi
10562: tarkoitettu lakimieskokoonpano voitaisiin jär- samassa oikeudenkäynnissä.
10563: jestää esimerkiksi siten, että tuomareille tai 5 §. Oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
10564: joillekin tuomareille asetetaan velvollisuus toi- annetun lain 2 §:n mukaan riita-asian valmiste-
10565: mia tuomarina myös toisessa tuomioistuimessa lussa ja sen yhteydessä pidettävässä pääkäsitte-
10566: sen käsitellessä riita-asioita. Toinen vaihtoehto lyssä käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja.
10567: voisi olla se, että hovioikeus määrää jonkun Ehdotetussa laissa puheenjohtajalla tarkoite-
10568: esittelijöistään toimimaan tuomarina hovioi- taan tuomioistuimen lakimiesjäsentä. Säännös
10569: keuspiirin alueella olevan käräjäoikeuden laki- ehdotetaan otettavaksi 5 §:n 1 momenttiin sillä
10570: mieskokoonpanossa. Siitä huolimatta, että tavoin muutettuna kuin momentin 2 ja 3 koh-
10571: lainsäädännössä tulee turvata mahdollisuus dasta sekä 2 momentista ilmenee.
10572: muodostaa jokaisessa käräjäoikeudessa laki- Käräjäoikeuden käsittelymuotoja olisi ehdo-
10573: mieskokoonpano vakinaisista tuomareista, tuksen mukaan kaikkiaan neljä: valmistelu,
10574: käytännössä joissakin tilanteissa lakimiesko- valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely,
10575: koonpanon jäsenenä voisi toimia myös tuo- erillinen pääkäsittely sekä selvityksen vastaan-
10576: mioistuinharjoittelija harjoitteluosa loppuvai- ottaminen pääkäsittelyn peruuttamisen johdos-
10577: heessa. ta ehdotuksen 6 luvun 8 §:n perusteella taikka
10578: Säännösehdotukset lakimieskokoonpanon todisteen vastaanottaminen muutoin pääkäsit-
10579: järjestämisestä eräissä tuomioistuimissa tullaan telyn ulkopuolella 17 luvun muutettavaksi eh-
10580: ottamaan myöhemmin annettavaan käräjäoi- dotettujen säännösten perusteella.
10581: keuslakia koskevaan ehdotukseen. Pykälän 1 momentin 1 kohta vastaa voimas-
10582: Ehdotuksen 6 luvun 1 §:n 3 momenttiin sa olevaa 2 §:ää. Momentin 2 kohtaan ehdote-
10583: ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, milloin taan otettavaksi säännös siitä, että käräjäoi-
10584: tässä pykälässä tarkoitetussa kokoonpanossa keudessa on vain puheenjohtaja myös silloin,
10585: aloitettua pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa kun otetaan vastaan todistelua pääkäsittelyn
10586: uudelleen jäsenelle tulleen esteen vuoksi. ulkopuolella. Mahdollisuus todisteen vastaan-
10587: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- ottamiseen pääkäsittelyn ulkopuolella yhden
10588: nös niiden tilanteiden varalta, että asia esimer- tuomarin käsittelyssä johtuu siitä, että pääkä-
10589: kiksi kanteen supistumisen vuoksi muuttuu sittelyn ulkopuolella vastaan otettu todiste on
10590: toisenlaiseksi. Silloin kun asian käsitteleminen 17 lukuun otettavaksi ehdotetun 8 e §:n perus-
10591: käräjäoikeuden täysilukuisessa kokoonpanossa teella otettava tarvittaessa uudelleen vastaan
10592: on aloitettu, pykälän mukaan se kokoonpano, pääkäsittelyssä. Säännös ei olisi ehdotuksen 2
10593: joka käsittelyn on aloittanut, voi jatkaa käsit- momentin mukaan kuitenkaan ehdoton.
10594: telyn loppuun saakka, siitä huolimatta, että Momentin 3 kohtaan ehdotetaan otettavaksi
10595: asia muuttuu sellaiseksi, että asia 1 tai 3 §:n säännös käräjäoikeuden kokoonpanosta sil-
10596: perusteella olisi käsiteltävä toisenlaisessa ko- loin, kun se käsittelee erikseen erillisen ehdo-
10597: koonpanossa. Asian siirtäminen kokoonpanos- tuksen 7 luvun mukaista turvaaruistointa kos-
10598: ta toiseen ja käsittelyn aloittaminen sen vuoksi kevaa asiaa. Turvaaruistoimesta päättäminen
10599: uudelleen aiheuttaisi tuomioistuimelle ja asi- on summaarista ja nopeaa käsittelyä eikä sen
10600: anasaisille lisäkustannuksia, ilman perusteltua vuoksi voida pitää tarkoituksenmukaisena, että
10601: aihetta. erillisenä asiana käsiteltävästä turvaaruistoi-
10602: Pykälään ehdotetaan otettavaksi lisäksi mesta päätettäisiin tuomioistuimen täysilukui-
10603: säännös siitä, että asian käsittelyä saadaan sessa kokoonpanossa. Sen vuoksi momentin 3
10604: jatkaa siinä kokoonpanossa, missä se on aloi- kohdassa ehdotetaan, että käsiteltäessä erik-
10605: tettu, vaikka samassa oikeudenkäynnissä 18 seen turvaaruistointa koskevaa asiaa käräjäoi-
10606: luvun säännösten nojalla yhdistetään käsiteltä- keudessa on vain puheenjohtaja.
10607: väksi myöhemmin vireille tullut mainitun 1 tai Silloin kun turvaaruistointa koskeva kysy-
10608: 3 §:n nojalla toisenlaisessa kokoonpanossa kä- mys on käsiteltävänä tuomioistuimessa yhdessä
10609: siteltävä kanne. Siten esimerkiksi myöhemmin pääasian kanssa, tuomioistuimen kokoonpano
10610: vastakanteena nostettu huoneenvuokrasaata- määräytyy pääasian mukaan. Useimmiten tur-
10611: vaa koskeva kanne voidaan tämän pykälän vaamistointa koskeva hakemus tällöin tulta-
10612: nojalla käsitellä yhdessä alkuperäisen velko- neen esittämään jo valmistelussa.
10613: muskanteen kanssa kolmen lainoppineen tuo- Momentin 4 kohtaan ehdotetaan otettavaksi
10614: marin kokoonpanossa, jos kanteet 18 luvun säännös siitä, että käräjäoikeudessa on vain
10615: 48 1990 vp. - HE n:o 15
10616:
10617: puheenjohtaja käsiteltäessä konkurssi- ja akor- no määräytyy niiden seikkojen perusteella, jot-
10618: diasiaa. Säännös ehdotetaan otettavaksi pykä- ka syytteessä on mainittu. Muutos perustuu
10619: lään siltä varalta, että konkurssi- ja akordime- korkeimman oikeuden ehdotuksesta antamaan
10620: nettelyä ei muuteta ennen tässä esityksessä lausuntoon. Asian määrääminen oikeaan ko-
10621: ehdotetun lain voimaantuloa. Konkurssi- ja koonpanoon on ehdotuksen perusteella hel-
10622: akordiasian käsittelemiselle tuomioistuimen pompaa sen vuoksi, että tuomioistuin ei viran
10623: täysilukuisessa kokoonpanossa ei ole perus- puolesta joudu ottamaan huomioon asiassa
10624: teltua tarvetta. Joka tapauksessa saattaa osoit- ilmeneviä seikkoja ennen kuin asian käsittely
10625: tautua tarpeelliseksi, että konkurssi- ja akordi- tuomioistuimessa on alkanut.
10626: asian käsittelyyn tehdään ainakin joitain muu- 8-10 §. Lukuun ehdotetaan sellaisinaan
10627: toksia jo ennen kuin nyt ehdotettu laki tulee otettaviksi 8-10 §:ksi eduskunnan hyväksy-
10628: voimaan. mässä edellä mainitussa laissa oikeudenkäymis-
10629: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- kaaren muuttamisesta olevat luvun 5-7 §:t.
10630: si poikkeussäännös 1 momentin 2 kohdan
10631: säännöksestä. Momentissa ehdotetaan, että kä-
10632: räjäoikeus voi ottaa vastaan todistelua pääkä- 4 luku. Hovioikeudesta
10633: sittelyn ulkopuolella myös täysilukuisessa ko-
10634: koonpanossa. Siitä huolimatta, että todistelu Oikeudenkäymiskaaren 8 luku Hovioikeu-
10635: otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, desta ehdotetaan sellaisenaan siirrettäväksi oi-
10636: saattaa joskus olla tarkoituksenmukaista, että keudenkäymiskaaren 4 luvuksi. Luvun siirtä-
10637: sen vastaan ottamiseen osallistuvat kaikki tuo- minen aikaisemmaksi on välttämätöntä sen
10638: mioistuimen jäsenet. Esimerkiksi silloin kun vuoksi, että esimerkiksi 5 ja 6 lukuun ehdote-
10639: tuomioistuin toimittaa katselmuksen ehdotuk- taan otettaviksi oikeudenkäyntimenettelyä kä-
10640: sen 17 luvun 56 a §:n perusteella ennen pääkä- räjäoikeudessa koskevia säännöksiä.
10641: sittelyä sen vuoksi, että katselmuksen kohteena
10642: olevaa esinettä ei voida säilyttää pääkäsittelyn
10643: aloittamiseen saakka, saattaa olla tärkeää, että 5 luku. Riita-asian vireillepano ja valmistelu
10644: kaikki tuomioistuimen jäsenet voivat osallistua
10645: katselmukseen. Lisäksi silloin kun todiste ote- Haastehakemus
10646: taan vastaan pääkäsittelyn peruuttamisesta
10647: huolimatta, saattaa joskus olla tarkoituksen- 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan kanne
10648: mukaista ottaa todiste vastaan käräjäoikeuden riita-asiassa nostetaan käräjäoikeuden kansli-
10649: täysilukuisessa kokoonpanossa. aan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuk-
10650: 6 ja 7 §. Pykäliin ehdotetaan otettaviksi sella. Pykälän 1 momentin säännös vastaa
10651: säännökset yhden tuomarin istunnosta rikosa- oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa ole-
10652: sioissa annetun lain mukaisesti siten muutettui- vaa 2 §:n 1 momenttia.
10653: na, että ne kihlakunnan ja raastuvanoikeuden Ehdotuksen 9 luvun 3 §:n nojalla haasteha-
10654: asemesta koskevat käräjäoikeutta. kemus saadaan toimittaa käräjäoikeudelle
10655: Lisäksi 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi si- myös postitse tai lähetin välityksellä noudat-
10656: ten, että yhden tuomarin istunnon toimivaltaa taen soveltuvin osin eräiden asiakirjojen lähet-
10657: laajennetaan sellaisiin rikosasioihin, joiden py- tämisestä tuomioistuimelle annetun lain (248/
10658: kälässä tarkoitettu enimmäisrangaistus on yksi 65) säännöksiä.
10659: vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Tällöin yh- Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen
10660: den tuomarin istunnossa voitaisiin tuomita asian vireilletuloajankohdasta ja siitä, milloin
10661: sakkorangaistus myös niistä omaisuusrikoksis- valmistelu alkaa. Vireilletuloajankohdan mää-
10662: ta, joiden enimmäisrangaistusta hallituksen esi- ritteleminen on tärkeää sen vuoksi, että asian
10663: tyksessä eduskunnalle rikoslainsäädännön ko- vireilläoloon tuomioistuimessa liittyy eräitä
10664: konaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsit- vaikutuksia. Vireilletulon ajankohdan sääntele-
10665: täviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muu- minen on tärkeätä myös sen vuoksi, että eräät
10666: toksiksi (hall.es. 66/1988 vp.) ehdotetaan aleu- asiat on saatettava tuomioistuimen käsiteltä-
10667: nettavaksi sanottuun yhteen vuoteen kuuteen viksi määräajassa. Esimerkiksi velkojan on
10668: kuukauteen vankeutta. nostettava velkomiskanne laillista takaajaa
10669: Toisin kuin voimassa olevassa laissa, pykä- vastaan vuonna 1873 annetun takausasetuksen
10670: lässä ehdotetaan säädettäväksi, että kokoonpa- 3 §:n perusteella 12 kuukauden kuluessa siitä,
10671: 1990 vp. - HE n:o 15 49
10672:
10673: kun päävelallisen varattomuus on säädetyin ole siitä tietoinen. Erityisesti silloin, kun on
10674: tavoin todettu. Kuolinpesän osakkaan on nos- kysymys kanteesta, joka on nostettava määrä-
10675: tettava pesänjakajan toimittamaa perinnönja- tyssä ajassa, ehdotettu sääntely parantaa kan-
10676: koa koskeva moitekanne muita pesänosakkaita tajan oikeusturvaa. Vastaaja, joka nykyisin
10677: vastaan perintökaaren (40/1965) 23 luvun piileksimällä tai matkustamalla, vaikkapa ul-
10678: 10 §:n 1 momentin perusteella kuuden kuukau- komaille, on voinut tosiasiallisesti estää haas-
10679: den kuluessa jaon toimittamisesta. teen tiedoksiannan määräajassa, ei ehdotetun
10680: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa muutoksen jälkeen enää voisi sanotulla tavalla
10681: olevan 19 §:n mukaan asia tulee vireille haas- pyrkiä estämään kantajaa saamasta asiaa tuo-
10682: teen tiedoksi antamisella vastaajalle. Nyt käsi- mioistuimen tutkittavaksi.
10683: teltävänä olevan pykälän 2 momentissa ehdote- Ehdotuksesta ei kuitenkaan seuraa se, että
10684: taan, että asia tulee vireille, kun haastehake- yleinen saamisen vanhentumisaika katsottaisiin
10685: mus saapuu 1 momentissa tarkoitetun tuomio- keskeytetyksi sillä, että asia on tullut pykälän
10686: istuimen kansliaan. Haastehakemusta ei siis, mukaisesti vireille tuomioistuimessa. Yleinen
10687: toisin kuin hakemusasioiden käsittelystä ylei- saamisen vanhentumisen katkaiseminen edel-
10688: sessä alioikeudessa annetun lain mukaista ha- lyttää edelleen, kuten nykyisinkin, pääsääntöi-
10689: kemusta, voida antaa tuomioistuimelle istun- sesti sellaista maksuvaatimusta tai -muistutus-
10690: nossa. ta, joka on tullut velallisen tietoon. Lisäksi
10691: Vireilletuloajankohdan siirtämiselle haasteen yleisen vanhentumisen katkaisee velkojan mak-
10692: tiedoksi antamisen ajankohdasta siihen ajan- suvaatimusta koskeva ilmoitus viranomaiselle,
10693: kohtaan, jolloin haastehakemus on toimitettu silloin kun velallista ei tavata tai hänen olin-
10694: tuomioistuimen kansliaan, on useita eri syitä. paikkansa on tuntematon, sekä täytäntöönpa-
10695: Asian käsitteleminen tuomioistuimessa alkaa notoimet, jotka saamisen perimiseksi kohdiste-
10696: ehdotuksen mukaan itse asiassa jo haastehake- taan velalliseen.
10697: muksen käsittelemisestä. Tuomioistuin voi eh- Pykälän 2 momentin mukaan valmistelu al-
10698: dotuksen mukaan pyytää asianosaista täyden- kaa silloin, kun haastehakemus saapuu tuo-
10699: tämään puutteellista haastehakemustaan (5 §), mioistuimen kansliaan. Tästä johtuu, että
10700: tai ratkaista asian vastausta pyytämättä (6 §). myös kaikki ne toimenpiteet, jotka liittyvät
10701: Ehdotetun järjestelmän kannalta nykyistä jär- haastehakemuksen tarkastamiseen, ovat osa
10702: jestelmää johdonmukaisempana on pidettävä riita-asian valmistelua.
10703: sitä, että edellä mainitut ratkaisut katsotaan 2 §. Tämä ja seuraava pykälä sisältävät
10704: tehdyksi asian ollessa tuomioistuimessa vireil- säännökset 1 §:ssä tarkoitetun haastehakemuk-
10705: lä. Säännös asian vireille tulosta silloin, kun sen sisällöstä. Nykyiset haastehakemuksen si-
10706: hakemus on toimitettu tuomioistuimelle, sisäl- sältöä koskevat säännökset ovat oikeuden-
10707: tyy myös hakemusasioiden käsittelystä yleises- käymiskaaren voimassa olevan 11 luvun
10708: sä alioikeudessa annetun lain 7 §:ään sekä 3 §:ssä.
10709: oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa an- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan
10710: netun lain (650/73) 12 §:ään. haastehakemuksessa on ilmoitettava kantajan
10711: Vireilletuloajankohdan siirtäminen siihen yksilöity vaatimus. Kantajan vaatimus on oi-
10712: ajankohtaan, jolloin haastehakemus on toimi- keudenkäynnin perusta. Vaatimuksen tulee ol-
10713: tettu tuomioistuimelle, sopii myös erillisen eh- la niin yksilöity, että siitä käy ilmi, minkälaisen
10714: dotuksen 11 lukuun Tiedoksiannosta oikeuden- tuomion hakija haluaa asiassa annettavaksi.
10715: käynnissä ja haasteesta rikosasiassa otettavaksi Vaatimuksesta tulee, kuten voimassa olevankin
10716: ehdotettujen säännösten kanssa. Ehdotettujen lain mukaan, käydä esimerkiksi ilmi, pyyde-
10717: säännösten mukaan tuomioistuin pääsääntöi- täänkö jonkun veivoittamista johonkin tai jon-
10718: sesti huolehtisi myös haasteen tiedoksiantami- kin olotilan vahvistamista tai muuttamista.
10719: sesta. Tiedoksiantaminen tapahtuisi tuomiois- Momentin 2 kohdan mukaan haastehake-
10720: tuimen valitsemalla tavalla; useimmiten postit- muksessa on ilmoitettava yksityiskohtaisesti ne
10721: se saantitodistusta tai tiedoksisaajan tiedoksi- seikat, joihin vaatimus perustuu. Oikeuden-
10722: antajalle lähettämää vastaanottotodistusta vas- käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 3 § :n
10723: taan. 1 momentin 3 kohdan mukaan hakijan on
10724: Vireilletulon ajankohdan sääntely ehdotetul- ilmoitettava ne seikat, joihin hän perustaa
10725: la tavalla merkitsee sitä, että asia voi olla vaatimuksensa. Sanotun lainkohdan perusteel-
10726: vireillä tuomioistuimessa, vaikka vastapuoli ei la haastehakemuksessa on ilmoitettava ne välit-
10727:
10728: 7 3002501
10729: 50 1990 vp. - HE n:o 15
10730:
10731: tömästi asiaan vaikuttavat tosiseikat, joiden Todisteiden ilmoittaminen haastehakemuk-
10732: olemassaolosta hakija katsoo seuraavan, että sessa on omiaan sekä tuomioistuimen että
10733: hänen vaatimuksensa on oikeutettu. Lisäksi asianosaisten kannalta helpottamaan ja no-
10734: ainakin tärkeimmät välilliset perusteet tulisi peuttamaan asian käsittelyä. Vastaaja voi vas-
10735: ilmoittaa jo haastehakemuksessa. Yksittäista- tauksessaan tarkemmin ottaa kantaa kantajan
10736: pauksesta riippuu, mitkä nämä tosiseikat kul- vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, kun hänellä
10737: loinkin ovat. on tiedossa, mitä todisteita kantajalla on käy-
10738: Vaatimuksen perusteena olevien seikkojen tettävänään ja mitä hän niillä aikoo näyttää
10739: ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta riitaiset toteen. Samasta syystä vastaajalla on myös
10740: ja riidattomat kysymykset voidaan erottaa toi- paremmat mahdollisuudet arvioida, mitä vas-
10741: sistaan. Välittömästi vaatimuksen perusteena tatodisteita hänen ehkä tulee esittää.
10742: olevien seikkojen ilmoittaminen on tärkeätä Käsiteltävänä olevan kohdan mukaan ei rii-
10743: myös sen vuoksi, että niiden valossa joudutaan tä, että kantaja ilmoittaa, mitä todisteita hän
10744: harkitsemaan muun muassa asiassa mahdolli- tulee esittämään. Hänen täytyy myös ilmoittaa,
10745: sesti myöhemmin tapahtuvan kanteen muutta- mitä hän haluaa kullakin todisteena näyttää
10746: misen tai täydentämisen sallittavuutta. toteen. Tällöin ei riitä yleinen maininta siitä,
10747: Ehdotuksen mukaan vaatimuksen perusteet että ''todistelulla aiotaan näyttää kanne to-
10748: tulisi ilmoittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin. teen". Sen sijaan on ilmoitettava se konkreetti-
10749: Yksityiskohtaisella selonteolla niistä seikoista, nen ja asian ratkaisemisen kannalta merkityk-
10750: joihin vaatimus perustuu, tarkoitetaan lähinnä sellinen seikka, joka todisteelia aiotaan näyttää
10751: sitä, että haastehakemuksesta tulisi käydä asi- toteen, esimerkiksi "sopimuksen syntymisajan-
10752: aan vaikuttavilta osin kokonaisuudessaan ilmi kohta" tai "suullisen sopimuksen sisältö".
10753: se tapahtumain kulku, jonka seurauksena on Momentin 4 kohdan mukaan oikeudenkäyn-
10754: hakijan vaatimus. Tällöin ei kuitenkaan, kuten tikulujen korvaamista koskeva vaatimus olisi
10755: ei nykyisinkään, edellytettäisi oikeudellisten tehtävä jo haasteh~kemuksessa, jos kantaja
10756: perusteiden ilmoittamista. pitää sitä aiheellisena. Korvausvaatimus olisi
10757: tehtävä sen varalta, että asia ratkaistaan suo-
10758: Haastehakemuksessa tulisi vaatimuksen ja raan haastehakemuksen mukaisesti asianosai-
10759: sen perusteluiden, silloin kun se on mahdollis- sia enempää kuulematta. Jos kantaja ei ole
10760: ta, vastata suunnilleen sitä tasoa, kuin niiden haastehakemuksessa tehnyt korvausvaatimusta
10761: oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 14 lu- sanottujen kulujen osalta, hänellä olisi mah-
10762: vun 1 §:n perusteella tulee olla kanteen kehittä- dollisuus tehdä se myöhemmin valmistelussa
10763: misen jälkeen. Ehdotus takaisi sen, että tuo- tai pääkäsittelyssä, jos asian käsittely jatkuu.
10764: mioistuin ja vastaaja jo haastehakemuksesta Lisäksi hänellä, käsittelyn jatkuessa, on tieten-
10765: saavat riittävän yksityiskohtaisen tiedon haki- kin mahdollisuus pyytää kulujen korvaamista
10766: jan vaatimuksesta ja sen perusteista. Tällöin myös siltä osin kuin ne ylittävät hänen haaste-
10767: vastaajan mahdollisuudet antaa riittävän seik- hakemuksessaan mainitsemansa oikeudenkäyn-
10768: kaperäinen vastaus paranevat. tikulut.
10769: Momentin 3 kohdan mukaan haastehake- Momentin 5 kohdan mukaan haastehake-
10770: muksessa tulee ilmoittaa ne todisteet, jotka muksessa olisi ilmoitettava, millä perusteella
10771: kantaja aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin tuomioistuin on toimivaltainen asiassa, jos toi-
10772: todisteena aikoo näyttää toteen. Todisteella mivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta
10773: tarkoitetaan tässä kohdassa suullisen ja kirjal- tai siihen liitetyistä asiakirjoista. Yleensä tuo-
10774: lisen todisteen lisäksi todisteena käytettävää mioistuimen toimivalta käynee ilmi niistä sei-
10775: esinettä. Vastaavaa säännöstä ei sisälly nykyi- koista, jotka muuten esitetään haastehakemuk-
10776: siin haastehakemusta koskeviin säännöksiin. sessa, esimerkiksi vastaajan kotipaikka tai se
10777: Usein riitakysymys ja sen selvittämiseksi tar- kiinteistö, mitä riita koskee. Jos tuomiois-
10778: vittava todistelu on kantajan tiedossa jo haas- tuimen toimivalta on riippuvainen sellaisesta
10779: tehakemusta laadittaessa. Silloin kun vastaajan seikasta, joka ei suoraan käy ilmi haastehake-
10780: suhtautuminen on epäselvä tai kun kantaja ei muksesta, se tulisi käsiteltävänä olevan kohdan
10781: muusta syystä vielä tiedä, mihin todisteluun mukaan ilmoittaa haastehakemuksessa. Sellai-
10782: hän tulee nojautumaan, todistetta ei ehdotuk- nen seikka voi olla esimerkiksi rahasaamista
10783: sen mukaan haastehakemuksessa tarvitse mai- koskevassa riita-asiassa asianosaisten oikeus-
10784: nita. paikkaa koskeva sopimus.
10785: 1990 vp. - HE n:o 15 51
10786:
10787: Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sään- tuksen perusteella tuomioistuimen on lisäksi
10788: nökset sisältyvät oikeudenkäymiskaaren voi- helpompi ratkaista, mihin toimenpiteisiin sen
10789: massa olevaan 10 lukuun. Osa toimivaltaa tulee ryhtyä. Jos tuomioistuin kantajan ilmoi-
10790: koskevista säännöksistä on ehdottomia ja sel- tuksen perusteella vakuuttuu esimerkiksi siitä,
10791: laisia, että tuomioistuimen on otettava ne huo- että vastaajan asuinpaikka on tuntematon,
10792: mioon viran puolesta. Osa taas on tahdonval- tuomioistuin voi toimittaa tiedoksiannon kuu-
10793: taisia eli sellaisia, että tuomioistuin voi ottaa luttamalla.
10794: ne huomioon vain, jos asianosainen on tehnyt Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
10795: niitä koskevan väitteen. Silloin kun vastaaja si säännös haastehakemuksen allekirjoittami-
10796: jää tuomioistuimeen saapumatta, tuomiois- sesta.
10797: tuimen on otettava viran puolesta huomioon Haastehakemuksen allekirjoittamista koske-
10798: myös sellaiset oikeudenkäynnin edellytykset, va säännös sisältyy nykyisin 11 luvun voimassa
10799: jotka ovat olleet tahdonvaltaisia. Näin tapah- olevan 3 §:n 2 momenttiin. Momentissa ehdo-
10800: tuisi silloinkin, kun vastaaja jättää antamatta tetaan, että haastehakemuksen tulee olla asi-
10801: häneltä pyydetyn mukaisen vastauksen. Ilman anosaisen tai, jollei hän itse ole kirjelmää
10802: lakiin otettavaa erityistä säännöstäkin sillä sei- laatinut, sen Iaatijan allekirjoittama. Ehdotuk-
10803: kalla, että vastaaja, joka ei ole antanut häneltä sen mukaan kirjelmän Iaatijan on samalla il-
10804: pyydettyä vastausta, on haastamisen yhteydes- moitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
10805: sä saanut tietoonsa kantajan ilmoituksen siitä, 3 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että
10806: millä perusteella tuomioistuin hänen mieles- haastehakemukseen on liitettävä se asiakirja,
10807: tään on toimivaltainen, on merkitystä arvioita- johon kantajan vaatimus perustuu, alkuperäi-
10808: essa sitä, joutuuko kantaja esittämään selvitys- senä tai jäljennöksenä. Lisäksi haastehake-
10809: tä tuomioistuimen toimivallasta silloin, kun on mukseen on momentin mukaan liitettävä ne
10810: kysymys alunperin tahdonvaltaisesta oikeuden- kirjalliset todisteet, joihin kantaja vetoaa.
10811: käynnin edellytyksestä. Asiakirja, johon vedotaan todisteena, voi olla
10812: Pykälän 2 momentin mukaan haastehake- esimerkiksi kauppakirja tai vuokrasopimus.
10813: muksessa on edellä selostetun lisäksi ilmoitetta- Vaatimuksen perusteen sisältävän tai todistee-
10814: va tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, na käytettävän asiakirjan liittäminen haasteha-
10815: ammatit ja kotipaikat, asianosaisten tai heidän kemukseen poistaisi väärinkäsityksen mahdol-
10816: laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja lisuuden ja helpottaisi vastaajan vastauksen
10817: todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero antamista.
10818: sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi- Silloin, kun vaatimus perustuu juoksevaan
10819: tukset voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, tulisi se
10820: vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mi- ehdotuksen 14 §:n 3 momentin mukaan toimit-
10821: tä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi. taa tuomioistuimelle alkuperäisenä.
10822: Puhelinnumeron ilmoittaminen edistää asian Jos liitteenä olevasta sitoumuksesta käy ilmi
10823: joustavaa käsittelyä. Esimerkiksi silloin, kun 2 § :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut
10824: tiedoksiannon vastaanottaja on oikeushenkilö, seikat, haastehakemuksessa tarvitsee ainoas-
10825: tuomioistuimelle tulee toimittaa ote kauppare- taan viitata liitteenä olevaan sitoumukseen.
10826: kisteristä, josta voidaan tarkistaa, kenelle tie- Voimassa olevan lain mukaan voidaan varsi-
10827: doksiauto on toimitettava. Vastaavalla tavalla naisessa oikeudenkäynnissä hakea rahasaamis-
10828: tulee menetellä esimerkiksi silloin, kun asiano- ta, laskua esittämättä. Sitä vastoin maksamis-
10829: saisena oikeudenkäynnissä on konkurssipesä. määräyslain 3 §:n mukaan saamisen määrän ja
10830: Jotta tiedoksiauto saataisiin toimitettua mah- riittävän selvästi sen perusteen osoittava lasku
10831: dollisimman nopeasti, saattaa kirjelmässä jos- on liitettävä haastehakemukseen. Kun lasku ei
10832: kus olla syytä ilmoittaa muukin osoite, esimer- ole saamistodiste, ei laskua ehdotuksen mu-
10833: kiksi työpaikka, josta asianomainen voidaan kaan tarvitsisi liittää haastehakemukseen. Las-
10834: tavoittaa. kusaatavaa koskevan vaatimuksen peruste tuli-
10835: Jos kantaja ei tiedä vastaajan osoitetta, si tällöin ilmoittaa 2 § :n 1 momentissa ehdote-
10836: haastehakemuksessa on momentin mukaan li- tuna tavalla.
10837: säksi ilmoitettava, mitä kantaja on tehnyt Pykälän 2 momentin mukaan haastehake-
10838: osoitteen selvittämiseksi. Tämä ilmoitus on muksen toimittamisen yhteydessä on maksetta-
10839: tärkeä sen turvaamiseksi, että kantaja todella va haastemaksu tai hakemukseen on liitettävä
10840: pyrkii selvittämään vastaajan osoitteen. Ilmoi- todistus sellaisen maksun suorittamisesta.
10841: 52 1990 vp. - HE n:o 15
10842:
10843: Maksun suorittaminen olisi asian tutkimisen ta on tällä hetkellä saannös ulosottolain 7
10844: edellytys. Etenkin silloin, kun asia jää tutki- luvun kumottavaksi ehdotetussa 15 §:ssä.
10845: matta tai sillensä, maksun maksaminen etukä- Pykälässä mainittujen asioiden käsittelemi-
10846: teen helpottaa tuomioistuinta, jonka ei tarvitse seen ehdotetaan nykyisiä summaarisia menette-
10847: erikseen ryhtyä perimään maksua. lyjä vastaavia yksinkertaisia menettelysäännök-
10848: 4 §. Kuten yleisperusteluissa on mainittu, siä. Sen vuoksi ehdotetaan, että haastehake-
10849: ehdotetaan ulosottolain 2 luvun mukaista lain- muksessa vaatimuksen perusteena tarvitsee
10850: hakumenettelyä sekä 7 luvun mukaista virka- mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus
10851: apumenettelyä ja häätöä sekä turvaamistoimes- välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoit-
10852: ta päättämistä vastaava menettely siirrettäväksi taa myöskään 2 § :n 1 momentin 3 kohdassa
10853: ulosotonhaltijalta tuomioistuimelle. Sen vuoksi tarkoitettuja todisteita. Edellytyksenä ehdotuk-
10854: ehdotetaan sanottuja niin sanottuja summaari- sen mukaan kuitenkin on, että kantaja ilmoit-
10855: sia menettelyjä koskevat ulosottolain säännök- taa käsityksenään asian olevan riidaton.
10856: set kumottaviksi ja niitä vastaavat säännökset Ilmoitus on tarpeellinen sen vuoksi, että
10857: otettaviksi oikeudenkäymiskaareen. tuomioistuin voi harkita, onko haastehakemus
10858: Käsiteltävänä oleva pykälä sisältää säännök- riittävän täydellinen käsittelyn pohjaksi vai
10859: sen siitä, minkälainen haastehakemuksen sum- täytyykö hakijaa pyytää täydentämään haaste-
10860: maarista menettelyä vastaavissa asioissa tulee hakemustaan ehdotuksen 5 §:n mukaisesti.
10861: olla. Samalla pykälässä on määritelty ne asiat, Vaatimuksen perusteiden osalta riittää, että
10862: joissa summaarinen menettely ehdotuksen mu- hakija ilmoittaa ne seikat, joihin vaatimus
10863: kaan on mahdollinen. välittömästi perustuu. Tältä osin säännös vas-
10864: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan sum- taa oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa
10865: maarinen menettely on mahdollinen, jos asia olevan 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Silloin kun
10866: koskee tietyn määräistä saamista. Säännös vas- hakijan vaatimus perustuu sitoumukseen, se
10867: taa asiallisesti maksamismääräysmenettelyn ja tulee ehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan
10868: lainhakumenettelyn soveltamisalaa koskevaa liittää haastehakemukseen. Tällöin vaatimuk-
10869: säännöstä. sen perusteeksi riittänee usein, että viitataan
10870: Käsiteltävänä olevassa kohdassa ehdotetaan haastehakemuksen yhteydessä esitettyyn asia-
10871: raha- tai tavarasaamisen asemesta mainittavak- kirjaan, johon vaatimus perustuu. Kuten 2 §:n
10872: si tietyn määräistä saamista koskeva asia sen perusteluissa on mainittu, laskua ei tarvitse
10873: vuoksi, että tavarasaamista koskevia asioita liittää haastehakemukseen.
10874: esiintyy käytännössä erittäin harvoin ja ehdo- Silloin kun on oletettavissa, että asia ei ole
10875: tettu kohta ilman erityistä mainintaakin koskee riitainen eikä todistelua muustakaan syystä
10876: myös tavarasaamista. tarvita, todisteiden ilmoittaminen haastehake-
10877: Vaikka ehdotettuun säännökseen ei sisälly- muksessa on tarpeetonta. Sen vuoksi pykälään
10878: kään ulosottolain 2 luvun 1 §:n mukaista saa- sisältyy säännös poikkeamisesta pykälässä tar-
10879: misen erääntyneisyyttä koskevaa vaatimusta, koitetuissa asioissa 2 §:n 1 momentin 3 koh-
10880: käsiteltävänä olevaa säännöstä ei voida sovel- dassa mainitusta todisteiden ilmoitusvelvolli-
10881: taa erääntymättömiin saamisiin. Tätä edelly- suudesta.
10882: tystä ei ole mainittu myöskään maksamismää-
10883: räyslaissa. Saamisen erääntyneisyyttä koske-
10884: vasta edellytyksestä johtuu, ettei summaarista Haastehakemuksen täydentäminen
10885: menettelyä voida käyttää esimerkiksi elatusa-
10886: vun määräämistä tai eläkkeen tai niihin rinnas- 5 §. Pykälä sisältää haastehakemuksen täy-
10887: tettavien myöhemmin maksettavaksi eräänty- dentämistä koskevan säännöksen. Jos haaste-
10888: vien maksujen määräämistä koskevissa asiois- hakemus on niin puutteellinen, että siitä ei saa
10889: sa. selville, minkälaista toimenpidettä tuomiois-
10890: Momentin 2 kohdassa tarkoitetut hallinnan tuimelta pyydetään, saatetaan joissakin ta-
10891: tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista kos- pauksissa joutua harkitsemaan, täyttääkö
10892: kevat asiat vastaavat ulosottolain 7 luvun erilli- haastehakemus edes sellaisia haastehakemuk-
10893: sessä esityksessä kumottavaksi ehdotettavan selle asetettavia vaatimuksia, että asian voi-
10894: 14 §:n 1 momentin virka-apua koskevassa daan katsoa tulleen vireille.
10895: säännöksessä tarkoitettuja asioita. Pykälän 3 Jos haastehakemus ei täytä 2 tai 4 §:n mu-
10896: kohdassa tarkoitettua häätöä koskevista asiois- kaisia vaatimuksia, kantajaa on pykälän 1
10897: 1990 vp. - HE n:o 15 53
10898:
10899: momentin mukaan kehotettava täydentämään heidät voi tavoittaa. Myös silloin, kun haaste-
10900: haastehakemustaan. Haastehakemusta ei siis hakemuksesta puuttuu allekirjoitus, kantajaa
10901: yleensä saisi siinä ilmenevän puutteellisuuden on kehotettava täydentämään haastehakemus-
10902: vuoksi jättää heti tutkimatta tai hylätä. Kanta- taan tältä osin.
10903: jalle on kehotuksen yhteydessä myös ilmoitet- Jos haastemaksua ei ole suoritettu, tuomiois-
10904: tava, millä tavoin haastehakemus on puutteelli- tuimen on momentin mukaan kehotettava ha-
10905: nen, sekä 6 § :n 1 momentissa mainittu seuraus kijaa suorittamaan sanottu maksu. Ehdotuk-
10906: siitä, että hakija ei noudata kehotusta. Keho- sen mukaan haastemaksun suorittaminen on
10907: tuksessa täydentämiselle varattava määräaika asian tutkimisen edellytys. Samalla kun tuo-
10908: tulisi määrätä niin pitkäksi kuin olosuhteet mioistuin kehottaa hakijaa suorittamaan haas-
10909: kulloinkin edellyttävät. temaksun, voidaan hakemusta tietenkin kehot-
10910: Käytännössä täydentämiskehotuksen anta- taa täydentämään myös muilta puutteellisilta
10911: minen tullee kysymykseen, jos kantajan vaati- osin.
10912: musta ja sen perusteluita ei ole niin selvästi Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa
10913: ilmoitettu haastehakemuksessa, että vastaaja tarkoitettua määräaikaa voidaan erityisestä
10914: voi antaa yksilöidyn vastauksen. Täydentämis- syystä pitentää. Tällainen erityinen syy voi olla
10915: kehotuksen noudattamatta jättämisestä seurai- esimerkiksi se, että hakija ei ole hänestä riippu-
10916: si 6 §:ssä mainituilla perusteilla asian jättämi- mattomasta syystä ehtinyt määräajassa täyden-
10917: nen tutkimatta. tämään haastehakemusta.
10918: Ehdotuksen mukaan täydentämiskehotus
10919: voisi koskea haastehakemuksen käsittelyn ja
10920: asian ratkaisun kannalta välttämättömien seik- Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian
10921: kojen lisäksi myös haastehakemukseen liittyviä ratkaiseminen vastausta pyytämättä
10922: muodollisia seikkoja.
10923: Momentin mukaan kantajaa on kehotettava 6 §. Pykälä sisältää säännöksen asian ratkai-
10924: korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmis- semisesta heti vastaajalta vastausta pyytämät-
10925: telun jatkamiseksi tarpeellinen. Jos puute on tä. Pykälän 1 momentin mukaan 5 §:ssä tar-
10926: vähäinen tai asiaan vaikuttamaton, tai jos koitetun kehotuksen laiminlyönnistä olisi seu-
10927: haastehakemus on helpommin korjattavissa rauksena, että asia voidaan jättää tutkimatta.
10928: tuomioistuimen toimesta, kehotusta puutteen Näin tulisi menetellä kuitenkin ainoastaan sil-
10929: korjaamiseksi ei tulisi antaa. Kehotusta haaste- loin, kun haastehakemus on niin puutteellinen,
10930: hakemuksen täydentämiseksi ei tarvitsisi antaa ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi eikä
10931: myöskään silloin, kun haastehakemuksesta heti asian käsittelyä sen vuoksi voida jatkaa. Vä-
10932: selviää, että asia on 6 §:n perusteella joka häinen puute ei välttämättä estä tutkimasta
10933: tapauksessa muutoin heti jätettävä tutkimatta asiaa eikä asiaa sellaisen tiedon täydentämiske-
10934: tai ratkaistava. hotuksen laiminlyönnin vuoksi tulisi jättää tut-
10935: Jos haastehakemuksesta puuttuu tieto todis- kimatta. Ratkaisu, jolla asia haastehakemuk-
10936: teista, joita tullaan esittämään, asian laadusta sen puutteellisuuden vuoksi jätettäisiin tutki-
10937: riippuu, onko kantajaa kehotettava täydentä- matta, ei estäisi hakijaa panemasta samaa asi-
10938: mään haastehakemusta vai voidaanko asian aa uudelleen vireille uudella haastehakemuksel-
10939: käsittely aloittaa täydentämiskehotusta anta- la.
10940: matta. Esimerkiksi silloin kun vastaaja on Kanne on momentin mukaan jätettävä tutki-
10941: poikkeuksellisesti näyttövelvollinen asiassa, matta myös, jos tuomioistuin katsoo, ettei
10942: kantajan voi olla vaikea ilmoittaa, millaista kannetta muusta syystä voida ottaa tutkitta-
10943: vastaselvitystä hän tulee esittämään ennen kuin vaksi. Jos tuomioistuin esimerkiksi haasteha-
10944: vastaaja on ilmoittanut todisteet, jotka hän kemusta tutkiessaan heti havaitsee, että asiaa ei
10945: tulee esittämään. Luvun 2 § :n 1 momentin 3 voida käsitellä sellaisen oikeudenkäyntiedelly-
10946: kohdan mukaan pääsääntö on, että todiste on tyksen puuttumisen vuoksi, jota ei voida korja-
10947: käytävä ilmi haastehakemuksesta. ta, tuomioistuimen on pykälän perusteella heti
10948: Jos asianosaisten nimet ja ammatit tai asuin- jätettävä asia tutkimatta. Sellainen puute voi
10949: paikat on ilmoitettu puutteellisesti, voidaan olla esimerkiksi asian paneminen vireille vää-
10950: kantajaa kehottaa täydentämään haastehake- rässä tuomioistuimessa, kun kysymyksessä on
10951: mustaan esimerkiksi sillä perusteella, että on ehdoton oikeuspaikka kuten esimerkiksi kiin-
10952: epäselvää, ketkä ovat asianosaisia tai miten teistöriitojen oikeuspaikka. Säännös mahdol-
10953: 54 1990 vp. - HE n:o 15
10954:
10955: listaa sen, että silloin kun asia on joka tapauk- perustellusti olettaa, että haastehakemuksessa
10956: sessa jätettävä tutkimatta, vastaajaa ei tarvitse oleva puute korjautuu valmistelussa.
10957: turhaan haastaa asiassa. Käsiteltävänä oleva pykälä on sijoitettu lu-
10958: Jos asianosaisten nimet ja ammatit tai asuin- kuun siten, että se liittyy lähinnä oikeuden-
10959: paikat on ilmoitettu puutteellisesti, voi sano- käynnin aloittamiseen. Säännös voi kuitenkin
10960: tusta puutteellisuudesta, jota ei korjata, seura- tulla sovellettavaksi myös myöhemmin valmis-
10961: ta asian tutkimatta jättäminen ainoastaan sil- telussa. Jos vastaajan vastauksesta esimerkiksi
10962: loin, kun on epäselvää, ketkä asiassa ovat ilmenee, että haastehakemus ei vastaa 2 §:n
10963: asianosaisia. Jos sitä vastoin on epäselvää ai- mukaisia vaatimuksia, eikä haastehakemusta
10964: noastaan se, kuinka asianosaiset voidaan ta- pyynnöstä huolimatta täydennetä, tai kun vas-
10965: voittaa, jotta haaste tai kutsu voidaan heille tauksesta ilmenee, että joku oikeudenkäynnin
10966: toimittaa, ei puutteellisuuden tarvitse johtaa edellytys puuttuu, asia voidaan, jos kantaja ei
10967: asian tutkimatta jättämiseen ainakaan sellaisis- voi korjata oikeudenkäynnin edellytyksissä ole-
10968: sa tapauksissa, joissa kantaja ei ole kyennyt vaa puutetta, jättää tutkimatta.
10969: selvittämään muiden asianosaisten osoitteita. Pykälän 2 momentin mukaan tuomiois-
10970: Ehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan haaste- tuimen on heti hylättävä kanne tuomiolla, jos
10971: hakemuksessa on tällöin ilmoitettava, mihin hakijan vaatimus on selvästi perusteeton eikä
10972: toimenpiteisiin on ryhdytty osoitteen selvittä- perusteettomuuden syytä myöhemmin valmis-
10973: miseksi. Tällaisessa tapauksessa, kuten nykyi- telussa voida poistaa. Perusteettomuudella tar-
10974: sinkin, haastamisesta huolehtiva henkilö pyrki- koitetaan ehdotuksessa sitä, että vaatimus ei
10975: si etsimään haasteHavan henkilön. perustu lakiin ja että ilmoitetusta perusteesta ei
10976: Jos haastehakemuksesta puuttuu allekirjoi- voi seurata pyydettyä seuraamusta. Lisäksi pe-
10977: tus eikä haastehakemusta siltä osin täydennetä, rusteettomuudella tarkoitetaan sitä, että vaati-
10978: asia tulisi jättää tutkimatta. muksen perusteet eivät vastaa yleisesti tiedossa
10979: Jos kantajaa kehotetaan täydentämään haas- olevia seikkoja.
10980: tehakemustaan todisteiden ilmoittamisen osal- Joskus tilanne saattaa olla sellainen, että
10981: ta, ei kehotuksen noudattamatta jättämisestä kantaja on kyllä maininnut merkityksellisen
10982: seuraisi asian tutkimatta jättäminen. Tutkimat- perusteen, mutta hän ei ole osannut vedota
10983: ta jättäminen ei tule kysymykseen sen vuoksi, siihen haastehakemuksessaan perusteena. Lu-
10984: että asia voidaan näytön puutteellisuudesta vun 22 §:n 3 momentin mukaan tuomiois-
10985: huolimatta tutkia. Näytön puutteellisuudella tuimen on toimitettava valmistelu siten, että
10986: voi olla merkitystä ainoastaan ratkaisun sisäl- asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joi-
10987: töön. Seurauksena todisteiden riittävän ajoissa hin he haluavat vedota. Edellä selostetussa
10988: ilmoittamatta jättämisestä saattaisi olla pitkit- tilanteessa tuomioistuimen tulisi selvittää, on-
10989: tyneestä oikeudenkäynnistä aiheutuneiden oi- ko hakijalla tarkoitus vedota myös johonkin
10990: keudenkäyntikulujen korvaaminen vastapuo- haastehakemuksessa ilmoiitamaansa muuhun
10991: lelle tai itselle tulevien oikeudenkäyntikulujen seikkaan. Tällöin asiaa ei tulisi nyt käsiteltävä-
10992: korvausten aleneminen vastaavalla määrällä si- nä olevan momentin perusteella heti ratkaista,
10993: ten kuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun jos perusteettomuuden syy voidaan edellä se-
10994: muuttamista koskevassa erillisessä esityksessä lostetulla tavalla poistaa haastehakemusta
10995: ehdotetaan. 5 §:n perusteella täydentämällä tai myöhem-
10996: Myös silloin, kun kantaja ei ole kehotukses- min valmistelussa.
10997: ta huolimatta maksanut haastemaksua, kanne Vaihtoehtona nyt ehdotetulle järjestelmälle
10998: voidaan momentin mukaan jättää tutkimatta. saattaisi tulla kysymykseen se, että asia jätet-
10999: Kehotuksen noudattamatta jättäminen saat- täisiin haastetta antamatta tutkimatta tai että
11000: taa joskus johtua kantajasta riippumattomasta asia ratkaistaisiin vasta sen jälkeen, kun vas-
11001: syystä, kuten laillisesta esteestä. Tämän vuoksi taajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi
11002: asiaa ei välttämättä tarvitsisi kehotuksen lai- asiassa.
11003: minlyönnin johdosta jättää tutkimatta, vaan Silloin kun asian tutkimisen edellytykset to-
11004: kantajalle voitaisiin antaa uusi kehotus. Asia siasiallisesti ovat olemassa, vaikka vaatimus on
11005: voitaisiin myös poikkeuksellisesti haastehake- perusteeton, asian tutkimatta jättäminen ei ole
11006: muksen puutteellisuudesta huolimatta ottaa perusteltua. Sitä vastoin on perustellumpaa,
11007: käsiteltäväksi ja haastaa vastaaja, jos voidaan että asia ratkaistaan heti lopullisesti.
11008: 1990 vp. - HE n:o 15 55
11009:
11010: Yleensä on katsottu, ettei asiaa voida rat- hukkaa sen esineen tai omaisuuden, jonka
11011: kaista, ennen kuin kaikille asianasaisille on hallinnan palauttamisesta on kysymys, taikka
11012: varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Vastaajan kun kantajalle muusta syystä on tärkeää, että
11013: kuulematta jättämistä ei kuitenkaan voida pi- hallinta nopeasti palautetaan.
11014: tää asian tutkimisen esteenä silloin, kun vas-
11015: taaja kuitenkin voittaa asian.
11016: Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun voimassa Haaste
11017: olevan 12 §:n 2 momentin mukaan vastaajaa
11018: vastaan ei voida antaa yksipuolista tuomiota, 8 §. Pykälän mukaan tuomioistuimen on
11019: jos kannetta on pidettävä ilmeisen perusteetto- viipymättä annettava haaste asiassa, jota ei
11020: mana, vaan asia on ratkaistava tuomiolla hyl- 6 §:n nojalla jätetä tutkimatta tai ratkaista.
11021: käämällä kanne. Silloin kun jo haastehake- Eduskunnan maaliskuun 27 päivänä 1987
11022: muksen perusteella voidaan havaita, että kanne hyväksymän oikeudenkäymiskaaren muutta-
11023: on ilmeisen perusteeton, on vaikeasti perus- mista koskevan lain (354/87) 2 luvun 2 §:n
11024: teltavissa, että vastaaja tulee haastaa, ennen mukaan riita-asian valmistelussa käräjäoikeu-
11025: kuin kanne voidaan käsiteltävänä olevan lain- dessa on vain puheenjohtaja. Myös tässä ehdo-
11026: kohdan perusteella hylätä ilmeisen perusteetto- tuksessa on lähdetty siitä, että kaikki ratkaisut
11027: mana. Tällaisessa tapauksessa vastaajalle ai- tuomioistuimessa tehdään tuomioistuimen ni-
11028: heutuisi kustannuksia, joiden periminen kanta- missä eikä tuomarin nimissä silloinkaan, kun
11029: jalta saattaa osoittautua mahdottomaksi. Li- ratkaisun tekee tuomioistuimen puheenjohtaja
11030: säksi järjestelystä aiheutuisi tarpeetonta haittaa yksin. Sen vuoksi haasteenkin antaisi siis tuo-
11031: vastaajalle. mioistuin eikä kuten nykyisin tuomioistuimen
11032: Vastaajan kuulemista voitaisiin pitää tar- tuomari.
11033: peellisena sen vuoksi, että hänellä siten olisi 9 §. Pykälä sisältää säännöksen vastaajan
11034: mahdollisuus myöntää kanne oikeaksi. Perus- kehottamisesta antamaan kirjallinen vastaus
11035: teettoman kanteen myöntäminen tulisi epäile- tai kutsumisesta tuomioistuimeen. Oikeuden-
11036: mättä olemaan hyvin poikkeuksellista. Tämän käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 4 §:n
11037: vuoksi ja kun vastaaja voisi suostua kantajan mukaan vastaaja kutsutaan haasteessa saapu-
11038: vaatimuksiin oikeudenkäynnin ulkopuolella, maan tuomioistuimeen. Käsiteltävänä olevan
11039: jolloin kantaja voisi ajaa tuomioistuimessa pykälän 1 momentin mukaan pääsääntö olisi,
11040: kannetta sanotun sitoumuksen perusteella, ei että vastaajaa kehotettaisiin vastaamaan haas-
11041: puheena oleva säännös estä kantajankaan oi- tehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin kir-
11042: keusturvan toteutumista. jallisesti. Ainoastaan, jos vastauksen antami-
11043: sen suullisesti voidaan olettaa nopeuttavan
11044: asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa
11045: Väliaikaismääräyksen antaminen kirjallisesti, vastaaja voitaisiin momentin mu-
11046: kaan haastaa vastaamaan suullisen valmistelun
11047: 7 §. Pykälän mukaan tuomioistuin voi, käsi- istunnossa.
11048: tellessään 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua asiaa, Ottamalla käyttöön ehdotettu kirjallinen
11049: hakemuksesta määrätä, että hallinta tai rik- vastaus pyritään nopeuttamaan oikeudenkäyn-
11050: koutunut olosuhde tulee heti palauttaa tai että tiä ainakin niissä asioissa, joissa nykyisin asian
11051: tulee tehdä jokin muu tilanteen korjaava toi- käsittelyä joudutaan lykkäämään. Kun valmis-
11052: menpide. Momentin säännös vastaa erillisessä telusta huolehtivalla tuomarilla on nykyisen
11053: esityksessä ulosottolain 7 luvun kumottavaksi haastehakemuksen lisäksi tiedossa vastaajan
11054: ehdotettavan 14 §:n säännöstä siltä osin, että vastaus ennen suullisen valmistelun istuntoa,
11055: voimassa olevan 14 §:n mukaan 2 momenttia hän voi paremmin valmistautua valmistelun
11056: vastaavan päätöksen voi tehdä ulosotonhaltija. tehokkaaseen johtamiseen, mikä puolestaan on
11057: Edelleenkin on tärkeätä, että käsiteltäessä hal- omiaan vähentämään valmisteluun käytettävää
11058: linnan tai rikkoutuneen olosuhteen palautta- aikaa. Lisäksi tuomari voi arvioida, onko ti-
11059: mista koskevaa asiaa voidaan nopeasti antaa lanne esimerkiksi siten poikkeuksellinen, että
11060: ratkaisu hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen asia voitaisiin enempää valmistelematta siirtää
11061: tosiasiallisesta palauttamisesta. Hallinnan pa- suoraan pääkäsittelyyn. Ehdotetun kirjallisen
11062: lauttaminen nopeasti on tärkeätä esimerkiksi vastauksen käyttöönottaminen on myös asian-
11063: silloin kun on olemassa vaara, että vastapuoli osaisten ja tuomioistuimen kannalta helpoin ja
11064: 56 1990 vp. - HE n:o 15
11065:
11066: käyttökelpoisin tapa seuloa erilleen riidattornai kirjallisen vastauksen antaminen tuottaisi hä-
11067: ja riitaiset asiat. nelle huomattavia vaikeuksia. Tilanne voi olla
11068: Ehdotuksen mukaan vastaajaa voitaisiin ke- sellainen esimerkiksi silloin, kun voidaan olet-
11069: hottaa antamaan vastauksensa myös suullisen taa, ettei asianosainen käsitä, mistä asiassa on
11070: valmistelun istunnossa, jos vastauksen antami- kysymys, eikä sen vuoksi pysty ilmaisemaan
11071: sen suullisesti voidaan olettaa nopeuttavan itseään ymmärrettävästi.
11072: asian käsittelyä. Niin voitaisiin menetellä esi- Vastauksen voisi tuomioistuimen jäsenen si-
11073: merkiksi yksinkertaisessa asiassa, jossa on jasta tämän määräyksestä kirjata esimerkiksi
11074: kuultava todistajaa ja jossa asianosaiset, jotka tuomioistuimen kansliahenkilökuntaan kuulu-
11075: ovat samaa mieltä asian lopputuloksesta, pyy- va tai notaari. Istuntopaikalla vastaaja voisi
11076: tävät asian ratkaisemista valmistelun yhteydes- antaa vastauksen esimerkiksi silloin, kun hän
11077: sä pidettävässä pääkäsittelyssä. Lisäksi silloin, on muusta syystä istuntopaikalla tai kun hänel-
11078: kun asia on käsiteltävä kiireellisesti, voi joskus lä on istuntopaikalle lyhyempi matka kuin
11079: olla perusteltua haastaa vastaaja suoraan val- tuomioistuimen kansliaan.
11080: mistelua varten pidettävään istuntoon. Näin JO §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sii-
11081: voitaisiin menetellä esimerkiksi vekseliasiassa, tä, minkälainen vastaus vastaajaa on kehotet-
11082: jos kantaja ehdotuksen 14 §:n 1 momentin tava antamaan. Vastaukselle asetetut vaati-
11083: perusteella pyytää, että vastaajaa kehotettaisiin mukset vastaavat niitä vaatimuksia, jotka kan-
11084: vastaamaan suullisesti istunnossa. tajalle on asetettu haastehakemuksen osalta.
11085: Momentin säännös siitä, että vastaaja haas- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vas-
11086: tetaan vastaamaan suullisen valmistelun istun- taajaa on kehotettava ilmoittamaan käsityk-
11087: nossa, jos voidaan olettaa, että vastaaja ei sensä kanteessa esitettyihin vaatimuksiin. Vas-
11088: vastaa kirjallisesti, tulee lähinnä sovellettavaksi taajaa kehotetaan vastauksessaan ilmoitta-
11089: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä maan, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen.
11090: johtuu siitä, että sellaisessa asiassa kirjallisen Momentin 2 kohdan mukaan vastaajaa on
11091: vastauksen antamiseen ei voida liittää yksipuo- silloin, kun hän kiistää kantajan vaatimuksen,
11092: lisen tuomion uhkaa. Tällöin voidaan menetel- kehotettava ilmoittamaan sellaiset kiistämisen
11093: lä myös siten, että vastaajaa, joka kutsutaan perusteet, joilla voi olla merkitystä asian rat-
11094: suullisen valmistelun istuntoon, voidaan kehot- kaisemisen kannalta. Vastaajan tulisi siis esit-
11095: taa toimittamaan määräajassa ennen istuntoa tää jokin asiaan vaikuttava syy, jonka vuoksi
11096: kirjallisen vastauksensa tuomioistuimelle. hän kiistää vaatimuksen. Ehdotuksen mukaan
11097: Jos vastaaja ei anna häneltä pyydettyä kir- ei siis riittäisi, kuten voimassa olevan maksa-
11098: jallista vastausta, joutuu hän erikseen valmis- mismääräyslain 8 §:n 1 momentin mukaan,
11099: teltavan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyn- että velallinen vain vastustaa haastehakemuk-
11100: tikuluja koskevan 21 luvun muutosehdotuksen sen hyväksymistä. Vastaukselle asetettava vaa-
11101: mukaan korvaamaan oikeudenkäynnin pitkit- timus olisi siten lähellä sitä, mitä lainhaussa
11102: tämisestä vastapuolelle aiheutuneet kulut tai nykyisin vaaditaan. Ehdotuksella pyritään sii-
11103: hänelle korvattavia oikeudenkäyntikulujen hen, että haastehakemuksia ei kiistettäisi ai-
11104: korvausta voidaan vastaavalla määrällä pie- heettomasti. Lisäksi perusteltu vastaus luo pa-
11105: nentää. remman pohjan asian jatkokäsittelylle.
11106: Ehdotetun säännöksen perusteella saattaa Momentin 3 kohdan mukaan vastaajaa on
11107: joskus käydä niin, että vastaaja antaa häneltä kehotettava ilmoittamaan ne todisteet, jotka
11108: pyydetyn kirjallisen vastauksen, mutta ei saavu hän aikoo esittää. Riita-asian käsittelyssä on
11109: istuntoon. Tällöin tuomioistuin voi ehdotuksen pääsääntö, että kantaja on velvollinen näyttä-
11110: 12 luvun 20 §:n perusteella harkita, voidaanko mään kanteensa toteen. Jos vastaaja on toden-
11111: suullisen valmistelun istunto pitää vastaajan nut kantajan haastehakemuksessa todistelusta
11112: poissaotosta huolimatta. tekemän ilmoituksen jälkeen, että hänellä on
11113: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin asiassa kantajan haastehakemuksessaan ilmoit-
11114: voisi vastaajan pyynnöstä erityisestä syystä sal- tamiin todisteisiin vastatodisteita, kuten esi-
11115: lia, että vastaaja voi antaa kirjallisena pyyde- merkiksi jokin asiakirja tai todistaja, hänen
11116: tyn vastauksen suullisesti tuomioistuimen kans- tulisi ehdotuksen mukaan ilmoittaa se vastauk-
11117: liassa tai istuntopaikalla. Pyyntöön voidaan sessa.
11118: suostua esimerkiksi silloin, kun vastaaja ei voi Joskus saattaa olla kysymys sellaisesta asias-
11119: antaa vastausta kirjallisena sen vuoksi, että ta, jossa kantaja ei jonkin kysymyksen osalta
11120: 1990 vp. - HE n:o 15 57
11121:
11122: voi esittää selvitystä. Näin on esimerkiksi sil- sä poistaa väärinkäsityksen mahdollisuuden ja
11123: loin, kun ainoastaan vastaaja voi esittää selvi- edistää valmistelua.
11124: tystä siitä, ettei hän enää ole maksuvelvollinen. Momentin 6 kohdan mukaan väite siitä, ettei
11125: Tällöin vastaajan tulisi ilmoittaa todisteet, asiaa voida ottaa tutkittavaksi, on tehtävä
11126: vaikka haastehakemukseen ei sisällykään tieto- vastauksessa.
11127: ja kantajan todisteista. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun voimassa
11128: Samalla tavoin kuin kantajan on haasteha- olevan 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiväite on
11129: kemuksessa, vastaajan on vastauksessa ilmoi- tehtävä ennen pää- asiaan vastaamista. Käsitel-
11130: tettava myös se, mitä kullakin todisteelia ai- tävänä olevan pykälän perusteella ei ole merki-
11131: otaan näyttää toteen. Tältä osin viitataan so- tystä sillä, onko kirjallisessa vastauksessa vas-
11132: veltuvin osin siihen, mitä 2 §:n 3 kohdan osalta tattu ensin pääasiaan ja lopuksi tehty oikeu-
11133: perusteluissa on mainittu. denkäyntiväite. Oikeudenkäymiskaaren 16 lu-
11134: Jos vastaaja ei ilmoita, tai huomaa ilmoittaa vun 1 §:n kannalta, siinä muodossa kuin sitä
11135: todisteita vastauksessaan, ei hän kuitenkaan ehdotetaan muutettavaksi, on riittävää, että
11136: menetä oikeuttaan todisteiden ilmoittamiseen sanottu väite on tehty kirjallisessa vastaukses-
11137: myöhemmin valmistelussa. Silloin kun todistei- sa. Jos kirjallinen vastaus sisältää vastauksen
11138: den myöhään ilmoittamisesta aiheutuu käsitte- ainoastaan pääasiaan, ei oikeudenkäyntiväitet-
11139: lyn pitkittyminen, saattaa se erikseen muutetta- tä 16 luvun 1§:n perusteella voida tehdä enää
11140: vaksi ehdotetun oikeudenkäyntikuluja koske- myöhemmin valmistelussa tai pääkäsittelyssä.
11141: van oikeudenkäymiskaaren 21 luvun perusteel- Myös oikeudenkäyntiväitteen tekemisestä
11142: la johtaa siihen, että vastaaja voi joutua kor- vastauksessa olisi ilmoitettava vastaajalle haas-
11143: vaamaan käsittelyn pitkittymisestä aiheutuneet tamisen yhteydessä.
11144: oikeudenkäyntikulut tai hänelle maksettavaksi 11 §. Pykälään sisältyy säännös siitä, mistä
11145: tuomittavia korvauksia voidaan vastaavalla seikoista tuomioistuimen on haastamisen yh-
11146: määrällä alentaa. teydessä ilmoitettava vastaajalle. Pykälän 1
11147: momentin mukaan vastaajalle on ilmoitettava,
11148: Kohtaan ehdotetaan lisäksi otettavaksi sään- missä ajassa ja miten vastaus on toimitettava
11149: nös siitä, että samalla kun vastaaja ilmoittaa tuomioistuimelle, silloin kun vastaajaa kehote-
11150: todisteet, hänen on ilmoitettava todistajan ja taan vastaamaan kirjallisesti.
11151: muun kuultavan postiosoite ja puhelinnumero. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voimassa
11152: Sanottujen tietojen ilmoittaminen on tärkeätä olevan 5 §:n 1 momentin mukaan haaste on
11153: sen vuoksi, että tuomioistuin, jonka tehtäväksi toimitettava oikeuden tuomiopiirissä asuvalle
11154: todistajan kutsuminen tiedoksiautoa koskevan vastaajalle, haastettaessa raastuvanoikeuteen,
11155: erillisen ehdotuksen 17 luvun 26 §:n 2 momen- vähintään viikkoa ennen, ja kihlakunnanoikeu-
11156: tin perusteella siirtyy, voi aikanaan kutsua teen vähintään kaksi viikkoa ennen sitä päivää,
11157: todistajat tuomioistuimeen. jona hänen on saavuttava vastaamaan. Jos
11158: Momentin 4 kohdan mukaan vastauksessa vastaaja asuu muualla Suomessa, on haasteai-
11159: olisi ilmoitettava myös oikeudenkäyntikulujen ka kolme viikkoa. Lisäksi sellaisen vastaajan
11160: korvaamista koskeva vaatimus, jos vastaaja osalta, joka oleskelee maan ulkopuolella tai
11161: pitää sellaisen vaatimuksen esittämistä aiheelli- jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa,
11162: sena. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista kos- haasteaika on kolmesta viikosta kolmeen kuu-
11163: kevan vaatimuksen esittäminen jo tässä vai- kauteen.
11164: heessa olisi tärkeätä lähinnä sen varalta, että Voimassa olevan lain mukaisista haasteajois-
11165: asia kantajaa ja vastaajaa enempää kuulematta ta seuraa, että haaste on annettava tiedoksi
11166: ratkaistaan vastaajan eduksi. vastaajalle viimeistään tiettynä päivänä ennen
11167: Momentin 5 kohdan mukaan vastaajaa ke- asian käsittelypäivää tuomioistuimessa. Jos
11168: hotetaan liittämään vastaukseen asiakirja, jo- vastaajaa ei ole saatu haastetuksi, asia jää
11169: hon vastaajan kiistäminen perustuu alkuperäi- sillensä. Jos vastaaja ei ole saanut hyväkseen
11170: senä tai jäljennöksenä, sekä ne kirjalliset todis- lain mukaista haasteaikaa ja siitä tehdään väite
11171: teet, joihin vastauksessa vedotaan. Asiakirja tai vastaaja jää tuomioistuimeen saapumatta,
11172: johon vastaaja haluaa vedota todisteena voi asia on voimassa olevan lain mukaan lykättä-
11173: olla esimerkiksi lisäsopimus tai kuitti. Samoin vä.
11174: kuin haastehakemuksen yhteydessä, sellaisen Ehdotuksen mukainen määräaika kirjallisen
11175: asiakirjan esittäminen jo vastauksen yhteydes- vastauksen antamiseen alkaisi siitä, kun vas-
11176:
11177: 8 3002501
11178: 58 1990 vp. - HE n:o 15
11179:
11180: taaja on saanut haasteen tiedoksi. Ehdotuksen siitä, että vastaaja jää pois istunnosta, sisälty-
11181: mukaan asia pysyy jatkuvasti vireillä silloin, vät ehdotuksen 12 lukuun. Ehdotuksen 12
11182: kun vastaaja on vaikeasti haastettavissa ja luvussa on säännökset siitä, milloin asiassa,
11183: asian käsittely jää odottamaan haastamisen asianosaisen poissaollessa tai hänen laimin-
11184: onnistumista. Asiaa ei siten vastaajan haasta- lyöntinsä johdosta voidaan antaa yksipuolinen
11185: misen epäonnistuttua jätettäisi sillensä. tuomio tai tuomio sekä milloin asia voidaan
11186: Momentin mukaan kirjallinen vastaus on käsitellä asianosaisen poissaotosta tai laimin-
11187: toimitettava tuomioistuimen kansliaan tuomio- lyönnistä huolimatta sekä milloin asia jätetään
11188: istuimen määräämässä ajassa haasteen tiedok- sillensä.
11189: siannosta. Tuomioistuimen tulisi asian laadun 12 §. Pykälän mukaan haaste on yhdessä
11190: ja vastaajan olinpaikan perusteella arvioida, haastehakemuksen ja siihen liitettyjen asiakir-
11191: mikä kussakin tapauksessa on sopiva määräai- jojen kanssa annettava tiedoksi vastaajalle si-
11192: ka vastauksen antamiselle. Kiireellisessä asiassa ten kuin 11 luvussa säädetään. Koska viimeksi
11193: määräaika voitaisiin asettaa hyvinkin lyhyeksi. mainitussa luvussa on riita-asioiden osalta
11194: Laajassa ja vaikeassa asiassa voi sen sijaan olla säännökset ainoastaan tiedoksiantotavoista, on
11195: tarpeellista antaa vastauksen antamiselle pi- puheena olevaan momenttiin sisällytetty sään-
11196: tempi määräaika. Vastaajan kannalta määräai- nös siitä, että haastehakemus ja siihen liitetyt
11197: kaa ei saisi asettaa liian lyhyeksi eikä kantajan asiakirjat on annettava tiedoksi vastaajalle.
11198: kannalta liian pitkäksi. Yleensä kahden tai
11199: kolmen viikon määräaikaa lienee sopiva. Jos-
11200: kus esimerkiksi vekseliasiassa saattaa olla tär- Asian ratkaiseminen valmistelua Jatkamalta
11201: keätä asettaa erittäin lyhyt määräaika.
11202: Jos määräaika vastaajan mielestä on asetettu
11203: liian lyhyeksi, hän voi ennen määräajan päät- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen asian rat-
11204: tymistä pyytää tuomioistuimelta määräajan pi- kaisemisesta valmistelua jatkamatta. Silloin,
11205: tentämistä, johon tuomioistuin momentin mu- kun vastaajaa on kehotettu vastaamaan kirjal-
11206: kaan erityisestä syystä voi suostua. Jos vastaa- lisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, asia
11207: ja ei ole ehdotuksen 12 luvun 28 §:ssä tarkoite- ratkaistaisiin haastehakemuksen ja siihen mah-
11208: tun laillisen esteen vuoksi voinut pyytää mää- dollisesti annetun kirjallisen vastauksen perus-
11209: räajan piientämistä hänelle asetetun määräajan teella. Ratkaisu olisi pykälän mukaan yksipuo-
11210: kuluessa, voisi hän pyytää uutta määräaikaa linen tuomio siltä osin kuin kanne hyväksy-
11211: sanotussa 28 §:ssä tarkoitetun esteen lakattua. tään. Ratkaisu olisi tuomio siltä osin kuin
11212: Jos vastaajaa haasteessa kehotetaan vastaa- kanne ehdotuksen 12 luvun 13 §:n mukaisesti
11213: maan suullisesti, tuomioistuimen on pykälän 2 hylätään. Sanotun lainkohdan mukaan yksi-
11214: momentin mukaan kutsuttava kantaja sekä puolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin
11215: vastaaja tuomioistuimen istuntoon ja samalla kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi
11216: on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana perusteeton. Kanne on tällöin sanotuilta osin
11217: sekä missä istunto pidetään. Haasteessa tulisi hylättävä tuomiolla.
11218: ilmoittaa sekä viikonpäivä että kuukaudenpäi- Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, ei voida
11219: vä. Ehdotukseen ei sisälly nykyistä haasteaikaa menetellä tässä pykälässä säädettävällä tavalla,
11220: vastaavaa määräaikaa. Siitä huolimatta istun- vaan sellaisessa asiassa, silloin kun vastaaja ei
11221: non ajankohtaa määrättäessä on otettava huo- ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa,
11222: mioon se, että vastaajalle jää riittävästi aikaa valmistelua tulee säännönmukaisesti jatkaa.
11223: valmistautua oikeudenkäyntiin. Tämä on otet- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan mo-
11224: tava huomioon myös tiedoksiannosta huoleh- mentissa tarkoitettu asia voidaan ratkaista yk-
11225: dittaessa. Kellonajan ilmoittamisen tarkoituk- sipuolisella tuomiolla esimerkiksi silloin, kun
11226: sena on se, että asianosainen ei joutuisi odotta- vastaaja ei ole määräajassa antanut häneltä
11227: maan istuntopaikalla käsittelyn aloittamista. pyydettyä kirjallista vastausta. Luvun 27 §:n 1
11228: Pykälän 3 momentin mukaan haasteessa tai momentin 1 kohdasta johtuu, että jos vastaaja
11229: kutsussa on lisäksi ilmoitettava, mikä on seu- on myöntänyt kanteen, vaikka se olisi tapahtu-
11230: raus siitä, että vastaaja ei anna kirjallista nut vastauksen antamiselle määrätyn ajan jäl-
11231: vastausta tai saavu istuntoon. Kirjallisen vas- keen, mutta ennen asian ratkaisemista, asia on
11232: tauksen osalta säännös seuraamuksesta sisältyy yksipuolisen tuomion asemesta ratkaistava tuo-
11233: ehdotuksen 13 §:ään. Seuraamussäännökset miolla.
11234: 1990 vp. - HE n:o 15 59
11235:
11236: Kuten edellä 10 §:n 1 momentin 2 kohdan Iässä tarkoitetun yksipuolisen tuomion antami-
11237: perusteluissa on selostettu, haastehakemukses- nen ei siis edellytä ehdotuksen 12 luvun
11238: sa esitetyn vaatimuksen hyväksymisen estämi- 10 §:ssä tarkoitettua vaatimusta. Koska kanta-
11239: seksi ei, toisin kuin nykyisin maksamismää- jan tavoitteena useimmiten on ainoastaan täy-
11240: räysmenettelyssä, riittäisi se, että vastaaja vain täntöönpanokelpoisen ratkaisun saaminen asi-
11241: vastustaa haastehakemuksessa esitettyyn vaati- assa, sellaisen vaatimuksen tiedusteleminen
11242: mukseen suostumista. Sen vuoksi käsiteltävänä kantajalta lisäisi aiheettomasti tuomioistuimen
11243: olevan momentin 2 kohdassa ehdotetaan, että työtä.
11244: asia on ratkaistava yksipuolisella tuomiolla,
11245: jos vastaaja vastauksessaan ei ole esittänyt
11246: mitään perustetta kiistämisensä tueksi tai hän Juoksevaa sitoumusta koskeva säännös
11247: vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla
11248: selvästi ei ole vaikutusta asia.1 ratkaisemiseen. 14 §. Pykälään sisältyy juoksevaan velkakir-
11249: Ehdotuksen mukaan sisällöltään minkälai- jaan, vekseliin ja shekkiin perustuvaa vaati-
11250: nen vastaus tahansa ei siis riittäisi yksipuolisel- musta koskeva erityissäännös. Kuten edellä
11251: ta tuomioita välttymiseen. Sen sijaan vaati- yleisperusteluissa on todettu, ehdotuksella tul-
11252: muksessa kiistämisen tueksi esitetyt perusteet, laan kumoamaan ulosottolain 2 luvun lainha-
11253: esimerkiksi "velka ei ole syntynyt", "velka on kumenettelyä koskevat säännökset ja vastaa-
11254: maksettu", "jääkaappi ei toimi", "auto oli vanlaista menettelyä koskevat säännökset eh-
11255: korjattu niin huonosti, että se jouduttiin kor- dotetaan otettaviksi oikeudenkäymiskaareen.
11256: jaamaan uudestaan" tai "kirjoja ei ole toimi- Pykälän 1 momentin mukaan vastaajaa olisi
11257: tettu" riittävät sellaisiksi kiistämisen tueksi kehotettava vastaamaan kirjallisesti silloin,
11258: esitetyiksi perusteiksi, jotka esittämällä välttyy kun kantajan vaatimus perustuu pykälässä
11259: yksipuoliselta tuomioita oikeudenkäynnin tässä mainittuun asiakirjaan. Lainhakumenettelyssä
11260: vaiheessa. käytössä oleva kirjallinen menettely pysyisi
11261: Vastausta arvioitaessa on käytännössä mui- näin ollen edelleen pääsääntöisenä menettely-
11262: den seikkojen ohella kiinnitettävä huomiota muotona, silloin kun saaminen perustuu pykä-
11263: myös asian laatuun ja vastaajan mahdollisuuk- lässä mainittuun asiakirjaan. Juoksevat velka-
11264: siin, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa kirjat, shekit ja vekselit ovat niitä koskevien
11265: huomioon ottaen, esittää tai ymmärtää vas- säännösten perusteella sellaisia asiakirjoja, joi-
11266: tauksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Jos hin saaminen välittömästi perustuu, eivätkä ne
11267: vastaus on sillä tavoin puutteellinen tai epäsel- siten ole ainoastaan todisteita velkasuhteesta.
11268: vä, että sen perusteella ei voida todeta, onko Sen vuoksi sanottujen asiakirjojen käytettävyy-
11269: vastaaja esittänyt momentissa tarkoitettuja rat- den kannalta on tarpeen, että nopea ja pää-
11270: kaisemisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, sääntöisesti kirjallinen oikeudenkäyntimenette-
11271: asian käsittelyä voidaan jatkaa valmistelua var- ly olisi siis edelleen mahdollinen.
11272: ten toimitettavassa istunnossa tai tuomioistuin Ehdotuksen mukaan vastaajaa voitaisiin ke-
11273: voi kehottaa vastaajaa antamaan uuden kirjal- hottaa vastaamaan suullisesti istunnossa aino-
11274: lisen lausunnon. Tällöin tuomioistuin voi tehdä astaan kantajan pyynnöstä. Näin voitaisiin me-
11275: selventäviä kysymyksiä ja velvoittaa vastaajan netellä esimerkiksi silloin, kun asia on erittäin
11276: vastaamaan niihin. kiireellinen.
11277: Tuomioistuimen ei kuitenkaan tulisi aiheetta Ehdotuksen 10 §:n 1 momentin 5 kohdan
11278: jättää asiaa ratkaisematta nyt käsiteltävänä mukaan vastaajaa on kehotettava pykälässä
11279: olevan momentin perusteella, koska asian kä- tarkoitetuissa asioissa vastauksen yhteydessä
11280: sittelyn aiheeton jatkaminen saattaa aiheuttaa toimittamaan tuomioistuimelle ne kirjalliset to-
11281: suotta lisäkustannuksia. Jos vastaaja katsoo, disteet, joihin hän haluaa vedota. Kysymyk-
11282: että hänen vastauksensa on arvioitu väärin, seen tulevia todisteita ovat esimerkiksi todistus
11283: hänellä on joka tapauksessa mahdollisuus ha- maksun tapahtumisesta. Todistus tulisi antaa
11284: kea takaisinsaantia annettuun yksipuoliseen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljen-
11285: tuomioon. nöksenä.
11286: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- Joissakin tapauksissa selvitys voisi olla myös
11287: si säännös siitä, että yksipuolinen tuomio saa- jonkun henkilön oikeudenkäyntiä varten laati-
11288: daan käsiteltävänä olevan pykälän nojalla an- ma yksityisluontoinen kertomus. Tästä syystä
11289: taa, vaikka kantaja ei ole sitä vaatinut. Pykä- ehdotetaan myös oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
11290: 60 1990 vp. - HE n:o 15
11291:
11292: vun 11 §:ää muutettavaksi siten, että sanotun- den harkinnan perusteella vanhanaikaisina ja
11293: laisen kirjallisen selvityksen antaminen olisi tarkoitustaan vastaamattomina. Sen vuoksi nii-
11294: mahdollista. Suullinen todistelu käsittelyn täs- tä vastaavia säännöksiä ulosottolain 2 luvun
11295: sä vaiheessa sitä vastoin ei olisi mahdollista. kumoamisen yhteydessä ei ehdoteta otettavaksi
11296: Asiaa ei saisi edelleenkään ratkaista jonkun lakiin. Juoksevaan sitoumukseen perustuvan
11297: henkilön kirjallisen todisteen perusteella. Sen vaatimuksen kiistämisen tueksi esitetty selvitys
11298: perusteella ratkaistaisiin ainoastaan, tulisiko arvioidaan siten oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
11299: asian käsittelyä jatkaa valmistelussa. Nyt ehdo- vun säännösten perusteella.
11300: tettu säännös kirjallisten todisteiden esittämi- Laissa ei ole mahdollista yleisluontaisesti
11301: sestä vastaa lainhaun osalta ulosottolain ku- selostaa, mitä voidaan pitää todennäköisenä
11302: mottavaksi ehdotetun 2 luvun 16 §:ää. perusteena kussakin erityistapauksessa. Joskus
11303: Pykälän 2 momentin mukaan pykälässä tar- vastaajan esittämille perusteille ei kuitenkaan
11304: koitettu asia ratkaistaan yksipuolisella tuo- voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia. Tä-
11305: miolla, jollei vastaaja sen lisäksi, mitä 10 §:ssä mä koskee lähinnä sellaista kysymystä, jonka
11306: on säädetty, ole esittänyt todennäköisiä syitä osalta kantaja on näyttövelvollinen. Näin on
11307: kiistämisensä tueksi. esimerkiksi silloin, kun vastaaja epäilee, että
11308: Jos on kysymys sellaisesta väitteestä, joka asiakirja ei ole aito.
11309: voi tulla hyväksytyksi juoksevaan velkakir- Ulosottolain voimassa olevan 2 luvun 13 §:n
11310: jaan, vekseliin tai shekkiin perustuvaa velka- mukaan asia on lykättävä riitaisena tuomiois-
11311: musta koskevassa asiassa, vastaajan tulee esit- tuimen käsiteltäväksi, jos kiistäminen perustuu
11312: tää todennäköisiä perusteita kiistämisensä tu- siihen, että velallinen "kieltää käsialansa ja
11313: eksi. Velkakirjalain 2 luvun perusteella tällai- kirjansa", jollei velallisen allekirjoitus ole jul-
11314: nen hyväksyttävä väite on esimerkiksi se, että kisen notaarin oikeaksi todistama. Ehdotusta
11315: velkakirja on väärennetty, että velkakirjan on valmisteltaessa ei ole pidetty aiheellisena säilyt-
11316: velallisen puolesta antanut joku, jolta on puut- tää sanotunlaista erillistä kiistämisperustetta.
11317: tunut siihen laillinen oikeus, että velkakirja on Näin siitäkin syystä, että hallituksen esitykses-
11318: pätemätön törkeän pakon johdosta tai että sä eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonais-
11319: velkoja on menettänyt puhevaltansa vanhentu- uudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi
11320: misen johdosta. Se, että velkakirja on väären- rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi
11321: netty, voi tarkoittaa velkakirjan sisällön vää- rikoslain 38 luvun 7 §:n 1 momentin säännös
11322: rentämisen lisäksi sitä, että vastaajan allekir- vastoin parempaa tietoa tapahtuvan allekirjoi-
11323: joitus on väärennetty velkakirjaan. tuksen kieltämisen rangaistavuudesta ehdote-
11324: Ulosottolain 2 luvun 13, 14 ja 15 §:ssä on taan kumottavaksi. Sanotun esityksen mukaan
11325: lainhaun osalta todistelua koskevia erityissään- kiistäminen edellyttää aina jonkun erehtymistä
11326: nöksiä. Luvun 13 §:n mukaan lainhakua kos- ja tulisi siten riittävästi rangaistavaksi ehdote-
11327: keva asia on siirrettävä riitaisena tuomiois- tun rikoslain 36 luvun petossäännösten nojalla.
11328: tuimeen, jos velallinen on "kieltänyt käsialan- Pykälän 2 momentin mukaan yksipuolista
11329: sa ja kirjansa", jos hän ei ole "saamiskirjaa" tuomiota ei tule antaa myöskään silloin, kun
11330: aikaisemmin tuomioistuimessa tai ulosotonhal- vastaaja on esittänyt pykälässä tarkoitetun si-
11331: tijalle taikka siihen kirjoitetun laillisen todis- toumuksen tai lainvoimaisen tuomion saami-
11332: tuksen mukaan, todistajan läsnäollessa nimis- sesta, jota voidaan käyttää kuittaukseen. Kuit-
11333: miehelle, kaupunginvoudille tai julkiselle no- tausvaatimuksen esittäjäitä edellytetään siis sa-
11334: taarille tunnustanut. mantasoista selvitystä vaatimuksensa tueksi
11335: Luvun 14 §:ssä säädetään, että jos velallinen kuin alkuperäisen vaatimuksen esittäjältä.
11336: väittää, ettei se asiakirja, johon velkomus pe- Vastaava kuittaamista koskeva säännös on
11337: rustuu, sido häntä sen vuoksi, että hänet on ulosottolain kumottavaksi ehdotetun 2 luvun
11338: pakotettu tai vietelty se antamaan, ja jos hän 18 §:ssä, jossa vaatimuksen perusteen osalta
11339: esittää todennäköisiä perusteita väitteensä tu- viitataan saman luvun 1 §:ään. Jos vastaajalta
11340: eksi, lykättäköön asia tuomioistuimeen, ellei kuittaustilanteessa hyväksyttäisiin saamisen
11341: velallinen ole laiminlyönyt pakon tai viettelyn näyttämiseksi 2 momentissa tarkoitetuissa ti-
11342: ilmoittamista niin kuin 15 §:ssä säädetään. lanteissa vähäisempi selvitys kuin kantajalta,
11343: Edellä selostettuja todistelua koskevia eri- saatettaisiin kuittaamiseen perustuvaa vaati-
11344: tyissäännöksiä on pidettävä oikeudenkäyruis- muksen kiistämistä käyttää siten väärin, että
11345: kaaren 17 lukuun perustuvan vapaan todistei- alkuperäiseen vaatimukseen perustuvan asian
11346: 1990 vp. - HE n:o 15 61
11347:
11348: käsittely pitkittyy. Lainkohdassa ei ole tarkoi- muksen kantajan tulisi nimenomaisesti pyytää
11349: tus säännellä sitä, mitä vastasaamiselta edelly- käsittelyn jatkamisesta. Myöskään ehdotuksen
11350: tetään, jotta sitä voitaisiin käyttää kuittauk- 2 §:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta ei
11351: seen, vaan se kysymys, kuten nykyisinkin, voida pitää asianmukaisena, että asian edelleen
11352: ratkaistaan aineelliseen lainsäädännön perus- käsitteleminen olisi riippuvainen kantajan ni-
11353: teella. menomaisesta vaatimuksesta. Jos kantaja ei
11354: Ehdotuksen 11 §:n 3 momentista johtuu, halua asian käsittelyä jatkettavan, hän voi
11355: että vastaajalle on haasteessa ilmoitettava se 2 laiminlyödä osallistua asian jatkokäsittelyyn,
11356: momentissa mainittu uhka, millä hänen on jolloin asian lopputulos määräytyy ehdotuksen
11357: vastauksensa annettava. 12 luvun säännösten perusteella, tai peruuttaa
11358: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- kanteen asiassa. Säännökset siitä, millä edelly-
11359: si säännös siitä, että juokseva velkakirja, vek- tyksillä vastapuoli voi vaatia asian käsittelyn
11360: seli tai shekki, johon vaatimus perustuu, on jatkamista, jos kantaja peruuttaa kanteen, si-
11361: liitettävä haastehakemukseen tai vastaukseen sältyvät ehdotuksen 14 luvun 5 §:ään.
11362: alkuperäisenä. Kun momentissa tarkoitettuun Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huo-
11363: juoksevaan sitoumukseen perustuva saaminen miota siihen, että ehdotuksen 3 §:n 2 momen-
11364: voidaan määrätä maksettavaksi ainoastaan sel- tin mukaan haastehakemuksen yhteydessä on
11365: laisen sitoumuksen haltijalle, on sellaisen saa- maksettava haastemaksu. Yleisen alioikeuden,
11366: misen velkojan osoitettava, että hän on sitou- maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista
11367: muksen haltija, esittämällä sitoumus alkuperäi- perittävistä maksuista annettua asetusta on
11368: senä. Jos sitoumusta ei edellytettäisi esitettä- tarkoitus muuttaa siten, että haastemaksu olisi
11369: väksi alkuperäisenä hakemuksen yhteydessä, niin sanotuissa summaarisissa asioissa pienem-
11370: tulisi esimerkiksi silloin kun asiassa olisi annet- pi kuin sellaisissa asioissa, joissa käsittelyä
11371: tava yksipuolinen tuomio, kantaja velvoittaa pyydetään ehdotuksen 2 §:n mukaisen hake-
11372: esittämään sanottu sitoumus alkuperäisenä. muksen perusteella. Jos sellaisen asian käsitte-
11373: Sellainen järjestely aiheuttaisi tuomioistuimelle lyä, jossa kanne on nostettu ehdotuksen 4 §:n
11374: aiheetonta lisätyötä. mukaisella haastehakemuksella, jatketaan vas-
11375: Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak- taajan kiistettyä kanteen, kantajan olisi edellä
11376: si vastaavanlainen säännös kuin 13 §:ään siitä, mainitun asetuksen 16 §:n perusteella makset-
11377: että yksipuolinen tuomio voidaan pykälän no- tava sanotun asetuksen 4 §:n 2 momentissa
11378: jalla antaa, vaikka kantaja ei ole sitä vaatinut. tarkoitettujen haastemaksujen erotus sekä eril-
11379: linen ratkaisumaksu asian ratkaisun yhteydes-
11380: sä. Välttyäkseen sanotuilta maksuilta, kanta-
11381: Valmistelun jatkaminen jan edun mukaista on silloin, kun hän jostain
11382: syystä ei tarvitsekaan ratkaisua asiassa, ilmoit-
11383: 15 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, kuin- taa, että hän peruuttaa kanteensa.
11384: ka on meneteltävä silloin, kun asiaa ei voida Käsiteltävänä olevan 1 momentin mukaan
11385: valmistelua jatkamatta ratkaista. Pykälän 1 pääsääntö olisi, että valmistelua jatketaan
11386: momentin mukaan tuomioistuimen on jatket- suullisessa valmistelussa. Suullinen käsittely
11387: tava valmistelua suullisesti istunnossa. tarjoaa parhaat mahdollisuudet selvittää asian-
11388: Voimassa olevan lain mukaan kantajan on osaisten lähtökohdat ja tavoitteet oikeuden-
11389: saatettava asia tuomioistuimessa riita-asiana käynnissä. Suullisessa käsittelyssä, jossa pu-
11390: käsiteltäväksi, jos maksamismääräys on velalli- heenjohtaja voi tehokkaasti johtaa oikeuden-
11391: sen vastustuksen vuoksi rauennut ja jos hän käyntiä, valmistelun tarkoitus toteutuu toden-
11392: haluaa asian käsittelyä jatkaa. Lainhakuasian näköisesti paremmin kuin jos valmistelu pää-
11393: käsittelyn jatkaminen tuomioistuimessa, silloin sääntöisesti toimitettaisiin kirjallisena.
11394: kun asia on riitaisena lykätty sinne, on ulos- Suullista valmistelua varten tuomioistuimen
11395: ottolain 2 luvun 20§:n mukaan riippuvainen on pidettävä istunto, johon tuomioistuin kut-
11396: siitä, että velkoja tai velallinen on saattanut suu asianosaiset. Momentin mukaan istunto
11397: asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikka-
11398: Kun nykyistä summaarista menettelyä vas- kunnalla silloinkin, kun kanslia sijaitsee tuo-
11399: taava menettely ehdotetaan säänneltäväksi kir- miopiirin ulkopuolella.
11400: jallisen valmistelun yhteydessä, ei ole pidetty Oikeudenkäymiskaaren 3 luvun 1 §:n mu-
11401: tarpeellisena, että vastaajan kiistettyä vaati- kaan, sellaisena kuin sanottu lainkohta on
11402: 62 1990 vp. - HE n:o 15
11403:
11404: eduskunnan 1987 hyväksymässä laissa, käräjä- Joskus saattaa myös olla tarkoituksenmu-
11405: oikeuden tuomiopiirinä on yksi tai useampi kaista kehottaa valmistelua varten pidettävään
11406: kunta. Siten niissäkin nykyisiä tuomiokuntia istuntoon kutsuttua asianosaista toimittamaan
11407: vastaavissa käräjäoikeuksissa, joissa nykyisin määräajassa ennen sanottua istuntoa kirjalli-
11408: on useita käräjäkuntia, momentissa tarkoitettu nen lausuma tuomioistuimen osoittamasta sei-
11409: istunto voidaan pitää millä tahansa tuomiopii- kasta. Tällöin kutsussa mainittu uhka koskisi
11410: rin alueella olevalla istuntopaikalla. Nyt ehdo- vain tuomioistuimeen saapumista. Pyydetyn
11411: tettu säännös on tarpeen niitä käräjäoikeuksia kirjallisen lausuman antamisen laiminlyöminen
11412: varten, joiden kanslia on tuomiopiirin ulko- voitaisiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulu-
11413: puolella. jen korvausvelvollisuutta harkittaessa.
11414: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin Tuomioistuin päättäisi valmistelun muodos-
11415: voi kehottaa asianosaista ennen suullisen val- ta viran puolesta. Asianosaiset voisivat kyllä-
11416: mistelun istuntoa tai istuntojen välisenä aikana kin tehdä valmistelun muotoa koskevan toivo-
11417: toimittamaan tuomioistuimeen kirjallisen lau- muksen haastehakemuksessa tai vastauksessa
11418: suman, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan tai myöhemmin valmistelua varten toimitetta-
11419: erityistä aihetta. vassa istunnossa.
11420: Momentin mukaan kirjallista lausumaa voi- 16 §. Pykälän mukaan kutsun tai kehotuk-
11421: daan pyytää esimerkiksi silloin, kun haasteha- sen yhteydessä asianosaiselle on ilmoitettava,
11422: kemuksesta ja vastauksesta ilmenee kaikki mikä seuraamus 12luvun mukaan voi aiheutua
11423: muu tarpeellinen paitsi vastaajan kannanotto siitä, että asianosainen ei saavu istuntoon tai
11424: johonkin tiettyyn kantajanesille tuomaan seik- anna kirjallista lausumaa. Ehdotuksen 12 lu-
11425: kaan. vussa on säännökset siitä, milloin asiassa
11426: asianosaisen poissaollessa tai hänen laimin-
11427: Joissakin asioissa voi olla tarkoituksenmu-
11428: lyöntinsä johdosta voidaan antaa yksipuolinen
11429: kaista, että kannetta tai vastausta voidaan
11430: tuomio tai tuomio sekä milloin asia voidaan
11431: kehitellä vielä kirjallisesti, ennen kuin asiaa
11432: käsitellä asianosaisen poissaolosta tai laimin-
11433: käsitellään suullisesti istunnossa. Samoin voi
11434: lyönnistä huolimatta sekä milloin asia jätetään
11435: olla tarpeen pyytää asianosaiselta kirjallinen
11436: sillensä.
11437: kannanotto asiaan liittyvästä erityistä asiantun-
11438: Lisäksi 12 luvun 7 §:ään ehdotetaan säännös
11439: temusta edellyttävästä teknisestä kysymykses-
11440: asianosainen kutsumisesta tuomioistuimeen
11441: tä. henkilökohtaisesti sakon uhalla. Lisäksi sa-
11442: Kirjallinen lausuma voitaisiin pyytää poik- maan 7 §:ään ehdotetaan otettavaksi säännös
11443: keuksellisesti myös silloin, kun asianosaiselle siitä, että riita-asiassa, jossa sovinto ei ole
11444: aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai hait- sallittu, vastaaja on aina kehotettava saapu-
11445: taa saapumisesta suulliseen valmisteluun. maan sakon uhalla.
11446: Joskus on olemassa vaara, että asianosaiset Jos asianosaisen on saavuttava tuomiois-
11447: kirjallisissa lausumissa "puhuvat toistensa tuimeen, hänelle on pykälän mukaan kutsun
11448: ohitse''. Sen vuoksi momentissa ehdotetaan, tai kehotuksen yhteydessä ilmoitettava, minä
11449: että tuomioistuimen on, kehottaessaan kirjalli- viikonpäivänä ja kuukaudenpäivänä sekä minä
11450: sen lausuman antamiseen, määrättävä, mistä kellonaikana sekä missä istunto pidetään. Kel-
11451: seikasta asianosaisen on lausuttava. Tällöin lonajan ilmoittamisen tarkoituksena on se, että
11452: tuomioistuimen tulisi tarkasti yksilöidä se, mi- asianosainen ei yleensä joutuisi odottamaan
11453: hin asianosaisen halutaan ottavan kantaa kir- istuntopaikalla käsittelyn aloittamista. Istun-
11454: jallisessa lausumassaan. Tällä tavoin voitaisiin non ajankohtaa määrättäessä on otettava huo-
11455: välttää liian yleisluontoiset kirjelmät. mioon, että asianosaisille jää riittävästi aikaa
11456: Momentissa ei ehdoteta mitään kiinteätä valmistautua oikeudenkäyntiin.
11457: määräaikaa, missä kirjallinen lausuma on an- Asianosaiselle toimitettavan kutsun tai keho-
11458: nettava. Tuomioistuimen tulisi kussakin ta- tuksen yhteydessä asianosaiselle on pykälän
11459: pauksessa erikseen harkita se kohtuullinen ai- mukaan annettava tiedoksi vastapuolen vas-
11460: ka, missä asianosaisen voidaan edellyttää anta- taus tai muu kirjallinen lausuma. Kun asian-
11461: van sanotun lausuman. Kirjallinen lausuma osainen ehdotetuna tavalla saa tiedon vasta-
11462: tulee kehottaa antamaan ennen istuntoa. Istun- puolen vastauksesta tai kirjallisesta lausumas-
11463: nossa kirjallista lausumaa ei ehdotuksen mu- ta, hän voi paremmin valmistautua asian käsit-
11464: kaan voi esittää eikä lukea. telyyn ja edellytykset asian nopealle ja perus-
11465: 1990 vp. - HE n:o 15 63
11466:
11467: teelliselle käsittelylle siten paranevat. Vastauk- Siitä huolimatta, että momentissa koroste-
11468: sen toimittaminen tiedoksi kantajalle on tär- taan valmistelun keskittämistä, valmistelua ei
11469: keätä myös sen vuoksi, että kantaja voi siten saa kuitenkaan kiirehtiä siten, että valmistelun
11470: arvioida, haluaako hän, että asian käsittelyä 17 §:ssä mainittu tarkoitus pääkäsittelyn yhtä-
11471: jatketaan. jaksoisuuden turvaamisesta ei toteutuisi.
11472: Säännökset siitä, miten kutsu ja kehotus Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tuo-
11473: sekä vastaus tai kirjallinen lausuma annetaan mioistuimen on tarvittaessa varattava asian-
11474: tiedoksi, sisältyvät erikseen annettavaan tie- osaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä, mi-
11475: doksiautoa koskevan ehdotuksen oikeuden- ten asian valmistelu tulisi järjestää. Tällainen
11476: käymiskaaren 11 lukuun. tilaisuus tulisi varata jo valmistelun alkuvai-
11477: heessa. Pykälän perusteella asianosainen voisi
11478: tiedusteltaessa ilmoittaa käsityksensä valmiste-
11479: Valmistelua koskevat yleiset säännökset lun aikataulusta ja suullisen valmistelun istun-
11480: tojen ajankohdista, asian valmistelemisesta
11481: suullisesti tai kirjallisesti taikka jonkin erillisen
11482: 17 §. Pykälän mukaan valmistelu tulee toi-
11483: kysymyksen ottamisesta erikseen valmistelta-
11484: mittaa niin, että asia voidaan käsitellä pääkä-
11485: vaksi. Säännöksen tarkoitus on nopeuttaa val-
11486: sittelyssä yhtäjaksoisesti. Pykälän perusteella
11487: mistelua siten, että tuomioistuimen tietoon tu-
11488: tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että kaik-
11489: lee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sellai-
11490: ki 19 §:ssä mainitut seikat on valmistelussa
11491: set seikat, joilla on merkitystä valmistelun
11492: selvitetty niin hyvin, että ehdotuksessa tarkoi-
11493: järjestämisen kannalta.
11494: tetut suullisen, välittömän ja keskitetyn pääkä-
11495: Valmistelun keskittäminen edellyttää, että
11496: sittelyn toteuttamisen edellytykset ovat olemas-
11497: myös asianosaiset valmistautuvat hyvin asian
11498: sa. käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan
11499: Tuomioistuimen on pykälän perusteella huo- asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hy-
11500: lehdittava siitä, että ryhdytään kaikkiin asian vin, ettei asian käsittelyä hänen laiminlyöntinsä
11501: valmistelemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. vuoksi tarvitse lykätä.
11502: Jotta valmistelu olisi nopeaa ja johdonmukais- Säännös velvoittaa asianosaista jo etukäteen
11503: ta, tuomioistuimen tulisi ainakin laajemmissa tarkoin tutkimaan sen aineiston, jonka vasta-
11504: asioissa etukäteen tarkoin suunnitella, miten puoli on esittänyt, ja harkitsemaan, mitä kysy-
11505: valmistelu tullaan toteuttamaan. Suunnitelmas- myksiä vastapuolen aineiston johdosta olisi
11506: sa tulisi kiinnittää huomiota asian käsittelyjär- esitettävä sekä, onko asianosaisen omia vaati-
11507: jestykseen ja aikatauluun. Tavoitteena on pi- muksia tarkistettava ja esitettäväksi aiottua
11508: dettävä sitä, että valmistelu voitaisiin toteuttaa todistusaineistoa täydennettävä.
11509: niin, ettei asian tuomioistuinkäsittelyyn mene- Säännöksen merkitys on myös siinä, että
11510: vä kokonaisaika nykyisestään ainakaan piteni- tuomioistuin voi säännökseen vetoamalla te-
11511: si, ja että asianosaiset saisivat, mikäli mahdol- hokkaammin johtaa oikeudenkäyntiä. Jos
11512: lista, lopullisen ratkaisun asiassa nykyistä no- asianosainen jättää käsiteltävänä olevan sään-
11513: peammin. Käsittelyn nopeuttaminen ei kuiten- nöksen noudattamatta, voitaisiin se ottaa huo-
11514: kaan saa tietenkään tapahtua oikeusvarmuu- mioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvolli-
11515: den kustannuksella. suutta harkittaessa.
11516: 18 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- 19 §. Pykälässä säännellään yksityiskohtai-
11517: tavaksi säännös, joka turvaisi sen, että asia sesti se, kuinka valmistelu tulee toteuttaa, jotta
11518: valmistelussakin käsitellään keskitetysti. Ehdo- asia voitaisiin käsitellä pääkäsittelyssä keskey-
11519: tuksen mukaan suullinen valmistelu on pyrittä- tyksettä. Pykälä sisältää sekä tuomioistuiota
11520: vä saattamaan loppuun viivytyksettä, mikäli että asianosaisia veivoittavia säännöksiä.
11521: mahdollista, yhdessä istunnossa. Pykälän 1 kohdan mukaan valmistelussa on
11522: Pääkäsittelyssä käsittelyn keskittämisen tar- selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden
11523: ve perustuu siihen, että siten tuomioistuimelle perusteet. Asianosaisten vaatimukset käsittävät
11524: muodostuu selkeä ja tasapuolinen kuva käsitel- sekä kantajan vaatimukset että vastaajan suh-
11525: tävänä olevasta asiasta. Valmistelun keskittä- tautumisen kantajan vaatimuksiin ja vastaajan
11526: misellä pyritään turvaamaan se, ettei se aika, vastavaatimukset.
11527: minkä asia on tuomioistuimen käsiteltävänä, Perusteella 1 kohdassa tarkoitetaan ensinnä-
11528: muodostuisi tarpeettoman pitkäksi. kin oikeustosiseikkaa, jolla on välitön merkitys
11529: 64 1990 vp. - HE n:o 15
11530:
11531: vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta. Oi- Asian käsittelyä edistää se, että todistustaak-
11532: keustosiseikkoja velkomisasiassa ovat esimer- kakysymyksistä keskustellaan jo valmistelussa.
11533: kiksi velkasuhteen syntyminen ja velan erään- Valmistelussa ei kuitenkaan aina voida selvit-
11534: tyminen sekä velan maksu. Lisäksi perusteella tää, kenellä asianosaisista on todistustaakka
11535: 1 kohdassa tarkoitetaan todistustosiseikkaa, kunkin erityiskysymyksen osalta. Todistus-
11536: jonka avulla voidaan tehdä päätelmiä oikeus- taakkakysymys voi myös itse olla riidan koh-
11537: tosiseikan olemassaolosta. Valmistelussa tulisi teena. Ehdotuksen 21 §:n 1 momentin mukaan
11538: siten selvittää myös tärkeimmät todistustosisei- asianosaisen on valmistelussa esitettävä hallus-
11539: kat. Esimerkiksi kauppaa koskevassa asiassa saan olevat sellaiset kirjalliset todisteet, joihin
11540: kauppakirja on todistustosiseikka. hän vetoaa.
11541: Sen sijaan 1 kohdassa ei tarkoiteta sen oi- Pykälän 4 kohdan mukaan valmistelussa on
11542: keudellisen perusteen selvittämistä, jonka mu- selvitettävä, onko edellytyksiä sovinnolle. Mo-
11543: kaan asian ratkaisu edellä selostettujen tosi- mentin käsiteltävänä olevan kohdan voidaan
11544: seikkojen perusteella määräytyy. Tuomiois- katsoa koskevan niiden asioiden lisäksi, joissa
11545: tuimen tulee viran puolesta selvittää ratkaisuun sovinto on sallittu, myös tiettyjä kysymyksiä
11546: vaikuttava oikeudellinen peruste eikä se ole sellaisissa asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu.
11547: asianosaisten tehtävä. Asianosainen voi tieten- Viimeksi mainituissa asioissa tuomioistuimen
11548: kin ilmaista käsityksensä myös oikeudellisesta tulisi pyrkiä sovittelemaan asianosaisten eri-
11549: perusteesta. Silloin kun asianosaiset ovat eri- mielisyyksiä, silloin kun sitä asian laadun pe-
11550: mielisiä oikeuskysymyksestä, tulisi siitä luon- rusteella voidaan pitää sopivana. Säännös siitä,
11551: nollisesti keskustella valmistelussa ja mahdolli- missä määrin tuomioistuin voi yrittää sovinnon
11552: set sitä koskevat asiantuntijalausunnot asian- aikaansaamista valmistelussa, sisältyy ehdotuk-
11553: osaisten tulisi hankkia jo valmistelun aikana. sen 20 §:ään.
11554: Riidan kohteen täsmentäminen on välttämä- 20 §. Sen lisäksi, että Valmistelulla pyritään
11555: töntä, jotta asia voidaan käsitellä pääkäsitte- luomaan edellytykset keskitetylle pääkäsittelyl-
11556: lyssä keskitetysti. Sen vuoksi pykälän 2 kohdan le, valmistelussa tulisi pyrkiä selvittämään se,
11557: mukaan valmistelussa tulisi selvittää se, mistä onko olemassa edellytyksiä sille, että asianosai-
11558: asianosaiset ovat erimielisiä. Yleensä tämä käy set joko kokonaan tai osaksi sopivat asian.
11559: selville jo haastehakemuksessa esitettyjä vaati- Pykälässä tarkoitettu sovinnon edistäminen tu-
11560: muksia ja haastehakemukseen annettua vas- lee kysymykseen ainoastaan asioissa, joissa
11561: tausta vertaamalla. Verraten usein vastaaja sovinto on sallittu. Silloin kun asian sopimisen
11562: kuitenkin vastatessaan kanteeseen sivuuttaa edellytykset ovat olemassa, tuomioistuimen tu-
11563: jonkin vaatimuksen tai lausuu vastauksessa lisi aktiivisesti pyrkiä siihen, että asianosaiset
11564: niin, ettei vastausta voi pitää riittävän tyhjen- sopivat asian.
11565: tävänä tai yksiselitteisenä. Joskus voi lisäksi Asia tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi
11566: olla tarpeellista selvittää, missä määrin asian- yleensä vasta sen jälkeen, kun asianosaiset
11567: osaiset ovat erimielisiä esimerkiksi kantajan eivät ole pystyneet keskenään sopimaan asiaa.
11568: esittämästä tapahtumain kulusta. Lisäksi voi Joskus saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita,
11569: olla tarpeellista yksityiskohtaisesti selvittää joissa todellisia sovintoneuvotteluja ei ole käy-
11570: asianosaisten suhtautuminen johonkin seik- ty. Joskus asianosaisen haluttomuus tehdä so-
11571: kaan, johon vaatimus perustuu. Sellaisen kan- vinto on saattanut johtua siitä, ettei hän ole
11572: nanoton selvittäminen saattaa vaikuttaa esi- ymmärtänyt kaikkia asiaan vaikuttavia seikko-
11573: merkiksi siihen, minkälaista näyttöä asiassa ja. Valmistelussa saattaa olla olemassa parem-
11574: tullaan esittämään. Tuomioistuimen tulee, sel- mat edellytykset sovinnon tekemiselle kuin en-
11575: vitellessään sitä, mistä asianosaiset ovat eri nen valmistelua sen vuoksi, että asianosainen
11576: mieltä, käyttää 14 luvun 1 §:n 1 momentissa on saanut tietoonsa vastapuolen vaatimuksen
11577: säädettyä oikeuttaan tehdä kysymyksiä asian- perusteet ja ne todisteet, jotka vastapuoli ai-
11578: osaisille. koo esittää.
11579: Pykälän 3 kohdan mukaan valmistelussa on Pyrkiessään saamaan asianosaiset sopimaan
11580: selvitettävä, mitä todisteita tullaan esittämään asian, tuomioistuimen on pykälän mukaan
11581: ja mitä kullakin todisteena halutaan näyttää kiinnitettävä huomiota muun muassa asian
11582: toteen. Tällä pyritään turvaamaan muun muas- laatuun. Myös silloin, kun asianosainen on
11583: sa se, että pääkäsittely voitaisiin toimittaa kes- ilmoittanut, että hän haluaa saada asian rat-
11584: kitetysti. kaistuksi tuomiolla, tuomioistuimen tulee luo-
11585: 1990 vp. - HE n:o 15 65
11586:
11587: pua yrityksestä saada sovinto aikaan. Silloin aikaisemmin toimittamastaan kirjallisesta
11588: tuomioistuimen tulee jatkaa asian käsittelyä haastehakemuksesta.
11589: niin, että se voidaan ratkaista tuomiolla. Tämä Samoin vastaajalla on mahdollisuus lukea
11590: johtuu siitä, että asianosaisella on katsottava kirjallisessa vastauksessaan esittämänsä vaati-
11591: olevan oikeus saada asiansa oikeudellisesti tut- mukset. Vastaajalla olisi mahdollisuus lukea
11592: kituksi ja tuomioistuimen perusteltu ratkaisu vaatimus asiakirjasta, vaikka tuomioistuin ei
11593: asiassa. olisikaan kehottanut häntä antamaan kirjallis-
11594: Jos asianosaiset sopivat asian, tuomioistuin ta vastausta. Tämä olisi tärkeätä sen vuoksi,
11595: voi, jos asianosaiset sitä vaativat, ehdotuksen että siten vastaaja olisi oikeudenkäynnissä sa-
11596: 27 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valmiste- massa asemassa kuin kantaja, joka on voinut
11597: lussa vahvistaa asianosaisten sovinnon. esittää vaatimuksensa kirjallisesti tuomiois-
11598: 21 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että tuimelle toimittamassaan haastehakemuksessa.
11599: asia käsitellään valmistelun istunnossa suulli- Pykälän 2 momentin mukaan asianosaiset
11600: sesti. Pykälän 1 momentin mukaan asianosai- saavat käyttää myös kirjallista muistiinpanoa
11601: nen ei saa istunnossa lukea tai antaa tuomiois- muistinsa tukemiseksi. Tällaisia muistiinpanoja
11602: tuimelle oikeudenkäyntikirjelmää tai muuta tulee kuitenkin käyttää ainoastaan esityksen
11603: kirjallista lausumaa. Kielto, joka koskee kirjel- tukena. Niitä ei saa sellaisenaan lukea. Sään-
11604: mien ja muiden kirjallisten esitysten lukemista nös vastaa tältä osin oikeudenkäymiskaaren 17
11605: ja antamista on välttämätön valmistelun suulli- luvun 32 §:ssä olevaa säännöstä, jonka mu-
11606: suuden turvaamiseksi. kaan todistajan on sallittava käyttää kirjallista
11607: Valmistelun suullisuudella pyritään turvaa- muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi.
11608: maan mahdollisuus käsitellä asia valmistelussa Silloin kun asia on laaja ja monimutkainen,
11609: keskitetysti. Jos valmistelua varten toimitetta- kirjallinen esitys saattaa olla täsmällisempi ja
11610: vassa istunnossa sallittaisiin oikeudenkäyntikir- yksityiskohtaisempi sekä sanannaltaan harki-
11611: jelmien lukeminen ja antaminen, voitaisiin val- tumpi kuin suullinen esitys. Edellä 15 §:n 2
11612: mistelua joutua lykkäämään samalla tavoin momentin kohdalla onkin todettu, että sellai-
11613: kuin nykyisin asian käsittelyä varsinaisessa oi- sissa asioissa tuomioistuin voisi erityisestä syys-
11614: keudenkäynnissä. Tällöin olisi olemassa vaara, tä kehottaa asianosaista antamaan ennen istun-
11615: että nykyinen lykkäyskäytäntö siirtyisi valmis- toa kirjallisen lausuman ja samalla tarkemmin
11616: teluun eikä oikeudenkäyntiin kokonaisuudes- määrätä, mistä asianosaisen on lausuttava.
11617: saan kuluva aika nykyisestään ainakaan lyheni- Kirjallisesta lausumasta saatava hyöty olisikin
11618: si. todennäköisesti suurin erityisesti laajoissa ja
11619: Sellaista oikeudenkäyntiä, jossa asianosaiset mutkikkaissa asioissa.
11620: vuoronperään lukevat kirjelmiä, niin kuin ny- 22 §. Jotta oikeudenkäynti etenisi tarkoituk-
11621: kyisin usein on asianlaita, on lisäksi vaikea senmukaisesti ja tehokkaasti ja valmistelusta
11622: johtaa tehokkaasti. Tähän vaikuttaa myös se saataisiin se hyöty, mihin sillä on pyritty, on
11623: tapa, jolla oikeudenkäyntikirjelmät laaditaan. tärkeätä, että asianosaisten lopulliset vaati-
11624: Oikeudenkäynnin tehokas johtaminen ja erityi- mukset ja vastaukset sekä kaikki ne seikat,
11625: sesti tuomarin kyselyoikeuden tarkoituksenmu- joihin he haluavat vedota, selvitetään oikeu-
11626: kainen käyttäminen edellyttävät, että oikeu- denkäynnin mahdollisimman varhaisessa vai-
11627: denkäynnissä edetään vaiheittain ja kysymys heessa. Jos niitä ei ole vielä kokonaisuudessaan
11628: kysymykseltä. selvitetty haastehakemuksessa, sitä täydennet-
11629: Poikkeukseksi pykälän pääsäännöstä 2 mo- täessä tai kirjallisessa vastauksessa, ne tulisi 1
11630: mentissa kuitenkin ehdotetaan, että asianosai- momentin mukaan selvittää mahdollisimman
11631: nen saa lukea vaatimuksensa asiakirjasta sekä aikaisessa vaiheessa valmistelussa.
11632: käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tu- Erityisen tärkeätä on, että asianosaiset jo
11633: kemiseksi. Mahdollisuus lukea vaatimukset valmistelussa lausuvat kysymys kysymykseltä
11634: asiakirjasta on välttämätön sen vuoksi, että vastapuolen vaatimuksista ja niistä seikoista,
11635: vaatimusten täsmällinen esittäminen usein vaa- joihin asianosainen perustaa vaatimuksensa si-
11636: tii asiakirjaan tukeutumista. Momentin sään- ten, että jo valmistelussa selviää, mitkä seikat
11637: nös merkitsee vähäistä poikkeusta kirjallisen vastapuoli myöntää ja mitkä hän kiistää. Aino-
11638: esityksen lukemista koskevaan kieltoon. Mo- astaan siten voidaan selvittää, minkä seikkojen
11639: mentin mukaan kantajalla on siis mahdollisuus osalta pääkäsittelyssä otetaan vastaan todiste-
11640: lukea vaatimukset esimerkiksi tuomioistuimelle lua.
11641:
11642: 9 3002501
11643: 66 1990 vp. - HE n:o 15
11644:
11645: Jos haastehakemuksessa ei ole ehdotuksen kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin hän on
11646: 2 §:n mukaista yksityiskohtaista selontekoa vedonnut ja joita hän ei aikaisemmin ole esittä-
11647: niistä seikoista, joihin hakijan vaatimus välit- nyt. Kirjallinen todiste on saatettu esittää jo
11648: tömästi perustuu, hakijan on käsiteltävänä ole- haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä
11649: van momentin perusteella viipymättä mainitta- liittämällä se haastehakemukseen. Pääsääntönä
11650: va kaikki nämä seikat. Edellä 19 §:n 1 kohdan kuitenkin on, että viimeistään valmistelua var-
11651: perustelujen yhteydessä on selitetty, minkälais- ten toimitettavassa istunnossa taikka sen kirjal-
11652: ten seikkojen selvittämisestä myös tämän mo- lisen lausuman yhteydessä, jonka tuomioistuin
11653: mentin kohdalla on kysymys. Lisäksi kantaja on kehottanut asianosaista toimittamaan, on
11654: voi vastauksen johdosta joutua täsmentämään esitettävä kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin
11655: vaatimustaan sekä ilmoittamaan lisäperusteita. on vedottu. Tällaisia kirjallisia todisteita voivat
11656: Myös vastaaja voi joutua täydentämään jolta- olla esimerkiksi sopimusasiakirjat, lääkärin tai
11657: kin osin epätäydellistä vastaustaan tai voi muu- muun asiantuntijan kirjalliset lausunnot taikka
11658: tettujen vaatimusten johdosta joutua lausu- kysymykseen tuleva kirjanpitoaineisto.
11659: maan lisää. Vaikka valmistelussa momentin mukaan tu-
11660: Momentin mukaan asianosaisten on mahdol- lee esittää kirjalliset todisteet, ei todistajan
11661: lisimman pian valmistelussa lisäksi ilmoitettava kuuleminen vielä valmistelussa yleensä ole
11662: ne todisteet, jotka tullaan esittämään, sekä mahdollista.
11663: mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää. To- Ainoastaan silloin, kun on kysymys yksittäi-
11664: disteena tarkoitetaan kirjallisia todisteita, to- sen, valmistelussa ratkaistavan seikan selvittä-
11665: distajia sekä esineitä. misestä, todistajaa voitaisiin poikkeuksellisesti
11666: Ehdotuksen 4 §:n mukaan haastehakemuk- kuulla jo valmistelussa. Jos kysymys on esi-
11667: sessa ei tarvitse mainita todisteita, jos kantaja merkiksi asian jättämisestä tutkimatta tai siitä,
11668: on haastehakemuksessa ilmoittanut, että asia ei onko asianosaisen hallussa jokin asiakirja, voi-
11669: hänen käsityksensä mukaan ole riitainen. Jos taisiin todistajaa tällaisen kysymyksen selvittä-
11670: kantajan oletus on ollut väärä, hänen tulisi miseksi kuulla jo valmistelussa. Lisäksi valmis-
11671: käsiteltävänä olevan momentin nojalla ilmoit- telussa saattaisi poikkeuksellisesti tulla kysy-
11672: taa todisteet valmistelussa. Vastaaja voi yleen- mykseen muun kuin asianosaisen kuuleminen
11673: sä ilmoittaa omat todisteensa vasta sitten, kun jonkin yksittäisen kysymyksen osalta, jos kysy-
11674: hänellä on tiedossa kantajan asiassa tarjoama myksen selvittäminen on tärkeätä valmistelun
11675: selvitys. etenemisen kannalta. Tässä yhteydessä on kui-
11676: Todistajista tulisi ilmoittaa heidän nimensä, tenkin tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että
11677: ammattinsa, asuinpaikkansa ja osoitteensa. Sa- ehdotuksen 17 luvun 8 e §:n 1 momentin mu-
11678: moin tulisi selvittää, voidaanko todistajaa kaan todistelua ei voida ottaa huomioon asiaa
11679: kuulla ja muuta todistelua ottaa vastaan pää- ratkaistessa, ellei sitä ole otettu vastaan uudel-
11680: käsittelyssä, vai joudutaanko heidän kuulemi- leen pääkäsittelyssä. Henkilöä, jota on kuultu
11681: sensa järjestämään muulla tavoin. Tiedot olisi valmistelussa tulisi kuulla todistajana pääkäsit-
11682: ilmoitettava sen vuoksi, että se helpottaisi to- telyssä, jotta hänen kertomukselleen voitaisiin
11683: distajien tuomioistuimeen kutsumista. asiassa antaa arvoa.
11684: Todisteiden ilmoittamisen lisäksi olisi ilmoi- Todistajaa voitaisiin kuulustuttaa poikkeuk-
11685: tettava, mitä kullakin todisteelia aiotaan näyt- sellisesti myös silloin, kun valmistelussa todis-
11686: tää toteen. Tällöin ei tarvitse kuitenkaan selos- tajan sairauden tai ulkomaanmatkan perusteel-
11687: taa sitä, mitä todistajien oletetaan kertovan, la tiedetään, että todistajaa ei voida kuulla
11688: vaan ainoastaan lyhyesti, mikä seikka todista- pääkäsittelyssä. Ehdotuksen 17 lukuun ehdote-
11689: jan kuulemisella aiotaan näyttää toteen. Tuo- taan otettavaksi säännökset siitä, milloin todis-
11690: mioistuimen mahdollisuus saada tietoonsa asi- te voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulko-
11691: assa esitettävän selvityksen laajuus auttaa arvi- puolella. Käsiteltävänä olevan luvun 26 §:ään
11692: oimaan sitä, kuinka kauan asian käsittelemi- ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että val-
11693: nen pääkäsittelyssä kestää. Asianosaisen ilmoi- mistelussa voidaan päättää myös todisteen vas-
11694: tus siitä, mistä seikoista todistajaa kuullaan, taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella.
11695: helpottaa myös vastapuolta arvioimaan, min- Pykälän 2 momentin mukaan asianosainen
11696: kälaista todistelua hänen tulee esittää. on vastapuolen pyynnöstä lisäksi velvollinen
11697: Pykälän 1 momentin mukaan asianosainen ilmoittamaan, onko hänen hallussaan sellainen
11698: on valmistelussa lisäksi velvollinen esittämään vastapuolen mainitsema kirjallinen todiste tai
11699: 1990 vp. - HE n:o 15 67
11700:
11701: esine, jolla voi olla merkitystä asiassa. Tällä vollisuutena on oikeudenkäymiskaaren voimas-
11702: tavoin asianosainen saisi tiedon vastapuolen sa olevan 14 luvun 1 §:n 1 momentin perusteel-
11703: hallussa olevasta asiaan vaikuttavasta aineis- la puuttua asiaan ja yrittää saada asianosainen
11704: tosta, johon vastapuoli ei ole vedonnut. Sen tarkentamaan epäselvää ja epätäydellistä tosi-
11705: kysymyksen harkitseminen, onko kirjallisella seikastoa. Nyt ehdotetun säännöksen mukaan
11706: todisteelia tai esineellä merkitystä todisteena tuomioistuimen puheenjohtajan on toimitetta-
11707: asiassa, kuuluu viime kädessä tuomioistuimel- va valmistelu siten, että asianosaiset mainitse-
11708: le. Säännöksellä pyritään nopeuttamaan val- vat kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota.
11709: mistelua siten, että sen avulla asianosainen Momentissa ehdotettuun säännökseen ei liity
11710: pystyy arvioimaan asiaan liittyvän käytettävis- samanlaisia haittoja ja epäilyjä, joita voidaan
11711: sä olevan todistusaineiston. esittää silioin, kun tuomioistuin viran puolesta
11712: Esimerkiksi rakennusurakkaa koskevassa perustaa ratkaisunsa seikkaan, johon ei ole
11713: riita-asiassa vastapuoli voisi pyytää asianosais- vedottu.
11714: ta ilmoittamaan, onko hänen hallussaan jokin Vaikka tuomioistuimen puheenjohtajan ja
11715: vastapuolen yksilöimä piirustus, jolla on mer- asianosaisen välisessä keskustelussa tulee esille
11716: kitystä sen arvioimisessa, onko urakkasopimus jokin uusi seikka, jää siihen vetoaminen tai
11717: oikein täytetty. Jos asianosainen ilmoittaa hal- vetoamatta jättäminen kuitenkin aina asiano-
11718: lussaan olevan piirustuksen, voidaan häntä saisen omaksi asiaksi. Asianosaisen ilmoittaes-
11719: pyytää esittämään se tuomioistuimelle. Jos sa seikan, johon hän aikoo vedota, vastapuoli
11720: asianosainen ei esitä ilmoittamaansa asiakirjaa, saa samalla tilaisuuden lausua siitä. Momentis-
11721: voidaan tarvittaessa soveltaa 17 luvun asiakir- sa tarkoitetun oikeudenkäynnin tehokkaan
11722: jan esittämisvelvollisuutta koskevia säännök- johtamisen avulla voidaan taata se, että seik-
11723: siä. kaa ei vastoin asianosaisen tahtoa panna tuo-
11724: Momentissa mainitun ilmoitusvelvollisuuden mion perusteeksi ja että seikka tulee oikeuden-
11725: laiminlyönnistä ei ehdoteta säädettäväksi mi- käynnissä asianosaisten välisen keskustelun
11726: tään erityistä seuraamusta. Momentissa maini- kohteeksi.
11727: tun ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on oikeu- Tuomioistuimen puheenjohtajan tehtävänä
11728: denkäynnin nopeuttaminen. Asiakirjan esittä- ei momentin perusteella tietenkään ole ryhtyä
11729: misvelvollisuutta koskeva kysymys ei liity tässä kuulustuttamalla asianosaista selvittämään
11730: momentissa säänneltyyn kysymykseen muulla kaikkia mahdollisia seikkoja, joilla ehkä saat-
11731: kuin edellä selostetulla tavalla. taa olla asiassa merkitystä, vaan hänen tulee
11732: Jos ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä pysytellä asianosaisten esitysten puitteissa.
11733: on aiheutunut oikeudenkäynnin pitkittäminen, Jos asianosainen ohimennen mainitsee tai
11734: se on otettava huomioon oikeudenkäyntikulu- esittää seikan, jolla olisi merkitystä vaatimuk-
11735: jen korvaamisesta päätettäessä. Jos ilmoitus- sen perusteena, tuomioistuimen puheenjohta-
11736: velvollisuuden laiminlyönti liittyy laiminlyöjäl- jan tulee tarvittaessa momentin perusteella
11737: le edullisiin todisteisiin, on sitä arvioitava sa- kiinnittää asianosaisen huomiota seikan merki-
11738: malla tavoin kuin asianosaisen todisteiden il- tykseen ja mahdollisesti lisäksi tiedustella, ai-
11739: moittamisvelvollisuutta. Pykälän 1 momentissa kooko asianosainen vedota tuohon seikkaan.
11740: on säännökset siitä, milloin todisteet on vii- Esimerkiksi silloin, kun haastehakemuksessa
11741: meistään ilmoitettava. tai vastauksessa ilmenevistä vaihtoehtoisista
11742: Riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- seikoista on vedottu vain sellaiseen, johon
11743: osaiselle voidaan ehdotuksen 23 §:n mukaan vaadittua tuomiota ei voida perustaa tai jolla ei
11744: asettaa määräaika, jossa hänen on esitettävä ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta,
11745: tai ilmoitettava todisteet. Lisäksi ehdotuksen 6 tuomioistuin voisi tarpeen vaatiessa selvittää,
11746: luvun 9 §:ään sisältyy säännös, joka rajoittaa onko tarkoitus vedota myös muihin seikkoihin.
11747: uuteen seikkaan tai todisteeseen vetoamista Esimerkiksi, jos vastaaja kiistäessään kantajan
11748: pääkäsittelyssä. irtaimen kauppaan perustuvan kauppahinnan
11749: Tuomioistuimen on pykälän 3 momentin osan maksamista koskevan vaatimuksen, selos-
11750: mukaan valmistelussa huolehdittava siitä, että taa vastauksessaan, että hänen ostamansa esine
11751: asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joi- ei ollut aivan sellainen kuin oli sovittu ja että
11752: hin he haluavat vedota. esineessä oli lisäksi virhe ja että hän sanotun
11753: Jos seikkaan on vedottu, mutta vetoaminen virheen perusteella vaatii hinnan alennusta,
11754: on epäselvä tai epätäydellinen, tuomarin vei- tuomioistuimen tulisi tiedustella vastaajalta,
11755: 68 1990 vp. - HE n:o 15
11756:
11757: onko hänellä tarkoitus vedota myös siihen sillä perusteella, että tämä olisi aiheuttanut
11758: seikkaan, että toimitettu esine ei ollut sellainen huomattavia kustannuksia. Jos tilanne joudu-
11759: kuin oli sovittu. taan oikeudenkäynnin aikana jostakin syystä
11760: Momentin säännöstä voidaan joutua sovelta- arvioimaan uudelleen, asianosaisella saattaa ol-
11761: maan myös silloin, kun haastetta annettaessa la hyväksyttävä syy ilmoittaa lisää perusteita
11762: on oletettu, että haastehakemuksessa ollut tai selvitystä.
11763: puute voidaan korjata. Lisäksi tuomioistuimen Pykälässä tarkoitetun kehotuksen antaminen
11764: on kiinnitettävä asianosaisen huomiota siihen, on mahdollista suullisen valmistelun istunnossa
11765: että hän on jättänyt lausumatta jostakin sei- tai siinä yhteydessä, kun tuomioistuin kehottaa
11766: kasta, johon vastapuoli on vedonnut. asianosaista antamaan kirjallisen lausunnon.
11767: 23 §. Jotta valmistelun tarkoitus toteutuisi, Sanottua kehotusta tulee käyttää ainoastaan
11768: tuomioistuimen tulee johtaa valmistelua tehok- silloin, kun se on välttämätöntä. Näin on
11769: kaasti. Tämän onnistumiseksi tuomioistuimella esimerkiksi silloin, kun asianosainen ilman hy-
11770: tulee olla riittävät oikeudenkäynnin johtamista väksyttävää syytä yrittää viivyttää oikeuden-
11771: tukevat keinot käytettävissään. Käsiteltävänä käyntiä tai muusta syystä, esimerkiksi huoli-
11772: olevassa pykälässä ehdotetaan, että tuomiois- mattomuudesta, ei noudata ehdotetun lain mu-
11773: tuin riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, voi kaista oikeudenkäyntijärjestystä. Jos voidaan
11774: asettaa asianosaiselle määräajan, mihin men- olettaa, että asianosaiset yrittävät toimia niin,
11775: nessä hänen on ilmoitettava lopulliset vaati- että valmistelu olisi mahdollista saattaa lop-
11776: muksensa ja ne seikat, joihin hän haluaa vedo- puun ilman tarpeetonta viivytystä, sanottua
11777: ta, sekä ne todisteet, jotka tullaan esittämään, kehotusta ei tulisi antaa. Jo säännöksen ole-
11778: sekä se, mitä kullakin todisteelia aiotaan näyt- massaolalla sinänsä on oikeudenkäynnin johta-
11779: tää toteen. Lisäksi hänelle voidaan asettaa mista tehostava vaikutus. Asianosaisen halu
11780: määräaika 22 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ottaa huomioon oikeudenkäyntiä johdettaessa
11781: kirjallisten todisteiden esittämiseen. annettuja määräyksiä lisääntyy, kun on tiedos-
11782: Jos asianosainen ei täytä määräajassa hänel- sa, että tuomioistuimella on käytettävissään
11783: le asetettua edellä mainittua velvoitetta, asian- käsiteltävänä olevan pykälän mukainen keino
11784: osainen ei pykälän mukaan saa määräajan oikeudenkäynnin johtamisen tehostamiseen.
11785: jälkeen vedota uuteen seikkaan tai todistee- Ehdotuksen 6 luvun 9 §:ään sisältyy lisäksi
11786: seen, ellei hän saata todennäköiseksi, että hä- nimenomaan pääkäsittelyä koskeva säännös
11787: nen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Py- uuteen seikkaan tai selvitykseen vetoamisesta.
11788: kälän mukainen uhka ei koske vaatimuksen Sen mukaan tuomioistuin saa pääkäsittelyssä
11789: esittämistä. Perusteena sille, että uhka koskee jättää huomiotta riita-asiassa, jossa sovinto on
11790: vain uuden seikan tai selvityksen esittämistä, sallittu, esitetyn sellaisen seikan tai selvityksen,
11791: on se, että mahdollisuus ottaa tutkittavaksi johon olisi tullut vedota jo valmistelussa, jollei
11792: uusi vaatimus määräytyy kanteenmuutoskiel- asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen
11793: toa koskevan oikeudenkäymiskaaren voimassa menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Tätä
11794: olevan 14 luvun 2 §:n mukaan. Pykälässä tar- säännöstä voidaan soveltaa riippumatta siitä,
11795: koitettu velvoite voidaan myös rajata koske- onko valmistelussa annettu puheena olevan
11796: maan esimerkiksi kirjallisen todisteen antamis- pykälän mukainen kehotus.
11797: ta. Toinen kysymykseen tuleva vaihtoehto, mil-
11798: Pykälässä tarkoitettuna pätevänä syynä voi- lä perusteella voitaisiin rajata asianosaisen oi-
11799: daan pitää esimerkiksi sitä, että asianosainen keus vedota uuteen seikkaan tai selvitykseen,
11800: on saanut tiedon uudesta seikasta tai selvityk- voisi olla se, että asianosaisen menettelyn kat-
11801: sestä vasta määräajan jälkeen. Lisäksi seikan sottaisiin tapahtuneen oikeudenkäynnin pitkit-
11802: tai selvityksen esittäminen määräajan jälkeen tämiseksi tai muussa sopimattomassa tarkoi-
11803: on saattanut tulla tarpeelliseksi vasta vastapuo- tuksessa taikka törkeästä huolimattomuudesta.
11804: len esityksen johdosta tai siitä syystä, että Kun käytännössä saattaa olla vaikea osoittaa
11805: asianosainen ei ole voinut määräaikaan men- asianosaisen laiminlyöneen seikan taikka todis-
11806: nessä huomata seikan tai selvityksen merkitys- teen esiintuomisen tahallisesti taikka törkeästä
11807: tä. Lisäksi asianosainen on saattanut, luullen huolimattomuudesta, ehdotuksessa on päädyt-
11808: määräaikaan mennessä esittämiensä seikkojen ty siihen, että asianosaisen itsensä tulee selvit-
11809: ja selvityksen riittävän, jättää johonkin seik- tää menettelynsä johtuneen pätevästä syystä.
11810: kaan vetoamatta tai selvityksen esittämättä Silloin, kun asianosaisen menettely on johtu-
11811: 1990 vp. - HE n:o 15 69
11812:
11813: nut siitä, ettei hän ole aikaisemmin tiennyt Ehdotuksen 12 luvun 9 §:n 2 momentissa on
11814: seikasta tai todisteesta tai ei ole hyväksyttäväs- säännös siitä, mikä voi olla seurauksena, jos
11815: tä syystä voinut käsittää seikan taikka selvityk- asianosainen ei osallistu sellaisen kysymyksen
11816: sen merkitystä, hänellä on oikeus vedota myös käsittelyyn.
11817: tuomioistuimen asettaman määräajan jälkeen Käsiteltävänä olevan pykälän perusteella val-
11818: tällaiseen seikkaan taikka todisteeseen. mistellussa asian osassa ei tietenkään ole vält-
11819: Ilman erityistä säännöstäkin on selvää, että tämätöntä toimittaa erillistä pääkäsittelyä. Se,
11820: tuomioistuimen käsiteltävänä olevan pykälän milloin asian osa tai asian erillinen kysymys
11821: perusteella asettama määräaika koskee myös ratkaistaan erikseen pääkäsittelyssä, määräytyy
11822: asian käsittelyä muutoksenhakutuomioistui- ehdotuksen 30 §:n perusteella.
11823: messa. Asianosainen ei siis muutoksenhaku- 25 §. Asianosaisen ja myös tuomioistuimen
11824: tuomioistuimessakaan saa tässä pykälässä tar- kannalta olisi usein tarpeellista, että tuomiois-
11825: koitetun määräajan jälkeen vedota pykälässä tuin ennen asian ratkaisemista selostaisi, mitkä
11826: tarkoitettuun uuteen seikkaan tai todisteeseen, kysymykset ovat oikeudenkäynnin kohteena ja
11827: ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen mihin asianosaiset niiden osalta, kumpikin ta-
11828: menettelynsä johtuu pätevästä syytä. Säännös hollaan, ovat vedonneet. Riita-asian valmistelu
11829: tästä sisältyy selvyyden vuoksi ehdotuksen 25 tähtää juuri näiden kysymysten selvittämiseen.
11830: luvun 14 §:ään. Sen vuoksi pykälässä ehdotetaan, että valmis-
11831: 24 §. Pykälässä ehdotetaan, että tuomiois- telun päättyessä tuomioistuimen on tehtävä
11832: tuin voi valmistella erikseen asian erillisen yhteenveto asianosaisten vaatimuksista ja nii-
11833: osan. Säännöksen perusteella tuomioistuimen den perusteista, jos se asian käsittelyn kannalta
11834: tulee siis, ottaen huomioon käsiteltävänä oleva on tarkoituksenmukaista. Vaatimuksilla tar-
11835: asia, harkita, onko tarkoituksenmukaista val- koitetaan hakijan vaatimuksen lisäksi vastaa-
11836: mistella samalla kertaa koko asiaa, vai onko jan haastehakemuksen johdosta antamaa vas-
11837: tarkoituksenmukaisempaa valmistella asiaa tausta. Yhteenvedon avulla asianosaiset saavat
11838: erillisissä osissa. Varsinkin kun on kysymys tietää, miten tuomioistuin on ymmärtänyt hei-
11839: sellaisesta asian osasta, jossa erillisen ehdotuk- dän esityksensä ja onko kaikki heidän esittä-
11840: sen 24 luvun 16 ja 17 §:n perusteella voidaan mänsä asiaan vaikuttavilta osin otettu huo-
11841: antaa osatuomio tai välituomio, tulee ilmeisesti mioon.
11842: olemaan yleistä, että sellainen asian osa valmis- Yhteenveto voi olla joko suullinen tai kirjal-
11843: tellaan nyt käsiteltävänä olevan momentin pe- linen. Jos valmistelu päättyy istunnossa, yh-
11844: rusteella erikseen. teenveto yleensä olisi suullinen. Laajassa ja
11845: Momentin mukaan myös oikeudenkäyntiä vaikeassa asiassa kirjallinen yhteenveto voi
11846: koskeva kysymys voidaan valmistella erikseen. kuitenkin olla suullista yhteenvetoa hyödylli-
11847: Oikeudenkäyntiä koskevia kysymyksiä ei ole sempi. Silloin kun valmistelu päättyy kirjallis-
11848: ehdotetussa laissa erikseen määritelty. Niitä ten lausumien toimittamisen jälkeen, yhteenve-
11849: ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin edellytyksiä tokin olisi yleensä kirjallinen ja asianasaisille
11850: koskevat kysymykset tai jonkin todistajan es- olisi varattava tilaisuus lausua käsityksensä
11851: teellisyyttä tai asiakirjan esittämisvelvollisuutta siitä.
11852: koskeva kysymys, turvaaruistoimesta päättä- Siinä tapauksessa, että asianosainen katsoo
11853: mistä koskeva asia sekä ehdotuksen 26 §:n yhteenvedon olevan joltakin osin väärin laadi-
11854: nojalla päättäminen todisteen vastaanottami- tun, hän voi momentin mukaan suullisesti tai
11855: sesta pääkäsittelyn ulkopuolella. Mahdollisuus kirjallisesti, valmistelun muodosta riippuen, il-
11856: oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen erik- maista käsityksensä yhteenvedosta. Jotta yh-
11857: seen valmistelemiseen ja käsittelemiseen on teenvedon laatimisella saavutettaisiin tavoiteltu
11858: tärkeätä sen vuoksi, että esimerkiksi oikeuden- hyöty, tilaisuuden varaaminen asianosaiselle
11859: käynnin edellytystä koskevan kysymyksen rat- lausua yhteenvedosta on välttämätöntä. Esittä-
11860: kaisusta saattaa olla seurauksena, että asiaa ei essään huomautuksensa asianosainen voi vielä
11861: muilta osin tarvitse käsitellä. Kun turvaamis- korjata ja täsmentää aikaisemmin esittämään-
11862: toimenpiteestä päättäminen on useimmiten kii- sä, jos yhteenvedosta on käynyt ilmi, että
11863: reellinen asia ja se tulee voida ratkaista ennen tuomioistuin on ymmärtänyt asianosaisen toi-
11864: pääasiaa, tärkeätä on, että myös se voidaan sella tavalla kuin hän on tarkoittanut. Joskus
11865: valmistella ja ratkaista erikseen. voi osoittautua välttämättömäksi jatkaa asian
11866: 70 1990 vp. - HE n:o 15
11867:
11868: valmistelua asianosaisen huomautuksen joh- teen vastaanottaminen esimerkiksi valmistelus-
11869: dosta. sa ratkaistavan oikeudenkäynnin edellytystä
11870: 26 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- koskevan kysymyksen johdosta tai muusta
11871: nös todisteen ja muun selvityksen vastaanotta- syystä asiassa on välttämätöntä. Sellainen pää-
11872: misesta pääkäsittelyn ulkopuolella päättämises- tös voitaisiin tehdä momentin perusteella val-
11873: tä valmistelussa. Yksi valmistelun keskeisistä mistelussa.
11874: tavoitteista on, että valmistelun avulla voidaan Ehdotuksen 17 lukuun sisältyy säännökset
11875: turvata pääkäsittelyn keskittäminen. Sen vuok- siitä, milloin todiste voidaan ottaa vastaan
11876: si on tärkeätä, että valmistelussa kiinnitetään pääkäsittelyn ulkopuolella. Sellainen säännös
11877: huomiota siihen, että koko todistelu on esitet- on kirjallisen todisteen osalta sanotun luvun
11878: tävissä keskitetysti pääkäsittelyssä, ja tehdään 15 §:n 1 momentissa ja todistajan osalta
11879: sen mahdollistamiseksi tarpeelliset toimenpi- 41 §:ssä. Saman luvun 8 e §:n 1 momentissa on
11880: teet. säännös siitä, milloin pääkäsittelyn ulkopuolel-
11881: Pykälän 1 momentin mukaan päätös asian- la vastaan otettu todiste on otettava vastaan
11882: tuntijan lausunnon hankkimisesta, kirjallisen uudelleen pääkäsittelyssä.
11883: todisteen esittämisestä, katselmuksen toimitta- Todisteen vastaanottamista koskeva kysy-
11884: misesta ja muuhun valmistavaan toimenpitee- mys käsiteltäisiin, kuten 1 momentin kohdalla
11885: seen ryhtymisestä tehdään valmistelussa, jos on selostettu, siinä järjestyksessä kuin tässä
11886: sellainen toimenpide on tarpeen sen turvaami- ehdotuksessa oikeudenkäyntiä koskevan kysy-
11887: seksi, että todisteet ovat yhdellä kertaa saata- myksen osalta ehdotetaan.
11888: villa pääkäsittelyssä. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
11889: Erityisesti silloin kun on kysymys asiantunti- si säännös, jonka mukaan asianosaisen, joka
11890: jan lausunnon hankkimisesta, valmistelussa tu- haluaa selvitystä vastaanotettavaksi ennen pää-
11891: lisi jo tehdä sitä koskeva päätös, jotta asian- käsittelyä, on ilmoitettava siitä välittömästi
11892: tuntijan lausunto olisi käytettävissä pääkäsitte- valmistelussa. Yleensä ainoastaan asianosaisel-
11893: lyssä. Jotta asiantuntija voisi valmistella lau- la on tietoa siitä, millaista selvitystä asiassa
11894: suntonsa ennen pääkäsittelyä, ehdotetaan 17 tullaan esittämään. Sen vuoksi asianosaisella
11895: luvun 48 a §:ssä, että asianosaista tai muuta on tieto siitä, milloin selvitystä esimerkiksi
11896: henkilöä voidaan kuulla tai muuta selvitystä tulisi ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella.
11897: voidaan ottaa vastaan ennen pääkäsittelyä, jos Jos asianosainen ei riittävän ajoissa tee mo-
11898: se on tarpeen sellaisen seikan selvittämiseksi, mentissa tarkoitettua ilmoitusta, tulisi siitä ai-
11899: josta asiantuntijaa kuullaan. Asiantuntija toi- heutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen ottaa
11900: miitaisi pääsäännön mukaan lausuntonsa tuo- huomioon oikeudenkäyntikulujen korvaami-
11901: mioistuimelle kirjallisena ja suullisesti häntä sesta päätettäessä.
11902: kuultaisiin, jos asianosainen sitä vaatii tai jos 27 §. Valmistelun pääasiallinen tarkoitus,
11903: tuomioistuin pitää asiantuntijan kuulemista kuten edellä on todettu, on asian valmistelemi-
11904: tarpeellisena. nen pääkäsittelyä varten. Lisäksi valmistelussa
11905: Käsiteltävänä olevaan momenttiin sisältyy tulisi erottaa riitaiset ja riidattornai asiat sekä,
11906: ainoastaan säännös siitä, että päätös momen- silloin kun on kysymys asiasta, jossa sovinto
11907: tissa tarkoitetun selvityksen vastaanottamisesta on sallittu, ratkaista riidattornai asiat suoraan
11908: tehdään valmistelussa. Selvityksen vastaanotta- valmistelussa.
11909: misesta päättäminen on oikeudenkäyntiä kos- Käsiteltävänä olevan pykälän 1 momentin 1
11910: keva kysymys ja se käsitellään siinä järjestyk- kohdan mukaan valmistelussa voitaisiin riita-
11911: sessä kuin tässä ehdotuksessa oikeudenkäyntiä asia, jossa sovinto on sallittu, ratkaista valmis-
11912: koskevan kysymyksen osalta ehdotetaan. telussa yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla.
11913: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset
11914: si säännös siitä, että valmistelussa voidaan on säännelty 12 luvun 10 ja 11 §:ssä. Sanotun
11915: päättää myös todisteen vastaanottamisesta luvun 12 ja 13 §:ssä on säännökset siitä, mil-
11916: pääkäsittelyn ulkopuolella. Ehdotuksen 17 lu- loin asia on yksipuolisen tuomion asemesta
11917: kuun sisältyy säännökset siitä, milloin edellä ratkaistava tuomiolla.
11918: mainittu selvitys voidaan ottaa vastaan pääkä- Momentin 1 kohdan perusteella asia voitai-
11919: sittelyn ulkopuolella. Joskus jo valmistelussa siin ehdotuksen mukaan ratkaista tuomiolla
11920: tiedetään, että todisteita ei tarvitse tai voida siltä osin kuin kanne on myönnetty tai kantees-
11921: ottaa vastaan pääkäsittelyssä, mutta että todis- ta on luovuttu. Silloin kun kanteesta luopumi-
11922: 1990 vp. - HE n:o 15 71
11923:
11924: nen tarkoittaa kantajan vastaajaa vastaan esit- osaisten tekemä sovinto on vahvistettava ja
11925: tämistä vaatimuksista luopumista, asiaa voi- tuomioistuin "antakoon siitä kirjallisen tuo-
11926: daan pitää samalla tavalla riidattomana kuin mion". Kun vahvistettu sovinto ei ole tuomio-
11927: sellaista asiaa, jossa vastaaja on ilmoittanut istuimen toimesta syntynyt ratkaisu, vaan
11928: suostuvansa kantajan vaatimuksiin. asianosaisten asiassa yhteisesti päätymän lop-
11929: Kanteesta luopuminen on erotettava kanteen putuloksen vahvistaminen, tuomio-nimike ei
11930: peruuttamisesta. Kanteesta luopuminen tar- ole asianmukainen tuomioistuimen vahvista-
11931: koittaa sitä, että kantaja ilmoittaa, että kanne malle sovinnolle. Kun nyt käsiteltävänä olevan
11932: voidaan joko kokonaan tai osittain hylätä. lainkohdan vuoksi sanottu 20 luvun 2 § on
11933: Kanteen peruuttamisella taas tarkoitetaan sitä, osittain tarpeeton ja tuomioistuimen vahvista-
11934: että kantaja ei halua, että asian käsittelyä siinä essa asianosaisten sovinnon tulisi tuomion ase-
11935: oikeudenkäynnissa enää jatketaan. Peruutta- mesta käyttää esimerkiksi nimikettä tuomiois-
11936: minen saattaa johtua esimerkiksi siitä syystä, tuimen vahvistama asianosaisten sovinto, eh-
11937: että kantaja huomaa, ettei hänellä ole siinä dotetaan sanottu 2 § tarpeettomana kumotta-
11938: vaiheessa riittävästi selvitystä, jotta kanne tuli- vaksi.
11939: si hyväksytyksi, ja että hänellä saattaisi joskus Momentin 3 kohdan mukaan valmistelussa
11940: myöhemmin olla paremmat edellytykset oikeu- voidaan lisäksi päättää, että kanne jätetään
11941: denkäynnin voittamiseen. tutkimatta. Ehdotuksen 6 §:n 1 momentin mu-
11942: Säännökset siitä, millä edellytyksillä vasta- kaan kanne voidaan jättää tutkimatta muun
11943: puoli voi vaatia asian käsittelyn jatkamista, jos muassa silloin, kun haastehakemusta ei keho-
11944: kantaja peruuttaa kanteen, sisältyvät ehdotuk- tuksesta huolimatta täydennetä ja haastehake-
11945: sen 14 luvun 5 §:ään. mus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa
11946: Asia voidaan ehdotuksen mukaan ratkaista 1 oikeudenkäynnin perustaksi. Käsiteltävänä ole-
11947: kohdassa tarkoitetulla tuomiolla aina, kun tuo- van momentin säännös tarkoittaa kanteen jät-
11948: mion antamisen edellytykset ovat tulleet tuo- tämistä tutkittavaksi ottamatta valmistelun
11949: mioistuimen tietoon ennen asian ratkaisemista. myöhemmässä vaiheessa.
11950: Jos esimerkiksi riita-asiassa, jossa sovinto on Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun voimassa
11951: sallittu, vastaaja, joka ei ole määräajassa anta- olevan 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiväite on
11952: nut häneltä yksipuolisen tuomion uhalla pyy- tehtävä ennen pää- asiaan vastaamista. Väite
11953: dettyä kirjallista lausumaa, on määräajan jäl- siitä, ettei asiaa voida ottaa tutkittavaksi, on
11954: keen tuomioistuimelle toimittamassaan lausu- siis tehtävä jo 10 §:ssä tarkoitetussa vastauk-
11955: massa ilmoittanut myöntävänsä kanteen, asia sessa. Esimerkiksi juuri vastauksessa esitetyn
11956: voidaan käsiteltävänä olevan pykälän mukaan oikeudenkäyntiväitteen johdosta tuomioistuin
11957: ratkaista tuomiolla. voi momentin perusteella päättää kanteen tut-
11958: Jos riita-asia, jossa sovinto on sallittu, on kimatta jättämisestä.
11959: vain joitain osin riidaton, esimerkiksi kanteen Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selvyyden
11960: osittain myöntämisen perusteella, valmistelussa vuoksi otettavaksi viittaussäännös niihin sään-
11961: voitaisiin tältä osin antaa erillisen ehdotuksen nöksiin, joiden nojalla asia haastehakemuksen
11962: 24 luvun 16 §:n mukainen osatuomio, jos osa- tai kirjallisen vastauksen perusteella ratkais-
11963: tuomion antamisen edellytykset ovat muuten taan yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla
11964: olemassa. taikka jätetään tutkittavaksi ottamatta. Ehdo-
11965: Jos vastaaja asiassa, jossa sovinto ei ole tuksen 6 §:n 1 momentissa on säännös kanteen
11966: sallittu, ilmoittaa, että hänellä ei ole mitään jättämisestä tutkimatta ja 6 §:n 2 momentin
11967: huomauttamista kanteeseen suostumista vas- nojalla selvästi perusteeton vaatimus voidaan
11968: taan, asiaa ei ehdotuksen mukaan voida rat- heti hylätä. Ehdotuksen 12 ja 13 §:ssä on
11969: kaista valmistelussa. Asian ratkaisemiseksi tar- lisäksi säännökset asian ratkaisemisesta valmis-
11970: vittava selvitys tulisi ottaa vastaan ehdotuksen telua jatkamaita suoraan haastehakemuksen
11971: 6 luvun mukaisessa pääkäsittelyssä. mukaisesti.
11972: Momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuin
11973: voiSI valmistelussa vahvistaa asianosaisten
11974: riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tekemän Asian siirtäminen pääkäsittelyyn
11975: sovinnon. Oikeudenkäymiskaaren voimassa
11976: olevassa 20 luvussa on sovintoa koskevia sään- 28 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että
11977: nöksiä. Sanotun luvun 2 §:n mukaan asian- tuomioistuimen on todettava valmistelu päätty-
11978: 72 1990 vp. - HE n:o 15
11979:
11980: neeksi, kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tuimeen. Ehdotuksen 12 luvun 7 §:n mukaan
11981: tarkoitetut seikat sekä siirrettävä asia pääkäsit- henkilökohtaisesti tuomioistuimeen kutsutulle
11982: telyyn. Valmistelu on siis päätettävä, kun on asetetaan sakon uhka. Sakon uhalla tuomiois-
11983: selvitetty asianosaisten vaatimukset ja niiden tuimeen kutsutaan myös vastaaja riita-asiassa,
11984: perusteet, mistä asianosaiset ovat eri mieltä, jossa sovinto ei ole sallittu. Lisäksi 12 luvussa
11985: ilmoitettu todisteet ja, mitä niillä aiotaan näyt- on säännökset siitä, milloin asiassa annetaan
11986: tää toteen, esitetty ne kirjalliset todisteet, joi- yksipuolinen tuomio tai tuomio, milloin asia
11987: hin on vedottu, sekä suoritettu muut valmiste- voidaan käsitellä asianosaisen poissaolasta
11988: levat toimenpiteet. Valmistelu on lopetettava huolimatta ja milloin asia jätetään sillensä.
11989: myös silloin, kun sitä ei muusta syystä ole Asianosaiselle on momentin mukaan kutsun
11990: tarkoituksenmukaista jatkaa. yhteydessä ilmoitettava, minä kalenteripäivänä
11991: Mainittu muu syy voi olla esimerkiksi se, ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään.
11992: että kanne on jätettävä tutkimatta tai asia on Kellonajan ilmoittamisen tarkoituksena on se,
11993: heti ratkaistava, jos vaatimus on ilmeisesti että asianosainen ei yleensä joutuisi odotta-
11994: perusteeton. Lisäksi tuomioistuin voi päättää maan istuntopaikalla käsittelyn aloittamista.
11995: valmistelun 23 §:n perusteella asettamansa Pykälän 3 momentin mukaan asianosainen
11996: määräajan jälkeen, vaikka jokin käsiteltävänä tai hänen laillinen edustajansa voidaan määrä-
11997: olevassa pykälässä tarkoitettu seikka olisikin tä asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tuota-
11998: jäänyt selvittämättä. vaksi pääkäsittelyyn, jos hänen käyttäytymi-
11999: Säännös on tärkeä sen vuoksi, että tuomiois- sensä nojalla voidaan päätellä, ettei hän nou-
12000: tuin kiinnittää huomiota siihen, ettei valmiste- data kutsua saapua henkilökohtaisesti tuomio-
12001: lua tarpeettomasti pitkitetä. Jos asiaa ei voida istuimeen. Nautamääräys olisi siis mahdollista
12002: ratkaista valmistelussa, se on valmistelun pää- antaa jo ensimmäiseen pääkäsittelyn istuntoon.
12003: tyttyä siirrettävä pääkäsittelyyn. Asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa
12004: Kun tuomioistuin siirtää asian pääkäsitte- noutaminen pääkäsittelyn ensimmäiseen istun-
12005: lyyn, sen on momentin mukaan määrättävä toon saattaa osoittautua tarpeelliseksi esimer-
12006: pääkäsittelyn ajankohta sekä kutsuttava asi- kiksi sen vuoksi, että hänet on jo jouduttu
12007: anosaiset pääkäsittelyyn siten kuin erillisen eh- noutamaan valmistelua varten pidettyyn istun-
12008: dotuksen 11 luvussa säädetään. Ehdotuksen 6 toon tai että hän on ilmoittanut, ettei hän
12009: luvussa ovat säännökset siitä, milloin pääkäsit- saavu pääkäsittelyn istuntoon vapaaehtoisesti.
12010: tely voidaan pitää valmistelun yhteydessä ja
12011: milloin toimitetaan erillinen pääkäsittely. 29 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
12012: Momentin mukaan tuomioistuimen on va- nös, jonka mukaan asianosaisen on saatettava
12013: rattava asianasaisille tilaisuus lausua käsityk- tuomioistuimen tietoon todiste, jonka hän ha-
12014: sensä pääkäsittelyn ajankohdasta. Siten voi- luaa esittää pääkäsittelyssä ja jota hän ei ole
12015: daan varmistaa, että käsittelyn ajankohta sopii ilmoittanut valmistelussa. Samalla hänen on
12016: mahdollisimman hyvin asianasaisille ja heidän pykälän mukaan ilmoitettava, mitä hän aikoo
12017: oikeudenkäyntiavustajilleen. Momentin mu- todisteena näyttää ja syy siihen, minkä vuoksi
12018: kaan tilaisuus on varattava, jos se käy haitatta hän ei ole ilmoittanut todisteita valmistelussa.
12019: päinsä. Tilaisuutta ei tarvitsisi varata esimer- Asianosaiselle ehdotuksen 2, 10 ja 19 §:ssä
12020: kiksi silloin, kun on kysymys asianosaisesta, asetettu velvollisuus ilmoittaa todisteensa ja se,
12021: joka on vaikeasti tavoitettavissa. mitä hän niillä aikoo näyttää toteen, ei välttä-
12022: Pääkäsittelyn ajankohta on määrättävä sel- mättä tarkoita sitä, että asianosainen ei saisi
12023: laiseksi, että asianosaiset saavat kohtuullisesti pääkäsittelyssä esittää sellaista todistetta, jota
12024: aikaa istuntoon valmistautumista varten ja että hän ei ole ilmoittanut valmistelussa. Ehdotuk-
12025: todistajat ja muut, joiden läsnäolo on tarpeen, sen 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun 9 §:n nojalla uusi
12026: voivat saapua istuntoon. Pääsääntönä on kui- todiste voidaan esittää, jos asianosainen saat-
12027: tenkin pidettävä sitä, että pääkäsittely tulisi taa todennäköiseksi, että hänen menettelynsä
12028: aloittaa mahdollisimman pian valmistelun pää- johtuu pätevästä syystä.
12029: tyttyä. Jotta mahdollisuuksien mukaan voitaisiin
12030: Pykälän 2 momentin mukaan kutsun tai välttää pääkäsittelyn lykkääminen silloin, kun
12031: kehotuksen yhteydessä asianosaiselle on ilmoi- uuden todisteen esittäminen sallitaan, on tär-
12032: tettava, mikä seuraamus 12luvussa on säädetty keätä, että asianosainen niin pian kuin hän
12033: sille, että asianosainen ei saavu tuomiois- tietää, että hän tulee esittämään uuden todis-
12034: 1990 vp. - HE n:o 15 73
12035:
12036: teen, ilmoittaa käsiteltävänä olevan pykälän den muodostaa ainoastaan valmistelun suorit-
12037: nojalla siitä tuomioistuimelle. tanut tuomari.
12038: Jos asianosainen laiminlyö ilmoittaa todis- Tässä esityksessä 2 luvun 1 §:ää ehdotetaan
12039: teen ja sen mitä hän aikoo todisteelia näyttä muutettavaksi siten, että käräjäoikeuden täysi-
12040: toteen, tuomioistuin voi jättää todisteen huo- lukuiseen kokoonpanoon kuuluu perheoikeu-
12041: miotta, taikka jos asian käsittely laiminlyönnin dellisissa asioissa ja huoneenvuokrasuhteesta
12042: vuoksi pitkittyy, velvoittaa asianosaisen vas- jobtuvassa riita-asiassa lainoppinut puheenjoh-
12043: taamaan oikeudenkäynnin pitkittymisestä ai- taja ja kolme lautamiestä. Muissa asioissa
12044: heutuneista kuluista oikeudenkäymiskaaren 21 käräjäoikeudessa olisi erillisessä pääkäsittelys-
12045: luvun säännösten nojalla. sä kolme lainoppiuutta jäsentä.
12046: Asianosaisen tulee pykälän nojalla ilmoittaa Erillistä pääkäsittelyä ja valmistelun yhtey-
12047: etukäteen myös syy siihen, miksi hän ei ole dessä pidettävää pääkäsittelyä koskevat lähes
12048: ilmoittanut todistetta jo valmistelussa. Säännös poikkeuksetta samat jäljempänä selostettavat
12049: johtuu siitä, että sellaisen ilmoituksen perus- tämän luvun säännökset. Esimerkiksi käsittely-
12050: teella tuomioistuin voi jo etukäteen harkita, järjestystä pääkäsittelyssä koskeva 2 §:n sään-
12051: johtuuko asianosaisen menettely edellä maini- nös, pääkäsittelyn keskittämistä koskeva 5 § :n
12052: tusta pätevästä syystä. säännös, pääkäsittelyn peruuttamista koskeva
12053: 30 §. Pykälän mukaan voidaan määrätä eril- 6 §:n säännös ja pääkäsittelyn lykkäämistä
12054: linen pääkäsittely oikeudenkäyntiä koskevan koskeva 10 §:n säännös koskevat myös valmis-
12055: kysymyksen tai muun sellaisen kysymyksen telun yhteydessä pidettävää pääkäsittelyä. Val-
12056: käsittelyä varten, joka voidaan ratkaista erik- mistelun yhteydessä toimitettavassa pääkäsitte-
12057: seen. Tällöin asian valmistelu saadaan muilta lyssä voidaan kuitenkin, toisin kuin erillisessä
12058: osin tarvittaessa keskeyttää ja jättää odotta- pääkäsittelyssä, ottaa tässä ehdotuksessa mai-
12059: maan erikseen ratkaistavan kysymyksen ratkai- nituin edellytyksin huomioon myös valmiste-
12060: semista. Erillisen ehdotuksen 24 luvun 16 §:ssä lussa esitettyä oikeudenkäyntiaineistoa.
12061: säännellään, millä edellytyksellä voidaan antaa
12062: osatuomio. Saman luvun 17 §:ssä säännellään
12063: välituomion antamisen edellytykset. Erikseen Pääkäsittely
12064: ratkaistava oikeudenkäyntiin liittyvä kysymys
12065: voi olla esimerkiksi todistajan esteellisyyttä 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan asian
12066: koskeva kysymys, turvaamistoimesta päättämi- valmistelua johtaneen tuomarin tulee olla tuo-
12067: nen tai todisteen pääkäsittelyn ulkopuolella mioistuimen puheenjohtajana tai jäsenenä pää-
12068: vastaanottamisesta päättäminen. käsittelyssä, jollei estettä ole. Jos pääkäsittely
12069: toimitetaan sellaisessa tuomioistuimen kokoon-
12070: panossa, johon kuuluu yksi lainoppinut jäsen
12071: 6 luku. Riita-asian pääkäsittely ja kolme lautamiestä, valmistelun suorittanut
12072: tuomari tulisi toimimaan tuomioistuimen pu-
12073: Yleistä heenjohtajana pääkäsittelyssä. Jos kokoonpa-
12074: noa on täydennetty toisella lainoppineella jäse-
12075: Jollei riita-asiaa ole ratkaistu valmistelussa, nellä tai jos tuomioistuin toimii kolmen lainop-
12076: se ehdotuksen mukaan siirretään joko erilliseen pineen tuomarin kokoonpanossa, valmistelun
12077: pääkäsittelyyn tai pääkäsittelyyn, joka 15 ja suorittanut tuomari voisi olla myös tuomiois-
12078: 16 §:ssä mainituin edellytyksin voidaan toimit- tuimen jäsenenä jonkun muun lainoppineen
12079: taa valmistelun yhteydessä. Pääkäsittely toimi- tuomarin toimiessa sen puheenjohtajana.
12080: tetaan tuomioistuimen istunnossa, joka on ai- Vaikka oikeudenkäyntiaineisto pääkäsitte-
12081: na julkinen, jollei oikeudenkäynnin julkisuutta lyssä onkin esitettävä kokonaisuudessaan, val-
12082: koskevista säännöksistä muuta johdu. mistelijantoimiminen tuomarina pääkäsittelys-
12083: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun perusteella, sä on tarkoituksenmukaista muun muassa sen
12084: sellaisena kuin se on eduskunnan 27 päivänä vuoksi, että valmistelijan perehtyneisyys asiaan
12085: maaliskuuta 1987 hyväksymässä laissa, käräjä- on omiaan nopeuttamaan ja jäntevöittämään
12086: oikeus käsittelee asian erillisessä pääkäsittelys- pääkäsittelyä.
12087: sä monijäsenisessä kokoonpanossa. Valmiste- Pykälän 2 momentin säännös koskee pääkä-
12088: lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä asia sittelyn välittömyyttä. Momentin mukaan pää-
12089: käsitellään kokoonpanossa, jossa käräjäoikeu- käsittelyssä saa tuomarina olla ainoastaan sel-
12090:
12091: 10 3002501
12092: 74 1990 vp. - HE n:o 15
12093:
12094: lainen tuomioistuimen jäsen, joka on osallistu- denkäynti jakautuu myös nykyisin vastaaviin
12095: nut asian käsittelyyn koko pääkäsittelyn ajan. osiin. Pykälässä olevat säännökset asioiden
12096: Jos tuomioistuimen jäsen voisi vaihtua kesken käsittelyjärjestyksestä ovat tarpeellisia oikeu-
12097: pääkäsittelyn, merkitsisi se sitä, että tällainen denkäynnin asianmukaisen johtamisen tukemi-
12098: jäsen joutuisi ratkaisussaan nojautumaan oi- seksi ja asian käsittelyn johdonmukaisen etene-
12099: keudenkäyntiaineistoon, josta vain osa on esi- misen turvaamiseksi.
12100: tetty välittömästi hänen ollessaan saapuvilla. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan kä-
12101: Muilta osin tällainen tuomioistuimen jäsen sittely aloitetaan siten, että kantaja esittää
12102: joutuisi tutustumaan tallennettuun oikeuden- vaatimuksensa ja niiden perusteet, jonka jäl-
12103: käyntiaineistoon. keen vastaaja 2 kohdan mukaan ilmoittaa
12104: Jos tuomioistuimeen on jollekin sen jäsenelle myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen. Vastaa-
12105: tulleen esteen vuoksi otettu uusi jäsen, asiassa ja esittää samalla myös mahdolliset omat vaati-
12106: on momentin mukaan toimitettava uusi pääkä- muksensa asiassa. Tämän jälkeen asianosaiset
12107: sittely. Myös tämä säännös turvaa käsittelyn esittävät puolin ja toisin vielä käsityksiään
12108: välittömyyden. Siinä tapauksessa, että tuomio- vastapuolensa vaatimuksista.
12109: istuimen kokoonpano pienenee jollekin sen Sitten kun riitakysymys on rajattu, tulisi
12110: jäsenelle tulleen esteen vuoksi, mutta tuomiois- kummankin asianosaisen vuorollaan, jos mah-
12111: tuin kuitenkin edellä mainitun oikeuden- dollista, yhtäjaksoisesti tarkemmin perustella
12112: käymiskaaren 2 luvun säännösten nojalla yhä kantaansa ja lausua vastapuolen perustelujen
12113: on päätösvaltainen, uutta pääkäsittelyä ei tar- johdosta. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa
12114: vitse toimittaa. tarkoitetun niin sanotun kanteen ja vastineen
12115: Pykälän 3 momentin mukaan, silloin kun kehittelyn yhteydessä asianosaisten tulee mah-
12116: asiaa käsitellään 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa dollisimman täydellisesti tuoda esille ne seikat,
12117: kokoonpanossa, uutta pääkäsittelyä ei kuiten- joihin he perustavat kanteensa taikka vasti-
12118: kaan tarvitse toimittaa, jos tuomioistuimeen neensa, ja ilmoittaa käsityksensä vastapuolensa
12119: otettava uusi jäsen on ollut mukana koko esittämien seikkojen johdosta. Tällöin saattaa
12120: käsittelyn ajan. Silloin kun sanotussa kokoon- olla tarpeellista, että kumpikin asianosainen
12121: panossa on käsiteltävänä sellainen asia, jonka lausuu useamman kerran asiasta vuoron pe-
12122: pääkäsittelyn voidaan olettaa kestävän useam- rään.
12123: man päivän ajan, käsittelyä voisi olla seuraa-
12124: massa tuomarin pätevyyden omaava henkilö Pääkäsittelyn välittömyydestä seuraa, että
12125: siltä varalta, että hän voi momentin mukaisesti vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka esitetään
12126: tulla jäseneksi sanottuun kokoonpanoon, jos pääkäsittelyssä, voidaan ottaa huomioon asiaa
12127: jollekin jäsenistä on tullut este. Muussa ta- ratkaistaessa. Tästä sisältyy nimenomainen
12128: pauksessa hänen tehtävänään on ainoastaan säännös erillisen esityksen oikeudenkäymiskaa-
12129: seurata siten asian käsittelyä, että hän tarvitta- ren 24 luvun 13 §:ään. Tämän vuoksi asian-
12130: essa voi siirtyä jäseneksi. osaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota
12131: 2 §. Pykälä sisältää säännökset asian käsitte- kanteen ja vastineen esittämiseen ja perustele-
12132: lyjärjestyksestä pääkäsittelyssä. Pykälästä voi- miseen. Tärkeätä on, että asianosaiset eivät
12133: daan havaita, että pääkäsittely jakautuu neljän jätä mainitsematta mitään asiaan vaikuttavaa
12134: osaan: kanteen ja vastineen esittämiseen ja seikkaa, johon valmistelussa on vedottu ja
12135: niiden kehittelyyn, todisteluun ja asianosaisten johon myös pääkäsittelyssä on tarkoitus vedo-
12136: loppulausumiin. Pääkäsittelyssä tapahtuvaa ta.
12137: kanteen ja vastineen esittämistä ja niiden kehit- Siinä tapauksessa, että asianosainen laimin-
12138: telyä vastaavat pykälän 1 momentin 1, 2 ja 3 lyö tuoda esille jonkin valmistelussa esille tuo-
12139: kohta, todistelua 4 kohta ja loppukeskustelua dun asian ratkaisun kannalta merkityksellisen
12140: 5 kohta. Lisäksi pykälässä on säännös, jonka seikan, tulee tuomioistuimen kiinnittää siihen
12141: mukaan pääsääntöisestä käsittelyjärjestyksestä huomiota. Oikeudenkäynnin johtaminen on
12142: saadaan poiketa, jos siihen on olemassa erityi- siis myös pääkäsittelyssä aktiivista. Myös tätä
12143: nen syy esimerkiksi sen vuoksi, että asian eri ajatellen on tarpeen, että valmistelun suoritta-
12144: kysymykset on tarkoituksenmukaista käsitellä nut tuomari toimii puheenjohtajana taikka jä-
12145: erikseen. senenä pääkäsittelyn toimittavassa tuomiois-
12146: Vaikka oikeudenkäymiskaaressa ei nykyisin tuimen kokoonpanossa.
12147: olekaan puheena olevaa pykälää vastaavaa Joskus pääkäsittely joudutaan toimittamaan
12148: säännöstä, hyvin johdettu ja keskitetty oikeu- asianosaisen olematta saapuvilla. Tällöin tuo-
12149: 1990 vp. - HE n:o 15 75
12150:
12151: mioistuimen, niin kuin myöhemmin 4 §:n pe- voitaisiin ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.
12152: rusteluissa selostetaan, on tarpeellisilta osin Ehdotuksen 17 luvun 8 e §:n 3 momentissa on
12153: asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva säännös siitä, miten kirjallinen todiste on otet-
12154: asianosainen asiassa on esittänyt. tava vastaan pääkäsittelyssä.
12155: Momentin 4 kohdan mukaan tuomiois- Todistajan ja asiantuntijan suullinen kuulus-
12156: tuimen tulee asianosaisten esitettyä ja perus- telu sekä asianosaisen kuulustelu todistelutar-
12157: teltua kanteensa ja vastineensa ottaa vastaan koituksessa toimitetaan oikeudenkäymiskaaren
12158: todistelu. Ehdotuksen 17 luvun 8 a §:n 1 mo- 17 luvussa säädetyllä tavalla. Erillisen pöytä-
12159: mentin mukaan todisteet on pääsääntöisesti kirjaa ja tuomiota koskevan ehdotuksen 22
12160: esitettävä pääkäsittelyssä. Sanotun luvun luvun 7 §:n mukaan todistelutarkoituksessa
12161: 8 e §:ssä on säännös siitä, milloin pääkäsitte- annetut suulliset lausumat pääsääntöisesti ääni-
12162: lyn ulkopuolella esitettyä todistetta ei tarvitse tettäisiin, minkä vuoksi kuulustelun suoritta-
12163: esittää uudelleen pääkäsittelyssä ja miten todis- mistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
12164: telusta silloin tulee ottaa selko. Momentin 5 kohdan mukaan asianosaisten
12165: Vastaan otettava todistelu tarkoittaa käytän- on pääkäsittelyn lopuksi esitettävä loppulau-
12166: nössä yleensä kirjallisten todisteiden esittämis- suntonsa. Pääkäsittely päättyy siihen, että asi-
12167: tä, todistajien kuulustelua tai asianosaisten anosaiset todisteiden esittämisen jälkeen esittä-
12168: kuulustelua todistelutarkoituksessa. Todistei- vät käsityksensä esitetyistä todisteista ja siitä,
12169: den esittämisjärjestyksestä ei ehdotukseen si- miten asia heidän mielestään tulisi ratkaista
12170: sälly säännöstä, lukuun ottamatta puheena ole- pääkäsittelyn kuluessa ilmi tulleen perusteella.
12171: van pykälän 2 momentin säännöstä, jonka Yleensä kantajan tulee esittää loppulausunton-
12172: mukaan asianosaisten kuulustelu todistelutar- sa ensiksi ja vastaajan sen jälkeen. Loppulau-
12173: koituksessa on toimitettava ennen kuin muuta suntoja antaessaan asianosaiset voivat joutua
12174: suullista todistelua otetaan vastaan siinä kysy- lausumaan vastapuolensa lausuman johdosta
12175: myksessä, jota kuulustelu koskee. useamman kerran. Tuomioistuimen tulee täl-
12176: Kulloinkin käsiteltävänä olevasta asiasta löinkin huolehtia siitä, että asia käsitellään
12177: riippuu, missä järjestyksessä todistelu on tar- keskitetysti ja että tarpeetonta monisanaisuutta
12178: koituksenmukaista ottaa vastaan. Yleensä tuli- vältetään. Loppukeskustelu päättyy siihen, että
12179: si ottaa vastaan ensin sen asianosaisen todiste, asianosaiset jättävät asian päätettäväksi.
12180: jolla on todistustaakka, ja sen jälkeen vasta- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
12181: puolen vastatodiste. Jos asianosaisella on usei- väksi, että asianosaisten kuulustelu todistelu-
12182: ta todisteita, hän yleensä itse voi päättää, tarkoituksessa on toimitettava ennen kuin
12183: missä järjestyksessä hän todisteet esittää ja muuta suullista näyttöä otetaan vastaan siitä
12184: kuulustuttaa todistajat. Tuomioistuin voi kui- seikasta, jota kuulustelu tulisi koskemaan. Asi-
12185: tenkin oikeudenkäyntiä johtaessaan määrätä anosaista voidaan kuulla paitsi totuusvakuu-
12186: todistelun vastaanottamisjärjestyksestä. Perus- tuksen nojalla laissa mainituissa tapauksissa
12187: teena tällaiselle määräykselle voi esimerkiksi myös muutoin asian selvittämiseksi. Vaikka
12188: olla, että todistusaineisto siten tulee asianmu- asianosaisen kuulustelua todistelutarkoitukses-
12189: kaisella tavalla ryhmitellyksi. sa onkin pidettävä itsenäisenä todistelukeino-
12190: Todistelun vastaanottamista tuomioistuimen na, ei sitä nykyisin kuitenkaan käytetä kaikissa
12191: kannalta helpottaa se, että lakiehdotuksen mu- tuomioistuimissa riittävässä määrin. Lakiehdo-
12192: kaan asianosaisten on jo valmistelussa esitettä- tuksen 17 luvun 61 §:n 1 momenttiin ehdote-
12193: vä kirjalliset todisteet ja myös ilmoitettava taan tästä syystä otettavaksi nimenomainen
12194: muut todisteet sekä se, mitä kullakin todisteel- säännös asianosaisen kuulusielusta todistelu-
12195: Ia aiotaan näyttää toteen. Valmistelussa on tarkoituksessa.
12196: myös voitu päättää asiantuntijalausunnon Momentin säännös johtuu siitä yleisestä pe-
12197: hankkimisesta, kirjallisen todisteen esittämises- riaatteesta, että sen henkilön, jota kuullaan
12198: tä ja katselmuksen toimittamisesta, jos tämä asian selvittämiseksi, ei tulisi saada tietää, mitä
12199: on tarpeen sen turvaamiseksi, että todistelu esimerkiksi muut todistajat ja asiantuntijat
12200: voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan keskite- kertovat. Jos asianosainen tietää, mitä todista-
12201: tysti. ja on asiassa kertonut, se voi asianosaisen
12202: Vaikka kirjalliset todisteet onkin esitettävä tahtomattakin vaikuttaa siihen, mitä asianosai-
12203: jo valmistelussa, on niihin vedottava myös nen lausuu asiassa. Kun asianosaisella on oi-
12204: pääkäsittelyssä, jotta ne tulisivat osaksi pääkä- keus olla saapuvilla asian koko käsittelyajan,
12205: sittelyn oikeudenkäyntiaineistoa ja jotta ne olisi hänen todistelutarkoituksessa tapahtuva
12206: 76 1990 vp. - HE n:o 15
12207:
12208: kuulustelunsa tästä syystä suoritettava ennen 3 §. Pykälän mukaan pääkäsittely on suulli-
12209: muuta suullista todistelua. nen. Pykälän 1 momentin mukaan pääkäsitte-
12210: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että py- lyn suullisuus turvataan siten, että asianosai-
12211: kälän 1 ja 2 momentista ilmenevästä käsittely- nen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle
12212: järjestyksestä saadaan poiketa silloin, kun sii- kirjelmää eikä muutoinkaan esittää asiaa kir-
12213: hen on erityistä syytä. Tällainen erityinen syy jallisesti. Oikeudenkäyntiaineisto on siten saa-
12214: voi olla esimerkiksi se, että asian eri kysymyk- tettava tuomioistuimen tietoon suullisen esityk-
12215: set on tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen. sen välityksellä.
12216: Tällöin on mahdollista, että jonkin kysymyk- Pääkäsittelyssä esitettävät kirjalliset todisteet
12217: sen osalta otetaan vastaan näyttöä jo ennen on myös suullisesti selostettava tai muutoin
12218: kuin vaatimusten kehittely muiden kysymysten käytävä ne suullisesti läpi. Lakiehdotuksen 17
12219: osalta on suoritettu. Käsittelyjärjestyksestä luvun 8 e §:n 3 momentin nojalla tuomioistuin
12220: poikkeaminen voi tulla kysymykseen myös esi- voi kuitenkin määrätä, että kirjallinen todiste
12221: merkiksi siten, että asianosaiset jo kanteen jätetään lukematta, jos sen sisältö on tuomiois-
12222: kehittelyvaiheessa esittävät kirjalliset todisteen- tuimen jäsenten tiedossa, asianosaiset siihen
12223: sa. Edelleen on mahdollista, että tuomioistuin suostuvat ja sitä muutoinkin voidaan pitää
12224: poikkeaa pykälän mukaisesta käsittelyjärjes- sopivana.
12225: tyksestä ottamalla uudelleen näyttöä vastaan Pääkäsittelyn suullisuus ja kirjelmien luke-
12226: loppukeskustelun jälkeen. Asianosaisten kuu- mista koskeva kielto johtuvat siitä, että sellais-
12227: lustelu todistelutarkoituksessa saattaa myös ta oikeudenkäyntiä, jossa asianosaiset vuoron-
12228: tulla kysymykseen vasta todistajan kuulustelun perään lukevat kirjelmiä, niin kuin nykyisin
12229: jälkeen. Lisäksi asianosaisia ja todistajia voi- usein on asianlaita, on lisäksi vaikeata johtaa
12230: daan kuulla samanaikaisesti vastakkain, jos tehokkaasti. Oikeudenkäynnin tehokas johta-
12231: heidän kertomuksensa ovat ristiriidassa keske- minen ja erityisesti tuomarin kyselyoikeuden
12232: nään. tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttä-
12233: Momentin säännös antaa tuomioistuimelle vät, että oikeudenkäynnissä edetään vaiheittain
12234: mahdollisuuden oikeudenkäynnin joustavaan ja kysymys kysymykseltä. Jokaisesta kysymyk-
12235: johtamiseen. Toisaalta asioiden käsittelyjärjes- sestä pitää myös vastapuolen voida lausua.
12236: tystä koskeva pykälän perussäännös antaa tuo- Näistä syistä pääkäsittelyn suullisuus on halut-
12237: mioistuimelle mahdollisuuden tarvittaessa sii- tu turvata momentin mukaisella ehdottomalla
12238: hen, että se voi kieltäytyä vastaanottamasta kiellolla käyttää kirjallisia esityksiä.
12239: todistelua ennen kuin alkukeskustelu on saatu Jos pääkäsittelyssä sallittaisiin kirjelmien
12240: päätökseen. käyttäminen, siitä olisi usein seurauksena, että
12241: Pykälän 4 momentin mukaan tuomiois- vastapuoli tarvitsisi aikaa voidakseen perehtyä
12242: tuimen on tarpeen vaatiessa käsittelyn alussa asianosaisen esitykseen ja lausua siitä. Tämä
12243: selostettava, mistä asiassa on kysymys. Sään- taas edellyttäisi usein asian lykkäämistä ja
12244: nös on tarpeellinen siitä syystä, että selostus estäisi siten asian välittömän ja yhtäjaksoisen
12245: voi helpottaa asianosaisten esitysten seuraamis- käsittelyn.
12246: ta. Jos pääkäsittelyn aikana osoittautuu välttä-
12247: Selostuksen esittäisi tavallisesti tuomiois- mättömäksi, että asianosaisen tulee ottaa esille
12248: tuimen puheenjohtaja. Selostuksella tarkoite- sellainen uusi näkökohta, joka käsittelyn aika-
12249: taan ainoastaan lyhyttä esitystä siitä, mihin na ei aikaisemmin ole tullut ilmi, monimutkai-
12250: valmistelussa on päädytty. Selostuksessa ei si- sessa tai vaikeassa asiassa saattaa tarkoituksen-
12251: ten selostettaisi valmistelun kuluessa esitettyä mukaiseksi keinoksi osoittautua pääkäsittelyn
12252: oikeudenkäyntiaineistoa taikka valmistelun keskeyttäminen ja asian palauttaminen ehdo-
12253: kulkua. tuksen 13 §:n nojalla valmisteluun sanotun
12254: Momentissa tarkoitettu selostus saattaa olla yksittäisen kysymyksen osalta.
12255: tarpeellinen erityisesti silloin, kun pääkäsittely Valmistelua koskevien säännösten mukaan
12256: toimitetaan kokoonpanossa, jossa tuomiois- määräytyy se, toimitetaanko asiassa suullinen
12257: tuimen jäseninä on myös luottamusmiehiä. valmistelu vai onko asia laadultaan sellainen,
12258: Selostus voi olla hyödyllinen myös esimerkiksi että tuomioistuin katsoo 5 luvun 15 §:n 2
12259: sellaisissa tapauksissa, joissa tuomioistuin on momentin mukaisesti olevan erityistä aihetta
12260: valmistelun päätteeksi tehnyt lakiehdotuksen 5 kehottaa asianosaista toimittamaan kirjallinen
12261: luvun 25 §:ssä tarkoitetun yhteenvedon. lausuma tuomioistuimen osoittamasta seikasta.
12262: 1990 vp. - HE n:o 15 77
12263:
12264: Itsestään selvää on, että asianosainen saa Esimerkiksi laajassa ja vaikeassa asiassa tu-
12265: esimerkiksi asiaesityksen ja loppukeskustelun lee tietenkin sallia, että asianosainen, joka on
12266: aikana esittää ja antaa tuomioistuimelle taulu- valmistautunut istuntoon kirjoittamalla asiaesi-
12267: koita, laskelmia tai piirroksia, joihin hän viit- tyksen tai loppulausunnnon keskeiset osat
12268: taa esityksessään. Monimutkaisissa asioissa se muistiin, voi suullisessa esityksessään tukeutua
12269: on monta kertaa välttämätöntä, jotta tuomio- sellaisiin muistiinpanoihin. Kun asiaesitys tai
12270: istuin ja vastapuoli ymmärtävät, mistä asiassa loppulausunto sisältää suoria lainauksia, esi-
12271: on kysymys. merkiksi oikeustapauksesta, pitää luonnollises-
12272: Missään tapauksessa ei voida kuitenkaan ti sellaiset osat myös saada lukea.
12273: sallia sitä, että asiaesitys tai loppulausunto Pääkäsittelyssä puheenjohtajan tehtävänä on
12274: annettaisiin tuomioistuimelle kirjallisena. Jos- johtaa käsittelyä niin, että asianosainen voi
12275: kus saattaa kuitenkin osoittautua tarpeellisek- suullisesti esittää tarpeellisena pitämänsä näkö-
12276: si, että pääkäsittely todistelun vastaanottami- kohdat. Puheenjohtajalla on siten merkittävä
12277: sen jälkeen keskeytetään joksikin aikaa ja asi- osuus käsittelyn onnistumisen kannalta. Tästä
12278: anosaisille varataan tilaisuus loppulausunnon syystä hänen tulisi olla hyvin perehtynyt asi-
12279: valmistelemiseen. Jos esitys koskee esimerkiksi aan. Tähän asiassa, mahdollisesti hänen joh-
12280: monimutkaista oikeuskysymystä tai hyvin laa- dollaan, toimitettu valmistelu antaakin hyvän
12281: jaa asiaa, jossa loppulausunnossa joudutaan mahdollisuuden. Kysymyksiä esittämällä hän
12282: kiinnittämään huomiota lukuisiin kohtiin, jos- voi saada asianosaiset esittämään näkökantan-
12283: kus voi olla eduksi ymmärrettävyydelle, että sa keskitetysti ja ymmärrettävästi.
12284: tuomioistuimella ja vastapuolella on käytös- 4 §. Pykälän 1 momentin pääsäännön mu-
12285: sään tai he voivat tutustua asianosaisen suulli- kaan asianosaisen valmistelussa antamaa lau-
12286: sen esityksen jäsentelyyn. Tällöinkin on erityi- sumaa ei saa lukea pääkäsittelyssä. Niin kuin
12287: sesti kiinnitettävä huomiota, että oikeuden- edellä on todettu, pääkäsittelyn välittömyys
12288: käyntiaineistoksi sellainen esitys tulee pääkäsit- edellyttää, että koko oikeudenkäyntiaineisto
12289: telyssä kuitenkin vain suullisen esityksen kaut- esitetään suullisesti pääkäsittelyssä. Se, mitä
12290: ta. Siltä osin kuin sitä ei ole suullisesti käsitelty valmistelussa on esitetty, ei siten ilman muuta
12291: pääkäsittelyssä, se ei ole oikeudenkäyntiaineis- tule otetuksi huomioon asiaa ratkaistaessa.
12292: toa. Tästä huolimatta valmistelussa annetut lausu-
12293: Pykälän 2 momentti sisältää poikkeuksen 1 mat sitovat asianosaisia periaatteessa samalla
12294: momentin pääsäännöstä. Pykälän 2 momentin tavoin kuin nekin lausumat, jotka annetaan
12295: mukaan asianosaiset saavat lukea vaatimuk- pääkäsittelyssä.
12296: sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis- Silloin kun asianosaisen pääkäsittelyssä esit-
12297: tiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Momentin tää muita vaatimuksia ja perusteita kuin mitä
12298: mukaan kantajalla on siis mahdollisuus lukea hän on valmistelussa esittänyt, tuomioistuimen
12299: vaatimuksensa haastehakemuksesta tai kanteen on momentin mukaan valmistelussa laaditusta
12300: kehittelykirjelmästä, joka valmistelussa on voi- pöytäkirjasta tai muusta asiakirjasta selostetta-
12301: tu antaa tuomioistuimelle. Samoin vastaajalla va, mitä asianosainen on valmistelussa tältä
12302: on mahdollisuus lukea vastineestaan valmiste- osin lausunut. Näin on meneteltävä sen vuoksi,
12303: lussa esittämänsä vaatimukset. Mahdollisuus että valmistelussa annettua lausumaa voidaan
12304: lukea vaatimukset asiakirjasta on välttämätön verrata pääkäsittelyssä annettuun lausumaan.
12305: asianosaisten kannalta, koska vaatimusten täs- Tämä on tärkeää muun muassa sen vuoksi,
12306: mällinen esittäminen on tarpeellista ja se taas että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä
12307: saattaa usein vaatia asiakirjaan tukeutumista. tarkoitetusta kanteen muuttamista koskevasta
12308: Momentin mukaan asianosaiset saavat myös kiellosta seuraa, ettei kantaja sanotun lainkoh-
12309: käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tu- dan vastaisesti voi vasta pääkäsittelyssä muut-
12310: kemiseksi. Tällaisia muistiinpanoja tulee kui- taa valmistelussa esittämiään vaatimuksia. Se,
12311: tenkin käyttää ainoastaan esityksen tukena. että asianosainen muuttaa lausumaansa, saat-
12312: Niitä ei siis saa sellaisenaan lukea. Säännöksen taa tulla arvioitavaksi myös oikeudenkäymis-
12313: sanamuoto vastaa tältä osin oikeudenkäymis- kaaren 17 luvun 4 tai 5 §:n mukaisesti.
12314: kaaren 17 luvun 32 §:ssä olevaa säännöstä, Pykälän 1 momentissa on lausuman muutta-
12315: jonka mukaan todistajan on sallittava käyttää miseen rinnastettu se, että asianosainen ei voi
12316: kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemisek- taikka halua lausua mitään asiassa. Tällainen
12317: si. tilanne voi olla kysymyksessä esimerkiksi sil-
12318: 78 1990 vp. - HE n:o 15
12319:
12320: loin, kun asianosainen ei sairauden johdosta poikkeuksellisesti olisi mahdollista. Toisaalta
12321: pysty ilmaisemaan itseään pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn keskittäminen edellyttää, että
12322: kun hän ei muista, mitä hän on asiassa aikai- asian käsittelylle varataan riittävän pitkä aika.
12323: semmin esittänyt. Kuinka pitkä aika pääkäsittelyä varten on va-
12324: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen, rattava, on usein valmistelun perusteella arvioi-
12325: jonka mukaan tuomioistuimen on asianosaisen tavissa.
12326: ollessa poissa pääkäsittelystä tarpeellisilta osin Pääkäsittelytilaisuuden kestoa ei luonnolli-
12327: asiakirjoista selostettava, mitä asianosainen on sestikaan voida säännellä asioiden erilaisuuden
12328: asiassa aikaisemmin esittänyt. Ehdotuksen vuoksi. Jos pääkäsittelyn arvioidaan kestävän
12329: 7 §:n mukaan asiaa voidaan tietyin edellytyk- koko päivän, samaksi istuntopäiväksi ei ole
12330: sin käsitellä pääkäsittelyssä asianosaisen pois- syytä määrätä minkään muun asian pääkäsitte-
12331: saotosta huolimatta. Myös ehdotuksen 12 lu- lyä. Kovin pitkäksi venyvän pääkäsittelytilai-
12332: kuun sisältyy säännöksiä, joiden mukaan on suuden haittana voidaan pitää sitä, että tuo-
12333: mahdollista, että asiaa käsitellään, vaikka mioistuimen jäsenten tarkkaavaisuus saattaa
12334: asianosainen ei ole saapuvilla. Tällaisessa ta- heikentyä. Pitkä käsittely voi olla hankalaa
12335: pauksessa tuomioistuimen on tarpeellisilta osin myös asianosaisille, heidän asiamiehilleen taik-
12336: asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva ka avustajilleen sekä esimerkiksi todistajille.
12337: asianosainen on asiassa aikaisemmin esittänyt. Sen vuoksi pääkäsittelytilaisuuden keston ei
12338: Tämä tapahtuu selostamalla joko valmistelussa tulisi ylittää ainakaan normaalia työpäivää.
12339: laadittuun pöytäkirjaan merkityt taikka muus- Pääkäsittelyn yhtäjaksoisuutta koskeva vaati-
12340: ta asiakirjasta ilmenevät asianosaisen lausumat mus ei luonnollisestikaan estä pitämästä pää-
12341: tarpeellisilta osin. käsittelyn kuluessa taukoja.
12342: Suullisen ja kirjallisen todistelun vastaan-
12343: Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä,
12344: ottamisesta pääkäsittelyssä sisältyvät säännök-
12345: miten pääkäsittely järjestetään silloin, kun asi-
12346: set ehdotuksen 17 lukuun. Mainittuun lukuun
12347: aa ei voida käsitellä yhden päivän kuluessa.
12348: sisältyvät myös säännökset siitä, kuinka tulee
12349: Tällaisessa tapauksessa pääkäsittely saadaan
12350: menetellä, jos todistelua on otettu vastaan
12351: keskeyttää ja jatkaa, mikäli mahdollista, perät-
12352: silloin, kun asianosainen ei ole ollut saapuvilla
12353: täisinä päivinä. Jos asian käsitteleminen perät-
12354: asian käsittelyssä.
12355: täisinä päivinä ei erityisestä syystä ole mahdol-
12356: 5 §. Pykälä sisältää pääkäsittelyn yhtäjaksoi-
12357: lista, asiaa on käsiteltävä momentin mukaan
12358: suutta ja sen keskeyttämistä koskevat säännök-
12359: vähintään kolmena arkipäivänä viikossa.
12360: set. Pykälän 1 momentin mukaan asia on
12361: käsiteltävä pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti. Viikolla tarkoitetaan tässä yhteydessä aikaa
12362: Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että jostakin viikonpäivästä seuraavan viikon vas-
12363: pääkäsittely toimitetaan keskitetysti ja että asia taavaan päivään. Säännös ei siten tarkoita
12364: käsitellään alusta loppuun, mikäli mahdollista, kalenteriviikkoa. Käsittelyn yhtäjaksoisuutta
12365: yhdessä tilaisuudessa. Pääkäsittelyä edeltävä koskevan 1 momentin pääsääntö edellyttää,
12366: oikeudenkäynnin vaihe, valmistelu on osaltaan ettei käsittelyä keinotekoisesti saa jakaa use-
12367: tähdännyt juuri siihen, että pääkäsittely voi- ammalle päivälle lyhentämällä päivittäistä kä-
12368: daan toimittaa yhtäjaksoisesti ilman keskey- sittelyaikaa. Jos käsittelypäiviä tarvitaan enem-
12369: tyksiä. män, asiaa on momentin mukaan käsiteltävä
12370: Pääkäsittelyn keskittäminen on välttämätön- vähintään kolmena arkipäivänä viikossa.
12371: tä käsittelyn suullisuuden ja välittömyyden tur- Varsinkin silloin, kun asia on niin laaja, että
12372: vaamiseksi. Erityisesti todisteiden harkinnan siinä pidettävän pääkäsittelyn toimittaminen
12373: kannalta on tärkeää, että todisteet esitetään edellyttää asian käsittelemistä useampana päi-
12374: keskitetysti ennen asian ratkaisemista. Oikeu- vänä, on tärkeää, että asian käsittely on hyvin
12375: denkäyntimenettelyn keskittäminen ja suum- jäsennelty ja että toisiinsa liittyvät kysymykset
12376: suuden sekä välittömyyden lisääminen ovat käsitellään keskitetysti. Tämän vuoksi tuomio-
12377: lakiehdotuksen keskeisiä tekijöitä, joilla oikeu- istuimen tulisi etukäteen suunnitella, mitä
12378: denkäyntimenettelyä voidaan kehittää ja asian- asian osia kussakin käsittelyssä on käsiteltävä.
12379: osaisten oikeusturvaa parantaa. Jos asiaan liittyy esimerkiksi useita eri kysy-
12380: Pääkäsittelyn yhtäjaksoisuus merkitsee ny- myksiä, joskus saattaa olla tarkoituksenmu-
12381: kyiseen verrattuna sitä, että riita-asioiden usein kaista käsitellä eri päivinä eri kysymyksiä.
12382: tapahtuva lykkääminen vastaisuudessa vain Erillisten kysymysten käsittelyä varten tuomio-
12383: 1990 vp. - HE n:o 15 79
12384:
12385: istuin on voinut myös määrätä pidettäväksi käsittelyn määräämisen, jos pääkäsittely aloi-
12386: erillisen pääkäsittelyn. tettaisiin momentissa tarkoitetusta esteestä
12387: Kun pääkäsittely keskeytetään ja asianasai- huolimatta eikä este pääkäsittelyn aikana pois-
12388: sille ilmoitetaan, minä päivänä asian käsittelyä tuisi.
12389: jatketaan, tuomioistuimen ei tarvitse erikseen Joskus tuomioistuimen tietoon tulee jo en-
12390: ilmoittaa asianosaisille, millä uhilla heidän on nen käsittelyn aloittamista este, joka 2 momen-
12391: saavuttava myöhempään käsittelytilaisuuteen. tin säännösten perusteella aiheuttaisi pääkäsit-
12392: Tämä johtuu siitä, että asianasaisille alunperin telyn peruuttamisen. Estettä ei ole sille, että
12393: annettujen kutsujen yhteydessä asetetut uhat pääkäsittely peruutetaan jo ennen käsittelypäi-
12394: pysyvät edelleen voimassa. Kun pääkäsittelyä vää ja samalla määrätään uusi käsittelypäivä.
12395: pykälän 2 momentissa tarkoitetun keskeytyk- Pääkäsittelyn peruuttaminen jo ennen käsitte-
12396: sen jälkeen jatketaan, kysymys ei ole asian lypäivää voi tulla kysymykseen esimerkiksi sil-
12397: käsittelemisestä lykkäämisen jälkeen, vaan sa- loin, kun kutsua pääkäsittelyyn ei ole voitu
12398: man pääkäsittelyn keskeytyksen jälkeisestä kä- toimittaa tiedoksi jollekin asianosaiselle.
12399: sittelytilaisuudesta. Selvyyden vuoksi ehdotuk- Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan pää-
12400: sen 12 luvun 23 §:ään ehdotetaan otettavaksi käsittely on peruutettava, jos asianosainen,
12401: säännös siitä, että luvatta kesken käsittelyn jonka on oltava paikalla henkilökohtaisesti, on
12402: poistuminen rinnastetaan poissaoloon istun- jäänyt pois. Ehdotuksen 12 luvun 29 §:n mu-
12403: nosta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tuo- kaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saa-
12404: mioistuin muuttaa asianosaiselle asetettua uh- puman velvoitettu asianosainen katsotaan pois-
12405: kaa tai että tuomioistuin poikkeuksellisesti jou- jääneeksi myös, jos hän ilman laillista estettä
12406: tuu kutsumaan asianosaisen uudelleen keskey- käyttää asiamiestä.
12407: tyksen jälkeen tapahtuvaan käsittelyyn, siitä Riita-asiassa asianosainen voidaan asian sel-
12408: on erikseen ilmoitettava. vittämiseksi velvoittaa saapumaan pääkäsitte-
12409: Selvyyden vuoksi momenttiin ehdotetaan lyyn henkilökohtaisesti. Vaikka asianosainen
12410: otettavaksi säännös siitä, että asiaa ei tarvitse olisikin velvoitettu saapumaan henkilökohtai-
12411: käsitellä kolmena arkipäivänä viikossa tieten- sesti, ei siitä ilman muuta seuraa, että asiano-
12412: kään silloin, kun asian käsittely 10 §:n perus- saisen laiminlyönti saapua henkilökohtaisesti
12413: teella lykätään. estäisi pääkäsittelyn toimittamisen. Tuomiois-
12414: 6 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää- tuimella on mahdollisuus pääkäsittelyä aloitta-
12415: dettäväksi, että tuomioistuimen on pääkäsitte- essaan harkita, onko asianosaisen henkilökoh-
12416: lyä aloitettaessa selvitettävä, onko estettä ottaa tainen läsnäolo edelleen välttämätöntä. Esi-
12417: asia lopullisesti käsiteltäväksi. Säännöksen tar- merkiksi silloin, kun asianosainen on velvoitet-
12418: koituksena on turvata asian keskitetty käsittely tu saapumaan henkilökohtaisesti vastapuolensa
12419: pääkäsittelyssä. Tuomioistuimen on pykälän pyynnöstä ja vastapuoli käsittelyä aloitettaessa
12420: mukaan käsittelyä aloittaessaan varmistaudut- ilmoittaa, ettei hän enää vaadi vastapuolen
12421: tava siitä, että yhtäjaksoisen käsittelyn edelly- kuulemista henkilökohtaisesti, saattaa usein ol-
12422: tykset ovat olemassa. Tällöin tuomioistuimen la mahdollista toimittaa pääkäsittely huolimat-
12423: on ensisijaisesti selvitettävä, että asianosaiset ta siitä, että asianosainen on jäänyt saapumat-
12424: sekä todistajat ja muut, joiden läsnäolo on ta henkilökohtaisesti. Estettä asian käsittelemi-
12425: välttämätön, ovat tulleet saapuville, ja ettei selle ja ratkaisemiselle ei yleensä liene, jos asia
12426: asian käsittelemiselle ole olemassa muutakaan voidaan ratkaista tuomiolla taikka yksipuoli-
12427: estettä, jonka johdosta pääkäsittely olisi 2 sella tuomiolla asianosaisen poissaolasta huoli-
12428: momentin perusteella peruutettava. Pääkäsitte- matta, vaikka asianosainen olisikin velvoitettu
12429: lyn alussa tuomioistuimen on lisäksi, niin kuin saapumaan henkilökohtaisesti.
12430: nykyisinkin, varmistauduttava siitä, että tuo- Momentin 2 kohdan mukaan pääkäsittely on
12431: mioistuin on toimivaltainen käsittelemään peruutettava, jos joku muu, jonka henkilökoh-
12432: asian. tainen läsnäolo on tarpeellinen, on jäänyt pois.
12433: Pykälän 2 momentti sisältää säännökset sii- Sellainen muu henkilö voi olla todistaja, asian-
12434: tä, milloin pääkäsittely on peruutettava ja tuntija tai kuultavaksi kutsuttu, joka on kut-
12435: pääkäsittelylle on määrättävä uusi käsittelypäi- suttu tuomioistuimeen henkilökohtaisesti.
12436: vä. Momentissa mainitut syyt pääkäsittelyn Myös tällöin tuomioistuin voi pääkäsittelyä
12437: peruuttamiselle ovat sellaisia, jotka aiheuttaisi- aloittaessaan harkita, onko tällaisen henkilön
12438: vat pääkäsittelyn lykkäämisen tai uuden pää- kuuleminen välttämätöntä. Jos kuuleminen
12439: 80 1990 vp. - HE n:o 15
12440:
12441: osoittautuisi tarpeettomaksi esimerkiksi asi- anosaista ei saada jatkokäsittelyyn, tarkoituk-
12442: anosaisen myöntämisen taikka esitettävän senmukaista on, että tuomioistuin peruuttaa
12443: muun todistelun johdosta, ei kysymyksessä asian käsittelyn eikä järjestä turhaa istuntoa
12444: olevan henkilön poisjääminen ole esteenä pää- ainoastaan sen toteamiseksi, ettei pääkäsittelyä
12445: käsittelyn toimittamiselle. voida toimittaa. Jos asianosaisen henkilökoh-
12446: Momentin 3 kohdan mukaan pääkäsittely on taisesta kuulemisesta luovutaan, voidaan asia
12447: peruutettava myös, jos asian ottamiselle lopul- jatkokäsittelyssä käsitellä asianosaisen poissa-
12448: lisesti käsiteltäväksi on olemassa jokin muu olasta huolimatta, mikäli edellytykset siihen
12449: kuin momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu muutoin ovat olemassa.
12450: este. 7 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen
12451: Lakiehdotuksen valmistelua koskevien sään- siitä, milloin pääkäsittelyä jostakin 6 §:n 2
12452: nösten mukaan asianosaisten on valmistelussa momentissa mainitusta esteestä huolimatta ei
12453: esitettävä kaikki ne seikat, joihin he haluavat tarvitse peruuttaa. Tämä on mahdollista mo-
12454: asiassa vedota, sekä ilmoitettava kaikki ne mentin mukaan silloin, kun on aihetta olettaa,
12455: todisteet, jotka tullaan esittämään. Siinä ta- ettei asian käsittelyä esteestä huolimatta tarvit-
12456: pauksessa, että asianosainen vasta valmistelun se lykätä. Momentin mukaan on siis mahdollis-
12457: päätyttyä saa tietoonsa jonkin seikan tai todis- ta, että tuomioistuin aloittaa asian käsittelyn
12458: teen, johon hän haluaa vedota, hänen tulee esimerkiksi silloin, kun henkilökohtaisesti saa-
12459: viimeistään pääkäsittelyä aloitettaessa ilmoit- puroaan velvoitettu asianosainen tai todistaja
12460: taa tästä tuomioistuimelle. Tällaiset kirjalliset on jäänyt pois, jos voidaan olettaa, että hän
12461: todisteet asianosaisen tulisi kuitenkin viipymät- saapuu myöhemmin tai hänet saadaan noude-
12462: tä niistä tiedon saatuaan lähettää tuomiois- tuksi niin ajoissa, ettei pääkäsittelyä tarvitse
12463: tuimelle oikeudenkäymiskaaren 9 lukuun otet- lykätä.
12464: tavaksi ehdotettujen säännösten nojalla. Vas- Jos pääkäsittely on aloitettu ja se on esteen
12465: taavasti myös muusta todistelusta olisi pääkä- johdosta jouduttu lykkäämään, tuomiois-
12466: sittelyn keskittämisen turvaamiseksi ehdotuk- tuimen tulee pääkäsittelyä lykkäyksen jälkeen
12467: sen 5 luvun 29 §:n nojalla ilmoitettava mahdol- jatkettaessa arvioida, onko 6§:n 2 momentissa
12468: lisimman aikaisin. tarkoitettu este edelleen olemassa. Tuomiois-
12469: Asianosainen saattaa myös valmistelun jäl- tuimen tulee tällöin harkita, peruutetaanko
12470: keen vielä haluta esittää uuden vaatimuksen pääkäsittely kokonaisuudessaan vai voidaanko
12471: taikka sivuvaatimuksen, joka on mahdollista sitä jatkaa ilman, että asian käsittelyä jälleen
12472: esittää haastetta ottamatta. Myös tällaisessa jouduttaisiin lykkäämään.
12473: tapauksessa asianosaisen tulisi heti pääkäsitte- Jos pääkäsittely on lykätty esimerkiksi sen
12474: lyä aloitettaessa ilmoittaa aikomuksestaan. vuoksi, että tuomioistuin on pitänyt tarpeellise-
12475: Tällaisten ilmoitusten johdosta vastapuolella na tuomioistuimeen henkilökohtaisesti saapu-
12476: saattaa olla tarve uusien todisteiden esittämi- roaan veivoitetun asianosaisen kuulemista hen-
12477: seen taikka muutoin oman vastineensa täyden- kilökohtaisesti ja asianosainen jää saapumatta
12478: tämiseen taikka muuttamiseen. Tällaisessa ti- pääkäsittelyyn lykkäyksen jälkeenkin, saattaa
12479: lanteessa saattaa olla kysymys käsiteltävänä olla painavia syitä, toisin kuin ensimmäisessä
12480: olevassa kohdassa tarkoitetusta esteestä asian pääkäsittelytilaisuudessa, toimittaa pääkäsitte-
12481: ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi. ly loppuun ja ratkaista asia asianosaisen pois-
12482: Muu 3 kohdassa tarkoitettu este voi olla saolasta huolimatta, jos se lain mukaan muu-
12483: myös esimerkiksi asianosaisen ilmoittama lailli- toin on mahdollista.
12484: nen este. Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä,
12485: Myös silloin kun pääkäsittely on jouduttu millä edellytyksillä pääkäsittely 6 §:n 2 mo-
12486: 10 §:n nojalla lykkäämään, tuomioistuimen on mentissa tarkoitetusta esteestä huolimatta voi-
12487: jatkokäsittelyä aloittaessaan kiinnitettävä huo- daan aloittaa, vaikka on todennäköistä, että
12488: miota siihen, ovatko tässä pykälässä tarkoite- pääkäsittely joudutaankin lykkäämään.
12489: tut edellytykset asian lopulliselle käsittelemisel- Pykälän mukaan pääkäsittelyn aloittaminen
12490: le olemassa. Jos pääkäsittely on jouduttu lyk- on mahdollista, jos voidaan olettaa, ettei asias-
12491: käämään esimerkiksi sen vuoksi, että tuomiois- sa jäljempänä selostettavan 11 §:n perusteella
12492: tuin on pitänyt tarpeellisena kuulla henkilö- tarvitse toimittaa uutta pääkäsittelyä, vaikka
12493: kohtaisesti poissa ollutta asianosaista, ja ennen asian käsittely lykätään. Lisäksi pääkäsittelyn
12494: istuntoa tuomioistuimen tietoon tulee, että asi- aloittaminen edellyttää, että asian käsittelemi-
12495: 1990 vp. - HE n:o 15 81
12496:
12497: sen keskitetysti lykkäyksestä huolimatta eri vastaan todistelua asiassa annettavan väliai-
12498: oikeudenkäyntitilaisuuksissa voidaan katsoa kaismääräyksen tai turvaamistoimesta päättä-
12499: haitaita käyvän päinsä. Säännöksen tarkoituk- misen johdosta.
12500: sena on pääkäsittelyn keskittämisen turvaami- Momentin 1 kohdan mukaan toinen peruste
12501: nen. sille, että suullista todistelua voidaan ottaa
12502: Verrattaessa käsiteltävänä olevan momentin vastaan pääkäsittelyn peruuttamisesta huoli-
12503: säännöstä 1 momentin säännökseen voidaan matta on se, että todistelua ei voida ottaa
12504: todeta, että viimeksi mainitussa momentissa vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Tällainen
12505: tarkoitetussa tilanteessa pääkäsittelyn aloitta- voi tilanne olla esimerkiksi silloin, kun todista-
12506: misen edellytyksenä on, ettei pääkäsittelyä jou- jaa ulkomailla oleskelun taikka sairauden
12507: duta lykkäämään. Puheena olevassa momentis- vuoksi ei voitaisi kuulla pääkäsittelyssä. Pää-
12508: sa taas edellytetään, ettei asiassa lykkäyksestä käsittelyn peruuttamisesta huolimatta vastaan-
12509: huolimatta tarvitse toimittaa uutta pääkäsitte- otetusta suullisesta todistelusta joudutaan pää-
12510: lyä. Harkittaessa sitä, voidaanko asian käsitte- käsittelyssä ottamaan selko pöytäkirjan taikka
12511: lyn lykkäyksestä huolimatta katsoa käyvän äänitteen avulla.
12512: haitatta päinsä, on kiinnitettävä huomiota pyr- Momentin 2 kohdan mukaan suullista todis-
12513: kimykseen päästä mahdollisimman keskitet- telua voitaisiin ottaa vastaan myös silloin, kun
12514: tyyn ja yhtäjaksoiseen käsittelyyn. kuultavalle saapumisesta uudelleen pääkäsitte-
12515: 8 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- lyyn aiheutuisi todisteluu merkitys huomioon
12516: nökset siitä, millä edellytyksillä suullista todis- ottaen kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuu-
12517: telua voidaan ottaa vastaan, vaikka pääkäsitte- tonta haittaa. Asioissa, joissa oikeudellinen ja
12518: ly peruutetaan. Todisteluu vastaanottaminen taloudellinen intressi kummankin asianosaisen
12519: keskitetysti pääkäsittelyssä perustuu siihen, et- kannalta on vähäinen, voidaan helpommin
12520: tä tuomioistuimella on parhaat mahdollisuudet päätyä siihen, että todistelu otetaan vastaan
12521: arvioida eri todisteiden merkitystä silloin, kun pykälässä kerrotuin tavoin. Sitä vastoin silloin,
12522: todistelu otetaan vastaan välittömästi ja yhtä- kun kysymyksessä on merkitykseltään laaja-
12523: jaksoisessa menettelyssä. Puheena oleva pykälä kantoinen asia ja keskeinen todiste, arvioinnis-
12524: onkin poikkeus todisteluu välittömyyttä koske- sa yleensä päädyttäneen päinvastaiseen tulok-
12525: vasta pääsäännöstä. seen. Kustannusten kohtuuttomuutta tulee ar-
12526: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 41 §:ään vioida myös siihen nähden, mikä merkitys
12527: ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, mil- todisteluu välittömyydellä ja siten saavutetta-
12528: loin suullista todistelua muutoin saadaan ottaa valla luotettavammalla todisteiden harkinnalla
12529: vastaan muussa käsittelyssä kuin pääkäsittelys- on siinä kysymyksessä, josta todistajaa on
12530: sä. Tämä on mainitun pykälän mukaan mah- tarkoitus kuulla.
12531: dollista asiallisesti samoilla edellytyksillä kuin Kustannusten lisäksi on momentin mukaan
12532: mitä nyt käsiteltävänä olevassa pykälässä eh- otettava huomioon myös todistajalle aiheutuva
12533: dotetaan suullisen todisteluu vastaanottamises- haitta peruutuksen jälkeen pidettävään pääkä-
12534: ta silloin, kun pääkäsittely peruutetaan. sittelyyn saapumisesta. Esimerkiksi tärkeän
12535: Pykälän 1 momentin mukaan edellytyksenä työtehtävän tekemättä jääminen todistajan
12536: todisteluu vastaanottamiselle on ensinnäkin se, kuulustelun vuoksi voi olla momentissa tarkoi-
12537: että kuultava henkilö on tullut saapuville tuo- tettu haitta.
12538: mioistuimen istuntoon. Kysymykseen voivat Oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun otettavak-
12539: tulla lähinnä todistajat taikka asiantuntijat si ehdotetun 8 e §:n mukaan muussa käsittelys-
12540: sekä myös asianosaiset, joita aiotaan kuulla sä kuin pääkäsittelyssä vastaanotettu todistelu
12541: asian selvittämistarkoituksessa. on pääkäsittelyssä otettava vastaan uudelleen
12542: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan edel- siltä osin kuin sillä on merkitystä asiassa eikä
12543: lytyksenä suullisen todisteluu vastaanottamisel- todisteluu vastaanottamiselle uudelleen ole-
12544: le on, ettei todistelua ilmeisesti tarvitse tai kaan olemassa ajateltua estettä. Esimerkiksi
12545: voida esittää uudestaan pääkäsittelyssä. Tällai- silloin, kun todistajan sairaus ei muodostakaan
12546: sessa tilanteessa on siis mahdollista kuulla ajateltua estettä, todistajaa on pääkäsittelyssä
12547: henkilöä todistelutarkoituksessa, vaikka pää- kuultava uudelleen, vaikka häntä onkin jo
12548: käsittely peruutetaankin. Tilanne, jolloin todis- kuultu pääkäsittelyä peruutettaessa.
12549: tajaa ilmeisestikään ei tarvitsisi kuulla pääkä- Harkittaessa todistajan kuulemista on siten
12550: sittelyssä, on esimerkiksi silloin, kun otetaan muistettava, ettei nyt käsiteltävänä olevan
12551:
12552: 11 3002501
12553: 82 1990 vp. - HE n:o 15
12554:
12555: säännöksen soveltamisesta ole hyötyä, jos tuo- on vielä määräävämpi kuin niissä riita-asioissa,
12556: mioistuin 17 luvun 8 e §:n perusteella arvioi, joissa sovinto on sallittu. Sen vuoksi asiano-
12557: että henkilöä joudutaan kuulemaan uudelleen saista ei asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu,
12558: pääkäsittelyssä. Tällöin suullista todistelua ei voida estää vetoamasta uuteen seikkaan tai
12559: lainkohdan perusteella tule ottaa vastaan, jos todisteeseen vasta pääkäsittelyssä. Asianosai-
12560: pääkäsittely peruutetaan. sen menettelystä mahdollisesti aiheutuva käsit-
12561: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että 1 telyn pitkittyminen otetaan huomioon oikeu-
12562: momentissa tarkoitetun todisteluu vastaanotta- denkäyntikulujen korvaamista harkittaessa.
12563: misen yhteydessä asiaa voidaan käsitellä myös Vaikka asianosaisten tuleekin valmistelussa
12564: muilta osin, jos se todisteluu vastaanottamisek- esittää kaikki ne seikat, joihin he haluavat
12565: si on erityisen tärkeää. Esimerkiksi todistajaa vedota, sekä ilmoittaa todisteet, ei mahdolli-
12566: kuultaessa voitaisiin ottaa vastaan kirjallinen suutta vedota uuteen seikkaan tai todisteeseen
12567: todiste taikka kuulla muutakin todistajaa tai pääkäsittelyssä voida kokonaan kieltää. Ehdo-
12568: asiantuntijaa, jos se olisi välttämätöntä todis- ton kielto saattaisi johtaa siihen, että asiano-
12569: tajan kuulustelun merkityksen tai hänen kerto- saiset esittäisivät valmistelussa kaiken ajatelta-
12570: muksensa sisällön arvioimiseksi. Asian käsitte- vissa olevan oikeudenkäyntiaineiston vain säi-
12571: leminen olisi lainkohdassa tarkoitetuissa ta- lyttääkseen oikeutensa vedota siihen mahdolli-
12572: pauksissa rajoitettava vain siihen, mikä liittyy sesti myöhemmin pääkäsittelyssä. Tästä syystä
12573: vastaanotettavaan selvitykseen. uuteen seikkaan tai todisteeseen vetoaminen on
12574: Momentissa tarkoitettu asian muu käsittely kielletty vain silloin, kun asianosainen ei voi
12575: on aina toistettava pääkäsittelyssä, jotta se saattaa todennäköiseksi, että hänen menette-
12576: voitaisiin ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa, lynsä on johtunut pätevästä syystä.
12577: jollei esimerkiksi toisenkin todistajan kuulemi-
12578: selle ole olemassa estettä. Jos asianosainen esimerkiksi sen jälkeen kun
12579: Kun pääkäsittely peruutetaan, mutta pykä- tuomioistuin on valmistelun päättyessä tehnyt
12580: län nojalla otetaan vastaan suullista todistelua, lakiehdotuksen 5 luvun 25 §:ssä tarkoitetun
12581: ei kysymys ole pääkäsittelystä, vaan todisteluu yhteenvedon, vetoaa seikkaan tai todisteeseen,
12582: vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella. joka on ollut hänen tiedossaan jo hänen lausu-
12583: Tästä syystä todisteluu vastaanottaminen voi essaan yhteenvedosta, mutta jonka merkityk-
12584: tapahtua myös tuomioistuimen kokoonpanos- sen hän on laiminlyönyt selvittää, asianosaisen
12585: sa, jossa käräjäoikeuden muodostaa vain sen menettelyn tuskin voidaan katsoa johtuneen
12586: puheenjohtaja. Säännös tästä sisältyy ehdotuk- pätevästä syystä, koska häneltä olisi kohtuu-
12587: sen 2 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohtaan. della voitu vaatia, että hän olisi kiinnittänyt
12588: Estettä ei sanotun säännöksen 2 momentin huomiota tällaiseen seikkaan taikka todistee-
12589: perusteella olisi myöskään siis sille, että todis- seen viimeistään yhteenvedosta lausuessaan.
12590: telu otetaan vastaan siinä kokoonpanossa, jo- Toinen kysymykseen tuleva vaihtoehto, mil-
12591: ka olisi toimivaltainen toimittamaan pääkäsit- lä perusteella voitaisiin rajata asianosaisen oi-
12592: telyn. Usein voikin olla tarkoituksenmukaista, keus vedota pääkäsittelyssä uuteen seikkaan tai
12593: että todistelu vastaanotetaan tuomioistuimessa selvitykseen voisi olla se, että asianosaisen
12594: samassa kokoonpanossa, joka tulisi toimitta- menettelyn katsottaisiin tapahtuneen oikeuden-
12595: maan pääkäsittelyn asiassa. käynnin pitkittämiseksi tai muussa sopimatto-
12596: 9 §. Valmistelua koskevista säännöksistä käy massa tarkoituksessa taikka törkeästä huoli-
12597: ilmi, että asianosaisten on valmistelun kuluessa mattomuudesta. Käytännössä saattaa kuiten-
12598: mainittava kaikki ne seikat, joihin he haluavat kin olla vaikea osoittaa asianosaisen laiminlyö-
12599: asiassa vedota, sekä ilmoitettava ne todisteet, neen seikan taikka todisteen esiintuomisen ta-
12600: jotka asiassa tullaan esittämään. Pykälän mu- hallisesti taikka törkeästä huolimattomuudes-
12601: kaan asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto ta. Tämän vuoksi ehdotuksessa on päädytty
12602: on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen siihen, että asianosaisen itsensä tulee selvittää
12603: seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole hänen menettelynsä johtuneen pätevästä syys-
12604: vedonnut valmistelussa, jollei asianosainen tä. Silloin kun asianosaisen menettely on joh-
12605: saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä tunut siitä, ettei hän ole aikaisemmin tiennyt
12606: johtuu pätevästä syystä. seikasta tai todisteesta tai ettei hän ole hyväk-
12607: Niissä asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, syttävästä syystä voinut käsittää seikan taikka
12608: pyrkimys aineellisen totuuden selvittämiseen selvityksen merkitystä, hänellä on oikeus vedo-
12609: 1990 vp. - HE n:o 15 83
12610:
12611: ta tällaiseen seikkaan taikka todisteeseen myös ole ehditty käsitellä yhdessä käsittelytilaisuu-
12612: pääkäsittelyssä. dessa.
12613: Kun tuomioistuin joutuu harkitsemaan, on- Momentin 1 kohdan mukaan lykkääminen
12614: ko asianosainen saattanut todennäköiseksi, et- tulee kysymykseen silloin, kun tuomioistuin on
12615: tä hänen menettelynsä on johtunut pätevästä aloittanut pääkäsittelyn 7 §:n nojalla huolimat-
12616: syystä, tuomioistuimen tulisi epätietoisissa ta- ta siitä, että pääkäsittelyn yhtäjaksoiselle toi-
12617: pauksissa päätyä asianosaiselle myönteiseen mittamiselle on olemassa 6 §:n 2 momentissa
12618: ratkaisuun. Erityisesti silloin, kun seikka tai tarkoitettu este. Pääkäsittelyn lykkäämisen syy
12619: todiste on asian ratkaisemisen kannalta merkit- on tuomioistuimen tiedossa tässä tapauksessa
12620: tävä, aineelliseen totuuteen pyrkiminen edellyt- jo pääkäsittelyä aloitettaessa.
12621: tää, että seikka tai todistelu vain painavin Momentin 2 kohdan mukaan pääkäsittely
12622: perustein jätetään ottamatta huomioon. voidaan lykätä myös silloin, kun käsittelyn
12623: Käsiteltävänä olevassa pykälässä on kielletty aloittamisen jälkeen tuomioistuimen tietoon on
12624: ainoastaan uuteen seikkaan taikka todisteeseen tullut uusi tärkeä todiste, joka voidaan ottaa
12625: vetoaminen. Säännös ei siten estä uusien vaati- vastaan vasta myöhemmin. Kohta on tarpeen
12626: musten esittämistä. Niiden esittämisen sallitta- esimerkiksi niiden tilanteiden varalta, jolloin
12627: vuutta on harkittava 14 luvun 2 §:ään sisälty- vasta pääkäsittelyssä todistelua vastaanotetta-
12628: vän kanteenmuutoskieltoa koskevan säännök- essa käy ilmi, että asiassa olisi vielä saatavissa
12629: sen perusteella. muutakin todistelua. Lykkäys on tällaisessa
12630: Kun asianosaisen sallitaan vedota uuteen tapauksessa usein tarpeellinen, jotta todiste
12631: seikkaan taikka todisteeseen, saattaa olla mah- voitaisiin esittää pääkäsittelyä lykkäyksen jäl-
12632: dollista, että asian käsittely pitkittyy. Tällöin keen jatkettaessa ja jotta myös vastapuolelle
12633: asianosainen voidaan erikseen annettavaan oi- tarjoutuu tilaisuus mahdollisen vastanäytön
12634: keudenkäymiskaaren 21 luvun oikeudenkäynti- hankkimiseen.
12635: kulujen korvaamisvelvollisuutta koskevaan Momentin 3 kohdan mukaan pääkäsittely
12636: hallituksen esitykseen sisältyvien säännösten saadaan lykätä myös ennalta arvaamattoman
12637: perusteella velvoittaa korvaamaan asian pitkit- seikan johdosta tai jos lykkääminen muusta
12638: tymisestä vastapuolelle aiheutuneet oikeuden- tärkeästä syystä on välttämätöntä. Ennalta ar-
12639: käyntikulut tai hänelle tuomittavia kuluja voi- vaamaton syy voi olla esimerkiksi kantajan
12640: daan vastaavalla määrällä alentaa. vasta pääkäsittelyssä esittämä uusi vaatimus,
12641: Lakiehdotuksen 5 luvun 23 §:n nojalla tuo- jonka esittämiseen hän kanteen muutosta kos-
12642: mioistuin voi valmistelussa kehottaa asiano- kevien säännösten perusteella on oikeutettu.
12643: saista asiassa, jossa sovinto on sallittu, määrä- Lykkäys saattaa tällöin olla tarpeen, jotta vas-
12644: ajassa täyttämään velvollisuutensa mainita ne tapuoli saisi tilaisuuden harkita, miten uuteen
12645: seikat, joihin vaatimuksen tueksi halutaan ve- vaatimukseen vastataan. Tällainen tilanne voi
12646: dota, sekä ilmoittamaan asiassa esitettäväksi olla kysymyksessä myös silloin, kun vasta pää-
12647: aiotut todisteet. Tällainen velvollisuus voidaan käsittelyssä käy ilmi, että todistelua joudutaan
12648: asettaa uhalla, että asianosainen ei määräajan 17 luvun säännösten perusteella ottamaan vas-
12649: jälkeen enää saa vedota uuteen seikkaan taikka taan pääkäsittelyn ulkopuolella.
12650: todisteeseen, ellei asianosainen saata todennä- Lainkohdassa tarkoitettu muu tärkeä syy voi
12651: köiseksi, että hänen menettelynsä johtuu päte- olla esimerkiksi se, että asianosainen on luul-
12652: västä syystä. Silloin kun asiassa on annettu lut, että hänen esittämänsä todistelu olisi riittä-
12653: tällainen kehotus, mutta asianosainen siitä vää. Pääkäsittelyssä asianosainen kuitenkin eh-
12654: huolimatta pääkäsittelyssä vetoaa uuteen seik- kä on havainnut, että lisäselvityksen esittämi-
12655: kaan taikka todisteeseen, on noudatettava ke- nen vielä on tarpeellista. Jos tuomioistuin kat-
12656: hotuksen yhteydessä asetettua uhkaa. Tällai- soo, että asianosaiselle on, ottaen huomioon
12657: nen velvoite koskee näet myös pääkäsittelyä ja 9 §:n säännös, varattava tilaisuus lisäselvityk-
12658: oikeudenkäyntiä muutoksenhakuasteessa. sen esittämiseen, lykkäys voi olla perusteltua.
12659: JO §. Pykälässä ovat säännökset siitä, millä Perusteena asian lykkäämiselle voi myös olla
12660: edellytyksillä aloitettu pääkäsittely saadaan ly- esimerkiksi asianosaisen julistaminen holhotta-
12661: kätä. Pääkäsittelyn lykkääminen eroaa pääkä- vaksi pääkäsittelyn kuluessa tai asianosaisen
12662: sittelyn keskeyttämisestä siinä, että lykkäämi- joutuminen konkurssiin. Tällaisissa tapauksis-
12663: seen on aina jokin muu syy kuin se, ettei asiaa sa asianosaisen holhoojalle tai tämän konkurs-
12664: 84 1990 vp. - HE n:o 15
12665:
12666: sipesälle on varattava tilaisuus tulla jatkamaan käsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 14
12667: oikeudenkäyntiä. päivää. Näin siitä huolimatta, vaikka käsittelyä
12668: Pääkäsittelyn lykkäämistä koskevia puheena olisi lykätty useammankin kerran. Tällöin
12669: olevan pykälän säännöksiä on tulkittava ah- määräävänä on siis lykkäysten yhteenlaskettu
12670: taasti niin, että käsittely lykätään ainoastaan aika. Pykälässä tarkoitettuun lykkäysaikaan ei
12671: silloin, kun se on välttämätöntä. Pelkästään se, lasketa sitä aikaa, jonka käsittely on ollut
12672: että asianosaiset pyytävät asian lykkäämistä, ei 5 §:n 2 momentin nojalla keskeytyneenä.
12673: riitä lykkäysperusteeksi. Jos lykkäys on välttä- Ehdotuksen mukaan pääkäsittelyn keskityk-
12674: mätöntä asianosaisen laiminlyönnin vuoksi, tä- sen katsotaan aina toteutuvan, jos käsittely on
12675: mä voidaan ottaa huomioon oikeudenkäynti- ollut lykättynä korkeintaan edellä mainitun
12676: kulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa. ajan. Jos käsittely on ollut lykättynä yli 14
12677: Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä päivää asiassa tulee pääsäännön mukaan toi-
12678: lykättäessä on samalla määrättävä, milloin mittaa uusi pääkäsittely.
12679: asian käsittelyä jatketaan. Jatkokäsittely tulisi Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että vaik-
12680: määrätä toimitettavaksi niin pian kuin mahdol- ka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14
12681: lista, jotta keskitetyn pääkäsittelyn tarkoitus päivää, uutta pääkäsittelyä ei tarvitse toimit-
12682: toteutuisi. Tällöin tuomioistuimen jäsenet voi- taa, vaan pääkäsittelyä voidaan jatkaa, jos
12683: vat muistaa, mitä aikaisemmassa käsittelytilai- uutta pääkäsittelyä asian laadun perusteella
12684: suudessa on tullut esille. Jatkokäsittelyn ajan- pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos
12685: kohtaa määrättäessä tulisi kiinnittää huomiota pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsit-
12686: myös siihen, että asia silloin voitaisiin käsitellä telyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huoli-
12687: loppuun. Lakiehdotuksen 11 §:ssä ovat sään- matta katsoa toteutuvan.
12688: nökset sen ajanjakson pituudesta, jonka pää- Momentin mukaan käsittelyn keskittämisen
12689: käsittely voi olla lykättynä ilman, että asiassa toteutumista arvioitaessa on kiinnitettävä huo-
12690: on toimitettava uusi pääkäsittely. miota lykkäysten ja keskeytysten yhteisvaiku-
12691: Silloin kun pääkäsittely lykätään, tuomiois- tukseen. Jos yli 14 päivää lykättynä ollutta
12692: tuin määrää lykkäämisestä päätöksessään. Täs- asiaa on jouduttu käsittelemään niin useassa
12693: sä päätöksessä asianosaisia tulee, kuten nykyi- istunnossa, että pääkäsittelyn yhtäjaksoisuu-
12694: sinkin, kehottaa saapumaan jatkokäsittelyyn. den ei voida katsoa toteutuvan, asiassa tulisi
12695: Kehotuksen yhteydessä ilmoitetaan, mikä seu- momentin perusteella toimittaa uusi pääkäsit-
12696: raamus 12 luvussa on säädetty sen varalta, että tely.
12697: asianosainen ei saavu käsittelyyn. Harkittaessa sitä, voidaanko pääkäsittelyä
12698: Silloin kun pääkäsittely on lykätty, ei asian jatkaa, tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi
12699: jatkokäsittelyssä luonnollisestikaan tarvitse asian laajuuteen ja siihen, kuinka pitkälle asian
12700: toistaa edellisessä käsittelytilaisuudessa esitet- käsittely on jo edennyt. Jos asian käsittely on
12701: tyä oikeudenkäyntiaineistoa. Aikaisemmin edennyt esimerkiksi niin pitkälle, että käsitte-
12702: pääkäsittelyssä esitetty aineisto voidaan siten lystä on enää toimittamatta loppukeskustelu,
12703: ottaa huomioon ratkaisua tehtäessä. pääkäsittelyä voi olla tarkoituksenmukaista
12704: 11 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil- jatkaa, vaikka asia olisi ollut lykättynä yli 14
12705: loin asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely. päivää. Huomiota on kiinnitettävä myös sii-
12706: Pääkäsittelyn toimittaminen keskitetysti edel- hen, kuinka pian uusi pääkäsittely, jossa käsit-
12707: lyttää, että pääkäsittely silloinkin, kun se muo- telyn keskitys toteutuisi paremmin kuin vireillä
12708: dostuu eri oikeudenkäyntitilaisuuksista, toimi- olevassa käsittelyssä, voitaisiin toimittaa. Jos
12709: tetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja vain uuden pääkäsittelyn toimittaminen on mahdol-
12710: lyhyin keskeytyksin tai lykkäyksin. Kun oikeu- lista vasta pitemmän ajan kuluttua, pääkäsitte-
12711: denkäyntiaineisto esitetään välittömästi ja lyä voi olla tarkoituksenmukaista jatkaa, vaik-
12712: suullisesti tuomioistuimelle, on välttämätöntä, ka käsittely olisi ollut lykättynä jonkun verran
12713: että tuomioistuin ei joudu nojautumaan sellai- yli 14 päivää.
12714: seen aineistoon, jonka esittämisestä jo on kulu- Pääsääntönä silloin, kun pääkäsittelyä lykä-
12715: nut pitkä aika. Tuomioistuimen jäsenet eivät tään, tulisi pitää sitä, että todistelu otetaan
12716: silloin voi muistaa riittävän yksityiskohtaisesti vastaan kokonaisuudessaan samassa pääkäsit-
12717: oikeudenkäyntiaineistoa eikä sen eri vivahteita. telyn istunnossa. Erityisen tärkeää tämä on
12718: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että asi- silloin, kun on kysymys todistajista, jotka
12719: assa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pää- kertovat toisistaan poikkeavana tavalla.
12720: 1990 vp. - HE n:o 15 85
12721:
12722: Momentissa ehdotetaan lisäksi, että uusi Aikaisemmassa pääkäsittelyssä vastaanotettu
12723: pääkäsittely on toimitettava aina, kun pääkä- todistelu on myös uudelleen otettava vastaan
12724: sittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päi- uudessa pääkäsittelyssä. Pykälän mukaan näin
12725: vää. Säännös tarkoittaa sitä, että missään olo- ei kuitenkaan tarvitse menetellä silloin, kun
12726: suhteissa ei voida katsoa, että pääkäsittelyn todisteelia ei katsota olevan asiassa merkitystä
12727: keskittäminen voi toteutua, jos pääkäsittely on tai kun todisteen vastaanottamiselle on olemas-
12728: ollut lykättynä pitempään kuin sanotut 45 sa este. Aikaisemmin vastaanotettu todistelu
12729: päivää. Laskettaessa lainkohdassa tarkoitettua voidaan uudessa pääkäsittelyssä sitä uudelleen
12730: 45 päivän ajanjaksoa huomioon ei, kuten ei 14 esittämättä siten ottaa huomioon samoilla edel-
12731: päivän aikaakaan laskettaessa, oteta sitä aikaa, lytyksillä kuin mitä 17 lukuun otettavaksi eh-
12732: jonka pääkäsittely on ollut 5 §:n 2 momentin dotetussa 8 e §:n l momentissa on säädetty
12733: nojalla keskeytyneenä. pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotetun todis-
12734: Lykkäyksellä tarkoitetaan pykälässä myös teluu huomioon ottamisesta pääkäsittelyssä.
12735: 16 luvun 5 §:ssä tarkoitettua asian "jättämistä Se, milloin todisteelia katsotaan olevan sel-
12736: lepäämään''. Tällainen asian käsittelyn lykkää- laista merkitystä asiassa, että todistelu on otet-
12737: minen toistaiseksi tulee kysymykseen silloin, tava uudelleen vastaan, tuomioistuimen on rat-
12738: kun asian jatkokäsittelyn ajankohtaa ei ole kaistava ottamalla huomioon todisteluu laatu
12739: mahdollista määrätä. Käytännössä asian käsit- ja muut olosuhteet. Jos esimerkiksi riitakysy-
12740: telyn lykkääminen toistaiseksi useimmiten mer- mys on siten muuttunut, että aikaisemmin
12741: kinnee sitä, että asiassa on esteen poistumisen vastaanotetulla todistelulla ei ole enää merki-
12742: jälkeen toimitettava uusi pääkäsittely. tystä asian ratkaisemiselle, todistelua ei tarvitse
12743: ottaa vastaan uudelleen.
12744: Ei ole yksiselitteisesti ratkaistavissa, kuinka
12745: Edellytyksenä aikaisemmin vastaanotetun
12746: pitkän ajan pääkäsittely voi olla lykättynä niin,
12747: todisteluu ottamiselle uudelleen vastaan pääkä-
12748: että keskitetyn pääkäsittelyn tarkoituksen kui-
12749: sittelyssä on se, ettei estettä sen vastaanottami-
12750: tenkin voidaan katsoa toteutuvan. Eräs mah-
12751: selle ole. Jos todistajaa esimerkiksi sen vuoksi,
12752: dollisuus olisi, että tuomioistuin aina olosuh-
12753: että hän on vakavasti sairastunut tai kuollut, ei
12754: teet huomioon ottaen saisi määrätä, onko asi-
12755: voida kuulla uudelleen, todistelusta on otettava
12756: assa toimitettava uusi pääkäsittely vai ei. Tämä
12757: selko aikaisemman pääkäsittelyn oikeuden-
12758: saattaisi kuitenkin johtaa epäyhtenäiseen käy-
12759: käyntiaineistosta. Käytännössä tämä tapahtuu
12760: täntöön eri tuomioistuimissa. Siihen saattaisi
12761: kuuntelemalla äänite taikka ottamalla selko
12762: sisältyä myös vaara siitä, että nykyisin tavalli-
12763: todisteesta pöytäkirjasta tai asiakirjavihkosta.
12764: nen tapa lykätä asian käsittely säilyisi. Näistä
12765: Voidakseen arvioida, onko jokin todiste otetta-
12766: syistä pykälässä on päädytty ehdottomaan sa-
12767: va vastaan uudelleen uudessa pääkäsittelyssä
12768: nottua 45 päivän aika:-ajaa.
12769: tuomioistuin joutuu käymään läpi aikaisem-
12770: 12 §. Pykälässä ovat säännökset siitä, millä man pääkäsittelyn koko todistusaineiston.
12771: edellytyksillä aikaisemmassa pääkäsittelyssä 13 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
12772: esitetty oikeudenkäyntiaineisto voidaan ottaa nös, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä,
12773: huomioon uudessa pääkäsittelyssä. Pykälän että asia tai sen osa on uudelleen valmisteltava
12774: pääsääntö on, että uudessa pääkäsittelyssä asia pääkäsittelyä varten. Pääkäsittelyssä on saatet-
12775: on käsiteltävä kokonaisuudessaan uudelleen. tu esittää uusia vaatimuksia tai jo esitettyjä
12776: Uudessa pääkäsittelyssä ei siten pääsääntöisesti vaatimuksia on saatettu muuttaa taikka asia tai
12777: voida ottaa huomioon, mitä aikaisemmassa sen osa on saattanut osoittautua esimerkiksi
12778: pääkäsittelyssä on esitetty. Säännöksellä pyri- todisteluu jälkeen niin sekavaksi, että asian
12779: tään turvaamaan keskitetyn pääkäsittelyn to- valmistelua on jatkettava. Joskus saattaa esiin-
12780: teutuminen. tyä tilanteita, joissa vain asian jokin osa tai
12781: Uudessa pääkäsittelyssä on noudatettava tä- jokin kysymys olisi valmisteltava uudelleen.
12782: män luvun edellä selostetun 2 §:n säännöksiä Uusi valmistelu voidaan pykälän mukaan ra-
12783: asian käsittelyjärjestyksestä. Asianosaisten on joittaa koskemaan vain jotakin osaa asiasta.
12784: siten uudessa pääkäsittelyssä esitettävä vaati- Pykälän mukaan tuomioistuin saa siirtäes-
12785: muksensa ja vastattava vastapuoltensa vaati- sään asian uudelleen valmisteluun, antaa tar-
12786: muksiin samoin kuin kummankin vuorollaan kempia määräyksiä valmistelusta. Tällä tarkoi-
12787: tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausutta- tetaan ensisijaisesti sitä, siirretäänkö asian kä-
12788: va vastapuolen perustelujen johdosta. sittely 5 luvun 15 § :n nojalla suulliseen valmis-
12789: 86 1990 vp. - HE n:o 15
12790:
12791: teluun vai pyydetäänkö asianosaisilta kirjalli- Nyt käsiteltävänä oleva pykälä ei kuitenkaan
12792: nen lausuma. saa johtaa siihen, että asiaa ei käsiteltäisi
12793: Kun asia määrätään uudelleen valmistelta- pääkäsittelyssä riittävän tarkasti ja perusteelli-
12794: vaksi, tuomioistuin joutuu samalla lykkää- sesti. Käsiteltävänä olevaa pykälää tulisi siten
12795: mään taikka peruuttamaan pääkäsittelyn. Val- soveltaa ainoastaan poikkeuksellisesti.
12796: mistelua varten tarvittava aika taikka valmiste- Kuten pykälän sanamuodosta havaitaan,
12797: luun siirtämisen syy vaikuttavat siihen, päät- päättää käsittelyn täydentämisestä tuomiois-
12798: tääkö tuomioistuin pääkäsittelyn lykkäämises- tuin viran puolesta. Asianosainen ei siten pää-
12799: tä vai sen peruuttamisesta. käsittelyn lopettamisen jälkeen voi edellyttää
12800: 14 §. Pykälä sisältää pääkäsittelyn täydentä- tuomioistuimen täydentävän pääkäsittelyä jos-
12801: mistä koskevan säännöksen. Pykälässä ehdote- sakin hänen mielestään käsittelemättä jäänees-
12802: taan, että jos tuomioistuin pääkäsittelyn päät- sä seikassa. Asianosainen voi tietenkin kiinnit-
12803: tämisen jälkeen havaitsee välttämättömäksi tää tuomioistuimen huomiota pääkäsittelyn
12804: asian käsittelyn täydentämisen jonkin yksittäi- täydentämisen tarpeellisuuteen, mutta pääkä-
12805: sen kysymyksen osalta, tuomioistuin voi täy- sittelyn täydentämisestä päättää tuomioistuin
12806: dentää käsittelyä pyytämällä asianosaisilta ky- aina viran puolesta.
12807: symyksestä kirjallisen lausuman, jos kysymys,
12808: jota käsittelyn täydentäminen koskee, on yk-
12809: sinkertainen tai vähäinen. Muussa tapauksessa Valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely
12810: käsittelyä voidaan täydentää siten, että pääkä-
12811: sittelyä jatketaan tai asiassa toimitetaan uusi 15 §. Puheena olevassa pykälässä sekä 16-
12812: pääkäsittely. 18 §:ssä ovat säännökset valmistelun yhtey-
12813: Pykälä tulee sovellettavaksi silloin, kun tuo- dessä pidettävästä pääkäsittelystä. Useissa ta-
12814: mioistuin ei ole ratkaissut asiaa heti pääkäsitte- pauksissa asia valmistelun päätyttyä on mah-
12815: lyn päätteeksi, vaan on päättänyt antaa asiassa dollista ottaa heti lopullisesti käsiteltäväksi.
12816: erilliseen esitykseen sisältyvän 24 luvun 19 §:n Jotta oikeudenkäyntimenettely ei muodostuisi
12817: 2 momentissa tarkoitetun kansliatuomion. tarpeettoman raskaaksi, lakiehdotuksessa on
12818: Tuomiota harkitessaan tai laatiessaan tuomio- lähdetty siitä, että myös pääkäsittely voidaan
12819: istuin saattaa havaita, että jokin yksittäinen toimittaa yksinkertaisemmin muodoin kuin mi-
12820: kysymys on epäselvä tai jäänyt oikeudenkäyn- tä edellä selostetut puheena olevan luvun pykä-
12821: nissä selvittämättä. Epäselvää voi olla esimer- lät edellyttävät. Tuomioistuimen voimavaroja
12822: kiksi se, onko seikkaan, johon on vedottu voidaan myös kohdentaa tarkoituksenmukai-
12823: valmistelussa, vedottu myös pääkäsittelyssä. semmalla tavalla, kun pääkäsittely voidaan
12824: Lisäksi voidaan havaita, että tuomioistuin ei toimittaa myös välittömästi valmistelun yhtey-
12825: ole tiedustellut asianosaisen kannanottoa jo- dessä.
12826: honkin vastapuolen esittämään seikkaan tai Pykälän 1 momentin mukaan pääkäsittely
12827: vaatimukseen. voidaan toimittaa valmistelun yhteydessä, jos
12828: Ilman erityistä säännöstä voitaisiin katsoa, kaikki asianosaiset siihen suostuvat tai jos asia
12829: että edellä mainittu epäselvyys olisi jätettävä on selvä. Sillä, onko asiassa sovinto sallittu vai
12830: selvittämättä ja tuomioistuin joutuisi ratkaise- ei, ei ole merkitystä siitä päätettäessä, voidaan-
12831: maan asian puutteellisen oikeudenkäyntiaineis- ko pääkäsittely pitää valmistelun yhteydessä.
12832: ton perusteella. Sen vuoksi pykälään on otettu Pykälän mukaan on mahdollista, että asiano-
12833: säännös siitä, että pääkäsittelyä sanotussa ti- saiset itse pyytävät pääkäsittelyn toimittamista
12834: lanteessa voidaan jatkaa tai asiassa voidaan valmistelun yhteydessä. Aloite tällaisen pääkä-
12835: toimittaa uusi pääkäsittely. sittelyn toimittamiselle voi kuitenkin yhtä hy-
12836: Silloin kun käsittelyä täydennetään pyytä- vin tulla myös tuomioistuimen taholta.
12837: mällä asianosaiselta kirjallinen lausuma, vasta- Pykälän mukaan asia voidaan ratkaista val-
12838: puolen tietoon tulee saattaa se, mitä toinen mistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelys-
12839: asianosainen on esittänyt tuomioistuimelle. Jos sä myös silloin, kun asia on selvä. Joskus asia
12840: on olemassa vaara, että asianosaisen esittämä saattaa olla niin selvä, että siinä voi tulla
12841: saattaa antaa aihetta tiedustella vastapuolen kysymykseen ainoastaan yksi ratkaisuvaihtoeh-
12842: kantaa asianosaisen esityksen johdosta, usein to. Velkomusasiassa vastaaja saattaa asian val-
12843: saattaa olla kirjallista täydentämistä tarkoituk- mistelussa kiistämisensä perusteeksi mainita ai-
12844: senmukaisempaa jatkaa suoraan pääkäsittelyä. noastaan maksuhaluttomuuden tai maksuky-
12845: 1990 vp. - HE n:o 15 87
12846:
12847: vyttömyyden. Tällaisessa tilanteessa asian kä- silloinkin, kun tuomioistuimen kanslia sijaitsee
12848: sitteleminen erillisessä pääkäsittelyssä on turha tuomiopiirin ulkopuolella. Kun valmistelun yh-
12849: ja asianosaisen tahtoa saada asia käsitellyksi teydessä pidettävä pääkäsittely todennäköisesti
12850: erillisessä pääkäsittelyssä voidaan pitää ainoas- varsin usein tultaneen toimittamaan samassa
12851: taan haluna pitkittää oikeudenkäyntiä. oikeudenkäyntitilaisuudessa kuin asian valmis-
12852: Sen vuoksi momentissa ehdotetaa 1, että tuo- telu, on välttämätöntä, että käsiteltävänä ole-
12853: mioistuin voi asianosaisten tahdosta riippumat- vaan momenttiin otetaan vastaavanlainen
12854: ta ratkaista selvän asian valmistelun yhteydessä säännös.
12855: pidettävässä pääkäsittelyssä. 16 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,
12856: Tuomioistuin päättää momentin mukaan että pääkäsittely saadaan pitää valmistelun yh-
12857: asian käsitteleruisestä valmistelun yhteydessä teydessä vain, milloin valmistelua johtanut
12858: pidettävässä pääkäsittelyssä tai erillisessä pää- tuomari toimii tuomarina myös pääkäsittelys-
12859: käsittelyssä aina viran puolesta. Esimerkiksi sä. Säännös liittyy 17 § :n säännökseen, jonka
12860: silloin, kun asianosaiset pyytävät laajaa tai mukaan valmistelun yhteydessä pidettävässä
12861: vaikeaa asiaa ratkaistavaksi valmistelun yhtey- pääkäsittelyssä otetaan oikeudenkäyntiaineis-
12862: dessä pidettävässä pääkäsittelyssä, voi olla pe- tolla huomioon kaikki se, mikä on tapahtunut
12863: rustellumpaa ratkaista asia erillisessä pääkäsit- viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa.
12864: telyssä. Erillisen pääkäsittelyn pitäminen voi Kun myös valmistelun yhteydessä pidettävän
12865: olla perusteltua myös silloin, kun asialla on pääkäsittelyn tulee olla välitön, suullinen ja
12866: asianosaiselle tai yleiseltä kannalta erityistä keskitetty, on välttämätöntä, että valmistelun
12867: merkitystä. toimittanut tuomari on tuomarina myös pää-
12868: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun säännöksistä käsittelyssä.
12869: käy ilmi, että valmistelun yhteydessä pidettävä 17 §. Edellä selostetun 2 §:n mukaan asian-
12870: pääkäsittely toimitetaan kokoonpanossa, jossa osaisten on pääkäsittelyssä esitettävä kaikki
12871: käräjäoikeuden muodostaa yksin sen puheen- vaatimuksensa ja muu oikeudenkäyntiaineisto,
12872: johtaja. Puheena olevan luvun 16 §:n mukaan johon he haluavat nojautua. Nyt käsiteltävänä
12873: pääkäsittely voidaan pitää valmistelun yhtey- olevan pykälän säännös merkitsee poikkeusta
12874: dessä vain sillä edellytyksellä, että valmistelua tästä pääsäännöstä. Pykälän mukaan valmiste-
12875: johtanut tuomari on tuomarina pääkäsittelys- lun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä ote-
12876: sä. taan oikeudenkäyntiaineistona huomioon kaik-
12877: Käsiteltävänä olevan momentin mukaan val- ki se, mikä on tapahtunut viimeisessä suullisen
12878: mistelun yhteydessä toimitettava pääkäsittely valmistelun istunnossa.
12879: on pidettävä välittömästi sen istunnon yhtey- Kun valmistelun toimittanut tuomari toimii
12880: dessä, jossa asian valmistelu on todettu päätty- tuomarina myös valmistelun yhteydessä pidet-
12881: neeksi, tai, jollei tämä ole mahdollista, viimeis- tävässä pääkäsittelyssä, oikeudenkäynnin välit-
12882: tään 14 päivän kuluessa sanotun istunnon jäl- tömyys tulee turvatuksi, vaikka valmistelussa
12883: keen. Jos valmistelua päätettäessä todetaan, esitetty oikeudenkäyntiaineisto pykälässä mai-
12884: ettei pääkäsittelyä voida pitää välittömästi eikä nituin edellytyksin voidaankin ottaa huomioon
12885: sanotussa määräajassa, asia on käsiteltävä ja pääkäsittelyssä. Käytännössä valmistelun yh-
12886: ratkaistava erillisessä pääkäsittelyssä käräjäoi- teydessä pidettävä pääkäsittely toimitettaneen
12887: keuden täysilukuisessa kokoonpanossa. Val- usein välittömästi valmistelun päätyttyä samas-
12888: mistelun yhteydessä pääkäsittelyä ei tulisi pitää sa oikeudenkäyntitilaisuudessa. Tällöin viimei-
12889: esimerkiksi silloin, kun jo etukäteen on tiedos- nen valmistelutilaisuus ja sen yhteydessä pidet-
12890: sa, että asian käsittelyä joudutaan lykkäämään tävä pääkäsittely itse asiassa muodostavat yh-
12891: niin, että 18 §:ssä tarkoitettu 45 päivän aikara- den ja saman oikeudenkäyntitilaisuuden.
12892: ja tulisi ylitetyksi. Myös silloin, kun valmistelun yhteydessä
12893: Valmistelun yhteydessä pidettävän pääkäsit- pidettävä pääkäsittely toimitetaan puheena ole-
12894: telyn toimittamisessa on soveltuvin osin nouda- van luvun 15 §:n mukaisesti viimeistään 14
12895: tettava edellä selostettuja pääkäsittelyn toimit- päivän kuluessa siitä istunnosta, jossa valmis-
12896: tamista koskevia säännöksiä, jollei 16-18 §:n telu on todettu päättyneeksi, valmistelun päät-
12897: säännöksistä muuta johdu. tymisestä kulunutta aikaa on pidettävä niin
12898: Riita-asian valmistelu voidaan ehdotuksen 5 lyhyenä, että menettelyn välittömyyden voi-
12899: luvun 15 §:n 1 momentin perusteella pitää daan katsoa toteutuvan. Silloin kun asia on
12900: myös tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla valmisteltu useammassa istunnossa, on ennen
12901: 88 1990 vp. - HE n:o 15
12902:
12903: valmistelun yhteydessä pidettävää pääkäsitte- 11 §:n perusteluissa on selostettu, mihin seik-
12904: lyä pidettävässä viimeisessä suullisen valmiste- koihin tuossa arvioinnissa on kiinnitettävä
12905: lun istunnossa aikaisemmin esitetty oikeuden- huomiota.
12906: käyntiaineisto esitettävä uudelleen, jos se halu- Pykälässä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi,
12907: taan käsiteltävänä olevan pykälän nojalla otet- että jos siitä istunnosta, jossa valmistelu on
12908: tavaksi huomioon sanotussa pääkäsittelyssä. todettu päättyneeksi, sen vuoksi, että asia on
12909: Pykälän mukaan tuomioistuimella on mah- ollut lykättynä, on kulunut käsittelyn lykkää-
12910: dollisuus määrätä, että siinä istunnossa, jossa misen vuoksi yli 45 päivää, asiassa on aina
12911: valmistelu on todettu päättyneeksi, esitetty oi- toimitettava uusi pääkäsittely.
12912: keudenkäyntiaineisto tai osa siitä on esitettävä Laskettaessa lainkohdassa tarkoitettua 45
12913: uudelleen valmistelun yhteydessä pidettävässä päivän ajanjaksoa huomioon ei oteta sitä ai-
12914: pääkäsittelyssä. Tällainen määräys voi olla tar- kaa, jonka valmistelun yhteydessä pidettävä
12915: peen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa pääkäsittely on ollut puheena olevan luvun
12916: pääkäsittelyä ei toimiteta välittömästi valmiste- 5 §:n 2 momentin mukaisesti keskeytyneenä.
12917: lun päätyttyä ja valmistelussa esitetty kirjalli- Siinä tapauksessa, että asiassa pykälän mu-
12918: nen todistelu liittyy läheisesti pääkäsittelytilai- kaan määrätään toimitettavaksi uusi pääkäsit-
12919: suudessa esitettävään suulliseen näyttöön. Täl- tely, kysymyksessä ei enää olisi valmistelun
12920: laisessa tapauksessa saattaa olla tarpeen mää- yhteydessä toimitettava pääkäsittely.
12921: rätä, että myös sanottu kirjallinen todistelu on Pykälän 3 momentin mukaan tällaiseen pää-
12922: otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä käsittelyyn ei olisi sovellettava puheena olevan
12923: suullisen todisteluu yhteydessä. luvun 15-17 §:n säännöksiä. Uutta pääkäsit-
12924: 18 §. Pykälässä ovat säännökset siitä, mil- telyä ei siten voisi toimittaa kokoonpanossa,
12925: loin valmistelun yhteydessä pidettävää pääkä- jossa käräjäoikeuden muodostaisi ainoastaan
12926: sittelyä ei voida jatkaa, vaan asiassa on toimi- valmistelun toimittanut tuomari, vaan se olisi
12927: tettava uusi pääkäsittely. Kuten 11 §:n perus- toimitettava käräjäoikeuden monijäsenisessä
12928: teluissa on todettu, keskitetty pääkäsittely edel- kokoonpanossa. Uudessa pääkäsittelyssä ei
12929: lyttää, että pääkäsittely silloinkin, kun se muo- myöskään voitaisi ottaa huomioon sitä oikeu-
12930: dostuu eri oikeudenkäyntitilaisuuksista, toimi- denkäyntiaineistoa, joka on esitetty siinä istun-
12931: tetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja vain nossa, jossa valmistelu on todettu päättyneek-
12932: lyhyin keskeytyksin tai lykkäyksin. Kun oikeu- si. Asia tulisi siten käsitellä kokonaisuudessaan
12933: denkäyntiaineisto esitetään välittömästi ja uudelleen niin kuin 12 §:ssä ehdotetaan säädet-
12934: suullisesti tuomioistuimelle, on välttämätöntä, täväksi.
12935: että tuomioistuin ei joudu nojautumaan sellai-
12936: seen aineistoon, jonka esittämisestä jo on kulu-
12937: nut pitkä aika. Valmistelun yhteydessä pidettä- 9 luku. Oikeudenkäyntikirjelmä
12938: vän pääkäsittelyn puheenjohtaja ei silloin voi
12939: muistaa riittävän yksityiskohtaisesti oikeuden- Lukuun ehdotetaan otettavaksi oikeuden-
12940: käyntiaineistoa eikä sen eri vivahteita. käyntikirjelmää koskevat säännökset. Oikeu-
12941: Pykälässä ehdotetaan, samalla tavoin kuin denkäymiskaaren voimassa olevan, erillisessä
12942: 11 §:ssä, säädettäväksi, että asiassa on toimi- esityksessä kumottavaksi ehdotettavan 11 lu-
12943: tettava uusi pääkäsittely, jos käsittely on ollut vun 3 §:ssä on säännös ainoastaan haastehake-
12944: lykättynä yli 14 päivää. muksen sisällöstä.
12945: Pykälän 2 momentin mukaan uutta pääkä- Luvun säännökset on laadittu käräjäoikeu-
12946: sittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, vaikka dessa käsitehäviä riita-asioita varten. Muutok-
12947: käsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää, jos senhakukirjelmien sisällöstä ja muodosta sisäl-
12948: sitä asian laadun perusteella pidetään erityises- tyvät säännökset 25 ja 30 lukuun. Sanotut
12949: tä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn säännökset vastaavat pääpiirteittäin nyt ehdo-
12950: yhtäjaksoisuuden voidaan lykkäämisestä ja tettaja kirjelmän muotoa koskevia säännöksiä.
12951: keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutu- 1 §. Pykälä sisältää yleissäännöksen oikeu-
12952: van. Kuten edellä 11 §:n perusteluissa on selos- denkäyntikirjelmän sisällöstä. Pykälän mu-
12953: tettu tuomioistuin joutuu arvioimaan, onko kaan tuomioistuimelle toimitettavassa kirjel-
12954: käsittelystä lykkäyksistä huolimatta muodostu- mässä ilmoitettavista tiedoista, kirjelmän liit-
12955: nut sellainen kokonaisuus, että se on hyvin teistä ja kirjelmän allekirjoittamisesta on sovel-
12956: hallittavissa ilman uutta pääkäsittelyä. Edellä tuvin osin voimassa, mitä 5 luvun 2 §:ssä on
12957: 1990 vp. - HE n:o 15 89
12958:
12959: haastehakemuksen osalta säädetty. Säännös on sijaan toimitettava tuomioistuimelle joko hen-
12960: tärkeä sen vuoksi, että siten kaikkien tuomiois- kilökohtaisesti tai lähetin välityksellä.
12961: tuimelle toimitettavien kirjelmien muoto tulee Käsiteltävänä olevassa pykälässä ehdotetaan,
12962: säännellyksi. että haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen
12963: Ehdotuksen 5 luvun 2 §:n 2 momentin mu- pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja,
12964: kaan haastehakemuksessa on sanotussa pykä- jonka asianosainen tai joku muu haluaa esit-
12965: lässä mainittujen muiden tietojen lisäksi ilmoi- tää, voidaan toimittaa käräjäoikeudelle myös
12966: tettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten ni- postitse tai lähetin välityksellä. Pykälän perus-
12967: met, ammatit ja kotipaikat, asianosaisten tai teella siten myös asiantuntija voisi lähettää
12968: heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä ja lausuntonsa ja väliintulija toimittaa väliintuloa
12969: todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero koskevan hakemuksensa tuomioistuimelle pos-
12970: sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi- tin välityksellä.
12971: tukset voidaan lähettää. Sanvtun 2 §:n 3 mo- Pykälän mukaan asianosainen voi samalla
12972: mentin mukaan haastehakemus on asianosai- tavoin toimittaa käräjäoikeudelle asiakirjan,
12973: sen tai, jos hän ei ole sitä itse laatinut, sen jonka tiedoksiantamisesta käräjäoikeus huo-
12974: laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla lehtii. Sellainen asiakirja voi olla esimerkiksi
12975: ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. tuntemattornissa olevalle tiedoksiannettava yk-
12976: 2 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- sipuolinen tuomio, jonka tiedoksiannosta tuo-
12977: toa varten tarvittavien oikeudenkäyntikirjel- mioistuin erillisen ehdotuksen 11 luvun mu-
12978: män ja muiden asiakirjojen jäljennösten toi- kaan huolehtii kuuluttamalla.
12979: mittamisesta tuomioistuimelle. Pykälän 1 mo- Asiakirja voitaisiin toimittaa käräjäoikeudel-
12980: mentin mukaan siitä asiakirjasta, jonka asian- le noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakir-
12981: osainen on antanut tuomioistuimelle ja jonka jain lähettämisestä tuomioistuimelle annetun
12982: tiedoksiannosta tuomioistuin huolehtii, on tuo- lain (248/65) säännöksiä. Tarkempia säännök-
12983: mioistuimelle annettava tiedoksiantoa varten siä mainitun lain soveltamisesta on eräiden
12984: tarvittavat jäljennökset. Sellaisia asiakirjoja, asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimelle an-
12985: joista jäljennös tarvitaan, voi haastehakemuk- netussa asetuksessa (655/65).
12986: sen lisäksi olla esimerkiksi hakemuksen liittee- Ehdotettu mahdollisuus toimittaa asiakirja
12987: nä oleva sopimus. Jos tuomioistuin asianosai- käräjäoikeudelle postitse tai lähetin välityksellä
12988: sen pyynnöstä on uskonut tiedoksiannon toi- on tärkeä lähinnä ehdotuksen 5 lukuun sisälty-
12989: mittamisen erillisen ehdotuksen 11 luvun 2 §:n vän riita-asian kirjallisen valmistelun onnistu-
12990: perusteella asianosaisen huolehdittavaksi, jäl- misen kannalta.
12991: jennöksiä ei tarvitse tuomioistuimelle toimit- Momentin säännös tarkoittaa asiakirjan toi-
12992: taa. mittamista käräjäoikeudelle riita-asian käsitte-
12993: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen sii- lyssä taikka silloin kun on kysymys asiakir-
12994: tä, että tuomioistuin huolehtii jäljennösten val- jasta, jonka tiedoksiannosta tuomioistuin huo-
12995: mistamisesta asianosaisen kustannuksella, jol- lehtii. Säännös ei siten koske esimerkiksi käsit-
12996: lei asianosainen ole toimittanut tuomiois- telyä muutoksenhakutuomioistuimessa taikka
12997: tuimelle 1 momentissa tarkoitettuja jäljennök- kiinteistöasioissa sen vuoksi, että niiden osalta
12998: siä. Lisäksi momenttiin ehdotetaan otettavaksi on voimassa omat asiakirjan toimittamista
12999: säännös siitä, miten korvaus jäljentämisestä koskevat säännökset.
13000: aiheutuvista kustannuksista, jollei asianosainen
13001: niitä suorita, peritään. Ehdotuksen mukaan
13002: korvauksen kustannuksista perii lääninhallitus JO luku. Laillisesta tuomioistuimesta
13003: tuomioistuimen ilmoituksen perusteella verojen
13004: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne- 7 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
13005: tussa laissa (367/61) säädetyssä järjestyksessä. nökset tuomioistuimen toimivallasta silloin,
13006: 3 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- kun on kysymys 18 luvun perusteella samassa
13007: nös kirjelmän toimittamisesta käräjäoikeudelle oikeudenkäynnissä käsiteltävistä kanteista.
13008: postitse tai lähetin välityksellä. Oikeuden- Säännökset ovat välttämättömiä niitä kanteita
13009: käymiskaaren 11 luvun voimassa olevan 2 §:n varten, jotka tuomioistuimen sanotun luvun
13010: 2 momentin mukaan haastehakemus voidaan mukaan on käsiteltävä samassa oikeudenkäyn-
13011: lähettää tuomioistuimelle postitse. Muut kirjel- nissä. Vastaavanlainen säännös on oikeuden-
13012: mät ja asiakirjat on pääsäännön mukaan sen käymiskaaren 10 luvun 1 §:n voimassa olevas-
13013:
13014: 12 3002501
13015: 90 1990 vp. - HE n:o 15
13016:
13017: sa 4 momentissa vastakanteen käsittelemisestä toimivaltaan. Jos tuomioistuin katsoessaan, et-
13018: samassa tuomioistuimessa samassa oikeuden- tei kanteita ole syytä käsitellä samassa oikeu-
13019: käynnissä kuin pääkanne. Nyt käsiteltävänä denkäynnissä, samalla menettäisi toimivaltan-
13020: olevan pykälän johdosta ehdotetaan sanottu 4 sa, aiheutuisi tästä kanteen jättäminen tutki-
13021: momentti tarpeettomana kumottavaksi. matta ja siitä mahdollisesti kantajalle johtuvat
13022: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak- oikeudenmenetykset. Ehdotuksen 18 luvun 3-
13023: si säännös siitä, että kanteet, jotka 18 luvun 5 §:n perusteella samassa oikeudenkäynnissä
13024: 2 §:n nojalla on käsiteltävä samassa oikeuden- käsiteltävät kanteet liittyvät niin läheisesti toi-
13025: käynnissä, voidaan käsitellä tuomioistuimessa, siinsa, ettei ehdotettua säännöstä voida käyttää
13026: joka jonkin vastaajan osalta on toimi valtainen. muiden 10 luvun toimivaltaista tuomioistuinta
13027: Sanotun 2 §:n mukaan useita vastaajia vas- koskevien säännösten kiertämiseen.
13028: taan samanaikaisesti nostetut kanteet on käsi- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että
13029: teltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne joh- tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille,
13030: tuvat olennaisesti samasta perusteesta. pysyy toimivaltaisena, vaikka toimivallan pe-
13031: Tuomioistuimen toimivalta ei momentin mu- rustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia
13032: kaan tällöin kuitenkaan voi perustua siihen, vireillepanon jälkeen.
13033: että vastaaja on 11 §:n perusteella joko sopinut Voimassa olevan pykälän mukaan asia on
13034: siitä tuomioistuimesta, missä kanne on käsitel- käsiteltävä samassa tuomioistuimessa loppuun,
13035: tävä, tai että hän on jättänyt tekemättä väit- jos joku on haastanut vastapuolensa oikeaan
13036: teen tuomioistuimen toimivallasta, vaikka hä- tuomioistuimeen ja tämä on aloittanut siinä
13037: net on haastettu vastaajaksi muuhun tuomiois- vastaamisen, vaikka "vastaajan sääty olisikin
13038: tuimeen kuin laki yleensä säätää. Mainittu oikeudenkäynnin aikana muuttunut taikka hän
13039: rajoittava säännös ehdotetaan otettavaksi py- tullut toisen tuomioistuimen alaiseksi taikka
13040: kälään sen vuoksi, että siten voidaan välttää kuollut ja hänen perillisensä kuuluisivat toiseen
13041: muiden asianosaisten joutuminen käymään oi- tuomiopiiriin".
13042: keutta sellaisessa kahden asianosaisen sopimas- Ehdotuksen mukaan riita-asia tulee vireille,
13043: sa tuomioistuimessa, joka muiden asianosais- kun haastehakemus on toimitettu tuomiois-
13044: ten kannalta olisi esimerkiksi kohtuuttoman tuimeen. Jos tuomioistuimen toimivallan mää-
13045: kaukana tai muutoin esimerkiksi asian laatuun räävänä hetkenä esimerkiksi vastaajan kotipai-
13046: nähden sopimaton. kan osalta olisi edelleenkin pidettävä sitä ajan-
13047: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- kohtaa, jolloin vastaaja on aloittanut "asiassa
13048: si tuomioistuimen toimivaltaa koskeva säännös vastaamisen", eli antanut kirjallisen vastauk-
13049: niiden tilanteiden varalta, jolloin kanteet ehdo- sen tai vastannut suullisen valmistelun istun-
13050: tuksen 18 luvun 3-5 §:n perusteella voidaan nossa, vastaaja voisi tehokkaasti estää asian
13051: käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. Ehdotuk- käsittelyn vaihtamalla kotipaikkaansa asian vi-
13052: sen mukaan tuomioistuin, jossa käsitellään 18 reillepanon jälkeen. Jos tällöin katsottaisiin,
13053: luvun 3-5 §:ssä tarkoitettua aikaisempaa kan- että tuomioistuimen tulisi toimivallan puuttu-
13054: netta, on toimivaltainen käsittelemään myös misen johdosta jättää asia tutkimatta, se ai-
13055: sellaisen kanteen, joka mainittujen lainkohtien heuttaisi lisäksi kantajalle oikeudenmenetyksen
13056: perusteella voidaan käsitellä samassa oikeuden- silloin, kun on kyse kanteesta, jonka vireillepa-
13057: käynnissä sanotun aikaisemman kanteen kans- nolle on laissa säädetty määräaika. Vastaavan-
13058: sa. Siten pääkannetta käsittelevä tuomioistuin lainen epäkohta sisältyisi sellaiseen vaihtoeh-
13059: on toimivaltainen käsittelemään myös esimer- toon, jossa tuomioistuimen toimivallan mää-
13060: kiksi vastakanteen. räytymisen kannalta merkityksellisenä pidettäi-
13061: Tuomioistuin olisi ehdotuksen mukaan toi- siin sitä ajankohtaa, jolloin haaste on annettu
13062: mivaltainen käsittelemään 18 luvun 3-5 §:ssä vastaajalle tiedoksi.
13063: tarkoitetun kanteen silloinkin, kun se mainitun Kun kanteen vireilletulon ja ensimmäisen
13064: luvun 7 §:n 2 momentin nojalla harkitsee, ettei käsittelykerran välinen aika ei ehdotuksen to-
13065: kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden- teuduttua säännönmukaisesti olisi kovin pitkä
13066: käynnissä käy haitatta päinsä. Tältä osin sään- sen vuoksi, että laissa määrätyistä haasteajois-
13067: nös on tarpeen muun muassa siitä syystä, että ta ehdotetaan luovuttavaksi, ja kun tuomiois-
13068: esimerkiksi kolmannella henkilöllä tulee kan- tuimen istuntoja myös maaseudulla pidetään
13069: teen nostamista harkitessaan olla selvästi tie- nykyisin säännöllisin väliajoin, ehdotetaan, et-
13070: dossa, mitkä seikat vaikuttavat tuomioistuimen tä kanteen vireillepanon jälkeen tapahtuneet
13071: 1990 vp. - HE n:o 15 91
13072:
13073: muutokset niissä olosuhteissa, jotka vaikutta- ren 10 luvun 14 §:n mukaan käsiteltävä siinä
13074: vat tuomioistuimen toimivaltaan, kuten esi- tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirin alueella
13075: merkiksi vastaajan kotipaikan vaihtuminen, kiinteistö sijaitsee. Samoin luvun 5 ja 20 §:n
13076: ovat merkityksettömiä. perusteella voidaan pitää selvänä, että huo-
13077: 14 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan neenvuokraa koskeva riita käsitellään siinä
13078: otettavaksi ulosottolain 2 luvun kumottavaksi tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteistö,
13079: ehdotettavan 3 §:n 2 momentin mukainen jossa huoneisto on, sijaitsee. Jos 10 lukua
13080: säännös siitä, että jos saamista haetaan yksin- joudutaan myöhemmin muusta syytä perusteel-
13081: omaan tai henkilökohtaisen velkomuksen ohel- lisemmin muuttamaan, silloin saattaa olla asi-
13082: la kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta anmukaista harkita, tulisiko huoneen- ja
13083: kiinnitetty tai muuten saamisen panttina, kan- maanvuokrasuhteeseen perustuvaa riitaa käsit-
13084: ne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka alu- televästä tuomioistuimesta ottaa lukuun sel-
13085: eella kiinteistö sijaitsee. vemmät säännökset.
13086: Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että kun
13087: vaaditaan maksua saamisen panttina olevasta
13088: kiinteistöstä, kanne, joka on kohdistettava 12 luku. Asianosaisista
13089: kiinteistön omistajaa vastaan, on käsiteltävä
13090: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteis- Yleistä
13091: tö sijaitsee. Mikäli omistaja samalla on henki-
13092: lökohtaisessa vastuussa velasta, on saman oi- Luvussa ehdotetuilla säännöksillä pyritään
13093: keuskirjallisuudessa esitetyn mielipiteen mu- lisäämään asianosaisten velvollisuutta osallis-
13094: kaan tällaiseen vastuuseen nojautuva kanne tua tuomioistuimen istuntoon tai muutoin
13095: sitä vastoin pantava vireille vastaajan yleisessä myötävaikuttamaan asian käsittelyn etenemi-
13096: oikeus paikassa. seen. Tätä on pidetty tarpeellisena siitä syystä,
13097: Kun voimassa olevassa laissa ei momentissa että asianosaisten läsnäolo ja muu myötävaiku-
13098: tarkoitetun tilanteen varalle ole selkeää oikeus- tus ovat keskeisiä oikeudenkäynnissä, koska
13099: paikkaa koskevaa säännöstä ja kun henkilö- oikeudenkäynnin kohteena on heidän välinen
13100: kohtaisesti velasta vastaavaa velan panttina oikeussuhde ja koska he tuntevat ne seikat ja
13101: olevan kiinteistön omistajaa vastaan ajettava olosuhteet, joilla asiassa on merkitystä.
13102: kanne on tarkoituksenmukaista voida käsitellä
13103: samassa tuomioistuimessa kuin kanne, jossa
13104: vaaditaan maksua saamisen panttina olevasta Asianosaisen läsnäolo
13105: kiinteistöstä, säännöksen ottaminen lakiin on
13106: perusteltua. 7 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
13107: Saman kumottavaksi ehdotettavan ulosotto- tettavaksi siten, että siitä ilmenee ne tilanteet,
13108: lain 2 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti milloin asianosainen kutsutaan tuomiois-
13109: ehdotetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi tuimeen sakon uhalla.
13110: säännös siitä, että kun saamista haetaan omai- Ehdotuksen mukaan asianosaiselle tai hänen
13111: suudesta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys, lailliselle edustajalleen, jonka on saavuttava
13112: kanne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, on mui-
13113: alueella on kiinnitetyn omaisuuden omistajan den mahdollisten uhkien lisäksi asetettava sa-
13114: kotipaikka. Kun saamista haetaan saamisen kon uhka. Jos asianosainen asiassa, jossa so-
13115: vakuutena olevasta momentissa tarkoitetusta vinto on sallittu, ei saavu istuntoon, voidaan
13116: omaisuudesta, kanne on nostettava omaisuu- häntä vastaan antaa yksipuolinen tuomio,
13117: den omistajaa vastaan. vaikka hänet olisi velvoitettu saapumaan tuo-
13118: Kumottavaksi ehdotettavan ulosottolain 2 mioistuimeen henkilökohtaisesti sakon uhalla.
13119: luvun 3 §:n 2 momentin mukaan huoneen- tai Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että asian-
13120: maanvuokrasuhteeseen perustuvan lainhakua osainen tai hänen laillinen edustajansa voidaan
13121: tarkoittavan hakemuksen käsittelee se ulos- velvoittaa saapuroaan henkilökohtaisesti sekä
13122: otonhaltija, jonka toimialueella huoneisto tai valmistelua varten toimiteitavaan istuntoon et-
13123: maa-alue on. Oikeuskirjallisuuden omaksuman tä pääkäsittelyyn.
13124: kannan ja vakiintuneen oikeuskäytännön pe- Toisin kuin nykyisin, sakon uhkaa on käy-
13125: rusteella kiinteistön vuokrasuhteesta johtuvat tettävä jo kehotettaessa asianosaista saapu-
13126: riidat on kyseessä olevan oikeudenkäymiskaa- roaan henkilökohtaisesti ensikäsittelyyn. Myös
13127: 92 1990 vp. - HE n:o 15
13128:
13129: tällä pyritään turvaamaan keskitetyn käsittelyn korvausta voidaan vastaavalla määrällä pie-
13130: toteutuminen. Jos asianosainen tai hänen lailli- nentää.
13131: nen edustajansa ei noudata hänelle annettua Tuomioistuin voi valmistelun kuluessa ke-
13132: kehotusta saapua tuomioistuimeen, hänelle hottaa asianosaista antamaan jostakin kysy-
13133: voidaan ehdotuksen 19 §:n nojalla asettaa kor- myksestä kirjallisen lausuman. Asiassa, jossa
13134: keampi uhkasakko tai hänet voidaan määrätä sovinto ei ole sallittu, myöskään tällaiseen
13135: tuotavaksi samaan tai myöhempään istuntoon. kehotukseen ei voida liittää mitään uhkaa. Jos
13136: Voimassa olevan lain mukaan asiassa, jossa kehotuksen noudattaminen laiminlyödään,
13137: sovinto ei ole sallittu, vastaaja, joka on jäänyt tuomioistuimen on jatkettava valmistelua sitä
13138: asian ensikäsittelystä pois, veivoitetaan 16 lu- varten toimitettavassa istunnossa tai määrättä-
13139: vun voimassa olevan 5 §:n nojalla saapuroaan vä asiassa toimitettavaksi pääkäsittely, jos val-
13140: jatkokäsittelyyn uhalla, että asia hänen poissa- mistelun jatkamista ei katsota enää tarkoituk-
13141: olostaan huolimatta voidaan ratkaista. senmukaiseksi.
13142: Etenkin riita-asian, jossa sovinto ei ole sallit- Ehdotuksen 5 luvun 11 §:n 3 momenttiin,
13143: tu, ratkaisemisen voidaan katsoa edellyttävän 16 §:ään ja 28 §:n 2 momenttiin sekä 6 luvun
13144: asian riittävää aineellista selvittämistä. Ratkai- 10 §:n 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi
13145: sun tulee perustua ensisijaisesti muuhun kuin säännökset siitä, että kehotettaessa asianosais-
13146: asianosaisen mahdolliseen passiivisuuteen tai ta antamaan kirjallinen vastaus tai lausuma tai
13147: muuhun käyttäytymiseen oikeudenkäynnissä. kutsuttaessa hänet tuomioistuimeen, samalla
13148: Tämän vuoksi tuomioistuimella tulee olla riit- on mainittava, mikä voi olla seurauksena siitä,
13149: tävän tehokkaat keinot heti käsittelyn alusta että asianosainen ei noudata hänelle annettua
13150: alkaen asian tehokkaaseen käsittelemiseen ja kehotusta.
13151: selvittämiseen. Mahdollisuutta nykyisessä laa- Ehdotukseen ei ehdoteta otettavaksi nimen-
13152: juudessa ratkaista riita-asia, jossa sovinto ei omaisia säännöksiä tämän momentin säännök-
13153: ole sallittu, lykkäyksen jälkeen vastaajaa lain- siä lukuunottamatta siitä, minkälaista uhkaa
13154: kaan kuulematta, ei voida pitää asianmukaise- kussakin tilanteessa tulisi käyttää, sen vuoksi,
13155: na. että seuraamus riippuu usein tilanteesta, jota
13156: Edellä mainituista syistä momenttia ehdote- uhkaa asetettaessa voi olla vaikea ennakoida.
13157: taan muutettavaksi siten, että vastaaja on riita- Esimerkiksi asia, jossa sovinto on sallittu,
13158: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, kehotetta- voidaan tilanteesta riippuen ehdotuksen 12 lu-
13159: va saapuroaan tuomioistuimeen sakon uhalla. vun mukaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla
13160: Pykälän mukaan vastaajaa olisi siis kehotetta- (10 § 1 mom.) tai tuomiolla (11, 12 ja 13 §).
13161: va saapuroaan sakon uhalla silloinkin, kun Samoin asia, jossa sovinto ei ole sallittu, vas-
13162: vastaaja saa käyttää asiamiestä. taajan poissaollessa voidaan lykätä (19 §) taik-
13163: Sakon uhka on asetettava jo kutsussa ensim- ka sen käsittelyä voidaan jatkaa ja asia ratkais-
13164: mäiseen valmistelua varten pidettävään istun- ta (20 ja 21 §).
13165: toon taikka pääkäsittelyn istuntoon. Tämä on
13166: perusteltua keskitetyn käsittelyn turvaamiseksi.
13167: Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, kirjalli- Asianosaiselle asetetun velvoitteen laimin-
13168: sen vastauksen antamatta jättämiseen asiassa ei lyönti riita-asiassa
13169: voida liittää mitään asian ratkaisemiseen liitty-
13170: vää uhkaa. Sen vuoksi ehdotuksen 5 luvun 9 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet-
13171: 9 §:n 1 momentin nojalla asiassa, jossa sovinto tavaksi säännös, joka koskee molempien asian-
13172: ei ole sallittu, vastaaja lienee usein tarkoituk- osaisten poissaoloa tuomioistuimen jostakin
13173: senmukaisinta haastaa suoraan suullisen val- valmistelua varten pidettävästä taikka pääkä-
13174: mistelun istuntoon. Jos vastaaja ei sanotunlai- sittelyn istunnosta. Säännös vastaa asiallisesti
13175: sessa asiassa anna häneltä pyydettyä kirjallista voimassa olevaa lakia. Jos molemmat asian-
13176: vastausta, vastaaja kutsutaan istuntoon ja sen osaiset ovat poissa tuomioistuimen istunnosta,
13177: lisäksi hän joutuu erikseen valmisteltavan oi- asia on momentin mukaan jätettävä sillensä.
13178: keudenkäymiskaaren 21luvun muutosehdotuk- Momentin mukainen seuraamus, asian jättämi-
13179: sen mukaan korvaamaan oikeudenkäynnin pit- nen sillensä, on riippumaton siitä, millä uhalla
13180: kittämisestä vastapuolelle aiheutuneet kulut tai asianosaiset on velvoitettu saapuroaan tuomio-
13181: hänelle korvattavia oikeudenkäyntikulujen istuimen istuntoon.
13182: 1990 vp. - HE n:o 15 93
13183:
13184: Jos tuomioistuimen tiedossa on tai on syytä to on sallittu, vastapuolen vaatimuksesta ensi-
13185: olettaa, että jommalla kummalla asianosaisella käsittelystä poisjäänyttä asianosaista vastaan.
13186: on laillinen este, asia on kuten nykyisinkin Nyt ehdotetaan, että yksipuolinen tuomio voi-
13187: lykättävä toiseen istuntoon. daan antaa missä käsittelyn vaiheessa tahansa
13188: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- valmistelussa tai pääkäsittelyssä.
13189: si oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen kä- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan asi-
13190: sittelyä koskeva poikkeussäännös 1 momentin assa, jossa sovinto on sallittu, on asianosaisen
13191: mukaisesta pääsäännöstä. Momentissa ehdote- vaatimuksesta annettava yksipuolinen tuomio
13192: taan, että asianosaisten tai jommankumman ensinnäkin silloin, kun vastapuoli on jäänyt
13193: asianosaisen laiminlyönti noudattaa tuomiois- pois istunnosta. Momentin 2 kohdan mukaan
13194: tuimen kehotusta antaa kirjallinen lausuma yksipuolinen tuomio on annettava, jos vasta-
13195: oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä tai puoli ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallis-
13196: poissaolo sellaisesta tuomioistuimen istunnos- ta lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa
13197: ta, joka pidetään ainoastaan sellaisen kysy- pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.
13198: myksen käsittelyä varten, ei estä oikeuden- Pyytäessään kirjallista lausumaa tuomiois-
13199: käyntiä koskevan kysymyksen ratkaisemista. tuin samalla ehdotuksen 5 luvun 15 §:n 2
13200: Oikeudenkäyntiä koskevia kysymyksiä ei ole momentin mukaan määrää, mistä kysymykses-
13201: ehdotetussa laissa erikseen määritelty. Niitä tä asianosaisen on kirjallisesti lausuttava. Kir-
13202: ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin edellytystä jallisesta lausumasta on selvästi käytävä ilmi
13203: tai todisteluu vastaanottamista pääkäsittelyn asianosaisen kanta niihin kysymyksiin, joista
13204: ulkopuolella, todistajan esteellisyyttä taikka lausuma on pyydetty. Jos asianosainen on
13205: turvaaruistoimesta päättämistä koskeva kysy- tuomioistuimen käsityksen mukaan parhaan
13206: mys. Sellaista kysymystä voidaan ehdotuksen 5 kykynsä mukaan pyrkinyt laatimaan kirjallisen
13207: luvun 24 §:n perusteella valmistella erikseen ja lausumansa, kehotuksen tarkoituksen voidaan
13208: 30 §:n perusteella sellaisen kysymyksen erik- riittävästi katsoa toteutuneen, vaikka lausu-
13209: seen ratkaisemiseksi voidaan määrätä pääkäsit- masta ei selvästi ilmenisikään hänen kantansa
13210: tely. esitettyihin kysymyksiin. Siinä tapauksessa, et-
13211: Oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen eril- tä asianosainen on käyttänyt asianajajan tai
13212: lisestä käsittelystä poisjääminen ei saa vaikut- muun lainopillisen avustajan apua, kirjalliselle
13213: taa siihen, miten pääasia ratkaistaan. Jos vas- Iausumalie voidaan asettaa ankarammat vaati-
13214: taaja on esimerkiksi jäänyt pois oikeudenkäyn- mukset kuin silloin, kun asianosainen ajaa
13215: tiä koskevan kysymyksen erillisestä käsittelystä asiansa itse.
13216: asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei häntä Puheena olevan säännöksen keskeisenä tar-
13217: vastaan voida antaa yksipuolista tuomiota. koituksena on, niin kuin edellä jo todettiin,
13218: Ainoat vaihtoehdot ovat kysymyksen käsittele- oikeudenkäynnin tehostaminen. Tästä syystä
13219: minen hänen poissaolostaan huolimatta tai hä- pykälän tulkintaohjeena voidaan pitää, että
13220: nen veivoittaminen saapuroaan oikeudenkäyn- epävarmoissa tapauksissa asianosaisen pikem-
13221: tiä koskevan kysymyksen käsittelyyn 7 §:n 1 minkin katsotaan noudattaneen kehotusta kuin
13222: momentin nojalla henkilökohtaisesti. laiminlyöneen sen noudattamisen. Säännöstä
13223: Silloin, kun asianosainen kutsutaan oikeu- tulisi soveltaa lähinnä vain sellaisissa tapauk-
13224: denkäyntiä koskevan kysymyksen käsittelyyn, sissa, joissa on selvää, että puutteellisen lausu-
13225: hänet voidaan kutsua, uhalla, että kysymys man antamisella on pyritty oikeudenkäynnin
13226: voidaan kuitenkin ratkaista, taikka velvoittaa pitkittämiseen tai muuhun väärinkäyttämiseen.
13227: hänet saapuroaan henkilökohtaisesti sakon Kummassakin edellä selostetussa kohdassa
13228: uhalla. yksipuolisen tuomion antaminen edellyttää siis
13229: JO §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil- asianosaisen passiivisuuden lisäksi sitä, että
13230: loin asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- vastapuoli vaatii yksipuolista tuomiota.
13231: osaisen vaatimuksesta vastapuolen laiminlyön- Pykälän 2 momentin mukaan asianosaiselta,
13232: nin perusteella voidaan antaa yksipuolinen tuo- jolla on oikeus vaatia yksipuolista tuomion
13233: mio. antamista, on tiedusteltava, vaatiiko hän sitä.
13234: Yksipuolisen tuomion antamisesta on sään- Jos yksipuolista tuomiota ei vaadita, asia on
13235: nökset voimassa olevan 12 luvun 10 ja 12§:ssä. momentin mukaan jätettävä sillensä, jos asian-
13236: Voimassa olevan lain mukaan yksipuolinen osainen ei vaadi II §:n nojalla asian ratkaise-
13237: tuomio voidaan antaa riita-asiassa, jossa sovin- mista tuomiolla.
13238: 94 1990 vp. - HE n:o 15
13239:
13240: Silloin kun asiaa käsitellään valmistelua var- toteen, saattaa kantajalle asian ratkaiseminen
13241: ten toimitettavassa istunnossa tai pääkäsittelys- tuomiolla olla yksipuolista tuomiota parempi
13242: sä, vaatimus yksipuolisen tuomion antamisesta vaihtoehto sen vuoksi, että siten voidaan vält-
13243: tai asian ratkaisemista tuomiolla tehdään siinä tää lopullisen ratkaisun saamisen hidastavan
13244: oikeudenkäyntitilaisuudessa, jossa vastapuoli takaisinsaannin mahdollisuus.
13245: ei ole saapuvilla. Jos taas asianosaiselta on 12 §. Pykälässä ovat säännökset kantajaa
13246: pyydetty kirjallinen lausuma valmistelussa, vastaan annettavan yksipuolisen tuomion sisäl-
13247: mutta hän laiminlyö lausuman antamisen, hä- löstä ja siitä, milloin asia on yksipuolisen
13248: nen vastapuoleltaan on erikseen tiedusteltava, tuomion asemesta ratkaistava tuomiolla. Edel-
13249: vaatiiko tämä yksipuolista tuomiota tai asian lä 10 §:ssä on säännös siitä, millä edellytyksillä
13250: ratkaisemista 11 §:n nojalla tuomiolla. Tällai- yksipuolinen tuomio tässä pykälässä tarkoite-
13251: nen tiedustelu on toimitettava samassa järjes- tussa tilanteessa voidaan antaa.
13252: tyksessä kuin muunkin kirjallisen lausuman Kun yksipuolinen tuomio annetaan kantajaa
13253: pyytäminen. Jos asianosainen laiminlyö tiedus- vastaan, kanne tulee, kuten nykyisinkin, ehdo-
13254: teluun vastaamisen, on katsottava, ettei hän tuksen mukaan hylätä. Yksipuolista tuomiota
13255: vaadi yksipuolista tuomiota tai asian ratkaise- ei kuitenkaan saa antaa siltä osin, kuin vastaa-
13256: mista tuomiolla, ja asia jätetään 2 momentin ja on myöntänyt kanteen taikka kannetta
13257: nojalla sillensä. muusta syystä on pidettävä selvästi perusteltu-
13258: Se, että asianosaiselta joudutaan tiedustele- na. Tällaisessa tapauksessa asia on mainituilta
13259: maan, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota, osin ratkaistava tuomiolla ja kanne hyväksyt-
13260: saattaa hidastaa oikeudenkäyntiä. On kuiten- tävä. Samassa asiassa voidaan siis, aivan niin
13261: kin mahdollista, että asianosainen, joka voisi kuin nykyisinkin, antaa osittain sekä tuomio
13262: vaatia yksipuolista tuomiota tai asian ratkaise- että yksipuolinen tuomio.
13263: mista tuomiolla, ei halua sitä tehdä. Toisaalta Yksipuolinen tuomio annetaan kantajan sel-
13264: oikeudenkäyntiä mahdollisesti pitkittävä vaihe laisen voimassa olevan vaatimuksen perusteel-
13265: voidaan ehkäistä sillä, että asianosainen eli la, josta myös vastapuoli on saanut tiedon
13266: käytännössä yleensä kantaja jo haastehake- ennen yksipuolisen tuomion antamista. Ratkai-
13267: muksessa tai muussa yhteydessä ennen asian sua tehdessään tuomioistuimen on kuitenkin
13268: ratkaisemista oma-aloitteisesti esittää pyynnön otettava huomioon myös saapuville tulleen vas-
13269: yksipuolisen tuomion antamisesta tai asian rat- taajan mahdollinen kanteen myöntäminen. Jos
13270: kaisemisesta tuomiolla sen varalta, että hänen asiassa muutoin selvästi käy ilmi, että kanne
13271: vastapuolensa laiminlyö hänelle asetetun vel- on perusteltu, saadaan tämäkin ottaa huo-
13272: voitteen. mioon, vaikka kantaja olisi jäänyt saapumatta.
13273: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- Asian ratkaiseminen osaksi tuomiolla ja
13274: si viittaussäännös siitä, että käsiteltävänä ole- osaksi yksipuolisella tuomiolla on mahdollista
13275: van pykälän lisäksi asian ratkaisemisesta yksi- myös silloin, kun kysymyksessä on ratkaisun
13276: puolisella tuomiolla säädetään ehdotuksen 5 antaminen sellaisista asian osista, jotka voi-
13277: luvun 13 ja 14 §:ssä sen tilanteen varalta, että daan erillisen ehdotuksen 24 luvun perusteella
13278: vastaaja ei anna häneltä pyydettyä kirjallista ratkaista osatuomiolla. Jos kantaja on esimer-
13279: vastausta. Kuten sanotuissa 13 ja 14 §:ssä on kiksi laiminlyönyt antaa häneltä yksipuolisen
13280: säädetty, yksipuolisen tuomion antaminen nii- tuomion uhalla pyydetyn kirjallisen lausuman
13281: den perusteella ei edellytä sitä koskevaa vaati- jostakin asian osasta, yksipuolinen tuomio voi-
13282: musta. daan antaa häntä vastaan tämän kysymyksen
13283: 11 §. Pykälän mukaan asianosaisella, jolla osalta ja asia ratkaista tuomiolla siltä osin kuin
13284: 10 §:n 1 momentin nojalla on oikeus yksipuoli- vastaaja on myöntänyt kanteen.
13285: seen tuomioon, on yksipuolisen tuomion ase- Muutoksenhakukeinona yksipuoliseen tuo-
13286: mesta oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla mioon on takaisinsaanti. Jos asia on ratkaistu
13287: ja esittää sitä varten tarvittava selvitys. Oikeus osaksi tuomiolla ja osaksi yksipuolisella tuomi-
13288: tuomioon asianosaiselle on siis vasta sen jäl- olla, muutoksenhakukeinoina voivat olla sekä
13289: keen, kun vastaaja on jo vastannut pääasiaan. valitus että takaisinsaanti.
13290: Oikeus tuomioon pykälän perusteella on sekä 13 §. Pykälässä ovat säännökset vastaajaa
13291: kantajalla että vastaajana. Esimerkiksi silloin, vastaan annettavan yksipuolisen tuomion sisäl-
13292: kun asian käsittely on edennyt niin pitkälle, löstä ja asian ratkaisemisesta yksipuolisen tuo-
13293: että kanne jo lähes kokonaan on näytetty mion asemesta tuomiolla, jolla kanne hylä-
13294: 1990 vp. - HE n:o 15 95
13295:
13296: tään. Pykälä vastaa asiallisesti oikeuden- soveltuu vastaavasti puheena olevan pykälän
13297: käymiskaaren voimassa olevan 12luvun 12 §:n perusteella annettavaan ratkaisuun.
13298: 2 momenttia. Edellä 10 §:ssä on säännös siitä, 14 §. Pykälä sisältää säännöksen yksipuoli-
13299: millä edellytyksillä yksipuolinen tuomio tässä sen tuomion antamisesta tiedoksi.
13300: pykälässä tarkoitetussa tilanteessa voidaan an- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak-
13301: taa. si voimassa olevan lain mukainen säännös
13302: Pykälän mukaan kanne on, kuten nykyisin- siitä, että yksipuolisen tuomion tiedoksiannos-
13303: kin, hyväksyttävä silloin, kun yksipuolinen ta huolehtiminen on sen asianosaisen tehtävä,
13304: tuomio annetaan vastaajaa vastaan. Yksipuoli- jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on
13305: nen tuomio annetaan kantajan sellaisen voi- annettu.
13306: massa olevan vaatimuksen perusteella, josta Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
13307: myös vastapuoli on saanut tiedon ennen yksi- si säännös niistä tilanteista, jolloin tuomiois-
13308: puolisen tuomion antamista. Jos vastaaja on tuin huolehtii yksipuolisen tuomion tiedoksian-
13309: jättänyt vastaamatta kanteeseen ja asia ratkais- nosta. Momentin 1 kohdan mukaan tuomiois-
13310: taan vastaajaa enempää kuulematta haasteha- tuimen on huolehdittava yksipuolisen tuomion
13311: kemuksen perusteella, ratkaisussa voidaan ot- tiedoksiantamisesta, jos siinä saaminen on
13312: taa huomioon vain kantajan haastehakemuk- määrätty maksettavaksi sen vakuutena olevasta
13313: sessaan esittämät seikat. Jos yksipuolinen tuo- kiinteästä omaisuudesta.
13314: mio annetaan myöhemmin oikeudenkäynnissä, Kiinteän omaisuuden osalta ehdotettu sään-
13315: huomioon saadaan ottaa myös sellaiset seikat, nös liittyy ulosottolain 4 lukuun otettavaksi
13316: joihin kantaja on vedonnut vastaajan ollessa ehdotettuun 22 §:n säännökseen. Säännöksen
13317: saapuvilla taikka jotka tämä on saanut asian- mukaan, jos tuomiossa määrätään saaminen
13318: mukaisessa järjestyksessä tiedokseen. Tämä maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiinteäs-
13319: perustuu oikeudenkäymiskaaren voimassa ole- tä omaisuudesta, katsotaan omaisuus välittö-
13320: van 14 luvun 2 §:n 3 momentin säännökseen. mästi ulosmitatuksi. Ulosmittaus kuitenkin
13321: Yksipuolista tuomiota ei pykälän mukaan raukeaa, jos kiinteistön myyntiä ei pyydetä
13322: saisi antaa siltä osin, kun kanteesta on luovut- ulosottomieheltä kahden kuukauden kuluessa
13323: tu. Kanteesta luopuminen tarkoittaa sitä, että siitä, kun tuomioistuimen päätös on tullut
13324: kantaja ilmoittaa, että asiassa voidaan antaa lainvoimaiseksi.
13325: ratkaisu vastaajan kiistämisen perusteella. Si- Yksipuolisen tuomion lainvoimaiseksi tulo
13326: ten kanteesta luopuminen on rinnastettavissa on riippuvainen siitä, milloin se, jota vastaan
13327: kanteen myöntämiseen. Kanteesta luopuminen yksipuolinen tuomio on annettu, saa siitä tie-
13328: on erotettava kanteen peruuttamisesta, josta don. Sen vuoksi on tärkeätä että silloin, kun
13329: sisältyy ehdotus 14 luvun 5 §:ään. yksipuolisessa tuomiossa saaminen on määrät-
13330: Yksipuolista tuomiota ei saa antaa myös- ty maksettavaksi sanotun ulosottolakiin otetta-
13331: kään siltä osin, kun vaatimus on selvästi perus- vaksi ehdotetun säännöksen perusteella saami-
13332: teeton. Tällaisessa tapauksessa asia on maini- sen vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudes-
13333: tuilta osin ratkaistava tuomiolla ja kanne on ta, yksipuolinen tuomio annetaan tiedoksi niin
13334: hylättävä. Kannetta voidaan pitää selvästi pe- pian kuin mahdollista. Sen vuoksi ehdotetaan,
13335: rusteettomana esimerkiksi silloin, kun kanta- että tuomioistuin huolehtii sellaisen yksipuoli-
13336: jan esitys on yleisesti tiedossa olevien tosiasioi- sen tuomion tiedoksiantamisesta.
13337: den vastainen taikka kanne on selvästi muutoin Momentin 2 kohdan mukaan tuomiois-
13338: lakiin perustumaton. Se, että asia tällaisessa tuimen on huolehdittava yksipuolisen tuomion
13339: tilanteessa ratkaistaan tuomiolla, johtuu siitä, tiedoksiannosta myös silloin, kun se, jota vas-
13340: että ratkaisun perustana on asian tosiasiallinen taan yksipuolinen tuomio on annettu, on siinä
13341: tutkiminen ja käsitteleminen, eikä asianosaisen velvoitettu suorittamaan valtiolle korvausta
13342: passiivisuus tai laiminlyönti. Ratkaisu voidaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun
13343: tällöin perustaa myös sellaiseen seikkaan, jo- lain perusteella.
13344: hon asianosainen ei ole vedonnut. Jotta mahdollisimman pian tiedettäisiin, jää-
13345: Se, mitä edellä 12 §:n perusteluissa on sanot- vätkö yksipuolisessa tuomiossa valtiolle mak-
13346: tu mahdollisuuksista antaa osatuomio taikka settavaksi määrätyt korvaukset voimaan vai
13347: osaksi yksipuolinen tuomio ja osaksi tuomio haetaanko yksipuoliseen tuomioon siltä osin
13348: sekä muutoksenhakukeinoista eri tilanteissa, takaisinsaantia, ehdotetaan, että tuomioistuin
13349: 96 1990 vp. - HE n:o 15
13350:
13351: myös tässä tilanteessa huolehtisi yksipuolisen tuomio taas on annettu siitä syystä, että asian-
13352: tuomion tiedoksiantamisesta. osainen ei ole antanut kirjallista lausumaa,
13353: 15 §. Pykälä sisältää säännökset asianosai- josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitet-
13354: sen oikeudesta hakea takaisinsaantia häntä tyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettä-
13355: vastaan annettuun yksipuoliseen tuomioon. vä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta.
13356: Vastaavanlainen säännös on oikeudenkäyruis- Ehdotuksen 5 luvun 13 §:n 1 momentin 2
13357: kaaren voimassa olevan 12 luvun 13 §:ssä. kohdan nojalla asia on ratkaistava yksipuoli-
13358: Takaisinsaantia voisi hakea sekä tämän luvun sella tuomiolla, jos vastaaja vetoaa kiistämi-
13359: säännösten perusteella annettua yksipuolista sensä tueksi ainoastaan sellaiseen perusteeseen,
13360: tuomiota vastaan että sellaista yksipuolista jolla selvästi ei ole merkitystä asian ratkaisemi-
13361: tuomiota vastaan, joka on annettu ehdotuksen seen. Lisäksi saman luvun 14 §:n mukaan asi-
13362: 5 luvun säännösten perusteella. assa, jossa kantajan vaatimus perustuu juokse-
13363: Käsiteltävänä oleva 15 § sisältää säännökset vaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, asia
13364: määräajasta, jossa takaisinsaantia on haettava, on ratkaistava yksipuolisella tuomiolla, jos
13365: mitä takaisinsaantihakemuksen tulee sisältää vastaaja ei, pykälässä mainittujen muiden pe-
13366: sekä puutteellisen takaisinsaantihakemuksen rusteiden lisäksi, ole esittänyt kiistämisensä
13367: täydentämisen kehottamisesta. Niin kuin ny- tueksi todennäköisiä syitä. Kummankin edellä
13368: kyisinkin takaisinsaantia voi ehdotuksen mu- mainitun lainkohdan perusteluissa on selostet-
13369: kaan hakea vain se asianosainen, jota vastaan tu, mitä asian ratkaisemiseen vaikuttamatto-
13370: yksipuolinen tuomio on annettu. Sen asian- malla perusteella tai todennäköisillä syillä tar-
13371: osaisen, jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on koitetaan.
13372: annettu, muutoksenhakukeino on valitus. Käsiteltävänä olevan 15 §:n 2 momentin mu-
13373: Pykälän 1 momentin mukaan takaisinsaantia kaan asianosaisen tulee takaisinsaantia koske-
13374: on haettava kirjallisesti viimeistään 30 päivän vassa hakemuksessaan esittää vastaavanlainen
13375: kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin haki- kannanotto kuin, mitä häneltä olisi edellytetty
13376: ja sai tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Tiedok- yksipuolisen tuomion välttämiseksi kirjallisessa
13377: siantotapoina momentissa mainitaan takaisin- vastauksessa.
13378: saannin hakijan läsnäollessa toimitettu yksi- Jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä
13379: puoliseen tuomioon perustuva ulosmittaus syystä, että asianosainen on jäänyt tuomiois-
13380: taikka muu todisteellinen tiedoksianto. Yksi- tuimeen saapumatta, takaisinsaantihakemuk-
13381: puolisen tuomion tiedoksiannosta huolehtimi- selle asetettavat vaatimukset riippuvat siitä,
13382: nen kuuluisi kuten nykyisinkin pääsääntöisesti mistä käsittelystä asianosainen on jäänyt pois.
13383: sille asianosaiselle, jonka hyväksi yksipuolinen Jos vastaajaa on kirjallisen vastauksen asemes-
13384: tuomio on annettu. ta ehdotuksen 5 luvun 9 §:n 1 momentin perus-
13385: Määräaika, jossa takaisinsaantia ehdotuksen teella kehotettu vastaamaan suullisesti suullisen
13386: mukaan on haettava, lyhenisi ehdotuksen mu- valmistelun istunnossa, takaisinsaantia koske-
13387: kaan nykyisestä 60 päivästä 30 päivään ja olisi valta hakemukselta on edellytettävä samaa
13388: siten yhdenmukainen valitusajan kanssa. Tosi- kuin edellä on selostettu haettaessa takaisin-
13389: asiallisesti aika ei lyhenisi niin paljon, kun saantia yksipuoliseen tuomioon, joka on an-
13390: takaisinsaantia koskeva hakemus tulee ehdo- nettu sillä perusteella, että asianosainen ei ole
13391: tuksen mukaan vireille jo hakemuksen toimit- noudattanut kehotusta antaa kirjallinen vas-
13392: tamisella tuomioistuimelle, eikä niin kuin ny- taus.
13393: kyisin antamalla haaste tiedoksi sille, jota vas- Jos yksipuolinen tuomio on annettu sillä
13394: taan yksipuolinen tuomio on annettu. perusteella, että asianosainen on jäänyt pois
13395: Pykälän 2 momentissa ovat säännökset siitä, jostakin myöhemmästä istunnosta, tulee takai-
13396: mitä takaisinsaantihakemuksen tulee sisältää. sinsaantihakemuksessa mainita sellaisia syitä,
13397: Vastaavanlaista säännöstä ei ole voimassa ole- että jos asianosainen olisi esittänyt ne siinä
13398: vassa laissa. Jos yksipuolinen tuomio on annet- istunnossa, josta hän on jäänyt pois, asian
13399: tu siitä syystä, että asianosainen ei ole noudat- käsittelyä olisi jatkettu tai asia olisi ratkaistu
13400: tanut kehotusta antaa kirjallinen vastaus taik- lopullisesti tuomiolla.
13401: ka saapua tuomioistuimeen, takaisinsaantiha- Jos taas yksipuolinen tuomio on annettu
13402: kemuksessa on mainittava sellainen syy tuo- siitä syystä, että asianosainen on laiminlyönyt
13403: mion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla mer- antaa häneltä pyydetyn kirjallisen lausuman,
13404: kitystä asiaa ratkaistaessa. Jos yksipuolinen hakemuksessa tulee 2 momentin nojalla olla
13405: 1990 vp. - HE n:o 15 97
13406:
13407: sellainen kannanotto, joka häntä oli pyydetty Sen sijaan pykälä ei tarkoita sitä, minkälai-
13408: esittämään kirjallisessa lausumassa. sessa käsittelyssä asian käsittelyä takaisinsaan-
13409: Takaisinsaantihakemuksen tulee, niin kuin tihakemuksen johdosta on jatkettava. Tarkoi-
13410: edellä sanotusta käy ilmi, olla sisällöltään sel- tuksenmukainen käsittelymuoto on harkittava
13411: lainen, että jos siinä esitetyt näkökohdat olisi kussakin tapauksessa erikseen.
13412: esitetty oikeudenkäynnissä ennen yksipuolisen Siinä tapauksessa, että yksipuolinen tuomio
13413: tuomion antamista, asiassa ei olisi voitu antaa on annettu ehdotuksen 5 luvun 13 tai 14 §:n
13414: yksipuolista tuomiota, vaan asian käsittelyä perusteella, vastaajan laiminlyötyä vastata ha-
13415: olisi tullut jatkaa tai asia olisi ratkaistu tuomi- kemukseen taikka esittää vastauksessaan asian
13416: olla. Asettamalla takaisinsaantihakemukselle ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä seikko-
13417: edellä selostetut varsin tiukat vaatimukset on ja, asiassa tultaneen valmistelua jatkamaan
13418: haluttu estää mahdollisuus käyttää takaisin- samalla tavoin kuin jatkettaessa valmistelua
13419: saantia oikeudenkäynnin pitkittämiseksi. ehdotuksen 5 luvun 15 §:n perusteella.
13420: Pykälän 3 momentin mukaan tuomiois- Jos yksipuolinen tuomio on annettu valmis-
13421: tuimen on kehotettava takaisinsaannin hakijaa telussa, voidaan asian valmistelussa aikaisem-
13422: määräajassa korjaamaan hakemuksessa oleva min tapahtunut ottaa huomioon jatkettaessa
13423: puute, jos hakija ei ole noudattanut 2 momen- valmistelua takaisinsaantioikeudenkäynnissä.
13424: tissa olevia määräyksiä. Kehotus annetaan mo- Tuomioistuin voi tarpeen mukaan määrätä
13425: mentin mukaan uhalla, että jos hakija ei nou- asianosaiset antamaan kirjallisen lausuman
13426: data kehotusta, hakemus jätetään tutkimatta. jostakin kysymyksestä taikka kutsua heidät
13427: Hakijalle on kehotuksen yhteydessä ilmoitetta- valmistelua varten toimitettavaan istuntoon.
13428: va, millä tavoin hakemus on puutteellinen. Siinä tapauksessa, että yksipuolinen tuomio on
13429: annettu valmistelun loppuvaiheessa niin, ettei
13430: 16 §. Pykälään sisältyy säännös siitä, että asian valmistelua enemmälti ole tarpeen jat-
13431: asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuo- kaa, on mahdollista, että asiassa määrätään
13432: linen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioikeuteen toimitettavaksi suoraan pääkäsittely takaisin-
13433: (1 momentti) ja siitä, miten on meneteltävä, saantihakemuksen johdosta.
13434: jos asiassa, jossa on valitettu, on haettu takai- Yksipuolinen tuomio voidaan lakiehdotuk-
13435: sinsaantia (2 momentti). Pykälä vastaa voimas- sen mukaan antaa myös pääkäsittelyssä. Jos
13436: sa olevan 12 luvun 13 §:n 2 ja 3 momentin yksipuolinen tuomio on annettu pääkäsittelys-
13437: säännöksiä. sä, asian käsittelyä takaisinsaantioikeuden-
13438: 17 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että käynnissä ei voitane jatkaa toimittamatta uutta
13439: jos takaisinsaantia koskeva hakemus otetaan pääkäsittelyä. Tämä johtuu siitä, että edellinen
13440: tutkittavaksi, asiassa ei voida ottaa huomioon, pääkäsittely on päättynyt sanottuun yksipuoli-
13441: mitä 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun 9 §:n nojalla ei seen tuomioon ja pääkäsittely tulisi joka ta-
13442: olisi voitu ottaa huomioon siinä käsittelytilai- pauksessa käytännössä olleeksi keskeytyneenä
13443: suudessa, missä yksipuolinen tuomio annettiin. niin pitkän ajan, ettei keskitetyn pääkäsittelyn
13444: Takaisinsaantia koskevan hakemuksessa ei siis tarkoituksen voitaisi katsoa toteutuvan, jos
13445: voi esittää sellaisia uusia vaatimuksia tai perus- asiassa ei toimitettaisi uutta pääkäsittelyä. Täl-
13446: teita taikka ilmoittaa todisteita, joita ei olisi laisessa tapauksessa asia olisi siis käsiteltävä
13447: saanut esittää tai ilmoittaa siinä oikeudenkäyn- pääkäsittelyssä kokonaisuudessaan uudelleen.
13448: titilaisuudessa, jossa yksipuolinen tuomio an- Siitä huolimatta asianosaisten aikaisemmin val-
13449: nettiin. Tältä osin asianosaisen asiassa aikai- mistelussa esittämille lausumille annetaan sama
13450: semmin esittämä sitoo häntä myös takaisin- merkitys kuin alkuperäisessä käsittelyssä. Asi-
13451: saantihakemuksen käsittelyssä ja siinä mielessä assa ei sitä vastoin olisi aina välttämätöntä
13452: asian käsittelyä jatketaan siitä, mihin se oli toimittaa uutta valmistelua.
13453: jäänyt yksipuolista tuomiota annettaessa. Kun takaisinsaanti koskee vain yksipuolista
13454: Säännös liittyy läheisC;sti takaisinsaantihake- tuomiota, asian käsittelyä jatketaan vain siltä
13455: muksen sisältöä koskeviin 15 §:n määräyksiin. osin kuin asia on ratkaistu yksipuolisella tuo-
13456: Takaisinsaantihakemuksen sisältöä koskevilla miolla. Jos asia on ratkaistu osaksi tuomiolla
13457: määräyksillä turvataan osaltaan myös se, että ja osaksi yksipuolisella tuomiolla, takaisin-
13458: takaisinsaantioikeudenkäynti aloitetaan siitä, saantioikeudenkäynnissä ei siis voida puuttua
13459: mihin asian käsittely oli jäänyt ennen yksipuo- enää niihin kysymyksiin, jotka on ratkaistu
13460: lisen tuomion antamista. tuomiolla.
13461:
13462: 13 3002501
13463: 98 1990 vp. - HE n:o 15
13464:
13465: Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisella oikeutta vaatia asian ratkaisemista silloin, kun
13466: ei ole enää oikeutta takaisinsaantiin, jos yksi- kantaja peruuttaa kanteen.
13467: puolinen tuomio on annettu hänen takaisin- 19 §. Pykälässä on säännökset siitä, miten
13468: saantia koskevan hakemuksensa perusteella. tuomioistuimen tulee menetellä, jos asianosai-
13469: Momentti vastaa sisällöltään oikeudenkäymis- nen tai hänen laillinen edustajansa ei noudata
13470: kaaren 12 luvun voimassa olevaa 13 §:n 3 hänelle annettua kehotusta saapua tuomiois-
13471: momenttia. Säännös merkitsee sitä, että takai- tuimen istuntoon sakon uhalla. Säännös kos-
13472: sinsaannin hakija, joka laiminlyö uudelleen kee sekä suullisen valmistelun että pääkäsitte-
13473: saapua tuomioistuimen istuntoon taikka antaa lyn istuntoa.
13474: kirjallinen lausuma, ei enää ole oikeutettu Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä
13475: uudelleen hakemaan takaisinsaantia, jos takai- siitä, kuinka on meneteltävä, jos henkilökoh-
13476: sinsaantioikeudenkäynnissä asia tällaisen lai- taisesti sakon uhalla tuomioistuimeen saapu-
13477: minlyönnin johdosta ratkaistaan jälleen häntä maan velvoitettu ei saavu tuomioistuimeen.
13478: vastaan yksipuolisella tuomiolla. Asianosaisel- Oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 16 lu-
13479: la on siten vain kerran mahdollisuus turvautua vun 5 §:n mukaan asianosaiselle tai hänen
13480: samassa asiassa takaisinsaantiin. lailliselle edustajalleen, jonka on saavuttava
13481: 18 §. Pykälässä ehdotetaan, että riita-asia, henkilökohtaisesti, asetetaan sakon uhka. Sa-
13482: jossa sovinto ei ole sallittu, on jätettävä sillen- man luvun 7 §:n mukaan, jos asianosainen tai
13483: sä, jos kantaja on jäänyt saapumatta tuomiois- hänen laillinen edustajansa riita-asiassa, jossa
13484: tuimeen. Näin menetellään riippumatta siitä, sovinto ei ole sallittu, on sakon uhalla velvoi-
13485: onko kysymyksessä valmistelun vai pääkäsitte- tettu saapumaan henkilökohtaisesti asian jat-
13486: lyn ensimmäinen vai myöhempi istunto. kokäsittelyyn, jää ilman laillista estettä saapu-
13487: matta, tuomioistuimella on valta, milloin syytä
13488: Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta laista. on, määrätä hänet tuotavaksi myöhempään
13489: Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun voimassa ole- oikeudenkäyntitilaisuuteen. Oikeudenkäymis-
13490: van 10 §:n mukaan riita-asia, jossa sovinto ei kaaren voimassa olevan 12 luvun 14 §:n perus-
13491: ole sallittu, jätetään sillensä, jos kantaja on teella edellä tarkoitettu asianosainen tai hänen
13492: poissa asian ensikäsittelystä. Oikeudenkäymis- laillinen edustajansa voidaan määrätä tuota-
13493: kaaren 16 luvun 5 §:n mukaan kantaja on vaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen.
13494: nykyisin velvoitettava saapumaan asian jatko- Momenttiin otettavaksi ehdotetut säännökset
13495: käsittelyyn uhalla, että asia hänen poissaolles- vastaavat asiallisesti voimassa olevaa oikeutta.
13496: saan voidaan jättää sillensä tai vastaajan vaati- Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että
13497: muksesta ratkaista. asianosainen tai hänen laillinen edustajansa,
13498: Voimassa olevien säännösten mukainen jär- joka ei noudata hänelle 7 §:n 1 momentin
13499: jestely ei ole tyydyttävä. Erityisesti niissä riita- nojalla annettua kehotusta saapua tuomiois-
13500: asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, tulisi aina tuimeen henkilökohtaisesti sakon uhalla, on
13501: pyrkiä aineellisesti oikeaan ratkaisuun. Kun kutsuttava uudelleen istuntoon, jos tuomiois-
13502: riita-asia, jossa sovinto ei ole sallittu, voimassa tuin edelleen pitää hänen henkilökohtaista läs-
13503: olevan lain mukaan kantajan poissaollessa vas- näoloaan välttämättömänä. Tällöin asianosai-
13504: taajan vaatimuksesta ratkaistaan, saattaa rat- selle tai hänen lailliselle edustajalleen on asetet-
13505: kaisu muodostua erilaiseksi kuin, jos käytössä tava korkeampi uhkasakko. Samalla asian kä-
13506: olisi se selvitys, jonka kantaja olisi esittänyt. sittely yleensä on määrättävä toimitettavaksi
13507: Kun vastaajalla ei ole aina käytettävissään myöhemmin. Jos tuomioistuin katsoo, että
13508: asian oikein ratkaisemiseen tarvittavaa selvitys- korkeampi uhkasakko ei tehoa, asianosainen
13509: tä ja kun asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tai hänen laillinen edustajansa voidaan määrä-
13510: kantajaa ei katsota voitavan vastoin tahtoaan tä tuotavaksi samaan tai myöhempään istun-
13511: velvoittaa osallistumaan asian käsittelyyn, eh- toon.
13512: dotetaan, että asia on pykälässä tarkoitetussa Edellä selostettu noutomahdollisuus on voi-
13513: tilanteessa jätettävä sillensä. Vastaajalla ei si- massa olevan lain mukaan mahdollinen ainoas-
13514: ten sellaisessa tilanteessa olisi oikeutta saada taan sellaisessa riita-asiassa, jossa sovinto ei
13515: asiaa ratkaistuksi tuomiolla. Tältä osin ehdo- ole sallittu. Esimerkiksi sellaisessa asiassa, jos-
13516: tus vastaa myös ehdotukseen sisältyvää 14 sa kantaja on peruuttanut kanteen ja vastaaja
13517: luvun 5 §:ää, jonka perusteella riita-asiassa, vaatii asian ratkaisemista, voi olla asian selvit-
13518: jossa sovinto ei ole sallittu, vastaajalla ei ole tämiseksi välttämätöntä, että asian alkuperäi-
13519: 1990 vp. - HE n:o 15 99
13520:
13521: nen kantaja saadaan henkilökohtaisesti tuo- ratkaista riita-asia, jossa sovinto ei ole sallittu,
13522: mioistuimeen. Muussakin kuin edellä mainitus- lykkäyksen jälkeen vastaajaa lainkaan kuule-
13523: sa tilanteessa asiassa, jossa sovinto on sallittu, matta, ei voida pitää asianmukaisena. Sen
13524: asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo voi vuoksi momentissa ehdotetaan edellä selostet-
13525: osoittautua välttämättömäksi asian selvittämi- tua mahdollisuutta määrätä vastaaja tuotavak-
13526: seksi. Sen vuoksi momentissa nautamahdolli- si istuntoon.
13527: suutta ehdotetaan laajennettavaksi asioihin, Ehdotuksen 20 ja 21 §:ään sisältyy säännös
13528: joissa sovinto on sallittu. asian käsittelemisestä vastaajan poissaolasta
13529: Tuomioistuin joutuu kussakin tapauksessa, huolimatta. Siinä tapauksessa, että asia lopulli-
13530: asian laadusta riippuen, harkitsemaan, onko sesti ratkaistaan asianosaisen poissaolasta huo-
13531: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tarkoituk- limatta, ei poisjäänyttä asianosaista saa tuomi-
13532: senmukaisempaa asettaa korkeampi uhkasak- ta poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon.
13533: ko, vai määrätä asianosainen tai hänen lailli- Tätä koskeva säännös on ehdotuksen 31 §:ssä,
13534: nen edustajansa tuotavaksi. jonka 1 momentti vastaa voimassa olevaa
13535: Kulloisestakin tilanteesta riippuu, miten tuo- 22 §:ää.
13536: mioistuimen on meneteltävä, jos henkilökoh- 20 §. Pykälässä on säännökset siitä, millä
13537: taisesti tuomioistuimeen kutsuttu jää tuomiois-
13538: edellytyksillä valmistelua varten toimitettava
13539: tuimeen saapumatta. Jos esimerkiksi kantaja istunto saadaan pitää sakon uhalla tuomiois-
13540: on jäänyt kokonaan pois sellaisen asian käsit-
13541: tuimeen saapumaan veivoitetun asianosaisen
13542: telystä, jossa sovinto ei ole sallittu, asia jäte- tai hänen laillisen edustajansa poisjäännistä
13543: tään sillensä. Jos hän sen sijaan tulee sanotussa huolimatta. Etenkin silloin, kun asianosainen,
13544: asiassa tuomioistuimeen asiamiehen edustama- jota ei saada noudetuksi tuomioistuimeen, pa-
13545: na, vaikka häntä on kehotettu saapumaan koilee oikeudenkäyntiä asiassa, joka olisi vält-
13546: henkilökohtaisesti, voidaan hänelle, jos hänen tämätöntä saada käsitellyksi ja ratkaistuksi,
13547: henkilökohtaista läsnäoloaan pidetään edelleen
13548: saattaa olla olemassa tarve käsitellä asia pykä-
13549: välttämättömänä, asettaa käsiteltävänä olevan lässä mainituin edellytyksin.
13550: momentin mukaan korkeampi uhkasakko tai
13551: määrätä hänet tuotavaksi. Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin mukaan asi-
13552: Vastaavasti asiassa, jossa sovinto on sallittu, anosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen on
13553: tuomioistuimeen kokonaan saapumatta jäänyt- asetettava sakon uhka, jos hänet kutsutaan
13554: tä asianosaista vastaan on 10 §:n perusteella valmistelua varten toimiteitavaan istuntoon
13555: annettava yksipuolinen tuomio. Jos hän taas henkilökohtaisesti. Lisäksi vastaajalle riita-asi-
13556: on tullut tuomioistuimeen asiamiehen edusta- assa, jossa sovinto ei ole sallittu, asetetaan aina
13557: mana, vaikka häntä on kehotettu saapumaan sakon uhka riippumatta siitä, tuleeko hänen
13558: henkilökohtaisesti, menetellään tämän pykälän saapua valmistelua varten toimitettavaan istun-
13559: perusteella edellä selostetulla tavalla. toon henkilökohtaisesti vai saako hän käyttää
13560: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tuo- asiamiestä.
13561: mioistuin saa määrätä asiassa, jossa sovinto ei Asiassa, jossa sovinto on sallittu, pykälä
13562: ole sallittu, tuotavaksi samaan tai myöhem- tulee sovellettavaksi silloin, kun jompikumpi
13563: pään istuntoon sellaisen vastaajan, jota on asianosainen tai kumpikin heistä taikka asian-
13564: kehotettu saapumaan tuomioistuimeen sakon osaisen laillinen edustaja on velvoitettu saapu-
13565: uhalla, mutta joka on jäänyt saapumatta. Näin maan istuntoon henkilökohtaisesti, mutta
13566: tuomioistuin voisi momentin mukaan menetel- asianosainen tai hänen laillinen edustajansa
13567: lä siis silloinkin, kun vastaajaa ei ole kehotettu käyttää asiamiestä. Siinä tapauksessa, että
13568: saapumaan henkilökohtaisesti. Voimassa ole- asianosainen tai hänen laillinen edustajansa ei
13569: vassa laissa ei ole vastaavanlaista säännöstä, saavu tuomioistuimeen eikä käytä asiamiestä,
13570: vaan tuomioistuin voi vastaavassa tilanteessa valmistelua ei jatketa, koska asianosainen tai
13571: nykyisin asettaa vastaajalle ainoastaan korke- hänen laillinen edustajansa on kutsuttu istun-
13572: amman sakon uhan. toon yleensä myös yksipuolisen tuomion uhal-
13573: Kuten edellä 7 §:n kohdalla on selostettu, la. Tällöin asia paikalle tulleen vaatimuksesta
13574: tuomioistuimella ei ole nykyisin riita-asiassa, ratkaistaan pääsääntöisesti poisjääneen asian-
13575: jossa sovinto ei ole sallittu, riittäviä keinoja osaisen vahingoksi yksipuolisella tuomiolla.
13576: vastaajan käsittelyyn osallistumisen velvoitta- Pykälään ehdotetaan tältäkin osin selvyyden
13577: miseksi. Mahdollisuutta nykyisessä laajuudessa vuoksi otettavaksi nimenomainen säännös.
13578: 100 1990 vp. - HE n:o 15
13579:
13580: Jos kysymyksessä on asia, jossa sovinto ei Uhkasakosta tai noutomääräyksestä huoli-
13581: ole sallittu, pykälä voi tulla sovellettavaksi matta vastaajan saaminen tuomioistuimeen
13582: silloin, kun henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saattaa käytännössä osoittautua mahdotto-
13583: saapumaan velvoitettu asianosainen tai hänen maksi. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että
13584: laillinen edustajansa käyttää asiamiestä. Lisäk- vastaaja oleskelee ulkomailla. Asia saattaa olla
13585: si pykälä tulee sovellettavaksi, kun vastaaja jää sen laatuinen, että asian käsittelyä ei enää
13586: kokonaan saapumatta tuomioistuimeen. Siinä voida pitkittää, vaan se on voitava ratkaista.
13587: tapauksessa, että kantaja jää kokonaan saapu- Puheena olevan pykälän mukaan tämä onkin
13588: matta tällaisen asian käsittelyyn, asia jätetään mahdollista sillä edellytyksellä, että asia saa-
13589: lakiehdotuksen 18 §:n mukaan sillensä. Tämä- daan riittävästi selvitetyksi vastaajan poissa-
13590: kin on selvyyden vuoksi mainittu pykälässä. olasta huolimatta. Tällaisessakin tapauksessa
13591: Pykälän mukaan valmistelua varten toimitet- tuomioistuimen on vaadittava, että ratkaisun
13592: tava istunto saadaan pitää sillä edellytyksellä, kannalta riittävä ja hyväksyttävä selvitys esite-
13593: että se edistää valmistelun tarkoituksen toteu- tään.
13594: tumista. Tällaisessa tapauksessa tulisi kaikki se Pykälän mukaan asian ratkaisemisen toisena
13595: asiaan vaikuttava selvitys, joka on saatavissa, edellytyksenä on se, että kantaja vaatii asian
13596: esittää tuomioistuimelle. ratkaisemista. Jollei kantaja tällaista vaatimus-
13597: Siinä tapauksessa, että valmistelu asianosai- ta esitä, asia on pykälän mukaan jätettävä
13598: sen poissaolasta huolimatta toimitetaan, ei sillensä. Jos riittävä selvitys tuomioistuimen
13599: poisjäänyttä asianosaista voida tuomita hänelle käsityksen mukaan on asiassa esitetty, mutta
13600: asetettuun uhkasakkoon. Tämä johtuu oikeu- kantaja ei pyydä asian ratkaisemista, asia on
13601: denkäymiskaaren 12 luvun voimassa olevasta jätettävä sillensä.
13602: 22 §:stä, joka ehdotuksen mukaan siirtyy Jos asia vastaajan poissaolasta huolimatta
13603: 31 §:n 1 momentiksi. Jos taas valmistelu vain ratkaistaan, se mitä vastaaja mahdollisesti val-
13604: joiltakin osin voidaan toimittaa, mutta asia mistelussa tai muutoin asiassa on esittänyt,
13605: asianosaisen poisjäännin vuoksi on lykättävä tulee selvittää lakiehdotuksen 6 luvun 4 §:n 2
13606: myöhempään istuntoon, estettä uhkasakkoon momentin mukaisesti asiakirjoihin perehtymäl-
13607: tuomitsemiselle ei ole. Jos kysymys on henkilö- lä.
13608: kohtaisesti tuomioistuimeen kutsutusta ja hän- Pykälässä tarkoitetussa tilanteessa asian rat-
13609: tä ei enää velvoiteta saapumaan henkilökohtai- kaisu perustuu siihen, että asia on asiallisesti
13610: sesti jatkokäsittelyyn, uhkasakkoa ei kuiten- tutkittu ja selvitetty. Sen vuoksi pykälässä
13611: kaan voida tuomita, jollei kysymys ole vastaa- tarkoitetussa tilanteessa asia ratkaistaan tuomi-
13612: jasta asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. olla.
13613: 21 §. Pykälässä on säännös siitä, millä edel- Eräs vaihtoehto pykälässä tarkoitetussa ti-
13614: lytyksillä asia, jossa sovinto ei ole sallittu, lanteessa on se, että asia kantajan esityksestä
13615: saadaan ratkaista huolimatta siitä, että vastaa- lykätään käsiteltäväksi esteen lakattua. Tätä
13616: ja on jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn tai niin sanottua lepäämään jättämistä koskeva
13617: häntä ei ole voitu siihen noutaa. Ehdotuksen säännös on ehdotuksen 16 luvun 5 §:ssä.
13618: 7 §:n 1 momentin mukaan vastaaja on asiassa, 22 §. Oikeudenkäymiskaaren voimassa ole-
13619: jossa sovinto ei ole sallittu, kutsuttava pääkä- van 12 luvun 11 §:n mukaan kantajalla, jonka
13620: sittelyyn sakon uhalla. Jos vastaaja jää saapu- poissaolon vuoksi asia on ensikäsittelyssä jätet-
13621: matta, tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä ty sillensä, on oikeus saattaa asia saman haas-
13622: hänet tuotavaksi, silloinkin kun hänen ei ole teen nojalla käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä
13623: ollut saavuttava henkilökohtaisesti. Oikeuden- tuomioistuimen kansliaan 30 päivässä asian
13624: käyruiskaaren voimassa olevan 12 luvun 14 §:n sillensä jättämisestä, jos kantajalla on ollut
13625: mukaan, jos asianosainen jää tulematta asian laillinen este, jota hän ei ole voinut ajoissa
13626: jatkokäsittelyyn, tuomioistuimen on noudatet- ilmoittaa.
13627: tava lykkäyspäätöksessä antamiaan määräyk- Jos asia on edellä mainitusta syystä jätetty
13628: siä. Tällöin tuomioistuin joutuu aina lykkää- sillensä jatkokäsittelyssä, kantajan on nykyisin
13629: mään asian käsittelyä, jos se haluaa muuttaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mu-
13630: antamaansa uhkaa. Joissakin tilanteissa sellai- kaan pyydettävä korkeimmalta oikeudelta me-
13631: nen menettely turhaan pitkittää asian käsitte- netetyn määräajan palauttamista.
13632: lyä. Sen vuoksi tilannetta ehdotetaan muutetta- Pykälän perusteella oikeudenkäymiskaaren
13633: vaksi tässä pykälässä ehdotetuna tavalla. 12 luvun nykyisessä 11 § :ssä säännelty menet-
13634: 1990 vp. - HE n:o 15 101
13635:
13636: tely saatetaan siten koskemaan muitakin oikeu- Nyt pykälässä ehdotetaan, että asianosainen
13637: denkäyntitilaisuuksia kuin ensikäsittelyä. Eh- saadaan ottaa säilöön aikaisintaan kuljetuksen
13638: dotettu järjestelmä on jatkokäsittelyn osalta aloittamista edeltävänä päivänä. Lisäksi pykä-
13639: nykyistä joustavampi ja nopeampi. lässä ehdotetaan säädettäväksi, että vapauden-
13640: 23 §. Pykälään ehdotetaan selvyyden vuoksi menetys kuljetusaikoineen ei saa kestää kolmea
13641: otettavaksi säännös siitä, että käsiteltävänä päivää kauemmin.
13642: olevassa luvussa poissaoloon istunnosta rinnas- 34-37 §. Pykälät vastaavat sellaisinaan voi-
13643: tetaan se, että asianosainen poistuu luvatta massa olevan luvun 24 a §:ää, sekä 25-
13644: kesken käsittelyn. Säännös tulee sovellettavaksi 27 §:ää.
13645: ilmeisesti useimmiten silloin, kun asianosainen
13646: ei saavu pääkäsittelyn keskeyttämisen jälkeen
13647: pidettävään istuntoon. 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa
13648: 24-27 sekä 29 §. Pykälät vastaavat sellaisi-
13649: naan voimassa olevan luvun 15-18 sekä Lukuun sisältyy asian käsittelyä koskevia
13650: 20 §:ää. säännöksiä. Luvun säännökset täydentävät eh-
13651: 28 ja 30 §. Pykälät vastaavat asiallisesti si- dotuksen 5 luvun riita-asian valmistelua ja 6
13652: luvun pääkäsittelyä koskevia säännöksiä. Käsi-
13653: sällöltään oikeudenkäymiskaaren voimassa ole-
13654: teltävänä olevaan lukuun sisältyy lisäksi sään-
13655: van 12 luvun säännöksiä. Ehdotuksen 28 §
13656: nöksiä, joita sovelletaan myös rikosasioissa.
13657: vastaa 19 §:ää ja koskee laillista estettä. Ehdo-
13658: Luvun 10 §:ään sisältyy säännös asian rat-
13659: tuksen 30 § vastaa 21 §:ää ja koskee käsittelyn
13660: kaisemisesta silloin, kun rikokseen perustuvaa
13661: keskeyttämistä laillisen esteen vuoksi. Ehdo-
13662: yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne
13663: tukseen sisältyviin nyt käsiteltävinä oleviin py-
13664: käliin on tehty ainoastaan ne välttämättömät ja samaa rikosta koskeva syyte ovat vireillä
13665: erikseen. Sen mukaan kannetta ei saa ratkais-
13666: muutokset, jotka johtuvat siitä, että kun voi-
13667: ta, ennen kuin se tuomioistuin, jossa syyte on
13668: massa olevat pykälät on kirjoitettu ainoastaan
13669: pantu vireille, on antanut päätöksensä syytteen
13670: istuntokäsittelyä varten, ehdotukseen sisälty-
13671: johdosta.
13672: vissä pykälissä on otettu huomioon myös ehdo-
13673: Mainittu pykälä on otettu lakiin muutettaes-
13674: tuksen sisältämä mahdollisuus kehottaa vastaa-
13675: sa asianosaisia ja eräiden asioiden käsittelyjär-
13676: jaa antamaan kirjallinen vastaus ja asianosais-
13677: ta antamaan kirjallinen lausuma. jestystä koskevia oikeudenkäymiskaaren sään-
13678: nöksiä. Asiaa koskevassa hallituksen esitykses-
13679: 31 §. Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan otet- sä (hall.es. 12/1971 vp.) ehdotettiin, että pykä-
13680: tavaksi voimassa olevan 22 §:n säännös sellai- län säännös ei olisi ehdoton, vaan että "kanne
13681: senaan. Sanotussa 1 momentissa säädetään saadaan kuitenkin ratkaista, jos syytteen käsit-
13682: siitä, milloin henkilökohtaisesti tuomiois- tely vastaajan poissaolon vuoksi keskeytyy
13683: tuimeen saapuroaan velvoitettu voidaan jättää epämääräiseksi ajaksi".
13684: tuomitsematta hänelle asetettuun uhkasak- Hallituksen esityksestä antamassaan mietin-
13685: koon. nössä n:o 20 lakivaliokunta ehdotti kuitenkin
13686: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- poistettavaksi sanotun ratkaisumahdollisuu-
13687: si 1 momentin säännöstä vastaava säännös den. Lakivaliokunta totesi perusteluinaan, että
13688: sakon uhalla saapuroaan veivoitetun jättämi- "koska tällainen ratkaisu merkitsisi kannan
13689: sestä tuomitsematta uhkasakkoon, silloin kun ottamista vastaajan syyllistymisestä vaatimuk-
13690: hänet on velvoitettu saapuroaan tuomiois- sen perusteena olevaan rikokseen jo ennakolta,
13691: tuimeen ehdotuksen 7 § :n nojalla. ei valiokunta katso voivansa puoltaa ehdotet-
13692: 32 §. Pykälä vastaa sellaisenaan voimassa tua säännöstä''.
13693: olevan luvun 23 §:ää. Rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkor-
13694: 33 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, mil- vausvastuu ovat nykyisin kuitenkin selvästi
13695: loin henkilö, joka on määrätty tuotavaksi tuo- erottuneet toisistaan, ja kummankin vastuun
13696: mioistuimeen, voidaan ottaa säilöön. Säilöön- syntyedellytyksiä arvostellaan periaatteessa it-
13697: ottamista koskeva voimassa oleva säännös on senäisesti. Korvausvastuun kannalta on yleensä
13698: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 24 §:ssä. Vii- yhdentekevää, täyttyvätkö samalla myös rikos-
13699: meksi mainitun lainkohdan mukaan asianosai- oikeudellisen vastuun toteuttamisedellytykset,
13700: nen saadaan ottaa säilöön niin hyvissä ajoin joskin on olemassa myös tilanteita, joissa kor-
13701: kuin se on välttämätöntä. vausvelvollisuuden edellytykseksi on asetettu
13702: 102 1990 vp. - HE n:o 15
13703:
13704: vahingon aiheuttaminen rikollisella teolla. Esi- tavaksi siten, että siinä puheenjohtajan asemes-
13705: merkkinä vastuuedellytysten erilaisuudesta voi- ta puhutaan tuomioistuimesta.
13706: daan mainita korvausvastuun perustuminen 2 §. Pykälän mukaan kannetta ei riita-asias-
13707: tuottamukseen silloin, kun rikosasiassa on ky- sa saa muuttaa muissa kuin pykälän 1 momen-
13708: symys ainoastaan tahallisuudesta. tissa mainituissa tilanteissa. Käsiteltävänä ole-
13709: Eräissä tapauksissa mahdollisuus ratkaista vaa pykälää täydentävät riita-asiassa, jossa
13710: erikseen vireillä oleva kanne vasta syytteen sovinto on sallittu, ehdotuksen 5 luvun 23§:n
13711: ratkaisemisen jälkeen saattaa myös tarpeetto- ja 6 luvun 9 §:n säännökset, joissa on rajoitet-
13712: masti viivyttää kanteen ratkaisemista. Näin voi tu uuteen seikkaan vetoamista ja uuden selvi-
13713: käydä esimerkiksi niissä tilanteissa, jolloin ei tyksen esittämistä asiassa. Viimeksi mainitut
13714: ole enää riitaa korvausvaatimuksen perusteesta säännökset koskevat kantajan lisäksi myös vas-
13715: sen vuoksi, että rikosasian vastaaja on myöntä- taajaa.
13716: nyt tehneensä korvausvaatimuksen perusteena Momentin uudeksi 2 kohdaksi ehdotetaan
13717: olevan teon, mutta rikosasiaa ei vielä voida otettavaksi säännös siitä, että kantajalla on
13718: ratkaista esimerkiksi syytetyn mielentilan tutki- oikeus vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeus-
13719: misen johdosta. Samoin voi käydä myös sil- suhde, joka asianosaisten välisessä oikeuden-
13720: loin, kun vahingonkorvauksen peruste muu- käynnissä on riitainen ja jonka ratkaisemista
13721: toin on aivan selvä, mutta rikosasian käsittely asian muun osan ratkaiseminen edellyttää.
13722: viivästyy jostakin syystä. Säännös liittyy erillisen ehdotuksen 24 luvun
13723: Kun korvauskysymyksen ratkaisemiseen 17 §:n säännökseen. Sanotun 17 §:n 1 momen-
13724: erikseen ennen syyteasian ratkaisemista liitty- tissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos kanteen
13725: viä eduskunnan lakivaliokunnan edellä selos- ratkaiseminen riippuu samassa oikeudenkäyn-
13726: tettuja näkökohtia ei voida pitää niin painavi- nissä käsiteltävän muun kanteen ratkaisemises-
13727: na, verrattuna edellä selostettuihin pykälän ta, tuomioistuin voi ratkaista erikseen välituo-
13728: soveltamisesta aiheutuviin epäkohtiin, ehdote- miolla viimeksi mainitun kanteen. Pykälän 2
13729: taan mainittu 10 § kumottavaksi. momentin mukaan tuomioistuin voi ratkaista
13730: Silloin kun kysymys korvausvelvollisuudesta erikseen välituomiolla myös sellaisen samaa
13731: on epäselvä ja on olemassa vaara, että sekä vaatimusta koskevan kysymyksen, jonka selvit-
13732: vahingonkorvausvastuun että rikosoikeudelli- tämisestä vaatimuksen ratkaiseminen muilta
13733: sen vastuun perustavat tosiseikat voidaan va- osin riippuu.
13734: hingon korvaamista koskevassa oikeudenkäyn- Kuten sanotun 17 §:n yksityiskohtaisissa pe-
13735: nissä ja rikosoikeudenkäynnissä arvioida eri rusteluissa todetaan, edellä 2 momentissa tar-
13736: tavalla, tuomioistuimen tulee harkita, onko koitetuissa tilanteissa välituomiolla ratkaistava
13737: syytä odottaa tuomioistuimen syytteen johdos- riitakysymys tutkitaan ainoastaan suhteessa
13738: ta antamaa tuomiota ja jättää asian käsittely vaatimuksen muuhun osaan. Tämän vuoksi
13739: 16 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla lepäämään. välituomio ei myöskään saa oikeusvoimaa eikä
13740: 1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- sen antaminen sanotun 2 momentin perusteella
13741: tettavaksi siten, että siitä poistetaan kanteen siten estä riitakysymyksen tutkimista mahdolli-
13742: kehittelyä, vastaajan vastauksen perustelemista sessa myöhäisemmässä oikeudenkäynnissä.
13743: sekä asianosaisten velvollisuutta vastata tois- Jotta kantajalla olisi mahdollisuus saada sellai-
13744: tensa vaatimuksiin koskevat säännökset. Näiltä nen riitakysymys oikeusvoimaisesti ratkaistuk-
13745: osin pykälän säännökset ovat tarpeettomia, si, ehdotetaan 2 kohtaan otettavaksi edellä
13746: koska vastaavat säännökset sisältyvät ehdotuk- selostettu säännös.
13747: sen riita-asian valmistelua koskevaan 5 lukuun Käsiteltävänä olevassa kohdassa tarkoitetaan
13748: ja pääkäsittelyä koskevaan 6 lukuun. sellaisen oikeussuhteen olemassaolon vahvista-
13749: Momenttiin jäisi siten ainoastaan tuomiois- mista, josta suoritusvelvollisuutta koskevan
13750: tuimen kyselyoikeutta koskeva säännös, jota ei kanteen ratkaiseminen riippuu. Kantajalla on
13751: tässä vaiheessa ole pidetty tarkoituksenmukai- siis oikeus vaatia momentissa tarkoitetulla ta-
13752: sena siirtää sanottuun 5 ja 6 lukuun. Säännös valla vahvistettavaksi ainoastaan sellainen ky-
13753: tulee siten sovellettavaksi sekä riita-asian val- symys, josta voidaan nostaa myös erillinen
13754: mistelussa että pääkäsittelyssä. Tuomiois- vahvistuskanne.
13755: tuimen kyselyoikeus on erittäin tärkeä keino Esimerkkinä säännöksessä tarkoitetusta
13756: tuomioistuimen johtaessa oikeudenkäyntiä. asiasta voidaan mainita vuokrasaamista koske-
13757: Pykälän sanamuotoa ehdotetaan myös muutet- va riita, jossa vuokranantaja vaatii vuokralai-
13758: 1990 vp. - HE n:o 15 103
13759:
13760: selta maksamatta jääneitä vuokria. Jos asiaa Voimassa olevan oikeuden mukaan kantaja
13761: käsiteltäessä syntyy erimielisyyttä vuokrasopi- voi käsittelyn missä vaiheessa tahansa ilman
13762: muksen olemassaolosta, vuokranantaja voi eh- vastaajan suostumusta peruuttaa kanteensa.
13763: dotetun säännöksen perusteella vaatia, että Kanteen peruuttaessaan kantaja ilmoittaa, ettei
13764: tuomioistuin antaa vahvistustuomion vuokra- hän enää vaadikaan asian käsittelyä. Lakiin ei
13765: laista velvoittavan sopimuksen olemassaolosta. sisälly säännöstä siitä, kuinka tuomioistuimen
13766: Pykälän 1 momentin voimassa olevassa 2 tulee menetellä kantajan peruuttaessa kanteen-
13767: kohdassa, joka momenttiin otettavaksi ehdote- sa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että asian
13768: tun uuden 2 kohdan johdosta ehdotetaan siir- käsittely jää tällöin sillensä ja että vastaajalla
13769: rettäväksi momentin 3 kohdaksi, säädetään, on oikeus saada ainoastaan kulunsa korvatuk-
13770: että kantajalla on oikeus vaatia korkoa tai si. Vastaaja ei siten voi estää asian jäämistä
13771: tehdä muu sivuvaatimus taikka uusikin vaati- sillensä kantajan peruuttaessa kanteen. Asian
13772: mus, jos se johtuu olennaisesti samasta perus- jäätyä sillensä on jatkuvasti olemassa mahdol-
13773: teesta. lisuus, että kantaja nostaa saman kanteen uu-
13774: Nykyisen 2 momentin mukaan pykälän 1 delleen.
13775: momentin voimassa olevan 2 kohdan mukaista Ehdotuksen 12 luvun 10 §:n perusteella kan-
13776: vaatimusta ei saa tehdä ylemmässä oikeudessa. tajaa vastaan voidaan riita-asiassa, jossa sovin-
13777: Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- to on sallittu, antaa vastaajan vaatimuksesta
13778: tä sanottu kielto ulotetaan koskemaan 1 mo- yksipuolinen tuomio, jos kantaja on jäänyt
13779: mentin 3 kohdaksi siirretyn nykyisen 2 kohdan pois istunnosta tai ei ole antanut häneltä pyy-
13780: lisäksi myös momenttiin lisättäväksi ehdotettua dettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hä-
13781: uutta 2 kohtaa. nen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyk-
13782: siin. Jos kantaja, silloin kun hän ei enää
13783: Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi haluaa jatkaa kanteensa ajamista, haluaa vält-
13784: siten, että pykälän sallima kanteen muuttami- tyä yksipuoliselta tuomioita, hän voi voimassa
13785: nen ei aiheettomasti pitkittäisi pääkäsittelyä. olevan lain mukaan peruuttaa kanteen, jolloin
13786: Sen vuoksi ehdotetaan momenttiin otettavaksi kanne jää sillensä. Tätä ei kuitenkaan vastaa-
13787: säännös siitä, että jos 1 momentin 2 tai 3 jan kannalta voida pitää hyväksyttävänä sen
13788: kohdassa tarkoitettu vaatimus tehdään vasta vuoksi, että hänellä tulisi riita-asiassa, jossa
13789: pääkäsittelyssä, vaatimus on jätettävä tutki- sovinto on sallittu, olla aina oikeus saada asia
13790: matta, jos sen tutkiminen viivyttää asian käsit- ratkaistuksi.
13791: telyä. Sen sijaan kantajalla olisi 1 momentin 1 Edellä mainituista syistä pykälässä ehdote-
13792: kohdan perusteella edelleen myös pääkäsitte- taan, että asia, jossa sovinto on sallittu, on
13793: lyssä 5 luvun 23 §:ssä ja 6 luvun 9 §:ssä sääde- vastaajan vaatimuksesta ratkaistava, jos kanta-
13794: tyin rajoituksin oikeus vaatia myös muuta kuin ja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaa-
13795: kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaati- ja on antanut vastauksensa.
13796: mus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapah- Ei ole löydettävissä riittäviä perusteita sille,
13797: tuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta että vastaajan oikeus saada asia ratkaistuksi
13798: silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan. käsiteltävänä olevan pykälän perusteella olisi
13799: Lisäksi momenttiin ehdotetaan tehtäväksi eräi- riippuvainen vastauksen sisällöstä. Tämä joh-
13800: tä kielellisiä korjauksia. tuu siitä, että ehdotuksen 5 luvun 10 §:ssä
13801: Myös pykälän 4 momenttiin ehdotetaan teh- vastaajan edellytetään aina mahdollisen oikeu-
13802: täväksi ehdotuksen muun osan edellyttämiä denkäyntiväitteen tekemisen lisäksi vastaavan
13803: muodollisia korjauksia. Sen mukaan kanteen myös itse pääasiaan. Kuten edellä 5 luvun
13804: muuttamisena pidetään myös pykälän 3 mo- 13 §:n perusteluissa on todettu, vastaajaa vas-
13805: mentissa tarkoitettujen uusien seikkojen esittä- taan annetaan yksipuolinen tuomio, jos vastaa-
13806: mistä kanteen tueksi vastaajan saamatta niistä ja ei vastauksessaan oikeudenkäyntiväitteen li-
13807: oikeudenkäynnissä tietoa. säksi ota kantaa itse vaatimukseen ja jos väite
13808: 5 §. Voimassa olevassa pykälässä on säännös hylätään.
13809: asianosaisen osallistumisesta riita-asian istun- Vastaajan mahdollisuus saada asia ratkais-
13810: toon. Säännös on muutettavaksi ehdotetun 12 tuksi pykälässä tarkoitetussa tilanteessa on tär-
13811: luvun johdosta tarpeeton. Pykälään ehdote- keää sen estämiseksi, että samaa kannetta ei
13812: taan otettavaksi kanteen peruuttamista koske- nosteta häntä vastaan useita kertoja, ja sen
13813: va säännös. turvaamiseksi, ettei sellaisesta menettelystä
13814: 104 1990 vp. - HE n:o 15
13815:
13816: vastaajalle aiheudu turhia kustannuksia. Koska Ehdotuksen mukaan valtakirja tulisi esittää
13817: vastaajalle aiheutuu kustannuksia jo siitä al- ainoastaan, jos tuomioistuin niin määrää. Esi-
13818: kaen, kun hän saa tiedon häntä vastaan noste- merkiksi silloin, kun samassa asiassa asianosai-
13819: tusta oikeudenkäynnistä, ei ole löydettävissä sen puolesta esiintyy uusi asiamies, saattaa olla
13820: perusteita sille, että vastaajalla olisi oikeus asianmukaista, että tuomioistuin määrää hänet
13821: saada asia ratkaistuksi vasta jossakin kirjalli- esittämään valtakirjansa.
13822: sen vastauksen jälkeisessä oikeudenkäynnin Ehdotus koskee kaikkien asianosaisten asia-
13823: vaiheessa. miehiä ja kaikkia yleisen tuomioistuimen oi-
13824: Sen jälkeen kun vastaaja on vaatinut asian keusasteita.
13825: ratkaisemista, asian käsittelyä jatketaan. Jos
13826: kantajan kanteen peruuttamisen on katsottava
13827: käsittävän myös kanteesta luopumisen eli sen, 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk-
13828: että kanne kantajankin mielestä olisi hylättävä, käyksestä
13829: voi tuomioistuin tällä perusteella ratkaista
13830: asian ja hylätä kanteen. 1 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
13831: Sellaisessa riita-asiassa, jossa sovinto ei ole tettavaksi siten, että siitä käy ilmi, että oikeu-
13832: sallittu, vastaajalla ei sen sijaan ole oikeutta denkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja
13833: saada asia ratkaistuksi, jos kantaja jää pois ensimmäisen kerran käyttää asiassa puheval-
13834: istunnosta. Sitenkantajan kanteen peruuttami- taa. Voimassa olevan säännöksen mukaan oi-
13835: nen ja jääminen pois sellaisen asian käsittelystä keudenkäyntiväite on tehtävä ennen pääasiaan
13836: johtaisivat tältä kannalta samaan lopputulok- vastaamista. Lisäksi momenttiin jää voimassa
13837: seen. olevan lain mukainen säännös siitä, että kaikki
13838: oikeudenkäyntiväitteet on tehtävä, mikäli mah-
13839: dollista samanaikaisesti.
13840: Muutos momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
13841: 15 luku. Oikeudenkäyntiasiamiehestä ehdotuksen 5 luvun 10 §:n 1 momentin sään-
13842: nöksen johdosta. Sanotun momentin mukaan
13843: 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- riittää, että oikeudenkäyntiväite tehdään vas-
13844: tettavaksi siten, että asianajajan tai yleisen tauksessa senkin jälkeen, kun se ensin sisältää
13845: oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoas- kannanoton itse pääasiaan. Käsiteltävänä ole-
13846: taan tuomioistuimen niin määrätessä. Asian- vaan momenttiin tehdyn muutoksen jälkeen
13847: ajajista annetun lain (496/58) 5 §:n perusteella sanotut säännökset vastaavat asiallisesti toisi-
13848: ja yleisestä oikeusaputoimesta annetun lain aan.
13849: (88173) 10 §:n perusteella asianajajan ja ylei- 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
13850: sen oikeusavustajan tulee rehellisesti ja tunnol- tettavaksi siten, että sen soveltamisala rajoite-
13851: lisesti täyttää tehtävänsä. Lisäksi asianajajien taan koskemaan ainoastaan rikosasioita. Sen
13852: ja yleisten oikeusavustajien toimintaa sanottu- jälkeen kun riita-asian käsittely jaetaan valmis-
13853: jen lakien perusteella valvoo asianajajayhdis- teluun ja pääkäsittelyyn ja todistelu esitetään
13854: tyksen hallitus ja oikeuskansleri. Tämän vuok- pääkäsittelyssä, tarvitaan momentin sisältämää
13855: si voidaan katsoa, että silloin kun asianajaja säännöstä enää rikosasioiden käsittelyä varten.
13856: tai yleinen oikeusavustaja toimii asiamiehenä, Riita-asian valmistelussa käsittelyn lykkäämi-
13857: tuomioistuin voi pääsääntöisesti luottaa siihen, nen määräytyy sillä perusteella, onko asian
13858: että asiamies on asianmukaisesti valtuutettu, käsittelyn lykkääminen asian valmistelemiseksi
13859: eikä häneltä sen vuoksi tarvitse vaatia selvitys- tarpeellista. Pääkäsittelyn osalta on ehdotuk-
13860: tä valtuutuksesta. sen 6 luvun 10 §:ssä nimenomainen säännös
13861: Ehdotus helpottaa sekä tuomioistuinten val- siitä, milloin pääkäsittelyn lykkääminen voi
13862: tuutusten tarkistamisesta aiheutuvaa työtä että tulla kysymykseen.
13863: asianosaisten työtä, kun valtuutuksen antami- 5 §. Voimassa olevassa 5 §:ssä on säännös
13864: nen olisi nykyistä helpompaa. Jotta asiamies siitä, millä uhalla asianosaiset on riita-asiassa
13865: tarvittaessa myöhemmin voi esittää selvityksen velvoitettava saapumaan asian jatkokäsitte-
13866: valtuutuksesta, säännöksestä huolimatta asia- lyyn. Kun säännökset riita-asian käsittelyyn
13867: miehen itsensä kannalta saattaa edelleen olla saapumaan veivoittamisesta ehdotetaan otetta-
13868: hyödyllistä pyytää valtuutus kirjallisena tai vaksi ehdotuksen 12 lukuun, ehdotetaan pykä-
13869: muuten todistettavasti. lään otettavaksi säännös asian käsittelyn lyk-
13870: 1990 vp. - HE n:o 15 105
13871:
13872: käämisestä toistaiseksi. Voimassa olevan lain voi olla joskus tarkoituksenmukaista esimer-
13873: 4 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on, kiksi sovintoneuvottelujen ajaksi. Riita-asioi-
13874: lykätessään asian, samalla ilmoitettava käsitte- den osalta lepäämään jättäminen tulee toden-
13875: lyaika, eli se päivämäärä, milloin asian käsitte- näköisesti useimmiten kysymykseen valmiste-
13876: lyä jatketaan. Käytännössä ei kuitenkaan aina lun aikana.
13877: ole tiedossa, milloin asian käsittelyä lykkäyk- Lepäämään jättämistä koskeva säännös si-
13878: sen jälkeen kannattaa jatkaa. sältyy myös erillisen ehdotuksen 24 luvun 7 §:n
13879: Sen vuoksi pykälässä ehdotetaan, että jos 1 momenttiin. Sanotun momentin mukaan tuo-
13880: asian ratkaisemisen kannalta on tärkeätä, että mioistuin voi annettuaan välituomion jostakin
13881: toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menet- samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävästä use-
13882: telyssä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asta kanteesta määrätä, että asian käsittelyä
13883: asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, muilta osin jatketaan vasta sen jälkeen, kun
13884: tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä välituomio on saanut lainvoiman.
13885: jatketaan vasta esteen poistuttua. Sen jälkeen kun asia on jätetty lepämään,
13886: Näin on esimerkiksi silloin, kun toisessa asian ottaminen uudelleen käsiteltäväksi edel-
13887: oikeudenkäynnissä annetulla ratkaisulla on si- lyttää tuomioistuimen tai asianosaisten toimen-
13888: tova vaikutus käsiteltävänä olevassa asiassa. piteitä. Kun lepäämän jätetty asia on rikosasia,
13889: Toisessa tuomioistuimessa käsiteltävä vahin- pääsääntö on se, että asian käsittelyn jatkami-
13890: gontekoon perustuva vahingonkorvausasia voi- sesta päättää tuomioistuin omasta aloittees-
13891: daan jättää lepäämään kunnes toisessa oikeu- taan. Kun lepäämään jätetty asia on riita-asia,
13892: denkäynnissä vireillä olevassa saman kiinteis- asianosaisen on pääsääntöisesti pyydettävä
13893: tön omistusoikeutta koskevassa riita-asiassa on asian käsittelyn jatkamista.
13894: annettu ratkaisu. Kun asian käsittelyä lepäämään jättämisen
13895: Samalla tavoin voidaan menetellä silloin, jälkeen jatketaan, kysymykseen saattaa riita-
13896: kun oikeudenkäynnissä annetulla ratkaisulla asiassa tulla valmistelun jatkaminen tai uuden
13897: on todistusvaikutus toisessa oikeudenkäynnis- pääkäsittelyn toimittaminen. Pääkäsittelyn jat-
13898: sä. Joskus saattaa olla esimerkiksi tarpeellista kaminen lepäämään jättämisen jälkeen tullee
13899: jättää vahingontekoon perustuva vahingonkor- riita-asiassa kysymykseen ainoastaan poik-
13900: vausasia lepäämään odottamaan toisessa oi- keuksellisesti sen vuoksi, että ehdotuksen 6
13901: keudenkäynnissä käsiteltävän samaan vahin- luvun 11 §:n mukaan asiassa on toimitettava
13902: gontekoon perustuvan rikosasian ratkaisemis- uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on ollut
13903: ta. lykättynä yhteensä yli 45 päivää.
13904: Lepäämään jättäminen saattaa olla ajankoh- 7 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten,
13905: taista myös silloin, kun asiaan liittyvä kysymys että se koskee ainoastaan rikosasian käsittelyä.
13906: on käsiteltävänä muualla kuin toisessa oikeu- Riita-asian käsittelyn osalta vastaava säännös
13907: denkäynnissä. Näin on esimerkiksi silloin, kun sisältyy ehdotuksen 12 luvun 19 §:ään.
13908: tuomioistuimessa on käsiteltävänä kiinteistön
13909: kauppahinnan alentamista koskeva oikeuden-
13910: käynti ja kiinteistön rajojen sijaintia tai kiin- 17 luku. Todistelusta
13911: teistöllä olevan rakennusten luvallisuutta kos-
13912: keva asia on käsiteltävänä hallinnollisessa vi- Yleistä
13913: ranomaisessa. Toisena esimerkkinä voidaan
13914: mainita veropetosta koskevan asian käsittele- Meillä on käytössä vuonna 1948 annetulla
13915: minen silloin, kun itse verotusta koskeva asia lailla muutetun 17 luvun perusteella vapaa
13916: on vielä veroviranomaisten käsiteltävänä. todisteiden harkinta. Yleisesti on katsottu va-
13917: Pykälässä tarkoitettu muu este asian käsitte- paan todisteiden harkinnan edellyttävän sitä,
13918: lylle on esimerkiksi silloin, kun asianosainen että todistelu suullisesti esitetään keskitetyssä
13919: pitkäaikaisen vakavan sairauden tai ulkomaan käsittelyssä välittömästi sellaiselle tuomiois-
13920: matkan johdosta on estynyt osallistumasta tuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian.
13921: asian käsittelyyn eikä asiaa voida ratkaista Lukuun ehdotetut muutokset tarkoittavat lä-
13922: hänen poissaollessaan. Rikosasian vastaajan hinnä edellä mainittujen edellytysten toteutta-
13923: mielentilan tutkiminen tai jonkin muun seikan mista.
13924: selvittäminen saattaa olla syy lepäämään jättä- Todistelu tulisi siis ottaa vastaan pääkäsitte-
13925: miseen. Asian käsittelyn jättäminen lepäämään lyssä. 1otta todistelu voitaisiin ottaa vastaan,
13926:
13927: 14 3002501
13928: 106 1990 vp. - HE n:o 15
13929:
13930: valmistelussa on paitsi selvitettävä se, mitkä simman tasapuolisesti harkita kaikkea asiassa
13931: kysymykset asiassa ovat riitaisia ja missä mää- esitettyä näyttöä.
13932: rin todistelu asiassa siten on tarpeen, myös Tilanteet, jolloin pääkäsittelyn ulkopuolella
13933: valmisteltava todistelun vastaanottaminen. vastaanotettu todiste otetaan vastaan toistami-
13934: Valmistelussa on siten selvitettävä esimerkiksi seen pääkäsittelyssä, tulevat kuitenkin olemaan
13935: asiakirjan esittämisvelvollisuus, mitkä todista- erittäin poikkeuksellisia. Todistetta ei myös-
13936: jat on kutsuttava pääkäsittelyyn ja onko asian- kään tule ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuo-
13937: tuntijatodistelu tarpeen sekä määrättävä asian- lella, jos tiedetään, että todiste joudutaan otta-
13938: tuntija. Valmistelussa tulisi yleensä jo päättää maan vastaan pääkäsittelyssä ja ettei estettä
13939: siitäkin, mitä todistelua ei lainkaan luvun 7 §:n sen vastaanottamiselle pääkäsittelyssä todennä-
13940: nojalla oteta vastaan pääkäsittelyssä. köisesti tule olemaan.
13941: Asiantuntijalausunto tulisi myös hankkia ja Ehdotuksen 5 lukuun sisältyvät säännökset
13942: tiedottaa asianosaisille ennen pääkäsittelyä. merkitsevät sitä, että asianosaisten on esitettä-
13943: Tämä on välttämätöntä käsittelyn keskittämi- vä kirjalliset todisteet jo valmistelussa. Tämä
13944: sen turvaamiseksi. Usein asiantuntijalausun- on tärkeää muun muassa siitä syystä, että näin
13945: non antaminen on kuitenkin mahdollista vasta voidaan välttää väärinkäsityksiä sekä edistää
13946: sen jälkeen, kun asiassa on jo vastaanotettu valmistelun nopeutta ja riitakysymysten täs-
13947: muuta selvitystä. Tästä syystä selvitystä voi- mentämistä. Kirjalliset todisteet on kuitenkin
13948: daan luvun säännösten mukaan asiantuntijan joko luettava tai mainittava pääkäsittelyssä,
13949: lausunnon valmistelemista varten ottaa vastaan jotta ne voitaisiin ottaa huomioon asiaa rat-
13950: ennen pääkäsittelyä. kaistaessa. Tämä on välttämätöntä senkin
13951: Vaikka todisteiden harkinnan kannalta on- vuoksi, että näin myös tällaiset todisteet tule-
13952: kin tärkeää, että todistelu kokonaisuudessaan vat asianosaisten keskustelun kohteeksi oikeu-
13953: otetaan vastaan keskitetysti pääkäsittelyssä, tä- denkäynnissä.
13954: mä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Todis-
13955: tajaksi nimetty saattaa esimerkiksi olla sairas
13956: tai katselmuksen kohde saattaa muuttua. Tä- Asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituk-
13957: män vuoksi lukuun ehdotetaan kunkin todis- sessa
13958: tuskeinon osalta otettavaksi säännökset siitä,
13959: milloin todistelun välittömyydestä voidaan luo- Asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituk-
13960: pua ja todistelu ottaa vastaan muussa käsitte- sessa ilman totuusvakuutusta on voimassa ole-
13961: lyssä kuin pääkäsittelyssä. vankin lain mukainen, mutta harvoin käytetty
13962: Myös se, onko olemassa edellä mainittuja todistelukeino. Myös silloin, kun asianosaista
13963: esteitä todisteen vastaanottamiselle pääkäsitte- kuullaan todistelutarkoituksessa ilman totuus-
13964: lyssä, tulisi selvittää ja päätös todisteen vas- vakuutusta, asianosaisen lausumilla on merki-
13965: taanottamisesta muussa käsittelyssä kuin pää- tystä todisteena. Asianosaisen kuuleminen
13966: käsittelyssä siten tehdä jo valmistelussa. asian selvittämiseksi saattaa usein olla ainut
13967: Ainoastaan poikkeuksellisesti todisteen vas- todistuskeino asiassa. Jotta asianosaisen kuule-
13968: taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella jou- mista todistelutarkoituksessa käytettäisiin ny-
13969: duttaisiin päättämään vasta pääkäsittelyssä. kyistä yleisemmin, ehdotetaan lukuun otetta-
13970: Näin voi käydä kuitenkin esimerkiksi silloin, vaksi tätä koskeva nimenomainen säännös.
13971: kun todistajaa pääkäsittelyssä kuultaessa ilme- Jotta tuomioistuimella olisi ratkaisunsa pe-
13972: nee tarvetta esimerkiksi katselmuksen toimitta- rusteena käytettävissään paras mahdollinen to-
13973: miseen. distusaineisto, olisi tärkeää, että asianosainen
13974: Kun asiaa pääkäsittelyssä käsiteltäessä ha- velvoitettaisiin osallistumaan pääkäsittelyyn
13975: vaitaan, että todisteen vastaanottamiselle pää- henkilökohtaisesti. Mahdollisuus kuulla todis-
13976: käsittelyssä ei olekaan estettä ja todisteelia on tajaa ja asianosaista taikka asianosaisia saman-
13977: merkitystä asian ratkaisemiselle, pääkäsittelyn aikaisesti vastakkain kysymyksistä, joista he
13978: ulkopuolella vastaanotettu todiste on otettava ovat eri mieltä, antaisi tuomioistuimelle ny-
13979: vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Näin voi- kyistä paremmat mahdollisuudet arvioida sitä,
13980: daan turvata mahdollisimman hyvin käsittelyn miten asia tulisi ratkaista. Lisäksi jo mahdolli-
13981: välittömyys ja keskitys, mikä puolestaan, ku- suus nähdä asianosaiset henkilökohtaisesti sekä
13982: ten aikaisemmin on todettu, on tärkeää sen heidän käyttäytymisensä ja esimerkiksi ilmeen-
13983: vuoksi, että tuomioistuin tällöin voi mahdolli- sä lausumia antaessaan ja todistajan kerto-
13984: 1990 vp. - HE n:o 15 107
13985:
13986: muksia kuullessaan ovat kiinteässä yhteydessä Tuomioistuimella tulisi olla mahdollisuus
13987: vapaaseen todisteiden harkintaan. selvittää asiaa käytettävissä olevan parhaan
13988: mahdollisen todistusaineiston perusteella. Ei
13989: ole johdonmukaista, että tuomioistuimella on
13990: Todistelu yleensä mahdollisuus kuulla vapaasti tuomioistuimessa
13991: olevaa todistajaa, mutta ei sellaista henkilöä
13992: 8 §. Pykälään sisältyy todisteiden hankki- todistajana, jota kukaan ei nimeä, vaikka tuo
13993: mista koskeva säännös. Sen mukaan pääsääntö henkilö todennäköisesti tietäisi parhaiten asian
13994: on, että asianosaisten on hankittava asiassa ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä sei-
13995: tarpeelliset todisteet. Riita-asiassa, jossa sovin- kasta. Asian tasapuolista selvittämistä usein
13996: to on sallittu, sekä pykälässä tarkemmin mää- juuri vaikeuttaa se, että asianosaiset nimeävät
13997: ritellyssä rikosasiassa, jossa ainoastaan asian- todistajiksi ainoastaan sellaisia henkilöitä, joi-
13998: omistaja vaatii rangaistusta, tuomioistuin ei den kertomukset tukevat vain asianosaisen
13999: saa omasta aloitteestaan määrätä uutta todista- omaa kantaa.
14000: jaa kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi. Joskus asianosaisen käytettävissä saattaa ol-
14001: Muissa asioissa tuomioistuin saa harkintansa la useita todistajia. Tällöin asianosainen saat-
14002: mukaan omasta aloitteestaan päättää hankitta- taa erehtyä siitä, kuka todistajista olisi merki-
14003: vaksi todisteita. tyksellisin. Näin voi käydä etenkin silloin, kun
14004: Riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asian- asianosainen toimii ilman oikeudenkäyntiavus-
14005: osaisen oikeuteen määrätä oikeudenkäynnin tajaa. Tällöin ei myöskään tuomioistuimen
14006: kohteesta on katsottu kuuluvan myös tietty kannalta ole oikein, että se joutuu tyytymään
14007: mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä todisteita niukempaan todisteluun kuin mitä itse asiassa
14008: tuomioistuimella on käytettävissään. Asiano- olisi tarjolla.
14009: saisen mahdollisuus määrätä todisteista on kat- Tämän vuoksi ehdotetaan 8 §:stä poistetta-
14010: sottu johtuvan myös siitä, että todistelusta vaksi tuomioistuimen todisteiden hankkimista
14011: aiheutuvat kustannukset jäävät asianosaisten koskeva rajoittava säännös. Myöskään Euroo-
14012: vastattaviksi. pan valtioista esimerkiksi Ranskan ja Saksan
14013: Kun asianosaiset antavat riitansa tuomiois- Iiittotasavallan lainsäädännössä ei ole rajoitet-
14014: tuimen ratkaistavaksi, ei ole perusteltua rajoit- tu tuomioistuimen mahdollisuutta määrätä
14015: taa tuomioistuimen mahdollisuutta selvittää omasta aloitteestaan hankittavaksi uutta todis-
14016: asiaa. Asianosaiselle todistelusta aiheutuviin telua asiassa. Itävallan oikeudenkäyntilaissa
14017: kustannuksiin liittyviä perusteluja ei myöskään tuomioistuimen mahdollisuutta hankkia selvi-
14018: voida pitää johdonmukaisina, kun vastaavaa tystä omasta aloitteestaan on rajoitettu siten,
14019: rajoittavaa säännöstä ei ole laissa todistajan että vastoin asianosaisten kieltoa asiassa ei
14020: kuulemista ja kirjallisen todisteen esittämistä voida kuulla asiantuntijaa tai toimittaa katsel-
14021: huomattavasti kalliimpien todistuskeinojen, musta.
14022: katselmuksen toimittamisen ja asiantuntijan Tuomioistuinten mahdollisuutta määrätä uu-
14023: kuulemisen osalta. Säännös ei myöskään rajoi- si todistaja kuulusteltavaksi tai asiakirja esitet-
14024: ta tuomioistuimen mahdollisuuksia määrätä täväksi ei ehdoteta kuitenkaan rajoituksetto-
14025: uudelleen kuultavaksi sellaista todistajaa, jota maksi. Pykälässä ehdotetaan, että tuomioistuin
14026: asian käsittelyssä on jo aikaisemmin kuultu. ei voi antaa sellaista määräystä vastoin asian-
14027: Perusteena tuomioistuimen kieliolle omasta osaisten yhteistä tahtoa. Jos asianosaiset ovat
14028: aloitteestaan täydentää selvitystä on mainittu keskenään sopineet jonkin todistelukeinon
14029: myös asianosaisen mahdollinen halu rajoittaa käyttämättä jättämisestä, esimerkiksi sovitteli-
14030: asiassa kuultavat henkilöt nimeämiinsä todista- jan kuulemisesta todistajana, tuomioistuimen
14031: jiin sen vuoksi, että hän haluaa välttää jonkin ei ehdotuksen mukaan tule toimia asianosais-
14032: seikan, esimerkiksi ammattisalaisuuden tulevan ten sopimuksen vastaisesti.
14033: ilmi. Kun jo voimassa olevassa laissa on sään- Asianosaisten olisi 8 §:n säännöksen muutta-
14034: nökset todistajan vaitiolovelvollisuudesta ja to- misesta huolimatta itse pääsääntöisesti vastat-
14035: distajan oikeudesta kieltäytyä todistamasta ja tava todisteiden hankkimisesta. Tämä johtuu
14036: paljastamasta muun muassa ammattisalaisuut- siitä, että heillä on paras tieto asiassa käytettä-
14037: ta, tuomioistuimen mahdollisuus oma-aloittei- vissä olevasta selvityksestä. Ehdotus ei tarkoita
14038: sesti hankkia uutta selvitystä ei välttämättä sitä, että tuomioistuimen tulisi ryhtyä selvittä-
14039: sisällä edellä mainittua vaaraa. mään, mitä todistelua asiassa vielä olisi saata-
14040: 108 1990 vp. - HE n:o 15
14041:
14042: vissa. Sellainen lisäisi huomattavasti tuomiois- siitä huolimatta, että pääkäsittely peruutetaan.
14043: tuimen työtä ja aiheuttaisi turhia kustannuk- Ehdotuksen 6 luvun 12 §:n nojalla uudessa
14044: sia. pääkäsittelyssä voi olla merkitystä myös sellai-
14045: Rikosasioissa katsotaan nykyisin yhä selvem- sella aikaisemmassa pääkäsittelyssä vastaan-
14046: min tuomioistuimen puolueettomuuden kan- otetulla todistelulla, jonka vastaanottamiselle
14047: nalta olevan tärkeää, että tuomioistuin ei itse uudessa pääkäsittelyssä on ollut este.
14048: ryhdy hankkimaan yksinomaan syytetyn vahin- Käsiteltävänä olevassa luvussa todisteen vas-
14049: goksi koituvaa selvitystä asiassa. Syytteen to- taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella on
14050: teennäyttäminen kuuluu syyttäjän tehtäviin ja säännös 15 §:ssä kirjallisen todisteen, 41 §:n 1
14051: korkeatasoisen syyttäjäkunnan katsotaan riit- momentissa todistajan, 51 §:ssä asiantuntijan,
14052: tävästi turvaavan sen, että tuomioistuinten 56 a §:ssä katselmuksen sekä 61 ja 65 §:ssä
14053: käytössä rikosasioissa on riittävä selvitys. asianosaisen osalta. Jotta pääkäsittely voitai-
14054: 8 a §. Kuten edellä on todettu, yleisesti on siin toimittaa keskitetysti, asiantuntijan lau-
14055: katsottu vapaan todisteiden harkinnan edellyt- sunto olisi hankittava jo ennen pääkäsittelyä.
14056: tävän sitä, että todistelu suullisesti esitetään Jotta asiantuntijan lausunnon hankkiminen
14057: keskitetyssä käsittelyssä välittömästi sellaiselle etukäteen olisi mahdollista, ehdotetaan
14058: tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee 48 a §:ään säännöstä asian selvittämisestä asi-
14059: asian. Erillisen ehdotuksen 24 luvun 13 §:n 1 antuntijalausuntoa varten ennen pääkäsittelyä.
14060: momentissa ehdotetaan tämän mukaisesti, että Momenttiin ehdotetaan otettavaksi selvyyden
14061: tuomiossa saadaan riita-asiassa ottaa huo- vuoksi viittaus myös edellä mainittuihin sään-
14062: mioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on nöksiin.
14063: esitetty pääkäsittelyssä. Päätös todistelun vastaanottamisesta pääkä-
14064: Edellä mainituista syistä pykälän 1 momen- sittelyn ulkopuolella tehtäisiin ehdotuksen 5
14065: tissa ehdotetaan, että riita-asiassa todisteet on luvun 26 §:n perusteella yleensä jo valmistelus-
14066: otettava vastaan pääkäsittelyssä. Todisteilla sa. Ainoastaan erittäin poikkeuksellisesti tulisi
14067: tarkoitetaan kaikkia 17 luvun mukaisia todis- esiintyä tilanteita, että todisteen vastaanottami-
14068: tuskeinoja; todistajan kuulustelua, kirjallisia sesta pääkäsittelyn ulkopuolella päätettäisiin
14069: todisteita, asiantuntijoiden kuulemista, katsel- vasta pääkäsittelyssä. Silloin kun todisteen vas-
14070: musta sekä asianosaisen kuulemista todistelu- taanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella
14071: tarkoituksessa. päättämistä käsitellään erillisenä kysymyksenä,
14072: Pykälään sisältyvä todistelun välittömyyttä sitä käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin eh-
14073: koskeva pääsääntö koskee sekä erillistä pääkä- dotuksessa oikeudenkäyntiä koskevan kysy-
14074: sittelyä että valmistelun yhteydessä toimiteita- myksen osalta on ehdotettu.
14075: vaa pääkäsittelyä. Silloin kun todiste otetaan vastaan pääkäsit-
14076: Poikkeuksena pykälän pääsäännöstä pykä- telyn ulkopuolella, se voidaan pykälän 2 mo-
14077: lässä viitataan ensinnäkin ehdotuksen 6 luvun menttiin otettavaksi ehdotetun säännöksen mu-
14078: 8, 12 ja 17 § :n säännöksiin, joiden nojalla kaan ottaa vastaan myös toisessa alioikeudes-
14079: todistelua voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn sa. Samoin voidaan menetellä myös, jos pää-
14080: ulkopuolella. käsittelyä ei pidetä. Pääkäsittelyä ei tarvitse
14081: Ehdotuksen 5 luvun 2, 10 ja 19 §:n nojalla pitää esimerkiksi silloin, kun asia ehdotuksen 5
14082: kirjalliset todisteet on esitettävä jo valmistelus- luvun 6 §:n 1 momentin tai 27 §:n 1 momentin
14083: sa, vaikka asiassa tultaisiinkin toimittamaan 3 kohdan perusteella jätetään valmistelussa
14084: pääkäsittely. Jos asia ratkaistaan valmistelun tutkimatta. Jos sellaisen ratkaisun tekeminen
14085: yhteydessä pidettävässä välittömässä pääkäsit- edellyttää esimerkiksi todistajan kuulemista,
14086: telyssä, sitä oikeudenkäyntiaineistoa, siis häntä voidaan kuulla valmistelussa. Ehdotuk-
14087: myöskään kirjallista todistelua, joka on esitet- sen 5 luvun 30 §:n nojalla oikeudenkäynnin
14088: ty viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa, edellytystä koskeva kysymys voidaan määrätä
14089: ei ehdotuksen 6 luvun 17 §:n nojalla tarvitse käsiteltäväksi myös erikseen pääkäsittelyssä.
14090: ottaa vastaan uudelleen sanotussa pääkäsitte- Siinä tapauksessa todistelu otettaisiin vastaan
14091: lyssä. pääkäsittelyssä, joka voitaisiin pitää valmiste-
14092: Ehdotuksen mukaan todisteita voidaan lun yhteydessä tai erillisenä.
14093: eräissä tapauksissa ottaa vastaan myös pääkä- Toisessa tuomioistuimessa todiste voitaisiin
14094: sittelyn ulkopuolella. Ehdotuksen 6 luvun momentin perusteella ottaa vastaan esimerkiksi
14095: 8 § :n mukaan todistelua voidaan ottaa vastaan silloin, kun todistaja on huomattavan pitkän
14096: 1990 vp. - HE n:o 15 109
14097:
14098: matkan päässä tuomioistuimesta tai ulkomailla esitys todistelun vastaanottavalle tuomwts-
14099: ja hänen saapumisestaan pääkäsittelyyn aiheu- tuimelle ja samalla lyhyesti selostettava asia ja
14100: tuisi todisteen merkitykseen verrattuna koh- se, mitä todisteelia halutaan näyttää. Samassa
14101: tuuttomia kustannuksia. yhteydessä todisteen vastaanottavalle tuomiois-
14102: Ehdotuksen 41 §:n 1 momentin mukaan to- tuimelle voidaan esimerkiksi ilmoittaa ne kysy-
14103: distajaa, 51 §:n perusteella asiantuntijaa ja mykset, jotka todistajalle tulisi ainakin tehdä.
14104: 61 §:n perusteella asianosaista voidaan, hänen Näiden tietojen ilmoittaminen on tärkeää to-
14105: olleessaan sairaana, kuulla myös siellä, missä disteen vastaanottamisen onnistumisen kannal-
14106: hän on. Kun mainituissa pykälissä tarkoitettu ta. Samassa tarkoituksessa tuomioistuimen on
14107: poikkeus todisteen vastaanottamista tuomiois- toimitettava todisteen vastaanottavalle tuomio-
14108: tuimessa koskevasta pääsäännöstä tulee käy- istuimelle asian käsittelystä kertyneet asiakir-
14109: tännössä sovellettavaksi erittäin harvoin, ei jat, jos se käy haitatta päinsä.
14110: pykälän 2 momenttiin ehdoteta tältä osin otet- 8 d §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan
14111: tavaksi nimenomaista viittaussäännöstä. selvyyden vuoksi säädettäväksi siitä, että se
14112: Silloin kun todiste on otettu vastaan pääkä- tuomioistuin, joka toisen tuomioistuimen esi-
14113: sittelyn ulkopuolella, se on ehdotuksen 8 e § :n tyksestä ottaa vastaan todistelua, määrää itse,
14114: mukaan eräissä tapauksissa otettava vastaan milloin todisteen vastaanottaminen tapahtuu.
14115: uudelleen pääkäsittelyssä. Jos todisteen vastaanottamista koskevassa esi-
14116: 8 b §. Pykälän mukaan tuomioistuimen on tyksessä on ollut toivomus esimerkiksi siitä,
14117: kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyn ulkopuo- että todistelu tulisi ottaa vastaan kiireellisesti,
14118: lella pidettävään todisteiden vastaanottamista sellaista toivomusta tulisi tietenkin mahdolli-
14119: varten toimitettavaan käsittelyyn. Tuomiois- suuksien mukaan noudattaa.
14120: tuimella tarkoitetaan tässä pykälässä sekä itse Todisteen vastaanottamisessa toisessa tuo-
14121: pääasiaa käsittelevää tuomioistuinta että sitä mioistuimessa virka-apuna noudatetaan hake-
14122: tuomioistuinta, joka ottaa vastaan todisteen musasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa
14123: toisen tuomioistuimen esityksestä. Säännös annetun lain säännöksiä. Mainitun lain mukai-
14124: osittain vastaa voimassa olevan 41 §:n 2 mo- nen pääsääntö on, että todistelu otetaan vas-
14125: mentin säännöstä, joka samalla ehdotetaan taan tuomioistuimen istunnossa yhden tuoma-
14126: kumottavaksi. rin käsittelyssä. Jos todisteen vastaanottavana
14127: Pykälän mukaan kutsussa todisteiden vas- tuomioistuimella on useita istuntopaikkoja,
14128: taanottamista varten pääkäsittelyn ulkopuolel- saa tuomioistuin sanotun lain perusteella itse
14129: la toimitettavaan käsittelyyn on mainittava, päättää, millä istuntopaikalla todiste otetaan
14130: että käsittely voidaan toimittaa asianosaisen vastaan.
14131: poissaolasta huolimatta. Jos tuomioistuin pi- Todisteen vastaanottava tuomioistuin huo-
14132: tää asian selvittämiseksi välttämättömänä, että lehtii itse esimerkiksi todistajan ja asianosais-
14133: asianosainen osallistuu henkilökohtaisesti sii- ten kutsumisesta tuomioistuimeen. Todistaja
14134: hen käsittelytilaisuuteen, jossa todistelua ote- on kutsuttava sanottuun käsittelyyn 17 luvun
14135: taan vastaan, asianosainen voidaan kutsua tuo- 36 §:n mukaisella uhalla. Asianosainen on kut-
14136: mioistuimeen ehdotuksen 12 luvun 7 §:n 1 suttava todisteen vastaanottamista tarkoitta-
14137: momentin nojalla myös sakon uhalla. Käsitel- vaan käsittelyyn, kuten edellä 8 b §:n kohdalla
14138: tävänä olevan pykälän perusteella todistelu on mainittu, uhalla, että todisteen vastaanotta-
14139: voitaisiin kuitenkin ottaa vastaan tällöinkin, mista varten toimitettava käsittely voidaan toi-
14140: jos asianosaisen henkilökohtaista läsnäoloa ei mittaa asianosaisen poissaolasta huolimatta.
14141: enää pidetä välttämättömänä. Tällöin sakon Jos todisteen vastaanottaneen tuomiois-
14142: uhalla tuomioistuimeen saapumaan veivoitet- tuimen todisteen vastaanottamisen yhteydessä
14143: tua asianosaista ei tietenkään tuomittaisi, vaik- tekemään ratkaisuun, esimerkiksi todistajalle
14144: ka hän olisi jäänyt tuomioistuimeen saapumat- maksettuun palkkioon, halutaan hakea muu-
14145: ta, hänelle asetettuun uhkasakkoon. tosta, on ratkaisusta valitettava sille hovioikeu-
14146: 8 c §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, mi- delle, jonka piirin alueella sanottu tuomiois-
14147: hin toimenpiteisiin tuomioistuimen on ryhdyt- tuin on.
14148: tävä päätettyään todisteen vastaanottamisesta Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
14149: toisessa tuomioistuimessa. väksi, että todisteen vastaanottaneen tuomiois-
14150: Pykälässä ehdotetaan, että tuomioistuimen tuimen on toimitettava todisteen vastaanotta-
14151: on tehtävä todisteen vastaanottamista koskeva misesta kertynyt aineisto sille tuomioistuimelle,
14152: 110 1990 vp. - HE n:o 15
14153:
14154: jossa oikeudenkäynti on vireillä. Kysymyksessä Ehdotuksen 6 luvun 12 §:n mukaan, jos
14155: oleva aineisto voi olla esimerkiksi todistajan asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, asia
14156: kertomusta äänitettäessä syntynyt äänite sekä on käsiteltävä uudelleen. Todisteen osalta
14157: pöytäkirja, joka sanotusta käsittelystä on erilli- 12 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että aikai-
14158: sen ehdotuksen 22 luvun 4 §:n 2 momentin semmin vastaanotettu todiste on otettava vas-
14159: perusteella laadittu. Asianosaisella tulee luon- taan uudelleen uudessa pääkäsittelyssä siltä
14160: nollisesti olla mahdollisuus saada itselleen jäl- osin kuin sillä on merkitystä asiassa eikä estet-
14161: jennös sanotusta aineistosta tai hänellä tulee tä sen vastaanottamiselle ole. Muussa tapauk-
14162: olla oikeus tutustua siihen esimerkiksi tuomio- sessa, esimerkiksi silloin, kun todistaja uutta
14163: istuimen kansliassa. Selvyyden vuoksi tästä pääkäsittelyä toimitettaessa on vakavasti sairas
14164: sisältyy säännös pöytäkirjaa ja tuomiota kos- tai hänen kuulemisensa aiheuttaisi todisteen
14165: kevan erillisen ehdotuksen oikeudenkäymis- merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustan-
14166: kaaren 22 luvun 13 §:ään. nuksia tai kohtuutonta haittaa, todisteesta on
14167: 8 e §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi otettava tarpeellinen selko aikaisemman pääkä-
14168: 8 a §:n säännöstä täydentävä, todisteluo välit- sittelyn oikeudenkäyntiaineistosta.
14169: tömyyden turvaamista koskeva säännös. Pykä- Momentissa ehdotetaan lisäksi viitattavaksi
14170: län 1 momentissa ehdotetaan, että pääkäsitte- voimassa olevan 7 §:n säännökseen. Sanotun
14171: lyn ulkopuolella vastaanotettu todiste on otet- säännöksen mukaan tuomioistuimen ei tule
14172: tava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä. Kuten sallia todisteen esittämistä, jos todiste, jonka
14173: edellä 8 a §:n 1 momentin kohdalla on selostet- asianosainen tahtoo esittää, koskee seikkaa,
14174: tu, todistelu voidaan ottaa vastaan pääkäsitte- joka on asiaan vaikuitamaton tai selvitetty tahi
14175: lyn ulkopuolella ehdotuksen 15 §:n (kirjallinen jos näyttö on huomattavasti vähemmällä vai-
14176: todiste), 41 §:n 1 momentin (todistaja), 48 aja valla tai kustannuksella saatavissa toisella ta-
14177: 51 (asiantuntija), 56 a (katselmus) ja 61 §:n voin. Myöskään silloin todisteita ei ole otetta-
14178: (asianosainen) perusteella. Lisäksi todiste voi- va vastaan uudelleen pääkäsittelyssä.
14179: daan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
14180: silloin, kun pääkäsittely on ehdotuksen 6 luvun si säännös siitä, että tuomioistuimen on tehtä-
14181: 6 §:n nojalla peruutettu. vä selko todisteen vastaanottamisessa kerty-
14182: Edellä mainittujen säännösten perusteella neestä oikeudenkäyntiaineistosta, silloin kun
14183: vastaanotettu todiste on käsiteltävänä olevan todistetta ei oteta vastaan uudelleen pääkäsitte-
14184: momentin perusteella otettava vastaan uudel- lyssä. Käytännössä selonotto tapahtuu perehty-
14185: leen pääkäsittelyssä siltä osin kuin sillä on mällä pöytäkirjaan tai asiakirjavihkoon taikka
14186: merkitystä asiassa eikä estettä sen vastaanotta- esimerkiksi kuuntelemalla todistajan kuulusie-
14187: miselle uudelleen ole. lusta tehty äänite.
14188: Sitä milloin asiassa aikaisemmin esitetyllä Pykälän 3 momenttiin sisältyy säännös kir-
14189: todisteelia voidaan katsoa olevan merkitystä jallisen todisteen vastaanottamisesta pääkäsit-
14190: asiassa, ei voida yksityiskohtaisesti säännellä. telyssä. Kuten edellä on selostettu, asianosaisen
14191: Harkitessaan kysymystä tuomioistuimen tulee on annettava kirjallinen todiste tuomiois-
14192: kiinnittää huomiota myös asianosaisten käsi- tuimelle jo valmistelussa. Jotta kirjallinen to-
14193: tyksiin todisteen merkityksestä. diste tulisi osaksi pääkäsittelyn oikeudenkäyn-
14194: Toinen momentissa mainittu edellytys todis- tiaineistoa, se on pääsäännön mukaan luettava
14195: teen vastaanottamiselle uudelleen on se, ettei pääkäsittelyssä. Tämä on välttämätöntä pääkä-
14196: estettä uudelleen esittämiselle ole. Esimerkiksi sittelyn suullisuuden ja välittömyyden turvaa-
14197: siinä tapauksessa, että tuomioistuin on kuullut miseksi.
14198: todistajaa pääkäsittelyn ulkopuolella sen vuok- Kirjallista todistetta ei kuitenkaan tarvitsisi
14199: si, että todistaja sairauden vuoksi ilmeisesti lukea kaikilta osin. Valmistelussa esitetyt laajat
14200: olisi estynyt saapumaan myöhemmin pidettä- erityisselvitykset ja muut asiakirjat voidaan
14201: vään pääkäsittelyyn, todistajaa on kuultava referoida ilman, että asiakirja luettaisiin kaikil-
14202: uudelleen, jos sairaus ei muodostakaan ajatel- ta yksityiskohdiltaan. Jos asiassa on esimerkik-
14203: tua estettä. Samoin tulisi menetellä esimerkiksi si kysymys valmistelussa tuomioistuimelle an-
14204: silloin, kun todisteen vastaanottamisesta ei ai- netun kirjallisen sopimuksen yksittäisen sopi-
14205: heudukaan kohtuuttomia kustannuksia todis- muskohdan tulkinnasta, on sen kohdan luke-
14206: tajan asuinpaikan muuttumisen johdosta. minen riittävää.
14207: 1990 vp. - HE n:o 15 111
14208:
14209: Jos on kysymys valmistelun aikana hankitus- ten tiedossa, ja siinä yhteydessä sopii asian-
14210: ta kirjallisesta asiantuntijalausunnosta, josta osaisten kanssa siitä, mitkä näistä todisteista
14211: asianosaiset ovat saaneet tiedon, riittänee voidaan jättää lukematta.
14212: usein, että pääkäsittelyssä luetaan ainoastaan 9 §. Voimassa olevan pykälän 1 momentti
14213: asiantuntijan tekemät johtopäätökset. Jos sisältää säännöksen siitä, millä edellytyksillä
14214: asianosaiset sen sijaan väittävät, että asiantun- todistelua voidaan riita-asiassa ja rikosasiassa
14215: tijan lausunnossa tietyt tosiseikat on selostettu ottaa vastaan asianosaisen poissaotosta huoli-
14216: tai käsitetty väärin, on lausunto luonnollisesti matta. Pykälän 2 momentissa on säännös siitä,
14217: luettava myös tältä osin, jotta asianosaiset millä tavoin asianosainen saa tiedon hänen
14218: saavat tilaisuuden lausua niistä. poissaollessaan vastaan otetusta todisteesta.
14219: Kirjallisen todisteen lukeminen olisi pää- Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta-
14220: sääntöisesti sen asianosaisen tehtävä, joka to- vaksi siten, että siihen otetaan säännös todis-
14221: disteeseen nojautuu. Tuomioistuin voi kuiten- teen vastaanottamisesta uudelleen riita-asiassa,
14222: kin, jos se pitää sitä sopivana, itse lukea silloin kun todiste on otettu vastaan asianosai-
14223: asiakirjan. Jos asianosainen on poissa pääkä- sen poissaollessa. Tältä osin säännös tulee
14224: sittelystä, tuomioistuimen on luettava asian- sovellettavaksi lähinnä silloin, kun tuomiois-
14225: osaisen tuomioistuimelle antamat kirjalliset to- tuin asianosaisen jäätyä pois pääkäsittelystä
14226: disteet. Samoin tulisi luonnollisesti menetellä käsittelyn peruuttamisen sijasta päättää aloit-
14227: silloin, kun on kysymys todisteesta, jonka taa pääkäsittelyn.
14228: tuomioistuin on määrännyt hankittavaksi
14229: Ehdotuksen 6 luvun 7 §:n perusteella pääkä-
14230: omasta aloitteestaan.
14231: sittely voidaan aloittaa esimerkiksi asianosai-
14232: Momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös,
14233: sen poissaolasta huolimatta, jos on aihetta
14234: joka sisältää poikkeuksen kirjallisen todisteen
14235: olettaa, ettei asian käsittelyä asianosaisen pois-
14236: lukemista koskevasta pääsäännöstä. Momentin
14237: saolon johdosta tarvitse lykätä, tai jos käsitte-
14238: mukaan kirjallista todistetta ei tällöin tarvitse
14239: lyä joudutaan lykkäämään, ettei asiassa tarvit-
14240: miltään osin lukea pääkäsittelyssä. Jotta pää-
14241: se toimittaa uutta pääkäsittelyä, ja jos lykkää-
14242: käsittelyn suullisuus ja välittömyys voitaisiin
14243: misestä ei aiheudu haittaa asian käsittelylle.
14244: tällöinkin turvata parhaalla mahdollisella ta-
14245: valla, ei tällaista menettelyä voida jättää tuo- Momentissa ehdotetaan, että asianosaisen
14246: mioistuimen vapaaseen harkintaan. poissaollessa vastaanotettu todiste on asian-
14247: Momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä osaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan uu-
14248: kiriailisen todisteen vastaanottamisesta sitä lu- delleen siltä osin kuin sillä on merkitystä asias-
14249: keiil.atta vain, jos sen sisältö on tuomiois- sa eikä estettä sen vastaanottamiselle ole.
14250: tuimen jäsenten tiedossa. Jos todisteen sisältö Todisteen uudelleen vastaanottamisen edelly-
14251: ei ole kaikkien tuomioistuimen jäsenten tiedos- tykset olisivat ehdotuksen mukaan siis samat
14252: sa, ne tuomioistuimen jäsenet, jotka eivät ole kuin 8 e §:n 1 momentissa on ehdotettu pääkä-
14253: osallistuneet asian valmisteluun, eivät pääkäsit- sittelyn ulkopuolella vastaanotetun todisteen
14254: telyn kuluessa ehkä ole täysin selvillä kaikista vastaanottamisesta uudelleen pääkäsittelyssä.
14255: asiaan liittyvistä ongelmista. Kirjallisen todis- Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen, siitä
14256: teen lukematta jättäminen edellyttää lisäksi, on otettava selko asiassa kertyneestä oikeuden-
14257: että asianosaiset siihen suostuvat ja että sitä käyntiaineistosta. Siltä osin, milloin todiste on
14258: muutoinkin voidaan pitää sopivana. Vaikka momentin perusteella otettava vastaan uudel-
14259: kirjallinen todiste olisikin kaikkien tuomiois- leen ja miten on meneteltävä, jos todistetta ei
14260: tuimen jäsenten tiedossa, se saattaa kuitenkin oteta vastaan uudelleen, viitataan 8 e §:n 1 ja 2
14261: olla syytä lukea esimerkiksi silloin, kun asian- momentin perusteluihin.
14262: osaiset ovat eri mieltä todisteen sisällön tulkin- Momentista ehdotetaan tarpeettomana pois-
14263: nasta tai kun oikeudenkäynnin julkisuus sitä tettavaksi säännös todisteen vastaanottamisen
14264: edellyttää. edellytyksistä silloin kun asianosainen on pois-
14265: Jos kirjallista todistetta ei lueta, se on kui- sa käsittelystä. Tältä osin tarpeelliset säännök-
14266: tenkin mainittava pääkäsittelyssä. Tällöin voi- set sisältyvät ehdotuksen muihin säännöksiin,
14267: daan menetellä esimerkiksi siten, että tuomiois- kuten esimerkiksi luvun 8 b §:ään, 6 luvun
14268: tuin pääkäsittelyn alussa tai aloittaessaan to- 7 §:ään ja 12 luvun 21 §:ään. Momenttiin eh-
14269: distelun vastaanottamisen selostaa asianosaisil- dotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi viittaus
14270: le, mitkä todisteet ovat tuomioistuimen jäsen- luvun 7 §:ään, jonka nojalla tuomioistuin voi,
14271: 112 1990 vp. - HE n:o 15
14272:
14273: kuten edellisen pykälän kohdalla on selostettu, Yksityisluontoisen kirjallisen todistajanker-
14274: päättää, että todistetta ei oteta vastaan. tomuksen esittäminen ei edellä tarkoitetussa
14275: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- tilanteessa merkitse sitä, että tuomioistuin voisi
14276: si keskitetysti voimassa olevan lain mukaiset perustaa ratkaisunsa siihen. Todistajankerto-
14277: säännökset todisteen vastaanottamisesta rikos- muksella voisi olla ainoastaan se vaikutus, että
14278: asian vastaajan poissaolasta huolimatta ja to- tuomioistuin katsoisi vastaajan esittäneen sel-
14279: disteesta ilmoittamisesta ja todisteen vastaan- laisia todennäköisiä syitä kiistämisensä tueksi,
14280: ottamisesta uudelleen asianosaisen ollessa saa- että asian valmistelua olisi jatkettava. Jos sa-
14281: puvilla. Kun menettelyä rikosasioiden osalta ei maan todisteeseen halutaan vedota pääkäsitte-
14282: ehdoteta muutettavaksi, momenttiin ehdote- lyssä, kirjallisen todistajankertomuksen anta-
14283: taan tehtäväksi ainoastaan eräitä muodollisia nutta henkilöä on kuultava silloin henkilökoh-
14284: muutoksia. taisesti.
14285: JO §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan eril- 11 a §. Todiste voidaan silloin, kun se tämän
14286: lisen ehdotuksen 11 luvun johdosta tehtäväksi luvun säännösten perusteella otetaan vastaan
14287: ainoastaan sellainen muutos, että siitä otetaan pääkäsittelyn ulkopuolella, ottaa tarvittaessa
14288: pois säännös toisen henkilön kutsumisesta tuo- vastaan myös ulkomailla. Lukuun ehdotetaan
14289: mioistuimeen todistelua vastaisen varalta pyy- otettavaksi viittaussäännös siitä, että todisteen
14290: täneen hakijan toimesta. Erillisen ehdotuksen vastaanottamisesta ulkomailla on säädetty
14291: 11 luvun säännösten perusteella määräytyisi erikseen. Säännöksiä todisteluu vastaanottami-
14292: siten se, kuka huolehtii sanotun henkilön tuo- sesta ulkomailla sisältyy riita-asioiden osalta
14293: mioistuimeen kutsumisesta. -Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteis-
14294: 11 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 toiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan
14295: momentti, jolloin pykälän nykyinen 2 moment- tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta
14296: ti siirtyisi uudeksi 3 momentiksi. Ehdotetun 2 eräissä tapauksissa annettuun lakiin (171/21),
14297: momentin säännös merkitsisi oikeudenkäynnin -riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaan
14298: varalta annetun yksityisluontoisen kirjallisen Haagissa vuonna 1905 tehtyyn sopimukseen
14299: kertomuksen käytön sallimista rajoitetusti (SopS 37/26),
14300: asian valmistelussa. -riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaan
14301: Ulosottolain 2 luvun 16 §:n mukaan velalli- Haagissa vuonna 1954 tehtyyn sopimukseen
14302: nen, joka tahtoo vastustaa häneltä lainhaku- (SopS 2/57),
14303: menettelyssä velottua saamista, on lainhaku- -todisteiden vastaanottamista ulkomailla si-
14304: menettelyssä oikeutettu esittämään kiistämisen- viili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa Haagissa
14305: sä tueksi kirjallisia todisteita. Tällaisena todis- vuonna 1970 tehtyyn yleissopimukseen (SopS
14306: teena voi tulla kysymykseen myös jonkun hen- 69/1980),
14307: kilön erikseen tätä menettelyä varten laatima -oikeusavusta tiedoksiannan toimittamisessa
14308: kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. ja todistelussa vuonna 1974 Kööpenhaminassa
14309: Kun ulosotonhaltijan luona tapahtuvasta Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
14310: lainhakumenettelystä ehdotetaan luovuttavaksi välillä tehtyyn sopimukseen (SopS 26/1975),
14311: ja lainhakua vastaava menettely sisällytettä- -oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kau-
14312: väksi osaksi riita-asian kirjallista valmistelua, pallisluontoisissa asioissa Suomen ja Yhdisty-
14313: yksityisluontoisten kirjallisten todistaj ankerto- neen Kuningaskunnan välillä vuonna 1933 teh-
14314: musten käyttämistä koskevaa kieltoa on lieven- tyyn sopimukseen (SopS 3/34),
14315: nettävä. Ehdotuksen 5 luvun 14 §:n 2 momen- -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-,
14316: tin mukaan vastaajan on esitettävä kiistämisen- perhe-, ja rikosasioissa Suomen ja Sosialistis-
14317: sä tueksi todennäköisiä syitä, jos kantajan ten neuvostotasavaltojen liiton välillä vuonna
14318: vaatimus on perustunut juoksevaan velkakir- 1978 tehtyihin sopimuksiin (SopS 47 ja
14319: jaan, vekseliin tai shekkiin. Kiistämisen tueksi 48/1980),
14320: esitettävät todennäköiset syyt edellyttänevät -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-,
14321: käytännössä usein kirjallisten todisteiden esit- perhe- ja rikosasioissa Suomen ja Puolan välil-
14322: tämistä. Tästä syystä on välttämätöntä, että lä vuonna 1980 tehtyihin sopimuksiin (SopS 67
14323: vastaaja myös riita-asiain oikeudenkäynnissä ja 68/1981) ja
14324: saa esittää yksityisluontoisen kirjallisen todis- -oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-,
14325: tajankertomuksen. perhe- ja rikosasioissa Suomen ja Unkarin
14326: 1990 vp. - HE n:o 15 113
14327:
14328: välillä vuonna 1981 tehtyihin sopimuksiin annettava tuomioistuimelle alkuperäisenä sen
14329: (SopS 39 ja 40/1982), vuoksi, että sanottu asiakirja on vaatimuksen
14330: sekä rikosasioiden osalta peruste. Muulloin tuomioistuin voi momentin
14331: -keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa perusteella harkita, onko asiakirja esitettävä
14332: koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen eräi- alkuperäisenä vai jäljennöksenä.
14333: den määräysten hyväksymisestä sekä Suomen Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
14334: ja ulkomaan viranomaisen keskinäisestä oi- si säännös siitä, että jos asiakirja sisältää
14335: keusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa an- sellaisen tiedon, jota asianosainen 12 §:n pe-
14336: nettuun lakiin (284/81) ja rusteella ei ole velvollinen esittämään tai ei saa
14337: -keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koske- esittää tai jos se muutoin sisältää tiedon, jota
14338: viin vuonna 1959 tehtyihin eurooppalaisiin ei saa paljastaa, asiakirjasta annetaan sellainen
14339: yleissopimuksiin (SopS 13 ja 14/1985). ote, johon sanottua tietoa ei sisälly.
14340: Edellä mainituissa sopimuksissa sopimus-
14341: 15 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet-
14342: valtiot ovat sopineet siitä, missä asioissa voi-
14343: tavaksi säännös asiakirjan esittämisestä pääkä-
14344: daan antaa oikeusapua todisteen vastaanotta- sittelyn ulkopuolella. Momentin mukaan tuo-
14345: misessa ja miten oikeusapua tulee pyytää, jotta mioistuin voi riita-asiassa päättää, että asiakir-
14346: pyyntöön suostuttaisiin. ja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella,
14347: jos sitä ei voida esittää pääkäsittelyssä tai sen
14348: esittäminen todisteen merkitykseen verrattuna
14349: Kirjallinen todiste aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai koh-
14350: tuutonta haittaa.
14351: Luvun väliotsake Asiakirjan esittämisvelvol-
14352: lisuus ehdotetaan muutettavaksi otsakkeeksi Momentti tulee sovellettavaksi sekä silloin,
14353: Kirjallinen todiste.Lukuun ehdotetaan otetta- kun asianosainen esittää kirjallisen todisteen,
14354: vaksi uusi kirjallista todistetta koskeva 11 b §. että myös silloin, kun tuomioistuin on velvoit-
14355: 11 b §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi kir- tanut jonkun tuomaan asiakirjan tuomiois-
14356: jallista todistetta koskeva säännös. Pykälä vas- tuimeen. Päätös asiakirjan ottamisesta vastaan
14357: taa osittain voimassa olevan 15 §:n 1 ja 3 pääkäsittelyn ulkopuolella voidaan ehdotuksen
14358: momentin säännöksiä. Säännökset ehdotetaan 5 luvun 26 §:n nojalla tehdä valmistelussa.
14359: otettaviksi käsiteltävänä olevaan pykälään sen Pääkäsittelyn ulkopuolella esitetystä asiakir-
14360: vuoksi, että siten kirjallinen todiste tulee selke- jasta otettaisiin selko pääkäsittelyssä siitä pöy-
14361: ämmin ja keskitetymmin säännellyksi. täkirjasta, joka erillisen ehdotuksen 22 luvun
14362: Ehdotuksen 5 luvun 3 §:n mukaan asiakirja, 4 § :n 2 momentin perusteella on pidettävä
14363: johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettä- muussa käsittelyssä kuin pääkäsittelyssä.
14364: vä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljen- Kuten edellä on todettu, ehdotuksen pää-
14365: nöksenä. Lisäksi haastehakemukseen on liitet- sääntö on, että asianosaisen on esitettävä kir-
14366: tävä ne kirjalliset todisteet, joihin kantaja ve- jalliset todisteensa jo valmistelussa. Poikkeuk-
14367: toaa. Lisäksi saman luvun 14 §:ssä ehdotetaan sellisesti voi kuitenkin esiintyä tilanteita, jol-
14368: säädettäväksi, että juokseva velkakirja, vekseli loin todistetta ei voida esittää tai sen esittämi-
14369: tai shekki, johon vaatimus perustuu, on liitet- nen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai
14370: tävä haastehakemukseen tai vastaukseen alku- kohtuutonta haittaa. Jos asiakirja esimerkiksi
14371: peräisenä. Saman luvun 22 §:n mukaan asian- sisältyy johonkin laajempaan asiakirjakokoel-
14372: osainen on valmistelussa velvollinen esittämään maan ja se on vaikeasti irrotettavissa sanotusta
14373: kaikki ne kirjalliset todisteet, joihin hän kokonaisuudesta tai jos se sisältyy ulkomailla
14374: vetoaa. Käsiteltävänä olevassa pykälässä on pidettävään arkistoon, asiakirja voidaan mää-
14375: säännös siitä, minkälainen tuon kirjallisen si- rätä esitettäväksi pääkäsittelyn ulkopuolella.
14376: toumuksen tai todisteen tulee olla ja minkälai- Toisena esimerkkinä voidaan mainita poik-
14377: sia tietoja se voi sisältää. keuksellisen arvokas jossakin arkistossa säily-
14378: Pykälän 1 momentin mukaan asiakirja, tettävä asiakirja. Ehdotuksen käsiteltävänä
14379: johon vedotaan todisteena, on esitettävä, mi- olevan luvun 8 a §:n 2 momentin nojalla sellai-
14380: käli mahdollista alkuperäisenä, jollei tuomiois- nen todiste voidaan ottaa vastaan siinä tuomio-
14381: tuin pidä riittävänä, että se esitetään jäljennök- istuimessa, missä se käy parhaiten päinsä. Käy-
14382: senä. Silloin kun vaatimuksen perusteena on tännössä momentti todennäköisesti tulee sovel-
14383: juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, se on lettavaksi verrattain harvoin.
14384:
14385: 15 3002501
14386: 114 1990 vp. - HE n:o 15
14387:
14388: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi tetaan tehtäväksi myös eräitä kielellisiä kor-
14389: otettavaksi säännös siitä, että asiaa saadaan jauksia.
14390: pääkäsittelyn ulkopuolella käsitellä myös muil- 40 §. Pykälän 2 ja 4 momenttiin ehdotetaan
14391: ta osin otettaessa vastaan todisteena esitettävä tehtäviksi ainoastaan ne muodolliset korjauk-
14392: asiakirja. Asian käsittely olisi tällaisessa tilan- set, jotka johtuvat siitä, että tuomioistuin kut-
14393: teessa rajoitettava koskemaan vain sellaisia suu todistajan tuomioistuimeen.
14394: kysymyksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvityk- 41 §. Voimassa olevan 1 momentin mukaan
14395: seen. Asia on tuoltakin osin käsiteltävä uudel- todistajankuulustelu voidaan järjestää muussa
14396: leen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin ottaa kuin asiaa käsittelevässä alioikeudessa, jos to-
14397: huomioon asiaa pääkäsittelyssä ratkaistaessa. distaja on sairas taikka hänellä on muu lailli-
14398: Pykälän 3 momentti ehdotetaan lukuun otet- nen este saapua tuomioistuimeen. Kun myös
14399: tavaksi ehdotetun 11 b §:n johdosta tarpeetto- ehdotuksen 8 a §:n 2 momentin nojalla todis-
14400: mana kumottavaksi. Ilman erityistä säännöstä- tajan kuulustelu voidaan toimittaa toisessa ali-
14401: kin on selvää, että asiakirjan sisältäessä sellai- oikeudessa, jos asiaa käsittelevä tuomioistuin
14402: sen asiaan kuulumattoman tiedon, jota sen niin päättää, ehdotetaan 41§:n 1 momentin
14403: haltija ei halua ilmaista, saadaan asiakirjasta säännös tältä osin poistettavaksi.
14404: ottaa sellainen ote, johon tätä tietoa ei sisälly. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten,
14405: 36 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si- että siinä säännellään ne tilanteet, jolloin todis-
14406: ten, että siinä käsittelyn lykkäämisen asemesta tajaa voidaan kuulustella pääkäsittelyn ulko-
14407: puhutaan asian käsittelyn jatkamisesta myö- puolella. Ehdotuksen 6 luvun 8 §:ään sisältyy
14408: hemmin. Muutos on tarpeen sen vuoksi, että myös säännös todistajan kuulemisesta pääkä-
14409: ehdotuksen 6 luvun 5 ja 10 §:n nojalla tuomio- sittelyn ulkopuolella. Sanotun 8 §:n mukaan
14410: istuin voi päättää käsittelyn jatkamisesta lyk- todisteen vastaanottamisen edellytykset ovat
14411: käämällä tai keskeyttämällä riita-asian pääkä- samat kuin käsiteltävänä olevassa momentissa
14412: sittelyn. Momentissa käsittelyn jatkamisella ehdotetaan.
14413: tarkoitetaan myös sitä, että pääkäsittely ehdo- Vaikka erityisesti suullisen todisteluu ollessa
14414: tuksen 6 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla pe- kysymyksessä todisteluu välittömyydestä vain
14415: ruutetaan ja päätetään toimittaa myöhemmin. painavin perustein voidaan poiketa, esiintyy
14416: Rikosasian osalta tulee edelleen kysymykseen tilanteita, jolloin todistajan on käytännöllisesti
14417: ainoastaan käsittelyn lykkääminen. katsoen mahdotonta saapua pääkäsittelyyn.
14418: Momentissa ehdotetaan voimassa olevan lain Ehdotuksen mukaan todistajan kuulustelemi-
14419: mukaisesti, että tuomioistuin voi määrätä to- nen pääkäsittelyn ulkopuolella on mahdollista
14420: distajan tuotavaksi heti tuomioistuimeen, jollei silloin, kun todistaja ei riita-asiassa voi sairau-
14421: asian käsittelyä päätetä jatkaa myöhemmin. den tai muun syyn vuoksi saapua pääkäsitte-
14422: Jos todistajan lisäksi esimerkiksi asianosainen lyyn tai jos pääkäsittelyyn saapumisesta todis-
14423: on pois pääkäsittelystä, todistajaa ei tulisi teen merkitykseen verrattuna aiheutuisi koh-
14424: määrätä heti tuotavaksi tuomioistuimeen sen tuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta hait-
14425: vuoksi, että pääkäsittely asianosaisen poissa- taa.
14426: olon johdosta joudutaan kuitenkin lykkää- Momentissa tarkoitettu muu syy voi olla
14427: mään tai peruuttamaan taikka käsittely voi- esimerkiksi se, että todistajan asuinpaikka on
14428: daan joutua keskeyttämään jostakin muusta hyvin kaukana asiaa käsittelevästä tuomiois-
14429: syystä. tuimesta tai ulkomailla. Momentissa harkinta-
14430: Pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös si- perusteena mainittua kustannusten kohtuutto-
14431: ten, että tuotavaksi määrätty todistaja saadaan muutta tulee arvostella siihen nähden, mikä
14432: ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päivänä merkitys todisteelia on asiassa ja myös siihen
14433: ennen kuljetuksen aloittamista. Momenttiin nähden, mikä merkitys todisteluu välittömyy-
14434: ehdotetaan lisäksi otettavaksi säännös siitä, dellä ja siten saavutettavalla luotettavammalla
14435: että todistajan vapaudenmenetys momentissa todisteiden harkinnalla on siinä kysymyksessä,
14436: tarkoitetusta syystä ei kuljetusaikoineen saa josta todistajaa on tarkoitus kuulla. Esimer-
14437: kestää kolmea päivää kauemmin. Ehdotus vas- kiksi silloin kun todistaja ja asianosainen ole-
14438: taa 12 luvun 33 §:ään ehdotettua muutosta. tettavasti kertovat samasta seikasta eri tavalla
14439: Edelleenkin on tietenkin mahdollista noutaa ja asian selvittämiseksi olisi tärkeätä kuulla
14440: todistaja jo samaan istuntoon. Pykälään ehdo- heitä samanaikaisesti, todistajan kuuleminen
14441: 1990 vp. - HE n:o 15 115
14442:
14443: asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa olisi tär- pääkäsittelyssä. Esteen tietoon tulo vasta pää-
14444: keää. käsittelyssä lienee kuitenkin erittäin harvinais-
14445: Kustannusten lisäksi on momentin mukaan ta.
14446: otettava huomioon myös todistajalle aiheutuva Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsittelyn
14447: haitta pääkäsittelyyn saapumisesta. Esimerkik- ulkopuolella samassa tuomioistuimessa, käsit-
14448: si erittäin tärkeän työtehtävän tekemättä jää- telyn voi toimittaa ehdotuksen 2 luvun 5 §:n 1
14449: minen todistajan kuulustelun vuoksi voi olla momentin 2 kohdan nojalla puheenjohtaja yk-
14450: momentissa tarkoitettu haitta. sin. Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsitte-
14451: Harkittaessa momentin soveltamista yksittäi- lyn peruuttamisesta huolimatta, saattaa joskus
14452: sessä tapauksessa on muistettava, ettei sään- olla tarkoituksenmukaista, että todistajaa sa-
14453: nöksen soveltamisesta ole hyötyä, jos tuomio- man 5 §:n 2 momentin nojalla kuullaan tuo-
14454: istuin 8 e §:n 1 momentin nojalla arvioi, että mioistuimen täysilukuisessa kokoonpanossa.
14455: todistajaa joudutaan kuulemaan myös pääkä- Silloin kun todistajaa kuullaan pääkäsittelyn
14456: sittelyssä. Tällöin todistajaa ei siis tule kuulla ulkopuolella toisessa tuomioistuimessa, sovel-
14457: pääkäsittelyn ulkopuolella. letaan käsittelyyn hakemusasioiden käsittelystä
14458: Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi yleisessä alioikeudessa annettua lakia. Tuon
14459: säännös siitä, että asiaa voidaan todistajan lain mukaan todistelu niin sanottua virka-apu-
14460: kuulustelun yhteydessä käsitellä myös muilta na voidaan ottaa vastaan puheenjohtajan yksin
14461: osin, jos se asian selvittämiseksi on erityisen toimittamassa istunnossa.
14462: tärkeää. Asian käsittely olisi tällaisessa tilan- Pykälän voimassa olevassa 1 momentissa on
14463: teessa, kuten 15 §:n 1 momentin perusteluissa lisäksi säännös siitä, että todistajan luona toi-
14464: on todettu, rajoitettava koskemaan vain sellai- mitetusta kuulustelusta tuomioistuimen pu-
14465: sia kysymyksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvi- heenjohtajalle ja jäsenille aiheutuneet kustan-
14466: tykseen. Asia on tuolta osin käsiteltävä uudel- nukset korvaa tuomioistuimen harkinnan mu-
14467: leen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin ottaa kaan se, joka on todistajan nimennyt. Ehdo-
14468: huomioon asiaa pääkäsittelyssä ratkaistaessa. tukseen ei sisälly vastaavaa kustannusten kor-
14469: Kuten edellä 8 a §:n 2 momentin perustelui- vaamista koskevaa säännöstä. Todistajan luo-
14470: den kohdalla on todettu, todistajan kuulustele- na toimitettavasta kuulustelusta aiheutuneiden
14471: minen valmistelussa tulee kysymykseen ainoas- kulujen korvaaminen valtiolle tulee harkitta-
14472: taan erittäin poikkeuksellisesti. Myös silloin, vaksi alioikeusuudistuksen jatkovalmistelun ai-
14473: kun todistajaa tulisi kuulla valmistelussa, saat- kana, kun valmistellaan ehdotuksen aiheutta-
14474: taa olla olemassa edellä selostettu este todista- mia muutoksia lakiin ja asetukseen yleisen
14475: jan kuulustelemiselle asiaa käsittelevässä tuo- alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin
14476: mioistuimessa tai todistajan kuulusteleminen suoritteista perittävien maksujen perusteista.
14477: saattaa aiheuttaa todisteen merkitykseen ver- Voimassa olevan pykälän 2 momentti ehdo-
14478: rattuna kohtuuttomia kustannuksia. Ehdotuk- tetaan kumottavaksi tarpeettomana sen vuoksi,
14479: sen 8 a §:n 2 momentin nojalla todiste tällöin- että säännökset asianosaisen kutsumisesta toi-
14480: kin voidaan ottaa vastaan siinä alioikeudessa, sessa tuomioistuimessa tapahtuvaan todistajan
14481: missä se käy parhaiten päinsä. kuulusteluun sisältyvät ehdotuksen 8 b ja
14482: Voimassa olevan lain mukaisesti momentissa 8 d §:ään.
14483: ehdotetaan, että sellaista pääkäsittelyn ulko- 48 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi
14484: puolella kuultavaa todistajaa, jota ei hänen säännös siitä, että asianosaista tai jotain muuta
14485: sairautensa vuoksi voida kuulla tuomiois- henkilöä voidaan kuulla tai muuta selvitystä
14486: tuimessa, voidaan kuulustella hänen luonaan. voidaan ottaa vastaan ennen pääkäsittelyä, jos
14487: Säännöksen perusteella todistajan kuulustelu se on tarpeen sellaisen seikan selvittämiseksi,
14488: olisi siten mahdollista suorittaa esimerkiksi josta asiantuntijaa kuullaan.
14489: sairaalassa tai todistajan kotona. Voimassa olevan lain mukaan asiantuntijaa
14490: Ehdotuksen 5 luvun 26 §:n nojalla päätös kuullaan usein vasta sen jälkeen, kun asiaa on
14491: todistajan kuulemisesta pääkäsittelyn ulkopuo- jo käsitelty ja todistelua otettu vastaan sen
14492: lella tulisi tehdä pääsääntöisesti valmistelussa. kysymyksen osalta, jota asiantuntijan lausun-
14493: Silloin kun vasta pääkäsittelyn aikana tuomio- nolla pyritään selvittämään. Kun todisteet eh-
14494: istuimeen tietoon tulee pykälässä tarkoitettu dotuksen mukaan tulisi ottaa vastaan keskite-
14495: este, todistajan kuulemisesta pääkäsittelyn ul- tysti pääkäsittelyssä, aiheutuisi asiantuntijan
14496: kopuolella tietenkin voidaan päättää myös kuulemisesta vasta todisteluu vastaanottamisen
14497: 116 1990 vp. - HE n:o 15
14498:
14499: jälkeen pääkäsittelyn keskeyttäminen tai lyk- van lain mukaan vala tai vakuutus on annetta-
14500: kääminen. Tämä puolestaan merkitsisi useim- va silloin, kun asiantuntija määrätään. Jos
14501: missa tapauksissa sitä, että pääkäsittely olisi asiantuntija ei ole silloin paikalla, vala tai
14502: ehdotuksen 6 luvun säännösten johdosta toimi- vakuutus on annettava ennen lausunnon anta-
14503: tettava kokonaisuudessaan uudelleen. Jotta mista. Voimassa olevan lainkin aikana lähes
14504: pääkäsittelyn keskittäminen onnistuisi, tulisi pääsääntö on ollut, että vala tai vakuutus
14505: asiantuntijan lausunto hankkia jo ennen pää- annetaan asiantuntijan määräämisen jälkeen
14506: käsittelyä, jossa asiantuntijaa sitten voitaisiin ennen lausunnon antamista.
14507: tarvittaessa kuulla myös suullisesti. Jotta asiaa voitaisiin käsitellä pääkäsittelyssä
14508: Jotta asiantuntija voisi antaa lausuntonsa, keskitetysti, olisi tärkeää, että asiantuntijan
14509: usein on välttämätöntä ottaa vastaan selvitystä lausunto olisi tuomioistuimen ja asianosaisten
14510: asiantuntijan lausunnon pohjaksi. Esimerkiksi käytössä jo ennen pääkäsittelyä. Sen vuoksi
14511: testamentin moitetta koskevassa asiassa asian- pääsääntö tulisi olemaan, että asiantuntija
14512: tuntija ei voi lausua käsitystään testamentin määrättäisiin jo valmistelussa ja asiantuntijan
14513: tekijän oikeustoimikelpoisuudesta ennen kuin lausunto tulisi toimittaa jo ennen pääkäsitte-
14514: on otettu vastaan todistelua siitä, minkälaises- lyä. Asiantuntija voisi 9 luvun säännösten no-
14515: sa kunnossa testamentin tekijä oli testamenttia jalla lähettää kirjallisen lausuntonsa myös pos-
14516: tehdessään. titse. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista me-
14517: Ehdotuksen 2 luvun 5 §:n mukaan tässä netellä myös siten, että pääkäsittely määrätään
14518: pykälässä tarkoitettu käsittely voidaan toimit- vasta asiantuntijan lausunnon saapumisen jäl-
14519: taa yhden tuomarin istunnossa. keen. Näin on tarkoituksenmukaista menetellä
14520: Päätös tässä pykälässä tarkoitetun käsittelyn esimerkiksi silloin, kun on oletettavissa, että
14521: toimittamisesta tehtäisiin todennäköisesti usein asiaa tulee vielä valmistella lausunnon antami-
14522: silloin, kun päätetään asiantuntijan lausunnon sen jälkeen.
14523: hankkimisesta. Sellainen päätös tulisi ehdotuk- Jotta asiantuntijan ei tarvitsisi saapua tuo-
14524: sen 5 luvun 26 §:n nojalla tehdä valmistelussa. mioistuimeen henkilökohtaisesti häntä tehtä-
14525: Tällaisen päätöksen tuomioistuin voi tehdä vaan määrättäessä, momenttia ehdotetaan
14526: harkintansa mukaan omasta aloitteestaan taik- muutettavaksi siten, että asiantuntijan tulisi
14527: ka asianosaisen tai asiantuntijan pyynnöstä. antaa vala tai vakuutus vasta tehtävään mää-
14528: Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi räämisen jälkeen. Ehdotuksen mukaan asian-
14529: nimenomainen säännös siitä, että pykälässä tuntijan ei tarvitsisi vahvistaa valalla tai vakuu-
14530: tarkoitetun ennen pääkäsittelyä pidettävässä tuksella sellaista lausuntoaan, jonka hän antaa
14531: käsittelyssä vastaanotetun todisteluu osalta ainoastaan kirjallisena. Vala tai vakuutus asi-
14532: noudatetaan soveltuvin osin niitä säännöksiä, antuntijan tulisi ehdotuksen mukaan antaa ai-
14533: joita ehdotetaan pääkäsittelyn ulkopuolella noastaan silloin, kun häntä kuullaan suullisesti
14534: vastaanotettavan todisteen osalta. Ehdotettu tuomioistuimessa.
14535: säännös tarkoittaa lähinnä sitä, että todisteen Ehdotuksen 50 §:n 2 momentin mukaan asi-
14536: vastaanottamisesta uudelleen pääkäsittelyssä antuntijaa, joka on antanut kirjallisen lausun-
14537: on noudatettava ehdotuksen 8 e §:ää. Tämä on non, on kuultava tuomioistuimessa suullisesti,
14538: välttämätöntä käsittelyn välittömyyden turvaa- jos asianosainen sitä vaatii, eikä hänen kuule-
14539: miseksi. Todisteen vastaanottaminen pääkäsit- misensa ole ilmeisesti merkityksetöntä, taikka
14540: telyssä uudelleen asiantuntijan saapuvilla olles- jos tuomioistuin pitää asiantuntijan kuulemista
14541: sa on tärkeätä jo siitäkin syystä, että asiantun- tarpeellisena.
14542: tija voi tarkistaa, että hän on antanut lausun- 50 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2
14543: tonsa sellaisen todisteluu perusteella, joka esi- momentti, joka sisältää säännöksen siitä, mil-
14544: tetään pääkäsittelyssä. loin asiantuntijaa, joka on antanut lausunton-
14545: 49 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- sa kirjallisesti, on kuultava suullisesti tuomiois-
14546: tettavaksi siten, että siitä käy ilmi, että asian- tuimessa.
14547: tuntijan on vannottava vala tai annettava va- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
14548: kuutus vain silloin, kun häntä kuullaan henki- uuden 2 momentin edellyttämät muodolliset
14549: lökohtaisesti tuomioistuimessa. muutokset. Momenttiin jäävän voimassa ole-
14550: Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutetta- van säännöksen mukaan tuomioistuimen on,
14551: vaksi siltä osin, milloin asiantuntijan on annet- silloin kun asiantuntijana käytetään muuta
14552: tava vaiansa tai vakuutuksensa. Voimassa ole- henkilöä kuin julkisen viran tai toimen nojalla
14553: 1990 vp. - HE n:o 15 117
14554:
14555: sen haltijaa, määrättävä aika, jonka kuluessa Kun asiaa ratkaistaessa saadaan ottaa huo-
14556: lausunto on annettava. mioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on
14557: Momentissa tarkoitettu määräaika olisi ase- esitetty pääkäsittelyssä, olisi tärkeää, että asi-
14558: tettava siten, että lausunto olisi saatavissa hy- antuntija kutsuttaisiin pääkäsittelyyn myös
14559: vissä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tämä on tär- suullisesti kuultavaksi. Tämä on tarpeen siitä
14560: keätä sen vuoksi, että asianosaiset voivat saa- syystä, että hän voi tarkastaa antamansa asian-
14561: tuaan tiedon lausunnosta ryhtyä a;ian käsitte- tuntijalausunnon perustuvan siihen oikeuden-
14562: lyn kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin hyvis- käyntiaineistoon, joka pannaan tuomion pe-
14563: sä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tälläkin tavoin rusteeksi. Jos tällöin esimerkiksi todistaja
14564: tulee turvatuksi mahdollisuus käsitellä asia muuttaisi kertomustaan, asiantuntija voi ottaa
14565: pääkäsittelyssä keskitetysti. Jos on päätetty, kantaa siihen, kuinka tämä vaikuttaa hänen
14566: että pääkäsittelyn ajankohta määrätään vasta lausuntoonsa.
14567: lausunnon saamisen jälkeen, lausunto olisi täl- 51 §. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun sään-
14568: löinkin määrättävä annettavaksi hyvissä ajoin, nökset asiantuntijan suullisesta kuulemisesta
14569: jotta tarpeellinen jatkovalmistelu ja pääkäsitte- vastaavat pääosiltaan todistajan kuulustelemis-
14570: ly saataisiin toimitettua ja asia ratkaistua mah- ta koskevia säännöksiä. Pykälän 1 momentissa
14571: dollisimman joutuisasti. on nykyisin viitattu muun muassa niihin sään-
14572: Ehdotuksessakin lähdetään voimassa olevan nöksiin, joiden mukaan asiantuntijaa tulee
14573: lain mukaisesti siitä, että silloin kun asiantunti- muistuttaa totuusvelvollisuudesta (31 §), asian-
14574: jana on julkisen viran haltija, hänen tulee tuntijan kuulustelee tuomioistuimen puheen-
14575: toimittaa lausuntonsa tuomioistuimelle hyvissä johtaja (33 §) ja joiden mukaan asiantuntijaa
14576: ajoin, ilman, että hänelle asetetaan erityistä voidaan kuulla asianosaisen olematta läsnä
14577: määräaikaa. Siitä huolimatta lausuntopyyn- (34 §).
14578: nössä voidaan tietenkin ilmoittaa, milloin lau- Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten,
14579: sunto viimeistään tarvitaan. että siinä viitataan myös ehdotuksen 41 §:ään.
14580: Kun asiantuntijan lausunto on toimitettu Ehdotuksen mukaan voidaan siten samalla pe-
14581: tuomioistuimelle, se on pidettävä tuomiois- rusteella kuin todistajaa, myös asiantuntijaa
14582: tuimessa asianosaisen saatavilla sekä siitä on henkilökohtaisesti kuulla pääkäsittelyn ulko-
14583: mahdollisesti lähetettävä lisäksi jäljennös asi- puolella samassa tai toisessa tuomioistuimessa,
14584: anosaisille. taikka, silloin kun hän on sairas, hänen luo-
14585: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- naan.
14586: si säännös siitä, milloin kirjallisen asiantuntija-
14587: lausunnon antanutta asiantuntijaa on kuultava
14588: tuomioistuimessa suullisesti. Vaikka voimassa
14589: Katselmus
14590: olevassa laissa on säännös siitä, että asiantunti-
14591: jaa, joka on antanut kirjallisen lausunnon,
14592: voidaan kuulla tuomioistuimessa suullisesti, 56 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi
14593: laissa ei kuitenkaan ole selvää säännöstä siitä, säännös katselmuksen toimittamisesta pääkä-
14594: milloin niin on meneteltävä. sittelyn ulkopuolella. Todistelun välittömyyden
14595: Momenttiin ehdotetaan nyt otettavaksi sään- vuoksi pääsääntönä tulisi olla, kuten edellä on
14596: nös siitä, että asiantuntijaa, joka on antanut todettu, että katselmus toimitettaisiin pääkäsit-
14597: lausuntonsa kirjallisena, on kuultava tuomiois- telyssä tuomioistuimen täysilukuisessa kokoon-
14598: tuimessa suullisesti, jos asianosainen sitä vaa- panossa.
14599: tii, eikä hänen kuulemisensa ole ilmeisesti mer- Pykälässä ehdotetaan, että katselmus voi-
14600: kityksetöntä. Momentin mukaan asiantuntijaa daan toimittaa riita-asian pääkäsittelyn ulko-
14601: on kuultava henkilökohtaisesti myös silloin, puolella, jos sitä ei voida toimittaa pääkäsitte-
14602: kun tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena. Asi- lyssä tai jos sen toimittaminen pääkäsittelyssä
14603: antuntijan velvollisuus vahvistaa lausuntonsa katselmuksen merkitykseen verrattuna aiheut-
14604: valalla tai vakuutuksella silloin, kun häntä taisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuu-
14605: kuullaan suullisesti, sekä asianosaisten ja tuo- tonta haittaa.
14606: mioistuimen mahdollisuus tehdä epäselvien tai Katselmuksen toimittaminen pääkäsittelyssä
14607: riitaisten kysymysten osalta täydentäviä kysy- ei ole mahdollista esimerkiksi silloin, kun kat-
14608: myksiä asiantuntijalle lisää asiantuntijatodiste- selmuksen kohde ei pysy muuttumattomana
14609: luu varmuutta. siihen asti, kunnes pääkäsittely voidaan pitää.
14610: 118 1990 vp. - HE n:o 15
14611:
14612: Tällöin katselmus on toimitettava pääkäsitte- lella, käsitellä myös muilta osin, jos se katsel-
14613: lyn ulkopuolella ennen pääkäsittelyä. muksen toimittamiseksi on erityisen tärkeää.
14614: Myös silloin kun katselmuksen toimittami- Asian käsittely olisi tällaisessa tilanteessa, ku-
14615: nen on tärkeätä asiantuntijan lausuntoa var- ten 41 §:n 1 momentin perusteluissa on todet-
14616: ten, katselmus tulisi toimittaa ennen pääkäsit- tu, rajoitettava koskemaan vain sellaisia kysy-
14617: telyä, jotta asiantuntijan lausunto, kuten ehdo- myksiä, jotka liittyvät esitettyyn selvitykseen.
14618: tuksen 50 §:n 1 momentin perusteluiden koh- Asia on tuolta osin käsiteltävä uudelleen pää-
14619: dalla on todettu, olisi mahdollista toimittaa käsittelyssä, jotta tämä oikeudenkäyntiaineisto
14620: ennen pääkäsittelyä. voitaisiin ottaa huomioon asiaa pääkäsittelyssä
14621: Kohtuuttomia kustannuksia katselmuksen ratkaistaessa.
14622: toimittamisesta pääkäsittelyssä puolestaan voi 61 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 1
14623: aiheutua esimerkiksi silloin, kun katselmuksen momentti, johon ehdotetaan otettavaksi ni-
14624: kohde on huomattavan kaukana. Kohtuuton menomainen säännös mahdollisuudesta kuulla
14625: haitta taas on kysymyksessä esimerkiksi silloin, asianosaista todistelutarkoituksessa ilman to-
14626: kun katselmuksen kohde on sellaisessa paikas- tuusvakuutusta. Pykälän nykyiseen 1 moment-
14627: sa, jossa pääkäsittelyä ei voida vaikeuksitta tiin ehdotetaan tehtäväksi uuden 1 momentin
14628: pitää. Kustannuksia ja haittaa on ehdotuksen edellyttämät muutokset. Pykälän muuttamisen
14629: mukaan verrattava katselmuksen merkityk- johdosta ehdotetaan myös luvun väliotsake
14630: seen. Jos asiassa on kysymys esimerkiksi melu- muutettavaksi siten, että se nykyisen ,Asiano-
14631: ja hajuhaittojen arvioinnista, luotettavin pe- saisen kuulustelu totuusvakuutuksen nojalla''
14632: ruste päätöksenteolle saadaan, jos kaikilla tuo- asemesta kuuluisi ,Asianosaisen kuulustelu,.
14633: mioistuimen jäsenillä on mahdollisuus muo- Asianosaisen kuulustelun osalta voimassa
14634: dostaa katselmuksessa omakohtaisia havainto- olevassa oikeudenkäymiskaaressa on säännelty
14635: ja. erityiseksi todistelukeinoksi ainoastaan asiano-
14636: Silloin kun katselmus toimitetaan pääkäsitte- saisen kuulustelu totuusvakuutuksen nojalla.
14637: lyn ulkopuolella, se voidaan ehdotuksen 2 Sen sijaan asianosaisen kuulustelemisesta to-
14638: luvun 5 §:n nojalla toimittaa myös yhden tuo- distelutarkoituksessa ilman totuusvakuutusta
14639: marin käsittelyssä. vapaana kuulusteluna ei ole säännöstä. Ilmei-
14640: Erillisen ehdotuksen 22 luvun 8 §:n mukaan sesti nimenomaisen säännöksen puuttumisesta
14641: katselmuksesta on laadittava pöytäkirja. Sano- johtuu, että tuomioistuimet ainoastaan poik-
14642: tun 8 §:n perusteluissa todetaan, että katsel- keuksellisesti kuulustelevat asianosaisia asian
14643: musta toimitettaessa tehtyjen havaintojen pöy- selvittämiseksi ilman totuusvakuutusta. Tätä ei
14644: täkirjaaminen on välttämätöntä varsinkin sil- kuitenkaan voida pitää perusteltuna sen vuok-
14645: loin, kun katselmus toimitetaan pääkäsittelyn si, että asianosaiset usein itse ovat parhaiten
14646: ulkopuolella, sillä tuolloin tehtyjen havainto- perillä asian tosiseikoista. Jotta asianosaisia
14647: jen pöytäkirjaamisella on merkitystä asiaa pää- kuultaisiin todistelutarkoituksessa nykyistä
14648: käsittelyssä käsiteltäessä ja ratkaistaessa. useammin, ehdotetaan pykälän 1 momenttiin
14649: Katselmuksen toimittamisen tarpeen arvioi- otettavaksi sitä koskeva nimenomainen sään-
14650: minen tulisi tehdä jo valmistelussa. Tämä on nös. Asianosaisen kuulustelu todistelutarkoi-
14651: tarpeen sen varmistamiseksi, että pääkäsittely tuksessa on pidettävä erillään oikeudenkäynnin
14652: voidaan toimittaa keskitetysti. Päätös katsel- kohteen eli asianosaisten vaatimusten ja niiden
14653: muksen toimittamisesta pääkäsittelyn ulkopuo- perusteena olevien välittömästi vaikuttavien to-
14654: lella tulisi ehdotuksen 5 luvun 26 § :n nojalla siseikkojen selvittämisestä.
14655: myös tehdä pääsääntöisesti valmistelussa. Siten Kuulustelu toimitettaisiin ehdotuksen mu-
14656: tulisi ainoastaan erittäin harvoin olemaan mah- kaan samalla tavoin kuin, mitä todistajan kuu-
14657: dollista, että vasta pääkäsittelyssä todetaan lustelusta 33 §:n 1-4 momentissa ja 41 §:ssä
14658: katselmuksen toimittamisen tarve, ja se, että on säädetty. Sanotun 33 §:n 1 momentissa on
14659: katselmus tulisi toimittaa pääkäsittelyn ulko- säännös siitä, kuka toimittaa kuulustelun, 2
14660: puolella. Sellainen seikka voi kuitenkin ilmetä momentissa kertomuksen esittämisestä yhtä-
14661: yllättäen vasta pääkäsittelyssä, esimerkiksi to- jaksoisesti ja kysymysten esittämisestä, 3 mo-
14662: distajaa kuultaessa. mentissa siitä, minkälaisia kysymyksiä saa esit-
14663: Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi tää, sekä 4 momentissa todistajien kuulemises-
14664: säännös siitä, että asiaa voidaan, silloin kun ta erikseen sekä vastakkain. Ehdotuksen
14665: katselmus toimitetaan pääkäsittelyn ulkopuo- 41 §:ssä on säännös siitä, milloin todistajaa
14666: 1990 vp. - HE n:o 15 119
14667:
14668: riita-asiassa voidaan kuulla riita-asian pääkä- 65 §. Pykälän 1 momentin todistajan kuu-
14669: sittelyn ulkopuolella. Silloin kun asianosaista lustelua koskeviin luvun säännöksiin viittaami-
14670: on asian selvittämiseksi kuultu pääkäsittelyn sen perusteella asianosaisen kuulustelu totuus-
14671: ulkopuolella, tulee ehdotuksen 8 e §:n perus- vakuutuksen nojalla tapahtuu nykyisin mones-
14672: teella harkittavaksi se, onko häntä kuulustelta- sa suhteessa samalla tavalla kuin todistajankin
14673: va myös pääkäsittelyssä. kuulustelu. Momenttiin ehdotetaan nyt lisättä-
14674: Jotta tuomioistuimella olisi käytettävissään väksi viittaus myös ehdotettuun 61 §:ään. Sa-
14675: mahdollisimman hyvä selvitys ratkaisun poh- notun viittauksen perusteella asianosaista voi-
14676: jaksi, lähes poikkeukseton pääsääntö tulisi ol- taisiin kuulustella totuusvakuutuksen nojalla
14677: la, että asianosainen veivoitetaan saapumaan pääkäsittelyn ulkopuolella samoin edellytyksin
14678: henkilökohtaisesti riita-asian pääkäsittelyyn. kuin todistajaakin.
14679: Tällöin asianosaiselta itseltään voitaisiin käsi-
14680: teltävänä olevan momentin perusteella suoraan
14681: kysyä asiaan vaikuttavista tosiseikoista. Asi- 18 luku. Samassa oikeudenkäynnissä käsitel-
14682: anosaisen velvollisuus puhua totta määräytyy tävistä kanteista ja väliintulosta
14683: oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n 2 mo- riita-asiassa
14684: mentin perusteella.
14685: Pykälän 2 momenttia, joka asiallisesti vastaa Voimassa olevaan 18 lukuun sisältyvät luvun
14686: voimassa olevan 61 §:n 1 momenttia, ehdote- otsakkeen mukaisesti säännökset väliintulosta
14687: taan muutettavaksi siten, että asianosaista kuu- riita-asiassa. Kun lukuun ehdotetaan otetta-
14688: lusteltaisiin riita-asiassa totuusvakuutuksen no- vaksi lisäksi säännökset samassa oikeuden-
14689: jalla ainoastaan sellaisista seikoista, joilla on käynnissä käsiteltävistä kanteista, ehdotetaan
14690: erityistä merkitystä asiassa. Totuusvakuutuk- luvun otsake muutettavaksi Samassa oikeuden-
14691: sen merkityksen korostamiseksi on tärkeätä, käynnissä käsiteltävistä kanteista ja väliintulos-
14692: että sitä käytettäisiin rajoitetusti ja ainoastaan ta riita-asiassa.
14693: edellä mainittujen merkityksellisten seikkojen Luvun säännösten tarkistaminen on välttä-
14694: selvittämiseksi. Totuusvakuutusta ei tulisi mätöntä jo sen vuoksi, että riita-asian käsitte-
14695: käyttää silloin, kun sillä ei voida lisätä var- lyn jakautuessa ehdotuksen perusteella valmis-
14696: muutta siitä, puhuuko asianosainen totta, ku- teluun ja pääkäsittelyyn, tarvitaan muun muas-
14697: ten esimerkiksi sellaisessa asiassa, jossa asiano- sa säännökset siitä, missä käsittelyvaiheessa
14698: saiset puhuvat samasta seikasta eri tavoin. luvun voimassa olevan 2 §:n mukainen kanne
14699: Valan tai vakuutuksen antamisesta huolimatta voidaan nostaa.
14700: asianosaiset todennäköisesti pysyvät kertomuk- Voimassa olevasta laista puuttuvat lähes täy-
14701: sissaan. Ilman, että tuomioistuin olisi saanut sin säännökset siitä, millä edellytyksillä kanteet
14702: lisäselvitystä asiassa, tuomioistuimen tietoon on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, sil-
14703: on ainoastaan tullut se, että jompi kumpi loin kun kantaja- ja vastaajapuolella on aino-
14704: asianosaisista on puhunut antamansa vakuu- astaan yksi henkilö ja käsiteltävänä on useam-
14705: tuksen vastaisesti. pi kanne. Oikeuskirjallisuudessa sellaista kan-
14706: Jos sen sijaan esimerkiksi vahingonkorvaus- teiden käsittelemistä samassa oikeudenkäynnis-
14707: asiassa syntyy riitaa siitä, oliko esine, johon sä kutsutaan objektiiviseksi kumulaatioksi.
14708: vahinkotapahtuma oli kohdistunut, virheettö- Vastaavasti laista puuttuvat säännökset kantei-
14709: mässä kunnossa ennen vahinkotapahtumaa, den käsittelemisestä samassa oikeudenkäynnis-
14710: esineen omistavaa asianosaista voitaisiin kuulla sä silloin, kun kantaja- tai vastaajapuolella on
14711: totuusvakuutuksen nojalla sanotusta seikasta. useampia asianosaisia. Oikeuskirjallisuudessa
14712: Käytännössä lienee tarkoituksenmukaisinta sellaista kanteiden käsittelemistä samassa oi-
14713: menetellä sillä tavoin, että asianosaista kuul- keudenkäynnissä kutsutaan subjektiiviseksi ku-
14714: laan asian selvittämiseksi ensin ilman totuusva- mulaatioksi. Edellä mainituissa tilanteissa kan-
14715: kuutusta. Jos tuon kuulustelun aikana ilmenee teiden samassa oikeudenkäynnissä käsittelemi-
14716: jokin asian ratkaisemiselle erityisen merkityk- nen on määräytynyt vakiintuneen oikeus-
14717: sellinen seikka, jonka olemassaolosta halutaan käytännön perusteella.
14718: saada mahdollisimman suuri varmuus, asiano- Kun oikeudenkäyntimenettelyä uudistetaan,
14719: saisen kuulusteleminen totuusvakuutuksen no- on tärkeätä, että myös edellä mainituista ku-
14720: jalla tuon seikan osalta saattaa tulla kysymyk- mulaatiotilanteista otetaan lakiin selkeät sään-
14721: seen. nökset. Kun selkeä sääntely edellyttää, että
14722: 120 1990 vp. - HE n:o 15
14723:
14724: kaikki kumulaatiotilanteet on säännelty keski- varainen säännös kanteiden käsittelemisestä sa-
14725: tetysti samassa luvussa, ehdotetaan lukuun massa oikeudenkäynnissä silloin, kun se edis-
14726: myös otettavaksi tällä hetkellä 11 luvun tää asioiden selvittämistä.
14727: 8 §:ään sisältyvä vastakannetta koskeva sään- Ehdotuksen 5 luvun 30 §:n mukaan voidaan
14728: nös. Vastakannetta koskevaa säännöstä joudu- erikseen ratkaistavan kysymyksen käsittelyä
14729: taan tarkistamaan myös siitä syystä, että laissa varten määrätä pääkäsittely, vaikka asian val-
14730: säädetyistä kiinteistä haasteajoista ehdotetaan mistelu ei ole muilta osin vielä päättynyt.
14731: luovuttavaksi, ja lakiin tarvitaan säännös siitä, Ehdotuksen 6 luvun 13 §:n mukaan tuomiois-
14732: missä oikeudenkäynnin vaiheessa ja millä edel- tuin voi määrätä, että asiaa tai sen osaa on
14733: lytyksillä vastakanne voidaan nostaa. uudelleen valmisteltava pääkäsittelyä varten,
14734: Edellä selostetuista syistä lukuun ehdotetaan sekä antaa tarkempia määräyksiä valmistelus-
14735: otettavaksi säännökset samassa oikeudenkäyn- ta. Lisäksi tuomioistuin voi erillisen ehdotuk-
14736: nissä käsiteltävistä kanteista ja väliintulosta sen 24 luvun 16 §:n perusteella ratkaista erik-
14737: riita-asioissa. Silloin, kun on kysymys eri kan- seen osatuomiolla itsenäisen vaatimuksen ja
14738: teista, joissa on osittain tai kokonaan sama 17 § :n perusteella välituomiolla sellaisen kan-
14739: oikeudenkäyntiaineisto, usein on edullista yh- teen, jonka ratkaiseminen on samassa oikeu-
14740: distää sellaiset kanteet samassa oikeudenkäyn- denkäynnissä käsiteltävän muun kanteen rat-
14741: nissä käsiteltäviksi. Näin voidaan välttää muun kaisemisen edellytys.
14742: muassa ne kustannukset, jotka aiheutuvat sa- Oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 14
14743: man oikeudenkäyntiaineiston esittämisestä ja luvun 4 §:n perusteella tuomioistuimen on val-
14744: arvioimisesta eri oikeudenkäynneissä. Samalla
14745: vottava, että asian käsittelyssä noudatetaan
14746: voidaan ehkäistä toisiinsa liittyvissä asioissa
14747: selvyyttä ja järjestystä, ja tuomioistuimella on
14748: annettavien ristiriitaisten ratkaisujen mahdolli-
14749: tällöin valta määrätä, että eri kysymykset tai
14750: suus. jutun eri osat käsitellään kukin erikseen. Mah-
14751: Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota
14752: dollisuus käsitellä ja ratkaista erikseen samassa
14753: siihen, että luvussa tarkoitetusta kanteiden yh-
14754: oikeudenkäynnissä vireillä olevat kanteet edellä
14755: distämisestä ei ole kysymys esimerkiksi silloin,
14756: mainittujen säännösten perusteella vähentää
14757: kun saman kiinteistön osaomistajat, joko kan-
14758: kanteiden pakollisesta samassa oikeudenkäyn-
14759: tajina tai vastaajina, ovat asianosaisina oikeu-
14760: nissä käsittelemisestä mahdollisesti aiheutuvia
14761: denkäynnissä. Tällöin on kysymys niin sanottu
14762: haittoja esimerkiksi silloin, kun samassa oikeu-
14763: välttämättömästä prosessin yhteydestä.
14764: denkäynnissä käsiteltävät kanteet ovat laajoja.
14765: Voimassa olevassa laissa ei ole usean muun
14766: valtion lakiin sisältyvää säännöstä kolmannen Jotta luvun säännösten perusteella samassa
14767: osallistumisesta oikeudenkäyntiin itsenäisenä oikeudenkäynnissä käsiteltävät kanteet voitai-
14768: asianosaisena. Samalla kun luvussa ehdotetaan siin tuomioistuimen toimivaltaa koskevien
14769: tyhjentävästi säänneltäväksi ne tilanteet, joissa säännösten estämättä käsitellä samassa tuo-
14770: kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäyn- mioistuimessa, ehdotetaan oikeudenkäymis-
14771: nissä, ehdotetaan lukuun otettavaksi myös kaaren 10 lukuun otettavaksi uusi 7 a §. Sen
14772: säännös kolmannen mahdollisuudesta osallis- mukaan jonkin kanteen osalta toimivaltainen
14773: tua oikeudenkäyntiin asianosaisen häntä vas- tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään
14774: taan nostaman kanteen johdosta tai omasta myös sen kanssa 2-5 §:n nojalla samassa
14775: aloitteestaan. oikeudenkäynnissä käsiteltävät kanteet.
14776: Luvun 1-5 §:ssä tarkoitettujen kanteiden 1 §. Pykälässä on säännös siitä, että kanta-
14777: samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen on jan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti
14778: pakollista eikä kanteita saa erottaa eri oikeu- nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeu-
14779: denkäynneissä käsiteltäväksi. Sen sijaan niitä denkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti sa-
14780: on mahdollista käsitellä erikseen samassa oi- masta perusteesta. Vaatimus kanteiden nosta-
14781: keudenkäynnissä kuten jäljempänä selostetaan. misesta samanaikaisesti ei tarkoita sitä, että
14782: Tuomioistuimella on ehdotuksen mukaan täl- kanteet olisi tullut panna vireille samalla haas-
14783: löin mahdollisuus järjestää käsittely siten, että tehakemuksella. Samanaikaisuuden vaatimus
14784: kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte- tulee täytetyksi myös silloin, kun kanteiden
14785: leminen ei aiheettomasti pitkitä asian käsittelyä nostamisen välinen aika on käytännössä merki-
14786: tai tee sitä tarpeettoman raskaaksi. Lukuun tyksetön. Eri aikaan vireille pannut pykälässä
14787: ehdotetaan otettavaksi lisäksi 6 §:n harkinnan- tarkoitetut kanteet tuomioistuin voi aina yhdis-
14788: 1990 vp. - HE n:o 15 121
14789:
14790: tää samassa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi Ehdotuksen 10 luvun 7 a §:ään ehdotetaan
14791: luvun 6 §:n nojalla. otettavaksi säännös, jonka mukaan voi mää-
14792: Toinen edellytys kanteiden yhdistämiselle on räytyä toimivaltainen tuomioistuin käsiteltävä-
14793: se, että ne johtuvat olennaisesti samasta perus- nä olevan pykälän perusteella samassa oikeu-
14794: teesta. Laissa tarkoitettu peruste on olemassa denkäynnissä käsiteltävien kanteiden osalta.
14795: esimerkiksi silloin, kun kantaja nostaa saman 3 §. Pykälä sisältää säännöksen pääkanteen
14796: urakkasopimuksen perusteella useita vahingon- ja vastakanteen käsittelemisestä samassa oikeu-
14797: korvauskanteita urakoitsijaa vastaan urakka- denkäynnissä. Voimassa olevan 10 luvun 1 §:n
14798: sopimuksen täyttämisessä tapahtuneiden eri 4 momentin ja 11 luvun 8 §:n mukaan vasta-
14799: laiminlyöntien johdosta. kanne on kyseessä silloin, kun "asioilla on
14800: Silloin kun pykälässä mainitut kanteiden yhteyttä keskenään" tai kun on kysymys sa-
14801: samassa oikeudenkäynnissä käsittelemisen masta tai sen yhteyteen kuuluvasta asiasta.
14802: edellytykset ovat olemassa, kanteet on pykälän Tältä osin ehdotus vastaa voimassa olevaa
14803: perusteella yhdistettävä käsiteltäväksi samassa lakia. Vastakanne voi siis koskea samaa tai
14804: oikeudenkäynnissä. samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin pääkan-
14805: ne tai asiaa, joka liittyy pääkanteeseen, tai
14806: 2 §. Pykälä sisältää säännöksen kanteiden
14807: kuittauskelpoista vastasaatavaa. Esimerkkinä
14808: yhdistämisestä siinä tapauksessa, kun joko samassa tai siihen liittyvässä asiassa nostetta-
14809: kantaja- tai vastaajapuolella on useita asiano- vista kanteista voidaan mainita pääkanteena
14810: saisia. Pykälässä mainitut kanteiden yhdistämi- nostettu sopimukseen perustuva velkomuskan-
14811: sen edellytykset ovat samat kuin 1 §:ssä. Kan-
14812: ne ja vastakanteena nostettu sopimuksen päte-
14813: teet on siis käsiteltävä samassa oikeudenkäyn- mättömyyttä koskeva vahvistuskanne. Sellaiset
14814: nissä silloin, kun ne on nostettu samanaikaises- kanteet on pykälän perusteella käsiteltävä sa-
14815: ti ja ne johtuvat olennaisesti samasta perustees- massa oikeudenkäynnissä.
14816: ta. Yleisin käsiteltävänä olevan pykälän perus-
14817: Kuten edellä 1 §:n kohdalla on todettu, vaa- teella tapahtuva kanteiden yhdistäminen lienee
14818: timus kanteiden nostamisesta samanaikaisesti se, että pääkanteen vastaaja vaatii vastakan-
14819: ei tarkoita sitä, että kanteet olisi pantu vireille teella pääkanteessa vaaditun saamisen kuittaa-
14820: samalla haastehakemuksella. Samanaikaisuu- mista omalla vastasaamisellaan. Erityisesti sil-
14821: den vaatimus tulee täytetyksi myös silloin, kun loin, kun on kysymys kuittausvaatimuksesta,
14822: kanteiden nostamisen välinen aika on käytän- kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte-
14823: nössä merkityksetön. leminen ja ratkaiseminen on tärkeätä. Ainoas-
14824: Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta kantei- taan siten, että vastaajalla on ehdoton oikeus
14825: den yhdistämisestä voidaan mainita useiden kanteiden samassa oikeudenkäynnissä käsitte-
14826: samassa onnettomuudessa vahingoittuneiden lemiseen, voidaan turvata kuittauksen toteutu-
14827: kantajien samaa vastaajaa vastaan nostamien minen myös silloin, kun vastapuoli on maksu-
14828: vahingonkorvauskanteiden yhdistäminen. Toi- kyvytön.
14829: sena esimerkkinä voidaan mainita vekselivelko- Kuittausvaatimus voidaan esittää myös oi-
14830: jan saman vekselin perusteella velallisina olevia keudenkäynnin aikana ilman, että nostetaan
14831: vastaan nostamien kanteiden yhdistäminen. erillistä vastakannetta. Silloin kuittausvaatimus
14832: Pykälässä tarkoitetut kanteet voivat olla sel- voidaan oikeudenkäynnissä tutkia ainoastaan
14833: laisia, että yhden kantajan nostaman kanteen pääkanteella vaadittuun määrään saakka. Vas-
14834: johdosta annettu ratkaisu voi tulla myös muita tavaatimuksen ollessa suurempi kuin päävaati-
14835: kanteita sitovaksi ja niissä täten voidaan antaa mus, tulee kuittausvaatimus tehdä vastakan-
14836: ainoastaan yksi tuomio. Esimerkkinä voidaan teella, jos vastapuoli halutaan saada velvoite-
14837: mainita eri osakkeenomistajien nostamat sa- tuksi suorittamaan koko vastasaaminen.
14838: maa yhtiökokouksen päätöstä koskevat moite- Kanteen ja vastakanteen yhdistäminen sa-
14839: kanteet. Sellaiset tulisi luonnollisesti, jos mah- massa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi ei py-
14840: dollista, käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. kälän mukaan edellytä, että kanteet olisi nos-
14841: Edellä mainitusta syystä tällaisten kanteiden tettu samanaikaisesti. Ehdotuksen 7 § :n mu-
14842: samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen olisi kaan kanteiden pakollinen samassa oikeuden-
14843: tärkeää silloinkin, kun niitä ei ole nostettu käynnissä käsitteleminen edellyttää kuitenkin,
14844: samanaikaisesti. Tämä on mahdollista ehdo- että vastakanne on nostettu valmistelussa en-
14845: tuksen 6 §:n 1 momentin nojalla. nen 5 luvun 23 §:n perusteella asetetun määrä-
14846: 16 3002501
14847: 122 1990 vp. - HE n:o 15
14848:
14849: ajan kulumista umpeen tai, jos sellaista määrä- on pääväliintulijan kanteessa voimassa olevan
14850: aikaa ei ole asetettu, ennen pääkäsittelyä. lain mukaan saattanut olla vastaajan osalta
14851: Kuten luvun alussa on selostettu, voidaan kysymys vastaajan veivoittamisesta luovutta-
14852: myös kanne ja vastakanne ratkaista erikseen maan vastaajan hallussa oleva esine pääväliin-
14853: osa- tai välituomiolla. Osatuomiota ei voida tulijalle ja kantajan osalta sen vahvistamisesta,
14854: erillisen ehdotuksen 24 luvun 16 §:n perusteella että esine kuuluu pääväliintulijalle.
14855: kuitenkaan antaa silloin, kun vastakanteessa Joskus tilanne saattaa kuitenkin olla sellai-
14856: on kysymys kuittausvaatimuksesta, paitsi jos nen, että kanteen nostaminen kumpaakin pää-
14857: pääsaatava perustuu juoksevaan sitoumukseen. kanteen asianosaista vastaan on tarpeetonta,
14858: 4 §. Luvun voimassa olevan 2 §:n mukaan esimerkiksi sen vuoksi, että alkuperäisen kan-
14859: kolmas henkilö voi vireillä olevan oikeuden- teen vastaaja suostuu maksamaan pääväliintu-
14860: käynnin aikana tulla mukaan oikeudenkäyntiin lijan vaatiman korvauksen. Sen vuoksi pykä-
14861: ja moittia kummankin riitapuolen oikeutta. lässä ehdotetaan, että pääväliintulo voi tapah-
14862: Jos asianosaiset suostuvat siihen, voi mukaan- tua myös ainoastaan toista asianosaista vas-
14863: tulo tapahtua vapaamuotoisesti. Muussa ta- taan.
14864: pauksessa kanteen ajaminen tapahtuu laillisen Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä,
14865: haasteen nojalla. Oikeuskirjallisuudessa tällais- milloin tässä pykälässä tarkoitettu yhdistettävä
14866: ta kolmannen osallistumista oikeudenkäyntiin kanne on pantava vireille, tullakseen käsitel-
14867: kutsutaan pääväliintuloksi. Itse asiassa on ky- lyksi samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen
14868: symys siis siitä, että samassa oikeudenkäynnis- kanteen kanssa.
14869: sä käsitellään useita kanteita.
14870: Toimivaltainen tuomioistuin tämän pykälän
14871: Pääväliintulon mahdollisuus on tärkeä en-
14872: perusteella samassa oikeudenkäynnissä käsitel-
14873: sinnäkin sen vuoksi, että siten voidaan välttää
14874: tävien kanteiden osalta määräytyy 10 lukuun
14875: saman oikeudenkäyntiaineiston esittäminen ja otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2 momen-
14876: arvioiminen useaan kertaan eri oikeudenkäyn-
14877: tin perusteella.
14878: neissä. Lisäksi kolmas voi pääväliintulolla vai-
14879: kuttaa alkuperäisen kanteen lopputulokseen. 5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen
14880: Jos pääväliintulon mahdollisuutta ei olisi ole- asianosaisen mahdollisuudesta nostaa kolmatta
14881: massa, saattaisi alkuperäisen kanteen perus- vastaan takautumisvaatimusta tai vahingon-
14882: teella annettu tuomio tosiasiallisesti ja korjaa- korvausvaatimusta taikka siihen rinnastettavaa
14883: mattomasti vaikuttaa kolmanteen, vaikka tuo- muuta vaatimusta koskeva kanne sen varalta,
14884: mion oikeusvoimavaikutus ei ulottuisikaan hä- että hän häviää asian. Tällainen kanne on
14885: neen. Näistä syistä ehdotetaan pykälään otetta- pykälän perusteella yhdistettävä käsiteltäväksi
14886: vaksi nykyistä pääväliintuloa vastaava sään- samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa.
14887: nös. Momentissa tarkoitettu tilanne on kysymyk-
14888: Pykälässä ehdotetaan, että jos joku, joka ei sessä esimerkiksi silloin, kun vahingon kärsinyt
14889: ole asianosainen oikeudenkäynnissä, nostaa on nostanut kanteen vahingosta vastuussa ole-
14890: kanteen toista tai kumpaakin asianosaista vas- vaa vakuutuksenautajaa vastaan, joka puoles-
14891: taan siitä, mitä riita koskee, kanne on hänen taan haluaa nostaa takautumiskanteen vahin-
14892: vaatimuksestaan käsiteltävä samassa oikeuden- gon aiheuttajaa vastaan. Vastaavanlainen ti-
14893: käynnissä alkuperäisen kanteen kanssa. Ehdo- lanne on olemassa silloin, kun velkoja nostaa
14894: tus poikkeaa voimassa olevasta 18 luvun 2 §:n kanteen takaajaa vastaan, joka taas haluaa
14895: säännöksestä siten, että voimassa olevassa lais- nostaa takautumiskanteen päävelallista vas-
14896: sa puhutaan "kummankin riitapuolen oikeu- taan. Takautumisvaatimuksen ei tarvitse olla
14897: den moittimisesta", mutta ehdotuksen mukaan maksettavaksi erääntynyt tullakseen käsitellyk-
14898: kolmas voi nostaa kanteen myös ainoastaan si samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen
14899: toista alkuperäisen kanteen asianosaista vas- kanteen kanssa.
14900: taan. Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta vahin-
14901: Voimassa olevan lainkin mukaan ovat kol- gonkorvauskanteesta voidaan mainita irtaimen
14902: mannen alkuperäisen kanteen kantajaa ja vas- esineen ostajan myyjää vastaan nostama vahin-
14903: taajaa vastaan nostamat kanteet voineet olla gonkorvausta koskeva kanne, jonka johdosta
14904: erilaisia. Kun alkuperäisessä kanteessa kantaja myyjä haluaa nostaa vastaavanlaisen kanteen
14905: on pyytänyt vastaajan veivoittamista luovutta- myyjälle esineen toimittauutta esineen valmis-
14906: maan vastaajan hallussa oleva esine kantajalle, tajaa vastaan.
14907: 1990 vp. - HE n:o 15 123
14908:
14909: Voimassa olevasta laista puuttuvat säännök- vastaan. Usein tällaisessa kolmannen henkilön
14910: set edellä mainittujen tilanteiden varalta. Sään- kanteessa saattaa olla kysymys sen vahvistami-
14911: nöksen ottamista lakiin on pidettävä tärkeänä sesta, että vaatimus, joka pääkanteen johdosta
14912: sen vuoksi, että voimakkaat käytännön syyt annettavan tuomion perusteella saatetaan koh-
14913: puoltavat sellaisten kanteiden samassa oikeu- distaa häneen, on perusteeton. Kolmannen
14914: denkäynnissä käsittelemistä. Sellaisissa kanteis- henkilön kanne saattaa tarkoittaa myös vel-
14915: sa oikeudenkäyntiaineisto ja todistelu ovat voittamiskannetta.
14916: usein yhteistä. Kolmannen osallistuessa oikeu- Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä,
14917: denkäyntiin itsenäisenä asianosaisena saataisiin milloin tässä momentissa tarkoitettu yhdistet-
14918: asia myös hänen osaltaan oikeusvoimaisesti tävä kanne on pantava vireille tullakseen käsi-
14919: ratkaistuksi. tellyksi samassa oikeudenkäynnissä pääkanteen
14920: Ehdotuksen 7 §:ään sisältyy säännös siitä, kanssa.
14921: milloin tässä momentissa tarkoitettu yhdistet- Toimivaltainen tuomioistuin tämän momen-
14922: tävä kanne on pantava vireille tullakseen käsi- tin perusteella samassa oikeudenkäynnissä kä-
14923: tellyksi samassa oikeudenkäynnissä pääkanteen siteltävien kanteiden osalta määräytyy 10 lu-
14924: kanssa. kuun otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2
14925: Toimivaltainen tuomioistuin tämän pykälän momentin perusteella.
14926: perusteella samassa oikeudenkäynnissä käsitel-
14927: 6 §. Kanteiden käsitteleminen samassa oi-
14928: tävien kanteiden osalta määräytyy 10 lukuun
14929: keudenkäynnissä on edellä selostettujen 1-
14930: otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n 2 momen- 5 §:n perusteella pakollista. Pykälissä säännel-
14931: tin perusteella.
14932: lyt tilanteet eivät kuitenkaan voi kattaa kaikkia
14933: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan puoles- niitä tilanteita, jolloin kanteiden käsitteleminen
14934: taan otettavaksi säännös, jonka mukaan, kol- samassa oikeudenkäynnissä on tarkoituksen-
14935: mas, halutessaan nostaa 1 momentissa tarkoi- mukaista.
14936: tetun kanteen riita-asian asianosaista tai asi-
14937: anosaisia vastaan sen johdosta, minkä loppu- Sen vuoksi pykälän 1 momentissa ehdote-
14938: tuloksen asia voi saada asianosaisten välillä, taan, että samojen tai eri asianosaisten välinen
14939: saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oi- asia voidaan käsitellä myös muissa kuin 1-
14940: keudenkäynnissä tuon asian kanssa. 5 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa samassa oikeu-
14941: Voimassa olevan lain mukaan asianosaisella denkäynnissä, jos se asioissa esitettävän selvi-
14942: on vastaavanlaisessa tilanteessa käytettävissään tyksen kannalta on tarkoituksenmukaista.
14943: niin sanottu sivuväliintulo (tässä ehdotuksessa Näin voi olla esimerkiksi silloin kun asioissa
14944: vä/iintulo) -mahdollisuus, josta sisältyy sään- esitettävä todistelu on yhteistä.
14945: nös ehdotuksen 8 §:ään. Kolmas henkilö ei Kuten edellä 2 §:n perusteluissa on selostet-
14946: kuitenkaan tällä tavoin saavuta niin vahvaa tu, käsiteltävänä olevan pykälän perusteella
14947: asemaa oikeudenkäynnissä kuin nyt ehdotetun voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä
14948: momentin nojalla. Vaikka sellaisessa oikeuden- esimerkiksi sellaiset kanteet, jotka johtuvat
14949: käynnissä, jossa kolmas henkilö on toiminut olennaisesti samasta perusteesta, mutta joita ei
14950: väliintulijana, annetun tuomion oikeusvoima ei ole nostettu sanotussa 2 §:ssä tarkoitetulla ta-
14951: sido häntä, sillä kuitenkin on myöhemmässä valla samanaikaisesti. Samoin 3-5 §:ssä tar-
14952: oikeudenkäynnissä todistusvaikutus. Kun vä- koitetut kanteet voidaan käsitellä tässä pykä-
14953: liintulijalla ei ole mahdollisuutta esiintyä itse- lässä mainituin perustein samassa oikeuden-
14954: näisenä asianosaisena oikeudenkäynnissä ja käynnissä, vaikka asianosaiset eivät olisikaan
14955: kun Väliintulijan mahdollisuus vaikuttaa oikeu- vaatineet niiden käsittelemistä samassa oikeu-
14956: denkäynnissä siten on rajoitettu, sellaisella to- denkäynnissä.
14957: siasiallisella sidotuksi tulemisella voi olla vä- Kanteiden yhdistäminen käsiteltävänä olevan
14958: liintulijan kannalta myös kielteinen vaikutus. pykälän perusteella on viime kädessä tuomiois-
14959: Sen vuoksi momentissa ehdotettu mahdollisuus tuimen harkittava. Sen vuoksi pykälän 2 mo-
14960: itsenäisen kanteen nostamiseen on perusteltua. menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä,
14961: Esimerkiksi vahingon kärsineen ja vahingon että kanteiden yhdistämisestä huolimatta kan-
14962: aiheuttajan välisessä vahingonkorvausasiassa teet voidaan, milloin syytä on, jälleen erottaa
14963: saattaa vakuutuksenantajan edun mukaista ol- käsiteltäviksi erillisinä asioina. Näin voitaisiin
14964: la voida nostaa kanne jompaa kumpaa tai tehdä esimerkiksi silloin, kun asian käsittelyn
14965: kumpaakin alkuperäisen asian asianosaista aikana ilmenee, että kanteiden käsitteleminen
14966: 124 1990 vp. - HE n:o 15
14967:
14968: samassa oikeudenkäynnissä aiheetta pitkittäisi oikeus saada kanteet samassa oikeudenkäyn-
14969: toisen kanteen käsittelemistä. nissä käsitellyiksi.
14970: 7 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, millä Jos kanne on nostettu sanottujen ajankoh-
14971: edellytyksillä 1-6 §:ssä tarkoitetut kanteet tien jälkeen, tuomioistuimen harkinnasta riip-
14972: voidaan yhdistää käsiteltäviksi samassa oikeu- puu, katsooko se, että kanteiden samassa oi-
14973: denkäynnissä. keudenkäynnissä käsitteleminen käy haitatta
14974: Pykälässä ehdotetaan ensinnäkin säädettä- päinsä.
14975: väksi, että kanteet voidaan yhdistää ainoas- Ehdotuksen 2 luvun 4 §:n nojalla asian kä-
14976: taan, jos ne on nostettu samassa toimivaltaises- sittelyä jatketaan siinä oikeudenkäynnissä,
14977: sa tuomioistuimessa. Oikeudenkäymiskaaren missä se on aloitettu, vaikka samassa oikeu-
14978: 10 luvun 7 a §:ään ehdotetaan otettavaksi denkäynnissä tämän luvun säännösten nojalla
14979: säännös siitä, että tuoraioistuin, joka on toimi- yhdessä käsiteltävä kanne olisi erillisenä kan-
14980: valtainen käsittelemään jonkin 2-5 §:ssä tar- teena käsiteltävä muunlaisessa kokoonpanossa
14981: koitetun kanteen, on toimivaltainen käsittele- 2 luvun 1 tai 3 §:n nojalla.
14982: mään myös samassa oikeudenkäynnissä sanot- 8 §. Pykälä koskee niin sanottu väliintuloa,
14983: tujen pykälien perusteella käsiteltävän kanteen. josta voimassa olevassa laissa on säännös 18
14984: Toinen pykälässä ehdotettu samassa oikeu- luvun 1 §:ssä. Voimassa olevan lain mukaisesti
14985: denkäynnissä käsittelemisen edellytys on, että pykälässä ehdotetaan, että jos joku, joka ei ole
14986: asiat voidaan käsitellä samanlaisessa menette- oikeudenkäynnin asianosainen, väittää asian
14987: lyssä. Ehdotettu edellytys tarkoittaa esimerkik- koskevan hänen oikeuttaan ja esittää todennä-
14988: si sitä, että merilain (167/39) tai patenttilain köisiä syitä väitteensä tueksi, hän voi osallistua
14989: (550/67) mukaan käsiteltävää asiaa ei voida väliintulijana jomman kumman puolella oikeu-
14990: yhdistää sellaiseen asiaan, jonka käsittelemises- denkäynnissä.
14991: sä noudatetaan yksinomaan oikeudenkäymis- Ehdotettu pykälä täydentää ehdotuksen 4 ja
14992: kaaren säännöksiä. Säännökset rikosasian yh- 5 §:ää, joissa myös on kysymys kolmannen
14993: teydessä käsiteltävästä yksityisoikeudellisesta mahdollisuudesta osallistua vireillä olevaan oi-
14994: vaatimuksesta sisältyvät 14 luvun 8-11 § :ään. keudenkäyntiin. Perusteena väliintuloa koske-
14995: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- van säännöksen säilyttämiselle sanotuista lain-
14996: si säännös siitä, milloin 3-5 §:ssä tarkoitettu kohdista huolimatta on se, että käytännössä
14997: kanne on viimeistään pantava vireille tullak- saattaa esiintyä tilanteita, jolloin se, joka ei ole
14998: seen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä asianosaisena oikeudenkäynnissä, ei halua nos-
14999: alkuperäisen kanteen kanssa. Momentin mu- taa 5 §:ssä tarkoitettua kannetta. Lisäksi ehdo-
15000: kaan tuomioistuin voi jättää tällaisen kanteen tuksen 7 §:n mukainen määräaika kanteen nos-
15001: yhdistämättä, jos se on nostettu sen jälkeen, tamiselle saattaa joskus olla vaikeasti nouda-
15002: kun valmistelu on ehdotuksen 5 luvun 28 §:n 1 tettavissa.
15003: momentin mukaisesti todettu päättyneeksi, jos Myös silloin kun kolmas ei voi nojautua 4
15004: kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden- tai 5 §:n säännöksiin voidakseen osallistua sa-
15005: käynnissä ei käy haitatta päinsä. maan oikeudenkäyntiin, mahdollisuus tässä
15006: Lisäksi momentissa ehdotetaan säädettäväk- pykälässä tarkoitettuun väliintuloon on tärkeä.
15007: si, että kanteet voidaan käsitellä erikseen myös Esimerkiksi konkurssipesän velkojalle saattaa
15008: <>illoin, kun asianosainen nostaa kanteen 3 §:n olla tärkeätä osallistua väliintulijana konkurs-
15009: tai 5 §:n 1 momentin nojalla sen jälkeen, kun sipesän toisen velkojan nostamassa riitautettua
15010: tälle asianosaiselle 5 luvun 23 §:n mukaan saamista koskevassa oikeudenkäynnissä sen
15011: asetettu määräaika on kulunut umpeen. vuoksi, että oikeudenkäynnin lopputulos vai-
15012: Momentin säännöksillä pyritään turvaamaan kuttaa hänelle konkurssipesästä tulevan jako-
15013: pääkäsittelyn keskittäminen sekä estämään se, osuuden määräytymiseen.
15014: että kanteiden pakollista yhdistämistä tarkoit- Esimerkkinä pykälässä tarkoitetusta väliin-
15015: tavia säännöksiä voitaisiin käyttää oikeuden- tulosta voidaan mainita, että vakuutusyhtiö
15016: käynnin pitkittämiseen. Erityisesti silloin, kun haluaa tulla väliintulijaksi vahingon kärsineen
15017: asianosaiselle on asetettu 5 luvun 23 §:n mu- ja vahingon aiheuttaneen väliseen vahingon-
15018: kainen määräaika, hän voisi helposti kiertää korvausasiaan. Säännös väliintulijan asemasta
15019: tämän säännöksen, jos hänellä määräajan um- oikeudenkäynnissä sisältyy ehdotuksen
15020: peen kulumisen jälkeen olisi aina vaatiessaan 10 §:ään.
15021: 1990 vp. - HE n:o 15 125
15022:
15023: 9 §. Pykälän 1 momentti sisältää menettely- myös sellaisessa oikeudenkäynnissä, jossa hän
15024: säännöksen siitä, miten sen, joka haluaa esiin- olisi ollut itse asianosainen. Toisin sanoen
15025: tyä oikeudenkäynnissä väliintulijana, tulee me- asianosaisten välisessä oikeudenkäynnissä an-
15026: netellä. Voimassa olevan lain mukaisesti ehdo- nettava tuomio on sitova myös Väliintulijan
15027: tetaan, että väliintuloa koskeva kysymys otet- osalta. Pykälän perusteella tällainen väliintuli-
15028: taisiin käsiteltäväksi Väliintulijan hakemukses- ja saa esimerkiksi itsenäisesti hakea muutosta
15029: ta. Hakemus voitaisiin tehdä missä oikeus- tuomioistuimen ratkaisuun. Lisäksi häntä arvi-
15030: asteessa tahansa ja se voitaisiin tehdä kirjalli- oidaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisen
15031: sesti tai asian suullisessa käsittelyssä suullisesti. osalta itsenäisensä asianosaisena. Esimerkkinä
15032: Käytännössä väliintuloa koskeva hakemus il- tässä momentissa tarkoitetusta väliintulijasta
15033: meisesti useimmiten kuitenkin tultaisiin esittä- voidaan mainita osakkeenomistaja toisen osak-
15034: mään valmistelun aikana. Hakemuksessa tulee kaan nostamaa yhtiökokouksen moitekannetta
15035: esittää väliintulon peruste. Ehdotuksen mu- koskevassa asiassa.
15036: kaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla
15037: kuulluksi hakemuksen johdosta.
15038: Ilman erityistä säännöstäkin on selvää, että 25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta
15039: tuomioistuimen tulisi antaa päätöksensä väliin- hovioikeuteen
15040: tuloa koskevasta hakemuksesta niin pian kuin
15041: mahdollista. 14 §. Pykälä koskee valituskirjelmän sisäl-
15042: Pykälän 2 momentti sisältää voimassa ole- töä. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2
15043: van lain mukaisen säännöksen mahdollisuudes- momentti, jolloin sen nykyinen 2 momentti
15044: ta hakea erikseen muutosta asian käsittelyn muutettuna siirtyy 3 momentiksi.
15045: aikana tehtyyn päätökseen, jolla väliintulovaa- Pykälän uuteen 2 momenttiin ehdotetaan
15046: timus on hylätty. Joskus saattaa olla tarkoituk- otettavaksi tällä hetkellä ainoastaan korkeim-
15047: senmukaista jättää pääkanne ehdotuksen 16 man oikeuden osalta voimassa olevaa säännös-
15048: luvun 5 §:n nojalla lepäämään, kunnes muu- tä (30 luku 7 § 1 mom.) vastaava säännös, joka
15049: toksenhakutuomioistuin on lopullisesti ratkais- rajoittaa valittajan mahdollisuutta vasta muu-
15050: sut väliintulovaatimuksen. toksenhakemuksessaan vedota riita-asiassa uu-
15051: JO§. Voimassa olevan oikeuden mukaan teen seikkaan tai todisteeseen hovioikeudessa.
15052: väliintulijan asema ja hänen oikeutensa toimia Säännös on välttämätön sen vuoksi, että oikeu-
15053: oikeudenkäynnissä ovat epäselviä eikä tästä ole denkäynnin tehostamista koskevat 5 ja 6 lu-
15054: laissa säännöksiä. Tämän vuoksi pykälään eh- kuun otettavaksi ehdotetut säännökset jäävät
15055: dotetaan otettavaksi nimenomainen säännös vaikutuksettomiksi, jos vastaavat rajoitukset
15056: väliintulijan asemasta oikeudenkäynnissä. eivät päde enää muutoksenhakutuomioistui-
15057: Pykälän 1 momentin mukaan väliintulija voi messa.
15058: toimia oikeudenkäynnissä samalla tavoin kuin Ehdotuksen mukaan asianosainen saa hovi-
15059: asianosainen. Hän ei voi kuitenkaan muuttaa oikeudessa riita-asiassa vedota uuteen seikkaan
15060: kannetta tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, tai todisteeseen vain, jos hän saattaa todennä-
15061: joka on ristiriidassa asianosaisen suorittaman köiseksi, että hän ei ole voinut vedota seikkaan
15062: toimenpiteen kanssa, tai muutoin kuin asiano- tai todisteeseen jo alioikeudessa tai että hänellä
15063: saisen ohella hakea muutosta tuomioon tai muutoin on ollut pätevä syy olla tekemättä
15064: päätökseen. Väliintulija voi siis ryhtyä kaikkiin niin. Jos valittaja esimerkiksi saa tiedon seikas-
15065: sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat omansa ta tai todisteesta vasta alioikeuskäsittelyn jäl-
15066: edistämään sen asianosaisen asiaa, jota väliin- keen, hän pykälän mukaan voi vedota siihen
15067: tulija tukee. Hän voi esimerkiksi itsenäisesti hovioikeudessa.
15068: esittää asiassa todistelua. Sen sijaan hän ei voi Pätevänä syynä voidaan puolestaan pitää
15069: määrätä oikeudenkäynnin kohteesta. Hän ei esimerkiksi sitä, että valittaja oikeudenkäynnin
15070: voi siis sopia asiaa, luopua asianosaisen esittä- pitkittämisen välttämiseksi on alioikeudessa ve-
15071: mästä vaatimuksesta eikä myöntää vastapuolen donnut ainoastaan johonkin vaihtoehtoisista
15072: vaatimusta. perusteista, mutta on erehtynyt perusteen mer-
15073: Pykälän 2 momentin mukaan väliintulijana kityksestä. Sellaisessa tilanteessa saattaisi olla
15074: on asianosaisen asema oikeudenkäynnissä, jos kohtuutonta, jos asianosainen ei saisi vedota
15075: hänen hyväkseen tai vahingokseen annettava sellaiseen muuhun seikkaan, johon hän ei ole
15076: tuomio on sellainen, että se olisi voitu antaa oikeudenkäynnin pitkittämisen välttämiseksi
15077: 126 1990 vp. - HE n:o 15
15078:
15079: vedonnut alioikeudessa. Jos asianosainen ei taessa on samalla ilmoitettava, mistä syystä
15080: alioikeuskäsittelyn aikana ole vielä ymmärtä- todistetta ei ole aikaisemmin ilmoitettu. Tällai-
15081: nyt seikan tai todisteen merkitystä eikä tämä nen ilmoitus on välttämätön, jotta hovioikeus
15082: johdu asianosaisen huolimattomuudesta, tulisi voi harkita, voidaanko uusi todiste ottaa vas-
15083: hänellä yleensä olla mahdollisuus vedota siihen taan.
15084: hovioikeudessa. Pykälään valittajan osalta ehdotetut muu-
15085: Pätevä syy uuden selvityksen esittämiselle tokset koskisivat myös muutoksenhaun vastaa-
15086: voi olla olemassa myös silloin, kun todiste, jaa 20 §:ään otettavaksi ehdotetun uuden 2
15087: johon vedotaan, aivan oleellisesti vaikuttaisi momentin perusteella. Sanotussa momentissa
15088: jutun lopputulokseen, ja jota asianosainen ei viitattaisiin käsiteltävänä olevaan pykälään.
15089: ole voinut tai huomannut aikaisemmin esittää. 20 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2
15090: Esimerkiksi kuluttajansuojaa koskevassa asias- momentti, jossa viitattaisiin vastaavalla tavoin
15091: sa voidaan ajatella, että asianosaisella, joka ei kuin 30 luvun voimassa olevan 12 §:n 1 mo-
15092: ole alioikeudessa ymmärtänyt esittää jotakin mentissa, että vastauksen antajaan sovelletaan,
15093: todistetta, tulisi joskus olla mahdollisuus vedo- mitä valittajan osalta on 14 §:n 2 ja 3 momen-
15094: ta uuteen, asian ratkaisuun oleellisesti vaikut- tissa säädetty. Samat rajoitukset, jotka
15095: tavaan todisteeseen. 14 §:ssä ehdotetaan koskemaan valittajaa, on
15096: Tietenkin myös silloin, kun kannetta 14 sanotun pykälän perusteluissa mainituin perus-
15097: luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella tein saatettava koskemaan myös valitukseen
15098: saadaan muuttaa, saadaan kanteessa esitetyn vastaajaa.
15099: vaatimuksen tueksi esittää sellaisia seikkoja,
15100: joihin ei ole aikaisemmin vedottu.
15101: Kysymys uuden oikeudenkäyntiaineiston 26 luku. Valitusasian käsittelystä hovioikeu-
15102: esittämisen rajoittamisesta hovioikeudessa on dessa
15103: hyvin läheisessä yhteydessä aineelliseen oikeu-
15104: denkäynnin johtamiseen alioikeudessa. Sen 9 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtä-
15105: vuoksi on tärkeätä, että asian käsittelyä alioi- väksi sellainen muodollinen muutos, että siinä
15106: keudessa jo valmistelussa johdetaan niin, että asianosaisen veivoittamisesta saapuroaan asian
15107: asianosaiset 5 luvun 22 §:n mukaisesti viipy- jatkokäsittelyyn viitataan 16 luvun säännösten
15108: mättä mainitsevat kaikki ne seikat, joihin he lisäksi myös ehdotuksen 12 luvun veivoittamis-
15109: haluavat vedota, sekä ilmoittavat kaikki ne ta koskeviin säännöksiin.
15110: todisteet, jotka he tulevat esittämään. Samoin 12 §. Voimassa olevassa pykälässä, joka
15111: pääkäsittelyssä tuomioistuimen on huolehditta- koskee vastaajan kutsumista rikosasian suulli-
15112: va siitä, että asianosainen ei epähuomiossa jätä seen käsittelyyn hovioikeudessa, säädetään, et-
15113: vetoamatta sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, tä hänet on kutsuttava haasteen tiedoksi anta-
15114: johon hän on vedonnut tai jonka hän on misesta säädetyssä järjestyksessä. Pykälää eh-
15115: ilmoittanut valmistelussa. dotetaan muutettavaksi siten, että vastaaja on
15116: Lisäksi momentissa ehdotetaan, että vasta kutsuttava sanottuun käsittelyyn siten kuin
15117: hovioikeudessa esitetty kuittausvaatimus voi- erillisen ehdotuksen 11 luvun 21 §:n 2 momen-
15118: daan jättää tutkimatta, jollei sitä voida vaikeu- tissa on säädetty.
15119: detta tutkia. Jos kuittausvaatimus on riidaton,
15120: saattaa prosessitaloudellisista syistä olla järke-
15121: vää tutkia vasta hovioikeudessa esitetty selvä 30 luku. Muutoksenhaku hovioikeudesta
15122: kuittausvaatimus. Jos vaatimus taas on epäsel- korkeimpaan oikeuteen
15123: vä, saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa, että
15124: sellainen vaatimus tutkitaan alioikeudessa, jot- 21 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
15125: ta muutoksenhakuasian käsittely ei pitkity ja täväksi sellainen muodollinen muutos, että sii-
15126: jotta voidaan turvata kuittausvaatimuksen pe- nä asianosaisen veivoittamisesta saapuroaan
15127: rusteellinen kaikissa oikeusasteissa tapahtuva asian jatkokäsittelyyn viitataan 16 luvun sään-
15128: käsittely. nösten lisäksi myös ehdotuksen 12 luvun vei-
15129: Pykälän nykyistä 2 momenttia, joka siirtyisi voittamista koskeviin säännöksiin.
15130: 3 momentiksi ehdotetaan muutettavaksi vas- 24 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
15131: taamaan 30 luvun voimassa olevan 7 §:n 2 tettavaksi siten, että siinä suulliseen käsittelyyn
15132: momenttia siten, että uutta todistetta ilmoitet- kutsumisen osalta viitataan erillisen ehdotuk-
15133: 1990 vp. - HE n:o 15 127
15134:
15135: sen 11 luvun tiedoksiautoa koskeviin säännök- teen vireillepanon jälkeen, hänelle on varattava
15136: siin. Siten kutsu riita-asiassa olisi mahdollista tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
15137: toimittaa postitse saantitodistusta vastaan (11
15138: luku 3 § 1 mom. 1 k.), virkakirjeellä vastaan-
15139: ottotodistusta vastaan (11 luku 3 § 1 mom. 2 1.3. Laki hakemusasioiden käsittelystä ylei-
15140: k.) tai niin sanottuna haastetiedoksiantona (11 sessä alioikeudessa
15141: luku 4 §). Rikosasiassa vain haastetiedoksiauto
15142: olisi edelleen mahdollinen. 3 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muu-
15143: tettavaksi ja pykälään ehdotetaan lisättäväksi
15144: uusi 3 momentti.
15145: 1.2. Asetus kiinnityksestä kiinteään omaisuu- Pykälän voimassa olevan 2 momentin mu-
15146: teen kaan asia on käsiteltävä istunnossa myös sil-
15147: loin, kun asiaan osalliselle on varattava tilai-
15148: 15 §. Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen suus tulla kuulluksi. Silloin kun tuomioistuin ei
15149: annetun asetuksen 15 §:ään ehdotetaan otetta- pidä hakijan tai muun asiaan osallisen kuule-
15150: vaksi ulosottolain kumottavaksi ehdotettua 2 mista henkilökohtaisesti tarpeellisena, asiaa ei
15151: luvun 2 §:ää vastaava säännös. Sanotussa ole tarkoituksenmukaista käsitellä istunnossa.
15152: 2 §:ssä on säännös ns. hypoteekkilainhausta. Varsinkin silloin kun muulle asiaan osalliselle
15153: Sen mukaan velkojilla on oikeus pyytää ulos- on varattu tilaisuus tulla kuulluksi tuomiois-
15154: otonhaltijalta maksua saamisen vakuutena ole- tuimen istunnossa ja hän jää saapumatta, vaa-
15155: vasta kiinteästä omaisuudesta. Sanotun 2 §:n timus asian käsittelemisestä istunnossa on pe-
15156: mukaan sellaista lainhakua ajetaan kiinteistön rusteeton.
15157: omistajaa vastaan. Lisäksi pykälässä säädetään Edellä mainituin perustein momenttia ehdo-
15158: siitä, että kiinteistön luovutus, ennen kuin uusi tetaan muutettavaksi siten, että hakemusasia
15159: omistaja on hakenut lainhuudatusta, ei estä on käsiteltävä istunnossa ainoastaan, jos asias-
15160: velan hakemista edelliseltä omistajalta. Lisäksi sa on kuultava todistajaa tai muuta henkilöä
15161: pykälässä on säännös siitä, että jos lainhaku- henkilökohtaisesti.
15162: asian ollessa vireillä näytetään, että omaisuu- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
15163: den luovutus on laissa huudatettu, "kuulustet- si säännös yhden tuomarin istunnon toimitta-
15164: takoon uuttakin omistajaa asiasta''. misesta hakemusasiassa käräjäoikeuden kansli-
15165: Ehdotuksen 5 lukuun otettavaksi ehdotettu- apaikkakunnalla silloinkin, kun kanslia sijait-
15166: jen säännösten johdosta ehdotetaan ulosotto- see tuomiopiirin ulkopuolella.
15167: lain 2 luku kumottavaksi. Ehdotuksen 5 luvun Voimassa olevan lain mukaan yhden tuoma-
15168: säännösten perusteella olisi edelleen mahdollis- rin istunto hakemusasiassa on toimitettava sillä
15169: ta hakea maksua kiinteästä omaisuudesta siten paikkakunnalla, joka on säädetty yleisen alioi-
15170: kuin kumottavaksi ehdotetussa 2 §:ssä on sää- keuden istuntoa varten. Oikeudenkäymiskaa-
15171: detty. Sen vuoksi ehdotetaan, että kumotta- ren 3 luvun 1 §:n mukaan, sellaisena kuin
15172: vaksi ehdotettua 2 §:ää vastaava säännös sillä sanottu lainkohta on eduskunnan 1987 hyväk-
15173: tavoin muutettuna kuin lainhakumenettelyn symässä laissa käräjäoikeuden tuomiopiirinä
15174: lakkauttaminen ja sitä vastaavan menettelyn on yksi tai useampi kunta. Hallituksen esityk-
15175: siirtäminen tuomioistuimelle edellyttää, muu- sessä eduskunnalle yleisten alioikeuksien yhte-
15176: ten asiasisällöltään samanlaisena siirretään nyt näistämistä koskevaksi lainsäädännöksi sano-
15177: käsiteltävänä olevaan pykälään. tun lainkohdan perusteluissa todetaan, että
15178: Pykälässä ehdotetaan, että jos kanteessa ehdotus merkitsee muutosta sellaisten tuomi-
15179: vaaditaan saamisen nojalla maksua ainoastaan okuntien osalta, joissa nykyisin on useampia
15180: kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta käräjäkuntia. Sellaisten käräjäkuntien kihla-
15181: kiinnitetty tai muuten siitä panttina, kannetta kunnanoikeuksien tilalle tulisi ainoastaan yksi
15182: ajetaan kiinteistön omistajaa vastaan. Kiinteis- käräjäoikeus, jonka tuomiopiirinä olisi koko
15183: tön luovutus ei kuitenkaan estä kanteen nosta- nykyisen tuomiokunnan aluetta vastaava alue.
15184: mista aikaisempaa omistajaa vastaan, jos uusi Näissä tapauksissa käräjäoikeuksien tuomi-
15185: omistaja ei ole hakenut lainhuutoa ennen kuin opiirit olisivat maantieteellisesti suurempia
15186: kanne on pantu vireille tuomioistuimessa. Jos kuin nykyisten kihlakunnanoikeuksien tuomi-
15187: uudelle omistajalle on annettu lainhuuto kan- opiirit.
15188: 128 1990 vp. - HE n:o 15
15189:
15190: Esityksen perusteluissa todetaan lisäksi, että misestä käräjäoikeuden täysilukuisessa istun-
15191: tarkoituksena ei kuitenkaan ole vähentää istun- nossa.
15192: topaikkojen lukumäärää. Käräjäoikeuden is- Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutetta-
15193: tuntoja pidettäisiin edelleen samoilla paikka- vaksi siten, että siitä poistetaan voimassa ole-
15194: kunnilla kuin nykyisin. Tarkoituksena on, että vassa momentissa olevat harkinnanvaraiset pe-
15195: asianomaisen istuntopaikan lähialueeseen ta- rusteet asian käsittelemiselle käräjäoikeuden
15196: valla tai toisella liittyvät asiat yleensä käsitel- täysilukuisen kokoonpanon istunnossa. Voi-
15197: täisiin samalla istuntopaikalla ja että lautamie- massa olevassa momentissa on säädetty, että
15198: hinä istunnossa olisivat yleensä sen paikkakun- hakemusasia on aina käsiteltävä täysilukuisen
15199: nan lautamiehet, missä istunto pidetään. alioikeuden istunnossa muun muassa silloin,
15200: Edellä mainittu 3 luvun 1 § ei estä käräjäoi- kun asian ratkaiseminen vaatii laajaa todiste-
15201: keuden istunnon pitämistä missä tahansa kärä- lua tai kun asian käsittelemiseen sanotussa
15202: jäoikeuden eri istuntopaikoista. Momenttia eh- istunnossa on muu painava syy.
15203: dotetaan muutettavaksi sen vuoksi, että yhden Lisäksi 2 momentista ehdotetaan poistetta-
15204: tuomarin istunnon toimittaminen olisi mahdol- vaksi 1 kohdan säännös siitä, että hakemusasia
15205: lista myös sillä paikkakunnalla, missä käräjä- on aina käsiteltävä täysilukuisen alioikeuden
15206: oikeuden kanslia on, silloinkin, kun se ei ole istunnossa, kun asian ratkaiseminen vaatii laa-
15207: tuomiopiirin alueella. jaa todistelua, sekä 3 kohdan säännös siitä,
15208: Vastaavanlainen säännös ehdotetaan otetta- että asian käsittelemiseen täysilukuisessa alioi-
15209: vaksi myös suullisen valmistelun ja valmistelun keudessa on muu painava syy. Muutos johtuu
15210: yhteydessä pidettävän pääkäsittelyn osalta. 1 momenttiin ehdotetusta muutoksesta, jonka
15211: Silloinkin kun istunto pidetään muulla paik- mukaan tuomioistuin voi aina päättää asian
15212: kakunnalla kuin yleisen alioikeuden istuntoa käsittelemisestä tuomioistuimen täysilukuisessa
15213: varten on säädetty, istunto on pidettävä istun- kokoonpanossa.
15214: non pitämistä varten varatussa erityisessä is- Pykälän 2 momentin mukaan hakemusasia
15215: tuntohuoneessa. Muun muassa oikeudenkäyn- olisi kuitenkin aina käsiteltävä täysilukuisen
15216: nin julkisuus edellyttää, että yleisöllä on istun- alioikeuden istunnossa, kun on kysymys asias-
15217: tohuoneeseen vapaa pääsy, jollei erityisestä ta, jossa lain tai asetuksen nojalla päätös
15218: säännöksestä muuta johdu. saatetaan tuomioistuimen tutkittavaksi tai sii-
15219: 5 §. Pykälä sisältää säännöksen hakemus- hen haetaan muutosta tuomioistuimessa.
15220: asiain käsittelystä käräjäoikeuden täysilukui- 11 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-
15221: sessa istunnossa. Pykälään ehdotetaan tehtä- sen siitä, miten asiaan osalliselle varataan tilai-
15222: väksi sellaiset muutokset, jotka vastaavat eh- suus tulla kuulluksi hakemusasiassa. Voimassa
15223: dotuksen 6 luvun pääkäsittelyä koskevia sään- olevan 1 momentin mukaan sellainen asiaan
15224: nöksiä. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että osallinen, joka ei ole saapuvilla, on kutsuttava
15225: asiaan osallisen oikeus vaikuttaa asian käsitte- istuntoon. Ehdotuksen mukaan tuomiois-
15226: levän tuomioistuimen kokoonpanon määräyty- tuimen on varattava sanotulle asiaan osalliselle
15227: miseen olisi kaikissa hakemusasioissa saman- tilaisuus antaa kirjallinen lausuma tai kutsutta-
15228: lainen kuin riita-asioissa. va hänet istuntoon.
15229: Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta- Voimassa olevaan momenttiin sisältyy myös
15230: vaksi siten, että myös silloin, kun tuomioistuin säännös siitä, että hakijaa on kehotettava huo-
15231: pitää riitaista hakemusasiaa selvänä, asia voi- lehtimaan tuomioistuimen antaman kutsun tie-
15232: daan käsitellä yhden tuomarin istunnossa. Täl- doksiantamisesta silloin, kun asiaan osalliselle,
15233: lä tavoin muutettuna momentti vastaa oikeu- joka ei ole saapuvilla, on varattava tilaisuus
15234: denkäymiskaaren 6 luvun 15 §:n säännöstä tulla kuulluksi.
15235: siitä~, millä perusteella asia erillisen pääkäsitte- Erillisen ehdotuksen 11 luvun perusteella
15236: lyn asemesta voidaan käsitellä valmistelun yh- tuomioistuimen tulisi pääsääntöisesti huolehtia
15237: teydessä pidettävässä yhden tuomarin istunnos- tiedoksiannosta riita-asioissa. Samalla perus-
15238: sa toimitettavassa pääkäsittelyssä. teella kuin riita-asioissa myös hakemusasioissa
15239: Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuimen tulisi huolehtia tiedoksiannos-
15240: siten, että silloinkin, kun asiaan osalliset pyytä- ta.
15241: vät riitaista hakemusasiaa käsiteltäväksi yhden Sen vuoksi ehdotetaan momenttia muutetta-
15242: tuomarin istunnossa, tuomioistuin momentin vaksi myös siten, että siitä poistetaan edellä
15243: perusteella voi päättää hakemusasian käsittele- selostettu viimeinen virke. Tällöin tiedoksian-
15244: 1990 vp. - HE n:o 15 129
15245:
15246: nossa, käsiteltäessä hakemusasioita, noudatet- laillisen edustajansa määrämisestä saapumaan
15247: taisiin hakemusasioiden käsittelystä annetun tuomioistuimeen henkilökohtaisesti sakon
15248: lain 20 §:n nojalla soveltuvin osin niitä sään- uhalla.
15249: nöksiä, joita tässä esityksessä ehdotetaan nou-
15250: datettaviksi riita-asioissa.
15251: 12 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 1.4. Ulosottolaki
15252: momentti. Käytännössä on ilmaantunut epäsel-
15253: vyyttä siitä, voidaanko hakemusasia, jossa asi- 2 luku. Lainhausta
15254: aan osalliselle on varattu tilaisuus tulla kuul-
15255: luksi, käsitellä silloin, kun sanottu asiaan osal- Luku ehdotetaan kumottavaksi ja sitä vas-
15256: linen jää pois käsittelystä. taavat säännökset ehdotetaan otettavaksi oi-
15257: Hallituksen esityksen eduskunnalle hake- keudenkäymiskaareen lähinnä sen 5 lukuun.
15258: musasioiden käsittelyä yleisessä alioikeudessa
15259: koskevaksi lainsäädännöksi perusteluissa on
15260: mainittu, että asiaan osalliselle annetusta kut- 3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja
15261: susta tulee käydä myös ilmi, että asiaan osalli- päätösten täytäntöönpanosta
15262: sen on saavuttava itse tai asiamiehen edusta-
15263: mana alioikeuden istuntoon, jos hän haluaa 23 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, min-
15264: käyttää puhevaltaa. Hakemusasian jatkokäsit- kälainen asiakirja asianosaisen on esitettävä
15265: telyn osalta saman hallituksen esityksen perus- pyytäessään tuomioistuimen ratkaisua täytän-
15266: teluissa todetaan, että jos asiaan osallisen hen- töön pantavaksi. Voimassa olevan pykälän
15267: kilökohtainen kuuleminen ei asian selvittämi- mukaan pääsääntö on, että täytäntöönpanoa
15268: seksi osoittaudu tarpeelliseksi, ei tällaista asi- tulee pyytää alkuperäisenä tuomioistuimen rat-
15269: aan osallista tarvitse velvoittaa saapumaan jat- kaisun sisältäväliä asiakirjalla. Pykälä sisältää
15270: kokäsittelyyn. Hänelle voidaan ilmoittaa, säännökset siitä, milloin päätös on pantavissa
15271: "niin kuin nykyisinkin", että hän voi halutes- täytäntöön tuomion jäljennöksen nojalla. Py-
15272: saan tulla saapuville, mutta että hänen poissa- kälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1 moment-
15273: olonsa ei estä asian ratkaisemista. Hakijan ti, minkä johdosta pykälän voimassa oleva
15274: osalta perusteluissa todetaan, että jos hakija ei 1-3 momentti siirtyy pykälän 2-4 momentik-
15275: jatka hakemustaan, asia on jätettävä sillensä si.
15276: eikä sitä siis voida jättää tutkimatta tai ratkais- Pykälä liittyy tuomioistuimen toimituskirjaa
15277: ta. Pykälän uuteen 1 momenttiin ehdotetaan koskeviin säännöksiin. Voimassa olevan lain
15278: selvyyden vuoksi otettavaksi edellä mainittuja mukaan toimituskirjana annetaan pöytäkirjan-
15279: hallituksen esityksen perusteluja vastaava ni- ote. Kun merkintä päätöksen täytäntöönpanos-
15280: menomainen säännös. ta on merkitty sanotulle pöytäkirjanotteelle,
15281: Momentissa ehdotetaan, että jos hakija ei silläkin tavoin on voitu turvata se, että samaa
15282: jatka hakemustaan tai jää pois hakemusasiain päätöstä ei panna uudelleen täytäntöön.
15283: käsittelystä, asia jää sillensä. Jos muu asiaan Erillisen ehdotuksen 24 luvun 4 a §:n 2 mo-
15284: osallinen ei toimita häneltä 11 § :n 1 momentin mentissa ehdotetaan, että toimituskirjana kärä-
15285: nojalla pyydettyä kirjallista lausumaa tai jää jäoikeudessa asianosaiselle annettaisiin riita-
15286: pois käsittelystä, johon häntä ei ole velvoitettu asiassa jäljennös tuomiosta, joka sanotun lu-
15287: 13 §:n nojalla saapumaan henkilökohtaisesti, vun 18 §:n mukaan on laadittava erilliseksi
15288: asia voidaan käsitellä hänen laiminlyönnistään asiakirjaksi. Rikosasiassa, siis myös sellaisessa
15289: tai poissaolostaan huolimatta. rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ei käytä
15290: 13 §. Pykälä sisältää säännöksen hakemus- puhevaltaa, toimituskirjana annettaisiin edel-
15291: asiaan osallisen henkilökohtaisesta läsnäolosta. leen ote asian käsittelystä laadituista pöytäkir-
15292: Voimassa olevassa laissa viitataan oikeuden- joista. Käsiteltävänä olevaa 23 §:ää tulee siten
15293: käymiskaaren 16 luvun säännöksiin. Pykälää muuttaa vastaamaan erillisen ehdotuksen 24
15294: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viita- luvun 4 a §:n 2 momentin säännöstä. Sen
15295: taan myös oikeudenkäymiskaaren 12 luvun vuoksi pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 1
15296: säännöksiin. Tämä johtuu siitä, että oikeuden- momentti, jonka mukaan täytäntöönpano
15297: käymiskaaren 12 luvun 7 §:n 1 momenttia riita-asiassa tapahtuu oikeudenkäymiskaaren
15298: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen ote- 24 luvun 4 a §:n 2 momentissa säädetyn kärä-
15299: taan säännös riita-asian asianosaisen tai hänen jäoikeuden toimituskirjan nojalla.
15300:
15301: 17 3002501
15302: 130 1990 vp. - HE n:o 15
15303:
15304: Momenttiin ehdotetaan otettavaksi myös kuitenkaan voida ulosottolain 2 luvun 17 §:n 2
15305: säännös mahdollisuudesta panna täytäntöön momentin mukaisesti pitää välittömästi sano-
15306: riita-asiassa annettu päätös pöytäkirjan jäljen- tusta saatavasta ulosmitattuna, vaan tuomion
15307: nöksen perusteella. Säännös on tarpeen esimer- täytäntöönpanoa tulee pyytää erikseen ulos-
15308: kiksi silloin, kun päätös todistajalle maksetta- ottoviranomaiselta.
15309: vasta korvauksesta sisältyy tuomion asemesta Siirrettäessä lainhakumenettelyä vastaava
15310: pöytäkirjaan sisältyvään päätökseen. menettely tuomioistuimeen ei velkojan asemaa
15311: Ehdotus helpottaa täytäntöönpanoa silloin, edellä selostetun ulosmittausvaikutuksen osalta
15312: kun sama tuomio voidaan panna täytäntöön ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan,
15313: useampaa velallista vastaan samanaikaisesti tai että kun tuomiossa määrätään saaminen mak-
15314: samaa velallista vastaan useampien ulosotto- settavaksi kiinteästä omaisuudesta, joka on
15315: miesten toimesta. saamisesta kiinnitetty tai muuten saamisen
15316: Vaikka täytäntöönpano tapahtuisikin ratkai- panttina, katsotaan sanottu omaisuus välittö-
15317: sun jäljennöksen perusteella, ehdotusta valmis- mästi ulosmitatuksi.
15318: teltaessa on katsottu järjestelyn riittävässä Ulosmittausvaikutus alkaa heti ratkaisun an-
15319: määrin turvaavan sen, että samaa ratkaisua ei tamisesta tai julistamisesta ja ratkaisu voi sisäl-
15320: panna täytäntöön useampaan kertaan. Tämän tyä yhtä hyvin yksipuoliseen tuomioon kuin
15321: on katsottu tulevan turvatuksi ulosottomiehen tuomioonkin. Jos sellainen ratkaisu sisältyy
15322: toimittaman kirjanpidon ja velalliselle annetta- yksipuoliseen tuomioon, oikeudenkäymiskaa-
15323: van perimiskuitin avulla sekä sillä, että ulos- ren ehdotetun 12 luvun 14 §:n 2 momentin
15324: ottovelallinen voi vastustaa ulosmittausta. Li- nojalla tuomioistuimen on huolehdittava sellai-
15325: säksi velkoja syyllistyy rangaistavaan tekoon, sen yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta.
15326: jos hän täytäntöönpanon jo tapahduttua hakee Jotta tuomiolla, jossa omaisuus on määrätty
15327: uudelleen täytäntöönpanoa samassa asiassa. välittömästi ulosmitatuksi, voitaisiin myös käy-
15328: Pykälän 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtä- tännössä turvata velkojan oikeus, ehdotetaan
15329: väksi ainoastaan pykälään otettavaksi ehdote- momentissa, että tuomioistuimen on viipymät-
15330: tun uuden 1 momentin edellyttämät muodolli- tä ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta tuo-
15331: set muutokset. miosta asianomaiselle ulosottomiehelle ja kir-
15332: jaamisviranomaiselle. Useimmiten juuri se tuo-
15333: mioistuin, joka on antanut momentissa tarkoi-
15334: 4 luku. Ulosmittauksesta tetun tuomion, on myös momentissa tarkoitet-
15335: tu kirjaamisviranomainen. Säännös tuomion
15336: 22 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- ilmoittamisesta kirjaamisviranomaiselle on
15337: nös siitä, että saamisen vakuutena olevasta otettu siltä varalta, että momentissa tarkoitettu
15338: kiinteistöstä maksettavaksi määrätty omaisuus tuomio annetaan esimerkiksi muutoksenhaku-
15339: katsotaan välittömästi ulosmitatuksi. Lisäksi tuomioistuimessa.
15340: pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tuo- Jotta ulosmittaus ei, velallisen edutkin huo-
15341: miosta ulosottomiehelle ja kirjaamisviranomai- mioon ottaen, pysyisi voimassa pitempään
15342: selle ilmoittamisesta sekä omaisuuden myynnin kuin, mitä velkojan edun kannalta on välttä-
15343: pyytämisestä. mätöntä, ehdotetaan pykälän 3 momentissa,
15344: Ulosottolain 2 luvun 2 §:n mukaan velkoja että ulosmittaus raukeaa, jos 1 momentissa
15345: voi lainhakumenettelyssä pyytää velan mak- tarkoitetun omaisuuden myyntiä ei pyydetä
15346: suun käytettäväksi kiinteää omaisuutta, joka ulosottomieheltä kahden kuukauden kuluessa
15347: on saamisesta kiinnitetty tai muuten velan siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu tuomio on
15348: panttina. Saman luvun 17 §:n 2 momentissa tullut lainvoimaiseksi. Lisäksi momenttiin eh-
15349: säädetään, että samalla kun saaminen on 2 §:n dotetaan otettavaksi viittaussäännös siitä, että
15350: perusteella vahvistettu kiinteistöstä maksetta- omaisuuden myyntiä koskeva pyyntö tehdään
15351: vaksi, ulosotonhaltijan on määrättävä, että sille ulosottomiehelle, joka ulosottolain 3 lu-
15352: omaisuutta on samalla pidettävä siitä saamises- vun 21 §:n perusteella on toimivaltainen. Sano-
15353: ta ulosmitattuna. tun 21 §:n perusteella täytäntöönpanoa hae-
15354: Voimassa olevan oikeuden mukaan myös taan sen paikkakunnan ulosottoviranomaisel-
15355: yleisessä tuomioistuimessa voidaan pyytää saa- ta, jonka toimialueella omaisuus on.
15356: misen määräämistä maksettavaksi sen vakuute- 23 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-
15357: na olevasta kiinteistöstä. Tällöin ei kiinteistöä sen ulosottomiehen tehtävistä kiinteistöä ulos-
15358: 1990 vp. - HE n:o 15 131
15359:
15360: mitattaessa. Voimassa olevassa momentissa on teydessä ehdotetaan luovuttavaksi myymis- ja
15361: säännös myös sen tilanteen varalta, että ulos- hukkaamiskiellosta erityisenä turvaamistaimi-
15362: otonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmita- lajina ja niitä vastaavana turvaamistaimilajina
15363: tuksi. Momentin viimeisen virkkeen mukaan olisi aina takavarikko. Turvaamistointa täytän-
15364: ulosottomiehen on vaadittava momentissa tar- töönpantaessa ulosottomies ratkaisisi sen, to-
15365: koitetut asiakirjat, jos ulosotonhaltija on julis- teutetaanko takavarikko hallinnan siirrolla vai
15366: tanut kiinteistön ulosmitatuksi. Kun ulosotto- rajoittamisella. Kiinteän omaisuuden osalta ta-
15367: mies ryhtyy toimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kavarikko toteutuisi siten kuin ulosottolain 7
15368: kun 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu omaisuu- luvun 3 §:ssä ehdotetaan.
15369: den myyntiä koskeva hakemus on tehty eikä Edellä mainituista syistä pykälän 2 moment-
15370: pelkän alioikeuden ilmoituksen perusteella, sa- tia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuo-
15371: nottu virke ehdotetaan tarpeettomana poistet- mioistuin määrättyä saamisen maksettavaksi
15372: tavaksi momentista. kiinteästä omaisuudesta, sen osalta on soveltu-
15373: 24 §. Pykälän 2 momentin mukaan ulos- vin osin noudatettava, mitä kiinteän omaisuu-
15374: otonhaltijan on, julistettuaan omaisuuden den takavarikosta on 7 luvun 3 §:n 2 momen-
15375: ulosmitatuksi, asetettava velkojan vaatimuk- tissa säädetty. Momentissa on säännös siitä,
15376: sesta toimiisijan tuloja kantamaan. Kun ehdo- millä tavoin kiinteistön käyttö on rajoitettu,
15377: tuksen 22 §:n perusteella kiinteistön julistaa silloin kun se on takavarikoitu.
15378: ulosmitatuksi ulosotonhaltijan asemesta tuo-
15379: mioistuin, ehdotetaan momenttia siltä osin
15380: muutettavaksi. Momentin mukaan ulosoton- 2. Voimaantulo
15381: haltija asettaa toimiisijan ja julistaa 1 momen-
15382: tissa tarkoitetun kiellon. Momentissa ehdote- Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset
15383: taan, että nuo tehtävät jo tässä vaiheessa muodostavat osan oikeudenkäyntimenettelyn
15384: siirrettäisiin ulosottomiehelle. uudistamisesta yhdessä erikseen annettavien
15385: 28 §. Pykälän 4 momentin mukaan pykäläs- turvaamistointa koskevien säännösten uudista-
15386: sä mainituille viranomaisille on ilmoitettava, misesta, oikeudenkäymiskaaren sekä eräiden
15387: jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan. Mo- muiden lakien tiedoksiantaa koskevien sään-
15388: menttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös ilmoi- nösten muuttamisesta riita-asioissa sekä pöytä-
15389: tusvelvollisuudesta myös silloin kun ulos- kirjaa ja tuomiota koskevien säännösten uudis-
15390: mittaus 22 §:n 3 momentin nojalla raukeaa. tamisesta riita-asioissa annettavien, hallitusten
15391: 30 §. Pykälän voimassa olevassa 2 momen- esitysten kanssa. Tähän ja edellä mainittuihin
15392: tissa säädetään, että kun kiinteä omaisuus on esityksiin sisältyvät lakiehdotukset on tarkoitus
15393: julistettu ulosmitatuksi, se on myymis- ja huk- saattaa voimaan erillisellä voimaanpanolailla
15394: kaamiskiellon alainen niin kuin 7 luvussa sää- samanaikaisesti muun alioikeusuudistuksen
15395: detään. Sanottua 7 lukua ehdotetaan erillisessä kanssa vuoden 1993 aikana.
15396: esityksessä muutettavaksi siten, että turvaamis-
15397: toimesta päättäminen siirretään tuomiois- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15398: tuimelle ja sitä koskevat säännökset otetaan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
15399: oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun. Samassa yh- set:
15400: 132 1990 vp. - HE n:o 15
15401:
15402:
15403:
15404:
15405: 1.
15406: Laki
15407: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
15408:
15409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15410: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 10 §, 17 luvun 15 §:n 3 momentfii, 41 §:n 2
15411: momentti ja 20 luvun 2 §,
15412: sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 10 § 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21172)
15413: sekä 17 luvun 15 §:n 3 momentti ja 41 §:n 2 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa
15414: laissa (571148),
15415: muutetaan 1 luvun 8 §, 2 luku, 10 luvun 13 §, 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen edellä
15416: oleva väliotsikko sekä 10-27 §, 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentin johdantokappale
15417: sekä 2 ja 4 momentti ja 5 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 16 luvun 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1
15418: momentti sekä 5 ja 7 §, 17 luvun 8 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n edellä
15419: oleva väliotsikko, 36 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 ja 4 momentti, 41 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 ja 4
15420: momentti, 50§, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva väliotsikko, 61 §:n 1 momentti ja 65 §, 18
15421: luku, 25 luvun 14 §:n 2 momentti, 26 luvun 9 §:n 2 momentti ja 12 § sekä 30 luvun 21 §:n 1
15422: momentti ja 24 §:n 1 momentti,
15423: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 8 § 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetussa asetuksessa, 2luku
15424: 27 päivänä maaliskuuta 1987 ar.netussa laissa (354/87), 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen
15425: edellä oleva väliotsikko sekä 10-12 ja 14-27 §, 14 luvun 2 §:n 4 momentti, 15 luvun 4 §:n 1
15426: momentti, 16luvun 5 ja 7 §sekä 17luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 61 §:n 1 momentti mainitussa
15427: 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 12 luvun 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla
15428: ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (661/78), 12 luvun 24 a § 23 päivänä toukokuuta
15429: 1980 annetussa laissa (235/81), 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n johdantokappale ja 2 momentti
15430: ja 5 § sekä 16 luvun 1 §:n 1 momentti 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa (362/60), 16
15431: luvun 4 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (452/87), 17 luvun 8 § 19
15432: päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (622/74), 10 §:n 1 momentti, 12 §:n edellä oleva
15433: väliotsikko, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 50 §, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva
15434: väliotsikko ja 65 § mainitussa 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, 40 §:n 2 ja 4
15435: momentti 15 päivänä syyskuuta 1972 annetussa laissa (667/72) ja 49 §:n 1 ja 4 momentti 31
15436: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1049/86), 18 luku muutettuna mainitulla 27 päivänä
15437: huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella sekä 12 päivänä tammikuuta 1918 ja mainitulla 31 päivänä
15438: elokuuta 1978 annetuilla laeilla, 25 luvun 14 §:n 2 momentti ja 26 luvun 12 § mainitussa 31
15439: päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, 26 luvun 9 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979
15440: annetussa laissa (1072/79) sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti 2 päivänä
15441: helmikuuta 1979 annetussa laissa (104/79), sekä
15442: lisätään mainitulla 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella kumotun 5 luvun tilalle
15443: uusi 5 luku, 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (352/87) kumotun 6 luvun tilalle uusi 6
15444: 1990 vp. - HE n:o 15 133
15445:
15446: luku, 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetulla lailla (459/70) kumotun 9 luvun tilalle uusi 9 luku, 10
15447: lukuun uusi 7 aja 14 a §, 12 lukuun uusi 28-37 §, 14 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin
15448: se on mainitussa 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa uusi 2 kohta, jolloin nykyinen 2 kohta
15449: siirtyy 3 kohdaksi, 17 lukuun uusi 8 a-8 e §,luvun 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29
15450: päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
15451: momentiksi, lukuun uusi 11 a ja 11 b § sekä 11 b §:n edelle uusi väliotsikko, luvun 15 §:ään,
15452: sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2
15453: momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, lukuun uusi 48 aja 56 a §, luvun 61 §:ään, sellaisena kuin
15454: se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla
15455: lailla, uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 25
15456: luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, uusi 2
15457: momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 20 §:ään, sellaisena kuin se on
15458: viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
15459: sekä
15460: siirretään 8 luku, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä elokuuta 1978
15461: annetulla lailla, laista 30 päivänä toukokuuta 1980 annetulla lailla (396/80) kumotun 4 luvun
15462: tilalle uudeksi 4 luvuksi, 12 luvun 15 §:n edellä oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on mainitussa
15463: 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 24 §:n edelle sekä mainitun luvun 19 §:n edellä
15464: oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, 28 §:n edelle, seuraavasti:
15465:
15466: 1 luku lytyksin kärjäoikeudessa voi olla neljäs lauta-
15467: mies.
15468: Yleisistä tuomioistuimista
15469: Jos lautamiehelle on tullut este 1 §:n 2 mo-
15470: 8§ mentissa tarkoitetun asian pääkäsittelyn aloit-
15471: Laamannin ja käräjätuomarin on vannotta- tamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltai-
15472: va 7 §:ssä mainittu vala hovioikeudessa ja nen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi.
15473: lautamiehen käräjäoikeudessa.
15474: 3§
15475: Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa
15476: 2 luku käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on
15477: Päätösvaltaisuudesta kolme lainoppiuutta jäsentä.
15478:
15479: 1§ 4§
15480: Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasias- Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa siinä
15481: sa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja tai 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa
15482: kolme lautamiestä. asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsitte-
15483: Käräjäoikeus on päätösvaltainen 1 momen- lyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se sanottu-
15484: tissa tarkoitetussa kokoonpanossa myös: jen lainkohtien nojalla tulisi käsitellä toisenlai-
15485: 1) yhteiselämän lopettamista, avioeroa ja sessa kokoonpanossa. Samoin voidaan mene-
15486: puolison elatusta koskevassa asiassa; tellä, jos samassa oikeudenkäynnissä 18 luvun
15487: 2) lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja ela- säännösten nojalla yhdistetään käsiteltäväksi
15488: tusta koskevassa asiassa; myöhemmin vireille tullut mainitun 1 tai 3 §:n
15489: 3) isyyden vahvistamista ja kumoamista kos- nojalla toisenlaisessa kokoonpanossa käsiteltä-
15490: kevassa asiassa; vä kanne.
15491: 4) lapseksiottamista koskevassa asiassa;
15492: 5) holhouslaissa tarkoitetussa asiassa; sekä 5§
15493: 6) huoneenvuokrasuhteesta jobtuvassa riita- Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
15494: asiassa. 1) riita-asian valmistelussa ja valmistelun
15495: yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä;
15496: 2§ 2) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn
15497: Käräjäoikeudessa voi 1 §:ssä tarkoitetussa ulkopuolella;
15498: asiassa olla lisäksi toinen lainoppinut jäsen, jos 3) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista
15499: sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn turvaamistointa koskevaa asiaa; sekä
15500: vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edel- 4) käsiteltäessä konkurssi- ja akordiasiaa.
15501: 134 1990 vp. - HE n:o 15
15502:
15503: Käräjäoikeus voi ottaa vastaan todistelua 3) ne todisteet, jotka kantaja aikoo esittää,
15504: pääkäsittelyn ulkopuolella myös täysilukuises- sekä mitä hän kullakin todisteelia aikoo näyt-
15505: sa kokoonpanossa. tää toteen;
15506: 4) oikeudenkäyntikulujen korvaamista kos-
15507: 6§ keva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellise-
15508: Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltai- na; sekä
15509: nen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja,
15510: jos syytteessä tarkoitetusta rikoksesta ei syyt- 5) millä perusteella tuomioistuin on toimival-
15511: teessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä tainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haas-
15512: ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistus- tehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjois-
15513: ta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi ta.
15514: kuusi kuukautta. Tällöin rangaistukseksi ei Haastehakemuksessa on lisäksi ilmoitettava
15515: voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, am-
15516: sakko. matit ja kotipaikat, asianosaisten tai heidän
15517: laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja
15518: 7 § todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero
15519: Jos käräjäoikeus käsitellessään asiaa 6 §:ssä sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoi-
15520: tarkoitetussa kokoonpanossa katsoo, että asia tukset voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä
15521: on käsiteltävä käräjäoikeuden 1 §:n 1 momen- vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mi-
15522: tissa tarkoitetussa kokoonpanossa, asia on siir- tä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi.
15523: rettävä sanotussa kokoonpanossa käsiteltäväk-
15524: Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei
15525: si. hän itse ole sitä laatinut, sen Iaatijan allekirjoi-
15526: tettava. Laatijan on samalla ilmoitettava am-
15527: 8§ mattinsa ja asuinpaikkansa.
15528: Hovioikeus on päätösvaltainen kolmijäseni-
15529: senä.
15530: 3§
15531: 9§ Asiakirja, johon kantajan vaatimus perus-
15532: Korkeimman oikeuden päätösvaltaisuudesta tuu, on liitettävä haastehakemukseen alkupe-
15533: on säädetty erikseen. räisenä tai jäljennöksenä. Lisäksi haastehake-
15534: mukseen on liitettävä ne kirjalliset todisteet,
15535: 10§ joihin kantaja vetoaa.
15536: Yleisten tuomioistuinten päätösvaltaisuudes- Haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä
15537: ta eräissä asioissa on säädetty erikseen. on maksettava haastemaksu tai hakemukseen
15538: on liitettävä todistus sellaisen maksun suoritta-
15539: misesta.
15540: 5 luku
15541: Riita-asian vireillepano ja valmistelu 4 §
15542: Haastehakemus Jos asia koskee
15543: 1§ 1) tietyn määräistä saamista,
15544: Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden
15545: 2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen pa-
15546: kansliaan toimitettavalla kirjallisella haasteha-
15547: lauttamista taikka
15548: kemuksella.
15549: Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia 3) häätöä
15550: tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsi-
15551: tyksensä mukaan ole riitainen, haastehake-
15552: 2§ muksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen
15553: Haastehakemuksessa on ilmoitettava: mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus
15554: 1) kantajan yksilöity vaatimus; välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoit-
15555: 2) yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin vaati- taa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa
15556: mus perustuu; mainittuja todisteita.
15557: 1990 vp. HE n:o 15 135
15558:
15559: Haastehakemuksen täydentäminen että vastauksen antaminen suullisesti nopeuttaa
15560: asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa
15561: 5§ kirjallisesti, häntä voidaan kehottaa vastaa-
15562: Jos haastehakemus on puutteellinen tai jos maan suullisen valmistelun istunnossa.
15563: haastemaksua ei ole suoritettu, kantajaa on Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä erityi-
15564: kehotettava määräajassa korjaamaan puute, sestä syystä sallia, että vastaus, joka on keho-
15565: jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tettu toimittamaan kirjallisena, saadaan antaa
15566: tarpeellinen, tai suorittamaan maksu. Kanta- suullisesti tuomioistuimen kansliassa tai istun-
15567: jalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin topaikalla.
15568: haastehakemus on puutteellinen ja että kanne
15569: voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kanta- 10§
15570: ja ei noudata kehotusta. Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaukses-
15571: Tuomioistuin voi erityisestä syystä pitentää 1 saan:
15572: momentissa tarkoitettua määräaikaa. 1) ilmoittamaan, myöntääkö vai kiistääkö
15573: hän kanteen;
15574: 2) kiistäessään kanteen esittämään sellaiset
15575: Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian kiistämisensä perusteet, joilla voi olla merki-
15576: ratkaiseminen vastausta pyytämättä tystä asian ratkaisemisen kannalta;
15577: 6§ 3) ilmoittamaan ne todisteet, jotka hän ai-
15578: Tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tut- koo esittää, ja mitä hän kullakin todisteelia
15579: kimatta, jollei kantaja noudata hänelle annet- aikoo näyttää toteen sekä todistajan ja muun
15580: tua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos haaste- kuultavan postiosoite ja puhelinnumero;
15581: hakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa 4) esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyn-
15582: oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuo- tikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä
15583: mioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa aiheellisena;
15584: tutkittavaksi. 5) liittämään vastaukseen asiakirja, johon
15585: Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti kanteen kiistäminen perustuu, alkuperäisenä
15586: tai jäljennöksenä, ja ne kirjalliset todisteet,
15587: hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaati-
15588: mus on selvästi perusteeton. joihin vastauksessa vedotaan; sekä
15589: 6) tekemään väitteensä siitä, ettei tuomiois-
15590: tuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
15591: Haasteessa on lisäksi ilmoitettava, että kir-
15592: Väliaikaismääräyksen antaminen
15593: jallisena annettava vastaus on asianosaisen tai,
15594: 7§ jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan
15595: Tuomioistuin voi käsitellessään hallinnan tai allekirjoitettava ja että laatijan on ilmoitettava
15596: rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koske- ammattinsa ja kotipaikkansa.
15597: vaa asiaa kantajan pyynnöstä, varaamaita vas-
15598: tapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi, väliaikai- 11§
15599: sesti määrätä, että hallinta tai rikkoutunut Haasteessa on ilmoitettava, että kirjallinen
15600: olosuhde tulee heti palauttaa tai että tulee vastaus on toimitettava tuomioistuimen kansli-
15601: tehdä jokin muu tilanteen korjaava toimenpi- aan tuomioistuimen määräämässä ajassa haas-
15602: de, kunnes toisin määrätään. teen tiedoksiannosta. Ennen määräajan um-
15603: peen kulumista tehdystä pyynnöstä asetettua
15604: määräaikaa voidaan erityisestä syystä pitentää.
15605: Haaste Jos vastaajaa kehotetaan vastaamaan suulli-
15606: sesti, tuomioistuimen on kutsuttava kantaja
15607: 8§ sekä haastamisen yhteydessä vastaaja suullisen
15608: Jollei kannetta ole 6 §:n mukaisesti jätetty valmistelun istuntoon. Samalla on ilmoitetta-
15609: tutkimatta tai hylätty, tuomioistuimen on vii- va, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä
15610: pymättä annettava haaste. istunto pidetään.
15611: Haasteessa tai kutsussa on mainittava, mikä
15612: 9 § seuraamus on siitä, että vastaaja ei anna kirjal-
15613: Vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan lista vastausta tai asianosainen ei saavu istun-
15614: kanteeseen kirjallisesti. Jos voidaan olettaa, toon.
15615: 136 1990 vp. - HE n:o 15
15616:
15617: 12 § Valmistelun jatkaminen
15618: Haaste, haastehakemus ja siihen liitetyt asia- 15 §
15619: kirjat on annettava vastaajalle tiedoksi siten Jollei asiaa ole 13 tai 14 §:n nojalla ratkais-
15620: kuin 11 luvussa säädetään. tu, valmistelua on jatkettava suullisesti istun-
15621: nossa, johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset.
15622: Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansli-
15623: Asian ratkaiseminen valmistelua jatkamatta apaikkakunnalla silloinkin, kun se sijaitsee
15624: tuomiopiirin ulkopuolella.
15625: 13§
15626: Tuomioistuin voi kehottaa asianosaista toi-
15627: Jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan mittamaan ennen suullisen valmistelun istuntoa
15628: kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, tai istuntojen välisenä aikana tuomioistuimeen
15629: 1) ei ole antanut pyydettyä vastausta määrä- kirjallisen lausuman, jos siihen on erityistä
15630: ajassa tai aihetta. Tällöin tuomioistuimen on määrättä-
15631: 2) ei ole esittänyt vastauksessaan perustetta vä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausut-
15632: kiistämiselleen tai vetoaa ainoastaan sellaiseen tava.
15633: perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta
15634: asian ratkaisemiseen, 16 §
15635: asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Rat- Kutsun tai kehotuksen yhteydessä asianosai-
15636: kaisu on yksipuolinen tuomio siltä osin kuin selle on annettava tiedoksi vastapuolen vastaus
15637: kanne hyväksytään ja tuomio siltä osin kuin se tai kirjallinen lausuma sekä ilmoitettava, mikä
15638: 12 luvun 13 §:n mukaisesti hylätään. seuraamus 12 luvun perusteella voi aiheutua
15639: siitä, että asianosainen ei saavu istuntoon tai
15640: Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykä- anna kirjallista lausumaa. Jos asianosaisen on
15641: län nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaati- saavuttava istuntoon, hänelle on samalla ilmoi-
15642: nut sitä. tettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä
15643: missä istunto pidetään.
15644:
15645: Juoksevaa sitoumusta koskeva säännös
15646: 14 § Valmistelua koskevat yleiset säännökset
15647: Jos kantajan vaatimus perustuu juoksevaan 17 §
15648: velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, vastaajaa Tuomioistuimen on toimitettava valmistelu
15649: on haasteessa kehotettava vastaamaan kirjalli- siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä
15650: sesti, jollei kantaja ole pyytänyt, että vastaajaa yhtäjaksoisesti.
15651: kehotettaisiin vastaamaan suullisesti istunnos-
15652: sa. 18 §
15653: Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia ratkais- Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan
15654: taan valmistelua jatkamatta, jollei vastaaja ole loppuun viivytyksettä, mikäli mahdollista, yh-
15655: antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai dessä istunnossa.
15656: esittänyt todennäköisiä syitä kanteen kiistämi- Tuomioistuimen on tarvittaessa varattava
15657: sen tueksi taikka lainvoimaista tuomiota tai 1 asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä sii-
15658: momentissa tarkoitettua kirjallista sitoumusta, tä, miten asian valmistelu tulisi järjestää.
15659: jota voidaan käyttää kuittaukseen. Ratkaisu Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin
15660: on yksipuolinen tuomio siltä osin kuin kanne hyvin, ettei asian käsittelyä tarvitse hänen lai-
15661: hyväksytään ja tuomio siltä osin kuin se 12 minlyöntinsä vuoksi lykätä.
15662: luvun 13 §:n mukaisesti hylätään.
15663: Juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, jo- 19 §
15664: hon vaatimus perustuu, on liitettävä haasteha- Valmistelussa on selvitettävä:
15665: kemukseen tai vastaukseen alkuperäisenä. 1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perus-
15666: Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykä- teet;
15667: län nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaati- 2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä;
15668: nut sitä. 3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä
15669: 1990 vp. - HE n:o 15 137
15670:
15671: kullakin todisteelia aiotaan näyttää toteen; tuksenmukaista. Asianosaisilie on varattava ti-
15672: sekä laisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta.
15673: 4) onko edellytyksiä sovinnolle.
15674: 26 §
15675: 20 § Päätös asiantuntijan lausunnon hankkimi-
15676: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiois- sesta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katsel-
15677: tuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopi- muksen toimittamisesta ja muuhun valmista-
15678: maan asian. vaan toimenpiteeseen ryhtymisestä tehdään
15679: valmistelussa, jos sellainen toimenpide on tar-
15680: 21 § peen sen turvaamiseksi, että todisteet ovat
15681: Valmistelun istunnossa asia käsitellään suul- yhdellä kertaa saatavilla pääkäsittelyssä.
15682: lisesti. Istunnossa asianosainen ei saa lukea Valmistelussa voidaan päättää myös todis-
15683: eikä antaa tuomioistuimelle oikeudenkäyntikir- teen vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuo-
15684: jelmää tai muuta kirjallista lausumaa. lella.
15685: Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuk- Asianosaisen, joka haluaa suoritettavaksi
15686: sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis- tässä pykälässä tarkoitetun toimenpiteen, on
15687: tiinpanoa muistinsa tueksi. ilmoitettava siitä välittömästi valmistelussa.
15688: 22 §
15689: Asianosaisen on valmistelussa viipymättä Asian ratkaiseminen valmistelussa
15690: esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet
15691: sekä lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittä- 27 §
15692: nyt. Lisäksi hänen on ilmoitettava kaikki todis- Valmistelussa voidaan:
15693: teet, jotka hän haluaa esittää, ja mitä hän 1) asia, jossa sovinto on sallittu, ratkaista
15694: aikoo kullakin todisteelia näyttää toteen. Hä- yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla 12 luvus-
15695: nen on lisäksi esittävä kaikki kirjalliset todis- sa mainituin edellytyksin taikka tuomiolla siltä
15696: teet, joihin hän vetoaa. osin kuin kanne on myönnetty tai kanteesta on
15697: Asianosaisen on lisäksi vastapuolen pyyn- luovuttu;
15698: nöstä ilmoitettava, onko hänen hallussaan sel- 2) vahvistaa sovinto; tai
15699: lainen vastapuolen mainitsema kirjallinen to- 3) jättää kanne tutkimatta.
15700: diste tai esine, jolla voi olla merkitystä asiassa. Asian ratkaisemisesta yksipuolisella tuomiol-
15701: Tuomioistuimen on valmistelussa huolehdit- la tai tuomiolla taikka kanteen jättämisestä
15702: tava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki tutkimatta haastehakemuksen tai kirjallisen
15703: seikat, joihin he haluavat vedota. vastauksen perusteella on säädetty 6, 13 ja
15704: 14 §:ssä.
15705: 23 §
15706: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiois-
15707: tuin voi tarvittaessa kehottaa asianosaista täyt- Asian siirtäminen pääkäsittelyyn
15708: tämään määräajassa 22 §:n 1 momentissa tar-
15709: koitetut velvollisuutensa uhalla, ettei hän mää- 28 §
15710: räajan jälkeen saa vedota uuteen vaatimukseen Kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tar-
15711: tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, koitetut seikat tai kun sitä ei muusta syystä ole
15712: ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomiois-
15713: menettelynsä johtuu pätevästä syystä. tuimen on todettava valmistelu päättyneeksi ja
15714: siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen
15715: 24 § on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kut-
15716: Tuomioistuin voi erikseen valmistella asian suttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin
15717: erillisen osan tai oikeudenkäyntiä koskevan 11 luvussa säädetään. Asianosaisilie on varat-
15718: kysymyksen. tava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdas-
15719: ta, jos se käy haitatta päinsä.
15720: 25 § Kutsun yhteydessä asianosaiselle on ilmoitet-
15721: Tuomioistuimen on tehtävä yhteenveto tava, mikä seuraamus 12 luvun mukaan voi
15722: asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteis- aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu tuo-
15723: ta, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoi- mioistuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä
15724: 18 3002501
15725: 138 1990 vp. - HE n:o 15
15726:
15727: päivänä ja kellonaikana sekä missä pääkäsitte- 4) otettava vastaan todistelu; sekä
15728: ly pidetään. 5) asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa.
15729: Jos asianosaisen tai hänen laillisen edusta- Asianosaisten kuulustelu todistelutarkoituk-
15730: jansa on saavuttava henkilökohtaisesti pääkä- sessa on toimitettava ennen kuin muuta suullis-
15731: sittelyyn ja hänen käyttäytymisensä nojalla ta todistelua otetaan vastaan siitä kysymykses-
15732: voidaan päätellä, ettei hän noudata kutsua, tä, jota kuulustelu koskee.
15733: tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi Edellä 1 ja 2 momentissa mainitusta järjes-
15734: pääkäsittelyyn. tyksestä saadaan poiketa erityisestä syystä.
15735: 29 § Pääkäsittelyn alussa tuomioistuimen on tar-
15736: Jos asianosainen tahtoo pääkäsittelyssä esit- peen vaatiessa selostettava, mistä asiassa on
15737: tää todisteen, jota hän ei ole valmistelussa kysymys.
15738: ilmoittanut, hänen on viipymättä saatettava se
15739: tuomioistuimen tietoon ja samalla ilmoitetta- 3§
15740: va, mitä hän aikoo todisteelia näyttää toteen ja Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei
15741: syy, minkä vuoksi hän ei ole ilmoittanut sitä saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle kirjallis-
15742: valmistelussa. ta lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa
15743: 30 § kirjallisesti.
15744: Sellaisen kysymyksen käsittelyä varten, joka Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuk-
15745: saadaan ratkaista erikseen, voidaan määrätä sensa asiakirjasta sekä käyttää kirjallista muis-
15746: pääkäsittely, vaikka asian valmistelu ei ole tiinpanoa muistinsa tukemiseksi.
15747: muilta osin vielä päättynyt. Samoin voidaan
15748: menetellä myös oikeudenkäyntiä koskevan ky- 4§
15749: symyksen osalta. Asianosaisen valmistelussa antamaa lausu-
15750: maa ei saa lukea. Jos asianosainen pääkäsitte-
15751: lyssä esittää muita vaatimuksia tai perusteita,
15752: 6 luku mitä hän on valmistelussa esittänyt tai kun
15753: asianosainen selittää, että hän ei voi tai halua
15754: Riita-asian pääkäsittely
15755: lausua mitään asiassa, tuomioistuimen on tar-
15756: Pääkäsittely vittaessa asiakirjoista selostettava, mitä asian-
15757: osainen on valmistelussa lausunut.
15758: 1§ Jos pääkäsittely toimitetaan, vaikka asian-
15759: Asian valmistelua johtaneen tuomarin on osainen ei ole saapuvilla, tuomioistuimen on
15760: oltava pääkäsittelyssä tuomioistuimen puheen- tarpeellisilta osin asiakirjoista selostettava, mi-
15761: johtajana tai jäsenenä, jollei siihen ole estettä. tä poissaoleva asianosainen on asiassa esittä-
15762: Jos tuomioistuimeen joudutaan kesken pää- nyt.
15763: käsittelyn ottamaan päätösvaltaisuuden puut-
15764: teen vuoksi uusi jäsen, asiassa on toimitettava 5§
15765: uusi pääkäsittely. Asia on käsiteltävä pääkäsittelyssä yhtäjak-
15766: Silloin kun asiaa käsitellään 2 luvun 3 §:ssä soisesti.
15767: tarkoitetussa kokoonpanossa, uutta pääkäsitte- Jos pääkäsittelyä ei voida toimittaa yhden
15768: lyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos tuo- päivän kuluessa, istunto saadaan keskeyttää.
15769: mioistuimeen otettava uusi jäsen on ollut mu- Istuntoa on jatkettava perättäisinä päivinä. Jos
15770: kana koko pääkäsittelyn ajan. tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä
15771: vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, jollei
15772: 2§ käsittelyä 10 §:n nojalla lykätä.
15773: Pääkäsittelyssä on seuraavassa järjestykses-
15774: sä: 6§
15775: 1) kantajan esitettävä vaatimuksensa ja nii- Pääkäsittelyä aloitettaessa tuomioistuimen
15776: den perusteet; on selvitettävä, voidaanko asia ottaa lopullises-
15777: 2) vastaajan ilmoitettava, myöntääkö vai ti käsiteltäväksi.
15778: kiistääkö hän kanteen; Pääkäsittely on peruutettava ja sille on mää-
15779: 3) asianosaisten vuorollaan tarkemmin pe- rättävä uusi käsittelypäivä, jos:
15780: rusteltava kantaansa ja lausuttava vastapuolen 1) asianosainen, jonka on oltava paikalla
15781: perustelujen johdosta; henkilökohtaisesti, on jäänyt pois;
15782: 1990 vp. - HE n:o 15 139
15783:
15784: 2) joku muu, jonka henkilökohtainen läsnä- luvun mukaan voi aiheutua siitä, että asian-
15785: olo on tarpeellinen, on jäänyt pois; tai osainen ei saavu käsittelyyn.
15786: 3) asian ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi
15787: on jokin muu este. 11§
15788: Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos
15789: 7§ pääkäsittely on yhden tai useamman kerran
15790: Pääkäsittely saadaan 6 §:n 2 momentissa ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää.
15791: tarkoitetusta esteestä huolimatta aloittaa, jos Vaikka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli
15792: on aihetta olettaa, ettei asian käsittelyä esteestä 14 päivää, asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimit-
15793: huolimatta tarvitse lykätä. taa uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun
15794: Vaikka käsittelyä joudutaan 10 §:n nojalla perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeet-
15795: lykkäämään, pääkäsittely saadaan esteestä tomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden
15796: huolimatta aloittaa, jos voidaan olettaa, ettei voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttä-
15797: asiassa 11 §:ssä mainitusta syystä tarvitse toi- misestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi
15798: mittaa uutta pääkäsittelyä, ja jos lykkäämises- pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun
15799: tä ei aiheudu haittaa asian käsittelylle. pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45
15800: päivää.
15801: 8§
15802: Kun kuultava on tullut saapuville, tuomiois- 12 §
15803: tuin saa pääkäsittelyn peruuttamisesta huoli- Uudessa pääkäsittelyssä asia on käsiteltävä
15804: matta ottaa vastaan suullista todistelua, jos uudelleen. Aikaisemmin vastaanotettu todiste-
15805: voidaan olettaa, että lu on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelys-
15806: 1) todistelua ei tarvitse tai voida esittää sä siltä osin kuin sillä on merkitystä asiassa
15807: uudelleen pääkäsittelyssä, tai eikä estettä sen vastaanottamiselle ole. Muussa
15808: 2) kuultavan saapumisesta pääkäsittelyyn ai- tapauksessa todistelusta on otettava tarpeelli-
15809: heutuu todisteluu merkitykseen verrattuna nen selko aikaisemman pääkäsittelyn oikeu-
15810: kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta denkäyntiaineistosta.
15811: haittaa.
15812: Otettaessa vastaan todistelua 1 momentin 13§
15813: nojalla, asiaa saadaan käsitellä myös muilta Tuomioistuin voi määrätä, että asiaa tai sen
15814: osin, jos se todisteluu vastaanottamiseksi on osaa on uudelleen valmisteltava pääkäsittelyä
15815: erityisen tärkeää. varten, sekä antaa tarkempia määräyksiä val-
15816: mistelusta.
15817: 9§
15818: Asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on 14 §
15819: sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seik- Jos tuomioistuin pääkäsittelyn päättämisen
15820: kaan tai todisteeseen, johon hän ei ole vedon- jälkeen havaitsee välttämättömäksi, että asian
15821: nut valmistelussa, ellei asianosainen saata to- käsittelyä on ennen asian ratkaisemista täyden-
15822: dennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu nettävä jonkin yksittäisen kysymyksen osalta,
15823: pätevästä syystä. ja jos kysymys, jota käsittelyn täydentäminen
15824: koskee, on yksinkertainen tai vähäinen, tuo-
15825: 10 § mioistuin voi täydentää käsittelyä pyytämällä
15826: Jos pääkäsittely on aloitettu, se saadaan asianosaisilta kysymyksestä kirjallisen lausu-
15827: lykätä ainoastaan, jos; man. Muussa tapauksessa käsittelyä voidaan
15828: 1) se on aloitettu 7 §:n nojalla; täydentää siten, että pääkäsittelyä jatketaan tai
15829: 2) tuomioistuimen tietoon on tullut uusi asiassa toimitetaan uusi pääkäsittely.
15830: tärkeä todiste, joka voidaan ottaa vastaan
15831: vasta myöhemmin; tai
15832: 3) se ennalta arvaamattoman seikan johdos- Valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely
15833: ta tai muusta tärkeästä syystä on välttämätön-
15834: tä. 15 §
15835: Kun pääkäsittely lykätään, on samalla mää- Jos asianosaiset suostuvat tai jos asia on
15836: rättävä, milloin asian käsittelyä jatketaan, sekä selvä, pääkäsittely voidaan pitää välittömästi
15837: ilmoitettava asianosaiselle, mikä seuraamus 12 sen istunnon yhteydessä, jossa valmistelu on
15838: 140 1990 vp. - HE n:o 15
15839:
15840: todettu päättyneeksi, tai, jollei tämä ole mah- asiakirjaan tiedoksiantaa varten tarpeelliset
15841: dollista, viimeistään 14 päivän kuluessa sano- jäljennökset.
15842: tun istunnon jälkeen. Jos asianosainen ei toimita tuomioistuimelle
15843: Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kans- 1 momentissa tarkoitettuja jäljennöksiä, tuo-
15844: liapaikkakunnalla silloinkin, kun sen kanslia mioistuin huolehtii asiakirjan jäljentämisestä
15845: sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella. asianosaisen kustannuksella. Korvaus kustan-
15846: nuksista, jollei asianosainen sitä suorita, peri-
15847: 16 § tään lääninhallituksen toimesta tuomiois-
15848: Pääkäsittely saadaan pitää valmistelun yh- tuimen ilmoituksen perusteella verojen ja mak-
15849: teydessä vain, milloin valmistelua johtanut sujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
15850: tuomari toimii tuomarina myös pääkäsittelys- laissa (367 /61) säädetyssä järjestyksessä.
15851: sä.
15852: 3§
15853: 17 § Haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen
15854: Valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkä- pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja,
15855: sittelyssä otetaan oikeudenkäyntiaineistona jonka asianosainen tai joku muu haluaa esittää
15856: huomioon kaikki se, mikä on tapahtunut vii- riita-asian käsittelyssä tai asiakirja, jonka hän
15857: meisessä suullisen valmistelun istunnossa, jollei toimittaa tuomioistuimelle tiedoksiantaa var-
15858: tuomioistuin toisin määrää. ten, saadaan toimittaa käräjäoikeudelle myös
15859: postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin on so-
15860: 18 § veltuvin osin noudatettava eräiden asiakirjain
15861: Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain
15862: valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely (248/65) säännöksiä.
15863: on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä
15864: yhteensä yli 14 päivää.
15865: Vaikka valmistelun yhteydessä pidettävä
15866: 10 luku
15867: pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää,
15868: asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa uutta Laillisesta tuomioistuimesta
15869: pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella
15870: 7a§
15871: pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos
15872: pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsit- Kanteet, jotka 18 luvun 2 §:n nojalla on
15873: telyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huoli- käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, voi-
15874: matta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on daan käsitellä tuomioistuimessa, joka jonkin
15875: kuitenkin pidettävä aina, kun siitä istunnosta, vastaajan osalta on toimivaltainen. Tämän lu-
15876: jossa suullinen valmistelu on todettu päätty- vun 11 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa ei
15877: neeksi, on käsittelyn lykkäämisen vuoksi kulu- voida kuitenkaan velvoittaa vastaamaan sitä,
15878: nut yli 45 päivää. joka ei ole sanotussa pykälässä tarkoitetun
15879: Tässä pykälässä tarkoitettuun pääkäsittelyyn sopimuksen sitoma.
15880: ei sovelleta 15-17 §:n säännöksiä. Jäljempänä 18 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vas-
15881: takanne, samoin kuin kanne, jota tarkoitetaan
15882: mainitun luvun 4 ja 5 §:ssä, tutkitaan siinä
15883: 9 luku tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on
15884: vireillä. Tuomioistuin on toimivaltainen tutki-
15885: Oikeudenkäyntikirjelmä maan tässä momentissa tarkoitetun kanteen
15886: 1§ myös silloin, kun sitä mainitun luvun 7 § :n 2
15887: Tuomioistuimelle toimitettavassa kirjelmässä momentissa ilmenevästä syystä ei käsitellä sa-
15888: ilmoitettavista tiedoista, kirjelmän liitteistä ja massa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen
15889: kirjelmän allekirjoittamisesta on soveltuvin kanssa.
15890: osin voimassa, mitä 5 luvun 2 §:ssä on haaste-
15891: hakemuksen osalta säädetty. 13 §
15892: Tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille,
15893: 2§ pysyy toimivaltaisena, vaikka toimivallan pe-
15894: Jos kirjelmä tai muu asiakirja on annettava rustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia
15895: tiedoksi jollekin, asianosaisen on liitettävä vireillepanon jälkeen.
15896: 1990 vp. - HE n:o 15 141
15897:
15898: 14 a § 2) ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista
15899: Jos saamista haetaan yksinomaan tai henki- lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyyn-
15900: lökohtaisen velkomuksen ohella kiinteästä nössä esitettyihin kysymyksiin.
15901: omaisuudesta, joka on saamisesta kiinnitetty Asianosaisella, jolla 1 momentin nojalla on
15902: tai muuten saamisen panttina, kanne tutkitaan oikeus yksipuoliseen tuomioon, on tiedustelta-
15903: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteis- va, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota. Jos
15904: tö sijaitsee. asianosainen ei vaadi yksipuolista tuomiota tai
15905: Kun saamista haetaan omaisuudesta, johon 11 §:n nojalla asian ratkaisemista tuomiolla,
15906: on vahvistettu yrityskiinnitys, kanne tutkitaan asia on jätettävä sillensä.
15907: siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinnite- Yksipuolisen tuomion antamisesta silloin,
15908: tyn omaisuuden omistajan on 1 §:n mukaan kun vastaaja ei ole antanut häneltä pyydettyä
15909: vastattava. kirjallista vastausta, säädetään 5 luvun 13 ja
15910: 14 §:ssä.
15911:
15912: 11§
15913: 12 luku Sen jälkeen kun vastaaja on vastannut kan-
15914: Asianosaisista teeseen, asianosaisella, jolla 10 §:n 1 momentin
15915: nojalla on oikeus yksipuoliseen tuomioon, on
15916: 7§ oikeus yksipuolisen tuomion asemesta saada
15917: Riita-asiassa asianosainen tai hänen laillinen asia ratkaistuksi tuomiolla ja esittää sitä varten
15918: edustajansa sekä rikosasiassa asianomistaja tai tarvittava selvitys.
15919: hänen laillinen edustajansa voidaan määrätä
15920: saapumaan tuomioistuimeen henkilökohtaisesti 12 §
15921: sakon uhalla, jos se katsotaan asian selvittämi- Jos yksipuolinen tuomio on annettava kan-
15922: sen kannalta tarpeelliseksi. Riita-asiassa, jossa tajaa vastaan, kanne on hylättävä. Yksipuolis-
15923: sovinto ei ole sallittu, vastaajaa on aina keho- ta tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin kanne
15924: tettava saapumaan tuomioistuimeen sakon on selvästi perusteltu tai jos vastaaja on myön-
15925: uhalla. tänyt kanteen. Kanne on näiltä osin tuomiolla
15926: hyväksyttävä.
15927:
15928: 13§
15929: Asianosaiselle asetetun velvoitteen laiminlyönti Jos yksipuolinen tuomio on annettava vas-
15930: riita-asiassa taajaa vastaan, kanne on hyväksyttävä. Yksi-
15931: 9§ puolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin
15932: kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi
15933: Jos molemmat asianosaiset ovat poissa tuo-
15934: mioistuimen istunnosta, asia jätetään sillensä. perusteeton. Kanne on näiltä osin hylättävä
15935: tuomiolla.
15936: Asianosaisten tai jommankumman asiano-
15937: saisen laiminlyönti noudattaa tuomioistuimen
15938: kehotusta antaa kirjallinen lausuma oikeuden- 14 §
15939: käyntiä koskevasta kysymyksestä tai poissaolo Sen asianosaisen asiana, jonka vaatimukses-
15940: sellaisesta tuomioistuimen istunnosta, joka pi- ta yksipuolinen tuomio on annettu, on huoleh-
15941: detään ainoastaan tällaisen kysymyksen käsit- tia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuoli-
15942: telyä varten, ei kuitenkaan estä oikeudenkäyn- sesta tuomiosta.
15943: tiä koskevan kysymyksen ratkaisemista. Tuomioistuimen on kuitenkin huolehdittava
15944: yksipuolinen tuomion tiedoksiantamisesta, jos
15945: 10 § 1) saaminen on määrätty maksettavaksi sen
15946: Asiassa, jossa sovinto on sallittu, on asiano- vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudesta tai
15947: saisen vaatimuksesta, jollei tämän luvun 12 tai 2) se, jota vastaan yksipuolinen tuomio on
15948: 13 §:stä muuta johdu, annettava yksipuolinen annettu, on siinä velvoitettu suorittamaan val-
15949: tuomio, jos vastapuoli tiolle korvausta maksuttomasta oikeudenkäyn-
15950: 1) on jäänyt pois istunnosta tai nistä annetun lain nojalla.
15951: 142 1990 vp. - HE n:o 15
15952:
15953: 15 § nettu toistamiseen yksipuolinen tuomio, ei
15954: Asianosaisella, jota vastaan on annettu yksi- enää ole oikeutta takaisinsaantiin.
15955: puolinen tuomio, on oikeus hakea takaisin-
15956: saantia siinä tuomioistuimessa, joka on anta- 18 §
15957: nut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaantia on Jos asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu,
15958: haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä kantaja on jäänyt saapumatta tuomiois-
15959: lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läs- tuimeen, asia on jätettävä sillensä.
15960: näollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taik-
15961: ka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tie- 19 §
15962: don yksipuolisesta tuomiosta. Jos asianosainen tai hänen laillinen edusta-
15963: Jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä jansa ei noudata hänelle annettua kehotusta
15964: syystä, että asianosainen ei ole noudattanut sakon uhalla saapua tuomioistuimeen henkilö-
15965: kehotusta antaa kirjallinen vastaus tai saapua kohtaisesti, tuomioistuimen on, jos se edelleen
15966: tuomioistuimeen, hakemuksessa on mainittava pitää asianomaisen henkilökohtaista läsnäoloa
15967: sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi välttämättömänä, asetettava korkeampi uhka-
15968: voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Jos sakko tai määrättävä hänet tai hänen laillisen
15969: yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, edustajansa tuotavaksi samaan tai myöhem-
15970: että asianosainen ei ole antanut kirjallista lau- pään istuntoon.
15971: sumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnös- Jos vastaaja asiassa, jossa sovinto ei ole
15972: sä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on sallittu, jää saapumatta tuomioistuimeen, jo-
15973: ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuk- hon häntä on sakon uhalla kehotettu saapu-
15974: sesta. maan, tuomioistuin saa määrätä hänet tuota-
15975: Jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 mo- vaksi samaan tai myöhempään istuntoon sil-
15976: mentissa on säädetty, tuomioistuimen on keho- loinkin, kun häntä ei ole kehotettu saapumaan
15977: tettava häntä korjaamaan puute määräajassa henkilökohtaisesti.
15978: uhalla, että hakemus muuten jätetään tutki-
15979: matta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä 20 §
15980: tavoin hakemus on puutteellinen. Jos suulliseen valmisteluun sakon uhalla saa-
15981: pumaan kehotettu tai tuotavaksi määrätty
15982: 16 § asianosainen tai hänen laillinen edustajansa jää
15983: Asianosainen, jota vastaan on annettu yksi- pois tai häntä ei saada tuoduksi, saadaan
15984: puolinen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioi- istunto tämän estämättä pitää, jos se edistää
15985: keuteen. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä asian valmistelua, jollei asiaa ole ratkaistava
15986: ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, min- tai jätettävä 18 §:n nojalla sillensä.
15987: kä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa
15988: takaisinsaantia on haettava. 21 §
15989: Jos takaisinsaantia haetaan asiassa, jossa se, Jos vastaaja jää pois pääkäsittelystä taikka
15990: jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on annettu, pääkäsittelyyn tuotavaksi määrättyä vastaajaa
15991: on valittanut, alioikeuden on heti ilmoitettava ei saada tuoduksi, asia, jossa sovinto ei ole
15992: siitä hovioikeudelle tai, jos asia on saatettu sallittu, saadaan ratkaista, jos kantaja vaatii
15993: korkeimman oikeuden tutkittavaksi, korkeim- asian ratkaisemista ja asia saadaan riittävästi
15994: malle oikeudelle. Asia on palautettava alioi- selvitetyksi vastaajan poissaolosta huolimatta.
15995: keuteen takaisinsaantiasian yhteydessä käsitel- Jollei kantaja vaadi asian ratkaisemista, asia
15996: täväksi. on jätettävä sillensä.
15997:
15998: 17 § 22 §
15999: Jos takaisinsaantia koskeva hakemus ote- Jos asia on kantajan poissaolon tai muun
16000: taan tutkittavaksi, asiassa ei voida ottaa huo- laiminlyönnin vuoksi jätetty sillensä, mutta
16001: mioon sellaista, mitä 5 luvun 23 §:n ja 6 luvun hänellä on ollut laillinen este, jota hän ei ole
16002: 9 §:n nojalla ei olisi voitu ottaa huomioon voinut ajoissa ilmoittaa, kantajalla on oikeus
16003: siinä käsittelytilaisuudessa, missä yksipuolinen saattaa asia saman hakemuksen nojalla käsitel-
16004: tuomio annettiin. täväksi ilmoittamalla siitä tuomioistuimelle 30
16005: Asianosaisella, jota vastaan asiassa on an- päivän kuluessa asian sillensä jättämisestä. Jol-
16006: 1990 vp. - HE n:o 15 143
16007:
16008: lei kantaja näytä toteen laillista estettä, asiaa ei Täydentäviä säännöksiä
16009: oteta tutkittavaksi.
16010: 28 §
16011: Laillinen este on sillä, joka sairauden tai
16012: 23 § yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on es-
16013: Mitä edellä tässä luvussa on säädetty poissa- tynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomio-
16014: olasta istunnosta, sovelletaan myös silloin kun istuimeen tai antaa kirjallinen vastaus taikka
16015: asianosainen luvatta poistuu kesken käsittelyn. lausuma taikka suorittamasta hänelle oikeu-
16016: denkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos
16017: ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este,
16018: tuomioistuimen asiana on tutkia, voidaanko
16019: Asianosaisen poissaolo rikosasiassa este hyväksyä lailliseksi.
16020: 24 § Jos asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehellä
16021: on laillinen este eikä toista asiamiestä ole voitu
16022: Milloin virallinen syyttäjä on poissa rikosa- ajoissa hänen sijaansa saada, katsotaan asiano-
16023: sian ensikäsittelystä, kun syyttäjän virkansa saisen kehotuksen noudattamatta jättämisen
16024: puolesta on oltava saapuvilla tai hänen läsnä- johtuneen laillisesta esteestä.
16025: olonsa muutoin on tarpeen, eikä syyttäjälle
16026: saada sijaista samaan oikeudenkäyntitilaisuu- 29 §
16027: teen tuomioistuimen toimintaa haittaamatta, Asianosainen, joka huolimatta siitä, että
16028: asia lykätään. hänet on määrätty saapuroaan henkilökohtai-
16029: sesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijas-
16030: 25 § taan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä,
16031: katsotaan poisjääneeksi.
16032: Jos asianomistaja jää pois vireille paneroan-
16033: sa rikosasian ensikäsittelystä, asia jätetään sil-
16034: 30 §
16035: lensä.
16036: Jos asianosaisen poissaolon rikosasiassa tai
16037: kehotuksen noudattamatta jättämisen riita-asi-
16038: 26 § assa esitetään tai tiedetään aiheutuneen lailli-
16039: Jos vastaajaksi haastettu on poissa rikos- sesta esteestä tai jos on aihetta otaksua hänellä
16040: asian ensikäsittelystä eikä asiaa jätetä sillensä, olevan sellaisen esteen, tuomioistuimen on ly-
16041: on hänet tuomittava poissaolasta sakkoon. kättävä rikosasia ja riita-asiassa varattava asi-
16042: anosaiselle uusi tilaisuus kehotuksen noudatta-
16043: Vastaaja voidaan määrätä tuotavaksi jo sa- miseen. Asianosaista ei tällöin saa tuomita
16044: maan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos hänet poissaolasta laissa säädettyyn tai hänelle sen
16045: saadaan tuoduksi, poissaolasta ei tuomita sak- varalta taikka riita-asiassa kehotuksen noudat-
16046: koa. Jollei vastaajaa saada tuoduksi, asia lykä- tamatta jättämisen varalta asetettuun seuraa-
16047: tään. mukseen, ellei ennen pääasian ratkaisemista
16048: käy selville, ettei asianosaisella ollutkaan lail-
16049: 27 § lista estettä.
16050: Jos asianomistaja tai vastaaja on poissa 31 §
16051: rikosasian jatkokäsittelystä, noudatetaan tuo- Milloin asianosainen tai hänen laillinen edus-
16052: mioistuimen lykkäyspäätöksessä antamia mää- tajansa, joka asetetusta uhkasakosta huolimat-
16053: räyksiä. Jos virallinen syyttäjä on poissa, nou- ta on jäänyt saapumatta henkilökohtaisesti
16054: datetaan vastaavasti, mitä 24 §:ssä on säädet- tuomioistuimeen, saadaan tuoduksi samaan oi-
16055: ty. keudenkäyntitilaisuuteen, häntä ei tuomita uh-
16056: Milloin asianomistaja tai hänen laillinen kasakkoon poissaolosta. Uhkasakkoa ei myös-
16057: edustajansa, jotka on määrätty saapuroaan kään tuomita, jos kysymys asianosaisen tai
16058: henkilökohtaisesti asian jatkokäsittelyyn, tahi hänen laillisen edustajansa henkilökohtaisesta
16059: vastaaja, joka on määrätty saapuroaan sakon kuulemisesta raukeaa.
16060: uhalla, jää ilman laillista estettä saapumatta, Jos vastaajaa riita-asiassa on kehotettu saa-
16061: tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi jo puroaan tuomioistuimeen sakon uhalla, on vas-
16062: samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. taavasti sovellettava, mitä 1 momentissa on
16063: 144 1990 vp. - HE n:o 15
16064:
16065: säädetty, milloin vastaaja 19 §:n 2 momentin saoloa koskeva erityinen säännös, on sitä nou-
16066: nojalla tuodaan samaan oikeudenkäyntitilai- datettava.
16067: suuteen tai milloin hänen kuulemisensa asiassa
16068: raukeaa.
16069:
16070: 32 §
16071: Kustannukset tuomioistuimeen tuomisesta 14 luku
16072: maksetaan valtion varoista. Päättäessään asian Asian käsittelystä oikeudessa
16073: tuomioistuimen on velvoitettava tuotu korvaa-
16074: maan valtiolle mainitut kustannukset. Jos kor- 1§
16075: vausvelvollisuus katsotaan kohtuuttomaksi, Jos asianosaisen esitys riita-asiassa havaitaan
16076: korvausta voidaan alentaa tai määrätä, että epäselväksi tai epätäydelliseksi, tuomiois-
16077: kustannukset jäävät valtion vahingoksi. Kus- tuimen on tehtävä hänelle riitakysymysten sel-
16078: tannusten ja korvausten määräämisestä, suorit- vittämistä varten tarpeelliset kysymykset.
16079: tamisesta ja tilittämisestä sekä muutoksenhaus-
16080: ta niitä koskevaan päätökseen on voimassa,
16081: mitä todistajille valtion varoista maksettavista 2§
16082: korvauksista on säädetty. Kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäyn-
16083: nin aikana muuttaa. Kantajalla on kuitenkin
16084: 33 § oikeus
16085: Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty saa-
16086: daan ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päi- 2) vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeus-
16087: vänä ennen kuljetuksen aloittamista. Vapau- suhde, joka asianosaisten välisessä oikeuden-
16088: denmenetys kuljetusaikoineen ei saa kestää käynnissä on riitainen ja jonka selvittämistä
16089: kolmea päivää kauemmin. asian muun osan ratkaiseminen edellyttää,
16090: sekä
16091: 34 § 3) vaatia korkoa tai tehdä muu sivuvaatimus
16092: Vastavuoroisuuden perusteella säädetään taikka uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olen-
16093: asetuksella, milloin pakkokeinoja ei käytetä naisesti samasta perusteesta.
16094: rikosasian vastaajaa vastaan, jolle haaste tai
16095: kehotus saapua Suomen tuomioistuimeen on Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu
16096: annettava tiedoksi toisessa maassa. vaatimus tehdään vasta pääkäsittelyssä, vaati-
16097: mus on jätettävä tutkimatta, jos sen tutkimi-
16098: nen viivyttää asian käsittelyä. Sellaista vaati-
16099: 35 §
16100: musta ei voida tehdä ylemmässä tuomiois-
16101: Valitus päätöksestä, jolla asianosainen on tuimessa.
16102: tuomittu poissaolon vuoksi sakkoon tai uhka-
16103: sakkoon ennen pääasian ratkaisemista, on teh- Jos vastaaja riita-asiassa ei ole antanut kir-
16104: tävä erikseen. Jos sakko tuomitaan pääasian jallista vastausta tai lausumaa taikka on jäänyt
16105: ratkaisun yhteydessä tai asianosainen jätetään tuomioistuimeen saapumatta ja kantaja haluaa
16106: sakkoon tuomitsematta, saa siihen tyytymätön asian ratkaistavaksi, tuomiossa annetaan rat-
16107: hakea muutosta siinä ajassa ja samassa järjes- kaisu ainoastaan haastehakemuksessa esitettyi-
16108: tyksessä kuin pääasian ratkaisuun haetaan hin sekä niihin 1 momentissa tarkoitettuihin
16109: muutosta. vaatimuksiin, joista vastaaja on oikeudenkäyn-
16110: nin aikana saanut tiedon. Kanteen muuttamise-
16111: 36 § na pidetään tällöin myös edellä 3 momentissa
16112: Kun asia asianosaisen poissaolon vuoksi jä- mainittujen seikkojen esittämistä vastaajan
16113: tetään sillensä, voidaan pois jäänyt asianosai- saamatta niistä tietoa.
16114: nen saapuville tulleen vastapuolen vaatimuk-
16115: sesta velvoittaa korvaamaan tämän oikeuden- 5§
16116: käyntikulut. Jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen,
16117: kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa
16118: 37 § sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta
16119: Milloin muualla laissa on asianosaisen pois- kuitenkin ratkaistava.
16120: 1990 vp. - HE n:o 15 145
16121:
16122: 15 luku syytä on, määrätä hänet tuotavaksi myöhem-
16123: Oikeudenkäyntiasiamiehestä pään oikeudenkäyntitilaisuuteen.
16124:
16125: 4§
16126: Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei paa-
16127: mies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi 17 luku
16128: suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen
16129: omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Asian- Todistelusta
16130: ajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää
16131: valtakirja ainoastaan, jos tuomioistuin niin 8§
16132: määrää. Asianosaisten on hankittava asiassa tarpeel-
16133: liset todisteet. Tuomioistuin saa myös, milloin
16134: tarpeelliseksi harkitaan, omasta aloitteestaan
16135: päättää hankittavaksi todisteita. Se ei kuiten-
16136: 16 luku kaan saa vastoin asianosaisten yhteistä tahtoa
16137: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä omasta aloitteestaan määrätä uutta todistajaa
16138: kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi, jos
16139: 1§ asiassa on sovinto sallittu tai jos asianomistaja
16140: Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vaatii rangaistusta asianomistajarikoksesta,
16141: vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa mistä ei ole säädetty muuta tai kovempaa
16142: puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdol- rangaistusta kuin sakkoa tai enintään neljä
16143: lista, yhdellä kertaa. vuotta vankeutta.
16144:
16145: 8a§
16146: 4§
16147: Milloin asianosainen pyytää rikosasian lyk- Riita-asiassa todisteet on otettava vastaan
16148: käämistä esittääkseen lisänäyttöä tai muusta pääkäsittelyssä, jollei niitä 6 luvun 8, 12 tai
16149: syystä, asian käsittely on lykättävä, jos tuo- 17 §:n taikka tämän luvun 15, 41, 48 a, 51,
16150: mioistuin katsoo siihen olevan syytä, ja samal- 56 a, 61 tai 65 §:n nojalla oteta vastaan pääkä-
16151: la määrättävä asian uusi käsittelyaika. Omasta sittelyn ulkopuolella.
16152: aloitteestaan tuomioistuin ei saa lykätä rikosa- Jos todiste otetaan vastaan pääkäsittelyn
16153: siaa, elleivät erityiset syyt sitä vaadi. Jos rikos- ulkopuolella tai jos pääkäsittelyä ei pidetä,
16154: asian vastaaja on vangittuna, matkustuskiellos- todiste voidaan ottaa vastaan myös toisessa
16155: sa tai virantoimituksesta pidätettynä, asiaa ei alioikeudessa.
16156: saa lykätä kahta viikkoa pitemmäksi ajaksi,
16157: ellei se ole tarpeen vastaajan mielentilan tutki- 8 b§
16158: mista varten.
16159: Tuomioistuimen on kutsuttava asianosaiset
16160: pääkäsittelyn ulkopuolella pidettävään todistei-
16161: 5§ den vastaanottamista varten toimitettavaan kä-
16162: Jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeä- sittelyyn. Kutsussa on mainittava, että käsittely
16163: tä, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa voidaan toimittaa asianosaisen poissaolasta
16164: menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys rat- huolimatta.
16165: kaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu
16166: pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, 8c §
16167: että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen Jos tuomioistuin päättää, että todiste on
16168: poistuttua. otettava vastaan toisessa tuomioistuimessa,
16169: tuomioistuimen on tehtävä tälle todisteen vas-
16170: 7 § taanottamista koskeva esitys ja samalla lyhyes-
16171: Jos asianomistaja rikosasiassa taikka hänen ti selostettava asia ja se, mitä todisteelia halu-
16172: laillinen edustajansa on sakon uhalla velvoitet- taan näyttää toteen. Tuomioistuimen on sa-
16173: tu henkilökohtaisesti saapumaan asian jatko- malla toimitettava todisteen vastaanottavalle
16174: käsittelyyn, mutta hän jää ilman laillista estettä tuomioistuimelle asian käsittelystä kertyneet
16175: saapumatta, tuomioistuimella on valta, milloin asiakirjat, jos se käy haitatta päinsä.
16176:
16177: 19 300250J
16178: 146 1990 vp. - HE n:o 15
16179:
16180: 8d § eikä todisteen esittämisellä tarkoiteta hankkia
16181: Tuomioistuin, joka toisen tuomioistuimen selvitystä rikoksesta, hänen on sallittava se
16182: esityksestä ottaa vastaan todisteen, määrää, esittää. Jos toisen henkilön oikeus on todiste-
16183: milloin todisteen vastaanottaminen tapahtuu. lun varassa, voidaan tämä, milloin syytä on,
16184: Todisteen vastaanottaneen tuomioistuimen kutsua silloin olemaan saapuvilla. Hänen ku-
16185: on toimitettava todisteen vastaanottamisesta lunsa korvaa hakija.
16186: kertynyt oikeudenkäyntiaineisto sille tuomiois-
16187: tuimelle, jossa pääasiaa koskeva oikeuden-
16188: käynti on vireillä.
16189:
16190: 8e§ 11 §
16191: Pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotettu to-
16192: diste riita-asiassa on otettava vastaan uudelleen
16193: pääkäsittelyssä, jollei sen vastaanottamiselle Kiistäessään 5 luvun 14 §:ssä tarkoitetun
16194: ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. kantajan juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai
16195: Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen shekkiin perustuvan vaatimuksen vastaaja saa
16196: pääkäsittelyssä, tuomioistuimen on tehtävä sii- toimittaa tuomioistuimelle vastauksensa yhtey-
16197: tä selko todisteen vastaanottamisessa kerty- dessä kiistämisensä todennäköisten syiden tu-
16198: neestä oikeudenkäyntiaineistosta. eksi 1 momentissa tarkoitetun yksityisluontoi-
16199: Tuomioistuin voi määrätä, että kirjallinen sen kirjallisen kertomuksen.
16200: todiste otetaan vastaan sitä lukematta vain, jos
16201: sen sisältö on tuomioistuimen jäsenten tiedos-
16202: sa, asianosaiset siihen suostuvat ja sitä muu-
16203: toinkin voidaan pitää sopivana. 11 a §
16204: Todisteen vastaanottamisesta ulkomailla on
16205: 9§ säädetty erikseen.
16206: Silloin kun todiste on riita-asiassa otettu
16207: vastaan asianosaisen poissaollessa, todiste on
16208: asianosaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan
16209: uudelleen, jollei sen vastaanottamiselle ole es-
16210: Kirjallinen todiste
16211: tettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. Jos todistet- 11 b §
16212: ta ei oteta vastaan uudelleen, tuomioistuimen
16213: Todisteena esitettävä asiakirja on annettava
16214: on tehtävä siitä selko asiassa kertyneestä oikeu-
16215: denkäyntiaineistosta. tuomioistuimelle, mikäli mahdollista, alkupe-
16216: räisenä, jollei tuomioistuin pidä riittävänä, että
16217: Rikosasiassa todiste voidaan ottaa vastaan
16218: se esitetään jäljennöksenä.
16219: vastaajan esteettömästä poissaolasta huolimat-
16220: ta ainoastaan, jos tuomioistuin harkitsee sen Jos asiakirja sisältää sellaisen tiedon, jota
16221: soveliaaksi. Jos asia on lykätty toiseen istun- asianosainen 12 §:n perusteella ei ole velvolli-
16222: toon, asianosaisen poissaollessa esitetty todiste nen esittämään tai hän ei saa esittää, taikka jos
16223: on hänelle tiedoteHava tässä istunnossa, mikäli se muutoin sisältää tiedon, jota ei saa paljas-
16224: hän on siinä läsnä. Tuomioistuimen harkitessa taa, annetaan asiakirjasta sellainen ote, johon
16225: sen tarpeelliseksi on todistaja tai asiantuntija sanottua tietoa ei sisälly.
16226: asianosaisen läsnä ollessa uudelleen kuulustel-
16227: tava. 15 §
16228: Tuomioistuin voi riita-asiassa päättää, että
16229: 10 § asiakirja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulko-
16230: Jonkun halutessa vastaisen varalta esittää puolella, jos sitä ei voida esittää pääkäsittelys-
16231: todisteita asiasta, josta oikeudenkäynti ei vielä sä tai sen esittäminen pääkäsittelyssä todisteen
16232: ole vireillä, on hänen pyydettävä siihen lupa merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuutto-
16233: alioikeudelta. Jos hänen oikeutensa saattaa mia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos
16234: olla todisteen vastaanottamisen varassa ja vaa- asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa
16235: ra on tarjona, että todiste häviää tai että saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
16236: vaikeuksia on sen myöhemmin esittämisessä,
16237: 1990 vp. - HE n:o 15 147
16238:
16239: 36 § 48 a §
16240: Jos todistaja jää pois ilman laillista estettä Ennen pääkäsittelyä voidaan asianosaista tai
16241: tai poistuu luvatta, todistajaa on rangaistava muuta henkilöä kuulla tai muuta selvitystä
16242: sakolla. Tuomioistuin voi myös, jos syytä on, ottaa vastaan, jos se on tarpeen sellaisen seikan
16243: määrätä todistajan tuotavaksi heti tuomiois- selvittämiseksi, josta asiantuntijaa kuullaan.
16244: tuimeen, jollei asian käsittelyä päätetä jatkaa Jos tällöin otetaan vastaan todistelua, noudate-
16245: myöhemmin. Jos asian käsittelyä päätetään taan soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka
16246: jatkaa toisessa istunnossa, tuomioistuimen on ovat voimassa todisteen vastaanottamisesta
16247: velvoitettava todistaja päätöksellä, josta hänel- pääkäsittelyn ulkopuolella.
16248: le on ajoissa annettava tieto, sakon uhalla
16249: saapuroaan tuomioistuimeen tai, jos aihetta 49 §
16250: on, määrätä hänet tuotavaksi. Tuotavaksi Asiantuntijan, jota kuullaan henkilökohtai-
16251: määrätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikai- sesti tuomioistuimessa, on valintansa mukaan
16252: sintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen joko vannottava asiantuntijan vala tai annetta-
16253: aloittamista. Todistajan vapaudenmenetys täs- va vakuutus. Asiantuntija, joka ei kuulu mi-
16254: sä momentissa tarkoitetusta syystä ei kuljetus- hinkään uskontokuntaan, antaa kuitenkin aina
16255: aikoineen saa kestää kolmea päivää kauem- vakuutuksen.
16256: min.
16257: - - - - - - Asiantuntija vannoo valan tai antaa vakuu-
16258: tuksen ennen kuin häntä kuullaan suullisesti
16259: 40 § tuomioistuimessa. Jos hän on antanut lausun-
16260: non jo kirjallisena etukäteen, valan tai vakuu-
16261: tuksen kaava on tällöin sovitettava sen mu-
16262: Yksityisen asianosaisen on maksettava ni-
16263: kaan. Julkisen viran, toimen tai tehtävän no-
16264: meämälleen todistajalle tuleva korvaus. Mil-
16265: jalla asiantuntijana toimivalta ei vaadita valaa
16266: loin tuomioistuin on riita-asiassa omasta aloit-
16267: tai vakuutusta.
16268: teestaan kutsunut todistajan, asianosaisten on
16269: yhteisvastuullisesti suoritettava hänelle kor-
16270: 50§
16271: vaus.
16272: Asiantuntijan tulee antaa tarkka selonteko
16273: siitä, mitä hän tutkimuksessaan on havainnut,
16274: Yksityisen asianosaisen nimeämällä todista- sekä tähän nojautuva perusteltu lausunto hä-
16275: jana on oikeus saada ennakolta korvaus nelle esitetystä kysymyksestä. Lausunto on laa-
16276: matka- ja toimeentulokustannuksistaan. En- dittava kirjallisesti, jollei tuomioistuin katso
16277: nakko on sen suoritettava, jonka 2 momentin olevan syytä sallia, että se annetaan suullisesti.
16278: mukaan on maksettava todistajalle korvaus. Milloin asiantuntijana käytetään muuta henki-
16279: Kutsumisen yhteydessä on annettava tieto oi- löä kuin julkisen viran nojalla tai toimen
16280: keudesta ennakkoon. Ennakon riittävyyden nojalla sen haltijaa, tuomioistuimen on mää-
16281: harkitsee tuomioistuin. rättävä aika, jonka kuluessa lausunto on an-
16282: nettava.
16283: 41 § Asiantuntijaa, joka on antanut lausuntonsa
16284: Jos todistaja riita-asiassa ei sairauden tai kirjallisena, on kuultava tuomioistuimessa
16285: muun syyn vuoksi voi saapua pääkäsittelyyn suullisesti, jos asianosainen sitä vaatii eikä
16286: tai jos todistajan saapumisesta pääkäsittelyyn hänen kuulemisensa ole ilmeisesti merkitykse-
16287: aiheutuu todisteen merkitykseen verrattuna töntä, taikka jos tuomioistuin pitää asiantunti-
16288: kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta jan kuulemista tarpeellisena. Jos asiantuntijoi-
16289: haittaa, tuomioistuin voi päättää, että todista- ta on useampia, voidaan yksi tai useampi
16290: jaa kuulusteliaan pääkäsittelyn ulkopuolella. heistä kutsua kuultavaksi.
16291: Jos todistajaa ei hänen sairautensa johdosta
16292: voida kuulla tuomioistuimessa, kuulustelu voi- 51 §
16293: daan toimittaa hänen luonaan. Jos asian selvit- Mitä 31 ja 33 §:ssä, 34 §:n 2 momentissa ja
16294: tämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan 41 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin voi-
16295: tällöin käsitellä myös muilta osin. massa myös asiantuntijasta.
16296: 148 1990 vp. - HE n:o 15
16297:
16298: 56 a § kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne taikka
16299: Katselmus riita-asiassa voidaan toimittaa sellaista saatavaa, jota voidaan käyttää kuit-
16300: pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida taukseen (vastakanne), kanteet on käsiteltävä
16301: toimittaa pääkäsittelyssä tai jos sen toimittami- samassa oikeudenkäynnissä.
16302: nen pääkäsittelyssä katselmuksen merkitykseen
16303: verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustan- 4 §
16304: nuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian sel- Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeuden-
16305: vittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan käynnissä, nostaa kanteen toista tai kumpaa-
16306: tällöin käsitellä myös muilta osin. kin asianosaista vastaan siitä, mitä riita kos-
16307: kee, kanne on hänen vaatimuksestaan käsitel-
16308: tävä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen
16309: Asianosaisen kuulustelu kanteen kanssa.
16310: 61 § 5§
16311: Asianosaista voidaan kuulustella todistelu- Jos asianosainen sen varalta, että hän häviää
16312: tarkoituksessa. Sellaisessa kuulusielussa nou- asian, haluaa esittää kolmatta vastaan takautu-
16313: datetaan soveltuvin osin, mitä todistajan kuu- misvaatimuksen tai vahingonkorvausvaatimuk-
16314: lusielusta 33 §:n 1-4 momentissa ja 41 §:ssä sen tai siihen rinnastettavan muun vaatimuk-
16315: on säädetty. sen, hän saa nostaa tällaista vaatimusta koske-
16316: Asianosaista voidaan riita-asiassa 1 momen- van kanteen käsiteltäväksi samassa oikeuden-
16317: tissa mainitussa tarkoituksessa kuulustella käynnissä tuon asian kanssa.
16318: myös totuusvakuutuksen nojalla sellaisista sei- Jos joku sen johdosta, minkä lopputuloksen
16319: koista, joilla on erityistä merkitystä ratkaista- asia voi saada asianosaisten välillä, haluaa
16320: essa asiaa. nostaa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta
16321: koskevan kanteen toista tai molempia asiano-
16322: saisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsitel-
16323: 65 § täväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian
16324: Asianosaista kuulusteltaessa totuusvakuu- kanssa.
16325: tuksen nojalla on sen lisäksi, mitä 61 §:ssä on
16326: säädetty, noudatettava, mitä 23, 24, 26, 32 ja 6§
16327: 34 §:ssä on todistajasta säädetty. Samojen tai eri asianosaisten väliset asiat
16328: voidaan myös muissa kuin edellä mainituissa
16329: tapauksissa käsitellä samassa oikeudenkäynnis-
16330: sä, jos se edistää asioiden selvittämistä.
16331: 18 luku. Tuomioistuin voi, milloin syytä on, erottaa 1
16332: Samassa oikeudenkäynoissa käsiteltävistä kan- momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi eril-
16333: teista ja väliintulosta riita-asiassa lisinä asioina.
16334: 1§ 7 §
16335: Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanai- Kanteiden käsitteleminen samassa oikeuden-
16336: kaisesti nostamat useat kanteet on käsiteltävä käynnissä 1-6 §:ssä säädetyin tavoin edellyt-
16337: samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat tää, että kanteet on nostettu samassa tuomiois-
16338: olennaisesti samasta perusteesta. tuimessa, että tuomioistuin on toimivaltainen
16339: käsittelemään yhdisteitävät kanteet ja että kan-
16340: 2§ teet voidaan käsitellä samanlaisessa oikeuden-
16341: Kantajan useita vastaajia vastaan tai usean käyntimenettelyssä.
16342: kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan Jos 3-5 §:ssä tarkoitettu kanne nostetaan
16343: samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltä- sen jälkeen, kun valmistelun on 5 luvun 28 §:n
16344: vä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen,
16345: olennaisesti samasta perusteesta. tuomioistuin voi käsitellä kanteet erikseen, jos
16346: niiden samassa oikeudenkäynnissä käsittelemi-
16347: 3§ nen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin
16348: Jos vastaaja nostaa kantajaa vastaan kan- voidaan menetellä myös silloin, kun asianosai-
16349: teen, joka koskee samaa tai samaan yhteyteen nen nostaa 3 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa
16350: 1990 vp. - HE n:o 15 149
16351:
16352: tarkoitetun kanteen sen jälkeen, kun hänelle 5 ja lisäksi mainittava, mitkä seikat hän tahtoo
16353: luvun 23 §:n mukaan asetettu määräaika on näyttää niillä toteen ja mistä syystä todistetta
16354: kulunut umpeen. ei ole aikaisemmin esitetty.
16355:
16356: 8§ 20 §
16357: Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeuden-
16358: käynnissä, väittää, että asia koskee hänen oi- Vastauksen antajaan sovelletaan, mitä
16359: keuttaan, ja esittää todennäköisiä syitä väit- 14 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.
16360: teensä tueksi, hän saa osallistua väliintulijana
16361: jommankumman asianosaisen puolella oikeu-
16362: denkäyntiin.
16363:
16364: 9§
16365: Jos joku haluaa osallistua väliintulijana oi- 26 luku
16366: keudenkäyntiin, hänen on tehtävä sitä koskeva Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa
16367: hakemus tuomioistuimelle. Asianosaisilie on
16368: varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen 9§
16369: johdosta.
16370: Asian käsittelyn aikana tehtyyn päätökseen, Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsit-
16371: jolla väliintulovaatimus on hylätty, saa hakea telyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsit-
16372: erikseen muutosta. telyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, johon
16373: 8 §:ssä tarkoitettu rangaistusvaatimus kohdis-
16374: 10 § tuu tai jonka henkilökohtaista kuulemista ho-
16375: Väliintulijana on oikeus toimia oikeuden- vioikeus muuten pitää tarpeellisena, on kuiten-
16376: käynnissä asianosaisen tavoin. Hän ei kuiten- kin sovellettava, mitä 12 ja 16 luvussa on
16377: kaan saa muuttaa kannetta eikä ryhtyä muu- säädetty asianosaisen veivoittamisesta saapu-
16378: hun toimeen, joka on ristiriidassa asianosaisen roaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asi-
16379: suorittaman toimen kanssa, eikä muutoin kuin anosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen
16380: asianosaisen ohella hakea muutosta tuomioon on saavuttava suulliseen käsittelyyn.
16381: tai päätökseen.
16382: Jos tuomio on voimassa väliintulijan hyväksi
16383: tai häntä vastaan samalla tavoin kuin jos se 12 §
16384: olisi annettu oikeudenkäynnissä, jossa hän itse Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, pyyn-
16385: olisi ollut asianosaisena, hänellä on kuitenkin nöt, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus saa, jollei
16386: asianosaisen asema oikeudenkäynnissä. muuta tiedoksiautotapaa pidetä tarpeellisena,
16387: lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoitta-
16388: malla osoitteella. Vastaaja on kuitenkin kut-
16389: 25 luku suttava 8 §:ssä tarkoitettuun suulliseen käsitte-
16390: Muutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen lyyn siten kuin 11 luvun 21 §:n 2 momentissa
16391: on säädetty.
16392: 14 §
16393:
16394: Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa
16395: vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin
16396: niihin, jotka on esitetty alioikeudessa, paitsi 30 luku
16397: jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan
16398: voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alioi- oikeuteen
16399: keudessa tai että hänellä muuten on ollut
16400: pätevä aihe olla tekemättä niin. Vasta hovioi- 21 §
16401: keudessa esitetty kuittausvaatimus voidaan jät- Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsit-
16402: tää tutkimatta, jos sitä ei voida vaikeudetta telyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsit-
16403: tutkia. telyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, jonka
16404: Jos valittaja haluaa esittää valituksensa tu- henkilökohtaista kuulemista korkein oikeus pi-
16405: eksi uusia todisteita, hänen on ilmoitettava ne tää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava,
16406: 150 1990 vp. - HE n:o 15
16407:
16408: mitä 12 ja 16 luvussa on säädetty asianosaisen 24 §
16409: veivoittamisesta saapumaan asian jatkokäsitte- Kutsu suulliseen käsittelyyn toimitetaan vas-
16410: lyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto taanottajalle siten kuin 11 luvussa säädetään.
16411: uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen
16412: käsittelyyn.
16413: Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
16414: seen lailla.
16415:
16416:
16417:
16418:
16419: 2.
16420: Laki
16421: kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen muuttamisesta
16422:
16423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16424: lisätään kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annettuun asetuk-
16425: seen siitä 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetulla lailla (246/29) kumotun 15 §:n tilalle uusi 15 §
16426: seuraavasti:
16427:
16428: 15 § huutoa ennen kuin kanne on pantu vireille
16429: Jos kanteessa vaaditaan saamisen nojalla tuomioistuimessa. Jos uudelle omistajalle on
16430: maksua ainoastaan kiinteästä omaisuudesta, annettu lainhuuto kanteen vireillepanon jäl-
16431: joka on saamisesta kiinnitetty tai muuten siitä keen, hänelle on varattava tilaisuus tulla asias-
16432: panttina, kannetta ajetaan kiinteistön omista- sa kuulluksi.
16433: jaa vastaan. Kiinteistön luovutus ei kuitenkaan
16434: estä kanteen nostamista aikaisempaa omistajaa Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
16435: vastaan, jos uusi omistaja ei ole hakenut lain- seen lailla.
16436:
16437:
16438:
16439: 3.
16440: Laki
16441: hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain muuttamisesta
16442:
16443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16444: muutetaan hakemusasioiden käsittelysta yleisessä alioikeudessa 30 päivänä huhtikuuta 1986
16445: annetun lain (307 /86) 3 §:n 2 momentti, 5 §, 11 §:n 1 momentti ja 13 § sekä
16446: lisätään 3 §:ään uusi 3 momentti ja 12 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti
16447: siirtyvät 2 ja 3 momentiksi seuraavasti:
16448:
16449: 3§ 5§
16450: Hakemusasian käsittely Hakemusasian käsittely täysi/ukuisessa alioi-
16451: keudessa
16452: Hakemusasia on kuitenkin aina käsiteltävä
16453: istunnossa, jos asiassa on kuultava todistajaa Riitainen hakemusasia on käsiteltävä täysilu-
16454: tai muuta henkilöä henkilökohtaisesti. kuisen alioikeuden istunnossa. Jos asiaan osal-
16455: Silloin kun istunto pidetään 4 §:n 1 mo- liset sitä pyytävät tai tuomioistuin pitää asiaa
16456: mentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, istunto selvänä, riitainenkin hakemusasia voidaan kä-
16457: voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikka- sitellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ko-
16458: kunnalla silloinkin, kun sen kanslia sijaitsee koonpanossa.
16459: tuomiopiirin ulkopuolella. Hakemusasia on kuitenkin aina käsiteltävä
16460: 1990 vp. - HE n:o 15 151
16461:
16462: täysilukuisen alioikeuden istunnossa, kun on muu asiaan osallinen ei toimita häneltä 11 §:n
16463: kysymys asiasta, jossa lain tai asetuksen nojal- 1 momentin nojalla pyydettyä kirjallista lausu-
16464: la päätös saatetaan tuomioistuimen tutkitta- maa tai jää pois käsittelystä, johon häntä ei ole
16465: vaksi tai siihen haetaan muutosta tuomiois- velvoitettu 13 §:n nojalla saapumaan henkilö-
16466: tuimessa. kohtaisesti, asia voidaan käsitellä ja ratkaista
16467: hänen laiminlyönnistään tai poissaolastaan
16468: 11§ huolimatta.
16469: Valmistavat toimenpiteet
16470: Milloin hakemusasiassa on varattava asiaan 13§
16471: osalliselle, joka ei ole saapuvilla, tilaisuus tulla Asiaan osallisen henkilökohtainen läsnäolo
16472: kuulluksi, tuomioistuimen on varattava asiaan
16473: osalliselle tilaisuus antaa kirjallinen lausuma Jos hakemusasian selvittämiseksi on tarpeel-
16474: tai kutsuttava hänet istuntoon. lista, että hakijaa tai muuta asiaan osallista
16475: kuullaan henkilökohtaisesti, häneen sovelle-
16476: taan, mitä oikeudenkäymiskaaren 12 ja 16
16477: 12 § luvussa on säädetty asianosaisen veivoittami-
16478: Kehotuksen noudattamisen laiminlyönti sesta saapumaan riita-asian jatkokäsittelyyn.
16479:
16480: Jos hakija ei jatka hakemustaan tai jää pois Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
16481: hakemusasian käsittelystä, asia jää sillensä. Jos seen lailla.
16482:
16483:
16484: 4.
16485: Laki
16486: ulosottolain muuttamisesta
16487:
16488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16489: kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain (37 1 1895) 2 luku siihen myöhemmin
16490: tehtyine muutoksineen,
16491: muutetaan 3 luvun 23 §sekä 4luvun 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 momentti, 28 §:n 4 momentti
16492: ja 30 §:n 2 momentti,
16493: sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 23 § muutettuna 18 päivänä toukokuuta 1973 ja 28 päivänä
16494: joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (389/73 ja 1075/79), 4 luvun 23 §:n 1 momentti 14 päivänä
16495: joulukuuta 1984 annetussa laissa (867 /84) ja 4 luvun 28 § :n 4 momentti mainitussa 18 päivänä
16496: toukokuuta 1973 annetussa laissa sekä
16497: lisätään mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla kumotun 4 luvun 22 §:n tilalle
16498: uusi 22 § seuraavasti:
16499:
16500: 3 luku sasiassa asianomistajalle tuleva korvaus vahin-
16501: Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten gosta tai kuluista taikka oikeudenkäyntikulu-
16502: täytäntöönpanosta jen korvaus, joka on tuomittu muulle kuin
16503: kantajalle tai muutoksenhakijalle taikka joka
16504: 23 § rikosasiassa asianomistaja on velvoitettu suo-
16505: Täytäntöönpano riita-asiassa tapahtuu oi- rittamaan vastapuolelleen, ulosottomies saa
16506: keudenkäymiskaaren 24 luvun 4 a §:n 2 mo- panna jäljennöksen nojalla tuomion täytän-
16507: mentissa säädetyn käräjäoikeuden toimitus- töön, niin kuin edellä tässä luvussa on säädet-
16508: kirjan tai pöytäkirjan jäljennöksen nojalla. ty, ja samalla ulosottaa täytäntöönpanoasiakir-
16509: Jos rikosasian tuomiossa on määrätty, että jasta maksetun maksun.
16510: täytäntöönpano saa tapahtua jäljennöksen no- Muussa kuin 1 ja 2 momentissa mainitussa
16511: jalla, taikka jos täytäntöönpantavana on todis- tapauksessa ulosottomies ei saa panna tuomio-
16512: tajalle tai asiantuntijalle maksettava palkkio ta täytäntöön jäljennöksen nojalla, ellei ulos-
16513: tai korvaus, virallisen syyttäjän ajamassa riko- otonhaltija ole antanut siitä määräystä.
16514: 152 1990 vp. - HE n:o 15
16515:
16516: Jäljennöksen, jota tässä pykälässä tarkoite- 24 §
16517: taan, pitää olla tuomion antaneen viranomai-
16518: sen luona tähän tehtävään määrätyn virkamie- Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen
16519: hen oikeaksi todistama. maksettavaksi kiinteästä omaisuudesta, ulos-
16520: ottomiehen on asetettava, jos velkoja vaatii,
16521: toimitsija tuloja kantamaan ja julistettava kiel-
16522: 4 luku to, niinkuin tässä edellä on sanottu.
16523: Ulosmittauksesta
16524: 22 § 28 §
16525: Jos tuomiossa määrätään saaminen makset-
16526: tavaksi sen vakuutena olevasta kiinteästä omai- Jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan
16527: suudesta, katsotaan omaisuus välittömästi tai jos ulosmittaus raukeaa 22 §:n 3 momentin
16528: ulosmitatuksi. perusteella, on siitäkin ilmoitettava edellä mai-
16529: Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava nitulle viranomaiselle.
16530: 1 momentissa tarkoitetusta tuomiosta asian-
16531: omaiselle ulosottomiehelle ja kirjaamisvirano- 30 §
16532: maiselle.
16533: Jos 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen
16534: myyntiä ei pyydetä ulosottomieheltä kahden maksettavaksi kiinteästä omaisuudesta, on tä-
16535: kuukauden kuluessa siitä, kun 1 momentissa män omaisuuden osalta soveltuvin osin nouda-
16536: tarkoitettu tuomio on tullut lainvoimaiseksi, tettava, mitä kiinteän omaisuuden takavarikos-
16537: ulosmittaus raukeaa. Omaisuuden myyntiä ta on 7 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetty.
16538: koskeva pyyntö tehdään sille ulosottomiehelle,
16539: joka 3 luvun 21 §:n perusteella on toimivaltai-
16540: nen.
16541: 8 Luku
16542: 23 § Ulosottoasiain kuluista
16543: Kun ulosottomies ulosmittaa kiinteää omai-
16544: suutta, hänen on samalla tarvittaessa vaaditta- 5§
16545: va velalliselta ne asiakirjat, jotka todistavat
16546: tämän omistusoikeuden taikka antavat selvitys- Kun on kysymys takavarikosta tuomiois-
16547: tä rasitteesta (servituutista), nautintaoikeudesta tuimen on harkittava riitaa ratkaistessaan,
16548: tai oikeudesta tuloon tai muuhun etuun, mikä kumman riitapuolen lopullisesti on maksettava
16549: omaisuudesta on suoritettava. Hänen on otet- kulut.
16550: tava haltuunsa velallisen hallussa mahdollisesti
16551: olevat, ulosmitattuun omaisuuteen kiinnitetyt
16552: velkakirjat. Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
16553: seen lailla.
16554:
16555: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
16556:
16557:
16558: Tasavallan Presidentti
16559: MAUNO KOIVISTO
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: Oikeusministeri Matti Louekoski
16565: 1990 vp. - HE n:o 15 153
16566:
16567: Liite 1
16568:
16569:
16570:
16571:
16572: Asetus
16573: yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteista perittävistä maksuista annetun
16574: asetuksen muuttamisesta
16575:
16576: Oikeusministerin esittelystä muutetaan yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin
16577: suoritteista perittävistä maksuista 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun asetuksen (290/87) 4 §,
16578: 14 §:n 3 ja 4 momentti sekä 16 §:n 1 momentti niistä viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 23
16579: päivänä joulukuuta 1987 annetussa asetuksessa (1185/87), seuraavasti:
16580:
16581: 4 § dosta, että kantaja peruuttaa kanteensa, rat-
16582: Alioikeuden riita- ja rikosasiat kaisumaksua ei peritä.
16583:
16584: Alioikeudessa kanteella vireille pantavassa 14 §
16585: asiassa peritään haastemaksu ja ratkaisumak-
16586: su. Asiassa: jossa vastaaja kirjallisen vastahaas-
16587: Haastemaksu on oikeudenkäymiskaaren 5 teen nojalla ajaa vastakannetta, peritään
16588: luvun 2 §:n mukaisen haastehakemuksen osal- haaste- ja ratkaisumaksu kummaltakin osa-
16589: ta markkaa ja saman luvun 3 §:n mukaisen puolelta erikseen.
16590: haastehakemuksen osalta markkaa. Jos Jutussa, jossa käsitellään yhdessä kanne ja
16591: samassa asiassa myöhemmin otetaan lisähaaste Iisäkanne, peritään vain yksi ratkaisumaksu.
16592: tai vastahaaste, peritään samansuuruinen mak-
16593: su. 16 §
16594: Ratkaisumaksu silloin, kun asia ratkaistaan
16595: Maksujen perintä
16596: 5 luvun 2 §:n mukaisen haastehakemuksen pe-
16597: rusteella erillisessä pääkäsittelyssä, on Maksuvelvollisen suoritettavaksi asetettu
16598: markkaa ja valmistelun yhteydessä pidettäväs- maksu peritään suoritteen valmistumisen jäl-
16599: sä pääkäsittelyssä markkaa. Kun asia rat- keen toimituskirjaa tai muuta asiakirjaa luovu-
16600: kaistaan saman luvun 12 §:n perusteella ratkai- tettaessa postiennakolla tai erillisellä laskulla.
16601: sumaksu on markkaa. Kun asia ratkais- Haastemaksu peritään kuitenkin ennen käsitte-
16602: taan muulla perusteella valmistelussa ratkaisu- lyn aloittamista ja sen maksaminen on käsitte-
16603: maksu on markkaa. lyn aloittamisen edellytys. Edellä 4 §:n 2 mo-
16604: Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä käyt- mentissa tarkoitettujen haastemaksujen erotus
16605: tää puhevaltaa, ei haaste- eikä oikeudenkäynti- on perittävä ratkaisumaksun yhteydessä, jos
16606: maksuja peritä. asia, jonka käsittely on aloitettu oikeuden-
16607: Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ei ole käymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisella haaste-
16608: ottanut puhevaltaa, peritään haastemaksuna hakemuksella, on ratkaistu sen jälkeen, kun
16609: markkaa ja asian käsittelystä oikeuden istun- valmistelua on saman luvun 15 §:n perusteella
16610: nossa 300 markkaa käsittelykerralta. jatkettu.
16611: Mikäli asian käsittely raukeaa kokonaan
16612: asianosaisten poissaolon johdosta tai sen joh-
16613:
16614:
16615:
16616:
16617: 20 3002501
16618: 1990 vp. - HE n:o 16
16619:
16620:
16621:
16622:
16623: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren
16624: sekä eräiden muiden lakien tiedoksiautoa riita-asioissa koskevien
16625: säännösten muuttamisesta
16626:
16627:
16628:
16629:
16630: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16631:
16632: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oikeu- tiedoksiauto postitse saantitodistusta tai tie-
16633: denkäymiskaaren sekä eräiden muiden lakien doksisaajan itsensä palauttamaa vastaanotto-
16634: tiedoksiautoa koskevia säännöksiä. Esitys liit- todistusta vastaan. Lisäksi ehdotetaan sijaistie-
16635: tyy eduskunnalle samanaikaisesti annettuun doksiantoa ja kuulutustiedoksiantoa koskevia
16636: esitykseen riita-asioiden oikeudenkäyntimenet- säännöksiä muutettaviksi.
16637: telyn uudistamisesta. Kun rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä
16638: Esityksessä ehdotetaan tiedoksiautoa koske- ei tässä vaiheessa ehdoteta uudistettavaksi, ei
16639: vien säännösten muuttamista yleisissä tuomio- tiedoksiautoa koskeviin säännöksiin rikosasioi-
16640: istuimissa käsiteltävien riita-asioiden osalta si- den osalta ehdoteta oleellisia muutoksia. Ri-
16641: ten, että niissä otetaan huomioon riita-asioiden kosasioiden käsittelyä aikanaan uudistettaessa
16642: oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen tie- tullaan ottamaan kantaa siihen, millä tavoin
16643: doksiantomenettelylle asettamat vaatimukset. tiedoksiautoa koskevia säännöksiä rikosasioi-
16644: Ehdotuksen mukaan tiedoksiannosta huo- den osalta tullaan muuttamaan.
16645: lehtiminen olisi riita-asioissa pääsääntöisesti Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan
16646: tuomioistuimen velvollisuus. Uusina tiedoksi- samanaikaisesti riita-asioiden oikeudenkäynti-
16647: antotapoina ehdotetaan otettaviksi käyttöön menettelyn uudistamisen kanssa.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: 300251K
16653: 2 1990 vp. - HE n:o 16
16654:
16655:
16656:
16657:
16658: SISÄLLYSLUETTELO
16659:
16660: Sivu Sivu
16661: YLEISPERUSTELUT......................... 3 1.3. Vekselilaki ja shekkilaki ................. . 25
16662: 1. Uudistuksen tavoitteet ja toteutuskeinot . . . . . . . 3
16663: 1.4. Maksamismääräyslaki ................... . 26
16664: 1.5. Rangaistusmääräyslaki .................. . 26
16665: 2. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.6. Rikesakkolaki ........................... . 26
16666: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2. Voimaantulo ................................. . 26
16667: 4. Uudistuksen sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
16668: 4.1. Soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
16669: 4.2. Tiedoksiantotavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 LAKITEKSTIT ............................... . 28
16670: 4.3. Tiedoksiannon toimittaja................. 7
16671: 4.4. Tiedoksiantotavan valinta . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ... . 28
16672: 4.5. Haasteajan huomioiminen................ 8 2. Laki kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 ja
16673: 4.6. Vastuu tiedoksiannon oikeasta vastaanot- 7 §:n muuttamisesta .......................... . 32
16674: tajasta.................................... 9
16675: 3. Laki asiakirjain kuolettamisesta annetun lain 6
16676: 4.7. Uudistuksen lainsäädännöllinen toteutus 9 ja 8 §:n muuttamisesta ........................ . 33
16677: 5. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
16678: tukset.......................................... 9 4. Laki vekselilain 71 ja 94 §:n muuttamisesta ... . 33
16679:
16680: 6. Esityksen yhteys muihin uudistuksiin . . . . . . . . . . 10 5. Laki shekkilain 53 ja 72 §:n muuttamisesta ... . 34
16681: 6. Laki maksamismääräyslain 6 §:n muuttamises-
16682: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10 ta ............................................. . 34
16683: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
16684: 1.1. Oikeudenkäymiskaari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 7. Laki rangaistusmääräyslain 5 §:n muuttamises-
16685: 1.2. Laki kuolleeksi julistamisesta ja laki asia- ta ............................................. . 34
16686: kirjain kuolettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 8. Laki rikesakkolain 8 §:n muuttamisesta ...... . 35
16687: 1990 vp. - HE n:o 16 3
16688:
16689:
16690:
16691:
16692: YLEISPERUSTELUT
16693:
16694:
16695: 1. Uudistuksen tavoitteet ja to- katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää sel-
16696: teutuskeinot laisenaan myös tiedoksiannan osalta.
16697: Säännökset haasteen tiedoksiannosta yleisis-
16698: Tiedoksiantosäännösten aikaisemmissa uu- sä tuomioistuimissa sisältyvät oikeudenkäymis-
16699: distusehdotuksissa on ehdotettu erillisen, sekä kaaren II lukuun. Niiden mukaan riita-asioissa
16700: yleisiä tuomioistuimia että hallintomenettelyä kantaja huolehtii haasteen tiedoksiannosta.
16701: ja -lainkäyttöä koskevan yhteisen tiedoksianto- Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta sen si-
16702: lain säätämistä. Tällainen ehdotus sisältyy jaan käsiteltäessä huoneenvuokra-asioita sekä
16703: muun muassa tiedoksiantolakityöryhmän mie- avioeroasioita ja yhteiselämän lopettamista
16704: tintöön (Oikeusministeriön lainsäädäntöosas- koskevia asioita. Viran puolesta tapahtuva tie-
16705: ton julkaisu 15/1977). doksianto on lisäksi käytössä muun muassa
16706: Tiedoksiantotilanteet hallintomenettelyssä ja asunto-oikeuksissa ja työtuomioistuimessa
16707: yleisessä tuomioistuimessa ovat kuitenkin pää- sekä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun
16708: sääntöisesti erilaiset. Hallintomenettelyssä ta- lain (232/66) perusteella hallintolainkäytössä.
16709: vallisin tiedoksiantotilanne on se, että asiano- Viran puolesta tapahtuvalla tiedoksiannolla
16710: saiselle annetaan tiedoksi hallintomenettelyssä on monia etuja verrattuna järjestelmään, jossa
16711: tehty päätös. Yleisissä tuomioistuimissa tavalli- asianosainen itse huolehtii tiedoksiannosta. Vi-
16712: sin tiedoksiantotilanne on puolestaan se, että ran puolesta tapahtuva tiedoksianto edistää
16713: asianosaiselle ilmoitetaan häntä vastaan tuo- tiedoksiannan nopeutta ja varmuutta ja vähen-
16714: mioistuimessa nostetusta oikeudenkäynnistä. tää asianasaisille asian käsittelystä aiheutuvaa
16715: Lisäksi asianosaiselle lähetetään käsittelyn ai- työtä. Siten uudistus parantaa kansalaisten oi-
16716: kana kutsuja ja kehotuksia. keusturvaa ja lisää heidän tasavertaisuuttaan.
16717: Tiedoksiantaa koskevat säännökset on vält- Edellä mainituista syistä ehdotetaankin, että
16718: tämätöntä uudistaa yleisissä tuomioistuimissa tuomioistuin pääsääntöisesti itse huolehtisi tie-
16719: käsiteltävien riita-asioiden osalta sen vuoksi, doksiannosta käsittelemissään asioissa.
16720: että oikeudenkäyntimenettely niissä ehdotetaan Uudistus ei välttämättä merkitsisi kaikkien
16721: uudistettavaksi. Tarvetta uudistaa tiedoksian- tiedoksiantotehtävien siirtymistä haastemiehil-
16722: taa koskevia säännöksiä hallintomenettelyn tä ja ulosottoapulaisilta tuomioistuimen kans-
16723: osalta ei tällä hetkellä ole. Sen vuoksi esityk- liahenkilökunnan tehtäväksi. Tuomioistuin
16724: sessä ei ehdoteta erillistä tiedoksiantolakia, voisi näet huolehtia tiedoksiannosta myös sillä
16725: vaan oikeudenkäymiskaaren, lähinnä riita-asi- tavoin, että se antaa tiedoksiannan toimittami-
16726: oita koskevien tiedoksiantosäännösten uudista- sen haastemiehen, ulosottoapulaisen tai muun
16727: mista. haastemieslain (505/86) mukaan tiedoksiannan
16728: Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioi- toimittamiseen oikeutetun tehtäväksi.
16729: keudessa annetun lain (307 /86) 20 § :n I mo- Asiakirjan tiedoksiannossa noudatettavalta
16730: mentin mukaan hakemusasian käsittelyssä on menettelyltä edellytetään todisteellisuuden li-
16731: soveltuvin osin noudatettava, mitä riita-asian säksi sekä nopeutta ja halpuutta että yksinker-
16732: käsittelystä alioikeudessa on voimassa. Sen taisuutta ja joustavuutta. Kun yleisissä alioi-
16733: mukaan tähän ehdotukseen sisältyvät tiedoksi- keuksissa nykyisin ainoana tiedoksiantotapana
16734: antaa koskevat säännökset tulevat koskemaan käytössä oleva haastetiedoksianto ei täytä näitä
16735: myös hakemusasioita. Siinä yhteydessä, kun vaatimuksia, on olemassa tarve tiedoksiantota-
16736: rikosasioiden käsittely uudistetaan, tullaan ot- pojen monipuolistamiseen ja yksinkertaisem-
16737: tamaan kantaa siihen, millä tavoin oikeuden- pien menettelyvaihtoehtojen aikaansaamiseen.
16738: käymiskaaren 11 luvun tiedoksiantaa koskevia Tämän vuoksi ehdotetaan uutena tiedoksian-
16739: säännöksiä rikosasioiden osalta tullaan muut- totapana otettavaksi käyttöön tiedoksianto
16740: tamaan. Myös maksamismääräysmenettely on postitse saantitodistusta vastaan. Lisäksi tie-
16741: 4 1990 vp. - HE n:o 16
16742:
16743: doksianto olisi mahdollista virkakirjeellä, jos 2. Nykyinen tilanne
16744: voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
16745: asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palaut- Riita-asia pannaan vireille haasteena, jolla
16746: taa todistuksen (vastaanottotodistus) tiedoksi- tarkoitetaan kutsua saapua tuomioistuimeen
16747: annan vastaanottamisesta. vastaamaan kanteeseen. Haasteen antaa oikeu-
16748: Postitse tapahtuva tiedoksiauto on huomat- denkäymiskaaren 11 luvun 1 § :n 2 momentin
16749: tavasti halvempi ja joustavampi kuin haastetie- mukaan maalla kihlakunnantuomari ja kau-
16750: doksianto. Tiedoksiannan toimittaminen pos- pungissa raastuvanoikeuden puheenjohtaja.
16751: titse saantitodistusta vastaan on osoittautunut Haasteen antamista edeltää aina asianosaisen
16752: myös luotettavaksi ja varsin käyttökelpoiseksi haastepyyntö, joka esitetään haastehakemuk-
16753: tiedoksiautotavaksi. sen muodossa. Asia tulee vireille silloin, kun
16754: Useissa tilanteissa vastaanottotodistusta vas- haaste on annettu vastaajalle tiedoksi. Haas-
16755: taan tapahtuva tiedoksiauto on tiedoksiannan teen tiedoksiannosta riita-asiassa huolehtii kan-
16756: vastaanottajalle vielä yksinkertaisempi tiedok- taja.
16757: siautotapa kuin tiedoksiauto postitse saantito- Säännös haasteen tiedoksiannosta sisältyy
16758: distusta vastaan. Tämä johtuu siitä, että tie- oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:ään. Sen
16759: doksiannan vastaanottajan ei tarvitse noutaa mukaan haasteen antaa alkuperäisenä tai tuo-
16760: tiedoksiannettavaa asiakirjaa postista. marin oikeaksi todistamana jäljennöksenä vas-
16761: Silloin kun tiedoksiannan vastaanottajan taajalle tiedoksi haastemies tai kaksi esteetöntä
16762: olinpaikka tiedetään, mutta tämän oletetaan uskottavaa henkilöä, taikka yksikin, jos hän
16763: välttelevän tiedoksiautoa tai hän ei päästä saa vastaajan kirjallisen todistuksen haasteen
16764: haastemiestä luokseen, ei tiedoksiautoa voi- tiedoksiannosta. Samalla vastaajalle annetaan
16765: massa olevan lain mukaan voida toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös haasteesta sekä
16766: sijaistiedoksiantona. Jotta kantaja riita-asiassa haastehakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakir-
16767: tällöinkin voisi saada asiansa nykyistä helpom- joista.
16768: min tuomioistuimessa käsiteltäväksi, esitykses- Sanottu 11 luku sisältää lisäksi säännöksiä
16769: sä ehdotetaan sijaistiedoksiannon käytön edel- haasteen tiedoksiantamisesta niin sanottuna si-
16770: lytyksiä laajennettaviksi siten, että sijaistiedok- jaistiedoksiantona (11 §) silloin, kun haastetta-
16771: sianto olisi mahdollinen myös silloin, kun tie- van, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomes-
16772: doksiannan vastaanottajan olinpaikka on tie- sa, voidaan olettaa piileskelevän. Sijaistiedok-
16773: dossa. siannossa haaste annetaan tiedoksi haastetta-
16774: Voimassa olevan lain mukaan haaste anne- van asemesta hänen kotiväkeensä kuuluvalle
16775: taan tiedoksi kuuluttamalla, jos haastettavalla tai, jos hän harjoittaa liikettä, hänen palveluk-
16776: ei ole vakinaista asuinpaikkaa. Kuulutustie- sessaan olevalle tai, jos heitä ei tavata, paikalli-
16777: doksianto toimitetaan siten, että haaste haaste- selle poliisille.
16778: hakemuksineen ja siihen liitettyine asiakirjoi- Luvun 12 §:ssä on säännös haasteen tiedok-
16779: neen julkaistaan virallisessa lehdessä jonkin siantamisesta ulkomailla. Jos haastettavalla ei
16780: kuukauden ensimmäisessä numerossa. ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa eikä voi-
16781: Haasteen ja haastehakemuksen julkaisemi- da saada tietoa, missä hän tai hänen asiamie-
16782: nen kokonaisuudessaan ei kuitenkaan haastet- hensä oleskelee, haaste voidaan antaa tiedoksi
16783: tavan kannalta ole välttämätöntä. Lisäksi sel- niin sanottuna kuulutustiedoksiantona (13 §).
16784: lainen menettely on suhteellisen kallis. Riittä- Tällöin haaste haastehakemuksineen ja siihen
16785: vää olisi, että tiedoksiauto toimitettaisiin pitä- liitettyine asiakirjoineen julkaistaan virallisen
16786: mällä asiakirja liitteineen nähtävillä tuomiois- lehden jonkin kuukauden ensimmäisessä nu-
16787: tuimen kansliassa ja julkaisemalla ilmoitus vi- merossa.
16788: rallisessa lehdessä asiakirjasta ja sen pääasial- Lukuun sisältyvät myös säännökset haasta-
16789: lisesta sisällöstä ja siitä, missä tiedoksi annetta- misesta silloin, kun vastaajana on kuolinpesä,
16790: vat asiakirjat ovat nähtävillä. valtio, kunta, yhtiö tai muu yhteisö tai säätiö
16791: Kun käytetään kuulutusmenettelyä, aina ei taikka konkurssipesä (14-17 §).Luvussa sää-
16792: saavuteta läheskään täyttä varmuutta tiedoksi- detään myös asian vireilletulosta (19 §).
16793: annan perillemenosta. Tiedoksiannan vastaan- Vekseli- ja shekkiasioissa vastaaja voidaan
16794: ottaja saisi ilmoituksesta todennäköisesti pa- haastaa myös suullisesti (20 §). Suullista haas-
16795: remmin tiedon, jos ilmoitus julkaistaisiin myös tetta on pyydettävä haastemieheltä, joka toi-
16796: sanomalehdessä. mittaa haastamisen esteettömän todistajan läs-
16797: 1990 vp. - HE n:o 16 5
16798:
16799: nä ollessa tai ilman todistajaakin, jos haastet- Tiedoksiautoa koskevia erityissäännöksiä on
16800: tava allekirjoittamalla haastetodistuksen myös erityistuomioistuimia, kuten vesioikeut-
16801: myöntää haastamisen tapahtuneen (23 §). ta, työtuomioistuinta ja maaoikeutta varten.
16802: Myös rikosasia tulee pääsääntöisesti vireille Lisäksi hallintomenettelyssä ja -lainkäytössä
16803: haasteena. Haaste on annettava tiedoksi vas- sovelletaan edellä mainittua tiedoksiannosta
16804: taajalle henkilökohtaisesti ja haastaminen saa- hallintoasioissa annettua lakia.
16805: daan toimittaa myös suullisesti (22 §). Kun on Myös aineelliseen lainsäädäntöön sisältyy
16806: kysymys virallisen syyttäjän ajamasta asiasta, säännöksiä, joissa edellytetään asiakirjan saat-
16807: virallinen syyttäjä pyytää haastemiestä suorit- tamista todisteellisesti asianomaisen tietoon.
16808: tamaan haastamisen. Siten esimerkiksi perintökaaren (40/65) 7 lu-
16809: Jos asianosainen nostaa syytteen virallisen vun 5 §:n 1 momentin mukaan on perillisen,
16810: syyttäjän yhtymättä siihen asian vireillepano- jonka oikeutta lakiosaan testamentti loukkaa,
16811: vaiheessa, asia pannaan tavallisesti vireille kir- säilyttääkseen lakiosansa vähentymättömänä
16812: jallisella haasteena, jolloin noudatetaan riita- ilmoitettava siitä testamentin saajalle määrä-
16813: asiasta voimassa olevia säännöksiä. Tällöinkin ajassa. Ilmoitus tulee tehdä haasteen tiedoksi-
16814: asia voidaan panna vireille myös suullisella antamisesta säädetyssä järjestyksessä tai muu-
16815: haasteena. ten todistettavasti. Käytännössä myös valvottu
16816: Vakiintuneen käytännön mukaan asianomis- testamentti saatetaan perillisten tietoon haaste-
16817: taja kutsutaan kuultavaksi suullisella haasteel- tiedoksiautoa käyttäen.
16818: la. Ulkomailla olevan asianomistajan kutsumi- Tuomioistuinten toimittamien tiedoksiauto-
16819: nen tapahtuu samassa järjestyksessä kuin ri- jen määrää ei ole tilastoitu. Tiedoksiautojen
16820: kosasian vastaajan haastaminen Suomen rajo- summittainen määrä on kuitenkin arvioitavissa
16821: jen ulkopuolella (22 a §). tuomioistuimiin vuosittain saapuvien asioiden
16822: Todistajan kutsumisesta huolehtii sekä riita- lukumäärän perusteella. Vuonna 1988 saapui
16823: että rikosasiassa asianosainen pyytämällä haas- kihlakunnanoikeuksiin ja raastuvanoikeuksiin
16824: temiestä haastamaan todistajan suullisella noin 65 800 rikosasiaa, noin 24 600 riita-asiaa,
16825: haasteena. Jos kutsu todistajalle on annettava noin 53 250 hakemusasiaa ja noin 130 000
16826: tiedoksi maan ulkopuolella, kutsun antaa kih- maksamismääräysasiaa.
16827: lakunnantuomari tai raastuvanoikeuden pu- Tiedoksiautokertoja käsiteltävänä olevaa
16828: heenjohtaja, joka lähettää kutsun tiedoksiau- asiaa kohti on arviolta keskimäärin hakemus-
16829: toa varten ulkomaan viranomaiselle (17 luku asioissa yksi tai kaksi sekä riita-asioissa kolme
16830: 26 ja 26 a §). tai neljä. Tiedoksiautoa maksamismääräysme-
16831: Erillisiä tiedoksiautoa koskevia säännöksiä nettelyssä ei ehdoteta uudistettavaksi. Siten
16832: on muun muassa maksamismääräyslaissa (319/ voidaan laskea, että ehdotus koskee noin
16833: 54), rangaistusmääräyslaissa (146/70), oikeu- 200 000 tiedoksiantoa.
16834: denkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetus-
16835: sa laissa (650/73), hakemusasioiden käsittelys-
16836: tä yleisessä alioikeudessa annetussa laissa sekä 3. Asian valmistelu
16837: avioliittolain muuttamista koskevassa laissa
16838: (411/87). Oikeusministeriön asettaman edellä mainitun
16839: Konkurssimenettelyssä velallinen kutsutaan tiedoksiantolakityöryhmän ehdotus valmistui
16840: velkojainkuulusteluun suullisella haasteena, 20 päivänä toukokuuta 1977. Mietinnössä eh-
16841: kun taas velkojat kutsutaan tilaisuuteen kirja- dotettiin säädettäväksi erillinen tiedoksiautola-
16842: tuilla kirjeillä. Konkurssivalvontaan velkojat ki koskemaan tiedoksiautoa yleisissä tuomiois-
16843: kutsutaan julkisella haasteena, joka pannaan tuimissa ja hallintomenettelyssä.
16844: "oikeuden ovelle" ja julkaistaan kolme kertaa Mietinnöstä pyydettiin lausunnot kaikkiaan
16845: virallisessa lehdessä. Haasteesta ilmoitetaan 75 lausunnonantajalta. Lausunnonantajat suh-
16846: asianomaisille viranomaisille sekä kirjatoissa tautuivat ehdotukseen pääasiallisesti myöntei-
16847: kirjeissä kaikille velkojainluetteloon merkityille sesti. Osa lausunnonantajista katsoi, ettei ollut
16848: velkojille. Esiinhuutojen päätyttyä tuomiois- tarvetta yleisen tiedoksiautolain säätämiseen,
16849: tuin määrää päivän, jona konkurssituomio ju- vaan että ainoastaan oikeudenkäymiskaaren 11
16850: listetaan sekä ilmoittaa siitä virallisessa lehdes- luvun tiedoksiautoa koskevat säännökset tuli
16851: sä viipymättä julkaistavalla koulutuksella. uudistaa. Osa lausunnonantajista katsoi lisäk-
16852: 6 1990 vp. - HE n:o 16
16853:
16854: si, että uudistus tulisi toteuttaa muun oikeu- edistää tiedoksiannan nopeutta. Lisäksi kor-
16855: denkäyntimenettelyn uudistamisen yhteydessä. kein oikeus toteaa, että ehdotuksen mukaisia
16856: Oikeusministeriö asetti 3 päivänä lokakuuta uusia tiedoksiautotapoja eli tiedoksiantaa pos-
16857: 1986 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen titse saantitodistusta tai tiedoksiannan vastaan-
16858: hallituksen esitykseksi haasteen sekä muiden ottajan palauttamaa vastaanottotodistusta vas-
16859: oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvien kutsujen taan voidaan pitää asianmukaisina.
16860: ja asiakirjojen tiedoksiantaa koskevien oikeu- Korkeimman oikeuden lausunnossa oli myös
16861: denkäymiskaaren säännösten uudistamisesta. useita yksityiskohtaisia huomautuksia, jotka
16862: Toimeksiannon mukaan ehdotus oli nivellettä- ovat vaikuttaneet ehdotuksen sisältöön.
16863: vä samanaikaisesti valmisteilla olleeseen riita- Eduskunnan lakivaliokunta on 13 päivänä
16864: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistami- maaliskuuta 1986 hallituksen esityksestä edus-
16865: seen. kunnalle haastemieslaiksi (hall. es. 4/1986 vp.)
16866: Työryhmän mietinnössä, joka valmistui 19 antamassaan mietinnössä n:o 1 pitänyt tärkeä-
16867: päivänä elokuuta 1987, ehdotettiin oikeuden- nä, että hallitus kiirehtii tiedoksiautolainsää-
16868: käymiskaaren 11 lukua muutettavaksi siten, dännön valmistelua.
16869: että siihen tulisi tiedoksiantaa oikeudenkäyn-
16870: nissä ja haastetta rikosasiassa koskevat sään-
16871: nökset. Lisäksi työryhmä ehdotti eräitä muu- 4. Uudistuksen sisältö
16872: toksia vekselilakiin, shekkilakiin ja hakemus-
16873: asioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa an- 4.1. Soveltamisala
16874: nettuun lakiin. Työryhmä ehdotti, että uudis-
16875: tus toteutettaisiin samanaikaisesti riita-asioiden Tiedoksiantaa koskevat säännökset ehdote-
16876: oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen kans- taan uudistettaviksi ainoastaan yleisten tuo-
16877: sa. mioistuinten osalta. Ehdotusta valmisteltaessa
16878: Sen jälkeen ehdotusta on valmisteltu oikeu- on aikaisemmin selostetuin perustein luovuttu
16879: denkäyntimenettelyn uudistamista valmistele- ehdottamasta yleistä yleisiä tuomioistuimia ja
16880: vassa työryhmässä yhdessä työskentelyyn osal- hallintolainkäyttöä koskevaa tiedoksiantola-
16881: listuneiden asiantuntijoiden kanssa. Viimeksi kia. Tiedoksiantaa koskevien säännösten ta-
16882: mainitusta ehdotuksesta pyydettiin lausunnot voitteena tulisi siitä huolimatta pitää sitä, että
16883: 38 viranomaiselta ja järjestöltä. Suurin osa hallintomenettelyssä ja yleisissä tuomiois-
16884: lausunnonantajista hyväksyi ehdotuksen tie- tuimissa noudatettavat tiedoksiantomenettelyt
16885: doksiannosta huolehtimisen siirtämisestä tuo- eivät perusteettomasti poikkeaisi toisistaan. Oi-
16886: mioistuimelle. Huomattava osa lausunnonan- keudenkäymiskaaren 11 luvun tiedoksiantaa
16887: tajista kiinnitti huomiota siihen, että ehdotus koskevia säännöksiä uudistettaessa ei valmiste-
16888: lisäsi tuomioistuimen työtä. Lisäksi ehdotuk- lun lähtökohdaksi voida kuitenkaan ottaa sitä,
16889: seen tehtiin useita yksityiskohtaisia korjauseh- että säännökset tulisivat mahdollisimman suu-
16890: dotuksia. ressa määrin yhdenmukaisiksi tiedoksiannosta
16891: Oikeusministeriö on 30 päivänä elokuuta hallintoasioissa annetun lain säännösten kans-
16892: 1989 asettanut työryhmän valmistelemaan sa. Tämä johtuu aiemmin selostetusta hallinto-
16893: myös tässä esityksessä tarkoitettua ehdotusta menettelyn ja yleisen tuomioistuinmenettelyn
16894: siitä annettujen edellä mainittujen lausuntojen tiedoksiautotilanteiden erilaisuudesta.
16895: perusteella. Työryhmän valmistelemasta ehdo- Aikaisemmin selostetuista syistä ehdotetaan
16896: tuksesta korkein oikeus on antanut 2 päivänä oikeudenkäymiskaaren 11, 16 ja 17 luvun tie-
16897: tammikuuta 1990 valtioneuvoston 19 päivänä doksiantaa koskevia säännöksiä muutettaviksi
16898: lokakuuta 1989 tekemän pyynnön johdosta ainoastaan riita-asioiden osalta. Kun hakemus-
16899: lausunnon. Lausunnossaan korkein oikeus to- asioiden käsittelyssä yleisessä alioikeudessa on
16900: teaa, että tiedoksiannan antaminen käräjäoi- niitä koskevien menettelysäännösten lisäksi so-
16901: keuden tehtäväksi on luonnollista, koska uu- veltuvin osin noudatettava riita-asioiden käsit-
16902: sien säännösten mukaan asia tulee vireille kärä- telyä koskevia säännöksiä, tulee ehdotettava
16903: jäoikeuteen toimitettavalla haastehakemuksel- uudistus, kuten edellä on mainittu, koskemaan
16904: la. Korkein oikeus toteaa, että muutenkin on myös hakemusasioiden käsittelyä.
16905: asianmukaista, että tiedoksiannosta huolehti- Edellä mainitut 11, 16 ja 17 luvun säännök-
16906: minen uskotaan käräjäoikeudelle, vaikka tämä set koskevat lähinnä haasteen tai kutsun tie-
16907: korkeimman oikeuden mielestä tuskin aina doksiantamista. Kun tuomioistuimen tulee eh-
16908: 1990 vp. - HE n:o 16 7
16909:
16910: dotuksen mukaan huolehtia lisäksi käsittelyn jäljempänä selostettavia sijaistiedoksiantoa ja
16911: aikana asianosaisten kutsumisesta tuomiois- kuulutustiedoksiantoa koskevia säännöksiä
16912: tuimeen ja kehottamisesta antamaan kirjallisia voidaan ehdottaa.
16913: Iausumia, ehdotuksen tiedoksiautoa koskevat Vaikka esityksessä ehdotetaan ainoastaan to-
16914: säännökset koskisivat muutakin kuin haasteen disteellisten tiedoksiautotapojen käyttöön otta-
16915: tiedoksiantoa. mista, ei tämä kuitenkaan estä käyttämästä
16916: tiedoksiannossa esimerkiksi puhelinta, jos
16917: asianomainen täyttää hänelle asetetun velvolli-
16918: 4.2. Tiedoksiautotavat suuden vapaaehtoisesti. Jos asianomainen ei
16919: kuitenkaan menettele näin, ei tästä voi koitua
16920: Tiedoksiannolla tarkoitetaan oikeuden- hänelle haitallisia seuraamuksia, vaan tiedoksi-
16921: käymiskaaren 11 luvussa haasteen, kutsun tai auto on tämän jälkeen toimitettava niin, että
16922: kehotuksen saattamista asianosaisen tietoon. saadaan takeet tiedoksiannon varmasta tapah-
16923: Näissä tapauksissa tiedoksiauto on, jos sen tumisesta. Tästä ei kuitenkaan ole tarpeen
16924: vastaanottaja tiedetään, suoritettava siten, että ottaa lakiin erityistä säännöstä.
16925: saadaan riittävät takeet tiedoksiannon tapahtu-
16926: misesta ja että jälkeenpäin voidaan aina tode-
16927: ta, milloin tiedoksiauto on toimitettu. Tämä 4.3. Tiedoksiannon toimittaja
16928: on tärkeää senkin vuoksi, että riita-asiassa
16929: kutsun tai kehotuksen noudattamatta jättämi-
16930: seen lähes poikkeuksetta liittyy uhka mahdolli- Ehdotuksen mukaan tuomioistuin huolehtisi
16931: sen laiminlyönnin varalta. tiedoksiannosta. Käytännössä tämä tapahtuisi
16932: Edellä selostettu lähtökohta sulkee pois tie- siten, että tiedoksiannosta huolehtisi joku tuo-
16933: doksiannossa käytettävistä keinoista muun mu- mioistuimen henkilökuntaan kuuluva. Lisäksi
16934: assa puhelimen, joka keino on ollut esillä tuomioistuin voisi laissa tarkemmin säädetyin
16935: aikaisempia uudistusehdotuksia valmisteltaes- edellytyksin antaa tiedoksiannon myös tuomio-
16936: sa. Tämä johtuu siitä, että se ei takaa oikean istuimen henkilökuntaan kuulumattoman haas-
16937: vastaanottajan todella saavan tiedon asiakir- temieslain mukaan tiedoksiautoon oikeutetun
16938: jasta. Jotta todisteellisuuden vaatimus täyttyi- tehtäväksi.
16939: si, ehdotetaan uusina tiedoksiantotapoina ny- Eräissä tilanteissa saattaa kuitenkin olla tar-
16940: kyisen haastetiedoksiannon lisäksi otettaviksi koituksenmukaista, että asianosainen voisi itse
16941: käyttöön tiedoksiauto postitse saantitodistusta huolehtia tiedoksiannosta. Näin voidaan mene-
16942: tai vastaanottotodistusta vastaan. tellä esimerkiksi, jos asia on kiireellinen tai jos
16943: Postitse saantitodistusta vastaan tapahtuva asianosaisella on tavoiteHavan henkilön piiles-
16944: tiedoksiauto toimitetaan siten, että tiedoksi kelyn vuoksi paremmat mahdollisuudet tavoit-
16945: annettava asiakirja lähetetään postitse tiedoksi- taa tämä. Jottei asianosainen näissä tilanteissa
16946: saajalle. Tiedoksisaajan tai hänen tiedoksian- voisi käyttää mahdollisuutta huolehtia tiedok-
16947: non vastaanottamista varten valtuuttamansa siannosta oikeudenkäynnin viivyttämistarkoi-
16948: asiamiehen on noudettava asiakirja postikont- tuksessa, ehdotetaan, että asianosaisen oikeus
16949: torista. Postikonttorissa postivirkailija tarkis- huolehtia tiedoksiannosta riippuisi tuomiois-
16950: taa tiedoksisaajan henkilöllisyyden ja toimittaa tuimen harkinnasta.
16951: tiedoksi annettavan asiakirjan lähettäneelle to- Vekseli- ja shekkiasioissa kantajalla olisi eh-
16952: distuksen tiedoksiannosta. dotuksen mukaan oikeudenkäynnissä välittö-
16953: Tiedoksiauto vastaanottotodistusta vastaan mästi lain nojalla, ilman tuomioistuimelta pyy-
16954: tapahtuu siten, että tiedoksi annettava asiakir- dettävää lupaa, oikeus huolehtia vastaajan
16955: ja lähetetään suoraan tiedoksisaajalle. Tiedok- haastamisesta. Tätä koskevat säännökset ehdo-
16956: sisaaja palauttaa Iähettäjälie hänelle tiedoksi tetaan otettaviksi vekselilain (242/32) 94 §:ään
16957: annettavan asiakirjan kanssa samanaikaisesti ja shekkilain (244/32) 72 §:ään. Ehdotus pe-
16958: lähetetyn vastaanottotodistuksen allekirjoituk- rustuu jäljempänä selostettavaan vekselin van-
16959: senaan varmennettuna. hentumisen katkaisemista koskevaan yhteis-
16960: Sen turvaaminen, että asianosainen niin use- pohjoismaiseen lainsäädäntöön. Lisäksi kanta-
16961: assa tapauksessa kuin mahdollista saa tiedon jalle täytyy lainsäädännössä turvata mahdolli-
16962: hänelle tiedoksi annettavaksi tarkoitetusta asia- suus mahdollisimman nopeaan haasteen tie-
16963: kirjasta, vaikuttaa myös siihen, minkälaisia doksiantamiseen, kun vekseli- ja shekkiasioissa
16964: 8 1990 vp. - HE n:o 16
16965:
16966: nykyisin käytössä oleva suullinen haaste ehdo- Tällainen järjestely aiheuttaisi kuitenkin tuo-
16967: tetaan poistettavaksi. mioistuimelle ja asianosaiselle tarpeetonta lisä-
16968: työtä muun muassa sen vuoksi, että edellä
16969: selostetut tiedoksiantotavat olisivat käytettävis-
16970: 4.4. Tiedoksiautotavan valinta sä silloin, kun samassa asiassa toimitettaisiin
16971: tuomioistuimelle oikeudenkäymiskaaren 5 lu-
16972: vun 2 §:n mukainen täydellinen hakemus. Li-
16973: Tuomioistuimen huolehtiessa tiedoksiannos-
16974: säksi järjestely edellyttäisi useaan kertaan ta-
16975: ta se myös luonnollisesti valitsisi käytettävän
16976: pahtuvaa yhteydenpitoa tuomioistuimen ja
16977: tiedoksiantotavan. Ensisijaisesti sen tulisi käyt-
16978: asianosaisten välillä. Myöskään ulosotonhalti-
16979: tää postitse saantitodistusta tai vastaanotto-
16980: jan luona nykyisin noudatettavissa edellä mai-
16981: todistusta vastaan tapahtuvaa tiedoksiantoa.
16982: nituissa summaarisissa menettelyissä ei tiedok-
16983: Vasta tämän epäonnistuttua tai muun erityisen
16984: siantotapojen käyttöä ole rajoitettu. Kun ehdo-
16985: syyn vuoksi tiedoksianto tulisi toimittaa niin
16986: tusta valmisteltaessa on lisäksi katsottu tarkoi-
16987: sanottuna haastetiedoksiantona. Haastemies
16988: tuksenmukaiseksi säilyttää maksamismääräys-
16989: voisi laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin
16990: menettely voimassa tiedoksiannon osalta juuri
16991: käyttää vastaajalle henkilökohtaisesti toimitet-
16992: edellä selostetulla tavalla rajoitettuna, ei ole
16993: tavan tiedoksiannan sijasta niin sanottua sijais- pidetty perusteltuna rajoittaa käytettävissä ole-
16994: tiedoksiantoa. Kuulutustiedoksiannon käyttä- via tiedoksiantotapoja silloin, kun asia käsitel-
16995: misestä voisi puolestaan päättää ainoastaan lään oikeudenkäymiskaaren 5 luvussa tarkoite-
16996: tuomioistuin. tussa summaarisessa menettelyssä.
16997: Silloin kun tuomioistuin uskoo asiakirjan
16998: tiedoksiantamisen asianosaisen huolehdittavak-
16999: si, asianosaisen tulee pyytää haastemieslain 4.5. Haasteajan huomioimineo
17000: mukaan tiedoksiantoon oikeutettua toimitta-
17001: maan tiedoksianto. Jos tiedoksiantaa ei saada Kiinteiden haasteaikojen poistaminen on
17002: toimitetuksi haastetiedoksiantona eikä sijaistie- osittain seurausta siitä, että tiedoksiannosta
17003: doksiantona, asianosainen voi pyytää tuomio- huolehtiminen uskotaan tuomioistuimen tehtä-
17004: istuiota toimittamaan tiedoksiannan esimerkik- väksi. Silloin kun tiedoksiannan toimittaminen
17005: si kuuluttamalla, jos tiedoksiannan vastaanot- annetaan haastemieslain mukaan tiedoksian-
17006: tajan olinpaikasta ei voida saada tietoa. toon oikeutetun tai postin tehtäväksi, tuomio-
17007: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- istuin voisi määrätä, mihin päivään mennessä
17008: distamisen yhteydessä ehdotetaan muun muas- tiedoksianto on toimitettava. Tuomioistuin
17009: sa ulosottolain lainhakua, hallinnan ja rikkou- voisi siten tosiasiallisesti turvata asianomaiselle
17010: tuneen olosuhteen palauttamista sekä häätöä riittävän ajan hänen tehtäväkseen mahdollisesti
17011: koskevia säännöksiä vastaavien summaarista määrätyn toimenpiteen suorittamiseen.
17012: menettelyä koskevien säännösten ottamista oi- Samalla tavoin olisi meneteltävä, kun tuo-
17013: keudenkäymiskaareen. Ehdotusta valmistelta- mioistuin uskoo tiedoksiannosta huolehtimisen
17014: essa on tältä osin ollut esillä myös vaihtoehto, asianosaiselle. Tällöinkin tuomioistuin määräi-
17015: jonka mukaan tässä summaarisessa menettelys- si, milloin asiakirja on viimeistään annettava
17016: sä käsiteltävissä asioissa ei haasteen tiedoksian- tiedoksi ja todistus tiedoksiannon toimittami-
17017: toa voitaisi toimittaa sijaistiedoksiantona kuu- sesta toimitettava tuomioistuimelle. Jos asian-
17018: luttamalla eikä myöskään ulkomailla. Jos täl- osainen ei ole toimittanut tuomioistuimelle
17019: löin tiedoksiannan vastaanottajaa ei summaa- määräajassa sanottua todistusta, asia jätettäi-
17020: risessa menettelyssä tavattaisi, tuomioistuin siin ehdotuksen mukaan sillensä. Siten asiano-
17021: voisi antaa tiedoksiannan asianosaisen itsensä saisella ei olisi mahdollisuutta pitää asiaa vi-
17022: huolehdittavaksi uhalla, että asia muutoin jää reillä rajoittamatonta aikaa.
17023: sillensä. Kun summaarineo menettely on tar- Jos asianosainen ei onnistu hänen tehtäväk-
17024: koitettu nopeaksi, joustavaksi ja helpoksi me- seen uskotussa asiakirjan tiedoksiantamisessa,
17025: nettelyksi yksinkertaisissa asioissa, voitaisiin hänellä olisi ehdotuksen mukaan mahdollisuus
17026: edellä selostetulla tavalla välttää se, että käsit- pyytää tiedoksiannan toimittamiselle uusi mää-
17027: tely ei tarpeettomasti hidastuisi eikä ilman räaika tai pyytää tucmioistuinta huolehtimaan
17028: asianosaisen tahtoa myöskään muodostuisi itse tiedoksiantamisesta. Tällä tavoin voidaan kai-
17029: riidan kohteen arvoa kalliimmaksi. kissa tilanteissa turvata, että silloinkin, kun
17030: 1990 vp. - HE n:o 16 9
17031:
17032: kanteen nostaminen on sidottu määräaikaan, takanne on käsiteltävä pääkanteen yhteydessä.
17033: ei asianosaisesta riippumattomista syistä pääse Säännös vastakanteen nostamisen edellytyksis-
17034: käymään niin, että asia tiedoksiannon epäon- tä ja siitä, missä oikeudenkäynnin vaiheessa
17035: nistumisen vuoksi jätettäisiin sillensä ja asiano- alkuperäisen vastaajan on pantava vastakan-
17036: saiselle aiheutuisi lopullinen oikeudenmenetys. teensa vireille saadakseen sen käsitellyksi yh-
17037: dessä pääkanteen kanssa, on otettu riita-asioi-
17038: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista
17039: 4.6. Vastuu tiedoksiannon oikeasta vastaan- koskevassa ehdotuksessa oikeudenkäymiskaa-
17040: ottajasta ren I8 lukuun.
17041: Luvun voimassa olevan 10 §:n mukaan haas-
17042: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu- tetta ei voida antaa tiedoksi kirkossa tai muus-
17043: distamisen yhteydessä ehdotetaan oikeuden- sa paikassa, jossa jumalanpalvelusta silloin
17044: käymiskaaren 5 lukuun otettavaksi säännös, pidetään. Säännös ehdotetaan tässä yhteydessä
17045: jonka mukaan muun muassa haastehakemuk- poistettavaksi. Tiedoksiauto voitaisiin toimit-
17046: sessa ja vastauksessa on ilmoitettava tuomiois- taa siellä, missä sen vastaanottaja tavoitetaan.
17047: tuimelle sellaiset tiedot, että vastaajan ja mah- Tiedoksiautopaikkaa valittaessa samoin kuin
17048: dollisten todistajien haastaminen ja kutsumi- tiedoksiautoa toimitettaessakin olisi luonnolli-
17049: nen olisi mahdollista. sesti noudatettava asian vaatimaa hienotuntei-
17050: Sanottuun lukuun ehdotetaan otettavaksi suutta.
17051: myös säännös siitä, että asianosaisen tulee Luvun voimassa olevan 20 §:n mukaan voi-
17052: antaa tiedoksi annettavasta asiakirjasta tuo- daan vekseli- ja shekkiasioissa käyttää myös
17053: mioistuimelle tarpeellinen määrä jäljennöksiä suullista haastetta. Siitä huolimatta, että asian-
17054: tiedoksiantamista varten. osainen voisi ehdotuksen mukaan vekseli- ja
17055: shekkiasioissa huolehtia tiedoksiannon toimit-
17056: tamisesta, ilman että siihen tarvitaan tuomiois-
17057: 4.7. Uudistuksen lainsäädännöllinen toteutus tuimen suostumus, ehdotetaan suullisesta haas-
17058: teesta vekseli- ja shekkiasioissa luovuttavaksi.
17059: Uudistettua tiedoksiautomenettelyä koskevat Haastetta ja sen tiedoksiantamista rikosasi-
17060: säännökset ehdotetaan sijoitettaviksi oikeuden- assa sekä rikosasian vireilletuloa koskevat
17061: käymiskaaren II lukuun, johon tällä hetkellä säännökset ehdotetaan asiallisesti voimassa
17062: sisältyvät säännökset haasteesta ja sen tiedoksi- olevan lain mukaisina otettaviksi II luvun
17063: antamisesta sekä asian vireilletulosta. Ehdo- 20-23 § :ään.
17064: tuksen mukaan lukuun sisältyisivät säännökset Uudistus edellyttää lisäksi vähäisiä muutok-
17065: niistä toimenpiteistä, joita oikeudenkäynnin sia kuolleeksi julistamisesta annetun lain, asia-
17066: kaikissa vaiheissa voidaan käyttää asiakirjaa kirjain kuolettamisesta annetun lain, vekseli-
17067: tiedoksiannettaessa. Sen sijaan se, milloin tie- lain, shekkilain, maksamismääräyslain, ran-
17068: doksiautoon on ryhdyttävä, samoin kuin se, gaistusmääräyslain ja rikesakkolain (66/83) tie-
17069: mikä asiakirja kulloinkin on annettava tiedok- doksiautoa koskeviin säännöksiin.
17070: si, määräytyisi muiden säännösten perusteella.
17071: Kun ehdotetut säännökset ovat yleissään-
17072: nöksiä, niitä olisi sovellettava ainoastaan sil- 5. Esityksen organisatoriset ja
17073: loin, kun tiedoksiannosta ei ole muualla toisin taloudelliset vaikutukset
17074: säädetty. Tältä osin ehdotetut säännökset siis
17075: olisivat toissijaisia. Uudistus vähentää tiedoksiannosta aiheutu-
17076: Kun riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn via kokonaiskustannuksia, kun postin käyttö
17077: uudistamista koskevaan ehdotukseen on otettu tulee mahdolliseksi.
17078: säännökset oikeudenkäynnin aloittamista tar- Tuomioistuin voisi huolehtia tiedoksiannosta
17079: koittavasta haastehakemuksesta ja asian vireil- siten, että tiedoksiannon toimittaminen anne-
17080: letuloajankohdasta, ehdotetaan niitä koskevat taan edelleen tuomioistuimen henkilökuntaan
17081: säännökset poistettaviksi II luvusta. Samoin kuuluvan haastemieslain mukaan tiedoksiau-
17082: ehdotetaan poistettavaksi 5-8 §:ään sisältyvät toon oikeutetun tehtäväksi. Siten ainakaan sel-
17083: haasteaikoja koskeva säännökset. laisen tuomioistuimen kansliahenkilökunnan
17084: Luvun voimassa olevassa 8 §:ssä säädetään tehtävät, jossa on myös haastemiehiä, eivät
17085: haasteajan lisäksi siitä, millä edellytyksillä vas- ehdotuksen johdosta välttämättä lisäänny. Sel-
17086:
17087: 2 300251K
17088: 10 1990 vp. - HE n:o 16
17089:
17090: laistenkin tuomioistuinten osalta, joissa ei ole kuin tuomioistuinten ja haastemiesten postilä-
17091: erillisiä haastemiehiä, on lisäksi todettava, että hetykset tiedoksiannosta nykyisin huolehtivalle
17092: nykyisinkin tuomioistuimen kansliahenkilö- kantajalle jäävät pois.
17093: kunta huolehtii riita-asioissa, hakemusasioissa Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että viran
17094: ja maksamismääräysasioissa tiedoksi annetta- puolesta toimitettavasta tiedoksiannosta synty-
17095: vien asiakirjojen toimittamisesta asianosaisille. vät kustannukset jäävät valtion korvattaviksi.
17096: Jos tuomioistuimen kansliahenkilökunta ryh- Oikeudenkäyntimaksun suuruutta määrättäes-
17097: tyy itse toimittamaan tiedoksiantoja, se lisää sä tulee tämä ottaa huomioon yhtenä siihen
17098: jonkin verran kansliahenkilökunnan työtä ja vaikuttavana tekijänä.
17099: siten työvoiman tarvetta, mutta samalla vähen- Uudistuksen toteuttaminen edellyttää käy-
17100: tää tiedoksiannosta tällä hetkellä huolehtivien tössä olevien tiedoksiantolomakkeiden uudista-
17101: työtä. mista. Kun on kysymys lomakkeista, joita
17102: Postilähetysten lukumäärä oli vuonna 1984 käytetään silloin, kun asiakirja annetaan tie-
17103: noin 1799,7 miljoonaa, vuonna 1985 noin doksi postitse saantitodistusta vastaan, lomak-
17104: 1864,7 miljoonaa ja vuonna 1986 noin 1869,2 keiden uudistaminen tulee tehdä oikeusministe-
17105: miljoonaa kappaletta. Samoina vuosina oli riön ja posti- ja telehallituksen yhteistyönä.
17106: kirjattuja postilähetyksiä, joista osan muodos-
17107: tavat lähetykset saantitodistusta vastaan, noin
17108: 6 739 000, noin 6 781 000 ja noin 5 874 000 6. Esityksen yhteys muihin uu-
17109: kappaletta. Edellä on todettu, että ehdotus distuksiin
17110: koskee arviolta noin 200 000 tiedoksiantoa,
17111: joista ilmeisesti huomattava osa tulee tapahtu- Ehdotetut lait ovat osa riita-asioiden oikeu-
17112: maan postitse. Vaikka ehdotettu muutos suh- denkäyntimenettelyn uudistamista. Nyt ehdote-
17113: teessa koko postiliikenteeseen ei ole kovin huo- tut säännökset ja riita-asiain oikeudenkäynti-
17114: mattava, lisää se kuitenkin jonkin verran posti- menettelyn uudistamista koskeviin erikseen an-
17115: lähetysten lukumäärää. Toisaalta ehdotus vä- nettuihin esityksiin sisältyvät säännösehdotuk-
17116: hentää postilähetysten lukumäärää siltä osin, set vaikuttavat toistensa sisältöön.
17117:
17118:
17119:
17120:
17121: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
17122:
17123:
17124: 1. Lakiehdotusten perustelut Se, kuka huolehtii tiedoksiantamisesta tuo-
17125: mioistuimessa käsiteltävässä riita-asiassa, mää-
17126: 1.1. Oikeudenkäymiskaari räytyy lukuun otettavaksi ehdotettujen sään-
17127: nösten perusteella. Luvun tiedoksiantotapoja
17128: 11 luku. Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä koskevat säännökset ovat toissijaisia. Esimer-
17129: ja haasteesta rikosasiassa kiksi 25 luvun 4 §:n tai hakemusasioiden käsit-
17130: telystä yleisessä alioikeudessa annetun lain
17131: Lukuun ehdotetaan otettavaksi säännökset 16 § :n 2 momentin mukaiset ilmoitukset tuo-
17132: tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä mioistuin voi tämän luvun säännösten estämät-
17133: riita-asiain oikeudenkäynnissä. Lisäksi lukuun tä lähettää tavallisella virkakirjeellä.
17134: sisältyvät säännökset haasteesta rikosasioissa Kun maksamismääräysmenettelyä ei ole ha-
17135: ja sen tiedoksiannosta, joita ei edellä yleispe- luttu tässä yhteydessä myöskään tiedoksiannan
17136: rusteluissa selostetuista syistä ehdoteta muutet- osalta muuttaa, huolehtisi velkoja edelleen tie-
17137: tavaksi. doksiannosta maksamismääräyslain 6 §:n no-
17138: Luku sisältää yleissäännökset niistä erilaisis- jalla. Sanottua pykälää ehdotetaan kuitenkin
17139: ta toimenpiteistä, joita voidaan käyttää annet- selvyyden vuoksi muutettavaksi siten, että
17140: taessa asiakirjaa tiedoksi riita-asiain oikeuden- haastemies antaa hakemusta koskevan ilmoi-
17141: käynnissä. Jotta tämän luvun säännöksiä voi- tuksen tiedoksi velalliselle henkilökohtaisesti.
17142: daan soveltaa, tulee muualla olla säännös siitä, Siten maksamismääräysmenettelyssä ainoa tie-
17143: että tiedoksiannan tulee tapahtua. doksiantotapa olisi edelleen haastetiedoksianto
17144: 1990 vp. - HE n:o 16 11
17145:
17146: eikä tiedoksiautoa voitaisi toimittaa sijaistie- Tuomioistuin huolehtisi tiedoksiannosta an-
17147: doksiantona. tamalla sen jonkun henkilökuntaansa kuulu-
17148: Tiedoksiannon onnistumiseksi on välttämä- van tehtäväksi. Tällaisena henkilönä voi kans-
17149: töntä, että tuomioistuimelle ilmoitetaan tiedok- liahenkilökuntaan kuuluvan lisäksi tulla kysy-
17150: siautoa varten tarvittavat tiedot. Säännökset mykseen myös haastemies sellaisessa tuomiois-
17151: tästä sisältyvät riita-asiain oikeudenkäyntime- tuimessa, johon on perustettu erillinen haaste-
17152: nettelyn uudistamista koskevassa ehdotuksessa miehen virka. Antaessaan tiedoksiannon toi-
17153: oikeudenkäymiskaaren 5 ja 9 lukuun. mittamisen henkilökuntaansa kuuluvan tehtä-
17154: väksi tuomioistuimen on luonnollisesti ilmoi-
17155: tettava, miten ja milloin tiedoksianto viimeis-
17156: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä tään on toimitettava. Luvun 3 §:n mukaan
17157: tuomioistuimen tulisi ensisijaisesti käyttää pos-
17158: 1 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä paa- titse tapahtuvaa tiedoksiantoa ja pääsääntöi-
17159: säännöstä, jonka mukaan tuomioistuin huoleh- sesti vasta sen epäonnistuttua luvun 4 §:ssä
17160: tii tiedoksiantamisesta käsittelemässään riita- säädettyä haastetiedoksiantoa.
17161: asiassa. Vastaavanlainen menettely on yleisissä Sellaisessa tuomioistuimessa, jossa ei ole
17162: alioikeuksissa jo käytössä käsiteltäessä huo- haastemiehen virkaa, postitse tapahtuvan tie-
17163: neenvuokra-asioita sekä yhteiselämän lopetta- doksiannon toimiitaisi sen kansliahenkilökun-
17164: mista tai avioeroa koskevia asioita. Lisäksi ta. Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan tuo-
17165: esimerkiksi asunto-oikeudessa ja työtuomiois- mioistuin voi antaa tiedoksiannon haastemie-
17166: tuimessa tuomioistuimen puheenjohtajan on hen tehtäväksi mainitun pykälän 1 momentissa
17167: huolehdittava haasteen tiedoksiannosta. Myös säädetyillä edellytyksillä. Tuolloin tuomiois-
17168: hallintolainkäytössä on tiedoksiannosta huo- tuimen on ilmoitettava, milloin haastetiedoksi-
17169: lehtiminen tiedoksiannosta hallintoasioissa an- anto viimeistään on toimitettava.
17170: netun lain nojalla asiaa käsittelevän viranomai-
17171: Tällaisella järjestelyllä pyritään välttämään
17172: sen tehtävänä.
17173: se, että sama tiedoksi annettava asiakirja lähe-
17174: Pykälässä ei säädetä siitä, milloin ja mikä
17175: tetään ensin postitse haastemiehelle, joka puo-
17176: asiakirja kulloinkin on annettava tiedoksi, lestaan huolehtisi asiakirjan tiedoksiannosta
17177: vaan tämä määräytyy, kuten edellä on todettu,
17178: postitse saanti- tai vastaanottotodistusta vas-
17179: muiden säännösten perusteella. Tällainen sään-
17180: taan. Tarkoituksenmukaisempana on pidettä-
17181: nös sisältyy esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren
17182: vä, että tuomioistuimen henkilökunta huolehtii
17183: 5 luvun 12 §:ään, jonka mukaan haaste, haas-
17184: postitse tapahtuvista tiedoksiannoista ja että
17185: tehakemus ja siihen liitetyt asiakirjat on annet-
17186: haastemiehet, jotka eivät ole tuomioistuimen
17187: tava tiedoksi vastaajalle. palveluksessa, toimittavat mahdollisten tuo-
17188: Muita tiedoksi annettavia asiakirjoja voivat mioistuimen antamien tarkempien ohjeiden
17189: olla esimerkiksi kutsu saapua myöhempään mukaan ainoastaan haastetiedoksiantoja.
17190: käsittelytilaisuuteen ja kehotus oikeudenkäyn-
17191: nin myöhäisemmässä vaiheessa antaa kirjalli- 2 §. Vaikka tiedoksiantamisesta huolehtimi-
17192: nen lausuma tai tehdä jokin muu toimenpide. nen olisikin pääsääntöisesti tuomioistuimen
17193: Muu tiedoksi annettava asiakirja on myös tehtävänä, ehdotetaan pykälän 1 momentissa
17194: vastaajan tuomioistuimeen toimittama kirjalli- kuitenkin edellä yleisperusteluissa selostetuista
17195: nen vastaus, joka annetaan kantajalle tiedoksi syistä säädettäväksi, että asianosainen voi itse
17196: samalla, kun hänet kutsutaan suullisen valmis- huolehtia tiedoksiannon toimittamisesta. Pykä-
17197: telun istuntoon. län mukaan tämä on kuitenkin mahdollista
17198: Pykälän mukaan tuomioistuin huolehtii tie- ainoastaan silloin, kun asianosainen pyytää
17199: doksiannosta, jollei jäljempänä ole toisin sää- sitä tuomioistuimelta ja tuomioistuin katsoo
17200: detty. Säännös tiedoksiannosta huolehtimisesta siihen olevan perusteltua aihetta.
17201: muulla tavoin sisältyy luvun 2 §:ään. Sen mu- Asianosaisella ei olisi siis käsiteltävänä ole-
17202: kaan tuomioistuin voi uskoa tiedoksiannosta van pykälän perusteella mitään velvollisuutta
17203: huolehtimisen asianosaiselle, jos tuomioistuin huolehtia tiedoksiannosta, eikä häntä voitaisi
17204: katsoo siihen olevan perusteltua aihetta. siihen pakottaa. Tällainen velvollisuus asiano-
17205: Maksamismääräyslain 6 §:n nojalla velkoja saisella olisi kuitenkin edelleen noudatettavien
17206: huolehtisi edelleen tiedoksiannosta maksamis- erityissäännösten nojalla. Siten maksamismää-
17207: määräysmenettelyssä. räyslain 6 §:n nojalla velkoja huolehtisi edel-
17208: 12 1990 vp. - HE n:o 16
17209:
17210: leen tiedoksiannosta maksamismääräysmenet- Asia, jossa sovinto ei ole sallittu, jäisi sen
17211: telyssä. sijaan sillensä, ja vastaajalla olisi oikeus aino-
17212: Pykälässä tarkoitettuna perusteltuna aiheena astaan kulukorvaukseen.
17213: tiedoksiannan antamiselle asianosaisen huoleh- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
17214: dittavaksi voidaan pitää esimerkiksi sitä, että si säännös siitä, että kun haasteen tiedoksiauto
17215: hänellä ilmeisesti on viranomaista paremmat uskotaan kantajan huolehdittavaksi, hänelle
17216: mahdollisuudet saada tieto siitä, missä etsittä- on ilmoitettava, että mikäli hän ei ole siihen
17217: vä henkilö oleskelee. Toisena tilanteena voi- mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian käsit-
17218: daan pitää sitä, että tiedoksiauto on toimitetta- telyä, toimittanut todistusta haasteen tiedoksi-
17219: va kiireellisesti. Tiedoksiantaa ei kuitenkaan antamisesta määrätyssä ajassa ja säädetyllä
17220: tulisi antaa asianosaisen huolehdittavaksi esi- tavalla, asia voidaan jättää sillensä sekä mah-
17221: merkiksi silloin, kun voidaan olettaa, että asi- dollisuudesta pyytää määräajan pitennystä,
17222: anosaiselle on edullista viivyttää tiedoksianta- uutta määräaikaa tai pyytää tuomioistuiota
17223: mista tai jättää tiedoksiantaminen toimittamat- huolehtimaan haasteen tiedoksiannosta.
17224: ta taikka toimittaa se väärin. 3 §. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksi-
17225: Käsiteltävänä olevan pykälän perusteella tie- auto voidaan tuomioistuimen huolehtiessa tie-
17226: doksiauto voitaisiin antaa asianosaisen tehtä- doksiannosta toimittaa postitse. Momentissa
17227: väksi oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa. Toi- mainitut tiedoksiautotavat on tarkoitettu käy-
17228: saalta tuomioistuin, joka on antanut tiedoksi- tettäviksi ensisijaisesti, jollei luvun muiden
17229: annosta huolehtimisen asianosaisen tehtäväksi, säännösten nojalla ole käytettävä muuta tie-
17230: voi myöhemmin, jos siihen syytä ilmenee, doksiantotapaa.
17231: 19 §:n 2 momentin nojalla päättää, että se Momentin 1 kohdan mukaan asiakirja anne-
17232: huolehtii itse tiedoksiantamisesta. taan tiedoksi lähettämällä se asianomaiselle
17233: Vekselilain 94 §:ää ja shekkilain 72 §:ää eh- postitse saantitodistusta vastaan. Sellainen tie-
17234: dotetaan tässä yhteydessä noiden säännösten doksiautotapa on jo käytössä käsiteltäessä
17235: perusteluissa selostettavista syistä muutettavik- huoneenvuokra-asioita yleisessä alioikeudessa
17236: si siten, että kantajalla on vekseli- ja shekkiasi- ja asunto-oikeudessa sekä tiedoksiannosta hal-
17237: oissa tuomioistuimen harkinnasta riippumaton lintolainkäytössä annetun lain perusteella.
17238: oikeus halutessaan huolehtia itse haasteen tie- Säännös mahdollisuudesta lähettää asiakirja
17239: doksiannosta. postitse saantitodistusta vastaan on postiliiken-
17240: Pykälä sisältää lisäksi säännöksen siitä, että neasetuksen (692/80) 30 §:n 2 momentissa.
17241: tuomioistuimen on määrättävä aika, milloin Määräyksiä saantitodistuslähetyksestä on
17242: asiakirja on viimeistään annettava tiedoksi ja posti- ja telehallituksen 17 päivänä joulukuuta
17243: milloin todistus tiedoksiannosta on viimeistään 1980 vahvistaman postisäännön kohdassa 4.24.
17244: toimitettava tuomioistuimelle. Säännöksellä Posti- ja telehallitus on lisäksi laatinut posti-
17245: pyritään osaltaan turvaamaan vastaajalle riittä- säännön liitteenä n:o 2 olevat erityiset erityis-
17246: vä valmistautumisaika asian suulliseen käsitte- tiedoksiantoa postitse hallintoasioissa koskevat
17247: lyyn tai kirjallisen lausuman antamiseen sekä ohjeet, joissa on yksityiskohtaisia saantitodis-
17248: se, että asian käsittely ei aiheettomasti pitkity tusmenettelyä koskevia ohjeita.
17249: silloin, kun vastaajaa on kehotettu vastaamaan Asiakirjan antaminen tiedoksi postitse saan-
17250: kanteeseen kirjallisesti. Tiedoksiautotodistuk- titodistusta vastaan edellyttää lomakkeiden
17251: sen toimittamiselle asetettava määräaika mah- käyttämistä. Oikeusministeriön sekä posti- ja
17252: dollistaa lisäksi sen, että tuomioistuin hyvissä telehallituksen tulee yhteistyössä valmistaa tar-
17253: ajoin tietää, onko tiedoksiauto onnistunut vai koituksenmukaiset lomakkeet jo käytössä ole-
17254: ei, ja voi siten päättää, mihin toimenpiteisiin vien lomakkeiden lisäksi.
17255: sen tulee ryhtyä. Momentin 2 kohdan mukaan asiakirja voi-
17256: Käytännössä saattaa joskus käydä esimer- daan antaa tiedoksi virkakirjeellä. Käsiteltävä-
17257: kiksi niin, että kantaja ei toimita tuomiois- nä olevassa kohdassa ehdotettu tiedoksiautota-
17258: tuimelle todistusta tapahtuneesta tiedoksian- pa on joustavin ja halvin tiedoksiautotapa
17259: nosta, mutta vastaaja toimittaa esimerkiksi silloin, kun voidaan vakuuttua siitä, että tie-
17260: häneltä pyydetyn kirjallisen lausuman. Tällöin doksiauto tapahtuu oikealle henkilölle ja että
17261: tilanne lienee tulkittava siten, että asiassa, hän riittävän ajoissa palauttaa todistuksen tie-
17262: jossa sovinto on sallittu, on vastaajan vaati- doksiannan vastaanottamisesta. Virkakirjeellä
17263: muksesta annettava yksipuolinen tuomio. tapahtuva tiedoksiautotapa saattaa olla varsin
17264: 1990 vp. - HE n:o 16 13
17265:
17266: tarkoituksenmukainen varsinkin silloin, kun syytä olettaa 3 §:ssä tarkoitettujen postitiedok-
17267: tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa siautojen epäonnistuvan. Silloin kun tuomiois-
17268: toimitetaan asianosaisille tiedoksi kutsuja tai tuin on antanut tiedoksiannosta huolehtimisen
17269: kehotuksia. asianosaiselle, tiedoksiauto voidaan toimittaa
17270: Momentin käsiteltävänä olevaan kohtaan on ainoastaan haastetiedoksiantona. Postitse ta-
17271: otettu nimenomainen säännös siitä, että ehdo- pahtuvaa tiedoksiautoa ei ole pidetty mahdolli-
17272: tetun tiedoksiautotavan käytön edellytyksenä sena muun muassa sen vuoksi, että silloin ei
17273: on ensinnäkin, että voidaan olettaa vastaanot- aina voida riittävässä määrin turvata tiedoksi-
17274: tajan saavan tiedoksi annettavat asiakirjat tie- annon luotettavuutta, kun kukaan ulkopuoli-
17275: doksi. Edellytys on tärkeä, koska kohdassa nen ei voi todeta, mitä asiakirjoja asianosainen
17276: ehdotettu tiedoksiauto tapahtuu siten, että ku- on postitse lähettänyt tiedoksiannon vastaanot-
17277: kaan sivullinen ei voi tarkistaa, onko tiedoksi- tajalle.
17278: auto tapahtunut oikealle henkilölle ja onko Pykälän 1 momentin mukaan haastetiedoksi-
17279: oikea tiedoksisaaja allekirjoittanut ja palautta- annon toimittaa haastemies henkilökohtaisesti
17280: nut todistuksen tiedoksiannon vastaanottami- tiedoksiannon vastaanottajalle, asiamiehelle tai
17281: sesta. jollekin 7 §:ssä tarkoitetulle henkilölle. Ehdo-
17282: Momentin 2 kohdassa tarkoitetun tiedoksi- tuksen 26 §:ään ehdotetaan otettavaksi sään-
17283: autotavan käyttämisen toinen edellytys on, että nös siitä, että tässä luvussa tarkoitetaan haaste-
17284: voidaan olettaa tiedoksiannon vastaanottajan miehellä myös haastemieslain 6 §:n mukaan
17285: palauttavan todistuksen tiedoksiannon vas- tiedoksiautoon oikeutettua ja Ahvenanmaan
17286: taanottamisesta määräpäivään mennessä. Tuo- maakunnan maakunnanvoudinvirastosta anne-
17287: mioistuimelle on tärkeätä tietää riittävän ajois- tun lain (898179) mukaista haastemiestä.
17288: sa, onko tiedoksiauto onnistunut vai ei, jotta
17289: tuomioistuin voisi esimerkiksi huolehtia tie- Voimassa olevan lain mukaan haastetiedok-
17290: doksiannosta muulla tavoin tai peruuttaa mah- siannon voi toimittaa myös kaksi esteetöntä
17291: dollisen istunnon. yksityishenkilöä tai yksikin, jos tiedoksiannon
17292: Pykälän 2 momentin mukaan postille on vastaanottaja allekirjoittamalla tiedoksiautoto-
17293: ilmoitettava, milloin tiedoksiannon saantitodis- distuksen myöntää tiedoksiannon tapahtuneen.
17294: tusta vastaan on viimeistään tapahduttava. Tällainen tiedoksiautotapa ei ole kovin yleinen.
17295: Säännöksellä pyritään 2 §:n kohdalla seloste- Kun tiedoksiannon toimittaminen tällä tavalla
17296: tulla tavalla turvaamaan vastaajalle riittävä ei myöskään aina parhaalla mahdollisella ta-
17297: valmistautumisaika asian käsittelyyn ja estä- valla turvaa tiedoksiantamiselta edellytettävää
17298: mään asian käsittelyn aiheeton pitkittyminen. puolueettomuutta ja luotettavuutta, ehdote-
17299: Toisin kuin 2 §:ään, ei momenttiin ehdoteta taan yksityishenkilöiden toimittamista haaste-
17300: otettavaksi säännöstä siitä määräajasta, jonka tiedoksiannoista luovuttavaksi. Siten haastetie-
17301: kuluessa todistus tiedoksiannosta on viimeis- doksiannon voi toimittaa ainoastaan haaste-
17302: tään toimitettava tuomioistuimelle. Tämä joh- mieslain mukaan tiedoksiautoon oikeutettu.
17303: tuu siitä, että postivirkailijan virkavelvollisuu- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
17304: tena ilman erityistä säännöstäkin on pidettävä väksi, että silloin, kun tuomioistuin huolehtii
17305: sitä, että hän toimittaa välittömästi tiedoksian- tiedoksiannosta, sen on ilmoitettava haastemie-
17306: non tapahduttua todistuksen tiedoksiannosta helle, milloin tiedoksiauto viimeistään on toi-
17307: taikka välittömästi tiedoksiannolle määrätyn mitettava. Näin pyritään osaltaan edellä 2 §:n
17308: ajan kuluttua umpeen ilmoituksen siitä, että kohdalla selostetulla tavalla turvaamaan vas-
17309: tiedoksiautoa ei ole saatu toimitetuksi. taajalle riittävä valmistautumisaika asian käsit-
17310: 4 § • Ehdotus vastaa asiallisesti 11 luvun telyyn ja estämään käsittelyn aiheeton pitkitty-
17311: voimassa olevaa 9 §:ää. Pykälässä ehdotettua minen. Samoin kuin edellä 3 §:n kohdalla on
17312: tiedoksiautotapaa voidaan käyttää kaikissa oi- selostettu, myös käsiteltävänä olevan momen-
17313: keudenkäynnin vaiheissa, jos siinä mainitut tin perusteella tiedoksiannon toimittava henki-
17314: edellytykset ovat olemassa. Pykälän mukaan lö on ilman erityistä säännöstäkin virkansa
17315: haastetiedoksiautoa käytetään silloin, kun tie- puolesta velvollinen toimittamaan tiedoksiau-
17316: doksiautoa ei saada toimitetuksi 3 §:ssä sääde- totodistuksen tuomioistuimelle välittömästi tie-
17317: tyllä tavalla taikka jos siihen on muu erityinen doksiannon tapahduttua tai ilmoittamaan tie-
17318: syy. Erityinen syy käyttää haastetiedoksiautoa doksiannon epäonnistumisesta välittömästi tie-
17319: saattaa olla esimerkiksi se, että jo etukäteen on doksiannolle määrätyn ajan kuluttua umpeen.
17320: 14 1990 vp. - HE n:o 16
17321:
17322: Ehdotukseen ei sisälly voimassa olevan 11 6 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että jos
17323: luvun 10 §:n mukaista säännöstä siitä, että tiedoksi annettava määräys tai päätös on ilmoi-
17324: haastamista ei saa toimittaa kirkossa tai muus- tettu tiedoksiannon vastaanottajalle tuomiois-
17325: sa paikassa, jossa jumalanpalvelusta silloin tuimen kansliassa tai istunnossa, katsotaan
17326: pidetään. Edelleenkin on kuitenkin tärkeätä, hänen tuolloin saaneen siitä tiedon. Tiedoksi-
17327: että henkilökohtaisessa haastamisessa tai annon ajankohta määräytyy siis sen mukaan,
17328: muussa tiedoksiantamisessa noudatetaan asian- milloin määräys tai päätös on tuomioistuimen
17329: mukaista hienotunteisuutta. istunnossa tai kansliassa ilmoitettu. Pykälässä
17330: 5 §. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksi tarkoitetulla tavalla ilmoitettua asiaa ei siten
17331: annettava asiakirja luovutetaan tiedoksiannon tarvitse tämän luvun säännösten mukaisesti
17332: vastaanottajalle alkuperäisenä tai jäljennökse- antaa uudelleen tiedoksi.
17333: nä. Tätä pykälää vastaava säännös on oikeu- Säännös on voimassa olevan oikeuden mu-
17334: denkäymiskaaren 11 luvun voimassa olevassa kainen ja vastaa sisällöltään tiedoksiannosta
17335: 9 §:ssä. hallintoasioissa annetun lain 23 §:ää.
17336: Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin Pyydettäessä tuomioistuimen on pykälän
17337: voi päättää, että jos muu kuin haastehakemus, mukaan viipymättä annettava asianomaiselle
17338: vastaus tai tuomioistuimen pyytämä kirjallinen asiakirja, johon määräys tai päätös sisältyy.
17339: lausuma on vaikeasti jäljennettävissä tai niin Pääsäännön mukaan asiakirja tulisi antaa sa-
17340: laaja, että sen jäljentäminen on epätarkoituk- massa käsittelytilaisuudessa, jossa määräys tai
17341: senmukaista, aineisto pidetään asianosaisen päätös ilmoitetaan. Jos se jostain erityisestä
17342: nähtävänä tuomioistuimen kansliassa. Pykälän syystä ei ole mahdollista, tulee asiakirja toimit-
17343: mukaan tuomioistuin päättäisi lainkohdassa taa hänelle mahdollisimman pian käsittelyn
17344: tarkoitetun menettelyn käyttämisestä silloin- jälkeen.
17345: kin, kun se antaa tiedoksiannosta huolehtimi- Luvun 27 §:ään otetun säännöksen nojalla
17346: sen asianosaisen tehtäväksi. luvun tiedoksiautoa koskevat säännökset ovat
17347: toissijaisia, eikä niitä siis sovelleta, kun tiedok-
17348: Epätarkoituksenmukaista jäljentäminen voi- siannosta muualla laissa on säädetty toisin.
17349: si olla esimerkiksi silloin, kun jäljentäminen Siten esimerkiksi avioliittoasetuksen (820/87)
17350: alkuperäisen asiakirjan laadun perusteella on 13 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus siitä, mi-
17351: teknisesti vaikeata tai kun jäljentäminen laajan ten avioeroasia harkinta-ajan kuluttua on saa-
17352: liiteaineiston vuoksi tulee kalliiksi. tettava jatkokäsittelyyn, on edelleenkin annet-
17353: Pykälän 2 momentissa tarkoitettu aineisto tava sanotun lainkohdan perusteella asianosai-
17354: voi koostua esimerkiksi kauppakirjoista tai sille ilman eri pyyntöä.
17355: liikekirjeenvaihdosta tai näiden liitteinä olevis- 7 §. Pykälä sisältää niin sanottua sijaistie-
17356: ta kartoista, piirustuksista tai muista laajoista doksiantoa koskevan säännöksen. Vastaava
17357: asiakirjoista. Lainkohdassa tarkoitettua tie- voimassa oleva säännös on luvun 11 §:ssä.
17358: doksiautomenettelyä voitaisiin käyttää myös Sijaistiedoksiannon käyttämisestä päättäisi,
17359: vain liiteaineiston osan osalta. Jos esimerkiksi kuten nykyisinkin, haastemies. Sijaistiedoksi-
17360: hakemuksen liitteenä olevaan sopimukseen on antamisen käyttämisen edellytyksenä on kuten
17361: liitetty laajoja karttoja, tuomioistuin v01s1 nykyisinkin, että haastemies ei ole tiedoksian-
17362: päättää, että kartat niitä jäljentämättä pide- tamista varten suorittamistaan etsiskelyistä
17363: tään asianosaisen nähtävänä. huolimatta tavoittanut asianosaista ja että asi-
17364: Sellaisten asiakirjojen tiedoksianto, joita ei anosaisen oletetaan välttelevän tiedoksiantoa.
17365: tiedoksiannon yhteydessä luovuteta tiedoksi- Nimenomaan siis edellytetään, että asianomais-
17366: saajalle, tapahtuu, kuten edellä on mainittu, ta tavoitellut henkilö on haastemies ja että hän
17367: siten, että ne ovat nähtävinä tuomioistuimen on etsinyt asianomaista juuri sen asiakirjan
17368: kansliassa ja ilmoitus tästä merkitään tai liite- tiedoksiantamiseksi, jonka tiedoksiantamisesta
17369: tään tiedoksi annettavaan asiakirjaan. Ilmoi- sijaistiedoksiantoa hyväksikäyttäen on kysy-
17370: tuksessa on mainittava lisäksi se aika, milloin mys.
17371: asiakirja on nähtävissä tuomioistuimen kansli- Voimassa olevasta säännöksestä poiketen si-
17372: assa. Silloin kun tiedoksiannon vastaanottaja jaistiedoksianto olisi 1 momentin mukaan
17373: haluaa kansliassa nähtävänä olevasta aineistos- mahdollinen silloinkin, kun haastemiehen tie-
17374: ta jäljennöksen, tulee se mahdollisuuksien mu- dossa on, missä tiedoksiannon vastaanottaja
17375: kaan jäljentää hänelle. oleskelee, mutta ilmenneiden seikkojen perus-
17376: 1990 vp. - HE n:o 16 15
17377:
17378: teella voidaan olettaa hänen välttelevän tiedok- van lain mukaan, on se, että haastemies voi
17379: siantoa. Kun kantajalla usein on tarve saada toimittaa tiedoksiannan jättämällä asiakirjat
17380: asia tuomioistuimessa käsitellyksi, on tärkeää, paikalliselle poliisiviranomaiselle. Siltä varalta,
17381: että tiedoksiauto voidaan toimittaa myös tällai- että tiedoksiannan vastaanottajalla ei ole ke-
17382: sessa tapauksessa. tään sijaistiedoksiannon vastaanottajaa, on
17383: Toisin kuin voimassa olevassa 11 §:ssä, eh- tärkeätä, että tiedoksi annettavat asiakirjat
17384: dotuksessa ei edellytetä tietoa tiedoksiannan ovat jonkin helposti tavoiteHavan viranomai-
17385: vastaanottajan vakinaisesta asuinpaikasta. sen hallussa. Vaikka tiedoksi annettavat asia-
17386: Riittävää on, kun tiedetään osoite, jossa hän kirjat on toimitettu sijaistiedoksiannon yhtey-
17387: tiedoksiautohetkellä oleskelee. dessä poliisille, poliisin ei tarvitse ryhtyä mi-
17388: Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi hinkään erityistoimiin asiakirjojen toimittami-
17389: säännös kotiväkeen kuuluvan henkilön ikära- seksi tiedoksiannan vastaanottajan tietoon.
17390: jasta. Ehdotuksen mukaan tiedoksiauto voi- Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että tiedoksian-
17391: daan toimittaa 15 vuotta täyttäneelle. Vastaava nan katsotaan pykälän 3 momentin perusteella
17392: ikäraja on tiedoksiannosta hallintoasioissa an- tapahtuneen jo silloin, kun haastemies on anta-
17393: netun lain 18 §:n 1 momentissa. nut postin kuljetettavaksi tiedoksiannan vas-
17394: Pykälässä ehdotetaan niiden henkilöiden pii- taanottajalle lähetetyn ilmoituksen. Lisäksi tie-
17395: ri, joille sijaistiedoksianto voidaan toimittaa, doksiannan vastaanottajankin edun mukaista
17396: määriteltäväksi voimassa olevan lain mukaisen olisi, että hän saatuaan tiedon sijaistiedoksian-
17397: "kotiväkeen" kuuluvien asemesta "samaan ta- non tapahtumisesta ottaisi selon tiedoksi anne-
17398: louteen" kuuluvilla henkilöillä. Vastaavanlai- tuista asiakirjoista sijaistiedoksiannon vastaan-
17399: nen rajaus, jota pykälään ehdotetaan, sisältyy ottajalta. Jos poliisi tapaa tiedoksiannan vas-
17400: myös tiedoksiannosta hallintoasioissa annet- taanottajan, hänen tulee luonnollisesti antaa
17401: tuun lakiin. hallussaan oleva asiakirja tiedoksi.
17402: Tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen 1
17403: lain 18 §:n mukaan sijaistiedoksianto voidaan momentin nojalla sijaistiedoksiannon toimitta-
17404: toimittaa myös samassa talossa asuvalle vuok- neen velvollisuudesta ilmoittaa postitse sijais-
17405: raisännälle, isännöitsijälle taikka talonmiehel- tiedoksiannosta tiedoksiannan vastaanotta-
17406: le. jalle. Siitä, milloin ilmoitus on tehtävä ja
17407: Henkilöpiirin laajentaminen tiedoksiannan minkälainen sen tulee olla, ei lakiin ehdoteta
17408: vastaanottajan lähipiirin ulkopuolelle edellyt- otettavaksi mitään erityistä säännöstä. Mo-
17409: tää sitä, että näille säädetään velvollisuus toi- mentissa tarkoitettu ilmoitus tulisi kuitenkin
17410: mittaa asiakirja tiedoksiannan varsinaiselle lähettää niin pian kuin mahdollista. Näin olisi
17411: vastaanottajalle. Jotta tätä velvollisuutta puo- meneteltävä senkin vuoksi, että pykälässä tar-
17412: lestaan noudatettaisiin, olisi sille oltava jonkin- koitetun tiedoksiannan katsotaan tapahtuneen
17413: lainen tehoste. Muuten ei sijaistiedoksiantoa vasta, kun momentissa tarkoitettu ilmoitus on
17414: käytettäessä ole riittäviä takeita siitä, että lähetetty.
17415: asianosainen todella saa tiedon tiedoksi annet-
17416: tavasta asiakirjasta. Momentissa tarkoitettuna ilmoituksena voi-
17417: Jotta mahdollisimman hyvin ilman laajaa taisiin käyttää ehdotuksen 17 §:n mukaista tie-
17418: lisäsääntelyä voitaisiin turvata se, että asian- doksiantotodistusta. Siitä käyvät ilmi kaikki ne
17419: omainen saa tiedon tiedoksi annettavasta asia- tiedot, joita tiedoksiannan vastaanottaja tar-
17420: kirjasta, ei niiden henkilöiden piiriä, joille vitsee voidakseen saada selville sen, mitä hänel-
17421: tiedoksiauto voidaan toimittaa, ehdoteta laa- le on ollut tarkoitus antaa tiedoksi.
17422: jennettavaksi nykyisestä. Kun sijaistiedoksisaa- Pykälän 3 momentin mukaan sijaistiedoksi-
17423: ja on asianosaisen lähipiiristä tai sellainen hen- annon katsotaan tapahtuneen silloin, kun 2
17424: kilö, jolla todennäköisesti sukulaisuuden tai momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu
17425: työtehtävien tai työaseman perusteella on kiin- postin kuljetettavaksi. Tuon päivämäärän ja
17426: teä yhteys asianomaiseen, useissa tapauksissa ilmoituksen siitä, että tiedoksiannan katsotaan
17427: tulee käytännössä turvatuksi, että asianomai- tapahtuneen mainittuna päivänä, on tietenkin
17428: nen saa tiedon asiakirjasta, vaikka sitä ei ole oltava ilmoituksessa. Tiedoksiannan vastaan-
17429: annettu hänelle tiedoksi henkilökohtaisesti. ottajan on tärkeätä tietää, milloin tiedoksian-
17430: Eräänä sijaistiedoksiannon vaihtoehtona eh- nan katsotaan tapahtuneen, muun muassa sen
17431: dotuksen mukaan, samoin kuin voimassa ole- vuoksi, että määräajat kirjallisen vastauksen
17432: 16 1990 vp. - HE n:o 16
17433:
17434: antamiselle ja takaisinsaannille yksipuolista sa 17 päivänä heinäkuuta 1905 ja patvana
17435: tuomiota vastaan alkavat tuosta ajankohdasta. maaliskuuta 1954 tehdyt riita-asiain oikeuden-
17436: 8 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- käyntiä koskevat yleissopimukset, jotka sanot-
17437: non toimittamisesta asianosaiselle, joka oleske- tu vuoden 1965 yleissopimus eräissä tapauksis-
17438: lee ulkomailla. Oleskelulla tässä yhteydessä ei sa osittain korvaa. Lisäksi on mainittava keski-
17439: tarkoiteta aivan lyhytaikaista oleskelua. Edel- näisestä oikeusavusta annettaessa tiedoksi asia-
17440: lytyksenä ei kuitenkaan ole pysyväisluontoinen kirjoja yksityisoikeudellisissa asioissa annettu
17441: oleskelu ulkomailla, vaan esimerkiksi useam- asetus (211182), johon sisältyy säännöksiä
17442: man viikon tai kuukauden ulkomaanmatka. haasteen tai kutsun tiedoksiannosta ulkomail-
17443: Riittävää on siis, että tiedossa on se osoite, la.
17444: jossa tiedoksiannon vastaanottaja tiedoksiau- Pykälään ei ole otettu nimenomaista sään-
17445: tohetkellä oleskelee. Vaikka pykälän sisältämä nöstä siitä, miten tiedoksiauto tulee toimittaa
17446: säännös olisi suoraan johdettavissa luvun ulkomailla, jotta se olisi hyväksyttävissä myös
17447: muista säännöksistä, on pykälä kuitenkin sel- Suomen tuomioistuimessa. Tältä osin on edel-
17448: vyyden vuoksi katsottu tarpeelliseksi. Asialli- leen voimassa se kansainvälisen prosessioikeu-
17449: sesti se vastaa voimassa olevan 11 luvun den periaate, että tiedoksiauto on katsottava
17450: 12 §:ää. Sanotun 12 §:n mukaan haasteen tie- pätevästi toimitetuksi, jos se on toimitettu
17451: doksiantamisesta on huolehdittava viran puo- sanotussa valtiossa säädetyn lain mukaisesti,
17452: lesta, jos kantaja sitä vaatii. joka ei ole ristiriidassa Suomen oikeusjärjes-
17453: Pykälän mukaan tiedoksiannosta huolehtii tyksen perusperiaatteiden kanssa.
17454: tässäkin tapauksessa luvun pääsäännön mukai- Voimassa olevan 12 §:n soveltamisen toinen
17455: sesti tuomioistuin. Luvun 2 §:stä johtuu kui- edellytys on, että haastettavan olinpaikka tie-
17456: tenkin, että tuomioistuin voi tässäkin pykäläs- detään. Ehdotuksen mukaan edellytyksenä on,
17457: sä tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen pyyn- että tiedoksiannon vastaanottajan osoite on
17458: nöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimisen asi- tiedossa. Muutosehdotus vastaa sitä, mitä edel-
17459: anosaiselle. lytetään edellä mainitussa Haagissa 15 päivänä
17460: Lisäksi pykälässä muun muassa edellä 2 §:n marraskuuta 1965 tehdyssä yleissopimuksessa.
17461: kohdalla selostetusta syystä ehdotetaan, että Sanotun yleissopimuksen 3 artiklan mukaan
17462: tuomioistuimen on ilmoitettava se päivä, jona tiedoksiauto on tehtävä sopimuksen liitteenä
17463: tiedoksiauto on viimeistään toimitettava. Var- olevan mallin mukaisella pyynnöllä. Malli edel-
17464: sinkin ulkomailla oleskelevalle on tärkeä turva- lyttää tiedoksiannon vastaanottajan osoitteen
17465: ta riittävän pitkä aika valmistautua asian käsit- ilmoittamista. Samoin edellä mainitun keski-
17466: telyyn. näisestä oikeusavusta annettaessa tiedoksi asi-
17467: Pykälän mukaan tuomioistuimen tulee huo- akirjoja yksityisoikeudellisissa asioissa annetun
17468: lehtia asiakirjojen lähettämisestä siten kuin asetuksen 13 §:n mukaan pyynnöstä on käytä-
17469: siitä on erikseen säädetty tai asianomaisen vä ilmi tiedoksiannon vastaanottajan osoite.
17470: vieraan valtion kanssa sovittu. Pohjoismaiden 9 § . Pykälä sisältää säännöksen asiakirjan
17471: välillä tapahtuvasta oikeusavusta tiedoksian- tiedoksiantamisesta kuuluttamalla. Vastaava
17472: non toimittamisessa toisessa pohjoismaassa on voimassa oleva saannös sisältyy luvun
17473: voimassa Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin 13 §:ään. Sen mukaan kuulutustiedoksiantoa
17474: ja Tanskan kesken tehty sopimus, joka on käytetään, jos haastettavalla ei ole vakinaista
17475: meillä saatettu voimaan 23 päivänä kesäkuuta asuinpaikkaa Suomessa. Pykälää ehdotetaan
17476: 1975 annetulla asetuksella (469175). Sopimuk- selvennettäväksi siten, että kuulutustiedoksian-
17477: sen mukaan viranomainen voi näiden maiden non käytön edellytyksenä ei enää laissa mainita
17478: välillä lähettää tiedoksiautopyynnön suoraan asuinpaikan puuttumista Suomessa. Täten ha-
17479: toisen sopimusvaltion asianomaiselle valtion lutaan välttää sekaannuksen syntyminen 8 §:n
17480: viranomaiselle. säännöksen kanssa, jonka soveltamisen edelly-
17481: Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tar- tyksenä on, että tiedetään tiedoksiannon vas-
17482: vittavien oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjo- taanottajan se osoite, jossa hän oleskelee ulko-
17483: jen tiedoksiannosta ulkomailla on meillä voi- mailla.
17484: massa Haagissa 15 päivänä marraskuuta 1965 Tiedoksiauto kuuluttamalla tulee siis kysy-
17485: tehty yleissopimus, jonka voimaan saattamises- mykseen ainostaan silloin, kun ei ole käytössä
17486: ta on annettu asetus 3 päivänä lokakuuta 1969 mitään muuta tiedoksiantotapaa. Pykälässä
17487: (701/69). Voimassa ovat edelleen myös Haagis- ehdotetaan, että tuomioistuin huolehtii tiedok-
17488: 1990 vp. - HE n:o 16 17
17489:
17490: siannon toimittamisesta kuuluttamalla, jos tie- töntä, että ilmoitus julkaistaan sanomalehdessä
17491: doksiannon vastaanottajan tai hänen tiedoksi- samana päivänä kuin virallisessa lehdessä,
17492: annon vastaanottamista varten valtuuttamansa vaikka se onkin suositeltavaa.
17493: henkilön olinpaikasta ei voida saada tietoa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
17494: Kuuluttamiseen tulee ryhtyä ainoastaan silloin, väksi, että ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse
17495: kun tuomioistuin on täysin vakuuttunut siitä, julkaista, jos tiedoksianto siinä asiassa on jo
17496: että asianomaisen asuinpaikka on tuntematon. aikaisemmin saman momentin perusteella toi-
17497: Kuuluitamalla voitaisiin antaa tiedoksi esimer- mitettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sa-
17498: kiksi haaste, kutsu tai muu kehotus sekä yksi- malle henkilölle. Jos samassa asiassa ilmoitus
17499: puolinen tuomio. on sen sijaan julkaistu 11 §:n perusteella, voi-
17500: 10 §. Voimassa olevan 13 §:n mukaan kuu- daan ilmoitus jostakin muusta tiedoksi annet-
17501: lutustiedoksianto toimitetaan siten, että haaste tavasta asiakirjasta joutua julkaisemaan myös
17502: haastehakemuksineen ja siihen liitettyine asi- käsiteltävänä olevan pykälän perusteella. Tämä
17503: akirjoineen julkaistaan virallisessa lehdessä johtuu siitä, että kuuluttaminen 11 §:n nojalla
17504: jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa. ei tapahdu sen vuoksi, että ei olisi tiedossa,
17505: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväk- missä tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee,
17506: si, että tiedoksianto toimitetaan pitämällä asia- vaan siitä syystä, että tiedoksiantoa ei vaikeuk-
17507: kirja liitteineen nähtävillä tuomioistuimen sitta voida toimittaa muulla tavoin.
17508: kansliassa ja julkaisemalla ilmoitus asiakirjasta Ilmoituksen julkaiseminen oikeudenkäynnin
17509: ja sen pääasiallisesta sisällöstä samoin kuin myöhäisemmässä vaiheessa ei ole perusteltua,
17510: siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat koska on hyvin epätodennäköistä, että tiedok-
17511: nähtävillä, virallisessa lehdessä jonkin kuukau- siannon vastaanottaja, joka ei ole ryhtynyt
17512: den ensimmäisessä numerossa. toimenpiteisiin sen jälkeen, kun asiassa on
17513: Tarkoituksena on, että ilmoitus julkaistaan ensimmäisen kerran julkaistu sanottu ilmoitus,
17514: virallisessa lehdessä sellaisessa muodossa, että ryhtyisi niihin toisen ilmoituksen julkaisemisen
17515: se riittää asianosaiselle tiedon saamiseksi siitä, jälkeen. Vaikka momentissa sitä ei nimenomai-
17516: mistä asiassa on kysymys. Ehdotettu menettely sesti mainita, ilmoitusta ei tarvitsisi julkaista
17517: säästää kustannuksia ja turvaa sen, että käsi- myöskään muutoksenhakutuomioistuimessa
17518: teltäväksi tuleva asia ei tule tarpeettoman laa- tapahtuvan käsittelyn johdosta, jos alempi tuo-
17519: jalti sivullisten tietoon. Tiedoksiannon vas- mioistuin on jo julkaissut samassa asiassa py-
17520: taanottajalla on ehdotuksen mukaan mahdolli- kälässä tarkoitetun ilmoituksen.
17521: suus saada tarkempi tieto asiasta tuomiois- Sen sijaan momentissa ehdotetaan, että vaik-
17522: tuimen kansliasta. ka ilmoitusta ei julkaistaisikaan, tulisi asiakir-
17523: Kun käytetään kuulutusmenettelyä, aina ei jan olla nähtävillä tuomioistuimen kansliassa.
17524: saavuteta läheskään täyttä varmuutta tiedoksi- Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksiannon
17525: annon perillemenosta. Jotta kuulutuksesta tie- katsotaan tapahtuneen 1 momentissa tarkoite-
17526: don saaminen olisi nykyistä todennäköisem- tussa tilanteessa silloin, kun ilmoitus on jul-
17527: pää, ehdotetaan 1 momentissa lisäksi säädettä- kaistu virallisessa lehdessä, ja 2 momentissa
17528: väksi, että tuomioistuin voi julkaista ilmoituk- tarkoitetussa tilanteessa silloin, kun tiedoksi
17529: sen myös sanomalehdessä. Niin voitaisiin me- annettava asiakirja on pantu nähtäville tuo-
17530: netellä esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin mioistuimen kansliassa.
17531: olettaa tiedoksiannon vastaanottajan saavan 11 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian-
17532: siten ilmoituksesta paremmin tiedon. Tuomio- non toimittamisesta asiassa, joka koskee kahta
17533: istuimen harkintaan ehdotetaan jätettäväksi se, tai useampaa asianosaista yhteisesti. Säännös
17534: missä sanomalehdessä, esimerkiksi paikallises- vastaa luvun voimassa olevan 14 §:n 1 momen-
17535: sa vai valtakunnallisessa sanomalehdessä, jul- tin säännöstä, jonka mukaan asianosaiset voi-
17536: kaistusta ilmoituksesta asianomaisen voidaan daan haastaa samalla haasteena, joka kuiten-
17537: katsoa saavan parhaiten tiedon. Momentissa kin on annettava erikseen jokaiselle tiedoksi.
17538: ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että ilmoitus Kun tuomioistuin ehdotuksen pääsäännön mu-
17539: on viipymättä pantava nähtäville myös tuomio- kaan huolehtisi tiedoksiannosta, olisi silloin-
17540: istuimen ilmoitustaululle. kin, kun asia koskee kahta tai useampaa asi-
17541: Ehdotukseen ei sisälly säännöstä siitä, minä anosaista, nopeinta ja helpointa, että tiedoksi-
17542: päivänä ilmoitus on julkaistava sanomalehdes- anto voitaisiin toimittaa samanaikaisesti myös
17543: sä. Momentin perusteella ei ole siis väittämä- useammalle asianosaiselle. Tämä ei olisi mah-
17544: 3 300251K
17545: 18 1990 vp. - HE n:o 16
17546:
17547: dollista haastettaessa samalla haasteena. Sen Eri säädöksissä on toisinaan mam1ttu se
17548: vuoksi ehdotetaan luovuttavaksi asianosaisten viranomainen, jonka tulee valvoa valtion etua
17549: haastamisesta samalla haasteena. Sellaiseen asiassa ja jolle asiaa koskeva haaste on annet-
17550: menettelyyn ei ole mitään käytännön tarvetta. tava tiedoksi. Esimerkiksi rakennushallinnosta
17551: Sen sijaan pykälään ehdotetaan edelleen annetun asetuksen (24/82) 37 §:n 1 momentin
17552: otettavaksi selvyyden vuoksi säännös siitä, että mukaan rakennushallitus kantaa ja vastaa val-
17553: pykälässä tarkoitetussa tilanteessa asiakirja on tion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa val-
17554: pääsääntöisesti annettava tiedoksi jokaiselle tion etua ja oikeutta rakennushallinnolle kuu-
17555: erikseen siten kuin 1-10 §:ssä on säädetty. luvissa asioissa. Saman pykälän 2 momentin
17556: Samalla tavoin kuin voimassa olevan 14 §:n mukaan rakennushallituksen hallinto-osaston
17557: 1 momentissa on säädetty, tuomioistuin voi osastopäälliköllä, hallintotoimiston toimisto-
17558: määrätä, silloin kun asiakirja on annettava päälliköllä ja asianvalvojana on oikeus raken-
17559: tiedoksi niin monelle, että tiedoksiannan toi- nushallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen
17560: mittaminen vaikeuksitta kullekin erikseen ei tiedoksianto.
17561: ole mahdollista, että tiedoksiauto toimitetaan Vaikka eri laeissa ja asetuksissa ei olisikaan
17562: jollekin heistä ja että ilmoitus asiakirjan pää- nimenomaisesti säädetty valtion edun valvomi-
17563: asiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedok- sesta, tämä on kuitenkin useimmiten pääteltä-
17564: siauto on toimitettu, ja siitä missä tiedoksi vissä niiden sisällöstä. Esimerkiksi rautatietä
17565: annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on jul- koskevissa asioissa tiedoksiauto voidaan toi-
17566: kaistava siten kuin 10 §:ssä ehdotetaan säädet- mittaa rautatiehallitukselle sekä tie- ja vesira-
17567: täväksi. kennuslaitosta koskevissa asioissa tie- ja vesira-
17568: Lisäksi pykälään ehdotetaan otettavaksi voi- kennushallitukselle.
17569: massa olevan lain mukainen säännös siitä, että Pykälään on lisäksi otettu voimassa olevaa
17570: tiedoksiannan katsotaan tapahtuneen, kun py- lakia vastaava säännös siitä, että lääninhalli-
17571: kälässä tarkoitettu ilmoitus tiedoksiannosta on tuksen tulee toimittaa jäljennös tiedoksi annet-
17572: julkaistu virallisessa lehdessä. tavasta asiakirjasta sille viranomaiselle, joka
17573: Pykälän mukaan ratkaisun siitä, että asiakir- käyttää valtion puhevaltaa asiassa.
17574: ja annetaan tiedoksi ainoastaan jollekin asi- 13 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian-
17575: anosaisista, tekee tuomioistuin silloinkin, kun nosta kunnalle. Pykälään on tehty ainoastaan
17576: tiedoksiannosta huolehtiminen on uskottu asi- uudistuksen edellyttämät muodolliset korjauk-
17577: anosaiselle. Tältä osin ehdotus vastaa voimassa set. Asiallisesti pykälä vastaa voimassa olevan
17578: olevaa oikeutta. 16 §:n 1 momenttia.
17579: 12 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- 14 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-
17580: nosta valtiolle. Haasteen tiedoksiannosta valti- sen tiedoksiannosta muulle yhdyskunnalle kuin
17581: olle sisältyy saannös voimassa olevaan kunnalle taikka yhtiölle, osuuskunnalle, yhdis-
17582: 15 §:ään. Sen mukaan tiedoksiauto valtiolle tykselle tai muulle yhteisölle tai yhtymälle taik-
17583: toimitetaan lääninhallitukselle, jonka tulee, ka laitokselle tai säätiölle. Momentti vastaa
17584: kun muun viranomaisen on asiaan vastattava, voimassa olevan 16 §:n 2 momenttia sekä tie-
17585: toimittaa jäljennös sille. doksiannosta hallintoasioissa annetun lain
17586: Kun joskus saattaa olla epäselvää, minkä 14 §:ää. Momenttiin on tehty ainoastaan uu-
17587: läänin lääninhallitukselle tiedoksiauto on toi- distuksen edellyttämät muodolliset korjaukset.
17588: mitettava, tiedoksiauto voitaisiin ehdotuksen Muulla yhteisöllä taikka yhtymällä tarkoite-
17589: mukaan toimittaa pätevästi mille tahansa lää- taan esimerkiksi rekisteriin merkitsemättömiä
17590: ninhallitukselle. Jos tiedoksiauto tapahtuisi yhtiöitä, yhdistyksiä sekä erilaisia rahasto- tai
17591: alueellisesti väärään lääninhallitukseen, tämän avustusrenkaita. Sellaisina voidaan pitää myös
17592: olisi viran puolesta toimitettava tiedoksi annet- yhteismetsiä, kalastuskuntia, vesilain (264/61)
17593: tu asiakirja oikealle lääninhallitukselle. mukaisia yhteisiä vesialueita ja yksityisistä teis-
17594: Ehdotuksen mukaan tiedoksiauto voitaisiin tä annetun lain (358/62) mukaisia tiekuntia.
17595: toimittaa myös suoraan sille viranomaiselle, Se, kenellä on oikeus edustaa 1 tiedoksiannan
17596: joka käyttää asiassa valtion puhevaltaa. Näin vastaanottajaa, määräytyy aineellisen lainsää-
17597: voitaisiin menetellä esimerkiksi silloin, kun dännön mukaan.
17598: sanottu viranomainen on selvästi tiedossa tai Momentissa tarkoitettu tiedoksiannan vas-
17599: kun se on jo käyttänyt käsiteltävänä olevassa taanottaja, jolla on oikeus edustaa asianosais-
17600: asiassa valtion puhevaltaa. ta, käy tavallisesti ilmi viranomaisten pitämistä
17601: 1990 vp. - HE n:o 16 19
17602:
17603: julkisista rekistereistä kuten yhdistys- ja kaup- Voimassa olevan lain mukaan kuolinpesän
17604: parekisteristä. Joskus lainsäädännössä on ni- osakkaat on kaikki haastettava samalla haas-
17605: menomaan säädetty siitä, kenelle haaste on teena. Käytännössä on kuitenkin katsottu, että
17606: asianosaisen puolesta annettava tiedoksi. Sel- osakas voidaan myös haastaa eri haasteena.
17607: lainen säännös on muun muassa osakeyhtiölain Jos on menetelty viimeksi mainitulla tavalla,
17608: 16 luvun 2 §:n 1 momentissa (687/83). on katsottu, ettei voimassa olevan 14 §:n 2
17609: Voimassa olevan lain mukaan tiedoksiauto momentin säännös tule sovellettavaksi, vaan
17610: on toimitettava julkipanemalla asiakirjat niin tiedoksianto on toimitettava kullekin erikseen.
17611: kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, jollei Silloin kun kuolinpesän hallintoa ei ole jär-
17612: momentissa tarkoitettua vastaanottajan edus- jestetty, pesänosakkaat perintökaaren 18 luvun
17613: tajaa ole. Julkisista kuulutuksista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan hallitsevat yhteisesti
17614: (34/25) mukaan kuulutus on pantava näkyviin pesän omaisuutta ja edustavat tällöin kuolinpe-
17615: tarkoitusta varten varatulle ilmoitustaululle, sää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja
17616: jota on pidettävä kunnan virastotalossa tai vastaavat pesää koskevissa asioissa. Selvyyden
17617: muussa kunnanhallituksen määräämässä sopi- vuoksi momentissa ehdotetaan säädettäväksi,
17618: vassa paikassa, johon virka-aikana on vapaa että siinä tapauksessa tiedoksianto toimitetaan
17619: pääsy. kaikille kuolinpesän osakkaille.
17620: Nyt ehdotetaan, että kuulutus toimitettaisiin Silloin, kun pesänselvittäjä on määrätty pitä-
17621: 10 §:ssä säädettäväksi ehdotetuna tavalla. Eri- mään huolta pesän hallinnosta, tiedoksiauto
17622: tyisen kuulutusmenettelyn säilyttämiselle pykä- tulisi ehdotuksen mukaan kuitenkin toimittaa
17623: lässä tarkoitetussa tilanteessa ei ole olemassa pesänselvittäjälle.
17624: mitään perusteita. Parempana vaihtoehtona on Kun tiedoksiannon toimittaminen kaikille
17625: pidettävä sitä, että kuulutusmenettely kaikissa pesän osakkaille saattaa käytännössä kuitenkin
17626: tiedoksiautotilanteissa on säännelty samalla ta- olla vaikeata, ehdotetaan voimassa olevan lain
17627: voin. mukaisesti, että tiedoksianto voidaan toimittaa
17628: Momentin viimeinen virke sisältää voimassa myös sellaiselle, joka hoitaa pesän omaisuutta,
17629: olevan lain mukaisen säännöksen sijaistiedok- vaikka kuolinpesä ei olisikaan pesän osakkai-
17630: siannosta momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. den hallinnassa. Kuolinpesän hoitaminen saat-
17631: Tällöin tulevat sovellettaviksi myös ne 7 §:n taa ilmetä monista eri seikoista, kuten siitä,
17632: säännökset, jotka edellyttävät sijaistiedoksian- että osakas asuu kuolinpesään kuuluvassa kiin-
17633: nosta ilmoittamista viipymättä asianomaiselle. teistössä tai muussa vainajan asunnossa taikka
17634: Tässäkin tilanteessa sijaistiedoksiannon voi toi- asunnon välittömässä läheisyydessä. Ehdotuk-
17635: mittaa ainoastaan haastemies. sen mukaan tiedoksianto voitaisiin toimittaa
17636: Käsiteltävänä olevan momentin mukaan ku- sellaiselle pesän osakkaalle siitä huolimatta,
17637: ka tahansa toimipaikassa työskentelevistä hen- että kuolinpesä ei olisikaan pesän osakkaiden
17638: kilöistä on kelpoinen ottamaan vastaan sijais- hallinnossa.
17639: tiedoksiannon. Tämänkin pykälän mukaisessa Voimassa olevan lain mukaisesti momentissa
17640: sijaistiedoksiannossa olisi pyrittävä siihen, että ehdotetaan säädettäväksi, että tiedoksiannon
17641: tiedoksiannon oikea perillemeno taataan. Si- vastaanottajan on viipymättä toimitettava kul-
17642: jaistiedoksianto olisi toimitettava ensi sijassa lekin osakkaalle oikeaksi todistettu jäljennös
17643: sellaiselle oikeushenkilön toimipaikassa työs- saamistaan asiakirjoista. Silloin kun tiedoksi-
17644: kentelevälle henkilölle, joka on läheisessä yh- anto on toimitettu kuolinpesän osakkaalle,
17645: teydessä tiedoksiannon vastaanottajaan. vaikka pesä ei ole osakkaiden hallinnossa,
17646: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- osakkaan on ehdotuksen mukaan viipymättä
17647: si säännökset tiedoksiannon toimittamisesta toimitettava jäljennös saamistaan asiakirjoista
17648: kuolinpesälle. Voimassa olevassa laissa sään- myös sille, jonka hallinnossa pesä on. Ehdo-
17649: nös tiedoksiannosta kuolinpesälle sisältyy tukseen ei, kuten ei voimassa olevaan lakiin-
17650: 14 §:n 2 momenttiin. Sen mukaan kuolinpesän kaan, sisälly säännöstä siitä, millä tavoin tie-
17651: osakkaat haastetaan samalla haasteena, ja se doksiannon vastaanottajan tulee toimittaa jäl-
17652: osakas tai toimitsija, jonka hallussa pesä on, jennös saamistaan asiakirjoista. Käytännössä
17653: on velvollinen ottamaan vastaan haasteen sekä riittää, että jäljennös toimitetaan tiedoksi si-
17654: toimittamaan viipymättä kullekin osakkaalle ten, että jälkeenpäin voidaan osoittaa, että
17655: oikeaksi todistetuo jäljennöksen saamistaan jäljennös on toimitettu tiedoksi viipymättä mo-
17656: asiakirjoista. mentissa tarkoitetuille henkilöille.
17657: 20 1990 vp. - HE n:o 16
17658:
17659: 15 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon
17660: nosta konkurssipesälle. Asiallisesti pykälä vas- asianomaiselle henkilökohtaisesti asetetun vel-
17661: taa 11 luvun voimassa olevaa 17 § :ää. Siihen voitteen noudattamatta jättämisestä mahdolli-
17662: on tehty ainoastaan uudistuksen edellyttämät sesti aiheutuvat seuraamukset.
17663: muodolliset muutokset. 17 § . Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian-
17664: Ehdotusta valmisteltaessa on selvyyden kan- nosta laadittavasta todistuksesta. Säännös
17665: nalta pidetty parempana vaihtoehtona säilyttää haasteen toimittamisesta annettavasta todistuk-
17666: konkurssipesää koskeva säännös erillisenä kuin sesta on voimassa olevassa 18 §:ssä.
17667: sisällyttää se esimerkiksi 12 §:n 2 momentin Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-
17668: yhteyteen. väksi, että tiedoksiannosta on laadittava kirjal-
17669: 16 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- linen todistus, jossa on mainittava, kenelle,
17670: nan toimittamisesta asiamiehelle. Voimassa minä päivänä ja millä paikkakunnalla tiedoksi-
17671: olevassa laissa ei riita-asioiden osalta ole vas- auto on toimitettu. Tiedoksiautotodistus voi-
17672: taavaa säännöstä. Rikosasioiden osalta sellai- taisiin laatia lomakkeen muotoon.
17673: nen säännös sisältyy voimassa olevaan 22 §:n 2 Tämä todistus jäisi tiedoksiantajan haltuun
17674: momenttiin. sen vuoksi, että sen avulla tuomioistuin saisi
17675: Pykälän 1 momentin mukaan haaste voidaan tiedon siitä, miten tiedoksiauto on tapahtunut.
17676: antaa tiedoksi myös vastaajan haasteen vas- Todistuksesta annettaisiin 1 momentin mukaan
17677: taanottamista varten valtuuttamalle asiamie- jäljennös tiedoksisaajalle. Jäljennöksellä on
17678: helle. Valtuutuksen tulee olla siten yksilöity, merkitystä tiedoksisaajalle silloin, kun tiedok-
17679: että siitä nimenomaan ilmenee asiamiehen sen siautohetkestä alkaa kulua jokin hänen oikeu-
17680: perusteella voivan päämiehensä puolesta ottaa teensa vaikuttava määräaika, kuten esimerkiksi
17681: vastaan haasteen tai muun tiedoksiannon. Val- määräajat kirjallisen vastauksen antamista ja
17682: tuutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla tiettyä yksipuoliseen tuomioon takaisinsaannin hake-
17683: asiaa koskeva, vaan se voi olla annettu koske- mista varten.
17684: maan kaikissa asioissa toimitettavia tiedoksian- Edellä mainitun lisäksi on tiedoksiautotodis-
17685: toja. Toimitettaessa asiakirja postille saantito- tuksesta 1 momentin mukaan ilmettävä syy
17686: distusta vastaan tiedoksi annettavaksi, postille siihen, miksi ehdotetun 7 §:n mukaista sijais-
17687: tulee samalla ilmoittaa, voiko tiedoksiannan tiedoksiantoa on käytetty. Tämä on tärkeää
17688: ottaa vastaan asiamies ja minkälaista valtuu- sen vuoksi, että myöhemmin voidaan arvioida,
17689: tusta häneltä edellytetään. onko sijaistiedoksiannon käyttämiseen ollut
17690: Pykälän 2 momentin mukaan tiedoksiauto perustetta ja onko tiedoksiauto tapahtunut
17691: voidaan vireillä olevassa asiassa toimittaa asi- laissa edellytetyllä tavalla. Lisäksi todistukseen
17692: anosaisen asiamiehelle. Jos tiedoksiauto toimi- on merkittävä se päivä, jolloin 7 §:ssä tarkoi-
17693: tetaan päämiehelle asiamiehen asemesta, on tettu ilmoitus tiedoksiannan varsinaiselle vas-
17694: asianmukaista, että siitä ilmoitetaan asiamie- taanottajalle on annettu postin kuljetettavaksi.
17695: helle. Tämä olisi tärkeätä sen vuoksi, että Pykälän 1 momentti sisältää lisäksi voimassa
17696: asiamiehelle turvataan siten tilaisuus mahdolli- olevan 18 §:n mukaisen säännöksen tiedoksi-
17697: simman hyvin hoitaa päämiehensä asiaa. autotodistuksen allekirjoittamisesta. Momentin
17698: Pykälän 3 momentin mukaan tiedoksiauto mukaan tiedoksiannan toimittajan on allekir-
17699: on kuitenkin toimitettava asianomaiselle itsel- joitettava todistus.
17700: leen silloin, kun hänet veivoitetaan saapumaan Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen tie-
17701: tuomioistuimeen tai suorittamaan jotain muuta doksiantotodistukseen merkittäviä tietoja vas-
17702: henkilökohtaisesti. Tällöinkin tiedoksiannosta taavien tietojen merkitsemisestä 3 §:n 1 mo-
17703: olisi asianmukaista ilmoittaa asiamiehelle. Mo- mentin 2 kohdassa tarkoitettuun todistukseen.
17704: mentin tarkoittamana henkilökohtaisena suori- Säännöksen mukaan tiedoksiannan vastaanot-
17705: tusvelvollisuutena voidaan pitää esimerkiksi oi- tajan on merkittävä hänelle tiedoksiannan vas-
17706: keudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n mukaista taanottamista varten toimitettuun todistukseen
17707: asiakirjan esittämisvelvollisuutta tai riita-asioi- tiedoksiannan vastaanottamisen päivämäärä
17708: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista sekä se paikkakunta, missä hän on ottanut
17709: koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden- tiedoksiannan vastaan. Lisäksi hänen tulee
17710: käymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella turvaa- varmentaa tiedot allekirjoituksellaan.
17711: mistoimena määrättävää toimimis- tai pidät- Pykälän 3 momentti sisältää viittaussään-
17712: täytymisvelvoitetta. Ehdotusta on pidettävä nöksen siitä, että saantitodistuksesta on voi-
17713: 1990 vp. - HE n:o 16 21
17714:
17715: massa, mitä siitä on erikseen säädetty. Sään- vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tarpeettoma-
17716: nökset saantitodistuksesta sisältyvät postilii- na.
17717: kenneasetuksen 30 §:n 2 momenttiin ja asetuk- Momentin mukaan uutta tiedoksiantaa ei
17718: sen nojalla annetun postisäännön 4.24 koh- tarvitse toimittaa, jos sitä virheen vähäisyyden
17719: taan. Sanotun 2 momentin mukaan lähettäjällä vuoksi ei ole pidettävä tarpeellisena. Vähäisenä
17720: on oikeus saada todistus siitä, että kirjattu tai virhettä voidaan pitää esimerkiksi silloin, kun
17721: vakuutettu lähetys tai postiosoituksen raha- todetaan, että tiedoksi annettavan asiakirjan
17722: määrä on asianmukaisesti postista annettu tai tai liitteen jäljennös on ollut virheellinen vain
17723: maksettu. joltakin epäoleelliselta osin. Sen sijaan, jos
17724: 18 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian- asiakirjaa ei ole annettu tiedoksi määrätyssä
17725: nossa tapahtuneen virheen korjaamisesta sil- ajassa, tiedoksianto on momentin mukaan toi-
17726: loin, kun tuomioistuin on huolehtinut tiedoksi- mitettava uudelleen. Tällainen määräaika on
17727: annosta. Tiedoksiannassa tapahtuneen virheen asetettava silloin, kun tuomioistuin ehdotetun
17728: vaikutuksesta silloin, kun asianosainen on itse 3 §:n tai 4 §:n 2 momentin nojalla lähettää
17729: huolehtinut tiedoksiannosta, sisältyy säännös asiakirjan postitse saantitodistusta vastaan tai
17730: ehdotettuun 20 §:ään. antaa tiedoksiannan haastemiehen tehtäväksi.
17731: Voimassa olevan 21 §:n mukaan kanne on Jos tiedoksiantaa ei ole toimitettu määrätys-
17732: jätettävä tutkittavaksi ottamatta, jos haastetta sä ajassa tai se on toimitettu virheellisesti ja
17733: ei ole annettu vastaajalle oikein tiedoksi ja jos asianosainen tekee siitä väitteen istunnossa tai
17734: siitä tehdään väite tai vastaaja jää tuomiois- häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastauksessa tai
17735: tuimeen saapumatta. Jos vastaaja ei ole saanut lausumassa, pykälän 2 momenttiin otettavaksi
17736: hyväkseen laillista haasteaikaa ja hän tekee ehdotetun säännöksen mukaan asian käsittelyä
17737: siitä väitteen, asia on lykättävä niin, että hän on lykättävä tai kirjallisen vastauksen tai lau-
17738: lykkäyspäätöksen julistamisesta lukien saa hy- suman antamiselle on asetettava uusi määräai-
17739: väkseen laillisen haasteajan. Jos vastaaja jää ka, jollei sitä virheen vähäisyyden vuoksi ole
17740: saapumatta tuomioistuimeen, asia on tällöin- pidettävä tarpeettomana. Samalla tavoin kuin
17741: kin lykättävä ja kantaja velvoitettava anta- 1 momentin kohdalla, silloin kun tiedoksiantaa
17742: maan vastaajalle tieto päätöksestä siten, että ei ole toimitettu määrätyssä ajassa, asian käsit-
17743: tämä tiedoksiannosta lukien saa laillisen haas- tely on aina joko lykättävä tai kirjallisen vas-
17744: teajan uhalla, että asia muuten jätetään tutki- tauksen tai lausuman antamiselle on asetettava
17745: matta. uusi määräaika, jos asianosainen tekemällä
17746: Kun tiedoksiantaminen ehdotuksen mukaan väitteen tiedoksiannan myöhästymisestä sitä
17747: pääsääntöisesti siirtyy tuomioistuimen tehtä- vaatii.
17748: väksi, tiedoksiannossa tapahtuneen virheen Jos asianosainen ei ole saanut tiedoksi an-
17749: merkitys on arvioitava toisella tavoin. Tällöin nettavia asiakirjoja, ne on momentin mukaan
17750: ei se seikka, että asiakirjaa ei ole saatu anne- annettava asianosaiselle käsittelyn lykkäärui-
17751: tuksi tiedoksi tai että tiedoksianto on toimitet- sestä tai uudesta määräajasta ilmoitettaessa.
17752: tu virheellisesti, saa aiheuttaa, että kanne sillä Jos asiakirjoja ei voida tuolloin toimittaa, ne
17753: perusteella esimerkiksi jätettäisiin tutkimatta. tulee momentin mukaan toimittaa välittömästi
17754: Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen sen asianosaisen ilmoittamaan osoitteeseen.
17755: tilanteen varalta, että tiedoksiannan vastaanot- 19 §. Pykälä sisältää säännöksen tiedoksian-
17756: taja on jäänyt tuomioistuimeen saapumatta tai nossa tapahtuneen virheen vaikutuksesta sil-
17757: ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista loin, kun asianosainen on itse huolehtinut tie-
17758: vastausta tai lausumaa. Pykälän 2 momentti doksiannosta. Voimassa olevan 21 §:n mukaan
17759: sisältää säännöksen sen tilanteen varalta, että asian käsittely on lykättävä, jos vastaaja ei ole
17760: asianosainen tekee väitteen tiedoksiannan vir- saanut hyväkseen laillista haasteaikaa ja on
17761: heellisyydestä. jäänyt pois tuomioistuimesta tai on tehnyt siitä
17762: Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto väitteen. Jos haastamisessa on tapahtunut jo-
17763: on toimitettava uudelleen, jos tiedoksiantaa ei kin muu virhe, asia vastaavissa tilanteissa jäte-
17764: ole toimitettu määrätyssä ajassa tai jos se on tään tutkimatta.
17765: toimitettu virheellisesti ja jos asianosainen on Pykälän 1 momentissa ehdotetaan ensinnä-
17766: jäänyt tuomioistuimeen saapumatta tai ei ole kin säädettäväksi, että asia jätetään sillensä,
17767: antanut häneltä pyydettyä kirjallista vastausta jos kantaja, jonka tehtäväksi haasteen tiedok-
17768: tai lausumaa, jollei uutta tiedoksiantaa virheen siantaminen on annettu, ei silloin, kun tuomio-
17769: 22 1990 vp. - HE n:o 16
17770:
17771: istuin jatkaa asian käsittelyä, ole toimittanut Pykälän 3 momentti koskee tilannetta, jossa
17772: tuomioistuimelle todistusta siitä, että haasteen asianosainen laiminlyö toimittaa tuomiois-
17773: tiedoksiauto on toimitettu määräajassa ja sää- tuimelle todistuksen muun asiakirjan kuin
17774: detyllä tavalla. Tältä osin säännös vastaa voi- haasteen tiedoksiannosta. Momentissa ehdote-
17775: massa olevaa oikeutta, kuitenkin sillä erotuk- taan, että tuomioistuimen on tällöin viivytyk-
17776: sella, että asia tutkimatta jättämisen sijasta settä huolehdittava tiedoksiannosta.
17777: jätettäisiin sillensä. Se, että tuomioistuin ei Toisin kuin haasteen tiedoksiannon laimin-
17778: ryhdy itse huolehtimaan tiedoksiannosta, vaan lyönnin johdosta, myöhemmässä käsittelyvai-
17779: asia jätetään sillensä, johtuu siitä, että silloin heessa tapahtuneen tiedoksiannon laiminlyön-
17780: kun kantaja ei haluakaan enää kannetta ajetta- nin johdosta asiaa ei voida jättää sillensä.
17781: vaksi, tuomioistuimen toimenpide saattaisi Tämä johtuu siitä, että tiedoksiannon laimin-
17782: osoittautua turhaksi. lyöneen menettelyä voidaan riita-asiain menet-
17783: Asiaa ei kuitenkaan 2 momentin mukaan telyn uudistamista koskevan ehdotuksen 12
17784: jätetä sillensä, jos vastaaja väitettä tekemättä luvun ja erikseen muutettavaksi ehdotetun 21
17785: vastaa pääasiaan. Silloin kun asiaa käsitellään luvun perusteella pitää sellaisena, että vasta-
17786: istunnossa, asia tulisi ehdotuksen perusteella puolella on sen johdosta oikeus joko yksipuoli-
17787: jättää sillensä vasta käsittelyn alussa. Tämä seen tuomioon tai kulujen korvaukseen.
17788: johtuu siitä, että vastaaja saattaa tulla istun- Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen on mo-
17789: toon ja suostua asian käsittelemiseen sitä huo- mentissa tarkoitetussa tilanteessa huolehdittava
17790: limatta, että haastetta ei ole määrätyssä ajassa tiedoksiannosta viivytyksettä. Näin tulisi mene-
17791: annettu hänelle tiedoksi. Silloin kun vastaajal- tellä muun muassa sen vuoksi, että vältyttäisiin
17792: ta on pyydetty kirjallinen vastaus, asiaa ei esimerkiksi turhalta istunnolta. Ennen tiedok-
17793: myöskään saa jättää sillensä, jos vastaaja on siautoa tuomioistuin voi tietenkin halutessaan
17794: antanut vastauksen, vaikka tiedoksiautoa ja varmistautua siitä, onko tiedoksiauto tapahtu-
17795: todistusta siitä ei ole toimitettu tuomioistuimel- nut vai ei.
17796: le. Kuten edellä 2 §:n kohdalla on selostettu,
17797: asiassa, jossa sovinto on sallittu, kantajan
17798: tällaista passiivisuutta lienee tulkittava siten, Haasteesta rikosasiassa
17799: että vastaajalla on oikeus yksipuoliseen tuomi-
17800: oon. 20 §. Pykälä sisältää säännöksen haasteesta
17801: Asiaa ei myöskään jätettäisi sillensä, kun ja sen tiedoksiantamisesta rikosasiassa. Ehdo-
17802: kantaja on pyytänyt uutta määräaikaa tiedok- tus vastaa asiallisesti voimassa olevaa 22 §:ää.
17803: siannon toimittamista varten tai tuomioistuinta Pykälän 1 ja 2 momentti ovat samanlaiset kuin
17804: huolehtimaan tiedoksiannosta. Ehdotuksen voimassa olevan 22 §:n 1 ja 2 momentti.
17805: mukaan kantajan tulee esittää pätevä syy uu- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
17806: den määräajan asettamiselle. Pätevä syy voisi ainoastaan pykäläviittausta koskeva muutos.
17807: olla esimerkiksi silloin, kun kanne lain mukaan Momentissa viitataan voimassa olevan 13 §:n
17808: tulee nostaa määräajassa, koska asian sillensä asemesta ehdotetun 10 §:n säännökseen kuu-
17809: jättämisestä saattaisi aiheutua lopullinen oi- luttamisesta virallisessa lehdessä.
17810: keudenmenetys. Momentin mukaan tuomiois- Voimassa olevassa laissa vain 22 a §:ssä on
17811: tuin voi myös kantajan pätevästä syystä esittä- säännös asianomistajan kutsumisesta tuomiois-
17812: män pyynnön johdosta pitentää tiedoksiannon tuimeen. Ehdotukseenkaan ei sisälly muuta
17813: määräaikaa. Mahdollisuudet saada määräaika säännöstä asianomistajan kutsumisesta. Samal-
17814: pitennetyksi tai uusi määräaika vastaavat voi- la tavoin kuin voimassa olevankin lain mukaan
17815: massa olevan lain edellä selostettua mahdolli- asianomistaja voidaan kutsua myös suullisella
17816: suutta käsittelyn lykkäämiseen. haasteelia ja sovellettaviksi voivat tulla esimer-
17817: Kun haasteen tiedoksiauto annetaan kanta- kiksi ehdotetut 12-15 §.
17818: jan huolehdittavaksi, hänelle on ehdotetun 21 §. Pykälä, joka vastaa voimassa olevaa
17819: 2 §:n 2 momentin nojalla ilmoitettava käsitel- 24 §:ää, sisältää säännöksen haasteen tai kut-
17820: tävänä olevassa momentissa tarkoitetusta asian sun antamisesta tiedoksi vastaajalle tai asian-
17821: sillensä jäämisen mahdollisuudesta ja mahdol- omistajalle maan ulkopuolella. Pykälän 1 ja 2
17822: lisuudesta pyytää määräajan pitennystä, uutta momenttiin ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan
17823: määräaikaa tai tuomioistuinta huolehtimaan ehdotuksen muun osan edellyttämät muodolli-
17824: haasteen tiedoksiannosta. set muutokset. Pykälän 1 momenttia ehdote-
17825: 1990 vp. - HE n:o 16 23
17826:
17827: taan muutettavaksi siten, että siinä riita-asioi- antamat määräykset. Siten haasteen sisältö ri-
17828: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista kosasiassa vastaisi sitä, mitä erikseen ehdote-
17829: koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden- tun 5 luvun II §:ssä on ehdotettu riita-asian
17830: käymiskaaren 5 luvun 6 §:n mukaisesti maini- osalta.
17831: taan haasteen ja kutsun antajana tuomioistuin Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
17832: nykyisten kihlakunnantuomarin ja raastuvan- si voimassa olevan lain 23 §:n 3 ja 4 momenttia
17833: oikeuden puheenjohtajan asemesta. vastaavat säännökset. Momentissa on ensinnä-
17834: Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen kin viittaussäännös ehdotettuun I7 § :n 1 mo-
17835: haasteen tai kutsun lähettämisestä ulkomaan menttiin, joka sisältää tiedoksiautotodistusta
17836: viranomaiselle. Voimassa olevassa 22 a §:n 2 koskevat säännökset. Toisin kuin voimassa
17837: momentissa on tältä osin viittaus siihen, mitä olevan lain mukaan, todistus tiedoksiannosta
17838: haasteesta riita-asiassa on säädetty. Momenttia on toimitettava tuomioistuimelle ja ainoastaan
17839: ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen ote- jäljennös todistuksesta annetaan tiedoksisaa-
17840: taan viittaus ehdotetun 8 §:n säännökseen tie- jalle. Vastaavasti kuin voimassa olevassa lais-
17841: doksiannosta ulkomailla oleskelevalle asiano- sa, ehdotetaan, että tiedoksiautotodistus on
17842: saiselle riita-asiassa. Momenttia ehdotetaan toimitettava tuomioistuimelle viipymättä ja vii-
17843: muutettavaksi myös siten, että siitä nimeno- meistään istuntopäivän alussa. Todistus voi-
17844: maisesti käy ilmi se, että haasteen tai kutsun daan ehdotuksen mukaan edelleenkin toimittaa
17845: lähettämisestä rikosasiassa huolehtii aina tuo- myös postitse tai lähetin välityksellä.
17846: mioistuin. 23 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi-
17847: Pykälän 3 momentti on samanlainen kuin massa olevaa I9 §:ää vastaava rikosasiain vi-
17848: voimassa olevan 22 a §:n 3 momentti. reilletuloa koskeva säännös. Kun riita-asioiden
17849: 22 §. Pykälään sisältyy säännös suullisesta vireilletulosta ehdotetaan säädettäväksi riita-
17850: haasteesta. Vastaavanlainen säännös on voi- asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis-
17851: massa olevassa 23 §:ssä. Suullista haastetta ta koskevaan ehdotukseen sisältyvän oikeuden-
17852: käytetään lähes poikkeuksetta rikosasiassa. käymiskaaren 5 luvun 1 §:n 2 momentissa,
17853: Kun oikeudenkäyntimenettely rikosasioissa ai- ehdotetaan sanottu 19 §:n säännös tarpeellisil-
17854: kanaan uudistetaan, siinä yhteydessä joudu- ta osin siirrettäväksi tähän pykälään.
17855: taan ottamaan kantaa siihen, säilytetäänkö
17856: suullinen haaste vai siirrytäänkö samanlaiseen
17857: järjestelmään kuin nyt riita-asioiden osalta eh- Erityiset säännökset
17858: dotetaan.
17859: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan voimassa 24 §. Pykälän 1 momenttia, joka edelleen
17860: olevasta laista poiketen säädettäväksi, että vastaa asialliselta sisällöltään voimassa olevan
17861: haastemies voi toimittaa haastamisen ilman lain 24 §:n I momenttia, ehdotetaan muutetta-
17862: esteettämän todistajan läsnäoloa tai haasteHa- vaksi siten, että tuomioistuimeen haastamisen
17863: van allekirjoitusta. Ehdotetun 25 §:n mukaan asemesta säädetään tuomioistuimeen kutsumi-
17864: haastemiehen kirjallisella todistuksena on kat- sesta. Siten momentin säännös koskee kaikkia
17865: sottava toteen näytetyksi, että tiedoksiauto on niitä tilanteita, jolloin momentissa tarkoitettu
17866: niin toimitettu kuin todistus osoittaa. henkilö on velvollinen saapumaan tuomiois-
17867: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- tuimeen. Lisäksi momenttiin ehdotetaan tehtä-
17868: si haasteen sisältöä koskeva säännös. Voimassa väksi ne muodolliset muutokset, jotka aiheutu-
17869: olevassa vastaavassa säännöksessä viitataan vat siitä, että posti- ja lennätinlaitoksen sekä
17870: haasteen sisällön osalta muutettavaksi ehdote- Valtionrautateiden viran ja toimen haltijoiden
17871: tun II luvun 3 §:n I momenttiin ja 4 §:ään. osalta noudatettavat pykälässä tarkoitetut sää-
17872: Haasteessa on ehdotuksen mukaan ilmoitetta- dökset, posti- ja telelaitoksesta annettu asetus
17873: va tuomioistuimen nimi, asianosaiset sekä vaa- (368/81) ja Valtionrautateiden hallinnosta an-
17874: timus ja ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ja nettu asetus (273/87), on kumottu.
17875: kehotettava vastaajaa saapumaan tuomiois- Pykälän 2 momentti vastaa eräin muodolli-
17876: tuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä päivä- sin muutaksin luvun 24 §:n voimassa olevaa 2
17877: nä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään. momenttia.
17878: Lisäksi on noudatettava, mitä 20 §:n I ja 2 25 §. Pykälä vastaa oikeudenkäymiskaaren
17879: momentissa on säädetty, sekä otettava huo- 11 luvun voimassa olevan 25 §:n säännöstä
17880: mioon tuomioistuimen asian käsittelypäivästä tiedoksiannosta laaditun todistuksen todistu-
17881: 24 1990 vp. - HE n:o 16
17882:
17883: sarvosta. Pykälän mukaan haastemiehen anta- sessä ehdotetaan muutettavaksi, velkojan on
17884: malla kirjallisella todistuksena on katsottava huolehdittava siitä, että haastemies tai muu
17885: toteen näytetyksi, että tiedoksiauto on niin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 26 §:ssä tar-
17886: toimitettu kuin todistus osoittaa. Säännös kos- koitettu henkilö antaa hakemusta koskevan
17887: kee sekä riita- että rikosasioita. ilmoituksen velalliselle henkilökohtaisesti tie-
17888: 26 §. Lukuun ehdotetaan otettavaksi sään- doksi.
17889: nös siitä, mitä käsiteltävänä olevassa oikeuden-
17890: käymiskaaren 11 luvussa tarkoitetaan haaste-
17891: miehellä. Haastemieslain 1 §:ssä määritellään, 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk-
17892: ketkä ovat haastemiehiä ja siten sekä velvolli- käyksestä
17893: sia että oikeutettuja toimittamaan tiedoksian-
17894: toja. Pykälässä ehdotetaan lisäksi säädettäväk- 9 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi ehdo-
17895: si, että luvussa tarkoitetaan haastemiehellä tuksen 11 luvun edellyttämät muutokset. Pykä-
17896: myös haastemieslain 6 §:n mukaan tiedoksiau- lässä säädetään nykyisin, että asianosainen t~j
17897: toon oikeutettua. Sanotussa 6 §:ssä luetellaan hänen laillinen edustajansa, joka ei ole tuomio-
17898: henkilöt, joilla on yksittäistapauksessa saman- istuimessa saapuvilla tai edustettuna, on kut-
17899: lainen oikeus kuin haastemiehellä. Tällaisia suHava tuomioistuimeen samassa järjestykses-
17900: henkilöitä ovat esimerkiksi julkinen notaari, sä kuin kirjallisen haasteen tiedoksiantamisesta
17901: ulosottomies, kaupunginvouti ja tuomiois- on säädetty, jos hänet on velvoitettu sakon
17902: tuimen päällikön määräämä tuomioistuimen uhalla saapumaan jatkokäsittelyyn.
17903: palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö. Pykälän mukaan voitaisiin sakon uhalla saa-
17904: Lisäksi luvussa 26 §:n mukaan tarkoitetaan pumaan velvoitettava asianosainen tai hänen
17905: haastemiehellä Ahvenanmaan maakunnan laillinen edustajansa kutsua 11 luvun 4 §:n
17906: maakunnanvoudinvirastosta annetun lain mu- mukaisella haastetiedoksiannolla tai riita-asias-
17907: kaista haastemiestä. Sanotun lain 2 §:n 2 mo- sa lisäksi lähettämällä kutsu 3 §:ssä säädettä-
17908: mentin mukaan maakunnanvoudin apuna ole- väksi ehdotetuna tavalla postitse saantitodis-
17909: va ulosottoapulainen on myös haastemies. tusta tai vastaanottotodistusta vastaan. Pykä-
17910: 27 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi luvun län mukaan tiedoksiauto postitse ei olisi siis
17911: säännösten toissijaisuutta koskeva säännös. mahdollista rikosasiassa, vaan kuten aikaisem-
17912: Pykälän mukaan tämän luvun säännöksiä tie- min 11 luvun 20 §:n 2 momentin perusteluissa
17913: doksiannosta ei sovelleta, kun siitä on muualla on todettu, nyt ehdotettujen uusien tiedoksian-
17914: laissa säädetty toisin. Esimerkiksi 25 luvun totapojen käyttöön ottaminen rikosasioissa tu-
17915: 4 §:n tai hakemusasioiden käsittelystä yleisessä lee harkittavaksi rikosasioiden menettelyn uu-
17916: alioikeudessa annetun lain 16 §:n 2 momentin distamisen yhteydessä.
17917: mukaiset ilmoitukset tuomioistuin voi tämän Se, kuka huolehtii kutsun tiedoksiantamises-
17918: luvun säännösten estämättä lähettää tavallisella ta, määräytyy 11 luvun säännösten perusteella.
17919: virkakirjeellä. Käsiteltävänä oleva pykälä sisältää säännöksen
17920: Kuten 6 §:n perusteluissa on todettu, siitä ainoastaan tiedoksiantotavasta.
17921: huolimatta, että sanottuun pykälään otettavak-
17922: si ehdotetun säännöksen mukaan tiedoksian-
17923: nan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon 17 luku. Todistelusta
17924: tiedoksi annettavasta määräyksestä tai päätök-
17925: sestä silloin, kun se on ilmoitettu hänelle istun- 26 §. Pykälä sisältää säännöksen todistajan
17926: nossa tai kansliassa, avioliittoasetuksen 13 §:n kutsumisesta tuomioistuimeen. Voimassa ole-
17927: mukainen kirjallinen ilmoitus siitä, miten avio- van säännöksen mukaan todistajan kutsumi-
17928: eroasia harkinta-ajan kuluttua on saatettava sesta huolehtii asianosaisen pyynnöstä sekä
17929: jatkokäsittelyyn, on edelleenkin annettava asi- riita- että rikosasiassa haastemies suullisella
17930: anosaiselle ilman eri pyyntöä, vaikka asia olisi haasteena. Lisäksi on säädetty, että tuomiois-
17931: hänelle ilmoitettu suullisesti istunnossa tai tuimessa saapuvilla oleva on velvollinen heti
17932: kansliassa. todistamaan.
17933: Kuten edellä on todettu, tiedoksiautoa kos- Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2-4
17934: keva uudistusehdotus ei koske maksamismää- momentti. Uudessa 2 momentissa säädettäisiin
17935: räysmenettelyä. Siten maksamismääräyslain todistajan kutsumisesta rikosasiassa ja 3 mo-
17936: 6 §:n mukaan, sellaisena kuin sitä tässä esityk- mentissa riita-asiassa. Pykälän 4 momenttiin
17937: 1990 vp. - HE n:o 16 25
17938:
17939: ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, mitä tie- vun 23 §:n 2 momentissa on säädetty suullises-
17940: toja kutsussa on ilmoitettava. sa haasteessa ilmoitettavista tiedoista.
17941: Pykälän 1 momenttiin sisältyvä säännös vel- Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että
17942: vollisuudesta heti todistaa koskee sekä riita- kutsussa on ilmoitettava, minä päivänä ja kel-
17943: että rikosasioita. lonaikana sekä missä istunto pidetään. Kutsus-
17944: Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen sa on myös mainittava tarpeelliset tiedot asi-
17945: on rikosasiassa pyydettävä haastemiestä tai anosaisista ja asiasta. Momentin perusteella
17946: muuta 26 §:ssä tarkoitettua henkilöä kutsu- todistajalle ilmoitettaisiin siis vastaavat tiedot
17947: maan todistaja tuomioistuimeen niin ajoissa, kuin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn
17948: että tämä voi tulla tuomioistuimeen. uudistamista koskevaan ehdotukseen sisältyvän
17949: Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 §:n perus-
17950: huolehtii todistajan kutsumisesta riita-asiassa. teella haasteessa on ilmoitettava vastaajalle.
17951: Ehdotetun 11 luvun 2 §:n nojalla tuomioistuin Momentin mukaan kutsussa on lisäksi ilmoi-
17952: voisi sanotussa pykälässä mainituin perustein tettava 36 ja 39 §:ssä sekä 40 §:n 4 ja 5
17953: antaa todistajan kutsumisen myös asianosaisen momentissa säädetyt tiedot. Kutsun yhteydessä
17954: tehtäväksi. Ehdotettu säännös ei estä asiano- on siis ilmoitettava, millä uhalla todistajan on
17955: saista itseään nykyiseen tapaan huolehtimasta saavuttava tuomioistuimeen, ja siitä, että to-
17956: siitä, että ne todistajat, joiden kertomuksiin distaja voi joutua korvaamaan oikeudenkäyn-
17957: hän tulee vetoamaan, ovat esimerkiksi välittö- nin pitkittymisestä aiheutuvat oikeudenkäynti-
17958: mästi valmistelun yhteydessä toimitettavassa kulut. Tältä osin ehdotus vastaa todistajan
17959: pääkäsittelyssä paikalla. Asian valmistelussa kutsumisessa noudatettua käytäntöä ja viittaus
17960: tulisi luonnollisesti sopia siitä, kuka huolehtii sanottuihin lainkohtiin on otettu momenttiin
17961: todistajien kutsumisesta myöhemmin toimitei- ainoastaan selvyyden vuoksi.
17962: tavaan pääkäsittelyyn.
17963: Esimerkiksi silloin, kun riita-asia riita-asioi-
17964: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista 1.2. Laki kuolleeksi julistamisesta ja laki
17965: koskevaan ehdotukseen sisältyvän 6 luvun asiakirjain kuolettamisesta
17966: 15 §:n perusteella ratkaistaan välittömässä
17967: pääkäsittelyssä, saattaa usein olla tarkoituk- Kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 §:n
17968: senmukaista, että asianosainen ottaa mukaansa 1 momenttiaja 7 §:ää ja asiakirjan kuolettami-
17969: todistajan välittömän pääkäsittelyn varalta, il- sesta annetun lain 6 ja 8 §:ää ehdotetaan muu-
17970: man että tuomioistuimen tarvitsee kutsua to- tettaviksi siten, että sanottujenkin lakien perus-
17971: distajaa. Tällaisen todistajan velvollisuus todis- teella kuuluttaminen toimitettaisiin siten kuin
17972: taa seuraisi nyt puheena olevan pykälän 1 oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:ssä ehdo-
17973: momentin ensimmäisestä virkkeestä. Jos tällai- tetaan.
17974: nen todistaja ei kuitenkaan saavu tuomiois-
17975: tuimeen, ei häntä luonnollisesti voida tuomita
17976: sakkoon eikä määrätä noudettavaksi. 1.3. Vekselilaki ja shekkilaki
17977: Kutsu on pykälän 2 momentin perusteella
17978: annettava todistajalle tiedoksi 11 luvun 3 §:ssä Vekselilain 71 §:n 1 momenttia ehdotetaan
17979: säädetyllä tavalla postitse tai 4 §:ssä säädetyllä muutettavaksi siten, että vekselin vanhentumi-
17980: niin sanotulla haastetiedoksiannolla. Kuten sa- sen keskeyttää haasteen tiedoksiantaminen
17981: notussa 3 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, mah- Suomen tuomioistuimessa vireille pannussa
17982: dollisuus toimittaa tiedoksianto postitse olisi vekselisaamista koskevassa asiassa. Vastaavan-
17983: käytössä ainoastaan silloin, kun tiedoksiannos- lainen muutos ehdotetaan tehtäväksi shekki/ain
17984: ta huolehtii tuomioistuin. Momentin mukaan 53 §:n 1 momenttiin.
17985: tiedoksianto on, kuten nykyisinkin, toimitetta- Vekselioikeus perustuu kansainväliseen vek-
17986: va todistajalle itselleen henkilökohtaisesti. selioikeuden yhtenäistämistyöhön. Vekselilain
17987: Pykälän 4 momentissa ehdotetaan yksityis- perustana on Genevessä vuonna 1930 allekir-
17988: kohtaisesti säänneltäväksi se, mitä kutsussa on joitettu kansainvälinen sopimus yhtenäisestä
17989: todistajalle ilmoitettava. Voimassa olevassa vekselilaista.
17990: laissa ei ole ehdotusta vastaavaa nimenomaista Suomen ja muiden pohjoismaiden vekselilait
17991: säännöstä. Tällöin on soveltuvin osin nouda- saatiin kuitenkin yhteispohjoismaisen lainval-
17992: tettu sitä, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 lu- mistelun tuloksena vanhentumisaikoja koske-
17993: 4 300251K
17994: 26 1990 vp. - HE n:o 16
17995:
17996: viita osin lähes samansisältöisiksi. Kaikkien 1.5. Rangaistusmääräyslaki
17997: pohjoismaiden vekselilaeissa on haasteen tie-
17998: doksiauto ratkaiseva hetki vanhentumisajan 5 §. Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen
17999: katkaisemisessa. Näin on siitä huolimatta, että rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta
18000: asia muiden pohjoismaiden kuin Suomen oi- syytetylle. Momenttia ehdotetaan tiedoksiau-
18001: keudenkäyntilakien mukaan tulee vireille sil- toa koskevan ehdotuksen mukaisesti muutetta-
18002: loin, kun hakemus on toimitettu tuomiois- vaksi siten, että siinä tiedoksiannan osalta
18003: tuimelle. Shekkilain säännösten osalta tilanne viitataan oikeudenkäymiskaaren 11 luvun
18004: on vastaavanlainen. 20 §:n 2 momenttiin.
18005: Kun vekselin ja shekin vanhentuminen ehdo-
18006: tetaan kytkettäväksi haasteen tiedoksiantoon,
18007: on tarpeen, että kantajalla, toisin kuin 11 1.6. Rikesakkolaki
18008: luvun 2 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, on
18009: tuomioistuimen harkinnasta riippumaton oi-
18010: 8 § . Pykälä sisältää säännöksen rikesakko-
18011: keus antaa haaste tiedoksi vastaajalle. Näiden määräyksen tiedoksiantamisesta rikkojalle.
18012: asioiden nopean käsittelyn turvaamiseksi tämä
18013: Voimassa olevan pykälän mukaan tiedoksiauto
18014: on tarpeen senkin vuoksi, että ehdotuksen voi tapahtua myös siinä järjestyksessä kuin
18015: mukaan suullisen haasteen käyttämisestä näis-
18016: haasteen tiedoksiantamisesta rikosasiassa on
18017: sä asioissa luovuttaisiin. Sen vuoksi vekselilain
18018: säädetty. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi
18019: 94 §:n 1 momenttia ja shekkilain 72 §:n 1 siten, että siinä viitataan oikeudenkäymiskaa-
18020: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- ren 11 luvun 20 §:n 2 momenttiin, joka sisältää
18021: tä kantaja saa itse huolehtia haasteen tiedoksi-
18022: säännöksen tiedoksiannosta rikosasiassa.
18023: antamisesta vekseli- ja shekkiasiassa ilmoitettu-
18024: aan siitä tuomioistuimelle.
18025: 2. Voimaantulo
18026: 1.4. Maksamismääräyslaki
18027: Uudistus liittyy kiinteästi riita-asioiden oi-
18028: Maksamismääräyslain 6 §:n mukaan maksa- keudenkäyntimenettelyn uudistamiseen. Esi-
18029: mismääräystä koskeva hakemus on velkojan tykseen sisältyvät lait ehdotetaan tuleviksi voi-
18030: annettava tiedoksi niin kuin kirjallisen haas- maan erillisellä voimaanpanolailla säädettävä-
18031: teen tiedoksi antamisesta on säädetty oikeu- nä ajankohtana samanaikaisesti muun alioi-
18032: denkäymiskaaren 11 luvussa. Säännöksessä on keusuudistuksen kanssa.
18033: viittaus 11 luvun 7 §:n 1 momenttiin, joka Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koske-
18034: säännöksen voimaan tullessa koski haasteen van lakiehdotuksen voimaanpanolakiin ehdote-
18035: antamista tiedoksi henkilökohtaisesti haastetta- taan otettavaksi säännös niitä tilanteita varten,
18036: valle. Lisäksi sanotussa 6 §:ssä on säännös joissa on säädetty määräaika sille, minkä ajan
18037: siitä, että tiedoksiantamista ei saa toimittaa kuluessa haaste on annettava tiedoksi. Sellai-
18038: maan ulkopuolella. Lainhakua koskevassa nen säännös on esimerkiksi välimiesmenettelys-
18039: ulosottolain 2 luvussa ei tiedoksiantaa ole vas- tä annetun lain (46/28) 19 ja 23 §:ssä, osakeyh-
18040: taavalla tavalla rajoitettu. tiölain 5 §:ssä sekä palkkaturvalain (649173)
18041: Kun maksamismääräysmenettelyä ei ole ha- 9 §:ssä.
18042: luttu tässä yhteydessä myöskään tiedoksiannan Edellä selostetuissa säännöksissä maimttu
18043: osalta muuttaa, huolehtisi velkoja edelleen määräaika haasteen tiedoksiantamiselle tar-
18044: maksamismääräyslain 6 §:n perusteella tiedok- koittaa voimassa olevan lain mukaan käytän-
18045: siannosta. Pykälää ehdotetaan kuitenkin sel- nössä määräaikaa kanteen vireille panemiselle.
18046: vyyden vuoksi muutettavaksi siten, että haaste- Tämä johtuu siitä, että kanne voimassa olevan
18047: mies tai muu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun lain mukaan tulee vireille haasteen tiedoksian-
18048: 26 §:ssä tarkoitettu henkilö antaa hakemusta tamisella. Riita-asioiden oikeudenkäyntimenet-
18049: koskevan ilmoituksen tiedoksi velalliselle hen- telyn uudistamista koskevaan ehdotukseen si-
18050: kilökohtaisesti. Siten maksamismääräysmenet- sältyvän oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n
18051: telyssä ainoa tiedoksiautotapa olisi edelleen 2 momentin mukaan kanne tulee vireille sil-
18052: haastetiedoksiauto eikä tiedoksiantaa voitaisi loin, kun haastehakemus on toimitettu tuomio-
18053: toimittaa sijaistiedoksiantona. istuimelle.
18054: 1990 vp. - HE n:o 16 27
18055:
18056: Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty siitä, (700/75) 35 ja 42 §:ssä sekä lapsen elatuksesta
18057: että, jos kanteen vireillepanolle on laissa sää- annetun lain (704/75) 10 §:ssä. Voimassa ole-
18058: detty määräaika, tuo aika katkeaa sillä hetkel- van lainsäädännön mukaan säännökset tarkoit-
18059: lä, kun hakemus on toimitettu tuomioistuimel- tavat haasteen tiedoksiantamisen ajankohtaa ja
18060: le. Tällainen järjestely parantaa kantajan oi- ehdotetun lain voimaan tultua hakemuksen
18061: keusturvaa, kun vastaaja ei enää välttelemällä tuomioistuimelle toimittamisen ajankohtaa.
18062: haasteen tiedoksiantoa voi estää kantajaa saa- Voimassa olevassa lainsäädännössä on useita
18063: masta asiaa tuomioistuimen tutkittavaksi. sellaisia tiedoksiantoa koskevia säännöksiä,
18064: Toinen peruste sille, että määräaika katkeaa joiden mukaan asiakirja on annettava tiedoksi
18065: sillä hetkellä, kun hakemus toimitetaan tuo- niin kuin haasteen tai niin kuin kirjallisen
18066: mioistuimelle, liittyy tiedoksiannon siirtämi- haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty. Sel-
18067: seen tuomioistuimen huolehdittavaksi. Tällöin laisia säännöksiä on esimerkiksi osakeyhtiölain
18068: saattaisivat haasteen tiedok:,iantoon liittyvät 5 §:ssä, kaavoitusalueiden jakolain (101/60)
18069: määräajat olla kantajan kannalta epäedullisia 54 §:ssä, liikennevakuutuslain (279/59)
18070: silloin, kun tuomioistuin ei ole voinut huoleh- 13 §:ssä sekä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun
18071: tia haasteen tiedoksiantamisesta määräajassa. 12 §:ssä ja 30 luvun 24 §:ssä.
18072: Edellä mainituista syistä voimaanpanolakiin Kun oikeudenkäymiskaareen ei ehdotuksen
18073: ehdotetaan aikanaan otettavaksi säännös, että mukaan sisälly enää mitään erityistä haasteen
18074: jos laissa on säädetty määräaika sille, minkä tiedoksiantoa koskevaa säännöstä, on ehdotus-
18075: ajan kuluessa vaatimusta koskeva haaste on ta valmisteltaessa lähdetty siitä, että edellä
18076: annettava tiedoksi, katsotaan tuota määräai- selostetut säännökset ehdotettujen lakien voi-
18077: kaa ehdotettujen lakien tultua voimaan nouda- maan tultua tarkoittavat tiedoksiantamista sii-
18078: tetuksi silloin, kun oikeudenkäymiskaaren 5 nä järjestyksessä kuin 11 luvussa on riita-asioi-
18079: luvun 1 §:ssä tarkoitettu haastehakemus on den osalta säädetty. Säännös tästä tulee sisälty-
18080: toimitettu tuomioistuimelle sanotussa määrä- mään myöhemmin annettavaan voimaanpano-
18081: ajassa. lakiin.
18082: Silloin kun on kysymys saamisen yleisestä Tarpeelliset siirtymäsäännökset ehdotetaan
18083: kymmenen vuoden vanhentumisajasta, van- otettaviksi erilliseen koko alioikeusuudistuksen
18084: hentumisen estää ainoastaan velalliselle tehty voimaanpanoa koskevaan lakiin.
18085: nimenomainen maksumuistutus.
18086: Lainsäädännössä on lisäksi lukuisia sään- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
18087: nöksiä siitä, että kanne on pantava vireille kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
18088: määräajassa. Sellainen säännös on esimerkiksi set:
18089: sukunimilain (694/85) 23 ja 24 §:ssä, isyyslain
18090: 28 1990 vp. - HE n:o 16
18091:
18092:
18093:
18094:
18095: 1.
18096: Laki
18097: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
18098:
18099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18100: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 11 luku, 16 luvun 9 § ja 17 luvun 26 §,
18101: sellaisina kuin ne ovat, 11 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 16 luvun 9 § 14
18102: päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21172) ja 17 luvun 26 § 29 päivänä heinäkuuta 1948
18103: annetussa laissa (571148), näin kuuluviksi:
18104:
18105:
18106: 11 luku non saantitodistusta vastaan viimeistään on
18107: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä ja tapahduttava.
18108: haasteesta rikosasiassa
18109: 4 §
18110: Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä Jos tiedoksiantaa ei saada toimitetuksi
18111: 1§
18112: 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai jos siihen on
18113: muu erityinen syy taikka jos tiedoksiannosta
18114: Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta riita- huolehtiminen on annettu asianosaiselle, tie-
18115: asiassa, jollei jäljempänä toisin säädetä. doksiannan toimittaa haastemies henkilökoh-
18116: taisesti tiedoksiannan vastaanottajalle tai jolle-
18117: 2 § kin 7 §:ssä tarkoitetulle henkilölle.
18118: Tuomioistuin voi riita-asiassa asianosaisen Tuomioistuimen huolehtiessa tiedoksiannos-
18119: pyynnöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimi- ta sen on ilmoitettava haastemiehelle, milloin
18120: sen asianosaiselle, jos tuomioistuin katsoo sii- tiedoksiauto viimeistään on toimitettava.
18121: hen olevan perusteltua aihetta. Samalla tuo-
18122: mioistuimen on määrättävä, milloin asiakirja 5§
18123: on viimeistään annettava tiedoksi ja milloin Tiedoksi annettava asiakirja luovutetaan tie-
18124: todistus tiedoksiannosta on viimeistään toimi- doksiannan vastaanottajalle alkuperäisenä tai
18125: tettava tuomioistuimelle. jäljennöksenä.
18126: Jos haasteen tiedoksiantaminen uskotaan Jos muun tiedoksi annettavan asiakirjan
18127: kantajalle, hänelle on ilmoitettava, että mikäli kuin haastehakemuksen, vastauksen tai kirjal-
18128: hän ei ole siihen mennessä, kun tuomioistuin lisen lausuman jäljentäminen on vaikeaa tai
18129: jatkaa asian käsittelyä, toimittanut todistusta asiakirjan laajuuden vuoksi epätarkoituksen-
18130: haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä ajassa mukaista, tuomioistuin voi päättää, että aineis-
18131: ja säädetyllä tavalla, asia voidaan jättää sillen- to pidetään asianosaisen nähtävänä tuomiois-
18132: sä. Samalla on ilmoitettava, että kantaja voi tuimen kansliassa. Ilmoitus tästä on liitettävä
18133: pyytää määräajan pitennystä, uutta määräai- tiedoksi annettavaan asiakirjaan.
18134: kaa tai tuomioistuinta huolehtimaan tiedoksi-
18135: annosta. 6§
18136: Jos tiedoksi annettava määräys tai päätös on
18137: 3§ ilmoitettu tiedoksiannan vastaanottajalle tuo-
18138: mioistuimen kansliassa tai istunnossa, hänen
18139: Tuomioistuin toimittaa tiedoksiannan riita-
18140: asiassa lähettämällä asiakirjan asianosaiselle: katsotaan tuolloin saaneen siitä tiedon. Tuo-
18141: mioistuimen on kuitenkin pyynnöstä viipymät-
18142: 1) postitse saantitodistusta vastaan; tai tä annettava tai toimitettava hänelle asiakirja,
18143: 2) virkakirjeellä, jos voidaan olettaa, että johon määräys tai päätös sisältyy.
18144: vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määrä-
18145: päivään mennessä palauttaa todistuksen tie- 7 §
18146: doksiannan vastaanottamisesta. Milloin haastemies on tiedoksiantaa varten
18147: Postilie on ilmoitettava, milloin tiedoksian- etsinyt henkilöä, jonka asuinpaikka Suomessa
18148: 1990 vp. - HE n:o 16 29
18149:
18150: on tiedossa, mutta ei ole tavannut häntä tai min toimitettu samalle tiedoksiannon vastaan-
18151: ketään, jolla on oikeus hänen puolestaan vas- ottajalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
18152: taanottaa tiedoksianto, ja ilmenneiden seikko- Tiedoksiannon katsotaan 1 momentissa tar-
18153: jen perusteella voidaan olettaa hänen välttele- koitetussa tilanteessa tapahtuneen silloin, kun
18154: vän tiedoksiantoa, haastemies voi toimittaa ilmoitus on julkaistu virallisessa lehdessä, ja 2
18155: tiedoksiannon luovuttamalla asiakirjat jollekin momentissa tarkoitetussa tilanteessa silloin,
18156: samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttä- kun asiakirja on pantu nähtäville tuomiois-
18157: neelle tai, jos tiedoksiannon vastaanottaja har- tuimen kansliassa.
18158: joittaa liikettä, jollekin hänen liikkeensä palve-
18159: luksessa olevalle. Jollei ketään edellä maini- 11 §
18160: tuista tavata, tiedoksiauto voidaan toimittaa Asiassa, joka koskee kahta tai useampaa
18161: luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisivi- asianosaista yhteisesti, asiakirja on annettava
18162: ranomaiselle. tiedoksi jokaiselle erikseen siten kuin I -
18163: Milloin on menetelty 1 momentissa mainitul- lO §:ssä säädetään. Jos asiakirja on annettava
18164: la tavalla, haastemiehen on lähetettävä siitä tiedoksi niin monelle, ettei tiedoksiautoa voida
18165: postin välityksellä ilmoitus tiedoksiannon vas- vaikeuksitta toimittaa kullekin erikseen, tuo-
18166: taanottajalle hänen osoitteellaan. mioistuin voi päättää, että tiedoksiauto toimi-
18167: Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun tetaan jollekin heistä. Ilmoitus asiakirjan pää-
18168: 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu asiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedok-
18169: postin kuljetettavaksi. siauto on toimitettu, ja siitä, missä tiedoksi
18170: annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on jul-
18171: 8§ kaistava siten kuin 10 §:ssä säädetään. Tiedok-
18172: Jos tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee ul- siannon katsotaan tapahtuneen, kun ilmoitus
18173: komailla ja hänen osoitteensa on tiedossa, eikä on julkaistu virallisessa lehdessä.
18174: tiedoksiautoa ole 2 §:n mukaan uskottu asi-
18175: 12 §
18176: anosaisen huolehdittavaksi, tuomioistuimen tu-
18177: lee huolehtia tiedoksi annettavien asiakirjojen Tiedoksiauto valtiolle on toimitettava lää-
18178: lähettämisestä ulkomaan viranomaiselle siten ninhallitukselle tai sille viranomaiselle, joka
18179: kuin siitä on erikseen säädetty tai asianomaisen käyttää asiassa valtion puhevaltaa. Kun tiedok-
18180: vieraan valtion kanssa sovittu. Tuomiois- siauto on toimitettu lääninhallitukselle, sen
18181: tuimen on ilmoitettava se päivä, jona tiedoksi- tulee toimittaa jäljennös tiedoksi annetuista
18182: auto on viimeistään toimitettava. asiakirjoista sille viranomaiselle, joka käyttää
18183: asiassa valtion puhevaltaa.
18184: 9§ 13§
18185: Jollei tiedoksiannon vastaanottajan eikä hä- Tiedoksiauto kunnalle on toimitettava kun-
18186: nen tiedoksiannon vastaanottamista varten val- nanjohtajalle tai, milloin kunnassa ei ole kun-
18187: tuuttamansa olinpaikasta voida saada tietoa, nanjohtajan virkaa, kunnanhallitukst>n pu-
18188: tuomioistuin huolehtii tiedoksiannon toimitta- heenjohtajalle taikka niissä asioissa, joissa
18189: misesta kuuluttamalla. kunnallisella lautakunnalla lain mukaan on
18190: itsenäinen toimivalta, tämän lautakunnan pu-
18191: 10§ heenjohtajalle. Tiedoksiauto voidaan toimittaa
18192: Edellä 9 §:ssä tarkoitettu tiedoksiauto toimi- myös henkilölle, joka lain, asetuksen tai ohje-
18193: tetaan pitämällä asiakirja liitteineen nähtävillä tai johtosäännön nojalla on asetettu kunnan-
18194: tuomioistuimen kansliassa ja julkaisemalla il- johtajan tai puheenjohtajan ohella hänen puo-
18195: moitus asiakirjan pääasiallisesta sisällöstä sekä lestaan vastaanottamaan tiedonantoja.
18196: siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat
18197: nähtävillä, virallisessa lehdessä jonkin kuukau- 14 §
18198: den ensimmäisessä numerossa. Tuomioistuin Tiedoksiauto muulle kuin 13 §:ssä tarkoite-
18199: voi julkaista ilmoituksen myös sanomalehdes- tulle yhdyskunnalle taikka yhtiölle, osuuskun-
18200: sä. Ilmoitus on viipymättä pantava nähtäville nalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai
18201: myös tuomioistuimen ilmoitustaululle. yhtymälle taikka laitokselle tai säätiölle on,
18202: Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse julkaista, sikäli kuin jonkin tapauksen varalta ei toisin
18203: jos tiedoksiauto siinä asiassa on jo aikaisem- säädetä, toimitettava jollekin niistä, joilla on
18204: 30 1990 vp. - HE n:o 16
18205:
18206: oikeus edustaa tiedoksiannan vastaanottajaa. doksiannon vastaanottamista varten toimitettu
18207: Jollei edustajaa ole, tiedoksiauto toimitetaan todistus siten, että siitä hänen allekirjoituksen-
18208: 10 §:ssä säädetyllä tavalla. Milloin tiedoksian- sa lisäksi ilmenevät 1 momentissa tarkoitetut
18209: nan vastaanottaja harjoittaa liikettä eikä sen tiedot.
18210: edustajaa tavata, on tiedoksiannosta soveltuvin Saantitodistuksesta säädetään erikseen.
18211: osin voimassa, mitä 7 §:ssä säädetään tiedoksi-
18212: annan toimittamisesta sellaiselle henkilölle, jo-
18213: 18 §
18214: ka harjoittaa liikettä.
18215: Tiedoksiauto kuolinpesälle toimitetaan kuo- Jollei tiedoksiantaa ole toimitettu määrätys-
18216: linpesän osakkaille. Jos pesänselvittäjä on sä ajassa tai jos se on toimitettu virheellisesti,
18217: määrätty pitämään huolta pesän hallinnosta, ja asianosainen jää tuomioistuimeen saapumat-
18218: tiedoksiauto toimitetaan hänelle. Tiedoksiauto ta tai ei anna häneltä pyydettyä kirjallista
18219: voidaan toimittaa myös sille, joka hoitaa pesän vastausta tai lausumaa, tiedoksiauto on toimi-
18220: omaisuutta, vaikka kuolinpesä ei olisikaan pe- tettava uudelleen, jollei uutta tiedoksiantaa
18221: sän osakkaiden hallinnossa, tai sille, jolla muu- virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tar-
18222: toin on oikeus edustaa kuolinpesää ja käyttää peettomana.
18223: puhevaltaa kuolinpesän puolesta. Tiedoksian- Jos asianosainen tekee väitteen siitä, että
18224: nan vastaanottajan on viipymättä toimitettava tiedoksiantaa ei ole toimitettu määrätyssä ajas-
18225: kullekin osakkaalle ja, jos tiedoksiannan vas- sa tai että se on toimitettu virheellisesti, asian
18226: taanottaja on pesän osakas, sille, jonka hallin- käsittelyä on lykättävä tai kirjallisen vastauk-
18227: nossa pesä on, oikeaksi todistettu jäljennös sen tai lausuman antamiselle on asetettava uusi
18228: saamistaan asiakirjoista. määräaika, jollei sitä tiedoksiannossa tapahtu-
18229: neen virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä
18230: 15 § tarpeettomana. Jos asianosainen ei ole saanut
18231: Tiedoksiauto konkurssipesälle on toimitetta- tiedoksi annettavia asiakirjoja, ne on annetta-
18232: va pesänhoitajalle. va hänelle ilmoitettaessa käsittelyn lykkäämi-
18233: sestä tai uudesta määräajasta. Jos tämä ei ole
18234: 16 § mahdollista, asiakirjat on välittömästi toimitet-
18235: Haaste voidaan antaa tiedoksi myös vastaa- tava hänen ilmoittamaansa osoitteeseen. Väite
18236: jan haasteen vastaanottamista varten valtuutta- siitä, ettei tiedoksiantaa ole toimitettu määrä-
18237: malle asiamiehelle. tyssä ajassa tai säädetyllä tavalla, on tehtävä
18238: Milloin sitä, jolle tiedoksiauto on osoitettu, vastauksessa tai lausumassa.
18239: edustaa vireillä olevassa asiassa asiamies, saa-
18240: daan tiedoksiauto toimittaa asiamiehelle. 19 §
18241: Asiakirja, jossa joku on määrätty henkilö-
18242: Jos kantaja, jonka huolehdittavaksi haas-
18243: kohtaisesti saapuroaan tuomioistuimeen tai
18244: teen tiedoksiantaminen on annettu, ei ole sii-
18245: muuten suorittamaan jotakin henkilökohtaises-
18246: hen mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian
18247: ti, on kuitenkin annettava tiedoksi hänelle
18248: käsittelyä, toimittanut tuomioistuimelle todis-
18249: itselleen.
18250: tusta haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä
18251: ajassa ja säädetyllä tavalla, asia jätetään sillen-
18252: 17 §
18253: sä.
18254: Tiedoksiannosta on laadittava kirjallinen to-
18255: distus, jossa on mainittava tiedoksiannan päi- Asiaa ei kuitenkaan jätetä sillensä, jos vas-
18256: vämäärä ja paikkakunta sekä kenelle tiedoksi- taaja on väitettä tekemättä vastannut pää-
18257: auto on toimitettu. Jos tiedoksiauto on toimi- asiaan taikka jos tuomioistuin kantajan päte-
18258: tettu 7 §:ssä säädetyllä tavalla, todistuksessa västä syystä esittämän pyynnön johdosta on
18259: on lisäksi mainittava syy siihen, sekä päivä, pitentänyt määräaikaa tai asettanut uuden
18260: jona ilmoitus on annettu postin kuljetettavak- määräajan taikka päättänyt itse huolehtia tie-
18261: si. Todistuksesta on annettava jäljennös tie- doksiannosta.
18262: doksisaajalle. Tiedoksiannan toimittajan on Jos asianosainen ei ole määräajassa toimitta-
18263: allekirjoitettava todistus. nut tuomioistuimelle todistusta muun asiakir-
18264: Jos tiedoksiauto toimitetaan 3 §:n 1 momen- jan kuin haasteen tiedoksiannosta, tuomiois-
18265: tin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tiedoksian- tuimen on viivytyksettä huolehdittava tiedoksi-
18266: nan vastaanottajan on täytettävä hänelle tie- annosta.
18267: 1990 vp. - HE n:o 16 31
18268:
18269: Haasteesta rikosasiassa Haasteessa on ilmoitettava tuomioistuimen
18270: nimi, asianosaiset sekä vaatimus ja ne seikat,
18271: 20 § joihin vaatimus perustuu, sekä kehotettava
18272: Jos rikoksen perusteella tahdotaan tehdä vastaajaa saapumaan tuomioistuimen istun-
18273: vaatimus jotakuta vastaan, hänet on haasteHa- toon. Samalla hänelle on ilmoitettava, minä
18274: va vastaamaan. Haasteessa on ilmoitettava, päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto
18275: onko vastaajan saavuttava tuomioistuimeen pidetään. Lisäksi on noudatettava, mitä 20 §:n
18276: henkilökohtaisesti, ja mainittava, että määräai- 1 ja 2 momentissa säädetään, sekä otettava
18277: kana laillista estettä ilmoittamatta poissa oleva huomioon tuomioistuimen asian käsittelypäi-
18278: vastaaja tuomitaan rangaistukseen esteettö- västä antamat määräykset.
18279: mästä poissaolasta tai noudetaan. Haaste ei
18280: Suullisen haasteen tiedoksiannosta on laadit-
18281: kuitenkaan ole tarpeen, miiioin tuomiois-
18282: tava sellainen todistus kuin 17 § :n 1 momentis-
18283: tuimessa henkilökohtaisesti saapuvilla olevaa
18284: sa säädetään, ja se on toimitettava tuomiois-
18285: vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus.
18286: tuimelle viimeistään asianomaisen istuntopäi-
18287: Haaste rikosasiassa on annettava tiedoksi
18288: vän alussa. Todistus saadaan toimittaa myös
18289: vastaajalle henkilökohtaisesti siten kuin 4 §:ssä postitse tai lähetin välityksellä. Todistuksesta
18290: säädetään. Haastaminen saadaan toimittaa on annettava jäljennös tiedoksisaajalle.
18291: myös suullisesti. Jos asia koskee rikosta, josta
18292: ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangais-
18293: 23 §
18294: tusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta
18295: vankeutta, haaste voidaan antaa tiedoksi myös Rikosasia tulee haasteen tiedoksiantamisella
18296: vastaajan haasteen vastaanottamista varten vireille siinä tuomioistuimessa, johon vastaaja
18297: valtuuttamalle asiamiehelle. Vastaaja on vel- on haastettu.
18298: vollinen noudattamaan haastetta, jos se on
18299: annettu hänelle tiedoksi niin aikaisin, että hän
18300: voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen. Erityiset säännökset
18301: Virkamies, joka luvattomasti tai estettä il- 24 §
18302: moittamatta on ollut poissa virantoimituksesta
18303: Kutsuttaessa sotilashenkilöitä ja merenkul-
18304: ja jota ei ole voitu siitä haastaa vastaamaan tai
18305: kulaitokseen kuuluvia henkilöitä tuomiois-
18306: tuoda tuomioistuimeen, saadaan haastaa kuu-
18307: tuimeen on noudatettava, mitä siitä erikseen
18308: lutuksella virallisessa lehdessä niin kuin
18309: säädetään.
18310: 10 §:ssä säädetään. Jollei hän tule saapuviiie,
18311: voidaan asia hänen poissaolastaan huolimatta Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään
18312: ratkaista. Tästä uhasta on mainittava haastees- on noudatettava myös, mitä haasteen tiedoksi~
18313: antamisesta julkisella kuulutuksella eräissä ta-
18314: sa.
18315: pauksissa erikseen säädetään.
18316: 21 §
18317: Jos rikosasiassa haaste vastaajalle tai kutsu 25 §
18318: asianomistajalle on annettava tiedoksi ulko- Haastemiehen antamalla kirjallisella todis-
18319: mailla, haasteen ja kutsun antaa tuomioistuin. tuksena on katsottava toteen näytetyksi, että
18320: Haasteessa ja kutsussa on ilmoitettava päivä, tiedoksianto on niin toimitettu kuin todistus
18321: jona se viimeistään on annettava tiedoksi, sekä osoittaa.
18322: mainittava mahdolliset seuraamukset esteettö-
18323: mästä poissaolosta. 26 §
18324: Haasteen tai kutsun lähettämisestä ulko- Tässä luvussa tarkoitetaan haastemiehellä
18325: maan viranomaiselle on soveltuvin osin voi- myös haastemieslain (505/86) 6 §:n mukaan
18326: massa, mitä 8 §:ssä säädetään tiedoksiannosta tiedoksiantoon oikeutettua ja Ahvenanmaan
18327: ulkomailla riita-asiassa. maakunnan maakunnanvoudinvirastosta anne-
18328: Haasteen ja kutsun sisällöstä antaa tarkem- tun lain (898/79) mukaista haastemiestä.
18329: mat määräykset oikeusministeriö.
18330: 27 §
18331: 22 § Tämän luvun säännöksiä tiedoksiannosta ei
18332: Suullisen haasteen toimittaa pyynnöstä haas- sovelleta, kun siitä muualla laissa säädetään
18333: temies. toisin.
18334: 32 1990 vp. - HE n:o 16
18335:
18336: 16 luku Jos asianosainen rikosasiassa tahtoo todista-
18337: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä jaa kuulusteltavaksi, hänen on pyydettävä
18338: haastemiestä tai muuta 11 luvun 26 §:ssä tar-
18339: 9§ koitettua henkilöä kutsumaan todistaja tuo-
18340: Milloin asianosainen tai hänen laillinen edus- mioistuimeen niin ajoissa, että tämä voi vai-
18341: tajansa, joka ei ole tuomioistuimessa saapuvil- keudetta sinne tulla.
18342: la tai edustettuna, veivoitetaan sakon uhalla Riita-asiassa todistajan kutsumisesta huoleh-
18343: saapumaan asian käsittelyyn, hänelle on annet- tii tuomioistuin, jollei sitä 11 luvun 2 §:ssä
18344: tava siitä tieto riita-asiassa siten kuin 11 luvun mainitulla perusteella ole annettu asianosaisten
18345: 3 ja 4 §:ssä ja rikosasiassa siten kuin saman huolehdittavaksi. Kutsu on annettava todista-
18346: luvun 20 §:n 2 momentissa säädetään. jalle henkilökohtaisesti tiedoksi siten kuin 11
18347: luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään.
18348: Kutsussa on todistajalle ilmoitettava, minä
18349: päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto
18350: 17 luku pidetään. Kutsussa on myös mainittava tar-
18351: Todistelusta peelliset tiedot asianosaisista ja asiasta. Lisäksi
18352: kutsussa on ilmoitettava, mitä 36 ja 39 §:ssä
18353: 26 § sekä 40 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.
18354: Kun todistajaksi nimetty on tuomioistuimes-
18355: sa saapuvilla, hän on velvollinen heti todista- Tämä lain voimaantulosta säädetään erik-
18356: maan. seen lailla.
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: 2.
18362: Laki
18363: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta
18364:
18365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18366: muutetaan kuolleeksi julistamisesta 23 päivänä huhtikuuta 1901 annetun lain 6 §:n 1 momentti
18367: ja 7 §,
18368: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentti 19 päivänä maaliskuuta 1954 annetussa laissa
18369: (125/54) ja 7 §muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1939 ja 17 päivänä joulukuuta 1971 annetuilla
18370: laeilla (62/39 ja 883171), näin kuuluviksi:
18371:
18372: 6§ 7§
18373: Jos kuolleeksi julistamisen hakemiseen tar- Edellä 6 §:ssä tarkoitettu kuulutus on jul-
18374: vittavat asianhaarat on näytetty todennäköisik- kaistava kolme kertaa virallisessa lehdessä,
18375: si, tuomioistuimen on, kuuluttamalla siten niistä kerran jonkin vuosineljänneksen ensim-
18376: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:ssä mäisessä numerossa, ei kuitenkaan myöhäi-
18377: säädetään, kutsuttava kadonnut henkilö vii- semmän kuin sen neljänneksen, joka kuukau-
18378: meistään määräpäivänä, jota ei ole pantava den kuluttua siitä, kun päätös kuuluttamisesta
18379: aikaisemmaksi kuin kuuden kuukauden pää- on tehty, ensiksi alkaa. Kuulutus, joka on
18380: hän päätöksen tekemisestä eikä myöhemmäksi annettu virallisen syyttäjän tekemästä hake-
18381: kuin siksi varsinaiseksi oikeudenkäyntipäiväk- muksesta, julkaistaan kuitenkin virallisessa
18382: si, joka yön ja vuoden kuluttua sen jälkeen lehdessä vain sanotussa vuosineljänneksen en-
18383: ensiksi sattuu, ennen kello kahtatoista ilmoit- simmäisessä numerossa.
18384: tautumaan tuomioistuimelle, uhalla että tuo-
18385: mioistuin muuten, jollei laillista estettä ilmaan- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18386: nu, julistaa hänet kuolleeksi. seen lailla.
18387: 1990 vp. - HE n:o 16 33
18388:
18389:
18390: 3.
18391: Laki
18392: asiakirjain kuolettamisesta annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta
18393:
18394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18395: muutetaan asiakirjain kuolettamisesta I4 päivänä elokuuta I90I annetun lain 6 ja 8 §,
18396: sellaisina kuin ne ovat, 6 § I9 päivänä maaliskuuta I954 annetussa laissa (127 /54) ja 8 § 2I
18397: päivänä kesäkuuta I940 annetussa laissa (3I7 140), näin kuuluviksi:
18398:
18399: 6§ vuosineljänneksen ensimmäisessä numerossa,
18400: Jos hakemus otetaan käsiteltäväksi, tuomio- ei kuitenkaan myöhäisemmän kuin sen neljän-
18401: istuimen on, kuuluttamalla siten kuin oikeu- neksen, joka kuukausi siitä, kun päätös kuulu-
18402: denkäymiskaaren II luvun IO §:ssä säädetään, tuksesta on tehty, ensiksi alkaa, sekä erityisesti
18403: kutsuttava se, jonka hallussa asiakirja on, annettava velvoitetulle tai, jos tämä on hakija,
18404: viimeistään määräpäivänä ennen kello kahta- asiakirjan viimeiselle tietylle haltijalle tiedoksi.
18405: toista näyttämään asiakirja tuomioistuimelle ja Jos kuulutuksella etsitään kadonnutta vekseliä,
18406: ilmoittamaan vaatimuksensa siihen, uhalla että on siitä ainoastaan hyväksyjälle erikseen ilmoi-
18407: asiakirja muuten, jollei laillista estettä ilmaan- tettava. Jos nämä ovat kuolleet, kuulutus an-
18408: nu, tuomioistuimen päätöksellä kuoletetaan. netaan heidän pesänsä osakkaalle tai osakkaille
18409: tiedoksi.
18410: 8§
18411: Edellä 6 §:ssä tarkoitettu kuulutus on jul- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18412: kaistava kerran virallisessa lehdessä jonkin seen lailla.
18413:
18414:
18415:
18416:
18417: 4.
18418: Laki
18419: vekselilain 71 ja 94 §:n muuttamisesta
18420:
18421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18422: muutetaan I4 päivänä heinäkuuta I932 annetun vekselilain (242/32) 7I §:n I momentti ja
18423: 94 §:n I momentti näin kuuluviksi:
18424:
18425: 7I § tä tuomioistuimelle, itse huolehtia haasteen
18426: Vekselin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantamisesta. Jos vastaajaa kehotetaan
18427: tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa haasteessa vastaamaan kanteeseen suullisesti
18428: vireille pannussa vekselisaamista koskevassa istunnossa, haaste on kantajan vaatimuksesta
18429: asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty vekse- annettava samaksi päiväksi, jona sitä pyyde-
18430: liin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen tään, jos tuomioistuimella silloin on istunto ja
18431: valvominen Suomessa vireillä olevassa velalli- vastaaja on niin lähellä, että hän voi tulla
18432: sen konkurssissa. saapuville ennen oikeudenkäyntiajan loppua.
18433:
18434:
18435: 94 § Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18436: Vekseliasiassa kantaja saa, ilmoitettuaan sii- seen lailla.
18437:
18438:
18439: 5 300251K
18440: 34 1990 vp. - HE n:o 16
18441:
18442:
18443: 5.
18444: Laki
18445: shekkilain 53 ja 72 §:n muuttamisesta
18446:
18447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18448: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetun shekkilain (244/32) 53 §:n 1 momentti ja
18449: 72 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
18450:
18451: 53§ tä tuomioistuimelle, itse huolehtia haasteen
18452: Shekin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantamisesta. Jos vastaajaa kehotetaan
18453: tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa haasteessa vastaamaan kanteeseen suullisesti
18454: vireille pannussa shekkisaamista koskevassa istunnossa, haaste on kantajan vaatimuksesta
18455: asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty shek- annettava samaksi päiväksi, jona sitä pyyde-
18456: kiin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen tään, jos tuomioistuimella silloin on istunto ja
18457: valvominen Suomessa vireillä olevassa velalli- vastaaja on niin lähellä, että hän voi tulla
18458: sen konkurssissa. saapuville ennen oikeudenkäyntiajan loppua.
18459:
18460:
18461: 72§ Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18462: Shekkiasioissa kantaja saa, ilmoitettuaan sii- seen lailla.
18463:
18464:
18465: 6.
18466: Laki
18467: maksamismääräyslain 6 §:n muuttamisesta
18468:
18469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18470: muutetaan 16 päivänä heinäkuuta 1954 annetun maksamismääräyslain (319/54) 6 § näin
18471: kuuluvaksi:
18472:
18473: 6§
18474: Velkajan on huolehdittava siitä, että haaste- kymmenen päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus
18475: mies tai muu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun on annettu velkojalle. Ilmoitukseen on merkit-
18476: 26 §:ssä tarkoitettu henkilö antaa hakemusta tävä todistus tiedoksiantopäivästä.
18477: koskevan ilmoituksen velalliselle henkilökoh-
18478: taisesti tiedoksi. Tiedoksiantamisen, jota ei saa Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18479: toimittaa ulkomailla, tulee tapahtua kolmen- seen lailla.
18480:
18481:
18482: 7.
18483: Laki
18484: rangaistusmääräyslain 5 §:n muuttamisesta
18485:
18486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18487: muutetaan 27 päivänä helmikuuta 1970 annetun rangaistusmääräyslain (146/70) 5 §:n 2
18488: momentti näin kuuluvaksi:
18489:
18490: 5§ 1 momentissa mainittua ilmoitusta noudattaen,
18491: mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 20 §:n 2
18492: Rangaistusvaatimus on annettava syytetylle momentissa säädetään. Tähän kappaleeseen on
18493: tiedoksi siten, että hänelle toimitetaan kappale otettava osoitus siitä, miten syytetyn on mene-
18494: 1990 vp. - HE n:o 16 35
18495:
18496: teltävä, jos hän tahtoo saattaa vaatimuksen Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18497: tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja liitettävä tilil- seen lailla.
18498: lepanokortti sakon tai menetettäväksi vaaditun
18499: rahamäärän maksamista varten.
18500:
18501:
18502:
18503:
18504: 8.
18505: Laki
18506: rikesakkolain 8 §:n muuttamisesta
18507:
18508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18509: muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakkolain (66/83) 8 § näin kuuluvaksi:
18510: 8§
18511: Rikesakkomääräys annetaan rikkojalle tie- Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
18512: doksi heti tai, jollei se ole mahdollista, siten seen lailla.
18513: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 20 §:n 2
18514: momentissa säädetään.
18515:
18516:
18517:
18518: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
18519:
18520:
18521: Tasavallan Presidentti
18522: MAUNO KOIVISTO
18523:
18524:
18525:
18526:
18527: Oikeusministeri Matti Louekoski
18528: 1
18529: 1
18530:
18531:
18532: 1
18533: 1
18534:
18535:
18536: 1
18537: 1
18538:
18539:
18540: 1
18541: 1
18542:
18543:
18544: 1
18545: 1
18546:
18547:
18548: 1
18549: 1
18550: 1
18551: 1
18552:
18553:
18554: 1
18555: 1
18556:
18557:
18558: 1
18559: 1990 vp. - HE n:o 17
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalouden investointi-
18565: varauslain 4 §:n muuttamisesta
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18571:
18572: Esityksessä ehdotetaan maatalouden inves- miselle säädettyä määräaikaa. Laki ehdotetaan
18573: tointivarauslakiin lisättäväksi säännös, jonka tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen
18574: mukaan valtiovarainministeriö voi maksulii- jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja
18575: kenteen häiriöiden tai muun erityisen syyn laki on vahvistettu.
18576: johdosta pidentää investointitalletuksen teke-
18577:
18578:
18579:
18580:
18581: PERUSTELUT
18582:
18583: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu sen esteen tai muun erittäin painavan syyn
18584: muutos vuoksi ylimääräisestä muutoksenhausta hallin-
18585: toasioisssa annetun lain (200/66) mukaan. Jos
18586: Maatalouden investointivarauslain (1103/82) pankkitoimihenkilöiden työtaistelutoimenpide
18587: mukaan maatilataloutta harjoittava verovelvol- ei pääty ennen maaliskuun 1 päivää, menettä-
18588: linen voi verovuosilta 1983-1991 veroilmoi- vät useimmat maatilatalouden harjoittajat
18589: tuksessaan tehdä investointivarauksen, jonka mahdollisuuden investointivarauksen tekemi-
18590: suuruus on enintään 30 prosenttia maatalou- seen.
18591: den puhtaasta tulosta ennen investointivarauk-
18592: sen tekemistä. Investointivarauksen enimmäis- Kun ei ole pidettävä kohtuullisena, että maa-
18593: määrä on 40 000 markkaa ja vähimmäismäärä tilatalouden harjoittajat menettävät mahdolli-
18594: 10 000 markkaa. Investointivarauksen tehneen suuden investointivarauksen tekemiseen heistä
18595: verovelvollisen on tehtävä investointitalletus riippumattomista syistä, ehdotetaan maatalou-
18596: rahalaitokseen erityiselle tätä tarkoitusta var- den investointivarauslakiin lisättäväksi sään-
18597: ten avatulle tilille. lnvestointitalletuksen suu- nös, jonka mukaan valtiovarainministeriö voi
18598: ruus on 50 prosenttia investointivarauksen pidentää maksuliikenteen häiriöiden tai muun
18599: määrästä. Talletus on tehtävä viimeistään vero- erityisen syyn johdosta investointitalletuksen
18600: vuotta seuraavan maaliskuun 1 päivänä. tekemiselle säädettyä määräaikaa. Tämänsisäl-
18601: Pankkialan työtaistelutoimenpiteiden joh- töinen uusi 3 momentti ehdotetaan lisättäväksi
18602: dosta pankit Postipankkia lukuun ottamatta lain 4 §:ään.
18603: eivät ole helmikuun alusta lähtien olleet avoin-
18604: na. Tämän vuoksi talletuksen tekeminen maa-
18605: tilataloutta harjoittavien yleisimmin käyttämiin
18606: rahalaitoksiin ei ole ollut mahdollista. 2. Taloudelliset vaikutukset
18607: Maatalouden investointivarauslaissa oleva
18608: talletuksen tekemiselle säädetty määräaika ei
18609: ole sellainen, että se voitaisiin palauttaa lailli- Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.
18610: 3002588
18611: 2 1990 vp. - HE n:o 17
18612:
18613: 3. Voimaantulo 4. Säätämisjärjestys
18614:
18615: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- Koska lakiehdotuksessa ei ole kysymys uu-
18616: lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on desta tai lisätystä verosta, lakiehdotus olisi
18617: sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu. käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu-
18618: kaisessa säätämisjärjestyksessä.
18619:
18620: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
18621: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18622:
18623:
18624: Laki
18625: maatalouden investointivarauslain 4 §:n muuttamisesta
18626:
18627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden
18628: investointivarauslain (1103/82) 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
18629:
18630: 4§
18631: Tämä laki tulee voimaan päivänä
18632: Maksuliikenteen häiriöiden tai muun erityi- kuuta 1990.
18633: sen syyn johdosta valtiovarainministeriö voi
18634: pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräai-
18635: kaa.
18636:
18637:
18638: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
18639:
18640:
18641: Tasavallan Presidentti
18642: MAUNO KOIVISTO
18643:
18644:
18645:
18646:
18647: Ministeri Ulla Puolanne
18648: 1990 vp. - HE n:o 17 3
18649:
18650: Liite
18651:
18652:
18653:
18654:
18655: Laki
18656: maatalouden investointivarauslain 4 §:n muuttamisesta
18657:
18658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden
18659: investointivarauslain (1103/82) 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
18660:
18661:
18662: Voimassa oleva laki Ehdotus
18663:
18664: 4§
18665:
18666: Maksuliikenteen häiriöiden tai muun erityi-
18667: sen syyn johdosta valtiovarainministeriö voi
18668: pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräai-
18669: kaa.
18670:
18671: Tämä laki tulee voimaan päivänä
18672: kuuta 1990.
18673: 1990 vp. - HE n:o 18
18674:
18675:
18676:
18677:
18678: Hallituksen esitys Eduskunnalle televiestintää koskevan lain-
18679: säädännön muuttamisesta
18680:
18681:
18682:
18683:
18684: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18685:
18686: Ehdotuksella pyritään korjaamaan televies- tävät tehdään muiden telelaitosten tapaan riip-
18687: tintälainsäädäntöä sovellettaessa havaittuja puvaksi valtioneuvoston myöntämästä toimiin-
18688: puutteita ja epäkohtia sekä täydentämään vasta. Muutos parantaa merkittävästi valtio-
18689: säännöksiä telehallinnon uudelleenorganisoin- neuvoston mahdollisuuksia laajentaa toimiio-
18690: nin johdosta. vin kilpailua teletoiminnassa.
18691: Teletoimintalakia on mahdollista tulkita si-
18692: ten, että Posti- ja telelaitoksen tehtävät supis- Lainsäädännön toimivaltasäännöksiin ehdo-
18693: tuvat, kun myönnetään uusi toimilupa Posti- tetaan tarkistuksia muun muassa valtioneuvos-
18694: ja telelaitoksen ennestään hoitamaan teletoi- ton yleisistuntomenettelyn keventämiseksi.
18695: mintaan. Toisaalta nykyinen laki ei anna ollen- Lisäksi radiolain radiolaitteiden tarkastusta
18696: kaan mahdollisuutta laajentaa Posti- ja telelai- koskeviin säännöksiin ehdotetaan joitakin vä-
18697: toksen tehtäviä toimiluvin. Seuraus on, että se häisiä täydennyksiä.
18698: on ainoa suomalainen yhteisö, jolle ei voida
18699: myöntää teletoiminnan toimilupaa. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
18700: Ehdotuksen mukaan tästä jäykästä järjestel- maan heti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja
18701: mästä luovutaan ja Posti- ja telelaitoksen teh- vahvistettu.
18702:
18703:
18704:
18705:
18706: 300111H
18707: 2 1990 vp. - HE n:o 18
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: SISÄLLYSLUETTELO
18713:
18714: Sivu Sivu
18715: YLEISPERUSTELUT ......................... 3 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6
18716: 1.1. Teletoimintalaki ......................... . 6
18717: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1.2. Radiolaki ................................ . 7
18718: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 3 2. Voimaantulo ................................. . 7
18719: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
18720: 2.1.1. Telelaitosten työnjako . . . . . . . . . . . . . 3 LAKITEKSTIT ............................... . 8
18721: 2.1.2. Tele- ja radiolaitteiden tarkastus. . . 4
18722: 2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1. Laki teletoimintalain muuttamisesta .......... . 8
18723: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 2. Laki radiolain muuttamisesta ................. . 9
18724: tukset.......................................... 5
18725: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 5 LIITE ........................................ . 11
18726: 5. Esityksen suhde eurooppalaiseen kehitykseen . . 5 Rinnakkaistekstit ................................ . 11
18727: 1. Laki teletoimintalain muuttamisesta .......... . 11
18728: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 6 2. Laki radiolain muuttamisesta ................. . 14
18729: 1990 vp. - HE n:o 18 3
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: YLEISPERUSTELUT
18735:
18736:
18737: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Lainsäädännön tavoitteita on toteutettu tu-
18738: merkitys kemalla toimilupapolitiikalla hallittua kilpailua
18739: varsinkin yleisessä teletoiminnassa. Se on mer-
18740: Viestinnän, erityisesti teletoiminnan yhteis- kinnyt uusien telelaitosten syntymistä Posti- ja
18741: kunnallinen merkitys kasvaa nopeasti. Vuonna telelaitoksen ja perinteisten puhelinlaitosten
18742: 1988 teletoiminnan liikevaihto Suomessa oli rinnalle. Hallitus pitää teletoiminnan kilpailun
18743: noin 6 900 miljoonaa markkaa. Teletoiminnan sääntelyä huomattavan merkittävänä yhteis-
18744: liikevaihdon osuus bruttokansantuotteesta oli kunnallisen kehityksen ohjauskeinona.
18745: noin 1,6 prosenttia, ja sen reaalikasvuksi 1990- Lainsäädännöllä luotu teletoiminnan ja tele-
18746: luvulla arvioidaan yli kymmenen prosenttia hallinnon perusrakenne on harjoitetun toimilu-
18747: vuodessa. papolitiikan tukemana osoittautunut pääosin
18748: Myös teletoiminnan työllistävä vaikutus on toimivaksi. Uusien telelaitosten syntyminen on
18749: huomattava. Posti- ja telelaitoksen teletoimes- kuitenkin saanut aikaan sen, että teletoiminta-
18750: sa ja muissa telelaitoksissa oli vuonna 1988 lain mukainen Posti- ja telelaitoksen ja perin-
18751: noin 21 000 työpaikkaa. Teletoiminnan yhteis- teisten telelaitosten työnjako rajoittaa mahdol-
18752: kunnallista merkitystä kuvaa eurooppalaisten lisuuksia synnyttää kilpailua teletoiminnassa.
18753: selvitysten osoittama tulos, jonka mukaan 60 Televiestintälainsäädännön tavoitteiden kan-
18754: prosenttia kaikista työpaikoista on vuonna nalta nämä rajoitukset ovat haitallisia.
18755: 2000 välittömästi riippuvaisia teletoiminnasta.
18756: Vaikka Suomessa ei ole tehty vastaavia tutki-
18757: muksia, on syytä olettaa tilanteen meillä ole- 2. Nykyinen tilanne ja asian val-
18758: van vastaavanlainen. mistelu
18759: Televiestintä vaikuttaa syvällisesti yhteiskun-
18760: nan kehitykseen yksilön, hallinnon ja elinkei- 2.1. Nykyinen tilanne
18761: noelämän tasoilla. Vaikutusta korostaa tele-
18762: viestintään läheisesti liittyvän ja siihen yhden- 2.1.1. Telelaitoslen työnjako
18763: tyvän tietotekniikan merkitys yhteiskunnalle.
18764: Hallitus pitää tärkeänä televiestinnän kehityk- Posti- ja telelaitoksen oikeudesta teletoimin-
18765: sen tukemista siten, että tehokkaita televiestin- nan harjoittamiseen on säädetty teletoiminta-
18766: täpalveluita on saatavilla mahdollisimman laa- lain 9 §:n 2 ja 3 momentissa. Muiden telelai-
18767: jalti, edullisesti ja tasapuolisesti. tosten oikeus perustuu puolestaan valtioneu-
18768: Tästä tavoitteesta lähtien televiestintälain- voston myöntämään toimilupaan. Lakia on
18769: säädäntöä ja telehallintoa on viime vuosina tulkittu siten, että valtioneuvosto ei voi toimi-
18770: kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön tavoit- luvin laajentaa Posti- ja telelaitoksen oikeutta
18771: teena on ollut luoda teletoiminnan perusraken- teletoimintaan.
18772: ne, joka tekee mahdolliseksi viestinnän tasa- Seuraus on, että Posti- ja telelaitos on ainoa
18773: painoisen ja joustavan kehityksen. Kahden suomalainen yhteisö, jolle ei voida myöntää
18774: vuoden kuluessa on saatettu voimaan neljä toimilupaa teletoimintaan. Se vähentää olen-
18775: televiestintää koskevaa lakia. Vuonna 1987 naisesti mahdollisuuksia laajentaa teletoimin-
18776: annettiin teletoimintalaki (183/87) ja laki kaa- nan kilpailua toimilupapolitiikalla. Niin ikään
18777: pelilähetystoiminnasta (307 /87) sekä vuonna se heikentää Posti- ja telelaitoksen mahdolli-
18778: 1988 radiolaki (517/88) ja laki telehallinnosta suuksia menestyä teletoiminnan kilpailussa.
18779: (518/88). Radiolain säätämisen yhteydessä Teletoimintalain 9 §:n 1 momentin mukaan
18780: myös radiolaitteista annettua lakia (8/27) muu- toimiluvan alaiset telelaitokset hoitavat teletoi-
18781: tettiin lisäämällä siihen uusi lain soveltamisalaa mintaa toimialueellaan ja toimiluvassa maini-
18782: koskeva 1 §:n 3 momentti (520/88). tuilla siirtoyhteyksillä. Posti- ja telelaitoksen
18783: 4 1990 vp. - HE n:o 18
18784:
18785: tehtävänä puolestaan on lain 9 §:n 2 momentin mattava, että uusien ja riippumattomien kilpai-
18786: nojalla huolehtia telelaitoksen tehtävistä muu- lijoiden saaminen alalle on vaikeaa, koska
18787: alla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten alu- kilpailukyky edellyttää riittävän laajan verkon
18788: eella. Säännöksestä seuraa, että Posti- ja tele- rakentamista jo ennen kilpailun aloittamista.
18789: laitoksen oikeus teletoimintaan väistyy, jos Toistaiseksi yleiseen teletoimintaan myönne-
18790: oikeus siihen on annettu toimiluvalla jollekin tyt uudet toimiluvat ovat olleet joko alueel-
18791: muulle telelaitokselle. lisesti tai harjoitettavan toiminnan laatuun ja
18792: Työnjakosäännösten tarkoituksena on ollut laajuuteen nähden voimakkaasti rajoitettuja.
18793: säilyttää teletoiminnan perinteinen hoitojärjes- Siitä on seurannut, että uusilla toimiluvilla
18794: telmä ja turvata pääosin yksityisten omistuk- kilpailun piiriin on vapautunut vain huomatta-
18795: sessa olevien paikallisten telelaitosten asema van pieni osa koko teletoiminnan kentästä
18796: voimavaroiltaan ylivoimaista Posti- ja telelai- vastaten liikevaihdolla mitaten vain muutamia
18797: tosta vastaan. Lakia valmisteltaessa Posti- ja prosentteja kaikesta yleisestä teletoiminnasta.
18798: telelaitoksen ja perinteisten alueellisten telelai- Valtioneuvostossa on kuitenkin nyt käsiteltävä-
18799: tosten ohella ei ollut muita merkittäviä toimilu- nä toimilupahakemus, jonka mukaisen toimi-
18800: vanvaraisen teletoiminnan harjoittajia. Siitä luvan myöntäminen merkitsisi huomattavasti
18801: johtui, että lain työnjakosäännöksessä ei riittä- laajemman toiminnan tulemista kilpailun pii-
18802: vän selkeästi otettu huomioon myöhemmin riin. On odotettavissa, että tällaisia toimilupa-
18803: syntyvää tilannetta, jossa luodaan toimiluvin hakemuksia tehdään vastaisuudessa lisää.
18804: uusia telelaitoksia.
18805: Teletoimintalain edellä kuvatun tulkinnan
18806: mukaan Posti- ja telelaitos ei voisi harjoittaa 2.1.2. Tele- ja radiolaitteiden tarkastus
18807: sellaista teletoimintaa, johon on myönnetty
18808: toimilupa jollekin muulle telelaitokselle. Lain- Telelaitteiden tarkastustoimintaa kehitetään
18809: säädäntö rajoittaa tältä osin merkittävästi parhaillaan Euroopan yhteisön (jäljempänä
18810: mahdollisuuksia luoda kilpailua toimilupapoli- EY) piirissä voimakkaasti. Tarkastustoimin-
18811: tiikalla. Ei ole muutoinkaan perusteltavissa, taan kiinteästi liittyvää standardointia on kehi-
18812: että uusia, kilpailun synnyttämiseksi perus- tetty perustamalla Euroopan Telestandardilai-
18813: tettuja telelaitoksia suojeltaisiin Posti- ja tele- tos (European Telecommunications Standardi-
18814: laitoksen kilpailulta samoin perustein kuin 54 sation Institute, ETSI). Siinä Suomen telehal-
18815: - lain voimaan tullessa vielä 58 - paikallista lintoa edustaa Telehallintokeskus, minkä lisäk-
18816: telelaitosta. si laitoksen jäseninä ovat maamme telelaitokset
18817: Valtioneuvosto myönsi vuonna 1988 toimilu- sekä eräät teollisuuslaitokset.
18818: van yleiseen teletoimintaan perinteisten telelai- On ilmeistä, että maassamme voimassa oleva
18819: tosten ohella kolmelle muulle yritykselle. Siitä lainsäädäntö tekee sellaisenaan mahdolliseksi
18820: on seurannut, että Posti- ja telelaitoksen oi- sopeutua lähiaikojen eurooppalaiseen kehityk-
18821: keus näiden telelaitosten toimiluvan mukaiseen seen. EY:n direktiiviluonnokset eivät kuiten-
18822: teletoimintaan niiden toimialueella on lain kaan ole vielä saavuttaneet sellaista kypsyyttä,
18823: työnjakosäännösten nojalla epäselvä. Hallitus että niiden perusteella voitaisiin laatia esitys
18824: ei ole kuitenkaan puuttunut Posti- ja telelai- lainsäädäntömme muuttamiseksi kehityksen
18825: toksen toimintaan niilläkään alueilla, jotka turvaamiseksi myös pidemmällä tähtäyksellä.
18826: ovat samalla myös edellä mainittujen perinteis- Muutokset tulevat koskemaan ensisijaisesti
18827: ten telelaitosten toimialuetta. Tämä on johtu- laitteiden tyyppihyväksyntöjen vastavuoroista
18828: nut useasta eri syystä. tunnustamista valtioiden välillä ja hyväksyn-
18829: Posti- ja telelaitoksen toiminta on ollut vält- nän osoittamista. Hallitus seuraa tarkoin eu-
18830: tämätön edellytys kilpailun syntymiselle, mikä rooppalaista kehitystä ja antaa tarvittavat esi-
18831: puolestaan oli uusien toimilupien myöntämisen tykset eduskunnalle sen jälkeen kun EY :n pii-
18832: tarkoitus. Toisaalta kilpailu oli jo teletoiminta- rissä tapahtuvasta kehityksestä on riittävä var-
18833: lain voimaan tullessa rajoitetusti alkanut tele- muus.
18834: laitosten ja elinkeinoelämän omistaman yrityk- Ennen radiolain voimaantuloa radioamatöö-
18835: sen aloitettua datasiirtotoiminnan. Uudet toi- rien käytössä olevat radiolähettimet olivat va-
18836: miluvanhaltijat eivät ole tähän saakka asetta- paat radiolähettimiä yleensä koskeneesta tar-
18837: neet kyseenalaiseksi Posti- ja telelaitoksen oi- kastuksesta. Tämä on ollut perusteltua lähinnä
18838: keutta kilpailevaan toimintaan. On myös huo- siitä syystä, että radioamatöörit, joilta edellyte-
18839: 1990 vp. - HE n:o 18 5
18840:
18841: tään erityistä tutkintoa, rakentavat usein itse Muutos tekee kuitenkin mahdolliseksi laajen-
18842: radiolähettimensä, eikä näitä laitteita ole tar- taa teletoiminnan kilpailua nykyistä helpom-
18843: peen enää erikseen tarkastaa. Radioamatöörejä min toimilupapolitiikalla.
18844: on Suomessa noin 5 000.
18845: Radiolain 8 §:n 1 momentista ja 10 §:stä Radiolain muutosehdotuksesta johtuva ra-
18846: kuitenkin johtuu, että kaikki radiolähettimet dioamatöörien radiolähetinten vapautuminen
18847: kuuluvat tarkastuksen piiriin. Kun tästä radio- tarkastuksesta merkitsee sitä, että radioama-
18848: viestinnän häiriöttömyyden turvaamiseksi tar- töörit välttyvät maksamasta tarkastusmaksuja.
18849: peettomasta tarkastamisesta olisi laitekokoon- Valtion radiotarkastuksesta kertyviin tuloihin
18850: panojen yksilöllisyyden ja sen mukaisen suh- aiheutuu vastaava vähäinen vähennys.
18851: teettoman suuren voimavarojen tarpeen vuoksi
18852: aiheutunut huomattavaa haittaa muulle radio-
18853: tarkastukselle, siitä on toistaiseksi luovuttu
18854: tilapäisin hallinnollisin järjestelyin. 5. Esityksen suhde eurooppalai-
18855: seen kehitykseen
18856:
18857: 2.2. Asian valmistelu
18858: Hallitus on seurannut tarkoin EY:n valmis-
18859: Ehdotus on valmisteltu virkatyönä liikenne- telutyötä, joka koskee määräyksiä telepalvelui-
18860: ministeriössä. den kaupan vapauttamisesta ja teletoiminnan
18861: Ehdotuksesta on saatu lausunnot Telehallin- kilpailun edistämisestä.
18862: tokeskukselta, posti- ja telehallitukselta, Kes-
18863: kuskauppakamarilta, Puhelinlaitosten Liitto Hallituksen käsitys on, että EY:n jäsenmais-
18864: r.y.:ltä, Suomen Antenniurakoitsijaliitolta, sa tullaan luomaan jonkinlainen toimilupa- tai
18865: Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:ltä, Suomen lupakäytäntö, jonka puitteissa sallitaan hallittu
18866: Radioamatööriliitto ry:ltä, Teollisuuden Kes- kilpailu teletoiminnassa. Toisaalta EY:n puit-
18867: kusliitolta, Oy Datatie Ab:ltä, Oy. Yleisradio teissa käydyssä telepoliittisessa keskustelussa
18868: Ab.:ltä, Oy Yritysverkot Ab:ltä, Tampereen on tullut ilmi huoli niistä tuhoisista vaikutuk-
18869: Tietoverkko Oy:ltä sekä Mikkelin ja Pohjois- sista, jotka varsinkin perusverkkotoimintaa
18870: Karjalan läänien lääninneuvottelukunnilta. harjoittavan teleyrityksen toiminnan keskeyty-
18871: misellä olisi kansantalouteen. Hallitus pitää
18872: ilmeisenä, ettei teletoiminnan kehitys EY:n pii-
18873: 3. Esityksen organisatoriset ja rissäkään johda monelle muulle palvelulle ta-
18874: henkilöstövaikutukset vanomaiseen täysin vapaaseen kilpailuun, vaan
18875: ainoastaan teletoiminnan kilpailun hallittuun
18876: Teletoimintalain ja radiolain muutoseh- vapauttamiseen, jolla pyritään tarkoituksen-
18877: dotuksista aiheutuu vain vähäisiä organisatori- mukaiseen palvelutasoon ja kustannuksia vas-
18878: sia vaikutuksia. Ehdotus ei aiheuta välitöntä taavaan hinnoitteluun.
18879: henkilöstön lisätarvetta.
18880: Hallituksen käsitys on, että etenkin esillä
18881: olevan hallituksen esityksen mukaisen säännös-
18882: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ten selkeyttämisen jälkeen teletoiminnan kil-
18883: tukset pailutilanne maassamme vastaa EY:n tavoittei-
18884: ta ja lainsäädäntöämme voidaan pitää euroop-
18885: Teletoimintalain muutosehdotuksilla ei ole palaisittainkin tarkasteltuna varsin edistykselli-
18886: välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. senä.
18887: 6 1990 vp. - HE n:o 18
18888:
18889: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18890:
18891:
18892: 1. Lakiehdotusten perustelut sovellettaisiin kaikkia samoja säännöksiä kuin
18893: muihinkin telelaitoksiin.
18894: 1.1. Teletoimintalaki Pykälän 1 momentin ensimmäisen lauseen
18895: muutos johtuu 4 §:n ja 7 §:n 2 momentin
18896: 2 §. Pykälän 4 kohtaa muutettaisiin niin, muutosehdotuksista.
18897: että Posti- ja telelaitosta koskeva erityinen Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan
18898: maininta poistetaan. Koska Posti- ja telelaitok- muutettavaksi siten, että siitä poistetaan johto-
18899: sen tehtävien säätämisestä lailla luovuttaisiin ja verkon ja pakalliskeskusten ylläpitovelvolli-
18900: sen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riip- suus. Telelaitosten velvollisuus ylläpitää erilai-
18901: puisi valtioneuvoston myöntämästä toimiluvas- sia johtoverkkoja ja keskuksia riippuu niiden
18902: ta, Posti- ja telelaitosta ei ole tarpeen mainita toimiluvista.
18903: laissa erikseen muiden telelaitosten ohella. Ehdotuksen 2 kohdan mukaiset palvelutaso-
18904: Kaikkia telelaitoksia koskisivat samat teletoi- vaatimukset ovat toisaalta eduskunnan Posti-
18905: mintalain säännökset. ja telelaitokselle vahvistamat palvelutasovaati-
18906: Telelaitoksen velvollisuudet on säädetty lain mukset, toisaalta ne, jotka liikenneministeriö
18907: 8 §:ssä, johon ei esitetä muutoksia. Koska niitä on teletoimintalaissa säädetyn toimivaltansa
18908: ei sen vuoksi ole tarpeen toistaa 2 §:n 4 koh- puitteissa vahvistanut toimiluvan alaisille tele-
18909: dan mukaisessa telelaitoksen määritelmässä, laitoksille. Viimeksi mainittuja ovat muun mu-
18910: ehdotetaan säännöstä selkeytettäväksi poista- assa 10 §:n 2 momentin mukaiset teleliittymien
18911: malla siitä 8 §:ssä säädettyjä telelaitoksen vel- yleiset toimitusehdot ja 20 §:n mukaiset tele-
18912: vollisuuksia koskeva sivulause. verkkojen rakennemääräykset, joita telelaitos-
18913: ten on noudatettava televerkkoja rakentaes-
18914: 4 §. Ehdotuksen mukaan Posti- ja telelaitok-
18915: saan ja ylläpitäessään.
18916: sen tehtäviä ei enää säädettäisi laissa, vaan sen Posti- ja telelaitosta koskevat 2 ja 3 momen-
18917: oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riippuisi
18918: tin säännökset ehdotetaan kumottaviksi, koska
18919: muiden telelaitosten tavoin valtioneuvoston
18920: myös Posti- ja telelaitos olisi ehdotuksen mu-
18921: myöntämästä toimiluvasta. Sen vuoksi 4 §:stä kaan toimiluvan alainen telelaitos. Tarkoituk-
18922: ehdotetaan poistettavaksi Posti- ja telelaitosta sena on, että Posti- ja telelaitokselle myönne-
18923: koskeva erillinen maininta.
18924: tään ennen lain voimaantuloa toimilupa, joka
18925: 5 §. Voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentis- kattaa teletoiminnan pääpiirteissän siinä laa-
18926: sa oleva erillisverkkoluvan määräaikaisuutta juudessa kuin Posti- ja telelaitos harjoittaa sitä
18927: koskeva lause ehdotetaan siirrettäväksi 5 §:n nyt.
18928: viimeiseksi lauseeksi. Ehdotus ei muuta nykyis- 10 §. Pykälän 1 momentin viimeinen lause
18929: tä tilannetta. on ollut tarpeen toimiluvan alaisten telelaitos-
18930: 7 §. Pykälän 1 momentin pykälävittausta ten palvelutarjonnan ja Posti- ja telelaitoksen
18931: ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan uutta erityisten valtakunnallisten televerkkojen yh-
18932: 4 §:ää. Säännöksen selkeyttämiseksi sen toinen teensovittamiseksi. Kun myös Posti- ja telelai-
18933: lause siirrettäisiin 5 §:ään. toksen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen
18934: Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täydennet- riippuisi toimiluvasta, käyttäjällä olisi oikeus
18935: täväksi siten, että siinä mainitaan myös toimi- liittyä minkä tahansa sellaisen telelaitoksen
18936: luvassa 7 §:n 2 momentin mukaan määrättävät keskukseen, jolla on toimilupa kyseisen teletoi-
18937: teletoiminnan rajoitukset. Nykyisissä toimitu- minnan harjoittamiseen. Sen vuoksi lause eh-
18938: vissa rajoituksia on määrätty muun muassa dotetaan poistettavaksi momentista.
18939: harjoitettavan teleliikenteen laatuun ja toimin- 19 §. Teletoiminnan neuvottelukunnan ko-
18940: nan liikevaihtoon nähden. Ehdotus ei tältä osin koonpanoa ehdotetaan täydennettäväksi niin,
18941: muuta nykytilannetta. että siinä olisi myös Telehallintokeskuksen
18942: 9 §. Koska myös Posti- ja telelaitoksen oi- edustus. Telehallinnosta annetun lain 2 §:n 1
18943: keus harjoittaa teletoimintaa riippuisi ehdotuk- kohdan nojalla Telehallintokeskus huolehtii
18944: sen mukaan toimiluvasta, 9 §:ää muutettaisiin muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla
18945: niin, että siinä määritellään yleisesti kaikkien annettujen säännösten, määräysten ja lupaeh-
18946: telelaitosten tehtävät. Posti- ja telelaitokseen tojen noudattamisen valvonnasta. Telehallinto-
18947: 1990 vp. - HE n:o 18 7
18948:
18949: keskuksen tehtävien vuoksi sen osallistumista käytännössä järjestettäisiin. Eräiden muiden-
18950: teletoiminnan neuvottelukunnan työhön on pi- kaan radiolaiteryhmien tarkastamisella ja hy-
18951: dettävä välttämättömänä. väksynnällä ei ole tosiasiallista merkitystä ra-
18952: Valtioneuvoston yleisistunnon toiminnan ke- dioviestinnän häiriöttömyyden kannalta. Sen
18953: hittämiseksi ehdotetaan lisäksi, että teletoimin- vuoksi ehdotetaan, että asetuksella säädettävät
18954: nan neuvottelukunnan asettaisi liikenneminis- merkitykseltään vähäiset radiolaitteet eivät oli-
18955: teriö. Neuvottelukunnan tehtävä koskee lähin- si tarkastus- ja hyväksymismenettelyn piirissä.
18956: nä vain liikenneministeriön hallinnonalan Tällaisia vähäisiä radiolaitteita olisivat muun
18957: omaa toimintaa ja siihen liittyviä suhteita ulko- muassa eräät yksinkertaiset radiovastaanotti-
18958: puolisiin. met.
18959: 20 §. Osa 20 §:n nojalla annettavista tekni- 14 §. Valtioneuvoston yleisistunnon toimin-
18960: sistä määräyksistä koskee yksittäisiä telepääte- nan kehittämiseksi pykälässä ehdotetaan, että
18961: laitteita tai sellaisia teknisiä yksityiskohtia, että radioteknisen neuvottelukunnan asettaisi lii-
18962: määräysten antamisoikeutta ei ole tarkoituk- kenneministeriö. Radioteknisen neuvottelukun-
18963: senmukaista pitää liikenneministeriöllä. Ehdo- nan tehtävä koskee lähinnä vain liikenneminis-
18964: tuksen mukaan liikenneministeriön vahvista- teriön hallinnonalan omaa toimintaa ja siihen
18965: missa rajoissa nämä määräykset antaisi Tele- liittyviä suhteita ulkopuolisiin.
18966: hallintokeskus. 17 §. Radiolain 9 §:n ja radioasetuksen
18967: 22 §. Voimassa olevan säännöksen mukaan (821/88) 8 §:n nojalla on määrätty, että muun
18968: liikenneministeriö vahvistaa vain toimiluvan muassa aluksen ja ilma-aluksen radiolähetti-
18969: alaisia telelaitoksia koskevat telemaksujen ylei- men käyttäjäitä vaaditaan erityinen radioase-
18970: set perusteet. Koska jo kilpailusyistä on tar- manhoitajan tutkinto. Vastaavasti radioama-
18971: peellista, että kaikkia telelaitoksia koskevat töörin on osoitettava kelpoisuutensa erityisessä
18972: samat määräykset, ehdotetaan, että määräyk- tutkinnossa.
18973: set koskisivat myös Posti- ja telelaitoksen tele- Ehdotuksen mukaan radiolain nojalla voitai-
18974: maksuja. siin määrätä perittäväksi maksuja myös tällais-
18975: Posti- ja telelaitoksen maksuista säädetään ten tutkintojen järjestämisestä ja niistä annet-
18976: ja määrätään lisäksi Posti- ja telelaitoksesta tavista todistuksista. Tähän saakka tutkinnois-
18977: annetun lain (748/89) nojalla. ta on ollut suoritettava maksu sporttelina eräi-
18978: 24 §. Telehallintokeskus valvoo telehallin- den viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoi-
18979: nosta annetun lain 2 §:n 1 kohdan nojalla mista suoritettavain maksujen perusteista an-
18980: muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla netun lain (806/42) nojalla radiotutkintomak-
18981: annettujen säännösten, määräysten ja lupaeh- suista annetun asetuksen (1001/88) perusteella.
18982: tojen noudattamista. Sen vuoksi ehdotetaan, Koska sporttelijärjestelmästä pyritään valtion-
18983: että Telehallintokeskus saisi liikenneministe- hallinnossa luopumaan, ehdotetaan maksut pe-
18984: riön ohella oikeuden käyttää 24 §:n mukaisia rittäviksi tavanomaisina valtiolle tulevina mak-
18985: pakkokeinoja. suina.
18986: 27 §.Pykälän muutos johtuu 24 §:n muutos-
18987: ehdotuksesta.
18988: 2. Voimaantulo
18989:
18990: 1.2. Radiolaki Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan viipymät-
18991: tä sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksy-
18992: 8 §. Ehdotuksen mukaan radioamatöörien nyt.
18993: radiolähettimet vapautuisivat pakollisen tar-
18994: kastuksen piiristä. Asetuksella säädettäisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
18995: muun muassa se, miten radioamatöörikäyttöön kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
18996: tarkoitettujen radiolähetinten maahantuonti tukset:
18997: 8 1990 vp. - HE n:o 18
18998:
18999:
19000:
19001:
19002: 1.
19003: Laki
19004: teletoimintalain muuttamisesta
19005:
19006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19007: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 §:n 2 ja 3
19008: momentti,
19009: muutetaan 2 §:n 4 kohta, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentin johdantolause ja 1
19010: kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti, sekä
19011: lisätään 10 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
19012: 2§ 9§
19013: Määritelmiä Telelaitosten tehtävät
19014: Tässä laissa tarkoitetaan: Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimi-
19015: - - - - - - - - - - - - - - luvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyk-
19016: 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan har- sin:
19017: joittajaa; 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvis-
19018: tettujen palvelutasovaatimusten puitteissa
19019: käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja
19020: 4§
19021: Yleinen teletoiminta
19022: Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset
19023: suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on 10 §
19024: myöntänyt siihen toimiluvan. Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet
19025:
19026: 5§ Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk-
19027: koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn
19028: Te/etoiminta eril/isverkossa sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää
19029: Liikenneministeriö voi myöntää Suomen niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseen-
19030: kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, sa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyt-
19031: laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen täjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuiten-
19032: teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. kaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoita-
19033: Luvan myöntämisessä on otettava huomioon mista.
19034: kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi-
19035: minnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään
19036: määräajaksi, enintään 15 vuodeksi.
19037: 19 §
19038: 7 § Teletoiminnan neuvottelukunta
19039: Toimiluvan ehdot
19040: Telelaitokselle myönnetään 4 §:ssä tarkoitet- Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministe-
19041: tu toimilupa toistaiseksi. riö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee
19042: Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toi- olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuk-
19043: mialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja sen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten
19044: yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita
19045: saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyt-
19046: rajoitukset. täjien edustus.
19047: 1990 vp. - HE n:o 18 9
19048:
19049: 20 § että tekemättä jätetty toimenpide teetetään
19050: Tekniset määräykset asianomaisen kustannuksella.
19051:
19052:
19053: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyk- 27 §
19054: siä voi liikenneministeriön määräämissä rajois-
19055: sa antaa myös Telehallintokeskus.
19056: Muutoksenhaku
19057:
19058: 22 § Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Te-
19059: Telemaksujen vahvistaminen lehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea
19060: muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta
19061: Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten pe- hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on
19062: rimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja
19063: välisten telemaksujen yleiset perusteet. Telehallintokeskus voivat päätöksessään mää-
19064: Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis- rätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin
19065: ta on lisäksi säädetty erikseen. se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen
19066: voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpa-
19067: 24 § non, kunnes valitus on ratkaistu.
19068: Pakkokeinot Liikenneministeriön ja Telehallintokeskuk-
19069: sen 24 §:n 2 momentin nojalla antamaan uhka-
19070: Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa
19071: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne- erikseen hakea muutosta valittamalla.
19072: ministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa
19073: hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntin-
19074: sä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
19075: Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi kuuta 199 .
19076: asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19077: tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toi- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19078: minta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai miin.
19079:
19080:
19081:
19082:
19083: 2.
19084: Laki
19085: radiolain muuttamisesta
19086:
19087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19088: muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 §:n 1 momentti ja 17 §:n
19089: 1 momentti sekä
19090: lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
19091: 8§ 14 §
19092: Oikeus radiolaitteiden käyttöön Radiotekninen neuvottelukunta
19093: Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli-
19094: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra-
19095: yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoi- diotekninen neuvottelukunta, jonka liikenne-
19096: tettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä ministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerral-
19097: radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tar- laan.
19098: kemmin säädetään.
19099: 2 300111H
19100: 10 1990 vp. - HE n:o 18
19101:
19102: 17 § ja niistä annettavista todistuksista peritään ase-
19103: Maksut tuksella säädettävät maksut.
19104:
19105: Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi-
19106: dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä
19107: suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy- kuuta 199 .
19108: väksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähetti- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19109: men käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuu- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19110: den osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista miin.
19111:
19112: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
19113:
19114:
19115: Tasavallan Presidentti
19116: MAUNO KOIVISTO
19117:
19118:
19119:
19120:
19121: Liikenneministeri Raimo Vistbacka
19122: 1990 vp. - HE n:o 18 11
19123:
19124: Liite
19125:
19126:
19127:
19128:
19129: 1.
19130: Laki
19131: teletoimintalain muuttamisesta
19132:
19133: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19134: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 §:n 2 ja 3
19135: momentti,
19136: muutetaan 2 §:n 4 kohta, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentin johdantolause ja 1
19137: kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti, sekä
19138: lisätään 10 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
19139:
19140: Voimassa oleva laki Ehdotus
19141:
19142: 2§
19143: Määritelmiä
19144: Tässä laissa tarkoitetaan:
19145:
19146: 4) telelaitoksella posti- ja telelaitosta sekä 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan har-
19147: sellaista muuta yleisen teletoiminnan harjoitta- joittajaa;
19148: jaa, jonka velvollisuutena on hoitaa toimialu-
19149: eellaan teletoimintaa osana valtakunnan yleistä
19150: televerkostoa;
19151:
19152:
19153: 4§
19154: Yleinen teletoiminta
19155: Yleistä teletoimintaa harjoittavat: Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset
19156: 1) posti- ja telelaitos; ja suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on
19157: 2) sellaiset suomalaiset yhteisöt, joille valtio- myöntänyt siihen toimiluvan.
19158: neuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan.
19159: 5§
19160: Teletoiminta erillisverkossa
19161: Liikenneministeriö voi myöntää Suomen Liikenneministeriö voi myöntää Suomen
19162: kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle,
19163: laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen
19164: teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa.
19165: Luvan myöntämisessä on otettava huomioon Luvan myöntämisessä on otettava huomioon
19166: kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi- kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoi-
19167: minnan harjoittamiseen. minnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään
19168: määräajaksi, enintään 15 vuodeksi.
19169: 12 1990 vp. - HE n:o 18
19170:
19171: Voimassa oleva laki Ehdotus
19172: 7 §
19173: Toimiluvan ehdot
19174: Telelaitokselle myönnetään 4 §:n 2 kohdassa Telelaitokselle myönnetään 4 §:ssä tarkoitet-
19175: tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Muuhun tele- tu toimilupa toistaiseksi.
19176: toimintaan lupa myönnetään määräajaksi,
19177: enintään 15 vuodeksi.
19178: Telelaitoksel/e myönnettävässä toimiluvassa Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toi-
19179: määritellään telelaitoksen toimialue sekä ne mialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja
19180: siirtoyhteydet, joilla teletoimintaa ja yhdyslii- yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa
19181: kennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut
19182: harjoittaa. rajoitukset.
19183:
19184:
19185: 9§
19186: Telelaitosten tehtävät
19187: Telelaitoksen, jolle on myönnetty 4 §:n 2 Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimi-
19188: kohdassa tarkoitettu toimilupa, tulee toimi- luvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyk-
19189: alueellaan ja toimiluvassa mainituilla siirtoyh- sin:
19190: teyksillään:
19191: 1) rakentaa ja ylläpitää johtoverkkoa ja pai- 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvis-
19192: kalliskeskuksia, antaa näistä muodostuvasta tettujen palvelutasovaatimusten puitteissa
19193: televerkosta käyttäjille liittymiä sekä hoitaa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja
19194: mainitussa verkossa teleliikennettä; ja
19195:
19196: Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia 1 mo-
19197: mentissa mainituista telelaitoksen tehtävistä
19198: muualla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten
19199: toimialueella.
19200: Posti- ja telelaitoksen asiana on lisäksi koko
19201: maassa:
19202: 1) rakentaa ja ylläpitää kaukojohtoverkkoa
19203: ja kaukokeskuksia samoin kuin muita erityis-
19204: ten valtakunnallisten televerkkojen välittömästi
19205: kaukoyhteyksiin liittyviä keskuksia sekä hoitaa
19206: niiden avulla teleliikennettä yhteistyössä toimi-
19207: luvan alaisten telelaitosten kanssa;
19208: 2) rakentaa ja ylläpitää Suomen ja ulkomai-
19209: den välistä televerkkoa; sekä
19210: 3) harjoittaa muuta teletoimintaa liikenne-
19211: ministeriön määräämissä puitteissa.
19212:
19213: 10 §
19214: Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet
19215: Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk- Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerk-
19216: koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn koihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn
19217: sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä sekä sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää
19218: käyttää· niitä televiestintään joko omaan tar- niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseen-
19219: koitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjo- sa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyt-
19220: 1990 vp. - HE n:o 18 13
19221:
19222: Voimassa oleva laki Ehdotus
19223: amalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleen- täjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuiten-
19224: käyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoi- kaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoita-
19225: minnan hoitamista. Käyttäjä voi liittyä telelai- mista.
19226: toksen johtoverkon välityksellä paikalliskes-
19227: kukseen tai, milloin se ei ole mahdollista, 9 §:n
19228: 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun erityisen
19229: valtakunnallisen televerkon keskukseen.
19230:
19231:
19232: 19 §
19233: Teletoiminnan neuvottelukunta
19234:
19235: Neuvottelukunnassa, jonka valtioneuvosto Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministe-
19236: asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla riö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee
19237: liikenneministeriön, valtion teletoimen, toimi- olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuk-
19238: luvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuk- sen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten
19239: sen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita
19240: televiestinnän käyttäjien edustus. valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyt-
19241: täjien edustus.
19242:
19243:
19244: 20 §
19245: Tekniset määräykset
19246:
19247: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyk-
19248: siä voi liikenneministeriön määräämissä rajois-
19249: sa antaa myös Telehal/intokeskus.
19250:
19251: 22 § 22 §
19252: Telemaksujen vahvistaminen Telemaksujen vahvistaminen
19253: Liikenneministeriö vahvistaa toimiluvan Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten pe-
19254: alaisten telelaitosten perimien telemaksujen sa- rimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten
19255: moin kuin telelaitosten välisten telemaksujen välisten telemaksujen yleiset perusteet.
19256: yleiset perusteet.
19257: Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis- Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuis-
19258: ta on säädetty erikseen. ta on lisäksi säädetty erikseen.
19259:
19260: 24 §
19261: Pakkokeinot
19262: Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla
19263: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne- annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenne-
19264: ministeriö voi velvoittaa hänet korjaamaan ministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa
19265: virheensä tai laiminlyöntinsä. hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntin-
19266: sä.
19267: Liikenneministeriö voi asettaa 1 momentissa Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi
19268: tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä
19269: taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toi-
19270: 14 1990 vp. - HE n:o 18
19271:
19272: Voimassa oleva laki Ehdotus
19273: tai kokonaan tai että ministeriö teettää teke- minta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai
19274: mättä jätetyn toimenpiteen asianomaisen kus- että tekemättä jätetty toimenpide teetetään
19275: tannuksella. asianomaisen kustannuksella.
19276:
19277: 27 §
19278: Muutoksenhaku
19279:
19280: Valtioneuvoston ja liikenneministeriön pää- Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Te-
19281: tökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, /ehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea
19282: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta
19283: tussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneu- hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on
19284: vosto ja liikenneministeriö voivat päätökses- säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja
19285: sään määrätä, että päätöstä on noudatettava Telehallintokeskus voivat päätöksessään mää-
19286: ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitus- rätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin
19287: viranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen
19288: täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu. voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpa-
19289: Liikenneministeriön 24 §:n 2 momentin no- non, kunnes valitus on ratkaistu.
19290: jalla antamaan uhkasakon asettamista koske- Liikenneministeriön ja Teleha/lintokeskuk-
19291: vaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutos- sen 24 §:n 2 momentin nojalla antamaan uhka-
19292: ta valittamalla. sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa
19293: erikseen hakea muutosta valittamalla.
19294:
19295:
19296: Tämä laki tulee voimaan päivänä
19297: kuuta 199 .
19298: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19299: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19300: miin.
19301:
19302:
19303: 2.
19304: Laki
19305: radiolain muuttamisesta
19306:
19307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19308: muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 §:n 1 momentti ja 17 §:n
19309: 1 momentti sekä
19310: lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
19311:
19312: Voimassa oleva laki Ehdotus
19313:
19314: 8§
19315: Oikeus radiolaitteiden käyttöön
19316:
19317: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske
19318: yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoi-
19319: tettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä
19320: radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tar-
19321: kemmin säädetään.
19322: 1990 vp. - HE n:o 18 15
19323:
19324: Voimassa oleva laki Ehdotus
19325:
19326: 14 § 14 §
19327: Radiotekninen neuvottelukunta Radiotekninen neuvottelukunta
19328: Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli- Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaeli-
19329: menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra- menä radioteknisissä kysymyksissä toimii ra-
19330: diotekninen neuvottelukunta, jonka valtioneu- diotekninen neuvottelukunta, jonka liikenne-
19331: vosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. ministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerral-
19332: laan.
19333:
19334:
19335: 17 § 17 §
19336: Maksut Maksut
19337: Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi- Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapi-
19338: dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla dosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla
19339: suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy- suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hy-
19340: väksynnästä ja valvonnasta peritään asetuksel- väksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähetti-
19341: la säädettävät maksut. men käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuu-
19342: den osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista
19343: ja niistä annettavista todistuksista peritään ase-
19344: tuksella säädettävät maksut.
19345:
19346:
19347: Tämä laki tulee voimaan päivänä
19348: kuuta 199 .
19349: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19350: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19351: miin.
19352: 1990 vp. - HE n:o 19
19353:
19354:
19355:
19356:
19357: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eläkesäätiölain ja
19358: avustuskassalain muuttamisesta
19359:
19360:
19361:
19362:
19363: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19364:
19365: Esityksessä ehdotetaan, että eläkesäätiöla- toimintaa harjoittavia yhteisöjä koskevan lain-
19366: kiin ja avustuskassalakiin lisätään säännös, säädännön kanssa.
19367: joka koskee tilinpäätöstietojen julkisuutta. Eh- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
19368: dotus on yhdenmukainen muuta vakuutus- heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
19369:
19370:
19371:
19372:
19373: PERUSTELUT
19374:
19375: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu kesäätiörekisteri ja siihen kuuluvat liitteet ovat
19376: muutos eläkesäätiölain täytäntöönpanosta annetun ase-
19377: tuksen (509/55) 8 §:n mukaan julkisia ja ne on
19378: 1.1. Eläkesäätiöitä koskevat tiedot pidettävä kaikkien nähtävinä. Otteita niistä
19379: annetaan pyydettäessä säädettyjä maksuja vas-
19380: Työnantajan perustaman eläkesäätiön tar- taan.
19381: koituksena on eläkesäätiölain (469/55) 1 §:n 1 Työntekijäin eläkelain (395/61) mukaista
19382: momentin mukaan eläkkeiden ja niihin verrat- toimintaa harjoittavien eläkesäätiöiden rekiste-
19383: tavien muiden työsuhteen perusteella myönnet- röinti- ja valvontatehtäviä on osittain siirretty
19384: tävien etujen antaminen työntekijöille ja näi- eläketurvakeskukselle (valtioneuvoston päätös
19385: den omaisille. 316/62).
19386: Eläkesäätiöiden toimintaa valvoo sosiaali- ja Eläkesäätiöiden tulee eläkesäätiölain 25 §:n
19387: terveysministeriö. Ministeriö pitää niiden osal- mukaan toimittaa ministeriölle vuosittain nel-
19388: ta rekisteriä, johon eläkesäätiölain 15 §:n mu- jän kuukauden kuluessa tilivuoden päättymi-
19389: kaan on merkittävä: 1) säätiön nimi, kotipaik- sestä tai ministeriön hyväksymänä myöhempä-
19390: ka ja tarkoitus; 2) milloin säännöt ja niihin nä ajankohtana tämän laatiman kaavan mu-
19391: tehdyt muutokset on vahvistettu ja säätiö on kainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan
19392: merkitty rekisteriin; 3) hallituksen jäsenten ni- sekä ministeriön määräämässä kohtuullisessa
19393: met ja heidän asuinpaikkansa; 4) kuka tai ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin tieto-
19394: ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan säätiön ja, jotka ovat tarpeen valvontaa varten.
19395: nimen; 5) työnantaja, jonka liikkeen tai toi-
19396: minnan yhteyteen säätiö on perustettu; sekä 6)
19397: jos säätiö on ulkomaalaisten sekä eräiden yh- 1.2. A vustuskassoja koskevat tiedot
19398: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää
19399: omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2 §:n 1 Avustuskassojen, eli avustuskassalaissa
19400: momentissa tarkoitettu säätiö, tätä koskeva (471/42) säädetynlaista sosiaalista henkilöva-
19401: maininta, jollei valtioneuvosto ole myöntänyt kuutustoimintaa harjoittavien laitosten toimin-
19402: mainitun lain 3 c §:n nojalla poikkeusta. Elä- taa valvoo avustuskassalain 89 §:n nojalla sosi-
19403: 391382Q
19404: 2 1990 vp. - HE n:o 19
19405:
19406: aali- ja terveysministeriö. Ministeriö pitää edellä mainitut asiakirjat ovat salassa pidettä-
19407: avustuskassarekisteriä, johon on lain 66 §:n viä.
19408: nojalla merkittävä: 1) kassan nimi, kotipaikka Viralliset tilinpäätöstiedot vakuutusyhtiöiden
19409: ja toimintapiiri; 2) minkä laatuisia avustuksia ja vakuutusyhdistysten sekä muiden sellaisten
19410: kassa myöntää; 3) aika, jolloin säännöt tai yhteisöjen osalta, jotka ovat velvolliset toimit-
19411: niiden muutokset on vahvistettu; 4) millä ta- tamaan sanotut tiedot kaupparekisteriin, ovat
19412: voin kassankokous on kutsuttava kokoon ja julkisia. Kun otetaan huomioon eläkesäätiöi-
19413: muut tiedonannot toimitettava; 5) kassan halli- den ja avustuskassojen harjoittaman toimin-
19414: tuksen jäsenten nimet ja heidän asuinpaikkan- nan luonne ja vakuutustarkastustoiminnassa
19415: sa; sekä 6) kuka tai ketkä ovat oikeutetut omaksuttu julkisuusperiaate, on tarkoituksen-
19416: kirjoittamaan kassan nimen. mukaista saattaa myös eläkesäätiöiden ja avus-
19417: Avustuskassarekisteri ja siihen kuuluvat liit- tuskassojen tilinpäätöstiedot julkisiksi. Näin
19418: teet ovat avustuskassalain toimeenpanosta an- asiain tila yhtenäistyisi eikä tilinpäätöstietojen
19419: netun asetuksen (909/42) 17 §:n mukaan julki- julkisuus riippuisi siitä, mille viranomaiselle ne
19420: sia, ja ne on pidettävä kaikkien nähtävänä. toimitetaan.
19421: Otteita niistä annetaan pyydettäessä säädettyjä Vakuutusyhtiöiden osalta on julkisuusperi-
19422: maksuja vastaan. aate toteutettu sisällyttämällä vakuutusyhtiö-
19423: Kassojen valvontaa ja rekisteröintiä on laki- lain (1062/79) 18 luvun 7 §:ään salassapitovel-
19424: sääteisen eläke- ja sairausvakuutustoiminnan vollisuusperiaatteesta poikkeamaan oikeuttava
19425: osalta siirretty osittain eläketurvakeskukselle ja säännös, joka antaa sosiaali- ja terveysministe-
19426: kansaneläkelaitokselle (valtioneuvoston pää- riölle oikeuden sen estämättä, mitä asiakirjojen
19427: tökset 316/62 ja 936/85 sekä sosiaaliministe- salassapitämisestä on säädetty, julkaista va-
19428: riön päätös 445/64). kuutusyhtiöiden toimintaa, asemaa ja kehitystä
19429: Avustuskassojen tulee avustuskassalain toi- valaisevia tilastoja ja niihin verrattavia tietoja,
19430: meenpanosta annetun asetuksen 23 §:n mu- jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan
19431: kaan vuosittain kuukauden kuluessa siitä kas- kaikista yhtiöistä. Vastaavan sisältöinen sään-
19432: sankokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistet- nös ehdotetaan lisättäväksi eläkesäätiö- ja
19433: tu, toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle avustuskassalakiin. Lisäksi ehdotetaan säädet-
19434: ministeriön vahvistaman kaavan mukainen täväksi, että sosiaali- ja terveysministeriön hal-
19435: kertomus kassan toiminnasta ja liittää mukaan lussa olevista eläkesäätiöiden sekä avustuskas-
19436: hallituksen laatima kertomus ja tilinpäätös, sojen tilinpäätöksistä ja hallituksen kertomuk-
19437: tilintarkastajien lausunto sekä sanotun kassan- sista olisi jokaisella oikeus saada tietoja.
19438: kokouksen pöytäkirja.
19439:
19440: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
19441: 1.3. Tilinpäätöstietojen julkisuus tukset
19442: Eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julki- Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontalou-
19443: suudesta sisältävän asetuksen (650/51) 1 §:n 1 dellisia vaikutuksia.
19444: momentin 9 kohdan nojalla ovat salassa pidet-
19445: täviä asiakirjat, jotka sisältävät tulli-, tarkas-
19446: tus- ja muiden viranomaisten virkatoimessaan
19447: hankkimia tai saamia tietoja ja selvityksiä 3. Voimaantulo
19448: yksityisestä liike- ja teollisuustoiminnasta, elin-
19449: keinon ja ammatin harjoittamisesta taikka yk- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti kun
19450: sityisen taloudellisesta asemasta, mikäli se, jota ne on hyväksytty ja vahvistettu.
19451: asiakirja koskee, ei anna suostumustaan sen
19452: tiedoksi antamiseen. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
19453: Ministeriö on tällä perusteella katsonut, että kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
19454: sen valvovana viranomaisena haltuunsa saarnat set:
19455: 1990 vp. - HE n:o 19 3
19456:
19457: 1.
19458: Laki
19459: eläkesäätiölain muuttamisesta
19460:
19461: Eduskunnan päätöksen mukaisesti li!i_ätään 2 päivänä joulukuuta 1955 annettuun eläkesäätiöla-
19462: kiin (469/55) uusi näin kuuluva 25 a §:
19463:
19464: 25 a § yhtäläisen perusteen mukaan kaikista eläkesää-
19465: Viranomaisen hallussa olevan tässä laissa tiöistä.
19466: tarkoitetun asiakirjan julkisuudesta on voimas- Sosiaali- ja terveysministeriön hallussa ole-
19467: sa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta on vista eläkesäätiöiden tilinpäätöksistä ja toimin-
19468: säädetty. Sen estämättä, mitä asiakirjojen sa- takertomuksista on jokaisella oikeus saada tie-
19469: lassa pitämisestä on säädetty, sosiaali- ja ter- toja.
19470: veysministeriö voi julkaista eläkesäätiöiden toi-
19471: mintaa, asemaa ja kehitystä valaisevia tilastoja Tämä laki tulee voimaan päivänä
19472: ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu kuuta 19
19473:
19474:
19475:
19476: 2.
19477: Laki
19478: avustuskassalain muuttamisesta
19479:
19480: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä kesäkuuta 1942 annettuun avustuskassa-
19481: lakiin (471142) uusi näin kuuluva 90 a §:
19482:
19483: 90 a § laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista
19484: Viranomaisen hallussa olevan tässä laissa avustuskassoista.
19485: tarkoitetun asiakirjan julkisuudesta on voimas- Sosiaali- ja terveysministeriön hallussa ole-
19486: sa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta on vista avustuskassojen tilinpäätöksistä ja halli-
19487: säädetty. Sen estämättä, mitä asiakirjojen sa- tuksen kertomuksista on jokaisella oikeus saa-
19488: lassa pitämisestä on säädetty, sosiaali- ja ter- da tietoja.
19489: veysministeriö voi julkaista avustuskassojen
19490: toimintaa, asemaa ja kehitystä valaisevia tilas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19491: toja ja niihin verrattavia tietoja, jotka on kuuta 19
19492:
19493: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
19494:
19495: Tasavallan Presidentti
19496: MAUNO KOIVISTO
19497:
19498:
19499:
19500:
19501: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
19502: 1990 vp. - HE n:o 20
19503:
19504:
19505:
19506:
19507: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta
19508: aikuiskoulutuksesta
19509:
19510:
19511:
19512:
19513: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19514:
19515: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuksen hankintasopimuksella, jossa sovittaisiin
19516: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain järjestettävästä koulutuksesta, sen hinnasta ja
19517: mukaan työvoimaviranomaiset hankkisivat ai- siitä, kenelle koulutusta järjestetään.
19518: kuiskoulutusta ammatillisilta aikuiskoulutus-
19519: Työvoimaviranomaiset voisivat lisäksi hank-
19520: keskuksilta, muilta ammatillisilta oppilaitoksil-
19521: kia koulutusta yhteistyössä työnantajien kans-
19522: ta ja korkeakouluilta sekä muilta koulutuksen
19523: sa, jolloin työnantajat voisivat osallistua kou-
19524: järjestäjiltä. lutuksen järjestämiskustannuksiin kussakin ta-
19525: Työvoimaviranomaisten hankkima koulutus
19526: pauksessa erikseen sovittavalla osuudella.
19527: olisi työvoimapoliittisin perustein järjestettä-
19528: vää pääasiassa ammatillista aikuiskoulutusta, Koulutukseen valituille opiskelijoille makset-
19529: jonka tarkoituksena olisi edistää ja ylläpitää taisiin koulutusaikaisen toimeentulon turvaa-
19530: työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa miseksi koulutustukea ja muita opintososiaali-
19531: työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja sia etuuksia. Opintososiaalisten etuuksien
19532: poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen työvoi- myöntäminen ja maksaminen ehdotetaan siir-
19533: mapoliittinen vastuu ja rahoitusvastuu kuului- rettäväksi ammatillisilta kurssikeskuksilta kan-
19534: sivat työvoimaviranomaisille. Työvoimaviran- saneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille.
19535: omaiset voisivat hankkia asiakkailleen myös Tähän esitykseen liittyy samanaikaisesti sen
19536: yksittäisiä koulutuspaikkoja ja tilata asiakkail- kanssa annettu esitys ammatillisia aikuiskoulu-
19537: leen juuri heitä varten suunniteltuja koulutus-
19538: tuskeskuksia koskevaksi lainsäädännöksi.
19539: kokonaisuuksia.
19540: Koulutusta hankittaisiin koulutuksen järjes- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
19541: täjän ja työvoimaviranomaisen välisellä koulu- päivänä tammikuuta 1991.
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: 391507B
19547: 2 1990 vp. - HE n:o 20
19548:
19549:
19550:
19551:
19552: SISÅLL YSL UETTELO
19553:
19554: Sivu Sivu
19555: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
19556: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 tukset.......................................... 7
19557: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . • . . • . . • . . . 7
19558: 1.1.1. Yhteiskunnallisen muutoksen vai-
19559: kutus.............................. 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 8
19560: 1.1.2. TyöllisyYSkoulutusjärjestelmän uu- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 8
19561: dJstammen........ . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
19562: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1. Lakiehdotuksen perustelut . .. . • .. . . .. . .. . . .. .. . 8
19563: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . • . • • • • • 19
19564: 2.1. Nykyinen tilanne ........................ . 6 3. Voimaantulo .. .. . . .. . .. .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . 19
19565: 2.1.1. Lainsäädäntö ..................... . 6
19566: 2.1.2. Käytäntö ......................... . 6
19567: 2.2. Asian valmistelu ......................... . 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
19568: 2.3. Lausunnot ............................... . 7 Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta . . . . 20
19569: 1990 vp. - HE n:o 20 3
19570:
19571:
19572:
19573:
19574: YLEISPERUSTELUT
19575:
19576:
19577: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Seuraavan 15 vuoden aikana työikäisen väes-
19578: merkitys tön määrä kasvaa enää noin 80 000 henkilöllä.
19579: Todennäköisesti muun muassa eläkejärjestely-
19580: 1.1. Tavoitteet jen seurauksena työvoiman kasvu jää tätäkin
19581: pienemmäksi. Vuoden 2000 jälkeen sekä työ-
19582: 1.1.1. Yhteiskunnallisen muutoksen vaikutus ikäisen väestön määrä että työvoiman tarjonta
19583: vähenevät. Uutta ammattitaitoista työvoimaa
19584: Kansainvälisen työnjaon muuttuminen sekä ei ole enää saatavissa pelkästään nuorisoikä-
19585: nopea tekninen ja taloudellinen kehitys ovat luokista. Tarvittava uusi työvoima on enene-
19586: voimistaneet yhteiskunnallista muutosproses- vässä määrin hankittava työelämässä jo olevia
19587: sia. Elinkeino- ja ammattirakenteen muutosten uudelleenkouluttamalla.
19588: seurauksena työvoiman määrälliset suhteet eri Työvoiman keski-iän noustessa työvoiman
19589: toimialojen välillä muuttuvat jatkuvasti. Alku- alueellinen liikkuvuus tulee vähenemään. Van-
19590: tuotannosta toimeentulonsa saavien osuus on hemmat ikäluokat eivät ole yhtä valmiita kuin
19591: pienentynyt jo useiden vuosikymmenien ajan. nuoret siirtymään työhön alueelta toiselle.
19592: Viime vuosina myös teollisuuden työvoiman Vanhemmat ikäluokat ovat nuoria enemmän
19593: määrä on alkanut pienentyä. Myös perinteisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti sidottuja asuin-
19594: vauraat teollisuuspaikkakunnat ovat joutuneet ympäristöönsä. Jatko- ja täydennyskoulutuk-
19595: ongelmiin. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa sen avulla voidaan lieventää työvoiman alueel-
19596: saavien määrä on puolestaan kasvanut voimak- lisen liikkuvuuden vähenemisestä aiheutuvia
19597: kaasti. Kasvu on suuntautunut pääasiassa yh- ongelmia.
19598: teiskunnallisten palvelujen alueelle. Ilmeisesti halukkuus ammatilliseen liikku-
19599: Ammattitaitovaatimusten muutokset kohdis- vuuteen on nuorilla vanhempia ikäluokkia suu-
19600: tuvat aiempaa voimakkaampina jo ammatissa rempi. Motivaatio uuden ammatin opetteluun
19601: toimivaan väestöön. Myös hyvän ammatillisen vähenee sitä mukaa mitä lyhyempi työmarkki-
19602: peruskoulutuksen omaavat henkilöt joutuvat noilla jäljellä oleva aika on. Motivaation heik-
19603: yrityksissä ja yleensäkin työelämässä tapahtu- keneminen edellyttää aiempaa voimakkaampaa
19604: vien muutosten seurauksena vaihtamaan am- panostusta opiskeluaikaisen toimeentulon jär-
19605: mattia ja hankkimaan jatko- tai täydennyskou- jestämiseen sekä aikuisille soveltuviin jousta-
19606: lutusta. viin opiskelujärjestelyihin.
19607: Väestön ikärakenne Suomessa on epätasai- Aiemmin yhteiskunnan koulutustarpeet oli
19608: nen. Syntyvyys oli toisen maailmansodan jäl- mahdollista tyydyttää suunnittelu- ja hallinto-
19609: keen poikkeuksellisen voimakasta. Nämä 1940- päätöksillä ohjattavalla oppilaitosmuotoiseen
19610: Iuvulla syntyneet, jotka tulivat työmarkkinoille koulutukseen perustuvalla koulutusjärjestel-
19611: 1960-luvulla, ovat nyt parhaassa työiässä ja mällä. Koulutustarpeet oli hallinnon tasolla
19612: alkavat siirtyä eläkkeelle 2000-luvun alussa. selkeästi nähtävissä, niitä voitiin ennakoida ja
19613: Syntyvyys aleni yhtäjaksoisesti 1970-luvun al- viranomaisilla oli aikaa reagoida uusiin tilan-
19614: kupuolelle asti. Lähivuosina työmarkkinoille teisiin. Nyt erityisesti työvoimapoliittiselta ai-
19615: ovat tulossa aiempaa pienemmät ikäluokat. kuiskoulutukselta vaaditaan entistä enemmän
19616: Työvoiman määrä maassamme on noin 2,5 joustavuutta ja mukautumista ympäröivän työ-
19617: miljoonaa. Vuodesta 1970 vuoteen 1985 työ- elämän ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin.
19618: ikäisen väestön määrä kasvoi noin 300 000 Aikuiskoulutuksen, erityisesti ammatillisen ai-
19619: henkilöllä. Työvoiman tarjonta kasvoi tätäkin kuiskoulutuksen, tulee liittyä kiinteästi työyh-
19620: voimakkaammin lähinnä sen seurauksena, että teisöjen muuhun kehittämiseen ja kansalaisten
19621: naiset siirtyivät kotitalouden piiristä työvoi- omaehtoiseen opiskeluhalukkuuteen. Koulu-
19622: maan. tuksen kysynnän onkin päästävä entistä enem-
19623: 4 1990 vp. - HE n:o 20
19624:
19625: män vaikuttamaan tähän koulutustarjonnan kehityksestä sekä rakennemuutoksista on ai-
19626: muotoutumiseen. heutunut ja tulevaisuudessa aiheutuu moni-
19627: muotoista ammatillisen aikuiskoulutuksen ky-
19628: syntää.
19629: 1.1.2. Työllisyyskoulutusjärjestelmän uudista- Tätä kysyntää ei pystytä joustavasti tyydyt-
19630: minen tämään nykyisellä rahoitusjärjestelmällä, joka
19631: on keskitetty kahdelle keskushallintotason vi-
19632: Työllisyyskoulutusta voidaan antaa ammatil- ranomaiselle. Voimassa oleva rahoitustapa
19633: lisissa kurssikeskuksissa ja oppilaitoksissa sekä edellyttää lisäksi määrärahojen käytön tarkkaa
19634: erityisistä syistä korkeakouluissa. Työllisyys- valvontaa, joka jäykistää järjestelmän toimi-
19635: koulutuksesta ja sen rahoituksesta säädetään vuutta ja lisää hallintobyrokratiaa.
19636: työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (311 Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä työllisyys-
19637: 76) ja asetuksessa (206176). Ammatilliset kurs- koulutuksen järjestäjällä ei ole suoranaista ra-
19638: sikeskukset järjestävät nykyisin pääosan työlli- hoituksellista tarvetta reagoida nopeasti ja te-
19639: syyskoulutuksesta. hokkaasti koulutuksen kysynnän määrässä, ra-
19640: Työllisyyskoulutuksen toimeenpanosta vas- kenteessa ja sisällössä tapahtuviin muutoksiin.
19641: taavat opetus- ja työvoimaviranomaiset. Voi- Koulutuksen järjestämisessä on saattanut pai-
19642: massa olevien säännösten mukaan valtio mak- nottua enemmän aikaisempi koulutuksen tarve
19643: saa työllisyyskoulutuksesta aiheutuvat käyttö- ja opettajien aseman turvaaminen kuin kulloi-
19644: kustannukset kokonaan valtion tulo- ja meno- nenkin työvoimapoliittinen koulutuksen tarve.
19645: arviossa opetusministeriön pääluokkaan osoi- Vastaavasti työvoimaviranomaiset eivät ole
19646: tetulla määrärahalla kurssikeskusten ja oppilai- riittävästi osallistuneet työllisyyskoulutuksen
19647: tosten ylläpitäjälle. Ammattikasvatushallitus suunnitteluun työvoimapoliittisten koulutus-
19648: vahvistaa työllisyyskoulutuksen koulutus- ja tarpeiden osalta. Kurssikeskuksista onkin osit-
19649: opetussuunnitelmat sekä antaa tarkemmat tain muodostunut ammattioppilaitosten kaltai-
19650: määräykset opetuksen järjestämisestä. Luvan sia kiinteää koulutusta antavia laitoksia.
19651: ammattikurssin aloittamiseen antaa ammatti- Lisäksi työllisyyskoulutuksen toteuttamisen
19652: kasvatusviranomainen, paitsi milloin valtio- päätöksentekojärjestelmä on, kuten edellä on
19653: neuvoston päättämien yleisten perusteiden no- esitetty, jaettu kahdelle hallinnonalalle. Am-
19654: jalla lupaa ei tarvita. Kurssin aloittaminen mattikurssitoiminnan rahoituksesta ja koulu-
19655: edellyttää aina työvoimaviranomaisen puolta- tuksen sisällöstä päättää keskitetysti ammatti-
19656: vaa lausuntoa kurssin työvoimapoliittisesta tar- kasvatushallitus ja koulutuksen työvoimapo-
19657: koituksenmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta. liittisesta tarpeellisuudesta työvoimaviranomai-
19658: Työllisyyskoulutus on tärkeä työvoimapoli- set. Nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riit-
19659: tiikan toteuttamiskeino. Sen avulla pyritään tävällä tavalla yhteensovittaa työvoimapoliitti-
19660: edistämään ja ylläpitämään työllisyyttä ja tor- sia koulutustarpeita ja koulutuspoliittisia nä-
19661: jumaan työttömyyttä. Työllisyyskoulutusta kökohtia toisiinsa. Keskitetty päätöksenteko-
19662: järjestettäessä on voimassa olevien säännösten järjestelmä on lisäksi jäykistänyt ja hidastanut
19663: mukaan erityisesti kiinnitettävä huomiota elin- alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden
19664: keinoelämän rakennemuutosten ja teknisen ke- huomioon ottamista työllisyyskoulutuksen
19665: hityksen työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työllisyys-
19666: aiheuttamiin muutoksiin. koulutuksesta annettuun lakiin vuonna 1986
19667: Tarkasteltaessa työllisyyskoulutukselle asete- (85/86) sekä asetukseen vuonna 1988 (415/88)
19668: tun joustavuustavoitteen toteutumista on syytä tehdyillä muutoksilla on keskitettyyn päätök-
19669: kiinnittää huomiota koulutuksen nykyiseen sentekojärjestelmään saatu osittain parannuk-
19670: päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmään. Työl- sia delegoimalla päätöksentekoa työvoimahal-
19671: lisyyskoulutuksen järjestämisestä aiheutuvat linnossa piirihallintotasolle sekä opetushallin-
19672: kustannukset korvataan valtionapuperusteise- nossa siirtämällä eräiltä osin opetussuunnitel-
19673: na rahoituksena kokonaisuudessaan valtion mien vahvistamisesta päättäminen ammatilli-
19674: tulo- ja menoarviosta. Valtionapuperusteinen sen kurssikeskuksen johtokunnalle.
19675: rahoitus on johtanut siihen, ettei asiaa hoitavil- Työllisyyskoulutuksen tulee mukautua jous-
19676: la organisaatioilla ole ollut välttämätöntä tar- tavasti koulutuskysynnän muutoksiin. Säädet-
19677: vetta muuttaa toimintaansa koulutuskysynnän täväksi ehdotettavan uuden lain tavoitteena on
19678: muutosten mukaisesti. Työelämän nopeasta ensinnäkin se, että koulutus pystyisi nopeasti
19679: 1990 vp. - HE n:o 20 5
19680:
19681: ja tehokkaasti vastaamaan työelämän määrälli- Lakiehdotuksen mukaan koulutusta voitai-
19682: siin, laadullisiin ja alueellisiin muutoksiin ja siin hankkia aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta
19683: tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää ja ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta
19684: yksinkertaistaa työllisyyskoulutuksen toteutta- sekä myös muilta koulutuksen järjestäjiltä
19685: mista koskevaa päätöksentekojärjestelmää (koulutuspalvelun tuottaja).
19686: saattamalla työvoimapoliittinen vastuu ja ra- Ehdotettu rahoitusjärjestelmän muutos mer-
19687: hoitusvastuu samalle viranomaiselle ja siirtä- kitsisi sitä, että valtion rahoitus järjestettäisiin
19688: mällä päätäntävaltaa alue- ja paikallistasolle. suureksi osaksi kysynnän kautta, mikä lisäisi
19689: oppilaitosten joustavuutta ja mukautumisky-
19690: kyä kysynnän muutoksiin. Koulutuspalveluja
19691: 1.2. Keinot voitaisiin hankkia koulutuksen parhaiten jär-
19692: jestämään soveltuvalta koulutuspalvelujen
19693: Lakiehdotus vastaa valtioneuvoston 5 päivä- tuottajalta, minkä vuoksi koulutuksessa voitai-
19694: nä maaliskuuta 1987 ja 24 päivänä maaliskuuta siin ottaa nykyistä enemmän huomioon työvoi-
19695: 1988 tekemiä periaatepäätöksiä ammatillisen mapoliittisia tarpeita sekä yksilöllisiä koulutus-
19696: aikuiskoulutuksen rahoitusperiaatteista ja ke- tarpeita ja -toiveita.
19697: hittämisestä. Periaatepäätöksillä pyritään ta- Koulutusta järjestettäisiin normaalisuuden
19698: voitteellisesti selkiyttämään eri osapuolten vas- periaatetta noudattaen. Sen mukaan työllisyys-
19699: tuuta ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitta- koulutuksena järjestettävän perus- ja jatko-
19700: misessa ja yhtenäistämään rahoituksen perus- koulutuksen tulee vastata laadullisesti muuta
19701: teita. Työllisyyskoulutuksen osalta ensin mai- vastaavaa ammatillista koulutusta ja sitä voi-
19702: nitussa periaatepäätöksessä on todettu, että daan hankkia koulutuksen järjestäjiltä, jotka
19703: tavoitteena on kehittää työllisyyskoulutuksen täyttävät nämä edellytykset. Normaalisuuden
19704: hallintoa siten, että työvoimahallinto ostaisi periaatteen mukaisesti työvoimaviranomaisella
19705: työllisyyskoulutuksena järjestettävän ammatil- olisi mahdollisuus hankkia opiskelijoille koulu-
19706: lisen perus- ja jatkokoulutuksen ammatillisilta tusta yksittäisinä koulutuspaikkoina sekä pie-
19707: kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja korkea- nissä tai suurissa erissä, mikä myös lisäisi
19708: kouluilta sekä muun koulutuksen edellä maini- joustavuutta koulutusmahdollisuuksien käytös-
19709: tuilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä val-
19710: tion tulo- ja menoarviossa työministeriön pää- sä. Lisäksi työvoimaviranomaisten tulisi hank-
19711: kia työvoimapoliittisten tarpeiden mukaisesti
19712: luokkaan osoitettavalla määrärahalla.
19713: koulutusta, jota ei muulla tavoin yhteiskunnas-
19714: Koulutuksen hankintatoiminnan työvoima- sa järjestetä.
19715: poliittinen vastuu sekä rahoitusvastuu kuuluisi
19716: siis työvoimaviranomaisille. Vastuunjaon sel- Ehdotetuna rahoitusjärjestelmän muutoksel-
19717: kiyttäminen parantaisi työllisyyskoulutuksen la voitaisiin koulutuksen joustavuuden lisäksi
19718: asemaa yhtenä aikuiskoulutuksen merkittävänä tehostaa koulutuksen taloudellisuutta. Koulu-
19719: muotona. Koulutuksen rahoitus- ja työvoima- tus olisi pyrittävä hankkimaan sellaiselta kou-
19720: poliittisen vastuun selkiyttäminen tekisi samal- lutuksen järjestäjältä, joka pystyy koulutuksel-
19721: la mahdolliseksi sen, että työhallinto voisi ny- le asetettavat vaatimukset huomioon ottaen
19722: kyistä paremmin verrata koulutusta muihin tarkoituksenmukaisimmin sitä järjestämään.
19723: käytettävissä oleviin työvoimapolitiikan keinoi- Tämä edellyttää myös koulutuksen työvoima-
19724: hin ja niiden tehokkuuteen. poliittisen suunnittelun tehostamista.
19725: Työelämän kiihtyvät muutokset asettavat Koulutuksen järjestämisvastuun ja rahoitus-
19726: huomattavia vaatimuksia aikuiskoulutukselle vastuun erottaminen toisistaan luo paineita
19727: yleensä. Erityisesti työllisyyskoulutuksen tulisi myös koulutuspalvelujen tuottajille. Ammatil-
19728: kyetä nopeasti ja tehokkaasti antamaan varsin- lisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevassa la-
19729: kin työttömiksi jääville ja työttömyysuhan kiehdotuksessa on lähtökohtana se, että am-
19730: alaisille työntekijöille koulutusta ammatteihin matilliset kurssikeskukset muutettaisiin tulos-
19731: ja tehtäviin, joilla voidaan edistää heidän uu- vastuullisiksi yksiköiksi, joiden toiminta on
19732: delleen sijoittumistaan työelämään. Koulutus taloudellista ja tuloksellista. Tulevien ammatil-
19733: tulee sopeuttaa työvoiman kysynnän ja tarjon- listen aikuiskoulutuskeskusten olisi pystyttävä
19734: nan muutoksista aiheutuneisiin ja odotettavissa rahoittamaan toimintansa pääosin palveluitten-
19735: oleviin muutoksiin ottaen lisäksi huomioon sa myynnistä saamillaan tuloilla. Tämä peri-
19736: aikuiskoulutuksen erityispiirteet. aate veivoittaisi koulutuksen järjestäjää seu-
19737: 6 1990 vp. - HE n:o 20
19738:
19739: raamaan koulutuskysynnän muutoksia ja Työllisyyskoulutuksessa on samanaikaisesti
19740: reagoimaan niihin tarvittaessa nopeastikin. keskimäärin 15 000-16 000 henkilöä ja koulu-
19741: tuksen suorittaa noin 27 000 opiskelijaa vuo-
19742: dessa. Työttömien ja työttömyysuhan alaisten
19743: 2. Nykyinen tilanne ja asian val- osuus koulutukseen osallistuvista on vaihdellut
19744: mistelu viime vuosina 75-78 %:n välillä.
19745: Työllisyyskoulutuksen kustannukset olivat
19746: 2.1. Nykyinen tilanne vuonna 1988 noin 1076 miljoonaa markkaa,
19747: josta koulutuskustannusten osuus oli vajaa
19748: 2.1.1. Lainsäädäntö 65 % ja koulutettavien toimeentulotuen osuus
19749: noin 35 %.
19750: Työllisyyskoulutuksesta annettuun lakiin ja
19751: asetukseen sisältyvät sekä työllisyyskoulutusta
19752: että ammatillisia kurssikeskuksia koskevat 2.2. Asian valmistelu
19753: säännökset.
19754: Työasioiden hallintokomitea (komiteamie-
19755: Työllisyyskoulutuksen käsite on määritelty
19756: tintö 1986:28) on esittänyt mietinnössään työ-
19757: lain 1 §:ssä. Sen mukaan työllisyyskoulutuksel-
19758: voimahallinnon ja opetushallinnon vastuun-
19759: la tarkoitetaan työllisyyden edistämiseksi jär-
19760: jaon selkiyttämisestä kaksi vaihtoehtoista mal-
19761: jestettyjä pääasiassa aikuisille tarkoitettuja am-
19762: lia. Ensimmäisen mallin mukaan työllisyyskou-
19763: matillisia uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulu-
19764: lutusmäärärahat siirrettäisiin kokonaan työvoi-
19765: tuskursseja sekä tuettua opiskelua julkisen tar-
19766: maministeriön pääluokkaan. Samalla myös
19767: kastuksen alaisissa oppilaitoksissa. Koulutusta
19768: ammatilliset kurssikeskukset siirrettäisiin työ-
19769: voidaan antaa myös peruskoulutuksena henki-
19770: voimaministeriön alaisuuteen. Vastuu opetuk-
19771: löille, joilla ei ole ammattia tai jotka eivät ole
19772: sen sisällöstä ja opettajien valmiuksien kehittä-
19773: saaneet ammatillista peruskoulutusta.
19774: minen jäisivät ammattikasvatushallitukselle.
19775: Laissa ja asetuksessa säädetään koulutuksen Toisen mallin mukaan ammatilliset kurssikes-
19776: valtionrahoituksesta, henkilöiden osoittamises- kukset olisivat edelleen opetusministeriön hal-
19777: ta koulutukseen sekä koulutukseen osallistuvil- linnonalalla ammattikasvatushallituksen alai-
19778: le maksettavasta toimeentulon tuesta. Lain suudessa. Työvoimahallinto ostaisi työllisyys-
19779: mukaan työllisyyskoulutusta voivat järjestää koulutuspalvelut kurssikeskuksilta tähän tar-
19780: ammatilliset kurssikeskukset, julkisen tarkas- koitukseen varatuilla määrärahoilla. Kurssikes-
19781: tuksen alaiset ammatilliset oppilaitokset sekä kusten talous ja siten myös niiden toiminnan
19782: erityisestä syystä korkeakoulut. Työllisyyskou- suuntaaminen ja kehittäminen perustuisivat
19783: lutuksesta suurimman osan järjestävät amma- olennaisesti työvoimahallinnon kanssa synty-
19784: tilliset kurssikeskukset. vään asiakassuhteeseen. Komitean tekemät tar-
19785: Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken on tehty kistusehdotukset olisivat merkinneet käytän-
19786: sopimus Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuk- nössä, että työvoimaministeriö olisi vastannut
19787: sesta vuonna 1971. Vuonna 1983 tuli voimaan työllisyyskoulutuksesta nykyistä selkeämmin.
19788: viiden pohjoismaan sopimus viranomaisten ja Valtioneuvosto teki 5 päivänä maaliskuuta
19789: laitosten välisestä yhteistyöstä ammatillisen 1987 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis-
19790: kuntoutuksen ja työllisyyskoulutuksen alalla. koulutuksen rahoittamisen suunnitteluperiaat-
19791: teista ja 24 päivänä maaliskuuta 1988 peri-
19792: aatepäätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen
19793: 2.1.2. Käytäntö kehittämisestä. Ensimmäisen periaatepäätök-
19794: sen jälkeen huhtikuussa 1987 opetusministeriö
19795: Työllisyyskoulutusta suunnitellaan sekä työ- asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia
19796: voimaviranomaisten että ammattikasvatushalli- ehdotus ammatillisten kurssikeskusten toimin-
19797: tuksen toimesta. Koulutustarpeet määrittelee tamuodoista ja toimintaedellytyksistä sekä
19798: työhallinto. Koulutuksen resursseista ja toteu- maksuperusteista, joilla työvoimahallinto voi
19799: tuksesta päättää ammattikasvatushallitus. ostaa työllisyyskoulutuspalveluja ammatillisilta
19800: Työllisyyskoulutuksesta 89 OJo järjestetään am- kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja muilta
19801: matillisissa kurssikeskuksissa, 7 % ammatilli- koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi toimikunnan
19802: sissa oppilaitoksissa ja 4 % korkeakouluissa. tuli laatia ehdotus toimenpiteistä, joilla voi-
19803: 1990 vp. - HE n:o 20 7
19804:
19805: daan parantaa ammatillisten kurssikeskusten myönnettävää perusrahoitusta lukuunottamat-
19806: toiminnan taloudellisuutta, joustavuutta ja ta.
19807: alueellisten tarpeiden huomioonottamista. Toi- Lakiehdotuksen mukaan koulutuksen han-
19808: mikunnan tuli myös arvioida ehdotuksensa kintatoiminnasta huolehtiminen kuuluisi pää-
19809: kustannusvaikutukset ja laatia tarvittavat sää- asiassa työvoimapiirien toimistoille. Työvoima-
19810: dösehdotukset. Toimikunta sai työnsä päätök- piirien tehtävänä olisi suunnitella, ohjata ja
19811: seen 31 päivänä lokakuuta 1988. seurata oman alueensa koulutusta yhdessä työ-
19812: voimatoimistojen kanssa. Alueellisen koulutus-
19813: suunnitelman tekeminen edellyttää työvoiman
19814: 2.3. Lausunnot koulutustarpeiden ja työmarkkinoilta tulevan
19815: kysynnän seikkaperäisiä selvittämistä ja yh-
19816: Edellä tarkoitetun Kurssikeskustoimikunnan teyksien luomista ja ylläpitämistä niin koulu-
19817: mietinnöstä (komiteanmietintö 1988:34) annet- tuksen tuottajiin kuin alueen elinkeinoelä-
19818: tiin yli 60 lausuntoa. Lausunto pyydettiin mään. Tarjousmenettely, hankittavan koulu-
19819: muun muassa valtiovarainministeriöltä, maa- tuksen arviointi sekä varsinaisten hankintaso-
19820: ja metsätalousministeriöltä, liikenneministeri- pimusten tekeminen ja toteutuneen koulutuk-
19821: öitä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosi- sen seuranta merkitsevät työmäärän lisäystä
19822: aali- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeri- työvoimapiirien toimistoissa. Tarvittavat hen-
19823: öitä, ammattikasvatushallitukselta, kouluhalli- kilöstöresurssitarpeet tullaan hoitamaan kui-
19824: tukselta, kansaneläkelaitokselta, lääninhalli- tenkin resurssien uudelleen kohdentamisella ot-
19825: tuksilta, työvoimapiireiltä, eräiltä ammatillisil- taen huomioon ensisijaisesti ammatillisissa
19826: ta kurssikeskuksilta sekä kuntia ja oppilaitos- kurssikeskuksissa käsitehäviä opintososiaalisia
19827: ten ylläpitäjiä, työnantajia, työntekijöitä, opet- etuuksia koskevien työtehtävien päättyminen
19828: tajia, rehtoreita ja talouspäällikköjä edustavii- tämän esityksen myötä.
19829: ta järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Annetuista lau- Ammatilliset kurssikeskukset myöntävät ny-
19830: sunnoista laadittiin yhteenveto. kyisin työllisyyskoulutukseen Osallistuvalle
19831: Yleisesti ottaen lausunnoissa tuettiin toimi- koulutustuen ja muut opintososiaaliset etuu-
19832: kunnan esittämiä ratkaisuja. Yksityiskohtiin det. Näitä tehtäviä ammatillisissa kurssikes-
19833: sitävastoin tehtiin erilaisia muutosehdotuksia. kuksissa hoitaa noin 60 henkeä. Tulevien ai-
19834: Lausuntojen perusteella työministeriössä kuiskoulutuskeskusten luonteeseen tulosvas-
19835: ryhdyttiin virkatyönä valmistelemaan ehdotus- tuullisilla koulutuksentuottajina ei etuuksien
19836: ta lainsäädännöksi. Valmistelutyön aikana myöntäminen opiskelijoille luontevasti sovellu.
19837: kuultiin eri viranomaisia ja järjestöjä. Lakieh- Tästä syystä ehdotetaankin, että opiskelijoiden
19838: dotusta on käsitelty työvoimapalvelujen neu- opintososiaalisten etuuksien myöntämisestä ja
19839: vottelukunnassa ja sen koulutusasiain jaostos- maksamisesta huolehtisivat kansaneläkelaitos
19840: sa. Lisäksi ehdotusta on käsitelty valtion ja ja työttömyyskassat. Henkilöstön lisäystarpeita
19841: kuntien välisissä järjestelyasiakirjaneuvotte- kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen
19842: luissa, joissa todettiin, että ehdotuksen vaiku- osalta ei esiintyne, sillä ne huolehtivat jo nyt
19843: tuksista kustannusten jakoon ja taloudellisista työttömyysturvaetuuksien myöntämisestä ja
19844: vaikutuksista vallitsee yksimielisyys. koulutustuki määräytyisi pääosin samoin pe-
19845: rustein.
19846:
19847: 3. Esityksen organisatoriset ja
19848: henkilöstövaikutukset 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
19849: tukset
19850: Ehdotettavat muutokset nykyiseen työlli-
19851: syyskoulutukseen vaikuttavat valtion viran- Lakiehdotuksen tavoitteena on kehittää työ-
19852: omaisten keskinäisiin toimivaltasuhteisiin. Eh- voimapoliittista aikuiskoulutusta yhtenä ai-
19853: dotettavalla lailla sekä aikuiskoulutuskeskuksia kuiskoulutuksen muotona ensinnäkin siten, et-
19854: koskevilla säädösehdotuksilla erotettaisiin am- tä koulutushankinnat rahoitetaan työhallinnon
19855: matillisen aikuiskoulutuksen järjestämisvastuu kautta. Rahoitusvastuun siirtyminen työhallin-
19856: ja rahoitusvastuu toisistaan. Koulutuksen ra- nolle korostaa koulutushankintojen työvoima-
19857: hoitusvastuu siirtyisi opetushallinnoita työvoi- poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitus-
19858: maviranomaisille aikuiskoulutuskeskuksille vastuu kuuluisi työhallinnolle kokonaisuudes-
19859: 8 1990 vp. - HE n:o 20
19860:
19861: saan myös opiskelijoiden opintososiaalisten va osuus. Samoin hankittaessa koulutusta
19862: etujen osalta. Työhallinnon kokonaisrahoitus- muilta koulutuspalveluiden tuottajilta otettai-
19863: vastuu on edellytys koulutusmuodon kokonais- siin huomioon muu erikseen myönnetty val-
19864: valtaiselle kehittämiselle. Suuntaamalla opinto- tionosuus tai -avustus.
19865: sosiaalisia etuuksia tarpeita vastaaviksi voi- Kuntien talouteen ei uudistuksella ole vaiku-
19866: daan vaikuttaa työvoimapoliittisen aikuiskou- tusta, eikä myöskään olennaista vaikutusta
19867: lutuksen kohdentumiseen ja koulutushaluk- kuntien ja valtion väliseen kustannusten ja-
19868: kuuteen. koon. Työvoimaviranomaisten ostama koulu-
19869: Koulutuksen hankintämäärärahan osalta ra- tus rahoitettaisiin kokonaan valtion varoista
19870: hoitusjärjestelmän muutos ei olennaisesti vai- lukuunottamatta niitä tilanteita, joissa lakieh-
19871: kuta valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk- dotuksen 13 §:n mukaan osan kokonaiskustan-
19872: seen varattavan määrärahan suuruuteen. Lähi- nuksista voisi maksaa työnantaja. Tätä koulu-
19873: vuosina koulutushankintojen määrän mitoituk- tuksen yhteishankintaa voitaisiin käyttää val-
19874: seen vaikuttaa työllisyyden kehityksen ohella tion tulo- ja menoarvioon osoitetun määrära-
19875: omaehtoisen koulutuksen kehittäminen, johon han rajoissa.
19876: heijastuu osaltaan tammikuussa 1990 solmittu Opintososiaalisiin etuuksiin varattava mää-
19877: talous- ja tulopoliittinen kokonaisratkaisu. räraha koostuisi koulutus- ja erityistuesta sekä
19878: Tässä vaiheessa mainittuja vaikutuksia ei voida ylläpitokorvauksista. Koulutustuen määräyty-
19879: vielä yksityiskohtaisesti arvioida. Tulo- ja me- misperusteet noudattavat pääsääntöisesti työt-
19880: noarvion rakenteeseen lakiehdotus vaikuttaa tömyysturvalain säännöksiä ja ovat näin sidot-
19881: siten, että pääosa opetusministeriön hallinona- tuja työttömyysturvan suuruuteen. Opintososi-
19882: lan pääluokkaan momentille 29.69.27 (työlli- aalisten etuuksien maksatuksen siirtyminen
19883: syyskoulutus) varatuista määrärahoista siirtyisi kansaneläkelaitokselle ei lisää valtion menoja.
19884: työministeriön hallinnonalan pääluokkaan. Ai- Sen sijaan työttömyyskassojen hallintokulujen
19885: kuiskoulutuskeskusten tarvitsemat perusresurs- kasvun arvioidaan lisäävän valtion menoja
19886: sit rahoitettaisiin kuitenkin edelleen opetusmi- noin yhdellä miljoonalla markalla.
19887: nisteriön pääluokkaan jäävällä määrärahalla.
19888: Työvoimaviranomaisten ostaessa koulutusta
19889: aikuiskoulutuskeskuksilta otettaisiin koulutuk- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
19890: sen hintaa määriteltäessä vähennyksenä huo- seikkoja
19891: mioon ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksis-
19892: ta annettavassa laissa tarkoitettuja valtionavus- Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an-
19893: tuksia vastaava osuus koulutuksen hankinta- netaan opetusministeriön esittelystä esitys am-
19894: kustannuksista. Vastaavasti otettaisiin vähen- matillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevaksi
19895: nyksenä huomioon ammatillisten kurssikeskus- lainsäädännöksi. Sillä säädettäisiin ammatillis-
19896: ten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulu- ten kurssikeskusten muuttamisesta ammatilli-
19897: tuskeskuksiksi annettavassa laissa tarkoitettuja siksi aikuiskoulutuskeskuksiksi, niiden rahoi-
19898: valtion korvauksia ja valtionavustuksia vastaa- tuksesta, tehtävistä ja hallinnosta.
19899:
19900:
19901:
19902:
19903: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
19904:
19905:
19906: 1. Lakiehdotuksen perustelut kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua
19907: työttömyyttä ja työvoimapulaa. Lakiehdotuk-
19908: 1 luku sessa määritellään koulutus työvoimapoliittisin
19909: perustein hankittavaksi koulutukseksi. Vaikka
19910: Yleiset säännökset yhteiskunnassa järjestettävällä ammatillisella
19911: aikuiskoulutuksella on vastaava työllisyyttä yl-
19912: 1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Lain läpitävä tavoite kuin ehdotuksen mukaisella
19913: tarkoituksena olisi aikuisväestölle koulutusta koulutuksella, on työvoimaviranomaisten
19914: hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman hankkimassa koulutuksessa nimenomaisesti
19915: 1990 vp. - HE n:o 20 9
19916:
19917: keskeisenä ja koulutuksen rahoituksen välittö- työministeriö voisi tarvittaessa suorittaa koulu-
19918: mänä perusteena työvoimapoliittisten näkö- tushankintoja.
19919: kohtien huomioon ottaminen. Tämän vuoksi Yhteistyöelimenä tämän lain toimeenpanoon
19920: lakiehdotuksen eräänä lähtökohtana on, että liittyvissä asioissa toimii työvoimapalvelujen
19921: työvoimaviranomaiset voisivat hankkia koulu- neuvottelukunta, josta on säädetty erikseen.
19922: tuksen kulloinkin sen järjestämiseen soveltu-
19923: vimmalta koulutuspalvelujen tuottajalta. 4 §. Opintososiaalisten etuuksien myöntämi-
19924: Lakia sovellettaisiin työvoimapoliittiseen ai- nen ja maksaminen. Opintososiaalisten etuuk-
19925: kuiskoulutukseen, joka on pääasiallisesti am- sien myöntäminen ja maksaminen ehdotetaan
19926: matillista koulutusta, mutta myös yleissivistä- siirrettäväksi ammatillisilta kurssikeskuksilta
19927: vää koulutusta. Ammatillisella koulutuksella kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille.
19928: tarkoitetaan, kuten voimassa olevassa laissa, Siirtämisen perusteita selvitetään tarkemmin
19929: ammatillista perus-, täydennys- ja jatkokoulu- jäljempänä opintososiaalisten etuuksien hake-
19930: tusta. Tarkoituksena on, että työvoimapoliitti- mista koskevassa 2I §:ssä.
19931: nen aikuiskoulutus olisi vähintään yhtä moni- Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat toi-
19932: puolista kuin muu yhteiskunnassa järjestettävä mivat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
19933: ammatillinen aikuiskoulutus. Tarvittaessa voi- alalla, joten näiden laitosten valvonta ja oh-
19934: taisiin myös hankkia ammattiin tai tehtävään jaus kuuluisi myös opintososiaalisten etuuksien
19935: valmentavaa yleissivistävää koulutusta esimer- osalta sosiaali- ja terveysministeriölle. Työttö-
19936: kiksi kansanopistoista. Yleissivistävää koulu- myyskassalaissa säädetään muunmuassa työt-
19937: tusta voitaisiin lukio-opintoja lukuunottamatta tömyyskassojen valvonnasta, joka kuuluu sosi-
19938: hankkia silloin, kun sen puuttuminen estää aali- ja terveysministerölle. Sosiaali- ja terveys-
19939: työllistymistä tai osallistumista ammatilliseen ministeriö antaisi kyseessä oleville laitoksille
19940: koulutukseen. tarvittavat etuuksien myöntämis- ja maksamis-
19941: Yleissivistävä koulutus olisi näin ollen pää- menettelyä koskevat määräykset kuten lakieh-
19942: sääntöisesti ammatillista koulutusta edeltävää dotuksen 33 §:ssä ehdotetaan.
19943: ja siihen liittyvää valmentavaa koulutusta. Työvoimatoimisto päättäisi nykyistä tilan-
19944: Yleissivistävän koulutuksen muodoista tulisivat netta vastaavalla tavalla koulutuksen alkamista
19945: kysymykseen esimerkiksi peruskoulun oppi- edeltävien etuuksien myöntämisestä.
19946: määrän loppuunsuorittaminen ja erilaiset yk-
19947: sittäiset kurssit, joilla hankitut valmiudet olisi- 5 §. Koulutuspalvelujen tuottajat. Ammatil-
19948: vat tarpeen ammatissa toimimiselle. liset kurssikeskukset järjestävät nykyisin valta-
19949: osan, noin 89 prosenttia, työllisyyskoulutuk-
19950: 2 §. Opiskelijan koulutusaikainen toimeen- sesta. Ammatillisten oppilaitosten ja korkea-
19951: tulo. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen koulujen osuus työllisyyskoulutuksesta on näin
19952: valitun opiskelijan koulutusaikainen toimeen- ollen noin II prosenttia.
19953: tulo turvattaisiin, kuten nykyisessä työllisyys-
19954: koulutusjärjestelmässäkin, maksamalla opiske- Koulutuspalvelujen tuottajina voisivat toi-
19955: lijalle koulutustukea sekä muita opintososiaali- mia ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, jois-
19956: sia etuuksia. Lakiehdotuksen 5 luvussa säädet- ta ehdotetaan säädettäväksi aikuiskoulutuskes-
19957: täisiin pääosiltaan nykytilannetta vastaavasti kuksia koskevassa lainsäädännössä, muut am-
19958: koulutustuesta ja sen saamisedellytyksistä. matilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Nämä
19959: 3 §. Toimeenpanoelimet. Koulutuksen han- nykyisin työllisyyskoulutusta järjestävät oppi-
19960: kintatoiminnan työvoimapoliittinen vastuu laitokset muodostavat koko maan koulutus-
19961: sekä rahoitusvastuu kuuluisi työvoimaviran- tarpeisiin kattavan oppilaitosverkon. Koulu-
19962: omaisille. Pykälän I momentin mukaan lain tuksen joustavuuden ja tehokkuuden lisäämi-
19963: toimeenpanosta huolehtisi ylimpänä viran- seksi on kuitenkin perusteltua, että koulutusta
19964: omaisena työministeriö. Työministeriölle kuu- voitaisiin hankkia myös muilta lakiehdotukses-
19965: luisi ylimpänä viranomaisena johtaa, valvoa ja sa asetetut koulutuksen tavoitteet ja edellytyk-
19966: set täyttäviltä koulutuksen järjestäjiltä.
19967: kehittää koulutuksen hankintatoimintaa sekä
19968: myös opintososiaalisten etuuksien järjestel- Muina koulutuspalvelujen tuottajina voisivat
19969: mää. Ministeriön alaisena hankintatoiminnasta toimia esimerkiksi kansanopistot, iltalukiot,
19970: huolehtiminen kuuluisi pääasiassa työvoimapii- yksityiset koulutuksen järjestäjät tai työnanta-
19971: rien toiroistoille ja työvoimatoimistoille. Myös jat.
19972:
19973: 2 391507B
19974: 10 1990 vp. - HE n:o 20
19975:
19976: 2 luku la oman alueensa koulutusta yhdessä työvoi-
19977: matoimistojen kanssa. Työvoimatoimiston teh-
19978: Koulutuksen hankintaperusteet
19979: tävä olisi erityisesti toiminta-alueen työnanta-
19980: jien ja työnhakijoiden koulutustarpeiden ar-
19981: 6 §. Koulutustarpeen selvittäminen. Lakieh- vioiminen ja toimiston alueella toteutetun kou-
19982: dotuksen 6 §:n 1 momentti on tarkoitettu ylei- lutuksen tuloksellisuuden seuraaminen.
19983: seksi säännökseksi niistä perusteista, jotka työ- Koulutustarpeiden selvittäminen ja koulutus-
19984: voimaviranomaisten on otettava huomioon tavoitteiden määrittely liittyvät myös opetuk-
19985: koulutushankintojen suunnittelussa ja toteutta- sen suunnitteluun, minkä vuoksi yhteistyö työ-
19986: misessa. voima- ja opetusviranomaisten kesken on vält-
19987: Eri elinkeinoelämän alueilla ja työelämässä tämätöntä.
19988: tapahtuvat ja voimistuvat muutokset asettavat Työvoimapiirin toimisto laatisi vuosittain
19989: huomattavia vaatimuksia muun muassa amma- koulutustarpeisiin perustuvan aikuiskoulutus-
19990: tillisen aikuiskoulutuksen kehittämiselle. suunnitelman.
19991: Muuttuvissa tilanteissa olisi kyettävä nopeasti 7 §. Koulutuksen yleiset hankintaperusteet.
19992: ja tehokkaasti antamaan erityisesti työttömiksi Hankittavan koulutuksen peruslähtökohtana
19993: jääville ja työttömyysuhan alaisille työnteki- olisivat työvoiman koulutustarpeet sekä työ-
19994: jöille koulutusta ammatteihin ja tehtäviin, joil- voiman saatavuus työvoimapula-aloilla.
19995: la voidaan edistää heidän uudelleen sijoittumis- Koulutusta tulisi hankkia ensisijaisesti työt-
19996: taan työelämään. Säännöksen tarkoituksena tömille ja työttömyysuhan alaisille sekä työ-
19997: on korostaa sitä, että koulutus tulee sopeuttaa markkinoille uudelleen palaaville henkilöille si-
19998: työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksista ten, että heille annetaan työelämässä vallitse-
19999: aiheutuneisiin ja odotettavissa oleviin muutok- vien olosuhteiden ja vaatimusten mukainen
20000: siin. Lisäksi pykälässä korostetaan ammatilli- ammattitaito, jolloin heidän mahdollisuutensa
20001: sen aikuiskoulutuksen erityispiirteitä verrattu- pysyvään työllistymiseen paranevat. Ammatil-
20002: na nuorisoasteen koulutukseen. Ammatilliseen lisen koulutuksen lisäksi näille ryhmille olisi
20003: aikuiskoulutukseen tulevien henkilöiden koulu- mahdollista hankkia myös yleissivistävää kou-
20004: tus- ja työkokemustaustat ovat hyvin erilaisia. lutusta silloin, kun sen puuttuminen on joko
20005: Tämän vuoksi opetuksen sisällöissä, järjeste- välittömän työllistymisen esteenä tai ammatilli-
20006: lyissä sekä opetusmenetelmissä tulee etsiä nuo- seen koulutukseen osallistumisen esteenä.
20007: risoasteen koulutuksesta poikkeavia yksilölli- Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tulisi
20008: sempiä malleja, jotta koulutus vastaisi entistä hankkia todettuihin tai ennakoituihin työvoi-
20009: paremmin aikuisväestön tarpeita. matarpeisiin perustuen niin, että sen avulla
20010: Koulutuksen työvoimapoliittisten tavoittei- poistetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan
20011: den toteuttamiseksi tulee valtakunnallisessa ja kohtaauto-ongelmia edistämällä työvoiman
20012: aluehallinnon suunnittelussa olla ennuste-, tut- liikkuvuutta. Työvoiman keski-iän noustessa
20013: kimus- ja seurantatietoa työvoiman tarjonnan erityisesti ammatillisen liikkuvuuden merkitys
20014: ja kysynnän määrällisestä ja laadullisesta kehi- tulee korostumaan. Hankittavalla koulutuksel-
20015: tyksestä ja kohtaamisesta, ammatillisen koulu- la tulisi myös edistää työvoiman saatavuutta
20016: tuksen kehityksestä sekä arvioivaa seurantatie- niillä ammattialoilla, joissa vallitsee työvoima-
20017: toa toteutetun koulutuksen vaikutuksista. Näi- pulaa sekä poistaa ammattitaitoisen työvoiman
20018: hin perustuvat eri hallinnon tasojen tekemät puutteesta johtuvia tuotantokapeikkoja. Koh-
20019: arviot koulutuksen tulevasta tarpeesta. Työmi- taanto-ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan
20020: nisteriö määrittelisi toiminnan valtakunnalliset myös jo työssä olevien henkilöiden koulutta-
20021: kehittämislinjat koulutuksen suuntaamiseksi mista.
20022: eri aloille ja kohdentamiseksi eri ryhmiin sekä Koulutusta voitaisiin hankkia myös siten,
20023: arvioisi määrällisen tarpeen ja alueellisen ja- että koulutetaan yritysten henkilöstöä silloin,
20024: kautumisen. Tässä tarkoituksessa työministe- kun koulutuksen avulla voidaan poistaa kehi-
20025: riön tulisi antaa pykälän 3 momentin mukaan tystä hidastavia ammattitaitokapeikkoja. Yrit-
20026: hankintatoimintaa varten ohjeita. Lisäksi mi- täjäkoulutuksessa olisi päänäkökohtana yritys-
20027: nisteriö seuraisi asetettujen tavoitteiden toteu- toimintaa aloittavien ja toimivien yrittäjien
20028: tumista. ammattitaidon kohentaminen yrityksen perus-
20029: Työvoimapiirin toimiston tehtävänä olisi tamiseen, yrityksen hoitoon sekä yrityksen ke-
20030: suunnitella, ohjata ja seurata vastaavalla taval- hittämiseen liittyvissä osa-alueissa niin, että
20031: 1990 vp. - HE n:o 20 11
20032:
20033: voidaan edistää pysyvien työpaikkojen aikaan- edistämiseen koulutuksellisin toimenpitein.
20034: saamista. Säännös mahdollistaisi nykyistä lakia laajem-
20035: min erilaisten henkilöiden koulutustarpeiden
20036: huomioonottamisen. Opiskelijavalintaa koske-
20037: 3 luku vien pykälien yhteydessä ei ole tarpeen määri-
20038: tellä valinnan työvoimapoliittisia edellytyksiä,
20039: Opiskelijat koska niistä ehdotetaan erikseen säädettäväksi
20040: lakiehdotuksen 6 ja 7 §:ssä.
20041: 8 §. Opiskelijavalinnan yleiset edellytykset. Pykälän 2 momenttiin sisältyisi, kuten ny-
20042: Pykälässä määriteltäisiin yleisesti, millä edelly- kyisinkin, säännös koulutukseen valittavien
20043: tyksillä opiskelijoita voidaan valita työvoima- ikärajasta. Pykälän mukaan koulutukseen va-
20044: poliittiseen aikuiskoulutukseen. littavien tulisi yleensä olla ennen koulutuksen
20045: Pykälän 1 momentin mukaan koulutukseen alkamista 20 vuotta täyttäneitä. Asetuksella
20046: valittavien tulisi olla koulutukseen ja koulutet- säädettäisiin, millä edellytyksillä tästä ikärajas-
20047: tavaan ammattiin tai tehtävään soveltuvia. Li- ta voidaan poiketa. Tarkoituksena on edelleen
20048: säksi opiskelijoita koulutukseen valittaessa tu- korostaa työvoimapoliittisen koulutuksen ai-
20049: lisi opiskelijan täyttää mahdolliset erikseen kuiskoulutusluonnetta, kuitenkin ottaen huo-
20050: säädetyt yleiset koulutuksen pääsyedellytykset. mioon sellaisten nuorten koulutustarpeet, joita
20051: Näin ollen esimerkiksi tutkintoon tai koulutus- ei voida tyydyttää yleisen koulutusjärjestelmän
20052: ammattiin johtavan koulutuksen yleiset pääsy- piirissä.
20053: edellytykset olisi otettava opiskelijavalinnassa 9 §. Opiskelijavalinnasta päättäminen. Py-
20054: huomioon. Yleisillä pääsyedellytyksillä tarkoi- kälän 1 momentin mukaan opiskelijoiden valit-
20055: tetaan sitä, että esimerkiksi ammatilliseen pe- semisesta koulutukseen päättäisi työvoimavi-
20056: ruskoulutukseen valittavana opiskelijana tulisi ranomainen. Valinta suoritettaisiin 8 §:ssä eh-
20057: olla ne perusvalmiudet ja tiedot, kuten perus- dotettavilla edellytyksillä. Opiskelijavalintoihin
20058: koulun oppimäärä tai vastaavat tiedot suoritet- vaikuttaa luonnollisesti myös se, mitä lakieh-
20059: tuna, joita koulutukseen pääseminen edellyt- dotuksen 14 §:ssä tarkoitetussa hankintasopi-
20060: tää. Koulutuksen soveltuvuuden arviointi kuu- muksessa sovitaan kussakin tapauksessa koulu-
20061: luisi koulutuksen hankkijataholle, työvoimavi- tukseen valittaville opiskelijoille asetettavista
20062: ranomaisille. Soveltuvuuteen sisältyy osana valintaedellytyksistä. Lakiehdotuksen 13 §:ssä
20063: myös henkilön halukkuus koulutukseen. tarkoitetussa koulutuksen yhteishankinnassa
20064: Pykälässä ei ole määritelty yksityiskohtaises- hankintasopimuksen osallisena ja koulutuksen
20065: ti koulutuksen kohderyhmiä kuten voimassa rahoittajana olisi työvoimaviranomaisen lisäksi
20066: olevassa laissa. Nykyisessä laissa on työllisyys- työnantaja, joten jo sopimuksen aikaansaami-
20067: koulutuksen kohderyhmiksi määritelty työttö- nen edellyttää, että työnantajan näkökohdat
20068: mät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt, henki- tulisi ottaa huomioon opiskelijavalinnassa.
20069: löt, joiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tai JO §. Opiskelijan velvollisuudet. Pykälässä
20070: lisäämiseksi täydennys- tai jatkokoulutus on ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan velvolli-
20071: tarpeen ja henkilöt, jotka tarvitsevat koulutus- suudesta osallistua koulutukseen sekä siitä,
20072: ta siirtyäkseen ammatteihin, joilla ammattitai- milloin koulutus on katsottava keskeytyneeksi.
20073: toisesta työvoimasta on huomattavaa puutetta. Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa tai
20074: Vaikkakin nykyisen lain kohderyhmämääritte- -asetuksessa ei ole pykälää vastaavaa säännös-
20075: ly on melko laaja, on eri kohderyhmien ja eri tä. Sen sijaan tällaisia määräyksiä on ammatil-
20076: koulutuslajien sitominen toisiinsa aiheuttanut listen kurssikeskusten ohje- tai järjestyssään-
20077: sen, että työvoimapoliittisesti merkityksellistä nöissä. Koska nyt on tarkoitus erottaa koulu-
20078: koulutusta ei ole aina pystytty toteuttamaan. tuksen järjestäminen kurssikeskusten osalta
20079: Muun muassa työssä olevat henkilöt, joilla on omaksi lainsäädännöksi ja koulutuksen han-
20080: pidemmällä aikavälillä näköpiirissä työn lop- kintatoiminta vastaavasti omaksi lainsäädän-
20081: puminen joko yksilöllisistä tai työnantajasta nöksi, on myös työvoimapoliittisen aikuiskou-
20082: johtuvista syistä, eivät ole päässeet riittävän lutuksen hankintaa koskevassa laissa tarpeen
20083: ajoissa työllisyyskoulutukseen. Myöskään työ- säätää opiskelijan osallistumisesta koulutuk-
20084: markkinoille uudelleen palaavien kohdalla ei seen. Työvoimaviranomaisten hankkiman ja
20085: ole nykyisen lain puitteissa ollut mahdollisuut- rahoittaman koulutuksen tuloksellisuuden kan-
20086: ta riittävän ajoissa vaikuttaa työllistymisen nalta on olennaista se, että opiskelijat osallistu-
20087: 12 1990 vp. - HE n:o 20
20088:
20089: vat säännöllisesti heille järjestettävään koulu- palvelujen tuottaja. Tällainen menettely olisi
20090: tukseen. perusteltua siitä syystä, että koulutuksen jär-
20091: Pykälä on erityisesti tarpeen myös siitä syys- jestäjällä on käytettävissään tiedot opiskelijoi-
20092: tä, että opiskelijana on oikeus saada koulutus- den osallistumisesta koulutukseen sekä asian-
20093: ajalta lakiehdotuksen mukaiset opintososiaali- tuntemus sen arvioinnissa, kykeneekö opiskeli-
20094: set etuudet. Tällöin on edellytettävä, että opis- ja pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tilan-
20095: kelija myös osallistuu koulutukseen säännölli- teissa selviytymään koulutuksesta.
20096: sesti. Jos opiskelija ei osallistuisi koulutukseen, Ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä olisi
20097: tulisi tästä seurata koulutuksen keskeyttäminen opiskelijalle varattava tilaisuus selvityksen an-
20098: ja opintososiaalisten etuuksien maksamisen tamiseen asiassa.
20099: lakkaaminen. Koulutuspalvelujen tuottajan olisi aina il-
20100: Koska koulutusta voitaisiin hankkia miltä moitettava keskeyttämisestä asianomaiselle
20101: tahansa, esimerkiksi yksityiseltä julkisen val- työvoimaviranomaiselle. Tiedon saaminen kes-
20102: vonnan ulkopuolella olevalta koulutuksen jär- keytyksistä on koulutuksen hankkijaosapuolel-
20103: jestäjältä, jolla ei ole mahdollisesti erikseen le jo sinänsä hankintatoiminnan tuloksellisuu-
20104: määräyksiä koulutukseen osallistumisesta, on den ja hankintasopimuksen kannalta välttämä-
20105: edelleen myös tämän vuoksi tarpeen säätää töntä. Keskeyttämistiedon saaminen on välttä-
20106: laissa opiskelijan osallistumisesta koulutuk- mätöntä myös opintososiaalisten etuuksien
20107: seen. maksamisen lakkauttamiseksi. Työvoimatoi-
20108: Pykälän 2 momentissa olisi perussäännös miston tehtäviin kuuluisi lakiehdotuksen
20109: siitä, milloin koulutus olisi katsottava keskey- 25 §:n mukaan ilmoittaa keskeytyksestä etuuk-
20110: tyneeksi. Jos opiskelija olisi poissa koulutus- sien maksajalle. Keskeytysmenettelystä voitai-
20111: tai opetussuunnitelman mukaisesta koulutuk- siin sopia tarkemmin hankintasopimuksessa.
20112: sesta tai muutoin laiminlöisi opiskeluaan niin On selvää, että koulutuspalvelujen tuottajan
20113: olennaisesti, ettei hän ilmeisesti kykenisi hy- tulee ilmoittaa keskeytyksestä kirjallisesti myös
20114: väksyttävästi suoriutumaan opinnoistaan, olisi opiskelijalle.
20115: koulutus katsottava keskeytyneeksi. Ratkaise- Koulutusta voitaisiin hankkia myös yksityi-
20116: vaa olisi viime kädessä se, voiko opiskelija seltä, julkisen valvonnan ulkopuolella olevalta
20117: suoriutua koulutukseen kuuluvista opinnois- koulutuksen järjestäjältä, esimerkiksi yrityksel-
20118: taan eikä sinänsä se, mistä syystä poissaolo on tä. Tällaisessa tilanteessa ei olisi tarkoituksen-
20119: johtunut. Sitä, milloin koulutus on kussakin mukaista, että koulutuksen keskeyttämispää-
20120: tapauksessa katsottava keskeytyneeksi, ei voi- töksen tekisi koulutuksen järjestäjä. Tämän
20121: da yleisellä säännöllä määritellä. Tämä johtuu vuoksi ehdotetaan, että näissä tapauksissa pää-
20122: siitä, että hankittavan koulutuksen laatu ja töksen tekisi työvoimaviranomainen. Niissäkin
20123: kesto sekä muut vastaavat tekijät on kussakin tapauksissa, joissa päätöksen keskeyttämisestä
20124: tilanteessa otettava arvioinnissa huomioon. tekisi koulutuspalvelujen tuottaja, olisi perus-
20125: Koulutuksen hankintasopimuksessa tulisi mää- teltua lähteä siitä, että koulutuspalvelujen tuot-
20126: ritellä ne perusperiaatteet, joiden mukaan kus- tajan tulisi ennen päätöksentekoa neuvotella
20127: sakin tapauksessa arvioitaisiin koulutuksen keskeyttämisestä opiskelijan koulutukseen va-
20128: keskeytymistä. Jos julkisen valvonnan alaisia linneen työvoimaviranomaisen kanssa. Neuvot-
20129: oppilaitoksia koskevissa säännöksissä tai nii- telua koskeva ehto tulisi ottaa koulutuksen
20130: den järjestyssäännöissä on opiskelijan velvolli- hankintasopimukseen.
20131: suuksia koskevia määräyksiä, tulisi niitä myös Koulutuksen keskeyttäminen pykälän 4 mo-
20132: opiskeluun osallistumisen osalta soveltaa tä- mentin mukaisesti olisi toimenpide, johon ei
20133: män lakiehdotuksen mukaisina opiskelijoina erikseen saisi hakea muutosta. Muutoksenhaun
20134: koulutukseen osallistuviin. Kuten edellä on vireillä ollessa koulutus olisi keskeytyneenä ja
20135: todettu, pykälä on kuitenkin välttämätön myös näin ollen poissaolo jatkuisi, joten muutoksen-
20136: opintososiaalisten etuuksien maksamisen lak- haku ei soveltuisi tarkoituksenmukaisella taval-
20137: kauttamiseksi. Pykälä liittyy siten lakiehdotuk- la kysymyksessä olevan toimenpiteen luontee-
20138: sen 25 §:ään, jossa säädettäisiin etuuksien seen. Pykälä ei ole tarkoitettu rajoittamaan
20139: maksamisen lakkauttamisesta koulutuksen kes- opiskelijaa käyttämästä muutoksenhakukeino-
20140: keytymistilanteissa. ja niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi oppilai-
20141: Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä te- tos ryhtyy opiskelijaa vastaan erikseen sääde-
20142: kisi pykälän 3 momentin mukaan koulutus- tyllä tai määrätyllä tavalla kurinpitomenette-
20143: 1990 vp. - HE n:o 20 13
20144:
20145: lyyn, jossa annettuun esimerkiksi erottamista siin edellä sanottuja valtionavustuksia ja val-
20146: koskevaan päätökseen opiskelija mahdollisesti tion korvauksia vastaava osuus vähennyksenä
20147: voi hakea muutosta. huomioon koulutuksen hankintahintaa määri-
20148: teltäessä. Säännöksen tarkoituksena on estää
20149: se, että valtion kahden eri rahoitusjärjestel-
20150: 4 luku män, valtionavustusjärjestelmän ja koulutuk-
20151: sen hankintamäärärahajärjestelmän, kautta ra-
20152: Koulutushankinnat hoitettaisiin koulutukseen liittyviä kustannuk-
20153: sia kahteen kertaan.
20154: 11 §. Rahoitus. Uuteen rahoitusjärjestel- Jos koulutusta hankittaisiin muulta koulu-
20155: mään siirryttäessä työvoimaviranomaiset hank- tuspalvelujen tuottajalta kuin aikuiskoulutus-
20156: kisivat koulutuspalvelujen tuottajilta aikuis- keskukselta, otettaisiin 2 momentin mukaan
20157: koulutusta valtion tulo- ja menoarviossa työ- myös tällöin erikseen myönnetty valtionosuus
20158: ministeriön pääluokassa tätä tarkoitusta varten tai avustus huomioon pykälän 1 momentissa
20159: osoitetulla määrärahalla. Työvoimaviranomai- säädetyllä tavalla.
20160: set ostaisivat hankintamäärärahalla koulutusta 13 §. Koulutuksen yhteishankinta. Pykälän
20161: koulutuspalvelujen tuottajilta. Hankittava tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi koulu-
20162: koulutus rahoitettaisiin pykälän 2 momentin tuksen hankkiminen yhdessä työnantajan kans-
20163: mukaan kokonaisuudessaan hankintamäärära- sa siten, että työnantaja osallistuisi koulutuk-
20164: halla kuitenkin siten, että esimerkiksi muu sen rahoitukseen määrätyllä osuudella. Sekä
20165: valtion rahoitus otettaisiin koulutuksen hintaa työvoimaviranomaisten että työnantajien nä-
20166: määriteltäessä vähennyksenä huomioon. La- kökulmasta olisi tarkoituksenmukaista järjes-
20167: kiehdotuksen 12 ja 13 §:ssä säädettäisiin siitä, tää mahdollisuus määrätyissä tilanteissa koulu-
20168: missä tapauksissa hankintamäärärahalla rahoi- tuksen yhteisrahoittamiseen lakiehdotuksen
20169: tettaisiin vain määrätty osa koulutuksesta. 11 §:n 2 momentin rahoitussäännöstä poiketen
20170: Koulutuksen rahoittamisen pääsäännöstä seu- mm. siitä syystä, että yhdistämällä voimavaro-
20171: raisi myös se voimassa olevan lain mukainen ja voidaan lisätä koulutusmahdollisuuksia. Ky-
20172: periaate, että koulutus olisi aina siihen osallis- symys olisi siten lisäkeinosta, jota käytettäisiin
20173: tuvalle opiskelijalle maksutonta. määrätyn työnantajan tarpeisiin kouluttamalla
20174: 12 §. Suhde muuhun valtion rahoitukseen. sen palveluksessa olevia tai palvelukseen tule-
20175: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, miten via työntekijöitä, jos koulutus samalla olisi
20176: ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen saarnat lakiehdotuksen hankintaperusteiden mukaisesti
20177: muualta tulevat valtionavustukset ja valtion työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista.
20178: korvaukset otettaisiin huomioon työvoima- Yrityksen lisäksi yhteishankinta voitaisiin suo-
20179: viranomaisten hankkiessa aikuiskoulutuskes- rittaa muun yhteisön, esimerkiksi kunnan tai
20180: kukselta koulutusta. Ammatilliselle aikuiskou- kuntainliiton kanssa. Määrätyn työnantajan
20181: lutuskeskukselle myönnettävästä valtionavus- tarpeisiin tarkoitettuna koulutuksena voitaisiin
20182: tuksesta toimitilojen hankkimiseen, erityisa- pitää esimerkiksi yrityksen rakennemuutosti-
20183: vustuksesta kone- ja laitehankintoihin ja toi- lanteesta aiheutuvaa koulutustarvetta tai tilan-
20184: minta-avustuksesta käyttökustannuksiin ehdo- netta, jossa koulutetaan yritykselle henkilöstöä
20185: tetaan säädettäväksi ammatillisista aikuiskou- ammattitaitokapeikkojen poistamiseksi.
20186: lutuskeskuksista annettavassa laissa. Lisäksi Koulutuksen yhteishankinnassa korostuisivat
20187: siirtymävaiheen aikaisista valtionavustuksista yrityksen koulutustarpeen ohella työvoimapo-
20188: ja valtion kovauksista ehdotetaan säädettäväk- liittiset perusteet koulutuksen hankkimiseen sa-
20189: si ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta notulla tavalla. Tarkoituksena ei ole muuttaa
20190: ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi an- sitä perusperiaatetta, jonka mukaan vastuu
20191: nettavassa laissa. Siirryttäessä uuteen rahoitus- henkilöstökoulutuksen järjestämisestä kuuluu
20192: järjestelmään, jossa aikuiskoulutuskeskus edel- työnantajalle. Kysymys olisi näin ollen lisäkei-
20193: lä mainittua perusrahoitusta lukuunottamatta nosta, jota voitaisiin käyttää pykälän mukaan
20194: rahoittaisi toimintaansa koulutuksesta saamil- valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrära-
20195: laan tuloilla, on tarpeen epäselvyyksien välttä- han rajoissa.
20196: miseksi säätää valtion rahoituksen yhteensovit- Työvoimaviranomaisen ja asianomaisen
20197: tamisesta. Työvoimaviranomaisen hankkiessa työnantajan rahoitusosuuksista sovittaisiin la-
20198: aikuiskoulutuskeskukselta koulutusta, otettai- kiehdotuksen 14 §:ssä tarkoitetussa hankinta-
20199: 14 1990 vp. - HE n:o 20
20200:
20201: sopimuksessa. Lisäksi hankintasopimuksessa tä. Koulutusta tulisi toteuttaa siten, että se
20202: tulisi määritellä, minkätaisin ehdoin työvoima- vastaa kulloinkin asetettuja työvoimapoliittisia
20203: viranomainen ja työnantaja sitoutuvat yhteis- koulutustarpeita ja -tavoitteita.
20204: hankintaan. Työvoimaviranomaiset voisivat hankkia
20205: Koulutuksen yhteishankinta voitaisiin suorit- koulutusta ja koulutuspaikkoja mistä tahansa
20206: taa myös työsopimuslaissa (320/70) tarkoitetun aikuisille soveltuvasta ammatillisesta koulutuk-
20207: irtisanomisen, Iomauttamisen tai osa-aikaista- sesta sekä yleissivistävästä koulutuksesta. Kou-
20208: misen välttämiseksi. Tilanteessa, jossa yrityk- lutusta voitaisiin hankkia opiskelijoille yksittäi-
20209: sen työntekijöitä taloudellisista tai tuotannolli- sinä koulutuspaikkoina sekä pienissä että suu-
20210: sista syistä uhkaa irtisanominen, Iomauttami- rissa erissä, mikä lisäisi joustavuutta koulutus-
20211: nen tai osa-aikaistaminen, ja tämä uhka olisi mahdollisuuksien käytössä.
20212: mahdollista koulutuksella välttää, työvoimapo- Koulutus voitaisiin sopimuksessa ajoittaa to-
20213: liittiset perusteet koulutuksen rahoittamiseen teutettavaksi sopimuksentekovuonna · tai
20214: korostuvat, mikä tulisi ottaa yrityksen mak- useampana sitä seuraavana vuonna. Järjestet-
20215: suosuutta alentavana tekijänä huomioon. Jos tävän koulutuksen kestosta voi johtua, että
20216: tällaisessa tilanteessa käytettäisiin yhteishan- sopimus tulisi tehdä useamman, esimerkiksi
20217: kintaa, voitaisiin yrityksen maksuosuus ta- kolmen vuoden ajalle. Valtion tulo- ja menoar-
20218: pauksesta riippuen sopia alhaisemmaksi kuin vion perusteella määräytyisi se, kuinka pitkälle
20219: muutoin, koska tällöin myös työvoimapoliitti- ajalle sopimuksia voitaisiin tehdä. Edellä sa-
20220: set perusteet koulutuksen rahoittamiseen kas- nottu ei ole myöskään esteenä sille, että työvoi-
20221: vavat. Vastaavat perusteet voivat koskea myös maviranomainen voisi tehdä ammatillisen ai-
20222: pienyrityksen koulutustarpeisiin suoritettavaa kuiskoulutuskeskuksen kanssa useammalle
20223: koulutuksen yhteishankintaa. Yhteishankinta- vuodelle ulottuvan koulutuksen hankintaa kos-
20224: menettelyn tulisi olla joustava lisäkeino siten, kevan puitesopimuksen valtion tulo- ja meno-
20225: että kussakin tapauksessa voitaisiin määritellä arvion rajoissa.
20226: olosuhteet ja tilanne huomioon ottaen tarkoi- Sopimuksen tekijänä työvoimaviranomaisten
20227: tuksenmukaisella tavalla yhteishankinnan osa- puolelta olisi lähinnä työvoimapiirin toimisto.
20228: puolten maksuosuudeL Sopimuksen tekemistä edeltävästä hankinta- ja
20229: 14 §. Koulutuksen hankintasopimus. Koulu- tarjousmenettelystä säädettäisiin asetuksella.
20230: tuksen järjestämisestä tehtäisiin sopimus kou- Työministeriö vahvistaisi käytännön yhtenäis-
20231: lutuspalvelujen tuottajan ja työvoimaviran- tämiseksi koulutuksen yleisiä hankintaehtoja.
20232: omaisen välillä. Koulutuksen yhteishankinnas-
20233: sa sopimuksen tekemiseen osallistuisi asian-
20234: omainen työnantaja 13 §:ssä ehdotettavalla ta- 5 luku
20235: valla. Sopimuksessa sovittaisiin kaikista koulu-
20236: tuksen toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä, Opintososiaaliset etuudet
20237: vähintäänkin koulutuksen tavoitteista, sisällös-
20238: tä, kestosta, ajoituksesta, opiskelijoista ja kou- 15 §. Oikeus koulutustukeen. Pykälässä eh-
20239: lutuksen hinnasta. Näin ollen koulutuksen to- dotetaan määriteltäväksi koulutustuen saami-
20240: teuttamistasolla viime kädessä määräytyisi se, sen perusedellytykset. Koulutustuen saamis-
20241: mitä koulutusta järjestetään, miltä koulutus- edellytykset vastaisivat pääosin voimassa ole-
20242: palvelujen tuottajalta koulutusta hankitaan ja van työllisyyskoulutuslain koulutustuen saa-
20243: kenelle koulutusta järjestetään. Työvoimavi- misedellytyksiä.
20244: ranomaisilla olisi koulutuksen ostajapuolena Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa
20245: vastuu koulutuksen työvoimapoliittisesta tu- käytetään käsitettä koulutustuki useassa eri
20246: loksellisuudesta ja tehokkuudesta. Tämä edel- merkityksessä. Käsitteiden selventämiseksi eh-
20247: lyttää työvoimaviranomaisilta kussakin tilan- dotetaan, että valtion varoista maksettavasta
20248: teessa muun muassa eri koulutusvaihtoehtojen työttömyysturvalain (602184) peruspäivärahaa
20249: selvittämistä ja vaihtoehtojen laadun, edulli- vastaavasta tuesta käytettäisiin nimitystä pe-
20250: suuden ja tarkoituksenmukaisuuden vertailua rustuki ja ansioon suhteutettua päivärahaa vas-
20251: ja arviointia. Sopimuksia tehtäessä olisi otetta- taavasta koulutustuesta nimitystä ansiotuki.
20252: va huomioon myös lakiehdotuksen 6 §:n mu- Ansiotuki muodostuisi perusosasta ja ansio-
20253: kaisesti annetut ohjeet sekä alueelliset suunni- osasta. Koulutustuki olisi yleisnimitys perus-
20254: telmat koulutuksen suuntaamisesta ja määräs- tuelle ja ansiotuelle. Voimassa olevan työlli-
20255: 1990 vp. - HE n:o 20 15
20256:
20257: syyskoulutuslain mukaan ansioon suhteutetun tuen edellytys täyttyisi henkilön ollessa työttö-
20258: koulutustuen ansio-osa on koulutustukeen si- myysuhan alainen. Ratkaisevaa olisi pykälän 3
20259: sältyvää lisätukea. Koska koulutustuki edelleen momentin 4 kohdan mukaan se, onko henkilö
20260: määräytyisi työttömyysturvalain säännösten työttömyysuhan alainen eikä sinänsä se, että
20261: nojalla, käsitteiden terminologinen muuttami- henkilö on jo saanut irtisanomis- tai lomautus-
20262: nen ehdotetuna tavalla erottelisi nykyistä selke- ilmoituksen.
20263: ämmin peruspäivärahan suuruisen koulutus- Muilta osin ansiotuen ansio-osan saamisedel-
20264: tuen ansioon suhteutetusta koulutustuesta. lytykset vastaisivat nykyisiä lisätuen saamise-
20265: Pykälän 2 momentin mukaan perustukeen dellytyksiä.
20266: olisi oikeus lakiehdotuksen mukaisessa koulu- 16 §. Täysimääräinen koulutustuki. Pykälä
20267: tuksessa olevalla opiskelijalla. Muita erityisiä vastaa työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13
20268: edellytyksiä perustuen saamiselle ei olisi. Pykä- ja 13 a §:n säännöksiä koulutustuen täydestä
20269: lä vastaisi näin ollen työllisyyskoulutuksesta määrästä.
20270: annetun lain 13 §:n 2 momenttia (47 /87). 17 §. Muut etuudet. Opiskelijan koulutus-
20271: Työllisyyskoulutuksesta annetun lain aikaisia opintososiaalisia etuuksia olisivat kou-
20272: 13 a §:n 2 momentin (85/86) mukaan lisätukea lutustuen lisäksi määrätyin edellytyksin mak-
20273: ei voida maksaa opiskelijalle, joka on vastaan- settava erityistuki sekä matka- ja muihin yllä-
20274: ottanut työttömyysaikanaan osa-aikatyötä. pitokustannuksiin maksettavat korvaukset (yl-
20275: Tällöin ansioturvaan oikeutetun opiskelijan läpitokorvaus).
20276: toimeentuloturvan taso laskee koulutuksen Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 §:n
20277: ajalta. Kuitenkin osa-aikatyöntekijän on työt- 3 momentin mukaan lapsiperheiden toimeentu-
20278: tömyyspäivärahan menettämisen uhalla vas- lon tukemiseksi myönnettävän erityistuen saa-
20279: taanotettava tarjottua koulutusta. Osa-aika- misedellytykset on määritelty työvoimaministe-
20280: työtä tekevien opiskelijoiden saattamiseksi sa- riön (nykyisin työministeriö) päätöksellä (234/
20281: maan asemaan muiden opiskelijoiden kanssa 85). Ministeriön päätöstä vastaavalla tavalla
20282: ehdotetaan, että ansiotuen ansio-osaan olisi ehdotetaan, että erityistuen myöntämisen edel-
20283: oikeus myös työttömyysturvalain 19 §:ssä tar- lytyksistä säädettäisiin suoraan laissa.
20284: koitettua osa-aikatyötä tekevällä opiskelijalla. Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijalle
20285: Työsopimuslain 39 a §:n (723/88) mukaan maksettaisiin lisäksi koulutusaikaisiin matka-
20286: työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsuh- ja muihin ylläpitokustannuksiin ylläpitokor-
20287: teen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymi- vausta asetuksessa säädettävällä tavalla. Myös
20288: sestä lukien niillä edellytyksillä, joilla työsopi- nykyisin opiskelijalle maksetaan matka- ja
20289: mus voidaan irtisanoa. Yksipuolisesti osa- muihin koulutusaikaisiin kustannuksiin kor-
20290: aikaistetun työntekijän oikeuden koulutus- vauksia työllisyyskoulutuksesta annetun ase-
20291: tukeen tulisi vastata työttömänä osa-aikatyötä tuksen säännösten nojalla. Opiskelijalle makse-
20292: ottaneen työntekijän ja lyhennettyä työpäivää taan taloudellisena etuna ensiksikin korvausta
20293: lomautuksen johdosta tekevän työntekijän oi- päivittäisistä koulutus- ja asuinpaikkakunnan
20294: keutta koulutustukeen. Tämän vuoksi ehdote- välisistä matkoista. Jos opiskelijalle on järjes-
20295: taan, että opiskelijalla, jonka työaikaa on ly- tetty oppilaitoksessa majoitus, maksetaan hä-
20296: hennetty työsopimuslain 39 a § :n mukaisesti, nelle korvausta matkasta asuinpaikkakunnalle
20297: olisi oikeus ansio-osaan. kerran kuukaudessa. Lisäksi oppilasmajoitus
20298: Edelleen työllisyyskoulutuksesta annetun ja ruokailu ovat opiskelijoille maksuttomia.
20299: lain 13 a §:n 2 momentin mukaan lisätukea 1ollei ruokailua voida järjestää, opiskelijalle
20300: voidaan myöntää henkilölle, jolle on annettu maksetaan ruokailukustannusten korvausta.
20301: ilmoitus irtisanomisesta tai lomautusilmoitus. Tarkoituksena on asetuksella säätää opiske-
20302: Lisätuen saamisedellytys täyttyy näin ollen vas- lijan ylläpitokorvauksesta siten, että opiskelija
20303: ta siinä vaiheessa, kun työnantaja on antanut saisi säännönmukaisesti matka- ja ruokailukus-
20304: työntekijälle irtisanomis- tai lomautusilmoituk- tannuksiin ylläpitokorvauksen koulutustuen
20305: sen. Koska esimerkiksi työsopimuslain 30 ja maksamisen yhteydessä. Lakiehdotuksen mu-
20306: 37 a §:n (723/88) mukaan työntekijöiden kou- kaan koulutusta voitaisiin ostaa miltä tahansa
20307: lutusmahdollisuudet selvitetään ennen irtisano- koulutuksen järjestämiseen soveltuvalta koulu-
20308: mista tai lomautusta, olisi tarkoituksenmukai- tuspalvelujen tuottajalta. Tällöin on nykyistä
20309: sempaa asettaa myös ansio-osan saamisedelly- useammin mahdollista, ettei koulutuspalvelu-
20310: tykset tätä periaatetta vastaavasti siten, että jen tuottaja voi järjestää opiskelijoille ruokai-
20311: 16 1990 vp. - HE n:o 20
20312:
20313: lumahdollisuutta. Tästä seuraa se, että ylläpi- taa menettää aiemmin täysimääräisen koulu-
20314: tokorvaus tulisi suorittaa opiskelijalle. Koska tustuen kokonaan. Muutenkin opiskelija jou-
20315: kysymys on aikuisopiskelijasta, jolla muutoin- tuu huonompaan asemaan kuin työttömyyspäi-
20316: kin tulisi olla mahdollisuus itse päättää ruokai- värahaa saadessaan. Opiskelija, joka ei ole
20317: lustaan, olisi tarkoituksenmukaista yleensäkin työttömyysturvalain 16 §:n mukaan ansiotur-
20318: lähteä siitä, että korvaus suoritettaisiin suoraan vaan oikeutettu, ei voi saada tukea lainkaan ja
20319: opiskelijalle koulutustuen maksamisen yhtey- ansioturvaan oikeutettujen osalta noudatetaan
20320: dessä. Lakiehdotuksen mukaisessa koulutuk- tiukempaa tuloharkintaa kuin työttömyyspäi-
20321: sessa olevat opiskelijat olisivat tällaisella me- värahaa myönnettäessä. Koska työttömän on
20322: nettelyllä keskenään tasavertaisessa asemassa työttömyyspäivärahan menettämisen uhalla
20323: riippumatta siitä, miten ruokailuolosuhteet on otettava vastaan tarjottua koulutusta, ei koulu-
20324: koulutuksessa järjestetty. tusajalta maksettava toimeentuloturva saisi ol-
20325: Matka- ja ruokailukustannukset maksaisi la työttömyysajan toimeentuloturvaa heikom-
20326: työttömyyskassa tai kansaneläkelaitoksen pai- pi.
20327: kallistoimisto lakiehdotuksen 21 §:n mukaisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että
20328: koulutustuen yhteydessä. Kaikista etuuksista koulutustuen suuruuden määräytymistä koske-
20329: päätettäisiin yhdessä etuuksien myöntämispää- via säännöksiä muutettaisiin pykälän 2 mo-
20330: töksessä, joten opiskelija olisi etukäteen tietoi- mentin mukaisesti siten, että koulutustuesta
20331: nen siitä, minkä suuruista opintososiaalista vähennettäisiin opiskelijan saama lakisääteinen
20332: etuutta hän saa. Opiskelijan kannalta koulu- etuus, sivutyön palkka tai muu työtulo taikka
20333: tustuki ja muut etuudet olisivat hänen toimeen- osa-aikatyön palkka vain siltä osin kuin ne
20334: tulonsa turvaamiseksi maksettava kokonaisuus ylittävät kuukautta kohti lasketun peruspäivä-
20335: ilman, että tästä kokonaisuudesta olisi tietty rahan ja suurimman lapsikorotuksen määrän.
20336: osa erikseen käytettävä matkoihin ja ruokai- Koska työttömillä on erittäin harvoin edellä
20337: luun. Etuuksien myöntäminen ja maksaminen mainitun tulorajan ylittäviä muita omia tuloja
20338: yhtenä kokonaisuutena olisi myös hallinnolli- kuin työtuloja tai sosiaalietuuksia, ehdotetaan,
20339: sesti tarkoituksenmukaista etuuksien myöntä- että koulutustukea määrättäessä otettaisiin
20340: misen siirtyessä jäljempänä lakiehdotuksen huomioon vain työttömän saarnat lakisääteiset
20341: 21 §:ssä ehdotettavalla tavalla ammatillisilta etuudet ja työtulot.
20342: kurssikeskuksilta kansaneläkelaitoksen paikal-
20343: Pykälä olisi itsenäinen eivätkä työttömyys-
20344: listoimistoille ja työttömyyskassoille.
20345: turvalain säännökset, jotka toisaalta koskevat
20346: Majoitus koulutuspalvelujen tuottajan jär-
20347: täysimääräistä koulutustukea, koske vähenne-
20348: jestämänä olisi edelleen opiskelijalle maksuton-
20349: tyn koulutustuen määräämistä.
20350: ta.
20351: 18 §. Vähennetty koulutustuki. Opiskelijan Vähennettyä koulutustukea laskettaessa suo-
20352: päätoimesta saaman palkan huomioonottamis- ritettaisiin vähennys pykälän 3 momentin mu-
20353: ta koskeva säännös vastaa työllisyyskoulutuk- kaan ensisijaisesti ansiotuen perusosasta.
20354: sesta annetun lain 13 b §:n 1 momentin sään- 19 §. Koulutustuen saamisen rajoitukset.
20355: nöstä. Lisäksi ehdotetaan, että myös päätoi- Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 b §:n
20356: mesta saatu muu työtulo otettaisiin huomioon 2 momentin mukaan koulutus- ja erityistukea
20357: siten kuin työttömyysturvalain 21 §:n 2 ja 3 ei voida myöntää, jos koulutukseen osallistuva
20358: momentissa on sivutyötulosta säädetty. henkilö on oikeutettu sairausvakuutuslain
20359: Työllisyyskoulutuksesta annetun lain mukai- (364/63) mukaiseen päivärahaan. Käytännössä
20360: nen koulutustuki on yleensä työttömyyspäivä- voi olla epäselvää, onko henkilö oikeutettu
20361: rahaa edullisempi vaihtoehto. Koulutustuki sairauspäivärahaan. Tämän vuoksi pykälässä
20362: myönnetään täysimääräisenä, jos opiskelijan ehdotetaan säädettäväksi, että koulutustukeen
20363: muusta kuin päätoimesta saarnat veronalaiset ei olisi oikeutta opiskelijalla, joka saa mainitun
20364: kuukausitulot ovat enintään kuukautta kohti lain mukaista päivärahaa. Äitiys-, isyys- ja
20365: lasketun peruspäivärahan ja suurimman lapsi- vanhempainraha eivät kuitenkaan vaikuttaisi
20366: korotuksen suuruiset. Jos tulot ylittävät tämän koulutus- ja erityistuen myöntämiseen.
20367: tulorajan, vähennetään, koulutustuesta veron- 20 §. Tuki ulkomailla opiskeleville. Ulko-
20368: alaiset tulot kokonaisuudessaan. Näin opiskeli- mailla opiskelevan opintososiaaliset etuudet
20369: ja esimerkiksi sosiaalietuuden indeksikorotuk- määräytyisivät samoin perustein kuin nykyisin-
20370: sen tai vähäisen palkankorotuksen vuoksi saat- kin.
20371: 1990 vp. - HE n:o 20 17
20372:
20373: 21 §. Etuuden hakeminen. Ammatilliset asianomaisesta kansaneläkelaitoksen paikallis-
20374: kurssikeskukset myöntävät nykyisin työllisyys- toimistosta ja ansiotukea sekä siihen liittyviä
20375: koulutukseen osallistuvalle koulutustuen riip- muita etuuksia asianomaiselta työttömyyskas-
20376: pumatta siitä, järjestääkö kurssikeskus itse salta. Järjestelmä vastaisi näin ollen työttö-
20377: koulutuksen vai onko koulutuksen järjestäjänä myysturvalain mukaista etuuksien myöntämis-
20378: ammatillinen oppilaitos tai korkeakoulu. Am- järjestelmää. Työttömyyskassan osalta muutos
20379: matilliset kurssikeskukset on, kuten yleisperus- nykyiseen järjestelmään olisi se, että työttö-
20380: teluissa on todettu, tarkoitus muuttaa aikuis- myyskassa muuttuisi lisätuen suuruutta koske-
20381: koulutuskeskuksiksi erikseen annettavana lail- vasta lausunnon antajasta ansiotuen myöntä-
20382: la. Uudistuksen perusperiaatteena on, että ai- jäksi. Esimerkiksi työttömänä olevalle työttö-
20383: kuiskoulutuskeskus olisi tulosvastuullinen yk- myyskassan jäsenelle, joka valitaan koulutuk-
20384: sikkö, jonka ylläpito rahoitettaisiin pääasiassa seen, järjestelmä olisi varsin joustava. Hän
20385: koulutuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta asioisi koulutustuen osalta edelleen saman
20386: saatavilla tuloilla. Tarkoituksena on myös, että työttömyyskassan kanssa, jolle taas olisi vaiva-
20387: koulutuksen järjestämisvastuu erotettaisiin tonta muuttaa ansiopäiväraha lakiehdotuksen
20388: koulutuksen rahoitusvastuusta. Aikuiskoulu- mukaiseksi koulutustueksi.
20389: tuskeskuksen ei näin ollen tulisi olla hallinnol- Koulutusta hankittaisiin lakiehdotuksen
20390: lisesti koulutuksen hankkijatahon, esimerkiksi 7 §:n mukaan muun muassa työttömyysuhan
20391: työhallinnon alainen. Jos aikuiskoulutuskeskus alaisille henkilöille. Näin ollen jo koulutukseen
20392: uudessa järjestelmässä toimisi edelleenkin opiskelijoita valittaessa selvitetään, minkälai-
20393: etuuksien myöntäjänä, olisi tästä seurauksena sessa tilanteessa ja millä työvoimapoliittisella
20394: se edellä todettujen perusperiaatteiden vastai- perusteella henkilön koulutustarve määritel-
20395: nen tilanne, että aikuiskoulutuskeskus olisi la- lään. Ansiotuen eräänä saamisedellytyksenä
20396: kiehdotuksen 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla osit- olisi lakiehdotuksen 15 §:n 3 momentin 4 koh-
20397: tain työministeriön johdon ja valvonnan alai- dan mukaan se, että henkilö on työttömyys-
20398: nen. uhan alainen. Tämän vuoksi pykälän 3 mo-
20399: Koska aikuiskoulutuskeskus ylläpitäisi toi- mentissa ehdotetaan, että hakemukseen olisi
20400: mintaansa koulutuksen järjestämisestä saamil- liitettävä työvoimaviranomaisen ilmoitus tä-
20401: laan tuloilla, ei ole tarkoituksenmukaista män edellytyksen täyttymisestä.
20402: myöskään tästä syystä, että aikuiskoulutuskes- 22 §. Päätös. Pykälässä olisi epäselvyyksien
20403: kusten tehtäviin kuuluisi etuuksien myöntämi- välttämiseksi säännös siitä, että etuuden myön-
20404: nen opiskelijoille. Sen sijaan olisi perusteltua tämisestä, epäämisestä tai takaisinperinnästä
20405: lähteä siitä, että aikuiskoulutuskeskukset kuten olisi aina tehtävä hakijalle annettava kirjalli-
20406: muutkin koulutuspalvelujen tuottajat voisivat nen päätös.
20407: keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä, koulutuk-
20408: sen järjestämiseen. Koulutusta voitaisiin hank-
20409: 23 §. Muutoksenhaku. Opintososiaalisia
20410: kia myös yksityiseltä koulutuksen järjestäjältä. etuuksia koskeva muutoksenhaku olisi edelleen
20411: Kansalaisten toimeentuloetuuksien myöntämi- samanlainen kuin työttömyysturvalaissa.
20412: sen siirtämistä yksityisille koulutuksen järjestä- 24 §. Etuuden maksaminen. Etuudet ehdote-
20413: jille ei voida myöskään pitää tarkoituksenmu- taan maksettavaksi samalla tavoin kuin työttö-
20414: kaisena muun muassa etuuksien hakijan oi- myyspäiväraha.
20415: keusturvan kannalta tarkastellen. Pykälän 2 momentin mukaan tarkoitus olisi,
20416: Edellä todetuista syistä ehdotetaan, että että ulkomailla opiskelevien ylläpitokorvaus
20417: opiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien voitaisiin maksaa enintään seitsemältä päivältä
20418: myöntämisestä huolehtisivat kansaneläkelaitos viikossa kuten nykyisinkin.
20419: ja työttömyyskassat. Koulutustuki määräytyisi 25 §. Etuuden maksamisen lakkauttaminen.
20420: suurelta osin työttömyysturvalain säännösten Etuudet maksettaisiin koulutuksen keston ajal-
20421: perusteella, joten kansaneläkelaitoksen yksiköt ta, jollei opiskelija keskeytä koulutusta tai
20422: ja työttömyyskassat työttömyysturvaetuuksien koulutusta keskeytetä lakiehdotuksen 10 §:n
20423: myöntäjinä ja maksajina soveltuisivat tarkoi- perusteella. Koulutustuen maksaminen koulu-
20424: tuksenmukaisella tavalla myös opintososiaalis- tusajalta vastaisi nykyistä työllisyyskoulutuk-
20425: ten etuuksien myöntäjiksi. sesta annetun lain 13 §:n säännöstä. Nykytilan-
20426: Pykälän 1 momentin mukaan perustukea ja netta selventäisi se, että laissa täsmällisesti
20427: siihen liittyviä muita etuuksia haettaisiin määriteltäisiin, mistä ajankohdasta koulutuk-
20428:
20429: 3 391507B
20430: 18 1990 vp. - HE n:o 20
20431:
20432: sen keskeytyminen aiheuttaa etuuksien lakkaa- ronalaista tuloa. Ylläpitokorvauksia vastaavat
20433: misen. nykyiset opiskelijan taloudelliset edut eivät
20434: Pykälän 2 momentissa olisi selventävä sään- myöskään ole työllisyyskoulutuksesta annetun
20435: nös siitä, miten etuudet maksettaisiin koulu- lain 16 §:n mukaan veronalaista tuloa.
20436: tuksen jaksottuessa erillisiin kokonaisuuksiin. 30 §. Opintososiaalisten etuuksien rahoitus.
20437: Näiden jaksojen väliseltä ajalta ei koulutus- Pykälän tarkoituksena on, että opintososiaalis-
20438: tukea maksettaisi. ten etuuksien rahoitus olisi mahdollisimman
20439: yksinkertainen ja joustavasti hallinnoitava.
20440: Tästä syystä perustuki lapsikorotuksineen, an-
20441: 6 luku siotuen perusosa, erityistuki sekä ylläpitokor-
20442: vaukset ehdotetaan maksettavaksi valtion va-
20443: Erinäisiä säännöksiä roista tulo- ja menoarviossa työministeriön
20444: pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla määrära-
20445: 26 §. Koulutustuen periminen eräissä ta- halla. Työministeriön hallinnonalan pääluo-
20446: pauksissa. Pykälän mukaan eräistä takautuvas- kasta maksettavaksi siirtyisi näin ollen oppilai-
20447: ti myönnettävistä päivärahoista ja eläkkeistä den majoitus- ja ruokailukustannuksiin varattu
20448: voitaisiin periä samalta ajalta maksettu koulu- määräraha, joka nyt on opetusministeriön pää-
20449: tustuki. Koulutustuen perimiseen sovellettaisiin luokassa momentilla 29.69.27 (työllisyyskoulu-
20450: lisäksi työttömyysturvalain 45 §:n 2, 3 ja 5 tus).
20451: momenttia. Jos henkilö olisi perusteettomasti Ansiotuen ansio-osan rahoituksesta sääde-
20452: saanut perustukea samalta ajalta, jolta hänelle tään työttömyyskassalaissa (603/84).
20453: myönnetään takautuvasti ansiotukea, perus- Valtion rahoituksen suorittamisesta ja mak-
20454: teettomasti maksettu perustuki voitaisiin tältä samismenettelystä säädettäisiin asetuksella.
20455: ajalta periä takautuvasti suoritettavasta ansi- Opintososiaalisten etuuksien maksatuksen
20456: otuesta. Työttömyysturvalain 45 §:n 5 momen- edellyttämästä toiminnasta kansaneläkelaitok-
20457: tin mukaisesti sopimus, jolla sanottu etuus selle aiheutuvat hallintokulut luettaisiin sen
20458: aiotaan siirtää toiselle tai pantata, olisi mitä- hallintokuluiksi. Työttömyyskassoille aiheutu-
20459: tön. Viittaus työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo- viin hallintokuluihin kohdistuvana valtiono-
20460: menttiin koskee eläkkeiden perimismenettelyä. suutena maksettaisiin 0,35 prosenttia kassan
20461: Pykälä, jota ei ole voimassa olevassa laissa, viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana
20462: on välttämätön takautuvasti myönnettävien maksamista opintososiaalisista etuuksista.
20463: etuuksien yhteensovittamiseksi koulutustuen 31 §. Tiedonsaantioikeus. Lakiehdotuksen
20464: kanssa. 3 §:ssä edellytetään, että työministeriö ylimpä-
20465: 27 §. Opiskelijavalintojen maksuttomuus. nä viranomaisena valvoisi ja kehittäisi myös
20466: Pykälässä säädettäisiin opiskelijavalintatilai- opintososiaalisia etuuksia koskevia asioita. Py-
20467: suuksien ja soveltuvuuskokeiden maksutto- kälässä ehdotetaan, että työvoimaviranomai-
20468: muudesta koulutukseen hakijoille. sella olisi oikeus saada näiden tehtävien hoita-
20469: Pykälän 2 momentin mukaan ennen koulu- miseksi tarvittavat tiedot kansaneläkelaitoksel-
20470: tuksen alkamista myönnettävistä muista etuuk- ta, työttömyyskassailta ja koulutuspalvelujen
20471: sista säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena tuottajilta. Vastaavasti sosiaali- ja terveysmi-
20472: on asetuksella säätää nykytilannetta vastaaval- nisteriöllä olisi tiedonsaantioikeus valvontatoi-
20473: la tavalla ennen koulutuksen alkamista koulu- mintansa hoitamista varten.
20474: tukseen hakijalle myönnettävistä matka- ja 32 §. Työttömyysturvalain soveltaminen.
20475: eräiden muiden kustannusten korvaamisesta. Koulutustukeen sovellettaisiin työttömyystur-
20476: 28 §. Etuuden ulosmittaus ja takaisinperin- valain 28 §:n 6 momentin päivärahan hakemis-
20477: tä. Pykälässä ehdotettava perustuen, erityis- ta koskevaa säännöstä, 29 §:n 1 momentin
20478: tuen ja ylläpitokorvauksen ulosmittauskielto tiedonsaantioikeussäännöstä, 32 §:n koulutus-
20479: vastaisi työllisyyskoulutuksesta annetun lain tuen maksamista sosiaalilautakunnalle koske-
20480: 16 §:n (606/84) ulosmittauskieltoa. Pykälän 2 vaa säännöstä, 36 §:n vaitiolovelvollisuutta
20481: momentissa säädettäisiin etuuden takaisinpe- koskevaa säännöstä, 36 a §:n ulosottomiehen
20482: rinnästä. tiedonsaantioikeutta koskevaa säännöstä,
20483: 29 §. Etuuden veronalaisuus. Pykälässä eh- 42 §:n 2-5 momenttien vakuutusoikeutta kos-
20484: dotetaan, että ylläpitokorvaukset ja lakiehdo- kevaa säännöstä, 43 §:n lainvoimaisen päätök-
20485: tuksen 27 §:n mukaiset etuudet eivät olisi ve- sen poistamista koskevaa säännöstä, 43 a §:n
20486: 1990 vp. - HE n:o 20 19
20487:
20488: mukaista virheen korjaamissäännöstä, 43 b §:n 2. Tarkemmat säännökset ja mää-
20489: mukaista korjaamismenettelysäännöstä ja räykset
20490: 46 §:n avioliitonomaisia olosuhteita ja erillään
20491: asumista koskevaa säännöstä. Ehdotetun lain nojalla annettava asetus si-
20492: 33 §. Opintososiaalisia etuuksia koskevat sältäisi lakia täydentävät säännökset koulutuk-
20493: määräykset ja ohjeet. Pykälän 1 momentin sen hankinta- ja tarjousmenettelystä, opiskeli-
20494: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaisi javalionoista ja valintojen edellytyksistä, kou-
20495: yleiset määräykset opintososiaalisten etuuksien lutustuen lisäksi myönnettävistä muista opinto-
20496: myöntämis- ja maksamismenettelystä kansan- sosiaalisista etuuksista sekä opintososiaalisten
20497: eläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Pykä- etuoksien rahoituksen maksamismenettelystä.
20498: lässä valtuutettaisiin kansaneläkelaitos anta-
20499: maan paikallistoimistoilleen tarkemmat ohjeet Työministeriö antaisi ohjeita koulutus-
20500: etuuksien maksamismenettelystä ja etuuksia hankintojen suuntaamiseksi ja kehittämiseksi
20501: koskevien asioiden käsittelemisestä. työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisella
20502: 34 §. Asetuksenantovaltuus. Pykälään sisäl- tavalla. Työministeriö antaisi tarvittaessa mää-
20503: tyisi tavanomainen asetuksenantovaltuus. räyksiä opiskelijoiden valintamenettelystä.
20504: Edelleen työministeriö vahvistaisi koulutus-
20505: hankintojen yleiset hankintaehdot. Lisäksi so-
20506: 7 luku siaali- ja terveysministeriö antaisi yleiset mää-
20507: räykset opintososiaalisten etuoksien myöntä-
20508: Voimaantulo mis- ja maksamismenettelystä.
20509: 35 §. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi voi- Kansaneläkelaitos antaisi alaisilleen paikal-
20510: maantulosäännöksen. listoimistoille tarkempia ohjeita opintososiaa-
20511: listen etuoksien maksamismenettelystä.
20512: Pykälän 2-4 momenteissa säädettäisiin
20513: opintososiaalisten etuuksien muuttamisesta
20514: lain voimaan tullessa uuden lain mukaisiksi.
20515: Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä 3. Voimaantulo
20516: sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
20517: miin. Näin esimerkiksi opintososiaalisten Esityksessä ehdotettu laki ehdotetaan tule-
20518: etuuksien muuttamista koskeviin toimenpitei- vaksi voimaan vuoden 1991 alusta. Tarkoitus
20519: siin siirtymävaiheen järjestämiseksi voitaisiin on, että samanaikaisesti tulisi voimaan amma-
20520: ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. tillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva lain-
20521: Tarkoituksena on, että työllisyyskoulutuk- säädäntö, jota koskeva esitys on myös edus-
20522: sesta annettu laki kumottaisiin tämän lain kunnan käsiteltävänä.
20523: kanssa samanaikaisesti voimaan tulevalla am-
20524: matillisten kurssikeskusten muuttamisesta am-
20525: matillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20526: valla lailla. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20527: 20 1990 vp. - HE n:o 20
20528:
20529:
20530:
20531:
20532: Laki
20533: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
20534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20535:
20536: 1 luku 4§
20537: Yleiset säännökset Opintososiaalisten etuuksien
20538: myöntäminen ja maksaminen
20539: 1§
20540: Lain tarkoitus ja soveltamisala Opiskelijoiden koulutusaikaisten opintososi-
20541: aalisten etuuksien myöntämisestä ja maksami-
20542: sesta huolehtivat kansaneläkelaitos ja työttö-
20543: Tämän lain tarkoituksena on aikuisväestölle
20544: myyskassalaissa (603/84) tarkoitettu työttö-
20545: koulutusta hankkimalla edistää ja ylläpitää
20546: myyskassa tämän lain mukaisesti.
20547: työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa
20548: Työvoimatoimisto päättää etuuksista, jotka
20549: työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja
20550: kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alka-
20551: poistaa työvoimapulaa.
20552: mista.
20553: Aikuiskoulutus, jota tämän lain mukaisesti
20554: työvoimapoliittisin perustein hankitaan (työ- 5§
20555: voimapoliittinen aikuiskoulutus), on pääasias- Koulutuspalvelujen tuottajat
20556: sa ammatillista koulutusta. Yleissivistävää
20557: koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai teh- Koulutusta voidaan hankkia ammatillisilta
20558: tävään valmentavana koulutuksena vain sil- aikuiskoulutuskeskuksilta ja muilta ammatilli-
20559: loin, kun sen puuttuminen estää työllistymistä silta oppilaitoksilta sekä korkeakouluilta (kou-
20560: tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen. lutuspalvelujen tuottaja). Lisäksi koulutusta
20561: voidaan hankkia muilta työvoimapoliittisen ai-
20562: Yleissivistävänä koulutuksena ei kuitenkaan
20563: voida hankkia lukio-opintoja. kuiskoulutuksen järjestämiseen soveltuvilta
20564: koulutuspalvelujen tuottajilta.
20565:
20566: 2§
20567: Opiskelijan koulutusaikainen toimeentulo 2 luku
20568: Koulutuksen hankintaperusteet
20569: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen va-
20570: 6§
20571: litulla opiskelijalla on koulutusaikaisen toi-
20572: meentulon turvaamiseksi oikeus koulutus- Koulutustarpeen selvittäminen
20573: tukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin
20574: Koulutushankintoja suunniteltaessa ja kou-
20575: tämän lain mukaisesti.
20576: lutusta hankittaessa on kiinnitettävä erityisesti
20577: huomiota elinkeinoelämän rakennemuutoksen
20578: 3§ ja työelämän kehityksen työvoiman kysynnässä
20579: Toimeenpanoelimet ja tarjonnassa aiheuttamiin muutoksiin sekä
20580: koulutettavien henkilöiden yksilöllisiin koulu-
20581: tustarpeisiin.
20582: Tämän lain toimeenpanoa johtaa, valvoo ja
20583: kehittää ylimpänä viranomaisena työministe- Työvoimaviranomaisten tulee koulutuksen
20584: suunnittelua ja hankkimista varten ennakoida
20585: riö.
20586: ja selvittää työvoiman tarjonnan ja kysynnän
20587: Tässä laissa tarkoitetusta koulutuksen han- määrällisiä ja laadullisia muutoksia sekä seura-
20588: kintatoiminnasta huolehtivat työvoimavirano- ta muun ammatillisen koulutuksen kehitystä.
20589: maiset. Tämän lisäksi työvoimapiirin toimisto laatii
20590: 1990 vp. - HE n:o 20 21
20591:
20592: vuosittain koulutustarpeisiin perustuvan työ- nöllisesti osallistua koulutus- tai opetussuunni-
20593: voimapoliittisen aikuiskoulutussuunnitelman. telman mukaiseen koulutukseen.
20594: Työministeriön tulee antaa koulutushankin- Jos opiskelija on ollut poissa koulutus- tai
20595: tojen suuntaamista ja kehittämistä varten oh- opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta
20596: jeita, joiden avulla voidaan edistää hankitta- siten, ettei hän ilmeisesti kykene hyväksyttä-
20597: van koulutuksen kohdentomista työvoimapo- västi suoriutumaan suunnitelman mukaisista
20598: liittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. opinnoista tai hän on muutoin olennaisesti
20599: laiminlyönyt opiskeluaan, koulutus on katsot-
20600: 7§ tava keskeytyneeksi.
20601: Päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä te-
20602: Koulutuksen yleiset hankintaperusteet kee koulutuspalvelujen tuottaja. Jos koulutuk-
20603: Työvoimaviranomaisten tulee tarjolla olevia sen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen
20604: koulutusmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja käyt- koulutuspalvelujen tuottaja, päätöksen koulu-
20605: tämällä pyrkiä sellaisiin työvoiman ammatilli- tuksen keskeyttämisestä tekee kuitenkin työ-
20606: sia valmiuksia parantaviin koulutushankintoi- voimaviranomainen. Opiskelijalle on ennen
20607: hin, jotka edistävät työttömien pysyväisluon- päätöksen tekemistä varattava tilaisuus selvi-
20608: teista työllistymistä tai jotka vähentävät työttö- tyksen antamiseen asiasta. Koulutuspalvelujen
20609: mäksi joutumisen uhkaa. tuottajan on viipymättä ilmoitettava päätök-
20610: Lisäksi työvoimaviranomaisten tulee hank- sestään asianomaiselle työvoimaviranomaiselle.
20611: kia koulutusta, joka edistää työvoimapoliitti- Koulutuksen keskeyttämistä koskevaan pää-
20612: sesti tarkoituksenmukaista työvoiman liikku- tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
20613: vuutta sekä työvoiman saatavuutta työvoima-
20614: pula-aloilla.
20615: 4 luku
20616: Koulutushankinnat
20617: 3 luku
20618: 11§
20619: Opiskelijat
20620: Rahoitus
20621: 8§
20622: Tässä laissa tarkoitettua koulutusta hanki-
20623: Opiskelijavalinnan yleiset edellytykset taan valtion tulo- ja menoarviossa työministe-
20624: riön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen
20625: Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja hankkimista varten osoitetulla määrärahalla.
20626: kouluteitavaan ammattiin tai tehtävään sovel-
20627: Koulutus hankitaan rahoittamana se koko-
20628: tuvia henkilöitä. Opiskelijoita koulutukseen naan 1 momentissa tarkoitetulla määrärahalla,
20629: valittaessa on lisäksi voimassa, mitä asian- jollei jäljempänä toisin säädetä.
20630: omaisen koulutuksen yleisistä pääsyedellytyk-
20631: sistä on erikseen säädetty.
20632: 12§
20633: Koulutukseen valittavan tulee ennen koulu-
20634: tuksen alkamista olla 20 vuotta täyttänyt, jollei Suhde muuhun valtion rahoitukseen
20635: asetuksella toisin säädetä. Hankittaessa koulutusta ammatilliselta ai-
20636: kuiskoulutuskeskukselta otetaan koulutuksen
20637: 9§ hintaa määriteltäessä vähennyksenä huomioon
20638: Opiskelijavalinnasta päättäminen ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista anne-
20639: tussa laissa ( 1 ) tarkoitettuja valtionavus-
20640: Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen tuksia vastaava osuus koulutuksen hankinta-
20641: päättää työvoimaviranomainen. kustannuksista. Vastaavasti otetaan vähennyk-
20642: Työministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä senä huomioon ammatillisten kurssikeskusten
20643: opiskelijoiden valintamenettelystä. muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutus-
20644: keskuksiksi annetussa laissa ( 1 ) tarkoitet-
20645: 10§ tuja valtion korvauksia ja valtionavustuksia
20646: Opiskelijan velvollisuudet vastaava osuus.
20647: Mitä 1 momentissa on säädetty koulutuksen
20648: Koulutukseen valitun opiskelijan tulee sään- hankintahinnan määrittelystä, sovelletaan vas-
20649: 22 1990 vp. - HE n:o 20
20650:
20651: taavasti myös muulta koulutuspalvelujen tuot- Opiskelijana on jäljempänä mainituin edelly-
20652: tajalta hankittavaan koulutukseen, johon suo- tyksin oikeus perustukeen. Perustukea ei mak-
20653: ritetaan erikseen valtionosuutta tai -avustusta. seta siltä ajalta, jolta opiskelijana on oikeus
20654: saada ansiotukea.
20655: 13§ Opiskelijana on oikeus ansiotukeen, jos hän
20656: Koulutuksen yhteishankinta on työttömyysturvalain 16 §:n mukaan oikeu-
20657: tettu ansioon suhteutettuun päivärahaan. Ansi-
20658: Jos tarkoituksena on hankkia koulutusta otuen ansio-osan saamisen edellytyksenä on
20659: määrätyn yrityksen tai muun yhteisön (työnan- lisäksi, että:
20660: taja) tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai sen 1) opiskelija on työtön tai lomautettu;
20661: palvelukseen tuleville työntekijöille, koulutus- 2) hänen työaikaansa on lyhennetty työttö-
20662: hankinta voidaan 11 § :n 2 momentista poike- myysturvalain 17 ja 18 § :ssä tarkoitetulla ta-
20663: ten suorittaa myös siten, että asianomainen valla taikka työsopimuslain 39 a §:n mukaises-
20664: työnantaja osallistuu koulutuksen rahoittami- ti;
20665: seen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa 3) hän tekee työttömyysturvalain 19 §:n mu-
20666: (koulutuksen yhteishankinta). kaista osa-aikatyötä tai 21 §:n mukaista sivu-
20667: Yhteishankintoja voidaan suorittaa tarkoi- työtä; tai
20668: tukseen valtion tulo- ja menoarviossa osoitetun 4) hän on työttömyysuhan alainen.
20669: hankintamäärärahan rajoissa.
20670: 16 §
20671: 14 §
20672: Täysimääräinen koulutustuki
20673: Koulutuksen hankintasopimus
20674: Täysimääräinen perustuki on työttömyystur-
20675: Koulutuksen hankkimisesta sovitaan työvoi-
20676: valain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun perus-
20677: maviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuotta-
20678: päivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansio-
20679: jan välisellä kirjallisella sopimuksella. Jos kou-
20680: tuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta
20681: lutus hankitaan yhteishankintana, sopimuksen
20682: siten kuin työttömyysturvalain 20 §:ssä, 21 §:n
20683: osallisena on myös asianomainen työnantaja.
20684: 1 momentissa ja 23 §:ssä on ansioon suhteute-
20685: Hankintasopimuksessa sovitaan koulutuksen
20686: tusta päivärahasta säädetty.
20687: tavoitteista, sisällöstä, kestosta, ajoituksesta,
20688: koulutukseen osallistuvista opiskelijoista, kou- Koulutustukea korotetaan lapsikorotuksella
20689: lutuksen hinnasta sekä muista tarpeellisista siten kuin työttömyysturvalain 24 §:ssä on sää-
20690: koulutuksen toteuttamiseen ja järjestämiseen detty.
20691: liittyvistä seikoista. Koulutuksen yhteishankin-
20692: taa käytettäessä sopimuksessa on lisäksi määri- 17 §
20693: teltävä työnantajan maksuosuus. Muut etuudet
20694: Koulutus voidaan sopia toteutettavaksi tai
20695: aloitettavaksi joko sopimuksentekovuonna tai Opiskelijalle maksetaan koulutustuen lisäksi
20696: sitä seuraavina kalenterivuosina valtion tulo- ja erityistukea hänen perheensä suuruuden ja ta-
20697: menoarvion rajoissa. loudellisten olosuhteiden perusteella, jos:
20698: Sopimuksen tekemistä edeltävästä hankinta- 1) hänellä on huollettavanaan vähintään nel-
20699: ja tarjousmenettelystä säädetään asetuksella. jä lasta; tai
20700: Lisäksi työministeriö voi vahvistaa koulutus- 2) hänellä on huollettavanaan kolme lasta ja
20701: hankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja. hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketut
20702: veronalaiset tulot kuukaudessa koulutustuki
20703: mukaanluettuna ovat enintään työttömyystur-
20704: 5 luku valain 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä tarkoi-
20705: tetun suurimman korotetun päivärahan määrä
20706: Opintososiaaliset etuudet
20707: kaksinkertaisena.
20708: 15 § Erityistuen määrä on neljäsosa työttömyys-
20709: turvalain suurimman korotetun peruspäivära-
20710: Oikeus koulutustukeen
20711: han määrästä.
20712: Koulutustuki maksetaan perustukena tai an- Lisäksi opiskelijalle maksetaan korvausta
20713: siotukena. koulutusaikaisista matka- ja muista ylläpito-
20714: 1990 vp. - HE n:o 20 23
20715:
20716: kustannuksista siten kuin asetuksella säädetään koti. Ansiotukea ja siihen liittyviä muita
20717: (ylläpitokorvaus). etuuksia on haettava kirjallisesti asianomaisel-
20718: ta työttömyyskassalta.
20719: 18 § Hakemukseen on liitettävä työvoimaviran-
20720: Vähennetty koulutustuki omaisen ilmoitus koulutukseen valitsemisesta.
20721: Opiskelijan koulutusaikana päätoimesta saa- Jos hakemus koskee ansiotuen myöntämistä
20722: ma palkka tai muu työtulo otetaan koulutus- 15 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla
20723: tukea maksettaessa huomioon siten kuin työt- edellytyksellä, hakemukseen on lisäksi liitettä-
20724: tömyysturvalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa on vä työvoimaviranomaisen ilmoitus tämän edel-
20725: sivutyötulosta säädetty. lytyksen täyttymisestä.
20726: Opiskelijan koulutusaikana saama lakisää-
20727: teinen etuus, sivutyön palkka sekä muu työtulo 22 §
20728: ja osa-aikatyön palkka vähennetään koulutus-
20729: tuesta, jonka hän muuten saisi, siltä osin kuin Päätös
20730: etuus, palkka tai työtulo ylittää kuukautta
20731: kohti lasketun työttömyysturvalain mukaisen Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja ta-
20732: peruspäivärahan ja suurimman lapsikorotuk- kaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjalli-
20733: sen määrän. Tällöin ei kuitenkaan oteta huo- nen päätös.
20734: mioon niitä sosiaalietuuksia, joita työttömyys-
20735: turvalain 27 §:n mukaan ei vähennetä työttö- 23 §
20736: myyspäivärahasta. Muutoksenhaku
20737: Jos opiskelija saa ansiotukea, tehdään 2
20738: momentissa tarkoitettu vähennys ensisijaisesti Joka on tyytymätön tämän lain mukaista
20739: ansiotuen perusosasta. etuutta koskevaan päätökseen, saa hakea sii-
20740: Muutettaessa 2 momentissa tarkoitettua hen muutosta työttömyysturvalautakunnalta
20741: kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuu- kirjallisella valituksella viimeistään 30 päivänä
20742: deksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sen päivän jälkeen, kun valittaja on saanut
20743: sisältyvän 21,5 päivää. tiedon päätöksestä.
20744: 19 § Työttömyysturvalautakunnan päätökseen
20745: tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuu-
20746: Koulutustuen saamisen rajoitukset tusoikeudelta 1 momentissa säädetyllä tavalla
20747: Koulutus- ja erityistukeen ei ole oikeutta ja siinä säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon
20748: opiskelijalla, joka saa sairausvakuutuslain saatuaan.
20749: (364/63) mukaista päivärahaa. Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hä-
20750: nen saaneen tiedon 1 ja 2 momentissa tarkoite-
20751: 20 § tusta päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen
20752: Tuki ulkomailla opiskeleville jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoit-
20753: tamallaan osoitteella.
20754: Suomen viranomaisen ulkomailta hankki-
20755: maan koulutukseen tai muun pohjoismaan vi- Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston pää-
20756: ranomaisen asianomaisessa maassa järjestä- töksestä tehty valitus on toimitettava asian-
20757: mään työllisyyttä edistävään koulutukseen omaiseen paikallistoimistoon ja työttömyys-
20758: osallistuvalle opiskelijalle voidaan maksaa tä- kassan päätöksestä tehty valitus asianomaiseen
20759: män lain mukaiset opintososiaaliset etuudet. työttömyyskassaan. Paikallistoimiston ja työt-
20760: tömyyskassan on viipymättä lähetettävä vali-
20761: 21 § tuskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asia-
20762: kirjat lausuntoineen muutoksenhakuelimelle.
20763: Etuuden hakeminen
20764: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston,
20765: Perustukea ja siihen liittyviä muita etuuksia työttömyyskassan ja vastaavasti työttömyys-
20766: on haettava kirjallisesti kansaneläkelaitoksen turvalautakunnan päätöstä on muutoksenhaus-
20767: sen vakuutuspiirin paikallistoimistolta, jonka ta huolimatta noudatettava, kunnes asia on
20768: alueella opiskelijana on varsinainen asunto ja lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
20769: 24 1990 vp. - HE n:o 20
20770:
20771: ~§ n§
20772: Etuuden maksaminen Opiskelijavalintojen maksuttomuus
20773:
20774: Etuudet maksetaan enintään viideltä päivältä Opiskelijavalintatilaisuudet ja niihin liittyvät
20775: kalenteriviikossa koulutuksen alkamisesta lu- soveltuvuuskokeet ovat koulutukseen hakijoille
20776: kien. Etuuksia ei kuitenkaan ilman erityisen maksuttomia.
20777: painavaa syytä makseta pitemmältä kuin kol- Hakijalle myönnettävistä etuuksista, jotka
20778: men kuukauden ajalta ennen tuen hakemista. kohdistuvat aikaan ennen koulutuksen alka-
20779: Etuuksien maksamisesta on lisäksi voimassa, mista, säädetään asetuksella.
20780: mitä työttömyysturvalain 44 §:ssä on työttö-
20781: myyspäivärahan maksamisesta säädetty. 28 §
20782: Edellä 20 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen Etuuden ulosmittaus ja takaisinperintä
20783: Osallistuvalle voidaan ylläpitokorvausta mak-
20784: saa enintään seitsemältä päivältä kalenterivii- Perustukea, erityistukea ja ylläpitokorvausta
20785: kossa. ei saa ulosmitata.
20786: Tämän lain mukaisen etuuden takaisinperin-
20787: 25 § nästä on voimassa, mitä työttömyysturvalain
20788: 31 §:ssä on säädetty.
20789: Etuuden maksamisen lakkauttaminen
20790: 29 §
20791: Etuuksien maksaminen lakkautetaan siitä
20792: päivästä lukien, jona opiskelija on keskeyttä- Etuuden veronalaisuus
20793: nyt koulutuksen tai koulutus on päätetty kes-
20794: keyttää. Työvoimatoimiston on viipymättä il- Ylläpitokorvaus sekä 27 §:n mukaiset etuu-
20795: moitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoi- det eivät ole veronalaista tuloa.
20796: mistolle tai työttömyyskassalle koulutuksen
20797: keskeyttämisestä. 30 §
20798: Jos koulutus järjestetään jaksotettuna erilli- Opintososiaalisten etuuksien rahoitus
20799: siin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot
20800: Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus-
20801: eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa, etuuksia ei
20802: osa ja erityistuki sekä ylläpitokorvaukset mak-
20803: makseta koulutusjaksojen väliseltä ajalta.
20804: setaan valtion varoista tulo- ja menoarviossa
20805: työministeriön hallinnonalan pääluokassa tar-
20806: koitukseen osoitetulla määrärahalla. Ansiotuen
20807: 6 luku ansio-osan rahoituksesta säädetään työttö-
20808: Erinäisiä säännöksiä myyskassalaissa.
20809: Valtion on suoritettava kansaneläkelaitoksel-
20810: 26 § le ja asianomaisille työttömyyskassoille kuu-
20811: Koulutustuen periminen eräissä tapauksissa kausittain ennakkoa siten, että ennakkojen
20812: määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritetta-
20813: Jos opiskelija on saanut koulutustukea sa- vaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat
20814: malta ajalta, jolta hänelle myönnetään takau- riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuu-
20815: tuvasti sairausvakuutuslain mukaista päivära- kautena. Valtion rahoituksen suorittamisesta
20816: haa, tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista ja maksamismenettelystä säädetään asetuksel-
20817: päivärahaa tai tapaturmaeläkettä taikka työt- la.
20818: tömyysturvalain 45 §:n 1 momentissa tarkoitet- Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan-
20819: tua eläkettä, kansaneläkelaitoksen paikallistoi- eläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut lue-
20820: misto ja työttömyyskassa saavat periä tältä taan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyys-
20821: ajalta perusteettomasti maksetun määrän ta- kassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistu-
20822: kautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai päivä- vana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosent-
20823: rahasta. Lisäksi koulutustuen perimisestä on tia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden
20824: voimassa, mitä työttömyysturvalain 45 §:n 2, 3 aikana maksamista opintososiaalisista etuuk-
20825: ja 5 momentissa on säädetty. sista.
20826: 1990 vp. - HE n:o 20 25
20827:
20828: 31 § leen tarkemmat ohjeet etuuksien maksamisme-
20829: Tiedonsaantioikeus nettelystä.
20830:
20831: Työvoimaviranomaisella sekä sosiaali- ja ter- 34 §
20832: veysministeriöllä on oikeus saada kansaneläke-
20833: Asetuksenantovaltuus
20834: laitokselta, työttömyyskassoilta ja koulutus-
20835: palvelujen tuottajilta opintososiaalisia etuuksia Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
20836: koskevassa valvonnassa ja niiden kehittämises- töönpanosta annetaan asetuksella.
20837: sä tarvittavia tietoja.
20838:
20839: 32 § 7 luku
20840: Työttömyysturvalain soveltaminen Voimaantulo
20841: Jollei tästä laista muuta seuraa, sovelletaan 35 §
20842: koulutustukeen ja sitä koskevaan asiaan lisäksi Voimaantulo
20843: mitä työttömyysturvalain 28 §:n 6 momentissa,
20844: 29 §:n 1 momentissa, 32, 36, 36 aja 39 §:ssä, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20845: 42 §:n 2-5 momentissa, 43, 43 a ja b §:ssä kuuta 1991.
20846: sekä 46 §:ssä on työttömyyspäivärahasta ja Lakia sovelletaan koulutus- ja erityistukeen,
20847: työttömuusturva-asiasta säädetty. Mitä joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta al-
20848: 43 §:ssä on säädetty sosiaali- ja terveysministe- kaen.
20849: riöstä koskee myös työministeriötä. Siltä osin kuin ennen lain voimaantuloa
20850: myönnetty koulutustuki, lisätuki ja erityistuki
20851: 33 § kohdistuvat lain voimassaoloaikaan, se muun-
20852: Opintososiaalisia etuuksia koskevat netaan tämän lain mukaiseksi etuudeksi.
20853: määräykset ja ohjeet Jos henkilö lain voimaan tullessa saa koulu-
20854: tus-, lisä- tai erityistukea aikaisemman lain
20855: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhden- perusteella, maksetaan hänelle, niin kauan
20856: mukaisen käytännön aikaansaamiseksi yleiset kuin koulutus jatkuu, tämän lain mukaista
20857: määräykset opintososiaalisten etuuksien myön- koulutus- ja erityistukea vähintään aikaisem-
20858: tämis- ja maksamismenettelystä kansaneläke- pien etuuksien suuruisena.
20859: laitokselle ja työttömyyskassoille. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
20860: Kansaneläkelaitos antaa paikallistoimistoil- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20861:
20862:
20863: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
20864:
20865:
20866: Tasavallan Presidentti
20867: MAUNO KOIVISTO
20868:
20869:
20870:
20871:
20872: Työministeri Matti Puhakka
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: 4 3915078
20878: 1990 vp. - HE n:o 21
20879:
20880:
20881:
20882:
20883: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vientitakuulain 2 §:n
20884: muuttamisesta
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20890:
20891: Esityksessä ehdotetaan, että valtion vientita- pankille, joka vahvistaa tilaajan puolesta ava-
20892: kuita voitaisiin myöntää poliittisesta syystä tun remburssin.
20893: johtuvan tappionvaaran lisäksi myös kaupalli- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
20894: sesta syystä johtuvan tappionvaaran varalta kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
20895:
20896:
20897:
20898:
20899: PERUSTELUT
20900:
20901: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu vahvistettua remburssia maksuehtona vienti-
20902: muutos kaupoissa. Koska esimerkiksi Ruotsin, Norjan
20903: ja Tanskan vientitakuulaitokset myöntävät
20904: Remburssitakuu voidaan myöntää suomalai- vientitakuita remburssin vahvistavalle pankille
20905: selle pankille, joka vahvistaa remburssin ulko- myös kaupallisen riskin varalta, eivät suoma-
20906: maisen niin sanotun avaajapankin pyynnöstä laiset vientiyritykset ole samanarvoisessa ase-
20907: tai valtuuttamana. Remburssi on pankin ulko- massa verrattuna näihin maihin.
20908: maisen tilaajan puolesta antama viejälle osoi-
20909: tettu sitoumus siitä, että pankki viejän esittä- Koska remburssi on ostajan ja viejän välises-
20910: miä asiakirjoja vastaan maksaa kauppahinnan. tä kauppasopimuksesta riippumaton maksujär-
20911: Vahvistaessaan ulkomaisen tilaajan puolesta jestely, on se viejän kannalta varmin ulko-
20912: avatun remburssin pankki sitoutuu suoritta- maankaupassa käytettävä maksuväline. Tämän
20913: maan viejälle maksun riippumatta siitä, onko vuoksi mahdollisuuksia käyttää remburssia
20914: remburssilla katetta. Pankki siis ottaa riskin maksuvälineenä vientikaupoissa tulisi lisätä ja
20915: ulkomaisen avaajapankin maksukykyisyydestä. vientitakuulaista poistaa puute, joka käytän-
20916: Vientitakuulain 2 §:n 2 momentin nojalla nössä rajoittaa mahdollisuuksia myöntää vien-
20917: voidaan valtion vientitakuu myöntää pankille titakuita vientikaupoille, joissa maksuvälinee-
20918: ainoastaan ulkomaisen remburssin avaajapan- nä käytetään remburssia.
20919: kin maahan liittyvän poliittisen riskin kuten Edellä esitetyn johdosta lain 2 §:n 1 mo-
20920: valuutan siirron rajoittamisen ja velkojen va- menttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a koh-
20921: kauttamisen varalta. Avaajapankin maksuky- ta, jonka nojalla vientitakuu voitaisiin myön-
20922: vyttömyyden eli kaupallisen riskin varalta ei tää remburssin Vahvistavalle pankille sekä po-
20923: vientitakuuta voida myöntää. Tämä rajoittaa liittisten että kaupallisten riskien varalta. Erilli-
20924: suomalaisten pankkien mahdollisuuksia vah- selle lainkohdalle, joka mahdollistaa poliittisen
20925: vistaa ulkomaisia rembursseja ja heikentää riskin takaamisen, ei enää olisi tarvetta, joten
20926: suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käyttää 2 §:n 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi.
20927: 300082B
20928: 2 1990 vp. HE n:o 21
20929:
20930: 2. Organisatoriset ja taloudelli- ulkomaisista pankeista on helpompaa kuin ul-
20931: set vaikutukset komaisista ostajista.
20932: Takuumaksutulot D-takuista olivat vuonna
20933: Ehdotus on valmisteltu Valtiontakuukeskuk- 1988 runsaat 510 000 markkaa. Vuoden 1989
20934: sessa. lain muutos ei aiheuta organisatorisia takuumaksutulojen arvioidaan olevan noin
20935: muutoksia eikä tarvetta lisätä henkilökuntaa. 270 000 markkaa.
20936: Remburssitakuiden eli niin sanottujen D-
20937: takuiden soveltamisalan laajentamisen vaiku-
20938: tusta vientitakuiden käytön määrään on vaikea 3. Voimaantulo
20939: arvioida. D-takuiden käyttö vastaavasti vähen-
20940: tää jonkin verran luottoriskitakuiden käyttöä,
20941: joten takuumaksutulojen ei odoteta mainitta- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
20942: vasti lisääntyvän. Soveltamisalan laajentami- se on hyväksytty ja vahvistettu.
20943: sella pyritään suosimaan remburssia maksuvä-
20944: lineenä, mikä vähentää myös Valtiontakuukes- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20945: kuksen tappionvaaraa, koska riskinarviointi kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20946:
20947:
20948:
20949: Laki
20950: vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta
20951:
20952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20953: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain (479/62) 2 §:n 2 momentti,
20954: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1106/83), sekä
20955: lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1969
20956: annetulla lailla (532/69) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla, uusi 4 a kohta
20957: seuraavasti:
20958:
20959: 2§ 4 a) pankille, joka vahvistaa tilaajan puoles-
20960: Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah- ta avatun remburssin;
20961: dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi-
20962: daan myöntää:
20963: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20964: kuuta 199
20965:
20966:
20967: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
20968:
20969:
20970: Tasavallan Presidentti
20971: MAUNO KOIVISTO
20972:
20973:
20974:
20975:
20976: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20977: 1990 vp. - HE n:o 21 3
20978:
20979: Liite
20980:
20981:
20982:
20983:
20984: Laki
20985: vientitakuulain 2 §:n muuttamisesta
20986:
20987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20988: kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annetun vientitakuulain (479/62) 2 §:n 2 momentti,
20989: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1106/83), sekä
20990: lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1969
20991: annetulla lailla (532/69) ja mainitulla 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla, uusi 4 a kohta
20992: seuraavasti:
20993: Voimassa oleva laki Ehdotus
20994:
20995: 2§ 2§
20996: Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah- Valtion vientitakuu viennin yhteydessä mah-
20997: dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi- dollisesti syntyvän tappion korvaamiseksi voi-
20998: daan myöntää: daan myöntää:
20999:
21000: 4 a) pankille, joka vahvistaa tilaajan puoles-
21001: ta avatun remburssin;
21002:
21003: Vientitakuu voidaan myöntää 1 momentin 5 (2 momentti kumotaan)
21004: ja 6 kohdassa tarkoitetun tappion varalta myös
21005: pankille, joka vahvistaa avatun remburssin.
21006:
21007:
21008: Tämä laki tulee voimaan päivänä
21009: kuuta 199 .
21010: 1990 vp. - HE n:o 22
21011:
21012:
21013:
21014:
21015: Hallituksen esitys Eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perus-
21016: vapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitty-
21017: vien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä
21018:
21019:
21020:
21021:
21022: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21023:
21024: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- puoleen, rotuun, ihonväriin, uskontoon ja po-
21025: väksyisi Euroopan neuvoston puitteissa vuon- liittiseen mielipiteeseen perustuva syrjintä.
21026: na 1950 tehdyn yleissopimuksen ihmisoikeuk- Yleissopimuksella on perustettu Euroopan
21027: sien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmisoi-
21028: siihen liittyvät myöhemmin tehdyt lisäpöytäkir- keustuomioistuin. Näiden sekä Euroopan neu-
21029: jat. voston ministerikomitean toiminta muodosta-
21030: Yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisä- vat kansainvälisen valvontajärjestelmän, jonka
21031: pöytäkirjoissa sopimusvaltiot sitoutuvat takaa- puitteissa voidaan sopimusvaltiota oikeudelli-
21032: maan näissä sopimuksissa määritellyt oikeudet sesti sitovalla tavalla todeta sen loukanneen
21033: ja vapaudet kaikille niiden lainkäy1tövallan yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen kattamia
21034: piirissä oleville henkilöille. Näistä oikeuksista oikeuksia.
21035: ja vapauksista keskeisimpiä ovat oikeus elä- Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3
21036: mään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, päivänä syyskuuta 1953. Myös kaikki sen lisä-
21037: julkiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja pöytäkirjat ovat tulleet voimaan. Suomen osal-
21038: koulutukseen sekä perhe-elämän, kodin ja kir- ta yleissopimus ja useimmat sen lisäpöytäkirjat
21039: jeenvaihdon loukkaamattomuus sekä ajatuk- tulevat voimaan ratifioimiskirjojen tallettamis-
21040: sen- ja uskonvapaus, ilmaisuvapaus, kokoon- päivänä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleis-
21041: tumisvapaus ja liikkumisvapaus. Lisäksi yleis- sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen eräiden
21042: sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa kielle- määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitet-
21043: tään muun muassa kuolemanrangaistus rauhan tu tulemaan voimaan samana ajankohtana
21044: aikana, kidutus, orjuus ja pakkotyö sekä suku- kuin yleissopimuskin.
21045:
21046:
21047:
21048:
21049: YLEISPERUSTELUT
21050:
21051:
21052: 1. Nykyinen tilanne ja asian täydentävät lisäpöytäkirjat. Yleissopimuksen
21053: valmistelu noudattamista pidetään edellytyksenä sille, että
21054: valtio täyttää Euroopan neuvoston perussään-
21055: nössä jäsenille asetetun demokraattisuuden ja
21056: Euroopan neuvoston yhtenä tärkeimmistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksen.
21057: toimintamuodoista on pidetty ihmisoikeuksien Tästä syystä kaikkien jäsenvaltioiden oletetaan
21058: ja yksilön perusvapauksien suojaamista ja nii- liittyvän yleissopimukseen.
21059: den toteuttamisen kansainvälistä valvontaa.
21060: Tämän vuoksi neuvoston tärkein sopimus on Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3
21061: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- päivänä syyskuuta 1953. Kahdeksasta lisäpöy-
21062: joitettu Euroopan yleissopimus ihmisoikeuk- täkirjasta neljä (1, 4, 6 ja 8) on laajentanut
21063: sien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä sitä alkuperäisen yleissopimuksen sisältämien oi-
21064:
21065: 300262X
21066: 2 1990 vp. - HE n:o 22
21067:
21068: keuksien ja perusvapauksien piiriä. Myös ne sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen oikeus-
21069: kaikki ovat tulleet kansainvälisesti voimaan. ministeriö on koordinoinut tarvittavia lainsää-
21070: Yleissopimus on avoin vain Euroopan neuvos- dännöllisiä toimenpiteitä eri hallinnonaloilla.
21071: ton jäsenvaltioille, joista Suomea lukuunotta- Yleissopimukseen liittymistä koskeva hallituk-
21072: matta kaikki ovat siihen liittyneet. Kaikki jä- sen esitys on yhteistyössä oikeusministeriön
21073: senvaltiot eivät vielä ole liittyneet kaikkiin kanssa valmisteltu ulkoasiainministeriössä. So-
21074: lisäpöytäkirjoihin. pimuksen ratifiointiedellytyksiä ja vaadittua
21075: Verrattaessa Euroopan neuvoston ja Yhdis- lainsäädäntötyötä on johtanut säännöllisin vä-
21076: tyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjärjestelmiä liajoin kokoontunut ulkoasiainministeriön ja
21077: toisiinsa voidaan todeta, että Euroopan neu- oikeusministeriön yhteinen asiantuntijatyöryh-
21078: voston perustamisesta lähtien neuvostolla on mä, joka on tarpeen vaatiessa pyytänyt muiden
21079: ollut vaikutusta YK:n ihmisoikeustoimintaan. viranomaisten lausuntoja.
21080: Neuvoston perustajavaltioilla oli huomattava
21081: panosYK:nihmisoikeuksien yleismaailmallisen
21082: julistuksen hyväksymiseen vuonna 1948. Eu- 2. Yleissopimuksen ja lisäpöytä-
21083: roopan ihmisoikeusyleissopimuksen päämäärä- kirjojen pääasiallinen sisältö
21084: nä oli toteuttaa julistuksen periaatteet alueel-
21085: lisella tasolla. Euroopan ihmisoikeusyleissopi- 2.1. Ihmisoikeudet ja perusvapaudet
21086: mus menee erityisesti sen noudattamisen kan-
21087: sainvälisessä valvonnassa pitemmälle kuin Euroopan ihmisoikeusyleissopimus lisäpöy-
21088: YK:ssa 1966 hyväksytyt ihmisoikeussopimuk- täkirjoineen keskittyy kansalais- ja poliittisten
21089: set, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia oikeuksien ja perusvapauksien takaamiseen.
21090: koskeva yleissopimus (SopS 8176) sekä talou- Tämä johtuu sopimusjärjestelmän alkuperäi-
21091: dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sestä tarkoituksesta sekä pyrkimyksestä luoda
21092: koskeva yleissopimus (SopS 6176). Viimeksi järjestelmä, jonka valtionsisäinen täytäntöön-
21093: mainittua YK:n sopimusta vastaava Euroopan pano olisi sopimuksella perustettujen elinten
21094: sosiaalinen peruskirja allekirjoitettiin valvottavissa. Keskustelua on myös käyty Eu-
21095: 18.10.1961 ja tuli kansainvälisesti voimaan roopan sosiaaliseen peruskirjaan sisältyvien oi-
21096: 26.2.1965. Se puolestaan on erillinen Euroopan keuksien liittämiseksi yleissopimuksen järjes-
21097: ihmisoikeusyleissopimuksesta ja sisältää täy- telmään, mutta tässä ei ole toistaiseksi edetty.
21098: täntöönpanon valvonnan osalta raportointijär- Yleissopimuksella turvataan oikeus elämään,
21099: jestelmän. Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, julki-
21100: oli 1.1.1990 mennessä liittynyt 15 neuvoston seen oikeudenkäyntiin ja syyttömänä pitämi-
21101: jäsenvaltiota. Suomi allekirjoitti peruskirjan seen kunnes lainvoimaisella tuomiolla on toisin
21102: 9.2.1990. päätetty, perhe-elämän, kotirauhan ja kirjeen-
21103: Suomi allekirjoitti Euroopan ihmisoikeus- vaihdon loukkaamattomuus, ajatuksen- ja us-
21104: yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat samana konvapaus, ilmaisunvapaus ja kokoontumisva-
21105: päivänä kuin Suomi liittyi Euroopan neuvos- paus. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet estä-
21106: toon eli 5 päivänä toukokuuta 1989. Jo tätä mään kidutuksen, orjuuden ja pakkotyön. Li-
21107: ennen oli ulkoasiainministeriön johdolla ryh- säksi yleissopimuksessa on määräykset viran-
21108: dytty koordinoimaan viranomaistoimia Euroo- omaisten suorittaman vapaudenriiston edelly-
21109: pan ihmisoikeusyleissopimukseen liittymiseksi. tyksistä sekä rikoksesta epäillyn oikeuksista.
21110: Neuvotteluihin ovat osallistuneet ulkoasiainmi- Yleissopimukseen liittyvä 1 lisäpöytäkirja si-
21111: nisteriön, oikeusministeriön, sisäasiainministe- sältää määräyksiä omistusoikeuden suojaami-
21112: riön, puolustusministeriön ja sosiaali- ja ter- sesta sekä oikeudesta koulutukseen ja vanhem-
21113: veysministeriön edustajat. Oikeusministeriössä pien oikeudesta saada lapsilleen oman vakau-
21114: valmistui lokakuussa 1988 perusselvitys "Eu- muksensa mukainen kasvatus. Sopimuspuolet
21115: roopan neuvoston ihmisoikeussopimus Suo- ovat sitoutuneet järjestämään vapaita vaaleja
21116: men näkökulmasta" (Oikeusministeriön lain- säännöllisin väliajoin. Yleissopimuksen 4 lisä-
21117: valmisteluosaston julkaisu 211 1988). Selvityk- pöytäkirja kieltää velallisuuteen perustuvan va-
21118: sen pohjalta eri viranomaiset ovat muodosta- paudenriiston ja sisältää oikeuden matkustaa,
21119: neet kantansa toimialallaan tarpeellisista lain- valita asuinpaikkansa ja olla tulematta karko-
21120: muutoksista ja mahdollisesti sopimukseen teh- tetuksi kotimaastaan. Ulkomaalaisten kollek-
21121: tävistä varaumista. Euroopan ihmisoikeusyleis- tiivinen karkotus on kielletty. Sopimuksen 6
21122: 1990 vp. - HE n:o 22 3
21123:
21124: lisäpöytäkirja kieltää kuolemanrangaistuksen ka antaa oikeusperustan Ahvenanmaan ruot-
21125: rauhan aikana ja 7 lisäpöytäkirja käsittelee sinkielisyyden ja maakunnan kulttuurin säily-
21126: muun muassa menettelyä ulkomaalaisten kar- misen turvaamiseksi välttämättömille rajoituk-
21127: kotustapauksissa, muutoksenhakua rikosasi- sille.
21128: oissa, korvausta syyttömänä tuomitulle tai ar-
21129: mahdetulle sekä aviopuolisoiden tasa-arvoi-
21130: suutta yksityis- ja perheoikeudellisissa suhteis- 2.2. Yleissopimuksen kansainvälinen valvon-
21131: sa. tajärjestelmä
21132: Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 1 ar-
21133: tiklan mukaan sopimuspuolet takaavat jokai- Euroopan ihmisoikeusyleissopimus on luo-
21134: selle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle sopimuk- nut toistaiseksi pisimmälle menevän ihmisoi-
21135: sessa luetellut oikeudet. Yleissopimuksen sisäl- keuksia koskevan kansainvälisen valvontajär-
21136: tämät oikeudet eivät siis ole tavoiteltavia peri- jestelmän, jonka puitteissa voidaan sopimus-
21137: aatteita, vaan niiden välitöntä turvaamista valtiota oikeudellisesti sitovalla tavalla todeta
21138: edellytetään kaikkien valtion lainkäyttö- ja sen loukanneen yleissopimuksen ja lisäpöytä-
21139: muun toimivallan alaisten henkilöiden osalta kirjojen kattamia oikeuksia. Yleissopimuksella
21140: näiden kansalaisuudesta riippumatta. Toinen on perustettu kaksi erityistä valvontaelintä,
21141: asia on, että näiden oikeuksien rajoittaminen Euroopan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan
21142: on mahdollista itse kyseessä olevaa oikeutta ihmisoikeustuomioistuin. Näiden ohella Eu-
21143: koskevassa artiklassa määritellyin edellytyksin. roopan neuvoston ministerikomitealla on sopi-
21144: Lisäksi yleissopimuksen velvoitteista on tietyis- musvelvoitteiden toteutumisen seurannassa tär-
21145: sä rajoissa mahdollisuus poiketa yleisen hätäti- keä osuus. Mikäli tapausta ei viedä tuomiois-
21146: lan aikana. Edelleen sopimuksen 64 artikla tuimeen, ministerikomitea päättää siitä, onko
21147: sallii myös varaumien tekemisen. Yleisluontoi- yleissopimusta rikottu. Ministerikomitea myös
21148: set varaumat ovat kiellettyjä. valvoo tuomioistuimen päätösten täytäntöön-
21149: Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja YK:n panoa. Lisäksi ministerikomitea voi pyytää
21150: kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleis- muiden määräysten kuin yksittäisten oikeuk-
21151: sopimus ovat monissa kohdin sanannaltaan sien sisällöstä ihmisoikeustuomioistuimelta
21152: samankaltaisia, mikä ei kuitenkaan merkitse yleissopimuksen tulkintaa koskevia neuvoa-
21153: sitä, että sopimusten valtioille asettamat vel- antavia mielipiteitä. Euroopan neuvoston pää-
21154: voitteet olisivat käytännössä samat. Periaat- sihteeri puolestaan voi pyytää sopimusvaltioita
21155: teessa sopimusten välillä ei kuitenkaan ole raportoimaan velvoitteiden noudattamisesta.
21156: ristiriitaa, vaan ne täydentävät toisiaan. Kum- Neuvoa-antavilla lausunnoilla sen enempää
21157: pikin sisältää Euroopan ihmisoikeusyleissopi- kuin raportointijärjestelmällä ei ole ollut käy-
21158: muksen 60 artiklassa lausutun periaatteen, jon- tännön merkitystä.
21159: ka mukaan yleissopimuksen minkään mää- Ihmisoikeustoimikunnassa on jäseniä yhtä
21160: räyksen ei pidä katsoa rajoittavan tai Ioukkaa- monta kuin on yleissopimukseen liittyneitä val-
21161: van sopimuspuolen lainsäädännössä turvattuja tioita. Tuomioistuimen jäsenluku taas on sama
21162: tai jossain sen allekirjoittamassa sopimuksessa kuin Euroopan neuvoston jäsenmaiden määrä.
21163: tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauk- Yleissopimuksen osapuolena Suomi saa asetta-
21164: sia. maosa ehdokkaan toimikuntaan. lhmisoikeus-
21165: Yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat tulevat toimikunnan jäsenet valitsee Euroopan neuvos-
21166: koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta, mutta ton ministerikomitea kuusivuotisiksi toimikau-
21167: maakunnan erityisasema ei ole katsottu olevan siksi kerrallaan parlamentaarisen yleiskokouk-
21168: ristiriidassa yleissopimuksen kanssa. Erinäiset sen esityksestä. Ihmisoikeustuomioistuimessa
21169: maakunnan alueen ulkopuolella asuviin koh- on puolestaan yksi Euroopan parlamentaari-
21170: distuvat oikeudelliset ja tosiasialliset rajoituk- sessa yleiskokouksessa yhdeksäksi vuodeksi
21171: set, kuten ne, jotka koskevat koulujen opetus- kerrallaan valittu jokaisen Euroopan neuvos-
21172: kieltä, omistusoikeutta ja asuinpaikan valitse- ton jäsenmaan esittämä jäsen. Tuomiois-
21173: misvapautta, eivät merkitse yleissopimuksen tuimeen on jo valittu suomalainen tuomari
21174: kieltämää syrjintää. Ahvenanmaan erityisase- Suomen Euroopan neuvoston jäsenyyden pe-
21175: ma perustuu muun muassa Suomen ja Ruotsin rusteella. Juttujen käsittelyä varten tuomiois-
21176: välillä voimassa olevaan vuonna 1921 tehtyyn tuin jakaantuu seitsenhenkisiin jaostoihin.
21177: niin sanottuun Ahvenanmaa-sopimukseen, jo- Myös ihmisoikeustoimikunta voi kuluvan vuo-
21178: 4 1990 vp. - HE n:o 22
21179:
21180: den alusta käsitellä tapauksia jaostoittain. Vii- Valtiovalitusmenettelyä sekä periaatteellisesti
21181: me vuosina on keskusteltu mahdollisuudesta että käytännöllisesti tärkeämpi on Euroopan
21182: yhdistää tuomioistuin ja toimikunta yhdeksi yleissopimuksen mukainen yksilövalitusmenet-
21183: elimeksi, jonka jäsenet olisivat kokopäivätoi- tely. Tämä menettely jakaantuu ihmisoikeus-
21184: misia. Nämä suunnitelmat eivät toistaiseksi ole toimikunnassa kahteen vaiheeseen: 1) sen rat-
21185: toteutuneet. kaisemiseen, otetaanko valitus asiallisesti tut-
21186: Ihmisoikeustoimikunta on ensinnäkin toimi- kittavaksi ja 2) varsinaiseen asiakäsittelyyn.
21187: valtainen, milloin jokin sopimusvaltioista ha- Suuri osa tapauksista karsiintuu jo ensimmäi-
21188: luaa saattaa sen käsiteltäväksi sopimuksen rik- sessä vaiheessa tavallisimmin sillä perusteella,
21189: komista toisessa sopimusvaltiossa koskevan että valitus on ilmeisesti perusteeton. Toisena
21190: asian. Kyseessä on niin sanottu valtiovalitus- olennaisena tutkittavaksi ottamisen edellytyk-
21191: menettely. Sopimusvaltioilla on lisäksi mahdol- senä on, että kaikki kotimaiset oikeuskeinot on
21192: lisuus antaa selitys, jonka mukaan ne hyväksy- käytetty ja että valitus on tehty kuuden kuu-
21193: vät myös yksilöiden, ryhmien tai järjestöjen kauden kuluessa lopullisen kansallisen päätök-
21194: oikeuden saattaa väitetty niihin kohdistuva sen jälkeen. Kotimaisten oikeuskeinojen käyt-
21195: sopimusrikkomus toimikunnan käsiteltäväksi. täminen tarkoittaa periaatteessa sitä, että sään-
21196: Tällöin puhutaan niin sanotusta yksilövalitus- nönmukainen muutoksenhakutie on kuljettu
21197: menettelystä. Tällaisen selityksen ovat antaneet loppuun. Ihmisoikeustoimikunta ei myöskään
21198: kaikki sopimuspuolet. Selitys on yleensä annet- ota tutkittavaksi nimetöntä valitusta eikä kir-
21199: tu 3-5 vuodeksi kerrallaan. Alankomaiden, joitusta, jonka tulkitaan merkitsevän valitus-
21200: Irlannin, Islannin ja Ruotsin selitykset on kui- oikeuden väärinkäyttöä. Valituksen tulee kos-
21201: tenkin annettu määräämättömäksi ajaksi. Ih- kea sopimuksessa turvatun oikeuden väitettyä
21202: misoikeustuomioistuimen pakollinen tuomio- loukkausta.
21203: valta perustuu yksinomaan osapuolten tätä Samoin kuin valtiovalituksen kohdalla, mi-
21204: koskevaan selitykseen. Tällaisen selityksen käli valitus otetaan tutkittavaksi, pyrkii ihmis-
21205: ovat 1.1.1990 mennessä antaneet kaikki sopi- oikeustoimikunta saamaan aikaan sovinnon
21206: muspuolet. Selitykset on annettu 3-5 vuodek- osapuolten kesken. Toimikunnan raporttiin
21207: si kerrallaan tai määräämättömäksi ajaksi. kirjattavan sovinnon sisältönä voi olla lupaus
21208: Yleissopimuksen 4 ja 7 lisäpöytäkirja edellyttä- valittajalle suoritettavasta rahallisesta tai
21209: vät vastaavanlaisten selitysten antamista. Tä- muusta hyvityksestä, joskus myös ilmoitus par-
21210: hän mennessä eivät kaikki Euroopan neuvos- lamentille tehtävistä lainmuutosesityksistä tai
21211: ton jäsenvaltiot ole antaneet näitä lisäpöytäkir- hallintokäytännön muuttamisesta.
21212: joja koskevia selityksiä. Myös silloin jos sovintoa ei ole saatu aikaan
21213: Toisin kuin yksilövalitukset, jotka koskevat toimikunta laatii asiassa raportin, joka ei ole
21214: valittajaan kohdistuvia yksittäisiä rikkomuk- oikeudellisesti sitova. Raportti toimitetaan mi-
21215: sia, valtiovalitukset voivat koskea myös ylei- nisterikomitealle, joka voi 2/3 enemmistöllä
21216: semmin ihmisoikeuskäytännön ja yleissopi- valtiolta sitovasti päättää, että kysymyksessä
21217: muksen välistä ristiriitaa. Mikäli toimikunta ei oleva sopimusvaltio on syyllistynyt velvoitteen-
21218: saa aikaan sovintoa osapuolten kesken, on asia sa rikkomiseen. Ministerikomitea ei kuiten-
21219: toimikunnan tai asianosaisen sopimusvaltion kaan tee päätöstä, mikäli asia siirretään Euroo-
21220: toimesta saatettavissa ihmisoikeustuomioistui- pan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä on
21221: meen, joka antaa lopullisen, sitovan päätök- mahdollista, mikäli toimikunta tai asianosai-
21222: sen. Milloin asiaa ei saateta tuomioistuimeen, nen sopimusvaltio kolmen kuukauden kuluessa
21223: ministerikomitea on toimivaltainen tekemään toimikunnan raportin ministerikomitealle toi-
21224: toimikunnan raportin pohjalta sitovan päätök- mittamisesta niin esittää. Yksityisellä valittajal-
21225: sen. Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 1970 la ei ole oikeutta vaatia asian käsittelyä tuo-
21226: päätöslauselman, jonka mukaan neuvoston jä- mioistuimessa, mutta hän voi osallistua tuo-
21227: senvaltioiden tulisi valtiovalitusta harkitessaan mioistuinkäsittelyyn.
21228: antaa etusija Euroopan yleissopimuksen mu- Tuomioistuimen tuomiot ovat lopullisia lu-
21229: kaiselle menettelylle tapauksissa, joissa väite- kuun ottamatta tuomioistuimelle itselleen kuu-
21230: tyn loukkauksen kohteena olevat oikeudet on luvaa vähämerkityksellistä tulkinta- ja oikaisu-
21231: turvattu sekä tässä että YK:n kansalais- ja mahdollisuutta. Tuomiot ovat valtioita oikeu-
21232: poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuk- dellisesti sitovia. Mikäli tuomioistuin katsoo
21233: sessa. valituksen perustelluksi, se määrää oikeuden-
21234: 1990 vp. - HE n:o 22 5
21235:
21236: loukkauksen kohteelle oikeudenmukaisen hyvi- paletta koskevan oikeuskäytännön kanssa. Ih-
21237: tyksen, tavallisesti rahakorvauksen. Tuomiois- misoikeustuomioistuin on katsonut artiklan 1
21238: tuin ei sen sijaan katso voivansa suoraan mää- kappaleen edellyttävän suullisen käsittelyn
21239: rätä sopimusvaltiota muuttamaan lainsäädän- mahdollisuutta muutoksenhakutuomioistui-
21240: töään. Ministerikomitean tehtävänä on valvoa messa Suomen nykyistä käytäntöä laajemmin.
21241: tuomioiden noudattamista. Viimeisenä pakko- Vaikka suullinen käsittely Suomessa onkin
21242: keinona on mahdollisuus erottaa laukkaajaval- mahdollista, ei lainsäädännössämme asianosai-
21243: tio Euroopan neuvostosta. selle ole turvattu sellaista oikeutta ihmisoikeus-
21244: tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämäs-
21245: sä laajuudessa.
21246: 3. Yleissopimuksen ja lisäpöytä- Hallituksen tavoitteena on ollut ratifioida
21247: kirjojen suhde Suomen lain- yleissopimus ilman varaumia. Mikäli lainsää-
21248: säädäntöön däntömme ennen ratifioimista kaikilta osin
21249: saatettaisiin vastaamaan yleissopimusta sellai-
21250: Yleissopimus ilmentää samaa eurooppalaista sena kuin ihmisoikeustuomioistuimen omaksu-
21251: kulttuuri- ja oikeusperinnettä, jolle Suomenkin ma oikeuskäytäntö edellyttää, tulisi liittymistä
21252: oikeusjärjestys perustuu. Monet yleissopimuk- kuitenkin lykätä vielä ainakin yhdellä, mahdol-
21253: sen suojaamista oikeuksista ja vapauksista tur- lisesti useammalla vuodella. Yleissopimukseen
21254: vataan Suomen kansalaisille hallitusmuodon 2 tulisi kuitenkin liittyä mahdollisimman pian,
21255: luvussa, jossa säädetään Suomen kansalaisten jotta se viipymättä tulisi Suomessa voimaan
21256: yleisistä oikeuksista ja oikeusturvasta. Halli- lähes kaikilta osiltaan. Tällöin Suomen kansa-
21257: tusmuodon 2 luvun ulkopuolelle jäävät yleisso- laiset, kansalaisjärjestöt ja -ryhmät sekä muut-
21258: pimukseen sisältyvät oikeudet ja vapaudet tur- kin Suomen lainkäyttövallan piiriin kuuluvat
21259: vataan Suomen kansalaisille muualla lainsää- henkilöt saisivat käyttöönsä yleissopimuksen
21260: dännössä. Tämä lainsäädäntö koskee pääsään- antamat oikeussuojakeinot. Tämän vuoksi eh-
21261: töisesti myös ulkomaalaisia. Lähtökohtana dotetaan, että eduskunta hyväksyisi yleissopi-
21262: voidaan pitää sitä, että jokainen Suomen lain- muksen ja että se saatettaisiin voimaan mah-
21263: käyttövallan piiriin kuuluva henkilö nauttii dollisimman pian. Tällöin yleissopimuksen 6
21264: yleissopimuksen suojaamia ihmisoikeuksia ja artiklaan tulisi tehdä edellä mainitusta ristirii-
21265: perusvapauksia. dasta johtuva varauma.
21266: Yleissopimuksen määräysten sisältö täsmen- Ihmisoikeustoimikunta ja ihmisoikeustuo-
21267: tyy jatkuvasti. Tämä tapahtuu niiden tulkinto- mioistuin jäsenvaltioita vastaan tehtyjä vali-
21268: jen seurauksena, joita Euroopan neuvoston tuksia käsitellessään tekevät jatkuvasti uusia
21269: ministerikomitea Euroopan ihmisoikeustoimi- tulkintoja ja siten edelleen täsmentävät yleisso-
21270: kunnan esitysten pohjalta ja Euroopan ihmis- pimuksen sisältöä. Nämä tulkinnat saattavat
21271: oikeustuomioistuin tekevät. Kun Suomi touko- johtaa siihen, että Suomessa joudutaan arvioi-
21272: kuussa 1989 liittyi Euroopan neuvoston jäse- maan uudelleen joidenkin säännösten suhdetta
21273: neksi ja allekirjoitti yleissopimuksen, oli lain- yleissopimukseen sekä tekemään niihin uusien
21274: säädännössämme kohtia, jotka olivat ristirii- tulkintojen mahdollisesti edellyttämiä muutok-
21275: dassa eräiden tulkintojen kanssa. sia.
21276: Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäse-
21277: neksi eduskunta on hyväksynyt useita lainmuu-
21278: toksia, jotka ovat paistaneet edellä mainittuja 4. Esityksen taloudelliset ja or-
21279: ristiriitoja. Eräät tätä tarkoittavat hallituksen ganisatoriset vaikutukset
21280: esitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsitel-
21281: tävänä. Hallitus aikoo lähiaikoina antaa edus- Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset
21282: kunnalle esitykset rangaistusten täytäntöönpa- liittyvät lähinnä tarvittavaan työvoiman lisäyk-
21283: noasetuksen ja ulkomaalaislain eräiden sään- seen. On odotettavissa, että sopimukseen liitty-
21284: nösten muuttamisesta. Tarkoituksena on, että mistä seuraavina vuosina Euroopan neuvoston
21285: kaikkiin näihin esityksiin sisältyvät muutokset ihmisoikeustoimikunnalle jätetään Suomesta
21286: saatettaisiin voimaan ennen Suomen liittymistä runsaasti yksilövalituksia. Vastineiden laatimi-
21287: yleissopimukseen. Näiden muutosten jälkeen- nen näihin sekä esiintyminen ihmisoikeustuo-
21288: kin lainsäädäntömme on eräiltä osin ristiriidas- mioistuimessa edellyttää asiantuntijatyövoiman
21289: sa ihmisoikeustuomioistuimen 6 artiklan 1 kap- hankkimista ensisijaisesti ulkoasiainministeri-
21290: 6 1990 vp. - HE n:o 22
21291:
21292: öön ja oikeusministeriöön. Virkamiehiltä edel- YK:n ihmisoikeuskomiteaan tehtyjen valitusten
21293: lytetään asiantuntemusta sekä ihmisoikeusky- käsittely puolestaan on osoittanut, että osa-
21294: symyksissä että Suomen lainsäädännön ja hal- puolten näkökantojen esiintuominen edellyttää
21295: lintokäytännön aloilla. Valitusten asianmukai- myös runsaasti kääntäjätyövoimaa.
21296: nen käsittely vaatii lisää henkilöresurssej a.
21297:
21298:
21299:
21300:
21301: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21302:
21303:
21304: 1. Yleissopimuksen ja lisäpöytä- Mikäli vapauden rajoittaminen on luonteeltaan
21305: kirjojen sisältö sellaista, että se täyttää artiklassa asetetut vaa-
21306: timukset, ei sen kestolla periaatteessa ole mer-
21307: 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaa- kitystä. Henkilön toimenpiteeseen antama
21308: maan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle suostumus ei välttämättä poista teon vapau-
21309: henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt denriisto 1uonnetta.
21310: oikeudet ja vapaudet. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus sallii
21311: vapaudenriiston, joka tapahtuu lainmukaisessa
21312: järjestyksessä. Yleissopimus edellyttää vapau-
21313: I OSA denriiston perusteiden säätelyä valtion sisäises-
21314: sä oikeudessa ja asettaa kansallisille normeille
21315: 2 artikla velvoittaa turvaamaan lailla jokai- sisällöllisiä vaatimuksia luettelemalla kohdissa
21316: sen oikeuden elämään. Artikla ei kiellä kuole- a - f sallitut vapaudenriistoperusteet tyhjentä-
21317: manrangaistusta, mutta asettaa sen käytölle västi.
21318: tiettyjä ehtoja. Sen sijaan sopimukseen liittyvä 1 kappaleen a-kohdassa mainitaan vapau-
21319: 6 pöytäkirja kieltää kuolemanrangaistuksen denriisto, joka perustuu toimivaltaisen tuomio-
21320: rauhan aikana. istuimen määräämään lailliseen tuomioon.
21321: 3 artikla kieltää kidutuksen ja muun epäinhi- Kappaleen b-kohta sisältää kaksi erillistä
21322: millisen ja halventavan kohtelun tai rangais-
21323: vapaudenriistoperustetta: oikeuden antaman
21324: tuksen. Asiasta on laadittu erillinen 1.2.1989
21325: laillisen määräyksen täyttämättä jättämisestä
21326: voimaan tullut kidutuksen ja epäinhimillisen ja
21327: seuraava vapaudenriisto ja laissa määrätyn vel-
21328: halventavan kohtelun tai rangaistuksen ehkäi- vollisuuden noudattamisen varmistamiseksi
21329: semistä koskeva eurooppalainen yleissopimus,
21330: käytettävä vapaudenriisto.
21331: jolla perustettiin komitea valvomaan sopimus-
21332: valtioiden alueella olevia laitoksia. Suomi on Kappaleen c-kohta käsittelee lähinnä rikos-
21333: allekirjoittanut sopimuksen 16.11.1989. prosessuaalista pidättämistä ja vangitsemista,
21334: 4 artiklan 1 kappale kieltää orjuuden ja joihin voidaan turvautua tarkoituksella toimit-
21335: velkaorjuuden. Artiklan 2 kappale kieltää pak- taa henkilö tuomioistuimeen.
21336: kotyön, jonka käsitettä edelleen rajataan 3 Kappaleen e-kohta koskee vapaudenriistoa
21337: kappaleessa luettelemalla erinäisiä työpalveluk- tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hen-
21338: sen muotoja, joita ei ole pidettävä pakkotyö- kilön mielisairauden, alkoholismin, huumei-
21339: nä. Pakkotyönä ei sen mukaan ole pidettävä denkäytön tai irtolaisuuden vuoksi.
21340: laillisesti vapautensa riistetyltä vaadittavaa työ- Kappaleen f-kohdassa käsitellään Suomen
21341: tä, asepalveluksen luonteista palvelua tai sen lainsäädännön mukaista ulkomaalaisten säi-
21342: sijasta suoritettavaa työtä tai palvelusta, joka löönottoa vastaavia vapaudenriistoja.
21343: sisältyy kansalaisvelvollisuuksiin tai johtuu yh- 5 artiklan 2 kappaleen mukaan vapaudenriis-
21344: teiskuntaa uhkaavasta hätätilasta. ton kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoi-
21345: 5 artikla antaa suojaa vapaudenriistoa vas- tettava hänen ymmärtämällään kielellä vapau-
21346: taan. Esimerkiksi henkilön vangitseminen tai denriiston perusteet ja häneen mahdollisesti
21347: eristäminen mielisairaalaan tai muuhun laitok- kohdistetut syytteet. Tieto tulisi antaa sellaises-
21348: seen on artiklassa tarkoitettua vapaudenriistoa. sa laajuudessa ja muodossa, että henkilöllä on
21349: 1990 vp. - HE n:o 22 7
21350:
21351: mahdollisuus arvioida, kiistääkö vai myöntää- mukaisuusnäkökohdat niin vaativat. Kappa-
21352: kö hän vapaudenriiston perusteet. leen d-kohta on ilmaus jutun osapuolten yh-
21353: 3 kappale liittyy 1 kappaleen c-kohtaan ja denvertaisuuden periaatteesta. Kappaleen e-
21354: siinä vaaditaan, että pidätetty on saatettava kohta oikeuttaa maksuttomaan tulkkiapuun
21355: viipymättä tuomiovaltaa käyttävän viranomai- tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä.
21356: sen eteen. "Viipymättä" tarkoittaa ihmisoi- 7 artiklan 1 kappale on ilmaus eräästä rikos-
21357: keustuomioistuimen omaksuman käytännön oikeudellisesta perusperiaatteesta, joka sisältää
21358: mukaan normaalioloissa enintään 4 päivää. taannehtivuuskiellon ja laillisuusperiaatteen.
21359: Artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, Artiklan 2 kappale oikeuttaa tietyissä olosuh-
21360: jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämäl- teissa poikkeamaan 1 kappaleen sisältämistä
21361: lä tai muuten, on oikeus vaatia tuomiois- pääperiaatteista.
21362: tuimessa, että hänen vapaudenriistoosa lailli- 8 artikla sisältää määräykset yksityiselämän,
21363: suus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapau- perheen, kodin ja kirjeenvaihdon suojasta. Ar-
21364: tetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. tiklan 2 kappale mahdollistaa 1 kappaleessa
21365: 5 kappaleen mukaan vapaudenriiston koh- taattujen oikeuksien rajoittamisen useilla pe-
21366: teena on oikeus vahingonkorvaukseen. Mää- rusteilla. Rajoitusten tulee perustua lainsää-
21367: räyksen soveltaminen ei edellytä, että ihmisoi- däntöön. Valvontaelinten käytännön mukaan
21368: keustuomioistuin toteaisi 1-4 kappaleen mää- säännökseltä edellytetään sellaista täsmällisyyt-
21369: räyksiä rikotun. Oikeus vahingonkorvaukseen tä, että henkilö voi sen perusteella arvioida
21370: on olemassa myös silloin kun kansallinen tuo- menettelynsä seuraamukset. Rajoitusten tulee
21371: mioistuin toteaa sopimusrikkomuksen niiltä lisäksi olla välttämättömiä kansallisen tai ylei-
21372: osin tapahtuneen. sen turvallisuuden, maan taloudellisen hyvin-
21373: 6 artiklan 1 kappale sisältää oikeudenkäynti- voinnin, rikosten ehkäisemisen, terveyden tai
21374: menettelyä koskevat perus- ja vähimmäismää- moraalin suojelemisen taikka muiden oikeuk-
21375: räykset. Ne sisältävät ensinnäkin oikeuden tuo- sien tai vapauksien suojelemisen vuoksi.
21376: mioistuinkäsittelyyn määräyksen tarkoittamis-
21377: sa tapauksissa sekä määrittävät oikeuden- 9 artiklan 1 kappale takaa jokaiselle oikeu-
21378: mukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Muis- den ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonva-
21379: pauteen. Uskonnonvapauden osalta yleissopi-
21380: sa kuin rikosasioissa ei ole aina välttämätöntä,
21381: että tuomioistuin ratkaisisi asian jo heti ensi mus täsmentää, että oikeus sisältää vapauden
21382: asteessa, vaan vaatimus on täytettävissä myös vaihtaa uskontoa tai uskoa sekä vapauden
21383: mahdollistamaila muutoksenhaku tuomiois- joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julki-
21384: tuimeen. Määräys koskee riita- ja rikosasioita sesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoa tai
21385: sekä monia Suomessa yksilön asemaan vaikut- uskoa. 2 kappale sisältää jo 8 artiklassa maini-
21386: tavia hallintolainkäytön alaan kuuluvia asioita. tun lausekkeen demokraattisessa yhteiskunnas-
21387: 6 artiklan 2 kappaleen mukaan jokaisella sa välttämättömien rajoitusten sallittavuudes-
21388: ta.
21389: rikoksesta syytetyllä on oikeus tulla pidetyksi
21390: syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on JO artiklan 1 kappaleen mukaan sananva-
21391: laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettama paus käsittää oikeuden mielipiteen vapauteen
21392: merkitsee sitä, että syyttäjän on pystyttävä ja oikeuden vastaanottaa ja levittää tietoja ja
21393: näyttämään rikossyyte toteen ja toisaalta sitä, ajatuksia rajoista riippumatta ilman julkisen
21394: että ketään ei saa kohdella syyllisenä ennen vallan puuttumista. 2 kappale sisältää mää-
21395: syyllisyyden vahvistavaa tuomiota. räyksiä niistä perusteista, joiden nojalla ilmai-
21396: 6 artiklan 3 kappale sisältää eräitä yksityis- suvapauden nauttimista voidaan rajoittaa.
21397: kohtaisia määräyksiä rikossyytteen käsittelyä 11 artikla säätelee kokoontumis- ja yhdisty-
21398: koskevista menettelyn vähimmäisvaatimuksis- misvapautta. Artiklan 1 kappale tunnustaa oi-
21399: ta. Luettelo ei ole tyhjentävä. Kappaleen a- keuden rauhanomaiseen kokoontumiseen ja
21400: kohta ei edellytä tiettyjen muotovaatimusten yhdistymisvapauden, johon kuuluu myös jo-
21401: täyttymistä, vaan tietoa sellaisista tosiasioista kaisen oikeus muodostaa ammattiyhdistyksiä
21402: ja oikeudellisista seikoista, että syytetty pystyy ja liittyä niihin etujensa suojelemiseksi. Julkis-
21403: valmistelemaan puolustuksensa b-kohdan edel- oikeudelliset yhdistykset eivät kuulu määräyk-
21404: lyttämässä kohtuullisessa ajassa. Kappaleen c- sen soveltamispiiriin. Tavanomaiset rajoitus-
21405: kohdan mukaan jokaisella on oikeus saada mahdollisuudet sisältyvät artiklan 2 kappalee-
21406: maksutonta oikeusapua, milloin oikeuden- seen.
21407: 8 1990 vp. - HE n:o 22
21408:
21409: 12 artiklan mukaan avioliittoiässä olevalla 111 OSA
21410: naisella ja miehellä on oikeus solmia avioliitto
21411: ja perustaa perhe siten kuin kansallisessa lain- Sopimuksen kolmas osa sisältää ihmisoi-
21412: säädännössä säädetään. keustoimikuntaa koskevat määräykset.
21413: 13 artikla sisältää määräyksen tehokkaasta 20 artikla sisältää määräykset toimikunnan
21414: oikeuskeinosta, joka tulee olla käytettävissä jäsenten määrästä ja eri kokoonpanoyhdistel-
21415: jokaisella henkilöllä, jonka oikeuksia tai va- mistä. Määräysten mukaan toimikunta ko-
21416: pauksia on loukattu. Artiklassa selvennetään, koontuu täysistunnossa, mutta se voi jakaan-
21417: ettei minkäänlainen valtion elinten tuomioval- tua myös vähintään 7-jäsenisiin jaostoihin. Ko-
21418: lan suhteen nauttima immuniteetti saa olla miteakokoonpanossa voidaan tehdä päätöksiä
21419: esteenä tehokkaille oikeuskeinoille. siitä, ettei 25 artiklan mukaisesti tehtyjä vali-
21420: 14 artiklassa määrätään, että yleissopimuk- tuksia oteta käsiteltäviksi tai poistaa niitä asi-
21421: sessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista alistalta, jos se voidaan tehdä asiaa sen enem-
21422: nauttiminen taataan ilman minkäänlaista suku- pää tutkimatta. 5 kappale sisältää luettelon
21423: puoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskon- asioista, jotka voidaan käsitellä ainoastaan
21424: toon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kan- täysistunnossa.
21425: salliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, 21 ja 22 artikla sisältävät toimikunnan jäsen-
21426: kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, va- ten valintaa koskevat määräykset. Jäsenet va-
21427: rallisuuteen, syntyperään tai muuhun tilantee- litsee kuudeksi vuodeksi kerrallaan Euroopan
21428: seen tai asemaan perustuvaa syrjintää. neuvoston ministerikomitea neuvoa-antavan
21429: 15 artikla antaa useiden muiden ihmisoikeus- yleiskokouksen puheenjohtajiston ehdokaslis-
21430: sopimusten tavoin sopimusvaltioille mahdolli- talta. Jokainen sopimusvaltio asettaa vuorol-
21431: suuden poiketa sopimusvelvoitteiden noudatta- laan yleiskokoukselle kolme ehdokasta.
21432: misesta tietyssä laajuudessa. 1 kappale sisältää 23 artiklan mukaan jäsenet toimivat toimi-
21433: perusmääräyksen sallittavista poikkeuksista kunnassa henkilökohtaisessa ominaisuudes-
21434: sellaisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansa- saan. Jäsenet eivät saa ottaa toimikautensa
21435: kunnan elämää. 2 kappale luettelee artiklat, aikana vastaan tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa
21436: joiden suhteen poikkeukset eivät ole sallittuja. tämän riippumattomuuden tai puolueettomuu-
21437: den kanssa.
21438: 16 artiklan säännökset oikeuttavat rajoitta-
21439: 24 artikla antaa jokaiselle sopimusvaltiolle
21440: maan ulkomaalaisten poliittista toimintaa erik-
21441: mahdollisuuden ilmoittaa toimikunnalle toisen
21442: seen lueteltujen oikeuksien osalta. Muiden oi-
21443: sopimuspuolen mahdollisesta sopimusrikko-
21444: keuksien tai vapauksien osalta rajoittaminen ei
21445: muksesta.
21446: ole sallittua. 25 artikla käsittelee niin sanottua yksilövali-
21447: 17 artikla sisältää tulkintaohjeen, jonka mu- tusmahdollisuutta. Sopimusvaltio voi ilmoittaa
21448: kaan sopimuksen ei saa tulkita suovan mille- tunnustavansa toimikunnan toimivallan käsi-
21449: kään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta tellä yksityishenkilöiltä, kansalaisjärjestöiltä
21450: ryhtyä toimintaan, jonka tarkoituksena on teh- tai muilta ryhmiltä tulleita valituksia, joissa
21451: dä tyhjäksi sopimuksen tunnustama oikeus tai väitetään kyseisen sopimusvaltion syyllistyneen
21452: vapaus. valittajaan kohdistuneeseen sopimusrikkomuk-
21453: 18 artikla kieltää oikeuksien väärinkäytön seen.
21454: sopimusvaltioilta, kun taas edellinen artikla 26 artiklan mukaan toimikunta voi ottaa
21455: kohdistuu etupäässä yksityisiin valittajiin. Ar- edellisessä artiklassa mainitun valituksen käsi-
21456: tiklan mukaan sopimuksen sallimia rajoituksia teltäväkseen vain, jos kaikki säännönmukaiset
21457: ei saa soveltaa muihin kuin sopimuksen salli- kotimaiset oikeuskeinot on käytetty.
21458: miin tarkoituksiin. 27 artikla sisältää perusteet, joilla toimikun-
21459: ta jättää valituksen tutkittavaksi ottamatta tai
21460: hylkää sen.
21461: II OSA 28-37 artikla! sisältävät määräykset valitus-
21462: ten käsittelystä toimikunnassa. Varsinaiset me-
21463: Sopimuksen toinen osa käsittää vain 19 ar- nettelytapasäännöksensä toimikunta vahvistaa
21464: tiklan, jolla perustetaan Euroopan ihmisoi- itse, mutta sopimuksessa on määrätty käsitte-
21465: keustoimikunta ja Euroopan ihmisoikeustuo- lyn päälinjat. Toimikunnan tehtävänä on sel-
21466: mioistuin. vittää asiaan liittyvät tosiseikat. Ensisijaisena
21467: 1990 vp. - HE n:o 22 9
21468:
21469: päämääränä on sovintoratkaisuun pääseminen, V OSA
21470: jonka lähtökohtana on sopimuksen tunnusta-
21471: mien ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jos so- 57 artiklan mukaan sopimusvaltion on pää-
21472: vintoon ei päästä, toimikunta laatii raportin sihteerin pyynnöstä annettava selvitys siitä,
21473: ministerikomitealle, joka jatkaa asian käsitte- kuinka lainsäädäntö takaa yleissopimuksen
21474: lyä. Ministerikomitea voi joko antaa asiassa määräysten tehokkaan täytäntöönpanon.
21475: lopullisen päätöksen, joka sitoo sopimusvalti- 58 artiklassa määrätään toimikunnan ja tuo-
21476: oita, tai viedä asian 48 artiklan mukaisesti mioistuimen kustannukset Euroopan neuvos-
21477: tuomioistuimen käsiteltäväksi. ton vastattavaksi.
21478: 59 artiklan mukaan sekä tuomioistuimen
21479: että toimikunnan jäsenet ovat oikeutettuja Eu-
21480: roopan neuvoston perussäännön mukaisiin eri-
21481: IV OSA oikeuksiin ja vapauksiin.
21482: 60 ja 61 artikla! koskevat sopimuksen tulkin-
21483: taa. Sitä ei saa tulkita siten, etta se kaventaisi
21484: Neljäs osa sisältää Euroopan ihmisoikeus- sopimuspuolen lainsäädännön tai muun sopi-
21485: tuomioistuinta koskevat määräykset. muksen nojalla turvattuja oikeuksia. Sen mää-
21486: räysten ei saa katsoa myöskään millään tavalla
21487: 38-43, 56 artiklat käsittelevät tuomiois- kaventavan ministerikomitean toimivaltaa.
21488: tuimen jäsenten lukumäärää, valintaa ja järjes-
21489: 62 artiklan mukaan sopimuspuolet eivät saa
21490: täytymistä. Myös tuomioistuimen jäsenten
21491: vedota mihinkään sopimukseen, jonka mukaan
21492: osalta tähdennetään jäsenten henkilökohtaista
21493: tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen
21494: ja riippumatonta asemaa. Tuomioistuimen jä- liittyvä kiista voitaisiin saattaa jonkun sopi-
21495: senten toimikausi on yhdeksän vuotta siten,
21496: muksessa mainitsemauoman toimielimen rat-
21497: että joka kolmas vuosi valitaan yksi kolmasosa
21498: kaistavaksi.
21499: jäsenistä. 63 artiklan määräykset koskevat valtioita,
21500: 44-50 artiklat sisältävät määräyksiä tuo- jotka vastaavat joidenkin valtioon varsinaisesti
21501: mioistuimen tuomiovallasta ja sen käsiteltä- kuulumattomien alueiden ulkopolitiikasta. Täl-
21502: väksi otettavista asioista. Tuomioistuimen kä- lainen valtio voi ilmoittaa, että sopimuksen
21503: siteltäväksi voivat saattaa asioita vain toimi- soveltaminen koskee myös tällaisia alueita.
21504: kunta, sopimusvaltio, jonka kansalaisen väite- 64 artikla mahdollistaa rajattujen varaumien
21505: tään olevan loukkauksen kohteena, sopimus- tekemisen tähän sopimukseen. Varauma voi-
21506: valtio, joka on vienyt asian toimikuntaan, tai daan tehdä joko sopimusta allekirjoitettaessa
21507: sopimusvaltio, jota vastaan valitus on tehty. tai ratifioitaessa ja siihen on liitettävä lyhyt
21508: Tuomioistuin voi ottaa sopimusvaltiota koske- selvitys laista, joka ei vastaa sopimuksen mää-
21509: räystä.
21510: van asian käsiteltäväkseen sillä edellytyksellä,
21511: että kyseinen valtio on ilmoittanut tunnusta- 65-66 artiklat sisältävät tavanomaiset lop-
21512: vansa tuomioistuimen tuomiovallan kaikissa pumääräykset yleissopimuksen allekirjoittami-
21513: yleissopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen sesta, ratifioimisesta ja irtisanomisesta sekä sen
21514: liittyvissä kysymyksissä pakolliseksi. Tälläisen voimaantulosta.
21515: ilmoituksen ovat antaneet kaikki sopimus-
21516: valtiot.
21517: Lisäpöytäkirjat
21518: 51 artikla velvoittaa tuomioistuimen perus-
21519: telemaan päätöksensä. Päätökseen voidaan liit- Euroopan yleissopimusta on täydennetty eri-
21520: tää eri mieltä olevan jäsenen mielipide. tyisillä lisäpöytäkirjoilla, jotka edellyttävät
21521: erillistä ratifiointia, mutta jotka niihin liittynei-
21522: 52-55 artiklat sisältävät määräykset tuo- den valtioiden osalta muodostavat elimellisen
21523: mioistuimenpäätöksen lopullisuudesta, sito- osan sopimusvelvoitteista. Osa lisäpöytäkir-
21524: vuudesta ja täytäntöönpanosta sekä tuomiois- joista säätelee valvontaelimissä noudatettavaa
21525: tuimen menettelytavoista. Päätöksen lopulli- menettelyä yms., osan taas pääasiassa täyden-
21526: suus merkitsee sitä, että sopimusvaltiot sitoutu- täessä sopimuksen turvaamien oikeuksien luet-
21527: vat noudattamaan päätöstä. Ministerikomitea teloa. Seuraavassa on yksityiskohtainen käsit-
21528: valvoo päätöksen täytäntöönpanoa. tely ensimmäisen, toisen, neljännen, kuuden-
21529:
21530: 2 300262X
21531: 10 1990 vp. - HE n:o 22
21532:
21533: nen ja seitsemännen lisäpöytäkirjan osalta. 4 artikla selventää yleissopimuksen 55 artik-
21534: Kolmas, viides ja kahdeksas pöytäkirja muut- lan mukaisen toimivallan soveltuvan myös täs-
21535: tavat yleissopimuksen tekstiä, joten niiden sä lisäpöytäkirjassa tarkoitettuun menettelyyn.
21536: osalta käsittely sisältyy yleissopimusta koske-
21537: vaan osaan. Kaikki lisäpöytäkirjat ovat tulleet
21538: kansainvälisesti voimaan. NELJÄS LISÄPÖYTÄKIRJA
21539:
21540: 1 artikla kieltää velkavankeuden ja muun
21541: ENSIMMÄINEN LISÄPÖYTÄKIRJA
21542: pelkästään kyvyttömyyteen maksaa velkaa pe-
21543: rustuvan vapaudenriiston.
21544: 1 artiklassa määrätään, että jokaisella on
21545: oikeus nauttia omaisuudestaan. Keneltäkään ei 2 artikla sisältää yksilön liikkumisvapautta
21546: saa riistää omaisuutta, paitsi julkisen edun koskevia määräyksiä. 1 kappaleen mukaan jo-
21547: nimissä laissa säädettyjen ehtojen ja kansain- kaisella laillisesti valtion alueella olevalla on
21548: välisen oikeuden mukaisesti. Samalla kuitenkin oikeus liikkua siellä vapaasti ja vapaasti valita
21549: turvataan valtiolle oikeus säätää lakeja omai- asuinpaikkansa.
21550: suuden käytön valvomiseksi yleisen edun ni- Artiklan 2 kappaleen mukaan jokaisella on
21551: missä sekä veroja ja julkisia maksuja koskevia oikeus lähteä maasta.
21552: lakeja. Artiklan viittauksen kansainvälisen oi- Artiklan 3 kappaleen mukaan molempia
21553: keuden yleisiin periaatteisiin katsotaan tarkoit- edellä mainittuja oikeuksia on mahdollista ra-
21554: tavan korvausoikeutta ulkomaisen omaisuuden joittaa laissa säädetyllä tavalla silloin, kun ne
21555: pakkolunastus- ja kansallistamistapauksissa. ovat erikseen määritellyllä tavalla välttämättö-
21556: 2 artiklan mukaan keneltäkään ei saa kieltää miä. Välttämättömyys voi johtua myös yleisen
21557: oikeutta koulutukseen. Artiklan negatiivinen järjestyksen ylläpitämisestä.
21558: muotoilu osoittaa, että määräys ei velvoita
21559: positiivisesti yksilön haluaman koulutuksen Artiklan 4 kappale mahdollistaa asuinpaikan
21560: järjestämiseen. Valtion tulee kuitenkin kun- valitsemisvapauden ja tiettyä aluetta koskevan
21561: nioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsil- liikkumisvapauden rajoittamisen.
21562: leen heidän omien uskonnollisten ja aatteellis- 3 artikla kieltää valtion omien kansalaisten
21563: ten vakaumustensa mukainen kasvatus ja ope- karkottamisen. Ihmisoikeustoimikunnan anta-
21564: tus. Artiklan on tulkittu turvaavan myös oi- man määritelmän mukaan karkottaminen tar-
21565: keuden perustaa yksityiskouluja. koittaa toimenpidettä, jolla henkilö pakotetaan
21566: 3 artikla velvoittaa sopimusvaltiota järjestä- jättämään valtion alue lähtökohtaisesti ilman
21567: mään kohtuullisin väliajoin salaiseen äänestyk- oikeutta palata sinne. Tällaisena karkotus on
21568: seen perustuvia vapaita vaaleja, jotka takaavat erotettava rikoksentekijän luovuttamisesta. Ar-
21569: kansalaisten vapaan mielipiteen ilmaisun lakia- tiklan 2 kappale täydentää määräystä siten,
21570: säätävän elimen valitsemisessa. ettei maan kansalaiselta saa myöskään evätä
21571: oikeutta tulla maahan.
21572: 4 artikla kieltää ulkomaalaisten joukkokar-
21573: TOINEN LISÄPÖYTÄKIRJA kotuksen. Pelkästään se, että usea vaikkapa
21574: samaa kansalaisuutta oleva henkilö karkote-
21575: 1 ja 2 artikla määrittelevät oikeudelliset ky- taan samanaikaisesti ei merkitse tämän mää-
21576: symykset, joista tuomioistuin voi ministeriko- räyksen rikkomista, mikäli jokaisen karkotet-
21577: mitean pyynnöstä antaa neuvoa-antavia lau- tavan osalta on tehty lakiin perustuva karko-
21578: suntoja rajaten ulkopuolelle ne yleissopimuk- tuspäätös.
21579: sen I osassa ja lisäpöytäkirjoissa määriteltyjä 6 artiklassa todetaan, että pöytäkirjan artik-
21580: oikeuksia tai vapauksia koskevat kysymykset, loita on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloi-
21581: joita joudutaan ehkä harkitsemaan vireille na. Yleissopimuksen 25 tai 46 artiklan nojalla
21582: pannun konkreettisen valituksen yhteydessä. annettava selitys ei automaattisesti koske kui-
21583: 3 artiklan mukaan lausuntopyynnöt käsitel- tenkaan pöytäkirjan artikloita, vaan sopimus-
21584: lään tuomioistuimen täysistunnossa ja päätök- valtion on tehtävä artikloiden 1-4 osalta erilli-
21585: set on perusteltava samoin kuin muutkin tuo- nen ilmoitus, mikäli haluaa tuomiovallan ulot-
21586: mioistuimen päätökset. tuvan myös niihin.
21587: 1990 vp. - HE n:o 22 II
21588:
21589: KUUDES LISÄPÖYTÄKIRJA 5 artikla sisältää määräyksen aviopuolisoi-
21590: den keskinäisestä yhdenvertaisuudesta. Mää-
21591: 1 artikla sisältää kuolemanrangaistuksen räys ei kuitenkaan estä valtiota ryhtymästä
21592: poistamista koskevan perusmääräyksen. toimiin, jos tämä on välttämätöntä lasten etu-
21593: 2 artiklassa lievennetään kieltoa kuitenkin jen nimissä.
21594: siten, että valtio voi lainsäädännössään määrä- 7 artikla vastaa neljännen lisäpöytäkirjan 6
21595: tä kuolemanrangaistuksen sodan tai sen välit- artiklaa. Toisessa kappaleessa mainittu selitys,
21596: tömän uhan aikana tehdyistä teoista. Suomi on jolla tunnustetaan yleissopimuksen 25 artiklan
21597: allekirjoittanut 13 .2.I990 myös YK:n kansa- mukainen yksilövalitusoikeus ja/tai 46 artiklan
21598: lais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopi- mukainen tuomioistuimen pakollinen toimival-
21599: muksen toisen lisäpöytäkirjan, joka koskee ta, on siis lisäpöytäkirjan I-5 artiklojen osal-
21600: kuolemanrangaistuksen poistamista. ta annettava erikseen.
21601: 3 artiklan mukaan pöytäkirjan määräyksistä
21602: ei saa poiketa edes yleissopimuksen I5 artiklas-
21603: sa tarkoitetun yleisen hätätilan aikana. 2. Varaomat
21604: 4 artikla kieltää varaumien tekemisen pöytä-
21605: kirjaan, vaikka varaumat yleissopimuksen ja Suomen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa
21606: muiden pöytäkirjojen osalta ovat mahdollisia. ihmisoikeustuomioistuimen 6 artiklan I kappa-
21607: 5 artikla mahdollistaa yleissopimuksen 63 letta koskevaa oikeuskäytäntöä. Ihmisoikeus-
21608: artiklassa tarkoitetun selityksen antamisen tuomioistuin on yleensä edellyttänyt tuomiois-
21609: myös tämän pöytäkirjan osalta. tuinkäsittelyitä suullisuutta yhdessä muutok-
21610: senhakuasteessa, ainakin asianosaisen niin vaa-
21611: tiessa.
21612: SEITSEMÄS LISÄPÖYTÄKIRJA Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 8 §:n mu-
21613: kaan hovioikeus ei saa näytön uudelleen arvioi-
21614: 1 artikla täydentää neljännen lisäpöytäkirjan misen perusteella muuttaa alioikeuden rangais-
21615: 3 artiklan sisältämää karkotuskieltoa ulotta- tusvaatimuksesta tekemää ratkaisua toimitta-
21616: malla suojan koskemaan joukkokarkotuksen matta suullista käsittelyä, ellei sitä sanotussa
21617: lisäksi myös kaikkia maassa laillisesti oleskele- lainkohdassa mainitulla perusteella ole pidettä-
21618: via ulkomaalaisia. Artikla koskee lähinnä kar- vä tarpeettomana. 26 luvun 7 §:n mukaan
21619: kotusmenettelyä. hovioikeus voi muulloinkin toimittaa suullisen
21620: 2 artiklan ensimmäinen kappale sisältää pää- käsittelyn. Lainsäädännössämme ei kuitenkaan
21621: säännön siitä, että jokaisella rikoksesta tuomi- ole säännöstä, joka turvaisi asianomaiselle oi-
21622: tulla on oikeus saada syyllisyyskysymys tai keuden suulliseen käsittelyyn muutoksenhaku-
21623: rangaistuksensa tutkittavaksi ylemmässä tuo- tuomioistuimessa. Suomen hallintovalituslain
21624: mioistuimessa. 2 kappale tekee poikkeukset pääsäännön mukaan 6 artiklan I kappaleen
21625: muutoksenhakuoikeudesta mahdollisiksi eräis- tar koittamissa asioissa hallintoviranomaisten
21626: sä tapauksissa. päätöksiin voi hakea muutosta viime kädessä
21627: 3 artiklassa säädetään syyttömästi tuomitun aina korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kor-
21628: oikeudesta vahingonkorvaukseen. Jos aiemmin keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain
21629: tuntematonta tosiseikkaa ei ole tuotu esiin I5 § mahdollistaa suullisen käsittelyn. Läänin-
21630: ajoissa asianomaisesta itsestään kokonaan tai oikeuksista annetun lain I6 §:n mukaan myös
21631: osittain johtuvasta syystä, voidaan korvaus lääninoikeus voi toimittaa suullisen käsittelyn.
21632: evätä. Myöskään hallintolainkäytössä ei asianosaiselle
21633: 4 artik/an mukaan ketään ei saa samassa kuitenkaan ole turvattu oikeutta suulliseen kä-
21634: valtiossa tutkia uudelleen tai oikeudenkäynnis- sittelyyn muutoksenhaussa.
21635: sä rangaista rikoksesta, josta hänet on lopulli- Nykyiset säännökset antaisivat mahdollisuu-
21636: sesti vapautettu tai tuomittu kyseisen valtion den asianosaisen vaatimuksesta tapahtuvaan
21637: lainsäädännön mukaan. Artiklan 2 kappaleen suulliseen käsittelyyn muutoksenhaussa huo-
21638: mukaan tästä saadaan kuitenkin poiketa, jos mattavasti vallitsevaa käytöntöä useammin
21639: on näyttöä uusista tosiseikoista tai jos aikai- sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallinto-
21640: semmassa oikeudenkäynnissä on tapahtunut lainkäytössä. Siihen velvoittavan säännöksen
21641: sellainen virhe, joka voisi vaikuttaa lopputu- puuttumisesta sekä rajallisista resursseista joh-
21642: lokseen. tuen on kuitenkin ilmeistä, että nykyisellään
21643: 12 1990 vp. - HE n:o 22
21644:
21645: suullinen käsittely ei ole mahdollista ihmisoi- Suomi aikoo yleissopimuksen 25 artiklan
21646: keustuomioistuimen yleissopimusta soveltavan mukaisesti ilmoittaa tunnustavansa Euroopan
21647: oikeuskäytännön edellyttämässä laajuudessa. ihmisoikeustoimikunnan toimivallan ottaa vas-
21648: Lainsäädäntömme on siis tältä osin ristiriidassa taan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansa-
21649: 6 artikalan 1 kappaleen kanssa. Hyväksyessään laisjärjestö tai ryhmä väittää jonkun sopimus-
21650: yleissopimuksen Suomi tekee sen 6 artiklan 1 puolen loukanneen heidän yleissopimuksessa
21651: kappaleeseen tästä ristiriidasta johtuvan varau- tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuk-
21652: man. siaan. Lisäksi on tarkoitus yleissopimuksen 46
21653: Hallituksen tarkoituksena on mahdollisim- artiklan mukaisesti ilmoittaa, että Suomi tun-
21654: man pian antaa eduskunnalle esitykset, jotka nustaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
21655: ovat tarpeen lainsäädäntömme saattamiseksi pakollisen tuomiovallan kaikissa yleissopimuk-
21656: vastaamaan kaikilta osin yleissopimuksen 6 sen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysy-
21657: artiklan 1 kappaleen vaatimuksia. Varauma myksissä. Tarkoituksena on myös antaa vas-
21658: poistetaan heti sen jälkeen kun eduskunta on taavat selitykset 4 ja 7 lisäpöytäkirjan osalta.
21659: hyväksynyt nämä muutokset. Ihmisoikeustuomioistuimen tai ministerikomi-
21660: tean päätöksen johdosta Suomi voi joutua
21661: suorittamaan korvausta tai muuta hyvitystä
21662: 3. Voimaantulo loukkauksen uhrille ja viime kädessä jopa
21663: muuttamaan lainsäädäntöään uusien sopimus-
21664: Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perus- rikkomusten ehkäisemiseksi. Sitoutuminen täl-
21665: vapauksien suojaamiseksi, snna muodossa laisiin valvontamenettelyihin merkitsee poik-
21666: kuin se on muutettuna kolmannella, viidennel- keamista hallitusmuodon valtion suvereeni-
21667: lä ja kahdeksannella lisäpöytäkirjalla, tulee suutta koskevista säännöksistä ja vaatii edus-
21668: Suomen osalta voimaan sinä päivänä, jolloin kunnan suostumuksen.
21669: sitä koskeva ratifioimiskirja talletetaan Euroo-
21670: pan neuvoston pääsihteerille. Yleissopimuksen
21671: ensimmäinen, toinen ja neljäs lisäpöytäkirja 5. Säätämisjärjestys
21672: tulevat niin ikään voimaan ratifioimiskirjan
21673: tallettamispäivänä. Yleissopimuksen kuudes ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Eu-
21674: seitsemäs lisäpöytäkirja tulevat sen sijaan voi- roopan ihmisoikeustoimikunnan toimivallan
21675: maan kuukauden ja vastaavasti kahden kuu- tunnustaminen ja sitä myötä tapahtuva sitou-
21676: kauden kuluttua ratifioimiskirjan tallettamis- tuminen kansainväliseen valvontamenettelyyn
21677: päivästä. Tarkoituksena on, että Suomi ratifioi merkitsee poikkeamaa hallitusmuodon 1 ja
21678: yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjat samanaikai- 2 §:n valtion täysivaltaisuutta koskevista sään-
21679: sesti. nöksistä. Tämän vuoksi lakiehdotus on käsitel-
21680: Esitykseen liittyvä laki on tarkoitettu tule- tävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n
21681: maan voimaan samana ajankohtana kuin yleis- 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
21682: sopimus.
21683: Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
21684: 33 §:n mukaisesti esitetään,
21685: 4. Eduskunnan suostumuksen
21686: tarpeellisuus että Eduskunta hyväksyisi ne Roo-
21687: massa 4 päivänä marraskuuta 1950 ih-
21688: Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä kaikil- misoikeuksien ja perusvapauksien suo-
21689: ta osin täysin vastaa yleissopimuksen määräyk- jaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, sel-
21690: siä tai niistä muodostettua tulkintaa. Tarkoi- laisena kuin se on muutettuna sen 3, 5
21691: tuksena on kuitenkin, että yleissopimusta ja ja 8 lisäpöytäkirjalla, sekä sen 1, 2, 4, 6
21692: sen lisäpöytäkirjoja ratifioitaessa valtaosa risti- ja 7 lisäpöytäkirjojen määräykset, jot-
21693: riidoista olisi poistettu, kuten edellä on selos- ka vaativat Eduskunnan suostumuksen,
21694: tettu. Ainoa merkittävä poikkeus olisi suullisen ja
21695: menettelyn puuttuminen yleisten tuomioistuin- että Eduskunta antaisi suostumuk-
21696: ten muutoksenhaussa ja hallintolainkäytössä, sensa siihen, että Suomi antaa yleissopi-
21697: josta onkin tarkoitus tehdä edellä selostetun muksen 25 ja 46 artiklan sekä 4 lisäpöy-
21698: kaltainen varauma. täkirjan 6 artiklan ja 7 lisäpöytäkirjan
21699: 1990 vp. - HE n:o 22 13
21700:
21701: 7 artiklan mukaisen selityksen, jonka Koska yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat
21702: mukaan Suomi tunnustaa määräämät- sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsää-
21703: tömäksi ajaksi Euroopan ihmisoikeus- dännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan
21704: toimikunnan ja Euroopan ihmisoikeus- hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21705: tuomioistuimen toimivallan käsitellä
21706: mainituissa artikloissa tarkoitetut vali-
21707: tukset.
21708:
21709:
21710:
21711: Laki
21712: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien
21713: lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä
21714:
21715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 1
21716: momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:
21717:
21718: 1§ määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsää-
21719: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 ih- dännön alaan, voimassa niin kuin siitä on
21720: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- sovittu.
21721: seksi tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin 2§
21722: se on muutettuna sen 3, 5 ja 8 lisäpöytäkirjal- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
21723: la, sekä sen 1, 2, 4, 6 ja 7 lisäpöytäkirjojen tävänä ajankohtana.
21724:
21725:
21726: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
21727:
21728:
21729: Tasavallan Presidentti
21730: MAUNO KOIVISTO
21731:
21732:
21733:
21734:
21735: Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
21736: 14 1990 vp. - HE n:o 22
21737:
21738: (Suomennos)
21739:
21740:
21741:
21742:
21743: YLEISSOPIMUS CONVENTION
21744: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien for the Protection of Human Rights
21745: suojaamiseksi and Fundamental Freedoms
21746:
21747: Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet hal- The Governments signatory hereto, being
21748: litukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäse- Members of the Council of Europe,
21749: niä,
21750: ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakun- Considering the Universal Declaration of
21751: tien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta Human Rights proclaimed by the General
21752: 1948 antaman Ihmisoikeuksien yleismaailmalli- Assembly of the United Nations on 10th
21753: sen julistuksen; December 1948;
21754: katsovat, että tällä julistuksella pyritään tur- Considering that this Declaration aims at
21755: vaamaan sen sisältämien oikeuksien maailman- securing the universal and effective recognition
21756: laajuinen ja todellinen tunnustaminen ja nou- and observance of the rights therein declared;
21757: dattaminen;
21758: tunnustavat, että Euroopan neuvoston pyr- Considering that the aim of the Council of
21759: kimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jä- Europe is the achievement of greater unity
21760: senvaltioidensa välille ja että yhtenä keinona between its Members and that one of the
21761: tähän pääsemiseksi on ihmisoikeuksien ja pe- methods by which that aim is to be pursued is
21762: rusvapauksien ylläpitäminen ja edistäminen; the maintenance and further realisation of
21763: human rights and fundamental freedoms;
21764: vakuuttavat vankkaa uskoaan oikeuden- Reaffirming their profound belief in those
21765: mukaisuuden ja maailmanrauhan perustana fundamental freedoms which are the foun-
21766: oleviin perusvapauksiin, joiden säilymisen pa- dation of justice and peace in the world and
21767: ras tae on toisaalta toimiva poliittinen demok- are best maintained on the one hand by an
21768: ratia ja toisaalta niiden ihmisoikeuksien laaja effective political democracy and on the other
21769: ymmärtäminen ja kunnioittaminen, joihin ne by a common understanding and observance of
21770: vetoavat; the human rights upon which they depend;
21771: ovat Samanmielisten Euroopan maiden halli- Being resolved, as the Governments of
21772: tuksina, joilla on yhteinen poliittisten perintei- European countries which are like-minded and
21773: den, ihanteiden, vapauden ja oikeusjärjestel- have a common heritage of political traditions,
21774: män perintö, päättäneet ottaa ensiaskeleet eräi- ideals, freedom and the rule of law, to take the
21775: den yleismaailmallisessa julistuksessa mainittu- first steps for the collective enforcement of
21776: jen oikeuksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi certain of the rights stated in the Universal
21777: ja Declaration;
21778: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
21779:
21780: 1 artikla Article 1
21781: Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle The High Contracting Parties shall secure to
21782: lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopi- everyone within their jurisdiction the rights
21783: muksen l osassa määritellyt oikeudet ja vapau- and freedoms defined in Section l of this
21784: det. Convention.
21785: 1990 vp. - HE n:o 22 15
21786:
21787: 1 OSA SECTION 1
21788: 2 artikla Article 2
21789: 1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava 1. Everyone's right to life shall be protected
21790: laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elä- by law. No one shall be deprived of his life
21791: määnsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen pää- intentionally save in the execution of a
21792: töksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hä- sentence of a court following his conviction of
21793: net on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrä- a crime for which this penalty is provided by
21794: tään tällainen rangaistus. law.
21795: 2. Elämän riisiämistä ei voida katsoa tämän 2. Deprivation of life shall not be regarded
21796: artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa as inflicted in contravention of this Article
21797: voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttä- when it results from the use of force which is
21798: mätöntä: no more than absolutely necessary:
21799: a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomal- a. in defence of any person from unlawful
21800: ta väkivallalta; violence;
21801: b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai lail- b. in order to effect a lawful arrest or to
21802: lisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen hen- prevent the escape of a person lawfully
21803: kilön paon estämiseksi; detained;
21804: c) mellakan tai kapinan kukistamiseksi lailli- c. in action lawfully taken for the purpose of
21805: sin toimin. quelling a riot or insurrection.
21806:
21807: 3 artikla Article 3
21808: Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai No one shall be subjected to torture or to
21809: rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla ta- inhuman or degrading treatment or punish-
21810: valla. ment.
21811:
21812: 4 artikla Article 4
21813: 1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuu- 1. No one shall be held in slavery or
21814: den kaltaisessa pakkotyössä. servitude.
21815: 2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä 2. No one shall be required to perform
21816: tai muuta pakollista työtä. forced or compulsory labour.
21817: 3. "Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työl- 3. For the purpose of this Article the term
21818: lä" ei tässä artiklassa tarkoiteta: "forced or compulsory labour" shall not in-
21819: clude:
21820: a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan mää- a. any work required to be done in the
21821: räysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston ordinary course of detention imposed ac-
21822: aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavan- cording to the provisions of Article 5 of this
21823: omaisesti määrättyä työtä; Convention or during conditional release from
21824: such detention;
21825: b) aseellisen palveluksen luonteista palvelus- b. any service of a military character or, in
21826: ta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen case of conscientious objectors in countries
21827: sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta where they are recognised, service exacted in-
21828: palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyis- stead of compulsory military service;
21829: tä;
21830: c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, c. any service exacted in case of an emerg-
21831: kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskun- ency or calamity threatening the life or well-
21832: nan olemassaoloa tai hyvinvointia; being of the community;
21833: d) sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu d. any work or service which forms part of
21834: yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin. normal civic obligations.
21835:
21836: 5 artikla Article 5
21837: 1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilö- 1. Everyone has the right to liberty and
21838: kohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa security of person. No one shall be deprived of
21839: riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa his liberty save in the following cases and in
21840: 16 1990 vp. - HE n:o 22
21841:
21842: tapauksissa ja lain määräämässä järjestykses- accordance with a procedure prescribed by
21843: sä: law:
21844: a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, a. the lawful detention of a person after
21845: kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuo- conviction by a competent court;
21846: mioistuimessa;
21847: b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain no- b. the lawful arrest or detention of a person
21848: jalla, koska hän ei ole alistunut tuomiois- for non-compliance with the lawful order of a
21849: tuimen lailliseen määräykseen, tai jotta jokin court or in order to secure the fulfiment of any
21850: lakimääräinen velvoite tulisi täytetyksi; obligation prescribed by law;
21851: c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa c. the lawful arrest or detention of a person
21852: riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen effected for the purpose of bringing him before
21853: toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavak- the competent legal authority on reasonable
21854: si, jos on syytä epäillä hänen syyllistyneen suspicion of having committed an offence or
21855: rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi when it is reasonably considered necessary to
21856: estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta prevent his committing an offence or fleeing
21857: teon jälkeen; after having done so;
21858: d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla d. the detention of a minor by lawful order
21859: hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet for the purpose of educational supervision or
21860: vangitaan lain nojalla hänen saattamisekseen his lawful detention for the purpose of bring-
21861: toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavak- ing him before the competent legal authority;
21862: si;
21863: e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla e. the lawful detention of persons for the
21864: tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen prevention of the spreading of infectious disea-
21865: heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, ses, of persons of unsound mind, alcoholics or
21866: huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi; drug addicts or vagrants;
21867: f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään f. the lawful arrest or detention of a person
21868: vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen to prevent his effecting an unauthorised entry
21869: laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toi- into the country or of a person against whom
21870: miin hänen karkottamisekseen tai luovuttami- action is being taken with a view to deporta-
21871: sekseen. tion or extradition.
21872: 2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on 2. Everyone who is arrested shall be
21873: viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämäl- informed promptly, in a language which he
21874: lään kielellä vapaudenriiston perusteet ja hä- understands, of the reasons for his arrest and
21875: neen mahdollisesti kohdistetut syytteet. of any charge against him.
21876: 3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan 3. Everyone arrested or detained in accord-
21877: määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriis- ance with the provisions of paragraph 1. c. of
21878: ton kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava this Article shall be brought promptly before a
21879: tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttä- judge or other officer authorised • by law to
21880: vän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänel- exercise judicial power and shall be entitled to
21881: lä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen trial within a reasonable time or to release
21882: ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi pending trial. Release may be conditioned by
21883: oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemi- guarantees to appear for trial.
21884: sen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että
21885: asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.
21886: 4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapau- 4. Everyone who is deprived of his liberty by
21887: tensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaa- arrest or detention shall be entitled to take
21888: tia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriis- proceedings by which the lawfulness of his
21889: toosa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että detention shall be decided speedily by a court
21890: hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole and his release ordered if the detention is not
21891: laillinen. lawful.
21892: 5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka 5. Everyone who has been the victim of
21893: vapaus on muuten riistetty tämän artiklan arrest or detention in contravention of the
21894: määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokel- provisions of this Article shall have an en-
21895: poinen oikeus vahingonkorvaukseen. forceable right to compensation.
21896: 1990 vp. - HE n:o 22 17
21897:
21898: 6 artikla Article 6
21899: 1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan 1. ln the determination of his civil rights and
21900: kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oi- obligations or of any criminal charge against
21901: keudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippu- him, everyone is entitled to a fair and public
21902: mattomassa ja puolueettomassa tuomiois- hearing within a reasonable time by an inde-
21903: tuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuk- pendent and impartial tribunal established by
21904: sistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan law. Judgment shall be pronounced publicly
21905: nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava but the press and public may be excluded from
21906: julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan all or part of the trial in the interests of
21907: kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan morals, public order or national security in a
21908: siitä moraalin, yleisen järjestyksen tai kansalli- democratic society, where the interests of
21909: sen turvallisuuden nimissä demokraattisessa juveniles or the protection of the private life of
21910: yhteiskunnassa nuorten henkilöiden etujen tai the parties so require, or to the extent strictly
21911: osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin necessary in the opinion of the court in special
21912: vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin circumstances where publicity would prejudice
21913: harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityis- the interests of justice.
21914: olosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeu-
21915: denmukaisuuden periaatteita.
21916: 2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä 2. Everyone charged with a criminal offence
21917: syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on shall be presumed innocent until proved guilty
21918: laillisesti näytetty toteen. according to law.
21919: 3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraa- 3. Everyone charged with a criminal offence
21920: vat vähimmäisoikeudet: has the following minimum rights:
21921: a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen a. to be informed promptly, in a language
21922: tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällös- which he understands and in detail, of the
21923: tä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielel- nature and cause of the accusation against
21924: lä; him;
21925: b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytyk- b. to have adequate time and facilities for
21926: set valmistella puolustustaan; the preparation of his defence;
21927: c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai c. to defend himself in person or through
21928: itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan väli- legal assistance of his own choosing or, if he
21929: tyksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan has not sufficient means to pay for legal
21930: saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se assistance, to be given it free when the interests
21931: korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaa- of justice so require;
21932: tiessa;
21933: d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todis- d. to examine or have examined witnesses
21934: tajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vas- against him and to obtain the attendance and
21935: taan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät examination of witnesses on his behalf under
21936: todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samois- the same conditions as witnesses against him;
21937: sa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan
21938: kutsutut todistajat;
21939: e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos e. to have the free assistance of an inter-
21940: hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa preter if he cannot understand or speak the
21941: käytettyä kieltä. language used in court.
21942:
21943: 7 artikla Article 7
21944: 1. Ketään ei ole pidätettävä syypäänä rikok- 1. No one shall be held guilty of any
21945: seen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteel- criminal offence on account of any act or
21946: la, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lain- omission which did not constitute a criminal
21947: säädännön tai kansainvälisen oikeuden mu- offence under national or international law at
21948: kaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovelletta- the time when it was committed. Nor shall a
21949: vissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangais- heavier penalty be imposed than the one that
21950: tusta ei saa määrätä. was applicable at the time the criminal offence
21951: was committed.
21952: 3 300262X
21953: 18 1990 vp. - HE n:o 22
21954:
21955: 2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä 2. This Article shall not prejudice the trial
21956: oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitse- and punishment of any person for any act or
21957: masta häntä rangaistukseen teosta tai laimin- omission which, at the time when it was
21958: lyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien committed, was criminal according to the
21959: yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli te- general principles of law recognised by civilised
21960: kohetkellä rikollinen teko. nations.
21961:
21962: 8 artikla Article 8
21963: 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja 1. Everyone has the right to respect for his
21964: perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoansa private and family life, his home and his
21965: kohdistuvaa kunnioitusta. correspondence.
21966: 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän 2. There shall be no interference by a public
21967: oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki authority with the exercise of this right except
21968: sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskun- such as is in accordance with the law and is
21969: nassa välttämätöntä kansallisen turvallisuuden, necessary in a democratic society in the
21970: yleisen järjestyksen tai maan taloudellisen hy- interests of national security, public safety or
21971: vinvoinnin kannalta, tai epäjärjestyksen ja ri- the economic well-being of the country, for the
21972: kollisuuden estämiseksi, terveyden ja moraalin prevention of disorder or crime, for the protec-
21973: suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuksien tion of health or morals, or for the protection
21974: ja vapauksien turvaamiseksi. of the rights and freedoms of others.
21975:
21976: 9 artikla Article 9
21977: 1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantun- 1. Everyone has the right to freedom of
21978: non- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus si- thought, conscience and religion; this right
21979: sältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja includes freedom to change his religion or
21980: vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan belief and freedom, either alone or in com-
21981: joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti munity with others and in public or private, to
21982: tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opetta- manifest his religion or belief, in worship,
21983: malla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnolli- teaching, practice and observance.
21984: sin menoin.
21985: 2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskonto- 2. Freedom to manifest one's religion or
21986: aan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia beliefs shall be subject only to such limitations
21987: rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka as are prescribed by law and are necessary in a
21988: ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteis- democratic society in the interests of public
21989: kunnassa suojelemaan yleistä turvallisuutta ja safety, for the protection of public order,
21990: järjestystä terveyden tai moraalin tai muiden health or morals, or for the protection of the
21991: oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. rights and freedoms of others.
21992:
21993: 10 artikla Article 10
21994: 1. Jokaisella on mielipiteenilmaisuvapaus. 1. Everyone has the right to freedom of
21995: Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipitei- expression. This right shall include freedom to
21996: tä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja aja- hold opinions and to receive and impart in-
21997: tuksia alueellisista rajoista riippumatta ja vi- formation and ideas without interference by
21998: ranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla public authority and regardless of frontiers.
21999: ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja This Article shall not prevent States from
22000: elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi. requiring the licensing of broadcasting, televi-
22001: sion or cinema enterprises.
22002: 2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy 2. The exercise of these freedoms, since it
22003: velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa carries with it duties and responsibilities, may
22004: sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitus- be subject to such formalities, conditions, re-
22005: ten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädet- strictions or penalties as are prescribed by law
22006: ty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demok- and are necessary in a democratic society, in
22007: raattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen the interests of national security, territorial
22008: 1990 vp. - HE n:o 22 19
22009:
22010: turvallisuuden tai alueellisen koskemattomuu- integrity or public safety, for the prevention of
22011: den vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden disorder or crime, for the protection of health
22012: estämiseksi, terveyden ja moraalin suojaami- or morals, for the protection of the reputation
22013: seksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuk- or rights of others, for preventing the dis-
22014: sien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen closure of information received in confidence,
22015: paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten or for maintaining the authority and impar-
22016: arvovallan ja puolueettomuuden varmistami- tiality of the judiciary.
22017: seksi.
22018:
22019: 11 artikla Article 11
22020: 1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen ko- 1. Everyone has the right to freedom of
22021: koontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä kä- peaceful assembly and to freedom of associ-
22022: sittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdis- ation with others, including the right to form
22023: tyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi. and to join trade unions for the protection of
22024: his interests.
22025: 2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa 2. No restrictions shall be placed on the
22026: asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista exercise of these rights other than such as are
22027: on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä prescribed by law and are necessary in a
22028: demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja democratic society in the interests of national
22029: yleisen turvallisuuden nimissä epäjärjestyksen security or public safety, for the prevention of
22030: tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden ja mo- disorder or crime, for the protection of health
22031: raalin suojaamiseksi tai muiden henkilöiden or morals or for the protection of the rights
22032: oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä and freedoms of others. This Article shall not
22033: artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista prevent the imposition of lawful restrictions on
22034: asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuu- the exercise of these rights by members of the
22035: luviin nähden heidän käyttäessään näitä oi- armed forces, of the police or of the admin-
22036: keuksia. istration of the State.
22037:
22038: 12 artikla Article 12
22039: Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on Men and women of marriageable age have
22040: oikeus mennä naimisiin ja perustaa perhe tä- the right to marry and to found a family,
22041: män oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten according to the national laws governing the
22042: lakien mukaisesti. exercise of this right.
22043:
22044: 13 artikla Article 13
22045: Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa Everyone whose rights and freedoms as set
22046: tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on lou- forth in this Convention are violated shall have
22047: kattu, on oltava käytettävissään tehokas oi- an effective remedy before a national authority
22048: keussuojakeino kansallisen viranomaisen notwithstanding that the violation has been
22049: edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja committed by persons acting in an official
22050: vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoi- capacity.
22051: mituksessa olevat henkilöt.
22052:
22053: 14 artikla Article 14
22054: Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oi- The enjoyment of the rights and freedoms
22055: keuksista ja vapauksista nauttiminen taataan set forth in this Convention shall be secured
22056: ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, without discrimination on any ground such as
22057: ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai sex, race, colour, language, religion, political
22058: muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteis- or other opinion, national or social origin,
22059: kunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähem- association with a national minority, property,
22060: mistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntype- birth or other status.
22061: rään tai muuhun tilanteeseen tai asemaan pe-
22062: rustuvaa syrjintää.
22063: 20 1990 vp. - HE n:o 22
22064:
22065: 15 artikla Article 15
22066: 1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, 1. In time of war or other public emergency
22067: joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat so- threatening the life of the nation, any High
22068: pimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka mer- Contracting Party may take measures dero-
22069: kitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopi- gating from its obligations under this Conven-
22070: muksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuu- tion to the extent strictly required by the
22071: dessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyt- exigencies of the situation, provided that such
22072: täen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole measures are not inconsistent with its other
22073: ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oi- obligations under international law.
22074: keuden mukaisten velvoitteiden kanssa.
22075: 2. Tämän määräyksen nojalla ei voida poi- 2. No derogation from Article 2, except in
22076: keta 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys respect of deaths resulting from lawful acts of
22077: laillisista sotatoimista johtuvista kuolemanta- war, or from Articles 3, 4 (paragraph 1) and 7
22078: pauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta. shall be made under this provision.
22079: 3. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää 3. Any High Contracting Party availing
22080: hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, itself of this right of derogation shall keep the
22081: tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri Secretary General of the Council of Europe
22082: täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneis- fully informed of the measures which it has
22083: ta syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä taken and the reasons therefor. 1t shall also
22084: toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaik- inform the Secretary General of the Council of
22085: kia määräyksiä jälleen noudatetaan. Europe when such measures have ceased to
22086: operate and the provisions of the Convention
22087: are again being fully executed.
22088: 16 artikla Article 16
22089: Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei Nothing in Articles 10, 11 and 14 shall be
22090: voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia regarded as preventing the High Contracting
22091: rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimin- Parties from imposing restrictions on the
22092: taa. political activity of aliens.
22093: 17 artikla Article 17
22094: Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tul- Nothing in this Convention may be
22095: kita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai interpreted as implying for any State, group or
22096: henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan person any right to engage in any activity or
22097: tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena perform any act aimed at the destruction of
22098: on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa any of the rights and freedoms set forth herein
22099: tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä or at their limitation to a greater extent than is
22100: enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sal- provided for in the Convention.
22101: littu.
22102: 18 artikla Article 18
22103: Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittui- The restrictions permitted under this
22104: hin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoi- Convention to the said rights and freedoms
22105: tuksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa shall not be applied for any purpose other than
22106: kuin siinä, jota varten ne on säädetty. those for which they have been prescribed.
22107:
22108:
22109: II OSA SECTION II
22110: 19 artikla Article 19
22111: Korkeiden sopimuspuolten tämän yleissopi- To ensure the observance of the engage-
22112: muksen nojalla hyväksymien velvoitteiden ments undertaken by the High Contracting
22113: noudattamisen takeeksi perustetaan: Parties in the present Convention, there shall
22114: be set up:
22115: 1990 vp. - HE n:o 22 21
22116:
22117: a) Euroopan ihmisoikeustoimikunta, jota a. A European Commission of Ruman
22118: jäljempänä kutsutaan "toimikunnaksi"; Rights, hereinafter referred to as "the Com-
22119: mission'';
22120: b) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jota b. A European Court of Ruman Rights,
22121: jäljempänä kutsutaan ''tuomioistuimeksi''. hereinafter referred to as "the Court".
22122:
22123:
22124: 111 OSA SECTION III
22125: 20 artikla Article 20
22126: 1. Toimikunnassa on korkeiden sopimus- 1. The Commission shall consist of a num-
22127: puolten luvun mukainen määrä jäseniä. Toimi- ber of members equal to that of the Righ
22128: kunnassa saa olla vain yksi saman valtion Contracting Parties. No two members of the
22129: kansalainen. Commission may be nationals of the same
22130: State.
22131: 2. Toimikunta kokoontuu täysistunnossa. Se 2. The Commission shall sit in plenary ses-
22132: voi kuitenkin jakaautua vähintään seitsemästä sion. lt may, however set up Chambers, each
22133: jäsenestä muodostuviin jaostoihin. Nämä voi- composed ot at least seven members. The
22134: vat tutkia yleissopimuksen 25 artiklan nojalla Chambers may examine petitions submitted
22135: tehtyjä valituksia, joita voidaan käsitellä va- under Article 25 of this Convention which can
22136: kiintuneen oikeuskäytännön perusteella tai be dealt with on the basis of established case
22137: joissa ei tuoda esille yleissopimuksen tulkin- law or which raise no serious question affect-
22138: taan tai soveltamiseen liittyviä suuria kysymyk- ing the interpretation or application of the
22139: siä. Mikäli tästä rajoituksesta ja tämän artik- Convention. Subject to this restriction and to
22140: lan 5 kappaleen määräyksistä ei muuta johdu, the provisions of paragraph 5 of this Article,
22141: jaostot käyttävät toimikunnan yleissopimuksen the Chambers shall exercise all the powers
22142: mukaista toimivaltaa. conferred on the Commission by the Conven-
22143: tion.
22144: Toimikunnan jäsenellä, joka on sen korkean The member of the Commission elected in
22145: sopimuspuolen nimeämä, jota valtiota vastaan respect of a Righ Contracting Party against
22146: valitus on tehty, on oikeus jäsenyyteen siinä which a petition has been lodged shall have the
22147: jaostossa, jolle valitus on osoitettu. right to sit on a Chamber to which that
22148: petition has been referred.
22149: 3. Toimikunta voi keskuudestaan perustaa 3. The Commission may set up committees,
22150: kolmesta jäsenestä muodostuvia komiteoita, each composed of at least three members, with
22151: joilla on yksimielisen äänestystuloksen perus- the power, exercisable by a unanimous vote, to
22152: teella valta ilmoittaa, että ne eivät ota käsitel- declare inadmissible or strike from its list of
22153: täväkseen tai että ne poistavat asialistaltaan 25 cases a petition submitted under Article 25,
22154: artiklan mukaisesti tehdyn valituksen, jos täl- when such a decision can be taken without
22155: lainen päätös voidaan tehdä asiaa sen enempää further examination.
22156: tutkimatta.
22157: 4. Jaosto tai komitea voi milloin hyvänsä 4. A Chamber or committee may at any time
22158: luopua lainkäyttövallastaan täysistunnossa ko- relinquish jurisdiction in favour of the plenary
22159: koontuvan toimikunnan hyväksi, joka puoles- Commission, which may also order the trans-
22160: taan voi määrätä siirrettäväksi itselleen valituk- fer to it of any petition referred to a Chamber
22161: sen, joka on osoitettu jaostolle tai komitealle. or committee.
22162: 5. Vain täysistuntoon kokoontunut toimi- 5. Only the plenary Commission can exercise
22163: kunta saa käyttää seuraavia toimivaltuuksia: the following powers:
22164: a) 24 artiklan nojalla tehtyjen pyyntöjen a. the examination of applications submitted
22165: käsittely; under Article 24;
22166: b) asian saattaminen tuomioistuimeen 48 b. the bringing of a case before the Court in
22167: artiklan a kohdan mukaisesti; accordance with Article 48 a;
22168: c) menettelytapasääntöjen laatiminen 36 ar- c. the drawing up of rules of procedure in
22169: tiklan mukaisesti. accordance with Article 36.
22170: 22 1990 vp. - HE n:o 22
22171:
22172: 21 artikla Article 21
22173: 1. Ministerikomitea valitsee toimikunnan jä- 1. The members of the Commission shall be
22174: senet yksinkertaisella ääntenenemmistöllä neu- elected by the Committee of Ministers by an
22175: voa-antavan yleiskokouksen puheenjohtajistos- absolute majority of votes, from a list of
22176: sa laaditulta ehdokaslistalta. Jokaisen korkeita names drawn up by the Bureau of the Consul-
22177: sopimuspuolia tässä yleiskokouksessa edusta- tative Assembly; each group of the Representa-
22178: van ryhmän on asetettava kolme ehdokasta, tives of the High Contracting Parties in the
22179: joista ainakin kahden on oltava kyseisen sopi- Consultative Assembly shall put forward three
22180: musvaltion kansalaisia. candidates, of whom two at least shall be its
22181: nationals.
22182: 2. Sikäli kuin mahdollista samaa menetel- 2. As far as applicable, the same procedure
22183: mää käytetään toimikunnan jäsenistön täyden- shall be followed to complete the Commission
22184: tämiseksi, jos muita valtioita myöhemmin liit- in the event of other States subsequently
22185: tyy tähän yleissopimukseen tai paikkoja muu- becoming Parties to this Convention, and in
22186: toin tulee avoimiksi. filing casual vacancies.
22187: 3. Ehdokkailla on oltava korkea moraali ja 3. The candidates shall be of high moral
22188: heillä on joko oltava pätevyys ylimpiin oikeus- character and must either possess the qua-
22189: virkoihin tai heidän tulee olla yleisesti päteväk- lifications required for appointment to high
22190: si tunnustettuja oikeusoppineita. judicial office or be persons of recognised
22191: competence in national or international law.
22192:
22193: 22 artikla Article 22
22194: 1. Toimikunnan jäsenet valitaan kuudeksi 1. The members of the Commission shall be
22195: vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan valita uu- elected for a period of six years. They may be
22196: delleen. Ensimmäisissä vaaleissa valituista jäse- re-elected. However, of the members elected at
22197: nistä seitsemän toimikausi kuitenkin päättyy the first election, the terms of seven members
22198: kolmen vuoden kuluttua. shall expire at the end of three years.
22199: 2. Euroopan neuvoston pääsihteeri ratkaisee 2. The members whose terms are to expire at
22200: arvalla heti ensimmäisen vaalin jälkeen, keiden the end of the initial period of three years shall
22201: toimikausi päättyy kolmen ensimmäisen vuo- be ehosen by lot by the Secretary General of
22202: den kuluttua. the Council of Europe immediately after the
22203: first election has been completed.
22204: 3. Taatakseen, että sikäli kuin mahdollista 3. In order to ensure that, as far as possible,
22205: puolet toimikunnan jäsenistöstä vaihtuisi joka one half of the membership of the Commission
22206: kolmas vuosi, ministerikomitea voi ennen seu- shall be renewed every three years, the Com-
22207: raaviin vaaleihin ryhtymistään päättää, että mittee of Ministers may decide, before pro-
22208: yhden tai useamman jäseneksi valittavan toimi- ceeding to any subsequent election, that the
22209: kauden tai toimikausien pituus on muu kuin term or terms of office of one or more mem-
22210: kuusi vuotta, mutta ei enemmän kuin yhdek- bers to be elected shall be for a period other
22211: sän tai vähemmän kuin kolme vuotta. than six years but not more than nine and not
22212: less than three years.
22213: 4. Kun kysymys on useammasta kuin yhdes- 4. In cases where more than one term of
22214: tä toimikaudesta ja ministerikomitea soveltaa office is involved and the Committee of Min-
22215: edeltävää kappaletta, pääsihteeri suorittaa toi- isters appiies the preceding paragraph, the
22216: mikausien jakamisen arpomalla välittömästi allocation of the terms of office shall be
22217: vaalien jälkeen. effected by the drawing of lots by the Secretary
22218: General, immediately after the election.
22219: 5. Toimikunnan jäsen, joka on valittu sellai- 5. A member of the Commission elected to
22220: sen jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole replace a member whose term of office has not
22221: päättynyt, hoitaa tointa edeltäjänsä toimikau- expired shall hold office for the remainder of
22222: den päättymiseen asti. his predecessor's term.
22223: 6. Toimikunnan jäsenet pysyvät toimessaan, 6. The members of the Commission shall
22224: kunnes heille on valittu seuraaja. Tämän jäl- hold office until replaced. After having been
22225: 1990 vp. - HE n:o 22 23
22226:
22227: keen he jatkavat jo käsittelemiensä asioiden replaced, they shall continue to deal with such
22228: hoitamista. cases as they already have under consideration.
22229:
22230: 23 artikla Article 23
22231: Toimikunnan jäsenet toimivat toimikunnas- The members of the Commission shall sit on
22232: sa henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Toi- the Commission in their individual capacity.
22233: mikautensa aikana he eivät saa hoitaa tehtäviä, During their term of office they shall not hold
22234: jotka ovat ristiriidassa heidän riippumatto- any position which is incompatible with their
22235: muutensa ja puolueettomuutensa kanssa toimi- independence and impartiality as members of
22236: kunnan jäseninä, tai ristiriidassa tämän tehtä- the Commission or the demands of this office.
22237: vän vaatimusten kanssa.
22238:
22239: 24 artikla Article 24
22240: Mikä tahansa korkea sopimuspuoli voi Eu- Any High Contracting Party may refer to
22241: roopan neuvoston pääsihteerin välityksellä il- the Commission, through the Secretary
22242: moittaa toimikunnalle, jos sen mielestä jokin General of the Council of Europe, any alleged
22243: toinen korkea sopimuspuoli on rikkonut yleis- breach of the provisions of the Convention by
22244: sopimuksen määräyksiä. another High Contracting Party.
22245:
22246: 25 artikla Article 25
22247: 1. Toimikunta voi ottaa vastaan Euroopan 1. The Commission may receive petitions
22248: neuvoston pääsihteerille osoitettuja valituksia, addressed to the Secretary General of the
22249: joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryh- Council of Europe from any person, non-
22250: mä väittää jonkun korkeista sopimuspuolista governmental organisation or group of individ-
22251: loukanneen heidän tässä yleissopimuksessa uals claiming to be the victim of a violation by
22252: tunnustettuja oikeuksiaan, edellyttäen, että one of the High Contracting Parties of the
22253: korkea sopimuspuoli, johon valitus kohdistuu, rights set forth in this Convention, provided
22254: on ilmoittanut tunnustavansa toimikunnan toi- that the High Contracting Party against which
22255: mivallan ottaa vastaan tällaisia valituksia. Kor- the complaint has been lodged has declared
22256: keat sopimuspuolet, jotka ovat antaneet tällai- that it recognises the competence of the Com-
22257: sen hyväksyvän selityksen, eivät saa millään mission to receive such petitions. Those of the
22258: tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyt- High Contracting Parties who have made such
22259: töä. a declaration undertake not to hinder in any
22260: way the effective exercise of this right.
22261: 2. Tällainen selitys voidaan antaa koske- 2. Such declarations may be made for a
22262: maan tiettyä ajanjaksoa. specific period.
22263: 3. Selitykset toimitetaan Euroopan neuvos- 3. The declarations shall be deposited with
22264: ton pääsihteerille, joka lähettää niistä jäljen- the Secretary General of the Council of Europe
22265: nökset korkeille sopimuspuolille ja julkaisee who shall transmit capies thereof to the High
22266: ne. Contracting Parties and publish them.
22267: 4. Toimikunta voi käyttää tämän artiklan 4. The Commission shall only exercise the
22268: mukaista toimivaltaansa vain silloin, kun vä- powers provided for in this Article when at
22269: hintään kuusi korkeata sopimuspuolta on si- least six High Contracting Parties are bound
22270: toutunut edelläolevien kappaleiden mukaisesti by declarations made in accordance with the
22271: annettuihin selityksiin. preceding paragraphs.
22272:
22273: 26 artikla Article 26
22274: Toimikunta voi ottaa kysymyksen käsiteltä- The Commission may only deal with the
22275: väkseen vasta kun asiassa on turvauduttu kaik- matter after all domestic remedies have been
22276: kiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti exhausted, according to the generally recog-
22277: tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntö- nised rules of international law, and within a
22278: jen mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa period of six months from the date on which
22279: lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä. the final decision was taken.
22280: 24 1990 vp. - HE n:o 22
22281:
22282: 27 artikla Article 27
22283: 1. Toimikunta ei käsittele 25 artiklan mukai- 1. The Commission shall not deal with any
22284: sesti tehtyä valitusta, joka petition submitted under Article 25 which:
22285: a) on nimetön, tai a. is anonymous, or
22286: b) on asiasisällöltään sama kuin toimikun- b. is substantially the same as a matter which
22287: nan jo tutkima asia, tai joka on jo tehty has already been examined by the Commission
22288: muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittely- or has already been submitted to another
22289: elimene eikä sisällä asiallisesti uutta tietoa. procedure of international investigation or
22290: settlement and if it contains no relevant new
22291: information.
22292: 2. Toimikunta jättää ottamatta tutkittavaksi 2. The Commission shall consider inadmis-
22293: 25 artiklan mukaisesti tehdyn valituksen, jo- sible any petition submitted under Article 25
22294: hon se ei katso yleissopimuksen määräysten which it considers incompatible with the pro-
22295: soveltuvan, ja jonka se katsoo olevan ilmeisen visions of the present Convention, manifestly
22296: perusteeton tai merkitsevän valitusoikeuden ill-founded, or an abuse of the right of pet-
22297: väärinkäyttöä. ition.
22298: 3. Toimikunta hylkää valituksen, jonka se 3. The Commission shall reject any petition
22299: jättää tutkittavaksi ottamatta 26 artiklan mu- referred to it which it considers inadmissible
22300: kaisesti. under Article 26.
22301:
22302: 28 artikla Article 28
22303: 1. Jos toimikunta hyväksyy käsiteltäväkseen 1. In the event of the Commission accepting
22304: jonkin sille tehdyn valituksen: a petition referred to it:
22305: a) se ryhtyy tutkimaan valitusta osapuolten a. it shall, with a view to ascertaining the
22306: edustajien kanssa tosiseikkojen varmistamisek- facts, undertake together with the representa-
22307: si ja selvittää tarvittaessa asiaa asianomaisten tives of the parties an examination of the
22308: valtioiden avustuksella sen jälkeen, kun tilan- petition and, if need be, an investigation, for
22309: teesta on neuvoteltu toimikunnan kanssa; the effective conduct of which the States con-
22310: cerned shall furnish all necessary facilities,
22311: after an exchange of views with the Commis-
22312: sion;
22313: b) se asettuu samalla osapuolten käytettä- b. it shall at the same time place itself at the
22314: väksi varmistaakseen asiassa sovintoratkaisun, disposal of the parties concerned with a view to
22315: jonka lähtökohtana on tässä yleissopimuksessa securing a friendly settlement of the matter on
22316: tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittami- the basis of respect for Human Rights as
22317: nen. defined in this Convention.
22318: 2. Jos toimikunta onnistuu pääsemään so- 2. If the Commission succeeds in effecting a
22319: vintoratkaisuun 28 artiklan mukaisesti, se iaatii friendly settlement, it shall draw up a Report
22320: raportin, joka lähetetään asianomaisille valti- which shall be sent to the States concerned, to
22321: oille, ministerikomitealle ja julkaisemista var- the Committee of Ministers and to the Sec-
22322: ten Euroopan neuvoston pääsihteerille. Rapor- retary General of the Council of Europe for
22323: tissa on tyydyttävä lyhyesti ilmaisemaan tosi- publication. This Report shall be confined to a
22324: seikat sekä ratkaisu. brief statement of the facts and of the solution
22325: reached.
22326:
22327: 29 artikla Article 29
22328: Otettuaan käsiteltäväkseen 25 artiklan nojal- After it has accepted a petition submitted
22329: la tehdyn valituksen toimikunta voi kuitenkin under Article 25, the Commission may never-
22330: hylätä sen jäsentensä kahden kolmasosan theless decide by a majority of two-thirds of its
22331: enemmistöllä, jos tutkinnan yhteydessä ilme- members to reject the petition if in the course
22332: nee olevan olemassa jokin 27 artiklassa tarkoi- of its examination, it finds that the existence of
22333: tettu syy olla ottamatta valitusta tutkittavaksi. one of the grounds for non-acceptance pro-
22334: vided for in Article 27 has been established.
22335: 1990 vp. - HE n:o 22 25
22336:
22337: Tässä tapauksessa päätöksestä ilmoitetaan ln such a case, the decision shall be com-
22338: osapuolille. municated to the parties.
22339:
22340: 30 artikla Article 30
22341: 1. Toimikunta voi käsittelyn missä hyvänsä 1. The Commission may at any stage of the
22342: vaiheessa päättää poistaa valituksen asialistal- proceedings decide to strike a petition out of
22343: taan, jos tilanteen perusteella on pääteltävissä, its list of cases where the circumstances lead to
22344: että: the conclusion that:
22345: a) valituksen tekijä ei aio viedä valitustaan a. the applicant does not intend to pursue his
22346: pidemmälle tai petition, or
22347: b) asia on ratkaistu tai b. the matter has been resolved, or
22348: c) jostain muusta toimikunnan toteamasta c. for any other reason established by the
22349: syystä ei ole perusteltua jatkaa valituksen tut- Commission, it is no longer justified to con-
22350: kimista. tinue the examination of the petition.
22351: Toimikunta jatkaa valituksen tutkimista, jos However, the Commission shall continue the
22352: tässä yleissopimuksessa tunnustettujen ihmisoi- examination of a petition if respect for Ruman
22353: keuksien kunnioittaminen sitä vaatii. Rights as defined in this Convention so re-
22354: quires.
22355: 2. Jos toimikunta päättää poistaa valituksen 2. If the Commission decides to strike a
22356: asialistaltaan otettuaan asian ensin käsiteltä- petition out of its list after having accepted it,
22357: väkseen, sen on laadittava raportti, joka sisäl- it shall draw up a Report which shall contain a
22358: tää tosiseikat ja valituksen poistamista puolta- statemeni of the facts and the decision striking
22359: van päätöksen perusteluineen. Raportti toimi- out the petition together with the reasons
22360: tetaan osapuolille sekä ministerikomitealle tie- therefor. The Report shall be transmitted to
22361: doksi. Toimikunta saa julkaista raportin. the parties, as well as to the Committee of
22362: Ministers for information. The Commission
22363: may publish it.
22364: 3. Toimikunta voi päättää valituksen ottami- 3. The Commission may decide to restore a
22365: sesta takaisin asialistalleen, jos sen mielestä petition to its list of cases if it considers that
22366: tilanne niin vaatii. the circumstances justify such a course.
22367:
22368: 31 artikla Article 31
22369: 1. Jos valitusta ei ole tutkittu 28 artiklan (2 1. If the examination of a petition has not
22370: kappaleen), 29 tai 30 artiklan mukaisesti, toi- been completed in accordance with Article 28
22371: mikunta laatii raportin tosiseikoista ja ilmaisee (paragraph 2), 29 or 30, the Commission shall
22372: käsityksensä siitä, paljastavaiko esiin tulleet draw up a Report on the facts and state its
22373: tosiseikat kyseisen valtion rikkoneen sopimus- opinion as to whether the facts found disclose
22374: velvoitteitaan. Raportissa voidaan mainita toi- a breach by the State concerned of its obli-
22375: mikunnan jäsenten yksilölliset mielipiteet tästä gations under the Convention. The individual
22376: asiasta. opinions of members of the Commission on
22377: this point may be stated in the Report.
22378: 2. Raportti toimitetaan ministerikomitealle 2. The report shall be transmitted to the
22379: sekä asianomaisille valtioille. Viimeksimainitut Committee of Ministers. lt shall also be trans-
22380: eivät kuitenkaan saa julkaista sitä. mitted to the States concerned, who shall not
22381: be at liberty to publish it.
22382: 3. Toimittaessaan raportin ministerikomite- 3. ln transmitting the report to the Commit-
22383: alle toimikunta voi tehdä sopiviksi katsomiaan tee of Ministers the Commission may make
22384: ehdotuksia. such proposals as it thinks fit.
22385:
22386: 32 artikla Article 32
22387: 1. Jos tapausta ei viedä tuomioistuimeen 1. If the question is not referred to the Court
22388: tämän yleissopimuksen 48 artiklan mukaisesti in accordance with Article 48 of this Conven-
22389: kolme kuukauden kuluessa siitä kun raportti tion within a period of three months from the
22390: 4 300262X
22391: 26 1990 vp. - HE n:o 22
22392:
22393: on toimitettu ministerikomitealle, ministeriko- date of the transmission of the report to the
22394: mitea päättää toimivaltaisten jäsentensä kah- Committee of Ministers, the Committee of
22395: den kolmasosan ääntenenemmistöllä, onko Ministers shall decide by a majority of two-
22396: yleissopimusta rikottu. thirds of the members entitled to sit on the
22397: Committee whether there has been a violation
22398: of the Convention.
22399: 2. Jos yleissopimusta todetaan rikotun, mi- 2. In the affirmative case the Committee of
22400: nisterikomitea päättää minkä ajan kuluessa Ministers shall prescribe a period during which
22401: asianosaisen korkean sopimuspuolen on ryh- the High Contracting Party concerned must
22402: dyttävä ministerikomitean päätöksen edellyttä- take the measures required by the decision of
22403: miin toimiin. the Committee of Ministers.
22404: 3. Jos asianosainen korkea sopimuspuoli ei 3. If the High Contracting Party concerned
22405: ole ryhtynyt riittäviin toimiin määrätyn ajan has not taken satisfactory measures within the
22406: kuluessa, ministerikomitea päättää edellä 1 prescribed period, the Committee of Ministers
22407: kappaleessa määrätyllä enemmistöllä alkupe- shall decide by the majority provided for in
22408: räiselle päätökselle annettavasta merkityksestä paragraph 1 above what effect shall be given to
22409: ja julkaisee raportin. its original decision and shall publish the re-
22410: port.
22411: 4. Korkeat sopimuspuolet lupautuvat pitä- 4. The High Contracting Parties undertake
22412: mään itseään sitovina sellaisia ministerikomi- to regard as binding on them any decision
22413: tean päätöksiä, joita se saattaa tehdä edellä which the Committee of Ministers may take in
22414: olevien kappaleiden määräyksien soveltamisek- application of the preceding paragraphs.
22415: Sl.
22416: 33 artikla Article 33
22417: Toimikunta kokoontuu suljetuin ovin. The Commission shall meet in camera.
22418:
22419: 34 artikla Article 34
22420: Mikäli 20 artiklan 3 kappaleen ja 29 artiklan Subject to the provisions of Articles 20
22421: määräyksistä ei muuta johdu, toimikunta tekee (paragraph 3) and 29 the Commission shall
22422: päätöksensä läsnäolevien ja äänioikeuttaan take its decisions by a majority of the members
22423: käyttävien jäsenten äänten enemmistöllä. present and voting.
22424:
22425: 35 artikla Article 35
22426: Toimikunta kokoontuu tilanteen niin vaa- The Commission shall meet as the circum-
22427: tiessa. Koollekutsujana toimii Euroopan neu- stances require. The meetings shall be
22428: voston pääsihteeri. convened by the Secretary General of the
22429: Council of Europe.
22430:
22431: 36 artikla Article 36
22432: Toimikunta päättää itse menettelytapasään- The Commission shall draw up its own rules
22433: nöistään. of procedure.
22434:
22435: 37 artikla Article 37
22436: Euroopan neuvoston pääsihteeri huolehtii The secretariat of the Commission shall be
22437: toimikunnan sihteeristön hankkimisesta. provided by the Secretary General of the
22438: Council of Europe.
22439:
22440:
22441: IV OSA SECTION IV
22442: 38 artikla Article 38
22443: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on The European Court of Human Rights shall
22444: Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden luvun consist of a number of judges equal to that of
22445: 1990 vp. - HE n:o 22 27
22446:
22447: mukainen määrä tuomareita. Tuomioistuimes- the Members of the Couneil of Europe. No
22448: sa saa olla vain yksi saman valtion kansalai- two judges may be nationals of the same State.
22449: nen.
22450: 39 artikla Article 39
22451: 1. Tuomioistuimen jäsenet valitaan neuvoa- 1. The members of the Court shall be eleeted
22452: antavassa yleiskokouksessa annettujen äänten by the Consultative Assembly by a majority of
22453: enemmistöllä Euroopan neuvoston jäsenvalti- the votes east from a list of persons nominated
22454: oiden Iaatimalta listalta. Jokaisen jäsenvaltion by the Members of the Council of Europe;
22455: on asetettava kolme ehdokasta, joista ainakin eaeh Member shall nominate three eandidates,
22456: kahden on oltava sen kansalaisia. of whom two at least shall be its nationals.
22457: 2. Samaa menettelyä käytetään soveltuvin 2. As far as applieable, the same proeedure
22458: osin tuomioistuimen jäsenistön täydentämisek- shall be followed to eomplete the Court in the
22459: si siinä tapauksessa, että Euroopan neuvostoon event of the admission of new Members of the
22460: liittyy uusia jäseniä, ja täytettäessä muutoin Couneil of Europe, and in filling easual vaean-
22461: vapautuneita paikkoja. cies.
22462: 3. Ehdokkailla on oltava korkea moraali ja 3. The eandidates shall be of high moral
22463: heillä on joko oltava pätevyys ylimpiin oikeus- eharaeter and must either possess the qua-
22464: virkoihin tai heidän tulee olla yleisesti päteviksi lifications required for appointment to high
22465: tunnustettuja oikeusoppineita. judicial offiee or be juriseonsults of reeognised
22466: eompetenee.
22467:
22468: 40 artikla Article 40
22469: 1. Tuomioistuimen jäsenet valitaan yhdek- 1. The members of the Court shall be eleeted
22470: säksi vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan vali- for a period of nine years. They may be
22471: ta uudelleen. Ensimmäisissä vaaleissa valituista re-eleeted. However, of the members eleeted at
22472: jäsenistä kuitenkin neljän toimikausi päättyy the first eleetion the terms of four members
22473: kolmen vuoden kuluttua, ja edelleen neljän shall expire at the end of three years, and the
22474: jäsenen toimikausi päättyy kuuden vuoden ku- terms of four more members shall expire at the
22475: luttua. end of six years.
22476: 2. Pääsihteeri ratkaisee arvalla heti ensim- 2. The members whose terms are to expire at
22477: mäisen äänestyksen jälkeen, keiden toimikausi the end of the initial periods of three and six
22478: päättyy ensimmäisten kolmen ja kuuden vuo- years shall be ehosen by lot by the Seeretary
22479: den kuluttua. General immediately after the first eleetion has
22480: been eompleted.
22481: 3. Taatakseen, että sikäli kuin mahdollista 3. In order to ensure that, as far as possible,
22482: kolmannes tuomioistuimen jäsenistöstä vaih- one third of the membership of the Court shall
22483: tuisi joka kolmas vuosi, neuvoa-antava yleis- be renewed every three years, the Consultative
22484: kokous voi ennen seuraaviin vaaleihin ryhty- Assembly may decide, before proeeeding to
22485: mistään päättää, että yhden tai useamman any subsequent eleetion. that the term or terms
22486: jäseneksi valittavan toimikauden tai toimikau- of office of one or more members to be eleted
22487: sien pituus on muu kuin yhdeksän vuotta, shall be for a period other than nine years but
22488: mutta ei enemmän kuin kaksitoista tai vähem- not more than twelve and not less than six
22489: män kuin kuusi vuotta. years.
22490: 4. Kun kysymys on useammasta kuin yhdes- 4. In eases where more than one term of
22491: tä toimikaudesta ja neuvoa-antava yleiskokous offiee is involved and the Consultative As-
22492: soveltaa edellistä kappaletta, pääsihteeri suorit- sembly appiies the preeeding paragraph, the
22493: taa toimikausien jakamisen arpomalla välittö- alloeation of the terms of offiee shall be
22494: mästi vaalien jälkeen. effeeted by the drawning of lots by the Seere-
22495: tary General immediately after the eleetion.
22496: 5. Tuomioistuimen jäsen, joka on valittu 5. A member of the Court eleeted to replaee
22497: sellaisen jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole a member whose term of offiee has not expired
22498: vielä päättynyt, hoitaa edeltäjänsä tointa tä- shall hold offiee for the remainder of his
22499: män toimikauden päättymiseen asti. predeeessor's term.
22500: 28 1990 vp. - HE n:o 22
22501:
22502: 6. Tuomioistuimen jäsenet pysyvät toimes- 6. The members of the Court shall hold
22503: saan, kunnes heille on valittu seuraaja, minkä offiee until replaeed. After having been re-
22504: jälkeen he jatkavat jo käsittelemiensä asioiden plaeed, they shall eontinue to deal with sueh
22505: hoitamista. eases as they already have under eonsideration.
22506: 7. Tuomioistuimen jäsenet toimivat tuomio- 7. The members of the Court shall sit on the
22507: istuimessa henkilökohtaisessa ominaisuudes- Courtin their individual eapaeity. During their
22508: saan. Toimikautensa aikana he eivät saa hoitaa term of offiee they shall not hold any position
22509: tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa heidän riippu- whieh is ineompatible with their independenee
22510: mattomuutensa ja puolueettomuutensa kanssa and impartiality as members of the Court or
22511: tuomioistuimen jäseninä tai tämän tehtävän the demands of this office.
22512: vaatimusten kanssa.
22513:
22514: 41 artikla Article 41
22515: Tuomioistuin valitsee keskuudestaan pu- The Court shall eleet its President and one
22516: heenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheen- or two Viee-Presidents for a period of three
22517: johtajaa kolmivuotiskaudeksi. Heidät voidaan years. They may be re-eleeted.
22518: valita uudelleen.
22519:
22520: 42 artikla Article 42
22521: Tuomioistuimen jäsenille maksetaan ministe- The members of the Court shall reeeive for
22522: rikomitean määräämä korvaus jokaisesta pal- eaeh day of duty a eompensation to be de-
22523: velupäivästä. termined by the Committee of Ministers.
22524:
22525: 43 artikla Article 43
22526: Jokaisen tutkittavaksi saatetun tapauksen For the eonsideration of eaeh ease brought
22527: käsittelemiseksi tuomioistuin muodostaa yh- before it the Court shall eonsist of a Chamber
22528: deksästä tuomarista koostuvan jaoston, jossa eomposed of nine judges. There shall sit as an
22529: viran puolesta on mukana tuomari, joka on ex officio member of the Chamber the judge
22530: asianosaisen sopimusvaltion kansalainen, tai who is a national of any State Party eon-
22531: jos tällaista ei ole, asianomainen valtio saa eerned, or, if there is none, a person of its
22532: nimetä henkilön, joka toimii tuomarin ominai- ehoice who shall sit in the eapacity of judge;
22533: suudessa. Puheenjohtaja valitsee muut tuoma- the names of the other judges shall be ehosen
22534: rit arvalla ennen käsittelyn aloittamista. by lot by the President before the opening of
22535: the ease.
22536:
22537: 44 artikla Article 44
22538: Vain korkeilla sopimuspuolilla ja toimikun- Only the High Contraeting Parties and the
22539: nalla on oikeus saattaa asia tuomioistuimen Commission shall have the right to bring a ease
22540: käsiteltäväksi. before the Court.
22541:
22542: 45 artikla Article 45
22543: Tuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat The jurisdiction of the Court shall extend to
22544: kaikki tämän yleissopimuksen tulkintaa ja so- all eases eoneerning the interpretation and
22545: veltamista koskevat tapaukset, jotka korkeat applieation of the present Convention which
22546: sopimuspuolet tai toimikunta saattavat sen kä- the High Contraeting Parties or the Commission
22547: siteltäväksi 48 artiklan mukaisesti. shall refer to it in aeeordanee with Article 48.
22548:
22549: 46 artikla Article 46
22550: 1. Korkeat sopimuspuolet voivat milloin ta- 1. Any of the High Contraeting Parties may
22551: hansa ilmoittaa tunnustavansa tuomioistuimen at any time declare that it reeognises as eom-
22552: tuomiovallan kaikissa tämän yleissopimuksen pulsory ipso faeto and without special
22553: 1990 vp. - HE n:o 22 29
22554:
22555: tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysy- agreement the jurisdiction of the Court in all
22556: myksissä pakolliseksi ipso facto ja ilman eri- matters concerning the interpretation and ap-
22557: tyistä sopimusta. plication of the present Convention.
22558: 2. Edellämainitut selitykset voidaan tehdä 2. The declarations referred to above may be
22559: ehdoitta tai edellyttäen vastavuoroisuutta useil- made unconditionally or on condition of reci-
22560: ta tai tietyiltä korkeilta sopimuspuolilta tai procity on the part of several or certain other
22561: tietyksi ajaksi. High Contracting Parties or for a specified
22562: period.
22563: 3. Tällaiset selitykset toimitetaan Euroopan 3. These declarations shall be deposited with
22564: neuvoston pääsihteerille, joka lähettää niistä the Secretary General of the Council of Europe
22565: jäljennökset korkeille sopimuspuolille. who shall transmit copies thereof to the High
22566: Contracting Parties.
22567:
22568: 47 artikla Article 47
22569: Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväk- The Court may only deal with a case after
22570: seen vasta sen jälkeen kun toimikunta on the Commission has acknowledged the failure
22571: todennut, ettei sovintoratkaisuun ole onnistut- of efforts for a friendly settlement and within
22572: tu pääsemään, ja 32 artiklassa määriteltyjen the period of three months provided for in
22573: kolmen kuukauden kuluessa. Article 32.
22574:
22575: 48 artikla Article 48
22576: Seuraavat voivat viedä asian tuomiois- The following may bring a case before the
22577: tuimeen edellyttäen, että asianosainen korkea Court, provided that the High Contracting
22578: sopimuspuoli, jos niitä on vain yksi, tai asiano- Party concerned, if there is only one, or the
22579: saiset korkeat sopimuspuolet, jos niitä on use- High Contracting Pariies concerned, if there is
22580: ampia, ovat tunnustaneet tuomioistuimen pa- more than one, are subject to the compulsory
22581: kollisen tuomiovallan, tai jos näin ei ole, jurisdiction of the Court or, failing that, with
22582: asianosaisen korkean sopimuspuolen suostu- the consent of the High Contracting Party
22583: muksella, jos osapuolia on vain yksi, tai asian- concerned, if there is only one, or of the High
22584: osaisten korkeiden sopimuspuolien suostumuk- Contracting Pariies concerned if there is more
22585: sella, jos niitä on useampia: than one:
22586: a) toimikunta; a. the Commission;
22587: b) korkea sopimuspuoli, jonka kansalaisen b. a High Contracting Party whose national
22588: väitetään olevan loukkauksen kohteena; is alleged to be a victim;
22589: c) korkea sopimuspuoli, joka on vienyt asian c. a High Contracting Party which referred
22590: toimikuntaan; the case to the Commission;
22591: d) korkea sopimuspuoli, jota vastaan kante- d. a High Contracting Party against which
22592: lu on tehty. the complaint has been lodged.
22593:
22594: 49 artikla Article 49
22595: Jos tuomioistuimen tuomiovallasta syntyy In the event of dispute as to whether the
22596: kiistaa, asia ratkaistaan tuomioistuimen pää- Court has jurisdiction, the matter shall be
22597: töksellä. settled by the decision of the Court.
22598:
22599: 50 artikla Article 50
22600: Jos tuomioistuin katsoo jonkun korkean If the Court finds that a decision or a
22601: sopimuspuolen oikeus- tai muun viranomaisen measure taken by a legal authority or any other
22602: tekemän päätöksen tai toimenpiteen olevan authority of a High Contracting Party is com-
22603: täysin tai osittain ristiriidassa tämän yleissopi- pletely or partially in conflict with the obligati-
22604: muksen asettamien velvoitteiden kanssa ja jos ons arising from the present Convention, and
22605: sanotun osapuolen kansallisen lainsäädännön if the internallaw of the said Party allows only
22606: nojalla on mahdollista maksaa vain osittainen partial reparation to be made for the conse-
22607: korvaus päätöksen tai toimenpiteen seurauksis- quences of this decision or measure, the de-
22608: 30 1990 vp. - HE n:o 22
22609:
22610: ta, tuomioistuimen päätöksen on tarpeen vaa- cision of the Court shall, if necessary, afford
22611: tiessa taattava kohtuullinen hyvitys loukatulle just satisfaction to the injured party.
22612: osapuolelle.
22613:
22614: 51 artikla Article 51
22615: 1. Tuomioistuimen on perusteltava päätök- 1. Reasons shall be given for the judgment
22616: sensä. of the Court.
22617: 2. Jos päätös ei kokonaisuudessaan tai joil- 2. If the judgment does not represent in
22618: tain osin edusta tuomareiden yksimielistä mie- whole or in part the unanimous opinion of the
22619: lipidettä, kenellä tahansa tuomareista on oi- judges, any judge shall be entitled to deliver a
22620: keus liittää siihen erillinen mielipiteensä. separate opinion.
22621:
22622: 52 artikla Article 52
22623: Tuomioistuimen päätös on lopullinen. The judgment of the Court shall be final.
22624:
22625: 53 artikla Article 53
22626: Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudatta- The High Contracting Parties undertake to
22627: maan tuomioistuimen päätöksiä jutuissa, joi- abide by the decision of the Court in any case
22628: den osapuolina ne ovat. to which they are parties.
22629:
22630: 54 artikla Article 54
22631: Tuomioistuimen päätös annetaan tiedoksi The judgment of the Court shall be trans-
22632: ministerikomitealle, joka valvoo sen täytän- mitted to the Committee of Ministers which
22633: töönpanoa. shall supervise its execution.
22634:
22635: 55 artikla Article 55
22636: Tuomioistuin laatii omat sääntönsä ja päät- The Court shall draw up its own rules and
22637: tää menettelytavoistaan. shall determine its own procedure.
22638:
22639: 56 artikla Article 56
22640: 1. Tuomioistuimen jäsenten ensimmamen 1. The first election of the members of the
22641: vaali järjestetään, kun 46 artiklassa tarkoitet- Court shall take place after the declarations by
22642: tuja, korkeiden sopimuspuolien selityksiä on the High Contracting Parties mentioned in
22643: kertynyt kahdeksan. Article 46 have reached a total of eight.
22644: 2. Tuomioistuimeen ei voida saattaa mitään 2. No case can be brought before the Court
22645: kysymystä ennen tätä vaalia. before this election.
22646:
22647:
22648:
22649:
22650: V OSA SECTION V
22651: 57 artikla Article 57
22652: Korkean sopimuspuolen on Euroopan neu- On receipt of a request from the Secretary
22653: voston pääsihteerin pyynnöstä annettava selvi- General of the Council of Europe any High
22654: tys siitä, kuinka sen lainsäädäntö takaa tämän Contracting Party shall furnish an explanation
22655: yleissopimuksen määräysten tehokkaan täytän- of the manner in which its internallaw ensures
22656: töönpanon. the effective implementation of any of the
22657: provisions of this Convention.
22658:
22659: 58 artikla Article 58
22660: Euroopan neuvosto vastaa toimikunnan ja The expenses of the Commission and the
22661: tuomioistuimen kustannuksista. Court shall be borne by the Council of Europe.
22662: 1990 vp. - HE n:o 22 31
22663:
22664: 59 artikla Article 59
22665: Toimikunnan ja tuomioistuimen jäsenet ovat The members of the Commission and of the
22666: tehtäväänsä suorittaessaan oikeutettuja Euroo- Court shall be entitled, during the discharge of
22667: pan neuvoston perussäännön 40 artiklan ja sen their functions, to the privileges and im-
22668: nojalla tehtyjen sopimusten mukaisiin erioi- munities provided for in Article 40 of the
22669: keuksiin ja vapauksiin. Statute of the Council of Europe and in the
22670: agreements made thereunder.
22671:
22672: 60 artikla Article 60
22673: Minkään tässä yleissopimuksessa ei pidä kat- Nothing in this Convention shall be con-
22674: soa rajoittavan tai Ioukkaavan korkean sopi- strued as Iimiting or derogating from any of
22675: muspuolen lainsäädännössä turvattuja tai jos- the human rights and fundamental freedoms
22676: sain sen allekirjoittamassa sopimuksessa tun- which may be ensured under the laws of any
22677: nustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. High Contracting Party or under any other
22678: agreement to which it is a Party.
22679:
22680: 61 artikla Article 61
22681: Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita Nothing in this Convention shall prejudice
22682: Euroopan neuvoston perussäännön takaamaa the powers conferred on the Committee of
22683: ministerikomitean toimivaltaa. Ministers by the Statute of the Council of
22684: Europe.
22685:
22686: 62 artikla Article 62
22687: Korkeat sopimuspuolet ovat sitoutuneet ole- The High Contracting Parties agree that,
22688: maan vetoamatta, paitsi erityisestä sopimuk- except by special agreement, they will not avail
22689: sesta, välillään voimassa oleviin sopimuksiin, themselves of treaties, conventions or dec-
22690: yleissopimuksiin tai julistuksiin saattaakseen larations in force between them for the
22691: muille kuin tässä yleissopimuksessa tarkoite- purpose of submitting, by way of petition, a
22692: tuille sovitteluelimille ratkaistavaksi ilmoitus- dispute arising out of the interpretation or
22693: teitse tämän yleissopimuksen tulkintaan tai application of this Convention to a means of
22694: soveltamiseen liittyvän kiistan. settlement other than those provided for in this
22695: Convention.
22696:
22697: 63 artikla Article 63
22698: 1. Ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai 1. Any State may at the time of its ratifi-
22699: milloin hyvänsä sen jälkeen sopimusvaltio voi cation or at any time thereafter declare by
22700: ilmoittaa kirjallisesti Euroopan neuvoston pää- notification addressed to the Secretary General
22701: sihteerille, että tämän yleissopimuksen sovelta- of the Council of Europe that the present
22702: misalaan kuuluvat kaikki tai jotkin niistä alu- Convention shall extend to all or any of the
22703: eista, joiden kansainvälisistä suhteista kyseinen territories for whose international relations it is
22704: sopimusvaltio vastaa. responsible.
22705: 2. Yleissopimusta sovelletaan ilmoituksessa 2. The Convention shall extend to the terri-
22706: nimettyyn alueeseen tai alueisiin kolmantena- tory or territories named in the notification as
22707: kymmenentenä päivänä siitä, kun Euroopan from the thirtieth day after the receipt of this
22708: neuvoston pääsihteeri on saanut ilmoituksen. notification by the Secretary General of the
22709: Council of Europe.
22710: 3. Sovellettaessa tämän yleissopimuksen 3. The provisions of this Convention shall be
22711: määräyksiä kyseisillä alueilla on kuitenkin applied in such territories with due regard,
22712: otettava huomioon paikalliset tarpeet. however, to Iocal requirements.
22713: 4. Valtio, joka on antanut tämän artiklan 1 4. Any State which has made a declaration
22714: kappaleen mukaisen selityksen, voi milloin ta- in accordance with paragraph 1 of this Article
22715: hansa myöhemmin ilmoittaa yhden tai useam- may at any time thereafter declare on behalf of
22716: man sellaisen alueen puolesta, jota selitys kos- one or more of the territories to which the
22717: 32 1990 vp. - HE n:o 22
22718:
22719: kee, että se tunnustaa ihmisoikeustoimikunnan declaration relates that it accepts the
22720: toimivallan ottaa vastaan kanteluita yksilöiltä, competence of the Commission to receive
22721: kansalaisjärjestöiltä tai ryhmiltä tämän yleisso- petitions from individuals, non-governmental
22722: pimuksen 25 artiklan mukaisesti. organisations or groups of individuals in ac-
22723: cordance with Article 25 of the present
22724: Convention.
22725:
22726: 64 artikla Article 64
22727: 1. Valtiot voivat allekirjoittaessaan tämän 1. Any State may, when signing this Conven-
22728: yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tion or when depositing its instrument of
22729: kirjansa tehdä varauman yleissopimuksen jon- ratification, make a reservation in respect of
22730: kin tietyn määräyksen suhteen sikäli kuin jokin any particular provision of the Convention to
22731: sen alueella voimassa oleva laki ei vastaa tätä the extent that any law then in force in its
22732: määräystä. Tämän artiklan nojalla ei hyväksy- territory is not in conformity with the pro-
22733: tä yleisluontoisia varaumia. vision. Reservations of a general character
22734: shall not be permitted under this Article.
22735: 2. Tämän artiklan nojalla tehtyyn varau- 2. Any reservation made under this Article
22736: maan on liitettävä lyhyt selvitys kyseisestä shall contain a brief statement of the law
22737: laista. concerned.
22738:
22739: 65 artikla Article 65
22740: 1. Korkea sopimuspuoli voi irtisanoa tämän 1. A High Contracting Party may denounce
22741: yleissopimuksen vasta kun sen sopimuspuolek- the present Convention only after the expiry of
22742: si tulosta on kulunut viisi vuotta ja kuuden five years from the date on which it became a
22743: kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisesta Party to it and after six months' notice
22744: ilmoitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille, contained in a notification addressed to the
22745: joka tiedottaa asiasta muille korkeille sopimus- Secretary General of the Council of Europe,
22746: puolille. who shall inform the other High Contracting
22747: Parties.
22748: 2. Irtisanominen ei vapauta kyseistä korke- 2. Such a denunciation shall not have the
22749: ata sopimuspuolta sille tämän yleissopimuksen effect of releasing the High Contracting Party
22750: nojalla kuuluvista velvoitteista minkään sellai- concerned from its obligations under this
22751: sen teon suhteen, joka voisi olla tällaisten Convention in respect of any act which, being
22752: velvoitteiden rikkomus ja jonka sopimuspuoli capable of constituting a violation of such
22753: on tehnyt ennen irtisanomisen voimaantuloa. obligations, may have been performed by it
22754: before the date at which the denunciation
22755: became effective.
22756: 3. Korkea sopimuspuoli, jonka jäsenyys Eu- 3. Any High Contracting Party which shall
22757: roopan neuvostossa päättyy, ei enää ole tämän cease to be a Member of the Council of Europe
22758: yleissopimuksen osapuoli samojen ehtojen mu- shall cease to be a Party to this Convention
22759: kaisesti. under the same conditions.
22760: 4. Yleissopimus voidaan irtisanoa edellä ole- 4. The Convention may be denounced in
22761: vien kappaleiden mukaisesti kaikkien niiden accordance with the prov1s1ons of the
22762: alueiden osalta, jotka sen on ilmoitettu käsittä- preceding paragraphs in respect of any terri-
22763: vän 63 artiklan ehtojen mukaisesti. tory to which it has been declared to extend
22764: under the terms of Article 63.
22765:
22766: 66 artikla Article 66
22767: 1. Tämä yleissopimus on avoinna Euroopan 1. This Convention shall be open to the
22768: neuvoston jäsenten allekirjoittamista varten ja signature of the Members of the Council of
22769: se on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletet- Europe. It shall be ratified. Ratifications shall
22770: tava Euroopan neuvoston pääsihteerin huos- be deposited with the Secretary General of the
22771: taan. Council of Europe.
22772: 1990 vp. - HE n:o 22 33
22773:
22774: 2. Tämä yleissopimus tulee voimaan, kun 2. The present Convention shall come into
22775: kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu. force after the deposit of ten instruments of
22776: ratification.
22777: 3. Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka 3. As regards any signatory ratifying sub-
22778: ratifioivat tämän yleissopimuksen myöhem- sequently, the Convention shall come into
22779: min, se tulee voimaan päivänä, jona allekirjoit- force at the date of the deposit of its instru-
22780: tajavaltio tallettaa ratifioimiskirjansa. ment of ratification.
22781: 4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa 4. The Secretary General of the Council of
22782: kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille Europe shall notify all the Members of the
22783: yleissopimuksen voimaantulosta, sen ratifioi- Council of Europe of the entry into force of
22784: neiden korkeiden sopimuspuolten nimet sekä the Convention, the names of the High
22785: myöhemmistä ratifioimiskirjojen talletuksista. Contracting Parties who have ratified it, and
22786: the deposit of all instruments of ratification
22787: which may be effected subsequently.
22788:
22789: Tehty Roomassa 4 päivänä marraskuuta Done at Rome this 4th day of November
22790: 1950 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1950 in English and French, both texts being
22791: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall
22792: todistusvoimaisia ja joka jää Euroopan neu- remain deposited in the archives of the Council
22793: voston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa allekir- of Europe. The Secretary General shall trans-
22794: joittaneille sopimusvaltioille yleissopimuksen mit certified copies to each of the signatories.
22795: viralliset jäljennökset.
22796:
22797:
22798:
22799:
22800: 5 300262X
22801: 34 1990 vp. - HE n:o 22
22802:
22803:
22804:
22805:
22806: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL
22807: suojaamista koskevan yleissopimuksen
22808: to the Convention for the Protection of
22809: EMSIMMÄINEN LISÄPÖYTÄKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms
22810:
22811: Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Eu- The Governments signatory hereto, being
22812: roopan neuvoston jäseniä, Members of the Council of Europe,
22813: ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Being resolved to take steps to ensure the
22814: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- collective enforcement of certain rights and
22815: joitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien freedoms other than those already included in
22816: suojaamista koskevan yleissopimuksen Uäljem- Section 1 of the Convention for the Protection
22817: pänä "yleissopimus") 1 osaan jo kuuluvien of Ruman Rights and Fundamental Freedoms
22818: tiettyjen oikeuksien ja vapauksien yhteiseksi signed at Rome on 4th November, 1950 (here-
22819: voimaansaattamiseksi inafter referred to as "the Convention"),
22820: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
22821:
22822: 1 artikla Article 1
22823: Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä Every natural or legal person is entitled to
22824: on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. the peaceful enjoyment of his possessions. No
22825: Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan one shall be deprived of his possessions except
22826: paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrätty- in the public interest and subject to the con-
22827: jen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleis- ditions provided for by law and by the general
22828: ten periaatteiden mukaisesti. principles of international law.
22829: Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan The preceding provisions shall not, however,
22830: saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeut- in any way impair the right of a State to
22831: ta saattaa voimaan lakeja, jotka ne katsovat enforce such laws as it deems necessary to
22832: välttämättämiksi omaisuuden käytön valvomi- control the use of property in accordance with
22833: seksi yleisen edun nimissä tai taatakseen vero- the general interest or to secure the payment of
22834: jen tai muiden maksujen tai sakkojen maksa- taxes or other contributions or penalties.
22835: misen.
22836:
22837: 2 artikla Article 2
22838: Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulu- No person shall be denied the right to
22839: tukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen education. ln the exercise of any functions
22840: alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kun- which it assumes in relation to education and
22841: nioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsil- to teaching, the State shall respect the right of
22842: leen heidän omien uskonnollisten ja aatteellis- parents to ensure such education and teaching
22843: ten vakaumustensa mukainen kasvatus ja ope- in conformity with their own religious and
22844: tus. philosophical convictions.
22845:
22846: 3 artikla Article 3
22847: Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat järjestä- The High Contracting Parties undertake to
22848: mään kohtuullisin väliajoin vapaat ja salaiset hold free elections at reasonable intervals by
22849: vaalit olosuhteissa, jotka takaavat kansalaisten secret ballot, under conditions which will
22850: vapaan mielipiteenilmaisun lainsäädäntöelintä ensure the free expression of the opinion of the
22851: valittaessa. people in the choice of the legislature.
22852: 1990 vp. - HE n:o 22 35
22853:
22854: 4 artikla Article 4
22855: Korkea sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan Any High Contracting Party may at the time
22856: tai ratifioidessaan tämän lisäpöytäkirjan tai of signature or ratification or at any time
22857: milloin hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan thereafter communicate to the Secretary
22858: neuvoston pääsihteerille selityksen, josta käy General of the Council of Europe a declaration
22859: ilmi, missä määrin sopimuspuoli takaa sen, stating the extent to which it undertakes that
22860: että tämän lisäpöytäkirjan määräyksiä sovelle- the provisions of the present Protocol shall
22861: taan niillä selityksessä nimetyillä alueilla, joi- apply to such of the territories for the inter-
22862: den kansainvälisistä suhteista se vastaa. national relations of which it is responsible as
22863: are named therein.
22864: Korkea sopimuspuoli, joka on antanut edel- Any High Contracting Party which his com-
22865: lisen kappaleen mukaisen selityksen, voi aika municated a declaration in virtue of the
22866: ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa preceding paragraph may from time to time
22867: aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän communicate a further declaration modifying
22868: lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jon- the terms of any former declaration or
22869: kin alueen osalta. terminating the application of the provisions of
22870: this Protocol in respect of any territory.
22871: Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys kat- A declaration made in accordance with this
22872: sotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan 1 Article shall be deemed to have been made in
22873: kappaleen mukaisesti. accordance with paragraph 1 of Article 63 of
22874: the Convention.
22875:
22876: 5 artikla Article 5
22877: Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän li- As between the High Contracting Parties the
22878: säpöytäkirjan 1, 2, 3 ja 4 artiklan määräyksiä provisions of Articles 1, 2, 3 and 4 of this
22879: on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja Protocol shall be regarded as additional
22880: kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voi- Articles to the Convention and all the pro-
22881: massa sen mukaisesti. visions of the Convention shall apply ac-
22882: cordingly.
22883:
22884: 6 artikla Article 6
22885: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- This Protocol shall be open for signature by
22886: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- the Members of the Council of Europe, who
22887: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, are the signatories of the Convention; it shall
22888: ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaes- be ratified at the same time as or after the
22889: sa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun ratification of the Convention. It shall enter
22890: kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisä- into force after the deposit of ten instruments
22891: pöytäkirjan myöhemmin ratifioivien allekir- of ratification. As regards any signatory ratify-
22892: joittajavaltioiden osalta se tulee voimaan ratifi- ing subsequently, the Protocol shall enter into
22893: oimiskirjan talletuspäivänä. force at the date of the deposit of its instru-
22894: ment of ratification.
22895: Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neu- The instruments of ratification shall be de-
22896: voston pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa posited with the Secretary General of the
22897: kaikille jäsenille lisäpöytäkirjan ratifioineiden Council of Europe, who will notify all Mem-
22898: valtioiden nimet. bers of the names of those who have ratified.
22899:
22900: Tehty Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta Done at Paris on the 20th day of March
22901: 1952 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1952 in English and French, both texts being
22902: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall
22903: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan remain deposited in the archives of the Council
22904: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- of Europe. The Secretary General shall trans-
22905: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- mit certified copies to each of the signatory
22906: joittajahallitukselle. Governments.
22907: 36 1990 vp. - HE n:o 22
22908:
22909:
22910:
22911:
22912: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 2
22913: suojaamista koskevan yleissopimuksen
22914: TOINEN LISÄPÖYTÄKIRJA to the Convention for the Protection of
22915: Human Rights and Fundamental Freedoms,
22916: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen conferring upon the European Court of
22917: neuvoa-autavien lausuntojen antamista Human Rights competence to give advisory
22918: koskevasta toimivallasta opinions
22919:
22920: Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsen- The member States of the Council of Europe
22921: valtiot, signatory hereto:
22922: ottavat huomioon Roomassa 4 päivänä mar- Raving regard to the provisions of the
22923: raskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien Convention for the Protection of Ruman
22924: ja perusvapauksien suojaamista koskevan Rights and Fundamental Freedoms signed at
22925: yleissopimuksen Gäljempänä "yleissopimus") Rome on 4th November 1950 (hereinafter ref-
22926: määräykset, etenkin sen 19 artiklan, jolla pe- erred to as "the Convention") and, in particu-
22927: rustettiin muiden muassa Euroopan ihmisoi- lar, Article 19 instituting, among other bodies.
22928: keustuomioistuin Gäljempänä "tuomiois- a European Court of Ruman Rights (here-
22929: tuin"), inafter referred to as "the Court");
22930: katsovat, että on tarkoituksenmukaista an- Considering that it is expedient to confer
22931: taa tuomioistuimelle toimivalta neuvoa-anta- upon the Court competence to give advisory
22932: vien lausuntojen antamiseen tietyin edellytyk- opinions subject to certain conditions;
22933: sin,
22934: ja ovat sopineet seuraavasta: Rave agreed as follows:
22935:
22936: 1 artikla Article 1
22937: 1. Tuomioistuin voi ministerikomitean pyyn- 1. The Court may, at the request of the
22938: nöstä antaa neuvoa-antavia lausuntoja oikeu- Committee of Ministers, give advisory opinions
22939: dellisista kysymyksistä, jotka koskevat yleisso- on legal questions concerning the interpretation
22940: pimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tulkintaa. of the Convention and the Protocols thereto.
22941: 2. Lausunnot eivät saa käsitellä kysymyksiä, 2. Such opinions shall not deal with any
22942: jotka koskevat yleissopimuksen 1 osassa ja question relating to the content or scope of the
22943: lisäpöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja rights or freedoms defined in Section 1 of the
22944: vapauksien sisältöä tai laajuutta, tai muita Convention and in the Protocols thereto, or
22945: kysymyksiä, joita toimikunta, tuomioistuin tai with any other question which the Commission,
22946: ministerikomitea saattavat joutua harkitse- the Court or the Committee of Ministers might
22947: maan yleissopimuksen mukaisesti vireille pan- have to consider in consequence of any such
22948: nun oikeudenkäyntimenettelyn seurauksena. proceedings as could be instituted in
22949: accordance with the Convention.
22950: 3. Ministerikomitean päätökset, jotka koske- 3. Decisions of the Committee of Ministers
22951: vat tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon to request an advisory opinion of the Court
22952: pyytämistä, on tehtävä komitean toimivaltais- shall require a two-thirds majority vote of the
22953: ten jäsenten kahden kolmasosan ääntenenem- representatives entitled to sit on the Com-
22954: mistöllä. mittee.
22955:
22956: 2 artikla Article 2
22957: Tuomioistuin päättää, kuuluuko ministeri- The Court shall decide whether a request for
22958: komitean neuvoa-antavaa lausuntoa koskeva an advisory opinion submitted by the Com-
22959: 1990 vp. - HE n:o 22 37
22960:
22961: pyyntö sen neuvoa-antavaan toimivaltaan sen mittee of Ministers is within its consultative
22962: mukaan kuin se on määritelty tämän lisäpöytä- competence as defined in Article 1 of this
22963: kirjan 1 artiklassa. Protocol.
22964:
22965: 3 artikla Article 3
22966: 1. Tuomioistuin käsittelee lausuntopyynnöt 1. For the consideration of requests for an
22967: täysistunnossa. advisory opinion, the Court shall sit in plenary
22968: session.
22969: 2. Tuomioistuimen on perusteltava neuvoa- 2. Reasons shall be given for advisory
22970: antavat lausuntonsa. opinions of the Court.
22971: 3. Jos neuvoa-antava lausunto kokonaisuu- 3. If the advisory opinion does not represent
22972: dessaan tai osittain ei edusta tuomareiden yksi- in whole or in part the unanimous opinion of
22973: mielistä mielipidettä, tuomareilla on oikeus the judges, any judge shall be entitled to
22974: esittää erillinen mielipiteensä. deliver a separate opinion.
22975: 4. Tuomioistuimen neuvoa-antavat lausun- 4. Advisory opinions of the Court shall be
22976: not toimitetaan ministerikomitealle. communicated to the Committee of Ministers.
22977:
22978: 4 artikla Article 4
22979: Yleissopimuksen 55 artiklan mukaiseen tuo- The powers of the Court under Article 55 of
22980: mioistuimen toimivaltaan sisältyy oikeus laatia the Convention shall extend to the drawing up
22981: sellaisia sääntöjä ja päättää sellaisesta menette- of such rules and the determination of such
22982: lystä, jotka tuomioistuin katsoo välttämättö- procedure as the Court may think necessary
22983: miksi tämän lisäpöytäkirjan soveltamiseksi. for the purposes of this Protocol.
22984:
22985:
22986: 5 artikla Article 5
22987: 1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- 1. This Protocol shall be open to signature
22988: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- by member States of the Council of Europe,
22989: le, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. signatories to the Convention, who may
22990: Ne voivat tulla lisäpöytäkirjan osapuoliksi become Parties to it by:
22991: a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hy- a. signature without reservation in respect of
22992: väksymisvaraumitta; ratification or acceptance;
22993: b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hy- b. signature with reservation in respect of
22994: väksymisvaraumin, mitä seuraa ratifiointi tai ratification or acceptance, followed by ratifi-
22995: hyväksyminen. cation or acceptance.
22996: Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Instruments of ratification or acceptance
22997: Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. shall be deposited with the Secretary General
22998: of the Council of Europe.
22999: 2. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan heti 2. This Protocol shall enter into force as
23000: kun kaikki yleissopimuksen sopimusvaltiot soon as all States Parties to the Convention
23001: ovat tulleet lisäpöytäkirjan osapuoliksi tämän shall have become Parties to the Protocol, in
23002: artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti. accordance with the provisions of paragraph 1
23003: of this Article.
23004: 3. Tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäi- 3. From the date of the entry into force of
23005: västä lähtien 1-4 artiklaa on pidettävä yleisso- this Protocol, Articles 1 to 4 shall be con-
23006: pimuksen erottamattomana osana. sidered an integral part of the Convention.
23007: 4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa 4. The Secretary General of the Council of
23008: neuvoston jäsenvaltioille: Europe shall notify the member States of the
23009: Council of:
23010: a) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta teh- a. any signature without reservation in
23011: dyistä allekirjoituksista; respect of ratification or acceptance;
23012: b) ratifioimis- ja hyväksymisvaraumin teh- b. any signature with reservation in respect
23013: dyistä allekirjoituksista; of ratification or acceptance;
23014: 38 1990 vp. - HE n:o 22
23015:
23016: c) ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen talle- c. the deposit of any instrument of ratifi-
23017: tuksista; cation or acceptance;
23018: d) tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesta d. the date of entry into force of this
23019: tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäivästä. Protocol in accordance with paragraph 2 of
23020: this Article.
23021:
23022: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being
23023: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro-
23024: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol.
23025: Tehty Strasbourgissa 6 päivänä toukokuuta Done at Strasbourg, this 6th day of May
23026: 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1963, in English and French, both texts being
23027: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authoritative, in a single copy which
23028: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan shall be deposited in the archives of the Coun-
23029: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- cil of Europe. The Secretary General shall
23030: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- transmit certified copies to each of the signa-
23031: joittajavaltiolle. tory States.
23032: 1990 vp. - HE n:o 22 39
23033:
23034:
23035:
23036:
23037: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 4
23038: suojaamista koskevan yleissopimuksen
23039: NELJÄS LISÄPÖYTÄKIRJA to the Convention for the Protection of
23040: Human Rights and Fundamental Freedoms,
23041: muiden kuin yleissopimuksen ja sen securing certain rights and freedoms other
23042: ensimmäisen lisäpöytäkirjan jo sisältämien than those already included in the
23043: oikeuksien ja vapauksien turvaamisesta Convention and in the First Protocol thereto
23044:
23045: Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Eu- The Governments signatory hereto being
23046: roopan neuvoston jäseniä, Members of the Council of Europe,
23047: ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Being resolved to take steps to ensure the
23048: Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekir- collective enforcement of certain rights and
23049: joitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien freedoms other than those already included in
23050: suojaamista koskevan yleissopimuksen Gäljem- Section 1 of the Convention for the Protection
23051: pänä "yleissopimus") 1 osaan ja Pariisissa 20 of Ruman Rights and Fundamental Freedoms
23052: päivänä maaliskuuta 1952 allekirjoitetun, yleis- signed at Rome on 4th November 1950 (here-
23053: sopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1-3 inafter referred to as "the Convention") and
23054: artiklaan kuuluvien tiettyjen oikeuksien ja va- in Articles 1 to 3 of the first Protocol to the
23055: pauksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi Convention, signed at Paris on 20th March
23056: 1952,
23057: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
23058:
23059: 1 artikla Article 1
23060: Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan No one shall be deprived of his liberty
23061: vain sillä perusteella, että hän ei kykene täyttä- merely on the ground of inability to fulfil a
23062: mään sopimukseen perustuvaa velvoitetta. contractual obligation.
23063:
23064: 2 artikla Article 2
23065: 1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin val- 1. Everyone lawfully within the territory of a
23066: tion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen State shall, within that territory, have the right
23067: tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. to liberty of movement and freedom to ehoase
23068: his residence.
23069: 2. Jokainen on vapaa lähtemään mistä ta- 2. Everyone shall be free to leave any
23070: hansa maasta, myös omastaan. country, including his own.
23071: 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa 3. No restrictions shall be placed on the
23072: muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain exercise of these rights other than such as are
23073: mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa in accordance with law and are necessary in a
23074: yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli- democratic society in the interests of national
23075: suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämi- security or public safety, for the maintenance
23076: seksi, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden tai of ordre public, for the prevention of crime,
23077: moraalin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden for the protection of health or morals, or for
23078: oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. the protection of the rights and freedoms of
23079: others.
23080: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappa- 4. The rights set forth in paragraph 1 may
23081: leessa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa also be subject, in particular areas, to restric-
23082: 40 1990 vp. - HE n:o 22
23083:
23084: lain nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan tions imposed in accordance with law and
23085: yleisen edun nimissä. justified by the public interest in a democratic
23086: society.
23087:
23088: 3 artikla Article 3
23089: 1. Ketään ei saa karkottaa yksilöön tai 1. No one shall be expelled, by means either
23090: ryhmään kohdistuvalla toimenpiteellä sen val- of an individual or of a collective measure,
23091: tion alueelta, jonka kansalainen hän on. from the territory of the State of which he is a
23092: national.
23093: 2. Keneltäkään ei saa evätä oikeutta tulla sen 2. No one shall be deprived of the right to
23094: valtion alueelle, jonka kansalainen hän on. enter the territory of the State of which he is a
23095: national.
23096:
23097: 4 artikla Article 4
23098: Ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään. Collective expulsion of aliens is prohibited.
23099:
23100: 5 artikla Article 5
23101: 1. Korkea sopimuspuoli voi tämän lisäpöytä- 1. Any High Contracting Party may, at the
23102: kirjan allekirjoittamisen yhteydessä tai milloin time of signature or ratification of this Proto-
23103: hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan neuvos- col, or at any time thereafter, communicate to
23104: ton pääsihteerille selityksen, josta käy ilmi, the Secretary General of the Council of Europe
23105: missä määrin sopimuspuoli takaa, että tämän a declaration stating the extent to which it
23106: lisäpöytäkirjan määräykset koskevat niitä seli- undertakes that the provisions of this Protocol
23107: tyksessä nimettyjä alueita, joiden kansainväli- shall apply to such of the territories for the
23108: sistä suhteista se vastaa. international relations of which it is respon-
23109: sible as are named therein.
23110: 2. Korkea sopimuspuoli, joka on antanut 2. Any High Contracting Party which has
23111: edellisen kappaleen mukaisen selityksen, voi communicated a declaration in virtue of the
23112: aika ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa preceding paragraph may, from time to time,
23113: aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän communicate a further declaration modifying
23114: lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jon- the terms of any former declaration or
23115: kin alueen osalta. terminating the application of the provisions of
23116: this Protocol in respect of any territory.
23117: 3. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys 3. A declaration made in accordance with
23118: katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan this Article shall be deemed to have been made
23119: 1 kappaleen mukaisesti. in accordance with paragraph 1 of Article 63
23120: of the Convention.
23121: 4. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä 4. The territory of any State to which this
23122: lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ra- Protocol appiies by virtue of ratification or
23123: tifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluet- acceptance by that State, and each territory to
23124: ta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kysei- which this Protocol is applied by virtue of a
23125: sen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman declaration by that State under this Article,
23126: selityksen nojalla, käsitellään erillisinä alueina shall be treated as separate territories for the
23127: 2 ja 3 artiklan viittauksissa valtion alueeseen. purpose of the references in Articles 2 and 3 to
23128: the territory of a State.
23129:
23130: 6 artikla Article 6
23131: 1. Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän 1. As between the High Contracting Parties
23132: lisäpöytäkirjan 1-5 artiklan määräyksiä on the provisions of Articles 1 to 5 of this Proto-
23133: pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja col shall be regarded as additional Articles to
23134: kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voi- the Convention, and all the provisions of the
23135: massa sen mukaisesti. Convention shall apply accordingly.
23136: 1990 vp. - HE n:o 22 41
23137:
23138: 2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla anne- 2. Nevertheless, the right of individual re-
23139: tussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövali- course recognised by a declaration made under
23140: tukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla Article 25 of the Convention, or the acceptance
23141: annetussa selityksessä hyväksytty tuomiois- of the compulsory jurisdiction of the Court by
23142: tuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuiten- a declaration made under Article 46 of the
23143: kaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suh- Convention, shall not be effective in relation to
23144: teen, ellei kyseinen korkea sopimuspuoli ole this Protocol unless the High Contracting
23145: antanut selitystä, jossa se tunnustaa tällaisen Party concerned has made a statement recog-
23146: oikeuden tai hyväksyy tällaisen tuomiovallan nising such right, or accepting such juris-
23147: kaikkien tai joidenkin lisäpöytäkirjan 1-4 ar- diction, in respect of all or any of Articles 1 to
23148: tiklan suhteen. 4 of the Protocol.
23149:
23150: 7 artikla Article 7
23151: 1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- 1. This Protocol shall be open for signature
23152: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- by the Members of the Council of Europe who
23153: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, are the signatories of the Convention; it shall
23154: ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaes- be ratified at the same time as or after the
23155: sa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun viisi ratification of the Convention. It shall enter
23156: ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisäpöytäkirjan into force after the deposit of five instruments
23157: myöhemmin ratifioivien allekirjoittajavaltioi- of ratification. As regards any signatory ratify-
23158: den osalta se tulee voimaan ratifioimiskirjan ing subsequently, the Protocol shall enter into
23159: talletus päivänä. force at the date of the deposit of its instru-
23160: ment of ratification.
23161: 2. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan 2. The instruments of ratification shall be
23162: neuvoston pääsihteerin huostaan, joka ilmoit- deposited with the Secretary General of the
23163: taa kaikille jäsenvaltioille lisäpöytäkirjan rati- Council of Europe, who will notify all Mem-
23164: fioineiden valtioiden nimet. bers of the names of those who have ratified.
23165:
23166: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being
23167: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro-
23168: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol.
23169:
23170: Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta Done at Strasbourg, this 16th day of Sep-
23171: 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä tember 1963, in English and in French, both
23172: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä texts being equally authoritative, in a single
23173: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan copy which shall remain deposited in the
23174: neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oi- archives of the Council of Europe. The
23175: keaksi todistetut jäljennökset kullekin allekir- Secretary General shall transmit certified
23176: joittavaltiolle. copies to each of the signatory States.
23177:
23178:
23179:
23180:
23181: 6 300262X
23182: 42 1990 vp. - HE n:o 22
23183:
23184:
23185:
23186:
23187: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 6
23188: suojaamista koskevan yleissopimuksen
23189: to the Convention for the Protection of
23190: KUUDES LISÄPÖYTÄKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms
23191: concerning the abolition of the death
23192: kuolemanrangaistuksen poistamisesta penalty
23193:
23194: Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat The member States of the Council of
23195: allekirjoittaneet tämän, Roomassa 4 päivänä Europe, signatory to this Protocol to the
23196: marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuk- Convention for the Protection of Human
23197: sien ja perusvapauksien suojaamista koskevan Rights and Fundamental Freedoms, signed at
23198: yleissopimuksen (jäljempänä '' yleissopimus' ') Rome on 4 November 1950 (hereinafter re-
23199: lisäpöytäkirjan, ferred to as "the Convention"),
23200: ottavat huomioon, että useissa Euroopan Considering that the evolution that has
23201: neuvoston jäsenvaltioissa tapahtunut kehitys occurred in several member States of the
23202: ilmentää yleistä pyrkimystä kuolemanrangais- Council of Europe expresses a general
23203: tuksen poistamiseen, tendency in favour of abolition of the death
23204: penalty,
23205: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
23206:
23207: 1 artikla Article 1
23208: Kuolemanrangaistus on poistettava. Ketään The death penalty shall be abolished. No one
23209: ei saa tuomita tällaiseen rangaistukseen, eikä shall be condemned to such penalty or ex-
23210: tällaista rangaistusta saa panna täytäntöön. ecuted.
23211:
23212: 2 artikla Article 2
23213: Valtio voi lainsäädännössään määrätä kuole- A State may make provision in its law for
23214: manrangaistuksen sodan tai sen välittömän the death penalty in respect of acts committed
23215: uhan aikana tehdyistä teoista. Tällaista ran- in time of war or of imminent threat of war;
23216: gaistusta käytetään ainoastaan laissa määrä- such penalty shall be applied only in the
23217: tyissä tilanteissa ja sen määräysten mukaisesti. instances laid down in the law and in accord-
23218: Valtion tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston ance with its provisions. The State shall com-
23219: pääsihteerille asianmukaiset lainkohdat. municate to the Secretary General of the Coun-
23220: cil of Europe the relevant provisions of that
23221: law.
23222:
23223: 3 artikla Article 3
23224: Tämän lisäpöytäkirjan määräyksistä ei saa No derogation from the provisions of this
23225: poiketa yleissopimuksen 15 artiklan nojalla. Protocol shall be made under Article 15 of the
23226: Convention.
23227:
23228: 4 artikla Article 4
23229: Tämän lisäpöytäkirjan määräyksiin nähden No reservation may be made under Article
23230: ei saa tehdä varaumia yleissopimuksen 64 ar- 64 of the Convention in respect of the pro-
23231: tiklan nojalla. visions of this Protocol.
23232: 1990 vp. - HE n:o 22 43
23233:
23234: 5 artikla Article 5
23235: 1. Kukin valtio voi allekirjoittaessaan tämän 1. Any State may at the time of signature or
23236: lisäpöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai when depositing its instrument of ratification,
23237: hyväksymiskirjansa täsmentää, mitä sen aluet- acceptance or approval, specify the territory or
23238: ta tai alueita lisäpöytäkirja koskee. territories to which this Protocol shall apply.
23239: 2. Kukin valtio voi milloin hyvänsä myö- 2. Any State may at any later date, by a
23240: hemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille declaration addressed to the Secretary General
23241: osoittamanaan selityksellä saattaa tämän lisä- of the Council of Europe, extend the appli-
23242: pöytäkirjan koskemaan myös jotain muuta cation of this Protocol to any other territory
23243: selityksessä määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja specified in the declaration. ln respect of such
23244: tulee voimaan kyseisen alueen osalta ensimmäi- territory the Protocol shall enter into force on
23245: senä päivänä kuukauden kuluttua siitä päiväs- the first day of the month following the date of
23246: tä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen vas- receipt of such declaration by the Secretary
23247: taan. General.
23248: 3. Kahden edellä olevan kappaleen mukai- 3. Any declaration made under the two
23249: sesti tehty selitys voidaan peruuttaa selityksessä preceding paragraphs may, in respect of any
23250: määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitet- territory specified in such declaration, be with-
23251: tavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan drawn by a notification addressed to the Secre-
23252: ensimmäisenä päivänä kuukauden kuluttua tary General. The withdrawal shall become
23253: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituk- effective on the first day of the month fol-
23254: sen vastaan. lowing the date of receipt of such notification
23255: by the Secretary General.
23256:
23257: 6 artikla Article 6
23258: Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöytä- As between the States Parties the provisions
23259: kirjan 1-5 artiklan määräyksiä on pidettävä of Articles 1 to 5 of this Protocol shall be
23260: yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleis- regarded as additional Articles to the Conven-
23261: sopimuksen määräykset ovat voimassa sen mu- tion and all the provisions of the Convention
23262: kaisesti. shall apply accordingly.
23263:
23264: 7 artikla Article 7
23265: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitta- This Protocol shall be open for signature by
23266: mista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- the member States of the Council of Europe,
23267: le, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, signatories to the Convention. lt shall be
23268: ja se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroo- subject to ratification, acceptance or approval.
23269: pan neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai A member State of the Council of Europe may
23270: hyväksyä tätä lisäpöytäkirjaa, jollei se ole sa- not ratify, accept or approve this Protocol
23271: malla tai aiemmin ratifioinut yleissopimusta. unless it has, simultaneously or previously,
23272: Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan ratified the Convention. Instruments of
23273: Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. ratification, acceptance or approval shall be
23274: deposited with the Secretary General of the
23275: Council of Europe.
23276:
23277: 8 artikla Article 8
23278: 1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan ensim- 1. This Protocol shall enter into force on the
23279: mäisenä päivänä kuukauden kuluttua päivästä, first day of the month following the date on
23280: jona viisi Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on which five member States of the Council of
23281: ilmoittanut suostuvansa siihen, että lisäpöytä- Europe have expressed their consent to be
23282: kirja sitoo niitä 7 artiklan määräysten mukai- bound by the Protocol in accordance with the
23283: sesti. provisions of Article 7.
23284: 2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmai- 2. ln respect of any member State which
23285: sevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytä- subsequently expresses its consent to be bound
23286: kirja tulee voimaan ensimmäisenä päivänä by it, the Protocol shall enter into force on the
23287: 44 1990 vp. - HE n:o 22
23288:
23289: kuukauden kuluttua ratifioimis- tai hyväksy- first day of the month following the date of the
23290: miskirjan talletuspäivästä. deposit of the instrument of ratification, ac-
23291: ceptance or approval.
23292:
23293: 9 artikla Article 9
23294: Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa The Secretary General of the Council of
23295: neuvoston kaikille jäsenvaltioille: Europe shall notify the member States of the
23296: Council of:
23297: a) allekirjoituksista; a. any signature;
23298: b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talle- b. the deposit of any instrument of ratifi-
23299: tuksista; cation, acceptance or approval;
23300: c) tämän lisäpöytäkirjan 5 ja 8 artiklan c. any date of entry into force of this
23301: mukaisesta voimaantulopäivästä; Protocol in accordance with Articles 5 and 8;
23302: d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä d. any other act, notification or communi-
23303: toimista, ilmoituksista tai tiedotuksista. cation relating to this Protocol.
23304:
23305: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned being
23306: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro-
23307: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol.
23308:
23309: Tehty Strasbourgissa 28 päivänä huhtikuuta Done at Strasbourg, this 28th day of April
23310: 1983 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä 1983, in English and French, both texts being
23311: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä equally authentic, in a single copy which shall
23312: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan be deposited in the archives of the Council of
23313: neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston Europe. The Secretary General of the Council
23314: pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljen- of Europe shall transmit certified copies to
23315: nökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenval- each member State of the Council of Europe.
23316: tiolle.
23317: 1990 vp. - HE n:o 22 45
23318:
23319:
23320:
23321:
23322: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien PROTOCOL No. 7
23323: suojaamista koskevan yleissopimuksen
23324: to the Convention for the Protection of
23325: SEITSEMÄS LISÅPÖYT ÅKIRJA Human Rights and Fundamental Freedoms
23326:
23327: Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsen- The member States of the Council of Europe
23328: valtiot, signatory hereto,
23329: ovat päättäneet ryhtyä jatkotoimiin tiettyjen Being resolved to take further steps to ensure
23330: oikeuksien ja vapauksien yhteisen voimaan- the collective enforcement of certain rights and
23331: saattamisen varmistamiseksi Roomassa 4 päi- freedoms by means of the Convention for the
23332: vänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoi- Protection of Human Rights and Fundamental
23333: keuksien ja perusvapauksien suojaamista kos- Freedoms signed at Rome on 4 November 1950
23334: kevan yleissopimuksen (jäljempänä "yleissopi- (hereinafter referred to as "the Convention"),
23335: mus") nojalla
23336: ja ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
23337:
23338: 1 artikla Article 1
23339: 1. Jonkin valtion alueella laillisesti oleskele- 1. An alien lawfully resident in the territory
23340: vaa ulkomaalaista ei saa karkottaa sieltä paitsi of a State shall not be expelled therefrom
23341: laillisen päätöksen nojalla, ja hänellä on oltava except in pursuance of a decision reached in
23342: mahdollisuus: accordance with law and shall be allowed:
23343: a) esittää karkotuksensa vastaisia syitä, a. to submit reasons against his expulsion,
23344: b) saada asiansa tutkituksi uudelleen ja b. to have his case reviewed, and
23345: c) tulla näissä tarkoituksissa edustetuksi c. to be represented for these purposes
23346: asianomaisen viranomaisen tai tämän määrää- before the competent authority or a person or
23347: män yhden tai useamman henkilön edessä. persons designated by that authority.
23348: 2. Ulkomaalainen voidaan karkottaa ennen 2. An alien may be expelled before the
23349: tämän artiklan 1 kappaleen a-, b- ja c-kohdan exercise of his rights under paragraph 1. a, b
23350: mukaisten oikeuksien käyttämistä, milloin kar- and c of this Article, when such expulsion is
23351: kottaminen on välttämätöntä yleisen järjestyk- necessary in the interests of public order or is
23352: sen takia tai kansallisen turvallisuuden perus- grounded on reasons of national security.
23353: teella.
23354:
23355: 2 artikla Article 2
23356: 1. Jokaisella rikoksesta tuomitulla on oikeus 1. Everyone convicted of a criminal offence
23357: saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus by a tribunal shall have the right to have his
23358: tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa. Tä- conviction or sentence reviewed by a higher
23359: män oikeuden käytöstä sekä käytön perusteista tribunal. The exercise of this right, including
23360: säädetään laissa. the grounds on which it may be exercised, shall
23361: be governed by law.
23362: 2. Tähän oikeuteen voidaan tehdä poikkeuk- 2. This right may be subject to exceptions in
23363: sia lain määräämien vähäisten rikosten kohdal- regard to offences of a minor character, as
23364: la tai tapauksissa, joissa ylin tuomioistuin on prescribed by law, or in cases in which the
23365: toiminut ensimmäisenä asteena tai vapauttavan person concerned was tried in the first instance
23366: tuomion saanut henkilö on muutoksenhakuas- by the highest tribunal or was convicted fol-
23367: teessa todettu syylliseksi. lowing an appeal against acquittal.
23368: 46 1990 vp. - HE n:o 22
23369:
23370: 3 artikla Article 3
23371: Kun henkilö on lainvoimaisella päätöksellä When a person has by a final decision been
23372: tuomittu rikoksesta ja päätös on sittemmin convicted of a criminal offence and when
23373: kumottu tai henkilö on armahdettu sillä perus- subsequently his conviction has been reversed,
23374: teella, että uusi tai myöhemmin havaittu tosi- or he has been pardoned, on the ground that a
23375: seikka selvästi osoittaa tuomion vääräksi, on new or newly discovered fact shows con-
23376: henkilöllä, joka on kärsinyt tällaisen tuomion clusively that there has been a miscarriage of
23377: mukaista rangaistusta, oikeus kyseisen valtion justice, the person who has suffered punish-
23378: lainsäädännön tai käytännön mukaiseen vahin- ment as a result of such conviction shall be
23379: gonkorvaukseen, ellei osoiteta, että aiemmin compensated according to the law or the prac-
23380: tuntematonta tosiseikkaa ei ole tuotu esiin tice of the State concerned, unless it is proved
23381: ajoissa asianomaisesta itsestään kokonaan tai that the nondisclosure of the unknown fact in
23382: osittain johtuvasta syystä. time is wholly or partly attributable to him.
23383:
23384: 4 artikla Article 4
23385: 1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan 1. No one shall be liable to be tried or
23386: nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeuden- punished again in criminal proceedings under
23387: käynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopulli- the jurisdiction of the same State for an
23388: sesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kysei- offence for which he has already been finally
23389: sen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn acquitted or convicted in accordance with the
23390: mukaisesti. law and penal procedure of that State.
23391: 2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä 2. The provisions of the preceding paragraph
23392: ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asian- shall not prevent the reopening of the case in
23393: omaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntime- accordance with the law and penal procedure
23394: nettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai of the State concerned, if there is evidence of
23395: vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiem- new or newly discovered facts, or if there has
23396: massa prosessissa on tapahtunut sellainen pe- been a fundamental defect in the previous
23397: rustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikut- proceedings, which could affect the outcome
23398: taa lopputulokseen. of the case.
23399: 3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopi- 3. No derogation from this Article shall be
23400: muksen 15 artiklan perusteella. made under Article 15 of the Convention.
23401:
23402: 5 artikla Article 5
23403: Aviopuolisoilla on yhdenvertaiset yksityisoi- Spouses shall enjoy equality of rights and
23404: keudelliset oikeudet ja velvollisuudet toisiinsa responsibilities of a private law character
23405: ja lapsiinsa nähden avioliittoa solmittaessa, sen between them, and in their relations with their
23406: aikana ja sen purkautuessa. Tämä artikla ei children, as to marriage, during marriage and
23407: estä valtioita ryhtymästä toimiin, jotka ovat in the event of its dissolution. This Article shall
23408: välttämättömiä lasten etujen nimissä. not prevent States from taking such measures
23409: as are necessary in the interests of the children.
23410:
23411: 6 artikla Article 6
23412: 1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän lisä- 1. Any State may at the time of signature or
23413: pöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai when depositing its instrument of ratification,
23414: hyväksymiskirjansa täsmentää alueen tai alu- acceptance or approval, specify the territory or
23415: eet, joita lisäpäytäkirja koskee, ja ilmoittaa, territories to which this Protocol shall apply
23416: missä määrin se takaa, että tämän lisäpöytäkir- and state the extent to which it undertakes that
23417: jan määräykset koskevat tätä aluetta tai näitä the provisions of this Protocol shall apply to
23418: alueita. such territory or territories.
23419: 2. Valtio voi milloin hyvänsä myöhemmin 2. Any State may at any later date, by a
23420: Euroopan neuvoston pääsihteerille osoittamal- declaration addressed to the Secretary General
23421: Iaan selityksellä saattaa tämän lisapöytäkirjan of the Council of Europe, extend the appli-
23422: koskemaan myös jotain muuta selityksessa cation of this Protocol to any other territory
23423: 1990 vp. - HE n:o 22 47
23424:
23425: määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja tulee voi- specified in the declaration. In respect of such
23426: maan kyseisen alueen osalta kuukauden ensim- territory the Protocol shall enter into force on
23427: mäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua the first day of the month following the
23428: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen expiration of a period of two months after the
23429: vastaan. date of receipt by the Secretary General of
23430: such declaration.
23431: 3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti 3. Any declaration made under the two
23432: tehty selitys voidaan peruuttaa tai muuttaa preceding paragraphs may, in respect of any
23433: selityksessä määritellyn alueen osalta pääsih- territory specified in such declaration, be with-
23434: teerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus drawn or modified by a notification addressed
23435: tai muutos tulee voimaan kuukauden ensim- to the Secretary General. The withdrawal or
23436: mäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua modification shall become effective on the first
23437: päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituk- day of the month following the expiration of a
23438: sen vastaan. period of two months after the date of receipt
23439: of such notification by the Secretary General.
23440: 4. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys 4. A declaration made in accordance with
23441: katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan this Article shall be deemed to have been made
23442: 1 kappaleen mukaisesti. in accordance with paragraph 1 of Article 63
23443: of the Convention.
23444: 5. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä 5. The territory of any State to which this
23445: lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ra- Protocol appiies by virtue of ratification, ac-
23446: tifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluet- ceptance or approval by that State, and each
23447: ta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kysei- territory to which this Protocol is applied by
23448: sen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman virtue of a declaration by that State under this
23449: selityksen nojalla, voidaan käsitellä erillisinä Article, may be treated as separate territories
23450: alueina 1 artiklan viittauksessa valtion aluee- for the purpose of the reference in Article 1 to
23451: seen. the territory of a State.
23452:
23453: 7 artikla Article 7
23454: 1. Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöy- 1. As between the States Parties, the pro-
23455: täkirjan 1-6 artiklan määräyksiä on pidettävä visions of Articles 1 to 6 of this Protocol shall
23456: yleissopimuksen lisäarfikloina, ja kaikki yleis- be regarded as additional Articles to the
23457: sopimuksen määräykset ovat voimassa sen mu- Convention, and all the provisions of the
23458: kaisesti. Convention shall apply accordingly.
23459: 2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla anne- 2. Nevertheless, the right of individual re-
23460: tussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövali- course recognised by a declaration made under
23461: tukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla Article 25 of the Convention, or the acceptance
23462: annetussa selityksessä hyväksytty tuomiois- of the compulsory jurisdiction of the Court by
23463: tuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuiten- a declaration made under Article 46 of the
23464: kaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suh- Convention, shall not be effective in relation to
23465: teen, ellei kyseinen valtio ole antanut selitystä, this Protocol unless the State concerned has
23466: jossa se tunnustaa tällaisen oikeuden tai hyväk- made a statement recognising such right, or
23467: syy tällaisen tuomiovallan tämän lisäpöytäkir- accepting such jurisdiction in respect of Arti-
23468: jan 1-5 artiklan suhteen. cles 1 to 5 of this Protocol.
23469:
23470: 8 artikla Article 8
23471: Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoi- This Protocol shall be open for signature by
23472: tusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil- member States of the Council of Europe which
23473: le, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. have signed the Convention. 1t is subject to
23474: Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroopan ratification, acceptance or approval. A mem-
23475: neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai hy- ber State of the Council of Europe may not
23476: väksyä tätä lisäpöytäkirjaa ratifioimatta ensin ratify, accept or approve this Protocol without
23477: tai samalla yleissopimusta. Ratifioimis- tai hy- previously or simultaneously ratifying the
23478: 48 1990 vp. - HE n:o 22
23479:
23480: väksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston Convention. Instruments of ratification,
23481: pääsihteerin huostaan. acceptance or approval shall be deposited with
23482: the Secretary General of the Council of
23483: Europe.
23484:
23485: 9 artikla Article 9
23486: 1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan kuu- 1. This Protocol shall enter into force on the
23487: kauden ensimmäisenä päivänä kahden kuukau- first day of the month following the expiration
23488: den kuluttua päivästä, jona seitsemän Euroo- of a period of two months after the date on
23489: pan neuvoston jäsenmaata on ilmoittanut suos- which seven member States of the Council of
23490: tuvansa siihen, että lisäpöytäkirja sitoo niitä 8 Europe have expressed their consent to be
23491: artiklan määräysten mukaisesti. bound by the Protocol in accordance with the
23492: provisions of Article 8.
23493: 2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmai- 2. In respect of any member State which
23494: sevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytä- subsequently expresses its consent to be bound
23495: kirja tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä by it, the Protocol shall enter into force on the
23496: päivänä kahden kuukauden kuluttua ratifioi- first day of the month following the expiration
23497: mis- tai hyväksymiskirjan talletuspäivästä. of a period of two months after the date of the
23498: deposit of the instrument of ratification, ac-
23499: ceptance or approval.
23500:
23501: 10 artikla Article 10
23502: Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa The Secretary General of the Council of
23503: neuvoston kaikille jäsenvaltioille: Europe shall notify all the member States of
23504: the Council of Europe of:
23505: a) allekirjoituksista; a. any signature;
23506: b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talle- b. the deposit of any instrument of ratifi-
23507: tuksista; cation, acceptance or approval;
23508: c) tämän lisäpöytäkirjan 6 ja 9 artiklan c. any date of entry into force of this
23509: mukaisesta voimaantulopäivästä; Protocol in accordance with Articles 6 and 9;
23510: d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä d. any other act, notification or declaration
23511: toimista, ilmoituksista tai selityksistä. relating to this Protocol.
23512:
23513: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen In witness whereof the undersigned, being
23514: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit- duly authorised thereto, have signed this Pro-
23515: taneet tämän lisäpöytäkirjan. tocol.
23516:
23517: Tehty Strasbourgissa 22 päivänä marraskuu- Done at Strasbourg, this 22nd day of
23518: ta 1984 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä November 1984, in English and French, both
23519: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä texts being equally authentic, in a single copy
23520: todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan which shall be deposited in the archives of the
23521: neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston Council of Europe. The Secretary General of
23522: pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljen- the Council of Europe shall transmit certified
23523: nökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenval- copies to each member State of the Council of
23524: tiolle. Europe.
23525: 1990 vp. - HE n:o 23
23526:
23527:
23528:
23529:
23530: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytän-
23531: töönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta ja eräiksi siihen
23532: liittyviksi laeiksi
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23538:
23539: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ran- Koeajan pidentämistä koskevat säännökset
23540: gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuk- ehdotetaan kumottavaksi. Samoin ehdotetaan
23541: sen 2 luvun säännöksiä ehdonalaisen vapauden kumottavaksi säännös siitä, että kurinpitoran-
23542: menettämisestä käytösrikkomuksen perusteel- gaistuksena määrätty yksinäisyys, jonka suorit-
23543: la. Tästä päättää nykyisin oikeusministeriön taminen on kesken vangin rangaistusajan päät-
23544: istunto. Esityksen mukaan päätösvalta siirret- tyessä, on suoritettava loppuun ja säännös
23545: täisiin tuomioistuimelle. siitä, että vankilan johtokunta voi määrätä
23546: vangin tahallaan tai törkeällä huolimattomuu-
23547: Esityksen ehdonalaisen vapauden menettä- della laitoksen omaisuudelle aiheuttaman va-
23548: misestä voisi tehdä joko vapautetun valvoja tai hingon korvattavaksi vangille tilitetystä tulos-
23549: pakkokeinolaissa tarkoitettu pidättämiseen oi- ta. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi rikosla-
23550: keutettu virkamies. Erityisestä syystä pidättä- kiin sisältyvät säännökset elinkautisvangille
23551: miseen oikeutettu virkamies saisi ottaa ehdon- tuomittavasta yksinäishuonerangaistuksesta.
23552: alaisessa vapaudessa olevan säilöön. Menettä- Ehdotettujen lainmuutosten jälkeen on mah-
23553: misasia pitäisi silloin ottaa tuomioistuimessa dollista ratifioida Euroopan neuvoston ihmis-
23554: käsiteltäväksi viimeistään viikon kuluttua säi- oikeussopimus tekemättä sopimukseen varau-
23555: löönottamisesta. Jos tuomioistuin julistaa ehdon- maa siltä osin kuin se koskee rangaistusten
23556: alaisen vapauden menetetyksi, säilöön otettu olisi täytäntöönpanoa.
23557: pääsääntöisesti toimitettava välittömästi vanki- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
23558: laan suorittamaan jäännösrangaistustaan. vänä toukokuuta 1990.
23559:
23560:
23561:
23562:
23563: 300331X
23564: 2 1990 vp. - HE n:o 23
23565:
23566:
23567:
23568:
23569: SISÄLLYSLUETTELO
23570:
23571: Sivu Sivu
23572: YLEISPERUSTELUT o0oo00oo00000000000000000 3 l.l. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta an-
23573: 1. Nykyinen lainsäädäntö . 0. 00. 0000. 0000000000000 3 netun asetuksen muuttamisesta 00o000. 0000 13
23574: 101. Ehdonalaisen vapauden menettäminen 0000 3
23575: 1.20 Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun
23576: 1.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä yksi- lain 20 §:n kumoamisesta 00000000000000000 18
23577: näisyys ja suoritetun ajan menetys 000000. 0 4 l.3o Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oi-
23578: l.3o Vangille määrättävä vahingonkorvaus- keusministeriön istunnossa annetun lain
23579: velvollisuus o. o00oo00o000000000000. 0000• 000 5 1 §:n muuttamisesta 0. 000. 00o. 00oo00.. 0000 18
23580: 1040 Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- l.4o Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttami-
23581: huonerangaistus oo00.. 00. 000•. 000000000000 5 sesta o000000000000000. 00. 0000000000. 000. 000 18
23582: 20 Voimaantulo oooooooo. oo00000000000000000000 19
23583: 2. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen
23584: määräykset vapaudenriistosta 00000• 000000000000 6
23585: LAKITEKSTIT 0ooo0oo• oooooooooo0. ooo0oo0oo• 00 19
23586: 3. Ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva
23587: lainsäädäntö muissa Pohjoismaissa 000000.. 00. 0 8 1. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
23588: asetuksen muuttamisesta 0oo00000000000000000000 19
23589: 4. Muutosehdotukset o000o000.. 00000000. 0000. 00000 9
23590: 4.10 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 2. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain
23591: käytösrikkomuksen perusteella 00000000000 9 20 §:n muuttamisesta . o0.. o0. 000.. 000000. 000. 00 21
23592: 402. Kurinpitorangaistuksena määrättävä yksi- 3. Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus-
23593: näisyys 00000000000. 00000000000000000000000 10 ministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n
23594: 4030 Vangille määrättävä vahingonkorvaus- muuttamisesta o•. oo0ooo0. oo0000000• 000.. 00. 0000 21
23595: velvollisuus o•. 000o000.. 000000•. 000. 0000• 00 10
23596: 4o4o Elinkautisvangille tuomittava yksinäis- 4. Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttamisesta 000 22
23597: huonerangaistus 00000000000000000000000000 10
23598: LIITE oooooooo oooo•o••oooooooo•oo•• ooooo•oooooo 23
23599: 5. Eräiden muiden rangaistusten täytäntöönpa-
23600: nosta annetun asetuksen säännösten suhde ih- Rinnakkaistekstit . 0000000000000000000000000000000• 23
23601: misoikeussopimusten määräyksiin 0. 000. 000. 000 11 10 Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
23602: asetuksen muuttamisesta 0. o0000. 00000. 000000000 23
23603: 6. Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaiku- 20 Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain
23604: tukset. o. oooooooo0oo000. 000o00000000.. 0000000000 13 20 §:n kumoamisesta oo. oo. 000. 00. o0oo0. oo0. 000 27
23605: 7. Esityksen valmistelu 00o0000000000000000000000.. l3 3 0 Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus-
23606: ministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n
23607: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 l3 muuttamisesta 00000000o000000. 00000000000000000 27
23608: 1. Lakiehdotuksen perustelut 0000000. 0000000000000 13 40 Laki rikoslain 2luvun 13 §:n muuttamisesta 000 28
23609: 1990 vp. - HE n:o 23 3
23610:
23611:
23612:
23613:
23614: YLEISPERUSTELUT
23615:
23616:
23617: 1. Nykyinen lainsäädäntö misten kanssa. Valvontaan määrätyn on lisäksi
23618: kehoituksesta saavuttava valvojan luo, annet-
23619: 1.1. Ehdonalaisen vapauden menettäminen tava itsestään ja olosuhteistaan valvojalle tä-
23620: män vaatimat tiedot sekä ennakolta ilmoitetta-
23621: Vangin päästämisestä rangaistuslaitoksesta va valvojalle asunnon, työpaikan tai asuinpaik-
23622: ehdonalaiseen vapauteen säädetään rangaistus- kakunnan muutoksesta. Hänen on myös enna-
23623: ten täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa, kolta saatava asuinpaikkakunnaltaan poistumi-
23624: jäljempänä RTA. Sen 2 luvun 13 §:n mukaan seen valvojan lupa, jollei asiasta ole valvojan
23625: määräajaksi vankeusrangaistukseen tuomittu kanssa toisin sovittu.
23626: voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää
23627: hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi noudattamatta tai rikkoo hänelle ehdonalai-
23628: kolmannesta tai, mikäli ehdonalaiseen vapau- seen vapauteen päästettäessä annettuja tai val-
23629: teen päästämiseen on erityisiä syitä, puolet vojan myöhemmin antamia määräyksiä, eh-
23630: siitä, kummassakin tapauksessa kuitenkin vä- donalainen vapaus voidaan 2 luvun 14 a §:n 2
23631: hintään 14 päivää. momentin mukaan määrätä oikeusministeriön
23632: Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jo- päätöksellä menetetyksi. Lievempänä seuraa-
23633: ka 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan on muksena voi tulla kysymykseen koeajan piden-
23634: vapaaksi päästettäessä rangaistuksesta suoritta- täminen. Ellei ehdonalaiseen vapauteen pääs-
23635: matta olevan ajan mittainen, kuitenkin vähin- tetty ole ennestään valvonnassa, hänet voidaan
23636: tään kolme kuukautta ja enintään kolme vuot- myös asettaa jäljellä olevaksi tai pidennetyksi
23637: ta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on 2 koeajaksi valvonnan alaiseksi.
23638: luvun 14 §:n mukaan koeaikana valvonnan Päätöksen ehdonalaisen vapauden menettä-
23639: alainen, jollei oikeusministeriö tai sen anta- misestä, koeajan pidentämisestä tai valvontaan
23640: mien ohjeiden mukaan vankilan johtokunta asettamisesta tekee oikeusministeriön istunto,
23641: koeajan lyhyyden tai muun erityisen syyn johon eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus-
23642: vuoksi toisin päätä. Valvonnan tarkoituksena ministeriön istunnossa annetun lain (324170)
23643: on estää ehdonalaiseen vapauteen päästettyä mukaan ottavat osaa vankeinhoito-osaston
23644: tekemästä uutta rikosta ja tukea valvottavaa päällikkö, vankeinhoidon ylitarkastaja ja esit-
23645: tämän pyrkiessä elämään nuhteettomasti. Eh- telijä. Oikeusministeriön istunnon päätökseen
23646: donalaiseen vapauteen päästetyn valvojana voi ei lain 4 §:n mukaan saa hakea muutosta
23647: toimia sopivaksi katsottu yksityishenkilö tai valittamalla. Jos ehdonalaiseen vapauteen
23648: huoltoyhdistys. Huoltoyhdistyksellä tarkoite- päästetty on tehnyt koeaikana uuden rikoksen,
23649: taan julkisoikeudellista Kriminaalihuoltoyhdis- määrää mahdollisesta ehdonalaisen vapauden
23650: tystä. Jollei tällaista valvojaa ole määrätty, menettämisestä RTA 2luvun 15 §:n 2 momen-
23651: toimii valvojana poliisi. Kriminaalihuoltoyh- tin mukaan tuomioistuin.
23652: distyksen aluetoimiston työntekijän tai yksi- Ehdonalainen vapaus voidaan 2luvun 15 §:n
23653: tyishenkilön määrääminen valvojaksi edellyt- 3 momentin mukaan määrätä menetetyksi koe-
23654: tää pääsääntöisesti valvojaksi ehdotetun suos- ajan päätyttyäkin. Tämä ei ole kuitenkaan
23655: tumusta. muun syyn kuin uuden rikoksen johdosta mah-
23656: Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn käyttäy- dollista enää sen jälkeen, kun koeajan päätty-
23657: tyminen vankilasta vapautumisen jälkeen on 2 misestä on kulunut vuosi. Ehdonalaisen vapau-
23658: luvun 14 a §:n perusteella tarkoin säädeltyä. tensa käytösrikkomuksen vuoksi menettänyt
23659: Ehdonalaisesti vapautetun on heti lähdettävä voidaan 2 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan
23660: hänelle määrättyyn elatuspaikkaan, elettävä päästää uudelleen ehdonalaiseen vapauteen,
23661: hiljaisesti ja nuhteettomasti sekä vältettävä kun hän on suorittanut jäännösrangaistusta
23662: seurustelua pahantapaista elämää viettävien ih- vähintään yhden kuukauden. RTA 5 luvun
23663: 4 1990 vp. - HE n:o 23
23664:
23665: 10 §:n mukaan edellä selostettuja säännöksiä kysymykseen voisi tulla myös pakkokeinolain
23666: ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin val- (450/87) mukainen rikosprosessuaalinen van-
23667: vonnasta ja siitä, miten ehdonalaisessa vapau- gitseminen tuomioistuimen päätöksellä. Vuon-
23668: dessa tulee käyttäytyä, sovelletaan myös nuori- na 1989 ehdonalaisen vapauden menettämistä
23669: sovankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästet- koskevan esityksen vuoksi vangittuina olevista
23670: tyihin. henkilöistä 55 vapautettiin, koska esitys ei
23671: Vuosittain pääsee ehdonalaiseen vapauteen antanut aihetta oikeusministeriön toimenpitei-
23672: noin 5 000 vankia. Heistä runsas kolmasosa siin tai koska oikeusministeriön istunto piti
23673: määrätään valvontaan. Valvontaan määrätyis- koeajan pidentämistä riittävänä seuraamukse-
23674: tä noin puolet on poliisin ja runsas kolmasosa na. Vapaudenmenetys oli tällöin ehtinyt kestää
23675: Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvonnassa. keskimäärin 1-2 viikkoa.
23676: Muiden valvojina toimivat yksityishenkilöt. Ehdonalainen vapaus voidaan käytännössä
23677: Valvonnassa olevien määrä on asteittain laske- määrätä samojen rikosten johdosta menetetyk-
23678: nut. Tähän on vaikuttanut sekä vankiluvun si sekä oikeusministeriön istunnon että tuomio-
23679: aleneminen että valvontaan määräämisessä istuimen päätöksellä. Oikeusministeriön istun-
23680: noudatetun käytännön muuttuminen. Poliisin, non vuosina 1988 ja 1989 tekemissä ehdonalai-
23681: Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja yksityishenki- sen vapauden menettämistä koskevissa päätök-
23682: löiden suhteellinen osuus vaivonnoista on pysy- sissä olikin yli 90 OJo:ssa eräänä perusteena
23683: nyt kuitenkin valvonnassa olevien lukumäärän uudet rikokset.
23684: vähenemisestä huolimatta viime vuosina suun- Ehdonalaisen vapauden oikeusministeriön
23685: nilleen ennallaan. päätöksellä menettänyt pääsee yleensä uudel-
23686: Vuosina 1984-1989 on oikeusministeriön leen ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan
23687: istunnossa määrätty ehdonalainen vapaus me- jäännösrangaistusta kuukauden. Tämän vuoksi
23688: netetyksi tai koeaikaa pidennetty seuraavasti: hän ehtii yleensä vapautua ennen kuin tuomio-
23689: istuimen saman tai samojen rikosten johdosta
23690: Vuosi Ehdonalainen Koeaikaa Ei toimen- määräämä ehdonalaisen vapauden menettämis-
23691: vapaus määrätty pidennetty piteitä seuraamus ehtii täytäntöönpantavaksi. Jos
23692: menetetyksi jäännösrangaistus on pantu täytäntöön oikeus-
23693: 1984 381 98 10 ministeriön päätöksellä, ei samaan rangaistus-
23694: 1985 315 52 11 kauteen liittyvää jäännösrangaistusta voida
23695: 1986 295 86 18 enää toistamiseen panna täytäntöön tuomiois-
23696: 1987 275 73 25 tuimen päätöksen perusteella.
23697: 1988 247 79 16
23698: 1989 265 63 21
23699: 1.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä
23700: Ehdonalaisen vapauden menettämistä ja yksinäisyys ja suoritetun ajan menetys
23701: koeajan pidentämistä koskevat esitykset sekä
23702: niihin oikeusministeriössä tehdyt päätökset pe- RTA 2 luvun 10 §:ssä luetellaan seuraamuk-
23703: rustuvat käytännössä seuraaviin neljään syy- set, joita vangille voidaan määrätä hänen rik-
23704: hyn: ilmoittautumisen laiminlyöminen, luvaton koessaan vankilan järjestystä tai tehdessään
23705: poistuminen valvontapaikkakunnalta, huu- laitoksessa rikoksen, josta yleisen lain mukaan
23706: maavien aineiden väärinkäyttö ja uudet rikok- tulevan seuraamuksen katsotaan olevan sak-
23707: set koeaikana. Päätöksissä esiintyy yleensä use- koa. Kurinpitorangaistuksina sanotuista järjes-
23708: ampi peruste samanaikaisesti. Vähäisempien tysrikkomuksista voidaan määrätä varoitus, oi-
23709: rikkomusten, kuten esimerkiksi pelkän ilmoit- keuksien menettäminen tai vähentäminen, siir-
23710: tautumisen laiminlyömisen johdosta, oikeus- täminen yksinäishuoneeseen (yksinäisyys) ja
23711: ministeriön istunto on yleensä pidentänyt koe- viimeksi mainitun seuraamuksen yhteydessä li-
23712: aikaa. säksi yksinäisyydessä vietetyn ajan jättäminen
23713: Käytännössä ehdonalaiseen vapauteen pääs- kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi lukematta
23714: tetty on ollut oikeusministeriölle ehdonalaisen (suoritetun ajan menetys).
23715: vapauden menettämisestä tehdyn esityksen joh- RTA 2 luvun 10 a §:n mukaan johtaja voi
23716: dosta lähes aina poliisipiirin päällikön päätök- rangaista vankia yksinäisyydellä enintään seit-
23717: sellä vangittuna. Vangitsemista 2 luvun 15 §:n semän vuorokauden ajaksi. Vankilan johto-
23718: perusteella käytetään usein tilanteissa, joissa kunnan toimivallassa on yksinäisyysrangais-
23719: 1990 vp. - HE n:o 23 5
23720:
23721: tuksen määrääminen enintään 20 vuorokauden ta, uutta yksinäisyysrangaistusta ei saa panna
23722: ajaksi. Johtajan tai johtokunnan tällaiseen täytäntöön ennen kuin seitsemän vuorokautta
23723: päätökseen ei vankeinhoitoasetuksen (431/75) on kulunut mainitun ajan päättymisestä. Sa-
23724: 73 §:n mukaan saa hakea muutosta. Johtokun- man pykälän 5 momentin mukaan kurinpito-
23725: nan määräämään suoritetun ajan menetykseen, rangaistuksena määrätty yksinäisyys, jonka
23726: joka ylittää kymmenen vuorokautta tai yhteen- suorittaminen on kesken vangin rangaistusajan
23727: laskettuna samalla rangaistuskaudella aikai- päättyessä, on suoritettava loppuun. Viimeksi
23728: semmin määrättyjen seuraamusten kanssa 30 mainitun säännöksen tarkoituksena on estää
23729: vuorokautta, saa sitä vastoin hakea muutosta vankia vapautumisen lähestyessä ryhtymästä
23730: oikeusministeriöltä. Oikeusministeriön päätös laiminlyömään vankilan järjestyssääntöjen
23731: on lopullinen. RTA 2luvun 10 a §:n 2 momen- noudattamista. Koska vanki yleensä pääsee
23732: tin mukaan suoritetun ajan menetysten yhtei- rangaistuksen loppuajaksi ehdonalaiseen va-
23733: nen aika saman rangaistuskauden aikana ei saa pauteen, ei käytännössä ole esiintynyt tapauk-
23734: ylittää puolta rangaistusajasta eikä 90 päivää. sia, joissa vangin rangaistusaika olisi yksinäi-
23735: RTA 2 luvun 10 a §:n 4 momentissa on syysrangaistuksen suorittamisen vuoksi ylitty-
23736: asetettu rajoituksia sille, kuinka kauan vankia nyt.
23737: voidaan kerrallaan pitää yksinäisyydessä. Jos Kurinpitorangaistuksena määrättyä yksinäi-
23738: vanki kurinpitorangaistuksen johdosta on ollut syyttä ja suoritetun ajan menetystä on vanki-
23739: yksinäisyydessä yhtäjaksoisesti 20 vuorokaut- loissa määrätty viime vuosina seuraavasti:
23740: Vuosi Yksinäisyys 7 vrk tai alle Yksinäisyys yli 7 vrk
23741: ehdoll. ehdot. suoritetun ehdoll. ehdot. suoritetun
23742: ajan menetys ajan menetys
23743: 1984 ................... 601 1499 42 4 167 74
23744: 1985 ................... 633 1363 25 13 142 63
23745: 1986 ................... 513 1002 19 1 96 36
23746: 1987 ................... 654 1224 25 82 37
23747: 1988 ................... 600 1034 21 79 54
23748: 1989 ................... 453 860 15 64 43
23749:
23750: Yleisimpiä perusteita kurinpitorangaistuksen nut hänelle vankilassa annettuja vaatteita tai
23751: määräämiselle ovat päihderikkomukset, työn- vahingoittanut sellinsä huonekaluja tai muuta
23752: tekorikkomukset, erilaiset poistumisluparikko- sisustusta. Korvattavaksi määrätyt summat
23753: mukset ja muut järjestysrikkomukset. ovat olleet varsin vähäisiä ja rajoittuneet enim-
23754: millään keskimäärin muutamaan sataan mark-
23755: kaan. Laitoksittain vahingonkorvauspäätöksiä
23756: 1.3. Vangille määrättävä vahingonkorvaus- tehdään yleensä vain muutama vuodessa. Oi-
23757: velvollisuus keusministeriön vankeinhoito-osaston käsitel-
23758: täväksi vahingonkorvausasioita on vangin vali-
23759: RTA 3 luvun 13 §:n mukaan vankilan johto- tuksen johdosta tullut vuosittain vajaat kym-
23760: kunta voi määrätä vangin tahallaan tai törkeäl- menen.
23761: lä huolimattomuudella laitoksen omaisuudelle
23762: aiheuttaman vahingon korvattavaksi vangin
23763: työ- ja käyttörahasta tai muusta vangille tilite- 1.4. Elinkautisvangille tuomittava yksinäis-
23764: tystä tulosta. Korvausvelvollisuuden määrää- huonerangaistus
23765: misen edellytyksenä on, ettei vahingon aiheut-
23766: tanuHa tekoa saateta tuomioistuimen käsiteltä- Rikoslain 2 luvun 13 §:ssä säädetään siitä,
23767: väksi. Johtokunnan päätökseen vangilla on miten on rangaistava vankia, joka rangaistus-
23768: oikeus hakea muutosta oikeusministeriöitä nel- laitoksessa tai muuten vankilan viranomaisen
23769: jäntoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon valvonnan alaisena tekee rikoksen. Säännökset
23770: saatuaan. Oikeusministeriön päätöksestä ei saa koskevat pykälän 1 momentin mukaan myös
23771: valittaa. työlaitokseen tai päihdyttävien aineiden väärin-
23772: Johtokuntien tekemät korvauspäätökset kos- käyttäjiä varten tarkoitettuun huoltolaan otet-
23773: kevat yleensä tilanteita, joissa vanki on rikko- tuja.
23774: 6 1990 vp. - HE n:o 23
23775:
23776: Jos vangin tekemästä rikoksesta yleisen lain Ihmisoikeussopimuksella on perustettu kan-
23777: mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan ole- sainvälinen järjestelmä valvomaan ihmisoi-
23778: van sakkoa, on siitä pykälän 1 momentin keuksien toteutumista. Valvontajärjestelmään
23779: mukaan määrättävä kurinpitorangaistus. Jos kuuluu kaksi erityistä valvontaelintä, Euroo-
23780: rikoksesta sen sijaan katsotaan seuraavan sak- pan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmis-
23781: koa ankarampi rangaistus, rikoksentekijä on oikeustuomioistuin. Sopimusvaltio voi tehdä
23782: pykälän 2 momentin mukaan pantava syyttee- valituksen toisen sopimusvaltion väitetyistä so-
23783: seen tuomioistuimessa. Viimeksi mainittu sään- pimusrikkomuksista. Myös yksityishenkilö voi
23784: nös koskee myös elinkautista vankeusrangais- tehdä valituksen itseään koskevasta sopimus-
23785: tusta suorittavaa vankia. RTA 2 luvun 1 a §:n rikkomuksesta turvauduttuaan ensin säännön-
23786: mukaan elinkautinen vankeusrangaistus käsit- mukaisiin muutoksenhakukeinoihin kotimaas-
23787: tää kaikki vankeusrangaistukset ja sakon saan. Valitukset käsitellään ensin ihmisoikeus-
23788: muuntorangaistukset. Tämän johdosta elin- toimikunnassa. Ihmisoikeustuomioistuimen
23789: kautisvankia ei ole katsottu voitavan tuomita käsiteltäväksi asia voi tulla vain ihmisoikeus-
23790: vankeusrangaistukseen, vaan hänet on sen si- toimikunnan tai kyseisen valtion vaatimukses-
23791: jasta tuomittava pidettäväksi yksinäishuonees- ta. Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat
23792: sa enintään neljä vuotta. Pykälän 4 momentin lopullisia ja kyseessä olevaa valtiota sitovia.
23793: mukaan yksinäishuoneessa pidettäväksi on Jos asiaa ei viedä ihmisoikeustuomioistuimeen,
23794: tuomittava myös sellainen elinkautisvanki, jo- se käsitellään ministerikomiteassa, joka on Eu-
23795: ka tekee rikoksen laitoksen ulkopuolella. roopan neuvoston päättävä elin. Myös ministe-
23796: Yksinäishuonerangaistus on sisältynyt rikos- rikomitean päätökset ovat lopullisia ja sitovat
23797: lakiin jo sen alkuperäisessä muodossa. Prog- sopimusvaltiota.
23798: ressiivisessa vankeinhoitojärjestelmässä kaik- Toimikunnan toimivalta käsitellä yksilövali-
23799: kien vankeusrangaistusten suorittaminen alkoi tuksia samoin kuin tuomioistuimen toimivalta
23800: yksinäishuoneessa. Vuoteen 1966 asti elinkau- edellyttävät, että sopimusvaltio antaa erillisen
23801: tisvangille tuomittava rangaistus oli nykyistä selityksen toimivallan tunnustamisesta.
23802: ankarampi. Jos elinkautisvangin tekemä uusi Rangaistusten täytäntöönpanolainsäädännön
23803: rikos oli laadultaan törkeä, voitiin yksinäis- kannalta merkittäviä määräyksiä sisältyy ih-
23804: huonerangaistusta koventaa esimerkiksi vähen- misoikeussopimuksen henkilökohtaista vapaut-
23805: netyllä ravinnolla tai pimeällä yksinäishuoneel- ta koskevaan 5 artiklaan. Artiklan 1 kappalees-
23806: la. Yksinäisrangaistuksen enimmäispituus oli sa taataan jokaiselle oikeus vapauteen ja hen-
23807: vuoteen 1975 saakka kuusi vuotta. kilökohtaiseen turvallisuuteen. Siinä luetellaan
23808: Viime vuosina on tuomittu vuosittain 4-6 tyhjentävästi sallitut vapaudenriistoperusteet.
23809: elinkautista vankeusrangaistusta. Elinkautista Artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan
23810: vankeusrangaistusta suorittavia on ollut vuosit- sallittua on vapaudenriisto, joka perustuu toi-
23811: tain keskimäärin 20-30. Tuomioistuintilasto- mivaltaisen tuomioistuimen määräämään lailli-
23812: jen mukaan vain yksi henkilö on tuomittu seen tuomioon (conviction). Myös sellaista va-
23813: yksinäishuonerangaistukseen vuoden 197 4 lain- paudenriistoa, joka vain välillisesti perustuu
23814: muutoksen jälkeen. tuomioistuimen päätökseen, on pidetty 1 kap-
23815: paleen a kohdan mukaisena, jos tuomiois-
23816: tuimen ja hallintoviranomaisen myöhemmin
23817: 2. Euroopan neuvoston ihmisoi- määräämän vapaudenriiston välillä on riittävä
23818: keussopimuksen määräykset syy-yhteys. Niinpä esimerkiksi vaarallisen ri-
23819: vapaudenriistosta koksenuusijan eristäminen hallinnollisessa jär-
23820: jestyksessä vapausrangaistukseen tuomitsemi-
23821: Ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi Euroo- sen jälkeen on katsottu perustuneen tuomiois-
23822: pan neuvoston toiminnan perustavoitteista. tuimen päätökseen, vaikka eristetty joutuu ole-
23823: Tähän tavoitteeseen on ensisijaisesti pyritty maan vapautensa menettäneenä yli tuomiois-
23824: Euroopan ihmisoikeussopimuksella, joka sisäl- tuimen määräämän ajan. Koska tuomioistuin
23825: tää pääasiassa ihmis- ja kansalaisoikeuksia on rangaistuksen tuomitessaan päättänyt, että
23826: koskevia määräyksiä. Sopimus on tehty vuon- tuomittu voidaan määrätä eristettäväksi, alku-
23827: na 1950. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon peräisen tuomion ja eristämispäätöksen välillä
23828: toukokuun 5 päivänä 1989 ja liittyessään alle- on katsottu olevan sopimuskohdassa tarkoitet-
23829: kirjoitti ihmisoikeussopimuksen. tu riittävä yhteys.
23830: 1990 vp. - HE n:o 23 7
23831:
23832: Jonkin verran tulkinnanvaraisempaa on, Niihin kiinnitetään huomiota vasta harkittaes-
23833: voidaanko ehdonalaisen vapauden menettämi- sa mahdollista eristämistä vaarallisten rikok-
23834: nen hallintoviranomaisen päätöksellä katsoa senuusijain eristämisestä annetun lain (317 /53)
23835: perustuvan tuomioistuimen alkuperäiseen pää- nojalla. Ehdonalaisen vapauden ehdot koske-
23836: tökseen. Jos riittävän syy-yhteyden tuomiois- vat lähinnä elämäntapaa ja käyttäytymistä.
23837: tuimen päätöksen ja ehdonalaisen vapauden Ehdonalaisen vapauden menettäminen käytös-
23838: menetyksen välillä katsotaan olevan olemassa, rikkomuksen perusteella tulee käytännössä ky-
23839: menettely on a kohdan mukaista. Tällöin on symykseen valvonnan välttämisen tai epäsosi-
23840: tosin sopimusrikkomuksen välttämiseksi järjes- aalisen elämäntavan perusteella. Näistä syistä
23841: tettävä artiklan 4 kappaleen mukainen muu- vaikuttaa siltä, että yhteys alkuperäisen tuo-
23842: toksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen. Jos mion ja käytösrikkomuksen perusteella mää-
23843: taas katsotaan, että riittävää syy-yhteyttä ei ole rättävän ehdonalaisen vapauden menettämistä
23844: olemassa, ehdonalaisen vapauden menetykses- koskevan päätöksen välillä on kaukaisempi
23845: tä käytösrikkomuksen perusteella voi päättää kuin se yhteys, jota edellä selostetussa ihmisoi-
23846: ainoastaan elin, joka täyttää ihmisoikeussopi- keustuomioistuimen päätöksessä on edellytet-
23847: muksen mukaiset tuomioistuimen tunnusmer- ty. Tästä seuraisi, ettei oikeusministeriön istun-
23848: kit. non päätösten tekeminen valituskelpoisiksi vie-
23849: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erääs- lä riittäisi täyttämään ihmisoikeussopimuksen
23850: sä tapauksessa katsonut, että hallintoviran- 5 artiklan vaatimuksia, vaan vapaudenriistosta
23851: omaisen päätökseen perustuvan ehdonalaisen voisi päättää vain toimielin, jota ihmisoikeus-
23852: vapauden keskeyttämisen ja tuomioistuimen sopimuksen mukaan voidaan pitää tuomiois-
23853: päätöksen välillä on ollut riittävä yhteys. Ta- tuimena.
23854: pauksessa oli kuitenkin eräitä erityispiirteitä. Vaatimus siitä, että vain tuomioistuin voi
23855: Kysymyksessä oli sikäli poikkeuksellinen tilan-
23856: päättää vapaudenriistosta, ei välttämättä edel-
23857: ne, että henkilö oli tuomittu elinkaudeksi van-
23858: lytä, että tuomioistuin ratkaisisi asian ensim-
23859: keuteen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mäisenä asteena. Ihmisoikeussopimuksen 5 ar-
23860: eikä teon vaarallisuuden tai vahingollisuuden tiklan 1 kappaleen a kohdan vastaisena ei
23861: perusteella. lhmisoikeustuomioistuin katsoi,
23862: nimittäin ole pidetty sitä, että vapaudenriistos-
23863: että riittävä syy-yhteys alkuperäisen tuomion ja
23864: hallintoviranomaisen tekemän ehdonalaisen ta päättää hallintoviranomainen, jos muutok-
23865: vapauden menettämispäätöksen välillä oli ole- senhaulla tuomioistuimeen on vapaudenriiston
23866: täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus.
23867: massa, koska ehdonalainen vapaus oli määrät-
23868: ty menetetyksi sen vuoksi, että vapautettu oli Jos sopimuksen 1 kappaleen a kohdassa
23869: käytöksellään osoittanut olevansa edelleen vaa- tarkoitetun tuomioistuimen rikostuomion pe-
23870: rallinen. Tapauksessa katsottiin kuitenkin me- rusteella vapautensa menettäneen vapautta
23871: netellyn vastoin ihmisoikeussopimuksen 5 ar- vankilassa entisestään rajoitetaan esimerkiksi
23872: tiklan 4 kappaleen määräystä, koska muutok- kurinpitorangaistuksen johdosta, kysymykses-
23873: senhakuoikeus hallintoviranomaisen päätök- sä ei ihmisoikeussopimuksen mukaan ole uusi,
23874: seen ei ollut riittävän laaja (ks. Weeks case, erillinen vapaudenriisto. Hallintoviranomaisen
23875: Tuomio 26.3.1987, Series A, Voi. 114). määräämää suoritetun ajan menetystä ei liioin
23876: Ehdonalaisen vapauden menettämisen ja voida pitää uutena, erillisenä vapaudenriisto-
23877: tuomioistuimen alkuperäisen päätöksen väli- na, jos vanki sen seurauksena ei joudu ole-
23878: nen yhteys riippuu rangaistuksen määräämisen maan vankilassa yli tuomioistuimen määrää-
23879: perusteista. Rikoslain 6 luvun 1 §:n mukaan män rangaistusajan. Jos sen sijaan tuomiois-
23880: rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon tuimen tuomitsema rangaistusaika ylittyy, seu-
23881: kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventa- raamuksesta voi päättää vain toimielin, jota
23882: vat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäy- ihmisoikeussopimuksen mukaan voidaan pitää
23883: tännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava tuomioistuimena. Ei nimittäin voida katsoa,
23884: siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa että täytäntöönpanon perusteena olevan tuo-
23885: rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen mioistuimen tuomion ja hallintoviranomaisen
23886: sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyy- määräämän seuraamuksen välillä olisi sellaista
23887: teen. Tekijän yleinen vaarallisuus ja tarve teh- syy-yhteyttä, josta edellä on ollut puhe. Muu-
23888: dä hänet vaarattomaksi eristämisellä eivät sitä toksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen ei
23889: vastoin ole rangaistuksen mittaamisperusteita. siis riitä täyttämään ihmisoikeussopimuksen
23890: 8 1990 vp. - HE n:o 23
23891:
23892: vaatimuksia, ellei muutoksenhaulla ole täytän- Päätöksen ehdonalaisen vapauden menettä-
23893: töönpanoa lykkäävä vaikutus. misestä käytösrikkomuksen perusteella tekevät
23894: Sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleen mukaan paikalliset valvontalautakunnat (övervaknings-
23895: jokaisella, jolta on riistetty vapaus, on oikeus nämnden). Valvontalautakunnat päättävät
23896: tuomioistuimessa vaatia, että vapaudenriiston myös muista käytösrikkomuksista aiheutuvista
23897: laillisuus viipymättä tutkitaan ja että hänet seuraamuksista. Lautakunnan puheenjohtajan,
23898: vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. varapuheenjohtajan ja heidän sijaisensa tulee
23899: Jos tuomioistuin on alunperin päättänyt va- olla lainoppineita, ja heillä tulee olla kokemus-
23900: paudenriistosta, säännöksen ei pääsääntöisesti ta tuomarinviran hoitamisesta. Erityisenä kel-
23901: ole katsottu edellyttävän mahdollisuutta vedo- poisuusvaatimuksena on aikaisempi sosiaali-
23902: ta toiseen tuomioistuimeen. Säännös koskeekin alan kokemus.
23903: siis pääasiassa tilanteita, joissa vapaudenriis-
23904: tosta on päättänyt hallinnollinen viranomai- Valvontalautakunnan päätöksistä ehdonalai-
23905: nen. Vaikka vapaudenriisto olisikin laillinen sen vapauden menettämistä koskevissa asioissa
23906: edellä selvitetyn 5 artiklan 1 kappaleen perus- voi valittaa kriminaalihuoltolautakuntaan. Kri-
23907: teella, voi se silti olla ristiriidassa nyt käsiteltä- minaalihuoltolautakunnan puheenjohtajaksi
23908: vänä olevan 4 kappaleen kanssa. tai hänen sijaisekseen voidaan valita vain tuo-
23909: Artiklan 4 kappale edellyttää, että vapau- marinvirassa oleva tai tuomarinvirassa aikai-
23910: denriiston laillisuus tulee tutkia tuomiois- semmin toiminut henkilö. Muita jäseniä lauta-
23911: tuimessa nopeasti (speedily). Säännöstä on tul- kunnassa on neljä. Jäsenet sekä heidän sijai-
23912: kittu siten, että nopeusvaatimuksen sisältö riip- sensa valitsee hallitus viideksi vuodeksi kerral-
23913: puu vapaudenriiston luonteesta ja muista kysy- laan. Kriminaalihuoltolautakunnan päätökses-
23914: myksessä olevassa tapauksessa vallitsevista olo- tä ei saa valittaa tuomioistuimeen.
23915: suhteista. On katsottu, että vasta kuukausia
23916: vapaudenriiston alkamisen tai esityksen jättä-
23917: misen jälkeen tapahtuva tuomioistuinkäsittely Tanskassa ehdonalaiseen vapauteen pääsie-
23918: ei missään tilanteessa voi täyttää sopimuskohdan tylle voidaan asettaa erityisiä ehtoja ja mää-
23919: vaatimuksia, vaan tuomioistuinkontrollin tulisi räyksiä, jotka koskevat muun muassa asuin-
23920: tapahtua muutaman päivän - noin yhden kuu- paikkaa, työskentelyä tai päihdyttävien ainei-
23921: kauden aikana vapaudenriiston alkamisesta. den käyttöä. Jos henkilö rikkoo valvontamää-
23922: Tuomioistuinkontrollin tulee olla laadultaan sel- räyksiä, voidaan hänelle antaa varoitus, muut-
23923: laista, että tuomioistuimella on valta määrätä taa koeaikana noudatettavia ehtoja, pidentää
23924: henkilö vapautettavaksi. koeaikaa sekä erityisten olosuhteiden vallitessa
23925: määrätä hänet takaisin laitokseen jäännösran-
23926: gaistusta suorittamaan. Käytännössä käytös-
23927: 3. Ehdonalaisen vapauden menet- rikkomus johtaa harvoin ehdonalaisen vapau-
23928: tämistä koskeva lainsäädäntö den menetykseen. Käytösrikkomuksen seuraa-
23929: muissa Pohjoismaissa muksista, myös ehdonalaisen vapauden mene-
23930: tyksestä, päättää oikeusministeri. Oikeusminis-
23931: Ruotsissa tuomioistuin voi määrätä ehdon- terin päätökseen ei voi hakea muutosta.
23932: alaisen vapauden menetetyksi uuden rikoksen
23933: perusteella osaksi tai kokonaan. Jollei ehdon- Norjassa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn
23934: alaiseen vapauteen päästetty noudata hänelle syyllistyessä käytösrikkomuksiin seuraamuksia
23935: asetettuja ohjeita ja määräyksiä, voidaan eh- ovat koeajan pidentäminen tai vakavan toistu-
23936: donalainen vapaus määrätä menetetyksi myös van ehtojen laiminlyömisen johdosta palautta-
23937: käytösrikkomuksen perusteella. Lievempiä seu- minen rangaistuslaitokseen jäännösrangaistus-
23938: raamusvaihtoehtoja ovat valvonta-ajan piden- ta suorittamaan. Päätösvalta on paikallisella
23939: täminen tai valvontaan asettaminen. Ehdona- alioikeudella (förhörsretten), jonka päätökses-
23940: laisen vapauden menettäminen käytösrikko- tä ehdonalaisen vapauden menettämistä koske-
23941: muksen vuoksi voi tapahtua korkeintaan kuu- vassa asiassa voi valittaa ylempään oikeus-
23942: kaudeksi kerrallaan. Uuteen ehdonalaiseen va- asteeseen. Tuomioistuin voi ehdonalaisen va-
23943: pauteen pääseminen tapahtuu harkinnan mu- pauden menettämisen sijasta määrätä henkilöl-
23944: kaan. Vähimmäismäärää rangaistuksen uudel- le uuden koeajan tai uusia ehtoja, mikäli
23945: leen suorittamiselle ei ole säädetty. katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
23946: 1990 vp. - HE n:o 23 9
23947:
23948: 4. Muutosehdotukset on otettu säilöön, vaatimus olisi otettava käsi-
23949: teltäväksi viimeistään viikon kuluttua säilöön-
23950: 4.1. Ehdonalaisen vapauden menettäminen ottamisesta. Viikon määräaika johtuu siitä,
23951: käytösrikkomuksen perusteella että ihmisoikeussopimuksen mukaan päätös
23952: ehdonalaisen vapauden menettämisestä tai säi-
23953: Tuomioistuin päättää meillä ehdonalaisen löönotetun vapauttamisesta on tehtävä lyhyes-
23954: vapauden menettämisestä vain silloin, kun va- sä ajassa vapaudenriiston alkamisesta. Lisäksi
23955: paaksi päästetty on koeaikana syyllistynyt uu- pelkästään jäännösrangaistusta suorittava va-
23956: teen rikokseen. Jos ehdonalaisessa vapaudessa pautuu yleensä suoritettuaan jäännösrangais-
23957: oleva syyllistyy käytösrikkomukseen, ehdona- tuksesta kuukauden.
23958: laisen vapauden menettämisestä päättää sitä
23959: vastoin oikeusministeriön istunto. Jos tuomioistuin päättää ehdonalaisen va-
23960: Ehdonalaiseen vapauteen liittyvä keskeinen pauden menettämisestä, vastaaja olisi säännön-
23961: edellytys on, ettei sen aikana saa syyllistyä mukaisesti määrättävä heti toimitettavaksi van-
23962: uusiin rikoksiin. Tähän liittyen vapautetulle on kilaan suorittamaan jäännösrangaistustaan.
23963: asetettu hänen elämäntapaansa liittyviä ehtoja Erityisistä, lähinnä vastaajan henkilöön liitty-
23964: ja määräyksiä. Ehdotuksen mukaan tuomiois- vistä syistä tuomioistuin voisi päättää, ettei
23965: tuin päättäisi ehdonalaisen vapauden menettä- täytäntöönpano alkaisi välittömästi.
23966: misestä myös silloin, kun menettämisen perus-
23967: teena olisi näiden ehtojen ja määräysten rikko- Nuorista rikoksentekijöistä annettua lakia
23968: minen tai noudattamatta jättäminen (käytös- ehdotetaan tässä yhteydessä muutettavaksi si-
23969: rikkomus). ten, että nuorisovankilasta ehdonalaiseen va-
23970: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk- pauteen päästetty vanki suorittaisi jäännösran-
23971: sen 5 artiklan tulkinnasta seuraa, kuten edellä gaistuksensa aina nuorisovankilassa, jos hän
23972: jaksossa 2 on selvitetty, ettei hallintovirano- on menettänyt ehdonalaisen vapautensa muun
23973: mainen voi Suomessa päättää käytösrikkomuk- syyn kuin uuden rikoksen vuoksi.
23974: sen perusteella vapaudenriistosta. Oikeusminis-
23975: teriön istunnon ehdonalaisen vapauden menet- Oikeusministeriö voisi ehdotuksen mukaan
23976: tämistä koskevien päätösten tekeminen valitus- päättää, kuten nykyisinkin, valvonnan lakkaa-
23977: kelpoisiksi ei myöskään riittäisi täyttämään misesta ja ilman valvontaa vapautetun asetta-
23978: artiklan vaatimuksia, ellei muutoksenhaku lyk- misesta jäljellä olevaksi koeajaksi valvontaan.
23979: käisi päätöksen täytäntöönpanoa. Täytäntöön- Valvontaan asettamista koskevan esityksen
23980: panon lykkääntyminen olisi kuitenkin ristirii- voisi tehdä pidättämiseen oikeutettu virkamies
23981: dassa järjestelmän perustavoitteen kanssa, jo- silloin, kun vapaaksi päästetty on syyllistynyt
23982: ka on nopea puuttuminen käytösrikkomuksiin käytösrikkomukseen mutta sen nojalla ei kui-
23983: ja menettämispäätöksen välitön täytäntöönpa- tenkaan ole riittäviä syitä ehdonalaisen vapau-
23984: no. den menettämiseen.
23985: Päätösvallan siirtäminen oikeusministeriöitä
23986: tuomioistuimelle tekee mahdolliseksi ratifioida Mahdollisuudesta pidentää koeaikaa käytös-
23987: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus teke- rikkomuksen perusteella ehdotetaan luovutta-
23988: mättä tältä osin varaumaa 5 artiklaan. Päätös- vaksi. Oikeusministeriön istunto on pidentänyt
23989: vallan siirtämistä tuomioistuimelle voidaan pe- koeaikaa lähinnä vain silloin, kun kyseessä on
23990: rustella myös sillä, ettei nykyinen menettely ole ollut vähäinen käytösrikkomus kuten ilmoit-
23991: vapautetun oikeusturvan kannalta joka suh- tautumisvelvollisuuden laiminlyöminen. Koe-
23992: teessa tyydyttävä. aikaa on silloin pidennetty yleensä saman ver-
23993: Ehdotuksen mukaan vaatimuksen ehdonalai- ran kuin laiminlyönti on kestänyt. Koeajan
23994: sen vapauden menettämisestä käytösrikkomuk- pidentäminen on merkinnyt vapaaksi päästetyl-
23995: sen perusteella voisi tehdä joko valvoja tai le eräänlaista varoitusta siitä, että laiminlyön-
23996: pakkokeinolaissa tarkoitettu pidättämiseen oi- nin jatkaminen voi johtaa ehdonalaisen vapau-
23997: keutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutettu den menettämiseen.
23998: virkamies voisi erityisestä syystä päättää va-
23999: paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Koeajat ovat yleensä suhteellisen pitkiä. Eh-
24000: Tuomioistuimen olisi otettava vaatimus käsi- dotuksen mukaan ehdonalaisen vapauden me-
24001: teltäväksi viipymättä. Jos vapaaksi päästetty nettämisestä käytösrikkomuksen perusteella
24002:
24003: 2 30033IX
24004: 10 1990 vp. - HE n:o 23
24005:
24006: päättäisi vastedes tuomioistuin. Tuomiois- 4.3. Vangille määrättävä vahingonkorvaus-
24007: tuimelle ei ole katsottu erillisuudistuksen yh- velvollisuus
24008: teydessä voitavan määrätä täytäntöönpanovi-
24009: ranomaiselle kuuluvia tehtäviä, jollaisia koe- RTA 3 luvun 13 § mahdollistaa tietyin edel-
24010: ajan pidentäminen ja siihen liittyvistä mää- lytyksin vahingonkorvauksen perimisen vangil-
24011: räyksistä päättäminen ovat. Jos koeajan piden- ta ilman tuomioistuimen päätöstä. Säännöstä
24012: tämismahdollisuus säilytettäisiin, seuraamus sovelletaan tapauksissa, joissa vanki on tahal-
24013: samanlaisesta tai jopa samastakin käytösrikko- laan tai törkeällä huolimattomuudenaan ai-
24014: muksesta voisi tulla kahden eri viranomaisen heuttanut vahinkoa laitoksen omaisuudelle.
24015: päätettäväksi. Kumpikin viranomainen siis rat- Päätöksen asiassa tekee vankilan johtokunta.
24016: kaisisi samalla perusteella tehtyjä esityksiä seu- Säännös on käytännössä osoittautunut vähä-
24017: raamuksen suhteen joko-tai tilanteessa. Jos merkitykselliseksi. Johtokuntien korvauspää-
24018: tuomioistuin pitää käytösrikkomusta vähäise- tökset ovat koskeneet varsin vähäisiä vahinko-
24019: nä, se voisi vain hylätä menettämisvaatimuksen ja. Jos vanki on aiheuttanut vakavampaa va-
24020: ja jos taas oikeusministeriön istunto pitäisi hinkoa laitoksen omaisuudelle, asia on saatettu
24021: rikkomusta sellaisena, että menettämisvaati- tuomioistuimen käsiteltäväksi.
24022: mus pitäisi sen johdosta hyväksyä, se voisi Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan
24023: kuitenkin vain pidentää koeaikaa. Käytäntö ei jokaisella on oikeus kunnolliseen (fair) ja julki-
24024: aivan ilmeisesti voisi muodostua yhtenäiseksi. seen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa
24025: riippumattomassa ja puolueettomassa tuomio-
24026: istuimessa muun muassa asioissa, jotka koske-
24027: vat hänen siviilioikeuksiaan ja -velvollisuuksi-
24028: 4.2. Kurinpitorangaistuksena määrättävä aan (civil rights and obligations). Artikla ei
24029: yksinäisyys välttämättä edellytä, että sen tarkoittamissa
24030: asioissa pitäisi olla tuomioistuinkäsittely en-
24031: RTA 2 luvun 10 a §:n 5 momentin säännök- simmäisessä asteessa. Artiklan asettamat vaati-
24032: sen mukaan kurinpitorangaistuksena määrätty mukset täyttyvät myös sillä, että hallintovira-
24033: yksinäisyys on suoritettava loppuun vaikka nomaisen päätökseen saadaan hakea muutosta
24034: vangin rangaistusaika yksinäisrangaistuksen ai- tuomioistuimelta.
24035: kana muuten päättyisikin. Yksinäisyyttä voi- RTA 3 luvun 13 §:ssä tarkoitetut asiat kuu-
24036: daan kerralla panna täytäntöön enintään kak- luvat kiistatta ihmisoikeussopimuksen 6 artik-
24037: sikymmentä päivää. Vangin rangaistusaika voi lan "civil rights and obligations" -käsitteen
24038: siis 2 luvun 10 a §:n 5 momentin perusteella piiriin. Lainkohta ei siten vastaa artiklan vaati-
24039: pidentyä enintään kahdellakymmenellä päiväl- muksia, koska korvauspäätöksen tekee hallin-
24040: lä. Käytännössä vanki suorittaa harvoin koko toviranomainen ilman, että päätöksestä voisi
24041: rangaistuksensa rangaistuslaitoksessa. Sään- valittaa tuomioistuimeen. Mahdollisuus käyt-
24042: nönmukaisesti hän pääsee rangaistuksen lop- tää ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ei täy-
24043: puajaksi ehdonalaiseen vapauteen. Tästä joh- tä artiklan tuomioistuinkäsittelyä koskevaa
24044: tuen yksinäisyyden suorittaminen yleensä vain vaatimusta.
24045: siirtää vangin pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. RTA 3 luvun 13 §:n säännöksen mukainen
24046: Milloin vangin rangaistusaika on lyhyt eikä korvausmenettely saattaa joissakin tapauksissa
24047: vangilla ole jäännösrangaistusta suoritettava- vaarantaa vangin oikeusturvaa. Käytännössä
24048: naan, saattaa kuitenkin esiintyä tapauksia, säännös on osoittautunut vähämerkitykselli-
24049: joissa hänen tuomioistuimen määräämä koko- seksi. Koska säännös lisäksi on ristiriidassa
24050: naisrangaistusaikansa yksinäisyyden suoritta- ihmisoikeussopimuksen kanssa, se ehdotetaan
24051: misen vuoksi ylittyisi. Ei voida pitää hyväksyt- kumottavaksi.
24052: tävänä, että vangin rangaistusaikaa pidennet-
24053: täisiin hallinnollisella päätöksellä yli tuomiois-
24054: tuimen tuomitseman rangaistuksen. Pidennys 4.4. Elinkautisvangille tuomittava yksinäis-
24055: merkitsisi myös sellaista uutta rangaistusta, huonerangaistus
24056: josta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ar-
24057: tiklan mukaan voi päättää vain tuomioistuin. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten rikoslain
24058: Edellä mainituista syistä ehdotetaan 2 luvun 2 luvun 13 §:n mukainen elinkautisvangille
24059: 10 a §:n 5 momentti kumottavaksi. tuomittu yksinäishuonerangaistus pannaan täy-
24060: 1990 vp. - HE n:o 23 11
24061:
24062: täntöön. Yksinäishuonerangaistuksen täytän- maan vangin mahdollisuuksia tulla toimeen
24063: töönpanosta ei ole annettu ohjeita myöskään itsensä ja muiden kanssa.
24064: oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston Yksinäishuonerangaistus voi aiheuttaa niin
24065: päätöksissä tai yleiskirjeissä. Ilmeistä kuitenkin vakavia ja peruuttamattomia mielenterveydelli-
24066: on, että yksinäishuoneessa pidettäväksi tuomit- siä vaurioita, ettei tällaisen rangaistuksen käyt-
24067: tua elinkautisvankia olisi asutettava yksin eikä töä voida enää pitää hyväksyttävänä. Elinkau-
24068: hänen sallittaisi osallistua työntekoon tai va- deksi vankeuteen tuomitun vangin syyllistyttyä
24069: paa-ajanharrastuksiin muiden vankien kanssa. uuteen rikokseen, hänet voitaisiin tuomita ri-
24070: Vankeinhoitoasetuksen 36 § :n edellyttämää koksesta rangaistukseen normaalien säännös-
24071: päivittäistä ulkoilua lukuun ottamatta hän jou- ten mukaan ja uusi rikos ottaa huomioon
24072: tuisi viettämään aikansa sellissään yksin. harkittaessa vangin vapauttamista armahduk-
24073: Yksinäishuonerangaistusta suorittavan elin- sella. Jos uusi vankilassa tehty rikos osoittaa,
24074: kautisvangin liikkumisvapautta rajoitettaisiin että vanki on erityisen vaarallinen, vankia voi-
24075: siis suurin piirtein samalla tavalla kuin kurinpi- daan RTA 3 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla
24076: torangaistuksena määrättyä yksinäisyyttä suo- pitää erillään muista vangeista. Yksinäishuone-
24077: rittavan tai RTA 3 luvun 9 §:n 2 momentin rangaistusta ei siis voida enää tältäkään kan-
24078: nojalla muista vangeista turvallisuussyistä eril- nalta pitää välttämättömänä.
24079: lään pidetyn vangin vapautta. Kurinpitoran- Elinkautinen vankeusrangaistus on käytössä
24080: gaistuksena määrätty yksinäisyysrangaistus - kaikissa muissa pohjoismaissa paitsi Norjassa.
24081: joka tosin pannaan täytäntöön vankilan eris- Yksinäishuonerangaistusta ei näissä maissa ole.
24082: tysosastolla - ei voi olla 20 vuorokautta Ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan
24083: pitempi. Turvaamistoimenpiteenä käytetty eril- ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai ran-
24084: lään pitäminen kestää taas yleensä joitakin gaista epäinhimisellä tai halventavalla tavalla.
24085: kuukausia ja erillään pitämisen tarpeellisuus Sopimuksen noudattamista valvovien toimi-
24086: on otettava uudelleen harkittavaksi enintään elinten käytännön mukaan rangaistus- tai muu-
24087: kuukauden väliajoin. Elinkautisvangille tuo- hun laitokseen määrätyn henkilön eristäminen
24088: mittava yksinäishuonerangaistus voi sen sijaan voi olla vastoin 3 artiklaa eristämisen pituudes-
24089: olla jopa neljän vuoden pituinen, eikä vangilla ta, tarkoituksesta ja henkilön sosiaalisten kon-
24090: ole mahdollisuutta vapautua siitä aikaisemmin taktien katkaisemisen asteesta riippuen. Yksi-
24091: edes ehdollisesti, vaikka eristämiseen ei enää näishuonerangaistuksen täytäntöönpanotapa
24092: olisi aihetta. huomioon ottaen ei ole poissuljettua, että pi-
24093: tempiaikainen yksinäishuonerangaistus saatet-
24094: Eristämisen mielenterveydelliset ja muut hai- taisiin katsoa ihmisoikeussopimuksen 3 artik-
24095: tat on kiistattomasti todettu sekä käytännön lan vastaiseksi. Edellä mainituilla perusteilla
24096: vankeinhoitotyössä että tieteellisissä tutkimuk- esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 2 luvun
24097: sissa. Ihmissuhteiden, ärsykkeiden ja toimin- 13 §:ssä olevat säännökset elinkautisvangin
24098: nan puute aiheuttavat ajattelukyvyn, aistitoi- tuomitsemisesta pidettäväksi yksinäishuoneessa
24099: mintojen, todellisuudentajun ja mielialan häiri- kumottaisiin.
24100: öitä. Seurauksena voi olla itsetuhoisuutta, vä-
24101: kivaltaisuutta, harha-aistimuksia, vainoharhai-
24102: suutta ja vakavia mielisairauden asteisia reakti- 5. Eräiden muiden rangaistusten
24103: oita. Haitat ovat sitä suuremmat mitä totaali- täytäntöönpanosta annetun
24104: sempi eristäminen on ja mitä kauemmin se asetuksen säännösten suhde
24105: kestää. ihmisoikeussopimuksen mää-
24106: Nykyisen lainsäädännön mukaan vankeus- räyksiin
24107: rangaistuksen täytäntöönpano on järjestettävä
24108: siten, ettei se tarpeettomasti vaikeuta vaan Ehdonalaisen vapauden menettämistä ja ku-
24109: mahdollisuuksien mukaan edistää vangin si- rinpitorangaistuksena määrätyn yksinäisyyden
24110: joittumista yhteiskuntaan. Tämä koskee myös suorittamista koskevien säännösten lisäksi ran-
24111: elinkautisvankeja, jotka säännönmukaisesti va- gaistusten täytäntöönpanosta annettuun ase-
24112: pautuvat armahduksella. Eristäminen sosiaali- tukseen sisältyy myös muita ihmisoikeussopi-
24113: sista suhteista, työstä ja monista muista tavan- muksen kannalta ongelmallisia säännöksiä.
24114: omaisista inhimillisistä toimista yksinäishuone- Kyseisten säännösten perusteella henkilöltä
24115: rangaistuksella on juuri omiaan huononta- voidaan riistää vapaus hallinnollisen viran-
24116: 12 1990 vp. - HE n:o 23
24117:
24118: omaisen päätöksellä ilman mahdollisuutta kitsee käytännössä ainoastaan sitä, että vangin
24119: saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. pääsy ehdonalaiseen vapauteen siirtyy. Mikäli
24120: RTA 2 luvun 10 §:ssä luetellaan vangille suoritetun ajan menetys kuitenkin poikkeuksel-
24121: määrättävinä kurinpitorangaistuksina yksinäis- lisesti aiheuttaisi vangin rangaistuslaitoksessa
24122: huoneeseen siirtämisen ohella hänen yksinäi- oloajan pidentymisen yli tuomioistuimen pää-
24123: syydessä viettämänsä ajan jättäminen samalla töksessä määrätyn ajan, sopimusrikkomus voi-
24124: kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi lukemat- daan välttää siten, ettei säännöstä käytännössä
24125: ta. Yksinäisyyttä saa määrätä enintään 20 vuo- sovelleta ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan
24126: rokauden ajaksi. Suoritetun ajan menetysten vastaisesti.
24127: yhteinen aika ei saman rangaistuskauden aika- Sakon muuntorangaistus suoritetaan koko-
24128: na saa ylittää puolta rangaistusajasta eikä 90 naisuudessaan rangaistuslaitoksessa, eikä siitä
24129: päivää. Suoritetun ajan menetyksestä päättää voi päästä ehdonalaiseen vapauteen. Suorite-
24130: vankilan johtokunta. Jos suoritetun ajan me- tun ajan menetystä koskevan säännöksen so-
24131: netys ylittää kymmenen vuorokautta tai yh- veltaminen yksinomaan sakon muuntorangais-
24132: teenlaskettuna samalla rangaistuskaudella tusta suorittaviin johtaisi siis aina siihen, että
24133: määrättyjen sanotunlaisten seuraamusten kans- osa rangaistuksesta tulisi suoritetuksi kahteen
24134: sa 30 vuorokautta, voidaan päätökseen hakea kertaan. Käytännössä säännöksen soveltami-
24135: muutosta oikeusministeriöltä. Oikeusministe- nen sakon muuntorangaistusta suorittaviin on
24136: riön päätökseen ei voi hakea muutosta. harvinaista. Ristiriita ihmisoikeussopimuksen 5
24137: Kuten edellä jaksossa 2 on todettu, kurinpi- artiklan kanssa voitaisiin välttää siten, ettei
24138: dollista eristämistä ei sinänsä voida pitää Eu- pelkästään sakon muuntorangaistusta suoritta-
24139: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 vaan järjestysrikkomukseen syyllistyneeseen
24140: artiklan tarkoittamana vapaudenriistona. Sen vankiin sovelleta lainkaan kyseistä säännöstä
24141: sijaan siihen liittyvä suoritetun ajan menetys vaan sen sijasta muita RT A 2 luvun 10 §:ssä
24142: voi periaatteessa pidentää vangin rangaistuslai- mainittuja mukaisia kurinpitorangaistuksia.
24143: toksessaoloaikaa yli tuomioistuimen määrää- Säännöksiä suoritetun ajan menettämisestä
24144: män ajan. sisältyy myös RT A 4 lukuun, jossa säädetään
24145: Suoritetun ajan menettämisestä päättää hal- rangaistuksen täytäntöönpanosta avolaitokses-
24146: lintoviranomainen, eikä seuraamuksella ole ih- sa. Jos avolaitokseen määrätty on poistunut
24147: misoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen luvatta avolaitoksesta, avolaitosaikaa ei lueta
24148: tarkoittamaa syy-yhteyttä tuomioistuimen al- hänen rangaistusajakseen, ellei oikeusministe-
24149: kuperäiseen päätökseen. Päätöksestä ei ole riö rikkomuksen laadun tai muun erityisen
24150: myöskään valitusmahdollisuutta tuomiois- syyn vuoksi toisin määrää. Säännös liittyy
24151: tuimeen. Suoritetun ajan menetystä koskevia siihen, ettei luvatonta poistumista avolaitokses-
24152: säännöksiä voidaan siten periaatteessa soveltaa ta pidetä rikoslain 16 luvun 11 b §:n mukaan
24153: tavalla, joka olisi ristiriidassa sekä ihmisoi- rangaistavana karkaamisena.
24154: keussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen että sen Avolaitosajasta ei saman rangaistuskauden
24155: 4 kappaleen kanssa. aikana saa jättää lukematta rangaistusajaksi
24156: Ensikertaiset vankeusrangaistusta suorittavat yhteensä kuutta kuukautta pitempää aikaa.
24157: vangit pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapau- Käytännössä avolaitoksesta poistumisen joh-
24158: teen suoritettuaan rangaistuksesta puolet, kui- dosta on avolaitosaikaa määrätty menetetyksi
24159: tenkin vähintään 14 päivää. Useampikertaiset enintään kaksi kuukautta ja muun järjestysrik-
24160: vangit vapautuvat suoritettuaan rangaistukses- komuksen vuoksi 7-14 vuorokautta. Päätök-
24161: taan kaksi kolmasosaa sekä lisäksi mahdolli- sen avolaitosajan menettämisestä tekee edellä
24162: sesta jäännösrangaistuksesta yhden kuukau- jaksossa 1.1. mainittu oikeusministeriön istun-
24163: den. Kun otetaan huomioon suoritetun ajan to. Oikeusministeriön istuntoa ei voida pitää
24164: menetyksen enimmäismäärää koskevat rajoi- tuomioistuimena ihmisoikeussopimuksen tar-
24165: tukset sekä toisaalta edellä mainitut ehdonalai- koittamassa merkityksessä. Oikeusministeriön
24166: seen vapauteen päästämisen vähimmäisaikoja istunnon päätökseen ei ole myöskään muutok-
24167: koskevat säännökset, ei sopimusrikkomuksia senhakuoikeutta.
24168: vankeusvankien kohdalla kuitenkaan käytän- Avolaitosaikaa voidaan määrätä menetetyksi
24169: nössä tapahtune. Suoritetun ajan menetys mer- enemmän kuin on mahdollista kurinpitoran-
24170: 1990 vp. - HE n:o 23 13
24171:
24172: gaistuksena käytetyn suoritetun ajan menetyk- 6. Esityksen taloudelliset ja or-
24173: sen kohdalla. Kuten suoritetun ajan menetys ganisatoriset vaikutukset
24174: myös avolaitosajan menetyskin käytännössä
24175: yleensä vain siirtää vangin pääsyä ehdonalai- Esitys ehdonalaisen vapauden menettämistä
24176: seen vapauteen. Jos vangin rangaistusaika on koskevan asian tuomioistuinkäsittelystä lisää
24177: kuitenkin lyhyt ja vanki poistuu avolaitoksesta jonkin verran sekä valvojien, poliisin että tuo-
24178: rangaistusajan lähetessä loppuaan, saattaa mioistuinten työtä. Vastaavasti se vähentää
24179: myös tuomioistuimen määräämän rangaistusa- oikeusministeriön vankeinhoito-osaston tehtä-
24180: jan ylittyminen olla mahdollista. Avolaitosajan viä. Muilta osin esityksellä ei ole mainittavia
24181: menettämisestä päättää aina oikeusministeriön taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.
24182: istunto. Kun päätöksenteko on keskitetty yh-
24183: delle oikeudellista asiantuntemusta omaavalle
24184: elimelle, on riittäviä takeita siitä, ettei sään- 7. Esityksen valmistelu
24185: nöksiä sovelleta ihmisoikeussopimuksen 5 ar-
24186: tiklan vastaisesti. Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä vir-
24187: katyönä. Esitys perustuu osaksi oikeusministe-
24188: riön asettaman työryhmän mietintöön. Oikeus-
24189: Edellä mainituista syistä hallitus katsoo, et- ministeriössä ovat esityksestä olleet kuultavina
24190: tei ole tarpeen muuttaa RTA 2 luvun 10 §:n ja sisäasiainministeriön, Helsingin raastuvanoi-
24191: 4 luvun säännöksiä suoritetun ajan ja avolai- keuden ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen edusta-
24192: tosajan menetyksestä. jat.
24193:
24194:
24195:
24196:
24197: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
24198:
24199: 1. Lakiehdotuksen perustelut rangaistukseen tuomittua ei siis tuomita van-
24200: keusrangaistukseen, jonka katsottaisiin sisälty-
24201: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta vän elinkautisrangaistukseen.
24202: annetun asetuksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yksinäishuoneran-
24203: gaistuksen poistamista rangaistusjärjestelmäs-
24204: 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangais- tä. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuo-
24205: tuksesta ja sakon muuntorangaistuk- mittu, joka syyllistyy uuteen rikokseen tuomit-
24206: sesta taisiin sen sijaan normaaliin tapaan vankeus-
24207: tai sakkorangaistukseen. Tällöin tarvitaan
24208: 1 a §. Pykälä sisältää säännökset rangaistus- säännös siitä, miten rangaistuksia yhteenlasket-
24209: ten yhteenlaskemisesta. Jos tuomitun on sa- taessa on otettava huomioon uusi määräaikai-
24210: malla kertaa suoritettava useampia vankeus- nen tai elinkautinen vankeusrangaistus tai sa-
24211: rangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettä- kon muuntorangaistus. Tästä säädettäisiin py-
24212: vä, ja niiden ohella tai erikseen sakon muunto- kälän uudessa 2 momentissa. Sen mukaan
24213: rangaistuksia, on ne laskettava yhteen täysin elinkautinen vankeusrangaistus käsittäisi kaik-
24214: määrin. Elinkautisen vankeusrangaistuksen on ki vankeusrangaistukset, sakon muuntoran-
24215: kuitenkin katsottava käsittävän kaikki määrä- gaistukset ja arestirangaistukset. Momentti
24216: aikaiset vankeusrangaistukset ja sakon muun- koskisi paitsi niitä tapauksia, joissa elinkau-
24217: torangaistukset. Tämä säännös tulee sovelletta- deksi vankeuteen tuomittu tuomitaan uudesta
24218: vaksi, jos määräaikaiseen vankeusrangaistuk- rikoksesta määräaikaiseen vankeusrangaistuk-
24219: seen tuomittu tuomion jälkeen syyllistyy uu- seen myös niitä tilanteita, joissa määräaikai-
24220: teen rikokseen, josta hänet tuomitaan elinkau- seen vankeusrangaistukseen tuomittu syyllistyy
24221: deksi vankeuteen. Jos sitä vastoin jo elinkauti- uuteen rikokseen, josta hänet tuomitaan elin-
24222: seen vankeusrangaistukseen tuomittu syyllistyy kaudeksi vankeuteen.
24223: uuteen rikokseen, hänet on rikoslain 2 luvun Sotilaskurinpitolain (331/83) perusteella so-
24224: 13 §:n nojalla tuomittava pidettäväksi yksi- tilaalle kurinpitorangaistuksena määrätty aresti
24225: näishuoneessa. Tässä tapauksessa elinkautis- suoritetaan rangaistuslaitoksessa, mikäli kysei-
24226: 14 1990 vp. - HE n:o 23
24227:
24228: nen rangaistus pannaan täytäntöön samalla Koska koeaikaa ei yleisperusteluissa matm-
24229: kertaa kuin määräaikainen vankeusrangaistus tuista syistä voitaisi enää pidentää, pidentämis-
24230: tai sakon muuntorangaistus. Koska elinkauti- tä ja valvontaan asettamista pidennetyksi koe-
24231: sen vankeusrangaistuksen on katsottava tällai- ajaksi koskevia säännöksiä ei enää otettaisi
24232: sessa tilanteessa käsittävän myös arestirangais- lakiin. Momenttiin jäisivät säännökset ehdon-
24233: tukset, maininta tästä ehdotetaan otettavaksi alaisen vapauden menettämisestä käytösrikko-
24234: pykälän 2 momenttiin. Arestirangaistuksen muksen perusteella sekä ilman valvontaa va-
24235: mainitseminen pykälän 1 momentissa ei ole pautetun asettamisesta jäljellä olevaksi ajaksi
24236: tarpeen, koska säännökset arestirangaistusten valvontaan. Näitä säännöksiä selvennettäisiin
24237: yhteenlaskemisesta ja täytäntöönpaDotavasta maininnalla päättävästä viranomaisesta (tuo-
24238: sisältyvät sotilankurinpitolain 42 ja 43 §:ään. mioistuin tai oikeusministeriö).
24239: Uusi 2 momentti perustuisi samalle periaat- Ehdonalaisen vapauden menettämistä koske-
24240: teelle kuin rangaistusten yhdistämistä koskeva vaa vaatimusta ei voitaisi 15 §:n 1 momentin
24241: rikoslain 7 luvun 4 §, jonka mukaan elinkauti- nojalla esittää sillä perusteella, että vapaaksi
24242: nen vankeusrangaistus käsittää kaikki muut päästetty on koeaikana syyllistynyt uusiin ri-
24243: vankeusrangaistukset ja sakot. koksiin. Tuomioistuimen, joka käsittelee syyt-
24244: Kun elinkautisen vankeusrangaistuksen huo- teen uudesta rikoksesta, on määrättävä, jos
24245: mioon ottamisesta rangaistuksia yhteenlasket- vastaaja tuomitaan rikoksesta, menettääkö hän
24246: taessa säädettäisiin pykälän 2 momentissa, py- sen johdosta ehdonalaisen vapautensa (RTA 2
24247: kälän 1 momentista olisi poistettava elinkautis- luku 15 § 2). Perusteltua ei olisi, että tuomiois-
24248: ta vankeusrangaistusta koskeva säännös. Sa- tuin asiallisesti tutkisi uuden rikoksen kahdessa
24249: malla olisi nimenomaan mainittava, että 1 eri menettelyssä, ensin käytösrikkomuksena ja
24250: momentti koskee vain määräaikaisia vankeus- myöhemmin rikosasiana. Tämä johtaisi muun
24251: rangaistuksia. muassa siihen, että samasta teosta määrättäi-
24252: Nykyinen 2 momentti siirtyisi uudeksi 3 siin seuraamus kahteen kertaan, ensin käytös-
24253: momentiksi. rikkomuksen ja sen jälkeen syytejutun yhtey-
24254: 10 a §. Pykälän 5 momentin mukaan kurin- dessä rikoksen perusteella. Lisäksi tuomiois-
24255: pitorangaistuksena määrätty yksinäisyys, jon- tuin joutuisi jo käytösrikkamusta käsitelles-
24256: ka suorittaminen on kesken vankeusvangin sään ottamaan kantaa sellaisiin syyllisyyskysy-
24257: rangaistusajan päättyessä, on suoritettava lop- myksiin, joiden ratkaiseminen edellyttää syy-
24258: puun. Edellä yleisperustelujen kohdassa 4.4. tettä ja näytön esittämistä myöhemmässä ri-
24259: esitetyillä perusteilla momentti ehdotetaan ku- kosprosessissa.
24260: mottavaksi. 15 §. Momentissa säädetään menettelystä
24261: 14 a §. Pykälän 1 momentti sisältää sään- tehtäessä oikeusministeriölle esitys ehdonalai-
24262: nökset ehdonalaiseen vapauteen päästetylle sen vapauden menettämisestä tai koeajan pi-
24263: asetettavista käytösvelvoitteista. Osa velvoit- dentämisestä. Menettelyä ehdotetaan muutetta-
24264: teista koskee kaikkia ehdonalaisesti vapautet- vaksi sen vuoksi, että ehdotuksen mukaan
24265: tuja, osa taas vain valvontaan asetettuja. En- ehdonalaisen vapauden menettämisestä päät-
24266: siksi mainittuun ryhmään kuuluvat momentin täisi tuomioistuin eikä oikeusministeriö. Sään-
24267: 1 kohta, jonka mukaan ehdonalaisesti vapaute- nös koeajan pidentämisestä poistettaisiin.
24268: tun on heti lähdettävä hänelle määrättyyn ela- Momentin ensimmäisen virkkeen mukaan
24269: tuspaikkaan, ja 3 kohta, jonka mukaan hänen vaatimuksen ehdonalaisen vapauden menettä-
24270: on elettävä hiljaisesti ja nuhteettomasti ja väl- misestä voisi tehdä ehdonalaiseen vapauteen
24271: tettävä seurustelua pahantapaista elämää viet- päästetyn valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun
24272: tävien ihmisten kanssa. Vain valvontaan mää- 6 §:n 1 kohdassa (1258/88) tarkoitettu pidättä-
24273: rättyjä koskevat kohdat 2, 4, 5 ja 6. miseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oi-
24274: Pykälän 2 momentissa säädetään ehdonalai- keutettu virkamies voisi tehdä vaatimuksen,
24275: sen vapauden menettämisestä tai koeajan pi- vaikka hän ei ole ehdonalaiseen vapauteen
24276: dentämisestä ehdonalaiseen vapauteen pääste- päästetyn valvoja. Jos ehdonalaiseen vapau-
24277: tyn syyllistyttyä koeaikana käytösrikkomuk- teen päästettyä ei ole määrätty valvontaan,
24278: seen. Momenttiin sisältyvät myös säännökset vaatimuksen voisi tehdä vain edellä mainittu
24279: siitä, että ilman valvontaa vapautettu voidaan virkamies.
24280: asettaa jäljellä olevaksi tai pidennetyksi koe- Menettämistä koskeva vaatimus olisi tehtävä
24281: ajaksi valvonnan alaiseksi. kirjallisena ehdonalaisessa vapaudessa olevan
24282: 1990 vp. - HE n:o 23 15
24283:
24284: asuinpaikkakunnan yleiselle alioikeudelle. Eh- seen oikeutettu virkamies saa tarvittaessa tie-
24285: donalaiseen vapauteen päästetyn on 14 a §:n 1 dot valvojasta oikeusministeriön vankeinhoito-
24286: momentin 1 kohdan mukaan lähdettävä heti osastolta. Ilmoitus tuomioistuinkäsittelystä
24287: hänelle määrättyyn elatuspaikkaan, joka on merkitsee tilaisuuden varaamista valvojalle tul-
24288: hänen asuinpaikkansa ja useimmissa tapauksis- la tuomioistuimessa kuulluksi vaatimuksen
24289: sa sama paikkakunta, jolla valvontaan asete- johdosta. Ilmoitus voitaisiin tehdä myös suulli-
24290: tun on ilmoittauduttava valvojalle. sesti tai puhelimitse. Näin tehtyä ilmoitusta ei
24291: Momentin toisen virkkeen mukaan pidättä- tarvitsisi vahvistaa kirjallisesti. Jos valvoja ei
24292: miseen oikeutettu virkamies saisi erityisestä ole asian tuomioistuinkäsittelyssä läsnä tai ei
24293: syystä päättää vapauteen päästetyn ottamisesta ole toimittanut lausuntoaan tuomioistuimelle,
24294: säilöön. Erityinen syy säilöönottamiseen voisi vaatimuksen tekijän on ilmoitettava tuomiois-
24295: olla esimerkiksi silloin, kun ehdonalaiseen va- tuimelle, milloin ja millä tavoin käsittelystä on
24296: pauteen päästetty on kokonaan laiminlyönyt valvojalle ilmoitettu.
24297: ilmoittautumisvelvollisuutensa tai hänet on ly- Tutkintavankeudesta annetun lain (615174)
24298: hyen ajan sisällä jouduttu ottamaan lukuisia 19 §:n 2 momentin mukaan säilöön otetun
24299: kertoja päihtymyspidätettyjen säilöön. Sään- osalta noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä tut-
24300: nös korvaisi momentissa nykyisin olevan sään- kintavangeista on säädetty.
24301: nöksen poliisipiirin päällikön vangitsemisoi- Pykälän toiseksi momentiksi ehdotetaan
24302: keudesta. otettavaksi käytösrikkomuksen tutkintaa kos-
24303: Jos vapauteen päästetty on otettu säilöön, keva säännös.
24304: pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi Kolmannessa momentissa säädettäisiin pi-
24305: momentin kolmannen virkkeen mukaan tehtä- dättämiseen oikeutetun virkamiehen oikeudes-
24306: vä vaatimus ehdonalaisen vapauden menettä- ta tehdä oikeusministeriölle esitys vapaaksi
24307: misestä joko edellä mainitun asuinpaikkakun- päästetyn asettamisesta jäljellä olevaksi koe-
24308: nan tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle alioi- ajaksi valvontaan. Esitys voitaisiin tehdä lähin-
24309: keudelle. Vaihtoehtoista säilyttämispaikkakun- nä silloin, kun vapaaksi päästetyn käytösrikko-
24310: nan oikeuspaikkaa saatetaan tarvita esimerkik- mus on vähäinen.
24311: si silloin, kun vapaaksi päästetty on otettu Pykälään lisättäviksi ehdotettujen 2 ja 3
24312: säilöön kaukana asuinpaikkakunnaltaan. momentin vuoksi nykyinen 2 ja 3 momentti
24313: Jos ehdonalaisesti vapautettu on otettu säi- siirtyisivät 4 ja 5 momentiksi.
24314: löön, tuomioistuimen olisi otettava 15 a §:n 15 a §. Ehdonalaisen vapauden menettämi-
24315: mukaan vaatimus käsiteltäväksi viimeistään sestä käytösrikkomuksen perusteella päättäisi
24316: viikon kuluttua säilöönottamisesta. Tämän aina tuomioistuin. Säännös toimivaltaisesta
24317: vuoksi säilöön otettua koskeva vaatimus olisi tuomioistuimesta olisi luvun 15 §:n 1 momen-
24318: tehtävä tuomioistuimelle viimeistään säilöönot- tissa. Asia olisi käsiteltävä tuomioistuimen
24319: tamista seuraavana arkipäivänä. Vaatimus voi- säännönmukaisessa kokoonpanossa.
24320: taisiin tehdä myös suullisesti tai puhelimitse, Tuomioistuimen olisi otettava ehdonalaisen
24321: mutta näin tehty vaatimus olisi vahvistettava vapauden menettämistä koskeva vaatimus käsi-
24322: kirjallisesti. teltäväksi viipymättä. Jos vastaajaa ei ole otet-
24323: Vaatimuksessa olisi myös ilmoitettava tuo- tu säilöön, asia olisi määrättävä käsiteltäväksi
24324: mioistuimelle, milloin vapauteen päästetty on niin pian kuin se on mahdollista ottaen huo-
24325: otettu säilöön. Jos vapaaksi päästetty on alun- mioon haasteen tiedoksiantoon tarvittava aika.
24326: perin otettu esimerkiksi päihtymyksen takia Jos vaatimus koskee säilöön otettua vastaajaa,
24327: säilöön, mutta ennen kuin hänet on vapautettu vaatimus olisi otettava käsiteltäväksi viimeis-
24328: pidättämiseen oikeutettu virkamies katsoo, että tään viikon kuluttua säilöönottamisesta. Vii-
24329: säilöön otetun olisi menetettävä ehdonalainen kon määräaikaan sovelletaan säädettyjen mää-
24330: vapautensa ja päättää sen perusteella säilössä- räaikain laskemisesta annettua lakia (150/30).
24331: pitämisestä, on jälkimmäinen säilöönottami- Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, joka
24332: sesta päättämisen ajankohta ratkaiseva tuo- tekee säilöön otettua koskevan vaatimuksen,
24333: mioistuinkäsittelyn määräajan kannalta. olisi ilmoitettava tuomioistuimelle säilöönotta-
24334: Jos säilöön otettu on valvonnan alainen, misen aika.
24335: säilöönottamisesta sekä menettämisvaatimuk- Enintään viikon määräaikaa ehdotetaan sen
24336: sen tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta vuoksi, että luvun 16 §:n 2 momentin mukaan
24337: olisi ilmoitettava myös valvojalle. Pidättämi- vanki, joka suorittaa pelkästään jäännösran-
24338: 16 1990 vp. - HE n:o 23
24339:
24340: gaistusta, voi päästä uudelleen ehdonalaiseen pois, hänet voidaan tuomita poissaolosta sak-
24341: vapauteen hänen suoritettuaan jäännösrangais- koon. Vastaaja voidaan myös määrätä tuota-
24342: tusta vähintään yhden kuukauden. vaksi tuomioistuimeen.
24343: Säilöön otettua koskevan vaatimuksen käsit- Vaatimuksen tekijän olisi esitettävä tuomio-
24344: tely voitaisiin 15 a §:n 1 momentin toisen virk- istuimelle selvitys käytösrikkomuksesta, jonka
24345: keen mukaan lykätä vain erityisestä syystä. nojalla ehdonalainen vapaus olisi julistettava
24346: Käsittelyä ei saisi edellisessä kappaleessa maini- menetetyksi. Henkilötodistelu on menettämis-
24347: tusta syystä lykätä viikkoa pidemmäksi ajaksi. asiassa harvoin tarpeen. Useimmissa tapauksis-
24348: Säilöönottaminen jatkuisi seuraavaan käsitte- sa selvitys on esitettävissä kirjallisesti. Jos me-
24349: lyyn, jollei tuomioistuin toisin päätä. nettämisperusteena on esimerkiksi alkoholin
24350: Pykälän toinen momentti koskisi läsnäoloa väärinkäyttäminen, selvitykseksi voitaisiin an-
24351: tuomioistuimessa vaatimusta käsiteltäessä. Jos taa poliisin kirjallinen ilmoitus vapaaksi pääs-
24352: vaatimuksen on tehnyt pidättämiseen oikeutet- tetyn juopumuspidätyksistä. Nykyisen vakiin-
24353: tu virkamies, hänen ei välttämättä tarvitsisi tuneen käytännön mukaan vapaaksi päästetty
24354: olla itse läsnä vaan hän voisi määrätä alaisensa on voinut menettää ehdonalaisen vapautensa
24355: virkamiehen käyttämään puhevaltaansa. Vaati- tällä perusteella vain, jos säilöönottamisia on
24356: muksen tekijää edustavalta virkamieheltä ei ollut toistuvasti tai lyhyehkön ajan sisällä erit-
24357: vaadittaisi erillistä valtuutusta. Vaatimuksen täin paljon. Yleensä väärinkäyttämiseen on
24358: tekijän olisi kuitenkin aina itse allekirjoitettava liittynyt myös muita käytösrikkomuksia kuten
24359: kirjallinen vaatimus. Ehdotettu säännös vastaa häiriö käyttäytymistä.
24360: pakkokeinolain säännöstä vangitsemisvaati- Jos vapaaksi päästetty on laiminlyönyt il-
24361: muksen tehneen virkamiehen läsnäolosta tuo- moittautumisvelvollisuutensa, laiminlyöminen
24362: mioistuimessa. ilmenee valvojan valvontakirjasta. Oikeus-
24363: Valvoja saisi 15 §:n 1 momentin nojalla ministeriön vankeinhoito-osaston antamien
24364: vaatia valvonnassaan olevan vapaaksi pääste- valvojan ohjeiden mukaan valvojan on laimin-
24365: tyn ehdonalaisen vapauden menettämistä, jos lyömisen johdosta ensin harkittava valvonta-
24366: vapaaksi päästettyä ei ole otettu säilöön. Val- määräysten tiukentamista ja tarvittaessa annet-
24367: vojankaan ei tarvitsisi välttämättä olla henkilö- tava valvoitavalle varoitus, josta on tehtävä
24368: kohtaisesti läsnä tuomioistuimessa vaan hän merkintä sekä valvottavan vapauspassiin että
24369: voisi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itse- valvontakirjaan. Oikeusministeriön istunto on
24370: ään. Valvojan olisi kuitenkin pyrittävä ole- yleensä pidentänyt koeaikaa, kun valvottava
24371: maan itse läsnä aina kun se vain on mahdollis- on pelkästään laiminlyönyt ilmoittautumisvel-
24372: ta, sillä valvojalla on valvottavastaan tietoja, vollisuutensa. Ehdonalaisen vapauden määrää-
24373: joita tuomioistuin saattaa tarvita voidakseen minen menetetyksi yksin tällä perusteella on
24374: päättää ehdonalaisen vapauden menettämisestä ollut erittäin harvinaista. Kaikissa tapauksissa
24375: ja jotka eivät välttämättä ilmene valvojan teke- on edellytetty, että valvoja on ensin ryhtynyt
24376: mästä kirjallisesta vaatimuksesta. Samoista edellä kerrottuihin toimenpiteisiin.
24377: syistä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen,
24378: joka on tehnyt säilöön otettua koskevan vaati- Oikeusministeriön istunnolle on selvitykseksi
24379: muksen, olisi ilmoitettava valvojalle tuomiois- poistumisesta luvatta valvontapaikkakunnalta
24380: tuinkäsittelystä, jotta valvoja saisi tilaisuuden yleensä esitetty poliisikuulustelupöytäkirjoja.
24381: olla läsnä käsittelyssä. Valvoja voisi olla tuo- Kertomuksista on ilmennyt, millä eri paikka-
24382: mioistuimessa läsnä henkilökohtaisesti tai asia- kunnilla vapaaksi päästetty on oleskellut. Is-
24383: miehen edustamana. Valvoja voisi myös toi- tunto ei ole määrännyt yksin poistumisen pe-
24384: mittaa vaatimuksen johdosta tuomioistuimelle rusteella ehdonalaista vapautta menetetyksi,
24385: kirjallisen lausunnon. ellei vapaaksi päästetty ole poistunut maasta.
24386: Vastaajan olisi oltava tuomioistuimessa läs- Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 8 §:stä il-
24387: nä henkilökohtaisesti. Säilöön otettu vastaaja menevän periaatteen mukaan vastaajaa ei voi-
24388: olisi tuotava tuomioistuimeen. Vapaaksi pääs- da tuomita menettämään ehdonalaista vapaut-
24389: tetty, jota ei ole otettu säilöön, olisi haastetta- taan, jollei häntä ole asian käsittelyn aikana
24390: va tuomioistuimeen henkilökohtaisesti siten henkilökohtaisesti kuultu.
24391: kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 22 §:n 1 15 b §. Tuomioistuimen olisi päätettävä, me-
24392: ja 2 momentissa säädetään. Jos vastaaja, joka nettääkö vapaaksi päästetty ehdonlaisen va-
24393: on haastettu, jää laillista estettä ilmoittamatta pautensa. Päätöksessä olisi mainittava käytös-
24394: 1990 vp. - HE n:o 23 17
24395:
24396: rikkomus, johon vastaajan on katsottu syyllis- todistelukustannuksista annetun lain 1 §:n
24397: tyneen, sekä päätöksen perustelut. (1257 /88) mukaan voidaan todistelukustan-
24398: Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me- nuksia maksaa valtion varoista myös esitutkin-
24399: nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja olisi, taviranomaisen kutsumalle todistajalle. Jos
24400: jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää- vaatimuksen ehdonalaisen vapauden menettä-
24401: tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan misestä on tehnyt pidättämiseen oikeutettu vir-
24402: suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän kamies, ei säännös aseta estettä maksaa hänen
24403: tyytyy päätökseen tai muussa tapauksessa säi- kutsumalleen todistajalle korvauksia valtion
24404: lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään varoista.
24405: tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran- Tuomioistuimen päätökseen voitaisiin hakea
24406: gaistusta vastaavan ajan. Viimeksi mainittu muutosta valittamalla.
24407: määräys johtuu siitä, että vastaajan jäännös- 17 §. Pykälän voimassa olevassa 2 momen-
24408: rangaistus saattaa olla niin lyhyt, että sitä tissa säädetään, että koeaikaa voidaan 15 §:n 1
24409: vastaava aika ehtii kulua ennen kuin hovioi- momentin nojalla pidentää yhteensä enintään
24410: keus antaa vastaajan valituksesta ratkaisunsa. kahdella vuodella. Koska 15 §:n 1 momenttiin
24411: Tuomioistuin voisi erityisistä syistä määrätä, perustuva mahdollisuus koeajan pidentämiseen
24412: ettei vastaajaa heti toimiteta vankilaan. Tällai- ehdotetaan kumottavaksi, maininta koeajan
24413: sia erityisiä syitä saattaisivat olla esimerkiksi pidentämisestä ehdotetaan poistettavaksi 2 mo-
24414: vapaaksi päästetyn ikä tai muut henkilökohtai- mentista.
24415: set olosuhteet, joiden vuoksi vapaudenriiston
24416: jatkaminen olisi kohtuutonta.
24417: Jos vapaaksi päästetty on ennen päätöksen 3 luku. Täytäntöönpanosta vankilassa
24418: antamista ollut säilöön otettuna, tuomiois-
24419: tuimen olisi päätöksessään vastaavalla tavalla 13 §. Pykälä koskee vankilan johtokunnan
24420: kuin rikoslain 3 luvun 11 §:ssä säädetään mää- mahdollisuutta määrätä vanki korvaamaan tä-
24421: rättävä vapaudenmenetysaikaa vastaava aika, män tahallaan tai törkeällä huolimattomuudel-
24422: joka on vähennettävä jäännösrangaistuksesta. laan laitoksen omaisuudelle aiheuttamansa va-
24423: Väliaikainen täytäntöönpanoasiakirja on hinko. Edellä yleisperustelujen kohdassa 4.3.
24424: vanki passi. Vankipassi olisi täytettävä siten, et- mainituista syistä pykälä ehdotetaan kumotta-
24425: tä sen nojalla vanki voidaan tarvittaessa myös vaksi.
24426: vapauttaa. Vastaaja passitettaisiin yleensä lä- Siirtymäsäännökset. Yleisten oikeusperiaat-
24427: himpään lääninvankilaan. Tarkoitus on, että teiden mukaan uusia menettelysäännöksiä eh-
24428: näissä asioissa oikeusministeriön vankeinhoito- donalaisen vapauden menettämisestä käytös-
24429: osasto huolehtii lääninhallituksen sijasta ran- rikkomuksen perusteella olisi sovellettava heti
24430: gaistusten täytäntöönpanosta. niiden tultua voimaan, jollei toisin nimen-
24431: Jos tuomioistuin hylkää menettämisvaati- omaan säädetä. Niinpä esimerkiksi uuden lain
24432: muksen, sen on määrättävä säilöön otettu voimaan tullessa oikeusministeriölle tehty esi-
24433: päästettäväksi heti vapaaksi, ellei muuta syytä tys ehdonalaisen vapauden menettämisestä olisi
24434: hänen kiinnipitämiseensä ole. Tästä ehdotetaan siirrettävä käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Tä-
24435: säädettäväksi pykälän 2 momentissa. mä voisi aiheuttaa käytännön vaikeuksia tuo-
24436: 15 c §. Säännöksen mukaan ehdonalaisen mioistuimille ja poliisille. Koska ylimenokau-
24437: vapauden menettämistä koskevan vaatimuksen desta ei tule kohtuuttoman pitkä, ehdotetaan,
24438: käsittelyssä noudatettaisiin muutoin soveltuvin että sanotusta yleisestä periaatteesta poiketaan
24439: osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa on näissä tapauksissa.
24440: säädetty. Kuten edellä 15a §:n kohdalla on Uutta lakia sovellettaisiin, jos esitys tehdään
24441: todettu, vastaajan haastamista ja poissaoloa tai ehdonalaisessa vapaudessa oleva otetaan
24442: oikeudesta koskisivat samat säännökset kuin säilöön esityksen tekemistä varten uuden lain
24443: muissakin rikosasioissa. voimaantultua. Sen sijaan oikeusministeriö rat-
24444: Kun kysymys on yleisessä tuomioistuimessa kaisisi edelleen lain voimaan tullessa siellä
24445: käsiteltävästä rikosasiasta, vastaajalle voitai- mahdollisesti vireillä olevat 2 luvun 15 §:n 1
24446: siin myöntää maksuton oikeudenkäynti ja hä- momentin nojalla tehdyt esitykset ehdonalaisen
24447: nelle voitaisiin myös määrätä avustaja, koska vapauden menettämisestä. Jos vapauteen pääs-
24448: kysymys on asiasta, josta ei voi seurata muuta tetty on vangittu esityksen tekemistä varten
24449: kuin vankeutta. Valtion varoista maksettavista ennen lain voimaantuloa, esitys ehdonalaisen
24450:
24451: 3 300331X
24452: 18 1990 vp. - HE n:o 23
24453:
24454: vapauden menettämisestä olisi niin ikään tehtä- 1.3. Laki eräiden asioiden ratkaisemisesta
24455: vä oikeusministeriölle ja oikeusministeriö rat- oikeusministeriön istunnossa annetun
24456: kaisisi esityksen. lain 1 §:n muuttamisesta
24457: Oikeusministeriölle 2 luvun 15 §:n 1 momen- 1 §. Koska oikeusministeriöllä ei olisi enaa
24458: tin nojalla tehdyt esitykset koeajan pidentämi- mahdollisuutta määrätä ehdonalaista vapautta
24459: sestä sekä 3 luvun 13 §:n nojalla vireillä olevat menetetyksi tai pidentää koeaikaa, tulisi näitä
24460: vahingonkorvauksen määräämistä koskevat koskeva maininta poistaa pykälän 1 kohdasta.
24461: asiat tai täytäntöönpanemattomat vahingon-
24462: korvauspäätökset sen sijaan raukeaisivat lain
24463: tullessa voimaan.
24464: 1.4. Laki rikoslain 2 luvun 13 §:n muutta-
24465: misesta
24466: 1.2. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun 13 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, miten
24467: lain 20 §:n muuttamisesta on rangaistava vankia taikka työlaitokseen tai
24468: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä varten
24469: 20 §. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan tarkoitettuun laitokseen otettua, joka syyllistyy
24470: vankilaoikeuden on määrättävä, onko nuoriso- rikokseen. Jos rikoksesta seuraisi sakkoa anka-
24471: vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästetty, rampi rangaistus, rikosta ei voida käsitellä
24472: joka on muusta syystä kuin uuden rikoksen kurinpitomenettelyssä, vaan siitä on nostettava
24473: johdosta menettänyt vapautensa, toimitettava syyte tuomioistuimessa. Rikoksesta tuomitaan
24474: takaisin nuorisovankilaan vai onko hänen suo- tällöin sakkoon tai vankeuteen. Elinkautisvan-
24475: ritettava jäännösrangaistuksensa yleisessä van- ki on kuitenkin tuomittava pidettäväksi yksi-
24476: kilassa tavallisena vankeusrangaistuksena. Py- näishuoneessa enintään neljä vuotta.
24477: kälän 2 momentin mukaan, jos vankilaoikeus Yleisperustelujen 4.4. kohdassa mainituilla
24478: määrää jäännösrangaistuksen suoritettavaksi perusteilla hallitus ehdottaa, että yksinäishuo-
24479: yleisessä vankilassa, sen tehtävä on poistaa nerangaistus poistetaan rangaistusjärjestelmäs-
24480: rangaistuksesta siihen tehty nuorisovakilapi- tä. Sitä koskevat maininnat poistettaisiin sen
24481: dennys. vuoksi pykälästä. Elinkaudeksi vankeuteen
24482: tuomittu, joka syyllistyy sellaiseen uuteen ri-
24483: Pykälän 1 momentin säännös on osoittautu- kokseen, jota ei käsitellä kurinpitomenettelys-
24484: nut vanhentuneeksi sekä täytäntöönpanoviran- sä, tuomittaisiin normaaliin tapaan vankeuteen
24485: omaisille ja vankilaoikeudelle tarpeetonta työtä tai sakkorangaistukseen. RTA 2 luvun 1 a §:n
24486: aiheuttavaksi. RTA 2 luvun nykyisen 16 §:n 2 uudessa 2 momentissa säädettäisiin rangaistus-
24487: momentin mukaan vanki, joka suorittaa yksin- ten yhteenlaskemisesta.
24488: omaan jäännösrangaistusta, voidaan päästää
24489: uudelleen ehdonalaiseen vapauteen hänen suo- Työlaitoksia ei enää ole, ja päihdyttävien
24490: ritettuaan jäännösrangaistusta vähintään yh- aineiden väärinkäyttäjiä varten olevia hoitolai-
24491: den kuukauden. Momentissa tarkoitetun asian toksia koskevat kurinpitosäännökset on ku-
24492: tullessa vankilaoikeuden käsiteltäväksi vanki mottu päihdehuoltolailla (41186). Pykälään eh-
24493: on näin ollen useimmiten suorittanut rangais- dotetaan tehtäväksi vastaavat poistot. Tarpeet-
24494: tuksen lähes loppuun. Säännöstä ehdotetaan- tomana ehdotetaan poistettavaksi myös pykä-
24495: kin muutettavaksi siten, että siinä tarkoitetussa län 4 momentin viimeinen virke siitä, että
24496: tapauksessa vanki, joka ei ole alkaessaan suo- elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu
24497: rittaa jäännösrangaistusta kahtakymmentäkol- on ehdonalaisessa vapaudessa tekemästään ri-
24498: mea vuotta täyttänyt, suorittaisi jäännösran- koksesta tuomittava yleisessä laissa säädettyyn
24499: gaistustaan ilman vankilaoikeuden eri mää- rangaistukseen.
24500: räystä nuorisovankilassa. Säännöksen muutta- Siirtymäsäännös. Jos elinkaudeksi vankeu-
24501: misen johdosta 2 momentti tarpeettomana ku- teen tuomitun vangin tekemästä rikoksesta ai-
24502: mottaisiin. kaisemman lain mukaan olisi tuomittu yksi-
24503: 1990 vp. - HE n:o 23 19
24504:
24505: näishuonetta, mainitun rangaistuksen asemesta 2. Voimaantulo
24506: olisi uuden lain voimaantultua tuomittava van-
24507: keutta. Aikaisemman lain aikana tuomittu yk- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
24508: sinäishuonerangaistus, jonka täytäntöönpano toukokuuta 1990.
24509: ei ole vielä alkanut ja täytäntöönpantavalla
24510: oleva yksinäishuonerangaistus raukeaisivat lain Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
24511: tullessa voimaan. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiesitykset:
24512:
24513:
24514: 1.
24515: Laki
24516: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun muuttamisesta
24517:
24518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24519: kumotaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2
24520: luvun 10 a §:n 5 momentti ja 3 luvun 13 §,
24521: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (612/74),
24522: muutetaan 2 luvun 1 a §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2
24523: momentti,
24524: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §:n 1 momentti 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (651186),
24525: 14 a §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (203/66) ja
24526: 17 §:n 2 momentti 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (506/88), sekä
24527: lisätään 2 luvun 1 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 29 päivänä elokuuta
24528: 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2
24529: momentti siirtyy 3 momentiksi ja 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä
24530: toukokuuta 1944 annetulla lailla (339/44) ja mainitulla 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla
24531: lailla, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä
24532: lukuun uusi 15 a - 15 c § seuraavasti:
24533:
24534:
24535: 2 luku 14 a §
24536: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta
24537: ja sakon muuntorangaistuksesta Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää
24538: noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentin
24539: 1 a § säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk-
24540: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- siä (käytösrikkomus), tuomioistuin voi julistaa
24541: la kertaa suoritettava useampia määräaikaisia ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Jos va-
24542: vankeusrangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yh- paaksi päästetty, joka ei ole valvonnan alai-
24543: distettävä, ja niiden ohella tai erikseen sakon nen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan säännöksiä
24544: muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- tai hänelle vapaaksi päästettäessä 6 kohdan
24545: tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. mukaisesti annettuja määräyksiä, oikeusminis-
24546: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen yhteen- teriö voi asettaa hänet jäljellä olevaksi koe-
24547: laskettu aika ei saa olla pitempi kuin kaksi- ajaksi valvonnan alaiseksi.
24548: kymmentä vuotta eikä sakon muuotarangais-
24549: tuksen pitempi kuin satakaksikymmentä päi-
24550: vää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muunta- 15 §
24551: rangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on Milloin valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun
24552: katsottava ensin suorittavan muuntorangais- 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pidättämiseen oi-
24553: tuksen. keutettu virkamies katsoo, että ehdonalaiseen
24554: Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen
24555: kaikki vankeusrangaistukset, sakon muunta- johdosta menettää ehdonalainen vapautensa,
24556: rangaistukset ja arestirangaistukset. hänen on tehtävä menettämistä koskeva vaati-
24557: mus kirjallisena tämän asuinpaikkakunnan
24558: 20 1990 vp. - HE n:o 23
24559:
24560: yleiselle alioikeudelle. Erityisestä syystä pidät- 15 b §
24561: tämiseen oikeutettu virkamies saa päättää va- Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me-
24562: paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Pidättä- nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja on,
24563: miseen oikeutetun virkamiehen on tällöin teh- jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää-
24564: tävä menettämistä koskeva vaatimus edellä tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan
24565: mainitulle tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän
24566: alioikeudelle viipymättä ja viimeistään säilöön- tyytyy päätökseen, tai muussa tapauksessa säi-
24567: ottamista seuraavana arkipäivänä. Säilöönotta- lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään
24568: misesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran-
24569: paikasta on ilmoitettava valvojalle. Vaatimus gaistusta vastaavan ajan. Jos vapaaksi päästet-
24570: ja ilmoitus saadaan tehdä suullisesti tai puheli- ty on ennen päätöksen antamista ollut säilöön
24571: mitse. Näin tehty vaatimus on vahvistettava otettuna, tuomioistuimen on määrättävä va-
24572: kirjallisesti. paudenmenetysaikaa vastaava aika, joka on
24573: Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on vähennettävä jäännösrangaistuksesta.
24574: valvojan pyynnöstä toimitettava käytösrikko- Jos vaatimus ehdonalaisen vapauden menet-
24575: muksen selvittämiseksi tutkinta. Jos vapaaksi tämisestä hylätään, säilöön otettu on määrättä-
24576: päästetty on otettu säilöön, tutkinta toimite- vä heti päästettäväksi vapaaksi.
24577: taan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen
24578: aloitteesta.
24579: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan alai-
24580: nen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämiseen 15 c §
24581: oikeutettu virkamies voi, jollei ole riittäviä Muutoin 15 a §:n 1 momentissa tarkoitettua
24582: syitä ehdonalaisen vapauden menettämiseen, vaatimusta käsiteltäessä noudatetaan soveltu-
24583: tehdä oikeusministeriölle esityksen vapaaksi vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
24584: päästetyn asettamisesta valvontaan. on säädetty.
24585:
24586: 17 §
24587: 15 a §
24588: Tuomioistuimen on otettava 15 §:n 1 mo- Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen,
24589: mentissa tarkoitettu ehdonalaisen vapauden kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin-
24590: menettämistä koskeva vaatimus käsiteltäväksi tään kolme vuotta.
24591: viipymättä. Jos vaatimus koskee säilöön otet-
24592: tua vastaajaa, vaatimus on otettava käsiteltä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24593: väksi viimeistään viikon kuluttua säilöönotta- kuuta 1990.
24594: misesta. Säilöön otettua koskevan vaatimuksen Asia käsitellään kuitenkin loppuun noudat-
24595: käsittely saadaan lykätä vain erityisestä syystä taen tämän lain voimaan tullessa voimassa
24596: ja enintään viikolla. Säilöönottaminen jatkuu olleita säännöksiä, jos esitys ehdonalaisen va-
24597: seuraavaan käsittelyyn, jollei tuomioistuin toi- pauden määräämisestä menetetyksi on tehty
24598: sin määrää. oikeusministeriölle tai ehdonalaisessa vapau-
24599: Vaatimuksen tekijän on oltava vaatimusta dessa oleva on vangittu esityksen tekemiseksi 2
24600: käsiteltäessä läsnä tuomioistuimessa. Pidättä- luvun 15 §:n 1 momentin nojalla ennen tämän
24601: miseen oikeutettu virkamies voi kuitenkin olla lain voimaantuloa.
24602: läsnä määräämänsä virkamiehen edustamana Lain voimaan tullessa raukeavat 2 luvun
24603: ja valvoja valtuuttamansa asiamiehen edusta- 15§:n 1 momentin nojalla oikeusministeriölle
24604: mana. Jos vaatimuksen on tehnyt pidättämi- tehdyt esitykset koeajan pidentämisestä sekä 3
24605: seen oikeutettu virkamies, valvoja voi olla luvun 13 §:n nojalla vankilan johtokunnassa
24606: läsnä käsittelyssä itse tai asiamiehen edustama- tai oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa
24607: na tai toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen käsiteltävänä olevat korvausasiat ja lainkoh-
24608: lausuntonsa vaatimuksen johdosta. Vastaajan dan nojalla annetut mutta vielä täytäntöönpa-
24609: on oltava läsnä henkilökohtaisesti. nematta olevat korvauspäätökset.
24610: 1990 vp. - HE n:o 23 21
24611:
24612:
24613: 2.
24614: Laki
24615: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 20 §:n muuttamisesta
24616:
24617: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24618: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/40) 20 §,
24619: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), seuraavasti:
24620:
24621: 20 §
24622: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- vankilaoikeuden eri määräystä suoritettava
24623: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden j äännösrangais tustaan nuorisovankilassa.
24624: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä-
24625: nen on, jollei hän ole alkaessaan suorittaa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24626: jäännösrangaistusta täyttänyt 23 vuotta, ilman kuuta 1990.
24627:
24628:
24629:
24630:
24631: 3.
24632: Laki
24633: eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
24634:
24635: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24636: muutetaan eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 8 päivänä toukokuuta
24637: 1970 annetun lain (324/70) 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä joulukuuta
24638: 1975 annetulla lailla (934/75), seuraavasti:
24639:
24640: 1§ 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis-
24641: Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi- ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok-
24642: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat: sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitos-
24643: 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau- ajan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus-
24644: teen; ajaksi.
24645: 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta-
24646: mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24647: ta; ja kuuta 1990.
24648: 22 1990 vp. - HE n:o 23
24649:
24650: 4.
24651: Laki
24652: rikoslain 2 lnvun 13 §:n muuttamisesta
24653:
24654: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24655: muutetaan rikoslain 2 luvun 13 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa
24656: laissa (613174), seuraavasti:
24657:
24658: 2 luku vähennettävä kohtuullinen maara, jollei ole
24659: perusteltua aihetta jättää vähennystä tekemättä
24660: Rangaistuksista
24661: tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy-
24662: 13§ tenä rangaistuksena teosta.
24663: Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok- Milloin rangaistusvanki tekee rikoksen lai-
24664: sessa tai muuten ollessaan vankilan viranomai- toksen ulkopuolella, hänet on siitä pantava
24665: sen valvonnan alaisena rikoksen, josta yleisen syytteeseen tuomioistuimessa.
24666: lain mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan
24667: olevan sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä
24668: kurinpitorangaistus niin kuin erikseen sääde- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24669: tään. Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa kuuta 1990.
24670: ankarampi kuin sakkorangaistus, rikoksenteki- Jos elinkaudeksi vankeuteen tuomitun van-
24671: jä on pantava siitä syytteeseen tuomioistuimes- gin tekemästä rikoksesta ennen tämän lain
24672: sa. voimaantuloa olisi tuomittu pidettäväksi yksi-
24673: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo- näishuoneessa, on sen asemesta on tuomittava
24674: mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta vankeutta. Ennen tämän lain voimaantuloa
24675: määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko- tuomittu yksinäishuonerangaistus raukeaa tä-
24676: naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta män lain tullessa voimaan.
24677:
24678:
24679: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
24680:
24681:
24682: Tasavallan Presidentti
24683: MAUNO KOIVISTO
24684:
24685:
24686:
24687:
24688: Oikeusministeri Tarja Halonen
24689: 1990 vp. - HE n:o 23 23
24690:
24691: Liite
24692:
24693:
24694:
24695:
24696: 1.
24697: Laki
24698: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun muuttamisesta
24699:
24700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24701: kumotaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2
24702: luvun 10 a §:n 5 momentti ja 3 luvun 13 §,
24703: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (612/74),
24704: muutetaan 2 luvun 1 a §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2
24705: momentti,
24706: sellaisina kuin ne ovat, 1 a §:n 1 momentti 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (651186),
24707: 14 a §:n 2 momentti ja 15 §:n 1 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (203/66) ja
24708: 17 § :n 2 momentti 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (506/88), sekä
24709: lisätään 2 luvun 1 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 29 päivänä elokuuta
24710: 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2
24711: momentti siirtyy 3 momentiksi ja 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä
24712: toukokuuta 1944 annetulla lailla (339/44) ja mainitulla 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla
24713: lailla, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä
24714: lukuun uusi 15 a - 15 c § seuraavasti:
24715:
24716: Voimassa oleva laki Ehdotus
24717:
24718: 2 luku
24719: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta
24720: ja sakon muuntorangaistuksesta
24721: 1 a § 1 a §
24722: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal-
24723: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- la kertaa suoritettava useampia määräaikaisia
24724: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä, ja vankeusrangaistuksia, joita ei ole toisiinsa yh-
24725: niiden ohella tai erikseen sakon muuntoran- distettävä, ja niiden ohella tai erikseen sakon
24726: gaistuksia, rangaistuslaitoksen johtajan on las- muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh-
24727: kettava ne yhteen täysin määrin. Kuitenkin on tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin.
24728: elinkaulisen vankeusrangaistuksen katsottava Määräaikaisen vankeusrangaistuksen yhteen-
24729: käsittävän kaikki määräaikaiset vankeusran- laskettu aika ei saa olla pitempi kuin kaksi-
24730: gaistukset ja sakon muuntorangaistukset. Mää- kymmentä vuotta eikä sakon muuntorangais-
24731: räaikaisen vankeusrangaistuksen yhteenlasket- tuksen pitempi kuin satakaksikymmentä päi-
24732: tu aika ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä vää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muunto-
24733: vuotta eikä sakon muuntorangaistuksen pitem- rangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on
24734: pi kuin satakaksikymmentä päivää. Kun van- katsottava ensin suorittavan muuntorangais-
24735: keusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on tuksen.
24736: laskettu yhteen, tuomitun on katsottava ensin Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää
24737: suorittavan muuntorangaistuksen. kaikki vankeusrangaistukset, sakon muunto-
24738: rangaistukset ja arestirangaistukset.
24739: 24 1990 vp. - HE n:o 23
24740:
24741: Voimassa oleva laki Ehdotus
24742: 10 a §
24743: (5 mom. kumotaan)
24744: Kurinpitorangaistuksena määrätty yksinäi-
24745: syys, jonka suorittaminen on kesken vankeus-
24746: vangin rangaistusajan päättyessä, on suoritet-
24747: tava loppuun.
24748:
24749: 14 a §
24750:
24751: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jättää
24752: noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentis- noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 momentin
24753: sa säädettyjä tai sen nojalla annettuja mää- säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk-
24754: räyksiä (käytösrikkomus), ehdonalainen va- siä (käytösrikkomus), tuomioistuin voi julistaa
24755: paus voidaan julistaa menetetyksi taikka koe- ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Jos va-
24756: aikaa pitentää. Mikäli vapaaksi päästetty, joka paaksi päästetty, joka ei ole valvonnan alai-
24757: ei ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 nen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan säännöksiä
24758: kohdassa olevia tai hänelle vapaaksi päästet- tai hänelle vapaaksi päästettäessä 6 kohdan
24759: täessä 6 kohdan mukaisesti annettuja määräyk- mukaisesti annettuja määräyksiä, oikeusminis-
24760: siä, hänet voidaan myös asettaa jäljellä olevak- teriö voi asettaa hänet jäljellä olevaksi koe-
24761: si tai pitennetyksi koeajaksi valvonnan alaisek- ajaksi valvonnan alaiseksi.
24762: si.
24763:
24764:
24765: 15 § 15 §
24766: Milloin valvoja katsoo, että ehdonalaiseen Milloin valvoja tai pakkokeinolain 1 luvun
24767: vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pidättämiseen oi-
24768: johdosta menettää vapautensa tai että koe- keutettu virkamies katsoo, että ehdonalaiseen
24769: aikaa on pitennettävä, on valvojan ilmoitettava vapauteen päästetyn tulee käytösrikkomuksen
24770: siitä sekä asiassa ilmenneet seikat oikeusminis- johdosta menettää ehdonalainen vapautensa,
24771: teriölle, ja poliisipäällikön valvojan pyynnöstä hänen on tehtävä menettämistä koskeva vaati-
24772: toimeenpantava asian selvittämiseksi tutkinta. mus kirjallisena tämän asuinpaikkakunnan
24773: Poliisipäällikkö voi ilmoittaa asiasta oikeus- yleiselle alioikeudelle. Erityisestä syystä pidät-
24774: ministeriölle, vaikka hän ei ole vapaaksi pääs- tämiseen oikeutettu virkamies saa päättää va-
24775: tetyn valvoja. Jollei vapaaksi päästetty ole paaksi päästetyn ottamisesta säilöön. Pidättä-
24776: valvonnan alainen, on poliisipäällikön tehtävä miseen oikeutetun virkamiehen on tällöin teh-
24777: ilmoitus, kun hän havaitsee siihen olevan aihet- tävä menettämistä koskeva vaatimus edellä
24778: ta. Erityisestä syystä hän saa myös vangita mainitulle tai säilyttämispaikkakunnan yleiselle
24779: vapaaksi päästetyn, jota ilmoitus koskee. Oi- alioikeudelle viipymättä ja viimeistään säilöön-
24780: keusministeriön tulee ilmoituksen johdosta ottamista seuraavana arkipäivänä. Säilöönotta-
24781: päättää, onko vapaaksi päästetty menettävä misesta sekä tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja
24782: ehdonnalaisen vapautensa tai onko hänen koe- paikasta on ilmoitettava valvojalle. Vaatimus
24783: aikansa pitennettävä taikka hänet asetettava ja ilmoitus saadaan tehdä suullisesti tai puheli-
24784: jäljellä olevaksi tai pidennetyksi koeajaksi val- mitse. Näin tehty vaatimus on vahvistettava
24785: vonnan alaiseksi sekä antaa määräykset, joita kirjallisesti.
24786: vapaaksi päästetyn on tässä tapauksessa nou- Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on
24787: datettava. valvojan pyynnöstä toimitettava käytösrikko-
24788: muksen selvittämiseksi tulkinta. Jos vapaaksi
24789: päästetty on otettu säilöön, tulkinta toimite-
24790: taan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen
24791: aloitteesta.
24792: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan alai-
24793: 1990 vp. - HE n:o 23 25
24794:
24795: Voimassa oleva laki Ehdotus
24796:
24797: nen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämiseen
24798: oikeutettu virkamies voi, jollei ole riittäviä
24799: syitä ehdonalaisen vapauden menettämiseen,
24800: tehdä oikeusministeriölle esityksen vapaaksi
24801: päästetyn asettamisesta valvontaan.
24802:
24803:
24804: 15 a §
24805: Tuomioistuimen on otettava 15 §:n 1 mo-
24806: mentissa tarkoitettu ehdonalaisen vapauden
24807: menettämistä koskeva vaatimus käsiteltäväksi
24808: viipymättä. Jos vaatimus koskee säilöön otet-
24809: tua vastaajaa, vaatimus on otettava käsiteltä-
24810: väksi viimeistään viikon kuluttua säilöönotta-
24811: misesta. Säilöön otettua koskevan vaatimuksen
24812: käsittely saadaan lykätä vain erityisestä syystä
24813: ja enintään viikolla. Säi/öönottaminen jatkuu
24814: seuraavaan käsittelyyn, jollei tuomioistuin toi-
24815: sin määrää.
24816: Vaatimuksen tekijän on oltava vaatimusta
24817: käsiteltäessä läsnä tuomioistuimessa. Pidättä-
24818: miseen oikeutettu virkamies voi kuitenkin olla
24819: läsnä määräämänsä virkamiehen edustamana
24820: ja valvoja valtuuttamansa asiamiehen edusta-
24821: mana. Jos vaatimuksen on tehnyt pidättämi-
24822: seen oikeutettu virkamies, valvoja voi olla
24823: läsnä käsittelyssä itse tai asiamiehen edustama-
24824: na tai toimittaa tuomioistuimelle kirjallisen
24825: lausuntonsa vaatimuksen johdosta. Vastaajan
24826: on oltava läsnä henkilökohtaisesti.
24827:
24828: 15 b §
24829: Jos tuomioistuin päättää, että vastaaja me-
24830: nettää ehdonalaisen vapautensa, vastaaja on,
24831: jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin pää-
24832: tä, määrättävä heti toimitettavaksi vankilaan
24833: suorittamaan jäännösrangaistustaan, jos hän
24834: tyytyy päätökseen, tai muussa tapauksessa säi-
24835: lytettäväksi, kunnes asiasta toisin määrätään
24836: tai kunnes säilössäpito on kestänyt jäännösran-
24837: gaistusta vastaavan ajan. Jos vapaaksi päästet-
24838: ty on ennen päätöksen antamista ollut säilöön
24839: otettuna, tuomioistuimen on määrättävä va-
24840: paudenmenetysaikaa vastaava aika, joka on
24841: vähennettävä jäännösrangaistuksesta.
24842: Jos vaatimus ehdonalaisen vapauden menet-
24843: tämisestä hylätään, säilöön otettu on määrättä-
24844: vä heti päästettäväksi vapaaksi.
24845:
24846: 15 c §
24847: Muutoin 15 a § :n 1 momentissa tarkoitettua
24848: vaatimusta käsiteltäessä noudatetaan sovellu-
24849: 4 300331X
24850: 26 1990 vp. - HE n:o 23
24851:
24852: Voimassa oleva laki Ehdotus
24853:
24854: vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
24855: on säädetty.
24856:
24857: 17 § 17 §
24858:
24859: Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen, Koeaika on jäännösrangaistuksen pituinen,
24860: kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin- kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enin-
24861: tään kolme vuotta. Koeaikaa voidaan 15 § :n 1 tään kolme vuotta.
24862: momentin nojalla pidentää yhteensä enintään
24863: kahdella vuodella.
24864:
24865:
24866: 3 luku
24867: Täytäntöönpanosta vankilassa
24868:
24869: 13§
24870: Jos vanki tahallaan tai tärkeällä huolimatto- (kumotaan)
24871: muudel/aan on aiheuttanut vahinkoa laitoksen
24872: omaisuudelle, johtokunta voi, ellei vahingon
24873: aiheuttanutta tekoa saateta tuomioistuimen kä-
24874: siteltäväksi, määrätä vahingon korvattavaksi
24875: vangin työ- ja käyttörahasta tai muusta vangil-
24876: le tilitetystä tulosta. Johtokunnan päätökseen
24877: vangilla on oikeus hakea kirjallisesti muutosta
24878: oikeusministeriöitä neljäntoista päivän kulues-
24879: sa päätöksestä tiedon saatuaan. Muutoksenha-
24880: kukirjelmä on annettava laitoksen johtajalle,
24881: jonka on toimitettava se Oikeusministeriö/le.
24882: Oikeusministeriön päätöksestä ei saa valittaa.
24883:
24884: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24885: kuuta 1990.
24886: Asia käsitellään kuitenkin loppuun noudat-
24887: taen tämän lain voimaan tullessa voimassa
24888: olleita säännöksiä, jos esitys ehdonalaisen va-
24889: pauden määräämisestä menetelyksi on tehty
24890: oikeusministeriölle tai ehdonalaisessa vapau-
24891: dessa oleva on vangittu esityksen tekemiseksi 2
24892: luvun 15 §:n 1 momentin nojalla ennen tämän
24893: lain voimaantuloa.
24894: Lain voimaan tullessa raukeavat 2 luvun
24895: 15 § :n 1 momentin nojalla oikeusministeriölle
24896: tehdyt esitykset koeajan pidentämisestä sekä 3
24897: luvun 13 §:n nojalla vankilan johtokunnassa
24898: tai oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa
24899: käsiteltävänä olevat korvausasiat ja lainkoh-
24900: dan nojalla annetut mutta vielä täytäntöönpa-
24901: nematta olevat korvauspäätökset.
24902: 1990 vp. - HE n:o 23 27
24903:
24904: 2.
24905: Laki
24906: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 20 §:n muuttamisesta
24907:
24908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24909: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 20 §,
24910: sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), seuraavasti: ·
24911:
24912: Voimassa oleva laki Ehdotus
24913:
24914: 20 § 20 §
24915: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau-
24916: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden teen päästetty on muusta syystä kuin uuden
24917: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä-
24918: määrätköön vankilaoikeus, onko hänet toimi- nen on, jollei hän ole alkaessaan suorittaa
24919: tettava takaisin nuorisovankilaan kärsimään jäännösrangaistusta täyttänyt 23 vuotta, ilman
24920: sitä rangaistusta, mikä on jäljellä silloin, kun vankilaoikeuden eri määräystä suoritettava
24921: hänet päästettiin vapaaksi, vai onko hänen jäännösrangaistustaan nuorisovankilassa.
24922: kärsittävä jäännösrangaistuksensa yleisessä
24923: vankilassa tavallisena vankeusrangaistuksena.
24924: Milloin jäännösrangaistus määrätään kärsit-
24925: täväksi yleisessä vankilassa, vankilaoikeus voi
24926: joko osaksi tai kokonaan poistaa rangaistusai-
24927: kaan nuorisovankilaan määräämisen johdosta
24928: tulleen pitennyksen, kuitenkin niin, että jos
24929: jäännösrangaistus on ankarampi kuin oikeu-
24930: den tuomitsema rangaistus, on se lyhennettävä
24931: siten, että se ankaruudeltaan vastaa enintään
24932: oikeuden tuomitsemaa rangaistusta.
24933:
24934: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24935: kuuta 1990.
24936:
24937:
24938:
24939: 3.
24940: Laki
24941: eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
24942:
24943: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24944: muutetaan eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 8 päivänä toukokuuta
24945: 1970 annetun lain (324170) 1 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä joulukuuta
24946: 1975 annetulla lailla (934175), seuraavasti:
24947: Ehdotus Voimassa oleva laki
24948:
24949: 1§ 1§
24950: Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi- Oikeusministeriön istunnossa ratkaistaan mi-
24951: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat: nisteriössä päätettävät asiat, jotka koskevat
24952: 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau- 1) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapau-
24953: teen; teen, ehdonalaisen vapauden menettämistä tai
24954: koeajan pidentämistä;
24955: 28 1990 vp. - HE n:o 23
24956:
24957: Voimassa oleva laki Ehdotus
24958:
24959: 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta- 2) ehdonalaiseen vapauteen päästetyn asetta-
24960: mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis- mista valvontaan tai valvonnan lakkauttamis-
24961: ta; tahi ta; ja
24962: 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis- 3) avolaitoksessa olevan vangin toimittamis-
24963: ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok- ta vankilaan järjestysrikkomuksen tai laitok-
24964: sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitosa- sesta luvatta poistumisen vuoksi ja avolaitos-
24965: jan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus- ajan lukemista vankilaan toimitetun rangaistus-
24966: ajaksi. ajaksi.
24967:
24968: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24969: kuuta 1990.
24970:
24971:
24972:
24973:
24974: 4.
24975: Laki
24976: rikoslain 2 luvun 13 §:n muuttamisesta
24977:
24978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24979: muutetaan rikoslain 2 luvun 13 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa
24980: laissa (613/74), seuraavasti:
24981:
24982: Voimassa oleva laki Ehdotus
24983:
24984: 2 luku
24985: Rangaistuksista
24986: 13 § 13§
24987: Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok- Jos rangaistusvanki tekee rangaistuslaitok-
24988: sessa tai muuten vankilan viranomaisen val- sessa tai muuten ollessaan vankilan viranomai-
24989: vonnan alaisena rikoksen, josta yleisen lain sen valvonnan alaisena rikoksen, josta yleisen
24990: mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan ole- lain mukaan tulevan seuraamuksen katsotaan
24991: van sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä olevan sakkoa, siitä on laitoksessa määrättävä
24992: kurinpitorangaistus niin kuin erikseen on sää- kurinpitorangaistus niin kuin erikseen sääde-
24993: detty. Samoin on työlaitokseen tai päihdyttä- tään. Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa
24994: vien aineiden väärinkäyttäjiä varten tarkoitet- ankarampi kuin sakkorangaistus, rikoksenteki-
24995: tuun huolto/aan otetun sellaisessa laitoksessa jä on pantava siitä syytteeseen tuomioistuimes-
24996: tekemästä rikoksesta, josta seuraamuksen kat- sa.
24997: sotaan olevan sakkoa, määrättävä kurinpito-
24998: rangaistus niin kuin siitä on erikseen säädetty.
24999: Jos katsotaan, että rikoksesta seuraa anka-
25000: rampi kuin sakkorangaistus, rikoksentekijä on
25001: pantava siitä syytteeseen tuomioistuimessa.
25002: Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu
25003: on tuomittava uudesta rikoksesta pidettäväksi
25004: yksinäishuoneessa enintään neljä vuotta.
25005: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo- Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö tuo-
25006: mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta mioistuimessa tuomitaan rikoksesta, josta
25007: määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko- määrätyn kurinpitorangaistuksen hän on koko-
25008: 1990 vp. - HE n:o 23 29
25009:
25010: Voimassa oleva laki Ehdotus
25011:
25012: naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta naan tai osaksi suorittanut, on rangaistuksesta
25013: vähennettävä kohtuullinen määrä, jollei ole vähennettävä kohtuullinen määrä, jollei ole
25014: perustelua aihetta jättää vähennystä tekemättä perusteltua aihetta jättää vähennystä tekemättä
25015: tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy- tai pitää suoritettua kurinpitorangaistusta täy-
25016: tenä rangaistuksena teosta. tenä rangaistuksena teosta.
25017: Milloin rangaistusvanki taikka työlaitokseen Milloin rangaistusvanki tekee rikoksen lai-
25018: tai huolto/aan otettu tekee rikoksen laitoksen toksen ulkopuolella, hänet on siitä pantava
25019: ulkopuolella, on siitä tuomittava tuomiois- syytteeseen tuomioistuimessa.
25020: tuimessa, elinkautinen vanki niinkuin edellä 2
25021: momentissa on säädetty. Elinkautiseen van-
25022: keusrangaistukseen tuomittu on kuitenkin eh-
25023: donalaisessa vapaudessa tekemästään rikokses-
25024: ta tuomittava yleisessä laissa säädettyyn ran-
25025: gaistukseen.
25026:
25027: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
25028: kuuta 1990.
25029: Jos elinkaudeksi vankeuteen tuomitun van-
25030: ' gin tekemästä rikoksesta ennen tämän lain
25031: voimaantuloa olisi tuomittu pidettäväksi yksi-
25032: näishuoneessa, on sen asemesta on tuomittava
25033: vankeutta. Ennen tämän lain voimaantuloa
25034: tuomittu yksinäishuonerangaistus raukeaa tä-
25035: män lain tullessa voimaan.
25036: 1990 vp. - HE n:o 24
25037:
25038:
25039:
25040:
25041: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain 10 ja
25042: 12 §:n muuttamisesta
25043:
25044:
25045:
25046:
25047: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25048:
25049: Esityksessä ehdotetaan leimaverolakiin teh- ehdotetaan korotettavaksi turvakortin valmis-
25050: täväksi muutokset, jotka aiheutuvat ajokortti- tuskustannusten määrällä eli 40 markalla. Laki
25051: luokitusta koskevien säännösten muuttamisesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä
25052: ja ajokorttilomakkeen muuttamisesta turva- huhtikuuta 1990.
25053: kortiksi. Ajokorteista perittävää leimaveroa
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: PERUSTELUT
25059:
25060: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut 1.2. Ajokorttiluokituksen muutos
25061: muutokset
25062: Ajokorttiluokkien muutos on tekninen, eikä
25063: 1.1. Ajokortti tarkoituksena ole muuttaa voimassa olevia lei-
25064: maveroperusteita. Huomattavin muutos on se,
25065: että KT-luokka (kevyt moottoripyörä) poiste-
25066: Ajokorttilainsäädännön uudistus aloitettiin 1 taan eikä auton ajo-oikeuteen enää sisälly oi-
25067: päivänä lokakuuta 1989, jolloin siirrvttiin kak- keutta ajaa moottoripyörää. Leimaverolain
25068: sivaiheiseen ajokorttijärjestelmään. f{allitus on 10 §:n Ajokorttia koskeva nimike ehdotetaan
25069: jatkanut uudistusta antamalla edt skunnalle muutettavaksi vastaamaan ajokorttiasetuksen
25070: esityksen laiksi tieliikennelain muu tamisesta ajokorttiluokkien määrittelyä.
25071: (hall. es. 8/1990 vp.). Esityksessä e.tdotetaan
25072: muutoksia ajokortin myöntämisme.1ettelyyn,
25073: ja ajokorttijärjestelmää ja siihen liittyviä me- 1.3. Ajokorttilomake
25074: nettelyjä ehdotetaan selkiytettäviksi. Ajokortin
25075: myöntämismenettelyyn ehdotetut muutokset Ajokorttilomakkeen muuttaminen turvakor-
25076: on jo otettu huomioon leimaveroa koskevissa tiksi nostaa ajokortin valmistuskustannuksia.
25077: säännöksissä. Leimaverolain 10 §:ää muutet- Väliaikaisten ajokorttien leimaverovapaudesta
25078: tiin 1 päivänä lokakuuta 1989 voimaan tulleella aiheutuvien valtion tulojen vähentyminen on
25079: lailla (613/89), jolla lyhytaikainen ajokortti otettu huomioon niin, että kuljettajatutkinnos-
25080: säädettiin leimaverosta vapaaksi. ta menevää maksua on korotettava 40 markal-
25081: la silloin, kun hyväksytyn kuljettajatutkinnon
25082: Mainittuun hallituksen esitykseen sisältyvän jälkeen katsastustoimipaikalta annetaan ajo-
25083: lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen on tar- kortti. Jotta ajokorttien valmistuskustannukset
25084: koitus antaa uusi ajokorttiasetus. Tarkoitukse- saadaan katetuiksi, ehdotetaan kaikkien ajo-
25085: na on uudistaa ajokorttiluokitusta ja muuttaa korttien leimaveroa korotettavaksi 40 markal-
25086: ajokorttilomake turvakortiksi. la.
25087: 300231N
25088: 2 1990 vp. - HE n:o 24
25089:
25090: 1.4. Kaksoiskappaleet nen ajokortti ja sellainen uusi ajokortti, joka
25091: annetaan ajokorttiluokan alentamisen tai eri-
25092: Leimaverolain 10 §:n Ajokorttia koskevan tyisehtojen muuttamisen takia, on leimaverosta
25093: nimikkeen 1 momentin 5 kohdassa säädetään vapaa.
25094: ajokortin kaksoiskappaleesta perittävästä lei-
25095: maverosta. Leimaverosta vapaa on kuitenkin
25096: nimenmuutoksen johdosta annettava kaksois- 2. Taloudelliset vaikutukset
25097: kappale. Kun henkilötunnuksen muuttumisen
25098: johdosta annettava kaksoiskappale on rinnas- Ajokorttiluokkien muutoksista vaikuttaa
25099: tettavissa nimenmuutoksen johdosta annetta- KT -luokan poistaminen leimaveron tuottoon.
25100: vaan, ehdotetaan myös henkilötunnuksen A-luokan ajokortit lisääntyvät noin 5 000 kap-
25101: muutoksen johdosta annettava kaksoiskappale paleella vuodessa, mikä lisää leimaveron tuot-
25102: leimaverosta vapaaksi. toa noin 1,5 miljoonalla markalla vuodessa.
25103: Kun myös henkilöauton ammattiajoluvan ja Moottoripyörän ajo-oikeus on nykyisin sisälty-
25104: liikenneopettajaluvan kaksoiskappaleita joudu- nyt auton ajokorttiin. Ei voida tarkkaan arvi-
25105: taan käytännössä antamaan, ehdotetaan ni- oida, miten vaatimus erillisestä moottoripyö-
25106: mikkeen 1 momenttiin lisättäväksi uusi 8 koh- rän kuljettajatutkinnosta lisää A-luokan ajo-
25107: ta, jonka mukaan näiden kaksoiskappaleista korttien hankkimista. Ajokorttilomakkeen val-
25108: olisi perittävä puolet alkuperäisen luvan leima- mistuskustannuksia vastaava leimaveron koro-
25109: verosta eli 70 markkaa. tus tulisi koskemaan noin 100 000 myönnettä-
25110: vää ajokorttia vuodessa. Tämä merkitsisi noin
25111: 1 miljoonan markan leimaveron tuoton lisäystä
25112: 1.5. Väliaikainen ajokortti ja ajokorttiluo- vuodessa. Ajokortteja uudistetaan noin 15 000
25113: kan alentamisen tai erityisehtojen muut- kappaletta vuodessa. Leimaveron tuotto li-
25114: tamisen johdosta annettava uusi ajo- sääntyisi noin 600 000 markalla vuodessa tästä
25115: kortti syystä.
25116: Väliaikaisesta ajokortista ei ole peritty lei-
25117: Väliaikainen ajokortti joudutaan antamaan maveroa kaikissa poliisipiireissä. Kun leimave-
25118: silloin, kun varsinaista ajokorttia ei jostakin ron määrä on ainoastaan 10 markkaa, perin-
25119: syystä voida antaa. Tällainen syy voi olla nästä aiheutuvat kustannukset nousevat hel-
25120: esimerkiksi viranomaisen tai valmistajan virhe posti leimaveron tuottoa korkeammiksi.
25121: tai se, että ajokorttiin jostakin muusta syystä
25122: on tullut virhe. Väliaikainen ajokortti anne-
25123: taan myös silloin, kun pyydetään ajokortin 3. Voimaantulo
25124: kaksoiskappaletta.
25125: Ajokorttiluokan alentaminen ja erityisehto- Tieliikennelain muutoksen ja uuden ajokort-
25126: jen muuttaminen on nykyisin tehty vanhaan tiasetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivä-
25127: ajokorttilomakkeeseen. Turvakortin käyttöön- nä huhtikuuta 1990. Leimaverolain muutos
25128: oton jälkeen tämä ei ole enää mahdollista, ehdotetaan tulemaan voimaan samasta ajan-
25129: vaan tällöin joudutaan antamaan uusi ajokort- kohdasta ja koskemaan ajokortteja, jotka an-
25130: ti. netaan lain voimaantulon jälkeen.
25131: Nykyisin väliaikaisen ajokortin on voinut
25132: antaa vain poliisi, mutta kun ajokortin antami-
25133: nen siirtyy katsastustoimipaikoille, annetaan 4. Säätämisjärjestys
25134: väliaikainen ajokortti myös sieltä. Leimaveron
25135: periminen näistä on käytännössä ollut epäyhte- Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
25136: näisiä. Väliaikainen ajokortti ja erityisehtojen sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on
25137: muuttamisen johdosta annettava uusi ajokortti uudesta tai lisätystä yhtä vuotta pidemmältä
25138: ovat monessa suhteessa rinnastettavissa leima- ajalta kannettavasta verosta säädetty.
25139: verovapatstm kaksoiskappaleisiin. Tämän
25140: vuoksi ehdotetaan leimaverolain 12 §:ään lisät- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25141: täväksi uusi 60 kohta, jonka mukaan väliaikai- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25142: 1990 vp. - HE n:o 24 3
25143:
25144: Laki
25145: leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamisesta
25146:
25147: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25148: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 10 §:n Ajokorttia
25149: koskevan nimikkeen 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1988 ja
25150: 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla (1021/88 ja 613/89), sekä
25151: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 60 kohta seuraavasti:
25152:
25153: 10 § nimenmuutoksen tai henkilötunnuksen
25154: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle muutoksen johdosta annettu, 140 markkaa;
25155: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 6) henkilöauton ammattiajolupa 140
25156: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja markkaa;
25157: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 7) liikenneopettajalupa 140 markkaa; ja
25158: leimalla seuraavin määrin: 8) henkilöauton ammattiajoluvan ja
25159: liikenneopettajaluvan kaksoiskappale 70
25160: Ajokortti: markkaa.
25161: 1) A ** ** **-, * B* ** **-, * BE** **-,
25162: A B* ** **-, A BE** **-, * B* C* **-, 12 §
25163: A B* C* **-, * BE C* **-, A BE C* **-, Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
25164: * BE CE**-, A BE CE**-, * B* C* D*-,
25165: A B* C* D*-, * BE C* D*-, A BE C* D*-, asioissa, jotka koskevat:
25166: * BE CE DE- ja A BE CE DE-luokan
25167: ajokortti, ei kuitenkaan kuljettajaopetuksen niin myös
25168: ensimmäisen vaiheen jälkeen annettava
25169: lyhytaikainen auton ajokortti, 400 markkaa; 60) väliaikainen ajokortti ja sellainen uusi
25170: 2) T-luokan ajokortti 140 markkaa; ajokortti, joka annetaan ajokorttiluokan
25171: 3) T -luokan ajokortin muuttaminen muuksi alentamisen tai erityisehtojen muuttamisen
25172: kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi 260 johdosta.
25173: markkaa;
25174: 4) ajokortin muuttaminen muuksi ylemmän
25175: luokan ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton Tämä laki tulee voimaan päivänä
25176: ajokortiksi 140 markkaa; kuuta 1990. Lakia sovelletaan ajokortteihin,
25177: 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan jotka annetaan lain tultua voimaan.
25178:
25179: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
25180:
25181:
25182: Tasavallan Presidentti
25183: MAUNO KOIVISTO
25184:
25185:
25186:
25187:
25188: Ministeri Ulla Puolanne
25189: 4 1990 vp. - HE n:o 24
25190:
25191: Liite
25192:
25193:
25194:
25195:
25196: Laki
25197: leimaverolain 10 ja 12 §:n muuttamisesta
25198:
25199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25200: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 10 §:n Ajokorttia
25201: koskevan nimikkeen 1 momentti,
25202: sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1988 ja 30 päivänä kesäkuuta 1989
25203: annetuilla laeilla (1021188 ja 613/89), sekä
25204: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 60 kohta seuraavasti:
25205:
25206: Voimassa oleva laki Ehdotus
25207:
25208: 10§
25209: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle
25210: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
25211: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
25212: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
25213: leimalla seuraavin määrin:
25214:
25215: Ajokortti: Ajokortti:
25216: 1) A-, AB-, ABE-, ABC-, ABE/ ABC-, 1) A ** ** **-, * B* ** **-, * BE** **-,
25217: ABE/ABCD-, ABCD-, ABCE-, ja ABCDE- A B* ** **-, A BE** **-, * B* C* **-,
25218: luokan ajokortti, ei kuitenkaan kuljettajaope- A B* C* **-, * BE C* **-, A BE C* **-,
25219: tuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen annettava * BE CE**-, A BE CE**-, * B* C*D *-,
25220: lyhytaikainen auton ajokortti, 360 markkaa; A B* C* D*-, * BE C* D*-, A BE C* D*-,
25221: * BE CE DE- jaA BE CE DE-luokan ajokort-
25222: ti, ei kuitenkaan kuljettajaopetuksen ensim-
25223: mäisen vaiheen jälkeen annettava lyhytaikai-
25224: nen auton ajokortti, 400 markkaa;
25225: 2) KT- tai T-luokan ajokortti 100 markkaa; 2) T-luokan ajokortti 140 markkaa;
25226: 3) KT- tai T -luokan ajokortin muuttaminen 3) T -luokan ajokortin muuttaminen muuksi
25227: muuksi kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton ajokortiksi 260
25228: 220 markkaa; markkaa;
25229: 4) A-, AB-, ABE-, ABC-, ABE/ ABC-, 4) ajokortin muuttaminen muuksi ylemmän
25230: ABE/ ABCD-, ABCD- tai ABCE-luokan ajo- luokan ajokortiksi kuin lyhytaikaiseksi auton
25231: kortin muuttaminen korkeamman luokan ajo- ajokortiksi 140 markkaa;
25232: kortiksi 100 markkaa;
25233: 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan 5) ajokortin kaksoiskappale, ei kuitenkaan
25234: nimenmuutoksen johdosta annettu, 100 mark- nimenmuutoksen tai henkilötunnuksen muu-
25235: kaa; toksen johdosta annettu, 140 markkaa;
25236: 1990 vp. - HE n:o 24 5
25237:
25238: Voimassa oleva laki Ehdotus
25239:
25240: 6) henkilöauton ammattiajolupa 100 mark- 6) henkilöauton ammattiajolupa 140 mark-
25241: kaa; ja kaa;
25242: 7) liikenneopettajalupa 100 markkaa. 7) liikenneopettajalupa 140 markkaa; ja
25243: 8) henkilöauton ammattiajoluvan ja liiken-
25244: neopettajaluvan kaksoiskappale 70 markkaa.
25245:
25246:
25247: 12 §
25248: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
25249:
25250: asioissa, jotka koskevat:
25251:
25252: niin myös
25253:
25254: 60) väliaikainen ajokortti ja sellainen uusi
25255: ajokortti, joka annetaan ajokorttiluokan alen-
25256: tamisen tai erityisehtojen muuttamisen johdos-
25257: ta.
25258:
25259: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25260: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ajokortteihin,
25261: jotka annetaan lain tultua voimaan.
25262: 1990 vp. - HE n:o 25
25263:
25264:
25265:
25266:
25267: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion viran ja toimen
25268: haltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain kumoamisesta
25269:
25270:
25271:
25272:
25273: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25274:
25275: Esityksessä ehdotetaan, että laki valtion vi- ehdotetaan tulevaksi voimaan päivänä syys-
25276: ran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta kuuta 1990.
25277: kumottaisiin. Lain kumoamista koskeva laki
25278:
25279:
25280:
25281:
25282: PERUSTELUT
25283:
25284:
25285: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut perusteella. Tästä syystä lisättiin neuvotteluoi-
25286: muutokset keuslakiin uusi 1 a § (429/64), jossa säädetään,
25287: että neuvotteluoikeuslakia ei sovelleta asioihin,
25288: Valtion viran ja toimen haltijain neuvotte- joista säädetään menettelytapalaissa. Valtion
25289: luoikeudesta annetun lain (82/43, jäljempänä virkaehtosopimuslain (664170) tultua voimaan
25290: neuvotteluoikeuslaki) 1 §:n nojalla on valtion 1 päivänä joulukuuta 1970 katsottiin, että neu-
25291: virkamiehillä oikeus neuvotella asianomaisen votteluoikeuslain 1 a §:n viittausta menettely-
25292: valtion viranomaisen kanssa periaatteellisista tapalakiin voidaan soveltaa myös valtion virka-
25293: tai muutoin yleisluontoisista virkaan ottamista, ehtosopimuslakiin ilman neuvotteluoikeuslain
25294: virka- ja työsuhdetta sekä palkkausta koskevis- muutosta. Täten on katsottu, että neuvotte-
25295: ta asioista neuvottelukelpoiseksi hyväksytyn luoikeuslakia ei sovelleta valtion virkaehtosopi-
25296: yhdistyksensä välityksellä. Neuvotteluoikeusla- muslain 2 §:n mukaisesti neuvoteltaviin asioi-
25297: ki säätää virkamiehille oikeuden ja viranomai- hin.
25298: sille velvollisuuden neuvotella 1 §:ssä maini- Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja
25299: tuista asioista. Laki ei rajoita viranomaisten laitoksissa (651/88, jäljempänä valtion yhteis-
25300: oikeutta ratkaista asiaa haluamallaan tavalla, toimintalaki) tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta
25301: eikä virkamiesten oikeutta muilla keinoin val- 1988. Sen tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan
25302: voa etujaan. Neuvotteluosapuolena valtion antaa valtion henkilöstölle vaikutusmahdolli-
25303: puolesta on se viranomainen, jonka käsiteltä- suus työhönsä ja työoloihinsa vaikuuavaan
25304: viin neuvoteltava asia kuuluu. Neuvotteluoi- viraston toimintaa koskevaan päätöksente-
25305: keuslaissa tarkoitettuja viranomaisia on noin koon. Lain 7 §:ssä on säädetty yhteistoiminta-
25306: kuusikymmentä. Valtioneuvosto on myöntänyt menettelyn piiriin kuuluvista asioista. Nämä
25307: neuvotteluluoikeuden yli seitsemällekymmenel- ovat sellaisia viraston varsinaisen toiminnan
25308: le virkamiesyhdistykselle. muutoksia, joilla on henkilöstöhallinnollisia
25309: Laissa valtion virkamiespalkkausten tarkis- vaikutuksia. Yhteistoimintamenettelyn piiriin
25310: tamisesta (427 /64, jäljempänä menettelytapala- kuuluvista asioista voidaan lain 15 §:n nojalla
25311: ki), jota sovellettiin vuosina 1966-1970, sää- sopimuksin poiketa. Valtiovarainministeriö ja
25312: dettiin, että virkamiesten palkkausten tarkistus valtion virkamiesten ja työntekijöiden edusta-
25313: toimitetaan valtioneuvoston ja virkamiesten vimmat keskusjärjestöt ovat täsmentäneet ja
25314: keskusjärjestöjen välillä tehdyn sopimuksen laajentaneet yhteistoimintamenettelyn asiapii-
25315:
25316: 300309Y
25317: 2 1990 vp. - HE n:o 25
25318:
25319: riä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai- tys voidaan valmistella, kun on saatu aikaan
25320: toksissa 7 päivänä lokakuuta 1988 tekemässään sopimus, jonka mukaan voidaan neuvotella
25321: sopimuksessa. Samoin ovat useat virastot ja käsiteltäessä ministeriössä tai hallinnonalan
25322: laitokset tehneet virastokohtaisen yhteistoimin- keskusvirastossa koko hallinnonalan henkilös-
25323: tasopimuksen nnssa toimivien henkilöstöä töä koskevia asioita.
25324: edustavien järjestöjen kanssa. Valtiovarainmi- Valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa
25325: nisteriö ja valtion virkamiesten ja työntekijöi- henkilöstöasioissa tehdyn sopimuksen allekir-
25326: den edustavimmat keskusjärjestöt ovat valtion joittamispöytäkirjassa valtiovarainministeriön
25327: yhteistoimintalain 15 §:n nojalla tehneet 1 päi- ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edus-
25328: vänä maaliskuuta 1990 sopimuksen yhteistoi- taviropien keskusjärjestöjen välillä sekä sopi-
25329: minnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa kos- muksen sisältöä koskevien neuvottelujen aika-
25330: kevissa henkilöstöasioissa. Siinä sovitaan yh- na samojen osapuolten välillä todettiin osa-
25331: teistoiminnasta ministeriön ja henkilöstön puolten olevan yksimielisiä siitä, että neuvotte-
25332: edustajien kesken tilanteissa, joissa ministeri- luoikeuslaki voitaisiin kumota.
25333: össä käsitellään valtionhallinnon tai asianomai- Esityksestä on käyty neuvotteluoikeuslain
25334: sen ministeriön hallinnonalan henkilöstöä kos- mukaiset neuvottelut.
25335: kevia asioita. Sopimuksessa sovittuja menette-
25336: lytapoja on noudatettava muun muassa silloin,
25337: kun ministeriö valmistelee henkilöstön ase- 3. Esityksen hallinnolliset ja
25338: maan olennaisesti vaikuttavia hallinnon yleisiä taloudelliset vaikutukset
25339: kehittämistoimenpiteitä, henkilöstöhallinnon
25340: yleisiä säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, hal- Koska kumottavaksi ehdotettava laki on tul-
25341: linnonalan kehittämishankkeita sekä hallin- lut tarpeettomaksi, selkeyttää sen kumoaminen
25342: nonalan tulo- ja menoarvioehdotusta tai toi- lainsäädäntöä ja estää samojen asioiden käsit-
25343: minta- ja taloussuunnitelmaa. telyn eri järjestelmien mukaisesti. Ehdotuksella
25344: Kun sopimus yhteistoiminnasta valtionhal- ei ole taloudellisia vaikutuksia.
25345: lintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstö-
25346: asioissa tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
25347: 1990, neuvotellaan tai sovitaan kaikista neu- 4. Voimaantulo
25348: votteluoikeuslaissa tarkoitetuista asioista neu-
25349: votteluoikeuslaissa säädetyn menettelyn lisäksi Sopimus yhteistoiminnasta valtionhallintoa
25350: myös muilla tavoin. Tästä syystä sopimuksen ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa
25351: allekirjoittamispöytäkirjassa on todettu, että tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990. Jos
25352: sopimuksen mukaisen menettelyn käyttöön- henkilöstön edustajia ei ole nimetty mainittuun
25353: ottamisen jälkeen neuvotteluoikeuslaki voi- ajankohtaan mennessä, sopimuksen määräyk-
25354: daan sopimusosapuolten yhteisen käsityksen siä noudatetaan kuitenkin vasta siitä ajankoh-
25355: mukaan tarpeettomana kumota. Koska tuol- dasta lukien, kun edustajat on ilmoitettu asian-
25356: loin ei enää ole olemassa tilanteita, joihin omaiselle ministeriölle. Henkilöstön edustajista
25357: sovellettaisiin yksinomaan neuvotteluoikeusla- on kussakin ministeriössä sovittava 31 päivään
25358: kia, ehdotetaan, että se kumottaisiin. elokuuta 1990 mennessä. Tällöin neuvotteluoi-
25359: keuslaki tulee kaikilta osiltaan tarpeettomaksi.
25360: Neuvotteluoikeuslakia ei tulisi soveltaa siitä
25361: 2. Asian valmistelu ajankohdasta lukien, kun sopimuksen mukai-
25362: nen yhteistoimintamenettely otetaan käyttöön.
25363: Hallituksen esityksessä laiksi yhteistoimih- Neuvotteluoikeuslain kumoava laki ehdotetaan
25364: nasta valtion virastoissa ja laitoksissa (hall.es. tulevaksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
25365: 190/1987 vp.) todettiin kappaleessa "1.2.4.
25366: Yhteistoiminnan kehittäminen hallinnon eri ta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25367: soilla", että neuvotteluoikeuslain kumoava esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25368: 1990 vp. - HE n:o 25 3
25369:
25370:
25371: Laki
25372: valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain kumomisesta
25373:
25374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25375:
25376: 1§ 2 §
25377: Täten kumotaan 22 päivänä tammikuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
25378: 1943 annettu laki valtion viran ja toimen halti- ta 1990.
25379: jain neuvotteluoikeudesta (82/43), siihen myö- Kumottavaa lakia ei sovelleta myöskään en-
25380: hemmin tehtyine muutoksineen. nen tämän lain voimaantuloa asioissa, joissa
25381: noudatetaan yhteistoiminnasta valtionhallintoa
25382: ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa
25383: tehtyä sopimusta.
25384:
25385:
25386: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
25387:
25388:
25389: Tasavallan Presidentti
25390: MAUNO KOIVISTO
25391:
25392:
25393:
25394:
25395: Ministeri Ulla Puolanne
25396: 1990 vp. - HE n:o 26
25397:
25398:
25399:
25400:
25401: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta tavara-
25402: liikenteestä tiellä
25403:
25404:
25405:
25406:
25407: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄL'fU
25408:
25409: Esityksessä ehdotetaan, että luvanvaraisesta Luvanvaraisuutta ehdotetaan kevennettäväk-
25410: tavaraliikenteestä tiellä säädettäisiin lailla. si siten, että luvan saamisen edellytyksinä olisi-
25411: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetulla vat hakijan maine, ammattitaito, vakavarai-
25412: lailla ammattimainen moottoriajoneuvoliiken- suus ja sopivuus muutoin liikenteen harjoitta-
25413: ne on sisällytetty niin sanottuihin ohjesääntöi- miseen.
25414: siin elinkeinoihin. Tämän jälkeen ammattimai- Ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne
25415: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä on annettu sisältää sekä henkilö- että tavaraliikenteen.
25416: suuri määrä säännöksiä, joissa vuodesta 1922 Henkilö- ja tavaraliikenne ovat kuitenkin eriy-
25417: lähtien on ollut johtavina periaatteina, että tyneet toisistaan siinä määrin, että on tarpeel-
25418: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lista luoda niille oma lainsäädäntönsä.
25419: harjoittaminen on sallittua vain viranomaisen Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
25420: luvalla ja että luvan saamisen edellytyksinä päivänä tammikuuta 1991 lukuun ottamatta
25421: ovat olleet liikennetarve ja liikenneluvan haki- eräitä säännöksiä, jotka on tarkoitettu tule-
25422: jan soveltuvuus liikenteen hoitamiseen. maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
25423:
25424:
25425:
25426:
25427: 391658Q
25428: 2 1990 vp. - HE n:o 26
25429:
25430:
25431:
25432:
25433: SISÄLLYSLUETTELO
25434:
25435: Sivu Sivu
25436: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5 § Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val-
25437: 1. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt . • . . . . . . . . . . 3 tuutus.................................... 9
25438: 1.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6 § Lupaviranomainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
25439: 7 § Liikenneluvan myöntämisen edellytykset . 9
25440: 1.2. Muutoksen syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
25441: 8 § Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoi-
25442: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . • . • . . . . . 5 tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25443: 2.1. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 9 § Tietojen antaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25444: 2.2. Hallituksen esityksen suhde kansainväli- 10 § Liikenneluvan peruuttaminen . . . . . . . . . . . . 10
25445: seen tilanteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 11 § ~uolin- j~ konkurssipesän oikeus jatkaa
25446: 3. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- lnkennettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25447: tukset.......................................... 6 12 § Muutoksenhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25448: 3 .1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus 13 § Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus . . . . 10
25449: julkiseen talouteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 14 § Rangaistussäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25450: 3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan . . . . . . . . . . . . . 6 15 § Luvattoman liikenteen keskeyttäminen . . . 10
25451: 16 § Valtuutussäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
25452: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 7
25453: 1. Lakiehdotus • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . • • 7 2. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . • • . • . . . . . 11
25454: 1 § Lain soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 17 § Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
25455: 2 § Määritelmiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 18 § Siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
25456: 3 § Liikennelupa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
25457: 4 § Ilman liikennelupaa harjoitettava liikenne 8 LAKITEKSTI . . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . 12
25458: 1990 vp. - HE n:o 26 3
25459:
25460:
25461:
25462:
25463: YLEISPERUSTELUT
25464:
25465:
25466: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- jäykkä ja hidas lupajärjestelmä kykene tyydyt-
25467: sen syyt tävästi seuraamaan mukana.
25468: Tarveharkintaisen liikennelupajärjestelmän
25469: 1.1. Nykyinen tilanne tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
25470: suoritettu selvitys osoitti, että vuoden 1988
25471: Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken- alusta voimaan tulleet tavaraliikenteen harjoit-
25472: teestä voimassa olevat säännökset sisältyvät tamista keventäneet säännökset poistivat pa-
25473: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivä- himmat puutteet ja kehitystä rajoittaneet teki-
25474: nä syyskuuta 1919 annetuun lakiin, 29 päivänä jät. Kuljetusten ostajat kokivat kilpailun riittä-
25475: maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 5 §:n väksi eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamat-
25476: 3 ja 4 momenttiin sekä 5 a §:ään ja ammatti- ta.
25477: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päi- Kuitenkin uudistustenkin jälkeen liikennelu-
25478: vänä lokakuuta 1970 annettuun asetukseen. pajärjestelmän merkittävimmäksi ongelmaksi
25479: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- on jäänyt alalle pääsy, joka on sidottu liiken-
25480: tulla lailla ammattimainen moottoriajoneuvo- netarpeeseen. Liikennelupahakemukseen on lii-
25481: liikenne on sisällytetty niin sanottuihin ohje- tettävä selvitys liikennetarpeesta. Lupahake-
25482: sääntöisiin elinkeinoihin. Laissa on myös sään- muksesta pyydetään pääsääntöisesti lausunnot
25483: nös taksojen vahvistamisesta. Pääsääntö am- kuljetusten suorittajia edustaviita järjestöiltä ja
25484: mattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lu- poliisilta. Saatujen lausuntojen perusteella lu-
25485: vanvaraisuudesta ja siitä salliitavat poikkeuk- paviranomaisen pitäisi kyetä tekemään tosiasi-
25486: set sisältyvät vuoden 1957 tieliikennelakiin. oita vastaava päätös, mikä käytännössä on
25487: Yksityiskohtaiset säännökset ja määräykset si- useimmiten varsin vaikeaa. Liikennetarve voi-
25488: sältyvät ammattimaisesta moottoriajoneuvolii- daan nähdä erilaisena näkökulmasta riippuen.
25489: kenteestä annettuun asetukseen. Säännöstelystä ja hintarajoituksista ollaan
25490: luopumassa yhä useammalla elinkeinoalalla ja
25491: siirtymässä vapaampaan kilpailuun. Muutoin-
25492: 1.2. Muutoksen syyt kin pyritään purkamaan tarpeettomia lupajär-
25493: jestelmiä ja antamaan markkinavoimien vai-
25494: Kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys kuttaa enemmän. Nykyään on vaikeata enää
25495: Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta suuresti löytää sellaisia perusteita, jotka puoltaisivat
25496: riippuvalle avoimelle markkinatalousmaalle. maaoteitse ammattimaisesti harjoitettavan ta-
25497: Teollisuuden lopputuotteisiin sisältyvät kulje- varaliikenteen tiukkaa sääntelyä.
25498: tuskustannukset olivat vuonna 1987 noin 21 Euroopassa kuljetusalan kehitys kulkee koh-
25499: miljardia markkaa. Teollisuutemme on joutu- ti vapaampaa suuntaa. Euroopan yhteisöjen
25500: massa kansainvälisen yhdentymisen myötä yhä (EY) Luxemburgin tuomioistuin antoi 22 päi-
25501: kovempaan kustannus- ja palvelutasokilpai- vänä toukokuuta 1985 päätöksen, jossa EY
25502: luun. Tämän vuoksi kuljetuskustannusten ku- tuomittiin järjestön perustamisasiakirjassa tar-
25503: rissa pitäminen, kuljetusten palvelutason pa- koitetun liikennepolitiikan laiminlyömisestä.
25504: rantaminen ja monipuolisempien kuljetus- Tuomioistuin velvoitti EY:n liikenneministeri-
25505: palvelujen tarjonta on välttämätöntä osana neuvoston laatimaan kohtuullisessa ajassa
25506: kilpailukykyämme. suunnitelman yhteisistä kuljetusmarkkinoista
25507: Ammattimaista liikennettä koskevia saan- koskien muun muassa maantieliikennettä siten,
25508: nöksiä on etenkin 1980-luvulla pyritty muutta- ettei siinä esiintyisi lainkaan syrjintää kansalli-
25509: maan kehittyvien kuljetustarpeiden mukaisesti. suuden tai toimipaikan perusteella. EY :n neu-
25510: Kuljetustarpeiden muutokset ovat olleet ja tu- vosto hyväksyi Milanossa 28 ja 29 päivänä
25511: levat olemaan niin nopeita, ettei nykyinen, kesäkuuta 1985 niin sanotun Valkoisen kirjan,
25512: 4 1990 vp. - HE n:o 26
25513:
25514: jossa esitetään yksityiskohtainen toimintaohjel- - taloudellinen vakavaraisuus
25515: ma EY:n sisäisten markkinoiden luomiseksi - riittävä ammattitaito.
25516: vuoteen 1992 mennessä. Tavoitteena on muun Direktiivi ei sisällä yksityiskohtaisia kritee-
25517: muassa tavaroiden vapaa liikkumisoikeus mai- reitä siitä, miten luotettavuus osoitetaan, vaan
25518: den välillä. ne määrätään jokaisessa jäsenvaltiossa erik-
25519: Tuomioistuimen päätökseen ja Valkoiseen seen.
25520: kirjaan perustuen EY:n liikenneministerineu- Riittävä taloudellinen vakavaraisuus käsittää
25521: vosto päätti 14 päivänä marraskuuta 1985, että taloudelliset resurssit yrityksen perustamiseen
25522: EY-maiden väliset tavara- ja henkilökuljetus- ja ylläpitämiseen.
25523: markkinat vapautetaan kaikista määrällisistä Ammattitaitovaatimukset on täytetty, jos
25524: rajoituksista vuoteen 1992 mennessä. hakija voi osoittaa, että hän on hankkinut alan
25525: Vapaus perustaa yritys EY:n alueella on erikoistietämystä kursseilla ja käytännön työ-
25526: tärkeä liberalisointiin liittyvä asia kuten myös kokemuksella kuljetusalalla.
25527: vapaa hinnoittelu eli tariffijärjestelmien poista- Euroopan liikenneministerikonferenssin
25528: minen. (CEMT) ministerineuvosto hyväksyi 23 ja 24
25529: Samalla päätettiin, että liberalisoinnin vasta- päivänä toukokuuta 1989 pitämässään istun-
25530: painoksi suoritetaan erilaisia harmonisointitoi- nossa maantieliikenteen harjoittajien ammat-
25531: menpiteitä EY -maiden liikenteenharjoittajien tiin pääsyä koskevan vaatimuksen, jonka sisäl-
25532: eriarvoisuuden poistamiseksi ja kilpailulähtö- tö vastaa edellä mainittujen EY-direktiivien
25533: kohtien yhdenmukaistamiseksi. Keskeisinä har- sisältöä.
25534: monisointikohteina maantieliikenteessä nähtiin Johdonmukaiset toimenpiteet Suomen
25535: lupapolitiikka, ajoneuvojen tekniset ominai- maantieliikenne-elinkeinon kilpailukyvyn tur-
25536: suudet, kansainvälisen maantieliikenteen ajo- vaamiseksi ovat tarpeen EY :n integraation
25537: ja lepoaikamääräykset sekä erilaiset verot ja edistyessä ja kuljetusmarkkinoiden vapautues-
25538: maksut. sa. Suomen päämääränä on vastavuoroisin
25539: Markkinoiden vapauden vastapainoksi val- harmonisointi- ja liberalisointitoimenpitein ai-
25540: votaan entistä tehokkaammin liikenteenhar- kaansaada vuoteen 1993 mennessä koko Eu-
25541: joittajan ammattiin pääsyä. Ajoneuvojen mit- rooppalaisen talousalueen (EES) kattava
25542: toja ja painoja harmonisoimalla sekä kansain-· maantieliikennealue. Tähän tavoitteeseen pyri-
25543: välisen liikenteen ajo- ja lepoaikoja yhtenäistä- tään pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan lii-
25544: mällä valvotaan kilpailuedellytysten yhdenmu- kenneministerikonferenssin ja EFTA-yhteis-
25545: kaisuutta ja liikenneturvallisuutta. Keskeiseksi työn avulla. Pohjoismaisena tavoitteena on
25546: kilpailukysymykseksi on myös nähty kansain- yleisluontoinen periaatesopimus maaliiken-
25547: välisen maantieliikenneverotuksen harmoni- neyhteistyön kehittämisestä Suomen, Ruotsin,
25548: sointi, mutta tästä vallitsee EY:n jäsenmaiden Norjan ja EY:n välillä. Pohjoismaiden erityise-
25549: kesken vielä varsin voimakas erimielisyys. nä tavoitteena on aikaansaada yhteisjärjestely-
25550: EY:n maantieliikennemarkkinat vapautetaan jä maaliikenteen kehittämiseksi Suomen, Ruot-
25551: vuoden 1993 alussa joka tapauksessa riippu- sin, Norjan ja EY:n välillä. Tarkoitus on
25552: matta siitä miten vielä avoimina olevissa har- vastavuoroisin harmonisointi- ja liberalisointi-
25553: monisointikysymyksissä edistytään. toimenpitein luoda pohjaa pidemmälle mene-
25554: EY-direktiivissä (74/561/EC ja 74/562/EC, ville joko Euroopan talousyhteisön (EEC) tai
25555: muutos 89/438/EC) asetetaan vähimmäisehdot muissa puitteissa tehtäville järjestelyille, jotka
25556: ammattimaisen tavaraliikenteen ammattiinpää- toteutuisivat EY:n omien ratkaisujen tultua
25557: systä. Direktiivissä kuitenkin annetaan yksittäi- tehdyiksi 1990-luvun alkupuolella.
25558: sille jäsenvaltioille mahdollisuus itse määritellä Suomen, Ruotsin ja Norjan liikenneviran-
25559: ne keinot, joilla vähimmäisehdot saavutetaan. omaiset ovat kansallisin toimenpitein pyrkineet
25560: Useimmat EY-maat ovat käyttäneet tätä mah- varautumaan siihen, että EY :n tulevissa sopi-
25561: dollisuutta hyväkseen. Kansalliset erityismää- musneuvotteluissa todennäköisesti esittämät
25562: räykset EY :n sisällä eroavat jossakin määrin harmonisointivaatimukset on mahdollisuuksien
25563: toisistaan, mutta yhteistä kaikille ovat ne peri- mukaan täytetty jo etukäteen. Soimittavat kul-
25564: aatteet, jotka on mainittu direktiivissä. Kulje- jetussopimukset tulevat vapauttamaan kilpai-
25565: tusalalle aikovan tulee täyttää seuraavat alalle- lua kuljetusalalla. Suomalaisella kuljetuselin-
25566: pääsyn vaatimukset: keinolla tulee olla mahdollisimman hyvät edel-
25567: -hyvä maine lytykset oman kilpailukykynsä kehittämiseen.
25568: 1990 vp. - HE n:o 26 5
25569:
25570: Kansainvälinen kehitys puoltaa Suomessa harkintaan perustuvan lupamenettelyn tarkoi-
25571: kuljetusten liberalisointia, mihin sisältyy tarve- tuksenmukaisuudesta ja eri vaihtoehtomahdol-
25572: harkinnan poistaminen ja hinnoitteluvapaus. lisuuksista. Selvityksen mukaan vuoden 1988
25573: alusta voimaan tulleet tavaraliikenteen harjoit-
25574: tamista keventäneet säännökset poistivat pa-
25575: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto himmat puutteet ja kehitystä rajoittaneet teki-
25576: jät.
25577: 2.1. Valmisteluvaiheet Vertailtaessa Suomea muihin maihin todet-
25578: tiin, että Suomi on kuitenkin ainoa Länsi-
25579: Ammattimaisen moottoriajoneuvo liikenteen Euroopan maa, jossa liikenneluvan myöntämi-
25580: ongelmia ja kehittämistä selvitti laajasti liiken- nen perustuu osoitettuun liikennetarpeeseen.
25581: neministeriön asettama toimikunta ''Ammatti- Joissakin maissa on käytössä järjestelmä, jossa
25582: liikennetoimikunta", joka luovutti mietintönsä liikennelupien määrät kiintiöidään vuosittain.
25583: vuonna 1979 (Komiteanmietintö 1979:21). Toi- EY:n piirissä yleisenä suuntauksena on tava-
25584: mikunta esitti mietinnössään, että ammattimai- rakuljetusten liberalisointi, johon liittyy jäljellä
25585: sesta moottoriajoneuvoliikenteestä säädettäi- olevien tarveharkintaisten liikennelupakäytän-
25586: siin laki ja asetus ja että liikenneministeriö töjen poistaminen, mutta alalle pääsyä valvot-
25587: valtuutettaisiin lailla antamaan yksityiskohtai- taisiin soveltuvuuteen perustuvin kriteerein. Li-
25588: sia sitovia ohjeita noudatettavaksi ammatti- beralisoinnin toisena tärkeänä osana tarvehar-
25589: maisessa moottoriajoneuvoliikenteessä. Toimi- kinnan poistamisen ohella on hinnoitteluva-
25590: kunnan ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet paus. Selvitykseen liittyneessä noin 50 asian-
25591: jatkotoimenpiteisiin. tuntijan haastattelussa asiantuntijat ammatti-
25592: Liikenneministeriön asettaman joukkoliiken- maista kuorma-autoliikennettä lukuun ottamat-
25593: teen säännöstyöryhmän tehtävänä oli valmis- ta katsoivat, että liikennelupajärjestelmää voi-
25594: tella esitys joukkoliikenteen riittävän palveluta- daan kehittää soveltuvuusharkintaan perus-
25595: son ja markkinaosuuden säilyttämisen edellyt- tuvaksi, kunhan uudistukset suoritetaan halli-
25596: tämistä säännösmuutoksista ja uusista sään- tusti ja huolehditaan alan yrittäjien taloudelli-
25597: nöksistä. Työryhmä, joka luovutti mietintönsä sesta koulutuksesta. Myös kansainväliset koke-
25598: vuonna 1985, piti perusteltuna erityisen lain mukset tarveharkinnasta luopumisesta ovat ol-
25599: säätämistä julkisesta henkilöliikenteestä. Työ- leet pääasiassa myönteisiä.
25600: ryhmä katsoi, että esitettyjen säännösmuutos- Selvityksen johtoryhmä Suomen Kuorma-
25601: ten jälkeen olisi aiheellista uusia myös tavara- autoliitto r.y. :n edustajaa lukuun ottamatta
25602: liikennettä koskevat säännökset ainakin sään- päätyikin ehdottamaan tarveharkinnan korvaa-
25603: nösrakenteen osalta. mista soveltuvuuteen perustuvalla harkinnalla
25604: Tämän jälkeen valmistelutyötä on jatkettu sekä luopumista taksanvahvistusmenettelystä
25605: rinnakkain siten, että henkilö- ja tavaraliiken- ja pakettiautojen jättämistä luvanvaraisuuden
25606: teestä säädettäisiin omat lakinsa ja asetuksen- ulkopuolelle.
25607: sa. Tänä aikana on ammattimaisesta moottori- Selvitysraportista pyydettiin useita lausunto-
25608: ajoneuvoliikenteestä annettuun asetukseen pa- ja. Saaduissa lausunnoissa johtoryhmän ehdo-
25609: riinkin otteeseen tehty sellaisia muutoksia, jot- tukset ovat saaneet myönteisen vastaanoton.
25610: ka ovat olleet tarpeen kuljetusjärjestelmien ja Selvitystyön jatkoksi ministeriö asetti työ-
25611: liikennetarpeiden kehityksen turvaamiseksi. ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdo-
25612: Liikennelupajärjestelmään kiinnitti huomio- tus hallituksen esitykseksi ammattimaisesta
25613: ta kauppa- ja teollisuusministeriön hintasidon- maanteitse tapat: uvasta tavaraliikenteestä.
25614: naisuuksia selvittänyt työryhmä ja niin sanottu Toimeksiannon mu1man ehdotuksen tuli sisäl-
25615: Rekolan kilpailu- ja hintakomitea, joka mietin- tää säännökset, joi:la liikennelupien edellytyk-
25616: nössään katsoi, että yleisenä tavoitteena tulisi senä nykyisin olev[csta tarveharkinnasta luovu-
25617: olla lupajärjestelmien purkaminen ja toissijai- taan 1991 ja siiheD tuli liittää esitys järjeste-
25618: sella tavoitteena hintavalvonnan organisoimi- lyiksi, joita mahdollisesti tarvitaan vuoden
25619: nen kokonaan sen viranomaisen vastuulle, jo- 1993 alkuun asti ulottuvan siirtymäkauden ai-
25620: ka huolehtii markkinoille pääsyn valvonnasta. kana. Alalle pääsyn edellytykset tuli siinä laa-
25621: Liikenneministeriö suoritutti selvityksen (Lii- juudessa kuin mahdollista laatia Euroopan yh-
25622: kenneministeriön julkaisu 4/89) ammattimai- teisöjen säännöksiä vastaaviksi. Työryhmässä
25623: sessa tavaraliikenteessä noudatettavan tarve- olivat edustettuina myös kuorma-autoliiken-
25624: 6 1990 vp. - HE n:o 26
25625:
25626: teen yrittäjien sekä kuljetusten ostajien järjes- taan eli todistuksen käydystä kurssista ja suori-
25627: töt. tetusta tutkinnosta. Hyvämaineisuus ja talou-
25628: dellinen vakavaraisuus tarkastettaisiin pyytä-
25629: mällä hakijan kotipaikan poliisilta lausunto.
25630: 2.2. Hallituksen esityksen suhde kansainväli- Uudistus yksinkertaistaisi nykyistä liikenne-
25631: seen tilanteeseen lupamenettelyä siten, että lausuntojen pyytämi-
25632: nen järjestöiltä jäisi pois. Samoin ei enää
25633: Hallituksen esitys on laadittu ottaen huo- tarvitsisi selvittää liikennetarpeen olemassa-
25634: mioon EY :n suunnitelmat maantieliikenteen oloa. Myös käsittelymenettelyä hidastava niin
25635: säännösten harmonisoimiseksi. EY -direktiivis- sanottu yhteiskäsittely ei enää olisi tarpeen.
25636: sä asetetaan vähimmäisehdot ammattimaisen Uudistus lisäisi lääninhallitusten käsittele-
25637: tavaraliikenteen ammattiin pääsystä ja yksittäi- mää lupamäärää, koska nykyisin ministeriön
25638: senä jäsenvaltiolla on mahdollisuus säännösten käsittelemät luvat siirtyisivät lääninhallituksil-
25639: rajoissa itse määritellä ne keinot, joilla vähim- le. Kuitenkin valmistelutyön määrä nykyiseen
25640: mäisehdot on täytetty. verrattuna jäisi melko vähäiseksi. Myös atk:n
25641: Suomen joutuessa neuvottelemaan kansain- hyväksikäyttö ja valtakunnallisen atk-lupare-
25642: välistä liikennettä koskevasta kuljetussopimuk- kisterin luominen yksinkertaistavai ja nopeut-
25643: sesta EY:n kanssa yhdessä muiden pohjoismai- tavat lupakäsittelyä. Uudistus antaisi liikenne-
25644: den kanssa, Euroopan liikenneministerikonfe- ministeriölle paremmat mahdollisuudet keskit-
25645: renssin ja EFTA-yhteistyön avulla, tilannetta tyä nykyistä enemmän ohjaavaan ja koordinoi-
25646: varmasti helpottaa, mikäli Suomen ammattiin vaan toimintaan sekä koulutukseen ja suunnit-
25647: pääsyä koskevien vaatimusten todettaisiin vas- teluun nykyisin voimavaroin.
25648: taavan EY :n vaatimuksia. Soimittavat kulje- Uudistus helpottaisi luvanvaraisen tavaralii-
25649: tussopimukset tulevat vapauttamaan kilpailua kenteen valvontaa etenkin poliisin osalta. Val-
25650: kuljetusalalla. vonta voisi keskittyä tiellä pääsääntöisesti lii-
25651: EY-kehityksen seurauksena ja edellytykse- kenneluvan tarkastamiseen. Muutoin poliisin
25652: nä osallistua mahdollisiin yhteisjärjestelyihin valvonta kohdistuisi hyvän maineen ja vakava-
25653: EY:n kanssa pohjoismaisen yhteistyön merki- raisuuden seuraamiseen. Atk-tekninen kehitys
25654: tys on kasvanut, mikä puolestaan edellyttää ja liikennelupien käsittelyn siirtyminen atk:lle
25655: mahdollisimman vapaita kuljetusmarkkinoita. mahdollistaa valvontatietojen tehokkaan käsit-
25656: Kun Ruotsi ja Norja ovat luopuneet liikennelu- telyn ja seurannan.
25657: pien tarveharkintaan perustuvasta myöntämis- Soveltuvuusharkintaan siirtyminen edellyttää
25658: menettelystä ja kun Pohjoismaiden yhtenäisen sekä tarvittavan koulutuksen että ammattitai-
25659: kuljetusalueen muodostaminen on välttämätön don osoittamiseen liittyvien tutkintojen järjes-
25660: askel pyrittäessä laajempaan eurooppalaiseen tämistä. Alustavien suunnitelmien mukaan tar-
25661: maantiekuljetusalueeseen, on eduksi, että Suo- vittava koulutus järjestettäisiin esimerkiksi
25662: mi noudattaa muiden pohjoismaiden suuntavii- kauppaoppilaitoksissa ja ammatillisissa kurssi-
25663: voja liberalisoinnissa. keskuksissa. Koulutuksen järjestäminen voitai-
25664: siin antaa myös muiden siitä kiinnostuneiden
25665: tehtäväksi. Tutkintojen vastaanottaminen ta-
25666: 3. Esityksen organisatoriset ja pahtuisi keskitetysti viranomaisvalvonnassa.
25667: taloudelliset vaikutukset Koulutuksen kustannuksista vastaisivat kou-
25668: lutettavat pääosin itse. Jos vuodessa järjestet-
25669: 3.1. Organisatoriset vaikutukset ja vaikutus täisiin noin 20 kurssia, joihin osallistuisi yh-
25670: julkiseen talouteen teensä 400 oppilasta, olisivat kustannukset yh-
25671: teensä noin 2,8 miljoonaa markkaa.
25672: Uudistus vaikuttaisi nykyisin liikennelupia
25673: käsittelevien viranomaisten toimintaan siten,
25674: että liikenneluvan myöntäisi aina hakijan koti-
25675: paikan lääninhallitus liikenneministeriön toi-
25676: miessa ensiasteen valitusviranomaisena. Luvan 3.2. Vaikutus elinkeinotoimintaan
25677: hakeminen tapahtuisi käytännössä siten, että
25678: hakija esittäisi selvityksen taloudellisesta vaka- Nykyinen tarveharkintainen liikennelupapo-
25679: varaisuudestaan ja riittävästä ammattitaidos- litiikka jarruttaa kuljetusalan luonnollista kil-
25680: 1990 vp. - HE n:o 26 7
25681:
25682: pailukehitystä. Kuljetusyritysten on kiinnitettä- Hallituksen esitys mahdollistaa yhdenkin au-
25683: vä entistä enemmän huomiota palvelujen mo- ton yrittäjälle valita toimintaansa parhaiten
25684: nipuolistamiseen ja palvelutason nostamiseen. sopiva yritysmuoto esimerkiksi verotuksen
25685: Kilpailukykyiset hinnat eivät yksin riitä. kannalta.
25686: Tarveharkinnan korvaaminen soveltuvuu-
25687: teen perustuvalla harkinnalla antaa kuljetus- Tarveharkinnasta luopuminen ja siirtyminen
25688: alan hallitseville yrittäjille nykyistä huomatta- koulutukseen perustuvaan alalle soveltuvuu-
25689: vasti paremmat mahdollisuudet toimintansa teen parantaa alalle tulijoiden valmiuksia yri-
25690: kehittämiseen ja rationalisoimiseen ilman jäyk- tystoimintaan ja kuljetustalouden kehittämi-
25691: kiä lupamenettelyitä. Tutkimusten mukaan tie- seen lisäten näin koko kuljetusalan arvostusta.
25692: liikenteessä liikkuu edelleenkin hyvin paljon Kuljetuksilla on huomattava merkitys ta-
25693: sellaista kuljetuskalustoa, jolla on kuormaa louselämän kustannus- ja kilpailukykytekijänä.
25694: vain yhteen suuntaan. Tämä nostaa luonnolli- Teollisuudessa kuljetukset ovat toiseksi suurin
25695: sesti kuljetuskustannuksia. Vaikka tyhjänäajo kustannustekijä henkilöstömenojen jälkeen.
25696: ei enää pelkästään johdukaan jäykästä liiken- Suomessa henkeä kohti tehty kuljetustyö on
25697: nelupajärjestelmästä, on sillä kuitenkin osuu- noin kolminkertainen OECD-maiden keskiar-
25698: tensa asiaan. voon verrattuna. Teollisuutemme rakenne edel-
25699: Liikennelupasäännösten keventäminen lisää lyttää kilpailijoihimme nähden suuria kuljetus-
25700: kilpailua tavaraliikenteessä ja sitä kautta hillit- suoritteita. Teollisuuden kuljetussuoritteen
25701: see kuljetuskustannusten nousua. Rajoitusten osuus kuorma-autoliikenteen kokonaissuorit-
25702: poistaminen ei kuitenkaan tuo alalle kilpailua teesta on lähes 70 OJo.
25703: niin paljon, että siitä voisi olla haittavaikutuk-
25704: sia. Uusien yrittäjien alalle tuloa hillitsevät Hallituksen esityksen vaikutuksia kaupan ja
25705: tehokkaasti ammattiin pääsyyn asetettavat vaa- teollisuuden kustannuksiin ja yleensä elinkei-
25706: timukset. Se, millaiseksi kilpailu jo alalla ole- notoimintaan on markkamääräisesti vaikea ar-
25707: vien yrittäjien välillä muodostuu, riippuu heis- vioida. Esitys mahdollistaa kuitenkin entistä
25708: tä itsestään. Tarveharkinnan soveltaminen siir- monipuolisemman kuljetuspalvelutarjonnan,
25709: tyy uudistuksen myötä viranomaisilta jo alalla mukautumisen nopeisiinkin rakennemuutok-
25710: oleville yrittäjille. Todettakoon, ettei tavaralin- siin, riittävän kilpailun ja kuljetusten tehok-
25711: jaliikenteessä ole enää vuoden 1985 jälkeen kuuden lisäämisen. Logististen toimintojen ke-
25712: vahvistettu liikenteessä käytettävien autojen hittyminen parantaa teollisuutemme kilpailu-
25713: määrää. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut lin- kykyä ja nämä kaikki ainakin jossain määrin
25714: jaliikenteessä käytettävän automäärän kasvuun vaikuttavat hidastavasti kuljetuskustannusten
25715: vaan määrä on pikemminkin laskenut. nousuun.
25716:
25717:
25718:
25719:
25720: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25721:
25722:
25723: 1. Lakiehdotus näkyvästi osoittaa liikennemerkillä, puomilla
25724: tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.
25725: 1 §. Lain soveltamisala. Lakiehdotuksen 2 §. Määritelmiä. Ehdotuksen 1 momentti
25726: sisältää luvanvarvisen tavaraliikenteen pää-
25727: mukaan lakia sovellettaisiin tieliikennelaissa
25728: määritelmän, jonka mukaan luvanvaraiseksi
25729: tarkoitetulla tiellä. Asiasisällöltään ehdotus
25730: tavaraliikenteeksi katsotaan moottoriajoneu-
25731: vastaa ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-
25732: volla tai liikennetraktorilla korvausta vastaan
25733: kenteestä annetun asetuksen (AMA) 1 §:n
25734: suoritettava kuljetuspalvelus.
25735: säännöstä.
25736: Liikennetraktori on määritelty ajoneuvoase-
25737: Pykälän 2 momentissa on määritelty ne alu- tuksessa. Asetuksen mukaan liikennetraktori
25738: eet, jotka jäävät lain soveltamisalan ulkopuo- on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa
25739: lelle. Säännös vastaa pääosin tieliikennelain kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksel-
25740: 92 §:ää lisäyksin, että liikkumisrajoitus tulee la varustettu traktori. Liikennetraktori on
25741: 8 1990 vp. - HE n:o 26
25742:
25743: myös muu traktori, jota käytetään tavaran taneen hallituksen esityksen eduskuntakäsitte-
25744: kuljetukseen suuremmalla kuin todelliselta ko- lyn aikana 1969 lausuttiin julki periaate, että
25745: konaispainoltaan enintään 12 tonnin perävau- kun ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne
25746: nulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kui- on ohjesääntöinen elinkeino, lupapakko on
25747: tenkaan katsota traktoria, jota käytetään pääsääntö ja siitä sallittavat poikkeukset on
25748: moottoriajoneuvoverosta annetun lain lueteltava laissa. Voimassa olevassa lainsää-
25749: 17 a §:ssä (435/86) tarkoitettuihin kuljetuksiin. dännössä liikennelupapakosta sallitut poik-
25750: Muutoin säännös vastaa pääosin voimassa keukset on lueteltu vuoden 1957 tieliikennelain
25751: olevaa säännöstä (AMA 2 § 1 mom.). 5 § :n 3 momentin poikkeusluettelossa.
25752: Pykälän 2 momentti on sanonuoiltaan ny- Pykälän 1 kohta mahdollistaa kevyiden tava-
25753: kyistä suppeampi mutta soveltarnisala tavara- ralähetysten kuljettamisen tavaramopolla. Ajo-
25754: liikenteen osalta on sama (AMA 2 § 2 morn.). neuvoasetuksen mukaan tavaramopo on tava-
25755: Käytännössä on ollut ongelmia yritys-, liike- rankuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu kol-
25756: tai ansiotoimintaan sekä työurakoihin liittyvien mipyöräinen mopo, jonka omapaino on enin-
25757: kuljetusten osalta. Tulkinnan selventämiseksi tään 75 kiloa.
25758: ja oikeuskäytännön yhdenmukaistamiseksi lii- 2. kohta. Voimassa olevan lain mukaan
25759: kenneministeriö on antanut asiasta tulkintaoh- postilaitos saa kuljettaa postilähetyksiä ilman
25760: jeita, mutta nimenomaisen säännöksen puuttu- liikennelupaa. Postiliikenneasetuksen 6 § :n
25761: essa tilanne on edelleenkin epätyydyttävä. Py- mukaan postilähetyksiä ovat kirjekuljetukset,
25762: kälän 3 momentin tarkoituksena on tämän joukkolähetykset ja paketit sekä sanoma- ja
25763: epäkohdan korjaaminen. Ehdotuksen mukaan aikakausilehdet. Posti- ja telelaitos antaa mää-
25764: sanotunlaiseen toimintaan liittyvät kuljetukset räykset muun muassa postilähetysten koosta,
25765: katsottaisiin luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi painosta ja muodosta.
25766: silloin, kun kuljetustehtävän osuus on vähin- Vaikka Posti- ja telelaitos voi melko vapaas-
25767: tään puolet toimintakokonaisuudesta. Jotta ti määritellä postilähetyksiksi katsottavat lähe-
25768: kuljetus edellä sanotun mukaan olisi sallittua tettävät, ei postilähetyksiksi voida katsoa mitä
25769: ilman liikennelupaa, on lisäksi edellytettävä, tahansa tavaran kuljetuksia. Esimerkiksi muut-
25770: että kuljetustehtävä välittömästi ja välttämät- tokuljetukset eivät voi olla postilähetysten kul-
25771: tömästi liittyy kyseiseen työsuoritukseen tai jettamista. Muutoinkaan koko kuorma- tai
25772: toimintaan. Mikäli näin ei ole laita ja toiminta pakettiauton antaminen tilausliikenteen tapaan
25773: yleisen elämänkokemuksen ja asianomaisella kuljetuksen tilaajan käyttöön ei voi ilman lu-
25774: alalla yleisesti noudatetun käytännön mukaan paa tulla kysymykseen. Posti- ja telelaitoksen
25775: on sitä kohtuuttomasti vaikeuttamaHa mahdol- ilman liikennelupaa suorittamat kuljetukset
25776: lista ilman omatoimisia kuljetussuorituksia, on ovat laajentuneet ja rajanveto niiden luvalli-
25777: kuljetustoiminnan osalta noudatettava tämän suudesta tai luvattomuudesta on ollut epäselvä.
25778: lakiehdotuksen 3 §:ssä lausuttua pääsääntöä, Tilanteen selkiyttämiseksi ja Posti- ja telelai-
25779: jonka mukaan maksullisiin kuljetuksiin aina toksen muututtua liikelaitokseksi vuoden 1990
25780: vaaditaan liikennelupa, elleivät kyseessä ole alusta ei ole enää mitään syytä asettaa Posti- ja
25781: ehdotuksen 4 §:ssä tarkoitetut kuljetukset. telelaitosta muiden kuin lajittelukeskusten
25782: Kun lupien myöntäminen muuttuu soveltu- kautta kulkevien postilähetysten kuljetusten
25783: vuusharkintaan perustuvaksi ja ehdotetut lupa- osalta muusta ammattimaisesta liikenteestä
25784: kiintiöt poistuvat vuoden 1993 alusta, ovat poikkeavaan asemaan (2 kohta).
25785: mahdollisuudet lain soveltamisen laajentami- Voimassa olevan lain mukaan myös Valtion-
25786: seen koskemaan urakointiin liittyvää kuljetusta rautatiet ovat voineet kuljettaa hallinnassaan
25787: olemassa. Asia tulisi erikseen selvittää ennen olevalla moottoriajoneuvolla rautatielähetysten
25788: vuotta 1993. kuljetuksia lähettäjäitä rautatieasemalle ja
25789: 3 §. Liikennelupa. Ehdotuksen mukaan lu- määräasemalta vastaanottajalle. Säännöksellä
25790: vanvaraista tavaraliikennettä saa harjoittaa on alkujaan tarkoitettu sellaisia kuljetuksia,
25791: vain asianomaisen viranomaisen myöntämän jotka ovat kulkeneet kiskoilla. Käytäntö on
25792: liikenneluvan nojalla. Asiasisällöltään ehdotus kuitenkin johtanut siihen, että säännöksen pe-
25793: vastaa vuoden 1957 tieliikennelain 5 §:n 3 mo- rusteella on ilman liikennelupaa suoritettu sel-
25794: mentin säännöksiä. laisiakin kuljetuksia, jotka eivät ole kulkeneet
25795: 4 §. Ilman liikennelupaa harjoitettava liiken- kiskoilla lainkaan. Kun liikennelupien myöntä-
25796: ne. Tieliikennelain 5 §:n muuttamista tarkoit- minen ei enää perustu tarveharkintaan ja Vaiti-
25797: 1990 vp. - HE n:o 26 9
25798:
25799: onrautateistä on tullut liikelaitos, ei ole tarpeen kan lääninhallitus. Näin ollen liikenneministe-
25800: asettaa sitä ammattimaisesta maantieliikentees- riöllä ollut lupatoimivalta silloin, kun haettu
25801: tä poikkeavaan asemaan. liikenne on suuntautunut lääniä laajemmalle
25802: Pykälän 3 kohdan säännös on uusi ja sen alueelle, siirtyy uudistuksen myötä lääninhalli-
25803: tarkoituksena on antaa mahdollisuus kuljetta- tuksille. Ehdotus on myös valtioneuvoston 27
25804: jankoulutuksen yhteydessä saada tuntumaa päivänä heinäkuuta 1989 lupahallinnon uudis-
25805: myös kuormien kuljettamiseen esimerkiksi so- tamisesta tekemän periaatepäätöksen mukai-
25806: raa ajamalla. Tähän saakka tällaista toimintaa nen.
25807: ei ole voinut harjoittaa koulutuksen yhteydes- 7 §. Liikenneluvan myöntämisen edellytyk-
25808: sä, kun kuljetuksesta ei ole voinut periä edes set. Ehdotuksen mukaan liikenneluvan myön-
25809: omakustannushintaa. Säännöksen mahdollista- tämisen edellytyksenä ei enää olisi liikennetar-
25810: ma kuljetustoiminta on niin vähäistä, ettei se ve, vaan luvanhakijan niin sanotut henkilökoh-
25811: kilpaile ammattimaisen liikenteen kanssa. taiset ominaisuudet. Ehdotus vastaa varsin pit-
25812: Myös pykälän 4 kohdan säännös on uusi ja källe EY :n kaavailemia liikenneyrittäjien am-
25813: se mahdollistaa konsernin tai siihen verratta- mattiin ja alalle pääsyn vaatimuksia, jotka
25814: van yhtymän kuljetukset sen omalla kuljetus- ovat vähimmäisvaatimuksia sekä kansallisessa
25815: kalustolla. Nykyisin esimerkiksi yhtiöiden käy- että kansainvälisessä liikenteessä. Kansallisella
25816: tössä olevien yksityisliikenteeseen rekisteröity- tasolla eri EY:n jäsenmaiden säännökset ja
25817: jen autojen käyttö tytäryhtiöiden kuljetuksiin määräykset voivat erota toisistaan, mutta nii-
25818: on kielletty, mikä aiheuttaa tarpeettomia lisä- den on kaikkien täytettävä esitetyt vaatimuk-
25819: kustannuksia. Konsernilla tai siihen verratta- set, joiden mukaan liikennealan yrittäjältä vaa-
25820: valla yhtymällä tarkoitetaan osakeyhtiölain ditaan hyvä maine, taloudellinen vakavarai-
25821: (734178) 1 luvun 2 §:n mukaisia yhtiöitä, joi- suus ja riittävä ammattitaito. Liikennealan
25822: den ei kuitenkaan tarvitse olla osakeyhtiömuo- yrittäjäksi hakeutuvan luonnollisen henkilön
25823: toisia. on täytettävä kaikki edellä mainitut vaatimuk-
25824: Ruumiinkuljetus on lisätty ilman liikennelu- set. Milloin yrittäjäksi hakee yritys, sen kulje-
25825: paa sallittujen kuljetusten luetteloon (5 kohta). tuksista vastaavan henkilön on oltava hyvä-
25826: Liikenneluvan hankkimista voidaan pitää koh- maineinen ja riittävän ammattitaitoinen.
25827: tuuttomana velvoitteena ainakin sellaisissa ta- Hakijan maineen selvittäisi poliisi kuten tä-
25828: pauksissa, joissa poliisin kanssa tehtävä kulje- hänkin asti. Hakijalla ei saisi olla esimerkiksi
25829: tussopimus käytännössä edellyttäisi vuosittain rangaistuksia vakavista rikoksista eikä muita-
25830: vain muutaman ruumiin kuljettamista kuole- kaan rikkeitä, jotka asettavat hänen luotetta-
25831: mansyyn selvittämiseksi oikeuslääketieteelli- vuutensa kyseenalaiseksi.
25832: seen tutkimukseen, kuten on laita useimmissa Riittävä ammattitaito osoitetaan kirjallisella
25833: poliisipiireissä. Kun esimerkiksi hautauskulje- kokeella. Tarvittavat tiedot saavutetaan osallis-
25834: tukset on käytännössä jo katsottu sallituksi tumalla koulutuskursseihin ja vähintään viiden
25835: hautaustoimistojen toimesta ilman liikennelu- kuukauden käytännön harjoittelulla tulevaa
25836: paa, ei ruumiinkuljetuksella kuljetusjärjestel- ammattia vastaavissa tehtävissä kuljetusalalla.
25837: män kannalta ole sellaista merkitystä, että sen Tarkemmat säännökset annettaisiin asetuksella
25838: säilyttäminen liikennelupaa edellyttävien kulje- ja ministeriön päätöksellä.
25839: tusten piirissä olisi perusteltua. Vakavaraisuuden selvittäisi hakijan asuin-
25840: Tarveharkinnan poistumisen vuoksi ei enää paikan poliisi tarkistamaila muun muassa mah-
25841: ole syytä asettaa korjaamojen suorittamia hi- dolliset ulosotat ja konkurssit. Tämän lisäksi
25842: nauskuljetuksia eikä kuntien, kuntainliittojen hakijalta vaadittaisiin niin sanotut taloudelliset
25843: ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan takuut. Takuiden tarkoituksena on osoittaa,
25844: suorittamia jätteiden kuljetuksia muusta am- että hakijalla on riittävät taloudelliset voima-
25845: mattimaisesta liikenteestä poikkeavaan ase- varat yrityksen käynnistämiseen ja sen toimin-
25846: maan. nan moitteettomaan ylläpitoon. Takuiden
25847: 5 §. Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val- määrä on sidottu liikenteessä käytettävään au-
25848: tuutus. Säännös vastaa asiasisällöltään nykyis- tomäärään. Yksityiskohtaisemmat säännökset
25849: tä vuoden 1957 tieliikennelain 5 §:n 4 moment- annettaisiin asetuksella ja ministeriön päätök-
25850: tia. sellä.
25851: 6 §. Lupaviranomainen. Ehdotuksen mu- Muilla ominaisuuksilla tarkoitetaan lähinnä
25852: kaan liikenneluvan myöntäisi hakijan kotipai- sellaisia seikkoja, joilla voisi olla vaikutusta
25853:
25854: 2 391658Q
25855: 10 1990 vp. - HE n:o 26
25856:
25857: arvioitaessa hakijan sopivuutta liikenteenhar- 11 §. Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jat-
25858: joittajaksi. kaa liikennettä. Säännös vastaa kuolinpesän
25859: Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, lii- osalta voimassa olevaa säännöstä (AMA 25 §),
25860: kenteestä vastaavan henkilön tulee täyttää vaa- mutta ilmoituksen teolle on asetettu kolmen
25861: dittavat ominaisuudet. Taloudellisia takuita ei kuukauden määräaika.
25862: luonnollisesti vaadita. Konkurssipesän osalta ei ole tarvetta sallia
25863: 8 §. Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoi- liikenteen jatkamista kovin pitkäksi aikaa,
25864: tukset. Ehdotuksen mukaan liikennelupa oi- vaan kolmen kuukauden aika ja enintään se,
25865: keuttaisi harjoittamaan liikennettä koko maas- mikä tarvitaan luvanhaltijan tekemien kulje-
25866: sa 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen. Tällöin tussopimusten täyttämiseksi, on katsottava riit-
25867: poistuisivat liikennealueet samoin kuin linja- ja täväksi. Käytännössä konkurssipesät eivät
25868: tilausliikenteen välinen ero. Ulkomaanliiken- yleensä ole liikennettä jatkaneet.
25869: teeseen myönnettäisiin erityinen lupa, joka oi- 12 §. Muutoksenhaku. Asiallisesti säännös
25870: keuttaisi harjoittamaan liikennettä myös koti- vastaa tavaraliikenteen osalta nykyistä sään-
25871: maassa. nöstä (AMA 26 §). Koska tarveharkintaista
25872: Liikennelupa myönnettäisiin määräajaksi lupamenettelyä ei enää olisi, ei ole liioin tarvet-
25873: kuten nytkin. Uusille yrittäjille ensimmmsen ta määritellä valitukseen oikeutettuja, vaan
25874: luvan voimassaoloaika voisi olla lyhyempi. Ta- tältä osin viitataan muutoksenhausta hallinto-
25875: voitteena on, ettei luvissa ole muita rajoituksia asioissa annettuun lakiin (154/50).
25876: kuin voimassaoloaika ja valvontapaikka. Lu- 13 §. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus.
25877: piin voitaisiin sisällyttää ehtoja, jotka olisivat Säännös on nykyisen mukainen (AMA 26 § 4
25878: lähinnä viittauksia muuhun lainsäädäntöön. mom.).
25879: 9 §. Tietojen antaminen. Säännös olisi tar- 14 §. Rangaistussäännös. Rangaistavaksi
25880: peen muun muassa tilastointia varten sekä säädettävät teot ehdotetaan porrastettavaksi
25881: tutkittaessa esimerkiksi lupien uudistamisvai- kahdeksi ryhmäksi. Liikenneluparikoksesta
25882: heessa luvanhaltijan vakavaraisuutta. Tiedot tuomittaisiin se, joka harjoittaa luvanvaraista
25883: tulisivat vain viranomaiskäyttöön eikä niitä liikennettä ilman asianmukaista liikennelupaa
25884: luovutettaisi ulkopuolisille. tai ilman kansainvälisten maantiekuljetusten
25885: JO §. Liikenneluvan peruuttaminen. Ehdo- edellyttämää kuljetuslupaa. Vankeusrangais-
25886: tuksen mukaan liikennelupa on peruutettava tuksen enimmäismäärä ehdotetaan nostetta-
25887: joko kokonaan tai määräajaksi, jos luvanhalti- vaksi nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuu-
25888: ja liikennettä harjoittaessaan on syyllistynyt teen kuukauteen. Tällä on tarkoitus korostaa
25889: rikkomuksiin, joiden vuoksi häntä ei enää luvattoman liikenteenharjoittamisen paheksut-
25890: voida pitää sopivana liikenteen harjoittami- tavuutta.
25891: seen. Ennen luvan lopullista peruuttamista tuli- Muista lain säännösten tai niiden nojalla
25892: si käyttää ensin luvan määräaikaisperuutusta. annettujen säännösten ja määräysten vastaisis-
25893: Jos luvanhaltija ei tästä ota opikseen ja uusia ta teoista tuomittaisiin liikenneluparikkomuk-
25894: rikkomuksia ilmaantuu, lupa voitaisiin peruut- sesta sakkoon.
25895: taa kokonaan. 15 §. Luvattoman liikenteen keskeyttämi-
25896: Rikkomusten ollessa vähäisiä luvanhaltijalle nen. Ammattimaisen liikenteen valvonnan te-
25897: voitaisiin antaa varoitus (2 momentti). Ottaen hostamiseksi lakiehdotukseen on otettu sään-
25898: huomioon varoituksen luonne ei valitusoikeus nös, joka antaisi poliisille mahdollisuuden kes-
25899: siitä ole tarpeen. keyttää kuljetuksen jatkamisen silloin kun kul-
25900: Ehdotuksen mukaan käyttämätön liikenne- jetuksen suorittajalla ei ole liikennelupaa tai
25901: lupa voidaan peruuttaa (3 momentti). Sään- kansainvälisten maantiekuljetussopimusten
25902: nöksessä tarkoitetaan lähinnä sellaisia tapauk- edellyttämää kuljetuslupaa.
25903: sia, joissa luvalle ei ole määräajan kuluessa 16 §. Valtuutussäännös. Tarkemmat sään-
25904: merkitty ajoneuvoa lainkaan tai, ettei liiken- nökset lain soveltamisesta annettaisiin asetuk-
25905: nettä ole ajoneuvon merkitseruisestä huolimat- sella. Asetuksella säädettäisiin liikenneluvan
25906: ta luvan voimassaoloaikana harjoitettu. myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan si-
25907: Luvan peruuttamisesta ja varoituksen anta- sällöstä, hakemisesta, uusimisesta ja muutta-
25908: misesta päättäisi luvan myöntänyt viranomai- misesta, liikenteen valvontapaikasta sekä ajo-
25909: nen (4 momentti). neuvojen merkitseruisestä liikennelupaan.
25910: 1990 vp. - HE n:o 26 11
25911:
25912: Pykälän 2 momentissa annettaisiin liikenne- kellä noin 14 000 yrittäjää, joiden keski-ikä on
25913: ministeriölle lailla valtuus antaa yksityiskohtai- noin 50 vuotta. Tästä määrästä on yli 60
25914: sia määräyksiä ammattitaidon ja vakavaraisuu- vuotiaita arviolta 20 prosenttia. Edellä olevan
25915: den osoittamisesta. perusteella voidaan päätellä, että ikääntyminen
25916: on eräs keskeinen ongelma kuorma-autoyrittä-
25917: jien kohdalla. Nykyinen lupajärjestelmä ei
25918: 2. Voimaantulo- ja siirtymäsään- mahdollista kaikkien osalta luopua alasta ta-
25919: nökset loudellisesti kannattavasti. Ainoastaan yh-
25920: tiömuodossa toimintaa harjoittavat kuljetus-
25921: 17 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule- alan yrittäjät voivat siirtää yrityksensä vapaasti
25922: maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. toiselle. Alalla olevat ikääntyneet yrittäjät eivät
25923: Voimaantulosäännös edellyttää, että myös uu- ole hoitaneet eläkeasioitaan, vaan ovat luotta-
25924: det henkilöliikennettä koskevat säännökset tu- neet lupien siirtomahdollisuuteen, jonka muka-
25925: levat voimaan samaan aikaan. na saa myytyä ajoneuvokaluston tyydyttävään
25926: Jotta kuljetuselinkeino ja kuljetusmarkkinat hintaan.
25927: kykenisivät siirtymään hallitusti uuden lupajär- Yhteiskunnan kannalta lienee edullisin rat-
25928: jestelmän aiheuttamiin muutoksiin, tullaan lu- kaisu nyt ehdotettu siten, että alalta pois halu·-
25929: pien määrä kiintiöimään vuoteen 1993 saakka. avat voisivat siirtää lupansa ja ajoneuvokalus-
25930: Kiintiöiden perusteena voidaan käyttää vuosit- tonsa toiselle ja näin saada jonkinlaisen eläk-
25931: tain myönnettävien uusien lupien määrää mi- keen.
25932: nisteriö- ja läänitasolla. Kiintiöt voidaan vah- Tarkoituksenmukaista on, että ennen lain
25933: vistaa erikseen jo alalla oleville liikenteenhar- voimaan tuloa myönnetyt liikenneluvat ovat
25934: joittajille sekä sinne hakeville. Kiintiöiden voimassa niihin merkittyjen voimassaoloaiko-
25935: määrä tulee vahvistaa kuitenkin niin, ettei jen mukaisesti.
25936: luvan myöntäminen ole enää tarveharkintaan
25937: perustuvaa. Lupakiintiöt eivät koskisi tavara- Pykälän 3 momentin mukaan niiden luvan-
25938: linjaliikenteen automääriä, joita luvassa ei ole haltijoiden, jotka ovat saaneet liikenneluvan
25939: enää määrätty. kuorma- tai pakettiautolle ennen lain voimaan-
25940: Liikenneluvan myöntäminen siirtyisi koko- tuloa, ei tarvitse esittää selvitystä lain sisältä-
25941: naan lääninhallituksille vuoden 1993 alusta. mästä ammattitaitovaatimuksesta. Henkilön,
25942: Liikennealuejako sekä linja- ja tilausliikenteen joka on toiminut liikenteestä vastaavana yri-
25943: väliset erot poistuisivat mainitusta ajankohdas- tyksessä, joka harjoittaa ammattimaista liiken-
25944: ta lukien siten, että liikennelupa oikeuttaisi nettä kuorma- tai pakettiautolla, katsotaan
25945: harjoittamaan liikennettä koko maassa ja ul- täyttävän ammattitaitovaatimuksen.
25946: komailla luvanhaltijan pätevyydestä riippuen.
25947: 18 §. Siirtymäsäännökset. Ammattimaista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25948: tavaraliikennettä harjoittaa Suomessa tällä het- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25949: 12 1990 vp. - HE n:o 26
25950:
25951:
25952:
25953:
25954: Laki
25955: luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä
25956:
25957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25958:
25959: 1§ tämiseksi taikka jos olosuhteet osoittavat sitä
25960: Lain soveltamisala tarkoitetun.
25961: Luvanvaraista tavaraliikennettä on myös yri-
25962: Tätä lakia sovelletaan luvanvaraiseen tavara- tys-, liike- tai ansiotoiminnan yhteydessä ta-
25963: liikenteeseen tiellä. pahtuva kuljetus, jos toiminnan pääpaino on
25964: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta sellaisella kuljetuksen suorittamisessa, sekä työurakoiden
25965: yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, teh- tai muiden sopimuksen kohteena olevien työ-
25966: das-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla kokonaisuuksien yhteydessä tapahtuva kuljetus
25967: vastaavalla alueella taikka tiellä, jolla liikkumi- silloin, kun kuljetuksen osuus on yli puolet
25968: nen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa urakasta.
25969: tai omistajan luvalla edellyttäen, että liikku-
25970: 3 §
25971: misrajoitus on näkyvästi osoitettu liikennemer-
25972: kein, puomein tai muulla selvästi havaittavalla Liikennelupa
25973: tavalla. Tässä laissa luvanvaraiseksi säädetyn liiken-
25974: teen harjoittaminen on ilman lupaa kielletty
25975: 2 §
25976: lukuun ottamatta 4 §:ssä mainittuja poikkeuk-
25977: Määritelmiä sia.
25978: Tässä laissa ja sen nojalla annettavissa sään- 4 §
25979: nöksissä tarkoitetaan luvanvaraisella tavaralii- Ilman liikennelupaa harjoitettava liikenne
25980: kenteellä tiellä moottoriajoneuvolla tai liiken-
25981: netraktorilla korvausta vastaan suoritettavaa Liikennelupaa ei tarvita suoritettaessa:
25982: tavaran kuljetusta. 1) kevyiden tavaralähetysten kuljetusta tava-
25983: Luvanvaraista tavaraliikennettä on niinikään ramopolla;
25984: kuljetus vuokratulla moottoriajoneuvolla ja lii- 2) postin lajittelukeskusten kautta kulkevien
25985: kennetraktorilla korvausta vastaan silloinkin, postilähetysten kuljetuksia Posti- ja telelaitok-
25986: kun sen kuljettajana toimii ajoneuvon vuokral- sen toimesta sen hallinnassa olevalla moottori-
25987: leantaja tai vuokralleantajan palveluksessa ole- ajoneuvolla eikä postinjakelua Posti- ja telelai-
25988: va tai tehtävään välittämä tai osoittama henki- toksen työntekijöiden toimesta;
25989: lö. Luvanvaraiseksi tavaraliikenteeksi katso- 3) tavaran kuljetusta ammattioppilaitoksissa
25990: taan mainitunlainen kuljetus myös silloin, kun tai ammatillisissa kurssikeskuksissa tapahtuvan
25991: sopimus sen suorittamiseksi on tehty tämän kuorma-auton tai ajoneuvoyhdistelmän kuljet-
25992: lain tai sen nojalla annettujen määräysten kier- tajakoulutuksen yhteydessä;
25993: 1990 vp. ~ HE n:o 26 13
25994:
25995: 4) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän dellisia tietoja. Tietoja on pidettävä luotta-
25996: kuljetuksia sen omalla kuljetuskalustolla; eikä muksellisina.
25997: 5) ruumiinkuljetusta.
25998: 10 §
25999: 5§ Liikenneluvan peruuttaminen
26000: Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva valtuutus
26001: Liikennelupa on peruutettava joko koko-
26002: Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukai- naan tai määräajaksi, jos luvanhaltija ei enää
26003: sen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella täytä liikenneluvan saamisen edellytyksiä.
26004: sopia poikkeuksia lupamenettelystä kansainvä- Jos liikenteen harjoittamisessa ilmenneet rik-
26005: listen maantiekuljetusten osalta ja kansainvä- komukset ovat vähäisiä, luvanhaltijalle voi-
26006: listen sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä. daan antaa peruuttamisen sijasta varoitus.
26007: Käyttämätön liikennelupa voidaan peruut-
26008: 6 § taa, jollei ole erityistä syytä luvan pitämiseksi
26009: Lupaviranomainen voimassa.
26010: Liikenneluvan peruuttamisesta ja varoituk-
26011: Liikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan sen antamisesta päättää luvan myöntänyt vi-
26012: lääninhallitus. ranomainen.
26013:
26014: 7§ 11 §
26015: Liikenneluvan myöntämisen edellytykset Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa
26016: liikennettä
26017: Liikennelupa tulee myöntää hakijalle, joka
26018: maineeltaan, ammattitaidoltaan, vakavaraisuu- Jos liikenneluvan haltija kuolee, on kuolin-
26019: deltaan ja muilta ominaisuuksiltaan katsotaan pesällä oikeus jatkaa liikennettä enintään kah-
26020: sopivaksi harjoittamaan liikennettä. den vuoden ajan ehdolla, että kuolinpesä kol-
26021: Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, lii- men kuukauden kuluessa kuolinpäivästä il-
26022: kenteestä vastaavan henkilön on oltava mai- moittaa luvan myöntäneelle viranomaiselle lu-
26023: neeltaan, ammattitaidoltaan ja muilta ominai- vanhaltijan velvollisuuksista vastaavan 7 §:n 2
26024: suuksiltaan sopiva harjoittamaan liikennettä. momentin edellytykset täyttävän henkilön.
26025: Jos luvanhaltija joutuu konkurssiin, kon-
26026: 8§ kurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä kol-
26027: Liikenneluvan määräaikaisuus ja rajoitukset men kuukauden ajan konkurssiin joutumises-
26028: ta, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lu-
26029: Kotimaan liikenteeseen myönnetty liikenne- vanhaltijan solmimat kuljetussopimukset on
26030: lupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä koko täytetty. Konkurssipesän on ilmoitettava luvan
26031: maassa ja asetuksella säädettävissä tapauksissa myöntäneelle viranomaiselle 14 vuorokauden
26032: myös ulkomaille. kuluessa 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
26033: Maan rajojen yli tapahtuvaan liikenteeseen
26034: myönnetty lupa oikeuttaa harjoittamaan lii-
26035: kennettä kotimaan lisäksi lupaan merkityille 12 §
26036: alueille ja päinvastoin. Muutoksenhaku
26037: Liikennelupa myönnetään määräajaksi. Se
26038: voidaan myöntää rajoitettuna lukuun ottamat- Lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla
26039: ta liikenteessä käytettävää ajoneuvomäärää, annettujen säännösten perusteella tekemään
26040: kuljetettavan tavaran laatua ja kuljetuksen toi- päätökseen haetaan muutosta valittamalla lii-
26041: meksiantajaaja siihen voidaan sisällyttää ehto- kenneministeriöön ja liikenneministeriön pää-
26042: ja, joita liikenteen harjoittamisessa on nouda- töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
26043: tettava. Muutosta haetaan siinä järjestyksessä kuin
26044: 9 § muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
26045: Tietojen antaminen laissa (154/50) on säädetty.
26046: Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun va-
26047: Liikenteenharjoittajan tulee vaadittaessa an- roituksen antamista koskevaan päätökseen ei
26048: taa lupaviranomaiselle liikenteenisiä ja talou- saa hakea muutosta valittamalla.
26049: 14 1990 vp. - HE n:o 26
26050:
26051: 13 § ja 4 momentti sekä 5 a §, sellaisina kuin ne
26052: Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ovat, 5 §:n 3 momentti muutettuna 6 päivänä
26053: kesäkuuta 1969 ja 31 päivänä elokuuta 1978
26054: Tämän lain tai sen nojalla annettujen sään- annetuilla laeilla (366/69 ja 675/78), 5 §:n 4
26055: nösten perusteella tehtyä päätöstä tai määräys- momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa
26056: tä on noudatettava siitä huolimatta, että se ei laissa (692/83) ja 5 a § 30 päivänä maaliskuuta
26057: ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksen tai 1978 annetussa laissa (249178), ammattimaises-
26058: määräyksen antanut viranomainen toisin mää- ta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päivänä lo-
26059: rää. kakuuta 1970 annettu asetus (646170) siihen
26060: myöhemmin tehtyine muutoksineen, lukuun
26061: 14 § ottamatta 3-5 ja 20-23 §:ää.
26062: Rangaistussäännös Tämän lain 6 § sekä 8 §:n 1 ja 2 momentti
26063: tulevat kuitenkin voimaan päivänä
26064: Joka harjoittaa luvanvaraista liikennettä il- kuuta 1993 ja niillä kumotaan 29 päivänä
26065: man asianmukaista liikennelupaa tai ilman maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 9 ja
26066: kansainvälisten maantieliikennesopimusten 9 a §, sellaisina kuin ne ovat, 9 § 27 päivänä
26067: edellyttämää kuljetuslupaa, on tuomittava lii- helmikuuta 1970 annetussa laissa (149170) ja
26068: kenneluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen 9 a § 21 päivänä toukokuuta 1965 annetussa
26069: enintään kuudeksi kuukaudeksi. laissa (288/65), ammattimaisesta moottoriajo-
26070: Joka muutoin kuin 1 momentissa tarkoite- neuvoliikenteestä annetun asetuksen (646170)
26071: tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla 3-5 ja 20-23 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 §
26072: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuo- osittain muutettuna 30 päivänä maaliskuuta
26073: mittava liikenneluparikkomuksesta sakkoon. 1978 ja 8 päivänä helmikuuta 1985 annetuilla
26074: asetuksilla (250178 ja 173/85), 20, 22 ja 22 a §
26075: 15 § muutettuna mainitulla 8 päivänä helmikuuta
26076: Luvattoman liikenteen keskeyttäminen 1985 annetulla asetuksella ja 13 päivänä mar-
26077: raskuuta 1987 annetulla asetuksella (849/87),
26078: Poliisi voi kieltää kuljetuksen jatkamisen 20 a § mainitussa 8 päivänä helmikuuta 1985
26079: silloin kun kysymyksessä on luvanvaraisen lii- annetussa asetuksessa ja 22 b § mainitussa 13
26080: kenteen harjoittaminen ilman asianmukaista päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuk-
26081: liikennelupaa tai kansainvälisten maantieliiken- sessa, sekä ammattimaisen moottoriajoneuvo-
26082: nesopimusten edellyttämää kuljetuslupaa. liikenteen harjoittamiseen myönnettävien tava-
26083: raliikennelupien rajoituksista 18 päivänä joulu-
26084: 16 § kuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös
26085: Valtuutussäännös (1155/87) ja tavaralinjaliikenteen keräily- ja
26086: jakelualueista 18 päivänä joulukuuta 1987 an-
26087: Tarkemmat säännökset liikenneluvan myön- nettu liikenneministeriön päätös n:o 8637170/
26088: tämisen edellytyksistä, liikenneluvan sisällöstä, 87.
26089: hakemisesta, uusimisesta ja muuttamisesta, lii-
26090: kenteen valvontapaikasta sekä ajoneuvojen
26091: merkitsemisestä liikennelupaan annetaan ase- 18 §
26092: tuksella. Siirtymäsäännökset
26093: Liikenneministeriö voi antaa yksityiskohtai-
26094: sia määräyksiä ammattitaidon ja vakavaraisuu- Liikennelupa voidaan siirtää luvanhaltijan
26095: den osoittamisesta. kuoleman tai eläkkeelle jäämisen johdosta sel-
26096: laiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeus-
26097: 17 § henkilölle, joka täyttää lain 7 §:n mukaiset
26098: Voimaantulo edellytykset ja jonka lupaviranomainen voi
26099: hyväksyä. Lupaa ei voi siirtää enää vuoden
26100: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1992 jälkeen.
26101: kuuta 1991. Ennen tämän lain voimaan tuloa myönnetyt
26102: Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuu- liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa
26103: ta 1957 annetun tieliikennelain (143/57) 5 §:n 3 määrätyn ajan.
26104: 1990 vp. - HE n:o 26 15
26105:
26106: Luvanhaltijan, joka on saanut liikenneluvan kuin henkilön, joka on toiminut liikenteestä
26107: kuorma- tai pakettiautolle ennen tämän lain vastaavana henkilönä kuorma- tai pakettiau-
26108: voimaantuloa, katsotaan täyttävän tässä laissa tolla ammattimaista liikennettä harjoittavassa
26109: tarkoitetun ammattitaitovaatimuksen samoin yrityksessä.
26110:
26111:
26112: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
26113:
26114:
26115: Tasavallan Presidentti
26116: MAUNO KOIVISTO
26117:
26118:
26119:
26120:
26121: Liikenneministeri Raimo Vistbacka
26122: 1990 vp. - HE n:o 27
26123:
26124:
26125:
26126:
26127: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi evankelis-luterilaisen
26128: kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
26129:
26130:
26131:
26132:
26133: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26134:
26135: Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia eh- kepäätösten tiedoksiannossa siirryttäisiin saan-
26136: dotetaan muutettavaksi kunnallisen eläkelai- titodistusten käytöstä tavallisiin kirjelähetyk-
26137: toksen eläkesäännön kanssa yhdenmukaiseksi siin valtiokonttorin tapaan.
26138: siten, että valtion sotilaseläke ei laukaisisi kir- Ehdotetut lainmuutokset on tarkoitettu tule-
26139: kon eläkeoikeutta vanhuuseläkkeen osalta. Sa- maan voimaan välittömästi niiden tultua hy-
26140: malla ehdotetaan, että kirkkohallituksen elä- väksytyiksi ja vahvistetuiksi.
26141:
26142:
26143:
26144:
26145: PERUSTELUT
26146:
26147: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kuin hänen tehtävänsä ja työkykynsä huo-
26148: muutokset mioon ottaen on aiheellista. Tätä ei voida pitää
26149: asianmukaisena.
26150: 1.1. Kirkon vanhuuseläkkeen laukeamisperi- Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön
26151: aatteen tarkistaminen 14 §:n 5 momentin mukaan valtion eläkelain
26152: nojalla myönnetty sotilaseläke ei laukaise kun-
26153: Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 1 § :n nallista vanhuuseläkettä. Tätä periaatetta pi-
26154: momentin (564/89) mukaan virka- tai työ- dettiin lähtökohtana eri eläkejärjestelmien mu-
26155: suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen kaisten eläkkeiden laukeamissäännöstä säädet-
26156: seurakuntaan, seurakuntainliittoon tai muuhun täessä. Tämän vuoksi evankelis-luterilaisen kir-
26157: seurakuntain yhtymään olevan oikeus eläkkee- kon eläkelakia olisi täydennettävä säännöksel-
26158: seen määräytyy soveltuvin osin samojen sään- lä, joka vastaisi kunnallisen eläkesäännön
26159: nösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa 14 §:n 5 momenttia ja joka estäisi sotilas-
26160: valtioon olevien henkilöiden eläkeoikeus. Val- eläkettä laukaisemasta kirkon vanhuuseläkettä.
26161: tion eläkelain 8 §:n 5 momentin (964/86) mu- Säännös ehdotetaan sijoitettavaksi evankelis-
26162: kaan edunsaaja, joka on saanut eläkkeen kun- luterilaisen kirkon eläkelain 2 §:n uudeksi 3
26163: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain momentiksi.
26164: (202/64), evankelis-luterilaisen kirkon elä-
26165: kelain tai eräiden muiden eläkesäädösten nojal-
26166: la, saa välittömästi palveluksen päätyttyä vir- 1.2. Kirkkohallituksen eläkepäätösten tiedok-
26167: kavuosiensa mukaisen eläkkeen myös toimes- siauto
26168: taan tai työstään valtion palveluksessa (ns.
26169: laukeamissäännös). Kun eräiden sotilasvirko- Kirkkohallitus tekee vuosittain noin 1 300
26170: jen eläkeikä on alhainen, jopa alle 50 vuotta, erilaista eläkepäätöstä, jotka olisi annettava
26171: sellaisesta virasta eläkkeelle jäävä on voinut tiedoksi asianosaisille postitse saantitodistusta
26172: saada kirkon vanhuuseläkkeen nuorempana käyttäen. Laki tiedoksiannosta hallintoasioissa
26173: 300276M
26174: 2 1990 vp. - HE n:o 27
26175:
26176: (232/66) koskee sen 1 §:n 3 momentin nojalla la kun eläkepäätösten tiedoksiautotavat yhden-
26177: myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomai- mukaistuisivat.
26178: sen hallintotoimen tiedoksiantamista, jollei
26179: kirkkolaissa ole toisin säädetty. Saman pykä-
26180: län 2 momentissa säädetään: "Jos tiedoksian- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
26181: nosta on annettu muussa laissa tästä laista tukset
26182: poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatetta-
26183: va." Kirkkolaissa tai kirkon eläkelaissa ei täl- Kirkon vanhuuseläkkeen laukeamatta jäämi-
26184: laisia poikkeussäännöksiä ole. Siten tiedoksi- nen sotilaseläkkeen myöntämisestä huolimatta
26185: annossa on noudatettava yleislain säännöksiä. vähentäisi kirkon keskusrahaston eläkemenoja
26186: Tämä koskee myös kirkkohallituksen elä- vähäisessä määrin. Eläkepäätösten tiedoksiau-
26187: kepäätösten tiedoksiantamista. tomenettelyn yksinkertaistaminen merkitsisi
26188: Valtion eläkelain 23 §:n 4 momentin nojalla jonkin verran kustannusten säästöä työvoiman
26189: valtiokonttori voi toimittaa eläkepäätöksensä ja postimaksujen osalta.
26190: tiedoksi tavallisella kirjeellä siten, että asiano-
26191: saisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon,
26192: jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä 3. Voimaantulo
26193: sen jälkeen, kun päätös valtiokonttorista ilmoi-
26194: tetulla osoitteella varustettuna on annettu pos- Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan
26195: tin kuljetettavaksi. Vastaavanlainen säännös välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi ja vah-
26196: ehdotetaan lisättäväksi evankelis-luterilaisen vistetuiksi.
26197: kirkon eläkelain 7 §:ään uudeksi 2 momentik-
26198: si. Ehdotetuna muutoksella nopeutettaisiin elä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26199: kepäätöksen toimittamista edunsaajalle samal- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26200: 1990 vp. - HE n:o 27 3
26201:
26202: Laki
26203: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
26204:
26205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26206: lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/66)
26207: 2 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (564/89), uusi 3
26208: momentti ja 7 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
26209:
26210: 2§ 7§
26211:
26212: Jos edunsaaja, jolla on eläkeaikaa vähintään Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle
26213: yksi kuukausi, on saanut valtion eläkelain postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä
26214: 8 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-
26215: nojalla myönnetyn vanhuuseläkkeen, jonka tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
26216: määrä on laskettu valtion eläkelain 10 §:n 2 päätös on kirkkohallituksesta hänen ilmoitta-
26217: momenttia tai sitä vastaavien valtion eläkelain mallaan osoitteella varustettuna annettu postin
26218: 8 §:n 1 momentissa mainittujen muiden lakien kuljetettavaksi.
26219: säännöksiä tai eläkesääntöjen määräyksiä so-
26220: veltaen, hänellä on palveluksen päätyttyä oi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26221: keus myös tämän lain mukaiseen vanhuuseläk- kuuta 199
26222: keeseen riippumatta siitä, täyttääkö hän val-
26223: tion eläkelain 8 §:n 1 momentissa säädetyt
26224: muut vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset.
26225:
26226:
26227: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
26228:
26229:
26230: Tasavallan Presidentti
26231: MAUNO KOIVISTO
26232:
26233:
26234:
26235:
26236: Opetusministeri Christoffer Taxell
26237: 4 1990 vp. - HE n:o 27
26238:
26239: Liite
26240:
26241:
26242:
26243:
26244: Laki
26245: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
26246:
26247: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26248: lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/66)
26249: 2 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (564/89), uusi 3
26250: momentti ja 7 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
26251:
26252: Voimassa oleva laki Ehdotus
26253:
26254: 2§
26255:
26256: Jos edunsaaja, jolla on eläkeaikaa vähintään
26257: yksi kuukausi, on saanut valtion eläkelain
26258: 8 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten
26259: nojalla myönnetyn vanhuuseläkkeen, jonka
26260: määrä on laskettu valtion eläkelain JO §:n 2
26261: momenttia tai sitä vastaavien valtion eläkelain
26262: 8 §:n 1 momentissa mainittujen muiden lakien
26263: säännöksiä tai eläkesääntöjen määräyksiä so-
26264: veltaen, hänellä on palveluksen päätyttyä oi-
26265: keus myös tämän lain mukaiseen vanhuuseläk-
26266: keeseen riippumatta siitä, täyttääkö hän val-
26267: tion eläkelain 8 §:n 1 momentissa säädetyt
26268: muut vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset.
26269:
26270: 7§
26271:
26272: Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle
26273: postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä
26274: tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-
26275: tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
26276: päätös on kirkkohallituksesta hänen i/moitta-
26277: mallaan osoitteella varustettuna annettu postin
26278: ku/jetettavaksi.
26279: Tämä laki tulee voimaan päivänä
26280: kuuta 199
26281: 1990 vp. - HE n:o 28
26282:
26283:
26284:
26285:
26286: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tenojoen kalastus-
26287: sääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden mää-
26288: räysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta
26289:
26290:
26291:
26292:
26293: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26294:
26295: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, määräämässä toimituksessa, josta olisi annet-
26296: jonka mukaan Norjan kanssa Tenojoen kalas- tava määräys kuuden kuukauden kuluessa lain
26297: tuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä vuonna voimaantulosta tai aluetta koskevan vesipiirira-
26298: 1972 ja 1989 tehtyjen sopimusten ja niihin jankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi tulemi-
26299: liittyvien kalastussääntöjen eräistä määräyksis- sesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
26300: tä johtuvat menetykset korvattaisiin valtion mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on
26301: varoista. Korvausvelvollisuus ja korvauksen hyväksytty ja vahvistettu.
26302: määrä ratkaistaisiin maanmittaustoimiston
26303:
26304:
26305:
26306:
26307: YLEISPERUSTELUT
26308:
26309: 1. Nykyinen tilanne liittyvällä kalastussäännöllä. Voimassa oleva
26310: Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin kalas-
26311: Tenojoen vesistöalueella lohenkalastuksella tussäännöstä tehty sopimus (SopS 94/89) on
26312: on suuri merkitys väestön toimeentulolle. Sen allekirjoitettu 1 päivänä maaliskuuta 1989. So-
26313: lisäksi, että kalastus on monelle suoranainen pimus ja siihen liittyvä kalastussääntö ovat
26314: elinehto, on sillä alueen asukkaiden taloudessa tulleet voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
26315: yleisesti tärkeä merkitys. Kun taloja on perus- Niillä on korvattu vuonna 1972 tehty sopimus
26316: tettu 1800-luvulta lähtien, on lohenkalastus- (SopS 48/72), jota on muutettu vuonna 1979
26317: paikkojen sijainti omalta osaltaan vaikuttanut (SopS 20/79) ja vuonna 1982 (SopS 66/82).
26318: talojen paikanvalintaan. Talojen kalastusoi- Aikaisemmat säännöt ja sopimukset ovat vuo-
26319: keudet perustuvat vedenomistukseen, tilojen silta 1873, 1920, 1938, 1953 ja 1960.
26320: perustamisasiakirjoissa annettuihin erityisiin Uusi kalastussopimus ja -sääntö perustuvat
26321: oikeuksiin, ylimuistoiseen nautintaan tai muu- vanhaan sopimusjärjestelmään. Sopimuksen
26322: hun lailliseen perusteeseen. rakenteeseen ja kalastusta koskevien määräys-
26323: Koska Tenojoki on rajajoki ja koska sen ten oikeudelliseen perustaan ei ole tehty muu-
26324: alajuoksu sijaitsee Norjan valtion alueella, on toksia. Tärkeä sopimukseen tehty parannus
26325: kalastuksen järjestelyssä tarvittu yhteistyötä ovat siihen otetut kalatautien leviämisen estä-
26326: norjalaisten kanssa. Sen takia Tenojoen kalas- mistä koskevat määräykset, jotka tarkoittavat
26327: tusta säännellään paitsi vanhalla kalastuslailla kalanviljelyn ja kalanistutuksen tekemistä lu-
26328: (503/51) ja sen täytäntöönpanosta annetulla vanvaraisiksi Tenojoen vesistössä. Sopimukses-
26329: asetuksella (1117 /82) myös Suomen ja Norjan sa annetaan Lapin lääninhallitukselle ja Finn-
26330: välisellä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä ka- markin fylkesmannille valtuus sopia suurem-
26331: lastussäännöstä tehdyllä sopimuksella ja siihen massa määrin kuin aikaisemmin urheilukalas-
26332:
26333: 390509R
26334: 2 1990 vp. - HE n:o 28
26335:
26336: tuksen säätelytoimenpiteistä. Kalastussääntöön patopaikka sijaitsee sellaisella yhteisellä vesi-
26337: on otettu entistä tarkemmat määritelmät käy- alueella, johon asianomaisella tilalla on osuus.
26338: tettävistä pyydyksistä. Säännön rakenne on Pato-oikeus on siis nimenomaan saatu, ja se
26339: samalla uusittu helpommin luettavaan muo- kohdistuu määrättyyn paikkaan. Verkkokalas-
26340: toon. tus puolestaan tapahtuu pääosin yleisen kalas-
26341: Korvauskysymysten osalta kalastussopimuk- tusoikeuden perusteella, vaikkakin myös eri-
26342: seen ja -sääntöön tehdyillä muutoksilla ei ole tyisperusteisia verkkokalastusoikeuksia on ole-
26343: olennaista merkitystä. massa. Lisäksi on jonkin verran erityisperustei-
26344: Tenojoen kalastussopimukselle on asetettu sia nuotta- ja kulkutusoikeuksia.
26345: kolme tavoitetta, jotka ovat lohikannan säily- Esimerkkeinä sellaisista rajoituksista, jotka
26346: minen, paikkakunnan väestön lohenkalastuk- saattavat kokonaan estää ainakin erityisperus-
26347: seen perustuvan elinkeinon turvaaminen sekä teisen kalastusoikeuden käyttämisen, voidaan
26348: kohtuullisen osan lohenkalastuksesta varaami- mainita Levajoen pohjoispuolella olevaa Teno-
26349: nen urheilukalastukselle. Pyyntirajoitukset on joen osaa koskeva nuottauskielto, poikkipadon
26350: tehty näiden tavoitteiden takia. Kalastusta kos- rakentamiskielto sekä kielto asettaa kudottuja
26351: kevat rajoitukset ovat lukuisat ja pitkälle me- pyydyksiä sivujokien suun kohdalle. Ainakin
26352: nevät. Osa rajoituksista vaikeuttaa merkittä- näissä tapauksissa kielto voi merkitä subjektii-
26353: västi kalastusoikeuksien käyttöä tai jopa tekee visena oikeutena olevan erityisperusteisen ka-
26354: näiden käytön mahdottomaksi. lastusoikeuden käyttämisen täydellistä estymis-
26355: Tenojoen kalastuksessa on erityispiirteitä, tä. Huomattavaa rajoitusta saattaa merkitä
26356: jotka johtuvat joen rajavesistöasemasta. Esi- myös tilakohtaisten pato- ja verkko-oikeuksien
26357: merkkinä tällaisesta piirteestä mainittakoon käytön lukumääräinen rajoittaminen.
26358: vapa- ja viehekalastuksen järjestäminen. Va- Edellä selvitetyistä kalastussopimuksen ja
26359: valla ja vieheellä saa kalastaa omistussuhteista -säännön aiheuttamista edunmenetyksistä ei
26360: riippumatta koko joella, jos on lunastanut ole suoritettu korvauksia kalastusoikeuden hal-
26361: siihen luvan. Veneestä tapahtuva uisteleminen tijoille.
26362: on saman kalastusluvan nojalla sallittu kum- Kalastuslaissa (286/82) ja vanhassa pohjoi-
26363: mankin valtakunnan vesialueella. sissa kunnissa, joita ovat kaikki Tenojoen
26364: Tenojoen alueen tiloilla on runsaasti erityis- kalastuspiirin kunnat, voimassa olevassa kalas-
26365: perusteisia kalastusoikeuksia. Järjestely poik- tuslaissa on kalastusoikeuksien järjestämistä
26366: keaa muualla maassa vallitsevasta tilanteesta koskevia säännöksiä. Kalastuslain 25 §:n mu-
26367: siinä, että erityisperusteiset kalastusoikeudet kaan aikaisemmin saatu oikeus kiinteän pyy-
26368: kohdistuvat Tenolla suuressa määrin myös loh- dyksen pitämiseen valta- tai kalaväylässä jää
26369: kokunnan omiin vesiin. Osa erityisperusteisista edelleen voimaan. Tällaisen oikeuden haltija
26370: oikeuksista on annettu taloille niitä perustetta- voidaan kuitenkin velvoittaa luopumaan sano-
26371: essa ja osa on saatu ylimuistoisen nautinnan tusta oikeudesta täyttä korvausta vastaan, jos
26372: kautta. se on tarpeen kalataloudellisten näkökohtien
26373: Syksyllä 1985 loppuun saatetussa vesipiirira- tai kalakannan hoidon ja lisäämisen kannalta.
26374: jankäyntitoimituksessa selvitettiin vain ne eri- Myös vanhan kalastuslain 10 §:ssä on vastaava
26375: tyisperusteiset kalastusoikeudet, jotka kohdis- säännös.
26376: tuvat oman kylän ulkopuolisiin vesialueisiin. Oikeudesta luopuminen on siis tarpeen kala-
26377: Oman kylän tai oman lohkokunnan alueeseen kannan hoitamiseksi, mutta luopumisesta on
26378: kohdistuvat erityisperusteiset kalastusoikeudet maksettava korvaus. Samankaltainen tilanne
26379: jäivät edelleen selvittämättä. Korvauskysymys- on syntynyt Tenojoella silloin, kun esimerkiksi
26380: ten takia nämäkin tulisi selvittää. erityisperusteisen kalastusoikeuden käyttämi-
26381: Tenojoen vesistön patokalastus perustuu nen on Tenojoen kalastussäännön määräysten
26382: pääasiassa erityisperusteisiin oikeuksiin. Teno- johdosta tullut mahdottomaksi.
26383: joen kalastustoimikunnan hankkiman selvityk- Kalastussopimuksesta ja -säännöstä johtu-
26384: sen (komiteanmietinnön 1985:9 liite) mukaan vista korvauskysymyksistä on erotettava järjes-
26385: patopaikkojen on katsottava syntyneen siten, tely, jolla valtio palauttaa kalastuskunnille ja
26386: että ne on joko talojen perustamisasiakirjoissa yksityisille vesialueiden omistajille näiden
26387: nimenomaisesti mainittu tai patopaikka on osuuden Tenojoen kalastuslupien myynnistä
26388: saatu ylimuistoisen nautinnan perusteella. Ti- saaduista tuloista. Maa- ja metsätalousministe-
26389: lanne on sama niissäkin tapauksissa, joissa riö on 30 päivänä joulukuuta 1987 tekemällään
26390: 1990 vp. - HE n:o 28 3
26391:
26392: päätöksellä palauttanut kalastussopimuksen 4 hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uuden sopimuk-
26393: artiklassa tarkoitetuista Tenojoen vuosien sen aikaansaamiseksi siten, että kiinnitetään
26394: 1973-86 kalastuslupatuloista kalastuskunnille huomiota oikeuskanslerin esittämiin näkökoh-
26395: ja yksityisille vesialueiden omistajille näiden tiin.
26396: laskettuna osuutena noin 2 300 000 markkaa.
26397: Vuonna 1987 lupatuloja kertyi noin 792 000
26398: Perustuslakivaliokunta on ottanut korvaus-
26399: markkaa, josta palautettava osuus on noin kysymykseen kantaa myös käsitellessään vii-
26400: 590 000 markkaa. Vuonna 1988lupatuloja ker- meisintä hallituksen esitystä (hall.es. 53/1989
26401: tyi noin 769 000 markkaa, josta palautetaan vp.), joka koski Norjan kanssa Tenojoen ka-
26402: noin 570 000 markkaa.
26403: lastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn
26404: sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön
26405: eräiden määräysten hyväksymistä. Perustus-
26406: 2. Aiemmat kannanotot lakivaliokunta on ulkoasianvaliokunnalle 13
26407: Eduskunta kiinnitti huomiota korvausten päivänä lokakuuta 1989 antamassaan lausun-
26408: nossa n:o 13 todennut: "Vaikka lakiehdotus
26409: maksamistarpeeseen vuonna 1972. Tällöin se
26410: onkin edellä esitetyn johdosta käsiteltävä pe-
26411: totesi vastauksessaan hallituksen esitykseen rustuslainsäätämisjärjestyksessä, valiokunta pi-
26412: (hall.es. 97/1972 vp.), joka koski Norjan kans-
26413: sa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastus- tää tärkeänä selvittää täsmällisesti, missä mää-
26414: säännöstä tehdyn sopimuksen ja sen liitteen rin kalastussäännön rajoitukset vaikeuttavat
26415: paikallisen väestön toimeentulomahdollisuuk-
26416: eräiden määräysten hyväksymistä: "on mah-
26417: sia. Menetykset tulee kohtuullisesti korvata.
26418: dollista, että sopimukseen perustuvat järjeste-
26419: lyt saattavat loukata yksityisille kuuluvia oi- Myös muiden kalastukseen oikeutettujen ase-
26420: keuksia. Tämän vuoksi Eduskunta edellyttää, ma on järjestettävä kohtuulliseksi."
26421: että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvittä-
26422: miseksi, aiheutuuko sopimuksen soveltamisesta
26423: mahdollisesti vahinkoa edellä tarkoitetuille yk-
26424: sityisille ja, mikäli selvitys antaa siihen aihetta, 3. Muutoksen syyt
26425: korvausten suorittamiseksi vahinkoa kärsineil-
26426: le.''
26427: Oikeuskansleri esitti valtioneuvostolle osoit-
26428: tamassaan kirjelmässä 21 päivältä helmikuuta Tenojoen kalastusoikeuksien osalta on pit-
26429: kään vallinnut huomattava epäselvyys. Kuten
26430: 1979, että valtioneuvosto antaisi maa- ja met-
26431: edellä on todettu, ne ovat vieläkin osaksi
26432: sätalousministeriölle tehtäväksi tutkia, onko selvittämättä. Vesipiirirajankäyntitoimituksen
26433: vuonna 1979 tehdyillä Tenojoen kalastuspiirin
26434: kalastussäännön muutoksilla sellaisia tosiasial- lainvoimaiseksi tuleminen tosin selvittää pää-
26435: osan näistä oikeuksista. Vallinneiden epäsel-
26436: lisia vaikutuksia, että muualla kuin Tenojoen
26437: vyyksien vuoksi on Tenojoen kalastussäännön
26438: kalastuspiirin jokilaaksoissa asuvien kalastus- vaikutusten arviointi aikaisemmin ollut vai-
26439: oikeuden haltijoiden osalta loukataan heidän
26440: hallitusmuodon 5 §:n ja 6 §:n 1 momentin keaa. Yksityiskohtaista selvitystä kaikista ta-
26441: pauksista ei ole vielä voitu valmistella.
26442: mukaisia perusoikeuksiaan.
26443: Edelleen oikeuskansleri edellytti Utsjoen
26444: eräiden kalastuskuntien kantetuihin 14 päivänä Lailla ehdotetaan toteutettaviksi järjestelyt,
26445: toukokuuta 1982 antamassaan vastauksessa, joiden mukaan Tenojoen kalastuksen rajoitta-
26446: että maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoasi- misesta aiheutuneet menetykset korvataan.
26447: ainministeriö selvittävät, miten Tenojoen ka- Lähtökohtana on tällöin se, että rajoituksista
26448: lastussopimusta ja -sääntöä olisi vastaisissa ei kalastusoikeuden haltijalle saa aiheutua sel-
26449: Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa tar- laista haittaa, joka vaikeuttaa tämän oikeuden
26450: kistettava, jotta hallitusmuodon 5 §:ssä säädet- tavanomaista, kohtuullista ja järkevää hyväk-
26451: ty yhdenvertaisuus ja 6 §:ssä säädetty omaisuu- sikäyttöä. Tämän seikan arvioiminen edellyttää
26452: densuoja tulisivat kaikilta osin mahdollisim- perusteellista tapauskohtaista harkintaa ja sel-
26453: man tarkoin huomioon otetuiksi. Niin ikään vittelyä, minkä vuoksi kysymykset korvauksis-
26454: eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti ta tulisi käsitellä erityisessä toimitusmenettelys-
26455: lausunnossaan 22 päivältä kesäkuuta 1982, että sä.
26456: 4 1990 vp. - HE n:o 28
26457:
26458: 4. Esityksen hallinnolliset vaiku- nettavassa lainvoimaisessa päätöksessä. Osa
26459: tukset erityisperusteisista oikeuksista kohdistuu oman
26460: lohkokunnan tai oman vesioikeudellisen kylän
26461: Ehdotetun lain mukainen toimitus tapahtuisi vesialueisiin, eikä niiden määrästä ole tietoa.
26462: normaalina maanmittaustoimituksena, jonka Näin ollen kalastusoikeuksien määrästä ja laa-
26463: maanmittausviranomaiset suorittaisivat virka- dusta ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja, jo-
26464: työnä. Lailla ei olisi organisatorisia vaikutuk- ten tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida
26465: sia, eivätkä sen aiheuttamat tehtävät aiheuttaisi lain aiheuttamia kustannusvaikutuksia.
26466: tarvetta henkilöstön lisäämiseen.
26467:
26468: 6. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
26469: 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
26470: tukset Lakiehdotuksen on valmistellut maa- ja met-
26471: sätalousministeriön asettama Tenojoen kalas-
26472: Huomattava osa kalastusoikeudellisista ky- tustoimikunta. Esitys perustuu toimikunnan
26473: symyksistä ratkeaa vasta syksyllä 1985 loppuun mietintöön II (komiteanmietintö 1986:3) ja
26474: saatettuun vesipiirirajankäyntitoimitukseen an- siitä annettuihin lausuntoihin.
26475:
26476:
26477:
26478:
26479: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26480:
26481:
26482: 1. Lakiehdotuksen perustelut haittaa tai vahinkoa ei voida ennakoida riittä-
26483: vän tarkasti, on mahdollista, että tällaisen
26484: 1 §. Pykälässä säädettäisiin, minkälaisista haitan tai vahingon osalta joudutaan myöhem-
26485: rajoituksista on maksettava korvauksia. Kor- min maksamaan lisäkorvauksia.
26486: vattavuuden periaatteena olisi se, että mikäli
26487: Tenojoen kalastussopimuksen tai -säännön jo-
26488: kin määräys estää tai huomattavasti rajoittaa Kuitenkin vain osa kielloista ja rajoituksista
26489: kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hänelle on sellaisia, että niiden aiheuttamat menetykset
26490: kuuluvaa oikeutta, on menetyksestä maksetta- ovat korvattavia. Näin ollen 3 momentin sään-
26491: va täysi korvaus. nöksen tarkoituksena olisi täsmentää niitä ra-
26492: Lakia on tarkoitus soveltaa voimassa olevan joituksia, jotka yleisen kalastuslainsäädännön
26493: kalastussopimuksen ja -säännön määräysten nojalla ovat korvauksettornia ja jotka tulisi
26494: lisäksi myös aikaisempiin määräyksiin. Edus- myös Tenojoella toteuttaa korvauksettomina.
26495: kunta on käsitellessään Tenojoen kalastussopi-
26496: musta ja -sääntöä vuonna 1972 edellyttänyt
26497: korvausten suorittamista vahinkoa kärsineille, 2 §. Korvausmenettelyksi ehdotetaan toimi-
26498: mikäli asiassa tehtävä selvitys antaa siihen tusmenettelyä, johon sovellettaisiin lunastus-
26499: aihetta. Hallitus pitää tämän vuoksi perusteltu- toimitusta koskevaa säännöstöä. Korvaukset ja
26500: na, että lakia sovelletaan myös vuoden 1972 toimituksesta aiheutuneet kustannukset ehdo-
26501: kalastussopimuksessa ja -säännössä sekä niihin tetaan maksettaviksi valtion varoista, koska
26502: vuosina 1979 ja 1982 tehdyissä tarkistuksissa tehdyt rajoitukset ovat yleisen edun vaatimia.
26503: olevista määräyksistä johtuneiden menetysten Asian käsittelylle on ehdotettu kuuden kuu-
26504: korvaamiseen. kauden määräaikaa, jonka kuluessa toimitus-
26505: Vuosien 1972-1989 menetyksiä koskevat määräys olisi annettava. Aika laskettaisiin tä-
26506: korvaukset olisivat luonteeltaan kertakorvauk- män lain voimaantulosta tai aluetta koskevan
26507: sia. vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi
26508: Myös vuoden 1989 kalastussopimuksen ja tulosta. Näin korvausasia saataisiin vireille,
26509: -säännön aiheuttamat menetykset korvattaisiin kun kalastusoikeudet on selvitetty ja vahvistet-
26510: pääsääntöisesti kertakorvauksina. Jos jotakin tu.
26511: 1990 vp. - HE n:o 28 5
26512:
26513: 2. Voimaantulo lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
26514: ty ja vahvistettu.
26515: 3 §. Pykälässä on lain voimaantulosäännös.
26516: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26517: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26518:
26519:
26520:
26521: Laki
26522: Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten
26523: aiheuttamien menetysten korvaamisesta
26524:
26525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26526:
26527: 1§
26528: Jos Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin voi tai on voinut rajoituksesta huolimatta käyt-
26529: yhteisestä kalastussäännöstä vuonna 1989 teh- tää omaisuuttaan normaalilla, kohtuullisella ja
26530: dyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen järkevällä tavalla.
26531: liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys es-
26532: tää kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hä- 2§
26533: nelle kuuluvaa kalastusoikeutta tai huomatta- Korvaus maksetaan valtion varoista. Kor-
26534: vasti rajoittaa tämän oikeuden käyttömahdolli- vausvelvollisuus ja korvauksen määrä ratkais-
26535: suuksia, suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle taan toimituksessa, johon sovelletaan, mitä
26536: tällaisesta menetyksestä täysi korvaus. kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien
26537: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vas- lunastuksesta annetussa laissa (603/77) sääde-
26538: taavasti Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin tään lunastustoimituksesta. Toimituksen mää-
26539: yhteisestä kalastussäännöstä vuonna 1972 teh- rää suoritettavaksi maanmittaustoimisto. Mää-
26540: dyssä sopimuksessa (SopS 48/72) ja siihen räys on annettava kuuden kuukauden kuluessa
26541: liittyvässä kalastussäännössä sekä niiden muut- tämän lain voimaantulosta tai aluetta koskevan
26542: tamisesta vuonna 1979 ja 1982 tehdyissä sopi- vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi
26543: muksissa (SopS 20179 ja 66/82) ja niihin liitty- tulemisesta. Toimituksesta aiheutuneet kustan-
26544: vissä kalastussäännöissä olevista määräyksistä nukset maksetaan valtion varoista.
26545: johtuneita menetyksiä.
26546: Korvausta ei kuitenkaan suoriteta pyydysten 3§
26547: rakennetta, käyttöaikaa tai käyttötapaa koske- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26548: vista rajoituksista, jos kalastusoikeuden haltija kuuta 199 .
26549:
26550:
26551: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
26552:
26553:
26554: Tasavallan Presidentti
26555: MAUNO KOIVISTO
26556:
26557:
26558:
26559:
26560: Ministeri Ole Norrback
26561: 1990 vp. - HE n:o 29
26562:
26563:
26564:
26565:
26566: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muut-
26567: tamisesta
26568:
26569:
26570:
26571:
26572: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26573:
26574: Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain säi- lisi tuomioistuimen ottaa asia vapaudenriiston
26575: löön ottamista koskevia säännöksiä muutetta- jatkuessa määräajoin uudelleen käsiteltäväksi.
26576: viksi. Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen Ehdotettu lainmuutos saattaa Suomen lain-
26577: olisi viipymättä ja viimeistään säilöön ottamis- säädännön ulkomaalaislain mukaisen säilöön-
26578: ta seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista oton osalta sopusointuun Euroopan neuvoston
26579: ilmoitettava säilöönotosta yleiselle alioikeudel- ihmisoikeussopim uksen ulkomaalaisoikeudel-
26580: le. Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa lista vapaudenriistoa koskevan määräyksen
26581: tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja kanssa.
26582: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
26583: löön ottamisesta. Sen selvittämiseksi, ovatko dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
26584: säilöönoton edellytykset edelleen olemassa, tu- väksytty ja vahvistettu.
26585:
26586:
26587:
26588:
26589: YLEISPERUSTELUT
26590:
26591: 1. Nykyinen lainsäädäntö on tärkeää. Säilöönotto ei saa kestää kauem-
26592: paa kuin siksi, kunnes asia on ratkaistu.
26593: Vuoden 1984 maaliskuun alusta voimaan Säilöönoton enimmäisaika on seitsemän päi-
26594: tulleeseen ulkomaalaislakiin (400/83) sisältyvät vää. Erityisestä syystä sisäasiainministeriö voi
26595: säännökset ulkomaalaisoikeudellisesta vapau- kuitenkin pidentää säilöönottoaikaa enintään
26596: denriistosta. seitsemän päivää kerrallaan.
26597: Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön jos Päätöksen säilöön ottamisesta tekee se pääl-
26598: hän on pyytänyt turvapaikkaa, hänet on pää- lystöön kuuluva poliisimies, jolle asian käsitte-
26599: tetty käännyttää rajalta tai karkottaa maasta ly kuuluu.
26600: taikka jos häntä koskevaa sellaista päätöstä Ulkomaalaisella ei ulkomaalaislain mukaan
26601: valmistellaan. Lisäksi tulee olosuhteet huo- ole oikeutta saattaa ensimmäistä, poliisin teke-
26602: mioon ottaen olla vaara siitä, että ulkomaalai- mää säilöönottopäätöstä tuomioistuimen tut-
26603: nen aikoo piileskellä tai tehdä rikoksia Suo- kittavaksi. Päätökseen voi hakea oikaisua sisä-
26604: messa. Jollei piileskelyn tai rikoksen tekemisen asiainministeriöltä. Sisäasiainministeriön teke-
26605: vaaraa ole, on säilöönottopäätös mahdollista mään säilöönottoajan pidentämistä koskevaan
26606: tehdä myös, jos ulkomaalaisen henkilöllisyys päätökseen ulkomaalainen voi sen sijaan hakea
26607: on epäselvä taikka jos se tutkinnallisista syistä muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
26608: ' 1 '
26609:
26610:
26611: 300364H
26612: 2 1990 vp. HE n:o 29
26613:
26614: 2. Ihmisoikeussopimusten mää- keuksien toteutumista. Valvontajärjestelmään
26615: räykset ulkomaalaisoikeudelli- kuuluu kaksi erityistä valvontaelintä, Euroo-
26616: sesta vapaudenriistosta pan ihmisoikeustoimikunta ja Euroopan ihmis-
26617: oikeustuomioistuin. Sopimusvaltio voi tehdä
26618: 2.1. Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisoi- valituksen toisen sopimusvaltion väitetyistä so-
26619: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva pimusrikkomuksista. Myös yksityishenkilö voi
26620: yleissopimus tehdä valituksen itseään koskevasta sopimus-
26621: rikkomuksesta turvauduttuaan ensin säännön-
26622: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen mukaisiin muutoksenhakukeinoihin kotimaas-
26623: vuonna 1966 hyväksymä kansalaisoikeuksia ja saan. Valitukset käsitellään ensin ihmisoikeus-
26624: poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus tuli toimikunnassa. Ihmisoikeustuomioistuimen
26625: Suomen osalta voimaan 23 päivänä maaliskuu- käsiteltäväksi asia voi tulla vain ihmisoikeus-
26626: ta 1976 (SopS 8176). Yleissopimuksen 9 artik- toimikunnan tai kyseisen valtion vaatimukses-
26627: lan 4 kappale koskee vapaudenriistoa. Sen ta. Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat
26628: mukaan jokaisella vapaudenriiston kohteeksi lopullisia ja kyseistä valtiota sitovia. Jos asiaa
26629: joutuneella on oikeus tuomioistuimessa vaatia, ei viedä ihmisoikeustuomioistuimeen, se käsi-
26630: että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan viipy- tellään ministerikomiteassa, joka on Euroopan
26631: mättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toi- neuvoston päättävä elin. Myös ministerikomi-
26632: menpide ei ole laillinen. tean päätökset ovat lopullisia ja sitovat sopi-
26633: Ulkomaalaislakiin sisällytettyjen säilöönot- musvaltiota.
26634: toa koskevien säännösten katsottiin lakia sää- Ihmisoikeustoimikunnan toimivalta käsitellä
26635: dettäessä olevan sopusoinnussa yleissopimuk- yksilövalituksia samoin kuin ihmisoikeustuo-
26636: sen 9 artiklan 4 kappaleen kanssa. Tuollaisen mioistuimen toimivalta edellyttävät, että sopi-
26637: käsityksen mukaan määräys ei koskenut hallin- musvaltio antaa erillisen selvityksen toimival-
26638: nollista vapaudenriistoa. Myöhemmin on kui- lan tunnustamisesta.
26639: tenkin käynyt selväksi, että yleissopimuksessa Ihmisoikeussopimuksen 5 artikla koskee
26640: käytetyt sanat viittaavat kaikkiin vapaudenriis- henkilökohtaista vapautta. Siinä luetellaan tyh-
26641: toiksi katsottaviin toimenpiteisiin eivätkä vain jentävästi sallitut vapaudenriiston edellytykset.
26642: esimerkiksi rikosprosessuaaliseen pidättämi- Artiklan 1 kappaleen f kohta koskee ulkomaa-
26643: seen ja vangitsemiseen. laisoikeudellista vapaudenriistoa eli suomalai-
26644: Yleisssopimuksen noudattamista valvova ih- sen terminologian mukaan säilöönottoa. Va-
26645: misoikeuskomitea tulkitsee sopimusta tutki- paudenriistoon voidaan määräyksen mukaan
26646: malla yksityishenkilöiden sopimusvaltioita vas- ryhtyä, mikäli sen tarkoituksena on estää hen-
26647: taan tekemiä ilmoituksia ja antamalla yleisiä kilön laiton maahantulo tai milloin on ryhdytty
26648: huomautuksia. toimenpiteisiin hänen karkottamisekseen tai
26649: luovuttamisekseen. Vapaudenriiston edellytyk-
26650: set on määritelty varsin muodollisin kriteerein
26651: sikäli, että lähtökohtaisesti säilöönoton perus-
26652: teeksi riittää esimerkiksi pelkkä karkotusme-
26653: 2.2. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- nettelyn vireilläolo. Säilöönotto ei ole sopi-
26654: mus muksen vastainen, vaikka menettely ei johtaisi-
26655: kaan lailliseen karkotuspäätökseen, mikäli va-
26656: Ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi Euroo- paudenriisto on tapahtunut valtionsisäisten
26657: pan neuvoston toiminnan perustavoitteista. säännösten mukaisesti ja f kohdassa viitattujen
26658: Tavoitteeseen on ensisijaisesti pyritty Euroo- tarkoitusperien vuoksi.
26659: pan ihmisoikeussopimuksella, joka sisältää Mainitun määräyksen kohdalla ovat sekä
26660: pääasiassa ihmis- ja kansalaisoikeuksia koske- tuomioistuin että toimikunta toisaalta kuiten-
26661: via määräyksiä. Sopimus on tehty vuonna kin korostaneet ahtaan tulkinnan tärkeyttä eli
26662: 1950. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon 5 sitä, että vapaudenriisto ei saa perustua muihin
26663: päivänä toukokuuta 1989 ja allekirjoitti liitty- kuin 5 artiklan 1 kappaleen f kohdassa mainit-
26664: essään ihmisoikeussopimuksen. tuihin kriteereihin. Näihin eivät kuulu esimer-
26665: Ihmisoikeussopimuksella on perustettu kan- kiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyä hel-
26666: sainvälinen järjestelmä valvomaan ihmisoi- pottavat tutkinnalliset syyt, joten pelkästään
26667: 1990 vp. - HE n:o 29 3
26668:
26669: niihin perustuvan säilöönoton yhteensopivuus 3. Muutosehdotukset
26670: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen
26671: kanssa on hyvin kyseenalainen. Siitä huolimat- 3.1. Säilöönoton edellytykset
26672: ta, että valtionsisäisten säännösten tulkinta
26673: kuuluu ennen muuta kansallisille viranomai- Ulkomaalaislain mukaiset säilöönoton edel-
26674: sille, toimikunta ja tuomioistuin ovat myös lytykset näyttävät olevan melko pitkälle sopu-
26675: korostaneet, että jatkuva säilöönotto voi laka- soinnussa Euroopan neuvoston ihmisoikeusso-
26676: ta olemasta f kohdan mukainen, mikäli asiaa ei pimuksen 5 artiklan 1 kappaleen f kohdan
26677: hoideta ilman kohtuuttomia viivytyksiä. määräysten kanssa. Poikkeuksena on säännös
26678: Sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen f koh- siitä, että ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön
26679: taan liittyy läheisesti vapaudenriiston tuomiois- myös tutkinnallisten syiden sitä edellyttäessä.
26680: tuinkontrollia koskeva artiklan 4 kappale. Sen Kuten edellä on kerrottu, on pelkästään esi-
26681: mukaan jokaisella, jolta on riistetty hänen merkiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyä
26682: vapautensa, on oikeus vaatia, että vapauden- helpottavien tutkinnallisten syiden perusteella
26683: riiston laillisuus tutkitaan pikaisesti tuomiois- tapahtuvan säilöönoton yhteensopivuus Euroo-
26684: tuimessa ja että hänet vapautetaan, mikäli pan neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa
26685: toimenpide ei ole laillinen. hyvin kyseenalainen. Tästä syystä tutkinnalliset
26686: Merkitystä ei ole sillä, että vapaudenriisto syyt ehdotetaan poistettaviksi säilöönoton edel-
26687: sinänsä osoittautuu lailliseksi f kohdan valos- lytysten joukosta.
26688: sa; vaikka ihmisoikeuselimet näin päättelisivät-
26689: kin, ne voivat silti todeta 4 kappaletta louka-
26690: tun, mikäli mahdollisuus saada laillisuuskysy- 3.2. Oikeus saada säilöönottopäätöksen
26691: mys ratkaistuksi valtionsisäisessä tuomiois- laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi
26692: tuimessa on puuttunut. Mikäli tuomioistuin on
26693: alunperin päättänyt vapaudenriistosta, ei 4 Ulkomaalaislain nojalla vapautensa menettä-
26694: kappaleen pääsääntöisesti tulkita edellyttävän neellä ei ole mahdollisuutta saattaa ensimmäi-
26695: erillistä mahdollisuutta vedota toiseen tuomio- sen, poliisin tekemän säilöönottopäätöksen
26696: istuimeen. laillisuutta tuomioistuimen tutkittavaksi. Vasta
26697: Aika, jonka kuluessa vapautensa menettänyt säilöönoton pidentämisen osalta ulkomaalaisel-
26698: on tuotava tuomioistuimeen, ei ihmisoikeustoi- la on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hal-
26699: mikunnan mukaan saa ylittää muutamaa päi- linto-oikeuteen. Valitusoikeus korkeimpaan
26700: vää. Eräässä ratkaisussa ihmisoikeustoimikun- hallinto-oikeuteenkaan ei täyttäne Euroopan
26701: ta on todennut, että sopimusvaltiot voivat itse neuvoston ihmisoikeussopimuksen määräysten
26702: tietyissä rajoissa päättää määräajoista. Tällöin edellytyksiä tuomioistuinkontrollin pikaisuu-
26703: ei neljän päivän aikaa katsottu sopimuksen desta.
26704: vastaiseksi. Ehdotuksen mukaan päätöksen tehneen po-
26705: Muutoksenhakumahdollisuuden puuttumi- Iiisimiehen olisi viipymättä ja viimeistään säi-
26706: sen ei ole myöskään katsottu Ioukkaavan 5 löön ottamista seuraavana päivänä ennen kello
26707: artiklan 4 kappaleen määräystä silloin, kun kahtatoista ilmoitettava päätöksestään alioi-
26708: vapaudenriisto on kestänyt siinä määrin rajoi- keudelle, jonka tulisi ottaa asia käsiteltäväk-
26709: tetun ajan, että tuomioistuinkäsittelyä ei olisi seen viipymättä ja viimeistään neljän vuoro-
26710: mahdollista järjestää. Näin oli laita eräässä kauden kuluessa alkuperäisen säilöönottopää-
26711: tapauksessa, jossa säilöönotto kesti alle kaksi töksen tekemisestä.
26712: tuntia. Jopa 48 tuntia kestänyt vapaudenriisto Säilöönoton aikaa ei ehdoteta rajoitettavak-
26713: ilman tuomioistuinkontrollia on hyväksytty ta- si. Säilöön otetun oikeusturvan kannalta on
26714: pauksessa, jossa vapaudenriisto liittyi karko- tärkeää, että säilöönoton edellytykset vapau-
26715: tuspäätöksen täytäntöönpanoon. Euroopan ih- denriiston jatkuessa edelleen ovat olemassa.
26716: misoikeustoimikunta piti kuitenkin asiaan vai- Tästä syystä ehdotetaan, että edellytysten ole-
26717: kuttavana sitä, että tapaus ajoittui viikonlop- massaolo tulisi määräajoin, enintään kahden
26718: puun, joten muissa olosuhteissa kaksi vuoro- viikon kuluttua edellisestä päätöksestä, saattaa
26719: kautta kestävä hallinnollinen vapaudenriisto uudelleen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sään-
26720: ilman mahdollisuutta saattaa asiaa tuomiois- nös tästä on tärkeä, jotta oikeusturvan toteutu-
26721: tuimeen ei välttämättä olisi hyväksyttävissä. minen ei jäisi vain näennäiseksi.
26722: 4 1990 vp. - HE n:o 29
26723:
26724: 4. Esityksen valmistelu tamat kustannukset on arvioitu ainakin 0, 7
26725: miljoonaksi markaksi.
26726: Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä
26727: virkatyönä. Esitystä valmisteltaessa on pyritty
26728: noudattamaan oikeusministeriössä valmistellun 5.2. Poliisi
26729: pakkokeinolain 1 luvun muuttamista koskevan
26730: hallituksen esityksen (hall.es. 251/1989 vp.) Säilöönottoaikaa ei ehdoteta rajoitettavaksi.
26731: periaatteita. Koska kuitenkin ihmisoikeussopimukset edel-
26732: lyttävät, että vapaudenriiston kohteeksi joutu-
26733: nutta henkilöä koskevat asiat käsitellään ilman
26734: 5. Esityksen organisatoriset ja kohtuuttomia viivästyksiä, se edellyttää säilöön
26735: taloudelliset vaikutukset otetun ulkomaalaisen asiaa käsitteleviltä viran-
26736: omaisilta entistä suurempaa tehokkuutta. Tek-
26737: 5.1. Tuomioistuimet nistä välineistöä ja tietotekniikan hyväksikäyt-
26738: töä on myös kehitettävä. Poliisi joutuu lisäksi
26739: Säilöönottoasia on otettava tuomioistuimes- osallistumaan säilöönottoa koskevien asioiden
26740: sa kästeltäväksi viimeistään neljän vuorokau- käsittelyyn viikonloppuisin. Uudistus lisännee
26741: den kuluttua siitä, kun ulkomaalainen on otet- haitta- ja sunnuntaikorvausten määrää. Tark-
26742: tu säilöön. Mikäli säilöönotto on tapahtunut kaa määrää on tällä hetkellä mahdoton arvioi-
26743: tiistaina tai keskiviikkona, päättyy määräaika da.
26744: viikonloppuna. Tuomioistuimissa on lain voi-
26745: maan tultua oltava päivystysjärjestelmä, joka
26746: mahdollistaa säilöönottoasioiden käsittelemi-
26747: 5.3. Syyttäjälaitos
26748: sen myös viikonloppuisin. Päivystysjärjestelmä
26749: joudutaan luomaan myös pakkokeinolain 1
26750: luvun mukaisten vangitsemisasioiden käsittele- Uudistuksesta ei aiheudu muutoksia syyttä-
26751: mistä varten. Ulkomaalaislain mukaisten säi- jien tehtäviin.
26752: löönottoasioiden edellyttämä päivystysjärjes-
26753: telmä aiheuttanee valtiolle jonkin verran lisä-
26754: kustannuksia. Vuonna 1989 ulkomaalaislain 6. Muita esitykseen liittyviä
26755: nojalla otettiin säilöön alle 200 ulkomaalaista. seikkoja
26756: Sisäasiainministeriön vuoden 1989 työtilaston
26757: mukaan ministeriö pidensi säilöönottoaikaa 61 Euroopan neuvoston ihmisoikeusssopimus
26758: kertaa. Lukuun sisältyvät myös sellaiset säi- edellyttää eräitä muitakin tarkistuksia ulko-
26759: löönottoajan pidentämiset, jolloin jo aiemmal- maalaislakiin. Näiden uudistusten painoarvo
26760: la sisäasiainministeriön päätöksellä pidennettyä on kuitenkin vähäisempi kuin nyt esillä olevan
26761: säilöönottoaikaa edelleen pidennettiin. säännöstön. Sisäasiainministeriössä on valmis-
26762: Pakkokeinolain mukaisten vangitsemisasioi- teltu esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi, joka an-
26763: den edellyttämän päivystysjärjestelmän aiheut- nettaneen Eduskunnalle lähiaikoina.
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26769:
26770: 1. Lakiehdotuksen perustelut Ulkomaalainen saataisiin ottaa säilöön vain,
26771: jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja muut
26772: olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua
26773: 23 §. Säilöönotto. Säilöönoton yleisiä edelly- aihetta olettaa, että hän ilman säilöönottoa
26774: tyksiä ei esityksessä ehdoteta muutettaviksi. piileskelee tai tekee rikoksia Suomessa tai jos
26775: Erityisten edellytysten osalta sen sijaan ehdote- hänen henkilöllisyytensä on selvittämättä.
26776: taan, että ulkomaalaista ei voitaisi ottaa säi-
26777: löön pelkästään tutkinnallisista syistä.
26778: 1990 vp. - HE n:o 29 5
26779:
26780: Säilöön ottamista ei tulisi kuin erittäin poik- säilöönoton pidentämispäätökseen muutosta
26781: keuksellisissa oloissa käyttää alle 15-vuotiaa- korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Alkuperäi-
26782: seen, eikä perheenjäseniä tulisi erottaa toisis- sen säilöönottopäätöksen osalta voi säilöön
26783: taan. Alle 15-vuotiaan osalta ehdotetaan, että otettu ainoastaan hakea oikaisua sisäasiainmi-
26784: ennen säilöönottoa tulisi kuulla sosiaalilau- nisteriöltä. Säilöönoton pidentäminen on voi-
26785: takuntaa tai ulkomaalaiskuraattoria. Käytän- massa olevassa laissa säädetty sisäasiainminis-
26786: nössä säilöönotto tulisi tuskin kysymykseen teriön tehtäväksi.
26787: vastoin näiden viranomaisten kantaa. Myös Ehdotetaan, että säilöönotosta päättäneen
26788: 15-18-vuotiaan säilöönottoa tulisi mahdolli- poliisimiehen tulisi viipymättä ja viimeistään
26789: simman pitkälle välttää. säilöön ottamista seuraavana päivänä ennen
26790: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuk- kello kahtatoista ilmoittaa toimenpiteestä sen
26791: sia koskevan yleissopimuksen mukaan on va- paikkakunnan yleiselle alioikeudelle, jossa säi-
26792: paudenriistoon turvauduttava vasta viimeiseksi lössä pitäminen tapahtuu, tai kiireeilisessä ta-
26793: ja mahdollisimman lyhyen ajan. Mainitun pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan
26794: yleissopimuksen mukaan tulee vapaudenriiston kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il-
26795: kohteeksi joutunut lapsi pitää erillään aikuisis- moitus voisi tapahtua puhelimitse, mutta se
26796: ta, paitsi silloin, kun katsotaan olevan lapsen tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti. Tarkoi-
26797: edun mukaista menetellä toisin. Jokaisella lap- tus on, että oikeusministeriö vahvistaa päivys-
26798: sella on tämän yleissopimuksen mukaan oikeus tysjärjestelmän kuultuaan hovioikeuksia. Päi-
26799: pitää yhteyttä perheeseensä. vystävät alioikeudet määrättäisiin hovioikeus-
26800: Säilöön otetun ulkomaalaisen asia tulisi piireittäin jokaista viikonloppua varten, ja ne
26801: luonnollisesti käsitellä kiireellisenä. käsittelisivät vuorollaan kyseisen piirin säilöön
26802: 24 §. Säilöönotosta päättäminen ja ilmoit- ottamista koskevat asiat.
26803: tautumisvelvol/isuus. Säilytyspaikan suhteen Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa
26804: tähdennetään, että ulkomaalaislain nojalla säi- tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja
26805: löön otettuja varten tulisi olla erityinen oleske- viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi-
26806: lupaikka. Ulkomaalaislain nojalla säilöön otet- löön ottamisesta. Määräaika laskettaisiin siis
26807: tuja ei tulisi sijoittaa poliisin pidätystiloihin tai siitä hetkestä, kun poliisi on kirjannut henki-
26808: yleiseen vankilaan muutoin kuin erittäin paina- lön säilöön otetuksi, eikä siitä, kun asiasta on
26809: vista syistä. ilmoitettu yleiselle alioikeudelle.
26810: Perheeliisiä ei tule erottaa toisistaan. Oikea Istunnossa tulisi olla läsnä säilöön otetun
26811: säilytyspaikka on tällöin normaali asuin- lisäksi myös säilöönotosta päättäneen tai tä-
26812: huoneisto, jossa perhe voi yhdessä oleskella män määräämän muun virkamiehen hakijana.
26813: valvonnassa. Turvapaikanhakijat voidaan ma- Mikäli tulkki olisi tarpeen, tulisi poliisin huo-
26814: joittaa pakolaiskeskukseen. lehtia tulkin hankkimisesta. Säilöön otetulla
26815: Säilöön otetun vapautta tulisi rajoittaa vain olisi luonnollisesti oikeus käyttää avustajaa.
26816: siinä määrin, kuin säilöön ottamisen tarkoitus 24 b §. Päätös säilöön ottamista koskevassa
26817: ja säilössä pitämisen varmuus sekä järjestyksen asiassa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
26818: säilyminen edellyttävät. säilöönottopäätöksen sisällöstä. Mikäli tuo-
26819: 24 a §. Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuo- mioistuin havaitsee, että säilössä pitämisen
26820: mioistuinkäsitte/y. Ihmisoikeussopimukset edellytyksiä ei ole olemassa, tulee säilöön otet-
26821: edellyttävät säilöönottopäätöksen saattamista tu määrätä päästettäväksi heti vapaaksi. Mikäli
26822: pikaisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eu- edellytyksiä säilössä pitämiselle sen sijaan on
26823: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 olemassa, tulee tuomioistuimen määrätä säi-
26824: artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, jolta löön otettu passitettavaksi säilöön otettuja ul-
26825: on riistetty hänen vapautensa, on oikeus vaa- komaalaisia varten varattuun tai muuhun sopi-
26826: tia, että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan vaan säilytyspaikkaan. Koska ulkomaalaisia
26827: pikaisesti tuomioistuimessa ja että hänet va- säilöön otettuja varten ei toistaiseksi ole varat-
26828: pautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. tu erityisiä säilytyspaikkoja, tullaan säilöön
26829: Vastaava määräys sisältyy myös Yhdistyneiden otettu ulkomaalainen useimmiten passittamaan
26830: Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia poliisin suojiin.
26831: oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan Päätöksen säilöön otetun pitämiseksi edelleen
26832: 4 kappaleeseen. Voimassa olevan ulkomaalais- säilössä voi edellä 24 a § :n mukaan tehdä muu-
26833: lain mukaan säilöön otettu voi hakea vasta kin kuin säilyttämispaikkakunnan alioikeus.
26834: 6 1990 vp. - HE n:o 29
26835:
26836: Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, että poliisin on ilmoitettava tekemästään säilöönot-
26837: päätöksen tehneen tuomioistuimen tulee näissä topäätöksestä säilössäpitopaikkakunnan ylei-
26838: tapauksissa viipymättä ilmoittaa päätöksestään selle alioikeudelle, joka päättää, onko toimen-
26839: säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Säilyt- pide pysytettävä voimassa. Tästä syystä ehdo-
26840: tämispaikkakunnan alioikeudella on oltava tie- tetaan, että viisumia koskevan päätöksen ohel-
26841: to säilöönotosta, sillä se saattaa joutua otta- la myös säilöönottopäätös rajataan pois niiden
26842: maan säilöön ottamista koskevan asian uudel- poliisin tekemien päätösten joukosta, joihin
26843: leen tutkittavaksi, kuten jäljempänä 24 d §:ssä ulkomaalainen voi hakea oikaisua sisäasiainmi-
26844: säädetään. nisteriöltä.
26845: 24 c §. Säilöön otetun päästäminen vapaak- 33 §. Muutoksenhaku. Sisäasiainministeriö
26846: si. Säilössä pitämisen edellytykset saattavat ei ehdotuksen mukaan enää tee säilöönoton
26847: lakata piankin säilöönottopäätöksen tekemisen pidentämistä koskevia päätöksiä, joten pykä-
26848: jälkeen. Jotta ulkomaalainen ei joutuisi ole- lää ehdotetaan tältä osin muutettavaksi.
26849: maan säilössä säilöönoton edellytysten lakkaa- 34 §. Kantelu säilöönottoa koskevasta pää-
26850: misen jälkeen, ehdotetaan säädettäväksi, että töksestä Ulkomaalaislain 33 §:n 3 momentin
26851: säilöön ottamisesta päättäneen poliisimiehen mukaan ei ulkomaalaislain nojalla tehtyihin
26852: tulisi heti määrätä säilöön otettu päästettäväksi päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla
26853: vapaaksi, mikäli säilössä pitämisen edellytykset muissa kuin lain 33 §:n 1 momentissa tarkoite-
26854: lakkaavat. Mikäli tuomioistuin olisi päättänyt tuissa tapauksissa. Tämä koskee siis myös
26855: säilöön otetun pitämisestä edelleen säilössä, säilöönottopäätöstä. Tästä syystä ehdotetaan
26856: tulisi vapaaksi päästäruisestä ilmoittaa säilyttä- säädettäväksi, että säilöönottoa koskevasta
26857: mispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoitus ta- päätöksestä saa kannella. Pykälä vastaa pak-
26858: pahtuisi samalla tavalla kuin säilöön ottamista kokeinolain 1 luvun 27 §:n 2 momenttia.
26859: koskeva ilmoitus. Puhelimitse tapahtunut il-
26860: 35 §. Eräiden päätösten täytäntöönpanokel-
26861: moitus tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti. poisuus. Sisäasiainministeriöitä ei ehdotuksen
26862: 24 d §. Säilöön ottamista koskevan asian mukaan enää haeta oikaisua säilöönottopää-
26863: uudelleen käsittely. Säilöönoton aikaa ei ehdo- tökseen, joten pykälää ehdotetaan muutetta-
26864: teta rajoitettavaksi. Jotta säilöönoton edelly- vaksi vastaavasti.
26865: tysten olemassaolo voitaisiin ajoittain tarkis-
26866: taa, ehdotetaan säädettävksi, että tuomiois-
26867: tuimen tulisi vapaudenriiston jatkuessa ottaa
26868: säilöönottoa koskeva asia omasta aloitteestaan 2. Voimaantulo
26869: aina viimeistään kahden viikon kuluttua uudel-
26870: leen käsiteltäväksi. Kahden viikon aika lasket- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
26871: taisiin päätöksestä, jolla tuomioistuin on mää- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
26872: rännyt säilöön otetun pidettäväksi edelleen säi- väksytty ja vahvistettu.
26873: lössä.
26874: 32 §. Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26875: tarkastajan päätökseen. Ehdotuksen mukaan kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26876: 1990 vp. - HE n:o 29 7
26877:
26878:
26879: Laki
26880: ulkomaalaislain muuttamisesta
26881:
26882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26883: muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetun ulkomaalaislain (400/83) 23 §:n 2 ja 3
26884: momentti, 24 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 2 momentti ja 35 §:n 1 momentti
26885: sekä
26886: lisätään lakiin uusi 24 a-24 d § sekä laista 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla
26887: (951/84) kumotun 34 §:n tilalle uusi 34 § seuraavasti:
26888:
26889: 23 §
26890: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään.
26891: Säilöönotto Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä-
26892: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää-
26893: Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä räaikain laskemisesta annetun lain (150/30)
26894: vain, jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja 5 §:ää.
26895: muut olosuhteet huomioon ottaen on perus- Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi-
26896: teltua aihetta olettaa, että hän piileskelee tai tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa
26897: tekee rikoksia täällä tai jos hänen henkilölli- ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä-
26898: syytensä on selvittämättä. senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää
26899: Alle 15-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule- myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin
26900: matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisku- yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty.
26901: raattoria.
26902: 24 b §
26903: 24 § Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa
26904: Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis- Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä,
26905: velvollisuus tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu
26906: päästettäväksi heti vapaaksi.
26907: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta- Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi-
26908: va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä
26909: muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön säilöön otettu passitettavaksi 24 §:ssä mainit-
26910: otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas- tuun säilytyspaikkaan.
26911: sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään. Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi-
26912: sestä tekee muu kuin säilöön otetun säilyttä-
26913: mispaikkakunnan alioikeus, sen on viipymättä
26914: 24 a § ilmoitettava päätöksestään säilyttämispaikka-
26915: Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuomioistuin- kunnan alioikeudelle.
26916: käsittely
26917: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on 24 c §
26918: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista
26919: seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista Säilöön otetun päästäminen vapaaksi
26920: ilmoitettava säilöön ottamisesta säilyttämis- Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on
26921: paikkakunnan alioikeudelle tai kiireeilisessä ta- määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va-
26922: pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi-
26923: kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il- seen ei enää ole.
26924: moitus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puhe- Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun
26925: limitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistet- pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on
26926: tava kirjallisesti. viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä
26927: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis- säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi-
26928: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli-
26929: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- mitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistetta-
26930: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van- va kirjallisesti.
26931: 8 1990 vp. - HE n:o 29
26932:
26933: 24 d § kevaan sisäasiainministeriön tai ulkoasiainmi-
26934: Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen nisteriön päätökseen, voi valittaa siitä kor-
26935: käsittely keimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kulues-
26936: sa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin
26937: Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä- muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
26938: väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik- laissa (154/50) säädetään. Valitus on käsiteltä-
26939: kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan vä kiireellisenä.
26940: otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel- Valituskirja on jätettävä sisäasiainministeri-
26941: leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii- ölle, jonka on toimitettava asian ratkaisemisen
26942: kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin perusteena olleet asiakirjat oman lausuntonsa
26943: on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel- ohella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Säi-
26944: leen säilössä. löön otettu saa kuitenkin antaa valituskirjansa
26945: säilytyspaikan esimiehelle tai laitoksen johta-
26946: 32 § jalle, jonka on toimitettava se edelleen päätök-
26947: Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- sen tehneelle viranomaiselle.
26948: tarkastajan päätökseen
26949: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin 34 §
26950: tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- Kantelu säilöönottoa koskevasta päätöksestä
26951: mään päätökseen, voi tekemällä 14 päivän
26952: kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kirjalli- Säilöön otettu saa kannella päätöksestä.
26953: sen ilmoituksen asianomaiselle poliisille tai Kantelulie ei ole määräaikaa. Kantelu on käsi-
26954: passintarkastajalle saattaa asian sisäasiainmi- teltävä kiireellisenä.
26955: nisteriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia koskee
26956: viisumin antamista tai säilöönottoa. Ilmoitus 35 §
26957: voidaan tehdä myös suoraan sisäasiainministe- Eräiden päätösten täytäntöönpanoke/poisuus
26958: riöön.
26959: Rajalta käännyttämistä ja väliaikaista maas-
26960: tapoistumiskieltoa koskeva päätös voidaan
26961: 33 § panna täytäntöön sen estämättä, että asia on
26962: Muutoksenhaku saatettu sisäasiainministeriön käsiteltäväksi.
26963:
26964: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön maasta
26965: karkottamista koskevaan sisäasiainministeriön Tämä laki tulee voimaan päivänä
26966: päätökseen taikka työluvan peruuttamista kos- kuuta 1990.
26967:
26968:
26969: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
26970:
26971:
26972: Tasavallan Presidentti
26973: MAUNO KOIVISTO
26974:
26975:
26976:
26977:
26978: Ministeri Matti Louekoski
26979: 1990 vp. - HE n:o 29 9
26980:
26981: Liite
26982:
26983:
26984:
26985: Laki
26986: ulkomaalaislain muuttamisesta
26987:
26988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26989: muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetun ulkomaalaislain (400/83) 23 §:n 2 ja 3
26990: momentti, 24 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 2 momentti ja 35 §:n 1 momentti
26991: sekä
26992: lisätään lakiin uusi 24 a-24 d § sekä laista 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla
26993: (951184) kumotun 34 §:n tilalle uusi 34 § seuraavasti:
26994:
26995: Voimassa oleva laki Ehdotus
26996:
26997: 23 § 23 §
26998: Säilöönotto Säilöönotto
26999:
27000: Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä Säilöönottoa koskeva päätös saadaan tehdä
27001: vain, jos henkilökohtaiset tai muut olosuhteet vain, jos ulkomaalaisen henkilökohtaiset ja
27002: huomioon ottaen on olemassa vaara, että ulko- muut olosuhteet huomioon ottaen on perus-
27003: maalainen aikoo piileskellä tai tehdä rikoksia teltua aihetta olettaa, että hän piileskelee tai
27004: täällä tai jos hänen henkilöllisyytensä on epä- tekee rikoksia täällä tai jos hänen henkilölli-
27005: selvä taikka säilöönottoa tutkinnallisista syistä syytensä on selvittämättä.
27006: on pidettävä tärkeänä.
27007: Alle 15-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule-
27008: matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisku-
27009: raattoria.
27010:
27011:
27012: 24 § 24 §
27013: Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis- Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis-
27014: velvollisuus velvollisuus
27015: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitettava Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta-
27016: poliisin huostaan tai passitettava yleiseen van- va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai
27017: kilaan. Säilöön otetun käsittelystä on soveltu- muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön
27018: vin osin voimassa, mitä tutkintavangin käsitte- otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas-
27019: lystä on säädetty. sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään.
27020:
27021:
27022: 24 a §
27023: Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuomioistuin-
27024: käsittely
27025: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on
27026: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista
27027: seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista
27028: ilmoitettava säilöön ottamisesta säilyttämis-
27029: paikkakunnan alioikeudelle tai kiireeilisessä ta-
27030: pauksessa muullekin alioikeudelle sen mukaan
27031: kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Il-
27032: moitus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puhe-
27033: 2 300364H
27034: 10 1990 vp. - HE n:o 29
27035:
27036: Voimassa oleva laki Ehdotus
27037:
27038: limitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistet-
27039: tava kirjallisesti.
27040: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis-
27041: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja
27042: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi-
27043: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van-
27044: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään.
27045: Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä-
27046: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää-
27047: räaikojen laskemisesta annetun lain (150/30)
27048: 5 §:ää.
27049: Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi-
27050: tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa
27051: ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä-
27052: senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää
27053: myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin
27054: yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty.
27055:
27056:
27057: 24 b §
27058: Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa
27059: Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä,
27060: tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu
27061: päästettäväksi heti vapaaksi.
27062: Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi-
27063: dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä
27064: säilöön otettu passitettavaksi 24 §:ssä mainit-
27065: tuun säilytyspaikkaan.
27066: Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi-
27067: sestä tekee muu kuin säilöön otetun säilyttä-
27068: mispaikkakunnan alioikeus, sen on viipymättä
27069: ilmoitettava päätöksestään säilyttämispaikka-
27070: kunnan alioikeudelle.
27071:
27072:
27073: 24 c §
27074: Säilöön otetun päästäminen vapaaksi
27075: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on
27076: määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va-
27077: paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi-
27078: seen ei enää ole.
27079: Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun
27080: pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on
27081: viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä
27082: säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi-
27083: tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli-
27084: mitse tehty ilmoitus on vahvistettava viipymät-
27085: tä kirjallisesti.
27086: 1990 vp. - HE n:o 29 11
27087:
27088: Voimassa oleva laki Ehdotus
27089: 24 d §
27090: Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen
27091: käsittely
27092: Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä-
27093: väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik-
27094: kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan
27095: otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel-
27096: leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii-
27097: kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin
27098: on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel-
27099: leen säilössä.
27100:
27101: 32 § 32 §
27102: Oikaisun hakeminen poliisin tai passin- Oikaisun hakeminen poliisin tai passin-
27103: tarkastajan päätökseen tarkastajan päätökseen
27104: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin Ulkomaalainen, joka on tyytymätön poliisin
27105: tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke-
27106: mään päätökseen, voi tekemällä neljäntoista mään päätökseen, voi tekemällä 14 päivän
27107: päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kirjalli-
27108: kirjallisen ilmoituksen asianomaiselle poliisille sen ilmoituksen asianomaiselle poliisille tai
27109: tai passintarkastajalle saattaa asian sisäasiain- passintarkastajalle saattaa asian sisäasiainmi-
27110: ministeriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia kos- nisteriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia koskee
27111: kee viisumin antamista. Ilmoitus voidaan tehdä viisumin antamista tai säilöönottoa. Ilmoitus
27112: myös suoraan sisäasiainministeriöön. voidaan tehdä myös suoraan sisäasiainministe-
27113: riöön.
27114:
27115:
27116: 33 § 33 §
27117: Muutoksenhaku Muutoksenhaku
27118: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön säilöön- Ulkomaalainen, joka on tyytymätön maasta
27119: ottoajan pidentämistä tai maasta karkottamis- kar kattamista koskevaan sisäasiainministeriön
27120: ta koskevaan sisäasiainministeriön päätökseen päätökseen taikka työluvan peruuttamista kos-
27121: taikka työluvan peruuttamista koskevaan sisä- kevaan sisäasiainministeriön tai ulkoasiainmi-
27122: asiainministeriön tai ulkoasiainministeriön nisteriön päätökseen, voi valittaa siitä kor-
27123: päätökseen, voi valittaa siitä korkeimpaan hal- keimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kulues-
27124: linto-oikeuteen neljäntoista päivän kuluessa sa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin
27125: päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin muu- muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
27126: toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa laissa (154/50) säädetään. Valitus on käsiteltä-
27127: (154/50) on säädetty. Valitus on käsiteltävä vä kiireellisenä.
27128: kiireellisenä.
27129: Valitusasiakirjat on jätettävä sisäasiainmi- Valitusasiakirjat on jätettävä srsaasrammi-
27130: nisteriöön, jonka on toimitettava asian ratkai- nisteriölle, jonka on toimitettava asian ratkai-
27131: semisen perusteena olleet asiakirjat oman lau- semisen perusteena olleet asiakirjat oman lau-
27132: suntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeu- suntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeu-
27133: teen. Säilöön otetulla on kuitenkin oikeus jät- teen. Säilöön otettu saa kuitenkin antaa vali-
27134: tää valitusasiakirjansa säilytyspaikan esimie- tuskirjansa säilytyspaikan esimiehelle tai lai-
27135: helle tai laitoksen johtajalle, jonka on toimitet- toksen johtajalle, jonka on toimitettava se
27136: tava ne edelleen sisäasiainministeriöön. edelleen päätöksen tehneelle viranomaiselle.
27137: 12 1990 vp. - HE n:o 29
27138:
27139: Voimassa oleva laki Ehdotus
27140: 34 §
27141: Kantelu säilöönottoa koskevasta päätöksestä
27142: Säilöön otettu saa kannella päätöksestä.
27143: Kantelulie ei ole määräaikaa. Kantelu on käsi-
27144: teltävä kiireellisenä.
27145:
27146: 35 § 35 §
27147: Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus
27148: Rajalta käännyttämistä, säilöön ottamista ja Rajalta käännyttämistä ja väliaikaista maas-
27149: väliaikaista maastapoistumiskieltoa koskeva tapoistumiskieltoa koskeva päätös voidaan
27150: päätös voidaan panna täytäntöön sen estämät- panna täytäntöön sen estämättä, että asia on
27151: tä, että asia on saatettu sisäasiainministeriön saatettu sisäasiainministeriön käsiteltäväksi.
27152: käsiteltäväksi, samoin kuin säilöönottoajan pi-
27153: dentämistä koskeva päätös sen estämättä, että
27154: siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeu-
27155: teen.
27156:
27157:
27158: Tämä laki tulee voimaan päivänä
27159: kuuta 1990.
27160: 1990 vp. - HE n:o 30
27161:
27162:
27163:
27164:
27165: Hallituksen esitys Eduskunnalle muutoksista vuoden 1990
27166: tulo- ja menoarvioon
27167: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys esityksen antamisesta eduskunnan kevätistun-
27168: vuoden 1990 lisämenoarvioksi. tokaudella voidaan kokonaan luopua.
27169: Suhdanteet heikkenevät tämän vuoden lo- Tässä lisämenoarvioesityksessä myönne-
27170: pulla; kokonaistuotannon kasvu hidastuu tään menoihin lisäystä kaikkiaan 3 779 milj.
27171: 2-3 prosenttiin, mutta työllisyystilanne säi- mk. Menojen vähennykset ja valtionvelan
27172: lyy silti hyvänä. Kasvu perustuu kotimaiseen nettokuoletukset mukaan lukien nettovähen-
27173: kulutukseen sekä syksyyn asti mm. vilkkaa- nys on 2 300 milj. mk.
27174: seen rakentamiseen. Pääluokittain tarkasteltuna myönnetään
27175: Talouden tasapainottomuuksien vaikeutu- eniten lisäystä sosiaali- ja terveysministeriön
27176: misen vuoksi valtiontalouden sinänsä hyvä hallinnonalan menoihin 2 120 milj. mk ja
27177: rahoitusasema ei anna finanssipoliittista liik- maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
27178: kumatilaa. Menojen lisäyspaineiden tehokas menoihin 1 097 milj. mk.
27179: hillintä on tarpeen tähän asti toteutettujen Seuraavassa perustellaan hallinnonaloittain
27180: toimenpiteiden ohella. Kuluvan vuoden tiuk- tärkeimpiä tähän lisämenoarvioesitykseen si-
27181: kaan finanssipolitiikkaan vaikuttavat valtion- sältyviä muutoksia.
27182: talouden ylijäämäisyys, rakennusvero ja elä- Ulkoasiainministeriön hallinnonala. Itä-Eu-
27183: kerahastoinnin edistäminen. roopan maita avustetaan yhteensä 59 milj.
27184: Vaihtotaseen alijäämän kasvun supistami- markalla.
27185: seksi on välttämätöntä säilyttää valtiontalou- Suomalaisten YK-valvontajoukkojen me-
27186: den rahoitusylijäämä myös ensi vuonna ny- noihin myönnetään lisäystä kaikkiaan noin 89
27187: kytasollaan ja hidastaa valtion menojen kas- milj. mk, josta 21 milj. mk puolustusminis-
27188: vua. Tästä syystä annettavaan lisämenoar- teriön hallinnonalalle.
27189: vioesitykseen sisältyy yhteensä 321 milj. mar- Sisäasiainministeriön hallinnonala. Super
27190: kan suuruiset varsinaisten menojen vähentä- Puma -helikopterin hankintaan myönnetään
27191: mistoimenpiteet. 20 milj. mk.
27192: Tammikuussa hyväksytty talous- ja tulo- Puolustusministeriön hallinnonala. Puolus-
27193: poliittinen kokonaisratkaisu luo edellytyksiä tusmateriaalihankinnoista vähennetään 50
27194: talouden tasapainottomuuksien asteittaiselle milj. mk.
27195: korjaamiselle. Nyt annettava lisämenoarvioe- Valtiovarainministeriön hallinnonala. Suo-
27196: sitys sisältää syntyneen tulopoliittisen koko- men maksuosuuteen Pohjoismaiden Ympä-
27197: naisratkaisun edellyttämistä toimenpiteistä ai- ristörahoitusyhtiön pääomasta sekä osuuteen
27198: heutuvat menojen ja tulojen muutokset. Näitä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin
27199: toimenpiteitä ovat vakuutetun kansaneläke- osakepääoman maksamisesta myönnetään
27200: vakuutusmaksun ja yksityisen sektorin työn- yhteensä 43 milj. mk.
27201: antajan sairausvakuutusmaksun korotuksen Opetusministeriön hallinnonala. Avustukse-
27202: poistaminen, työttömyysturvan peruspäivära- na Helsingin kulttuuritalon peruskorjaukseen
27203: han korottaminen 1. 7.1990 lukien 2 markalla myönnetään 5 milj. mk.
27204: sekä ennakonpidätysten kiristämisestä luopu- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
27205: mmen. ala. Maataloustuotteiden hintatukeen myön-
27206: Menojen lisäyksestä 2 048 milj. mk johtuu netään lisäystä yhteensä 558 milj. mk kevään
27207: edellä mainitusta sairausvakuutus- ja kansan- maataloustulosopimuksen mukaisesti.
27208: eläkevakuutusmaksun korotusten peruutta- Maataloustuotteiden vientitukeen myönne-
27209: misesta. tään 350 milj. mk lähinnä viljan ja maitota-
27210: Valtiontalouden budjetointimenettelyä ke- loustuotteiden vientiä varten.
27211: hitetään edelleen niin, että lisämenoarvio- Maatalouden tasapainottamismenoihin
27212: 300338E
27213: 2 1990 vp. - HE n:o 30
27214:
27215: myönnetään lisäystä 60 milj. mk kevään apuun työttömyyden lieventämiseen myönne-
27216: maataloustulosopimuksen mukaisesti. tään lisäystä 13,5 milj. mk.
27217: Turkisnahkojen väliaikaiseen hintatukeen Valtionosuudesta kunnille ja kuntainliitoil-
27218: myönnetään 110 milj. mk. le työttömyyden lieventämiseen vähennetään
27219: Siirtoa maatilatalouden kehittämisrahas- 120 milj. mk.
27220: toon vähennetään 70 milj. mk. Ympäristöministeriön hallinnonala. Asumis-
27221: tukeen myönnetään lisäystä 100 milj. mk.
27222: Liikenneministeriön hallinnonala. Teiden te- Vuokra-asuntojen korkotukilainojen hy-
27223: kemiseen myönnetään lisäystä 12 milj. mk. väksymisvaltuutta lisätään 100 milj. mk.
27224: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- Asunto-olojen kehittämisrahaston lainaval-
27225: ala. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuutta lisätään 140 milj. mk mm. valtion
27226: tutkimusreaktorin osalta myönnetään ydin- lainan sijasta myönnettävän korkotukilainan
27227: jätehuoltomaksun maksamiseen noin 11 milj. ehtojen parantamisen johdosta.
27228: mk. Valtionvelka. Vuoden 1990 bruttolainanot-
27229: Teollisuuden tuotekehityslainoista, avus- to nousee olennaisesti arvioitua suuremmaksi.
27230: tuksista energiainvestointeihin ja viennin edis- Tähän ovat keskeisesti vaikuttaneet tulove-
27231: tämisavustuksista vähennetään yhteensä 41 rotuksen ennakonpidätysperusteisiin tehdyt
27232: milj. mk. muutokset sekä muutokset työnantajien ja
27233: vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksuissa.
27234: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Edellä mainitusta syystä valtionvelan netto-
27235: Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen kuoletukset supistuvat 5 758 milj. markalla.
27236: valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtu- Tulot. Tuloja arvioidaan kertyvän 2 300
27237: vista menoista myönnetään lisäystä 500 milj. milj. mk tulo- ja menoarvioon merkittyä
27238: mk ja valtion osuuteen kansaneläkelaista vähemmän. Tulo- ja varallisuusveroa arvioi-
27239: johtuvista menoista lisäystä 1 548 milj. mk. daan kertyvän 2 200 milj. mk arvioitua vä-
27240: Ylimääräisen rintamalisän määrä korote- hemmän ennakonpidätysperusteiden alenta-
27241: taan 17,5 prosenttiin maksettavan kansan- misen johdosta, mikä liittyi talous- ja tulo-
27242: eläkkeen lisäosan määrästä, mikä edellyttää poliittiseen kokonaisratkaisuun. Auto- ja
27243: 42 milj. markan lisämäärärahan myöntämis- moottoripyöräveroa arvioidaan kertyvän 100
27244: tä. Lisäksi valtionapuun rintamaveteraanien milj. mk arvioitua vähemmän pakokaasupääs-
27245: kuntoutustoimintaan myönnetään lisäystä 12 töjä koskevan ajoneuvoasetuksen muutoksen
27246: milj. mk. johdosta.
27247: Työministeriön hallinnonala. Yritysten työl- Nyt myönnetyt menojen muutokset jakau-
27248: listämistuen korotuksen johdosta valtion- tuvat eri pääluokittain seuraavasti:
27249: 1990 vp. - HE n:o 30 3
27250:
27251: Pääluokka mk
27252: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................ . 162 972 000
27253: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ................. . 20 000 000
27254: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ................. . -38 600 000
27255: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala .............. . 68 550 000
27256: 29. Opetusministeriön hallinnonala .................... . 14100 000
27257: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ...... . 996 600 000
27258: 31. Liikenneministeriön hallinnonala .................. . 32 400 000
27259: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ..... . -27 679 000
27260: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........ . 2 120 000 000
27261: 34. Työministeriön hallinnonala ...................... . -106 500 000
27262: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ................ . 105 950 000
27263: 36. Valtionvelka ...................................... . -5 648 000 000
27264: Yhteensä ......................................... . -2 300 207 000
27265:
27266:
27267:
27268: Tasapainotus. Tämän lisämenoarvioesityk- tulojen ja menojen budjetoidut määrät seu-
27269: sen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion raavat:
27270: Tulot Menot
27271: mk mk
27272: Varsinainen tulo- ja menoarvio ................... . 141 611 232 000 141 609 159 900
27273: Lisämenoarvio .................................... . - 2 300 000 000 - 2 300 207 000
27274: Yhteensä ......................................... . 139 311 232 000 139 308 952 900
27275:
27276:
27277:
27278:
27279: Seuraavassa perustellaan yksityiskohtai- tulo- ja menoarvioon tehtäväksi.
27280: semmin niitä muutoksia, joita ehdotetaan
27281: 4
27282:
27283:
27284:
27285:
27286: TULOT
27287:
27288:
27289: Osasto 11
27290: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
27291: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
27292: 01. Tulo- ja varallisuusvero mentin tuloarvion arvioidaan Jaavan
27293: Momentin tuloarviota vähennetään 2 200 000 000 mk tuloarvioon merkittyä pie-
27294: 2 200 000 000 mk. nemmäksi.
27295: Selvitysosa: Eduskunta on hyväksynyt lain
27296: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 1990 lisämenoarvio .......... ~2 200 000 000
27297: sekä lain vuodelta 1990 toimitettavassa val- 1990 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . 41 500 000 000
27298: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikois- 1989 tuloarvio............... 35 175 000 000
27299: ta ja veroprosenteista annetun lain 5 a §:n 1989 II lisämenoarvio . . . . . . 3 025 000 000
27300: muuttamisesta. Edellä todetun johdosta mo- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . 34 498 155 252
27301:
27302:
27303:
27304:
27305: 10. Muut verot
27306: 03. Auto- ja moottoripyörävero 1990 jäävän 100 000 000 mk tuloarvioon
27307: merkittyä pienemmäksi.
27308: Momentin tuloarviota vähennetään
27309: 100 000 000 mk.
27310: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . ~ 100 000 000
27311: Selvitysosa: Hallitus on muuttanut ajoneu- 1990 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 6 540 000 000
27312: voasetuksen pakokaasupäästöihin liittyviä 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 4 745 000 000
27313: määräyksiä, minkä johdosta auto- ja moot- 1989 II lisämenoarvio........ 1 055 000 000
27314: toripyöräveron tuoton arvioidaan vuonna 1988 tilinpäätös............... 4 859 495 261
27315: 5
27316:
27317:
27318:
27319:
27320: MENOT
27321:
27322:
27323: Pääluokka 24
27324: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
27325: 01. Ulkoasiainhallinto
27326: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) eri hallinnonaloilla tapahtuvan käännöstyön
27327: Momentille myönnetään lisäystä 534 000 rahoittamiseen sekä tähän liittyvään tilapäi-
27328: mk. sen työvoiman palkkaamiseen.
27329: Selvitysosa: EES-sopimuksen hyväksymi-
27330: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk nen Suomessa edellyttää Euroopan Yhteisön
27331: Perus- ja sopimuspaikkaisten virkamies- normiston suomentamista. Kysymyksessä on
27332: ten palkkaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 600 erittäin laaja tekstimäärä, jonka kääntämi-
27333: Työsopimussuhteisten henkilöiden palk-
27334: kaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 300 seen eri ministeriöiden ja virastojen menoar-
27335: Muut palkat ja palkkiot . . . . . . . . . . . . . 268 100 viossa ei ole varauduttu.
27336: --=-::c----::----=-:-::c-::-::
27337: Yhteensä 534 000
27338: 1990 lisämenoarvio ............. . 11 000 000
27339: Windhoekin (Namibia) suurlähetystön pe- 1990 menoarvio ................. . 210 583 000
27340: rustamisen johdosta ulkoasiainhallintoon voi- 1989 menoarvio ................. . 197 025 000
27341: daan 1.4.1990 lukien perustaa yhtenäisvirka- 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 250 000
27342: järjestelmän yleisuraan kuuluva ulko- 1988 tilinpäätös ................. . 156 659 302
27343: asiainneuvoksen virka (A 28).
27344: Työsopimussuhteisten henkilöiden palk-
27345: kauksiin myönnetään lisäystä 68 300 mk 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
27346: neljän henkilön palkkaamiseksi Windhoekin nen (siirtomääräraha)
27347: suurlähetystöön toimisto- ja taloudenhoito- Momentille myönnetään lisäystä 25000000
27348: tehtäviä varten. mk.
27349: 1990 lisämenoarvio ............. . 534 000 Selvitysosa: Lisäystarve aiheutuu Pariisin
27350: 1990 menoarvio ................. . 378 005 000 suurlähettilään virka-asunnon hankinnasta.
27351: 1989 menoarvio ................. . 364 801 000
27352: 1988 tilinpäätös ................. . 341 571 560 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000
27353: 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 000 000
27354: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 400 000
27355: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 36 000 000
27356: mk. Momentin määrärahaa saa käyttää myös 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 000 000
27357: 6 Pääluokka 24
27358:
27359: 50. Itä-Euroopan maiden avustaminen
27360: Selvitysosa: Itä-Euroopan viimeaikaiset ta- luotonannosta. Talousohjelmalla pyritään
27361: pahtumat edellyttävät Suomen osallistumista ensi vaiheessa inflaation pysäyttämiseen,
27362: alueen eri maiden kehityksen tukemiseen. maan valuutan zlotyn aseman vakauttami-
27363: Itä-Euroopan maiden avustaminen on nähty seen ja budjettivajauksen alentamiseen osana
27364: tarkoituksenmukaiseksi budjetoida omaksi lu- maan taloudellisen järjestelmän muuttamista.
27365: vuksi. Rahasto muodostaisi Puolan käytettävissä
27366: olevan sitomattoman varannon, jota tarvit-
27367: 66. Puolan avustaminen (siirtomääräraha) taessa voitaisiin käyttää maan omien valuut-
27368: Momentille myönnetään 53 000 000 mk. tareservien rinnalla zlotyn kurssin tukemisek-
27369: Määrärahaa saa käyttää elintarvikkeiden toi- si valuuttamarkkinoilla. Kansainvälinen va-
27370: mittamisesta Puolalle sekä Puolan vakautus- luuttarahasto seuraisi rahaston varojen käyt-
27371: rahaston perustamisesta aiheutuvien menojen töä. Rahastoa koskeva yleissopimus on val-
27372: maksamiseen. mistumassa ja sille asetettu 1 miljardin dol-
27373: Selvitysosa: Suomi ja Puola ovat neuvotel- larin tavoite on maksulupauksina jo
27374: leet elintarvikkeiden toimittamisesta Puolalle saavutettu. Määrärahasta on tarkoitus käyt-
27375: 33 000 000 markan arvosta. Elintarvikkeiden tää edellä olevaan tarkoitukseen 20 000 000
27376: myynnistä saatavilla tuloilla on tarkoitus mk.
27377: perustaa rahasto, jota käytettäisiin Suomen ja 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 53 000 000
27378: Puolan välisiin energiansäästö- ja ympäris-
27379: töyhteistyöhankkeisiin. Elintarvikkeiden vien- 69. Humanitaarinen apu Romanialie (siir-
27380: tituki ei sisälly edellä tarkoitettuun avustuk- tomääräraha)
27381: seen. Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
27382: Puolan vakautusrahasto on osa läntisten Määrärahaa saa käyttää katastrofiapuna Ro-
27383: teollisuusmaiden Itä-Euroopan maihin suun- manialle hätätilan uhrien avustamisesta ai-
27384: tautuvaa taloudellista avustustoimintaa. Se heutuneiden menojen maksamiseen.
27385: on sidoksissa Puolan ja Kansainvälisen va-
27386: luuttarahaston väliseen sopimukseen talou- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 000
27387: dellisesta sopeutusohjelmastaja sitä tukevasta
27388:
27389:
27390:
27391: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
27392: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi- Käyttösuunnitelma: mk
27393: tomenot (siirtomääräraha) Suomalainen osasto Kyproksella 541 000
27394: Suomalainen valvontajoukko Golanilla 27 310 000
27395: Momentille myönnetään 67 438 000 mk. Suomalainen valvontajoukko Libano-
27396: Määrärahaa saa käyttää Yhdistyneiden Kan- nissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 700 000
27397: sakuntien rauhanturvatehtäviin Lähi-Itään Vaihtohenkilöstön koulutusmenot . . . . 3 887 000
27398: Golanille ja Libanoniin asetettujen suoma- --------
27399: Yhteensä 67 438 000
27400: laisten valvontajoukkojen ja Kyprokselle ase-
27401: tetun suomalaisen osaston palkkaus-, päivä-
27402: raha-, erityispäiväraha-, muonanparannusra- Selvitysosa: Suomi on asettanut Yhdisty-
27403: ha- ja koulutusmenojen maksamiseen. neiden Kansakuntien rauhanturvaamistehtä-
27404: Siinä tapauksessa, että Suomen hallituksel- viin Lähi-Itään ja Kyprokselle yhteensä lähes
27405: le esitetään pyyntö uuden valvontajoukon 1 000 miestä. Suomalaisten valvontajoukko-
27406: lähettämisestä Yhdistyneiden Kansakuntien jen vahvuudet ovat Golanilla 411 henkilöä ja
27407: rauhanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus Libanonissa 543 henkilöä. Kyproksella pal-
27408: päättää valvontajoukon asettamisesta, uuden velevan osaston vahvuus on 7 henkilöä.
27409: valvontajoukon aiheuttamiin menoihin voi- Suomen hallitus jatkaa edelleen toimenpi-
27410: daan käyttää tässä lisämenoarviossa tälle teitä rauhanturvatoiminnasta Suomelle aiheu-
27411: momentille myönnettyjä määrärahoja. tuvien kulujen korvaamiseksi maallemme sii-
27412: Pääluokat 24, 26 ja 27 7
27413:
27414: nä laajuudessa kuin Yhdistyneet Kansakun- 27. Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa
27415: nat on korvausten yleisperusteluista päättä- liittyvät menot (arviomääräraha)
27416: nyt. Momentin perusteluja muutetaan siten,
27417: Suomalaisten valvontajoukkojen määrära- että momentin määrärahaa saa käyttää myös
27418: hojen budjetointimenettelyä on selostettu lu- arktisesta ympäristökokouksesta aiheutuvien
27419: vun 27.30 selvitysosassa. menojen maksamiseen. Momentille ei tämän
27420: johdosta myönnetä lisäystä.
27421: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 67 438 000
27422: 1989 I lisämenoarvio. . . . . . . . . . . . 152 400 000 1990 menoarvio ..................... 5 799 000
27423: 1989 II lisämenoarvio ........... 105 525 000 1989 menoarvio ..................... 5 755 000
27424: 1988 tilinpäätös .................. 124 474 000 1988 tilinpäätös ..................... 7 646 175
27425:
27426:
27427:
27428:
27429: Pääluokka 26
27430: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
27431: 90. Rajavartiolaitos
27432: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) den helikopterin kaupan yhteydessä tehtiin
27433: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 optio, jonka voimassaolo päättyy huhtikuun
27434: mk. Rajavartiolaitos oikeutetaan tilaamaan 1990 aikana. Tämän option mukainen kol-
27435: enintään 59 000 000 mk maksava Super mannen Super Puma-helikopterin hankinta
27436: Puma-helikopteri valvontavarustein. Valtuu- on noin 5 milj. mk edullisempi kuin ilman
27437: den käytöstä saa valtiolle aiheutua menoja optiota.
27438: vuonna 1990 enintään 20 000 000 mk ja
27439: vuosina 1991-92 yhteensä 39 000 000 mk 1990 lisämenoarvio .............. . 20 000 000
27440: sekä lisäksi indeksien ja valuuttakurssien 1990 menoarvio .................. . 82 900 000
27441: muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen 1989 menoarvio .................. . 79 900 000
27442: mukaiset menot. 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 050 000
27443: Selvitysosa: Aikaisemmin hankittujen kah- 1988 tilinpäätös .................. . 88 599 595
27444:
27445:
27446:
27447:
27448: Pääluokka 27
27449: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
27450: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot
27451: 02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arvio- 1990 lisämenoarvio ............ -10 000 000
27452: määräraha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 238 905 000
27453: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 211 200 000
27454: Selvitysosa: Tarkoituksena on vähentää 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . 205 242 546
27455: kertausharjoitusten määrää.
27456: 8 Pääluokka 27
27457:
27458: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot
27459: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- 567 000 000 mk. Lisäksi momentin peruste-
27460: määräraha) luissa mainitusta aikaisemmista tilausvaltuuk-
27461: Momentilta vähennetään 50 000 000 mk. sista aiheutuvien menojen maksamista varten
27462: Momentin perustelujen kohtaa b) muute- varatusta enintään 1 905 000 000 markan
27463: taan siten, että valtuuden käytöstä saa määrärahasta vähennetään 35 000 000 mk.
27464: aiheutua valtiolle menoja vuoden 1990 lop-
27465: puun mennessä 74 000 000 mk, vuoden 1991 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . - 50 000 000
27466: loppuun mennessä 190 000 000 mk, vuoden 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 2 380 000 000
27467: 1992 loppuun mennessä 290 000 000 mk, 1989 menoarvio ................ 2 113 400 000
27468: vuoden 1993 loppuun mennessä 410 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 500 000
27469: mk ja vuoden 1994 loppuun mennessä
27470:
27471:
27472:
27473: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
27474: Selvitysosa: Suomen osallistumisesta Yh- to-, edustus- ja hallintomenojen maksami-
27475: distyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- seen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18
27476: toimintaan annetun lain (514/84) 4 §:n (muu- henkilön palkkaamiseen pysyväisluonteisiin
27477: tettu 18/87) mukaan suomalaisten valvonta- tehtäviin.
27478: joukkojen määrärahat budjetoidaan ulkoasi- Siinä tapauksessa, että Suomen hallituksel-
27479: ainministeriön ja puolustusministeriön pää- le esitetään pyyntö uuden valvontajoukon
27480: luokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa lähettämisestä Yhdistyneiden Kansakuntien
27481: momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrära- rauhanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus
27482: hat suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- päättää valvontajoukon asettamisesta, uuden
27483: menoihin ja puolustusministeriön pääluokas- valvontajoukon aiheuttamiin menoihin voi-
27484: sa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten daan käyttää tässä lisämenoarviossa tälle
27485: valvontajoukkojen hallinto- ja varustamisme- momentille myönnettyjä määrärahoja.
27486: noihin. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on
27487: otettu huomioon 6 150 000 mk kotimaisten
27488: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallin- panssarmtujen miehistökuljetusvaunujen
27489: to- ja varustamismenot (siirtomääräraha) hankkimiseksi Golanilla toimivan valvonta-
27490: Momentille myönnetään 21 400 000 mk. joukon käyttöön.
27491: Määrärahaa saa käyttää Yhdistyneiden Kan-
27492: sakuntien rauhanturvaamistehtäviin Lähi- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 21 400 000
27493: Itään Golanille ja Libanoniin asetettujen 1989 I lisämenoarvio ............. 74 920 000
27494: suomalaisten valvontajoukkojen ja Kyprok- 1989 II lisämenoarvio ............ 27 450 000
27495: selle asetetun suomalaisen osaston palkkaus-, 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 660 000
27496: terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huol-
27497: 9
27498:
27499: Pääluokka 28
27500: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
27501: 01. Valtiovarainministeriö
27502: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) dasta lukien hallitusneuvoksen, toimistopääl-
27503: likkönä virka (A 29). Momentille ei tämän
27504: Vero-osaston kansainvälisten asiain toimin-
27505: johdosta myönnetä lisäystä.
27506: nan tehostamiseen ja uudelleenjärjestelyihin
27507: liittyen perustetaan 1.9.1990 lukien sopimus- 1990 menoarvio 60 363 000
27508: paikkainen finanssineuvoksen virka (S 29). 1989 menoarvio 54 925 000
27509: Vastaavasti lakkautetaan samasta ajankoh- 1988 tilinpäätös 50 191 377
27510:
27511:
27512:
27513: 50. Suomen rahapaja
27514: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1990 lisämenoarvio ................ . 850 000
27515: Momentille myönnetään lisäystä 850 000 1990 menoarvio .................... . 6 900 000
27516: mk. 1989 menoarvio .................... . 4 847 000
27517: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös .................... . 4 953 635
27518: tuu rahapajan toimitilojen LVI- ja sähkö-
27519: asennustöiden kustannusarvion ylittymisestä.
27520:
27521:
27522:
27523: 64. Eräät valtion kiinteistömenot
27524: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha) ja muista syistä töiden ajoitusta on jouduttu
27525: Momentin perusteluja muutetaan siten, muuttamaan. Valtuuden käytöstä arvioidaan
27526: että vuonna 1990 saa tehdä käynnissä oleviin aiheutuvan valtiolle menoja 60 000 000 mk
27527: töihin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä vuonna 1991 ja 9 000 000 mk vuonna 1992.
27528: aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuo-
27529: sina enintään 69 000 000 mk. Momentille ei 1990 menoarvio ................... 93 000 000
27530: tämän johdosta myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 500 000
27531: Selvitysosa: Eri virastojen tilajärjestelyistä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 000 000
27532:
27533:
27534:
27535: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet
27536: 22. Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen lut valtion koko henkilöstö. Momentin pe-
27537: ja työkyvyn edistäminen (siirtomääräraha) rustelujen muutoksella turvataan siirtymävai-
27538: Momentin perusteluja muutetaan siten, heessa uusimuotoisiksi liikelaitoksiksi muut-
27539: että määrärahaa saa käyttää työkyvyn edis- tuneiden laitosten virka- ja työehtosopimuk-
27540: tämiseen myös valtion liikelaitoksissa vuoden sessa sovitun kuntoutusmäärärahaosuuden
27541: 1990 aikana. Momentille ei tämän johdosta käyttö. Osuudeksi on arvioitu 1 000 000 mk
27542: myönnetä lisäystä. vuonna 1990.
27543: Selvitysosa: Virastojen ja laitosten kuntou-
27544: tuksesta on sovittu osana virka- ja työehto- 1990 menoarvio ................... 11 000 000
27545: sopimusta. Laskentaperusteena on tällöin ol- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 000 000
27546:
27547: 2 300338E
27548: 10 Pääluokka 28
27549:
27550: 84. Pohjoismaiset rahoituslaitokset
27551: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. joismaiden Ympäristörahoitusyhtiön perusta-
27552: misesta. Yhtiön tarkoituksena on edistää
27553: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Pohjoismaiden kannalta merkityksellisiä ym-
27554: Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arvio- päristöinvestointeja Itä-Euroopassa sekä ra-
27555: määräraha) hoittaa yhteistyöyrityksiä näissä maissa. Ym-
27556: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. päristörahoitusyhtiön peruspääoma on
27557: Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- 36 000 000 SDR:ää, jonka jäsenmaat maksa-
27558: päristörahoitusyhtiön peruspääoman Suomen vat kuudessa erässä vuosina 1990--1995.
27559: vuonna 1990 suoritettavan ensimmäisen Suomen osuus peruspääomasta on 7 400 000
27560: 1 234 000 SDR:n määräisen osuuden maksa- SDR:ää, ja ensimmäinen erä tulee suorittaa
27561: miseen. 1.10.1990 mennessä.
27562: Selvitysosa: Pohjoismaiden ministerineu-
27563: vosto on maaliskuun alussa päättänyt Poh- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 700 000
27564:
27565:
27566: 86. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
27567: 66. Suomen osuus Euroopan jälleenraken- taa tukemalla erityisesti tuotannollisia inves-
27568: nus- ja kehityspankin osakepääoman makSa- tointeja näissä maissa.
27569: misesta (arviomääräraha) Pankin peruspääoman määräksi on ehdo-
27570: Momentille myönnetään 36 000 000 mk. tettu 10 mrd. ECUa eli noin 48 mrd mk, josta
27571: Määrärahaa saa käyttää Euroopan jälleenra- maksettavan pääoman osuus olisi enintään 30
27572: kennus- ja kehityspankin peruspääomasta % lopun jäädessä jäsenten vastuuna pankin
27573: Suomelle tulevan osuuden vuonna 1990 suo- takuupohjan laajentamiseen. Edellyttäen, että
27574: ritettavan ensimmäisen maksuerän maksami- Suomen osuudeksi pankin peruspääomasta
27575: seen. tulee 1,25 %, tulisi Suomen merkittäväksi
27576: Selvitysosa: Neuvottelut Euroopan jälleen- pankin osakkeita 125 milj. ECUn eli noin 600
27577: rakennus- ja kehityspankin perustamisesta milj. markan arvosta, josta maksettavan pää-
27578: ovat meneillään tavoitteena pankin perusta- oman osuus olisi noin 180 milj. mk. Merkintä
27579: missopimuksen allekirjoittaminen kuluvan toteutettaisiin 60 päivän sisällä sopimuksen
27580: vuoden kevään aikana. Pankin tarkoituksena voimaanastumisesta ja maksut suoritettaisiin
27581: olisi tukea Itä-Euroopan maiden taloudellista vuosina 1990--1994 siten, että vuosittain
27582: uudistusta ja muutosta kohti markkinatalous- maksettava määrä olisi enintään 36 milj. mk.
27583: järjestelmää. Se täydentäisi Kansainvälisen
27584: valuuttarahaston ja Maailmanpankin toimin- 1990 lisämenoarvio ............... 36 000 000
27585:
27586:
27587: 94. Valtion ravitsemiskeskus
27588: 82. Valtion lainat ravitsemiskeskukselle 1988 aiheutuneiden lomaoikeuskustannusten
27589: Valtion ravitsemiskeskukselle vuonna 1989 rahoittamiseen vuonna 1989. Lainajärjestelyn
27590: myönnettyä 13 000 000 markan lainaa ei avulla pyrittiin siihen, ettei kertaalleen katet-
27591: peritä takaisin, vaan käytetään loma-ajan tuja lomaoikeuskustannuksia tarvitse uudel-
27592: palkkojen ja lomakorvausten kattamiseen. leen sisällyttää ateriahintoihin vuonna 1989.
27593: Loma-ajan palkkojen ja lomakorvausten kat- Jotta hinnan korotusvaikutus poistetaan myös
27594: tamiseksi voidaan laitoksen muusta omasta myöhempien vuosien osalta, ehdotetaan, että
27595: pääomasta käyttää 4 789 439 mk. Momentille lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin.
27596: ei tämän johdosta myönnetä määrärahaa. 1990 lisämenoarvio ............. .
27597: Selvitysosa: Laina myönnettiin vuonna 1989 menoarvio . . .. . . . . . . . .. . . . . . 13 000 000
27598: Pääluokat 28 ja 29 11
27599:
27600: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot.
27601: 62. Palautettavien vientitalletusten korko Selvitysosa: Suomen Pankin valtiolle mak-
27602: (siirtomääräraha) samat korot kertyvät momentille 13.01.07.
27603: Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
27604: Määrärahaa saa käyttää talletusvelvollisille 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 25 000 000
27605: palautettavien vientitalletusten korkojen mak- 1988 tilinpäätös ................... 12 000 000
27606: samiseen.
27607:
27608:
27609:
27610:
27611: Pääluokka 29
27612: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
27613: 01. Opetusministeriö
27614: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ka (A 28) ja korkeakoulu- ja tiedeosastosta
27615: Perustetaan 1.6.1990 lukien ministeriön opetusneuvoksen virka (A 26). Momentille ei
27616: yhteisiksi viroiksi hallitusneuvoksen virka edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä.
27617: (A 28) ja opetusneuvoksen virka (A 26). Vas- 1990 menoarvio .................. 44 661 000
27618: taavasti lakkautetaan samasta ajankohdasta 1989 menoarvio .................. 39 781 000
27619: lukien kouluosastosta hallitusneuvoksen vir- 1988 tilinpäätös .................. 33 745 651
27620:
27621:
27622:
27623: 10. Korkeakoulut
27624: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) saadaan hankkia tiloja yhteensä noin 17 100
27625: Momentin perusteluja muutetaan siten, m2 , mistä hankinnasta aiheutuu hankintame-
27626: että Jyväskylän yliopistoalueen rakentami- noja vasta vuoden 1990 jälkeen.
27627: seen liittyvän kevyen liikenteen sillan valtion Vuoden 1988 toisessa lisämenoarviossa mo-
27628: rahoitusosuus on enintään 5 125 000 mk. mentilla 29.10.88 Helsingin tiedepuiston val-
27629: Momentille ei edellä olevan johdosta myön- tion osuutta varten myönnetyn 3 000 000
27630: netä lisäystä. markan määrärahan perusteluja muutetaan
27631: Selvitysosa: Valtuuden lisäys aiheutuu ra- siten, että määrärahaa saa käyttää Helsingin
27632: kennuskustannusten noususta. tiedepuiston toteuttamisen suunnittelua ja
27633: 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 000 000 ohjaamista varten perustettavan kehitysyh-
27634: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 540 000 tiön osakkeiden lunastamiseen.
27635: 1988 tilinpäätös .................. 134 850 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
27636: siten, että valtion osuus Arktikum-talon ra-
27637: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära- kennuskustannuksista on 38 800 000 mk vuo-
27638: ha) den 1990 alun kustannustasossa.
27639: Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Val- Momentille ei edellä olevanjohdosta myön-
27640: tion teknillisen tutkimuskeskuksen, Turun netä lisäystä.
27641: yliopiston ja Åbo Akademin sekä Lappeen- Selvitysosa: Tampereen teknillisen korkea-
27642: rannan teknillisen korkeakoulun käyttöön koulun ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
27643: 12 Pääluokka 29
27644:
27645: sen Tampereen yksikön käyttöön tulevien suunnitellun biokeskuksen ensimmäisen vai-
27646: Hermia-rakennuksen tilojen laajuus on noin heen laajuus on 8 300 hyöty-m 2 ja kustan-
27647: 6 100m2 , Turun yliopiston ja Åbo Akademin nusarvio 144 000 000 mk. Tarkoituksena oli
27648: käyttöön tulevien tilojen Bio City -rakennuk- perustaa osakeyhtiö, jonka osakepääoma on
27649: sen tilojen laajuus on noin 8 000 m 2 sekä 56 000 000 mk, ja josta valtion, Helsingin
27650: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kaupungin ja elinkeinoelämän osuudet olisi-
27651: käyttöön tulevien tilojen laajuus on noin vat yhtä suuret. Valtion osuuteen sisältyisi
27652: 3 000 m2 . Bio-Cityn rakennuksen tilat lunas- valtion yhtiölle luovuttaman maan arvo.
27653: tetaan valtiolle rakentamisen aikana. Tampe- Tiedepuiston toteuttaminen esitetyllä taval-
27654: reen teknillisen korkeakoulun ja Valtion tek- la ei ole osoittautunut mahdolliseksi. Tämän
27655: nillisen tutkimuskeskuksen käyttöön tulevat johdosta myönnetty määräraha saadaan käyt-
27656: tilat lunastetaan tilojen valmistuttua. Lap- tää Helsingin tiedepuiston toteuttamisen
27657: peenrannan teknillisen korkeakoulun käyt- suunnittelua ja ohjaamista varten perustetta-
27658: töön tulevien tilojen rakentamisesta tehdään van kehitysyhtiön osakkeiden lunastamiseen.
27659: sopimus toteutuksesta vastaavan kaupunkie- Tarkoituksena on, että kehitysyhtiön osake-
27660: nemmistöisen yhtiön kanssa siten, että valtio pääoma on perustamisvaiheessa 6 000 000
27661: lunastaa tilat viiden vuoden kuluttua tilojen mk, josta valtion, Helsingin kaupungin ja
27662: valmistumisesta todellisia rakennuskustan- elinkeinoelämän osuudet ovat yhtä suuret.
27663: nuksia vastaavasta hinnasta. Maksamatto- Rakennushankkeiden toteuttamista varten
27664: malle kauppabionalle valtio maksaa vuosit- voidaan muodostaa kiinteistöyhtiöitä, joissa
27665: tain korkoa siten, että korkoprosentti on osakkeiden määrä jakautuu tilojen käytön
27666: Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä mukaisessa suhteessa. Ensimmäisenä toteu-
27667: prosenttiyksiköllä. Sopimuksista aiheutuu tettavan biokeskuksen ensimmäisen vaiheen
27668: valtiolle hankintamenoja noin 178 000 000 laajuus on 8 300m2 , mistä valtion tiloja on
27669: mk vuonna 1991, noin 60 000 000 mk vuonna 5 650 m2 , osakepääoma on 170 000 000 mk, ja
27670: 1992 sekä noin 40 000 000 mk vuonna 1997. vastaavasti valtion osuus on 116 000 000 mk.
27671: Lisäksi aiheutuu korkomenoja vuosina 1992- Arktikum-talon valtion osuuden lisäys ai-
27672: 1996. heutuu rakennussuunnitelmiin perustuvasta
27673: Eduskunta on vuoden 1988 toisessa lisä- tarkennetusta kustannusarviosta.
27674: menoarviossa myöntänyt 2 000 000 mk Hel- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 100 000
27675: singin tiedepuiston toteuttamista varten pe- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000
27676: rustettavan kiinteistöyhtiön osakkeiden lunas- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 440 000
27677: tamista varten. Ensimmäiseksi toteutettavaksi
27678:
27679:
27680:
27681: 11. Valtion harjoittelukoulut
27682: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) opetusvälineistön ja kaluston hankinnoista.
27683: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
27684: mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000
27685: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 menoarvio ..................... 4 500 000
27686: tuu Oulun yliopiston Kajaanin normaalikou- 1989 menoarvio ..................... 3 800 000
27687: lun uusittujen ja laajennettujen tilojen perus- 1988 tilinpäätös ..................... 2 580 000
27688:
27689:
27690:
27691: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
27692: 23. Väliaikainen ammatillinen koulutus laisten opiskelijoiden lisättyjen opintososiaa-
27693: listen etujen maksamiseen ja tulkkien palk-
27694: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 kaamiseen.
27695: mk. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaa-
27696: Pääluokka 29 13
27697:
27698: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
27699: tuu ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Momentin perusteluja muutetaan siten,
27700: ulkomaalaisille opiskelijoille. Ammattikasva- että vuoden 1990 aikana saa tehdä sellaisia
27701: tushallitus päättää ulkomaalaisten opiskeli- opetus- ja toimitiloja lisääviä vuokrasopimuk-
27702: joiden koulutuksen aloittamisesta ja määrä- sia, joista aiheutuu menoja vuoden 1990
27703: rahojen jaosta. jälkeen ja että lisätilojen määrä on enintään
27704: 12 000 h-m2 . Momentille ei tämän johdosta
27705: 1990 lisämenoarvio ............. . 4 500 000 myönnetä lisäystä.
27706: 1990 menoarviO ................. . 228 000 000
27707: 1989 menoarvio ................. . 228 000 000 1990 menoarvio .................. 260 000 000
27708: 1988 tilinpäätös ................. . 197 300 647 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 050 000
27709: 1988 tilinpäätös .................. 201 701 902
27710:
27711:
27712:
27713: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset
27714: Selvitysosa: Tarkoituksena on peruuttaa ammatillisten oppilaitosten huoneistojen
27715: Kestiiän maatalousoppilaitoksen ylläpitämis- hankkimiseen liittyviä perustamissuunnitel-
27716: lupa 31.5.1991 lukien avovankilan perusta- mia enintään sellainen määrä, että valtion-
27717: miseksi maatalousoppilaitokselta vapautu- osuuksien ja -avustuksien osuus vastaa pe-
27718: vaan kiinteistöön, jonka valtio lunastaisi rustamissuunnitelmien kustannusarvioista
27719: irtaimistoineen. Tarkoituksena on välittömäs- enintään 37 000 000 mk. Momentille ei edellä
27720: ti ryhtyä asian edellyttämiin toimenpiteisiin. olevan johdosta myönnetä lisäystä.
27721:
27722: 37. Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 1990 menoarvio .................. 227 200 000
27723: tannuksiin (siirtomääräraha) 1989 menoarvio .................. 199 700 000
27724: Momentin perusteluja muutetaan siten, 1988 tilinpäätös .................. 193 000 000
27725: että vuonna 1990 saa hyväksyä kunnallisten
27726:
27727:
27728:
27729: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset
27730: 57. Valtionavustus perustamiskustannuksiin tuksena siten, että niiden hyväksyttävien
27731: (siirtomääräraha) kustannusarvioiden määrä on enintään
27732: Momentin perusteluja muutetaan siten, 125 000 000 mk. Momentille ei tämän joh-
27733: että vuonna 1990 saa hyväksyä yksityisten dosta myönnetä lisäystä.
27734: ammatillisten oppilaitosten huoneistojen Selvitysosa: Vahvistetuista toteuttamisoh-
27735: hankkimiseen liittyviä toteuttamisohjelmia, jelmista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me-
27736: joiden valtionavustus suoritetaan jälkirahoi- noja seuraavasti, milj. mk:
27737: 1991 1992 1993 1994 1995~
27738:
27739: Vuonna 1990 vahvistettavat toteuttamisohje1mat. .. 2,6 6,0 11,14 12,0 43,9
27740:
27741:
27742: 1990 menoarvio ................... 18 270 000
27743: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000
27744: 1988 tilinpäätös .................... 15 000 000
27745: 14 Pääluokka 29
27746:
27747: 92. Valtion taidemuseo
27748: 29. Muut kulutusmenot seksi vuoden loppuun saakka muuttojärjes-
27749: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 telyjen johdosta.
27750: mk.
27751: Selvitysosa: Määräraha tarvitaan Ateneu- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 600 000
27752: min Kansakoulukadun vuokratilojen pitämi- 1990 menoarvio ..................... 1 458 000
27753:
27754:
27755:
27756: 98. Kansainvälinen yhteistyö
27757: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) Selvitysosa: Lisäkustannus aiheutuu hank-
27758: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 keen aikana tapahtuneista viranomaismää-
27759: mk. Suomen Ranskan Instituutin Pariisissa räysten muutoksista.
27760: sijaitsevien tilojen Qeruskorjaustöiden laa- 1990 lisämenoarvio ................ . 500 000
27761: juus on 657 m 2 ja kustannusarvio 1990 menoarvio .................... . 1 100 000
27762: 14 600 000 mk, jolloin yksikkökustannus on 1989 menoarvio .................... . 8 100 000
27763: 22 222 mk/m 2 . 1988 tilinpäätös .................... . 3 200 000
27764:
27765:
27766:
27767: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot
27768: 50. Eräät avustukset hankkeen kustannuksiin vuosina 1990-92
27769: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 yhteensä enintään 17 500 000 markalla, kui-
27770: mk. tenkin enintään kolmasosalla hankkeen kus-
27771: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- tannuksista. Hankkeesta aiheutuu valtiolle
27772: tuu eräiden Suomessa järjestettävien kansain- menoja vuosina 1991-92 yhteensä 12 500 000
27773: välisten kokousten avustamisesta. mk.
27774: 1990 lisämenoarvio ............. . 1 500 000 Selvitysosa: Kulttuuritilojen osuus hank-
27775: 1990 menoarvio ................. . 23 485 000 keen kustannusarviosta on 53 500 000 mk.
27776: 1989 menoarvio ................. . 21 545 000 Valtioneuvosto on rakennussuojelulain nojal-
27777: 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 000 000 la määrännyt Helsingin kulttuuritalon suo-
27778: 1988 tilinpäätös ................. . 16 993 470 jeltavaksi rakennustaiteellisesti ja kulttuuri-
27779: historiallisesti huomattavana rakennuksena.
27780: 52. Avustus Helsingin kulttuuritalon perus- Valtionavustus kohdistuu julkisessa käytössä
27781: korjaukseen olevien talon osien korjaustöihin. Hanketta
27782: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. varten on vuonna 1989 myönnetty 1 000 000
27783: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- mk momentilla 29.99.51.
27784: miseen Helsingin kulttuuritalon peruskorjauk-
27785: sesta aiheutuviin menoihin. Valtio osallistuu 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
27786: 15
27787:
27788: Pääluokka 30
27789: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
27790: 31. Maataloustuotteiden hintatuki
27791: 41. Varsinainen tulotuki ja aluetuki (arvio- tuu menoja vuonna 1990 enintään 35 000 000
27792: määräraha) mk ja vuosina 1991-1994 yhteensä enintään
27793: Momentilta vähennetään 8 000 000 mk. 120 000 000 mk.
27794: Selvitysosa: 28.2.1990 tehty maataloustu- Selvitysosa: 28.2.1990 tehdyn maataloustu-
27795: loratkaisu ei edellytä varsinaiseen tulotukeen loratkaisun mukaan muuta maataloustulolain
27796: ja aluetukeen määrärahan lisäystä. Tämän mukaista valtion tukea korotetaan
27797: vuoksi vuodelle 1990 tehty varaus 8 000 000 566 100 000 mk. Sopimuksen mukaan vara-
27798: mk voidaan vähentää. taan 510 000 000 mk pinta-alaperusteiseen
27799: 1990 lisämenoarvio ........... . -8 000 000 tukeen, jota maksetaan viljeliyltä pinta-alalta.
27800: 1990 menoarvio ............... . 1 600 000 000 Tuen määrä on 300 mkjha. Emolehmäpalk-
27801: 1989 menoarvio ............... . l 558 600 000 kio korotetaan seuraavasta laskenta-ajankoh-
27802: 1989 II lisämenoarvio ........ . 107 400 000 dasta 1 700 markkaan emolehmää kohti ja
27803: 1988 tilinpäätös ............... . l 223 447 400 kananmunien lisähintaa korotetaan 1.3.1990
27804: lähtien 39 p/kg sekä 1.10.1990 lähtien 20 pjkg.
27805: 43. Muu maataloustulolain mukainen val-
27806: tion tuki (arviomääräraha) 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 566 100 000
27807: Momentille myönnetään lisäystä 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 300 000
27808: 566 100 000 mk. Momentin perusteluja muu- 1989 menoarvio .................. 874 500 000
27809: tetaan siten, että vuonna 1990 saa tehdä 1989 II lisämenoarvio ........... 108 800 000
27810: emolehmäsopimuksia siten, että niistä aiheu- 1988 tilinpäätös .................. 874 500 000
27811:
27812:
27813:
27814: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet
27815: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arvio- 41. Maataloustuotannon tasapainottamis-
27816: määräraha) meno t (siirtomääräraha)
27817: Momentille myönnetään lisäystä
27818: 350 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000
27819: Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyt- mk. Momentin perusteluja muutetaan siten,
27820: tää lähinnä viljan ja maitotaloustuotteiden että maataloustuotannon tasapainottamisesta
27821: vientituen maksamiseen. Satovuoden 1989/90 annetun lain mukaisista vuoden 1990 toimen-
27822: rehuviljasato oli ennustettua suurempi, minkä piteistä ja aiempina vuosina tehdyistä sopi-
27823: vuoksi rehuviljaa on tarkoitus viedä noin 180 muksista saa aiheutua kassamenoja vuonna
27824: milj. kg enemmän kuin mihin tulo- ja me- 1990 enintään 810 000 000 mk, vuonna 1991
27825: noarviossa on varattu määrärahaa. Maitota- enintään 450 000 000 mk ja sen jälkeen enin-
27826: loustuotteiden vientitarve on muodostunut tään 500 000 000 mk.
27827: ennustettua suuremmaksi. Maidontuotanto
27828: on lisääntynyt ennakoidusta hyvän rehusadon Selvitysosa: 28.2.1990 tehdyn maataloustu-
27829: seurauksena. Rasvaisten maitotaloustuottei- loratkaisun mukaan maataloustuotannon oh-
27830: den kulutus on edelleen alentunut. jaamiseen ja tasapainottamiseen varattua
27831: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 350 000 000 määrärahaa lisätään 60 000 000 markalla eli
27832: 1990 menoarvio............... 2 421 000 000 yhteensä 810 000 000 markkaan ja
27833: 1989 menoarvio............... 2 498 000 000 550 000 000 markan ylittävästä määrästä 50
27834: 1989 1 lisämenoarvio ......... - 105 000 000 % eli 130 000 000 mk luetaan maataloudelle
27835: 1989 II lisämenoarvio........ 50 000 000 hinnoitteluvuonna 1990/91 tuloksi maatalous-
27836: 1988 tilinpäätös............... 1 572 538 130 tulolain 17 §:n 2 momentin perusteella.
27837: 16 Pääluokka 30
27838:
27839: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 1989 menoarvio .................. 640 600 000
27840: 1990 menoarvio .................. 750 000 000 1988 tilinpäätös .................. 507 519 781
27841:
27842:
27843:
27844:
27845: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
27846:
27847: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustan- Määrärahaa saa käyttää vuonna 1990 tuo-
27848: nuksiin (siirtomääräraha) tettavien ja myyntikautena 1990/91 markki-
27849: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. noitavien turkisnahkojen hintatukeen. Tukea
27850: Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntä- maksetaan enintään 70 prosenttia kustannus-
27851: miseksi turkistarhaajien korkotukilainojen perusteisen tavoitteenisen myyntihinnan ja
27852: korkokustannuksiin annetun valtioneuvoston toteutuneen hinnan erotuksesta.
27853: päätöksen (5/89) tarkoittamien lainojen kor- Selvitysosa: Turkistarhauselinkeino on
27854: koa vustuksiin. ajautunut vakavaan talouskriisiin. Turkisnah-
27855: Selvitysosa: Vuoden 1988 toisessa lisäme- kojen hintataso on alittanut huomattavasti
27856: noarviossa myönnettiin 20 000 000 markan tuotantokustannukset vuoden 1987 lopulta
27857: määräraha turkistarhaajien korkotukilaino- alkaen. Kysynnän ja tarjonnan odotetaan
27858: jen korkokustannuksiin. Turkistarhauksen tasapainottuvan myöhemmin, jolloin hinta-
27859: taantumanjatkuttua arvioitua kauemmin tar- taso nousisi tuotantokustannuksia vastaavalle
27860: koitus on muuttaa korkotukijärjestelmää si- tasolle.
27861: ten, että 5 prosenttiyksikön korkoavustusta 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000
27862: voitaisiin maksaa koko 250 milj. markan
27863: lainamäärälle 30.11.1991 saakka. 60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahas-
27864: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 7 000 000 toon
27865: 1989 II lisämenoarvio ............ 19 500 000 Momentilta vähennetään 70 000 000 mk.
27866: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -70 000 000
27867: 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 250 000 000
27868: 47. Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000 000
27869: (siirtomääräraha) 1988 tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . 390 000 000
27870: Momentille myönnetään 110 000 000 mk.
27871:
27872:
27873:
27874: 34. Muut maatalouden menot
27875: 40. Maidon kuljetusavustukset (siirtomää- 1990 lisämenoarvio ............ . -15 000000
27876: räraha) 1990 menoarvio ................ . 32 000 000
27877: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 menoarvio ................ . 35 000 000
27878: 1988 tilinpäätös ................ . 36 000 000
27879:
27880:
27881:
27882:
27883: 37. Kalatalous
27884:
27885: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaan- perkaustähteiden pakastamisesta ja varastoin-
27886: nuttaminen ja kalansaaliin käytön edistäminen nista aiheutuvien korvausten maksamiseen.
27887: (arviomääräraha) Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
27888: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 ten, että määrärahasta saa käyttää enintään
27889: mk. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 200 000 mk kalan kuljetusavustuksiin.
27890: 1 100 000 mk rehusilakan sekä fileointi- ja Selvitysosa: Turkistarhauselinkeinon kriisi
27891: Pääluokka 30 ja 31 17
27892:
27893: on vähentänyt rehukäyttöön tarkoitetun si- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000
27894: lakan kysyntää, mikä heikentää kalastajien 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 500 000
27895: toimeentuloa ja kalanjalostuksen kannatta- 1989 menoarvio ................... 28 400 000
27896: vuutta. Väliaikaisena toimenpiteenä on tar- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 500 000
27897: koitus tukea rehusilakan ostoa sekä fileointi- 1988 tilinpäätös ................... 27 400 000
27898: ja perkaustähteiden pakastamista ja varas-
27899: tointia.
27900:
27901:
27902:
27903: 40. Vesivarojen käyttö
27904:
27905: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärä- 1990 lisämenoarvio .............. -7 000 000
27906: raha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 820 000
27907: Momentilta vähennetään 7 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 400 000
27908: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu lähinnä 1988 tilinpäätös.................. 44 835 000
27909: Kymenlaakson vesihuoltohankkeen ajoittu-
27910: misen muutoksesta.
27911:
27912:
27913:
27914: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
27915:
27916: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha) Selvitysosa: Lisäys on tarkoitettu Itä-Lapin
27917: metsävaurioprojektin työtä varten.
27918: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
27919: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, 1990 lisämenoarvio .............. . 1 000 000
27920: että määrärahaa saa käyttää keskimäärin 1990 menoarvio .................. . 21 620 000
27921: enintään 220 henkilön palkkauksesta aiheu- 1989 menoarvio .................. . 19 900 000
27922: tuvien menojen maksamiseen. 1988 tilinpäätös .................. . 17 500 000
27923:
27924:
27925:
27926:
27927: Pääluokka 31
27928: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
27929: 24. Tiet
27930:
27931: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomäärä- Selvitysosa: Uudenmaan tie- ja vesiraken-
27932: raha) nuspiirin määrärahan lisäys 2 000 000 mk
27933: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 käytetään hankkeen Kt 51 Helsingin raja-
27934: mk. Lisäyksestä 2 000 000 mk saa käyttää Haukilahti, Espoo, töiden aloittamiseen. Ny-
27935: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin, kyinen tieosuus on ruuhkainen, josta syystä
27936: 5 000 000 mk Turun tie- ja vesirakennuspiirin hanke on erittäin kiireellinen. Hankkeen
27937: ja 5 000 000 mk Lapin tie- ja vesirakennus- kustannusarvio on 185 milj. mk ja rakennus-
27938: piirin hankkeista aiheutuvien menojen mak- aikataulu 1990-94. Rahoitustarve vuonna
27939: samiseen. 1990 on 2 milj. mk.
27940: 3 300338E
27941: 18 Pääluokka 31
27942:
27943: Turun tie- ja vesirakennuspiirin määrära- nuksen aiheuttamaan tien siirtoon. Tehtaan
27944: han lisäys 5 000 000 mk käytetään pt. Lam- laajennuksen vuoksi tien siirto on tehtävä jo
27945: paluoto-Ahlainen, Pori, uuden yhteyden ra- kuluvan vuoden syksyn aikana. Hankkeen
27946: kentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on kustannusarvio on noin 8 milj. mk, josta
27947: 60 milj. mk ja sen tulisi olla valmis vuoteen valtion osuus on noin 5 milj. mk ja loput
27948: 1993 mennessä, jolloin Tahkoluodon hiilivoi- maksaa Kemin kaupunki.
27949: mala aloittaa toimintansa. Porin kaupungin 1990 lisämenoarvio ........... . 12 000 000
27950: osuus kustannusarviosta on 10,8 milj. mk. 1990 menoarvio ............... . 2 318 050 000
27951: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin määrära- 1989 menoarvio ............... . 2 060 000 000
27952: han lisäys 5 000 000 mk käytetään pt. 19514 1989 II lisämenoarvio ........ . 18 000 000
27953: Pajusaari-Kemi, Kemi Oy:n tehtaan laajen- 1988 tilinpäätös ............... . 1 822 000 000
27954:
27955:
27956:
27957:
27958: 30. Merenkulkulaitos
27959: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha) Käsitellessään vuoden 1990 tulo- ja me-
27960: Momentille myönnetään lisäystä 7 300 000 noarvioesitystä eduskunta myönsi momentille
27961: mk. Lisäyksestä 7 000 000 mk saa käyttää 31.32.30 lisäystä 300 000 mk, joka oli tarkoi-
27962: Veitsiluodon väylätöiden loppuunsaattamises- tettu Långskärin keskuskalasataman huolto-
27963: ta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hallin rakentamiseen. Kun rakennus on tar-
27964: 300 000 mk Långskärin keskuskalasataman, koitus tehdä merenkulkulaitoksen hankkee-
27965: Vaasa, huoltohallin rakentamisesta aiheutu- na, myönnetään määräraha tälle momentille
27966: vien menojen maksamiseen. Hankkeen kus- ja vähennetään vastaava summa momentilta
27967: tannusarvio on 1 000 000 mk ja se on suun- 31.32.30.
27968: niteltu rakennettavaksi vuosina 1990--91.
27969: Selvitysosa: Eduskunta on vastauksessaan 1990 lisämenoarvio .............. . 7 300 000
27970: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 1990 menoarvio .................. . 60 200 000
27971: kiirehtinyt Veitsiluodon väylän liikennöitä- 1989 menoarvio .................. . 65 500 000
27972: vyyskyvyn parantamista. Hankkeen loppuun- 1989 I lisämenoarvio ............ . 7 700 000
27973: saattaminen edellyttää ehdotettua määrära- 1989 II lisämenoarvio ........... . 6 000 000
27974: haa. 1988 tilinpäätös .................. . 64 800 000
27975:
27976:
27977:
27978:
27979: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
27980: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu §:n tarkoittamia korkotukilainoja enintään
27981: (siirtomääräraha) 45 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
27982: Momentilta vähennetään 300 000 mk. myönnetä lisäystä.
27983: Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden
27984: 1990 lisämenoarvio .............. . -300 000 20 000 000 markan lisäys vastaa eduskunnan
27985: 1990 menoarvio .................. . 3 000 000 vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa myöntä-
27986: 1989 menoarvio .................. . 2 700 000 mää korkotukimäärän lisäystä.
27987: 1988 tilinpäätös .................. . 2 800 000
27988: 1990 menoarvio ..................... 4 300 000
27989: 1989 menoarvio ..................... 3 000 000
27990: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta-
27991: 1988 tilinpäätös.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 853 997
27992: misen korkotuki (arviomääräraha)
27993: Momentin perusteluja muutetaan siten,
27994: että kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-
27995: miseen saa myöntää vuonna 1990 eräistä viomääräraha)
27996: korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
27997: Pääluokat 31 ja 32 19
27998:
27999: mk. Määrärahaa saa käyttää momentin pe- tuutta 220 000 000 markalla, mikä aiheuttaa
28000: rustelujen kohdan a) mukaisten avustusten momentille ehdotetun määrärahatarpeen kas-
28001: maksamiseen ulkomaankaupan merikuljetuk- vun vuodelle 1990.
28002: sia varten vuosina 1988-89 tilattujen tai
28003: hankittujen pienalusten hankintaa varten otet- 1990 lisämenoarvio ............... 10 000 000
28004: tujen lainojen korkomenojen alentamiseen. 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 500 000
28005: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 500 000
28006: Selvitysosa: Vuoden 1989 toisessa lisäme- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 100 000
28007: noarviossa lisättiin lainojen myöntämisval- 1988 tilinpäätös ................... 31 915 150
28008:
28009:
28010:
28011: 58. Muut liikenteen korvaukset ja valtionavut
28012: 30. Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi- listaa sen, että haja-asutusalueiden peruspal-
28013: seen ja säilyttämiseen (siirtomääräraha) veluliikenne säilytetään nykyisellä tasolla.
28014: Momentin perusteluja muutetaan siten, Tarkoituksena on, että määrärahasta käyte-
28015: että momentin määrärahasta käytetään noin tään 130 milj. mk kyseiseen tukeen.
28016: puolet linja-autoliikenteelle maksettavaan ki-
28017: lometripohjaiseen tukeen. Momentille ei tä- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 500 000
28018: män johdosta myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio .................. 215 000 000
28019: Selvitysosa: Perustelujen muutos mahdol- 1988 tilinpäätös .................. 104 000 000
28020:
28021:
28022:
28023: 92. Ilmailuhallinto
28024: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirto- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 400 000
28025: määräraha) 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 600 000
28026: Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 300 000
28027: mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 10 000 000
28028: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 430 000
28029: tuu Helsinki-Vantaan nykyisen matkustaja-
28030: terminaalin yleisötilojen palvelutason välittö-
28031: mistä parannustöistä.
28032:
28033:
28034:
28035:
28036: Pääluokka 32
28037: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
28038: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28039: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusreak-
28040: 2 v) torin osalta.
28041: 1990 lisämenoarvio ............. . 10 621 000
28042: Momentille myönnetään lisäystä 10 621 000 1990 menoarvio ................. . 62 830 000
28043: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1989 menoarvio ................. . 59 000 000
28044: siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 500 000
28045: ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion 1988 tilinpäätös ................. . 57 559 811
28046: 20 Pääluokka 32
28047:
28048: 44. Teknologian kehittämiskeskus
28049: 83. Teollisuuden tuotekehityslainat (siirto- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -15 000 000
28050: määräraha) 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 216 000 000
28051: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 180 000 000
28052: Selvitysosa: Vähennyksessä on otettu huo- 1988 tilinpäätös................. 165 000 000
28053: mioon siirtyvien erien määrä.
28054:
28055:
28056:
28057: 46. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen edistäminen
28058: 22. Kansainvälinen teknistaloudellinen yh- men Standardisoimisliitto ry käynnistää poh-
28059: teistyö (siirtomääräraha) joismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän.
28060: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 400 000
28061: mk. 1989 menoarvio ................... 4 000 000
28062: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1988 tilinpäätös .................... 4 370 000
28063: tuu vuonna 1990 Itä-Euroopan maiden kans-
28064: sa käynnistettävään koulutusyhteistyöhön liit- 43. Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
28065: tyvistä esiselvityksistä ja -tutkimuksista sekä teistyöhankkeisiin sekä kansainvälistymiskou-
28066: asiaintuntija vaihdosta. lutukseen (siirtomääräraha)
28067: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000
28068: 1990 lisämenoarvio ............. . 1 200 000 mk.
28069: 1990 menoarvio ................. . 15 300 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu-
28070: 1989 menoarvio ................. . 26 800 000 tuu vuonna 1990 Itä-Euroopan maiden kans-
28071: 1988 tilinpäätös ................. . 20 700 000 sa käynnistettävän koulutusyhteistyön toteut-
28072: tamisesta.
28073: 41. Avustus Suomen Standardisoimisliitto 1990 lisämenoarvio ............. . 1 500 000
28074: ry:lle 1990 menoarvio ................. . 12 500 000
28075: Momentille ei myönnetä lisäystä. 1989 menoarvio ................. . 2 500 000
28076: Selvitysosa: Tarkoituksena on, että Suo- 1988 tilinpäätös ................. . 2 000 000
28077:
28078:
28079:
28080: 55. Energiatalous
28081: 40. Avustukset energiainvestointeihin (ar- daan aiheutuvan menoja vuonna 1991
28082: viomääräraha) 20 000 000 mk, vuonna 1992 8 000 000 mk ja
28083: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. vuonna 1993 10 000 000 mk.
28084: Selvitysosa: Vuonna 1990 annettavista
28085: avustussitoumuksista arvioidaan valtiolle ai- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -15 000 000
28086: heutuvan menoja vuonna 1991 26 000 000 mk 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 69 000 000
28087: ja vuonna 1992 14 000 000 mk. Ennen vuotta 1989 menoarvio................. 80 000 000
28088: 1990 tehdyistä avustussitoumuksista arvioi- 1988 tilinpäätös................. 46 383 555
28089:
28090:
28091:
28092: 85. Ulkomaankaupan edistäminen
28093: 40. Avustus viennin edistämiseen (arvio- siten, että määrärahaa saa käyttää myös
28094: määräraha) yhdentymistä selvittävän tiedotuskampanjan
28095: Momentilta vähennetään 11 000 000 mk. järjestämisestä aiheutuvien l'Jlenojen maksa-
28096: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan miseen.
28097: Pääluokat 32 ja 33 21
28098:
28099: Selvitysosa: Vuoden 1990 myöntämisval- korvaamisesta annetun lain (1053/85, muut.
28100: tuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutu- 853/88) ja Suomen Vientiluotto Oy:n korko-
28101: van menoja vuonna 1990 51 500 000 mk, tuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamises-
28102: vuonna 1991 78 000 000 mk, vuonna 1992 ta ja antolainauksen valtion takauksista an-
28103: 43 000 000 mk ja vuonna 1993 13 000 000 mk. netun lain (1364/89) mukaisen korkotuen,
28104: valuuttakurssitappioiden ja takauksista syn-
28105: 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . -II 000 000 tyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutu-
28106: 1990 menoarvio................. 130 500 000
28107: 1989 menoarvio................. 68 000 000
28108: neiden menojen maksamiseen sekä alustoimi-
28109: tusten rahoitukseen myönnettävistä korkotu-
28110: 1988 tilinpäätös................. 139 800 000
28111: kilainoista annetun lain (1093/85, muut. 1258/
28112: 87, 1069/88 ja 1363/89) mukaisen korkotuen
28113: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy.-!le maksamiseen. Lisäksi käyttösuunnitelman en-
28114: (arviomääräraha) simmäisen kohdan nimike muutetaan seuraa-
28115: Momentin perustelujen ensimmäisen kap- vaksi: Ulkomaisen luotanoton menot.
28116: paleen toinen virke muutetaan seuraavaksi:
28117: Määrärahaa saa käyttää Suomen Vientiluotto Momentille ei tämän johdosta myönnetä
28118: Oy:n ulkomaisen luotanoton korkotuesta an- lisäystä.
28119: nettujen lakien (1029/80, 936/82, muut. 672/
28120: 83, 86/84 ja 900/84), Suomen Vientiluotto 1990 menoarvio .................. IlO 000 000
28121: Oy:n vuosien 1986--1989 ulkomaisen luotan- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000
28122: oton korkotuesta ja valuuttakurssitappioiden 1988 tilinpäätös.................. 33 501 819
28123:
28124:
28125:
28126:
28127: Pääluokka 33
28128: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
28129: 17. Työttömyysturva
28130: Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . - 100 000 000
28131: talous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun 1988 tilinpäätös............... 1 106 939 811
28132: liittyvän esityksen työttömyysturvalain (602/
28133: 84) muuttamisesta siten, että työttömyystur-
28134: van peruspäivärahaa korotetaan 1. 7.1990 lu- 51. Työttömyysturvalain mukainen perus-
28135: kien 2 markalla. turva (arviomääräraha)
28136: Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000
28137: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (ar- mk.
28138: viomääräraha) Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu-
28139: Momentille myönnetään lisäystä 4' 000 000 tuu lukuperusteluissa mainitusta lain muu-
28140: mk. toksesta.
28141: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 14 000 000
28142: tuu lukuperusteluissa mainitusta lain muu- 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 1 090 000 000
28143: toksesta. 1989 menoarvio............... 1 558 000 000
28144: 1990 lisämenoarvio .......... . 4 000 000 1989 I lisämenoarvio ......... - 140 000 000
28145: 1990 menoarvio .............. . 970 000 000 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . - 360 000 000
28146: 1989 menoarvio .............. . 1 156 000 000 1988 tilinpäätös............... 1 295 000 000
28147: 22 Pääluokka 33
28148:
28149: 18. Sairausvakuutus
28150: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajoh- 2,45 prosentin sijasta 1,45 prosenttia palkois-
28151: tuvista menoista (arviomääräraha) ta.
28152: Momentille myönnetään lisäystä
28153: 500 000 000 mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 500 000 000
28154: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1990 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 786 000 000
28155: tuu lähinnä siitä, että yksityisen sektorin 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . 1 926 000 000
28156: työnantajan sairausvakuutusmaksu on talous- 1989 II lisämenoarvio ........ ~ 635 000 000
28157: ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyen 1988 tilinpäätös.... . . . . . . . . . . . 1 266 198 256
28158:
28159:
28160:
28161: 19. Eläkevakuutus
28162: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- naisratkaisuun liittyen 2,55 pennin sijasta 1,55
28163: vista menoista (arviomääräraha) penniä veroäyriltä.
28164: Momentille myönnetään lisäystä 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 1 548 000 000
28165: 1 548 000 000 mk.
28166: 1990 menoarvio............... 937 000 000
28167: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheu- 1989 menoarvio............... 2 028 000 000
28168: tuu siitä, että vakuutetun kansaneläkevakuu- 1989 II lisämenoarvio ........ ~ 420 000 000
28169: tusmaksu on talous- ja tulopoliittiseen koko- 1988 tilinpäätös.... . . . . . . . . . . . 1 449 703 673
28170:
28171:
28172:
28173: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
28174: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki prosenttiin maksettavan kansaneläkkeen li-
28175: (arviomääräraha) säosan määrästä.
28176: Momentille myönnetään lisäystä 42 000 000
28177: mk. 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 42 000 000
28178: Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle 1990 menoarvio................. 861 000 000
28179: lisämenoarvioesitykseen liittyvän esityksen 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 819 000 000
28180: laiksi rintamasotilaseläkelain (119/77) muut- 1989 II lisämenoarvio .......... -15 000 000
28181: tamisesta 1.8.1990 lukien siten, että ylimää- 1988 tilinpäätös................. 788 828 178
28182: räisen rintamalisän määrä korotetaan 17,5
28183: Pääluokat 33 ja 34 23
28184:
28185: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
28186: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 1990 lisämenoarvio ............. . 12 000 000
28187: tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1990 menoarvio ................. . 118 000 000
28188: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 1989 menoarvio ................. . 112 000 000
28189: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 100 000 000
28190: Selvitysosa: Määrärahan lisäyksellä voi-
28191: daan lisätä kuntoutettavien määrää noin
28192: 2 000 kuntoutettavalla.
28193:
28194:
28195:
28196:
28197: Pääluokka 34
28198: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
28199: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto
28200: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) johdosta samasta ajankohdasta lukien vas-
28201: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauk- taavista tehtävistä. Momentille ei edellä ole-
28202: siin myönnetään lisäystä 133 000 mk kahden van johdosta myönnetä lisäystä.
28203: viran perustamiseksi 1. 7.1990 lukien johto-
28204: tehtäviä varten. Vastaavasti vähennetään pe- 1990 menoarvio 278 856 000
28205: ruspalkkaisten virkamiesten palkkauksista 1989 menoarvio 246 273 000
28206: 133 000 mk kahden viran lakkauttamisen 1988 tilinpäätös 225 463 823
28207:
28208:
28209:
28210:
28211: 50. Työllisyyden hoito
28212: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
28213: Momentin perusteluja muutetaan siten, ten, että määrärahaa saa käyttää myös ennen
28214: että määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja
28215: työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaa-
28216: edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaa- kuntoisten henkilöiden työllistämisestä aiheu-
28217: kuntoisten henkilöiden palkkauksesta aiheu- tuvien työllistämisavustusten maksamiseen.
28218: tuviin menoihin. Menot maksetaan momentin Menot maksetaan momentin käyttösuunni-
28219: käyttösuunnitelman kohdasta "Harkinnanva- telman kohdasta "Harkinnanvarainen työl-
28220: rainen työllistäminen". Momentille ei tämän listämisa vustus".
28221: johdosta myönnetä lisäystä. Selvitysosa: Määrärahan vähennys on tar-
28222: 1990 menoarvio ................ . 895 600 000 koitus tehdä käyttösuunnitelman kohdasta
28223: 1989 menoarvio ................ . 585 000 000 "Valtionosuus".
28224: 1989 II lisämenoarvio ......... . 15 000 000
28225: 1988 tilinpäätös ................ . 445 886 589 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . - 120 000 000
28226: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 409 000 000
28227: työttömyyden lieventämiseen (arviomäärära- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 120 000 000
28228: ha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . 25 000 000
28229: Momentilta vähennetään 120 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . 842 246 455
28230: 24 Pääluokat 34 ja 35
28231:
28232: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen minen". Momentille ei tämän johdosta myön-
28233: (arviomääräraha) netä lisäystä.
28234: Momentille myönnetään lisäystä 13 500 000 Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu
28235: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan työllisyysasetuksen 38 §:ään sisältyvän työl-
28236: siten, että määrärahaa saa käyttää myös listämistuen korotuksesta.
28237: ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattu-
28238: jen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . 13 500 000
28239: vajaakuntoisten henkilöiden työllistämisestä 1990 menoarvio................. 353 000 000
28240: aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Me- 1989 menoarvio................. 476 000 000
28241: not maksetaan momentin käyttösuunnitel- 1989 II lisämenoarvio. . . . . . . . . . -86 000 000
28242: man kohdasta "Harkinnanvarainen työllistä- 1988 tilinpäätös................. 293 046 323
28243:
28244:
28245:
28246:
28247: Pääluokka 35
28248: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
28249: 11. Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
28250: 26. Ympäristötutkimukset ja -selvitykset päristönsuojelun edistämistoimien suunnitte-
28251: (siirtomääräraha 2 v) lu!l edellyttämien selvitysten menojen maksa-
28252: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 miseen.
28253: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1990 lisämenoarvio ............. . 500 000
28254: siten, että määrärahaa saa käyttää myös 1990 menoarvio ................. . 21 900 000
28255: Itä-Euroopan, erityisesti Suomen lähellä ole- 1989 menoarvio ................. . 16 000 000
28256: vien ja Itämereen rajoittuvien alueiden ym- 1988 tilinpäätös ................. . 12 100 000
28257:
28258:
28259:
28260: 12. Jätehuolto ja ilmansuojelu
28261: 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 1990 siten, että yhtiön pääosakastahojen
28262: huolto (siirtomääräraha) suhteelliset osakepääomaosuudet säilyvät
28263: joko nykyisellään tai niissä ei tapahdu olen-
28264: Momentin perusteluja muutetaan siten, naista muutosta. Momentille ei edellä olevan
28265: että Ekokem Oy Ab:n laajennusinvestointien johdosta myönnetä lisäystä.
28266: rahoittamiseen tarkoitetun 9 000 000 markan
28267: avustuksen myöntämisen ehtona on, että 1990 menoarvio 25 000 000
28268: yhtiön osakepääoman korottamisesta enin- 1989 menoarvio 16 000 000
28269: tään 9 000 000 markalla päätetään vuonna 1988 tilinpäätös 14 257 000
28270:
28271:
28272:
28273: 45. Asuntotoimi
28274: Selvitysosa: Kuluvana vuonna valmistuu on valtion lainoittamia. Tänä vuonna aloite-
28275: yli 60 000 uutta asuntoa eli ennätysmäärä taan 20 000 uutta aravalainoitettua asuntoa.
28276: vuoden 197 5 jälkeen. Asunnoista noin 20 000 Ensi vuonna on tulopoliittisen kokonaisrat-
28277: Pääluokka 35 25
28278:
28279: kaisun yhteydessä sovitun mukaisesti tarkoi- 54. Asumistuki (arviomääräraha)
28280: tus aloittaa vähintään 14 000 vuokra- ja Momentille myönnetään lisäystä
28281: asumisoikeusasuntoa ja rakennusalan suhdan- 100 000 000 mk.
28282: netilanteesta riippuen 6 000--8 000 arava- Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu
28283: omistusasuntoa. ennakoitua nopeampana toteutuneesta asu-
28284: Valtion tukeman asuntotuotannon tehos- miskustannusten noususta ja tukimäärien kas-
28285: tamiseksi ja asuntorahoituksen selkeyttämi- vusta asumismeno-osuuksien pitämiseksi en-
28286: seksi on kuluvan vuoden alusta käynnistetty nallaan.
28287: asunto-olojen kehittämisrahaston toiminta.
28288: Samalla on siirrytty aravavuokra-asuntojen 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 100 000 000
28289: tuotannossa yhtenäislainoitukseen. Arava- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 000 000
28290: omistusasuntojen tuotannossa on korotettu 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 000 000
28291: tul~poliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä
28292: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000
28293: sovitulla tavalla tuntuvasti tulorajoja, minkä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 892 440
28294: ansiosta aravaomistusasuntoon oikeutettujen
28295: piiri laajenee merkittävästi ja entistä useam- 60. Siirto asunto-olojen kehittämisrahas-
28296: mat asunnonhankkijat saavat tuen enimmäis- toon
28297: määräisenä. Momentin perusteluja muutetaan siten
28298: Asumisoikeusjärjestelmän luomisen rinnal- että rahaston varoista myönnettävien laino~
28299: la kehitetään edelleen muita sosiaalisia, sääs- jen sekä valtion lainan sijasta myönnettä-
28300: tämistä edistäviä ja valinnanvapauden tur- vien korkotukilainojen 5 027 000 000 mar-
28301: vaavia järjestelmiä. Hallitus käynnistää neu- kan määräistä myöntämisvaltuutta korote-
28302: vottelut rahalaitosten kanssa aravaomistus- taan 140 000 000 markalla eli enintään
28303: asuntojen ja ASP-asuntojen kysyntää vastaa- 5 167 000 000 markaksi. Momentille ei tä-
28304: van rahoituksen turvaamiseksi. Lisäksi ovat män johdosta myönnetä lisäystä.
28305: selvitettävinä korkojen verovähennysoikeu- Selvitysosa: Valtuuden korotustarve aiheu-
28306: den ja uuden asuntovähennyksen edellyttä- tuu vuonna 1989 toteutuneesta aravatuotan-
28307: mät yhteensovittamistoimet asuntosäästö- non nopeasta rakennuskustannusten nousus-
28308: palkkiojärjestelmän ja aravaomistusasuntojen ta sekä valtion lainan sijasta vuonna 1990
28309: tukijärjestelmän kanssa. myönnettävien korkotukilainojen enimmäis-
28310: Asumiskustannusten kasvun hillitsemiseksi osuuden korottamisesta 85 prosentiksi hyväk-
28311: on käynnistetty toimenpiteet hintakilpailun ja syttävistä kustannuksista.
28312: -valvonnan tehostamiseksi arava-asuntojen 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . l 221 000 000
28313: tuotannossa, mihin rakennusalan suhdanne-
28314: kehitys antaa osaltaan aiempaa paremmat 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arvio-
28315: edellytykset. määräraha)
28316: Tässä lisämenoarviossa lisätään asunto- Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
28317: olojen kehittämisrahaston myöntämisvaltuut- mk. Momentin perusteluja muutetaan siten,
28318: ta 140 milj. markalla kuluvalle vuodelle että aiemmin myönnetyn 420 000 000 markan
28319: asetettujen tuotantotavoitteiden turvaamisek- valtuude~ li_sä~si y~on~a 1990 saa hyväksyä
28320: si. Vuokra-asuntojen korkotukilainojen hy- korkotukilamOiksi JUlkisen valvonnan alais-
28321: väksymisvaltuutta lisätään 100 milj. markalla. ten luottolaitosten tai kuntien varoista myön-
28322: Asunto-olojen kehittämisrahaston varainhan- nettyjä vuokra-asuntojen hankkimista raken-
28323: kinnan kehittämisestä pitkäaikaisten asunto- tamista tai peruskorjausta varten ~tettuja
28324: obligaatioiden avulla tehdään ratkaisut ke- lainoja 100 000 000 mk.
28325: vään. kuluessa asiaa koskevan selvitystyön Selvitysosa: Lisävaltuus aiheutuu lainojen
28326: valmistuttua. suuresta kysynnästä. Lisävaltuutta käytetään
28327: Asunnottomuuden poistamiseen tähtäävien l.1 0.1990 alkaen.
28328: toimien tehostamiseksi varataan korkotuen
28329: avulla kuluvana vuonna tuotettavista asun- 1990 lisämenoarvio ............. . 5 000 000
28330: noista kohtuullinen osa asunnottomien vuok- 1990 menoarvio ................. . 63 000 000
28331: ra-asunnoiksi. 1989 menoarvio ................. . 49 000 000
28332: Asumistukea lisätään 100 milj. markalla. 1988 tilinpäätös ................. . 28 863 449
28333:
28334: 4 300338E
28335: 26 Pääluokat 35 ja 36
28336:
28337: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
28338: 50. Eräät valtionavut jestettävän pohjoismaiden ympäristö- ja bio-
28339: Momentille myönnetään lisäystä 450 000 logiavuoden menoihin.
28340: mk. Määrärahaa saa käyttää myös valtion-
28341: avustuksen maksamiseen Pohjola-Norden ry: 1990 lisämenoarvio ................... 450 000
28342: lle. 1990 menoarvio ....................... 470 000
28343: Selvitysosa: Valtionavustus käytetään Poh- 1989 menoarvio....................... 50 000
28344: joismaiden ministerineuvoston aloitteesta jär- 1988 tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 000
28345:
28346:
28347:
28348:
28349: Pääluokka 36
28350: VALTIONVELKA
28351: 06. Vaitioovelan kuoletukset
28352: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) menoarvion mukaisina, nettokuoletusten
28353: määrä on 1 542 000 000 mk.
28354: Momentilta vähennetään 5 758 000 000 mk.
28355: Selvitysosa: Lisämenoarvion tasapainotta- 1990 lisämenoarvio .......... -5 758 000 000
28356: minen edellyttää bruttolainanoton lisäämistä 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . 7 300 000 000
28357: 5 758 000 000 markalla. Vuoden 1990 brut- 1989 menoarvio ............ .
28358: tolainanotto nousisi siten 6 323 000 000 mark- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . 3 930 000 000
28359: kaan. Kun valtionvelan kuoletukset pysyvät 1988 tilinpäätös ............ .
28360:
28361:
28362:
28363: 09. Muut menot valtionvelasta
28364: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta keeseenlaskupalkkioihin, pääoma -alennuksiin
28365: (arviomääräraha) ja markkinointikustannuksiin sekä lisäystä
28366: Momentille myönnetään lisäystä painatuskustannuksiin.
28367: 110 000 000 mk.
28368: Selvitysosa: Bruttolainanottotarpeen kas- 1990 lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000
28369: vamisen johdosta momentille tarvitaan mää- 1990 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000
28370: rärahaa ulkomaisten lainojen liikkeeseenlas- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 000 000
28371: kukustannuksiin ja lisäystä muihin menoihin 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 21 830 000
28372: sekä määrärahaa kotimaisten lainojen liik- 1988 tilinpäätös .................. 217 947 357
28373:
28374:
28375:
28376: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä
28377: seuraavat muutokset vuoden 1990 tulo-
28378: ja menoarvioon.
28379: 27
28380:
28381:
28382:
28383:
28384: Muutoksia vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
28385:
28386: TULOT
28387:
28388:
28389: Osasto 11 mk
28390:
28391: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT .............. -2 300 000 000
28392: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 200 000 000
28393: 01. Tulo- ja varallisuusvero, vähennystä............................... -2 200 000 000
28394:
28395: 10. Muut verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -100 000 000
28396: 03. Auto- ja moottoripyörä vero, vähennystä.......................... -100 000 000
28397:
28398: Vähennys tuloihin: -2 300 000 000
28399: 28
28400:
28401:
28402:
28403:
28404: MENOT
28405:
28406:
28407: Pääluokka 24 mk
28408:
28409:
28410: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ..... . 162 972 000
28411: 01. Ulkoasiainhallinto (030) ................................................. . 36 534 000
28412: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 534 000
28413: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. . 11000 000
28414: 87. ~i-~nte~~töjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha),
28415: hsaysta ................................................................ . 25 000 000
28416:
28417: 50. Itä-Euroopan maiden avustaminen (040) ............................... . 59 000 000
28418: 66. Puolan avustaminen (siirtomääräraha) ............................ . 53 000 000
28419: 69. Humanitaarinen apu Romanialle (siirtomääräraha) ............. . 6 000 000
28420:
28421: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) .............. . 67 438 000
28422: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (siirtomäärära-
28423: ha) .................................................................... . 67 438 000
28424:
28425:
28426:
28427:
28428: Pääluokka 26
28429:
28430: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ 20 000 000
28431: 90. Rajavartiolaitos (120) .................................................... . 20 000 000
28432: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 20 000 000
28433: Pääluokat 27 ja 28 29
28434:
28435:
28436:
28437:
28438: Pääluokka 27
28439:
28440: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... -38 600 000
28441: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) ...................................... -10 000 000
28442: 02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arviomääräraha), vähennystä... -10 000 000
28443:
28444: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160).... ............. -50 000 000
28445: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha), vähennystä.... -50 000 000
28446:
28447: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ........................ 21 400 000
28448: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot
28449: (siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 400 000
28450:
28451:
28452:
28453:
28454: Pääluokka 28
28455:
28456: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA. 68 550 000
28457: 50. Suomen rahapaja (020) .................................................. . 850 000
28458: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. . 850 000
28459:
28460: 84. Pohjoismaiset rahoituslaitokset (840) .................................. . 6 700 000
28461: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön
28462: pääomasta (arviomääräraha) ....................................... . 6 700 000
28463:
28464: 86. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (040) ................... . 36 000 000
28465: 66. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin
28466: osakepääoman maksamisesta (arviomääräraha) .................. . 36 000 000
28467:
28468: 94. Valtion ravitsemiskeskus (050) .......................................... .
28469: 82. Valtion lainat ravitsemiskeskukselle ............................... .
28470:
28471: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot (020) ............ . 25 000 000
28472: 62. Palautettavien vientitalletusten korko (siirtomääräraha) ........ . 25 OOQ 000
28473: 30 Pääluokat 29 ja 30
28474:
28475:
28476:
28477:
28478: Pääluokka 29
28479:
28480: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............ . 14 100 000
28481: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) .......................................... . 1000 000
28482: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 1 000 000
28483:
28484: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ............................... . 4 500 000
28485: 23. Väliaikainen ammatillinen koulutus, lisäystä ...................... . 4 500 000
28486:
28487: 92. Valtion taidemuseo (290) ................................................ . 1600 000
28488: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... . 1 600 000
28489:
28490: 98. Kansainvälinen yhteistyö (030) .......................................... . 500 000
28491: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 500 000
28492: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot (210) .................. . 6 500 000
28493: 50. Eräät avustukset, lisäystä ........................................... . 1 500 000
28494: 52. Avustus Helsingin kulttuuritalon peruskorjaukseen .............. . 5 000 000
28495:
28496:
28497:
28498:
28499: Pääluokka 30
28500:
28501: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
28502: NONALA ............................................................... . 996 600 000
28503: 31. Maataloustuotteiden hintatuki (670) ................................... . 558 100 000
28504: 41. Varsinainen tulotuki ja aluetuki (arviomääräraha), vähennystä. -8 000 000
28505: 43. ~~u ~aataloustulolain mukainen valtion tuki (arviomääräraha),
28506: hsaysta ................................................................ . 566 100 000
28507:
28508: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimen-
28509: piteet (670) ................................................................ . 410 000 000
28510: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ...... . 350 000 000
28511: 41. ~~ata.~oustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha),
28512: hsaysta ................................................................ . 60 000 000
28513:
28514: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ...... . 47 000 000
28515: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (siirtomääräraha). 7 000 000
28516: 47. Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki (siirtomääräraha) ....... . 110 000 000
28517: Pääluokat 30, 31 ja 32 31
28518:
28519: 60. Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon, vähennystä ........ . -70 000 000
28520:
28521: 34. Muut maatalouden menot (670) ........................................ . -15 000 000
28522: 40. Maidon kuljetusavustukset (siirtomääräraha), vähennystä ...... . -15 000 000
28523: 37. Kalatalous (690) .......................................................... . 2 500 000
28524: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kalansaaliin
28525: käytön edistäminen (arviomääräraha), lisäystä .................. . 2 500 000
28526: 40. Vesivarojen käyttö (560) ............................................... .. -7 000 000
28527: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha), vähennystä ....... . -7 000 000
28528: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) .. . 1 000 000
28529: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha), lisäystä .................... . 1 000 000
28530:
28531:
28532: Pääluokka 31
28533:
28534: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ......... . 32 400 000
28535: 24. Tiet (720) .................................................................. . 12 000 000
28536: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomääräraha), lisäystä ........... . 12 000 000
28537:
28538: 30. Merenkulkulaitos (730) .................................................. . 7 300 000
28539: 77. Väylätyöt (siirtomääräraha), lisäystä .............................. . 7 300 000
28540:
28541: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ............... . 9 700 000
28542: 30. Piensatamien rakentamisen valtionapu (siirtomääräraha), vähen-
28543: nystä .................................................................. . -300000
28544: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha), lisäystä. 10 000 000
28545: 92. Ilmailuhallinto (740)
28546: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ..... 3 400 000
28547: Sijoitusmenot (74): 3 400 000
28548:
28549:
28550: Pääluokka 32
28551:
28552: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL-
28553: LINNONALA ......................................................... . -27 679 000
28554: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) .............................. . 10 621 000
28555: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............. . 10 621 000
28556: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) ................................... . -15 000 000
28557: 83. Teollisuuden tuotekehityslainat (siirtomääräraha), vähennystä .. -15 000 000
28558: 32 Pääluokat 32 ja 33
28559:
28560: 46. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen edistäminen (830) ............. . 2 700 000
28561: 22. 15-~nsa~nvälinen teknistaloudellinen yhteistyö (siirtomääräraha),
28562: hsaysta ................................................................ . 1 200 000
28563: 43. Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteistyöhankkeisiin sekä
28564: kansainvälistymiskoulutukseen (siirtomääräraha), lisäystä ...... . 1 500 000
28565: 55. Energiatalous (860) ....................................................... . -15 000 000
28566: 40. Avustukset energiainvestointeihin (arviomääräraha), vähennystä. -15 000 000
28567:
28568: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) .................................... . -11000 000
28569: 40. Avustus viennin edistämiseen (arviomääräraha), vähennystä ... . -11 000 000
28570:
28571:
28572:
28573:
28574: Pääluokka 33
28575:
28576: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
28577: NONALA ····························································t~··· 2 120 000 000
28578: 17. Työttömyysturva (410).................................................... 18 000 000
28579: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä .... , 4 000 000
28580: 51. ~Y:?tt~~yysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
28581: hsaysta................................................................. 14 000 000
28582:
28583: 18. Sairausvakuutus (410) .... ................................................. - 500 000 000
28584: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arvio-
28585: määräraha), lisäystä.................................................. 500 000 000
28586: 19. Eläkevakuutus (410).. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 548 000 000
28587: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
28588: räraha), lisäystä....................................................... 1 548 000 000
28589:
28590: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410)..... ......... ..... .... ..... .. .. ... .... .. . 42 000 000
28591: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), lisäystä. 42 000 000
28592:
28593: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410). 12 000 000
28594: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomää-
28595: räraha 2 v), lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 000 000
28596: Pääluokat 34, 35 ja 36 33
28597:
28598: Pääluokka 34
28599: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA.................... -106 500 000
28600: 50. Työllisyyden hoito (630)......................................... .. . . . . . . . -106 500 000
28601: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä-
28602: miseen (arviomääräraha), vähennystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -120 000 000
28603: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), li-
28604: säystä................................................................... 13 500 000
28605:
28606: Pääluokka 35
28607: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ..... . 105 950 000
28608: 11. Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen (520) ........................ . 500 000
28609: 26. Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (siirtomääräraha 2 v),
28610: lisäystä ............................................................... . 500 000
28611: 45. Asuntotoimi (540) ........................................................ . 105 000 000
28612: 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 100 000 000
28613: 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (arviomääräraha), lisäystä ... . 5 000 000
28614: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot (510) .............. . 450 000
28615: 50. Eräät valtionavut, lisäystä .......................................... . 450 000
28616:
28617: Pääluokka 36
28618: 36. VAL TI 0 NVELKA .................................................... -5 648 000 000
28619: 06. Valtionvelan kuoletukset (910).. .. .. . .. ...... .... .. ....... .. .. .. . ...... .. -5 758 000 000
28620: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha), vähennystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 758 000 000
28621:
28622: 09. Muut menot valtionvelasta (910) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 000 000
28623: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä. 110 000 000
28624:
28625: Vähennys menoihin: -2 300 207 000
28626:
28627:
28628: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
28629:
28630:
28631: Tasavallan Presidentti
28632: MAUNO KOIVISTO
28633:
28634:
28635:
28636:
28637: Valtiovarainministeri Matti Louekoski
28638: 5 300338E
28639: 1990 vp. - HE n:o 31
28640:
28641:
28642:
28643:
28644: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 126 a ja
28645: 547 §:n muuttamisesta
28646:
28647:
28648:
28649:
28650: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28651:
28652: Esityksessä ehdotetaan kirkolliskokouksen kirkkoseurakunnan kirkonkirjoihin ja keskus-
28653: ehdotuksen mukaisesti niiden muutosten teke- arkisto lakkaa huolehtimasta väestörekisterin-
28654: mistä kirkkolakiin, jotka aiheutuvat lakkautet- pidosta. Muilta osin keskusarkisto siirtyy Mik-
28655: tujen seurakuntien keskusarkiston siirrosta kir- kelin maakunta-arkistolle.
28656: kolta valtiolle. Lakiehdotuksen mukaan kes-
28657: kusarkiston kirkonkirjoissa elossa oleviksi Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
28658: merkityt henkilöt siirretään Mikkelin tuomio- päivänä heinäkuuta 1990.
28659:
28660:
28661:
28662:
28663: PERUSTELUT
28664:
28665: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lakkautetun seurakunnan kirkonkirjoihin.
28666: muutokset Näistä kirkonkirjoista ja seurakuntien arkistoi-
28667: hin kuuluneista muista asiakirjoista säädettiin
28668: Vuonna 1944 evakuoitiin asukkaat niiltä alu- muodostettavaksi nykyinen lakkautettujen seu-
28669: eilta, jotka sittemmin vuoden 1947 rauhansopi- rakuntien keskusarkisto. Se sijoitettiin Mikke-
28670: muksessa luovutettiin Neuvostoliitolle. Kysei- lin maakunta-arkiston yhteyteen. Hallinnolli-
28671: siltä alueilta joutui siirtoväkenä muuttamaan sesti keskusarkisto on Mikkelin hiippakunnan
28672: yhteensä noin 417 000 henkeä. tuomiokapitulin alainen.
28673: Luovutetulla alueella asuneen väestön väes- Keskusarkiston kirjoissa elossa oleviksi mer-
28674: törekisterinpito joutui alueluovutuksen johdos- kittyjen henkilöiden määrä on jatkuvasti vä-
28675: ta monien uudelleenjärjestelyjen kohteeksi. Re- hentynyt ja oli vuonna 1989 kaikkiaan 5 383
28676: kisterit sijoitettiin aluksi eri puolille Suomea henkilöä. Keskusarkiston väestörekisteritehtä-
28677: kuten siirtoväkikin. Alueluovutuksen vuoksi vät ovat lähinnä kuolleeksijulistamisen yhtey-
28678: lakkautetuissa kunnissa toimi 50 evankelis- dessä suoritettavia toimenpiteitä. Yleisarkisto-
28679: luterilaista seurakuntaa. Tuomiokapitulit mää- tehtäviä ovat enenevässä määrin tuomioistuin-
28680: räsivät vuonna 1944 kullekin evankelis-luteri- laitoksen tarpeisiin annettavat perunkirjoitus-
28681: laiselle kirkkoherranvirastolle oman sijoitus- todistukset sekä sukututkimuksen tehtäväksi-
28682: kuntansa. Vuoden 1869 kirkkolain yhdeksän- annat. Kun ortodoksiseen kirkkokuntaan kuu-
28683: nenkolmatta luvun muuttamisesta annetulla luneiden lakkautettujen seurakuntien kirkon-
28684: lailla (384/ 49) säädettiin siirtoseurakunnat lak- kirjat on suurelta osalta luovutettu Mikkelin
28685: kautettaviksi 1 päivästä tammikuuta 1950. maakunta-arkistoon, olisi tarkoituksenmukais-
28686: Laissa lueteltujen seurakuntien jäsenet määrät- ta, että myös evankelis-luterilaisen kirkon vas-
28687: tiin siirrettäviksi siihen evankelis-luterilaiseen taavat kirkonkirjat sijoitettaisiin samaan arkis-
28688: seurakuntaan, jonka alueella he asuivat. Ne toon.
28689: seurakunnan jäsenet, joiden asuinpaikka oli Evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa
28690: tuntematon tai jotka eivät asuneet maassa, lakkautettujen seurakuntien keskusarkistossa
28691: säädettiin jätettäviksi toistaiseksi asianomaisen työskentelee sivutoiminen arkistonhoitaja, viisi
28692: 3003170
28693: 2 1990 vp. - HE n:o 31
28694:
28695: päätoimista kanslistia ja yksi virkaatekevä menoihin varattu 773 000 markkaa. Tuloja
28696: kanslia-apulainen. virkatodistusten lunastusmaksuina oli sanotus-
28697: Kirkkohallituksen useiden esitysten johdosta sa menoarviossa arvioitu saatavan 90 000
28698: ja opetusministeriön asettaman lakkautettujen markkaa. Kirkkohallitus on lisäksi kustantanut
28699: seurakuntien keskusarkiston työryhmän ehdo- viime vuosien aikana keskusarkiston kirkonkir-
28700: tuksen (1984:3) mukaisesti hallitus on 6 päivä- jojen mikrofilmausta yhteensä 320 000 markal-
28701: nä toukokuuta 1989, antanut eduskunnalle esi- la. Työn loppuun saattamisen arvioidaan mak-
28702: tyksen lakkautettujen seurakuntien keskusar- savan vielä 310 000 markkaa, joista kustan-
28703: kistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilö- nuksista ja työn loppuun saattamisesta kirkko
28704: kunnan aseman järjestämisestä. Laki (1224/89) vastaa.
28705: on vahvistettu 22 päivänä joulukuuta 1989, ja Valtion palvelukseen siirtyvän lakkautettu-
28706: se on määrätty tulemaan voimaan 1 päivänä jen seurakuntien keskusarkiston henkilökun-
28707: heinäkuuta 1990. Lain voimaantulosta valtiolle nan aseman järjestämisestä annetun lain mu-
28708: aiheutuvat kustannukset on otettu huomioon kaan keskusarkiston henkilökuntaan kuuluva
28709: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. siirretään, jos hän sitä haluaa, Mikkelin maa-
28710: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston kunta-arkistoon hänen tehtäväänsä vastaavaan
28711: valtiolle siirron johdosta myös kirkkolakiin virkaan. Keskusarkiston hoitajan sivutoiminen
28712: tulee tehdä eräitä muutoksia. Siten säännökset virka, joka siirron vuoksi on käynyt tarpeetto-
28713: keskusarkiston ja sen hoitajan väestörekisterin maksi, on ehdotettu lakkautettavaksi. Muista
28714: pitoon liittyvistä tehtävistä tulee poistaa kirk- kuudesta viranhaltijasta viisi on tarkoitus siir-
28715: kolain 126 a §:n 1 ja 2 momentista. Samoin tää maakunta-arkistoon perustettaviin virkoi-
28716: kirkkolain 547 §:n 1 kohdan säännökset vuo- hin. Yksi nykyisistä viranhaitijoista jää siirty-
28717: den 1869 kirkkolakiin 27 päivänä toukokuuta mävaiheessa eläkkeelle, joten yksi maakunta-
28718: 1949 tehdyn lisäyksen soveltamisesta lakkautet- arkistoon perustettavista viroista tulee avoi-
28719: tujen seurakuntien keskusarkistoon ja kesku- meksi. Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvi-
28720: sarkiston kirkonkirjojen luovuttamisesta talle- ossa on varauduttu kuuden arkistolaitokseen
28721: tettaviksi yleisarkistoon ehdotetaan poistetta- sijoitettavan viran perustamiseen 1 päivästä
28722: viksi. Ehdotettavan lain voimaantulosäännök- heinäkuuta 1990 lukien toimistotehtäviä var-
28723: sessä ehdotetaan säädettäväksi, että keskusar- ten. Toimistomenot rahoitetaan arkistolaitok-
28724: kiston kirkonkirjojen mukaan elossa olevat, sen menoarviosta.
28725: poissa olevaan väestöön kuuluvat henkilöt siir- Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston
28726: retään Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. käytössä oleva omaisuus, joka on tavanomais-
28727: Tuomiokirkkoseurakunta toimisi lain voi- ta toimistoirtaimistoa, luovutetaan korvaukset-
28728: maantulon jälkeen väestörekisterin pitäjänä ta valtiolle.
28729: näiden henkilöiden osalta. Muilta osin kesku-
28730: sarkisto siirtyisi Mikkelin maakunta-arkistoon.
28731: Myös keskusarkiston hoitajan virka ehdote- 3. Voimaantulo
28732: taan lakkautettavaksi.
28733: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
28734: nä heinäkuuta 1990, jolloin myös lakkautettu-
28735: 2. Esityksen organisatoriset ja jen seurakuntien keskusarkistosta valtion pal-
28736: taloudelliset vaikutukset velukseen siirtyvän henkilökunnan aseman jär-
28737: jestämisestä annettu laki on määrätty tulemaan
28738: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston voimaan.
28739: ylläpidosta aiheutuneet kustannukset on suori-
28740: tettu kirkon keskusrahaston varoista. Kirkon Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28741: vuoden 1989 menoarviossa oli keskusarkiston kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28742: 1990 vp. - HE n:o 31 3
28743:
28744: Laki
28745: kirkkolain 126 a ja 547 §:n muuttamisesta
28746:
28747: Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
28748: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 126 a §:n 1 ja 2 momentti
28749: sekä 547 §,
28750: sellaisina kuin ne ovat, 126 a §:n 1 ja 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa
28751: (88/84) sekä 547 §osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (632175), näin
28752: kuuluviksi:
28753:
28754: 126 a § myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin
28755: Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes- on sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta
28756: kusrekisterit huolehtivat väestökirjahallinnon 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua edelleen
28757: ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterinpi- sovellettava niiltä osin, kuin se koskee siinä
28758: toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten mainittujen seurakuntien omaisuutta sekä nii-
28759: osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on den kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöi-
28760: yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät- den eläkkeitä.
28761: ty.
28762: Päätöksenteko väestörekisterinpitoa koske- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28763: vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos kuuta 199.
28764: seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen Kirkkolain 547 §:ssä tarkoitettujen seura-
28765: keskusrekisteri, sen johtajalle. Väestörekisterin kuntien keskusarkiston kirkonkirjojen mukaan
28766: pitämistä koskevan ratkaisun saattamisesta elossa olevat poissa olevaan väestöön kuuluvat
28767: väestökirjahallinnon viranomaisen päätettä- henkilöt siirretään tämän lain tultua voimaan
28768: väksi on voimassa, mitä siitä on väestökirja- Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Keskus-
28769: laissa säädetty. arkisto siirretään muilta osin Mikkelin maa-
28770: kunta-arkistolle. Keskusarkiston hoitajan virka
28771: lakkautetaan. Keskusarkiston muu henkilö-
28772: 547 § kunta siirretään valtion palvelukseen niin kuin
28773: Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869 siitä on erikseen säädetty.
28774: annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
28775: maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
28776:
28777:
28778: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
28779:
28780:
28781: Tasavallan Presidentti
28782: MAUNO KOIVISTO
28783:
28784:
28785:
28786:
28787: Opetusministeri Christoffer Taxell
28788: 4 1990 vp. - HE n:o 31
28789:
28790: Liite
28791:
28792:
28793:
28794:
28795: Laki
28796: kirkkolain 126 a ja 547 §:n muuttamisesta
28797:
28798: Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
28799: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 126 a §:n 1 ja 2 momentti
28800: sekä 547 §,
28801: sellaisina kuin ne ovat, 126 a §:n 1 ja 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa
28802: (88/84) sekä 547 §osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (632175), näin
28803: kuuluviksi:
28804:
28805: Voimassa oleva laki Ehdotus
28806:
28807: 126 a § 126 a §
28808: Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes- Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja kes-
28809: kusrekisterit sekä lakkautettujen seurakuntien kusrekisterit huolehtivat väestökirjahallinnon
28810: keskusarkisto huolehtivat väestökirjahallinnon ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterinpi-
28811: ohjauksessa ja valvonnassa väestörekisterin pi- toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten
28812: toon liittyvistä tehtävistä seurakuntien jäsenten osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on
28813: osalta noudattaen, mitä väestörekisteristä on yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät-
28814: yleisessä laissa säädetty tai sen nojalla määrät- ty.
28815: ty.
28816: Päätöksenteko väestörekisterin pitoa koske- Päätöksenteko väestörekisterinpitoa koske-
28817: vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos vissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos
28818: seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen seurakunnilla on 128 §:ssä tarkoitettu yhteinen
28819: keskusrekisteri, sen johtajalle ja lakkautettujen keskusrekisteri, sen johtajalle. Väestörekisterin
28820: seurakuntien keskusarkiston osalta sen hoita- pitämistä koskevan ratkaisun saattamisesta
28821: jalle. Väestörekisterin pitämistä koskevan rat- väestökirjahallinnon viranomaisen päätettä-
28822: kaisun saattamisesta väestökirjahallinnon vi- väksi on voimassa, mitä siitä on väestökirja-
28823: ranomaisen päätettäväksi on voimassa, mitä laissa säädetty.
28824: siitä on väestökirjalaissa säädetty.
28825:
28826:
28827: 547 § 547 §
28828: Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869 Täten kumotaan 6 päivänä joulukuuta 1869
28829: annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan- annettu "Kirkkolaki Suomen Suuriruhtinaan-
28830: maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen maan evankelisluterilaiselle kirkolle" siihen
28831: myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin
28832: seuraavin poikkeuksin: on sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta
28833: 1) Sanottuun lakiin 27 päivänä toukokuuta 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua edelleen
28834: 1949 annetulla lailla lisättyä 29 lukua on edel- sovellettava niiltä osin, kuin se koskee siinä
28835: leen sovellettava niiltä osin, kuin se koskee mainittujen seurakuntien omaisuutta sekä nii-
28836: siinä mainittujen seurakuntien omaisuutta, näi- den kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöi-
28837: den seurakuntien keskusarkistoa sekä niiden den eläkkeitä.
28838: kirkonpalvelijain ja muiden toimihenkilöiden
28839: eläkkeitä. Keskusarkiston kirkonkirjat, joissa
28840: ei ole merkintää elossa olevista henkilöistä,
28841: sekä arkiston muut asiakirjat, voi kirkkohalli-
28842: 1990 vp. - HE n:o 31 5
28843:
28844: Voimassa oleva laki Ehdotus
28845:
28846: tus, saatuaan valtionarkiston suostumuksen,
28847: luovuttaa ta/letettavaksi yleisarkistoon, joka
28848: hoitaa ja käyttää keskusarkiston asiakirjoja
28849: noudattaen soveltuvin osin, mitä yleisarkistoon
28850: ta/letetuista seurakuntien asiakirjoista on sää-
28851: detty.
28852:
28853: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28854: kuuta 199.
28855: Kirkkolain 547 §:ssä tarkoitettujen seura-
28856: kuntien keskusarkiston kirkonkirjojen mukaan
28857: elossa olevat poissa olevaan väestöön kuuluvat
28858: henkilöt siirretään tämän lain tultua voimaan
28859: Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Keskus-
28860: arkisto siirretään muilta osin Mikkelin maa-
28861: kunta-arkistolle. Keskusarkiston hoitajan virka
28862: lakkautetaan. Keskusarkiston muu henkilö-
28863: kunta siirretään valtion palvelukseen niin kuin
28864: siitä on erikseen säädetty.
28865: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
28866: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
28867: 1
28868: 1
28869: 1
28870: 1
28871: 1
28872: 1
28873: 1
28874: 1
28875: 1
28876: 1
28877: 1
28878: 1
28879: 1
28880: 1
28881: 1
28882: 1
28883: 1
28884: 1
28885: 1
28886: 1
28887: 1
28888: 1
28889: 1
28890: 1
28891: 1
28892: 1
28893: 1990 vp. - HE n:o 32
28894:
28895:
28896:
28897:
28898: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi evankelis-luterilaisen
28899: kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta
28900:
28901:
28902:
28903:
28904: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28905:
28906: Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- myönnetään. Samalla ehdotetaan, että käytös-
28907: seen liittyen ja kirkolliskokouksen ehdotuksen tä poistunutta virka- ja armovuoden korvausta
28908: mukaisesti ehdotetaan evankelis-luterilaisen koskeva säännös kumottaisiin.
28909: kirkon perhe-eläkelakia muutettavaksi siten, Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
28910: että myös miesleskille myönnettäisiin pääsään- samana ajankohtana kuin muutkin perhe-elä-
28911: töisesti samanlainen oikeus perhe-eläkkeeseen kelakien muutokset eli 1 päivänä heinäkuuta
28912: kuin naisleskille uusien säännösten mukaan 1990.
28913:
28914:
28915:
28916:
28917: PERUSTELUT
28918:
28919: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut set muutokset, jotka johtuvat säännöksen so-
28920: muutokset veltamisesta kirkon perhe-eläkkeisiin.
28921: Voimassa olevan kirkon perhe-eläkelain
28922: 6 §:n mukaan miespuolisella leskellä on oikeus
28923: Evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain perhe-eläkkeeseen vain milloin hän on pysyväs-
28924: (258/70) 3 §:n mukaan kirkon perhe-eläkkee- ti työhön kykenemätön eikä hänellä ole varoja
28925: seen noudatetaan, mikäli sanotusta laista ei tarpeelliseen toimeentuloon. Näistä mieslesken
28926: muuta johdu, soveltuvin osin valtion perhe-elä- perhe-eläkkeen saamiselle asetetuista edellytyk-
28927: kelain (774/68) säännöksiä. Perhe-eläkejärjes- sistä ehdotetaan nyt luovuttaviksi. Mieslesken
28928: telmän kokonaisuudistusta tarkoittavat lait perhe-eläkeoikeus määräytyisi lainmuutoksen
28929: (100-107 /90) on vahvistettu 9 päivänä helmi- jälkeen '· muutetun valtion perhe-eläkelain
28930: kuuta 1990 tuleviksi voimaan 1 päivänä heinä- 2 §:ssä ja 3 §:n 1 momentissa lesken elä-
28931: kuuta 1990. Uudistuksen tavoitteena on, että keoikeudelle säädettyjen perusteiden mukaan.
28932: perhe-eläke nykyistä oikeudenmukaisemmin ja Edellytyksenä leskeneläkkeen saamiselle on
28933: tasa-arvoisemmin ottaisi huomioon perheen muutetun valtion perhe-eläkelain 3 §:n 1 mo-
28934: huoltajan kuoleman perheen toimeentulolle ai- mentin mukaan muun muassa, että leski edun-
28935: heuttamat menetykset. Uudistuksen yhteydessä jättäjän kuollessa on täyttänyt 50 vuotta ja että
28936: muutetut valtion perhe-eläkelain säännökset avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta.
28937: tulevat edellä mainitun evankelis-luterilaisen Vastaava ikä voimassa olevassa laissa on 40
28938: kirkon perhe-eläkelain viittaussäännöksen no- vuotta ja avioliiton on tullut jatkua vähintään
28939: jalla sovellettaviksi myös kirkon perhe-eläkkei- kolme vuotta. Kaikille perhe-eläkelainsäädän-
28940: siin. Lakiehdotuksen voimaantulosäännök- nön kokonaisuudistuksen voimaan tullessa
28941: seen, joka asiasisällöltään vastaa kokonaisuu- vanhan lain piiriin päässeille tulee varmistaa
28942: distukseen sisältyvän valtion perhe-eläkelain kuuluminen myös uuden lain mukaisen elä-
28943: voimaantulosäännöstä, on otettu ne muodolli- keturvan piiriin. Tämän vuoksi ehdotetaan
28944:
28945: 300291D
28946: 2 1990 vp. - HE n:o 32
28947:
28948: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain kelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain 4 § ku-
28949: 6 §:ssä säädettäväksi, että ennen 1 päivää hei- mota.
28950: näkuuta 1950 syntynyt naisleski on oikeutettu
28951: leskeneläkkeen saamiseen 50 vuoden asemesta
28952: 40 vuoden vähimmäisiässä. Vastaavasti ehdote- 2. Ehdotuksen taloudelliset vai-
28953: taan lain voimaantulosäännöksessä, että oikeus kutukset
28954: leskeneläkkeeseen on myös sellaisella lain voi-
28955: maantulohetkellä 40 vuotta täyttäneellä naisel- Perhe-eläkeoikeuden ulottaminen miesleskiin
28956: la, jonka avioliitto oli edunjättäjän kuollessa tulee jonkin verran lisäämään kirkon keskusra-
28957: jatkunut vähintään kolme vuotta. Kun kirkon haston eläkemenoja. Kun toisaalta lesken elä-
28958: perhe-eläkejärjestelmään ei ole kuulunut yleis- keiän alarajan korottamisesta ja eläkesovituk-
28959: tä mieslesken eläkeoikeutta, mainittuja sään- sesta arvioidaan aiheutuvan säästöä, ei perhe-
28960: nöksiä ei voida ulottaa miesleskeen. eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksesta ai-
28961: Virka- ja armovuosietu on kumottu kirkko- heutune kirkolle sanottavia lisäkustannuksia.
28962: lain muuttamisesta annetulla 1 päivänä kesä-
28963: kuuta 1970 voimaan tulleella lailla (257 170).
28964: Lain voimaantulosäännöksen perusteella ennen 3. Voimaantulo
28965: lain voimaan tuloa kuolleen papin, kanttori-
28966: urkurin, kanttorin ja urkurin oikeudenomista- Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan
28967: jat säilyttivät kuitenkin virka- ja armovuoden- samana ajankohtana kuin muutkin perhe-elä-
28968: edun, joka heillä oli aikaisemman lain mu- kejärjestelmän kokonaisuudistusta koskevat
28969: kaan. Kun virka- ja armovuodenetuun perus- lait eli 1 päivänä heinäkuuta 1990.
28970: tuvia korvauksia ei enää käytännössä ole ollut,
28971: tulee tämän korvauksen huomioon ottamista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28972: perhe-eläkkeen suorittamisessa koskeva evan- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28973: 1990 vp. - HE n:o 32 3
28974:
28975: Laki
28976: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta
28977:
28978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28979: kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain
28980: (258/70) 4 § ja
28981: muutetaan 6 § seuraavasti:
28982:
28983: 6 §
28984: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää Valtion perhe-eläkelain 7 ja 7 a-7 c §:n
28985: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen mukainen eläkesovitus tehdään myös määrät-
28986: edellytyksenä on valtion perhe-eläkelain 3 §:n täessä perhe-eläkettä kirkon perhe-eläkekassan
28987: 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 ohjesäännön (166/57) mukaisin perustein sel-
28988: vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä pykälässä laisen edunjättäjän jälkeen, joka on kuollut
28989: säädetään, ei koske edunjättäjän entistä puoli- tämän lain tultua voimaan.
28990: soa. Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
28991: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
28992: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
28993: kuuta 1990. miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
28994: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
28995: kuollut lain tultua voimaan. Sen lisäksi, mitä keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
28996: valtion perhe-eläkelain 3 §:n 1 momentissa ja Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
28997: tämän lain 6 §:ssä säädetään, oikeus lesken- tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
28998: eläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaan- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
28999: tullessa 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
29000: edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
29001: avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä (173/22) mukaisesti.
29002: oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edun- Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta
29003: jättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14
29004: vuotta. Perhe-eläke, jota maksetaan ennen lain päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311
29005: voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen, ei 82) kumotun valtion eläkelain 10 a §:n mukais-
29006: lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton 50 ta lapsikorotusta.
29007: vuotta täytettyään. Mitä valtion perhe-eläke- Myönnettäessä perhe-eläkettä tämän lain
29008: lain 8 §:n 1 momentissa säädetään perhe-eläk- 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun edunjättäjän
29009: keen määrän uudelleen laskemisesta, koskee jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan
29010: myös ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita myönnetyksi valtion eläkelain 10 § :n 2 mo-
29011: lapseneläkkeitä. menttia soveltaen.
29012:
29013:
29014: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
29015:
29016:
29017: Tasavallan Presidentti
29018: MAUNO KOIVISTO
29019:
29020:
29021:
29022:
29023: Opetusministeri Christoffer Taxell
29024: 4 1990 vp. - HE n:o 32
29025:
29026: Liite
29027:
29028:
29029:
29030:
29031: Laki
29032: evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta
29033:
29034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29035: kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain
29036: (258170) 4 § ja
29037: muutetaan 6 § seuraavasti:
29038:
29039: Voimassa oleva laki Ehdotus
29040: 4 §
29041: Jos edunsaaja saa eläkkeellä olleen edunjät- (4 § kumotaan)
29042: täjän jälkeen korvauksen virka- ja armovuo-
29043: denedusta, suoritetaan hänelle perhe-eläkkees-
29044: tä kahdentoista ensimmäisen kalenterikuukau-
29045: den aikana ainoastaan se osa, jolla perhe-eläk-
29046: keen määrä ylittää edunsaajalle myönnetyn
29047: virka- ja armovuoden korvauksen mainittuna
29048: aikana.
29049:
29050: 6§ 6 §
29051: Miespuolisella leskellä on oikeus perhe-eläk- Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
29052: keeseen vain, milloin hän on pysyvästi työhön heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen
29053: kykenemätön eikä hänellä ole varoja tarpeelli- edellytyksenä on valtion perhe-eläkelain 3 §:n
29054: seen toimeentuloon. 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40
29055: Perhe-eläkkeen suorittaminen miespuoliselle vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä pykälässä
29056: leskelle voidaan keskeyttää tai lakkauttaa tai säädetään, ei koske edunjättäjän entistä puoli-
29057: perhe-eläkkeen määrää voidaan hänen osaltaan saa.
29058: alentaa, jos hänen olosuhteissaan on tapahtu-
29059: nut sellainen muutos, että hänen sen jälkeen on
29060: katsottava kokonaan tai osaksi kykenevän itse
29061: huolehtimaan toimeentulostaan tai saavan sen
29062: omista varoistaan.
29063: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
29064: kuuta 1990.
29065: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
29066: kuollut lain tultua voimaan. Sen lisäksi, mitä
29067: valtion perhe-eläkelain 3 § :n 1 momentissa ja
29068: tämän lain 6 § :ssä säädetään, oikeus lesken-
29069: eläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaan-
29070: tullessa 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa
29071: edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka
29072: avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä
29073: oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edun-
29074: jättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme
29075: 1990 vp. - HE n:o 32 5
29076:
29077: Voimassa oleva laki Ehdotus
29078:
29079: vuotta. Perhe-eläke, jota maksetaan ennen lain
29080: voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen, ei
29081: lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton 50
29082: vuotta täytettyään. Mitä valtion perhe-eläke-
29083: lain 8 § :n 1 momentissa säädetään perhe-eläk-
29084: keen määrän uudelleen laskemisesta, koskee
29085: myös ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita
29086: lapseneläkkeitä.
29087: Valtion perhe-eläkelain 7 ja 7 a-7 c § :n
29088: mukainen eläkesovitus tehdään myös määrät-
29089: täessä perhe-eläkettä kirkon perhe-eläkekassan
29090: ohjesäännön (166157) mukaisin perustein sel-
29091: laisen edunjättäjän jälkeen, joka on kuollut
29092: tämän lain tultua voimaan.
29093: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
29094: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
29095: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
29096: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
29097: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
29098: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
29099: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
29100: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
29101: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
29102: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
29103: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
29104: (173122) mukaisesti.
29105: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta
29106: huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14
29107: päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311
29108: 82) kumotun valtion eläkelain JO a §:n mukais-
29109: ta lapsikorotusta.
29110: Myönnettäessä perhe-eläkettä tämän lain
29111: 12 § :n 2 momentissa tarkoitetun edunjättäjän
29112: jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan
29113: myönnetyksi valtion eläkelain JO §:n 2 mo-
29114: menttia soveltaen.
29115: 1990 vp. - HE n:o 33
29116:
29117:
29118:
29119:
29120: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luonnonsuojelulain
29121: muuttamisesta ja yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain
29122: 9 §:n muuttamisesta
29123:
29124:
29125:
29126:
29127: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29128:
29129: Esityksessä ehdotetaan eräiden luonnonsuo- sesta yksityismaille ja niiden lakkauttamisesta,
29130: jelulain keskeisten säännösten tarkistamista ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankiitavien alu-
29131: lain täydentämistä nykyisiä olosuhteita vastaa- eiden lunastuksesta ja toimenpidekielloista, ul-
29132: vaksi. Lakiin ehdotetaan otettaviksi hallintoa komainonnasta sekä rangaistuksista ja pakko-
29133: ja viranomaisten yleisiä luonnonsuojelutehtä- keinoista ehdotetaan tarkistettaviksi.
29134: viä koskevat säännökset. Samalla muutettaisiin Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettuun
29135: lain vanhentuneet säännökset viranomaisista. lakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan
29136: Lakiin ehdotetaan myös otettaviksi täydelli- asetuksella voitaisiin säätää asia tai asiakirja
29137: semmät säännökset rauhoitetuista kasvi- ja salassa pidettäväksi myös luonnonsuojelun sitä
29138: eläinlajeista, erityisesti uhanalaisista lajeista. vaatiessa. Tarkoituksena on tässä vaiheessa,
29139: Korvaussäännöstä suojelualueen perustamises- että ainakin osaa uhanalaisia eläin- ja kasvila-
29140: ta aiheutuvista metsäverotulojen menetyksistä jeja tai niiden esiintymispaikkoja koskevat
29141: ehdotetaan täsmennettäväksi ja kaivoslain ja asiakirjat voitaisiin myöhemmässä vaiheessa
29142: luonnonsuojelulain välistä suhdetta selvennet- määrätä salassa pidettäviksi.
29143: täväksi. Nykyiset säännökset luonnonsuojelu- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
29144: alueiden ja luonnonmuistomerkkien perustami- kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
29145:
29146:
29147:
29148:
29149: YLEISPERUSTELUT
29150:
29151: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tus luonnonsuojelualueiden hankinnasta, hoi-
29152: muutokset dosta ja hallinnasta (1018/83).
29153: Luonnonsuojelulakiin (71/23) ehdotetaan
29154: otettaviksi siitä nykyisin puuttuvat luonnon-
29155: Viranomaisten luonnonsuojelutehtävät ovat suojeluhallintoa ja viranomaisten luonnonsuo-
29156: huomattavasti lisääntyneet ja kehittyneet viime jelutehtäviä koskevat säännökset. Samalla tar-
29157: vuosina. Luonnonsuojelunvalvojan tehtävät kistettaisiin lain eri pykäliin sisältyvät viran-
29158: siirrettiin vuonna 1973 metsäntutkimuslaitok- omaisnimikkeet ajan tasalle. Yleiset luonnon-
29159: sesta maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja suojelutehtävät valtionhallinnossa kuuluisivat
29160: metsätalousministeriöitä luonnonsuojelutehtä- ympäristöministeriölle ja lääninhallituksille.
29161: vät siirtyivät vuonna 1983 edelleen ympäristö- Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta
29162: ministeriölle. Lääninhallituksissa luonnonsuo- (64/86) on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta
29163: jelutehtävät kuuluvat ympäristönsuojelutoimis- 1986. Laissa säädetään kunnan sekä ympäris-
29164: toille. Luonnonsuojelualueita koskevien viran- tönsuojelulautakunnan yleisistä tehtävistä ym-
29165: omaistehtävien järjestämiseksi on annettu ase- päristönsuojelussa. Ilmansuojelulain (67 /82),
29166:
29167: 36l071T
29168: 2 1990 vp. HE n:o 33
29169:
29170: jätehuoltolain (673178) ja vesilain (264/61) suojelua koskevat viranomaisten hallussa ole-
29171: muutoksilla sekä meluntorjuntalailla (382/87) vat asiakirjat voitaisiin määrätä salassa pidet-
29172: kunnan tehtävät ilmansuojelussa, jätehuollon täviksi, ehdotetaan yleisten asiakirjain julki-
29173: valvonnassa, vesiasioissa ja meluntorjunnassa suudesta annetun lain 9 §:n 2 momentti (472/
29174: on säädetty ympäristönsuojelulautakunnan 87) muutettavaksi.
29175: tehtäviksi. Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi
29176: säännöstä, joka veivoittaisi kuntaa edistämään luonnonsuojelulain 18 §:n muuttamisesta
29177: myös luonnonsuojelua. (hall.es. 97/1984 vp.) eduskunta muun ohella
29178: Yksityismaille perustettavien luonnonsuoje- edellytti, poistettuaan ehdotukseen sisältyneen
29179: lualueiden ja luonnonmuistomerkkien perus- uuden 3 momentin, että hallitus antaa pikaises-
29180: tamisen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistami- ti eduskunnalle sellaisen luonnonsuojelulain
29181: seksi ehdotetaan, ettei ympäristöministeriön muutosesityksen, jossa otetaan huomioon
29182: lausuntoa rauhoitushakemuksesta enää tarvit- muun muassa ne laki- ja talousvaliokunnan
29183: sisi hankkia. Lääninhallituksen päätösvalta mietinnöstä (LtVM 8/1984 vp.) ilmenevät nä-
29184: luonnonmuistomerkin perustamisessa ja lak- kökohdat, joiden perusteella mainittu 3 mo-
29185: kauttamisessa ehdotetaan siirrettäväksi kun- mentti poistettiin. Eduskunnan lausuman pe-
29186: nalle. rusteella ehdotetaan lain 18 §:ssä olevaa toi-
29187: Kunnille luonnonsuojelualueen perustami- menpidekieltojärjestelmää täydennettäväksi si-
29188: sesta aiheutuvat metsäverotulojen menetykset ten, että siihen lisätään säännös lunastustoimi-
29189: ehdotetaan korvattaviksi myös ennen vuotta tuksen aikaisesta toimenpidekiellosta. Käsittei-
29190: 1981 perustetuista luonnonsuojelualueista. den selventämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi
29191: Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi kaikkien ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi myös viit-
29192: rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien nimenomai- taus kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk-
29193: nen maastavienti- ja maahantuontikielto. sien lunastuksista annetun lain (niin sanottu
29194: Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelua yleinen lunastuslaki; 603/77) mukaisen menet-
29195: selvittäneen toimikunnan mietinnön (komi- telyn soveltamiseen luonnonsuojelualueiden lu-
29196: teanmietintö 1985:43) mukaan Suomessa on yli nastuksissa.
29197: 1 000 uhanalaista lajia; 83 lajia on jo hävinnyt,
29198: 150 lajia on välittömässä vaarassa hävitä, 240 Luonnonsuojelulain 19 §:n ulkomainontaa
29199: lajia on lähitulevaisuudessa joutumassa hävi- koskevaa kieltoa sovellettaessa on ollut epäsel-
29200: ämisvaaraan ja yli 600 lajin kannan kehitystä vää, milloin kyseessä on laissa tarkoitettu taa-
29201: tulee seurata mahdollisten uhkatekijöiden jaan rakennettu alue. Käsite on jouduttu mää-
29202: vuoksi. rittelemään tapaus tapaukselta, usein korkeim-
29203: Uhanalaisia lajeja koskevat luonnonsuojelu- man hallinto-oikeuden päätöksellä. Lupien kä-
29204: lain säännökset ovat puutteelliset. Valtioneu- sittely ja valvonta aiheuttavat nykyisin koh-
29205: vosto voi määrätä eläin- ja kasvilajin erityisesti tuuttoman paljon työtä viranomaisille. Valtio-
29206: suojeltavaksi lajiksi. Laji, jonka olemassaolo neuvoston oikeuskansleri on edellyttänyt ulko-
29207: käy uhatuksi, voidaan myös rauhoittaa asetuk- mainontaa koskevien säännösten selventämis-
29208: sella. Rauhoitus kieltää lajin yksilöiden tahalli- tä. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
29209: sen vahingoittamisen, mutta sallii muun muas- laissa määritellään yksiselitteisesti alueet, joille
29210: sa niiden elinympäristön käytön rakentamis- ulkomainoksia ei saa sijoittaa.
29211: tai viljelytarkoituksiin. Uhanalaisten lajien Luonnonsuojelualueen lakkauttaminen tai
29212: suojelemiseksi tarvitaan rauhoitusten lisäksi rauhoitusmääräysten muuttaminen edellyttää
29213: aktiivisia suojelutoimia. Tämän vuoksi ehdote- nykyisen lain mukaan aina maanomistajan ha-
29214: taan lakiin sisällytettäviksi säännökset, jotka kemusta. Luonnonsuojelualueen olosuhteet
29215: velvoittavat viranomaisia seuraamaan uhan- saattavat vuosien aikana muuttua niin huomat-
29216: alaisten lajien kannan kehitystä ja ryhtymään tavasti, että alueen luonnonsuojeluarvo häviää.
29217: toimiin häviämisvaarassa olevien lajien suojele- Maanomistajan lisäksi myös ympäristöministe-
29218: miseksi. Erityisesti suojeltavien lajien osalta riöllä tulisi tällöin olla oikeus saada vireille
29219: ehdotukseen sisältyy valtuus antaa hoito-ohjei- alueen rauhoituksen lakkauttaminen. Näin tu-
29220: ta lajin esiintymispaikan säilyttämiseksi sekä lisi olla myös, jos alueen rauhoitus tai rauhoi-
29221: maanomistajan velvollisuus ilmoittaa ryhtymi- tusmääräys estää sellaisen hankkeen toteutta-
29222: sestään luonnontilaa muuttaviin toimiin lajin misen, jolla on yleisen edun kannalta erittäin
29223: esiintymispaikalla. Jotta uhanalaisten lajien huomattava merkitys.
29224: 1990 vp. - HE n:o 33 3
29225:
29226: Ehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu- 3. Esityksen organisatoriset ja
29227: kaan suojelualueiden hankintaan liittyvät asia- taloudelliset vaikutukset
29228: kirjat voitaisiin lähettää postitse tuomiokun-
29229: taan. Luonnonsuojelulain ja kaivoslain (503/ Esityksellä ei ole suoria organisatorisia vai-
29230: 65) välistä suhdetta selvennettäisiin nimeno- kutuksia. Uhanalaisten lajien suojelu lisää vi-
29231: maisella säännöksellä. Lain rangaistus- ja me- ranomaisten tehtäviä.
29232: nettämisseuraamusta koskevat säännökset eh-
29233: dotetaan muutettaviksi vastaamaan nykyisiä Uhanalaisten lajien suojelua koskevien ehdo-
29234: tarpeita. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi tusten toteuttaminen tulisi aiheuttamaan ar-
29235: teettämisvaltuutta koskeva säännös. violta 2,8 miljoonan markan vuosittaiset lisä-
29236: kustannukset. Kustannukset aiheutuvat erityi-
29237: sesti tutkimuksesta, seurannasta sekä yksittäis-
29238: ten lajien suojelutoimista ja niiden elinympä-
29239: 2. Asian valmistelu ristöjen hoidosta.
29240: Luonnonsuojelulain mukaisten tehtävien
29241: Ehdotus on valmisteltu ympäristöministe- hoitoon maksettaisiin kunnille valtionosuutta
29242: riössä. Se perustuu pääosaltaan aikaisempaan siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallin-
29243: valmistelutyöhön, josta on hankittu lausuntoja nosta annetussa laissa on säädetty. Valtion-
29244: eri viranomaisilta ja järjestöiltä. Näitä ovat osuuden piiriin kuuluvat jo nykyisin luonnon-
29245: asianomaiset ministeriöt, keskusvirastot, lää- suojelutehtävät, joita ympäristönsuojelulauta-
29246: ninhallitukset, kuntien keskusjärjestöt, luon- kunta hoitaa kunnan omien päätösten mukai-
29247: nonsuojelujärjestöt, maataloustuottajien jär- sesti.
29248: jestöt, ympäristönsuojelu- ja luonnonvarain-
29249: neuvostot sekä ulkomainostajat. Lausunnon- Metsäverotulojen menetysten korvaaminen
29250: antajat pitivät ehdotettuja muutoksia yleensä ennen vuotta 1981 perustetuista luonnonsuoje-
29251: tarpeellisina ja kiireellisesti toteutettavina. lualueista lisää tulo- ja menoarvion momentin
29252: Lausuntojen perusteella on kuitenkin lain 13 ja 35.15.30 arviomäärärahan loppusummaa ar-
29253: 14 §:n muuttamisesta luovuttu. Samalla on violta 400 000 markkaa.
29254: tehty useisiin pykäliin lähinnä teknisluonteisia Ehdotettu ulkomainontaa koskevan sään-
29255: tarkistuksia. Ehdotetusta 5 a §:n muutoksesta nöksen tarkistaminen selventää lupamenettelyä
29256: ei ole pyydetty lausuntoja. ja vähentää viranomaisten työtä.
29257:
29258:
29259:
29260:
29261: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29262:
29263:
29264: 1. Luonnonsuojelulaki 9 ja JO§. Pykälän viranomaisnimikkeet on
29265: muutettu vastaamaan nykytilannetta ja sään-
29266: 5 a §. Luonnonsuojelulakiin tehtiin vuonna nöksiä on selkiytetty. Asiasisällöltään ne vas-
29267: 1981 muutos, jonka mukaan luonnonsuojelu- taavat pääosaltaan voimassa olevaa lakia. Yk-
29268: alueen perustamisesta aiheutuvat metsäverotu- sityisen suojelualueen perustamisen edellytys
29269: lojen menetykset korvataan asianomaiselle on jonkin verran muuttunut. Tästedes olisi
29270: kunnalle. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi harkittava yksinomaan alueen suojeluarvoa,
29271: siten, että mainittu korvaus maksettaisiin myös kun voimassa olevassa laissa edellytettiin ar-
29272: ennen vuotta 1981 perustetuista suojelualueis- viointia laajemmalti, yleisen edun kannalta.
29273: ta. Näitä ovat vuosina 1938 ja 1956 perustetut Nykyisin alueen rauhoitushakemuksesta on
29274: kansallis- ja luonnonpuistot, joista suurimmat hankittava aina sekä ympäristöministeriön että
29275: ovat Lapin läänissä. Merkittävin näistä on asianomaisen kunnanvaltuuston lausunto. Lää-
29276: Enontekiön ja Kittilän kunnissa sijaitseva Pal- ninhallitusten luonnonsuojeluasiantuntemuk-
29277: las-Ounastunturin kansallispuisto. sen lisäännyttyä hakemuksesta ei ole enää tar-
29278: peen hankkia ministeriön lausuntoa. Eräissä
29279: 7 §. Pykälän osalta viitataan 16 d §:n perus-
29280: tapauksissa kunnanvaltuuston lausuntoa ei ole
29281: teluihin.
29282: 4 1990 vp. - HE n:o 33
29283:
29284: saatu, mikä on kohtuuttomasti viivästyttänyt valtioneuvoston päätöksellä. Tältä osin pykälä
29285: asian käsittelyä. Ehdotetun säännöksen mu- vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Päätös
29286: kaan lääninhallituksen olisi kuitenkin aina va- koskisi vain luonnonsuojelulain soveltamis-
29287: rattava kunnalle tilaisuus lausunnon antami- alaan kuuluvia lajeja. Erityisesti suojeltavien
29288: seen asiassa. lajien laittoman pyynnin, keräilyn ja muun
29289: Ehdotetun pykälän 2 momentissa tarkoitet- häirinnän estämiseksi on tarpeen, että viran-
29290: tuihin rauhoitusmääräyksiin kuuluisivat myös omaisten hallussa olevat tiedot lajin esiintymis-
29291: maaomistajan hyväksi tehtävät poikkeukset paikoista voitaisiin tarvittaessa määrätä pidet-
29292: aluetta koskevista yleisistä kielloista. täviksi salassa. Tästä säädettäisiin muuttamalla
29293: Ehdotetun muutoksen johdosta voimassaole- lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta.
29294: van lain 10 § tulee tarpeettomaksi, joten se Erityisesti suojeltaville lajeille on tarkoitus
29295: ehdotetaan kumottavaksi. laatia tarvittaessa yksityiskohtainen suojelu-
29296: 12 §. Yksityismaille perustettavan luonnon- suunnitelma, josta käyvät ilmi lajin suojelualu-
29297: muistomerkin rauhoittamisesta päättäisi kunta eet, elinympäristöjen hoitotoimet sekä kanto-
29298: eikä enää lääninhallitus, koska luonnonmuisto- jen vahvistamiseksi tarpeelliset muut toimet.
29299: merkin perustamisella on lähinnä paikallinen Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan
29300: merkitys. Tehtävät soveltuvat ympäristönsuo- huomattava muuttaminen voi pahimmassa ta-
29301: jelulautakunnalle. pauksessa merkitä lajin häviämistä.
29302: 13 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan ku- Pykälän 2 momentin mukaan ympäristömi-
29303: mottavaksi, koska sekä huuhkaja että Lapin nisteriö voisi tarvittaessa antaa valtion maa- ja
29304: läänissä piekana ovat rauhoitetut luonnonsuo- vesialueita koskevia yleisiä hoito-ohjeita, joilla
29305: jelulain 14 §:n 1 momentin nojalla annetulla erityisesti suojeltavien lajien säilymistä voidaan
29306: asetuksella. edistää. Hoito-ohjeet voisivat koskea esimer-
29307: 14 a, 16 ja 16 a §. Viranomaisnimikkeet on kiksi metsän käsittelyä uhanalaisen lintulajin
29308: muutettu vastaamaan nykytilannetta. Lisäksi pesäpuun ympäristössä tai maankäyttöä kasvi-
29309: ehdotetaan ympäristöministeriölle kuuluva toi- lajin esiintymispaikalla.
29310: mivalta myöntää poikkeuksia rauhoitusmää- Pykälän 3 momentin mukaan maanomis-
29311: räyksistä siirrettäväksi lääninhallituksille. Jos tajan tulisi ilmoittaa erityisesti suojeltavan la-
29312: hakemus koskee koko maata, luvan myöntäisi jin esiintymistä vaarantavista toimista, jotta
29313: kuitenkin edelleen ympäristöministeriö. viranomaisella olisi riittävästi aikaa ryhtyä tar-
29314: 16 §:n 3 momentin osalta viitataan 14 b §:n vittaviin suojelutoimiin. Ilmoitusvelvollisuuden
29315: perusteluihin. edellytyksenä on, että lajille on laadittu 1
29316: 14 b §. Oikeuskäytännön selkiyttämiseksi momentissa tarkoitettu suojelusuunnitelma ja
29317: ehdotetaan lakiin lisättäväksi kaikkia luonnon- että lääninhallitus on antanut riittävän tiedon
29318: suojelulain nojalla rauhoitettuja eläin- ja kas- lajin esiintymispaikasta. Lääninhallituksen tu-
29319: vilajeja koskeva vienti- ja tuontikielto. Samalla lee samalla ilmoittaa myös ne toimet, jotka
29320: kumottaisiin tarpeettomana voimassa olevan suojelusuunnitelmasta ilmeneväliä tavalla vaa-
29321: 16 §:n 3 momenttiin sisältynyt tuontikielto. rantaisivat lajin säilymistä. Maanomistajan il-
29322: 16 b §. Uhanalaisista lajeista laadittaisiin moitus olisi tehtävä vähintään kuukautta en-
29323: luettelo, josta valtioneuvosto päättäisi ja joka nen toimenpiteeseen ryhtymistä, jotta hänen
29324: julkaistaisiin säädöskokoelmassa. kanssaan voidaan neuvotella lajin esiintymis-
29325: Pykälän 2 momentti sisältää uhanalaisten paikan säilyttämisestä. Myös säännös läänin-
29326: lajien hoito- ja tarkkailuvelvoitteen, jonka mu- hallitukselle kuuluvasta neuvotteluvelvollisuu-
29327: kaan näiden lajien kantojen kehitystä on seu- desta sisältyy pykälän 3 momenttiin.
29328: rattava ja lajien säilyttämiseksi on ryhdyttävä 16 d §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi ny-
29329: tarpeellisiin suojelutoimiin. Riistaeläinten ja kyisestä laista puuttuvat säännökset luonnon-
29330: kalojen seuranta- ja suojeluvelvoite kuuluisi suojelun hallinnosta ja viranomaisten yleisistä
29331: maa- ja metsätalousministeriölle, jonka alainen luonnonsuojelutehtävistä. Pykälän 1 momentin
29332: riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hoitaa mukaan luonnonsuojelun ylin ohjaus ja val-
29333: käytännössä jo nyt näitä tehtäviä. vonta kuuluisi ympäristöministeriölle, joka jo
29334: 16 c §. Pykälän 1 momentin nojalla osa nykyisinkin käsittelee valtioneuvoston ministe-
29335: uhanalaisista lajeista, lähinnä erittäin uhanalai- riöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta
29336: set lajit, sekä osa vaarantuneista lajeista voitai- annetun lain 3 §:n nojalla luonnonsuojelua
29337: siin määrätä erityisesti suojeltaviksi lajeiksi koskevat asiat sikäli kuin ne eivät kuulu muulle
29338: 1990 vp. - HE n:o 33 5
29339:
29340: ministeriölle. Lääninhallitus edistäisi ja valvoi- siin lunastettavaa aluetta on toimenpidekiellon
29341: si 2 momentin mukaan luonnonsuojelua läänis- lakattua usein muutettu hakkuin, ojituksin tai
29342: sä. ottamalla maa-aineksia, jolloin alueen luon-
29343: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- nonsuojeluarvo on tuntuvasti alentunut.
29344: väksi kunnan yleisestä velvollisuudesta edistää Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukainen
29345: alueellaan luonnonsuojelua. Tehtävät soveltu- valtioneuvoston lupa alueen lunastamiseen ei
29346: vat lähinnä ympäristönsuojelulautakunnalle, sisällä toimenpidekieltoa Iunastettavalie alueel-
29347: joka huolehtii muistakin keskeisimmistä ympä- le. Lunastuslupaa haettaessa on tosin mahdol-
29348: ristönsuojelutehtävistä kunnassa. lista samalla hakea lupaa alueen ennakkohal-
29349: Pykälän 4 momentin mukaan yksittäisten tuunottoon, joka lain mukaan edellyttää hal-
29350: luonnonsuojelualueiden hallinnasta ja hoidosta tuunottokatselmusta ja tähän liittyvää ennak-
29351: säädettäisiin kuten tähänkin asti aina erikseen. kokorvauksen suorittamista. Näihin kuluu ai-
29352: Se valtion virasto tai laitos, jolle alueen hoito kaa tapauksesta riippuen useampia kuukausia,
29353: perustamissäännösten mukaan kuuluu, antaisi jopa vuosi. Tänä aikana ei lunastettavalla
29354: myös luonnonsuojelulain 3 §:ssä tarkoitetut alueella ole voimassa toimenpiderajoituksia.
29355: järjestyssäännöt. Samalla lain 7 § ehdotetaan Eräissä tapauksissa toimitusmiehet ovat mää-
29356: kumottavaksi tarpeettomana. ränneet alueelle jakolain 68 §:n mukaiset käy-
29357: Valtion viranomaisten luonnonsuojelutehtä- tönrajoitukset, joita lain mukaan ei korvata
29358: viä täydentää asetus luonnonsuojelualueiden omistajalle. Näiden rajoitusten käyttö ei kui-
29359: hankinnasta, hoidosta ja hallinnasta sekä tä- tenkaan ole ollut yhtenäistä eivätkä maanomis-
29360: män asetuksen perusteella annettu ympäristö- tajat ole saaneet toimituksissa tasapuolista
29361: ministeriön päätös lääninhallitusten tehtävistä kohtelua.
29362: luonnonsuojelualueiden hankinnassa (923/84).
29363: Lain 18 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3
29364: 18 §. Pykälän 1 momenttiin sisältyvä sään-
29365: momentti, jonka mukaan luonnonsuojelutar-
29366: nös luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien
29367: koituksiin Iuuastettavan alueen käyttö olisi ra-
29368: alueiden erityisestä lunastusperusteesta ehdote-
29369: joitettua koko lunastustoimituksen ajan. Myö-
29370: taan muutettavaksi yleisen lunastuslain käsit-
29371: hemmin Suoritettavalie lunastuskorvaukselle
29372: teiden mukaiseksi. Se vastaa asiasisällöltään
29373: maksettaisiin lunastuslain mukainen kuuden
29374: voimassa olevaa säännöstä. Lisäksi ehdotetaan
29375: prosentin korko siitä päivästä lukien, jolloin
29376: otettavaksi selventävä viittaus mainitun lain
29377: alueen omistaja sai tiedon lunastusluvasta ja
29378: soveltamisesta luonnonsuojelualueiden lunas-
29379: käytön rajoitukset tulivat voimaan.
29380: tusmenettelyssä.
29381: Pykälän 2 momentissa olevaa säännöstä lu- Ehdotetuilla muutoksilla turvattaisiin Iuuas-
29382: nastuksen valmisteluun liittyvästä väliaikaises- tettavan alueen luonnontilan säilyminen sekä
29383: ta toimenpidekiellosta ehdotetaan muutetta- lunastukseen liittyvien valmistelevien toimenpi-
29384: vaksi siten, että kielto voitaisiin määrätä enin- teiden että varsinaisen lunastustoimituksen ai-
29385: tään kahden vuoden ajaksi. Toimenpidekiellon kana.
29386: määräisi asianomainen lääninhallitus, käytän- 19 §. Voimassa olevaan pykälään sisältyvää
29387: nössä ympäristöministeriön esityksestä. Kor- taajaan rakennetun alueen käsitettä joudutaan
29388: vaussäännös säilyisi ennallaan. ulkomainosta sijoitettaessa nykyisin tulkitse-
29389: Nykyisessä laissa olevaa, väliaikaista toimen- maan aina tapauskohtaisesti. Saman mainos-
29390: pidekieltoa ei vallitsevan oikeuskäytännön mu- taulun sijoittamista on saatettu joutua käsitte-
29391: kaan ole mahdollista antaa uudestaan. Laajoil- lemään useita kertoja, kun taulu on kielteisen
29392: la suojelualuevarauksiin kuuluvilla alueilla päätöksen jälkeen siirretty uuteen paikkaan,
29393: saattaa olla useita kymmeniä omistajia. Myös usein entisen paikan läheisyyteen. Tulkintavai-
29394: omistusoikeuksien selvittäminen voi olla han- keuksien poistamiseksi pykälän 1 momentti
29395: kalaa. Väliaikaisen toimenpidekiellon määräai- ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomai-
29396: ka ei käytännössä ole aina riittävän pitkä nosten sijoittaminen rakennuslain (370/58)
29397: alueen luonnontilan turvaamiseksi. Monessa mukaisten asema- ja rakennuskaava-alueiden
29398: tapauksessa määräaika on jo lähes kulunut ulkopuolelle olisi kielletty. Pykälä jäisi muu-
29399: umpeen ennen lunastuslupahakemuksen jättä- toin ennalleen. Rakennuslainsäädäntöä on
29400: mistä. Tämän jälkeen voi vielä kulua kuukau- muutettu siten, että ulkomainosten sijoittamis-
29401: sia ennen kuin lupa-asia saadaan valtioneuvos- ta voidaan nykyistä tehokkaammin ohjata
29402: ton käsiteltäväksi. Luonnonsuojelutarkoituk- myös asema- ja rakennuskaava-alueilla. Voi-
29403: 6 1990 vp. - HE n:o 33
29404:
29405: maantulosäännösten mukaan voidaan jo sijoi- 22 b §. Lakiehdotuksen 12 ja 20 a §:llä dele-
29406: tetut ulkomainokset edelleen pitää paikallaan. goitaisiin päätösvaltaa lääninhallitukselta kun-
29407: 20 §. Ehdotettu pykälä pääosin vastaa asiasi- nalle. Jos muutoksenhausta ei ole erityistä
29408: sällöltään voimassa olevaa säännöstä. Rauhoi- säännöstä, kunnan viranomaisen päätöksestä
29409: tuksen lakkauttamisen ja rauhoitusmääräysten valitettaisiin kunnallisvalituksella lääninai-
29410: muuttamisen edellytyksiä ehdotetaan selven- keuteen. Valituslaji olisi siis eri kuin valitet-
29411: nettäviksi. Alueen rauhoituksen lakkauttami- taessa lääninhallituksen päätöksestä.
29412: nen tai rauhoitusmääräysten lieventäminen voi- Ehdotuksen 12 ja 20 a §:n tapauksissa ei
29413: si tulla vireille myös ympäristöministeriön kunnan jäsenen valitusoikeudella ole sanotta-
29414: aloitteesta. Tämä tulisi kysymykseen niissä ta- vaa merkitystä. Valitusintressi on maanomis-
29415: pauksissa, joissa rauhoitus ei enää vastaa tar- tajana ja muulla, jota asia välittömästi koskee.
29416: koitustaan eikä alueen omistaja ole halukas Tämän vuoksi ja koska valituslajin tulisi yh-
29417: hakemaan rauhoituksen purkamista. denmukaisuuden vuoksi olla sama valitettaessa
29418: Luonnonsuojelualueen lakkauttamisen tai kunnan viranomaisen kuin lääninhallituksen
29419: rauhoitusmääräysten muuttamisen edellytykset päätöksestä, ehdotetaan, että kunnan viran-
29420: olisivat periaatteessa samanlaiset kuin voimas- omaisen päätökseen haettaisiin muutosta kun-
29421: sa olevassa laissa. Rauhoitusmääräysten tiu- nallisvalituksen sijasta hallintovalituksella eli
29422: kentaminen tapahtuisi siten edelleen samalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa
29423: tavalla kuin alueen perustaminen ja olisi mah- annetussa laissa on säädetty.
29424: dollista vain maanomistajan hakemuksesta. 23 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
29425: 20 a §. Luonnonmuistomerkin rauhoituksen täväksi vähäiset muutokset, joiden mukaan
29426: lakkauttaminen kuuluisi ehdotuksen mukaan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin laiton maasta-
29427: kunnalle kuten luonnonmuistomerkin perus- vienti ja maahantuonti sekä 16 c §:ssä sääde-
29428: taminen. Pykälä vastaa asiasisällöltään ehdo- tyn maanomistajan ilmoitusvelvollisuuden lai-
29429: tettua 20 §: ää. minlyönti säädettäisiin rangaistaviksi.
29430: 21 ja 22 §. Viranomaisnimikkeet ja sanonnat
29431: 24 §. Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin
29432: on muutettu vastaamaan nykyistä tilannetta.
29433: 21 a §. Lainkohta selkeyttäisi luonnonsuoje- siten, että tekoon syyllistyneen olisi korvattava
29434: aina rauhoitetun lajin yksilön tuhoamisesta
29435: lulain suhdetta kaivoslakiin ja voiruistaisi kai-
29436: voslain 71 §:ssä jo olevaa periaatetta, jonka aiheutunut vahinko, toisin sanoen sellaisen yk-
29437: mukaan luonnonsuojelualueilla noudatetaan, silön elävä arvo. Ohjeellisen arvon määräisi
29438: mitä erikseen on säädetty. Kun luonnonsuoje- ympäristöministeriö.
29439: lualueet on nimenomaisesti perustettu luonnon 24 a §. Luonnonsuojelulaista puuttuvat
29440: suojelemiseksi, on johdonmukaista, että näillä säännökset teettämisvaltuudesta, joka olisi kui-
29441: alueilla noudatetaan vain alueen suojelemiseksi tenkin tarpeen erityisesti ulkomainontaa koske-
29442: annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Mikäli vien kieltojen tehokkaassa valvonnassa ja täy-
29443: luonnonsuojelualuetta katsotaan tarkoituksen- täntöönpanossa. Ehdotettua säännöstä voitai-
29444: mukaiseksi jossain suhteessa hyödyntää talou- siin soveltaa myös korjattaessa luonnonsuoje-
29445: dellisesti, on mahdollista määrätä tästä alueen lualueelle aiheutettuja vaurioita. Ehdotukseen
29446: rauhoitusmääräyksissä, niin kuin useassa ta- sisältyvät tavanomaiset säännökset hallintopa-
29447: pauksessa on tehtykin. Siten esimerkiksi geolo- kon käyttämisestä.
29448: ginen tutkimus ja malminetsintä tai muu vas-
29449: taava toiminta voidaan tarvittaessa sallia luon-
29450: nonsuojelualueella. Edellytyksenä yleensä on, 2. Laki yleisten asiakirjain julki-
29451: että toiminta ei ainakaan sanottavasti vaikeuta suudesta
29452: alueen suojelun tavoitteiden toteutumista.
29453: 22 a §. Ehdotuksen mukaan lääninhallituk- Pykälässä ehdotetaan lainkohdassa olevan
29454: set voisivat toimittaa alioikeuteen postitse luettelon täydentämistä siten, että siihen sisäl-
29455: luonnonsuojelualueiden kauppoihin liittyvät lytettäisiin luonnonsuojelu. Tarkoituksena on
29456: lainhuudatus- ja kiinnityshakemukset. Sään- tässä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelun
29457: nöksellä vähennettäisiin lääninhallitusten työ- tehostaminen. Osaa näitä lajeja ja niiden esiin-
29458: määrää luonnonsuojelualueiden hankinnoissa. tymispaikkoja koskevat asiakirjat määrättäi-
29459: Vastaava säännös sisältyy maatilalain siin myöhemmin asetuksella salassa pidettävik-
29460: 81 §:ään. si.
29461: 1990 vp. - HE n:o 33 7
29462:
29463: 3. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29464: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
29465: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti nii- set:
29466: den tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi.
29467:
29468:
29469:
29470:
29471: 1.
29472: Laki
29473: luonnonsuojelulain muuttamisesta
29474:
29475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29476: kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71123) 7 ja 10 §, 13 §:n 2
29477: momentti ja 16 §:n 3 momentti,
29478: sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 2 momentti 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa
29479: (292/62) ja 16 §:n 3 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (401183),
29480: muutetaan 5 a §, 9 §:n 1 momentti, 12 §, 3 luvun otsikko, 14 a §:n 2 momentti, 16 §:n 2
29481: momentti, 16 a §:n 1 ja 3 momentti, 16 b §,18 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §:n 2 ja 3
29482: momentti sekä 22-24 §,
29483: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81), 14 a §:n 2
29484: momentti mainitussa 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa, 16 §:n 2 momentti ja 16 a §:n
29485: 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa, 16 b § 13 päivänä
29486: helmikuuta 1987 annetussa laissa (153/87), 18 § osittain muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1984
29487: annetulla lailla (560/84), 19 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa
29488: (708/64), 21 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä marraskuuta 1927 annetussa laissa (301127) sekä 23
29489: ja 24 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, sekä
29490: lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin
29491: uusi 14 b ja 16 c §, 16 d §ja sen sekä 18 §:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 20 a, 21 a,
29492: 22 a, 22 b ja 24 a § seuraavasti:
29493:
29494: 5a §
29495: Kunnalle, jossa suojelualue sijaitsee, makse- erityiseksi suojelualueeksi yksityisen alueen,
29496: taan siitä riippumatta, milloin alue on perus- jolla on luonnonsuojelun kannalta huomattava
29497: tettu, valtion varoista korvaus siitä kunnallis- merkitys. Hakemukseen on liitettävä selvitys
29498: veron tuoton vähentymisestä, joka suojelu- omistusoikeudesta ja rauhoitettavan alueen ra-
29499: alueen muodostamisen johdosta kunnalle ai- joista. Kunnalle on varattava tilaisuus antaa
29500: heutuu metsätaloudesta saatavasta tulosta hakemuksesta lausunto.
29501: maksettavan veron pienentymisenä. Korvauk- Päätökseen erityisestä suojelualueesta on
29502: sen myöntää ja maksaa metsähallitus vuosit- otettava yksityiskohtaiset määräykset alueen
29503: tain. luonnon suojelemisesta. Kun päätös on saanut
29504: lainvoiman, rauhoituksesta on tehtävä merkin-
29505: 9§ tä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiin-
29506: Lääninhallitus voi määrätä maanomistajan teistörekisteriin.
29507: hakemuksesta 1 §:n 2 momentin mukaiseksi
29508: 8 1990 vp. - HE n:o 33
29509:
29510: 12 § Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tar-
29511: Kunta päättää 6 §:ssä tarkoitetun, yksityisen kempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun
29512: omistamalla alueella olevan luonnonmuisto- sopimuksen täytäntöönpanosta.
29513: merkin rauhoittamisesta. Rauhoituksen hake-
29514: misesta ja voimassaotosta sekä luonnonmuisto- 16 b §
29515: merkin merkitsemisestä on soveltuvin osin voi- Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi la-
29516: massa, mitä 9 ja 11 § :ssä säädetään. jiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuu-
29517: luvan luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin
29518: 3 luku taikka niiden kannan, jonka säilyminen Suo-
29519: messa on vaarantunut.
29520: Eläimistön ja kasviston suojelu Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsäta-
29521: 14 a § lousministeriön tulee omalla toimialallaan seu-
29522: rata uhanalaisten lajien kantojen kehitystä ja
29523: Lääninhallitus voi myöntää luvan poiketa ryhtyä tarpeellisiin toimiin lajien säilyttämisek-
29524: rauhoituksesta tieteellistä tai opetustarkoitusta si.
29525: varten taikka jos eläinlaji on jollakin paikka- 16 c §
29526: kunnalla lisääntynyt haitallisesti tai osoittautu- Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel-
29527: nut muuten vahingolliseksi. Jos hakemus kos- tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamis-
29528: kee koko maata, luvan myöntää ympäristömi- alaan kuuluvan uhanalaisen lajin tai lajin kan-
29529: nisteriö. nan, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityi-
29530: sesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi ympäris-
29531: töministeriön tulee tarvittaessa laatia suojelu-
29532: 14 b § suunnitelma.
29533: Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua rauhoitet- Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä hoito-
29534: tua eläintä tai kasvia taikka niiden helposti ohjeita erityisesti suojeltavan lajin esiintymis-
29535: tunnistettavia osia tai johdannaisia ei saa viedä paikan säilyttämisestä ja hoidosta valtion
29536: maasta eikä tuoda maahan, ellei siihen ole omistamilla alueilla.
29537: saatu ympäristöministeriön lupaa. Jos erityisesti suojeltava laji esiintyy muualla
29538: kuin valtion omistamalla alueella ja lajin säi-
29539: 16 § lyttämiseksi on laadittu 1 momentissa tarkoi-
29540: tettu suojelusuunnitelma, lääninhallituksen on
29541: Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on tarvittaessa annettava maanomistajalle riittävä
29542: asianmukaisesti täytettynä tai muuten käsitel- tieto lajin esiintymisestä sekä niistä toimista,
29543: tynä tieteellistä, opetuksellisia tai keräilyarvoa, jotka vaarantaisivat lajin esiintymistä paikalla.
29544: se saadaan ottaa talteen luovutettavaksi yli- Jos tieto on annettu, maanomistajan tulee
29545: opiston luonnontieteelliselle museolle tai polii- ilmoittaa lääninhallitukselle viimeistään kuu-
29546: sille. Talteenotettu eläin voidaan luovuttaa kautta aikaisemmin ennen kuin hän ryhtyy
29547: myös muihin kuin valtion kokoelmiin sen mu- edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhallituk-
29548: kaan kuin ympäristöministeriö määrää. sen on ilmoituksen saatuaan viipymättä neuvo-
29549: teltava maanomistajan kanssa erityisesti suojel-
29550: 16 a § tavan lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimis-
29551: Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la- ta.
29552: jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso-
29553: pimuksen (SopS 45176) liitteissä 1-III mainit-
29554: tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien 4 luku
29555: sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja Luonnonsuojelun hallinto
29556: johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä
29557: varten tarvittavat luvat ja todistukset antaa 16 d §
29558: ympäristöministeriö sopimuksessa mainituin Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta
29559: perustein. Edellytyksenä maahantuonnille on, kuuluu ympäristöministeriölle.
29560: että asianomaisen vientimaan viranomainen on Lääninhallitus edistää ja valvoo luonnonsuo-
29561: antanut sopimuksessa tarkoitetun luvan tai jelua läänissä.
29562: todistuksen. Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luon-
29563: nonsuojelua alueellaan.
29564: 1990 vp. - HE n:o 33 9
29565:
29566: Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden 20 §
29567: hallinnasta, hoidosta ja valvonnasta säädetään Lääninhallitus voi omistajan hakemuksesta
29568: asetuksella. Edellä 3 §:ssä tarkoitetut järjestys- tai ympäristöministeriön esityksestä kokonaan
29569: säännöt antaa se virasto tai laitos, jonka hal- tai osittain purkaa yksityisen omistaman
29570: linnassa ja hoidossa suojelualue on. alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmää-
29571: räyksiä, jos alueen luonnonolot ovat muuttu-
29572: neet siten, että sen luonnonsuojeluarvo on
29573: 5 luku olennaisesti vähentynyt tai jos alueen rauhoitus
29574: estää sellaisen hankkeen toteuttamisen, jolla
29575: Erityisiä säännöksiä yleisen edun kannalta on erittäin huomattava
29576: 18 § merkitys.
29577: Valtiolla on oikeus suojelualueen muodosta- Hakemuksesta on hankittava ympäristömi-
29578: mista varten lunastaa kiinteää omaisuutta ja nisteriön lausunto. Jos asia on tullut vireille
29579: erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä kuin ympäristöministeriön esityksestä, on maan-
29580: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien omistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
29581: lunastuksesta annetussa laissa (603/77) on sää- Suojelun purkamisesta on tehtävä merkintä
29582: detty. maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteis-
29583: Lääninhallitus voi kieltää väliaikaisesti, törekisteriin.
29584: enintään kahdeksi vuodeksi, alueen sellaisen
29585: käyttämisen, joka voi vaarantaa lunastuksen 20 a §
29586: tarkoituksen. Lääninhallituksen päätöstä on Kunta voi omistajan hakemuksesta tai lää-
29587: noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ninhallituksen esityksestä lakkauttaa 12 §:ssä
29588: jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituk-
29589: lunastus myöhemmin raukeaa, on omistajana sen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai
29590: ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin- jos luonnonmuistomerkki olennaisesti haittaa
29591: gosta ja haitasta, mikä hänelle kiellon johdosta sellaisen hankkeen toteuttamista, jolla yleisen
29592: mahdollisesti on aiheutunut. Korvauksesta edun kannalta on huomattava merkitys. Maan-
29593: päättää lääninhallitus. omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluk-
29594: Jos kiinteän omaisuuden ja erityisten oi- si, jos asia on tullut vireille lääninhallituksen
29595: keuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 1 esityksestä.
29596: momentissa tarkoitettu lupa alueen lunastami- Rauhoituksen lakkauttamisesta on tehtävä
29597: seen luonnonsuojelua varten on annettu, on merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai
29598: alueen sellainen käyttö kielletty, joka saattaa kiinteistörekisteriin.
29599: vaarantaa lunastuksen tarkoitusta. Kielto on
29600: voimassa siitä päivästä, jolloin päätös lunas- 21 §
29601: tusluvasta on annettu tiedoksi alueen omista-
29602: jalle ja haltijalle, siihen saakka, kunnes lunas- Suojelualueen muodostamista tai purkamista
29603: tus on päättynyt tai rauennut. Suoritettavalie koskevasta lääninhallituksen päätöksestä on
29604: lunastuskorvaukselle on määrättävä maksetta- tiedotettava kunnan ilmoitustaululle asetetta-
29605: vaksi edellä mainitun lain 95 §:ssä tarkoitettu valla kuulutuksella.
29606: korko lunastusluvan tiedoksisaantipäivästä. Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee
29607: Jos lunastus kuitenkin raukeaa, on kiellosta myös kunnan päätöstä luonnonmuistomerkin
29608: mahdollisesti aiheutunut vahinko ja haitta kor- rauhoittamisesta tai rauhoituksen lakkauttami-
29609: vattava siten kuin 2 momentissa on säädetty. sesta.
29610:
29611: 19 § 21 a §
29612: Rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien Luonnonsuojelualueella on kaivoslain (503/
29613: asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa 65) mukainen toiminta kielletty, jollei alueen
29614: vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset) rauhoitusmääräyksissä erikseen ole toisin sää-
29615: kielletty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on detty tai määrätty.
29616: voimassa rakennuslain (370/58) mukainen
29617: asema- tai rakennuskaava. 22 §
29618: Tämän lain nojalla annetuista suojelualueita
29619: 2 361071T
29620: 10 1990 vp. - HE n:o 33
29621:
29622: tai luonnonmuistomerkkejä koskevista päätök- 24 §
29623: sistä ei suoriteta leimaveroja eikä maksuja. Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun
29624: tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle
29625: 22 a § se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo.
29626: Kuitenkin on aina tuomittava menetetyksi se
29627: Kun valtio on hakijana suojelualueen han-
29628: arvo, mikä rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla
29629: kintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitys-
29630: on lajinsa edustajana. Ympäristöministeriö
29631: asiassa, saadaan asiakirjat lähettää postitse
29632: alioikeudelle tai tuomiokunnan tuomarille. vahvistaa ohjeeiliset arvot rauhoitetuille eläi-
29633: mille ja kasveille. Muutoin on noudatettava,
29634: mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä on säädetty.
29635: 22 b §
29636: Kunnan viranomaisen 12 ja 20 a §:ssä tar- 24 a §
29637: koitettuun päätökseen haetaan muutosta valit- Jos joku lyö laimin tämän lain tai sen
29638: tamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä nojalla annettujen säännösten tai määräysten
29639: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa noudattamisen tai ryhtyy niiden vastaiseen toi-
29640: laissa (154/54) on säädetty. meen, lääninhallitus voi sakon uhalla velvoit-
29641: taa asianomaisen määräajassa poistamaan oi-
29642: 23 § keudenvastaisen tilan tai laiminlyönnin taikka
29643: asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet tee-
29644: Joka
29645: tetään asianomaisen kustannuksella. Läänin-
29646: 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla hallituksen päätöstä on noudatettava muutok-
29647: annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai senhausta huolimatta.
29648: ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista Teetetyn toimenpiteen kustannukset makse-
29649: määräystä rikkomalla, taan etukäteen valtion varoista ja ne saadaan
29650: 2) ottaa haltuun, luovuttaa, tuo maahan tai periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätös-
29651: vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen hel- tä siinä järjestyksessä kuin on säädetty verojen
29652: posti tunnistettavan osan tai johdannaisen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne-
29653: 14 a, 14 b tai 16 §:n säännösten vastaisesti, tussa laissa (367/61).
29654: 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai
29655: kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan Tämä laki tulee voimaan päivänä
29656: tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa kuuta 19
29657: yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
29658: tusta, ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
29659: 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään- miin.
29660: töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä- Lääninhallitus ratkaisee tämän lain voimaan
29661: mistä koskevaa kieltoa, taikka tullessa vireillä olevat luonnonmuistomerkkien
29662: rauhoittamista ja rauhoituksen lakkauttamista
29663: 5) rikkoo 16 c §:ssä tarkoitettua ilmoitusvel- koskevat asiat.
29664: vollisuutta tai 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu- Lääninhallitus voi jatkaa tämän lain voi-
29665: kieltoa tai lupaehtoa, maan tullessa vireillä olevia väliaikaisia kielto-
29666: on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais- ja enintään kahden vuoden pituisiksi.
29667: sa säädetty ankarampaa rangaistusta, luonnon- Lunastuskorvaukselle, joka suoritetaan tä-
29668: suojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen män lain voimaan tullessa vireillä olevan suoje-
29669: enintään kuudeksi kuukaudeksi. lualueen lunastustoimituksen perusteella, on
29670: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- määrättävä maksettavaksi korko lain voimaan-
29671: desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten tulopäivän ja korvauksen maksamispäivän vä-
29672: oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai liseltä ajalta.
29673: muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje- Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
29674: lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 c §:ssä den säännösten mukaisesti sijoitetut ulkomai-
29675: tarkoitettuun eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa nokset voidaan edelleen pitää paikallaan.
29676: rauhoitusmääräystä, on tuomittava, jollei mää- Poikkeukset ennen tämän lain voimaantuloa
29677: räyksen rikkomista ole pidettävä vähäisenä, lääninhallituksen päätöksellä perustettujen
29678: luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeu- suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä myön-
29679: teen enintään kahdeksi vuodeksi. tää lääninhallitus.
29680: 1990 vp. - HE n:o 33 11
29681:
29682:
29683: 2.
29684: Laki
29685: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
29686:
29687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 pa1vana
29688: helmikuuta 1951 annetun lain 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987
29689: annetussa laissa (472/87), näin kuuluvaksi:
29690:
29691: 9§ varmistaminen taikka yksityisen tärkeä henki-
29692: lökohtainen etu sielunhoidon, terveyden- ja
29693: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää sairaanhoidon, huoltotoimen, vankeinhoidon,
29694: salassa pidettäväksi, mikäli sitä vaatii valtion verotuksen tai julkisen tarkastustoiminnan
29695: turvallisuus tai suhteet ulkovaltoihin, maan- alalla.
29696: puolustuksen etu, rikosten ehkäiseminen tai
29697: syytteeseen saattaminen, luonnonsuojelu, val-
29698: tion tai itsehallintoyhdyskunnan tai yksityisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
29699: liiketoimen tai oikeudenkäynnin tai tietosuojan kuuta 19
29700:
29701:
29702: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
29703:
29704:
29705: Tasavallan Presidentti
29706: MAUNO KOIVISTO
29707:
29708:
29709:
29710:
29711: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29712: 12 1990 vp. - HE n:o 33
29713:
29714: Liite
29715:
29716: 1.
29717: Laki
29718: luonnonsuojelulain muuttamisesta
29719:
29720: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29721: kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 7 ja 10 §, 13 §:n 2
29722: momentti ja 16 §:n 3 momentti,
29723: sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 2 momentti 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa
29724: (292/62) ja 16 §:n 3 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (401/83),
29725: muutetaan 5 a §, 9 §:n 1 momentti, 12 §, 3 luvun otsikko, 14 a §:n 2 momentti, 16 §:n 2
29726: momentti, 16 a §:n 1 ja 3 momentit, 16 b §,18 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §:n 2 ja 3
29727: momentti sekä 22-24 §,
29728: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81), 14 a §:n 2
29729: momentti mainitussa 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa, 16 §:n 2 momentti ja 16 a §:n
29730: 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä huhtikuussa 1983 annetussa laissa, 16 b § 13 päivänä
29731: helmikuuta 1987 annetussa laissa (153/87), 18 § osittain muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1984
29732: annetulla lailla (560/84), 19 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa
29733: (708/64), 21 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä marraskuuta 1927 annetussa laissa (301/27) sekä 23
29734: ja 24 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, sekä
29735: lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin
29736: uusi 14 b ja 16 c §, 16 d §ja sen sekä 18 §:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 20 a, 21 a,
29737: 22 a, 22 b ja 24 a § seuraavasti:
29738:
29739: Voimassa oleva laki Ehdotus
29740: 5a§ 5a§
29741: Niille kunnille, joiden alueella suojelualue Kunnalle, jossa suojelualue sijaitsee, makse-
29742: sijaitsee, maksetaan valtion varoista korvaus taan siitä riippumatta, milloin alue on perus-
29743: siitä kunnallisveron tuoton vähentymisestä, jo- tettu, valtion varoista korvaus siitä kunnallis-
29744: ka suojelualueen muodostumisen johdosta veron tuoton vähentymisestä, joka suojelu-
29745: kunnille aiheutuu metsätaloudesta saatavasta alueen muodostamisen johdosta kunnalle ai-
29746: tulosta maksettavan tulosta maksettavan veron heutuu metsätaloudesta saatavasta tulosta
29747: pienentymisenä. Korvauksen myöntämisestä maksettavan veron pienentymisenä. Korvauk-
29748: päättää metsähallitus, joka maksaa sen kunnil- sen myöntää ja maksaa metsähallitus vuosit-
29749: le vuosittain. tain.
29750:
29751: 7§ 7§
29752: Tasavallan Presidentti määrää, minkä kes- (Kumotaan)
29753: kusviranomaisen tai maaherran toimena suoje-
29754: lualueen silmälläpito on oleva. Tämän viran-
29755: omaisen tulee suojeluasioissa olla yhteistoimin-
29756: nassa luonnonsuojeluvalvojan kanssa, sillä ta-
29757: voin kuin asetuksella tarkemmin määrätään.
29758: Sen asiana on myöskin 3 §:ssä mainittujen
29759: järjestyssääntöjen antaminen.
29760: 9§ 9§
29761: Jos maanomistaja tahtoo hänelle kuuluvalle Lääninhallitus voi määrätä maanomistajan
29762: tilalle muodostaa suojelualueen 1 §:n 2 mo- hakemuksesta 1 §:n 2 momentin mukaiseksi
29763: mentissa mainittua tarkoitusta varten, anta- erityiseksi suojelualueeksi yksityisen alueen,
29764: koon siitä maaherralle hakemuksen ynnä todis- jolla on luonnonsuojelun kannalta huomattava
29765: 1990 vp. - HE n:o 33 13
29766:
29767: Voimassa oleva laki Ehdotus
29768: tuksen omistusoikeudestaan ja selvän selitel- merkitys. Hakemukseen on liitettävä selvitys
29769: män kysymyksessä olevan alueen rajoista. Ha- omistusoikeudesta ja rauhoitettavan alueen ra-
29770: kemuksesta hankkikoon maaherra luonnon- joista. Kunnalle on varattava tilaisuus antaa
29771: suojeluvalvojan lausunnon. Jos tämä katsoo hakemuksesta lausunto.
29772: ehdotetun suojelualueen muodostamisen edis- Päätökseen erityisestä suojelualueesta on
29773: tävän huomattavaa yleistä etua ja puoltaa ha- otettava yksityiskohtaiset määräykset alueen
29774: kemusta, voi maaherra, sittenkuin asianomai- luonnon suojelemisesta. Kun päätös on saanut
29775: nen kunnanvaltuusto on antanut asiassa lau- lainvoiman, rauhoituksesta on tehtävä merkin-
29776: sunnon, määrätä alueen rauhoitetuksi päätök- tä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiin-
29777: sellä, jossa on tarkoin mainittava, missä suh- teistörekisteriin.
29778: teessa se on oleva rauhoitettu. Sittenkun pää-
29779: tös on koulutettu, on siitä maaherran toimesta
29780: tehtävä merkintä maarekisteriin, jota paitsi
29781: suojelualue on merkittävä tilan kartalle.
29782:
29783:
29784: 10 § 10 §
29785: Maaherran rauhoittamispäätöksessä voidaan (Kumotaan)
29786: omistajan hyväksi vahvistaa sellaisia poikkeuk-
29787: sia rauhoitusmääräyksistä, joita luonnonsuoje-
29788: luvalvoja on puoltanut.
29789: 12 § 12 §
29790: Yksityisen tiluksilla voidaan sellainen luon- Kunta päättää 6 §:ssä tarkoitetun, yksityisen
29791: nonmuistomerkki, josta 6 §:ssä puhutaan, rau- omistamalla alueella olevan luonnonmuisto-
29792: hoittaa soveltamalla vastaavasti 9 ja 11 §:n merkin rauhoittamisesta. Rauhoituksen hake-
29793: säännöksiä. misesta ja voimassaotosta sekä luonnonmuisto-
29794: merkin merkitsemisestä on soveltuvin osin voi-
29795: massa, mitä 9 ja 11 §:ssä säädetään.
29796:
29797: 3 luku 3 luku
29798: Erityisiä säännöksiä Eläimistön ja kasviston suojelu
29799: 13§
29800:
29801: Huuhkajan ja piekanan rauhoittamisesta (Kumotaan)
29802: valtion metsämailla päättää maatalousministe-
29803: riö
29804:
29805:
29806: 14 a §
29807:
29808: Tieteellistä tai opetustarkoitusta varten tahi Lääninhallitus voi myöntää luvan poiketa
29809: jos jokin tämän lain taikka sen nojalla annetun rauhoituksesta tieteellistä tai opetustarkoitusta
29810: asetuksen mukaan rauhoitettu eläin on jollakin varten taikka jos eläinlaji on jollakin paikka-
29811: paikkakunnalla haitallisesti lisääntynyt tai kunnalla lisääntynyt haitallisesti tai osoittautu-
29812: muuten osoittautunut vahingolliseksi, voi maa- nut muuten vahingolliseksi. Jos hakemus kos-
29813: talousministeriö luonnonsuojeluvalvojaa kuul- kee koko maata, luvan myöntää ympäristömi-
29814: tuaan myöntää muita poikkeuksia säädetystä nisteriö.
29815: rauhoituksesta.
29816: 14 1990 vp. - HE n:o 33
29817:
29818: Voimassa oleva laki Ehdotus
29819:
29820: 14 b §
29821: Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua eläintä tai
29822: kasvia taikka niiden helposti tunnistettavia osia
29823: tai johdannaisia ei saa viedä maasta eikä tuoda
29824: maahan, ellei siihen ole saatu ympäristöminis-
29825: teriön lupaa taikka tuonti tai vienti ole
29826: 14 a §:n mukaan sallittua.
29827: 16 §
29828:
29829: Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on
29830: asianmukaisesti käsiteltynä tieteellistä, opetuk- asianmukaisesti täytettynä tai muuten käsitel-
29831: sellista tai keräilyarvoa, saadaan se ottaa tal- tynä tieteellistä, opetuksellista tai keräilyarvoa,
29832: teen toimitettavaksi yliopistolliselle luonnontie- se saadaan ottaa talteen luovuteltavaksi yli-
29833: teelliselle museolle tai poliisille. Sellainen eläin opiston luonnontieteelliselle museolle tai polii-
29834: voidaan luovuttaa myös muihin kuin valtion sille. Talteenotettu eläin voidaan luovuttaa
29835: kokoelmiin sen mukaan kuin maa- ja metsäta- myös muihin kuin valtion kokoelmiin sen mu-
29836: lousministeriö määrää. kaan kuin ympäristöministeriö määrää.
29837: Edellä 1 momentissa tarkoitettua eläintä (3 momentti kumotaan)
29838: taikka sen helposti tunnistettavaa osaa tai joh-
29839: dannaista ei saa tuoda maahan ilman maa- ja
29840: metsätalousministeriön lupaa.
29841: 16 a § 16 a §
29842: Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la- Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten la-
29843: jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso- jien kansainvälistä kauppaa koskevan yleisso-
29844: pimuksen (SopS 45176) liitteessä 1-III mainit- pimuksen (SopS 45176) liitteissä 1-111 mainit-
29845: tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien tuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien
29846: sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja
29847: johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä
29848: varten tarvittavat luvat ja todistukset myöntää varten tarvittavat luvat ja todistukset antaa
29849: maa- ja metsätalousministeriö sopimuksessa ympäristöministeriö sopimuksessa mainituin
29850: mainituilla perusteilla. perustein. Edellytyksenä maahantuonnille on,
29851: että asianomaisen vientimaan viranomainen on
29852: antanut sopimuksessa tarkoitetun luvan tai
29853: todistuksen.
29854:
29855: Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvit- Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tar-
29856: taessa tarkempia määräyksiä 1 momentissa kempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun
29857: tarkoitettujen lupien ja todistusten hakemises- sopimuksen täytäntöönpanosta.
29858: sa noudatettavasta menettelystä ja 2 momentis-
29859: sa tarkoitetusta valvonnasta.
29860:
29861: 16 b § 16 b §
29862: Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel- Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi la-
29863: tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain nojalla rau- jiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuu-
29864: hoitetun eläin- ja kasvilajin, jonka häviämisuh- luvan luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin
29865: ka on ilmeinen. taikka niiden kannan, jonka säilyminen Suo-
29866: messa on vaarantunut.
29867: Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsäta-
29868: lousministeriön tulee omalla toimialallaan seu-
29869: rata uhanalaisten lajien kantojen kehitystä ja
29870: ryhtyä tarpeellisiin toimiin lajien säilyttämisek-
29871: si.
29872: 1990 vp. - HE n:o 33 15
29873:
29874: Voimassa oleva laki Ehdotus
29875:
29876: 16 c §
29877: Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojel-
29878: tavaksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamis-
29879: a/aan kuuluvan uhanalaisen lajin tai lajin kan-
29880: nan, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityi-
29881: sesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi ympäris-
29882: töministeriön tulee tarvittaessa laatia suojelu-
29883: suunnitelma.
29884: Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä hoito-
29885: ohjeita erityisesti suojeltavan lajin esiintymis-
29886: paikan säilyttämisestä ja hoidosta valtion
29887: omistamilla alueilla.
29888: Jos erityisesti suojeltava laji esiintyy muualla
29889: kuin valtion omistamalla alueella ja lajin säi-
29890: lyttämiseksi on laadittu 1 momentissa tarkoi-
29891: tettu suojelusuunnitelma, lääninhallituksen on
29892: tarvittaessa annettava maanomistajalle riittävä
29893: tieto lajin esiintymisestä sekä niistä toimista,
29894: jotka vaarantaisivat lajin esiintymistä paikalla.
29895: Jos tieto on annettu, maanomistajan tulee
29896: ilmoittaa lääninhallitukselle viimeistään kuu-
29897: kautta aikaisemmin ennen kuin hän ryhtyy
29898: edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhallituk-
29899: sen on ilmoituksen saatuaan viipymättä neuvo-
29900: teltava maanomistajan kanssa erityisesti suoje/-
29901: tavan lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimis-
29902: ta.
29903:
29904: 4 luku
29905: Luonnonsuojelun hallinto
29906: 16 d §
29907: Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta
29908: kuuluu ympäristöministeriölle.
29909: Lääninhallitus edistää ja valvoo luonnonsuo-
29910: jelua läänissä.
29911: Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luon-
29912: nonsuojelua alueellaan.
29913: Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden
29914: hallinnasta, hoidosta ja valvonnasta säädetään
29915: asetuksella. Edellä 3 §:ssä tarkoitetut järjestys-
29916: säännöt antaa se virasto tai laitos, jonka hal-
29917: linnassa ja hoidossa suojelualue on.
29918:
29919:
29920: 5 luku
29921: Erityisiä säännöksiä
29922: 18 § 18 §
29923: Valtiolla olkoon oikeus suojelualueen muo- Valtiolla on oikeus suojelualueen muodosta-
29924: dostamista varten pakkolunastaa kiinteää mista varten lunastaa kiinteää omaisuutta ja
29925: 16 1990 vp. - HE n:o 33
29926:
29927: Voimassa oleva laki Ehdotus
29928:
29929: omaisuutta sekä pakkolunastustoimin määrätä erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä kuin
29930: rajoituksia omistajan oikeuteen käyttää sellais- kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien
29931: ta omaisuutta. lunastuksesta annetussa laissa (603177) on sää-
29932: detty.
29933: Jos syntyy kysymys pakkolunastuksesta Lääninhallitus voi kieltää väliaikaisesti,
29934: luonnonsuojelua varten, voi lääninhallitus väli- enintään kahdeksi vuodeksi, alueen sellaisen
29935: aikaisesti, enintään yhdeksi vuodeksi, kieltää käyttämisen, joka voi vaarantaa lunastuksen
29936: alueen sellaisen käyttämisen, joka voisi vaaran- tarkoituksen. Lääninhallituksen päätöstä on
29937: taa pakkolunastuksen tarkoitusta. Jos pakko- noudatettava muutoksenhausta huolimatta,
29938: lunastus sittemmin jää sikseen, on omistajalla jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos
29939: ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin- lunastus myöhemmin raukeaa, on omistajana
29940: gosta ja haitasta, minkä hän kiellon johdosta ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahin-
29941: ehkä on kärsinyt. Korvauksen määrääminen gosta ja haitasta, mikä hänelle kiellon johdosta
29942: on lääninhallituksen asia. mahdollisesti on aiheutunut. Korvauksesta
29943: päättää lääninhallitus.
29944: Jos kiinteän omaisuuden ja erityisten oi-
29945: keuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 1
29946: momentissa tarkoitettu lupa alueen lunastami-
29947: seen luonnonsuojelua varten on annettu, on
29948: alueen sellainen käyttö kielletty, joka saattaa
29949: vaarantaa lunastuksen tarkoitusta. Kielto on
29950: voimassa siitä päivästä, jolloin päätös lunas-
29951: tusluvasta on annettu tiedoksi alueen omista-
29952: jalle ja haltijalle, siihen saakka, kunnes /unas-
29953: tus on päättynyt tai rauennut. Suoritettavalie
29954: lunastuskorvaukselle on määrättävä maksetta-
29955: vaksi edellä mainitun lain 95 §:ssä tarkoitettu
29956: korko /unastusluvan tiedoksisaantipäivästä.
29957: Jos /unastus kuitenkin raukeaa, on kiellosta
29958: mahdollisesti aiheutunut vahinko ja haitta kor-
29959: vattava siten kuin 2 momentissa on säädetty.
29960:
29961: 19 § 19 §
29962: Mainos-, propaganda- tai muussa sellaisessa Rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien
29963: tarkoituksessa ei taajaan rakennetun alueen asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa
29964: ulkopuolella saa sijoittaa ulkosalle ilmoituksia, vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset)
29965: julisteita, tauluja tai muita laitteita. kielletty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on
29966: voimassa rakennuslain (370158) mukainen
29967: asema- tai rakennuskaava.
29968:
29969:
29970: 20 § 20 §
29971: Luonnonsuojelun yksityisen kiinteistölle Lääninhallitus voi omistajan hakemuksesta
29972: muodostetulla suojelualueena tai sellaisella tai ympäristöministeriön esityksestä kokonaan
29973: kiinteistöllä olevan luonnonmuistomerkin rau- tai osittain purkaa yksityisen omistaman
29974: hoituksen voi maaherra omistajan hakemuk- alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmää-
29975: sesta, kuultuaan luonnonsuojeluvalvojaa, julis- räyksiä, jos alueen luonnonolot ovat muuttu-
29976: taa osaksi tai kokonaan lakkautetuksi, jos sen neet siten, että sen luonnonsuojeluarvo on
29977: säilyttäminen muuttuneiden olojen vuoksi ei olennaisesti vähentynyt tai jos alueen rauhoitus
29978: enään näytä toivottavalta taikka sen havaitaan estää sellaisen hankkeen toteuttamisen, jolla
29979: 1990 vp. - HE n:o 33 17
29980:
29981: Voimassa oleva laki Ehdotus
29982:
29983: ehkäisevän tai huomattavasti vaikeuttavan sel- yleisen edun kannalta on erittäin huomattava
29984: laista yritystä, josta on melkoista yleistä hyö- merkitys.
29985: tyä. Maaherran päätöksen voi luonnonsuojelu- Hakemuksesta on hankittava ympäristömi-
29986: valvoja ennen valitusajan umpeenkulumista nisteriön lausunto. Jos asia on tullut vireille
29987: alistaa korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta- ympäristöministeriön esityksestä, on maan-
29988: vaksi. omistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
29989: Jos suojelualue tai sellainen maa, jolla rau- Suojelun purkamisesta on tehtävä merkintä
29990: hoitettu luonnonmuistomerkki sijaitsee, on maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteis-
29991: määrätty pakkolunastettavaksi, voi maaherra törekisteriin.
29992: julistaa luonnonsuojelun pakkolunastettavalla
29993: alueella lakkautetuksi, kun sen säilyttäminen
29994: katsotaan pakkolunastuksen tarkoitukseen so-
29995: veltumattomaksi tai muuten tarkoitustaan vas-
29996: taamattomaksi.
29997: Luonnonsuojelun lakkauttamisesta on maa-
29998: herran toimesta merkintä tehtävä maarekiste-
29999: riin.
30000:
30001: 20 a §
30002: Kunta voi omistajan hakemuksesta tai lää-
30003: ninhallituksen esityksestä lakkauttaa 12 §:ssä
30004: tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituk-
30005: sen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai
30006: jos luonnonmuistomerkki olennaisesti haittaa
30007: sellaisen hankkeen toteuttamista, jolla yleisen
30008: edun kannalta on huomattava merkitys. Maan-
30009: omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluk-
30010: si, jos asia on tullut vireille lääninhallituksen
30011: esityksestä.
30012: Rauhoituksen lakkauttamisesta on tehtävä
30013: merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai
30014: kiinteistörekisteriin.
30015:
30016: 21 §
30017:
30018: [Maaherran] päätös suojelualueen muodos- Suojelualueen muodostamista tai purkamista
30019: tamisesta yksityiselle kuuluvalle kiinteistölle tai koskevasta lääninhallituksen päätöksestä on
30020: luonnonsuojelun lakkauttamisesta sellaisella tiedotettava kunnan ilmoitustaululle asetetta-
30021: alueella kuulutetaan, niinkuin kunnallisista valla kuulutuksella.
30022: kuulutuksista on säädetty. Tiedonanto päätök- Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee
30023: sestä painetaan sen ohella virallisiin lehtiin. myös kunnan päätöstä luonnonmuistomerkin
30024: Yksityisen luonnonmuistomerkin rauhoitta- rauhoittamisesta tai rauhoituksen lakkauttami-
30025: misesta kuulutetaan, niinkuin 2 momentin en- sesta.
30026: simmäisessä lauseessa sanotaan.
30027:
30028: 21 a §
30029: Luonnonsuojelualueella on kaivoslain (5031
30030: 65) mukainen toiminta kielletty, jollei alueen
30031: rauhoitusmääräyksissä erikseen ole toisin sää-
30032: detty tai määrätty.
30033: 3 36107lT
30034: 18 1990 vp. - HE n:o 33
30035:
30036: Voimassa oleva laki Ehdotus
30037:
30038: 22 § 22 §
30039: [Maaherralle] tehdystä rauhoitushakemuk- Tämän lain nojalla annetuista suojelualueita
30040: sesta sekä [maaherran] sellaiseen hakemukseen tai luonnonmuistomerkkejä koskevista päätök-
30041: antamasta päätöksestä ei suoriteta veroja eikä sistä ei suoriteta leimaveroja eikä maksuja.
30042: maksuja.
30043:
30044: 22 a §
30045: Kun valtio on hakijana suojelualueen han-
30046: kintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitys-
30047: asiassa, saadaan asiakirjat lähettää postitse
30048: alioikeudelle tai tuomiokunnan tuomarille.
30049:
30050: 22 b §
30051: Kunnan viranomaisen 12 ja 20 a §:ssä tar-
30052: koitettuun päätökseen haetaan muutosta valit-
30053: tamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä
30054: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
30055: laissa (154154) on säädetty.
30056: 23 § 23 §
30057: Joka Joka
30058: 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla 1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla
30059: annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai
30060: ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista
30061: määräystä rikkomalla; määräystä rikkomalla,
30062: 2) ottaa haltuun, luovuttaa tai tuo maahan 2) ottaa haltuun, luovuttaa, tuo maahan tai
30063: eläimen taikka sen helposti tunnistettavan osan vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen hel-
30064: tai johdannaisen 16 §:n säännösten vastaisesti; posti tunnistettavan osan tai johdannaisen
30065: 14 a, 14 b tai 16 §:n säännösten vastaisesti,
30066: 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai 3) tuo maahan tai vie maasta eläimen tai
30067: kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan
30068: tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa tai johdannaisen ilman 16 a §:ssä mainitussa
30069: yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis- yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todis-
30070: tusta; tusta,
30071: 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään- 4) rikkoo 3 §:ssä tarkoitettua järjestyssään-
30072: töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä- töä tai 15 §:ssä tarkoitettua pyydysten käyttä-
30073: mistä koskevaa kieltoa; taikka mistä koskevaa kieltoa, taikka
30074: 5) rikkoo 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu- 5) rikkoo 16 c §:ssä tarkoitettua ilmoitusvel-
30075: kieltoa tai lupaehtoa; vollisuutta tai 19 §:ssä tarkoitettua ilmoittelu-
30076: kieltoa tai lupaehtoa,
30077: on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais- on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais-
30078: sa säädetty ankarampaa rangaistusta, luonnon- sa säädetty ankarampaa rangaistusta, 1u o n -
30079: suojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen n onsu ojelu ri k ko m u kses ta sakkoon
30080: enintään kuudeksi kuukaudeksi. tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudek-
30081: si.
30082: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu-
30083: desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten desta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten
30084: oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai
30085: muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje- muutoin huomattavan vahingon luonnonsuoje-
30086: lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 b §:n lualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 c §:ssä
30087: nojalla erityisesti suojeltavaksi määrättyyn tarkoitettuun eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa
30088: 1990 vp. - HE n:o 33 19
30089:
30090: Voimassa oleva laki Ehdotus
30091:
30092: eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa rauhoitus- rauhoitusmääräystä, on tuomittava, jollei mää-
30093: määräystä eikä määräyksen rikkomista ole pi- räyksen rikkomista ole pidettävä vähäisenä,
30094: dettävä vähäisenä, on tuomittava luonnonsuo- luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeu-
30095: jelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään teen enintään kahdeksi vuodeksi.
30096: kahdeksi vuodeksi.
30097:
30098: 24 §
30099: Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun Joka on syyllistynyt 23 §:ssä tarkoitettuun
30100: tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle
30101: se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo. se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo.
30102: Muutoin on noudatettava, mitä rikoslain 2 Kuitenkin on aina tuomittava menetelyksi se
30103: luvun 16 §:ssä on säädetty. arvo, mikä rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla
30104: on lajinsa edustajana. Ympäristöministeriö
30105: vahvistaa ohjeeiliset arvot rauhoitetuille eläi-
30106: mille ja kasveille. Muutoin on noudatettava,
30107: mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä on säädetty.
30108:
30109: 24 a §
30110: Jos joku lyö laimin tämän lain tai sen
30111: nojalla annettujen säännösten tai määräysten
30112: noudattamisen tai ryhtyy niiden vastaiseen toi-
30113: meen, lääninhallitus voi sakon uhalla velvoit-
30114: taa asianomaisen määräajassa poistamaan oi-
30115: keudenvastaisen tilan tai laiminlyönnin taikka
30116: asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet tee-
30117: tetään asianomaisen kustannuksella. Läänin-
30118: hallituksen päätöstä on noudatettava muutok-
30119: senhausta huolimatta.
30120: Teetetyn toimenpiteen kustannukset makse-
30121: taan etukäteen valtion varoista ja ne saadaan
30122: periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätös-
30123: tä siinä järjestyksessä kuin on säädetty verojen
30124: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin anne-
30125: tussa laissa (367161).
30126: Tämä laki tulee voimaan päivänä
30127: kuuta 19 .
30128: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
30129: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
30130: miin.
30131: Lääninhallitus ratkaisee tämän lain voimaan
30132: tullessa vireillä olevat luonnonmuistomerkkien
30133: rauhoittamista ja rauhoituksen lakkauttamista
30134: koskevat asiat.
30135: Lääninhallitus voi jatkaa tämän lain voi-
30136: maan tullessa vireillä olevia väliaikaisia kielto-
30137: ja enintään kahden vuoden pituisiksi.
30138: Lunastuskorvaukselle, joka suoritetaan tä-
30139: män lain voimaan tullessa vireillä olevan suoje-
30140: lualueen /unastustoimituksen perusteella, on
30141: määrättävä maksettavaksi korko lain voimaan-
30142: 20 1990 vp. - HE n:o 33
30143:
30144: Voimassa oleva laki Ehdotus
30145:
30146: tulopäivän ja korvauksen maksamispäivän vä-
30147: liseltä ajalta.
30148: Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
30149: den säännösten mukaisesti sijoitetut ulkomai-
30150: nokset voidaan edelleen pitää paikallaan.
30151: Poikkeukset ennen tämän lain voimaantuloa
30152: lääninhallituksen päätöksellä perustettujen
30153: suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä myön-
30154: tää lääninhallitus.
30155:
30156:
30157:
30158:
30159: 2.
30160: Laki
30161: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
30162:
30163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 paiVana
30164: helmikuuta 1951 annetun lain 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987
30165: annetussa laissa (472/87), näin kuuluvaksi:
30166:
30167: Voimassa oleva laki Ehdotus
30168: 9§
30169:
30170: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää
30171: salassa pidettäväksi, mikäli valtion turvallisuus salassa pidettäväksi, mikäli sitä vaatii valtion
30172: tai suhteet ulkovaltoihin, maanpuolustuksen turvallisuus tai suhteet ulkovaltoihin, maan-
30173: etu, rikosten ehkäiseminen tai syytteeseen saat- puolustuksen etu, rikosten ehkäiseminen tai
30174: taminen, valtion tai itsehallintoyhdyskunnan syytteeseen saattaminen, luonnonsuojelu, val-
30175: tai yksityisen liiketoimen tai oikeudenkäynnin tion tai itsehallintoyhdyskunnan tai yksityisen
30176: tai tietosuojan varmistaminen taikka yksityisen liiketoimen tai oikeudenkäynnin tai tietosuojan
30177: tärkeä henkilökohtainen etu sielunhoidon, ter- varmistaminen taikka yksityisen tärkeä henki-
30178: veyden- ja sairaanhoidon, huoltotoimen, van- lökohtainen etu sielunhoidon, terveyden- ja
30179: keinhoidon, verotuksen tai julkisen tarkastus- sairaanhoidon, huoltotoimen, vankeinhoidon,
30180: toiminnan alalla vaatii. verotuksen tai julkisen tarkastustoiminnan
30181: alalla.
30182:
30183:
30184: Tämä laki tulee voimaan päivänä
30185: kuuta 19 .
30186: 1990 vp. - HE n:o 34
30187:
30188:
30189:
30190:
30191: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kyrönjoen erityissuoje-
30192: lusta
30193:
30194:
30195:
30196:
30197: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30198:
30199: Esityksen tarkoituksena on suojella Kyrön- laissa. Valtion varoista suoritettaisiin siten ve-
30200: joen vielä rakentamaton osa voimalaitosraken- sivoiman luonnonmukaisen nimellistehon pe-
30201: tamiselta. Esitys täydentäisi siten koskiensuoje- rusteella laskettu käyvän hinnan mukainen täy-
30202: lulakia, jolla on jo suojeltu yhteensä 53 arvo- si korvaus sekä korvattaisiin mahdolliset suun-
30203: kasta vesistöä ja vesistön osaa maassamme. nittelukustannukset. Lailla turvattaisiin myös
30204: Lakiehdotuksen mukaan uuden voimalaitok- Kyrönjoen tulvasuojelun loppuunsaattaminen
30205: sen rakentaminen Kyrönjoen keski- ja alaosaan voimalaitosten rakentamiskiellosta huolimatta.
30206: olisi kielletty. Vesivoiman omistajalle tai käyt-
30207: töoikeuden haltijalle maksettavien korvausten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
30208: perusteet olisivat samat kuin koskiensuojelu- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi.
30209:
30210:
30211:
30212:
30213: YLEISPERUSTELUT
30214:
30215: 1. Esityksen yhteiskunnallinen mitus sekä alueen sulfidisavimailta tulevien
30216: merkitys vesien happamoittava vaikutus. Viime vuosina
30217: asumajätevesien puhdistuminen on parantanut
30218: Kyrönjoki valuma-alueineen ja merellisine veden laatua, mutta happamuus aiheuttaa edel-
30219: vaikutusalueineen on tärkeä luonnontaloudelli- leen ajoittaisia ongelmia.
30220: nen kokonaisuus, jolla on paljon luonnon Veden laadun osittaisen paranemisen myötä
30221: moninaiskäyttöarvoja. Itse joki virtaa kulttuu- ovat vaelluskalojen olot Kyrönjoessa jonkin
30222: rimaisemassa peltolakeuksien lomitse. Jokivar- verran parantuneet. Taimenen ja siian on to-
30223: ren vanha asutus ja jokiluonto pienehköine dettu säännöllisesti nousevan jokeen kute-
30224: koskineen ovat arvokas maisemakokonaisuus. maan. Joen uoma on esteetön kalan kululle
30225: Alkuperäisen luonnon suojelun kannalta ar- runsaan veden aikana yli 100 kilometrin mat-
30226: vokkain alue on joen suisto ja sen edustan kalla. Erityistä merkitystä kalastolle ja kalata-
30227: merenlahdet Vassorfjärden, Österfjärden ja loudelle on Kyrönjoen suun merialueella. Se on
30228: Söderfjärden. Ne sisältyvät 3 päivänä kesäkuu- Merenkurkun merialueen tärkein kalojen poi-
30229: ta 1982 tehdyn valtioneuvoston periaatepää- kastuotantoalue. Rannikolla kalastus on tärkeä
30230: töksen mukaiseen lintuvesien suojeluohjel- ammatti ja sivutulojen lähde.
30231: maan. Joen eliöstöön kuuluvat vaelluskalat Kyrönjoki on Vaasan kaupungin tärkein
30232: taimen ja vaellussiika. Siltä osin kuin nämä käyttöveden lähde eikä kaupungilla ole lähi-
30233: yhä jokeen nousevat kannat ovat alkuperäisiä, vuosina muita käyttökelpoisia vedenhankinta-
30234: niitä voidaan pitää uhanalaisina lajeina. vaihtoehtoja.
30235: Joen veden laatua ovat huonontaneet asu- Vesihallitus ja Jyllinkosken Sähkö Oy ovat
30236: majätevedet, maa- ja metsätalouden hajakuor- hakeneet vesioikeuden lupaa Kyrönjoen ylä-
30237: 391290Q
30238: 2 1990 vp. - HE n:o 34
30239:
30240: osan vesistötöihin. Niihin kuuluvat muun ty valtion ja yksityisen voimayhtiön välinen
30241: muassa padon ja tulvavallien rakentaminen sopimus. Vesihallitus ja lyHinkosken Sähkö
30242: Kylänpäänkoskeen ja sen yläpuoliselle joki- Oy ovat nimittäin 1970-luvulla tehneet sopi-
30243: alueelle, voimalaitosten rakentaminen Kylän- muksen Kyrönjoen yläosan vesistötyöstä ja
30244: päänkoskeen ja Kirkonkoskeen sekä säännös- Kirkonkosken ja Kylänpäänkosken voimalai-
30245: telypadon rakentaminen Köykänkoskeen. Ve- tosten rakentamisesta. Yhtiö on sopimuksen
30246: sistötyön toteuttamisesta on valtioneuvoston mukaan muun muassa sitoutunut hoitamaan
30247: päätöksellä tehty yhteistyösopimus vesihalli- Kyrönjoen tulvasuojelun edellyttämien pump-
30248: tuksen ja lyHinkosken Sähkö Oy:n välillä. paamoiden valvonnan ja toimittamaan kor-
30249: Hankkeita käsitellään parhaillaan vesilain mu- vauksetta pumppaamoilla tarvittavan sähkö-
30250: kaisessa katselmustoimituksessa. energian. Voimalaitosten rakentamisen kieltä-
30251: Suunniteltujen voimalaitosten rakentaminen vä laki aiheuttaisi sopimuksen purkautumisen
30252: ja sitä seuraava vuorokausisäännöstely huo- tältä osin. Tulvasuojelua varten perustetuille
30253: nontaisi Kyrönjoen vesistön tilaa ja aiheuttaisi järjestely-yhtiöille tästä aiheutuvien taloudellis-
30254: peruuttamattomia muutoksia vesiluonnossa ja ten edunmenetysten välttämiseksi ehdotetaan
30255: sen toiminnassa. Virtaamien ja vedenpinnan säädettäväksi, että valtio ottaa vastatakseen
30256: korkeuden vaihtelut lyhyin väliajoin syövyttäi- tulvasuojelun edellyttämien pumppaamoiden
30257: sivät jokiuomaa ja aiheuttaisivat rantojen sor- hoidosta ja valvonnasta sekä tarvittavan säh-
30258: tumista. Voimalaitosrakentamisesta johtuva köenergian hankinnasta. Tämän Kyrönjoen
30259: vuorokausisäännöstely vähentäisi todennäköi- suojelun erityispiirteen takia on asianmukaisin-
30260: sesti joen ja rannikkoalueen kalakantoja ja ta säätää suojelusta erillislailla.
30261: vaikeuttaisi näin kalastusta etenkin Mustasaa- Lakiehdotuksen tarkoituksena on estää uu-
30262: ren ja Maksamaan kunnissa. Vuorokausisään- sien voimalaitosten rakentaminen Kyrönjoen
30263: nöstely aiheuttaisi myös jään paksuuntumista keski- ja alaosaan. Sen sijaan laki ei estäisi
30264: ja siten jääpatotulvien pahenemista. Lisäksi tulvasuojelun toteuttamista alueella. Voimalai-
30265: voimalaitosten rakentaminen tuhoaisi kulttuu- tosten rakentamisen estymisestä huolimatta
30266: riarvoja muuttamalla peruuttamattomasti eri- Kyrönjoen tulva-alueet suojeltaisiin tulvilta.
30267: tyisesti Ylistaron kirkonkylän maisemaa. Tästä otettaisiin nimenomainen maininta la-
30268: Kyrönjoen rakentamattomalla vesivoimalla kiin. Lakiehdotuksen hyväksyminen merkitsisi
30269: ei ole maamme energiahuollon kannalta merki- sitä, että vanhaa tulvasuojelusuunnitelmaa tar-
30270: tystä. Selvitysten mukaan Kylänpäänkosken ja kistettaisiin siltä osin kuin Kylänpäänkosken ja
30271: Kirkonkosken voimalaitosten rakentamisen lii- Kirkonkosken voimalaitosten jättäminen pois
30272: ketaloudellinen kannattavuuskin on kyseen- suunnitelmasta sitä edellyttää.
30273: alainen sähkön hinnan todennäköisen kehityk- Virtaavien vesien suojelussa on syytä nou-
30274: sen valossa. Kyrönjoen rakentamattorniin kos- dattaa mahdollisimman yhdenmukaisia kor-
30275: kiin liittyy niin merkittäviä luonnon- ja kult- vausperusteita ja -menettelyä. Siksi vesivoiman
30276: tuuriarvoja, että näiden arvojen säilyttäminen omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle mak-
30277: tulee asettaa voimalaitosten rakentamisen edel- settavien korvausten perusteet ja korvausme-
30278: le. nettely olisivat lakiehdotuksen mukaan samat
30279: kuin koskiensuojelulaissa (35/87).
30280:
30281: 2. Uudistusehdotus
30282: 3. Asian valmistelu
30283: Kyrönjoen vielä rakentamattomien koskien
30284: suojelemiseksi ehdotetaan säädettäväksi erillis- Kysymys Kyrönjoen suojelusta oli esillä jo
30285: laki, laki Kyrönjoen erityissuojelusta. Lain ni- koskiensuojelulakia valmisteltaessa. Hallituk-
30286: mi vastaisi Ounasjoen koskien suojelusta sää- sen esitykseen koskiensuojelulaiksi Kyrönjokea
30287: dettyä lakia (laki Ounasjoen erityissuojelusta, ei kuitenkaan sisällytetty, koska vesihallituksen
30288: 703/83). ja lyHinkosken Sähkö Oy:n välisellä sopimuk-
30289: Kyrönjoen koskien suojelusta voitaisiin sää- sella oli sovittu jokea koskevista vesistötöistä
30290: tää myös muuttamalla koskiensuojelulakia. ja voimalaitosten rakentamisesta ja tilanne si-
30291: Kyrönjoen vesistö poikkeaa kuitenkin koskien- ten oli oikeudelliselta kannalta erilainen kuin
30292: suojelulailla suojelluista muista vesistöistä sii- muissa suojeltavissa vesistöissä. Hallituksen
30293: nä, että joen voimalaitosrakentamisesta on teh- esityksestä antamassaan mietinnössä laki- ja
30294: 1990 vp. - HE n:o 34 3
30295:
30296: talousvaliokunta piti kuitenkin tärkeänä, että suojelu valtiolle arviolta 5,1 miljoonaa mark-
30297: hallitus selvittää, miten Kyrönjoki voidaan kaa kalliimmaksi. Tähän arvioon sisältyvät
30298: suojella. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, että myös pumppaamaiden valvonta- ja sähkökus-
30299: ympäristön suojelua tehostetaan Kyrönjoen tannukset, joista valtio lakiehdotuksen mu-
30300: alueella ja että veden laatua tarkoin seurataan kaan ottaisi vastatakseen. Tulvasuojeluhyöty
30301: sekä tarvittaessa ryhdytään kiireellisesti asian jäisi voimalaitoksettomassa vaihtoehdossa noin
30302: vaatimiin toimiin. miljoona markkaa pienemmäksi. Valtion kus-
30303: Ympäristöministeriö asetti 3.6.1987 työryh- tannuksia vähentävänä tekijänä olisi toisaalta
30304: män, jonka tehtävänä oli selvittää, millä oikeu- otettava huomioon valtiolta mahdollisesti sääs-
30305: dellisilla, taloudellisilla ja hallinnollisilla edel- tyvät ennalta arvaamattomien vahinkojen,
30306: lytyksillä Kyrönjoen yläosan tulvasuojelu voi- haittojen ja edunmenetysten korvaukset, joista
30307: taisiin toteuttaa ilman Kylänpään ja Kirkon- valtio on Jyllinkosken Sähkö Oy:n kanssa
30308: kosken voimalaitosten rakentamista. Työryh- tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan vastuus-
30309: mä teetti Vaasan vesi- ja ympäristöpiirillä selvi- sa.
30310: tyksen Kyrönjoen yläosan voimalaitoksetto- Kyrönjoen koskien suojelusta maksettava
30311: man tulvasuojelun vaihtoehdoksi ja Ekono koskiensuojelulain perusteiden mukainen kor-
30312: Oy:llä arvion Kylänpäänkosken ja Kirkonkos- vaus olisi arviolta 4,5-5,5 miljoonaa mark-
30313: ken vesivoiman arvosta. Työryhmä esitti muis- kaa. Vesivoiman käyvän hinnan arviointiperus-
30314: tiossaan 31.1.1988 Kyrönjoen koskien suojelun teet ovat tällöin samat, joita on käytetty mää-
30315: ja voimalaitoksettoman tulvasuojelun toteutta- rättäessä koskiensuojelulain mukaisia korvauk-
30316: misesta eri vaihtoehtoja, joista yksi oli suoje- sia muiden Pohjanmaan jokien vesivoimasta.
30317: lun toteuttaminen lainsäädäntötoimin. Työryh- Suunnittelukustannusten määrää ei voida ar-
30318: mä ei pitänyt suositeltavana odottaa asian vioida.
30319: vesioikeuskäsittelyn päättymistä.
30320: Hallituksen esitys perustuu aikaisempiin eh- Kylänpäänkosken ja Kirkonkosken vesivoi-
30321: dotuksiin ja selvityksiin sekä niistä saatuihin man arvosta on teetetty selvitys käyttäen voi-
30322: lausuntoihin. Tästä esityksestä annetuissa lau- malaitosten pitoaikana 50 vuotta. Voimalaitos-
30323: sunnoissa on esitetty lakiehdotuksesta sekä ten rakentamista ei voida sähkönhinnan toden-
30324: myönteisiä että kielteisiä käsityksiä. näköisen kehityksen valossa pitää erityisen
30325: kannattavana käytettävästä korkokannasta
30326: riippumatta. Kuuden prosentin korkokannalla
30327: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- hanke olisi jopa tappiollinen.
30328: tukset
30329:
30330: Jos Kylänpäänkosken ja Kirkonkosken voi-
30331: malaitosten rakentaminen estyy, tulee tulva-
30332:
30333:
30334:
30335:
30336: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30337:
30338:
30339: 1. Lakiehdotuksen perustelut Suojeltavan alueen koskien keskivirtaama on
30340: yli 30 m 3/s ja putouskorkeus yhteensä 35 m.
30341: Niiden yhteenlaskettu luonnonmukainen ni-
30342: 1 §. Kyrönjoen ympäristöarvoja on selostet- mellisteho on noin 10 MW.
30343: tu edellä yleisperusteluissa. Suojeltava alue kä-
30344: sittäisi Kyrönjoen keski- ja alaosan Hanhikos- Asiallisesti kysymyksessä on samanlainen
30345: ken alapuolella Isonkyrön, Mustasaaren, Vä- koskien suojelu uuden voimalaitoksen rakenta-
30346: hänkyrön ja Ylistaron kunnissa. Alueella on miselta kuin koskiensuojelulaissa. Tulkinta,
30347: kaikkiaan 18 koskea, joista huomattavimmat mitä uuden voimalaitoksen rakentamisella tar-
30348: ovat Kylänpäänkoski, Kirkonkoski, Hiirikoski koitetaan, on sama kuin koskiensuojelulain
30349: ja Voitilankoski. 1 §:ssä.
30350: 4 1990 vp. - HE n:o 34
30351:
30352: 2 ja 3 §. Pykälissä ehdotetaan säädettäväksi nastuslain 82 §:ssä säädetyt kustannukset olisi
30353: korvauksista vesivoiman omistajalle tai käyttö- määrättävä valtion maksettavaksi. Vastaava
30354: oikeuden haltijalle koskien rakentamatta jättä- säännös on myös koskiensuojelulaissa.
30355: misestä. Käytännössä korvaukset maksettaisiin 6 §. Lainkohta sisältää voimaantulosään-
30356: lähinnä Jyllinkosken Sähkö Oy:lle, joka ei nöksen. Jotta korvausvaatimusten käsittelyn
30357: voisi käyttää hyväksi omistamaansa tai hallit- alkaminen ei kohtuuttomasti lykkääntyisi, eh-
30358: semaansa Kyrönjoen vesivoimaa. dotetaan korvaustoimituksen hakemiselle sää-
30359: Korvaukset määräytyisivät samoin perustein dettäväksi kolmen vuoden määräaika lain voi-
30360: kuin koskiensuojelulaissa. Korvaukseksi olisi maantulosta. Määräaika on lyhyempi kuin
30361: siten määrättävä vesivoiman luonnonmukaisen koskiensuojelulaissa, jossa se on viisi vuotta.
30362: niroellistehon perusteella lasketun käyvän hin- Lain voimaantullessa purkautuisi vesihalli-
30363: nan mukainen täysi korvaus (2 §). Lisäksi kor- tuksen ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n Kyrönjokea
30364: vattaisiin kustannukset, jotka ovat aiheutuneet koskeva yhteistyösopimus siltä osin kuin se
30365: vesivoiman käyttöön ottamiseksi tarpeellisista olisi lain kanssa ristiriidassa. Sopimuksen pur-
30366: suunnittelu- ja muista erityisistä toimenpiteistä kautuminen ei perustaisi yhtiölle muuta oikeut-
30367: (3 §). Suunnittelukustannusten korvaamisen ta korvaukseen, kuin mikä sillä on lakiehdo-
30368: edellytyksenä olisi, että vesilain mukainen lu- tuksen 2 ja 3 §:n mukaan.
30369: pahakemus voimalaitoksen rakentamiseen on
30370: ennen lain voimaantuloa pantu vireille vesituo-
30371: mioistuimessa. 2. Voimaantulo
30372: 4 §. Vesihallituksen Suomen valtion edusta-
30373: jana ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n tekemän yh- Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
30374: teistyösopimuksen mukaan Jyllinkosken Sähkö simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on
30375: Oy on sitoutunut hoitamaan vesihallituksen sen hyväksynyt.
30376: rakentamien Kyrönjoen yläosan vesistötyöhön
30377: kuuluvien pumppaamaiden valvonnan ja toi-
30378: mittamaan korvauksetta pumppaamaissa tar- 3. Säätämisjärjestys
30379: vittavan sähköenergian. Asiasta on maininta
30380: 8.3.1974 tehdyn yhteistyösopimuksen 8 koh- Perustuslakivaliokunta on koskiensuojelu-
30381: dassa sellaisena kuin se on muutettuna 17 .2. laista antamassaan lausunnossa (PeVL n:o 8/
30382: 1978 tehdyssä muutossopimuksessa. 1986 vp.) todennut, ettei koskiensuojelulain
30383: Laki Kyrönjoen erityissuojelusta aiheuttaa tarkoittamien vesistöjen tai vesistön osien osal-
30384: yhteistyösopimuksen purkautumisen. Tällöin ta ole olemassa vesilain mukaisesta voimalai-
30385: jäisi avoimeksi, kuka vastaisi pumppaamaiden tosrakentamisesta sellaisia sopimuksia, joihin
30386: käytöstä ja hoidosta sekä niiden tarvitseman laki puuttuisi taannehtivasti. Siksi laki voitiin
30387: sähköenergian hankinnasta. Tässä tilanteessa valiokunnan mielestä tältä kannalta arvioituna
30388: voidaan pitää kohtuuttomana, että nämä teh- säätää tavallisena lakina.
30389: tävät jäisivät paikallisten järjestely-yhtiöiden Suomen valtion ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n
30390: vastuulle ja kustannettavaksi. Tämän vuoksi välillä on tehty muun muassa voimalaitosten
30391: ehdotetaan laissa säädettäväksi, että valtio vas- rakentamista koskeva yhteistyösopimus, josta
30392: taa Kyrönjoen yläosan tulvasuojelun edellyttä- edellä jo on mainittu. Sopimuksella on järjes-
30393: mien pumppaamaiden hoidosta, valvonnasta tetty sopimuspuolten yhteistoimintaa ja työnja-
30394: sekä pumppaamaiden tarvitseman sähköener- koa rakentamisessa sillä edellytyksellä, että
30395: gian hankinnasta. vesioikeudellinen lupa tulee myönnetyksi ku-
30396: Selvyyden vuoksi ehdotetaan lakiin otetta- hunkin hankkeeseen. Laki Kyrönjoen erityis-
30397: vaksi myös nimenomainen maininta alueen suojelusta estäisi luvan saamisen yhteistyösopi-
30398: tulvasuojelun loppuunsaattamisesta. muksessa mainittujen Kylänpäänkosken ja Kir-
30399: ~ §. Korvauksista määrättäisiin lunastuslais- konkosken voimalaitosten rakentamiseen.
30400: sa säädettyä menettelyä noudattaen. Vesivoi- Laki Kyrönjoen erityissuojelusta merkitsisi
30401: man omistajan tai käyttöoikeuden haltijan olisi siten mainitun yhteistyösopimuksen purkautu-
30402: lunastuslain 97 §:stä ilmenevin tavoin haettava mista siltä osin, mikä koskee Kylänpäänkosken
30403: määräystä korvaustoimituksen pitämiseen. Ha- ja Kirkonkosken voimalaitosten rakentamista.
30404: kijalle ei kuitenkaan koituisi kustannuksia oi- · Tämä on nimenomaan todettu lakiehdotuksen
30405: keutensa valvomisesta toimituksessa, sillä lu- 6 §:n 3 momentissa, jossa myös ehdotetaan
30406: 1990 vp. - HE n:o 34 5
30407:
30408: säädettäväksi osittaisesta purkautumisesta ai- keussuhteisiin voidaan ~avallisesti puuttua vain
30409: heutuvasta korvauksesta vain viittaamalla la- perustuslain säätämisjärjestyksessä, lakiehdo-
30410: kiehdotuksen 2 ja 3 §:n perusteella jo määräy- tus ehdotetaan käsiteltäväksi valtiopäiväjärjes-
30411: tyvään korvaukseen. Näiden järjestelyjen tyksen 67 §:n mukaisess\l järjestyksessä.
30412: vuoksi ja koska hallitusmuodon 6 §:n vakiintu-
30413: neen tulkinnan mukaan olemassa oleviin yksi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30414: tyisoikeudellisiin, varallisuusoikeudellisiin oi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30415:
30416:
30417:
30418:
30419: Laki
30420: Kyrönjoen erityissuojelusta
30421:
30422: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
30423: tavalla, säädetään:
30424:
30425: 1§ Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että
30426: Sen lisäksi, mitä koskiensuojelulaissa (35/ voimalaitoksen rakentamista koskeva lupaha-
30427: 87) on säädetty, uuden voimalaitoksen raken- kemus, johon on liitetty,voimalaitoksen raken-
30428: tamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tamista tarkoittava suunnitelma, on pantu vi-
30429: tarkoitettua lupaa Kyrönjoen keski- ja alaosas- reille ennen tämän lain voimaantuloa.
30430: sa Hanhikosken alapuolella Isonkyrön, Musta-
30431: saaren, Vähänkyrön ja Ylistaron kunnissa. 4§
30432: Valtio huolehtii Kyrönjoen yläosan tulvasuo-
30433: 2§ jelun loppuunsaattamisesta sekä vastaa tulva-
30434: Vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden suojelun edellyttämien pumppaamaiden hoi-
30435: haltijalle, joka sen johdosta, mitä 1 §:ssä on dosta ja valvonnasta sekä niiden tarvitseman
30436: säädetty, ei voi käyttää hyväksi omistamaansa sähköenergian hankinnasta.
30437: tai hallitsemaansa vesivoimaa, suoritetaan
30438: omistajan tai käyttöoikeuden haltijan niin vaa- 5§
30439: tiessa valtion varoista korvaus. Korvaukseksi Edellä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut korvaukset
30440: on määrättävä vesivoiman luonnonmukaisen määrätään siinä järjestyksessä kuin kiinteän
30441: nimellistehon perusteella lasketun käyvän hin- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
30442: nan mukainen täysi korvaus. sesta annetussa laissa (603177) on säädetty.
30443: Mainitun lain 82 §:ssä säädetyt kustannukset
30444: 3§ on määrättävä valtion maksettavaksi. Menette-
30445: Jos vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeu- lystä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä
30446: den haltijalle on aiheutunut vesivoiman käyt- mainitun lain 97 §:ssä on säädetty.
30447: töönottamiseksi tarpeellisista suunnittelu- ja
30448: muista erityisistä toimenpiteistä sellaisia kus- 6§
30449: tannuksia, jotka ovat koskeneet 1 §:n nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä
30450: kiellettyä voimalaitoksen rakentamista, kustan- kuuta 199 .
30451: nukset korvataan valtion varoista, jos vesivoi- Määräystä tässä laissa tarkoitettuun kor-
30452: man omistaja tai käyttöoikeuden haltija sitä vaustoimitukseen on haettava kolmen vuoden
30453: vaatii. kuluessa tämän lain voimaantulosta.
30454: 6 1990 vp. - HE n:o 34
30455:
30456: Tämän lain voimaantullessa purkautuu vesi- tyine muutoksineen siltä osin kuin sopimus
30457: hallituksen Suomen valtion edustajana ja Jyl- muutoksineen on tämän lain kanssa ristiriidas-
30458: linkosken Sähkö Oy:n maaliskuun 8 päivänä sa. Korvauksesta on voimassa, mitä lain 2 ja 3
30459: 1974 tekemä sopimus siihen myöhemmin teh- §:ssä on säädetty.
30460:
30461:
30462: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
30463:
30464:
30465: Tasavallan Presidentti
30466: MAUNO KOIVISTO
30467:
30468:
30469:
30470:
30471: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30472: 1990 vp. - HE n:o 35
30473:
30474:
30475:
30476:
30477: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaavoitusalueiden ja-
30478: kolain, rakennuslain ja kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamises-
30479: ta
30480:
30481:
30482:
30483: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30484:
30485: Esityksen tarkoituksena on poistaa kunta- ta ja kiinteistörekisterin pitämisestä huolehti-
30486: muotojen erilaisuudesta johtuvat erot kiinteis- minen sanotulla kaava-alueella. Esityksen mu-
30487: tön muodostamisessa. Tämän vuoksi ehdote- kaan kunta voisi ottaa kiinteistöinsinöörin pal-
30488: taan, että nykyiset eri kuntien asemakaava-alu- velukseensa siinäkin tapauksessa, ettei sen alu-
30489: eita koskevat erot poistetaan, jolloin kiinteistö- eella ole asemakaavaa. Kaavoitusalueiden ja-
30490: jen muodostaminen kaikissa kunnissa olisi yh- kolakiin sekä rakennuslakiin ja kiinteistörekis-
30491: denmukaista. Muut kuin kaupunkikunnat voi- terilakiin ehdotetaan tehtäväksi tästä johtuvat
30492: sivat edelleen valita yksityiskohtaiseksi kaavak- muutokset.
30493: si asemakaavan tai rakennuskaavan. Asema-
30494: kaavan valitsemisesta seuraisi, että kunnan vel- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
30495: vollisuudeksi tulisi kiinteistön muodostamises- heti lakiehdotusten tultua hyväksytyiksi.
30496:
30497:
30498:
30499:
30500: YLEISPERUSTELUT
30501:
30502:
30503: 1. Esityksen yhteiskunnallinen tullessa voimaan. Näin ollen jälkimmäiseen
30504: merkitys ryhmään kuuluvat myös 1 päivänä tammikuuta
30505: 1986 perustetut kaupungit. Jäljempänä jälkim-
30506: mäiseen ryhmään kuuluvista kunnista käyte-
30507: Kunnallislain (953176) säätämisen yhteydes- tään nimitystä muut kunnat. Näiden kuntien
30508: sä oli periaatteena kuntamuotojen erojen pois- alueella sovelletaan niitä säännöksiä, jotka
30509: taminen. Vaikka kuntamuotojen erot poistet- koskevat kiinteistön muodostamista maalais-
30510: tiinkin kunnallislainsäädännöstä, kunnallislain kunnassa.
30511: 156 §:n mukaan muissa laeissa olevia säännök-
30512: siä, joissa eri kuntamuotojen välillä on tehty
30513: eroja, sovelletaan kuntiin sen mukaan, mikä Kaupunkien yksityiskohtainen kaava on ase-
30514: niiden kuntamuoto oli uuden kunnallislain tul- makaava, jollei kysymys ole rantakaavoitetta-
30515: lessa voimaan. Tämän vuoksi kiinteistön muo- vasta alueesta. Muissa kunnissa voidaan käyt-
30516: dostamisen kannalta kunnat jakaantuvat kah- tää asemakaavaa, rakennuskaavaa tai ranta-
30517: teen ryhmään. Toisen ryhmän muodostavat ne kaavaa. Kiinteistöjen muodostaminen ja kiin-
30518: kunnat, jotka olivat kaupunkeja uuden kun- teistörekisterin pitäminen tapahtuu nykyisin eri
30519: nallislain tullessa voimaan. Nykyisiä kiinteis- tavoin ja eri viranomaisten toimesta kaupun-
30520: tön muodostamista kaupungissa koskevia kien kuin muiden kuntien asemakaava-alueilla.
30521: säännöksiä sovelletaan vain näiden kaupunkien Kaupungin asemakaava-alueella kiinteistöjen
30522: alueella. Jäljempänä kaupungilla tarkoitetaan muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämi-
30523: edellämainitunlaisia kaupunkeja. Toiseen ryh- sestä huolehtii kaupungin kiinteistöinsinööri.
30524: mään kuuluvat puolestaan kaikki ne kunnat, Muiden kuntien asemakaava-alueella kiinteis-
30525: jotka olivat maalaiskuntia uuden kunnallislain tön muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pi-
30526:
30527: 380604A
30528: 2 1990 vp. - HE n:o 35
30529:
30530: tämisestä huolehtivat valtion maanmittausvira- tontinmittauksessa. Lain 5 luvun mukaan ase-
30531: nomaiset. makaavan mukainen yleinen alue muodoste-
30532: Esityksen tarkoituksena on poistaa kunta- taan kaupungissa kiinteistöksi yleisen alueen
30533: muodoista johtuvat erot kiinteistön muodosta- mittauksessa. Tontinmittauksen ja yleisen alu-
30534: misessa ja kiinteistörekisterin pitämisessä. Kaa- een mittauksen toimittaa kaupungin kiinteis-
30535: voitusalueiden jakolakia (101/60) muutettaisiin töinsinööri. Kiinteistörekisterilain (392/85)
30536: siten, että kaikkien kuntien asemakaava-alueil- 5 §:n mukaan kaavoitusalueiden jakolain
30537: la kiinteistöjen muodostamisesta ja kiinteistö- 115 §:n 1 momentin mukaisista kiinteistöistä,
30538: rekisterin pitämisestä huolehtisi kunnan kiin- joita ovat tontit ja yleiset alueet, kiinteistöre-
30539: teistöinsinööri. Muut kunnat voisivat edelleen kisteriä pitää kiinteistöinsinööri.
30540: valita yksityiskohtaiseksi kaavaksi asemakaa- Rakennuslain (370/58) 118 §:n 1 momentin
30541: van sijasta rakennuskaavan. mukaan maalaiskunnan asemakaava-alueella
30542: Esityksen keskeinen merkitys on siinä, että tontti erotetaan itsenäiseksi tilaksi lohkomaila
30543: muissa kunnissa voisi ehdotetun lainmuutok- tai muulla maanmittaustoimituksella. Katualu-
30544: sen toteuttamisen jälkeen kiinteistönmuodostus een erottaminen kunnalle tapahtuu puolestaan
30545: tapahtua yksityiskohtaisesti kaavoitetulla alu- kaavoitusalueiden jakolain 47 §:n mukaisessa
30546: eella joko kunnan viranomaisen toimesta tai maanmittaustoimituksessa. Näiden toimitusten
30547: valtion viranomaisen toimesta sen mukaan, suorittamisesta huolehtivat valtion maanmit-
30548: onko kunta valinnut kaavaksi asemakaavan vai tausviranomaiset.
30549: rakennuskaavan. Valitsemalla asemakaavan
30550: Myös tontinosan lunastaminen suoritetaan
30551: kunta ottaa samalla huolehtiakseen kaavan
30552: eri toimitusmenettelyä noudattaen sen mukaan
30553: toteuttamisen myös kiinteistöjen muodostami-
30554: sen osalta sekä kiinteistörekisterin pitämisen. onko kysymyksessä kaupungin vai muun kun-
30555: nan asemakaava-alue. Edelleen rasitteita kos-
30556: Esityksen toteuttaminen antaisikin kunnille ny-
30557: kevat säännökset ja myös muiden kuin edellä
30558: kyistä väljemmän mahdollisuuden valita kiin-
30559: mainittujen maanmittaustoimitusten suoritta-
30560: teistön muodostamisen toteuttamistapa yksi-
30561: misen edellytykset ovat erilaiset kaupungin ase-
30562: tyiskohtaisesti kaavoitettavilla alueilla.
30563: Esityksen mukaan kaikki kunnat voisivat makaava-alueella kuin muun kunnan asema-
30564: kaava-alueella.
30565: ottaa kiinteistöinsinöörin palvelukseensa. Kiin-
30566: teistöinsinöörin ottaminen ei olisi lainkaan si- Syynä näihin kiinteistön muodostamisessa
30567: dottu kunnan kaavoitukseen. Täten on mah- vallitseviin eroihin on erilainen historiallinen
30568: dollista lisätä asiantuntemusta kunnissa kiin- kehitys maankäytön suunnittelussa ja toteutta-
30569: teistönmuodostusta ja maankäyttöä koskevien misessa sekä kiinteistönmuodostamisen erilai-
30570: asioiden hoidossa. set lähtökohdat. Kaupungin asemakaava-alu-
30571: eella kiinteistönmuodostamistoimitus perustuu
30572: vahvistettuun asemakaavaan ja tonttijakoon ja
30573: 2. Nykyinen tilanne ja asian kuuluu kiinteästi osana kaavan toteuttamiseen.
30574: valmistelu Kaupungit ovat vanhastaan huolehtineet ase-
30575: makaavan laatimisesta ja sen maastoon merkit-
30576: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö sekä muutos- semisestä ja kaupunkien tehtävänä on ollut
30577: tarve muutoinkin kaavan toteuttaminen. Tämän
30578: vuoksi on ollut tarkoituksenmukaista, että
30579: Kuten edellä todettiin, kunnallislain 156 §:n kiinteistöjen muodostaminen kaupungin ase-
30580: mukaan muissa laeissa olevia, eri kuntamuoto- makaava-alueella kuuluu kunnalliselle viran-
30581: ja koskevia säännöksiä sovelletaan kuntiin sen omaiselle. Kun kiinteistörekisterin pitäminen
30582: mukaan, mikä niiden kuntamuoto oli kunnal- liittyy seurannaistoimenpiteenä kiinteistön-
30583: lislain tullessa voimaan. Kaupunkien ja muiden muodostamiseen, on kiinteistörekisterin pitä-
30584: kuntien asemakaava-alueella tapahtuvassa minen asemakaava-alueen kiinteistöistä säädet-
30585: kiinteistön muodostamisessa onkin voimassa ty samalle viranomaiselle, joka huolehtii kiin-
30586: olevan lainsäädännön mukaan merkittäviä ero- teistönmuodostamisesta.
30587: avuuksia. Rakennuslain mukaan myös maalaiskunnas-
30588: Kaavoitusalueiden jakolain 4 luvun mukaan sa voidaan laatia asemakaava. Maalaiskunnan
30589: kaupungin asemakaava-alueella erotetaan tont- asemakaavan toteuttamista ei kuitenkaan ole
30590: tijaon mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi sidottu kiinteästi kiinteistöjen muodostamiseen
30591: 1990 vp. - HE n:o 35 3
30592:
30593: samalla tavoin kuin kaupungin asemakaava- 2.2. Valmisteluvaiheet
30594: alueella.
30595: Asemakaavojen laatiminen maalaiskuntien Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna
30596: alueille on ollut vähäistä. Tämän vuoksi kiin- 1985 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia
30597: teistöjen muodostamisen säätämistä kunnalli- ehdotus niiksi lainsäädännöllisiksi toimenpi-
30598: seksi tehtäväksi näillä alueilla ei ole aikaisem- teiksi, jotka ovat tarpeen kuntamuodosta joh-
30599: min pidetty tarkoituksenmukaisena, varsin- tuvien erilaisuuksien poistamiseksi kiinteistön-
30600: kaan kun suurella osalla maalaiskunnista ei ole muodostuksesta ja rekisteröimisestä. Työryh-
30601: ollut palveluksessaan kiinteistöinsinöörin kel- män muistio valmistui 10 päivänä maaliskuuta
30602: poisuuden omaavaa henkilöä. 1987.
30603: Nykyään monet kaupungit ja suuret muut Työryhmän muistiosta ovat antaneet lausun-
30604: kunnat ovat varsin samanlaisia. Myös muiden tonsa oikeusministeriö, sisäasiainministeriö,
30605: kuntien taajamien maankäytön yksityiskohtai- valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö,
30606: nen järjestäminen on aikaisempaa useammin maanmittaushallitus, Suomen Kaupunkiliitto,
30607: tarkoituksenmukaista hoitaa asemakaavan Suomen Kunnallisliitto, Finlands svenska kom-
30608: avulla. Kunnat ovat myös ryhtyneet ottamaan munförbund, Maataloustuottajain keskusliitto,
30609: palvelukseensa kiinteistöinsinöörin kelpoisuus- Maanomistajain liitto ja Maanmittausinsinöö-
30610: vaatimukset täyttävän henkilön huolehtimaan rien liitto. Esitys perustuu työryhmän ehdotuk-
30611: maankäyttöön ja kiinteistöjen muodostamiseen siin ja niistä annettuihin lausuntoihin.
30612: liittyvien asioiden hoitamisesta ja kehittämises-
30613: tä, minkä seurauksena asemakaavan toteutta-
30614: miseen liittyvät kiinteistönmuodostamistehtä- 3. Esityksen taloudelliset, orga-
30615: vät pystytään hoitamaan kunnan toimesta. nisatoriset ja henkilöstövaiku-
30616: Asiallisia syitä kaupunkien ja muiden kuntien tukset
30617: erilaisuuden säilyttämiseen asemakaava-aluei-
30618: den osalta ei tämän vuoksi enää ole. Kiinteis- Lakiehdotuksesta ei sinänsä aiheudu talou-
30619: tön muodostamisen ja kiinteistörekisterin pitä- dellisia, organisatorisia tai henkilöstövaikutuk-
30620: misen yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, että sia. Mahdolliset taloudelliset, organisatoriset ja
30621: kaikkien kuntien asemakaava-alueella kiinteis- henkilöstövaikutukset aiheutuvat kunnan pää-
30622: töjen muodostaminen tapahtuisi tontinmit- töksistä. Kunnalla on mahdollisuus valita eri
30623: tauksella ja yleisen alueen mittauksella ja että yksityiskohtaisten kaavojen välillä. Vain siinä
30624: kiinteistöinsinöörin lakimääräisenä tehtävänä tapauksessa, että kunta päättää asemakaavan
30625: olisi mainittujen kiinteistötoimitusten suoritta- laatimisesta alueelleen, tulee sen tehtäväksi
30626: minen ja kiinteistörekisterin pitäminen. Raken- kiinteistöjen muodostaminen ja kiinteistörekis-
30627: nuskaava-alueen ja muiden alueiden kiinteistö- terin pitäminen kyseisellä kaava-alueella.
30628: jen muodostamisesta huolehtisivai edelleen Yleensä tällaisella kunnalla on ennestään kiin-
30629: pääsääntöisesti valtion maanmittausviranomai- teistöinsinöörin kelpoisuusehdot täyttävä hen-
30630: set. Kunnan kiinteistöinsinööri saisi kuitenkin kilö palveluksessaan hoitamassa maankäyttöön
30631: suorittaa kunnan alueella maanmittaustoimi- ja kaavoitukseen liittyviä asioita. Usein kunnil-
30632: tuksia asetuksella säädetyissä tapauksissa, ku- la on palveluksessaan myös sellaista muuta
30633: ten kaupungin kiinteistöinsinööri nykyisin. henkilöstöä, joka voi toimia kiinteistöinsinöö-
30634: Asemakaava-alueen kiinteistön muodostami- rin apuna. Asemakaavan laatimisesta kunnan
30635: sen yhtenäistämisestä seuraisi, että myös mui- alueelle ei siten aiheutuisi välttämättä henkilös-
30636: hin kuntiin tulisi valita kiinteistöinsinööri, jos tön lisäämisen tarvetta. Käytännössä kunnille
30637: kunta on laatinut alueelleen asemakaavan. Li- aiheutuisi lisämenoja lähinnä asemakaava-alu-
30638: säksi ehdotetaan, että kunta voisi ottaa palve- een kiinteistörekisterin pitämisestä ja sitä var-
30639: lukseensa kiinteistöinsinöörin, vaikka sillä ei ten tarpeellisten laitteiden hankkimisesta. Kun
30640: olisi asemakaavaa. asemakaavojen laatiminen alkaa vähitellen ja
30641: Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä muita pie- kiinteistöjä muodostettaisiin asemakaava-alu-
30642: nehköjä tarkistusehdotuksia voimassa olevaan eilla vain muutamia vuosittain, olisivat kiin-
30643: kaavoitusalueiden jakolakiin sekä ehdotus ra- teistöjen muodostamisesta yksittäiselle kunnal-
30644: kennuslain ja kiinteistörekisterilain tarkistami- le aiheutuvat vuotuiset menot vähäisiä. Vastaa-
30645: sesta siltä osin, kuin se on tarpeen ehdotettujen vasti kunta saa kiinteistöinsinöörin suoritta-
30646: kaavoitusalueiden jakolain muutosten vuoksi. mista maanmittaustoimituksista samoin kuin
30647: 4 1990 vp. - HE n:o 35
30648:
30649: kiinteistörekisteriotteiden antamisesta maksu- Esityksen toteuttaminen vähentäisi maanmit-
30650: tuloja. taustoimistojen kiinteistönmuodostamistehtä-
30651: viä vähäisessä määrin.
30652:
30653:
30654:
30655:
30656: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30657:
30658:
30659: 1. Lakiehdotusten perustelut Kelpoisuusvaatimuksena kiinteistöinsinöörin
30660: virkaan olisi teknillisen korkeakoulun maan-
30661: 1.1. Kaavoitusalueiden jakolaki mittauksen koulutusohjelman mukaisesti suori-
30662: tettu diplomi-insinöörin tutkinto. Sen sijaan
30663: 1 §. Pykälässä on säädetty lain soveltamis- vaatimus käytännössä hankitusta perehtynei-
30664: alasta. Kuten yleisperusteluissa on todettu lais- syydestä kiinteistönmuodostamista koskeviin
30665: ta poistettaisiin eri kuntamuotoja koskevat eri- tehtäviin on poistettu, koska edellä mainitun
30666: laiset säännökset. Näin ollen lakia sovellettai- koulutusohjelman mukaisen tutkinnon suorit-
30667: siin samalla tavoin kaikkien kuntien kaavoitus- taminen antaa perehtyneisyyden kyseisiin teh-
30668: alueilla. Pykälään on tehty tätä tarkoittava täviin. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan
30669: muutos. otettavaksi edellä tarkoitetut kiinteistöinsinöö-
30670: 2 §. Pykälän 1 momentissa on säännös siitä, rin valitsemista ja viran kelpoisuusvaatimuksia
30671: että tässä laissa maistraatille säädetyt tehtävät koskevat säännökset, minkä vuoksi jäljempänä
30672: suorittaa rakennuslautakunta. Kun asianomai- ehdotetaan 50 §:n 2 momentti kumottavaksi.
30673: sia pykäliä ehdotetaan jäljempänä muutetta- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
30674: viksi siten, että maistraatin sijasta mainitaan si nykyiseen 32 §:ään sisältyvä säännös. Samal-
30675: rakennuslautakunta, momentti ehdotetaan ku- la säännökseen on tehty luonteeltaan tekninen,
30676: mottavaksi tarpeettomana. kuntamuotojen erojen poistamisesta johtuva
30677: Pykälän 2 momentin muutos on luonteeltaan muutos.
30678: tekninen ja se johtuu lain soveltamisalan muu- 3 §. Pykälässä on nykyään säännös siitä,
30679: toksesta. ettei rekisteröidyn tontin tai yleisen alueen
30680: 2 a §. Kiinteistöinsinöörin valitsemisesta ja alueella saa tehdä maanmittaustoimitusta, lu-
30681: kelpoisuusehdoista kiinteistöinsinöörin virkaan kuun ottamatta rajamerkin siirtämistä. Tähän
30682: säädetään nykyisin 50 §:ssä. Sanotun pykälän säännökseen on tehty luonteeltaan tekniset,
30683: 2 momentin mukaan kiinteistöinsinööri voi lain soveltamisalan muutoksesta ja kiinteistöre-
30684: olla vain kaupungissa. Kiinteistöinsinöörin teh- kisterilain säätämisestä johtuvat muutokset.
30685: tävänä on tontinmittausten, yleisen alueen mit- Jos sellainen asemakaava kumotaan, jonka
30686: tausten ja rasitetoimitusten suorittaminen, alueella on rekisteröityjä tontteja ja yleisiä
30687: kiinteistörekisterin pitäminen sekä rakennus- alueita, jäävät nämä kiinteistöt edelleen tontti-
30688: laissa ja -asetuksessa erikseen määrätyt tehtä- kirjaan, eikä niillä tämän vuoksi voida tehdä
30689: vät. Lisäksi kiinteistöinsinööri voi 32 §:n mu- varsinaisia maanmittaustoimituksia. Jos kumo-
30690: kaan suorittaa maanmittaustoimituksia asetuk- tun asemakaavan alue on tarkoitettu jäämään
30691: sella säädetyssä laajuudessa. asemakaavoituksen ulkopuolelle, alueella on
30692: Kuten yleisperusteluissa on sanottu, esityk- voitava suorittaa maanmittaustoimituksia sa-
30693: sen mukaan kaikki kunnat voisivat ottaa kiin- malla tavoin kuin muillakin asemakaavoitta-
30694: teistöinsinöörin palvelukseensa. Kun kiinteis- mattomilla alueilla. Tämän vuoksi pykälään
30695: töinsinöörin viran perustaminen kuntaan saat- ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, joka sisäl-
30696: taa olla tarpeen, vaikka kunnassa ei olisikaan tää säännöksen siitä, ettei 1 momentin rajoitus
30697: riittävästi tehtäviä päätoimista virkaa varten, koske sellaista tonttia tai yleistä aluetta, joka
30698: ehdotetaan, että kiinteistöinsinöörin virka voisi sijaitsee kumotun asemakaavan alueella.
30699: olla myös sivutoiminen ja että usealla kunnalla 8 §. Pykälän muutos on luonteeltaan tekni-
30700: voisi olla yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteis- nen ja se johtuu siitä, että nykyisin 45 §:ssä
30701: töinsinöörin valitsisi kunta, kuten nykyäänkin. säädetystä rakennuspaikan osan lunastamistoi-
30702: 1990 vp. - HE n:o 35 5
30703:
30704: mituksesta ehdotetaan jäljempänä säädettäväk- nöstä voida poiketa. Kun kiinteistöjaotuksen
30705: si 34 §:ssä. selvyydestä huolehtiminen on maanmittaus-
30706: 9 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- konttorin asia, tulisi poikkeamisen harkitsemi-
30707: täväksi eri kuntien asemakaava-alueiden kiin- nen edelleenkin kuulua maanmittauskonttoril-
30708: teistön muodostamisen yhdenmukaistamisesta le. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tätä tar-
30709: aiheutuvat tekniset muutokset. koittavat muutokset.
30710: 11 ja 20 §. Pykälät koskevat maalaiskunnan 23 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil-
30711: asemakaava-aluetta. Eri kuntien asemakaava- loin rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoitet-
30712: alueiden kiinteistönmuodostamisen yhdenmu- tu alue saadaan muodostaa maanmittaustoimi-
30713: kaistamisen vuoksi pykälät käyvät tarpeetto- tuksessa tilaksi sellaisella maalaiskunnan
30714: miksi, minkä vuoksi ne ehdotetaan kumotta- alueella, jolla ei ole yksityiskohtaista kaavaa.
30715: viksi. Kun rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoite-
30716: 18 §. Pykälän 2 momentissa on eräitä kau- tun tilan muodostamista halkomalla tai Iohko-
30717: pungin asemakaava-alueella suoritettavia malla yksityiskohtaisen kaavan ulkopuolisella
30718: maanmittaustoimituksia koskevia säännöksiä. alueella koskevat 24 §:n 2 momentin säännök-
30719: Tämän lain asemakaava-alueita koskevien set, pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeetto-
30720: säännösten yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, mana.
30721: että momentti koskisi kaikkia asemakaava- 27 §. Pykälän 1 momentissa ovat säännökset
30722: alueita. Samalla momentin säännöstä ehdote- siitä, miten kunnan alueella suoritettavista
30723: taan muutettavaksi siten, että siinä tarkoitet- maanmittaustoimituksista on ilmoitettava kun-
30724: tuun rajan sijoittamiseen rakennuskortteliin tai nanhallitukselle. Momentin mukaan kaupun-
30725: yleiselle alueelle antaisi suostumuksen maan- gin alueella suoritettavasta maanmittaustoimi-
30726: mittaushallituksen sijasta kunnanhallitus. tuksesta ilmoitetaan aina kaupunginhallituksel-
30727: 19 §. Pykälän 1 momentin säännös koskee le. Muun kunnan kunnanhallitukselle ilmoite-
30728: kaupungin asemakaava-alueen rakennuskortte- taan vain, kun toimitus suoritetaan yleiskaavan
30729: lissa sijaitsevan määräalan lohkomista. Asema- tai yksityiskohtaisen kaavan alueella, taikka
30730: kaava-alueiden kiinteistön muodostamista kos- rakennuskieltoalueena tahi alueella, jolle ran-
30731: kevien säännösten yhdenmukaistamiseksi mo- takaavan laatiminen on todettu tarpeelliseksi,
30732: menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se tai jonka osalta toimituksessa saattaa tulla
30733: koskisi kaikkien kuntien asemakaava-alueiden esille rantakaavan tarpeellisuutta koskeva asia.
30734: rakennuskortteleita.
30735: 21 §. Pykälän 1 momentin säännös on siir- Kunnan tarve seurata maanmittaustoimitus-
30736: retty 19 §:ään joten momentti ehdotetaan ku- ten suorittamista alueellaan rajoittuu taaja-
30737: mottavaksi. asutusalueella tehtäviin toimituksiin sekä niihin
30738: Pykälän 2 momentin mukaan saadaan ra- toimituksiin, joista nykyisten säännösten mu-
30739: kennuskaavaalueella muodostettavaan raken- kaan on ilmoitettava maalaiskunnassa kunnan-
30740: nuspaikaksi tarkoitettuun tilaan sisällyttää ra- hallitukselle. Momenttiin ehdotetaan tehtäväk-
30741: kennuskaavatien alueen lisäksi vain maanmit- si tämän mukaiset muutokset.
30742: tauskonttorin erityisestä syystä myöntämän Pykälän 1 momentin mukaan ilmoituskirje
30743: poikkeuksen nojalla muita rakennuskorttelin voidaan toimittaa kunnanhallitukselle paitsi
30744: ulkopuolisia alueita. kirjattuna postin välityksellä, myös suoraan
30745: Jotta kiinteistöjä koskevista rekistereistä voi- kuittausta vastaan. Kun jälkimmäistä toimitus-
30746: taisiin suoraan saada rakennuskaava-alueella tapaa ei ole käytetty sen epäkäytännöllisyyden
30747: sijaitsevan rakennuspaikan pinta-ala esimer- vuoksi, ehdotetaan momentin säännöstä sa-
30748: kiksi katumaksun määräämistä varten, ehdote- malla tarkistettavaksi siten, että kirje tulee
30749: taan momenttia muutettavaksi siten, että ra- toimittaa kunnanhallitukselle postin välityksel-
30750: kennuskaava-alueella muodostettavaan raken- lä. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi kirjeen
30751: nuspaikaksi tarkoitettuun tilaan saisi pääsään- kirjaamisesta.
30752: töisesti sisällyttää ainoastaan rakennuskorttelin 29 §. Pykälän mukaan maanmittauskontto-
30753: aluetta. Kun kiinteistöjaotuksen selvyyden tai rin on lähetettävä lopetetun maanmittaustoimi-
30754: muun vastaavanlaisen syyn vuoksi saattaa olla tuksen asiakirjat kaupungille nähtäväksi ennen
30755: tarpeen sisällyttää rakennuspaikaksi tarkoitet- toimituksen hyväksymistä tai maaoikeudelle
30756: tuun tilaan myös rakennuskorttelin ulkopuolis- lähettämistä, jos kaupunki on sitä pyytänyt
30757: ta aluetta, tulisi edellä tarkoitetusta pääsään- toimitusinsinööriltä.
30758: 6 1990 vp. - HE n:o 35
30759:
30760: Kun nykyaikainen kopiointitekniikka mah- kälästä poistettavaksi ne säännökset, jotka
30761: dollistaa jäljennösten ottamisen vaivattomasti, koskevat tontinosan lunastamistoimituksen ha-
30762: ehdotetaan, ettei alkuperäisiä asiakirjoja enää kemista.
30763: lähetettäisi kunnalle nähtäväksi, vaan maan- Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset
30764: mittauskonttori antaisi kunnalle asiakirjoista rakennuspaikan osan lunastamistoimituksen
30765: jäljennöksen, jos tämä on sitä pyytänyt toimi- hakemisesta. Kun jakolain mukaisia maanmit-
30766: tusinsinööriltä. Pykälään ehdotetaan tehtäväk- taustoimituksia haetaan maanmittaustoimistol-
30767: si tämän mukaiset muutokset. ta, ehdotetaan säädettäväksi, että myös raken-
30768: 32 §. Kun pykälässä oleva säännös kiinteis- nuspaikan osan lunastamistoimitusta haetaan
30769: töinsinöörin oikeudesta suorittaa maanmittaus- maanmittaustoimistolta. Tältä osin säännös
30770: toimituksia on otettu 2 a §:ään, ehdotetaan poikkeaa voimassa olevasta säännöksestä, jon-
30771: pykälä kumottavaksi tarpeettomana. ka mukaan määräystä puheena olevaan toimi-
30772: 34 §. Lain 3 luvussa ovat säännökset tontin- tukseen haetaan maanmittauskonttorilta.
30773: osan ja rakennuspaikan osan lunastamisesta 36 §. Pykälässä on säädetty tilusvaihdon
30774: sekä katualueen erottamisesta maalaiskunnas- suorittamisesta tontinosan lunastamisessa maa-
30775: sa. Pyrkimys kiinteistönmuodostuksen yhden- laiskunnan asemakaava-alueella. Pykälä ehdo-
30776: mukaistamiseen eri kuntien asemakaava-alueel- tetaan kumottavaksi tarpeettomana.
30777: la merkitsee, että kiinteistöjen muodostaminen 37, 39, 41 ja 44 §. Lain 37 §:ään, 39 §:n 1
30778: maalaiskunnan asemakaava-alueella tapahtuisi momenttiin, 41 §:n 2 momenttiin ja 44 §:n 1 ja
30779: vastaisuudessa samalla tavoin kuin nykyisin 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi luonteel-
30780: kaupungin asemakaava-alueella. Tähän liittyen taan tekniset muutokset, jotka johtuvat siitä,
30781: rakennuslain 117 §:ää ehdotetaan muutetta- että lainkohdat tulisivat sovellettaviksi ainoas-
30782: vaksi siten, että tontinosan lunastamista koske- taan rakennuspaikan osan lunastamistoimituk-
30783: vat rakennuslain säännökset tulevat koske- sessa. Asialliselta sisällöltään säännökset säilyi-
30784: maan kaikkia asemakaava-alueita. Tämän sivät nykyisellään.
30785: vuoksi ehdotetaan pykälään sisältyvät sään- 38 §. Pykälän 3 momentissa on säännös
30786: nökset maalaiskunnan asemakaava-alueella ta- siitä, että lunastamistoimituksen yhteydessä
30787: pahtuvasta tontin osan lunastamisesta poistet- suoritettujen rakennusten ja laitteiden siirtojen
30788: taviksi. kustannuksiin voidaan soveltaa, mitä maan-
30789: Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak- mittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla
30790: si säännökset rakennuspaikan osan lunastami- annetussa laissa (42/60) on säädetty siirtokus-
30791: sen edellytyksistä ja lunastamista varten suori- tannusten maksamisesta etukäteen valtion va-
30792: tettavasta maanmittaustoimituksesta. Ehdote- roista. Mainittu laki on kumottu 16 päivänä
30793: tut säännökset vastaavat voimassa olevan lain tammikuuta 1981 annetulla lailla (24/81) uus-
30794: 45 §:n 1 momentin säännöksiä. Samalla edelly- jakojen tukemisesta.
30795: tyksiin on tehty luonteeltaan tekninen muutos, Siirtymäsäännöksen mukaan rakennusten
30796: joka johtuu siitä, että 15 § on ehdotettu ku- siirtokustannusten suorittamiseen etukäteen
30797: mottavaksi. valtion varoista lunastamistoimituksessa tulisi-
30798: Voimassa olevan pykälän 1 momenttiin sisäl- vat sovellettavaksi vastaavat uusjakojen tuke-
30799: tyy säännös siitä, miten asia tontinosan lunas- misesta annetun lain säännökset.
30800: tamisessa on ratkaistava, kun samassa toimi- Pykälän 1 momentissa tarkoitettu rakennus-
30801: tuksessa esitetään keskenään kilpailevia lunas- ten ja laitteiden siirrettäväksi määrääminen on
30802: tamisvaatimuksia. Lain 45 § :n 2 momentin varsin harvinaista. Jos siirtäminen joissain ta-
30803: viittaussäännöksen mukaan kyseistä säännöstä pauksissa tulisi kysymykseen, siirtämisen ajan-
30804: sovelletaan myös rakennuspaikan osan lunasta- kohta voidaan lain mukaan määrätä siten, että
30805: misessa. Kun lain 45 § ehdotetaan kumotta- siirtäjä on jo saanut korvauksen siirtämisestä
30806: vaksi, tulisi pykälän 2 momenttiin ottaa sään- aiheutuvista kustannuksista. Näin ollen siirto-
30807: nös siitä, miten asia ratkaistaan, kun rakennus- kustannusten maksaminen etukäteen valtion
30808: paikan osan lunastamistoimituksessa on esitet- varoista ei ole tärkeätä. Tämän vuoksi pykälän
30809: ty useita keskenään kilpailevia lunastamisvaati- 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi.
30810: muksia. Asiallisesti ehdotettu säännös vastaa 40 §. Pykälässä ovat säännökset tontin osan
30811: voimassa olevaa lakia. lunastustoimituksessa tapahtuvasta kiinteistön-
30812: 35 §. Viitaten siihen, mitä 34 §:n kohdalla muodostamisesta. Kun edellä ehdotettujen
30813: on sanottu, ehdotetaan voimassa olevasta py- muutosten johdosta pykälän säännökset tulisi-
30814: 1990 vp. - HE n:o 35 7
30815:
30816: vat koskemaan vain rakennuspaikan osan lu- matta, onko kiinteistö rekisteröity maarekiste-
30817: nastamistoimituksessa tapahtuvaa kiinteistön- riin vai kiinteistörekisteriin. Lisäksi pykälään
30818: muodostamista, ehdotetaan pykälään tehtä- on tehty kuntamuotojen erojen poistamiseen
30819: väksi tästä johtuvat luonteeltaan tekniset muu- liittyvä tekninen muutos.
30820: tokset. 88 §. Rasitteen perustaminen tontin alueelle
30821: Viitaten siihen, mitä edellä 10 §:n perustelu- toisen tontin hyväksi edellyttää sopimusta.
30822: jen kohdalla on sanottu, ehdotetaan pykälän 1 Kuitenkin voidaan tontin kuivattamista ja kui-
30823: momentista poistettavaksi säännös, joka kos- vana pitämistä varten tarpeellinen rasiteoikeus
30824: kee eri kyliin kuuluvien alueiden sisällyttämistä veden johtamiseen toisen tontin kautta perus-
30825: samaan tilaan. taa ilman rasitetun tontin omistajan suostu-
30826: 45 §. Pykälän 1 momentissa ovat säännökset musta.
30827: rakennuspaikan osan lunastamisen edellytyk- Jokaiselle tontille on järjestettävä kulkuyh-
30828: sistä ja lunastamista varten suoritettavasta teys. Kulkyhteyden järjestäminen toisen tontin
30829: maanmittaustoimituksesta. Pykälän 2 momen- kautta rasitteena edellyttää nykyisin aina sopi-
30830: tissa on puolestaan viittaussäännös siitä, että musta. Kulkuyhteyttä tontille on kuitenkin pi-
30831: rakennuspaikan osan lunastamistoimituksesta dettävä siinä määrin tärkeänä, että sen järjes-
30832: on soveltuvin osin voimassa tontinosan lunas- tämiseksi tarpeellinen rasite tulisi voida perus-
30833: tamistoimitusta koskevat säännökset. Kun py- taa vastoin rasitetun tontin omistajan tahto-
30834: kälässä tarkoitetuista asioista on otettu sään- akin. Tälläkin tavoin perustettavaa rasitetta
30835: nökset edellä oleviin pykäliin, ehdotetaan py- koskisi luonnollisesti lain 87 §:n säännös, jon-
30836: kälä kumottavaksi tarpeettomana. ka mukaan siitä ei saa aiheutua huomattavaa
30837: 47 §. Pykälässä ovat säännökset maalaiskun- haittaa rasitetulle kiinteistölle.
30838: nan omistukseen tulevan katualueen erottami- Edellä sanotusta syystä ehdotetaan pykälään
30839: sesta kunnalle ja tällaisen alueen muodostami- lisättäväksi uusi 3 momentti. Pykälän 1 mo-
30840: sesta kiinteistöksi. Asemakaava-alueella tapah- menttiin tehtävä muutos on tekninen.
30841: tuvan kiinteistön muodostamisen yhtenäistämi- 119 §. Pykälässä on säännös siitä, että maa-
30842: sen seurauksena katualueen erottaminen tapah- rekisteriin merkitty, kaupungille pakkolunas-
30843: tuisi yleisen alueen mittauksena. Tämän vuoksi tettu alue voidaan kaupungin hakemuksesta
30844: pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettoma- siirtää yleiseksi alueeksi yleisten alueiden rekis-
30845: na. teriin.
30846: 50 §. Pykälän 2 momentissa ovat säännökset Voimassa olevan 47 §:n mukaan maalais-
30847: kiinteistöinsinöörin valitsemisesta ja kiinteis- kunnan asemakaavan mukainen, rakennuslain
30848: töinsinöörin viran kelpoisuusehdoista. Kun 47 ja 117 §:n mukaan kunnan omistukseen
30849: näistä asioista on otettu säännökset 2 a §:ään, tuleva katualue erotetaan kiinteistöksi maan-
30850: momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeetto- mittaustoimituksessa. Tällainen kiinteistö mer-
30851: mana. kitään maarekisteriin. Rekisterijärjestelmän
30852: ·Pykälän 3 momentissa on säännös kaupun- selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaista, et-
30853: gin palveluksessa olevan teknikon oikeudesta tä kaikki kunnan omistamat katualueet rekiste-
30854: suorittaa tontinmittaus. Kuten 48 §:n perus- röitäisiin yleisinä alueina tonttikirjaan tai kiin-
30855: telujen kohdalla on todettu, tontinmittaus tuli- teistörekisteriin. Pykälään ehdotetaan tehtä-
30856: si suoritettavaksi kaikkien kuntien asema- väksi tätä tarkoittava luonteeltaan tekninen
30857: kaava-alueilla. Momenttiin ehdotetaan tehtä- muutos, jonka mukaan maarekisteriin merkityt
30858: väksi tästä johtuva tekninen korjaus. kiinteistöt voitaisiin kunnan hakemuksesta siir-
30859: 76 §. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisät- tää yleisiksi alueiksi tonttikirjaan tai kiinteistö-
30860: täväksi luonteeltaan selventävä viittaus raken- rekisteriin.
30861: nuslain 117 §:ään. 128 ja 129 §. Kun 47 § on ehdotettu kumot-
30862: 86 §. Kiinteistörekisterilain voimaan tulon tavaksi tulisi 128 § kumota tarpeettomana ja
30863: johdosta pykälässä oleva maininta maarekiste- 129 §:ään tehdä tästä johtuva luonteeltaan tek-
30864: riin merkitystä kiinteistöstä on epätäsmällinen, ninen muutos.
30865: minkä vuoksi se ehdotetaan korvattavaksi mai- 136 §. Pykälän 1 momentissa oleva maininta
30866: ninnalla jakolain 284 §:n 1 momentissa tarkoi- tontinosan lunastustoimituksen raukeamisesta
30867: tetusta kiinteistöstä. Tällöin pykälän säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska tontinosan lu-
30868: koskee yksikäsitteisesti kaikkia mainitussa lain- nastamista koskevat säännökset on ehdotettu
30869: kohdassa tarkoitettuja kiinteistöjä siitä riippu- kumottavaksi.
30870: 8 1990 vp. - HE n:o 35
30871:
30872: 137 §. Pykälässä on säännös kaupungin oi- taisi vasten tahtoaan huolehtimaan mainituista
30873: keudesta valtioneuvoston luvalla pitää jäljen- tehtävistä ehdotetaan lakiin otettavaksi siirty-
30874: nöstä maarekisteristä. Atk:n hyväksikäyttöön mäsäännös, jonka mukaan kyseisillä asema-
30875: perustuvan kiinteistörekisterin kehittymisen kaava-alueilla sovelletaan aikaisempia sään-
30876: seurauksena oikeus on tullut tarpeettomaksi, nöksiä, jollei kunnanvaltuusto toisin päätä.
30877: minkä vuoksi pykälä ehdotetaan kumottavak- Selvyyden vuoksi ehdotetaan aikaisempia
30878: si. Myös valtioneuvoston yleisistunnon kehittä- säännöksiä sovellettavaksi myös niihin toimi-
30879: mishanke edellyttää säännöksen kumoamista. tuksiin, jotka on jo aloitettu tämän lain tulles-
30880: 137 a §. Pykälän 1 momentissa ovat sään- sa voimaan.
30881: nökset eräistä kiinteistöinsinöörin suorittamis-
30882: ta toimenpiteistä kaupungille perittäviä kor-
30883: vauksia koskevan tontinmittaustaksan hyväk- 1.2. Rakennuslaki
30884: symisestä ja vahvistamisesta. Taksan hyväksyy
30885: kaupunginvaltuusto ja sen vahvistaa maa- ja 117 ja 118 §. Kuntamuotojen erojen poista-
30886: metsätalousministeriö. miseksi kiinteistön muodostamisesta kaavoitus-
30887: Taksan alistaminen ministeriön vahvistetta- alueiden jakolain säännöksiä on ehdotettu
30888: vaksi on tarpeeton toimenpide. Tämän vuoksi muutettavaksi siten, että kaikkien kuntien ase-
30889: alistamista koskeva säännös ehdotetaan pois- makaava-alueilla tontit muodostettaisiin sa-
30890: tettavaksi. Kuntamuotojen erojen poistamisen malla tavoin kuin nykyisin kaupungin asema-
30891: vuoksi säännöstä tulisi muuttaa siten, että kaava-alueella. Lain 117 § :n 1 momenttiin ja
30892: kyseisen taksan hyväksyy kunnanvaltuusto. 118 §:ään ehdotetaan tehtäväksi tästä johtuvat
30893: 138 §. Pykälässä on viittaussäännös aikai- muutokset.
30894: semman lainsäädännnön mukaisiin asema- Tähän esitykseen sisältyvässä ehdotuksessa
30895: kaava- ja rakennussuunnitelman takaisiin mää- laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamises-
30896: räyksiin ja ennen rakennuslain voimaantuloa ta säädettäisiin, että entisissä maalaiskunnissa
30897: annettuun rakennuskieltoon. Kun edellä tar- ja 1.1.1986 perustetoissa kaupungeissa sovelle-
30898: koitettuja määräyksiä ja kieltoja ei ole enää taan aikaisempia kiinteistönmuodostamissään-
30899: voimassa, pykälä ehdotetaan kumottavaksi tar- nöksiä niillä asemakaava-alueilla, jotka näissä
30900: peettomana. kunnissa olivat mainitun lain voimaantuloajan-
30901: Lain 48, 49, 51, 59, 64, 68, 75, 77, 80, 82, kohtana, jollei kunnanvaltuusto toisin päätä.
30902: 83, 85, 87, 90, 97, 108, 109, 115, 117, 123, 124, Aikaisempien säännösten mukaan kyseisillä
30903: 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126, 130, 131 ja kaava-alueilla ei suoriteta tontinmittauksia ei-
30904: 133 §:ään on tehty luonteeltaan tekniset muu- kä alueella tämän vuoksi muodosteta tonttire-
30905: tokset, jotka johtuvat siitä, että 2 §:n 1 mo- kisteriin merkittäviä tontteja. Jotta tällaista
30906: mentti on ehdotettu kumottavaksi, tai siitä, kaava-aluetta ei tulisi koskemaan 42 § :n 2
30907: että voimassa olevan pykälän mukainen kau- momentin 2 kohdassa tarkoitettu rakennuskiel-
30908: pungin asemakaava-aluetta koskeva saannös to, ehdotetaan lakiin otettavaksi siirtymäsään-
30909: on laajennettu koskemaan kaikkien kuntien nös siitä, että sanotulla kaava-alueella sovellet-
30910: asemakaava-aluetta. taisiin rakennuskiellon osalta aikaisempia
30911: Eräissä entisissä maalaiskunnissa ja 1.1.1986 säännöksiä, jollei kunnanvaltuusto ole päättä-
30912: perustetoissa kaupungeissa on voimassa asema- nyt kaava-alueen osalta uuden lain mukaiseen
30913: kaava. Edellä olevista säännöksistä johtuisi, kiinteistönmuodostamisjärjestelmään siirtymi-
30914: että ne joutuisivat toteuttamaan asemakaava- sestä.
30915: alueella kunnallisen kiinteistönmuodostamisen
30916: ja kiinteistörekisterin pitämisen tämän lain tul-
30917: tua voimaan, jollei näiden osalta tehtäisi poik- 1.3. Kiinteistörekisterilaki
30918: keusta. Esityksessä on lähdetty kunnan valinta-
30919: mahdollisuudesta. Valitsemalla yksityiskohtai- 3 §. Pykälän 2 momentin säännös kaavoitus-
30920: sen kaavan muodoksi asemakaavan kunta sa- alueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukais-
30921: malla ottaa huolehtiakseen kaava-alueen kiin- ten kiinteistöjen ryhmittelystä kaupunginosit-
30922: teistön muodostamisesta ja kiinteistörekisterin tain koskee nykyisellään vain kaupungin ase-
30923: pitämisestä. Jotta niitä edellä tarkoitetuista makaava-aluetta. Kuntamuotojen erojen pois-
30924: kunnista, joilla tämän lain voimaan tulon ajan- tamiseksi kiinteistön muodostamisesta kaavoi-
30925: kohtana on alueellaan asemakaava, ei pakotet- tusalueiden jakolain säännöksiä on ehdotettu
30926: 1990 vp. - HE n:o 35 9
30927:
30928: muutettavaksi siten, että kaikkien kuntien ase- 2. Voimaantulo
30929: makaava-alueilla kiinteistöt muodostettaisiin
30930: kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momen-
30931: Lait ehdotetaan tulemaan voimaan heti nii-
30932: tissa tarkoitetuiksi tonteiksi ja yleisiksi alueik-
30933: den tultua hyväksytyiksi.
30934: si. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväk-
30935: si tästä johtuva luonteeltaan tekninen muutos,
30936: jonka mukaan asemakaava-alueella mainitut Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30937: kiinteistöt ryhmiteltäisiin kaupunginosittain tai kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
30938: kunnanosittain. set:
30939:
30940:
30941:
30942:
30943: 2 380604A
30944: 10 1990 vp. - HE n:o 35
30945:
30946:
30947:
30948:
30949: 1.
30950: Laki
30951: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta
30952:
30953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30954: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101160) 2 §:n 1
30955: momentti, 11 ja 20 §, 21 §:n 1 momentti, 23, 32 ja 36 §, 38 §:n 3 momentti, 45 ja 47 §, 50 §:n 2
30956: momentti, 128, 137, 138 ja 140 §,
30957: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa
30958: (582/77), 21 §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (29/90), 23 §
30959: muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla (40/68) ja osittain muutettuna 23
30960: päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292171) sekä 45 § osittain muutettuna mainitulla 12
30961: päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla,
30962: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 ja 8 §, 9 a §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §, 21 §:n
30963: 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 29 §, 3 luvun otsikko, 34, 35 ja 37 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §,
30964: 41 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 1 momentti, 49 §, 50 §:n 3 momentti, 51 ja
30965: 59 §, 64 §:n 2 momentti, 68 §, 75 §:n 1 momentti, 76 §:n 3 momentti, 77 ja 80 §, 82 §:n 1
30966: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 4 momentti, 83 §:n 2 momentti, 6luvun otsikko, 85 §:n 2
30967: momentti, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 90 §:n 1 momentti, 97 §, 7luvun otsikko, 108 §:n 1 ja
30968: 2 momentti, 109 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 luvun otsikko, 115 §:n 2 momentti, 117 §:n 1
30969: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 2 momentti, 119, 123, 124, 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126
30970: ja 129 §, 130 §:n 1 momentti, 131 ja 133 §, 136 §:n 1 momentti ja 137 a §:n 1 momentti,
30971: sellaisina kuin niistä ovat 8, 124 b, 124 c ja 124 g § sekä 137 a §:n 1 momentti 4 päivänä
30972: tammikuuta 1974 annetussa laissa (31174), 9 a §:n 1 momentti ja 27 §:n 1 momentti mainitussa
30973: 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2
30974: momentti, 35 § ja 83 §:n 2 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa,
30975: 39 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (605/77), 49 ja 77 §, 82 §:n 4
30976: momentti ja 86 §mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 50 §:n 3 momentti 16
30977: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (944/83) ja 97 § osittain muutettuna mainitulla 19
30978: päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla, sekä
30979: lisätään lakiin uusi 2 a § ja 88 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
30980:
30981: 1§ 2a§
30982: Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista Kunnassa voi olla kiinteistöinsinöörin virka.
30983: ja siihen liittyviä toimituksia kaavoitusalueilla. Kiinteistöinsinöörin virka voi olla sivutoimi-
30984: nen. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla
30985: yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistöinsinöö-
30986: 2§ rin valitsee kunta.
30987: Kelpoisuusehtona kiinteistöinsinöörin vir-
30988: Mitä tässä laissa on säädetty kiinteistötuo- kaan on teknillisessä korkeakoulussa maanmit-
30989: marista, koskee kihlakunnanoikeuden tuomio- tauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritet-
30990: piirissä tuomiokunnan tuomaria tai kihlakun- tu diplomi-insinöörin tutkinto.
30991: nanoikeutta.
30992: Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa
30993: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella.
30994: 1990 vp. - HE n:o 35 11
30995:
30996: 3§ tilaan ei saa ilman kunnan suostumusta sisäl-
30997: Kiinteistöllä, joka on merkitty tonttina tai lyttää rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8
30998: yleisenä alueena tonttikirjaan tai kiinteistöre- kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa
30999: kisteriin ei saa suorittaa jakolaissa (604/51) antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen.
31000: tarkoitettua maanmittaustoimitusta, lukuun
31001: ottamatta rajamerkin siirtämistä. 21 §
31002: Edellä 1 momentissa tarkoitettu rajoitus ei
31003: koske sellaista tonttia ja yleistä aluetta, joka Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar-
31004: sijaitsee kumotun asemakaavan alueella. koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää
31005: rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia.
31006: 8§
31007: Jos toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih-
31008: toa tai uusjakoa taikka 34 §:ssä tarkoitettua 27 §
31009: rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat- Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kunnan-
31010: sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa- hallitukselle vähintään 14 päivää ennen toimi-
31011: vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi tuksen alkukokousta postin kuljeteltavaksi jä-
31012: muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi- tetyllä kirjeellä sellaisesta toimituksesta, joka
31013: tettava kunnanhallitukselle sekä samalla mah- suoritetaan alueella, jolle on vahvistettu yleis-
31014: dollisuuden mukaan tehtävä muutosehdotus. kaava, asemakaava, rakennuskaava tai ranta-
31015: Kunnanhallituksen on kolmen kuukauden ku- kaava, tahi alueella, jota tarkoitetaan tämän
31016: luessa tiedon tai ehdotuksen saamisesta ilmoi- lain 25 §:n 1 momentissa, rakennuslain 4 §:n 1
31017: tettava toimitusinsinöörille, onko asia antanut momentissa tai 123 a §:n 1 momentissa taikka
31018: aihetta toimenpiteisiin. alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää
31019: 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan
31020: 9a§ tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise-
31021: Rakennuskaava- tai rantakaava-alueena voi- na.
31022: daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa
31023: tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä
31024: oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko- 29 §
31025: jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken- Maanmittauskonttorin on lähetettävä kun-
31026: neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta- nalle jäljennökset maarekisteriin tai kiinteistö-
31027: miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami- rekisteriin merkityn taikka valituksen johdosta
31028: sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan maaoikeuden käsiteltäväksi menevän maanmit-
31029: rahana. taustoimituksen asiakirjoista, jos kunta on sitä
31030: pyytänyt toimitusinsinööriltä.
31031:
31032: 18 §
31033: 3 luku
31034: Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan- Rakennuspaikan osan lunastaminen
31035: mittaustoimitusta asemakaava-alueella ei saa,
31036: jollei 19 §:stä muuta johdu tai jollei kunnan- 34 §
31037: hallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna sii- Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-
31038: hen suostumustaan, suorittaa siten, että raken- alueena rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai
31039: nuskortteliin tai 75 §:n 2 momentissa tarkoite- tällaisella alueella olevaan tilaksi muodostetta-
31040: tulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy vaan määräalaan on 17 § :n 2 momentissa tar-
31041: uusi kiinteistönraja. koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai-
31042: kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi-
31043: 19 § selle kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin
31044: Jos asemakaava-alueella tilasta luovutettu saada aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan
31045: määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei maanmittaustoimituksessa (rakennuspaikan
31046: ole hyväksytty tonttijakoa eikä sitä hyväksytä osan lunastamistoimitus) lunastaa ja siirtää
31047: kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omis- lunastajan tilaan.
31048: taja tai määräalan haltija on sitä hakenut, Milloin useat tahtovat lunastaa, on etuoi-
31049: saadaan määräala lohkoa eri tilaksi. Tällaiseen keus sillä, jonka rakennuspaikan osalla raken-
31050: 12 1990 vp. - HE n:o 35
31051:
31052: nuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos tään kuuluva rakennuspaikan osa käsittää kah-
31053: rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lu- den tai useamman tilan tiluksia, on näiden
31054: nastamisoikeus on sillä, joka ensiksi on pannut tilusten yhdeksi tilaksi muodostamisen ehtona,
31055: vireille lunastamisvaatimuksensa. mitä jakolain 182 §:n 3 momentissa on säädet-
31056: ty.
31057: 35 §
31058: Rakennuspaikan osan lunastustoimitusta saa 41 §
31059: hakea maanmittaustoimistolta 34 §:n 1 mo-
31060: mentissa tarkoitetun tilan tai määräalan omis- Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta-
31061: taja. nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi-
31062: tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi-
31063: 37 § mituksessa myös toisen rakennuspaikan osan
31064: Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on omistaja oli esittänyt lunastusvaatimuksen, toi-
31065: oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi- mitus on palautettava sanotun vaatimuksen
31066: keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos raken- käsittelemistä varten toimitusinsinöörille.
31067: nuspaikan alueeseen kohdistuu rasite-, nau-
31068: tinta-tai muu sellainen oikeus, toimitusmiesten
31069: on myös määrättävä sen voimaan jäämisestä 44 §
31070: tai lunastamisesta taikka muusta järjestämises- Sitten kun rakennuspaikan osan lunastamis-
31071: tä ja siitä johtuvasta korvauksesta. toimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteis-
31072: törekisteriin, lunastettu alue on vapaa sitä
31073: 39 § rasittaneista kiinnityksistä, lukuun ottamatta
31074: Rakennuspaikan osan lunastamistoimituk- sellaista nautinta- tai muun sellaisen oikeuden
31075: sessa on, jollei tämän lain säännöksistä muuta kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka 37 § :n mu-
31076: johdu, rakennuspaikan osan arvoa, hintaa tai kaisesti on jätetty lunastamatta.
31077: korvausta määrättäessä noudatettava soveltu- Mikäli rakennuspaikan alue on rakennuspai-
31078: vin kohdin kiinteän omaisuuden ja erityisten kan osan lunastamistoimituksessa muodostettu
31079: oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) yhdeksi tilaksi, koskee lunastajalle ennestään
31080: säännöksiä korvauksen perusteista ja määrää- kuuluvaa aluetta rasittava kiinnitys koko muo-
31081: misestä, ei kuitenkaan 31 §:ää. dostettua tilaa.
31082:
31083: 40 §
31084: 48 §
31085: Rakennuspaikan alue on rakennuspaikan
31086: osan lunastustoimituksessa Iohkomalla erotet- Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon
31087: tava yhdeksi tilaksi, jollei 4 momentin sään- mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi ton-
31088: nöksestä muuta johdu. Alue erotetaan yhdeksi tinmittauksessa.
31089: tilaksi silloinkin, kun rakennuspaikan alue kä-
31090: sittää määräalan ohella kokonaisen tilan.
31091: Jos osa rakennuspaikan alueesta on tilojen 49 §
31092: yhteistä aluetta, saadaan lohkominen sen osal- Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen
31093: ta suorittaa manttaaleja muuttamatta. Lohko- osan omistaja tai haltija. Rakennuslautakunta
31094: miskirjaan on merkittävä tilat, joille yhteinen voi ilman hakemustakin määrätä tontinmit-
31095: alue on kuulunut, ja kunkin osuus siihen. tauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tar-
31096: Milloin osa rakennuspaikan alueesta ei kuu- peelliseksi. Rakennuslautakunnan määräyk-
31097: lu mihinkään tilaan, se liitetään rakennuspai- seen ei saa hakea muutosta.
31098: kan muusta osasta muodostettuun tai Iohko-
31099: malla muodostettavaan tilaan noudattaen so- 50§
31100: veltuvin osin, mitä jakolain 240 §:ssä on sää-
31101: detty erillisen alueen liittämisestä tilaan. Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin
31102: Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen- määräyksestä suorittaa myös kunnan palveluk-
31103: piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn sessa virkasuhteessa oleva henkilö, joka on
31104: kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten- suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen kou-
31105: kin rakennuspaikan osan lunastajalle ennes- lun maanmittaustekniikan opintolinjalla.
31106: 1990 vp. - HE n:o 35 13
31107:
31108: 51 § 76 §
31109: Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi-
31110: massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy- Katualue, joka rakennuslain 47 §:n 1 mo-
31111: destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. mentin ja 117 §:n mukaan tulee kunnan omis-
31112: Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta tukseen, erotetaan 1 momentissa tarkoitetulla
31113: jatketaan, mikäli rakennuslautakunta ei toisin yleisen alueen mittauksella. Erottaminen katso-
31114: määrää. taan vireille pannuksi, kun toimituksen aloitta-
31115: Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta- misesta on tiedotettu tai toimitus aloitettu,
31116: masta tontinmittausta, rakennuslautakunnan niinkuin 53, 54 ja 55 §:ssä on säädetty.
31117: on määrättävä muu kiinteistöinsinöörin vir-
31118: kaan pätevä henkilö suorittamaan toimitus. 77§
31119: Sama on voimassa, milloin kiinteistöinsinöörin Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan
31120: virka on avoinna eikä viransijaista ole määrät- hakemuksesta. Rakennuslautakunta voi ilman
31121: ty. hakemustakin määrätä yleisen alueen mittauk-
31122: sen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeel-
31123: 59§ liseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei
31124: Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton- saa hakea muutosta.
31125: tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo-
31126: 80 §
31127: mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin-
31128: mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin Yleisen alueen mittauksen kustannukset
31129: epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen maksaa kunta.
31130: vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava 82 §
31131: rakennuslautakunnan määrättäväksi, onko ja Muodostettava yleinen alue merkitään ylei-
31132: miten laajasti korttelin muillakin tonteilla toi- sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä
31133: mitettava tontinmittaus. Alistukseen kiinteis- yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis-
31134: töinsinöörin on liitettävä oma ehdotuksensa. teriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistö-
31135: tuomarin suostumusta, jos
31136: 64 § 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on
31137: siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai-
31138: Milloin tontinmittaus on suoritettu hake- nittu oikeus; ja
31139: muksetta rakennuslautakunnan määräyksestä,
31140: kustannukset maksaa tontin omistaja. Jos ton- Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi-
31141: tista kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, sestä päättää rakennuslautakunta yleisen
31142: he maksavat kustannukset osuuksiensa tai alueen mittauksen tarkastuksen yhteydessä.
31143: alueittensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Jos kuitenkin toimituksesta on valitettu, raken-
31144: nuslautakunta antaa sanotun määräyksen vasta
31145: 68 § yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman.
31146: Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai Milloin kunta saa alueeseen omistusoikeuden
31147: sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet tai alue, jonka kunta omistaa, vapautuu kiinni-
31148: tontinmittauksen, rakennuslautakunta voi en- tyksistä toimituksen hyväksymisen jälkeen, ra-
31149: nen valitusajan päättymistä tarkastaa ja hyväk- kennuslautakunta päättää rekisteriin merkitse-
31150: syä toimituksen. misestä kunnan hakemuksesta erikseen. Ra-
31151: kennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea
31152: 75 § muutosta.
31153: Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa 83 §
31154: kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on merkit-
31155: ty yleisenä alueena yleisten alueiden rekisteriin Jos kunta on saanut yleisen alueen omakseen
31156: tai kiinteistörekisteriin ja joka on muodostettu muulla saannolla kuin lunastuksella taikka ra-
31157: asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau- kennuslain 46 §:n tai 47 §:n 1 momentin nojal-
31158: kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, la, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkit-
31159: vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi semisestä yleisten alueiden rekisteriin pantava
31160: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta. siitä tiedoksiauto kunnan ilmoitustaululle kol-
31161: men kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin
31162: 14 1990 vp. - HE n:o 35
31163:
31164: kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tie- 97 §
31165: doksiantaa ei kuitenkaan tarvita, jos kunta on Rakennuslautakunta voi, jos se katsoo ra-
31166: saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue kentamisen, terveydellisten seikkojen tai ylei-
31167: on muodostettu. sen edun vaativan, jättää rasitteen tai oikeuden
31168: perustamista, siirtämistä, muuttamista tai pois-
31169: tamista koskevan muun kuin 94 ja 94 a §:ssä
31170: 6 luku tarkoitetun toimenpiteen hyväksymättä.
31171: Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin Rakennuslautakunta voi myös jättää hyväk-
31172: verrattavat oikeudet symätiä rasitteen perustamista koskevan toi-
31173: menpiteen, jos se katsoo, ettei tarkoitusta,
31174: 85 § johon perustamisella pyritään, voida tehdyllä
31175: sopimuksella saavuttaa.
31176: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
31177: oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten.
31178: 7 luku
31179: 86 § Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja
31180: Tonttia varten voidaan toisen tontin tai ja- yleisen alueen muodostukseen
31181: kolain 284 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiin- 108 §
31182: teistön alueelle sekä tällaista kiinteistöä varten
31183: Jollei rakennuslautakunta ole 82 §:n nojalla
31184: tontin alueelle perustaa väliaikainen oikeus
31185: määrännyt, että muodostettava yleinen alue on
31186: tiehen, veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-,
31187: merkittävä kiinteistönä yleisten alueiden rekis-
31188: sähkö- taikka muun sellaisen johdon sijoitta-
31189: teriin tai kiinteistörekisteriin, on hankittava
31190: miseen siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelli-
31191: kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen
31192: seksi. Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perus-
31193: muodostukseen.
31194: taa myös kuntaa varten.
31195: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil-
31196: 87 § loin muodostettava yleinen alue on kokonai-
31197: Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden suudessaan hankittu kunnalle 100 §:n 2 mo-
31198: perustamisen edellytyksenä on, että se katso- mentissa mainitulla tavalla.
31199: taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai
31200: kunnalle eikä siitä aiheudu huomattavaa hait-
31201: taa rasitetulle kiinteistölle. 109§
31202: 88 § Suostumus yleisen alueen muodostukseen on
31203: Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais- annettava, jos
31204: ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on
31205: kunta siitä sopivat taikka, jos tontit kuuluvat siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai-
31206: samalle omistajalle, hänen pyynnöstään. nittu oikeus; ja
31207:
31208: Rasite tiehen tai muuhun kulkupaikkaan
31209: voidaan perustaa tonttia varten toisen tontin
31210: alueelle ilman viimeksi mainitun tontin omista-
31211: jan suostumusta 48 §:n 1 momentissa tarkoite- 8 luku
31212: tussa tontinmittauksessa. Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen
31213:
31214: 90 § 115 §
31215: Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa
31216: toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil- Tonttikirjaa pitää rakennuslautakunnan val-
31217: loin rasite on perustettu kuntaa varten, kunnan vonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityises-
31218: ja tontin omistajan sopimuksesta. tä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä
31219: viranhaltija (tonttikirjan pitäjä).
31220: 1990 vp. - HE n:o 35 15
31221:
31222: 117 § uudeksi tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistö-
31223: Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, rekisteriin. Rakennuslautakunnan päätökseen
31224: lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on ei saa hakea muutosta.
31225: merkittävä yleisten alueiden rekisteriin tai kiin-
31226: teistörekisteriin, jos 124 g §
31227: 1) rakennuslautakunta on 82 §:n 4 momen- Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa mami-
31228: tin nojalla niin määrännyt; tai tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake-
31229: mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin-
31230: Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen- teistönsaannon moittimisajasta annetun lain
31231: tissa mainitulla tavalla hankittu kunnalle, on (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus-
31232: toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote
31233: mittaus, merkitään se kunnan hakemuksesta 124 b §:ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin
31234: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai-
31235: teriin ilman rakennuslautakunnan määräystä nittu rakennuslautakunnan määräys.
31236: tai kiinteistötuomarin suostumusta.
31237: 125 §
31238: 119§ Sellaisessa kunnassa, jossa on vahvistettu
31239: Kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin mer- asemakaava, kunnanvaltuuston valitsemista
31240: kitty, 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu, kunnal- maaoikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden
31241: le lunastettu alue sekä sellainen kunnan omis- olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennus-
31242: tama kiinteistö, jonka alueen kunta on saanut asioihin.
31243: ennen tämän lain voimaantuloa omistukseensa Kun maaoikeus käsittelee asemakaava- tai
31244: rakennuslain 47§:n 1 momentin ja 117§:n yleiskaava-alueella suoritetusta toimituksesta
31245: mukaan, voidaan kunnan hakemuksesta siirtää johtunutta riitaisuutta, oikeuden valituista jä-
31246: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi senistä tulee ainakin toisella olla 1 momentissa
31247: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis- mainittu pätevyys.
31248: teriin.
31249: 126 §
31250: 123 §
31251: Tämän lain mukaan asemakaava-alueella
31252: Rakennuslautakunta voi kunnan pyynnöstä suoritetuista toimituksista tehdyt valitukset on
31253: päättää, että yleisten alueiden rekisteriin tai käsiteltävä kiireellisinä.
31254: kiinteistörekisteriin eri kiinteistöiksi merkityt
31255: yleiset alueet, joilla on sama käyttötarkoitus, 129 §
31256: yhdistetään yhdeksi kiinteistöksi. Rakennus- Sellaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön,
31257: lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutos- jonka alueen kunta on saanut omistukseensa
31258: ta. rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n
31259: 124 § mukaan, ei saa myöntää lainhuutoa tai kiinni-
31260: Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai- tystä eikä sitä saa ulosmitata.
31261: heutuvat kustannukset suorittaa kunta.
31262: 130§
31263: 124 b § Milloin tontti on rakennuslautakunnan
31264: Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi- 71 §:n nojalla tekemän päätöksen perusteella
31265: selle tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekis- merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiin-
31266: teriin tontinmittausta suorittamatta ovat ole- teistörekisteriin ja jotakin niistä kiinteistöistä,
31267: massa ja kiinteistöinsinööri pitää toimenpidet- joiden yksityisistä tiluksista tontti on muodos-
31268: tä tarkoituksenmukaisena, on hänen tehtävä tettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys on voi-
31269: siitä esitys rakennuslautakunnalle. Aloitteen massa koko muodostettuun tonttiin.
31270: esityksen tekemisestä voi tilan tai alueen omis-
31271: taja tehdä kiinteistöinsinöörille.
31272: 131 §
31273: 124 c § Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer-
31274: Mikäli rakennuslautakunta katsoo edellytys- kitty tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ra-
31275: ten esityksen hyväksymiseen olevan olemassa, kennuslautakunnan 71 §:n nojalla antaman
31276: sen on määrättävä tila tai alue merkittäväksi määräyksen tai kiinteistötuomarin 100 §:ssä
31277: 16 1990 vp. - HE n:o 35
31278:
31279: tarkoitetun suostumuksen perusteella, on han- 137 a §
31280: kittu saannolle, joka on huudatettava, on koko Tontinmittauksesta, 84 §:n 2 momentissa
31281: tontti säädetyssä järjestyksessä huudatettava. tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses-
31282: ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa
31283: 133§ tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor-
31284: Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin vaus taksan mukaan, jonka kunnanvaltuusto
31285: nojalla annetun rakennuslautakunnan päätök- hyväksyy.
31286: sen perusteella merkitty kiinteistönä yleisten
31287: alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin on
31288: vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa
31289: mainituista kiinnityksistä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
31290: kuuta 19
31291: 136§ Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen
31292: Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor- vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain
31293: vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas- voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so-
31294: tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra- velletaan tällaisella asemakaava-alueella tapah-
31295: halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa- tuvaan kiinteistön muodostamiseen ja alueella
31296: maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen tehtäviin toimituksiin aikaisempia säännöksiä.
31297: oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält- Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että
31298: tämättömät kustannukset. Niin ikään on, jos edellä tarkoitettuun asemakaavaan sovelletaan
31299: rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on samoja säännöksiä kuin sellaiseen asemakaa-
31300: 41 §:n 2 momentissa mainitusta syystä rauen- vaan, joka vahvistetaan tämän lain voimaan
31301: nut, lunastamista hakeneen korvattava lunas- tulon jälkeen. Aikaisempia säännöksiä sovelle-
31302: tettavaksi tarkoitetun alueen omistajalle aiheu- taan myös niihin toimituksiin jotka on jo
31303: tunut vahinko siitä, ettei lunastamista ole saa- aloitettu tämän lain tullessa voimaan.
31304: tettu loppuun.
31305:
31306:
31307:
31308:
31309: 2.
31310: Laki
31311: rakennuslain muuttamisesta
31312:
31313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31314: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 118 §,sellaisena kuin se on
31315: osittain muutettuna 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (985/76), sekä
31316: muutetaan 117 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä
31317: huhtikuuta 1966 annetulla lailla (250/66), näin kuuluvaksi:
31318:
31319: 117§ Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen
31320: Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase- vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain
31321: makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella, voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so-
31322: jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun- velletaan tällaisella asemakaava-alueella raken-
31323: gista on säädetty 5, 12 ja 16 §:ssä sekä II ja IV nuskiellon osalta aikaisempia säännöksiä, jollei
31324: osastossa. kunnanvaltuusto ole tehnyt kyseistä kaava-
31325: aluetta koskevaa, kaavoitusalueiden jakolain
31326: muuttamisesta päivänä kuuta 19
31327: Tämä laki tulee voimaan päivänä annetun lain ( 1 ) voimaantulosäännökses-
31328: kuuta 19 sä tarkoitettua päätöstä.
31329: 1990 vp. - HE n:o 35 17
31330:
31331: 3.
31332: Laki
31333: kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta
31334:
31335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistö-
31336: rekisterilain (392/85) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
31337:
31338: 3§ kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan
31339: tai kunnanosaan kuuluvat yksiköt muodosta-
31340: Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste- vat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmitte-
31341: riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan lyssä voidaan noudattaa muuta perustetta.
31342: kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman
31343: ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
31344: momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään kuuta 19 .
31345:
31346: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
31347:
31348:
31349: Tasavallan Presidentti
31350: MAUNO KOIVISTO
31351:
31352:
31353:
31354:
31355: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31356:
31357:
31358:
31359:
31360: 3 380604A
31361: 18 1990 vp. - HE n:o 35
31362:
31363: Liite
31364:
31365:
31366:
31367:
31368: 1.
31369: Laki
31370: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta
31371:
31372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31373: kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101160) 2 §:n 1
31374: momentti, 11 ja 20 §, 21 §:n 1 momentti, 23, 32 ja 36 §, 38 §:n 3 momentti, 45 ja 47 §, 50 §:n 2
31375: momentti, 128, 137, 138 ja 140 §,
31376: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa
31377: (582/77}, 21 §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (29/90), 23 §
31378: muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla (40/68) ja osittain muutettuna 23
31379: päivänä huhtikuuta 1971 annetulla lailla (292/71) sekä 45 § osittain muutettuna mainitulla 12
31380: päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla,
31381: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 ja 8 §, 9 a §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §, 21 §:n
31382: 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 29 §, 3 luvun otsikko, 34, 35 ja 37 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §,
31383: 41 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 1 momentti, 49 §, 50 §:n 3 momentti, 51 ja
31384: 59§, 64 §:n 2 momentti, 68 §, 75 §:n 1 momentti, 76 §:n 3 momentti, 77 ja 80 §, 82 §:n 1
31385: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 4 momentti, 83 §:n 2 momentti, 6luvun otsikko, 85 §:n 2
31386: momentti, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 90 §:n 1 momentti, 97 §, 7 luvun otsikko, 108 §:n 1 ja
31387: 2 momentti, 109 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 luvun otsikko, 115 §:n 2 momentti, 117 §:n 1
31388: momentin johdantokappale, 1 kohta ja 2 momentti, 119, 123, 124, 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126
31389: ja 129 §, 130 §:n 1 momentti, 131 ja 133 §, 136 §:n 1 momentti ja 137 a §:n 1 momentti,
31390: sellaisina kuin niistä ovat 8, 124 b, 124 c ja 124 g § sekä 137 a §:n 1 momentti 4 päivänä
31391: tammikuuta 1974 annetussa laissa (31174), 9 a §:n 1 momentti ja 27 §:n 1 momentti mainitussa
31392: 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2
31393: momentti, 35 § ja 83 §:n 2 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa,
31394: 39 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (605/77), 49 ja 77 §, 82 §:n 4
31395: momentti ja 86 §mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 50 §:n 3 momentti 16
31396: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (944/83) ja 97 § osittain muutettuna mainitulla 19
31397: päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla, sekä
31398: lisätään lakiin uusi 2 a § ja 88 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
31399:
31400: Voimassa oleva laki Ehdotus
31401:
31402: 1§ 1§
31403: Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista
31404: ja siihen liittyviä toimituksia kaupungissa, ja siihen liittyviä toimituksia kaavoitusalueilla.
31405: kauppalassa ja kaavoitusalueilla maalaiskun-
31406: nassa.
31407:
31408: 2§ 2§
31409: Mitä tässä laissa on säädetty maistraatista, (1 mom. kumotaan)
31410: koskee kaupungin rakennuslautakuntaa.
31411: Mitä on säädetty kiinteistötuomarista, kos- Mitä tässä laissa on säädetty kiinteistötuo-
31412: kee kauppalassa ja kihlakunnanoikeuden tuo- marista, koskee kihlakunnanoikeuden tuomio-
31413: miopiiriin kuuluvassa kaupungissa tuomiokun- piirissä tuomiokunnan tuomaria tai kihlakun-
31414: nan tuomaria tai kihlakunnanoikeutta. nanoikeutta.
31415: 1990 vp. - HE n:o 35 19
31416:
31417: Voimassa oleva laki Ehdotus
31418:
31419: 2a§
31420: Kunnassa voi olla kiinteistöinsinöörin virka.
31421: Kiinteistöinsinöörin virka voi olla sivutoimi-
31422: nen. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla
31423: yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistöinsinöö-
31424: rin valitsee kunta.
31425: Kelpoisuusehtona, kiinteistöinsinöörin vir-
31426: kaan on teknillisessä korkeakoulussa maanmit-
31427: tauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritet-
31428: tu diplomi-insinöörin tutkinto.
31429: Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa
31430: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella.
31431:
31432:
31433: 3§ 3§
31434: Tonttirekisteriin tai yleisten alueiden rekiste- Kiinteistöllä, joka on merkitty tonttina tai
31435: riin merkityllä kiinteistöllä kaupungissa ei saa yleisenä alueena tonttikirjaan tai kiinteistöre-
31436: suorittaa 14 päivänä joulukuuta 1951 annetus- kisteriin ei saa suorittaa jakolaissa (604/51)
31437: sa jakolaissa tarkoitettua maanmittaustoimi- tarkoitettua maanmittaustoimitusta, lukuun
31438: tusta, lukuun ottamatta rajamerkin siirtämistä. ottamatta rajamerkin siirtämistä.
31439: Edellä 1 momentissa tarkoitettu rajoitus ei
31440: koske sellaista tonttia ja yleistä aluetta, joka
31441: sijaitsee kumotun asemakaavan alueella.
31442:
31443:
31444: 8§ 8§
31445: Jos toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih- 1os toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaih-
31446: toa tai uusjakoa taikka 45 §:ssä tarkoitettua toa tai uusjakoa taikka 34 §:ssä tarkoitettua
31447: rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat- rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta kat-
31448: sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa- sovat, että alueella voimassaolevaa asemakaa-
31449: vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi vaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi
31450: muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi- muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoi-
31451: tettava kunnallishallitukselle sekä samalla tettava kunnanhallitukselle sekä samalla mah-
31452: mahdollisuuden mukaan tehtävä muutoseh- dollisuuden mukaan tehtävä muutosehdotus.
31453: dotus. Kunnallishallituksen on kolmen kuu- Kunnanhallituksen on kolmen kuukauden ku-
31454: kauden kuluessa tiedon tai ehdotuksen saami- luessa tiedon tai ehdotuksen saamisesta ilmoi-
31455: sesta ilmoitettava toimitusinsinöörille, onko tettava toimitusinsinöörille, onko asia antanut
31456: asia antanut aihetta toimenpiteisiin. aihetta toimenpiteisiin.
31457:
31458: 9a§ 9a§
31459: Asemakaava-alueella maalaiskunnassa tai Rakennuskaava- tai rantakaava-alueelia voi-
31460: rakennuskaava- taikka rantakaava-alueelia voi- daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa
31461: daan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä
31462: tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko-
31463: oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikko- jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken-
31464: jen, väestönsuojelua varten tarvittavien raken- neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta-
31465: neimien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoitta- miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami-
31466: miseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustami- sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan
31467: sesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan rahana.
31468: rahana.
31469: 20 1990 vp. - HE n:o 35
31470:
31471: Voimassa oleva laki Ehdotus
31472:
31473: 11 § 11§
31474: Maalaiskunnan tonttijakoalueelta lohkomi- (Kumotaan)
31475: sessa muodostettavalla tilalla, joka käsittää
31476: ainoastaan tonttijaon mukaisen tontin, ei ole
31477: osuutta tilojen yhteisiin alueisiin.
31478: i 18 §
31479: 1
31480:
31481:
31482:
31483: -----------~--
31484: Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan- Muuta kuin 1 momentissa mainittua maan-
31485: mittaustoimitusta kaupungin asemakaava- mittaustoimitusta asemakaava-alueella ei saa,
31486: alueella ei saa, jollei 19 § :stä muuta johdu tai jollei 19 §:stä muuta johdu tai jollei kunnan-
31487: jollei kaupunginhallitus toimitusinsinöörin esi- hallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna sii-
31488: tyksestä anna siihen suostumustaan, suorittaa hen suostumustaan, suorittaa siten, että raken-
31489: siten, että rakennuskortteliin tai 75 §:n 2 mo- nuskortteliin tai 75 §:n 2 momentissa tarkoite-
31490: mentissa tarkoitetulle muodostettavalle yleisel- tulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy
31491: le alueelle syntyy uusi kiinteistönraja. uusi kiinteistönraja.
31492:
31493: 19 § 19 §
31494: Jos kaupungissa tilasta luovutettu m!ääräala Jos asemakaava-alueella tilasta luovutettu
31495: sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei qle vah-- määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei
31496: vistettu tonttij akoa, saadaan määräala lohkoa, ole hyväksytty tonttijakoa eikä sitä hyväksytä
31497: mikäli kaupunki antaa lohkomiseen jsuostu- kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omis-
31498: muksensa. Lohkominen voidaan suorittaa il- taja tai määräalan haltija on sitä hakenut,
31499: man kaupungin suostumusta, jos tontti]akoa ei saadaan määräala lohkoa eri tilaksi. Tällaiseen
31500: ole hyväksytty kolmen vuoden kuluessa siitä, tilaan ei saa ilman kunnan suostumusta sisäl-
31501: kun tilan omistaja tai määräalan haltija on sitä lyttää rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8
31502: hakenut. Määräalasta muodostettavaan tilaan kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa
31503: ei saa ilman kaupungin suostumusta sisällyttää antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen.
31504: rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2-8 kohdas-
31505: sa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa antaa
31506: osuutta tilojen yhteiseen alueeseen.
31507:
31508: 20 § 20 §
31509: Maalaiskunnan tonttijakoalueella suoritetta- (Kumotaan)
31510: vassa halkomisessa, lohkomisessa ja erillisen
31511: alueen tilaksi muodostamisessa on rakennus-
31512: kortteliin tuleva uusi tilanraja sijoitettava kul-
31513: kemaan pitkin tonttijaon mukaisten tonttien
31514: rajaa. Sellaisen tilan rajoja, joka käsittää tont-
31515: tijaon mukaisen tontin, ei saa muussakaan
31516: maanmittaustoimituksessa muuttaa tonttijaos-
31517: ta poikkeaviksi.
31518: 21 § 21 §
31519: Tilaan, joka maalaiskunnan asemakaava- (1 momentti kumotaan)
31520: alueella tulee käsittämään tonttijaon mukaisen
31521: tontin tai sen osan, ei saa sisällyttää rakennus-
31522: lain 36 §:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoi-
31523: tettua aluetta eikä kaava-alueen ulkopuolella
31524: olevaa aluetta.
31525: Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar- Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tar-
31526: koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää koitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää
31527: 1990 vp. - HE n:o 35 21
31528:
31529: Voimassa oleva laki Ehdotus
31530:
31531: muita kysymyksessä olevan rakennuskorttelin rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia.
31532: ulkopuolella olevia tiluksia kuin rakennuslain
31533: 96 § :ssä tarkoitettua liikenneväylän aluetta.
31534:
31535:
31536: 23 § 23 §
31537: Maalaiskunnan sellaisella alueella, jolle ei (Kumotaan)
31538: ole vahvistettu asemakaavaa tai rakennuskaa-
31539: vaa tai rantakaavaa saadaan rakennuspaikkana
31540: käytettäväksi tarkoitettu alue muodostaa tilak-
31541: si vain siinä tapauksessa, että alue on alaltaan
31542: vähintään 2 000 neliömetriä ja muutoin sellai-
31543: nen kuin rakennuslain 121 §:n 1 momentissa
31544: on säädetty taikka että muussa tapauksessa
31545: rakennuslautakunta sanotun lainkohdan 2 mo-
31546: mentin tai lääninhallitus rakennuslain 132 § :n
31547: 1 momentin nojalla on sallinut rakentamisen.
31548: Myös saadaan 2 000 neliömetriä pienempi
31549: alue muodostaa tilaksi, jos alue yhdessä sen
31550: saajan ennestään omistaman tilan kanssa muo-
31551: dostaa vähintään 2 000 neliömetrin suuruisen
31552: rakennuspaikan, kuitenkin vain sillä ehdolla,
31553: ettei tilaksi muodostaminen ole epätarkoituk-
31554: senmukaista maankäytön järjestämisen tai tila-
31555: järjestelmän kannalta.
31556:
31557: 27 § 27 §
31558: Kaupungin alueella suoritettavasta maanmit- Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kunnan-
31559: taustoimituksesta on toimitusinsinöörin ilmoi- hallitukselle vähintään 14 päivää ennen toimi-
31560: tettava kaupunginhallitukselle kirjeellä, joka tuksen alkukokousta postin kuljeteltavaksi jä-
31561: on joko kirjattuna jätettävä postissa ku/jetetta- tetyllä kirjeellä sellaisesta toimituksesta, joka
31562: vaksi tai kuUtausta vastaan toimitettava saajal- suoritetaan alueella, jolle on vahvistettu yleis-
31563: le vähintään 14 päivää ennen toimituksen alku- kaava, asemakaava, rakennuskaava tai ranta-
31564: kokousta. Maalaiskunnassa on toimitusinsi- kaava tahi alueella, jota tarkoitetaan tämän
31565: nöörin samalla tavalla ilmoitettava kunnanhal- lain 25 § :n 1 momentissa, rakennuslain 4 §: n 1
31566: litukselle toimituksesta, joka suoritetaan momentissa tai 123 a §:n 1 momentissa taikka
31567: alueella, jolle on vahvistettu yleiskaava, asema- alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää
31568: kaava, rakennuskaava tai rantakaava tahi 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan
31569: alueella, jota tarkoitetaan 25 §:n 1 momentissa tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise-
31570: tai rakennuslain 123 a §:n 1 momentissa taikka na.
31571: alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää
31572: 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan
31573: tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollise-
31574: na.
31575:
31576:
31577: 29 § 29 §
31578: Ennen kuin maanmittauskonttori hyväksyy Maanmittauskonttorin on lähetettävä kun-
31579: suoritetun maanmittaustoimituksen tai tehdyn nalle jäljennökset maarekisteriin tai kiinteistö-
31580: valituksen johdosta lähettää toimituksen asia- rekisteriin merkityn taikka valituksen johdosta
31581: kirjat ja kartan maanjako-oikeudelle, on sen maaoikeuden käsiteltäväksi menevän maanmit-
31582: 22 1990 vp. - HE n:o 35
31583:
31584: Voimassa oleva laki Ehdotus
31585: toimitettava ne kaupungille määräajaksi nähtä- taustoimituksen asiakirjoista, jos kunta on sitä
31586: viksi, jos tämä on sitä pyytänyt toimitusinsi- pyytänyt toimitusinsinööriltä.
31587: nööriltä.
31588: 32 § 32 §
31589: Kaupungin kiinteistöinsinöörin oikeudesta (Kumotaan)
31590: suorittaa maanmittaustoimituksia säädetään
31591: asetuksella.
31592:
31593:
31594: 3 luku. 3 luku
31595: Tontinosan ja rakennuspaikan osan Rakennuspaikan osan lunastami-
31596: lunastaminen sekä katualueen erottaminen nen
31597: maalaiskunnassa.
31598: 34 § 34 §
31599: Jos maalaiskunnan asemakaava-alueella Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-alu-
31600: tonttijaon mukaisesta tontista kuuluu alueita eella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai täl-
31601: eri omistajille, on tontinosan omistajana oi- laisella alueella olevaan tilaksi muodostetta-
31602: keus lunastaa muu osa tontista. Milloin useat vaan määräalaan on 17 § :n 2 momentissa tar-
31603: tahtovat lunastaa, on lunastamismenettelyssä koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai-
31604: etuoikeus sillä, jonka tontinosalla rakennuksi- kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi-
31605: neen ja laitteineen on suurin arvo. Jos tontin- selle kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin
31606: osat ovat samanarvoiset, lunastamisoikeus on saada aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan
31607: sillä, joka ensiksi on pannut vireille lunasta- maanmittaustoimituksessa ( r a ken n u s p a i-
31608: misvaatimuksensa. k a n osan 1u n a s ta m i s t o i m i t u s) lu-
31609: nastaa ja siirtää lunastajan tilaan.
31610: Jollei tontinosan omistaja ole vuoden kulu- Milloin useat tahtovat lunastaa, on etuoi-
31611: essa tonttijaon vahvistamisesta pannut vireille keus sillä, jonka rakennuspaikan osalla raken-
31612: lunastamisvaatimusta tai jos lunastamisasian nuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos
31613: on katsottava 41 §:n 2 momentin mukaan rau- rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lu-
31614: enneen, kunnalla on· oikeus lunastaa tontin- nastamisoikeus on sillä, joka ensiksi on pannut
31615: osat. Mikäli kuitenkin kunnan vireille pane- vireille lunastamisvaatimuksensa.
31616: massa lunastamisasian käsittelyssä ennen toi-
31617: mitusmiesten päätöksen antamista sellainen
31618: tontinosan omistaja, joka ei ole aikaisemmin
31619: esittänyt tontinosan lunastamisvaatimusta,
31620: vaatii saada lunastaa tontin muut osat, on
31621: hänellä siihen oikeus. ·
31622:
31623: 35 § 35 §
31624: Tontinosan tai -osien lunastaminen käsitel- Rakennuspaikan osan lunastustoimitusta saa
31625: lään erityisessä maanmittaustoimituksessa hakea maanmittaustoimisto/ta 34 §:n 1 mo-
31626: (tontinosan lunastamistoimitus), johon mää- mentissa tarkoitetun tilan tai määräalan omis-
31627: räystä haetaan maanmittauskonttorilta. taja.
31628:
31629: 36 § 36 §
31630: Milloin tontin alue voidaan saada samalle (Kumotaan)
31631: omistajalle ti/usvaihdol/a, ei lunastamiseen ole
31632: ryhdyttävä, vaan toimitus on suoritettava ti/us-
31633: vaihtona.
31634: 1990 vp. - HE n:o 35 23
31635:
31636: Voimassa oleva laki Ehdotus
31637:
31638: 37 § 37 §
31639: Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on
31640: oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi- oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oi-
31641: keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos tontin keudenomistajalle tuleva korvaus. Jos raken-
31642: alueeseen kohdistuu rasite-, nautinta- tai muu nuspaikan alueeseen kohdistuu rasite-, nau-
31643: sellainen oikeus, toimitusmiesten on myös tinta- tai muu sellainen oikeus, toimitusmiesten
31644: määrättävä sen voimaan jäämisestä tai lunasta- on myös määrättävä sen voimaan jäämisestä
31645: misesta taikka muusta järjestämisestä ja siitä tai lunastamisesta taikka muusta järjestämises-
31646: johtuvasta korvauksesta. tä ja siitä johtuvasta korvauksesta.
31647:
31648: 38 §
31649:
31650: Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin siirto- (3 mom. kumotaan)
31651: kustannuksiin voidaan soveltaa, mitä maan-
31652: mittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla
31653: 22 päivänä tammikuuta 1960 annetussa laissa
31654: (42160) on säädetty siirtokustannusten maksa-
31655: misesta etukäteen valtion varoista.
31656: 39 § 39 §
31657: Tontinosan lunastamistoimituksessa on, jol- Rakennuspaikan osan lunastamistoimituk-
31658: lei tämän lain säännöksistä muuta johdu, ton- sessa on, jollei tämän lain säännöksistä muuta
31659: tinosan arvoa, hintaa tai korvausta määrättäes- johdu, rakennuspaikan osan arvoa, hintaa tai
31660: sä noudatettava soveltuvin kohdin kiinteän korvausta määrättäessä noudatettava soveltu-
31661: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- vin kohdin kiinteän omaisuuden ja erityisten
31662: sesta annetun lain (603/77) säännöksiä kor- oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77)
31663: vauksen perusteista ja määräämisestä, ei kui- säännöksiä korvauksen perusteista ja määrää-
31664: tenkaan 31 §:ää. misestä, ei kuitenkaan 31 §:ää.
31665:
31666:
31667: 40 § 40 §
31668: Tontin alue on tontinosan lunastamistoimi- Rakennuspaikan alue on rakennuspaikan
31669: tuksessa Iohkomalla erotettava yhdeksi tilaksi, osan lunastustoimituksessa Iohkomalla erotet-
31670: jollei 4 momentin säännöksestä muuta johdu. tava yhdeksi tilaksi, jollei 4 momentin sään-
31671: Alue erotetaan yhdeksi tilaksi silloinkin, kun nöksestä muuta johdu. Alue erotetaan yhdeksi
31672: tontin alue käsittää määräaloja kahdesta tai tilaksi silloinkin, kun rakennuspaikan alue kä-
31673: useammasta eri kyliin kuuluvasta tilasta taikka sittää määräalan ohella kokonaisen tilan.
31674: määräalan ohella kokonaisen tilan.
31675: Jos osa tontin alueesta on tilojen yhteistä Jos osa rakennuspaikan alueesta on tilojen
31676: aluetta, saadaan lohkominen sen osalta suorit- yhteistä aluetta, saadaan lohkominen sen osal-
31677: taa manttaaleja muuttamatta. Lohkomiskir- ta suorittaa manttaaleja muuttamatta. Lohko-
31678: jaan on merkittävä tilat, joille yhteinen alue on miskirjaan on merkittävä tilat, joille yhteinen
31679: kuulunut, ja kunkin osuus siihen. alue on kuulunut, ja kunkin osuus siihen.
31680: Milloin osa tontin alueesta ei kuulu mihin- Milloin osa rakennuspaikan alueesta ei kuu-
31681: kään tilaan, se liitetään tontin muusta osasta lu mihinkään tilaan, se liitetään rakennuspai-
31682: muodostettuun tai lohkomaila muodostetta- kan muusta osasta muodostettuun tai Iohko-
31683: vaan tilaan noudattaen soveltuvin osin, mitä malla muodostettavaan tilaan noudattaen so-
31684: jakolain 240 §:ssä on säädetty erillisen alueen veltuvin osin, mitä jakolain 240 §:ssä on sää-
31685: liittämisestä tilaan. detty erillisen alueen liittämisestä tilaan.
31686: Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen- Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimen-
31687: piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn piteisiin ei tarvita jakolain 344 §:ssä edellytetyn
31688: 24 1990 vp. - HE n:o 35
31689:
31690: Voimassa oleva laki Ehdotus
31691:
31692: kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten- kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuiten-
31693: kin tontinosan lunastajalle ennestään kuuluva kin rakennuspaikan osan lunastajalle ennes-
31694: tontin osa käsittää kahden tai useamman tilan tään kuuluva rakennuspaikan osa käsittää kah-
31695: tiluksia, on näiden tilusten yhdeksi tilaksi muo- den tai useamman tilan tiluksia, on näiden
31696: dostamisen ehtona, mitä jakolain 182 §:n 3 tilusten yhdeksi tilaksi muodostamisen ehtona
31697: momentissa on säädetty. mitä jakolain 182 §:n 3 momentissa on säädet~
31698: ty.
31699:
31700: 41 §
31701:
31702: Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta- Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudatta-
31703: nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi- nut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimi-
31704: tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi- tus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoi-
31705: mituksessa myös toisen tontinosan omistaja oli mituksessa myös toisen rakennuspaikan osan
31706: esittänyt lunastamisvaatimuksen, toimitus on omistaja oli esittänyt lunastusvaatimuksen, toi-
31707: palautettava sanotun vaatimuksen käsittelemis- mitus on palautettava sanotun vaatimuksen
31708: tä varten toimitusinsinöörille. käsittelemistä varten toimitusinsinöörille.
31709:
31710:
31711: 44 § 44 §
31712: Sitten kun tontinosan lunastamistoimitus on Sitten kun rakennuspaikan osan lunastamis-
31713: merkitty maarekisteriin, lunastettu alue on va- toimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteis-
31714: paa sitä rasittaneista kiinnityksistä, lukuun ot- törekisteriin lunastettu alue on vapaa sitä rasit-
31715: tamatta sellaista nautinta- tai muun sellaisen taneista kiinnityksistä, lukuun ottamatta sel-
31716: oikeuden kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka laista nautinta- tai muun sellaisen oikeuden
31717: 37 §:n mukaisesti on jätetty lunastamatta. kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka 37 §:n mu-
31718: kaisesti on jätetty lunastamatta.
31719: Mikäli tontin alue on tontinosan lunastamis- Mikäli rakennuspaikan alue on rakennuspai-
31720: toimituksessa muodostettu yhdeksi tilaksi, kos- kan osan lunastamistoimituksessa muodostettu
31721: kee lunastajalle ennestään kuuluvaa aluetta yhdeksi tilaksi, koskee lunastajalle ennestään
31722: rasittava kiinnitys koko muodostettua tilaa. kuuluvaa aluetta rasittava kiinnitys koko muo-
31723: dostettua tilaa.
31724:
31725: 45 § 45 §
31726: Milloin rakennuskaava- tai rantakaava-alu- (Kumotaan)
31727: eella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai täl-
31728: laisella alueella olevaan, tilaksi muodostetta-
31729: vaan määräalaan on 17 §:n 2 momentissa tar-
31730: koitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspai-
31731: kan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toi-
31732: selle kuuluvaa maata eikä muutosta rajoihin
31733: saada aikaan tilusvaihdolla, sellainen alue voi-
31734: daan sanotun tilan omistajan tai määräalan
31735: haltijan hakemuksesta suoritettavassa maan-
31736: mittaustoimituksessa (rakennuspaikan osan lu-
31737: nastamistoimitus) lunastaa rahalla ja siirtää
31738: lunastajan tilaan.
31739: Toimituksesta ja muusta menettelystä sekä
31740: niiden oikeusvaikutuksesta on soveltuvin osin
31741: voimassa, mitä edellä on säädetty tontinosan
31742: lunastamistoimituksesta.
31743: 1990 vp. - HE n:o 35 25
31744:
31745: Voimassa oleva laki Ehdotus
31746:
31747: 47 § 47 §
31748: Rakennuslain 47 ja 117 §: n mukaan maalais- (Kumotaan)
31749: kunnan omistukseen tulevan katualueen erotta-
31750: minen suoritetaan kunnan hakemuksesta
31751: maanmittaustoimituksessa, jossa alueen rajat
31752: käydään ja pyykitetään sekä laaditaan siitä
31753: kartta ja selitelmä. Toimituksessa voidaan eri
31754: tiloihin kuuluvat alueet muodostaa yhdeksi
31755: kiinteistöksi. Toimituksesta on muutoin sovel-
31756: tuvin osin voimassa, mitä on säädetty lohkomi-
31757: sesta.
31758: 48 § 48 §
31759: Kaupungissa erotetaan tonttijaon mukainen Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon
31760: tontti itsenäiseksi kiinteistöksi tontinmittauk- mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi ton-
31761: sessa. tinmittauksessa.
31762:
31763:
31764: 49 § 49 §
31765: Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen
31766: osan omistaja tai haltija. Maistraatti voi ilman osan omistaja tai haltija. Rakennuslautakunta
31767: hakemustakin määrätä tontinmittauksen suori- voi ilman hakemustakin määrätä tontinmit-
31768: tettavaksi, milloin katsoo sen tarpeelliseksi. tauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tar-
31769: Maistraatin määräykseen ei saa hakea muutos- peelliseksi. Rakennuslautakunnan määräyk-
31770: ta. seen ei saa hakea muutosta.
31771:
31772: 50§
31773:
31774: Kiinteistöinsinöörin valitsee kaupunki han- (2 mom. kumotaan)
31775: kittuaan sitä ennen maistraatin lausunnon.
31776: Kelpoisuusehtona kiinteistöinsinöörin virkaan
31777: on teknillisen korkeakoulun maanmittausosas-
31778: tossa suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto ja
31779: sen jälkeen käytännössä hankittu perehtynei-
31780: syys kiinteistön muodostamista koskeviin teh-
31781: täviin.
31782: Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin
31783: määräyksestä suorittaa myös sellainen henkilö, määräyksestä suorittaa myös kunnan palveluk-
31784: joka on kaupungin palveluksessa virkasuhtees- sessa vit:kasuhteessa oleva henkilö, joka on
31785: sa ja joka on suorittanut teknikon tutkinnon suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen kou-
31786: teknillisen koulun maanmittaustekniikan opin- lun maanmittaustekniikan opintolinjalla.
31787: tosuunnalla.
31788:
31789: 51 § 51 §
31790: Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi- Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voi-
31791: massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy- massa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyy-
31792: destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. destä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri.
31793: Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta
31794: jatketaan, mikäli maistraatti ei toisin määrää. jatketaan, mikäli rakennuslautakunta ei toisin
31795: määrää.
31796: Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta- Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimitta-
31797: masta tontinmittausta, maistraatin on määrät- masta tontinmittausta, rakennuslautakunnan
31798: 4 380604A
31799: 26 1990 vp. - HE n:o 35
31800:
31801: Voimassa oleva laki Ehdotus
31802:
31803: tävä muu kiinteistöinsinöörin virkaan pätevä on määrättävä muu kiinteistöinsinöörin vir-
31804: henkilö suorittamaan toimitus. Sama on voi- kaan pätevä henkilö suorittamaan toimitus.
31805: massa, milloin kiinteistöinsinöörin virka on Sama on voimassa, milloin kiinteistöinsinöörin
31806: avoinna eikä viransijaista ole määrätty. virka on avoinna eikä viransijaista ole määrät-
31807: ty.
31808:
31809: 59§ 59§
31810: Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton- Jos 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ton-
31811: tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo- tinmittauksessa saadut mittaustulokset huo-
31812: mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin- mattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontin-
31813: mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin mittauksesta tai tontin rajasta on muutoin
31814: epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen
31815: vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava
31816: maistraatin määrättäväksi, onko ja miten laa- rakennuslautakunnan määrättäväksi, onko ja
31817: jasti korttelin muillakin tonteilla toimitettava miten laajasti korttelin muillakin tonteilla toi-
31818: tontinmittaus. Alistukseen kiinteistöinsinöörin mitettava tontinmittaus. Alistukseen kiinteis-
31819: on liitettävä oma ehdotuksensa. töinsinöörin on liitettävä oma ehdotuksensa.
31820:
31821: 64 §
31822:
31823: Milloin tontinmittaus on suoritettu hake- Milloin tontinmittaus on suoritettu hake-
31824: muksetta maistraatin määräyksestä, kustan- muksetta rakennuslautakunnan määräyksestä,
31825: nukset maksaa tontin omistaja. Jos tontista kustannukset maksaa tontin omistaja. Jos ton-
31826: kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, he tista kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille,
31827: maksavat kustannukset osuuksiensa tai alueit- he maksavat kustannukset osuuksiensa tai alu-
31828: tensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa. eittensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa.
31829:
31830: 68 § 68 §
31831: Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai
31832: sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet
31833: tontinmittauksen, maistraatti voi ennen vali- tontinmittauksen, rakennuslautakunta voi en-
31834: tusajan päättymistä tarkastaa ja hyväksyä toi- nen valitusajan päättymistä tarkastaa ja hyväk-
31835: mituksen. syä toimituksen.
31836:
31837: 75 § 75 §
31838: Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa
31839: kaupungin omistamaa yleisten alueiden rekiste- kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on merkit-
31840: riin merkittyä kiinteistöä, joka on muodostettu ty yleisenä alueena yleisten alueiden rekisteriin
31841: asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau- tai kiinteistörekisteriin ja joka on muodostettu
31842: kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuau-
31843: vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi kioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi,
31844: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta. vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi
31845: määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta.
31846:
31847:
31848: 76 §
31849:
31850: Rakennuslain 47 §:n 1 momentissa tarkoitet- Katualue, joka rakennuslain 47 ja 117§ :n
31851: tu katualueen erottaminen suoritetaan 1 mo- mukaan tulee kunnan omistukseen, erotetaan 1
31852: mentissa mainittuna yleisen alueen mittaukse- momentissa tarkoitetulla yleisen alueen mit-
31853: na. Erottaminen katsotaan vireille pannuksi, tauksella. Erottaminen katsotaan vireille pan-
31854: 1990 vp. - HE n:o 35 27
31855:
31856: Voimassa oleva laki Ehdotus
31857:
31858: kun toimituksen aloittamisesta on tiedotettu tai nuksi, kun toimituksen aloittamisesta on tiedo-
31859: toimitus aloitettu, niin kuin 53, 54 ja 55 §:ssä tettu tai toimitus aloitettu, niinkuin 53, 54 ja
31860: on säädetty. 55 §:ssä on säädetty.
31861:
31862: 77§ 77§
31863: Yleisen alueen mittaus suoritetaan kaupun- Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan
31864: gin hakemuksesta. Maistraatti voi ilman hake- hakemuksesta. Rakennuslautakunta voi ilman
31865: . mustakin määrätä yleisen alueen mittauksen hakemustakin määrätä yleisen alueen mittauk-
31866: suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeellisek- sen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeel-
31867: si. Maistraatin määräykseen ei saa hakea muu- liseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei
31868: tosta. saa hakea muutosta.
31869:
31870: 80 § 80 §
31871: Yleisen alueen mittauksen kustannukset Yleisen alueen mittauksen kustannukset
31872: maksaa kaupunki. maksaa kunta.
31873:
31874: 82 § 82 §
31875: Muodostettava yleinen alue merkitään ylei- Muodostettava yleinen alue merkitään ylei-
31876: sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä sen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä
31877: yleisten alueiden rekisteriin ilman 7 luvussa yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis-
31878: tarkoitettua kiinteistötuomarin suostumusta, teriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistö-
31879: jos tuomarin suostumusta, jos
31880: 1) alueen omistaa kaupunki tai kaupungilla 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on
31881: on siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai-
31882: mainittu oikeus; ja nittu oikeus; ja
31883:
31884: Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi- Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemi-
31885: sestä päättää maistraatti yleisen alueen mit- sestä päättää rakennuslautakunta yleisen alu-
31886: tauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos kuitenkin een mittauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos
31887: toimituksesta on valitettu, maistraatti antaa kuitenkin toimituksesta on valitettu, rakennus-
31888: sanotun määräyksen vasta yleisen alueen mit- lautakunta antaa sanotun määräyksen vasta
31889: tauksen saatua lainvoiman. Milloin kaupunki yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman.
31890: saa alueeseen omistusoikeuden tai alue, jonka Milloin kunta saa alueeseen omistusoikeuden
31891: kaupunki omistaa, vapautuu kiinnityksistä toi- tai alue, jonka kunta omistaa, vapautuu kiinni-
31892: mituksen hyväksymisen jälkeen, maistraatti tyksistä toimituksen hyväksymisen jälkeen, ra-
31893: päättää rekisteriin merkitsemisestä kaupungin kennuslautakunta päättää rekisteriin merkitse-
31894: hakemuksesta erikseen. Maistraatin päätök- misestä kunnan hakemuksesta erikseen. Ra-
31895: seen ei saa hakea muutosta. kennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea
31896: muutosta.
31897:
31898: 83 §
31899:
31900: Jos kaupunki on saanut yleisen alueen Jos kunta on saanut yleisen alueen omakseen
31901: omakseen muulla saannolla kuin lunastuksella muulla saannolla kuin lunastuksella taikka ra-
31902: taikka rakennuslain 46 §:n 1 momentin tai kennuslain 46 §:n tai 47 §:n 1 momentin nojal-
31903: 47 §:n 1 momentin nojalla, on 30 päivän kuh.~ la, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkit-
31904: essa toimituksen merkitsemisestä yleisten aluei- semisestä yleisten alueiden rekisteriin pantava
31905: den rekisteriin pantava siitä tiedoksianto kau- siitä tiedoksiauto kunnan ilmoitustaululle kol-
31906: pungin ilmoitustaululle kolmen kuukauden men kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin
31907: ajaksi nähtäville sillä tavoin kuin julkisista kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tie-
31908: kuulutuksista on säädetty. Tiedoksiantaa ei doksiautoa ei kuitenkaan tarvita, jos kunta on
31909: 28 1990 vp. - HE n:o 35
31910:
31911: Voimassa oleva laki Ehdotus
31912:
31913: kuitenkaan tarvita, jos kaupunki on saanut saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue
31914: lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue on on muodostettu.
31915: muodostettu.
31916:
31917:
31918: 6 luku 6 luku
31919: Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin
31920: verrattavat oikeudet k a u p u n g i s s a . verrattavat oikeudet
31921:
31922: 85 §
31923:
31924: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
31925: oikeus voidaan perustaa myös kaupunkia var- oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten.
31926: ten.
31927:
31928:
31929: 86 § 86 §
31930: Tonttia varten voidaan toisen tontin tai maa- Tonttia varten voidaan toisen tontin tai ja-
31931: rekisteriin merkityn kiinteistön alueelle sekä kolain 284 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiin-
31932: maarekisteriin merkittyä kiinteistöä varten ton- teistön alueelle sekä tällaista kiinteistöä varten
31933: tin alueelle perustaa väliaikainen oikeus tiehen, tontin alueelle perustaa väliaikainen oikeus
31934: veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-, sähkö- tiehen, veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-,
31935: taikka muun sellaisen johdon sijoittamiseen sähkö- taikka muun sellaisen johdon sijoitta-
31936: siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelliseksi. miseen siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelli-
31937: Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perustaa seksi. Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perus-
31938: myös kaupunkia varten. taa myös kuntaa varten.
31939:
31940: 87 § 87 §
31941: Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden Rasitteen ja 86 §:ssä tarkoitetun oikeuden
31942: perustamisen edellytyksenä on, että se katso- perustamisen edellytyksenä on, että se katso-
31943: taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai taan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai
31944: kaupungille eikä siitä aiheudu huomattavaa kunnalle eikä siitä aiheudu huomattavaa hait-
31945: haittaa rasitetulle kiinteistölle. taa rasitetulle kiinteistölle.
31946:
31947: 88 § 88 §
31948: Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais- Rasite voidaan perustaa, milloin asianomais-
31949: ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja ten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja
31950: kaupunki siitä sopivat taikka, jos tontit kuulu- kunta siitä sopivat taikka, jos tontit kuuluvat
31951: vat samalle omistajalle, hänen pyynnöstään. samalle omistajalle, hänen pyynnöstään.
31952:
31953: Rasite tiehen tai muuhun kulkupaikkaan
31954: voidaan perustaa tonttia varten toisen tontin
31955: alueelle ilman viimeksi mainitun tontin omista-
31956: jan suostumusta 48 §:n 1 momentissa tarkoite-
31957: tussa tontinmittauksessa.
31958:
31959: 90 § 90 §
31960: Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa
31961: toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil- toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, mil-
31962: loin rasite on perustettu kaupunkia varten, loin rasite on perustettu kuntaa varten, kunnan
31963: kaupung:n ja tontin omistajan sopimuksesta. ja tontin omistajan sopimuksesta.
31964: 1990 vp. - HE n:o 35 29
31965:
31966: Voimassa oleva laki Ehdotus
31967:
31968: 97 § 97 §
31969: Maistraatti voi, jos se katsoo rakentamisen, Rakennuslautakunta voi, jos se katsoo ra-
31970: terveydellisten seikkain tai yleisen edun vaati- kentamisen, terveydellisten seikkojen tai ylei-
31971: van, jättää rasitteen tai oikeuden perustamista, sen edun vaativan, jättää rasitteen tai oikeuden
31972: siirtämistä, muuttamista tai poistamista koske- perustamista, siirtämistä, muuttamista tai pois-
31973: van muun kuin 94 ja 94 a §:ssä tarkoitetun tamista koskevan muun kuin 94 ja 94 a §:ssä
31974: toimenpiteen hyväksymättä. tarkoitetun toimenpiteen hyväksymättä.
31975: Maistraatti voi myös jättää hyväksymäitä Rakennuslautakunta voi myös jättää hyväk-
31976: rasitteen perustamista koskevan toimenpiteen, symättä rasitteen perustamista koskevan toi-
31977: jos se katsoo, ettei tarkoitusta, johon perus- menpiteen, jos se katsoo, ettei tarkoitusta,
31978: tamisella pyritään, voida tehdyllä sopimuksella johon perustamisella pyritään, voida tehdyllä
31979: saavuttaa. sopimuksella saavuttaa.
31980:
31981:
31982: 7 luku. 7 luku
31983: Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja
31984: yleisen alueen muodostukseen yleisen alueen muodostukseen
31985: kaupungissa.
31986: 108 § 108 §
31987: Jollei maistraatti ole 82 §:n nojalla määrän- Jollei rakennuslautakunta ole 82 §:n nojalla
31988: nyt, että muodostettava yleinen alue on merkit- määrännyt, että muodostettava yleinen alue on
31989: tävä kiinteistönä yleisten alueiden rekisteriin, merkittävä kiinteistönä yleisten alueiden rekis-
31990: on hankittava kiinteistötuomarin suostumus teriin tai kiinteistörekisteriin, on hankittava
31991: yleisen alueen muodostukseen. kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen
31992: muodostukseen.
31993: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil- Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, mil-
31994: loin muodostettava yleinen alue on kokonai- loin muodostettava yleinen alue on kokonai-
31995: suudessaan hankittu kaupungille 100 §:n 2 mo- suudessaan hankittu kunnalle 100 §:n 2 mo-
31996: mentissa mainitulla tavalla. mentissa mainitulla tavalla.
31997:
31998:
31999: 109 § 109 §
32000: Suostumus yleisen alueen muodostukseen on Suostumus yleisen alueen muodostukseen on
32001: annettava, jos annettava, jos
32002: 1) alueen omistaa kaupunki tai kaupungilla 1) alueen omistaa kunta tai kunnalla on
32003: on siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa siihen rakennuslain 47 §:n 1 momentissa mai-
32004: mainittu oikeus; ja nittu oikeus; ja
32005:
32006:
32007:
32008: 8 luku. 8 luku
32009: Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen
32010: kaupungissa.
32011:
32012: 115 §
32013:
32014: Tonttikirjaa pitää maistraatin valvonnan Tonttikirjaa pitää rakennuslautakunnan val-
32015: alaisena kiinteistöinsinööri tai erityisestä syystä vonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityises-
32016: muu maistraatin määräämä viranhaltija (tont- tä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä
32017: tikirjan pitäjä). viranhaltija (tonttikirjan pitäjä).
32018: 30 1990 vp. - HE n:o 35
32019:
32020: Voimassa oleva laki Ehdotus
32021:
32022: 117 § 117§
32023: Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, Kiinteistön muodostamista tarkoittanut,
32024: lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on
32025: . merkittävä yleisten alueiden rekisteriin, jos merkittävä yleisten alueiden rekisteriin tai kiin-
32026: teistörekisteriin, jos
32027: 1) maistraatti on 82 §:n 4 momentin nojalla 1) rakennuslautakunta on 82 §:n 4 momen-
32028: niin määrännyt; tai tin nojalla niin määrännyt; tai
32029:
32030: Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen- Milloin alueella, joka on 100 §:n 2 momen-
32031: tissa mainitulla tavalla hankittu kaupungille, tissa mainitulla tavalla hankittu kunnalle, on
32032: on toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen
32033: mittaus, merkitään se kaupungin hakemukses- mittaus, merkitään se kunnan hakemuksesta
32034: ta yleisten alueiden rekisteriin ilman maistraa- yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis-
32035: tin määräystä tai kiinteistötuomarin suostu- teriin ilman rakennuslautakunnan määräystä
32036: musta. tai kiinteistötuomarin suostumusta.
32037:
32038: 119§ 119 §
32039: Maarekisteriin merkitty, 75 §:n 1 momentis- Kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin mer-
32040: sa tarkoitettu, kaupungille pakkolunastettu kitty, 75 §:n 1 momentissa tarkoitettu, kunnal-
32041: alue voidaan kaupungin hakemuksesta siirtää le lunastettu alue sekä sellainen kunnan omis-
32042: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi tama kiinteistö, jonka alueen kunta on saanut
32043: yleisten alueiden rekisteriin. ennen tämän lain voimaantuloa omistukseensa
32044: rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n
32045: mukaan, voidaan kunnan hakemuksesta siirtää
32046: tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi
32047: yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekis-
32048: teriin.
32049: 123 § 123 §
32050: Maistraatti voi kaupungin pyynnöstä päät- Rakennuslautakunta voi kunnan pyynnöstä
32051: tää, että yleisten alueiden rekisteriin eri kiin- päättää, että yleisten alueiden rekisteriin tai
32052: teistöiksi merkityt yleiset alueet, joilla on sama kiinteistörekisteriin eri kiinteistöiksi merkityt
32053: käyttötarkoitus, yhdistetään yhdeksi kiinteis- yleiset alueet, joilla on sama käyttötarkoitus,
32054: töksi. Maistraatin päätökseen ei saa hakea yhdistetään yhdeksi kiinteistöksi. Rakennus-
32055: muutosta. lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutos-
32056: ta.
32057: 124 § 124 §
32058: Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai- Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä ai-
32059: heutuvat kustannukset suorittaa kaupunki. heutuvat kustannukset suorittaa kunta.
32060:
32061: 124 b § 124 b §
32062: Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi- Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemi-
32063: selle tontiksi tonttirekisteriin tontinmittausta selle tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekis-
32064: suorittamatta ovat olemassa ja kiinteistöinsi- teriin tontinmittausta suorittamatta ovat ole-
32065: nööri pitää toimenpidettä tarkoituksenmukai- massa ja kiinteistöinsinööri pitää toimenpidet-
32066: sena, on hänen tehtävä siitä esitys maistraatil- tä tarkoituksenmukaisena, on hänen tehtävä
32067: le. Aloitteen esityksen tekemisestä voi tilan tai siitä esitys rakennuslautakunnalle. Aloitteen
32068: alueen omistaja tehdä kiinteistöinsinöörille. esityksen tekemisestä voi tilan tai alueen omis-
32069: taja tehdä kiinteistöinsinöörille.
32070:
32071: 124 c § 124 c §
32072: Mikäli maistraatti katsoo edellytysten esityk- Mikäli rakennuslautakunta katsoo edellytys-
32073: sen hyväksymiseen olevan olemassa, sen on ten esityksen hyväksymiseen olevan olemassa,
32074: 1990 vp. - HE n:o 35 31
32075:
32076: Voimassa oleva laki Ehdotus
32077:
32078: määrättävä tila tai alue merkittäväksi uudeksi sen on määrättävä tila tai alue merkittäväksi
32079: tontiksi tonttirekisteriin. Maistraatin päätök- uudeksi tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistö-
32080: seen ei saa hakea muutosta. rekisteriin. Rakennuslautakunnan päätökseen
32081: ei saa hakea muutosta.
32082:
32083: 124 g § 124 g §
32084: Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa matm- Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa matm-
32085: tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake- tulla tavalla muodostettuun tonttiin on hake-
32086: mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin- mukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiin-
32087: teistöusaannan moittimisajasta annetun lain teistönsaannon moitiimisajasta annetun lain
32088: (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus- (86/30) 10 §:n 1 momentissa mainitun mittaus-
32089: kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote kirjan otteen asemesta jäljennös tai ote
32090: 124 b §: ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin 124 b §:ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin
32091: esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai- esityksestä, johon on merkitty 124 c §:ssä mai-
32092: nittu maistraatin määräys. nittu rakennuslautakunnan määräys.
32093:
32094:
32095: 125 § 125 §
32096: Kaupunginvaltuuston valitsemista maan- Sellaisessa kunnassa, jossa on vahvistettu
32097: jako-oikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden asemakaava, kunnanvaltuuston valitsemista
32098: olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennus- maaoikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden
32099: asioihin. olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennusasi-
32100: oihin.
32101: Kun maanjako-oikeus käsittelee kaupungissa Kun maaoikeus käsittelee asemakaava- tai
32102: asemakaava- tai yleiskaava-alueella suoritetus- yleiskaava-alueella suoritetusta toimituksesta
32103: ta toimituksesta johtunutta riitaisuutta, oikeu- johtunutta riitaisuutta, oikeuden valituista jä-
32104: den valituista jäsenistä tulee ainakin toisella senistä tulee ainakin toisella olla 1 momentissa
32105: olla 1 momentissa mainittu pätevyys. mainittu pätevyys.
32106:
32107: 126 § 126 §
32108: Tämän lain mukaan kaupungin asemakaava- Tämän lain mukaan asemakaava-alueella
32109: alueella suoritetuista toimituksista tehdyt vali- suoritetuista toimituksista tehdyt valitukset on
32110: tukset on käsiteltävä kiireellisinä. käsiteltävä kiireellisinä.
32111:
32112:
32113: 128 § 128 §
32114: Edellä 47 § :ssä mainitussa toimituksessa ero- (Kumotaan)
32115: tettu katualue merkitään maarekisteriin sillä
32116: tavoin kuin yleiseen tarpeeseen pakkolunaste-
32117: tun alueen maarekisteriin merkitsemisestä on
32118: säädetty. Jos alueeseen kuuluu eri kylissä si-
32119: jaitsevaa maata, annetaan alueelle oma nume-
32120: ro siinä kylässä, johon sen katsotaan sijaintin-
32121: sa puolesta sopivimmin kuuluvan.
32122:
32123: 129 § 129 §
32124: Edellä 128 §:ssä tarkoitettuun, katualueesta Sellaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön,
32125: muodostettuun kiinteistöön, johon kunta on jonka alueen kunta on saanut omistukseensa
32126: lain nojalla saanut omistusoikeuden, ei saa rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n
32127: myöntää lainhuutoa tai kiinnitystä eikä sitä saa mukaan, ei saa myöntää lainhuutoa tai kiinni-
32128: ulosmitata. tystä eikä sitä saa ulosmitata.
32129: 32 1990 vp. - HE n:o 35
32130:
32131: Voimassa oleva laki Ehdotus
32132:
32133: 130§ 130 §
32134: Milloin tontti on maistraatin 71 §:n nojalla Milloin tontti on rakennuslautakunnan
32135: tekemän päätöksen perusteella merkitty kiin- 71 §:n nojalla tekemän päätöksen perusteella
32136: teistönä tonttirekisteriin ja jotakin niistä kiin- merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiin-
32137: teistöistä, joiden yksityisistä tiluksista tontti on teistörekisteriin ja jotakin niistä kiinteistöistä,
32138: muodostettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys joiden yksityisistä tiluksista tontti on muodos-
32139: on voimassa koko muodostettuun tonttiin. tettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys on voi-
32140: massa koko muodostettuun tonttiin.
32141:
32142:
32143: 131 § 131 §
32144: Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer- Milloin osa sellaisesta tontista, joka on mer-
32145: kitty tonttirekisteriin maistraatin 71 §:n nojalla kitty tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ra-
32146: antaman määräyksen tai kiinteistötuomarin kennuslautakunnan 71 §:n nojalla antaman
32147: 100 §:ssä tarkoitetun suostumuksen perusteel- määräyksen tai kiinteistötuomarin 100 §:ssä
32148: la, on hankittu saannolle, joka on huudatetta- tarkoitetun suostumuksen perusteella, on han-
32149: va, on koko tontti säädetyssä järjestyksessä kittu saannolle, joka on huudatettava, on koko
32150: huudatettava. tontti säädetyssä järjestyksessä huudatettava.
32151:
32152:
32153: 133§ 133 §
32154: Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin Yleinen alue, joka on 82 §:n 4 momentin
32155: nojalla annetun maistraatin päätöksen perus- nojalla annetun rakennuslautakunnan päätök-
32156: teella merkitty kiinteistönä yleisten alueiden sen perusteella merkitty kiinteistönä yleisten
32157: rekisteriin, on vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin on
32158: momentissa mainituista kiinnityksistä. vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa
32159: mainituista kiinnityksistä.
32160:
32161: 136§ 136§
32162: Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor- Milloin 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kor-
32163: vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas- vaus tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitettu lunas-
32164: tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra- tushinta on talletettu lääninhallitukseen tai ra-
32165: halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa- halaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaa-
32166: maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen maan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen
32167: oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält- oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet vält-
32168: tamättömät kustannukset. Niin ikään on, jos tämättömät kustannukset. Niin ikään on, jos
32169: tontinosan tai rakennuspaikan osan lunasta- rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on
32170: mistoimitus on 41 §:n 2 momentissa mainitusta 41 §:n 2 momentissa mainitusta syystä rauen-
32171: syystä rauennut, lunastamista hakeneen kor- nut, lunastamista hakeneen korvattava lunas-
32172: vattava lunastettavaksi tarkoitetun alueen tettavaksi tarkoitetun alueen omistajalle aiheu-
32173: omistajalle aiheutunut vahinko siitä, ettei lu- tunut vahinko siitä, ettei lunastamista ole saa-
32174: nastamista ole saatettu loppuun. tettu loppuun.
32175:
32176:
32177: 137 § 137§
32178: Valtioneuvosto voi kaupungin tekemästä ha- (Kumotaan)
32179: kemuksesta myöntää kaupungille oikeuden pi-
32180: tää jäljennöstä kaupungin maarekisteristä ja
32181: rekisterikartasta tai toisesta niistä.
32182: Maarekisterin ja rekisterikartan jäljennöstä
32183: pitää tonttikirjanpitäjä maistraatin valvonnan
32184: alaisena. Siitä johtuvat kustannukset suorittaa
32185: 1990 vp. - HE n:o 35 33
32186:
32187: Voimassa oleva laki Ehdotus
32188:
32189: kaupunki. Maarekisterin ja rekisterikartan jäl-
32190: jennöksestä ei anneta virallisia otteita.
32191: Jos kaupungille on myönnetty 1 momentissa
32192: mainittu oikeus on maanmittauskonttorin toi-
32193: mitettava tonttikirjan pitäjälle jäljennös kau-
32194: pungin maarekisteristä ja rekisterikartasta.
32195: Kun maarekisteriin tai rekisterikarttaan tämän
32196: jälkeen tehdään uusi merkintä, on maanmit-
32197: tauskonttorin viipymättä lähetettävä siitä uu-
32198: den merkinnän käsittävä ote tonttikirjan pitä~
32199: jälle vastaavan merkinnän tekemistä varten
32200: maarekisterin tai rekisterikartan jäljennökseen.
32201: Maarekisterin ja rekisterikartan jäljennöksis-
32202: tä suorittaa kaupunki korvausta valtioneuvos-
32203: ton määräämien perusteiden mukaan. Sen si-
32204: jaan annetaan maarekisteriin tai rekisterikart-
32205: taan tehtyjä uusia merkintöjä koskevat otteet
32206: korvauksetta.
32207:
32208: 137a§ 137a§
32209: Tontinmittauksesta, 84 § :n 2 momentissa Tontinmittauksesta, 84 §:n 2 momentissa
32210: tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses- tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimitukses-
32211: ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa ta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa
32212: tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor- tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan kor-
32213: vaus taksan mukaan, jonka kaupunginvaltuus- vaus taksan mukaan, jonka kunnanvaltuusto
32214: to hyväksyy. Päätös taksan hyväksymisestä on hyväksyy.
32215: alistettava maa- ja metsätalousministeriön vah-
32216: vistettavaksi.
32217:
32218:
32219: 138 § 138§
32220: Mitä tässä laissa on säädetty asemakaavan ja (Kumotaan)
32221: rakennuskaavan vaikutuksesta maanmittaus-
32222: toimituksiin, on vastaavasti sovellettava ase-
32223: makaavan- ja rakennussuunnitelmantakaisiin
32224: määräyksiin sinä aikana, kun ne rakennuslain
32225: 150 §:n nojalla ovat voimassa.
32226: Maanmittaustoimitukseen alueella, jolla on
32227: voimassa rakennuslain 150§ :ssä tarkoitettu ra-
32228: kennuskielto, on sovellettava, mitä 25 § :ssä on
32229: ·säädetty.
32230:
32231: 140 § 140 §
32232: Aikaisemmin myönnetty erivapaus tontin- (Kumotaan)
32233: mittaajon virkaan pysyy voimassa tämän lain
32234: voimaantulon jälkeenkin.
32235: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32236: kuuta 19 .
32237: Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen
32238: vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain
32239: voimaan tulon ajankohtana asemakaava, so-
32240: 5 380604A
32241: 34 1990 vp. - HE n:o 35
32242:
32243: Voimassa oleva laki Ehdotus
32244:
32245: velletaan tällaisella asemakaava-alueella tapah-
32246: tuvaan kiinteistön muodostamiseen ja alueella
32247: tehtäviin toimituksiin aikaisempia säännöksiä.
32248: Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että
32249: edellä tarkoitettuun asemakaavaan sovelletaan
32250: samoja säännöksiä kuin sellaiseen asemakaa-
32251: vaan, joka vahvistetaan tämän lain voimaan
32252: tulon jälkeen. Aikaisempia säännöksiä sovelle-
32253: taan myös niihin toimituksiin jotka on jo
32254: aloitettu tämän lain tullessa voimaan.
32255:
32256: 2.
32257: Laki
32258: rakennuslain muuttamisesta
32259:
32260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32261: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 118 §, sellaisena kuin se on
32262: osittain muutettuna 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (985/76), sekä
32263: muutetaan 117 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä
32264: huhtikuuta 1966 annetulla lailla (250/66), näin kuuluvaksi:
32265:
32266: Voimassa oleva laki Ehdotus
32267:
32268: 117§ 117 §
32269: Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase- Milloin kunnanvaltuusto on päättänyt ase-
32270: makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella, makaavan laadittavaksi, sovelletaan alueella,
32271: jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun- jota päätös koskee, vastaavasti mitä kaupun-
32272: gista on säädetty 5, 12, 14 ja 16 §:ssä sekä II ja gista on säädetty 5, 12 ja 16 §:ssä sekä II ja IV
32273: IV osastossa. Rakennuskielto on voimassa osastossa.
32274: myös tontilla, josta osa kuuluu toiselle omista-
32275: jalle. Tontinosan lunastamista koskevia sään-
32276: nöksiä ei kuitenkaan sovelleta.
32277:
32278: 118 § 118§
32279: Tontti erotetaan maalaiskunnan asema- (Kumotaan)
32280: kaava-alueella itsenäiseksi tilaksi Iohkomalla
32281: tai muulla maanmittaustoimituksella, niinkuin
32282: siitä erikseen on säädetty.
32283: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32284: kuuta 19 .
32285: Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen
32286: 1986 ollut kaupunki, on tämän lain voimaan
32287: tulon ajankohtana asemakaava, sovelletaan
32288: tällaisella asemakaava-alueella rakennuskiellon
32289: osalta aikaisempia säännöksiä, jollei kunnan-
32290: valtuusto ole tehnyt kyseistä kaava-aluetta kos-
32291: kevaa, kaavoitusalueiden jakolain muuttami-
32292: sesta pmvana kuuta 19 annetun
32293: lain ( 1 ) voimaantulosäännöksessä tarkoi-
32294: tettua päätöstä.
32295: 1990 vp. - HE n:o 35 35
32296:
32297: 3.
32298: Laki
32299: kiinteistörekisterilain 3 §:n muuttamisesta
32300:
32301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistö-
32302: rekisterilain (392/85) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
32303:
32304: Voimassa oleva laki Ehdotus
32305:
32306: 3§
32307: Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste- Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekiste-
32308: riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan riin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan
32309: kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman
32310: ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1
32311: momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään
32312: kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan
32313: kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. tai kunnanosaan kuuluvat yksiköt muodosta-
32314: Erityisestä syystä ryhmittelyssä voidaan nou- vat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmitte-
32315: dattaa muuta perustetta. lyssä voidaan noudattaa muuta perustetta.
32316:
32317: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32318: kuuta 19 .
32319: 1990 vp. - HE n:o 36
32320:
32321:
32322:
32323:
32324: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudesta entiseen
32325: tiealueeseen annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä
32326: lainsäädännöstä
32327:
32328:
32329:
32330:
32331: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32332:
32333: Voimassa olevan oikeudesta entiseen tiealu- Tämä mahdollisuus turvattaisiin ja asia järjes-
32334: eeseen annetun lain mukaan siirtyy entisen tettäisiin valtion hakemassa ja kustantamassa
32335: yleisen tien alue maalaiskunnassa viereisen alu- yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoi-
32336: een omistajalle sekä kaupungissa ja kauppalas- mituksessa. Voimassa olevan lain mukaan jou-
32337: sa kunnalle. Entistä tiealuetta koskevan lain tuu yksityinen henkilö hakemaan ja kustanta-
32338: muutosehdotuksen mukaan siirtyisivät entiset maan yksityistietoimituksen, jossa asia nykyi-
32339: tiealueet kunnalle vain asema- ja rakennus- sin järjestetään.
32340: kaava-alueella sekä sellaisella alueella, jolle
32341: kunnanvaltuusto on päättänyt laadittavaksi sa- Lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennetta-
32342: notun kaavan. Muulla alueella entinen tiealue vaksi siten, että se koskisi myös liitännäisaluei-
32343: siirtyisi viereisen kiinteistön omistajalle. Kun- ta, kuten esimerkiksi pysyviä tienpitoaineen
32344: nallislain periaatteiden mukaisesti kunnat on ottopaikkoja, pysäköimisalueita ja levähdys-
32345: muutosehdotuksessa saatettu samaan asemaan. alueita. Laki ei koskisi aluetta, joka muodos-
32346: Lakia sovellettaisiin näin ollen myös asema- taa tilan tai on lunastettu valtiolle omistus-
32347: kaava-alueella ja maininnat kaupungeista ja oikeuksin.
32348: kauppaloista poistettaisiin säännöksistä.
32349: Muutosehdotuksessa on säilytetty mahdolli- Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voi-
32350: suus käyttää entistä tiemaata yksityisenä tienä. maan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt.
32351:
32352:
32353:
32354:
32355: YLEISPERUSTELUT
32356:
32357: 1. Nykyinen tilanne eella se sijaitsee. Alueen siirtyminen tapahtuu
32358: siitä päivästä lukien, jolloin lakkaamista tai
32359: 1.1. Yleistä lakkautusta koskeva päätös on saatettu asian-
32360: omaisten tiedoksi yleisistä teistä annetussa ase-
32361: tuksessa (482/57) säädetyllä tavalla.
32362: Kun yleinen tie on lakkautettu tai tiealueena
32363: olleen maan käyttö tietarkoituksiin muutoin on
32364: määrätty lakanneeksi, siirtyy voimassa olevan Lakia sovelletaan maahan, jota on käytetty
32365: oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain varsinaiseksi tiealueeksi. Sitä vastoin liitännäis-
32366: (245/54) mukaan yleistä tietä varten tarpeetto- alueet ja alueet, jotka muodostavat tilan tai
32367: maksi käynyt tiealueena ollut maa tienpitovi- jotka pakkolunastuslain (27 /98) nojalla on lu-
32368: ranomaiselta maalaiskunnassa viereisen alueen nastettu suurempana kuin tienpitoa varten on
32369: omistajalle. Kaupungissa ja kauppalassa siirtyy tarvittu, jäävät lain ulkopuolelle. Lakia ei so-
32370: entinen tiealue aina sille kunnalle, jonka alu- velleta asemakaava-alueella.
32371: 380394X
32372: 2 1990 vp. - HE n:o 36
32373:
32374: Alueen siirtyessä tienpitoviranomaiselta kun- kanaan annettavaan yleisistä teistä annettuun
32375: nalle ei tienpitäjällä, valtiolla, ole oikeutta asetukseen. Yleisistä teistä 30 päivänä joulu-
32376: saada korvausta entisestä tiealueesta. Sen si- kuuta 1957 annettuun asetukseen (482/57)
32377: jaan alueen siirtyessä viereisen alueen omista- otettiin asiaa koskevat säännökset 36 ja
32378: jalle tienpitäjä on voinut vaatia tietoimitukses- 46 §:ään. Asetuksen kuulutus- ja tiedottamis-
32379: sa korvausta omistajalta tämän saamasta hyö- menettelyt ovat kuitenkin vaikeaselkoiset ja
32380: dystä, mikäli hyötyä on pidettävä huomattava- samalla liian moneen toimenpiteeseen liitetyt
32381: na. eikä niitä ole käytännössä aina noudatettu.
32382: Vaikka entiseen yleiseen tiehen kuulunut tie- Yleisistä teistä annetun lain 33 §:n 2 momen-
32383: maa on lain nojalla siirtynyt tienpitoviran- tin mukaan, milloin tie sitä parannettaessa on
32384: omaiselta viereisen alueen omistajalle tai kun- muutettu kulkemaan uutta suuntaa eikä tie-
32385: nalle, saa muukin, joka tarvitsee tiemaata yksi- suunnitelmassa ole määrätty, että tie vanhan
32386: tyiseksi tieksi, edelleen korvauksetta käyttää suunnan osalta edelleen jää yleiseksi, se tältä
32387: sitä tienään. Tietä tarvitsevan tulee kuitenkin, osalta lakkaa olemasta yleinen tie. Saman mo-
32388: maan omistajan sitä vaatiessa, kolmen kuu- mentin mukaan tieoikeus lakkaa yleisistä teistä
32389: kauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä saat- annetun lain 37 §:ssä tarkoitetun tietoimituk-
32390: taa kysymys tiemaan määräämisestä käytettä- sen tai muun tiealuetta koskevan pakkolunas-
32391: väksi yksityisenä tienä ratkaistavaksi yksityisis- tustoimituksen päättyessä tai, jos toimitusta ei
32392: tä teistä annetun lain (358/62) mukaisessa tie- pidetä, sen mukaan kuin siitä erikseen pääte-
32393: toimituksessa. tään. Tämän säännöksen nojalla on käytän-
32394: nössä osoittautunut vaikeaksi ja jopa mahdot-
32395: tomaksi määritellä tieoikeuden lakkaamisen
32396: 1.2. Nykyisen tilanteen epäkohdat tarkkaa ajankohtaa. Tämän vuoksi ehdotetaan
32397: sanottu lainkohta muutettavaksi siten, että tie-
32398: 1.2 .1. Lain sisällön epäselvyys ja tulkinnan- oikeus lakkaisi siitä ajankohdasta, jolloin uusi
32399: varaisuus tie luovutetaan yleiseen liikenteeseen sen mu-
32400: kaan kuin siitä erikseen asetuksella säädetään.
32401: Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen tuli Erityisesti voimassa olevan oikeudesta enti-
32402: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1958. Lakia ei seen tiealueeseen annetun lain 5 §:n säännös
32403: ole muutettu eikä sen täytäntöönpanosta ole entisen tiemaan käyttämisestä yksityisenä tienä
32404: annettu asetusta. on tuottanut vaikeuksia. Tätä lainkohtaa ei
32405: Lain antaminen on perustunut "Mietintöön aluksi lain voimaan tultua voitu soveltaa vuosi-
32406: ehdotuksineen laiksi yleisistä teistä ja laiksi na 1958-1962, koska ei oltu erikseen säädetty,
32407: oikeudesta entiseen tiealueeseen ym." (Komi- kuten mainittu 5 § edellytti, missä järjestykses-
32408: teanmietintö 1952:5). Tässä mietinnössä ei oi- sä kysymys tiemaan määräämisestä käytettä-
32409: keudesta entiseen tiealueeseen annetun lain väksi yksityisenä tienä oli käsiteltävä. Vasta
32410: osalta ole erityisperusteluja. Tämä on ollut sitten, kun yksityisistä teistä annettu laki tuli 1
32411: omiaan lisäämään niitä vaikeuksia, jotka lakia päivänä tammikuuta 1963 voimaan, säädettiin
32412: käytäntöön sovellettaessa ovat tulleet esiin. tämän lain 38 §:n 2 momentissa, että tietoimi-
32413: Laki jättää entisten tiealueiden siirtymiset tuksessa käsitellään myös oikeudesta entiseen
32414: sekä niiden siirtymisajankohdat avoimiksi tai tiealueeseen annetun lain 5 §:ssä tarkoitetut
32415: epämääräisiksi ennen kaikkea sen vuoksi, että kysymykset entisen tiemaan määräämisestä
32416: tiealueiden lakkaamisajankohdat ovat riippu- käytettäväksi yksityisenä tienä. Tästä säännök-
32417: vaiset liian monista muotoseikoista, joita tai sestä huolimatta oikeuskäytännössä oli pitkään
32418: joiden riippuvuussuhdetta toisistaan ei ole voi- epäselvä kysymys siitä, mitä toimitusta sään-
32419: tu riittävässä määrin täsmentää. nöksessä on tarkoitettu. Asia selkiintyi vuonna
32420: Merkitykseltään tärkeä on se seikka, minä 1972 korkeimman oikeuden annettua tuomion,
32421: päivänä lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua jonka mukaan kysymys entisen tiemaan mää-
32422: lakkautusta koskeva päätös on katsottava saa- räämisestä käytettäväksi yksityisenä tienä on
32423: tetun asianomaisten tietoon. Tästä ajankoh- ratkaistava yksityistielain tarkoittamassa tietoi-
32424: dasta nimittäin luetaan 1 §:n 2 momentissa ja mituksessa eikä tielautakunnan toimituksessa.
32425: 4 §:ssä mainitut määräajat alkaviksi. Lakia Pyrkimys saattaa asia tielautakunnan toimituk-
32426: annettaessa edellytettiin, että nämä tiedoksian- sessa käsiteltäväksi on johtunut tielautakunnan
32427: tamista koskevat säännökset sisällytettäisiin ai- toimituksen nopeudesta ja halpuudesta tietoi-
32428: 1990 vp. - HE n:o 36 3
32429:
32430: mitukseen verrattuna. Tämän johdosta ei tie- 2. Esityksen yhteiskunnallinen
32431: toimituksia ole sanottavasti haettu ja entisiä merkitys
32432: tiealueita käytetään nykyään paljon yksityisinä
32433: teinä ilman pysyvää käyttöoikeutta. 2.1. Esityksen tavoitteet ja keinot niiden
32434: saavuttamiseksi
32435:
32436: 1.2.2. Eri kuntamuodot 2 .1.1. Entinen tiealue luovutetaan asian-
32437: omaiselle kunnalle
32438: Voimassa olevan oikeudesta entiseen tiealu-
32439: eeseen annetun lain mukaan tapahtuu entisten
32440: tiealueiden siirtyminen eri tavalla riippuen kun- Hallituksen esityksessä laiksi oikeudesta en-
32441: tamuodosta. Maalaiskunnat ovat erilaisessa tiseen tiealueeseen lakiehdotuksen 1 §:n mu-
32442: asemassa kuin kaupunki- ja kauppalakunnat. kaan lakannut tiealue aina siirtyi tienpitoviran-
32443: Maalaiskunnassa tiealue siirtyy aina viereiselle omaiselta viereisen alueen omistajan hallin-
32444: kiinteistölle ja kunnalle siis vain silloin, kun taan, sekä jollei tämä ennestään ollut tiemaan
32445: kunta ennestään omistaa viereisen kiinteistön. omistaja, hän sai sen myös omistukseensa.
32446: Kaupungissa ja kauppalassa tiealueet siirtyvät Eduskunnassa säännöstä muutettiin nykyiseen
32447: aina kunnan hallintaan tai omistukseen riippu- muotoon eli että lakannut tiealue siirtyi maa-
32448: matta siitä, onko kunta omistanut tiealueen jo laiskunnassa tienpitoviranomaiselta viereisen
32449: aikaisemmin vai ei. alueen omistajan sekä kaupungissa ja kauppa-
32450: Tammikuun 1 päivänä 1977 voimaan tullut lassa kunnan hallintaan. Valtiopäiväasiakirjo-
32451: kunnallislaki (953/76) ei tee enää eroa eri jen perusteella voidaan eduskunnan katsoa
32452: kuntamuotojen välillä. Uuden kunnallislain päätyneen mainittuun muutokseen, koska ase-
32453: pyrkimyksenä on poistaa myös erityislainsää- makaavalain (145/31) nojalla kaupunki sai
32454: dännössä olevat kuntamuodoista johtuvat erot. omistusoikeuden asemakaava-alueella olevaan
32455: Tämän johdosta ei tässäkään lakiehdotuksessa yleiseen tiehen. Entisiä tiealueita katsottiin voi-
32456: ole enää tehty eroa kuntamuotojen välillä. tavan käyttää edelleenkin kunnan sisäiseen lii-
32457: kenteeseen eikä niillä katsottu olevan yksityi-
32458: selle erityistä arvoa. Lakiehdotuksen mukaan
32459: 1.2.3. Kiinteistöjen muodostaminen ja rekis- entinen tiealue siirtyy kunnalle asema- ja ra-
32460: teröinti kennuskaava-alueella sekä alueella, jolle kun-
32461: nanvaltuusto on päättänyt laadittavaksi sano-
32462: tun kaavan. Muulla alueella entinen tiealue
32463: Voimassa olevan lain mukaan tapahtuu tie-
32464: siirtyy viereisen kiinteistön omistajalle.
32465: maan siirtyminen välittömästi lain nojalla si-
32466: ten, ettei viereisen maan omistajan tarvitse
32467: esittää asiassa vaatimusta eikä asiassa tarvita
32468: erityistä luovuttamis- tai siirtymistointa yhtä
32469: vähän kuin viranomaisen toimenpidettä tie- 2 .1.2. Entisten tiealueitten merkitseminen
32470: maan liittämiseksi viereiseen tilaan. Lailla on kiinteistörekisteriin
32471: siis jo ratkaistu, kenelle entinen tiealue tien
32472: lakkautuksen jälkeen kuuluu. Tällöin ei tarvit-
32473: se selvittää, kuka aikaisemmin on ollut tie- Voimassa olevan lain aikana on lakkautettu-
32474: maan omistaja tai onko tienpitäjä hallinnut ja tai lakanneita yleisten teiden alueita merkitty
32475: tiemaata käyttöoikeuden vai omistusoikeuden kiinteistörekisteriin vain vähäisessä määrin.
32476: nojalla.
32477: Sanottu periaate on johtanut siihen, että Viime aikoina on pyritty saattamaan kaikki
32478: suuri osa näistä entisistä tiealueista on jäänyt alueet rekisteröinnin piiriin.
32479: kiinteistörekisteröinnin ulkopuolelle.
32480: Vain niissä tapauksissa, joissa entisiä tiealu- Tähän lakiehdotukseen on myös sisällytetty
32481: eita on käsitelty yleisistä teistä annetun lain säännökset, joilla entiset tiealueet kokonaisuu-
32482: mukaisessa tietoimituksessa tai maanmittaus- dessaan pyritään saattamaan rekisteröinnin pii-
32483: toimituksessa, on osia entisistä tiealueista saa- riin maanmittausviranomaisten suorittamin eri
32484: tettu kiinteistörekisteriin. toimenpitein.
32485: 4 1990 vp. - HE n:o 36
32486:
32487: 2.2. Valmisteluvaiheet on otettu mahdollisuuksien mukaan huo-
32488: mioon.
32489: 2.2.1. Valmisteluelimet
32490:
32491: Lakiehdotukset on valmisteltu liikenneminis- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
32492: teriössä ja sen alaisessa tielainsäädäntöasiain tukset
32493: neuvottelukunnassa.
32494: Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia
32495: vaikutuksia. Tienpitäjä voi edelleen määrätä
32496: 2.2.2. Lausunnonantajat tiealueen käyttämisestä muuhun tietarkoituk-
32497: seen. Nykyistä käytäntöä ei tältä osin muuteta.
32498: Liikenneministeriö on hankkinut lakiehdo- Uudet säännökset eivät myöskään estä valtiota
32499: tuksista lausunnot valtiovarainministeriöltä, käyttämästä omistusoikeudella hankittuja alu-
32500: oikeusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, eita esimerkiksi vaihdon kohteina. Esityksen
32501: maanmittaushallitukselta, metsähallitukselta, mukaisista yleisistä teistä annetun lain mukai-
32502: tie- ja vesirakennushallitukselta, Suomen Kun- sista tietoimituksista tulee aiheutumaan valtiol-
32503: nallisliitolta, Suomen Kaupunkiliitolta, Fin- le jonkin verran kustannuksia. Toisaalta val-
32504: lands Svenska Kommunförbundilta ja Maan- tion ylläpitämä kiinteistörekisteri selkiytyy ja
32505: omistajien Liitto ry:ltä. Lausunnoissa on pidet- pysyy näiltä osin ajan tasalla, kun lakanneet
32506: ty ehdotettuja lainmuutoksia tarpeellisina ja tiealueet tulevat asianmukaisesti merkityiksi
32507: perusteltuina. Yksityiskohtaiset huomautukset kiinteistö rekisteriin.
32508:
32509:
32510:
32511:
32512: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32513:
32514:
32515: 1. Lakiehdotusten perustelut tettu. Kun alkuperäinen kiinteistö on kuitenkin
32516: usein suoritettujen osittamistoimitusten joh-
32517: 1.1. Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen dosta hävinnyt ja kun puheena olevia vaati-
32518: muksia ei liene käytännössä juuri tehty, esite-
32519: 1 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutet- tään sanottua erityistapausta vastaava säännös
32520: tavaksi siten, että entiset tiealueet siirtyisivät jätettäväksi pois laista merkityksettömänä. Sen
32521: kunnalle asema- ja rakennuskaava-alueilla sekä sijaan esitetään tähän momenttiin lisättäväksi
32522: sellaisilla alueilla, joille kunnanvaltuusto on säännös, jonka nojalla rajaa tiealueelle käytä-
32523: päättänyt laadittavaksi sanotun kaavan, ja essä voitaisiin suorittaa tietyin edellytyksin ra-
32524: muulla alueella viereisen kiinteistön omistajal- jan sovituksia tilusvaihtoa kuitenkaan toimitta-
32525: le. Kunnat saatettaisiin lainmuutoksella saman- matta.
32526: laiseen asemaan. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännös-
32527: Pykälän 2 momentin mukaan entinen tiealue tä, jonka mukaan yleisistä teistä annetun lain
32528: siirtyy siihen rajoittuviin kiinteistöihin pää- mukaisessa tietoimituksessa todettaisiin kiin-
32529: sääntöisesti niin sanottua keskiviivaperiaatetta teistöön tai kunnan omistukseen siirtynyt enti-
32530: noudattaen. Vain erään erityistapauksen varal- nen tiealue, merkittäisiin se karttaan ja tarvit-
32531: ta lakiin on sisällytetty säännös, että tietoimi- taessa maastoon. Jotta kiinteistöön siirtyneestä
32532: tuksessa voidaan, jos siitä tehdään vaatimus, alueesta voitaisiin tehdä merkinnät maarekiste-
32533: tiealue määrätä kuuluvaksi siihen rajoittuviin riin, se edellyttää selitelmän laatimista aluees-
32534: kiinteistöihin noudattaen toista rajaa kuin pää- ta. Kunnan omistukseen siirtyneet alueet ehdo-
32535: sääntö edellyttää. Säännös sisältää myös sen, tetaan muodostettaviksi kylittäin yhdeksi kiin-
32536: että tuon tiealueella olevan rajan paikan selvit- teistöksi tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat
32537: täminen on vaatimuksen tehneen viereisen kiin- huomioonottaen tilanteesta riippuen kaavoitus-
32538: teistön omistajan tehtävänä. Täten alue palau- alueiden jakolain (101160) tai jakolain (604/
32539: tuu siihen kiinteistöön, josta tiealue on luovu- 51) säännöksiä noudattaen.
32540: 1990 vp. - HE n:o 36 5
32541:
32542: Voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen seen, ei tienpitäjä enää olisi velvollinen hake-
32543: ehdotetaan, että yleisen tien tienpitäjän olisi maan uutta tietoimitusta, vaan asia olisi käsi-
32544: viipymättä haettava yleisistä teistä annetun lain teltävä yksityisistä teistä annetussa laissa sää-
32545: mukaista tietoimitusta, ellei se muuten olisi detyssä järjestyksessä.
32546: vireillä. Toimitusta tulisi hakea heti lakkautta- Voimassa olevan lain mukaan näissä tapauk-
32547: mispäätöksen antamisen jälkeen, vaikka pää- sissa ei korvausta tiealueesta määrätä makset-
32548: tös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Toimituk- tavaksi, ellei siihen ole erityisiä syitä. Pykälän
32549: sen hakeminen ei siis jäisi yksityisten maan- 2 momentissa ehdotetaan säilytettäväksi tämä
32550: omistajien toimenpiteiden varaan eikä heidän periaate. Koska tietoimituksen loppuun saatta-
32551: kustannettavakseen. minen saattaa kestää pitkän ajan ja koska tien
32552: Ehdotettu menettely selkeyttäisi kiinteistöjen kunnossapidosta pitää tuonakin aikana huo-
32553: rekisteröintiä ja omistussuhteita eikä jättäisi lehtia, ehdotetaan pykälän 3 momentissa, että
32554: tietoimituksen hakemista yksityisten henkilöi- tien kunnossapidosta voitaisiin tarvittaessa tie-
32555: den tehtäväksi ja kustannettavaksi. toimituksessa antaa väliaikaisia määräyksiä,
32556: Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöstä joiden voimassaolo lakkaisi tietoimituksen saa-
32557: säädettyä on soveltuvin osin noudatettava tua lainvoiman, jollei voimassaolosta olisi toi-
32558: myös kysymyksen ollessa tiemaan vieressä ole- sin määrätty.
32559: vasta erottamattomasta määräalasta. Koska 8 §. Voimassa olevien säännösten nojalla ei
32560: käytännössä on esiintynyt tarpeita soveltaa tätä ole voitu asianmukaisella tavalla hoitaa liitän-
32561: myös tilojen yhteiseen alueeseen, ehdotetaan näisalueiden lakkauttamisen rekisteröintiä. Lii-
32562: pykälän 4 momentissa säädettäväksi, että edel- tännäisalueet on poistettu tilojen pinta-alasta,
32563: lä kiinteistöstä säädettyä sovellettaisiin myös mutta liitännäisalueiden lakkauttamisen jäl-
32564: tiealueeseen rajoittuvaan erottamattomaan keen ei merkintöjä olekaan vastaavasti tehty
32565: määräalaan ja tilojen yhteiseen alueeseen. rekisteriin ja tämä on ollut omiaan aiheutta-
32566: 4 §. Säännöksessä ehdotetaan poistettavaksi maan sekaannusta. Ehdotettu lainmuutos sel-
32567: rajan määräämistä tarkoittava toimitus, koska kiyttäisi tilannetta, koska tiealueet ja liitän-
32568: asiasta säädetään lain 1 §:ssä. Voimassa olevan näisalueet tulisivat näin ollen samanlaisen tie-
32569: lain 4 §:n oikeuden menettämistä käsittelevä toimitusmenettelyn piiriin ja koska tietoimituk-
32570: viimeinen virke ehdotetaan tarpeettomana sen hakeminen tulisi tienpitäjän velvollisuudek-
32571: poistettavaksi, koska oikeuden menettäminen si. Tämän johdosta pykälän 1 momenttia eh-
32572: on ilman nimenomaista säännöstäkin seurauk- dotetaan muutettavaksi siten, että laki koskisi
32573: sena määräajan noudattamatta jättämisestä ja myös sellaista yleisen tien liitännäisaluetta, jo-
32574: laiminlyönnistä. hon tienpitäjällä on tieoikeus siten, että liitän-
32575: 5 §. Voimassa olevan lain mukaan viereiseen näisalue siirtyisi aina siihen kiinteistöön, josta
32576: kiinteistöön tai kunnalle siirtynyttä entiseen se on tietarkoituksiin otettu, tai jollei sitä ole,
32577: yleiseen tiehen kuulunutta tiemaata saa muu- siihen kiinteistöön, johon se alueellisesti par-
32578: kin, joka tarvitsee sitä yksityiseksi tieksi, edel- haiten sopii. Tietoimituksessa määrätään alu-
32579: leen käyttää korvauksetta tienään. Tämä peri- een siirtymisestä 1 momentissa tarkemmin sää-
32580: aate ehdotetaan säilytettäväksi. Jotta vallitseva detyllä tavalla.
32581: asiantila tulisi asianmukaisesti todetuksi ja vi- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että laki
32582: rallisesti rekisteröidyksi, ehdotetaan 1 momen- ei koskisi aluetta, joka muodostaa tilan tai on
32583: tissa lisäksi, että tieoikeuden perustamista kos- lunastettu valtiolle omistusoikeuksin. Valtion
32584: keva kysymys käsiteltäisiin aina momentissa omistusoikeuksin omistamat alueet voidaan
32585: tarkemmin määritellyllä tavalla tietoimitukses- tarvittaessa luovuttaa pois laissa oikeudesta
32586: sa. Näin ollen siis yleisen tien tienpitäjän olisi luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuot-
32587: aina haettava yleisistä teistä annetun lain mu- tavia oikeuksia (687 /78) säädettyä menettelyä
32588: kaista tietoimitusta, ellei sellainen olisi jo muu- noudattaen.
32589: ten vireillä. Asemakaava-alueella asia kuiten-
32590: kin hoidettaisiin 1 §:n 3 momentin säännöksen
32591: mukaisesti eli noudattaen sitä, mitä asiasta on 1.2. Laki yleisistä teistä
32592: erikseen säädetty. - Sellaisessa tapauksessa,
32593: että tienpitäjän hakeman tietoimituksen jo saa- 33 §. Koska voimassa olevan lain 33 §:n 2
32594: vutettua lainvoiman ilmenisi, että joku olisikin momentin nojalla on osoittautunut vaikeaksi
32595: tarvinnut entistä tiealuetta yksityiseksi tiek- määritellä tieoikeuden lakkaamisen tarkkaa
32596: 6 1990 vp. - HE n:o 36
32597:
32598: ajankohtaa, ehdotetaan 2 momenttia muutetta- 2. Tarkemmat säännökset ja
32599: vaksi siten, että tieoikeus lakkaisi siitä ajan- määräykset
32600: kohdasta, jolloin uusi tie luovutetaan yleiseen
32601: liikenteeseen sen mukaan kuin siitä erikseen Kun yleinen tie lakkautetaan yleisistä teistä
32602: asetuksella säädetään. annetun lain 33 §:n 1 momentin nojalla, kuu-
32603: Voimassa olevankin säännöksen mukaisesti lutetaan asiasta yleisistä teistä annetun asetuk-
32604: tienpitäjä saa lisäksi käyttää tiealuetta muihin sen 36 §:ssä säädetyllä tavalla. Kun taas lak-
32605: tietarkoituksiin sen mukaan kuin siitä on tie- kaaminen tapahtuu saman pykälän 2 momen-
32606: suunnitelmassa määrätty tai muuten määrä- tin nojalla, kuuluttaminen tapahtuu sanotun
32607: tään. Tällainenkin määräys on ehdotuksen mu- asetuksen 46 §:n mukaan. Kummassakin ta-
32608: kaan annettava, ennenkuin uusi tie luovutetaan pauksessa tiealue siirtyy viereiseen kiinteistöön
32609: yleiseen liikenteeseen. tai kunnalle kuuluttamisen tapahduttua. Lii-
32610: 35 §. Voimassa olevan lain 35 §:ään ei sisälly tännäisalueen lakkauttamisesta on kuulutetta-
32611: säännöstä, jonka nojalla voitaisiin suorittaa va asetuksen 47 § :ssä säädetyllä tavalla.
32612: sellaisiakin tilusjärjestelyjä, joissa ei ole kysy-
32613: Luonnos yleisistä teistä annetun asetuksen
32614: mys pelkästään tiehankkeesta kiinteistölle koi-
32615: 46 ja 47 §:n muuttamisesta 36 §:n sisältöiseksi
32616: tuneen haitan poistaminen tai sen olennainen
32617: vähentäminen. Tämän vuoksi esitetään lisättä- on liitteenä.
32618: väksi sanotun pykälän 2 momenttiin, että
32619: asianosaisten suostumuksella voitaisiin 37 § :ssä
32620: mainitussa tietoimituksessa suorittaa muitakin 3. Lainsäätämisjärjestys
32621: kuin 1 momentissa tarkoitettuja tilusvaihtoeh-
32622: toja ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen Laki oikeudesta entiseen tiealueeseen (245/
32623: tiehankkeen vuoksi tarpeellisen ja tarkoituk- 54) on aikanaan säädetty valtiopäiväjärjestyk-
32624: senmukaisen tilusjärjestelyn aikaansaamiseksi. sen 67 §:ssä säädetyllä tavalla. Voimassa ole-
32625: Käytännössä on jatkuvasti esiintynyt tapauk- van lain 1 §:n mukaan yleisenä tienä lakkaute-
32626: sia, joissa yleisenä tienä lakkaavan tai lakan- tun tai lakanneen tien alue siirtyy entisissä
32627: neen tiealueen ottaminen tilusjärjestelyyn olisi maalaiskunnissa viereisen maan omistajalle ja
32628: ollut järkevää ja tarkoituksenmukaista uuden kaupungeissa ja entisissä kauppalaissa kunnan
32629: tien aiheuttamien pirstoutumis- ja maankäyttö- omistukseen. Ehdotetun lainmuutoksen mu-
32630: haittojen poistamiseksi tai niiden olennaiseksi kaan entinen tiealue siirtyisi kunnalle asema- ja
32631: vähentämiseksi. Näin ei ole kuitenkaan mene- rakennuskaava-alueilla sekä alueilla, joille
32632: telty, varsinkaan silloin, kun kysymys on ollut kunnanvaltuusto on päättänyt tällaisen kaavan
32633: kunnalle tulleesta entisestä tiealueesta, koska laadittavaksi. Kaikkialla muualla entinen tie-
32634: yleisistä teistä annetun lain 35 § :n säännöksissä alue siirtyisi viereisen kiinteistön omistajalle.
32635: puhutaan vain kiinteistöjen kesken toimitetta- Omistusoikeuden siirtyminen ei olisi enää mi-
32636: vista tilusvaihdoista ja tilusten siirtämisistä. tenkään sidottu kuntamuotoon tai kuntien hal-
32637: Tämän vuoksi ehdotetaan sanottuun pykälään linnollisiin rajoihin. Tämä merkitsee niin suur-
32638: lisättäväksi uusi 3 momentti siitä, että mitä 1 ja ta muutosta voimassa olevan lain mukaiseen
32639: 2 momentissa on säädetty kiinteistöstä, koskisi entisten tiealueiden omistusoikeuden siirtymi-
32640: myös sellaista aluetta, joka ei kuulu kiinteis- seen kunnan ja maanomistajan välillä, että
32641: töön, sekä 33 §:n mukaisesti yleisenä tienä ehdotettu lainmuutos esitetään myös säädettä-
32642: lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai sen osaa. väksi valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyl-
32643: lä tavalla.
32644: 1.3. Laki yksityisistä teistä
32645:
32646: 38 §. Koska oikeudesta entiseen tiealueeseen 4. Voimaantulo
32647: annetun lain 5 §:ää esitetään edellä muutetta-
32648: vaksi siten, että kysymykset entisen tiealueen Lainmuutokset ehdotetaan tulemaan voi-
32649: käyttämisestä yksityisenä tienä käsiteltäisiin maan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt.
32650: yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoi-
32651: mituksessa, ehdotetaan 38 §:n 1 momenttia Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
32652: muutettavaksi siten, että momentin 5 kohta kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
32653: poistetaan tarpeettomana. set:
32654: 1990 vp. - HE n:o 36 7
32655:
32656:
32657: 1.
32658: Laki
32659: oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain muuttamisesta
32660:
32661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
32662: tavalla, muutetaan oikeudesta entiseen tiealueeseen 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain
32663: (245/54) 1, 4, 5 ja 8 § näin kuuluviksi:
32664:
32665: 1§ 4 §
32666: Kun yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi-
32667: tarkoitettu tieoikeus tiealueeseen on lakannut tämiseen, jossa kysymys 2 §:ssä säädctystä
32668: sanotun lain 33 §:n nojalla, tiealue siirtyy tien- korvauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei
32669: pitäjältä, mikäli saman lain 34 §:stä tai jäljem- muusta syystä ole annettu vuoden kuluessa
32670: pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, tieoikeuden lakkaamisesta lukien, on korvaus-
32671: asema- ja rakennuskaava-alueella ja alueella, ta vaativan kolmen kuukauden kuluessa sano-
32672: jolle kunnanvaltuusto on päättänyt laaditta- tun määräajan päättymisestä pyydettävä tietoi-
32673: vaksi sanotun kaavan, kunnan sekä muulla mituksen määräämistä yleisistä teistä annetun
32674: alueella viereisen kiinteistön omistajan hallin- lain 38 §:n mukaisesti.
32675: taan. Jollei alueen omistusoikeus kuulunut en-
32676: nestään kunnalle tai viereisen kiinteistön omis- 5§
32677: tajalle, tämä saa sen myös omistukseensa. Sen estämättä, että entisen yleisen tien alue
32678: Viereisen kiinteistön omistajan omistukseen on tämän lain säännösten nojalla siirtynyt
32679: 1 momentin nojalla siirtynyt tiealue luetaan kunnalle tai viereiseen kiinteistöön, saa muu-
32680: tähän kiinteistöön kuuluvaksi. Tiealue siirtyy kin, joka tarvitsee aluetta yksityiseksi tieksi,
32681: siihen rajoittuviin kiinteistöihin tien ajoradan toistaiseksi käyttää sitä korvauksetta tienään.
32682: tai ajoratojen muodostaman alueen keskiviivaa Tieoikeuden perustamista koskeva kysymys on
32683: myöten. Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen vä- käsiteltävä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa
32684: linen raja jatkuu tiealueella sen rajasta kohti- toimituksessa, jossa tulee tarpeen mukaan kä-
32685: suoraan sanottua keskiviivaa vastaan. Rajaa sitellä ja ratkaista yksityisistä teistä annetussa
32686: tiealueelle käytäessä voidaan suorittaa sellaisia laissa (358/62) tietoimituksessa käsiteltäväksi
32687: rajan sovituksia, joissa vähäisiä alueita siirre- ja ratkaistavaksi säädetyt asiat.
32688: tään tilusvaihtoa toimittamatta kiinteistöstä Jos oikeus tiealueen käyttämiseen yksityise-
32689: toiseen siten, että kunkin kiinteistön luovutet- nä tienä annetaan, ei alueesta ole määrättävä
32690: tavan ja sille tulevan alueen harkitaan vastaa- maksettavaksi korvausta, ellei erityisiä syitä
32691: van toisiaan. ole.
32692: Tietoimituksessa voidaan tarvittaessa määrä-
32693: Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tie-
32694: tä tien kunnossapidosta väliaikaisesti. Tällai-
32695: toimituksessa todetaan kiinteistöön tai kunnan
32696: nen määräys lakkaa olemasta voimassa, kun
32697: omistukseen siirtynyt tiealue ja sen pinta-ala
32698: edellä tarkoitettu tietoimitus on saanut lainvoi-
32699: sekä merkitään alue karttaan ja tarvittaessa
32700: man, jollei kunnossapidosta päätettäessä ole
32701: maastoon. Kunnan omistukseen siirtyneet sa-
32702: sen voimassaalasta toisin määrätty.
32703: maan kylään kuuluvat alueet muodostetaan,
32704: sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista,
32705: 8§
32706: yhdeksi kiinteistöksi noudattaen soveltuvin
32707: osin, mitä kaavoitusalueiden jakolain (101160) Tämä laki koskee myös yleisen tien liitän-
32708: näisaluetta, johon tienpitäjällä on tieoikeus,
32709: tai jakolain (604/51) mukaan vastaavasti on
32710: kuitenkin niin, että lakkautettu liitännäisalue
32711: voimassa. Mikäli tällaista tietoimitusta ei ole
32712: siirtyy aina kiinteistön omistajan hallintaan
32713: vireillä, on yleisen tien tienpitäjän haettava sitä
32714: viipymättä. tieoikeuden lakkaamisesta lukien. Alue on
32715: 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tietoimituk-
32716: Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kiin- sessa määrättävä kuulumaan siihen kiinteis-
32717: teistöstä, on sovellettava myös tiealueeseen ra- töön, josta se on otettu tietarkoituksiin, tai
32718: joittuvaan erottamattomaan määräalaan ja ti- jollei sitä kiinteistöä enää ole, siihen kiinteis-
32719: lojen yhteiseen alueeseen. töön, johon se alueellisesti parhaiten soveltuu.
32720: 8 1990 vp. - HE n:o 36
32721:
32722: Tämä laki ei koske aluetta, joka muodostaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
32723: tilan tai on lunastettu valtiolle omistusoikeuk- kuuta 19
32724: sin.
32725:
32726:
32727:
32728:
32729: 2.
32730: Laki
32731: yleisistä teistä annetun lain 33 ja 35 §:n muuttamisesta
32732:
32733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32734: muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 33 §:n 2 momentti ja
32735: 35 §:n 2 momentti,
32736: sellaisina kuin ne ovat, 33 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1963 annetussa laissa (404/63) ja
32737: 35 §:n 2 momentti 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (44171), sekä
32738: lisätään 35 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa
32739: laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
32740:
32741: 33 §
32742: muu sellainen erityinen oikeus. Mikäli asian-
32743: Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu osaiset siihen suostuvat, 37 §:ssä mainitussa
32744: kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas- tietoimituksessa voidaan suorittaa muitakin
32745: sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta kuin 1 momentissa tarkoitettuja tilusvaihtoja
32746: edelleen jää yleiseksi, se tältä osin lakkaa ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen tien
32747: olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä- tekemisen tai parantamisen vuoksi tarpeellisen
32748: jä saa käyttää tiealuetta muihin tarkoituksiin ja tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn ai-
32749: sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa kaansaamiseksi. Järjestelyn alaiseksi joutunut
32750: määrätty tai tienpitoviranomainen ennen tieoi- alue vapautuu siihen kohdistuneesta panttioi-
32751: keuden lakkaamista määrää. Jollei tällaista keudesta ja, jos järjestelyssä niin määrätään,
32752: määräystä ole annettu, alueen käyttö tietarkoi- myös muusta sitä rasittaneesta oikeudesta. Jär-
32753: tuksiin ja tieoikeus lakkaa uuden tien tultua jestely toimitetaan manttaaleja muuttamatta.
32754: luovutetuksi yleiseen liikenteeseen sen mukaan Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kiinteis-
32755: kuin siitä erikseen asetuksella säädetään. töstä, koskee myös sellaista aluetta, joka ei
32756: kuulu kiinteistöön, sekä 33 §:n mukaisesti ylei-
32757: senä tienä lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai
32758: 35 § tieosaa.
32759:
32760: Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi-
32761: ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä
32762: kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai kuuta 19
32763: 1990 vp. - HE n:o 36 9
32764:
32765: 3.
32766: Laki
32767: yksityisistä teistä annetun lain 38 §:n 1 momentin 5 kohdan kumoamisesta
32768:
32769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32770:
32771: 1§ 2§
32772: Täten kumotaan yksityisistä teistä 15 päivä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
32773: nä kesäkuuta 1962 annetun lain 38 §:n 1 mo- kuuta 19
32774: mentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 24
32775: päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (498/
32776: 82).
32777:
32778: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
32779:
32780:
32781: Tasavallan Presidentti
32782: MAUNO KOIVISTO
32783:
32784:
32785:
32786:
32787: Liikenneministeri Raimo Vistbacka
32788:
32789:
32790:
32791:
32792: 2 380394X
32793: 10 1990 vp. - HE n:o 36
32794:
32795: Liite 1
32796:
32797: 1.
32798: Laki
32799: oikeudesta entiseen tieaineeseen annetun lain muuttamisesta
32800:
32801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
32802: tavalla, muutetaan oikeudesta entiseen tiealueeseen 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain
32803: (245/54) 1, 4, 5 ja 8 § näin kuuluviksi:
32804:
32805: Voimassa oleva laki Ehdotus
32806: 1§ 1§
32807: Kun yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta Kun yleisistä teistä annetussa laissa (243/54)
32808: 1954 annetun lain (243/54) 33 §:n mukaan tarkoitettu tieoikeus tiealueeseen on lakannut
32809: siinä tarkoitettu tie on lakkautettu tai tiealuee- sanotun lain 33 §:n nojalla, tiealue siirtyy tien-
32810: na olleen maan käyttö tietarkoituksiin muutoin pitäjältä, mikäli saman lain 34 §:stä tai jäljem-
32811: määrätty lakanneeksi, katsotaan, mikäli jäl- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu,
32812: jempänä olevista säännöksistä tai sanotun lain asema- ja rakennuskaava-alueella ja alueella,
32813: 34 §:stä ei muuta johdu, että se tiealueena ollut jolle kunnanvaltuusto on päättänyt laaditta-
32814: maa, joka siten on käynyt yleistä tietä varten vaksi sanotun kaavan, kunnan sekä muulla
32815: tarpeettomaksi, siirtyy tienpitoviranomaiselta alueella viereisen kiinteistön omistajan hallin-
32816: viereisen alueen omistajan sekä kaupungissa ja taan. Jollei alueen omistusoikeus kuulunut en-
32817: kauppalassa kunnan hallintaan siitä päivästä nestään kunnalle tai viereisen kiinteistön omis-
32818: lukien, jolloin lakkaotusta koskeva päätös on tajalle, tämä saa sen myös omistukseensa.
32819: saatettu asianomaisten tiedoksi sillä tavoin,
32820: kuin siitä asetuksessa säädetään. Jollei tiemaa Viereisen kiinteistön omistajan omistukseen
32821: kuulunut maalaiskunnassa viereisen alueen 1 momentin nojalla siirtynyt tiealue luetaan
32822: omistajalle eikä kaupungissa ja kauppalassa tähän kiinteistöön kuuluvaksi. Tiealue siirtyy
32823: kunnalle, saa maalaiskunnassa sanottu omista- siihen rajoittuviin kiinteistöihin tien ajoradan
32824: ja sekä kaupungissa ja kauppalassa kunta sen tai ajoratojen muodostaman alueen keskiviivaa
32825: myös omistukseensa. myöten. Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen vä-
32826: Maalaiskunnassa tiemaa, jota tarkoitetaan 1 linen raja jatkuu tiealueella sen rajasta kohti-
32827: momentissa, luetaan siinä sanotusta ajankoh- suoraan sanottua keskiviivaa vastaan. Rajaa
32828: dasta viereiseen alueeseen kuuluvaksi. Milloin tiealueella käytäessä voidaan suorittaa sellaisia
32829: viereinen alue tiemaan vastakkaisilla puolilla rajan sovituksia, joissa vähäisiä alueita siirre-
32830: on eri kiinteistöä, niihin rajoittuvan tiemaan tään tilusvaihtoa toimittamatta kiinteistöstä
32831: katsotaan kuuluvan kumpaankin kiinteistöön toiseen siten, etlä kunkin kiinteistön luovutet-
32832: tien ajoradan keskiviivaa myöten; jos ajoratoja tavan ja sille tulevan alueen harkitaan vastaa-
32833: on kaksi tai useampia, on keskiviivana pidettä- van toisiaan.
32834: vä niiden ulkoreunojen välisen alueen keskivii- Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tie-
32835: vaa. Tiemaan samalla puolen olevain kiinteis- toimituksessa todetaan kiinteistöön tai kunnan
32836: töjen välinen raja tiemaalla jatkuu tiealueen omistukseen siirtynyt tiealue ja sen pinta-ala
32837: reunasta kohtisuoraan sitä vastaan. Milloin sekä merkitään alue karttaan ja tarvittaessa
32838: kuitenkin viereisen alueen omistaja selvittää, maastoon. Kunnan omistukseen siirtyneet sa-
32839: että kysymykseen tulevien kiinteistöjen tai nii- maan kylään kuuluvat alueet muodostetaan,
32840: den kiinteistöjen, joista nämä on muodostettu, sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista,
32841: välinen raja kulkee tiemaalla toisin, kuin edellä yhdeksi kiinteistöksi noudattaen soveltuvin
32842: on sanottu, on tiemaa, jos siitä tehdään vaati- osin, mitä kaavoitusalueiden jakolain (101/60)
32843: mus yleisistä teistä annetussa laissa tarkoitetus- tai jakolain (604151) mukaan vastaavasti on
32844: sa tietoimituksessa, määrättävä kuuluvaksi sii- voimassa. Mikäli tällaista tietoimitusta ei ole
32845: hen rajoittuviin kiinteistöihin mainittua rajaa vireillä, on yleisen tien tienpitäjän haettava sitä
32846: noudattaen. viipymättä.
32847: 1990 vp. - HE n:o 36 11
32848:
32849: Voimassa oleva laki Ehdotus
32850: Mitä tässä pykälässä on säädetty kiinteistös- Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kiin-
32851: tä, on soveltuvin osin noudatettava myöskin teistöstä, on sovellettava myös tiealueeseen ra-
32852: kysymyksen ollessa tiemaan vieressä olevasta joittuvaan erottamattomaan määräalaan ja ti-
32853: erottamattomasta määräalasta. lojen yhteiseen alueeseen.
32854:
32855: 4§ 4 §
32856: Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi- Mikäli määräystä sellaisen tietoimituksen pi-
32857: tämiseen, jossa kysymys 1 §:n 2 momentissa tämiseen, jossa kysymys 2 §:ssä säädetystä
32858: tarkoitetusta rajasta tai 2 §:ssä säädetystä kor- korvauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei
32859: vauksesta saattaa tulla käsiteltäväksi, ei muus- muusta syystä ole annettu vuoden kuluessa
32860: ta syystä ole annettu vuoden kuluessa 1 §:n 1 tieoikeuden lakkaamisesta lukien, on korvaus-
32861: momentissa mainitusta ajankohdasta lukien, ta vaativan kolmen kuukauden kuluessa sano-
32862: on rajan määräämistä tai korvausta vaativan tun määräajan päättymisestä pyydettävä tietoi-
32863: kolmen kuukauden kuluessa sanotun määrä- mituksen määräämistä yleisistä teistä annetun
32864: ajan päättymisestä pyydettävä tietoimituksen lain 38 §:n mukaisesti.
32865: määräämistä yleisistä teistä annetun lain 38 §:n
32866: mukaisesti. Jos asianosainen jättää tämän te-
32867: kemättä tai jos hän muutoin laiminlyö saattaa
32868: tässä pykälässä mainitun kysymyksen tietoimi-
32869: tuksessa käsiteltäväksi, hän on menettänyt oi-
32870: keutensa.
32871:
32872: 5§ 5§
32873: Sen estämättä, että entiseen yleiseen tiehen Sen estämättä, että entisen yleisen tien alue
32874: kuulunut tiemaa on tämän lain säännösten on tämän lain säännösten nojalla siirtynyt
32875: mukaan siirtynyt sen omistajan hallintaan, saa kunnalle tai viereiseen kiinteistöön, saa muu-
32876: muukin, joka tarvitsee tiemaata yksityiseksi kin, joka tarvitsee aluetta yksityiseksi tieksi,
32877: tieksi, edelleen korvauksetta käyttää sitä tie- toistaiseksi käyttää sitä korvauksetta tienään.
32878: nään. Tietä tarvitsevan tulee kuitenkin, maan Tieoikeuden perustamista koskeva kysymys on
32879: omistajan sitä vaatiessa, kolmen kuukauden käsiteltävä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa
32880: kuluessa vaatimuksen tekemisestä saattaa kysy- toimituksessa, jossa tulee tarpeen mukaan kä-
32881: mys tiemaan määräämisestä käytettäväksi yksi- sitellä ja ratkaista yksityisistä teistä annetussa
32882: tyisenä tienä ratkaistavaksi asiasta säädetyssä laissa (358162) tietoimituksessa käsiteltäväksi
32883: järjestyksessä, uhalla että maan omistaja muu- ja ratkaistavaksi säädetyt asiat.
32884: toin saa sulkea tien. Milloin oikeus tiemaan Jos oikeus tiealueen käyttämiseen yksityise-
32885: käyttämiseen yksityisenä tienä annetaan, äl- nä tienä annetaan, ei alueesta ole määrättävä
32886: köön siitä määrättäkö maksettavaksi korvaus- maksettavaksi korvausta, ellei erityisiä syitä
32887: ta, ellei erityisiä syitä ole. ole.
32888: Tietoimituksessa voidaan tarvittaessa määrä-
32889: tä tien kunnossapidosta väliaikaisesti. Tällai-
32890: nen määräys lakkaa olemasta voimassa, kun
32891: edellä tarkoitettu tietoimitus on saanut lainvoi-
32892: man, jollei kunnossapidosta päätettäessä ole
32893: sen voimassaotosta toisin määrätty.
32894: 8§ 8§
32895: Tätä lakia ei ole sovellettava alueella, jolla Tämä laki koskee myös yleisen tien liitän-
32896: on voimassa asemakaava, eikä myöskään sel- näisaluetta, johon tienpitäjällä on tieoikeus,
32897: laisen alueen osalta, joka muodostaa tilan tai kuitenkin niin, että lakkautettu liitännäisalue
32898: joka pakkolunastuslain 35 §:n nojalla on lu- siirtyy aina kiinteistön omistajan hallintaan
32899: nastettu suurempana, kuin tienpitoa varten on tieoikeuden lakkaamisesta lukien. Alue on
32900: tarvittu. 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tietoimituk-
32901: 12 1990 vp. - HE n:o 36
32902:
32903: Voimassa oleva laki Ehdotus
32904:
32905: sessa määrättävä kuulumaan siihen kiinteis-
32906: töön, josta se on otettu tietarkoituksiin, tai
32907: jollei sitä kiinteistöä enää ole, siihen kiinteis-
32908: töön, johon se alueellisesti parhaiten soveltuu.
32909: Tämä laki ei koske aluetta, joka muodostaa
32910: tilan tai on lunastettu valtiolle omistusoikeuk-
32911: sin.
32912:
32913: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32914: kuuta 19 .
32915:
32916:
32917:
32918:
32919: 2.
32920: Laki
32921: yleisistä teistä annetun lain 33 ja 35 §:n muuttamisesta
32922:
32923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32924: muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain 33 §:n 2 momentti ja
32925: 35 §:n 2 momentti,
32926: sellaisina kuin ne ovat, 33 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1963 annetussa laissa (404/63) ja
32927: 35 §:n 2 momentti 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (44171), sekä
32928: lisätään 35 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa
32929: laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
32930:
32931: Voimassa oleva laki Ehdotus
32932:
32933: 33 §
32934:
32935: Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu Milloin tie sitä parannettaessa on muutettu
32936: kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas- kulkemaan uutta suuntaa eikä tiesuunnitelmas-
32937: sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta sa ole määrätty, että tie vanhan suunnan osalta
32938: edelleen jää yleiseksi, se tältä osalta lakkaa edelleen jää yleiseksi, se tältä osin lakkaa
32939: olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä- olemasta yleinen tie. Tämän estämättä tienpitä-
32940: jä saa käyttää tiealuetta muihin tietarkoituksiin jä saa käyttää tiealuetta muihin tarkoituksiin
32941: sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa sen mukaan, kuin siitä on tiesuunnitelmassa
32942: määrätty tai muutoin määrätään. Jollei tällais- määrätty tai tienpitoviranomainen ennen tieoi-
32943: ta määräystä ole annettu, tiealueen käyttö keuden lakkaamista määrää. Jollei tällaista
32944: tietarkoituksiin ja tieoikeus lakkaa 37 §:ssä määräystä ole annettu, alueen käyttö tietarkoi-
32945: tarkoitetun tietoimituksen tai muun tiealuetta tuksiin ja tieoikeus lakkaa uuden tien tultua
32946: koskevan pakkolunastustoimituksen päättyessä luovutetuksi yleiseen liikenteeseen sen mukaan
32947: tai, jos toimitusta ei pidetä, sen mukaan kuin kuin siitä erikseen asetuksella säädetään.
32948: siitä erikseen päätetään.
32949: 1990 vp. - HE n:o 36 13
32950:
32951: Voimassa oleva laki Ehdotus
32952:
32953: 35 §
32954:
32955: Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi- Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadi-
32956: ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on ta omistajan eikä sen suostumusta, jolla on
32957: kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai
32958: muu sellainen erityinen oikeus. Järjestelyn alai- muu sellainen erityinen oikeus. Mikäli asian-
32959: seksi joutunut alue vapautuu siihen kohdistu- osaiset siihen suostuvat, 3 7 §:ssä mainitussa
32960: neesta panttioikeudesta ja, jos järjestelyssä tietoimituksessa voidaan suorittaa muitakin
32961: niin määrätään, myös muusta sitä rasittaneesta kuin 1 momentissa tarkoitettuja ti!usvaihtoja
32962: oikeudesta. Järjestely toimitetaan manttaaleja ja alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen tien
32963: muuttamatta. tekemisen tai parantamisen vuoksi tarpeellisen
32964: ja tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn ai-
32965: kaansaamiseksi. Järjestelyn alaiseksi joutunut
32966: alue vapautuu siihen kohdistuneesta panttioi-
32967: keudesta ja, jos järjestelyssä niin määrätään,
32968: myös muusta sitä rasittaneesta oikeudesta. Jär-
32969: jestely toimitetaan manttaaleja muuttamatta.
32970: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kiinteis-
32971: töstä, koskee myös sellaista aluetta, joka ei
32972: kuulu kiinteistöön, sekä 33 §:n mukaisesti ylei-
32973: senä tienä lakkautettua tai lakkaavaa tietä tai
32974: tieosaa.
32975:
32976:
32977: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32978: kuuta 19 .
32979:
32980:
32981:
32982:
32983: 3.
32984: Laki
32985: yksityisistä teistä annetun lain 38 §:n 1 momentin 5 kohdan kumoamisesta
32986:
32987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32988:
32989: Voimassa oleva laki Ehdotus
32990:
32991: 38 §
32992: Tietoimituksessa on muun muassa:
32993:
32994: 5) käsiteltävä oikeudesta entiseen tiealuee- (kumotaan)
32995: seen annetun lain (245154) 5 §:ssä tarkoitetut
32996: kysymykset entisen tiemaan määräämisestä
32997: käytettäväksi yksityisenä tienä, sekä
32998:
32999:
33000: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33001: kuuta 19
33002: 14 1990 vp. - HE n:o 36
33003:
33004: Liite 2
33005:
33006:
33007: Asetus
33008: yleisistä teistä annetun asetuksen muuttamisesta
33009:
33010: Liikenneministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1957 yleisistä teistä annetun
33011: asetuksen (482/57) 46 §:n 1 ja 2 momentti sekä 47 § näin kuuluviksi:
33012:
33013: 46 § oikeus samalla lakkaa, kuulutettava 36 §:n 3
33014: Yleisistä teistä annetun lain 33 §:n 2 momen- momentissa sanotulla tavalla.
33015: tin perusteella lakkaavan tien alue tai sen osa
33016: voidaan tiesuunnitelmassa määrätä käytettä-
33017: väksi muihin tietarkoituksiin. Vaikka tiesuun- 47 §
33018: nitelmassa ei tällaista määräystä ole annettu, Liitännäisalueen lakkauttamisesta tai käytös-
33019: voi tienpitoviranomainen päätöksellään määrä- tä muihin tietarkoituksiin päättää tiehallitus.
33020: tä alueen käyttämisestä muihin tietarkoituk- Lakkauttamista koskevasta päätöksestä tulee
33021: siin. Mainittu päätös on tehtävä ennen kuin tie tiehallituksen kuuluttaa siten, kuin 36 §:n 3
33022: luovutetaan yleiseen liikenteeseen 24 §:n mu- momentissa on säädetty, sekä lisäksi ilmoittaa
33023: kaisesti. päätöksestään maanmittauskonttorille.
33024: Kun tienparannustyö on kokonaan tai
33025: 24 §:ssä tarkoitetulta osaltaan valmistunut ja Tämä asetus tulee voimaan päivänä
33026: tie luovutettu liikenteeseen, on siitä, miltä osin kuuta 19
33027: entisen tiealueen käyttö tietarkoituksiin ja tie-
33028: 1990 vp. - HE n:o 37
33029:
33030:
33031:
33032:
33033: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muutta-
33034: misesta ja laiksi pysäköintivirhemaksulain 1 §:n muuttamisesta
33035:
33036:
33037:
33038:
33039: ESITYKSEN P AAASIALLINEN SISÄLTÖ
33040:
33041: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tieliiken- helpottaisi pysäköinninvalvontaa. Pysäköinti-
33042: nelakiin säännös pysäköintikiekon käytöstä. kiekkoa koskevien säännösten ja määräysten
33043: Pysäköintikiekolla valvottaisiin pysäköinoin rikkomisesta rangaistaisiin pysäköintivirhe-
33044: aikarajoituksen noudattamista. Kuljettaja mer- maksulla.
33045: kitsisi pysäköintikiekolla milloin hän on saapu- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33046: nut pysäköintipaikalle ja pysäköinoinvalvoja sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt lain
33047: tai poliisi tarkistaisi siitä, milloin pysäköinoille ja pysäköintikiekkojen jakelu ja tarpeellinen
33048: määrätty enimmäisaika päättyy. Järjestelmä tiedotus on järjestetty.
33049:
33050:
33051:
33052:
33053: YLEISPERUSTELUT
33054:
33055: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Pysäköintikiekon käyttöön ottamisella olisi
33056: muutokset mahdollista tehostaa pysäköinoinvalvontaa
33057: valvontahenkilöstöä lisäämättä. Osittain se oli-
33058: si myös vaihtoehto maksullisten pysäköinti-
33059: Pysäköimistä koskevista kielloista ja raJOI- paikkojen lisäämiselle. Kiekko olisi yksinker-
33060: tuksista on säädetty tieliikennelaissa (267/81), tainen kellotaulu, johon pysäköintipaikalle
33061: tieliikenneasetuksessa (182/82) ja kunnallisissa saapumisaika merkittäisiin. Pysäköinninvalvo-
33062: järjestyssäännöissä. Kieltojen ja rajoitusten ja tai poliisi voisi kiekon avulla päätellä, mil-
33063: rikkomisesta määrätään pääsääntöisesti pysä- loin sallittu enimmäispysäköintiaika päättyy.
33064: köintivirhemaksusta annetun lain (248170) mu- Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi selvästi valvo-
33065: kainen pysäköintivirhemaksu. Säädösten nou- jan työtä.
33066: dattamista valvovat poliisi ja suurimmissa kau- Kiekon käyttöön ottamiseen on suurin tarve
33067: pungeissa poliisin ohella kunnalliset pysäköin- Helsingissä, mutta muillakin kaupungeilla on
33068: ninvalvojat. kiinnostusta kiekon käyttöönottoon.
33069: Pysäköinoinvalvonnan riittämättömyys on Kiekon käyttöön ottaminen merkitsee sellai-
33070: muodostunut ongelmaksi monissa kaupungeis- sen uuden velvollisuuden asettamista kansalai-
33071: sa. Liikenteen lisääntyessä pysäköintirikko- sille, jonka laiminlyömisestä rangaistaan.
33072: musten määrä on kasvanut. Valvontahenkilös-
33073: töä ei kuitenkaan ole voitu lisätä tarvetta
33074: vastaavasti. Seurauksena on ollut rikkomusten 2. Säädökset muualla Euroopassa
33075: jääminen rankaisematta, mikä on edelleen
33076: omalta osaltaan lisännyt piittaamattomuutta Pysäköintikiekkojärjestelmä on käytössä
33077: pysäköintiä koskevista kielloista ja rajoituksis- Kreikkaa, Ruotsia, Norjaa ja Suomea lukuun-
33078: ta. ottamatta kaikissa Länsi-Euroopan maissa.
33079:
33080: 300196A
33081: 2 1990 vp. - HE n:o 37
33082:
33083: Ruotsissakin kiekkoa käytetään kokeiluluon- nä voimassa kaikilla maksuttomilla aikarajoi-
33084: toisesti Malmössä ja sen käyttöön ottamista tetuilla pysäköintipaikoilla. Esitystä on tältä
33085: muissa suurimmissa kaupungeissa harkitaan. osin muutettu.
33086: Järjestelmä on voimassa joko kaikilla aikara- Jos käyttövelvollisuus osoitettaisiin uudella
33087: joitetuilla pysäköintipaikoilla yleisenä liikenne- liikennemerkillä tai nykyisten merkkien yhtey-
33088: sääntönä (esim. Tanska) tai vain liikennemer- teen asetettavalla lisäkilvellä, joutuisi pelkäs-
33089: killä ilmoitetulla alueella (esim. Malmö). tään Helsingin kaupunki asettamaan noin 2000
33090: Kansainvälistä sopimusta asiasta ei ole, mut- uutta liikennemerkkiä tai lisäkilpeä. Autoili-
33091: ta Euroopan liikenneministerikonferenssi jankaan kannalta tämä järjestelmä ei olisi hy-
33092: (CEMT) on tehnyt järjestelmän pääpiirteistä vä, sillä tieto siitä, että paikalla tarvitaan
33093: suosituksen, josta Ranska ja Tanska poikkea- kiekkoa, tulisi olla jo matkaan lähtiessä. Pysä-
33094: vat. Suosituksen mukaan pysäköintikiekkona köintiä koskevat liikennemerkkikokonaisuudet
33095: on käytettävä siinä esitettyä kiekkoa, johon tulisivat myös hyvin monimutkaisiksi. Jos
33096: merkitään saapumisaika puolen tunnin tark- käyttövelvollisuus osoitettaisiin alueellisella
33097: kuudella. Tanskassa ja Ranskassa saadaan merkillä, esimerkiksi ennen taajamia, alueet
33098: suosituksen mukaan sallia toisenlainen kiekko. muodostuisivai liian laajoiksi kuljettajan muis-
33099: Saapumisaika on merkittävä seuraavaksi alka- taa. Todennäköisesti mm. koko pääkaupunki-
33100: van puolen tunnin kohdalle. Suosituksen mu- seutu ja muutkin sen läheisyydessä olevat asu-
33101: kainen kiekko tulisi hyväksyä kaikissa tuskeskukset tulisivat olemaan alueellisten
33102: CEMT:in jäsenmaissa. Lisäksi suosituksessa merkkien piirissä.
33103: edellytetään, että Tanskassa käytössä oleva, 15 Oikeusministeriön lausunnon pohjalta esitys-
33104: minuutin tarkkuuteen perustuva, läpinäkyvä, tä on muutettu niin, että tieliikennelain
33105: auton tuulilasiin kiinnitettävä muovikiekko hy- 105 §:ään ja pysäköintivirhemaksusta annetun
33106: väksytään Tanskan ulkopuolella tanskalaisten lain 1 §:ään on lisätty maininta rangaistusten
33107: käyttämänä. määräämisestä pysäköintivirhemaksulain mu-
33108: kaisesti. Oikeusministeriön ehdotusta säännös-
33109: ten sijoittamisesta tieliikennelain uuden 28
33110: 3. Asian valmistelu a §:n sijasta lain 28 §:ään ei ole otettu huo-
33111: mioon, koska se johtaisi monimutkaiseen sään-
33112: Helsingin kaupunki ja Suomen Kaupunkiliit- nöstekstiin.
33113: to ovat tehneet liikenneministeriölle aloitteen Muutoin lausunnoissa puollettiin esitystä, lu-
33114: pysäköintikiekkojen käyttöönottamiseksi. kuunottamatta eräitä vähäisiä lähinnä teknisiä
33115: Aloitteen toteuttamiseksi tarvittavia säädöksiä huomautuksia, jotka on tässä esityksessä otet-
33116: ja määräyksiä on sen jälkeen valmisteltu liiken- tu huomioon.
33117: neministeriössä virkatyönä yhteistyössä Helsin-
33118: gin kaupungin, Suomen Kaupunkiliiton, Suo-
33119: men Kunnallisliiton ja sisäasiainministeriön 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
33120: poliisiosaston kanssa. tukset
33121: Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto oi-
33122: keusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, tie- Esityksen toteuttaminen vähentäisi tarvetta
33123: ja vesirakennushallitukselta, kunnallisilta kes- palkata lisää henkilökuntaa pysäköinninval-
33124: kusjärjestöiltä, Autoliitolta, Öljyalan Keskus- vontaan ja pystyttää uusia pysäköintimittarei-
33125: liitolta ja Helsingin kaupungilta. ta. Näin ehdotuksen toteuttaminen vähentäisi
33126: Lausunnolla olleessa esitysluonnoksessa eh- kuntien menoja.
33127: dotettiin, että pysäköintikiekon käyttövelvolli- Yksityisille auton kuljettajille tulisi velvolli-
33128: suus ilmoitettaisiin liikennemerkillä. Tätä vas- suus kiekon hankkimiseen. Jos kiekon taka-
33129: tustivat tie- ja vesirakennushallitus, Suomen osaan sallitaan tilaa mainokselle, kiekkoja voi-
33130: Kaupunkiliitto ja Helsingin kaupungin liiken- taisiin jakaa ilmaiseksi esimerkiksi huoltoase-
33131: nesuunnitteluosasto, joiden mielestä kiekon milta, eikä yksityisille kansalaisille aiheutuisi
33132: käyttövelvollisuuden tulee olla liikennesääntö- välittömiä kustannuksia.
33133: 1990 vp. - HE n:o 37 3
33134:
33135: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33136:
33137: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Pysäköintivirhemaksusta annettu laki
33138:
33139: 1.1. Tieliikennelaki 1 §. Pykälään lisättäisiin viittaus pysäköinti-
33140: kiekosta annettuihin säännöksiin ja määräyk-
33141: 28 a §. Pysäköintikiekon käyttö. Pykälään siin pysäköintivirhemaksun mahdollistamisek-
33142: otettaisiin asiasta perussäännös, joka sisältää si. Samalla poistetaan termi "seisottaminen",
33143: kiekon käyttämis-, sijoittamis- ja saapumisajan koska sitä ei enää käytetä tieliikennelainsää-
33144: merkitsemisvelvollisuuden sekä valtuutussään- dännössä.
33145: nöksen tarkempien määräysten antamiselle.
33146: Kiekkoa ei tarvitsisi käyttää muissa ajoneu- 2. Tarkemmat säännökset ja
33147: voissa kuin autoissa. Osaksi syy on lähinnä määräykset
33148: tekninen: kiekko voidaan käytännöllisimmin
33149: sijoittaa näkyviin vain auton sisälle lasin taak- Liikenneministeriö antaisi määräykset pysä-
33150: se. Rajaus on kuitenkin myös tarkoituksenmu- köintikiekon ulkonäöstä, siihen sisällytettäväs-
33151: kainen: pysäköinnin ongelmat johtuvat mel- tä informaatiosta, saapumisajan asettamisesta
33152: kein yksinomaan autojen väärin pysäköimises- ja kiekon näkyviin sijoittamisesta.
33153: tä.
33154: Kiekon käyttöpakko koskisi vain pysäköin-
33155: tiä, ei pysäyttämistä. Siten esimerkiksi pysäyt- 3. Voimaantulo
33156: täminen matkustajien ottamista tai jättämistä
33157: varten taikka lain 27 §:n 3 momentissa tarkoi- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden
33158: tettu jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäyttämi- 1990 lopulla. Ennen voimaantuloa liikennemi-
33159: nen ei edellyttäisi kiekon käyttämistä. nisteriössä tullaan laatimaan suunnitelma pysä-
33160: 105 §. Pysäköintivirhe. Pykälään lisättäisiin köintikiekkojen painattamisesta ja jakelusta
33161: viittaus pysäköintikiekosta annettuihin sään- sekä tiedottamisesta.
33162: nöksiin ja määräyksiin, jotta myös kiekon
33163: virheellisestä käyttämisestä voitaisiin rangaista Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33164: pysäköintivirhemaksulla eikä esimerkiksi lain kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
33165: 103 §:n nojalla liikennerikkomuksena. set:
33166:
33167:
33168:
33169:
33170: 1.
33171: Laki
33172: tieliikennelain muuttamisesta
33173:
33174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33175: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 105 § sekä
33176: lisätään lakiin uusi 28 a § seuraavasti:
33177:
33178: 28 a § Pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi si-
33179: Pysäköintikiekon käyttö joitettava näkyvään paikkaan autossa ja siihen
33180: on merkittävä saapumisaika siten kuin liiken-
33181: Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikenne- neministeriö tarkemmin määrää.
33182: merkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä Liikenneministeriö antaa myös muut tar-
33183: ilman pysäköintikiekkoa. Kiekkoa ei kuiten- kemmat määräykset pysäköintikiekosta ja sen
33184: kaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla. käyttämisestä.
33185: 4 1990 vp. - HE n:o 37
33186:
33187: 105§ suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu-
33188: Pysäköintivirhe kaan kuin siitä on erikseen säädetty. Pysäköin-
33189: tivirhemaksu määrätään myös 28 a §:ssä tar-
33190: Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koitetun pysäköintikiekon käyttöä koskevien
33191: koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta säännösten ja määräysten rikkomisesta.
33192: tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir-
33193: heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33194: raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään kuuta 199 .
33195:
33196:
33197:
33198: 2.
33199: Laki
33200: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
33201:
33202: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33203: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 1 §:n 1
33204: momentti seuraavasti:
33205:
33206: 1§
33207: Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33208: mistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja kuuta 199
33209: rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä kos-
33210: kevien säännösten ja määräysten rikkomisesta
33211: (pysäköintivirhe) määrää poliisi sen mukaan
33212: kuin tässä laissa säädetään.
33213:
33214:
33215:
33216: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
33217:
33218:
33219: Tasavallan Presidentti
33220: MAUNO KOIVISTO
33221:
33222:
33223:
33224:
33225: Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33226: 1990 vp. - HE n:o 37 5
33227:
33228: Liite
33229:
33230:
33231:
33232:
33233: 1.
33234: Laki
33235: tieliikennelain muuttamisesta
33236:
33237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33238: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 105 § sekä
33239: lisätään lakiin uusi 28 a § seuraavasti:
33240:
33241: Voimassa oleva laki Ehdotus
33242:
33243: 28 a §
33244: Pysäköintikiekon käyttö
33245: Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on liikenne-
33246: merkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä
33247: ilman pysäköintikiekkoa. Kiekkoa ei kuiten-
33248: kaan käytetä maksullisella pysäköintipaikalla.
33249: Pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi si-
33250: joitettava näkyvään paikkaan autossa ja siihen
33251: on merkittävä saapumisaika siten kuin liiken-
33252: neministeriö tarkemmin määrää.
33253: Liikenneministeriö antaa myös muut tar-
33254: kemmat määräykset pysäköintikiekosta ja sen
33255: käyttämisestä.
33256:
33257: 105 § 105§
33258: Pysäköintivirhe Pysäköintivirhe
33259: Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä Ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä
33260: koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta
33261: tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir- tuomitaan rangaistus vain, jos pysäköintivir-
33262: heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa- heestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vaa-
33263: raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään raa tai haittaa. Muutoin virheestä määrätään
33264: suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu- suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu sen mu-
33265: kaan kuin siitä on erikseen säädetty. kaan kuin siitä on erikseen säädetty. Pysäköin-
33266: tivirhemaksu määrätään myös 28 a §:ssä tar-
33267: koitetun pysäköintikiekon käyttöä koskevien
33268: säännösten ja määräysten rikkomisesta.
33269:
33270: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33271: kuuta 199 .
33272: 6 1990 vp. - HE n:o 37
33273:
33274: 2.
33275: Laki
33276: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
33277:
33278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33279: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248170) 1 §:n 1
33280: momentti seuraavasti:
33281: Voimassa oleva laki Ehdotus
33282: 1 § 1§
33283: Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä- Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttä-
33284: mistä, seisottamista ja pysäköintiä koskevien mistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja
33285: kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta (pysäköin- rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä kos-
33286: tivirhe) määrää poliisi sen mukaan kuin tässä kevien säännösten ja määräysten rikkomisesta
33287: laissa säädetään. (pysäköintivirhe) määrää poliisi sen mukaan
33288: kuin tässä laissa säädetään.
33289:
33290:
33291: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33292: kuuta 199
33293: 1990 vp. - HE n:o 38
33294:
33295:
33296:
33297:
33298: Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan vapaakauppaliiton
33299: perustamista koskevan konvention muuttamisesta tehdyn pää-
33300: töksen eräiden määräysten hyväksymisestä
33301:
33302:
33303:
33304:
33305: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33306:
33307: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- hyväksyneet muutokset ennen sitä tai toisen
33308: syisi Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen
33309: päätöksen muuttaa Euroopan vapaakauppaliiton kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet muutos-
33310: perustamista koskevaa konventiota. Konvention ten valtionsisäisestä hyväksymisestä.
33311: muutos merkitsee sitä, että Euroopan vapaa-
33312: kauppaliittoon kuuluvien maiden välinen kala-
33313: kauppa vapautetaan eräitä poikkeuksia lukuun- Esitykseen sisältyy lakiehdotus päätöksen eräi-
33314: ottamatta heinäkuun alusta 1990 lukien. den lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
33315: Konvention muutos tulee voimaan 1 päivänä hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan
33316: heinäkuuta 1990, mikäli sopimuspuolet ovat voimaan samanaikaisesti päätöksen kanssa.
33317:
33318:
33319:
33320:
33321: YLEISPERUSTELUT
33322:
33323: 1. Nykyinen tilanne ja asian artiklassa. Tavoitteena on pyrkiä edistämään
33324: valmistelu kala- ja meren tuotteiden kaupan laajentumista
33325: siten, että jäsenvaltiot, joiden talous on suures-
33326: Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) perus- sa määrin riippuvainen näiden tuotteiden vien-
33327: tettiin vuonna 1960. Suomi tuli järjestön Iiitän- nistä, saavuttaisivat kohtuullisen vastavuoroi-
33328: näisjäseneksi vuonna 1961 ja täysjäseneksi suuden. Käytännössä useimmat EFTA-maat
33329: vuonna 1986 (SopS 71-72/85). EFTAn perus- ovat harjoittaneet verrattain vapaata politiik-
33330: tamiskonvention eli ns. Tukholman konven- kaa kalatuotteiden tuonnissa.
33331: tion nojalla teollisuustuotteiden tullit on pois- Ne kalatuotteet, joita teollisuustuotteiden
33332: tettu EFTA-maiden keskinäisessä kaupassa vapaakauppamääräykset eivät koske, on luetel-
33333: vuodesta 1967 lukien. Tukholman konvention tu konvention E-liitteessä. Kaikki muut meren
33334: avulla ei pyritty yhteiseen maatalouspolitiik- tuotteet jalostetussa tai puolijalostetussa muo-
33335: kaan, joten konventio ei sisällä maataloustuot- dossa ovat olleet teollisuustuotteita koskevien
33336: teiden eikä kalatuotteiden tullien tai määrällis- yleisten sääntöjen alaisia.
33337: ten rajoitusten poistamiseen liittyviä sääntöjä. Islanti ja Norja, joille kalastuselinkeinon
33338: EFT An tavoitteet kala- ja meren tuotteiden merkitys on suurempi kuin muille EFT A-mail-
33339: kaupassa on määritelty EFT A-konvention 27 le, ovat esittäneet eri yhteyksissä konvention
33340:
33341: 300212S
33342: 2 1990 vp. - HE n:o 38
33343:
33344: E--liitteen poistamista eli kalakaupan vapautta- 2. Päätöksen merkitys
33345: mista kokonaan. EFT A-konvention 27 artiklan
33346: tavoite kalastuksen erityisen merkityksen huo- EFT An neuvoston tekemän päätöksen mu-
33347: mioimisesta vapaakaupan etujen tasapainon kaan kalakauppa EFTA-maiden välillä vapau-
33348: suhteen eri maiden kesken ei ole toteutunut tuu pääsääntöisesti 1. 7.1990 lukien, jolloin
33349: erityisesti Islannin eikä myöskään Norjan toi- kaikki nykyiset kaupan esteet poistuvat. Vuo-
33350: vomusten mukaisesti. 1960-luvun alussa E-liit- den 1993 loppuun mennessä on myös vapaa-
33351: teestä poistettiin valaanliha ja valaanlihauute. kauppaa vääristävät valtion tuet poistettava
33352: Muita muutoksia siihen ei ole sen jälkeen tältä sektorilta eri EFTA-maissa.
33353: tehty. Suomella on oikeus pitää määritellyt silakka-
33354: ja lohituotteet vapaakaupan ulkopuolella siten,
33355: EFT An parlamentaarikkokomitea hyväksyi
33356: että vuoden 1992 loppuun mennessä on ilmoi-
33357: kesäkuussa 1987 yksimielisesti päätöslausel-
33358: tettava muiite EFTA-maille sen kauden pituus,
33359: man, jossa EFT An ministereitä vaadittiin ryh-
33360: jonka päätyttyä myös nämä tuotteet tulevat
33361: tymään toimenpiteisiin EFT An sisäisen kala-
33362: vapaakaupan piiriin. Tämän kauden aikana
33363: kaupan vapauttamiseksi neljän-viiden vuoden saadaan pitää voimassa nykyistä tuontisuojaa
33364: kuluessa. Asiaa käsiteltiin Tampereella kesä-
33365: ja soveltaa nykyisiä tukitoimenpiteitä. Ruotsil-
33366: kuussa 1988 pidetyssä EFT An ministeriko-
33367: la on oikeus pitää tuore tai jäähdytetty siili ja
33368: kouksessa, jossa päätettiin perustaa kalakau-
33369: turska vapaakaupan ulkopuolella vuoden 1993
33370: pan vapauttamismahdollisuuksia ja tällä alalla
33371: loppuun saakka tapauksissa, joissa niiden
33372: esiintyvää valtiontukea selvittävä virkamiestyö-
33373: tuonti aiheuttaisi vakavia markkinahäiriöitä
33374: ryhmä. Suomi edellytti neuvotteluissa, että sen
33375: sekä soveltaa määrällisiä tuontirajoituksia sila-
33376: kannalta herkkien tuotteiden, lohen ja silakan
33377: kan osalta niin kauan kuin Suomi saa ylläpitää
33378: osalta sovitaan poikkeusjärjestelyistä. Maalis-
33379: nykyistä järjestelmää. Sveitsillä on oikeus pitää
33380: kuussa 1989 Oslossa pidetyssä EFT An päämi-
33381: vapaakaupan ulkopuolella makean veden kalat
33382: nisterikokouksessa tehtiinkin päätös kalakau-
33383: lukuun ottamatta lohta ja ankeriasta. Sveitsin
33384: pan vapauttamisesta sekä Suomea koskevista
33385: poikkeusta tullaan tarkastelemaan EFT Assa
33386: poikkeuksista. Kokouksen jälkeen Sveitsi kui- vuoden 1992 loppuun mennessä.
33387: tenkin vaati, ettei makean veden kaloja tulisi
33388: Lohta ja silakkaa lukuunottamatta kalan
33389: sisällyttää vapaakaupan piiriin. Myös Ruotsi
33390: tuontikohtelu on Suomessa jo nyt verrattain
33391: vaati oikeutta soveltaa tarvittaessa silakan
33392: vapaata. Tullit ovat alhaiset eivätkä vaikuta
33393: osalta tuontirajoituksia Suomen siirtymäkau- kauppaa estävästi ja määrällisiä rajoituksia
33394: den aikana.
33395: koskevien tuontikiintiöiden ylittäminen on sal-
33396: Edellä mainittu virkamiestyöryhmä esitti ke- littu tarpeen mukaan. Makean veden kalojen
33397: säkuussa 1989 Norjassa Kristiansandissa pide- kaupan vapauttaminen voi jonkin verran lisätä
33398: tylle EFT An ministerikokoukselle raporttinsa. näiden kalojen tuontia lähinnä Ruotsista ja
33399: Ministerikokous eli EFT An neuvosto hyväksyi Norjasta.
33400: päätöksen muuttaa EFTA-konventiota siten, Nyt sovitut kalakaupan vapauttamista kos-
33401: että kalakauppa EFTA-maiden välillä vapaute- kevat järjestelyt ovat osa yleistä pyrkimystä
33402: taan eräitä poikkeuksia lukuunottamatta vapaakaupan laajentamiseen ja ovat sopusoin-
33403: 1. 7.1990 lukien. Suomen osalta sovittiin väliai- nussa myös GATT -sopimuksen kanssa. Samal-
33404: kaisesta järjestelystä, jonka mukaan Suomi voi la tavoin valtion tukien poistaminen on ollut
33405: ylläpitää silakan ja lohen osalta nykyistä tuon- Suomen kauppapolitiikan keskeinen tavoite
33406: tisuojaa. Suomen on esitettävä vuoden 1992 kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä vii-
33407: loppuun mennessä sitova aikataulu siitä, missä me vuosina.
33408: ajassa tuontisuoja poistetaan näiden kalatuot- Kaupan vapautumisen myötä lisääntyvällä
33409: teiden osalta. Lisäksi päätettiin myöntää Ruot- kilpailulla voidaan olettaa olevan positiivisia
33410: sille sen vaatima poikkeus,joka koskee sekä vaikutuksia kuluttajahintoihin. Neuvotteluissa
33411: silakkaa että silliä ja turskaa. Erillisessä pöytä- sovitun siirtymäkauden tarkoituksena on luoda
33412: kirjassa myönnettiin Sveitsilie mahdollisuus yl- kalastuselinkeinolle ja -kaupalle mahdollisuu-
33413: läpitää nykyistä makean veden kaloja koske- det vähitellen tapahtuvaan tarpeelliseen sopeu-
33414: vaa tuontijärjestelmäänsä. Samalla sovittiin, tumiseen ja rationalisointiin. Maa- ja metsäta-
33415: että vuoden 1992 loppuun mennessä sitä tul- lousministeriö on asettanut työryhmän suun-
33416: laan tarkastelemaan uudelleen. nittelemaan sitä, miten kalastuselinkeinon tuki-
33417: 1990 vp. - HE n:o 38 3
33418:
33419: järjestelmiä voidaan muuttaa ottamalla huo- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
33420: mioon mm. kalakaupan vapauttamista koske- tukset
33421: va EFTA-maiden välinen sopimus. Työryhmän
33422: tulee valmistella kotimaisen kalan käytön edis- Vuoden 1988 tuonnista kannettiin nyt va-
33423: tämistoimikunnan ehdotuksien käyttöönotta- pautettaviksi tulevien kalatuotteiden osalta tul-
33424: mista sekä seurata EFTA-sopimuksen vaiku- lia runsaat 70.000 markkaa.
33425: tuksia maamme kalatalouteen. Työryhmän tu-
33426: lee saada työnsä päätökseen vuoden 1993 lop-
33427: puun mennessä.
33428:
33429:
33430:
33431:
33432: YKSITYISKOHTAISET PERUSTEI.UT
33433:
33434:
33435: 1. Päätöksen sisältö 1990, mikäli kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksy-
33436: neet ne ennen sitä tai viimeisen jäsenvaltion
33437: Kappale I. Tässä kappaleessa määrätään hyväksymistä seuraavan toisen kuukauden en-
33438: EFTA-konvention muutosten sisällöstä. simmäisenä päivänä.
33439: Kohta 1. Tässä kohdassa määrätään konven-
33440: tion 26 artiklan muuttamisesta. Aikaisemmin Kappale lll. Tässä kappaleessa määrätään,
33441: 26 artiklassa todettiin, ettei konvention mää- että EFT A:n pääsihteerin on talletettava pää-
33442: räyksiä sovellettaisi 1 ja 17 artiklaa lukuunot- tös Ruotsin hallituksen huostaan.
33443: tamatta konvention E-liitteessä lueteltuihin ka-
33444: loihin ja muihin meren tuotteisiin. Muutetussa Liite. Päätöksen liite sisältää konvention
33445: artiklassa määrätään, että konvention mää- E-liitteen muutetussa muodossa. E-liitteessä
33446: räykset soveltuvat myös kalaan ja muihin me- määrätään kalaan ja muihin meren tuotteisiin
33447: ren tuotteisiin. E-liitteessä määrätään näihin sovellettavista siirtymäkauden järjestelyistä.
33448: tuotteisiin sovellettavista siirtymäajan järjeste-
33449: lyistä. Lisäksi todetaan, kuten aikaisemminkin, 1 artikla. Tässä artiklassa määrätään, että
33450: että neuvosto voi muuttaa E-liitteen määräyk- jäljempänä lueteltuja poikkeuksia lukuunotta-
33451: siä. matta konvention määräykset koskevat heinä-
33452: Kohta 2. Tässä kohdassa määrätään, että kuun 1 päivästä 1990 lukien myös kalaa ja
33453: konvention 27 artikla kumotaan. Artiklassa on muita meren tuotteita.
33454: määritelty EFTAn kala- ja muiden meren tuot-
33455: teiden kaupan tavoite siten, että jäsenvaltiot, 2 artikla. Tässä artikiassa määrätään kalas-
33456: joiden talous on suuressa määrin riippuvainen tussektorille myönnettävän valtion tuen lopet-
33457: näiden tuotteiden viennistä, saavuttavat koh- tamisesta.
33458: tuullisen vastavuoroisuuden.
33459: Kohta 3. Tässä kohdassa määrätään, että 3 artikla. Tässä artiklassa määrätään, mihin
33460: konvention 28 artikla kumotaan. Artiklassa on tuotteisiin ja millä ehdoin Ruotsi voi soveltaa
33461: määrätty tutkimuksesta, jonka EFT An neuvos- määrällisiä tuontirajoituksia.
33462: ton oli määrä tehdä 27 artiklan tavoitteen
33463: valossa vuoden 1962 alkuun mennessä. 4 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään,
33464: Kohta 4. Tässä kohdassa päätetaan muuttaa minkä tuotteiden osalta Suomi voi toistaiseksi
33465: 38 artiklassa mainittu E-liitteen otsikon teksti ylläpitää nykyistä tuontisuojajärjestelmäänsä
33466: vastaamaan liitteen uutta sisältöä. ja määrätään siitä, että Suomen on esitettävä
33467: Kohta 5. Tässä kohdassa päätetään muuttaa poikkeusten poistamista koskeva kiinteä aika-
33468: konvention E-liite kuulumaan siten kuin pää- taulu. Artiklan 2 kohdassa myönnetään Ruot-
33469: töksen liitteessä esitetään. sille oikeus määrällisten tuontirajoitusten so-
33470: Kappale II. Tässä kappaleessa määrätään veltamiseen silakan osalta niin kauan kuin
33471: konvention muutosten voimaantulosta. Muu- Suomi voi väliaikaisesti ylläpitää nykyistä jär-
33472: tokset tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta jestelmäänsä.
33473: 4 1990 vp. - HE n:o 38
33474:
33475: 2. Eduskunnan suostumuksen että Eduskunta hyväksyisi ne Euroo-
33476: tarpeellisuus pan vapaakauppaliiton neuvoston Kris-
33477: tiansandissa 14 päivänä kesäkuuta 1989
33478: Konvention muuttamista koskeva päätös si- Euroopan vapaakauppaliiton perus-
33479: sältää tullien soveltamista sekä määrällisten tamista koskevan konvention muutta-
33480: tuontirajoitusten ja valtiontuen käyttöä koske- misesta tekemän päätöksen n:o 6/1989
33481: via rajoituksia. Hallitusmuodon 61 § :n mu- määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
33482: kaan on verosta, myös tulliverosta, säädettävä suostumuksen.
33483: lailla. Koska päätös näin ollen sisältää lainsää-
33484: dännön alaan kuuluvia määräyksiä, eduskun- Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka
33485: nan hyväksyminen on tältä osin tarpeen. kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-
33486: malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
33487: Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
33488: lakiehdotus:
33489: 33 §:n mukaisesti esitetään,
33490:
33491:
33492:
33493: Laki
33494: Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan konvention muuttamisesta tehdyn
33495: päätöksen eräiden määräysten hyväksymisestä
33496:
33497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33498:
33499: 1§ 2§
33500: Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
33501: Kristiansandissa 14 päivänä kesäkuuta 1989 töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
33502: Euroopan vapaakauppaliiton perustamista
33503: koskevan konvention muuttamisesta tekemän 3 §
33504: päätöksen n:o 6/1989 määräykset ovat, mikäli Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
33505: ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa tävänä ajankohtana.
33506: niin kuin siitä on sovittu.
33507:
33508:
33509: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990
33510:
33511:
33512: Tasavallan Presidentti
33513: MAUNO KOIVISTO
33514:
33515:
33516:
33517:
33518: Ministeri Pertti Salolainen
33519: 1990 vp. - HE n:o 38 5
33520:
33521: (Suomennos)
33522:
33523:
33524:
33525:
33526: Neuvoston päätös N :o 6/89 Decision of the Council
33527: No. 6 of 1989
33528: (Hyväksytty 12. kokouksessa 14 päivänä (Adopted at the12th Meeting on 14 June 1989)
33529: kesäkuuta 1989)
33530:
33531: KONVENTION MUUTOS AMENDMENT OF THE CONVENTION
33532: Muutokset 26 ja 38 artiklaan sekä Amendments to Articles 26 and 38 and to
33533: E-liitteeseen ja 27 ja 28 artiklan kumoaminen Annex E, and deletion of Articles 27 and 28
33534:
33535:
33536: Neuvosto, The Council,
33537: ottaen huomioon konvention 44 artiklan Having regard to the provisions of Article 44
33538: määräykset ja of the Convention, and
33539: tahtoen vahvistaa EFf An sisäistä yhteistyötä Determined to strengthen the internal EFTA
33540: vapauttamaHa kalakauppa kokonaan EFT An cooperation through fullliberalization of intra-
33541: sisällä, EFT A trade in fish,
33542:
33543: on päättänyt: Decides:
33544: 1. Konventiota muutetaan seuraavasti: 1. The Convention shall be amended as
33545: follows:
33546: 1. Konvention 26 artikla tulee kuulumaan: 1. Article 26 shall be amended to read:
33547: "Kala ja muut meren tuotteet "Fish and other marine products
33548: 1. Tämän konvention määräyksiä sovelle- 1. The provisions of this Convention shall
33549: taan kalaan ja muihin meren tuotteisiin. Näi- apply in relation to fish and other marine
33550: hin tuotteisiin sovellettavista siirtymäkauden products. Transitional arrangements applicable
33551: järjestelyistä määrätään E-liitteessä. to these products are laid down in Annex E.
33552: 2. Neuvosto voi päättää E-liitteen määräys- 2. The Council may decide to amend the
33553: ten muuttamisesta.'' provisions of Annex E."
33554: 2. Konvention 27 artiklan nykyinen teksti 2. The present text of Article 27 shall be
33555: kumotaan. deleted.
33556: 3. Konvention 28 artiklan nykyinen teksti 3. The present text of Article 28 shall be
33557: kumotaan. deleted.
33558: 4. Konvention 38 artiklan teksti: 4. The following text in Article 38:
33559: "E-liite "Annex E
33560: Luettelo 26 artiklan 1 kappaleessa tarkoite- List of fish and other marine products refer-
33561: tuista kaloista ja muista meren tuotteista." red to in paragraph 1 of Article 26"
33562: tulee kuulumaan seuraavasti: shall be amended to read:
33563: ''E-liite ''Annex E
33564: Kala- ja muihin meren tuotteisiin sovelletta- Transitional arrangements applicable to fish
33565: vat siirtymäkauden järjestelyt." and other marine products"
33566: 5. Tämän konvention E-liite tulee kuulu- 5. Annex E to the Convention shall be
33567: maan tämän päätöksen liitteessä esitetyllä ta- amended to read as set out at Annex to this
33568: valla. Decision.
33569: 6 1990 vp. - HE n:o 38
33570:
33571: II. Konventiota koskevat muutokset sellaisi- II. The amendments to the Convention as
33572: na kuin ne tässä hyväksytään alistetaan jäsen- hereby approved are submitted to the Member
33573: valtioiden hyväksyttäviksi. Muutokset tulevat States for acceptance. The amendments shall
33574: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990, mikäli enter into force on 1 July 1990 provided they
33575: kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne ennen are accepted before that date by all Member
33576: tätä päivämäärää. Jos muutokset eivät tule States. lf the amendments do not enter into
33577: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990, ne tulevat force on 1 July 1990, they shall do so on the
33578: voimaan viimeisen jäsenvaltion hyväksymistä first day of the second month following the
33579: seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päi- acceptance by the last Member State.
33580: vänä.
33581:
33582: Ill. Pääsihteerin on talletettava tämä päätös III. The Secretary-General shall deposit the
33583: Ruotsin hallituksen huostaan. text of this Decision with the Government of
33584: Sweden.
33585: 1990 vp. - HE n:o 38 7
33586:
33587:
33588:
33589:
33590: E-Lli TE ANNEX E
33591:
33592: Kalaan ja muihin meren tuotteisiin sovelleUa- Translational arrangements applicable to fish
33593: vat siirtymäkauden järjestelyt and other marine products
33594:
33595:
33596: 1 artikla Article 1
33597: Ellei tämän Iiitteen 2--4 artikloissa t01sm Unless otherwise provided for in Articles 2
33598: määrätä, konvention määräykset koskevat hei- to 4 of this Annex, fish and other marine
33599: näkuun 1 päivästä 1990 lukien kalaa ja muita products falling within Chapter 3 of the
33600: meren tuotteita, jotka luetaan harmonoidun Harmonized System are covered by the provi-
33601: järjestelmän 3 kappaleen piiriin. sions of the Convention as from 1 J uly 1990.
33602:
33603: 2 artikla Article 2
33604: Kaikki sellainen valtion tuki kalastussektoril- Any form of government aid to the fishing
33605: le, joka on ristiriidassa konvention 13 artiklan sector which is not compatible with Article 13
33606: kanssa, on lopetettava joulukuun 31 päivään of the Convention shall be eliminated not later
33607: 1993 mennessä. than 31 December 1993.
33608:
33609: 3 artikla Article 3
33610: Seuraaviin tuotteisiin Ruotsi voi soveltaa On the following products Sweden may until
33611: joulukuun 31 päivään 1993 saakka määrällisiä 31 December 1993 apply quantitative import
33612: tuontirajoituksia, sikäli kuin se on tarpeellista restrictions, in so far as this may be necessary
33613: vakavien markkinahäiriöiden välttämiseksi to avoid serious disturbances in the Swedish
33614: Ruotsissa. market.
33615: harmonoidun tavara HS heading Description of goods
33616: järjestelmän No.
33617: nimike n:o
33618: ex.03.02 tuore tai jäähdytetty kala, pmts1 ex.03.02 Fish, fresh or chilled, excluding
33619: nimikkeen n:o 03.04 alla mainitut fish fillets and other fish meat of
33620: kalafileet ja muu kalanliha: heading No. 03.04:
33621: siili Herring
33622: - turska - Cod
33623:
33624:
33625: 4 artikla Article 4
33626: 1. Seuraavien tuotteiden osalta Suomi voi 1. On the following products Finland may
33627: toistaiseksi ylläpitää nykyistä järjestelmäänsä. temporarily maintain its present regime. Not
33628: Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992 Suo- later than 31 December 1992 Finland shall
33629: men tulee esittää näiden poikkeusten poista- present a fixed timetable for the elimination of
33630: mista koskeva kiinteä aikataulu. these exemptions.
33631: 8 1990 vp. - HE n:o 38
33632:
33633: harmonoidun tavara HS heading Description of goods
33634: järjestelmän No.
33635: nimike n:o
33636: ex.03.02 tuore tai jäähdytctty kala, paitsi ex.03.02 Fish, fresh or chilled, excluding
33637: nimikkeen n:o 03.04 alla mainitut fish fillets and other fish meat of
33638: kalafileet ja muu kalanliha: heading No. 03.04:
33639: - lohi - Salmon
33640: - silakka - Baltic herring
33641: ex.03.03 pakastettu kala, paitsi nimikkeen ex.03.03 Fish, frozen, excluding fish fillets
33642: n:o 03.04 alla mainitut kalafileet ja and other fish meat of heading No.
33643: muu kalanliha: 03.04:
33644: - lohi - Salmon
33645: - silakka - Baltic herring
33646: ex.03.04*) kalafileet ja muu kalanliha (myös ex.03.04 Fish fillets and other fish meat
33647: hakattu tai jauhettu) tuoreena, (whether or not minced), fresh,
33648: jäähdytettynä tai pakastettuna chilled or frozen
33649: tuoreet tai jäähdytetyt lohifileet Fresh or chilled fillets of Sal-
33650: mon
33651: tuoreet tai j äähdytetyt silakka- Fresh or chilled fillets of Baltic
33652: fileet herring
33653:
33654: 2. Niin kauan kuin Suomi väliaikaisesti yllä- 2. As long as Finland temporarily maintains
33655: pitää nykyistä järjestelmäänsä silakan osalta, its present regime with regard to Baltic herring,
33656: Ruotsi voi soveltaa tätä tuotetta koskevia mää- Sweden may apply guantitative import restrict-
33657: rällisiä tuontirajoituksia. ions for that product.
33658:
33659:
33660: *) Suomi on ilmoittanut 6.4.1990 EFT A:n
33661: neuvostossa tulkitsevansa termiä "kalafileet"
33662: siten, että sillä tarkoitetaan myös sellaisia filei-
33663: tä, joiden sivut ovat kiinni toisissaan, esim.
33664: selkä- tai vatsapuolelta.
33665: 1990 vp. - HE n:o 38 9
33666:
33667:
33668:
33669:
33670: PÖYTÄKIRJA RECORD OF UNDERSTANDING
33671:
33672: makeanveden kalojen tuonnista Sveitsiin hei- on imports of freswater fish into Switzerland
33673: näkuun 1 päivän 1990 jälkeen after 1 July 1990
33674:
33675:
33676: 1. Neuvoston päätöksellä 14 päivänä kesä- 1. Notwithstanding the provisions of Article
33677: kuuta 1989 muutetun konvention 26 artiklan 26 of the Convention as amended by Decision
33678: määräyksistä riippumatta Sveitsi voi säilyttää of the Council on 14 June 1989, it is under-
33679: nykyiset tuontitullinsa niiden makeanveden ka- stood that Switzerland may maintain its
33680: lojen osalta, jotka kuuluvat seuraaviin harmo- present import duties for the freshwater fish of
33681: noidun järjestelmän nimikkeiden piiriin: the following Hs Heading Nos.
33682: harmonoidun tavara HS Heading Description of goods
33683: järjestelmän No.
33684: nimike n:o
33685: ex.03.01 ex 03.01
33686: -03.05 kala, ei kuitenkaan nimikkeen ex to 03.05 Fish, except ex 03.04 frozen fillets,
33687: 03.04 jäädytetyt fileet, muu kuin other than saltwater fish, seis and
33688: merikalat, ankerias ja lohi salmon
33689:
33690: 2. Tämä pöytäkirja tarkistetaan tammikuun 2. This Record of Understanding will be
33691: 1 päivään 1993 mennessä muun muassa Euroo- taken up for a review before 1 January 1993,
33692: pan yhteisön kanssa käytävien keskustelujen inter alia in the light of ongoing discussions
33693: valossa. with the European Community.
33694:
33695:
33696:
33697:
33698: 2 300212S
33699: 1990 vp. - HE n:o 39
33700:
33701:
33702:
33703:
33704: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta valtion
33705: ja Helsingin kaupungin välillä
33706:
33707:
33708:
33709:
33710: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33711:
33712: Tarkoituksena on tehdä Helsingin kaupun- lan ala-asteen entisen koulukiinteistön, joka
33713: gin kanssa aluevaihto, jossa valtio luovuttaa tulee lastentarhanopettajaopiston pysyvään
33714: lähinnä asuntotontteja ja puistoalueita kau- käyttöön.
33715: pungin puolestaan luovuttaessa valtiolle Valli-
33716:
33717:
33718:
33719:
33720: PERUSTELUT
33721:
33722: Kouluhallitus on vuonna 1987 tehdyllä vuok- kaupungille osittain jo vuokrattuja puisto-
33723: rasopimuksella vuokrannut Helsingin kaupun- yms. alueita Kurkimäestä 55 534 m2 , Silta-
33724: gilta Vallilan ala-asteen entisen koulukiinteis- mäestä 25 622 m2 ja Ilmalasta 8 705 m2 eli
33725: tön lastentarhanopettajaopiston käyttöön. yhteensä noin 89 861 m2 • Alueiden arvo on
33726: Koulurakennus on tarkoitus peruskorjata las- yhteensä 4 800 000 markkaa. Kaupungille luo-
33727: tentarhanopettajaopiston pysyvään käyttöön ja vutettavien alueiden arvo on siten yhteensä
33728: rakentaa lisäksi tontille lisärakennus. Kaupun- 22 000 000 markkaa.
33729: ki on laatinut asemakaavan muutosehdotuk- Aluevaihto on tarkoitus tehdä välirahatta,
33730: sen, joka mahdollistaa nykyisen rakennuksen mikäli valtiolle hankittavalle koulutontille vah-
33731: peruskorjauksen lisäksi kerrosalaltaan noin vistetaan vuoden 1991 loppuun mennessä edel-
33732: 2 300 m2 :n suuruisen erillisen lisärakennuksen lä sanotun luonnoksen mukainen asemakaava-
33733: rakentamisen tontille. Asemakaavan muutos- muutos. Mikäli kaavamuutosta ei tällöin ole
33734: luonnoksen mukaan tontin rakennusoikeudeksi vahvistettu tai mikäli maanpäällinen lisäraken-
33735: tulee 7 650 kem 2 • nusoikeus on vähemmän kuin 2 300 kem 2 ,
33736: Koulukiinteistö on arvioitu 22 000 000 mar- kaupunki maksaa 1 300 mk/kem 2 yksikköhin-
33737: kaksi, josta tontin osuus on 10 000 000 mark- nan ja puuttuvan rakennusoikeuden määrän
33738: kaa (noin 1 300 mk/kem 2) ja rakennuksen mukaisesti määräytyvän välirahan. Mikäli lisä-
33739: osuus 12 000 000 markkaa (4 360 mk/hym2). rakennusoikeus on sanottua määrää suurempi,
33740: Tarkoituksena on suorittaa kaupungin kans- valtio maksaa vastaavasti välirahaa, kuitenkin
33741: sa aluevaihto, jossa valtio luovuttaa Malmin- enintään 1 500 000 markkaa.
33742: kartanon ja Hakuuinmaan alueelta kuusi asun- Valtion alueneuvottelukunta on 6 päivänä
33743: totonttia. Tontit on jo aiemmin vuokrattu marraskuuta 1989 puoltanut vaihtoa ja Helsin-
33744: pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla kaupungille gin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vaih-
33745: ehdolla, että kaupunki sitoutuu ottamaan ne don 20 päivänä joulukuuta 1989.
33746: omistukseensa myöhemmin tehtävissä kiinteis- Eduskunnan hyväksyttyä lain se on tarkoitus
33747: töjärjestelyissä. Tonttien rakennusoikeus on saattaa voimaan heti vaihdon toteuttamiseksi.
33748: yhteensä 17 200 kem2 ja niiden arvoksi on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33749: laskettu 17 200 000 markkaa eli 1 000 mk/ kunnan hyväksyttäväksi näin kuuluva lakieh-
33750: kem 2 • Asuntotonttien lisäksi valtio luovuttaa dotus:
33751: 300449A
33752: 2 1990 vp. - HE n:o 39
33753:
33754:
33755: Laki
33756: aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä
33757:
33758: 1§ Pohjoismetsä RN:o 2:787 yhteensä noin 55 534
33759: Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa- m2 :n suuruiset määräalat sekä Tapanilan kylän
33760: millään ehdoilla luovuttamaan Helsingin kau- tilasta Backas RN:o 2:67 noin 25 622 m2 :n
33761: pungille kaupungin 33. kaupunginosan kortte- suuruisen määräalan edellyttäen, että Helsingin
33762: lin 33290 tontin n:o 1, korttelin 33293 tontin kaupunki puolestaan luovuttaa valtiolle kau-
33763: n:o 1, korttelin 33295 tontin n:o 1, korttelin pungin 22. kaupunginosan korttelissa 702 si-
33764: 33323 tontin n:o 1, korttelin 33324 tontin n:o 1 jaitsevan tontin n:o 2 rakennuksineen.
33765: ja korttelin 33325 tontin n:o 1, Vähä-Huopa-
33766: lahden kylän tilasta Fredriksberg RN:o 1:24 2§
33767: noin 8 705 m2 :n suuruisen määräalan, Vartio- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33768: kylän tiloista Kenttä-Botbyskog RN:o 2:785 ja kuuta 199 .
33769:
33770: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990
33771:
33772:
33773: Tasavallan Presidentti
33774: MAUNO KOIVISTO
33775:
33776:
33777:
33778:
33779: Valtiovarainministeri Matti Louekoski
33780: 1990 vp. - HE n:o 40
33781:
33782:
33783:
33784:
33785: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosten yhtymistä koskevan
33786: lainsäädännön uudistamisesta
33787:
33788:
33789:
33790: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33791:
33792: Rikoslain nykyisen 7 luvun mukaan rangais- kohtuuttoman pitkiin vankeusrangaistuksiin
33793: tus kahdesta tai useammasta rikoksesta mää- varsinkin silloin, kun aikaisempia samalla ker-
33794: räytyy eri tavoin riippuen siitä, onko nuo taa täytäntöönpantavia ehdollisia rangaistuksia
33795: rikokset tehty yhdellä vai useammalla teolla. on useita. Tämän epäkohdan aiheuttamien
33796: Jälkimmäisessä tapauksessa erotetaan vielä haittojen vähentämiseksi ehdotetaan, että tuo-
33797: omaksi ryhmäkseen ne tapaukset, joissa teot ja mioistuin voisi määrätä ehdollisesta rangais-
33798: rikokset liittyvät toisiinsa muodostaen niin sa- tuksesta pantavaksi täytäntöön vain osan. Li-
33799: notun jatketun rikoksen. säksi ehdotetaan, että noista täytäntöönpanta-
33800: Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 7 luku vaksi määrätyistä ehdollisista rangaistuksista ja
33801: uudistettaisiin niin, että rikosten yhtymisen eri muusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta
33802: muotoihin perustuvasta erilaisesta rangaistuk- voitaisiin määrätyin edellytyksin määrätä yh-
33803: sen määräämisestä usean rikoksen tapauksessa teinen vankeusrangaistus.
33804: luovuttaisiin ja rikoksista määrättäisiin alun Nuorista rikoksentekijöistä annettuun lakiin
33805: alkaen niin sanottua yhtenäisrangaistusperiaa- tehtävien muutosten yhteydessä ehdotetaan
33806: tetta soveltaen vain yksi yhteinen rangaistus. myös niin sanottua nuorisovankilapidennystä
33807: Yhteisen määräaikaisen vankeusrangaistuk- koskevat säännökset vanhentuneina kumotta-
33808: sen vähimmäisaika olisi eri rikoksista seuraava viksi. Nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau-
33809: ankarin vähimmäisrangaistus. Yhteistä ran- teen päästämistä koskevat säännökset ehdote-
33810: gaistusta määrättäessä rikoksista seuraavan an- taan myös muutettaviksi.
33811: karimman enimmäisrangaistuksen saisi ylittää. Yhteisen rangaistuksen määräämiseksi syyte-
33812: Tämä ylittäminen olisi kuitenkin rajoitettua. tyn samoihin aikoihin tekemistä rikoksista olisi
33813: Ensinnäkään rangaistus ei saisi olla eri rikok- tavoiteltavaa, että kaikki ilmi tulleet rikokset
33814: sista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteen- voitaisiin käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.
33815: laskettua määrää pitempi. Toisaalta eri rikok- Edellisen lisäksi mahdollisuuksia eri rikosasiain
33816: sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais- käsittelyyn samassa oikeudenkäynnissä olisi li-
33817: tuksen saisi ylittää enimmäisrangaistuksen pi- sättävä siten, että syyte kaikkia rikokseen osal-
33818: tuudesta riippuen enintään yhdestä kolmeen lisia eli tekijäkumppaneita sekä yllyttäjiä ja
33819: vuodella. Yhteinen sakkorangaistus saisi olla avunantajia vastaan olisi mahdollista käsitellä
33820: enintään 240 päiväsakkoa. samassa oikeudenkäynnissä. Kun nykyiset oi-
33821: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen keudenkäymiskaaren säännökset ovat tässä
33822: edellyttää rikoslain 7 luvun muuttamisen ohella suhteessa puutteellisia, ehdotetaan niitäkin täs-
33823: eräitä muutoksia myös muihin rikosoikeudelli- sä yhteydessä tarpeellisilta osin muutettaviksi
33824: siin säännöksiin. Suurin osa näistä muutoksista ja täydennettäviksi.
33825: olisi luonteeltaan lähinnä teknisiä. Samassa Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
33826: yhteydessä on pidetty kuitenkin aiheellisena maan noin vuoden kuluttua siitä kun eduskun-
33827: esittää noihin säännöksiin eräitä muitakin ta on ne hyväksynyt. Nuorista rikoksenteki-
33828: muutoksia. jöistä annetun lain 20 § (laki no 5) sekä ran-
33829: Merkittävin asiallinen muutos ehdotetaan gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuk-
33830: tehtäväksi ehdollisesta rangaistuksesta annet- sen 5 luvun 9 ja 10 § (laki no 7) tulisivat
33831: tuun lakiin. Nykyisin ehdollisen rangaistuksen kuitenkin voimaan välittömästi sen jälkeen kun
33832: määrääminen pantavaksi täytäntöön johtaa ne on vahvistettu.
33833:
33834:
33835: 300270F
33836: 2 1990 vp. - HE n:o 40
33837:
33838:
33839:
33840:
33841: SISÄLLYSLUETTELO
33842:
33843: Sivu Sivu
33844: YLEISPERUSTELUT......................... 4 6. Aikaisemmat uudistusehdotukset ja asian val-
33845: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 mistelu . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . 21
33846: 1.1. Rangaistuksen määräämisestä yleensä . . . . 4 6.1. Vuoden 1920 ehdotus..................... 21
33847: 1.2. Rangaistuksen mittaaminen. . . . . . . . . . . . . . . 4 6.2. Rikoskonkurrenssitoimikunta . . . . . . . . . . . . 21
33848: 1.3. Rangaistuksen määräämisestä usean ri- 6.3. Rikoskonkurrenssityöryhmä.............. 21
33849: koksen tapauksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 6.4. Kriminaalityöryhmän ehdotus ja laintar-
33850: 1.3 .1. Yksitekoinen rikosten yhtyminen kastuskunnan lausunto vuodelta 1978
33851: eli ideaalikonkurrenssi . . . . . . . . . . . . . 5 sekä rauennut hallituksen esitys 84/1980
33852: 1.3.2. Monitekoinen rikosten yhtyminen vp. ................. ......... ............. 22
33853: eli reaalikonkurrenssi . . . . . . . . . . . . . . 5 6.5. Hallituksen esityksen valmistelu oikeus-
33854: 1.3.3. Jatkettu rikos...................... 7 ministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
33855: 1.3.4. Lainkonkurrenssi.................. 8 7. Organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset . . . . 23
33856: 1.4. Tietoja tuomioistuinkäytännöstä . . . . . . . . . 9 7 .1. Henkilöstön lisäystarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
33857: 1.4.1. Rikosten yhtymisen yleisyys . . . . . . . 9 7 .2. Uudistuksen vaikutus oikeusministeriön
33858: 1.4.2. Rangaistusten mittaamiskäytäntö.. 9 tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmään.. 24
33859: 1.4.2.1. Rangaistusten mittaamis-
33860: käytäntö rangaistuksia yh- 8. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 24
33861: distettäessä . . . . . . . . . . . . . . . 9 8.1. Esityksen suhde rikoslain kokonaisuudis-
33862: 1.4.2.2. Jatketusta rikoksesta tuo- tukseen................................... 24
33863: mitut rangaistukset . . . . . . . II 8.2. Esityksen suhde muuhun lainsäädäntöön . 25
33864: 8.3. Rangaistusten tilastointi ja rangaistuskäy-
33865: 2. Nykyisen konkurrenssijärjestelmän ongelmia . . II tännön yhtenäisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
33866: 2.1. Yksi rikos vai useita rikoksia . . . . . . . . . . . . . II
33867: 2.2. Rajanveto ideaali- ja reaalikonkurrenssin
33868: välillä..................................... 12
33869: 2.3. Rajanveto jatketun rikoksen ja reaalikon- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 26
33870: kurrenssissa olevien rikosten välillä . . . . . . . 12
33871: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
33872: 2.4. Reaalikonkurrenssiin liittyvät ongelmat... 13
33873: 1.1. Rikoslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
33874: 3. Piirteitä eräiden muiden maiden konkurrenssi- 2 luku. Rangaistuksista................ 26
33875: järjestelmistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 13 2 §. Vankeusrangaistuksen vähim-
33876: 3.1. Sääntely pohjoismaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 mäis- ja enimmäisaika......... 26
33877: 3.1.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Määräaikaisen vankeusrangais-
33878: 3.1.2. Norja.............................. 14 tuksen mittayksikkö . . . . . . . . . . . 26
33879: 3.1.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4 §. Päiväsakon vähimmäis- ja
33880: 3.1.4. Islanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 enimmäismäärä . . . . . . . . . . . . . . . 27
33881: 3.2. Sääntely eräissä muissa Euroopan maissa. 14 7 luku. Yhteisestä rangaistuksesta . . . . . 27
33882: Yhtenäisrangaistusjärjestel-
33883: 4. Uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet . . . . . . . . . 15
33884: mään siirtyminen . . . . . . . . . . . . . . 27
33885: 5. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen
33886: 5.1. Yhtenäisrangaistusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . 16 määrääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
33887: 5 .1.1. Yhteinen vankeusrangaistus . . . . . . . 16 2 §. Määräaikaisen vankeusrangais-
33888: 5.1.2. Määräaikaisen vankeusrangaistuk- tu~.se~ enimmäis- ja vähim-
33889: sen enimmäis- ja vähimmäisaika . . . 17 mmsaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
33890: 5.1.3. Yhteisen rangaistuksen mittaami- 3 §. Yhteinen sakkorangaistus . . . . . 30
33891: nen................................ 17 4 §. Muut seuraamukset . . . . . . . . . . . 31
33892: 5.1.4. Yhteisen rangaistuksen määräämi- 5 §. Yhteisen rangaistuksen mittaa-
33893: nen eri oikeudenkäynneissä käsitel- minen......................... 31
33894: tävinä olevista rikoksista . . . . . . . . . . 17 6 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen
33895: 5.1.5. Yhteisen sakkorangaistuksen mää- määrääminen jälkikäteen...... 33
33896: rääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 7 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen
33897: 5.1.6. Muut seuraamukset................ 18 määrääminen täytäntöönpanoa
33898: 5 .2. Muutokset muuhun rikosoikeudelliseen varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
33899: lainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 8 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen
33900: 5.3. Rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien poikkeuksellinen määrääminen 37
33901: säännösten muuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 9 §. Asianomistajan asema. . . . . . . . . 38
33902: 1990 vp. - HE n:o 40 3
33903:
33904: Sivu Sivu
33905: 8 luku. Vanhentumisesta ............. . 38 LAKITEKSTIT 63
33906: 4 §. Samalla teolla tehtyjen rikos-
33907: ten vanhentuminen ........... . 38 1. Laki rikoslain muuttamisesta ................ . 63
33908: 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun
33909: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 40
33910: 1.2. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta ... . 43 asetuksen 16 §:n muuttamisesta ............. . 66
33911: 1.3. Sotilaskurinpitolaki .................... . 44 3. Laki sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 66
33912: 1.4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta ....... . 44 4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain
33913: 4 §. Ehdollisen rangaistuksen mää-
33914: rääminen pantavaksi täytän- 4 ja 5 §:n muuttamisesta ..................... . 66
33915: töön .......................... . 44 5. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain
33916: Yhteisen vankeusrangaistuksen muuttamisesta ............................... . 67
33917: määrääminen ................. . 45
33918: 5 §. Yhteistä rangaistusta koskeva 6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämises-
33919: erityissäännös ................ . 47 tä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta .... 68
33920: 1.5. Laki nuorista rikoksentekijöistä ........ . 48 7. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta anne-
33921: 1.6. L~ki v.aarallisten rikoksenuusijain eristä- tun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta ..... 69
33922: mtsesta ................................. . 49
33923: l. 7. Asetus rangaistusten täytäntöönpanosta . 49 8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden väli-
33924: 1.8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden sestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettu-
33925: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa jen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun
33926: annettujen tuomioiden täytäntöönpanos- lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta ............... . 70
33927: sa ...................................... . 51 9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta va-
33928: 1.9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun
33929: vapausrangaistusten täytäntöönpanossa . 51 lain 18 §:n muuttamisesta ................... . 70
33930: 1.10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviili-
33931: palveluksesta ........................... . 51 10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal-
33932: 51 veluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta. 71
33933: 1.11. Rikesakkolaki .......................... .
33934: 1.12. Oikeudenkäymiskaari .................. . 51 11. Laki rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta .... . 71
33935: 10 luku. Laillisesta tuomioistuimesta .. . 51 12. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta .. .
33936: 21 §. Rikoksen tekopaikan tuomiois- 72
33937: tuin .......................... . 52 13. L~ki sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muutta-
33938: Vaihtoehtoinen tuomioistuin .. 52 misesta ...................................... . 74
33939: Syytettävän kotipaikan tuo-
33940: mioistuin ..................... . 14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne-
33941: 53
33942: Suomen ulkopuolella tehdyn tun lain 17 §:n muuttamisesta ............... . 74
33943: rikoksen tuomioistuin ........ . 53
33944: 22 §. Eri tuomiopiirissä tehtyjen ri- LIITE ........................................ . 75
33945: kosten tuomioistuin .......... . 53
33946: 22 a §. Rikokseen osallisten yhteinen Rinnakkaistekstit ...........................•..... 75
33947: tuomioistuin ................. . 54 1. Laki rikoslain muuttamisesta ................ . 75
33948: 22 b §. Toisiinsa liittyvien rikosten 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun
33949: tuomioistuin ................. . 55 asetuksen 16 §:n muuttamisesta ............. . 82
33950: 22 c §. Asian siirtäminen ............. . 56 3. Laki sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta 82
33951: 22 d §. Asian siirtäminen alempaan 4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain
33952: tuomioistuimeen ............. . 57 4 ja 5 §:n muuttamisesta ..................... . 83
33953: 22 e §. Rajoitussäännös .............. . 58 5. Laki nuorista rikoksentekijöistä annetun lain
33954: 23 §. Rikokseen perustuvat julkisoi- muuttamisesta ............................. . 84
33955: keudelliset vaatimukset ....... . 58 6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämise~~
33956: 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa .. 58 tä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta .... 86
33957: 7 a §. Syytteiden yhdessä käsittelemi- 7. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta anne-
33958: nen ........................... . 58 tun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta ..... 87
33959: Syytteiden erottaminen ....... . 59 8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden väli-
33960: 7 b §. Osatuomio ................... . 60 sestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettu-
33961: 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja jen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun
33962: lykkäyksestä .................. . 60 lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta ............... . 89
33963: 10 §. Asianosaisten velvollisuus saa- 9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta va-
33964: pua oikeudenkäyntiin asian pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun
33965: siirtämisen jälkeen ........... . 60 lain 18 §:n muuttamisesta .................. . 90
33966: 31 luku. Ylimääräisestä muutoksen- 10. Laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipal~
33967: hausta ........................ . 60 veluksesta annetun lain 19 § :n muuttamisesta. 91
33968: 9 a §. Yhteisen rangaistuksen purka- II. Laki rikesakkolain 20 § :n muuttamisesta .... . 91
33969: minen ........................ . 60 12. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta .. . 92
33970: 1.13. Sotilasoikeudenkäyntilaki .............. . 61 13. Laki sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muutta-
33971: 1.14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä . 61 misesta ..................................... . 96
33972: 14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne~
33973: 2. Voimaantulo 62 tun lain 17 §:n muuttamisesta ............... . 97
33974: 4 1990 vp. - HE n:o 40
33975:
33976:
33977:
33978:
33979: YLEISPERUSTELUT
33980:
33981: 1. Nykyinen tilanne malla rangaistuslajin yleisen vähimmäisran-
33982: gaistuksen käytön. Siten esimerkiksi törkeästä
33983: 1.1. Rangaistuksen määräämisestä yleensä varkaudesta säädetty vähintään 6 kuukauden
33984: ja enintään 4 vuoden vankeusrangaistusasteik-
33985: Rikoslain säännökset koskevat pääosin ran- ko muuntuu yhden vähentämisperusteen vaiku-
33986: gaistuksen määräämistä yhdestä rikoksesta. tuksesta asteikoksi, jonka vähimmäisrangaistus
33987: Niitä tilanteita varten, jolloin on tehty useam- on 14 päivää ja enimmäisrangaistus 3 vuotta
33988: pia rikoksia, tarvitaan täydentäviä säännöksiä. vankeutta. Lisäksi eräissä poikkeustapauksis-
33989: Rangaistusten määräämistä usean rikoksen ta- sa, joista on säädetty rikoslain 3 luvun 5 §:n 2
33990: pauksessa koskevat yleissäännökset sisältyvät momentissa, on mahdollista alittaa vankeudel-
33991: rikoslain 7 lukuun rikosten yhtymisestä ja ran- le säädetty erityinen vähimmäisaika ja vaihtaa
33992: gaistusten yhdistämisestä. rangaistuslajia vankeudesta sakkoon.
33993: Rangaistuksen määräämisellä tarkoitetaan
33994: rikoksesta seuraavan rangaistuksen laadullista
33995: ja määrällistä vahvistamista. Jos joku on syyl- 1.2. Rangaistuksen mittaaminen
33996: listynyt vain yhteen rikokseen, tämän rikoksen
33997: rangaistusasteikko määrää tuomittavan ran- Yleiset säännökset rangaistuksen mittaami-
33998: gaistuksen rajat eli vähimmäis- ja enimmäis- sesta ovat vuonna 1976 uusitussa rikoslain 6
33999: rangaistuksen. Joskus tuomioistuimen on vielä luvussa. Rangaistuksen mittaamisella tarkoite-
34000: valittava rangaistusasteikko eli päätettävä, mi- taan rangaistuksen määrällistä vahvistamista
34001: kä laissa samaa rikostyyppiä, esimerkiksi var- sovellettavan rangaistusasteikon rajoissa siten
34002: kausrikoksia, varten säädetyistä vaihtoehtoisis- kuin laissa säädetyt mittaamisperusteet edellyt-
34003: ta asteikoista, perustyyppiä varten säädetty tävät. Rikoslain 6 luvun 1 §:n mukaan rangais-
34004: perusasteikko vai lieviä vai törkeitä tekomuo- tusta mitattaessa on otettava huomioon kaikki
34005: toja varten säädetty asteikko, tulee sovelletta- asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja
34006: vaksi. lieventävät perusteet ja rangaistuskäytännön
34007: Eräissä tapauksissa rangaistusasteikko jou- yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että
34008: dutaan vielä ennen rangaistuksen mittaamista se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen
34009: muuntamaan. Tällaisia rangaistusasteikon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä ri-
34010: muuntamisperusteita kutsutaan rangaistuksen koksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
34011: enentämis- ja vähentämisperusteiksi. Rikoslain Rikoslain 6 luvussa mainittuja rangaistuksen
34012: 6 luvun muuttamista koskeneen lain tultua koventamisperusteita ovat rikollisen toiminnan
34013: voimaan vuoden 1977 alusta lukien Suomen suunnitelmallisuus, rikoksen tekeminen vaka-
34014: laissa ei enää ole yleisiä rangaistuksen enentä- via rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jä-
34015: misperusteita. Sen sijaan rikoslain 3, 4 ja 5 senenä, rikoksen tekeminen palkkiota vastaan
34016: luvussa on säädetty useista yleisistä vähentä- sekä tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja
34017: misperusteista. Niitä ovat aina rikoksentekijän uuden rikoksen suhde rikosten samankaltai-
34018: nuoruus eli 15-17 vuoden ikä tekohetkellä suuden vuoksi tai muuten osoittaa tekijässä
34019: (RL 3:2) ja vähentynyt syyntakeisuus (RL 3:4) ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja
34020: sekä pääsääntöisesti avunauto (RL 5:3) ja käskyistä (RL 6:2).
34021: eräissä tapauksissa hätävarjelun ja niin sano- Lieventämisperusteita puolestaan ovat rikok-
34022: tun julkisoikeudellisen hätävarjelun liioittelu sen tekemiseen vaikuttanut huomattava pai-
34023: (RL 3:9), oikeudenvastainen pakkotilateko nostus, uhka tai muu sen kaltainen vaikutin,
34024: (RL 3:10) ja rikoksen yritys (RL 4:1). Pääsään- rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myö-
34025: nön mukaan yleinen rangaistuksen vähentämis- tätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaa-
34026: peruste vaikuttaa sekä alentamalla enimmäis- maton houkutus tai muu vastaava seikka, joka
34027: rangaistusta neljänneksellä että mahdollista- on ollut omiaan heikentämään rikoksentekijän
34028: 1990 vp. - HE n:o 40 5
34029:
34030: kykyä noudattaa lakia sekä tekijän oma-aloit- Yhdellä teolla voidaan toteuttaa myös kah-
34031: teinen pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa den tai useamman eri rikoksen tunnusmerkis-
34032: vaikutuksia taikka edistää rikoksensa selvittä- tö, jolloin kysymyksessä on niin sanottu erikal-
34033: mistä (RL 6:3). Lisäksi tuomioistuimen on tainen ideaalikonkurrenssi. Siten esimerkiksi
34034: rangaistusta mitattaessa otettava huomioon te- henkilö, joka ajaa päihtyneenä ilman ajokort-
34035: kijälle rikoksesta johtunut tai tuomiosta aiheu- tia luvattomasti käyttöön ottamanaan autolla,
34036: tuva muu seuraus, jos se yhdessä muiden syyllistyy rattijuopumukseen, moottoriajoneu-
34037: rikoslain 6 luvun säännösten mukaan määrät- von luvattomaan käyttöönottamiseen ja ajo-
34038: tävän rangaistuksen kanssa johtaisi kohtuutta- kortitta ajoa koskevien säännösten rikkomi-
34039: maan tulokseen (RL 6:4). seen. Lain mukaan rangaistus on tuolloin tuo-
34040: mittava rikoksista säädetyn ankarimman lain-
34041: kohdan mukaan. Sitä seikkaa, että teko käsitti
34042: 1.3. Rangaistuksen määräämisestä usean useita rikoksia, on myös tässä tapauksessa
34043: rikoksen tapauksessa pidettävä raskauttavana rangaistusta mitattaes-
34044: sa. Ennen ankaruusvertailua täytyy kunkin
34045: Rikoslain 7 luvun mukaan tehdään rangais- rikoksen osalta valita esillä olevaan tapaukseen
34046: tusta määrättäessä ero sen perusteella, onko soveltuva asteikko ja yleisten vähentämisperus-
34047: rikokset tehty yhdellä vai useammalla teolla. teiden ollessa käsillä myös muuntaa se. Eri
34048: Tämän mukaisesti 7 luvussa ovat säännökset rikoksia koskevien rangaistusasteikkojen anka-
34049: niin sanotusta yksitekoisesta rikosten yhtymi- ruusvertailussa on ensisijaisena perusteena ran-
34050: sestä eli ideaalikonkurrenssista, monitekoisesta gaistuslaji. Vankeus on aina sakkoa ankaram-
34051: rikosten yhtymisestä eli reaalikonkurrenssista pi. Jos rikoksiin sovellettavat rangaistusastei-
34052: sekä jatketusta rikoksesta. Oikeustieteessä on kot ovat samaa lajia, on ankarin rangaistus-
34053: lisäksi luotu niin sanotun lainkonkurrenssin säännös se, jonka enimmäisrangaistus on an-
34054: käsite, jota ei kuitenkaan ole laissa säännelty. karin. Jos enimmäisrangaistukset ovat yhtä
34055: ankarat, ankarin asteikko on se, jossa on
34056: korkein vähimmäisrangaistus. Vakiintuneen oi-
34057: 1.3.1. Yksitekoinen rikosten yhtyminen eli keuskäytännön mukaan rangaistusta ideaali-
34058: ideaalikonkurrenssi konkurrenssitapauksissa mitattaessa on kor-
34059: kein vähimmäisrangaistus aina ylitettävä.
34060: Säännökset ideaalikonkurrenssista ovat ri- Ideaalikonkurrenssissa olevien rikosten reaa-
34061: koslain 7 luvun 1 §:ssä. Yleisessä kielenkäytös- likonkurrenssissa olevia rikoksia lievempää
34062: sä ideaalikonkurrenssissa olevia rikoksia sano- rangaistavuutta on perusteltu sillä, että yhdellä
34063: taan yhdellä teolla tai yksin teoin tai samalla teolla useita rikoksia tehneen henkilön syylli-
34064: teolla tehdyiksi rikoksiksi. syys on vähäisempi kuin sen, joka olisi tehnyt
34065: Jos useampia rikoksia on tehty yhdellä teol- nuo rikokset eri teoilla.
34066: la, rangaistus määrätään niin sanotun absorp-
34067: tio- eli sulkeutumisperiaatteen mukaisesti siten,
34068: että rikoksista tuomitaan vain yksi yleistä lajia 1.3.2. Monitekoinen rikosten yhtyminen eli
34069: oleva rangaistus, mutta sitä seikkaa, että ri- reaalikonkurrenssi
34070: koksia on useampia, on pidettävä raskauttava-
34071: na rangaistusta mitattaessa. Jos joku on tehnyt useita rikoksia eri teoilla
34072: Mainittu sääntö soveltuu sellaisenaan niin eikä kysymyksessä ole jäljempänä tarkemmin
34073: sanottuun samankaltaiseen ideaalikonkurrens- selostettava jatkettu rikos, mainitut rikokset
34074: siin, jossa yksi teko arvioidaan useammaksi ovat keskenään reaalikonkurrenssissa. Tällöin
34075: samankaltaiseksi rikokseksi. Esimerkiksi, jos kustakin rikoksesta on tuomittava eri rangais-
34076: samassa kirjeessä loukataan kolmen henkilön tus, niin sanottu yksikkörangaistus.
34077: kunniaa, kysymyksessä on yksin teoin tehdyt Siinä tapauksessa, että jokin noista yksikkö-
34078: kolme herjausta tai solvausta. Näistä määrä- rangaistuksista on elinkautinen vankeusran-
34079: tään rangaistus soveltaen herjausta tai solvaus- gaistus, rikoslain 7 luvun 4 §:ssä omaksutun
34080: ta koskevaa rangaistusasteikkoa, mutta tämän absorptio- eli sulkeutumisperiaatteen mukaan
34081: asteikon puitteissa rangaistusta mitattaessa ote- kaikki muut vankeusrangaistukset ja sakot si-
34082: taan huomioon raskauttavana se, että rikoksia sältyvät elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
34083: oli kolme eikä vain yksi. Syytetty tuomitaan siten lopulta kaikista noista
34084: 6 1990 vp. - HE n:o 40
34085:
34086: rikoksista vain yhteen rangaistukseen, elinkau- määrin yhteen kumulaatio- eli yhteenlaskemis-
34087: tiseen vankeusrangaistukseen. periaatteen mukaisesti. Rikoslain 2 luvun 4 §:n
34088: Jos eri rikoksista on tuomittu kaksi tai mukaan yhdestä rikoksesta voidaan yleensä
34089: useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, tuomita vähintään 1 ja enintään 120 päiväsak-
34090: niistä määrätään yhteinen rangaistus yhdistä- koa. Yhteenlaskettaville sakoille ei sen sijaan
34091: mällä rangaistukset soveltaen niin sanottua ole laissa asetettu mitään ylintä rajaa.
34092: lievennettyä lisäämisperiaatetta. Rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan, jos syytetty
34093: Rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan vankeusran- tuomitaan samalla kertaa yhtä useampaan van-
34094: gaistukset yhdistetään keskenään siten, että keusrangaistukseen, rangaistukset on keske-
34095: ankarimpaan tuomittuun yksikkörangaistuk- nään yhdistettävä. Säännöksen soveltaminen
34096: seen tai, jos kahdesta tai useammasta rikokses- sellaisenaan edellyttää, että kaikki samoihin
34097: ta on tuomittu yhtäläinen ankarin rangaistus, aikoihin tehdyt rikokset tulevat tuomiois-
34098: johonkin niistä lisätään enintään puolet muista tuimeen tuomittaviksi yhdellä kertaa. Käytän-
34099: rangaistuksista. Yhdistetyn rangaistuksen vä- nössä ei kuitenkaan näin aina tapahdu. Samoi-
34100: himmästä määrästä laissa ei ole säännöstä. hin aikoihin tehdyt rikokset eivät ensiksikään
34101: Säännöstä on tulkittu siten, että riittää, kun tule aina samanaikaisesti ilmi. Toiseksi rikos-
34102: ankarimpaan rangaistukseen lisätään jokaises- asiat käsitellään pääsääntöisesti siinä tuomiois-
34103: ta muusta vähintään yksi päivä. Rangaistusten tuimessa, jonka tuomiopiirissä rikokset on teh-
34104: yhdistämisessä tuomioistuimella on varsin laa- ty. Tällöin saattaa käydä niin, että tuomiois-
34105: ja harkintavalta. Yhdistetyn rangaistuksen tuin ratkaisee sen tutkittavaksi saatetun syyte-
34106: enimmäismäärä rikoslain 2 luvun 2 §:n 1 mo- asian olematta selvillä siitä, että syytetty on
34107: mentin mukaan on kuitenkin 15 vuotta van- samoihin aikoihin toisilla paikkakunnilla syyl-
34108: keutta. listynyt muihin rikoksiin.
34109: Oikeuskäytännössä yhdistäminen on muo- Mainittuja, nykyisessä käytännössä jokseen-
34110: dostunut melko kaavamaiseksi. Tyypillistä on, kin usein ilmeneviä tapauksia varten on rikos-
34111: että tuomioistuimet yhdistävät rangaistukset lain 7 luvun 8 §:n 1 momenttiin otettu sään-
34112: lisäämällä ankarimpaan rangaistukseen yhden nös, jonka mukaan, jos yhdestä tai useammas-
34113: kolmasosan muista. Siten esimerkiksi, jos hen- ta rikoksesta määräaikaiseen vankeusrangais-
34114: kilö on tuomioistuimessa syytteessä neljästä tukseen aikaisemmin tuomittua syytetään en-
34115: varkausrikoksesta ja hänet tuomitaan yhdestä nen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta, ri-
34116: törkeästä varkaudesta 7 kuukaudeksi vankeu- koksista tuomitut rangaistukset on keskenään
34117: teen sekä varkauksista vankeuteen 1, 2 ja 2 yhdistettävä siten kuin ne olisivat tulleet samal-
34118: kuukaudeksi, rangaistukset yhdistetään tuol- la kertaa tuomittaviksi. Pykälän 2 momenttiin
34119: loin seuraavasti: Ankarimpaan eli 7 kuukauden on lisäksi otettu 1 momenttia täydentävä sään-
34120: vankeusrangaistukseen lisätään 10 päivää, 20 nös. Sen mukaan sellaisista rikoksista tuomit-
34121: päivää ja 20 päivää, jolloin yhdistetty rangais- tuja rangaistuksia, joista toinen on tehty sen
34122: tus on 8 kuukautta 20 päivää vankeutta. jälkeen, kun toisesta oli jo tuomittu rangaistus,
34123: Monissa tapauksissa kolmanneksenkin lisää- ei ole keskenään yhdistettävä.
34124: minen merkitsee kohtuuttoman ankaraa koko- Aikaisemmin tuomituista rikoksista sekä
34125: naisseuraamusta. Tämän vuoksi tuomiois- parhaillaan tuomittavina olevista rikoksista
34126: tuimet noudattavat tällöin lievempää yhdistä- tuomitut rangaistukset voidaan käytännössä
34127: mistä, mikä lain mukaan on täysin mahdollis- yleensä yhdistää jo rangaistusta uusista rikok-
34128: ta, koska laissa on ilmaistu vain lisättävä sista tuomittaessa. On kuitenkin mahdollista,
34129: enimmäismäärä. että tuomioistuimella ei ole tietoa kaikista,
34130: Rikoslain alkuperäisten säännösten mukaan esimerkiksi aivan äskettäin annetuista muista
34131: yhdistäminen koski vapausrangaistusten ohella tuomioista. Tällöin eri aikoina annetut samoi-
34132: myös sakkorangaistuksia. Sakkojen ja määrä- hin aikoihin tehtyjä rikoksia koskevat rangais-
34133: aikaisten vapausrangaistusten yhdistämisestä tukset voidaan yhdistää muutoksenhakuastees-
34134: luovuttiin kuitenkin jo vuonna 1939. Rikoslain sa, jos jostakin niistä on valitettu. Viime kä-
34135: voimassa olevan 7 luvun 6 §:n mukaan sakkoa dessä rangaistukset kuitenkin tulevat yhdistet-
34136: tai sakon muuntorangaistusta ei yhdistetä toi- täviksi siinä vaiheessa, kun tuomittu on saapu-
34137: seen sakkoon tai sakon muuntorangaistukseen nut niitä rangaistuslaitokseen suorittamaan.
34138: eikä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Rangaistusten yhdistämisestä rangaistusten
34139: Samalla kertaa tuomitut sakot lasketaan täysin täytäntöönpallovaiheessa on säännös rikoslain
34140: 1990 vp. - HE n:o 40 7
34141:
34142: 7 luvun 9 §:ssä. Säännöksen mukaan, jos ran- desta tuleva kokonaisrangaistus ei ole kohtuu-
34143: gaistuksia täytäntöönpantaessa havaitaan, että ton.
34144: samalla kertaa täytäntöönpantavat rangaistuk-
34145: set tai jotkut niistä olisi 7 luvun säännösten
34146: mukaan tullut yhdistää, vankilanjohtajan on 1.3.3. Jatkettu rikos
34147: pyydettävä hovioikeudelta rangaistusten yhdis-
34148: tämistä. Kysymyksessä voi olla myös sellainen Jos useammat rikolliset teot ovat "saman
34149: tilanne, että täytäntöönpantavana on vankeus- rikoksen jatkamista", tekoryhmää ei rikoslain
34150: rangaistus, joka olisi pitänyt yhdistää jo suori- 7 luvun mukaan käsitellä edellä selostettuna
34151: tetun vankeusrangaistuksen kanssa. Myös täl- reaalikonkurrenssina, vaan niin sanottuna jat-
34152: laisessa tapauksessa rangaistuslaitoksen johta- kettuna rikoksena. Rikoslain 7 luvun 2 §:n
34153: jan on edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan rangaistus jatketusta rikoksesta on
34154: mukaan pyydettävä hovioikeutta yhdistämään tuomittava niin kuin yhdestä rikoksesta, mutta
34155: rangaistukset. Tällaista hovioikeuden toimitta- rikoksen jatkamista on pidettävä raskauttava-
34156: maa yhdistämistä kutsutaan oikeuskirjallisuu- na asianhaarana. Jatketun rikoksen rankaise-
34157: dessa hallinno/liseksi eli kirjeyhdistämiseksi. misessa noudatetaan siten samoin kuin ideaali-
34158: Jollei vankeusrangaistuksia voida yhdistää, konkurrenssitapauksissa absorptio- eli sulkeu-
34159: ne on täytäntöönpanossa laskettava yhteen. tumisperiaatetta.
34160: Määräaikaiset rangaistukset lasketaan yhteen Jatketun rikoksen perustapauksessa eli kun
34161: täysin määrin. Yhteenlasketun vankeuden eh- rikoksen osateoilla syyllistytään saman lain-
34162: doton enimmäisaika on kuitenkin 20 vuotta. kohdan rikkomiseen ja kun kyseessä on lähin-
34163: Rangaistusten yhdistäminen ja siihen liittyvä nä samankaltaista ideaalikonkurrenssia vastaa-
34164: lisäämisperiaate on aikoinaan otettu käyttöön va tilanne, rangaistusasteikon valinnassa ei ole
34165: rangaistusten kohtuullistamiseksi. Jos määräai- ongelmia. Rikoslain alkuvuosikymmeninä 7 lu-
34166: kaiset vankeusrangaistukset laskettaisiin vain vun 2 §:n jatketun rikoksen säännöstä tulkit-
34167: sellaisenaan yhteen, kokonaisrangaistus muo- tiinkin niin ahtaasti, että jatkettuna rikoksena
34168: dostuisi helposti kohtuuttoman pitkäksi. Lie- katsottiin voitavan rangaista vain teot, joilla
34169: vennysedun myöntämisellä tulee kuitenkin olla rikottiin samaa lainkohtaa, esimerkiksi samana
34170: rajansa. Rikoslain 7 luvun edellä selostettujen yönä useita kertoja anastettiin tavaraa samasta
34171: säännösten mukaan vain ennen tuomion anta- varastosta.
34172: mista tehdyistä rikoksista tuomittavat rangais- Yleensä nykyisessä oikeuskirjallisuudessa on
34173: tukset yhdistetään. Oikeuskirjallisuudessa tätä lähdetty siitä, että osatekojen tulisi, jotta niitä
34174: ilmiötä kuvataan sanomalla, että tuomio kat- voitaisiin pitää jatkettuna rikoksena, täyttää
34175: kaisee konkurrenssin ja että ennen tuomiota sama perustunnusmerkistö, kohdistua samaan
34176: tehdyt rikokset eivät ole samassa vaan eri oikeushyvään ja olla lisäksi tietyn asteisessa
34177: reaalikonkurrenssissa tuomion jälkeen tehtyjen ajallisessa ja paikallisessa yhteydessä toisiinsa.
34178: rikosten kanssa. Konkurrenssin katkaiseva vai- Jatkettuna rikoksena voitaisiin siten rangaista
34179: kutus on rikoslain 7 luvun mukaan vain van- esimerkiksi tekosarja, jossa osateot ovat var-
34180: keusrangaistustuomiolla, mutta yhtä hyvin eh- kauksia ja törkeitä varkauksia, vaikka niille on
34181: dollisella kuin ehdottomalla vankeusrangais- säädetty eri rangaistusasteikot. Myös silloin,
34182: tustuomiolla. Siinäkin tapauksessa, että alioi- kun osateoilla syyllistytään saman lainkohdan
34183: keuden päätökseen haetaan muutosta, alioi- rikkomiseen, osatekoihin ei aina voida soveltaa
34184: keuden päätöksellä on konkurrenssin katkaise- samaa rangaistusasteikkoa siitä syystä, että
34185: va vaikutus, mikäli syytetty myös muutoksen- niihin saattaa liittyä rangaistuksen vähentämis-
34186: hakuasteissa tuomitaan vankeusrangaistuk- perusteita, esimerkiksi kysymys saattaa olla
34187: seen. myös varkauden yrityksestä tai avunannosta
34188: Konkurrenssin katkaiseminen on perustunut varkauteen. Kaikissa näissä tilanteissa jatketun
34189: ajatukseen, että kun tuomio on yhteiskunnan rikoksen rangaistusasteikko joudutaan pakos-
34190: vakava moite lainvastaisesta käyttäytymisestä, takin muodostamaan samanlaisin perustein
34191: rikoksentekijän odotetaan ojentuvan tästä kuin edellä on erikaltaisen ideaalikonkurrens-
34192: moitteesta. Yhteiskunta tekee tuomion antaes- sin osalta mainittu.
34193: saan "tilinsä selväksi" lakia rikkoneen jäse- Absorptio- eli sulkeutumisperiaate koskee
34194: nensä kanssa. Tässä tilinteossa yhteiskunta voi niin ideaalikonkurrenssin kuin jatketun rikok-
34195: myös huolehtia siitä, että henkilön rikollisuu- sen tapauksissa vain yleisen rangaistuksen, sa-
34196: 8 1990 vp. - HE n:o 40
34197:
34198: kon tai vankeuden määräämistä. Jos jostakin ten jako niin sanottuihin erityisyyden ja toissi-
34199: yhdellä teolla toteutetuista rikoksista tai jatke- jaisuuden tapausryhmiin.
34200: tun rikoksen osateosta on säädetty jokin eri- Erityisyyden tapausryhmään kuuluvat ne ta-
34201: tyisseuraamus, esimerkiksi viraltapano, se tuo- paukset, joissa tekoon yksityiskohtaisesti so-
34202: mitaan rikoslain 7 luvun 7 §:n mukaan yleisen veltuva lainkohta syrjäyttää yleisluontoisem-
34203: rangaistuksen lisäksi. man. Esimerkiksi törkeää varkautta koskeva
34204: Jatketun rikoksen käsite on aikoinaan luotu säännös syrjäyttää tavallista varkautta koske-
34205: siitä syystä, että sen avulla pyrittiin kohtuullis- van säännöksen. Äiti, joka synnytyksen aiheut-
34206: tamaan muutoin reaalikonkurrenssissa olevista tamassa ruumiillisen tai henkisen uupumuksen
34207: rikoksista tuomittavia rangaistuksia. Sillä, so- tilassa tahallaan surmaa lapsensa, tuomitaan
34208: velletaanko johonkin rikollisten tekojen sar- lapsentaposta, eikä murhasta taikka taposta,
34209: jaan jatkettua rikosta vai reaalikonkurrenssia vaikka hänen tekonsa aina toteuttaa myös joko
34210: koskevia säännöksiä, saattaa joskus olla hyvin- murhan tai tapan tunnusmerkistön.
34211: kin merkittävä vaikutus rangaistuksen mää- Muutamissa tapauksissa lainsäätäjä on muo-
34212: rään, esimerkiksi silloin kun tuomittu on syyl- dostanut kahdesta tai useammasta rikoksesta
34213: listynyt kymmeniin vakavahkoihin rikoksiin. uuden rikoksen, niin sanotun yhdistetyn rikok-
34214: Jatketusta rikoksestahan määrätään vain yksi sen. Tällainen yhdistetty rikos on esimerkiksi
34215: rangaistus ankarimman rangaistusasteikon ra- ryöstö, joka käsittää henkilöön kohdistuvan
34216: joissa, kun taas reaalikonkurrenssissa kovim- väkivallan teon tai pakottavan hengen tai ter-
34217: paan rangaistukseen lisätään aina osa muista veyden vaaran sisältävän uhkauksen sekä
34218: tuomituista rangaistuksista. omaisuuden anastamisen. Teko täyttää pahoin-
34219: Ne jatketun rikoksen määritelmät, jotka ai- pitelyrikoksen tai laittoman uhkauksen ja var-
34220: kojen kuluessa on oikeustieteessä kehitetty, kauden tunnusmerkistön, mutta tuomitaan
34221: poikkeavat olennaisesti rikoslain 7 luvun 2 §:n vain ryöstöä koskevan rangaistussäännöksen
34222: sanamuodosta. Oikeuskäytännössä jatketun ri- mukaan.
34223: koksen käsitettä on pyritty tulkitsemaan vielä- Lainsäätäjä on eräissä tapauksissa ottanut
34224: kin laajemmin. Siten on katsottu, että jatket- lakiin nimenomaisia toissijaisuuslausekkeita,
34225: tuun rikokseen voi kuulua eri rangaistussään- joilla pyritään ratkomaan konkurrenssiongel-
34226: nösten perusteella arvosteltavia osatekoja ja mia osoittamalla säännöksen suhde muihin
34227: että eri henkilöihin kohdistuvia osatekoja on rangaistussäännöksiin. Toissijaisuuslausekkeel-
34228: voitu pitää jatkettuna rikoksena. Myös aikai- la on valinta lainkonkurrenssin ja varsinaisen
34229: semmin vaaditusta kiinteästä osatekojen ajalli- rikosten yhtymisen välillä haluttu nimenomai-
34230: sesta ja paikallisesta yhteydestä on eräiden sesti ratkaista lainkonkurrenssin hyväksi.
34231: rikosten osalta huomattavassa määrin luovut- Toissijaisuuslausekkeiden sisältö vaihtelee.
34232: tu. Toisinaan toissijaisuuslauseke on puettu ehdot-
34233: tomaan muotoon. Rangaistussäännöstä sovel-
34234: letaan vain, mikäli teosta ei ole muualla laissa
34235: erikseen säädetty rangaistusta. Mikä tahansa
34236: 1.3.4. Lainkonkurrenssi samaan tekoon soveltuva muu säännös syrjäyt-
34237: tää tällaisen rangaistussäännöksen. Tätä tyyp-
34238: Eräissä tapauksissa samaan tekoon näyttää piä on esimerkiksi vaaran aiheuttamista koske-
34239: soveltuvan useita rangaistussäännöksiä, mutta vaan rikoslain 21 luvun 12 §:ään sisällytetty
34240: kuitenkin yhden rangaistussäännöksen sovelta- toissijaisuuslauseke.
34241: minen tekee muun tai muiden soveltamisen Joskus toissijaisuuslausekkeessa asetetaan
34242: tarpeettomaksi tai mahdottomaksi. Yhdellä tai tiettyjä sisällöllisiä edellytyksiä syrjäyttävälle
34243: useammalla teolla toteutetaan tuolloin usea rangaistussäännökselle. Usein rajataan sovelta-
34244: rikostunnusmerkistö, mutta rangaistus tuomi- misala tilanteisiin, joissa teosta ei ole muualla
34245: taan vain yhden rangaistussäännöksen mu- laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Täl-
34246: kaan. Kysymyksessä on vain yksi rikos. Täl- lainen lauseke sisältyy esimerkiksi pakottamis-
34247: laista tapausta nimitetään lainkonkurrenssiksi. ta (RL 25: 12) ja laitonta uhkausta (RL 25: 13)
34248: Rikoslaissa ei ole lainkonkurrenssia koske- koskeviin säännöksiin.
34249: vaa yleissäännöstä. Lainkonkurrenssitapauksia Toisinaan säännösten keskinäisen suhteen
34250: on oikeuskirjallisuudessa ryhmitelty eri tavoin. ratkaisemiseksi on käytetty säännökseen otet-
34251: Kannatusta on saanut lainkonkurrenssitapaus- tua yksilöityä ensisijaisuuslauseketta, jonka
34252: 1990 vp. - HE n:o 40 9
34253:
34254: mukaan säännöksessä tarkoitettuihin tapauk- kausrikoksista on 60-70 %, niiden osuus pa-
34255: siin ei sovelleta nimettyjä muita säännöksiä. hoinpitelyrikoksista on 40-50 % ja liikenne-
34256: Näin on menetelty esimerkiksi järjestyksen pi- juopumuksista enää 10-15 %. Jatketut rikok-
34257: tämisestä joukkoliikenteessä annetussa laissa set ovat yleisimpiä huumausainerikoksissa
34258: (472/77). Väkivaltaista käyttäytymistä joukko- (60 %) ja petosrikoksissa (45 %). Varkausri-
34259: liikenteen kulkuneuvossa koskevaan pykälään koksista on jatkettuja rikoksia 15 %. Pahoin-
34260: on otettu nimenomainen ensisijaisuuslauseke, pitely- ja liikennejuopumusrikoksista tuomi-
34261: jonka mukaan kuljettajaan ja häntä avusta- taan jatkettuina rikoksina vain 1-3 %. Myös
34262: vaan matkustajaan kohdistuneeseen rikokseen ideaalikonkurrenssia koskevien säännösten so-
34263: ei ole sovellettava rikoslain 16 luvun 1 §:n veltamisen yleisyys on erilainen rikoksen lajista
34264: virkamiehen väkivaltaista vastustamista eikä riippuen. Yli puolet liikennejuopumusrikoksis-
34265: 2 §:n haitantekoa virantoimituksessa olevalle ta tuomitaan rikoslain 7 luvun 1 §:ää sovel-
34266: virkamiehelle koskevia säännöksiä. taen, kun taas varkausrikoksissa tämän ryh-
34267: Edellä mainittujen lisäksi on joukko toissi- män osuus on noin 1 %.
34268: jaisuustapauksia, joita varten oikeuskirjalli-
34269: suudessa ja oikeuskäytännössä on yritetty
34270: muodostaa tiettyjä yleisiä periaatteita. Esimer- 1.4.2. Rangaistusten mittaamiskäytäntö
34271: kiksi jonkun oikeushyvän loukkausta koskeva
34272: säännös syrjäyttää saman oikeushyvän vaaran- Rangaistusten mittaamiskäytännöstä usean
34273: tamista koskevan säännöksen ja täytettyä ri- rikoksen tapauksessa on jo tilanteiden vaihtele-
34274: kosta koskeva säännös syrjäyttää saman rikok- vuuden vuoksi saatavissa vain vähän tietoa. Eri
34275: sen yritystä koskevan säännöksen. Teko voi ideaalikonkurrenssitilanteista on vuosittain il-
34276: myös jäädä välttämättömänä tai säännönmu- mestyvässä rikostilastossa eritelty ainoastaan
34277: kaisena esi- tai jälkitekona rankaisematta. Näi- ruumiinvamman tuottamuksen ja kuoleman-
34278: den periaatteiden soveltamisessa on kuitenkin tuottamuksen sekä eri liikennerikosten yhdis-
34279: ollut käytännössä vaikeuksia ja oikeuskäytän- telmät. Jatkettuja rikoksia koskevaa tarkem-
34280: nössä on esiintynyt ristiriitaisia ratkaisuja. paa tietoa ei ole käytettävissä. Vaikka tähän on
34281: tulevaisuudessa mahdollista saada osittaista
34282: korjausta, jatkettuja rikoksia koskevan mittaa-
34283: 1.4. Tietoja tuomioistuinkäytännöstä miskäytännön tarkempi selvittely tilastojen pe-
34284: rusteella on joka tapauksessa erittäin vaikeata.
34285: 1.4.1. Rikosten yhtymisen yleisyys Tilastoista ei käy selville sen enempää jatkettu-
34286: na rikoksena tuomittujen eri osatekojen luku-
34287: Tuomioistuintilastojen mukaan konkurrens- määrä kuin noiden osatekojen törkeysaste.
34288: sijärjestelmä koskee huomattavan suurta osaa Seuraavassa tarkemmin selvitettyä yhdistämis-
34289: rikoksista. Tuomioistuinten tutkittavina samal- käytäntöä reaalikonkurrenssissa koskevat tie-
34290: la kertaa olleista vankeuteen johtaneista rikok- dot on saatu toimitetussa erillisselvityksessä.
34291: sista noin 40 OJo ja runsaat 15 % sakolla ran-
34292: gaistuista rikoksista on ollut osana laajempaa
34293: tekosarjaa. Vankeudella rangaistuista rikoksis- 1.4.2.1. Rangaistusten mittaamiskäytäntö ran-
34294: ta ideaalikonkurrenssissa tuomittujen rikosten gaistuksia yhdistettäessä
34295: osuus on ollut 30 % ja jatkettujen rikosten
34296: osuus 12 %. Tuomioistuimissa tuomituista Oikeusministeriön tilastokeskuksessa teettä-
34297: sakkorangaistuksista tuomittiin 20 % yksite- mä selvitys maan alioikeuksien rangaistusten
34298: koisista rikoksista ja vajaat 8 % jatketoista yhdistämiskäytännöstä vuosina 1983-86 osoit-
34299: rikoksista. taa käytännön olevan varsin kaavamaista.
34300: Keskenään konkurrenssissa olleiden rikosten Runsaat 80 % yhdistämisistä toimitetaan siten,
34301: yleisyys ja konkurrenssin muodot kuitenkin että tuomioistuimet lisäävät ankarimpaan ran-
34302: vaihtelevat eri rikosten osalta. Kun reaalikon- gaistukseen tasan kolmanneksen muista ran-
34303: kurrenssissa tuomittujen rikosten osuus var- gaistuksista.
34304:
34305:
34306:
34307:
34308: 2 300270F
34309: 10 1990 vp. - HE n:o 40
34310:
34311:
34312: Vhdlstämiskäytäntö alioikeuksissa vuosina 1983-1986.1
34313: Kolmasosasäännön soveltaminen ja siitä poikkeamat.
34314: %
34315:
34316: 90 Lisätty tasan 1/3
34317: 80
34318: 70
34319: 60
34320:
34321: 50 Lisätty vähemmän Lisätty enemmän
34322: 40 kuin 1/3 muista kuin 1/3 muista
34323: 30
34324: 20
34325: 10
34326:
34327: 0+-~~~----~----+-~--~----~----~~--~~
34328: yli 1 180- 120- 60- 50- 40- 30- 20- 1o- 1- 1/3 1- 1o- 20- 30- 40- 50- 60- 120- 180-
34329: V osa
34330: Poikkeama vuorokausina Poikkeama vuorokausina
34331:
34332:
34333: Poikkeamat tästä oikeuskäytännön pohjalta muksen lisäystä. Jos sarjassa on ennestään
34334: muodostuneesta niin sanotusta kolmasosasään- kaksi 1 000 markan liikemurtaa ja siihen liite-
34335: nöstä ankarampaan ja lieveropään suuntaan tään kolmas samanlainen rikos, lisäyksen tulee
34336: ovat suurin piirtein yhtä tavallisia. Yhdistämi- olla suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa
34337: sistä suoritettiin 10 OJo kolmasosasääntöä lie- aikaisempia rikoksia on 30 ja sarjan jatkoksi
34338: vemmin ja 8 OJo sitä ankarammin. Poikkeamat löytyy vielä yksi tapaus.
34339: ovat myös suuruudeltaan melko pieniä. Noin Rikosten lukumäärän vaikutusta kolmas-
34340: kolmannes poikkeuksista oli pituudeltaan alle osasäännön soveltamiseen kuvaa se, että niissä
34341: 10 päivää, ja noin kaksikolmasosaa poikkeuk- tapauksissa, joissa yhdistettäviä rangaistuksia
34342: sista oli alle 20 päivän pituisia. oli vain kaksi, kolmasosasäännön osuus oli
34343: Käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mit- 90 OJo. Yhdistettäessä 20-29 rangaistusta vain
34344: kä tekijät vaikuttavat kolmasosasäännöstä 35 OJo yhdistämisistä suoritettiin peruskaavan
34345: poikkeamiseen. Käytäntö vaihtelee myös tuo- mukaisesti ja 50 OJo sääntöä lievemmän yhdis-
34346: mioistuimittain. Joissakin tuomioistuimissa tämisen mukaisesti. Yhdistettävien rangaistus-
34347: sääntöä seurataan lähes sataprosenttisesti. ten lukumäärän lisääntyminen ei vähentänyt
34348: Eräissä tuomioistuimissa taas jopa suurin osa ankarampaan suuntaan poikkeavien yhdistämi-
34349: yhdistämisistä tehdään kolmasosasäännnöstä sien suhteellista osuutta, vaan poikkeamien
34350: poikkeavalta tavalla. Eroja on myös poikkea- osuus silloinkin, kun yhdistettäviä rangaistuk-
34351: misten suunnassa. Joissakin tuomioistuimissa sia oli kymmeniä, pysyi noin 10 % suuruisena.
34352: poikkeamat ovat järjestelmällisesti lievempään, Osa samoista perusteista, jotka vaikuttavat
34353: joissakin ankarampaan suuntaan tehtyjä. yksittäisrangaistustenkin mittaamiseen, vaikut-
34354: Tuomioistuimessa noudatetun yhdistämis- taa myös yhdistämiseen. Rangaistusta yleisesti
34355: käytännön ohella yhdistämistulokseen ja kol- lieventävä tekijän nuoruus lieventää jonkin
34356: masosasäännön soveltamiseen vaikuttaa myös verran myös yhdistämistä. Poikkeamat lasken-
34357: rikosten lukumäärä. Sama konkurrenssijärjes- nallista yhdistämistulosta lieveropään suuntaan
34358: telmän tausta-ajatus, joka kieltää seuraamus- ovat alle 18-vuotiaiden ryhmässä kaksi kertaa
34359: ten aritmeettisen yhteenlaskemisen, edellyttää niin yleisiä kuin poikkeamat ankarampaan
34360: myös, ettei yhdistäminen ole kaavamaista. Ri- suuntaan. Joka viides (19 %) yhdistäminen
34361: kosten lukumäärän kasvaessa tulisi uuden ri- tehtiin sääntöä lievemmin, ja vain 9 OJo poikke-
34362: koksen aiheuttaman seuraamuksen lisäyksen si ankarampaan suuntaan. Myös rangaistuksen
34363: alati pienetä eli rikosten ollessa törkeysasteel- lajilla tuntui olevan asiaan vaikutusta. Ehdol-
34364: taan samanlaisia jokaisen uuden rikoksen tulisi listen rangaistusten ryhmässä poikkeamia lie-
34365: merkitä aiempaa pienempää kokonaisseuraa- vempään suuntaan oli 13 OJo ja ankarampaan
34366: 1990 vp. - HE n:o 40 11
34367:
34368: suuntaan 7 OJo. Ehdottomien rangaistusten ryh- yksittäisiä tunnusmerkistöjä säätäessään vä-
34369: mässä lieveropään suuntaan poikettiin 9 %:ssa hentää näitä ongelmia esimerkiksi laatimalla
34370: ja ankarampaan 8 % :ssa tapauksia. Kun eh- nimenomaisia toissijaisuuslausekkeita, joilla
34371: dottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan lä- pyritään osoittamaan, mitä säännöstä useam-
34372: hinnä vain rikoksen uusijoille, tekijän ensiker- masta tapaukseen soveltuvasta säännöksestä
34373: taisuus toiminee eräänä lievempää yhdistämistä on sovellettava.
34374: puoltavana syynä. Tosin erot ovat kovin vähäi- Yhden ja useamman rikoksen välisen rajan-
34375: siä. vedon ongelmat ovat hyvin erilaisia. Ensinnä-
34376: kin ovat ongelmallisia ne tilanteet, joissa on
34377: kysymys ajallisesti toisiaan seuraavista rikos-
34378: 1.4.2.2. Jatketusta rikoksesta tuomitut ran- eristä. Tuolloin joudutaan arvioimaan, onko
34379: gaistukset niiden keskinäinen yhteys niin kiinteä, että
34380: niitä olisi pidettävä yhtenä rikoksena. Toiseksi
34381: Tässä hallituksen esityksessä ehdotetun yhte- rajanveto-ongelmia syntyy myös silloin, kun
34382: näisrangaistusjärjestelmään siirtymisen vaiku- tunnusmer kistönmukainen suhtautuminen
34383: tusten ennakoimiseksi pidettiin aiheellisena suuntautuu samalla kertaa eri tahoihin. Tuol-
34384: myös selvittää jatketuista rikoksista tuomittu- loin on kyse rajanvedosta yhden rikoksen ja
34385: jen rangaistusten suhdetta vastaaviin reaali- yhdellä teolla tehtyjen useampien rikosten vä-
34386: konkurrenssissa olleista rikoksista tuomittuihin lillä. Erityisen hankalasti ratkaistavia ovat sel-
34387: rangaistuksiin. laiset tilanteet, joissa kummatkin edellä tarkoi-
34388: Edellä on todettu, että riittävän luotettavan tetut ongelmatyypit esiintyvät samanaikaisesti.
34389: selvityksen tekeminen nykyisten tilastojen pe- Jos on kysymys yhteen henkilöön ja samaan
34390: rusteella on lähes mahdotonta. Toisaalta on oikeushyvään kohdistuvista rikoksista, rajan-
34391: voitu todeta, että riittävän kattavan ja luotetta- veto-ongelmia ei yleensä synny, mikäli tilannet-
34392: van erillisselvityksen toimittaminen alioikeuk- ta voidaan luonnehtia samaksi tekotilanteeksi.
34393: sien tuomiolauselmista kerättävien tietojen pe- Useiden iskujen kohdistaminen samaan uhriin
34394: rusteella vaatisi huomattavia voimavaroja lä- samassa tilaisuudessa arvioidaan yhtenä rikok-
34395: hinnä siitä syystä, että myöskään alioikeuksien sena, yhtenä pahoinpitelynä. Samoin on asian-
34396: päätöksistä ei käy selville jatkettujen rikosten laita esimerkiksi anastettaessa tavaraa saman
34397: osatekojen lukumäärä eikä myöskään osateko- omistajan varastosta useamman kerran aivan
34398: jen tärkeysaste tai rangaistusarvo. Tarvittavien peräkkäin. Sen sijaan jos pahoinpitelyjen tai
34399: voimavarojen puuttuessa selvityksen toimitta- anastusten aikaväli kasvaa tunneiksi tai vuoro-
34400: misesta onkin jouduttu luopumaan. kausiksi, muuttuu tilanteen arviointi ongelmal-
34401: lisemmaksi. Tuolloin on kysymys yhden rikok-
34402: sen ja jatketun rikoksen välisestä rajanvedosta
34403: 2. Nykyisen konkurrenssijärjes- taikka jatketun rikoksen ja reaalikonkurrens-
34404: telmän ongelmia sissa olevien rikosten välisestä rajanvedosta.
34405: Yhden ja useamman rikoksen välisessä ra-
34406: 2.1. Yksi rikos vai useita rikoksia janvedossa on merkitystä myös sillä, minkälai-
34407: seen oikeushyvään kohdistuvista rikoksista on
34408: Esikysymyksenä muihin konkurrenssiopilli- kyse. Jos henkeen, terveyteen, vapauteen tai
34409: siin ongelmiin on erottelu yhden rikoksen ja kunniaan kohdistuva teko loukkaa useampaa
34410: useamman rikoksen välillä. Varsinaiset rikos- henkilöä, on yleensä katsottu, että kysymys on
34411: ten yhtymiseen liittyvät ongelmat koskevat myös useammasta rikoksesta. Sen, joka samal-
34412: vain niitä tapauksia, joissa rikoksia on enem- la laukauksella haavoittaa kahta henkilöä tai
34413: män kuin yksi. samalla lausumalla loukkaa kahden eri henki-
34414: Sen ratkaiseminen, onko rikollisiin tekoihin lön kunniaa, on katsottu syyllistyvän kahteen
34415: sovellettava vain yhden rikoksen tunnusmerkis- eri rikokseen. Sen sijaan esimerkiksi omaisuu-
34416: töä vai useamman rikoksen tunnusmerkistöjä, teen kohdistuvissa rikoksissa, kuten varkaudes-
34417: riippuu rikostunnusmerkistöjen tulkinnasta. sa, asia arvostellaan yleensä toisin. Niissä on
34418: Mitään yleistä rikoslain säännöstä ei asiasta tekotilaisuuksilla katsottu olevan ratkaiseva
34419: ole. Rajanveto yhden ja useamman rikoksen merkitys. Se, joka samassa tilaisuudessa anas-
34420: välillä on siten jäänyt oikeustieteen ja oikeus- taa kahdelle eri henkilölle kuuluvaa omaisuut-
34421: käytännön varaan. Lainsäätäjä on tosin voinut ta, syyllistyy vain yhteen varkauteen.
34422: 12 1990 vp. - HE n:o 40
34423:
34424: Eräissä tapauksissa jo rikoksen tunnusmer- aikaan. Siinäkään tapauksessa, että tunnus-
34425: kistöstä ilmenee, että useampia osatekoja on merkistöön sisältyisi täytäntöönpanotoimen
34426: arvosteltava yhtenä rikoksena. Ongelmia voi kuvaus, ei ole lainkaan varmaa, että se on
34427: kuitenkin aiheuttaa rangaistuksen määräämi- tyhjentävä kaikissa olosuhteissa.
34428: nen useammista osateoista, jotka voidaan ar- Eräissä tapauksissa on ongelmana myös se,
34429: vostella niin sanottuina kollektiivirikoksina, onko kysymyksessä täytäntöönpanotointen yh-
34430: kuten ammattimainen varastetun tavaran kät- tenevyys vai pelkästään rikosten ajallinen pääl-
34431: keminen (RL 32:3), tai asiantilan vallitsemises- lekkyys. Esimerkkeinä voidaan mainita sellai-
34432: ta, kuten aseen luvattomasia hallussapidosta, set tapaukset, joissa useita rikoksia toteutetaan
34433: vapaudenriistosta taikka laiminlyöntinä ilme- samalla luvattomasti hallussa pidetyllä aseella
34434: nevästä tekemättä jättämisestä. Niinpä ammat- tai saman ajokiellon kestäessä tehdään eri ai-
34435: timaisen moottoriajoneuvoliikenteen luvaton koina useita liikennerikoksia.
34436: harjoittaminen voi ilmetä erillisinä tekoina, Yhden ja useamman teon tapausten erotte-
34437: toisaalta jatkuvana organisoituna toimintana. lulle ei ole teon käsitteen epämääräisyyden
34438: Useasta rikoksesta on tällöin kysymys yleensä takia aina olemassa selviä perusteita. Erityisesti
34439: silloin, kun rikollinen toiminta on välillä koko- siinä tapauksessa, jossa luonnollisesta teon kä-
34440: naan päättynyt ja alkanut sitten uudelleen. sitteestä ei ole apua, vaan jolloin teon yksey-
34441: Arvioitaessa, onko teko toteuttanut useam- den määrittelyssä on turvauduttava myös oi-
34442: man rikoksen tunnusmerkistön, tulee aina ot- keudellisiin näkökohtiin tai jolloin yhtenäiseen
34443: taa huomioon myös se mahdollisuus, että kysy- toimintaan liittyy useita erilaisia tahdonilmai-
34444: mys ei ole todellisesta, vaan näennäisestä rikos- suja, rajanveto yhden teon ja useamman teon
34445: ten yhtymisestä eli lainkonkurrenssitapaukses- välillä tuottaa vaikeuksia. Se seikka, kumpaan
34446: ta, jolloin rangaistus tuomitaan vain yhden ryhmään tapaus luetaan, jää siten useasti riip-
34447: rangaistussäännöksen mukaan. pumaan lainkäyttäjän harkinnasta. Tällöin
34448: käytännössä usein kiinnitetään erityistä huo-
34449: miota siihen, miten päästään tyydyttävään lop-
34450: 2.2. Rajanveto ideaali- ja reaalikonkurrens- putulokseen.
34451: sin välillä Ideaali- ja reaalikonkurrenssin erottelu pe-
34452: rustuu osaltaan käsitykseen, että yhdellä teolla
34453: Rikoslain nykyisen 7 luvun konkurrenssijär- useita rikoksia toteuttaneen henkilön syyllisyys
34454: jestelmää on arvosteltu siihen liittyvien sovelta- ei ole yhtä suuri kuin sen, joka on toteuttanut
34455: misvaikeuksien takia. Koko konkurrenssijär- rikoksensa eri teoilla. Siten jälkimmäisessä ta-
34456: jestelmää on luonnehdittu monimutkaiseksi ja pauksessa on sovellettava ankarampaa rangais-
34457: vaikeaselkoiseksi. Sen on katsottu johtaneen tuksen määräämistapaa kuin ideaalikonkur-
34458: toisaalta epäyhtenäiseen ja toisaalta kaavamai- renssissa. Saattaa kuitenkin esiintyä myös ti-
34459: seen oikeuskäytäntöön. lanteita, joissa juuri se suunnitelmallisuus ja
34460: Epäyhtenäisiä linjaa on ollut erityisesti kon- harkinta, joka on tehnyt mahdolliseksi useiden
34461: kurrenssimuotojen erottelussa. Yhtenä keskei- rikosten tekemisen yhdellä kertaa, osoittaa te-
34462: senä hankaluutena on ollut se, että rikoslain kijän suurempaa syyllisyyttä.
34463: nykyinen 7 luku edellyttää valinnan ideaali- ja Joissakin, tosin käytännössä hyvin harvinai-
34464: reaalikonkurrenssin välillä kytkemistä rikokset sissa tapauksissa, on epäkohtana pidetty sitä,
34465: toteuttaneiden tekojen lukumäärään. Ideaali- ettei ideaalikonkurrenssitapauksissa ole mah-
34466: konkurrenssia koskeva säännös edellyttää, että dollista ylittää tärkeimmän rikoksen enimmäis-
34467: rikokset on tehty yhdellä teolla. Pääsääntöises- rangaistusta, vaikka siihen poikkeuksellisesti
34468: ti erottelu tapahtuu pitämällä silmällä rikosten saattaisi olla aihetta.
34469: täytäntöönpanotointen ainakin osittaista yhte-
34470: nevyyttä. Ongelmana on kuitenkin se, että itse
34471: täytäntöönpallotointa ei ole kuvattu läheskään 2.3. Rajanveto jatketuo rikoksen ja reaali-
34472: kaikissa rikostunnusmerkistöissä. Usein tun- konkurrenssissa olevien rikosten välillä
34473: nusmerkistössä mainitaan vain rikokselle tun-
34474: nusomainen seuraus, jolloin tunnusmerkistön Konkurrenssij ärj estelmän ongelmallisim-
34475: toteuttavana täytäntöönpanotoimena tulee läh- maksi osaksi on kuitenkin osoittautunut jatket-
34476: tökohtaisesti kysymykseen mikä hyvänsä toi- tu rikos. Jatkeitua rikosta koskeva säännös on
34477: minta tai laiminlyönti, jolla seuraus saadaan tosin omiaan vähentämään sitä epäsuhdetta,
34478: 1990 vp. - HE n:o 40 13
34479:
34480: joka vallitsee ideaali- ja reaalikonkurrenssina rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaneista sei-
34481: arvosteltavien tapausten välillä. Sanotun sään- koista. Siihen, vastaako rangaistus teoissa il-
34482: nöksen soveltaminen on kuitenkin osoittautu- mennyttä syyllisyyttä, ei voida kiinnittää huo-
34483: nut tulkinnanvaraiseksi johtaen epäyhtenäiseen miota, koska yhdistäminen tapahtuu yksin-
34484: oikeuskäytäntöön. omaan täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella.
34485: Lainkäytössä on eniten epäselvyyttä aiheut- Arveluttavaa on, ettei tuomittua kuulla yhdis-
34486: tanut jatketun rikoksen ja reaalikonkurrenssin tämismenettelyssä eikä hänellä ole oikeutta
34487: erottaminen toisistaan. Oikeuskirjallisuudessa valittaa yhdistetyn rangaistuksen määräämises-
34488: on katsottu, että jatketun rikoksen kunkin tä.
34489: osateon tulee toteuttaa sama perustunnusmer-
34490: kistö ja olla keskenään kiinteässä ajallisessa ja
34491: paikallisessa yhteydessä. Jatketun rikoksen kä- 3. Piirteitä eräiden muiden mai-
34492: site on kuitenkin oikeuskäytännössä selvästi den konkurrenssijärjestelmistä
34493: muodostunut oikeuskirjallisuudessa esitettyä
34494: laajemmaksi. Samaan jatkettuun rikokseen voi 3.1. Sääntely pohjoismaissa
34495: kuulua eri rangaistussäännösten perusteella ar-
34496: vosteltavia osatekoja. Myös vaaditusta jatke- 3.1.1. Ruotsi
34497: tuo rikoksen tekojen kiinteästä ajallisesta ja
34498: paikallisesta yhteydestä on eräiden rikosten Vuoden 1864 rikoslain uudistamiseen täh-
34499: kohdalla jokseenkin kokonaan luovuttu. dännyt lainvalmistelutyö johti Ruotsin konkur-
34500: Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, renssijärjestelmän uudistamiseen jo vuonna
34501: että rikossarjoja arvioidaan huomattavan 1938 eli huomattavasti ennen rikoslainsäädän-
34502: epäyhtenäisesti. Toisinaan sovelletaan jatkei- nön kokonaisuudistusta vuonna 1962. Vuoden
34503: tua rikosta, toisinaan taas reaalikonkurrenssia 1938 uudistuksella Ruotsin laista poistettiin
34504: koskevia säännöksiä. Yhtenäiseen käytäntöön konkurrenssimuotojen erottelu rangaistuksen
34505: ei ole päästy edes ylioikeuksissa. Kun yhtenäis- määräämisessä. Uudistetussa rikoslain (straff-
34506: tä käytäntöä ei ole voitu vakiinnuttaa jatketun lagen) 4 luvun 1 §:ssä kuitenkin edelleen mai-
34507: rikoksen osalta, on ennustettavuus kärsinyt, nittiin sekä yhden teon että useamman teon
34508: eikä oikeasuhtaisuutta ole aina voitu saavut- tapaukset.
34509: taa. Yhteinen rangaistus oli määrättävä rikoksis-
34510: ta säädettyjä rangaistusasteikkoja soveltaen.
34511: Rikoksiin sovellettavista rangaistuksista anka-
34512: 2.4. Reaalikonkurrenssiin liittyvät ongelmat rinta oli mahdollista korottaa rikoksista sää-
34513: dettyjen enimmäisrangaistusten summaan
34514: Reaalikonkurrenssia koskevien säännösten saakka. Jos ankarin enimmäisrangaistus oli
34515: soveltaminen puolestaan on johtanut varsin vankeutta tai kuritushuonetta, enimmäisran-
34516: kaavamaiseen yhdistämistapaan, jossa anka- gaistusta sai korottaa enintään kahdella vuo-
34517: rimpaan rangaistukseen lisätään säännönmu- della. Mikäli jostakin rikoksesta tai joistakin
34518: kaisesti yksi kolmasosa muista rangaistuksista. rikoksista oli säädetty sakkoa, näistä rikoksista
34519: Tämä saattaa johtaa kohtuuttoman ankaraan oli erityisistä syistä mahdollista tuomita muista
34520: kokonaisrangaistukseen erityisesti silloin, kun rikoksista tuomittavan rangaistuksen ohella
34521: kyseessä on suuri joukko yhdistettäviä rangais- sakkoa.
34522: tuksia. Tämän vuoksi oikeuskäytännössä on- Vuoden 1962 rikoskaaren (brottsbalken) ri-
34523: kin jossakin määrin epäyhtenäisin perustein koskonkurrenssia koskevassa silloisessa perus-
34524: ryhdytty poikkeamaan edellä sanotusta kol- säännöksessä (BrB 1:6), jota vastaavat sään-
34525: masosan lisäämisen periaatteesta ja lähesty- nökset on vuoden 1989 alusta voimaan tullees-
34526: mään tosiasiallisesti yhtenäisrangaistusperiaat- sa rikoskaaren muuttamista koskevassa laissa
34527: teen mukaista rangaistuksen määräämistä. (SFS 1988:942) otettu rikoskaaren 30 luvun
34528: Erityisesti on kaavamaisuuden takia arvos- 3 §:ään (BrB 30:3), ei enää mainita eri konkur-
34529: teltu sitä yhdistämistä, joka suoritetaan vasta renssimuotoja. Säännösten mukaan useammas-
34530: täytäntöönpanovaiheessa hovioikeudessa. Me- ta rikoksesta on tuomittava yhteinen seuraa-
34531: nettely on siinä muodostunut melkein puhtaak- mus, jollei toisin ole säädetty. Erityisistä syistä
34532: si laskutoimitukseksi, jossa rangaistukset yh- voidaan yhdestä tai useammasta rikoksesta
34533: distetään ilman, että hovioikeudella on tietoa tuomita sakkoon sekä samalla muusta rikolli-
34534: 14 1990 vp. - HE n:o 40
34535:
34536: suudesta muuhun seuraamukseen. Edelleen dot on täysin rinnastettu toisiinsa rangaistuk-
34537: voidaan tuomita yhdestä tai useammasta ri- sen määräämistapaan nähden. Yhteisen va-
34538: koksesta vankeuteen sekä samalla muusta ri- pausrangaistuksen ja yhteisen sakkorangais-
34539: kollisuudesta ehdolliseen tuomioon tai suojelu- tuksen määräämistä koskevissa säännöksissä
34540: valvontaan (skyddstillsyn). (62 ja 63 §) mainitaan kuitenkin, että yhteinen
34541: Vankeutta voidaan määrätä yhteisenä ran- rangaistus on määrättävä, olipa rikokset tehty
34542: gaistuksena useammasta rikoksesta, jos josta- yhdellä tai useammalla teolla. Yhteisen ran-
34543: kin niistä on säädetty vankeutta (BrB 26:2 1). gaistuksen määräämisestä on säädetty, että jos
34544: Rikoskaaren aikaisemmin voimassa olleen 26 eri rikoksista on säädetty vapausrangaistus,
34545: luvun 2 §:n 2 momentin mukaan vankeutta määrätään yhteinen vapausrangaistus, jonka
34546: määräajaksi saatiin tuomita enemmänkin kuin on ylitettävä ankarin vähimmäisrangaistus ja
34547: mitä rikoksista oli säädetty ankarimmaksi joka ei saa ylittää rikoksista säädettyä ankarin-
34548: enimmäisrangaistukseksi, mutta enimmäisran- ta enimmäisrangaistusta enempää kuin puolel-
34549: gaistuksen sai ylittää enintään kahdella vuodel- la. Jos rikoksista tulee sakkoa, yhteisen sakko-
34550: la eikä se myöskään saanut ylittää enimmäis- rangaistuksen on oltava ankarampi kuin mis-
34551: rangaistusten summaa. Edellä mainitulla vuo- tään rikoksesta yksin olisi seurannut. Jos toi-
34552: den 1989 alusta voimaan tulleella lailla myös sista rikoksista tulisi vapausrangaistus ja toisis-
34553: mainittua 26 luvun 2 §:n 2 momenttia on ta sakko, tuomitaan joko kumpaakin lajia
34554: muutettu. Uuden lain mukaan ankarin enim- erikseen, tai otetaan sakkorikokset huomioon
34555: mäisrangaistus voidaan ylittää enimmäisran- raskauttavana asianhaarana yhteistä vapaus-
34556: gaistuksen suuruudesta riippuen enintään yh- rangaistusta määrättäessä.
34557: destä neljään vuodella. Säännöksen mukaan
34558: jos ankarin enimmäisrangaistus on alle 4 vuo-
34559: den, se saadaan ylittää enintään 1 vuodella. 3.1.3. Tanska
34560: Jos ankarin enimmäisrangaistus on vähintään
34561: 4 vuotta mutta alle 8 vuoden, se saadaan Tanskan vuoden 1930 rikoslaki (Borgerlig
34562: ylittää 2 vuodella, ja jos enimmäisrangaistus straffelov) rakentuu niin ikään yhtenäisran-
34563: on määräaikaista vankeutta 8 vuotta tai enem- gaistusajatukselle säännösten (88-91 §)ollessa
34564: män, se saadaan ylittää enintään 4 vuodella. suunnilleen samansisältöiset kuin Norjan lais-
34565: Sakkorangaistuksen katsotaan tuolloin vastaa- sa. Rangaistusten määräämisestä on kuitenkin
34566: van 14 päivän vankeutta. Yhteisen rangaistuk- säädetty, että yhtenäisrangaistus on määrättä-
34567: sen tulee lisäksi olla vähintään rikoksista sää- vä eri rikoksista säädetyn ankarimman astei-
34568: detyn ankarimman vähimmäisrangaistuksen kon puitteissa ja että enimmäisrangaistuksen
34569: suuruinen. saa ylittää puolella, mutta vain erittäin ras-
34570: Ruotsin lain mukaan myös sakko voidaan kauttavien asianhaarain vallitessa.
34571: eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta tuomita
34572: yhteisenä rangaistuksena useammasta rikokses-
34573: ta, jos kaikista noista rikoksista voi seurata 3.1.4. Islanti
34574: sakkorangaistus. Myös tuomittavan yhteisen
34575: sakkorangaistuksen enimmäismäärä on yhdes- Islannin vuodelta 1940 oleva rikoslaki on
34576: tä sakosta tuomittavaa enimmäismäärää suu- paljoltikin samanlainen kuin Tanskan laki.
34577: rempi. Yhdestä rikoksesta voidaan sakkoa tuo- Selvin ero säännösten välillä on siinä, että
34578: mita päiväsakkoina 1-120 päiväsakkoa tai Islannin lain mukaan rikoksista säädetty anka-
34579: markkamääräisenä tuomittavaa sakkoa enin- rin enimmäisrangaistus saadaan raskauttavien
34580: tään 1 000 Ruotsin kruunua. Yhteisen päivä- asianhaarain vallitessa korottaa enintään kak-
34581: sakkorangaistuksen enimmäisrangaistus on 180 sinkertaiseksi.
34582: päiväsakkoa ja markkamääräisen sakon enim-
34583: mäisrangaistus 2 000 Ruotsin kruunua.
34584: 3.2. Sääntely eräissä muissa Euroopan
34585: maissa
34586: 3.1.2. Norja
34587: Yleispiirteenä muiden kuin edellä mainittu-
34588: Norjan vuodelta 1902 peralSln olevassa ri- jen Euroopan maiden lainsäädännöstä on to-
34589: koslaissa (straffeloven) eri konkurrenssimuo- dettavissa, että rangaistusta määrättäessä on
34590: 1990 vp. - HE n:o 40 15
34591:
34592: useimmiten luovuttu konkurrenssimuotojen tuksen on kuitenkin oltava pienempi kuin yk-
34593: erottelusta. Näistä järjestelmistä voidaan mai- sikkörangaistusten summa, ja enintään se saa
34594: nita Sveitsin rikoslaki vuodelta 1937, Saksan olla 15 vuoden vapausrangaistus.
34595: demokraattisen tasavallan rikoslaki vuodelta Myös Puolan vuodelta 1969 oleva rikoslaki
34596: 1968, Itävallan rikoslaki vuodelta 1974 ja Un- erottelee ideaali- ja reaalikonkurrenssitapauk-
34597: karin rikoslaki vuodelta 1978. Mainittujen la- set. Rangaistus useasta reaalikonkurrenssissa
34598: kien mukaan rangaistus määrätään yhtenäis- olevasta rikoksesta tuomitaan (66 ja 67 artikla)
34599: rangaistusperiaatetta noudattaen. siten, että niistä ensiksi määrätään yksikköran-
34600: Rangaistuksen määräämistä ja rangaistusas- gaistukset ja sen jälkeen yhtenäisrangaistus.
34601: teikkoja koskevat säännökset saattavat kuiten- Yhtenäisrangaistuksen on oltava kovinta yksik-
34602: kin poiketa huomattavastikin toisistaan. Sveit- körangaistusta ankarampi, mutta se ei saa
34603: sin lain mukaan (artikla 68) rangaistus useasta ylittää yksikkörangaistusten summaa eikä ran-
34604: rikoksesta määrätään siten, että ankarimmin gaistuslajin ylintä rangaistusta.
34605: rangaistavasta rikoksesta tuomittavaa rangais- Neuvostoliiton Venäjän neuvostotasavallan
34606: tusta korotetaan harkinnan mukaan. Ankarim- vuodelta 1960 olevan rikoslain mukaan (40
34607: man enimmäisrangaistuksen saa tuolloin ylit- artikla) taas useammasta rikoksesta määrätään
34608: tää enintään puolella. Myös Unkarin lain mu- ensiksi jokaisesta yksikkörangaistus, minkä
34609: kaan useammasta rikoksesta tuomittava enim- jälkeen niistä määrätään yhteinen rangaistus
34610: mäisrangaistus saa ylittää ankarimman rikok- joko siten, että ankarimman rangaistuksen kat-
34611: sen enimmäisrangaistuksen enintään puolella. sotaan sisältävän muut rangaistukset taikka
34612: Saksan demokraattisen tasavallan rikoslain siten, että rangaistukset lasketaan yhteen joko
34613: mukaan (63 ja 64 §) useammasta rikoksesta osaksi tai kokonaan. Tuolloin ei kuitenkaan
34614: rangaistusta määrättäessä on kiinnitettävä huo- saa ylittää ankarimman yksikkörangaistuksen
34615: miota kaikkiin yhdessä rangaistavien tekojen määräämisessä sovelletun rangaistusasteikon
34616: luonnetta ja vakavuutta ilmentäviin rangaistus- enimmäisrangaistusta.
34617: säännöksiin. Kaikista yhdessä tuomittavista ri-
34618: koksista on tuomittava vähintään ankarin vä-
34619: himmäisrangaistus, ja niistä saa tuomita enin- 4. Uudistuksen lähtökohdat ja
34620: tään ankarimman rikoksista säädetyn enim- tavoitteet
34621: mäisrangaistuksen. Siinä tapauksessa, että ri-
34622: kosten lukumäärä, niiden luonne ja vakavuus Rikosten yhtymistä koskevalle lainsäädän-
34623: huomioon ottaen on tarpeen säädetyn enim- nönemme on ominaista, että muusta pohjois-
34624: mäismäärän ylittävän rangaistuksen tuomitse- maisesta lainsäädännöstä poikkeavasti kahdes-
34625: minen, tämä voidaan ylittää, mutta enintään ta tai useammasta rikoksesta määrättävä ran-
34626: vain puolella. Rikoslajin ylintä rangaistusta ei gaistus määräytyy eri tavoin riippuen siitä,
34627: kuitenkaan tuonoinkaan saa ylittää. Itävallan katsotaanko rikosten olevan ideaalikonkur-
34628: rikoslain mukaan yhteinen rangaistus määrä- renssissa vai reaalikonkurrenssissa vai katso-
34629: tään rikoksista säädetyn ankarimman asteikon taanko rikosten muodostavan jatketuo rikok-
34630: mukaan. sen. Tämä jako on omiaan aiheuttamaan epä-
34631: Toisaalta eurooppalaisessa lainsäädännössä selvyyttä, mistä konkurrenssimuodosta on kul-
34632: on melko uusiakin lakeja, joissa rangaistuksen loinkin kysymys ja vastaavasti epäselvyyttä
34633: määräämisessä yhä erotetaan ideaalikonkur- oikeasta seuraamuksesta.
34634: renssi- ja reaalikonkurrenssitapaukset toisis- Nykyiseen konkurrenssijärjestelmään liitty-
34635: taan. Saksan Iiittotasavallan rikoslain tältä vät ongelmat edellyttävät järjestelmän perus-
34636: osin vuonna 1969 uudistetuissa säännöksissä periaatteiden tarkistamista. Tavoitteeksi on
34637: on säännelty erikseen samankaltainen ideaali- asetettava, että rangaistus myös usean rikoksen
34638: konkurrenssi ja erikaltainen ideaalikonkurrens- tapauksessa olisi oikeudenmukaisessa suhteessa
34639: si (73 §). Reaalikonkurrenssia koskevan sään- rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen
34640: nöksen (74 §) mukaan rangaistus useasta ri- sekä tekijän rikoksista ilmenevään syyllisyy-
34641: koksesta määrätään siten, että niistä on ensin teen. Samalla on pyrittävä nykyisen järjestel-
34642: määrättävä yksikkörangaistukset jokaisesta ri- män yksinkertaistamiseen. Huomiota on kiin-
34643: koksesta erikseen ja tämän jälkeen määrättävä nitettävä myös rangaistuskäytännön yhtenäi-
34644: yhtenäisrangaistus ottamalla pohjaksi kovin syyteen. Tavoitteena ei sitä vastoin ole rangais-
34645: tuomituista rangaistuksista. Kokonaisrangais- tuskäytännön yleinen koventaminen tai lieven-
34646: 16 1990 vp. - HE n:o 40
34647:
34648: täminen. Miellettävä kuitenkin on, että eräissä jen erilaisuus huomioon ottaen jäisi vähäiseksi.
34649: tapauksissa, esimerkiksi niissä usean rikoksen Säännös olisi yksinkertaisimmissa tapauksissa
34650: yhdistämistapauksissa, joissa on päärangais- jokseenkin tarpeeton. Pulmallisissa tapauksissa
34651: tukseen kaavamaisesti lisätty yksi kolmasosa nuo ongelmat taas ovat niin monitahoisia, että
34652: muista rangaistuksista, uusi laki ilmeisestikin ongelmia riittävässä määrin vähentävän yleis-
34653: johtaa nykyistä jossakin määrin lievempiin säännöksen laatiminen olisi erittäin vaikeaa,
34654: rangaistuksiin. Joissakin tapauksissa eli lähin- ehkä mahdotontakin. Ongelmat ovat yleissään-
34655: nä nykyisin yksin teoin tehtyinä rikoksina tuo- nöksen laatimista paremmin vähennettävissä
34656: mittujen rikosten osalta uusi laki saattaa joh- ottamalla nämäkin seikat huomioon yksittäisiä
34657: taa jonkin verran ankarampiin rangaistuksiin. rikosten tunnusmerkistöjä laadittaessa.
34658: Mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ny-
34659: kyisestä konkurrenssimuotojen erottelusta olisi
34660: luovuttava ja kaikissa usean rikoksen tapauk-
34661: sissa olisi omaksuttava samanlainen rangais- 5. Ehdotetut muutokset
34662: tuksen määräämistapa. Rangaistuksen määrää-
34663: misen vaihtoehdoista yhteenlaskemisperiaate 5 .1. Yhtenäisrangaistusjärjestelmä
34664: eli eri rikoksista määräitävien yksikkörangais-
34665: tusten yhteenlaskeminen sellaisenaan ei voi
34666: Ehdotuksen mukaan, jos joku olisi tuomitta-
34667: liian ankariin seuraamuksiin johtavana tulla
34668: va rangaistukseen kahdesta tai useammasta
34669: kysymykseen. Nykyisestä rangaistuksia yhdis-
34670: rikoksesta, hänelle olisi tuomittava niistä pää-
34671: tettäessä sovellettavasta lievennetystä lisäämis-
34672: säännön mukaan yhteinen rangaistus riippu-
34673: periaatteesta aiheutuvia haittoja on käsitelty
34674: matta siitä, onko rikokset tehty yhdellä vai
34675: aikaisemmin. Pitkäaikaisen käytännön huo-
34676: useammalla teolla ja riippumatta myös siitä,
34677: mioon ottaen noista haitoista ei ilmeisestikään
34678: minkälaisen kokonaisuuden rikokset mahdolli-
34679: ole mahdollista päästä eroon nykyisten sään-
34680: sesti muodostavat. Yhteinen rangaistus mää-
34681: nösten vähäisemmillä muutoksilla, vaan yhdis-
34682: rättäisiin kuitenkin vain vankeudella tai sakolla
34683: tämismenettelystä on syytä luopua. Sulkeutu-
34684: suoritettavista rikoksista.
34685: misperiaate muulloin kuin elinkautiseen van-
34686: keusrangaistukseen tuomitsemisen yhteydessä
34687: taas saattaisi johtaa ilmeisen lieviin rangaistuk-
34688: siin. Syytetyn kokonaisrikollisuutta parhaiten 5.1.1. Yhteinen vankeusrangaistus
34689: vastaavaan rangaistukseen on päästävissä yhte-
34690: näisrangaistusperiaatteen käyttöön ottamisella.
34691: Yhtenäisrangaistusjärjestelmä olisi myös ny- Yhteinen vankeusrangaistus olisi tuomittava
34692: kyistä erilaisiin konkurrenssimuotoihin perus- ensinnäkin silloin, kun joku olisi tuomittava
34693: tuvaa järjestelmää yksinkertaisempi. Rangais- kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeus-
34694: tusta määrätessään ja mitatessaan tuomiois- rangaistukseen (RL 7: 11). Yhteiseen vankeus-
34695: tuimet voisivat keskittyä olennaisimpaan eli rangaistukseen olisi kuitenkin mahdollista tuo-
34696: harkitsemaan, mihin rikoksiin syytetty on syyl- mita myös silloin, kun jostakin rikoksesta olisi
34697: listynyt ja mikä rangaistus hänelle on niistä tuomittava määräaikainen vankeusrangaistus
34698: tuomittava. Toisaalta yhtenäisrangaistusjärjes- ja jostakin muusta rikoksesta sakkorangaistus.
34699: telmä ei poikkea siinä määrin nykyisestä järjes- Tuomioistuin voisi tuomita myös joistakin ri-
34700: telmästä, että siirtyminen uuteen järjestelmään koksista vankeutta ja lisäksi muista rikoksista
34701: aiheuttaisi nykyiseen järjestelmään jo tottu- sakkoa (RL 7:1 2). Mikäli kuitenkin jostakin
34702: neellekaan voittamattomia vaikeuksia. rikoksesta olisi tuomittava elinkautinen van-
34703: Edellä käsiteltyyn yhden ja useamman rikok- keusrangaistus, sanottu rangaistus olisi tuomit-
34704: sen väliseen rajanvetoon liittyviin ongelmiin ei tava kaikista rikoksista yhteiseksi rangaistuk-
34705: tämän uudistuksen yhteydessä ole katsottu seksi (RL 7:1 3). Määräaikainen vankeus ja
34706: mahdolliseksi puuttua. Noita ongelmia tulee sakko sisältyisivät niin kuin nykyisinkin elin-
34707: ilmeisestikin esiintymään myös uuden lain ai- kautiseen vankeusrangaistukseen. Yhteinen
34708: kana. Saattaa olla niin, että ongelmia olisi sakkorangaistus olisi taas tuomittava silloin,
34709: mahdollista jossakin määrin vähentää laaditta- kun syytetty olisi tuomittava samalla kertaa
34710: valla yleissäännöksellä. Ilmeistä kuitenkin on, kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran-
34711: että yleissäännöksen merkitys tunnusmerkistö- gaistukseen (RL 7:3).
34712: 1990 vp. HE n:o 40 17
34713:
34714: 5.1.2. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen tusta mitattaessa lähtökohdaksi olisi otettava
34715: enimmäis- ja vähimmäisaika siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta
34716: tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva
34717: Yhteistä vankeusrangaistusta määrättäessä tuomittavina olevista rikoksista kovin rangais-
34718: rikoksista seuraava ankarin enimmäisrangais- tus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangais-
34719: tus olisi mahdollista ylittää. Rangaistus ei saisi tus siten, että rangaistus olisi oikeudenmukai-
34720: kuitenkaan missään tapauksessa olla eri rikok- sessa suhteessa tuomittavana olevaan koko-
34721: sista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteis- naisrikollisuuteen. Rangaistusta mitattaessa
34722: aikaa pitempi. Toisaalta mahdollisuus ylittää olisi siten ehdotuksen mukaan kiinnitettävä
34723: ankarin enimmäisrangaistus riippuisi rikoksista huomiota rikoslain 6 luvussa mainittujen mit-
34724: seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen taamisperusteiden lisäksi myös rikosten luku-
34725: pituudesta. Siten ankarimman enimmäisran- määrään, niiden vakavuuteen ja rikosten keski-
34726: gaistuksen saisi ehdotuksen mukaan ylittää näiseen yhteyteen (RL 7:52).
34727: enintään vuodella, jos rikoksesta saattaisi seu-
34728: rata vankeusrangaistusta vähemmän kuin kaksi
34729: vuotta, ja enintään kahdella vuodella, jos ri- 5.1.4. Yhteisen rangaistuksen määrääminen
34730: koksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään eri oikeudenkäynneissä käsiteltävinä
34731: kaksi vuotta mutta vähemmän kuin neljä vuot- olevista rikoksista
34732: ta, sekä enintään kolmella vuodella, jos rikok-
34733: sesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään Yhteistä vankeusrangaistusta koskevat sään-
34734: neljän vuoden vankeusrangaistus (RL 7:2 1). nökset on laadittu lähinnä sitä tilannetta sil-
34735: Yhteisen vankeusrangaistuksen tulisi kuitenkin mällä pitäen, että kaikki samoihin aikoihin
34736: olla vähintään yhtä pitkä kuin ankarin eri tehdyt rikokset tulisivat tuomittaviksi samassa
34737: rikoksista lain mukaan seuraavista vähimmäis- oikeudenkäynnissä. Samoin kuin nykyisinkin
34738: rangaistuksista (RL 7:22). on yhtenäisrangaistusjärjestelmän voimassa ol-
34739: Yhteinen sakkorangaistus saisi ehdotuksen lessa varauduttava myös siihen, että saman
34740: mukaan olla enintään 240 päiväsakkoa. Niissä henkilön samoihin aikoihin tekemät rikokset
34741: tapauksissa, joissa sakkorangaistukselle on jos- eivät tule tuomittaviksi samalla kertaa. Rikok-
34742: takin tuomittavana olevasta rikoksesta säädet- sentekijän asemaan ei kuitenkaan saisi vaikut-
34743: ty erityinen vähimmäismäärä, kuten nykyisen taa se hänen kannaltaan sattumanvarainen
34744: lain mukaan on säädetty 60 päiväsakon vähim- seikka, milloin ja missä järjestyksessä hänen
34745: mäisrangaistus törkeästä rattijuopumuksesta ja rikoksensa tulevat ilmi ja oikeuskäsittelyyn.
34746: 30 päiväsakon vähimmäisrangaistus törkeästä Tämän vuoksi yhteistä vankeusrangaistusta
34747: liikenteen vaarantamisesta, yhteinen sakkoran- koskevat säännökset on pyrittävä laatimaan
34748: gaistus ei saisi olla tuota määrää pienempi (RL siten, että rikoksentekijälle hänen useista ri-
34749: 7:3). koksistaan tuomitun rangaistuksen maara
34750: mahdollisimman vähän olisi riippuvainen siitä,
34751: tuomitaanko rangaistus yhdellä kertaa tai eri
34752: 5 .1.3. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen kerroilla.
34753: Niin kuin nykyiset rangaistuksen yhdistämis-
34754: Rikoslain 6 luvun säännökset rangaistuksen tä koskevat säännökset myös yhteisen rangais-
34755: mittaamisesta on laadittu lähinnä rangaistuk- tuksen jälkikäteistä määräämistä koskevat
34756: sen mittaamista varten yhdestä rikoksesta. Eh- säännökset on laadittu erikseen niitä tapauksia
34757: dotuksen mukaan myös yhteisen vankeusran- varten, jolloin yhteinen rangaistus määrätään
34758: gaistuksen ja sakkorangaistuksen mittaamises- tuomioistuimessa parhaillaan käsiteltävinä ole-
34759: sa olisi soveltuvin osin noudatettava mainittuja vista rikoksista ja aikaisemmin tuomituista ri-
34760: rikoslain 6 luvun säännöksiä (RL 7:5 1). koksista (RL 7:6), sekä erikseen niitä tapauksia
34761: Mittaamiskäytännön yhtenäistämistä silmäl- varten, jolloin yhteisen rangaistuksen määrää-
34762: lä pitäen ehdotetaan lakiin otettavaksi lisäksi minen tulee ajankohtaiseksi vasta rangaistuksia
34763: yleisluontoisia ohjeita siitä, mihin seikkoihin täytäntöönpantaessa (RL 7:7).
34764: yhteistä rangaistusta mitattaessa olisi rikoslain Samoin kuin nykyisin rangaistuksia yhdistet-
34765: 6 luvussa mainittujen yleisten rangaistuksen täessä myös yhteistä vankeusrangaistusta jälki-
34766: mittaamisperusteiden ohella kiinnitettävä huo- käteen määrättäessä ratkaiseva ajankohta olisi
34767: miota. Ehdotuksen mukaan yhteistä rangais- vankeusrangaistuksen tuomitsemishetki. Toisin
34768: 3 300270F
34769: 18 1990 vp. - HE n:o 40
34770:
34771: kuin nykyisin vain ehdottomaan vankeusran- 5 .1. 5. Yhteisen sakkorangaistuksen määrää-
34772: gaistukseen tuomitsemisella olisi niin sanottu minen
34773: konkurrenssin katkaiseva vaikutus. Ehdollises-
34774: ta rangaistuksesta annetun lain muuttamista Myös niissä tapauksissa, joissa sakkoran-
34775: koskevan lakiehdotuksen perusteluissa seloste- gaistukseen tuomittua syytetään ennen tuomio-
34776: tuista syistä vastaavanlainen katkaiseva vaiku- ta tehdystä muusta rikoksesta, olisi oikeuden-
34777: tus olisi kuitenkin myös tuomiolla, jolla ehdol- mukaista ja johdonmukaista saattaa hänet yh-
34778: linen rangaistus määrätään pantavaksi täytän- teistä sakkorangaistusta määrättäessä samaan
34779: töön (RL 7:63). asemaan riippumatta siitä, määrätäänkö sakot
34780: kaikista noista rikoksista samalla kertaa vai eri
34781: kerroilla. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että
34782: syyttäjillä, tuomioistuimilla ja täytäntöönpa-
34783: Siinä tapauksessa, että aikaisemmalla tuomi-
34784: noviranomaisilla olisi asiaa käsitellessään käy-
34785: olla ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo-
34786: tettävissään täydelliset tiedot syytetylle aikai-
34787: mittua syytetään tuomioistuimessa ennen hä-
34788: semmin tuomituista sakoista. Näiden vähäisim-
34789: nen rangaistukseen tuomitsemista tekemästään pien rikkeiden täydellistä rekisteröintiä ja vielä
34790: muusta rikoksesta, kaikista noista rikoksista
34791: vähemmän noiden tietojen hankkimista aina
34792: olisi ehdotuksen mukaan määrättävä yhteinen
34793: vankeusrangaistus samalla tavoin kuin jos silloin, kun joku on syytteessä sakolla suoritet-
34794: tavasta rikoksesta, ei voida pitää tarkoituksen-
34795: kaikki nuo rikokset olisivat tulleet käsiteltävik-
34796: mukaisena. Ehdotuksen mukaan yhteinen sak-
34797: si tuomioistuimessa samalla kertaa (RL 7:6 1).
34798: korangaistus olisikin määrättävä vain samalla
34799: Ehdotuksen mukaan yhteisen rangaistuksen
34800: kertaa tuomittavista sakkorikoksista.
34801: määrääminen ei kuitenkaan mainituissa ta-
34802: Suurin osa sakoista tuomitaan nykyisin ran-
34803: pauksissa olisi aina välttämätöntä. Mikäli tuo- gaistusmääräysmenettelyssä. Siinä vaiheessa,
34804: mioistuin etenkin siinä tapauksessa, että aikai-
34805: kun rangaistusmääräystuomari tuomitsee syy-
34806: semmin tuomittu rangaistus olisi pantu jo täy-
34807: täntöön, pitäisi aikaisemmin tuomittua ran- tetyn sakkoon syyttäjän vaatimuksesta, ran-
34808: gaistusvaatimus on useimmiten toimitettu syy-
34809: gaistusta riittävänä seuraamuksena myös myö-
34810: tetylle tiedoksi välittömästi heti rikkomuksen
34811: hemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta, tuo-
34812: mioistuimen tulisi todeta aikaisemman rangais- tapahduttua. Sen vuoksi ei samassa rangaistus-
34813: tuksen koskevan myös tätä uutta rikosta (RL vaatimuksessa yleensä voida vaatia syytetyn
34814: 7:6 1). Selvyyden vuoksi rikoslain 7 lukuun tuomitsemista yhteiseen sakkorangaistukseen,
34815: jollei rikkomukset ole tehty samalla teolla tai
34816: ehdotetaan otettavaksi myös säännös, jonka
34817: välittömästi toistensa jälkeen. Rangaistusmää-
34818: mukaan ennen ehdotonta vankeusrangaistus-
34819: tuomiota ja tuomion antamisen jälkeen teh- räysmenettelyssä yhteisen sakkorangaistuksen
34820: dyistä rikoksista ei määrätä yhteistä vankeus- määrääminen olisi mahdollista lähinnä vain
34821: noissa tapauksissa.
34822: rangaistusta (RL 7:62).
34823:
34824: 5.1.6. Muut seuraamukset
34825: Niissä tapauksissa, joissa vasta rangaistuksia
34826: täytäntöönpantaessa havaitaan, että joistakin Ehdotuksen mukaan yhteisen rangaistuksen
34827: noista rangaistuksista tai jostakin niistä ja määrääminen koskisi vain vankeusrangaistuk-
34828: aikaisemmin jo täytäntöönpannusta vankeus- sia ja sakkorangaistuksia. Lisäksi määrätään
34829: rangaistuksesta olisi lain mukaan määrättävä nykyisin voimassa olevan rikoslain 2 luvun
34830: yhteinen vankeusrangaistus, ehdotuksen mu- 5 §:n mukaan yhteinen sakon muuntorangais-
34831: kaan yhteisen rangaistuksen määräisi virallisen tus samalla kertaa muunnettavina olevista sa-
34832: syyttäjän esityksestä alioikeus (RL7:7 2). Myös koista.
34833: silloin, kun yhteinen vankeusrangaistus määrä- Vuoden 1990 alusta voimaan tulleen uuden
34834: tään täytäntöönpanovaiheessa, tuomitulle olisi virkarikoslainsäädännön mukaan on luovuttu
34835: varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Hä- sekä virantoimituksesta erottamisesta että si-
34836: nellä olisi oikeus hakea muutosta päätökseen. jaisrangaistuksista. Erityisrangaistuksista säily-
34837: Päätös voitaisiin kuitenkin panna täytäntöön vät vain viraltapanoseuraamus sekä varoitus.
34838: muutoksenhausta huolimatta, jollei tuomiois- Uuden virkarikoslainsäädännön tultua voi-
34839: tuin toisin määräisi (RL7:7 3). maan saattaa esiintyä tapauksia, joissa esimer-
34840: 1990 vp. - HE n:o 40 19
34841:
34842: kiksi aikaisemmin jonkin rikoksen johdosta jo vaihtoehto, että eräissä muissa maissa voimas-
34843: viralta pantu henkilö olisi ennen tuomion anta- sa olevan järjestelmän tavoin ehdollisen ran-
34844: mista tehdyn muun rikoksen johdosta myös gaistuksen määrä vahvistettaisiin vasta siinä
34845: tuomittava viralta pantavaksi. Mikäli aikai- vaiheessa, kun rangaistuksen ehdollisuus mää-
34846: sempi tuomio olisi saanut jo lainvoiman, tuo- rätään menetetyksi. Näin perusteellisen nykyi-
34847: mioistuin joutuisi tuolloin uuden rikoksen joh- sen järjestelmän muuttamisen edellytysten tar-
34848: dosta tuomittavan viraltapanon osalta vain kempaan tutkimiseen ei kuitenkaan tässä yh-
34849: toteamaan mainitun seikan ja jättämään toisen teydessä ole katsottu voitavan ryhtyä. Ehdolli-
34850: viraltapanon tuomitsematta. Siinä tapauksessa sesta rangaistuksesta annettuun lainsäädäntöön
34851: taas, että aikaisempi viraltapanotuomio ei tuol- ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi sellaisia muu-
34852: loin olisi vielä saanut lainvoimaa, tuomiois- toksia, joilla voitaisiin vähentää täytäntöön-
34853: tuimen olisi ilmeisesti uudelleen määrättävä pantavien ehdollisten rangaistusten lukumää-
34854: tuomittu pantavaksi viralta samasta virasta. rää ja niiden pituuksia.
34855: Nämä ilmeisestikin erittäin harvoin käytännös- Ehdotuksen mukaan tuomioistuinten harkin-
34856: sä esiintyvät tapaukset eivät näyttäisi kuiten- tavaltaa ehdollisia rangaistuksia täytäntöön-
34857: kaan vaativan nimenomaisia säännöksiä. pantaessa ehdotetaan lisättäväksi. Ehdollisesta
34858: Mainittuja erityisiä rangaistuksia, kuten vi- rangaistuksesta annetun lain 4 §:n mukaan eh-
34859: raltapanoa, ei voitaisi sisällyttää yhteiseen van- dollinen rangaistus olisi aina määrättävä pan-
34860: keusrangaistukseen tai sakkorangaistukseen, tavaksi täytäntöön siinä tapauksessa, että syy-
34861: vaan ne samoin kuin muutkin rikosoikeudelli- tetty tuomitaan uudesta rikoksesta yli vuoden
34862: set seuraamukset olisi tuomittava vankeusran- pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
34863: gaistuksen tai sakkorangaistuksen lisäksi. Sel- Tästä ehdotetaan luovuttavaksi. Niissä tapauk-
34864: vyyden vuoksi tästä ehdotetaan otettavaksi ri- sissa, joissa tuomioistuin katsoo aiheelliseksi
34865: koslain 7 lukuun nimenomainen säännös (RL määrätä aikaisemmin tuomitun ehdollisen ran-
34866: 7:4). gaistuksen pantavaksi täytäntöön, tuomiois-
34867: tuin voisi määrätä pantavaksi täytäntöön eh-
34868: dollisesta rangaistuksesta vain osan ja jättää
34869: 5.2. Muutokset muuhun rikosoikeudelliseen rangaistuksen muilta osin olemaan voimassa
34870: lainsäädäntöön edelleenkin ehdollisena aikaisemmin määrätyin
34871: koetusajoin. Mahdollista olisi myös määrätä
34872: Ehdotettu yhtenäisrangaistusjärjestelmään pantavaksi täytäntöön vain jokin kahdesta tai
34873: siirtyminen edellyttää eräitä muutoksia rikos- useammasta ehdollisesta rangaistuksesta.
34874: lain 2 luvun 2 ja 4 §:ään sekä 8 luvun 4 §:ään. Ehdotuksen mukaan nykyiseen lainsäädän-
34875: Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi useita eri la- töön liittyviä epäkohtia ehdotetaan vähennettä-
34876: kien rikosoikeudellisia säännöksiä. Suurin osa väksi myös siten, että täytäntöönpantavan ko-
34877: noista muutoksista olisi kuitenkin lähinnä tek- konaisrangaistuksen määrää voitaisiin nykyistä
34878: nisiä. Merkittäviä asiallisia muutoksia ehdote- useammin harkita uudelleen niissä tapauksissa,
34879: taan ehdollisesta rangaistuksesta annettuun la- joissa määrätään pantavaksi täytäntöön kaksi
34880: kiin (135/76). tai useampia ehdollisia rangaistuksia tai täy-
34881: Täytäntöönpantaviksi määrätyt ehdolliset täntöönpantavaksi määrätty ehdollinen ran-
34882: rangaistukset tulevat nykyisin suoritettaviksi gaistus tullaan panemaan täytäntöön yhden tai
34883: täysimääräisinä. Tämä johtaa kohtuuttoman useamman muun vankeusrangaistuksen kanssa
34884: pitkiin vankeusrangaistuksiin varsinkin silloin, samalla kertaa. Tässä tarkoituksessa rikoslain
34885: kun samalla kertaa täytäntöönpantavia ran- 7 luvun uudet yhteisen vankeusrangaistuksen
34886: gaistuksia on useita. Etenkin silloin, kun on määräämistä koskevat 6 ja 7 §:n säännökset on
34887: kysymys ensimmäistä kertaa ehdotonta van- ehdotettu laadittaviksi siten, että ehdollinen
34888: keusrangaistusta suorittamaan tulevista nuoris- vankeusrangaistus ei katkaisisi enää konkur-
34889: ta rikoksentekijöistä, olisi kohtuullista, että renssia. Tämän lisäksi ehdollisesta rangaistuk-
34890: rikoksentekijän suoritettavan vankeusrangais- sesta annetun lain 4 §:ään ehdotetaan otetta-
34891: tuksen yhteismäärää voitaisiin vielä tarkemmin vaksi uusi 2 momentti. Sen mukaan niissä
34892: harkita määrättäessä ehdollinen rangaistus tapauksissa, joissa ehdollinen rangaistus mää-
34893: pantavaksi täytäntöön. rätään pantavaksi täytäntöön, tekijän tuomit-
34894: Nykyisten epäkohtien korjaamiseksi ehdo- semisessa yhteiseen vankeusrangaistukseen olisi
34895: tusta laadittaessa on ollut harkittavana myös se soveltuvin osin noudatettava rikoslain 7 luvun
34896: 20 1990 vp. - HE n:o 40
34897:
34898: säännöksiä. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, pauteen nuorisovankilasta suoritettuaan ran-
34899: että täytäntöönpantavaksi määrätyistä yhdestä gaistuksesta vähintään kolmanneksen.
34900: tai useammasta ehdollisesta vankeusrangais-
34901: tuksesta sekä uudesta rikoksesta tuomittavasta
34902: vankeusrangaistuksesta määrättäisiin yhteinen 5.3. Rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien
34903: vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun säännöksiä säännösten muuttaminen
34904: noudattaen. Mahdollista olisi myös, että yhtei-
34905: nen rangaistus tuonoinkin määrättäisiin vasta
34906: Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi-
34907: täytäntöönpanovaiheessa.
34908: seksi on tavoiteltavaa, että kaikki saman hen-
34909: Yhtenäisrangaistusj ärj estelmään siirtyminen
34910: kilön tekemiä, ilmi tulleita rikoksia koskevat
34911: aiheuttaa eräitä muutoksia myös nuorista ri-
34912: syytteet voitaisiin käsitellä samassa oikeuden-
34913: koksentekijöistä annettuun lakiin (262/40). Sa-
34914: käynnissä. Yhteisen vankeusrangaistuksen
34915: massa yhteydessä ehdotetaan mainitun lain
34916: määrääminen vasta täytäntöönpanovaiheessa
34917: niin sanottua nuorisovankilapidennystä koske-
34918: muodostuu pakostakin myös uuden lain aikana
34919: vat säännökset, joita ei viime vuosikymmeninä
34920: tavallista oikeudenkäyntiä summittaisemmaksi.
34921: ole enää käytännössä sovellettu, vanhentuneina
34922: Sen vuoksi olisi pyrittävä siihen, että yhteisen
34923: kumottaviksi.
34924: rangaistuksen määräämiseen vasta täytäntöön-
34925: Nuorisovankilasta vanki voidaan rangaistus-
34926: panovaiheessa jouduttaisiin turvautumaan
34927: ten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 5
34928: mahdollisimman harvoin. Tämä edellyttää ny-
34929: luvun 9 §:n (497/53) mukaan päästää ehdon-
34930: kyistä joustavampia rikosasiain oikeuspaikkaa
34931: alaiseen vapauteen vasta sitten, kun hän on
34932: koskevia säännöksiä ja myös nykyistä jousta-
34933: suorittanut rangaistusta vähintään 6 kuukautta
34934: vampia mahdollisuuksia asian käsittelyn siirtä-
34935: ja rangaistuksestaan vähintään kolmanneksen.
34936: miseen tuomioistuimesta toiseen.
34937: Muusta rangaistuslaitoksesta vanki voidaan
34938: taas rangaistusten täytäntöönpanosta annetun Ehdotuksen mukaan pääsääntönä tulisi ole-
34939: asetuksen 2 luvun 13 §:n mukaan päästää eh- maan, että tuomioistuin, joka on toimivaltai-
34940: donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut nen tutkimaan jotakin rikosta koskevan syyt-
34941: rangaistuksestaan kaksi kolmannesta tai, jos teen, eli siis useimmiten jonkin rikoksen teko-
34942: siihen on erityistä syytä, puolet rangaistukses- paikan tuomioistuin, olisi oikeutettu käsittele-
34943: ta, kumpaisessakin tapauksessa kuitenkin vä- mään muutkin samaa henkilöä koskevat syyt-
34944: hintään 14 päivää. Ensiksi mainittujen sään- teet (OK 10:22). Lisäksi ehdotetaan säännöksiä
34945: nösten osittaisesta ankarammuudesta aiheutuu täydennettäviksi siten, että tuomioistuin voisi
34946: se epäkohta, että 6-12 kuukauden vankeus- tarvittaessa siirtää asian toiseen tuomiois-
34947: rangaistukseen tuomittu nuori rikoksentekijä tuimeen (OK 10:22 c). Siirtomahdollisuus olisi
34948: joudutaan käytännössä määräämään suoritta- myös siinä tapauksessa, että asia olisi siirrettä-
34949: maan rangaistustaan hänelle sopivamman nuo- vä ylemmästä tuomioistuimesta toiseen saman-
34950: risovankilan sijasta yleisessä rangaistuslaitok- asteiseen tuomioistuimeen tai ylemmästä tuo-
34951: sessa, jotta hän ei joutuisi tavallista vankia mioistuimesta sellaiseenkin alempaan tuomiois-
34952: huonompaan asemaan. tuimeen, jossa tuo asia ei ole aikaisemmin ollut
34953: Eduskunta onkin 17 päivänä lokakuuta 1989 käsiteltävänä (OK 10:22 c2ja 22 d).
34954: antamassaan vastauksessa hallituksen esityk- Mahdollisuuksia eri rikosasiain tarkoituk-
34955: seen 24511988 vp. laeiksi ehdollisesta rangais- senmukaiseen käsittelyyn samassa oikeuden-
34956: tuksesta annetun lain 1 §:n sekä rangaistusten käynnissä ehdotetaan lisättäväksi muun muas-
34957: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4 luvun sa siten, että syyte kaikkia rikokseen osallisia
34958: 2 §:n muuttamisesta, eduskunnan lakivalio- eli tekijäkumppaneita sekä avunantajia ja yl-
34959: kunnan mietinnön 9/1989 vp. mukaisesti, edel- lyttäjiä vastaan olisi mahdollista käsitellä sa-
34960: lyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että nuo- massa oikeudenkäynnissä (OK 10:22 a). Usei-
34961: risovankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästä- den vastaajien tekemät eri rikoksetkin olisi
34962: mistä koskeva säännös saatetaan sopusointuun uusien säännösten mukaan mahdollisuus saat-
34963: vastaavan yleisen säännöksen kanssa. taa samaan oikeudenkäyntiin tutkittaviksi, jos
34964: Edellä mainituista syistä nuorisovankilasta rikoksilla on sellainen yhteys keskenään, kuten
34965: ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevia esimerkiksi varkaudella ja varastetun tavaran
34966: säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, et- kätkemisellä, että asioiden käsittely yhdessä
34967: tä vanki voitaisiin päästää ehdonalaiseen va- voidaan katsoa soveliaaksi (OK 10:22 b).
34968: 1990 vp. - HE n:o 40 21
34969:
34970: Oikeuspaikkasäännösten lisäksi ehdotetaan destä rikoksesta. Kun saannös jatketusta ri-
34971: asian käsittelyä oikeudessa koskevaan oikeu- koksesta oli kuitenkin voimassa olevassa laissa
34972: denkäymiskaaren 14 lukuun otettavaksi sään- ja sen poistaminen olisi saattanut aiheuttaa
34973: nökset toisaalta saman vastaajan ja eri vastaa- väärinkäsityksiä, Serlachius ehdotti lakiin otet-
34974: jien tekemien rikosten käsittelystä yhdessä ja tavaksi myös jatkettua rikosta koskevan sään-
34975: toisaalta juttujen tarkoituksenmukaisesta erot- nöksen.
34976: tamisesta (OK 14:7 a) sekä niin sanotusta osa-
34977: tuomiosta (OK 14:7 b).
34978: Edellisen lisäksi ehdotetaan eräitä vähäisem- 6.2. Rikoskonkurrenssitoimikunta
34979: piä muutoksia oikeudenkäymiskaaren 16 ja 31
34980: lukuun ja sotilasoikeudenkäyntilakiin (326/83) Myös rikoskonkurrenssitoimikunta ehdotti
34981: sekä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annet- mietinnössään vuonna 1972 (komiteanmietintö
34982: tuun lakiin (87 /73). 1972:B 43) luopumista ideaali- ja reaalikonkur-
34983: renssin erottelusta sekä jatketun rikoksen kä-
34984: sitteestä sekä ehdotti yhtenäisrangaistusjärjes-
34985: 6. Aikaisemmat uudistusehdotuk- telmään siirtymistä. Toimikunta perusteli eh-
34986: set ja asian valmistelu dotustaan sillä, että rajan vetäminen eri kon-
34987: kurrenssitapausten välille oli lähinnä teoreetti-
34988: 6.1. Vuoden 1920 ehdotus nen kysymys eikä se aina ollut sopusoinnussa
34989: käytännön elämän ilmiöiden kanssa.
34990: Rikoslain konkurrenssijärjestelmän heti lain Mietinnön mukaan yhteinen vapausrangais-
34991: voimaan tultua osakseen saaman arvostelun tus ei saanut ylittää rikoksista säädettyjen
34992: vuoksi professori Allan Serlachius ehdotti enimmäisrangaistusten yhteenlaskettua määrää
34993: vuonna 1920 oikeusministeriön toimeksiannos- eikä myöskään saanut ylittää ankarinta rikok-
34994: ta tekemässään luonnoksessa uuden rikoslain sista säädettyä enimmäisrangaistusta kuin enin-
34995: yleiseksi osaksi järjestelmän perinpohjaista uu- tään kahdella vuodella. Yhteisen rangaistuksen
34996: distamista ja yksinkertaistamista. vähimmäismäärän tuli olla vähintään rikoksis-
34997: Ehdotuksessa hylättiin ideaali- ja reaalikon- ta säädetyn ankarimman vähimmäisrangaistuk-
34998: kurrenssissa olevien rikosten erilainen sääntely. sen suuruinen.
34999: Tuomittavaan rangaistukseen ei siten olisi vai-
35000: kuttanut, oliko useat rikokset tehty yhdellä vai
35001: useammalla teolla. Serlachiuksen käsityksen 6.3. Rikoskonkurrenssityöryhmä
35002: mukaan tekojen määrittäminen yhdeksi tai
35003: useammaksi teoksi oli aina harkinnanvaraista, Oikeusministeriön vuonna 1973 asettama ri-
35004: minkä vuoksi rangaistavuutta ei ollut syytä koskonkurrenssityöryhmä ei mietinnössään (oi-
35005: tehdä riippuvaksi näin epämääräisistä kritee- keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu
35006: reistä. 5/1973) pitänyt tarkoituksenmukaisena eri
35007: Niissä tapauksissa, joissa Syytetylie olisi tul- konkurrenssimuotojen erottelun poistamista
35008: lut tuomita kaikista rikoksista määräaikainen osittaisuudistuksena, koska rikoslain 7 luvun
35009: vankeusrangaistus, ehdotuksen mukaan kaikis- uudistaminen johtaisi laajoihin lainmuutoksiin
35010: ta rikoksista oli tuomittava yhteinen rangaistus myös rikoslain ulkopuolella. Yhtenäisrangais-
35011: yksikkörangaistuksia määräämättä. Rangais- tusjärjestelmään siirtyminen olisi työryhmän
35012: tusasteikon enimmäisrangaistuksena oli rikok- mielestä edellyttänyt rikosten uusimista ja ran-
35013: sista säädetty ankarin enimmäisrangaistus lisät- gaistuksen mittaamista koskevien säännösten
35014: tynä enintään puolella ja vähimmäisrangais- tarkistamista. Mainitut uudistukset on sittem-
35015: tuksena ankarampi rangaistus kuin ankarin eri min toteutettu vuonna 1976. Nykyisestä poik-
35016: rikosten vähimmäisrangaistuksista. Ehdotuk- keavan järjestelmän käyttöönotto olisi työryh-
35017: sen mukaan sakot oli kuitenkin tuomittava män mielestä edellyttänyt selvää tietoa rikos-
35018: erillisinä ja laskettava yhteen täysimääräisinä. lain kokonaisuudistuksesta.
35019: Serlachiuksen käsityksen mukaan jatkettua Työryhmän ehdotuksen mukaan ideaalikon-
35020: rikosta koskevaa säännöstä ei oikeastaan olisi kurrenssi- ja reaalikonkurrenssikäsitteet olisi-
35021: tullut ottaa ehdotukseen, koska hänen käsityk- vat edelleen säilyneet laissa. Jatkettua rikosta
35022: sensä mukaan jatketun rikoksen tapauksessa koskevaa säännöstä työryhmä ehdotti muutet-
35023: oli kysymys jatketusta teosta, mutta vain yh- tavaksi siten, että jatketun rikoksen osatekojen
35024: 22 1990 vp. - HE n:o 40
35025:
35026: olisi aina pitänyt täyttää sama perustunnus- määrätyn ehdollisen rangaistuksen ja uudesta
35027: merkistö. Työryhmä ehdotti lisäksi, että rikos- rikoksesta seuraavan ehdottoman vankeusran-
35028: lain 7 lukuun olisi otettu uusi säännös niin gaistuksen asemesta tuomita yhteiseen van-
35029: sanotusta privilegioidusta reaalikonkurrenssis- keusrangaistukseen. Lisäksi työryhmä esitti
35030: ta. Säännöstä olisi sovellettu rikoksiin, jotka luonteeltaan lähinnä teknisiä muutoksia usei-
35031: eivät täyttäneet samaa perustunnusmerkistöä, siin rikosoikeudellisiin säännöksiin. Myös usei-
35032: mutta jotka kuuluivat samaan rikossarjaan. ta rikosasiain oikeuspaikkaa koskevia oikeu-
35033: Työryhmän mietinnön valmistumisen aikaan denkäymiskaaren säännöksiä ehdotettiin uudis-
35034: jatkettua rikosta koskevan säännöksen sovelta- tettavaksi.
35035: minen oli oikeuskäytännössä ilmeisesti laajem- Laintarkastuskunta suhtautui kriminaalityö-
35036: paa kuin koskaan eli sitä sovellettiin juuri ryhmän ehdotuksesta pyydetyssä lausunnos-
35037: tällaisiin rikossarjoihin varsin yleisesti, joskaan saan (Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädän-
35038: ei aina. nön uudistaminen, Laintarkastuskunnan lau-
35039: Työryhmän ehdotuksen mukaan privilegioi- sunto 2/ 1978) yhtenäisrangaistusjärjestelmään
35040: dussa reaalikonkurrenssissa olevista rikoksista siirtymiseen määrätyin varauksin. Pitkälti ri-
35041: olisi tuomittu yksi rangaistus, jonka enimmäis- koskonkurrenssityöryhmän kannanottoihin yh-
35042: määrä olisi ollut kahden tärkeimmän rikoksen tyen se asetti kyseenalaiseksi, oliko noin laajaa
35043: enimmäisrangaistuksen summa. Kaikista tär- uudistusta pidettävä tarpeellisena ennen rikos-
35044: keimmän rikoksen enimmäisrangaistuksen olisi lain kokonaisuudistusta vai olivatko nykyisen
35045: kuitenkin saanut ylittää enintään vuodella. Pri- järjestelmän epäkohdat korjattavissa suppeam-
35046: vilegioidun reaalikonkurrenssin ohella lakiin min lainmuutaksin järjestelmän perusteita
35047: olisi työryhmän ehdotuksen mukaan jäänyt muuttamatta.
35048: edelleen säännös reaalikonkurrenssista. Reaali- Mainituista epäilyistään huolimatta laintar-
35049: konkurrenssissa olevista rikoksista rangaistus kastuskunta ei kuitenkaan suhtautunut kieltei-
35050: olisi määrätty nykyiseen tapaan yhdistämällä sesti rikosten yhtymistä koskevan lainsäädän-
35051: vankeusrangaistukset lievennetyn lisäämisperi- nön uudistamiseen tarkastettavana olleen esi-
35052: aatteen mukaisesti. tysehdotuksen pohjalta. Laintarkastuskunnan
35053: käsityksen mukaan puheena olevien säännös-
35054: ten soveltamisesta saatavat kokemukset saat-
35055: 6.4. Kriminaantyöryhmän ehdotus ja laintar- taisivat myös helpottaa rikoslain kokonaisuu-
35056: kastuskunnan lausunto vuodelta 1978 distuksen valmistelemista. Lausunnossaan lain-
35057: sekä rauennut hallituksen esitys 84/ tarkastuskunta esitti kuitenkin eräitä muutos-
35058: 1980 vp. ehdotuksia ehdotettuihin säännöksiin.
35059: Laintarkastuskunnan lausunnon johdosta
35060: Oikeusministeriön rikoslain osittaisuudistuk- tarkistettu hallituksen esitys rikosten yhtymistä
35061: sia valmistelemaan asettama virkamiestyöryh- koskevan lainsäädännön uudistamisesta
35062: mä eli niin sanottu kriminaalityöryhmä esitti (hall.es. 8411980 vp.) annettiin eduskunnalle
35063: hallituksen esityksen muotoon laatimassaan kesällä 1980. Asian käsittelyn ollessa eduskun-
35064: ehdotuksessa (oikeusministeriön lainvalmiste- nan lakivaliokunnassa kesken esitys kuitenkin
35065: luosaston julkaisu 3/1978) rikoskonkurrenssi- raukesi vaalikauden päättymisen vuoksi.
35066: toimikunnan tapaan konkurrenssin lajien erot-
35067: teluu poistamista ja siirtymistä yhtenäisran-
35068: gaistusjärjestelmään. Ehdotuksen mukaan yh- 6.5. Hallituksen esityksen valmistelu oikeus-
35069: teinen vankeusrangaistus olisi saanut olla enin- ministeriössä
35070: tään kaksi kertaa niin pitkä kuin tärkeimmän
35071: rikoksen enimmäisrangaistus. Tätä enimmäis- Tämä rikosten yhtymistä koskevan lainsää-
35072: rangaistusta ei kuitenkaan olisi saanut ylittää dännön uudistamista koskeva esitys on valmis-
35073: enemmällä kuin kahdella vuodella. teltu oikeusministeriön asettamassa työryhmäs-
35074: Täytäntöönpantavaksi määrättyjen kohtuut- sä eli niin sanotussa yhtenäisrangaistustyöryh-
35075: toman pitkien ehdollisten vankeusrangaistusten mässä. Esitystä valmisteltaessa on kiinnitetty
35076: lieventämiseksi kriminaalityöryhmä ehdotti erityistä huomiota paitsi edellä mainittuihin
35077: myös ehdollisesta rangaistuksesta annettua la- lainvalmistelutöihin eduskunnan lakivalio-
35078: kia muutettavaksi muun muassa siten, että kunnan hallituksen esityksen 84/1980 vp. joh-
35079: rikoksentekijä olisi voitu täytäntöönpantavaksi dosta kuulemien eri asiantuntijoiden lausuntoi-
35080: 1990 vp. - HE n:o 40 23
35081:
35082: hin. Esityksen valmisteluvaiheessa työryhmä ja muun vankeusrangaistuksen perusteena ole-
35083: on kuullut lakiehdotusten johdosta eräitä asi- vista rikoksista määrätä määrätyin edellytyksin
35084: antuntijoita. yhteinen vankeusrangaistus. Ehdotuksen mu-
35085: Esitys on suurimmaksi osaksi samanlainen kaan vain ehdoton, mutta ei siis ehdollinen
35086: kuin rauennut hallituksen esitys 84/1980 vp. vankeusrangaistus katkaisisi konkurrenssin.
35087: Huomattavimmat muutokset aikaisempaan Aikaisemmassa esityksessä yhteisen rangaistuk-
35088: hallituksen esitykseen ovat seuraavat. Rikos- sen määrääminen puheena olevassa tapaukses-
35089: lainsäädännön kokonaisuudistuksen ensim- sa oli ehdotettu järjestettäväksi siten, että yh-
35090: mäistä vaihetta koskevaa hallituksen esitystä teistä rangaistusta määrättäessä ehdollinen
35091: (hall. es. 66/1988 vp.) vastaavasti rikoslain 2 vankeusrangaistus olisi katsottu tuomituksi
35092: luvun 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutetta- vasta silloin, kun se määrättiin pantavaksi
35093: vaksi siten, että kolmea kuukautta lyhyempi täytäntöön.
35094: vankeusrangaistus olisi aina tuomittava päivi- Nuorista rikoksentekijöistä annettua lakia
35095: nä. Niin kuin aikaisemmassakin esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että käy-
35096: enimmäisrangaistuksen saisi ylittää, mutta ran- tännössä jo yli 20 vuoden ajan soveltamatta
35097: gaistus ei saisi olla eri rikoksista seuraavien jääneet niin sanottua nuorisovankilapitennystä
35098: enimmäisrangaistusten yhteismäärää suurempi. koskevat säännökset ehdotetaan tarpeettomina
35099: Aikaisemman esityksen mukaan kaikki enim- kumottaviksi. Nuorisovankilasta ehdonalaiseen
35100: mäisrangaistukset oli mahdollista ylittää enin- vapauteen päästämistä koskevia säännöksiä eh-
35101: tään kahdella vuodella. Tämän esityksen mu- dotetaan myös muutettavaksi.
35102: kaan enimmäisrangaistus saataisiin ylittää
35103: Rikoslain ja ehdollisesta rangaistuksesta an-
35104: enintään yhdestä kolmeen vuodella riippuen
35105: netun lain siirtymäsäännökset ovat aikaisem-
35106: tuomittavana olevista rikoksista seuraavan an-
35107: man hallituksen esityksen vastaavia säännöksiä
35108: karimman enimmäisrangaistuksen pituudesta.
35109: yksityiskohtaisempia.
35110: Sakon muuntorangaistusta koskevien säännös-
35111: ten vuonna 1986 tapahtuneen muuttamisen
35112: johdosta yhteisen sakkorangaistuksen enim-
35113: mäismäärä olisi ehdotuksen mukaan aikaisem- 7. Organisatoriset ja taloudelliset
35114: man 180 päiväsakon sijasta 240 päiväsakkoa. vaikutukset
35115: Yhteisen rangaistuksen mittaamista koskeva
35116: säännösehdotus on aikaisempaa säännöstä yk- 7.1. Henkilöstön lisäystarve
35117: sityiskohtaisempi siinä, että yhteistä rangais-
35118: tusta mitattaessa lähtökohdaksi olisi otettava Esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista ei
35119: siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta yleisesti ottaen ole odotettavissa merkittäviä
35120: tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva viranomaisten toimivaltaa, organisaatiota tai
35121: ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista menettelykäytäntöä koskevia vaikutuksia.
35122: yhteinen rangaistus siten, että se olisi oikeu- Vankeusrangaistusten täytäntöönpanovaihees-
35123: denmukaisessa suhteessa myös rikosten luku- sa tapahtuvan hovioikeuksien niin sanotun kir-
35124: määrään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhtey- jeyhdistämisen lakkaamisen vuoksi osa vastaa-
35125: teen. Sakon muuntorangaistusta koskevien vista yhteisen rangaistuksen määräämisoikeu-
35126: säännösten uudistamisen ja virkarikoslainsää- denkäynneistä ilmeisestikin tulee eräiden suu-
35127: dännön uudistamisen vuoksi tähän esityseh- rempien rangaistuslaitosten sijaintipaikkakun-
35128: dotukseen ei ole otettu yhteistä sakon muunta- tien tuomioistuinten tehtäväksi. Näin ollen
35129: rangaistusta koskevia säännöksiä eikä yhteistä näille tuomioistuimille ja vastaavasti niiden
35130: virantoimituksesta erottamista koskevaa sään- tuomiopiirissä toimiville virallisille syyttäjille
35131: nöstä. saattaa aiheutua näistä rangaistusten täytän-
35132: Ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia töönpanovaiheessa tapahtuvista yhteisen ran-
35133: ehdotetaan muutettavaksi aikaisempaa ehdo- gaistuksen määräämisistä jossakin määrin lisä-
35134: tusta laajemmassa määrin. Ehdotuksen mu- työtä. Toisaalta on todettavissa, että vuoden
35135: kaan ehdollinen rangaistus voitaisiin määrätä 1989 alusta voimaan tullut laki yhden tuomarin
35136: pantavaksi täytäntöön vain osaksi sekä jättää istunnossa käsiteltävistä rikosasioista ( 1026/88)
35137: rangaistus muulta osin ehdolliseksi. Myös tä- antaa tuomioistuimille mahdollisuuden nykyis-
35138: män ehdotuksen mukaan voitaisiin täytäntöön- tä suuremman juttumäärän käsittelemiseen
35139: pantavaksi määrätyn ehdollisen rangaistuksen vuosittain.
35140: 24 1990 vp. - HE n:o 40
35141:
35142: Ehdotetut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun Tähän esitykseen sisältyvien lakiehdotusten
35143: rikosasiain oikeuspaikkaa koskevat säännökset johdosta tuomiolauselmajärjestelmän tallennus
35144: tekevät mahdolliseksi samaa rikoksentekijää on suunniteltava pääosin uudelleen. Käsittely-
35145: koskevien eri tuomioistuinten tuomiopiirissä säännöt, siirtoajot liitännäisiin rekistereihin ja
35146: tehtyjen rikosten käsittelyn samassa tuomiois- tietokantoihin on suunniteltava ja toteutettava
35147: tuimessa. Säännökset tekevät myös mahdolli- lainmuutoksen edellyttämällä tavalla. Siirtymä-
35148: seksi samaan rikokseen osallisten syyteasioiden kautena on ilmeisestikin pidettävä yllä kahta
35149: yhdessä käsittelyn ja myös määrätynlaisessa rinnakkaista järjestelmää.
35150: asiallisessa yhteydessä toisiinsa olevien rikosa- Mainitusta uuden järjestelmän suunnittelu-
35151: sioiden yhdessä käsittelyn. Säännösten tarkoi- työstä, toteutusvaiheen seurannasta ja testau~
35152: tuksenmukainen soveltaminen edellyttää kui- sista, tuomiolauselmajärjestelmän muuttami-
35153: tenkin rikosasiain käsittelyyn osallistuvien vi- sesta, uusien tietokantojen ja kahden rinnak-
35154: ranomaisten eli ensisijassa rikosten tutkijain kaisen järjestelmän ylläpitämisestä, liitännäis-
35155: sekä virallisten syyttäjien sekä viime kädessä ten rikosrekisterijärjestelmän, vankeinhoidon
35156: myös tuomarien yhteistoiminnan lisäämistä. ja ulosoton järjestelmien muutostyöstä sekä
35157: Käytännössä eri viranomaiset joutuvat nykyi- henkilökunnan koulutuksesta aiheutuisi val-
35158: sin olemaan yhteistyössä eräiden yhdessä käsi- tiolle menoja noin kolme miljoonaa markkaa.
35159: teltävien rikosasiain oikeuspaikasta annettua
35160: lakia (516/ 45) sovellettaessa. Yhtenäisrangais-
35161: tusjärjestelmään siirtyminen asettaa kuitenkin
35162: 8. Muita esitykseen vaikuttavia
35163: mainitulle yhteistoiminnalle nykyistä suurem-
35164: seikkoja
35165: pia vaatimuksia esitutkintavaiheesta lähtien.
35166: Uuden lainsäädännön edellyttämästä viran- 8.1. Esityksen suhde rikoslain kokonaisuu-
35167: omaisten välisestä yhteistoiminnasta aiheutuu distukseen
35168: eri viranomaisille nykyiseen verrattuna lisätyö-
35169: tä esimerkiksi rikosasioita koskevien kyselyjen Tässä esityksessä on kysymys rikoslain ko-
35170: ja mahdollisten asiakirjain hankkimisen vuok- konaisuudistuksesta erotetusta uudistuksesta.
35171: si. Toisaalta asioiden tarkoituksenmukaisesta Lakiehdotusten säännöksistä on rikoslain 2
35172: keskittämisestä koituu kokonaisuudessaan luvun 2 §:n 2 momentti laadittu lähes samansi-
35173: työn säästöä. Edellä olevat seikat huomioon sältöiseksi kuin säännös, joka on parhaillaan
35174: ottaen tähän esitykseen sisältyvistä lakiehdo- eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen
35175: tuksista ei ole odotettavissa viranomaisille mer- esityksessä rikoslain kokonaisuudistuksen en-
35176: kittävää henkilöstön lisäystarvetta. Ehdotettu simmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja
35177: uudistus saattaa kuitenkin eräissä tuomiois- eräiden muiden lakien muutoksiksi (hall. es.
35178: tuimissa johtaa rajoitettuun lisätyövoiman tar- 66/1988 vp.). Tähän esitykseen sisältyvässä
35179: peeseen. lakiehdotuksessa sanonnan ''rangaistuksia yh-
35180: distettäessä" sijasta käytetään kuitenkin sa-
35181: nontaa "yhteistä rangaistusta määrättäessä".
35182: 7.2. Uudistuksen vaikutus oikeusministeriön Yhteisen vankeusrangaistuksen rangaistusas-
35183: tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmään teikkoja koskevia säännöksiä laadittaessa on
35184: kiinnitetty huomiota käytännössä yleisimmin
35185: Tuomioistuimet tallentavat nykyisin tiedot esiintyvien rikosten nykyisiin ja myös koko-
35186: rikosasiassa antamistaan päätöksistä oikeus- naisuudistuksen yhteydessä ehdotettuihin ran-
35187: ministeriön tuomiolauselmajärjestelmään, jos- gaistusasteikkoihin.
35188: ta tiedot siirretään konekielisesti sakkojen ja Tähän esitykseen sisältyvien rikosten yhty-
35189: saamisten perimistä varten perintäjärjestel- mistä koskevien säännösten soveltamiseen liit-
35190: mään sekä vapausrangaistusten täytäntöönpa- tyviä ongelmia voidaan vähentää kiinnittämäl-
35191: noa varten vankeinhoidon atk-järjestelmään. lä rikoslain eri rikosten tunnusmerkistöjä laa-
35192: Tietoja välitetään konekielisesti myös eräille dittaessa huomiota myös rikosten yhtymiseen
35193: tuomioistuinten päätöstietoja tarvitseville vi- liittyviin seikkoihin. Hallituksen esityksen 66/
35194: ranomaisille. Järjestelmä myös tarkistaa osit- 1988 vp. perusteluissa jaksossa 6.1. onkin to-
35195: tain päätöstietojen loogisuuden ja oikeellisuu- dettu esitykseen sisältyvien lakiehdotusten ri-
35196: den. kostunnusmerkistöt pyrityn laatimaan sellaisik-
35197: 1990 vp. - HE n:o 40 25
35198:
35199: si, että niin sanottuja lainkonkurrenssitilanteita nösten vaan laissa olevan erityissäännöksen
35200: syntyisi mahdollisimman vähän. mukaan. Siten esimerkiksi rikesakkolain (66/
35201: 83) 20 §:n 1 momentin mukaan jos samalla
35202: teolla on tehty useita rikkomuksia, joista kai-
35203: 8.2. Esityksen suhde muuhun lainsäädäntöön kista voi seuraamuksena olla rikesakko, rike-
35204: sakko määrätään siitä rikkomuksesta, josta on
35205: Alioikeusuudistukseen liittyvällä oikeuden- säädetty ankarin rikesakko. Näissäkin tapauk-
35206: käyruiskaaren muuttamisesta annetulla lailla sissa sovelletaan siten sulkeutumisperiaatetta.
35207: (354/87), joka tulee voimaan erikseen säädettä- Rikoslain 7 luvun soveltamatta jättäminen on
35208: vällä lailla, alioikeuden päätösvaltaisuudesta näissä tapauksissa hyvinkin ymmärrettävää,
35209: rikosasioissa on oikeudenkäymiskaaren 2 lu- koska tuolloin ei ole olemassa mitään rangais-
35210: vun 1 §:ssä säädetty, että alioikeus eli niin tusasteikkoa, jonka rajoissa rangaistus useasta
35211: sanottu käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun rikoksesta olisi määrättävissä. Tämän vuoksi ei
35212: siinä on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. säännösten muuttamiseen myöskään tämän uu-
35213: Luvun 4 §:n mukaan rikosasiassa käräjäoikeus distuksen yhteydessä ole aihetta.
35214: on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin
35215: puheenjohtaja edellyttäen, että rikoksesta ei
35216: ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin 8.3. Rangaistusten tilastointi ja rangaistus-
35217: vankeutta enintään vuosi ja että rangaistuksek- käytännön yhtenäisyys
35218: si ei tuomita sakkoa ankarampaa rangaistusta.
35219: Tämän esityksen kannalta on kuitenkin otetta-
35220: Rikoslain 6 luvun säännökset rangaistuksen
35221: va huomioon, että mainitun 2 luvun 7 §:n
35222: mittaamisesta edellyttävät, että tuomioistuimet
35223: mukaan eri laeissa oleviin yleisten tuomiois-
35224: kiinnittävät rangaistusta mitattaessa erityistä
35225: tuinten päätösvaltaa koskeviin säännöksiin ei
35226: huomiota myös rangaistuskäytännön yhtenäi-
35227: mainitulla lailla puututa. Näin ollen tässä esi- syyteen. Lain taustalla olevan niin sanotun
35228: tyksessä ehdotetun rikoslain 7 luvun 7 §:n 2
35229: normaalirangaistusajattelun mukaan teosta oli-
35230: momentin tuomioistuimen kokoonpanoa kos-
35231: si tuomittava siitä säännönmukaisesti käytetty
35232: kevat säännökset jäisivät voimaan oikeuden-
35233: rangaistus tai normaalirangaistusvyöhykkeelle
35234: käyruiskaaren 2 luvun säännösten voimaantu- sijoittuva rangaistus, jollei ole perusteltua syy-
35235: lon jälkeenkin. tä poiketa tuosta rangaistuksesta.
35236: Eräissä laeissa on erityissäännöksiä yhteisen
35237: rangaistuksen määräämisestä usean rikoksen Normaalirangaistusajattelun mukainen ran-
35238: tapauksessa. Siten alkoholilain (459/68) 90 §:n gaistuksen mittaamisen toteuttaminen ei onnis-
35239: mukaan on jonkun syyllistyessä kahteen tai tu vaikeuksitta yhtenäisrangaistukselle pohjaa-
35240: useampaan alkoholilaissa rangaistavaksi sää- vassa järjestelmässä. Tuomioistuinten tukena
35241: dettyyn tekoon, kuten alkoholijuoman valmis- ei enää ole niin tarkkaa yksikkörangaistuksiin
35242: tamiseen, laittomaan hallussapitoon ja myyn- ja keskiarvoihin pitäytyvää tietoa aikaisem-
35243: tiin, siten, että kaikki rikokset koskevat samaa masta käytännöstä kuin nykyisin. Rikoslain 6
35244: erää alkoholijuomaa tai osaa siitä, noista kai- luvun mukaisista rangaistuksen mittaaruisperi-
35245: kista rikoksista on tuomittava, jollei jokin aatteista on kuitenkin syytä edelleen pitää kiin-
35246: noista rikoksista jo sisälly toiseen, vain yksi ni. Niiden toteuttaminen yhtenäisrangaistusjär-
35247: rangaistus siinä lainkohdassa säädetyissä ra- jestelmän puolella edellyttää oikeustilastoinuin
35248: joissa, jossa on säädetty ankarin rangaistus. kehittämistä nykyisestään siten, että tuomiois-
35249: Vastaavanlainen säännös on huumausainelain tuimet saavat tietoa paitsi yksittäisrikosten ran-
35250: (41/72) 9 §:ssä. Noissa tapauksissa ei siten gaistuksista myös erilaisista rikosten yhtymisti-
35251: sovelleta nykyisiä rikoslain 7 luvun säännöksiä lanteista.
35252: vaan määrätynlaista sulkeutumisperiaatetta. Nykyinen oikeuskäytäntö tulee näin menetel-
35253: Ehdotuksen mukaan noiden säännösten ku- täessä olemaan myös tulevaisuudessa tärkeä
35254: moamista ei ole pidetty aiheellisena, vaan ne väline rangaistuskäytännön ohjaamisessa. Käy-
35255: jäisivät edelleenkin voimaan. täntöä koskevan tiedon epätarkkuuden vuoksi
35256: Nykyisessä lainsäädännössä on myös eräitä voidaan sen pohjalta hahmottaa toistaiseksi
35257: säännöksiä, joiden mukaan samalla teolla teh- vain viitteitä siitä, mihin suuntaan ja mille
35258: dyistä rikoksista ei määrätä rangaistusta rikos- tasolle rangaistuskäytännön olisi rikosten yhty-
35259: lain 7 luvun rikosten yhtymistä koskevien sään- mistilanteissa tulevaisuudessa syytä hakeutua.
35260:
35261: 4 300270F
35262: 26 1990 vp. - HE n:o 40
35263:
35264: Jatketun rikoksen laajeneva soveltaminen on on noudatettu ehdotonta lisäämisperiaatetta,
35265: ollut oire siitä, että yhdistämiskäytäntö on saattaa yhtenäisrangaistusjärjestelmä taas joh-
35266: koettu liian kaavamaiseksi. Nykyisin jatketuik- taa nykyistä lievempään lopputulokseen. Kun
35267: si rikoksiksi tulkituissa tapauksissa yhtenäis- sakot on aikaisemmin laskettu täysin määrin
35268: rangaistuksen tulisi vastakin olla lievempi kuin yhteen, sallii yhtenäisrangaistusjärjestelmä lie-
35269: tapauksissa, jotka nyt arvioidaan reaalikon- ventää seuraamusten aritmeettisesta yhteenlas-
35270: kurrenssia koskevien sääntöjen mukaan. Vas- kemisesta aiheutuneita kohtuuttomuuksia. Täl-
35271: taavasti pidemmissä reaalikonkurrenssisarjois- löin on myös syytä huomata, että vankeus
35272: sa - etenkin, kun kyse on nuoresta henkilöstä edelleen on sakkoa ankarampi laji, eikä uudis-
35273: ja rikoskierteestä - voidaan tulevaisuudessa tuksen tarkoituksena ole vankeuden käytön
35274: päätyä nykyistä useammin lopputulokseen, jo- lisääminen sakon kustannuksella. Jos rikoksis-
35275: ka poikkeaa siitä, mihin kolmasosasäännön ta olisi aikaisemman käytännön mukaan lange-
35276: soveltaminen muutoin johtaisi. Milloin kyse tettu sakkorangaistuksia, olisi myös uuden jär-
35277: taas on hyvin erityyppisistä vankeudella ran- jestelmän mukaan tuomittaessa pysyttävä sak-
35278: gaistavista rikoksista, ilman minkäänlaista yh- korangaistuksessa, vaikka päiväsakkojen luku-
35279: teyttä toisiinsa, voi kokonaisrangaistus muo- määrä kohoaisikin korkeammaksi kuin mitä
35280: dostua joissakin tapauksissa nykyistä anka- yksittäisrikoksista on totuttu tuomitsemaan.
35281: rammaksikin. Tapauksissa, joissa toistaiseksi
35282:
35283:
35284:
35285:
35286: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
35287:
35288:
35289: 1. Lakiehdotusten perustelut Määräaikaisen vankeusrangaistuksen mittayk-
35290: sikkö
35291: 1.1. Rikoslaki
35292: 2 mom. Momentissa on nykyisin saannös
35293: 2 luku. Rangaistuksista siitä, minkälaisissa aikayksiköissä määräaikai-
35294: nen vankeusrangaistus on tuomittava. Rangais-
35295: Vankeusrangaistuksen vähimmäis- ja enim- tuksia yhdistettäessä momentin mukaan ran-
35296: mäisaika gaistus on määrättävä täysin vuosin, kuukau-
35297: sin ja päivin.
35298: 2 § 1 mom. Määräaikaisen vankeusrangais- Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen
35299: tuksen enimmäisaika on 2luvun nykyisen 2 §:n ensimmäistä vaihetta koskevassa hallituksen
35300: 1 momentin mukaan 12 vuotta tai rangaistuk- esityksessä (hall.es. 66/1988 vp.) on puheena
35301: sia 7 luvun mukaan yhdistettäessä 15 vuotta. olevaa 2 luvun 2 §:n 2 momenttia ehdotettu
35302: Koska vankeusrangaistuksia ei ehdotetun uu- mainitussa esityksessä tarkemmin mainituilla
35303: den 7 luvun mukaan enää yhdistettäisi, vaan perusteilla (s. 24 ja 25) muutettavaksi siten,
35304: rikoksista tuomittaisiin yhteinen vankeusran- että lyhyet eli alle kolmen kuukauden pituiset
35305: gaistus, säännöstä ehdotetaan tältä osin muu- vankeusrangaistukset tuomittaisiin aina päivi-
35306: tettavaksi. Ehdotetun 7 luvun 2 §:n yhteisen nä. Vastaava muutos on otettu tähän ehdotuk-
35307: vankeusrangaistuksen vähimmäis- ja enimmäi- seen. Kolmen kuukauden ja sitä pitempien
35308: saikaa koskevan säännöksen mukaan yksittäi- vankeusrangaistusten osalta nykyinen säännös
35309: sestä rikoksesta säädetty ankarin enimmäisran- jäisi lähes entiselleen. Nuo vankeusrangaistuk-
35310: gaistus voitaisiin yhteistä vankeusrangaistusta set tuomittaisiin siis edelleenkin täysin kuukau-
35311: määrättäessä ylittää enintään kolmella vuodel- sin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin
35312: la. Kun nykyisen lain mukaan ankarin enim- taikka täysin vuosin ja kuukausin. Vastaavat
35313: mäisrangaistus yksittäisestä rikoksesta on 12 säännökset koskisivat myös yhteistä vankeus-
35314: vuotta vankeutta, määräaikaisen yhteisen van- rangaistusta. Rangaistusten yhdistämistä kos-
35315: keusrangaistuksen ehdoton enimmäisaika olisi kevan säännöksen sijasta momenttiin ehdote-
35316: edelleenkin momentissa mainittu 15 vuotta. taan kuitenkin otettavaksi säännös, jonka mu-
35317: 1990 vp. - HE n:o 40 27
35318:
35319: kaan yhteinen vankeusrangaistus määrätään 5 §:ssä. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrä-
35320: myös täysin vuosin, kuukausin ja päivin. misestä jälkikäteen sekä täytäntöönpanoa var-
35321: ten säädettäisiin 6 ja 7 §:ssä sekä yhteisen
35322: vankeusrangaistuksen määräämisestä siinä ta-
35323: Päiväsakon vähimmäis- ja enimmäismäärä pauksessa, että aikaisempi yhteisen rangaistuk-
35324: sen määrääminen olisi tapahtunut virheellises-
35325: 4 § 1 mom. Momentissa olevan päiväsakon ti, säädettäisiin 8 §:ssä. Asianomistajan ase-
35326: vähimmäis- ja enimma1smaaraa koskevan masta yhteistä vankeusrangaistusta määrättäes-
35327: säännöksen mukaan päiväsakon vähimmäis- sä otettaisiin vielä erityissäännös 9 §:ään.
35328: määrä on 1 päiväsakko ja enimmäismäärä 120
35329: päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yhteen.
35330: Säännös on sopusoinnussa nykyisen 7 luvun 1 §. Yhteisen vakeusrangaistuksen määräämi-
35331: 6 §:n säännöksen kanssa, jonka mukaan sak- nen
35332: koja ei yhdistetä, vaan samalla kertaa tuomitut
35333: sakot lasketaan täysimääräisinä yhteen. 1 mom. Silloin kun syytetty on tuomittava
35334: Ehdotetun 7 luvun 3 §:n mukaan samalla rangaistukseen kahdesta tai useammasta rikok-
35335: kertaa tuomittavista sakoilla suoritettavista ri- sesta, joista tuomioistuimen harkinnan mu-
35336: koksista olisi tuomittava yhteinen sakkoran- kaan on tuomittava vankeutta, olisi hänet 1
35337: gaistus. Lain soveltajan kannalta näyttäisi ole- momentin mukaan tuomittava niistä yhteiseen
35338: van tällöin tarkoituksenmukaista ottaa sään- vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa
35339: nökset yhteisen sakkorangaistuksen enimmäis- ole toisin säädetty. Yhteistä vankeusrangaistus-
35340: ja vähimmäismäärästä mainittuun 7 luvun ta ei näin ollen tuomittaisi rikoksista, joiden
35341: 3 §:ään. Nyt puheena olevasta 4 §:n 1 momen- välinen konkurrenssi jäljempänä selostettavan
35342: tista ehdotetaan poistettavaksi maininta sakko- 6 §:n mukaan on katkennut, eikä silloin, kun
35343: jen yhteenlaskemisesta sekä lisättäväksi mo- muualla laissa olevista rikoksen yhtymistä kos-
35344: menttiin viittaus yhteisen sakkorangaistuksen kevista erityissäännöksistä muuta johtuu. Esi-
35345: enimmäis- ja vähimmmäismäärää koskeviin 7 merkkinä tällaisesta erityissäännöksestä voi-
35346: luvun säännöksiin. daan mainita aseettomasta palveluksesta ja
35347: 15 § 2 mom. Momentin nykyinen säännös siviilipalveluksesta annetun lain (132/69) 19 §,
35348: päivien muuttamisesta vankeudeksi rangaistuk- johon tässä yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi
35349: sia yhdistettäessä ehdotetaan tarpeettomana uusista rikoksen yhtymistä koskevista säännök-
35350: kumottavaksi. sistä aiheutuva tekninen muutos.
35351: 2 mom. Momentissa on säännös niitä ta-
35352: pauksia varten, jolloin samalla kertaa on tuo-
35353: 7 luku. Yhteisestä rangaistuksesta mittavana sekä sellaisia rikoksia, joista olisi
35354: tuomittava vankeutta, ja sellaisia rikoksia,
35355: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen joista olisi tuomittava sakkoa. Yhteinen van-
35356: keusrangaistus saataisiin 2 momentin mukaan
35357: Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymiseen tuomita siinäkin tapauksessa, että jostakin ri-
35358: liittyvät yhteistä vankeusrangaistusta ja yhteis- koksesta olisi tuomittava vankeusrangaistus ja
35359: tä sakkorangaistusta koskevat säännökset otet- jostakin sakkorangaistus. Jos sellaisia rikoksia,
35360: taisiin 7 lukuun. Vastaavasti luovuttaisiin ny- joista olisi tuomittava pelkästään sakkoa, on 2
35361: kyisistä ideaali- ja reaalikonkurrenssia sekä momentin tapauksessa useita, voidaan rikok-
35362: jatkettua rikosta koskevista 7 luvun säännök- sista, joista olisi tuomittava vankeutta, sekä
35363: sistä. Luvun säännökset ehdotetaan uudistetta- jostakin sakkorikoksesta tuomita yhteinen van-
35364: vaksi kokonaan siten, että 1 §:ään otettaisiin keusrangaistus ja muista sakkorikoksista sak-
35365: säännökset yhteisen vankeusrangaistuksen koa.
35366: määräämisestä, 2 §:ään säännökset yhteisen Harkittaessa, milloin rikoksista, joista sinän-
35367: vankeusrangaistuksen enimmäis- ja vähimmäi- sä olisi tuomittava sakkoa, olisi yhdessä van-
35368: sajasta sekä 3 §:ään yhteistä sakkorangaistusta keudella suoritettavien rikosten kanssa tuomit-
35369: koskevat säännökset. Luvun 4 §:ssä olisi muita tava yhteinen vankeusrangaistus, on lähdettävä
35370: rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeva sään- siitä, että sakkorangaistusta on sinänsä pidettä-
35371: nös. Yhteisen vankeusrangaistuksen ja yhteisen vä vankeusrangaistusta parempana vaihtoehto-
35372: sakkorangaistuksen mittaamisesta säädettäisiin na niin syytetyn kuin yhteiskunnankin kannal-
35373: 28 1990 vp. - HE n:o 40
35374:
35375: ta ja että tämän uudistuksen ei tulisi johtaa tarvitaan täydentäviä, nykyisiä yksin teoin teh-
35376: siihen, että sakkojen sijasta ryhdyttäisiin ylei- tyjä rikoksia ja jatkettuja rikoksia koskevia
35377: semmin tuomitsemaan vankeutta. säännöksiä vastaavia säännöksiä.
35378: Sakkorangaistuksen sisällyttämistä yhteiseen Rikoslain sekä eräiden muidenkin lakien
35379: vankeusrangaistukseen voidaan pitää hyväksyt- rangaistusasteikot ovat varsin laajoja. Oikeus-
35380: tävänä lähinnä silloin, kun se olisi tuomitun tilastoista käy selville, että käytännössä tuomi-
35381: edun mukaista. Näin näyttäisi olevan asianlaita taan yleensä huomattavasti rikoksen rangais-
35382: esimerkiksi silloin, kun tämä on syyllistynyt tusasteikon puolivälin alapuolelle sijoittuvia
35383: rikossarjaan eikä sakkorangaistuksen sisällyt- rangaistuksia. Asteikkojen enimmäisrangais-
35384: täminen yhteiseen vankeusrangaistukseen vai- tuksia lähelle sijoittuvat rangaistukset taas ovat
35385: kuta sanottavasti viimeksi mainitun rangais- erittäin harvinaisia. Näin on siitäkin huolimat-
35386: tuksen määrään. Erityisesti kun syytetty tuomi- ta, että verrattuna useampiin kulttuuripiiriäm-
35387: taan huomattavan pitkään vankeusrangaistuk- ille lähellä oleviin maihin Suomessa tuomitaan
35388: seen, olisi yhteisen vankeusrangaistuksen tuo- verrattain ankaria rangaistuksia.
35389: mitseminen myös sakkorikoksista perusteltua. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen eh-
35390: Toisaalta ei voida pitää hyväksyttävänä van- dotuksessa on lähdetty siitä, että rangaistusas-
35391: keusrangaistuksen tuomitsemista sakkorikok- teikko, jonka enimmäisrangaistuksena on eri
35392: sista vain sillä perusteella, että jostakin samalla rikoksista seuraava ankarin enimmäisrangais-
35393: kertaa tuomittavasta rikoksesta on tuomittava tus, antaa useimmiten mahdollisuuden riittä-
35394: vankeusrangaistukseen. Saattaa kuitenkin olla vän ankaran enimmäisrangaistuksen tuomitse-
35395: tapauksia, kuten samalla teolla tehdyt nykyisin miseen.
35396: ideaalikonkurrenssissa olevat rikokset, joissa Säännöksiä laadittaessa voidaan lähteä myös
35397: yhteisen vankeusrangaistuksen tuomitseminen siitä, että ankarin rikoksista seuraavista enim-
35398: myös sakkorikoksista olisi aiheellista. mäisrangaistuksista saataisiin ylittää, mutta et-
35399: Yhteinen rangaistus voidaan luonnollisesti tä liian ankarien rangaistusten välttämiseksi ja
35400: myös määrätä ehdolliseksi. Jos jostakin rikok- mahdollisimman yhtenäisen oikeuskäytännön
35401: sesta olisi tuomittava vankeutta ja jostakin saavuttamiseksi mahdollisuutta tuon ankarim-
35402: toisesta sakkoa, voidaan sakkorangaistuksen man enimmäisrangaistuksen ylittämiseen on
35403: erikseen tuomitsemista pitää perusteltuna esi- rajoitettava ja että lyhyempiä enimmäisran-
35404: merkiksi siinä tapauksessa, että vankeusran- gaistuksia ei ole tarpeen ylittää yhtä paljon
35405: gaistus olisi muutoin tuomittava ehdottomana. kuin pitempiä enimmäisrangaistuksia. Sään-
35406: Tällöin ei yleensä olisi tarpeen tuomita ehdolli- nökset yhteisen rangaistuksen enimmäisajasta
35407: sesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 3 mo- otettaisiin pykälän 1 momenttiin sekä vähim-
35408: mentissa tarkoitettua oheissakkoa. mäisajasta 2 momenttiin. Tarkemmat säännök-
35409: 3 mom. Niitä tapauksia varten, joissa syytet- set enimmäis- ja vähimmäisrangaistuksista oli-
35410: ty olisi tuomittava jostakin rikoksesta elinkau- sivat pykälän 3 momentissa.
35411: tiseen vankeusrangaistukseen, momenttiin eh- 1 mom. Ehdotuksen mukaan eri rikoksista
35412: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen
35413: kaikista rikoksista olisi tuolloin tuomittava saisi ylittää. Enimmäisrangaistuksen ylittämi-
35414: yhteiseksi rangaistukseksi elinkautinen van- sessä olisi kaksi rajoitusta. Ensinnäkään yhtei-
35415: keusrangaistus. Asiallisesti säännös vastaa ny- nen rangaistus ei saisi ylittää eri rikoksista
35416: kyistä 7 luvun 4 §:n säännöstä, jonka mukaan seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismää-
35417: elinkautinen vankeusrangaistus käsittää kaikki rää. Rajoitusta voidaan pitää itsestään selvänä,
35418: muut vankeusrangaistukset ja sakot. koska on luonnollista, että yhteinen rangaistus
35419: ei voi olla pitempi kuin, jos jokaisesta samalla
35420: kertaa tuomittavasta rikoksesta määrättäisiin
35421: 2 §. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäisrangaistus ja rangaistukset laskettai-
35422: enimmäis- ja vähimmäisaika siin täysimääräisesti yhteen. Säännöksen ni-
35423: menomainen ottaminen lakiin on kuitenkin
35424: Rikoslain eri rikoksia koskevat rangaistus- perusteltua lähinnä vähäisempiä, enintään vuo-
35425: säännökset ja niiden rangaistusasteikot on laa- den enimmäisrangaistuksia varten.
35426: dittu yksittäistä rikosta silmällä pitäen. Eten- Toisaalta rikoksista seuraavan ankarimman
35427: kin niitä tapauksia varten, jolloin yhteinen enimmäisrangaistuksen ylittämismahdollisuus
35428: rangaistus on määrättävä erilaisista rikoksista, riippuisi rikoksista seuraavasta ankarimmasta
35429: 1990 vp. - HE n:o 40 29
35430:
35431: enimmäisrangaistuksesta. Alle 2 vuoden van- koksia on useita, on tämän katsottu merkitse-
35432: keusrangaistuksen saisi ylittää enintään 1 vuo- vän, että eri lainkohdissa mainituista vähim-
35433: della, vähintään 2 vuoden mutta alle 4 vuoden mäisrangaistuksista ankarin on ylitettävä vä-
35434: vankeusrangaistuksen saisi ylittää enintään 2 hintään sillä pienimmällä määrällä, mitä kuta-
35435: vuodella ja vähintään 4 vuoden määräaikaisen kin rangaistuslajia voidaan lisätä. Kun tuo
35436: vankeusrangaistuksen saisi ylittää enintään 3 ylitys voisi vankeusrangaistuksen osalta olla
35437: vuodella. Nykyisin yksittäisen määräaikaisen ainoastaan yksi päivä, on ehdotuksessa katsot-
35438: vankeusrangaistuksen enimmäismäärä on 12 tu riittävän, että yhteinen vankeusrangaistus
35439: vuotta ja rangaistuksia yhdistettäessä 15 vuot- on vähintään ankarimman vähimmäisrangais-
35440: ta. Yhteisen määräaikaisen vankeusrangaistuk- tuksen määräinen. Käytännössä tämä vähim-
35441: sen enimmäismäärä olisi ehdotuksen mukaan mäisrangaistus tulisi kuitenkin käytettäväksi
35442: 12 + 3 vuotta, eli sama 15 vuotta. vain harvoissa tapauksissa. Rangaistus voitai-
35443: Edellä olevan mukaisesti siis, jos tuomittava- siin myös 3 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoite-
35444: na on kaksi tai useampia rikoksia, joista kai- tuista tuomiossa mainittavista erityisistä syistä
35445: kista saattaa seurata sakkoa tai vankeutta enin- tuomita ankarinta vähimmäisrangaistusta lie-
35446: tään 3 kuukautta, kahdesta rikoksesta tuomit- vempänä yhteisenä vankeusrangaistuksena tai
35447: tava enimmäisrangaistus olisi 6 kuukautta, kol- sakkona.
35448: mesta 9 kuukautta, neljästä 1 vuosi sekä viides- 3 mom. Edellä mainitulla ankarimmalla
35449: tä ja sitä useammasta rikoksesta 1 vuosi 3 enimmäis- tai vähimmäisrangaistuksella tarkoi-
35450: kuukautta vankeutta. Jos mistään rikoksesta ei tetaan 3 momentin mukaan sitä rangaistusta,
35451: ole säädetty enempää rangaistusta kuin 1 vuo- joka rikoksesta saadaan tapaukseen sovelletta-
35452: si, enimmäisrangaistus useammasta rikoksesta vien säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai
35453: olisi 2 vuotta. Jos säädetty enimmäisrangaistus vähimmäisrangaistukseksi. Yhteisen vankeus-
35454: on 2 vuotta, yhteinen enimmäisrangaistus olisi rangaistuksen enimmäismäärän ratkaisee juuri
35455: 4 vuotta vankeutta. Jos taas jostakin rikokses- sen ankarimmin rangaistavan rikoksen asteik-
35456: ta, kuten törkeästä varkaudesta, säädetty ko, joka tulisi sovellettavaksi tuomittavana
35457: enimmäisrangaistus on 4 vuotta, kahdesta tai olevassa yksittäistapauksessa. Esimerkiksi jos-
35458: useammasta törkeästä varkaudesta yhteisen takin rikoksesta erittäin raskauttavia asianhaa-
35459: vankeusrangaistuksen enimmäismäärä olisi 7 roja varten säädetty asteikko tulisi yhteistä
35460: vuotta vankeutta. rangaistusta määrättäessä sovellettavaksi vain,
35461: Ehdotuksessa omaksuttu yhteisen vankeus- milloin rikoksen todella havaitaan tapahtuneen
35462: rangaistuksen määräämistapa näyttää moni- sellaisissa olosuhteissa. Sama koskee rikoksesta
35463: mutkaiselta. Tällöin on kuitenkin otettava erittäin lieventävien asianhaarojen varalta sää-
35464: huomioon, että puheena olevia 1 momentin dettyä asteikkoa.
35465: säännöksiä joudutaan ilmeisestikin sovelta- Myös rangaistuksen yleisten vähentämispe-
35466: maan vain niissä tapauksissa, joissa tuomitta- rusteiden, kuten nuoruuden ja vähentyneen
35467: vana on useita törkeitä rikoksia. Suurimmassa syyntakeisuuden, vaikutus otettaisiin ehdotuk-
35468: osassa tapauksia voidaan rikoksista seuraavaa sen mukaan huomioon rikoksista seuraavien
35469: ankarinta enimmäisrangaistusta pitää riittävä- enimmäis- ja vähimmäisrangaistusten anka-
35470: nä. Lisäksi on otettava huomioon, että myös ruutta määriteltäessä. Jos henkilö on rikoksen
35471: yhteistä rangaistusta määrättäessä on samoin tehdessään ollut alle 18-vuotias tai täyttä ym-
35472: kuin nykyisinkin kahdesta tai useammasta ri- märrystä vailla, voidaan hänelle 3 luvun 2 §:n
35473: koksesta rangaistusta määrättäessä pakostakin mukaan tuomita tuosta rikoksesta, jos siitä
35474: selvitettävä, mitä ja minkä suuruisia seuraa- olisi saattanut seurata elinkautinen vankeus-
35475: muksia tuomittavista rikoksista voidaan lain rangaistus, vankeutta vähintään kaksi vuotta
35476: mukaan tuomita. ja enintään kaksitoista vuotta ja, jos siitä on
35477: 2 mom. Yhteinen vankeusrangaistus ei ehdo- säädetty määräaika vankeutta, enintään kolme
35478: tuksen mukaan saisi olla lyhyempi kuin anka- neljäsosaa säädetystä ankarimmasta vankeus-
35479: rin eri rikoksista seuraavista vähimmäisran- rangaistuksesta ja vähintään pienin määrä,
35480: gaistuksista. Mahdollisella sakon erityisvähim- jonka vankeutta saa 2 luvun mukaan tuomita
35481: mäismäärällä ei olisi tässä yhteydessä merkitys- eli 14 päivää. Milloin ankarin tuomittavana
35482: tä. Kun ideaalikonkurrenssin ja jatketun rikok- olevista rikoksista säädetyistä rangaistuksista
35483: sen tapauksissa rangaistusta määrättäessä on on kaksi vuotta vankeutta, esimerkiksi nuorelle
35484: nykyisin pidettävä raskauttavana sitä, että ri- henkilölle ehdotuksen mukaan tuomittavan yh-
35485: 30 1990 vp. - HE n:o 40
35486:
35487: teisen rangaistuksen enimmäisaika olisi 3/4 x 2 nitun lainkohdan mukaan ei ennen 1 pa1vaa
35488: vuotta + 1 vuosi eli 2 vuotta 6 kuukautta, kesäkuuta 1969 säädettyä sakkorangaistuksen
35489: koska yhteinen vankeusrangaistus ehdotetun 1 erityistä vähimmäis- tai enimmäismäärää ole
35490: momentin mukaan saa tässä tapauksessa olla sovellettava. Kun lainsäädännössämme ei ny-
35491: enintään vuoden pitempi kuin se rangaistus, kyisin ole sakkorangaistuksen enimmäismäärää
35492: joka on ankarin eri rikoksista seuraavista koskevia erityissäännöksiä, olisi yhteisen sak-
35493: enimmäisrangaistuksista. Milloin ankarin ri- korangaistuksen enimmäismäärä näin ollen ai-
35494: koksista säädetyistä rangaistuksista taas on 4 na kaksinkertainen verrattuna siihen mitä kus-
35495: vuotta vankeutta, olisi yhteisen rangaistuksen takin yhteisen rangaistuksen piiriin kuuluvasta
35496: enimmäisaika vastaavassa tapauksessa 314 x rikoksesta erikseen voitaisiin enimmäisrangais-
35497: 4 vuotta + 2 vuotta eli 5 vuotta vankeutta. Jos tuksena tuomita. Myös siinä tapauksessa, että
35498: tuomittu kuitenkin on syyllistynyt myös sellai- jostakin rikoksesta tuomittavalle sakkorangais-
35499: seen rikokseen, jonka osalta yleiset vähentä- tukselle vastaisuudessa lailla säädetään erityi-
35500: misperusteet eivät tule kysymykseen, ja tästä nen enimmäismäärä, olisi yhteisen sakkoran-
35501: voitaisiin tuomita ankarampi enimmäisrangais- gaistuksen enimmäismäärä aina 240 päiväsak-
35502: tus kuin mistään muusta rikoksesta sen jälkeen koa.
35503: kun yleiset vähentämisperusteet noiden rikos- Momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväk-
35504: ten osalta on otettu huomioon, määräytyy si, että jos jostakin rikoksesta, josta yhdessä
35505: yhteisen vankeusrangaistuksen enimmäisaika muiden rikosten kanssa olisi tuomittava yhtei-
35506: sen rangaistuksen mukaisesti, joka ensiksi mai- nen sakkorangaistus, on 1 päivän kesäkuuta
35507: nitusta rikoksesta voitaisiin tuomita. 1969 jälkeen säädetty erityinen sakon vähim-
35508: Siinä tapauksessa, että jostakin yhteiseen mäismäärä, ei myöskään yhteinen sakkoran-
35509: vankeusrangaistukseen sisällytettävästä rikok- gaistus saisi olla tätä vähimmäismäärää pie-
35510: sesta saattaisi seurata vain sakkorangaistus, nempi. Tällainen erityinen vähimmäismäärä on
35511: sakkojen katsottaisiin 1 momentin ensimmäi- nykyisin säädetty vain kahdesta rikoksesta eli
35512: sessä virkkeessä tarkoitettua enimmäisrangais- rikoslain 23 luvun 2 §:ssä törkeästä rattijuopu-
35513: tusten yhteisaikaa laskettaessa vastaavan yh- muksesta säädetty 60 päiväsakkoa, sekä tielii-
35514: teensä yhtä kuukautta vankeutta. kennelain (267/81) 99 §:ssä törkeästä liiken-
35515: teen vaarantamisesta säädetty 30 päiväsakkoa.
35516: 3 §. Yhteinen sakkorangaistus Yhteinen sakkorangaistus voitaisiin tuomita
35517: vain, jos rangaistus kaikista rikoksista tuomi-
35518: 1 mom. Milloin syytetty olisi samalla kertaa taan samalla kertaa. Rangaistus voidaan kat-
35519: tuomioistuimen harkinnan mukaan tuomittava soa tuomituksi useammasta rikoksesta samalla
35520: kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- kertaa, kun niistä tuomitaan rangaistus samal-
35521: gaistukseen, olisi hänet 1 momentin mukaan la päätöksellä.
35522: tuomittava niistä yhteiseen sakkorangaistuk- Samalla teolla tehdyistä rikoksista tuomitaan
35523: seen. käytännössä rangaistus melkein poikkeuksetta
35524: 2 mom. Yhteisen sakkorangaistuksen enim- samalla päätöksellä. Muissa tapauksissa on
35525: mäismäärä olisi 2 momentin mukaan 240 päi- usein sattumanvaraista, käsitelläänkö syytteet
35526: väsakkoa. Nykyisin voimassa oleva sakkoran- eri rikoksista samassa menettelyssä ja tuleeko
35527: gaistuksen rajoittamaton yhteenlaskemisperi- rangaistus niistä tuomittavaksi samalla kertaa.
35528: aate saattaa joskus johtaa täysin kohtuutta- Yhteisen sakkorangaistuksen määräämisessä
35529: maan lopputulokseen. Tämän vuoksi on erityi- olisi noudatettava jäljempänä selostettavan
35530: sen enimmäisrangaistuksen ottamista lakiin pi- 5 §:n säännöksiä yhteisen rangaistuksen mit-
35531: detty perusteltuna. taamisesta. Tämä johtaa syytetyn kannalta
35532: Vuonna 1969 muutettiin rikoslain 2 luvun edullisempaan lopputulokseen kuin eri sakko-
35533: 4 §:n 1 momentti siten, että sakkoja voidaan rangaistusten määrääminen eri rikoksista ja
35534: tuomita vähintään 1 päiväsakko ja enintään niiden yhteenlaskeminen. Erityisesti silloin kun
35535: 120 päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yhteen. eri sakkorangaistusten yhteen laskettu määrä
35536: Vuonna 1976 muutettiin 2 luvun 4 §:n 2 mo- ylittää yhteisen sakkorangaistuksen enimmäis-
35537: menttia kuitenkin siten, että sakkorangaistuk- määrän eli 240 päiväsakkoa, voidaan rikoksen-
35538: selle voidaan erityisestä syystä lailla säätää tekijän kannalta pitää jossakin määrin koh-
35539: erityinen vähimmäis- tai enimmäismäärä. Mai- tuuttomana, että tuomitsemishetken sattuman-
35540: 1990 vp. - HE n:o 40 31
35541:
35542: varaisuus on päässyt vaikuttamaan kokonais- yhdestä rikoksesta. Yhteistä rangaistusta mitat-
35543: rangaistuksen suuruuteen. taessa on siten otettava huomioon kaikki asi-
35544: Yleisperusteluissa (5.1.5.) mainituista syistä aan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lie-
35545: toimenpiteisiin mainitun epäkohdan estämisek- ventävät seikat ja myös yhteisen rangaistuksen
35546: si ei kuitenkaan ole aiheellista ryhtyä. Toisaal- tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa rikos-
35547: ta yhteisen sakkorangaistuksen määräämistä ten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä
35548: etenkin nykyisin yksin teoin tehtyjä rikoksia ja rikoksista ilmenevään tekijän syyllisyyteen (RL
35549: jatkettuja rikoksia vastaavissa tapauksissa on 6:1). Sanotun luvun 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut
35550: pidetty siinä määrin tarkoituksenmukaisena, rangaistusten koventamis- ja lieventämisperus-
35551: ettei yhteisen sakkorangaistuksen tuomitsemi- teet samoin kuin 4 §:ssä oleva kohtuullistamis-
35552: sen mahdollisuudesta ole mainitunlaisista sat- säännös soveltuvat myös yhteisen vankeusran-
35553: tumanvaraisuuksista huolimatta katsottu ai- gaistuksen ja sakkorangaistuksen mittaami-
35554: heelliseksi luopua. Rangaistusmääräysmenette- seen. Tämän vuoksi ehdotetaan 5 §:n 1 mo-
35555: lyssä tuomittavien sakkojen osalta on katsottu, mentiksi otettavaksi säännös, jonka mukaan
35556: että erityistoimenpiteisiin rangaistusmääräys- yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran-
35557: tuomarilla samoihin aikoihin vireillä olevien gaistuksen mittaamisessa on soveltuvin osin
35558: samaa syytettyä koskevien sakkoasioiden saat- noudatettava 6 luvun säännöksiä.
35559: tamiseksi yhdessä käsiteltäväksi ei ole aiheellis- 2 mom. Niin kuin aikaisemmin on jo todet-
35560: ta ryhtyä. Esitykseen ei näin ollen sisälly aikai- tu, 6 luvun rangaistuksen mittaamisohjeet on
35561: semmassa hallituksen esityksessä ollutta ehdo- säädetty yhden rikoksen tapauksia varten.
35562: tusta rangaistusmääräyslain (146/70) 9 §:n Myös nykyisin joudutaan kuitenkin jatketuo
35563: muuttamisesta. rikoksen käsitteen laajenemisen vuoksi suorit-
35564: 3 mom. Sinänsä on selvää, että 2 luvun tamaan rangaistusten mittaamisia useammasta
35565: 4 b §:n 2 momentissa tarkoitettu markkamää- rikoksesta. Tuomioistuimille on siten jo muo-
35566: räisenä tuomittava uhkasakko pakkokeinona ei dostunut käsitys rangaistuksen mittaamisesta
35567: ole rangaistus, vaikka 2 luvun 5 §:n mukaan sellaisissa tapauksissa, joissa tosiasiallisesti
35568: myös maksamatta jääneen markkamääräisen joudutaan mittaamaan yhteinen rangaistus use-
35569: uhkasakon sijasta on määrättävä muuntoran- ammasta rikoksesta. Etenkin rangaistuskäytän-
35570: gaistus. Selvyyden vuoksi momenttiin ehdote- nön saattamiseksi mahdollisimman yhtenäisek-
35571: taan kuitenkin otettavaksi säännös, jonka mu- si yksityiskohtaisemmat ohjeet yhteisen ran-
35572: kaan 3 §:n säännökset eivät koske markka- gaistuksen mittaamista varten ovat joka ta-
35573: määräisesti tuomittavaa uhkasakkoa. pauksessa tarpeen.
35574: Vaikka yhteisen rangaistuksen käyttöön ot-
35575: tamisen yhteydessä luovutaankin konkurrenssi-
35576: 4 §. Muut seuraamukset muotojen erottelusta, nykyisillä rikosten yhty-
35577: mistä koskevilla periaatteilla tulee varmaan
35578: Lain 7 luvun 7 §:ssä on nykyisin säännös, edelleenkin olemaan tietty merkitys mittaamis-
35579: jonka mukaan, jos syyllinen on luvussa maini- käytännön ohjeena vielä uuden lain voimaan
35580: tuissa tapauksissa tuomittava viralta pantavak- tultuakin. Selvää kuitenkin on, että uuden lain
35581: si tai virantoimituksesta erotettavaksi tai muu- mukaan yhteistä rangaistusta kahdesta tai use-
35582: hun sen kaltaiseen seuraamukseen, hänet on ammasta rikoksesta mitattaessa on pyrittävä
35583: yleistä lajia olevan rangaistuksen lisäksi tuo- nykyistä enemmän kokonaisrangaistukseen, jo-
35584: mittava myös sellaiseen seuraamukseen. Pykä- ka olisi oikeudenmukaisessa ja kohtuullisessa
35585: lään ehdotetaan otettavaksi vastaava säännös, suhteessa tuomittavana olevien rikosten koko-
35586: jossa on otettu huomioon virkarikoslainsää- naisuuteen.
35587: dännön uudistamisen yhteydessä uudistetut Nykyisen lain mukaan yhdistettyä rangais-
35588: rangaistussäännökset. tusta määrättäessä lähtökohdaksi otetaan an-
35589: karin rikoksista tuomittu rangaistus ja siihen
35590: sitten lisätään osa muista rikoksista tuomituis-
35591: 5 §. Yhteisen rangaistuksen mittaaminen ta rangaistuksista. Myös jatketusta rikoksesta
35592: rangaistusta mitattaessa rangaistuksen pohjak-
35593: 1 mom. Myös yhteisen rangaistuksen mittaa- si otetaan ankarin rikoksista tuomittavista ran-
35594: misessa olisi noudatettava samoja periaatteita gaistuksista ja muut rikokset otetaan samalla
35595: kuin mitattaessa 6 luvun mukaan rangaistusta huomioon rangaistusta korottavana tekijänä.
35596: 32 1990 vp. - HE n:o 40
35597:
35598: Yhdellä teolla tehdyistä rikoksista rangaistusta rikosten suuri lukumäärä aiheuttaa rangaistuk-
35599: määrättäessä menetellään vastaavalla tavalla. sen koventumisen.
35600: Kuitenkin on havaittavissa tapauksia, joihin Momentin mukaan rangaistuksen tulee olla
35601: mainitunlainen mittaamistapa ei sellaisenaan oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten
35602: sovellu. Näin on esimerkiksi silloin, kun kuole- keskinäiseen yhteyteen. Niinpä esimerkiksi se,
35603: mantuottamus on ideaalikonkurrenssissa muun että rikokset ovat nykyisen lain mukaisessa
35604: rikoksen kanssa. Tuolloin on pakostakin aja- ideaalikonkurrenssissa, tulisi yleensä ottaa
35605: teltava noita rikoksia yhtenä kokonaisuutena huomioon yhteisen rangaistuksen lieventämis-
35606: ja määrättävä siitä rangaistus ilman edellä perusteena. Tällaisessa tilanteessa rangaistuk-
35607: mainitunlaista ajatusoperaatiota. seen tuomittava on tehnyt vain yhden rikollisen
35608: Pyrittäessä laatimaan yksityiskohtaisempia teon, joka kuitenkin täyttää useamman rikok-
35609: ohjeita yhteisen rangaistuksen mittaamiseen, 2 sen tunnusmerkistön. Tämä on yleensä tekijän
35610: momenttiin ehdotetaan nykyiseen mittaamis- kokonaissyyllisyyttä vähentävä seikka. Sama
35611: käytäntöön tukeutuen otettavaksi säännös koskee jatkettua rikosta käsitteen alkuperäises-
35612: jonka mukaan yhteistä rangaistusta mitattaess~ sä merkityksessä eli silloin kun todella on
35613: lähtökohdaksi olisi otettava siitä rikoksesta kysymys "saman rikoksen jatkamisesta".
35614: tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen
35615: harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangais- Toisaalta uudistuksen tavoitteena on nykyis-
35616: tus. Yhteinen rangaistus olisi sitten mitattava ten reaalikonkurrenssia koskevien säännösten
35617: rikoksista siten, että se olisi oikeudenmukaises- synnyttämien kohtuuttomuuksien oikaisemi-
35618: sa suhteessa 6 luvun mukaan huomioon otetta- nen. Sen tarvetta on osoittanut jatketun rikok-
35619: vien seikkojen lisäksi myös sellaisiin seikkoi- sen käsitteen laajentuminen. Mitattaessa yh-
35620: hin, jotka ovat merkittäviä useampien rikosten teistä rangaistusta rikossarjasta, johon kuulu-
35621: tapauksissa, eli rikosten lukumäärään, niiden vat rikokset ovat nykyisen lain mukaisessa
35622: vakavuuteen ja rikosten keskinäiseen yhtey- reaalikonkurrenssissa keskenään, saadaankin
35623: teen. Säännöstä laadittaessa on lähdetty siitä, ohjetta siitä rangaistuskäytännöstä, joka on
35624: että tuomioistuimen ei tarvitsisi päätöksessään muodostunut mitattaessa rangaistuksia jatke-
35625: mainita, mistä rikoksesta tuomittu rangaistus tuista rikoksista käsitteen laajentuneessa mer-
35626: on rangaistusta mitattaessa otettu lähtökoh- kityksessä. Erityisenä lieventämisperusteena
35627: daksi ja minkä suuruinen rangaistus tuosta voidaan pitää myös sitä, että sinänsä suuri
35628: rikoksesta olisi tuomioistuimen harkinnan mu- määrä rikoksia muodostaa kokonaisuuden, jo-
35629: kaan tuleva. Säännös on vain tarkoitettu hel- ta on kutsuttu rikoskierteeksi. Rikoskierteeseen
35630: pottamaan ja yhdenmukaistamaan mittaamis- kuuluvia rikoksia ei nykyisen käytännön mu-
35631: toimintaa usean rikoksen tapauksissa. Käytän- kaan aina pidetä jatkettuna rikoksena. Tällai-
35632: nössä tuon säännöksen sisältö tulee selvimmin sen rikoskierteen voivat muodostaa esimerkiksi
35633: esille niissä tapauksissa, joissa yhdestä rikok- pitempiaikaiseen juopotteluun liittyvät useat
35634: sesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- järjestysrikkomukset. Tätä lieventämisperus-
35635: mittua syytetään toisesta ennen tuomion anta- tetta on sovellettu jo tähänkin saakka esimer-
35636: mista tehdystä rikoksesta. Tuomioistuin joutuu kiksi määräämällä sakon muuntorangaistus 2
35637: tuolloin välitoimenpiteenä harkitsemaan myös luvun 5 §:n 4 momentin perusteella säännön-
35638: jälkimmäisestä rikoksesta tuomittavan rangais- mukaista lyhyemmäksi. Tällaiseen rikoskiertee-
35639: tuksen määrää, sillä itsestään selvää on, että seen voidaan perustellusti rinnastaa myös sel-
35640: noista kahdesta rikoksesta on vähintään tuo- lainen rikosten keskinäinen yhteys, jossa toi-
35641: mittava sen suuruinen rangaistus kuin mitä nen rikos on tehty toisen edistämiseksi tai
35642: tuomittaisiin siitä rikoksesta, josta tuomittai- salaamiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita ti-
35643: siin ankarin rangaistus. lanne, kun rikoksesta epäiltynä etsintäkuulu-
35644: Kun rikosten lukumäärä ja niiden vakavuus tettu pakoaan edistääkseen esiintyy väärällä
35645: on otettava huomioon samanaikaisesti, samas- nimellä syyllistyen viranomaisen erehdyttämi-
35646: sa rikossarjassa voi olla mittaamisessa eri seen.
35647: suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Jos sarjaan Rikosten keskinäinen yhteys voi olla myös
35648: kuuluu useita törkeitä rikoksia, rangaistuksen yhteisen rangaistuksen koventamisperuste.
35649: tulee olla kovempi kuin silloin, kun siihen Näin on yleensä silloin, kun rikollinen toiminta
35650: kuuluu yhden törkeän rikoksen ohella useita osoittaa suunnitelmallisuutta tai kysymys on
35651: vain vähäisiä rikoksia. Toisaalta vähäistenkin liigarikollisuudesta.
35652: 1990 vp. - HE n:o 40 33
35653:
35654: Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa mukaan määrättäessä saa pitää ankarammin
35655: jokin 6 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettu koventa- rangaistavina, kuin miksi ne aikaisemmassa
35656: mis- tai lieventämisperuste koskee vain osaa tuomiossa on todettu. Mikäli kuitenkin myö-
35657: samalla kertaa tuomittavina olevista rikoksista. hemmin ilmi tullut seikka osoittaa, että lain-
35658: Niinpä järjestäytyneessä ryhmässä mukana ol- voiman saaneelia päätöksellä syytetyn viaksi
35659: lut rikoksentekijä on voinut syyllistyä sellai- luettuun rikokseen olisi ollut sovellettava olen-
35660: seen rikokseen, jolla ei ole mitään liittymäkoh- naisesti ankarampia säännöksiä, voidaan kui-
35661: tia tällaiseeen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. tenkin sitä koskeva päätös oikeudenkäymis-
35662: Hän on voinut esimerkiksi syyllistyä tällaisen kaaren 31 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan
35663: toiminnan ulkopuolella rattijuopumukseen tai nojalla määrätyin edellytyksin purkaa. Toisaal-
35664: pahoinpitelyyn. Toisaalta voi esiintyä tapauk- ta on myös niin, että myöhemmin määrätyn
35665: sia, joissa aikaisemminkin samankaltaisiin ri- yhteisen rangaistuksen tulee olla aikaisemmin
35666: koksiin syyllistynyt on jatkamalla rikollista tuomittua jonkin verran ankarampi, jollei tuo-
35667: toimintaansa osoittanut ilmeistä piittaamatto- mioistuin 6 §:ssä mainituista syistä nimen-
35668: muutta lain kielloista tai käskyistä, mutta siitä omaan totea, että aikaisempi rangaistus koskee
35669: huolimatta yksittäisen rikoksen osalta voidaan myös myöhemmin tuomittavana olevaa rikos-
35670: osoittaa, että hän on tehnyt sen huomattavan ta.
35671: painostuksen alaisena. Edelleen useisiin rikok-
35672: siin syyllistynyt voi oma-aloitteisesti myötävai-
35673: kuttaa rikostensa selvittämiseen, mutta josta- 6 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
35674: kin syystä vain joidenkin rikosten osalta. Täl- minen jälkikäteen
35675: laisia tilanteita varten, joissa erityinen koventa-
35676: mis- tai lieventämisperuste koskee vain osaa 1 mom. Niin kuin yleisperusteluissa on to-
35677: rikoksia, ehdotetaan 2 momentin toiseksi virk- dettu, rikoksentekijä on pyrittävä saattamaan
35678: keeksi otettavaksi säännös, jonka mukaan, jos kokonaisrangaistuksen määräämisen suhteen
35679: jokin 6 luvussa tarkoitettu rangaistuksen ko- samaan asemaan riippumatta siitä, käsitellään-
35680: ventamis- tai lieventämisperuste taikka luvussa kö kaikki yhteiseen rangaistukseen johtaneet
35681: mainittu muu seikka koskee vain jotakin tai rikokset yhdessä vai useammassa oikeuden-
35682: joitakin samalla kertaa tuomittavista rikoksis- käynnissä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että jos
35683: ta, se on kohtuullisessa määrin otettava huo- yhdestä tai useammasta rikoksesta ehdotto-
35684: mioon yhteistä rangaistusta mitattaessa. maan vankeusrangaistukseen tuomittua syyte-
35685: Edellä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan tään tuomioistuimessa ennen kyseisen rangais-
35686: käytännössä menetellä esimerkiksi siten, että tuksen tuomitsemista tehdystä muusta rikok-
35687: ajatuskokeen tavoin mitataan ensin yhteinen sesta, hänet on tuomittava niin kuin kaikki
35688: rangaistus kaikista rikoksista ikään kuin tällai- rikokset olisi saatettu tuomioistuimen käsiteltä-
35689: sia erityisiä perusteita ei olisikaan olemassa. väksi samalla kertaa.
35690: Erityisten koventamis- ja lieventämisperustei- Ehdotuksen mukaan rangaistuksen tuomitse-
35691: den vaikutus voidaan sitten ottaa huomioon mishetki olisi se ajankohta, jota ennen tehtyi-
35692: lisäyksenä tai vähennyksenä tällaiseen "nor- hin rikoksiin sovellettaisiin yhteistä vankeus-
35693: maalitapauksen'' mukaiseen rangaistukseen. rangaistusta koskevia säännöksiä. Vastaavasti
35694: Tällöinkin on luonnollisesti kiinnitettävä huo- kuin nykyisessä yhdistämisjärjestelmässä tuo-
35695: miota tällaisia perusteita sisältävien rikosten mio katkaisisi konkurrenssin. Tilanteen säilyt-
35696: lukumäärään koko rikossarjassa sekä näiden tämiseen tältä osin entisellään on päädytty sekä
35697: rikosten vakavuuteen. käytännöllisistä että kriminaalipoliittisista syis-
35698: Saman yhteisen rangaistuksen piiriin kuulu- tä. Ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain
35699: vat rikokset saattavat tulla tuomittaviksi myös muuttamista koskevien säännösten yhteydessä
35700: eri aikoina. Tämä aiheuttaa sen, että yhteisen selostetuista syistä ehdotus poikkeaisi kuiten-
35701: rangaistuksen määräämiseen myöhemmin osal- kin nykyisistä säännöksistä olennaisesti siinä,
35702: listuvan tuomioistuimen harkintavalta yhteisen että vain ehdottomaan vankeusrangaistukseen,
35703: rangaistuksen mittaamisessa on jossakin mää- mutta ei enää ehdolliseen vankeusrangaistuk-
35704: rin rajoitettua. Yleisistä oikeusperiaatteista seen, tuomitseminen katkaisisi konkurrenssin.
35705: johtuu, että rikoksia, joista lainvoiman saa- Nykyisen oikeuskäytännön mukaan rangais-
35706: neelia tuomiolla on jo määrätty rangaistus, ei tusten yhdistäminen on mahdollista vain siinä
35707: yhteistä rangaistusta tämän luvun 6 tai 7 §:n tapauksessa, että aikaisempi rangaistustuomio
35708: 5 300270F
35709: 34 1990 vp. - HE n:o 40
35710:
35711: on saanut lainvoiman tai se voidaan panna viaksi luettujen rikosten syyksi lukemiseen,
35712: täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. vaan ne on lueteltava uudessa tuomiossa sellai-
35713: Tästä edellytyksestä ehdotetaan otettavaksi sel- senaan. Yhteisen rangaistuksen mittaamisessa
35714: vyyden vuoksi nimenomainen säännös lakiin. tuomioistuimella sitä vastoin on 2 ja 5 §:n
35715: Tuomitsemishetken ja rikoksen tekohetken rajoissa harkintavaltaa. Rangaistuksen mittaa-
35716: ajankohtia ja niiden keskinäistä suhdetta kon- minen saattaisi vaikeutua, jollei tuomiois-
35717: kurrenssin katkaisemisen kannalta harkittaessa tuimella olisi käytettävissään syytetyn viaksi
35718: voidaan uudenkin lain aikana noudattaa oi- aikaisemmassa tuomiossa luetuista rikoksista
35719: keuskäytännössä jokseenkin vakiintuneita tul- muita tietoja kuin mitä niistä on rikosrekiste-
35720: kintoja. Siten esimerkiksi, jos alioikeus on riin merkitty. Sen vuoksi tulisi tuomioistuimel-
35721: tuominnut syytetyn ehdottomaan vankeusran- la olla käytettävissään aikaisemmin käsiteltyjä
35722: gaistukseen ja hovioikeus on lopullisesti vah- rikoksia koskeva tuomiolauselma perustelui-
35723: vistanut alioikeuden tuomion tai tuominnut neen sekä sen lisäksi ainakin vakavien rikosten
35724: syytetyn lyhyempään tai pitempään ehdotto- osalta muu kertynyt oikeudenkäyntiaineisto.
35725: maan vankeusrangaistukseen, alioikeuden tuo- Yhteisen rangaistuksen määrääminen 6 ja
35726: mion antamishetki on uudenkin lain aikana 7 §:n mukaisessa tilanteessa merkitsee itse asi-
35727: konkurrenssin katkeamishetki. Mikäli taas ali- assa aikaisemman tuomion purkamista ran-
35728: oikeus on tuominnut ehdottomaan vankeus- gaistuksen osalta. Ei kuitenkaan voida pitää
35729: rangaistukseen ja hovioikeus on muuttanut asianmukaisena, että tuomioistuin määräisi yh-
35730: tuomion ehdolliseksi, konkurrenssi ei olisi noil- teisen rangaistuksen aikaisemmin tuomittua
35731: la päätöksillä katkennut. Yhteinen rangaistus yksikkörangaistusta tai yhteistä vankeusran-
35732: voitaisiin tuomita myös muutoksenhakutuo- gaistusta alemmaksi. Useimmissa tapauksissa
35733: mioistuimessa samanaikaisesti vireillä olevissa aikaisemmin tuomittua rangaistusta joudutaan
35734: jutuissa. Jos taas aikaisemmin annetusta tuo- myöhemmin ilmi tulleiden rikosten vuoksi ko-
35735: miosta tehtyä muutoksenhakemusta käsiteltä- rottamaan rikosten lukumäärän ja törkeyden
35736: essä todettaisiin, että syytettyä vastaan on sa- sekä muiden kysymykseen tulevien mittaamis-
35737: manaikaisesti alemmassa tuomioistuimessa vi- perusteiden perusteella siinä määrin, että yhtei-
35738: reillä syyte ennen aikaisemmin annettua tuomi- nen rangaistus on oikeudenmukaisessa suhtees-
35739: ota tehdystä rikoksesta, ylemmällä tuomiois- sa kaikkiin syytetyn viaksi luettuihin rikoksiin.
35740: tuimella olisi mahdollisuus siirtää siellä vireillä Momentin toisen virkkeen mukaan, jos ai-
35741: oleva juttu yhteisen rangaistuksen määräämistä kaisemmin tuomittua rangaistusta myös sen
35742: varten alempaan tuomioistuimeen. ehkä jo tapahtuneen täytäntöönpanon merki-
35743: Myöhemmin ilmi tulevasta rikoksesta saatet- tys huomioon ottaen voidaan pitää riittävänä
35744: taisiin tuomita yhteinen rangaistus aikaisem- seuraamuksena myös myöhemmin ilmi tullees-
35745: min tuomitun vankeusrangaistuksen kanssa ta rikoksesta, tuomioistuimen olisi määrättävä,
35746: vain, jos tuo rikos on tehty ennen tuomion että aikaisempi rangaistus koskee myös tätä
35747: antamista. Jos myöhemmin ilmi tulleita rikok- rikosta. Jos aikaisemmin tuomittu vankeusran-
35748: sia on useita ja niistä osa on tehty tuomion gaistus on elinkautinen, ei sitä voida uuden
35749: antamisen jälkeen, ei tuomion antamisen jäl- rikoksen johdosta koventaa. Muutoin on kiin-
35750: keen tehdyistä rikoksista tulevia rangaistuksia nitettävä huomiota paitsi aikaisemman van-
35751: siten voitaisi sisällyttää muista rikoksista mää- keusrangaistuksen suuruuteen ja sen mahdolli-
35752: rättävään yhteiseen rangaistukseen, vaan niistä sesti jo tapahtuneeseen täytäntöönpanoon, uu-
35753: olisi määrättävä erillinen yhteinen rangaistus. den rikoksen törkeyteen verrattuna aikaisem-
35754: Tuonoinkin voitaisiin tapauksissa, joissa sa- piin rikoksiin ja sen liittymiseen niihin tai, jos
35755: maan rikolliseen toimintaan liittyvät teot sijoit- uusia rikoksia on monta, niiden lukumäärään
35756: tuvat tuomion kummallekin puolelle, mitata sekä niiden liittymiseen toisiinsa ja aikaisem-
35757: rangaistukset asteikkojen rajoissa niin, että piin rikoksiin. Erityisesti niissä tapauksissa,
35758: suoritettavaksi tuleva kokonaisrangaistus on joissa syytetty suoritettuaan aikaisemman ri-
35759: oikeudenmukaisessa suhteessa syytetyn viaksi koksen johdosta vankeusrangaistusta on pääs-
35760: luettuun kokonaisrikollisuuteen. tetty vapaaksi, saattaa usein olla perusteltua
35761: Yhteistä rangaistusta uudessa oikeudenkäyn- pitää aikaisemmin tuomitun rangaistuksen jo
35762: nissä muodostettaessa ei voida, niin kuin ei tapahtunutta täytäntöönpanoa riittävänä seu-
35763: voida nykyisinkään rangaistuksia yhdistettäes- raamuksena myös myöhemmin ilmi tulleesta
35764: sä, puuttua aikaisemmassa tuomiossa syytetyn rikoksesta.
35765: 1990 vp. - HE n:o 40 35
35766:
35767: Jos uudesta rikoksesta erikseen tuomittaessa viksi määrättyihin ehdollisiin rangaistuksiin
35768: tulisi vain sakkoa tai suhteellisen lyhytaikainen johtaneista rikoksista voitaisiin määrätä yhtei-
35769: vankeusrangaistus, on useimmiten perusteltua nen vankeusrangaistus.
35770: katsoa aikaisemman rangaistuksen koskevan
35771: myös tätä rikosta. Tämä ei kuitenkaan ole
35772: mahdollista silloin, kun uutta rikosta koskeva 7 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
35773: rangaistusvaatimus ratkaistaan rangaistusmää- minen täytäntöönpanoa varten
35774: räysmenettelyssä. Myös muissa tapauksissa,
35775: joissa uudesta rikoksesta erikseen tuomittaessa 1 mom. Niin kuin 6 §:n perusteluissa todet-
35776: seuraa sakkorangaistus, tuomioistuimella ei tiin, edellyttää siinä tarkoitettu menettely, että
35777: useinkaan ole tietoa aikaisemmin tuomitusta aikaisempi rangaistustuomio on saanut lainvoi-
35778: rangaistuksesta. Koska rikosrekisterin hankki- man taikka kyseessä on tuomio, joka voidaan
35779: misvelvollisuutta koskevia säännöksiä ei myös- panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuo-
35780: kään tässä yhteydessä esitetä muutettaviksi, mio. Yhteisen rangaistuksen muodostamiselle
35781: edellyttää myöhemmin ilmi tulleesta rikoksesta mainitussa pykälässä tarkoitetussa tilanteessa
35782: tulevan rangaistuksen sisällyttäminen aikaisem- saattaa olla esteenä myös se, ettei tuomiois-
35783: min tuomittuun rangaistukseen näissä tapauk- tuimella ole tietoa syytetylle aikaisemmin tuo-
35784: sissa, että aikaisemmin tuomittu rangaistus mitusta rangaistuksesta. Täytäntöönpantaviksi
35785: muuten on tuomioistuimen tiedossa. voi siten tulla sellaisia vankeusrangaistuksia,
35786: 2 mom. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi joista ei ole muodostettu yhteistä rangaistusta,
35787: nykyistä 7 luvun 8 §:n 2 momenttia vastaava vaikka laki sitä edellyttää. Näitä tapauksia
35788: selventävä säännös, jonka mukaan ennen eh- varten ehdotetaan 7 §:n 1 momenttiin otetta-
35789: dottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista vaksi säännös yhteisen rangaistuksen muodos-
35790: tehdyistä rikoksista ja tuomitsemisen jälkeen tamisesta täytäntöönpanovaiheessa. Jos samal-
35791: tehdyistä rikoksista ei määrätä yhteistä van- la kertaa on pantava täytäntöön kaksi tai
35792: keusrangaistusta. useampia vankeusrangaistuksia, joiden asemes-
35793: 3 mom. Lähinnä siitä syystä, että täytän- ta olisi ollut tuomittava vain yksi yhteinen
35794: töönpantavaksi määrättyihin ehdollisiin van- vankeusrangaistus, tuomioistuimen on erillises-
35795: keusrangaistuksiin sisältyvistä rikoksista voitai- sä menettelyssä määrättävä tällainen rangais-
35796: siin tuomita yhteinen vankeusrangaistus joko tus. Näin on meneteltävä silloinkin, kun tuo-
35797: keskenään tai ehdollisen rangaistuksen tuomit- mittu jo on suorittanut vankeusrangaistusta
35798: semisen jälkeen tuomittuun ehdottomaan van- jostakin rikoksesta, ja tuon rangaistuksen ja
35799: keusrangaistukseen sisältyvien rikosten kanssa, myöhemmin täytäntöönpantavaksi tulleen van-
35800: edellä selostettujen 1 ja 2 momentin mukaan keusrangaistuksen asemesta olisi tullut muo-
35801: vain ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- dostaa yhteinen vankeusrangaistus.
35802: mitseminen katkaisisi konkurrenssin. 2 mom. Jos rangaistustuomiot on annettu eri
35803: Nykyisen käytännön mukaan niissä tapauk- tuomioistuimissa, ehdotuksen mukaan yhteisen
35804: sissa, joissa kaksi tai useampia ehdollisia van- rangaistuksen määräisi se alioikeus, joka on
35805: keusrangaistuksia määrätään pantavaksi täy- käsitellyt jonkin kysymyksessä olevista jutuis-
35806: täntöön, tämä useimmiten tapahtuu rikoksen ta. Yleensä sillä alioikeudella, joka on ratkais-
35807: tai rikosten perusteella, joista samalla päätök- sut ankarimpaan rangaistukseen päättyneen ju-
35808: sellä tuomitaan ehdoton vankeusrangaistus. tun, on myös parhaimmat edellytykset harkita
35809: Käytännössä saattaa kuitenkin ilmetä myös yhteistä rangaistusta. Asianomaisten virallisten
35810: tilanteita, joissa esimerkiksi samalla kun aikai- syyttäjien tehtäväksi kuitenkin jäisi sopia sopi-
35811: semmin tuomitut vähäisemmät ehdolliset ran- vimmasta tuomioistuimesta. Lähinnä niitä kii-
35812: gaistukset määrätään pantavaksi täytäntöön, reellisiä tapauksia silmällä pitäen, jolloin tuo-
35813: uudesta rikoksesta tuomittavan tuntuvan van- mittu on jo suorittamassa jotakin rangaistusta,
35814: keusrangaistuksen määräämiseen ehdolliseksi ehdotetaan lisäksi, että asia voidaan panna
35815: saattaa olla erityistä syytä. Lähinnä näitä ta- vireille myös tuomitun oleskelupaikkakunnan
35816: pauksia silmällä pitäen momenttiin ehdotetaan alioikeudessa. Niissä tapauksissa taas, joissa
35817: otettavaksi säännös siitä, että myös tuomiolla, vankeusrangaistukseen tuomittu ei ole ennes-
35818: jolla ehdollinen vankeusrangaistus määrätään tään rangaistusta suorittamassa, mahdollinen
35819: pantavaksi täytäntöön, olisi konkurrenssin kat- yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
35820: kaiseva vaikutus. Tuolloin täytäntöönpanta- tulisi toimittaa jo ennen tuomitun rangaistus-
35821: 36 1990 vp. - HE n:o 40
35822:
35823: laitokseen toimittamista. Tällöinkin yhteisen teistä rangaistusta määrätessään tuomioistuin
35824: rangaistuksen määrääminen tapahtuisi useim- käyttäisi sille kuuluvaa harkintavaltaa. Käytän-
35825: miten vaivattomimmin tuomitun oleskelupaik- nöllisesti katsoen tuota harkintavaltaa kuiten-
35826: kakunnan alioikeudessa. kin rajoittaisivat aikaisemmin annetut rangais-
35827: Yhteisen rangaistuksen määrääminen jälki- tustuomiot siten, että yhteistä rangaistusta ei
35828: käteen tapahtuisi ehdotuksen mukaan menette- saisi määrätä lyhyemmäksi kuin ankarin niistä
35829: lyssä, jossa eräitä poikkeuksia lukuun ottamat- eikä luonnnollisesti pitemmäksi kuin rangais-
35830: ta noudatetaan rikosasioiden käsittelyjärjestys- tukset yhteenlaskettuina. Lisäksi olisi otettava
35831: tä. Käsittely tulisi vireille virallisen syyttäjän huomioon 2 §:n yhteisen rangaistuksen enim-
35832: esityksestä. Useimmissa tapauksissa aloite yh- mäisaikaa koskevat säännökset.
35833: teisen rangaistuksen määräämiseksi tulisi joko Harkittaessa tämän jälkeen, olisiko yhteisen
35834: lääninhallitukselta tai vankilan johtajalta, mut- vankeusrangaistuksen määräämisen näissäkin
35835: ta asianomaisella virallisella syyttäjällä olisi tapauksissa aina tapahduttava täysilukuisessa
35836: mahdollisuus ryhtyä myös oma-aloitteisesti alioikeudessa, tässä ehdotuksessa on päädytty
35837: asian vaatimiin toimenpiteisiin. Myös tuomittu siihen, että näin on varmaan ainakin silloin,
35838: itse voisi kääntyä suoraan virallisen syyttäjän kun yhteinen rangaistus on määrättävä lukui-
35839: puoleen. sista törkeistä rikoksista. Näyttäisi kuitenkin
35840: Sakko voidaan rangaistusten täytäntöönpa- olevan myös tapauksia, joissa yhteisen van-
35841: nosta annetun asetuksen 6luvun 7 §:n mukaan keusrangaistuksen voisi parhaiten määrätä ali-
35842: muuntaa vankeudeksi myös sellaisessa alioi- oikeuden puheenjohtaja yksin. Tämän vuoksi
35843: keuden kokoonpanossa, jossa kihlakunnan- on päädytty ehdottamaan, että momenttiin
35844: oikeuden muodostaa vain sen puheenjohtaja otettaisiin myös tätä mahdollisuutta koskeva
35845: ilman lautakuntaa ja raastuvanoikeutena toi- säännös. Mainittu säännös on laadittu vastaa-
35846: mii säännönmukaisen kolmen jäsenen sijasta valla tavalla kuin yhden tuomarin istunnossa
35847: vain sen yksi lakimiesjäsen puheenjohtajana. käsiteltävistä rikosasioista annetun lain 1 §:n
35848: Tällainen niin sanottu yhden miehen alioikeus sekä oikeudenkäymiskaaren uusi, myöhemmin
35849: voi pitää istuntoja muuna aikana ja muussa voimaan tuleva 2 luvun 4 §:n säännös.
35850: paikassakin kuin mitä yleisen alioikeuden is- 3 mom. Momentin mukaan yhteistä van-
35851: tuntojen pitämisestä on säädetty. Viimeksi keusrangaistusta ei saisi määrätä ennen kuin
35852: mainittu säännös on antanut mahdollisuuden tuomitulle on todisteellisesti varattu tilaisuus
35853: alioikeuden istuntojen pitämiseen rangaistus- tulla asiassa kuulluksi. Sanonnalla, että tuomi-
35854: laitosten tiloissa, jolloin on vältytty muun mu- tulle on todisteellisesti varattava tilaisuus tulla
35855: assa vankien kuljetukselta alioikeuden sään- kuulluksi, tarkoitetaan, että tällainen tilaisuus
35856: nönmukaisiin istuntoihin käräjäpaikalle. Kos- voidaan varata tuomitulle käyttämättä varsi-
35857: ka on todennäköistä, että suuri osa täytän- naista haastemenettelyä. Esimerkiksi silloin
35858: töönpanoa varten tapahtuvista yhteisen van- kun tuomittu suorittaa vankeusrangaistusta, ei
35859: keusrangaistuksen määräämisistä joudutaan haastamista voida pitää tarpeellisena, vaan
35860: suorittamaan vasta siinä vaiheessa, kun tuo- vankilaviranomaiset voivat antaa todisteellisen
35861: mittu on jo alkanut suorittaa vankeusrangais- tiedoksiannon. Jos tuomittu laillista estettä
35862: tusta, ehdotetaan 7 §:n 2 momenttiin otetta- ilmoittamatta jää tuomioistuimeen saapumatta
35863: vaksi sääännös, joka antaisi mahdollisuuden eikä sellaista estettä myöskään ole tuomiois-
35864: alioikeuden istuntojen pitämiseen näissä asiois- tuimen tiedossa, voitaisiin asia ratkaista hänen
35865: sa vastaavasti niin kuin muuntorangaistuksen poissaolastaan huolimatta. Ehdotetussa lain-
35866: määräämistä koskevissa asioissakin muuna ai- kohdassa edellytetään ainoastaan, että tuomi-
35867: kana ja muussa paikassa kuin mitä alioikeuden tulle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluk-
35868: istunnoista on määrätty. si. Asianomistajan kuuleminen yhteisen ran-
35869: Yhteistä rangaistusta täytäntöönpanovai- gaistuksen määräämiseksi järjestetyssä menet-
35870: heessa määrättäessä tuomioistuin ei puuttuisi telyssä ei jäljempänä selostettavan 9 §:n mu-
35871: syyllisyyskysymyksiin. Sen tehtävänä olisi vain kaan olisi tarpeellista.
35872: määrätä kahden tai useamman vankeusrangais- Tuomitun oikeusturvan takaamiseksi ja
35873: tuksen sijaan yksi yhteinen vankeusrangaistus. mahdollisimman yhtenäiseen rangaistuskäytän-
35874: Tätä tehtävää suorittaessaan alioikeudella olisi töön pääsemiseksi on sekä tuomitulle että vi-
35875: käytettävissään rikosrekisteriotteen lisäksi tuo- ralliselle syyttäjälle varattava tilaisuus hakea
35876: mioita koskevat päätökset perusteluineen. Yh- muutosta yhteisen rangaistuksen määräämistä
35877: 1990 vp. - HE n:o 40 37
35878:
35879: koskevaan päätökseen. Yhtä muutoksenhaku- tuin saattaa määrätä yhteisen vankeusrangais-
35880: astetta saatettaisiin kuitenkin pitää näissä asi- tuksen sen tutkittavina olevista rikoksista,
35881: oissa riittävänä. Muutoksenhausta rikosasiois- vaikka osa niistä on sellaisia, että niistä ja
35882: sa on nykyisin voimassa, että hovioikeuden rikoksista, joista on aikaisemmin tuomittu ran-
35883: valitusasiassa antamaan päätökseen saa hakea gaistus, olisi tullut määrätä yhteinen vankeus-
35884: muutosta vain, jos korkein oikeus myöntää rangaistus. Tässä tapauksessa niistä rikoksista,
35885: siihen valitusluvan. Ennakkopäätösten saami- joista on virheellisesti määrätty yhteinen van-
35886: seksi tai muusta painavasta syystä saattaisi keusrangaistus, ei ole määrätty yksikkörangais-
35887: myös näiden asioiden saattaminen korkeim- tuksia. Tiedossa on vain, mistä rikoksista ku-
35888: man oikeuden tutkittavaksi olla joskus tar- kin esimerkiksi kolmesta yhteisestä rangaistuk-
35889: peen. Sen vuoksi ehdotetaan momentissa sää- sesta on määrätty ja minkä suuruiset nuo
35890: dettäväksi, että muutoksenhausta olisi voimas- yhteiset rangaistukset ovat. Näin ollen rikosten
35891: sa, mitä muutoksenhausta rikosasioissa on sää- ja rangaistusten uudelleen ryhmittely olisi erit-
35892: detty. Lähinnä niitä tapauksia silmällä pitäen, täin hankalaa. Tämän vuoksi mainitunlaisesta
35893: joissa tuomittu on jo suorittamassa jotakin rikosten ja rangaistusten uudelleen ryhmittelys-
35894: yhteisen rangaistuksen piiriin joutuvista rikok- tä olisi luovuttava. Yksinkertaisin ratkaisu
35895: sista erikseen tuomittua rangaistusta, ehdote- näissä tilanteissa on, että kaikista edellä tarkoi-
35896: taan, ettei mahdollinen muutoksenhaku estä tetuista rikoksista määrättäisiin yhteinen van-
35897: täytäntöönpanoa, ellei tuomioistuin toisin keusrangaistus.
35898: määrää. Tuomitulla olisi luonnollisesti oikeus Tilannetta havainnollistanee seuraava kaa-
35899: aloittaa yhteisen rangaistuksen suorittaminen viokuva:
35900: tai jatkaa sen suorittamista siinäkin tapaukses-
35901: sa, että virallinen syyttäjä hakee päätökseen
35902: muutosta.
35903:
35904:
35905: 8 §. Yhteisen vankeusrangaistuksen poik-
35906: keuksellinen määrääminen
35907: Käytännössä saattaa esiintyä tilanteita, jois-
35908: sa tuomioistuin jostakin syystä ei ole tietoinen
35909: konkurrenssin katkaisevasta tuomiosta, jolla
35910: syytetty on tuomittu vankeusrangaistukseen
35911: sen jälkeen, kun jotkut sen käsiteltävinä olevis-
35912: ta rikoksista on tehty. Tämän vuoksi tuomiois-
35913: tuin nykyisen yhdistämisjärjestelmän mukaan Kaaviossa ylempi aika-akseli kuvaa rikoksen
35914: saattaa yhdistää tuomitsemansa vankeusran- tekohetkeä ja alempi aika-akseli tuomitsemis-
35915: gaistukset toisiinsa, vaikka osa niistä olisi pitä- hetkeä. Kaavion mukaisissa tapauksissa syytet-
35916: nyt yhdistää aikaisemmin tuomittuun vankeus- ty on tuomittu ensiksi tuomiolla T 1 rikoksista
35917: rangaistukseen. Koska jokaisesta rikoksesta R2 ja R3 yhteiseen esimerkiksi kolmen kuukau-
35918: kuitenkin nykyisen yhdistämisjärjestelmän mu- den vankeusrangaistukseen ja tuomiolla T 2 ri-
35919: kaan reaalikonkurrenssitapauksissa on määrät- koksista R 1, R4 , R5 ja R6 yhteiseen esimerkiksi
35920: ty yksikkörangaistus, tällainen virheellinen yh- viiden kuukauden vankeusrangaistukseen. Eh-
35921: distäminen voidaan oikaista viimeistään silloin, dotetun 7 luvun 6 §:n säännöksen mukaan
35922: kun vankeusrangaistukset tulevat pantaviksi yhteiset rangaistukset olisi ollut määrättävä
35923: täytäntöön ja hovioikeus vankilanjohtajan esi- siten, että rikoksista R 1-R 4 määrättäisiin yhtei-
35924: tyksestä nykyisen 7 luvun 9 §:n mukaan suorit- nen vankeusrangaistus ja rikoksista R 5 ja R 6
35925: taa uuden yhdistämisen. toinen yhteinen vankeusrangaistus. Tämän mu-
35926: Vastaavasti saattaa ehdotetussa yhtenäisran- kaista oikaisua vaikeuttaa yksikkörangaistus-
35927: gaistusjärjestelmässä esiintyä tilanteita, joissa ten puuttuminen. Yksinkertaisempi ratkaisu
35928: tuomioistuin ei ole tietoinen siitä, että syytetty olisi, että kaikista rikoksista R 1-R6 muodostet-
35929: on tuomittu vankeusrangaistukseen sen jäl- taisiin vain yksi yhteinen vankeusrangaistus.
35930: keen, kun jotkut sen käsiteltävänä olevista Edellä olevilla perusteilla pykälään ehdote-
35931: rikoksista on tehty. Tämän vuoksi tuomiois- taan otettavaksi säännös, jonka mukaan, jos
35932: 38 1990 vp. - HE n:o 40
35933:
35934: yhteinen vankeusrangaistus on määrätty kah- myös pyrkimys yhdenmukaisuuteen muiden
35935: desta tai useammasta rikoksesta ja sittemmin 6 pohjoismaiden kanssa. Myös korkein oikeus
35936: tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, kannatti ideaalikonkurrenssissa olevien rikos-
35937: että jostakin niistä rikoksista, joista on mää- ten yhteistä vanhentumista (KKO:n vuosikirja
35938: rätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä jostakin 1970 s.226-227).
35939: muusta rikoksesta olisi 6 tai 7 § :n mukaan Jatketun rikoksen vanhentumisen osalta on
35940: tullut määrätä tai tulisi määrätä yhteinen van- oikeuskäytännössä jo vanhastaan vallitsevana
35941: keusrangaistus, kaikista näistä rikoksista on ollut se kanta, että jatketun rikoksen vanhen-
35942: määrättävä yhteinen vankeusrangaistus. tumisaika alkaa kulua vasta viimeisestä siihen
35943: kuuluvasta osateosta lukien, mutta oikeus-
35944: kirjallisuudessa on saanut kannatusta myös se
35945: 9 §. Asianomistajan asema kanta, että kukin jatkettuun rikokseen sisälty-
35946: vä osateko vanhentuu itsenäisesti. Rikoslain 8
35947: Pykälään ehdotetaan otettavaksi sakon luvun uudistamisen yhteydessä jatketun rikok-
35948: muuotarangaistuksen määräämisessä voimassa sen vanhentumista koskevaa käytäntöä ei ollut
35949: olevaa rangaistusten täytäntöönpanosta anne- tarkoitus muuttaa. Eduskunnan lakivalio-
35950: tun asetuksen 6 luvun 10 §:n 1 momenttia kunnan mietinnön (15/1972 vp.) mukaisesti
35951: vastaava säännös. Ehdotuksen mukaan aikai- hallituksen esityksessä ehdotettu 8 luvun 4 §:n
35952: semmin ratkaistun rikosasian asianomistajana ensimmäinen lause "Jos samalla teolla on teh-
35953: ei olisi puhevaltaa yhteistä vankeusrangaistusta ty useita rikoksia ... " muutettiin muotoon "Jos
35954: 6, 7 tai 8 §:n mukaan määrättäessä. teko käsittää useita rikoksia ... ". Mietinnön
35955: mukaan muutoksella tarkoitettiin myös jatke-
35956: tuo rikoksen vanhentumista koskevan sään-
35957: 8 luku. Vanhentumisesta nöksen ottamista pykälään. Oikeuskäytännös-
35958: sä onkin edelleen oltu sillä kannalla, että jat-
35959: Samalla teolla tehtyjen rikosten vanhentumi- kettu rikos alkaa vanhentua vasta viimeisestä
35960: nen jatkettuun rikokseen kuuluvasta osateosta lu-
35961: kien.
35962: 4 §. Ennen kuin 8 luku kokonaisuudessaan Myös eräissä muissa kuin jatketun rikoksen
35963: uudistettiin 16 päivänä helmikuuta 1973 anne- tapauksissa käsitellään samanlaisina toistuvia
35964: tulla lailla, rikoslaissa ei ollut yleissäännöstä tekoja yhtenä kokonaisuutena seuraamuksia
35965: ideaalikonkurrenssissa olevien rikosten van- määrättäessä. Näihin kuuluvat ensinnäkin am-
35966: hentumisesta. Luvun 1 § :n 2 momentissa, sel- mattimaiset ja tavanomaiset rikokset. Esimerk-
35967: laisena kuin se oli alkuperäisessä muodossaan, keinä tästä voidaan mainita rikoslain 32 luvun
35968: oli kuitenkin erityinen vanhentumissäännös sel- 3 §, jossa on säädetty rangaistus sille, joka
35969: laisia tapauksia varten, joissa virkarikos samal- ottaa varastetun tavaran kätkemisen ammatik-
35970: la käsitti muun rikoksen. Sen rikoksen vanhen- seen tai tavakseen, sekä alkoholilain 87 §, jos-
35971: tumisaika, joka oli pitempi, koski tällöin mo- sa on säädetty rangaistus sille, joka ottaa
35972: lempia rikoksia. Muissa ideaalikonkurrenssin sanotun lain 81-86 §:ssä tarkoitetun rikollisen
35973: tapauksissa katsottiin vakiintuneesti, että sa- toiminnan ammatikseen tai tavakseen. Myös
35974: malla teolla tehdyt eri rikokset vanheniuivat rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä
35975: kukin oman vanhentumisaikansa mukaan. vaihetta koskevassa hallituksen esityksessä 66/
35976: Edellä mainitun 8 luvun kokonaisuudistuksen 1988 vp. ehdotetaan ammattimaisena kätke-
35977: yhteydessä otettiin kuitenkin sen 4 §:ään yleis- misrikoksena (RL 32:3) rangaistavaksi laaja-
35978: säännös vanhentumisesta niissä tapauksissa, mittainen ja ammattimainen ryhtyminen rikok-
35979: joissa teko käsittää useita rikoksia. Sen mu- sella saatuun omaisuuteen. Vallitsevan käsityk-
35980: kaan rangaistuksen saa tuomita kaikista rikok- sen mukaan ammattimaiseen tai tavanomai-
35981: sista, niin kauan kuin sen saa tuomita jostakin seen rikolliseen toimintaan kuuluvat teot ar-
35982: niistä. vostellaan kokonaisuutena myös rikosoikeudel-
35983: Edellä mainittua muutosta perusteltiin halli- lisessa vanhentumisessa.
35984: tuksen esityksessä (hall. es. 130/1972 vp.) sillä, Joissakin tapauksissa samanlaisina toistu-
35985: että uusi järjestely vastasi aikaisempaa oikeus- vien tekojen arvosteleminen yhdeksi kollektii-
35986: käytäntöämme paremmin olosuhteiden vaati- viseksi rikokseksi on katsottu mahdolliseksi
35987: muksia. Eräänä syynä uuteen järjestelyyn oli suoraan tunnusmerkistön perusteella. Esimerk-
35988: 1990 vp. - HE n:o 40 39
35989:
35990: kinä tästä voidaan mainita ammattimaisen ideaalikonkurrenssitapauksissa. Rikosten itse-
35991: moottoriajoneuvoliikenteen luvaton harjoitta- näistä vanhentumista näissä tapauksissa voitai-
35992: minen. Tyypiltään samanlaisena on pidetty siin perustella sillä 7 luvun yhteydessä esitetyllä
35993: eräitä muitakin tapauksia, joissa on kysymyk- perusteella, että rajanveto niiden tapausten
35994: sessä rangaistavan toiminnan harjoittaminen. välillä, joissa rikos on tehty yhdellä tai useam-
35995: Tällöinkin vanhentuminen alkaa vasta viimei- malla teolla, usein on hyvin häilyvä. Etenkin
35996: sestä teon osasta. pyrkimys pohjoismaisen yhtenäisyyden säilyt-
35997: Vastaavasti milloin rangaistus liittyy asianti- tämiseen tältä osin aiheuttaa kuitenkin sen,
35998: lan vallitsemiseen, kuten laissa kiellettyyn esi- ettei tällaista muutosta ainakaan tässä vaihees-
35999: neen hallussapitoon, on kysymys useammasta sa voida pitää perusteltuna. Vaikka muissa
36000: teosta vasta silloin, kun rangaistava asiantila pohjoismaissa luovuttiin eri konkurrenssimuo-
36001: on päättynyt alkaakseen sitten uudelleen uuden tojen erottelusta rangaistuksen määräämista-
36002: toimen tuloksena. paan nähden jo vuosikymmeniä sitten, niiden
36003: Konkurrenssimuotojen erottelusta luovutta- lakeihin sisältyy kuitenkin säännökset yhteises-
36004: essa joudutaan myös harkitsemaan, olisiko tä vanhentumisesta niissä tapauksissa, joissa
36005: kaikki usean rikoksen tapaukset vanhentumi- rikokset on tehty samalla teolla.
36006: sen kannalta arvosteltava samalla tavalla. Ny- Niin kuin yleisperusteluissa on mainittu, ei
36007: kyisen jatketun rikoksen ja reaalikonkurrens- yhden ja useamman teon tapausten erottelemi-
36008: sissa olevien rikosten erilaista arvostelua tässä seksi ole aina olemassa selviä perusteita, vaan
36009: suhteessa ei voida pitää perusteltuna. Niin kuin se seikka, kumpaan ryhmään tapaus luetaan
36010: yleisperusteluissa on mainittu, on myös jatke- kuuluvaksi, jää usein riippumaan lainkäyttäjän
36011: tun rikoksen ja reaalikonkurrenssin erottami- harkinnasta. Nykyisessä järjestelmässä, jossa
36012: nen toisistaan aiheuttanut epäselvyyksiä ja joh- ideaali- ja reaalikonkurrenssin välisellä rajan-
36013: tanut epäyhtenäiseen oikeuskäytäntöön. Koska vedolla voi rangaistuksen määräämisen kannal-
36014: rikosten liittymistä toisiinsa olisi yleensä ran- ta olla melkoisen suuri merkitys, on usein
36015: gaistusta määrättäessä pidettävä lieventävänä kiinnitetty huomiota siihen, miten rangaistuk-
36016: perusteepa, ei ole perusteltua asettaa tekijää sen määräämisessä päästään käytännössä tyy-
36017: tällöin vanhentumisen suhteen huonompaan dyttävään lopputulokseen. Tämä on joissakin
36018: asemaan. Voidaan pitää tuolloin riittävänä, tapauksissa johtanut siihen, että ideaalikon-
36019: että rangaistus tuomitaan sen rikollisen toimin- kurrenssi on saanut melko laajan soveltamis-
36020: nan perusteella, joka kuuluu tekosarjan van- alan. Koska eri konkurrenssimuotojen erotte-
36021: hentumattomaan osaan. Näin ollen olisi pääs- lulla ei uudessa järjestelmässä ole rangaistuk-
36022: tävä siihen, että rikollinen teko aina monite- sen määräämistapaan nähden merkitystä, van-
36023: koisten rikosten yhtymisen tapauksissa vanhen- hentumissäännöksiä sovellettaessa ei nykyisen
36024: tuisi itsenäisesti riippumatta siitä, muodosta- 7 luvun 1 §:n soveltamiskäytännöstä aina voi-
36025: vatko rikolliset teot nykyisen lain mukaisen da saada johtoa harkittaessa, onko useampi
36026: jatketun rikoksen. rikos katsottava tehdyksi samalla teolla. Use-
36027: Sen sijaan niissä edellä mainituissa muissa ampi rikos olisi näin ollen vanhentumissään-
36028: tapauksissa, joissa samanlaisina toistuvia teko- nöksiä sovellettaesa katsottava tehdyksi samal-
36029: ja käsitellään yhtenä kokonaisuutena seuraa- la teolla vain silloin kun voidaan pitää riidatto-
36030: musta määrättäessä, ei ole vastaavia perusteita mana, että kysymyksessä luonnollisen katsan-
36031: suhtautua rikosoikeudellista vanhentumista totavan mukaan on yksi teko. Nykyiset keino-
36032: koskeviin kysymyksiin toisin kuin nykyisin. tekoisesti venytetyt yhden teon tapaukset tulisi-
36033: Niissä tapauksissa vanhentuminen edelleen al- vat siten arvosteltaviksi usean teon tapauksina.
36034: kaisi vasta viimeisestä rikokseen kuuluvasta Esimerkiksi karttuvan talletustilin vastakirjan
36035: osateosta. Näihinkin tilanteisiin liittyy ongel- varastamista ja sen käyttämistä varten tapahtu-
36036: mia, jotka eivät tässä yhteydessä ole ratkaista- nutta väärän valtakirjan valmistamista ei siis
36037: vissa. enää olisi katsottava rikoslain 8 luvun 4 §:ssä
36038: Koska yksi- ja monitekoisen rikosten yhty- tarkoitetulla tavalla samalla teolla tehdyiksi.
36039: misen erottelulla ei enää rangaistuksen määrää- Sitä vastoin sama teko voisi edelleen käsittää
36040: mistavan kannalta olisi merkitystä, saattaisi esimerkiksi pahoinpitelyn ja kuolemantuotta-
36041: myös olla perusteltua, että kukin rikos vanhen- muksen.
36042: tuisi itsenäisesti myös silloin, kun useampi Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan 8 lu-
36043: rikos on tehty yhdellä teolla eli niin sanotuissa vun 4 §:n muuttamista siten, että siitä selvästi
36044: 40 1990 vp. - HE n:o 40
36045:
36046: ilmenee säännöksen soveltuvan ainoastaan sil- tavat nykyisen lain mukaan yksin teoin tehtyi-
36047: loin, kun useampi rikos on tehty samalla teol- nä rikoksina rangaistavien tekojen osalta sa-
36048: la. moin kuin nykyisen lain mukaan jatkettuna
36049: rikoksena rangaistavien tekojen osalta eräissä
36050: tapauksissa johtaa ankarampaan rangaistuk-
36051: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset seen kuin nykyisen lain aikana. Toisaalta voi-
36052: daan lähteä siitä, että uuden lain toteutumisen
36053: Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä kannalta olisi suotavaa, että nykyisestä järjes-
36054: vaihetta koskevassa hallituksen esityksessä telmästä päästäisiin mahdollisimman pian
36055: (hall.es. 66/1988 vp.) on ehdotettu rikoslain eroon. Lain soveltajien kannalta olisi myös
36056: voimaanpanemisesta annetun asetuksen suotavaa, ettei kahta erilaista järjestelmää tar-
36057: 3 §:ään otettavaksi nimenomaiset säännökset vitsisi soveltaa kovin kauan rinnakkain.
36058: siitä, mitä lakia on sovellettava silloin, kun 1 mom. Momentissa olisi säännös lain voi-
36059: rikoksen tekoaikana ja tuomitsemishetkellä maantulopäivästä.
36060: voimassa olevat lait poikkeavat toisistaan. Esi- 2 mom. Edellä mainituista syistä 2 momen-
36061: tyksen perustelujen mukaan noita säännöksiä tiksi ehdotetaan otettavaksi pääsääntö, jonka
36062: olisi sovellettava muutakin rikoslainsäädäntöä mukaan ehdotettua lakia sovellettaisiin sen voi-
36063: uudistettaessa. maantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Lähinnä
36064: Edellä tarkoitetun 3 §:n 1 momentin mu- niin sanotun lievemmän lain periaatteen vaati-
36065: kaan rikokseen on sovellettava sitä lakia, joka mista poikkeussäännöksistä säädettäisiin seu-
36066: oli voimassa, kun rikos tehtiin. Pykälän 2 raavissa momenteissa.
36067: momentin mukaan on kuitenkin uutta lakia Nykyisen lain aikana tehtyihin rikoksiin so-
36068: sovellettava, jos sen soveltaminen johtaa lie- vellettaisiin siten uuden lain aikanakin nykyisiä
36069: vempään lopputulokseen. Jos kuitenkin uusi 7 luvun 1 §:n ideaalikonkurrenssia ja 7 luvun
36070: laki on tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun 2 §:n jatkettua rikosta koskevia säännöksiä.
36071: asia on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa, Siirtymäsäännöksiä laadittaessa on harkittava-
36072: muutoksenhakutuomioistuimen on sovellettava na ollut myös vaihtoehto, jonka mukaan noita
36073: uutta lakia vain, milloin teosta uuden lain säännöksiä ei enää sovellettaisi uuden lain
36074: mukaan ei ole tuomittava rangaistusta tai mil- aikana nykyisen lain aikanakaan tehtyihin ri-
36075: loin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta- koksiin. Ehdotuksen laatimisesta on kuitenkin
36076: minen johtaisi olennaisesti ankarampaan lop- luovuttu 4 momentissa tarkoitetussa rangais-
36077: putulokseen. tusten yhdistämisessä tuolloin ilmaautuvien
36078: Luopuminen eri konkurrenssimuotojen erot- vaikeuksien vähentämiseksi.
36079: telusta ja siirtyminen yhtenäisrangaistusjärjes- 3 mom. Niistä tapauksista, joissa uusi laki
36080: telmään merkitsee olennaista muutosta ran- on selvästikin nykyistä lakia lievempi ja joissa
36081: gaistuksen määräämiseen silloin, kun rangais- uuden lain säännöksiä olisi sovellettava myös
36082: tus on tuomittava useasta rikoksesta. Tämän nykyisen lain aikana tehtyihin rikoksiin, otet-
36083: vuoksi on pidetty perusteltuna ottaa ehdotet- taisiin säännökset 3 momenttiin. Näitä olisivat
36084: tuun lakiin mahdollisimman yksityiskohtaiset 7 luvun 3 §:n säännös yhteisen sakkorangais-
36085: siirtymäsäännökset nykyisten ja uusien sään- tuksen määräämisestä ja 8 luvun 4 §:n rikosten
36086: nösten soveltamisesta. Nämä yksityiskohtaiset vanhentumista koskeva säännös.
36087: säännökset on kuitenkin pyritty laatimaan si- Ehdotetun lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin
36088: ten, että ne olisivat sopusoinnussa edellä mai- säännös lyhyiden vankeusrangaistusten tuomit-
36089: nittujen rikoslain voimaanpanemisesta annetun semisesta päivin ei ole nykyisen lain vastaavaa
36090: asetuksen 3 §:n ehdotettujen säännösten kans- säännöstä lievempi eikä myöskään ankarampi.
36091: sa. Luonnollista kuitenkin on, että sitä sovellettai-
36092: Ehdotetun lain siirtymäsäännöksiä laaditta- siin uuden lain aikana myös tuomittaessa ran-
36093: essa on lähdetty siitä, että yhteisen rangaistuk- gaistusta nykyisen lain aikana tehdyistä rikok-
36094: sen määräämistä koskevat säännökset johtavat sista. Tästäkin säädettäisin 3 momentissa. Mi-
36095: enintään yhtä ankaraan tai mahdollisesti jon- käli kuitenkin rikosasia on ratkaistu alemmas-
36096: kin verran lievempään lopputulokseen kuin sa oikeusasteessa nykyisen lain aikana, uuden
36097: nykyisen lain rangaistuksen yhdistämistä kos- lain ehdoton soveltaminen aiheuttaisi sen, että
36098: kevat säännökset. Sen sijaan yhteisen rangais- muutoksenhakutuomioistuimen olisi muutetta-
36099: tuksen määräämistä koskevat säännökset saat- va alemman tuomioistuimen päätöstä esimer-
36100: 1990 vp. - HE n:o 40 41
36101:
36102: kiksi vain siten, että yhdistetyn rangaistuksen sen vankeusrangaistuksen enimmäisaika olisi
36103: alle kolmen kuukauden yksikkörangaistukset ehdotetun 7 luvun 2 §:n mukaan riippuvainen
36104: muutettaisiin vastaaviksi päivin tuomituiksi tuomittavina olevien rikosten ankarimmasta
36105: rangaistuksiksi. Koska tästä aiheutuisi muu- enimmäisrangaistuksesta ja mahdollisuudesta
36106: toksenhakutuomioistuimelle vain tarpeetonta ankarimman enimmäisrangaistuksen ylittämi-
36107: lisätyötä, 3 momentin toiseksi virkkeeksi ehdo- seen. Säännösten perusteella on pääteltävissä,
36108: tetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan että määrätyissä tapauksissa eli lähinnä niissä,
36109: muutoksenhakutuomioistuin voisi näissä ta- joissa syytetylle aikaisemmin tuomittu rangais-
36110: pauksissa soveltaa myös nykyisen lain sään- tus, johon uuden lain aikana tuomittava ran-
36111: nöksiä. Päätöksen muuttaminen vain uuden 2 gaistus olisi yhdistettävä, on huomattavan pit-
36112: luvun 2 §:n 2 momentin säännöksen soveltami- kä, ehdotetun 7 luvun 2 §:n säännökset saatta-
36113: seksi ei siten olisi tarpeen. vat johtaa syytetyn kannalta lievempään lop-
36114: 4 mom. Siinä tapauksessa, että nykyisen lain putulokseen. Näitä tapauksia varten ehdote-
36115: aikana tehdyt rikokset olisi tehty vasta nykyi- taan momenttiin otettavaksi säännös, jonka
36116: sen lain aikana annetun viimeisen joko ehdolli- mukaan uuden lain aikana tuomittava yhdistet-
36117: sen tai ehdottoman vankeusrangaistuksen tuo- ty rangaistus ei saisi olla ankarampi kuin mitä
36118: mitsemisen jälkeen, niistä olisi muodostettava rikoksista voitaisiin uuden 7 luvun 2 §:n mu-
36119: yhteinen vankeusrangaistus. Näitä tapauksia kaan enintään tuomita yhteiseksi rangaistuk-
36120: varten momenttiin ehdotetaan otettavaksi seksi. Eräissä tapauksissa tuo aikaisemmin jo
36121: säännös, jonka mukaan uuden lain yhteisen lainvoimaisesti tuomittu rangaistus voi olla
36122: vankeusrangaistuksen määräämistä koskevia yhtä pitkä tai pitempi kuin mainitun 2 §:n
36123: säännöksiä olisi sovellettava myös silloin, kun mukainen ankarin rangaistus. Selvää on, että
36124: rikokset on tehty aikaisemman lain aikana. tuo lainvoiman saaneena tuomiolla tuomittu
36125: Siinä tapauksessa, että rangaistukset on alem- rangaistus jäisi pysyväksi. Näitä tapauksia var-
36126: massa oikeusasteessa yhdistetty nykyisen lain ten ehdotetaan momenttiin otettavaksi sään-
36127: aikana tai nykyisen lain aikana tehdystä rikok- nös, jonka mukaan, jos aikaisemmin tuomittu
36128: sesta tuomittava rangaistus olisi nykyisen lain 7 rangaistus on jo yhtä ankara tai ankarampi
36129: luvun 8 §:n säännösten mukaisesti tullut yhdis- kuin uuden 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä
36130: tää toiseen tuon lain aikana jo tuomittuun ankarin rangaistus, tuomioistuimen olisi mää-
36131: rangaistukseen, momentin toisen virkkeen mu- rättävä, että uusi yhdistettävä rangaistus sisäl-
36132: kaan nuo rangaistukset olisi yhdistettävä myös tyy aikaisemmin tuomittuun rangaistukseen.
36133: uuden lain aikana. Ilman mainitunlaista sään- On kuitenkin mahdollista, että tuomioistuin
36134: nöstä saattaisi uuden lain soveltaminen johtaa tietämättä aikaisemmin tuomitusta rangaistuk-
36135: nykyisen lain mukaista rangaistusta ankaram- sesta määrää ennen tuomion antamista tehdyis-
36136: paan rangaistukseen esimerkiksi silloin, kun tä rikoksista tai ennen tuomion antamista ja
36137: noita uuden lain aikana tuomittavaksi tulleita sen jälkeen tehdystä rikoksesta yhteisen ran-
36138: rikoksia on vain yksi. Syytetty ei tuolloin saisi gaistuksen. Näitä tapauksia varten ehdotetaan
36139: hyväkseen sen paremmin rangaistuksen yhdis- momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu-
36140: tämisestä kuin yhteisen rangaistuksen määrää- kaan tuohon virheelliseen yhteisen rangaistuk-
36141: misestä hänelle koituvaa rangaistuksen lieven- sen määräämiseen ei tulisi puuttua eikä ran-
36142: tämistä. gaistusten yhdistämistä tulisi enää toimittaa.
36143: Yhdistetyn rangaistuksen enimmäisaika on Tilannetta havainnollistanee seuraava kaavio-
36144: nykyisen lain mukaan 15 vuotta. Uuden yhtei- kuva:
36145:
36146:
36147:
36148:
36149: 6 300270F
36150: Voimaantulopäivä
36151: 42 1990 vp. - HE n:o 40
36152:
36153: Kaavion mukaisissa tapauksissa syytetty on Osittain nykyisen lain aikana tehdyistä rikok-
36154: tuomittu ensiksi tuomiolla T 1 rikoksista R 3 ja sista ei kuitenkaan saisi uuden lain aikana
36155: R4 yhdistettyyn esimerkiksi viiden kuukauden tuomita ankarampaa rangaistusta kuin mitä
36156: vankeusrangaistukseen ja vähän myöhemmin niistä olisi tuomittu nykyisen lain aikana. Mo-
36157: uuden lain voimaantulopäivän jälkeen tuomi- menttiin ehdotetaan otettavaksi tähän lopputu-
36158: olla T 2 rikoksista R2 ja R5 yhteiseen neljän lokseen johtava säännös, jonka mukaan yhteis-
36159: kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka tä rangaistusta nyt puheena olevista rikoksista
36160: R2 :sta tuomittava rangaistus olisi tullut yhdis- tuomittaessa ei saisi soveltaa 7 luvun 2 §:n
36161: tää tuomiolla T 1 tuomittuihin rangaistuksiin. säännöksiä mahdollisuudesta enimmäisrangais-
36162: Kun sitten tuomiolla T 3 tuomitaan rangaistus tuksen ylittämiseen.
36163: rikoksesta R 1, tuomioistuin, puuttumatta vir- Niin kuin siirtymäsäännöksiä koskevan pe-
36164: heelliseen tuomioon T 2 , yhdistää rikoksesta R 1 rusteluosan alussa on mainittu, rikoslain koko-
36165: tuomittavan rangaistuksen tuomiolla T 1 aikai- naisuudistuksen ensimmäistä vaihetta koske-
36166: semmin tuomittuihin rangaistuksiin. Kun tä- vassa hallituksen esityksessä n:o 66/1988 vp.
36167: män jälkeen tuomiolla T 4 on tuomittava ran- rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk-
36168: gaistus rikoksista R6 ja R7 , niistä on määrättä- sen 3 §:n 2 momenttiin on ehdotettu otettavak-
36169: vä yhteinen rangaistus, koska tuomiolla T 3 , si muutoksenhakutuomioistuinta koskeva eri-
36170: jossa on tuomittu rangaistus vain konkurrens- tyissäännös. Sen mukaan, jos uusi laki on
36171: siin T 1 kuuluneesta rikoksesta, ei ole konkur- tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun asia on
36172: renssia katkaisevaa vaikutusta. ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa, muu-
36173: 5 mom. Niissä ehkä sinänsä jokseenkin har- toksenhakutuomioistuimen on sovellettava
36174: voissa tapauksissa, joissa nykyisen lain mu- uutta lakia vain, milloin teosta uuden lain
36175: kaan jatkettuna rikoksena tuomittavien rikos- mukaan ei ole tuomittava rangaistusta tai mil-
36176: ten ensimmäiset tekoerät olisi tehty nykyisen loin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta-
36177: lain aikana ja viimeiset erät uuden lain aikana, minen johtaisi olennaisesti ankarampaan lop-
36178: rikossarjasta olisi uuden lain aikana ilman putulokseen.
36179: erityissäännöstä määrättävä rangaistus siten, Vastaavan säännöksen ottamisesta ehdote-
36180: että nykyisen lain aikana tehdyt rikolliset teot tun lain siirtymäsäännöksiin on kuitenkin luo-
36181: rangaistaisiin jatkettuna rikoksena ja uuden vuttu. Säännöstä laadittaessa on käynyt selvil-
36182: lain aikana tehdyistä rikoksista määrättäisiin le, että vastaavanlaisen vain muutoksenhaku-
36183: yhteinen rangaistus. Vastaavasti olisi niissä tuomioistuinta koskevan säännöksen lisäksi
36184: tapauksissa, joissa yksin teoin tehdyt rikokset olisi sen poikkeuksista oltava useita nyt puhee-
36185: olisi tehty osittain nykyisen ja osittain uuden na olevia siirtymäsäännöksiä vastaavia sään-
36186: lain aikana, rikoksista määrättävä eri rangais- nöksiä. Tämä tekisi taas siirtymäsäännösten
36187: tukset, jotka olisi sitten täytäntöönpanossa soveltamisen tarpeettoman monimutkaiseksi ja
36188: laskettava yhteen. Koska nykyisen ja uuden epäyhtenäiseksi. Luonnollisempaa tässä ta-
36189: lain soveltaminen noihin tapauksiin johtaisi pauksessa on, että myös muutoksenhakutuo-
36190: ilmeisesti ankarampaan lopputulokseen kuin mioistuin soveltaa, 3 momentin poikkeussään-
36191: jos niistä tuomittaisiin rangaistus joko nykyi- nöksen huomioon ottaen, puheena olevia siir-
36192: sen lain tai uuden lain mukaisesti, näitä ta- tymäsäännöksiä siinäkin tapauksessa, että asia
36193: pauksia varten ehdotetaan 5 momenttiin otet- on ratkaistu alemmassa oikeusasteessa nykyi-
36194: tavaksi erityissäännös. sen lain aikana.
36195: Nykyisen lain mukaan rangaistuksia yhdis- 6 mom. Edellä olevasta seuraa jo luonnos-
36196: tettäessä jatketun rikoksen ja yksin teoin tehty- taan, että niissä tapauksissa, joissa uuden lain
36197: jen rikosten katsotaan kuuluvan niiden viimei- aikana tulee pantavaksi täytäntöön rangaistuk-
36198: sen tekopäivän mukaan määräytyvään konkur- sia, jotka aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n
36199: renssiin. Nyt puheena olevia tapauksia varten mukaan olisi tullut tai 4 momentin mukaan
36200: ehdotetaankin momenttiin otettavaksi ensinnä- tulisi yhdistää niiden täytäntöönpanoa varten,
36201: kin säännös, jonka mukaan jatkettu rikos ja rangaistukset on yhdistettävä myös uuden lain
36202: yksin teoin tehdyt rikokset katsottaisiin puhee- aikana. Koska uuden lain aikana ennen pitkää
36203: na olevissa tapauksissa tehdyiksi uuden lain tulee samalla kertaa täytäntöönpantavaksi ran-
36204: aikana. Tästä taas olisi 2 momentin mukaisesti gaistuksia, joista eräät on yhdistettävä ja eräis-
36205: seurauksena, että noista rikoksista olisi uuden tä on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus,
36206: lain aikana tuomittava yhteinen rangaistus. on luonnollisempaa että rangaistuksen yhdistä-
36207: 1990 vp. - HE n:o 40 43
36208:
36209: misen ja yhteisen rangaistuksen määräisi sama sittää virallisen syytteen alaisen rikoksen, kos-
36210: ehdotetun 7 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoi- ka teosta kuitenkin on nostettava syyte.
36211: tettu alioikeus. Luonnollista kuitenkin on, että Luovuttaessa konkurrenssimuotojen erotte-
36212: hovioikeudessa uuden lain voimaan tullessa lusta rangaistuksen määräämisessä joudutaan
36213: vireillä olevissa asioissa yhdistämisen toimittai- harkitsemaan myös RVA 16 §:n 1 momentin
36214: si hovioikeus. Tarkoituksenmukaiselta näyttäi- toisen virkkeen säännöstä uudelta pohjalta.
36215: si myös sellainen menettely, että lain voimaan- Niin kuin yleisperusteluissa on mainittu, ei
36216: tuloa edeltävänä aikana hovioikeuden käsitel- yhden ja useamman teon tapausten erottelemi-
36217: täväksi saatettaisiin vain kiireellisimmät yhdis- seksi ole aina olemassa selviä perusteita, vaan
36218: tämisasiat ja vähemmän kiireelliset asiat lähe- se seikka, kumpaan ryhmään tapaus luetaan
36219: tettäisiin asianomaiselle viralliselle syyttäjälle kuuluvaksi, jää usein riippuvaksi lainkäyttäjän
36220: lain voimaan tultua tapahtuvaa rangaistusten harkinnasta. Lisäksi johtaa RVA 16 §:n 1 mo-
36221: yhdistämistä varten. Kaikista edellä mainituista mentin toisen virkkeen säännös eräissä tapauk-
36222: seikoista ehdotetaan otettavaksi säännökset 6 sissa epätyydyttäviin tuloksiin. Esimerkkinä
36223: momenttiin. voidaan mainita tapaus, jossa poika ottaa lu-
36224: 7 mom. Lain täytäntöönpanaan liittyviin vattomasti käyttöönsä isänsä omistaman moot-
36225: toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen sen toriajoneuvon ja syyllistyy ajon aikana lievään
36226: voimaantuloa. liikennerikkomukseen. Silloin, kun virallisen
36227: syytteen alainen liikennerikkomus katsotaan
36228: tehdyksi samalla teolla kuin moottoriajoneu-
36229: 1.2. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta von luvaton käyttöönottaminen, virallisen
36230: syyttäjän on RVA 16 §:n 1 momentin toisen
36231: 16 § 1 mom. Rikoslaissa ja eräissä muissakin virkkeen nojalla syytettävä myös viimeksi mai-
36232: laeissa olevien säännösten perusteella tiettyjen nitusta rikoksesta, vaikka sen syytteeseenpano
36233: rikosten syytteeseenpano riippuu asianomis- rikoslain 38 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla
36234: tajan syyttämispyynnöstä tai hänen itsensä muutoin on riippuvainen asianomistajan ilmi-
36235: nostamasta syytteestä. Nämä niin sanotut annosta.
36236: asianomistajarikokset ovat poikkeuksia rikos- Myös rikosoikeuskomitea on mietinnössään
36237: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen (1976:72) katsonut, että jos sama teko käsittää
36238: (RVA) 16 §:n 1 momentin ensimmäisen virk- sekä asianomistajarikoksen että virallisen syyt-
36239: keen yleissäännöksestä. Sen mukaan rikokset teen alaisen rikoksen, ei syytteen nostaminen
36240: ovat virallisen syytteen alaisia, jolleivät laki tai jälkimmäisestä rikoksesta saisi sinänsä oikeut-
36241: asetukset niitä siitä nimenomaan erota. taa syytteen nostamiseen edellisestä.
36242: Rikoksen määräämiseen asianomistajarikok- Edellä mainituilla perusteilla ehdotetaan
36243: seksi ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi rikok- RVA 16 §:n 1 momentista poistettavaksi sen
36244: sen vähäisyys tai se, että rikoksen julkisuuteen toinen virke. Samalla on sanotun momentin
36245: tulosta voisi aiheutua asianomistajalle kohtuu- ensimmäisen virkkeen kieliasu nykyaikaistettu
36246: tonta haittaa. Lisäksi on myös sellaisia tekoja, tekemättä siihen asiallisia muutoksia.
36247: joissa asianomistajan suhtautuminen asiaan ai- Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Proses-
36248: nakin käytännössä suurelta osalta määrää teon sioikeudellisista periaatteista on katsottu johtu-
36249: luonteen ja vaikuttaa siihen, pidetäänkö tekoa van, että virallinen syyttäjä on ilman asian-
36250: rangaistuksen arvoisena. omistajan ilmiantoakin oikeutettu jatkamaan
36251: Jos virallisen syytteen alainen rikos ja asian- syytteen ajamista sellaisesta rikoksesta, joka
36252: omistajarikos on tehty samalla teolla, voi viral- syytettä nostettaessa oli virallisen syytteen alai-
36253: linen syyttäjä RVA 16 §:n 1 momentin toisen nen, vaikka sanottu rikos oikeudenkäynnin
36254: virkkeen säännöksen mukaan nostaa syytteen aikana voimaan tulleen lainmuutoksen johdos-
36255: asianomistajarikoksesta asianomistajan tah- ta olisikin muuttunut asianomistajarikokseksi.
36256: dosta riippumatta. Tämä säännös sisältyi lakiin Tämän periaatteen mukaisesti lakiin ehdote-
36257: jo sen alkuperäisessä muodossa. Sitä on perus- taan otettavaksi nimenomainen säännös siitä,
36258: teltu sillä, että ne seikat, joiden perusteella että virallinen syyttäjä saa myös uuden lain
36259: virallisen syyttäjän syyteoikeus on eräiden ri- voimaantulon jälkeen jatkaa syytteen ajamista,
36260: kosten osalta tehty riippuvaiseksi asianomis- jos hän on ennen uuden lain voimaantuloa
36261: tajan ilmiannosta, menettävät merkityksensä, nostanut syytteen rikoksesta, josta hän aikai-
36262: milloin teko asianomistajarikoksen ohella kä- semman lain mukaan on ollut oikeutettu nosta-
36263: 44 1990 vp. - HE n:o 40
36264:
36265: maan syytteen. Näin ollen virallinen syyttäjä Ehdollisen rangaistuksen määrääminen pan-
36266: olisi asianomistajan ilmiannosta riippumatta tavaksi täytäntöön
36267: oikeutettu uuden lain voimaantulon jälkeenkin
36268: jatkamaan syytteen ajamista asianomistajari- 4 § 1 mom. Pykälän nykyisen ensimmäisen
36269: koksesta, joka on aikaisemman lain mukaises- virkkeen mukaan, jos ehdolliseen rangaistuk-
36270: sa ideaalikonkurrenssissa virallisen syytteen seen tuomittu tekee koetusaikana uuden rikok-
36271: alaisen rikoksen kanssa, kunhan syyte vain on sen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistuk-
36272: nostettu ennen uuden lain voimaantuloa. seen, ja syyte tästä uudesta rikoksesta on
36273: Säännös on sopusoinnussa hallituksen esi- nostettu viimeistään vuoden kuluessa koetus-
36274: tyksessä 6611988 vp. esitetyn rikoslain voi- ajan päättymisestä, tuomioistuin voi määrätä
36275: maanpanemisesta annetun asetuksen ehdotetun ehdollisen rangaistuksen pantavaksi täytän-
36276: 14 §:n 1 momentin säännöksen kanssa. Sen töön. Pykälän toisen virkkeen mukaan, jos
36277: mukaan virallisen syyttäjän syyteoikeus mää-' uudesta rikoksesta tuomitaan vuotta pitem-
36278: räytyisi sen lain mukaan, joka on voimassa pään ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ai-
36279: syytettä nostettaessa. kaisempi ehdollinen rangaistus on määrättävä
36280: pantavaksi täytäntöön. Jälkimmäisessä ta-
36281: pauksessa yli vuoden vankeusrangaistus on
36282: 1.3. Sotilaskurinpitolaki tuomittava jostakin yksittäisestä rikoksesta.
36283: Yli vuoden yhdistetty vankeusrangaistus ei si-
36284: 5 § 1 mom. Sotilaskurinpitolain (331/83) ten vielä ehdottomasti edellytä täytäntöönpa-
36285: 5 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan nomääräystä.
36286: kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yhdiste- Yhtenäisrangaistukseen siirtymisen vuoksi
36287: tä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen eikä pykälän nykyisen toisen virkkeen sanamuotoa
36288: sakkoon, ehdotetaan muutettavaksi siten, että olisi joka tapauksessa muutettava, koska rikos-
36289: noista rangaistuksista ei saisi myöskään määrä- lakiin ehdotettujen muutosten mukaan kahden
36290: tä yhteistä rangaistusta. tai useamman rikoksen tapauksessa yksikkö-
36291: rangaistuksia ei yleensä määrättäisi. Käytän-
36292: nön tapaukset huomioon ottaen ei kuitenkaan
36293: 1.4. Laki ehdollisesta rangaistuksesta ole riittäviä perusteita tällaisen ehdottoman
36294: säännöksen säilyttämiseen, vaan luonnollisem-
36295: Nykyiseen ehdollisesta rangaistuksesta an- paa on, että tuomioistuin voisi harkita täytän-
36296: nettuun lakiin liittyvänä epäkohtana voidaan töönpanomääräystä riippumatta tällaisesta eh-
36297: pitää sitä, että niissä tapauksissa, joissa aikai- dottomasta säännöksestä. Tämän vuoksi mai-
36298: semmin ehdollisena tuomittu vankeusrangais- nitun säännöksen ottamisesta uuteen pykälään
36299: tus määrätään pantavaksi täytäntöön, suoritet- ehdotetaan luovuttavaksi.
36300: tavan vankeusrangaistuksen aika muodostuu Nykyiseen ehdollisen rangaistuksen täytän-
36301: kovin usein kohtuuttoman pitkäksi. Noiden töönpantavaksi määräämiseen liittyvänä olen-
36302: epäkohtien vähentämiseksi tuomioistuinten naisena epäkohtana voidaan pitää sitä, että
36303: harkintavaltaa ehdollisia rangaistuksia täytän- päätettäessä, onko ehdollinen rangaistus pan-
36304: töönpantavaksi määrättäessä ehdotetaan lisät- tava täytäntöön, ei ole kuin kaksi äärivaihtoeh-
36305: täväksi (4 § 1 mom.). Merkittävämpänä uudis- toa, joko määrätä tai olla määräämäitä ran-
36306: tusehdotuksena pyrittäessä lyhentämään eten- gaistus täytäntöönpantavaksi. Tätä luonnolli-
36307: kin nuorien henkilöiden suoritettavien van- sempi ja joustavampi sekä syytetyn kannalta
36308: keusrangaistusten pituuksia on se, että täytän- kohtuullisempi olisi järjestelmä, jossa siirtymi-
36309: töönpantavaksi määrätyistä ehdollisista van- nen ehdollisesta rangaistuksesta ehdottomaan
36310: keusrangaistuksista ja muusta samaan konkur- tapahtuisi asteittain ja joka antaisi tuomiois-
36311: renssiryhmään kuuluvasta ehdottomasta van- tuimelle mahdollisuuden määrätä ehdollisesta
36312: keusrangaistuksesta voitaisiin määrätä yhtei- rangaistuksesta täytäntöönpantavaksi vain
36313: nen vankeusrangaistus (4 § 2 mom.). Ehdotuk- osan, esimerkiksi vuoden vankeusrangaistuk-
36314: sen mukaan tuomioistuin voisi myös määrätä sesta kahdesta kolmeen kuukautta.
36315: ehdollisesta rangaistuksesta täytäntöönpanta- Osittaiseen täytäntöönpanomääräykseen liit-
36316: vaksi vain osan, jolloin muu osa ehdollisesta tyy käytännön ongelmia. Merkittävin käytän-
36317: rangaistuksesta jäisi edelleenkin ehdolliseksi ai- nön ongelma näyttäisi olevan siinä, että ehdo-
36318: kaisemmin määrätyin koetusajoin. tettujen lakien voimaan tultuakin saattaa käy-
36319: 1990 vp. - HE n:o 40 45
36320:
36321: dä niin, että samaa henkilöä koskevia rikosjut- kyisinkin olevasta mahdollisuudesta määrätä
36322: tuja on samoihin aikoihin vireillä eri tuomiois- useista ehdollisista rangaistuksista pantavaksi
36323: tuimissa. Tällöin saattaisi käydä niin, että eri täytäntöön vain jokin tai joitakin niistä.
36324: tuomioistuimet toistensa ratkaisuista tietämät- Ehdotettu uusi 2 momentti edellyttää myös
36325: tä määräisivät samasta ehdollisesta rangaistuk- seuraavaa muutosta. Kun 2 momentissa maini-
36326: sesta osan, esimerkiksi kumpikin 2 kuukautta tuissa tapauksissa ei koetusaikana tehdystä ri-
36327: tai toinen 2 ja toinen 3 kuukautta, pantavaksi koksesta enää aina määrättäisi erillistä rangais-
36328: täytäntöön. Tämä taas saattaisi puolestaan ai- tusta, ehdotetaan nykyisin voimassa olevan
36329: heuttaa tulkintavaikeuksia sen suhteen, olisiko 4 §:n ensimmäisessä virkkeessä oleva sanonta
36330: pantava täytäntöön 2 tai 3 kuukautta tai mah- " ... josta hänet tuomitaan vankeusrangaistuk-
36331: dollisesti jopa 5 kuukautta vankeutta. Mainitut seen ... " korvattavaksi sanonnalla "... josta
36332: tosin ilmeisesti jokseenkin harvoin ilmenevät hänet olisi tuomittava vankeusrangaistuk-
36333: käytännön vaikeudet huomioon ottaen on har- seen ... ".
36334: kittu myös sellaista vaihtoehtoa, että tuomiois-
36335: tuin määrätessään ehdollisesta rangaistuksesta
36336: vain osan pantavaksi täytäntöön samalla mää- Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
36337: räisi muun osan ehdollisesta rangaistuksesta
36338: raukeamaan. Siihen liittyy kuitenkin vastaa- 2 mom. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi
36339: vanlaisia ongelmia kuin ensiksi mainittuun rat- säännökset, joilla täytäntöönpantaviksi mää-
36340: kaisuvaihtoehtoon. Lisäksi siihen liittyy muita rättyjen samalla kertaa suoritettavien ehdollis-
36341: ongelmia esimerkiksi silloin, kun osittaisen ten rangaistusten pituudet pyritään saattamaan
36342: rangaistuksen raukeamistuomion antamisen nykyistä kohtuullisemmiksi. Momentin ensim-
36343: jälkeen tulee ilmi niin vakava rikos tai vakavia mäisen ja toisen virkkeen mukaan niissä ta-
36344: rikoksia, että niiden perusteella koko ehdolli- pauksissa, joissa ehdollinen rangaistus määrä-
36345: nen rangaistus olisi tullut määrätä pantavaksi tään joko kokonaan tai osaksi pantavaksi täy-
36346: täytäntöön. Tällaiset seikat olisivat ilmeisesti- täntöön, tuohon täytäntöönpantavaksi määrät-
36347: kin omiaan vähentämään säännöksen sovelta- tyyn ehdolliseen vankeusrangaistukseen sisälty-
36348: mista. vistä rikoksista tai, jos täytäntöönpantavia eh-
36349: Mainituista käytännön vaikeuksista huoli- dollisia rangaistuksia on useita, noista rikoksis-
36350: matta puheena olevan uudistuksen mahdolli- ta sekä muista vankeudella suoritettavista ri-
36351: simman pikaista toteutumista on pidetty siinä koksista olisi määrättävä yhteinen vankeusran-
36352: määrin tärkeänä, että 4 §:n 1 momenttiin eh- gaistus noudattaen soveltuvin osin rikoslain 7
36353: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan luvun säännöksiä.
36354: tuomioistuin saisi määrätä ehdollisesta rangais- Lakiehdotusta laadittaessa on lähinnä pidet-
36355: tuksesta pantavaksi täytäntöön vain osan sekä ty silmällä käytännössä ehkä yleisimmin esiin-
36356: jättää rangaistuksen muilta osin ehdolliseksi tyviä tilanteita. Niissä syytettyä ei ole tuomittu
36357: aikaisemmin määrätyin koetusajoin. Mahdol- ehdottomaan vankeusrangaistukseen koetusai-
36358: listen samoihin aikoihin annettuihin täytän- kana tehdystä rikoksesta ennen hänen syyllisty-
36359: töönpanomääräyksiin liittyvien tulkintavai- mistään siihen rikokseen, jonka johdosta eh-
36360: keuksien vähentämiseksi momenttiin ehdote- dollinen rangaistus määrätään pantavaksi täy-
36361: taan otettavaksi myös säännös siitä, että tuo- täntöön. Tällöinhän konkurrenssin katkaisisi
36362: mioistuinten olisi päätöksessään todettava pait- vasta tämä ehdoton vankeusrangaistus. Kaikis-
36363: si se, kuinka paljon ehdollisesta rangaistukses- ta yhteen tai useampaan ehdolliseen rangais-
36364: ta on pantava täytäntöön, myös se, kuinka tukseen johtaneista rikoksista sekä niistä nyt
36365: paljon ehdollisesta rangaistuksesta jää edelleen tuomittavista rikoksista, joiden perusteella eh-
36366: ehdolliseksi. Päätöksessä olisi lisäksi mainitta- dolliset rangaistukset määrätään pantavaksi
36367: va ehdolliseksi jäävän rangaistuksen koetus- täytäntöön, olisi rikoslain 7 luvun säännöksiä
36368: ajan päättymispäivä. Samanaikaisesti tuomio- soveltaen määrättävä yksi yhteinen ehdoton
36369: istuinten toisistaan tietämättä määräämistä eh- vankeusrangaistus. Jos kuitenkin on niin, että
36370: dollisen rangaistuksen osista olisi tuolloin il- ehdollisen rangaistuksen antamisen jälkeen
36371: meisestikin pantava täytäntöön vain pisin niis- tehdystä rikoksesta syytetty on jo aikaisemmin
36372: tä. tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen,
36373: Momentin viimeiseksi virkkeeksi ehdotetaan mutta ehdollinen rangaistus määrätään panta-
36374: otettavaksi säännös sinänsä selvästä ja jo ny- vaksi täytäntöön vasta toisen uuden rikoksen
36375: 46 1990 vp. - HE n:o 40
36376:
36377: johdosta, ei viimeksi mainitusta rikoksesta ja Rl
36378: ehdolliseen rangaistukseen johtaneesta rikok-
36379: sesta olisi määrättävä yhteistä vankeusrangais-
36380: tusta. Sen sijaan olisi tässä tapauksessa ehdolli-
36381: sen rangaistuksen ja sen jälkeen tuomitun eh-
36382: dottoman rangaistuksen asemesta määrättävä
36383: yhteinen vankeusrangaistus. Tästä säädettäisiin
36384: momentin toisessa virkkeessä. Siitä rikoksesta,
36385: jonka johdosta ehdollinen rangaistus määrä-
36386: tään pantavaksi täytäntöön, olisi rangaistus
36387: tässä tapauksessa määrättävä erikseen.
36388: Viimeksi mainittua tilannetta havainnollistaa Päätöksessä T1 määrätty
36389: seuraava kaaviokuva:
36390: koetusaika
36391:
36392:
36393: Rikoksesta R 1 tuomittua ehdollista vankeus-
36394: rangaistusta T 1 ei ole määrätty pantavaksi
36395: täytäntöön tuomiossa T 2 , jolla rikoksesta R2
36396: on tuomittu ehdoton vankeusrangaistus. Kun
36397: rikoksesta R 1 tuomittu rangaistus T 1 määrä-
36398: tään pantavaksi täytäntöön tuomiossa T 3 ri-
36399: koksen R 3 johdosta, josta tuomitaan ehdoton
36400: vankeusrangaistus, on rikoksista R 1, R 2 ja R 3
36401: määrättävä yhteinen vankeusrangaistus. Tämä
36402: johtuu siitä, että rikoksesta R 1 tuomittu ehdol-
36403: Päätöksessä T1 määrätty linen vankeusrangaistus T 1 ei rikoslain ehdote-
36404: tun 7 luvun mukaan katkaisisi konkurrenssia,
36405: koetusaika vaan rikokset R 1, R2 ja R3 ovat samassa
36406: tuomion T 2 katkaisemassa konkurrenssissa.
36407: Ehdotetun säännöksen mukaan tuomioistuin
36408: voisi määrätessään ehdollisen vankeusrangais-
36409: Ylempi aika-akseli kuvaa rikoksen tekoaikaa tuksen pantavaksi täytäntöön sellaisen rikok-
36410: ja alempi aika-akseli tuomitsemisen ajankoh- sen johdosta, josta olisi tuomittava ehdoton
36411: taa. Rikoksesta R1 tuomittua ehdollista van- vankeusrangaistus, harkita rangaistuskokonai-
36412: keusrangaistusta T 1 ei ole tuomiossa T 2 mää- suutta uudelleen. Se seikka, että tekijä on
36413: rätty pantavaksi täytäntöön rikoksen R 2 joh- aikaisemmin tuomittu useampaan ehdolliseen
36414: dosta, josta on tuomittu ehdoton vankeusran- rangaistukseen, saattaa joissakin tapauksissa
36415: gaistus. Kun rikoksesta R 1 tuomittu T 1 määrä- osoittaa rikoslain 6 luvun 2 §:n 4 kohdassa
36416: tään tuomiossa T 3 pantavaksi täytäntöön, on tarkoitettua piittaamattomuutta lain kielloista
36417: siis rikoksista R 1 ja R2 määrättävä yhteinen ja käskyistä sekä voi näin ollen yhteistä ran-
36418: rangaistus. Sitä vastoin rikoksesta R 3 on mää- gaistusta mitattaessa tulla huomioon otetuksi
36419: rättävä rangaistus erikseen. yhteisen rangaistuksen koventamisperusteena.
36420: Milloin tekijä koetusaikana tehdystä rikok-
36421: Jos taas syytetty on syyllistynyt siihen rikok- sesta olisi tuomittava ehdolliseen vankeusran-
36422: seen, jonka johdosta ehdollinen rangaistus gaistukseen, ei sitä vastoin tästä ja aikaisem-
36423: määrätään pantavaksi täytäntöön, ennen kuin min tuomitusta ehdollisesta rangaistuksesta oli-
36424: hänet tuomittiin ehdottomaan vankeusrangais- si tässä vaiheessa määrättävä yhteistä rangais-
36425: tukseen muusta koetusaikana tehdystä rikok- tusta riippumatta siitä, määrätäänkö aikaisem-
36426: sesta, yhteinen rangaistus olisi määrättävä pi ehdollinen rangaistus pantavaksi täytäntöön
36427: näistä rikoksista ja ehdolliseen rangaistukseen vai ei. Samoin olisi asianlaita, kun ehdollista
36428: johtaneesta rikoksesta. Tätä tilannetta havain- vankeusrangaistusta ei koetusaikana tehdyn ri-
36429: nollistaa seuraava kaaviokuva: koksen johdosta määrätä pantavaksi täytän-
36430: 1990 vp. - HE n:o 40 47
36431:
36432: töön ja koetusaikana tehdystä rikoksesta olisi Ehdotuksen mukaan, jos ehdolliseen van-
36433: tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistuk- keusrangaistukseen tuomittua ennen koetus-
36434: seen. Näissä tapauksissa on siis koetusaikana ajan päättymistä syytetään ennen ehdollisen
36435: tehdystä rikoksesta määrättävä erillinen ran- rangaistuksen tuomitsemista tehdystä rikokses-
36436: gaistus. Vasta siinä tapauksessa, että ehdolli- ta, josta hänet olisi tuomittava joko sakko- tai
36437: nen rangaistus määrätään pantavaksi täytän- vankeusrangaistukseen, syytetty olisi tuomitta-
36438: töön, siihen johtaneista rikoksista ja ehdollisen va rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen.
36439: rangaistuksen tuomisemisen jälkeiseen ehdot- Ehdotuksen mukaan mainittua 5 §:n säännöstä
36440: tomaan rangaistukseen johtaneista rikoksista olisi kuitenkin sovellettava vain siinä tapauk-
36441: olisi määrättävä yhteinen rangaistus edellyt- sessa, että syytettyä ei ole ehdollisen rangais-
36442: täen, että ne rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaan tuksen tuomitsemisen jälkeen tuomittu rikos-
36443: kuuluvat samaan konkurrenssiin. lain 7 luvun 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitet-
36444: tuun rangaistukseen, eli vain silloin, kun uu-
36445: desta rikoksesta muutoin jouduttaisiin tuomit-
36446: Yhteistä rangaistusta koskeva erityissäännös semaan erillinen rangaistus. Näissä tapauksis-
36447: sahan uudesta rikoksesta määrätään yhteinen
36448: 5 §. Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen rangaistus joko ehdottomaan rangaistukseen
36449: tuomittua ennen koetusajan päättymistä syyte- johtaneiden rikosten kanssa tai täytäntöönpan-
36450: tään ennen tuomiota tehdystä muusta rikokses- tavaksi määrättyyn ehdolliseen rangaistukseen
36451: ta ja hänet tuomitaan siitä rangaistukseen, johtaneiden rikosten kanssa. Tämän vuoksi
36452: rangaistukset on pykälän nykyisen sanamuo- 5 §:n soveltamista myös näissä tapauksissa ei
36453: don mukaan yhdistettävä rikoslain mukaan ja ole pidetty tarpeellisena. Lisäksi on katsottu
36454: samalla määrättävä, onko yhdistetty rangaistus aiheelliseksi ottaa pykälään myös nykyistä
36455: oleva ehdollinen. Säännös koskee nykyisin vain säännöstä vastaava säännös, jonka mukaan
36456: niitä tapauksia, jolloin syytetty on tuomittu tuomioistuimen on lisäksi määrättävä, onko
36457: aikaisemmin ehdolliseen vankeusrangaistuk- yhteinen rangaistus oleva ehdollinen vai ei.
36458: seen ja tuomitaan uudestakin rikoksesta van- Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Ehdo-
36459: keusrangaistukseen. Nykyisen lain mukaanhan tettu uusi laki johtaa lieveropään lopputulok-
36460: sakkoja ei yhdistetä keskenään eikä myöskään seen kuin nykyinen laki. Tämä viittaisi siihen,
36461: määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. että uutta lakia tulisi aina soveltaa silloinkin
36462: Ehdotuksen mukaan ehdollinen vankeusran- kun kysymys on nykyisen lain aikana tehdystä
36463: gaistus ei enää katkaisisi konkurrenssia. Rikos- rikoksesta määrättävästä seuraamuksesta. Pu-
36464: lain 7 luvun säännösten mukaan yhteistä ran- heena olevan siirtymäsäännöksen tulee kuiten-
36465: gaistusta ei näin ollen tulisi määrätä ehdolli- kin olla sopusoinnussa myös rikoslain siirtymä-
36466: seen vankeusrangaistukseen johtaneista rikok- säännösten kanssa. Niissä tapauksissa, joissa
36467: sista ja muista rikoksista. Saattaisi siten olla rikoslain siirtymäsäännösten mukaan aikaisem-
36468: mahdollista menetellä myös niin, ettei ehdolli- man lain aikana tehdystä rikoksesta tuomittava
36469: sesta rangaistuksesta annettuun lakiin enää rangaistus on uudenkin lain aikana yhdistettä-
36470: otettaisi lainkaan nykyistä 5 §:ää vastaavaa vä aikaisemman lain aikana jo tuomittuun
36471: säännöstä. Tällöin aikaisemmasta ehdolliseen rangaistukseen, niitä ehdollisesta rangaistuk-
36472: rangaistukseen sisältyvästä rikoksesta ja ennen sesta annetun lain uusia säännöksiä, jotka
36473: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemista tehdys- edellyttävät yhteisen rangaistuksen määräämis-
36474: tä rikoksesta ei tuomittaisi yhteistä rangaistus- tä, ei tulisi soveltaa aikaisemman lain aikana
36475: ta, vaan uudesta rikoksesta määrättäisiin erik- tehtyyn rikokseen, vaan tuolloin tulisi soveltaa
36476: seen joko ehdoton tai ehdollinen rangaistus aikaisempia ehdollisesta rangaistuksesta anne-
36477: omalla koetusajallaan. Kahden erillisen ran- tun lain säännöksiä.
36478: gaistuksen tuomitseminen merkitsisi kuitenkin
36479: yhteensä pitempää rangaistusta kuin rangaistus 1 mom. Momentissa olisi säännös lain voi-
36480: olisi siinä tapauksessa, että syytetty ensin tuo- maantuloajankohdasta.
36481: mittaisiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen 2 mom. Edellä olevan perusteella 2 moment-
36482: ja rikoksista sitten määrättäisiin yhteinen ran- tiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mu-
36483: gaistus rikoslain 7 luvun mukaisesti. Tämän kaan uuden lain 4 §:n 1 momenttia olisi sovel-
36484: vuoksi esityksessä on päädytty ehdottamaan lettava päätettäessä ehdollisen rangaistuksen
36485: nykyistä säännöstä vastaavaa säännöstä. määräämisestä pantavaksi täytäntöön silloin-
36486: 48 1990 vp. - HE n:o 40
36487:
36488: kin, kun uusi rikos on tehty aikaisemman lain räämänsä nuoren rikoksentekijän rangaistusai-
36489: aikana. kaa enää 1970- tai 1980-luvulla. Tiettävästi
36490: Uusi 4 §:n 2 momentti edellyttää, että ehdol- viimeiset pitennysmääräykset on annettu 1960-
36491: liseen rangaistukseen johtaneesta rikoksesta ja luvun puolivälin paikkeilla.
36492: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen
36493: tehdystä rikoksesta voitaisiin ehdotettujen ri- Kun nuorisovankilapitennystä koskevia
36494: koslain säännösten mukaan määrätä yhteinen säännöksiä ei käytännössä ole sovellettu vuosi-
36495: vankeusrangaistus. Rikoslain siirtymäsäännök- kymmeniin ja kun ne siten antavat vain vir-
36496: sen huomioon ottaen taas nykyisen lain aikana heellisen kuvan nuorille rikoksentekijöille tuo-
36497: ennen ehdollista tuomiota ja sen antamisen mittujen rangaistusten suorittamisesta ja myös
36498: jälkeen tehdyistä rikoksista voitaisiin määrätä vankilaoikeuden toiminnasta, 17 § ehdotetaan
36499: yhteinen vankeusrangaistus vain siinä tapauk- vanhentuneena kumottavaksi.
36500: sessa, että ehdollisella rangaistuksella ei enää
36501: olisi konkurrenssia katkaisevaa vaikutusta. Tä- 20 §. Pykälän 1 momentin nykyisen sään-
36502: män vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan otetta- nöksen mukaan, jos nuorisovankilasta ehdon-
36503: vaksi myös säännös, jonka mukaan uuden lain alaiseen vapauteen päästetty on muusta syystä
36504: 4 §:n 2 momenttia olisi sovellettava aikaisem- kuin uuden rikoksen johdosta eli siis käytösrik-
36505: man lain aikana tehdystä rikoksesta tuomit- komuksen johdosta menettänyt ehdonalaisen
36506: tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus- vapautensa, vankilaoikeuden on määrättävä,
36507: rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on onko hänet toimitettava takaisin nuorisovanki-
36508: tuomittu uuden lain aikana eikä sitä ole aikai- laan suorittamaan jäännösrangaistusta vai on-
36509: semman lain säännösten mukaan yhdistettävä ko hänen suoritettava jäännösrangaistuksensa
36510: mainitun lain aikana tuomittuun rangaistuk- yleisessä vankilassa. Pykälän 2 momentin mu-
36511: seen. kaan, jos vankilaoikeus määrää jäännösran-
36512: Ehdotettu 5 §:n säännös vastaa paljoltikin gaistuksen suoritettavaksi yleisessä vankilassa,
36513: aikaisempaa 5 §:n säännöstä. Ero on lähinnä sen tehtävänä on poistaa rangaistuksesta siihen
36514: vain siinä, että nykyisen lain mukaan rangais- tehty nuorisovankilapitennys.
36515: tukset on yhdistettävä ja uuden lain mukaan Pykälän 1 momentin säännös on osoittautu-
36516: rikoksista on määrättävä yhteinen rangaistus. nut vanhentuneeksi sekä täytäntöönpanoviran-
36517: Tässäkin tapauksessa uutta 5 §:ää olisi sovel- omaisille ja vankilaoikeudelle tarpeetonta työtä
36518: lettava aikaisemman lain aikana tehdystä ri- aiheuttavaksi. Rangaistusten täytäntöönpanos-
36519: koksesta tuomittuun rangaistukseen vain edellä ta annetun asetuksen 2 luvun nykyisen 16 §:n 2
36520: mainituin edellytyksin. momentin mukaan vanki, joka suorittaa yksin-
36521: omaan jäännösrangaistusta, voidaan päästää
36522: uudelleen ehdonalaiseen vapauteen hänen suo-
36523: 1.5. Laki nuorista rikoksentekijöistä ritettuaan jäännösrangaistusta vähintään yh-
36524: den kuukauden. Momentissa tarkoitetun asian
36525: 17 §. Lain nykyisen 17 §:n mukaan vankila- tullessa vankilaoikeuden käsiteltäväksi vanki
36526: oikeus voi pitentää nuorisovankilaan määrää- on näin ollen useimmiten suorittanut rangais-
36527: mänsä nuoren rikoksentekijän rangaistusajan tuksen lähes loppuun. Säännöstä ehdotetaan
36528: enintään yhdellä vuodella yli tuomiossa määrä- muutettavaksi siten, että siinä tarkoitetussa
36529: tyn ajan sekä vastaavasti poistaa määräämänsä tapauksessa vanki, joka ei ole alkaessaan suo-
36530: pitennyksen. rittaa jäännösrangaistusta kahtakymmentäkol-
36531: Nuorista rikoksentekijöistä vuonna 1940 an- mea vuotta täyttänyt, suorittaisi jäännösran-
36532: nettuun lakiin otettiin säännökset nuorisovan- gaistustaan ilman vankilaoikeuden eri mää-
36533: kilapitennyksestä lähinnä siitä syystä, että pi- räystä nuorisovankilassa.
36534: tennys antoi mahdollisuuden nuoren pitämi-
36535: seksi vankilassa riittävän pitkän ajan vankilalle Edellä 17 §:n perusteluissa esitetyistä syistä
36536: asetettujen kasvatuksellisten tarkoitusperien nuorisovankilapitennystä koskevaa 2 moment-
36537: toteutumiseksi. Viime vuosikymmeninä sanot- tia vastaavaa säännöstä ei enää otettaisi lakiin.
36538: tua pitennyksen määräämistä on pidetty van-
36539: hentuneena. Vankilaoikeus ei käytännössä ole 21 ja 22 §. Pykälät koskevat nuorisovankila-
36540: soveltanut noita säännöksiä, eikä siten ole pitennystä. Ne ehdotetaan vanhentuneina ku-
36541: pitentänyt kenenkään nuorisovankilaan mää- mottaviksi.
36542: 1990 vp. - HE n:o 40 49
36543:
36544: 1.6. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristä- jättämisen vuoksi jonkin verran lievempi kuin
36545: misestä aikaisempi laki. Ehdotettu 13 § on laadittu
36546: taas siten, että se on sovellettavissa sekä nykyi-
36547: 1 § 1 mom. Voimassa olevan vaarallisten sen että uuden lain aikana tuomittuihin ran-
36548: rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain gaistuksiin. Tämän vuoksi pääsäännön mu-
36549: (317/53) 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kaan uuden lain säännöksiä olisi sovellettava
36550: tuomioistuin voi tuomitessaan rikoksentekijän myös aikaisemman lain aikana tehtyihin rikok-
36551: määräaikaiseen vähintään kahden vuoden va- siin. Niitä tapauksia varten, joissa rikoksente-
36552: pausrangaistukseen yhdellä teolla tehdyistä ri- kijä on tuomittu nykyisen lain mukaisesti joko
36553: koksista tai jatketusta rikoksesta, joihin sisäl- yksin teoin tehdyistä rikoksista tai jatketusta
36554: tyy sanotun momentin 1 kohdassa tarkoitettua rikoksesta rangaistukseen, ehdotetaan lakiin
36555: väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta, virallisen otettavaksi siirtymäsäännös. Sen mukaan noi-
36556: syyttäjän vaatimuksesta pykälässä säädetyin hin tapauksiin olisi vastaavasti sovellettava uu-
36557: edellytyksin päättää, että tuomittu voidaan den lain 1 §:n 2 momentin yhteistä rangaistusta
36558: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen. Rikos- koskevia säännöksiä. Momentissa tarkoitetun
36559: lain 7 luvun muuttamisen vuoksi sanottu 2 päätöksen edellytyksenä on siten tuolloin, että
36560: kohdan säännös ehdotetaan poistettavaksi ja ainakin johonkin yksin teoin tehdyistä rikok-
36561: nykyinen 1 momentin 3 kohta siirrettäväksi 2 sista tai johonkin jatkettuna rikoksena tuomi-
36562: kohdaksi. tuista rikoksista sisältyy pykälässä tarkoitettua
36563: 1 § 2 mom. Kun kahdesta tai useammasta väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta ja että tuosta
36564: rikoksesta uuden lain mukaisesti tuomitusta rikoksesta erikseen tuomittuna tuomioistuimen
36565: yhteisestä vankeusrangaistuksesta ei voida pää- käsityksen mukaan seuraisi määräaikainen, vä-
36566: tellä, mikä osa rangaistuksesta tulee kunkin hintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
36567: rikoksen osalle, ehdotetaan yhteistä rangaistus-
36568: ta koskevan erityissäännöksen ottamista 1 §:n
36569: uudeksi 2 momentiksi. Uuden 2 momentin 1. 7. Asetus rangaistusten täytäntöönpanosta
36570: mukaan eristämislausuman edellytyksenä olisi,
36571: kun kahdesta tai useammasta rikoksesta tuo- 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangais-
36572: mitaan yhteinen vankeusrangaistus, että aina- tuksesta ja sakon muuntorangaistuk-
36573: kin yhteen rikokseen sisältyy edellä tarkoitet- sesta
36574: tua väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta ja että
36575: siitä erikseen tuomittuna seuraisi määräaikai- 1 a § 1 mom. Rangaistusten täytäntöönpa-
36576: nen vähintään kahden vuoden vankeusrangais- nosta annetun asetuksen (RTA) 2luvun 1 a §:n
36577: tus. Uuden 2 momentin lisäämisen vuoksi ny- 1 momentissa on säännös useamman vankeus-
36578: kyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momen- rangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen
36579: tiksi. samanaikaisesta täytäntöönpanosta. Rangais-
36580: 13 § 1 mom. Pykälän 1 momentissa on tuslaitoksen johtajan on laskettava tällaiset
36581: nykyisin säännös määräaikaisen vapausran- rangaistukset täysin määrin yhteen, jollei van-
36582: gaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen täy- keusrangaistuksia ole toisiinsa yhdistettävä.
36583: täntöönpanoon pakkolaitoksessa liittyvistä toi- Momenttia ehdotetaan tässä yhteydessä muu-
36584: menpiteistä. Momenttia ehdotetaan tässä yh- tettavaksi siten, että siinä viitattaisiin myös
36585: teydessä muutettavaksi siten, että siinä mainit- yhteisen vankeusrangaistuksen muodostami-
36586: taisiin myös yhteisen vankeusrangaistuksen seen. Edellä olevan lakiehdotuksen 13 §:n pe-
36587: muodostaminen. Niin kuin rikoslain siirtymä- rusteluissa mainituista syistä momentissa on
36588: säännöksistä on todettavissa, nykyisen lain ai- katsottu aiheelliseksi edelleenkin pysyttää mai-
36589: kana tehdyistä rikoksista tuomittujen määräai- ninta myös rangaistusten yhdistämisestä.
36590: kaisten vankeusrangaistusten yhdistämisiä jou- Rangaistuslaitoksen johtajan on rikoslain
36591: dutaan suorittamaan lain voimaan tultuakin nykyisen 7 luvun 9 §:n mukaan tarvittaessa
36592: vielä useita vuosia. Sen vuoksi momentissa on lähetettävä samanaikaisesti täytäntöönpantavat
36593: katsottu aiheelliseksi edelleenkin pysyttää mai- vankeusrangaistukset, jotka olisi keskenään
36594: ninta myös rangaistusten yhdistämisestä. Kysy- yhdistettävä, hovioikeuden yhdistettäviksi. Tä-
36595: mys on vain teknisestä muutoksesta. hän esitykseen sisältyvän rikoslain ehdotetun 7
36596: Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Ehdo- luvun 7 §:n mukaan virallisen syyttäjän on
36597: tetun lain 1 §:n 1 momentti on 2 kohdan pois samassa tilanteessa tehtävä esitys yhteisen van-
36598: 7 300270F
36599: 50 1990 vp. - HE n:o 40
36600:
36601: keusrangaistuksen määräämisestä jollekin ai- sovankilapidennystä koskevat säännökset ovat
36602: kaisemmissa oikeudenkäynneissä vankeusran- jäänne 1940-luvulta, jolloin nuoren pitämistä
36603: gaistuksen tuominneita alioikeuksista tai tuo- vankilassa riittävän pitkän ajan pidettiin vält-
36604: mitun oleskelupaikan yleiselle alioikeudelle. tämättömänä nuorisovankilalle asetettujen kas-
36605: Tarkemmat määräykset tiedonkulusta rangais- vatuksellisten tavoitteiden toteutumiseksi. Käy-
36606: tuslaitoksen johtajalta viralliselle syyttäjälle tännössä momentin säännöstä ei ole sovellettu
36607: tullaan antamaan hallinnollisessa järjestykses- vuosikymmeniin, vaan myös nuorisovanki on
36608: sä. päästetty ehdonalaiseen vapauteen silloin, kun
36609: 2 mom. Momentissa on nykyisin säännös se pykälän 2 momentin mukaan on mahdollis-
36610: niitä tapauksia varten, jolloin täytäntöönpan- ta. Mainitusta syystä momentin säännös ehdo-
36611: tavaan yhdistettyyn rangaistukseen sisältyvä tetaan poistettavaksi.
36612: rangaistus on aikaisemmin pantu täytäntöön Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan vanki
36613: tai jolloin aikaisemmin täytäntöönpantu ran-
36614: voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen vasta
36615: gaistus on tuomitun vastapuolen muutoksenha- sitten, kun hän on suorittanut rangaistusta
36616: kemuksen perusteella pidentynyt. Momenttia vähintään kuusi kuukautta ja suorittanut ran-
36617: ehdotetaan muutettavaksi siten, että se yhdiste-
36618: gaistuksestaan vähintään kolmanneksen siihen
36619: tyn rangaistuksen ohella koskisi myös yhteistä
36620: luettuna se aika, jolla hänen rangaistustaan on
36621: rangaistusta. nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 17 §:n
36622: 2 § 1 mom. Momentissa on nykyisin van- mukaan pidennetty. Edellä yleisperusteluissa
36623: keusrangaistusajan laskemista koskeva sään-
36624: mainituista syistä säännöstä ehdotetaan muu-
36625: nös. Määräaikainen vankeusrangaistus laske- tettavaksi siten, että vanki voitaisiin nuoriso-
36626: taan vuosien ja kuukausien osalta kalenteri- vankilasta päästää ehdonalaiseen vapauteen
36627: ajan mukaan, ja tuomioon mahdollisesti sisäl- hänen suoritettuaan rangaistuksestaan, tuo-
36628: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Vain
36629: mioistuimen rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla
36630: sakon ronuntorangaistus lasketaan nykyisin
36631: tekemä vähennys mukaan luettuna, kolman-
36632: päiväluvun mukaan.
36633: Ehdotetusta rikoslain 2 luvun 2 §:n 2 mo- neksen. Kumottavaksi ehdotettua nuorisovan-
36634: kilapidennystä koskeva maininta poistettaisiin
36635: mentin muutoksesta tulisi aiheutumaan, että
36636: samalla.
36637: täytäntöönpantavat vankeusrangaistukset sisäl-
36638: täisivät melko usein täysin päivin tuomittuja Pykälän 3 momentin nuorisovangin lopullis-
36639: vankeusrangaistuksia. Näitä tapauksia varten ta vapauttamista koskeva säännös, joka liittyy
36640: ehdotetaan rikoslainsäädännön kokonaisuudis- nuorisovankilapidennystä koskeviin säännök-
36641: tuksen ensimmäisen vaiheen ehdotusta (hall.es. siin, ehdotetaan samalla poistettavaksi.
36642: 66/1988 vp.) vastaavasti momenttiin lisättä- JO §. Pykälässä nykyisin olevat nuorisovan-
36643: väksi säännös, jonka mukaan täysin päivin
36644: tuomittu vankeusrangaistus muunnetaan kuu- kilaan määrätyn vangin lopullista vapauttamis-
36645: ta koskevat, nuorisovankilapidennykseen liitty-
36646: kausiksi siten, että 30 päivää luetaan yhdeksi
36647: vät säännökset ehdotetaan poistettaviksi pykä-
36648: kuukaudeksi. Jo nykyisin on saattanut esiintyä
36649: lästä. Pykälään jäisivät siten vain nykyiset
36650: tilanteita, joissa useihin yhteenlaskettaviin ran-
36651: gaistuksiin sisältyvien päivien määrä on yh- ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin val-
36652: vontaa ja hänen käyttäytymistään ehdonalai-
36653: teensä ollut yli 30 päivää. Tällöin on käytän- sessa vapaudessa koskevat säännökset kieli-
36654: nössä menetelty siten, että päivät on laskettu asultaan hieman muutettuina.
36655: yhteen ja rikoslain 2 luvun 15 §:n säännöstä
36656: vastaavasti muunnettu ensin kuukausiksi ja Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. Rikos-
36657: päiviksi. lain siirtymäsäännöksissä ovat tarkemmat
36658: säännökset siitä, milloin aikaisemman lain ai-
36659: kana tehdyistä rikoksista on uuden lain aikana
36660: 5 luku. Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa määrättävä yhdistetty rangaistus ja milloin yh-
36661: teinen vankeusrangaistus, sekä siitä, mikä tuo-
36662: 9 §. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan mioistuin tuon rangaistuksen määrää. Lähinnä
36663: vanki päästetään nuorisovankilasta ehdonalai- rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtivia
36664: seen vapauteen vain, jos sitä on hänen kasva- viranomaisia varten ehdotetun lain siirtymä-
36665: tuksensa ja kehityksensä kannalta pidettävä säännökseksi otettaisiin viittaus noihin rikos-
36666: sopivana. Mainittu säännös samoin kuin nuori- lain siirtymäsäännöksiin.
36667: 1990 vp. - HE n:o 40 51
36668:
36669: 1.8. Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden gaistuksen kanssa, tulisi säilymään myös otet-
36670: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa taessa käyttöön yhteinen vankeusrangaistus.
36671: annettujen tuomioiden täytäntöönpanos- Rikoksesta, josta sanotussa laissa on säädetty
36672: sa rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saisi näin
36673: ollen myöskään määrätä yhteistä vankeusran-
36674: Lakiin Suomen ja muiden pohjoismaiden gaistusta.
36675: välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annet-
36676: tujen tuomioiden täytäntöönpanossa (326/63)
36677: ehdotetaan eräitä lähinnä teknisluontoisia 1.11. Rikesakkolaki
36678: muutoksia.
36679: 7 § 1 mom. Momentissa nykyisin oleva nuo- 20 § 2 mom. Rikesakkolain 20 §:n 2 momen-
36680: risovankilapitennystä koskeva virke ehdotetaan tissa on nykyisin rikoslain 7 luvun 6 §:ää
36681: tarpeettomana poistettavaksi. vastaava säännös, jonka mukaan rikesakkoa ei
36682: 29 § 1 mom. Säännös, jonka mukaan muus- saa yhdistää eikä yhteenlaskea vankeus- tai
36683: sa pohjoismaassa tuomittua vapausrangaistus- sakkorangaistukseen. Rikoslain 7 luvun uudis-
36684: ta ei yhdistetä Suomessa tuomittavaan van- tuksen johdosta myös 2 momentti olisi muutet-
36685: keusrangaistukseen, ehdotetaan säilytettäväksi tava uutta lainsäädäntöä vastaavaksi.
36686: laissa yhteiseen vankeusrangaistukseen siirty-
36687: misen jälkeenkin. Säännöstä olisi kuitenkin
36688: muutettava myös uutta lainsäädäntöä vastaa-
36689: 1.12. Oikeudenkäymiskaari
36690: vaksi.
36691: 2 mom. Momentissa on nykyisin säännös
36692: siitä, kuinka tuomioistuimen on meneteltävä JO luku. Laillisesta tuomioistuimesta
36693: siinä tapauksessa, että muussa pohjoismaassa
36694: ehdollisesti tuomittu tuomitaan Suomessa ran- Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtyminen
36695: gaistukseen ennen ehdollisen tuomion antamis- edellyttää rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien
36696: ta tehdystä rikoksesta. Säännöstä ehdotetaan säännösten muuttamista. Niiden kokonais-
36697: muutettavaksi myös uutta yhteistä rangaistusta uudistusta ei ole pidetty tässä yhteydessä mah-
36698: koskevaa lainsäädäntöä vastaavaksi. dollisena, vaan ehdotus rajoittuu lähinnä sel-
36699: laisiin muutoksiin, jotka rikosoikeudellisten
36700: säännösten muuttamisen johdosta on välttämä-
36701: 1.9. Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta töntä tai muuten tässä yhteydessä tarkoituk-
36702: vapausrangaistusten täytäntöönpanossa senmukaista suorittaa.
36703: Ehdotetut säännökset antavat mahdollisuu-
36704: 18 §. Kansainvälisestä yhteistoiminnasta va- den samaa rikoksentekijää koskevien eri tuo-
36705: pausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun mioistuinten tuomiopiirissä tehtyjen rikosten
36706: lain (21187) 18 §:ssä nykyisin oleva poikkeus- käsittelemiseen samassa oikeudenkäynnissä.
36707: säännös, jonka mukaan vieraassa valtiossa Säännökset tekevät myös mahdolliseksi sa-
36708: määrättyyn seuraamukseen ei sovelleta rikos- maan rikokseen osallisten syyteasioiden käsit-
36709: lain säännöksiä yhdistetystä rangaistuksesta, telyn yhdessä ja jopa määrätynlaisessa yhtey-
36710: ehdotetaan muutettavaksi myös uutta lainsää- dessä olevien rikosten, kuten varkausrikosten
36711: däntöä vastaavaksi. ja kätkemisrikosten, käsittelyn samassa oikeu-
36712: denkäynnissä siinäkin tapauksessa, että nuo
36713: rikokset on tehty eri tuomiopiirien alueella.
36714: 1.10. Laki aseettomasta palveluksesta ja Toisaalta tästä aiheutuu se, että rikos on mah-
36715: siviilipalveluksesta dollista laillisesti käsitellä useammassa tuomio-
36716: istuimessa. Mahdollista myös on liiallinen sa-
36717: 19 § 1 mom. Aseettomasta palveluksesta ja massa oikeudenkäynnissä käsiteltävien rikos-
36718: siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n 1 mo- asioiden kasaantuminen eli niin sanottujen
36719: mentin säännös, jonka mukaan aseettomasta mammuttijuttujen aiheutuminen. Näin ollen
36720: palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun säännösten tarkoituksenmukainen soveltami-
36721: lain nojalla tuomittua vankeusrangaistusta ei nen edellyttääkin eri viranomaisten eli lähinnä
36722: yhdistetä muusta rikoksesta tuomittuun ran- syyttäjäviranomaisten sekä tuomarien yhteis-
36723: gaistukseen eikä lasketa yhteen sellaisen ran- työtä.
36724: 52 1990 vp. - HE n:o 40
36725:
36726: Rikoksen tekopaikan tuomioistuin käsitteen poistamisen jälkeenkin tulee olemaan
36727: tapauksia, joissa rikoksen tekemiseen kuuluu
36728: 21 § 1 mom. Pykälän 1 momentin nykyisin eri osia tai vaiheita, jotka on suoritettu eri
36729: voimassa olevan ensimmäisen virkkeen mu- paikkakunnilla, ehdotetaan momentissa sää-
36730: kaan rikosasiain yleinen oikeuspaikka on ri- dettäväksi, että jos rikos on tehty useilla eri
36731: koksen tekopaikan tuomioistuin. Sanotulla tuomiopiireihin kuuluvilla paikkakunnilla, on
36732: tuomioistuimella on yleensä parhaat edellytyk- kunkin paikkakunnan tuomioistuin toimival-
36733: set rikosasian varmalle ja nopealle tutkimiselle. tainen. Säännös soveltuu jatkuvan rikoksen
36734: Rikosasioissa on todisteiden hankinnalla suu- yhteydessä ja yleensä niissä tapauksissa, joissa
36735: rempi merkitys kuin riita-asioissa, joissa yleise- rikos on tehty eri paikkakunnilla, esimerkiksi
36736: nä oikeuspaikkana on vastaajan kotipaikan kun henkilöä syytetään epäkuntoisen moottori-
36737: tuomioistuin. Tämän vuoksi ehdotetaan edel- ajoneuvon kuljettamisesta usean tuomiopiirin
36738: leen pääsääntönä säädettäväksi, että syyte ri- alueella. Myös muunlaisia rikoksia käsiteltäes-
36739: koksesta tutkitaan sen paikkakunnan tuomiois- sä tilanne saattaa muodostua vastaavanlaisek-
36740: tuimessa, missä rikos on tehty. si, esimerkiksi kun häväistyskirjoitusta levite-
36741: Voimassa olevassa laissa ei ole yleissäännös- tään yhtäaikaa eri kaupungeissa. Tällöin tuo-
36742: tä siitä, missä rikos katsotaan tehdyksi. Tällä mioistuin, jossa sellainen rikosasia tulee vireil-
36743: seikalla on käytännössä merkitystä etenkin sil- le, tutkii asian kokonaisuudessaan ja antaa
36744: loin, kun rikoksen välitön seuraus ilmenee eri siitä myös päätöksen.
36745: paikassa kuin missä rikollinen toiminta tapah-
36746: tui. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 23 §:ssä
36747: säädetään: "Jos joku on toisessa kihlakunnas-
36748: sa ja vahingoittaa toisessa kihlakunnassa ole-
36749: vaa, vastatkoon siellä, missä vahinko tapahtui.
36750: Vaihtoehtoinen tuomioistuin
36751: Jos joku kirjoittaa häväistyskirjoituksen ja
36752: lähettää sen toiseen paikkakuntaan, tuomitta-
36753: koon siellä, missä se julki annettiin." Näistä 2 mom. Toisinaan voi sattua, että rikoksen
36754: säännöksistä ilmenee, että voimassa olevan lain tekopaikkaa ei tiedetä syytettä nostettaessa.
36755: rikosasiain oikeuspaikkasäännöksiä sovelletta- Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun nykyisin voi-
36756: essa on ratkaisevaa rikoksen tekopaikkaa mää- massa olevan 21 §:n mukaan saadaan syyte
36757: rättäessä se paikkakunta, missä rikollisen teon tällöin tehdä siinä tuomioistuimessa, jonka
36758: ulkonainen seuraus ilmeni. Koska kuitenkin tuomiopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi.
36759: toisinaan saattaa olla tarkoituksenmukaisem- Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu,
36760: paa, että rikosasia käsitellään sen paikkakun- että tutkinnan aloittanut tuomioistuin ei enää
36761: nan tuomioistuimessa, jonka alueella rikollinen ole toimivaltainen asiassa, jos sittemmin oikeu-
36762: toiminta on tapahtunut, ehdotetaan 21 §:n 1 denkäynnin aikana ilmenee seikkoja, jotka
36763: momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu- osoittavat, että teko on tapahtunut toisen tuo-
36764: kaan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, mis- mioistuimen tuomiopiirissä. Koska kuitenkin
36765: sä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, että tut-
36766: rikoksen seuraus ilmeni. Jos rikos on jäänyt kinnan aloittanut tuomioistuin olisi toimival-
36767: yritykseksi, katsottaisiin rikos ehdotetun sään- tainen myös viimeksi mainitussa tapauksessa,
36768: nöksen mukaan tehdyksi myös siellä, missä ehdotetaan pykälän 2 momentissa säädettäväk-
36769: täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt. Vas- si, että jollei syytettä nostettaessa varmuudella
36770: taavanlainen säännös rikoksen tekopaikasta si- tiedetä, missä rikos on tehty, voidaan syyte
36771: sältyy nykyisin Suomen rikosoikeuden sovelta- tutkia tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä
36772: misalaa koskevaan rikoslain 1 luvun 4 §:ään. rikos voidaan otaksua tehdyksi. Se seikka, että
36773: Milloin kysymyksessä on yksi rikos, joka on oikeudenkäynnin aikana ilmenee, että rikos
36774: tehty useilla paikkakunnilla, on syyllinen voi- onkin tehty jonkin toisen tuomioistuimen tuo-
36775: massa olevan lain mukaan tuomittava kaikista miopiirissä, ei vaikuttaisi tutkinnan aloittaneen
36776: rikollisista teoista siellä, missä jokin näistä tuomioistuimen toimivaltaan. Käytännöllisistä
36777: teoista on tapahtunut. Kuitenkin voidaan tut- syistä ehdotetaan lisäksi, että näissä tapauksis-
36778: kimus, jos se havaitaan soveliaammaksi, toi- sa, joissa rikoksentekopaikka ei ole varmuu-
36779: mittaa myös toisessa tuomioistuimessa, kuin della tiedossa, asia saataisiin tutkia myös siellä,
36780: missä tekijä tuomitaan. Kun jatketun rikoksen missä syytettävä tavataan.
36781: 1990 vp. - HE n:o 40 53
36782:
36783: Syytettävän kotipaikan tuomioistuin on tuomittava Suomessa, täällä ei ole olemassa
36784: rikospaikan tuomioistuinta. Oikeudenkäymis-
36785: 3 mom. Eräissä tapauksissa rikoksen teko- kaaren 10 luvun 22 §:n nykyisen 1 momentin
36786: paikan tuomioistuin voi kuitenkin osoittautua mukaan tällöin on, jollei muualla laissa ole
36787: epätarkoituksenmukaiseksi rikosasian käsitte- toisin säädetty, syyte nostettava ja asia käsitel-
36788: lypaikaksi. Etenkin silloin, kun syytettävä on tävä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jos-
36789: jo poliisitutkinnassa tunnustanut rikoksensa ja sa syytettävä tavattiin tai jossa hän oleskelee.
36790: asia muutoinkin on selvä tai vähäinen, on Vastaavansisältöinen säännös ehdotetaan nyt
36791: yleensä hyödytöntä vaatia syytettyä matkusta- sijoitettavaksi 21 §:n 4 momenttiin. Myös vas-
36792: maan ehkä kauaskin asuin- tai oleskelupaikal- taajan asuinpaikan tuomioistuin olisi ehdotuk-
36793: taan vastaamaan syytteeseen. Myös yleisissä sen mukaan toimivaltainen.
36794: kulkuneuvoissa tehtyjä rikoksia käsiteltäessä
36795: on tekopaikan tuomioistuin eräissä tapauksissa
36796: havaittu epätarkoituksenmukaiseksi. Niinpä on Eri tuomiopiirissä tehtyjen rikosten tuomio-
36797: esimerkiksi jouduttu siihen, että Ruotsiin lii- istuin
36798: kennöivissä matkustajalaivoissa tehdyt rikok-
36799: set ovat usein tulleet käsiteltäväksi Ahvenan- 22 §. Eri tuomioistuinten tuomiopiirissä teh-
36800: maan kihlakunnanoikeuteen. Tästä on aiheutu- tyjen reaalikonkurrenssissa olevien rikosten kä-
36801: nut huomattavia kustannuksia asianosaisille, sittelemisestä on oikeudenkäymiskaaren 10 lu-
36802: todistajille ja valtiolle silloin, kun asianosaiset vun 21 §:n mukaan voimassa niin sanottu siir-
36803: ja todistajat ovat olleet muualta Suomesta. totuomiojärjestelmä, jota sovelletaan, jolleivät
36804: Tämän vuoksi ehdotetaan, että rikosasia kaikki rikokset ole vähäisiä. Sen mukaan kun-
36805: saadaan määrätyin edellytyksin käsitellä myös kin rikoksen tekopaikan tuomioistuin tutkii ja
36806: siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä määrää rangaistuksen sen tuomiopiirin alueella
36807: syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee. Sa- tehdystä rikoksesta ja siirtää asian käsittelyn
36808: nonta "asuu tai vakinaisesti oleskelee" tarkoit- toiseen tuomioistuimeen, kunnes se tuomiois-
36809: taa paikkakuntaa, missä syytettäväliä on kotin- tuin, jossa asia viimeksi tulee esille, yhdistää
36810: sa tai asuntonsa tai missä hän työn tai muun kaikista rikoksista tuomitut rangaistukset.
36811: syyn takia joutuu oleskelemaan pidemmän Nykyisin siirtotuomiojärjestelmää ei juuri
36812: ajan kuin mikä on vain tilapäistä oleskelua käytetä. Eräiden yhdessä käsiteltävien rikosten
36813: paikkakunnalla. Toisaalta ei ole tarkoituksen- oikeuspaikasta vuonna 1945 annetulla lailla,
36814: mukaista, että syytettävä, joka viipyy jollakin jäljempänä oikeuspaikkalaki, on edellä tarkoi-
36815: paikkunnalla lyhyen ajan, haastetaan vastaa- tettujen rikosten yhteinen käsittely näet tehty
36816: maan rikoksesta tuon paikkakunnan tuomiois- mahdolliseksi. Sen mukaan saadaan, kun joku
36817: tuimessa, vaikka jo haastetta annettaessa tiede- on tehnyt rikoksia, jotka kuuluvat eri yleisiin
36818: tään, että hän ennen oikeudenkäyntiä matkus- alioikeuksiin, kaikista rikoksista tai joistakin
36819: taa sieltä pois ja joutuisi vain jutun takia niistä tehdä yhdessä syyte ja tuomita jossakin
36820: matkustamaan ehkä kaukaakin sinne takaisin. näistä tuomioistuimista, jos tuomioistuin kat-
36821: Edellytyksenä syytteen tutkimiselle siinä tuo- soo sen haitatta käyvän päinsä. Käytännössä
36822: mioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä tätä mahdollisuutta on käytetty yhä enemmän,
36823: asuu tai vakinaisesti oleskelee, olisi, että asian mikä osoittaa järjestelmän tarkoituksenmukai-
36824: käsittely siinä tuomioistuimessa katsotaan ju- suuden.
36825: tussa esitettävään selvitykseen, oikeudenkäyn- Siirtotuomiojärjestelmä ei sovellu ehdotet-
36826: nistä aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin tuun yhtenäisrangaistusjärjestelmään. Uudis-
36827: seikkoihin nähden soveliaaksi. Harkinnassaan tuksen eräänä päätavoitteena on, että yhteinen
36828: tuomioistuimen tulisi ottaa huomioon myös rangaistus voidaan määrätä sellaiseksi kuin
36829: asianomistajan ja todistajien edut. syytetyn kokonaisrikollisuus edellyttää. Tuo-
36830: mioistuimella tulee sen vuoksi olla mahdolli-
36831: simman hyvät edellytykset harkita kokonais-
36832: Suomen ulkopuolella tehdyn rikoksen tuo- rangaistusta. Tämän vuoksi sen olisi tunnetta-
36833: mioistuin va juttu jokaisen rikoksen osalta. Siirtotuo-
36834: miojärjestelmä ei takaa, että yhteinen rangais-
36835: 4 mom. Jos henkilöä syytetään Suomen tus todella olisi oikeudenmukaisessa suhteessa
36836: ulkopuolella tehdystä rikoksesta, josta hänet rikosten ulkonaiseen vahingollisuuteen ja vaa-
36837: 54 1990 vp~ · - HE n:o 40
36838:
36839: rallisuuteen sekä niistä ilmenevään tekijän syyl- taan ehkä vähäinen ja selvä. Tällaisessa jutussa
36840: lisyyteen. Joka tapauksessa siirtotuomiojärjes- myös muutoksenhaku saattaa tulla kalliiksi.
36841: telmä aiheuttaisi yhtenäisrangaistusjärjestel- Varsinkin suuremmissa rikosjutuissa eri paik-
36842: män voimaan tultua kaksinkertaista työtä, kos- kakunnilla tehtyjen rikosten yhteinen käsittele-
36843: ka yhteisen rangaistuksen määräävä tuomiois- minen osoittautuu yleensä tutkinnan kannalta
36844: tuin joutuisi perehtymään siihen oikeuden- aikaa vieväksi ja johtaa usein lykkäyksiin,
36845: käyntiaineistoon, johon syyllisyyskysymyksen jotta asianosaiset voisivat perehtyä rikosten
36846: ratkaissut tuomioistuin on jo perehtynyt. Li- esitutkinta-aineistoon. Kun lisäksi tässä yhtey-
36847: säksi siirtotuomiojärjestelmälle ei enää olisi dessä ehdotetaan oikeudenkäymiskaaren 14 lu-
36848: perustetta, koska eri rikoksista ei uuden järjes- kuun otettavaksi uusi 7 b §, jonka mukaan
36849: telmän mukaan määrättäisi yksikkörangaistuk- samaa vastaajaa ja samaa rikosta koskevat
36850: sia. syytteet saadaan ratkaista erikseen vain, jos
36851: Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että siihen on olemassa erityinen syy, saattaa syyt-
36852: milloin joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan teiden pakollinen yhteinen käsittely johtaa vai-
36853: syyte jäljempänä selostettavin edellytyksin kai- keasti hallittavien niin sanottujen mammutti-
36854: kista rikoksista tutkia siinä tuomioistuimessa, juttujen syntymiseen.
36855: joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
36856: rikosta koskevan syytteen. Säännöksen sovelta- 22 §:ksi otettavaksi säännös, jonka mukaan
36857: minen tulisi kysymykseen erityisesti silloin, kun tuomioistuin, joka on toimivaltainen tutki-
36858: syytetty olisi tuomittava rikoksista yhteiseen maan jonkin saman tekijän useammista rikok-
36859: vankeusrangaistukseen, mutta sitä voitaisiin sista, on toimivaltainen sen yhteydessä tutki-
36860: soveltaa myös muissa tapauksissa. Säännöksen maan muutkin rikokset, jos sillä voidaan no-
36861: hyväksymisellä kävisi oikeuspaikkalaki tarpeet- peuttaa tai helpottaa yhteisen rangaistuksen
36862: tomaksi. tuomitsemista ja asian käsittely siinä katsotaan
36863: Tarkoituksenmukaisimman oikeuspaikan va- esitettävään selvitykseen, oikeudenkäynnistä
36864: litseminen kysymykseen tulevista toimivaltai- aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin seikkoi-
36865: sista tuomioistuimista jäisi lähinnä asianomais- hin nähden soveliaaksi. Kysymystä harkittaessa
36866: ten virallisten syyttäjien tehtäväksi. Syyttäjien olisi otettava huomioon toisaalta yhteisestä
36867: edellytettäisiin yhteistoiminnassa asianomais- käsittelystä saavutettava etu ja toisaalta siitä
36868: ten tuomarien kanssa ennen syytteen nostamis- aiheutuva haitta sekä kaikki muutkin asiaan
36869: ta tarkoin selvittävän kaikki oikeuspaikan va- vaikuttavat seikat. Yhteisen rangaistuksen tuo-
36870: lintaan vaikuttavat seikat ja toimivan siten, mitsemista varten olisi usean rikosasian kerää-
36871: että syyte nostetaan siinä toimivaltaisessa tuo- minen samaan tuomioistuimeen yleensä tarkoi-
36872: mioistuimessa, jossa asian käsittely on tarkoi- tuksenmukaista vain silloin, kun yhteisen van-
36873: tuksenmukaisinta, ja että ne rikosasiat, jotka keusrangaistuksen tuomitseminen voi tulla ky-
36874: vaativat yhteistä käsittelyä, saatetaan samalla symykseen. Milloin jokin rikos muodostaa
36875: kertaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Kysymys- pääosan koko jutusta ja sen osalta olisi tarpeen
36876: tä harkitessaan syyttäjien tulee ottaa myös kuulla useita todistajia, jotka asuvat juuri sillä
36877: asianomistajien edut huomioon. paikkakunnalla, missä rikos on tehty, ei tämän
36878: Kaikkien eri paikkakunnilla tehtyjen rikos- rikoksen tutkimista muun paikkakunnan tuo-
36879: ten yhteinen käsitteleminen jonkin rikoksen mioistuimessa yleensä voitaisi pitää perusteltu-
36880: tekopaikan tuomioistuimessa voi toisinaan na.
36881: osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Syyte-
36882: tyn kannalta yhtä oikeudenkäyntiä on yleensä
36883: pidettävä useampaa oikeudenkäyntiä edulli- Rikokseen osallisten yhteinen tuomioistuin
36884: sempana. Asianomistajien ja todistajien kan-
36885: nalta taas juttujen erillistä käsittelyä voidaan 22 a § 1 mom. Kun useamman henkilön
36886: pääsääntöisesti pitää edullisempana kuin yh- väitetään yhdessä syyllistyneen samaan rikok-
36887: dessä käsittelyä. Juttujen yhdessä käsittelemi- seen, tapahtuu syytteiden käsittely 21 §:n mu-
36888: nen saattaa olla heille haitallista matkakulujen kaan normaalisti samassa tuomioistuimessa.
36889: ja ajanhukan kannalta. Varsinkin asianomis- Voi kuitenkin sattua, että jonkun osallisen
36890: tajalle saattaa olla haittaa siitä, että hän joutuu kohdalta syyte olisi käsiteltävä jossakin muus-
36891: mukaan kenties hyvinkin laajaan ja mutkik- sa tuomioistuimessa. Syytteiden yhteistä käsit-
36892: kaaseen juttuun, vaikka asia on hänen kohdal- telyä kaikkien osallisten osalta on kuitenkin
36893: 1990 vp. - HE n:o 40 55
36894:
36895: pidettävä pääsääntöisesti tarkoituksenmukai- kin noista rikoksista. Kun syytteiden käsittely
36896: simpana vaihtoehtona. Vain tällöin on mah- samassa tuomioistuimessa saattaa tässä ta-
36897: dollista saada täydellinen selvitys rikoksesta pauksessa kuitenkin osoittautua hankalaksi ja
36898: kokonaisuudessaan sekä tekijäkumppanien ja aikaavieväksi, ehdotetaan säädettäväksi, että
36899: muiden osallisten tekojen keskinäisestä suh- yhteinen käsittely tulee kysymykseen vain, jos
36900: teesta. Yhteisellä käsittelyllä voidaan myös kaikkien syytteiden käsitteleminen siinä tuo-
36901: useimmissa tapauksissa säästää aikaa, vaivaa mioistuimessa katsotaan esitettävään selvityk-
36902: ja kustannuksia. Jos syytteet käsitellään kaik- seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-
36903: kien osallisten osalta yhdessä, voidaan tuomit- nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden soveli-
36904: tavat rangaistukset saattaa keskenään oikeaan aaksi. Toisin kuin 1 momentin tapauksessa ei
36905: suhteeseen ja välttyä ristiriitaisilta ratkaisuilta. syytteiden käsittely voisi tapahtua rikokseen
36906: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sen vuok- osallisten osalta siinä tuomioistuimessa, jossa
36907: si säädettäväksi, että syyte rikokseen osallisia jonkun osallisen olisi vastattava jostakin muus-
36908: vastaan saadaan tutkia siinä tuomioistuimessa, ta rikoksesta, jos asia ei ole enää vireillä tai
36909: joka on jonkun osalta toimivaltainen. Osallisil- vielä tullut vireille.
36910: la tarkoitetaan lainkohdassa rikoksentekijöi-
36911: den lisäksi rikoslain 5 luvussa mainittuja teki-
36912: jäkumppaneita, yllyttäjiä ja avunantajia. Toisiinsa liittyvien rikosten tuomioistuin
36913: Periaatteessa asia voidaan panna vireille ke-
36914: nen osallisen oikeuspaikassa tahansa. Valintaa 22 b §. Useamman vastaajan tekemät eri
36915: suoritettaessa on kuitenkin kiinnitettävä eri- rikoksetkin saattavat olla sellaisessa yhteydessä
36916: tyistä huomiota siihen, missä tuomioistuimessa keskenään, että niiden käsittely samassa tuo-
36917: tutkiota esitettävään selvitykseen ja kustannuk- mioistuimessa on tarkoituksenmukaista. Tätä
36918: siin nähden voi tarkoituksenmukaisimmin ta- koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi 22
36919: pahtua. Asia voitaisiin näillä edellytyksillä b §:ään. Pykälässä tarkoitettuina tapauksina
36920: saattaa tekijän osalta esimerkiksi avunantajan tulevat kysymykseen esimerkiksi toisaalta ri-
36921: mukaan määräytyvään tuomioistuimeen. koslain 32 luvussa mainitut varastetun tavaran
36922: Ehdotuksen mukaan rikosasia voidaan saat- kätkeminen sekä muu luvaton ryhtyminen ri-
36923: taa kaikkien osallisten osalta samaan tuomiois- koksen kautta saatuun tavaraan ja toisaalta
36924: tuimeen paitsi samanaikaisesti myös siinä ta- kätkemisrikosta edeltänyt päärikos. Yhteinen
36925: pauksessa, että asia on jonkun osalta jo käsi- käsittely olisi kuitenkin mahdollista myös
36926: telty loppuun. Siten olisi mahdollista, että muulloin, jos rikoksilla on sellaista yhteyttä
36927: tekijäkumppaneita syytetään avunantajan mu- keskenään, että syytteiden käsittely samassa
36928: kaan määräytyvässä tuomioistuimessa sen jäl- tuomioistuimessa esitettävään selvitykseen ja
36929: keen, kun avunautajaa koskeva asia on jo oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin
36930: ratkaistu. Sitä vastoin syytettä osallista vastaan sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan sove-
36931: ei yleensä ole suotavaa nostaa tuomioistuimes- liaaksi. Ei siis riitä, että kysymyksessä olevat
36932: sa, joka on 21 §:n mukaan toimivaltainen tut- rikokset ovat samantapaisia, esimerkiksi huu-
36933: kimaan syytteen vain sellaisen osallisen kohdal- mausainerikoksia, vaan yhteinen käsittely edel-
36934: ta, jota ei vielä ole asetettu syytteeseen. lyttää rikoksilta tosiasiallista yhteyttä, esimer-
36935: Ehdotetuista 22 ja 22 a §:stä johtuu, että kiksi ainakin osaksi yhteistä näyttöaineistoa.
36936: tuomioistuimessa, jossa 22 a §:n nojalla on Esimerkkinä voidaan mainita rikosasiassa an-
36937: tehty syyte useita osallisia vastaan, voidaan nettu perätön lausuma, jota koskevan syytteen
36938: 22 §:n nojalla saattaa samalla kertaa tutkitta- käsittely voi useimmiten tarkoituksenmukai-
36939: vaksi myös osallisten mahdollisesti tekemät simmin tapahtua tuota rikosasiaa käsitteleväs-
36940: muut rikokset riippumatta siitä, onko sanottu sä tai käsitelleessä tuomioistuimessa. Pykälässä
36941: tuomioistuin 22 a §:n säännöksen perusteella tarkoitettua vastaajaa voitaisiin momentin toi-
36942: niihin nähden toimivaltainen. sen virkkeen mukaan syyttää toisen vastaajan
36943: 2 mom. Jos jotakuta rikokseen osallista tekemän rikoksen tekopaikan tuomioistuimes-
36944: syytetään samanaikaisesti jonkin muun tuo- sa lainkohdassa mainituilla edellytyksillä myös
36945: miopiirin alueella tehdystä eri rikoksesta, voi- sen jälkeen, kun asian käsittely on jälkimmäi-
36946: daan syytteiden yhteinen käsittely 2 momentin sen osalta jo päättynyt.
36947: mukaan järjestää siinä tuomioistuimessa, joka Lainkohdassa mainituin edellytyksin olisi
36948: on toimivaltainen käsittelemään syytteen josta- myös mahdollista nostaa syyte rikoksesta siinä
36949: 56 1990 vp. - HE n:o 40
36950:
36951: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä toinen Kun jutun siirtämisestä säännönmukaisesti
36952: rikos on tehty, vaikka syytettä jälkimmäisestä aiheutuu viivytystä, lisäkustannuksia ja muita-
36953: rikoksesta ei vielä ole nostettu. Näin ollen kin haittoja, olisi siirtäminen rajoitettava vain
36954: voitaisiin esimerkiksi syyte varastetun tavaran niihin tapauksiin, joissa siihen on olemassa
36955: kätkemisestä nostaa sen paikkakunnan tuo- erityisiä syitä. Siirtäminen ei olisi tarkoituksen-
36956: mioistuimessa, missä varkaus on tapahtunut, mukaista, milloin siitä aiheutuvat haitat ovat
36957: jo ennen kuin syyte varkaudesta on voitu sillä saavutettavia etuja suuremmat. Vaikka
36958: nostaa. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista siirtämiseen olisi olemassa erityinen syy, ei
36959: muun muassa silloin, kun ei vielä ole voitu asiaa pidä siirtää, jollei sitä voida pitää tarkoi-
36960: selvittää, kuka on syyllistynyt varkausrikok- tuksenmukaisena. Vaikka siirtäminen yhteisen
36961: seen. Tällaisessa tilanteessa varastetun tavaran rangaistuksen tuomitsemiseksi on useissa ta-
36962: kätkemistä tarkoittava syyte usein vaihtoehtoi- pauksissa tarkoituksenmukaista, ei siirtäminen
36963: sesti sisältää syytteen varkaudesta. Lisäksi va- tällöinkään olisi pakollista.
36964: rastetun tavaran kätkemisen selvittäminen Siirtämisestä päättäisi tuomioistuin. Edelly-
36965: edellyttää sitä, että varkauden tapahtuminen tyksenä olisi kuitenkin, että virallinen syyttäjä
36966: tulee todetuksi. Selvitys tästä saadaan taas olisi tehnyt tästä esityksen. Juttujen aiheetto-
36967: yleensä sopivimmin juuri varkausrikoksen ta- man siirtämisen estämiseksi syyttäjän olisi var-
36968: pahtumispaikan tuomioistuimessa. mistauduttava siitä, ettei vastaanottavan tuo-
36969: mioistuimen syyttäjän taholta ole estettä jutun
36970: käsittelyn jatkamiselle. Ennen kuin syyttäjä
36971: Asian siirtäminen tekee aloitteen jutun siirtämisestä, olisi hänen
36972: sen vuoksi oltava yhteydessä siinä tuomiois-
36973: tuimessa toimivaan syyttäjään, jonne juttu esi-
36974: 22 c § 1 mom. Voimassa olevan lain mukaan tetään siirrettäväksi. Siirtävän tuomioistuimen
36975: tuomioistuin ei voi siirtää rikosasiaa toisen, olisi ennen siirtopäätöstä selvitettävä, että toi-
36976: toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, nen tuomioistuin on toimivaltainen käsittele-
36977: ellei kysymys ole oikeudenkäymiskaaren 10 mään siirrettävän asian. Jollei vastaanottava
36978: luvun 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta siirto- tuomioistuin katso olevansa asiassa toimival-
36979: tuomiojärjestelmästä, josta nyt ehdotetaan tainen, se voi säännösehdotuksen perusteella
36980: luovuttavaksi. siirtää asian edelleen johonkin kolmanteen tuo-
36981: Ehdotuksen mukaan useat tuomioistuimet mioistuimeen. Tällöin on myös yleensä olemas-
36982: saattavat olla toimivaltaisia käsittelemään sa- sa jäljempänä mainittu erityinen syy asian
36983: man rikoksen. Sen vuoksi voi sattua, että se siirtämiseen takaisin alkuperäiseen tuomiois-
36984: tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi rikosasia on tuimeen.
36985: saatettu, oikeudenkäynnin aikana osoittautuu- Ehdotettu säännös mahdollistaisi myös sen,
36986: kin epäsoveliaaksi. Asian käsittelyn aikana voi että tuomioistuin, joka ei ole toimivaltainen
36987: myös ilmetä, että syytettyä vastaan on nostettu käsittelemään siellä vireille pantua virallisen
36988: tai tullaan nostamaan syyte muusta rikoksesta syyttäjän tekemää rangaistusvaatimusta, siir-
36989: jossakin toisessa tuomioistuimessa ja että syy- täisi asian virallisen syyttäjän esityksestä eri-
36990: tetty olisi tuomittava yhteiseen vankeusrangais- tyisten syiden niin vaatiessa toimivaltaiseen
36991: tukseen kaikista rikoksista ja tämän vuoksi tuomioistuimeen.
36992: olisi tarkoituksenmukaista käsitellä juttu koko- Vaikka tutkimisen tarkoituksenmukaisuus
36993: naisuudessaan toisessa tuomioistuimessa. Ju- onkin ehdotuksen 22-22 b §:ssä mainituissa
36994: tussa ehkä tarvitaan sellaista selvitystä, jonka tapauksissa toimivallan edellytyksenä, jutun
36995: esittäminen voisi tapahtua halvemmin, nope- vastaanottava tuomioistuin ei voisi ehdotuksen
36996: ammin ja varmemmin jossakin toisessa toimi- mukaan kieltäytyä tutkimasta sinne siirrettyä
36997: valtaisessa tuomioistuimessa. Tällaisten ta- rikosasiaa sillä perusteella, ettei sen tutkiminen
36998: pausten varalta on tarkoituksenmukaista sallia olisi siellä tarkoituksenmukaista. Siirtävän tuo-
36999: rikosasian siirtäminen. Siirtäminen eroaisi voi- mioistuimen olisi ratkaistava kysymys vastaan-
37000: massa olevasta siirtotuomiojärjestelmästä sii- ottavan tuomioistuimen soveliaisuudesta lähin-
37001: nä, ettei siirtävä tuomioistuin antaisi päätöstä nä virallisen syyttäjän esityksessä mainittujen
37002: sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa, vaan siir- seikkojen perusteella. Tämän vuoksi ehdote-
37003: täisi asian kokonaisuudessaan toiseen tuomio- taan myös säädettäväksi, ettei asiaa saa siirtää
37004: istuimeen. takaisin, elleivät uudet erityiset syyt sitä vaadi.
37005: 1990 vp. - HE n:o 40 57
37006:
37007: Asianosaisten ja tuomioistuinten kannalta kaistava vastaanottavassa tuomioistuimessa
37008: on tarkoituksenmukaista, että oikeudenkäyn- erikseen kussakin yksittäistapauksessa.
37009: nin jatkumisen ajankohta määrätään jo siirto- 2 mom. Pykälän 2 momentin mukaan olisi
37010: päätöksessä. Asian vireilläolo ei tällöin katkea, rikosasian siirtäminen mahdollista myös muu-
37011: joten asianosaisille ei tarvitse erikseen tiedottaa toksenhakumenettelyssä kahden hovioikeuden
37012: asian käsittelyn jatkamisesta vastaanottavassa välillä. Siirtäminen tulisi kuitenkin kysymyk-
37013: tuomioistuimessa. Milloin vastaajaa vastaan seen ainoastaan siinä tapauksessa, että vas-
37014: on vastaanottavassa tuomioistuimessa meneil- taanottavassa hovioikeudessa on vireillä toinen
37015: lään toinen rikosasia, on käsittelyn jatkamisen samaa henkilöä koskeva rikosasia. Kun viralli-
37016: ajankohta yleensä helposti selvitettävissä. Mut- nen syyttäjä hakee muutosta vain harvoin eikä
37017: ta myös muulloin virallisen syyttäjän olisi jo syyttäjän puhevallan valvominen ole kirjallises-
37018: siirtoaloitteen tehdessään ilmoitettava, minne sa hovioikeusmenettelyssä muutenkaan välttä-
37019: ja mille päivälle asia esitetään siirrettäväksi. mätöntä, ehdotetaan säädettäväksi, että siirtä-
37020: Siirtopäätös ei asiallisesti eroaisi normaalista minen voi tapahtua hovioikeuden omasta aloit-
37021: lykkäyspäätöksestä. Asian jatkokäsittely vain teesta. Myös siirtäminen hovioikeudesta toi-
37022: tapahtuisi siirron jälkeen toisessa tuomiois- seen hovioikeuteen edellyttää tarpeellista yh-
37023: tuimessa. Asianosaisten läsnäolovelvollisuus teydenpitoa tuomioistuinten välillä.
37024: määräytyisi oikeudenkäymiskaaren 16 lukuun 3 mom. Asian siirtämisessä toiseen tuomiois-
37025: lisättäväksi ehdotetun 10 §:n mukaan samalla tuimeen ei ole kysymys asian ratkaisemisesta
37026: tavalla kuin asian lykkäyksessäkin. Vangittua vaan prosessinjohtoon verrattavasta toiminnas-
37027: koskevassa jutussa olisi käsittelyaikaa määrät- ta. Kun prosessinjohtoa koskeviin ratkaisuihin
37028: täessä noudatettava voimassa olevia määräai- ei pääsääntöisesti saa hakea muutosta, ehdote-
37029: koja. Tämä seikka on sekä syyttäjän että taan 3 momentissa säädettäväksi, että päätök-
37030: tuomioistuimen otettava huomioon siirtoesi- seen, jolla asia on siirretty tai siirtoesitys hylät-
37031: tyksen yhteydessä. ty, ei myöskään saa hakea muutosta.
37032: Siirtävän tuomioistuimen on ilmoitettava Siirtopäätöksessä on määrättävä palkkio ju-
37033: siirtopäätöksestä Vastaanottavalie tuomiois- tussa kuulluille todistajille ja maksuttoman
37034: tuimelle, jolle on myös lähetettävä pöytäkirja oikeudenkäynnin saaneen asianosaisen Oikeu-
37035: ja muut asiaan liittyvät asiakirjat. Kun käsitte- denkäyntiavustajalie hänen siihen asti suoritta-
37036: lyjen välinen aika saattaa tapauksesta riippuen mistaan toimenpiteistä. Päätökseen saa oikeu-
37037: huomattavasti vaihdella, ei ilmoituksen tekemi- denkäymiskaaren 17 luvun 42 §:n ja valtion
37038: selle ja pöytäkirjojen lähettämiselle voida aset- varoista maksettavista todistelukustannuksista
37039: taa määräaikaa. Riittää, että vastaanottava annetun lain (666/72) 10 §:n sekä maksutto-
37040: tuomioistuin saa tiedon siirtopäätöksestä hy- masia oikeudenkäynnistä annetun lain 23 §:n
37041: vissä ajoin ennen käsittelyn jatkumista. Jollei- mukaan sanotuilta osin hakea muutosta valit-
37042: vat pöytäkirja ja muut asiakirjat ole saapuneet tamalla.
37043: vastaanoitavaan tuomioistuimeen, kun siirre-
37044: tyn asian jatkokäsittely on aloitettava siellä,
37045: olisi asian käsittely lykättävä. Siirtävän tuo- Asian siirtäminen alempaan tuomioistuimeen
37046: mioistuimen syyttäjän on puolestaan ilmoitet-
37047: tava siirrosta vastaanottavan tuomioistuimen 22 d §. Milloin ylempi tuomioistuin käsitel-
37048: asianomaiselle syyttäj älle. lessään valittamalla sen tutkittavaksi saatettua
37049: Kun tuomioistuin on voinut siirrettävässä rikosasiaa, jossa on ollut useita toimivaltaisia
37050: rikosasiassa myöntää asianosaisille maksuuo- tuomioistuimia, katsoo jutun uuden käsittele-
37051: man oikeudenkäynnin, päättää takavarikosta, misen alioikeudessa tarpeelliseksi, on asia nor-
37052: syytetyn vangitsemisesta tai ryhtyä muihin toi- maalisti palautettava takaisin asian käsitellee-
37053: menpiteisiin, on tarkoituksenmukaista, että nä- seen alioikeuteen. Voimassa olevan oikeuspaik-
37054: mä päätökset ja toimenpiteet jäävät edelleen kalain 2 §:n mukaan ylempi tuomioistuin saa
37055: voimaan, jollei vastaanottava tuomioistuin kuitenkin siirtää asian myös sellaiseen alioikeu-
37056: niistä toisin päätä. Se, onko siirtävässä tuo- teen, joka ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos
37057: mioistuimessa suoritettuja oikeudenkäyntitoi- sen tuomiopiirissä on tehty jokin niistä rikok-
37058: mia, kuten esimerkiksi todistajan kuulustelua, sista, joista asiassa on kysymys. Vastaavanlai-
37059: tarkoituksenmukaista toistaa vastaanottavassa nen saannös ehdotetaan otettavaksi
37060: tuomioistuimessa ja missä laajuudessa, on rat- 22 d §:ään. Siirtäminen tulisi kuitenkin kysy-
37061: 8 300270F
37062: 58 1990 vp. - HE n:o 40
37063:
37064: mykseen vain 22 §:ssä säädettyjen edellytysten oikeuteen verrattuna. Tämä koskee vastaavasti
37065: vallitessa. Siirtäminen voisi tapahtua esimer- muitakin sellaisia tapauksia, joissa syyte on
37066: kiksi silloin, kun uuden selvityksen esittäminen jonkun vastaajan tai jonkin rikoksen osalta
37067: voisi tapahtua tarkoituksenmukaisemmin jos- tutkittava jossakin muussa kuin 21 §:ssä tar-
37068: sakin muussa kuin asiaa aikaisemmin käsitel- koitetussa alioikeudessa. Oikeuskäytännössä
37069: leessä tuomioistuimessa. Siirtäminen voisi eh- on esimerkiksi katsottu, että hovioikeuden esit-
37070: dotuksen mukaan tapahtua myös sellaiseen telijä, joka on juttua esitellessään syyllistynyt
37071: tuomioistuimeen, joka ei ole aikaisemmin ollut virkarikokseen, voidaan, jos hovioikeuden jä-
37072: asiassa toimivaltainen, jos siinä on vireillä senet samassa jutussa ovat tehneet virkavirheen
37073: samaa henkilöä koskeva uusi rikosasia. Mikäli tuomarinviran toimittamisessa, yhdessä hovioi-
37074: yhteisen rangaistuksen tuomitseminen tulisi vii- keuden jäsenten kanssa panna syytteeseen suo-
37075: meksi mainitussa tapauksessa kysymykseen, ei raan korkeimmassa oikeudessa, vaikka virka-
37076: ylempi tuomioistuin voi jäädä odottamaan syytettä hovioikeuden esittelijää vastaan muu-
37077: alemman tuomioistuimen ratkaisua, koska ei toin olisi ensiasteessa ajettava hovioikeudessa.
37078: tiedetä, haetaanko päätökseen lainkaan muu- Sitä vastoin on valtakunnanoikeuden toimival-
37079: tosta. Siirtäminen voisi tapahtua myös sellai- taa koskevia säännöksiä tulkittu suppeasti. Jos
37080: seen alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole valtakunnanoikeus on jonkun osallisen osalta
37081: siirtävän tuomioistuimen alainen. Siirtämisen toimivaltainen, ei muita saman rikoksen osalli-
37082: edellytyksenä olisi kuitenkin, ettei siihen jäl- sia ole tällä perusteella syytetty valtakunnanoi-
37083: jempänä selostettavan 22 e § :n mukaan ole keudessa.
37084: estettä.
37085:
37086: Rikokseen perustuvat julkisoikeudelliset
37087: Rajoitussäännös vaatimukset
37088:
37089: 22 e §. Edellä selostetut oikeuspaikkasään- 23 §. Edellä on rikokseen perustuvista vaati-
37090: nökset koskevat alioikeuksien lisäksi myös muksista puhuttaessa pidetty silmällä ainoas-
37091: ylempiä tuomioistuimia. Asianmukaisena ei taan rangaistusvaatimusta, syytettä. Tavallises-
37092: kuitenkaan voida pitää, että sellainen rikosa- ti rikokseen perustuvat muut vaatimukset käsi-
37093: sia, joka sen mukaan kuin siitä erikseen on tellään yhdessä rangaistusvaatimuksen kanssa.
37094: säädetty olisi käsiteltävä välittömästi ylemmäs- On kuitenkin mahdollista, vaikkakin käytän-
37095: sä tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä nössä harvinaista, että rikokseen perustuvia
37096: tarkoitetussa alioikeudessa, voitaisiin 22- muita vaatimuksia ajetaan erikseen. Rikokseen
37097: 22 b §:n nojalla ottaa tutkittavaksi jonkun perustuvaa ykstyisoikeudellista vaatimusta kos-
37098: muun vastaajan tai jonkin muun rikoksen kevan kanteen käsittelemisestä on laissa jo
37099: perusteella määräytyvässä oikeuspaikassa. Tä- olemassa nimenomainen oikeuspaikkasäännös
37100: män vuoksi ehdotetaan 22 e §:ään otettavaksi (OK 10:8). Sen varalta, että rikoksen perusteel-
37101: tätä koskeva nimenomainen kielto. Näin ollen la ajetaan yksinomaan jotakin muuta julkisoi-
37102: alioikeus ei olisi 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla keudellista vaatimusta kuin syytettä, esimer-
37103: toimivaltainen käsittelemään esimerkiksi sel- kiksi menettämisseuraamusvaatimusta, ehdote-
37104: laista virkasyytettä, jonka osalta ylempi tuo- taan säädettäväksi, että rangaistusvaatimusta
37105: mioistuin ensiasteessa on toimivaltainen. Vas- koskevia toimivaltasäännöksiä on myös tällöin
37106: taavasti ei myöskään kihlakunnanoikeus olisi noudatettava.
37107: sanottujen lainkohtien nojalla toimivaltainen
37108: käsittelemään syytettä esimerkiksi sellaisista
37109: painovapausrikoksista, joihin nähden raastu- 14 luku. Asian käsittelystä oikeudessa
37110: vanoikeus on asiallisessa suhteessa yksinomai-
37111: sesti toimivaltainen. Syytteiden yhdessä käsitteleminen
37112: Siihen, milloin ylempi tuomioistuin, joka on
37113: yksin toimivaltainen jonkun vastaajan tai jon- 7 a § 1 mom. Ne syyt, joiden perusteella
37114: kin rikoksen osalta, voi samassa yhteydessä saman henkilön eri paikkakunnilla tekemiä
37115: ottaa tutkittavakseen jonkin muun 22- rikoksia koskevat syytteet saadaan oikeuden-
37116: 22 b §:ssä tarkoitetun rikosasian, ei ole tarkoi- käymiskaaren 10 lukuun otettavaksi ehdotetun
37117: tettu tehdä mitään muutosta voimassa olevaan uuden 22 §:n mukaan käsitellä samassa tuo-
37118: 1990 vp. - HE n:o 40 59
37119:
37120: mioistuimessa, puhuvat myös sen puolesta, Iän 1 momentin toinen virke vastaa nykyistä
37121: että syytteet käsitellään yhdessä, milloin jota- käytäntöä, mutta sen ottamista lakiin on pidet-
37122: kuta vastaan on nostettu samassa tuomiois- tävä perusteltuna, jotta saman momentin en-
37123: tuimessa syyte useammasta rikoksesta. Tätä simmäisestä virkkeestä ei tehtäisi vastakohtais-
37124: koskeva säännös ehdotetaan sijoitettavaksi oi- päätelmää.
37125: keudenkäymiskaaren 14 luvun uuden 7 a §:n 1 Syytteiden yhteinen käsittely voi toisinaan
37126: momenttiin. Nimenomaan silloin, kun rikok- osoittautua vähemmän tarkoituksenmukaiseksi
37127: sista on määrättävä yhteinen rangaistus, on myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa
37128: syytteiden käsitteleminen samassa oikeuden- tapauksissa. Tämä voi johtua juttujen luku-
37129: käynnissä tarkoituksenmukaista. Mutta myös määrästä, laadusta ja laajuudesta. Milloin syy-
37130: silloin, kun rikosten välinen konkurrenssi on tetty myöntää syyllisyytensä johonkin rikok-
37131: katkennut, on usein tarkoituksenmukaista, että seen, ei sitä koskevaa syytettä ole alun alkaen
37132: saman vastaajan tekemiä eri rikoksia koskevat välttämätöntä käsitellä yhdessä sellaisia muita
37133: syytteet käsitellään yhdessä, jotta tuomioistuin rikoksia koskevien syytteiden kanssa, jotka
37134: rangaistusta määrätessään saisi paremman ku- ovat vaikeasti selvitettävissä ja vaativat useam-
37135: van siitä rangaistuskokonaisuudesta, joka tulee man käsittelykerran. Myös juttujen lukumää-
37136: syytetyn suoritettavaksi. rän takia voi olla tarkoituksenmukaista päätyä
37137: Myös siinä tapauksessa, että eri henkilöitä erillisiin käsittelyihin, varsinkin jos jokaisella
37138: syytetään osallisuudesta samaan rikokseen, oli- rikoksella on eri asianomistaja. Siinä tapauk-
37139: si syytteet 1 momentin mukaan käsiteltävä sessa, että osallisuudesta samaan rikokseen
37140: säännönmukaisesti samalla kertaa. Yhteinen syytettäviä henkilöitä vastaan nostetaan samas-
37141: käsittely on selvitykseen ja kustannuksiin näh- sa tuomioistuimessa syytteitä heidän erikseen
37142: den tarkoituksenmukaista, koska oikeuden- tekemistään muista rikoksista, voi osoittautua
37143: käyntiaineisto on pääosin sama kaikkien syyt- tarkoituksenmukaiseksi, että vain ensiksi mai-
37144: teiden osalta. Yhteisessä käsittelyssä on mah- nittua rikosta koskevat syytteet käsitellään yh-
37145: dollista saattaa osallisille tuomittavat rangais- dessä. Myös se, nostetaanko syytteet samanai-
37146: tukset keskenään oikeaan suhteeseen ja välttyä kaisesti vai erikseen, voi vaikuttaa asiaan.
37147: näin ristiriitaisilta ratkaisuilta. Edellisessä tapauksessa syytteiden yhteistä kä-
37148: Siinä tapauksessa, että eri vastaajia syyte- sittelyä voidaan pitää yleensä tarkoituksenmu-
37149: tään samanaikaisesti eri rikoksista, on syyttei- kaisena etenkin silloin, kun samaa henkilöä
37150: den erillistä käsittelyä sitä vastoin pidettävä syytetään useammasta rikoksesta. Jos taas jos-
37151: pääsääntönä. Yhteisestä käsittelystä ei tuolloin takin rikoksesta nostetaan syyte vasta myö-
37152: ole saatavissa samanlaista hyötyä esitettävän hemmässä oikeudenkäyntitilaisuudessa, ei syyt-
37153: selvityksen kannalta kuin 1 momentin ensim- teiden yhdistämisestä ole selvityksen kannalta
37154: mäisessä virkkeessä mainituissa tilanteissa. enää vastaavaa hyötyä. Tämä koskee etenkin 1
37155: Kuitenkin voi esiintyä tapauksia, joissa eri momentin jälkimmäisessä virkkeessä mainittua
37156: vastaajien tekemillä rikoksilla on sellaista yh- tapausta.
37157: teyttä keskenään, että niiden yhteinen käsittely
37158: on erilliskäsittelyä tarkoituksenmukaisempaa.
37159: Esimerkkinä mainittakoon varkaus ja saman Syytteiden erottaminen
37160: varastetun tavaran kätkeminen, kahden auton-
37161: kuljettajan syyttäminen kuljettamiensa autojen 2 mom. Milloin syytteet on otettu käsiteltä-
37162: yhteenajosta tai tapaus, jossa kahta henkilöä viksi yhdessä, mutta käsittelyn aikana havai-
37163: syytetään toistensa pahoinpitelemisestä. Yhtei- taan, että niiden erikseen käsittely olisikin
37164: nen käsittely voi olla tarkoituksenmukaista tarkoituksenmukaisempaa, on 2 momentin
37165: myös silloin, kun useammat henkilöt samassa mukaan mahdollista erottaa syytteet uudelleen.
37166: tilaisuudessa ovat syyllistyneet eri rikoksiin, Säännöksellä pyritään estämään esimerkiksi
37167: esimerkiksi samassa tilaisuudessa pahoinpidel- niin sanottujen mammuttijuttujen syntymistä,
37168: leet eri henkilöitä, tai samaan asianomistajaan joissa saattaa olla samanaikaisesti käsiteltävinä
37169: kohdistuviin eri rikoksiin. Milloin saman ri- kymmeniä tai jopa satoja syytekohtia eri syy-
37170: koksen osalliset ovat syytteessä heidän erikseen tettyjä vastaan. Kustannusten säästön, asian
37171: tekemikseen väitetyistä muista rikoksista, on selvyyden sekä pöytäkirjaamisjärjestelmän
37172: kaikkien syytteiden yhdessä käsitteleminen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että
37173: myös mahdollista. Käsiteltävänä olevan pykä- kaikki samassa tuomioistuimessa nostetut syyt-
37174: 60 1990 vp. - HE n:o 40
37175:
37176: teet, jotka on 1 momentin mukaan mahdollista Osatuomion antaminen edellyttää, että erik-
37177: käsitellä yhdessä, pidettäisiin yhdessä aina sii- seen ratkaistava jutun osa voidaan erottaa
37178: hen saakka kunnes asia on käsitelty loppuun muusta jutusta ja ratkaista itsenäisesti. Rikosa-
37179: kaikkien syytteiden osalta. Milloin oikeuden- sioissa tämä merkitsee sitä, ettei osatuomiota
37180: käyntiaineisto osoittautuu jonkin syytteen osal- voida antaa pelkästään syyllisyyskysymyksestä,
37181: ta tavallista laajemmaksi ja siihen tulee oikeu- koska voimassa olevan oikeuden mukaan ran-
37182: denkäynnin aikana uutta selvitystä, on syyte gaistuskysymystä ei saa erottaa syyllisyyskysy-
37183: yleensä asianmukaista erottaa käsiteltäväksi myksen ratkaisusta. Sitä vastoin jokainen yh-
37184: erikseen muista, helpommin selvitettävistä dessä käsiteltävä syyte on mahdollista ratkaista
37185: syytteistä. Tämä on luonnollisesti myös asian- erikseen. Silloin kun on kysymys eri vastaajien
37186: omistajien kannalta yhteistä käsittelyä edulli- eri rikoksia koskevista syytteistä, ei osatuo-
37187: sempi vaihtoehto. Myös saman henkilön teke- mion antamiseen ole myöskään käytännössä
37188: miksi väitettyjä eri rikoksia koskevat syytteet yleensä estettä. Sitä vastoin samaa vastaajaa
37189: samoin kuin eri vastaajien samaa rikosta kos- tai samaa rikosta koskevat syytteet saadaan
37190: kevat syytteet voitaisiin erottaa toisistaan, mil- ratkaista erikseen vain siinä tapauksessa, että
37191: loin siihen on erityinen syy. siihen on olemassa erityinen syy. Jos syytetty
37192: olisi tuomittava kaikista rikoksista yhteiseen
37193: rangaistukseen, ei osatuomion antaminen jos-
37194: Osatuomio takin rikoksesta ole yleensä asianmukaista.
37195:
37196: 7 b §. Se, että yhdessä käsiteltäviksi otetut 16 luku. Oikeudenkäyntiväitteistä ja lyk-
37197: syytteet voidaan oikeudenkäymiskaaren 14 lu- käyksestä
37198: kuun otettavaksi ehdotetun uuden 7 a §:n no-
37199: jalla erottaa uudelleen erikseen käsiteltäviksi, Asianosaisten velvollisuus saapua oikeuden-
37200: ei vielä merkitse, että kustakin syytteestä an- käyntiin asian siirtämisen jälkeen
37201: nettaisiin myös eri tuomio. Voimassa olevaan
37202: oikeuteemme ei sisälly myöskään mitään muu- JO §. Niin kuin 10 luvun 22 c §:n perusteluis-
37203: ta säännöstä, joka nimenomaan oikeuttaisi sa on mainittu, siirtopäätös ei asiallisesti eroai-
37204: tuomioistuimen ratkaisemaan sellaisen osan ju- si normaalista lykkäyspäätöksestä muulla ta-
37205: tusta, jonka käsittely on päättynyt, ja tämän valla kuin, että asian jatkokäsittely tapahtuisi
37206: jälkeen jatkamaan käsittelyä muulta osin. Sel- siirron jälkeen toisessa tuomioistuimessa. Tä-
37207: laisen niin sanotun osatuomion tarve on kyllä män vuoksi oikeudenkäymiskaaren 16 luvun
37208: ollut olemassa jo kauan myös rikosasiain oi- 6-9 §:n säännösten asianosaisten velvollisuu-
37209: keudenkäynnissä. Nyt ehdotetaan uuteen desta saapua rikosasian jatkokäsittelyyn tulisi
37210: 7 b §:ään otettavaksi tätä koskevat säännök- koskea myös rikosasian käsittelyn jatkamista
37211: set. siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltaisessa
37212: Jonkin yhdessä käsiteltävän syytteen erik- tuomioistuimessa. Tästä ehdotetaan otettavak-
37213: seen ratkaisemista voidaan perustella niillä sa- si nimenomainen säännös 10 §:ään.
37214: moilla syillä, jotka puoltavat syytteiden erotta-
37215: mista erikseen käsiteltäviksi. Hallittavana ole-
37216: va oikeudenkäyntiaineisto tulee ennen muuta 31 luku. Ylimääräisestä muutoksenhausta
37217: pienenemään, millä on merkitystä varsinkin
37218: laajoissa ja monimutkaisissa rikosasioissa. Kun Yhteisen rangaistuksen purkaminen
37219: osatuomion antaminen jostakin yhdessä käsi-
37220: teltävinä olevista syytteistä merkitsee asian kä- 9 a §. Määrättäessä rangaistusta rikoslain
37221: sittelyn päättymistä kyseiseltä osalta, ei siihen ehdotetun 7 luvun 6 §:n nojalla on edellytykse-
37222: kuuluvien asianosaisten tarvitse enää osallistua nä, että päätös, jolla aikaisempi rangaistus on
37223: jutun jatkokäsittelyyn muilta osin. Kun osa- tuomittu, on saanut lainvoiman tai on täytän-
37224: tuomiosta haetaan muutosta samassa järjestyk- töönpanokelpoinen. Kun kuitenkin on mahdol-
37225: sessä kuin tuomiosta yleensä, merkitsee asian lista, että viimeksi mainittua päätöstä on myö-
37226: ratkaiseminen joltakin osalta käsittelyn nopeu- hemmin muutettu oikeudenkäymiskaaren 31
37227: tumista. Osatuomio voidaan myös panna erik- luvun säännösten perusteella, on mainitun ta-
37228: seen täytäntöön. pauksen varalta oltava mahdollisuus purkaa ja
37229: 1990 vp. - HE n:o 40 61
37230:
37231: muuttaa se päätös, jolla uusi yhteinen rangais- 3 mom. Momentin nykyisen toisen virkkeen
37232: tus on tuomittu tai jolla on määrätty, että mukaan pykälän 1 ja 2 momentin mukaan
37233: aikaisempi rangaistus koskee myös myöhem- määräytyvän tuomioistuimen toimivaltaa mää-
37234: min ilmi tullutta rikosta. Tämä mahdollisuus rättäessä ei sovelleta eräiden yhdessä käsiteltä-
37235: olisi oltava sekä siinä tapauksessa, että aikai- vien rikosasiain oikeuspaikasta annetun lain
37236: sempi rangaistus myöhemmin kokonaan pois- 1 §:n 2 momentissa säädettyä. Mainitun 2 mo-
37237: tetaan, että myös silloin, kun sanottua rangais- mentin mukaan taas sanottua lakia ei ole
37238: tusta olennaisesti muutetaan. Kun purkaminen sovellettava silloin, kun laillisesta tuomiois-
37239: ei näissä tapauksissa olisi useinkaan mahdollis- tuimesta on voimassa oikeudenkäymiskaaren
37240: ta 31 luvun 8 ja 9 §:n säännösten nojalla, 10 luvun 21 §:stä poikkeavia säännöksiä.
37241: ehdotetaan 31 lukuun lisättäväksi asiaa koske- Momentissa mainittu laki ehdotetaan tämän
37242: va uusi 9 a §. uudistuksen yhteydessä kumottavaksi. Oikeu-
37243: denkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:ksi on kui-
37244: tenkin ehdotettu otettavaksi lain 1 §:n 2 mo-
37245: 1.13. Sotilasoikeudenkäyntilaki menttia vastaava säännös, jonka mukaan oi-
37246: keudenkäymiskaaren 10 luvun uudet 22, 22 a
37247: 8 § 1 mom. Sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n
37248: ja 22 b §:n säännökset eivät ole sovellettavissa
37249: momentin säännös koskee tapausta, jossa silloin, kun syyte jonkun vastaajan tai jonkin
37250: rikoksen osalta on käsiteltävä välittömästi
37251: sotilas tai muu rikoslain 45 luvun alainen ylemmässä tuomioistuimessa tai muussa kuin
37252: henkilö on syytteessä sekä sotilasoikeuden-
37253: 21 §:ssä tarkoitetussa alioikeudessa. Pykälän 1
37254: käyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että
37255: muusta rikoksesta. Momentin nykyisen sään- ja 2 momentin ehdotetut muutokset huomioon
37256: ottaen myös tätä momenttia ehdotetaan muu-
37257: nöksen mukaan saadaan myös sotilasrikosta tettavaksi siten, että pykälän mukaan määräy-
37258: koskeva syyte tutkia siinä tuomioistuimessa,
37259: joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun tyvän tuomioistuimen toimivaltaa määrättäessä
37260: 21 §:n mukaan toimivaltainen käsittelemään oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:n sää-
37261: nökset eivät olisi esteenä.
37262: sanottua muuta rikosta koskevan syytteen eli
37263: rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa. Edelly-
37264: tyksenä kuitenkin on, että asian käsittely ri-
37265: 1.14. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä
37266: koksen tekopaikan tuomioistuimessa on asian
37267: laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityi-
37268: 17 § 2 mom. Silloin, kun tuomioistuin on
37269: sen syyn takia tarkoituksenmukaista.
37270: maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelle asi-
37271: Oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun ehdotettu- aan osalliselle määrännyt avustajan, on jokai-
37272: jen muutosten vuoksi myös momentin sään- sen tuomioistuimen maksuttomasta oikeuden-
37273: nöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että soti- käynnistä annetun lain 16 §:n 1 momentin
37274: lasrikosasian käsittely olisi mahdollista paitsi mukaan osaltaan määrättävä avustajalle tuleva
37275: muun rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa palkkio ja korvaus tehtävän siinä päättyessä.
37276: (OK 10:21) myös muussa rikosasian tuomiois- Lain 17 §:n mukaan on avustajalle annettu
37277: tuimessa eli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun määräys voimassa kaikissa sanotun lain 1 §:ssä
37278: 22, 22 a ja 22 b §:ssä tarkoitetuissa tuomiois- mainituissa tuomioistuimissa ja muissa viran-
37279: tuimissa. omaisissa, joissa asiaa käsitellään.
37280: 2 mom. Pykälän 2 momentin säännös kos- Niin kuin edellä on mainittu, olisi tuomiois-
37281: kee tapausta, jossa sotilasrikokseen osallisena tuimilla oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun otet-
37282: on muukin kuin sotilas tai muu rikoslain 45 tavaksi ehdotetun 22 c §:n mukaan oikeus sii-
37283: luvun alainen henkilö. Momentin nykyisen nä mainituin edellytyksin siirtää rikosasia toi-
37284: säännöksen mukaan syyteasia kaikkia osallisia seen, toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Vastaa-
37285: vastaan saadaan 1 momentissa mainituin edel- vasti saisi ylempi oikeus katsoessaan, että sen
37286: lytyksin tutkia kaikkien osallisten kohdalta tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsiteltävä
37287: siinä tuomioistuimessa, joka on oikeuden- uudelleen alemmassa tuomioistuimessa edellä
37288: käymiskaaren 10 luvun 21 §:n mukaan toimi- selostetun oikeudenkäymiskaaren 10 luvun
37289: valtainen jonkun osallisen osalta. Myös 2 mo- 22 d §:n mukaan määrätyin edellytyksin siirtää
37290: menttia ehdotetaan muutettavaksi oikeuden- asian sellaiseen alempaan tuomioistuimeen, jo-
37291: käymiskaaren 10 luvun uudistusta vastaavaksi. ka ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt. Koska
37292: 62 1990 vp. - HE n:o 40
37293:
37294: tuomioistuin, johon asia äsken mainittujen aan osallinen on avustajan tarpeessa ennen
37295: säännösten nojalla siirretään, saattaa sijaita kuin asia tulee käsiteltäväksi vastaanottavassa
37296: aivan eri osassa maata, ei voida kustannuksiin tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa voisi vas-
37297: nähden pitää asianmukaisena, että avustajalle taanottavan tuomioistuimen puheenjohtaja tai
37298: annettu määrys ilman muuta olisi voimassa kihlakunnantuomari maksuttomasta oikeuden-
37299: myös siinä tuomioistuimessa, johon asia siirre- käynnistä annetun lain 10 §:n nojalla määrätä
37300: tään. Kun siirtäminen lisäksi usein tulisi tapah- avustajan väliaikaisesti siksi ajaksi, kunnes
37301: tumaan sellaiseen tuomioistuimeen, jossa vas- asia tulee tämän tuomioistuimen käsiteltäväksi.
37302: taajaa vastaan on vireillä toinen rikosasia, on Vaikka avustajalle annettu määräys ei enää
37303: myös mahdollista, että vastaajalle on siinä ilman muuta olisi voimassa siinä tuomiois-
37304: asiassa määrätty toinen henkilö avustajaksi. tuimessa, mihin asia on siirretty, tämä ei olisi
37305: Koska vain poikkeuksellisesti voidaan pitää esteenä sille, että sanottu tuomioistuin määrää
37306: asianmukaisena, että syytetyllä on yhdessä kä- asiassa aikaisemmin avustajaksi määrätyn hen-
37307: siteltävissä rikosasioissa eri avustajat, ei tästä- kilön edelleen toimimaan avustajana asiassa
37308: kään syystä voida pitää suotavana, että siirre- silloin, kun sitä kustannuksiin ja muihin seik-
37309: tyssä rikosasiassa avustajalle annettu määräys koihin nähden voidaan pitää tarkoituksenmu-
37310: ilman muuta olisi voimassa siinä tuomiois- kaisena. Näin on usein asianlaita esimerkiksi
37311: tuimessa, johon juttu siirretään. silloin, kun tuomioistuin, johon asia on siirret-
37312: Siinä tapauksessa, että siirrettävä rikosasia ty, sijaitsee samalla paikkakunnalla tai samas-
37313: on suuritäinen ja siirtävässä tuomioistuimessa sa osassa maata kuin asian siirtänyt tuomiois-
37314: toiminut avustaja on perehtynyt siihen, olisi tuin eikä asiaan osalliselle ole ensiksi mainitus-
37315: kuitenkin usein epätarkoituksenmukaista, että sa tuomioistuimessa määrätty avustajaa, ja
37316: avustajalle annettu määräys päättyisi. Myös silloin kun siirretty asia on suuritäinen ja
37317: eräissä muissa tapauksissa saattaa olla tarkoi- entinen avustaja on hyvin perehtynyt siihen.
37318: tuksenmukaista, että avustajalle annettu mää-
37319: räys jää jutun siirtämisestä huolimatta voi-
37320: maan. Tämän vuoksi tulisi tuomioistuimella 2. Voimaantulo
37321: siirtäessään jutun olla mahdollisuus antaa tätä
37322: koskeva määräys. Virkamiesten eli lähinnä poliisimiesten ja
37323: Edellä mainituilla perusteilla ehdotetaan syyttäjien sekä tuomarien koulutustarpeen
37324: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun huomioon ottaen ehdotetaan, että tähän esi-
37325: lain 17 §:ään otettavaksi uusi 2 momentti, tykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan noin
37326: jonka mukaan poikkeuksena sanotun pykälän vuoden kuluttua siitä, kun eduskunta on ne
37327: 1 momentissa olevasta pääsäännöstä oikeuden- hyväksynyt. Nuorista rikoksentekijöistä anne-
37328: käyntiavustajalle annettu määräys päättyy sil- tun lain 20 § (laki no 5) sekä rangaistusten
37329: loin, kun rikosasia siirretään oikeudenkäymis- täytäntöönpanosta annetun asetuksen 5 luvun
37330: kaaren 10 luvun 22 c tai 22 d §:n nojalla, jollei 9 ja 10 § (laki no 7) tulisivat kuitenkin voi-
37331: siirtävä tuomioistuin toisin määrää. Sitä vas- maan välittömästi sen jälkeen, kun ne on
37332: toin jutun siitäminen ei merkitsisi sitä, että vahvistettu.
37333: myös myönnetty maksuton oikeudenkäynti
37334: lakkaa olemasta voimassa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
37335: Milloin juttu on siirretty toiseen tuomiois- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
37336: tuimeen ja avustajalle annettu määräys on set:
37337: päättynyt, saattaa syntyä tilanteita, joissa asi-
37338: 1990 vp. - HE n:o 40 63
37339:
37340:
37341:
37342:
37343: 1.
37344: Laki
37345: rikoslain muuttamisesta
37346:
37347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37348: kumotaan rikoslain 2 luvun 15 §:n 2 momentti sekä
37349: muutetaan rikoslain 2 luvun 2 § ja 4 §:n 1 momentti, 7 luku sekä 8 luvun 4 §,
37350: sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 2 § muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1976 ja patvana
37351: kuuta 19 annetuilla laeilla (466176 ja 1 ), 2 luvun 4 §:n 1 momentti 29 päivänä
37352: heinäkuuta 1976 annetussa laissa (650176), 7 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä
37353: 8 luvun 4 § 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa (138173), näin kuuluviksi:
37354:
37355: 2 luku koksesta sakkoa, tuomioistuin saa tuomita kai-
37356: Rangaistuksista kista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen
37357: taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangais-
37358: 2§ tuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa.
37359: Vankeutta tuomitaan joko elinkaudeksi tai Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elin-
37360: määräajaksi. Määräaikaista vankeusrangais- kautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elin-
37361: tusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja kautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangais-
37362: enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangais- tukseksi kaikista rikoksista.
37363: tusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista
37364: vuotta. 2§
37365: Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangais- Määräaikaisen vankeusrangaistuksen
37366: tus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikai- enimmäis- ja vähimmäisaika
37367: nen vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuu-
37368: kausin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin Yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikok-
37369: taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä yhteistä sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais-
37370: rangaistusta määrättäessä myös täysin vuosin, tuksen saa ylittää, mutta rangaistus ei saa olla
37371: kuukausin ja päivin. eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa
37372: pitempi. Ankarinta enimmäisrangaistusta ei
37373: 4§ myöskään saa ylittää enempää kuin
37374: Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko 1) yhdellä vuodella, jos ankarin enimmäis-
37375: on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym- rangaistus on vankeutta vähemmän kuin kaksi
37376: mentä päiväsakkoa. Yhteisen sakkorangaistuk- vuotta;
37377: sen enimmäis- ja vähimmäismäärästä sääde- 2) kahdella vuodella, jos ankarin enimmäis-
37378: tään 7 luvussa. rangaistus on vankeutta vähintään kaksi vuotta
37379: mutta vähemmän kuin neljä vuotta; eikä
37380: 3) kolmella vuodella, jos ankarin enimmäis-
37381: rangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään
37382: 7 luku neljä vuotta.
37383: Yhteisestä rangaistuksesta Rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri
37384: rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangais-
37385: 1§ tus.
37386: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen Ankarimmalla enimmäis- ja vähimmäisran-
37387: gaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka
37388: Milloin joku olisi tuomittava kahdesta tai rikoksesta saadaan tapaukseen sovellettavien
37389: useammasta rikoksesta vankeuteen, hänet tuo- säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai vä-
37390: mitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistuk- himmäisrangaistukseksi. Jos rikoksesta voi
37391: seen, jollei muualla laissa ole toisin säädetty. seurata vain sakkoa, sakkojen katsotaan van-
37392: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava van- keusrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vas-
37393: keutta ja yhdestä tai useammasta muusta ri- taavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta.
37394: 64 1990 vp. - HE n:o 40
37395:
37396: 3§ tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta,
37397: rangaistus on määrättävä niin kuin kaikki nä-
37398: Yhteinen sakkorangaistus mä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuo-
37399: Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa mioistuimen käsiteltäväksi. Jos aikaisemmin
37400: kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran- tuomittua rangaistusta, myös sen ehkä jo ta-
37401: gaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakko- pahtuneen täytäntöönpanon merkitys erityises-
37402: rangaistukseen. ti huomioon ottaen, on pidettävä riittävänä
37403: Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään seuraamuksena myös myöhemmin käsiteltä-
37404: kaksisataaneljäkymmentä päiväsakkoa. Jos väksi tulleesta rikoksesta, tuomioistuimen on
37405: jostakin rikoksesta tuomittavalle sakkorangais- määrättävä, että aikaisempi rangaistus koskee
37406: tukselle on 1 päivän kesäkuuta 1969 jälkeen tätäkin rikosta. Yhteinen vankeusrangaistus
37407: säädetty erityinen vähimmäismäärä, yhteinen saadaan kuitenkin määrätä jälkikäteen tässä
37408: sakkorangaistus ei saa olla sitä pienempi. pykälässä säädetyllä tavalla vasta, kun aikai-
37409: Edellä säädettyä ei sovelleta markkamääräi- sempi tuomio on saanut lainvoiman tai on
37410: sesti tuomittavaan uhkasakkoon. pantavissa täytäntöön niin kuin lainvoimainen
37411: tuomio.
37412: Rikoksista, joista toinen on tehty sen jäl-
37413: 4§ keen, kun toisesta jo oli tuomittu ehdoton
37414: vankeusrangaistus, ei määrätä yhteistä van-
37415: Muut seuraamukset
37416: keusrangaistusta.
37417: Jos jostakin rikoksesta on yleisen rangais- Mitä edellä on säädetty tuomiosta, jolla joku
37418: tuksen ohella tuomittava viraltapano tai muu on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistuk-
37419: seuraamus, seuraamus on laissa säädetyin edel- seen, sovelletaan myös tuomioon, jolla ehdolli-
37420: lytyksin tuomittava myös yhteisen rangaistuk- nen vankeusrangaistus on määrätty pantavaksi
37421: sen ohella. täytäntöön.
37422:
37423: 5§
37424: Yhteisen rangaistuksen mittaaminen 7 §
37425: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
37426: Yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran- täytäntöönpanoa varten
37427: gaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltu-
37428: vin osin 6 luvun säännöksiä. Jos samalla kertaa on pantava täytäntöön
37429: Yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökoh- kaksi tai useampia vankeusrangaistuksia tai jos
37430: daksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava sen jälkeen, kun tuomittu on suorittanut van-
37431: rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan keusrangaistusta, tulee täytäntöönpantavaksi
37432: mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä toinen vankeusrangaistus ja rikoksista olisi, jos
37433: mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, ne olisivat olleet käsiteltävinä samalla kertaa,
37434: että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös näiden rangaistusten asemesta ollut tuomittava
37435: rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keski- yhteinen vankeusrangaistus, tuomioistuimen
37436: näiseen yhteyteen. Jos jokin 6 luvussa tarkoi- on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus täy-
37437: tettu rangaistuksen koventamis- tai lieventä- täntöönpanoa varten.
37438: misperuste taikka luvussa mainittu muu seikka Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää viral-
37439: koskee vain jotakin tai joitakin samalla kertaa lisen syyttäjän esityksestä jokin aikaisemmissa
37440: tuomittavista rikoksista, se on kohtuullisessa oikeudenkäynneissä vankeusrangaistuksen tuo-
37441: määrin otettava huomioon yhteistä rangaistus- minneista alioikeuksista tai tuomitun oleskelu-
37442: ta mitattaessa. paikkakunnan yleinen alioikeus. Istunto voi-
37443: daan pitää myös muuna aikana ja muussa
37444: 6§ paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnoista
37445: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen on määrätty. Yhteisen vankeusrangaistuksen
37446: jälkikäteen määräämistä koskevaa asiaa käsiteltäessä kih-
37447: lakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on päätös-
37448: Jos yhdestä tai useammasta rikoksesta eh- valtainen myös, kun siinä on yksin puheenjoh-
37449: dottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua taja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on
37450: syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa,
37451: 1990 vp. - HE n:o 40 65
37452:
37453: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa ratkaistu alemmassa oikeusasteessa ennen tä-
37454: käsiteltäväksi. män lain voimaantuloa.
37455: Yhteistä rangaistusta ei saa määrätä ennen Lain yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
37456: kuin tuomitulle on todisteellisesti varattu tilai- mistä koskevia säännöksiä sovelletaan myös
37457: suus tulla asiassa kuulluksi. Muutoksenhausta silloin, kun rikos on tehty ennen sen voimaan-
37458: yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevaan tuloa. Jos rangaistukset on alemmassa oikeus-
37459: päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhaus- asteessa yhdistetty ennen lain voimaantuloa tai
37460: ta rikosasioissa on säädetty. Muutoksenhaku ei jos ennen lain voimaantuloa tehdystä rikokses-
37461: estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomio- ta tuomittava rangaistus olisi aikaisemman lain
37462: istuin toisin määrää. 7 luvun 8 §:n mukaan tullut yhdistää toiseen
37463: ennen lain voimaantuloa tuomittuun rangais-
37464: 8§ tukseen, sovelletaan kuitenkin aikaisemman
37465: Yhteisen vankeusrangaistuksen lain 7 luvun 8 §:n säännöksiä. Yhdistetty ran-
37466: poikkeuksellinen määrääminen gaistus ei tällöin saa olla ankarampi kuin mitä
37467: rikoksista voitaisiin tämän lain 7 luvun 2 §:n
37468: Jos yhteinen vankeusrangaistus on määrätty mukaan enintään tuomita yhteiseksi rangais-
37469: kahdesta tai useammasta rikoksesta ja sittem- tukseksi. Jos aikaisemmin tuomittu rangaistus
37470: min 6 tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on yhtä ankara tai ankarampi kuin tämän lain
37471: havaitaan, että jostakin niistä rikoksista, joista 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä ankarin
37472: on määrätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä rangaistus, tuomioistuimen on määrättävä, et-
37473: jostakin muusta rikoksesta olisi tullut määrätä tä yhdistettävä rangaistus sisältyy aikaisemmin
37474: tai tulisi määrätä tällainen rangaistus, on kai- tuomittuun rangaistukseen. Jos kahdesta tai
37475: kista näistä rikoksista määrättävä yhteinen useammasta rikoksesta, joista tuomitut ran-
37476: vankeusrangaistus. gaistukset olisi aikaisemman lain 7 luvun 8 §:n
37477: 9§
37478: mukaan pitänyt yhdistää ennen tämän lain
37479: voimaantuloa tuomittuun rangaistukseen, tai
37480: Asianomistajan asema tällaisesta rikoksesta ja jostakin muusta rikok-
37481: Yhteistä vankeusrangaistusta 6, 7 tai 8 §:n sesta on jo tuomittu yhteinen rangaistus, noita
37482: mukaan määrättäessä aikaisemmin ratkaistun rikoksia ja niistä tuomittua rangaistusta ei
37483: oteta huomioon rangaistuksia yhdistettäessä.
37484: rikosasian asianomistajana ei ole puhevaltaa.
37485: Jos yksin teoin tehtyjen rikosten tai jatketun
37486: rikoksen tekeminen on alkanut ennen tämän
37487: 8 luku lain voimaantuloa ja päättynyt tämän lain
37488: Vanhentumisesta tultua voimaan, rikokset katsotaan tehdyiksi
37489: tämän lain tultua voimaan. Yhteistä vankeus-
37490: 4§ rangaistusta tällaisista rikoksista määrättäessä
37491: Jos sama teko käsittää useita rikoksia, ran- ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 7 luvun
37492: gaistuksen saa tuomita kaikista rikoksista niin 2 §:n säännöksiä enimmäisrangaistuksen ylittä-
37493: kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. misestä.
37494: Aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n säännöksiä
37495: Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset sovelletaan myös silloin, kun tämän lain tultua
37496: Tämä laki tulee voimaan päivänä voimaan tulee täytäntöönpantavaksi rangais-
37497: kuuta 19 tuksia, jotka olisi tullut tai tulisi yhdistää.
37498: Lakia sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty Rangaistuksen yhdistämisen toimittaa tuolloin
37499: sen tultua voimaan. virallisen syyttäjän esityksestä tämän lain 7
37500: Lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin, 7 luvun luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu alioikeus.
37501: 3 §:n ja 8 luvun 4 §:n säännöksiä sovelletaan Hovioikeudessa lain voimaan tullessa vireillä
37502: myös rikoksiin, jotka on tehty ennen sen voi- olevat rangaistuksen yhdistämistä koskevat
37503: maantuloa. Muutoksenhakutuomioistuin saa asiat ratkaisee kuitenkin hovioikeus.
37504: kuitenkin soveltaa myös aikaisemman lain 2 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
37505: luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä, jos asia on täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin.
37506:
37507:
37508:
37509:
37510: 9 300270F
37511: 66 1990 vp. - HE n:o 40
37512:
37513: 2.
37514: Laki
37515: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta
37516:
37517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
37518: 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1947 annetussa laissa (1147),
37519: näin kuuluvaksi:
37520:
37521: 16 §
37522: Rikos on virallisen syytteen alainen, jollei Jos virallinen syyttäjä on ennen tämän lain
37523: ole toisin säädetty. voimaantuloa nostanut syytteen rikoksesta,
37524: josta hän aikaisemman lain mukaan sai nostaa
37525: syytteen, hän saa jatkaa syytteen ajamista
37526: Tämä laki tulee voimaan päivänä myös voimaantulon jälkeen.
37527: kuuta 19
37528:
37529:
37530:
37531:
37532: 3.
37533: Laki
37534: sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta
37535:
37536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas-
37537: kurinpitolain (331/83) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
37538:
37539: 5§
37540: Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
37541: sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta kuuta 19 .
37542: tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistus-
37543: ta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräai-
37544: kaiseen vankeusrangaistukseen.
37545:
37546:
37547:
37548:
37549: 4.
37550: Laki
37551: ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
37552:
37553: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ehdollisesta rangaistuksesta 13 päivänä helmi-
37554: kuuta 1976 annetun lain (135176) 4 ja 5 § näin kuuluviksi:
37555:
37556: 4§ olisi tuomittava vankeusrangaistukseen, ja syy-
37557: Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittu te- te tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuo-
37558: kee koetusaikana uuden rikoksen, josta hänet den kuluessa koetusajan päättymisestä, tuo-
37559: 1990 vp. - HE n:o 40 67
37560:
37561: mioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen 5§
37562: pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuo-
37563: osaksi sekä jättää rangaistuksen muulta osin mittua ennen koetusajan päättymistä syytetään
37564: ehdolliseksi aikaisemmin määrätyin koetus- ennen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta,
37565: ajoin. Jos ehdollisesta rangaistuksesta määrä- josta hänet olisi tuomittava rangaistukseen,
37566: tään pantavaksi täytäntöön vain osa, tuomiois- eikä häntä ole ehdollisen rangaistuksen tuomit-
37567: tuimen on päätöksessään mainittava edelleen semisen jälkeen tuomittu rikoslain 7 luvun
37568: ehdolliseksi jäävän rangaistuksen pituus ja 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun rangais-
37569: koetusajan päättymispäivä. Jos ehdollisia ran- tukseen, hänet on tuomittava rikoksista yhtei-
37570: gaistuksia on kaksi tai useampia, rangaistukset seen rangaistukseen noudattaen soveltuvin osin
37571: voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön myös rikoslain 7 luvun säännöksiä sekä samalla mää-
37572: vain jonkin rangaistuksen tai joidenkin ran- rättävä, onko yhteinen rangaistus oleva ehdol-
37573: gaistusten osalta. linen.
37574: Jos ehdollinen rangaistus määrätään panta-
37575: vaksi täytäntöön joko kokonaan tai osaksi ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
37576: uudesta rikoksesta olisi tuomittava ehdoton kuuta 19
37577: vankeusrangaistus, tekijän tuomitsemisessa yh- Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan silloin-
37578: teiseen vankeusrangaistukseen noudatetaan so- kin, kun uusi rikos on tehty ennen lain voi-
37579: veltuvin osin, mitä rikoslain 7 luvussa sääde- maantuloa. Muilta osin lakia sovelletaan ennen
37580: tään. Vastaavasti on meneteltävä, jos täytän- sen voimaantuloa tehdystä rikoksesta tuomit-
37581: töönpantavaksi määrätään kaksi tai useampia tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus-
37582: ehdollisia rangaistuksia tai jos tuomittu on rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on
37583: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen tuomittu lain tultua voimaan, eikä sitä ole
37584: ennen sen täytäntöönpantavaksi määräämistä yhdistettävä ennen sen voimaantuloa tuomit-
37585: tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. tuun rangaistukseen.
37586:
37587:
37588:
37589:
37590: 5.
37591: Laki
37592: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta
37593:
37594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37595: kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 17, 21
37596: ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), sekä
37597: muutetaan 20 §, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa,
37598: näin kuuluvaksi:
37599:
37600: 20 § vuotta täyttänyt, ilman vankilaoikeuden eri
37601: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- määräystä suoritettava jäännösrangaistustaan
37602: teen päästetty on muusta syystä kuin uuden nuorisovankilassa.
37603: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä-
37604: nen on, jos hän ei ole alkaessaan suorittaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
37605: jäännösrangaistusta kahtakymmentäkolmea kuuta 19
37606: 68 1990 vp. - HE n:o 40
37607:
37608: 6.
37609: Laki
37610: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta
37611:
37612: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37613: muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain
37614: (317/53) 1 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä huhtikuuta
37615: 1971 annetussa laissa (303171), ja
37616: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä huhtikuuta
37617: 1971 annetulla lailla ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (491171), uusi 2 momentti,
37618: jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
37619:
37620: 1§ 13§
37621: Jos rikoksentekijä tuomitaan Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai
37622: 1) murhasta, tapostatai törkeästä pahoinpi- tuomitaan määräaikaiseen vankeusrangaistuk-
37623: telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais-
37624: ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa- tukset on yhdistettävä, niistä on muodostettava
37625: ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta yhteinen vankeusrangaistus tai rangaistukset
37626: törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- on yhteenlaskettava niin kuin rangaistusten
37627: suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas- yhdistämisestä, yhteisen rangaistuksen määrää-
37628: ta rikoksesta tai misestä ja rangaistusten yhteenlaskemisesta nii-
37629: 2) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai tä täytäntöönpantaessa on säädetty. Yhdistet-
37630: vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä ty, yhteinen tai yhteenlaskettu rangaistus pan-
37631: tai osallisuudesta rikokseen naan täytäntöön pakkolaitoksessa.
37632: määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden
37633: vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä
37634: pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt-
37635: täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37636: saan samalla päättää, että tuomittu voidaan kuuta 19 .
37637: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin Tätä lakia sovelletaan myös rikoksiin, jotka
37638: kuin tässä laissa säädetään. on tehty ennen sen voimaantuloa. Aikaisem-
37639: Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta man lain mukaan yhdellä teolla tehdyistä ri-
37640: tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeus- koksista ja jatketusta rikoksesta tuomittuun
37641: rangaistus, on 1 momentissa tarkoitetun pää- rangaistukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tä-
37642: töksen edellytyksenä, että ainakin yhteen ri- män lain 1 §:n 2 momentissa säädetään yhtei-
37643: kokseen sisältyy edellä tarkoitettua väkivaltai- sestä vankeusrangaistuksesta.
37644: suutta tai vaarallisuutta ja että tästä rikoksesta
37645: erikseen tuomittuna seuraisi määräaikainen,
37646: vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
37647: 1990 vp. - HE n:o 40 69
37648:
37649:
37650: 7.
37651: Laki
37652: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 ja 5 luvun muuttamisesta
37653:
37654: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase-
37655: tuksen 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti sekä 5 luvun 9 ja 10 §,
37656: sellaisena kuin 2 luvun 1 a § on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta
37657: 1988 annetuilla laeilla (651/86 ja 507/88) ja 2 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1971
37658: annetussa laissa (302/71) sekä 5 luvun 9 § 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (497/53)
37659: ja 10 § 20 päivänä marraskuuta 1942 annetussa laissa (882/42), näin kuuluviksi:
37660:
37661: 2 luku päivää luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Sakon
37662: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja muuntorangaistuksen aika lasketaan aina päi-
37663: sakon muuntorangaistuksesta väluvun mukaan.
37664:
37665: 1a §
37666: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal-
37667: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- 5 luku
37668: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä tai Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa
37669: joista ei ole muodostettava yhteistä vankeus-
37670: rangaistusta, ja niiden ohella tai erikseen sakon 9§
37671: muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh- Vanki voidaan päästää nuorisovankilasta eh-
37672: tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin. donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut
37673: Kuitenkin on elinkautisen vankeusrangaistuk- rangaistuksestaan, tuomioistuimen rikoslain 3
37674: sen katsottava käsittävän kaikki määräaikaiset luvun 11 §:n nojalla tekemä vähennys mukaan
37675: vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangais- luettuna, kolmanneksen.
37676: tukset. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen
37677: yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin 10 §
37678: kaksikymmentä vuotta eikä sakon muuntoran- Vangin vapauttamisesta samoin kuin ehdon-
37679: gaistuksen pitempi kuin satakaksikymmentä alaisessa vapaudessa olevan vangin valvonnas-
37680: päivää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muun- ta ja siitä, mitä vangin tulee ehdonalaisessa
37681: torangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on vapaudessa noudattaa, on muuten voimassa,
37682: katsottava ensin suorittavan muuntorangais- mitä 2 luvussa säädetään. Ehdonalaiseen va-
37683: tuksen. pauteen päästetyn vangin valvojaksi voidaan
37684: Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty tai kuitenkin, varsinkin jos vanki on kahdeksaa-
37685: yhteinen vankeusrangaistus, johon sisältyvä toista vuotta nuorempi, määrätä myös sosiaali-
37686: rangaistus on ollut aikaisemmin täytäntöön- lautakunta.
37687: pantavana, tai tuomitun vastapuolen muutok-
37688: senhakuvaatimuksen perusteella pidentynyt
37689: rangaistus, joka on aikaisemmin ollut täytän- Lain 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti
37690: töönpantavana silloisen tuomion perusteella ly- tulevat voimaan päivänä kuuta
37691: hyempänä, suoritettava rangaistus on täytän- 19 .
37692: töönpantavana olevan ja aikaisemmin täytän- Ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksis-
37693: töönpantavana olleen rangaistuksen erotus. ta tuomitut vankeusrangaistukset yhdistetään
37694: toisiinsa aikaisemman lain mukaisesti rikoslain
37695: 2§ muuttamisesta annetun lain ( 1 ) siirtymä-
37696: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika säännöksissä säädetyissä tapauksissa ja nou-
37697: lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente- dattaen mitä niissä säädetään.
37698: riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- Lain 5 luvun 9 ja 10 § tulevat voimaan
37699: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Täy- pru.vana kuuta 19
37700: sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
37701: taan kuukausiksi siten, että kolmekymmentä täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin.
37702: 70 1990 vp. - HE n:o 40
37703:
37704: 8.
37705: Laki
37706: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen
37707: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta
37708:
37709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä
37710: yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta
37711: 1963 annetun lain (326/63) 7 §:n 1 momentti ja 29 §,
37712: sellaisena kuin näistä on 7 §:n 1 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa
37713: (621174), näin kuuluviksi:
37714:
37715: 7§
37716: Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo-
37717: täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla,
37718: lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos- tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses-
37719: ta on säädetty. ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio
37720: annettiin, tuomioistuimen on samalla määrät-
37721: tävä, yhteistä rangaistusta määräämätiä tai
37722: 29 § rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko
37723: Mitä rikoslain 7 luvussa säädetään yhteisen ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy-
37724: rangaistuksen määräämisestä sekä aikaisem- täntöön.
37725: massa laissa rangaistusten yhdistämisestä, ei
37726: sovelleta rangaistukseen, joka on tuomittu Is- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37727: lannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa. kuuta 19
37728:
37729:
37730:
37731:
37732: 9.
37733: Laki
37734: kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 18 §:n
37735: muuttamisesta
37736:
37737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausran-
37738: gaistusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21187) 18 § näin
37739: kuuluvaksi:
37740:
37741: 18 §
37742: Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37743: seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä kuuta 19
37744: yhteisestä rangaistuksesta eikä aikaisemman
37745: lain säännöksiä rangaistusten yhdistämisestä.
37746: 1990 vp. - HE n:o 40 71
37747:
37748: 10 0
37749:
37750:
37751:
37752: Laki
37753: aseetlomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
37754:
37755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
37756: 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun lain (132/69) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
37757:
37758: 19 §
37759: Rikoksesta, josta tässä laissa on säädetty gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en-
37760: rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saa määrätä nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano-
37761: yhteistä vankeusrangaistusta, eikä tämän lain tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan-
37762: nojalla tuomittua vankeusrangaistusta saa yh- tavaksi siviilipalvelusmiehen suorittaessa tä-
37763: distää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta män lain nojalla tuomittua vankeusrangaistus-
37764: tuomitun rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus- ta, tämän rangaistuksen täytäntöönpano on
37765: miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta keskeytettävä sanotun muun rangaistuksen täy-
37766: rikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen ran- täntöönpanon ajaksi.
37767: gaistuslaitoksessa suoritettava osa sekä hänelle
37768: tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus,
37769: jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37770: sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran- kuuta 19 .
37771:
37772:
37773:
37774:
37775: 11.
37776: Laki
37777: rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta
37778:
37779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakko-
37780: lain (66/83) 20 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
37781:
37782: 20 §
37783: Tämä laki tulee voimaan päivänä
37784: Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai kuuta 19 .
37785: määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa
37786: määrätä yhteistä rangaistusta.
37787: 72 1990 vp. - HE n:o 40
37788:
37789: 12 0
37790:
37791:
37792:
37793:
37794: Laki
37795: oikendenkäymiskaaren muuttamisesta
37796:
37797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37798: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21-23 §,
37799: sellaisina kuin niistä ovat 21 § muutettuna 14 päivänä elokuuta 1901 annetulla asetuksella ja 26
37800: päivänä huhtikuuta 1957 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (175/57 ja 661178) sekä
37801: 22 § 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (325/63) sekä
37802: lisätään 10 lukuun uusi 22 a-22 e §, 14 lukuun uusi 7 aja 7 b §, 16 lukuun uusi 10 § sekä 31
37803: lukuun uusi 9 a § seuraavasti:
37804:
37805: 10 luku 22 a §
37806: Laillisesta tuomioistuimesta Syyte rikokseen osallisia vastaan saadaan
37807: tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on jonkun
37808: 21 § osallisen osalta toimivaltainen. Jos asia on
37809: Syyte rikoksesta tutkitaan sen paikkakunnan ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista
37810: tuomioistuimessa, missä rikos on tehty. Rikos vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa
37811: katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen syyttää myös muita osallisia.
37812: teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen Milloin jotakuta rikokseen osallista syyte-
37813: seuraus ilmeni, tai, jos rikos jäi yritykseksi, tään jonkin muun tuomiopiirin alueella tehdys-
37814: missä täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt. tä eri rikoksesta, saadaan syytteet kaikista
37815: Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin rikoksista tutkia tuomioistuimessa, joka on
37816: kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikka- toimivaltainen käsittelemään syytteen jostakin
37817: kunnan tuomioistuin toimivaltainen. noista rikoksista, jos kaikkien syytteiden käsit-
37818: Jos syytettä nostettaessa ei varmuudella tie- teleminen siinä katsotaan esitettävään selvityk-
37819: detä, missä rikos on tehty, voidaan syyte tutkia seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-
37820: jossakin niistä tuomioistuimista, jonka tuo- nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove-
37821: miopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi tai liaaksi.
37822: jonka tuomiopiirissä syytettävä tavataan.
37823: Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä 22 b §
37824: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytet- Eri vastaajien eri rikoksia koskevat syytteet
37825: tävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos asian saadaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa,
37826: käsittely siinä katsotaan esitettävään selvityk- joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin
37827: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan- rikosta koskevan syytteen, jos rikoksilla on
37828: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove- yhteyttä keskenään ja kaikkien syytteiden kä-
37829: liaaksi. sitteleminen siinä katsotaan esitettävään selvi-
37830: Syyte Suomen ulkopuolella tehdystä rikok- tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kus-
37831: sesta tutkitaan, jollei muualla laissa ole toisin tannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden so-
37832: säädetty, syytettävän asuin-, oleskelu- tai ta- veliaaksi. Jos asia on ollut aikaisemmin vireillä
37833: paamispaikkakunnan tuomioistuimessa. jotakuta vastaajaa vastaan, saadaan samassa
37834: tuomioistuimessa ajaa syytettä myös muita
37835: 22 § vastaajia vastaan.
37836: Jos joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan
37837: syyte kaikista rikoksista tutkia siinä tuomiois- 22 c §
37838: tuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään Tuomioistuin, jossa on vireillä virallisen
37839: jotakin rikosta koskevan syytteen, jos sillä syyttäjän tekemä rangaistusvaatimus, saa syyt-
37840: voidaan nopeuttaa tai helpottaa yhteisen ran- täjän esityksestä erityisten syiden niin vaatiessa
37841: gaistuksen tuomitsemista ja asian käsittely sii- siirtää asian toiseen, toimivaltaiseen tuomiois-
37842: nä katsotaan esitettävään selvitykseen, oikeu- tuimeen. Siirtävän tuomioistuimen asiaan liit-
37843: denkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä tyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voi-
37844: muihin seikkoihin nähden soveliaaksi. massa, kunnes se tuomioistuin, johon asia on
37845: 1990 vp. - HE n:o 40 73
37846:
37847: siirretty, toisin määrää. Asiaa ei kuitenkaan erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana.
37848: saa siirtää takaisin, jolleivät uudet erityiset syyt Sama koskee myös eri vastaajien tekemiä eri
37849: sitä vaadi. rikoksia, jos syytteiden yhteinen käsittely on
37850: Milloin muutoksenhaku rikosasiassa on vi- eduksi asian selvittämiselle.
37851: reillä hovioikeudessa, saa hovioikeus erityisten Yhdessä käsiteltäviksi otetut eri syytteet saa-
37852: syiden niin vaatiessa siirtää asian toiseen hovi- daan myöhemmin erottaa. Samaa vastaajaa tai
37853: oikeuteen, jossa samaa henkilöä koskeva rikos- samaa rikosta koskevat syytteet saadaan kui-
37854: asia on vireillä. tenkin erottaa vain erityisestä syystä.
37855: Päätökseen, jolla asia on siirretty tai siirto-
37856: esitys hylätty, ei saa hakea muutosta. 7b §
37857: Rikosasiassa saadaan jokin yhdessä käsiteltä-
37858: 22 d § vistä syytteistä ratkaista ennen muita syytteitä
37859: Ylempi tuomioistuin saa, katsoessaan että koskevan käsittelyn päättymistä. Samaa vas-
37860: sen tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsitel- taajaa ja samaa rikosta koskevat syytteet saa-
37861: tävä uudelleen alemmassa tuomioistuimessa, daan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos
37862: 22 §:ssä säädetyin edellytyksin siirtää asian siihen on olemassa erityinen syy.
37863: sellaiseenkin alempaan tuomioistuimeen, joka
37864: ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos sen tuo-
37865: miopiirissä on tehty jokin niistä rikoksista,
37866: joista asiassa on kysymys, taikka jos tuossa 16 luku
37867: tuomioistuimessa on vireillä toinen samaa hen- Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä
37868: kilöä koskeva rikosasia. Asiaa ei kuitenkaan
37869: saa siirtää, jos siirtämiseen on 22 e §:ssä tar- 10 §
37870: koitettu este. Mitä 6-9 §:ssä säädetään asianosaisten vel-
37871: vollisuudesta saapua rikosasian jatkokäsitte-
37872: 22 e § lyyn, koskee myös rikosasian käsittelyn jatka-
37873: Jos syyte jonkun vastaajan tai jonkin rikok- mista siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltai-
37874: sen osalta on, sen mukaan kuin siitä erikseen sessa tuomioistuimessa.
37875: säädetään, käsiteltävä välittömästi ylemmässä
37876: tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä tar-
37877: koitetussa alioikeudessa, ei toinen tuomioistuin 31 luku
37878: saa 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla ottaa tuota
37879: syytettä tutkittavakseen. Ylimääräisestä muutoksenhausta
37880: 9a§
37881: 23 § Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voi-
37882: Mitä 21-22 e §:ssä säädetään syytteestä, daan purkaa myös, mikäli siinä rangaistusta
37883: koskee myös muita rikokseen perustuvia julkis- määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä sää-
37884: oikeudellisia vaatimuksia. detyin tavoin otettu huomioon toinen rangais-
37885: tus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittem-
37886: min poistettu tai sitä on olennaisesti muutettu.
37887: 14 luku
37888: Asian käsittelystä oikeudessa
37889: Tämä laki tulee voimaan päivänä
37890: 7a§ kuuta 19
37891: Saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri Tällä lailla kumotaan eräiden yhdessä käsi-
37892: vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat teltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä
37893: syytteet on käsiteltävä yhdessä, jollei niiden kesäkuuta 1945 annettu laki (516/45).
37894:
37895:
37896:
37897:
37898: 10 300270F
37899: 74 1990 vp. - HE n:o 40
37900:
37901: 13.
37902: Laki
37903: sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muuttamisesta
37904:
37905: Eduskunnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas-
37906: oikeudenkäyntilain (326/83) 8 § näin kuuluvaksi:
37907:
37908: 8§
37909: Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1
37910: alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu- momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik-
37911: denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on
37912: muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaan jon-
37913: rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois- kun osallisen osalta toimivaltainen.
37914: tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy
37915: luvun mukaan toimivaltainen käsittelemään tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään-
37916: jälkimmäistä muuta rikosta koskevan syytteen, nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi-
37917: jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä oikeu-
37918: muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmu- denkäymiskaaren 10 luvun 22 e §:ssä sääde-
37919: kaista. tään.
37920: Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista
37921: joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 Tämä laki tulee voimaan päivänä
37922: luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta kuuta 19
37923:
37924:
37925:
37926: 14.
37927: Laki
37928: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 17 §:n muuttamisesta
37929:
37930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä
37931: helmikuuta 1973 annetun lain (87173) 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
37932:
37933: 17 § alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole sitä
37934: aikaisemmin käsitellyt, päättyy kuitenkin siinä
37935: Milloin tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren asiassa Oikeudenkäyntiavustajalie annettu mää-
37936: 10 luvun 22 c §:n nojalla siirtää rikosasian räys, jollei siirtävä tuomioistuin toisin määrää.
37937: toiseen tuomioistuimeen tai ylempi tuomiois-
37938: tuin saman luvun 22 d §:n nojalla siirtää sen Tämä laki tulee voimaan päivänä
37939: tutkittavaksi saatetun rikosasian sellaiseen kuuta 19
37940:
37941:
37942: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
37943:
37944:
37945: Tasavallan Presidentti
37946: MAUNO KOIVISTO
37947:
37948:
37949:
37950:
37951: Oikeusministeri Tarja Halonen
37952: 1990 vp. - HE n:o 40 75
37953:
37954: Liite
37955:
37956:
37957:
37958:
37959: 1.
37960: Laki
37961: rikoslain muuttamisesta
37962:
37963: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37964: kumotaan rikoslain 2 luvun 15 §:n 2 momentti sekä
37965: muutetaan rikoslain 2 luvun 2 § ja 4 §:n 1 momentti, 7 luku sekä 8 luvun 4 §,
37966: sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 2 § muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1976 ja päivänä
37967: kuuta 19 annetuilla laeilla (466/76 ja 1 ), 2 luvun 4 §:n 1 momentti 29 päivänä
37968: heinäkuuta 1976 annetussa laissa (650/76), 7 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä
37969: 8 luvun 4 § 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa (138/73), näin kuuluviksi:
37970:
37971: Voimassa oleva laki Ehdotus
37972:
37973: 2 luku
37974: Rangaistuksista
37975:
37976: 2§ 2 §
37977: Vankeutta tuomitaan joko elinkausi tai mää- Vankeutta tuomitaan joko elinkaudeksi tai
37978: räaika, vähintään neljätoista päivää ja enin- määräajaksi. Määräaikaista vankeusrangais-
37979: tään kaksitoista vuotta tai, rangaistuksia 7 tusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja
37980: luvun mukaan yhdistettäessä, viisitoista vuot- enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangais-
37981: ta. tusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista
37982: vuotta.
37983: Määräaikainen vankeusrangaistus tuomitaan Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangais-
37984: täysin päivin, kuukausin tai vuosin, täysin tus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikai-
37985: kuukausin ja päivin taikka täysin vuosin ja nen vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuu-
37986: kuukausin sekä, rangaistuksia yhdistettäessä, kausin ja päivin, täysin kuukausin tai vuosin
37987: täysin vuosin, kuukausin ja päivin. taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä yhteistä
37988: rangaistusta määrättäessä myös täysin vuosin,
37989: kuukausin ja päivin.
37990:
37991: 4 § 4 §
37992: Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko
37993: on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym- on yksi päiväsakko ja suurin satakaksikym-
37994: mentä päiväsakkoa, jollei sakkoja lasketa yh- mentä päiväsakkoa. Yhteisen sakkorangaistuk-
37995: teen. sen enimmäis- ja vähimmäismäärästä sääde-
37996: tään 7 luvussa.
37997:
37998:
37999: 15 §
38000:
38001: Rangaistuksia yhdistettäessä luetaan kolme- (kumotaan)
38002: kymmentä päivää yhdeksi kuukaudeksi.
38003: 76 1990 vp. - HE n:o 40
38004:
38005: Voimassa oleva laki Ehdotus
38006:
38007: 7 luku
38008: Rikoksien yhtymisestä ja rangaistusten Yhteisestä rangaistuksesta
38009: yhdistämisestä
38010: 1§
38011: Jos useampia rikoksia on tehty yhdellä teol- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §)
38012: Ia, on ainoastaan yksi yleinen rangaistus tuo-
38013: mittava, mutta sitä seikkaa, että rikoksia on
38014: useampia, on pidettävä raskauttavana. Jos ri-
38015: koksista on säädetty eri rangaistukset, on ran-
38016: gaistusta määrättäessä sovellettava ankarinta
38017: rangaistussäännöstä.
38018:
38019: 2 §
38020: Jos uudestaan tehdyt rikolliset teot ovat Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §)
38021: saman rikoksen jatkamista, on syyllisel/e tuo-
38022: mittava rangaistus niin kuin yhdestä rikokses-
38023: ta, mutta rikoksen jatkaminen pidettävä ras-
38024: kauttavana asianhaarana.
38025: 3§
38026: Jos joku havaitaan syylliseksi useampiin ri- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §)
38027: kollisiin tekoihin, jotka eivät ole saman rikok-
38028: sen jatkamista, vaan ovat eri rikoksia; on
38029: yleistä lajia oleva rangaistus kustakin rikokses-
38030: ta määrättävä, noudattamalla 4, 5 ja 6 §:n
38031: säännöksiä.
38032: 4§
38033: Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää Gää pois, ks. 1 § 3 mom.)
38034: kaikki muut vankeusrangaistukset ja sakot.
38035: 5§
38036: Jos joku on tuomittu useampaan maaram- Gää pois, ks. 1, 2 ja 5 §)
38037: kaiseen vankeusrangaistukseen, rangaistukset
38038: on yhdistettävä lisäämällä ankarimpaan niistä
38039: tai, jos kahdesta tai useammasta rikoksesta on
38040: tuomittu yhtäläinen rangaistus eikä sitä anka-
38041: rampaa rangaistusta ole tuomittu, johonkin
38042: niistä enintään puolet muista rangaistuksista.
38043:
38044: 1§
38045:
38046: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
38047: Milloin joku olisi tuomittava kahdesta tai
38048: useammasta rikoksesta vankeuteen, hänet tuo-
38049: mitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistuk-
38050: seen, jollei muualla laissa ole toisin säädetty.
38051: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava van-
38052: keutta ja yhdestä tai useammasta muusta ri-
38053: koksesta sakkoa, tuomioistuin saa tuomita kai-
38054: 1990 vp. - HE n:o 40 77
38055:
38056: Voimassa oleva laki Ehdotus
38057:
38058: kista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen
38059: taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangais-
38060: tuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa.
38061: Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elin-
38062: kautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elin-
38063: kautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangais-
38064: tukseksi kaikista rikoksista.
38065: 2§
38066: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen
38067: enimmäis- ja vähimmäisaika
38068: Yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikok-
38069: sista seuraavan ankarimman enimmäisrangais-
38070: tuksen saa ylittää, mutta rangaistus ei saa olla
38071: eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa
38072: pitempi. Ankarinta enimmäisrangaistusta ei
38073: myöskään saa ylittää enempää kuin
38074: 1) yhdellä vuodella, jos ankarin enimmäis-
38075: rangaistus on vankeutta vähemmän kuin kaksi
38076: vuotta;
38077: 2) kahdella vuodella, jos ankarin enimmäis-
38078: rangaistus on vankeutta vähintään kaksi vuotta
38079: mutta vähemmän kuin neljä vuotta; eikä
38080: 3) kolmella vuodella, jos ankarin enimmäis-
38081: rangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään
38082: neljä vuotta.
38083: Rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri
38084: rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangais-
38085: tus.
38086: Ankarimmalla enimmäis- ja vähimmäisran-
38087: gaistuksel/a tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka
38088: rikoksesta saadaan tapaukseen sovellettavien
38089: säännösten mukaan tuomita enimmäis- tai vä-
38090: himmäisrangaistukseksi. Jos rikoksesta voi
38091: seurata vain sakkoa, sakkojen katsotaan van-
38092: keusrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vas-
38093: taavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta.
38094: 6§ 3§
38095: Yhteinen sakkorangaistus
38096: Sakkoa tai sakon muuntorangaistusta ei yh- Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa
38097: distetä toiseen sakkoon tai sakon muuntoran- kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoran-
38098: gaistukseen eikä määräaikaiseen vapausran- gaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakko-
38099: gaistukseen. rangaistukseen.
38100: Jos joku samalla kertaa tuomitaan kahteen Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään
38101: tai useampaan sakkoon, lasketaan sakot täysin kaksisataaneljäkymmentä päiväsakkoa. Jos
38102: määrin yhteen. jostakin rikoksesta Iuomittavalle sakkorangais-
38103: tuksel/e on 1 päivän kesäkuuta 1969 jälkeen
38104: säädetty erityinen vähimmäismäärä, yhteinen
38105: sakkorangaistus ei saa olla sitä pienempi.
38106: 78 1990 vp. - HE n:o 40
38107:
38108: Voimassa oleva laki Ehdotus
38109:
38110: Edellä säädettyö ei sovelleta markkamääräi-
38111: sesti tuomittavaan uhkasakkoon.
38112: 7§ 4§
38113: Muut seuraamukset
38114: Jos edellä tässä luvussa mainituissa tapauk- Jos jostakin rikoksesta on yleisen rangais-
38115: sissa syyllinen on jostakin rikoksesta tuomitta- tuksen ohella tuomittava viraltapano tai muu
38116: va viralta pantavaksi tai virantoimituksesta seuraamus, seuraamus on laissa säädetyin edel-
38117: eroteltavaksi taikka muuhun senkaltaiseen seu- lytyksin tuomittava myös yhteisen rangaistuk-
38118: raamukseen, on hänet yleistä lajia olevan ran- sen ohella.
38119: gaistuksen lisäksi tuomittava myös sellaiseen
38120: seuraamukseen.
38121: 5§
38122: Yhteisen rangaistuksen mittaaminen
38123: Yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkoran-
38124: gaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltu-
38125: vin osin 6 luvun säännöksiä.
38126: Yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökoh-
38127: daksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava
38128: rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan
38129: mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä
38130: mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten,
38131: että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös
38132: rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keski-
38133: näiseen yhteyteen. Jos jokin 6 luvussa tarkoi-
38134: tettu rangaistuksen koventamis- tai lieventä-
38135: misperuste taikka luvussa mainittu muu seikka
38136: koskee vain jotakin tai joitakin samalla kertaa
38137: tuomittavista rikoksista, se on kohtuullisessa
38138: määrin otettava huomioon yhteistä rangaistus-
38139: ta mitattaessa.
38140:
38141: 8§ 6§
38142: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
38143: jälkikäteen
38144: Jos joku sen jälkeen, kun hänet on yhdestä Jos yhdestä tai useammasta rikoksesta eh-
38145: tai useammasta rikoksesta tuomittu määräai- dottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua
38146: kaiseen vankeusrangaistukseen, todetaan syy- syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen
38147: pääksi siihen, että hän ennen tämän rangais- tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta,
38148: tuksen tuomitsemista oli tehnyt muitakin ri- rangaistus on määrättävä niin kuin kaikki nä-
38149: koksia, joista hänet tuomitaan määräaikaiseen mä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuo-
38150: vankeusrangaistukseen, on hänet tuomittava mioistuimen käsiteltäväksi. Jos aikaisemmin
38151: niin kuin kaikki rikokset olisi saatettu tuomio- tuomittua rangaistusta, myös sen ehkä jo ta-
38152: istuimen käsiteltäviksi samalla kertaa. pahtuneen täytäntöönpanon merkitys erityises-
38153: ti huomioon ottaen, on pidettävä riittävänä
38154: seuraamuksena myös myöhemmin käsiteltä-
38155: väksi tulleesta rikoksesta, tuomioistuimen on
38156: määrättävä, että aikaisempi rangaistus koskee
38157: 1990 vp. - HE n:o 40 79
38158:
38159: Voimassa oleva laki Ehdotus
38160: tätäkin rikosta. Yhteinen vankeusrangaistus
38161: saadaan kuitenkin määrätä jälkikäteen tässä
38162: pykälässä säädetyllä tavalla vasta, kun aikai-
38163: sempi tuomio on saanut lainvoiman tai on
38164: pantavissa täytäntöön niin kuin lainvoimoinen
38165: tuomio.
38166: Sellaisista rikoksista tuomittuja rangaistuk- Rikoksista, joista toinen on tehty sen jäl-
38167: sia, joista toinen on tehty sen jälkeen, kun keen, kun toisesta jo oli tuomittu ehdoton
38168: toisesta oli jo tuomittu rangaistus, ei ole keske- vankeusrangaistus, ei määrätä yhteistä van-
38169: nään yhdistettävä. keusrangaistusta.
38170: Mitä edellä on säädetty tuomiosta, jolla joku
38171: on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistuk-
38172: seen, sovelletaan myös tuomioon, jolla ehdolli-
38173: nen vankeusrangaistus on määrätty pantavaksi
38174: täytäntöön.
38175: 9§ 7§
38176: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen
38177: täytäntöönpanoa varten
38178: Jos useammat tässä luvussa olevien säännös- Jos samalla kertaa on pantava täytäntöön
38179: ten mukaan yhdistettävät rangaistukset on sa- kaksi tai useampia vankeusrangaistuksia tai jos
38180: malla kertaa pantava täytäntöön, ilmoittakoon sen jälkeen, kun tuomittu on suorittanut van-
38181: vankilanjohtaja siitä hovioikeudelle, jonka tu- keusrangaistusta, tulee täytäntöönpantavaksi
38182: lee rangaistukset yhdistää. toinen vankeusrangaistus ja rikoksista olisi, jos
38183: Sama olkoon lakina, vaikka jokin tai jotkin ne olisivat olleet käsiteltävinä samalla kertaa,
38184: rangaistuksista, jotka olisi ollut yhdistettävä ja näiden rangaistusten asemesta ollut tuomittava
38185: samalla kertaa pantava täytäntöön, on kärsitty yhteinen vankeusrangaistus, tuomioistuimen
38186: ja jäljellä olevat siten joutuvat erikseen täytän- on määrättävä yhteinen vankeusrangaistus täy-
38187: töön pantaviksi. täntöönpanoa varten.
38188: Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää viral-
38189: lisen syyttäjän esityksestä jokin aikaisemmissa
38190: oikeudenkäynneissä vankeusrangaistuksen tuo-
38191: minneista alioikeuksista tai tuomitun oleskelu-
38192: paikkakunnan yleinen alioikeus. Istunto voi-
38193: daan pitää myös muuna aikana ja muussa
38194: paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnoista
38195: on määrätty. Yhteisen vankeusrangaistuksen
38196: määräämistä koskevaa asiaa käsiteltäessä kih-
38197: lakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on päätös-
38198: valtainen myös, kun siinä on yksin puheenjoh-
38199: taja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on
38200: käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa,
38201: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa
38202: käsiteltäväksi.
38203: Yhteistä rangaistusta ei saa määrätä ennen
38204: kuin tuomitulle on todisteellisesti varattu tilai-
38205: suus tulla asiassa kuulluksi. Muutoksenhausta
38206: yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevaan
38207: päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhaus-
38208: ta rikosasioissa on säädetty. Muutoksenhaku ei
38209: estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomio-
38210: istuin toisin määrää.
38211: 80 1990 vp. - HE n:o 40
38212:
38213: Voimassa oleva laki Ehdotus
38214:
38215: 8§
38216: Yhteisen vankeusrangaistuksen
38217: poikkeuksellinen määrääminen
38218: Jos yhteinen vankeusrangaistus on määrätty
38219: kahdesta tai useammasta rikoksesta ja sittem-
38220: min 6 tai 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa
38221: havaitaan, että jostakin niistä rikoksista, joista
38222: on määrätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä
38223: jostakin muusta rikoksesta olisi tullut määrätä
38224: tai tulisi määrätä tällainen rangaistus, on kai-
38225: kista näistä rikoksista määrättävä yhteinen
38226: vankeusrangaistus.
38227: 9§
38228: Asianomistajan asema
38229: Yhteistä vankeusrangaistusta 6, 7 tai 8 §:n
38230: mukaan määrättäessä aikaisemmin ratkoistun
38231: rikosasian asianomistajolla ei ole puhevaltaa.
38232:
38233:
38234: 8 luku
38235: Vanhentumisesta
38236: 4 § 4§
38237: Jos teko käsittää useita rikoksia, rangaistuk- Jos sama teko käsittää useita rikoksia, ran-
38238: sen saa tuomita kaikista noista rikoksista niin gaistuksen saa tuomita kaikista rikoksista niin
38239: kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä.
38240:
38241: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
38242: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38243: kuuta 19 .
38244: Lakia sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty
38245: sen tultua voimaan.
38246: Lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin, 7 luvun
38247: 3 §:n ja 8 luvun 4 §:n säännöksiä sovelletaan
38248: myös rikoksiin, jotka on tehty ennen sen voi-
38249: maantuloa. Muutoksenhakutuomioistuin saa
38250: kuitenkin soveltaa myös aikaisemman lain 2
38251: luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä, jos asia on
38252: ratkaistu alemmassa oikeusasteessa ennen tä-
38253: män lain voimaantuloa.
38254: Lain yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
38255: mistä koskevia säännöksiä sovelletaan myös
38256: silloin, kun rikos on tehty ennen sen voimaan-
38257: tuloa. Jos rangaistukset on alemmassa oikeus-
38258: asteessa yhdistetty ennen lain voimaantuloa tai
38259: jos ennen lain voimaantuloa tehdystä rikokses-
38260: ta tuomittava rangaistus olisi aikaisemman lain
38261: 7 luvun 8 §:n mukaan tullut yhdistää toiseen
38262: ennen lain voimaantuloa tuomittuun rangais-
38263: 1990 vp. - HE n:o 40 81
38264:
38265: Voimassa oleva laki Ehdotus
38266: tukseen, sovelletaan kuitenkin aikaisemman
38267: lain 7 luvun 8 §:n säännöksiä. Yhdistetty ran-
38268: gaistus ei tällöin saa olla ankarampi kuin mitä
38269: rikoksista voitaisiin tämän lain 7 luvun 2 §:n
38270: mukaan enintään tuomita yhteiseksi rangais-
38271: tukseksi. Jos aikaisemmin tuomittu rangaistus
38272: on yhtä ankara tai ankarampi kuin tämän lain
38273: 7 luvun 2 §:n mukaan määräytyvä ankarin
38274: rangaistus, tuomioistuimen on määrättävä, et-
38275: tä yhdistettävä rangaistus sisältyy aikaisemmin
38276: tuomittuun rangaistukseen. Jos kahdesta tai
38277: useammasta rikoksesta, joista tuomitut ran-
38278: gaistukset olisi aikaisemman lain 7 luvun 8 §:n
38279: mukaan pitänyt yhdistää ennen tämän lain
38280: voimaantuloa tuomittuun rangaistukseen, tai
38281: tällaisesta rikoksesta ja jostakin muusta rikok-
38282: sesta on jo tuomittu yhteinen rangaistus, noita
38283: rikoksia ja niistä tuomittua rangaistusta ei
38284: oteta huomioon rangaistuksia yhdistettäessä.
38285: Jos yksin teoin tehtyjen rikosten tai jatketun
38286: rikoksen tekeminen on alkanut ennen tämän
38287: lain voimaantuloa ja päättynyt tämän lain
38288: tultua voimaan, rikokset katsotaan tehdyiksi
38289: tämän lain tultua voimaan. Yhteistä vankeus-
38290: rangaistusta tällaisista rikoksista määrättäessä
38291: ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 7 luvun
38292: 2 §:n säännöksiä enimmäisrangaistuksen ylittä-
38293: misestä.
38294: Aikaisemman lain 7 luvun 9 §:n säännöksiä
38295: sovelletaan myös silloin, kun tämän lain tultua
38296: voimaan tulee täytäntöönpantavaksi rangais-
38297: tuksia, jotka olisi tullut tai tulisi yhdistää.
38298: Rangaistuksen yhdistämisen toimittaa tuolloin
38299: virallisen syyttäjän esityksestä tämän lain 7
38300: luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu alioikeus.
38301: Hovioikeudessa lain voimaan tullessa vireillä
38302: olevat rangaistuksen yhdistämistä koskevat
38303: asiat ratkaisee kuitenkin hovioikeus.
38304: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
38305: täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin.
38306:
38307:
38308:
38309:
38310: 11 300270F
38311: 82 1990 vp. - HE n:o 40
38312:
38313: 2.
38314: Laki
38315: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta
38316:
38317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
38318: 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1947 annetussa laissa (1147),
38319: näin kuuluvaksi:
38320:
38321: Voimassa oleva laki Ehdotus
38322: 16 § 16 §
38323: Virallisen syytteen alaisia ovat kaikki ne Rikos on virallisen syytteen alainen, jollei
38324: rikokset, joita laki tai asetukset eivät siitä ole toisin säädetty.
38325: nimenomaan erota. Jos sama teko käsittää
38326: useampia rikoksia ja jos joku niistä on viralli-
38327: sen syytteen alainen, on sellainen syyte toisista-
38328: kin rikoksista tehtävä, vaikka ne muuten olisi-
38329: vatkin siitä erotetut.
38330:
38331: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38332: kuuta 19 .
38333: Jos virallinen syyttäjä on ennen tämän lain
38334: voimaantuloa nostanut syytteen rikoksesta,
38335: josta hän aikaisemman lain mukaan sai nostaa
38336: syytteen, hän saa jatkaa syytteen ajamista
38337: myös voimaantulon jälkeen.
38338:
38339:
38340:
38341:
38342: 3.
38343: Laki
38344: sotilaskurinpitolain 5 §:n muuttamisesta
38345:
38346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas-
38347: kurinpitolain (331183) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
38348:
38349: Voimassa oleva laki Ehdotus
38350: 5§ 5§
38351: Kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yh- Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta
38352: distetä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta
38353: eikä sakkoon. tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistus-
38354: ta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräai-
38355: kaiseen vankeusrangaistukseen.
38356:
38357:
38358: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38359: kuuta 19 .
38360: 1990 vp. - HE n:o 40 83
38361:
38362: 4. Laki
38363: ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
38364:
38365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ehdollisesta rangaistuksesta 13 päivänä helmi-
38366: kuuta 1976 annetun lain (135176) 4 ja 5 § näin kuuluviksi:
38367:
38368: Voimassa oleva laki Ehdotus
38369: 4 § 4 §
38370: Milloin ehdolliseen rangaistukseen tuomittu Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittu te-
38371: tekee koetusaikana uuden rikoksen, josta hä- kee koetusaikana uuden rikoksen, josta hänet
38372: net tuomitaan vankeusrangaistukseen, ja syyte olisi tuomittava vankeusrangaistukseen, ja syy-
38373: tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuoden te tästä rikoksesta on nostettu viimeistään vuo-
38374: kuluessa koetusajan päättymisestä, voi tuomio- den kuluessa koetusajan päättymisestä, tuo-
38375: istuin määrätä ehdollisen rangaistuksen panta- mioistuin saa määrätä ehdollisen rangaistuksen
38376: vaksi täytäntöön. Jos uudesta rikoksesta tuo- pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai
38377: mitaan vuotta pitempään ehdottomaan van- osaksi sekä jättää rangaistuksen muulta osin
38378: keusrangaistukseen, on aikaisempi ehdollinen ehdolliseksi aikaisemmin määrätyin koetus-
38379: rangaistus määrättävä pantavaksi täytäntöön. ajoin. Jos ehdollisesta rangaistuksesta määrä-
38380: tään pantavaksi täytäntöön vain osa, tuomiois-
38381: tuimen on päätöksessään mainittava edelleen
38382: ehdolliseksi jäävän rangaistuksen pituus ja
38383: koetusajan päättymispäivä. Jos ehdollisia ran-
38384: gaistuksia on kaksi tai useampia, rangaistukset
38385: voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön myös
38386: vain jonkin rangaistuksen tai joidenkin ran-
38387: gaistusten osalta.
38388: Jos ehdollinen rangaistus määrätään panta-
38389: vaksi täytäntöön joko kokonaan tai osaksi ja
38390: uudesta rikoksesta olisi tuomittava ehdoton
38391: vankeusrangaistus, tekijän tuomitsemisessa yh-
38392: teiseen vankeusrangaistukseen noudatetaan so-
38393: veltuvin osin, mitä rikoslain 7 luvussa sääde-
38394: tään. Vastaavasti on meneteltävä, jos täytän-
38395: töönpantavaksi määrätään kaksi tai useampia
38396: ehdollisia rangaistuksia tai jos tuomittu on
38397: ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen
38398: ennen sen täytäntöönpantavaksi määräämistä
38399: tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
38400: 5§ 5 §
38401: Jos ehdolliseen rangaistukseen tuomittua en- Jos ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuo-
38402: nen koetusajan päättymistä syytetään ennen mittua ennen koetusajan päättymistä syytetään
38403: tuomiota tehdystä muusta rikoksesta ja hänet ennen tuomiota tehdystä muusta rikoksesta,
38404: tuomitaan siitä rangaistukseen, on rangaistuk- josta hänet olisi tuomittava rangaistukseen,
38405: set yhdistettävä rikoslain mukaan ja samalla eikä häntä ole ehdollisen rangaistuksen tuomit-
38406: määrättävä, onko yhdistetty rangaistus oleva semisen jälkeen tuomittu rikoslain 7 luvun
38407: ehdollinen. 6 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun rangais-
38408: tukseen, hänet on t'(.lomittava rikoksista yhtei-
38409: seen rangaistukSJJ!fl noudattaen soveltuvin osin
38410: rikoslain 7 luvun säännöksiä sekä samalla mää-
38411: rättävä, onko yhteinen rangaistus oleva ehdol-
38412: linen.
38413: 84 1990 vp. - HE n:o 40
38414:
38415: Voimassa oleva laki Ehdotus
38416:
38417: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38418: kuuta 19 .
38419: Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan silloin-
38420: kin, kun uusi rikos on tehty ennen lain voi-
38421: maantuloa. Muilta osin lakia sovelletaan ennen
38422: sen voimaantuloa tehdystä rikoksesta tuomit-
38423: tuun rangaistukseen vain silloin, kun vankeus-
38424: rangaistus, joka on määrätty ehdolliseksi, on
38425: tuomittu lain tultua voimaan, eikä sitä ole
38426: yhdistettävä ennen sen voimaantuloa tuomit-
38427: tuun rangaistukseen.
38428:
38429:
38430:
38431:
38432: 5.
38433: Laki
38434: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta
38435:
38436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38437: kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 40) 17, 21
38438: ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (494/53), sekä
38439: muutetaan 20 §, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa,
38440: näin kuuluvaksi:
38441:
38442: Voimassa oleva laki Ehdotus
38443: 17 §
38444: Vankilaoikeus voi pitentää nuorisovankilaan (kumotaan)
38445: määräämänsä nuoren rikoksentekijän rangais-
38446: tusajan enintään yhdellä vuodella yli tuomiossa
38447: määrätyn ajan, ei kuitenkaan enää sen jälkeen,
38448: kun nuorisovankilaan määräämisestä on kulu-
38449: nut kuusi kuukautta.
38450: Vankilaoikeus voi, milloin se vangin kasva-
38451: tuksen ja kehityksen kannalta havaitaan sopi-
38452: vaksi, nuorisovankilan johtokunnan esitykses-
38453: tä tai johtokuntaa kuultuaan poistaa vangin
38454: rangaistusaikaan määräämänsä pitennyksen jo-
38455: ko osaksi tai kokonaan.
38456: 20 § 20 §
38457: Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau- Jos nuorisovankilasta ehdonalaiseen vapau-
38458: teen' päästetty ori muusta syystä kuin uuden teen päästetty on muusta syystä kuin uuden
38459: rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, rikoksen johdosta menettänyt vapautensa, hä-
38460: määrätköön vankilaoikeus, onko hänet toimi- nen on, jos hän ei ole alkaessaan suorittaa
38461: tettava takaisin nuorisovankilaan kärsimään jäännösrangaistusta kahtakymmentäkolmea
38462: sitä rangaistusta, mikä oli jäljellä silloin, kun vuotta täyttänyt, ilman vankilaoikeuden eri
38463: hänet päästettiin vapaaksi, vai onko hänen määräystä suoritettava jäännösrangaistustaan
38464: kärsittävä jäännösrangaistuksensa yleisessä nuorisovankilassa.
38465: vankilassa tavallisena vankeusrangaistuksena.
38466: 1990 vp. - HE n:o 40 85
38467:
38468: Voimassa oleva laki Ehdotus
38469: Milloin jäännösrangaistus määrätään kärsit- Gää pois)
38470: täväksi yleisessä vankilassa, vankilaoikeus voi
38471: joko osaksi tai kokonaan poistaa rangaistusai-
38472: kaan nuorisovankilaan määräämisen johdosta
38473: tulleen pitennyksen, kuitenkin niin, että jos
38474: jäännösrangaistus on ankarampi kuin oikeu-
38475: den tuomitsema rangaistus, on se lyhennettävä
38476: siten, että se ankaruudeltaan vastaa enintään
38477: oikeuden tuomitsemaa rangaistusta.
38478:
38479: 21 §
38480: Jos vankilaoikeus määrää nuorisovankilassa (kumotaan)
38481: rangaistusta kärsineen jälleen tällaiseen vanki-
38482: laan uuden rikoksen johdosta, jonka hän on
38483: tehnyt sen jälkeen, kun rangaistus aikaisem-
38484: masta rikoksesta tuomittiin, määrätköön van-
38485: kilaoikeus samalla 17 §:n nojalla uudelleen
38486: hänen nuorisovankilassaoloaikansa, kuitenkin
38487: niin, ettei mainitussa pykälässä tarkoitettu pi-
38488: tennys tällöinkään saa olla yhteensä enempää
38489: kuin yksi vuosi.
38490: Kun uudelleen rikkonut määrätään yleiseen
38491: vankilaan, pidettäköön rangaistuksia yhteen-
38492: laskettaessa sitä osaa edellisestä rangaistukses-
38493: ta, joka rikoksentekijäitä oli jäänyt nuoriso-
38494: vankilassa kärsimättä, tavallisen vankeusran-
38495: gaistuksen veroisena, ja sovellettakoon vastaa-
38496: vasti, mitä 20 §:n 2 momentissa on säädetty.
38497: Jos uusi rikos on tapahtunut sen jälkeen,
38498: kun rikoksentekijä oli täyttänyt kaksikymmen-
38499: täyksi vuotta, vankilaoikeuden on määrättävä
38500: hänet kärsimään rangaistuksensa yleisessä van-
38501: kilassa.
38502: 22 §
38503: Jos nuorisovankilaan jostakin rikoksesta (kumotaan)
38504: määrätty todetaan syypääksi siihen, että hän,
38505: ennen kuin rangaistus siitä rikoksesta tuomit-
38506: tiin, oli tehnyt toisenkin rikoksen, otettakoon
38507: rangaistuksia yhdistettäessä ensinmainitusta ri-
38508: koksesta tuomittu rangaistus huomioon sellai-
38509: sena, kuin se oli oikeuden tuomiossa.
38510: Jos vankilaoikeus määrää yhdistetyn ran-
38511: gaistuksen kärsittäväksi nuorisovankilassa,
38512: noudatettakoon, mitä 17 § :ssä on säädetty.
38513: Jos vankilaoikeus määrää yhdistetyn ran-
38514: gaistuksen kärsittäväksi yleisessä vankilassa ja
38515: aikaisemman rangaistuksen aika on nuoriso-
38516: vankilaan määräämisen johdosta pitentynyt,
38517: tulee vankilaoikeuden määrätä, onko myös
38518: pitennystä vastaava aika tai osa siitä vähennet-
38519: tävä yhdistetystä rangaistuksesta. Nuorisovan-
38520: kilassa kärsittyä rangaistusta on pidettävä ta-
38521: vallisen vankeusrangaistuksen veroisena.
38522: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38523: kuuta 19 .
38524: 86 1990 vp. - HE n:o 40
38525:
38526: 6.
38527: Laki
38528: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta
38529:
38530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38531: muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain
38532: (317/53) 1 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä huhtikuuta
38533: 1971 annetussa laissa (303171), ja
38534: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä huhtikuuta
38535: 1971 annetulla lailla ja 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (491171), uusi 2 momentti,
38536: jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
38537:
38538: Voimassa oleva laki Ehdotus
38539: 1§ 1§
38540: Jos rikoksentekijä tuomitaan Jos rikoksentekijä tuomitaan
38541: 1) murhasta, taposta tai törkeästä pahoinpi- 1) murhasta, tapostatai törkeästä pahoinpi-
38542: telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä telystä, törkeää väkivaltaa käyttäen tehdystä
38543: ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa- ryöstöstä tai väkisinmakaamisesta, hengenvaa-
38544: ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta ran aiheuttavasta murhapoltosta taikka muusta
38545: törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli-
38546: suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas- suutta toisen hengelle tai terveydelle osoittavas-
38547: ta rikoksesta tai ta rikoksesta tai
38548: 2) yhdellä teolla tehdyistä rikoksista tai jat- (jää pois)
38549: ketusta rikoksesta, joihin sisältyy sanotunlaista
38550: väkivaltaisuutta tai vaarallisuutta, taikka
38551: 3) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai 2) edellä tarkoitettua väkivaltaisuutta tai
38552: vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä vaarallisuutta osoittavasta rikoksen yrityksestä
38553: tai osallisuudesta rikokseen tai osallisuudesta rikokseen
38554: määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden määräaikaiseen, vähintään kahden vuoden
38555: vapausrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voi tässä
38556: pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt- pykälässä säädetyin edellytyksin virallisen syyt-
38557: täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites- täjän vaatimuksesta rangaistuksen tuomites-
38558: saan samalla päättää, että tuomittu voidaan saan samalla päättää, että tuomittu voidaan
38559: määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen, niin
38560: kuin tässä laissa säädetään. kuin tässä laissa säädetään.
38561: Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta
38562: tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeus-
38563: rangaistus, on 1 momentissa tarkoitetun pää-
38564: töksen edellytyksenä, että ainakin yhteen ri-
38565: kokseen sisältyy edellä tarkoitettua väkivaltai-
38566: suutta tai vaarallisuutta ja että tästä rikoksesta
38567: erikseen tuomittuna seuraisi määräaikainen,
38568: vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus.
38569:
38570: 13§ 13§
38571: Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai Jos pakkolaitokseen eristetty on tuomittu tai
38572: tuomitaan määräaikaiseen vapausrangaistuk- tuomitaan määräaikaiseen vankeusrangaistuk-
38573: seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais- seen tai sakon muuntorangaistukseen, rangais-
38574: tukset on yhdistettävä tai yhteenlaskettava, tukset on yhdistettävä, niistä on muodostettava
38575: niin kuin rangaistusten yhdistämisestä ja yh- yhteinen vankeusrangaistus tai rangaistukset
38576: teenlaskemisesta niitä täytäntöönpantaessa on on yhteenlaskettava niin kuin rangaistusten
38577: 1990 vp. - HE n:o 40 87
38578:
38579: Voimassa oleva laki Ehdotus
38580:
38581: säädetty. Yhdistetty tai yhteenlaskettu rangais- yhdistämisestä, yhteisen rangaistuksen määrää-
38582: tus pannaan täytäntöön pakkolaitoksessa. misestä ja rangaistusten yhteenlaskemisesta nii-
38583: tä täytäntöönpantaessa on säädetty. Yhdistet-
38584: ty, yhteinen tai yhteenlaskettu rangaistus pan-
38585: naan täytäntöön pakkolaitoksessa.
38586:
38587:
38588: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38589: kuuta 19 .
38590: Tätä lakia sovelletaan myös rikoksiin, jotka
38591: on tehty ennen sen voimaantuloa. Aikaisem-
38592: man lain mukaan yhdellä teolla tehdyistä ri-
38593: koksista ja jatketusta rikoksesta tuomittuun
38594: rangaistukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tä-
38595: män lain 1 §:n 2 momentissa säädetään yhtei-
38596: sestä vankeusrangaistuksesta.
38597:
38598:
38599:
38600:
38601: 7.
38602: Laki ;
38603: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen;2 ja 5 luvun muuttamisesta
38604:
38605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase-
38606: tuksen 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti sekä 5 luvun 9 ja 10 §,
38607: sellaisena kuin 2 luvun 1 a § on muutettuna 29 päivänä elokuuta 1986 ja 10 päivänä kesäkuuta
38608: 1988 annetuilla laeilla (651186 ja 507 /88) ja 2 §:n 1 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1971
38609: annetussa laissa (302/71) sekä 5 luvun 9 § 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (497/53)
38610: ja 10 § 20 päivänä marraskuuta 1942 annetussa laissa (882/42), näin kuuluviksi:
38611:
38612: Voimassa oleva laki Ehdotus
38613:
38614: 2 luku
38615: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja
38616: sakon muuntorangaistuksesta
38617: 1a § 1a §
38618: Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal- Jos tuomitun on rangaistuslaitoksessa samal-
38619: la kertaa suoritettava useampia vankeusran- la kertaa suoritettava useampia vankeusran-
38620: gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä, ja gaistuksia, joita ei ole toisiinsa yhdistettävä tai
38621: niiden ohella tai erikseen sakon muuntoran- joista ei ole muodostettava yhteistä vankeus-
38622: gaistuksia, rangaistuslaitoksen johtajan on las- rangaistusta, ja niiden ohella tai erikseen sakon
38623: kettava ne yhteen täysin määrin. Kuitenkin on muuntorangaistuksia, rangaistuslaitoksen joh-
38624: elinkautisen vankeusrangaistuksen katsottava tajan on laskettava ne yhteen täysin määrin.
38625: käsittävän kaikki määräaikaiset vankeusran- Kuitenkin on elinkautisen vankeusrangaistuk-
38626: gaistukset ja sakon muuntorangaistukset. Mää- sen katsottava käsittävän kaikki määräaikaiset
38627: räaikaisen vankeusrangaistuksen yhteenlasket- vankeusrangaistukset ja sakon muuotarangais-
38628: tu aika ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä tukset. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen
38629: vuotta eikä sakon muuotarangaistuksen pitem- yhteenlaskettu aika ei saa olla pitempi kuin
38630: 88 1990 vp. - HE n:o 40
38631:
38632: Voimassa oleva laki Ehdotus
38633: pi kuin satakaksikymmentä päivää. Kun van- kaksikymmentä vuotta eikä sakon muuntoran-
38634: keusrangaistus ja sakon muuntorangaistus on gaistuksen pitempi kuin satakaksikymmentä
38635: laskettu yhteen, tuomitun on katsottava ensin päivää. Kun vankeusrangaistus ja sakon muun-
38636: suorittavan muuntorangaistuksen. torangaistus on laskettu yhteen, tuomitun on
38637: katsottava ensin suorittavan muuntorangais-
38638: tuksen.
38639: Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty van- Jos täytäntöönpantavana on yhdistetty tai
38640: keusrangaistus, johon sisältyvä rangaistus on yhteinen vankeusrangaistus, johon sisältyvä
38641: ollut aikaisemmin täytäntöönpantavana, tai rangaistus on ollut aikaisemmin täytäntöön-
38642: tuomitun vastapuolen muutoksenhakuvaati- pantavana, tai tuomitun vastapuolen muutok-
38643: muksen perusteella pidentynyt rangaistus, joka senhakuvaatimuksen perusteella pidentynyt
38644: on aikaisemmin ollut täytäntöönpantavana sil- rangaistus, joka on aikaisemmin ollut täytän-
38645: loisen tuomion perusteella lyhyempänä, suori- töönpantavana silloisen tuomion perusteella ly-
38646: tettava rangaistus on täytäntöönpantavana ole- hyempänä, suoritettava rangaistus on täytän-
38647: van ja aikaisemmin täytäntöönpantavana ol- töönpantavana olevan ja aikaisemmin täytän-
38648: leen rangaistuksen erotus. töönpantavana olleen rangaistuksen erotus.
38649:
38650: 2§ 2§
38651: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika
38652: lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente- lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente-
38653: riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl-
38654: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Sa- tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Täy-
38655: kon muuntorangaistuksen aika lasketaan aina sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne-
38656: päiväluvun mukaan. taan kuukausiksi siten, että kolmekymmentä
38657: päivää luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Sakon
38658: muuntorangaistuksen aika lasketaan aina päi-
38659: väluvun mukaan.
38660:
38661:
38662:
38663: 5 luku
38664: Täytäntöönpanosta nuorisovankilassa
38665: 9§ 9§
38666: Ehdonalaiseen vapauteen päästettäköön van- (jää pois)
38667: ki nuorisovankilasta ainoastaan, milloin sitä
38668: hänen kasvatuksensa ja kehityksensä kannalta
38669: on pidettävä sopivana.
38670: Vapauteen päästämisen ehtona olkoon sitä Vanki voidaan päästää nuorisovankilasta eh-
38671: paitsi että vanki on kärsinyt rangaistustaan donalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut
38672: vähintään kuusi kuukautta ja sovittanut vähin- rangaistuksestaan, tuomioistuimen rikoslain 3
38673: tään kolmanneksen vapausrangaistuksestaan, luvun 11 §:n nojalla tekemä vähennys mukaan
38674: tähän luettuna myös se aika, joka nuorista luettuna, kolmanneksen.
38675: rikoksentekijöistä annetun lain 17 § :n mukaan
38676: on tullut tuomiossa määrätyn lisäksi.
38677: Edellä 1 ja 2 momentissa mainituilla ehdoilla (jää pois)
38678: voidaan vanki myös, ei kuitenkaan ennen kuin
38679: yleisen tuomioistuimen tuomitseman rangais-
38680: tuksen aika on päättynyt, lopullisesti vapaut-
38681: taa, jolloin hänen rangaistuksensa katsotaan
38682: kärsityksi.
38683: 1990 vp. - HE n:o 40 89
38684:
38685: Voimassa oleva laki Ehdotus
38686:
38687: 10 § 10§
38688: Nuorisovankilaan määrätyn vangin lopulli- Vangin vapauttamisesta samoin kuin ehdon-
38689: sesta vapauttamisesta, sen mukaan kuin 9 §:n alaisessa vapaudessa olevan vangin valvonnas-
38690: 3 momentissa säädetään, päättää vankilaoikeus ta ja siitä, mitä vangin tulee ehdonalaisessa
38691: nuorisovankilan johtokunnan esityksestä tai vapaudessa noudattaa, on muuten voimassa,
38692: johtokuntaa kuultuaan. Vangin vapauttamises- mitä 2 luvussa säädetään. Ehdonalaiseen va-
38693: ta joko ehdollisesti tai ehdottomasti, samoin pauteen päästetyn vangin valvojaksi voidaan
38694: kuin ehdonalaisessa vapaudessa olevan vangin kuitenkin, varsinkin jos vanki on kahdeksaa-
38695: valvonnasta ja siitä, mitä vangin tulee sellaises- toista vuotta nuorempi, määrätä myös sosiaali-
38696: sa vapaudessa ollessaan noudattaa, olkoon lautakunta.
38697: muuten voimassa, mitä 2 luvussa säädetään,
38698: kuitenkin niin, että ehdonalaiseen vapauteen
38699: päästetyn vangin valvojaksi voidaan, varsinkin
38700: jos vanki on kahdeksaatoista vuotta nuorempi,
38701: määrätä myös asianomainen huoltolautakunta.
38702: Lain 2 luvun 1 a § ja 2 §:n 1 momentti
38703: tulevat voimaan päivänä kuuta
38704: 19 .
38705: Ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksis-
38706: ta tuomitut vankeusrangaistukset yhdistetään
38707: toisiinsa aikaisemman lain mukaisesti rikoslain
38708: muuttamisesta annetun lain ( 1 ) siirtymä-
38709: säännöksissä säädetyissä tapauksissa ja nou-
38710: dattaen mitä niissä säädetään.
38711: Lain 5 luvun 9 ja JO § tulevat voimaan
38712: patvana kuuta 19 .
38713: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
38714: täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin.
38715:
38716:
38717: 8.
38718: Laki
38719: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen
38720: tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 7 ja 29 §:n muuttamisesta
38721:
38722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä
38723: yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta
38724: 1963 annetun lain (326/63) 7 §:n 1 momentti ja 29 §,
38725: sellaisena kuin näistä on 7 §:n 1 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa
38726: (621/74), näin kuuluviksi:
38727: Voimassa oleva laki Ehdotus
38728: 7§ 7§
38729: Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan
38730: täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin
38731: lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos- lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanos-
38732: ta on säädetty. Nuorisovankilaan määrätyn ta on säädetty.
38733: nuoren rikoksentekijän rangaistusaikaa ei kui-
38734: tenkaan saa pitentää.
38735:
38736: 12 300270F
38737: 90 1990 vp. - HE n:o 40
38738:
38739: Voimassa oleva laki Ehdotus
38740: 29 § 29 §
38741: Mitä rikoslain 7 luvussa on säädetty rangais- Mitä rikoslain 7 luvussa säädetään yhteisen
38742: tusten yhdistämisestä, älköön sovellettako ran- rangaistuksen määräämisestä sekä aikaisem-
38743: gaistukseen, joka on tuomittu Islannissa, Nor- massa laissa rangaistusten yhdistämisestä, ei
38744: jassa, Ruotsissa tai Tanskassa. sovelleta rangaistukseen, joka on tuomittu Is-
38745: lannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa.
38746: Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo- Jos se, joka muussa pohjoismaassa on tuo-
38747: mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla, mittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla,
38748: tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses- tuomitaan Suomessa rangaistukseen rikokses-
38749: ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio ta, joka on tehty ennen kuin ehdollinen tuomio
38750: annettiin, määrätköön tuomioistuin samalla, annettiin, tuomioistuimen on samalla määrät-
38751: rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko tävä, yhteistä rangaistusta määräämättö tai
38752: ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy- rangaistuksia keskenään yhdistämättä, onko
38753: täntöön. ehdollisesti tuomittu rangaistus pantava täy-
38754: täntöön.
38755:
38756: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38757: kuuta 19 .
38758:
38759:
38760:
38761:
38762: 9.
38763: Laki
38764: kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 18 §:n
38765: muuttamisesta
38766:
38767: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausran-
38768: gaistusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21/87) 18 § näin
38769: kuuluvaksi:
38770:
38771: Voimassa oleva laki Ehdotus
38772: 18 § 18 §
38773: Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk- Vieraassa valtiossa määrättyyn seuraamuk-
38774: seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä seen ei sovelleta rikoslain 7 luvun säännöksiä
38775: rangaistusten yhdistämisestä. yhteisestä rangaistuksesta eikä aikaisemman
38776: lain säännöksiä rangaistusten yhdistämisestä.
38777: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38778: kuuta 19 .
38779: 1990 vp. - HE n:o 40 91
38780:
38781: 10.
38782: Laki
38783: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
38784:
38785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
38786: 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun lain (132/69) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
38787:
38788: Voimassa oleva laki Ehdotus
38789: 19 § 19 §
38790: Tämän lain nojalla tuomittua vankeusran- Rikoksesta, josta tässä laissa on säädetty
38791: gaistusta ei saa yhdistää muusta rikoksesta rangaistus, ja muusta rikoksesta ei saa määrätä
38792: tuomittuun rangaistukseen eikä laskea yhteen yhteistä vankeusrangaistusta, eikä tämän lain
38793: sellaisen rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus- nojalla tuomittua vankeusrangaistusta saa yh-
38794: miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta distää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta
38795: rikoksesta tuomitun vapausrangaistuksen ran- tuomitun rangaistuksen kanssa. Siviilipalvelus-
38796: gaistuslaitoksessa kärsittävä osa sekä hänelle miehelle muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta
38797: tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus, rikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen ran-
38798: jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai- gaistuslaitoksessa suoritettava osa sekä hänelle
38799: sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran- tuomittua sakkoa vastaava muuntorangaistus,
38800: gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en- jotka tulevat täytäntöönpantaviksi samanaikai-
38801: nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano- sesti tämän lain nojalla tuomitun vankeusran-
38802: tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan- gaistuksen kanssa, on pantava täytäntöön en-
38803: tavaksi siviilipalvelusmiehen kärsiessä tämän nen viimeksi mainittua rangaistusta. Jos sano-
38804: lain nojalla tuomittua vankeusrangaistusta, tä- tunlainen muu rangaistus tulee täytäntöönpan-
38805: män rangaistuksen täytäntöönpano on keskey- tavaksi siviilipalvelusmiehen suorittaessa tä-
38806: tettävä sanotun muun rangaistuksen täytän- män lain nojalla tuomittua vankeusrangaistus-
38807: töönpanon ajaksi. ta, tämän rangaistuksen täytäntöönpano on
38808: keskeytettävä sanotun muun rangaistuksen täy-
38809: täntöönpanon ajaksi.
38810:
38811:
38812: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38813: kuuta 19 .
38814:
38815: 11.
38816: Laki
38817: rikesakkolain 20 §:n muuttamisesta
38818:
38819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun rikesakko-
38820: lain (66/83) 20 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
38821:
38822: Voimassa oleva laki Ehdotus
38823: 20 § 20 §
38824:
38825: Rikesakkoa ei saa yhdistää eikä yhteenlaskea Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai
38826: vankeus- tai sakkorangaistukseen. määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa
38827: määrätä yhteistä rangaistusta.
38828:
38829: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38830: kuuta 19 .
38831: 92 1990 vp. - HE n:o 40
38832:
38833: 12.
38834: Laki
38835: oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
38836:
38837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38838: muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21-23 §,
38839: sellaisina kuin niistä ovat 21 § muutettuna 14 päivänä elokuuta 1901 annetulla asetuksella ja 26
38840: päivänä huhtikuuta 1957 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (175/57 ja 661/78) sekä
38841: 22 § 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (325/63) sekä
38842: lisätään 10 lukuun uusi 22 a-22 e §, 14 lukuun uusi 7 aja 7 b §, 16 lukuun uusi 10 §sekä 31
38843: lukuun uusi 9 a § seuraavasti:
38844:
38845: Voimassa oleva laki Ehdotus
38846: 10 luku
38847: Laillisesta tuomioistuimesta
38848: 21 § 21 §
38849: Rikosasiat, suuremmat ja vähemmät, tutkit- Syyte rikoksesta tutkitaan sen paikkakunnan
38850: takoon ja tuomittakoon siellä, missä rikos on tuomioistuimessa, missä rikos on tehty. Rikos
38851: tehty, kuutukoonpa rikkonut muutoin mihin katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen
38852: oikeuteen tahansa. Jos rikosta on jatkettu tahi teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen
38853: se muutoin on tehty useammissa paikkakunnis- seuraus ilmeni, tai, jos rikos jäi yritykseksi,
38854: sa, on syyllinen kaikista rikollisista teoista missä täytetyn rikoksen seuraus olisi ilmennyt.
38855: tuomittava siellä, missä joku näistä teoista on Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin
38856: tapahtunut; kuitenkin saa tutkimus, jos se kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikka-
38857: havaitaan soveliaammaksi, tapahtua myöskin kunnan tuomioistuin toimivaltainen.
38858: toisessa rikoksentekopaikassa, kuin missä ri- Jos syytettä nostettaessa ei varmuudella tie-
38859: koksentekijä tuomitaan. Ellei rikoksenteko- detä, missä rikos on tehty, voidaan syyte tutkia
38860: paikkaa tiedetä, tutkittakoon ja tuomittakoon jossakin niistä tuomioistuimista, jonka tuo-
38861: siitä jossakin niistä paikkakunnista, joissa se miopiirissä rikos voidaan otaksua tehdyksi tai
38862: voidaan otaksua tehdyksi. Jos joku on useam- jonka tuomiopiirissä syytettävä tavataan.
38863: missa paikkakunnissa tehnyt eri rikoksia, tut-
38864: kikoon ja harkitkoon kunkin paikkakunnan
38865: tuomari, onko hän rikokseen syypää, sekä
38866: määrätköön sen rangaistuksen, johon hän siitä
38867: katsotaan vikapääksi; ja tuomitkoon sitten ri-
38868: kolliselle, laissa säädettyjen perustusten mu-
38869: kaan, rangaistuksen kaikista rikoksista se oi-
38870: keus, johon hän viimeksi vedetään. Jos kaikki
38871: rikokset ovat vähäisiä, tuomittakoon kustakin
38872: siellä, missä se on tehty.
38873: Edellä 1 momentissa mainituin tavoin siirre- (jää pois)
38874: tyssä asiassa saa hakea muutosta vasta, kun
38875: asia on ratkaistu siinä tuomioistuimessa, johon
38876: se on viimeksi siirretty.
38877: Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä
38878: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytet-
38879: tävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos asian
38880: käsittely siinä katsotaan esitettävään selvityk-
38881: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-
38882: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove-
38883: liaaksi.
38884: 1990 vp. - HE n:o 40 93
38885:
38886: Voimassa oleva laki Ehdotus
38887:
38888: 22 § 22 §
38889: Rikoksesta, joka on tehty Suomen ulkopuo- Syyte Suomen ulkopuolella tehdystä rikok-
38890: lella, on, jollei muualla laissa ole toisin säädet- sesta tutkitaan, jollei muualla laissa ole toisin
38891: ty, syyte nostettava ja asia käsiteltävä sen säädetty, syytettävän asuin-, oleskelu- tai ta-
38892: paikkakunnan tuomoistuimessa, jossa syytettä- paamispaikkakunnan tuomioistuimessa.
38893: vä tavattiin tahi jossa hän oleskelee.
38894: Edellä 1 momentissa mainittuun rikokseen Gää pois, ks. voimaantulosäännös)
38895: sovellettakoon lisäksi mitä eräiden yhdessä kä-
38896: siteltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä
38897: kesäkuuta 1945 annetun lain (516145) 1 § :n 1
38898: momentissa ja 2 §:ssä on säädetty.
38899:
38900: 23 §
38901: Jos joku on toisessa kihlakunnassa ja vahin- Gää pois, ks. 21 § 1 mom.)
38902: goittaa toisessa kihlakunnassa olevaa, vastat-
38903: koon siellä, missä vahinko tapahtui. Jos joku
38904: kirjoittaa häväistyskirjoituksen ja lähettää sen
38905: toiseen paikkakuntaan, tuomittakoon siellä,
38906: missä se julki annettiin.
38907: 22 §
38908: (ks. 21 § 1 mom. sekä kumottavaksi ehdote- Jos joku on tehnyt useita rikoksia, saadaan
38909: tun eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain syyte kaikista rikoksista tutkia siinä tuomiois-
38910: oikeuspaikasta annetun lain (516/45) 1 § 1 tuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään
38911: mom.) jotakin rikosta koskevan syytteen, jos sillä
38912: voidaan nopeuttaa tai helpottaa yhteisen ran-
38913: gaistuksen tuomitsemista ja asian käsittely sii-
38914: nä katsotaan esitettävään selvitykseen, oikeu-
38915: denkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä
38916: muihin seikkoihin nähden soveliaaksi.
38917:
38918: 22 a §
38919: Syyte rikokseen osallisia vastaan saadaan
38920: tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on jonkun
38921: osallisen osalta toimivaltainen. Jos asia on
38922: ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista
38923: vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa
38924: syyttää myös muita osallisia.
38925: Milloin jotakuta rikokseen osallista syyte-
38926: tään jonkin muun tuomiopiirin alueella tehdys-
38927: tä eri rikoksesta, saadaan syytteet kaikista
38928: rikoksista tutkia tuomioistuimessa, joka on
38929: toimivaltainen käsittelemään syytteen jostakin
38930: noista rikoksista, jos kaikkien syytteiden käsit-
38931: teleminen siinä katsotaan esitettävään selvityk-
38932: seen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustan-
38933: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden sove-
38934: /iaaksi.
38935: 22 b §
38936: Eri vastaajien eri rikoksia koskevat syytteet
38937: saadaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa,
38938: joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin
38939: 94 1990 vp. - HE n:o 40
38940:
38941: Voimassa oleva laki Ehdotus
38942:
38943: rikosta koskevan syytteen, jos rikoksilla on
38944: yhteyttä keskenään ja kaikkien syytteiden kä-
38945: sitteleminen siinä katsotaan esitettävään selvi-
38946: tykseen, oikeudenkäynnistä aiheutuviin kus-
38947: tannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden so-
38948: veliaaksi. Jos asia on ollut aikaisemmin vireillä
38949: jotakuta vastaajaa vastaan, saadaan samassa
38950: tuomioistuimessa ajaa syytettä myös muita
38951: vastaajia vastaan.
38952: 22 c §
38953: Tuomioistuin, jossa on vireillä virallisen
38954: syyttäjän tekemä rangaistusvaatimus, saa syyt-
38955: täjän esityksestä erityisten syiden niin vaatiessa
38956: siirtää asian toiseen, toimivaltaiseen tuomiois-
38957: tuimeen. Siirtävän tuomioistuimen asiaan liit-
38958: tyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voi-
38959: massa, kunnes se tuomioistuin, johon asia on
38960: siirretty, toisin määrää. Asiaa ei kuitenkaan
38961: saa siirtää takaisin, jolleivät uudet erityiset syyt
38962: sitä vaadi.
38963: Milloin muutoksenhaku rikosasiassa on vi-
38964: reillä hovioikeudessa, saa hovioikeus erityisten
38965: syiden niin vaatiessa siirtää asian toiseen hovi-
38966: oikeuteen, jossa samaa henkilöä koskeva rikos-
38967: asia on vireillä.
38968: Päätökseen, jolla asia on siirretty tai siirto-
38969: esitys hylätty, ei saa hakea muutosta.
38970: 22 d §
38971: (ks. eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain Ylempi tuomioistuin saa, katsoessaan että
38972: oikeuspaikasta annetun lain 2 §) sen tutkittavaksi saatettu rikosasia olisi käsitel-
38973: tävä uudelleen alemmassa tuomioistuimessa,
38974: 22 §:ssä säädetyin edellytyksin siirtää asian
38975: sellaiseenkin alempaan tuomioistuimeen, joka
38976: ei ole sitä aikaisemmin käsitellyt, jos sen tuo-
38977: miopiirissä on tehty jokin niistä rikoksista,
38978: joista asiassa on kysymys, taikka jos tuossa
38979: tuomioistuimessa on vireillä toinen samaa hen-
38980: kilöä koskeva rikosasia. Asiaa ei kuitenkaan
38981: saa siirtää, jos siirtämiseen on 22 e §:ssä tar-
38982: koitettu este.
38983: 22 e §
38984: (ks. eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain Jos syyte jonkun vastaajan tai jonkin rikok-
38985: oikeuspaikasta annetun lain 1 §:n 2 mom.) sen osalta on, sen mukaan kuin siitä erikseen
38986: säädetään, käsiteltävä välittömästi ylemmässä
38987: tuomioistuimessa tai muussa kuin 21 §:ssä tar-
38988: koitetussa alioikeudessa, ei toinen tuomioistuin
38989: saa 22, 22 a eikä 22 b §:n nojalla ottaa tuota
38990: syytettä tutkittavakseen.
38991: 1990 vp. - HE n:o 40 95
38992:
38993: Voimassa oleva laki Ehdotus
38994:
38995: 23 §
38996: Mitä 21-22 e §:ssä säädetään syytteestä,
38997: koskee myös muita rikokseen perustuvia julkis-
38998: oikeudellisia vaatimuksia.
38999:
39000: 14 luku
39001: Asian käsittelystä oikeudessa
39002: 7a§
39003: Saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri
39004: vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat
39005: syytteet on käsiteltävä yhdessä, jollei niiden
39006: erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana.
39007: Sama koskee myös eri vastaajien tekemiä eri
39008: rikoksia, jos syytteiden yhteinen käsittely on
39009: eduksi asian selvittämiselle.
39010: Yhdessä käsiteltäviksi otetut eri syytteet saa-
39011: daan myöhemmin erottaa. Samaa vastaajaa tai
39012: samaa rikosta koskevat syytteet saadaan kui-
39013: tenkin erottaa vain erityisestä syystä.
39014: 7b §
39015: Rikosasiassa saadaan jokin yhdessä käsitel-
39016: tävistä syytteistä ratkaista ennen muita syyttei-
39017: tä koskevan käsittelyn päättymistä. Samaa vas-
39018: taajaa ja samaa rikosta koskevat syytteet saa-
39019: daan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos
39020: siihen on olemassa erityinen syy.
39021:
39022:
39023: 16 luku
39024: Oikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä
39025: 10 §
39026: Mitä 6-9 §:ssä säädetään asianosaisten vel-
39027: vollisuudesta saapua rikosasian jatkokäsitte-
39028: lyyn, koskee myös rikosasian käsittelyn jatka-
39029: mista siirtämisen jälkeen toisessa, toimivaltai-
39030: sessa tuomioistuimessa.
39031:
39032: 31 luku
39033: Ylimääräisestä muutoksenhausta
39034: 9a§
39035: Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voi-
39036: daan purkaa myös, mikäli siinä rangaistusta
39037: määrättäessä on rikoslain 7 luvun 6 §:ssä sää-
39038: detyin tavoin otettu huomioon toinen rangais-
39039: tus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittem-
39040: min poistettu tai sitä on olennaisesti muutettu.
39041: 96 1990 vp. - HE n:o 40
39042:
39043: Voimassa oleva laki Ehdotus
39044:
39045: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39046: kuuta 19 .
39047: Tällä lailla kumotaan eräiden yhdessä käsi-
39048: teltävien rikosasiain oikeuspaikasta 8 päivänä
39049: kesäkuuta 1945 annettu laki (516145).
39050:
39051:
39052:
39053:
39054: 13.
39055: Laki
39056: sotilasoikeudenkäyntilain 8 §:n muuttamisesta
39057:
39058: Eduskunnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas-
39059: oikeudenkäyntilain (326/83) 8 § näin kuuluvaksi:
39060:
39061: Voimassa oleva laki Ehdotus
39062: 8§ 8§
39063: Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun
39064: alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu- alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeu-
39065: denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että denkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että
39066: muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua
39067: rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois- rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomiois-
39068: tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 tuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren JO
39069: luvun 21 §:n mukaan toimivaltainen käsittele- luvun mukaan toimivaltainen käsittelemään
39070: mään sanottua muuta rikosta koskevan syyt- jälkimmäistä muuta rikosta koskevan syytteen,
39071: teen, jos se asian laadun, selvityksen esittämi- jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai
39072: sen tai muun erityisen syyn takia on tarkoituk- muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmu-
39073: senmukaista. kaista.
39074: Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista
39075: joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45
39076: luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta
39077: 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1
39078: momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik- momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaik-
39079: kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on kien kohdalta siinä tuomiostuimessa, joka on
39080: oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mu- oikeudenkäymiskaaren JO luvun mukaan jon-
39081: kaan jonkin osallisen osalta toimivaltainen. kun osallisen osalta toimivaltainen.
39082: Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy
39083: tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään- tämän pykälän mukaan, käsittelee asian sään-
39084: nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi- nönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimi-
39085: valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä eräiden valtaa määrättäessä ei sovelleta, mitä oikeu-
39086: yhdessä käsiteltävien rikosasiain oikeuspaikas- denkäymiskaaren JO luvun 22 e §:ssä sääde-
39087: ta annetun lain (516/45) 1 §:n 2 momentissa on tään.
39088: säädetty.
39089:
39090: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39091: kuuta 19 .
39092: 1990 vp. - HE n:o 40 97
39093:
39094: 14.
39095: Laki
39096: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 17 §:n muuttamisesta
39097:
39098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä
39099: helmikuuta 1973 annetun lain (87/73) 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
39100:
39101: Voimassa oleva laki Ehdotus
39102:
39103: 17 §
39104:
39105: Milloin tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren
39106: JO luvun 22 c §:n nojalla siirtää rikosasian
39107: toiseen tuomioistuimeen tai ylempi tuomiois-
39108: tuin saman luvun 22 d §:n nojalla siirtää sen
39109: tutkittavaksi saatetun rikosasian sellaiseen
39110: alempaan tuomioistuimeen, joka ei ole sitä
39111: aikaisemmin käsitellyt, päättyy kuitenkin siinä
39112: asiassa Oikeudenkäyntiavustajalie annettu mää-
39113: räys, jollei siirtävä tuomioistuin toisin määrää.
39114:
39115: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39116: kuuta 19 .
39117:
39118:
39119:
39120:
39121: 13 300270F
39122: 1
39123: 1
39124: 1
39125: 1
39126: 1
39127: 1
39128: 1
39129: 1
39130: 1
39131: 1
39132: 1
39133: 1
39134: 1
39135: 1
39136: 1
39137: 1
39138: 1
39139: 1
39140: 1
39141: 1990 vp. - HE n:o 41
39142:
39143:
39144:
39145:
39146: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö-
39147: räverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami-
39148: sesta
39149:
39150:
39151:
39152:
39153: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39154:
39155: Esityksessä ehdotetaan selvennettäväksi torin arvoa ei luettaisi auton verotusarvoon,
39156: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain jos katalysaattori asennetaan autoon Suomessa
39157: pakettiautojen verotusta koskevia säännöksiä. tai täältä hankittuna tullihallituksen luvalla
39158: Pakettiautojen verotuskohteluun vaikuttavasta muuallakin kuin Suomessa.
39159: 1 800 kilon painorajasta ehdotetaan luovutta- Autoveron maksuunpanoa koskevia sään-
39160: vaksi, jolloin pakettiautot olisivat niiden pai- nöksiä erikoisauton käyttötarkoitusta tai ra-
39161: nosta riippumatta samanlaisen verokohtelun kennetta muutettaessa ehdotetaan muutetta-
39162: alaisia. Pakettiautot olisivat verottomia tavara- vaksi siten, että vero yleensä pantaisiin mak-
39163: tilan mittojen, kantavuuden ja tilapäisistuinten suun ajoneuvoa muutettaessa riippumatta
39164: käytön täyttäessä laissa säädetyt edellytykset. muutoksen ajankohdasta. Eräiden erikoisauto-
39165: Henkilökuljetusmahdollisuutta pakettiautos- jen kohdalla kuitenkin tulisi sovellettavaksi
39166: sa ehdotetaan laajennettavaksi siten, ettei pyö- neljän vuoden määräaika, jonka jälkeen veroa
39167: rätuolia vakinaisesti käyttävän vammaisen kul- ei rakenteen tai käyttötarkoituksen muuttuessa
39168: jettaminen pyörätuolissa asianmukaisilla kiin- kuitenkaan pantaisi maksuun.
39169: nitys- ja turvalaitteilla varustetun pakettiauton Auto- ja moottoripyöräverosta annettuun la-
39170: tavaratilassa enää aiheuttaisi autoveron mak- kiin ehdotetaan otettavaksi muissa verolaeissa
39171: suunpanoa. yleensä oleva säännös veron kiertämisen varal-
39172: Maastohenkilöautojen vaihteistoon liitetystä ta.
39173: voimansiirtolaittesta ehdotetaan luovuttavaksi Menettelyä niissä tapauksissa, joissa auto
39174: alemman verokannan mukaisen verotuskohte- tuodaan maahan laadultaan veronalaisena,
39175: lun edellytyksenä. Verokantaa ehdotetaan vas- mutta muutetaan ennen ensirekisteröintiä ve-
39176: taavasti tarkistettavaksi maastohenkilöautojen rottomaksi, ehdotetaan muutettavaksi vastaa-
39177: veron säilyttämiseksi markkamääräisesti vähin- maan nykyistä tullietumenettelyä. Tullietu eh-
39178: tään nykyisellä tasollaan. dotetaan samalla rajattavaksi koskemaan vain
39179: Auton verotusarvoon luettavia varusteita eräitä erikoisautoja ja kilpa-autoja.
39180: koskevia säännöksiä ehdotetaan 1 päivän mar- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
39181: raskuuta 1990 ja 31 päivän joulukuuta 1991 eduskunnan hyväksyttyä sen ja lain tultua
39182: väliseksi ajaksi muutettavaksi siten, että tuona vahvistetuksi. Lakia sovellettaisiin autoihin,
39183: aikana sovellettavien säännösten mukaisen lie- jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
39184: vemmän päästätason edellyttämän katalysaat- taan lain tultua voimaan.
39185:
39186:
39187:
39188:
39189: 300362F
39190: 2 1990 vp. - HE n:o 41
39191:
39192:
39193:
39194:
39195: YLEISPERUSTELUT
39196:
39197:
39198: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut 2) pituus on samalta leveysalueelta mitattu
39199: muutokset tavaratilan etuseinän ja takaseinän tai niitä
39200: vastaavien rakenteiden välinen pienin etäisyys
39201: 1.1. Pakettiautojen verotus tuulilasin korkeudella,
39202: 3) leveys on tavaratilan sivuseinien välinen
39203: 1.1.1. Nykyiset säännökset ja määräykset pienin etäisyys auton tuulilasin alareunan kor-
39204: keudella ja sen alueen kohdalla, mistä korkeus
39205: mitataan.
39206: Auto- ja moottoripyöräverosta anne~un lain
39207: Tilavuus saadaan mainittujen mittojen tulo-
39208: (482/67, jäljempänä autoverolaki) 1 §fn mu-
39209: na. Jos tavaratilan lattia on porrastettu moot-
39210: kaan veronalaisia autoja ovat henkil~~utot j.a torin sijoituksen tai muun rakenteen vuoksi,
39211: muut omalta painoltaan alle 1 800 kll n pai- porrastuksen tilavuus vähennetään tavaratilan
39212: noiset autot. Autoverolakia ei siten s velleta
39213: tilavuudesta.
39214: omalta painoltaan vähintään 1800 kiloa oleviin
39215: Mainittujen säännösten ja määräysten lisäksi
39216: muun muassa pakettiautoihin, jotka nä n ollen
39217: pakettiautoihin sovellettiin vuoden 1988 lop-
39218: ovat verottomia. Tämän lisäksi autove olakiin puun saakka liikenneministeriön erikseen anta-
39219: sisältyy säännöksiä, joiden nojalla my· s useat
39220: man päätöksen määräystä, jonka mukaan pa-
39221: eri tyyppiset autot voivat olla verosta apaita
39222: kettiauton tavaratilan lattian tulee olla tasai-
39223: myös silloin, kun auton oma paino n alle nen. Käytännössä tätä määräystä sovellettiin
39224: 1 800 kiloa. Lain 6 §:ssä on säädetty verosta
39225: siten, että ajoneuvon moottorista, voimansiir-
39226: vapaiksi muun muassa pakettiautot eräin ajo-
39227: neuvon käyttöä ja tavaratilan vähimmäismitto- rosta ja alustarakenteista johtuvat poikkeamat
39228: olivat kuitenkin mahdollisia. Määräystä sovel-
39229: ja koskevin edellytyksin. lettiin kaikkiin pakettiautoihin. Se, että auto
39230: Autoverolain 6 §:n mukaan yksinomaan ta- täytti siinä määrätyt edellytykset, oli siten yhte-
39231: varankuljetukseen tarkoitettu pakettiauto on nä edellytyksenä sille, että ajoneuvo voitiin
39232: verosta vapaa, jos sen tavaratilan tilavuus on luokitella tavarankuljetustarkoituksensa puo-
39233: vähintään 3 kuutiometriä ja sisäkorkeus vähin- lesta pakettiautoksi. Liikenneministeriön mai-
39234: tään 1,30 metriä tai jos sen avoimen tavarati- nittu päätös kuitenkin kumottiin valtionhallin-
39235: lan pituus on vähintään 1,85 metriä. Verosta non normihankkeen yhteydessä 1 päivästä tam-
39236: vapaa on myös sellainen pakettiauto, jonka mikuuta 1989 lukien.
39237: umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on vähin- Autoverotuksessa on tarkoituksena, että
39238: tään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80 henkilöautoja verotetaan ja että muun muassa
39239: metriä sekä avoimen tavaratilan pituus vähin- pakettiautot ovat verottomia vain silloin, kun
39240: tään 1,50 metriä. nämä ovat teknisesti laadultaan tavarankulje-
39241: Autoverolain 25 §:n mukaan liikenneminis- tusajoneuvoja ja niitä myös käytetään tähän
39242: teriö antaa tarkemmat määräykset pakettiau- tarkoitukseen. Näiden autojen ottaminen ve-
39243: ton tavaratilan tilavuuden, korkeuden ja pituu- rollista autoa edellyttävään henkilökuljetus-
39244: den mittaamisesta. Nuo määräykset sisältyvät käyttöön on useissa tapauksissa teknisesti help-
39245: pakettiauton tavaratilan mittaamisesta annet- poa. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi
39246: tuun liikenneministeriön päätökseen (653171). sisällyttää autoverolakiin tarkempia säännök-
39247: Tuon päätöksen mukaan pakettiauton tavarati- siä siitä, millä edellytyksillä pakettiautoksi ajo-
39248: lan tilavuus mitataan autoverotusta varten seu- neuvoasetuksen (233/82) mukaan luokiteltava
39249: raavasti: auto on verovapaa. Käytännössä saatujen ko-
39250: 1) korkeus on tavaratilan lattian ja katon kemusten mukaan tämä on ollut erityisen tar-
39251: pienin etäisyys yhtenäiseltä 60 cm:n pituisella peellista pienten pakettiautojen kohdalla. Sen
39252: ja auton pituusakselin suhteen symmetrisesti sijaan suurempien, omalta painoltaan vähin-
39253: sijaitsevalla 50 cm:n levyisellä alueella, tään 1 800 kilon painoisten pakettiautojen
39254: 1990 vp. - HE n:o 41 3
39255:
39256: kohdalla ei tähän mennessä ole katsottu tar- ratilan on voitu katsoa täyttävän laissa sääde- ·
39257: peelliseksi antaa autoverolaissa tarkempia tyn kolmen kuutiometrin vähimmäisvaatimuk-
39258: säännöksiä verovapauden edellytyksistä. Vuo- sen.
39259: den 1988 loppuun asti säännökset ja määräyk- Joissakin ajoneovoissa taas käytetään hy-
39260: set muodostivat myös käytännössä riittävän väksi mittaostavan pistemäisyyttä. Auto varus-
39261: selkeän rajan veronalaisten henkilöautojen ja tetaan esimerkiksi kattoon kiinnitettävällä suk-
39262: verovapaiden tavarankuljetusautojen välille. silaatikolla, avataan kattoon sopivaan kohtaan
39263: aukko, ja tästä kohdasta mitataan tavaratilan
39264: korkeus.
39265: 1.1.2. Epäkohtia aiheuttaneet ajoneuvot Yhtenä ryhmänä epäkohtia aiheuttaneita pa-
39266: kettiautoja ovat vielä sellaiset avoimella tava-
39267: Pakettiautojen verotuksessa esiintyneet epä- ratilalla varustetut pakettiautoiksi luokiteltavat
39268: kohdat liittyvät osittain verotuskohteluun ny- autot, jotka on valmistettu esimerkiksi urheilu-
39269: kyisin vaikuttavan painorajan hyväksi käyt- autoista muotoilemalla niiden takaosa niin,
39270: töön, osittain tavaratilan mittaustavassa esiin- että autot täyttävät avoimella tavaratilalla va-
39271: tyneisiin puutteisiin ja tästä aiheutuviin lain ja rustetun pakettiauton verottomuuden edelly-
39272: sitä alemmalla tasolla olevien säädösten väli- tykset. Autoa ei kuitenkaan ole näissä tapauk-
39273: seen ristiriitatilanteeseen. sissa tarkoitettu tavara-ajoneuvoksi, vaan ve-
39274: Vuoden 1989 aikana on erityisesti omalta rottomaksi henkilökuljetusajoneuvoksi.
39275: painoltaan vähintään 1 800 kilon painoisten,
39276: henkilöautomaisten pakettiautojen maahan-
39277: tuonti nopeasti lisääntynyt. Ajoneuvot ovat 1.1.3. Pakettiautoja koskevat muutokset
39278: olleet lähinnä Yhdysvalloista tuotuja niin sa-
39279: nottuja farmarimallisia autoja, joista kuljetta- Autoverolain säännöksiä ehdotetaan muutet-
39280: jan istuimen takana sijaitsevat istuimet on tavaksi siten, että kaikkien pakettiautojen ve-
39281: poistettu. Myös eräitä Euroopassa valmistettu- rottomuuden edellytykset ovat auton painosta
39282: ja samaan ryhmään kuuluvia malleja on tuotu riippumatta samat.
39283: maahan. Tällaiset autot voidaan luokitella pa- Nykyisessä tilanteessa ei enää ole perusteita
39284: kettiautoiksi, ja niissä voidaan käyttää tilapäi- pakettiauton erilaiselle verokohtelulle sen mu-
39285: sistuimia tavaratilassa siten kuin tieliikenne- kaan, onko auto omalta painoltaan alle 1 800
39286: säännöksissä on tarkemmin säädetty. Toisena kilon painoinen vai ei. Tuo painoraja otettiin
39287: ryhmänä ovat olleet edellisiä suuremmat paket- alkuaan käyttöön, kun oletettiin, ettei sitä
39288: tiautot, jotka varustetaan sallituilla tilapäisis- raskaampia pakettiautoja otettaisi henkilökul-
39289: tuimilla ja sisustetaan mahdollisesti muutoin- jetuskäyttöön, vaikka muita asiaan liittyviä
39290: kin erityisesti henkilökuljetusta varten. Kum- säännöksiä ei olisi. Käytäntö on kuitenkin
39291: paankin ryhmään kuuluu autoja, joiden laatu osoittanut, ettei tätä voida pitää riittävänä.
39292: ja useissa tapauksissa myös käyttö vastaavat Verollisten ja verovapaiden ajoneuvojen väli-
39293: asiallisesti henkilöautoa ja sen käyttöä. Tällais- sen rajan selventämiseksi tulisi edellyttää, että
39294: ta verottomien autojen käyttöönottoa ei voida omalta painoltaan vähintään 1 800 kilon pai-
39295: pitää verotuksen johdonmukaisuuden kannalta noisten pakettiautojen edellyttää verovapauden
39296: tyydyttävänä. Myöskään liikenneturvallisuus- edellytykset olisivat samat kuin tätä kevyem-
39297: syistä tilapäisistuimilla varustettujen ajoneuvo- pien pakettiautojen. Myös raskaan pakettiau-
39298: jen käytön yleistymistä henkilökuljetuksessa ei ton tulisi olla tarkoitettu yksinomaan tavaran-
39299: voida pitää suotavana. Maahan tuoduista ajo- kuljetukseen, ja sen tavaratilan tulisi täyttää
39300: neovoista huomattava osa on lisäksi ollut käy- säädetyt vähimmäismitat.
39301: tettyjä ajoneuvoja, joiden pakokaasupäästöta- Pakettiautojen tavaratilan tilavuuden mit-
39302: soa ei käytännössä voida tehokkaasti valvoa. taamisessa ehdotetaan siirryttäväksi nykyistä
39303: Omalta painoltaan alle 1 800 kilon painois- paremmin tavaratilan tosiasiallista tilavuutta
39304: ten pakettiautojen kohdalla epäkohtia on ai- vastaavaan mittaamistapaan. Mahdollisuus
39305: heutunut pakettiauton tavaratilan mittaamises- pistemäisten tai suppealta alueelta otettavien
39306: ta annetun liikenneministeriön päätöksen mu- mittojen hyväksi käyttöön poistettaisiin. Eri
39307: kaisesta mittaamisesta, joka johtaa eräissä ta- tasoisten säännösten välisten tulkintavaikeuk-
39308: pauksissa siihen, että todelliselta tilavuudeltaan sia aiheuttavien ristiriitatilanteiden välttämi-
39309: jopa alle kahden kuutiometrin kokoisen tava- seksi pakettiauton tavaratilan mittaamista kos-
39310: 4 1990 vp. - HE n:o 41
39311:
39312: kevat säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi työvälineiden käyttöä varten liitetty kytkimin
39313: kokonaisuudessaan autoverolakiin. varustettu voimansiirtolaite, on suoritettava
39314: Pakettiauton verottomuuden edellytykseksi veroa 30 prosenttia auton verotusarvosta. Tä-
39315: ehdotetaan vielä säädettäväksi vähintään 600 mä maastohenkilöauton teknistä rakennetta
39316: kilon suuruinen kantavuus. Ajoneuvon kanta- koskeva edellytys muita henkilöautoja lievem-
39317: vuus on tieliikennesäännöksissä määritelty ajo- mälle verotuskohtelulle on alkuaan vuonna
39318: neuvon kokonaispainon ja sen oman painon 1961 säädetty pääasiassa siitä syystä, ettei
39319: erotuksena. maastohenkilöautoja muullakaan tavoin ole
39320: Ehdotetut muutokset merkitsisivät pääasias- katsottu voitavan riittävän selkeästi erottaa
39321: sa palaamista vuoden 1988 loppuun asti vallin- muista henkilöautoista. Verotuksessa käyttö-
39322: neeseen tilanteeseen. Yksinomaisen tavarankul- kelpoista maastohenkilöauton määritelmää ei
39323: jetuskäytön edellyttäminen myös raskailta pa- tähän saakka ole sisältynyt myöskään esimer-
39324: kettiautoilta rajoittaisi kuitenkin jonkin verran kiksi tieliikennelain nojalla annettuihin ajoneu-
39325: henkilökuljetusmahdollisuuksia näissä tautois- vojen luokittelua koskeviin säännöksiin.
39326: sa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tav ratilal- Uusien pakokaasumääräysten antamisen yh-
39327: taan vähintään seitsemän kuutiometrin kokoi- teydessä on kuitenkin annettu säännöksiä, jois-
39328: seen pakettiautoon saataisiin asentaa y si tila- sa maastohenkilöauton määritelmää on täs-
39329: päisistuin ja tämän ylittävää täyttä tav!ratilan mennetty. Ajoneuvoasetuksen 3 §:n 2 momen-
39330: kuutiometriä kohden vielä yksi tilapä sistuin. tin (912/88) mukaan maastohenkilöauto on
39331: Tilapäisistuinten enimmäismääräksi hdote- maastokäyttöön erityisesti tarkoitettu henkilö-
39332: taan kolmea. Nämä istuimet olisi muu muas- auto. Ajoneuvoasetuksen 3 a §:ään (874/89)
39333: sa liikenneturvallisuussyistä asennettav välit- sisältyy maastohenkilöautoksi hyväksymiselle
39334: tömästi kuljettajan istuimen ja sen ieressä muun muassa auton alustan mittoja koskevia
39335: sijaitsevien istuinten taakse selkä menosuun- määräyksiä.
39336: taan. Autoverolaissa edellytetty maastohenkilöau-
39337: Samalla kun henkilökuljetusmahdollisuuksia ton vaihteistossa oleva voimansiirtolaite on
39338: verottornissa ajoneuvoissa mainitulla tavoin teknisesti vanhentunut, eikä sillä varustettuja
39339: täsmennettäisiin ja rajoitettaisiin, ehdotetaan autoja yleisesti valmistettane muille kuin Suo-
39340: kohtuussyistä säännöksiä muutettaviksi siten, men markkinoille. Kun voimansiirtolaitetta
39341: että autoa voitaisiin tähän astista helpommin koskevaa edellytystä ei enää edellä mainitun
39342: käyttää pyörätuolia vakinaisesti käyttävien maastohenkilöauton ominaisuuksien tähän as-
39343: vammaisten kuljetukseen. Useille pyörätuolia tista tarkemman määrittelyn jälkeen autovero-
39344: käyttäville vammaisille pakettiauto saattaisi ol- tuksen rajanvetosyistä tarvita, siitä voitaisiin
39345: la henkilöautoa helppokäyttöisempi ja tarkoi- luopua. /
39346: tuksenmukaisempi ajoneuvo. Kun maastohenkilöautoja ei enää tarvitsisi
39347: Nykyisen käytännön mukaan pakettiauto on varustaa voimasiirtolaitteella, niiden tuontiar-
39348: katsottu muutetun laadultaan veronalaiseksi von voidaan olettaa jonkin verran alentuvan.
39349: ajoneuvoksi muun muassa, jos sen tavaratilas- Veron säilyttämiseksi kuitenkin markkamää-
39350: sa on ryhdytty kuljettamaan pyörätuolia käyt- räisesti ennallaan veroprosenttia olisi vastaa-
39351: tävää vammaista ja auto on varustettu tätä vasti korotettava. Korotustarvetta aiheutuu
39352: varten soveltuvilla kiinnityslaitteilla. Ehdote- myös siitä, että muita henkilöautoja koskevat
39353: tun muutoksen mukaan tällaista käyttöä pidet- tiukennetut pakokaasupäästörajat eivät koske
39354: täisiin poikkeuksena muutoin edellytetystä maastohenkilöautoja siinäkään vaiheessa, kun
39355: käytöstä yksinomaan tavarankuljetukseen. Au- uudet päästämääriä koskevat säännökset tule-
39356: to voitaisiin katsoa edelleen verovapaaksi pa- vat voimaan vuoden 1992 alusta. Säännökset
39357: kettiautoksi pyörätuolia vakituisesti käyttävän vastaavat tässä suhteessa yleistä kansainvälistä
39358: vammaisen matkustaessa asianmukaisesti kiin- käytäntöä. Tämä merkitsee käytännössä maas-
39359: nitetyssä pyörätuolissa auton tavaratilassa. tohenkilöautoille taloudellista etua muihin hen-
39360: kilöautoihin verrattuna. Maastohenkilöauton
39361: ja muun henkilöauton välistä verotuskohtelun
39362: 1.2. Maastohenkilöautojen verotus eroa tulisi siten ympäristösyistä pienentää.
39363: Mainituilla perusteilla ehdotetaan maastohen-
39364: Autoverolain 3 §:n mukaan maastohenkilö- kilöauton vero korotettavaksi 30 prosentista 50
39365: autosta, jonka vaihteistoon on koneiden ja prosenttiin verotusarvosta.
39366: 1990 vp. - HE n:o 41 5
39367:
39368: 1.3. Eräiden varusteiden lukeminen verotus- sen mukaan ,vähäpäästöisiksi katsotuille uusille
39369: arvoon bensiinikäyttöisille henkilöautoille myönnetään
39370: autoverotuksessa verotusarvosta tehtävä 4 500
39371: Autoverolain 5 §:n 3 momentin mukaan ajo- markan vähennys.
39372: neuvon verotusarvoa määrättäessä katsotaan Jotta 1myöskään siirtymäkauden aikana vuo-
39373: ajoneuvoon kuuluviksi vähintään ne varusteet, den 19?1 loppuun asti sovellettavien lievempien
39374: jotka siinä tulee tieliikennesäännösten mukaan pääst~määräysten edellyttämät autoon asen-
39375: olla liikenteeseen hyväksymistä varten, sekä nettavai laitteet pakokaasupäästöjen pienentä-
39376: sellaiset muut varusteet, jotka ajoneuvon val- miseksi eivät lisäisi autosta kannettavan auto-
39377: mistusmaassa julkaistun selvityksen mukaan veron määrää, ehdotetaan, että tätä varten
39378: kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin. Autossa tarv}ttavia laitteita ei luettaisi auton verotusar-
39379: tulee olla lisäksi lämmityslaite. Jos ajoneuvos- voon, jos ne asennetaan autoon vapaa-alueella
39380: sa ei ole mainittuja varusteita, puuttuvien va- tai muualla maassa. Vaihtoehtoisesti laitteisto-
39381: rusteiden arvo lisätään verotusarvoa määrättä- jen arvo saataisiin vähentää tullausarvosta tul-
39382: essä ajoneuvon tullausarvoon tai valmistuskus- lihallituksen luvalla ja tullihallituksen määrää-
39383: tannusten perusteella määritettävään ajoneu- män suuruisena, jos laitteet on hankittu Suo-
39384: von hintaan. mesta, mutta ne on asennettu muualla kuin
39385: Eräitä varusteita ei kuitenkaan autoverolain Suomessa. Ehdotettu menettely vastaisi edellä
39386: 5 §:n 4 momentin mukaan lueta auton verotus- selostettua eräiden varusteiden kohdalla jo ny-
39387: arvoon, vaikka varuste olisi liikenteessä käytön kyisin käytössä olevaa menettelyä.
39388: edellytyksenä. Tämä koskee autoon vapaa-alu-
39389: eella tai muualla maassa asennettavia turvavöi-
39390: tä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, vararen- 1.4. Erikoisautojen verotus
39391: gasta ja akkua. Tullihallitus voi tietyn auto-
39392: merkin ja -mallin osalta hakemuksesta päättää, Autoverolain 1 §:n mukaan veronalaisia au-
39393: että maahantuojan tai valmistajan Suomesta toja ovat henkilöautot ja muut omalta painol-
39394: hankkimien muualla kuin Suomessa autoon taan alle 1800 kilon painoiset autot. Omalta
39395: asennettujen mainittujen muiden varusteiden painoltaan vähintään 1800 kilon painoiset eri-
39396: kuin sisälokasuojien arvo saadaan vähentää koisautot ovat siten verottomia. Lain 6 §:ssä
39397: verotusarvosta tullihallituksen määräämän on lisäksi säädetty, että eräät erikoisautot ja
39398: suuruisena. muut autot, paloautot,sairasautot, invataksit,
39399: Henkilöautojen pakokaasupäästöjen kasvun eläinlääkintäautot, kuorma-autot sekä kilpailu-
39400: hidastamiseksi pakokaasujen enimmäismääris- tarkoituksiin erityisesti rakennetut, vain sulje-
39401: tä annettujen säännösten voimaan tuloa on tulla alueella käytettävät autot, joita ei rekiste-
39402: aikaistettu 9 päivänä maaliskuuta 1990 anne- röidä, ovat verosta vapaita. Nämä ajoneuvot
39403: tulla asetuksella ajoneuvoasetuksen muuttami- ovat siten verosta vapaita silloinkin, kun ajo-
39404: sesta (245/90). Uusien henkilöautojen tulee neuvon oma paino on vähemmän kuin 1 800
39405: vastata nykyistä ankarampia päästävaatimuk- kiloa.
39406: sia jo 1 päivästä marraskuuta 1990 lukien. Kun Autoverolain säännösten mukaan veroton
39407: kaikkia markkinoilla olevia henkilöautomalleja ajoneuvo voidaan yleensä kolmen vuoden re-
39408: ei kuitenkaan voitane vielä tuolloin varustaa kisterissäoloajan jälkeen muuttaa laadultaan
39409: niin sanottua US-83 tasoa vastaaviksi, vuoden veronalaiseksi ajoneuvoksi ilman, että veroa
39410: 1991 loppuun asti kestäväksi siirtymäkaudeksi tämän !vuoksi pannaan maksuun. Poikkeukse-
39411: on säädetty tätä lievempi, mutta kuitenkin na ovat kuitenkin pakettiautot ja kilpa-ajoneu-
39412: päästöjä nykyisin sallitusta suunnilleen 40 pro- vot, joiden muuttamisesta laadultaan verona-
39413: senttia alentava päästötaso. Tämä voidaan saa- laisiksi ajoneuvoiksi seuraa autoveron mak-
39414: vuttaa bensiinikäytöisessä autossa muun muas- suunpano riippumatta muutoksen ajankohdas-
39415: sa asentamalla autoon säätämätön katalysaat- ta.
39416: torilaitteisto. Autoa ei tällöin ole välttämätön- Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa
39417: tä varustaa tavanomaisen kaasuttimen sijasta erikoisauton verottomuutta ja veron maksuun-
39418: polttoaineen suihkutuksella, joka on tarpeen panosäännöksiä on käytetty hyväksi siten, ettei
39419: käytettäessä parempaan puhdistustehoon yltä- asiallisesti ole lainkaan kyseessä ajoneuvon
39420: vää säädettyä katalysaattoria. Viimeksi maini- käyttö erikoisautona vaan veroedun hankkimi-
39421: tulla laitteistolla varustetuille, ajoneuvoasetuk- nen. Erikoisautoja on saatettu muun muassa
39422: 6 1990 vp. - HE n:o 41
39423:
39424: säilyttää verottomuuden edellyttämä kolmen voksi, mutta sitä tosiasiallisesti käytetään ku-
39425: vuoden aika kokonaan käyttämättöminäkin. ten veronalaista ajoneuvoa.
39426: Sen jälkeen ne on otettu käyttöön henkilöau-
39427: toina.
39428: Autoverolain säännöksiä, jotka koskevat ve- 1.6. Menettelyä koskevat muutokset
39429: ron maksuunpanoa erikoisautojen rakenne-
39430: muutostapauksissa, ehdotetaan muutettaviksi Autoverolain 6 §:n 4 momentin mukaan laa-
39431: siten, että vero pantaisiin maksuun muutettaes- dultaan veronalainen ajoneuvo, jonka sen
39432: sa erikoisauto muuksi, laadultaan veronalai- maahantuoja ilmoittaa ennen auton ensirekis-
39433: seksi ajoneuvoksi riippumatta siitä, minkä ajan teröintiä muuttavansa sellaiseksi, että se olisi
39434: ajoneuvo on ollut rekisterissä erikoisautona. pykälän 1 momentin nojalla verosta vapaa,
39435: Autoverolain 6 §:n 1 momentissa mainittuihin saadaan tuoda maahan veroa suorittamatta.
39436: muihin ajoneuvoihin kuin kilpa-autoihin ehdo- Lainkohdan mukaan näissä tapauksissa on
39437: tetaan kuitenkin sovellettavaksi neljän vuoden käytettävä vakuus- tai vakuutusmenetelmää ja
39438: määräaikaa, jonka jälkeen veroa ei pantaisi noudatettava soveltuvin osin teollisuustullien
39439: maksuun. Tätä voidaan pitää perusteltuna, ehdoista säädettyä menettelyä.
39440: koska useilla tuossa lainkohdassa mainituilla Mainitulla tavalla on voitu tuoda verotta
39441: erikoisautoilla vuotuinen ajosuorite saattaa ol- maahan esimerkiksi henkilöauto, joka on en-
39442: la huomattavan suuri ja tehtävät edellyttävät nen käyttöön ottoa muutettu pakettiautoksi tai
39443: poikkeuksellisen luotettavasti toimivan ajoneu- 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi autoksi.
39444: von käyttöä. Mahdollisuutta on käytetty myös siten, että
39445: autoverolain säännösten mukaan veronalaisia
39446: pakettiautoja on muutettu ennen ensirekiste-
39447: 1.5. Veronkiertotapauksia koskevat säännök- röintiä siten, että verottomuuden edellytykset
39448: set rekisteröintivaiheessa täyttyvät.
39449: Lainkohdassa viitataan tullaustoiminnassa
39450: Useissa verolaeissa on säännös sen varalta, käytössä olleisiin vakuus- tai vakuutusmenette-
39451: että jollekin verotukseen vaikuttavalle olosuh- lyyn sekä teollisuustullien ehdoista säädettyyn
39452: teelle tai toimenpiteelle pyritään antamaan var- menettelyyn. Tullilainsäädäntöä on kuitenkin
39453: sinaista tarkoitusta vastaamaton mutta vero- uudistettu siten, etteivät mainitut menettelyt
39454: velvollisen kannalta verotuksessa edullinen oi- enää sellaisenaan ole autoverotuksen ulkopuo-
39455: keudellinen muoto. Tällöin verotusta toimitet- lella käytössä. Viimeksi uudistettiin niin sanot-
39456: taessa on meneteltävä niin kuin asiassa olisi tu tullietumenettely vuoden 1990 alusta tullive-
39457: käytetty oikeaa muotoa. Verotuslain 56 §:ssä roasetuksen muuttamisesta annetulla asetuksel-
39458: (74/87) olevaa tämän sisältöistä säännöstä on la (1212/89) sekä teollisuustullietujen ja tuonti-
39459: tarkennettu mainitsemaila erikseen mahdolli- maksuetujen myöntämisestä annetulla valtio-
39460: suudesta esimerkiksi kaupan tai muun sopi- neuvoston päätöksellä (1360/89).
39461: muksen yhteydessä arvioida verotettavan tulon Autoverotuksessa sovellettava etumenettely
39462: ja omaisuuden määrä. olisi tarkoituksenmukaista uudistaa vastaa-
39463: Autoverolakiin ei sisälly säännöstä, joka maan muussa tullaustoiminnassa sovellettavaa
39464: vastaavalla tavalla antaisi verotusta toimitetta- etumenettelyä. Autoverolaissa ei enää olisi tar-
39465: essa mahdollisuuden menetellä asian todellisen peen antaa säännöksiä menettelyn yksityiskoh-
39466: laidan mukaisesti. Tarve tähän mahdollisuu- dista, vaan tarvittavat säännökset muun muas-
39467: teen on käytännössäkin tullut esille esimerkiksi sa siitä, mitä selvityksiä maahantuojan on
39468: tapauksissa, joissa tavanomaisia henkilöautoja annettava, voitaisiin antaa auto- ja moottori-
39469: on otettu verottomina henkilökuljetustarkoi- pyöräverosta annetussa asetuksessa.
39470: tuksiin käyttämällä hyväksi pakettiauton tava- Etumenettelyn uudistaminen mainitulla ta-
39471: ratilan mittauksesta annettuja säännöksiä ja valla säilyttäisi verottoman tuonnin mahdolli-
39472: määräyksiä. suuden asiallisesti nykyisellään. Menettely eh-
39473: Autoverolakiin ehdotetaan otettavaksi mui- dotetaan kuitenkin rajattavaksi koskemaan ai-
39474: den verolakien säännöksiä vastaava säännös noastaan paloautoja, sairasautoja, invatakseja,
39475: veronkiertotapausten varalta. Säännöstä sovel- kuorma-autoja, ruumisautoja, eläinlääkintäau-
39476: lettaisiin silloin, kun ajoneuvo on rakennettu toja ja kilpa-autoja, eli muita 6 §:n 1 momen-
39477: tai muutettu laadultaan verottomaksi ajoneu- tissa mainittuja ajoneuvoja pakettiautoja lu-
39478: 1990 vp. - HE n:o 41 7
39479:
39480: kuunottamatta. Tämä perustuu siihen, että 2. Esityksen taloudelliset ja hal-
39481: näitä ajoneuvoja koskevat tieliikennelainsää- linnolliset vaikutukset
39482: dännön nojalla annetut määräykset poikkeavat
39483: huomattavastikin mahdollisista kansainvälisis-
39484: tä vastaavista määräyksistä, ja ajoneuvot jou- Pakettiautojen verotuskohtelua koskevien
39485: dutaan rakentamaan sekä varustamaan erityi- säännösten täsmentäminen vähentäisi siirtymää
39486: sesti Suomen määräyksiä ja olosuhteita varten. verottomien autojen käyttöön veronalaisten
39487: Sen sijaan pakettiautoja on yleensä kansainvä- autojen sijasta henkilökuljetuksessa. Vaikutuk-
39488: lisiltä markkinoilta saatavana sellaisenaan Suo- sen suuruutta ei kuitenkaan voida arvioida,
39489: messa voimassa olevat säännökset täyttävinä. koska se riippuu muun muassa markkinoiden
39490: Tämän vuoksi vastaavaa tarvetta veroedun kehityksestä. Ehdotetut muutokset kuitenkin
39491: käyttöön ei pakettiautojen kohdalla yleisesti estäisivät autoveron tuoton tästä johtuvan
39492: ole. alentumisen.
39493: Sanotuista syistä ja myös säädösteknisin pe- Maastohenkilöautoista kertyisi verokannan
39494: rustein ehdotetaan, että pakettiautojen vero- muutoksen johdosta laskennallisesti arviolta 40
39495: tusta koskevat säännökset siirrettäisiin nykyi- miljoonaa markkaa nykyistä enemmän autove-
39496: sestä autoverolain 6 §:stä lakiin ehdotettuihin roa, jos oletetaan, että maastohenkilöautojen
39497: uusiin 6 b ja 6 c §:ään, eikä 6 §:n etumenette- tuontimäärä ei muuttuisi. Markkinoilla olevien
39498: lyä koskeviin säännöksiin otettaisi viittausta maastohenkilöautomallien määrä todennäköi-
39499: mainittuihin pykäliin. sesti kuitenkin nousisi, ja se korvaisi osittain
39500: Eräitä raskaita pakettiautoja tuodaan kui- maastohenkilöautoja korkeammin verotettujen
39501: tenkin maahan alustoina siten, ettei auton henkilöautojen tuontia. Kokonaisvaikutukseksi
39502: kuormatilaa tai lavaa ole tuossa vaiheessa lain- voidaan arvioida, etteivät maastohenkilöautoja
39503: kaan asennettu. Mainitut rakenteet valmiste- koskevat ehdotukset vaikuttaisi mainittavasti
39504: taan ja asennetaan ajoneuvoon vasta täällä. autoveron tuottoon.
39505: Kun tämän käytännön jatkamista voidaan
39506: edelleen pitää tarkoituksenmukaisena, lain Hallinnollisesti ehdotukset säästäisivät huo-
39507: 6 a §:ään ehdotetaan otettavaksi 5 momentti, mattavasti katsastusviranomaisten työtä ja
39508: jonka mukaan etumenettelyä voitaisiin sovel- mahdollistaisivat näiden viranomaisten työpa-
39509: taa myös tuotaessa maahan pakettiauton alus- noksen kohdistamisen nykyistä paremmin
39510: taja. muuhun ajoneuvojen katsastustoimintaan.
39511:
39512:
39513:
39514:
39515: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
39516:
39517:
39518: 1. Lakiehdotuksen perustelut määrä korotetaan 30 prosentista 50 prosenttiin
39519: auton verotusarvosta.
39520: 1 §:n 1 momentti. Lainkohdassa ehdotetaan 5 §:n 4 momentti. Lainkohdan mukaan eräi-
39521: säädettäväksi pakettiautot autoveron alaisiksi tä muutoin auton verotusarvoon luettavia va-
39522: myös silloin, kun auton oma paino on 1 800 rusteita ei lueta verotusarvoon, jos ne asenne-
39523: kiloa tai enemmän. Veronalaisia ajoneuvoja taan a4.toon vapaa-alueella tai muualla maas-
39524: olisivat siten henkilöautot, pakettiautot sekä sa. Tullihallituksen luvalla saadaan vastaavasti
39525: muut, omalta painoltaan alle 1 800 kilon pai- Suomesta hankitut lainkohdassa luetellut va-
39526: noiset autot sekä moottoripyörät. rusteet vähentää verotusarvosta tullihallituksen
39527: 3 §:n 2 momentti. Lainkohdassa olevaa määräämän arvon mukaan, vaikka varusteet
39528: säännöstä maastohenkilöauton verosta ehdote- asennettaisiin muualla kuin Suomessa. Sään-
39529: taan muutettavaksi siten, että säännöksessä nökset koskevat nykyisin turvavöitä, varoitus-
39530: oleva maininta vaihteistoon koneiden ja työvä- kolmiota, vararengasta ja akkua. Tähän luet-
39531: lineiden käyttöä varten liitetystä kytkimin va- teloon ehdotetaan lisättäväksi laitteistot, jotka
39532: rustetusta voimansiirtolaitteesta alemman vero- muihin kuin varsinaisiin vähäpäästäisiin henki-
39533: kohtelun edellytyksenä poistetaan ja veron löautoihin asennetaan 1 päivän marraskuuta
39534: 8 1990 vp. - HE n:o 41
39535:
39536: 1990 ja 31 päivän joulukuuta 1991 välisenä sovellettavia menettelyjä. Menettely ehdote-
39537: aikana sovellettavien pakokaasupäästöjen raja- taan uudistettavaksi vastaamaan nykyisiä me-
39538: arvojen aUttamiseksi. Tällä tarkoitetaan niitä nettelytapoja, jolloin myös jo maksetun veron
39539: autoja, joihin sovelletaan 9 päivänä maaliskuu- palauttaminen niissä tapauksissa, joissa auto
39540: ta 1990 annetun ajoneuvoasetuksen voimaan- on ennen ensirekisteröintiä muutettu laadul-
39541: tulosäännöksen 6 momentin b ja c kohdan taan verosta vapaaksi ajoneuvoksi, voidaan
39542: säännöksiä. Kyseeseen tulevat laitteistot ovat yhdistää osaksi samaa menettelyä. Menettelyä
39543: käytännössä yleensä säätämättömiä katalysaat- koskevat säännökset ehdotetaan lakiteknisistä
39544: torilaitteistoja. Säännöstä ei sovellettaisi mui- syistä otettavaksi lain 6 a §:ään.
39545: hin kuin erityisesti päästöjen pienentämistä Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-
39546: varten asennettuihin laitteisiin. Sitä ei sovellet- väksi, että veronalainen auto saadaan tuoda
39547: taisi esimerkiksi polttoaineen suihkutuslaitteis- maahan veroa suorittamatta maahantuojan il-
39548: toon eikä muuhunkaan vastaavaan varuste- moittaessa, että auto on tarkoitettu ennen ensi-
39549: luun, jonka tarkoituksena on suoranaisen rekisteröintiä tai, niissä tapauksissa, joissa au-
39550: päästöjen vähentämisen ohella muutoin paran- toa ei ole merkittävä rekisteriin, ennen käyt-
39551: taa auton teknisiä ominaisuuksia, eikä myös- töön ottoa, muutettavaksi sellaiseksi, että se
39552: kään auton pakoputkistoon tai muihin tällai- olisi 6 §:n säännösten mukaan verosta vapaa.
39553: siin puhdistuslaitteisiin teknisesti yhteydessä Selvityksistä, jotka ovat tarpeen verottomuu-
39554: oleviin varusteisiin. Varusteiden verotusarvoon den edellytysten täyttymisen toteamiseksi ensi-
39555: lukematta jättäminen ei tule kysymykseen rekisteröinti- tai käyttöönottovaiheessa, annet-
39556: myöskään silloin, kun autosta lain 5 a §:n taisiin säännökset asetuksella. Auto- ja moot-
39557: nojalla myönnetään vähäpäästöisille autoille toripyöräverosta annettuun asetukseen (483/
39558: tarkoitettu vähennys. 67) on tarkoitus ottaa tarvittavat säännökset
39559: Ehdotettu muutos ei tarkoita, että mainittu- auton teknisiä ominaisuuksia tai luokittelua
39560: jen laitteiden, eli käytännössä säätämättömän koskevien selvitysten esittämisestä. Jos selvitys-
39561: katalysaattorilaitteiston, tulisi olla Suomessa tä ei esitetä, tulliviranomainen toimittaa jälki-
39562: valmistettu. Verotusarvoon lukematta jättämi- tullauksen.
39563: sen tai vähentämisen rajoittaminen vapaa-alu- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
39564: eella tai muualla maassa asennettaviin taikka väksi, että ajoneuvo voidaan tullauksen yhtey-
39565: Suomesta hankittaviin mutta ulkomailla asen- dessä luovuttaa verotta vain maahantuojalle,
39566: nettaviin varusteisiin perustuu siihen, että vain joka on tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitettu
39567: näissä tapauksissa voidaan riittävästi selvittää rekisteröity asiakas. Muissa tapauksissa vero
39568: asianomaisten varusteiden arvoa. palautetaan noudattaen, mitä tullilaissa on sää-
39569: 6 §. Ehdotettuun 1 momenttiin sisällytettäi- detty tullinoikaisusta ja muutoksenhausta. Tä-
39570: siin nykyistä vastaava säännös paloautojen, mä vastaa menettelyä, jota 1 päivästä tammi-
39571: sairasautojen, invataksien, eläinlääkintäauto- kuuta 1990 lukien sovelletaan ammattimaiseen
39572: jen, kuorma-autojen, ruumisautojen ja kilpa- liikenteeseen käytettyjen ajoneuvojen verotu-
39573: autojen verovapaudesta. Pakettiautoja koske- kea myönnettäessä.
39574: vat säännökset ehdotetaan lakiteknisistä syistä Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että
39575: siirrettäviksi ehdotettuun uuteen 6 b ja maassa tehdasmaisesti valmistettavien autojen
39576: 6 c §:ään. verotuksessa noudatettaisiin soveltuvin osin 1
39577: Myös ehdollista verottomuutta eräissä ta- momentissa säädettyä menettelyä.
39578: pauksissa koskevat 6 §:n 4 momentin säännök- Nykyisen lain 6 a §:ssä säädetty mahdolli-
39579: set ehdotetaan otettaviksi lain 6 a § :ään, jol- suus jo maksetun veron palauttamiseen kun
39580: loin 4 momentti kumottaisiin. auto otetaan käyttöön 6 §:n 1 momentin mu-
39581: 6 a §. Nykyisessä 6 §:n 4 momentissa on kaisena verosta vapaana autona sisältyy pykä-
39582: säädetty mahdollisuudesta tuoda maahan ve- län 4 momenttiin. Vero palautettaisiin oikaisu-
39583: roa suorittamatta laadultaan veronalainen au- teitse sen mukaan kuin tullilaissa ja liikevaihto-
39584: to, joka on tarkoitettu ennen ensirekisteröintiä verolaissa (532/63) on säädetty muutoksen-
39585: muutettavaksi 6 §:n 1 momentin nojalla auto- hausta ja oikaisusta.
39586: verosta vapaaksi ajoneuvoksi. Tämä niin sa- Kun pakettiauton verovapaudesta ei enää
39587: nottu tullietumenettely on uudistunut siten, säädettäisi 6 § :n 1 momentissa, verollisena
39588: etteivät lainkohdan menettelyä koskevat sään- maahan tuotua autoa ei enää voitaisi etumenet-
39589: nökset enää vastaa muussa tullaustoiminnassa telyä käyttäen muuttaa ennen ensirekisteröintiä
39590: 1990 vp. - HE n:o 41 9
39591:
39592: verotta pakettiautoksi. Erityisesti raskaita pa- ensin tavaratilan pinta-ala kolmelta tasolta.
39593: kettiautoja tuodaan kuitenkin maahan pelkäs- Näistä alin olisi tavaratilan lattiataso, sen jäl-
39594: tään alustoina, jolloin niiden verottomuuden keen mitattaisiin 0,60 metriä lattian yläpuolella
39595: edellytyksiä ei vielä voida selvittää tavaratilan oleva tason pinta-ala ja pinta-ala siitä kohtaa,
39596: tai lavan kokonaan puuttuessa. Näissä tapauk- johon tavaratilan korkeus halutaan mitata.
39597: sissa olisi tarpeen voida siirtää verotukseen Mainitut tasot asetetaan yhdensuuntaisesti, ja
39598: vaikuttavien seikkojen arviointi maahantuonti- pinta-alat määrätään suorakulmioina. Suora-
39599: vaiheesta auton ensirekisteröinnin yhteyteen. kulmioiden pituus rajoitetaan kuitenkin ensiksi
39600: Tåstä mahdollisuudesta ehdotetaan pakettiau- alkavan ja päättyvän suorakulmion kohdalle
39601: ton alustaja koskevana säädettäväksi pykälän asetettujen pystysuorien tasojen väliseen etäi-
39602: 5 momentissa. Menettely olisi sama kuin muis- syyteen, vaikka jollekin tasolle voitaisiinkin
39603: sakin edellä mainituissa tapauksissa myös sil- auton rakenteiden puolesta asettaa tätä pitem-
39604: loin, kun alustasta rakennetaan veroton paket- mälle ulottuva suorakulmio. Edelleen alimman
39605: tiauto. ja ylimmän tason välisen etäisyyden tulee olla
39606: 6 b §. Säännökset pakettiauton verovapau- vähintään 1,30 metriä ja ylimmällä tasolla
39607: den edellytyksenä olevista teknisistä ominai- olevan suorakulmion huomioon otettavan pi-
39608: suuksista ehdotetaan otettaviksi uuteen tuuden vähintään 1,20 metriä ja leveyden au-
39609: 6 b §:ään. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan ton keskilinjan suhteen symmetrisesti vähin-
39610: säädettäväksi nykyistä vastaavasti verottomuu- tään 0,80 metriä.
39611: den edellytykseksi, että pakettiauton tavarati- Tarkoituksena on, etteivät auton rakenteet
39612: lan tilavuuden on oltava vähintään kolme kuu- leikkaa mainittuja pinta-alojen määräämisessä
39613: tiometriä. Lisäyksenä nykyisiin säännöksiin eh- käytettäviä suorakulmioita. Poikkeuksena täs-
39614: dotetaan edellytettäväksi, että mittauksessa tä olisi kuitenkin alimmalla tasolla oleva suora-
39615: huomioon otettavan tavaratilan tulee olla yhte- kulmia. Jos sitä Ieikkaavia rakenteita olisi
39616: näistä tilaa. Tämän tarkoituksena on välttää enemmän kuin 40 prosenttia suorakulmion
39617: rakenteet, joissa tavaratilassa sijaitsee tilan pinta-alasta, alin taso sijoitettaisiin mainittujen
39618: katkaisevia väliseiniä tai tavaratila on varustet- rakenteiden yläpuolelle. Käytännössä kyseessä
39619: tu esimerkiksi osittain avoimella välikatolla. tällöin yleensä olisivat pyöräkotelot sekä auton
39620: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edelleen moottorista ja voimansiirrosta johtuvat raken-
39621: avoimella lavalla varustetun pakettiauton ve- teet.
39622: rosta vapauden edellytykseksi vähintään 1,85 Tavaratilan korkeutena käytettäisiin pinta-
39623: metrin avoimen tavaratilan pituus. Vaatimus alojen määräämisessä käytettävien alimman ja
39624: vastaa nykyisin voimassa olevaa. Samoin ny- ylimmän tason välistä etäisyyttä.
39625: kyistä vastaavat säännökset koskisivat edel- Tavaratilan tilavuus saataisiin tämän jälkeen
39626: leenkin myös sellaisen pakettiauton verotto- mainittujen kolmen suorakulmion pinta-alojen
39627: muutta, joka on varustettu sisäkorkeudeltaan ja tavaratilan korkeuden tulona, vähennettynä
39628: vähintään 1,30 metriä korkealla ja sisäpituu- kuitenkin alimmalla tasolla sijaitsevaa suora-
39629: deltaan vähintään 0,80 metriä pitkällä tavarati- kulmiota leikkaavien pyöräkoteloista, mootto-
39630: lalla sekä tämän lisäksi vähintään 1,50 metrin rista tai voimansiirrosta johtuvien ajoneuvon
39631: pituisella avoimella tavaratilalla. rakenteiden tilavuudella. Tarkoituksena on vä-
39632: Uutena edellytyksenä pakettiautojen verotto- hentää näiden rakenteiden vaatima tilavuus
39633: muudelle ehdotetaan 6 b §:n 1 momentissa todellisen määräisenä.
39634: säädettäväksi, että verosta vapaan pakettiau- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan vielä sää-
39635: ton kantavuuden tulee olla vähintään 600 ki- dettäväksi avoimella tavaratilalla varustetun
39636: loa. Kantavuudella tarkoitettaisiin tieliikenne- pakettiauton tavaratilan pituuden mittausta-
39637: lainsäädännön mukaan Iaskettavaa ajoneuvon vasta. Tuo mittaus suoritettaisiin lavan ylälai-
39638: kantavuutta. Tämä saadaan vähentämällä ajo- tojen tasalta 1,20 metriä leveältä alueelta lavan
39639: neuvon kokonaispainosta ajoneuvon oma pai- etuseinästä sen takaseinämään. Jos tavaratilan
39640: no. Tämä vaatimus tulisi koskemaan kaikkia pituus on tätä alempana lyhyempi, tämä lyhy-
39641: verosta vapaita pakettiautoja riippumatta siitä, empi mitta katsotaan tavaratilan pituudeksi.
39642: onko tavaratila avoin vaiko umpinainen. Pyöräkotelot eivät kuitenkaan vaikuttaisi mit-
39643: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- taukseen.
39644: väksi pakettiauton tavaratilan tilavuuden mit- 6 c §. Ehdotetussa uudessa pykälässä säädet-
39645: taamisesta. Ehdotuksen mukaan mitattaisiin täisiin tarkemmin siitä, milloin pakettiauton
39646:
39647: 2 300362F
39648: 10 1990 vp. - HE n:o 41
39649:
39650: voitaisiin katsoa olevan 6 b §:ssä edellytetyllä muun muassa tilapäisistuinten käytön omalta
39651: tavoin yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoi- painoltaan alle 1 800 kilon painoisissa paketti-
39652: tettu. Lainkohdan mukaan pakettiauto voitai- autoissa. Kun mainitun painorajan vaikutus
39653: siin katsoa yksinomaan tavarankuljetukseen tässä suhteessa poistuisi ja kun pakettiauto on
39654: tarkoitetuksi, jos sitä ei kuljettajan istuimen ja tarkoitus voida verotta varustaa 6 c §:ssä mai-
39655: tämän vieressä sijaitsevien enintään kahden nituilla istuimilla tai istuinten asentamiseen
39656: muun kiinteän istuimen lisäksi varusteta muilla tarkoitetuilla laitteilla, 8 §:n 2 momenttiin olisi
39657: istuimilla tai istuinten kiinnittämiseen tarkoite- vastaavasti sisällytettävä viittaus tuossa lain-
39658: tuilla laitteilla. Pakettiautoon ei siten verotta kohdassa tarkoitettuihin istuimiin. Lainkohdan
39659: voitaisi asentaa myöskään tieliikennelainsää- sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten,
39660: dännössä sallittuja tilapäisistuimia. Jos tavara- että pykälän 1 momentissa tarkoitettuna paket-
39661: tilan tilavuus 6 b §:ssä tarkoitetulla tavalla mi- tiauton rakenteen muuttamisena pidetään
39662: tattuna olisi vähintään seitsemän kuutiometriä, myös auton tavaratilan varustamista muilla
39663: saataisiin pakettiautoon kuitenkin sijoittaa yksi kuin 6 c § :ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuin-
39664: tilapäisistuin ja tämän lisäksi yksi tilapäisistuin ten asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla.
39665: jokaiselta seitsemän kuutiometriä ylittävältä 13 §. Pykälässä on säädetty autoveron mak-
39666: tilavuuden täydeltä kuutiometriltä. Tilapäisis- suunpantavasta määrästä niissä tapauksissa,
39667: tuinten enimmäismääräksi ehdotetaan kuiten- joissa auton verottomuuden edellytykset lak-
39668: kin kolmea kappaletta. Istuimet tulisi muun kaavat tietyn rekisterissäolaajan jälkeen. Mak-
39669: muassa liikenneturvallisuussyistä sijoittaa selkä suunpantavaa veroa alennetaan nykyisin yhdel-
39670: menosuuntaan välittömästi kuljettajan istui- lä kolmaskymmeneskuudesosalla jokaista täyt-
39671: men ja sen vieressä olevien istuinten taakse. tä rekisterissäolaajan täyttä kuukautta kohti.
39672: Pykälän 2 momentin mukaan pakettiauto Lainkohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös,
39673: voitaisiin katsoa yksinomaan tavarankuljetuk- jonka mukaan 6 §:ssä tarkoitetun erikoisauton
39674: seen tarkoitetuksi myös silloin, kun sen tavara- kysymyksessä ollessa kuukautta kohti vähen-
39675: tila varustetaan liikenneturvallisuuden kannal- nettävä määrä on kuitenkin yksi neljäskymme-
39676: ta hyväksyttävillä laitteilla pyörätuolin kiinnit- neskahdeksasosa.
39677: tämiseksi ja näin varustetun pakettiauton tava- Pykälän 2 momentissa on säännös, jonka
39678: ratilassa kuljetetaan pyörätuolia vakinaisesti mukaan muutettaessa pakettiauton rakennetta
39679: käyttävää henkilöä. Jos pakettiautossa on tä- siten, että ajoneuvo muuttuu laadultaan vero-
39680: män lisäksi edellä mainittuja tilapäisistuimia, nalaiseksi ajoneuvoksi, vero pannaan maksuun
39681: pyörätuolin kiinnittämiseen tarkoitetut laitteet kuitenkin aina täysimääräisenä. Tämä koskee
39682: otetaan huomioon tilapäisistuinten lukua mää- myös kilpailutarkoituksiin erityisesti rakennet-
39683: rättäessä. Lainkohdassa tarkoitettu kuljetus- tuja verottomia ajoneuvoja ja niiden käyttöä
39684: mahdollisuus tavaratilaan kiinnitetyssä pyörä- liikenteessä. Lainkohtaan ehdotetaan lisättä-
39685: tuolissa ei siten rajoittuisi ainoastaan edellä väksi muut kuin 6 §:ssä tarkoitetut erikoisau-
39686: tarkoitettuihin suuriin pakettiautoihin, vaan tot sellaisina ajoneuvoina, joiden vero niin
39687: tähän tarkoitukseen voitaisiin käyttää myös ikään voitaisiin aina panna maksuun täysimää-
39688: alle seitsemän kuutiometrin tavaratilalla varus- räisenä, jos edellytyksiä verottomuudelle ei
39689: tettuja pakettiautoja. Myös useampaa kuin enää ole.
39690: yhtä vammaista voitaisiin kuljettaa kerrallaan, 21 a §. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi
39691: mutta liikenneturvallisuudeltaan hyväksyttä- veron kiertämisen varalta säännös, jollainen
39692: vien laitteiden asentaminen jokaista pyörätuo- yleensä sisältyy muihin verolakeihin. Ehdote-
39693: lia käyttävää matkustajaa kohden on kuitenkin tun säännöksen mukaan autovero voitaisiin
39694: edellytyksenä. Tämä kuljetus rajoittaisi vastaa- kantaa ajoneuvosta siinäkin tapauksessa, että
39695: vasti auton varustamista samaan aikaan muilla ajoneuvo olisi teknisiltä ominaisuuksiltaan tai
39696: edellä tarkoitetuilla tilapäisistuimilla. tieliikennelainsäädännön mukaisen luokittelun-
39697: 8 §:n 2 momentti. Lainkohdassa on nykyisin sa puolesta veroton, mutta poikkeaisi kuiten-
39698: säädetty, että pykälän 1 momentissa tar koitet- kin ilmeisessä veron kiertämisen tarkoituksessa
39699: tuna veron maksuunpanon aiheuttavana paket- ominaisuuksiltaan, kuten esimerkiksi mitoil-
39700: tiauton rakenteen muuttamisena pidetään au- taan tai rakenteiltaan siitä, mikä asianomaises-
39701: ton tavaratilan varustamista istuimin tai istuin- sa ajoneuvoryhmässä on tavallista. Säännöstä
39702: ten asentamiseen tarkoitetuin laittein. Käytän- vmtmsnn soveltaa esimerkiksi tapauksissa,
39703: nössä tämä säännös on tähän asti estänyt joissa pakettiauton tavaratilan mittaussääntöä
39704: 1990 vp. - HE n:o 41 11
39705:
39706: käytettään hyväksi asentamalla mittauspistei- 2. Voimaantulo
39707: siin tavaratilaa keinotekoisesti laajentava ra-
39708: kennelma ja tämä havaitaan tehdyksi ilmeises- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti
39709: sä veron välttämisen tarkoituksessa. eduskunnan hyväksyttyä sen ja lain tultua
39710: vahvistetuksi. Lain 5 §:n 4 momentti, jossa on
39711: 25 §. Lainkohdassa on säädetty muun muas- säännökset eräiden varusteiden lukemisesta au-
39712: sa liikenneministeriön valtuudesta antaa tietyis- ton verotusarvoon, olisi voimassa väliaikaisesti
39713: sä tapauksissa autoverotuksessa tarvittavia tar- vuoden 1991 loppuun asti.
39714: kempia määräyksiä. Kun pakettiauton tavara-
39715: tilan mittaamista koskevat säännökset siirret-
39716: täisiin liikenneministeriön tämän pykälän no- 3. Säätämisjärjestys
39717: jalla antamasta päätöksestä autoverolakiin, py-
39718: kälästä ehdotetaan tarpeettomana poistetta- Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
39719: vaksi maininta liikenneministeriön tätä koske- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi-
39720: vasta valtuudesta. demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
39721: säätämisjärjestyksessä.
39722:
39723: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
39724: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
39725: 12 1990 vp. - HE n:o 41
39726:
39727:
39728: Laki
39729: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
39730:
39731: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39732: kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
39733: 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76),
39734: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti väliaikaisesti, 6 §:n 1
39735: momentti, 6 a §, 8 §:n 2 momentti, 13 §, 19 §:n 2 momentti ja 25 §,
39736: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 25 § 12
39737: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86 ), 6 a §, 8 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti
39738: 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/89) ja 13 § muutettuna mainituilla 12 päivänä
39739: joulukuuta 1986 ja 17 päivänä marraskuuta 1989 annetuilla laeilla, sekä
39740: lisätään lakiin uusi 6 b §, 6 c § sekä 21 a § seuraavasti:
39741:
39742: 1§ mainittujen pakokaasujen puhdistuslaitteiden
39743: Henkilöautosta, pakettiautosta ja sellaisesta arvo saadaan vähentää verotusarvosta tullihal-
39744: muusta autosta, jonka oma paino on alle 1800 lituksen määräämän suuruisena.
39745: kilogrammaa, sekä moottoripyörästä on maa-
39746: han tuotaessa tai, mikäli kysymyksessä on
39747: maassa valmistettu edellä mainittu ajoneuvo, 6§
39748: kun valmistaja ensi kerran luovuttaa ajoneu- Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,
39749: von, suoritettava valtiolle auto- ja moottori- invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto,
39750: pyöräveroa sen mukaan kuin tässä laissa sää- ruumisauto, ja kilpailutarkoituksiin erityisesti
39751: detään. rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä
39752: auto, jota ei rekisteröidä.
39753: 3 §
39754: 6a §
39755: Maastohenkilöautosta suoritetaan veroa 50 Jos maahantuoja ilmoittaa muuttavansa ve-
39756: prosenttia auton verotusarvosta. ronalaisen ajoneuvon ennen sen ensirekiste-
39757: röintiä tai, jos rekisteröintiä ei ole suoritettava,
39758: ennen käyttöön ottoa, ajoneuvoksi, joka olisi
39759: 5§ 6 §:n nojalla verosta vapaa, ajoneuvo saadaan
39760: tuoda maahan veroa suorittamatta. Verotto-
39761: Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta muuden edellytysten lopullisen täyttymisen sel-
39762: turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, vittämisessä noudatetaan, mitä auto-ja moot-
39763: vararengasta, akkua eikä henkilöauton pako- toripyöräverosta annetussa asetuksessa on sää-
39764: kaasupääsiöistä annettujen säännösten mukais- detty.
39765: ten, 1 päivän marraskuuta 1990 ja 31 päivän Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
39766: joulukuuta 1991 välisenä aikana sovellettavien sissa ajoneuvo voidaan tullauksen yhteydessä
39767: raja-arvojen alittamiseksi muuhun henkilöau- luovuttaa verotta vain maahantuojalle, joka on
39768: toon kuin vähäpäästöiseen henkilöautoon tullilain (573/78) 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröi-
39769: asennettuja pakokaasujen puhdistuslaitteita, ty asiakas. Muissa tapauksissa vero palaute-
39770: jos edellä mainitut varusteet ja laitteet asenne- taan noudattaen, mitä tullilaissa säädetään tul-
39771: taan autoon vapaa-alueella tai muualla maas- linoikaisusta ja muutoksenhausta.
39772: sa. Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä Maassa tehdasmaisesti valmistetusta autosta-
39773: suoritetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei ja sen valmistajasta noudatetaan soveltuvin
39774: myöskään lueta auton verotusarvoon. Tullihal- osin, mitä 1 momentissa säädetään.
39775: litus voi tietyn automerkin ja -mallin osalta Jos auto, josta vero on jo suoritettu, otetaan
39776: hakemuksesta päättää, että maahantuojan tai käyttöön 1 momentissa säädetyllä tavalla, so-
39777: valmistajan Suomesta hankkimien muualla velletaan, mitä tullilaissa ja liikevaihtoverolais-
39778: kuin Suomessa autoon asennettujen turvavöi- sa (532/63) säädetään muutoksenhausta ja oi-
39779: den, varoituskolmion, vararenkaan, akun ja kaisusta.
39780: 1990 vp. - HE n:o 41 13
39781:
39782: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan on tätä alempaa näin saatua mittaa lyhyempi,
39783: myös tuotaessa maahan pakettiauton alustoja. tämä lyhyempi mitta katsotaan tavaratilan pi-
39784: tuudeksi.
39785: 6b§
39786: Yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoitettu 6c§
39787: pakettiauto on verosta vapaa, jos sen kanta- Pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan ta-
39788: vuus on vähintään 600 kilogrammaa ja jos sen: varankuljetukseen tarkoitetuksi, jos:
39789: 1) yhtenäisen tavaratilan 2 momentin mukai- 1) sitä ei kuljettajan istuimen ja tämän
39790: sesti laskettava tilavuus on vähintään 3 kuutio- vieressä sijaitsevien enintään kahden muun
39791: metriä, kiinteän istuimen lisäksi ole varustettu istuimin
39792: 2) avoimen tavaratilan pituus on vähintään tai istuinten kiinnittämiseen tarkoitetuin lait-
39793: 1,85 metriä tai tein lukuun ottamatta yhtä tilapäiseen käyt-
39794: 3) umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on töön tarkoitettua istuiota tavaratilaltaan vähin-
39795: vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään tään seitsemän kuutiometrin kokoisessa paket-
39796: 0,80 metriä sekä avoimen tavaratilan pituus tiautossa ja tämän lisäksi yhtä tilapäiseen käyt-
39797: vähintään 1,50 metriä. töön tarkoitettua istuiota seitsemän kuutiomet-
39798: Pakettiauton tavaratilan tilavuus määrätään riä ylittävältä tavaratilan kultakin täydeltä
39799: seuraavasti: kuutiometriltä;
39800: 1) Tavaratilan pinta-ala mitataan kolmelta 2) tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia
39801: tasolta suorakulmaisesti siten, että huomioon on enintään kolme; ja
39802: otetaan tavaratilan lattiataso, 0,60 metriä sen 3) tilapäiseen käyttöön tarkoitetut istuimet
39803: yläpuolella oleva taso sekä taso, johon tavara- on sijoitettu selkä menosuuntaan välittömästi
39804: tilan korkeus mitataan. Mainittujen suorakul- kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien
39805: mioiden pituus on ensiksi alkavan ja ensiksi istuinten taakse.
39806: päättyvän suorakulmion alku- ja päättymis- Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
39807: kohtiin asetettujen pystysuorien tasojen väli- tään, pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan
39808: nen etäisyys. Pinta-alojen mittaamisessa käy- tavarankuljetukseen tarkoitetuksi, vaikka siinä
39809: tettäviä suorakulmioita määräävien tasojen tu- on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kiin-
39810: lee olla yhdensuuntaisia. Suorakulmiot sijoite- teiden istuimien lisäksi hyväksyttävät laitteet
39811: taan siten, etteivät auton tavaratilan rakenteet pyörätuolin kiinnittämiseksi ja näin varustetun
39812: leikkaa niitä 3 kohdassa mainittuja rakenteita pakettiauton tavaratilassa kuljetetaan pyörä-
39813: lukuun ottamatta. Alimman ja ylimmän tason tuolia vakinaisesti käyttävää henkilöä. Arvioi-
39814: välisen etäisyyden tulee olla vähintään 1,30 taessa, voidaanko tavaratilaltaan vähintään
39815: metriä ja ylimmän suorakulmion pituuden vä- seitsemän kuutiometrin kokoinen pakettiauto 1
39816: hintään 1,20 metriä ja leveyden auton keskilin- momentin mukaan katsoa yksinomaan tava-
39817: jan suhteen symmetrisesti vähintään 0,80 met- rankuljetukseen tarkoitetuksi, mainitut laitteet
39818: riä. Jos alinta tasoa Ieikkaavia rakenteita on rinnastetaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettui-
39819: enemmän kuin 40 prosenttia tuolla tasolla hin istuimiin.
39820: sijaitsevan suorakulmion pinta-alasta, taso si- Pakettiauton tavaratilan tilavuuden määrää-
39821: joitetaan mainittujen rakenteiden yläpuolelle. misestä säädetään 6 b §:n 2 momentissa.
39822: 2) Tavaratilan korkeus on pinta-alojen mää-
39823: räämisessä käytettävien alimman ja ylimmän 8§
39824: tason välinen etäisyys.
39825: 3) Tavaratilan tilavuus on 1 kohdassa tarkoi- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau-
39826: tettujen pinta-alojen keskiarvon ja 2 kohdassa ton rakenteen muuttamisena pidetään myös
39827: tarkoitetun korkeuden tulo vähennettynä alinta auton tavaratilan varustamista muilla kuin
39828: tasoa leikkaavien, pyöräkoteloista, moottorista 6 c §:ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuinten
39829: tai voimansiirrosta johtuvien ajoneuvon raken- asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla.
39830: teiden tilavuudella.
39831: Avoimella tavaratilalla varustetun pakettiau-
39832: ton tavaratilan pituus mitataan tavaratilan ylä- 13§
39833: laitojen tasolta 1,20 metrin levyiseltä alalta Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
39834: tavaratilan etuseinämästä takaseinämään. Jos auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau-
39835: tavaratila pyöräkoteloita huomioon ottamatta den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen
39836: 14 1990 vp. - HE n:o 41
39837:
39838: edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- 18 §:n säännösten nojalla palautettu, ajoneu-
39839: massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä vosta suoritetun liikevaihtoveron määrää ei
39840: kuukautta, maksuunpantava vero on verova- tämän johdosta alenneta.
39841: paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero
39842: on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä 21 a §
39843: autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai
39844: taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- muutetun verosta välttymisen tarkoituksessa
39845: ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksil-
39846: alennettu, vero on määrämättä tai maksuunpa- taan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen ryh-
39847: nematta jätetyn veron määrä korotettuna yh- mään kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista
39848: dellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa ta- ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa
39849: pauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden vero siinäkin tapauksessa, että ajoneuvo olisi
39850: kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- sen luokittelun tai tämän lain säännösten no-
39851: pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- jalla verosta vapaa.
39852: desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan
39853: kuukautta kohti. Jos auto on 6 §:n 1 momen- 25 §
39854: tissa tarkoitettu erikoisauto, kuukautta kohti Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
39855: vähennettävä määrä on kuitenkin yksi neljäs- töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi-
39856: kymmeneskahdeksasosa. nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat
39857: Jos verosta vapaan pakettiauton tai muun määräykset 5 §:n 3-5 momentissa tarkoite-
39858: kuin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun erikoisau- tuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin
39859: ton rakennetta on muutettu 8 §:ssä tarkoitetul- ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar-
39860: la tavalla, vero maksuunpannaan kuitenkin koituksiin rakennettuna.
39861: aina täysimääräisenä. Samoin menetellään, jos
39862: 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu kilpailu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39863: tarkoituksiin erityisesti rakennettu ajoneuvo kuuta 199 .
39864: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava rekisteriin. Tämän lain 5 § :n 4 momentti on voimassa
39865: vuoden 1991 loppuun.
39866: 19 § Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu-
39867: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain voi-
39868: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 17 tai maantulopäivänä tai sen jälkeen.
39869:
39870:
39871: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39872:
39873:
39874: Tasavallan Presidentti
39875: MAUNO KOIVISTO
39876:
39877:
39878:
39879:
39880: Ministeri Ulla Puolanne
39881: 1990 vp. - HE n:o 41 15
39882:
39883: Liite
39884:
39885:
39886:
39887: Laki
39888: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
39889:
39890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39891: kumotaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
39892: 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76},
39893: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti väliaikaisesti, 6 §:n 1
39894: momentti, 6 a §, 8 §:n 2 momentti, 13 §, 19 §:n 2 momentti ja 25 §,
39895: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 25 § 12
39896: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86 ), 6 a §, 8 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti
39897: 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/89), 13 § muutettuna mainituilla 12 päivänä
39898: joulukuuta 1986 ja 17 päivänä marraskuuta 1989 annetuilla laeilla, sekä
39899: lisätään lakiin uusi 6 b §, 6 c § sekä 21 a § seuraavasti:
39900:
39901: Voimassa oleva laki Ehdotus
39902:
39903: 1§ 1§
39904: Henkilöautosta ja sellaisesta muusta autosta, Henkilöautosta, pakettiautosta ja sellaisesta
39905: jonka oma paino on alle 1800 kiloa, sekä muusta autosta, jonka oma paino on alle 1800
39906: moottoripyörästä on maahan tuotaessa tai mi- kilogrammaa, sekä moottoripyörästä on maa-
39907: käli kysymyksessä on maassa valmistettu edellä han tuotaessa tai, mikäli kysymyksessä on
39908: mainittu ajoneuvo, kun valmistaja ensi kerran maassa valmistettu edellä mainittu ajoneuvo,
39909: luovuttaa ajoneuvon, suoritettava valtiolle kun valmistaja ensi kerran luovuttaa ajoneu-
39910: auto- ja moottoripyöräveroa sen mukaan kuin von, suoritettava valtiolle auto- ja moottori-
39911: tässä laissa säädetään. pyöräveroa sen mukaan kuin tässä laissa sää-
39912: detään.
39913:
39914:
39915: 3§
39916:
39917: Maastohenkilöautosta, jonka vaihteistoon Maastohenkilöautosta suoritetaan veroa 50
39918: on koneiden ja työvälineiden käyttöä varten prosenttia auton verotusarvosta.
39919: liitetty kytkimin varustettu voimansiirtolaite,
39920: suoritetaan veroa 30 prosenttia auton verotus-
39921: arvosta.
39922:
39923:
39924: 5§
39925:
39926: Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta Auton verotusarvoon ei kuitenkaan lueta
39927: turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota, turvavöitä, sisälokasuojia, varoituskolmiota,
39928: vararengasta eikä akkua, jos ne asennetaan vararengasta, akkua eikä henkilöauton pako-
39929: autoon vapaa-alueella tai muualla maassa. kaasupääsiöistä annettujen säännösten mukais-
39930: Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä suori- ten, 1 päivän marraskuuta 1990 ja 31 päivän
39931: tetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei myöskään joulukuuta 1991 välisenä aikana sovellettavien
39932: lueta auton verotusarvoon. Tullihallitus voi raja-arvojen aUttamiseksi muuhun henkilöau-
39933: tietyn automerkin ja -mallin osalta hakemuk- toon kuin vähäpäästöiseen henkilöautoon
39934: sesta päättää, että maahantuojan tai valmista- asenneituja pakokaasujen puhdistuslaitteita,
39935: jan Suomesta hankkimien muualla kuin Suo- jos edellä mainitut varusteet ja laitteet asenne-
39936: 16 1990 vp. - HE n:o 41
39937:
39938: Voimassa oleva laki Ehdotus
39939: messa autoon asennettujen turvavöiden, varoi- taan autoon vapaa-alueella tai muualla maas-
39940: tuskolmion, vararenkaan, akun arvo saadaan sa. Suomessa ennen auton ensirekisteröintiä
39941: vähentää verotusarvosta tullihallituksen mää- suoritetun ruosteenestokäsittelyn arvoa ei
39942: räämän suuruisena. myöskään lueta auton verotusarvoon. Tullihal-
39943: litus voi tietyn automerkin ja -mallin osalta
39944: hakemuksesta päättää, että maahantuojan tai
39945: valmistajan Suomesta hankkimien muualla
39946: kuin Suomessa autoon asennettujen turvavöi-
39947: den, varoituskolmion, vararenkaan, akun ja
39948: mainittujen pakokaasujen puhdistuslaitteiden
39949: arvo saadaan vähentää verotusarvosta tullihal-
39950: lituksen määräämän suuruisena.
39951:
39952: 6§ 6§
39953: Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,
39954: invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto, invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto,
39955: ruumisauto ja kilpailutarkoituksiin erityisesti ruumisauto, ja kilpailutarkoituksiin erityisesti
39956: rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä rakennettu, vain suljetulla alueella käytettävä
39957: auto, jota ei rekisteröidä. Yksinomaan tavaran auto, jota ei rekisteröidä.
39958: kuljetukseen tarkoitettu pakettiauto on verosta
39959: vapaa, jos sen tavaratilan tilavuus on vähin-
39960: tään 3 kuutiometriä ja sisäkorkeus vähintään
39961: 1,30 metriä tai jos sen avoimen tavaratilan
39962: pituus on vähintään 1,85 metriä. Verosta on
39963: vapaa myös sellainen pakettiauto, jonka umpi-
39964: naisen tavaratilan sisäkorkeus on vähintään
39965: 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään 0,80 metriä
39966: sekä avoimen tavaratilan pituus on vähintään
39967: 1,50 metriä.
39968:
39969: Veronalainen auto, jonka maahan tuoja il-
39970: moittaa ennen auton ensirekisteröintiä muutta-
39971: vansa sellaiseksi, että se olisi 1 momentin
39972: nojalla autoverosta vapaa, saadaan tuoda maa-
39973: han autoveroa suorittamatta käyttämällä va-
39974: kuus- tai vakuutusmenetelmää ja noudattaen
39975: sove/tuvin osin teollisuustullien ehdoista sää-
39976: dettyä menettelyä.
39977:
39978: 6a§ 6a§
39979: Mikäli veronalaisen maahantuotu auto on Jos maahantuoja ilmoittaa muuttavansa ve-
39980: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu ronalaisen ajoneuvon ennen sen ensirekiste-
39981: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojal- röintiä tai, jos rekisteröintiä ei ole suoritettava,
39982: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja ennen käyttöön ottoa, ajoneuvoksi, joka olisi
39983: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo- 6 §:n nojalla verosta vapaa, ajoneuvo saadaan
39984: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet- tuoda maahan veroa suorittamatta. Verotto-
39985: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamarista muuden edellytysten lopullisen täyttymisen sel-
39986: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh- vittämisessä noudatetaan, mitä auto-ja moot-
39987: teydessä suoritetun autoveron koko määrä. toripyöräverosta annetussa asetuksessa on sää-
39988: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa detty.
39989: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste-
39990: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo-
39991: 1990 vp. - HE n:o 41 17
39992:
39993: Voimassa oleva laki Ehdotus
39994: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi
39995: rekisteriin auton omistajaksi.
39996: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
39997: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis- sissa ajoneuvo voidaan tul/auksen yhteydessä
39998: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin luovuttaa verotta vain maahantuoja/le, joka on
39999: siten, että palautusta haetaan tällöin asian- tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröi-
40000: omaiselta lääninverovirastolta. ty asiakas. Muissa tapauksissa vero palaute-
40001: taan noudattaen, mitä tullilaissa säädetään tul-
40002: linoikaisusta ja muutoksenhausta.
40003: Maassa tehdasmaisesti valmistelusta autosta-
40004: ja sen valmistajasta noudatetaan soveltuvin
40005: osin, mitä 1 momentissa säädetään.
40006: Jos auto, josta vero on jo suoritettu, otetaan
40007: käyttöön 1 momentissa säädetyllä tavalla, so-
40008: velletaan, mitä tullilaissa ja liikevaihtoverolais-
40009: sa (532/63) säädetään muutoksenhausta ja oi-
40010: kaisusta.
40011: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan
40012: myös luotaessa maahan pakettiauton a/ustoja.
40013:
40014: 6b§
40015: Yksinomaan tavarankuljetukseen tarkoitettu
40016: pakettiauto on verosta vapaa, jos sen kanta-
40017: vuus on vähintään 600 kilogrammaa ja jos sen:
40018: 1) yhtenäisen tavaratilan 2 momentin mukai-
40019: sesti laskettava tilavuus on vähintään 3 kuutio-
40020: metriä,
40021: 2) avoimen tavaratilan pituus on vähintään
40022: 1,85 metriä tai
40023: 3) umpinaisen tavaratilan sisäkorkeus on
40024: vähintään 1,30 metriä ja sisäpituus vähintään
40025: 0,80 metriä sekä avoimen tavaratilan pituus
40026: vähintään 1,50 metriä.
40027: Pakettiauton tavaratilan tilavuus määrätään
40028: seuraavasti:
40029: 1) Tavaratilan pinta-a 1a mitataan
40030: kolmelta tasolta suorakulmaisesti siten, että
40031: huomioon otetaan tavaratilan lattiataso, 0, 60
40032: metriä sen yläpuolella oleva taso sekä taso,
40033: johon tavaratilan korkeus mitataan. Mainittu-
40034: jen suoraku/mioiden pituus on ensiksi alkavan
40035: ja ensiksi päättyvän suorakulmion alku- ja
40036: päättymiskohtiin asetettujen pystysuorien taso-
40037: jen välinen etäisyys. Pinta-alojen mittaamises-
40038: sa käytettäviä suorakulmioita määräävien taso-
40039: jen tulee olla yhdensuuntaisia. Suorakulmiot
40040: sijoitetaan siten, etteivät auton tavaratilan ra-
40041: kenteet leikkaa niitä 3 kohdassa mainittuja
40042: rakenteita lukuun ottamatta. Alimman ja ylim-
40043: män tason välisen etäisyyden tulee olla vähin-
40044: tään 1,30 metriä ja ylimmän suorakulmion
40045: pituuden vähintään 1,20 metriä ja leveyden
40046: 3 300362F
40047: 18 1990 vp. - HE n:o 41
40048:
40049: Voimassa oleva laki Ehdotus
40050:
40051: auton keskilinjan suhteen symmetrisesti vähin-
40052: tään 0,80 metriä. Jos alinta tasoa Ieikkaavia
40053: rakenteita on enemmän kuin 40 prosenttia
40054: tuolla tasolla sijaitsevan suorakulmion pinta-
40055: alasta, taso sijoitetaan mainittujen rakenteiden
40056: yläpuolelle.
40057: 2) Tavaratilan korkeus on pinta-alo-
40058: jen määräämisessä käytettävien alimman ja
40059: ylimmän tason välinen etäisyys.
40060: 3) Ta vara tilan tila v u u s on 1 kohdas-
40061: sa tarkoitettujen pinta-alojen keskiarvon ja 2
40062: kohdassa tarkoitetun korkeuden tulo vähennet-
40063: tynä alinta tasoa leikkaavien, pyöräkoteloista,
40064: moottorista tai voimansiirrosta johtuvien ajo-
40065: neuvon rakenteiden tilavuudella.
40066: Avoimella tavaratilalla varustetun pakettiau-
40067: ton tavaratilan pituus mitataan tavaratilan ylä-
40068: laitojen tasolta 1,20 metrin levyiseltä alalta
40069: tavaratilan etuseinämästä takaseinämään. Jos
40070: tavaratila pyöräkatelaita huomioon ottamatta
40071: on tätä alempaa näin saatua mittaa lyhyempi,
40072: tämä lyhyempi mitta katsotaan tavaratilan pi-
40073: tuudeksi.
40074:
40075: 6c §
40076: Pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan ta-
40077: varankuljetukseen tarkoitetuksi, jos:
40078: 1) sitä ei kuljettajan istuimen ja tämän
40079: vieressä sijaitsevien enintään kahden muun
40080: kiinteän istuimen lisäksi ole varustettu istuimin
40081: tai istuinten kiinnittämiseen tarkoitetuin lait-
40082: tein lukuun ottamatta yhtä tilapäiseen käyt-
40083: töön tarkoitettua istuinta tavaratilaltaan vähin-
40084: tään seitsemän kuutiometrin kokoisessa paket-
40085: tiautossa ja tämän lisäksi yhtä tilapäiseen käyt-
40086: töön tarkoitettua istuinta seitsemän kuutiomet-
40087: riä ylittävältä tavaratilan kultakin täydeltä
40088: kuutiometriltä;
40089: 2) tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia
40090: on enintään kolme; ja
40091: 3) tilapäiseen käyttöön tarkoitetut istuimet
40092: on sijoitettu selkä menosuuntaan välittömästi
40093: kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien
40094: istuinten taakse.
40095: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
40096: tään, pakettiauto voidaan katsoa yksinomaan
40097: tavarankuljetukseen tarkoitetuksi, vaikka siinä
40098: on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kiin-
40099: teiden istuimien lisäksi hyväksyttävä! laitteet
40100: pyörätuolin kiinnittämiseksi ja näin varustetun
40101: pakettiauton tavaratilassa kuljetetaan pyörä-
40102: tuolia vakinaisesti käyttävää henkilöä. Arvioi-
40103: 1990 vp. - HE n:o 41 19
40104:
40105: Voimassa oleva laki Ehdotus
40106:
40107: taessa, voidaanko tavaratilaltaan vähintään
40108: seitsemän kuutiometrin kokoinen pakettiauto 1
40109: momentin mukaan katsoa yksinomaan tava-
40110: rankuljetukseen tarkoitetuksi, mainitut laitteet
40111: rinnastetaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettui-
40112: hin istuimiin.
40113: Pakettiauton tavaratilan tilavuuden määrää-
40114: misestä säädetään 6 b §:n 2 momentissa.
40115:
40116:
40117: 8§
40118:
40119: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau-
40120: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös ton rakenteen muuttamisena pidetään myös
40121: auton tavaratilan varustamista istuimin tai is- auton tavaratilan varustamista muilla kuin
40122: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. 6 c §:ssä tarkoitetuilla istuimilla tai istuimen
40123: asentamiseen tarkoitetuilla laitteilla.
40124:
40125:
40126:
40127: 13 § 13 §
40128: Milloin 12 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
40129: auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau-
40130: den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen
40131: edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi-
40132: massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä
40133: kuukautta, maksuunpantava vero on verova- kuukautta, maksuunpantava vero on verova-
40134: paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero
40135: on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä
40136: autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet-
40137: taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos-
40138: ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla
40139: alennettu vero on määräämättä tai maksuun- alennettu, vero on määrämättä tai maksuunpa-
40140: panematta jätetyn veron määrä korotettuna nematta jätetyn veron määrä korotettuna yh-
40141: yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa dellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa ta-
40142: tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden pauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden
40143: kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun-
40144: pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu-
40145: desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan
40146: kuukautta kohti. kuukautta kohti. Jos auto on 6 §:n 1 momen-
40147: tissa tarkoitettu erikoisauto, kuukautta kohti
40148: vähennettävä määrä on kuitenkin yksi neljäs-
40149: kymmeneskahdeksasosa.
40150: Jos verosta vapaan pakettiauton rakennetta Jos verosta vapaan pakettiauton tai muun
40151: on muutettu 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla, vero kuin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun erikoisau-
40152: maksuunpannaan kuitenkin aina täysimääräi- ton rakennetta on muutettu 8 §:ssä tarkoitetul-
40153: senä. Samoin menetellään, jos 6 §:n 1 ja 2 la tavalla, vero maksuunpannaan kuitenkin
40154: momentissa tarkoitettu kilpailutarkoituksiin aina täysimääräisenä. Samoin menetellään, jos
40155: erityisesti rakennettu ajoneuvo ilmoitetaan tai 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu kilpailu-
40156: olisi ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. tarkoituksiin erityisesti rakennettu ajoneuvo
40157: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava rekisteriin.
40158: 20 1990 vp. - HE n:o 41
40159:
40160: Voimassa oleva laki Ehdotus
40161:
40162: 19 §
40163:
40164: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a §:n, Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 17 tai
40165: 17 tai 18 §:n säännösten nojalla palautettu, 18 §:n säännösten nojalla palautettu, ajoneu-
40166: ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää- vosta suoritetun liikevaihtoveron määrää ei
40167: rää ei tämän johdosta alenneta. tämän johdosta alenneta.
40168:
40169: 21 a §
40170: Jos ajoneuvo on katsottava rakennetun tai
40171: muutetun verosta vä/ttymisen tarkoituksessa
40172: siten, että se rakenteeltaan ja ominaisuuksil-
40173: taan poikkeaa asianomaiseen ajoneuvojen ryh-
40174: mään kuuluvien ajoneuvojen tavanomaisista
40175: ominaisuuksista, ajoneuvosta voidaan kantaa
40176: vero siinäkin tapauksessa, että ajoneuvo olisi
40177: sen luokitte/un tai tämän lain säännösten no-
40178: jalla verosta vapaa.
40179: 25 § 25 §
40180: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
40181: töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi- töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi-
40182: nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat nisteriö antaa kuitenkin tarvittaessa tarkemmat
40183: määräykset pakettiauton tavaratilan tilavuu- määräykset 5 §:n 3-5 momentissa tarkoite-
40184: den, korkeuden ja pituuden mittaamisesta sekä tuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin
40185: tarvittaessa 5 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoi- ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar-
40186: tetuista ajoneuvon varusteista ja siitä, milloin koituksiin rakennettuna.
40187: ajoneuvoa on pidettävä erityisesti kilpailutar-
40188: koituksiin rakennettuna, sekä maastokäyttöön
40189: suunnitellun moottoripyörän 6 §:n 2 momen-
40190: tissa tarkoitetuista ominaisuuksista.
40191: Tämä laki tulee voimaan päivänä
40192: kuuta 199 .
40193: Tämän lain 5 §:n 4 momentti on voimassa
40194: vuoden 1991 loppuun.
40195: Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu-
40196: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain voi-
40197: maantulopäivänä tai sen jälkeen.
40198: 1990 vp. - HE n:o 42
40199:
40200:
40201:
40202:
40203: Hallituksen esitys Eduskunnalle erämaalaiksi
40204:
40205:
40206:
40207:
40208: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40209:
40210: Esityksessä ehdotetaan kahdentoista erämaa- Pysyviä teitä ei pääsäännön mukaan saiSI
40211: alueen perustamista Lapin lääniin, jotta nämä rakentaa erämaa-alueille. Luontoa ja ympäris-
40212: alueet voitaisiin säilyttää tiettöminä ja mahdol- töä huomattavasti muuttaviin hankkeisiin olisi
40213: lisimman luonnontilaisina. Alueiden yhteis- saatava valtioneuvoston lupa. Metsätaloutta
40214: pinta-ala on noin 1 488 000 hehtaaria, ja ne voitaisiin harjoittaa eräiden erämaa-alueiden
40215: ovat valtaosin kolmessa pohjoisimmassa kun- tarkoin määrätyissä osissa luonnonmukaisin
40216: nassa, Inarissa, Utsjoella ja Enontekiössä. Erä- menetelmin. Erämaa-alueita varten olisi laadit-
40217: maa-alueiden pinta-ala on noin 15 prosenttia tava erityiset hoito- ja käyttösuunnitelma!.
40218: Lapin läänin ja noin viisi prosenttia koko Alueiden säilyttämisen vaikutukset metsäta-
40219: maan pinta-alasta. Erämaa-alueiden perus- louteen ovat verrattain vähäisiä. Porotalouden
40220: tamiseksi säädettäisiin erämaalaki. ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn
40221: Erämaa-alueiden säilyttämisellä pyritään eri- mahdollisuudet sitä vastoin paranisivat tai säi-
40222: tyisesti luonnon monipuolisen käytön ja luon- lyisivät ainakin nykyisellään.
40223: taiselinkeinojen turvaamiseen ja edistämiseen,
40224: saamelaiskulttuurin luontaisen perustan säilyt- Erämaa-alueisiin kuuluisi vain valtion omis-
40225: tamia alueita, ja ne olisivat metsähallituksen
40226: tämiseen, Lapin luonnon tarjoamien retkeily-
40227: ja virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaami- hallinnassa ja hoidossa.
40228: seen, metsien säilyttämiseen luonnontilaisina Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
40229: sekä luonnonmukaisen metsänhoidon edistämi- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja
40230: seen metsänkasvun äärialueilla. vahvistetuksi.
40231:
40232:
40233:
40234:
40235: 300157H
40236: 2 1990 vp. - HE n:o 42
40237:
40238:
40239:
40240:
40241: SISÄLLYSLUETTELO
40242:
40243: Sivu Sivu
40244: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen . . . . . . . . . . . . . 6
40245: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • • • • • • • • . • 3 4.2. Vaikutukset kuntien talouteen . . . . . . . . . . . . 7
40246: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . • . . . . . . . . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8
40247: 2.1. Lainsäädäntö ja valmisteluelimet . . . . . . . . . 4 1. Lakiehdotuksen perustelut..................... 8
40248: 2.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
40249: 2. Voimaantulo .. . .. . .. .. .. .. .. • .. .. • .. . .. .. . .. .. 15
40250: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
40251: tukset.......................................... 6 KARTTA...................................... 16
40252: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . • • • . • • • . • • • • 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
40253: 1990 vp. - HE n:o 42 3
40254:
40255:
40256:
40257:
40258: YLEISPERUSTELUT
40259:
40260:
40261: 1. Esityksen yhteiskunnallinen lailla perustettuja, mahdollisimman luonnonti-
40262: merkitys laisina säilytettäviä alueita.
40263: Myös metsien ja erämaiden vertauskuvalliset
40264: Luonnonvarojen käytön tehostuessa ovat ja muut aineettomat arvot ovat tulleet yhä
40265: luonnontilaiset alueet jatkuvasti vähentyneet tärkeämmiksi, sillä erämaa-alueelta virkistystä,
40266: Suomesta. Vielä 1920-luvulla suurin osa Lapin rauhaa ja muita aineettornia arvoja etsiviä on
40267: ja Oulun läänistä oli tietöntä erämaata. Laajo- yhä enemmän. Monille nykyajan ihmisille jo
40268: ja tiettömiä alueita oli monin paikoin muualla- pelkkä tietoisuus erämaiden olemassaolosta on
40269: kin. Metsätalouden koneeliistuminen ja tehos- tärkeää. Siksi myös erämaiden taloudellista
40270: tuminen 1950-luvun jälkeen on supistanut Suo- kokonaisarvoa on ryhdytty arvioimaan uusista
40271: men tiettömiä erämaita eniten. Kahdessa vuosi- lähtökohdista. Erityistä arvoa Lapin erämaille
40272: kymmenessä esimerkiksi yli kahdeksan kilo- antaa se, että ne sijaitsevat alueella, jossa
40273: metrin etäisyydellä lähimmästä tiestä olevien kasvavat maapallon pohjoisimmat metsänraja-
40274: alueiden pinta-ala on vähentynyt 2,5 miljoo- metsät. Näiden äärialueiden luonto on myös
40275: nasta hehtaarista 1 ,6 miljoonaan hehtaariin. hyvin tärkeä tutkimukselle. Alueiden monipuo-
40276: Vaikka luonnonsuojelualueiden määrää on linen käyttö ja luontaiselinkeinot ovat tärkeitä
40277: lisätty, alkoi 1980-luvulle tultaessa etenkin La- erämaihin liittyviä tutkimusaiheita.
40278: pissa esiintyä toistuvasti erilaisia mielipiteitä Esitys pyrkii osaltaan siihen, että Lapin al-
40279: viimeisten niin sanottujen luonnonmetsien tul- kuperäisin ja tyypillisin jäljellä oleva erämaa-
40280: lessa uudistushakkuiden kohteeksi. Metsien luonto säilyisi mahdollisimman muuttumatto-
40281: monipuolista käyttöä on pyritty kehittämään, mana nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin.
40282: mutta siitä huolimatta ei ole täysin onnistuttu Luonnon monipuolisen käytön turvaaminen
40283: täyttämään metsiin yhä moninaisempina koh- luontaiselinkeinojen harjoittamista ja luonnon-
40284: distuvia vaatimuksia ja tarpeita. Vaikka eräi- tuotteiden keräilyä varten sekä saamelaiskult-
40285: den suurimpien luonnonsuojelualueiden perus- tuurin luontaisen perustan säilyttäminen ovat
40286: tamisen eräs tarkoitus oli erämaiden suojelu, erittäin tärkeitä seikkoja erämaa-alueita perus-
40287: on myös varsinaisten lakisääteisten erämaa- tettaessa. Lapin luonnon tarjoamien retkeily-
40288: alueiden perustaminen osoittautunut välttä- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja
40289: mättömäksi. kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman
40290: Erämaa-alueiden tärkeimpiä tunnusmerkke- säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. Metsäisten
40291: jä ovat tiettömyys, laaja-alaisuus, asumatto- erämaa-alueiden perustaminen on tärkeää
40292: muus ja syrjäisyys. Näillä perusteilla suurim- myös viimeisten lähellä metsänrajaa olevien
40293: mat erämaat ovat Lapissa alueella, jolla myös luonnonmetsien säilyttämiseksi mahdollisim-
40294: luontaiselinkeinojen sekä alueiden muun moni- man laajalti luonnontilaisina sekä mahdolli-
40295: puolisen käytön merkitys on suhteellisesti suu- simman varovaisen luonnonmukaisen metsän-
40296: rimmillaan. Saamelaiskulttuurin perusta ja käsittelyn edistämiseksi. Erämaita voidaan
40297: pohjoinen porotalous tukeutuvat luonnonva- käyttää ilmaston aiheuttamien luonnonmuu-
40298: raisinaja tiettöminä säilyviin erämaihin. Luon- tosten sekä ihmisen toiminnan vaikutusten seu-
40299: nonsuojelualueet eivät käytännössä tyydytä raamiseen ja tutkimiseen Lapin erityisoloissa.
40300: kaikkia erämaiden luontaistalouteen ja moni- Koska suojeltuja, luonnontilaisia metsiä on
40301: puoliseen käyttöön liittyviä tarpeita. Lisäksi on eniten Pohjois-Suomessa ja koska myös monet
40302: tarpeellista perustaa sellaisia alueita, jotka ei- suojelualueet ovat edustavia erämaita, ei kaik-
40303: vät ole normaalissa talouskäytössä, mutta jot- kia lakiesityksessä ehdotettuja erämaa-alueita
40304: ka eivät liioin olisi niin tiukasti suojeltuja kuin ole tarkoitettu säilytettäviksi täysin luonnonti-
40305: luonnonsuojelulain (71/23) mukaiset suojelu- laisina ja koskemattomina. Ehdottamalla met-
40306: alueet. Erämaa-alueet olisivat näin ollen uusia, sän mahdollisimman luonnonmukaista käsitte-
40307: 4 1990 vp. - HE n:o 42
40308:
40309: lyä on esityksessä voitu ehdottaa perustetta- (44 000 ha}, Pomokairan-Tenniöaavan (43 000
40310: vaksi laajempia erämaa-alueita kuin muuten ha) ja Lapiosuon-Ison-Äijönsuon (23 000 ha)
40311: olisi ollut mahdollista. Erämaa-alueiden eräissä soidensuojelualueet.
40312: osissa sallittavalla luonnonmukaisella metsän- Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisis-
40313: hoidolla pyritään osaltaan monipuolistamaan ta, vielä perustamattomista luonnonsuojelu-
40314: metsäkuvaa turvaamalla kuitenkin samalla erä- alueista on erämaana arvokkain noin 45 000
40315: maaluonteen säilyminen ja luontaiselinkeino- hehtaarin laajuinen Koitelaiskaira Sodankyläs-
40316: jen harjoittaminen. sä.
40317: Luonnonmukaisiin metsänkäsittelymenetel- Erämaina arvokkaita alueita on suojeltu
40318: miin siirryttäessä joudutaan metsäisissä erä- luonnonsuojelulain nojalla Lapissa yhteensä
40319: maissa supistamaan hakkuiden alaa ja hakatta- 917 000 hehtaaria ja muulla tavoin (aarnialuei-
40320: via puumääriä aiemmin suunnitellusta. Metsä- na, luonnonhoitometsinä} 170 000 hehtaaria eli
40321: taloudessa vähenevä työ voidaan kuitenkin 11 prosenttia Lapin läänin pinta-alasta. Muual-
40322: korvata alueiden muussa hoidossa ja käytössä la Suomessa erämaan luonteisia luonnonsuoje-
40323: sekä siirtymällä luonnonmukaiseen, nykyistä lualueita on yhteensä 49 200 hehtaaria. Jo
40324: työvaltaisempaan hoitoon ja käsittelyyn. Met- periaatteessa perustettaviksi päätetyt luonnon-
40325: sätalouden muuttuvat, uudet työpaikat olisivat suojelualueet lisäävät aikanaan lukuja Lapissa
40326: luonnonsuojelun sekä luonnon virkistyskäytön noin 45 000 hehtaarilla ja muualla 25 000 heh-
40327: tehtävissä. taarilla.
40328: Erämaina merkitykselliset luonnonsuojelu- Virkistysaluekomitea ehdotti mietinnössään
40329: alueet ja säilytettäviksi tarkoitetut erämaa- (komiteanmietintö 1973:143) erityisen erämaa-
40330: alueet ovat kokonaisalaltaan noin 2,4 miljoo- lain säätämistä. Ehdotuksen mukaan tunturi-
40331: naa hehtaaria, joka on neljännes Lapin läänin ja saloalue, jolla luonnonolojen ylläpitämistä
40332: pinta-alasta ja noin kahdeksan prosenttia koko ja alueella harjoitettujen elinkeinojen jatku-
40333: maan pinta-alasta. vuuden turvaamista sekä retkeily- tai muiden
40334: Lakisääteisiä erämaa-alueita on aiemmin pe- virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyttämistä
40335: rustettu muun muassa Yhdysvaltoihin, Kana- on pidettävä tärkeänä, voitaisiin muodostaa
40336: daan, Ruotsiin ja Australiaan. Lakiesityksen erämaa-alueeksi. Komitea ei nimennyt säilytet-
40337: hyväksyminen merkitsisi, että Suomen erämai- täviä erämaita, vaan katsoi, että päätöksen
40338: den laajuus ja määrä saataisiin kansainvälisesti alueista tekisi valtioneuvosto lääninhallituksen
40339: vertailun kestäväksi. ehdotuksesta. Komitean ehdotukset eivät joh-
40340: taneet lainsäädännöllisiin tuloksiin.
40341: Sisäasiainministeriön tiedotuksessa (4/82)
40342: 2. Nykyinen tilanne ja asian "Alueiden käyttö Suomessa" on tarkasteltu
40343: valmistelu myös erämaita. Tiedotuksessa ehdotettiin Lap-
40344: piin kuutta suojeltavaa erämaa-aluetta. Lisäksi
40345: 2.1. Lainsäädäntö ja valmisteluelimet Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt aloit-
40346: teita maa- ja metsätalousministeriölle sekä val-
40347: Suomeen ei ole aiemmin perustettu erämaa- tioneuvostolle erämaakysymyksen selvittämi-
40348: alueita. Eräät jo aiemmin luonnonsuojelulain sestä ja näiden alueiden suojelemisesta. Maa-
40349: nojalla perustetut luonnonsuojelualueet täyttä- ja metsätalousministeriö teetti vuonna 1983
40350: vät varsin hyvin erämaan tunnusmerkistön ja alustavan erämaaselvityksen. Ympäristöminis-
40351: täydentävät siten merkittävällä tavalla perus- teriö kehotti 31 päivänä heinäkuuta 1987 päi-
40352: tettavaksi ehdotettua erämaa-alueiden verk- vätyssä kirjeessään Lapin seutukaavaliittoa
40353: koa. kiinnittämään seutusuunnittelussa erityistä
40354: Kansallispuistoista erämaiden säilyttämisen huomiota korkeiden alueiden metsien ja suoja-
40355: kannalta tärkeimmät ovat Lemmenjoen metsien sekä jäljellä olevien yhtenäisten erä-
40356: (286 000 ha}, Urho Kekkosen (254 000 ha), maa-alueiden säilyttämiseen.
40357: Pallas-Ounastunturin (50 000 ha) ja Oulangan Inarin Kessin hakkuista syntyneen keskuste-
40358: (26 000 ha) kansallispuistot, luonnonpuistoista lun johdosta valtioneuvosto asetti 30 päivänä
40359: Kevon (71 000 ha}, Sampian (18 000 ha) ja joulukuuta 1987 komitean, jonka tehtävänä oli
40360: Maltion (15 000 ha) luonnonpuistot sekä soi- selvittää Lapin erämaa-alueiden laajuus, sijain-
40361: densuojelualueista Sammuttijängän-Vaijoen- ti ja merkitys eri käyttömuotojen kannalta
40362: jängän (52 000 ha), Lätäsenon-Hietajoen sekä tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädän-
40363: 1990 vp. - HE n:o 42 5
40364:
40365: tötoimenpiteiksi ottaen huomioon muun muas- tava viranomainen olisi ministeriö eikä Lapin
40366: sa tehdyt ehdotukset suojelualueista ja lääninhallitus kuten erämaakomitea esitti.
40367: luonnonhoitoalueiden perustamisesta. Erämaa- Enontekiön kunnanhallitus ja Maataloustuot-
40368: komitean ehdotukset valmistuivat 30 päivänä tajain Keskusliitto katsovat, että maa- ja met-
40369: joulukuuta 1988 (komiteanmietintö 1988:39). sätalousministeriön tulisi vahvistaa erämaa-
40370: Komitea ehdotti 12:n yhteiseltä pinta-alaltaan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Ympä-
40371: noin 1,49 miljoonan hehtaarin suuruisen erä- ristönsuojeluneuvosto, opetusministeriö, työ-
40372: maa-alueen perustamista lähinnä kolmeen poh- ministeriö, liikenneministeriö, vesi- ja ympäris-
40373: joisimpaan kuntaan, Inariin, Enontekiöön ja töhallitus, Helsingin yliopisto, Suomen luon-
40374: Utsjoelle. Komitean mietintöön sisältyi myös nonsuojeluliitto ja kuusi muuta lausunnonan-
40375: yksityiskohtaisia ehdotuksia erämaa-alueiden tajaa katsovat, että ympäristöministeriön tulisi
40376: käytöstä sekä metsähallituksen toiminnan jär- olla hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistava
40377: jestämisestä Ylä-Lapissa varsinkin henkilövoi- viranomainen. Metsähallitus ei pidä Kemihaa-
40378: mavarojen osalta. Lakiesitys perustuu erämaa- ran erämaan perustamista tarpeellisena ja esit-
40379: komitean ehdotuksiin. tää muutoinkin huomautuksia alueiden rajaok-
40380: siin ja ehdotetun luonnonmukaisen metsänhoi-
40381: don menetelmiin.
40382: 2.2. Lausunnonantajat Lapin lääninhallituksella ei ole huomautetta-
40383: vaa erämaa-alueen rajauksiin. Lääninhallitus
40384: Erämaakomitean mietinnöstä ympäristömi-
40385: ja Lapin maakuntaliitto lausuvat kuitenkin,
40386: nisteriö pyysi lausunnot asianomaisilta ministe-
40387: että erämaiden säilyttäminen voitaisiin hoitaa
40388: riöiltä, keskusvirastoilta, tutkimuslaitoksilta,
40389: nykyisen lainsäädännön avulla, lähinnä kaa-
40390: yliopistoilta, aluehallinnon viranomaisilta ja voituksen kautta. Myös Lapin seutukaavaliitto
40391: suunnitteluelimiltä, niiltä kunnilta ja paliskun-
40392: pitää tätä yhtenä vaihtoehtona, joskin hyväk-
40393: nilta, joiden alueella ehdotettuja erämaa-aluei-
40394: syy komitean ehdotukset. Inarin kunta hyväk-
40395: ta on, useilta etujärjestöiltä ja seurailta sekä
40396: syy ehdotetun lain komitean esittämässä muo-
40397: ympäristönsuojeluneuvostolta ja luonnonva- dossa, mutta esittää komitean ehdotusten li-
40398: rainneuvostolta. Kaikkiaan 90 viranomaiselta,
40399: säksi lisähenkilökunnan paikkaamista erämaa-
40400: järjestöitä ja yhteisöitä pyydettiin lausunto.
40401: alueiden hoitoa ja käyttöä varten. Utsjoen
40402: Lausuntoja saatiin 78 kappaletta. kunnan mielestä erämaista ei ole tarpeen sää-
40403: Enemmistö lausunnonantajista pitää komi-
40404: tää lailla. Enontekiön kunta asettaa erämaa-
40405: tean ehdottaman erämaalain säätämistä tar-
40406: alueiden perustamiselle 17 eri ehtoa, muun
40407: peellisena ja hyväksyy perustettavaksi ehdote-
40408: muassa laskettelurinteiden rakentamisen Pyhä-
40409: tut erämaa-alueet ja niiden käytön tavoitteet. kerolle sekä Ounasjoen erityissuojelusta anne-
40410: Mielipiteet eroavat enemmän puhuttaessa säily- tun lain (703/83) muuttamisen siten, että Ou-
40411: tettävien erämaiden määrästä ja rajauksista.
40412: nasjoen sivuvesistöön voitaisiin rakentaa pien-
40413: Komitean ehdotukset luonnonmukaisesta met-
40414: vesivoimala. Muilla erämaa-alueiden sijainti-
40415: sänhoidosta ja erämaa-alueiden hakkuista ovat
40416: kunnilla, Sodankylällä, Savukoskella, SaHalla
40417: herättäneet myös kriittisiä arvioita. Toiset lau- ja Kittilällä, ei ole mainittavaa huomauttamista
40418: sunnonantajat pitävät komitean ehdotuksia
40419: erämaa-alueista.
40420: liian pitkälle menevinä, toiset puolestaan riittä-
40421: mättöminä. Vahva enemmistö lausunnonanta- Saamelaisvaltuuskunta katsoo, että ennen
40422: jista hyväksyy kuitenkin erämaiden säilyttämi- kuin epäselvät maanomistussuhteet valtion ja
40423: sen ja niiden käytön yleislinjat. saamelaisten välillä on selvitetty, on ennenai-
40424: Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo lau- kaista perustaa erämaa-alueita. Samansisältöi-
40425: sunnossaan, ettei erämaa-alueilla saisi tehdä nen on myös saamelaisasiain neuvottelukunnan
40426: kaivoksen perustamista luvanvaraiseksi enem- lausunto. Asianomaiset paliskunnat kannatta-
40427: pää kuin kaivoslaissa (503/65) on säädetty. vat yleensä erämaa-alueiden perustamista, mo-
40428: Valtiovarainministeriö esittää, ettei lakiesityk- net niistä komitean esittämää laajempina ja
40429: seen otettaisi lainkaan virkojen lisäyksiä tar- siten, ettei alueilla tulisi lainkaan sallia hakkui-
40430: koittavia suunnitelmia. Maa- ja metsätalousmi- ta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Erämaalii-
40431: nisteriö puolestaan katsoo, että maa- ja metsä- ke ovat myös alueiden laajentamisen ja kuta-
40432: talousministeriön olisi vahvistettava erämaa- kuinkin täydellisen hakkuukiellon kannalla.
40433: alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, jos vahvis- Erityisesti Vätsärin ja Hammastunturin erä-
40434: 6 1990 vp. - HE n:o 42
40435:
40436: maa-alueiden rajaoksia esitetään lausunnossa jeen mukaisesti sekä noudattaen erityisiä luon-
40437: laajennettaviksi. nonmukaisen metsänhoidon menetelmiä. Näin
40438: Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ja ollen tehtävät lisääntyisivät sekä alueen käytön
40439: Lapin kullankaivajain liitto eivät pidä ehdote- suunnittelussa että työn toteutuksen eri vaiheis-
40440: tun lain säätämistä tarpeellisena. sa. Ylä-Lapin hoitoalueen kehittämistehtävissä
40441: Lausuntojen perusteella esitykseen on tehty tarvitaan nykyistä enemmän henkilöstöä, ja
40442: eräitä lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. työllisyysvaroin nykyisin hoidetut monet tehtä-
40443: Muutos komitean ehdotuksiin on, että erämaa- vät tulisi voida vakinaistaa.
40444: alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei vahvis-
40445: taisi Lapin lääninhallitus vaan ympäristöminis-
40446: teriö. 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
40447: Hallituksen mielestä erämaakomitean lähes tukset
40448: yksimielinen ehdotus sisältää sellaisen ratkai-
40449: sun erämaakysymykseen, jossa laajojen eri etu- 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen
40450: ryhmien hyvinkin erilaiset näkemykset on on-
40451: nistuttu sovittamaan yhteen siten, että erämai-
40452: Ehdotetussa laissa tarkoitetut alueet ovat
40453: den säilyminen voidaan riittävässä määrin tur- suurimmaksi osin kitu- ja joutomaita, joilta
40454: vata. metsätalouden harjoittamisen edellytykset
40455: puuttuvat.
40456: 3. Esityksen organisatoriset ja Metsämaata alueilla on yhteensä noin
40457: henkilöstövaikutukset 170 000 hehtaaria. Tästä suurin osa on joko
40458: niin sanottujen korkeiden alueiden metsämai-
40459: Esityksessä tarkoitetut erämaa-alueet olisivat ta, jotka on metsähallituksen omalla päätök-
40460: metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. Kos- sellä siirretty määräajaksi metsätalouskäytön
40461: ka ne ovat kaikki jo nykyisin metsähallituksen ulkopuolelle, tai sellaisia metsiä, jotka vahvis-
40462: hallinnassa, ei niiden muodostamisella ehdote- tetun seutukaavan perusteella ovat muussa
40463: tun lain mukaisiksi erämaa-alueiksi ole välittö- kuin metsätalouskäytössä. Näiden metsien yh-
40464: miä organisatorisia vaikutuksia. Perustettavat teispinta-ala on noin 105 000 hehtaaria. Ehdo-
40465: erämaa-alueet ovat suurimmalta osin Inarin, tetun lain mukaan siirtyy tavanomaisessa met-
40466: Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueella eli sätalouskäytössä olevaa metsämaata noin
40467: hallinnollisesti metsähallituksen Ylä-Lapin hoi- 7 000 hehtaaria metsätaloustoiminnan ulko-
40468: toalueessa. puolelle laadittavien hoito- ja käyttösuunnitel-
40469: Metsähallituksen toiminta-ajatuksena Ylä- mien mukaisesti. Lisäksi noin 57 500 hehtaarin
40470: Lapin hoitoalueelia on kehittää metsätalouden suuruisilla metsäalueilla hakkuita tehtäisiin
40471: ohella toisena päätehtävänä muuta luonnonva- mahdollisimman varovaisin, luonnonmukaisin
40472: rojen hoitoa, hallintoa ja käyttöä, jossa keskei- menetelmin.
40473: nen tavoite on luonnon virkistyskäytön ja Metsäisistä erämaa-alueista suurin osa on
40474: luontaiselinkeinojen välisten suhteiden asian- Inarin kunnassa. Alueiden perustaminen vai-
40475: mukainen järjestely. kuttaakin näiltä osin metsähallituksen Ylä-
40476: Erämaa-alueilla ei ole tarkoitus rajoittaa ny- Lapin hoitoalueen toimintaan ja tätä kautta
40477: kyisiä nautintaoikeuksia. Alueille voidaan tar- metsätalouden työllisyyteen, koska hakkuu-
40478: vittaessa rakentaa myös reittejä tai rakennel- suunnite, hakkuut ja siten myös metsätyöpai-
40479: mia yleistä virkistyskäyttöä varten. Erämaa- kat hoitoaineessa vähenevät. Erämaa-alueiden
40480: alueiden hoidon ja käytön kokonaisvaltainen perustamisen arvioidaan pienentävän Ylä-
40481: järjestäminen on jo alueiden pinta-alankin ta- Lapin hoitoalueen vuotuista hakkuusuunnitet-
40482: kia niin mittava tehtävä, että se edellyttää ta noin 15 000 m 3 • Hoitoalueen vuotuinen
40483: suhteellisen laajoja henkilöstön ja tehtävien käyttöpuun hakkuusuunnite on nykyisin noin
40484: järjestelyjä metsähallituksen organisaatiossa. 208 000 m 3 • Vähennys on 7,3 prosenttia. Luon-
40485: Erämaa-alueiden käyttö on tarkoitus järjes- nonmukaisesti käsiteltävien metsien hoito ja
40486: tää kullekin alueelle laadittavan hoito- ja käyt- sen suunnittelu vaativat toisaalta aikaisempaa
40487: tösuunnitelman mukaan. Erämaa-alueiden enemmän työtä. Näistä syistä metsähallituksen
40488: luonnonmukaisissa osissa harjoitettaisiin met- taloustuloksen arvioidaan vähenevän noin mil-
40489: sätaloutta metsähallituksen vahvistaman oh- joona markkaa vuodessa.
40490: 1990 vp. - HE n:o 42 7
40491:
40492: Etelämpänä sijaitsevien pienehköjen erämaa- puun tarve on noin 50 000 m3 ja muiden
40493: alueiden perustamisella ei ole sanottavia vaiku- arviolta 10 000 m3 , joten paikallinen jalostus
40494: tuksia asianomaisten hoitoalueiden hakkuu- tarvitsee Inarissa sahapuuta yhteensä noin
40495: suunnitteeseen eikä siten välitöntä vaikutusta 60 000 m 3 vuodessa. Nykyisellä hakkuusuun-
40496: metsätalouden työpaikkoihinkaan. nitteella valtion metsistä kertyy sahapuuta noin
40497: Esityksen vaikutukset valtion metsätalouteen 55 000 m 3 • Yksityismetsistä arvoidaan kertyvän
40498: koko maan ja Lapin maakunnankin kannalta noin 15 000 m3 , joten tarjonta on yhteensä
40499: ovat näin ollen verraten vähäiset. noin 70 000 m3 vuodessa. Yksityismetsien vuo-
40500: tuinen tarjonta vaihtelee kuitenkin paljon
40501: markkinatilanteen mukaan. Kolmasosa tukeis-
40502: 4.2. Vaikutukset kuntien talouteen ta myydään alueen ulkopuolelle.
40503: Erämaa-alueiden säilyttäminen pienentää
40504: Ylä-Lapin hoitoalueen nykyinen kälttöpuun valtion metsien sahapuun tarjontaa noin 4 000
40505: vuotuinen hakkuusuunnite 208 000 m vuodes- m3 • Tämä ei vielä vaaranna paikallisen puunja-
40506: sa merkitsee laskennallisesti 87 metsurityöpaik- lostuksen raaka-aineen saantia, mutta kiristää
40507: kaa ja yhteensä 158 metsätalouden työpaikkaa. kilpailua ja vähentää tulevaisuuden laajenta-
40508: Hakkuusuunnitteen 2 400 m 3:n katsotaan vas- mismahdollisuuksia. Näillä perusteilla näyttää
40509: taavan yhtä metsurityöpaikkaa ja 1 300 m 3 :n joka tapauksessa siltä, että ehdotetun lain mu-
40510: yhtä metsätalouden työpaikkaa. Erämaa-aluei- kaisten erämaa-alueiden säilyttäminen ei vä-
40511: den perustamisesta johtuva hakkuusuunnitteen hennä työpaikkoja Inarin alueen puunjalostuk-
40512: pieneneminen 15 000 m3 :llä vähentää näin ol- sessa.
40513: len Ylä-Lapin hoitoalueessa noin 12 metsäta- Luontaiselinkeinojen ja luonnon virkistys-
40514: louden työpaikkaa. Urho Kekkosen kansallis- käytön edellytysten paranemisen ansiosta säily-
40515: puiston perustamisesta johtuvia työpaikkame- viä sekä sen tuottamia uusia työpaikkoja ei ole
40516: netyksiä laskettaessa esitettiin vuonna 1982, mahdollista etukäteen laskea. Erämaa-alueiden
40517: että 800-900 m 3 :n käyttöpuusuunnite vastaa luonnontilaisina säilytettävät ja luonnonmu-
40518: yhtä metsätalouden työpaikkaa. Ero suunnit- kaisina käsiteltävät metsät turvaavat porota-
40519: teissa työpaikkaa kohden johtuu työn tuotta- louden edellytykset paremmin kuin tavanomai-
40520: vuuden noususta ja Inarin metsien mäntyval- set talousmetsät. Porotaloutta voidaan siten
40521: taisuudesta. harjoittaa ainakin yhtä laajasti kuin nykyisin.
40522: Arvioitaessa erämaa-alueiden perustamisen Hakkuut tärkeillä porojen talvilaitumilla lisää-
40523: työllisyysvaikutuksia Inarissa on otettu huo- vät kuitenkin poronhoitotyötä sekä aiheuttavat
40524: mioon myös vaikutukset paikalliseen puunja- lisäkustannuksia ruokinnan vuoksi, koska po-
40525: lostukseen. Tärkeimpiä puuta jalostavia yrityk- roja on tällöin paimennettava tavallista enem-
40526: siä ovat Vapo Oy:n Peuravuonon saha ja män.
40527: Inarin Puutuote sekä eräät näitä pienemmät Kuntien metsäverotuloihin ehdotetuna lailla
40528: yritykset. Peuravuonon sahan vuotuinen saha- ei ole olennaista vaikutusta.
40529: 8 1990 vp. - HE n:o 42
40530:
40531:
40532:
40533:
40534: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40535:
40536: 1. Lakiehdotuksen perustelut Käsivarren erämaa-alue on suurten tunturei-
40537: den maata. Alueella on Suomen korkein tuntu-
40538: 1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä on säännös ri, Haiti (1 328 metriä), ja useita muita yli
40539: lain tavoitteista. Ehdotetun lain tavoitteena on tuhannen metrin yltäviä lakia. Erämaan luo-
40540: Lapin alkuperäisimmän ja tyypillisimmän jäl- teisosan jyhkeimmät alueet, niin sanotut Ylä-
40541: jellä olevan erämaaluonnon säilyttäminen tunturit kuuluvat Köliin, joka jatkuu Ruotsin
40542: mahdollisimman muuttumattomana. Tavoit- ja Norjan raja-alueella kauas etelään. Nuori
40543: teena on myös turvata luontaiselinkeinojen ja kallioperä ilmenee jyrkkinä pahtoina ja syvinä
40544: saamelaiskulttuurin harjoittamisen luontaiset laaksoina. Rapautuvista kallioista ja kivikoista
40545: edellytykset. Erämaa-alueiden perustamisella liukeneva kalkki rehevöittää monilajisen tuntu-
40546: pyritään myös kehittämään luonnon monipuo- rikasvillisuuden vallitsemia niittyjä. Käsivarren
40547: lista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimer- avaria maisemia hallitsevat harmaat kivikot ja
40548: kiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömah- tunturikyömyt. Etelämpänä tunturit ovat van-
40549: dollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä. hemman kuluneen kallioperän vuoksi loivem-
40550: Erämaa-alueet perustettaisiin lailla. Lain pia ja tyypillisen karun tunturikasvillisuuden
40551: 3 §:ssä lueteltaisiin erämaa-alueet. aluetta. Tunturikoivikoita kasvaa alavimmissa
40552: 2 §. Soveltamisala. Pykälässä on säännös laaksoissa. Lukemattomat kirkasvetiset purot
40553: lain soveltamisalasta ja sen suhteesta muuhun ja joet sekä erikokoiset järvet, jotka laskevat
40554: lainsäädäntöön. Erämaa-alueiden luonnontilai- Lätäsenon isoon vesiväylään, ovat erämaan
40555: suuden säilyttämisen turvaamiseksi ehdotetaan olennainen osa.
40556: lakiin otettaviksi erämaa-alueeseen kuuluvan Käsivarren erämaa-alueeseen kuuluisi noin
40557: maa-alueen luovuttamiskielto, teiden rakenta- 221 000 hehtaaria valtion omistamia alueita
40558: miskielto sekä kaivospiirin määräämiskielto. Enontekiön kunnassa. Alue on lähes kokonai-
40559: Muuten alueita käytettäisiin pääasiassa kutakin suudessaan kitu- ja joutomaata, joten edelly-
40560: toimintaa sääotelevän lainsäädännön mukai- tykset metsätalouden harjoittamiselle puuttu-
40561: sesti. Niinpä esimerkiksi poronhoitoa, metsäs- vat. Valtion vesialueita alueella on noin 8 700
40562: tystä, kalastusta ja maastoliikennettä säännel- hehtaaria. Suomen ainoana niin sanottujen
40563: täisiin niistä annetuin yleisin säännöksin. suurtunturien alueena Käsivarren erämaa-alu-
40564: Pohto- ja kotitarvepuun ottoa ei ole liion eella on huomattava merkitys matkailun ja
40565: tarkoitus miltään osin muuttaa nykyisestään. retkeilyn kannalta. Se on myös tärkeä osa
40566: Myös luontaiselinkeinolakia (610/84) ja koltta- Käsivarren paliskunnan poronhoitoalueesta.
40567: lakia (611/84) sovellettaisiin edelleen erämaa- Tarvantovaaran erämaa-alue on maisemal-
40568: alueilla muuten kuin, että rakentaminen näiden iaan niukkailmeistä tunturi- ja metsä-Lapin
40569: lakien perusteella voitaisiin ohjata hoito- ja vaihettumisvyöhykettä. Suot ja pikkuvesistöjen
40570: käyttösuunnitelmassa määrättyihin paikkoihin. verkosto hallitsevat erämaan ydinosaa, jonka
40571: Osa erämaa-alueiden metsistä säilytettäisiin keskellä kohoaa Tarvantovaara. Pohjoisessa
40572: luonnontilaisina, ja osassa niitä voitaisiin har- kaartuu matala, noin 600 metriin nouseva tun-
40573: joittaa luonnonmukaista metsänhoitoa siten turiylänkö. Alueen eteläisimmässä osassa män-
40574: kuin hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkem- nyt eläväittävät maisemaa, mutta muutoin
40575: min osoitetaan. aluetta luonnehtivat matalat tunturikoivikot.
40576: 3 §. Erämaa-alueet. Pykälässä luetellaan pe- Tarvantojoki ja Harrijoki virtailevat rauhalli-
40577: rustettaviksi ehdotetut 12 erämaa-aluetta sekä sesti kohti Muonionjokea.
40578: ilmoitetaan niiden pinta-ala ja sijaintikunta. Tarvantovaaran erämaa-alueeseen kuuluisi
40579: Luonnonmaantieteellisin ja maisemallisin pe- noin 67 000 hehtaaria valtion omistamia aluei-
40580: rustein alueita voidaan kuvailla seuraavasti. ta Enontekiön kunnassa. Alueesta on noin
40581: 1990 vp. - HE n:o 42 9
40582:
40583: 3 200 hehtaaria nykyisen metsätaloustoimin- jolta puuttuvat edellytykset metsätalouden har-
40584: nan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden joittamiselle. Valtion vesialueita alueella on
40585: metsämaita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, noin 4 100 hehtaaria. Yksityismaita on alueen
40586: jolta puuttuvat edellytykset metsätalouden har- rajauksen sisäpuolella noin 150 hehtaaria.
40587: joittamiselle. Valtion vesialueita alueella on Poistunturin erämaa-alueen jakaa Kevon
40588: noin 3 400 hehtaaria. Yksityismaita on alueen luonnonpuisto kahteen osaan. Pohjoisessa
40589: rajauksen sisäpuolella noin 370 hehtaaria. maisemaa hallitsevat loivakaartoiset harmaat
40590: Pöyrisjärven erämaa-alue on tyypillisintä tunturiylängöt sekä tummat palsasuot. Pais-
40591: Enontekiön tunturi- ja metsikkömaata. Täällä- tunturin ryhmä nousee yli 600 metrin. Suur-
40592: kään loivakaartoiset tunturit eivät kohoa pal- piirteistä ylänköä rikkovat siellä täällä syvään
40593: jon yli 600 metrin, mutta ne hallitsevat maise- uurtuneet jokilaaksot, joissa tunturiskaidin au-
40594: mia kuitenkin kaikkialla. Erämaan eri puolilla tius vaihtuu vehmaiksi koivikoiksi. Koskina
40595: näkyy vesistöjen ja jänkien takana tunturiryh- virtaavat joet laskevat Tenon laaksoon ahtaita
40596: miä, joista Näkkälän kylän itäpuoliset Jiersti- laaksoja pitkin. Koivikoiden saartama ja kor-
40597: vaarat ovat korkeimmat. Vaaranrinteitä ja soi- kean harjujakson kahteen osaan jakama Luo-
40598: den reunoja verhoavat matalat tunturikoivikot. musjärvi on niukkajärvisellä alueella erityisen
40599: Pienet mäntymetsiköt menestyvät alueen etelä- merkityksellinen kalavesi. Erämaa-alueen ete-
40600: reunalla. Erämaata halkovien hietikko- ja har- läosa on suurelta osin alavaa suo- ja järviseu-
40601: jualueiden vaalea hiekka paistaa paikoin avoi- tua. Varsinkin Kaamasjoen lähistöllä levittäy-
40602: mina, tuulen tuivertamina laikkuina. Kolme tyvät laajat metsä-Lapin jängät, ja niiden reu-
40603: Ounasjoen latvahaaraa, Näkkäläjoki, Pöyris- nakoivikoissa erottuvat yksittäiset tummat
40604: joki ja Käkkälöjoki, jakavat erämaata osiin männyt.
40605: virratessaan alueen kautta suurin piirtein poh- Paistunturin erämaa-alueeseen kuuluisi noin·
40606: joisesta etelään. Suuri, hiekkarantainen Pöyris- 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita
40607: järvi on tärkeä erämaan kalavesi. Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on noin
40608: Pöyrisjärven erämaa-alueeseen kuuluisi noin 200 hehtaaria nykyisin metsätaloustoiminnan
40609: 128 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ulkopuolella olevia korkeiden alueiden metsä-
40610: Enontekiön kunnassa. Alueesta on noin 5 600 maita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta
40611: hehtaaria nykyisen metsätaloustoiminnan ulko- puuttuvat edellytykset metsätalouden harjoitta-
40612: puolella olevia korkeiden alueiden metsämaita miselle. Valtion vesialueita alueella on noin
40613: ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta puuttu- 4 300 hehtaaria. Yksityismaita on alueen ra-
40614: vat edellytykset metsätalouden harjoittamisel- jauksen sisäpuolella noin 820 hehtaaria.
40615: le. Valtion vesialueita alueella on noin 7 900 Kaldoaivin erämaa-alue on tunturi-Lapio
40616: hehtaaria. Yksityismaita on alueen rajauksen suurin erämaa, jota luonnehtivat peninkulmai-
40617: sisäpuolella noin 70 hehtaaria. set tundramaiset tunturiylängöt. Paljakka val-
40618: Muotkatunturin erämaa-alue on luonnoltaan taa alueen koillisosat jo alle 300 metrin kor-
40619: monimuotoinen. Erämaan keski- ja pohjois- keudella. Muuallakin tunturimittarin tuhoamat
40620: osaa jakavat Kaamasjoen latvahaarojen syvät koivikot korostavat maiseman tietynlaista yksi-
40621: laaksot loivanpyöreiksi tunturiselänteiksi, jot- toikkoisuutta. Melko alavasta erämaasta koho-
40622: ka ovat pääosiltaan puutonta nummimaista aa vain Kaldoaivin pitkä ylänkö yli 400 metrin
40623: paljakkaa. Sen sijaan laaksoissa kasvaa veh- korkeuteen. Mainittavia tuntureita on myös
40624: maita tunturikoivikoita ja yksittäisiä mäntyjä pohjoisessa lähellä Tenoa. Erämaan luonto on
40625: tai mäntyryhmiä. Vuolaat joet, kaunis Pelto- vaihtelevaa. Tenon kaksi isoa sivujokea, Vetsi-
40626: järvi ja kumpuilevat tunturit antavat maisemil- joki ja Pulmankijoki, virtaavat erämaan läpi
40627: le vaihtelevuutta. Erämaan eteläosa on alavam- etelästä pohjoiseen.
40628: paa pikkuvesistöjen, soiden ja vaarojen luon- Vetsijoen latvoilla on laaja purojen, järvien
40629: nehtimaa metsäkairaa. Parhailla metsämailla ja soiden sekä koivikkoisten moreenikumpujen
40630: menestyvät männiköt. ja harjujen luonnehtima ylätasanko. Pulman-
40631: Muotkatunturin erämaa-alueeseen kuuluisi kijoki taas virtailee suoraviivaisesti avarassa
40632: noin 157 000 hehtaaria valtion omistamia laaksossaan, jossa kasvaa kivikon seassa
40633: alueita Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on maamme pohjoisin luonnonvarainen männik-
40634: noin 3 800 hehtaaria nykyisin metsätaloustoi- kö. Erämaa-alueen eteläosa, joka kuuluu Nää-
40635: minnan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden tämöjoen valuma-alueeseen, on Inarin alangol-
40636: metsämaita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, le tyypillistä pienpiirteistä maisemaa. Lännessä
40637:
40638: 2 300157H
40639: 10 1990 vp. - HE n:o 42
40640:
40641: levittäytyvät peninkulmaiset tunturi-Lapin pal- ovat keskeisiä maiseman kiintopisteitä. Erikoi-
40642: sasuot ja avarat järvet. sinta ja omalla tavallaan arvokkainta luontoa
40643: Kaldoaivin erämaa-alueeseen kuuluisi noin edustavat Tsarmitunturin alueen laajat kuusi-
40644: 294 000 hehtaaria valtion omistamia alueita kot, jollaisia ei ole muualla Inarin itäosissa.
40645: Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alueesta on noin Tunturien rinteiden koristeellisten kynttiläkuu-
40646: 2 700 hehtaaria nykyisin metsätaloustoiminnan sikoiden kuuset muistuttavat kuusen itäistä,
40647: ulkopuolella olevia korkeiden alueiden metsä- siperialaista muotoa. Alueella on myös näyttei-
40648: maita ja loppuosa kitu- ja joutomaata, jolta tä järeistä männiköistä. Erämaa on vedenjaka-
40649: puuttuvat edellytykset metsätalouden harjoitta- jana, ja osa pikkujärvien vesistä virtaa pohjoi-
40650: miselle. Valtion vesialueita alueella on noin seen Inariin, osa etelään Luttoon ja sitä kautta
40651: 26 200 hehtaaria. Yksityismaita on alueen ra- Vienanmereen.
40652: jauksen sisäpuolella noin 1 100 hehtaaria. Tsarmitunturin erämaa-alueeseen kuuluisi
40653: Vätsärin erämaa-alue on suurelta osin alavaa noin 15 000 hehtaaria valtion omistamia aluei-
40654: Inarin järvimaata, jota verhoavat lähes kaut- ta Inarin kunnassa. Alueesta on metsämaata
40655: taaltaan karut männiköt. Alueen koilliskulmal- noin 7 900 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata
40656: la on kuitenkin myös laajalti lähes puutonta, noin 6 800 hehtaaria. Aluetta koskee Lapin
40657: kivistä tunturiylänköä. Tunturimittarin tuhoil- seutukaavan suojeluvaraus, jonka perusteella
40658: ta säästyneitä, eläviä koivuja on niukasti, joten alue myös hoito- ja käyttösuunnitelmassa jää
40659: monin paikoin mänty muodostaa metsänrajan kokonaan pois metsätalouskäytöstä. Valtion
40660: tuntureiden rinteillä. Inarijärven itäpuolella vesialueita on alueella noin 540 hehtaaria.
40661: männiköt tihenevät, ja siellä täällä koivu-haa- Hammastunturin erämaa-alue koostuu useis-
40662: pametsiköt monipuolistavat mäntykankaita. ta arvokkaista osista, mutta on silti kokonai-
40663: Paatsjoen vesistön keskusjärvi, laaja Inari, on suus. Erämaa-alueen kautta virtaava Ivalojoki
40664: erämaan tärkeä osa louhikkoisine rantoineen, jakaa jo sinänsä alueen eri osiin. Kaunis,
40665: lukemattomine saarineen ja kilometrisine ula- kartiomainen Hammastunturi ja muut puutto-
40666: paineen. Järvien rantoja ja isoja saaria peittä- mat tunturit ovat kasvimaantieteellisellä vai-
40667: vät männiköt, mutta pikkusaarten luonto on hettumisvyöhykkeellä Ivalojoen molemmin
40668: muovautunut ulapoiden ankarissa oloissa tun- puolin. Hammastunturin-Appistunturin laajan
40669: turimaiseksi. Maaston poikkeuksellinen rikko- ylängön koillis- ja pohjoispuolella erämaa on
40670: naisuus on Vätsärin erämaan erikoisuus. Lou- tyypillistä Inarin luontoa mäntyvaltaisine vaa-
40671: naiskoillissuuntaisiin kivisiin painanteisiin on roineen, kirkasvetisine järvineen ja jokineen.
40672: syntynyt tuhansittain erikokoisia järviä ja pu- Tiheimmät ja kasvuisimmat männiköt ovat
40673: roja. Ivalojoen ja sen sivujokien varsilla. Tunturei-
40674: Vätsärin erämaa-alueeseen kuuluisi noin den etelä- ja lounaispuolella maasto tasoittuu
40675: 155 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ja piikkilatvainen kuusi nousee metsänrajalle
40676: Inarin kunnassa. Alueesta on metsämaata noin sekä hallitsee muutenkin metsäkuvaa. Alajuok-
40677: 43 000 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata noin sunaan koskina kuohuva Ivalojokikin rauhoit-
40678: 61 600 hehtaaria. Metsämaasta on hoito- ja tuu kaartelemaan yläjuoksunaan suurten jän-
40679: käyttösuunnitelmassa tarkoitus säilyttää noin kien ja yhä matalammiksi käyvien metsäselkien
40680: 31 800 hehtaarin alue luonnontilaisena metsä- välissä. Erämaa-alueen eteläisimmästä osasta
40681: nä, jossa hakkuita ei tehdä, ja noin 11 500 tummailmeisen kuusikko- ja jänkäkairan vedet
40682: hehtaarin suuruinen alue luonnonmukaisesti valuvat Porttipahdan altaan kautta Kemijo-
40683: hoidettuna metsänä, jossa hakkuut mahdolli- keen.
40684: simman varovaisin menetelmin olisivat sallittu- Hammastunturin erämaa-alueeseen kuuluisi
40685: ja. Valtion vesialueita, joista merkittävin on noin 182 000 hehtaaria valtion omistamia
40686: osa Inarijärveä, on alueella noin 49 700 heh- alueita Inarin, Sodankylän ja Kittilän kunnis-
40687: taaria. Aluetta koskee myös Lapin seutukaa- sa. Alueesta on metsämaata noin 66 200 heh-
40688: van suojelualuevaraus, jonka pinta-ala on noin taaria ja kitu- ja joutomaata noin 112 200
40689: 73 000 hehtaaria. Yksityismaita on alueen rajo- hehtaaria. Metsämaasta on hoito- ja käyttö-
40690: jen sisäpuolella noin 3 400 hehtaaria. suunnitelmassa tarkoitus säilyttää luonnonti-
40691: Tsarmitunturin erämaa-alue on kauniin tun- lassa noin 35 300 hehtaaria ja luonnonmukai-
40692: turiryhmän luonnehtima metsäkaira laajojen sesti hoidettuna metsänä, jossa hakkuut mah-
40693: talousmetsien keskellä. Tsarmitunturin 470 dollisimman varovaisin menetelmin olisivat sal-
40694: metriin nouseva laki ja alueen muutkin kerot littuja, noin 30 900 hehtaarin suuruinen alue.
40695: 1990 vp. - HE n:o 42 11
40696:
40697: Alueeseen kuuluva Ivalojoen laakso on jo van- osalta on jaettu aarniosiin, puisto-osiin ja ta-
40698: hastaan ollut pinta-alaltaan 6 600 hehtaarin lousosiin. Tämä jako on tarkoitus säilyttää
40699: kokoisena suojelualueena Lapin seutukaavas- hoito- ja käyttösuunnitelmassa myös alueen
40700: sa. Valtion vesialueita alueella on noin 3 500 tultua erämaa-alueeksi. Alue on suojelualuetta
40701: hehtaaria. Erämaa-alue muodostaa keskeisen myös Lapin seutukaavassa. Valtion vesialueita
40702: osan Hammastunturin paliskunnan poronhoi- alueella on noin 90 hehtaaria.
40703: toalueesta. Yksityismaita alueen rajojen sisä- Tuntsan erämaa-alue koostuu Värriötuntu-
40704: puolella on noin 890 hehtaaria. reiden korkeasta eteläosasta, joka kohoaa aina
40705: Puljun erämaa-alue on vaihettumisvyöhyket- 552 metrin korkeuteen. Tunturiselänteen mo-
40706: tä Kittilän pohjoisten metsäkairojen ja Enonte- lemmin puolin metsät ovat lähes puhtaita kuu-
40707: kiön harvojen metsänrajametsien välissä. Erä- sikoita, jotka ylhäällä tuntureiden kivikkoisilla
40708: maan eteläosaa luonnehtivat suuret suot ja rinteillä ovat harvoja, tykyn runtelemia rää-
40709: kuusivaltaiset matalat vaarat. Pohjoisempana seikköjä. Kosteiden kurujen reunoilla ja tuo-
40710: kuusi väistyy ja mänty valtaa tunturikoivun reilla kankailla kuusikko on paikoin vartevaa
40711: ohella vaarojen ja tuntureiden rinteet. Alavim- ja korkeaa. Männiköitä on niukasti kaikkialla
40712: milla mailla pensaikkoiset jängät saartavat jär- muualla paitsi Korvusselässä, mutta yksittäiset
40713: viä. Alueen eteläosassa yksinäinen Puljutunturi järeät aihkit tuovat vaihtelua kuusikoihin.
40714: nousee 471 metriin. Erämaan pohjoisreunalla Alueen vesiluontoa luonnehtivat soisissa pai-
40715: siintelee harvenevien metsien takana laakea nanteissa ja tunturipäiden väleissä kiemurtele-
40716: Avisuora- ja Peltotuntureiden ylänkö. vat tummat purot ja joet. Sallan puolella vesiä
40717: Puljun erämaa-alueeseen kuuluisi noin keräilevät Kemijoen ison latvahaaran, Värriö-
40718: 61 000 hehtaaria valtion omistamia alueita joen monet sivupurot ja kaakkoon Neuvosto-
40719: Enontekiön ja Kittilän kunnissa. Alueesta on liiton puolelle virtaavan Tuntsanjoen latvat.
40720: nykyisin metsätaloustoiminnan ulkopuolella Alueen koillisosassa, Savukosken puolella vir-
40721: olevia korkeiden alueiden metsämaita noin tailevat Nuorttijoen ylimmät latvanorot. Vär-
40722: 12 300 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata noin riöjoen latvoilla ovat seudun suurimmat suot.
40723: 47 600 hehtaaria. Metsämaasta noin 4 500 heh- Ne ovat jokivarsia reunustavia tai kivennäis-
40724: taaria kuuluisi luonnonmukaisesti hoidettuun maiden kapeiksi lahdelmiksi puristamia karuja
40725: osaan, jossa metsien varovainen käsittely on nevoja ja rämeitä.
40726: sallittu. Valtion vesialueita alueella on noin Tuntsan erämaa-alueeseen kuuluisi noin
40727: 1 540 hehtaaria. Yksityismaita alueen rajojen 21 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sal-
40728: sisäpuolella on noin 180 hehtaaria. lan ja Savukosken kunnissa. Alueesta on met-
40729: Kemihaaran erämaa-alue on vaihtelevaa Itä- sämaata noin 7 000 hehtaaria ja kitu- ja jouto-
40730: Lapin luontoa, jonka tärkein piirre ovat kivik- maata noin 14 100 hehtaaria. Metsämaasta on
40731: koiset tunturiryhmät. Kemijokeen laskevan noin 5 400 hehtaaria nykyisin metsätaloustoi-
40732: Sorvortanjoen laaksoon putoaa muurimainen minnan ulkopuolella olevia korkeiden alueiden
40733: Sorvortantunturin ja Uttipiekantunturin rak- metsämaita ja noin 1 600 hehtaaria luonnon-
40734: karinne ja pohjoisessakin kohoaa isoja tunturi- mukaisesti hoidettavaa aluetta, jossa tehtäisiin
40735: lakia. Sen sijaan selänteen takana Kemihaaran hakkuita mahdollisimman varovaisin menetel-
40736: varrella on tyypillistä Koilliskairan luontoa, min. Valtion vesialueita alueella on noin 60
40737: jossa aukeat suot erottavat mäntyvaltaisia, Ioi- hehtaaria.
40738: via metsäselkiä toisistaan. Myös tunturialueen 4 §. Alueen luovuttaminen. Pykälän 1 mo-
40739: kuivia alarinteitä ja jokilaaksojen harjuja ver- mentissa on säännös erämaa-alueen rajojen
40740: hoavat järeät männiköt, mutta korkeita tai sisäpuolella olevan alueen luovuttamiskiellosta.
40741: kosteita maita hallitsevat kuusikot. Jokia reu- Säännöksellä turvataan lain tärkeintä tarkoi-
40742: nustavat paikoin pitkät, saraiset nevat ja kor- tusta, erämaiden säilyttämistä mahdollisimman
40743: vet. luonnontilaisina. Metsähallitus ei ehdotuksen
40744: Kemihaaran erämaa-alueeseen kuuluisi noin mukaan saisi luovuttaa eikä vuokrata hallin-
40745: 31 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sa- nassaan olevia, erämaa-alueisiin kuuluvia alu-
40746: vukosken kunnassa. Alueesta on metsämaata eita. Säännöksellä estettäisiin siten muun mu-
40747: noin 17 300 hehtaaria ja kitu- ja joutomaata assa yksityinen rakennustoiminta, kuten loma-
40748: noin 13 300 hehtaaria. Alue on nykyisin metsä- keskusten ja laskettelualueiden rakentaminen
40749: hallituksen omalla päätöksellään rauhoittama erämaa-alueilla. Luovuttamiskielto ei kuiten-
40750: luonnonhoitometsä, joka metsätalouskäytön kaan koskisi erämaa-alueeseen kuuluvia vesi-
40751: 12 1990 vp. - HE n:o 42
40752:
40753: alueita, joten esimerkiksi kalastukseen liittyvät lautta. Tällaisia metsiä on lähinnä Hammas-
40754: vesialueiden käyttöoikeuksien luovutukset jäi- tunturin ja Vätsärin erämaa-alueilla.
40755: sivät nykyisen käytännön varaan. Käyttöoikeus Hammastunturin ja Puljun erämaa-alueiden
40756: määrättyyn tarkoitukseen olisi kuitenkin mah- kautta kulkee jo aiemmin rakennettu yleinen
40757: dollista luovuttaa valtioneuvoston luvalla. Lu- tie. Ehdotetun lain säännökset eivät olisi estee-
40758: pa alueen luovuttamiseen voitaisiin antaa, jos nä näiden erämaassa kulkevien teiden käytölle
40759: erämaa-alueelle suunnitellulla hankkeella on ja kunnossapidolle olemassa olevien linjausten
40760: yleisen edun kannalta huomattava merkitys. puitteissa. Säännökset eivät myöskään estä
40761: Tällainen hanke voisi olla esimerkiksi koko eräillä muillakin alueilla jo olevien, lähinnä
40762: maan kannalta merkityksellisen voimalinjan poronhoitoa varten tehtyjen teiden käyttöä.
40763: rakentaminen erämaa-alueen kautta. Pykälän 3 Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
40764: momentin mukaan alueen luovuttamiseen ja si poikkeussäännös. Valtioneuvoston luvalla
40765: vuokraamiseen olisi lisäksi aina sovellettava voitaisiin erämaa-alueelle rakentaa pysyvästi
40766: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tie muun muassa luontaiselinkeinojen tarpei-
40767: tuloatuottavia oikeuksia annettua lakia (687 1 siin. Valtioneuvoston luvalla olisi myös mah-
40768: 78). Tämän lain säännöksistä johtuen saattaa dollista rakentaa erämaa-alueen halki sellainen
40769: alueen luovuttaminen eräissä tapauksissa vaa- tie, jolla on yleisen edun kannalta huomattava
40770: tia erillisen lain säätämistä. merkitys. Kysymykseen voisi esimerkiksi tulla
40771: Pykälän 2 momentissa on poikkeussäännös 1 koko maan kannalta merkityksellisen tien ra-
40772: momentin luovutuskiellosta. Valtioneuvoston kentaminen erämaa-alueiden kautta. Näissä ti-
40773: lupaa alueen tai sen käyttöoikeuden luovutta- lanteissa joudutaan harkitsemaan tien merkitys
40774: miseen ei tarvittaisi, jos alue tai sen käyttöoi- erämaa-alueen merkitykseen verrattuna.
40775: keus luovutetaan porotalouden, kalastuksen, Pykälän 1 momenttiin sisältyvä teiden raken-
40776: metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. Säännök- tamiskielto ei koskisi pykälän 3 momentin
40777: sellä edistettäisiin lain tarkoitusperiä, joiden mukaan tien rakentamista silloin, kun erämaa-
40778: mukaan erämaa-alueet olisi säilytettävä luon- alueen rajojen sisäpuolella olevalla yksityisellä
40779: non monipuolisen käytön ja sen edellytysten tilalla on lakiin perustuva kulkuoikeus valtion
40780: turvaamiseksi luontaiselinkeinojen harjoitta- omistaman maan halki, käytännössä useimmi-
40781: mista ja luonnontuotteiden keräilyä varten. ten joko jakolain (604/51) mukainen tierasite
40782: Alueen luovutus tulisi kuitenkin kysymykseen tai yksityisistä teistä annetun lain (358/62)
40783: vain hoito- ja käyttösuunnitelmassa määrätys- mukainen tieoikeus. Jos kysymyksessä olisi
40784: sä erämaa-alueen osassa. Luontaiselinkeinolain sellainen saavutettu oikeus, joka on syntynyt
40785: säännösten mukaan metsähallitus voi muutoin- ennen ehdotetun lain voimaantuloa, ei olisi
40786: kin osoittaa paikan, johon luovutuksensaaja asianmukaista, että tähän oikeuteen perustuva
40787: voi rakentaa rakennuksensa. Valtioneuvoston tien rakentaminen kiellettäisiin. Jos alueen erä-
40788: lupaa ei myöskään tarvittaisi, kun kysymys on maaluonne kärsisi siitä, että tällaiseen oikeu-
40789: alueen tai sen käyttöoikeuden luovuttamisesta teen perustuva tie rakennettaisiin, valtioneu-
40790: puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toi- vosto voisi ehdotetun lain 8 §:n nojalla määrä-
40791: mintaan liittyviin välttämättömiin tarpeisiin. tyin edellytyksin antaa luvan tietä varten perus-
40792: Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnan rajojen tetun rasite- tai käyttöoikeuden lunastamiseen.
40793: vartioimiseksi ja puolustusvalmiuden ylläpitä- Lakiesitystä valmisteltaessa on ollut tiedos-
40794: miseksi tarvittavat toimet. sa, että Hammastunturin erämaa-alueen läpi
40795: 5 §. Teiden rakentaminen. Erämaa-alueilla on suunniteltu tietä, joka kulkisi Kutturan
40796: olisi teiden rakentaminen pykälän 1 momentin saamelaiskylästä länteen Inarin ja Pokan väli-
40797: mukaan kiellettyä. Erämaa-alueiden keskeisim- selle tielle. Koska tämän tien rakentaminen on
40798: piä tunnusmerkkejä on se, että alue on tietön. erittäin tarpeellinen sekä poronhoitoa että saa-
40799: Säännöksellä turvattaisiin lain päätarkoitusta, menkielisen väestön kouluolojen parantamista
40800: alueiden erämaaluonteen säilyttämistä. Kielto varten, ehdotetaan lain 12 §:n 3 momenttiin
40801: koskisi pysyvän eli kaikkina vuodenaikoina otettavaksi säännös, jonka mukaan valtioneu-
40802: ajokelpoisen tien rakentamista. Se ei siten es- voston lupaa ei tarvittaisi mainitun tien raken-
40803: täisi niin sanottujen talviteiden rakentamista. tamiseen.
40804: Talviteitä onkin tarkoitus käyttää muun muas- 6 §. Kaivostoiminta. Ehdotetun lain 4 §:ään
40805: sa puiden kuljettamiseen niiltä erämaa-alueilta, sisältyvän alueen luovuttamiskiellon tarkoituk-
40806: joilla harjoitetaan luonnonmukaista metsäta- sena on estää erämaa-alueiden säilyttämistä
40807: 1990 vp. - HE n:o 42 13
40808:
40809: uhkaavat toimet. Tämä säännös ei kuitenkaan täväksi. Ympäristöministeriö pyytää ennen
40810: koske kaivoksen perustamista. Kaivos perus- hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista sii-
40811: tetaan kaivoslaissa säädetyssä järjestyksessä, tä asianomaisten ministeriöiden ja muiden vi-
40812: eikä kaivoksen perustaminen edellytä ehdote- ranomaisten lausunnot. Koska erämaa-alueet
40813: tun lain 4 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeuden ovat sekä saamelaisten kotiseutualueella että
40814: luovutusta. Kaivostoiminnan aloittaminen porotalouden kannalta tärkeillä alueilla, vara-
40815: muuttaa aina alueen erämaaluonteen. Tämän taan myös saamelaisvaltuuskunnalle ja Palis-
40816: vuoksi ehdotetaan, että erämaa-alueilla ei kai- kuntain yhdistykselle aina tilaisuus lausunnon
40817: vostoimintaa saisi aloittaa ilman valtioneuvos- antamiseen.
40818: ton lupaa. Pykälän mukaan kauppa- ja teolli- Erämaa-alueiden säilyttämiseksi siirretään
40819: suusministeriö ei saisi määrätä kaivoslain 4 osa metsämaasta pois metsätalouskäytöstä.
40820: luvussa tarkoitettua kaivospiiriä erämaa-alueel- Erämaa-alueiden metsät joko säilyisivät luon-
40821: le, ellei siihen ole saatu valtioneuvoston lupaa. nontilaisina tai niissä voitaisiin harjoittaa luon-
40822: Kaivoslain mukaisia valtauksia voitaisiin sitä nonmukaista metsänhoitoa. Hoito- ja käyttö-
40823: vastoin tehdä erämaa-alueilla. Kaivoslain suunnitelmassa määrättäisiin erämaa-alueiden
40824: 12 §:n säännösten mukainen kullankaivuu olisi eri osat. Nimenomaan metsistä osoitettaisiin
40825: erämaa-alueilla mahdollista entiseen tapaan. ne, jotka on säilytettävä luonnontilaisina ja
40826: Kullankaivuun erämaille mahdollisesti aiheut- joissa voidaan harjoittaa luonnonmukaista
40827: tamiin haittoihin .voitaisiin vaikuttaa lähinnä metsänhoitoa. Erämaa-alueet tulevat olemaan
40828: vakuusmaksuin ja vesilainsäädännön mukaisin uusi ryhmä metsähallituksen erikoismetsiä, joi-
40829: keinoin. hin kuuluvat muun muassa lakisääteiset luon-
40830: 7 §. Hoito- ja käyttösuunnitelma. Erämaa- nonsuojelualueet, valtion retkeilyalueet ja met-
40831: alueiden yksityiskohtainen hoito ja käyttö on sähallituksen omalla päätöksellään rauhoitta-
40832: tarkoitus järjestää kullekin alueelle laadiHavan mat suojelualueet. Metsähallitus tulee anta-
40833: hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. maan ohjeet erämaa-alueiden metsien käsitte-
40834: Suunnitelmassa on tarkoitus selostaa toimet lystä erämaakomitean laatiman ehdotuksen pe-
40835: erämaa-alueen käytön edistämiseksi ja ohjaa- rusteella. Nämä ohjeet on pykälän 2 momentin
40836: miseksi sekä myös alueella sallittavat rakennus- mukaan otettava huomioon erämaa-alueen
40837: työt. Alue voitaisiin suunnitelmassa myös ja- hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa.
40838: kaa käytön kannalta eri osiin. Suunnitelmassa
40839: ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, Erämaa-alueiden luonnonmukaisesti hoidet-
40840: vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viran- tavia metsiä on tarkoitus käsitellä pehmein,
40841: omaisten toimia. työvaltaisin ja monipuolisin menetelmin. Met-
40842: Hoito- ja käyttösuunnitelman laatisi alueen säautoteiden rakentaminen, avohakkuu, au-
40843: hallinnasta vastaava metsähallitus ja se olisi raus ja kemiallinen vesakontorjunta ovat kiel-
40844: toimitettava, kuten myös luonnonsuojelualuei- lettyjä erämaa-alueilla. Kuusi- ja koivuvaltais-
40845: den vastaavat suunnitelmat, toisen viranomai- ten metsien uudistamisen menetelmäkokeissa
40846: sen vahvistettavaksi. Vahvistava viranomainen voidaan kuitenkin tehdä myös pienialaisia avo-
40847: voi vahvistaa hoito- ja käyttösuunnitelman sel- hakkuita. Metsänkäsittelymenetelmissä anne-
40848: laisenaan tai jättää sen joko kokonaan tai taan etusija metsän puulajisuhteiden vaihtelun
40849: joitain osin vahvistamatta, jolloin suunnitelma ja monipuolisuuden säilyttämiselle kaikin mah-
40850: palautetaan uudestaan valmisteltavaksi. Vah- dollisin tavoin. Uutena hakkuutapana käyte-
40851: vistava viranomainen ei voi muuttaa suunnitel- tään niin sanottua erirakenteisen metsän hak-
40852: maa. Oikaisuluonteiset korjaukset ovat mah- kuuta, jossa alueelle jätetään kaikenikäisiä pui-
40853: dollisia. ta sopivin keskinäisin suhtein. Käsittelymene-
40854: Koska erämaa-alueiden säilyttämisellä ja nii- telmät ovat monelta osin luonnonmukaisempia
40855: den hoitoon ja käyttöön liittyvillä tehtävillä on kuin talousmetsien nykyiset käsittelymenetel-
40856: merkitystä koko maalle, osittain jopa kansain- mät. Tarkoitus on kehittää käsittelymenetelmiä
40857: välisesti, ministeriön olisi vahvistettava suunni- yhä luonnonmukaisemmiksi.
40858: telmat. Erämaa-alueen käytön suunnittelu on Yksittäisen erämaa-alueen hoito- ja käyttö-
40859: ensi sijassa ympäristönsuojelun ja muiden eri suunnitelman laatimiseen ja vahvistamiseen
40860: maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Siksi saattaa kulua useita vuosia. Ehdotetun lain
40861: hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaminen tultua voimaan on tarkoitus, että erämaa-alu-
40862: soveltuisi parhaiten ympäristöministeriön teh- eilla toimittaisiin metsähallituksen hyväksy-
40863: 14 1990 vp. - HE n:o 42
40864:
40865: mien erämaametsien käsittelyohjeiden mukai- 9 §. Alueen liittäminen erämaa-alueeseen.
40866: sesti. Esityksessä ehdotettujen erämaa-alueiden rajo-
40867: 8 §. Rasiteoikeuden lunastaminen. Erämaa- jen sisäpuolelle jää noin 7 000 hehtaaria yksi-
40868: alueen säilyttämisen tärkeimpiä tavoitteita on tyisten omistamia alueita. Ne eivät ehdotetun
40869: alueen pitäminen tiettömänä. Pysyvän tien ra- lain 3 §:n perusteella kuitenkaan kuulu
40870: kentaminen erämaa-alueen rajojen sisäpuolella erämaaalueeseen, eikä niiden käyttöä muuten-
40871: olevalle yksityispalstalle saattaa siten vaarantaa kaan ole tarkoitus säännellä. Alueita voitaisiin
40872: alueen säilyttämisen tavoitteita. Ehdotetun lain sen sijaan ostamalla tai vaihtamalla liittää
40873: 5 §:n mukainen tien rakentamiskielto ei kuiten- erämaa-alueisiin, jos omistajat niitä metsähalli-
40874: kaan estä erämaa-alueella sellaisen tien raken- tukselle tarjoavat. Valtion tulo- ja menoarvion
40875: tamista, joka perustuu jo aiemmin saavutet- luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahan
40876: tuun oikeuteen. Kulkuoikeus valtion omista- perusteluja on tarkoitus muuttaa siten, että
40877: man maan sisäpuolella olevalle yksityispalstalle määrärahaa voitaisiin käyttää myös erämaa-
40878: perustuu yleensä jakolain mukaiseen tierasit- alueiden rajojen sisäpuolella olevien yksityisten
40879: teeseen, yksityisistä teistä annetun lain mukai- omistamien maiden hankintaan. Valtion omis-
40880: seen tieoikeuteen tai näihin rinnastettavaan, tukseen siirryttyään ne pykälän mukaan kuu-
40881: aikaisemman lainsäädännön nojalla perus- luisivat asianomaiseen erämaa-alueeseen.
40882: tettuun rasite- tai käyttöoikeuteen. Kaikki täl- 10 §. Erämaa-alueiden hallinta. Lainkohdan
40883: laiset eri lakien mukaan perustetut rasite- ja mukaan erämaa-alueet olisivat, kuten nykyisin-
40884: käyttöoikeudet on annettu yksityisistä teistä kin metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
40885: annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun tien tekemistä 11 §. Erämaa-alueiden merkintä. Erämaa-
40886: varten. Kulkuyhteys saattaa erämaa-alueella alueista ei ole tarkoitus muodostaa omia rekis-
40887: olla järjestetty myös vesitien kautta tai perus- teriyksiköitä. Riittää, että erämaa-alueet mer-
40888: tua rasitteena pelkän kulku-uran käyttöön. kitään metsähallituksen maakirjaan ja metsäta-
40889: Näiden kulkukeinojen käyttö soveltuu hyvin louskarttoihin. Erämaa-alueiden rajaukset tu-
40890: alueiden erämaaluonteeseen. levat tätä kautta merkityiksi myös maanmit-
40891: Jos kulkuyhteys halutaan järjestää rakenta- taushallinnon julkaisemiin karttoihin.
40892: malla pysyvä tie, on tilanne sitä vastoin toinen. Erämaa-alueen perustamisesta ei, toisin kuin
40893: Tällaisen kulkuyhteyden rakentaminen saattaa luonnonsuojelualueen perustamisesta, myös-
40894: vaarantaa alueen erämaaluonteen. Tämän kään aiheudu yksityiseen kansalaiseen välittö-
40895: vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet- mästi kohdistuvia rajoituksia. Tämän vuoksi
40896: tavaksi säännös, jonka mukaan valtioneuvosto erämaa-aluetta ei tarvitse merkitä maastoon
40897: voisi antaa luvan yksityispalstalle kuuluvan, samalla tavalla kuin luonnonsuojelualueita.
40898: yksityistä tietä varten perustetun rasite- tai Erämaa-alueesta kertovia opastustauluja olisi
40899: käyttöoikeuden lunastamiseen siltä osin kuin kuitenkin syytä sijoittaa alueen rajoille paik-
40900: kysymys on pysyvän tien rakentamisesta. Edel- koihin, joissa tiet, kulku-urat ja polut tulevat
40901: lytyksenä on, ettei tien rakentaminen haittaisi erämaa-alueelle.
40902: alueen erämaaluonteen säilymistä. Omistus- 12 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.
40903: oikeutta tilaan ei siis voitaisi tämän momentin Pykälän 2 momentin siirtymäsäännöksen mu-
40904: perusteella lunastaa. Jos tyydyttävää kulkuyh- kaan erämaa-alueita koskevat, voimassa olevat
40905: teyttä tilalle ei pysyvän tieoikeuden lunastami- rasite- ja muut sopimusperusteiset oikeudet
40906: sen vuoksi voida järjestää tuottamatta omista- sekä vuokrasopimukset jäisivät edelleen voi-
40907: jalle huomattavaa haittaa, hänellä olisi oikeus maan, vuokrasopimukset sovitun vuokrakau-
40908: vaatia valtiota lunastamaan koko omistamansa den ajaksi. Lain voimaantulosta huolimatta
40909: alue. myöskään niiden mahdolliseen jatkamiseen ei
40910: Lunastusluvan hakijana asiassa olisi metsä- tarvittaisi valtioneuvoston lupaa, jos asiasta on
40911: hallitus. Muilta osin lunastusmenettelyyn so- otettu maininta alueen hoito- ja käyttösuunni-
40912: vellettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten telmaan. Näitä sopimuksia on voimassa muu-
40913: oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/ tamia kymmeniä, muun muassa historiallisesti
40914: 77). Siten esimerkiksi omistajan vaatiessa koko merkityksellisen Ivalojoen Kultalan vuokraso-
40915: tilan lunastamista, noudatettaisiin mainitun pimus.
40916: lain 97 §:n säännöstä. Lunastus- ja haitankor- Lakiehdotusta valmisteltaessa on jo ollut
40917: vaukset maksettaisiin luonnonsuojelualueiden tiedossa suunnitelma tien rakentamisesta Kut-
40918: hankintaan osoitetusta määrärahasta. turan saamelaiskylään Inarin ja Pokan välisel-
40919: 1990 vp. - HE n:o 42 15
40920:
40921: tä maantieltä. Tieyhteys on erittäin tarpeellinen 2. Voimaantulo
40922: sekä poronhoidon että saamenkielisen väestön
40923: kouluolojen parantamiseksi. Tämän vuoksi eh- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
40924: dotetaan, että pykälän 3 momenttiin otettaisiin lisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksyt-
40925: säännös, jonka mukaan mainittu tie Hammas- ty ja vahvistettu.
40926: tunturin erämaa-alueelle saataisiin rakentaa il-
40927: man valtioneuvoston lupaa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40928: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
40929: 16 1990 vp. - HE n:o 42
40930:
40931:
40932:
40933:
40934: 1
40935:
40936:
40937: )
40938: \1
40939:
40940: \
40941: ···; SOOANKYLA
40942:
40943:
40944:
40945:
40946: \
40947:
40948:
40949:
40950:
40951: AO~UIHIEN Mll
40952:
40953:
40954:
40955:
40956: 1 <"·~OYANIEMI
40957: )
40958: / L'
40959:
40960:
40961:
40962:
40963: IAI~ALKDSKI
40964:
40965:
40966:
40967:
40968: Poh)akartta©Mul\motuouthtlhlut,Haltonko 1989
40969:
40970:
40971:
40972:
40973: Kartta: Hallituksen esityksen mukaiset erämaa-alueet.
40974: 1990 vp. - HE n:o 42 17
40975:
40976:
40977:
40978: Erämaalaki
40979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40980:
40981: 1§ 9) Hammastunturin alue, johon kuuluu
40982: Lain tarkoitus noin 182 000 hehtaaria valtion omistamia
40983: alueita Inarin, Sodankylän ja Kittilän kunnissa
40984: Erämaa-alueita perustetaan alueiden erä- (liite 9);
40985: maaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuu- 10) Puljun alue, johon kuuluu noin 61 000
40986: rin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä hehtaaria valtion omistamia alueita Enonte-
40987: luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytys- kiön ja Kittilän kunnissa (liite 10);
40988: ten kehittämiseksi. 11) Kemihaaran alue, johon kuuluu noin
40989: Erämaa-alueita ovat 3 §:ssä luetellut alueet. 31 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Sa-
40990: vukosken kunnassa (liite 11);
40991: 12) Tuntsan alue, johon kuuluu noin 21 000
40992: 2 § hehtaaria valtion omistamia alueita Sallan ja
40993: Soveltamisala Savukosken kunnissa (liite 12).
40994: Erämaa-alueiden rajat on merkitty liitteinä
40995: Erämaa-alueiden säilyttämisessä ja käytössä oleviin karttoihin punaisella katkoviivalla.
40996: on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään.
40997: Tämän lisäksi on alueiden säilyttämisessä ja 4§
40998: käytössä noudatettava, mitä muualla laissa Alueen /uovuttaminen
40999: säädetään.
41000: Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omista-
41001: 3§ maa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttö-
41002: Erämaa-alueet oikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle
41003: ilman valtioneuvoston lupaa.
41004: Erämaa-alueiksi perustetaan: Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden
41005: 1) Käsivarren alue, johon kuuluu noin luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen,
41006: 221 000 hehtaaria valtion omistamia alueita metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin 7 §:ssä
41007: Enontekiön kunnassa (liite 1); mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukai-
41008: 2) Tarvantovaaran alue, johon kuuluu noin sesti eikä alueen luovuttamiseen sellaista han-
41009: 67 000 hehtaaria valtion omistamia alueita ketta varten, joka on tarpeen puolustusvalmiu-
41010: Enontekiön kunnassa (liite 2); den tai rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta.
41011: 3) Pöyrisjärven alue, johon kuuluu noin Maa-alueen tai siihen kohdistuvan käyttöoi-
41012: 128 000 hehtaaria valtion omistamia alueita keuden luovuttamiseen ja vuokraamiseen so-
41013: Enontekiön kunnassa (liite 3); velletaan muutoin, mitä oikeudesta luovuttaa
41014: 4) Muotkatunturin alue, johon kuuluu noin valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi-
41015: 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita keuksia annetussa laissa (687 /78) säädetään.
41016: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 4);
41017: 5) Paistunturin alue, johon kuuluu noin· 5§
41018: 157 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Teiden rakentaminen
41019: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 5);
41020: 6) Kaldoaivin alue, johon kuuluu noin Erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä.
41021: 294 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Valtioneuvosto voi kuitenkin antaa luvan
41022: Utsjoen ja Inarin kunnissa (liite 6); sellaisen pysyvän tien rakentamiseen, jolla on
41023: 7) Vätsärin alue, johon kuuluu noin 155 000 yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoitta-
41024: hehtaaria valtion omistamia alueita Inarin kun- misen kannalta huomattava merkitys.
41025: nassa (liite 7); Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei
41026: 8) Tsarmitunturin alue, johon kuuluu noin koske tietä, joka rakennetaan ennen tämän
41027: 15 000 hehtaaria valtion omistamia alueita Ina- lain voimaantuloa saadun oikeuden perusteel-
41028: rin kunnassa (liite 8); la.
41029: 3 300!57H
41030: 18 1990 vp. - HE n:o 42
41031:
41032: 6§ sien lunastuksesta annetussa laissa (603177)
41033: Kaivostoiminta säädetään.
41034: 9§
41035: Kaivoslain (503/65) mukaista kaivospiiriä ei
41036: saa määrätä erämaa-alueelle, ellei valtioneu- Alueen liittäminen erämaa-alueeseen
41037: vosto ole antanut siihen lupaa. Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa,
41038: mutta joka sijaitsee erämaa-alueen rajojen si-
41039: 7 § sällä, siirtyy valtion omistukseen, se luetaan
41040: Hoito- ja käyttösuunnitelma erämaa-alueeseen kuuluvaksi.
41041: Erämaa-alueen hoidossa ja käytössä on nou- 10 §
41042: datettava hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka
41043: laatii metsähallitus ja vahvistaa ympäristömi- Erämaa-alueiden hallinta
41044: nisteriö. Erämaa-alueet ovat metsähallituksen hallin-
41045: Erämaa-alueiden metsät säilytetään luon- nassa ja hoidossa.
41046: nontilaisina tai niissä harjoitetaan luonnonmu-
41047: kaista metsänhoitoa. Metsähallitus laatii erä- 11 §
41048: maa-alueiden luonnonmukaisesti hoidettavien
41049: metsien käsittelyohjeet, jotka otetaan huo- Erämaa-alueiden merkintä
41050: mioon alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa Erämaa-alueet merkitään metsähallituksen
41051: laadittaessa. maakirjaan ja metsätalouskarttoihin tai niitä
41052: 8§ vastaaviin karttoihin.
41053: Rasiteoikeuden lunastaminen
41054: 12 §
41055: Valtioneuvosto voi antaa luvan yksityistä Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset
41056: tietä varten perustetun rasiteoikeuden tai käyt-
41057: töoikeuden lunastamiseen, jos erämaa-alueella Tämä laki tulee voimaan päivänä
41058: on oikeuden käyttämiseksi vireillä sellaisen py- kuuta 19 .
41059: syvän tien rakentamista koskeva hanke, josta Erämaa-alueisiin tämän lain voimaan tulles-
41060: on haittaa alueen erämaaluonteen säilyttämi- sa kohdistuvat rasiteoikeudet ja niihin rinnas-
41061: selle. Jos erämaa-alueen sisällä olevalle yksityi- tettavat käyttöoikeudet sekä vuokrasopimukset
41062: selle alueelle ei rasiteoikeuden tai käyttöoikeu- jäävät edelleen voimaan. Metsähallitus voi jat-
41063: den lunastamisen vuoksi voida järjestää tyy- kaa sopimukseen perustuvien oikeuksien voi-
41064: dyttävää kulkuyhteyttä ja tästä aiheutuu omis- massaoloaikaa vahvistetun hoito- ja käyttö-
41065: tajalle huomattavaa haittaa, valtio on velvolli- suunnitelman mukaisesti.
41066: nen omistajan vaatimuksesta Junastamaan alu- Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, saa
41067: een. Hammastunturin erämaa-alueelle rakentaa tien
41068: Lunastamisessa on muutoin noudatettava, Inarin ja Pokan väliseltä maantieltä Kutturan
41069: mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk- kylään.
41070:
41071:
41072: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
41073:
41074:
41075: Tasavallan Presidentti
41076: MAUNO KOIVISTO
41077:
41078:
41079:
41080:
41081: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
41082: 1990 vp. - HE n:o 42 19
41083:
41084:
41085:
41086:
41087: \,
41088: \
41089: \ ,,
41090: \.
41091: "
41092: '\
41093:
41094: 1:400 ooo\
41095: \
41096: \
41097: 10 \
41098:
41099:
41100:
41101:
41102: LIITE 1 KÄSIVARREN ERÄMAA
41103: Enontekiö
41104: 20 1990 vp. - HE n:o 42
41105:
41106:
41107:
41108:
41109: LIITE 2 TARVANTOVAARAN ERÄMAA
41110: Enontekiö
41111: 1990 vp. - HE n:o 42 ?J
41112:
41113:
41114:
41115:
41116: LIITE 3 PÖYRISJÄRVEN ERÄMAA
41117: Enontekiö
41118: 22 1990 vp. - HE n:o 42
41119:
41120:
41121:
41122:
41123: LIITE 4 MUOTKATUNTURIN ERÄMAA
41124: Inari, Utsjoki
41125: 1990 vp. - HE n:o 42 23
41126:
41127:
41128:
41129:
41130: LIITE 5 PAISTUNTURIN ERÄMAA
41131: Utsjoki, Inari
41132: 24 1990 vp. - HE n:o 42
41133:
41134:
41135:
41136:
41137: LIITE 6 KALDOAIVIN ERÄMAA
41138: Utsjoki, Inari
41139: 1990 vp. - HE n:o 42 25
41140:
41141:
41142:
41143:
41144: LIITE7 VÄ TSÄRIN ERÄMAA
41145: Inari
41146: 26 1990 vp. - HE n:o 42
41147:
41148:
41149:
41150:
41151: LIITE 8 TSARMITUNTURIN ERÄMAA
41152: Inari
41153: 1990 vp. - HE n:o 42 27
41154:
41155:
41156:
41157:
41158: LIITE 9 HAMMASTUNTURIN ERÄMAA
41159: Inari, Sodankylä, Kittilä
41160: 28 1990 vp. - HE n:o 42
41161:
41162:
41163:
41164:
41165: LIITE l.O PULJUN ERÄMAA
41166: Kittilä, Enontekiö
41167: 1990 vp. - HE n:o 42 29
41168:
41169:
41170:
41171:
41172: LIITE 11 KEMIHAARAN ERÄMAA
41173: Savukoski
41174: 30 1990 vp. - HE n:o 42
41175:
41176:
41177:
41178:
41179: LIITE 12 TUNTSAN ERÄMAA
41180: Salla, Savukoski
41181: 1990 vp. - HE n:o 43
41182:
41183:
41184:
41185:
41186: Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen ja Puolan välisen
41187: energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopi-
41188: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä
41189:
41190:
41191:
41192:
41193: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41194:
41195: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- kohdistuvien hankkeiden toteutumista sekä
41196: väksyisi Puolan kanssa maaliskuussa 1990 alle- edistää siihen liittyvän teknologian ja laitteisto-
41197: kirjoitetun sopimuksen, joka käsittelee maiden jen siirtoa Suomesta Puolaan.
41198: välistä yhteistyötä energiansäästön ja ympäris-
41199: tönsuojelun alalla. Sopimuksen tarkoituksena Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen
41200: on helpottaa ja tukea Suomen ja Puolan välis- päivän kuluttua valtionsisäistä hyväksymistä
41201: ten energiansäästöön ja ympäristönsuojeluun koskevien ilmoitusten vaihtamisesta.
41202:
41203:
41204:
41205:
41206: YLEISPERUSTELUT
41207:
41208: 1. Nykyinen tilanne ja asian teiden lähde, siksi kiireellisiä hankkeita ovat
41209: valmistelu muun muassa rikinpoistolaitteiden rakentami-
41210: nen hiilivoimalaitoksiin ja kaukolämmön laa-
41211: Tasavallan presidentti Mauno Koiviston val- jentaminen.
41212: tiovierailun aikana Puolassa huhtikuussa 1989 Hiilentuonnin pitkäaikaisuuden varmistami-
41213: sovittiin Suomen aloitteesta energiansäästöä ja nen lisää Suomen ja Puolan välillä sovitun niin
41214: ympäristönsuojelua koskevan yhteistyön aloit- sanotun hiilitakuun käyttömahdollisuuksia,
41215: tamisesta maittemme välillä. Suomen vientimahdollisuuksia ja kaupan tasa-
41216: Käytyjen neuvottelujen tuloksena allekirjoi- painottumista yleensä.
41217: tettiin Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990 Yhteistyön puitteissa toteutetaan energian-
41218: Suomen ja Puolan välistä energiansäästöä ja säästö- ja ympäristönsuojeluhankkeita Puolas-
41219: ympäristönsuojelua koskeva yhteistyösopimus. sa. Samalla pyritään yhdistämään Puolan tar-
41220: vitseman avun määrä sekä Suomen voimavarat
41221: ja asiantuntemus eri aloilla. Suomi toimittaa
41222: 2. Sopimuksen merkitys yhteisesti sovittuihin kohteisiin suunnittelua,
41223: teknologiaa ja laitteistoja. Hankkeisiin sisälly-
41224: Yhteistyön tavoitteena on löytää keinoja ja tetään mahdollisuus käyttää puolalaisia ali-
41225: toteuttaa ratkaisuja Puolan kotimaisen energi- hankkijoita.
41226: ankulutuksen rajoittamiseksi ja täten vapaut- Yhteistyön käytännön toimenpiteitä varten
41227: taa lisää resursseja, lähinnä hiiltä, vientiin. perustetaan Suomen ja Puolan välinen energi-
41228: Energian tehokkaammalla käytöllä on voimak- ansäästö- ja ympäristönsuojelutyöryhmä. Työ-
41229: kaasti ympäristönsuojelua, erityisesti ilman- ryhmä tiedottaa yhteistyömahdollisuuksista,
41230: suojelua edistävä merkitys. Puola on huomat- keskustelee vientihankkeista sekä tekee suosi-
41231: tava ilman kautta Suomeen kulkeutuvien saas- tuksensa Suomen työryhmälle.
41232: 300399V
41233: 2 1990 vp. - HE n:o 43
41234:
41235: Suomalainen toimittaja ja puolalainen ostaja Yhteistyösopimuksen mukaan puolalaisella
41236: laativat toimitussopimuksen, jossa yksilöidään ostajalla on mahdollisuus teettää hankkeisiin
41237: myös puolalaiset alihankinnat. Lisäksi osapuo- liittyviä, yhteisesti sovittavia paikallistöitä
41238: let tekevät yhteisen hakemuksen hankkeen si- (muun muassa koulutus, asennus, infrastruk-
41239: sällyttämiseksi energiansäästö-ja ympäristöyh- tuuri) enintään 30 OJo vientiprojektin kokonai-
41240: teistyöjärjestelmään. Puolan Ulkomaanvelan- sarvosta. Suomalaisen toimittajan tehtävänä
41241: hoitorahasto ja Suomen Valtiontakuukeskus on laatia selostus paikalliskustannuksiin käy-
41242: antavat erikseen lausuntonsa asianomaisesta tettyjen varojen käytöstä. Puolan Ulkomaan-
41243: hankkeesta. Suomen työryhmä tekee lopullisen velanhoitorahasto maksaa zloteina puolalaisel-
41244: päätöksen hankkeen hyväksyttävyydestä sekä le ostajalle korvauksen edellä mainituista pai-
41245: paikalliskustannusten määrästä. kalliskustannuksista. Suomen työryhmä tekee
41246: lopullisen päätöksen paikalliskustannusten hy-
41247: väksyttävyydestä. Hyväksytyt paikalliskustan-
41248: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- nukset otetaan huomioon Puolan velan vähen-
41249: tukset nyksenä Suomen valtiolle. Tämä velan vähen-
41250: nys voi olla vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
41251: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon mukaan enintään 30 miljoonaa markkaa.
41252: on otettu kolmivuotinen (1990-92) siirtomää-
41253: räraha Suomen ja Puolan välisen energian- Suomen Valtiontakuukeskus ja Puolan Ul-
41254: säästö- ja ympäristöyhteistyön edistämiseen. komaanvelanhoitorahasto sopivat yksityiskoh-
41255: Yhteistyösopimuksesta saa aiheutua jokaisena taisesti paikalliskustannusten maksamiseen ja
41256: vuotena valtiolle menoja enintään 30 miljoo- valtiovelan vähentämiseen liittyvistä järjeste-
41257: naa markkaa. lyistä.
41258:
41259:
41260:
41261:
41262: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41263:
41264:
41265: 1. Sopimuksen sisältö puolalaisten pankkien välille on sovittu niin
41266: sanottu hiilitakuujärjestelmä, joka astui voi-
41267: 1 artikla. Artiklassa viitataan sopimuksen maan tammikuussa 1989. Järjestelmän mu-
41268: Liitteessä 1 oleviin määritelmiin. Sopimuksessa kaan Puolan hiilenviennistään Suomelta saa-
41269: käytetty sanonta Suomen osapuoli tarkoittaa rnat tulot maksetaan erityistilille. Näitä hiili-
41270: Suomen työryhmää, johon kuuluu virkamiehiä maksuja voidaan käyttää toissijaisena takuu-
41271: ja teollisuuden edustaja(ia). na, kun kyseessä on olennainen maksuhäiriö ja
41272: 2 artikla. Artiklan mukaan osapuolet helpot- puolalainen osapuoli ei kykene selviytymään
41273: tavat ja tukevat sopimuksen mukaisesti ener- vastuistaan. Hiilitakuujärjestelmä mahdollistaa
41274: giaasäästävän ja ympäristöystävällisen teknolo- sen, että Valtiontakuukeskus voi myöntää
41275: gian ja laitteistojen siirtoa Suomesta Puolaan. vientitakuita Puolassa toteutettaville, suoma-
41276: laisille vientihankkeille.
41277: 3 artikla. Artiklan mukaan yhteistyön tavoit-
41278: teiden saavuttamiseksi molemmat osapuolet Artiklan 3 kappaleen mukaan Suomi myön-
41279: edistävät sellaisia investointeja Puolaan, jotka tää taloudellista tukea vientihankkeiden edistä-
41280: liittyvät energiansäästämiseen ja ympäristön- miseksi. Tuki kattaa zloteina maksettavat pai-
41281: suojeluun ja perustuvat suomalaisen, edellä kalliskustannukset, jotka voivat olla enintään
41282: mainittuja aloja koskevan teknologian ja lait- 30 prosenttia suomalaisen vientisopimuksen
41283: teistojen vientiin. kokonaisarvosta. Puolalainen ostaja saa tämän
41284: Artiklan 2 kappaleessa todetaan, että hank- tuen Puolan Ulkomaanvelanhoitorahastosta.
41285: keiden rahoituksen tukena on sovittu käytettä-
41286: väksi hiilitakuujärjestelmää. Valtiontakuukeskus vähentää artiklan 4 kap-
41287: Valtiontakuukeskuksen, Puolan ulkomaan- paleen mukaan Puolan ulkomaanvelkaa pai-
41288: kauppaviranomaisten sekä suomalaisten ja kalliskustannuksia vastaavalla summalla, siten
41289: 1990 vp. - HE n:o 43 3
41290:
41291: kuin on sovittu Puolan valtiovarainministeriön tuksen Suomen työryhmälle, joka tekee lopulli-
41292: ja Vientitakuulaitoksen kesken. sen päätöksen.
41293: Suomi myöntää vuonna 1990 30 miljoonaa 6 artikla. Artiklassa rajataan erimielisyyk-
41294: markkaa ja seuraavina vuosina eduskunnan sien käsittely koskemaan vain tämän sopimuk-
41295: suostumuksella riittävän summan tämän artik- sen täytäntöönpanoa ja niitä käsittelee artiklas-
41296: lan 3 kappaleessa mainittujen paikalliskustan- sa 5 mainittu työryhmä. Suomalaisen toimitta-
41297: nusten rahoittamiseksi. jan ja puolalaisen ostajan väliset toimitussopi-
41298: 4 artikla. Menettelyä koskevan artiklan mu- musta koskevat erimielisyydet ratkaistaan ku-
41299: kaan Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto ja ten asianomaisessa sopimuksessa on sovittu.
41300: Suomen Valtiontakuukeskus toimivat suoma- 7 artikla. Artiklassa määrätään, että tarvitta-
41301: laisen toimittajan ja puolalaisen ostajan tuke- essa työryhmä pitää kokouksia tarkastellak-
41302: na. seen sopimuksen täytäntöönpanoa. Kokouksis-
41303: Suomalainen toimittaja ja puolalainen ostaja ta sovitaan diplomaattiteitse ja jompi kumpi
41304: määrittävät hankkeen toimitussopimuksen liit- osapuolista voi tehdä ehdotuksen kokouksen
41305: teessä paikalliskustannusten sisällön ja arvioi- pitämiseksi.
41306: vat niiden kustannukset. Ostaja ja toimittaja Työryhmä voi päättää sopimuksen Liitteen 1
41307: jättävät yhteisen hakemuksen Ulkomaanvelan- muutoksista. Ehdotuksen muutokseksi voi teh-
41308: hoitorahastolle ja Valtiontakuukeskukselle, dä kumpi osapuoli tahansa. Muutokset tulevat
41309: jotka toimittavat hakemuksen ja omat lausun- voimaan heti, kun ne on vahvistettu noottien-
41310: tonsa Suomen osapuolelle. vaihdolla.
41311: Suomen osapuoli päättää hankkeiden sopi- 8 artikla. Sopimus on voimassa toistaiseksi.
41312: vuudesta sekä paikalliskustannuksiin myönnet- Sopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa toi-
41313: sen osapuolen ilmoittaessa asiasta diplomaatti-
41314: tävän tuen määrästä.
41315: teitse. Tuolloin sopimus lakkaa olemasta voi-
41316: Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto antaa
41317: massa kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen
41318: puolalaiselle ostajalle erikseen määritellyt ja vastaanottamisesta.
41319: hyväksytyt paikalliskustannukset kattavan 9 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen
41320: määrän zloteja jokaisen Suomen osapuolen päättymisen jälkeen sopimusmääräyksiä sovel-
41321: yhteistyön piiriin hyväksymän hankkeen osal-
41322: letaan edelleen sellaisiin sopimuksiin ja järjes-
41323: ta. telyihin, joista on päätetty ennen tämän sopi-
41324: Suomalainen toimittaja lähettää Suomen muksen voimassaolon lakkaamista, kunnes nä-
41325: osapuolelle selvityksen paikalliskustannuksiin mä sopimukset on pantu täytäntöön ja järjes-
41326: osoitettujen varojen käytöstä. Tarvittaessa tä- telyt on saatettu kokonaisuudessaan päätök-
41327: mä selvitys on annettava määräajoin. seen.
41328: Kun Suomen osapuoli on saanut suomalai- JO artikla. Sopimus tulee voimaan kolmen-
41329: sen toimittajan loppuselvityksen P<!ikalliskus- kymmenen päivän kuluttua siitä, kun osapuo-
41330: tannuksista sekä Puolan Ulkomaanvelanhoito- let ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen
41331: rahaston lausunnon, se tekee lopullisen pää- voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mu-
41332: töksen asianomaiseen hankkeeseen osoitetta- kaiset vaatimukset on täytetty.
41333: van tuen määrästä.
41334: Valtiontakuukeskus vähentää artiklassa 3
41335: mainittua Puolan ulkomaanvelkaa Suomen LIITE 1. Määritelmät
41336: osapuolen lopullisesti hyväksymällä summalla.
41337: Tämä tapahtuu Valtiontakuukeskuksen ja Liitteessä luetellaan ja määritellään sopi-
41338: Puolan valtiovarainministeriön välisellä sopi- muksessa käytettävät erikoistermit ja sanapa-
41339: muksella, jolla kyseisiä maksuaikatauluja kos- rit.
41340: kevia sopimuksia voidaan muuttaa.
41341: 5 artikla. Artiklan mukaan osapuolet perus-
41342: tavat työryhmän, jossa molemmat maat ovat 2. Eduskunnan suostumuksen
41343: edustettuina. Työryhmä edistää ja valvoo yh- tarpeellisuus
41344: teistyön toteutumista. Sen tehtävänä on tiedot-
41345: taa ja neuvoa kaikkia asianosaisia. Työryhmä Sopimuksella on merkitystä ympäristönsuo-
41346: edistää hankkeiden toteutumista. Lisäksi se jelun edistämisessä sekä Suomen ja Puolan
41347: keskustelee hankkeista ja tekee suositusehdo- välisen yhteistyön laajentamisessa.
41348: 4 1990 vp. - HE n:o 43
41349:
41350: Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka olisivat Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
41351: ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. 33 §:n mukaisesti esitetään,
41352: Sen sijaan sopimuksen täytäntöönpanosta ai-
41353: heutuu vuosittain toistuvia menoja valtiolle, että Eduskunta hyväksyisi ne Suo-
41354: minkä vuoksi eduskunnan suostumus on tältä men ja Puolan välisen energiansäästöä
41355: osin tarpeen. ja ympäristösuojelua koskevan yhteis-
41356: työsopimuksen määräykset, jotka vaa-
41357: tivat Eduskunnan suostumuksen.
41358: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
41359:
41360:
41361: Tasavallan Presidentti
41362: MAUNO KOIVISTO
41363:
41364:
41365:
41366:
41367: Ministeri Pertti Salolainen
41368: 1990 vp. - HE n:o 43 5
41369:
41370: (Suomennos)
41371:
41372:
41373:
41374:
41375: SOPIMUS AGREED MINUTES
41376: Suomen tasavallan hallituksen ja Puolan on co-operation between the Government of
41377: tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä the Republic of Finland and the
41378: energiansäästön ja ympäristönsuojelun alalla Government of the Republic of Poland in
41379: energy saving and in the protection of the
41380: environment
41381:
41382: Suomen tasavallan hallitus ja Puolan tasa- The Government of the Republic of Finland
41383: vallan hallitus, jotka and the Government of the Republic of Po-
41384: land,
41385: katsovat, että kansainvälinen yhteistyö on recognizing the essential role of international
41386: välttämätöntä pyrittäessä parantamaan energi- co-operation in improving the management of
41387: anhuoltoa ja suojelemaan ympäristöä, erityi- the energy sector and in the protection of the
41388: sesti torjuttaessa valtioiden rajat ylittäviä il- environment, in particular in combatting the
41389: mansaasteita, ja long-range transboundary air pollution
41390: tunnustavat yhteisenä pyrkimyksenään ole- and acknowledging their mutual interest in
41391: van helpottaa maiden välisten energiansäästö- facilitating projects between them in energy
41392: ja ympäristönsuojeluhankkeiden toteutumista, saving and in environmental protection in Po-
41393: land,
41394: ovat sopineet seuraavasta: have agreed as follows:
41395:
41396: Artikla 1 Article 1
41397: Määritelmät Definitions
41398: Tässä sopimuksessa käytettävät määritelmät For the purposes of these Agreed Minutes
41399: ovat Liitteessä 1. the definitions are presented in the Annex 1.
41400:
41401: Artikla 2 Article 2
41402: Tavoitteet Objectives
41403: Osapuolet helpottavat ja tukevat aktiivisesti Both Sides will in accordance with these
41404: tämän sopimuksen mukaisesti teknologian ja Agreed Minutes facilitate and actively support
41405: sellaisten laitteiden siirtoa Suomesta Puolaan, the transfer of energy saving and environ-
41406: jotka ovat energiaa säästäviä ja ympäristöystä- mentally sound technologies and equipment
41407: vällisiä. from Finland to Poland.
41408:
41409: Artikla 3 Article 3
41410: Keinot Means
41411: 1. Tämän yhteistyön tavoitteiden saavutta- (1) In order to achieve the objectives of this
41412: miseksi osapuolet edistävät Puolaan tehtäviä co-operation, Both Sides will promote invest-
41413: investointeja energiansäästön ja ympäristön- ments in Poland, in the sectors of energy
41414: suojelun alalla, jotka perustuvat suomalaisen saving and environmental protection, based on
41415: teknologian ja laitteiden vientiin Puolaan. exports of technology and equipment of
41416: Finnish origin.
41417: 6 1990 vp. - HE n:o 43
41418:
41419: 2. Hankkeiden rahoituksen tueksi osapuolet (2) To support the financing of the export
41420: sopivat käyttävänsä hiilitakuujärjestelmää. projects Both Sides agree to use the Coal
41421: Guarantee Facility.
41422: 3. Näiden hankkeiden edistämiseksi Suomen (3) To promote these projects the Finnish
41423: osapuoli myöntää taloudellista tukea, joka kat- Side will grant financial assistance to cover the
41424: taa zloteina maksettavat paikalliskustannukset local costs, payable in zlotys, up to the amount
41425: aina 30 prosenttiin suomalaisen vientisopimuk- of 30 percent of the total value of the Finnish
41426: sen kokonaisarvosta. Puolalainen ostaja saa export contract. This assistance will be chan-
41427: tämän tuen Velanhoitorahastosta. nelled to the Polish buyer through the Fund
41428: for Debt Service.
41429: 4. Takuukeskus vähentää Puolan ulkomaan- (4) The Guarantee Board will reduce by a
41430: velkaa vastaavalla summalla, kuten on sovittu corresponding amount the Polish Foreign
41431: Puolan valtiovarainministeriön ja Vientitakuu- Debt, as recorded in the agreements signed
41432: laitoksen välisissä sopimuksissa. between the Polish Ministry of Finance and the
41433: Export Guarantee Board.
41434: 5. Suomen osapuoli osoittaa vuonna 1990 30 (5) The Finnish Side will assign FIM 30
41435: miljoonaa Suomen markkaa ja myöhemmin million in 1990 and subsequently, subject to
41436: eduskunnan suostumuksella riittävän summan parliamentary approval, a sufficient amount
41437: tämän artiklan 3 kappaleessa mainittujen pai- for the financing of the local costs referred to
41438: kalliskustannusten rahoittamiseksi. in paragraph (3) of this Article.
41439:
41440: Artikla 4 Article 4
41441: Menettely Operation
41442: 1. Velanhoitorahasto ja Takuukeskus toimi- (1) The Fund for Debt Service and the
41443: vat suomalaisen toimittajan ja puolalaisen os- Guarantee Board will act as points of support
41444: tajan tukena. for the Finnish supplier and the Polish buyer.
41445: 2. Saatuaan Suomen osapuolelta alustavan (2) After having received from the Finnish
41446: tiedon siitä, että hanke voitaisiin ottaa yhteis- Party a preliminary indication that the project
41447: työn piiriin, suomalainen toimittaja ja puola- could be included into the co-operation, the
41448: lainen ostaja määrittävät hankkeen toimitus- Finnish supplier and the Polish buyer shall in
41449: sopimuksen liitteessä paikalliskustannusten si- an annex to the supply contract of the
41450: sällön ja arvioivat niiden arvon. Ostajan ja commercial project identify the content and
41451: toimittajan yhteinen hakemus, joka koskee estimate the value of local costs. The buyer
41452: hankkeen ottamista lopullisesti yhteistyön pii- and the supplier shall make a joint application
41453: riin, jätetään Velanhoitorahastolle ja Takuu- to the Fund for Debt Service and to the
41454: keskukselle, joista se toimitetaan edelleen Suo- Guarantee Board to be further submitted to
41455: men osapuolen lopullisesti päätettäväksi. the Finnish Party for having the project de-
41456: finitely included into the co-operation.
41457: 3. Suomen osapuoli päättää hankkeiden so- (3) The Finnish Party will decide on the
41458: pivuudesta ja paikalliskustannusten kattami- eligibility of the projects and the allocation of
41459: seen myönnettävästä tuesta. assistance to cover the local costs.
41460: 4. Velanhoitorahasto antaa puolalaiselle os- (4) For each project included into the scheme·
41461: tajalle erikseen määritellyt ja hyväksytyt pai- by the Finnish Party (in accordance with the
41462: kalliskustannukset kattavan määrän zloteja jo- paragraph (3) above) the Fund for Debt
41463: kaisen Suomen osapuolen tämän artiklan 3 Service shall extend to the Polish buyer the
41464: kappaleen mukaisesti järjestelmään hyväksy- amount of zlotys covering the identified and
41465: män hankkeen osalta. approved local costs.
41466: 5. Suomalainen toimittaja lähettää tarvitta- (5) The Finnish supplier will issue a report -
41467: essa määräajoin Suomen osapuolelle selvityk- periodically, when necessary - to the Finnish
41468: sen sovittujen paikalliskustannusten kattami- Party on the use of the assistance to cover the
41469: seen osoitetun tuen käytöstä. agreed local costs.
41470: 6. Saatuaan suomalaiselta toimittajalta lop- (6) After having received a final report from
41471: puselvityksen paikalliskustannusten kattami- the Finnish supplier on the coverage of the
41472: 1990 vp. - HE n:o 43 7
41473:
41474: sesta sekä Velanhoitorahaston lausunnon Suo- local costs and a statement from the Fund for
41475: men osapuoli tekee lopullisen päätöksen tiet- Debt Service, the Finnish Party will take a
41476: tyyn hankkeeseen kohdistuvan tuen maksami- final decision on the payment of the assistance
41477: sesta. allocated to that project.
41478: 7. Takuukeskus vähentää velkaa Suomen (7) The Guarantee Board will reduce the
41479: osapuolen lopullisesti hyväksymällä summalla. debt by the amount finally approved by the
41480: Tämä tapahtuu Takuukeskuksen ja Puolan Finnish Party. This will take place in an
41481: valtiovarainministeriön välisellä sopimuksella, agreement between the Guarantee Board and
41482: jossa kyseisiä maksuaikatauluja koskevia sopi- the Polish Ministry of Finance represented by
41483: muksia muutetaan. the Fund for Debt Service to amend the debt
41484: rescheduling agreements in question.
41485:
41486:
41487: Artikla 5 Article 5
41488: Hallinnolliset järjestelyt Institutional Arrangements
41489: Täten perustetaan työryhmä, jossa molem- A Task Force will be established, composed
41490: mat osapuolet ovat edustettuina. Työryhmä: of representatives of Both Sides. It shall:
41491: - edistää ja valvoo yhteistyön toteutumista - promote and monitor the functioning of
41492: the co-operation
41493: - antaa tarpeellisia neuvoja ja tietoja suo- - give necessary guidance and information
41494: malaisille toimittajille ja puolalaisille ostajille to Finnish suppliers and Polish buyers as well
41495: samoin kuin muille asianasaisille as to other parties concerned
41496: - edistää hankkeiden toteutumista - promote pilot projects
41497: - suosittelee ja keskustelee hankkeista. - recommend and discuss projects.
41498: Osapuolet ilmoittavat toisilleen oman työ- Both Sides will inform each other on the
41499: ryhmänsä kokoonpanosta. composition of their Side of the Task Force.
41500:
41501:
41502: Artikla 6 Article 6
41503: Erimielisyydet Disputes
41504: Suomalaisen toimittajan ja puolalaisen osta- The disputes concerning the supply contract
41505: jan väliset toimitussopimusta koskevat erimie- between the Finnish supplier and the Polish
41506: lisyydet ratkaistaan, kuten sopimuksessa on buyer will be settled as agreed in that contract.
41507: sovittu.
41508: Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen Both Sides agree to submit any dispute
41509: täytäntöönpanaan liittyvät erimielisyydet alis- arising from the implementation of these
41510: tetaan 5 artiklassa mainitun työryhmän rat- Agreed Minutes to the Task Force referred to
41511: kaistaviksi. in Article 5.
41512:
41513: Artikla 7 Article 7
41514: Neuvottelut ja muutokset Consultations and Amendments
41515: 1. Työryhmä pitää tarvittaessa kokouksia (1) The Task Force shall, whenever needed,
41516: tarkastellakseen tämän sopimuksen täytän- hold meetings in order to review the implemen-
41517: töönpanoa. Kokouksia pidetään toisen sopi- tation of these Agreed Minutes. These meet-
41518: muspuolen ehdotuksesta diplomaattiteitse sovi- ings shall be held on the proposal of one of the
41519: tussa paikassa ja ajankohtana. Sides at a place and at a time agreed upon
41520: through diplomatic channels.
41521: 2. Jos toinen osapuolista pitää tämän sopi- (2) If either of the Sides considers it desir-
41522: muksen Liitteen 1 muuttamista toivottavana, able to amend the Annex 1 to these Agreed
41523: työryhmä voi sopia tällaisesta muutoksesta. Minutes, the Task Force may agree upon any
41524: such amendment.
41525: 8 1990 vp. - HE n:o 43
41526:
41527: 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukai- (3) Any amendments to these Agreed Minu-
41528: sesti tähän sopimukseen tai sen Liitteeseen 1 tes or to the Annex 1 pursuant to paragraphs
41529: tehty muutos tulee voimaan heti, kun se on (1) or (2) of this Article shall come into effect
41530: vahvistettu osapuolten välisellä noottienvaih- when confirmed by an exchange of notes
41531: dolla. between the Sides.
41532:
41533: Artikla 8 Article 8
41534: Voimassaolo Duration
41535: Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Toi- These Agreed Minutes shall remain in force
41536: nen osapuolista voi kuitenkin irtisanoa tämän for an unlimited period of time. However,
41537: sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla asi- either Side may terminate these Agreed Minu-
41538: asta toiselle osapuolelle diplomaattiteitse. Siinä tes at any time by giving notice to the other
41539: tapauksessa tämän sopimuksen voimassaolo through diplomatic channels; and if such
41540: päättyy kuuden kuukauden kuluttua ilmoituk- notice is given these Agreed Minutes shall cease
41541: sen vastaanottamisesta. to have effect six months after the receipt of
41542: the notice.
41543:
41544: Artikla 9 Article 9
41545: Lisämääräykset Supplementary Provisions
41546: Tämän sopimuksen päättymisen jälkeen sen After the expiry of these Agreed Minutes
41547: määräyksiä sovelletaan edelleen sellaisi;in sopi- their provisions shall be further applied to the
41548: muksiin ja muihin järjestelyihin, joasta on contracts and other arrangements concluded
41549: päätetty ennen tämän sopimuksen päät~ymisen prior to the date when the termination of these
41550: voimaantuloa, kunnes nämä sopimukset on Agreed Minutes becomes effective until the
41551: pantu täytäntöön ja järjestelyt saatett~ koko- integral fulfillment of the contracts and
41552: naisuudessaan päätökseen. arrangements.
41553:
41554: Artikla 10 Article 10
41555: Voimaantulo Entry into Force
41556: Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkym- These Agreed Minutes shall enter into force
41557: menen päivän kuluttua siitä, kun osapuolet thirty days after the date when Both Sides have
41558: ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen notified each other that the constitutional re-
41559: voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mu- quirements for the entry into force of these
41560: kaiset vaatimukset on täytetty. Agreed Minutes have been fulfilled.
41561:
41562: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitus- ln witness whereof the undersigned, duly
41563: teosa asianmukaisesti valtuuttamina, ovat alle- authorized thereto by their respective Govern-
41564: kirjoittaneet tämän sopimuksen. ments, have signed these Agreed Minutes.
41565:
41566: Tehty Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta Done in Helsinki on 8 March, 1990, in two
41567: 1990 kahtena englanninkielisenä alkuperäis- originals in the English language, both texts
41568: kappaleena, jotka molemmat ovat yhtä todis- being equally authoritative.
41569: tusvoimaisia.
41570:
41571: (AIIekirjoitukset) (Signatures)
41572: 1990 vp. - HE n:o 43 9
41573:
41574:
41575:
41576:
41577: LIITE 1
41578: Määritelmät
41579:
41580: Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia määritelmiä:
41581:
41582: (1) Hiilitakuujärjestelmä Järjestelmä, josta on sovittu Suomen Vientitakuulaitok-
41583: sen ja Puolan Ulkomaankauppaministeriön kesken
41584: (2) Suomalainen alkuperä Suomalaisten vähimmäisosuus hankkeessa, yleensä aina-
41585: kin 80 OJo
41586: (3) Suomen osapuoli Suomen työryhmä
41587: (4) Suomalainen toimittaja Suomalainen yhtiö, yritys tai muu yksityinen tai julkinen
41588: yhteisö, joka allekirjoittaa kyseisen hankintasopimuksen
41589: (5) Velanhoitorahasto Puolan Ulkomaanvelanhoitorahasto
41590: (6) Takuukeskus Suomen Valtiontakuukeskus
41591: (7) Paikallistyöt Työ (asennus, perusrakenteet, koulutus), laitteistot tai
41592: muu yhteisesti hyväksytty puolalaisten suorittama osuus
41593: (8) Paikalliskustannukset Kustannukset, jotka kattavat paikallistyöt
41594: (9) Puolalainen ostaja Puolalainen yhtiö, yritys tai muu yksityinen tai julkinen
41595: yhteisö, joka allekirjoittaa kyseisen hankintasopimuksen
41596: (10) Hanke Teknologiaa ja laitteistoja koskeva hankinta-, toimitus-
41597: tai muu sopimus, jonka suomalainen toimittaja ja puola-
41598: lainen ostaja ovat allekirjoittaneet
41599:
41600:
41601:
41602: ANNEX 1
41603: Definitions
41604:
41605: For the purposes of this document the following definitions are used:
41606:
41607: (1) The Coal Guarantee Facility = Facility agreed upon between the Export Guarantee
41608: Board of Finland and the Ministry of Foreign Trade of
41609: Poland
41610: (2) Finnish origin Minimum Finnish share of the project, normally not Iess
41611: than 80%
41612: (3) The Finnish Party The Finnish Side of the Task Force
41613: (4) The Finnish supplier The Finnish company, firm or other private or public
41614: entity signing the supply contract in question
41615: (5) The Fund for Debt Service The Polish Fund for External Debt Service
41616: (6) The Guarantee Board The Finnish Guarantee Board
41617: (7) The local content Work (installation, infrastructure, training), equipment
41618: or other mutually acceptable input of Polish origin
41619: (8) The local costs Costs covering the local content
41620: (9) The Polish Buyer The Polish company, firm or other private or public
41621: entity signing the supply contract in question
41622: (10) The Project A supply, delivery or other contract on technology and
41623: equipment agreed and signed by the Finnish supplier and
41624: the Polish buyer
41625:
41626: 2 300399V
41627: 1990 vp. - HE n:o 44
41628:
41629:
41630:
41631:
41632: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muutta-
41633: misesta
41634:
41635:
41636:
41637:
41638: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41639:
41640: Esityksessä ehdotetaan aikuisopintotuen va- sia. Aikuisopintotukea on myönnetty paiva-
41641: kinaistamista aikuisväestön opiskeluedellytys- nä heinäkuuta 1987 aloitetun aikuisopintotuki-
41642: ten turvaamiseksi ja opiskeluhalukkuuden li- kokeilun puitteissa. Vakinaistaminen liittyy
41643: säämiseksi. Pyrkimyksenä on luoda edellytyk- vuonna 1990 tehtyyn tulopoliittiseen kokonais-
41644: set aikuisopiskelun yleistymiselle tarvetta vas- ratkaisuun.
41645: taavasti. Vakinaistamiseen liittyen ehdotetaan
41646: myös taloudellista tilaa koskeviin tarveharkin- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
41647: tasäännöksiin lainsäädäntöteknisiä parannuk- maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
41648:
41649:
41650:
41651:
41652: PERUSTELUT
41653:
41654: 1. Esityksen yhteiskunnallinen huonompaan asemaan, olisi aikuisopintotuki-
41655: merkitys järjestelmä vakinaistettava ja pyrittävä koh-
41656: deotamaan myös työsuhteen päättymistilantei-
41657: Lapsuus- ja nuoruusiässä annettava koulutus ta varten kerättyjä voimavaroja mahdollisuuk-
41658: ei enää riitä tyydyttämään yhteiskunnan no- sien mukaan työvoiman uudelleenkoulutuk-
41659: peutuvan kehityksen edellyttämiä koulutus- seen.
41660: tarpeita. Koulutusta on enenevässä määrin täy-
41661: dennettävä aikuisiässä. Tehokkaan koulutuk-
41662: sen edellytyksenä on riittävä taloudellinen tuki. 2. Aikuisväestön opintojen ra-
41663: Aikuisiässä tapahtuvan koulutuksen merki- hoituskeinot
41664: tys on yhteiskunnan kannalta koko ajan lisään-
41665: tymässä. Uusien työmenetelmien ja teknolo- Aikuisväestön opintojen rahoituksen kehit-
41666: gian saavutusten hyväksikäyttö sekä kansain- tämisessä voidaan edetä vaihtoehtoisia ja aina-
41667: välisen yhdentymiskehityksen vaatimien val- kin osittain rinnakkaisia teitä. Eräänä mahdol-
41668: miuksien luominen ja ylläpito edellyttävät lisuutena on lisätä työnantajien vastuuta henki-
41669: uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutusta. löstönsä koulutuksesta. Toisena mahdollisuu-
41670: Myös pienenevät ikäluokat ja työikäisen tena olisi lisätä työttömäksi jääneiden työlli-
41671: väestön osuuden väheneminen ja ikääntyminen syyskoulutusta. Kolmantena mahdollisuutena
41672: sekä ammatti- ja toimialarakenteissa tapahtu- on edistää omaehtoisen aikuisopiskelun rahoi-
41673: vat muutokset edellyttävät aikuiskoulutuksen tusta.
41674: tehostamista. Jo nykyisellään työnantajat vastaavat hyvin
41675: Jotta opiskelu aikuisiässä ei vaatisi kohtuut- huomattavasta osasta työvoiman koulutus-
41676: tomia uhrauksia ja joutumista esimerkiksi tarvetta. Työnantajat kustantavat henkilöstön
41677: työttömyysturvan varassa eläviin verrattuna työ- ja palvelusuhteeseen liittyvää koulutusta
41678: 300354X
41679: 2 1990 vp. - HE n:o 44
41680:
41681: (henkilöstökoulutus) sekä osallistuvat myös määrä 2 800 markkaa kuukaudessa (vastaavat
41682: koulutuksen järjestämiseen. Ongelmaksi jää summat ovat tällä hetkellä 700 ja 2 000 mark-
41683: lähinnä sellaisen omaehtoisen opiskelun tuke- kaa). Etuus olisi veronalainen kuten kokeiluai-
41684: minen, joka ei liity välittömästi henkilön ny- kanakin.
41685: kyisiin työtehtäviin. Henkilöstökoulutuksen ul- Aikuisopintotukea voitaisiin myöntää 30-
41686: kopuolelle jää myös sellainen väestö, jolla ei 54-vuotiaille kuten kokeiluaikanakin. Lisäksi
41687: ole työsuhdetta. myös 25-29-vuotiaat tulisivat aikuisopinto-
41688: Työllisyyskoulutuksen tulisi taas olla viime- tuen piiriin edellyttäen, että hakija on ennen
41689: sijainen keino, silloin kun työsuhteen edellyttä- opintojensa alkua ollut yhtäjaksoiseksi ja pää-
41690: mää koulutusta ei muuten ole voitu saada. toimiseksi katsottavassa ansiotyössä vähintään
41691: Tehostamalla aikuisopiskelun tukea sekä kahdeksan vuoden ajan.
41692: työnantajien, työntekijöiden että valtion voi- Myös muita keinoja kuin aikuisopintotuen
41693: mavaroin mahdollisimman laaja-alaisesti, voi- vakinaistaminen on tarkoitus käyttää aikuisiäs-
41694: daan yhteiskunnan kannalta parhaalla tavalla sä tapahtuvan opiskelun edellytysten paranta-
41695: edistää väestön koulutusmahdollisuuksia edellä miseen. Rahoitusvastuuta aikuisten opintotues-
41696: mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. ta voidaan laajentaa muodostamaHa Erorahas-
41697: Aikuisopintotukea on myönnetty vuoden tosta myös koulutusetuuksia kustantava rahas-
41698: 1987 heinäkuussa käynnistyneen aikuisopinto- to.
41699: tukikokeilun puitteissa. Aikuisopintotuki koos- Erorahastoa koskevan lainsäädännön ja sen
41700: tuu tavanomaisesta opintotuesta (opintorahaa sääntöjen muutosta on valmisteltu sosiaali- ja
41701: lisineen ja opintolainaa) sekä sen lisäksi saata- terveysministeriössä, josta se myös esitellään.
41702: vasta aikuisopintorahasta. Aikuisopintotukiko- Näitä koskevat muutokset tulevat voimaan sa-
41703: keilun puitteissa maksetaan viisi vuotta työelä- manaikaisesti aikuisopintotuen vakinaistami-
41704: mässä olleelle aikuisopintotukea enintään kah- sen kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1991.
41705: den vuoden ajan. Ammattikoulutusrahaa voisi saada aikuis-
41706: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion opintotuen rinnalla. Sitä maksettaisiin vain
41707: momentin 29.39.56 (Aikuisopintoraha) perus- työelämässä oleville. Ammattikoulutusrahan
41708: telujen mukaan tarkoituksena on, että kokei- käyttöönotto ja aikuisopintotuen vakinaistami-
41709: lun päättymisen jälkeen aikuisopintotuen pysy- nen ja sen tason nostaminen parantavat olen-
41710: västä rahoituksesta vastaavat yhteisesti valtio, naisesti työsuhteessa olevien opiskeluaikaista
41711: työnantajat ja työntekijät. toimeentuloturvaa. Laskelmien mukaan sekä
41712: Opintotukilain (28/72) mukaista aikuisopin- aikuisopintorahaa että ammattikoulutusrahaa
41713: torahaa voidaan asiaa koskevan valtioneuvos- saavien opiskelijoiden tuesta tulee pääsääntöi-
41714: ton päätöksen mukaan myöntää 30-54-vuotta sesti olemaan avustusta yhteensä noin 60-
41715: täyttäneille vähintään viisi vuotta yhtäjaksoi- 100 % opiskelua edeltäneestä tulotasosta riip-
41716: sesti välittömästi ennen opintojen alkua työelä- puen opiskelijan olosuhteista ja tulotasosta.
41717: mässä olleille. Aikuisopintorahan suuruus on Alemmissa tuloluokissa prosenttiluku on suu-
41718: 20 o/o vakiintuneesta tulotasosta, kuitenkin rempi. Lisäksi opiskelija voi opiskelun kestosta
41719: enintään 2 000 markkaa kuukaudessa. Työssä- ja taloudellisesta asemastaan riippuen saada
41720: olovaatimusta voidaan lieventää puutteellisen opintolainaa enimmillään noin 1 700 markkaa
41721: koulutuksen, työttömyyden, sairauden taikka kuukaudessa.
41722: varusmiespalvelun tai lapsenhoidon johdosta. Työntekijät osallistuisivat koulutuksen ra-
41723: Opintotukilain mukainen aikuisopintotuki- hoitukseen siten, että tulotaso jäisi opiskeluai-
41724: järjestelmä on tarkoitus vakinaistaa vuoden kana alemmaksi kuin työssäoloaikana.
41725: 1991 alusta. Sen kustannuksista vastaisi koko-
41726: naisuudessaan valtio. Valtion kustannusvastuu
41727: aikuisopintotuen rahoituksesta toteutuisi tätä 3. Nykyinen tilanne ja asian
41728: kautta. Tuen saantiperusteista ja tukimääristä valmistelu
41729: päättäisi valtioneuvosto kuten kokeiluaikana-
41730: kin. Aikuisopintotukikokeilu käynnistyi pmva-
41731: Aikuisopintorahaa myönnettäisiin 25 % (täl- nä heinäkuuta 1987. Silloin tuli voimaan opin-
41732: lä hetkellä 20 %) henkilön koulutusta välittö- totukilain 10 a §, jonka perusteella tavanomai-
41733: mästi edeltävästä tulotasosta. Vähimmäismää- sen opintotuen lisänä voidaan myöntää ansion-
41734: rä olisi kuitenkin 1 200 markKa.a ja enimmäis- menetyskorvauksena aikuisopintorahaa tietyt
41735: 1990 vp. - HE n:o 44 3
41736:
41737: edellytykset täyttäville. Lain 10 a §:n piti olla saajista oli opintovuonna 1988-89 93 % am-
41738: voimassa vuoden 1990 kesäkuun loppuun asti, matillisessa koulutuksessa ja 7 % yleissivistä-
41739: mutta sen voimassaoloaikaa on jatkettu vuo- vässä koulutuksessa.
41740: della lisäkokemusten saamiseksi ja pysyvän
41741: järjestelmän valmistelua varten. Aikuisopintotuen piirissä olevan työllistä-
41742: Aikuisopintotuki koostuu normaalista opin- misedellytykset paranevat ammatillisen perus-
41743: totukilain mukaisesta opintotuesta eli opinto- tai täydennyskoulutuksen johdosta. Toisaalta
41744: lainasta, opintorahasta sekä lisäksi myönnettä- myös aikuisopintotuen saajan tilalle on työpai-
41745: västä aikuisopintorahasta. Aikuisopintorahan kalle seurantatutkimuksen mukaan useimmissa
41746: suuruus on 20 OJo opiskelijan koulututusta edel- tapauksissa otettu sijainen. Näin ollen kokeilu
41747: täneestä vakituisesta tulotasosta, kuitenkin vä- on parantanut usean tuhannen henkilön työllis-
41748: hintään 700 ja enintään 2 000 markkaa kuu- tymistä.
41749: kaudessa. Etuus on veronalaista tuloa. Aikuisiässä olevien opiskelua tuetaan nyky-
41750: Aikuisopiskelijan kokonaistuki vaihtelee ään lähinnä seuraavien järjestelyjen kautta:
41751: opintovuonna 1989-90 2 500 markasta 5 500
41752: markkaan riippuen huonettavien lasten luku- 1) Työsuhteessa olevat voivat saada työsuh-
41753: määrästä. Lainan osuus on 30-50 %. teeseen liittyvää koulutusta työnantajan järjes-
41754: Tuen saajalta edellytetään, että hän on 30- tämänä henkilöstökoulutuksena sekä työmark-
41755: 54-vuotias ja ollut välittömästi ennen opiskelua kinaosapuolten välisen koulutussopimuksen
41756: vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti päätoimi- perusteella niihin liittyvine taloudellisine etui-
41757: sessa ansiotyössä. Tähän viiden vuoden aikaan neen.
41758: ei lueta opiskelua, mutta sen sijaan työttö- 2) Työttömyysuhan alaisena olevat tai työt-
41759: myys, sairaus, varusmies- tai siviilipalvelus tömät työllisyyskoulutuksena siihen kuuluvine
41760: taikka alle JO-vuotiaan lapsen hoitaminen. taloudellisine etuineen.
41761: Työssäoloa ei kuitenkaan edellytetä, jos henki-
41762: löltä puuttuu kokonaan ammatillinen perus- 3) Erityisryhmien (lähinnä vammaiset ja les-
41763: koulutus. ket) koulutus- ja koulutustukijärjestelmien
41764: Aikuisopintotukea voidaan myöntää vain kautta.
41765: kokopäivätoimisiin 1 päivän heinäkuuta 1987
41766: jälkeen aloitettuihin opintoihin. Edellytyksenä 4) Opintotukilain mukaisena opintotukena
41767: on, että opiskelija on opiskeluaikana palkatto- ja aikuisopintotukena.
41768: malla opintovapaalla työstään tai että työsuhde Lisäksi valtio ja kunnat tukevat suoraan
41769: on päättynyt välittömästi ennen opintojen al- aikuiskoulutuspalveluja tuottavia laitoksia.
41770: kua.
41771: Aikuisopintotuen piirissä olevaan sovelle- Nykyisin henkilöstökoulutukseen osallistuu
41772: taan lievempää taloudellista tarveharkintaa vuosittain noin 700 000 palkansaajaa. Henki-
41773: kuin muuten opintotuen myöntämisessä. Ai- löstökoulutuksen kesto on keskimäärin alle 9
41774: kuisopintotukea myönnettäessä ei lainkaan päivää vuodessa työntekijää kohti. Periaatteel-
41775: oteta huomioon puolison taloudellisia olosuh- lisesti tärkeätä on todeta, että myös oppisopi-
41776: teita. Näin ollen puolison tulojen ja varallisuu- muskoulutus on luettavissa henkilöstökoulu-
41777: den perusteella opintotukeen ei tehdä vähen- tukseen.
41778: nyksiä. Viime vuosina työllisyyskoulutuksessa on
41779: Aikuisopintotukea voi saada enintään kah- keskimäärin ollut noin 15 000-16 000 henkeä
41780: den opintovuoden ajan. Tämän jälkeen opiske- kunakin kuukautena. Työllisyyskoulutus on
41781: lija voi saada vain normaalin opintotuen, jos korvautumassa työvoimapoliittisella aikuiskou-
41782: hän täyttää sen saantiedellytykset. Tällöin ote- lutuksella. Samalla ammatilliset kurssikeskuk-
41783: taan huomioon myöskin puolison tulot ja va- set muuttuvat monipuolisia koulutuspalveluja
41784: rallisuus. tarjoaviksi aikuiskoulutuskeskuksiksi.
41785: Aikuisopintotuen piirissä olleiden määrä on
41786: lisääntynyt opintovuoden 1987-88 noin 5 000 Erorahastosta on 1 päivästä maaliskuuta
41787: saajasta runsaaseen 10 000 saajaan opinto- 1989 lukien suoritettu irtisanotuille aikuiskou-
41788: vuonna 1989-90. lutuslisää, jonka suuruus on ollut 1 000 mark-
41789: Aikuisopintotuki on kohdistunut pääasiassa kaa kuukaudessa. Tukea sai vuonna 1989 noin
41790: ammatillisessa koulutuksessa oleviin. Tuen 500 henkilöä.
41791: 4 1990 vp. HE n:o 44
41792:
41793: 4. Valmisteluvaiheet ja valmiste- jan ominaisuudessa kolmikantaiseen aikuis-
41794: luelimet koulutuksen rahoitukseen. Komitea ehdotti
41795: myös valtion osallistumisesta erorahan rahoi-
41796: Valtioneuvosto teki 5 päivänä maaliskuuta tukseen ja katsoi, että Erorahaston varoja
41797: 1987 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis- tulisi myöntää myös julkisen sektorin koulu-
41798: koulutuksen rahoittamis- ja suunnitteluperiaat- tustarpeisiin.
41799: teista. Periaatepäätöksissä pääpaino on koulu- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
41800: tuksen tarjonnan rahoituksessa, mutta siinä momentin 29.39.56 (Aikuisopintoraha) perus-
41801: otetaan kantaa myös omaehtoisesti koulutuk- teluissa todetaan seuraavaa: "Tarkoituksena
41802: seen hakeutuvien toimeentuloturvaan. Kanna- on, että kokeilun päättymisen jälkeen aikuis-
41803: noton mukaan koulutukseen osallistuvien opintotuen pysyvästä rahoituksesta vastaavat
41804: opintotukijärjestelmää pyritään kehittämään yhteisesti valtio, työnantajat ja työntekijät.
41805: siten, että 30 vuotta täyttäneille päätoimisesti Hallitus valmistelee tarvittavat toimenpiteet
41806: koulutukseen osallistuville taataan toimeentu- asiassa."
41807: loturva, joka on mitoitettu vähintään työttö-
41808: myyden perusteella maksettavan perusturvan Aikuisopintotukikokeilua seuraamaan ope-
41809: mukaisesti. tusministeriö on asettanut työryhmän, jonka
41810: Valtioneuvosto teki 24 päivänä maaliskuuta tulee seurata kokeilua sekä tehdä esityksiä sen
41811: 1988 periaatepäätöksen ammatillisen aikuis- edelleen kehittämisestä sekä ehdotus aikuis-
41812: koulutuksen kehittämisestä. Omaehtoisen am- opintojen järjestämisestä ja rahoituksesta ko-
41813: matillisen koulutuksen osalta periaatepäätök- keilukauden päättymisen jälkeen.
41814: sessä todetaan seuraavaa: "Aikuisväestön opis- Tämän lisäksi opetusministeriö on asettanut
41815: kelumotivaation ja mahdollisuuksien lisäämi- toukokuussa 1989 työryhmän, jonka tarkoi-
41816: seksi aikuisopintorahako keilua laajennetaan. tuksena on ollut valmistella aikuisopintotuen
41817: Opetusministeriö selvittää yhteistyössä työ- rahoituskysymyksen ratkaisemista niin, että
41818: markkinajärjestöjen kanssa, millä tavoin työn- myös työnantajat ja työntekijät osallistuisivat
41819: antajat ja työntekijät osallistuvat aikuisopiske- sen rahoitukseen. Keskeiset työmarkkinajärjes-
41820: lun rahoittamiseen.'' töt ovat olleet edustettuina työryhmässä.
41821: Osallistumisjärjestelmäkomitea katsoi en-
41822: simmäisessä osamietinnössään (komiteamietin- Marraskuussa 1989 eräät keskeiset työmark-
41823: tö 1987:40), että aikuisopiskelijan opintotukea kinajärjestöt solmivat tulopoliittisen kokonais-
41824: tulisi kehittää, jotta aikuisväestön kiinnostusta ratkaisun valmisteluun liittyen sopimuksen ai-
41825: lisäkoulutukseen voitaisiin lisätä. Komitea kat- kuiskoulutuksen edistämisestä. Osapuolet teki-
41826: soi, että jos opintotuen määrä vastaisi esimer- vät tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen esityksen
41827: kiksi työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan valtioneuvostolle ehdotusten toteuttamiseksi
41828: tasoa, tulisi järjestelmästä aiheutuvat kustan- tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Osa-
41829: nukset jakaa eri osapuolien kesken. puolten tekemän esityksen mukaan aikuisopin-
41830: Komitea katsoi, että Erorahastoa tulee kehit- totukikokeilu vakinaistettaisiin vuoden 1991
41831: tää vastaamaan nykyistä paremmin työnteki- alusta ja sen etuuksia nostettaisiin tasoltaan
41832: jöiden ja yritysten tarpeita. Tuotannollisista ja sekä etuudet ulotettaisiin eräin edellytyksin
41833: taloudellisista syistä irtisanottaville työnteki- myös 25-29-vuotiaisiin. Edelleen Erorahasto
41834: jöille maksettavia erorahoja tulee suunnata muutettaisiin Koulutus- ja erorahastoksi, josta
41835: koulutusrahoiksi. Erorahojen kustantamisessa voitaisiin suorittaa ammattikoulutusrahaa työ-
41836: tulee komitean käsityksen mukaan siirtyä osit- suhteessa oleville omaehtoisen koulutuksen tu-
41837: taiseen kustannusvastuuseen. kemiseksi.
41838: Komitea katsoi, että yritysten on kannettava Opetusministeriön aikuisopintotuen rahoit-
41839: entistä enemmän vastuuta työntekijöiden kou- tamista selvittämään asettama aikuisopinto-
41840: luttamisesta ja pitämisestä työelämässä nykyis- tuen rahoitustyöryhmä on katsonut, että mai-
41841: tä pitempään. nittu työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus
41842: Osallistumisjärjestelmäkomitean toisessa edistäisi aikuiskoulutuksen rahoitukselle asetet-
41843: osamietinnössä (komiteamietintö 1988:36) kä- tuja tavoitteita. Valtioneuvosto on osaltaan
41844: siteltiin lähinnä julkisen sektorin koulutus- hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen esityksen
41845: tarpeita. Julkisen sektorin tulisi komitean käsi- 15 päivänä tammikuuta 1990 allekirjoitetun
41846: tyksen mukaan osallistua vastaavasti työnanta- tulopoliittisen kokonaisratkaisun osana.
41847: 1990 vp. HE n:o 44 5
41848:
41849: 5. Esityksen organisatoriset ja kuksen ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsit-
41850: henkii ö s tö vaikutukset telyn yhteydessä.
41851:
41852: Aikuisopintotukea koskevat hakemukset on
41853: tarkoitus edelleen käsitellä valtion opintotuki- 6. Esityksen taloudelliset vaiku-
41854: keskuksessa. Paikallisina viranomaisina toimi- tukset
41855: sivat kuten tähänkin asti oppilaitokset ja kun-
41856: tien sosiaalitoimistot. Aikuisopintotuesta tule-
41857: vat edelleen tiedottamaan opintotukiviran- Valtion taloudelle aikuisopintotuen laajenta-
41858: omaiset yhteistyössä työvoimaviranomaisten misesta arvioidaan aiheutuvan noin 80 miljoo-
41859: kanssa. naa markkaa kustannuslisäystä nykytasoon
41860: Aikuisopintotukea koskevien hakemuksien verrattuna vuodessa. Lisäksi aikuisopintotuen
41861: käsittelyä ja järjestelmän seurantaa ja kehittä- piiriin tulevat opiskelijat lisäävät muita opinto-
41862: mistä varten on järjestelmän muuttuessa pysy- tukimenoja. Näiden menojen lisääntymisestä
41863: väksi tarpeen vakinaistaa näiden asioiden hoi- voidaan arvioida edellä mainittujen kustannus-
41864: tamista varten perustetut tehtävät ja virat. lisäysten lisäksi aiheutuvan vuositasolla noin
41865: Näin ollen vakinaistettavaksi tulisi yksi virka 40 miljoonan markan menolisäys.
41866: aikuisopintotukitoiminnan johtotehtävissä ja Aikuisopintotuesta aiheutuvat hallinto- ja
41867: yksi virka varsinaisessa myöntämistoiminnas- kulutusmenot on otettu huomioon valtion
41868: sa. Kysymys mahdollisista lisävoimavaroista opintotukikeskuksen menoina asianomaisissa
41869: on tarkoitus ratkaista valtion opintotukikes- kohdissa.
41870:
41871:
41872:
41873:
41874: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41875:
41876:
41877: 1. Lakiehdotus ehdotetaan sisällytettäväksi pykälän 1 moment-
41878: tiin, jossa määritellään eri opintotukimuodot.
41879: Aikuisopintotukikokeilu on järjestetty väli- Aikuisopintotukea voidaan muusta opinto-
41880: aikaisesti voimassaolevan opintotukilain tuesta poiketen myöntää myöskin tieteellisiä
41881: 10 a §:n nojalla. Kokeiluaikaa on jatkettu 22 jatko-opintoja varten. Tarkoituksena on, että
41882: päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/ tukea myönnettäisiin edelleen tällaisia opintoja
41883: 89) niin, että voimassaoloaikaa pidennettiin varten ja tätä koskeva maininta ehdotetaan
41884: vuodella eli vuoden 1991 kesäkuun loppuun sisällytettäväksi 3 momenttiin.
41885: asti. Aikuisopintoraha ehdotetaan sisällytettäväk-
41886: Kokeiluluonteisuuden johdosta on tuen si myös pykälän 4 momenttiin, jossa todetaan,
41887: myöntäminen ollut sidottuna tulo- ja menoar- että opintorahana myönnettävää opintotukea
41888: viossa varattuun määrärahaan. Samasta syystä ei tarvitse maksaa takaisin.
41889: on myöskin kokeiluun liittyvät muusta opinto-
41890: 3 §. Aikuisopintotuen vakinaistamisen joh-
41891: tuesta poikkeavat erityispiirteet sisällytetty
41892: dosta puolison taloudelliseen asemaan perus-
41893: mainittuun 10 a §:ään. Aikuisopintotuen
41894: tuvaa tarveharkintaa koskevat määräykset eh-
41895: muuttuessa pysyväksi on tarkoituksenmukaista
41896: dotetaan myös aikuisopintotuen osalta siirret-
41897: siirtää sitä koskevat säännökset mahdollisuuk- täväksi 3 §:n 2 momenttiin. Tarkoituksena on,
41898: sien mukaan muuta opintotukea koskeviin
41899: että aikuisopintotuen saajat voisivat edelleen
41900: säännöksiin.
41901: saada aikuisopintotukea huomioon ottamatta
41902: 1 a §. Aikuisopiskelijan opintotukea koske- puolison tuloa ja varallisuutta. Tarkoituksena
41903: va perussäännös ehdotetaan sisällytettäväksi on myös, että aikuisopintotukioikeuden pää-
41904: tähän pykälään. Ehdotuksen mukaan valtio- tyttyä aikuisopintotuen saaja voisi saada muu-
41905: neuvosto vahvistaisi perusteet, jotka liittyvät ta opintotukea opintojen loppuun saattamisek-
41906: aikuisopiskeluun ja sen tukemiseen. si ilman, että puolison tulot ja varallisuus
41907: 2 §. Aikuisopintorahaa koskeva maininta otetaan huomioon.
41908: 6 1990 vp. - HE n:o 44
41909:
41910: Säännökset, jotka koskevat opintotuen haki- kus, jollei tehtäviä ole asetuksella siirretty op-
41911: jan ja hänen perheenjäsentensä taloudellisen pilaitoksen opintotukilautakunnalle. Pääsään-
41912: aseman huomioon ottamista tukea myönnettä- nön mukaisesti valtion opintotukikeskus rat-
41913: essä, ehdotetaan yhtenäistettäviksi. Nyt perus- kaisisi edelleen myös aikuisopintotukihake-
41914: teet on hakijan ja hänen puolisonsa taikka mukset lukuunottamatta korkeakouluopiskeli-
41915: hänen kanssaan avioliitonomaisessa suhteessa joita. Korkeakouluopiskelijan opintotukihake-
41916: elävän osalta vahvistettu laissa. Sensijaan van- muksen käsittelee opintotukiasetuksen 2 §:n
41917: hempien osalta huomioon ottamisen edellytyk- mukaan asianomaisen korkeakoulun opintotu-
41918: senä olevasta seikasta eli katsomisesta huollet- kilautakunta. Tarkoituksena kuitenkin on, että
41919: tavana olevaksi säädetään pykälän 3 momentin korkeakoulujenkin osalta aikuisopintotukiha-
41920: mukaan asetuksella. kemukset ratkaisisi valtion opintotukikeskus.
41921: Tulot ja varallisuus otettaisiin edelleen huo-
41922: mioon vahvistetut määrät ylittävältä osalta.
41923: Tämä todettaisiin selvästi laissa. Rajat vahvis- 2. Tarkemmat määräykset
41924: taa 3 § 4 momentin mukaan valtioneuvosto.
41925: Säädöstason yhtenäistäminen mahdollistaisi Ehdotetun opintotukilain 1 a §:n nojalla
41926: taloudelliseen asemaan perustuvan tarvehar- voisi valtioneuvosto päätöksellään määrätä ai-
41927: kinnan lieventämisen joustavasti ja olisi muu- kuisopintotuen tarkemmasta järjestämisestä.
41928: tenkin tarkoituksenmukaista. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu on tehty
41929: JO §. Aikuisopiskelijan saama opintotuki tämän lainmuutoksen valmistelun yhteydessä.
41930: koostuisi kuten kokeiluaikanakin muusta opin- Lopullinen muotoilu voidaan tehdä kuitenkin
41931: totuesta ja aikuisopintorahasta. Asiasta otet- vasta hallinnollisen suunnittelun valmistuttua.
41932: taisiin säännös pykälän uuteen 6 momenttiin.
41933: Edellä 1 a §:ssä todetun mukaisesti valtioneu-
41934: vosto vahvistaisi edelleen tuen määrään ja 3. Voimaantulo
41935: saantiin liittyvät perusteet.
41936: 10 a §. Koska aikuisopintotuesta on edellä Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan palva-
41937: ehdotettu otettavaksi säännökset 1 a ja nä tammikuuta 1991. Uudistuksen soveltami-
41938: 2 §:ään, ehdotetaan voimassa oleva väliaikai- sesta annettaisiin tarkemmat määräykset asiaa
41939: nen 10 a § kumottavaksi. koskevalla valtioneuvoston päätöksellä.
41940: Opintotukilain 12 §:n 1 momentin mukaan
41941: opintotuen myöntämisestä ja muista sitä kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
41942: kevista asioista päättää valtion opintotukikes- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
41943: 7
41944:
41945:
41946: Laki
41947: opintotukilain muuttamisesta
41948:
41949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41950: kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annettuun opintotukilakiin (28/72) 6 päivänä helmi-
41951: kuuta 1987 annetulla lailla (95/87) väliaikaisesti lisätty 10 a §, jonka voimassaoloaikaa on
41952: jatkettu 22 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/89),
41953: muutetaan 2 §:n 1, 3 ja 4 momentti ja 3 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3
41954: ja 4 momentti 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa laissa (166/85) ja 3 §:n 2 momentti 21
41955: päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (65/77), sekä
41956: lisätään lakiin uusi 1 a §ja 10 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä tammikuuta
41957: 1981, 14 päivänä tammikuuta 1983, 10 päivänä tammikuuta 1986 ja 13 päivänä helmikuuta 1987
41958: annetuilla laeilla (36/81, 48/83, 14/86 ja 155/87), uusi 6 momentti seuraavasti:
41959: 1a § 3§
41960: Aikuisopiskelijaksi katsottavalle myönne-
41961: tään opintotukea valtioneuvoston määräämiin Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkit-
41962: opintoihin. Valtioneuvosto vahvistaa perusteet, taessa voidaan vahvistetut määrät ylittävältä
41963: joiden mukaan henkilöä voidaan pitää aikuis- osalta ottaa huomioon:
41964: opiskelijana, aikuisopintorahan saanti- ja mää- 1) hakijan omat tulot ja varallisuus;
41965: räytymisperusteet sekä määrän ja saannin kes- 2) hakijan vanhempien tulot ja varallisuus,
41966: toajan. jos hänen voidaan katsoa olevan näiden huol-
41967: lettavana; sekä
41968: 2§ 3) hakijan puolison tai hänen kanssaan yh-
41969: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto- teisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh-
41970: lainan valtion takausta, korkotukea, opintora- teissa elävän henkilön tulot ja varallisuus.
41971: haa ja aikuisopintorahaa. Asetuksella säädetään perusteista, joiden
41972: mukaan 2 momentissa tarkoitetut tulot ja va-
41973: Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli- rallisuus otetaan huomioon.
41974: opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän
41975: korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut- Opintoraha
41976: kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit-
41977: taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon 10§
41978: suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. Ai-
41979: kuisopiskelijaksi katsottavalle opintotukea voi- Muun opintotuen lisäksi voidaan aikuisopis-
41980: daan kuitenkin myöntää valtioneuvoston vah- kelijaksi katsottavalle myöntää aikuisopintora-
41981: vistamin edellytyksin tällaisiakin opintoja var- haa.
41982: ten.
41983: Opintorahana tai aikuisopintorahana myön- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41984: nettävää opintotukea ei tarvitse maksaa takai- kuuta 1991.
41985: sin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
41986: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
41987:
41988: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
41989:
41990:
41991: Tasavallan Presidentti
41992: MAUNO KOIVISTO
41993:
41994:
41995:
41996:
41997: Opetusministeri Christoffer Taxell
41998: 8 1990 vp. - HE n:o 44
41999:
42000: Liite
42001:
42002:
42003:
42004:
42005: Laki
42006: opintotukilain muuttamisesta
42007:
42008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42009: kumotaan 14 päivänä ~ammikuuta 1972 annettuun opintotukilakiin (28/72) 6 päivänä helmi-
42010: ~uuta 1987 annetulla lmlla (95/87) vjäliaikaisesti lisätty 10 a §, jonka voimassaoloaikaa on
42011: jatkettu 22 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1223/89),
42012: . muutetaan ~ §:n ~.'. 3)~. 4 mo~entti j~ 3 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3
42013: J~.. 4 __ ~-omentt~ 8 pmvana helmikuuta :1985 annetussa laissa ( 166/85) ja 3 §:n 2 momentti 21
42014: paivana tammikuuta 1977 annetussa laissa (65177), sekä
42015: lisätään -~~k-~i~. uusi 1 .a § ja 10 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä tammikuuta
42016: 1
42017:
42018:
42019:
42020: 1981, 1_4 paiv~na tammikuuta 1983, 10 päivänä tammikuuta 1986 ja 13 päivänä helmikuuta 1987
42021: annetmlla laeilla (36/81, 48/83, 14/86 ja 155/87), uusi 6 momentti seuraavasti:
42022:
42023: Voimassa oleva laki Ehdotus
42024:
42025: 1a §
42026: Aikuisopiskelijaksi katsottavalle myönne-
42027: tään opintotukea valtioneuvoston määräämiin
42028: opintoihin. Valtioneuvosto vahvistaa perusteet,
42029: joiden mukaan henkilöä voidaan pitää aikuis-
42030: opiskelijana, aikuisopintorahan saanti- ja mää-
42031: räytymisperusteet sekä määrän ja saannin kes-
42032: toajan.
42033:
42034: 2§ 2§
42035: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto- Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto-
42036: lainan valtion takausta ja korkotukea sekä lainan valtion takausta, korkotukea, opintora-
42037: opintorahaa. haa ja aikuisopintorahaa.
42038:
42039: Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli- Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä yli-
42040: opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän opistossa tai muussa korkeakoulussa ylemmän
42041: korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut- korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan tut-
42042: kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit- kinnon suorittaneelle henkilölle, joka harjoit-
42043: taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon taa opintoja lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon
42044: suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. suorittamiseksi tai tohtorin arvoa varten. Ai-
42045: Opintorahana myönnettävää opintotukea ei kuisopiskelijaksi katsottavalle opintotukea voi-
42046: tarvitse maksaa takaisin. daan kuitenkin myöntää valtioneuvoston vah-
42047: vistamin edellytyksin tällaisiakin opintoja var-
42048: ten.
42049: Opintorahana tai aikuisopintorahana myön-
42050: nettävää opintotukea ei tarvitse maksaa takai-
42051: sin.
42052:
42053: 3 §
42054:
42055: Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkit- Opintot~en hakijan vähävaraisuutta harkit-
42056: 1990 vp. - HE n:o 44 9
42057:
42058: Voimassa oleva laki Ehdotus
42059:
42060: taessa on otettava huomioon opiskelijan omat taessa voidaan vahvistetut määrät ylittävältä
42061: ja hänen aviopuolisonsa tulot ja omaisuus osalta ottaa huomioon:
42062: sekä, milloin opiskelijan on katsottava olevan 1) hakijan omat tulot ja varallisuus;
42063: vanhempiensa huollettavana, näiden tulot ja 2) hakijan vanhempien tulot ja varallisuus,
42064: omaisuus. Mitä edellä on säädetty aviopuoli- jos hänen voidaan katsoa olevan näiden huol-
42065: son tulojen ja omaisuuden huomioonottami- lettavana; sekä
42066: sesta, koskee myös sellaisen henkilön tuloa ja 3) hakijan puolison tai hänen kanssaan yh-
42067: omaisuutta, jonka kanssa opintotuen hakija teisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuh-
42068: avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises- teissa elävän henkilön tulot ja varallisuus.
42069: sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
42070: Asetuksella säädetään perusteista, joiden Asetuksella säädetään perusteista, joiden
42071: mukaan opintotuen hakijan katsotaan olevan mukaan 2 momentissa tarkoitetut tulot ja va-
42072: vanhempiensa huollettavana. rallisuus otetaan huomioon.
42073:
42074: Opintoraha
42075: 10 §
42076:
42077: Muun opintotuen lisäksi voidaan aikuisopis-
42078: kelijaksi katsottavalle myöntää aikuisopintora-
42079: haa.
42080: 10 a §
42081: Aikuisopintorahana voidaan myöntää val-
42082: tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoi-
42083: teluista määrärahoista muun opintotuen lisänä
42084: ansiotason mukaan määräytyvää ansionmene-
42085: tyskorvausta valtioneuvoston vahvistamien pe-
42086: rusteiden mukaisesti aikuisopiskelijaksi katsot-
42087: tavalle henkilölle. Aikuisopintorahan saanti- ja
42088: määräytymisperusteet, määrän ja saannin kes-
42089: taajan vahvistaa sekä sen piiriin kuuluvat opin-
42090: not määrittelee valtioneuvosto. Sen estämättä,
42091: mitä 2 §:ssä ja 3 §:ssä on säädetty, voidaan
42092: aikuisopiskelijaksi katsottavalle myöntää ai-
42093: kuisopintorahaa ja siihen liittyen muuta opin-
42094: totukea ·
42095: 1) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorit-
42096: tamiseksi taikka tohtorin arvoa varten; sekä
42097: 2) ottamatta huomioon puolison tuloa ja
42098: varallisuutta.
42099: Aikuisopintorahan ja siihen liittyvän muun
42100: opintotuen myöntää valtion opintotukikeskus.
42101:
42102: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42103: kuuta 1991.
42104: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
42105: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
42106:
42107:
42108:
42109:
42110: 2 300354X
42111: j
42112: j
42113: j
42114: j
42115: j
42116: j
42117: j
42118: j
42119: j
42120: j
42121: j
42122: j
42123: j
42124: j
42125: j
42126: j
42127: j
42128: j
42129: j
42130: j
42131: j
42132: j
42133: j
42134: j
42135: j
42136: j
42137: 1990 vp. - HE n:o 45
42138:
42139:
42140:
42141:
42142: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain
42143: 9 a §:n muuttamisesta
42144:
42145:
42146:
42147:
42148: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42149:
42150: Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi rinta- Ylimääräisen rintamalisän korottaminen pa-
42151: masotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rinta- rantaa noin 162 000 rintamaveteraanin elä-
42152: malisää 12,5 OJo:sta 17,5 %:iin kansaneläkkeen keturvaa. Valtiolle aiheutuu muutoksesta noin
42153: lisäosan määrästä. Uudistuksen jälkeen yli- 100 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-
42154: määräinen rintamalisä olisi enimmillään 319 nukset vuoden 1990 hintatasossa laskettuna.
42155: markkaa kuukaudessa. Tämän lisäksi makse- Vuonna 1990 uudistuksesta aiheutuisi noin 42
42156: taan edelleen nykyinen rintamalisä, 189 mark- miljoonan markan lisäkustannukset.
42157: kaa kuukaudessa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
42158: maan 1 päivänä elokuuta 1990.
42159:
42160:
42161:
42162:
42163: PERUSTELUT
42164:
42165: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu rintamalisän suuruudeksi säädettiin alunperin
42166: muutos 7,5 OJo maksettavasta kansaneläkkeen lisäosas-
42167: ta. Lisäosasidonnaisuudesta seuraa, että yli-
42168: Rintamasotilaseläkelain 9 a §:n (589/86) määräisen rintamalisän määrä tarkistetaan lisä-
42169: mukainen ylimääräinen rintamalisäjärjestelmä osan tarkistuksen yhteydessä.
42170: on ollut voimassa 1 päivästä marraskuuta 1986 Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
42171: alkaen. Ylimäärästä rintamalisää on maksettu tykseen liittyen ylimääräisen rintamalisän mää-
42172: kansaneläkelain (347 /56) mukaista kansaneläk- rä korotettiin 12,5 %:iin kansaneläkkeen lisä-
42173: keen lisäosaa ja rintamasotilaseläkelain 9 §:n osan määrästä 1 päivästä elokuuta 1990 alkaen
42174: (1085/80, 589/86 ja 938/87) mukaista rintama- (1311189).
42175: lisää saavalle veteraanille. Rintamalisän myön- Heikossa taloudellisessa asemassa olevien ve-
42176: täminen edellyttää, että henkilöllä on joko teraanien eläketurvan parantamiseksi hallitus
42177: rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai on päättänyt kolminkertaistaa ylimääräisen
42178: veteraanitunnus. Etuuden saajana voi olla Suo- rintamalisän tällä hetkellä maksettavaa mää-
42179: men kansalainen ja Suomessa asuva ulkomaan rää, joka on 7,5 % kansaneläkkeen lisäosan
42180: kansalainen. määrästä. Edellä olevan johdosta ehdotetaan,
42181: Ylimääräisellä rintamalisäjärjestelmällä py- että ylimääräinen rintamalisä korotetaan
42182: rittiin parantamaan työeläkettä vailla olevien 17,5 % :iin maksettavan kansaneläkkeen lisä-
42183: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien talou- osan määrästä 1 päivästä elokuuta 1990 ja että
42184: dellista tilannetta. Toisaalta eläketurvan kehit- ensi vuonna sitä korotetaan edelleen
42185: tämisen periaatteellisena tavoitteena pidettiin 22,5 % :iin kansaneläkkeen lisäosan määrästä.
42186: myös rintamapalvelusajasta johtuvan menetyk- Vuoden 1991 korotuksesta annetaan erillinen
42187: sen hyvittämistä eläketurvassa. Ylimääräisen hallituksen esitys.
42188:
42189: 300448Z
42190: 2 1990 vp. - HE n:o 45
42191:
42192: Täysimääräisiä lisäosaa saavalle veteraanille maveteraanin asemaa. Muutoksesta aiheutuvat
42193: maksettava ylimääräinen rintamalisä vaihtelisi lisäkustannukset olisivat noin 42 miljoonaa
42194: uudistuksen jälkeen veteraanin asuinkunnan ja markkaa vuonna 1990 ja noin 100 miljoonaa
42195: perhesuhteiden mukaan 319 markasta 245 markkaa vuonna 1991 vuoden 1990 hintatasos-
42196: markkaan kuukaudessa. Lisäosaa saavalle ve- sa arvioituna.
42197: teraanille maksettaisiin kuitenkin vähintään 24
42198: markan ylimääräinen rintamalisä kuukaudessa.
42199: Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä olisi-
42200: vat siten yhteensä enimmillään 508 markkaa 3. Voimaantulo
42201: kuukaudessa.
42202: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
42203: nä elokuuta 1990.
42204: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
42205: tukset
42206: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42207: Edellä ehdotettu muutos parantaisi ylimää- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42208: räisen rintamalisän saajista noin 162 000 rinta-
42209:
42210: Laki
42211: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
42212:
42213: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
42214: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa
42215: laissa (1311/89), näin kuuluvaksi:
42216:
42217: 9a§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
42218: 1990.
42219: Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
42220: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
42221: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
42222: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
42223: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
42224: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
42225: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
42226: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
42227: ruisena.
42228:
42229:
42230:
42231: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
42232:
42233:
42234: Tasavallan Presidentti
42235: MAUNO KOIVISTO
42236:
42237:
42238:
42239:
42240: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
42241: 1990 vp. - HE n:o 45 3
42242:
42243: Liite
42244:
42245: Laki
42246: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
42247:
42248: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
42249: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa
42250: laissa (1311189), näin kuuluvaksi:
42251:
42252: Voimassa oleva laki Ehdotus
42253: 9a§
42254:
42255: Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia
42256: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-
42257: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
42258: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
42259: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
42260: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
42261: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
42262: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
42263: ruisena. ruisena.
42264:
42265:
42266: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
42267: 1990.
42268: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
42269: sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
42270: kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
42271: olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
42272: j
42273: j
42274: j
42275: j
42276: j
42277: j
42278: j
42279: j
42280: j
42281: j
42282: j
42283: j
42284: j
42285: j
42286: j
42287: j
42288: j
42289: j
42290: j
42291: j
42292: j
42293: j
42294: j
42295: j
42296: j
42297: j
42298: j
42299: j
42300: 1990 vp. - HE n:o 46
42301:
42302:
42303:
42304:
42305: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
42306: 22 §:n ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä laiksi koulu-
42307: tus- ja erorahastosta
42308:
42309:
42310:
42311:
42312: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42313:
42314: Esityksessä ehdotetaan työttömien toimeen- Esitys liittyy talous- ja tulopoliittiseen koko-
42315: tuloturvaa parannettavaksi korottamalla työt- naisratkaisuun vuosille 1990-1991.
42316: tömyysturvan peruspäivärahaa. Lisäksi tarkoi- Ehdotus työttömyysturvalain 22 §:n muutta-
42317: tuksena on esityksen mukaan kehittää työttö- misesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
42318: myyskassojen jäsenmaksujen tasausjärjestel- päivänä heinäkuuta 1990 ja ehdotus työttö-
42319: mää ja erorahajärjestelmää. myyskassalain muuttamisesta 1 päivänä tam-
42320: Työttömyyspäivärahan korottamisesta ai- mikuuta 1991. Ehdotus laiksi koulutus- ja
42321: heutuisi valtiolle vuonna 1990 noin 18 miljoo- erorahastosta on tarkoitettu tulemaan voimaan
42322: nan markan lisäkustannukset. Työttömyyskas- mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on
42323: sojen jäsenmaksujen tasausjärjestelmän kehit- hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin siten, että
42324: tämisestä aiheutuisi valtiolle vuositasolla enin- ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnet-
42325: tään 10 miljoonan markan kustannukset. Ero- tävää henkilökohtaista tukea maksettaisiin 1
42326: rahajärjestelmän kehittämisestä valtiolle aiheu- päivästä tammikuuta 1991 alkaen.
42327: tuvat kustannukset olisivat vuositasolla arviol-
42328: ta noin 1,5 miljoonaa markkaa.
42329:
42330:
42331:
42332:
42333: PERUSTELUT
42334:
42335: 1. Työttömyysturvalaki ta 1990 alkaen 103 markkaa päivältä. Hallitus
42336: antaa eduskunnalle erikseen esityksen perus-
42337: päivärahan korottamisesta palkkatason muu-
42338: Työttömyysturvalain (602/84) 22 §:n 1 mo- toksesta aiheutuvan tarkistuksen lisäksi kol-
42339: mentin mukaan peruspäivärahan täysi määrä mella markalla 1 päivästä heinäkuuta 1991
42340: on 70 markkaa päivältä. Mainittua markka- alkaen.
42341: määrää on viimeksi tarkistettu työttömyystur-
42342: valain 25 §:n nojalla annetulla asetuksella
42343: (516/89) 1 päivästä heinäkuuta 1989 alkaen 95
42344: markkaan. Työttömien toimeentulon paranta- 2. Työttömyyskassalaki
42345: miseksi ehdotetaan peruspäiväraha korotetta-
42346: vaksi 97 markkaan 1 päivästä heinäkuuta 1990. Työttömyyskassalain (603/84) 19 §:n 1 mo-
42347: Sanottu markkamäärä vastaisi vuoden 1989 mentin mukaan työttömyyskassojen jäsenmak-
42348: ensimmäisen neljänneksen tasoa. Kun otetaan sut on määrättävä siten, että niitä yhdessä
42349: huomioon tämänhetkinen ansiotason nousun valtionosuuden ja työttömyyskassojen keskus-
42350: arvio 1 neljänneksestä 1989 1 neljännekseen kassan tukimaksun kanssa voidaan pitää riittä-
42351: 1990, peruspäiväraha olisi 1 päivästä heinäkuu- vinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsen-
42352: 300421U
42353: 2 1990 vp. - HE n:o 46
42354:
42355: maksut vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö tun perusteella ehdotetaan säädettäväksi laki
42356: kassan tekemän esityksen pohjalta. koulutus- ja erorahastosta, jolla muun muassa
42357: Alan työttömyysrasituksen mukaan työttö- erorahaston nimi muutettaisiin koulutus- ja
42358: myyskassojen jäsenmaksut vaihtelevat erittäin erorahastoksi. Oikeus nykyiseen erorahaan säi-
42359: paljon, 10 markasta noin 600 markkaan vuo- lyisi entisellään.
42360: dessa. Rahastosta myönnettäisiin tukea omaehtois-
42361: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen ta ammatillista aikuiskoulutusta varten 30-60-
42362: tasoittamiseksi ehdotetaan työttömyyskassala- vuotiaalle virka- ja työsuhteestaan palkatto-
42363: kiin lisättäväksi uusi 19 a §, jonka mukaan malle opintovapaalle siirtyvälle työntekijälle.
42364: valtio voi suorittaa jäsenmaksujen tasausta Kahden vuoden aikana tukea voitaisiin maksaa
42365: valtion tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoi- enintään kahdeksantoista kuukauden ajan.
42366: tukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa Koulutuksen tulee kestää vähintään kuukau-
42367: niille työttömyyskassoille, joiden työttömyys- den. Jos koulutus kestää alle kolme kuukautta,
42368: päivärahamenot ovat edellisenä vuonna ylittä- tulee hakijan lisäksi osoittaa, että koulutus
42369: neet 75 prosentilla työttömyyskassojen jäsentä lisää hänen ammattitaitoaan. Henkilöltä edel-
42370: kohti lasketut keskimääräiset päivärahamenot. lytetään myös, että hänen nykyinen työ- tai
42371: Sosiaali- ja terveysministeriö määräisi ne pe- virkasuhteensa on kestänyt vähintään vuoden
42372: rusteet, joiden mukaan jäsenmaksujen tasaus ajan ja että hän on ollut yhteensä vähintään
42373: maksettaisiin työttömyyskassoille. Työttö- viisi vuotta päätoimisessa työ- tai virkasuhtees-
42374: myyskassoille voitaisiin suorittaa ennakkoa jä- sa.
42375: senmaksujen tasaukseen. Tuen suuruus olisi 30-39-vuotilaille 1 300
42376: markkaa, 40-49-vuotiaille 1 500 markkaa ja
42377: 50-60-vuotiaille 1 700 markkaa kuukaudessa.
42378: 3. Laki koulutus- ja erorahastos- Etuus olisi veroton ainakin kokeiluajan vuosi-
42379: ta na 1991-1993.
42380: Palkansaajain ammattitaidon kehittämisessä Uudelleen henkilö voisi saada tukea oltuaan
42381: on koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän uuden viiden vuoden jakson työssä.
42382: vuoksi on tärkeätä, että palkansaajain omaeh- Tukea voidaan myöntää ammatillisen kurssi-
42383: toisen ammatillisen aikuiskoulutuksen talou- keskuksen, ammatillisen oppilaitoksen, kan-
42384: dellista tukemista kehitetään. Nopeat ja suuret sanopiston tai korkeakoulun järjestämiin opin-
42385: ammattirakenteen ja ammattien muutokset toihin.
42386: edellyttävät myös työ- tai virkasuhteessa ole- Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) mu-
42387: vien omaehtoista ammatillista koulutusta. Täs- kaan erorahalain (947 178) mukainen eroraha ei
42388: sä tarkoituksessa ehdotetaan erorahaston toi- ole veronalaista tuloa. Tarkoituksena on, ettei-
42389: mialaa laajennettavaksi siten, että henkilölle vät ehdotetun uuden lain mukaiset etuudet olisi
42390: voitaisiin suorittaa työ- tai virkasuhteen jatku- myöskään veronalaisia. Hallitus antaa edus-
42391: essakin henkilökohtaista tukea omaehtoista kunnalle erikseen esityksen tulo- ja varallisuus-
42392: ammatillista aikuiskoulutusta varten kokeilu- verolain muuttamisesta tämän tarkoituksen to-
42393: luonteisesti vuosina 1991-1993. Edellä sano- teuttamiseksi.
42394:
42395:
42396:
42397:
42398: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
42399:
42400:
42401: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Työttömyyskassalaki
42402:
42403: 1.1. Työttömyysturvalaki
42404: 19 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
42405: 22 §. Peruspäivärahan täysi määrä ehdote- työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasaukses-
42406: taan korotettavaksi 97 markkaan päivältä. ta.
42407: 1990 vp. HE n:o 46 3
42408:
42409: 1.3. Laki koulutus- ja erorahastosta 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
42410: tukset
42411: 1 §. Pykälässä ehdotetaan erorahajärjestel-
42412: mää kehitettäväksi siten, että pykälässä maini- Peruspäivärahan korottamisesta aiheutuvat
42413: tuille palkansaajille voitaisiin työ- tai virkasuh- lisäkustannukset olisivat vuonna 1990 noin 22
42414: teen jatkuessa maksaa henkilökohtaista tukea miljoonaa markkaa. Valtion rahoittaman pe-
42415: omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta var- rusturvan osuus kustannuksista olisi noin 14
42416: ten. Muuten pykälä olisi samansisältöinen voi- miljoonaa markkaa. Ansioturvan lisäkustan-
42417: massa olevan erorahalain 1 §:n kanssa. nukset olisivat noin 8 miljoonaa markkaa,
42418: 2 §. Pykälän 1 momentin mukaan koulutus- josta valtion osuus olisi 48 prosenttia eli noin 4
42419: ja erorahasto huolehtisi erorahan ja koulutuk- miljoonaa markkaa, työnantajien osuus 47
42420: seen myönnettävän tuen maksamisesta. prosenttia ja työttömyyskassojen osuus 5 pro-
42421: Pykälän 2 momentin mukaan koulutus- ja senttia. Vuositasolla edellä mainitut markka-
42422: erorahaston toimintaa valvoisi sosiaali- ja ter- määrät olisivat kaksinkertaiset. Työttömyys-
42423: veysministeriö. Momentti vastaisi voimassa kassojen jäsenmaksujen tasausjärjestelmän ke-
42424: olevan erorahalain 2 §:n 2 momentin säännös- hittämisestä aiheutuisi valtiolle vuositasolla
42425: tä. enintään 10 miljoonan markan kustannukset.
42426: 3 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää- Koulutus- ja erorahaston kustannukset makset-
42427: dettäväksi erorahan saamisen edellytyksistä. taisiin edelleen työnantajien varoista. Koska
42428: Pykälän 2 momentin mukaan ammatillista valtio osallistuu valtion palveluksessa yksityis-
42429: aikuiskoulutusta varten voitaisiin myöntää oikeudellisessa työsuhteessa olevien osalta kus-
42430: 1 §:ssä tarkoitettua tukea, jos työnantaja ei tannuksiin, ammatillisesta aikuiskoulutuksen
42431: maksa edunsaajalle palkkaa koulutuksen ajal- tukemisesta aiheutuisi valtiolle vuosittain arvi-
42432: ta. Tuen myöntämisen edellytyksistä ja sen olta noin 1,5 miljoonan markan kustannukset.
42433: suuruudesta määrättäisiin tarkemmin rahaston Työnantajien kustannusten arvioidaan olevan
42434: säännöissä. vuonna 1991 noin 50 miljoonaa markkaa.
42435: 4 §. Pykälä on nimenmuutoksia lukuun otta-
42436: matta samansisältöinen voimassa olevan erora-
42437: halain 4 §:n kanssa. 3. Voimaantulo
42438: 5 §. Pykälässä ehdotetaan laajennettavaksi
42439: rahaston tiedonsaantioikeutta siten, että oppi- Laki työttömyysturvalain 22 §:n muuttami-
42440: laitos olisi velvollinen pyynnöstä antamaan sesta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä
42441: koulutus- ja erorahastolle maksutta 1 §:ssä heinäkuuta 1990.
42442: tarkoitettua tukea koskevan hakemuksen rat- Laki työttömyyskassalain muuttamisesta eh-
42443: kaisemiseksi ja etuuden suorittamiseksi tarvit- dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammi-
42444: tavat tiedot. kuuta 1991.
42445: Pykälän 2 momentti on samansisältöinen Laki koulutus- ja erorahastosta ehdotetaan
42446: kuin voimassa olevan erorahalain 5 §:n 2 mo- tulevaksi voimaan ensi tilassa, kuitenkin siten,
42447: mentti. että ammatillista aikuiskoulutusta varten
42448: 6 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sa- myönnettävää henkilökohtaista tukea makset-
42449: lassapitovelvollisuudesta voimassa olevan ero- taisiin 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen.
42450: rahalain 6 §:n mukaisesti.
42451: 7 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42452: kaisinperintämenettelystä. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
42453: 8 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen. set:
42454: 4 1990 vp. - HE n:o 46
42455:
42456: 1.
42457: Laki
42458: työttömyysturvalain 22 §:n muuttamisesta
42459:
42460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys-
42461: turvalain (602/84) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
42462:
42463: 22 §
42464: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
42465: Peruspäivärahan suuruus kuuta 1990.
42466: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
42467: Peruspäivärahan täysi määrä on 97 markkaa vuoden 1989 ensimmäisen neljänneksen tasoa.
42468: päivältä.
42469:
42470:
42471:
42472:
42473: 2.
42474: Laki
42475: työttömyyskassalain muuttamisesta
42476:
42477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun työttömyys-
42478: kassalakiin (603/84) uusi näin kuuluva 19 a §:
42479:
42480: 19 a § Sosiaali- ja terveysministeriö määrää ne pe-
42481: Jäsenmaksujen tasaus rusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitet-
42482: tu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille.
42483: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tar-
42484: tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksu- kemmin asetuksella.
42485: jen tasausta valtion tulo- ja menoarviossa sa-
42486: nottuun tarkoitukseen osoitettujen määräraho-
42487: jen puitteissa niille työttömyyskassoille, joiden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42488: työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä kuuta 1991.
42489: vuonna ylittäneet 75 prosentilla kassojen jäsen- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
42490: tä kohti lasketut keskimääräiset päivärahame- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
42491: not. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jä- menpiteisiin.
42492: senmaksujen tasaukseen.
42493: 1990 vp. - HE n:o 46 5
42494:
42495: 3.
42496: Laki
42497: koulutus- ja erorahastosta
42498:
42499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42500:
42501: 1§ lutuksen ajalta. Tuen myöntämisen edellytyk-
42502: sistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin
42503: Etuudet rahaston säännöissä.
42504: Työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta
42505: maksetaan työntekijälle sekä kunnan, kuntain- 4§
42506: liiton, evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen Rahoitus
42507: kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja
42508: muun seurakuntain yhtymän viranhaltijalle Työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitettu
42509: erorahaa sekä työ- tai virkasuhteen jatkuessa työttömyyskassojen keskuskassa suorittaa va-
42510: henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatil- roistaan koulutus- ja erorahastolle sen menoja
42511: lista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin varten vuosittain määrän, joka lasketaan sosi-
42512: tässä laissa säädetään ja koulutus- ja erorahas- aali- ja terveysministeriön vahvistamana pro-
42513: ton säännöissä määrätään. Edellä tarkoitettua senttimääränä työnantajan asianomaisena
42514: työntekijää ja viranhaltijaa kutsutaan jäljem- vuonna maksamista työpaikoista.
42515: pänä edunsaajaksi. Valtio suorittaa edellä tarkoitetun maksun
42516: erikseen koulutus- ja erorahastolle.
42517: 2§
42518: 5§
42519: Toimeenpanoelimet
42520: Tietojenantovelvollisuus
42521: Koulutus- ja erorahasto huolehtii erorahan
42522: ja koulutukseen myönnettävän tuen maksami- Edellä 4 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä
42523: sesta. valtion, kunnan, kirkon, seurakunnan ja muun
42524: Koulutus- ja erorahaston toimintaa valvoo julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va-
42525: sosiaali- ja terveysministeriö, joka vahvistaa kuutus- ja eläkelaitos, työttömyyskassa sekä
42526: rahaston säännöt ja nimittää sen ylintä päätän- oppilaitos ovat velvolliset pyynnöstä antamaan
42527: tävaltaa edustavan elimen jäsenet työnantajain koulutus- ja erorahastolle maksutta erorahaha-
42528: ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestö- kemuksen ja 1 §:ssä tarkoitettua tukea koske-
42529: jen ehdotuksesta. van hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuksien
42530: suorittamiseksi tarvittavat tiedot.
42531: 3 § Työnantajaa, joka kieltäytyy antamasta 1
42532: momentissa tarkoitettuja tietoja, on rangaista-
42533: Etuuksien myöntämisen edellytykset va sakolla, mikäli asianomistaja on ilmoittanut
42534: Edunsaajalle, joka on menettänyt työpaik- rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.
42535: kansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudelli-
42536: sista tai tuotannollisista syistä joutunut supis- 6§
42537: tamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, Salassapitovelvollisuus
42538: maksetaan erorahaa, mikäli edunsaajan uudel-
42539: leen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
42540: vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntämi- tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään
42541: sen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista
42542: määrätään tarkemmin rahaston säännöissä. oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai
42543: Tällöin on otettava huomioon myös työ- ja liikesalaisuuksista, on tuomittava edellä sääde-
42544: virkasuhteen jatkumisaika taikka alallaoloai- tyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak-
42545: ka. koon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty
42546: Ammatillista aikuiskoulutusta varten voi- ankarampaa rangaistusta.
42547: daan myöntää 1 §:ssä tarkoitettua tukea, jos Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
42548: työnantaja ei maksa edunsaajalle palkkaa kou- momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jollei
42549: 6 1990 vp. - HE n:o 46
42550:
42551: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyttee- 8§
42552: seen pantavaksi. Voimaantulo
42553: 7§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
42554: Takaisinperintä kuuta 1990, kuitenkin siten, että
42555: ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnet-
42556: Siltä, joka vääriä tietoja antamalla tai salaa- tävää henkilökohtaista tukea maksetaan 1 päi-
42557: maHa todellisen asianlaidan on saanut aikaan västä tammikuuta 1991 alkaen.
42558: sen, että koulutus- ja erorahaston etuus on Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
42559: myönnetty perusteettomasti, taikka joka muu- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
42560: toin on nostanut sanotun etuuden oikeudetto- menpiteisiin.
42561: masti, peritään jo maksettu etuus takaisin, ellei Tällä lailla kumotaan 8 päivänä joulukuuta
42562: koulutus- ja erorahasto asiasta muuta päätä. 1978 annettu erorahalaki (947178).
42563: Koulutus- ja erorahaston takaisinperimistä Milloin muussa laissa tai asetuksessa on
42564: koskeva päätös saadaan panna täytäntöön niin viitattu erorahalakiin, on sen sijasta sovelletta-
42565: kuin lainvoimainen tuomio. va tätä lakia.
42566:
42567:
42568: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
42569:
42570:
42571: Tasavallan Presidentti
42572: MAUNO KOIVISTO
42573:
42574:
42575:
42576:
42577: Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
42578: 1990 vp. - HE n:o 46 7
42579:
42580: Liite
42581:
42582: 1.
42583: Laki
42584: työttömyysturvalain 22 §:n muuttamisesta
42585:
42586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys-
42587: turvalain (602/84) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
42588:
42589: Voimassa oleva laki Ehdotus
42590:
42591: 22 §
42592: Peruspäivärahan suuruus
42593: Peruspäivärahan täysi määrä on 70 markkaa Peruspäivärahan täysi määrä on 97 markkaa
42594: päivältä. päivältä.
42595:
42596:
42597: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
42598: kuuta 1990.
42599: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
42600: vuoden 1989 ensimmäisen neljänneksen tasoa.
42601:
42602: 2.
42603: Laki
42604: työttömyyskassalain muuttamisesta
42605:
42606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun työttömyys-
42607: kassalakiin (603/84) uusi näin kuuluva 19 a §:
42608:
42609: Voimassa oleva laki Ehdotus
42610:
42611: 19 a §
42612: Jäsenmaksujen tasaus
42613: Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen
42614: tasoittamiseksi valtio voi suorittaa jäsenmaksu-
42615: jen Iasausta valtion tulo- ja menoarviossa sa-
42616: nottuun tarkoitukseen osoiteitujen määräraho-
42617: jen puitteissa niille työttömyyskassoille, joiden
42618: työttömyyspäivärahamenot ovat edellisenä
42619: vuonna ylittäneet 75 prosentilla kassojen jäsen-
42620: tä kohti lasketut keskimääräiset päivärahame-
42621: not. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jä-
42622: senmaksujen tasaukseen.
42623: Sosiaali- ja terveysministeriö määrää ne pe-
42624: rusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitet-
42625: tu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille.
42626: Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tar-
42627: kemmin asetuksella.
42628: 8 1990 vp. - HE n:o 46
42629:
42630: Voimassa oleva laki Ehdotus
42631:
42632: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42633: kuuta 1991.
42634: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
42635: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
42636: menpiteisiin.
42637: 1990 vp. - HE n:o 47
42638:
42639:
42640:
42641:
42642: Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi
42643:
42644:
42645:
42646:
42647: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
42648:
42649: Esityksessä ehdotetaan voimassa oleva ulko- Kielto lähettää ketään alueelle, jolla saattaisi
42650: maalaislaki kumottavaksi ja korvattavaksi uu- joutua epäinhimillisen kohtelun tai vainon
42651: della ulkomaalaislailla. Ulkomaalaislain lupa- kohteeksi on otettu niin rajalta käännyttämistä
42652: järjestelmään ja turvapaikkamenettelyyn ehdo- kun maasta karkottamista koskeviin säännök-
42653: tetaan muutoksia ja täsmennyksiä. Muutok- siin.
42654: senhakuoikeutta ehdotetaan lisättäväksi. Ra- Ehdotukseen sisältyvät säilöön ottamista
42655: jalta käännyttämistä ja maasta karkottamista koskevat säännökset vastaavat kansainvälisten
42656: koskevat säännökset ehdotetaan sen sijaan säi- ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Poliisin
42657: lytettäviksi pääosin samanlaisina kuin voimas- päätettyä säilöön ottamisesta säilöön ottamista
42658: sa olevassa laissa. koskeva asia tulee saattaa viipymättä alioikeu-
42659: den käsiteltäväksi.
42660: Matkailutarkoitukseen annettava viisumi ja Ulkomaalaisasioiden hoidossa esiin tulevien
42661: toisaalta pysyväisempää maassa oleskelua var-
42662: käytännön kysymysten pikaista käsittelyä var-
42663: ten annettava oleskelulupa erotetaan toisis-
42664: ten ehdotetaan petustettavaksi eri ministeriöi-
42665: taan. den välinen yhteistyöryhmä.
42666: Turvapaikan antamisesta päättää valtioneu- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
42667: voston asettama uusi elin, turvapaikkalauta- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
42668: kunta. väksytty ja vahvistettu.
42669:
42670:
42671:
42672:
42673: 300447Y
42674: 2 1990 vp. - HE n:o 47
42675:
42676:
42677:
42678:
42679: SISÄLLYSLUETTELO
42680:
42681: Sivu Sivu
42682: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . • . . . . . . . . . 6
42683: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . . • • . . . • • 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 6
42684: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
42685: 1.2. Keinot.................................... 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 7
42686: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu • • . . . . . . . . . 4 1. Lakiehdotuksen perustelut • • • . . • • • . . • • • . . . . • • . . 7
42687: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . • • • . 22
42688: 2.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
42689: 3. Voimaantulo •. . . . . . .•• ...••••...•••. •...•..... 22
42690: 2.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
42691: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto............. 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
42692: 2.2.1. Valmisteluelimet................... 5 Ulkomaalaislaki . . . • • . . • • • . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . . . 23
42693: 2.2.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
42694: LIITE .. . . .. . . . . ... . . . .. . . . . . . . . . . . . . . ......... 35
42695: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
42696: tukset. .••..••........... .. . . . . .•••. .•••..••••.. 6 Asetusluonnos • . • • . . . . . . . . . . • • • . . . • • . . • . • • . . . • . . . . 35
42697: 1990 vp. - HE n:o 47 3
42698:
42699:
42700:
42701:
42702: YLEISPERUSTELUT
42703:
42704:
42705: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Käsitykset ulkomaalaisten ja maan omien
42706: merkitys kansalaisten oikeuksien erosta ovat muuttu-
42707: neet. Ulkomaalaisen oikeusasema on vallalla
42708: 1.1. Tavoitteet olevan käsityksen mukaan saatettava mahdolli-
42709: simman lähelle maan omien kansalaisten ase-
42710: Voimassa oleva ulkomaalaislaki (400/83) ja maa. Hallitus on 21 päivänä syyskuuta 1989
42711: ulkomaalaisasetus (252/84) ovat suhteellisen asettanut komitean selvittämään perusoikeuk-
42712: uusia. Ulkomaalaislaki paransi voimaan tulles- sien uudistamista. Komitean on otettava työn-
42713: saan ulkomaalaisen oikeusturvaa antamalla ul- sä lähtökohdaksi se, että perusoikeudet koske-
42714: komaalaiselle oikeuden hakea muutosta ulko- vat kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuu-
42715: maalaislain nojalla tehtyihin keskeisimpiin luvia henkilöitä. Ihmisoikeussopimusten mu-
42716: päätöksiin sekä tarkentamalla rajalta käännyt- kaan perusoikeudet on taattava pääsääntöisesti
42717: tämisen ja karkottamisen edellytyksiä. Lain Suomen kansalaisten lisäksi myös maassa oles-
42718: katsottiin voimaan tullessaan myös täyttävän keleville ulkomaalaisille.
42719: Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten Valitusoikeuden puuttumisen ulkomaalais-
42720: perusvaatimukset. lain nojalla tehtyihin päätöksiin on katsottu
42721: Suomi on toukokuussa 1989 liittynyt Euroo- vaarantavan ulkomaalaisen oikeusturvan.
42722: pan neuvoston jäseneksi. Maamme kansainvä- Niinpä esimerkiksi turvapaikkahakemukseen
42723: listyminen sekä muu kansainvälinen kehitys ja annettu ratkaisu tulisi Yhdistyneiden Kansa-
42724: ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on 1980- kuntien pakolaisasiain päävaltuutetun mielestä
42725: luvulla ollut nopeaa. voida saattaa ylemmän elimen tutkittavaksi
42726: Euroopan yhteisöjen piirissä valmistellaan paitsi mikäli kyse on selvästi perusteettomasia
42727: sopimusta ihmisten ja tavaroiden vapaasta liik- hakemuksesta. Turvapaikan tarpeessa olevien
42728: kuvuudesta sekä turvapaikka-asioiden käsitte- pakolaisten asemaa tulisi kokonaisuudessaan
42729: lystä. Pohjoismaista Tanska kuuluu jäsenenä pyrkiä parantamaan.
42730: Euroopan yhteisöihin. Suomen, Islannin, Nor- Viisumien, oleskelulupien ja työlupien saa-
42731: jan, Ruotsin ja Tanskan välillä on tehty sopi- minen kestää nykyisellään kohtuuttoman
42732: mus passintarkastuksen poistamisesta pohjois- kauan. Lupaa voi joutua odottamaan kahdek-
42733: maiden välisillä rajoilla (SopS 10/58, jäljempä- san viikkoa, jopa kauemminkin. Viisumin
42734: nä pohjoismainen passintarkastussopimus). odottamisen on jopa sanottu haittaavan Suo-
42735: Sopimusjärjestelmien yhteensovittaminen edel- men kuvaa ulkomailla. Oleskelulupakäsittelyn
42736: lyttää onnistuakseen yhteistoimintaa Pohjois- aikana ulkomaalainen joutuu olemaan ilman
42737: maiden välillä. Samoin se edellyttää, että Suo- passiaan, joka saattaa olla hänen ainoa henki-
42738: men ulkomaalaislainsäädäntö saatetaan mah- löllisyystodistuksena kelpaava asiakirjansa.
42739: dollisimman hyvin vastaamaan pohjoismaista Työlupahakemuksen käsittelyn kesto on saat-
42740: käytäntöä. tanut johtaa luvatun työpaikan menettämiseen,
42741: Voimassa olevaa ulkomaalaislakia on muu- kun työnantaja on viivästyksen vuoksi ottanut
42742: tettu siten, että siihen sisältyvät säilöön otta- ulkomaalaisen tilalle toisen työnhakijan.
42743: mista koskevat säännökset ovat sopusoinnussa Samalla kun ulkomaalaisen oikeusturvaa pa-
42744: Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoittei- rannetaan, viranomaisilla tulee edelleen säilyt-
42745: den kanssa. Nämä muutokset sisältyvät myös tää riittävät valtuudet kansainvälisen terroris-
42746: tähän esitykseen. Ihmisoikeussopimukset edel- min ja rikollisuuden leviämisen ehkäisemiseksi.
42747: lyttävät tarkistuksia lisäksi eräisiin rajalta Samoin tulee taata se, että pystytään tehok-
42748: käännyttämistä ja maasta karkottamista kos- kaasti estämään Suomen suhteita vieraaseen
42749: keviin säännöksiin. valtioon vaarantava toiminta.
42750: 4 1990 vp. - HE n:o 47
42751:
42752: Ulkomaalaisasetuksessa on säännöksiä, jot- vuoden maassa oleskelun jälkeen ulkomaalai-
42753: ka tulisi nykyisen oikeuskäsityksen mukaan sella olisi oikeus saada pysyvä oleskelulupa.
42754: antaa lailla. Nämä koskevat muun muassa Työlupaa ei ehdotuksen mukaan vaadittaisi
42755: yksilön oikeuksia ja hänelle asetettavia velvolli- pysyvän oleskeluluvan haltijalta eikä muutta-
42756: suuksia. kaan henkilöltä, jonka työnteolla ei ole merki-
42757: tystä työvoiman maahanmuuton kannalta. Täl-
42758: laisia ovat esimerkiksi Suomessa asuvan henki-
42759: 1.2. Keinot lön puoliso ja pakolainen. Työlupien osalta
42760: siirryttäisiin työnantajakohtaisista luvista tiet-
42761: Sisäasiainministeriön poliisiosaston ulko- tyä työalaa koskeviin lupiin. Työnantajakoh-
42762: maalaistoimisto lakkautettiin ja tilalle perus- taisia lupia voitaisiin edelleen antaa esimerkiksi
42763: tettiin 1 päivänä maaliskuuta 1989 suoraan tiettyä yksittäistä tehtävää suorittamaan tule-
42764: ministeriön yleisjohdon alainen ulkomaalais- valle.
42765: keskus. Verrattuna entiseen ulkomaalaistoimis- Oikeusturvan kannalta keskeiset säännökset
42766: toon on päätöksentekijöiden lukumäärää lisät- suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta ja
42767: ty. Virkarakenteen kehittämisen mahdollista- avustajan käytöstä on katsottu tarkoituksen-
42768: ma päätöksentekotason nostaminen parantaa mukaiseksi sisällyttää ulkomaalaislakiin. Muu-
42769: ulkomaalaisen oikeusturvaa. Uudistukseen liit- toksenhakuoikeus lain nojalla tehtäviin keskei-
42770: tyvä automaattisen tietojenkäsittelyjärjestel- simpiin päätöksiin, näiden joukossa myös tur-
42771: män kehittäminen toivotaan saatavan päätök- vapaikkapäätös, on ulkomaalaisen oikeus-
42772: seen vuoden 1990 aikana. Päätöksenteon pe- turvan kannalta ratkaisevan tärkeää.
42773: rustana olevaa ulkomaalaisrekisteriä kehite- Lakiehdotukseen sisältyy huomattava muu-
42774: tään edelleen. toksenhakuoikeuden laajennus verrattuna voi-
42775: massa olevaan lakiin. Lähes kaikkiin lain no-
42776: Edellä kerrottuun uudistukseen liittyen ja
42777: jalla tehtäviin päätöksiin on oikeus hakea
42778: edellisessä jaksossa mainittujen tavoitteiden
42779: muutosta. Muutoksenhakuoikeuden ulkopuo-
42780: saavuttamiseksi ehdotetaan ulkomaalaislaki
42781: lelle on kuitenkin rajattu muun muassa eräät
42782: kumottavaksi ja sen tilalle säädettäväksi uusi
42783: viisumia koskevat päätökset.
42784: ulkomaalaislaki.
42785: Kielto palauttaa pakolainen alueelle, jolla
42786: Lupa-asioiden osalta ovat joutuisuus ja tur- hän saattaisi joutua vainon tai epäinhimillisen
42787: han byrokratian poistaminen lakiehdotuksessa kohtelun kohteeksi (non-refoulement -periaate)
42788: keskeisesti esillä. Esityksessä ehdotetaan siirty- on katsottu tärkeäksi ottaa rajalta käännyitä-
42789: mistä entistä kauemmin voimassa oleviin lupiin mistä sekä maasta karkottamista koskeviin
42790: ja päätöksenteon delegointia paikallisviran- säännöksiin.
42791: omaisille. Myös tietotekniikan lisääntyvä hy-
42792: väksikäyttö jouduttaa lupamenettelyä.
42793: Viisumin ja oleskeluluvan käsitteet ehdote- 2. Nykyinen tilanne ja asian val-
42794: taan erotettaviksi toisistaan siten, että viisumi mistelu
42795: annettaisiin matkailu- tai siihen verrattavissa
42796: olevassa tarkoituksessa maahan saapuvalle, 2.1. Nykyinen tilanne
42797: kun taas työntekotarkoituksessa tai muussa
42798: pitempiaikaisessa tarkoituksessa saapuvalle an- 2.1.1. Lainsäädäntö
42799: nettaisiin jo ulkomailla olevassa Suomen edus-
42800: tustossa oleskelulupa. Lupahakemuksia varten Ulkomaalaisen maahantuloa, maastalähtöä,
42801: suunniteltavat uudet ohjaavat lomakkeet teke- oleskelua ja työntekoa koskevat perussäännök-
42802: vät hakemuksen laatimisen entistä helpommak- set on annettu maaliskuun alussa 1984 voi-
42803: si ja helpottavat myös hakemuksen vastaanot- maan tulleella ulkomaalaislailla, jolla kumot-
42804: tajan työtä. tiin vuonna 1958 annettu ulkomaalaisasetus
42805: Oleskelulupien voimassaoloaikaa ehdotetaan (187 /58). Tarkempia säännöksiä ulkomaalais-
42806: pidennettäväksi siten, että ensimmäisen oleske- lain täytäntöönpanosta on annettu ulkomaa-
42807: luluvan saisi yleensä vähintään yhdeksi vuo- laisasetuksella.
42808: deksi, mutta entiselle Suomen kansalaiselle en- Ruotsin uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan 1
42809: simmäinen oleskelulupa annettaisiin pääsään- päivänä heinäkuuta 1989. Norjassa on hyväk-
42810: töisesti heti kahden vuoden ajaksi. Kahden sytty uusi ulkomaalaislaki 24 päivänä heinä-
42811: 1990 vp. - HE n:o 47 5
42812:
42813: kuuta 1988, laki ei kuitenkaan vielä ole tullut sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministe-
42814: voimaan, koska asetuksen valmistelu on edel- riöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveys-
42815: leen kesken. Tanskan ulkomaalaislaki on vuo- ministeriöstä sekä työvoimaministeriöstä. Työ-
42816: delta 1984. Pohjoismaiden lainsäädäntö on ryhmä otti nimekseen ulkomaalaislakityöryh-
42817: otettu tätä esitystä valmisteltaessa huomioon. mä.
42818: Ulkomaalaislakityöryhmä kuuli asiantunti-
42819: joina ulkoasiainministeriön, opetusministeriön,
42820: 2.1.2. Käytäntö työvoimaministeriön, korkeimman hallinto-
42821: oikeuden, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin,
42822: Maassa oleskeli vuoden 1989 lopussa noin Helsingin poliisilaitoksen, rajavartiolaitoksen,
42823: 20 000 ulkomaalaista, joista pakolaisia oli noin Suomen Punaisen Ristin, Kirkon ulkomaan-
42824: 1 800. Sisäasiainministeriön poliisiosaston ul- avun, Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasi-
42825: komaalaistoimisto, 1 maaliskuuta 1989 alkaen ain päävaltuutetun Tukholman toimiston, Suo-
42826: ulkomaalaiskeskus käsitteli vuoden 1989 aika- men Pakolaisapu ry:n, Amnesty International
42827: na 14 093 oleskelulupa-ja 10 196 työlupahake- Suomen osasto Finländska sektionen ry:n,
42828: musta. Viisumilausuntoja Suomen edustustoil- Suomen demokraattiset lakimiehet ry:n, Ihmis-
42829: le ulkomaalaiskeskus antoi 15 398 kappaletta. oikeusjuristit ry:n, Ihmisoikeuksien ja kansa-
42830: Ulkomaalaiskeskuksessa oli vuonna 1989 hen- laisvapauksien puolesta ry:n, Suomen ulko-
42831: kilökuntaa 40 henkeä. Ulkomaalaistoimisto maalaisyhdistys ry:n, Suomen Ylioppilaskun-
42832: (ulkomaalaiskeskus) on jo vuosia suoriutunut tien liitto ry:n, Suomen ulkomaalaisten opiske-
42833: tehtävistään vain ylitöitä teettämällä ja palk- lijoiden liitto ry:n, Akava ry:n, Liiketyönanta-
42834: kaamalla tilapäistä henkilökuntaa. jain Keskusliitto L TK ry:n, Suomen Ammatti-
42835: Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrä liittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, Suomen
42836: on tasaisesti noussut. Vuodelle 1989 kiintiö oli Työnantajain Keskusliitto ry:n ja Toimihen-
42837: jo 400 henkeä. Punaisen Ristin juhlavuoden kilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK
42838: kunniaksi kiintiötä päätettiin lisätä vielä sadal- ry:n edustajia sekä professori Allan Rosasia ja
42839: la hengellä, joten lopullinen kiintiö vuodelle apulaisprofessori Lars D. Erikssonia.
42840: 1989 oli 500 henkilöä. Vuoden 1990 kiintiö on Ulkomaalaislakityöryhmä jätti mietintönsä
42841: 500 henkilöä. Myös turvapaikanpyytäjien lu- Sisäasiainministeriölie 7 päivänä helmikuuta
42842: kumäärä on tasaisesti kasvanut. Kun ulkomaa- 1989 (komiteanmietintö 1989:7).
42843: laislaki tuli voimaan vuonna 1984, pyysi Suo-
42844: messa yhteensä 15 henkilöä turvapaikkaa.
42845: Vuonna 1988 turvapaikanpyytäjiä oli 64 ja
42846: viime vuonna 179. Vuoden 1990 ensimmäisen 2.2.2. Lausunnonantajat
42847: neljänneksen aikana on turvapaikkaa Suomes-
42848: ta pyytänyt jo lähes yhtä monta henkilöä, kuin Sisäasiainministeriö pyysi ulkomaalaislaki-
42849: edellisenä vuonna yhteensä. Vuonna 1990 en- työryhmän mietinnöstä lausunnon ulkoasiain-
42850: nakoidaan noin tuhannen henkilön pyytävä ministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarain-
42851: turvapaikkaa Suomesta. ministeriöltä, työvoimaministeriöltä, sosiaali-
42852: ja terveysministeriöltä, Suomen Punaiselta Ris-
42853: tiitä sekä sisäasiainministeriön poliisiosastolta.
42854: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto Lausunnon antoivat lisäksi Amnesty Internati-
42855: onal Suomen osasto Finländska sektionen r.y.,
42856: 2.2.1. Valmisteluelimet Pakolaisneuvontapiste ja Pakolaistyöntekijät
42857: (pakolaistyöntekijöiden yhdistys).
42858: Sisäasiainministeriö asetti 29 päivänä tammi- Lausunnoissa katsotaan yleisesti, että ehdo-
42859: kuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli tus on parannus ulkomaalaisen oikeusturvaan
42860: ulkomaalaislain ja siihen liittyvän muun lain- ja luo puitteet monin kohdin entistä vapaam-
42861: säädännön tarkistaminen erityisesti oleskelu- ja malle ulkomaalaispolitiikalle. Myös muutok-
42862: työlupia, turvapaikkapyyntöjä sekä ulkomaa- senhakuoikeuden laajentamista pidetään hyvä-
42863: laisen oikeusturvaa koskevissa kohdissa. Työ- nä. Toisaalta katsotaan, että ehdotuksessa säi-
42864: ryhmän tuli tarpeen mukaan myös tehdä ehdo- lytetään Suomen viranomaisille mahdollisuus
42865: tuksia viranomaisten välisestä tehtävänjaosta tarvittaessa tiukastikin valvoa ulkomaalaisten
42866: ulkomaalaisasioissa. Työryhmässä oli edustajia maassa oleskelua ja tänne saapumista.
42867: 6 1990 vp. - HE n:o 47
42868:
42869: Kun lausunnot ulkomaalaislakityöryhmän 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
42870: mietinnöstä oli saatu, määräsi sisäasiainminis- tukset
42871: teriö uuden ulkomaalaislain valmistelun aloi-
42872: tettavaksi ulkomaalaislakityöryhmän mietin- Esityksestä ei aiheudu taloudellisia vaikutuk-
42873: nön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta. sia yksityisille. Valtiolle taloudellisia vaikutuk-
42874: sia aiheutuu poliisin ja Suomen ulkomaanedus-
42875: tustojen henkilöstön koulutuksesta, leimasi-
42876: mien hankkimisesta ulkomaalaiskeskuksen,
42877: 3. Esityksen organisatoriset ja poliisipiirien, edustustojen ja työvoimatoimis-
42878: henkilöstövaikutukset tojen käyttöön, uusien lomakkeiden laatimises-
42879: ta ja painattamisesta, tietojärjestelmän kehittä-
42880: misestä, ohjeiden ja tiedotusten laatimisesta ja
42881: Uudistus aiheuttaa muutostarpeita sisaasi- painattamisesta. Laajentunut muutoksenhaku-
42882: ainministeriön ulkomaalaiskeskuksen virkara- järjestelmä tulee lisäämään työtä lääninoikeuk-
42883: kenteeseen. Tehtävät tulevat painottumaan yk- sissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mi-
42884: sittäisten lupa-asioiden käsittelyn sijasta enem- käli säilöönottotilat saatetaan esityksessä ehdo-
42885: män lausuntojen antamiseen, valitusasioiden tetulle tasolle, aiheutuu tästä huomattava lisä-
42886: käsittelyyn, hallinnonalan yleisten linjaratkai- kustannus. Säilöön ottaminen tulee kuitenkin
42887: sujen valmistelemiseen, koulutukseen, kansain- vähenemään nykyiseen käytäntöön verrattuna,
42888: väliseen yhteistyöhön ja pakolaisasioihin. Ul- koska säilöön ottaminen on ehdotuksessa mää-
42889: komaalaiskeskuksen jaostojen henkilöstömää- rätty toissijaiseksi muihin valvontakeinoihin
42890: riä tarkistetaan tehtävämäärien mukaan. Ta- nähden. Kustannuksia aiheutuu lisäksi avusta-
42891: voitteena tulee olla kaikissa jaostoissa asioiden jan ja tulkin käytöstä sekä tuomioistuinten
42892: joustava ja nopea käsittely. Vakinaisen henki- päivystysjärjestelmästä.
42893: löstön määrän tulee olla riittävä, jotta jatku- Valtiolle aiheutuu lisäksi kustannuksia mate-
42894: vasta tilapäisen työvoiman käytöstä voidaan riaalihankinnoista sekä henkilöstön koulutuk-
42895: luopua. Henkilöstön lisäystarpeeseen tulee vai- sesta ulkoasiainministeriön, sisäasiainministe-
42896: kuttamaan eniten pakolaisasioiden määrän ke- riön sekä työministeriön hallinnonalalla. Mate-
42897: hittyminen, joka ei ole tällä hetkellä täysin riaalihankinnoista ja koulutuksesta aiheutuvat
42898: ennakoitavissa. Selvää on kuitenkin, että ny- kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa mark-
42899: kyisellä henkilöstöllä ei lisääntyvistä tehtävistä kaa.
42900: voida selviytyä ilman asioiden käsittelyn koh-
42901: tuutontä viivästymistä.
42902: 5. Muita esitykseen vaikuttavia
42903: Automaattisen tietojenkäsittelyn ja yleensä- seikkoja
42904: kin työmenetelmien kehittämisen sekä päätös-
42905: vallan siirron paikallistasolle tavoitteena on Ulkomaalaislakityöryhmän mietintöön sisäl-
42906: parantaa sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- tyi myös ehdotus ulkomaalaisvaltuutettua kos-
42907: kuksen työskentelyedellytyksiä ja nopeuttaa kevaksi laiksi. Tässä esityksessä on lähdetty
42908: asioiden käsittelyä. siitä, että ulkomaalaisvaltuutetun tehtävistä ja
42909: toiminnan järjestämisestä säädetään erikseen.
42910: Vuosittaisen pakolaiskiintiön kasvattaminen, Ulkomaalaisrekisteriä koskeva erillinen laki ja
42911: perheenyhdistämisohjelman toteuttaminen asetus on tarkoitus valmistella pikaisesti. Ulko-
42912: sekä ehdotuksen mukainen turvapaikka-asioi- maisen työvoiman väärinkäyttö ja ulkomaa-
42913: den käsittely tulevat kuitenkin vaatimaan lisää laisten laiton välitys Suomeen tulisi ottaa huo-
42914: henkilöstöä. Esitykseen sisältyvien ehdotusten mioon rikoslain kokonaisuudistuksen yhtey-
42915: toteuttaminen aiheuttaa lisähenkilöstön tarvet- dessä. Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
42916: ta ulkomaalaiskeskuksen lisäksi paikallispolii- annettua lakia tulisi muuttaa siten, että elinkei-
42917: sissa sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja nolupien saaminen ulkomaalaisille tehtäisiin
42918: terveysministeriön sekä työministeriön hallin- helpommaksi ja että elinkeinolupavelvollisuus
42919: nonaloilla. poistettaisiin kokonaan Pohjoismaiden kansa-
42920: laisilta. Oikeusturvan parantuminen, jonka esi-
42921: Henkilöstön määrällinen lisäystarve johtuu tykseen sisältyvä laaja muutoksenhakuoikeus
42922: lähinnä käsiteltävien asioiden lisääntymisestä. tuo mukanaan edellyttää täysin toteutuakseen,
42923: 1990 vp. - HE n:o 47 7
42924:
42925: että maksuttomasta oikeudenkäynnistä annet- sissa asioissa myös yleisiin alioikeuksiin ja
42926: tua lakia muutetaan ulottamalla maksuttoman lääninoikeuksiin.
42927: oikeudenkäynnin etu ulkomaalaislain mukai-
42928:
42929:
42930:
42931:
42932: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
42933:
42934:
42935: 1. Lakiehdotuksen perustelut "passina" tilalle otettaisiin sanonta "passin
42936: asemesta".
42937: luku. Yleiset säännökset 5 §. Muukalaispassi. Sisäasiainministeriö
42938: voisi ehdotuksen mukaan myöntää muukalais-
42939: 1 §. Soveltamisala. Verrattuna voimassa ole- passin ulkomaalaiselle, joka ei voi saada koti-
42940: vaan ulkomaalaislakiin ehdotetaan pykälään maansa passia tai jos muukalaispassin myöntä-
42941: lisättäväksi säännös, jonka mukaan ulkomaa- miseen muutoin on erityistä syytä.
42942: laisen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin Muukalaispassi myönnettäisiin myös suoje-
42943: on välttämätöntä. Säännös heijastaa hallinnos- lun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneelle.
42944: sa yleensä noudatettavaa suhteellisuusperiaa- Muukalaispassin vastaanottamiseen ei kuiten-
42945: tetta ja sisältää ohjeen lain tulkitsijalle. Suh- kaan luonnollisesti ole velvollisuutta, vaan ul-
42946: teellisuusperiaatteen kannalta merkittäviä ovat komaalainen voisi edelleen halutessaan käyttää
42947: Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset, kotivaltionsa antamaa passia.
42948: jotka tulee ottaa huomioon lakia sovellettaes- Ilman matkustusasiakirjaa liikkuvien henki-
42949: sa. löiden määrä on lisääntymässä. Passittomuus
42950: Pykälän sisäistä järjestystä ehdotetaan muu- saattaa johtua siitä, että henkilö ei voi saada
42951: tettavaksi verrattuna voimassa olevan ulko- kotimaansa passia. Pakolaiset eivät useinkaan
42952: maalaislain vastaavaan pykälään. Muutoin py- pysty hankkimaan asiakirjaa matkustamista
42953: kälä ehdotetaan säilytettäväksi samanlaisena varten. Passin puuttuminen on kuitenkin jos-
42954: kuin voimassa olevassa laissa. kus seurausta siitä, että henkilö on itse tuhon-
42955: 2 §. Avustajan ja tulkin käyttö. Avustajan nut passiosa tai luovuttanut sen toiselle henki-
42956: käytöstä on yleissäännös hallintomenettelylain lölle. Ulkomaalainen tarvitsee passin tai muun
42957: matkustusasiakirjan maassa oleskelua ja maan
42958: (598/82) 6 §:ssä. Hallintomenettelylain 22 § ulkopuolelle tehtäviä matkoja varten. Koska
42959: edellyttää viranomaisten huolehtivan tulkitse-
42960: passi on ainoa kansainvälisesti käytetty asiakir-
42961: misesta ja kääntämisestä asiassa, joka voi tulla ja, josta ulkomaalaisen henkilöllisyys luotetta-
42962: viranomaisten aloitteesta vireille, ellei asian-
42963: vasti voidaan selvittää, ehdotetaan säädettä-
42964: omainen osaa suomea tai ruotsia. Erityisestä väksi, että muukalaispassiin voidaan tehdä
42965: syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemi- merkintä, mikäli passissa olevat tiedot perus-
42966: sesta myös muissa asioissa. tuvat vain ulkomaalaiselta itseltään saatuun
42967: Ulkomaalaisasioiden erityisluonne huo- tietoon tai asiakirjaan, jolla ei ole passin luo-
42968: mioon ottaen ehdotetaan avustajan ja tulkin tettavuutta.
42969: käytöstä otettavaksi ulkomaalaislakiin erillinen Muukalaispassin saamisen edellytyksenä olisi
42970: säännös. se, että ulkomaalainen luovuttaisi hallussaan
42971: 3 §. Maahantulo- ja maastalähtöpaikat. Py- mahdollisesti olevan matkustusasiakirjan sisä-
42972: kälään ehdotetaan otettavaksi passilain (642/ asiainministeriölle. Tällä tavalla on tarkoitus
42973: 86) 11 §:n 1 momenttia vastaavat säännökset. estää passin luovuttaminen toiselle henkilölle.
42974: 4 §. Passi. Pykälä vastaa voimassa olevan 6 §. Pakolaisen matkustusasiakirja. Pykäläs-
42975: lain 4 §:ää, mutta sitä on täsmennetty mainin- sä säädetään pakolaisten oikeusasemaa koske-
42976: nalla, että ulkomaalaisella tulee myös maassa van yleissopimuksen (SopS 77 /68) 28 artiklassa
42977: oleskellessaan olla voimassa oleva passi. Passin tarkoitetusta matkustusasiakirjasta. Sisäasiain-
42978: puuttuminen on karkotusperuste. ministeriö myöntäisi pakolaisen matkustusasia-
42979: Sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi kirjan 37 §:ssä tarkoitetulle pakolaiselle. Pako-
42980: pykälän 2 momentin osalta siten, että sanan laisen matkustusasiakirjan ottamiseen ei kui-
42981: 8 1990 vp. - HE n:o 47
42982:
42983: tenkaan olisi velvollisuutta, vaan ulkomaalai- Työntekotarkoituksessa tai pysyvatsempaa
42984: nen voisi halutessaan edelleen käyttää hallus- oleskelua varten maahan saapuva ulkomaalai-
42985: saan olevaa matkustusasiakirjaa. nen tarvitsee oleskeluluvan. Jos oleskelulupaa
42986: Pakolaisen matkustusasiakirjaan ehdotetaan ei ole maahan saapuessa, se voidaan myöntää
42987: voitavan, samoin kuin muukalaispassiinkin, 20 §:ssä mainituin edellytyksin.
42988: tehdä merkintä siitä, että asiakirjan haltijan 9 §. Liikkumisoikeus. Maassa laillisesti oles-
42989: henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan. kelevalla ulkomaalaisella on pääsääntöisesti sa-
42990: Pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleisso- ma liikkumisoikeus kuin maan omilla kansalai-
42991: pimuksessa edellytetään, että pakolaiselle silla. Liikkumisrajoituksia on muun muassa
42992: myönnetään pakolaisen matkustusasiakirja, rajavyöhykelaissa (403/ 47).
42993: vaikka hänen henkilöllisyyttään ei ole kyetty Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan
42994: varmistamaan. lain 27 §:ää.
42995: Pakolaisen matkustusasiakirjan saamisen JO §.Pohjoismaiden kansalaisten maahantu-
42996: edellytyksenä olisi, että ulkomaalainen luovut- lo, oleskelu ja työnteko. Voimassa olevan ul-
42997: taa hallussaan olevan matkustusasiakirjan sisä- komaalaislain 17 §:ään sisältyvää säännöstä
42998: asiainministeriölle. ehdotetaan selvennettäväksi siten, että siitä
42999: 7 §. Muukalaispassin ja pakolaisen matkus- poistetaan sanat "ja viisumia". Muutoin ehdo-
43000: tusasiakirjan palauttaminen. Muukalaispassi ja tetaan, että pykälä säilytetään samanlaisena
43001: pakolaisen matkustusasiakirja tulisi ehdotuk- kuin se on voimassa olevassa laissa.
43002: sen mukaan palauttaa sisäasiainministeriölle,
43003: kun syy, johon asiakirjan antaminen perustui,
43004: on lakannut olemasta. 2 luku. Matkailu
43005: 8 §. Lupa maahan saapumiseen ja maassa
43006: oleskeluun. Kansainvälisen oikeuden mukaan
43007: ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta pääs- 11 §. Viisumi. Nykyisen ulkomaalaislain mu-
43008: tä vieraaseen valtioon, oleskella siellä eikä kaan sekä matkailutarkoituksessa että määrä-
43009: tehdä siellä työtä. Ulkomaalaisella tulee vieraa- aikaisesti tai pysyvästi maahan saapuva saa
43010: seen valtioon saapuessaan ja siellä oleskelles- Suomen edustustosta viisumin. Viisumi voi-
43011: saan olla asianomaisen valtion viranomaisen daan myöntää enintään kolmeksi kuukaudeksi.
43012: antama lupa. Tällainen lupa on matkailijoiden Viisumi ja oleskelulupa ehdotetaan erotetta-
43013: ja heihin rinnastettavien ulkomaalaisten osalta vaksi toisistaan. Matkailu- tai muussa lyhyt-
43014: viisumi ja muussa kuin matkailutarkoituksessa aikaisessa tarkoituksessa enintään kolmeksi
43015: saapuvien osalta oleskelulupa. Matkailun hel- kuukaudeksi maahan saapuvalle myönnetään
43016: pottamiseksi Suomi on solminut viisumiva- viisumi. Sen sijaan ulkomaalaiselle, joka saa-
43017: paussopimuksen noin 80 valtion kanssa. Viisu- puu maahan tarkoituksenaan oleskella Suo-
43018: mivapaussopimusten mukainen viisumivapaus messa määräaikaisesti tai pysyvästi taikka, jo-
43019: ei kuitenkaan koske ulkomaalaisia, joiden ka aikoo Suomessa ryhtyä ansiotyöhön, myön-
43020: maahantulon tarkoituksena on työnteko tai yli netään jo edustustosta riittävän pituinen oles-
43021: kolmen kuukauden oleskelu. kelulupa.
43022: Maahan ilman viisumia saapuvalle ulkomaa- Viisumin ja oleskeluluvan hakemista varten
43023: laiselle voitaisiin myöntää viisumi rajanylitys- olisi selvyyden vuoksi eri lomakkeet. Lomak-
43024: paikalla, jos hän esittää painavan syyn, miksi keella olisi ohjeet luvan hakemista varten sekä
43025: viisumia ei ole ennakolta hankittu. Painavana lisäksi ohjeet hakemuksen vastaanottajaa var-
43026: syynä voitaisiin pitää esimerkiksi Suomen ten. Näin voitaisiin välttyä asian käsittelyä
43027: edustuston puuttumista ulkomaalaisen koti- tai pitkittäviltä hakemuksen täydennyspyynnöiltä,
43028: oleskeluvaltiosta, hankalaa matkaa Suomen ja hakemus voitaisiin ratkaista pelkästään ha-
43029: edustustoon tai sitä, että ulkomaalainen on kemusasiakirjojen perusteella.
43030: saanut viranomaiselta virheellisiä viisumiohjei- Viisumin ja oleskeluluvan voimassaolo edel-
43031: ta. lyttäisi voimassaolevaa passia tai muuta mat-
43032: Viisumin myöntämisen edellytysten tutkinta kustusasiakirjaa.
43033: ja viisumin antaminen ei yksittäistapauksessa 12 §. Viisumilajit. Viisumilajit tulisi määri-
43034: kuitenkaan saisi tarpeettomasti hidastaa mui- tellä laissa. Tästä syystä ulkomaalaisasetuksen
43035: den samanaikaisesti maahan saapuvien passin- 4 §:ää vastaavat säännökset ehdotetaan otetta-
43036: tarkastusta. vaksi lakiin.
43037: 1990 vp. - HE n:o 47 9
43038:
43039: Viisumilajeihin ei sinänsä ehdoteta muutok- 3 luku. Oleskelu
43040: sia. Pohjoismaisen passivapauden johdosta
43041: kertaviisumi oikeuttaa yhteen saapumiskertaan 15 §. 0/eske/u/upa. Muussa kuin matkailu-
43042: Pohjoismaiden ulkopuolelta, mutta useaan tarkoituksessa tai siihen verrattavassa, lyhyt-
43043: Pohjoismaista. Tästä otettaisiin säännös ase- aikaisen oleskelun tarkoituksessa Suomeen saa-
43044: tukseen. Toistuvaisviisumi myönnettäisiin ul- puvalla ulkomaalaisella tulee olla oleskelulupa
43045: komaalaiselle, jolla on usein toistuva tarve maahan saapuessaan. Matkailijoiden lisäksi
43046: käydä maassa. Tällaisina voitaisiin pitää muun muita lyhytaikaisessa, tilapäisen oleskelun tar-
43047: muassa luennoitsijoita, liikemiehiä, monikan- koituksessa maahan saapuvia ovat muun mu-
43048: sallisten yritysten henkilöstöä tarkastuskäynnil- assa liikemiehet ja kokousedustajat.
43049: lä tai ulkomaalaista, joka itse asuu muualla, Oleskeluluvan haltija voi saapua maahan
43050: mutta jonka perhe on Suomessa. niin usein kuin haluaa luvan ollessa voimassa.
43051: Aikaa, joksi viisumi voidaan myöntää, eh- Oleskelulupa merkitään ulkomaalaisen pas-
43052: dotetaan toistuvaisviisumin ja paluuviisumin siin, joten oleskeluluvan voimassaolo edellyt-
43053: osalta pidennettäväksi. Nämä viisumit voitai- tää passin voimassaoloa.
43054: siin tarvittaessa myöntää ulkomaalaisen passin 16 §. 0/eske/u/upa/ajit. Oleskeluluvan lajeja
43055: koko voimassaoloajaksi. Nykyään nämä viisu- ovat määräaikainen ja pysyvä oleskelulupa.
43056: mit voidaan antaa enintään kahdeksi vuodeksi. Määräaikainen oleskelulupa myönnettäisiin vä-
43057: 13 §. Viisumin myöntäminen. Viisumin hintään yhdeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
43058: myöntäjäviranomaista ei ehdoteta muutetta- Ulkomaalaisasetuksen 9 §:ssä nykyisin olevan
43059: vaksi. Sen myöntäisi edelleen Suomen edustus- säännöksen sanamuotoa on tarkoituksellisesti
43060: to. Viisumin myöntämistä koskevaan pykälään muutettu sen käsityksen välttämiseksi, että lu-
43061: ehdotaan nykyisen ulkomaalaisasetuksen 6 §:n pa ensimmäisellä kerralla myönnettäisiin yleen-
43062: 2 momentin ensimmäistä virkettä vastaavaa sä vain yhdeksi vuodeksi. Luvan myöntäjä
43063: säännöstä ulkoasiainministeriön edustustoille harkitsee tapauskohtaisesti luvan voimassaolo-
43064: antamista ohjeista. Pääperiaatteena on, että ajan. Oleskelulupa olisi tarkoituksenmukaista
43065: viisumi mahdollisimman monissa tapauksissa myöntää ulkomaalaisen määräaikaisen oleske-
43066: myönnetään edustustoissa tapahtuvan harkin- lun koko kestoajaksi. Luonnollisesti silloin,
43067: nan perusteella. kun ulkomaalainen hakee lupaa vuotta lyhy-
43068: Maahan ilman viisumia saapuvalle myöntää emmäksi ajaksi, hänelle myönnettäisiin tällai-
43069: viisumin säännönmukaisesti passintarkastusvi- nen lupa.
43070: ranomainen. Myös sisäasiainministeriö voi Pykälään ehdotetaan säännöstä siitä, että
43071: myöntää viisumin viisumitta saapuvalle. Viisu- entiselle Suomen kansalaiselle ja ulkomaalai-
43072: min myöntämisen edellytyksistä on säännös selle, jonka vanhemmista ainakin toinen on tai
43073: 8 §:ssä. on ollut Suomen kansalainen, myönnettäisiin
43074: 14 §. Viisumin peruuttaminen ja raukeami- ensimmamen oleskelupa säännönmukaisesti
43075: nen. Viisumin peruuttaminen on voimassa ole- kahdeksi vuodeksi, jollei hän hae lyhyempää
43076: van ulkomaalaislain mukaan mahdollista eri- oleskelulupaa. Tämän jälkeen suomalaista syn-
43077: tyisestä syystä. Ulkomaalaisen oikeusturva typerää oleville ulkomaalaisille tulisi myöntää
43078: edellyttää, että peruuttamisen syyt on laissa pysyvä oleskelulupa.
43079: lueteltu. Tarkoituksenmukaisena on pidettävä, että
43080: Viisumin peruuttajaksi ehdotetaan myös kahden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu oikeut-
43081: edustuston myöntämän viisumin osalta sisäasi- taa ulkomaalaisen saamaan pysyvän oleskelu-
43082: ainministeriötä. Jos ulkomaalainen ei vielä ole luvan, jollei luvan myöntämistä vastaan ole
43083: saapunut Suomeen, edustusto voisi peruuttaa erityisiä syitä. Tällaisina syinä voitaisiin maini-
43084: myöntämänsä viisumin. Voimassa olevan lain ta ulkomaalaisen syyllistyminen rikoksiin tai
43085: mukaan edustuston myöntämän viisumin pe- muuten moitittavaan käyttäytymiseen, joka ei
43086: ruuttaa ulkoasiainministeriö. Ulkoasiainminis- kuitenkaan olisi niin vakavaa, että se aiheuttai-
43087: teriöllä ei ole viisumin myöntämisen perusteena si maasta karkottamisen tai oleskeluluvan pe-
43088: olleita asiakirjoja hallussaan eikä muitakaan ruuttamisen.
43089: mahdollisia ulkomaalaista koskevia tietoja. Pysyvä oleskelulupa oikeuttaisi oleskele-
43090: Viisumin raukeamisesta ehdotetaan selvyy- maan Suomessa ilman määräaikaa, ja se sisäl-
43091: den vuoksi säädettäväksi samassa pykälässä täisi myös oikeuden työskennellä Suomessa
43092: kuin viisumin peruuttamisesta. ilman erillistä työlupaa. Pysyvän oleskeluluvan
43093:
43094: 2 300447Y
43095: 10 1990 vp. - HE n:o 47
43096:
43097: voimassaolo edellyttäisi aina kuitenkin sitä, malaisen oppilaitoksen tai sitä vastaavan oppi-
43098: että ulkomaalaisen passi on voimassa. laitoksen opiskelijoille myönnettävän vuotui-
43099: Opiskelijalla, jonka maahantulon tarkoituk- sen valtion opintotuen enimmäismäärää. Vaa-
43100: sena on opintojen harjoittaminen ja jonka dittavan rahatalletuksen määrää voitaisiin vä-
43101: opiskelujen päätyttyä odotetaan palaavan koti- hentää, jos opiskelija voisi osoittaa elinkustan-
43102: maahansa, ei kuitenkaan olisi oikeutta pysy- nustensa olevan valtion opintotuen määrää
43103: vään oleskelulupaan. Sama koskee muun mu- pienempi esimerkiksi maksuttoman asunnon
43104: assa harjoittelijoita ja muita määräaikaista teh- ansiosta. Rahatalletus olisi luonnollisesti opis-
43105: tävää suorittamaan saapuvia. Määräaikaisesti kelijan käytössä.
43106: maassa oleskelevankin ulkomaalaisen tai opis- Rahatalletusta ei vaadittaisi sellaisilta opis-
43107: kelijan oleskelu muuttuu pysyväksi, kun maas- kelijoilta, jotka ovat opiskeluaan varten saa-
43108: sa oleskelun peruste muuttuu, jos hän esimer- neet stipendin tai apurahan tai jotka osallistu-
43109: kiksi solmii avioliiton tai saa lapsen Suomen vat valtion tai oppilaitoksen ulkomaisen osa-
43110: kansalaisen kanssa. Kahden vuoden kuluttua puolen kanssa tekemään sopimukseen perus-
43111: oleskelun perusteen muuttumisesta ulkomaalai- tuvaan opiskelij avaihtoon.
43112: nen on oikeutettu saamaan pysyvän oleskelulu- Pykälän mukaan oleskelulupa voidaan
43113: van. myöntää myös, jos hakijalle voidaan myöntää
43114: Opiskelijalle oleskelulupa myönnettäisiin työlupa ja hän täten pystyy työtä tekemällä
43115: pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi kerrallaan, elättämään itsensä Suomessa. Myös silloin,
43116: jos hänellä on opiskeluoikeus jossakin oppilai- kun ulkomaalaisen toimeentulo Suomessa
43117: toksessa eikä hän ole pyytänyt oleskelulupaa muutoin on turvattu, voitaisiin hänelle myön-
43118: lyhyemmäksi ajaksi. Uutta oleskelulupaa tää oleskelulupa.
43119: myönnettäessä voitaisiin edellyttää selvitystä Oleskelulupa voitaisiin myöntää myös sil-
43120: siitä, että opiskelija edelleen harjoittaa opinto- loin, kun sen myöntämistä puoltaa painava
43121: ja. humanitaarinen tai muu erityinen syy. Paina-
43122: 17 §. Oleskeluluvan myöntäminen ulkomail- vana humanitaarisena syynä voitaisiin pitää
43123: la. Oleskeluluvan myöntäisi ulkomailla Suo- ulkomaalaisen koti- tai vakinaisessa asuin-
43124: men edustusto. Ulkomaalaisen tulisi jättää maassa vallitsevan sisällissodan tai tapahtu-
43125: oleskelulupahakemuksensa ulkomailla koti- tai neen luonnonmullistuksen aiheuttamaa katas-
43126: asuinmaassaan olevalle Suomen edustustolle. trofitilannetta. Muuna erityisenä syynä tulisi
43127: Pykälään ehdotetaan lisäksi säännöstä ulko- kyseeseen esimerkiksi ulkomaalaisen halu pe-
43128: asiainministeriön ohjeista edustustoille. Näissä rehtyä suomalaiseen kulttuuriin. Tällöinkin tie-
43129: ohjeissa määritellään täsmällisesti, missä ta- tysti edellytetään, että ulkomaalaisen toimeen-
43130: pauksissa oleskelulupa voidaan myöntää pyy- tulo ja asunto Suomessa ovat turvatut.
43131: tämättä siitä lausuntoa Suomesta. 19 §. Oleskeluluvan myöntäminen Suomes-
43132: 18 §. Edellytykset oleskeluluvan myöntämi- sa. Jatko-oleskeluluvan myöntäisi yleensä pai-
43133: selle ulkomailla. Pykälässä ehdotetaan säädet- kallispoliisi. Kuten jo ulkomaalaistoimikunta
43134: täväksi oleskeluluvan myöntämisen edellytyk- 1976 mietinnössään katsoi (komiteanmietintö
43135: sistä. 1977:71 ), ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
43136: Mikäli ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suo- na, että ministeriö toistuvasti ratkaisee yksittäi-
43137: messa taikka ulkomaalaisella on muu side Suo- siä lupahakemuksia. Tuhansien yksittäisten ha-
43138: meen, voitaisiin hänelle myöntää oleskelulupa. kemusten käsittely vie huomattavan osan ulko-
43139: Lähiomaisella tarkoitetaan avio- tai avopuoli- maalaiskeskuksen voimavaroja hallinnonalan
43140: soa, alle 18-vuotiaita naimattomia lapsia sekä yleisten linjaratkaisujen valmistelusta. Hallin-
43141: vanhempia. Lähiomaisena pidetään lisäksi non kehittämisen yleisten periaatteiden mu-
43142: muuta sukulaista, joka on täysin riippuvainen kaista on, että päätösvaltaa siirretään paikallis-
43143: Suomessa pysyvästi asuvasta ainoasta omaises- poliisille, jolla on asian ratkaisemiseen riittävä
43144: taan. asiantuntemus. Luvan myöntämisen siirto pai-
43145: Oleskelulupa voitaisiin myöntää myös Suo- kallispoliisille koskisi myös kahden vuoden
43146: messa tapahtuvaa opiskelua varten. Opiskeli- maassa oleskelun jälkeen myönnettävää pysy-
43147: jan elinkustannusten kattamiseksi voitaisiin vää oleskelulupaa. Jollei paikallispoliisi erityi-
43148: edellyttää, ennen kuin lupa myönnetään, että sestä syystä katso voivansa myöntää pysyvää
43149: opiskelija tallettaa suomalaiseen pankkiin sum- oleskelulupaa, tulee sen saattaa asia sisäasiain-
43150: man, joka vastaa enintään asianomaisen suo- ministeriön ratkaistavaksi. Pysyvän oleskelulu-
43151: 1990 vp. - HE n:o 47 11
43152:
43153: van epaamtseen olisi oikeus hakea muutosta esimerkiksi sitä, että luvan hakijalla on Suo-
43154: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. messa asuvan henkilön kanssa yhteinen lapsi
43155: Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle oles- tai että hän on viisumivapaana turistina osallis-
43156: keluluvan myöntäisi ehdotuksen mukaan sisä- tunut oppilaitoksen pääsykokeeseen ja hyväk-
43157: asiainministeriö. sytty opiskelemaan.
43158: Ulkoasiainministeriö myöntää ehdotuksen Jatko-oleskeluluvan tai pysyvän oleskelulu-
43159: mukaan edelleen oleskeluluvan vieraiden valti- van osalta ei katsota olevan tarpeen ehdottaa
43160: oiden edustajille ja heidän perheittensä jäsenil- laissa säädettäväksi muita erityisiä edellytyksiä.
43161: le. Vieraan valtion edustuston palveluksessa 21 §. Oleskeluluvan peruuttaminen. Oleske-
43162: oleville kolmannen valtion kansalaisille samoin lulupa tulee voida peruuttaa paitsi ulkomaalai-
43163: kuin vieraiden valtioiden edustajien henkilö- sen omasta pyynnöstä myös viranomaisaloittei-
43164: kohtaisessa palveluksessa oleville antaisi oles- sesti.
43165: keluluvan kuitenkin paikallispoliisi tai sisäasi- Viranomaisaloitteinen peruuttaminen tulisi
43166: ainministeriö. kyseeseen lähinnä silloin, kun ulkomaalainen
43167: 20 §. Edellytykset oleskeluluvan myöntämi- on saanut luvan antamalla vääriä tietoja. Oles-
43168: selle Suomessa. Oleskelulupa tulisi olla maa- keluluvan peruuttaminen olisi maasta karkot-
43169: han saapuessa. Mikäli oleskelulupaa ei maahan tamiseen verrattuna lievemmän asteinen keino
43170: saapuessa ole, voitaisiin se Suomessa myöntää velvoittaa ulkomaalainen poistumaan maasta
43171: vain laissa erikseen säädetyissä tapauksissa. silloin, kun hän on erehdyttämällä saanut lu-
43172: Matkailutarkoituksessa tai muussa lyhytaikai- van oleskella maassa. Oleskeluluvan peruutta-
43173: sessa tarkoituksessa (viisumivapaasti tai viisu- miseen ei voida liittää maahantulokieltoa, joka
43174: milla) maahan saapunut ei pääsääntöisesti voisi estää saapumisen kaikkiin Pohjoismaihin il-
43175: saada Suomessa oleskelulupaa. Tämä ei kui- man erityistä lupaa.
43176: tenkaan estäisi entistä Suomen kansalaista tai Määräaikainen oleskelupa tulisi voida pe-
43177: Suomessa asuvan henkilön avio- tai avopuoli- ruuttaa väärien tietojen antamisen lisäksi myös
43178: soa ja lapsia sekä eräisiin muihin ryhmiin muusta painavasta syystä. Tällaisena syynä
43179: kuuluvia henkilöitä saamasta oleskelulupaa, voitaisiin pitää ulkomaalaisen maahantulope-
43180: vaikka heillä ei sitä maahan saapuessaan olisi- rusteiden oleellista muuttumista tai sitä, että
43181: kaan ollut. ulkomaalainen on toistuvasti laiminlyönyt työ-
43182: Entisen Suomen kansalaisen kanssa samassa luvan hankkimisen, kun sellainen vaaditaan.
43183: asemassa voidaan katsoa olevan ulkomaalai- Mikäli ulkomaalainen on esimerkiksi saanut
43184: sen, jonka sukujuuret ovat Suomessa, eli jonka luvan avioiduttuaan Suomen kansalaisen tai
43185: vanhemmista ainakin toinen on tai on ollut Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen
43186: Suomen kansalainen. kanssa ja avioliitto lyhyehkön aikaa kestetty-
43187: Ennen Suomeen saapumista solmitun avio- ään purkautuu, voitaisiin hänen oleskelulupan-
43188: tai avoliiton tulee olla todellinen eikä maahan- sa peruuttaa. Mikäli puolisot ovat asuneet
43189: tulosäännösten kiertämistä varten solmittu. Suomessa yhdessä yli kaksi vuotta tai jos
43190: Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomaalaisella on alaikäinen lapsi, ei oleske-
43191: yhdessä asuminen on alkanut jo ennen Suo- luluvan peruuttaminen voine tulla kyseeseen.
43192: meen saapumista, jolloin esimerkiksi yhtä Säännöstä voitaisiin soveltaa myös, mikäli
43193: vuotta voitaisiin pitää suuntaa antavana aika- opiskelijana oleskeluluvan saanut keskeyttää
43194: rajana. opiskelunsa.
43195: Oleskelulupa myönnetään luonnollisesti sil- Peruuttajaviranomaisena toimisi hallinto-
43196: loin, kun ulkomaalaiselle on annettu Suomessa oikeudellisten periaatteiden mukaisesti luvan
43197: turvapaikka tai kun hänet on otettu Suomeen antanut viranomainen. Poikkeuksena olisi kui-
43198: Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain tenkin edustuston myöntämä lupa, jonka osal-
43199: päävaltuutetun hyväksymänä pakolaisena. ta peruuttajaksi ehdotetaan sisäasiainministeri-
43200: Oleskelulupa voidaan myöntää myös, kun ul- ötä silloin, kun ulkomaalainen on jo saapunut
43201: komaalaisen on todettu olevan suojelun tar- Suomeen. Ulkoasiainministeriöllä tai edustus-
43202: peessa tai luvan antaminen on perusteltua pai- tolla ei ole enää tällöin ulkomaalaista koskevia
43203: navasta humanitaarisesta tai muusta erityisestä asiakirjoja hallussaan, eikä niillä näin ollen ole
43204: syystä. mahdollisuutta ratkaista kysymystä oleskelulu-
43205: Tapauksena, jolloin oleskeluluvan epäämi- van peruuttamisesta. Oleskeluluvan peruutta-
43206: nen olisi ilmeisen kohtuutonta, voidaan pitää mista koskevaan päätökseen ulkomaalaisella
43207: 12 1990 vp. - HE n:o 47
43208:
43209: olisi oikeus hakea muutosta. Tästä säädettäi- Vaatimus työluvan hankkimisesta ennen
43210: siin muutoksenhakua koskevassa luvussa. maahantuloa on tarpeen sen vuoksi, että tällä
43211: 22 §. Oleskeluluvan raukeaminen. Säännös tavoin ulkomaisen työvoiman maahantulo on
43212: siitä, että oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaa- tarvittaessa säänneltävissä. Työlupa voidaan
43213: lainen karkotetaan maasta, on otettu oleskelu- antaa maahantulon jälkeen, milloin ulkomaa-
43214: luvan muiden raukeamisperusteiden yhteyteen. lainen ei aiemmin ole ollut velvollinen hankki-
43215: Ehdotetaan, että ulkomaalaiselle annettu maan työlupaa tai mikäli työluvan epääminen
43216: oleskelulupa raukeaa, kun hän on ilmoittanut olisi ilmeisen kohtuutonta. Ulkomaalainen, jo-
43217: muuttavansa pois maasta. Ulkomaalaisen ka aiemmin ei ole ollut velvollinen hankkimaan
43218: muutettua maasta luvan voimassaoloa ei voida työlupaa on esimerkiksi opiskelija, joka opin-
43219: pitää perusteltuna. tonsa päätettyään on saanut luvan jäädä maa-
43220: Edelliseen rinnastettavissa olevana tilanteena han tai joka opiskeluaikanaan haluaa tehdä
43221: on pidettävä sitä, että ulkomaalainen on mat- muuta kuin osa-aikaista tai loma-ajan työtä.
43222: kustanut pois maasta ja oleskellut kaksi vuotta Kansainvälistymisen ja kansainvälisen kanssa-
43223: maan ulkopuolella. Ehdotuksen mukaan myös käymisen lisääntyminen edellyttää, että muun
43224: tällöin on ulkomaalaisen oleskelulupa pääsään- muassa yritysten toiminnan kannalta tarpeelli-
43225: töisesti katsottava rauenneeksi. Mikäli ulko- siin työlupiin suhtaudutaan joustavasti.
43226: maalainen kuitenkin on tehnyt hakemuksen, Pykäläehdotuksessa on otettu huomioon eh-
43227: jossa hän pyytää, että oleskelulupa ei maasta dotetut säännökset työlupavelvollisuudesta va-
43228: poissaolon vuoksi raukea ja esittänyt maasta pautetuista.
43229: poissaolon syyksi omaisten tapaamisen, tervey- Suomalaiseen alukseen Suomessa patkattava
43230: denhuollon, opiskelun tai muun vastaavan hy- ulkomaalainen tarvitsisi myös työluvan. Työ-
43231: . väksyttävän syyn, voidaan hänen oleskelulu- ministeriö voisi kuitenkin määrätä asiasta toi-
43232: pansa edelleen katsoa olevan voimassa. Pää- sinkin.
43233: töksen asiasta tekee ehdotuksen mukaan sisä- 25 §. Työlupavelvollisuudesta vapautetut.
43234: asiainministeriö. Ehdotetaan, että pykälässä mainituilta ulko-
43235: maalaisilta ei vaadittaisi työlupaa, vaan heille
43236: annettavaan oleskelulupaan sisältyisi oikeus
43237: 4 luku. Työnteko myös tehdä Suomessa ansiotyötä. Koska työlli-
43238: syysnäkökohtiin ei näissä tapauksissa vakiintu-
43239: 23 §. Työlupa. Työlupaa koskevat säännök- neen käytännön mukaan kiinnitetä huomiota,
43240: set ehdotetaan otettaviksi lakiin. Ne vastaavat voidaan työlupavelvollisuus poistaa. Työnteko
43241: sisällöltään ulkomaalaisasetuksen 10 §:n sään- edellyttäisi aina kuitenkin oleskeluluvan voi-
43242: nöksiä. Ehdotetaan, että työlupien osalta siir- massaoloa.
43243: ryttäisiin entistä enemmän työnantajakohtaisis- Työlupavelvollisuudesta vapautettujen oles-
43244: ta luvista työalakohtaisiin lupiin. kelulupaan tulisi tehdä vapautuksesta merkin-
43245: Työlupia ei ole tarkoituksenmukaista sitoa tä, koska muutoin esimerkiksi työnantaja ei
43246: pelkästään työsuhteeseen. Vuonna 1989 pois- voi tietää, että kyse on henkilöstä, jolta erillis-
43247: tettiin useat niistä rajoituksista, jotka estivät tä työlupaa ei vaadita.
43248: ulkomaalaisen nimittämisen julkiseen virkaan. Pysyvän oleskeluluvan saaneelta ei vaadita
43249: Täten on odotettavissa, että ulkomaalaisia tu- työlupaa. Kyse on tällaisen henkilön kohdalla
43250: lee nykyistä enemmän hakeutumaan sekä kun- jo maassa olevasta työvoimasta eikä työvoi-
43251: nan että valtion virkoihin. Lisäksi lyhytaikai- man maahanmuutosta.
43252: nen tai muu määräaikainen työskentely ilman Sellaisten ulkomaalaisten paluumuuttoa, jot-
43253: työsuhdetta tiettyyn työnantajaan tulee yleisty- ka ovat entisiä Suomen kansalaisia tai joiden
43254: mään. vanhemmista toinen on tai on ollut Suomen
43255: 24 §. Työlupavelvo/lisuus. Työlupajärjestel- kansalainen, tulee edistää. Tästä syystä ehdote-
43256: mä on tarpeellinen yleisesti hyväksyttynä ulko- taan, että heiltä ei vaadittaisi työlupaa. Työlu-
43257: maisen työvoiman sääntelyn välineenä. van edellyttäminen ja työpaikan hankkiminen
43258: Sellaisen ulkomaisen työvoiman maahantu- ennalta on joissakin tapauksissa saattanut jopa
43259: loon, joka ei kilpaile suomalaisten kanssa sa- olla paluumuuton esteenä.
43260: moista työpaikoista ja joka on suomalaisia Yksilön kannalta on perusteltua se, että
43261: työmarkkinoita täydentävä, tulee työlupahar- Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi
43262: kinnassa suhtautua sallivasti. asuvan henkilön puolisoita ei edellytetä työlu-
43263: 1990 vp. - HE n:o 47 13
43264:
43265: paa. Saman tulisi koskea myös tällaisen henki- Ia. Säännös ehdotetaan tästä syystä otettavaksi
43266: lön lasta. Lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka lakiin.
43267: on alle 18-vuotias ja joka ei ole naimisissa. Tietyillä aloilla asetetaan työntekijälle ter-
43268: Suomeen hyväksytyiltä pakolaisilta ja henki- veydentilaa, ammattitaitoa, koulutusta, työko-
43269: löiltä, joiden on katsottu olevan suojelun tar- kemusta tai kunniallisuutta koskevia vaatimuk-
43270: peessa, ei edellytetä työlupaa. sia. Pykälässä tarkoitetut selvitykset koskevat
43271: Opiskelijan oikeus työskennellä ilman työlu- näitä ominaisuuksia. Kunniallisuutta koskeva-
43272: paa rajoittuu loma-aikaan ja osa-aikaiseen työ- na voidaan esittää suomalaista rikosrekisteri-
43273: hön. Osa-aikaisena on pidettävä sellaista työtä, otetta vastaava selvitys.
43274: jonka tuntimäärä ei ylitä keskimäärin 20 tuntia 29 §. Työnantajan velvollisuudet. Pykälään
43275: viikossa. Opiskelijan oleskelulupaan tehtäisiin ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan lain
43276: merkintä osa-aikatyön keskimääräisestä viik- 16 §:n 1 momenttia vastaava säännös. Työnan-
43277: kotuntimäärästä. tajan velvollisuutena olisi varmistua, että ulko-
43278: Työlupavelvollisuudesta tehtävien poikkeus- maalaisella, joka on hänen palveluksessaan, on
43279: ten lisäksi on olemassa joukko ammatteja, voimassa oleva työlupa tai että hänet on va-
43280: toimia ja tehtäviä, joiden osalta ei ole tarpeen pautettu työlupavelvollisuudesta
43281: vaatia työlupaa. Näistä toimista ehdotetaan Työsuhteen ehtojen osalta työnantajan tulisi
43282: edelleen säädettäväksi asetuksella. antaa vakuutus siitä, että ne vastaavat suoma-
43283: 26 §. Työluvan myöntäminen. Työluvan laisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä.
43284: myöntäisi ulkomailla sama edustusto, joka
43285: myöntää ulkomaalaiselle oleskeluluvan. Mikäli
43286: oleskelulupahakemuksesta pyydetään lausunto 5 luku. Suoja vainoa vastaan
43287: sisäasiainministeriöltä, hankkisi sisäasiainmi-
43288: nisteriö työviranomaisen lausunnon. Muussa 30 §. Turvapaikan antaminen. Turvapaikan
43289: tapauksessa edustusto hankkisi itse lausunnon hakemista ja antamista koskevat säännökset
43290: suoraan työviranomaiselta. · perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koske-
43291: Voimassa olevan oleskeluluvan haltijalle työ- vaan yleissopimukseen sekä siihen liittyvään
43292: luvan myöntäisi työviranomainen, koska täl- pakolaisten oikeusasemaa koskevaan pöytäkir-
43293: löin eivät ulkomaalaisen maassa oleskelun jaan (SopS 78/68).
43294: edellytykset tule arvioitaviksi. Mikäli ulkomaa- Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso-
43295: laisella ei olisi voimassa olevaa oleskelulupaa, pimuksen ja kansainvälisen oikeuden periaat-
43296: työluvan myöntäisi sisäasiainministeriö tai teiden mukaisesti pakolaisella ei ole oikeutta
43297: jatko-oleskeluluvan yhteydessä paikallinen po- saada turvapaikkaa, vaikka sopimus velvoit-
43298: liisi, joka hankkisi työviranomaisen lausun- taakin olemaan palauttamaita tai karkottamat-
43299: non. ta pakolaista maahan, jossa hänen henkeään
43300: Työluvan peruuttamista koskevaa säännöstä uhataan. Turvapaikan antaminen riippuu siis
43301: ei ehdoteta. Säännös on osoittautunut tarpeet- valtion harkinnasta, eikä pakolaisella ole sub-
43302: tomaksi, ja se voidaan korvata oleskeluluvan jektiivista oikeutta saada turvapaikkaa.
43303: peruuttamista koskevalla säännöksellä. Pykälässä säädettäisiin siitä, milloin turva-
43304: 27 §. Työluvan voimassaoloaika ja työlu- paikka voidaan antaa. Säännöksessä on otettu
43305: paan tehtävät rajoitukset. Työlupa myönnet- huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan
43306: täisiin yleensä vähintään yhdeksi vuodeksi. Sa- yleissopimuksen määräykset. Ammattiyhdis-
43307: namuodolla on pyritty siihen, että luvat yleen- tystoimintaan osallistumisen johdosta tapahtu-
43308: sä olisivat vuotta pitempiä. nutta vainoa voitaisiin myös pitää osoituksena
43309: Työlupaan voitaisiin työllisyysnäkökohdat turvapaikan tarpeesta.
43310: huomioon ottaen tehdä luvan alueellista kel- 31 §. Turvapaikan epääminen. Ehdotuksen
43311: poisuutta koskevia tai työn laatua koskevia mukaan turvapaikka voitaisiin tietyissä ta-
43312: rajoituksia. Myös turvallisuusnäkökohdat tuli- pauksissa jättää antamatta. Luetteloa ei ole
43313: si työlupaa myönnettäessä voida ottaa huo- pidettävä tyhjentävänä.
43314: mioon. Vaikka lakiehdotuksen maastapoistamista
43315: 28 §. Työlupaa varten vaadittavat selvityk- koskevissa säännöksissä ei olekaan katsottu
43316: set. Työlupaa varten vaadittavista selvityksistä aiheelliseksi pakolaisten oikeusasemaa koske-
43317: säädetään asetuksessa. Nykyisen käsityksen van yleissopimuksen 33 artiklan 2 kappaleen
43318: mukaan niistä tulisi kuitenkin säätää lain tasol- sallimin tavoin kansallisen turvallisuuden ni-
43319: 14 1990 vp. - HE n:o 47
43320:
43321: missä poiketa mainitun sopimuksen sisältämäs- tässä ja 37 §:ssä mainittuja sekä turvapaikkaa
43322: tä palauttamiskiellon periaatteesta (non-refou- pyytänyttä, jonka maasta karkotusta ei ole
43323: lement), on turvallisuusnäkökohtien vuoksi ol- lainvoimaisesti ratkaistu.
43324: tava mahdollisuus evätä turvapaikka. Tästä 33 §. Turvapaikkahakemus. Turvapaikkaha-
43325: olisi säännös 1 kohdassa. kemus olisi tehtävä välittömästi ulkomaalaisen
43326: Mikäli ulkomaalainen on tehnyt rikoksen saapuessa maahan tai mahdollisimman pian
43327: rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ih- sen jälkeen. Käytännön lähtökohtana olisi pi-
43328: misyyttä vastaan, sellaisia rikoksia koskevien dettävä, että ulkomaalaista, joka ennen hake-
43329: kansainvälisten sopimusten määritelmien mu- muksen tekemistä on jo jonkin aikaa oleskellut
43330: kaisesti taikka törkeän ei-poliittisen rikoksen, maassa eikä ole käyttänyt hyväkseen mahdolli-
43331: turvapaikka voitaisiin jättää antamatta. Pako- suuksia hakea turvapaikkaa, ei yleensä voitaisi
43332: laisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuk- pitää 30 §:ssä tarkoitettuna pakolaisena. Lyhyt
43333: sen mukaan tällaista ulkomaalaista ei pidetä viivästyminen ei toisaalta saisi yksinään johtaa
43334: pakolaisena. Voitaneen katsoa, että turvapaik- siihen, että ulkomaalainen menettää mahdolli-
43335: ka tulisi evätä myös silloin, kun ulkomaalainen suutensa saada turvapaikka.
43336: on tehnyt törkeän ei-poliittisen rikoksen Suo- Turvapaikka voitaisiin antaa myös silloin,
43337: messa. kun olot ulkomaalaisen kotimaassa tai maassa,
43338: Turvapaikka voitaisiin jättää antamatta jossa hän vakinaisesti asuu, ovat ulkomaalai-
43339: myös silloin, kun ulkomaalainen on jo saanut sen täällä ollessa muuttuneet siten, että turva-
43340: turvapaikan toisessa maassa tai oleskellut toi- paikan antamiselle on perusteltua syytä. Tur-
43341: sessa maassa sellaisen ajan, että hänellä olisi vapaikan antamiseen esillä olevalla perusteella
43342: ollut tilaisuus hakea siellä turvapaikkaa. Esi- tulee sisältyä enemmän harkintaa, koska ulko-
43343: merkiksi liikennevälineen vaihdosta johtuvaa maalainen tässä tapauksessa jo oleskelee Suo-
43344: lyhytaikaista oleskelua kauttakulkuasemalla ei messa.
43345: kuitenkaan voitaisi katsoa oleskeluksi, jonka Turvapaikkahakemuksen jättämisestä ei voi-
43346: aikana olisi ollut tilaisuus hakea turvapaikkaa. massa olevassa ulkomaalaislaissa ole säännös-
43347: Pohjoismaisen passintarkastussopimuksen tä. Asiaa koskevan säännöksen ottamista la-
43348: 10 artiklan sekä sopimukseen 2 päivänä huhti- kiin on pidettävä tärkeänä. Turvapaikkahake-
43349: kuuta 1973 tehdyn lisäyksen mukaan toinen mus tulisi jättää poliisille, passintarkastajalle,
43350: Pohjoismaa sitoutuu tietyin edellytyksin vas- ulkomaalaiskeskukselle tai ulkomaalaisvaltuu-
43351: taanottamaan takaisin ulkomaalaisen, joka on tetulle. Koska turvapaikkahakemus yleensä
43352: tästä valtiosta matkustanut toiseen pohjoismai- tehdään rajalla, ei säännös aiheuttane muutos-
43353: seen valtioon. Ulkomaalaisen olisi tällöin teh- ta nykyiseen käytäntöön. Maassa jo oleskeleva
43354: tävä turvapaikkahakemuksensa vastaanotto- voisi jättää hakemuksensa myös ulkomaalais-
43355: velvollisessa Pohjoismaassa. valtuutetulle, mikäli hän ei haluaisi kääntyä
43356: Turvapaikka voitaisiin jättää antamatta poliisin puoleen. Ulkomaalaisvaltuutetun tulisi
43357: myös silloin, kun siihen ulkomaalaisesta saatu- toimittaa hakemus viipymättä sisäasiainminis-
43358: jen tietojen perusteella on erittäin painavia teriön ulkomaalaiskeskukseen tai poliisille, jot-
43359: syitä. Tällaisena syynä voitaisiin mainita muun ta nämä voisivat päättää asian vaatimista jat-
43360: muassa vaarallinen väkivaltaisuus. kotoimista ja ryhtyä käsittelemään asiaa.
43361: Turvapaikkahakemus tulisi käsitellä kiireelli- 34 §. Turvapaikkahakemuksen ratkaisemi-
43362: senä. nen. Ehdotetaan, että turvapaikan antamisesta
43363: 32 §. Oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi. päättäisi sisäasiainministeriö (ulkomaalaiskes-
43364: Ulkomaalaisen, jonka turvapaikkahakemus on kus). Mikäli sisäasiainministeriö katsoo, että
43365: hylätty, on voitu turvapaikkahakemuksen kä- turvapaikkaa ei tulisi antaa, sen tulee siirtää
43366: sittelyn yhteydessä katsoa olevan suojelun tar- asia uuden elimen, turvapaikkalautakunnan
43367: peessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että ulkomaa- ratkaistavaksi.
43368: laisen ei ole katsottu täyttävän 30 §:ssä säädet- 35 §. Turvapaikka/autakunta. Turvapaikka-
43369: tyjä edellytyksiä, mutta on kuitenkin tullut lautakunnan asettaisi valtioneuvosto viideksi
43370: esiin seikkoja, joiden perusteella voidaan kat- vuodeksi kerrallaan sisäasiainministeriön esi-
43371: soa, että hän ei voi vaaratta palata lähtömaa- tyksestä.
43372: hansa. Lautakunnan puheenjohtajana olisi sisäasi-
43373: Pakolaisen toimeentulon turvaamisesta an- ainministeriön edustaja, ja siihen määrättäisiin
43374: nettu valtioneuvoston päätös (537 /88) koskee jäseniksi ulkoasiainministeriön, oikeusministe-
43375: 1990 vp. - HE n:o 47 15
43376:
43377: non, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suo- kevien tietojen antamiseen julkisuuteen. Erit-
43378: men Punaisen Ristin edustajat. täin painavana syynä voitaisiin tällöin pitää
43379: Pakolaistyö on luonnollinen osa kansainväli- sitä, että asianomainen on jo saattanut asian
43380: sen Punaisen Ristin tehtäväkenttää. Punaisen julkisuuteen. Julkisuuteen antaminen ei kuiten-
43381: Ristin kansainväliset elimet ja suurin osa Pu- kaan milloinkaan saisi vaarantaa asianomaisen
43382: naisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansalli- tai hänen lähiomaistensa turvallisuutta.
43383: sista yhdistyksistä osallistuu pakolaistyöhön 3 7 §. Pakolainen. Pykälässä säädettäisiin,
43384: joko toimittamalla katastrofi- tai kehitysapua kenellä on Suomessa pakolaisasema. Säännök-
43385: selkkausalueille ja ensimmäisiin turvapaikka- sen tarkoituksena ei ole poiketa pakolaisten
43386: maihin tai toimimalla omissa maissaan olevien oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen pako-
43387: pakolaisten hyväksi. Punaisen Ristin kansain- laisen määritelmästä, vaan ainoastaan määri-
43388: välisellä komitealla on tärkeä tehtävä itse konf- tellä, ketkä Suomessa ovat pakolaisia.
43389: liktialueilla maan sisäisten pakolaisten edun Pakolainen on ensinnäkin ulkomaalainen,
43390: valvojana. jolle on Suomessa annettu turvapaikka. Turva-
43391: Suomen Punaisen Ristin tarkoituksena on paikan antaminen tapahtuu ulkomaalaisen
43392: sen säännöt sisältävän asetuksen (416/50) mu- Suomessa tekemän hakemuksen perusteella.
43393: kaan muun muassa harjoittaa ihmisystävällistä Toiseksi pakolaisia ovat ne, joita Suomi
43394: avustustoimintaa. Suomen Punainen Risti voi ottaa Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasi-
43395: kussakin tapauksessa erikseen tehtävin sopi- ain päävaltuutetun pyynnöstä uudelleen sijoi-
43396: muksin ja ehdoin ryhtyä yhteistoimintaan tois- tettaviksi (esimerkiksi kiintiöpakolaiset ja hätä-
43397: ten järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotka tapaukset).
43398: toimivat samojen päämäärien hyväksi kuin Pakolaisen perheenjäsenet, jotka perheenyh-
43399: Punainen Risti. Suomen Punainen Risti on distämisohjelman puitteissa otetaan Suomeen,
43400: joulukuussa 1987 solminut yhteistyösopimuk- ovat myös pakolaisia. Perheenjäseniksi laske-
43401: sen Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain taan avio- tai avopuoliso ja alaikäiset lapset
43402: päävaltuutetun toimiston kanssa. Sopimuksen sekä lisäksi alaikäisen turvapaikan saaneen tai
43403: mukaan Suomen Punainen Risti voi esiintyä kiintiöpakolaisen isä, äiti, alaikäinen sisar ja
43404: tarvittaessa pakolaisasiain päävaltuutetun veli.
43405: edustajana Suomessa pakolaisten suojelua kos- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi myös
43406: kevissa kysymyksissä. pakolaisselvityksen antamisesta. Pakolaisselvi-
43407: Valtioneuvosto määräisi lautakunnan pu- tys on asiakirja, jossa todetaan, että henkilö
43408: heenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jä- on pakolainen. Koska pakolaisasema selviää
43409: senet sekä jokaiselle jäsenelle kaksi henkilö- muun muassa pakolaisen matkustusasiakirjas-
43410: kohtaista varajäsentä. ta, ehdotetaan, että pakolaisselvitys annetaan
43411: vain eri pyynnöstä.
43412: Lautakunta olisi päätösvaltainen, kun pu-
43413: 38 §. Pakolaisuuden lakkaaminen. Ehdotuk-
43414: heenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähin-
43415: seen on otettu pakolaisten oikeusasemaa kos-
43416: tään kaksi muuta jäsentä on läsnä. kevan yleissopimuksen 1 artiklan c kohtaa
43417: Lautakunnalla olisi mahdollisuus harkites- vastaava säännös pakolaisaseman lakkaamises-
43418: saan sen tarpeelliseksi kutsua kokoukseensa ta. Pakolaisaseman lakkaaminen ei tarkoita
43419: turvapaikanhakija, asiantuntijoita sekä tutkin- sitä, että pakolaisena maassa oleskellut henkilö
43420: nan suorittaneen viranomaisen edustaja kuul- joutuisi poistumaan maasta, vaan hän voi jat-
43421: taviksi. kaa oleskeluaan "tavallisena ulkomaalaisena".
43422: 36 §. Turvapaikkahakemusta koskevien asi- Pakolaisaseman lakkaaminen on itsestään
43423: akirjojen salassapito. Yleisten asiakirjain julki- vaikuttava tosiseikka, josta ei tehtäisi erillistä
43424: suudesta annetun lain (83/51) 10 §:n mukaan päätöstä. Lakkaaminen voitaisiin todeta oles-
43425: voidaan lain 9 §:n mukaisesti säätää tai määrä- kelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
43426: tä, että asiakirjan julkaisemiseen on saatava
43427: asiaa käsittelevän tai käsitelleen tai ylemmän
43428: viranomaisen lupa taikka sen suostumus, jota 6 luku. Maahantulon estäminen ja maasta
43429: asiakirja koskee. Pykälässä ehdotetaan säädet- poistaminen
43430: täväksi, että turvapaikka-asiakirjat ja annettu
43431: päätös on pidettävä salassa, mikäli asianomai- 39 §. Rajalta käännyttämisen perusteet. Ra-
43432: nen ei anna suostumustaan tai sisäasiainminis- jalta käännyttämisen perusteista säädetään voi-
43433: teriö erittäin painavasta syystä lupaa niitä kos- massa olevan ulkomaalaislain 8- §:ssä. Rajalta
43434: 16 1990 vp. - HE n:o 47
43435:
43436: käännyttämisen perusteita on ehdotuksessa sel- Ulkomaalainen, jonka perustellusti voidaan
43437: keytetty. Lisäksi ehdotetaan eräitä perusteita epäillä elättävän itsensä täällä epärehellisin kei-
43438: kokonaan poistettavaksi. noin voitaisiin edelleen käännyttää rajalta. Ky-
43439: Pohjoismaisen passintarkastussopimuksen seeseen saattaisi tulla luvaton varojen keräämi-
43440: määräykset on muutosehdotuksessa otettu nen tai muun toiminnan lainvastaisuus. Sään-
43441: huomioon. nöksen sanamuotoa ehdotetaan täsmennettä-
43442: Pykälän 1 momentin mukaan rajalta voitai- väksi siten, että sanan "olettaa" tilalle muute-
43443: siin käännyttää ulkomaalainen, jolla ei ole taan sana "arvioida" (5 kohta).
43444: maahantuloon vaadittavaa passia, viisumia tai Kuudenteen käännyttämisperusteeseen ehdo-
43445: oleskelulupaa (1 kohta). tetaan muiden Pohjoismaiden lainsäädännön
43446: mukaisesti lisättäväksi Suomen ohella "tai
43447: Säännös siitä, että ilman vaadittavaa työlu-
43448: muussa Pohjoismaassa". Rangaistusasteikko
43449: paa maahan pyrkivä voidaan käännyttää rajal-
43450: on nostettu yhteen vuoteen, kuten maasta kar-
43451: ta, ehdotetaan edelleen säilytettäväksi (2 koh-
43452: kottamista (42 §) koskevassa säännöksessä.
43453: ta).
43454: Voimassa olevan ulkomaalaislain 8 §:n 1
43455: Rajalta voitaisiin edelleen käännyttää ulko- momentin 7 kohtaa vastaava säännös ehdote-
43456: maalainen, joka kieltäytyy antamasta passin- taan otettavaksi lakiin sellaisenaan.
43457: tarkastuksessa tarpeellisia tietoja henkilöllisyy- Pykälän 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoi-
43458: destään tai matkastaan. Ulkomaalaisen henki- tetuissa tapauksissa ulkomaalaisen edellytetään
43459: löllisyyden selvittäminen saattaa olla tarpeen jo aiemmin toimineen niin, että hänen perus-
43460: tarkempien tietojen saamiseksi ulkomaalaisesta tellusti voidaan täällä olettaa jatkavan kiellet-
43461: ja hänen maahantulostaan. Sen sijaan ehdote- tyä toimintaa. Kyse voi olla henkilöstä, joka
43462: taan luovuttavaksi käännyttämisperusteena sii- on tuomittu rikoksesta vapausrangaistukseen
43463: tä, että maahan saapuva tahallaan antaa edellä tai jota perustellusti epäillään osallisuudesta
43464: mainituista seikoista vääriä tietoja. Tahallisuu- terroristitoimintaan. Myös kiellettyyn toimin-
43465: den arviointi saattaa rajanylityspaikalla olla taan ilmeisesti tarkoitettujen varusteiden tai
43466: vaikeaa (3 kohta). välineiden mukanaolon voidaan katsoa muo-
43467: Ulkomaalainen, joka tarvittavien varojen dostavan perusteen rajalta käännyttämiseen.
43468: puuttumisen vuoksi on kykenemätön huolehti- Ehdottomana käännyttämisperusteena säilyi-
43469: maan maassa oleskelustaan ja maasta poistu- si edelleen se, että ulkomaalainen on määrätty
43470: misestaan, voitaisiin edelleen käännyttää rajal- maahantulokieltoon Suomessa tai toisessa
43471: ta. Varojen riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin Pohjoismaassa. Kaikki Pohjoismaat käyttävät
43472: huomioon oleskelun arvioitu kesto ja sen tar- maahantulokieltoa maasta karkottamisen lisä-
43473: koitus, majoittumismuoto sekä se, onko ulko- seuraamuksena. Pohjoismaisesta passintarkas-
43474: maalaisella maassa oleva vastaanottaja, jolla tussopimuksesta johtuen maahantulokieltoa
43475: on mahdollisuus, mikäli ulkomaalaisen omat valvotaan yhteisesti siten, että jokainen Poh-
43476: varat eivät riitä, vastata vieraansa maassa oles- JOismaa ottaa maahantulokieltoluetteloonsa
43477: kelusta ja maasta poistumisesta aiheutuvista toisen Pohjoismaan maahantulokieltoon aset-
43478: kustannuksista. Maastapoistumiskustannusten taman ulkomaalaisen ja passintarkastusviran-
43479: arvioimiseen vaikuttaa ulkomaalaisen matkus- omaiset valvovat kiellon noudattamista kussa-
43480: tustapa. Myös pohjoismaisen passintarkastus- kin Pohjoismaassa. Maahantulokielto on siten
43481: sopimuksen mukainen takaisinottovelvollisuus tärkeä ulkomaalaisen valvontakeino.
43482: otettaisiin huomioon (4 kohta). 40 §. Rajalta käännyttäminen. Rajalta kään-
43483: Varojen riittävyyden toteaminen on välttä- nyttäminen olisi suoritettava passintarkastus-
43484: mätöntä ennen kaikkea sen vuoksi, että vältyt- paikalla tai muualla niin pian kuin on voitu
43485: täisiin tilanteilta, jolloin valtio joutuu huolehti- selvittää, voidaanko ulkomaalaisen maahantu-
43486: maan ulkomaalaisen oleskelukustannuksista lo sallia.
43487: sekä hänen maasta poistamisestaan aiheutuvis- Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi non-
43488: ta kuluista, jotka saattavat olla huomattavat. refoulement -periaatteen sisältävä säännös sii-
43489: Lakiin ei enää ehdoteta otettavaksi säännös- tä, että ketään ei saa käännyttää rajalta alueel-
43490: tä siitä, että muusta syystä kuin varojen puut- le, jolla hän voi joutua turvapaikan saamisen
43491: tumisen vuoksi maassa oleskelustaan ja maasta edellytyksiä koskevassa pykälässä (30 §) tar-
43492: poistumisestaan huolehtimaan kykenemätön koitetun vainon kohteeksi tai alueelle, jolta
43493: voitaisiin käännyttää rajalta. hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
43494: 1990 vp. - HE n:o 47 17
43495:
43496: 41 §. Rajalta käännyttämisestä päättäminen. minen saattaa kuitenkin johtua myös siitä, että
43497: Rajalta käännyttämispäätöksen tekemistä kos- ulkomaalainen on saapunut Suomeen' salaa
43498: kevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi si- välttäen maahantulotarkastuksen. Passin tai
43499: ten, että ne vastaavat nykyistä käytäntöä. Ra- viisumin katsottaisiin puuttuvan myös, jos ul-
43500: jalta käännyttämisestä päättäisi siis pääsään- komaalaisella on väärennetty passi tai viisumi.
43501: töisesti passintarkastaja tai poliisi sisäasiainmi- Mikäli ulkomaalaiselta puuttuu oleskelulu-
43502: nisteriön antamien ohjeiden mukaan. pa, voitaisiin hänet myös karkottaa maasta.
43503: Koska on osoittautunut, että tapauksista osa Oleskeluluvan puuttuminen saattaa johtua sii-
43504: on erityisen vaikeita ratkaista, ehdotetaan py- tä, että se on peruutettu, tai siitä, että ulko-
43505: kälään otettavaksi säännös, jonka mukaan maalaisen turvapaikkahakemus on hylätty. Se
43506: passintarkastajan tai poliisin tulee saattaa asia saattaa olla myös osoitus siitä, että ulkomaa-
43507: sisäasiainministeriön ratkaistavaksi, mikäli asi- lainen ei halua ilmoittautua viranomaisille ja
43508: alla on merkitystä käännyttämisperusteiden so- hakea oleskelulupaa.
43509: veltamisen kannalta. Ohjeissa määriteltäisiin Voimassa olevan lain 18 §:n 1 momentin 2 ja
43510: tarkemmin, missä tilanteessa asia on saatettava 3 kohdassa mainittuja seikkoja ei ehdoteta
43511: sisäasiainministeriön ratkaistavaksi. säilytettäväksi perusteina maasta karkottami-
43512: Mikäli ulkomaalainen on hakenut turvapaik- selle. Ulkomaalaisasemaa koskevasta asiasta
43513: kaa, tulisi rajalta käännyttäminen saattaa sisä- annettujen säännösten ja määräysten noudatta-
43514: asiainministeriön päätettäväksi. Päätös asiassa matta jättäminen on muulla tavoin sanktioitu.
43515: voitaisiin tehdä vasta, kun turvapaikkakysy- Lisäksi 2 kohdan säännöstä on harvoin sovel-
43516: mys on ratkaistu. lettu. Mitä taas tulee yhteiskuntaa kohtaan
43517: Raj altakäännyttämispäätöksen perustelemi- laissa säädetyn velvollisuuden täyttämättä jät-
43518: seen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. tämiseen, on tällaisen velvollisuuden täyttämi-
43519: 42 §.Maasta karkottamisen perusteet. Pykä- nen entistä hankalampaa, mikäli velvoitettu
43520: lä vastaa nykyisen ulkomaalaislain 18 §:ää. oleskelee maan ulkopuolella.
43521: Pykälässä on säännökset siitä, milloin ulko- Voimassa olevan lain 18 §:n 1 momentin 4
43522: maalainen voidaan karkottaa maasta. Luettelo kohdan säännökset ehdotetaan otettavaksi la-
43523: karkotusperusteista on tyhjentävä. kiin kahtena eri kohtana. Maassa pysyvästi
43524: Karkottamisperusteita olisi edelleen viisi. Ul- oleskelevat alkoholin tai muun huumaavan
43525: komaalainen voitaisiin karkottaa, mikäli hän aineen väärinkäyttäjät tulisi pyrkiä ensisijaises-
43526: oleskelee maassa ilman vaadittavaa passia, vii- ti ohjaamaan hoitoon. Ulkomaalainen, joka
43527: sumia tai oleskelulupaa (1 kohta). Lievä lai- on lyhyen maassa oleskelun aikana saattanut
43528: minlyönti lupien uusimisessa tai se seikka, että itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itses-
43529: ulkomaalainen on kadottanut passinsa, eikä tään, voitaisiin karkottaa maasta (2 kohta).
43530: vielä ole saanut uutta tilalle, ei luonnollisesti- Säännöksessä tarkoitetaan lähinnä tapausta,
43531: kaan tulisi karkotusperusteena kyseeseen. Pas- jossa ulkomaalainen turistimatkan aikana ku-
43532: sin, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen luttamalla loppuun maassa oleskeluaan ja
43533: ovat myös rajalta käännyttämisperusteita. maasta poistumistaan varten tarpeelliset varat
43534: Tärkeänä on pidettävä, että ulkomaalaiselle, on saattanut itsensä kykenemättömäksi huo-
43535: jolta puuttuu passi, viisumi tai oleskelulupa, lehtimaan itsestään.
43536: varataan ensin tilaisuus itse poistua maasta Maasta voitaisiin edelleen karkottaa myös
43537: omien tai muualta saamiensa varojen turvin, ulkomaalainen, joka on syyllistynyt rikokseen,
43538: ennen kuin häntä ryhdytään valtion varoin josta säädetty rangaistus on vähintään yksi
43539: poistamaan maasta. vuosi vankeutta (3 kohta). Säännöksen mu-
43540: Passi tai muu vastaava asiakirja ovat ainoa kaan voitaisiin karkottaa myös ulkomaalainen,
43541: riittävän luotettava asiakirja, josta ulkomaalai- joka on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.
43542: sen henkilöllisyys voidaan todeta. Tämän Rikokseen syyllistymisen perusteella karkot-
43543: vuoksi ulkomaalaisen maassa oleskelua ei tulisi taminen edellyttää, että ulkomaalainen on tuo-
43544: hyväksyä ilman voimassa olevaa passia. Passin mittu rangaistukseen. Tuomion ei kuitenkaan
43545: puuttuminen saattaa johtua myös sen luvatto- tarvitsisi olla lainvoimainen. Karkottamispää-
43546: masta luovuttamisesta toisen henkilön käyt- tökseen vaikuttaisi rangaistuksen määrän lisäk-
43547: töön. si myös rikoksen laatu.
43548: Viisumin puuttuminen saattaa johtua an- Ulkomaalainen, joka käyttäytymisellään on
43549: teeksiannettavasta seikasta. Viisumin puuttu- osoittanut olevansa vaaraksi muiden henkilö-
43550:
43551: 3 300447Y
43552: 18 1990 vp. - HE n:o 47
43553:
43554: kohtaiselle turvallisuudelle, voitaisiin karkot- ta syntyperää, maasta karkottaminen tuskin
43555: taa maasta (4 kohta). Vaara voi ilmetä esimer- tulee kyseeseen.
43556: kiksi toistuvana väkivaltana muita kohtaan. 44 §. Maasta karkottamisesta päättäminen.
43557: Säännöstä on muutettu siten, että siinä koros- Pykälä on samansisältöinen kuin voimassa ole-
43558: tuu viranomaisen huomattava näyttövelvolli- van lain 19'§. Sitä ehdotetaan kuitenkin muu-
43559: suus. Lähtökohtaisesti vaarallisuustapauksissa tettavaksi siten, että ulkomaalaisvaltuutetulle
43560: tulisi odottaa tuomioistuimen päätöstä ja pe- ja ulkomaalaiselle tulee aina varata tilaisuus
43561: rustella maasta karkottaminen rikosperustei- tulla kuulluksi ulkomaalaisen karkottamista
43562: sesti. koskevassa asiassa.
43563: Ulkomaalainen, joka on ryhtynyt taikka 45 §. Maahantulokielto. Maahantulokieltoa
43564: jonka voidaan aikaisemman toimintansa perus- koskevia säännöksiä ei ehdoteta sisällöllisesti
43565: teella tai muutoin perustellusti olettaa ryhtyvän muutettaviksi verrattuna voimassa olevaan la-
43566: sabotaasiin, vakoiluun, luvattomaan tieduste- kiin.
43567: lutoimintaan taikka Suomen suhteita vieraa- Maahantulokiellon määräämisestä ilmoite-
43568: seen valtion vaarantavaan toimintaan, voitai- taan muihin Pohjoismaihin ja kaikkien Poh-
43569: siin ehdotuksen mukaan edelleen karkottaa joismaiden maahantulokiellot otetaan Pohjois-
43570: maasta (5 kohta). maille yhteiseen maahantulokieltoluetteloon.
43571: Pakolaisen karkottamista koskeva säännös Maahantulokielto on myös ehdoton rajalta
43572: ehdotetaan pysytettäväksi samanlaisena kuin se käännyttämisperuste pohjoismaisen passintar-
43573: on voimassa olevassa ulkomaalaislaissa. Sään- kastussopimuksen ja ulkomaalaislain mukaan.
43574: nös on sopusoinnussa pakolaisten oikeus- Maahantulokiellon peruuttamisen osalta eh-
43575: asemaa koskevan sopimuksen 32 ja 33 artiklan dotetaan lakiin otettaviksi ne perusteet, jolloin
43576: kanssa. Pakolaisten oikeusasemaa koskevan peruuttaminen voisi tapahtua. Kielto tulisi voi-
43577: sopimuksen 33 artiklan tarkoittamana erityisen da peruuttaa muuttuneiden olosuhteiden vuok-
43578: törkeänä rikoksena pidettäneen törkeää rikosta si kokonaan tai osittain taikka silloin, kun
43579: siloin, kun on olemassa rangaistusta koventa- tärkeät henkilökohtaiset syyt puoltavat kiellon
43580: via perusteita. Mikäli osoittautuu, että ilman peruuttamista. Henkilökohtaisina syinä voitai-
43581: suuria vaikeuksia ei ole löydetävissä maata, siin ajatella esimerkiksi tärkeää perhetapahtu-
43582: jonne pakolainen voitaisiin karkottaa, tulisi maa.
43583: harkita, onko karkottamispäätöksen tekemi- Tärkeänä on lisäksi pidettävä, että maahan-
43584: nen lainkaan tarkoituksenmukaista. tulokiellon pituuteen saa itsenäisesti hakea
43585: 43 §. Maasta karkottaminen. Pykälän 2 mo- muutosta. Tästä ehdotetaan säädettäväksi
43586: menttiin ehdotetaan otettavaksi non-refoule- muutoksenhakua koskevassa luvussa.
43587: ment -periaatteen sisältävä kielto ja viittaus 46 § . Takaisin kuljettaminen ja erinäiset
43588: 30 §:ään. kustannukset. Pääsääntöisesti tulee rajalta
43589: Maasta karkottaminen on harkinnanvarai- käännytetyn ulkomaalaisen itse huolehtia kus-
43590: nen toimi, jossa olosuhteita on tarkasteltava tannuksista, jotka aiheutuvat siitä, että hän
43591: kokonaisuutena. Huomioon otettavia seikkoja joutuu palaamaan lähtöpaikkakunnalleen.
43592: ovat etenkin ulkomaalaisen siteet Suomeen. Usein ulkomaalaisella itsellään ei kuitenkaan
43593: Tällaisina siteinä tulisivat pykälän 1 momentin ole varoja, joilla hän pystyisi suorittamaan
43594: mukaan kyseeseen muun muassa lapsen ja paluukuljetuksesta aiheutuvat kustannukset.
43595: vanhemman suhde, Suomessa oleva puoliso, Tällöin on ulkomaalaisen tänne kuljettanut
43596: maassa oleskelun pituus sekä 42 §:n 1 momen- liikenteenharjoittaja velvollinen kuljettamaan
43597: tin 3 kohdan tapauksessa myös rikoksen tai hänet takaisin sinne, mistä hänet otettiin kulje-
43598: rikosten laatu. tettavaksi. Kuljetusvelvollisuus olisi kaikilla lii-
43599: Pohjoismaiden kansalaisten erityisen aseman kenteenharjoittajilla, ja se koskisi jokaista ra-
43600: huomioon ottaen heidän karkottamisensa pi- jalta käännytettyä käännyttämisperusteesta
43601: täisi tulla kyseeseen vain erittäin harvinaisissa riippumatta. Rajalta käännytetty ja liikenteen-
43602: poikkeustapauksissa. harjoittaja voisivat kuitenkin tehdä sopimuk-
43603: Pysyvän oleskeluluvan saaneen karkottami- sen muustakin kohteesta, johon palauttaminen
43604: nen voisi tapahtua vain erittäin painavasta tapahtuu. Pohjoismainen passintarkastussopi-
43605: syystä. Mikäli ulkomaalainen on syntynyt Suo- mus on otettava palauttamiskohteen valinnassa
43606: messa ja asunut täällä koko elämänsä samaten huomioon ja rajalta käännytetyn pääsy kohtee-
43607: kuin silloin, kun ulkomaalainen on suomalais- seen tulee luonnollisesti varmistaa.
43608: 1990 vp. - HE n:o 47 19
43609:
43610: Toisinaan rajalta käännytetty tarvitsee saat- sia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämä-
43611: tajan paluumatkaa varten. Mikäli liikenteen- töntä.
43612: harjoittajalla on ollut mahdollisuus havaita Alle 18-vuotiaan osalta ehdotetaan, että en-
43613: ulkomaalaisen maahantulon edellytysten puut- nen säilöönottoa tulisi kuulla sosiaaliviran-
43614: tuminen, ehdotetaan että liikenteenharjoittaja omaista tai ulkomaalaisvaltuutettua. Säilöön
43615: olisi velvollinen kuljettamaan myös saattajan ottamista ei tulisi kuin erittäin poikkeuksellisis-
43616: omalla kustannuksellaan. sa oloissa käyttää alle 15-vuotiaaseen, eikä
43617: Pykälä vastaa voimassa olevan lain 22 §:ää. perheenjäseniä tulisi erottaa toisistaan. Käy-
43618: tännössä säilöönotto tuskin tulisi kyseeseen
43619: vastoin ulkomaalaisvaltuutetun tai sosiaalivi-
43620: 7 luku. Turvaamistoimet ranomaisen kantaa. Myös 15-18 -vuotiaan
43621: säilöönottoa tulisi mahdollisimman pitkälle
43622: 47 §. Ilmoittautumisvelvollisuus ja muut val- välttää.
43623: vontakeinot. Säilöönottoa tulisi käyttää vain Ikäraja 18 vuotta on yhdenmukainen lasten-
43624: silloin, kun muiden valvontakeinojen ei katso- suojelulaissa ja Yhdistyneiden Kansakuntien
43625: ta riittävästi takaavan ulkomaalaiseen kohdis- lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa
43626: tettavien toimien tehokkuutta. Tämän korosta- käytetyn ikärajan kanssa.
43627: miseksi ehdotetaan, että ilmoittautumisvelvolli- Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuk-
43628: suudesta ja muista valvontakeinoista säädettäi- sia koskevan yleissopimuksen mukaan on va-
43629: siin ennen säilöönottoa. paudenriistoon turvauduttava vasta viimeiseksi
43630: ja mahdollisimman lyhyen ajan. Mainitun
43631: Ehdotetaan, että ulkomaalainen voitaisiin
43632: yleissopimuksen mukaan tulee vapaudenriiston
43633: määrätä ilmoittautumaan määräaikoina polii-
43634: kohteeksi joutunut lapsi pitää erillään aikuisis-
43635: sin luona, kun sen selvittäminen, voidaanko ta, paitsi silloin, kun katsotaan olevan lapsen
43636: hänen maahantulonsa sallia, sitä erityisesti
43637: vaatii taikka kun hänet on päätetty käännyttää edun mukaista menetellä toisin. Jokaisella lap-
43638: sella on tämän yleissopimuksen mukaan oikeus
43639: rajalta, tai karkottaa maasta taikka kun häntä pitää yhteyttä perheeseensä.
43640: koskevaa sellaista päätöstä valmistellaan. Säilöön otetun ulkomaalaisen asia tulisi
43641: Maahantulon edellytysten tarkistaminen luonnollisesti käsitellä kiireellisenä.
43642: saattaa edellyttää myös turvapaikkaa hakeneen Rikoksesta epäillyn kiinniottamisesta, pidät-
43643: ulkomaalaisen määräämistä velvolliseksi il- tämisestä ja vangitsemisesta säädetään pakko-
43644: moittautumaan poliisin luona. Turvapaikan keinolaissa.
43645: hakeminen on yksi maahantulon muoto. 49 § . Säilöönotosta päättäminen. Päätöksen
43646: Muiksi valvontakeinoiksi ilmoittautumisvel- säilöön ottamisesta tekisi se paikallispoliisin,
43647: vollisuuden lisäksi ehdotetaan passin tai mat- keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikku-
43648: kalipun luovuttamista poliisin haltuun tai va- van poliisin päällystöön kuuluva poliisimies,
43649: kuuden asettamista. Valvontakeinona voita- jolle asian käsittely kuuluu.
43650: neen käyttää myös sellaisen olinpaikan ilmoit- Säilytyspaikan suhteen tähdennetään, että
43651: tamista, josta ulkomaalainen on tavoitettavis- ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja varten
43652: sa. tulisi olla erityinen oleskelupaikka. Ulkomaa-
43653: Pykälässä mainittuja valvontakeinoja voitai- laislain nojalla säilöön otettuja ei tulisi sijoit-
43654: siin käyttää joko yksinään tai toisiinsa yhdis- taa poliisin pidätystiloihin tai yleiseen vanki-
43655: tettyinä. laan muutoin kuin erittäin painavista syistä.
43656: 48§. Säilöönotto. Milloin 47 §:ssä maini- Perheeliisiä ei tule erottaa toisistaan. Oikea
43657: tuissa tapauksissa valvontakeinojen ei katsota säilytyspaikka on tällöin normaali asuin-
43658: riittävän ja mikäli ulkomaalaisen henkilökoh- huoneisto, jossa perhe voi yhdessä oleskella
43659: taiset ja muut olosuhteet huomioon ottaen on valvonnassa. Turvapaikanhakijat voidaan ma-
43660: perusteltua aihetta olettaa, että ulkomaalainen joittaa pakolaiskeskukseen.
43661: ilman säilöönottoa piileskelee tai tekee rikoksia Säilöön otetun vapautta tulisi rajoittaa vain
43662: Suomessa tai jos hänen henkilöllisyytensä on siinä määrin, kuin säilöön ottamisen tarkoitus
43663: selvittämättä, voitaisiin hänet ehdotuksen mu- ja säilössä pitämisen varmuus sekä järjestyksen
43664: kaan ottaa säilöön. Tässä yhteydessä huomiota säilyminen edellyttävät.
43665: halutaan kiinnittää myös lakiehdotuksen 50§. Säilöönotosta ilmoittaminen ja tuo-
43666: 1 §:ään, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuk- mioistuinkäsittely. Ihmisoikeussopim ukset
43667: 20 1990 vp. - HE n:o 47
43668:
43669: edellyttävät säilöönottopäätöksen saattamista otettu ulkomaalainen useimmiten passittamaan
43670: pikaisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eu- poliisin suojiin.
43671: roopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 Päätöksen säilöön otetun pitämiseksi edel-
43672: artiklan 4 kappaleen mukaan jokaisella, jolta leen säilössä voi edellä 50 §:n mukaan tehdä
43673: on riistetty hänen vapautensa, on oikeus vaa- muukin kuin säilyttämispaikkakunnan alioi-
43674: tia, että vapaudenriiston laillisuus tutkitaan keus. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi,
43675: pikaisesti tuomioistuimessa ja että hänet va- että päätöksen tehneen tuomioistuimen tulee
43676: pautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen. näissä tapauksissa viipymättä ilmoittaa päätök-
43677: Vastaava määräys sisältyy myös Yhdistyneiden sestään säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle.
43678: Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia Säilyttämispaikkakunnan alioikeudella on olta-
43679: oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan va tieto säilöönotosta, sillä se saattaa joutua
43680: 4 kappaleeseen. ottamaan säilöön ottamista koskevan asian
43681: Ehdotetaan, että säilöönotosta päättäneen uudelleen tutkittavaksi, kuten jäljempänä
43682: poliisimiehen tulisi viipymättä ja viimeistään 53 §:ssä säädetään.
43683: säilöön ottamista seuraavana päivänä ennen 52 §. Säilöön otetun päästäminen vapaaksi.
43684: virka-ajan päättymistä ilmoittaa toimenpiteestä Säilössä pitämisen edellytykset saattavat lakata
43685: sen paikkakunnan yleiselle alioikeudelle, jossa piankin säilöönottopäätöksen tekemisen jäl-
43686: säilössä pitäminen tapahtuu tai kiireeilisessä keen. Jotta ulkomaalainen ei joutuisi olemaan
43687: tapauksessa muullekin alioikeudelle sen mu- säilössä säilöönoton edellytysten lakkaamisen
43688: kaan kuin oikeusministeriö tarkemmin mää- jälkeen, ehdotetaan säädettäväksi, että säilöön
43689: rää. Ilmoitus voisi tapahtua myös puhelimitse, ottamisesta päättäneen poliisimiehen tulisi heti
43690: mutta tällöin se tulisi viipymättä vahvistaa määrätä säilöön otettu päästettäväksi vapaak-
43691: kirjallisesti. Tarkoitus on, että oikeusministe- si, mikäli säilössä pitämisen edellytykset lak-
43692: riö vahvistaa päivystysjärjestelmän kuultuaan kaavat. Mikäli tuomioistuin olisi päättänyt säi-
43693: hovioikeuksia. Päivystävät alioikeudet määrät- löön otetun pitämisestä edelleen säilössä, tulisi
43694: täisiin hovioikeuspiireittäin jokaista viikonlop- vapaaksi päästämisestä ilmoittaa säilyttämis-
43695: pua varten, ja ne käsiHelisivät vuorollaan ky- paikkakunnan alioikeudelle. Ilmoitus tapahtui-
43696: seisen piirin säilöön ottamista koskevat asiat. si samalla tavalla kuin säilöön ottamista koske-
43697: va ilmoitus. Puhelimitse tapahtunut ilmoitus
43698: Säilöön ottamista koskeva asia tulisi ottaa tulisi viipymättä vahvistaa kirjallisesti.
43699: tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä ja
43700: 53 §. Säilöön ottamista koskevan asian uu-
43701: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi-
43702: delleen käsittely. Säilöönoton aikaa ei ehdoteta
43703: löön ottamisesta. Määräaika laskettaisiin siis
43704: rajoitettavaksi. 1otta säilöönoton edellytysten
43705: siitä hetkestä, kun poliisi on kirjannut henki-
43706: olemassaolo voitaisiin ajoittain tarkistaa, eh-
43707: lön säilöön otetuksi, eikä siitä, kun asiasta on
43708: dotetaan säädettävksi, että tuomioistuimen tu-
43709: ilmoitettu yleiselle alioikeudelle.
43710: lisi vapaudenriiston jatkuessa ottaa säilöönot-
43711: Istunnossa tulisi olla läsnä säilöön otetun toa koskeva asia omasta aloitteestaan aina
43712: lisäksi myös säilöönotosta päättäneen poliisi- viimeistään kahden viikon kuluttua uudelleen
43713: miehen tai hänen määräämänsä muun virka- käsiteltäväksi. Kahden viikon aika laskettaisiin
43714: miehen hakijana. Mikäli tulkki olisi tarpeen, päätöksestä, jolla tuomioistuin on määrännyt
43715: tulisi poliisin huolehtia tulkin hankkimisesta. säilöön otetun pidettäväksi edelleen säilössä.
43716: 51 § . Päätös säilöön ottamista koskevassa 54§. Yhieydenotto-oikeus. Säilöön otetulla
43717: asiassa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ulkomaalaisella olisi ehdotuksen mukaan oi-
43718: säilöönottopäätöksen sisällöstä. Mikäli tuo- keus ottaa yhteyttä lähiomaisensa, kotimaansa
43719: mioistuin havaitsee, että säilössä pitämisen edustajan, ulkomaalaisvaltuutetun ja maassa
43720: edellytyksiä ei ole olemassa, tulee säilöön otet- olevan vastaanottajan lisäksi myös oikeusavus-
43721: tu määrätä päästettäväksi heti vapaaksi. Mikäli tajaan. Tästä oikeudesta tulisi ilmoittaa ulko-
43722: edellytyksiä säilössä pitämiselle sen sijaan on maalaiselle säilöönottopäätöksessä.
43723: olemassa, tulee tuomioistuimen määrätä säi- 55§. Henkilöllisyyden todentaminen ja oles-
43724: löön otettu passitettavaksi säilöön otettuja ul- kelua koskevien tietojen antaminen. Ulkomaa-
43725: komaalaisia varten varattuun tai muuhun sopi- laisen passista voidaan todeta hänen henkilölli-
43726: vaan säilytyspaikkaan. Koska ulkomaalaisia syytensä ja passissa olevista leimauksista hänen
43727: säilöön otettuja varten ei toistaiseksi ole varat- oikeutensa oleskella maassa. Tämän vuoksi
43728: tu erityisiä säilytyspaikkoja, tullaan säilöön ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomaalaisen
43729: 1990 vp. - HE n:o 47 21
43730:
43731: tulee poliisin tai muun viranomaisen kehotuk- sen olevan selvästi perusteeton, ei kuitenkaan
43732: sesta esittää passinsa. saisi valittaa.
43733: Ulkomaalaislain säännösten noudattamista Asia on mahdollista saattaa korkeimman
43734: valvoo poliisi. Lakiehdotuksessa on poliisille hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tuomionpur-
43735: lisäksi annettu useita lupahallintoon liittyviä kuteitse niin kuin asiasta on säädetty ylimää-
43736: tehtäviä.· Tästä syystä ehdotetaan säännös ul- räisestä muutoksenhausta hallintoasioissa an-
43737: komaalaisen velvollisuudesta kutsusta saapua netussa laissa (200/66).
43738: poliisin luo antamaan tietoja oleskelustaan 59§. Muutoksenhaku sisäasiainministeriön
43739: otettavaksi myös uuteen lakiin. päätökseen. Sisäasiainministeriön päätökseen
43740: 56§. Maastapoistumiskielto. Maastapoistu- muutosta haettaisiin korkeimmalta hallinto-
43741: miskieltoa ei ulkomaalaislain voimassa ollessa oikeudelta. Muutosta voisi hakea päätökseen,
43742: ole käytetty kuin eräissä harvoissa tapauksissa. jolla ulkomaalainen on käännytetty rajalta tai
43743: Eräissä tilanteissa sen käyttäminen on kuiten- karkotettu maasta taikka määrätty maahantu-
43744: kin perusteltua, muun muassa poliisitutkinnan, lokieltoon tai maastapoistumiskieltoon. Myös
43745: tuomioistuinkäsittelyn tai rangaistuksen täy- viisumin ja oleskeluluvan peruuttamiseen ja
43746: täntöönpanon kannalta. Maastapoistumiskiel- pysyvän oleskeluluvan epäämiseen olisi oikeus
43747: hakea muutosta. Viisumin tai oleskeluluvan
43748: toa tulisi käyttää rajoitetusti, ja se tulisi kumo-
43749: ta niin pian kuin kiellon tarkoitus on saavutet- peruuttamispäätökseen ei ehdotuksen mukaan
43750: tu. saisi hakea muutosta, jos ulkomaalainen ei
43751: vielä ole saapunut Suomeen. Valitusoikeuden
43752: puuttuminen johtuu siitä periaatteesta, että
43753: 8 luku. Muutoksenhaku ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta pääs-
43754: tä vieraaseen valtioon.
43755: 57§. Muutoksenhaku passintarkastusvirano- 60 §. Valitusoikeuden rajoitukset. Valitus-
43756: maisen tai poliisin päätökseen. Ulkomaalaisasi- oikeutta ei olisi viisumin tai määräaikaisen
43757: oiden luonteen johdosta on tärkeää, että muu- oleskeluluvan epäämispäätöksestä. ·Muutok-
43758: toksenhakumenettely on yksinkertainen ja no- senhakuoikeuden puuttuminen johtuu edellä
43759: pea ja antaa riittävän oikeusturvan. Muutosta kertotusta periaatteesta, jonka mukaan ulko-
43760: haettaisiin passintarkastusviranomaisen tai po-. maalaisella ei ole ehdotonta oikeutta päästä
43761: Iiisin päätökseen lääninoikeudelta. Lääninoi- vieraaseen valtioon, oleskella ja tehdä ansio-
43762: keuden päätökseen ei saisi valittamalla hakea työtä siellä.
43763: muutosta. 61 §. Valitusmenettely. Ulkomaalaisen oi-
43764: 58§. Muutoksenhaku turvapaikkalautakun- keusturvan parantaminen on ulkomaalaislain
43765: nan päätökseen. Se, annetaanko turvapaikka uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita. Muutok-
43766: ehdotetun 30 §:n mukaan vai evätäänkö se senhakuoikeutta ehdotetaan olennaisesti lisät-
43767: ehdotetun 31 §:n nojalla, on oikeusharkintaa. täväksi. Myös karkotuspäätöksen yhteydessä
43768: Kun turvapaikan antaminen kuitenkin riip- annettuun maahantulokieltopäätökseen saisi
43769: puu valtion harkinnasta, eikä pakolaisella ole erikseen hakea muutosta. Tällä tarkoitettaisiin
43770: subjektiivista oikeutta saada turvapaikkaa, pe- myös päätöstä, jolla sisäasiainministeriö ei ole
43771: rustuu turvapaikan antaminen viime kädessä peruuttanut maahantulokieltoa.
43772: tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Mikäli Valitus olisi käsiteltävä kiireellisenä. Ehdote-
43773: muutoksenhakuasteena olisi tuomioistuin, jou- taan, että valitusasiakirjat voisi jättää myös
43774: tuisi se ratkaistuaan asian oikeuskysymyksen Suomen ulkomaanedustustoon. Edustuston tu-
43775: osalta siirtämään tarkoituksenmukaisuuskysy- lisi viipymättä toimittaa asiakirjat valitusviran-
43776: myksen korkeimmasta hallinto-oikeudesta an- omaiselle.
43777: netun lain 5 §:n nojalla valtioneuvoston rat- Lain mukaan valituskelpoisiin päätöksiin tu-
43778: kaistavaksi. lisi liittää valitusosoitus. Laissa mainitut muu-
43779: Tästä syystä ehdotetaan, että turvapaikka- toksenhaun rajoitukset eivät luonnollisestikaan
43780: lautakunnan päätökseen haettaisiin muutosta estä ylimääräisten muutoksenhakukeinojen
43781: valtioneuvostolta. Asian käsittely valtioneuvos- käyttöä.
43782: tossa voidaan tarvittaessa voimassa olevien 62 §. Eräiden päätösten täytäntöönpanokel-
43783: säännösten nojalla järjestää yksityiskohtaisem- poisuus. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa
43784: min. Turvapaikkalautakunnan yksimielisestä olevan lain 35 §:ää. Siihen on ainoastaan tehty
43785: päätöksestä, jolla lautakunta toteaa hakemuk- muista ehdotuksista johtuvia tarkistuksia.
43786: 22 1990 vp. - HE n:o 47
43787:
43788: 63 § • Tiedoksianto. Päätöksen tiedoksiauto 10 luku. Erinäiset säännökset
43789: on oikeusturvan kannalta tärkeä. Myös pää-
43790: töksen lainvoimaiseksi tuleminen edellyttää, et- 67 §. Ulkomaalaisvaltuutettu ja viranomais-
43791: tä päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle. ten yhteistoiminta. Ulkomaalaiskuraattorin
43792: Tiedoksiannossa on pääsääntöisesti noudatet- virka muutetaan ulkomaalaisvaltuutetun virak-
43793: tava tiedoksiannosta hallintoasioissa annettua si. Ulkomaalaisvaltuutettu toimisi sosiaali- ja
43794: lakia (232/66). Eräissä tapauksissa tämä ei terveysministeriön yhteydessä.
43795: kuitenkaan ole mahdollista, jolloin päätös voi- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lisäksi
43796: taisiin antaa tiedoksi ulkomaalaisen kansalai- viranomaisten yhteistoiminnasta ulkomaalaisa-
43797: suus- tai kotivaltion edustustoon. sioissa. Asetuksella on tarkoitus perustaa sisä-
43798: Tiedoksiautoa koskevat säännökset vastaa- asiainministeriöön ulkomaalaisasiain yhteistyö-
43799: vat voimassa olevan lain 31 §:ää. ryhmä. Yhteistyöryhmä on välttämätön ulko-
43800: maalaisasioiden hallinnon hajanaisuuden joh-
43801: 64 §. Vieraan kielen käyttö. Kielilain (148/ dosta.
43802: 22) mukaan päätökset annetaan maan virallisil- 68 §. Tiedottaminen ulkomaalaisvaltuutetul-
43803: la kielillä. Ulkomaalaisella tulisi olla oikeus le. Pykälä vastaa voimassa olevan lain 38 §:ää.
43804: saada häntä koskevasta päätöksestä tieto vie- Pykälää on ulkomaalaiskuraattorin työkoke-
43805: raalla kielellä. Tiedon saamisella tarkoitettai- muksen mukaisesti muutettu siten, että ulko-
43806: siin, että päätös tulkittaisiin ulkomaalaiselle maalaisvaltuutettu saa tärkeimmät päätökset
43807: siten, kuin siitä asetuksella tarkemmin sääde- tietoonsa aina ja muut päätökset silloin, kun
43808: tään. katsoo sen tarpeelliseksi.
43809: Siitä, mitkä ovat ne kielet, joilla ulkomaalai- 69 §. Majoittaminen ja muuttaminen. Ulko-
43810: sella on oikeus saada päätöksestä tieto, ehdote- maalaislailla ei ole tarkoitettu muuttaa väes-
43811: taan myös säädettäväksi asetuksella. Ensisijai- tökirjalainsäädännön tai majoitus- ja ravitse-
43812: sesti tulisivat kyseeseen kansainvälisen kanssa- misliikkeistä annetun lain (502/69) mukaista
43813: käymisen kannalta yleisimmät kielet. ilmoitusmenettelyä. Pykälään on otettu lähin-
43814: nä leirintäalueita koskeva säännös, jolla Sisä-
43815: asiainministeriölie annetaan mahdollisuus an-
43816: taa määräyksiä ulkomaalaisten majoittamista
43817: 9 luku. Rangaistussäännökset
43818: ja muuttamista koskevien ilmoitusten tekemi-
43819: sestä.
43820: 65 §. Ulkomaalaisrikkomus. Voimassa ole- 70 §. Poikkeusmääräysten antaminen. Pykä-
43821: vassa laissa on ulkomaalaislain tai sen nojalla lä vastaa sisällöltään voimassa olevan lain
43822: annettujen säännösten rikkominen säädetty 30 §:ää, mutta poikkeusmääräysten antamisen
43823: yleisesti rangaistavaksi. Koska tällaisten avoin- edellytyksiä on tarkistettu vastaamaan Suomea
43824: ten rangaistussäännösten käyttö ei ole suota- velvoittavien ihmisoikeussopimusten vaatimuk-
43825: vaa, ehdotetaan että rangaistavai teot yksilöi- sia. Säännöstä sovellettaessa on otettava huo-
43826: dään sekä säädetään rangaistus erikseen ulko- mioon myös lakiehdotuksen 1 §, jonka mu-
43827: maalaiselle ja erikseen työnantajalle. kaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa lakia so-
43828: Passin, viisumin tai oleskeluluvan puute on vellettaessa rajoittaa enempää kuin on välttä-
43829: myös karkotusperuste. Ilmoittautumisvelvolli- mätöntä.
43830: suuden rikkominen saattaa aiheuttaa sen, että Ilmeinen terrorismin uhka voisi antaa oikeu-
43831: ulkomaalainen määrätään otettavaksi säilöön, den poikkeusmääräysten antamiseen.
43832: mikäli hänen tällöin voidaan katsoa piileskele- 71 §. Valvonta. Lain säännösten noudatta-
43833: vän. misen valvonta ehdotetaan edelleen säilytettä-
43834: väksi poliisilla.
43835: 66 §. Työnantajan ulkomaalaisrikkomus. 72 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat
43836: Pykälässä ehdotetaan rangaistavaksi työnanta- säännökset lain soveltamisesta annettaisiin ase-
43837: ja, joka ottaa palvelukseensa ulkomaalaisen tuksella.
43838: tarkistamatta, onko tälle myönnetty vaadittava 73 §. Voimaantulo. Pykälässä on lain voi-
43839: työlupa. maantulosäännös. Ulkomaalaislailla kumottai-
43840: Teosta, joka sisältää 29 §:n 2 momentin siin 26 päivänä huhtikuuta 1983 annettu ulko-
43841: rikkomisen säädetään rangaistus työsopimus- maalaislaki (400/83) myöhempine muutoksi-
43842: laissa. neen.
43843: 1990 vp. - HE n:o 47 23
43844:
43845: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- 3. Voimaantulo.
43846: räykset.
43847: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin
43848: pian kuin se on hyväksytty ja vahvistettu.
43849: Ulkomaalaislain soveltamista koskevat tar-
43850: kemmat säännökset ja määräykset annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43851: asetuksella. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
43852: 24 1990 vp. - HE n:o 47
43853:
43854:
43855:
43856:
43857: Ulkomaalaislaki
43858: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43859:
43860: 1 luku 5§
43861: Yleiset säännökset Muukalaispassi
43862: 1§ Sisäasiainministeriö voi myöntää muukalais-
43863: Soveltamisala passin maassa olevalle ulkomaalaiselle, jos tä-
43864: mä ei voi saada passia kotimaansa viranomai-
43865: Ulkomaalaisen maahantuloon, maastaläh- selta tai jos siihen muutoin on erityinen syy.
43866: töön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa Ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskelulu-
43867: sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja van suojelun tarpeen vuoksi, sisäasiainministe-
43868: säännöksiä ja määräyksiä sekä Suomea veivoit- riö myöntää muukalaispassin.
43869: tavia kansainvälisiä sopimuksia. Muukalaispassiin voidaan tehdä merkintä
43870: Ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä laissa siitä, että haltijan henkilöllisyyttä ei ole pystyt-
43871: henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. ty varmistamaan.
43872: Lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oi- Ennen kuin muukalaispassi luovutetaan, ul-
43873: keuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttä- komaalaisen tulee luovuttaa hallussaan oleva
43874: mätöntä. matkustusasiakirja sisäasiainministeriölle.
43875:
43876: 2§ 6 §
43877:
43878: Avustajan ja tulkin käyttö Pakolaisen matkustusasiakirja
43879: Sisäasiainministeriö myöntää 37 §:ssä tar-
43880: Ulkomaalaisella on oikeus käyttää avustajaa koitetulle pakolaiselle pakolaisen matkustus-
43881: ja tulkkia tämän lain mukaisissa asioissa. asiakirjan.
43882: Pakolaisen matkustusasiakirjaan voidaan
43883: 3§ tehdä merkintä siitä, että haltijan henkilölli-
43884: Maahantulo- ja maastalähtöpaikat syyttä ei ole pystytty varmistamaan.
43885: Ennen kuin pakolaisen matkustusasiakirja
43886: Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö luovutetaan, ulkomaalaisen tulee luovuttaa
43887: on sallittu vain vahvistettujen passintarkastus- hallussaan oleva matkustusasiakirja sisäasiain-
43888: paikkojen kautta, jollei Suomea veivoittavasta ministeriölle.
43889: kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
43890: Sisäasiainministeriö voi antaa luvan maa- 7 §
43891: hantuloon ja maastalähtöön muualtakin kuin
43892: Muukalaispassin ja pakolaisen
43893: passintarkastuspaikan kautta.
43894: matkustusasiakirjan palauttaminen
43895: 4 § Muukalaispassi tai pakolaisen matkustus-
43896: Passi asiakirja on palautettava sisäasiainministeriöl-
43897: le, kun sen haltija on:
43898: Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ja 1) saanut Suomen kansalaisuuden;
43899: maassa oleskellessaan oltava koti- tai oleskelu- 2) saanut toisen matkustusasiakirjan;
43900: maansa viranomaisen antama voimassa oleva 3) lakannut olemasta pakolainen;
43901: passi. 4) palannut pysyvästi kotimaahansa;
43902: Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä 5) menettänyt oleskeluoikeutensa Suomessa;
43903: passin asemesta hyväksytään myös henkilöto- tai
43904: distus tai muu vastaava asiakirja. 6) kuollut.
43905: 1990 vp. - HE n:o 47 25
43906:
43907: 8§ 12 §
43908: Lupa maahan saapumiseen ja maassa Viisumilajit
43909: oleskeluun
43910: Viisumeja ovat kertaviisumi, toistuvaisviisu-
43911: Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ja mi, kauttakulkuviisumi ja paluuviisumi.
43912: maassa oleskellessaan oltava viisumi tai oleske- Kertaviisumi myönnetään enintään kolmen
43913: lulupa, jollei Suomea veivoittavasta kansainvä- kuukauden oleskelua varten.
43914: lisestä sopimuksesta muuta johdu. Toistuvaisviisumi myönnetään enintään kol-
43915: Ilman viisumia maahan saapuvalle ulkomaa- me kuukautta kerrallaan kestävää oleskelua
43916: laiselle voidaan Suomessa myöntää viisumi, jos varten.
43917: hän esittää painavan syyn, miksi viisumia ei ole Kauttakulkuviisumi myönnetään lukumää-
43918: hankittu ennen maahan saapumista. rältään rajoitettuja, enintään viisi vuorokautta
43919: kerrallaan kestäviä kauttakulkumatkoja var-
43920: Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle ul- ten.
43921: komaalaiselle voidaan Suomessa myöntää oles- Paluuviisumi myönnetään yhtä tai useampaa
43922: kelulupa 20 §:ssä säädetyin edellytyksin. maahanpaluuta varten.
43923: Viisumivapaudesta säädetään asetuksella. Viisumiin merkitään se enimmäisaika, jonka
43924: se oikeuttaa oleskelemaan maassa, sekä maa-
43925: 9§ hantulokertojen enimmäismäärä. Viisumi voi-
43926: Liikkumisoikeus daan myöntää enintään passin voimassaolo-
43927: ajaksi.
43928: Ulkomaalainen, jolla on tämän lain mukai-
43929: nen oleskeluoikeus, saa vapaasti asua ja liik- 13 §
43930: kua maassa, jollei toisin säädetä tai erityisen Viisumin myöntäminen
43931: säännöksen nojalla määrätä.
43932: Viisumin myöntää ulkomailla Suomen diplo-
43933: 10 § maattinen edustusto tai lähetetyn konsulin vi-
43934: rasto. Viisumin voi myöntää myös muu Suo-
43935: Pohjoismaiden kansalaisten maahantulo, men edustusto, jos ulkoasiainministeriö on an-
43936: oleskelu ja työnteko tanut tarvittavan valtuuden siinä palvelevalle
43937: nimetylle Suomen kansalaiselle.
43938: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansa-
43939: laisella on oikeus saapua maahan ilman passia Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainministe-
43940: riötä kuultuaan edustustoille ohjeet viisumin-
43941: suoraan näistä valtioista ja oleskella täällä
43942: myöntämismenettelystä.
43943: ilman oleskelulupaa sekä tehdä työtä ilman
43944: Viisumin ilman viisumia maahan saapuvalle
43945: työlupaa siten kuin näiden valtioiden kesken
43946: myöntää sisäasiainministeriö tai sen ohjeiden
43947: on sovittu.
43948: mukaan maahantulopaikan passintarkastusvi-
43949: ranomainen.
43950: 2 luku 14 §
43951: Matkailu Viisumin peruuttaminen ja raukeaminen
43952: 11§ Viisumi voidaan peruuttaa, jos ulkomaalai-
43953: Viisumi nen on viisumia hakiessaan tietoisesti antanut
43954: henkilöllisyyttään koskevia tai muita päätök-
43955: Viisumma tarkoitetaan ulkomaalaiselle mat- seen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salan-
43956: kailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oles- nut sellaisen seikan, joka olisi saattanut vaikut-
43957: kelua varten myönnettävää maahantulolupaa. taa päätöksen sisältöön.
43958: Paluuviisumma tarkoitetaan kuitenkin oleske- Viisumin peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos
43959: luluvan saaneelle ulkomaalaiselle myönnettä- ulkomaalainen ei vielä ole saapunut maahan,
43960: vää lupaa palata maahan. viisumin voi peruuttaa myös edustusto, joka
43961: Viisumin voimassaolon edellytyksenä on, et- on myöntänyt viisumin.
43962: tä ulkomaalaisen passi tai muu matkustusasia- Viisumi raukeaa, kun ulkomaalainen karko-
43963: kirja on voimassa. tetaan maasta.
43964:
43965: 4 300447Y
43966: 26 1990 vp. - HE n:o 47
43967:
43968: 3 luku 18 §
43969: Oleskelu Edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle
43970: ulkomailla
43971: 15 §
43972: Oleskelulupa Määräaikainen oleskelulupa voidaan myön-
43973: tää, jos:
43974: Oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle 1) ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suomes-
43975: muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa sa tai ulkomaalaisella on muu side Suomeen;
43976: lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää 2) ulkomaalainen tulee opiskelemaan Suo-
43977: lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella messa olevaan oppilaitokseen ja hänen toi-
43978: täällä. meentulonsa on turvattu;
43979: 3) ulkomaalaiselle voidaan myöntää työlupa
43980: Oleskeluluvan voimassaolo edellyttää, että
43981: ulkomaalaisen passi tai muu matkustusasiakir- tai hänen toimeentulonsa Suomessa on muu-
43982: toin turvattu; taikka
43983: ja on voimassa.
43984: 4) painava humanitaarinen tai muu erityinen
43985: syy puoltaa luvan myöntämistä.
43986: 16 §
43987: Oleskelulupalajit 19 §
43988: Oleskeluluvan myöntäminen Suomessa
43989: Oleskelulupia ovat määräaikainen oleskelu-
43990: lupa ja pysyvä oleskelulupa. Oleskeluluvan ilman oleskelulupaa maahan
43991: Määräaikainen oleskelulupa myönnetään vä- saapuvalle myöntää sisäasiainministeriö.
43992: hintään yhdeksi vuodeksi, jollei ulkomaalaisen Uuden määräaikaisen oleskeluluvan ja pysy-
43993: maassa oleskelun tarkoituksesta muuta johdu vän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulko-
43994: tai jollei ulkomaalainen hae oleskelulupaa ly- maalaiselle myöntää paikallispoliisi. Jollei pai-
43995: hyemmäksi ajaksi. kallispoliisi katso voivansa erityisestä syystä
43996: myöntää pysyvää oleskelulupaa, sen on saatet-
43997: Ulkomaalaiselle, joka on ollut Suomen kan- tava asia sisäasiainministeriön ratkaistavaksi.
43998: salainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen Oleskeluluvan Suomessa olevan diplomaatti-
43999: on tai on ollut Suomen kansalainen, määräai- sen edustuston tai lähetetyn konsulin viraston
44000: kainen oleskelulupa myönnetään kahdeksi vuo- henkilökuntaan kuuluvalle ja hänen perheenjä-
44001: deksi, jollei hän hae oleskelulupaa lyhyemmäk- senelleen myöntää ulkoasiainministeriö. Hen-
44002: si ajaksi. kilökuntaan kuuluvalle kolmannen valtion
44003: Pysyvä oleskelulupa myönnetään ulkomaa- kansalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen sekä
44004: laiselle, joka on oleskellut maassa yhtäjaksoi- henkilökunnan yksityisessä palveluksessa ole-
44005: sesti kahden vuoden ajan, jollei hänen maassa valle oleskeluluvan myöntää kuitenkin sisäasi-
44006: oleskelunsa tarkoituksesta muuta johdu tai ainministeriö tai paikallispoliisi.
44007: jollei luvan myöntämistä vastaan ole erityisiä
44008: syitä. 20 §
44009: Edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle
44010: 17 § Suomessa
44011: Oleskeluluvan myöntäminen ulkomailla Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle voi-
44012: daan määräaikainen oleskelulupa myöntää
44013: Oleskeluluvan myöntää ulkomailla Suomen Suomessa, jos:
44014: diplomaattinen edustusto tai lähetetyn konsu- 1) ulkomaalainen on ollut Suomen kansalai-
44015: lin virasto. Oleskeluluvan voi myöntää myös nen tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan
44016: muu Suomen edustusto, jos ulkoasiainministe- on tai on ollut Suomen kansalainen;
44017: riö on antanut tarvittavan valtuuden siinä pal- 2) ulkomaalainen on jo ennen Suomeen saa-
44018: velevalle nimetylle Suomen kansalaiselle. pumistaan asunut yhdessä Suomessa asuvan
44019: Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainministe- aviopuolisonsa kanssa tai elänyt avioliiton-
44020: riötä kuultuaan edustustoille ohjeet oleskelulu- omaisissa olosuhteissa Suomessa asuvan henki-
44021: van myöntämismenettelystä. lön kanssa;
44022: 1990 vp. - HE n:o 47 27
44023:
44024: 3) oleskeluluvan myöntämistä puoltaa suoje- 24 §
44025: lun tarve tai painava humanitaarinen tai muu Työlupavelvollisuus
44026: erityinen syy; taikka
44027: 4) oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen Ulkomaalaisella, joka aikoo Suomessa ryh-
44028: kohtuutonta. tyä ansiotyöhön, on oltava työlupa, jollei
44029: Turvapaikan Suomessa saaneelle ja muulle 25 §:stä muuta johdu.
44030: 37 §:ssä tarkoitetulle pakolaiselle myönnetään Ulkomaalaisella, joka otetaan Suomessa pal-
44031: määräaikainen oleskelulupa. velukseen suomalaiseen alukseen, on oltava
44032: työlupa, jollei työministeriö toisin määrää.
44033: Pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä sääde- Työlupaa on haettava ennen maahan saapu-
44034: tään 16 §:n 4 momentissa. mista. Ilman työlupaa maahan saapuneelle ul-
44035: komaalaiselle työlupa voidaan myöntää, jos
44036: 21 § hän ei aikaisemmin ole ollut velvollinen hank-
44037: Oleskeluluvan peruuttaminen kimaan työlupaa tai jos luvan epääminen olisi
44038: ilmeisen kohtuutonta.
44039: Oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos ulko-
44040: maalainen on oleskelulupaa hakiessaan tietoi- 25 §
44041: sesti antanut henkilöllisyyttään koskevia tai Työlupavelvollisuudesta vapautetut
44042: muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja
44043: taikka salannut sellaisen seikan, joka olisi saat- Työlupaa ei tarvitse ulkomaalainen:
44044: tanut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Määräai- 1) joka on saanut pysyvän oleskeluluvan;
44045: kainen oleskelulupa voidaan peruuttaa myös taikka
44046: muusta painavasta syystä. 2) joka on saanut määräaikaisen oleskelulu-
44047: Oleskeluluvan peruuttaa luvan myöntänyt van ja:
44048: viranomainen. Jos ulkomaalainen on jo saapu- a) joka on ollut Suomen kansalainen tai
44049: nut maahan, edustuston myöntämän luvan voi jonka vanhemmista ainakin toinen on tai on
44050: kuitenkin peruuttaa vain sisäasiainministeriö. ollut Suomen kansalainen;
44051: b) joka on Suomen kansalaisen tai Suomessa
44052: 22 § pysyvästi asuvan ulkomaalaisen aviopuoliso tai
44053: lapsi; taikka
44054: Oleskeluluvan raukeaminen c) joka on 37 §:ssä tarkoitettu pakolainen tai
44055: oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi saanut
44056: Oleskelulupa raukeaa, kun ulkomaalainen: ulkomaalainen.
44057: 1) karkotetaan maasta; Oleskeluluvan saanut opiskelija ei tarvitse
44058: 2) on ilmoittanut muuttavaosa pois maasta; työlupaa osa-aikaiseen tai loma-aikana tehtä-
44059: tai vään työhön.
44060: 3) on oleskellut yhtäjaksoisesti kaksi vuotta Asetuksella säädetään, missä ammatissa, toi-
44061: maan ulkopuolella. messa tai tehtävässä ulkomaalainen ei tarvitse
44062: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta päät- työlupaa.
44063: tää, että oleskelulupa ei 1 momentin 3 kohdas-
44064: sa tarkoitetussa tapauksessa raukea. 26 §
44065: Työluvan myöntäminen
44066: Työluvan myöntää ulkomailla 17 §:n 1 mo-
44067: 4 luku mentissa mainittu edustusto. Edustuston tulee
44068: Työnteko ennen työluvan myöntämistä hankkia työviran-
44069: omaisen lausunto. Milloin edustusto pyytää
44070: 23 § sisäasiainministeriöitä lausunnon oleskelulu-
44071: Työlupa vasta, sisäasiainministeriö hankkii työviran-
44072: omaisen lausunnon.
44073: Työluvalla tarkoitetaan lupaa tehdä Suomes- Maassa olevalle ulkomaalaiselle, jolla on
44074: sa ansiotyötä. oleskelulupa, työluvan myöntää työviranomai-
44075: Ulkomaalaisen oikeudesta harjoittaa elinkei- nen. Jollei ulkomaalaisella ole oleskelulupaa,
44076: noa säädetään erikseen. työluvan myöntää sisäasiainministeriö tai pai-
44077: 28 1990 vp. - HE n:o 47
44078:
44079: kallispoliisi oleskeluluvan yhteydessä. Tällöin 5 luku
44080: tulee ennen työluvan myöntämistä hankkia Suoja vainoa vastaan
44081: työviranomaisen lausunto.
44082: 30 §
44083:
44084: 27 §
44085: Turvapaikan antaminen
44086: Työluvan voimassaoloaika ja työlupaan Ulkomaalaiselle voidaan antaa turvapaikka,
44087: tehtävät rajoitukset jos hän oleskelee kansalaisuusvaltionsa tai py-
44088: syvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella sen joh-
44089: Työlupa myönnetään vähintään yhdeksi dosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelä-
44090: vuodeksi, jollei työn laadusta tai kestosta taik- tä joutuvansa siellä vainotuksi rodun, uskon-
44091: ka ulkomaalaisen oleskelun tarkoituksesta non, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalli-
44092: muuta johdu taikka jollei työluvan myöntämi- seen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mieli-
44093: seen lyhyemmäksi ajaksi työviranomaisen kan- piteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on
44094: nan perusteella ole muuta painavaa syytä. haluton turvautumaan sanotun valtion suoje-
44095: luun.
44096: Työlupa myönnetään määrätylle alalle, mut-
44097: ta lupaan voidaan liittää työnantajaa, työluvan
44098: alueellista kelpoisuutta tai työn laatua koskevia 31 §
44099: rajoituksia. Turvapaikan epääminen
44100: Työlupa raukeaa, kun oleskelulupa lakkaa
44101: olemasta voimassa. Turvapaikka voidaan jättää antamatta, jos:
44102: 1) siihen Suomen turvallisuuden johdosta on
44103: erityistä syytä;
44104: 28 §· 2) ulkomaalainen on tehnyt kansainvälisten
44105: sopimusten määritelmien mukaisen rikoksen
44106: Työlupaa varten vaat{ittavat selvitykset rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ih-
44107: misyyttä vastaan taikka törkeän muun rikok-
44108: Työlupahakemukseen voidaan edellyttää lii- sen kuin poliittisen rikoksen;
44109: tettäväksi selvitys haki-jan terveydentilasta, am- 3) ulkomaalainen on oleskellut vieraassa val-
44110: mattitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tiossa, jossa hän on saanut turvapaikan tai
44111: sekä siitä, onko h~nt}i rangaistu rikoksesta. jossa hänellä olisi oleskelunsa aikana ollut
44112: tilaisuus hakea turvapaikkaa;
44113: 4) Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja
44114: • 29 § Tanskan välillä passintarkastuksen poistami-
44115: Työnantajan velvollisuudet sesta pohjoismaiden välisillä rajoilla tehdyn
44116: sopimuksen (SopS 10/58) mukaan toinen sopi-
44117: musvaltio on velvollinen ottamaan takaisin
44118: Työnantajan on ·ennen ulkomaalaisen työ- ulkomaalaisen; tai
44119: suhteen alkamista varmistaudutt~va, että ulko- 5) ulkomaalaisesta saatujen tietojen perus-
44120: maalaisella on työlupa tai että hän ei tarvitse
44121: teella siihen muutoin harkitaan olevan erittäin
44122: työlupaa. Jos työlupa on myönnetty määrä-
44123: painavia syitä.
44124: ajaksi, työnantajan on työsuhteen jatkuessa
44125: varmistauduttava, että ulkomaalaiselle on
44126: myönnetty uusi työlupa. 32 §
44127: Työnantajan on annettava työviranomaiselle Oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi
44128: vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle maksettava
44129: palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien Ulkomaalaiselle, jolle ei anneta turvapaik-
44130: työehtosopimusten mukaiset tai, milloin alalla kaa mutta jonka ei katsota voivan turvallisesti
44131: ei ole työehtosopimusta, että ne vastaavat suo- palata kotimaahansa tai pysyvään asuin-
44132: malaisiin työntekijö.ihin noudatettavaa käytän- maahansa, voidaan myöntää oleskelulupa Suo-
44133: töä. messa suojelun tarpeen vuoksi.
44134: 1990 vp. - HE n:o 47 29
44135:
44136: 33 § 36 §
44137: Turvapaikkahakemus Turvapaikkahakemusta koskevien
44138: asiakirjojen salassapito
44139: Turvapaikkahakemus jätetään poliisille, pas-
44140: sintarkastajalle, ulkomaalaiskeskukselle tai ul- Turvapaikkahakemusta koskevat asiakirjat
44141: komaalaisvaltuutetulle. Milloin hakemus on jä- ja asiassa annettu päätös on pidettävä salassa,
44142: tetty passintarkastajalle tai ulkomaalaisvaltuu- jollei turvapaikanhakija anna suostumusta tai
44143: tetulle, tämän tulee viipymättä toimittaa hake- sisäasiainministeriö erittäin painavasta syystä
44144: mus ulkomaalaiskeskukselle tai poliisille. lupaa niitä koskevien tietojen antamiseen julki-
44145: suuteen.
44146: Ulkomaalaisen on haettava turvapaikkaa
44147: maahan saapuessaan tai pian sen jälkeen. Tur- 37 §
44148: vapaikka voidaan antaa myöhemminkin teh-
44149: dystä hakemuksesta, jos olosuhteet ulkomaa- Pakolainen
44150: laisen kotimaassa tai maassa, jossa hän vaki-
44151: naisesti asuu, ovat hänen täällä ollessaan Pakolainen on ulkomaalainen, joka on:
44152: muuttuneet niin, että turvapaikan antaminen 1) saanut turvapaikan Suomessa;
44153: on perusteltua. 2) otettu Suomeen Yhdistyneiden Kansakun-
44154: tien pakolaisasiain päävaltuutetun hyväksymä-
44155: 34 §
44156: llä pakolaisena;
44157: 3) oleskeluluvan saanut 1 tai 2 kohdassa
44158: Turvapaikkahakemuksen ratkaiseminen tarkoitetun ulkomaalaisen aviopuoliso tai hä-
44159: nen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa
44160: Turvapaikkahakemuksen ratkaisee sisäasi- elävä henkilö;
44161: ainministeriö. Jos sisäasiainministeriö katsoo,
44162: 4) oleskeluluvan saanut 1 tai 2 kohdassa
44163: että turvapaikkaa ei tule antaa, sen on siirrettä-
44164: tarkoitetun ulkomaalaisen alaikäinen lapsi;
44165: vä asia turvapaikkalautakunnan ratkaistavaksi.
44166: 5) oleskeluluvan saanut alaikäisen 1 tai 2
44167: kohdassa tarkoitetun ulkomaalaisen isä, äiti,
44168: 35 § alaikäinen sisar tai veli.
44169: Turvapaikkalautakunta Pakolaiselle annetaan pyynnöstä selvitys sii-
44170: tä, että hän on pakolainen' (pakolaisselvitys).
44171: Turvapaikkalautakunnan asettaa valtioneu-
44172: vosto sisäasiainministeriön esityksestä viideksi 38 §
44173: vuodeksi kerrallaan.
44174: Pakolaisuuden lakkaaminen
44175: Lautakunnan puheenjohtajana on sisäasiain-
44176: ministeriön edustaja ja muina jäseninä yksi Henkilö lakkaa olemasta pakolainen, jos
44177: ulkoasiainministeriön, yksi oikeusministeriön, hän:
44178: yksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä yksi 1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kan-
44179: Suomen Punaisen Ristin edustaja. Lautakun- salaisuusvaltionsa suojeluun;
44180: nalle määrätään jäsenten keskuudesta varapu- 2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen
44181: heenjohtaja. Kullekin jäsenelle määrätään kak- takaisin omasta vapaasta tahdostaan;
44182: si henkilökohtaista varajäsentä.
44183: 3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi
44184: Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapu- turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suoje-
44185: villa on vähintään kolme jäsentä tai varajäsen- luun;
44186: tä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapu- 4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan,
44187: heenjohtaja. josta pakeni tai jonka ulkopuolelle jäi vainon
44188: Lautakunta voi tarvittaessa kutsua kuulta- pelosta; tai
44189: vaksi tutkinnan suorittaneen viranomaisen 5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa,
44190: edustajan, asiantuntijoita ja turvapaikan haki- koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli
44191: jan. pakolainen, ovat lakanneet olemasta.
44192: 30 1990 vp. - HE n:o 47
44193:
44194: 6 luku tarkastusviranomainen. Jos ulkomaalainen on
44195: Maahantulon estäminen ja maasta hakenut turvapaikkaa Suomessa, rajalta kään-
44196: poistaminen nyttämisestä päättää kuitenkin sisäasiainminis-
44197: teriö.
44198: 39 § Jos passintarkastusviranomaisen käsiteltävä-
44199: Rajalta käännyttämisen perusteet nä olevalla rajalta käännyttämistä koskevalla
44200: asialla on merkitystä 39 §:n soveltamisen kan-
44201: Rajalta voidaan käännyttää ulkomaalainen: nalta muissa samankaltaisissa tapauksissa, voi
44202: 1) jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa passintarkastusviranomainen saattaa asian si-
44203: passia, viisumia tai oleskelulupaa; säasiainministeriön ratkaistavaksi.
44204: 2) jolla ei ole vaadittavaa työlupaa; Päätös rajalta käännyttämisestä on tehtävä
44205: 3) joka kieltäytyy antamasta passintarkas- kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ulko-
44206: tuksessa tarpeellisia tietoja henkilöllisyydes- maalainen on saapunut maahan. Jos ulkomaa-
44207: tään tai matkastaan; lainen on hakenut turvapaikkaa Suomessa,
44208: 4) joka tarvittavien varojen puuttumisen päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä ennen kuin
44209: vuoksi on kykenemätön huolehtimaan maassa turvapaikkahakemus on ratkaistu.
44210: oleskelustaan ja kotimatkastaan ja jolla ei ole
44211: maassa hänen oleskelu- ja kotimatkakustan- 42 §
44212: nuksistaan vastaavaa vastaanottajaa; Maasta karkottamisen perusteet
44213: 5) jonka voidaan perustellusti arvioida elät-
44214: tävän itseään epärehellisin keinoin; Maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen:
44215: 6) jonka voidaan tuomitun vapausrangais- 1) joka oleskelee maassa ilman vaadittavaa
44216: tuksen perusteella tai muutoin perustellusti passia, viisumia tai oleskelulupaa;
44217: olettaa syyllistyvän Suomessa tai muussa Poh- 2) joka lyhyen maassa oleskelun aikana on
44218: joismaassa rikokseen, josta on säädetty anka- saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehti-
44219: rampi rangaistus kuin yksi vuosi vankeutta; tai maan itsestään;
44220: 7) jonka voidaan aikaisemman toimintansa 3) joka on syyllistynyt rikokseen, josta sää-
44221: perusteella tai muutoin perustellusti olettaa detty rangaistus on vähintään yksi vuosi van-
44222: ryhtyvän Suomessa sabotaasiin, vakoiluun, lu- keutta, tai joka on toistuvasti syyllistynyt ri-
44223: vattomaan tiedustelutoimintaan tai Suomen koksiin;
44224: suhteita vieraaseen valtioon vaaraotavaan toi- 4) joka on käyttäytymisellään osoittanut ole-
44225: mintaan. vansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; tai
44226: Rajalta on käännytettävä ulkomaalainen, jo- 5) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan
44227: ka on määrätty maahantulokieltoon Suomessa aikaisemman toimintansa perusteella tai muu-
44228: tai muussa Pohjoismaassa. toin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin,
44229: vakoiluun, luvattomaan tiedustelutoimintaan
44230: 40 § taikka Suomen suhteita vieraaseen valtioon
44231: Rajalta käännyttäminen vaaraotavaan toimintaan.
44232: Pakolaisen saa karkottaa vain, jos:
44233: Ulkomaalainen on käännytettävä rajalta vii- 1) edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetus-
44234: vyttelemättä passintarkastuspaikalla tai muual- sa tapauksessa karkottamiseen on kansalliseen
44235: la, niin pian kun on voitu selvittää, voidaanko turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja tur-
44236: ulkomaalaisen maahantulo sallia. vallisuuteen perustuva erityinen syy; taikka
44237: Ketään ei saa käännyttää rajalta alueelle, 2) jos hänet on tuomittu erityisen törkeästä
44238: jolla hän voi joutua epäinhimillisen kohtelun rikoksesta ja tuomio on saanut lainvoiman.
44239: tai 30 §:ssä tarkoitetun vainon kohteeksi, eikä
44240: alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaisel- 43 §
44241: le alueelle. Maasta karkottaminen
44242: 41 § Maasta karkottamista harkittaessa on otetta-
44243: Rajalta käännyttämisestä päättäminen va huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat
44244: ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Näitä ovat
44245: Rajalta käännyttämisestä päättää sisäasiain- ainakin ulkomaalaisen oleskelun pituus, lapsen
44246: ministeriön antamien ohjeiden mukaan passin- ja vanhemman suhde, perhesiteet ja muut si-
44247: 1990 vp. - HE n:o 47 31
44248:
44249: teet Suomeen sekä 42 §:n 1 momentin 3 koh- Jos ulkomaalainen on jäänyt ilman vaaditta-
44250: dassa tarkoitetussa tapauksessa myös rikoksen vaa passia, viisumia tai oleskelulupaa maahan
44251: tai rikosten laatu. aluksesta, ovat aluksen päällikkö, laivanisäntä
44252: Ketään ei saa karkottaa alueelle, jolla hän ja tämän käyttämä laivanselvitysliike velvolli-
44253: voi joutua epäinhimillisen kohtelun tai 30 §:ssä set yhteisvastuullisesti korvaamaan ne kustan-
44254: tarkoitetun vainon kohteeksi, eikä alueelle, nukset, joita valtiolle on aiheutunut ulkomaa-
44255: jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueel- laisen maassa oleskelusta ja rajalta käännyttä-
44256: le. misestä tai karkottamisesta.
44257: Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan
44258: 44 § vastaavasti, jos ulkomaalainen on jäänyt ilman
44259: Maasta karkottamisesta päättäminen vaadittavaa passia, viisumia tai oleskelulupaa
44260: maahan ilma-aluksesta.
44261: Maasta karkottamisesta päättää poliisin esi-
44262: tyksestä sisäasiainministeriö. Sisäasiainministe-
44263: riö voi päättää maasta karkottamisesta valtion 7 luku
44264: turvallisuutta tai Suomen suhteita vieraaseen Turvaamistoimet
44265: valtioon vaarantavan toiminnan perusteella il-
44266: man poliisin esitystäkin. 47 §
44267: Ulkomaalaiselle ja ulkomaalaisvaltuutetulle I/moittautumisvelvollisuus ja muut
44268: on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulko- valvontakeinot
44269: maalaisen karkottamista koskevassa asiassa.
44270: Milloin sen selvittäminen, voidaanko ulko-
44271: 45 § maalaisen maahantulo sallia, sitä erityisesti
44272: Maahantulokielto vaatii taikka milloin ulkomaalainen on päätet-
44273: ty käännyttää rajalta tai karkottaa maasta
44274: Maasta karkottamista koskevassa päätökses- taikka häntä koskevaa sellaista päätöstä val-
44275: sä ulkomaalainen voidaan määrätä maahantu- mistellaan, voidaan hänet velvoittaa määräai-
44276: lokieltoon enintään viideksi vuodeksi tai tois- koina ilmoittautumaan poliisin luona, kunnes
44277: taiseksi. on selvitetty, voidaanko hänen maahantulonsa
44278: Maahantulokielto voidaan muuttuneiden sallia, taikka kunnes hänet on käännytetty
44279: olosuhteiden vuoksi tai tärkeän henkilökohtai- rajalta tai karkotettu maasta tai asia muutoin
44280: sen syyn vuoksi peruuttaa joko kokonaan tai ratkaistu.
44281: määräajaksi. Peruuttamisesta päättää sisäasi- Ulkomaalainen voidaan 1 momentissa mai-
44282: ainministeriö. nituissa tapauksissa määrätä luovuttamaan
44283: passinsa tai matkalippunsa poliisin haltuun,
44284: 46 § asettamaan poliisin määräämä vakuus taikka
44285: Takaisin kuljettaminen ja erinäiset ilmoittamaan poliisille paikka, josta hän on
44286: kustannukset tavoitettavissa.
44287: 48 §
44288: Jos ulkomaalainen käännytetään rajalta, on Säilöönotto
44289: ulkomaalaisen tänne kuljettanut liikenteenhar-
44290: joittaja velvollinen kuljettamaan hänet takaisin Jos 47 §:n 1 momentissa tarkoitettujen olo-
44291: sinne, mistä hänet on otettu kuljetettavaksi. suhteiden vallitessa ulkomaalaisen henkilökoh-
44292: Jollei ulkomaalaisella ole varoja paluumat- taiset ja muut olosuhteet huomioon ottaen on
44293: kaa varten, liikenteenharjoittaja on velvollinen perusteltua aihetta olettaa, että hän piileskelee
44294: suorittamaan kuljetuksen omalla kustannuksel- tai tekee rikoksia täällä, taikka jos ulkomaalai-
44295: laan. Jos rajalta käännyttäminen on johtunut sen henkilöllisyys on selvittämättä, voidaan
44296: passin, viisumin, oleskeluluvan, työluvan tai ulkomaalainen 47 §:ssä mainittujen valvonta-
44297: varojen puutteesta ja ulkomaalainen tarvitsee keinojen käyttämisen asemesta ottaa säilöön.
44298: saattajan, on liikenteenharjoittaja velvollinen Alle 18-vuotiasta ei saa ottaa säilöön kuule-
44299: suorittamaan myös saattajan mukanaolosta ai- matta sosiaaliviranomaista tai ulkomaalaisval-
44300: heutuvat kustannukset. Liikenteenharjoittajal- tuutettua.
44301: la ei ole oikeutta saada valtiolta korvausta Säilöön otetun ulkomaalaisen asia on käsi-
44302: kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista. teltävä kiireellisenä.
44303: 32 1990 vp. - HE n:o 47
44304:
44305: 49 § Jos päätöksen säilöön otetun säilössä pitämi-
44306: Säilöönotosta päättäminen sestä tekee muu kuin säilyttämispaikkakunnan
44307: alioikeus, sen on viipymättä ilmoitettava pää-
44308: Päätöksen säilöönotosta tekee se paikallispo- töksestään säilyttämispaikkakunnan alioikeu-
44309: liisin, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai delle.
44310: liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva poliisi-
44311: mies, jolle asian käsittely kuuluu. 52§
44312: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitetta- Säilöön otetun päästäminen vapaaksi
44313: va erityisesti tähän tarkoitukseen varattuun tai
44314: muuhun soveltuvaan säilytyspaikkaan. Säilöön Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on
44315: otetun käsittelystä on soveltuvin osin voimas- määrättävä säilöön otettu päästettäväksi va-
44316: sa, mitä tutkintavangin käsittelystä säädetään. paaksi heti, kun edellytyksiä säilössä pitämi-
44317: seen ei enää ole.
44318: Jos tuomioistuin on päättänyt säilöön otetun
44319: 50§ pitämisestä edelleen säilössä, poliisimiehen on
44320: Säi/öönotos"ta· ilmoittaminen ja viipymättä ilmoitettava vapaaksi päästämisestä
44321: tuomioistuinkäsittely säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle. Ilmoi-
44322: tus saadaan tehdä myös puhelimitse. Puheli-
44323: Säilöönotosta päättäneen poliisimiehen on mitse tehty ilmoitus on viipymättä vahvistetta-
44324: viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista va kirjallisesti.
44325: seuraavana päivänä ilmoitettava säilöön otta-
44326: misesta säilyttämispaikkakunnan alioikeudelle
44327: tai kiireellisessä tapauksessa muullekin alioi- 53§
44328: keudelle sen mukaan kuin oikeusministeriö Säilöön ottamista koskevan asian uudelleen
44329: tarkemmin määrää. Ilmoitus saadaan tehdä käsittely
44330: myös puhelimitse. Puhelimitse tehty ilmoitus
44331: on viipymättä vahvistettava kirjallisesti. Jollei säilöön otettua ole määrätty päästettä-
44332: Tuomioistuimen on otettava säilöön ottamis- väksi vapaaksi, säilöön otetun säilyttämispaik-
44333: ta koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja kakunnan alioikeuden on omasta aloitteestaan
44334: viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säi- otettava säilöön ottamista koskeva asia uudel-
44335: löön ottamisesta siinä järjestyksessä kuin van- leen tutkittavaksi aina viimeistään kahden vii-
44336: gitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään. kon kuluttua päätöksestä, jolla tuomioistuin
44337: Edellä tarkoitettua neljän vuorokauden määrä- on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edel-
44338: aikaa laskettaessa ei sovelleta säädettyjen mää- leen säilössä.
44339: räaikain laskemisesta annetun lain (150/30)
44340: 5 §:ää. 54§
44341: Säilöön ottamista koskeva asia voidaan käsi- Yhteydenotto-oikeus
44342: tellä kihlakunnanoikeudessa ilman lautakuntaa
44343: ja raastuvanoikeudessa yhden lainoppineen jä- Kun ulkomaalainen on otettu säilöön, hänel-
44344: senen ollessa saapuvilla. Istunto voidaan pitää le on varattava tilaisuus ottaa yhteys lähiomai-
44345: myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin seensa, kotimaansa edustajaan, oikeusavusta-
44346: yleisen alioikeuden istunnosta on säädetty. jaan, ulkomaalaisvaltuutettuun ja maassa ole-
44347: vaan vastaanottajaan.
44348:
44349: 51 §
44350: Päätös säilöön ottamista koskevassa asiassa 55§
44351: Henkilöllisyyden todentaminen ja oleskelua
44352: Jollei säilössä pitämiseen ole edellytyksiä,
44353: koskevien tietojen antaminen
44354: tuomioistuimen on määrättävä säilöön otettu
44355: päästettäväksi heti vapaaksi. Ulkomaalaisen on poliisin tai muun ulko-
44356: Jos tuomioistuin määrää säilöön otetun pi- maalaisen asiaa käsittelevän viranomaisen ke-
44357: dettäväksi edelleen säilössä, sen on määrättävä hotuksesta esitettävä passinsa tai muulla luo-
44358: säilöön otettu passitettavaksi 49 § :ssä mainit- tettavana tavalla todennettava henkilöllisyyten-
44359: tuun säilytyspaikkaan. sä.
44360: 1990 vp. - HE n:o 47 33
44361:
44362: Ulkomaalaisen on kutsusta saavuttava polii- tomana, ei kuitenkaan saa valittaa. Valtioneu-
44363: sin luo antamaan tarvittavia tietoja oleskelus- voston päätökseen ei saa. hakea valittamalla
44364: taan. muutosta.
44365:
44366: 56§ 59§
44367: Maastapoistumiskielto Muutoksenhaku sisäasiainministeriön
44368: · päätökseen
44369: Jos ulkomaalainen on epäiltynä tai syyttees-
44370: sä rikoksesta tai jos hänet on tuomittu rangais- Ulkomaalainen, joka katsoo sisäasiainminis-
44371: tukseen, jota ei ole suoritettu, tai jos muu teriön rajalta käännyttämistä, maasta karkot-
44372: erittäin tärkeä syy sitä vaatii, sisäasiainministe- tamista, maahantulokieltoa, maastapoistumis-
44373: riö voi poliisin tai muunkin viranomaisen esi- kieltoa, viisumin tai oleskeluluvan peruutta-
44374: tyksestä kieltää ulkomaalaista poistumasta mista taikka pysyvän oleskeluluvan epäämistä
44375: maasta. Kielto on voimassa sisäasiainministe- koskevan päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan,
44376: riön määräämän ajan, jollei sitä aikaisemmin voi valittaa päätöksestä ko!keimpaan hallinto-
44377: peruuteta. oikeuteen 14 päivän kulu~tssa tiedoksi saami-
44378: Kiireeilisessä tapauksessa poliisi voi kieltää sesta niin kuin muutoksenh~msta baHintoasiois-
44379: ulkomaalaista poistumasta maasta. Poliisin on sa annetussa laissa säädetään. Päätöksestä,
44380: viipymättä ilmoitettava kiellosta sisäasiainmi- jolla viisumi tai oleskelulupa on peruutettu
44381: nisteriölle, jonka on päätettävä, pidetäänkö ennen kuin ulkomaalainen on saapunut maa-
44382: kielto voimassa. han, ei kuitenkaan s"aa valittaa.
44383: Maastapoistumiskielto on peruutettava niin
44384: pian kuin estettä maasta poistumiselle ei enää 60 §
44385: ole. Valitusoikel!den rajoitukset
44386: Muissa kuin 57-59 §:ssä tarkoitetuissa ta-
44387: 8 luku pauksissa ei tämän lain nojalla tehtyihin pää-
44388: Muutoksenhaku töksiin saa hakea muutosta valittamalla.
44389:
44390: 57§ 61 §
44391: Muutoksenhaku passintarkastusviranomaisen Valitusmenettely
44392: tai poliisin päätökseen
44393: Valituskirja on annettava päätöksen tehneel-
44394: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön passin- le viranomaiselle, jonka on toimitettava asian
44395: tarkastusviranomaisen tekemään rajalta kään- ratkaisemisen perusteena olleet asiakirjat oman
44396: nyttämistä tai poliisin tekemään oleskeluluvan lausuntonsa ohella viipymättä valitusvirano-
44397: peruuttamista koskevaan päätökseen, voi valit- maiselle. Ulkomailla valituskirjan saa antaa
44398: taa päätöksestä lääninoikeuteen 14 päivän ku- myös Suomen edustustolle, jonka on viipymät-
44399: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Läänin- tä toimitettava se valitusviranomaiselle. Säi-
44400: oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla löön otettu saa kuitenkin antaa valituskirjansa
44401: muutosta. säilytyspaikan esimiehelle tai laitoksen johta-
44402: jalle, jonka on toimitettava se edelleen päätök-
44403: 58 § sen tehneelle viranomaiselle.
44404: Muutoksenhaku turvapaikkalautakunnan Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
44405: päätökseen
44406: 62 §
44407: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön turva- Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus
44408: paikkalautakunnan päätökseen, voi valittaa
44409: päätöksestä valtioneuvostoon 14 päivän kulu- Rajalta käännyttämistä ja maastapoistumis-
44410: essa päätöksen tiedoksi saamisesta niin kuin kieltoa koskeva päätös voidaan panna täytän-
44411: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa töön sen estämättä, että siihen on haettu muu-
44412: laissa (154/50) säädetään. Päätöksestä, jolla tosta.
44413: turvapaikkalautakunta on yksimielisesti hylän- Maasta karkottamista koskeva sisäasiainmi-
44414: nyt turvapaikkahakemuksen selvästi perusteet- nisteriön päätös voidaan panna täytäntöön en-
44415: 5 300447Y
44416: 34 1990 vp. - HE n:o 47
44417:
44418: nen kuin se on saanut lainvoiman, jos ulko- 66 §
44419: maalainen kahden esteettämän todistajanläsnä Työnantajan ulkomaalaisrikkomus
44420: ollessa ilmoittaa suostuvansa päätöksen täytän-
44421: töönpanaan ja allekirjoittaa päätökseen tehtä- Työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa
44422: vän sitä koskevan merkinnän. palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaa-
44423: laisen, jolla ei ole vaadittavaa työlupaa, on
44424: 63 § tuomittava työnantajan ulkomaalaisrikkomuk-
44425: sesta sakkoon.
44426: Tiedoksianto
44427:
44428: Jos tämän lain nojalla tehty päätös on an- 10 luku
44429: nettava tiedoksi ulkomaalaiselle, noudatetaan
44430: soveltuvin osin, mitä tiedoksiannosta hallinto- Erinäiset säännökset
44431: asioissa annetussa laissa (232/66) säädetään. 67 §
44432: Tiedoksiauto saadaan kuitenkin toimittaa Ulkomaalaisvaltuutettu ja viranomaisten
44433: myös lähettämällä päätös postitse ulkomaalai- yhteistoiminta
44434: sen ilmoittamaan osoitteeseen tai, jollei ulko-
44435: maalainen ole ilmoittanut osoitetta tiedoksian- Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä on
44436: taa varten, toimittamalla päätös ulkoasiainmi- ulkomaalaisvaltuutettu. Ulkomaalaisvaltuute-
44437: nisteriön välityksellä sen valtion edustustoon, tun tehtävistä ja toiminnan järjestämisestä sää-
44438: jonka kansalainen ulkomaalainen on tai jossa detään erikseen.
44439: hän pysyvästi oleskelee. Tiedoksiannan katso- Viranomaisten välisen yhteistoiminnan ke-
44440: taan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, hittämisestä tämän lain mukaisissa asioissa
44441: kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- säädetään asetuksella.
44442: keen, kun asiakirja on annettu postin kuljetet-
44443: tavaksi tai toimitettu edustustoon. 68 §
44444: Tiedottaminen ulkomaalaisvaltuutetulle
44445: 64 § Tämän lain 32, 34, 41, 44, 45, 49, 51, 53 ja
44446: Vieraan kielen käyttö 56-59 §:ssä tarkoitetut päätökset on viipy-
44447: mättä saatettava ulkomaalaisvaltuutetun tie-
44448: Ulkomaalaisella on oikeus saada häntä kos- toon. Ulkomaalaisvaltuutetun pyynnöstä hä-
44449: kevasta päätöksestä tieto vieraalla kielellä siten nen tietoonsa on saatettava 21, 26, 56, 65 ja
44450: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 66 § :ssä tarkoitetut päätökset.
44451: Sisäasiainministeriö antaa ohjeet tavasta,
44452: jolla päätökset saatetaan ulkomaalaisvaltuute-
44453: 9 luku tun tietoon.
44454: Rangaistussäännökset 69 §
44455: 65 § Majoittaminen ja muuttaminen
44456: Ulkomaalaisrikkomus Sen lisäksi, mitä väestökirjalaissa (141169) ja
44457: majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa ase-
44458: Ulkomaalainen, joka: tuksessa (502/69) säädetään, sisäasiainministe-
44459: 1) oleskelee maassa ilman vaadittavaa pas- riö voi antaa määräyksiä ulkomaalaisten ma-
44460: sia, viisumia tai oleskelulupaa tai tekee maassa joittamista ja muuttamista koskevien ilmoitus-
44461: ansiotyötä ilman vaadittavaa työlupaa; taikka ten tekemisestä.
44462: 2) jättää noudattamatta 47 §:n nojalla mää- 70 §
44463: rätyn ilmoittautumisvelvollisuuden tai 55 §:n
44464: nojalla annetun kutsun saapua antamaan tieto- Poikkeusmääräysten antaminen
44465: ja oleskelustaan, Valtioneuvostolla on sodan aikana tai so-
44466: on tuomittava ulkomaalaisrikkomuksesta danvaaran uhatessa taikka muiden näihin ver-
44467: sakkoon. rattavissa olevien poikkeusolojen vallitessa val-
44468: 1990 vp. - HE n:o 47 35
44469:
44470: ta antaa ulkomaalaisen maahantulosta, maassa vien säännösten ja määräysten noudattamisen
44471: oleskelusta, työnteosta ja maasta lähdöstä valvonnassa säädetään erikseen.
44472: määräyksiä, jotka poikkeavat tämän lain tai
44473: sen nojalla annetuista säännöksistä tai mää- 72§
44474: räyksistä.
44475: Tarkemmat säännökset
44476: 71 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
44477: Valvonta töönpanosta annetaan asetuksella.
44478: Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- 73 §
44479: nösten ja määräysten noudattamista valvovat
44480: sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus ja po- Voimaantulo
44481: liisi. Ulkomaalaisten maahantuloa ja maasta-
44482: lähtöä koskevien säännösten ja määräysten Tämä laki tulee voimaan päivänä
44483: noudattamista valvovat myös passintarkasta- kuuta 19
44484: jat. Tällä lailla kumotaan 26 päivänä huhtikuuta
44485: Rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja muun 1983 annettu ulkomaalaislaki (400/83) siihen
44486: viranomaisen tehtävistä ulkomaalaisia koske- myöhemmin tehtyine muutoksineen.
44487:
44488:
44489: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
44490:
44491:
44492: Tasavallan Presidentti
44493: MAUNO KOIVISTO
44494:
44495:
44496:
44497:
44498: Ministeri Toivo T. Pohjala
44499: 36 1990 vp. - HE n:o 47
44500:
44501: Liite
44502:
44503:
44504:
44505:
44506: Asetusluonnos
44507: 1§
44508: Passi käydä ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymä-
44509: ajat. Seuruepassiin saa olla merkittynä vain
44510: Ulkomaalaiselta vaadittavassa passissa on seuruepassin antaneen valtion kansalaisia.
44511: oltava hänen nimensä ja muut henkilöllisyyden Seurueen johtajalla on oltava henkilökohtai-
44512: toteamiseksi tarpeelliset tiedot sekä maininta nen passi. Jokaisella seuruepassiin merkityllä
44513: passin voimassaoloajasta. Passissa on lisäksi on oltava kotimaansa viranomaisen antama
44514: oltava valokuva, josta passinhaltija voidaan henkilötodistus.
44515: vaikeudetta tunnistaa. Maahan saavuttaessa ja maasta lähdettäessä
44516: Ulkomaalaisen aviopuoliso ja hänen 16 passintarkastajalle on jätettävä luettelo seurue-
44517: vuotta nuoremmat lapsensa voivat käyttää ul- passilla matkustavista. Luettelosta tulee käydä
44518: komaalaisen passia, jos siinä on heidän nimen- ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat.
44519: sä ja aviopuolison valokuva.
44520: Jollei passissa ole mainintaa sen kelpoisuus- 4 §
44521: alueesta, katsotaan Suomen kuuluvan siihen. Viisumit
44522: Ulkomaalaisen on maahan saapuessaan ja
44523: maasta lähtiessään esitettävä passinsa passin- Viisumi voidaan erityisestä syystä antaa yh-
44524: tarkastajalle. teisesti henkilöille, joiden maahantulon tarkoi-
44525: tus on yhdessä osallistua taide-, tiede- tai
44526: 2§ urheilutapahtumaan tai työsuoritukseen. Täl-
44527: Passin korvaava asiakirja löin on soveltuvin osin noudatettava, mitä
44528: seuruepassista on säädetty.
44529: Passin asemasta voidaan hyväksyä kansalli-
44530: nen henkilötodistus tai Yhdistyneiden Kansa- 5 §
44531: kuntien tai sen erityisjärjestön antama henkilö- Viisumivapaus
44532: todistus, jos henkilötodistus olennaisilta osil-
44533: taan täyttää passille asetetut vaatimukset. Viisumia ei vaadita sellaiselta ulkomaalaisel-
44534: Erityisistä syistä voidaan tilapäisenä passina ta, jonka kotivaltion kanssa Suomella on sopi-
44535: hyväksyä myös henkilötodistus tai muu vastaa- mus viisumivapaudesta, ellei hänen oleskelunsa
44536: va asiakirja, joka ei täytä passille asetettuja maassa ylitä sopimuksessa mainittua aikaa.
44537: vaatimuksia. Kertaviisumma saa sen voimassaoloaikana
44538: Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta hy- palata takaisin maahan Pohjoismaihin suun-
44539: väksymisestä tekee ulkoasiainministeriö han- tautuneen matkan jälkeen ilman uutta viisu-
44540: kittuaan sitä ennen sisäasiainministeriön lau- mia.
44541: sunnon. Ohjeet 2 momentissa tarkoitetun asia-
44542: kirjan hyväksymisestä antaa sisäasiainministe- 6§
44543: riö. Viisumimerkinnät
44544: 3§ Viisumin myöntäjä voi tehdä viisumiin sen
44545: käyttötarkoitusta koskevia merkintöjä. Per-
44546: Seuruepassi
44547: heenjäsenten yhteiseen passiin merkitty viisumi
44548: Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän ei ilman nimenomaista merkintää koske puoli-
44549: passina hyväksytään seuruepassi, josta tulee saa ja lapsia.
44550: 1990 vp. - HE n:o 47 37
44551:
44552: 7 § maassa, missä hakija pysyvästi asuu. Jos työn
44553: Rajalta käännyttämisestä luopuminen luonne tai hakijan henkilökohtaiset olosuhteet
44554: huomioon ottaen työluvan hakeminen pysyväs-
44555: Vaikka ulkomaalaisen rajalta käännyttämi- tä asuinmaasta käsin olisi kohtuutonta, työlu-
44556: seen on joku ulkomaalaislain 39 §:n I momen- paa voidaan hakea myös siinä maassa, missä
44557: tissa mainituista perusteista, hänen maahantu- hakijalla on voimassa oleva oleskelulupa.
44558: lonsa kuitenkin sallitaan, jos katsotaan, että: Maassa oleskelevan ulkomaalaisen on jätet-
44559: I) kyseessä on liike- tai kokousmatka taikka tävä oleskelu- tai työlupahakemuksensa oleske-
44560: maahantulon salliminen on Suomen kannalta lupaikkakunnan poliisille. Mikäli ulkomaalai-
44561: merkittävää poliittisesti tai taloudellisesti; sella on voimassa oleva oleskelulupa, työlupa-
44562: 2) käännyttäminen olisi kohtuutonta ulko- hakemus jätetään kuitenkin suoraan työvirano-
44563: maalaisen oman tai hänen lähisukulaisensa ter- maiselle.
44564: veydentilan vuoksi; tai Viisumi, oleskelupa sekä työlupa merkitään
44565: 3) käännyttäminen olisi kohtuutonta muun ulkomaalaisen passiin. Edellä 4 §:ssä tarkoitet-
44566: edellä mainittuihin rinnastettavan syyn vuoksi. tu viisumi ja 9 §:ssä tarkoitettu työlupa merki-
44567: Passintarkastaja voi antaa I momentissa tar- tään erilliseen luetteloon.
44568: koitetuissa tapauksissa sisäasiaiministeriön oh- Ulkomaalaisen, joka on saanut uuden pas-
44569: jeiden mukaan kertaviisumin 14 vuorokaudeksi sin, tulee hankkia siihen aikaisemmassa passis-
44570: tai kauttakulkuviisumin enintään viideksi vuo- sa ollut lupamerkintä, jotta hän säilyttäisi oi-
44571: rokaudeksi. keutensa.
44572:
44573: 8§ II §
44574: Kauttakulkumatkustaja Työlupavelvollisuudesta vapautetut
44575: Aluksella tai ilma-aluksella tapahtuvaa väli- Ulkomaalaislain 25 §:ssä mainittujen lisäksi
44576: töntä kauttakulkua varten ulkomaalaiselta ei työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka:
44577: vaadita passia eikä viisumia, jollei hän matkal- 1) harjoittaa elinkeinoa, johon hän on saa-
44578: la Suomen alueen kautta poistu aluksesta tai nut tarvittavan luvan;
44579: ilma-aluksesta taikka satamassa tai lentoase- 2) harjoittaa maatilataloutta tilalla, jonka
44580: malla kauttakulkumatkustajille varatulta alu- omistamiseen ja hallitsemiseen hän on saanut
44581: eelta. oikeuden siten kuin siitä on erikseen säädetty;
44582: Erityisestä syystä voi sisäasiainministeriö 3) tekee työtä, jota varten ulkoasiainministe-
44583: taikka sen ohjeiden mukaan maahantulopai- riö on antanut oleskeluluvan;
44584: kan poliisi tai passintarkastaja hyväksyä kaut- 4) hankkii tilauksia ulkomaisen liikkeen asi-
44585: takulkumatkustajalle muunkin oleskelupaikan. anmukaisesti vaituottamana ilman, että hänellä
44586: on vakinaista tointa maassa;
44587: 9§ 5) suorittaa yksittäisen, lyhytaikaisen ja eri-
44588: tyistaitoa vaativan ulkomailta maahan tuodun
44589: Työlupa koneen tai laitteen huolto-, korjaus- tai asen-
44590: Työlupa voidaan antaa yhteisesti ulkomaa- nustyön, jonka suorittamiseen ei ilman merkit-
44591: laisryhmälle, jonka jäsenet yhdessä osallistuvat tävää viivästystä tai lainkaan ole saatavissa
44592: työn suorittamiseen. Työlupahakemukseen on suomalaista suorittajaa;
44593: tällöin liitettävä ryhmän jäsenten henkilötie- 6) suorittaa tilapäistä, enintään yhden luku-
44594: dot. kauden kestävää opetus- tai luennointitehtävää
44595: korkeakoulussa;
44596: IO § 7) esittää tai laatii asiantuntemusta vaativia
44597: yksittäisiä suullisia tai kirjallisia esityksiä;
44598: Lupahakemusmenettely ja lupien 8) osallistuu ammattiurheilijana yksittäiseen
44599: merkitseminen kilpailuun tai näytökseen;
44600: Viisumi-, oleskelulupa- ja työlupahakemus 9) esiintyy tai osallistuu esityksiin tilaisuuk-
44601: on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeel- sissa, jotka perustuvat Suomen ja toisen val-
44602: la. Lupahakemus jätetään ulkomailla Suomen tion väliseen kulttuurinvaihto- tai muuhun oh-
44603: ulkomaanedustustoon. jelmaan; tai
44604: Ensimmäistä työlupaa on haettava siinä 10) on suomalaiseen alukseen muualla kuin
44605: 38 1990 vp. - HE n:o 47
44606:
44607: Suomessa palvelukseen otettu merimies, mil- päällikkö on velvollinen valvomaan, ettei ku-
44608: loin alus, jolla hän palvelee, pääasiassa liiken- kaan, jolla ei ole siihen oikeutta, pääse maa-
44609: nöi ulkomaisten satamien välillä. han.
44610: Työlupavelvollisuudesta ovat lisäksi vapau- Aluksen päällikön on ilmoitettava viipymät-
44611: tetut: tä merenkulkuhallitukseen ulkomaisen meri-
44612: 1) konsultit, konsultteja vastaavat henkilöt miehen työsuhteen alkamisesta ja päättymises-
44613: sekä messuesittelijät, joiden Suomessa oleske- tä.
44614: luaika ei ylitä kolmea kuukautta ja jotka Sisäasiainministeriö voi määrätä, että 1 mo-
44615: luontaisetujen lisäksi eivät saa Suomessa palk- mentin säännökset koskevat vastaavasti myös
44616: kaa; ilma-aluksen päällikköä.
44617: 2) ulkomaisten tiedotusvälineiden ja uutistoi-
44618: mistojen kirjeenvaihtajat ja toimittajat;
44619: 3) tilapäisesti Suomeen tulevien ulkomaisten 13 §
44620: filmiyhtiöiden filmausryhmien edustajat; Risteilyyn osallistuvaa koskevat säännökset
44621: 4) Suomesta ostetun laitteen tai muun han-
44622: kinnan ulkomaisen ostajan etua valvovat hen- Henkilöliikenteeseen katsastetulla matkus-
44623: kilöt; taja-aluksella tehtävän risteilyn osanottaja saa
44624: 5) uskontoryhmien edustajat, jotka Suomes- käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen
44625: ta eivät saa taloudellista etua; ollessa Suomessa, edellyttäen, että passintar-
44626: 6) Itämeren suojelukomission toimihenkilöt; kastajalle annetaan ennen maissa käyntiä aluk-
44627: 7) Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen yli- sen päällikön vahvistama matkustajaluettelo.
44628: opiston kehitystutkintalaitoksen (WIDER-ins- Risteilyn osanottajan on palattava alukseen
44629: tituutin) tutkimustyössä tarvittava henkilökun- ennen sen siirtymistä toiseen paikkaan.
44630: ta;
44631: 8) Suomen ja Neuvostoliiton välisen sopi-
44632: muksen mukaiset Suomessa olevat taloudellis- 14 §
44633: ten, finanssi-, tieteellisteknisten ja kultturijär- Aluksen ja ilma-aluksen henkilökunta
44634: jestöjen edustustojen sekä yhtiöiden sopimus-
44635: tarkastajat Merimiehellä, jolla on merenkulkijain kan-
44636: 9) kansainvälisten opiskelijajärjestöjen viral- sallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa
44637: lisen opiskelijanvaihto-ohjelman mukaisesti yleissopimuksessa (SopS 64170) tarkoitettu me-
44638: maassa oleskelevat stipendiaatit, jotka eivät tee renkulkijain kansallinen henkilöllisyystodistus,
44639: paikallista työtä; on oikeus käydä maissa ilman passia ja viisu-
44640: 10) Suomen valtion järjestämille työllistä- mia sinä aikana, jolloin alus tavanmukaisesti
44641: miskurseille ja sellaiseen kurssiin liittyvään työ- viipyy satamassa.
44642: harjoitteluun osallistuvat; sekä Ilma-aluksen henkilökuntaan kuuluvaan ei
44643: 11) lentoyhtiöiden edustajat. sovelleta passista eikä viisumista annettuja
44644: Työministeriö voi päättää, missä 1 momen- säännöksiä ja määräyksiä silloin, kun hän
44645: tissa mainittuihin tapauksiin rinnastettavissa saapuu maahan tai lähtee maasta säännönmu-
44646: tapauksissa ulkomaalainen voidaan vapauttaa kaiseen tehtäväänsä kuuluvalla lennolla. Hä-
44647: työlupavelvollisuudesta. nellä on kuitenkin oltava valokuvalla varustet-
44648: Työministeriö päättää, missä tapauksissa tu, kotimaansa ilmailuviranomaisen antama
44649: työlupa voidaan antaa hankkimatta työviran- henkilötodistus.
44650: omaisen lausuntoa ja antaa tarkemmat ohjeet
44651: tämän pykälän säännösten soveltamisesta. 15 §
44652: Merimieskatselmus
44653: 12 §
44654: Aluksen päällikön ilmoitus Ulkomaista merimiestä, jonka päästökatsel-
44655: mus tai ottokatselmus on toimitettu Suomessa,
44656: Maahan saapuvan aluksen päällikön on toi- pidetään maahan saapuvana tai maasta lähte-
44657: mitettava maahantulopaikan poliisille tai pas- vänä ulkomaalaisena.
44658: sintarkastajalle miehistöluettelo sekä tiedot Aluksen päällikön on ilmoitettava ennakolta
44659: aluksen henkilökunnasta, matkustajista ja ulkomaisen merimiehen merimieskatselmukses-
44660: muista aluksessa olevista henkilöistä. Aluksen ta katselmuspaikkakunnan poliisille.
44661: 1990 vp. - HE n:o 47 39
44662:
44663: 16 § 19 §
44664: Muukalaispassi ja siihen tarvittavat Leimat ja lomakkeet
44665: merkinnät
44666: Ulkoasiainministeriö vahvistaa sisäasiainmi-
44667: Muukalaispassi voidaan antaa enintään nisteriötä kuultuaan viisumien ja oleskelupien
44668: kymmeneksi vuodeksi. mallin sekä viisumi- ja oleskelulupalomakkeet.
44669: Voimassa olevalla muukalaispassilla saa Työministeriö vahvistaa työlupien mallin ja
44670: oleskella maassa vain, jos siinä on voimassa työlupalomakkeet. Muiden ulkomalaislain ja
44671: oleva oleskelulupa ja palata maahan vain, jos tämän asetuksen mukaisten leimojen mallin ja
44672: siinä on voimassa oleva paluuviisumi. lomakkeet vahvistaa sisäasiainministeriö.
44673: Sisäasiainministeriö voi rajoittaa muukalais-
44674: passin käyttöä siihen tehtävin merkinnöin. 20 §
44675: Vieraan kielen käyttö
44676: 17 §
44677: Passin tilapäinen haltuunotto Ulkomaalaislain 64 §:ssä tarkoitettuna tieto-
44678: na päätöksestä pidetään päätöksen tulkitsemis-
44679: Ulkomaalaisen passi voidaan ulkomaalais- ta englannin, saksan, ranskan, espanjan tai
44680: lain 47 §:ssä mainitun tapauksen lisäksi tilapäi- venäjän kielelle. Päätös tulee tarpeen ja mah-
44681: sesti ottaa sisäasiainministeriön, passintarkas- dollisuuksien mukaan tulkita myös muulle kie-
44682: tus- tai poliisiviranomaisen haltuun: lelle.
44683: 1) ulkomaalaisen viisumiasian, työlupa-,
44684: oleskelulupa- tai muukalaispassihakemuksen 21 §
44685: käsittelyä varten; Ulkomaalaisasiain yhteistyöryhmä
44686: 2) ulkomaalaisen tekemän turvapaikkahake-
44687: muksen käsittelyä varten; Viranomaisten välisen yhteistyön tehostami-
44688: 3) ulkomaalaisen maasta karkottamisen tai seksi ulkomaalaislain mukaisissa asioissa sisä-
44689: rajalta käännyttämisen valmisteleroista ja toi- asiainministeriössä on ulkomaalaisasiain yh-
44690: meenpanoa varten; tai teistyöryhmä, johon kuuluu edustaja ulkoasi-
44691: 4) maastapoistumiskiellon valmisteleroista ja ainministeriöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali-
44692: toimeenpanoa varten. ja terveysministeriöstä sekä työministeriöstä.
44693: Passin tilapäisestä haltuunotosta on annetta- Yhteistyöryhmän tulee tehdä esityksiä ulko-
44694: va todistus. maalaisasioiden hoidon kehittämiseksi ja ulko-
44695: maalaislain soveltamisen helpottamiseksi.
44696: 18 §
44697: Ilmoitukset 22 §
44698: Ulkomaalaisista pidettävä henkilörekisteri
44699: Passintarkastajan ja poliisin sekä Suomen
44700: edustuston on ilmoitettava sisäasiainministeri- Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus pi-
44701: öön antamastaan viisumista ja oleskeluluvasta tää valtakunnallista ulkomaalaisrekisteriä, jo-
44702: sekä suorittamastaan ulkomaalaisen rajalta hon merkitään tiedot, jotka voivat vaikuttaa
44703: käännyttämisestä. ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön,
44704: Suomen edustuston ja poliisin on ilmoitetta- oleskeluun ja työntekoon sekä Suomen kans-
44705: va työviranomaiselle antamastaan työluvasta laisuuden saamiseen.
44706: sekä seikoista, joilla saattaa olla merkitystä Poliisipiirissä voidaan pitää henkilörekisteriä
44707: ulkomaalaisen työnteon kannalta. piirin alueella vakinaisesti asuvista tai tilapäi-
44708: Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava po- sesti majoittuvista ulkomaalaisista. Rekisteriin
44709: liisille maassa oleskelevaa ulkomaalaista koske- merkitään poliisille kuuluvan ulkomaalaisval-
44710: vista muutoksista rekisterissä. vontatehtävän kannalta tarpeelliset tiedot.
44711: Vankeinhoitoviranomaisen on ilmoitettava Poliisilla on oikeus saada tarvittavat tiedot 1
44712: sisäasiainministeriöön ulkomaalaisen ottami- momentissa mainitusta henkilörekisteristä suo-
44713: sesta vankilaan. Myös ulkomaalaisen vankilas- rittaessaan ulkomaalaislaissa säädettyä tehtä-
44714: ta vapautumisesta sekä siirtämisestä rangais- vää tai siten kun siitä on säädetty poliisin
44715: tusta kärsimään toiseen valtioon on hyvissä henkilörekistereistä annetun asetuksen (1056/
44716: ajoin ilmoitettava sisäsiainministeriöön. 87) 6 §:ssä suorittaessaan poliisille säädettyä
44717: 40 1990 vp. - HE n:o 47
44718:
44719: muuta tehtävää. Sama oikeus on myös tulli- ja 23 §
44720: rajavartioviranomaisilla niiden suorittaessa po-
44721: liisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteis- Ohjeiden ja määräysten antaminen
44722: toiminnasta anntun asetuksen (1051178) mu- Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen sovelta-
44723: kaisesti edellä mainittuja poliisille kuuluvia misesta antaa asianomaista ministeriötä kuul-
44724: tehtäviä. tuaan sisäasiainministeriö.
44725: 1990 vp. - HE n:o 48
44726:
44727:
44728:
44729:
44730: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valuuttalain muuttami-
44731: sesta
44732:
44733:
44734:
44735:
44736: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44737:
44738: Esityksessä ehdotetaan, että valuutansään- pea ja vastaisi paremmin kansainvälistä käy-
44739: nöstelyvaltuuksia jatkettaisiin myös 31 päivän täntöä. Valuutansäännöstelyn vähentymisen
44740: joulukuuta 1990 jälkeen, jolloin nykyisen va- johdosta ehdotetaan myös lain sisältöä muutet-
44741: luuttalain ja sen nojalla annettujen valtioneu- tavaksi siten, että valuuttatoimet olisivat sallit-
44742: voston ja Suomen Pankin päätösten voimassa- tuja, jollei Suomen Pankki ole niitä erikseen
44743: oloaika päättyy. määrännyt luvanvaraisiksi. Lakiin tehtäisiin li-
44744: Ehdotetuna lailla jatkettaisiin valuutansään- säksi eräitä täsmennyksiä.
44745: nöstelyvaltuuksia pääasialliselta laajuudeltaan Valuutansäännöstelyvaltuudet voitaisiin
44746: entisinä. Valuutansäännöstelyn käyttökelpoi- edelleenkin ottaa käyttöön valtioneuvoston
44747: suus valuutta- ja rahapolitiikan välineenä on päätöksellä maan ulkomaisen maksukyvyn ja
44748: kuitenkin vähentynyt. Valuutansäännöstelyä rahatalouden vakaan kehityksen turvaamisek-
44749: on viime vuosina lievennetty yhtäältä rahoitus- si. Ne kattaisivai Suomessa asuvan ja ulko-
44750: markkinoiden maailmanlaajuisen yhdentymi- mailla asuvan väliset pääomanliikkeet ja valuu-
44751: sen vuoksi ja toisaalta omien rahoitusmarkki- tan kotiuttamisvelvollisuuden sekä maksuväli-
44752: noittemme toiminnan tehostamiseksi. neiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden
44753: Siirtymävaiheessa eräillä valuutansäännöste- viennin. Juoksevien valuuttatoimien eli palve-
44754: lytoimenpiteillä vielä saatetaan helpottaa koti- lumaksujen säännöstely olisi lakiehdotuksen
44755: maisia yrityksiä, pankkeja, kotitalooksia ja mukaan mahdollista vain poikkeuksellisesti.
44756: myös viranomaisia sopeutumaan kansainväli-
44757: seen kilpailuun ja ulkomaisiin riskeihin. Valuutansäännöstelyn nykyinen kolmitasoi-
44758: Siirtymävaiheen jälkeenkin viranomaiset tar- nen järjestelmä ehdotetaan säilytettäväksi:
44759: vitsevat oikeuden tietojen saantiin maksutaseti- eduskunnan valuuttalailla antamien valtuuk-
44760: lastointia varten ja mahdollisuuden rahoituslai- sien käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto ja
44761: tosten vakauden valvontaan. Valtuudet valuu- Suomen Pankki toimisi edelleen valuuttaviran-
44762: tansäännöstelyn käyttöön taloudellisissa poik- omaisena, antaisi tarvittavat yksityiskohtaiset
44763: keusoloissa on myös tarkoituksenmukaista säi- määräykset ja toteuttaisi säännöstelyä käytän-
44764: lyttää. nössä.
44765: Valuuttalain tavoitetta taloudellisissa poik- Tarkoituksena on, että valuuttalain voimas-
44766: keusolosuhteissa kavennettaisiin, jolloin tavoi- saoloaikaa pidennettäisiin kolmella vuodella eli
44767: te olisi toimivaltuuksien kannalta riittävän sup- vuoden 1993 loppuun.
44768:
44769:
44770:
44771:
44772: 300469X
44773: 2 1990 vp. - HE n:o 48
44774:
44775:
44776:
44777:
44778: SISÅLL YSL UETTELO
44779:
44780: Sivu Sivu
44781: YLEISPERUSTELUT......................... 3 2.3. Valmisteluvaiheet......................... 8
44782: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . . . . . . • . . 3 3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 9
44783: l.l. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44784: 1.2. Keinot.................................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 9
44785: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . • . . . . . . . . • 5 1. Lakiehdotuksen perustelut • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • 9
44786: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2. Voimaantulo .................................. 10
44787: 2.1.1. Säädökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
44788: 2.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Säätämisjärjestys ......... ... ... .. .. . .... .. .. .. 10
44789: 2.2. Kansainvälinen vertailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
44790: 2.2.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44791: 2.2.2. Norja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Laki valuuttalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 11
44792: 2.2.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 LIITTEET .................................... .
44793: 2.2.4. Euroopan yhteisöt (EY) . . . . . . . . . . . 7
44794: 2.2.5. Euroopan vapaakauppaliitto (EF- Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
44795: TA)............................... 7 Valtioneuvoston päätös valuuttalain täytän-
44796: 2.2.6. Taloudellisen yhteistyön ja kehi- töönpanosta annetun valtioneuvoston päätök-
44797: tyksen järjestö (OECD) . . . . . . . . . . . . 8 sen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
44798: 1990 vp. - HE n:o 48 3
44799:
44800:
44801:
44802:
44803: YLEISPERUSTELUT
44804:
44805:
44806: 1. Esityksen yhteiskunnallinen pailuun ja ulkomaisiin riskeihin, ja sitä kautta
44807: merkitys tuetaan myös ulkomaista maksukykyämme ja
44808: rahatalouden vakaata kehitystä. Mahdollisuus
44809: 1.1. Tavoitteet tähän olisi syytä säilyttää lähivuosina.
44810: Siirtymävaiheen jälkeenkin viranomaiset tar-
44811: Valuuttalaki (954/85) on voimassa vuoden vitsevat oikeuden tietojensaantiin maksutaseti-
44812: 1990 loppuun. Lakia säädettäessä katsottiin, lastointia varten ja mahdollisuuden rahoituslai-
44813: että kansantaloutemme avoimuus ja kansain- tosten vakauden valvontaan. Valtuudet valuu-
44814: välisten valuutta- ja rahoitusmarkkinoiden tansäännöstelyn käyttöön taloudellisissa poik-
44815: epävakaisuus olivat kasvattaneet alttiutta ulko- keusoloissa on myös tarkoituksenmukaista säi-
44816: mailta tuleville häiriöille. Markkinatekijöiden lyttää, koska yhdentyneisiin markkinoihin liit-
44817: merkitys oli korostunut ja asettanut valuutan- tyy epävakaisuustekijöitä, jotka syntyvät
44818: säännöstelyn toteutukselle uusia vaatimuksia. markkinoiden taipumuksesta keinotteluluontei-
44819: Valuutansäännöstelyllä kuitenkin haluttiin vie- siin häiriöihin.
44820: lä hidastaa ulkomaista alkuperää olevien hait- Valuuttalaki ei nykyisellään anna normaali-
44821: tavaikutusten välittymistä talouteemme ja siten oloissa valtuuksia käyttää valuutansäännöste-
44822: voittaa aikaa muille korjaaville toimenpiteille. lyä muihin tarkoituksiin kuin ulkomaisen mak-
44823: Valuutansäännöstelyn käyttökelpoisuus va- sukyvyn tai rahatalouden vakaan kehityksen
44824: luutta- ja rahapolitiikan välineena on voimassa turvaamiseen. Jatkossakaan valuuttalain piiriin
44825: olevan valuuttalain aikana edelleen vähenty- ei tulisi sisällyttää esimerkiksi verovalvonnan
44826: nyt. Valuutansäännöstelyä on viime vuosina näkökohtia tai elinkeinopoliittisia tavoitteita.
44827: lievennetty. Taustalla on toisaalta rahoitus- Pääomanliikkeiden vapautuminen asettaa
44828: markkinoiden maailmanlaajuinen yhdentymi- yleismaailmallisesti verottajalle. uusia tiedon-
44829: nen, toisaalta pyrkimys valuutansäännöstelyä saanti- ja verovalvontaongelmia. Niiden kestä-
44830: purkamalla tehostaa rahoitusmarkkinoittemme vä ratkaisu edellyttää verotuksen yhdenmu-
44831: toimintaa. Osaltaan pääomien aikaisempaa kaistamisen lisäksi eri maiden veroviranomais-
44832: suurempaan liikkuvuuteen rajojen yli on Suo- ten yhteistyötä. Verotuksen edellyttämät lisä-
44833: messa vaikuttanut myös yritysten ja pankkien valtuudet tulisikin tarvittaessa toteuttaa verola-
44834: kansainvälistyminen sekä ennen kaikkea tieto- kien muutoksina. Valuutansäännöstelyvaltuuk-
44835: ja maksuliikenneyhteyksien kehittyminen. siin kytkettäviksi verosäännökset sopivat huo-
44836: Lähtökohdaksi lainsäädännön tarvetta har- nosti.
44837: kittaessa voidaan ottaa, että tulevaisuudessa Valuuttalailla säädellään valuuttatoimia eikä
44838: pääomanliikkeet yli rajojen ovat normaali- sillä ensisijaisesti puututa ulkomaalaisten liik-
44839: oloissa vapaat ja myös finanssipalveluiden keen perustamiseen eikä kiinteän omaisuuden
44840: kauppa on vapaata. Entistä selvemmäksi on ja osakkeiden hankintaan, joita varten on oma
44841: käynyt, että talooksien tasapainottomuuksien lainsäädäntönsä. Näitä oikeuksia rajoittavat
44842: ratkaiseminen ei voi nojautua valuutansään- laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
44843: nöstelyyn. Valuutansäännöstelyä onkin päin- oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-
44844: vastoin purettava rahoitusmarkkinoittemme te- suutta ja osakkeita (219/39) sekä eräät toimi-
44845: hokkuuden ja yritystemme kansainvälisen kil- alakohtaiset erityislait.
44846: pailukyvyn vuoksi.
44847: Parhaillaan on kuitenkin käynnissä siirtymä-
44848: vaihe, jossa eräillä valuutansäännöstelytoimen- 1.2. Keinot
44849: piteillä vielä saatetaan helpottaa kotimaisia
44850: yrityksiä, pankkeja, kotitalooksia ja myös vi- Valuutansäännöstelyllä ei ole enää mainitta-
44851: ranomaisia sopeutumaan kansainväliseen kil- vaa rahapoliittista merkitystä pääomanliikkei-
44852: 4 1990 vp. - HE n:o 48
44853:
44854: den ja rahoituspalveluiden yleismaailmallisessa vapaiden valuuttaliikkeiden oloissa. Nykyisin-
44855: vapautumisympäristössä. Suuntaus nykyistäkin kin valuuttalain tietojenantosäännös on voi-
44856: vapaampiin valuuttaliikkeisiin jatkunee myös massa siitä riippumatta, ovatko säännöstely-
44857: tulevaisuudessa. Maan ulkomaisen maksuky- valtuudet käytössä vai ei.
44858: vyn ja rahatalouden vakaan kehityksen turvaa- Kehittyneessä kansantaloudessa talous-
44859: minen asettaa näissä oloissa aikaisempaa suu- elämän häiriöiden lieventämisen tai poistami-
44860: remmat vaatimukset yleiselle talouspolitiikalle. sen on katsottu edellyttävän nopeita talous-
44861: Valuutansäännöstelyn purkaminen herkistää poliittisia toimia. Kansainväliset häiriöt voivat
44862: ulkomaiset pääomanliikkeet kotimaisten ja ul- välittömästi ja nopeasti heijastua myös Suo-
44863: komaisten korkojen eron ja valuuttakurssiodo- meen. Tämän vuoksi on pidetty tärkeänä, että
44864: tusten suhteen. Kiinteän valuuttakurssin poli- valtiovallalla on käytettävissään riittävät kei-
44865: tiikka edellyttää, että kotimaiset korot entistä not kansantalouden häiriöiden lieventämiseen
44866: läheisemmin seuraavat muiden maiden kehitys- tai talouden sopeuttamiseen muuttuneissakin
44867: tä. oloissa.
44868: Rahapolitiikkaa voitaisiin periaatteessa mi- Tälläkin hetkellä on voimassa joukko talous-
44869: toittaa suuremmassa määrin kotimaisen talous- poliittisia valtuuslakeja, jotka voidaan ottaa
44870: politiikan tarpeisiin sallimalla suurempaa jous- käyttöön näissä laeissa säädettyjen erityisala-
44871: tavuutta valuuttakurssien määräytymiseen. Va- suhteiden vallitessa. Suurin osa näistä on sää-
44872: luuttakurssipolitiikan joustavuuden lisääminen detty pysyviksi. Laki väestön toimeentulon ja
44873: ei kuitenkaan ole ongelmatonta, koska se si- maan talouselämän turvaamisesta poikkeuselli-
44874: nänsä helposti luo inflatorisia odotuksia talou- sissa oloissa (407 170) antaa sodanvaaran tai
44875: teen. Suomessa onkin tästä syystä pyritty nou- muun siihen rinnastettavan tapahtuman uha-
44876: dattamaan sellaista valuuttakurssipolitiikkaa, tessa valtioneuvostolle valtuudet myös valuu-
44877: joka vahvistaa luottamusta markan ulkoisen tan säännöstelemiseen.
44878: arvon vakauteen pitkällä aikavälillä. Myös valuuttalaki palvelee poikkeusoloihin
44879: Suomen kaltaisilla kokonsa puolesta rajoite- varautumista. Vaikka valuutansäännöstelyn
44880: tuilla ja harvalukuisten yksiköiden hallitsemilla valtuuksia ei olisi normaalioloissa tarpeen enää
44881: rahoitusmarkkinoilla voidaan kilpailua parhai- käyttää, on poikkeusoloja ja vakavia taloudel-
44882: ten lisätä purkamalla valuutansäännöstelyä ja lisia häiriötilanteita varten kuitenkin tärkeää
44883: avaamalla markkinat ulkomaalaisille. Näin pitää voimassa mahdollisuus puuttua valuutta-
44884: voidaan lisätä etenkin rahoituksen välityksen liikkeisiin. Useissa valuutansäännöstelystä ko-
44885: ja pääomamarkkinoiden toiminnan sekä myös konaan luopuneissakin maissa valtuuslainsää-
44886: valuutanvaihdon tehokkuutta. Tästä hyötyy däntö on pidetty voimassa tämänkaltaisista
44887: yritysten lisäksi myös muu yhteiskunta koko- syistä.
44888: naisuudessaan. Valuuttalain voimassaoloaikaa ehdotetaan
44889: Noudattamalla asteittaisuutta valuutansään- jatkettavaksi vielä kolmella vuodella eli vuoden
44890: nöstelyn purkamisessa on voitu ja voidaan 1993 loppuun. Tänä aikana voidaan olettaa
44891: välttää nopeat muutokset ja osaltaan hillitä kansainvälisen kehityksen ja pääomanliikkei-
44892: yksityisen sektorin nopeaa velkaantumista. As- den vapauttamisen tulevalle valuuttajärjestel-
44893: teittaisuudella on myös mahdollisuus estää va- mälle asettamien vaatimusten selkiintyvän. Va-
44894: kauden järkkyminen rahoitusmarkkinoilla an- luutansäännöstelyä on lain estämättä mahdol-
44895: tamalla yrityksille mahdollisuus hallitusti so- lista lieventää tai siitä voidaan luopua koko-
44896: peuttaa toimintansa muuttuviin oloihin. naan jo ennen määräajan päättymistä. Lakiin
44897: Asteittainen eteneminen antaa myös viran- on kuitenkin tässä vaiheessa tarpeen tehdä
44898: omaisille aikaa tehdä tarvittavia tarkistuksia olosuhteiden muutosten vaatimia tarkistuksia.
44899: lainsäädäntöön ja markkinoiden institutionaa- Valuutansäännöstelyn kolmitasoinen järjes-
44900: lisiin puitteisiin. Osittaisen valuutansäännöste- telmä ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan.
44901: lyn aika onkin käytetty hyväksi rahoitus- ja Eduskunnan valuuttalailla antamien valtuuk-
44902: pääomamarkkinalainsäädäntömme kehittämi- sien käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto.
44903: seen. Koska laissa ei voida yksityiskohtaisesti sään-
44904: Suomen Pankin oikeus saada tietoja valuut- nellä valuuttatoimia, toimisi Suomen Pankki
44905: tatoimista maksutasetilastointia varten perus- edelleen valuuttaviranomaisena ja antaisi tar-
44906: tuu valuuttalakiin. Tarpeellisten tietojen saanti vittavat yksityiskohtaiset määräykset sekä to-
44907: on turvattava lainsäädännöllä myös kokonaan teuttaisi säännöstelyä käytännössä. Menettely
44908: 1990 vp. - HE n:o 48 5
44909:
44910: on tarkoituksenmukainen eduskunnan Suomen lisuuden sekä maksuvälineiden, arvopaperei-
44911: Pankin ohjesäännössä (365/25) pankille anta- den ja saaruistodisteiden viennin. Juoksevien
44912: mien tehtävien hoitamisen kannalta. valuuttatoimien säännöstely on valuuttalain
44913: mukaan mahdollista vain poikkeuksellisesti
44914: kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön tor-
44915: 2. Nykyinen tilanne ja asian jumiseksi. Poikkeuksen muodostaa valuutta-
44916: valmistelu toimien luvanvaraisuus siltä osin, kun se on
44917: tarpeen Suomen tekemien kahden- tai monen-
44918: 2.1. Nykyinen tilanne välisten maksusopimusten toteuttamiseksi tai
44919: maksun aiheen varmistamiseksi.
44920: 2.1.1. Säädökset Valtioneuvosto on päätöksellään (955/85)
44921: ottanut normaaliolojen valuutansäännöstely-
44922: Valuutan säännöstelyä alettiin kansainväli- valtuudet käyttöön. Suomen Pankki on anta-
44923: sesti käyttää laajasti toisen maailmansodan nut valuuttalain mukaisesti soveltamismää-
44924: aikana. Tuolloin väliaikaisiksi aiotut rajoituk- räykset ja yleisluvat sekä käsitellyt erityislupa-
44925: set osoittautuivat lähes pysyviksi ja niitä alet- menettelyyn jäävät hakemusasiat.
44926: tiin olennaisesti purkaa vasta 1960-luvulla.
44927: Suomessakin on koko sodanjälkeisen ajan ol-
44928: lut valuutansäännöstelyä. Vuonna 1948 valuu- 2.1.2. Käytäntö
44929: tan säännöstelemisestä annetussa laissa (320/
44930: 48) valtioneuvostolle annettiin oikeus saattaa Suomen Pankki on päätöksissään valuutta-
44931: valuutansäännöstely voimaan. Laissa annettiin lain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvos-
44932: valtioneuvostolle myös oikeus kokonaan kiel- ton päätöksen soveltamisesta sallinut yleislu-
44933: tää valuuttatoimet, antaa niistä määräyksiä tai vallaan enenevässä määrin valuuttatoimien
44934: sallia ne Suomen Pankin asettamilla ehdoilla ja suorittamista Suomessa asuvan ja ulkomailla
44935: rajoituksilla. Käytännössä sääntely kuitenkin asuvan välillä. Valuutansäännöstelyn vapautta-
44936: annettiin Suomen Pankille. Vuonna 1959 va- misessa on edetty kuitenkin asteittain ja varo-
44937: luutan säännöstelystä annetun lain (441159) vasti.
44938: lähtökohtana oli käytännön valuutansäännös- Valuutansäännöstelyn vapauttaminen on
44939: telyn keskittäminen jo lain säännöksissä Suo- edennyt yleensä siten, että ensin on helpotettu
44940: men Pankille. Laki poisti valtioneuvostolta johonkin valuuttatoimeen sovellettavaa Suo-
44941: oikeuden puuttua yksittäisiin valuuttatoimiin, men Pankin hyväksyruiskäytäntöä ja seuraa-
44942: kuten ulkomaisen luoton ottamiseen ja antami- vassa vaiheessa siirretty kyseiset valuuttatoimet
44943: seen. Vuoden 1972 valuuttalaki (910/72) kes- kokonaan niin sanottuun valuuttapankkiauto-
44944: kitti samalla tavoin ja samassa laajuudessa matiikkaan.
44945: kuin vuoden 1959 laki käytännön valuutan-
44946: Määräysten lievennykset ovat alkuvaihees-
44947: säännöstelyn Suomen Pankille. Lain voimassa-
44948: saan koskeneet etupäässä pääoman tuontia,
44949: oloa on toistuvasti jatkettu vuoden 1985 lop-
44950: nyttemmin enenevässä määrin myös pääoman
44951: puun saakka (lait 942/74, 1016/76, 1031/78 ja
44952: vientiä.
44953: 1018/80).
44954: Vuoden 1986 alusta koko säännöstö uudis- Jäljellä olevat valuuttamääräykset pääkoh-
44955: tettiin, jolloin tavoitteena oli lisätä määräysten dittain koskevat seuraavia valuuttatoimia:
44956: selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. - Rahoitus- ja vakuutussektori
44957: Voimassa oleva valuuttalaki on myös val- Portfoliosijoitukset ulkomaille, kiinteistöjen
44958: tuuslaki, joka on säädetty perustuslain säätä- osto ulkomailta, luoton anto ulkomaille sekä
44959: misjärjestyksessä. Laki antaa valtioneuvostolle luoton otto ulkomailta vaativat yleensä Suo-
44960: oikeuden ottaa käyttöön valuutansäännöstely- men Pankin luvan. Suorat sijoitukset rahoitus-
44961: valtuudet maan ulkomaisen maksukyvyn ja ja vakuutussektorille Suomeen edellyttävät
44962: rahatalouden vakaan kehityksen turvaamiseksi Suomen Pankin lupaa.
44963: sekä kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön - Markkamääräiset joukkovelkakirjalainat
44964: torjumiseksi. Lainojen myyntikielto ulkomaille on voimas-
44965: Voimassa olevan lain valtuudet kattavat sa ennen 1 päivää helmikuuta 1990 liikkeeseen
44966: Suomessa asuvan ja ulkomailla asuvan väliset laskettujen lainojen osalta.
44967: pääomanliikkeet ja valuutan kotiuttamisvelvol- - Lyhytaikaiset luotot
44968: 6 1990 vp. - HE n:o 48
44969:
44970: Enintään vuoden pituisten luottojen ottami- 2.2.1. Ruotsi
44971: nen ulkomailta on sallittua vain viennin ja
44972: tuonnin rahoitukseen. Luottoajaltaan enintään Ruotsin valuuttalaki (SFS 1939:350) on py-
44973: vuoden pituisten luottojen myöntäminen ulko- syvä valtuuslaki. Laissa säännöstelyvaltuudet
44974: maille tai ottaminen ulkomailta edellyttävät on annettu maan hallitukselle, joka voi asetuk-
44975: Suomen Pankin lupaa. sella määrätä valuutan liikkeet keskuspankin
44976: - Valuuttamarkkinatoiminnot luvan varaisiksi.
44977: Termiini-, futuuri- swap- ja optiosopimukset Ruotsin hallitus poisti valuuttalaissa myön-
44978: vaativat aina kaupallisen taustan. Suomen nettyjen valtuuksien nojalla valuutansäännös-
44979: markkaa koskevia sopimuksia saa tehdä vain telynsä käytännöllisesti katsoen kokonaan 1
44980: suomalaisen valuuttapankin kanssa. päivästä heinäkuuta 1989 lukien. Jäljelle jäivät
44981: vain eräät verovalvontaa ja maksutasetilastoin-
44982: - Maksusopimusmaat tia palvelevat määräykset. Näiden mukaisesti:
44983: Suorat sijoitukset, portfoliosijoitukset sekä - Maksut ulkomaille/ulkomailta on suori-
44984: luotonotto sekä -anto ovat luvanvaraisia. tettava valuuttapankin kautta.
44985: - Yksityishenkilöt - Arvopaperikauppaa ulkomailla asuvien
44986: Portfoliosijoitukset ovat sallittuja 300 000 kanssa on lupa käydä vain ruotsalaisen valuut-
44987: markkaan saakka sekä kiinteistösijoitukset tapankin tai arvopapereiden välittäjän välityk-
44988: miljoonaan markkaan asti. Nämä rajoitukset sellä.
44989: on kuitenkin päätetty poistaa viimeistään 1 - Ulkomaiset arvopaperit on talletettava
44990: päivänä heinäkuuta 1990. Lähisukulaisten väli- ruotsalaiseen valuuttapankkiin tai arvopaperei-
44991: set luotot ovat sallittuja 100 000 markkaan den välittäjän haltuun.
44992: asti. Muilta osin yksityishenkilöiden valuutta- - Pankkitilien pitäminen ulkomaisissa pan-
44993: toimet edellyttävät Suomen Pankin lupaa. keissa on sallittu vain keskuspankin luvalla.
44994: Lupia myönnetään ulkomaankauppaa käyville
44995: yrityksille, mutta ei yksityishenkilöille.
44996: 2.2. Kansainvälinen vertailu
44997: 2.2.2. Norja
44998: Pohjoismaiden kesken myös valuutansään-
44999: nöstelyn alueella on jatkuvasti eritasoista yh- Myös Norjan valuuttalaki (1950 nr. 10) on
45000: teistyötä ja erilaisia työryhmiä, jotka tähän valtuuslaki, jossa säännöstelyvaltuudet on pää-
45001: mennessä ovat keskittyneet muun muassa ra- osin annettu kauppaministeriölle.
45002: hoitussektorin yritysten perustamis- ja pää- Ministeriö on ·delegoinut suureksi osaksi
45003: omamarkkinakysymyksiin. säännöstelyvaltuutensa keskuspankille.
45004: Pohjoismaiden ministerineuvoston toimesta Norjassa valuutansäännöstelyä käytetään
45005: laaditussa taloudellisessa toimintasuunnitel- vielä tällä hetkellä suurin piirtein Suomen so-
45006: massa vuosiksi 1989-1992 asetettiin tavoit- veltamassa laajuudessa.
45007: teeksi eräiden yksilöityjen valuuttamääräysten Norjassa on valuutansäännöstelyä viime ai-
45008: vapauttaminen ennen toimintasuunnitelmakau- koina asteittain purettu, ja tätä kehitystä on
45009: den päättymistä. Pohjoismaiden valtiovarain- tarkoitus jatkaa. Liberalisointia toteutettaessa
45010: ministerit ovat kuitenkin jo syksyllä 1989 aset- on tarkoitus ottaa huomioon verotus- ja mak-
45011: taneet yhteiseksi tavoitteeksi kaikkien jäljellä sutasetilastointinäkökohdat.
45012: olevien pääomanliikkeitä koskevien rajoitusten Eriasteisen säännöstelyn piirissä ovat vielä
45013: poistamisen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tällä hetkellä muun muassa:
45014: 1990. Poikkeuksen muodostavat verovalvontaa - yritysten kaupalliset luotot ja pitkäaikai-
45015: ja tilastointia palvelevat määräykset. Tavoite ei set rahoitusluotot
45016: kuitenkaan koske Islantia. - valuuttatoimet pörssinoteeratuilla osak-
45017: Taloudellinen toimintasuunnitelma asettaa keilla
45018: tavoitteeksi myös sen, että rahoituspalvelu- - Norjan kruunu -määräisiin instrumenttei-
45019: markkinat vapautetaan täysin vuoden 1992 hin ja norjalaisyritysten valuuttatileihin liitty-
45020: kuluessa. Tähän sisältyy myös vapaa perus- vät toimet
45021: tamisoikeus sellaisille finanssialan yrityksille, suorat sijoitukset ulkomaille sekä Nor-
45022: joiden kotipaikka on OECD-maissa. jaan
45023: 1990 vp. - HE n:o 48 7
45024:
45025: - ulkomaille suuntautuvat valuuttatoimet maan 28 päivänä helmikuuta 1987. Siihen
45026: lyhytaikaisilla pörssinoteeraamattomilla arvo- saakka vain arvopaperipörssissä kaupan olleet
45027: papereilla arvopaperit kuuluivat täydellisen liberalisoin-
45028: - pankkitilin avaaminen ulkomailla sekä nin piiriin. Kesäkuussa 1988 hyväksyttiin di-
45029: ulkomaiset rahoitusluotot. rektiivi, joka vapauttaa kaikki pääomanliik-
45030: Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu myös keet yhteisössä. Direktiivi tulee voimaan 1
45031: kotitalouksien oikeus pitää valuuttatiliä tai ot- päivänä heinäkuuta 1990 ja se laajentaa libera-
45032: taa valuuttalainaa norjalaisesta rahoituslaitok- lisoinnin koskemaan sijoituksia lyhytaikaisiin
45033: sesta samoin kuin hankkia vapaa-ajan asuntoja arvopapereihin, joihin sisältyvät valtion velka-
45034: ulkomailta. sitoumukset ja kaupalliset velkakirjat, pank-
45035: kien shekkitilit ja talletukset sekä lyhytaikaiset
45036: rahoitusluotot lukuun ottamatta kauppaluotto-
45037: 2.2.3. Tanska ja, jotka oli vapautettu jo aikaisemmin.
45038: Vakavien rahoitusmarkkinahäiriöiden tai
45039: Tanska on Euroopan yhteisöjen jäsenmaana maksutasevaikeuksien varalta Rooman sopi-
45040: lopettanut valuutansäännöstelynsä. Myös muksessa on lausekkeita, jotka sallivat tilapäi-
45041: Tanskassa on edelleen voimassa valuuttalaki set säännöstelytoimenpiteet. Kesäkuussa 1988
45042: (1964 nr. 372), joka antaa valuutansäännöste- hyväksytyssä säännöstössä on myös vastaava
45043: lyvaltuudet teollisuusministeriölle. Valtuudet lauseke, jonka mukaan säännöstelytoimenpi-
45044: on otettu käyttöön lähinnä valuuttatoimia kos- teet ovat mahdollisia lyhytaikaisten pääoman-
45045: kevan tietojenantamisvelvollisuuden täyttämi- liikkeiden vakavissa häiriötiloissa enintään
45046: seksi. kuuden kuukauden ajan. Jäsenmaiden keskus-
45047: pankkien johtajien muodostaman komitean
45048: lausunto edellytetään ennen toimenpiteiden hy-
45049: 2.2.4. Euroopan yhteisöt (EY) väksymistä. Jäsenmailla on lisäksi oikeus ryh-
45050: tyä tarpeellisiin toimiin estääkseen lakiensa ja
45051: Eurooppalaisen finanssialueen luominen on määräystensä rikkomisen verotuksen, rahoitus-
45052: keskeinen osa EY:n jäsenmaiden sisämarkki- laitosten valvonnan ja pääomanliikkeitä koske-
45053: noiden kehittämisprosessia. Yhtenäinen Euroo- van tietojen antamisvelvollisuuden osalta.
45054: pan finanssialue tarkoittaa pyrkimystä muo- Nyt päätetyt pääomanliikkeiden vapautta-
45055: dostaa EY-maiden keskuuteen täysin integroi- mistoimet vastaavat täysin vuonna 1985 hyväk-
45056: tuneet rahoitusmarkkinat. Yhtenäisen finanssi- sytyn niin sanotun valkoisen kirjan toimenpi-
45057: alueen luomisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat teitä sisämarkkinoiden luomisessa. Vapautu-
45058: pääomamarkkinoiden ja rahoituspalveluiden mista ennakoiden Ranska on päättänyt valuu-
45059: vapauttaminen sekä eurooppalaisen raha- ja tansäännöstelyn liberalisoinnista. Myös Italia
45060: valuuttayhteistyön kehittäminen. on edennyt kohti asetettua tavoitetta, tosin
45061: Pääoman vapaa liikkuminen on yksi Roo- muita maita varovaisemmin.
45062: man sopimuksen perusvapauksista. Rooman
45063: sopimuksen 67 artiklan mukaan jäsenvaltioi- Kreikalla, Portugalilla, Espanjalla ja Irian-
45064: den tulee, siinä määrin kuin yhteismarkkinoi- nilla on muutaman vuoden lisäaika sopeutua
45065: den asianmukaisen toiminnan takaaminen sitä pääomanliikkeiden vapauteen. EY -maista Eng-
45066: vaatii, ryhtyä toimenpiteisiin poistaakseen as- lanti, Saksan liittotasavalta ja Hollanti ovat jo
45067: teittain kaikki jäsenvaltioissa asuville henkilöil- aikaisemmin luopuneet valuutansäännöstelystä
45068: le kuuluvien pääomien liikkeitä koskevat rajoi- kokonaan tai lähes kokonaan. Vaikka valuu-
45069: tukset sekä asianomaisten kansallisuuteen tai tansäännöstelystä on luovuttu, ei valuutan-
45070: asuinpaikkaan tai pääoman sijoituskohteeseen säännöstelyyn oikeuttavaa lakia yleensä ole
45071: perustuva syrjintä. kumottu.
45072: Viime vuosina on annettu kaksi säännöstöä
45073: (direktiiviä), jotka toteuttavat pääoman täydel-
45074: lisen vapaan liikkuvuuden EY:n piirissä. Vuon- 2.2.5. Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA)
45075: na 1986 annetussa direktiivissä liberalisointi
45076: ulotettiin koskemaan kaikkia arvopapereita Myös EFTA:n jäsenmaat ovat Euroopan
45077: riippumatta siitä, noteerataanko niitä arvopa- integraatiokehityksen myötä poistaneet pää-
45078: peripörssissä vai ei. Tämä direktiivi tuli voi- omanliikkeitä koskevia rajoituksiaan.
45079: 8 1990 vp. - HE n:o 48
45080:
45081: Sveitsi on jo vapauttanut pääomanliikkeet 2.2.6. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen
45082: lähes samassa määrin kuin on EY :n puitteissa järjestö (OECD)
45083: toteutettu. Myös Itävalta on lähes kokonaan
45084: tiberalisoinut valuuttamääräyksensä. Edellä on OECD:ssa on pitkään tehty työtä liberali-
45085: jo käsitelty tilanne Ruotsissa, Norjassa ja Suo- sointikehityksen nopeuttamiseksi. Jäsenmaat
45086: messa. ovat sitoutuneet järjestön tätä koskeviin tavoit-
45087: teisiin.
45088: EFT A:n piirissä rajoitusten poistamisen kat- Suomi sitoutui 1969 jäseneksi liittyessään
45089: sotaan vaikuttavan myönteisesti voimavarojen osaltaan edistämään tavaroiden ja palveluiden
45090: jakaantumisen ja taloudelliseen vakauteen. kansainvälisen kaupan liberalisointia ja pää-
45091: Eniten hyötyä saadaan yhdistämällä pääoman- omanliikkeiden vapauttamista. Jäsenmaiden
45092: liikkeiden vapauttaminen muihin välttämättö- velvoitteet on näiltä osin kirjattu kahteen sään-
45093: miin toimenpiteisiin, jotka takaavat täydellisen nöstöön (koodiin), pääomanliikkeiden ja pal-
45094: rahoituksellisen integraation. Tässä yhteydessä velumaksujen säännöstöihin.
45095: merkittäviksi nousevat rakenteelliset muutok- Jotta jäsenmaa voisi edelleen ylläpitää rajoi-
45096: set rahoitussektorilla, lukuisat verotus- ja tilas- tuksia vapautusvelvoitteen alaisissa valuutta-
45097: tointinäkökohdat sekä makrotaloudelliset ja toimissa, sillä täytyy olla asianomaisessa koo-
45098: rahapoliittiset seikat. dissa tätä koskeva varauma. Suomella on tällä
45099: hetkellä 20 varaumaa pääomanliikkeiden koo-
45100: dissa ja kuusi varaumaa palvelumaksujen koo-
45101: EFTA-maiden yhteisenä päämääränä on, et-
45102: tei EY poistaessaan pääomansiirtojen esteitä dissa. Ne johtuvat voimassa olevista valuutta-
45103: rajoita pääomanliikkeitä tai rahoituspalveluita määräyksistä, ulkomaalaisomistuksen rajoituk-
45104: kolmansiin maihin nähden. Tästä syystä on sista sekä liikennettä, vakuutuksia ja audiovi-
45105: perustettu EFTA:n ja EY:n välinen korkean suaalisia tuotteita koskevista määräyksistä.
45106: tason työryhmä edistämään yhteistyötä. Jäsenmaa voi maan taloudellisen tilan oleel-
45107: lisesti heikentyessä hakea väliaikaista poikkea-
45108: mista velvoitteista.
45109: EFTA-maat ovat joulukuussa 1989 sopineet, OECD:ssa on parhaillaan meneillään laaja,
45110: että ne ryhtyvät neuvottelemaan EY -maiden rahoituspalveluiden kauppaa koskeva liberali-
45111: kanssa eurooppalaisen talousalueen (EES) sointivelvoitteiden laajentamiseen tähtäävä
45112: muodostamisesta. Tämä on myös Suomen hal- työ, joka vahvistaa yleistä kehitystä poistaa
45113: lituksen toimintalinjan mukainen kehitys. Hal- esteitä ulkomaisilta toiminnoilta.
45114: lituksen kannan mukaisesti edellytyksiä kestä-
45115: välle talouskasvulle ja sitä kautta tasapainoisel-
45116: le yhteiskuntakehitykselle voidaan parantaa 2.3. Valmisteluvaiheet
45117: poistamalla tavaroiden, palvelujen, pääomien
45118: ja ihmisten liikkumista rajoittavia esteitä. EES- Hallituksen esitys perustuu valtiovarainmi-
45119: järjestelyssä luodaan myös yleiset puitteet, joi- nisteriön toukokuussa 1989 asettaman valuut-
45120: den avulla Suomi voi turvata tasavertaiset läh- talainsäädäntötyöryhmän (1990: VM 1) ehdo-
45121: tökohdat muiden maiden kanssa. Samalla jär- tuksiin. Työryhmä esitti lausuntopyynnön va-
45122: jestely lisää maamme mahdollisuuksia tehostaa luuttasäädösten uudistamis- ja pääomanliikkei-
45123: yhteistyötä muiden maiden ja maaryhmien den vapauttamistarpeista seuraaville tahoille:
45124: kanssa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Pellervon ta-
45125: loudellinen tutkimuslaitos, Työväen taloudelli-
45126: Valtioneuvosto on maaliskuussa 1990 edus- nen tutkimuslaitos, Helsingin arvopaperipörs-
45127: kunnalle antamassaan selonteossa Suomen si, Suomen Pankkiyhdistys, Suomen Vakuu-
45128: suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymis- tusyhtiöiden Keskusliitto, Teollisuuden Kes-
45129: kehitykseen todennut valuutansännöstelyn kusliitto, Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukku-
45130: osalta, että Suomen Pankin valuuttamääräyk- kaupan Keskusliitto. Kaksi ensin mainittua ei
45131: sistä luopuminen ei ilmeisesti tuottaisi maal- ole toimittanut lausuntoa. Työryhmä on lisäksi
45132: lemme merkittäviä ongelmia. Talouspoliittises- kuullut asiantuntijana valtiovarainministeriön
45133: ti tärkeää on kuitenkin voida itse valita valuu- vero-osaston edustajaa.
45134: tansäännöstelyn purkamisen aikataulu. Integ- Työryhmän muistiosta on hankittu lausunto
45135: raatiokehitys ei tältä osin aiheuttane ongelmia. ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä,
45136: 1990 vp. - HE n:o 48 9
45137:
45138: Suomen Pankilta, Suomen Pankkiyhdistyksel- Laissa säädettäisiin yhtenäisesti siitä, millai-
45139: tä, Teollisuuden Keskusliitolta ja Keskuskaup- sia toimivaltuuksia valtioneuvosto voisi käyt-
45140: pakamarilta. tää poikkeusoloissa. Tarkoituksena olisi poik-
45141: Lausunnonantajat ovat yleensä katsoneet, keusoloissa turvata väestön toimeentulo ja
45142: että Euroopassa käynnissä oleva yhdentymis- maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä
45143: prosessi aiheuttaa myös Suomessa valuuttalain- ja kansalaisten perusoikeuksia sekä turvata
45144: säädännön kehittämistarpeita. Pääomanliikkei- valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja it-
45145: den ja rahoituspalveluiden säännöstely tulisi senäisyys.
45146: poistaa Suomesta samanaikaisesti kuin se pois- Laki voisi esityksen mukaan tulla sovelletta-
45147: tuu EY- ja EFTA-maista. Perinteiselle valuu- vaksi laissa määriteltävissä poikkeusoloissa.
45148: tansäännöstelylle ei nähdä enää 1990-luvun Poikkeusolojen vallitessa voitaisiin asetuksella
45149: normaaliolosuhteissa olevan tarvetta eikä te- oikeuttaa valtioneuvosto käyttämään valmius-
45150: hokkaita toimintaedellytyksiäkään. Muuttu- lain mukaisia toimivaltuuksia. Asetus voitaisiin
45151: neet olosuhteet edellyttävät valuuttalainsää- antaa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
45152: dännön muuttamista yhtäältä seuranta- ja val-
45153: vontatarpeita palvelevaksi sekä toisaalta poik- Esitykseen sisältyy myös valuutansäännöste-
45154: keusolosuhteita koskevaksi. lyä poikkeusoloissa koskevia säännöksiä.
45155: Annetuissa lausunnoissa esitetyt yksityiskoh- Säännökset, jotka sisältyvät lakiin väestön toi-
45156: tia koskevat huomautukset on otettu mahdolli- meentulon ja maan talouselämän turvaamises-
45157: suuksien mukaan huomioon esitystä lopulli- ta poikkeuksellisissa oloissa, ehdotetaan kor-
45158: seen muotoon laadittaessa. vattaviksi voimassa olevan valuuttalain 3 ja
45159: 4 §:ää vastaavilla säännöksillä. Ehdotus on
45160: kuitenkin siinä suhteessa kumottavaksi ehdote-
45161: 3. Muita esitykseen vaikuttavia tun lain säännösten mukainen, että toimival-
45162: seikkoja tuus käsittää eräin kohdin myös toimintojen
45163: kieltämisen, kun valuuttalain nojalla on mah-
45164: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys dollista saattaa toiminnot vain luvanvaraisiksi.
45165: valmiuslaiksi ja eräiksi siihen Iiittyviksi Iaeiksi Valmiuslain mukaan olisi siten mahdollista
45166: (hall. es. 248/89 vp.). Laki sisältäisi säännök- säännöstellä tai kieltää kokonaan maksuväli-
45167: set tarvittavista poikkeusolojen toimivaltuuk- neiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden
45168: sista. Lailla kumottaisiin myös nykyinen laki maastavienti ja maahantuonti, määrätä voi-
45169: väestön toimeentulon ja maan talouselämän maan kotiuttamisvelvollisuus sekä säännöstellä
45170: turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa (4071 tai kieltää kokonaan pääomanliikkeet ja juok-
45171: 70). sevat valuuttatoiminnot.
45172:
45173:
45174:
45175:
45176: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45177:
45178:
45179: 1. Lakiehdotuksen perustelut 2 §. Pykälän 7 kohdassa on arvopaperin
45180: määritelmä saatettu vastaamaan arvopaperi-
45181: markkinalain (495/89) mukaista arvopaperin
45182: 1 §. Pykälässä todetaan lain tavoitteet. Sa- käsitettä. Ulkomaisen arvopaperin määritel-
45183: malla pykälää ehdotetaan muutettavaksi mästä on poistettu kohta, jonka mukaan sellai-
45184: 4 §:ään ehdotetun muutoksen mukaisesti siten, seksi katsotaan myös Suomessa asuvan Suo-
45185: että kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön messa liikkeelle laskema ulkomaan rahan mää-
45186: sijasta valtuudet koskisivat maan ulkomaista räinen arvopaperi. Näin säännös on yhdenmu-
45187: maksukykyä ja rahatalouden vakaata kehitystä kainen OECD:n ja Kansainvälisen Valuuttara-
45188: uhkaavaa vakavaa häiriötä. Näin määriteltynä haston (IMF) maksutasetilastointia koskevien
45189: myös tämän poikkeuslain tavoitteet olisivat suositusten kanssa.
45190: toimivaltuuksien kannalta riittävän suppeat ja
45191: vastaisivat paremmin kansainvälistä käytäntöä.
45192:
45193: 2 300469X
45194: 10 1990 vp. - HE n:o 48
45195:
45196: 3 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, Valuutansäännöstelyn vapautuessa tarvitaan
45197: että siinä otetaan huomioon valuutansäännös- edelleenkin oikeus tietojensaantiin maksutase-
45198: telyn merkityksen vähentyminen käytännössä. tilastointia varten sekä mahdollisuus rahoitus-
45199: Juoksevia valuuttatoimia ei normaalioloissa laitosten vakauden valvontaan. Lain tarkoituk-
45200: säännöstellä ja pääomanliikkeet ovat jo nyt sen kannalta on olennaista saada luvaton va-
45201: miltei täysin vapaat. Nykyisen valuuttalain mu- luuttatoimi mahdollisimman pian peruutetuksi
45202: kaan kaikki pääomanliikkeet, joita Suomen tai tietojenautovelvollisuus täytetyksi. Pykälää
45203: Pankki ei ole määräyksissään tai erityisluvil- ehdotetaan selvennettäväksi lisäämällä uhkasa-
45204: laan sallinut, ovat luvanvaraisia. Uuden sään- kon asettamispäätöstä koskeva valituskielto it-
45205: nöksen mukaan kaikki valuuttatoimet ovat se lakitekstiin.
45206: sallittuja, ellei Suomen Pankki ole niitä erik-
45207: seen määrännyt luvanvaraisiksi. Tällöin sään-
45208: nöstelyn piiriin jäisivät vain nimetyt valuutta- 2. Voimaantulo
45209: toimet.
45210: Valuutansäännöstelyvaltuuksien käyttöönot- Koska nykyiset valuutansäännöstelyvaltuu-
45211: to edellyttää edelleenkin, että valtioneuvosto det päättyvät vuoden 1990 lopussa, laki ehdo-
45212: siitä päättää maan ulkomaisen maksukyvyn ja tetaan saatettavaksi voimaan 1 päivästä tammi-
45213: rahatalouden vakaan kehityksen turvaamisek- kuuta 1991 ja olemaan voimassa kolme vuotta
45214: si. eli vuoden 1993 loppuun.
45215: 4 §. Kansainvälisessä taloudellisessa yhden-
45216: tymiskehityksessä on muun muassa EY:n ja
45217: OECD:n säännöstöissä tilapäisille valuuttaliik-
45218: keiden säännöstelytoimenpiteille asetettu tietyt 3. Säätämisjärjestys
45219: edellytykset. Yleensä säännöstelytoimenpiteet
45220: ovat mahdollisia tilapäisesti vakavien rahoitus- Lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain sää-
45221: markkinahäiriöiden tai maksutasevaikeuksien tämisjärjestyksessä. Tätä säätämisjärjestystä
45222: vuoksi. Myös tältä osin tavoite on saatettu on noudatettu myös voimassa olevasta valuut-
45223: yhdenmukaisemmaksi kansainvälisen käytän- talaista päätettäessä. Valuuttalaki antaa valtio-
45224: nön kanssa. EY:n säännöstössä tilapäiseksi neuvostolle valtuudet puuttua hallitusmuodon
45225: ajanjaksoksi katsotaan enintään kuusi kuu- 6 §:ssä suojattuun omistusoikeuteen. Lisäksi
45226: kautta ja OECD:n koodien mukaan väliaikai- valuuttalaissa poiketaan hallitusmuodon 2 §:n
45227: nen poikkeama vapauttamissäännöstöstä saa mukaisesta eri valtioelinten välisestä toimival-
45228: olla kestoltaan kerrallaan enintään 18 kuukaut- lan jaosta, koska eduskunnalle kuuluvaa lain-
45229: ta. säädäntövaltaa siirretään valtioneuvostolle ja
45230: 10 §. Pykälässä säädetään uhkasakon käyt- Suomen Pankille.
45231: tämisestä lain tai siihen perustuvien määräys-
45232: ten vastaisten valuuttatoimien oikaisemiseksi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45233: sekä tietojenautovelvollisuuden täyttämiseksi. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45234: 1990 vp. - HE n:o 48 II
45235:
45236:
45237:
45238:
45239: Laki
45240: valuuttalain muuttamisesta
45241:
45242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
45243: tavalla,
45244: muutetaan 13 päivänä joulukuuta I985 annetun valuuttalain (954/85) I §, 2 §:n I momentin 7
45245: kohta, 3 §:n I momentin johdantokappale sekä I-3 kohta, 4 §:n 1 momentin johdantokappale
45246: sekä 2 kohta, IO §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1 momentti seuraavasti:
45247:
45248: 1§ Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena
45249: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas-
45250: den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä näi- taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin
45251: tä uhkaavan vakavan häiriön torjumiseksi on maaraa (kotiuttamisvelvollisuus); Suomen
45252: valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, maksuvä- Pankilla on kuitenkin oikeus myöntää lupa
45253: lineiden, arvopapereiden ja saaruistodisteiden poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta-
45254: maastaviennistä ja maahantuonnista sekä va- mistavasta;
45255: luutan hankintatavasta ja kotiuttamisvelvolli- 3) että Suomen Pankki voi määrätä pää-
45256: suudesta samoin kuin tietojenantovelvollisuu- omanliikkeet luvanvaraisiksi; sekä
45257: desta voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
45258:
45259: 2§ 4 §
45260: Tässä laissa tarkoitetaan: Maan ulkomaista maksukykyä ja rahatalou-
45261: den vakaata kehitystä uhkaavan vakavan häi-
45262: 7) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain riön torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi
45263: (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa mainittua määräajaksi päättää:
45264: osaketta, osuutta tai muuta oikeutta ja ulko-
45265: maisella arvopaperilla arvopapereita, joka on 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo-
45266: ulkomailla asuvan liikkeeseen laskema; sekä vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal-
45267: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko-
45268: maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla
45269: 3§ asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle
45270: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor-
45271: den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio- vausta vastaan; Suomen Pankilla on kuitenkin
45272: neuvosto voi päättää: oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel-
45273: 1) että Suomen Pankki voi määrätä maksu- vollisuudesta; sekä
45274: välineiden, arvopapereiden ja saaruistodistei-
45275: den maastaviennin luvanvaraiseksi;
45276: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 10 §
45277: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal-
45278: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak-
45279: ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset ko on asetettu, ei saa hakea muutosta valitta-
45280: maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval- malla. Päätökseen, jolla uhkasakko on mää-
45281: ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista rätty maksettavaksi, saadaan hakea muutosta
45282: saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
45283: tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hal-
45284: 12 1990 vp. - HE n:o 48
45285:
45286: lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on sää- puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-
45287: detty. räykset lakkaavat olemasta voimassa.
45288:
45289: 13§
45290: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45291: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1993 lop- kuuta 1991.
45292:
45293:
45294: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
45295:
45296:
45297: Tasavallan Presidentti
45298: MAUNO KOIVISTO
45299:
45300:
45301:
45302:
45303: Ministeri Ulla Puolanne
45304: 1990 vp. - HE n:o 48 13
45305:
45306: Liite 1
45307:
45308:
45309:
45310:
45311: Laki
45312: valuuttalain muuttamisesta
45313:
45314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
45315: tavalla,
45316: muutetaan 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valuuttalain (954/85) 1 §, 2 §:n 1 momentin 7
45317: kohta, 3 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1-3 kohta, 4 §:n 1 momentin johdantokappale
45318: sekä 2 kohta, 10 §:n 2 momentti sekä 13 §:n 1 momentti seuraavasti:
45319:
45320:
45321: Voimassa oleva laki Ehdotus
45322:
45323: 1§ 1§
45324: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- M:äan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou-
45325: den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä kan- den vakaan kehityksen turvaamiseksi sekä näi-
45326: santaloutta uhkaavan vakavan häiriön torjumi- tä uhkaavan vakavan häiriön torjumiseksi on
45327: seksi on valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, valuuttatoimien luvanvaraisuudesta, maksuvä-
45328: maksuvälineiden, arvopapereiden ja saamisto- lineiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden
45329: disteiden maastaviennistä ja maahantuonnista maastaviennistä ja maahantuonnista sekä va-
45330: sekä valuutan hankintatavasta ja kotiuttamis- luutan hankintatavasta ja kotiuttamisvelvolli-
45331: velvollisuudesta samoin kuin tietojenantovel- suudesta samoin kuin tietojenantovelvollisuu-
45332: vollisuudesta voimassa, mitä tässä laissa sääde- desta voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
45333: tään.
45334:
45335: 2§
45336: Tässä laissa tarkoitetaan:
45337:
45338: 7) arvopapereilla osakkeita ja osuustodistuk- 7) arvopaperi II a arvopaperimarkkina-
45339: sia sekä obligaatioita, debentuureja ja muita lain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa
45340: joukkovelkakirjoja sekä näiden väliaikaistodis- mainittua osaketta, osuutta tai muuta oikeutta
45341: tuksia, osakeanti-, osinko- ja korkokuponkeja, ja ulkomaisella arvopaperilla arvo-
45342: talonkeja ja sijoitusrahaston osuuksia sekä paperia, joka on ulkomailla asuvan liikkeeseen
45343: muita niihin rinnastettavia asiakirjoja ja ulko- laskema; sekä
45344: maisilla arvopapereilla arvopapereita, jotka
45345: ovat ulkomailla asuvan liikkeeseen laskemia tai
45346: asetettu maksettaviksi ulkomaan rahana; sekä
45347:
45348:
45349: 3§ 3 §
45350: Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou- Maan ulkomaisen maksukyvyn ja rahatalou-
45351: den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio- den vakaan kehityksen turvaamiseksi valtio-
45352: neuvosto voi määrätä: neuvosto voi päättää:
45353: 1) että maksuvälineiden, arvopapereiden ja 1) että Suomen Pankki voi määrätä maksu-
45354: 14 1990 vp. - HE n:o 48
45355:
45356: Voimassa oleva laki Ehdotus
45357: saaruistodisteiden maastavienti on sallittu vain välineiden, arvopapereiden ja saamistodistei-
45358: Suomen Pankin luvalla; den maastaviennin luvanvaraiseksi;
45359: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo-
45360: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal-
45361: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja
45362: ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset ulkomailla olevat Suomen rahan määräiset
45363: maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval- maksuvälineet sekä saamiset ulkomailla oleval-
45364: ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista ta rahalaitokselta ja ulkomailla asuvalta muista
45365: saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille saamisista saadut suoritukset Suomen Pankille
45366: tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko tai sen määräämälle, valintansa mukaan joko
45367: Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena Suomen rahana tai kotiutettavana ulkomaisena
45368: rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas- rahalajina hyvitettävää täyttä korvausta vas-
45369: taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin taan siten kuin Suomen Pankki tarkemmin
45370: määrää (koti u t ta m i s v e 1v o 11 i suu s) ja maaraa (kotiuttamisvelvollisuus); Suomen
45371: että Suomen Pankilla on oikeus myöntää lupa Pankilla on kuitenkin oikeus myöntää lupa
45372: poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta- poiketa kotiuttamisvelvollisuudesta ja kotiutta-
45373: mistavasta; mistavasta;
45374: 3) että pääomanliikkeet ovat sallittuja vain 3) että Suomen Pankki voi määrätä pää-
45375: Suomen Pankin luvalla; sekä omanliikkeet /uvanvaraisiksi; sekä
45376:
45377: 4§ 4§
45378: Kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön Maan ulkomaista maksukykyä ja rahatalou-
45379: torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi määrä- den vakaata kehitystä uhkaavan vakavan häi-
45380: ajaksi määrätä: riön torjumiseksi valtioneuvosto voi lisäksi
45381: määräajaksi päättää:
45382:
45383: 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo- 2) että Suomessa asuva on velvollinen luo-
45384: vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal- vuttamaan tai siirtämään omistamansa tai hal-
45385: lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko- lussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet, ulko-
45386: maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla maiset arvopaperit sekä saamiset ulkomailla
45387: asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle asuvalta Suomen Pankille tai sen määräämälle
45388: yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor- yksinomaan Suomen rahana suoritettavaa kor-
45389: vausta vastaan ja että Suomen Pankilla on vausta vastaan; Suomen Pankilla on kuitenkin
45390: oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel- oikeus myöntää lupa poiketa kotiuttamisvel-
45391: vollisuudesta; sekä vollisuudesta; sekä
45392:
45393:
45394: 10§
45395:
45396: Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak- Suomen Pankin päätökseen, jolla uhkasak-
45397: ko on määrätty maksettavaksi, saadaan hakea ko on asetettu, ei saa hakea muutosta va/itta-
45398: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto- mal/a. Päätökseen, jolla uhkasakko on mää-
45399: oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksen- rätty maksettavaksi, saadaan hakea muutosta
45400: hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
45401: 50) on säädetty. siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hal-
45402: lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on sää-
45403: detty.
45404:
45405: 13 § 13§
45406: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45407: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1990 lop- kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1993 lop-
45408: 1990 vp. - HE n:o 48 15
45409:
45410: Voimassa oleva laki Ehdotus
45411:
45412: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää- puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-
45413: räykset lakkaavat olemasta voimassa. räykset lakkaavat olemasta voimassa.
45414:
45415:
45416: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45417: kuuta 1991.
45418: 16 1990 vp. - HE n:o 48
45419:
45420: Liite 2
45421:
45422:
45423:
45424:
45425: Valtioneuvoston päätös
45426: valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta
45427:
45428: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä
45429: muuttanut valuuttalain täytäntöönpanosta 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valtioneuvos-
45430: ton päätöksen (955/85) 1 ja 3 §:n seuraavasti:
45431: 1§ 3 §
45432: Suomen Pankki voi määrätä maksuvälinei- Suomen Pankki voi määrätä pääomanliik-
45433: den, arvopapereiden ja saamistodisteiden keet luvanvaraisiksi.
45434: maastaviennin luvanvaraiseksi.
45435: Tämä päätös tulee voimaan päivänä
45436: kuuta 19
45437: 1990 vp. - HE n:o 49
45438:
45439:
45440:
45441:
45442: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudesta harjoittaa
45443: valuutanvaihtoa annetun lain kumoamisesta
45444:
45445:
45446:
45447:
45448: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45449:
45450: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki oi- tuspankeille sallittuun toimintaan luetaan myös
45451: keudesta harjoittaa valuutanvaihtoa. Laki ra- valuutanvaihto, joten talletuspankit, joilla ei
45452: joittaa oikeutta harjoittaa valuutanvaihtoa lii- vielä ole valuutanvaihto-oikeutta, voivat oikeu-
45453: ketoiminnan muodossa, ammattimaisesti taik- desta harjoittaa valuutanvaihtoa annetun lain
45454: ka ansiotarkoituksessa. kumoamisen jälkeen ryhtyä valuutanvaihtoon
45455: Valuutanvaihtotoiminta jäisi ilman erityisla- ilman eri toimenpiteitä. Mainitun lain kumo-
45456: kia säänneilyksi lähinnä yleisen elinkeinolain- aminen ei aiheuta Suomen Pankin asemaan
45457: säädännön sekä rahoituslaitoksia ja valuutta- muutoksia, koska Suomen Pankki on oikeutet-
45458: määräyksiä koskevan erityislainsäädännön pe- tu harjoittamaan valuuttakauppaa Suomen
45459: rusteella. Pankin ohjesäännön perusteella.
45460: Nykyisissä pankkilaeissa kuten myös ehdote- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
45461: tussa laissa talletuspankkien toiminnasta talle- maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
45462:
45463:
45464:
45465:
45466: PERUSTELUT
45467:
45468: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu ranomaiselle ja laitokselle sekä suomalaiselle
45469: muutos yhteisölle, jonka kaikki hallituksen jäsenet
45470: ovat Suomessa asuvia Suomen kansalaisia. Li-
45471: säksi valuutanvaihto-oikeus voidaan myöntää
45472: Laki oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa yhteisölle, säätiölle tai henkilölle matkustaja-
45473: (909/72), jäljempänä valuutanvaihtolaki, tuli palvelun edistämiseksi. Lupa käsittää oikeuden
45474: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1973. Valuu- vaihtaa toisiinsa Suomen rahan määräisiä ja
45475: tanvaihtolaki koskee oikeutta harjoittaa valuu- muita maksuvälineitä tai oikeuden luovuttaa
45476: tanvaihtoa liiketoiminnan muodossa tai am- Suomen rahan määräisiä maksuvälineitä muita
45477: mattimaisesti taikka ansiotarkoituksessa. Laki maksuvälineitä vastaan. Ennen luvan myöntä-
45478: sääntelee lähinnä käteisvaluutan kauppaa, kos- mistä valtiovarainministeriön on hankittava
45479: ka tilinpitoa ulkomailla rajoitetaan valuutta- asiasta Suomen Pankin lausunto.
45480: lain (954/85) ja sen nojalla annettujen valuut- Valuutanvaihto-oikeus on hakemuksesta
45481: tamääräysten perusteella. myönnetty noin 350 osuuspankille ja 160 sääs-
45482: Suoraan valuutanvaihtolain perusteella oi- töpankille. Lisäksi muun muassa eräille hotel-
45483: keus harjoittaa valuutanvaihtoa on Suomen leille on myönnetty rajoitettu valuutanvaihto-
45484: Pankilla, liikepankeilla ja Postipankilla. Val- oikeus. Noudatettu käytäntö lupien myöntämi-
45485: tiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla sessä on ollut hyvin vapaata ja viime vuosina
45486: ja rajoituksilla myöntää saman oikeuden ainakin rajoitettu valuutanvaihto-oikeus on
45487: osuuspankeille ja säästöpankeille, valtion vi- myönnetty kaikille hakijoille.
45488:
45489: 300567D
45490: 2 1990 vp. - HE n:o 49
45491:
45492: Valuuttalain uudistamistyön yhteydessä val- myynnin kioskeista tai vastaavista toimipisteis-
45493: tiovarainministeriön asettama valuuttalainsää- tä.
45494: däntötyöryhmä 1989 (työryhmämuistio 1990: Nykyisissä pankkilaeissa kuten myös ehdote-
45495: VM 1) totesi, että valuutanvaihtolaki voitaisiin tussa laissa talletuspankkien toiminnasta (hall.
45496: tarpeettomana kumota. Kannanotto perustuu es. 242/89 vp.) talletuspankeille sallittuun toi-
45497: näkemykseen, jonka mukaan taloudellisen toi- mintaan luetaan myös valuutanvaihto, joten
45498: minnan säännöstelyä yleensäkin tulee vähentää talletuspankit, joilla ei vielä ole valuutan-
45499: tai purkaa. Suomen Pankki on valuuttalainsää- vaihto-oikeutta, voivat valuutanvaihtolain ku-
45500: däntötyöryhmä 1989:n muistiosta antamassaan moamisen jälkeen ryhtyä valuutanvaihtoon il-
45501: lausunnossa puoltanut valuutanvaihtolain ku- man eri toimenpiteitä. Valuutanvaihtolain ku-
45502: moamista. moaminen ei aiheuta Suomen Pankin asemaan
45503: Tässä esityksessä ehdotetaan valuutanvaihto- muutoksia, koska Suomen Pankki on oikeutet-
45504: laki kumottavaksi. tu harjoittamaan valuuttakauppaa Suomen
45505: Pankin ohjesäännön perusteella.
45506: 2. Valuutanvaihtotoiminta ilman
45507: erityislakia
45508: 2.3. Ulkomaalaisten oikeudet
45509: 2.1. Yleistä
45510: Ulkomaalainen tarvitsee Suomessa harjoitta-
45511: Jos valuutanvaihtolaki kumotaan, jää oikeus maansa elinkeinoa varten lääninhallituksen lu-
45512: valuutanvaihtoon säännellyksi lähinnä yleisen van. Lisäksi ulkomaalainen tarvitsee ulkomaa-
45513: elinkeinolainsäädännön sekä rahoituslaitoksia laisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
45514: ja valuuttamääräyksiä koskevan erityislainsää- omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-
45515: dännön perusteella. keita annetun lain (219/39) mukaisen luvan
45516: Valuuttalaki turvaa valuuttaviranomaisen valtioneuvostolta, mikäli hän hankkii toimi-
45517: mahdollisuuden tietojen saantiin ja vielä jäljel- paikkaansa varten kiinteää omaisuutta omak-
45518: lä olevan valuutansäännöstelyn edellyttämään seen tai kahta vuotta pidemmäksi ajaksi vuok-
45519: valvontaan. ralle. Suomessa sijaitsevilla ulkomaisessa omis-
45520: tuksessa olevilla pankeilla on liikepankkeina
45521: nykyisten ja ehdotetun talletuspankkilain mu-
45522: 2.2. Toiminnan rajoitukset kaan valuutanvaihto-oikeus.
45523:
45524: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-
45525: tun lain mukaan jokainen Suomen kansalainen 2.4. Tiedon saanti
45526: on oikeutettu tietyin edellytyksin harjoitta-
45527: maan kauppaa sekä muuta sellaista elinkeinoa
45528: tai ansiotoimintaa, joka on hyvien tapojen Valuuttamääräysten mukaan maksujen ulko-
45529: mukaista. Elinkeinon harjoittamisesta täytyy maille ja ulkomailta Suomeen tulee pääasiassa
45530: tehdä kirjallinen ilmoitus maistraatille tai ni- kulkea valuuttapankin kautta. Tämä määräys
45531: mismiehelle, lukuun ottamatta tapauksia, jol- pysynee voimassa ainakin toistaiseksi valuutan-
45532: loin elinkeinoa harjoitetaan ilman erityistä säännöstelyn asteittaisesta purkamisesta huoli-
45533: myyntipaikkaa tai muita apulaisia kuin puoli- matta. Tällöin Suomen Pankki saisi tarvitse-
45534: saa tai vajaavaltaisia jälkeläisiä. mansa tiedot ulkomaan valuutan hankinnan
45535: Elinkeinoilmoituksen lisäksi useimmat yrit- osalta riippumatta siitä, mistä käteisvaluutta
45536: täjät ovat velvollisia tekemään myös kauppare- on hankittu. Valuutan ostajan olisi jatkossakin
45537: kisteri-ilmoituksen. täytettävä maksutasetilastoa varten tarvittavat
45538: Valuutanvaihtolain kumoamisen jälkeenkin lomakkeet.
45539: rajoittavat eräät säännökset valuutanvaihtoa. Ulkomaisia tuloja ja saamisia ulkomailla
45540: Laki liikkuvasta kaupasta (389/61) rajaa tar- asuviita koskee puolestaan kotiuttamisvelvolli-
45541: koin hyödykkeet, joita saa myydä mukana suus. Tiedot maksutasetilastointia varten tältä
45542: kuljettaen, eikä niihin kuulu valuutta. Asetus osin annetaan kotiuttamisen yhteydessä valuut-
45543: kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä tapankille edelleen toimitettavaksi Suomen
45544: automaattikaupasta (436/69) estää valuutan Pankille.
45545: 1990 vp. - HE n:o 49 3
45546:
45547: 2.5. Valuuttamääräykset tavat päästä kilpailukykyisiin hintoihin. Valuu-
45548: tansäännöstelystä luopumisen jälkeen valuut-
45549: Valuutanvaihto-oikeuden laajentaminen taa voidaan hankkia myös suoraan ulkomailta,
45550: edellyttää valuutanvaihtolain kumoamisen li- mikä saattaa vaikuttaa kustannuksia vähentä-
45551: säksi muutoksia valuuttamääräyksiin, jotta va- västi.
45552: luutanvaihtajat voisivat laillisesti myydä ja pi- Valuutanvaihtolain kumoaminen tuskin tuo
45553: tää hallussaan valuuttaa. tälle toimialalle ainakaan paljon uusia yrittä-
45554: Nykyisiä valuutan hankkimista ja kotiotta- jiä. Valuutanvaihdosta kiinnostuvat luultavasti
45555: mista koskevia määräyksiä on muutettava. lähinnä pienet paikallispankit, hotellit ja mat-
45556: Tarvittavat muutokset ovat lähinnä muodolli- katoimistot, joilla jo ennestään on kiinteä toi-
45557: sia tarkistuksia. mipaikka ja tarvittava henkilökunta.
45558:
45559:
45560: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo
45561: tukset
45562:
45563: Valuutanvaihtolain kumoaminen saattaa li- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan patva-
45564: sätä kilpailua alalla ja siten jossakin määrin nä tammikuuta 1991, jolloin on myös tarkoi-
45565: vaikuttaa käteisvaluutan hintoihin. Niin kauan tettu tulemaan voimaan laki valuuttalain muut-
45566: kuin valuutta on ostettava valuuttapankista, tamisesta.
45567: kilpailu ei ole välttämättä kovin tehokasta.
45568: Valuutan kysynnän ja tarjonnan välisellä sopi- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
45569: valla tasapainottelulla pienetkin yrittäjät saat- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45570:
45571:
45572: Laki
45573: oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa annetun lain kumoamisesta
45574:
45575: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45576:
45577: 1§ 2§
45578: Täten kumotaan oikeudesta harjoittaa va- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45579: luutanvaihtoa 29 päivänä joulukuuta 1972 an- kuuta 1991.
45580: nettu laki (909/72).
45581:
45582: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
45583:
45584:
45585: Tasavallan Presidentti
45586: MAUNO KOIVISTO
45587:
45588:
45589:
45590:
45591: Ministeri Ulla Puolanne
45592: 1990 vp. - HE n:o 50
45593:
45594:
45595:
45596:
45597: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muutta-
45598: misesta
45599:
45600:
45601:
45602:
45603: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45604:
45605: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä set. Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutok-
45606: leimaverolain toimituskirjoista perittävää lei- sen johdosta ehdotetaan leimaverolain viran-
45607: maveroa koskevia säännöksiä. Muutokset ai- omaisten luetteloon lisättäviksi merenkulkupii-
45608: heutuvat organisaatiomuutoksista ja eräiden rit.
45609: toimituskirjojen kirjoittamistavan muuttami- Oikeusministeriöstä annettavien säätiöitä
45610: sesta hallinnollisesti nykyistä yksinkertaisem- koskevien päätösten kirjoittamistapaa on tar-
45611: maksi. koitus yksinkertaistaa. Tämän vuoksi säätiöitä
45612: Elinkeinohallituksen lakkauttamisen jälkeen koskevista päätöksistä ehdotetaan perittäväksi
45613: toimintansa aloittavat kuluttajavirasto ja elin- kiinteämääräinen leimavero nykyisen sivuluvun
45614: tarvikevirasto ehdotetaan lisättäviksi toimitus- mukaan määräytyvän leimaveron asemesta.
45615: kirjoistaan leimaveroa perivien viranomaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
45616: luetteloon. Samalla ehdotetaan eräisiin muihin- dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
45617: kin säännöksiin tehtäviksi vastaavat tarkistuk- on sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu.
45618:
45619:
45620:
45621:
45622: PERUSTELUT
45623:
45624: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut markan leimavero. Säännöksen mukaista lei-
45625: muutokset maveroa perittiin lähinnä elinkeinohallituksen
45626: aiemmin pitämästä kilpailurajoitusrekisteristä
45627: 1.1. Kuluttajahallinnon uudistaminen annettavista otteista. Säännöstä voitaisiin peri-
45628: aatteessa soveltaa myös muista rekistereistä,
45629: Kuluttajavirastosta annettu laki (110/90) ja kuten esimerkiksi matkatoimistorekisteristä,
45630: elintarvikevirastosta annettu laki (111/90) tule- annettaviin otteisiin. Tällaisia otteita ei kuiten-
45631: vat voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990. Samas- kaan viime vuosina ole elinkeinohallituksesta
45632: ta ajankohdasta lukien lakkautetaan elinkeino- pyydetty, joten ei ole tarpeellista säätää perit-
45633: hallitus. täväksi leimaveroa kuluttajaviraston ja elintar-
45634: Leimaverolain 4 §:ään sisältyvään kolman- vikeviraston antamista otteista.
45635: teen viranomaisten ryhmään ehdotetaan lisät- Leimaverolain 12 §:n 1 momentin 50 kohdan
45636: täväksi kuluttajavirasto ja elinkeinovirasto ja mukaan leimaverosta on vapaa elinkeinohalli-
45637: vastaavasti poistettavaksi elinkeinohallitus. tuksen antama päätös ja välipäätös. Lainkoh-
45638: Leimaverolain 10 §:n rekisteriotetta koske- taa ehdotetaan muutettavaksi siten, että leima-
45639: van nimikkeen 2 kohdan mukaan elinkeinohal- verosta vapaita olisivat kuluttajaviraston ja
45640: lituksessa pidettävistä rekistereistä peritään 60 elintarvikeviraston antamat toimituskirjat.
45641: 300466T
45642: 2 1990 vp. - HE n:o 50
45643:
45644: 1.2. Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutos suudessaan taikka vain sääntöjen muutetut
45645: määräykset uudelleen puhtaaksikirjoitettuina.
45646: Merenkulkulaitoksesta annettu laki (13/90) Säätiöiden sulautuminen on tullut mahdolli-
45647: ja merenkulkulaitoksesta annettu asetus (53/ seksi vasta sen jälkeen, kun säätiölakia muutet-
45648: 90) tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta tiin 1 päivänä kesäkuuta 1987 voimaan tulleella
45649: 1990. Lain mukaan merenkulkuhallintoa var- lailla (339/87), eikä siitä vielä ole käytännön
45650: ten on liikenneministeriön alainen merenkulku- kokemuksia. Oikeusministeriön tulee, paitsi
45651: laitos, jossa on merenkulkuhallitus ja meren- antaa suostumuksensa sulautumiseen, vahvis-
45652: kulkupiirien muodostama piirihallinto. Meren- taa tarvittaessa myös vastaanottavan säätiön
45653: kulkulaitoksen alueellista hallintoa varten maa sääntöjen muutos. Jos sulautuminen toteute-
45654: on jaettu merenkulkupiireihin. Merenkulkupii- taan siten, että kaksi tai useampi säätiö sopii
45655: rille kuuluvat toimialueellaan merenkulun ja varojensa ja velkojensa luovuttamisesta perus-
45656: veneilyn turvallisuutta ja valvontaa, luotsaus- tettavalle uudelle säätiölle, sulautumissopimuk-
45657: ta, aluskalustoa, väyliä, kanavia ja satamia seen on otettava uuden säätiön säännöt. Lak-
45658: sekä yhteysalusliikennettä koskevat asiat. Kun kauttamislupapäätös on lyhyt, yleensä yksi- tai
45659: merenkulkupiirit antavat näitä asioita koskevia kaksisivuinen.
45660: päätöksiä ja todistuksia, ehdotetaan leimavero-
45661: Hallinnon ja työskentelytapojen järkeistämi-
45662: lain 4 §:ään sisältyvään neljänteen viranomais-
45663: seksi oikeusministeriössä on tarkoituksena siir-
45664: ten luetteloon lisättäväksi merenkulkupiirit.
45665: tyä säätiöitä koskevissa päätöksissä asiakirjoi-
45666: hin liitettyyn päätökseen eli niin sanottuun
45667: kaprokkipäätökseen. Ministeriön yleensä yksi-
45668: 1.3. Tie- ja vesirakennushallituksen nimen-
45669: sivuiseen päätökseen liitettäisiin valokopioina
45670: muutos
45671: tarvittavat asiakirjat.
45672: Maaliskuun 1 päivänä 1990 voimaan tulleilla Leimaverolain 9 §:n 1 momentin mukaan
45673: tielaitoksesta annetulla lailla (47 /90) ja asetuk- leimaverolaissa säädetystä lisäleimasta on va-
45674: sella (126/90) tielaitoksessa on keskushallinto- paa ministeriön asiakirjoille kirjoitettu päätös.
45675: na tiehallitus sekä sen alaisena tiepiirien muo- Jos säätiöasioissa siirryttäisiin edellä selostet-
45676: dostama aluehallinto. tuun menettelyyn, päätöksestä tulisi perittä-
45677: Kun tie- ja vesirakennushallitus, joka on väksi useimmissa tapauksissa vain 43 markkaa
45678: 4 §:ään sisältyvässä kolmannessa viranomais- eli yhdeltä sivulta ministeriön päätöksestä me-
45679: ten luettelossa, on nykyisin nimeltään tiehalli- nevä leimavero. Tämä ei olisi kohtuullista, kun
45680: tus, ehdotetaan lainkohta muutettavaksi tämän otetaan huomioon päätöksiin käytetyn työn
45681: mukaisesti. määrä. Nykyisin leimavero säätiöasioissa anne-
45682: tuissa päätöksissä on vaihdellut 193 markasta
45683: 350-550 markkaan.
45684: 1.4. Säätiöitä koskevat päätökset Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että
45685: leimaverolakia muutetaan siten, että säätiöasi-
45686: Säätiölain (109/30) mukaan oikeusministeriö oissa perittäisiin kiinteä leimavero. Tämän
45687: antaa luvan säätiön perustamiseen ja vahvistaa vuoksi ehdotetaan leimaverolain 10 §:ään lisät-
45688: säätiölle hyväksytyt säännöt. Tästä annetaan täväksi uusi säätiöasioita koskeva nimike, jos-
45689: yksi päätös. Oikeusministeriö vahvistaa myös sa olisi mainittu eri tilanteissa suoritettavaksi
45690: säätiön sääntöjen muutokset sekä antaa suos- tulevan leimaveron määrä. Säätiön perustamis-
45691: tumuksen säätiöiden sulautumiseen ja säätiön luvan antamisesta ja sääntöjen vahvistamises-
45692: lakkauttamiseen. ta, sulautumissuostumuksen antamisesta ja
45693: Perustamisluvan antamista ja säätiön sään- vastaanottavan säätiön sääntömuutoksen vah-
45694: töjen vahvistamista koskeva oikeusministeriön vistamisesta sekä sulautumissuostumuksen an-
45695: päätös laaditaan siten, että päätökseen sisälly- tamisesta ja uuden säätiön sääntöjen vahvista-
45696: tetään ministeriössä uudelleen puhtaaksikirjoi- misesta annettavista päätöksistä perittäisiin lei-
45697: tettuina säätiön perustamismääräys eli sääde- maveroa 600 markkaa. Sääntömuutoksen vah-
45698: kirja tai kirjallinen testamentti ja säätiölle vistamista koskevan päätöksen leimaveroksi
45699: hyväksytyt säännöt. Sääntömuutoksen vahvis- ehdotetaan 400 markkaa, ja sulautumissuostu-
45700: tamista koskeva päätös sisältää tilanteen mu- muksen ja lakkauttamisluvan antamista koske-
45701: kaan joko säätiön muutetut säännöt kokonai- vasta päätöksestä olisi leimavero 300 markkaa.
45702: 1990 vp. - HE n:o 50 3
45703:
45704: Tarkoituksena on ryhtyä ylläpitämään sää- dotuksilla ei ole sanottavaa vaikutusta leimave-
45705: tiörekisteriä automaattista tietojenkäsittelyä ron tuottoon.
45706: käyttäen. Voimassa olevan 10 §:n rekisteriotet-
45707: ta koskevan nimikkeen 1 kohdan mukaan lei-
45708: mavero alusrekisteristä sekä säätiö- ja elä- 3. Voimaantulo
45709: kesäätiörekisteristä on 24 markkaa arkilta. Sa-
45710: man nimikkeen 4 kohdan mukaan yhdistysre- Kuluttajavirasto ja elintarvikevirasto aloitta-
45711: kisteristä annettavasta otteesta on säädetty eri vat toimintansa 1 päivänä kesäkuuta 1990.
45712: leimavero, jos ote annetaan atk-rekisterilomak- Merenkulkuhallituksen organisaatiomuutos tu-
45713: keena. Kun myös eläkesäätiörekisteriä saate- li voimaan maaliskuun alusta. Leimaverolain
45714: taan ryhtyä pitämään automaattista tietojenkä- muutos ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol-
45715: sittelyä käyttäen, ehdotetaan lakiin otettavaksi lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on
45716: vastaavanlainen säännös. Kun säätiörekisteri- sen hyväksynyt ja laki on vahvistettu.
45717: otteet ovat yleensä kaksisivuisia, ehdotetaan
45718: säätiörekisteristä perittävä leimavero kuitenkin
45719: kiinteäksi eli 50 markaksi. 4. Säätämisjärjestys
45720:
45721: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
45722: 2. Taloudelliset vaikutukset sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on
45723: säädetty uudesta tai lisätystä yhtä vuotta pi-
45724: Säätiöasioissa annettavista päätöksistä kerty- demmältä ajalta kannettavasta verosta.
45725: vä leimavero jää nykyisin noin 60 000-70 000
45726: markkaan vuodessa. Ehdotetut muutokset nos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45727: taisivat tätä tuottoa jonkin verran. Muilla eh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45728:
45729:
45730:
45731:
45732: Laki
45733: leimaverolain muuttamisesta
45734:
45735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45736: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 4 §:ään sisältyvä kolmas ja
45737: neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 kohta sekä 12 §:n
45738: 1 momentin 50 kohta,
45739: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä kolmas ja neljäs viranomaisten ryhmä 22 päivänä
45740: joulukuuta 1989 annetussa laissa (1194/89), 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2
45741: kohta 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1021/88) ja 12 §:n 1 momentin 50 kohta 29
45742: päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa (998/73), sekä
45743: lisätään 10 §:ään, sellaisena kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, Rekisteri-
45744: otetta koskevan nimikkeen jälkeen uusi Säätiöasioita koskeva nimike seuraavasti:
45745:
45746: 4§
45747: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima- miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir-
45748: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus-
45749: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti: hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot,
45750: maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met-
45751: sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki-
45752: 3 ryhmä: muslaitos, tiehallitus, autorekisterikeskus, il-
45753: Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- mailuhallitus, ilmatieteen laitos, Telehallinto-
45754: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, keskus, merenkulkuhallitus, elintarvikevirasto,
45755: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden kuluttajavirasto, patentti- ja rekisterihallitus,
45756: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus, työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali-
45757: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo- hallitus ja lääkintöhallitus.
45758: 4 1990 vp. - HE n:o 50
45759:
45760: 4 ryhmä: Säätiöasiat:
45761: Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmismie- 1) perustamisluvan antaminen ja sääntöjen
45762: het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul- vahvistaminen 600 markkaa;
45763: litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus- sulautumissuostumuksen antaminen ja vas-
45764: konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli- taanottavan säätiön sääntömuutoksen vahvis-
45765: tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö- taminen 600 markkaa;
45766: piirit, kalastuspiirien kalastustoimistot ja me- sulautumissuostumuksen antaminen ja uu-
45767: renkulkupiirit. den säätiön sääntöjen vahvistaminen 600
45768: markkaa;
45769: 2) sääntömuutoksen vahvistaminen 400
45770: markkaa; sekä
45771: 10 § 3) sulautumissuostumuksen tai lakkauttamis-
45772: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle luvan antaminen 300 markkaa.
45773: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
45774: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
45775: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 12 §
45776: leimalla seuraavin määrin: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
45777:
45778: sekä asioissa, jotka koskevat:
45779: Rekisteriote:
45780: 1) alusrekisteristä ja eläkesäätiörekisteristä niin myös
45781: 24 markkaa arkilta tai, jos rekisteriote anne-
45782: taan atk-rekisterilomakkeena, 24 markkaa si- 50) elintarvikeviraston ja kuluttajaviraston
45783: vulta sekä säätiörekisteristä 50 markkaa; antamat toimituskirjat;
45784: 2) muista patentti- ja rekisterihallituksessa
45785: pidetyistä rekistereistä kuin kaupparekisteristä
45786: 60 markkaa; Tämä laki tulee voimaan päivänä
45787: kuuta 1990.
45788:
45789:
45790: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
45791:
45792:
45793: Tasavallan Presidentti
45794: MAUNO KOIVISTO
45795:
45796:
45797:
45798:
45799: Ministeri Ulla Puolanne
45800: 1990 vp. - HE n:o 50 5
45801:
45802: Liite
45803:
45804:
45805:
45806:
45807: Laki
45808: leimaverolain muuttamisesta
45809:
45810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45811: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 4 §:ään sisältyvä kolmas ja
45812: neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2 kohta sekä 12 §:n
45813: 1 momentin 50 kohta,
45814: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä kolmas ja neljäs viranomaisten ryhmä 22 päivänä
45815: joulukuuta 1989 annetussa laissa (1194/89), 10 §:n Rekisteriotetta koskevan nimikkeen 1 ja 2
45816: kohta 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1021188) ja 12 §:n 1 momentin 50 kohta 29
45817: päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa (998173), sekä
45818: lisätään 10 §:ään, sellaisina kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, Rekisteri-
45819: otetta koskevan nimikkeen jälkeen uusi Säätiöasioita koskeva nimike seuraavasti:
45820:
45821: Voimassa oleva laki Ehdotus
45822: 4 §
45823: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima-
45824: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän
45825: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:
45826:
45827:
45828: 3 ryhmä: 3 ryhmä:
45829: Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre-
45830: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi,
45831: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden
45832: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus, tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus,
45833: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo- pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo-
45834: miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir- miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir-
45835: kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus- kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus-
45836: hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot,
45837: maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met- maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met-
45838: sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki- sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki-
45839: muslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, autore- muslaitos, tiehallitus, autorekisterikeskus, il-
45840: kisterikeskus, ilmailuhallitus, ilmatieteen lai- mailuhallitus, ilmatieteen laitos, Telehallinto-
45841: tos, Telehallintokeskus, merenkulkuhallitus, keskus, merenkulkuhallitus, elintarvikevirasto,
45842: elinkeinohallitus, patentti- ja rekisterihallitus, kuluttajavirasto, patentti- ja rekisterihallitus,
45843: työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali- työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosiaali-
45844: hallitus ja lääkintöhallitus. hallitus ja lääkintöhallitus.
45845:
45846: 4 ryhmä: 4 ryhmä:
45847: Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie- Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie-
45848: het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul- het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul-
45849: litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus- litoimipaikat, maatalouspiirit, maanmittaus-
45850: konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli- konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli-
45851: 6 1990 vp. - HE n:o 50
45852:
45853: Voimassa oleva laki Ehdotus
45854:
45855: tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö- tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö-
45856: piirit ja kalastuspiirien kalastustoimistot. piirit, kalastuspiirien kalastustoimistot ja me-
45857: renkulkupiirit.
45858:
45859:
45860: 10§
45861: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle
45862: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
45863: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
45864: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
45865: leimalla seuraavin määrin:
45866:
45867: Rekisteriote: Rekisteriote:
45868: 1) alusrekisteristä sekä säätiö- ja eläkesää- 1) alusrekisteristä ja eläkesäätiörekisteristä
45869: tiörekisteristä 24 markkaa arkilta; 24 markkaa arkilta tai jos rekisteriote annetaan
45870: 2) elinkeinohallituksessa pidetystä rekisteris- atk-rekisterilomakkeena, 24 markkaa sivulta
45871: tä tai muusta patentti- ja rekisterihallituksessa sekä säätiörekisteristä 50 markkaa;
45872: pidetystä rekisteristä kuin kaupparekisteristä 2) muista patentti- ja rekisterihallituksessa
45873: 60 markkaa; pidetyistä rekistereistä kuin kaupparekisteristä
45874: 60 markkaa;
45875:
45876: Säätiöasiat:
45877: 1) peruslamistuvan antaminen ja sääntöjen
45878: vahvistaminen 600 markkaa;
45879: sulautumissuostumuksen antaminen ja vas-
45880: taanottavan säätiön sääntömuutoksen vahvis-
45881: taminen 600 markkaa;
45882: sulautumissuostumuksen antaminen ja uu-
45883: den säätiön sääntöjen vahvistaminen 600
45884: markkaa;
45885: 2) sääntömuutoksen vahvistaminen 400
45886: markkaa; sekä
45887: 3) sulautumissuostumuksen tai lakkauttamis-
45888: luvan antaminen 300 markkaa.
45889:
45890:
45891: 12 §
45892: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
45893:
45894: sekä asioissa, jotka koskevat:
45895:
45896: niin myös
45897:
45898: 50) elinkeinohallituksen antama päätös ja 50) elintarvikeviraston ja kuluttajaviraston
45899: väli päätös; antamat toimituskirjat;
45900:
45901:
45902: Tämä laki tulee voimaan päivänä
45903: kuuta 1990.
45904: 1990 vp. -- HE n:o 51
45905:
45906:
45907:
45908:
45909: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verotuslain 131 §:n
45910: 3 momentin ja perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin
45911: kumoamisesta ja laiksi liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta
45912:
45913:
45914:
45915:
45916: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45917:
45918: Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi eräiden tuksena on, että lait tulevat voimaan mahdolli-
45919: verohallinnossa annettavien, oikeaksi todistet- simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne
45920: tujen jäljennösten ja pöytäkirjanotteiden lu- hyväksynyt.
45921: nastusten kantamisesta leimaverona. Tarkoi-
45922:
45923:
45924:
45925:
45926: PERUSTELUT
45927:
45928: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu Liikevaihtoverolain 80 §:n 1 momentin
45929: muutos (1119/87) mukaan verovelvollisella ja ennak-
45930: kotiedon hakijalla on oikeus saada ote verotus-
45931: Verotuslain (482/58) 131 §:n 1 momentin taan koskevasta lääninveroviraston ja liike-
45932: mukaan jäljennöksestä tai otteesta, joka kirjoi- vaihtovero-oikeuden pöytäkirjasta sekä jäljen-
45933: tetaan yksityiselle vero- tai tutkijalautakunnan nös asiassa annetuista päätöksistä, lausunnois-
45934: pöytäkirjasta taikka verotoimiston tai läänin- ta, vastineista ja 39 §:n mukaan toimitetussa
45935: verolautakunnan hallussa olevasta muusta tarkastuksessa laaditusta kertomuksesta. Pykä-
45936: asiakirjasta, voidaan ottaa lunastusta sen mu- län 2 momentin mukaan jäljennöksestä voi-
45937: kaan, kuin eräiden viranomaisten toimitus- daan asetuksella säätää otettavaksi lunastusta,
45938: kirjoista ja virkatoimista suoritettavain maksu- joka määrätään eräiden viranomaisten toimi-
45939: jen perusteista annetun lain (806/ 42) perusteita tuskirjoista ja virkatoimista suoritettavain
45940: noudattaen annettavassa asetuksessa sääde- maksujen perusteista annetun lain mukaan.
45941: tään. Pykälän 3 momentin mukaan lunastus Lunastus kannetaan leimamerkkejä käyttämäl-
45942: kannetaan leimamerkkejä käyttämällä. lä.
45943: Perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 1 momentin
45944: (520/59) mukaan perintöverolautakunnan pöy- Verohallinnossa käytetään leimamerkkejä ai-
45945: täkirjasta tai muusta verotoimiston hallussa noastaan edellä tarkoitettuja, oikeaksi todistet-
45946: olevasta perintö- tai lahjaverotusta koskevasta tuja jäljennöksiä ja pöytäkirjanotteita lunastet-
45947: asiakirjasta kirjoitettavasta otteesta tai jäljen- taessa. Oikeaksi todistamaaomista jäljennök-
45948: nöksestä peritään lunastusta niinkuin verolau- sistä peritään maksu rahana. Kun lunastuksen
45949: takunnan pöytäkirjoista ja muista verotoimis- maksaminen leimamerkkejä käyttämällä ai-
45950: ton hallussa olevista asiakirjoista kirjoitetta- heuttaa ylimääräistä vaivaa ja leimamerkkikas-
45951: vien jäljennöksien ja otteiden lunastuksesta on sojen ylläpitämistä, ehdotetaan, että verohal-
45952: säädetty. Lunastus kannetaan saman pykälän 3 linnossa annettavista jäljennöksistä luovutaan
45953: momentin mukaan käyttämällä leimamerkke- perimästä leimaveroa. Tämän vuoksi ehdote-
45954: jä. taan verotuslaissa, perintö- ja lahjaverolaissa
45955: 300347P
45956: 2 1990 vp. - HE n:o 51
45957:
45958: ja liikevaihtoverolaissa olevat lunastuksen kan- simman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne
45959: totapaa koskevat säännökset kumottaviksi. hyväksynyt.
45960:
45961:
45962: 2. Taloudelliset vaikutukset
45963: 4. Säätämisjärjestys
45964: Jäljennösten ja pöytäkirjanotteiden lunas-
45965: tuksista arvioidaan vuonna 1989 kertyneen Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uu-
45966: noin 170 000 markkaa. Luopumalla leima- desta tai lisätystä verosta, lakiehdotukset olisi
45967: merkkien käyttämisestä säästyy hallinnossa käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu-
45968: sekä työtä että kustannuksia. kaisessa säätämisjärjestyksessä.
45969:
45970: 3. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45971: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
45972: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli- set:
45973:
45974:
45975:
45976:
45977: 1.
45978: Laki
45979: verotuslain 131 §:n 3 momentin kumoamisesta
45980:
45981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45982:
45983: 1§ 2§
45984: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 Tämä laki tulee voimaan päivänä
45985: annetun verotuslain (482/ 58) 131 §:n 3 mo- kuuta 1990.
45986: mentti.
45987:
45988:
45989:
45990:
45991: 2.
45992: Laki
45993: perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 momentin kumoamisesta
45994:
45995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45996:
45997: 1§ 2§
45998: Täten kumotaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 Tämä laki tulee voimaan päivänä
45999: annetun perintö- ja lahjaverolain 65 §:n 3 mo- kuuta 1990.
46000: mentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
46001: kuuta 1959 annetussa laissa (520/59).
46002: 1990 vp. - HE n:o 51 3
46003:
46004: 3.
46005: Laki
46006: liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta
46007:
46008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46009: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 80 §:n 2 momentti
46010: näin kuuluvaksi:
46011:
46012: 80 § laissa (806/ 42) säädettyjen yleisten perusteiden
46013: mukaan.
46014: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök-
46015: sestä voidaan asetuksella säätää perittäväksi
46016: lunastusta, joka määrätään eräiden viran-
46017: omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista Tämä laki tulee voimaan päivänä
46018: suoritettavain maksujen perusteista annetussa kuuta 1990.
46019:
46020:
46021: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
46022:
46023:
46024: Tasavallan Presidentti
46025: MAUNO KOIVISTO
46026:
46027:
46028:
46029:
46030: Ministeri Ulla Puolanne
46031: 4 1990 vp. - HE n:o 51
46032:
46033: Liite
46034:
46035:
46036:
46037:
46038: 3.
46039: Laki
46040: liikevaihtoverolain 80 §:n muuttamisesta
46041:
46042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46043: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 80 §:n 2 momentti
46044: näin kuuluvaksi:
46045:
46046: Voimassa oleva laki Ehdotus
46047:
46048: 80 §
46049:
46050: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök-
46051: sestä voidaan asetuksella säätää otettavaksi sestä voidaan asetuksella säätää perittäväksi
46052: lunastusta, joka määrätään eräiden viran- lunastusta, joka määrätään eräiden viran-
46053: omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista
46054: suoritettavain maksujen perusteista 17 päivänä suoritettavain maksujen perusteista annetussa
46055: lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/42) sää- laissa (806/ 42) säädettyjen yleisten perusteiden
46056: dettyjen yleisten perusteiden mukaan. Lunas- mukaan.
46057: tus kannetaan leimamerkkejä käyttämällä.
46058:
46059:
46060: Tämä laki tulee voimaan päivänä
46061: kuuta 1990.
46062: 1990 vp. - HE n:o 52
46063:
46064:
46065:
46066:
46067: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omenan tullin muutta-
46068: misesta
46069:
46070:
46071:
46072:
46073: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46074:
46075: Omenien tuontisuojaa ehdotetaan muutetta- vähintään 3,00 markkaa kilolta. Joulu-helmi-
46076: vaksi siten, että nykyisestä tuontilisensioinnista kuun aikana tulli olisi edelleen 6 prosenttia ja
46077: luovutaan ja se korvataan omenista kannetta- maalis-kesäkuun aikana 10 prosenttia tuonti-
46078: valla tullilla. Uusi tullitaso olisi heinä-marras- hinnasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voi-
46079: kuun aikana 50 prosenttia tuontihinnasta tai maan heinäkuun alusta 1990.
46080:
46081:
46082:
46083:
46084: PERUSTELUT
46085:
46086: 1. Nykyinen tilanne oli vuonna 1989 noin 170 miljoonaa markkaa.
46087: Tuonnin keskihinta oli viime vuonna 2,68 mk/
46088: Tullitariffilain (660/87) liitteenä olevan tulli- kg. Tärkeimmät tuontimaat olivat viime vuon-
46089: tariffin nimikkeeseen 08.08.A.II. kuuluvien na Ranska, Yhdysvallat ja Argentiina, joiden
46090: omenien tulli vaihtelee tuontiajankohdan mu- yhteinen osuus kokonaistuonnin arvosta oli
46091: kaan siten, että se on korkein heinä- marras- lähes 70 prosenttia.
46092: kuun aikana eli 50 IIJo tai vähintään 1,06 mark-
46093: kaa kilolta. Joulu-helmikuun aikana tulli on 6
46094: prosenttia ja maalis-kesäkuun aikana 10 pro- 2. Tarve lainsäädännön muutta-
46095: senttia tuontihinnasta. Unkarista, Puolasta ja miseen
46096: Bulgariasta tuotavien omenoiden tuonti on tul-
46097: litonta tammi-toukokuun aikana. Omenien nykyistä tuontisuojajärjestelmää ei
46098: Omenat kuuluvat lisäksi tuontilisensioinnin enää voida pitää kaikilta osin tyydyttävänä.
46099: piiriin kesä-joulukuun aikana. Tuontilisenssejä Erityisesti tuontilisensiointiin on kiinnitetty
46100: ei ole yleensä myönnetty silloin, kun kotimais- huomiota eräiden kauppakumppanien taholta.
46101: ta omenasatoa on ollut markkinoilla. Ammat- Lisensiointijärjestelmä onkin ehdotettu korvat-
46102: tiviljelijöiden omenasato on vuosittain noin 5 tavaksi tullilla.
46103: miljoonaa kiloa. Omenien tuonti on aloitettu
46104: viime vuosina marraskuussa. Samalla omenien
46105: tulli on alennettu valtioneuvoston päätöksellä 3. Asian valmistelu
46106: joulukuun tasolle eli 6 prosentiksi tuontihin-
46107: nasta. Näin ollen käytännössä kannettu tullita- Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki
46108: so on ollut 6-10 prosenttia. Omenista on vuoden 1989 lokakuussa periaatepäätöksen
46109: kertynyt tullia vuosittain noin 10-12 milj oo- omenien ja päärynöiden lisensioinnin poistami-
46110: naa markkaa. sesta vuoden 1990 aikana. Samalla ministeriva-
46111: Omenien vuotuinen tuonti on ollut viime liokunta päätti, että lisensiointijärjestelmä kor-
46112: vuosina noin 60 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo vataan riittävän suojan kotimaiselle omenatuo-
46113:
46114: 300443T
46115: 2 1990 vp. - HE n:o 52
46116:
46117: tannolle takaavalla muulla järjestelmällä. Maa- mutta suurin osa tuonnista ajoittuu marras-
46118: ja metsätalousministeriö esitti helmikuussa kesäkuun väliselle ajalle, jolloin tulli on alhai-
46119: 1990 kuultuaan asiasta maatilahallitusta sekä nen eikä kotimaista omenaa ole markkinoilla.
46120: alan järjestöjä ja keskusteltuaan asiasta valtio- Mikäli tuonnin määrä kasvaa heinä-marras-
46121: varainministeriön ja ulkoasianministeriön kuun aikana esimerkiksi 2 miljoonaan kiloon,
46122: kanssa, että omenalle määrättäisiin 1. 7.- nousevat valtion tullitulot noin 5 miljoonalla
46123: 30.11. väliseksi ajaksi tulli, joka olisi 50 pro- markalla. Tällöin on oletettu, että omenista
46124: senttia tuontihinnasta tai vähintään 3,00 mark- kannetaan vähimmäistulli 3,00 markkaa kilol-
46125: kaa kilolta. Tulli korvaisi nykyisen tullin, joka ta.
46126: on 50 prosenttia tai vähintään 1,06 markkaa Vuoden 1989 tuontihintojen mukaan arvioi-
46127: kilolta. tuna ehdotettu 3,00 markan vähimmäistulli
46128: Tullitason muuttaminen edellyttää tullitarif- merkitsee prosentuaalisesti keskimäärin noin
46129: fin liitteenä olevan tullitariffin muuttamista. 130 OJo:n tullisuojaa. Halvimpien omenien
46130: Esitys tullitariffin muuttamisesta on valmistel- tuontihinnat olivat viime vuonna noin 1,35
46131: tu valtiovarainministeriössä edellä mainitun eh- markkaa kilolta ja kalleimpien noin 3,40 mark-
46132: dotuksen perusteella. kaa kilolta.
46133:
46134:
46135: 4. Ehdotettu muutos 6. Voimaantulo ja muut esityk-
46136: seen liittyvät seikat
46137: Tullitariffin nimikkeeseen 08.08.A.Il.c. kuu-
46138: luvien omenien vähimmäistulli ehdotetaan ko- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuo-
46139: rotettavaksi nykyisestä 1,06 markasta 3,00 den 1990 heinäkuun alusta, jolloin omenien
46140: markkaan kilolta. Muilta osin omenien tullit tullitaso muuttuu tullitariffin mukaan. Samas-
46141: säilyisivät muuttumattomina eli 6 prosenttina ta ajankohdasta lukien on tarkoitus muuttaa
46142: joulu-helmikuun aikana ja 10 prosenttina maa- tuontilisensiointijärjestelmää siten, että omenat
46143: Hs-kesäkuun aikana. vapautuvat tuontilisensioinnista.
46144:
46145:
46146: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 7. Säätämisjärjestys
46147: tukset
46148: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
46149: Ehdotettu korotus koskee ajanjaksoa heinä- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
46150: kuusta marraskuun loppuun. Viime vuonna veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
46151: tuotiin tänä ajanjaksona täydellä tullilla ome-
46152: noita noin miljoona kiloa. On ilmeistä, että Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
46153: tuonti lisääntyy tuontilisensioinnin poistuessa, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46154: 1990 vp. - HE n:o 52 3
46155:
46156: Laki
46157: omenan tullin muuttamisesta
46158:
46159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi-
46160: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti:
46161:
46162: TULLITARIFFI
46163: II OSA
46164: KASVITUOTTEET
46165:
46166: 8. Ryhmä
46167: Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonien kuoret
46168:
46169:
46170: Nimikkeen Tavara Tulli
46171: n:o
46172:
46173:
46174:
46175: 08.08 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit:
46176: A. omenat:
46177:
46178: II. muut:
46179:
46180: c. tullattaessa aikana 1. 7 .-30.11. ............................................... . 50 OJo
46181: vähin tulli 1 kg 3,00
46182:
46183:
46184:
46185:
46186: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinäkuuta 1990.
46187:
46188: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
46189:
46190:
46191: Tasavallan Presidentti
46192: MAUNO KOIVISTO
46193:
46194:
46195:
46196:
46197: Ministeri Ulla Puolanne
46198: 4 1990 vp. - HE n:o 52
46199:
46200: Liite
46201:
46202:
46203: Laki
46204: omenan tullin muuttamisesta
46205:
46206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffi-
46207: lain (660/87) liitteenä olevaa tullitariffia seuraavasti:
46208:
46209:
46210: TULLITARIFFI
46211:
46212: II OSA Nykyinen Ehdotus
46213: KASVITUOTTEET
46214:
46215:
46216: 8. Ryhmä
46217: Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonien kuoret
46218:
46219:
46220:
46221: Nimikkeen Tavara Tulli
46222: n:o
46223:
46224:
46225:
46226:
46227: 08.08 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit:
46228: A. omenat:
46229:
46230:
46231: II. muut:
46232:
46233: c. tullattaessa aikana l. 7 .-30.11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 OJo 50 OJo
46234: vähin tulli 1 kg 1,06 3,00
46235:
46236:
46237:
46238:
46239: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
46240: 1990 vp. - HE n:o 53
46241:
46242:
46243:
46244:
46245: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maatalous-
46246: teknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain 1 §:n muuttamises-
46247: ta
46248:
46249:
46250:
46251:
46252: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46253:
46254: Esityksessä ehdotetaan valtion maatalous- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
46255: teknologian tutkimuslaitoksesta annettua lakia dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
46256: muutettavaksi siten, että laitokselle voitaisiin väksytty ja vahvistettu.
46257: antaa laissa säädettyjen tehtävien lisäksi ase-
46258: tuksella myös muita tehtäviä.
46259:
46260:
46261:
46262:
46263: PERUSTELUT
46264:
46265: Valtion maatalousteknologian tutkimus- sopimuksen valvonnasta. Asetuksessa on tar-
46266: laitoksesta annetun lain (1010/84) 1 §:n mu- koitus säätää valtion maatalousteknologian
46267: kaan tutkimuslaitoksen tehtävänä on: · tutkimuslaitoksen tehtäväksi lähinnä tarkastaa
46268: 1) maa-, metsä-, puutarha-, meijeri- ja koti- ja testata sekä antaa todistuksia siitä, täyttää-
46269: taloudessa sekä kotiteollisuudessa käytettävien kö elintarvikkeiden kuljetuskalusto helposti pi-
46270: koneiden, laitteiden ja työvälineiden sekä näi- laantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kul-
46271: den varaosien tutkimus, kehitys, koetus ja jetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää
46272: tarkastus sekä näihin tuotantovälineisiin liitty- erityiskalustoa koskevan sopimuksen (SopS
46273: vän standardisoinnin. ja työsuojelun edistämi- 48/81) 1 liitteessä esitetyt määritelmät ja stan-
46274: nen; sekä dardit. Sopimus on saatettu voimaan 24 päivä-
46275: 2) maa-, metsä- ja puutarhataloudessa käy- nä helmikuuta 1981 annetulla asetuksella (546/
46276: tettävien asuin- ja tuotantorakennusten tutki- 81) 31 päivästä heinäkuuta 1981. Valtion maa-
46277: muksen suunnittelu ja koordinointi sekä näitä talousteknologian tutkimuslaitoksella on jo
46278: rakennuksia koskevan tutkimuksen suorittami- käytettävissään pinta-alaltaan riittävän suuri
46279: nen ja tutkimusyhteistyön kehittäminen eri vi- kylmähuone, jossa voidaan testata edellä mai-
46280: ranomaisten, laitosten ja järjestöjen välillä. nitussa sopimuksessa tarkoitettua kuljetus-
46281: Aikaisempaan vastaavaan lakiin verrattuna kalustoa. Lisäksi on varsin todennäköistä, että
46282: tutkimuslaitoksen tehtävät laajennettiin koske- tutkimuslaitokselle joudutaan antamaan myös
46283: maan myös maatalouden rakennustutkimuksen muitakin sekä koti- että ulkomaisia erikoisteh-
46284: suorittamista, tutkimuksen suuhnittelua ja täviä.
46285: koordinointia sekä tutkimusta harjoittavien Esitys ei edellytä tutkimuslaitoksen henkilös-
46286: yksiköiden yhteistyön edistämistä. tön lisäystä eikä sillä myöskään ole valtion
46287: Tutkimuslaitoksen tehtävät on rajattu nyky- menoja lisäävää vaikutusta.
46288: tilanteeseen nähden liian tarkasti. Kauppa- ja
46289: teollisuusministeriön tarkoituksena on antaa
46290: asetus helposti pilaant\.Ivien elintarvikkeiden
46291: kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisessa kulje- Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
46292: tuksessa käytettävää erityiskalustoa koskevan kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46293:
46294: 300458K
46295: 2 1990 vp. - HE n:o 53
46296:
46297:
46298: Laki
46299: valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
46300:
46301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46302: lisätään valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksesta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun
46303: lain (1010/84) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
46304: seuraavasti:
46305:
46306: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
46307: kuuta 199 .
46308: Valtion maatalousteknologian tutkimus-
46309: laitokselle voidaan antaa asetuksella myös mui-
46310: ta sille soveltuvia tehtäviä.
46311:
46312:
46313:
46314: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
46315:
46316:
46317: Tasavallan Presidentti
46318: MAUNO KOIVISTO
46319:
46320:
46321:
46322:
46323: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
46324: 1990 vp. - HE n:o 54
46325:
46326:
46327:
46328:
46329: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon ja sianlihan
46330: vientikustannusmaksusta sekä laeiksi maidon väliaikaisesta kiin-
46331: tiömaksusta annetun lain ja valkuaisverosta annetun lain 6 §:n
46332: väliaikaisesta muuttamisesta
46333:
46334:
46335:
46336: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46337:
46338: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tettavaksi nykyisestä 1,30 markasta 1,60 mark-
46339: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta. kaan raakavalkuaiskilolta. Valkuaisverolla ka-
46340: Vientimaksuilla katettaisiin maataloustulolain tetaan maatalouden osuutta maataloustuottei-
46341: (736/89) mukaista maatalouden osuutta maa- den vientikustannuksista.
46342: taloustuotteiden vientikustannuksista. Maidon
46343: vientikustannusmaksua suoritettaisiin 0,8 pen-
46344: niä maidontuottajalta vastaanotetun maidon Laki maidon ja sianlihan vientikustannus-
46345: rasvapitoisuusprosentin kymmenesosalta mai- maksusta ja laki maidon väliaikaisesta kiintiö-
46346: don 3, 7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä maksusta annetun lain muuttamisesta ovat tar-
46347: osalta. Sianlihan vientikustannusmaksun suu- koitut tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta
46348: ruus olisi 40 penniä teurastamossa teurastetulta 1990 ja ne olisivat voimassa vuoden 1990
46349: sianlihakilolta yli 76 kiloa painaviita ruhoilta. loppuun. Laki valkuaisverosta annetun lain
46350: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an- muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voi-
46351: nettua lakia (569/84) ehdotetaan muutettavaksi maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se
46352: siten, että maidontuottajan kiintiömaksu nos- on hyväksytty ja vahvistettu. Valkuaisveron
46353: tetaan 50 pennistä 1,00 markkaan litralta, kun korotus on tarkoitus saattaa voimaan valtio-
46354: kiintiön ylitys on enintään 10 000 litraa. neuvoston päätöksellä 19 päivästä toukokuuta
46355: Lisäksi valkuaisverosta annetun lain (1092/ 1990 lukien. Korotus olisi voimassa vuoden
46356: 85) mukaista valkuaisveroa ehdotetaan koro- 1990 loppuun.
46357:
46358:
46359:
46360:
46361: YLEISPERUSTELUT
46362:
46363:
46364: 1. Nykyinen tilanne on alentunut noin 20 prosenttia edelliseen vuo-
46365: teen verrattuna.
46366: 1.1. Maataloustuotteiden tuotanto- ja mark- Kuluvana vuonna kotieläintuotteiden vienti-
46367: kinatilanne tarvearviot ovat seuraavat:
46368:
46369: Maataloustuotteiden markkinatilanne on milj.kg
46370: muodostumassa odotettua vaikeammaksi.
46371: Vuonna 1989 saadun määrällisesti ja laadulli- Voi ja voiöljy 30
46372: sesti hyvän sadon seurauksena eri maatalous- Juustot 33
46373: tuotteiden vientitarpeet ovat kasvaneet. Lisäksi Maitojauheet 34
46374: kotieläintuotteiden vientitarpeeseen on vaikut- Sianliha 13
46375: tanut epäedullinen kulutuskehitys erityisesti Lihajalasteet 15
46376: maitorasvan ja kananmunien osalta. Vuoden Kananmunat 22
46377: 1990 alkukuukausina esimerkisi voin kulutus Rehnvilja 500
46378: 300624Q
46379: 2 1990 vp. - HE n:o 54
46380:
46381: Lisäksi viennin vaihtoehtona myydään koti- rasvapitoisuus on noin 4,3 prosenttia, olisi
46382: maassa alennettun hintaan voita teollisuudelle maidon vientikustannusmaksu koko maidon-
46383: noin 7 miljoonaa kiloa sekä viljaa teollisuudel- tuotannon osalta keskimäärin 4,8 penniä litral-
46384: le ja turkistarhauselinkeinolle noin 170 miljoo- ta. Vientikustannusmaksu vaihtelisi kuitenkin
46385: naa kiloa. tuottajittain maidon rasvapitoisuuden mukaan.
46386: Rasvakymmenystä kohti määritelty 0,8 pen-
46387: nin vientikustannusmaksu on saman suurui-
46388: 1.2. Vientituki ja vientikustannusten jakau- nen, kuin mitä tuottajamaidon samahintaisuu-
46389: tuminen desta sekä laatu- ja koostumushinnoittelun pe-
46390: rusteista annetun maa- ja metsätalousministe-
46391: Vuonna 1989 maataloustuotteiden vientituki riön päätöksen (1263/89) mukaan tuottajalle
46392: oli noin 2 410 miljoonaa markkaa. Valtio vas- on maitorasvasta maksettava. Maitorasvan pe-
46393: tasi vientituen rahoituksesta kokonaisuudes- rusteella määräytyvän vientikustannusmaksun
46394: saan, sillä maataloustulolain mukaista vienti- tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan muun mu-
46395: vastuuta maataloudelle ei aiheutunut. Kuluvan assa maidontuottajan kotieläinjalostus- ja ruo-
46396: vuoden tulo- ja menoarviossa vientitukeen on kintapäätöksiin siten, että maidon rasvapitoi-
46397: osoitettu 2 421 miljoonaa markkaa. I lisäme- suus saataisiin nykyistä paremmin vastaamaan
46398: noarvioesityksessä vientitukeen tarkoitettua maitovalmisteiden kulutusrakennetta. Maidon
46399: määrärahaa on esitetty lisättäväksi 350 miljoo- vientikustannusmaksun tuotoksi vuonna 1990
46400: naa markkaa, jolloin määräraha olisi yhteis- arvioidaan noin 60 miljoonaa markkaa.
46401: määräitään 2 771 miljoonaa markkaa. Uusim- Sianlihalie ehdotetun yli 76 kiloa painavia
46402: pien arvioiden mukaan vientitukeen tarvittai- ruhoja koskevan 40 pennin vientikustannus-
46403: siin kuitenkin noin 3 310 miljoonaa markkaa, maksun kertymä olisi noin 15 miljoonaa mark-
46404: mistä maatalouden maataloustulolain mukai- kaa. Sitomalla vientikustannusmaksu sian ru-
46405: nen osuus olisi noin 650 miljoonaa markkaa. hopainoon vaikutetaan sikojen keskiteuraspai-
46406: Maatalouden vientikustannusosuuden katta- noon ja sitä kautta vientitarpeeseen.
46407: miseksi kerätään lannoiteveroa, valkuaisveroa, Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne-
46408: maidon kiintiömaksuja, pellonraivausmaksua tun lain mukaista kiintiömaksua ehdotetaan
46409: sekä suurilta sikala- ja kanalayrityksiltä lisätty- nostettavaksi 50 pennistä 1,00 markkaan tuo-
46410: jä markkinoimismaksuja. Voimassa olevilla tantokiintiön enintään 10 000 litran ylittävältä
46411: säännöksillä edellä mainittujen maksujen ker- osalta. Kiintiömaksun korotuksella pyritään
46412: tymä jäisi vuonna 1990 noin 110 miljoonaa vaikuttamaan maidontuottajain tuotantopää-
46413: markkaa maataloustulolain mukaista perintä- töksiin maitovalmisteiden markkinatilanteen
46414: tarvetta pienemmäksi. muodostuttua aikaisempaa arviota vaikeam-
46415: maksi.
46416: Valkuaisveron korottaminen 30 pennillä raa-
46417: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- kavalkuaiskilolta 1,60 markkaan lisää veron
46418: tetut muutokset tuottoa vuonna 1990 noin 20 miljoonalla mar-
46419: kalla. Tämän lisäksi korotuksen tavoitteena on
46420: Vientimaksujärjestelmän kehittämisen ta- vaikuttaa maailmanmarkkinahintatasossa ole-
46421: voitteena on kerätä maataloustulolain mukai- vien valkuaisrehujen hinnanmuodostukseen si-
46422: nen maatalouselinkeinon osuus vientikustan- ten, että niiden hintataso nykyistä paremmin
46423: nuksista siten, että eri tuotteiden markkinati- olisi vertailukelpoinen kotimaisen rehuviljan
46424: lanne osittain vaikuttaisi suoraan tuottajan hinnan suhteen, jotta tuontirehuilla ei tarpeet-
46425: kyseisestä tuotteesta saamaan hintaan. Jatkos- tomasti syrjäytettäisi kotimaisia rehuaineita
46426: sa tavoitteena on, että ainakin se osa kunkin kotieläinten ruokinnassa. Muutos edellyttää
46427: tuotteen viennistä, joka on kokonaisuudessaan verotaulukossa ja 6 §:ssä mainittujen veromää-
46428: maatalouselinkeinon vastuulla, rahoitettaisiin rien muuttamista.
46429: tuotekohtaisilla vientikustannusmaksuilla.
46430: Maidon vientikustannusmaksu määräytyisi
46431: maidon rasvapitoisuuden mukaan ja olisi 0,8 3. Asian valmistelu
46432: penniä maidon rasvapitoisuusprosentin kym-
46433: menesosalta siltä osin, kun maidon rasvapitoi- Esitys on valmisteltu virkatyönä yhteistyössä
46434: suus ylittää 3,7 prosenttia. Kun maidon keski- maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarain-
46435: 1990 vp. - HE n:o 54 3
46436:
46437: ministeriön ja maatilahallituksen kesken. Maa- verot lisäisivät maatalouden markkinointivas-
46438: talouden markkinointineuvosto on puoltanut tuuosuuden perintää vuonna 1990 noin 110
46439: esitystä. miljoonalla markalla, jolloin yhdessä aikaisem-
46440: min määrättyjen verojen ja maksujen kanssa
46441: kertymä vastaisi maatalouden kuluvan vuoden
46442: 4. Esityksen taloudelliset ja or- vientivastuuosuutta. Kyseisiä maksuja ja vero-
46443: ganisatoriset vaikutukset ja ei lueta maatalouden tuotantokustannuksik-
46444: si maatalousneuvotteluja varten laadittavassa
46445: Ehdotettujen maksujen ja verojen tuotto kustannuslaskelmassa.
46446: luetaan osaksi maataloustulolaissa tarkoitettua
46447: maataloustuottajien osuutta maataloustuottei- Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia
46448: den vientikustannuksista. Ehdotetut maksut ja valtionhallinossa.
46449:
46450:
46451:
46452:
46453: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46454:
46455:
46456: 1. Lakien perustelut otetun maidon rasvapitoisuusprosentin kym-
46457: menesosalta maidon 3, 7 prosentin rasvapitoi-
46458: 1.1. Laki maidon ja sianlihan vientikustan- suuden ylittävältä osalta. Maksua olisi suoritet-
46459: nusmaksusta tava myös tuottajalta vastaanotetusta kermas-
46460: ta.
46461: 1 §. Maidon ja sianlihan vientikustannus- 6 §. Sianlihan vientikustannusmaksua olisi-
46462: maksua on suoritettava valtiolle maatalous- vat velvolliset suorittamaan teurastamoliikkeen
46463: tuotteiden viennistä aiheutuvien kustannusten harjoittajat.
46464: vähentämiseksi. Maksujen tuotto luetaan osak- 7 §. Sianlihan vientikustannusmaksun suu-
46465: si maataloustulolaissa tarkoitettua maatalous- ruudeksi ehdotetaan 40 penniä teurastetulta
46466: tuottajien osuutta maataloustuotteiden vienti- sianlihakilolta yli 76 kiloa painaviita ruhoilta.
46467: kustannuksista. Ehdotuksen mukaan maksua Maksua ei tulisi suorittaa tuottajalle palautet-
46468: kannettaisiin vuoden 1990 heinäkuun 1 päivän tavasta eikä teurastamossa hylätystä sianlihas-
46469: ja joulukuun 31 päivän väliseltä ajalta. ta.
46470: 2 §. Säännöksen mukaan maidon ja sianli- 8-22 §. Lakiehdotuksen 9-22 §:t koskevat
46471: han vientikustannusmaksua ei pidetä sellaisena vientikustannusmaksun määräämismenettelyä,
46472: maatalouden kustannuksena, joka olisi otetta- ilmoitusvelvollisuutta, maksun perimistä, muu-
46473: va huomioon maataloustuloneuvotteluja var- toksenhakua maatilahallituksen päätökseen,
46474: ten laadittavassa kustannuslaskelmassa. maksuvelvollisen kirjanpitoa, maksun perimi-
46475: 3 §. Säännöksen mukaan valtioneuvostolla sen valvontaa, rangaistusseuraamuksia ja mak-
46476: olisi valtuus tilapäisesti päättää vientikustan- sun suorittamisen lykkäystä.
46477: nusmaksun muutoksista tai maksun kantami- 23 §. Pykälän mukaan tämän lain nojalla
46478: sen väliaikaisesta keskeyttämisestä, kun edus- annetuista päätöksistä ei perittäisi leimaveroa.
46479: kunnalle on annettu esitys vastaavaksi lain- 24 ja 25 §. Pykälissä säädettäisiin lain nojal-
46480: muutokseksi. Jos eduskunta vahvistaa vienti- la tarvittaessa annettavasta asetuksesta ja lain
46481: kustannusmaksun alemmaksi kuin mitä halli- voimaantulosta.
46482: tuksen esityksessä on edellytetty, palautettai-
46483: siin liikaa perityt määrät maksuvelvollisille ha-
46484: kemuksetta. 1.2. Laki maidon väliaikaisen kiintiömaksun
46485: 4 §. Maidon vientikustannusmaksua olisivat muuttamisesta
46486: velvolliset suorittamaan meijeriliikkeen harjoit-
46487: tajat. Meijerit vähentäisivät maksun määrän 6 §. Pykälä sisältää säännökset kiintiömak-
46488: tuottajille maksamastaan hinnasta. sun suuruudesta. Pääsääntöisesti kiintiömak-
46489: 5 §. Maidon vientikustannusmaksu olisi suo- sun suuruus olisi edelleen 205 penniä litralta.
46490: ritettava 0,8 penniä maidontuottajalta vastaan- Kiintiömaksun suuruutta ehdotetaan nostetta-
46491: 4 1990 vp. - HE n:o 54
46492:
46493: vaksi 100 penniin litralta, mikäli meijeriin toi- maksusta annetun lain muuttamisesta ovat tar-
46494: mitetun maidon määrä ylittää enintään 10 000 koitetut tulemaan voimaan 1 päivänä heinä-
46495: litralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiö- kuuta 1990. Laki valkuaisverosta annetun lain
46496: maksun suorittamisvelvollisuuden perustavan muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voi-
46497: litramäärän tai maidontuottajalle muutoin maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se
46498: vahvistetun tuotantokiintiön. on hyväksytty ja vahvistettu. Valkuaisveron
46499: Ehdotetun 100 pennin suuruisen kiintiömak- korotus saatetaan voimaan 19 päivänä touko-
46500: sun soveltaminen edellyttää, että tuottajalle on kuuta 1990. Korotus olisi voimassa vuoden
46501: vahvistettu maidon tuotantokiintiö eikä sitä ole 1990 loppuun.
46502: lakkautettu. Muussa tapauksessa kiintiömaksu
46503: on 205 penniä litraa kohden heti ensimmäiseltä
46504: meijeriin toimitetulta maitolitralta.
46505: 3. Säätämisjärjestys
46506:
46507: 1.3. Laki valkuaisverosta annetun lain 6 §:n
46508: Koska lait on tarkoitettu olemaan voimassa
46509: väliaikaisesta muuttamisesta
46510: vuoden 1990 loppuun asti, lakiehdotukset olisi
46511: käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu-
46512: 6 §. Valkuaisveron määrä ehdotetaan koro- kaisessa enintään yhdeltä vuodelta kannettavaa
46513: tettavaksi 1,60 markkaan raakavalkuaiskilolta. veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
46514:
46515: 2. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46516: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
46517: Laki maidon ja sianlihan vientikustannus- set:
46518: maksusta ja laki maidon väliaikaisesta kiintiö-
46519:
46520:
46521:
46522:
46523: 1.
46524: Laki
46525: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta
46526:
46527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46528:
46529: 1 luku huomioon maataloustulon kehittämiseksi laa-
46530: Yleisiä säännöksiä dittavassa laskelmassa.
46531:
46532: 1§ 3§
46533: Valtiolle on suoritettava maataloustulolaissa Kun eduskunnalle on annettu esitys maidon
46534: (736/89) tarkoitettuna markkinoimismaksuna tai sianlihan vientikustannusmaksun muutta-
46535: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksua misesta tai väliaikaisesta poistamisesta, valtio-
46536: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Vienti- neuvostolla on oikeus määrätä, että näistä
46537: kustannusmaksut katsotaan osaksi maatalous- tuotteista kannetaan esityksen mukainen vien-
46538: tulolain 15 §:ssä tarkoitettua maataloustuotta- tikustannusmaksu tai että sitä ei väliaikaisesti
46539: jien osuutta maataloustuotteiden vientikustan- kanneta.
46540: nuksista. Jos 1 momentin mukaisesti kannettu vienti-
46541: kustannusmaksu on korkeampi kuin sittemmin
46542: 2§ vahvistetaan, erotus on hakemuksetta palautet-
46543: Tässä laissa tarkoitettuja vientikustannus- tava vientikustannusmaksun suorittamiseen
46544: maksuja ei oteta maatalouden kustannuksina velvolliselle.
46545: 1990 vp. - HE n:o 54 5
46546:
46547: 2 luku tarvetta varten palautettavasta sianlihasta eikä
46548: Maidon vientikustannusmaksu teurastomossa hylätystä sianlihasta.
46549:
46550: 4 §
46551: Velvollinen suorittamaan maidon vientikus- 4 luku
46552: tannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa
46553: Vientikustannusmaksun määrääminen
46554: Suomessa meijeriliikettä. Meijeriliikkeellä tar-
46555: koitetaan tässä laissa meijeriä ja muuta mai- 8 §
46556: donjalostamotoimintaa harjoittavaa laitosta, Vientikustannusmaksun määräämisestä,
46557: jossa pääasiassa maidosta tai sen aineosista maksuunpanosta ja kannosta huolehtii maati-
46558: valmistetaan elintarvikkeeksi tarkoitettuja mai- lahallitus.
46559: totuotteita. Maatilatalouden tai kotitalouden
46560: yhteydessä tilan omasta maidosta tapahtuvaa 9 §
46561: maitotuotteiden valmistusta ei kuitenkaan pi- Vientikustannusmaksuvelvollisen on oma-
46562: detä maidonjalostamotoimintana, ellei se ta- aloitteisesti suoritettava vientikustannusmaksu
46563: pahdu teollisessa laajuudessa. kunkin kalenterikuukauden aikana vastaan-
46564: ottamastaan maidosta ja teurastamastaan sian-
46565: 5 § lihasta maatilahallituksen postisiirtotilille vii-
46566: Maidon vientikustannusmaksua suoritetaan meistään seuraavan kalenterikuukauden 25
46567: 0,8 penniä maidontuottajalta vastaanotetun päivänä.
46568: maidon rasvapitoisuusprosentin kymmenes- Meijeriliikkeen on vähennettävä maidon
46569: osalta maidon 3, 7 prosentin rasvapitoisuuden vientikustannusmaksua vastaava määrä asian-
46570: ylittävältä osalta. omaiselle maidontuottajalle maksettavasta
46571: Maidon vientikustannusmaksua määrättäes- maidon hinnasta.
46572: sä maidoksi katsotaan myös kerma. Kerma Vientikustannusmaksuvelvollisen on 1 mo-
46573: muunnetaan maidoksi kertomalla sisältyvien mentissa mainittuun ajankohtaan mennessä
46574: rasvakilojen tai rasvalitrojen määrä luvulla 23 annettava maatilahallitukselle ilmoitus edelli-
46575: ja näin määritellyn maidon rasvapitoisuutena sen kuukauden aikana vastaanottamaosa mai-
46576: pidetään 4,3 prosenttia. don ja teurastamansa sianlihan määristä.
46577: Maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä
46578: noudatetaan, mitä maa- ja metsätalousminis- 10 §
46579: teriön päätöksessä maidon samahintaisuudesta Jollei vientikustannusmaksun suorittamiseen
46580: sekä laatu- ja koostumushinnoittelun perusteis- velvollinen ole suorittanut maksua 9 §:n 1
46581: ta (1263/89) on säädetty. momentissa tarkoitetulla tavalla tai jos maksua
46582: on suoritettu liian vähän, maatilahallituksen
46583: on määrättävä vientikustannusmaksu tai suo-
46584: rittamatta oleva osa siitä maksettavaksi. Lisäk-
46585: 3 luku si vientikustannusmaksun suorittamiseen vel-
46586: vollisen on maksettava laiminlyödylle määrälle
46587: Sianlihan vientikustannusmaksu
46588: maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä
46589: 6 § sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri-
46590: Velvollinen suorittamaan sianlihan vienti- kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona vien-
46591: kustannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa tikustannusmaksu olisi tullut suorittaa 15 § :ssä
46592: Suomessa teurastamoliikettä. tarkoitetun maksulipun eräpäivää edeltävän
46593: kuukauden loppuun, tai mikäli vientikustan-
46594: 7§ nusmaksu on jo suoritettu, suorituspäivää
46595: Sianlihan vientikustannusmaksun suuruus edeltävän kuukauden loppuun.
46596: on 40 penniä kultakin teurastamoliikkeen har- Vientikustannusmaksua ei kuitenkaan saa
46597: joittajan teurastamalta sianlihakilolta yli 76 määrätä maksettavaksi, jos kolme vuotta on
46598: kiloa painaviita ruhoilta. Vientikustannusmak- kulunut siitä, kun maksu olisi tullut suorittaa.
46599: sun perusteena oleva kilomäärä määräytyy täl-
46600: löin ruhopainon perusteella. II §
46601: Sianlihan vientikustannusmaksua ei ole suo- Jollei 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoi-
46602: ritettava sianlihan tuottajalle oman talouden tusta ole kehotuksesta huolimatta annettu tai
46603: 6 1990 vp. - HE n:o 54
46604:
46605: sitä ei voida korjattunakaan hyväksyä vienti- 16 §
46606: kustannusmaksun maaraamisen perusteeksi, Maatilahallituksen maksuunpaneman vienti-
46607: maatilahallituksen on toimitettava vientikus- kustannusmaksun laiminlyöntiin sovelletaan,
46608: tannusmaksun määrääminen arvion mukaan. mitä veronmaksun laiminlyömisestä aiheutu-
46609: vista seuraamuksista on säädetty.
46610: 12 § Suorittamatta jääneen vientikustannusmak-
46611: Maatilahallituksen on määrättävä vientikus- sun perimisessä on soveltuvin osin noudatetta-
46612: tannusmaksu korotettavaksi enintään 20 pro- va, mitä verojen ja maksujen periruisestä ulos-
46613: sentilla, jos maksuvelvollinen on ilman pätevää ottotoimin annetussa laissa (367 /61) ja sen
46614: syytä laiminlyönyt 9 §:n 3 momentissa tarkoi- nojalla on säädetty.
46615: tetun ilmoituksen antamisen määräajassa tai
46616: antanut sen olennaisesti vaillinaisena. Jos hän 17 §
46617: kehotuksen saatuaan edelleen ilman hyväksyt- Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke-
46618: tävää estettä jättää ilmoituksen kokonaan tai mään päätökseen saa hakea muutosta valitta-
46619: osaksi antamatta, on vientikustannusmaksua malla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
46620: korotettava vielä enintään 20 prosentilla. Jos ta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ 50) on
46621: maksun suorittamiseen velvollinen on tahal- säädetty.
46622: laan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut Valituskirja voidaan toimittaa myös maatila-
46623: olennaisesti väärän ilmoituksen, on maksu hallitukselle, jonka on lähetettävä valituskirja
46624: määrättävä korotettavaksi enintään kaksinker- sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa
46625: taiseksi. valituksesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
46626: Vientikustannusmaksu on suoritettava vali-
46627: 13 § tuksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen
46628: Vientikustannusmaksu suoritetaan ja määrä- toisin määrää. Jos maksu on korkeimman
46629: tään täysin markoin jättämällä yli menevät hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu tai sitä
46630: pennit lukuun ottamatta. Jos maksuunpantava on alennettu, maatilahallituksen on palautetta-
46631: vientikustannusmaksu tai maksulisäyksen mää- va liikaa suoritettu määrä hakemuksetta asian-
46632: rä on 100 markkaa pienempi, ei sitä peritä. omaiselle.
46633:
46634: 14 § 18 §
46635: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on Vientikustannusmaksuvelvollisen on maati-
46636: annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei lahallituksen kehotuksesta esitettävä maatila-
46637: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus- hallituksen tai tämän määräämän asiantunte-
46638: ta, on vientikustannusmaksua määrättäessä van ja esteettömänä pidettävän henkilön tar-
46639: meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty kastettavaksi laitoksensa, kirjanpito- tai muis-
46640: oikeata muotoa. Milloin johonkin toimenpitee- tiinpanokirjansa sekä niihin kuuluvat tositteet,
46641: seen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, sopimukset, kirjeenvaihto ynnä muut asiakir-
46642: että maksun suorittamisesta vapauduttaisiin, jat.
46643: maatilahallituksella on oikeus määrätä vienti- Vientikustannusmaksuvelvollisen on annet-
46644: kustannusmaksu arvion mukaan. tava tarkastusta suorittavalle henkilölle tiedot,
46645: jotka ovat tarpeen maksun määrää selvitettäes-
46646: 15 § sä sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.
46647: Vientikustannusmaksun määräämistä koske-
46648: van päätöksen perusteella on maksun suoritta- 19 §
46649: miseen velvolliselle tarvittaessa kirjoitettava Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä teh-
46650: maksulippu. tävää suorittaessaan saanut tietoja yksityisen
46651: Päätös ja maksulippu on toimitettava asian- henkilön tai yhteisön liike- tai ammattisalai-
46652: omaiselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tie- suudesta taikka taloudellisesta asemasta, ei saa
46653: doksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa niitä luvattomasti ilmaista.
46654: (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja
46655: Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toi- voidaan kuitenkin antaa syyttäjä- ja poliisivira-
46656: mittaa vientikustannusmaksun suorittamiseen nomaisille rikoksen selvittämistä varten,
46657: velvolliselle postin välityksellä myös kirjatussa 18 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tämän lain mu-
46658: kirjeessä. kaisten tehtävien suorittamista varten sekä
46659: 1990 vp. - HE n:o 54 7
46660:
46661: muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tä- 22 §
46662: män lain mukaisessa asiassa. Erityisen painavista syistä maatilahallitus voi
46663: hakemuksesta myöntää lykkäystä vientikustan-
46664: nusmaksun suorittamisesta, ei kuitenkaan pi-
46665: 5 luku temmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi. Lyk-
46666: Erinäisiä säännöksiä käyksen edellytyksenä on, että maksun suorit-
46667: tamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus. Mak-
46668: 20 § sulle, jonka suorittamisesta myönnetään lyk-
46669: Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an- käystä, peritään lykkäysajalta vuotuista kor-
46670: tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa koa 10 prosenttia.
46671: asioissa. 23 §
46672: Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei
46673: 21 § peritä leimaveroa.
46674: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö-
46675: tyä on antamalla väärän tiedon tai muulla 24 §
46676: vilpillä pidättänyt tai yrittänyt pidättää valtiol- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
46677: ta tässä laissa tarkoitettua maksua, on tuomit- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
46678: tava sen mukaan kuin rikoslaissa säädetään.
46679: Joka muuten rikkoo tämän lain 19 §:ssä 25 §
46680: tarkoitettua kieltoa, on tuomittava, jollei rik- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
46681: komus ole vähäinen, maidon ja sianlihan vien- kuuta 1990 ja se koskee heinäkuun 1 päivän
46682: tikustannusmaksua koskevan salassapitovelvol- 1990 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä
46683: lisuuden rikkomisesta sakkoon. Virkamiehen ajalta suoritettavia vientikustannusmaksuja.
46684: ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvol- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
46685: lisuuden rikkomisesta on kuitenkin voimassa, ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
46686: mitä rikoslain 40 luvun 5 §:ssa on säädetty. menpiteisiin.
46687:
46688:
46689:
46690:
46691: 2.
46692: Laki
46693: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
46694:
46695: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä-
46696: nä heinäkuuta 1989 annetun lain (569/84) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä
46697: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1257/89), näin kuuluvaksi:
46698:
46699: 6 § rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen
46700: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- osalta 100 penniä litralta.
46701: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon
46702: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
46703: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- kuuta 1990.
46704: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- Aikaisempia säännöksiä sovelletaan kuiten-
46705: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- kin niiden kiintiömaksun suorittamisvelvolli-
46706: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- suuden synnyttäneiden maitolitrojen osalta,
46707: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- jotka on toimitettu meijeriin ennen sanottua
46708: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- ajankohtaa.
46709: 8 1990 vp. - HE n:o 54
46710:
46711: 3.
46712: Laki
46713: valkuaisverosta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
46714:
46715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti valkuaisverosta 31 päivänä joulu-
46716: kuuta 1985 annetun lain (1092/85) 6 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko,
46717: sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (984/89), näin kuuluviksi:
46718:
46719: 6§
46720: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku-
46721: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- aispitoisuuden perusteella.
46722: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta-
46723: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen
46724: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,60 Tämä laki tulee voimaan pmvana
46725: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- kuuta 1990 ja se on voimassa 31 päivään
46726: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- joulukuuta 1990.
46727:
46728:
46729: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
46730:
46731:
46732: Tasavallan Presidentti
46733: MAUNO KOIVISTO
46734:
46735:
46736:
46737:
46738: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
46739: 1990 vp. - HE n:o 54 9
46740:
46741: Liite
46742: VEROTAULUKKO
46743: Valkuais-
46744: Tuote- vero mk/kg
46745: Tuote ryhmä netto-
46746: painosta
46747: Soijapavut ................................................. . 1. 0,58
46748: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,70
46749: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,75
46750: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,96
46751: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,35
46752: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,51
46753: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,56
46754: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,32
46755: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,53
46756: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,58
46757: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,40
46758: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,50
46759: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,58
46760: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,64
46761: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,43
46762: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,53
46763: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,23
46764: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,82
46765: Maissingluteeni ............................................ . 18. 1,02
46766: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,25
46767: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,67
46768: Pekilo ..................................................... . 21. 0,77
46769: Bakteerimassa ............................................. . 22. 1' 14
46770: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,58
46771: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,51
46772: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,38
46773: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,35
46774: Kalajauho ................................................. . 27. 1,10
46775: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,77
46776: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,28
46777: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 1,34
46778: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) ...••••..•....••...•••..• 31. 0,96
46779: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,23
46780: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 OJo) ••...••...•••.•.•.•••. 33. 0,75
46781: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,85
46782: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,67
46783: Maksajauho ............................................... . 36. 1,09
46784: Verijauho .................................................. . 37. 1,38
46785: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,31
46786: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,35
46787: Ohni-iturehu .............................................. . 41. 0,32
46788: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,50
46789: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi
46790: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on
46791: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 1,60 markkaa raaka-
46792: valkuaiskilolta
46793:
46794: 2 300624Q
46795: 10 1990 vp. - HE n:o 54
46796:
46797: Liite
46798:
46799: 2.
46800: Laki
46801: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
46802:
46803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä-
46804: nä heinäkuuta 1989 annetun lain (569/84) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä
46805: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1257 /89), näin kuuluvaksi:
46806:
46807: Voimassa oleva laki Ehdotus
46808:
46809: 6§ 6§
46810: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-
46811: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon
46812: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä
46813: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit-
46814: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak-
46815: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit-
46816: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah-
46817: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah-
46818: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää-
46819: rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen
46820: osalta 50 penniä litralta. osalta JOO penniä litralta.
46821:
46822: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
46823: kuuta 1990.
46824: Aikaisempia säännöksiä sovelletaan kuiten-
46825: kin niiden kiintiömaksun suorittamisvelvol/i-
46826: suuden synnyttäneiden maitolitrojen osalta,
46827: jotka on toimitettu meijeriin ennen sanottua
46828: ajankohtaa.
46829:
46830:
46831: 3.
46832: Laki
46833: valkuaisverosta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
46834:
46835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti valkuaisverosta 31 päivänä joulu-
46836: kuuta 1985 annetun lain (1092/85) 6 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko,
46837: sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (984/89), näin kuuluviksi:
46838:
46839: Voimassa oleva laki Ehdotus
46840:
46841: 6§ 6§
46842: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val-
46843: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu-
46844: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta-
46845: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen
46846: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30 raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1, 60
46847: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa-
46848: . hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä-
46849: 1990 vp. - HE n:o 54 11
46850:
46851: Voimassa oleva laki Ehdotus
46852: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku-
46853: aispitoisuuden perusteella. aispitoisuuden perusteella.
46854:
46855:
46856: Tämä laki tulee voimaan päivänä
46857: kuuta 1990 ja se on voimassa 31 päivään
46858: joulukuuta 1990.
46859: 12 1990 vp. - HE n:o 54
46860:
46861: Liite
46862:
46863: Voimassa Ehdotus
46864: VEROTAULUKKO oleva
46865: Valkuais-
46866: Tuote- vero mk/kg
46867: Tuote ryhmä netto-
46868: painosta
46869: Soijapavut ................................................. . 1. 0,47 0,58
46870: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,57 0,70
46871: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,61 0,75
46872: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,78 0,96
46873: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,29 0,35
46874: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,42 0,51
46875: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,45 0,56
46876: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,26 0,32
46877: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,43 0,53
46878: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,47 0,58
46879: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,33 0,40
46880: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,40 0,50
46881: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,47 0,58
46882: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,52 0,64
46883: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,35 0,43
46884: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,43 0,53
46885: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,00 1,23
46886: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,66 0,82
46887: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,83 1,02
46888: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,02 1,25
46889: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,55 0,67
46890: Pekilo ..................................................... . 21. 0,62 0,77
46891: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,92 1,14
46892: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,47 0,58
46893: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,42 0,51
46894: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,31 0,38
46895: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,29 0,35
46896: Kalajauho ................................................. . 27. 0,90 1,10
46897: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,62 0,77
46898: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,04 1,28
46899: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 1,09 1,34
46900: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) •••.•••.••...••...••.•.•. 31. 0,78 0,96
46901: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,00 1,23
46902: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) ..................... . 33. 0,61 0,75
46903: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,69 0,85
46904: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,55 0,67
46905: Maksajauho ............................................... . 36. 0,88 1,09
46906: Verijauho .................................................. . 37. 1,12 1,38
46907: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,07 1,31
46908: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,28 0,35
46909: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,26 0,32
46910: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,40 0,50
46911: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 43. 1,30 1,60
46912: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on markkaa markkaa
46913: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . raaka- raaka-
46914: valkuais- valkuais-
46915: kilolta kilolta
46916: 1990 vp. - HE n:o 55
46917:
46918:
46919:
46920: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teollisuudelle ympäris-
46921: tönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista an-
46922: netun lain muuttamisesta
46923:
46924:
46925:
46926: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46927:
46928: Esityksessä ehdotetaan teollisuudelle ympä- edistäviä investointeja varten tarvittavien luot-
46929: ristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä tojen vakuudeksi.
46930: valtiontakauksista annettua lakia muutettavak-
46931: si siten, että sen nojalla voitaisiin myöntää Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
46932: valtiontakauksia myös jätteiden hyödyntämistä kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
46933:
46934:
46935:
46936:
46937: YLEISPERUSTELUT
46938:
46939: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset
46940:
46941: 2.1. Jätteiden hyödyntämishankkeet
46942:
46943: Jätehuollon neuvottelukunnan selvitys jättei-
46944: Teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestoin-
46945: den hyödyntämisestä valmistui 1985. Sen poh-
46946: teihin myönnettävistä valtiontakauksista anne-
46947: jalta laadittiin jätteiden hyödyntämisen kehit-
46948: tun lain (609173) mukaan Valtiontakuukeskus
46949: tämisohjelma vuosille 1986-1995, jonka val-
46950: voi myöntää valtiontakauksia teollista tai sii-
46951: tioneuvosto vahvisti periaatepäätöksellään 3
46952: hen verrattavaa tuotannollista toimintaa har-
46953: päivänä heinäkuuta 1986. Asiasta on touko-
46954: joittavien yritysten vesiensuojelu- ja ilmansuo-
46955: kuussa 1989 luovuttanut välimietintönsä myös
46956: jeluinvestointien rahoittamiseen myönnettyjen
46957: kauppa- ja teollisuusministeriön 25 päivänä
46958: luottojen vakuudeksi. Takausluottoja saa sa-
46959: marraskuuta 1988 asettama jätteiden kannatta-
46960: manaikaisesti olla takaisin maksamatta yhteen-
46961: van käytön toimikunta. Mietintö sisältää muun
46962: sä enintään 600 miljoonan markan määrä.
46963: muassa esitykset siitä, miten valtion varoista
46964: tulisi ohjata tukea jätettä raaka-aineena käyt-
46965: täville teollisille yrityksille liiketaloudellisesti
46966: Mainitun lain nojalla myönnettyjä takauksia kannattavan toiminnan saavuttamiseksi.
46967: oli 31 päivänä joulukuuta 1989 voimassa pää- Valtioneuvoston heinäkuussa 1986 tekemän
46968: omamäärältään yhteensä noin 129 miljoonaa edellä mainitun periaatepäätöksen samoin kuin
46969: markkaa. Tästä määrästä oli vesiensuojeluin- siihen liittyvän kehittämisohjelman pitkän ai-
46970: vestointeihin myönnettyjä takauksia 113 mil- kavälin tavoitteina on vähentää jätteen muo-
46971: joonaa markkaa ja ilmansuojeluinvestointeihin dostumista tuotannossa ja kulutuksessa sekä
46972: myönnettyjä takauksia 16 miljoonaa markkaa. toteuttaa säästävän teknologian periaatteita.
46973: Valtiontakuukeskukselle ympäristönsuojeluin- Lyhyen aikajakson ensisijaisena pyrkimyksenä
46974: vestointeihin myönnetyistä takauksista aiheu- on tehostaa jätteiden hyötykäyttöä muun
46975: tuneet tappiot ovat lain voimassaoloajalta ol- muassa parantamalla jäteraaka-aineen talteen-
46976: leet vain 0,05 prosenttia taattujen luottojen saantia sen syntypaikalla sekä lisäämällä jät-
46977: kokonaismäärästä. teen käyttöä tuotannossa.
46978:
46979: 300571H
46980: 2 1990 vp. - HE n:o 55
46981:
46982: Jätteiden käyttämisellä ehkäistään luonnon- tönsuojelunäkökohtien lisäksi taloudellinen nä-
46983: varojen tuhlausta sekä vähennetään ympäristö- kökohta. Tämän johdosta on ilmeistä, että
46984: päästöjä ja niistä aiheutuvia haittoja. Lisää- näiden hankkeiden vakuudeksi myönnetyille
46985: mällä jäteraaka-aineen käyttöä tuotannossa takauksille tullaan edellyttämään vakuuksia
46986: voidaan saavuttaa säästöjä raaka-ainekustan- laajemmassa määrin kuin ilmansuojelu- ja ve-
46987: nuksissa, energiakustannuksissa, jätehuolto- ja siensuojelmakauksissa. Viimeksi mainitut ta-
46988: muissa ympäristönsuojelukustannuksissa sekä kaukset on pääsääntöisesti annettu vastava-
46989: työvoimakustannuksissa. Periaatepäätä ksen kuutta edellyttämättä. Voimassa olevan lain
46990: edellyttämin toimin arvioidaankin vuoden 1995 mukaan takaukselle annettava vakuus tulee
46991: loppuun mennessä saatavan kansantaloudessa luovuttaa takuukeskuksen haltuun. Käytännös-
46992: hyödynnetyksi nykyisin hukkaan joutuvia jäte- sä tämä merkitsee sitä, että yritys joutuu mak-
46993: raaka-aineita yhteensä vähintään 2 300 miljoo- samaan leimaveroa sekä saamastaan luetosta
46994: nan markan arvosta enemmän kuin ilman eh- että vakuudeksi edellytetyistä kiinnityksistä.
46995: dotettuja toimia. Lisäksi arvioidaan saavutet- Mainitulla seikalla tulee mitä ilmeisimmin ole-
46996: tavan noin 220 miljoonan markan säästöt alen- maan kysyntää heikentävä vaikutus varsinkin
46997: tuneina jätehuoltokustannuksina. jätteiden hyödyntämishankkeissa. Ympäristön-
46998: Valtioneuvoston eduskunnalle ympäristöpo- suojelullisia näkökohtia painottaen pidetään-
46999: litiikasta toukokuussa 1988 antamassa selon- kin·· perusteltuna, että ympäristönsuojeluta-
47000: teossa todetaan, että jätteiden hyödyntämistä kausten osalta luovutaan vaatimuksesta luo-
47001: kehitetään edelleen valtioneuvoston peri- vuttaa vakuus takuukeskuksen haltuun. Täl-
47002: aatepäätöksen ja siihen liittyvän kehittämisoh- löin vakuus on mahdollista luovuttaa myös
47003: jelman mukaisesti. Selonteossa asetetaan myös luotonantajan säilytettäväksi, jolloin leimavero
47004: yhdyskuntien jätehuoliolle selkeä tavoite. Vuo- maksetaan ainoastaan vakuudeksi edellytetyis-
47005: teen 2000 mennessä tulisi vuosittain syntyvistä tä kiinnityksistä.
47006: yhdyskuntajätteistä hyödyntää noin puolet
47007: raaka-aineena tai energiana.
47008: Muuttamalla teollisuudelle ympäristönsuoje-
47009: luinvestointeihin myönnettävistä valtionta-
47010: 3. Esityksen taloudelliset ja or-
47011: kauksista annettua lakia siten, että sen nojalla
47012: ganisatoriset vaikutukset
47013: voitaisiin myöntää valtiontakauksia myös jät-
47014: teiden hyödyntämishankkeiden toteuttamiseksi
47015: tehtäviä investointeja varten tarvittavien luot-
47016: tojen vakuudeksi, pyritään osaltaan aikaansaa- Valtiontakuukeskukselle aiheutuisi kysymyk-
47017: maan niitä taloudellisia vaikutuksia, joita edel- sessä olevasta toiminnasta hallintokustannuk-
47018: lä luetelluilla eri toimenpiteillä arvioidaan ole- sia, joiden määrä arvioidaan kuitenkin suhteel-
47019: van. lisen vähäiseksi. Toiminnasta voi aiheutua lisää
47020: takauskorvauksia. Lopullisten takaustappioi-
47021: den määrää on melko mahdotonta etukäteen
47022: 2.2. Vakuudet arvioida. Voidaan kuitenkin arvioida, että eri-
47023: tyisen suureksi riski muodostuu tapauksissa,
47024: Varsinkin jätteiden hyödyntämishankkeisiin joissa takaus myönnetään vastavakuudetta eril-
47025: sisältyy yrityksen kannalta katsottuna ympäris- lisenä yrityksenä toteutettavaan hankkeeseen.
47026:
47027:
47028:
47029:
47030: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47031:
47032:
47033: 1. Lakiehdotuksen perustelut litukseksi (vesi- ja ympäristöhallinnosta annet-
47034: tu laki, 24/86) ja Valtiontakauslaitoksen ja
47035: vientitakuulaitoksen yhdistyminen (Valtionta-
47036: Lakiehdotuksessa on otettu huomioon vesi-
47037: hallituksen muuttuminen vesi- ja ympäristöhal-
47038: 1990 vp. - HE n:o 55 3
47039:
47040: kuukeskuksesta annettu laki, 111189), joten roa suoritetaan ainoastaan vakuudeksi edelly-
47041: asianomaisia pykäliä on muutettu vastaavasti. tetyistä kiinnityksistä.
47042: 1 §. Pykälässä ehdotetaan lakia laajennetta- 3 §. Ilmansuojelulain (67 /82) mukaan ilman-
47043: vaksi siten, että sen nojalla voidaan myöntää suojelua ohjaa ja valvoo läänissä lääninhalli-
47044: valtiontakauksia myös jätteiden hyödyntämis- tus, ja jätehuoltolain (673/78) mukaan läänin-
47045: hankkeisiin. Jätteiden hyödyntämisinvestoin- hallitus ohjaa ja valvoo läänissä jätehuoltoa.
47046: teina pidetään hankkeita, joissa syntyy uudel- Yhdenmukaisuuden vuoksi pykälässä ehdote-
47047: leen hyödyntämiskelpoista raaka-ainetta tai taan säädettäväksi, että lääninhallitus antaisi
47048: tuotteita. lausunnon investoinnin tarkoituksenmukaisuu-
47049: desta ja tehokkuudesta sekä ilmansuojelun että
47050: Pykälän 2 momentin mukaan takausta an- jätteiden hyödyntämisen edistämisen kannalta.
47051: nettaessa on kiinnitettävä huomiota vesiensuo- 4 §. Takausluotan käytön valvonta on käy-
47052: jelu- tai ilmansuojelutoimenpiteiden tehokkuu- tännössä käsittänyt lähinnä vain luotan nos-
47053: teen. Ympäristönsuojeluhankkeisiin niiden kat- toon ja korkotuen määrään liittyviä muodolli-
47054: taessa myös jätteiden hyödyntämishankkeet si- suuksia. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan
47055: sältyy ympäristönsuojelunäkökohtien lisäksi muutettavaksi siten, että kyseeseen tulevien
47056: taloudellinen näkökohta. Tästä syystä mo- viranomaisten asiana on valvoa ympäristön-
47057: menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että suojeluinvestoinnin toteutumista kokonaisuu-
47058: takausta annettaessa on kiinnitettävä huomiota dessaan.
47059: ympäristönsuojelutoimenpiteiden tehokkuu-
47060: teen ja kannattavuuteen.
47061: 2 §. Voimassa olevan lain 2 §:n mukaan 2. Voimaantulo
47062: takausluotolle vaadittu vakuus tulee luovuttaa
47063: Valtiontakuukeskuksen haltuun. Ympäristön- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
47064: suojelullisia näkökohtia painottaen ehdote- se on hyväksytty ja vahvistettu.
47065: taan, että tästä vaatimuksesta luovutaan. Täl-
47066: löin vakuus on mahdollista luovuttaa myös Edellä esitetyn per11steella annetaan Edus-
47067: Iuotonautajan säily1ettäväksi, jolloin leimave- kunnan hyväksyttäväksi seuraava iakiehdotus:
47068: 4 1990 vp. - HE n:o 55
47069:
47070: Laki
47071: teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista annetun lain
47072: muuttamisesta
47073:
47074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47075: kumotaan teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista
47076: annetun lain (609/73) 2 §:n 3 momentti,
47077: sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (812/81), sekä
47078: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 ja 4 momentti, 3 § ja 4 §:n 1 momentti,
47079: sellaisina kuin ne ovat, ja 3 § sekä 4 §:n 1 momentti 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa
47080: laissa (319/84) ja 2 §:n 2 ja 4 momentti mainitussa 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa,
47081: seuraavasti:
47082:
47083: 1§ kausluotolle annettavaksi hyväksymänsä va-
47084: Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista kuuden.
47085: toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu-
47086: ja ilmansuojeluinvestointien sekä jätteiden 3§
47087: hyödyntämisinvestointien (ympäristönsuoje- Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val-
47088: luinvestoinnit) rahoittamiseen myönnettyjen tiontakuukeskuksen on hankittava vesi- ja ym-
47089: luottojen vakuudeksi Valtiontakuukeskus voi päristöhallituksen lausunto investoinnin tarkoi-
47090: myöntää valtiontakauksia siten kuin tässä lais- tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta vesien-
47091: sa säädetään. suojelun edistämisen kannalta tai lääninhalli-
47092: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta- tuksen lausunto ilmansuojelun ja jätteiden
47093: kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu- hyödyntämisen edistämisen kannalta.
47094: matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä
47095: huomiota ympäristönsuojeluinvestoinneista 4 §
47096: johtuvien toimenpiteiden tehokkuuteen ja kan- Vesi- ja ympäristöhallituksen asiana on val-
47097: nattavuuteen. voa vesiensuojeluinvestointien ja lääninhalli-
47098: tuksen muiden ympäristönsuojeluinvestointien
47099: 2§ toteutusta.
47100:
47101: Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta-
47102: kauksena ja yleensä vakuutta vaatimatta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
47103: Valtiontakuukeskus voi kuitenkin vaatia ta- kuuta 19
47104:
47105:
47106: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
47107:
47108:
47109: Tasavallan Presidentti
47110: MAUNO KOIVISTO
47111:
47112:
47113:
47114:
47115: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
47116: 1990 vp. - HE n:o 55 5
47117:
47118: Liite
47119:
47120:
47121: Laki
47122: teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista annetun lain
47123: muuttamisesta
47124:
47125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47126: kumotaan teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista
47127: annetun lain (609173) 2 §:n 3 momentti,
47128: sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (812/81), sekä
47129: muutetaan 1 §, 2 §:n 2 ja 4 momentti, 3 § ja 4 §:n 1 momentti,
47130: sellaisina kuin ne ovat 1 ja 3 § sekä 4 §:n 1 momentti 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa
47131: laissa (319/84) ja 2 §:n 2 ja 4 momentti mainitussa 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa,
47132: seuraavasti:
47133:
47134: Voimassa oleva laki Ehdotus
47135:
47136: 1§ 1§
47137: Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista
47138: toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu- toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu-
47139: ja ilmansuojeluinvestointien rahoittamiseen ja ilmansuojeluinvestointien sekä jätteiden
47140: myönnettyjen luottojen vakuudeksi Valtionta- hyödyntämisinvestointien (ympäristönsuoje-
47141: kauslaitos voi myöntää valtiontakauksia siten luinvestoinnit) rahoittamiseen myönnettyjen
47142: kuin tässä laissa säädetään. luottojen vakuudeksi Valtiontakuukeskus voi
47143: myöntää valtiontakauksia siten kuin tässä lais-
47144: sa säädetään.
47145: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtionta-
47146: kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu- kauksia voidaan antaa yrityksen koosta riippu-
47147: matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä matta. Takausta annettaessa on kiinnitettävä
47148: huomiota vesiensuojelu- tai ilmansuojelutoi- huomiota ympäristönsuojeluinvestoinneista
47149: menpiteiden tehokkuuteen. johtuvien toimenpiteiden tehokkuuteen ja kan-
47150: nattavuuteen.
47151:
47152: 2 §
47153:
47154: Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta- Valtiontakaus annetaan omavelkaisena ta-
47155: kauksena. kauksena ja yleensä vakuutta vaatimatta.
47156: Valtiontakaus annetaan yleensä vastavakuut- (3 mom. kumotaan)
47157: ta vaatimatta.
47158: Valtiontakauslaitos voi kuitenkin erityisestä Valtiontakuukeskus voi kuitenkin vaatia ta-
47159: syystä vaatia takausluotolle annettavaksi hy- kausluotolle annettavaksi hyväksymänsä va-
47160: väksymänsä vastavakuuden, joka on luovutet- kuuden.
47161: tava takauslaitoksen haltuun.
47162:
47163: 3§ 3§
47164: Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val- Ennen valtiontakauksen myöntämistä Val-
47165: tiontakauslaitoksen on hankittava investoinnin tiontakuukeskuksen on hankittava vesi- ja ym-
47166: tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta päristöhallituksen lausunto investoinnin tarkoi-
47167: vesihallituksen lausunto vesiensuojelun edistä- tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta vesien-
47168: misen kannalta tai ympäristöministeriön lau- suojelun edistämisen kannalta tai lääninhalli-
47169: sunto ilmansuojelun edistämisen kannalta. tuksen lausunto ilmansuojelun ja jätteiden
47170: hyödyntämisen edistämisen kannalta.
47171: 6 1990 vp. - HE n:o 55
47172:
47173: Voimassa oleva laki Ehdotus
47174: 4§ 4 §
47175: Vesihallituksen asiana on valvoa vesiensuo- Vesi- ja ympäristöhallituksen asiana on val-
47176: jeluinvestointiin myönnetyn takausluotan käyt- voa vesiensuojeluinvestointien ja lääninhalli-
47177: töä. Ympäristöministeriön ja lääninhallituksen tuksen muiden ympäristönsuojeluinvestointien
47178: asiana on valvoa ilmansuojeluinvestointiin toteutusta.
47179: myönnetyn takausluotan käyttöä.
47180:
47181:
47182: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47183: kuuta 19 .
47184: 1990 vp. - HE n:o 56
47185:
47186:
47187:
47188:
47189: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkoholilain 3 §:n ja
47190: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
47191:
47192:
47193:
47194:
47195: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
47196:
47197: Esityksessä ehdotetaan alkoholilain ja keski- Kotiviinin valmistuksessa sallittujen valmis-
47198: oluesta annetun lain kotivalmistusta koskevia tusaineiden luetteloa ehdotetaan laajennetta-
47199: säännöksiä muutettaviksi. vaksi niin, että hedelmien, marjojen, raparpe-
47200: Oluen kotivalmistusta ehdotetaan muutetta- rin ja rypäleiden ohella valmistus voisi tapah-
47201: vaksi siten, että oluen valmistus sallittaisiin tua myös muista kasvinosista lukuunottamatta
47202: maltaiden ja muiden viljatuotteiden ohella viljaa ja juureksia sekä näistä valmistettuja
47203: myös näistä valmistetusta vierteestä ja vier- tuotteita.
47204: reuutteesta. Kotioluen, kotiviinin ja luvatlo- Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule-
47205: mien kotivalmisteisten juomien eroa ehdote- maan voimaan heti kun ne ovat hyväksytyt ja
47206: taan täsmennettäväksi kieltämällä sokerin vahvistetut.
47207: käyttö oluen valmistuksessa.
47208:
47209:
47210:
47211:
47212: PERUSTELUT
47213:
47214: 1. Nykyinen tilanne, asian val- aineista. Näitä raaka-aineita ovat olutta val-
47215: mistelu ja ehdotetut muutok- mistettaessa maltaat ja muut viljatuotteet sekä
47216: set viiniä valmistettaessa tuoreet ja kuivatut hedel-
47217: mät, marjat, raparperi ja rypäleet. Lisäksi
47218: 1.1. Nykyinen tilanne voidaan käyttää sokeria, jonka määrä olutta
47219: valmistettaessa on rajoitettua, kun taas viiniä
47220: valmistettaessa mitään rajoituksia ei ole.
47221: Alkoholilainsäädännössä alkoholijuoman
47222: valmistaminen kuuluu pääsäännön mukaan yk- Kotivalmistusta käsittelevät lainkohdat sai-
47223: sinoikeutena alkoholiyhtiölle. Tästä monopoli- vat nykyisen sanamuotonsa 1 päivänä kesäkuu-
47224: periaatteesta on säädetty eräitä poikkeuksia, ta 1979 voimaan tulleilla alkoholilain sekä
47225: kuten alkoholilain 3 §:ssä (251 /79) ja keskiolu- keskioluesta annetun lain muutoksilla, jolloin
47226: esta annetun lain 5 §:n 2 momentissa (252/79) valmistuksessa sallittujen raaka-aineiden luet-
47227: säädetty oikeus valmistaa kotitaloudessa teloa muutettiin ja näiden aineiden myynnin
47228: omaksi kotitarpeeksi olutta ja viiniä. Valmistus valvontaa koskevia säännöksiä täsmennettiin
47229: on kuitenkin sallittua vain tietyistä, laissa erik- niin, että markkinoille joitakin vuosia aikai-
47230: seen määritellyistä valmistusaineista eli raaka- semmin tulleet, kuluttajille tarkoitetut olut- tai
47231:
47232: 300459L
47233: 2 1990 vp. - HE n:o 56
47234:
47235: viiniuutetta sisältäneet niin sanotut valmispak- ristiriitaisten viranomaistulkintojen synnyttä-
47236: kaukset tulivat silloin markkinoidussa muodos- mää tilannetta. Työryhmä, jossa olivat edustet-
47237: saan kielletyiksi. tuina sosiaali- ja terveysministeriö, oikeus-
47238: Säännökset kotivalmistuksessa sallituista ministeriö ja alkoholiyhtiö, toteaa mietinnös-
47239: raaka-aineista ovat kuitenkin osoittautuneet sään (Työryhmämuistio 1988:25, sosiaali- ja
47240: osittain vaikeasti valvottaviksi ja tulkinnanva- terveysministeriö), että alkoholilaissa olevaa
47241: raisiksi. Lain tarkoitus toteutui varsin hyvin perusajatusta, jonka mukaan oluen kotivalmis-
47242: viinipakkausten osalta. Tällaisissa pakkauksis- tuksen tulisi perustua perinteisiin, jalostamat-
47243: sa viiniuute on korvattu kui.vatuilla hedelmillä, tomiin raaka-aineisiin, ei enää ilmeisesti pidetä
47244: jolloin valmistus on muodostunut vaikeam- mielekkäänä. Työryhmä katsoo myös säännök-
47245: maksi ja se on myös muuttunut enemmän sen alkoholipoliittisen merkityksen vähäiseksi
47246: perinteisen kotiviinin valmistuksen kaltaiseksi. ja esittääkin oluen kotivalmistuksen sallimista
47247: Olutuutteita sen sijaan on ryhdytty myymään myös toisen laillisista raaka-aineista tekemistä
47248: miedon oluen valmistukseen, jolloin alkoholi- puolivalmisteista.
47249: lain säännösten ei katsota rajoittavan toimin- Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi työryh-
47250: taa. Käytännössä näistä pakkauksista valmis- män mietinnössään tekemästä ehdotuksesta al-
47251: tettaneen edelleen pääasiassa vahvaa olutta tai koholilain muuttamiseksi lausunnon oikeus-
47252: keskiolutta. ministeriöitä, sisäasiainministeriöltä, kauppa-
47253: Eniten epäselvyyksiä lain valvonnassa on ja teollisuusministeriöltä, alkoholiyhtiöltä sekä
47254: aiheuttanut sahtivierteen asema. Sahtialueella Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto r.y:ltä. Lau-
47255: sahtivierrettä on myyty niin ennen lainmuutos- sunnonantajista oikeusministeriö, kauppa- ja
47256: ta kuin sen jälkeenkin viranomaisten puuttu- teollisuusministeriö sekä sisäasiainministeriö
47257: matta asiaan. Muutamilla paikkakunnilla puolsivat työryhmän esittämää lainmuutosta
47258: myyntiin tarkoitetun sahtivierteen valmistus on sellaisenaan. Alkoholiyhtiö puolsi myös esitet-
47259: saanut puoliteollisen luonteen. Vierteen luvalli- tyjä muutoksia, mutta esitti lisäksi samalla
47260: suus on kuitenkin toisaalta tullut konkreettises- harkittavaksi kotivalmistuksen käsitteen laa-
47261: ti esille, kun Oy Alko Ab on ryhtynyt myöntä- jentamista eräiltä osin. Suomen Raittiusjärjes-
47262: mään valmistuslupia sahdin teolliseen valmis- töjen Liitto r .y. puolsi lain muuttamista esite-
47263: tukseen. Nämä sahdin valmistajat pitävät kus- tyllä tavalla, mutta katsoi, että vierteen ja
47264: tannussyistä tärkeänä saada myydä valmisteve- vierreuutteen hintapolitiikassa tulisi noudattaa
47265: ron sisältävän valmiin sahdin ohella myös sah- normaalia alkoholijuomien verotusta.
47266: tivierrettä valmisteverottomaan hintaan. Oy
47267: Alko Ab ei kuitenkaan ole tällaista toimintaa
47268: valmistussopimuksissa sallinut, sillä yhtiölle 1.3. Ehdotetut muutokset
47269: asiasta 24 päivänä maaliskuuta 1987 antamas-
47270: saan lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö Tämä esitys noudattaa työryhmän tekemää
47271: yhtyen oikeusministeriön asiasta antamaan lau- ehdotusta. Alkoholilain 3 §:n 1 momentin ja
47272: suntoon katsoo, että alkoholilain mukaan sah- keskioluesta annetun lain 5 §:n 2 momentin
47273: tivierteen kaupan pitäminen ja sahdin valmis- muutoksilla pyritään poistamaan kotioluen
47274: taminen ostetusta vierteestä on sinänsä kiellet- raaka-ainekysymykseen liittyvät ristiriitaisuu-
47275: tyä. det sallimalla oluen valmistus vierteestä ja
47276: Sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeus- vierreuutteesta. Samanaikaisesti ehdotetaan so-
47277: ministeriön kannanottojen jälkeen sahtivierret- kerin käyttö kiellettäväksi oluen valmistukses-
47278: tä valmistavien yritysten toiminnasta käynnis- sa. Kiellon tarkoituksena on selvästi erottaa
47279: tetyn poliisitutkinnan tuloksena paikalliset sallittu kotivalmisteinen olut edelleen kielletyis-
47280: syyttäjät ovat tehneet asiasta syyttämättäjättä- tä kotivalmisteisista juomista ja välivalmisteis-
47281: mispäätöksen. Sahtivierteen valmistus jatkuu ta, kuten kiljuista tai pontikkamäskeistä.
47282: siten entisellään. Alkoholilain 3 §:n 2 momentissa säädetään
47283: kotiviinin valmistuksessa sallituista raaka-
47284: aineista. Lainkohdan katsotaan kieltävän eräi-
47285: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto den perinteisten kotiviinilajikkeiden, kuten voi-
47286: kukkaviinin valmistuksen. Säännöstä ehdote-
47287: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24 päivä- taan muutettavaksi niin, että hedelmien, mar-
47288: nä maaliskuuta 1988 työryhmän selvittämään jojen, raparperin ja rypäleiden lisäksi sallittai-
47289: !990 vp. - HE n:o 56 3
47290:
47291: siin myös muiden kasvinosien käyttö lukuunot- 2.2. Elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaiku-
47292: tamatta viljaa, juureksia tai näistä valmistettu- tukset
47293: ja tuotteita. Sallittuja olisivat kuitenkin edel-
47294: leenkin vain tuoreet tai kuivatut kasvinosat,
47295: kun taas erilaisten uutteiden, mehujen ja me- Alkoholiyhtiön kanssa solmitun valmistusso-
47296: hutiivisteiden käyttö kotiviinin raaka-aineena pimuksen nojalla sahtia valmistavien tehtaiden
47297: säilyisi kiellettynä. kannattavuus on osoittautunut riittämättömäk-
47298: si. Viidestä toimintansa aloittaneesta tehtaasta
47299: kaksi on jo lopettanut sahdin tuotannon. Sah-
47300: 2o Esityksen taloudelliset vaiku- tivierteen myynnin mahdollisuus saattaa paran-
47301: tukset taa näiden tehtaiden kannattavuutta niin, että
47302: toiminta olisi ainakin joillakin tehtailla mah-
47303: 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset dollista.
47304:
47305: Esityksellä ei ole välittömiä valtiontaloudelli-
47306: sia vaikutuksia. Lainmuutos kuitenkin ilmei- 3. Voimaantulo
47307: sesti lisää jonkin verran oluen kotivalmistusta,
47308: jolloin välillisesti se voi pienentää valtion alko-
47309: holituloja olutveron ja Oy Alko Ab:n ylijää- Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti
47310: män osalta. Valmistuksen arvioidaan lisäänty- kun ne ovat hyväksytyt ja vahvistetut.
47311: vän vuositasolla korkeintaan kahdelia-kolmella
47312: miljoonalla litralla, mikä teollista olutta kor- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47313: vaavaksi laskettuna merkitsisi vajaan yhden kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
47314: miljoonan markan vuotuista alkoholitulojen set:
47315: vähentymistä.
47316:
47317:
47318:
47319: 1.
47320: Laki
47321: alkoholilain 3 §:n muuttamisesta
47322:
47323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47324: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 3 §, sellaisena kuin se on
47325: 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (251/79), näin kuuluvaksi:
47326:
47327: 3§
47328: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa viljasta, juureksista tai näistä valmistetuista
47329: omaksi kotitarpeeksi ainoastaan rnaltaista ja tuotteista. Valmistuksen tulee tapahtua yksin-
47330: muista viljatuotteista sekä näistä valmistetusta omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut
47331: vierteestä ja vierreuutteesta valmistaa olutta valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä
47332: yksinomaan käymisen avulla niin, että juoman syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomas-
47333: alkoholi muodostuu vain siitä sokerista, joka sa selvästi havaittavissa.
47334: on syntynyt käytetyistä valmistusaineista.
47335: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
47336: mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis- kuuta 19
47337: ta hedelmistä, marjoista, raparperista, rypä- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
47338: leistä ja muista kasvinosista, ei kuitenkaan täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
47339: 4 1990 vp. - HE n:o 56
47340:
47341: 2.
47342: Laki
47343: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
47344:
47345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47346: muutetaan keskioluesta 26 päivänä henäkuuta 1968 annetun lain (462/68) 5 §:n 2 momentti,
47347: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (252179), näin kuuluvaksi:
47348:
47349: 5§ muodostuu vain siitä sokerista, joka on synty-
47350: nyt käytetyistä valmistusaineista.
47351: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai-
47352: noastaan maltaista ja muista viljatuotteista Tämä laki tulee voimaan päivänä
47353: sekä näistä valmistetusta vierteestä ja vier- kuuta 19
47354: reuutteesta valmistaa keskiolutta yksinomaan Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
47355: käymisen avulla niin, että juoman alkoholi täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
47356:
47357:
47358: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
47359:
47360:
47361: Tasavallan Presidentti
47362: MAUNO KOIVISTO
47363:
47364:
47365:
47366:
47367: Ministeri Tuulikki Hämäläinen
47368: 1990 vp. - HE n:o 56 5
47369:
47370: Liite
47371:
47372: 1.
47373: Laki
47374: alkoholilain 3 §:n muuttamisesta
47375:
47376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47377: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 3 §, sellaisena kuin se on
47378: 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (251/79), näin kuuluvaksi:
47379:
47380: Voimassa oleva laki Ehdotus
47381:
47382: 3§ 3§
47383: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa
47384: omaksi kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja omaksi kotitarpeeksi ainoastaan maltaista ja
47385: muista viljatuotteista valmistaa olutta yksin- muista viljatuotteista sekä näistä valmistelusta
47386: omaan käymisen avulla niin, että juoman alko- vierteestä ja vierreuutteesta valmistaa olutta
47387: holi muodostuu pääasiassa siitä sokerista, joka yksinomaan käymisen avulla niin, että juoman
47388: on syntynyt valmistuksessa käytetyistä maltais- alkoholi muodostuu vain siitä sokerista, joka
47389: ta ja niiden ohella käytetyistä muista viljatuot- on syntynyt käytetyistä valmistusaineista.
47390: teista. Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val-
47391: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi val- mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis-
47392: mistaa viiniä ainoastaan tuoreista tai kuivatuis- ta hedelmistä, marjoista, raparperista, rypä-
47393: ta hedelmistä, marjoista, raparperista ja rypä- leistä ja muista kasvinosista, ei kuitenkaan
47394: leistä. Valmistuksen tulee tapahtua yksin- viljasta, juureksista tai näistä valmistetuista
47395: omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut tuotteista. Valmistuksen tulee tapahtua yksin-
47396: valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä omaan käymisen avulla ja siten, että sanotut
47397: syntyneet maku- ja aromiaineksct ovat juomas- valmistusaineet tai niiden käymisen yhteydessä
47398: sa selvästi havaittavissa. syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomas-
47399: sa selvästi havaittavissa.
47400:
47401: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47402: kuuta 19 .
47403: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
47404: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
47405: 6 1990 vp. - HE n:o 56
47406:
47407:
47408: 2.
47409: Laki
47410: keskioluesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
47411:
47412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47413: muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta annetun lain (462/68) 5 §:n 2 momentti,
47414: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (252179), näin kuuluvaksi:
47415:
47416: Voimassa oleva laki Ehdotus
47417:
47418: 5§
47419:
47420: Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai- Kotitaloudessa saa omaksi kotitarpeeksi ai-
47421: noastaan maltaista ja muista viljatuotteista noastaan maltaista ja muista viljatuotteista
47422: valmistaa keskiolutta yksinomaan käymisen sekä näistä valmistetusta vierteestä ja vier-
47423: avulla niin, että juoman alkoholi muodostuu reuutteesta valmistaa keskiolutta yksinomaan
47424: pääasiassa siitä sokerista, joka on syntynyt käyrnisen avulla niin, että juoman alkoholi
47425: valmistuksessa käytetyistä maltaista ja niiden muodostuu vain siitä sokerista, joka on synty-
47426: ohella käytetyistä muista viljatuotteista. nyt käytetyistä valmistusaineista.
47427:
47428: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47429: kuuta 19 .
47430: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
47431: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
47432: 1990 vp. - HE n:o 57
47433:
47434:
47435:
47436:
47437: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain muut-
47438: tamisesta
47439:
47440:
47441:
47442:
47443: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47444:
47445: Esityksessä ehdotetaan työsopimuslakia uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enin-
47446: muutettavaksi tarkoituksena työsopimusten tään kuuden kuukauden ajan. Erityisistä syistä
47447: kilpailukieltolausekkeiden tai kilpailukieltoso- rajoitusaika voisi kuitenkin olla yksi vuosi.
47448: pimusten käytön yhtenäistäminen ja työnanta- Tällaiseen sopimukseen liittyvä sopimussakko
47449: jan ja työntekijän etujen entistä tasapuolisempi ei saa olla suurempi kuin työntekijän kuuden
47450: huomioon ottaminen. Lakia ehdotetaan muu- kuukauden palkka. Näiden rajoitusten ulko-
47451: tettavaksi siten, että ainoastaan työsuhteeseen puolelle jäisivät ylimpään johtoon kuuluvat
47452: liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työntekijät. Sopimus ei sitoisi työntekijää sil-
47453: sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta loin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta
47454: tehdä työsuhteen lakattua työsopimus toisen johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukset,
47455: kanssa, joka harjoittaa työnantajan kanssa jotka eivät täytä laissa niiden tekemiselle ase-
47456: kilpailevaa toimintaa, tai rajoittaa työntekijän tettuja edellytyksiä, olisivat esityksen mukaan
47457: oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista mitättömiä lainvastaisilta osiltaan.
47458: toimintaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin
47459: Lisäksi ehdotetaan, että kilpailukieltosopi- kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen kun se
47460: mus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä on hyväksytty ja vahvistettu.
47461:
47462:
47463:
47464:
47465: PERUSTELUT
47466:
47467: 1. Nykyinen tilanne Työsopimuksiin liittyvien kilpailukieltolau-
47468: sekkeiden pätevyyttä ja kohtuullisuutta arvioi-
47469: 1.1. Lainsäädäntö taessa tulevat sovellettaviksi oikeustoimilain
47470: 36 §:n yleissäännös ja ennen muuta 38 §:n
47471: Työsopimuslain (320/70) 16 §:ssä säädetään erityissäännös. Ne uudistettiin yhteispohjois-
47472: kilpailevan työsopimuksen tekemisestä. Pykä- maiseen valmisteluun perustuen vuonna 1982
47473: län 4 momentissa säädetään erityisesti sellaisen annetulla lailla (956/82). Laki tuli voimaan
47474: sopimuksen tekemisestä, jossa työntekijä kil- vuoden 1983 alusta ja sitä sovelletaan myös
47475: pailun estämiseksi sitoutuu olemaan tekemättä ennen lain voimaantuloa tehtyihin työsopimuk-
47476: uutta työsopimusta toisen työnantajan kanssa sen kilpailukieltolausekkeisiin. Oikeustoimilain
47477: sen jälkeen, kun hänen työsuhteensa edellisen 38 §:n mukaan sopimus, jolla joku kilpailun
47478: työnantajan kanssa on lakannut. Tällaisen so- estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut
47479: pimuksen pätevyydestä on kyseisen 4 momen- olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista
47480: tin mukaan voimassa, mitä säädetään varalli- toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta
47481: suusoikeudellisista oikeustoimista annetussa jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimin-
47482: laissa (228/29), jäljempänä oikeustoimilaki. taa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin
47483: 300268D
47484: 2 1990 vp. - HE n:o 57
47485:
47486: se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintava- ja kehittämistoiminta on yleistä. Tällaisia ovat
47487: pauttaan. Oikeustoimilain 38 §:n muuutosta esimerkiksi automaattinen tietojenkäsittely,
47488: perusteltiin pyrkimyksellä lisätä tuomioistuin- lääkkeiden valmistus, elektroniikan hyväksi-
47489: ten mahdollisuuksia ottaa päätöksissään huo- käyttö ja konsulttitoiminta. Eräillä aloilla on
47490: mioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. olemassa kilpailukieltosopimusten käyttöä kos-
47491: Kuten edellä mainituista säännöksistä käy kevia soveltamisohjeita ja mallisopimuksia.
47492: ilmi, työntekijällä on entiseen työnantajaansa Tällaisia on käytössä ainakin pankkialalla sekä
47493: nähden työsuhteeseen perustuvia velvollisuuk- kirjanpitotoimistoja varten. Suomen Konsultti-
47494: sia työsuhteen päättymisen jälkeen vain siinä toimistojen Liitto SKOL r.y. on laatinut jäsen-
47495: tapauksessa, että asiasta on erikseen sovittu yrityksiään varten suositussopimuksen. Suo-
47496: työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaisen men asianajajaliiton ohjeet hyvästä asianajota-
47497: kilpailukieltosopimuksen tekemisen varalta ei vasta sisältävät ankaria kilpailulausekkeita
47498: laissa ole asetettu ehtoja. Se voidaan tehdä koskevan kiellon.
47499: joko työsopimuksen solmimisen yhteydessä tai Työmarkkinajärjestöt eivät ole yhteisesti laa-
47500: työsuhteen kestäessä, jolloin siitä tulee osa tineet sen enempää soveltamisohjeita kuin jär-
47501: työsopimusta. jestäneet koulutustakaan työsopimuksen kil-
47502: Työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan pailukieltolausekkeiden käytöstä tai kilpailu-
47503: vaikuttavan sopimuksen sisällölle ja pätevyy- kieltosopimuksen tekemisestä. Kilpailukielto-
47504: delle ei myöskään ole laissa asetettu suoranai- lausekkeiden käytön edellytyksiä ei myöskään
47505: sia vaatimuksia. Sopimusvapauden periaatteen ole määritelty työehtosopimuksin. Työehtoso-
47506: mukaisesti tällainen sopimus on lähtökohtai- pimusten käytön mahdollisuuksia rajoittaa se,
47507: sesti osapuolia sitova. Erityisestä syystä sitä että niiden tekeminen ei ole tavanomaista sel-
47508: voidaan kuitenkin kohtuullistaa tai se voidaan laisten työmarkkinajärjestöjen kesken, joiden
47509: julistaa kokonaan pätemättömäksi. sopimuskentässä kilpailukieltolausekkeiden
47510: käyttö on yleisintä. Näin on asianlaita erityi-
47511: sesti työsopimussuhteessa olevien ylempien toi-
47512: 1.2. Käytäntö mihenkilöiden kohdalla. Ei ole myöskään itses-
47513: tään selvää, että työehtosopimusjärjestelmän
47514: Työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden käyttö koko laajuudessaan työehtosopimuslain
47515: tai kilpailukieltosopimusten käytön laajuudesta (436/46) 1 §:n säännös huomioon ottaen on
47516: ja soveltamiskäytännöstä ei ole olemassa tark- mahdollista.
47517: koja selvityksiä. Oikeuskäytäntö on myös vä- Työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden
47518: häistä. Työmarkkinoilla tapahtuneen kehityk- pätevyyden ja kohtuullisuuden arvioinnista
47519: sen voidaan kuitenkin arvioida johtaneen entis- voidaan korkeimman oikeuden päätösten pe-
47520: tä yleisempään kilpailukieltolausekkeiden käyt- rusteella esittää joitakin yleisiä suuntaviivoja.
47521: töön. Käytön arvioidaan edelleen lisääntyvän. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnanta-
47522: Kehitys on seurausta tuotanto- ja työelämän jana on oltava todellinen ja perusteltu oikeus-
47523: rakennemuutoksesta. Yritystoiminnassa yhä suojan tarve kilpailunrajoitussopimuksen teke-
47524: suuremman merkityksen ovat saaneet erikois- miseen. Jollei tarvetta ole, sopimus on jo tällä
47525: tuminen, tuotekehittely ja tutkimus. Tästä taas perusteella katsottu pätemättömäksi. Taloudel-
47526: johtuu, että yritykset joutuvat enenevässä mää- lisen kilpailun rajoittamista sinänsä ilman mui-
47527: rin panostamaan henkilöstönsä tietotaitovaati- ta perusteita ei myöskään ole oikeuskäytännös-
47528: muksien tyydyttämiseen. Työnantaja voi kus- sä hyväksytty riittäväksi perusteeksi kilpailu-
47529: tantaa työntekijälle kalliin koulutuksen ja pyr- kieltolausekkeiden käyttämiseen. Työntekijän
47530: kiä sopimuksella varmistamaan, että koulutus- ammattitaito sellaisenaan ilman muita perus-
47531: investointi tulee hyödyttämään omaa yritystä teita ei ole oikeuttanut kilpailukieltolausekkeen
47532: eikä kilpailijaa. Yrityksiin muodostuu erityis- käyttämiseen.
47533: koulutettua henkilökuntaa, jolla on hallussaan Kahden vuoden ajaksi työsuhteen päättymi-
47534: tai saataviHaan yrityksen toiminnan kannalta sestä solmittu kilpailukieltosopimus on tietyin
47535: keskeisiä tietoja. Nämä puolestaan ovat usein edellytyksin katsottu päteväksi. Sidonnaisuus-
47536: luonteeltaan sellaisia, että ne toisen yrityksen aikaa arvioitaessa on kuitenkin merkitystä ol-
47537: käytössä vahingoittavat yrityksen kilpailuase- lut sillä, onko työnantaja sitoutunut suoritta-
47538: maa. Kilpailukieltolausekkeiden ja -sopimusten maan hyvitystä työntekijälle kilpailukieltolau-
47539: käyttö on runsainta työaloilla, joilla tutkimus- sekkeen olemassaolosta. Työntekijän korvaus-
47540: 1990 vp. - HE n:o 57 3
47541:
47542: velvollisuus kilpailukieltolausekkeen rikkomi- voidaan kuitenkin merkittävästi selventää ny-
47543: sesta on 24 kuukauden palkan suuruisena kat- kyistä epämääräistä oikeustilaa. Työsopimuk-
47544: sottu kohtuuttomaksi ja sitä on soviteltu. Kil- sen kilpailukieltosopimuksen tekemisen säänte-
47545: pailukieltosopimuksen on katsottu raukeavan, ly entistä tarkemmin laissa johtaisi todennäköi-
47546: jos työnantaja on ilman laillista perustetta sesti sopimus- ja oikeuskäytännön yhdenmu-
47547: purkanut tai irtisanonut työntekijän työsopi- kaistumiseen, jolloin ennalta-arvattavuus kil-
47548: muksen. pailukieltosopimuksen kohtuullisuudesta myös
47549: lisääntyisi.
47550: Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan työso-
47551: 2. Asian valmistelu pimuslain 16 §:n 4 momentti kumottavaksi ja
47552: lakiin lisättäväksi uusi 16 a §. Uuden pykälän
47553: Eräät toimihenkilöjärjestöt ovat vuodesta otsikko olisi kilpailukieltosopimus ja pykälässä
47554: 1986 lähtien lukuisia kertoja eri yhteyksissä säänneltäisiin tällaisen sopimuksen solmimisen
47555: kiinnittäneet huomiota siihen, että sellaisten edellytyksistä. Kilpailukieltosopimuksen teke-
47556: työsopimusten tekeminen lisääntyy jatkuvasti, minen tai kilpailukieltolausekkeen sisällyttämi-
47557: joilla estetään ammattitaitoisten työntekijöiden nen työsopimukseen olisi edelleen sallittua.
47558: vapaa työtehtävien valinta työsuhteen päätyt- Tällainen sopimus voitaisiin kuitenkin tehdä
47559: tyä. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden ja vain työsuhteeseen liittyvästä erityisen paina-
47560: riittävän ohjauksen, koulutuksen ja valvonnan vasta syystä. Kilpailukieltosopimuksia olisivat
47561: puutteen takia työntekijät kokevat asemansa sellaiset sopimukset, joilla työsuhteen lakattua
47562: epävarmaksi ja solmivat tietämättään sopi- rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työ-
47563: muksia, jotka kohtuuttomasti rajoittavat työn- sopimus uuden työnantajan kanssa silloin, kun
47564: tekijän toimintavapautta. viimeksi mainittu harjoittaa kilpailevaa toimin-
47565: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15 päivä- taa edellisen työnantajan kanssa, tai harjoittaa
47566: nä helmikuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävä- omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
47567: nä oli selvittää työsopimuslain sekä siihen liit- Työsuhteen päättymisen jälkeen noudatetta-
47568: tyen oikeustoimilain säännösten sisältöä sekä vat kilpailurajoitukset on ehdotuksessa pyritty
47569: vaikutusta työntekijän oikeusasemaan ja tehdä asettamaan järkeviin mittasuhteisiin sopimuk-
47570: selvityksen pohjalta ehdotukset tarvittaviksi sen aikana voimassa olevaan lakisääteiseen kil-
47571: lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi. Työso- pailukieltoon verrattuna. Lain 16 §:n 1 mo-
47572: pimuksen kilpailukieltotyöryhmän muistio mentin mukaan työntekijä ei saa tehdä sellaista
47573: (1988: 35 STM) valmistui 31 päivänä joulukuu- työtä eikä muutoin harjoittaa sellaista toimin-
47574: ta 1988. Hallituksen esitys perustuu työsopi- taa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän
47575: muksen kilpailukieltotyöryhmän muistioon ja tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti va-
47576: siitä saatuihin lausuntoihin sekä työmarkkina- hingoittaa työnantajaa. Työsuhteeseen liittyvät
47577: järjestöjen kanssa käytyihin neuvotteluihin. erityisen painavat syyt, jolloin kilpailukieltoso-
47578: pimuksen tekeminen olisi ehdotuksen mukaan
47579: sallittua, eivät ole yksiselitteisesti laissa luetel-
47580: 3. Ehdotetut muutokset tavissa. Tällaisen syyn olemassaolo tai puuttu-
47581: minen on ratkaistava tapauskohtaisesti. Samal-
47582: Voimassa olevan työsopimuslain 16 §:n 4 la kun tunnustetaan työnantajan tarve estää
47583: momentin sääntelyä kilpailukieltosopimuksista tärkeiden tietojen ja tietämyksen siirtyminen
47584: viittauksineen oikeustoimilakiin ei voida pitää kilpailevaan toimintaan myös työsopimuksiin
47585: käytännön työelämän tarpeiden kannalta enää liittyviä kilpailun rajoittamista tarkoittavia lau-
47586: riittävänä. Oikeudellinen tilanne on epäselvä. sekkeita käyttäen, on otettava huomioon myös
47587: Tähän on ensi sijassa vaikuttanut se, etteivät työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentu-
47588: työmarkkinaosapuolet, joille vastuu työsopi- lonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja
47589: muslain toimivuudesta viranomaisten ohella oikeus vapaasti valita työpaikkansa.
47590: kuuluu, ole huolehtineet yhteisten ohjeiden ja Kilpailukieltosopimuksen sailiHavuuden
47591: neuvojen antamisesta hyväksyttävien kilpailu- edellytyksenä olevia erityisen painavia syitä
47592: kieltolausekkeiden käyttämistä varten. Lain- arvioitaessa tulisi 16 a §:n 2 momentin mukaan
47593: säädännössä ei tosin voida yksiselitteisesti mää- ottaa muun ohella huomioon työnantajan toi-
47594: ritellä rajaa kohtuullisten ja kohtuuttomien minnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka
47595: kilpailukieltolausekkeiden välillä, mutta lailla johtuu liike- tai ammattisalaisuuden ylläpitä-
47596: 4 1990 vp. - HE n:o 57
47597:
47598: misestä tai työnantajan työntekijälle järjestä- taikka hänelle karttuu vastaavanlaista tietotai-
47599: mästä erityiskoulutuksesta, sekä työntekijän toa ja muuta teknistä osaamista. Tiedon ja
47600: asema ja tehtävät. Sopimuksen sallittavuus on taidon tulee kuitenkin olla laadultaan sellaista,
47601: perusteHuiota sellaisissa työsuhteissa, joissa että sen salassapitäminen elinkeino- ja kilpailu-
47602: työnantaja harjoittaa tuotekehitys-, tutkimus- lainsäädäntö huomioon ottaen on hyväksyttä-
47603: ja muuta vastaavaa toimintaa ja tähän liittyen vää. Yleisesti ottaen on lähdettävä siitä, että
47604: työnantajana on sellaista tietämystä ja tietotai- tällaisen työntekijän on oltava yrityksen orga-
47605: toa, jota vastaavalla alalla toimivilla muilla nisaatiossa melko korkealla tasolla. Vastakoh-
47606: työnantajilla ei ole yleisesti käytössä. Tässä taispäättelyn nojalla voidaan lähtökohtana
47607: arvioinnissa vaikuttaa asiaan myös yrityksen myös pitää sitä, että yleensä pelkästään suori-
47608: toimiala. Kilpailukieltosopimusten tekeminen tustyötä tekevän työntekijän työsopimuksessa
47609: voidaan arvioida sallittavammaksi sellaisilla ei tulisi sallia kilpailukieltolauseketta. Tällaisen
47610: toimialoilla ja työtehtävissä, joissa tiedon no- henkilön kohdalla tulisi ainakin erityisen pai-
47611: pea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen navan syyn olla huomattavasti painavampi ja
47612: ovat olennaisia tekijöitä tuotantotoiminnassa. selkeämmin perusteltavissa kuin esimerkiksi
47613: Kilpailukieltosopimus solmitaan pääsääntöi- suunnittelu- ja kehittämistehtävissä olevan
47614: sesti työnantajan intressistä. Työnantajan edun henkilön kohdalla.
47615: mukaista on kilpailusyistä yrittää pitää salassa
47616: Pykälän 1 ja 2 momentissa on määritelty
47617: omaa erityistietämystään tai tietotaitoaan taik-
47618: kilpailukieltosopimuksen tekemisen yleiset
47619: ka jotakin kolmatta tahoa, ennen kaikkea
47620: edellytykset. Pykälän 3 momentissa määritel-
47621: työnantajan asiakkaita, koskevaa tietoa. Asia-
47622: täisiin erityisedellytykset, sopimusrikkomuksen
47623: kaskunnan säilyttäminen voi olla myös syynä
47624: kilpailukieltosopimuksen tekemisen tarjoami- seuraamus ja työntekijän vahingonkorvaus-
47625: vastuu. Lisäksi kyseisessä momentissa säädet-
47626: seen työntekijälle. Kilpailukieltosopimuksella
47627: täisiin sopimuksen sitovuudesta silloin, kun
47628: voidaan myös tähdätä puhtaasti kilpailun ra-
47629: työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta
47630: joittamiseen alalla. Kyseisissä tilanteissa työ-
47631: syystä.
47632: suhteeseen liittyvän erityisen painavan syyn
47633: voidaan perustelluimmin arvioida olevan ole- Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin en-
47634: massa silloin, kun kilpailukieltosopimuksella siksikin, että kilpailukieltosopimus saa rajoit-
47635: pyritään suojaamaan kolmannen osapuolen - taa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus
47636: yrityksen asiakkaan - etuja ja asemaa. Erityi- enintään kuuden kuukauden ajan. Lähtökoh-
47637: sen vähän puolestaan on lähtökohtaisesti löy- tana on ollut se, ettei kilpailurajoituksen ajalli-
47638: dettävissä perusteluja sille, että kilpailukielto- nen kesto saa olla pitempi kuin mitä sen
47639: sopimus olisi hyväksyttävissä keinona rajoittaa tarkoitus edellyttää. Ehdotettu määräaika on
47640: vapaata kilpailua. Kun työnantaja, joka käyt- samalla tavalla kaavamainen kuin määräajat
47641: tää kilpailukieltosopimuksia, varsin yleisesti ja yleensä. Sitä voidaan kuitenkin oikeuskäytän-
47642: usein on samalla myös elinkeinonharjoittaja, nön valossa pitää kohtuullisena. Suomessa on
47643: on tässä yhteydessä syytä viitata kilpailunrajoi- oikeuskäytännössä hyväksytty kahden vuoden
47644: tuksista, annetun lain (709/88) 1 §:ään, jossa pituisia kilpailurajoituslausekkeita, jos sopi-
47645: säädetään terveen ja taloudellisen kilpailun mukseen on sisältynyt myös työnantajalle vel-
47646: turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituk- vollisuus suorittaa työntekijälle korvausta kil-
47647: silta sekä sopimattomasta menettelystä elinkei- pailurajoituslausekkeen olemassaolosta. Tässä
47648: notoiminnassa annetun lain (1061178) 1 §:ään, yhteydessä voidaan viitata oikeudesta työnteki-
47649: jossa säädetään toisen elinkeinonharjoittajan jän tekemiin keksintöihin annetun lain (656/
47650: kannalta sopimattomasta menettelystä. 67) 8 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään, että
47651: Sen seikan arvioinnissa, onko olemassa työ- sellainen työnantajan ja työntekijän välinen
47652: suhteeseen liittyvä erityinen painava syy hyväk- sopimus, joka rajoittaa jälkimmäisen oikeutta
47653: syttävän kilpailukieltosopimuksen tekemiseen, määrätä keksinnöstä, joka on tehty yli vuoden
47654: on otettava huomioon myös työntekijän asema kuluttua työsuhteen päättymisestä, on mitätön.
47655: ja työtehtävät työnantajan palveluksessa. Kil- Tämä rajoitus, joka koskee entisen työnanta-
47656: pailukieltosopimuksen tekeminen saattaa olla jan kilpailumahdollisuuksien kannalta tärkeää
47657: perusteltua silloin, kun työntekijä on yritykses- keksintöä, antaa viitteen siitä, mitä lainsäädän-
47658: sä sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa nössä on tähän mennessä pidetty ajallisesti
47659: kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa kohtuullisena kilpailun rajoittamisena.
47660: 1990 vp. - HE n:o 57 5
47661:
47662: Kilpailun rajoitusaika voitaisiin ehdotuksen jos työnantaja purkaa työsopimuksen tai irtisa-
47663: mukaan sallia sovittavaksi kuitenkin enintään noo työsopimuksen lainvastaisesti.
47664: yhdeksi vuodeksi, jos työntekijän voidaan kat- Pykälän 4 momentin mukaan 3 momenttia
47665: soa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksen kestosta ja tähän so-
47666: sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Tekni- pimukseen liittyvästä sopimussakosta ei sovel-
47667: nen tietämys ja tietotaito kehittyvät eri nopeu- lettaisi toimitusjohtajan välittömänä alaisena
47668: della eri aloilla samoin kuin tieto vanhenee eri yrityksen tai liikkeen johtamiseen osallistuvan,
47669: tahdissa. Näistä syistä tarvitaan tiettyä joustoa johtavassa asemassa olevan henkilön työhön.
47670: kilpailurajoituslausekkeissa. Tällaista työtä tekevät esimerkiksi yrityksen
47671: Kilpailukieltosopimuksiin voidaan ottaa hallinnollinen, teknillinen ja kaupallinen johta-
47672: määräys sopimussakosta sen varalta, että sopi- ja sekä muut samaan johtamistasaan asemansa
47673: musta ei noudateta. Selvitysten mukaan käyte- puolesta rinnastettavat henkilöt. Mikäli yrityk-
47674: tyt sopimussakot eivät kaikissa tapauksissa ole sellä on useampia toiminnailtaan itsenäisiä
47675: olleet kohtuullisia. Oikeuskäytännössä on kat- tuotantolaitoksia, myös kunkin tällaisen lai-
47676: sottu, että ainakin 24 kuukauden palkkaa vas- toksen eikä pelkästään yrityksen ylin johto
47677: taava korvaus on ollut kohtuuton ja sitä on jäisi 3 momentin soveltamisalan ulkopuolelle.
47678: alennettu puoleen sovitusta määrästä (KKO Pykälän 5 momentissa säädettäisiin kilpailu-
47679: 1985 II 171). Oikeustilan selventämiseksi ehdo- kieltosopimuksen mitättömyydestä ja kohtuul-
47680: tetaan, että kilpailukieltosopimukseen liittyvä listamisesta. Ehdotuksen mukaan kilpailukiel-
47681: sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuh- tosopimus olisi mitätön, jos se on solmittu
47682: teen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukau- vastoin 1 ja 2 momentin yleisiä edellytyksiä ja
47683: den aikana saamaa palkkaa. 3 momentin erityisiä edellytyksiä. Sellaiset kil-
47684: pailukieltosopimukset, jotka on tehty ilman
47685: Sopimussakon määrän rajoitus koskisi vain erityisen painavaa työsuhteeseen liittyvää syy-
47686: niitä tapauksia, joissa sopimussakosta on kil- tä, olisivat ehdotuksen mukaan mitättömiä.
47687: pailukieltosopimukseen liittyen sovittu. Jos eri- Jos sopimus muuten on pätevä mutta tehty yli
47688: tyistä sopimussakkovälipuhetta ei ole olemas-
47689: 1 kuudeksi kuukaudeksi ilman erityissyitä, se
47690: sa, määräytyisi sopimuksen rikkomisesta työn- olisi pätevä vain kuuden kuukauden pituisena.
47691: tekijän maksettavaksi tuleva korvaus vahin- Yli vuodeksi tehty kilpailukieltosopimus olisi
47692: gonkorvausta koskevien työsopimuslain sään- pätevä vain vuoden mittaisena. Kilpailukielto-
47693: nösten mukaisesti. Pykälässä viitattaisiin sel- sopimukseen liittyvä sopimussakkolauseke olisi
47694: vyyden vuoksi työsopimuslain 51 §:n 3 mo- sitova vain kuuden kuukauden palkan mää-
47695: menttiin, jossa säädetään, että työntekijä vas- rään asti.
47696: taa vahingosta vahingonkorvauslain (412/74) 4 Jos kilpailukieltosopimus täyttää ehdotetus-
47697: luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukai- sa pykälässä sen tekemiselle asetetut edellytyk-
47698: sesti. Tämä merkitsee sitä, että työntekijä on set ja on siis pätevä, olisi sopimusta siitä
47699: vapaa vastuusta silloin, kun vahinko on aiheu- huolimatta voitava tarpeen vaatiessa kohtuul-
47700: tunut hänen lievästä tuottamuksestaan. Törke- Iistaa. Siten säädettäisiin kuten voimassa ole-
47701: ämmän tuottamuksen kyseessä ollessa työnte- vassa työsopimuslaissa, että tällaisen sopimuk-
47702: kijän vahingonkorvausta voidaan kohtuullis- sen pätevyydestä ja sovittelusta on muuten
47703: taa, kun taas tahallisesti aiheutetuissa vahin- voimassa. mitä oikeustoimilain 36 ja 38 §:ssä
47704: goissa on lain mukaan pääsääntöisesti tuomit- on säädetty.
47705: tava täysi vahingonkorvaus.
47706: Työsopimuksen luottamussopimusluonteesta
47707: johtuu, ettei kilpailukieltosopimuksen voida 4. Esityksen organisatoriset ja
47708: kaikissa olosuhteissa kohtuudella katsoa sito- taloudelliset vaikutukset
47709: van työntekijää, vaikka se muuten täyttäisi
47710: laissa sen tekemiselle asetetut yleiset ja erityiset Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia val-
47711: edellytykset ja olisi osapuolten kannalta ylei- tion tai kuntien talouteen taikka organisaati-
47712: sestikin ottaen hyväksyttävä ja kohtuullinen. oon. Sillä ei myöskään ole henkilöstövaikutuk-
47713: Tässä tarkoituksessa ehdotetaan säädettäväksi, sia.
47714: että sopimus ei sido työntekijää jos työsuhde Työsopimuslain 55 §:n mukaan lain noudat-
47715: on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. tamista valvovat työmarkkinajärjestöjen kans-
47716: Työntekijä on sopimuksesta vapaa esimerkiksi, sa yhteistyössä työsuojeluviranomaiset. Esitys
47717: 6 1990 vp. - HE n:o 57
47718:
47719: lisää viranomaisten tehtäviä erityisesti sen täh- 5. Voimaantulo
47720: den, että työmarkkinajärjestöjen kesken työeh-
47721: tosopimuksin ei ole todennäköistä saada ai-
47722: kaan tilanteen selkeyttämiseksi tarpeellista Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
47723: sääntelyä ja kun kilpailukieltosopimuksia teh- puolen vuoden kuluttua sen jälkeen, kun se on
47724: dään myös sellaisten työnantajien toimesta, hyväksytty ja vahvistettu. Tässä ajassa on
47725: jotka eivät kuulu mihinkään työnantajayhdis- mahdollista järjestää tarvittava koulutus sa-
47726: tykseen. Esityksen valmistelun eri vaiheissa on moin kuin tiedotus. Lakiin ehdotetaan otetta-
47727: lisäksi todettu, että lainsäädäntötoimien lisäksi vaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan lakia ei
47728: on kilpailukieltosopimusten pätevyydestä ja sovellettaisi sopimuksiin, jotka on tehty ennen
47729: kohtuullisuudesta syytä järjestää koulutusta ja sen voimaantuloa.
47730: tiedotusta työmarkkinaosapuolten ja viran-
47731: omaisten yhteistoimin. Valvontaviranomaisille
47732: aiheutuvat lisätehtävät ja niiden koulutus ja
47733: ohjaus voidaan hoitaa olemassa olevalla henki- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47734: lökunnalla ja käytettävissä olevin määrära- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
47735: hoin.
47736: 1990 vp. - HE n:o 57 7
47737:
47738: Laki
47739: työsopimuslain muuttamisesta
47740:
47741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47742: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 16 §:n 4 momentti ja
47743: lisätään lakiin uusi 16 a § seuraavasti:
47744:
47745: Työntekijän velvollisuudet desta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopi-
47746: mukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää
47747: 16 a § työntekijän työsuhteen päättymistä edeltänei-
47748: Kilpailukieltosopimus den kuuden kuukauden aikana saamaa palk-
47749: kaa. Jollei sopimussakosta ole sovittu, työnte-
47750: Työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavas- kijän velvollisuudesta korvata tällaisen sopi-
47751: ta syystä voidaan sopimuksella (kilpailukielto- muksen rikkomisesta aiheutuva vahinko on
47752: sopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta: voimassa, mitä 51 §:n 3 momentissa on säädet-
47753: 1) tehdä työsuhteen lakattua työsopimus ty. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää,
47754: jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johto-
47755: työnantajan kanssa kilpailevaa elinkeinoa, am- vasta syystä.
47756: mattia tai muuta toimintaa; tai Mitä 3 momentissa on säädetty kilpailukiel-
47757: 2) harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toi- tosopimuksen kestosta ja tähän sopimukseen
47758: mintaa. liittyvästä sopimussakosta, ei koske toimitus-
47759: Edellä 1 momentissa mainittua erityisen pai- johtajan välittömänä alaisena yrityksen, liik-
47760: navaa syytä arvioitaessa on otettava muun keen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa,
47761: ohella huomioon: johtavassa asemassa olevaa henkilöä.
47762: 1) työnantajan toiminnan laatu ja sellainen Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin
47763: suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisa- kuin se on tehty vastoin 1-3 momentin sään-
47764: laisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työn- nöksiä. Muutoin on tällaisen sopimuksen päte-
47765: tekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta; ja vyydestä ja sovittelusta voimassa, mitä varalli-
47766: 2) työntekijän asema ja tehtävät. suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain
47767: Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työnteki- 36 ja 38 § :ssä on säädetty.
47768: jän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoit-
47769: taa ammattia enintään kuuden kuukauden Tämä laki tulee voimaan päivänä
47770: ajan. Kilpailun rajoitusaika voi olla enintään kuuta 199 .
47771: vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on
47772: kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuu- tehty ennen lain voimaantuloa.
47773:
47774:
47775: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
47776:
47777:
47778: Tasavallan Presidentti
47779: MAUNO KOIVISTO
47780:
47781:
47782:
47783:
47784: Työministeri Matti Puhakka
47785: j
47786:
47787: j
47788:
47789: j
47790:
47791: j
47792:
47793: j
47794:
47795: j
47796:
47797: j
47798:
47799: j
47800:
47801: j
47802:
47803: j
47804:
47805: j
47806:
47807: j
47808: 1990 vp. - HE n:o 58
47809:
47810:
47811:
47812:
47813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leipomotyölain 1 ja
47814: 3 §:n muuttamisesta
47815:
47816:
47817:
47818:
47819: ESITYKSEN PÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
47820:
47821: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi leipo- toimintaedellytyksiä ja turvata alan työllisyyt-
47822: motyölain soveltamisalaa siten, että näkkilei- tä.
47823: vän valmistukseen voitaisiin soveltaa työaika- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
47824: lain säännöksiä. Esityksen tarkoituksena on välittömästi sen jälkeen kun se on hyväksytty
47825: parantaa kotimaisen näkkileipäteollisuuden ja vahvistettu.
47826:
47827:
47828:
47829:
47830: PERUSTELUT
47831:
47832: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut mistuksessa on käytössä niin sanottu keskeyty-
47833: muutokset vä kolmivuorotyö eli työtä tehdään kolmivuo-
47834: rotyönä siten, että tuotanto pysähtyy sunnun-
47835: Leipomotyölain (302/61) mukaan lain alais- tain ja pyhäpäivän ajaksi. Tämä on ollut siis
47836: ta on leipomotyö, jolla tavaraa tuotetaan myy- mahdollista vain poikkeusluvalla, joka näkki-
47837: täväksi, leipomossa tapahtuva leipomotuottei- leivän valmistukseen on säännönmukaisesti
47838: den pakkaaminen ja lähettäminen sekä leivän, työn luonteen ja työolojen perusteella saatu.
47839: näkkileivän, keksien ja niihin verrattavien
47840: Näkkileivällä tarkoitetaan yleensä ruisjauho-
47841: tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teolli-
47842: pohjaista kovaleipää, jonka valmistustapa
47843: suuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osastos-
47844: eroaa muiden leipomotyölain soveltamispiiriin
47845: sa, niin myös leipomotuotteiden valmistus
47846: kuuluvien tuotteiden valmistuksesta. Erilaisista
47847: muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa.
47848: kansainvälisen kaupan tuotteista on olemassa
47849: Lain 3 §:n 1 momentin mukaan näkkileivän
47850: yhteisesti hyväksyttyjä määritelmiä, joita käy-·
47851: valmistuksessa työtä saa tehdä ainoastaan arki-
47852: tetään esimerkiksi tullaustoiminnassa. Tällaisia
47853: päivinä kello viiden ja kello kahdenkymmenen-
47854: määritelmiä on myös näkkileivästä. Näissä
47855: kolmen välisenä aikana.
47856: määritelmissä kiinnitetään muun ohella erityis-
47857: Lain 3 §:n 2 momentin mukaan jos tuotan- tä huomiota näkkileivän kuivuuteen eli vesipi-
47858: non tarkoituksenmukaisen järjestelyn tai jon- toisuuteen.
47859: kin pakottavan syyn vuoksi on tarpeen teettää
47860: työtä kello 23:n ja 5:n välisenä aikana, työsuo- Näkkileivän valmistusta voidaan verrata
47861: jelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeus- käytössä olevan tekniikan ja tuotannon ylläpi-
47862: lupajaosto voi antaa siihen määräämillään eh- don kannalta lähinnä prosessiteollisuuteen.
47863: doilla luvan, milloin tehtaan taikka teollisuus- Erityisesti tuotannon aloitukset ja !opetukset
47864: laitoksen tai leipomon erillisen osaston teknilli- ovat vaikeita sen vuoksi, että ne aiheuttavat
47865: set laitteet ja työolot ovat sellaiset, ettei yötyön huomattavaa raaka-ainehukkaa ja tuotantoky-
47866: teettämisestä aiheudu työntekijöille erityistä vyn vajaakäyttöä. Vastaavia, työaikajärjeste-
47867: haittaa tai vaaraa terveydelle. Näkkileivän vai- lyistä johtuvia vaikeuksia ei ole työaikalain
47868: 300440Q
47869: 2 1990 vp. - HE n:o 58
47870:
47871: (604/ 46) alaisessa teollisuudessa, jossa keskey- set ovat huomattavat. Ehdotettu leipomotyö-
47872: tymätön kolmivuorotyö on mahdollista. lain muutos vähentäisi niitä yritystoiminnan
47873: Näkkileivän valmistuksen saattamiseksi nykyisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat pää-
47874: muun teollisuuden kanssa samaan asemaan oman vajaakäytöstä, tuotannon viikoittaisen
47875: työaikajärjestelyjen osalta ehdotetaan, että aloituksen ja lopetuksen aiheuttamasta raaka-
47876: näkkileivän valmistus poistetaan leipomotyö- ainehukasta ja energiankäytöstä. Samoin koti-
47877: lain soveltamisalasta. Tämä merkitsisi sitä, että maisen alan teollisuuden kansainvälinen kilpai-
47878: näkkileivän valmistus siirtyisi työaikalain alai- lukyky paranisi. Ehdotettu leipomotyölain
47879: seksi työksi. muutos tukee siten merkittäväti myös alan
47880: Hallituksen esitys perustuu alan työnantaja- työllisyyttä.
47881: ja palkansaajajärjestöjen yhteiseen, leipomo-
47882: työlain muuttamista koskeneeseen ehdotuk-
47883: seen. 3. Voimaantulo
47884:
47885: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
47886: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- mästi sen jälkeen kun se on hyväksytty ja
47887: tukset vahvistettu.
47888:
47889: Esityksellä ei ole merkittäviä julkistaloudelli- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47890: sia vaikutuksia. Näkkileivän valmistusta har- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
47891: joittavalle yritystoiminnalle esityksen vaikutuk-
47892: 1990 vp. -- HE n:o 58 3
47893:
47894: Laki
47895: leipomotyölain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
47896:
47897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47898: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun leipomotyölain (302/61) 1 §:n 1 momentti ja
47899: 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983
47900: annetussa laissa (264/83), seuraavasti:
47901:
47902: 1§ 3§
47903: Tämän lain alaista on leipomotyö, jolla ta- Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok-
47904: varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah- sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa
47905: tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet- valmistetaan yksinomaan keksejä tai muita
47906: täminen sekä leivän, keksien ja niihin verratta- niihin verrattavia tuotteita, saadaan tehdä työ-
47907: vien tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teol- tä arkipäivinä kello viiden ja kello kahdenkym-
47908: lisuuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osas- menenkolmen välisenä aikana.
47909: tossa, niin myös leipomotuotteiden valmistus
47910: muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa.
47911: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47912: kuuta 199 .
47913:
47914:
47915: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
47916:
47917:
47918: Tasavallan Presidentti
47919: MAUNO KOIVISTO
47920:
47921:
47922:
47923:
47924: Työministeri Matti Puhakka
47925: 4 1990 vp. - HE n:o 58
47926:
47927: Liite
47928:
47929:
47930:
47931:
47932: Laki
47933: leipomotyölain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
47934:
47935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47936: muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun leipomotyölain (302/61) 1 §:n 1 momentti ja
47937: 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 1 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983
47938: annetussa laissa (264/83), seuraavasti:
47939:
47940: Voimassa oleva laki Ehdotus
47941:
47942: 1§
47943: Tämän lain alaista on Jeipomotyö, jolla ta- Tämän lain alaista on leipomotyö, jolla ta-
47944: varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah- varaa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapah-
47945: tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet- tuva leipomotuotteiden pakkaaminen ja lähet-
47946: täminen sekä leivän, n ä k k i 1eivä n, keksi en täminen sekä leivän, keksien ja niihin verratta-
47947: ja niihin verrattavien tuotteiden valmistus teh- vien tuotteiden valmistus tehtaassa taikka teol-
47948: taassa taikka teollisuuslaitoksessa tai leipomon lisuuslaitoksessa tai leipomon erillisessä osas-
47949: erillisessä osastossa, niin myös leipomotuottei- tossa, niin myös leipomotuotteiden valmistus
47950: den valmistus muussa liikkeessä, yrityksessä tai muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa.
47951: laitoksessa.
47952:
47953:
47954: 3§
47955: Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok- Sellaisessa tehtaassa taikka teollisuuslaitok-
47956: sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa sen tai leipomon erillisessä osastossa, jossa
47957: valmistetaan yksinomaan n ä k k i 1eipä ä , valmistetaan yksinomaan keksejä tai muita
47958: keksejä tai muita niihin verrattavia tuotteita, niihin verrattavia tuotteita, saadaan tehdä työ-
47959: saadaan tehdä työtä arkipäivinä kello viiden ja tä arkipäivinä kello viiden ja kello kahdenkym-
47960: kello kahdenkymmenenkolmen väli~enä aika- menenkolmen välisenä aikana.
47961: na.
47962:
47963:
47964: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47965: kuuta 199 .
47966: 1990 vp. - HE n:o 59
47967:
47968:
47969:
47970:
47971: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnois-
47972: ta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
47973:
47974:
47975:
47976:
47977: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47978:
47979: Esityksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi yleensä luovutushintana enintään asumisoi-
47980: uusi asuntojen hallintamuoto, asumisoi- keusmaksun rakennuskustannusindeksillä tar-
47981: keusasuminen. Tarkoituksena on, että asukas kistettuna. Laissa olisi lisäksi tarvittavat sään-
47982: saisi kohtuullisella pääomasijoituksena turva- nökset asumisoikeussopimuksista.
47983: tun asumisoikeuden asumisoikeustalon asuin- Asuntotuotantolakiin ehdotetaan lisättäväksi
47984: huoneistossa. Lainojen myöntäminen näiden säännös, joka mahdollistaa lainojen myöntä-
47985: talojen rakentamista varten on myös tarkoitus misen asunto-olojen kehittämisrahastosta asu-
47986: aloittaa. misoikeustalojen rakentamiseen. Lisäksi asun-
47987: Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi asumisoi- totuotantolakiin otettaisiin tarvittava säännös,
47988: keusasunnoista ja siihen liittyvät ehdotukset jolla ulotetaan vuokratalolainoitusta koskevien
47989: laiksi asuntotuotantolain ja asumistukilain säännösten soveltaminen myös asumisoi-
47990: 1 §:n muuttamisesta. keustalojen lainoitukseen.
47991: Laissa asumisoikeusasunnoista olisi asumis-
47992: oikeusjärjestelmän erityispiirteistä johtuvat eri- Asumistukilakia ehdotetaan muutettavaksi
47993: tyissäännökset asumisoikeusasuntojen käytön siten, että asumisoikeusasunnoissa asuville
47994: ja asumisoikeuden luovutuksen osalta. Asu- myönnettäisiin asumistukea samoin perustein
47995: misoikeuden luovutus tapahtuisi pääsääntöises- kuin vuokra-asunnoissa asuville.
47996: ti kunnan hyväksymille henkilöille. Luovutet- Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan
47997: taessa asumisoikeus edelleen luovuttaja saisi 1 päivänä heinäkuuta 1990.
47998:
47999:
48000:
48001:
48002: 300498D
48003: 2 1990 vp. - HE n:o 59
48004:
48005:
48006:
48007:
48008: SISÄLLYSLUETTELO
48009:
48010: Sivu Sivu
48011: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6 luku. Huoneiston hallinta ja sen luo-
48012: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . • . . . • 3 vutus toiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
48013: 7 luku. Asumisoikeuden haltijan avio-
48014: 2. Valmisteluvaiheet.. .... . ....................... 4 ero, kuolema tai konkurssi . . . . . 23
48015: 8 luku. Kahdelle tai useammalle yhtei-
48016: 3. Asumisoikeusasuminen Ruotsissa, Norjassa ja sesti kuuluva asumisoikeus . . . . . 27
48017: Tanskassa ..................................... 5 9 luku. Asumisoikeussopimuksen pur-
48018: 3.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 5 kaminen........................ 28
48019: 3.2. Norja..................................... 6 10 luku. Muita asumisoikeutta koskevia
48020: 3.2. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
48021: säännöksiä . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 30
48022: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 11 luku. Asumisoikeusjärjestelmän pysy-
48023: tukset.......................................... 7 vyys . .. ... .. . . . . . . . . . . .......... 32
48024: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 8 12 luku. Erinäisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . 34
48025: 1.2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta. . . 36
48026: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8 1.3. Laki asumistukilain l §:n muuttamisesta . 36
48027: 1. Lakiehdotusten perustelut .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 8 2. Voimaantulo .................................. 37
48028: 1.1. Laki asumisoikeusasunnoista . . . . . . . . . . . . . 8 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
48029: 1 luku. Yleisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . . . 8
48030: 2 luku. Talon omistajan velvollisuudet 1. Laki asumisoikeusasunnoista . . . • . . . • . . . . • • • . . . 38
48031: sopimussuhteessa . . . . . . . . . . . . . . lO 2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 49
48032: 3 luku. Asumisoikeuden haltijan oikeu-
48033: det ja velvollisuudet huoneistoa 3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta • . . • • • 50
48034: käytettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
48035: 4 luku. Käyttövastike ja sen maksami- LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
48036: nen............................. 15 Rinnakkaistekstit .. .. . . . .. . . . . .. .. .. .. . .. .. . . . . . . . 51
48037: 5 luku. Asumisoikeuden luovutus ja 2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 51
48038: panttaus........................ 18 3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . 52
48039: 1990 vp. - HE n:o 59 3
48040:
48041:
48042:
48043:
48044: YLEISPERUSTELUT
48045:
48046:
48047: 1. Esityksen yhteiskunnallinen vaiheessa ei ole mahdollisuutta sijoittaa oman
48048: merkitys asunnon hankkimiseen niin suuria summia
48049: kuin omistusasunnon hankkiminen nykyisel-
48050: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen maa- lään vaatii. Toisaalta monilla vuokra-asunnois-
48051: rän väheneminen ja toisaalta omistusasuntojen sa, etenkin opiskelija-asunnoissa asuvilla on
48052: hintojen voimakas nousu on johtanut asunto- tarve saada asunto, jonka haltijaksi voi päästä
48053: markkinoilla siihen, että varsinkin nuorilla ja pienellä pääomalla, ja jossa asumisturva on
48054: nuorilla lapsiperheillä on vaikeuksia asunnon hyvä. Myös työnantajapiirit ovat osoittaneet
48055: hankkimisessa. Tällaisessa tilanteessa valtion mielenkiintoa asumisoikeusasuntojen rakenta-
48056: lainoittaman tuotannon merkitys on korostu- miseen, koska monilla kasvukeskuspaikkakun-
48057: nut. Aravalainoituksen avulla tuotetuilla nilla työvoiman saantia haittaa asuntopula.
48058: vuokra-asunnoilla on kuitenkin pystytty vain Paikkakuntaa vaihtavat työtekijät voisivat
48059: hädin tuskin korvaamaan vapaarahoitteisten päästä asumisoikeusasuntoon pienellä pää-
48060: vuokra-asuntojen poistamista vuokra-asunto- omansijoituksella. Edelleen on ollut havaitta-
48061: käytöstä. Samaan aikaan aravaomistusasunto- vissa, että tontteja olisi ainakin alkuvaiheessa
48062: jen lainoittaminen on jonkin verran vähenty- tarjolla riittävästi. Tämä osoittaa, että monilla
48063: nyt. Tilannetta on pyritty korjaamaan sekä tahoilla asumisoikeusasuntojen rakentamista
48064: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotantoa pidetään toimivana keinona asuntotilanteen
48065: edistämällä että aravavuokra-asuntojen lainoi- parantamisessa.
48066: tusta lisäämällä. Ehdotuksen tavoitteena on luoda asuntolai-
48067: Samalla kun vuoden 1990 alusta aloitti toi- noitettujen asuntojen uusi hallintamuoto, jossa
48068: mintansa asumisolojen kehittämisrahasto, on piirteitä sekä asunto-osakeyhtiöasuntojen
48069: muutettiin vuokratalojen lainoitusjärjestelmää, että vuokra-asuntojen hallinnasta. Tavoitteena
48070: jotta vuokrat kehittyisivät entistä tasaisemmin on, että tällaisia asuntoja tuotettaisiin nykyis-
48071: ja vuokrataso säilyisi kohtuullisena. Keskeise- ten aravavuokra- ja aravaomistusasuntojen li-
48072: nä muutoksena oli niin sanotun yhtenäislainoi- säksi etenkin niille paikkakunnille, joilla on
48073: tuksen käyttöön ottaminen, toisin sanoen enin- pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnot
48074: tään 95 prosentin asuntolainan myöntäminen olisivat arava-asuntojen tapaan asuntohallituk-
48075: vuokrataloille. Samaan aikaan mainittujen sen laatu- ja hintavalvonnan piirissä. Alkuvai-
48076: muutosten valmistelun kanssa käynnistyi kes- heessa asunnot voitaisiin pääsääntöisesti suun-
48077: kustelu erityisistä nuorille suunnatuista, osuus- nata nuorille, koska nuorille asunnontarvitsi-
48078: kuntatyyppiseen omistukseen perustuvien joille ei asetettaisi ollenkaan tulorajoja; riittäi-
48079: asuntojen rakentamisesta. Perusajatuksena oli, si, jos nuorella ei ole omaa asuntoa tai ei ole
48080: että nuoret sijoittaisivat pienen pääomaosuu- varallisuutta hankkia sitä. Vanhemmille asu-
48081: den asuntojen rakentamiseen ja saisivat sitä misoikeusasuntoon haluaville asetettaisiin
48082: vastaan asumisoikeuden asuntoon. Muu osuus aluksi vastaavat valintaperusteet kuin mitä on
48083: talon rakentamiseen tarvittavista varoista tulisi noudatettava aravavuokratalojen asukasvalin-
48084: asunto-olojen kehittämisrahastosta lainoina. nassa. Tarkoituksena kuitenkin on, että ikä- ja
48085: Asumisoikeuden saanut ei omistaisi sitä huo- tulorajat voitaisiin kokonaan poistaa jo muu-
48086: neistoa, missä asuu, eikä saisi myöskään muut- taman vuoden kuluttua. Valtioneuvosto antaisi
48087: taessaan asunnon arvonnousua hyväkseen, yleisiä määräyksiä asumisoikeuden haltijoiden
48088: vaan ainoastaan sijoittamansa pääomapanok- valintaperusteista ja valinnassa noudatettavas-
48089: sen tarkistettuna rakennuskustannusindeksin ta menettelystä, joita noudattaen kunta hyväk-
48090: muutosta vastaavasti. syisi asumisoikeuden haltijat. Siirryttäessä ylei-
48091: Ehdotetun kaltaisen järjestelmän voidaan seen järjestelmään yhtenäislainan alikorkoisuu-
48092: katsoa soveltuvan erityisen hyvin nuorille, joil- setua tulee harkita uudelleen asumisen tukemi-
48093: la opintojen kestäessä ja perheen perustamis- sen tarkoituksenmukaisuuden turvaamiseksi.
48094: 4 1990 vp. - HE n:o 59
48095:
48096: Vaadittava omarahoitusosuus asumisoi- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvis-
48097: keusasunnon saamiseksi määriteltäisiin niin tä toimenpiteistä sopinut muun ohella, että
48098: pieneksi, että omarahoitusosuuden säästämi- "asumisoikeusasuntojen valtion tuki vakiinnu-
48099: nen olisi yleensä mahdollista. Samoin asumis- tetaan".
48100: kustannukset olisivat jonkin verran alhaisem- Eduskunta on vastauksessaan hallituksen
48101: pia kuin aravavuokrataloissa, koska lainaosuus esitykseen asuntotuotantolain ja eräiden siihen
48102: talon rakentamisessa olisi pienempi. Tämä kui- liittyvien lakien muuttamisesta (esitys n:o 194/
48103: tenkin edellyttää, että omapääomaosuus on 1989 vp.) "edellyttänyt, että parhaillaan tekeil-
48104: etukäteen säästetty. lä olevan ns. asumisoikeus- tai asunto-osuus-
48105: Asumisoikeustalojen asukkaille ja liike- tai kunta-asuntojen pohjalta luotavaa uutta asu-
48106: toimitilojen haitijoille on tarkoitus antaa oi- misvaihtoehtoa koskevan selvityksen valmistut-
48107: keus osallistua asumisoikeustalojen hallintoon tua eduskunnalle kiireellisesti annetaan asiaan
48108: vähintään siinä laajuudessa kuin laki yhteishal- liittyvät lakiesitykset".
48109: linnosta vuokrataloissa mahdollistaa vuokrata- Asuntohallituksen asettama Nuorten osuus-
48110: lojen asukkaille ja liike- tai toimitilojen haiti- kunta-asuminen -työryhmä on selvittänyt omis-
48111: joille. Tätä kautta myös asumisoikeustalojen tus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuvan uu-
48112: asukkaat saavat päätösvaltaa ja vaikutusmah- den hallintamuodon tavoitteita ja toimintaperi-
48113: dollisuuden omaa asumistaan koskevissa asi- aatteita. Työryhmä on laatinut osuustoimin-
48114: oissa. Kun uuden asumisoikeustalon asumisoi- nallisen asumisoikeusasumisen perusteita kos-
48115: keussopimukset säännönmukaisesti pyrittäisiin kevan selvityksen ja esittänyt muistiossaan asu-
48116: tekemään jo ennen asumisoikeustalon valmis- misoikeusmallin perusperiaatteet. Sen mukaan
48117: tumista välittömästi asukasvalinnan tapahdut- työryhmä on pyrkinyt kehittämään uuden
48118: tua, asumisoikeuden haltijoilla olisi mahdolli- osuustoiminnallisen asumisen hallintamuodon,
48119: suus osallistua talojen hallintoon jo talon joka olisi mittakaavaltaan aikaisempaa laajem-
48120: suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Uuden ta- pi ja perustuisi asunnontarvitsijoiden aktiivi-
48121: lon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa on tar- suuteen. Työryhmän ehdotuksen mukaan
48122: koitus asumisoikeusmaksuilla jo myös kartut- asunnontarvitsijat jonottaisivat tietyltä alueelta
48123: taa talon rakentamisen rahoitusta varten tarvit- valmistuvia asumisoikeusasuntoja, he säästäisi-
48124: tavaa omapääosuutta. vät etukäteen vaadittavaa panosta ja asunnon
48125: Tähän hallituksen esitykseen sisältyvän asun- saamisen jälkeen heillä olisi laajat mahdolli-
48126: totuotantolain muutosehdotuksen mukaan suudet asunnon vaihtoon järjestelmän sisällä.
48127: asuntolainan asumisoikeustalon rakentamista Asukas saisi pysyvän asumisoikeuden tiettyyn
48128: varten voisi saada muun muassa asuntojen asuntoon ja heille annettaisiin laaja vaikutus-
48129: tuottamista ja ylläpitämistä sosiaalisin perus- valta omassa yhteisössään.
48130: tein harjoittava yhteisö. Tällainen yhteisö voisi Ehdotuksen jatkovalmistelu tehtiin ympäris-
48131: olla esimerkiksi asumisoikeusyhdistys. Tämän töministeriössä virkatyönä edellä mainittujen
48132: laatuisia yhdistyksiä ei Suomessa kuitenkaan lausumien ja mainitun työryhmätyön pohjalta.
48133: vielä ole. Hallituksen tarkoituksena on välittö- Valmistelun yhteydessä kuultiin asiantuntijoina
48134: mästi selvittää, millaisia lainsäädäntötoimia asumisoikeusasuntojen rakennuttamista suun-
48135: asumisoikeusyhdistysten perustaminen edellyt- nittelevien yhteisöjen edustajia sekä valtiova-
48136: tää ja selvitysten perusteella laatia tarvittavat rainministeriön, verohallituksen ja oikeus-
48137: lainsäädäntöehdotukset. ministeriön edustajia.
48138: Jatkovalmistelun aikana kuullut asumisoi-
48139: keusasuntojen rakennuttamista suunnittelevat
48140: 2. Valmisteluvaiheet yhteisöt, joista osa jo oli myös jättänyt asumis-
48141: oikeus- tai asunto-osuuskunta-asuntojen ra-
48142: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion kentamista varten lainahakemuksia, ryhmittyi-
48143: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 on mo- vät selvästi kahden perusmallin ympärille.
48144: mentin 35.45.60. (Siirto asunto-olojen kehittä- Toisen perusmallin mukaan asumisoi-
48145: misrahastoon) selvitysosassa todettu seuraa- keustalot omistaisi osakeyhtiö, jonka yhtiön
48146: vaa: "Asuntotuotantolain nojalla voidaan asumisoikeusosakkeen tai useamman myös
48147: vuokra-asuntoina kokeiluluonteisesti lainoittaa asumisoikeusasunnossa asuva hankkisi. Osake
48148: asumisoikeusasuntoja". Hallitus on lisäksi ei tuottaisi kuitenkaan oikeutta hallita yhtiön
48149: 30.11.1989 pitämässään neuvottelussa talous- asumisoikeustalon asuinhuoneistoista määrät-
48150: 1990 vp. - HE n:o 59 5
48151:
48152: tyä huoneistoa. Yhtiössä voisi olla myös muun- teriö jopa välttämättömänä, jotta kuluttajat
48153: laisia kuin asumisoikeusosakkeita. Yhtiön toi- voisivat ottaa käyttöönsä asumisoikeusasumi-
48154: minta olisi valtakunnallista. sen ja ymmärtää tämän uuden asumisen hallin-
48155: Toisen perusmallin mukaan asumisoi- tamuodon heille asettamat velvollisuudet ja
48156: keustalon omistaisi sitä varten perustettava antamat oikeudet.
48157: yhtiö tai talot tulisivat jo olemassa olevan
48158: valtion lainoittamia vuokrataloja rakennutta-
48159: van yhteisön suoraan omistukseen. Asumisoi- 3. Asumisoikeusasuminen Ruot-
48160: keusasunnon osakkaalta ei edellytettäisi yhtiön sissa, Norjassa ja Tanskassa
48161: osakkeen omistamista eikä hänelle siihen oi-
48162: keutta myöskään annettaisi. Talot rakennettai- 3.1. Ruotsi
48163: siin alueyhtiöiden omistukseen, mutta konser-
48164: niyhteistyön puitteissa toiminta voisi olla valta- Ruotsin asumisoikeuslaki (bostadsrättslag)
48165: kunnallista. Myös sellainen toimintaidea on sisältää säännökset asumisoikeusyhdistyksistä.
48166: esitetty, että asumisoikeustaloa tai taloryhmää Erityisesti asumisoikeuteen viittaavat säännök-
48167: varten perustettaisiin aina oma yhtiönsä. Täl- set on laissa jaettu neljään jaksoon: alustavat
48168: löinkään ei asumisoikeusasukas voisi olla yh- määräykset, asumisoikeuden luovutus, asumis-
48169: tiössä osakkeenomistajana. oikeuden siirto sekä asumisoikeuden haltijan
48170: Molemmissa perusmalleissa asumisoikeus oikeudet ja velvollisuudet. Asumisoikeusyhdis-
48171: syntyisi asumisoikeussopimuksella asukkaan tysten toimintaa määräävät säännökset viittaa-
48172: rahasuoritusta vastaan. Molemmissa malleissa vat yleensä suoraan taloudellisista yhdistyksistä
48173: myös asuntolainoitettujen asumisoikeustalojen annetun lain säännöksiin. Asumisoikeusyhdis-
48174: omistajina voisi olla vain yhteisö tai säätiö, tyksiä koskevia säännöksiä on myös asumisoi-
48175: joka voisi saada asuntotuotantolain nojalla keusasetuksessa (1971 :486).
48176: asuntolainaa vuokratalon rakentamista varten. Laki taloudellisista yhdistyksistä ohjaa sekä
48177: Suunnitellut kohteet on tarkoitettu toteutetta- asumisoikeusyhdistysten että kooperatiivisten
48178: vaksi pääosin ns. yhtenäislainalla ja asumisoi- vuokraoikeusyhdistysten sääntöjen sisältöä.
48179: keusasuntoihin asukkailta perittävillä asumis- Lakia on huomattavassa määrin tarkistettu
48180: oikeusmaksuilla. Kaikki perisivät myös asumis- vuonna 1987. Se sisältää määräyksiä muun
48181: ajalta vastiketta asumisoikeusasunnon käytös- muassa yhdistysten perustamisesta, yhdistyk-
48182: tä. sen jäsenistä, jäsenmaksusta, yhdistyksen halli-
48183: Lain jatkovalmistelussa mainitut kaksi pe- tuksesta, tilintarkastuksesta, suoritustilasta ja
48184: rusmallia otettiin molemmat huomioon ja eh- yhdistyksen lakkauttamisesta.
48185: dotetut säännökset laadittiin siten, että molem- Asumisoikeuslain mukaan asumisoi-
48186: mat mallit voitaisiin toteuttaa. Asumisoi- keusyhdistysten päätarkoitus on luovuttaa
48187: keusasunnon haltijan asema pyrittiin laatimaan asunnot tai muut huoneistot käytettäviksi il-
48188: yhtäJäiseksi molemmissa toteutustavoissa niin man aikarajoitusta. Tällainen ajallisesti mää-
48189: suuressa määrin kuin se mallien peruserot huo- räämäiän käyttöoikeus voidaan lain mukaan
48190: mioon ottaen on mahdollista. luovuttaa vain asumisoikeusyhdistyksen jäse-
48191: Edellä mainitut kaksi perusmallia toteutu- nelle. Asumisoikeus tarkoittaa niiden oikeuk-
48192: vasta hallituksen esitysluonnoksesta kuultiin sien kokonaisuutta, jotka asumisoikeusyhdis-
48193: asumisoikeusasuntojen rakennuttamista suun- tyksen jäsenelle annetaan, kun asunto luovute-
48194: nittelevien lisäksi kunnallisia keskusjärjestöjä. taan hänelle tällaisin käyttöoikeuksin. Asumis-
48195: Lisäksi oikeusministeriö kommentoi suunnitel- oikeuden haltija ei siis omista asuntoaan.
48196: tua asumisoikeusjärjestelmää. Näiden lausun- Asumisoikeus tulee luovuttaa kirjallisesti.
48197: tojen pohjalta päädyttiin yhteen malliin, asu- Asumisoikeuden luovuttaa yhdistys ja uustuo-
48198: misoikeus syntyisi aina sopimuksella asumisoi- tannossa tämä tapahtuu tavallisesti hieman
48199: keusmaksun suorittamista vastaan. Osakemal- ennen muuttoa. Jäsenen tulee luovutusta var-
48200: lista siten luovuttiin. Jos asumisoikeuden halti- ten maksaa oma panoksensa (insats), mikä on
48201: jat kuitenkin hankkisivat lisäksi asumisoi- laissa määritelty perusmaksu (grundavgift), jo-
48202: keustalon omistavan yhtiön osakkeita, sille ei ka tulee ilmoittaa luovutusasiakirjassa.
48203: olisi estettä, mutta asumisoikeuden edellytyk- Rakentamisaikana maksetaan tuotantokus-
48204: seksi sitä ei voitaisi asettaa. Yhden mallin tannukset erityisellä lainalla, jota kutsutaan
48205: järjestelmää pidettiin parempana, oikeusminis- asuntoluotoksi. Kun rakennustyöt ovat vai-
48206: 6 1990 vp. - HE n:o 59
48207:
48208: miit, korvataan tämä rakennusaikainen laina Norske Boligbyggelags Landsforbundin
48209: pitkäaikaisilla kiinteistölainoilla. Tästä lainoi- (NBBL).
48210: tusperustasta tulee yksi prosentti peittää omal- NBBL on toisen maailmansodan jälkeen
48211: la panoksella, tavallisesti asukkailta kerätyillä kasvanut erittäin nopeasti ja on nykyisillä
48212: perusmaksuilla. Kun todelliset tuotantokustan- 738 000 jäsenellään yksi Norjan suurimmista
48213: nukset tavallisesti ylittävät lainoitusperustan, organisaatioista. NBBL:llä on kolme tasoa -
48214: nousee oma panos ja siten perusmaksut tavalli- keskusorganisaatio, boligbyggelaget (alueel-
48215: sesti suuremmiksi kuin, mitä yksi prosentti linen rakennuttajayhdistys) ja borettslaget
48216: lainoitusperustasta on. Perusmaksulla siis (asumisoikeusyhdistys).
48217: maksetaan se osa tuotantokustannuksista, jota Asumisoikeusyhdistysmuotoa ja alueellisia
48218: lainat eivät kata. rakennuttajayhdistyksiä säätelevät lait on an-
48219: Asumisoikeusyhdistyksissä asutaan omakus- nettu 4 päivänä helmikuuta 1960 ja niitä on
48220: tannusperiaatteella. Yhdistyksen hallitus vah- muutettu viimeksi 23 päivänä tammikuuta
48221: vistaa vuosittain tällä periaatteella vuosimak- 1988. Asunto-osakeyhtiömuotoa säätelee osin
48222: sut, joiden tulee peittää ydistyksen pääomakus- 4 päivänä kesäkuuta 1976 säädetty asunto-osa-
48223: tannukset, hoito- ja ylläpitokustannukset sekä keyhtiölaki, osin asumisoikeusyhdistyslaki.
48224: rahastoinnit. Vuosimaksu, joka vastaa vuok- Kun on kyse vuokrasuhteen säännöistä, täy-
48225: raa, peritään tavallisesti kuukausittain. dentää ylläolevia lakeja myös 16 päivänä kesä-
48226: Asumisoikeuden haltija, joka haluaa luovut- kuuta 1939 säädetty huoneenvuokralaki.
48227: taa huoneistonsa saa tehdä sen luovuttamalla Alueellinen rakennuttajyhdistys (boligbygge-
48228: asumisoikeuden ja nostamalla korvauksen asu- laget) on lainsäädännön mukaan yhdistys, jon-
48229: misoikeuden luovutuksesta. Asumisoikeus voi- ka pääasiallinen tehtävä on hankkia asuntoja
48230: daan siirtää myös perinnön ja pesänjaon yhtey- jäsenille. Yhdistys on avoin kaikille henkilöille,
48231: dessä ja myös lahjana. Asumisoikeuden halti- jotka toivovat saavansa asunnon yhdistyksen
48232: jalla on myös mahdollisuus luopua asumisoi- rakennuttamista taloista. He ilmoittautuvat
48233: keudesta ja vapautua velvollisuuksistaan yhdis- alueellisen rakennuttajyhdistyksen jäseniksi,
48234: tyksessä, jos hän ei löydä ostajaa. Luopuminen maksavat ilmoittautumismaksun, vuosimaksun
48235: voi tapahtua, kun on kulunut kaksi vuotta ja säästävät omaa panostaan.
48236: asumisoikeuden saamisesta. Luopujalla ei kui- Asuntoa tarjotaan erityisen jäseneksi liitty-
48237: tenkaan ole oikeutta saada korvausta asumisoi- misajankohtaan perustuvan janotusjärjestel-
48238: keudestaan tai mahdollisuutta saada takaisin män perusteella.
48239: kerran maksamaansa omaa panosta. Tällä on Asukkaan oma panos on Norjassa suhteelli-
48240: haluttu estää asumisoikeusyhdistyksen joutu- sen korkea, 40-50 OJo. Asukas maksaa asumis-
48241: minen selvitystilaan. Jos samaan aikaan olisi oikeusyhdistyksen lainan korot ja lyhennykset
48242: useita luopujia, vaarantaisi se muiden jäsenten vuokrassaan.
48243: etuja. Asumisoikeusyhdistys on lainsäädännön mu-
48244: kaan yhdistys, jonka tarkoituksena on hank-
48245: Lainsäädännössä ei enää ole säännöksiä luo- kia, rakennuttaa tai rakentaa asuintaloja sekä
48246: vutusarvosta, mikä merkitsee, että osapuolet vuokrata niissä olevia asuntoja osuudenomista-
48247: saavat keskenään sopia korvauksen. Asumisoi- jille, vain fyysiset henkilöt voivat olla yleensä
48248: keusyhdistykset saavat kuitenkin säännöissään
48249: osuuden omistajina. Asumisoikeusyhdistyksen
48250: rajoittaa luovutusarvoa.
48251: säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että
48252: valtio, kunta, alueellinen rakennuttajayhdistys
48253: tai muu yleishyödyllinen taho sekä työnantaja,
48254: 3.2 Norja joka käyttää asuntoa työsuhdeasuntona, voi
48255: omistaa asumisoikeusyhdistyksen osuuksista
48256: Norjan ensimmamen osuustoiminnallinen 10 OJo:iin saakka.
48257: asuntoyhteisö, Oslo Bolig- og Sparelag Osakkaan asumisoikeusyhdistykselle maksa-
48258: (OBOS), perustettiin vuonna 1929. Jäsenet maa osuusmaksua pidetään lainana yhteisölle.
48259: maksoivat pienen rekisteröitymismaksun ja Lainalle ei kuitenkaan makseta korkoa, sitä ei
48260: avasivat säästötilin, jonka varoja he myöhem- lyhennetä eikä sitä ole oikeutta saada takaisin.
48261: min saattoivat käyttää asunnon maksamiseen. Se voidaan kyllä myydä edelleen. Osakas myös
48262: OBOS ja 21 muuta asuntoyhdistystä perus- allekirjoittaa vuokrasopimuksen asumisoi-
48263: tivat vuonna 1946 kansallisen organisaation, keusyhdistyksen kanssa. Asumisoikeusyhdis-
48264: 1990 vp. - HE n:o 59 7
48265:
48266: tyksen ja osuudenomistajan välistä vuokraso- muodostaa yksittäisen ]asenen sijoituksen
48267: pimusta ei voi rajoittaa tietyksi ajanjaksoksi. asunto-osuuskuntayhdistykseen ja mikä mak-
48268: Asumisoikeusyhdistys voi sanoa sopimuksen setaan sisäänmuuton yhteydessä. Käytännössä
48269: irti vain, jos osakas on oleellisesti lyönyt vel- voidaan suurin osa omasta panoksesta lainata
48270: vollisuutensa laimin. Hän on tässä tapauksessa rahalaitoksesta.
48271: velvollinen luovuttamaan osuuden sille, jonka
48272: hallitus hyväksyy. Asunto-osuuskunnassa asutaan omakustan-
48273: Hallituksen tulee hyväksyä osuuden hankki- nusperiaatteen mukaisesti. Suurin osa kustan-
48274: nut henkilö. Järjestelyllä halutaan varmistaa, nuksista muodostuu kiinteistä menoista, kuten
48275: että siirto on lain ja sääntöjen mukainen. rakentamiseen otetun lainan lyhennyksistä,
48276: Julkinen hintasääntely ei koske yksityisiä omaisuusveroista ja muista julkisista maksuis-
48277: asumisoikeusyhdistyksiä. Alueelliseen raken- ta. Yksittäiset osakkaat voivat itse päättää
48278: nuttajayhdistykseen kuuluvissa asumisoi- osasta kustannuksia, kuten hoito- ja huoltome-
48279: keusyhdistyksissä on julkinen hintasääntely not ja rahastoimineo korjausrahastoon.
48280: vain seitsemässä kunnassa, ja tuolloinkin vain Asunto-osuuskunnat korostavat omakustan-
48281: seitsemänä vuotena rakennusten valmistumisen nusperiaatetta, turvallisuutta ja itsehallintoa.
48282: jälkeen. Julkista hintasääntelyä ei sovelleta
48283: näissäkään kunnissa, kun on kyse osuuden Osuuden hinta ei edelleenmyynnissä ole va-
48284: siirrosta lähisukulaisen kesken tai asunnon paa. Hinta tulee määrätä laissa säädettyjen
48285: vaihdosta. periaatteiden mukaan ja osuuskunnan hallituk-
48286: sen tulee vahvistaa se.
48287:
48288: 3.3. Tanska
48289:
48290: Tanskassa perustettiin ensimmäinen asunto- 4. Esityksen organisatoriset ja
48291: osuuskuntayhdistys vuonna 1912. Vuonna taloudelliset vaikutukset
48292: 1919 näitä yhdistyksiä oli eri puolilla maata jo
48293: 2 500. Yksityisiä asunto-osuuskuntayhdistyksiä
48294: perustettiin 1930-luvulta alkaen. Yksityiset Asumisoikeusasuntojen lainoittamisen aloit-
48295: asunto-osuuskunnat lisääntyivät olellisesti taminen ei aiheuttane lisätarvetta valtion tai
48296: 1950-luvun lopulla, kun yksityisessä omistuk- kuntien hallinnossa. Lain voimaantuloon liitty-
48297: sessa olleita vuokrataloja luovutettiin asukkai- vä ohjaus- ja koulutustehtävä on sitä vastoin
48298: den perustaman asunto-osuuskuntayhdistyksen melko huomattava, mutta se on tarkoitus hoi-
48299: omistukseen. taa nykyisin resurssein.
48300: Yksityisen asunto-osuuskuntayhdistyksen
48301: tarkoituksena on omistaa asuintalo ja hallita Asumisoikeustalojen asumiskustannukset
48302: sitä. Kaikkien osakkaiden tulee olla asunto- voisivat muodostua jonkin verran alhaisem-
48303: osuuskuntayhdistyksen jäseniä ja heidän tulee miksi kuin aravavuokrataloissa johtuen siitä,
48304: asua yhdistyksen omistamassa talossa. Osuus- että rakentamisen rahoittamiseksi hankittava
48305: kunnan osakkaat eli yhdistyksen jäsenet omis- oma pääoma olisi suurempi ja lainasta aiheutu-
48306: tavat kukin osuuden yhdistyksen omaisuudesta vat pääomakustannukset näin ollen alhaisem-
48307: ja heillä on käyttöoikeus talon tiettyihin asun- mat.
48308: toihin.
48309: Yksityisiä asunto-osuuskuntayhdistyksiä voi- Asunto-olojen kehittämisrahaston talouteen
48310: daan perustaa vapaasti ja ne voivat itse päät- asumisoikeustalojen lainoittamiselle verrattuna
48311: tää, millaisiksi niiden säännöt määritellään. siihen, että talot lainoitettaisiin vuokrataloina,
48312: Käytännössä suurin osa käyttää hyväkseen ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Asuntolai-
48313: asuntoministeriön laatimia mallisääntöjä. na olisi jälkimmäisissä kohteissa enintään viisi
48314: Näistä poikkeavia sääntöjä ei tarvitse hyväk- prosenttiyksikköä suurempi. On arvioitu, että
48315: syttää viranomaisilla. Yhdistykset eivät myös- alkuvaiheessa vuosittain voitaisiin lainoittaa
48316: kään ole juikisen valvonnan alaisia. 500-2000 asumisoikeusasuntoa. Tällöin vuo-
48317: Uuden yksityisen asunto-osuuskunnan osa- tuinen lainatarve olisi noin 10-40 miljoonaa
48318: kas maksaa omana panoksenaan 20 OJo asun- markkaa pienempi kuin vastaavasti vuokrata-
48319: non hankinta-arvosta, mikä sääntöjen mukaan lolainoissa.
48320: 8 1990 vp. HE n:o 59
48321:
48322: 5. Muita esitykseen vaikuttavia tusvoitto säädettäisiin verovapaaksi samoin
48323: seikkoja edellytyksin kuin oman asunnon luovutusvoit-
48324: to on nyt verovapaata.
48325: Verolainsäädännössä on useita säännöksiä,
48326: joissa myönnetään verohelpotuksia omistus- Asumisoikeuden hankkija sijoittaa talon ra-
48327: asumiselle. Asumisoikeusasumisessa on piirtei- kentamiseen pääomaa, joka voidaan rinnastaa
48328: tä sekä omistusasumisesta että vuokra-asumi- esimerkiksi osakkeenomistajan oman pääoman
48329: sesta. Yleistoteamuksena voidaan kuitenkin sijoitukseen. Voimassa olevien säännösten mu-
48330: esittää, että verolainsäädännön omistusasumis- kaan tällainen pääomansijoitus on kuitenkin
48331: ta koskevat säännökset eivät yleensä tulisi so- verovapaata vain silloin, kun kysymys on
48332: vellettaviksi asumisoikeusasuntoihin. Joiltakin osake- tai osuuspääoman sijoituksesta. Jos
48333: osin tällainen olisi kuitenkin perusteltua. Halli- asumisoikeuden saaminen perustuu yksin-
48334: tuksen tarkoituksena on erikseen antaa lakiesi- omaan asumisoikeussopimuksen tekemiseen,
48335: tys, jossa asumisoikeusasunnon hankkimiseksi luettaisiin asumisoikeusmaksu saajan verona-
48336: otetun velan korot rinnastettaisiin omistus- laiseksi tuloksi. Hallituksen tarkoituksena on
48337: asunnon hankkimiseksi otetun velan korkoi- antaa erikseen lakiesitys, jolla asumisoi-
48338: hin. Samoin asumisoikeusasunnon luovutuk- keusmaksu säädetään pääomansijoitukseen
48339: sesta indeksikorotuksen muodossa saatu luovu- rinnastettavaksi verovapaaksi suoritukseksi.
48340:
48341:
48342:
48343:
48344: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
48345:
48346:
48347: 1. Lakiehdotusten perustelut taan asumisoikeussopimus tuottaisi erityisen
48348: asumisoikeuden. Asumisoikeuden saajana voisi
48349: 1.1. Laki asumisoikeusasunnoista olla vain luonnollisia henkilöitä.
48350: Asumisoikeuden edellytykseksi tai asumisoi-
48351: 1 luku keuden perusteella ei voitaisi asettaa muuta
48352: Yleisiä säännöksiä kuin tässä laissa tarkoitettu maksuvelvollisuus.
48353: Muu sopimusehto olisi mitätön. Säännös siitä
48354: Yleistä. Luvussa määriteltäisiin lain sovelta- olisi pykälän 3 momentissa. Asumisoikeussopi-
48355: misen kannalta keskeisten käsitteiden sisältö. muksen osapuolten välillä voisi olla myös mui-
48356: Lisäksi lukuun sisältyisivät säännökset niistä ta sopimussuhteita ja niihin perustuvia maksu-
48357: edellytyksistä, joita asuntolainoitetun asumis- velvollisuuksia, mutta asumisoikeuden edelly-
48358: oikeustalon omistajille ja asumisoikeusasun- tykseksi tai sen perusteella ei tällaiseen sopi-
48359: non haitijoille yleisesti asetettaisiin. mussuhteeseen eikä maksuvelvollisuuteen voi-
48360: Asumisoikeuden tuottamista oikeuksista ja taisi velvoittaa.
48361: velvollisuuksista asumisoikeussopimuksen osa- Asumisoikeussopimuksessa todettaisiin asu-
48362: puolten tai heiltä oikeutensa johtaneitten välil- misoikeusmaksun määrä. Pykälän mukaan
48363: lä säädettäisiin tässä laissa. asumisoikeusmaksun lisäksi muita maksuvel-
48364: 1 §.Asumisoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentti vollisuuksia kuin käyttövastikkeen suorittami-
48365: sisältäisi asumisoikeuden, asumisoikeustalon ja nen ei, jollei tästä laista muuta johtuisi, voitai-
48366: asumisoikeusmaksun määrittelyt sekä käyttö- si asumisoikeuden haltijalle asettaa. Jos talon
48367: vastikkeen maksamisvelvoitteen. Asuntotuo- kunnon, hoidon tai peruskorjauksen vuoksi
48368: tantolain mukaisilla vuokratalojen rakentamis- olisi perittävä myös asumisoikeuden haitijoilta
48369: ta varten myönnettävillä niin sanotuilla yhte- asumisaikana uutta pääomasijoitusta, olisi sen
48370: näislainoilla on tarkoitus lainoittaa asumisoi- tapahduttava käyttövastikkeen perimisen yh-
48371: keustalojen rakentamista. Talon asumisoi- teydessä siihen sisältyen. Käyttövastikkeesta ja
48372: keusasuntoihin tulevat asukkaat osallistuisivat sen maksamisesta säädettäisiin lakiehdotuksen
48373: jo rakentamisvaiheessa talon rakentamisen ra- 4 luvussa.
48374: hoitukseen. Rahoitusosuus olisi kuitenkin var- 2 §. Asumisoikeussopimus. Pykälässä määri-
48375: sin pieni. Rahoitusosuuden suorittamista vas- teltäisiin asumisoikeussopimus. Sopimuksella
48376: 1990 vp. - HE n:o 59 9
48377:
48378: asumisoikeustalon omistaja luovuttaisi huo- jan puuttuva osa katettava joko omin tai
48379: neiston käytettäväksi asumisoikeuden saajan lainavaroin.
48380: vakinaisena asuntona. Sopimuksella voitaisiin 4 §. Asumisoikeuden haltijat. Valtioneuvos-
48381: luovuttaa myös muita tiloja asuinhuoneiston tolle uskottaisiin oikeus antaa määräyksiä asu-
48382: lisäksi asumisoikeuden saajan hallintaan. Sopi- misoikeuden haltijoiden valintaperusteista ja
48383: mus ja sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet valinnassa noudatettavasta menettelystä. Siten
48384: muistuttaisivat asuinhuoneiston vuokrasopi- asumisoikeuden saajan tulisi täyttää valtioneu-
48385: musta, mutta erojakin olisi. Tarkoituksena on voston asettamat edellytykset. Kunnan tulisi
48386: luoda uusi asuntojen hallintamuoto, jossa olisi valtioneuvoston asettamissa puitteissa hyväk-
48387: piirteitä sekä omistusasumisesta että vuokralla- syä asumisoikeuden haltijat eräitä lähinnä asu-
48388: asumisesta. Tätä hallintamuotoa säänneltäisiin misoikeuden luovutukseen tai sen siirtymiseen
48389: tässä laissa. perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojal-
48390: Asumisoikeussopimus olisi pykälän mukaan la koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta.
48391: aina tehtävä kirjallisesti. Sopimuksen tekoa
48392: helpotettaisiin vahvistamalla sitä varten sopi- Valintaperusteissa olisi otettava huomioon,
48393: muksen kaava ja saattamalla tarjolle myös että asumisoikeustaloihin olisi ainakin aluksi
48394: kaavan mukaisia lomakkeita. Sopimuksen kaa- hakijoita moninkertaisesti tarjolla olevien
48395: van vahvistaisi ympäristöministeriö. Säännös asuntojen määrään verrattuna ja että asumisoi-
48396: tästä olisi lakiehdotuksen 58 §:ssä. Sopimus keusasuminen olisi omistus- ja vuokra-asumi-
48397: olisi tehtävä kirjallisesti, jotta se sitoisi myös sen välimuoto ja sopisi asumismuotona erityi-
48398: asumisoikeuden haltijaa. sesti eri järjestelmien väliinputoajaryhmille.
48399: 3 §. Asumisoikeusmaksun määrä. Asunto- Tämän mukaisesti tarkoituksena on, että jär-
48400: tuotantolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että jestelmän ensimmäisinä käyttöönottovuosina
48401: asumisoikeustaloille myönnettävä laina olisi asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttäisiin il-
48402: enintään 90 prosenttia hankinta-arvosta. Tässä man tulorajoja alle 35-vuotiaat, mutta sitä
48403: pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että tule- vanhempien tulisi täyttää aravavuokrataloissa
48404: vilta asukkailta voitaisiin periä enintään mää- noudatettavat niin sanotut ylemmät tulorajat.
48405: rä, mikä tarvitaan asuntolainoituksen perus- Järjestelmä ei rajautuisi näin ollen vain nuo-
48406: tana olevan hankinta-arvo-osuuden rahoittami- riin, mutta ottaisi huomioon heidän erityisen
48407: seksi tarvittavien omien varojen ja otettavien vaikean asemansa väliinputoajina. Varallisuus-
48408: lainojen lisäksi. Laissa ei ehdoteta säädettäväk- raja sen sijaan on tarkoitus asettaa kaikille
48409: si kuinka suuri osuus hankinta-arvosta voidaan asumisoikeutta hakeville, koska ei olisi koh-
48410: käytännössä periä asumisoikeusmaksuina. Py- tuullista, että nekin, joilla jo on omistusasunto
48411: kälän 2 momentissa asetettaisiin kuitenkin asu- tai muutoin varallisuutta hankkia kohtuullinen
48412: misoikeusmaksuina kerättävien varojen enim-. asunto, voisivat saada asumisoikeusasuntoon
48413: mäismäärä. Lakiin ei ehdoteta otettavaksi sisältyvän yhteiskunnan tuen. Kuten yleisperus-
48414: säännöksiä siitä, miten asumisoikeusmaksut ja- teluissa on todettu, järjestelmää on tarkoitus
48415: kautuvat eri kokoisten huoneistojen osalle. kehittää avoimemmaksi siten, että jo muuta-
48416: Asia voidaan jättää asuntohallituksen lainoi- man vuoden kuluttua tulo- ja ikärajoista voi-
48417: tuspäätösten yhteydessä ratkaistavaksi. Tällöin daan luopua.
48418: voidaan ottaa myös kantaa jyvityksen käyt- Palvelujen löydettävyyden ja yhdenmukai-
48419: töön. suuden vuoksi on tarkoituksena, että asumisoi-
48420: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin perittä- keuden hakeminen keskitettäisiin kuntaan, jol-
48421: vien asumisoikeusmaksujen enimmäismääräs- la on tällaisesta toiminnasta hyvä kokemus.
48422: tä. Asumisoikeusmaksuina ei voitaisi periä Asumisoikeusasuntojen haku voitaisiin hoitaa
48423: enempää kuin 15 prosenttia asumisoikeustalon keskitetysti myös useamman kunnan yhteistyö-
48424: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- nä. Varsinkin, jos kunnat muodostavat yhtei-
48425: nan määräämisessä hyväksyttävästä hankinta- sen asuntomarkkina-alueen tai työssäkäynti-
48426: arvo-osuudesta. Keskimäärin asumisoi- alueen, olisi tulevien asukkaiden kannalta asu-
48427: keusmaksu olisi noin 10 OJo talon lainoitetta- misoikeusasuntojen yhteishaku erittäin perus-
48428: vasta hankinta-arvosta. Jos yhtenäislaina ja teltua. Hallitus katsoo, että tällaisissa tilanteis-
48429: asumisoikeusmaksut eivät riittäisi asuntolainoi- sa kuntien tulisi asumisoikeusasuntojen yhteis-
48430: tuksessahyväksyttävän hankinta-arvo-osuuden hakuun nimenomaisesti myös pyrkiä. Pääkau-
48431: rahoittamiseen, olisi asumisoikeustalon omista- punkiseutu muun muassa muodostaa tällaisen
48432:
48433: 2 300498D
48434: 10 1990 vp. - HE n:o 59
48435:
48436: alueen, jossa asumisoikeusasuntojen jako siten oikeusasunnot on tarkoitettu jatkuvasti asu-
48437: tulisi toteuttaa yhteishaun avulla. misoikeuden haltijoiden vakinaisiksi asunnoik-
48438: Asumisoikeuden haltijoiden valinnassa nou- si. Muista asumisoikeusjärjestelmän pysyvyyttä
48439: datettava menettely voitaisiin yksityiskohdil- koskevista seikoista säädettäisiin 11 luvussa.
48440: taan siltä osin, kuin sitä ei ole laissa tai Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden
48441: valtioneuvoston päätöksellä määritelty, jättää mukaan sopimusosapuolet saisivat asumisoi-
48442: kunnan ja asumisoikeustalon omistajan keske- keussopimuksessa määritellä oikeussuhteensa
48443: nään sovittavaksi. Kunta ja asumisoikeustalon yksityiskohdat, jollei laissa toisin säädettäisi.
48444: omistajat voisivat sopia asumisoikeuden halti- Kun asumisoikeuden haltijalle on tarkoitus
48445: joiden valinnan ajankohdasta. Asumisoikeu- antaa vähintään sama hallinnan suoja kuin
48446: den haltijoiden valinta ja asumisoikeussopi- mitä huoneenvuokrasuhteessa asuinhuoneiston
48447: musten teko ajoittunee aikaisintaan siihen vuokralaisella on, sisältäisi myös tämä laki
48448: ajankohtaan, jolloin on saatu tieto suunnitel- varsin monia pakottavia säännöksiä, joista so-
48449: lun asumisoikeustalon rakentamista varten pimuksin ei voitaisi asumisoikeuden haltijan
48450: myönnettävästä asuntolainasta. vahingoksi poiketa.
48451: Asumisoikeuden saajalta edellytettäisiin, että
48452: hän täyttää valtioneuvoston asettamat edelly-
48453: tykset asumisoikeuden saamiseksi. Tällaisten
48454: 2 luku
48455: hakijoiden kesken asumisoikeudet on tarkoitus
48456: jakaa hakemusten jättöajankohdan mukaisessa Talon omistajan velvollisuudet sopimus-
48457: järjestyksessä. Näin jaettaisiin sekä käyttöön suhteessa
48458: otettavat että vapautuvat asumisoikeusasun-
48459: not. Jos asumisoikeuden hakijoita on enem- Yleistä. Lukuun on sijoitettu huoneiston
48460: män kuin jaettavia asumisoikeuksia, otettaisiin kuntoa koskevat talon omistajan velvollisuu-
48461: sillä kertaa asumisoikeusasuntoa vaille jääneet den ja vastuun määrittävät säännökset. Lu-
48462: jonoon. Jos asumisoikeudet on julistettu haet- kuun on myös sijoitettu huoneiston puutteelli-
48463: tavaksi tiettyyn ajankohtaan mennessä, rat- suudesta aiheutuvat seuraamukset ja sopimus-
48464: kaistaisiin asumisoikeuden saanti ja asema jo- suhteen toiselle osapuolelle tästä puutteellisuu-
48465: nossa arvalla. Myöhemmin jätetyt hakemukset desta syntyviä oikeuksia koskevat säännökset.
48466: saisivat hakemuksen jättöajankohdan mukaan Kun asumisoikeussopimukseen perustuva sopi-
48467: määräytyvän aseman jonossa, sikäli kuin val- mussuhde on osapuolten välinen jatkuva oi-
48468: tioneuvoston päätöksessä asetetut valintakri- keussuhde, siinä tulee jatkuvasti esille kysymys
48469: teerit täyttyvät. osapuolten oikeista suorituksista.
48470: Kunnassa tai yhteishaunpiirissä olevat asu- Luvun säännöksiä laadittaessa on otettu
48471: misoikeusasunnot on tarkoitus jakaa jonossa huomioon, että asumisoikeuden haltija olisi
48472: oleville heidän järjestysnumeronsa mukaan. aina oikeutettu luovuttamaan ja viime kädessä
48473: Jos hakija kieltäytyisi hakemuksensa mukaises- lunastuttamaan asumisoikeutensa asumisoi-
48474: ta asunnosta useamman kerran, siirtyisi hän keustalon omistajalla. Sopimus siis pisimmil-
48475: jonon loppuun. Hakemukset olisi aika ajoin lään voisi sitoa häntä kolme kuukautta. Käyt-
48476: esimerkiksi kunnan kehotuksesta uudistettava tövastikkeen maksuvelvollisuus lakkaisi vii-
48477: jonoaseman säilyttämiseksi ja hakijan tarpeita meistään tällöin, jos huoneiston hallinta on jo
48478: vastaavan hakemuksen saamiseksi kuntaan. päättynyt. Esteitä sille, että sopimuksesta luo-
48479: 5 §. Säännösten pysyvyys ja pakottavuus. vutaan jo ennen huoneiston hallinnan sovittua
48480: Tämän lain säännöksiä olisi sovellettava asu- alkua, ei myöskään olisi. Huoneiston käyttä-
48481: misoikeustalon rakentamista varten asuntotuo- misestä voitaisiin myös luopua jo ennen hallin-
48482: tantolain 6 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla taoikeuden päättymistä.
48483: myönnetyn asuntolainan takaisinmaksamisesta Huoneiston kuntoa koskevia säännöksiä on
48484: riippumatta. Selvyyden vuoksi nimenomainen myös terveydenhoitolain (469/65) 16 §:ssä ja
48485: säännös tästä ehdotetaan otettavaksi pykälän 1 rakennuslain (370/58) 124 §:ssä. Asumisoikeu-
48486: momenttiin. Maksetaanko asuntolaina takaisin den haltija voi vaatia näiden säännösten edel-
48487: ennen aikojaan tai laina-ajan puitteissa, ei lyttämää kuntoa kuitenkin vain välillisesti,
48488: vaikuttaisi asiaan. Lainan takaisinmaksun jäl- kääntymällä valvontaviranomaisen puoleen.
48489: keenkin olisi siten voimassa, mitä tässä laissa Tämän vuoksi on tässä laissa oltava säännök-
48490: säädetään. Tämä on tarpeen, koska asumis- set, joissa määritellään asumisoikeussopimuk-
48491: 1990 vp. - HE n:o 59 11
48492:
48493: sen osapuolten velvollisuudet huolehtia huo- misoikeuden haltijan yksinomaiseen käyttöön
48494: neiston kunnosta. on luovutettu esimerkiksi varasto- ja kylmäsäi-
48495: Terveydenhoitolain ja rakennuslain maini- lytystiloja, asumisoikeustalon omistajan tulisi
48496: tuista säännöksistä seuraa, että asumisoi- pitää myös nämä tilat asumisoikeuden haltijan
48497: keussopimuksen osapuolet voisivat sopia vain saatavilla asianmukaisessa kunnossa.
48498: näiden säännösten edellyttämää paremmasta 8 §. Käyttövastikkeen alentaminen huoneis-
48499: huoneiston kunnosta. ton puutteiden vuoksi. Pykälässä säädettäisiin
48500: 6 §. Huoneiston luovutus asumisoikeuden huoneiston käyttöönsaannin viivästymisen ja
48501: haltijan hallintaan. Pykälän mukaan asumisoi- huoneiston kunnon puutteellisuuden vaikutuk-
48502: keuden haltijalla olisi oikeus saada huoneisto sesta käyttövastikkeen määrään.
48503: hallintaansa sinä päivänä, kuin se asumisoi- Asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus saada
48504: keussopimuksen mukaan on sovittu tapahtu- vapautus käyttövastikkeen maksamisesta tai
48505: vaksi. Asumisoikeuden haltijan asiana sitten kohtuullinen alennus käyttövastikkeen mää-
48506: on, ottaako hän huoneiston hallintaansa sovit- rään siltä ajalta, jona huoneistoa ei sen hallin-
48507: tuna päivänä. Käyttövastikkeen maksuvelvolli- nan viivästymisen johdosta tai kunnon puut-
48508: suus myös alkaisi tästä ajankohdasta, jos muu- teellisuuden vuoksi ole voitu käyttää. Sama
48509: ta ei ole sovittu ja jos huoneisto on ollut koskisi myös sitä tilannetta, että huoneisto
48510: asumisoikeuden haltijan saatavana tänä aika- muuten on ollut puutteellinen. Tällaista oikeut-
48511: na. ta ei kuitenkaan olisi, jos asumisoikeuden hal-
48512: Huoneiston hallinnan luovutuksen viivästy- tija on vastuussa viivästymisestä tai puutteelli-
48513: misestä mahdollisesti aiheutuneen vahingon suudesta.
48514: korvaamisesta säädettäisiin lakiehdotuksen 9 Jos huoneiston puutteellisuus olisi syntynyt
48515: §:ssä. vasta huoneiston hallinta-aikana, asumisoikeu-
48516: 7 §. Huoneiston kunto ja kunnossapito. Py- den haltijalla ei olisi säännöksessä tarkoitettua
48517: kälän 1 momentissa säädettäisiin millaisessa oikeutta aikaisemmasta ajankohdasta kuin sii-
48518: kunnossa huoneisto on annettava asumisoikeu- tä, jolloin talon omistaja on saanut tiedon
48519: den haltijan käytettäväksi. Perusteet, joiden puutteellisuudesta. Talon omistajana on oikeus
48520: mukaan huoneiston kuntoa arvosteltaisiin oli- ja velvollisuus korjata puutteellisuus viipymät-
48521: sivat sopimuksen sisältö, huoneiston ikä, pai- tä, joten oikeus käyttövastikkeen maksamises-
48522: kalliset asunto-olosuhteet sekä muut seikat. ta vapautumiseen tai sen alentamiseen syntyisi
48523: Huomioitavia paikallisia olosuhteita siten olisi- vasta, kun omistaja on saanut siitä tiedon.
48524: vat esimerkiksi paikkakunnan huoneistokanta Huoneistohan ei enää ole hänen hallinnassaan.
48525: yleensä, huoneiston sijainti, ympäristön laatu, Huoneiston hallinnan luovutusajankohtaa
48526: liikenneyhteydet ja palvelut. Huoneiston kun- tai kuntoa koskeva puutteellisuus, joka on
48527: non olisi säännöksen mukaan oltava sellainen, ollut hallinta-oikeuden alkamisajankohdasta
48528: jota asumisoikeuden haltija kohtuudella voi lukien, oikeuttaisi sitävastoin käyttövastikkeen
48529: vaatia. maksamisesta vapautumiseen tai käyttövastik-
48530: Huoneiston käyttötarkoitus eli se, onko ky- keen alentamiseen sopimussuhteen alusta al-
48531: seessä asuintila, varasto, autotalli tai jokin kaen. Siten asumisoikeustalon omistajan vas-
48532: muu asumisoikeussopimuksessa tarkoitettu tuuta huoneiston sopimuksenmukaisesta kun-
48533: asumisoikeuden haltijan hallintaan luovutettu nosta korostettaisiin myös tällä säännöksellä.
48534: tila, vaikuttaa siihen, mitä asumisoikeuden hal- Asumisoikeustalon omistajan vajaa suoritus ei
48535: tija voi kohtuudella vaatia. Asumisoikeuden oikeuttaisi perimään täyttä käyttövastiketta.
48536: haltijan henkilökohtainen käsitys huoneiston 9 §. Vahingonkorvaus. Huoneiston puutteel-
48537: kunnosta ei ole määräävä, vaan arvostelussa lisesta kunnosta tai sen käyttöön saamisen
48538: on lähdettävä siitä, mitä yleensä on huoneiston viivästymisestä saattaa aiheutua asumisoikeu-
48539: kunnoita voitava edellyttää ottaen huomioon den haltijalle myös vahinkoa. Asumisoi-
48540: myös sopimuksen sisältö huoneiston kunnon keustalon omistajan, jonka olisi tullut huoleh-
48541: osalta. tia, ettei näin pääse tapahtumaan, olisi sään-
48542: Asumisoikeuden haltijan tulisi 2 momentin nöksen mukaan velvollinen korvaamaan asu-
48543: mukaan myös sopimussuhteen aikana pitää misoikeuden haltijalle aiheutuneen vahingon.
48544: huoneisto siinä kunnossa, joka sillä lain mu- Omistaja kuitenkin vapahtuisi korvausvelvolli-
48545: kaan olisi oltava huoneiston hallintaoikeuden suudesta, jos hän pystyy osoittamaan, ettei
48546: alkaessa. Jos asumisoikeusasunnon lisäksi asu- huoneiston puutteellinen kunto tai käyttöön
48547: 12 1990 vp. - HE n:o 59
48548:
48549: saamisen viivästyminen eikä vahinko ole aiheu- olisi välttämätöntä. Tavanomaisia kunnostus-
48550: tunut omistajan laiminlyönnistä tai muusta töitä voitaisiin siten varsin laajalti tehdä, jos
48551: huolimattomuudesta. pykälän 3 ja 4 momentista ei muuta johtuisi.
48552: 10 §. Huoneiston tuhoutuminen tai sen käy- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä
48553: tön kieltäminen. Sopimuksen lakkaaminen py- kunnostus- ja muutostöistä, joihin vaadittaisiin
48554: kälässä tarkoitetulla perusteella merkitsee sitä, aina talon omistajan lupa ennen töiden aloitta-
48555: että asumisoikeustalon omistajan velvollisuus mista. Momentin mukaan tällaisia olisivat toi-
48556: pitää huoneisto asumisoikeuden haltijan käy- menpiteet, jotka saattaisivat vahingoittaa ra-
48557: tettävänä ja asumisoikeuden haltijan velvolli- kennusta tai aiheuttaa muuta haittaa talon
48558: suus maksaa käyttövastiketta välittömästi omistajalle taikka muun huoneiston tai tilan
48559: päättyvät. Viranomaisen päätöksen johdosta haltijalle (1 kohta). Toimenpiteet, jotka saat-
48560: sopimus taas lakkaisi silloin, kun kielto käyt- taisivat vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, taloon
48561: tää huoneistoa asumisoikeussopimuksessa edel- asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaa-
48562: lytettyyn tarkoitukseen on täytäntöönpanokel- viin johtoihin tai ilmastointijärjestelmään (2
48563: poinen. kohta), olisivat myös lupamenettelyn piirissä.
48564: Pykälän 2 momentissa on säännös vahingon- Kunnossapitotyö, josta asumisoikeuden haltija
48565: korvauksesta siinä tapauksessa, että huoneis- haluaisi 12 §:n nojalla korvausta talon omista-
48566: ton tuhoutuminen tai sen käytön kieltäminen jalta edellyttäisi myös talon omistajan ennalta
48567: aiheutuu asumisoikeustalon omistajan viaksi annettua lupaa (3 kohta). Kaikki nämä kohdat
48568: luettavasta menettelystä. Sen sijaan käyttövas- sisältäisivät toimenpiteitä, jotka saattavat vaa-
48569: tikkeen maksamisesta vapautuminen perustuisi rantaa paitsi talon omistajan myös muiden
48570: jo siihen, että sopimus näissäkin tapauksissa 1 asumisoikeuden tai muun oikeuden haltijan
48571: momentin mukaan lakkaa. Asumisoikeuden etua talossa.
48572: haltijan oikeus vahingonkorvaukseen käsittäisi
48573: Kun kaikilla asumisoikeuden haltijoilla olisi
48574: myös ne ylimääräiset kustannukset, jotka hä-
48575: oikeus vaatia huoneistolta 7 §:ssä tarkoitettua
48576: nelle aiheutuivat uuden asunnon hankkimises-
48577: kuntoa ja asumisoikeustalon omistajana olisi
48578: ta.
48579: velvollisuus se pitää ja tarvittaessa kunnostaa
48580: huoneisto ja kun kunnossapitotyöt maksettai-
48581: siin omakustannusperiaatteen mukaan määräy-
48582: 3 luku
48583: tyvillä käyttövastikkeilla, olisi myös muiden
48584: Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvolli- asumisoikeudenhaltijoiden intressissä se, suori-
48585: suudet huoneistoa käytettäessä tetaanko joillekin kunnostustöistä erityistä
48586: korvausta. Muutostöistä voitaisiin sen sijaan
48587: Yleistä. Luvun säännökset määrittelisivät
48588: saada korvausta vain luovutuksen yhteydessä,
48589: asumisoikeuden haltijan oikeudet kunnossa-
48590: jos muutoksia on myös pidettävä huoneiston
48591: pito- ja muutostöihin sekä oikeuden saada
48592: kuntoa tai varustetasoa parantavina.
48593: kunnossapitotöistä korvausta. Luvussa sään-
48594: neitäisiin myös se, milloin talon omistajan on Pykälän 4 momentin säännöksessä korostet-
48595: sallittua päästä huoneistoon. Asumisoikeuden taisiin seikkaa, joka muutoinkin on omistaja-
48596: haltijan vastuu samoin kuin hänen ilmoitusvel- asemasta johtuva. Selvyyden vuoksi säädettäi-
48597: vollisuutensa huoneistoa kohdanneesta vahin- siin, että omistajana olisi oikeus valvoa, että
48598: gosta säänneltäisiin myös tässä luvussa. huoneiston kunnossapito- tai muutostyö teh-
48599: 11 §. Asumisoikeuden haltijan oikeus kun- dään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän
48600: nossapito- ja muutostöihin. Pykälässä säädet- rakennustavan mukaisesti.
48601: täisiin siitä, mitä kunnossapito- ja muutostöitä 12 §. Asumisoikeuden haltijan oikeus kor-
48602: asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus asumisoi- vaukseen kunnossapitotöistä. Jos huoneiston
48603: keussopimuksen nojalla hallitsemissaan tilois- kunnossapitotyöt ovat olleet tarpeellisia ja nii-
48604: sa, asumisoikeusasunnossa ja muissa mahdolli- hin on saatu talon omistajan suostumus, asu-
48605: sissa tiloissa tehdä. misoikeuden haltija olisi pykälän mukaan oi-
48606: Pykälän 2 momentissa asetettaisiin velvolli- keutettu saamaan niistä kohtuullisen korvauk-
48607: suus ennalta ilmoittaa talon omistajalle merki- sen talon omistajalta. Huoneiston 7 §:ssä tar-
48608: tykseltään olennaisesta kunnossapito- ja muu- koitetun kunnon säilyminen kuuluu talon
48609: tostyöstä. Myös muista kunnossapito- ja muu- omistajalle. Asumisoikeuden haltijan kunnos-
48610: tostöistä voitaisiin ilmoitus tehdä, mutta se ei sapitotyöt hyödyttäisivät hänen itsensä lisäksi
48611: 1990 vp. - HE n:o 59 13
48612:
48613: myös asumisoikeustalon omistajaa, jos niistä ei Säännökset tästä olisivat pykälän 1 momentis-
48614: suoritettaisi korvausta. sa.
48615: 13 §. Talon omistajan pääsy huoneistoon. Asumisoikeuden haltija olisi velvollinen kor-
48616: Asumisoikeustalon omistajalla olisi oikeus vaamaan asumisoikeustalon omistajalle vahin-
48617: päästä huoneistoon, milloin se on tarpeellista gon, jonka hän tahallisesti taikka laiminlyön-
48618: huoneiston hoidon, kunnon ja muutostyön nillään tai muulla huolimattomuudenaan ai-
48619: silmälläpidon tai omistajalle kuuluvan kunnos- heuttaa huoneistolle. Jolla on toisen omaisuut-
48620: sapitovelvollisuuden täyttämisen vuoksi. ta hallinnassaan, olisi yleisten todistustaakkaa
48621: Käynti huoneistossa tulisi tapahtua asumi- koskevien periaatteiden mukaan näytettävä, et-
48622: soikeuden haltijalle sopivana aikana. Huoneis- tei omaisuuden vahingoittuminen ole aiheutu-
48623: toon ei yleensä siten voisi mennä ilmoittamatta nut hänen tuottamuksestaan. Näyttövelvolli-
48624: asiasta etukäteen ja saamatta suostumusta. suus tämän mukaan olisi ensisijassa asumisoi-
48625: Toisaalta asumisoikeuden haltija ei voisi perus- keusasunnon haltijalla. Hänen olisi näytettävä,
48626: teettomasti kieltäytyä päästämästä omistajan ettei hän ole huoneistoa hoitaessaan menetellyt
48627: edustajia huoneistoon. Kieltäytyminen saattaa huolimattomasti taikka laiminlyönnillään ai-
48628: aiheuttaa asumisoikeuden haltijalle velvollisuu- heuttanut vahinkoa. Huoneiston tosiasiallisella
48629: den korvata menettelystään omistajalle aiheu- haltijalla on yleensä paremmat mahdollisuudet
48630: tunut vahinko. esittää asiasta näyttöä kuin huoneiston omista-
48631: jana. Edellä sanottu todistustaakan jakoperi-
48632: Kiireellisissä tapauksissa, kuten putkivuodon aate koskee huoneistolle aiheutuneita sellaisia
48633: tai tulipalon sattuessa, oikeuttavat jo yleiset vahinkoja, jotka voidaan olettaa syntyneen
48634: pakkotilaa koskevat säännökset tunkeutumaan huoneistolle asumisaikaisesta käytöstä. Jos va-
48635: huoneistoon ilman lupaakin. On lisäksi eräitä hinko on sen laatuinen, että sen voidaan olet-
48636: muitakin tilanteita, joissa omistajan tulisi voi- taa aiheutuneen jo aikaisemmin, esimerkiksi
48637: da päästä huoneistoon suorittamaan korjaus- talon rakentamisvaiheessa tehty virhe havai-
48638: työtä, vaikkei ajankohta olisi huoneiston halti- taan vasta asumisaikana, ei asumisoikeusasun-
48639: jalle sopiva. Kun rakennuksessa tehdään esi- non haltija vastaa tällaisesta vahingosta, vaik-
48640: merkiksi sellaista asennustyötä, jota tehtäessä kei hän pystyisi osoittamaan vahingon syntyta-
48641: on samanaikaisesti oltava useissa huoneistois- paa tai osattomuuttaan sen syntymiseen. Sään-
48642: sa, on päästävä kaikkiin huoneistoihin siitä nökset asumisoikeuden haltijan velvollisuudes-
48643: riippumatta, onko ajankohdasta sovittu tai ta korvata huoneistolle aiheuttamansa vahin-
48644: sopiiko se. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ko, olisivat myös pykälän 1 momentissa.
48645: pääsy huoneistoon olisi sallittava, kun se on Asumisoikeuden haltijan vastuusta huoneis-
48646: toimenpiteen kiireellisyyden tai työn laadun ton vahingoittumisesta, jonka on aiheuttanut
48647: vuoksi tarpeellista. Tällaisessakin tilanteessa toinen henkilö, säädettäisiin pykälän 2 momen-
48648: työn laadusta ja suoritusajankohdasta yleensä tissa. Vastuu olisi ankara, mutta se tekisi
48649: tiedotetaan etukäteen kaikille talon asukkaille, mahdolliseksi asumisoikeuden haltijalle huo-
48650: jos se vain on mahdollista. Hätätyö on tietysti neiston laajan käyttöoikeuden, josta on säädet-
48651: tehtävä heti. ty 3 ja 6 luvussa.
48652: Asumisoikeustalon omistajan tämän pykälän Asumisoikeuden haltija vastaisi toisen henki-
48653: mukaista oikeutta päästä huoneistoon ehdote- lön aiheuttamasta sellaisesta vahingosta, jonka
48654: taan tehostettavan oikeudella saada virka-apua huoneistossa hänen luvallaan oleskeleva henki-
48655: poliisiviranomaiselta tai ulosoton haltijalta, jos lö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai
48656: omistajalta kielletään pääsy. Säännös tästä oli- muulla huolimattomuudenaan aiheuttanut
48657: si ehdotuksen 57 §:ssä. huoneistolle. Vastuu olisi tässä tapauksessa
48658: 14 §. Asumisoikeuden haltijan vastuu huo- omasta tuottamuksesta riippumatonta niin sa-
48659: neiston vahingoittumisesta. Asumisoikeuden nottua isännänvastuuta huoneiston omistajaan
48660: haltijan vastuu huoneistolle aiheutuneista va- nähden. Säännöksen mukaan asumisoi-
48661: hingoista ehdotetaan samaksi kuin mitä se keusasunnon haltija vastaisi myös hänen lu-
48662: huoneenvuokrasuhteessa vuokralaisella on. kuunsa toimivan henkilön aiheuttamasta va-
48663: Asumisoikeusasunnon haltija ei myöskään olisi hingosta. Esimerkiksi, jos asumisoikeusasun-
48664: vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumi- non haltijan toimeksiannosta itsenäinen yrittä-
48665: sesta, kun huoneistoa käytetään asumisoi- jä tai hänen työntekijänsä suorittaa korjaustöi-
48666: keussopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. tä huoneistossa, vastaisi asumisoikeusasunnon
48667: 14 1990 vp. - HE n:o 59
48668:
48669: haltija huoneistolle aiheutuneista vahingoista liseksi myös kohtuullistaa asumisoikeuden hal-
48670: omistajalle. Myös itsenäinen yrittäjä olisi omis- tijan vahingonkorvausvelvollisuutta. Vastaava
48671: tajalle vahingosta vastuussa ja omistaja voisi vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelun
48672: hakea korvauksensa vahingosta myös suoraan mahdollistava säännös koskee huoneenvuokra-
48673: yrittäjältä. Jos asumisoikeusasunnon haltija on lain mukaan vuokralaisen korvausvelvollisuut-
48674: korvannut vahingon, olisi hänellä puolestaan ta huoneistolle aiheutuneista vahingoista, jois-
48675: oikeus hakea korvausta itsenäiseltä yrittäjältä. ta vuokralainen muutoin vastaisi.
48676: Vastuun asettaminen tässä tapauksessa myös Säännökset asumisoikeuden haltijan vahin-
48677: asumisoikeusasunnon haltijalle perustuu sii- gonkorvausvelvollisuuden kohtuullistamisesta
48678: hen, että hän on vastuussa huoneiston käyttä- olisivat pykälän 4 momentissa.
48679: misestä. Se, että vahingonkorvauslain (412/74) Vahingonkorvausvelvollisuuden kohtuullis-
48680: mukaan vastuun kantajia on asumisoi- taminen ei vaikuttaisi tämän lakiehdotuksen
48681: keusasunnon haltijan lisäksi myös muita, ei 36 §:n mukaisen asumisoikeustalon omistajan
48682: vaikuttaisi asumisoikeuden haltijan vastuu- sopimuksen purkamisoikeuteen. Lakiehdotuk-
48683: seen. sen 42 §:ssä tarkoitettua vakuutta ei sitävastoin
48684: Henkilöitä, joiden menettelystä asumisoi- voitaisi käyttää muuta kuin niiden vahinkojen
48685: keuden haltija olisi säännöksen mukaan vas- korvaamiseen, jotka asumisoikeuden haltija on
48686: tuussa, olisivat myös asumisoikeusasunnon velvollinen korvaamaan.
48687: haltijan työntekijät, hänen kotiväkensä, koko
48688: huoneiston tai vain osan siitä vuokrannut Pykälän säännökset olisivat lakiehdotuksen
48689: vuokralainen. 5 §:n säännös huomioon ottaen sikäli pakotta-
48690: Asumisoikeuden haltijan luvalla huoneistos- via, ettei asumisoikeuden haltijan vastuuta
48691: sa oleskelevana ei kuitenkaan pidettäisi henki- huoneistolle aiheutetusta vahingosta voida so-
48692: löä, joka huoneiston omistajan toimesta tai pia ankarammaksi kuin pykälässä säädetään.
48693: omistajan lukuun suorittaa töitä tässä huoneis- 15 §. Asumisoikeuden haltijan ilmoitusvel-
48694: tossa. Tällaisen henkilön huoneistolle aiheutta- vollisuus. Asumisoikeuden haltijan olisi pykä-
48695: masta vahingosta asumisoikeuden haltija ei län 1 momentin mukaan ilmoitettava asumisoi-
48696: säännöksen mukaan vastaisi. Asiaan ei vaikut- keustalon omistajalle huoneiston vahingoittu-
48697: taisi se, että työn suorittaja on huoneistossa misesta tai puutteellisuudesta. Velvollisuus il-
48698: asumisoikeuden haltijan luvalla ja hänen sopi- moittaa vahingosta alkaisi vasta silloin, kun
48699: vaksi katsomana aikana. Asumisoikeuden hal- asumisoikeuden haltija on saanut tiedon vahin-
48700: tija on velvollinen sallimaan tällaisen henkilön gon syntymisestä. Ilmoitus olisi tehtävä viipy-
48701: oleskelun huoneistossa. Säännökset myös tästä mättä. Ilmoituksen tekemistä ei saisi siten ai-
48702: olisivat pykälän 2 momentissa. heettomasti lykätä. Jos korjaus vahingon suu-
48703: Asumisoikeussopimuksensa johdosta asu- renemisen estämiseksi olisi tehtävä viipymättä,
48704: misoikeuden haltija saanee yleensä käyttää olisi ilmoitus vahingosta tehtävä heti. Vain
48705: myös talon asukkaille varattuja yhteisiä tiloja ylivoimainen este saisi enää tällöin lykätä il-
48706: ja laitteita joko korvauksetta tai eri korvauk- moituksen tekemisen. Säännökset tästä olisivat
48707: sesta. Talon asukkaiden keskinäisten suhteitten pykälän 1 momentissa.
48708: ja järjestyksenpidon vuoksi ehdotetaan, että Asumisoikeuden haltijan olisi ilmoitettava
48709: myös näitä tiloja ja laitteita käytetään saman asumisoikeustalon omistajalle huoneiston jää-
48710: vastuun ja korvausvelvollisuuden alaisena kuin misestä käyttämättä pitkäksi aikaa sekä varat-
48711: itse huoneistoa. Säännös tästä olisi pykälän 3 tava omistajalle pääsy huoneistoon tänä aika-
48712: momentissa. na. Jos asumisoikeuden haltija on tällaisen
48713: Vahingonkorvausoikeuteen kuuluu nykyisin ilmoituksen tehnyt ja varannut omistajalle pää-
48714: yleisesti kohtuullistamisäännöksiä, joiden mu- symahdollisuuden huoneistoon, riski huoneis-
48715: kaan vahingonkorvausta voidaan sovitella ot- ton vahingoittumisesta siirtyisi omistajalle asu-
48716: taen huomioon vahinkoon johtaneet syyt, va- misoikeuden haltijan poissaoloajaksi. Jos huo-
48717: hingon aiheuttaneen mahdollisuudet ennakoida neisto sitten on asumisoikeuden haltijan poissa
48718: ja estää vahingon syntyminen. Myös olemassa ollessa vahingoittunut, riittää, jos asumisoi-
48719: olevat vakuutukset ja vakuutusmahdollisuudet keuden haltija palattuaan ja vahingon havait-
48720: otetaan yhä useammin huomioon vahingon- tuaan menettelee 1 momentissa mainitulla ta-
48721: korvausvastuuseen vaikuttavina tekijöinä. Näi- valla. Säännökset näistä velvollisuuksista olisi-
48722: den periaatteiden mukaan ehdotetaan mahdol- vat pykälän 2 momentissa.
48723: 1990 vp. - HE n:o 59 15
48724:
48725: Asumisoikeuden haltija, joka laiminlyö py- aatteen pohjalta. Säännökset tästä perussään-
48726: kälän 1 ja 2 momentissa hänelle asetetun vel- nöstä olisivat pykälän 2 momentissa.
48727: vollisuuden, vastaisi tästä laiminlyönnistään Pykälän 3 momentissa säädettäisiin käyttö-
48728: omistajalle aiheutuneesta mahdollisesti lisäva- vastikkeiden jakautumisesta huoneistojen kes-
48729: hingosta. Säännös tästä olisi pykälän 3 mo- ken. Käyttövastikkeiden tulisi jakautua huo-
48730: mentissa. neistojen kesken kohtuullisella tavalla. Sään-
48731: Asumisoikeuden haltijan huoneistoa koske- nöksessä ehdotetaan lisäksi käyttövastikkeiden
48732: vaa ilmoittamisvelvollisuutta ei voitaisi lakieh- määräytymisessä noudatettavaksi sekä huo-
48733: dotuksen 5 §:n säännös huomioon ottaen sopia neenvuokrasuhteissa että asunto-osakeyhtiöissä
48734: laajemmaksi kuin, mitä se pykälässä olisi sää- jo vallitsevaa käytäntöä. Erilaisia menoeriä
48735: detty. varten voitaisiin siten asumisoikeussopimukses-
48736: sa sopia käytettäväksi eri maksuperusteita. Eri-
48737: laisten maksuperusteiden vahvistamisella eri
48738: 4 luku menoeriä varten olisi mahdollista päästä sii-
48739: hen, että vastuu asumisoikeustalon omistajalle
48740: Käyttövastike ja sen maksaminen syntyvistä menoista jakautuisi asumisoikeuden
48741: haltijoiden kesken mahdollisimman oikeuden-
48742: Yleistä. Asumisoikeusasunnon ja asumisoi- mukaisesti.
48743: keussopimuksen nojalla hallintaan saatujen Momentissa tarkoitettuja menoeriä voisivat
48744: muiden tilojen käytöstä asumisoikeuden haltija olla esimerkiksi kiinteistön kunnossapidon vaa-
48745: olisi velvollinen suorittamaan sopimusosapuo- timat tavanomaiset hoitokulut sekä käyttöve-
48746: lelleen, joka asumispalvelut tuottaa, vastiketta, den hankinnasta aiheutuvat menot. Erilaisina
48747: mutta muuta maksuvelvollisuutta asumisoikeu- määräytymisperusteina saattaisivat tulla kysy-
48748: den haltijalle ei asumisoikeusasunnon ja mah- mykseen huoneiston pinta-ala, huoneistossa
48749: dollisten muiden tilojen hallinta-ajalta lakieh- asuvien henkilöiden lukumäärä taikka hyödyk-
48750: dotuksen 1 §:n mukaan voitaisi asettaa. Vasti- keen kulutus. Lämpimän veden käytöstä voi-
48751: ketta nimitettäisiin asumisoikeusasunnon käyt- taisiin sopia perittäväksi muusta käyttövastik-
48752: tövastikkeeksi. Käyttövastike suoritettaisiin ai- keesta erillinen korvaus huoneistossa asuvien
48753: na rahana. Luvun säännökset koskisivat käyt- henkilöiden lukumäärän tai mitatun kulutuk-
48754: tövastikkeen määrää, sen kohtuullisuutta ja sen perusteella. Talon hoitomenot voitaisiin
48755: maksamisajankohtaa sekä maksutapoja. Lu- myös jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin
48756: vun säännöksillä pyritään siihen, että asumisoi- ja sopia eri maksuperusteet. Muuttuvien kulu-
48757: keusasunnoista perittävät käyttövastikkeet oli- jen osalta korvaus voitaisiin periä esimerkiksi
48758: sivat jo käyttöoikeuden alkaessa ja myös asu- huoneistossa kulloinkin asuvien henkilöiden lu-
48759: misaikana siinä määrin kohtuullisia, ettei nii- kumäärän perusteella. Tilojen erilainen käyttö-
48760: hin olisi tarvetta viranomaistoimin puuttua. tarkoitus luonnollisesti myös pitäisi voida ottaa
48761: Asiasisällöltään lukuun ehdotetut säännök- huomioon käyttövastikkeen suuruutta määrät-
48762: set käyttövastikkeen maksamisesta vastaavat täessä. Asumiseen ja muuhun tarkoitukseen
48763: huoneenvuokralain vuokran maksamisesta an- luovutetuista tiloista perittäisiin siten eri perus-
48764: nettuja säännöksiä ennakkokäyttövastikkeen teilla määräytyvää käyttövastiketta tai jos pe-
48765: perimistä koskevaa tämän lakiehdotuksen rusteena on huoneistoala, neliön hinta olisi eri
48766: 21 §:n 2 momentin kieltoa lukuunottamatta. suuruinen.
48767: 16 §. Käyttövastikkeen määräytyminen. Py- Jos samalla omistajana on sekä kerrostalo
48768: kälän 1 momenttiin ehdotetaan käyttövastik- tai -taloja että erillisiä pientaloja, saatettaisiin
48769: keen perintään oikeuttavaa säännöstä. Käyttö- päästä oikeudenmukaiseen kustannusten jaka-
48770: vastikeen tulisi olla kohtuullinen. Pykälän miseen, jos kerrostalossa asuvilla asumisoikeu-
48771: muissa momenteissa täsmennettäisiin sitä, mi- den haltijoilla ja pientalossa asuvilla asumisoi-
48772: ten kohtuullinen käyttövastike eri tilanteissa keuden haltijoilla olisi erilaiset käyttövastik-
48773: määräytyisi. Käyttövastikkeilla on tarkoitus keen määräytymisperusteet.
48774: kattaa yhteisöön kuuluvien asumisoikeusasun- Pykälän 4 momentissa ohjattaisiin omakus-
48775: tojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja tannusperiaatteen soveltamista siten, että käyt-
48776: ylläpidon edellyttämät, kohtuullisen talouden- tövastikkeet myös yksittäistapauksissa muo-
48777: hoidon mukaiset menot. Käyttövastikkeet tulisi dostuisivai yleisesti kohtuullisiksi. Säännöksen
48778: siten määrätä niin sanotun omakustannusperi- mukaan käyttövastike ei saisi olla paikkakun-
48779: 16 1990 vp. - HE n:o 59
48780:
48781: nalla käyttöarvoltaan samanveroisista huoneis- vaksi, jos se ylittää kohtuullisena pidettävän
48782: toista yleensä perittäviä vuokria korkeampi. käyttövastikkeen vain vähän. Käyttövastikkeen
48783: Omakustannusperiaatteesta saattaa kuitenkin kohtuullisuudesta ja kohtuullisen käyttövastik-
48784: seurata, että käyttövastikkeet muodostuvat keen määräytymisestä säädettäisiin lakiehdo-
48785: paikkakunnalla maksettavia vuokria alhaisem- tuksen 16 §:ssä. Merkityksettömiin ja vähäisiin
48786: miksi. kohtuullisen käyttövastikkeen ylityksiin ei siten
48787: Asuntohallitukselle ehdotetaan oikeutta vah- tulisi puuttua. Ylityksen tulisi olla oleellinen
48788: vistaa käyttövastiketta määrättäessä noudatet- ennen kuin se johtaisi perityn käyttövastikkeen
48789: tavat yleiset perusteet. Säännös tästä olisi py- alentamiseen. Säännöksellä pyritään myös es-
48790: kälän 5 momentissa. tämään tarpeettomien ja merkitykseltään vähä-
48791: 17 §. Käyttövastikkeen korottaminen. Asu- pätöisten käyttövastikeriitojen nostaminen.
48792: misoikeusasunnon käyttövastikkeen korottami- Jotta käyttövastikkeen kohtuullisuus selvi-
48793: nen asumisaikana olisi mahdollista. Kun asu- tettäisiin asumisaikana, ehdotetaan, ettei vaati-
48794: misoikeusasunnon hallinta sopimuksella luovu- musta käyttövastikkeen kohtuullisuudesta voi-
48795: tetaan toistaiseksi, on tarpeen voida tarkistaa taisi panna vireille enää asumisoikeussopimuk-
48796: asumisaikana perittävää käyttövastiketta. Asu- sen nojalla hallitun huoneiston hallinnan pää-
48797: misoikeustalon omistajan, joka haluaa korot- tyttyä. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentis-
48798: taa käyttövastiketta, olisi pykälän 1 momentin sa. Molempien sopimusosapuolten ja muiden
48799: mukaan kirjallisesti ilmoitettava siitä asumisoi- asumisoikeuden haltijoiden yhteinen etu on,
48800: keuden haltijalle. Samalla olisi ilmoitettava että käyttövastikkeen kohtuullisuus selvitetään
48801: uusi käyttövastike ja korotuksen peruste. Uusi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asumis-
48802: käyttövastike voisi tulla voimaan aikaisintaan oikeuden haltija tai haltijat sitä kohtuuttoma-
48803: kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen teke- na pitävät.
48804: mistä lähinnä seuraavan käyttövastikkeen Tuomioistuimen olisi pykälän 3 momentin
48805: maksukauden alusta. Käyttövastikkeen korot- mukaan määrättävä alennetun käyttövastik-
48806: taminen omistajan yksipuolisella ilmoituksella keen voimaantulosta. Jos jo perittyä käyttö-
48807: olisi siten mahdollista ja menettely olisi sama vastiketta on alennettu, alennettu käyttövastike
48808: kuin korotettaessa asuinhuoneiston vuokraa vahvistettaisiin perittäväksi viimeistään alenta-
48809: korotusyleisohjeen perusteella. Luonnollisesti ruisvaatimuksen tiedoksiantamista seuraavan
48810: käyttövastikkeen korottaminen olisi mahdollis- käyttövastikkeen maksukauden alusta. Käyttö-
48811: ta myös sopimusosapuolten molemminpuolisin vastiketta voitaisiin kuitenkin alentaa myös
48812: yhtäpitävin tahdonilmaisuin eli sopimaila uu- taannehtivasti, jos se on pitemmältä ajalta jo
48813: desta käyttövastikkeesta ja sen voimaantulos- ollut kohtuuton. Liikaa perityn käyttövastik-
48814: ta. keen palauttamisesta säädettäisiin 19 §:ssä.
48815: Jos jokin etuus on sovittu korvattavaksi Alentaa voidaan myös korotettua, mutta
48816: erikseen kulutuksen mukaan, riittäisi, kun vasta myöhemmin voimaan tulevaa käyttövas-
48817: omistaja ilmoittaa kulutuksen määrän asumis- tiketta, jos se riittävästi ylittäisi kohtuullisen
48818: oikeuden haltijalle. Jos etuus määräytyy huo- käyttövastikkeen. Käyttövastiketta tuomistui-
48819: neistossa asuvien henkilöiden lukumäärän mu- men päättämällä määrällä alennettuna perittäi-
48820: kaan, käyttövastike olisi automaattisesti sen siin tällöin aikaisintaan siitä ajankohdasta, jos-
48821: mukainen. Säännökset näistä tapauksista sisäl- ta korotettua käyttövastiketta olisi saatu periä.
48822: tyvät pykälän 2 momenttiin. Milloin käyttövastiketta on alioikeuden pää-
48823: 18 §. Käyttövastikkeen kohtuullisuuden sel- töksellä muutettu, asumisoikeuden haltija saa
48824: vittäminen. Kun käyttövastiketta voitaisiin maksaa käyttövastiketta entisen suuruisena,
48825: asumisaikana tarkistaa ja korottaa myös omis- jos päätökseen haetaan muutosta. Tällöinkin
48826: tajan yksipuolisin tahdonilmaisuin, on paikal- osapuolet voisivat sopia muutetun käyttövas-
48827: laan, että perityn käyttövastikkeen kohtuulli- tikkeen maksamisesta. Hovioikeuden ratkaisu,
48828: suus myös voidaan selvittää. Säännöksen mu- jonka osalta muutoksenhakuun tarvitaan vali-
48829: kaan asumisoikeussopimuksen haltijalla olisi tuslupa, pannaan täytäntöön niin kuin lainvoi-
48830: oikeus saattaa asumisoikeusasuntonsa käyttö- maisen tuomion täytäntöönpanosta on säädet-
48831: vastikkeen kohtuullisuus tuomioistuimen tut- ty. Tämän vuoksi ehdotetaan, että käyttövasti-
48832: kittavaksi. ke maksettaisiin entisen suuruisena, kunnes
48833: Tuomioistuin ei saisi pykälän 1 momentin hovioikeuden ratkaisu asiassa on annettu, jol-
48834: mukaan määrätä käyttövastiketta alennetta- leivät asianosaiset toisin sopisi.
48835: 1990 vp. - HE n:o 59 17
48836:
48837: 19 §. Liikaa maksetun käyttövastikkeen pa- saatujen tilojen käyttöoikeuteen kuuluvana
48838: lauttaminen. Tuomioistuimen olisi aina viran asumisoikeustalon omistajalle suoritetaan.
48839: puolesta määrättävä, onko asumisoikeustalon Pykälän 1 momentin säännökset vastaavat
48840: omistajan kokonaan tai osaksi palautettava vuokran maksukaudesta ja maksamisajankoh-
48841: liikaa maksettu käyttövastike, jos käyttövasti- dasta voimassa olevia huoneenvuokralain sään-
48842: ketta määrätään alennettavaksi. nöksiä. Laaja sopimusvapaus on tarpeen, kos-
48843: Käyttövastikkeen alentamisvaatimuksen tie- ka kulutus usein mitataan kuukautta pitem-
48844: doksi antamisen jälkeen asumisoikeuden halti- mältä ajalta.
48845: jan maksama käyttövastike olisi pääsääntöises- Asumisoikeuden haltija olisi velvollinen
48846: ti määrättävä palautettavaksi kokonaan, jos maksamaan käyttövastiketta asumisoi-
48847: käyttövastikkeen alentamisen perusta on jo keusasunnon hallinnan ajalta siitä riippumatta,
48848: tiedoksiantamisen hetkellä ollut olemassa. Sen käyttääkö hän asuntoaan ja asumisoikeuttaan
48849: sijaan, kuinka pitkältä ajalta ennen alentamis- myös käytännössä vai ei. Käyttövastike olisi
48850: vaatimuksen tiedoksiantamista liikaa maksettu siten suoritettava myös asumisoikeussopimuk-
48851: käyttövastike on määrättävä palautettavaksi, sen päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos päätty-
48852: jäisi tapauskohtaiseen harkintaan kuitenkin neen asumisoikeuden nojalla huoneiston hal-
48853: niin, ettei palautusta voitaisi määrätä pitem- tuunsa saanut asumisoikeuden haltija vielä täl-
48854: mältä ajalta kuin kahdelta alentamisvaatimuk- löin käyttää huoneistoa. Jos asumisoikeussopi-
48855: sen tiedoksiantamista edeltäneeltä vuodelta. mus päättyy kesken käyttövastikkeen maksu-
48856: Palautettavaa käyttövastikkeen määrää harkit- kauden, eikä asumisoikeuden haltija käytä
48857: taessa tuomioistuimen olisi kiinnitettävä huo- huoneistoa enää sen jälkeen, hän ei myöskään
48858: miota samoihin perusteisiin kuin käyttövastik- ole velvollinen suorittamaan käyttövastiketta
48859: keen alentamistakin 18 §:n 1 momentin nojalla asumisoikeussopimuksen päättymisen ja huo-
48860: harkittaessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että neiston käyttämisen päättymisen jälkeiseltä
48861: mitä kauemmin käyttövastikkeen maksu on ajalta.
48862: jatkunut, sitä painavampia syitä on vaadittava Asumisoikeuden haltijalta ei voitaisi vaatia
48863: taannehtivan palautuksen määräämiseen tältä eikä häntä sopimuksin velvoittaa suorittamaan
48864: ajalta. käyttövastiketta ennakolta. Ennakkokäyttö-
48865: vastiketta ei kuitenkaan ole se, että maksaa
48866: Kun käyttövastikkeen alentamisvaatimusta
48867: käyttövastiketta ennen kuin ottaa asumisoi-
48868: ei 18 §:n mukaan enää voida tutkia, jos se on
48869: keusasunnon käyttöönsä myöhemmin kuin hal-
48870: pantu vireille asumisoikeusasunnon hallinnan
48871: linta on sovittu alkavaksi. Asumisoikeussopi-
48872: päätyttyä, ei myöskään käyttövastikkeen pa-
48873: lautusta voitai:;i määrätä asumisoikeussopi- muksen haltijan käyttövastikkeen maksuvel-
48874: mussuhteen päätyttyä tehdyn käyttövastikkeen vollisuuteen ei vaikuta käyttääkö hän aina
48875: asuntoaan vai ei. Säännökset ennakkokäyttö-
48876: alentamista koskevan vaatimuksen nojalla.
48877: vastikkeen perintäkiellosta olisivat pykälän 2
48878: 20 §. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden momentissa.
48879: kesto. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuus ei 22 §. Käyttövastikkeen maksutapa. Koska
48880: voisi kestää yli asumisoikeusasunnon ja mui- posti- ja rahalaitoksen välityksellä tapahtuva
48881: den asumisoikeussopimuksella hallintaan saa- käyttövastikkeen suorittaminen olisi käytän-
48882: tujen tilojen hallinnan ajan. Se alkaisi kuiten- nössä yleisin maksutapa, on pykälän 1 mo-
48883: kin hallintaoikeuden alkamisajankohdasta siitä menttiin otettu säännökset siitä. Muuta maksu-
48884: riippumatta, ottaako asumisoikeuden haltija tapaa koskevat säännökset olisivat pykälän 2
48885: asunnon ja muut tilat haltuunsa. Maksuvelvol- ja 3 momenteissa.
48886: lisuuden syntymiseen riittäisi, että hallinta on Kuten huoneenvuokrakin saataisiin asumis-
48887: talon omistajan puolesta saatavana sovittuna oikeusasunnon käyttövastike maksaa muulla
48888: aikana. kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, mutta
48889: 21 §. Käyttövastikkeen maksukausi ja mak- maksun saajan olisi aina annettava siitä kuitti.
48890: samisajankohta. Asumisoikeuden haltijan pää- Huoneiston sijaintipaikkakunnalla käyttövasti-
48891: velvoitteena on käyttövastikkeen maksaminen. ke saataisiin suorittaa asumisoikeustalon omis-
48892: Pykälässä säädettäisiin siitä, milloin tämä vel- tajan liikehuoneistossa tai muussa omistajan
48893: voite on täytettävä. Pykälä koskee kaikkia määräämässä paikassa, mutta tällöinkin olisi
48894: maksuja, joita huoneiston ja mahdollisten omistajan annettava käyttövastikkeen vastaan-
48895: muiden asumisoikeussopimuksella hallintaan ottamisesta kuitti.
48896:
48897: 3 3004980
48898: 18 1990 vp. - HE n:o 59
48899:
48900: Pykälän säännökset olisivat siten pakottavia, mus. Luovutuksen ehdoista, kuten luovutus-
48901: ettei lakiehdotuksen 5 §:n säännös huomioon hinnasta, sen maksuajankohdasta sekä huo-
48902: ottaen asumisoikeuden haltijaa voitaisi velvoit- neiston hallinnan luovutuksen ajankohdasta,
48903: taa käyttämään muuta käyttövastikkeen mak- sovittaisiin luovuttajan ja luovutuksensaajan
48904: sutapaa. Kaikissa maksutavoissa maksun suo- kesken vapaamuotoisesti, ja kauppalain sään-
48905: rittaja saisi suorituksestaan kuitin. nökset tulisivat sovellettaviksi sikäli kuin sopi-
48906: muksesta tai tästä laista ei muuta johtuisi.
48907: Luovutushinnan suuruutta rajoittaisivat, kuten
48908: 5 luku yllä on mainittu, lakiehdotuksen 24 ja 25 §:n
48909: Asumisoikeuden luovutus ja panttaus säännökset.
48910: Pykälän 2 momentin mukaan asumisoikeu-
48911: Yleistä. Luvussa säänneltäisiin asumisoikeu- den haltijan, joka haluaa luovuttaa asumisoi-
48912: den edelleen luovutusta luovutuksen tapahtues- keutensa muulle kuin puolisolleen, lähisukulai-
48913: sa asumisoikeuden haltijan toimesta. Luovu- selleen tai 27 §:ssä tarkoitetulle perheenjäsenel-
48914: tusta säänneltäisiin sekä luovutushinnan että leen, olisi käännyttävä talon omistajan puoleen
48915: luovutuksen saajan osalta. Lukuun sisältyisivät ja ilmoitettava asumisoikeus luovutettavaksi.
48916: myös asumisoikeuden panitausta koskevat Talon omistaja käynnistäisi tämän jälkeen luo-
48917: säännökset. Lukuun 7 olisi sijoitettu perhe- tai vutuksensaajan valinnan.
48918: perintöoikeudellisia saantoja sääntelevät la- Jos 4 §:ssä tarkoitettua, kunnan hyväksy-
48919: kiehdotuksen säännökset. mää luovutuksensaajaa ei osoiteta asumisoi-
48920: 23 §. Asumisoikeuden /uovuttaminen. Asu- keuden haltijalle kolmen kuukauden kuluessa
48921: misoikeuden luovuttamiseen kohdistuisi rajoi- siitä, kun asumisoikeus on ilmoitettu luovutet-
48922: tuksia sekä luovutuksensaajan että luovutus- tavaksi, talon omistaja olisi asumisoikeuden
48923: hinnan suhteen. haltijan vaatimuksesta velvollinen Junastamaan
48924: Pykälän 1 momentissa on säännökset siitä, asumisoikeuden 24 §:n mukaan määräytyvästä
48925: kenelle asumisoikeuden haltija voi luovuttaa luovutushinnasta. Riski siitä, että sopivaa luo-
48926: asumisoikeutensa. Luovutuksensaajana voisi vutuksensaajaa ei sanotussa ajassa löydy, olisi
48927: olla vain kunnan hyväksymä henkilö (1 kohta) näin talon omistajalla eikä asumisoikeuden
48928: taikka asumisoikeuden haltijan puoliso, per- haltijalla. Jos talon omistaja lunastaa asumi-
48929: heenjäsen tai suoraan etenevässä tai takenevas- soikeuden, asumisoikeuden haltijan hallintaoi-
48930: sa polvessa oleva sukulainen (2 kohta). Lakieh- keus päättyisi heti, jolleivät osapuolet toisin
48931: dotuksen 25 §:stä ilmenenisi, että luovutus sovi. Halutessaan talon omistaja voisi lunastaa
48932: muulle henkilölle olisi mitätön. luovutettavaksi ilmoitetun asumisoikeuden jo
48933: Momentin 1 kohta liittyy lakiehdotuksen ennen kolmen kuukauden määräajan kulumis-
48934: 4 §:ään, jossa olisi säännöksiä asumisoikeuden ta, jos huoneiston hallinnan luovutusajankoh-
48935: haltijoiden valinnasta ja hyväksymisestä. dasta ja lunastushinnasta päästään sopimuk-
48936: Kun asumisoikeuden haltija haluaa luovut- seen. Talon omistajan lunastaessa asumisoi-
48937: taa asumisoikeutensa muulle kuin puolisolleen keuden lunastushinta olisi kokonaisuudessaan
48938: tai 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle lähei- maksettava heti, jollei luovuttaja myönnä pi-
48939: selleen, hänen olisi käännyttävä talon omista- dempää maksuaikaa.
48940: jan puoleen luovutuksensaajan valinnan käyn- Kun talon omistaja asumisoikeuden lunastet-
48941: nistämiseksi. tuaan tekee huoneistosta uuden asumisoi-
48942: Momentista ilmenee myös, että asumisoikeus keussopimuksen, talon omistaja voisi periä
48943: voitaisiin luovuttaa enintään 24 §:n mukaan uudelta asumisoikeuden haltijalta enintään
48944: vahvistetusta luovutushinnasta. 24 §:n mukaan määräytyvän luovutushinnan.
48945: Pykälän muissa momenteissa on säännöksiä Pykälän 3 momentissa on asumisoikeuden
48946: asumisoikeuden luovutusmenettelystä. Asumi- luovutus- ja lunastustilanteita koskevia menet-
48947: soikeuden luovutus tapahtuisi talon omistajan telyteknisiä säännöksiä. Luovutuksen yhtey-
48948: välityksellä sekä silloin, kun luovutuksensaaja- dessä luovuttajan olisi esitettävä alkuperäinen
48949: na on ulkopuolinen henkilö, että myös silloin, sopimusasiakirja talon omistajalle, joka tekisi
48950: kun luovutuksensaajana on asumisoikeuden siihen luovutussopimuksen perusteella merkin-
48951: haltijan puoliso tai 1 momentin 2 kohdassa nän luovutuksesta, luovutushinnasta ja sen
48952: tarkoitettu läheinen. Asumisoikeuden luovutus maksamisesta sekä luovuttajan asumisoikeu-
48953: on kauppalain (355/87) piiriin kuuluva sopi- den lakkaamisesta. Sopimusasiakirja jäisi edel-
48954: 1990 vp. - HE n:o 59 19
48955:
48956: leenkin luovuttajalle todisteeksi hänellä ollees- tolain 39 §:n mukaan nostettava kolmen kuu-
48957: ta asumisoikeudesta ja sen ehdoista sekä asu- kauden kuluessa siitä, kun hän on saanut
48958: misoikeuden lakkaamisesta. Lisäksi luovutta- tiedon luovutuksesta. Luovutus olisi kuitenkin
48959: jan asumisoikeuden lakkaamista koskevat mer- pätevä, jos luovutuksensaaja olisi saanut huo-
48960: kinnät vähentäisivät sitä vaaraa, että jo lakan- neiston hallintaansa ja jos hänellä hallinnan
48961: uutta asumisoikeutta pyritään velkajaa ereh- saadessaan oli perusteltua aihetta olettaa, että
48962: dyttäen käyttämään velan vakuutena tai että toinen puoliso oli antanut suostumuksen luo-
48963: ulkopuoliselle muuten syntyisi väärinkäsityksiä vutukseen tai että kysymyksessä ei ollut puoli-
48964: asiakirjan luonteesta ja sen ilmentämästä oi- soiden yhteiseksi kodiksi tarkoitettu huoneisto.
48965: keusasemasta. Käyttövastikkeen maksuvelvolli- Jos asumisoikeusasunnon luovutukseen ei
48966: suus ei kuitenkaan lakkaa ennenkuin sopimus ole saatu toisen puolison suostumusta, vaikka
48967: on merkitty lakanneeksi ja asumisoikeusasun- se olisi ollut tarpeen, luovutuksensaaja voitai-
48968: non ja muiden sopimuksella hallintaan saatu- siin edellä mainituin luovutuksensaajan niin
48969: jen tilojen hallinta on päättynyt. Käyttövastik- sanottua vilpitöntä mieltä koskevin huomau-
48970: keen maksuvelvollisuudesta säädettäisiin tuksin avioliittolain 39 §:n nojalla velvoittaa
48971: 20 §:ssä. luovuttamaan huoneisto hallinnastaan, tosin
48972: Jos asumisoikeuden haltija ei luovutuksen luovutustilanne lakiehdotuksen mukaan on
48973: yhteydessä voisi esittää alkuperäistä sopimus- teknisesti järjestetty niin, että luovutuksensaa-
48974: asiakirjaa esimerkiksi sen vuoksi, että se on jan asumisoikeudesta laaditaan talon omista-
48975: kadonnut tai tuhoutunut, tämä ei olisi este jan ja luovutuksensaajan kesken uusi asumisoi-
48976: luovutukselle. Puheena olevat merkinnät voi- keussopimus. Tästä menettelystä huolimatta
48977: taisiin tehdä silloin talon omistajan sopimus- luovutuksensaaja johtaisi asumisoikeutensa
48978: kappaleeseen, josta luovutuksensaajalla luon- luovuttajalta, ja luovuttajan puolison suostu-
48979: nollisesti olisi oikeus saada jäljennös. Mikäli muksen puuttumisen vaikutukset luovuttajan
48980: talon omistajalle on ilmoitettu asumisoikeuden ja luovutuksensaajan välisessä suhteessa olisi-
48981: olevan pantattu, asumisoikeuden haltijan mah- vat samat kuin yleensäkin. Koska kuitenkin
48982: dollinen ilmoitus panttioikeuden lakkaamisesta asumisoikeuden luovutus pykälästä ilmeneväliä
48983: ei kuitenkaan tällöin riittäisi, vaan talon omis- tavalla edellyttäisi talon omistajan myötävai-
48984: tajan tulisi varmistaa asia paniinsaajaksi ilmoi- kutusta, talon omistajan olisi myös huolehdit-
48985: tetulta itseltään (26 §). tava siitä, että puolison suostumuksen olemas-
48986: Asumisoikeuden luovutuksen yhteydessä ta- saolo tai suostumuksen tarve luovutustilantees-
48987: lon omistajan olisi laadittava luovutuksensaa- sa aina selvitetään. Talon omistajan laimin-
48988: jan asumisoikeudesta uusi asumisoikeussopi- lyönti tässä suhteessa voisi aikaansaada hänelle
48989: mus, minkä jälkeen luovutuksensaajalla vasta vahingonkorvausvelvollisuuden luovutuksen-
48990: olisi oikeus saada huoneisto hallintaansa. Täl- saajaan nähden. Lisäksi lt1ovutuksensaajalla
48991: löin olisi noudatettava 2 §:n säännöksiä. voi tietenkin olla oikeus saada vahingonkor-
48992: Pykälän 4 momentin mukaan pykälän mu- vausta asumisoikeuden luovuttajalta.
48993: kaista menettelyä noudatettaisiin myös silloin, Jos talon omistaja on 23 §:n 2 momentin
48994: kun asumisoikeus luovutetaan pakkotäytän- mukaisesti lunastanut asumisoikeuden ja sit-
48995: töönpanossa. Myös asumisoikeuden ulosotto- temmin tehnyt siitä uuden asumisoikeussopi-
48996: ja konkurssirealisointi tapahtuisi siten esillä muksen, tilanne tulisi arvioitavaksi samaila
48997: olevan pykälän mukaisesti eikä julkisella huu- tavoin: jos uusi asumisoikeuden haltija on
48998: tokaupalla. vilpittömässä mielessä saanut huoneiston hal-
48999: Avioliittolain 39 §:stä seuraa, että asumisoi- lintaansa, hänen asemaansa ei vaikuttaisi se
49000: keuden haltijana oleva puoliso ei saa luovuttaa seikka, että lunastukseen ei ole saatu aikaisem-
49001: asumisoikeutta ilman toisen puolison suostu- man asumisoikeuden haltijan puolison suostu-
49002: musta, jos huoneisto on yksinomaan tai pää- musta. Jos taas uusi asumisoikeuden haltija
49003: asiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden joutuu väistymään, hänellä olisi oikeus vahin-
49004: yhteisenä kotina. Ilman tarvittavaa toisen puo- gonkorvaukseen talon omistajalta. Viittaus-
49005: lison suostumusta tapahtunut luovutus on ju- säännös avioliittolain 39 §:n soveltamisesta oli-
49006: listettava pätemättömäksi ja luovutuksensaaja si pykälän 5 momentissa.
49007: olisi velvoitettava luovuttamaan asunto hallin- 24 §. Luovutushinta. Luovutushinnalle ase-
49008: nastaan, jos toinen puoliso sitä määräajassa tettaisiin enimmäisarvo. Asumisoikeuden halti-
49009: vaatisi. Puolison olisi tällainen kanne avioliit- ja olisi oikeutettu luovuttaessaan asumisoi-
49010: 20 1990 vp. - HE n:o 59
49011:
49012: keussopimukseen perustuvan asumisoikeutensa luovutushinta, olisi mitätön siltä osin kuin
49013: saamaan enintään alkuperäisen asumisoi- luovutushinta ylittää sallitun enimmäishinnan.
49014: keusmaksun tarkistettuna rakennuskustannus- 26 §. Asumisoikeuden panttaus. Pykälän
49015: indeksin muutoksella. Luovutushinnassa voi- mukaan asumisoikeuden pääoma-arvon pant-
49016: taisiin huomioida myös huoneistoon tehdyt taaminen järjestettäisiin asiaa koskevin erityis-
49017: parannustyöt. Muutoinharr nämä perusteetta säännöksin, joissa olisi otettu huomioon asu-
49018: siirtyisivät seuraavalle asumisoikeuden haltijal- misoikeuteen ja sen luovutukseen liittyvät eri-
49019: le. Luovutushintaan ehdotetaan sisällytettäväk- tyispiirteet. Lakiehdotuksen 23 §:n 2 momen-
49020: si luovuttajan tai häntä edeltäneiden asumisoi- tissa säädetty talon omistajan lunastusvelvolli-
49021: keuden haltijoiden huoneistoon tekemien tai suus merkitsisi, että asumisoikeuden 24 §:n
49022: hallinta-aikanaan rahoittamien kohtuullisten mukainen pääoma-arvo edustaisi saamista ta-
49023: parannusten arvo. Tätä arvoa määrättäessä lon omistajalta. Tämän vuoksi ja vilpittömässä
49024: olisi otettava huomioon parannustyön kustan- mielessä olevan asumisoikeuden luovutuksen-
49025: nukset, töiden ajankohta, niiden jäljellä oleva saajan suojaamiseksi panttioikeutta koskevat
49026: hyöty ja mahdolliset muut seikat. Tarkoitus on säännökset on laadittu tavalliseen velkakirjaan
49027: selvittää parannustöiden jäljellä oleva arvo perustuvan saatavan panttausta koskevien
49028: luovutushetkellä. Arvo on pyrittävä määrää- sääntöjen pohjalta.
49029: mään objektiivisesti. Näkemykset siitä, mitä Pykälän 1 momentin mukaan asumisoikeu-
49030: töitä on pidettävä parannuksina ja mitä ei, den pääoma-arvo voitaisiin pantata velan va-
49031: saattavat olla erilaisia. Tässäkin arvioinnissa kuudeksi niin, että panttauksesta ilmoitetaan
49032: on pyrittävä objektiivisuuteen, jos luovuttaja talon omistajalle. Tällaisella ilmoituksella
49033: ja luovutuksensaaja ovat asiasta eri mieltä. panttioikeus tulisi asumisoikeuden haltijan vel-
49034: Asumisoikeus ei siten olisi vapaasti luovutetta- kojia sitovaksi. Panttausilmoituksen voisi teh-
49035: vissa eikä sen luovutushinta vapaasti määrättä- dä joko asumisoikeuden haltija tai pantinsaa-
49036: vissä. ja. Säännöksessä edellytettäisiin myös, että
49037: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että asumisoikeuden haltija luovuttaa alkuperäisen
49038: enimmäishinnan vahvistaisi kunta. Talon omis- asumisoikeussopimuksensa pantinsaajan hal-
49039: tajan olisi tätä varten esitettävä tarpeellinen lintaan. Sopimusasiakirjan hallinnan luovutuk-
49040: asian arvioinnissa tarvittava selvitys. Kun talon sen merkitys liittyisi yhtäältä siihen, että asu-
49041: omistaja muun muassa asumisoikeuden lunas- misoikeuden luovutustilanteessa - pantin re-
49042: tustilanteessa on luovutuksensaaja ja luovutus- alisointitapaukse mukaan lukien - sopimus-
49043: hinnan suorittaja, on tarpeen, että luovutus- asiakirja olisi 23 §:n mukaan esitettävä talon
49044: hinnan ylärajasta päättäisi kunta. omistajalle, ja toisaalta siihen, että asumisoi-
49045: Jotta luovutushinnan määrittely muodostuisi keuden haltijalla olisi kelpoisuus tehdä talon
49046: riittävän yhtäläiseksi koko maassa ehdotetaan, omistajalle panttioikeuden lakkaamista koske-
49047: että asuntohallitus voisi antaa 2 momentin 3 va ilmoitus, jos hän samalla esittää tälle sopi-
49048: kohdassa tarkoitettujen parannusten arvioin- musasiakirjan. Sopimusasiakirjan hallinnan
49049: nista tarkempia ohjeita. Säännös tästä olisi luovuttaminen pantinsaajalle olisi näin ollen
49050: pykälän 4 momentissa. omiaan antamaan lisävarmuutta siitä, että pan-
49051: 25 §. Luovutuksen mitättömyys. Asumisoi- tinsaajan oikeutta loukkaavaa asumisoikeuden
49052: keuden luovutus asumisoikeuden haltijan olles- luovutusta ei pääsisi tapahtumaan, ja toisaalta
49053: sa luovuttajana on tarkoitettu säänneltäväksi hallinnansiirtovaatimus tekisi mahdolliseksi
49054: tyhjentävästi lakiehdotuksen 23 §:ssä. Pykälän sen, että myös asumisoikeuden haltijalle voitai-
49055: 1 momentin mukaan luovutus muulle kuin siin antaa kelpoisuus panttioikeuden lakkaa-
49056: 23 §:ssä tarkoitetulle henkilölle säädettäisiin mista koskevan ilmoituksen tekemiseen.
49057: mitättömäksi. Asumisoikeuden siirtymisestä Pykälän 2 momentti koskisi panttioikeuden
49058: osituksessa, yhteisen asumisoikeuden purkami- voimassaoloa asumisoikeuden luovutus- ja lu-
49059: sessa,perinnön tai testamentin nojalla säädet- nastustilanteissa. Niin kuin 3 momentista ni-
49060: täisiin lakiehdotuksen 7 ja 8 luvussa. menomaisesti ilmenee, talon omistajalla, jolle
49061: Pykälän 2 momentin säännöksellä tehostet- on ilmoitettu asumisoikeuden panttauksesta,
49062: taisiin lakiehdotuksen 24 §:n luovutushintaa olisi velvollisuus asumisoikeuden luovutuksen
49063: koskevia säännöksiä. Momentin mukaan sitou- yhteydessä valvoa pantinsaajan etua. Samalla
49064: mus, jonka mukaan asumisoikeudesta sovittai- tavoin kuin talon omistajalla lunastustilantees-
49065: siin 24 §:n mukaista enimmäishintaa suurempi sa olisi velvollisuus huolehtia siitä, että maksua
49066: 1990 vp. - HE n:o 59 21
49067:
49068: ei pantinsaajan vahingoksi suoriteta asumisoi- goksi. Kun asumisoikeustalojen omistajina voi-
49069: keuden haltijalle, sillä olisi tällainen velvolli- sivat olla vain tahot, joille voidaan toiminnas-
49070: suus myös siinä tapauksessa, että asumisoikeus saan asettaa korkeat vaatimukset ja joiden
49071: luovutetaan talon omistajan välityksellä suo- taloudellista asemaa voidaan pitää vakaana,
49072: raan luovutuksensaajalle. Jos asumisoikeus on järjestelmä ei vaarantaisi myöskään pantinsaa-
49073: pantattu ja panttausilmoitus talon omistajalle jien asemaa. Lisäksi olisi otettava huomioon
49074: on tehty, talon omistajan olisi huolehdittava se, että tarve käyttää asumisoikeuden pääoma-
49075: siitä, että asumisoikeuden haltijan ilmoittaessa arvoa velan vakuutena liittyy ensisijaisesti asu-
49076: asumisoikeuden luovutettavaksi pantinsaaja misoikeusmaksun tai asumisoikeuden luovu-
49077: saa tiedon asiasta ja että luovutushintaa tai tushinnan rahoittamiseen. Varsinkaan tämän
49078: lunastusta ei suoriteta asumisoikeuden luovut- vakuustarpeen kannalta ehdotettu sääntely tus-
49079: tajalle ilman pantinsaajan suostumusta sekä kin voisi olla ongelmallinen.
49080: että asumisoikeussopimusta luovutuksensaajan
49081: kanssa ei tehdä ilman tällaista suostumusta. Pykälän 3 momentista ilmenisi talon omista-
49082: Tämän valvontavelvollisuuden täyttäminen jan vahingonkorvausvelvollisuus pantinsaajaa
49083: edellyttäisi käytännössä, että talon omistaja kohtaan.
49084: pitää erityistä luetteloa panttausilmoituksista.
49085: Lisäksi valvontavelvollisuuden täyttämistä hel- Pykälän 4 momentissa olisi selvyyden vuoksi
49086: pottaisi se, että 23 §:n mukaan asumisoikeuden viittaussäännös, joka koskisi pantinsaajan oi-
49087: haltijan olisi luovutuksen yhteydessä esitettävä keutta käyttää pantattu asumisoikeus saata-
49088: talon omistajalle alkuperäinen asumisoi- vansa perimiseen. Edellytykset tälle olisivat
49089: keussopimuksensa, mikä edellyttää pantinsaa- samat kuin kauppakaaren 10 luvun 2 §:n mu-
49090: jan myötävaikutusta, mikäli asiakirja 1 mo- kaan yleensä, kun kysymyksessä on irtain
49091: mentissa edellytetyllä tavalla on luovutettu pantti. Näiden säännösten mukaan pantinsaaja
49092: pantinsaajan hallintaan. Jos talon omistaja voisi periä saatavansa pantin arvosta, jos saa-
49093: laiminlyö tämän velvollisuutensa ja tekee vil- tava on erääntynyt maksettavaksi ja pantin
49094: pittömässä mielessä olevan luovutuksensaajan omistajalle so. asumisoikeuden haltijalle on
49095: kanssa asumisoikeussopimuksen, panttioikeus erääntymisen jälkeen ilmoitettu, että esine
49096: ei jäisi kuitenkaan rasittamaan luovutuksen- myydään, jollei saatavaa makseta määräajan
49097: saajan asumisoikeutta, mutta pantinsaajalla kuluessa ilmoituksesta, ja mainittu määräaika
49098: olisi 3 momentin mukaan oikeus saada talon on kulunut ilman, että maksua on suoritettu.
49099: omistajalta korvaus vahingostaan. Jos sitä vas- Mainitun kauppakaaren pykälän 3 momentissa
49100: toin uusi asumisoikeuden haltija on tiennyt tai on erityissäännöksiä niiden tapausten varalta,
49101: hänen olisi pitänyt tietää asumisoikeuteen koh- joissa pantiksi on annettu asunto-osakkeita.
49102: distuvasta panttioikeudesta, panttioikeus jäisi Tällöin edellä mainitun määräajan tulee olla
49103: rasittamaan hänen asumisoikeuttaan. Tällainen vähintään kaksi kuukautta, eikä pantin reali-
49104: tilanne voi olla käsillä etenkin silloin, kun sointiedellytyksiä koskevista säännöksistä saa
49105: asumisoikeus on luovutettu puolisolle tai lähi- sopimuksin poiketa pantin omistajan vahin-
49106: sukulaiselle. goksi. Lakiehdotuksen mukaan pantiksi annet-
49107: Edellä kuvattu järjestelmä, jonka mukaan tuun asumisoikeuteen sovellettaisiin samoja
49108: panttioikeus ei automaattisesti jäisi voimaan säännöksiä kuin pantiksi annettuihin asunto-
49109: vilpittömässä mielessä olevaan asumisoikeuden osakkeisiin.
49110: luovutuksensaajaan nähden, on katsottu perus-
49111: telluksi, koska talon omistajalla olisi keskeinen Momentin mukaan asumisoikeuden luovu-
49112: asema asumisoikeuden luovutuksen yhteydes- tusta pantinsaajan lukuun koskisivat samat
49113: sä. Pätevä asumisoikeuden luovutus edellyttäisi säännökset kuin asumisoikeuden luovutusta
49114: aina talon omistajan myötävaikutusta, ja pan- yleensäkin. Pantinsaajan olisi siten käännyttä-
49115: tinsaajan oikeuden sivuuttaminen luovutusti- vä talon omistajan puoleen ja ilmoitettava
49116: lanteessa olisi mahdollista vain, jos talon omis- asumisoikeus luovutettavaksi. Luovutushinta
49117: taja syyllistyy selvään huolimattomuuteen. Tä- määräytyisi 24 §:n mukaisesti. Jos talon omis-
49118: män vuoksi ei olisi kohtuullista, että talon taja ei kolmen kuukauden kuluessa osoittaisi
49119: omistajan laiminlyönti pantinsaajan oikeuden luovutuksensaajaa, talon omistaja olisi velvol-
49120: huomioon ottamisessa voisi koitua vilpittömäs- linen lunastamaan asumisoikeuden 24 §:n mu-
49121: sä mielessä olevan luovutuksensaajan vahin- kaan määräytyvästä hinnasta.
49122: 22 1990 vp. - HE n:o 59
49123:
49124: 6 luku sen perusteella, keitä perheeseen katsotaan
49125: Huoneiston hallinta ja sen luovutus toiselle yleensä kuuluvan ja kuinka läheisiä luovuttaja
49126: ja luovutuksen saaja toisilleen ovat.
49127: Yleistä. Luvussa olisivat yleiset säännökset Asumisoikeuden haltija saisi luovuttaa enin-
49128: asumisoikeusasunnon hallinnasta ja hallinnan tään puolet asumisoikeusasunnostaan toisen
49129: luovutuksesta. Asumisoikeusasunnon haltijan käytettäväksi. Hallinnan osittaisesta luovutta-
49130: oikeus käyttää huoneistoa ja luovuttaa asumis- misesta ei syntyne sellaista haittaa, johon huo-
49131: oikeusasuntonsa hallinta kokonaan tai osittain neiston omistajan olisi puututtava ennen hal-
49132: olisi lähes sama kuin on asuinhuoneiston vuok- linnan luovuttamista. Jos luovutuksesta sitten
49133: ralaisen nykyiset oikeudet asuinhuoneiston hal- olisi huomattavaa haittaa, kyseessä lienee lähes
49134: linnan luovutuksen osalta. Asumisoikeusasun- aina menettely, joka lakiehdotuksen 36 §:n 1
49135: non haltijan hallinnan luovutusoikeus olisi kui- momentin 2-6 kohdan mukaan olisi myös
49136: tenkin jonkin verran laajempi kuin aravavuok- sopimuksen purkamisperuste. Asumisoi-
49137: ralaisen huoneiston hallinnan luovutusoikeus keustalon omistajalla olisi oikeus purkaa asu-
49138: johtuen siitä, että valtion lainoitukseen liittyy misoikeussopimus, jos asumaan tullut esimer-
49139: eräitä käyttö- ja luovutusrajoituksia, jotka hei- kiksi aiheuttaa häiriötä.
49140: jastuvat myös vuokralaisen hallintaan sitä oh- Kun asumisoikeussopimuksen haltija ottaa
49141: jaten ja rajoittaen. huoneistoon kanssaan asumaan puolisonsa, lä-
49142: 27 §. Huoneiston hallinta. Asumisoi- hisukulaisen tai puolisonsa lähisukulaisen, hei-
49143: keussopimus tuottaisi pykälän 1 momentin mu- dän käyttöönsä ei juuri koskaan luovuteta
49144: kaan asumisoikeuden haltijalle oikeuden käyt- mitään määrättyä osaa huoneistosta, vaan
49145: tää sopimuksessa määriteltyä asumisoi- huoneisto tulee yhteiskäyttöön. Kysymyksessä
49146: keusasuntoa hänen tai hänen ja hänen perheen- olisi asumisoikeuden haltijan hallintaoikeuden
49147: sä vakinaisena asuntona. Sopimus ei tuottaisi hyväksikäyttäminen.
49148: omistusoikeutta tähän asuntoon, vaan antaisi Jos asumisoikeuden haltija on luovuttanut
49149: asumisoikeuden tässä asunnossa. Sopimuksella huoneiston osan hallinnan toiselle, asumisoi-
49150: olisi mahdollista asunnon lisäksi luovuttaa keuden haltijan ja luovutuksensaajan välille
49151: muita tiloja asumisoikeuden haltijan hallin- voisi syntyä huoneenvuokrasuhde, mutta kysy-
49152: taan. Asunnon ja mahdollisten muiden hallin- myksessä voi olla myös tosiasiallinen hallinta-
49153: taan saatujen tilojen hallintaa ei saisi luovut- suhde. Kummassakin tapauksessa luovutuksen-
49154: taa, ellei tässä laissa olisi toisin säädetty. Asun- saajan oikeus huoneiston hallintaan päättyisi
49155: non hallinnan jakamisesta ja väliaikaisesta luo- samalla, kun luovutuksen tehneen asumisoi-
49156: vuttamisesta säädetään tässä ja seuraavassa keussopimuksen haltijan oikeus käyttää huo-
49157: pykälässä. neistoa. Alivuokrasuhteen päättymisestä ali-
49158: Lainkohdassa ei perheeseen kuuluvia ole tar- vuokrasuhteen vuokranantajan hallinnan päät-
49159: koituksenmukaista määritellä täsmällisesti, tyessä on nimenomainen säännös huoneen-
49160: koska yksittäistapauksissa henkilöpiiri, joka vuokralain 94 §:n 1 momentissa.
49161: muodostaa asumisoikeuden haltijan perheen Pykälän säännökset olisivat asumisoikeuden
49162: vaihtelee. Perheeseen voitaisiin katsoa kuulu- haltijan suojaksi pakottavia kuten vuokralai-
49163: van muun muassa suoraan etenevää ja takene- senkin oikeus nykyisin on. Säännös tästä olisi
49164: vaa sukulaisuutta asumisoikeuden haltijaan tai lakiehdotuksen 5 §:ssä.
49165: hänen puolisoansa olevat henkilöt sekä asumi- 28 §. Huoneiston hallinnan väliaikainen luo-
49166: soikeuden haltijan ja hänen puolisonsa sisaruk- vutus. Pykälän mukaan asumisoikeuden haltija
49167: set. Puolisona pidettäisiin myös niin sanottua saisi luovuttaa koko huoneiston hallinnan toi-
49168: avopuolisoa, jolla tarkoitetaan henkilöä, jonka selle, jos hän joutuu tilapäisesti oleskelemaan
49169: kanssa asumisoikeuden haltija elää avioliiton toisella paikkakunnalla tai luovuttamiseen on
49170: omaisissa olosuhteissa. Asumisoikeus voi kuu- muu erityinen syy. Perusteena luovutukselle
49171: lua puolisoille myös yhteisesti. Ottovanhemmat olisi toimi, työ, opinnot tai muu sellainen syy,
49172: ja -lapset sekä kasvattilapset rinnastettaisiin esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen.
49173: luonnollisiin vanhempiin ja lapsiin. Säännök- Mainitut seikat estävät yleensä asumisoikeuden
49174: sessä tarkoitettu henkilöpiiri olisi siten vastaa- haltijaa käyttämästä asuntoa vakinaisena asun-
49175: va kuin voimassa olevassa huoneenvuokralais- tonaan tai ollenkaan. Muu erityinen syy voisi
49176: sa. Asia jäisi viime kädessä, jos asiasta tulee olla esimerkiksi se, että asumisoikeuden haltija
49177: erimielisyyttä, tuomioistuimen ratkaistavaksi on laitoshoidossa samalla tai muulla paikka-
49178: 1990 vp. - HE n:o 59 23
49179:
49180: kunnalla. Asumisoikeusasunto saataisiin täl- kuun on sijoitettu myös asumisoikeuden halti-
49181: löin luovuttaa toisen käyttöön kuitenkin enin- jan konkurssia koskevat säännökset.
49182: tään kahdeksi vuodeksi, ellei kunta anna lupaa 30 §. Asumisoikeus osituksessa. Pykälässä
49183: pitempiaikaiseen luovutukseen. Luovutuksen on erityissäännöksiä asumisoikeuden asemasta
49184: tulisi kuitenkin aina olla väliaikainen. puolisoiden välillä avioliittolain nojalla toimi-
49185: Asumisoikeuden haltijan ja hallinnan luovu- tettavassa omaisuuden osituksessa tai erottelus-
49186: tuksen saajan välille syntyisi useimmiten huo- sa. Koska asumisoikeudella olisi tietty pääoma-
49187: neenvuokrasuhde. arvo, siihen tulisivat sovellettaviksi avioliitto-
49188: Voimassa olevan huoneenvuokralain mu- lain puolisoiden varallisuutta koskevat sään-
49189: kaan vuokralaiselle kuuluvaa hieman edellistä nökset. Siten asumisoikeutta olisi lähtökohtai-
49190: rajoitetumpaa oikeutta huoneiston hallinnan sesti käsiteltävä osituksessa samalla tavoin
49191: luovutukseen ei saa sopimusehdoin rajoittaa. kuin muuta puolisoiden omaisuutta. Lakiehdo-
49192: Vastaava kielto ehdotetaan myös asumisoi- tukseen on kuitenkin otettu eräitä avioliitto-
49193: keusasunnon haltijalle. Tätä tarkoittava sään- laista poikkeavia säännöksiä, joiden tarkoituk-
49194: nös olisi lakiehdotuksen 5 §:ssä. sena on avioliittolakiin verrattuna parantaa
49195: 29 §. Asumisoikeuden haltijan ja huoneiston asuntoa enemmän tarvitsevan puolison asemaa
49196: haltijan vastuu. Huoneiston hallinnan luovut- silloin, kun puolisoiden yhteisenä kotina käyte-
49197: tajan ja luovutuksensaajan vastuu olisi saman- tyn asunnon hallinta perustuu asumisoikeu-
49198: sisältöinen kuin sen on katsottava nykyisin teen: esillä olevan pykälän mukaan asuntoa
49199: olevan huoneenvuokralain ja vahingonkor- enemmän tarvitseva puoliso voisi vaatia toiselle
49200: vauslain mukaan, jos luovutuksen kohteena puolisolle kuuluvan asumisoikeuden itselleen
49201: olisi ollut vuokralle saadun asuinhuoneiston mahdollisen tasinko-oikeutensa nojalla taikka,
49202: hallinnan luovutus. Asumisoikeuden haltija jos asumisoikeuden arvo ylittää tasingon mää-
49203: vastaisi paitsi itse aiheuttamastaan myös aina rän tai puolisolla ei lainkaan ole oikeutta
49204: luovutuksensaajan aiheuttamasta vahingosta, tasinkoon, lunastaa toiselle puolisolle kuulu-
49205: jollei asumisoikeustalon omistajan kanssa olisi van asumisoikeuden itselleen. Vaikka avioliit-
49206: toisin sovittu. Asumisoikeuden haltijan ja huo- tolaissa ei ole vastaavanlaisia säännöksiä muun
49207: neiston hallinnan luovutuksensaaja olisivat si- asunto-omaisuuden varalta, tällaisten säännös-
49208: ten asumisoikeustalon omistajaan nähden yh- ten ottamista nyt säädettävään lakiin puoltaisi
49209: teisvastuullisesti velvollisia korvaamaan luovu- erityisesti se, että asumisoikeus asunnon hallin-
49210: tuksensaajan aiheuttaman vahingon. tamuotona olisi monessa suhteessa lähellä
49211: Asumisoikeuden haltijan ja luovutuksensaa- vuokrasuhdetta, vaikkakin asumisoikeudella
49212: jan vastuu olisi pykälän mukaan varsin katta- olisi tietty pääoma-arvo, jonka vuoksi sitä olisi
49213: va. Tällä on vaikutusta myös siihen, onko esimerkiksi avioerotilanteessa käsiteltävä varal-
49214: asumisoikeustalon omistajana katsottava ole- lisuutena. Huoneenvuokralaissa puolestaan on
49215: van pätevä syy vastustaa luovutusta. Vastuuta jo vanhastaan säännökset, joiden mukaan
49216: ei enää sopimuksella voisi laajentaa siitä, mikä avioeron yhteydessä asuntoa enemmän tarvit-
49217: se pykälän mukaan olisi. Säännös tästä olisi seva puoliso voidaan tuomioistuimen päätök-
49218: lakiehdotuksen 5 §:ssä. sellä oikeuttaa jatkamaan vuokrasuhdetta,
49219: vaikka vuokrasopimus olisi tehty toisen puoli-
49220: son nimissä. Erikseen tulee harkittavaksi, tuli-
49221: 7 luku siko avioliittolakiin ottaa yleisiä säännöksiä
49222: Asumisoikeuden haltijan avioero, kuolema tai asuntoa enemmän tarvitsevan puolison oikeu-
49223: konkurssi desta saada puolisoiden yhteisenä kotina käy-
49224: tetty asunto osituksessa tasinkona tai lunasta-
49225: Yleistä. Luvussa säänneltäisiin asumisoikeu- malla se itselleen.
49226: den luovutus asumisoikeuden haltijan omai- Avioliittolain 24 §:ssä on säännökset puoli-
49227: suuden osituksessa ja perinnön jaossa. Luvun soiden asumisen järjestämisestä yhteiselämän
49228: säännöksiä laadittaessa on kiinnitetty huomio- päättymisen ja osituksen välisenä aikana. Py-
49229: ta myös osituksessa puolison tarpeeseen saada kälän mukaan tuomioistuin voi puolisoiden
49230: jatkaa asumisoikeusasunnon hallintaa ja asu- yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta
49231: misoikeusasunnossa jo asuvan oikeuteen saada päättää, että se puolisoista, joka on enemmän
49232: jatkaa asumistaan siinäkin tapauksessa, ettei asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhtei-
49233: hän ole perillinen tai testamentin saaja. Lu- seen kotiin. Päätöksen voimassa oloa koskevat
49234: 24 1990 vp. - HE n:o 59
49235:
49236: säännökset ovat mainitun pykälän 4 momentis- onko hänellä avio-oikeus asumisoikeuteen vai
49237: sa. Niiden mukaan päätös on voimassa siihen ei. Vaikka asumisoikeus olisi avio-oikeudesta
49238: saakka, kun puolisoiden välillä on toimitettu vapaata omaisuutta ja sen vuoksi jäisi ositus-
49239: omaisuuden ositus tai erottelu ja se on tullut laskelmaa tehtäessä ja tasingon suuruutta mää-
49240: lainvoimaiseksi. Sama päätös on kuitenkin voi- rättäessä huomioon ottamatta, puoliso voisi
49241: massa enintään kaksi vuotta. Jos pykälässä pykälän mukaisin edellytyksin vaatia sen itsel-
49242: tarkoitettu asunnon käyttöoikeutta koskeva leen tasinkosuorituksena. Koska asumisoikeu-
49243: järjestely on tarpeen tätä pidemmäksi ajaksi, teen perustuva hallintaoikeus on luonteeltaan
49244: tuomioistuimelta on haettava asiasta uusi pää- lähinnä käyttöoikeutta muistuttava, vaikka
49245: tös. asumisoikeudella on tietty pääoma-arvo, ja
49246: Pykälän 1 momentin mukaan puoliso, joka kun otetaan huomioon asumisoikeusjärjestel-
49247: on enemmän asunnon tarpeessa ja jolla on män yleiset asuntopoliittiset tavoitteet, on kat-
49248: oikeus saada avio-oikeuden nojalla niin sanot- sottu perustelluksi, että asumisoikeuden sulke-
49249: tuna tasinkona toisen puolison omaisuutta, misen avio-oikeuden ulkopuolelle ei tulisi estää
49250: voisi tasinkona vaatia itselleen toisen puolison huoneiston hallinnan jäämistä asuntoa enem-
49251: asumisoikeuden, jonka nojalla hallittua huo- män tarvitsevalle puolisolle, vaan että sillä
49252: neistoa on käytetty puolisoiden yhteisenä koti- tulisi olla vaikutusta ainoastaan osituslaskel-
49253: na. Avioliittolain mukaan tasinkoon oikeute- maa tehtäessä.
49254: tulla puolisolla ei ole oikeutta vaatia itselleen Pykälän 2 momentti koskisi ensinnäkin ta-
49255: mitään tiettyä toiselle puolisolle kuuluvaa
49256: pauksia, joissa asuntoa enemmän tarvitsevalla
49257: omaisuutta, vaan siitä, mitä tasinkona luovute-
49258: puolisaHa on oikeus saada toiselta puolisoita
49259: taan, päättää joko tasingonluovutusvelvollinen
49260: tasinkoa, mutta asumisoikeuden pääoma-arvo
49261: puoliso itse tai pesänjakaja. Esillä olevan sään-
49262: on puolisolle tulevan tasingon määrää suurem-
49263: nöksen mukaan tasinkoon oikeutettu puoliso
49264: pi. Tällöin puolisaHa olisi oikeus lunastaa asu-
49265: siis voisi yleisestä säännöstä poiketen vaatia,
49266: misoikeus itselleen suorittamalla toiselle puoli-
49267: että tasinkona luovutetaan säännöksessä tar-
49268: solle rahassa asumisoikeuden arvon ja hänelle
49269: koitettu asumisoikeus. Jos puoliso käyttää tätä
49270: tulevan tasingon erotus. Jos puoliso käyttää
49271: oikeutta, mutta tasingon määrä ylittää asumi-
49272: myös avioliittolain 103 §:n 3 momentin mu-
49273: soikeuden arvon, jäljellä olevan tasinko-osuu-
49274: kaista otto-oikeutta, joka koskee puolison elin-
49275: den suhteen tulisivat noudatettavaksi avioliitto-
49276: keinonsa jatkamiseksi tarvitsemia työvälineitä
49277: lain yleiset tasingon luovuttamista koskevat
49278: ja muita irtaimia tavaroita, niiden arvo olisi
49279: periaatteet.
49280: Momentin 2 kohdan mukaisessa tarvehar- luonnollisesti otettava huomioon asumisoikeu-
49281: kinnassa olisi otettava huomioon puolisoiden desta rahassa maksettavaa lunastusta korotta-
49282: vana tekijänä. Asumisoikeuden arvoa määrät-
49283: mahdollisuudet hankkia itselleen muu sopiva
49284: täessä olisi noudatettava 24 §:n säännöksiä, eli
49285: asunto, lasten asumista koskevat järjestelyt ja
49286: arvo ei voisi ylittää 24 §:n mukaista enimmäis-
49287: muut seikat.
49288: hintaa. Myöskään 2 momentin mukainen lu-
49289: Perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä säädetyin
49290: nastusoikeus ei riippuisi siitä, onko puolisaHa
49291: edellytyksin eloonjääneellä puolisolla on oi-
49292: avio-oikeus asumisoikeuteen vai ei. Sikäli kuin
49293: keus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä
49294: puoliso ei saa asumisoikeutta tasinkona, toinen
49295: kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva
49296: asunto. Tämä oikeus eloonjääneellä puolisolla puoliso saisi siitä täyden vastikkeen.
49297: olisi myös silloin, kun jäämistöön kuuluvan Toiseksi 2 momentti tulisi sovellettavaksi
49298: asunnon hallinta perustuu asumisoikeuteen. tapauksissa, joissa asuntoa enemmän tarvitse-
49299: Esillä olevan pykälän säännökset koskisivat valla puolisaHa ei olisi oikeutta tasinkoon.
49300: myös eloonjääneen puolison ja kuolleen puoli- Kysymykseen voisi tulla paitsi tilanne, jossa
49301: son perillisten välillä toimitettavaa omaisuuden kummallakaan puolisaHa ei ole avio-oikeutta
49302: ositusta tai erottelua. Eloonjääneellä puolisoi- toistensa omaisuuteen ja heidän välillään tulee
49303: lakin olisi siten oikeus vaatia tasinkona kuol- toimitettavaksi avioliittolain 85 §:n 2 momen-
49304: leelle puolisolle kuulunut asumisoikeus, jonka tissa tarkoitettu omaisuuden erottelu, myös
49305: nojalla hallittua huoneistoa käytettiin puolisoi- tilanne, jossa asuntoa enemmän tarvitseva
49306: den yhteisenä kotina. puoliso olisi itse tasingonluovutusvelvollinen.
49307: Pykälän mukaan puolison oikeus vaatia asu- Asuntoa enemmän tarvitsevalla puolisaHa olisi
49308: misoikeus itselleen tasinkona ei riippuisi siitä, tällöinkin oikeus lunastaa toiselle puolisolle
49309: 1990 vp. - HE n:o 59 25
49310:
49311: kuuluva asumisoikeus itselleen maksamalla täl- tava huomioon arvioitaessa sitä, mistä määräs-
49312: le rahassa sen arvo. tä asumisoikeuden siirtyminen puolisolle vä-
49313: Asumisoikeudesta 2 momentin mukaan suo- hentää hänen tasinkosaatavaansa, tai sitä, mis-
49314: ritettava lunastus olisi maksettava rahassa, jol- sä määrin hän olisi velvollinen suorittamaan
49315: lei asumisoikeuden luovuttava puoliso suostuisi asumisoikeudesta lunastusta. Tätä koskeva
49316: vastaanottamaan lunastukseksi muuta omai- säännös olisi momentin toisessa virkkeessä.
49317: suutta. Lunastus olisi suoritettava osituksessa Jos asumisoikeus on panttina muusta toisen
49318: tai erottelussa, jollei asumisoikeuden luovutta- puolison velasta, tämä seikka ei vaikuttaisi
49319: va puoliso suostuisi myöntämään sille maksu- pykälän mukaisen asumisoikeuden siirtymisen
49320: aikaa. edellytyksiin. Velallispuolisolla ei siten olisi
49321: Kun ositus toimitetaan eloonjääneen puoli- oikeutta asettaa pykälän mukaisen asumisoi-
49322: son ja toisen puolison perillisten kesken, ei 2 keuden siirron edellytykseksi velkavastuun siir-
49323: momenttia sovellettaessa tarvitsisi ottaa kantaa tymistä asumisoikeuden saavalle puolisolle.
49324: siihen, onko eloonjäänyt puoliso enemmän Toisaalta panttioikeus jäisi rasittamaan myös
49325: asunnon tarpeessa. viimeksi mainitun puolison asumisoikeutta,
49326: Pykälän 3 momentissa olisi säännöksiä sen jollei saatavaa asumisoikeuden siirtymisen yh-
49327: tilanteen varalta, että asumisoikeus on pantat- teydessä maksettaisi tai siitä asetettaisi muuta
49328: tu sen hankkimista varten otetusta asumisoi- vakuutta.
49329: keuden haltijapuolison velasta. Tällöin edelly- Pykälän 4 momentin mukaan puolisolla ei
49330: tyksenä 1 ja 2 momentin mukaiselle asumisoi- edellä asetettujen edellytysten täyttymisestä
49331: keuden siirrolle olisi, että asumisoikeuden saa- huolimatta olisi oikeutta saada itselleen tasin-
49332: va puoliso joko maksaa velan tai ottaa sen kona tai lunastamalla toiselle puolisolle kuulu-
49333: vastattavakseen. Puolisot voisivat luonnollises- vaa asumisoikeutta, jos asumisoikeuden siirty-
49334: ti sopia, että asumisoikeuden luovuttava puoli- minen hänelle olisi toisen puolison kannalta
49335: so edelleenkin jäisi vastuuseen velasta. Vastoin kohtuutonta ottaen huomioon avioliiton kesto
49336: tämän puolison suostumusta velka ei kuiten- ja muut olosuhteet. Vaikka puoliso olisikin
49337: kaan voisi jäädä hänen vastattavakseen. Velan enemmän asunnon tarpeessa, voi esiintyä tilan-
49338: maksaminen tai sen siirtäminen asumisoikeu- teita, joissa ei olisi toisen puolison kannalta
49339: den saavan puolison vastuulle olisi yleensä kohtuullista joutua luopumaan asumisoikeu-
49340: myös viimeksi mainitun puolison edun mukais- desta. Näin voi olla etenkin, jos avioliitto on
49341: ta, koska tällöin asumisoikeuden pysyvyys ei kestänyt vain lyhyen aikaa eikä lapsiakaan ole.
49342: jäisi riippumaan siitä, että toinen puoliso täyt- Puolisoiden taloudelliset olot ja mahdollisuu-
49343: tää velasta johtuvan maksuvelvollisuuden. det muun asunnon hankkimiseen olisi otettava
49344: Oikeus velan ennenaikaiseen maksamiseen huomioon jo 1 momentin 2 kohdan mukaisessa
49345: riippuu velan ehdoista. Velan siirtäminen toi- tarveharkinnassa. Näillä seikoilla voisi kuiten-
49346: sen henkilön vastattavaksi edellyttää velkojan kin olla merkitystä myös esillä olevan momen-
49347: suostumusta. Jos asumisoikeuden vakuusarvo tin mukaisessa kohtuullisuusarvioinnissa.
49348: on riittävä ja voidaan arvioida, ettei velan Myös voisi olla perusteltua asettaa esimerkiksi
49349: hoito ylitä asumisoikeuden saavan puolison avioliiton keston ja asunnon tarpeen suhteen
49350: maksukykyä, velkojalla ei yleensä ole aihetta korkeammat vaatimukset, jos kysymyksessä on
49351: vastustaa velkavastuun siirtämistä. Sen varmis- avio-oikeudesta vapaan asumisoikeuden lunas-
49352: tamiseksi, että velkoja ei aiheettomasti voisi taminen.
49353: estää pykälässä tarkoitetun puolison oikeuden Asumisoikeuden haltijana olleen puolison
49354: toteutumista, momenttiin on otettu nimen- kuoltua olisi eloonjääneen puolison lunastusoi-
49355: omainen säännös, jonka mukaan velkojalla ei keuden osalta huomattava, että lakiehdotuksen
49356: olisi oikeutta ilman painavaa syytä kieltäytyä 31 §:n 2 momentin mukainen lunastusoikeus
49357: hyväksymästä puolison tarjoamaa ennenaikais- koskisi myös eloonjäänyttä puolisoa. Jos jo
49358: ta maksua tai velkavastuun siirtämistä. Paina- omaisuuden osituksen tai erottelun yhteydessä
49359: va syy velkavastuun siirtämisen vastustamiselle on selvää, että 31 §:n 2 momentin mukaiset
49360: voisi olla lähinnä puolison maksukyvyn heik- lunastusoikeuden edellytykset täyttyvät, leski
49361: kous tai vakuuden riittämättömyys. voisi lunastaa asumisoikeuden mainitun sään-
49362: Jos asumisoikeuden saava puoliso maksaa nöksen nojalla. Tällainen tilanne on kysymyk-
49363: momentissa tarkoitetun velan tai ottaa sen sessä lähinnä silloin, kun kaikki perilliset asu-
49364: vastattavakseen, tämä olisi luonnollisesti otet- vat muualla ja leski asuu asumisoikeuden no-
49365:
49366: 4 300498D
49367: 26 1990 vp. - HE n:o 59
49368:
49369: jalla hallitussa huoneistossa yksin. Lunastuk- taisi momentin mukaisella lunastusoikeudella
49370: sen perustuessa 31 § :n 2 momenttiin esillä ole- syrjäyttää. Jos kuitenkin asumisoikeus tällai-
49371: va momentti ei tulisi sovellettavaksi. sen erityisjälkisäädöksen nojalla siirtyy henki-
49372: Pykälän 5 momentissa olisi selvyyden vuoksi lölle, joka tämän lain tai sen nojalla annettujen
49373: säännös, jonka mukaan pykälän säännökset säännösten tai määräysten mukaan ei voisi olla
49374: tulisivat sovellettaviksi myös silloin, kun asu- asumisoikeuden luovutuksensaajana, tulisivat
49375: misoikeus kuuluu puolisoille yhteisesti. Tällöin sovellettaviksi 3 momentin säännökset.
49376: puolisolla olisi pykälässä säädetyin edellytyksin Lunastusoikeutta olisi käytettävä kolmen
49377: oikeus vaatia tasinkona tai lunastaa itselleen kuukauden kuluessa siitä, kun lunastukseen
49378: toiselle puolisolle kuuluva osuus asumisoikeu- oikeutettu sai tiedon siitä, että asumisoikeus on
49379: desta. siirtynyt sellaiselle henkilölle, jolta asumisoi-
49380: 31 §. Asumisoikeuden haltijan kuolema. Py- keuden momentin mukaan saisi lunastaa. Esi-
49381: kälän 1 momentista ilmenisi selvyyden vuoksi, merkiksi jos perittävällä on vain yksi, vakinai-
49382: että asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoi- sesti muualla asuva perillinen, määräaika tulisi
49383: keus kuuluisi kuolinpesään. Asumisoikeus olisi laskettavaksi siitä, kun lunastukseen oikeutettu
49384: siis osa kuolinpesän varallisuutta ja siihen so- sai tiedon asumisoikeuden haltijan kuolemasta.
49385: vellettaisiin perintökaaren säännöksiä sikäli Jos taas perillisiä olisi useita ja lunastus voisi
49386: kuin tästä laista ei johtuisi muuta. tulla kysymykseen vain joltakin tai joiltakin
49387: Pykälän 2 momentissa olisi säännöksiä, joi- heistä, lunastusoikeuden syntyminen voisi rat-
49388: den tarkoituksena on asumisoikeuden haltijan keta vasta perinnönjaon tultua toimitetuksi, ja
49389: kuoltua turvata huoneistossa asuvalle perittä- tällöin määräaika tulisi laskettavaksi siitä, kun
49390: vän perheenjäsenelle mahdollisuus jatkaa huo- lunastukseen oikeutettu sai tiedon perinnönja-
49391: neiston hallintaa lunastamalla asumisoikeus it- osta.
49392: selleen, jos se perinnön tai yleisjälkisäädöksen Lunastushinta määräytyisi 24 §:n säännösten
49393: nojalla siirtyy henkilölle, joka perittävän kuol- mukaisesti. Jos asumisoikeus on pantattu ve-
49394: lessa vakinaisesti asui muualla. lasta, jonka lunastaja maksaisi tai ottaisi vas-
49395: Lunastusoikeus olisi sellaisella asumisoikeu- tattavakseen, velan määrä olisi luonnollisesti
49396: den haltijan perheenjäsenellä, joka asumisoi- vähennettävä lunastushinnasta.
49397: keuden haltijan kuollessa vakinaisesti asui asu- Pykälän 3 momentissa olisi säännöksiä sen
49398: misoikeuden nojalla hallitussa huoneistossa. tilanteen varalta, että asumisoikeus perinnön
49399: Kysymykseen tuleva henkilöpiiri olisi sama tai testamentin nojalla siirtyy sellaiselle henki-
49400: kuin 27 §:ssä. Lunastusoikeus ei riippuisi siitä, lölle, joka tämän lain taikka sen nojalla annet-
49401: onko kyseinen perheenjäsen asumisoikeuden tujen säännösten tai määräysten mukaan ei
49402: haltijan perillinen. Jos lunastukseen oikeutet- voisi olla asumisoikeuden luovutuksensaajana.
49403: tuja ja halukkaita on useampia kuin yksi, Momentin tarkoituksena on mahdollistaa se,
49404: lunastusoikeus kuuluisi heille yhdessä. Yhteis- että asumisoikeusasuntojen hallinta voitaisiin
49405: omistustilanteita koskevia erityissäännöksiä perimystilanteissakin säilyttää sellaisilla henki-
49406: olisi lakiehdotuksen 8 luvussa. löillä, joille asunnot ja niihin annettu yhteis-
49407: Lunastus tulisi kysymykseen, jos asumisoi- kunnan taloudellinen tuki on tarkoitettu, sa-
49408: keus perinnön tai yleisjälkisäädöksen nojalla malla kun perilliselle turvataan asumisoikeu-
49409: siirtyy henkilölle, joka perittävän kuollessa den pääoma-arvo. Jos 2 momentin mukainen
49410: vakinaisesti asui muualla kuin asumisoikeuden asumisoikeuden lunastus ei tulisi kysymykseen
49411: nojalla hallitussa huoneistossa. Jos perillinen tai kukaan lunastukseen oikeutettu ei olisi
49412: esimerkiksi opiskelun tai muun vastaavan syyn siihen halukas, talon omistaja voisi asettaa
49413: vuoksi tilapäisesti asui muualla, asumisoikeut- asumisoikeuden saaneelle perilliselle kohtuulli-
49414: ta ei tällaisen poissaolon vuoksi voitaisi häneltä sen määräajan, jonka kuluessa asumisoikeus
49415: lunastaa. Lunastusoikeutta ei myöskään syn- olisi luovutettava joko 2 momentissa tarkoite-
49416: tyisi, jos asumisoikeuden haltija on erityisjälki- tulle henkilölle tai 23 §:n 1 momentin 1 koh-
49417: säädöksellä testamentannut asumisoikeuden dassa tarkoitetulle, talon omistajan ja kunnan
49418: henkilölle, joka hänen kuollessaan ei vakinai- hyväksymälle henkilölle. Jos tällaista luovutus-
49419: sesti asunut huoneistossa. Jos siis asumisoikeu- ta ei määräajassa tapahtuisi, talon omistajana
49420: den haltija on testamentissa nimenomaisesti olisi oikeus, mutta ei velvollisuutta lunastaa
49421: määrännyt, että asumisoikeus on siirtyvä tietyl- asumisoikeus 24 §:n mukaan määräytyvästä
49422: le henkilölle, tällaista erityistestamenttia ei voi- luovutushinnasta.
49423: 1990 vp. - HE n:o 59 27
49424:
49425: Pykälän 4 momentin mukaan 3 momentin keustalon omistajalla ei kuitenkaan olisi, vaik-
49426: säännöksiä ei sovellettaisi niin kauan kuin ka asumisoikeuden haltija ei pystyisi asetta-
49427: huoneisto on perintökaaren säännösten nojalla maan vakuutta määräajassa, jos vakuus tulee
49428: eloonjääneen puolison hallinnassa. Perittävän asumisoikeustalon omistajalle ennen kuin tämä
49429: lesken hallinta-aikana ei olisi syytä pakottaa on antanut purkamisilmoituksen asumisoikeu-
49430: perillistä 3 momentissa tarkoitettuun luovutuk- den haltijalle tiedoksi. Säännös tästä olisi py-
49431: seen huolimatta siitä, että sillä ei olisi vaikutus- kälän 2 momentissa.
49432: ta lesken hallintaoikeuteen.
49433: 32 §. Ositukseen tai lunastukseen perustuva
49434: asumisoikeuden siirto. Jos asumisoikeus luovu- 8 luku
49435: tetaan tasinkona tai lunastetaan 30 tai 31 §:n Kahdelle tai useammalle yhteisesti kuuluva
49436: nojalla, olisi noudatettava samaa menettelyä asumisoikeus
49437: kuin 23 §:n 3 momentin mukaan muissa asu-
49438: misoikeuden luovutustilanteissa. Myös perilli- Yleistä. Lukuun ehdotetaan osuuden luovu-
49439: sen asumisoikeudesta olisi talon omistajan laa- tusta ja yhteisomistussuhteen purkamista sää-
49440: dittava uusi asumisoikeussopimus. Sellaisen te- televät säännökset, kun asumisoikeus kuuluu
49441: kemättä jääminen ei kuitenkaan heikentäisi yhteisesti kahdelle tai useammalle.
49442: perillisen oikeusasemaa. 34 §. Osuuden luovutus. Pykälässä olisi eri-
49443: 33 §. Asumisoikeuden haltijan konkurssi. tyissäännöksiä asumisoikeuden osuuden luovu-
49444: Pykälässä säädettäisiin siitä, miten asumisoi- tuksesta. Toisen osaomistajan aseman turvaa-
49445: keustalon omistaja voi turvata asumisoi- miseksi tällainen osuus olisi mahdollista luo-
49446: keussopimuksen mukaiset oikeutensa asumisoi- vuttaa vain jollekin osaomistajista tai, jos
49447: keuden haltijan joutuessa konkurssiin. Tällai- muut osaomistajan luovutukseen suostuvat,
49448: sessa tapauksessa asumisoikeustalon omistajal- 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle.
49449: le on tärkeätä, että mahdollisimman nopeasti Viimeksi mainitussa tapauksessa luovutuksen-
49450: selvitetään, tulevatko asumisoikeussopimuksen saajan tulisi siten olla paitsi talon omistajan ja
49451: mukaiset velvoitteet, ennen muuta asumisoi- kunnan myös muiden osaomistajien hyväksy-
49452: keusasunnon käyttövastikkeen suorittaminen mä. Osuuden luovutus muulle kuin edellä tar-
49453: täytetyksi. Tämä voi tapahtua lähinnä siten, koitetulle henkilölle olisi mitätön.
49454: että konkurssipesä ottaa vastatakseen asumi- Osuuden luovutushinta saisi olla enintään
49455: soikeuden haltijalle kuuluvista velvoitteista tai osuuden suuruutta vastaava osa 24 §:n mu-
49456: että asumisoikeuden haltija asettaa niiden täyt- kaan määräytyvästä enimmäishinnasta. Luovu-
49457: tämisestä vakuuden. tushintaa koskeva sitoumus olisi mitätön siltä
49458: Käytännössä asumisoikeustalon omistaja osin kuin se ylittää sallitun enimmäismäärän.
49459: joutuu tiedustelemaan asiaa konkurssipesäitä Periaate olisi siten sama kuin 25 §:n 2 momen-
49460: ja asumisoikeuden haltijalta. Pykälän 1 mo- tin mukaan.
49461: mentin mukaan näille olisi asetettava vähin- Pykälän 2 momentin mukaan 23 §:n 3 mo-
49462: tään 14 päivän määräaika vastauksen antami- mentin säännöksiä asumisoikeuden luovutus-
49463: seen. Jollei vastausta määräajassa annettaisi tai menettelystä olisi noudatettava myös asumisoi-
49464: vastaus olisi kielteinen, asumisoikeustalon keuden osuuden luovutuksen yhteydessä. Myös
49465: omistajalla olisi oikeus purkaa asumisoi- asumisoikeuden osuutta koskevassa pakkotäy-
49466: keussopimus. täntöönpanossa olisi noudatettava tämän lain
49467: Pykälässä ehdotetaan, että aika, josta asu- säännöksiä asumisoikeuden osuuden luovutuk-
49468: misoikeustalon omistajan purkamisoikeus las- sesta.
49469: kettaisiin, asetettaisiin niin lähelle konkurssin 35 §. Yhteisomistussuhteen purkaminen. Py-
49470: alkamista kuin se konkurssipesän ja asumisoi- kälässä olisi säännöksiä sen varalta, että joku
49471: keuden haltijan kohtuulliset toimintamahdolli- asumisoikeuden osaomistajista haluaisi saada
49472: suudet huomioon ottaen on mahdollista. Asu- yhteisomistuksen lakkaamaan eikä 34 § :n 1
49473: misoikeustalon omistajalla olisi tämän pykälän momentin mukaisesta luovutuksesta päästäisi
49474: estämättä mahdollisuus konkurssin alkamisen osaomistajien kesken sopimukseen. Tällainen
49475: jälkeenkin käyttää muita tämän lain irtisano- tilanne voisi siis syntyä esimerkiksi, jos asumis-
49476: mis- ja purkamisperusteita. oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle henkilölle,
49477: Pykälän 1 momentin mukaista oikeutta asu- mutta he eivät pääse keskenään sopimukseen
49478: misoikeussopimuksen purkamiseen asumisoi- siitä, kumpi luovuttaa osuutensa toiselle, taik-
49479: 28 1990 vp. - HE n:o 59
49480:
49481: ka jos yksi osaomistaja haluaisi luovuttaa on vähäinen merkitys. Vastaava saannös on
49482: osuutensa, mutta kukaan toisista osaomistajis- voimassa huoneenvuokralaissakin. Purkamis-
49483: ta ei olisi valmis sitä ostamaan eivätkä toiset perusteen merkitys on arvioitava ennen kuin
49484: osaomistajat myöskään antaisi suostumusta voidaan selvittää, onko purkaminen muuten
49485: osuuden luovuttamiseen ulkopuoliselle. Pykä- lain mukainen. Vaikka asumisoikeustalon
49486: län mukaan oikeus voisi mainitunlaisissa tilan- omistaja olisi varoittanut 37 §:n 1 momentin
49487: teissa osaomistajan hakemuksesta määrätä ko- mukaisesti asumisoikeuden haltijaa, voitaisiin
49488: ko asumisoikeuden luovutettavaksi niin kuin käytännössä katsoa, ettei oikeutta sopimuksen
49489: 23 §:ssä säädetään. Kunta voisi tällöin hyväk- purkamiseen ollutkaan, koska purkamisen pe-
49490: syä luovutuksensaajaksi jonkun osaomistajan rusteena olevaa asumisoikeuden haltijan me-
49491: tai, milloin halukkaita osaomistajia olisi kaksi nettelyä pidetään merkitykseltään vähäisenä.
49492: tai useampia, heidät yhdessä. Osaomistajille Koska asumisoikeuden haltija asumisoi-
49493: olisi lisäksi annettava etusija muihin asumisoi- keussopimuksen johdosta saa lähes poikkeuk-
49494: keuden haltijoiksi pyrkiviin nähden. setta käyttää myös talon asukkaille varattuja
49495: yhteisiä tiloja ja laitteita joko eri korvauksesta
49496: tai korvauksetta, on paikallaan, että näitä
49497: 9 luku tiloja ja laitteita käytetään saman asumisoi-
49498: Asumisoikeussopimuksen purkaminen keussopimuksen purku-uhan alaisena kuin itse
49499: huoneistoa. Säännös tästä olisi pykälän 3 mo-
49500: Yleistä. Asumisoikeussopimuksen purkami- mentissa.
49501: nen olisi aina kysymyksessä silloin, kun asu- Yleensä sopimusrikkomiseen on vedottava
49502: misoikeussopimus halutaan saada päättymään kohtuullisessa ajassa siitä, kun rikkomus on
49503: jopa välittömästi. Perusteet, joiden nojalla so- tullut vastapuolen tietoon. Purkuperusteista
49504: pimus voitaisiin lakiehdotuksen mukaan pur- ne, jotka mainitaan 1 momentin 1 ja 4-6
49505: kaa, olisivat sellaisia, ettei olisi kohtuullista kohdassa, saattavat muodostua myös vähitel-
49506: enää velvoittaa purkamisoikeuden haltijaa py- len. Purkuperuste ne olisivat silloin, kun me-
49507: symään sopimuksessa. Sopimuksen purkami- nettelyä ei enää voitaisi pitää vähäisenä. Koh-
49508: nen olisi mahdollista vain asumisoikeustalon tuullinen aika, jossa näihin purkuperusteisiin
49509: omistajalle. olisi vedottava, alkaisi kulua, kun tämä sieto-
49510: Eräissä laissa luetelluissa tapauksissa asumis- raja on ylittynyt. Toisaalta tapauksissa, joissa
49511: oikeuden haltijalle olisi annettava kirjallinen purkuperusteen jo muodostava asumisoikeu-
49512: varoitus ennen kuin purkamisoikeutta voidaan den haltijan menettely edelleen jatkuu, ei omis-
49513: käyttää. Varoitus tulisi kysymykseen silloin, taja saisi menettää sopimuksen purkamisoi-
49514: kun asumisoikeuden haltijan menettely voi keuttaan sen johdosta, että omistaja on anta-
49515: johtua huomaamattomuudesta ja on nopeasti nut aikaa asumisoikeusasunnon haltijalle kor-
49516: oikaistavissa. jata moitittavan tilanteen. Siitä, että esimerkik-
49517: Purkamismenettelyyn kuuluisi myös kirjalli- si antaa maksuaikaa suorittaa erääntyneet
49518: nen purkamisilmoitus, jossa on mainittava käyttövastikkeet, ei saisi seurata purkamisoi-
49519: purkamisen peruste, ja tavallisesti myös ajan- keuden menetystä. Jos näin kävisi, ei asumisoi-
49520: kohta, jolloin asumisoikeussopimuksen halu- keuden haltijoiden tilapäisille maksuvaikeuksil-
49521: taan päättyvän. le tai muille ongelmille voitaisi osoittaa omista-
49522: 36 §. Talon omistajan purkamisperusteet. jan taholta mitään ymmärtämystä. Toisaalta
49523: Asumisoikeustalon omistajalle annettaisiin py- myös muiden asumisoikeuden haltijoiden oi-
49524: kälän mukaan oikeus purkaa asumisoi- keus kotirauhaan ja käyttövastikkeen määräy-
49525: keussopimus vastaavissa tilanteissa, joissa huo- tyminen omakustannusperiaatteen pohjalta oli-
49526: neenvuokralaissa on annettu vuokranantajalle si otettava huomioon. Pykälän 1 momentin 2
49527: oikeus purkaa vuokrasopimus vuokralaisen so- ja 3 kohdissa tarkoitettu menettely olisi paitsi
49528: pimusrikkomuksen johdosta tai asunto-osa- sopimuksen myös tämän lain pakottavien sään-
49529: keyhtiössä on annettu yhtiölle oikeus ottaa nösten vastaista. Siten pykälän 4 momentissa
49530: huoneisto hallintaansa. Sopimusrikkomusluon- ehdotetaan, että asumisoikeustalon omistajan
49531: toisista purkamisperusteista säädettäisiin pykä- olisi vedottava purkuperusteeseen kohtuullises-
49532: län 1 momentissa. sa ajassa siitä, kun se on tullut omistajan
49533: Pykälän 2 momentin mukaan purkamispe- tietoon. Myös ehdotetaan, että omistaja ei
49534: rusteeseen ei voitaisi vedota, jos menettelyllä menettäisi purkuoikeuttaan niin kauan kuin 1
49535: 1990 vp. - HE n:o 59 29
49536:
49537: momentissa tarkoitettu moitittava asiantila jat- mus. Niin ikään pykälän 3 momentin mukaan
49538: kuu. varoitusta ei tarvittaisi, jos häiritsevään elä-
49539: Koska lakiehdotuksessa on myös eräitä mui- mään huoneistossa tai muuhun 36 §:n 1 mo-
49540: ta säännöksiä purkamisoikeudesta, on pykälän mentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuun purka-
49541: 5 momentiksi otettu viittaussäännös, jossa misperusteeseen liittyy asumisoikeuden haltijan
49542: mainitaan lakiehdotuksen muut säännökset erittäin moitittava menettely, esimerkiksi vaka-
49543: asumisoikeustalon omistajan purkamisoikeu- va rikos.
49544: desta. 38 §. Purkamisilmoitus. Pykälän mukaan
49545: 37 §. Varoitus purkamisoikeuden käyttämi- purkamismenettelyyn kuuluisi purkamisilmoi-
49546: sestä. Säännöksen perusteena olisi, että asumi- tus ja sen tiedoksiantaminen. Säännökset pur-
49547: soikeuden haltijan menettely, joka 36 §:n 1 kamisilmoituksesta ovat pykälän 1 ja 3 mo-
49548: momentin mukaan voisi olla asumisoikeussopi- mentissa. Purkamisilmoituksen tulisi aina olla
49549: muksen purkamisperuste, saattaa johtua ajat- kirjallinen. Siinä olisi mainittava purkamisen
49550: telemattomuudesta tai tietämättömyydestä. Tä- peruste ja sopimuksen päättymisajankohta, jos
49551: män vuoksi on aiheellista, että tietyissä tapauk- sopimus halutaan päättyväksi myöhemmin
49552: sissa purkamisoikeuden käyttämisen edellytyk- kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedok-
49553: senä on, että asumisoikeustalon omistaja on siannosta. Sopimus voisi siis päättyä aikaisin-
49554: varoittanut asumisoikeuden haltijaa. Asumis- taan sinä päivänä, jona purkamisilmoitus on
49555: oikeustalon omistaja ei olisi oikeutettu purka- annettu tiedoksi asumisoikeuden haltijalle.
49556: maan asumisoikeussopimusta 36 §:n 1 momen- Päättymispäivä olisi lain nojalla tämä päivä,
49557: tin 3-6 kohdassa mainituilla perusteilla ilman jos muuta ei olisi ilmoitettu. Sopimuksen päät-
49558: tällaista kirjallista varoitusta. tymispäivä voisi olla tiedoksiautopäivää myö-
49559: Pykälän 1 momentissa on lisäksi säännös häisempikin päivä, jos purkuoikeuden haltija
49560: varoituksen tiedoksiantotavasta. Varoituksen niin haluaa. Kun sopimuksen purkamisperuste
49561: tärkeyden huomioon ottaen varoitus olisi an- ja päättymisajankohta olisi mainittava myös
49562: nettava tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksian- häätämistä koskevassa haasteessa tai hakemuk-
49563: tamisesta on säädetty tai muuten todistettavas- sessa ulosotonhaltijalle, nämä kävisivät myös
49564: ti. purkamisilmoituksesta.
49565: Lakiehdotuksen 36 §:n 1 momentin 1 ja 2 Purkamisilmoituksen saanut asumisoikeuden
49566: kohdan purkamisperusteet johtuvat tahallisesta haltija voisi saattaa kanteella purkamisperus-
49567: menettelystä ja ovat asumisoikeustalon omista- teen pätevyyden tuomioistuimen tutkittavaksi.
49568: jan kannalta varsin vakavia, joten niiden joh- Peruste voi tulla tutkittavaksi myös siinä ta-
49569: dosta ei vaadittaisi varoituksen antamista asu- pauksessa, että asumisoikeustalon omistaja on
49570: misoikeuden haltijalle. purkanut asumisoikeussopimuksen, mutta asu-
49571: Varoituksen tarkoituksena on, että asumisoi- misoikeuden haltija ei ole muuttanut, vaan
49572: keuden haltija korjaa menettelynsä. Tämän häntä vastaan nostetaan häätökanne. Tätä tut-
49573: vuoksi pykälän 2 momentin mukaan asumisoi- kittaessa tulee selvitettäväksi myös asumisoi-
49574: keustalon omistaja ei saisi käyttää oikeuttaan keussopimuksen purkamisperusteen pätevyys.
49575: asumisoikeussopimuksen purkamiseen, jos Purkamisilmoitus olisi pykälän 2 momentin
49576: asumisoikeuden haltija varoituksen johdosta mukaan annettava tiedoksi haasteen tiedoksi-
49577: ilman aiheetonta viivytystä täyttää velvollisuu- antamisesta säädetyssä järjestyksessä tai muu-
49578: tensa tai oikaisu muuten tapahtuu. Jos asianti- ten todistettavasti.
49579: laan tulee korjaus varoituksesta riippumatta, Käytännössä voidaan helposti joutua siihen,
49580: jää käytännössä yksittäistapauksessa harkitta- että asumisoikeustalon omistajan halutessa ve-
49581: vaksi, onko peruste katsottava lakiehdotuksen dota purkamisperusteeseen, hän tekee sen nos-
49582: 36 §:n 2 momentin mukaan merkitykseltään tamalla häätökanteen. Lakiehdotuksen tarkoi-
49583: vähäiseksi ja tämän takia kelpaamattomaksi tuksena kuitenkin on, että erillistä purkamisil-
49584: purkamisperusteena. moitusta käytettäisiin aina, kun erityisen pa-
49585: Pykälän mukaan varoitus tulisi kysymykseen kottavat syyt eivät vaadi häädön vaatimista
49586: vain kerran. Näin ollen, jos 36 §:n 1 momen- välittömästi, vaikka tätä koskeva haaste tai
49587: tissa tarkoitettu menettely toistuu, ja asumisoi- hakemus ulosotonhaltijalle purkamisilmoituk-
49588: keuden haltijaa on jo kerran varoitettu, ei seksi hyväksytäänkin.
49589: uutta varoitusta tarvittaisi, vaan asumisoi- 39 §. Muuttopäivä. Pykälän mukaan asu-
49590: keustalon omistajalla olisi oikeus purkaa sopi- misoikeussopimuksen päättymispäivä olisi se
49591: 30 1990 vp. - HE n:o 59
49592:
49593: päivä, jona asumisoikeussopimus purkamisen tamisen kannalta ei olisi merkitystä sillä, onko
49594: johdosta päättyy. Päättymisajankohta määräy- huoneiston yhteishallinta syntynyt jo asumisoi-
49595: tyisi purkamisilmoituksen mukaan. Sopimuk- keusasunnon hallinnan alkaessa vai vasta sen
49596: sen päättymispäivä on myös huoneenvuokra- jälkeen.
49597: laissa määritelty vastaavalla tavalla. Puolisoiden yhteinen vastuu on voimassa sen
49598: Muuttopäivä määriteltäisiin myös vastaaval- ajan, jonka he pitävät yhdessä hallussaan asu-
49599: la tavalla kuin se on huoneenvuokralaissa mää- misoikeusasuntoa. Jos puoliso, joka ei ole
49600: ritelty. Muuttopäivä olisi asumisoikeussopi- asumisoikeussopimuksen osapuoli, muuttaa
49601: muksen päättymispäivää lähinnä seuraava ar- pois huoneistosta, lakkaisi myös huoneiston
49602: kipäivä: yhteishallinta ja pois muuttanut puoliso vapau-
49603: Muuttopäivänä päättyneen asumisoi- tuisi pykälän sanamuodon mukaan asumisoi-
49604: keussopimuksen nojalla huoneistoa hallinneen keussopimuksesta johtuvista velvollisuuksista.
49605: asumisoikeuden haltijan olisi luovutettava puo- Puoliso saattaa kuitenkin muun lain esimerkik-
49606: let huoneistosta asumisoikeustalon omistajan si avioliittolain nojalla olla vastuussa perheen
49607: käytettäväksi. Koko huoneisto olisi luovutetta- elatusta varten otetuista veloista. Asumisoi-
49608: va asumisoikeustalon omistajan käytettäväksi keusasunnosta perittävä käyttövastike saattaa
49609: ennen muuttopäivän jälkeen seuraavan kol- olla myös tällainen velka, josta puolisot yhteis-
49610: mannen päivän loppua. vastuullisesti vastaavat.
49611: Sopimuksin voitaisiin muuttopäivä määrätä Jos pois muuttanut puoliso on tehnyt asu-
49612: myöhemmäksikin kuin mikä se pykälän mu- misoikeussopimuksen huoneistosta, hän ei va-
49613: kaan muuten olisi. pautuisi velvollisuuksistaan sopimuksen osa-
49614: puolena eikä hän muuttonsa perusteella myös-
49615: kään menettäisi oikeuttaan hallita huoneistoa.
49616: 10 luku Huoneiston tosiasiallinen hallinta voi kuitenkin
49617: Muta asulllisoikeutta koskevia säännöksiä jäädä sille puolisolle, joka ei ole asumisoi-
49618: keussopimusta tehnyt. Tämän vuoksi ehdote-
49619: Yleistä. Lukuun sisältyisi asumisoikeutta taan pykälän 1 momenttiin selventävää sään-
49620: sääteleviä täydentäviä säännöksiä. nöstä siitä, että puoliso, joka tosiasiallisesti
49621: 40 §. Asumisoikeusmaksun palauttaminen ja hallitsee huoneistoa ja joka ei ole tehnyt asu-
49622: uusi asumisoikeussopimus. Pykälässä säädet- misoikeussopimusta, vastaisi sopimussuhteen
49623: täisiin asumisoikeussopimuksen purkamiseen ehdoista niin kauan kuin huoneisto on hänen
49624: tai 10 §:n nojalla tapahtuvaan lakkaamiseen hallinnassaan.
49625: liittyvistä toimista. Pykälän 1 momentissa eh- Pykälän 2 momentin mukaan tuomiois-
49626: dotetaan, että talon omistajan olisi kolmen tuimessa tai ulosotonhaltijan luona käsiteltä-
49627: kuukauden kuluessa suoritettava asumisoikeu- vässä asiassa, joka koskee puolisoiden yhteises-
49628: den haltijalle. 24 §:n mukainen luovutushinta. ti hallitsemaa huoneistoa, kummallekin puoli-
49629: Määräaika on sama, mikä omistajan lunastus- solle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi,
49630: velvollisuuden alkamiselle 23 §:ssä asetettai- milloin siihen katsotaan olevan syytä. Tällai-
49631: siin. nen syy on yleensä aina olemassa silloin, kun
49632: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asumi- puoliso voi joutua yhteisvastuuseen asumisoi-
49633: soikeuden luovutushinnasta, jos asumisoikeus keussopimuksesta johtuvasta velvollisuudesta.
49634: on edelleen luovutettavissa. Talon omistaja ei Tämän pykälän säännöksiä sovellettaessa
49635: saisi tällöin periä . enempää kuin 24 §:n mukai- puolisoina pidettäisiin myös henkilöitä, jotka
49636: sen luovutushinnan. elävät avioliiton omaisessa suhteessa ja käyttä-
49637: Pykälän 3 momentissa olisi viittaussäännös vät tai ovat käyttäneet asumisoikeuden nojalla
49638: lakiehdotuksen 23 §:n 3 momenttiin, jossa oli- hallittua huoneistoa yhteisenä asuntonaan.
49639: sivat myös säännökset asumisoikeuden lakkaa- Myös avopuoliso voisi siten jäädä asumaan
49640: misen kirjaamisesta~ huoneistoon, mutta hän vastaisi asumisajal-
49641: 41 §.Puolisoiden yhteinen vastuu. Jos puoli- taan sopimuksesta johtuvista velvollisuuksista.
49642: sot asuvat yhdessä asumisoikeusasunnossa, Säännös tästä olisi pykälän 3 momentissa.
49643: jonka asumisoikeussopimuksen osapuolia he 42 §. Vakuuden asettaminen. Kohtuutto-
49644: joko molemmat ovat tai vain toinen on, he mien vakuuksien vaatimisen ehkäisemiseksi on
49645: vastaisivat yhteisvastuullisesti sopimuksesta pidetty välttämättömänä ottaa ehdotukseen ni-
49646: johtuvista velvollisuuksista. Säännöksen sovel- menomainen säännös sallitun vakuuden mää-
49647: 1990 vp. - HE n:o 59 31
49648:
49649: rästä. Pykälän 1 momentin mukaan saataisiin Omistajan, joka on saanut asumisoikeuden
49650: asumisoikeussopimuksen ehtojen täyttämisestä haltijalta vakuuden, tulee hoitaa vakuutta huo-
49651: asumisoikeuden haltijalta vaatia vakuutena lellisesti. Se on myös palautettava viimeistään
49652: enintään määrä, joka kohtuudella vastaa asu- asumisoikeussopimusuhteen päättyessä, jollei
49653: misoikeustalon omistajalle mahdollisesti aiheu- omistajalla ole perustetta vaatia vakuuden
49654: tuvaa vahinkoa siitä, jos asumisoikeuden halti- käyttämistä. Jos vakuutena on annettu sitou-
49655: ja laiminlöisi velvollisuutensa sopimusosapuo- mus vahinkovakuutusmaksujen suorittamises-
49656: lena. Vakuus voitaisiin sopia asetettavaksi ta, ei maksettuja vakuutusmaksuja olisi tar-
49657: yleensä vain asumisoikeussopimusta tehtäessä. peen palauttaa, mutta asumisoikeuden haltijan
49658: Hallinnan luovutus voidaan rinnastaa asumis- sitoumus maksujen suorittamiseen ei olisi enää
49659: oikeussopimuksen tekemiseen siinä määrin, et- voimassa sopimussuhteen päätyttyä.
49660: tä asumisoikeustalon omistajalla on perus- Kun 1 momentin mukainen vakuus voi tulla
49661: teltua syytä vaatia vakuutta. Samoin saattaa asetettavaksi myös vasta asumisoikeusasunnos-
49662: vakuuden vaatiminen olla perusteltua sopi- sa asumisen aikana, on tarpeen ottaa lakiin
49663: muksen ehtoja muutettaessa, esimerkiksi laa- säännökset sen varalta, ettei sovittua vakuutta
49664: jennettaessa asumisoikeuden haltijan hallinnas- aikanaan annetakaan. Pykälän 2 momentin
49665: sa olevia tiloja. Pykälän 1 momentin mukaan mukaan ehdotetaan, että asumisoikeustalon
49666: vakuuden vaatiminen olisikin sallittua, paitsi omistaja saisi purkaa sopimuksen, jollei sovit-
49667: asumisoikeussopimusta tehtäessä, myös edellä tua vakuutta annettaisikaan ajallaan. Purkami-
49668: mainituissa tai näihin verrattavissa tilanteissa. soikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että
49669: Puheena olevan momentin sanamuodosta asumisoikeussopimuksen osapuolet ovat, 1
49670: myös ilmenee, että vakuudesta on sovittava. momentin mukaisesti, päässeet vakuuden suu-
49671: Vakuuden asettamista saataisiin vaatia myös ruudesta ja asettamisajasta sopimukseen. Jos
49672: 33 ja 43 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. vakuus kuitenkin asetettaisiin ennen purkami-
49673: silmoituksen tiedoksisaamista, ei purkamisoi-
49674: Vakuudeksi voitaisiin antaa rahaa tai tava-
49675: keutta olisi. Vastaava menettely on 33 §:ssä
49676: raa. Vakuutena on myös hyväksyttävä järjeste-
49677: tarkoitetun vakuuden asettamisen tehosteena.
49678: ly, jonka mukaan asumisoikeuden haltija ottaa
49679: Pykälä olisi pakottava siten, ettei asumisoi-
49680: asumisoikeustalon omistajan hyväksi vahinko-
49681: keuden haltijalta lakiehdotuksen 5 §:n säännös
49682: vakuutuksen tai sitoutuu vastaamaan omista-
49683: huomioon ottaen saisi vaatia suurempaa tai
49684: jan ottaman vahinkovakuutuksen maksuista.
49685: muuta vakuutta kuin 1 momentin mukaan on
49686: Vakuutena olisi tällöin annettu sitoumus. Va-
49687: pidettävä kohtuullisena. Vakuuden asettami-
49688: kuuden määrä olisi tässä tapauksessa yhtä kuin
49689: sesta voitaisiin siten sopia vain 1 momentin
49690: vakuutusmaksujen suuruus. mukaisessa tilanteessa.
49691: Yleisin vahinko, joka asumisoikeustalon 43 §. Talon omistajan pidätysoikeus. Asumis-
49692: omistajalle voi aiheutua, on käyttövastikkeen oikeustalon omistajan pidätysoikeus ehdote-
49693: maksamatta jättäminen. Tämä oikeuttaa omis- taan rajoitettavaksi vain jo erääntyneeseen asu-
49694: tajan purkamaan asumisoikeussopimuksen. misoikeusmaksuun ja asumisoikeusasunnon
49695: Purkamiseen ja siihen mahdollisesti liittyvään käyttövastikkeeseen. Rajoitusta erääntyneeseen
49696: häätömenettelyyn kuluvaa aikaa vastaava käyt- käyttövastikkeeseen voidaan perustella sillä,
49697: tövastikkeen määrä muodostaa siten keskeisen että se maksetaan etukäteen.
49698: perusteen hyväksyttävän vakuuden arvoa har- Pidätysoikeus täydentäisi asumisoikeustalon
49699: kittaessa. Nykyisin kohtuullisen vakuuden omistajan käytettävissä olevia muita keinoja
49700: määräksi tulisi tämän mukaan kahden-viiden varmistaa saatavansa periminen. Omistajana
49701: kuukauden käyttövastike. olisi 42 §:n mukaan mahdollisuus vaatia va-
49702: Asumisoikeuden haltija voi laiminlyödä vel- kuutta käyttövastikkeen suorittamisesta ja
49703: vollisuutensa myös muulla tavoin kuin jättä- myös muiden sopimusehtojen täyttämisestä.
49704: mällä käyttövastikkeen suorittamatta, esimer- Omistaja voi myös pyytää ulosotonhaltijalta
49705: kiksi siten, että hän hoitaa huoneistoa huonos- virka-apua asumisoikeuden haltijan omaisuu-
49706: ti. Vakuuden vaatiminen tällaisen vahingon den saattamiseksi takavarikkoon tai myymis-
49707: varalta kuitenkin edellyttäisi erityistä syytä. ja hukkaamiskiellonalaiseksi siten, kuin siitä
49708: Omistajan olisi voitava osoittaa riski huoneis- ulosottolaissa säädetään.
49709: ton vahingoittumiseen, jos hän tällä perusteella Pidätysoikeutta käyttäessään omistaja ei oli-
49710: vaatii vakuutta. si oikeutettu tunkeutumaan asumisoikeussopi-
49711: 32 1990 vp. - HE n:o 59
49712:
49713: muksen nojalla hallittuihin tiloihin. Pidätysoi- vastaanottajan tavallisesti käyttämällä osoit-
49714: keutta saataisiin käyttää vain käyttövastikkeen teella.
49715: tai asumisoikeusmaksun suorittamisen varmis- Pykälä ei ole pakottava, vaan ilmoitukset
49716: tamiseksi. Jos asumisoikeuden haltija on sopi- saadaan toimitaa myös muulla tavoin. Tällöin
49717: muksen mukaan oikeutettu johonkin asumisoi- kuitenkin lähettäjän vastuulle jää, että ilmoitus
49718: keuden käyttöön liittymättömän etuuden saa- saavuttaa vastaanottajan, jotta ilmoitukseen
49719: miseen tai tästä suoritetaan erillinen korvaus liittyisi siihen tarkoitettu oikeusvaikutus.
49720: omistajalle, pidätysoikeutta ei tällaisen kor- Pykälän 2 momentissa tarkoitetut ilmoituk-
49721: vauksen osalta saisi käyttää. set, haaste ja muu tämän lain mukainen ilmoi-
49722: Pidätysoikeutta saisi käyttää vain asumisoi- tus, voitaisiin toimittaa tiedoksi jommalle
49723: keuden haltijan omistamaan omaisuuteen, jo- kummalle puolisoista riippumatta siitä, onko
49724: ka on tiloissa, johon asumisoikeuden haltijalla tämä asumisoikeuden haltija vai ei. Tämän
49725: on sopimuksen mukaan käyttöoikeus. Sinänsä momentin säännös koskisi puolisoiden yhdessä
49726: omaisuuden laatua koskevia muita rajoituksia tehdyn asumisoikeussopimuksen nojalla hallit-
49727: ei olisi kuin se, että pidätysoikeutta ei saisi semaa huoneistoa tai toisen puolison yhteisenä
49728: kohdistaa omaisuuteen, jota ei saa ulosmitata. asuntona käyttämää huoneistoa.
49729: Pidätysoikeus ei toisi omistajalle panttioikeutta Jos jompikumpi puolisoista on muuttanut
49730: pidätettyyn omaisuuteen, vaan lähinnä se tur- pois huoneistosta, haaste ja muu ilmoitus olisi
49731: vaisi omistajan oikeuden omaisuuden poisvien- toimitettava ainakin sille puolisolle, joka on
49732: tiä vastaan. Jos omistaja on käyttänyt pidätys- asumisoikeussopimuksen osapuoli. Kun 44 §:n
49733: oikeuttaan, omaisuus nimittäin jäisi edelleen 2 momentin edellytyksiä toimittaa haaste jom-
49734: asumisoikeuden haltijan hallintaan, mutta sitä malle kummalle puolisoista ei enää ole ja kun
49735: ei saisi siirtää muualle. Kun tästä saattaa ai- puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuksen
49736: heutua omaisuudelle vahingonvaaraa, omistaja osapuoli, 41 §:n 1 momentin mukaan vastaisi
49737: olisi velvollinen huolehtimaan siitä, ettei pidä- toisen puolison muutettua huoneistosta edel-
49738: tysoikeuden johdosta asumisoikeuden haltijan leen asumisoikeussopimuksesta johtuvien vel-
49739: omaisuus vahingoitu. vollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin
49740: Konkurssissa ja ulosmittauksessa asumisoi- hän asuu huoneistossa, olisi haaste tai muu
49741: keustalon omistajana olisi etuoikeusasetuksen ilmoitus annettava sopimuksen osapuolena ole-
49742: 5 §:n mukainen vuokranantajan etuoikeus pi- van puolison lisäksi tiedoksi myös huoneistoa
49743: dätettyyn omaisuuteen. hallitsevalle puolisolle,jos vaatimus halutaan
49744: Lakiehdotuksen 5 §:n säännöksestä johtuisi, kohdistaa häneen. Säännöstä sovellettaisiin
49745: että asumisoikeustalon omistajan pidätysoi- myös avopuolisoihin.
49746: keutta ei voitaisi sopimuksin laajentaa.
49747: 44 §. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen.
49748: Säännös vastaa asiallisesti voimassa olevan 11 luku
49749: huoneenvuokralain 98 §:ää. Pykälä koskisi Asumisoikeusjärjestelmän pysyvyys
49750: kaikkia lain mukaisia ilmoituksia lukuun otta-
49751: matta niitä, joista on säädetty erikseen. Sopi- Yleistä. Lukuun on koottu ne säännökset,
49752: muksen purkamisilmoitus olisi lakiehdotuksen joilla pyritään varmistamaan asumisoikeusjär-
49753: 38 §:n mukaan toimitettava siinä järjestyksessä jestelmän pysyvyys. Tässä tarkoituksessa sään-
49754: kuin haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty neitäisiin talon asumisoikeusasunnoiksi tarkoi-
49755: tai muuten todistettavasti. Tämän säännöksen tettujen tilojen käyttöä, talon tai sen omista-
49756: ja käsillä olevan pykälän tiedoksiautotapojen van yhteisön luovutusta, luovutushintaa ja luo-
49757: erona olisi, että jos purkamisilmoitus on annet- vutuksen saajia. Lukuun sisältyisivät myös
49758: tu tiedoksi esimerkiksi kirjatulla kirjeellä, to- säännökset, joilla varmistetaan tiedon saanti
49759: distusvelvollisuus siitä, että ilmoitus on saavut- siitä, että kyseessä on tämän lain mukaisesti
49760: tanut vastaanottajan, kuuluisi 38 §:n mukaan käytettävä ja luovutettavissa oleva omaisuus.
49761: ilmoituksen lähettäjälle. Sen sijaan 44 §:n mu- 45 §. Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen
49762: kaan olisi lähettäjän katsottava täyttäneen, käyttö. Asuntolainoitetun asumisoikeustalon
49763: mitä hänen ilmoitusvelvollisuuteensa kuuluu asuinhuoneistoja olisi käytettävä asumisoikeu-
49764: silloin, kun hän on pykälän mukaisesti lähettä- den haltijoiden vakinaisina asuntoina. Tämä
49765: nyt ilmoituksen postitse kirjatussa kirjeessä asuntolainoitetun asumisoikeustalon asuin-
49766: 1990 vp. - HE n:o 59 33
49767:
49768: huoneistojen käyttöä koskeva pääsäännös olisi kiinnytetty. Säännökset sanktioista olisivat py-
49769: pykälän 1 momentissa. kälän 3 momentissa.
49770: Asumisoikeusasuntojen tarve ja kysyntä tar- 46 §. Yhteisön sulautuminen, muuttaminen
49771: jontaan nähden lienee yleensä suurempi ja ja purkaminen. Asumisoikeusjärjestelmän py-
49772: asumisoikeustalon asuinhuoneistoja käytettä- syvyyttä edistettäisiin myös siten, että asumis-
49773: neen yleensä pääsäännön mukaisesti. Eri syistä oikeustalon omistavan yhteisön sulautumista
49774: saattaa kuitenkin johtua, että jonain aikana tai toiseen yhteisöön tai yhteisömuodon muutta-
49775: jollain seudulla ei asumisoikeustalon kaikkiin mista säänneltäisiin. Pykälässä ehdotetaan sää-
49776: asuinhuoneistoihin ole saatavissa asumisoi- dettäväksi, että sulautuminen tai yhteisömuo-
49777: keussopimuksen tekijöitä. Asuinhuoneistoja ei don muuttaminen edellyttäisi asuntohallituksen
49778: kuitenkaan ole syytä tällöinkään pitää tyhjil- suostumusta. Myös yhteisön purkaminen ehdo-
49779: lään, vaan tällaisessa tapauksessa huoneisto tetaan luvanvaraiseksi. Yhteisöä koskevasta
49780: voitaisiin antaa vuokralle. Tämä on myös asu- lainsäädännöstä saattaa kuitenkin johtua, että
49781: misoikeusasunnoissa asuvien etu, määräytyisi- yhteisö on purettava. Tilanteesta riippuen tämä
49782: hän huoneistosta perittävä käyttövastike niin velvoite voi olla säädetty jo laissa tai edellyttää
49783: sanotun omakustannusperiaatteen mukaan. vielä tuomioistuimen määräystä. Näissä ta-
49784: Säännös asuinhuoneiston tilapäisestä vuokraa- pauksissa purkamisen tulee voida tapahtua il-
49785: miskäytöstä olisi myös pykälän 1 momentissa. man asuntohallituksen lupaa. Asumisoi-
49786: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä keustalon tai sen omistavan yhtiön osakkeen
49787: edellytyksistä, joita asumisoikeustalon asuin- luovutuksensaajan osalta olisi tässäkin proses-
49788: huoneistojen pysyväiskäytöltä muuhun kuin sissa huomioitava, mitä 47 §:ssä säädetään.
49789: asumistarkoituksiin vaadittaisiin. Tällaiseen
49790: käyttötarkoituksen muutokseen vaadittaisiin 47 §. Asumisoikeustalon tai sen omistavan
49791: yhtiön osakkeen luovuttaminen. Asumisoi-
49792: aina asuntohallituksen lupa. Pysyvä lupa voisi
49793: keustalon ja talon omistavan yhtiön osakkei-
49794: koskea vain vähäistä osaa talon kaikista asuin-
49795: den luovutusta koskevat edellytykset vastaisi-
49796: huoneistoista. Kun asuntolainoituksessa huo-
49797: vat aravavuokratalojen ja näitä vuokrataloja
49798: mioon otettujen tilojen käyttötarkoitus muut-
49799: omistavien yhtiöiden osakkeiden luovutukselle
49800: tuu, olisi säännöksen mukaan mahdollista
49801: asuntotuotantolaissa asetettuja edellytyksiä.
49802: maksattaa takaisin se osa asuntolainasta, joka
49803: Tarkoituksena on, että tässä pykälässä tarkoi-
49804: vastaa luvassa tarkoitettua asuintilaa asetta-
49805: tetut talot ja osakkeet säilyisivät asuntotuotan-
49806: malla se luvan myöntämisen ehdoksi.
49807: tolain 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitet-
49808: Tarve käyttää asumistilaa muuhun tarkoi-
49809: tujen omistajatahojen omistuksessa asuntolai-
49810: tukseen voi olla myös tilapäinen. Säännöksessä
49811: ehdotetaan, että tällaiseen käyttötarkoituksen nan takaisinmaksun jälkeenkin.
49812: muutokseen luvan voisi myöntää kunta niiden Asumisoikeustalon omistajana olevan oi-
49813: perusteiden mukaan, jotka asuntohallitus vah- keushenkilön lakatessa tai sulautuessa toiseen
49814: vistaisi. yhteisöön olisi myös meneteltävä pykälässä
49815: Asuntolainoitettujen vuokratalojen käyttöä ehdotetuna tavalla. Näin olisi tehtävä myös
49816: koskee lähes vastaava lupamenettely. Yhtä lail- tilanteessa, jossa tällainen oikeushenkilö pure-
49817: la pykälän 2 momentin säännös olisi myös taan. Näissäkin tilanteissa asumisoikeustalon
49818: asuntolainoitettujen asumisoikeustalojen osalta tai sen omistavan yhtiön osakkeen luovutusta
49819: tarpeen, koska lainoitusvaiheessa vahvistettu olisi syytä ohjata siten, että talojen säilymistä
49820: talon tilojen käyttö voi myöhemmin sekä omis- tässä laissa tarkoitettuina taloina tuetaan.
49821: tajan että asukkaiden kannalta katsottuna 48 §. Asumisoikeustalon ja sen omistavan
49822: muodostua epätarkoituksenmukaiseksi. Näin yhtiön osakkeen luovutushinta. Pykälän sään-
49823: voi käydä, vaikka myös asumisoikeustaloihin nös vastaisi aravavuokratalon luovutuskor-
49824: voitaisiin hyväksyä samassa määrin kuin vuok- vauksen määrittelyä. Talon omistaja saisi luo-
49825: rataloihin muita kuin asuintiloja. vutushintana enintään hankinta-arvon rahoit-
49826: Pykälän 1 momentissa säädetty velvollisuus tamiseksi suorittamaosa määrän tarkistettuna
49827: ehdotetaan sanktioitavaksi vastaavalla tavalla rakennuskustannusindeksin muutosta vastaa-
49828: kuin mitä on voimassa huoneistojen osalta, vasti. Lisäksi omistaja olisi oikeutettu luke-
49829: joita on käytettävä kunnan vuokralaiseksi hy- maan hyväkseen siirtyvät lainat sekä talon
49830: väksymän henkilön vuokra-asuntona. Sanktion rakentamisen jälkeen tehdyt hyväksyttävät lisä-
49831: määräämismenettelyä on kuitenkin tässä sel- sijoitukset.
49832:
49833: 5 3004980
49834: 34 1990 vp. - HE n:o 59
49835:
49836: Silloin, kun yhtiölle on myönnetty lainaa aravavuokratalojen ja omistusasuntojen osalta
49837: ainoastaan asumisoikeustalon rakentamista säädettyä mitättömyyttä.
49838: varten, määrättäisiin yhtiön osakkeen korkein 51 §. Käyttö- ja luovutusrajoitusten merkin-
49839: sallittu luovutushinta osakkeen merkintähin- tä kiinnitysrekisteriin ja osakekirjoihin. La-
49840: nan mukaan. Merkintähintaa tarkistettaisiin kiehdotukseen ehdotetaan lukuisia sellaisia
49841: rakennuskustannusindeksin muutosta vastaa- säännöksiä, jotka rajoittaisivat asuntolainoite-
49842: vasti. Jos osakkeen merkintään liittyen on tun asumisoikeustalon käyttöä, tällaisen talon
49843: suoritettu hankinta-arvon suorittamiseksi muu- luovutusta tai tällaisen talon omistaman yhtiön
49844: ta oman pääoman erää, käsiteltäisiin sitä luo- osakkeiden luovutusta. Tällaisia säännöksiä
49845: vutushintaa määrättäessä kuten osakkeen mer- olisivat lakiehdotuksen 45 §:n 1 momentin ja
49846: kintähintaa. Se oman pääoman lisäys, jonka 46-48 §:n säännökset.
49847: omistaja on asumisoikeustalon parannusten ra- Kun omistusoikeus ja sen luovutus on edellä
49848: hoittamiseksi tai muutoin talon hyväksi tehnyt, mainitulla tavalla rajoitettua, on siitä yh-
49849: ehdotetaan myös otettavaksi huomioon puhee- tiölainsäädäntömme mukaan tehtävä merkintä
49850: na olevan osakkeen luovutushintaa laskettaes- muun muassa osakeluetteloon, osakekirjoihin,
49851: sa. Säännökset tästä olisivat pykälän 2 ja 3 jos sellaiset on annettu, ja yleensä myös kiinni-
49852: momentissa. tysrekisteriin. Merkinnän tekemisestä ja muut-
49853: Niitä tapauksia varten, että yhtiö on saanut tamisesta säädettäisiin asetuksella.
49854: lainaa sekä aravavuokratalon rakentamista
49855: varten että asumisoikeustalon rakentamista
49856: varten, tarvitaan erityissäännös. Pykälän 4 mo- 12 luku
49857: mentissa ehdotetaan, että näissä tapauksissa Erinäisiä säännöksiä
49858: osakkeen luovutushinta laskettaisiin ottamalla
49859: huomioon 2 ja 3 momentissa mainittujen erien Yleistä. Lukuun on koottu ne lain säännök-
49860: lisäksi asuntotuotantolain mukaisesti määrättä- set, jotka asiayhteytensä vuoksi eivät kuulu
49861: vä luovutushinta. edellä oleviin muihin lukuihin.
49862: Pykälässä säädettäisiin kunnan tehtäväksi 52 §. Toimivaltainen kunta ja kunnan viran-
49863: vahvistaa laissa tarkoitettu luovutushinta. Käy- omainen. Samalla asumisoikeustalon omista-
49864: tännössä kunnan viranomaiset tarkastaisivat jana voi olla useita asumisoikeustaloja ja eri
49865: talon omistajan laatiman laskelman oikeelli- kuntien alueella. Kun tässä laissa asetettaisiin
49866: suuden luovutuksen hyväksymisen yhteydessä. kunnalle tehtäviä kuten 4 ja 23 §:n säännökset,
49867: Laissa mainitut kunnan tehtävät kuuluisivat joiden mukaan kunta ottaisi kantaa asumisoi-
49868: sille kunnalle, missä asumisoikeustalo sijaitsee keuden saajiin, on tarpeen säätää myös siitä,
49869: paitsi 47 §:n tilanteessa toimivaltainen kunta mikä kunta kulloinkin olisi toimivaltainen.
49870: olisi asumisoikeustalon omistavan yhtiön koti- Toimivaltainen kunta olisi asumisoikeustalon
49871: kunta. sijaintikunta.
49872: 49 §. Pakkohuutokauppahinta. Pykälässä Kun luovutetaan asumisoikeustalon omista-
49873: olisi erityissäännös asumisoikeustalon ja sen van yhtiön osake, olisi edellä sanotun mukaan
49874: omistavan yhtiön osakkeen pakkohuutokaup- toimivaltaisia kuntia useita. Niinpä tilanteessa,
49875: patilanteita varten. Pakkohuutokaupassa omis- jossa samalla omistajalla on usean kunnan
49876: tuksen siirtyminen tapahtuisi ilman kunnan alueella asumisoikeustaloja ja luovutetaan yh-
49877: hyväksymismenettelyä. Säännöksellä rajoitet- tiön osake, ehdotetaan toimivattaiseksi kun-
49878: taisiin kuitenkin myyntihinnan tilittämistä si- naksi yhtiön kotikuntaa.
49879: ten, että se, jonka lukuun huutokauppa toimi- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan asunto-
49880: tetaan, saisi enintään tässä laissa säädettyjen tuotantolain 20 §:n 2 momenttia vastaavaa
49881: perusteiden mukaisesti määräytyvän luovutus- säännöstä kunnan viranomaisesta.
49882: hinnan. Säännökset tästä olisivat pykälän 1 53 §. Oikaisuvaatimus. Kunnan viranomai-
49883: momentissa. sen päätökseen voitaisiin hakea muutosta esit-
49884: Myyntihinnan ja luovutushinnan välinen tämällä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus eh-
49885: erotus on perusteeton etu ja se tulisi pykälän 2 dotetaan tehtäväksi päätöksen tehneelle viran-
49886: momentin mukaan tilittää asunto-olojen kehit- omaiselle, jos kyse on kunnanhallituksen tai
49887: tämisrahastoon. 52 §:n 2 momentissa tarkoitetun lautakunnan
49888: 50§. Luovutushinnan mitättömyys. Pykälän päätöksestä. Jos päätöksen on tehnyt muu
49889: säännös vastaisi asuntotuotantolaissa olevaa toimielin, luottamushenkilö tai viranhaltija,
49890: 1990 vp. - HE n:o 59 35
49891:
49892: tehtäisiin oikeisuvaatimus myös kunnanhalli- mistä koskeva päätös voitaisiin antaa tiedoksi
49893: tukselle tai edellä mainitulle lautakunnalle. Oi- asettamalla kunnanhallituksen tai lautakunnan
49894: kaisuvaatimus olisi aina tehtävä kirjallisesti ja pöytäkirja nähtäväksi siten kuin kunnallislaissa
49895: 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis- on säädetty. Pykälässä olisivat säännökset
49896: ta. Luonnollisesti päätökseen, johon voitaisiin myös siitä, milloin postitse tiedoksi annettu
49897: hakea oikaisua, olisi liitettävä oikaisuvaatimu- päätös tai ilmoitustaululle nähtäväksi pantu
49898: sosoitus. Oikaisuvaatimus määrättäisiin käsi- päätös katsotaan tiedoksi saaduksi. Muutoin
49899: teltäväksi viipymättä. noudatettaisiin, mitä tiedoksiannosta hallinto-
49900: 54 §. Valitus. Tämän lain nojalla tehtyyn asioissa annetussa laissa (232/66) säädetään.
49901: päätökseen voitaisiin hakea muutosta myös 56 §. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus.
49902: valittamalla. Valitusoikeutta ei kuitenkaan olisi Pykälässä säädettäisiin kunnan viranomaisen
49903: kaikista päätöksistä. Pykälän 1 momentin mu- lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöön-
49904: kaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätök- panokelpoisuudesta. Tällainen päätös voitai-
49905: seen saisi hakea muutosta valittamalla asunto- siin panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku
49906: hallitukselle siinä järjestyksessä kuin muutok- päätökseen käy täytäntöönpanon johdosta
49907: senhausta hallintoasioissa annetussa laissa hyödyttömäksi tai jollei valitusviranomainen
49908: (154/50) säädetään. Valitus voitaisiin toimittaa kiellä täytäntöönpanoa.
49909: myös valituksenalaisen päätöksen tehneelle 57§. Virka-apu. Pykälän 1 momentissa sää-
49910: kunnan viranomaiselle. Hyvän hallintotavan dettäisiin asumisoikeustalon omistajan ja 2
49911: mukaisesti tämän tulisi lausuntonsa ohella toi- momentissa asumisoikeuden haltijan oikeudes-
49912: mittaa valitus viipymättä asuntohallitukselle. ta saada ulosotto- tai poliisiviranomaiselta
49913: Kunnan viranomaisen päätökseen muutosta virka-apua.
49914: haettaessa olisi siis aina ensin tehtävä 53 §:ssä
49915: tarkoitettu oikaisuvaatimus. Oikeus virka-apuun ehdotetaan järjestettä-
49916: Asumisoikeuden saajaksi ja asumisoikeuden vän samojen periaatteiden mukaan kuin on
49917: luovutuksensaajaksi hyväksymispäätökseen ei voimassa osapuolten oikeudesta virka-apuun
49918: saisi hakea muutosta valittamalla. Näistä pää- huoneenvuokrasuhteissa. Huomattavaa on, et-
49919: töksistä voitaisiin siten tehdä vain 53 §:ssä tä myös asumisoikeuden haltija olisi oikeutettu
49920: tarkoitettu oikaisuvaatimus. Muutoksenhaun virka-apuun, jos asumisoikeustalon omistaja
49921: salliminen ei ole perusteltua, koska etuuden ilmeisen oikeudettomasti estää häntä käyttä-
49922: saamatta jääminen säännönmukaisesti johtuisi mästä hänelle asumisoikeussopimuksen tai lain
49923: asumisoikeusasuntojen vähäisyydestä verrattu- mukaan kuuluvaa oikeutta. Asumisoikeustalon
49924: na niiden kysyntään. Valitusoikeutta ei myös- omistajalla ei ole oikeutta panna omin valloin
49925: kään ehdoteta päätökseen, jolla luovutushinta häätötuomiota täytäntöön, vaan tämä kuuluu
49926: on vahvistettu. Valitusoikeuden epäämisen pe- täytäntöönpanoviranomaisille. Toisaalta asu-
49927: rusteena olisi intressin vähäisyys. Oikaisuvaati- misoikeusasunnon haltija on velvollinen kor-
49928: mus voitaisiin tehdä myös luovutushintaa kos- vaamaan etuudet, joita hän nauttii täytäntöön-
49929: kevasta kunnan viranomaisen päätöksestä. panoa odotettaessa.
49930: Säännökset näistä valitusoikeuden rajoituksista Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että
49931: olisivat pykälän 2 momentissa. virka-apua pyytävän oikeus on selvä. Näin
49932: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että ollen oikeus virka-apuun rajoittuu lähinnä nii-
49933: asuntohallituksen tämän lain nojalla tekemään hin tapauksiin, jolloin asumisoikeustalon omis-
49934: päätökseen ei saisi ollenkaan hakea muutosta tajalla tai asumisoikeuden haltijalla on asumis-
49935: valittamalla. Intressi, jonka vuoksi muutosta oikeussopimuksen tai lain mukainen selvä oi-
49936: tämän lain nojalla tehtyyn asuntohallituksen keus, jonka käyttämistä estetään. Virka-apua
49937: päätökseen haettaisiin, olisi säännönmukaisesti pyytävän sopimusosapuolen on esitettävä selvi-
49938: siksi vähäinen, että valitusoikeuden kieltämistä tys avun saamisen perusteista.
49939: voidaan pitää perusteltuna. 58 §. Lomakekaavat. Lakiehdotuksen 2 §:n
49940: 55 §. Kunnan viranomaisen päätöksen tie- mukaan asumisoikeussopimus olisi tehtävä kir-
49941: doksianto. Tämän lain nojalla tehdyt kunnan jallisesti. Sopimuksen tekoa helpottaisi, jos
49942: viranomaisen päätökset saataisiin lähettää tie- ympäristöministeriö vahvistaisi asumisoi-
49943: doksi postitse. Hakijoiden suuren määrän keussopimuslomakkeen kaavan ja tarjolla olisi
49944: vuoksi ehdotetaan kuitenkin, että asumisoikeu- kaavan mukaisia sopimuslomakkeita. Tämän
49945: den saajaksi tai luovutuksensaajaksi hyväksy- lisäksi lienee tarvetta vahvistaa myös sopimus-
49946: 36 1990 vp. - HE n:o 59
49947:
49948: suhteessa käytettävien ilmoituslomakkeiden ja vuokratalossa. Pykälässä säädettäisiin, että
49949: muiden asiakirjojen kaavoja. asuntolainaa voitaisiin myöntää enintään 90
49950: 59§. Tarkemmat säännökset. Tämän lain prosenttia asuntotuotantolain 7 §:n 1 momen-
49951: täytäntöönpanosta ja soveltamisesta ehdote- tin mukaan vahvistetusta hankinta-arvosta.
49952: taan voitavan tarvittaessa säätää asetuksella. Mitään estettä ei luonnollisesti olisi sille, että
49953: Asumisoikeusasuminen olisi uusi asuntojen joku yhteisö ottaa lainaa vähemmän kuin 90
49954: hallintamuoto, joten asetuksenantovaltuutta prosenttia, jolloin asukkaiden sijoitus olisi yli
49955: tarvittaneen. Tarkemmat määräykset muun 10 prosenttia tai omistajan omia tai muita
49956: muassa 51 §:ssä tarkoitettujen merkintöjen te- varoja. Säännökset tästä olisivat pykälän 1
49957: kemisestä on tarkoitus antaa asetuksella. momentissa.
49958: 60 §. Voimaantulo. Laki on tarkoitus saat- Asuntotuotantolain vuokratalolainoitusta
49959: taa voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Tä- koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös asu-
49960: män lain nojalla on tarkoitus lainoittaa jo tänä misoikeustalojen lainoittamiseen, ellei tässä py-
49961: vuonna 500-600 asumisoikeusasunnon raken- kälässä tai asuntolainoitetuista asumisoi-
49962: tamista. keusasunnoista annetussa laissa olisi toisin sää-
49963: Täytäntöönpanon jouduttamiseksi olisi voi- detty. Erityissäännöksiä annettaisiin asukasva-
49964: tava ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin lintaperusteiden, luovutuksensaajaa koskevien
49965: toimenpiteisiin jo ennen lain voimaantuloa. edellytysten, luovutushinnan määrittelyn,
49966: Säännös tästä olisi pykälän 2 momentissa. asuntojen käytön ja asunnosta maksettavan
49967: käyttövastikkeiden osalta. Näin ollen tämän
49968: lain 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f sekä 15 j §:n
49969: 1.2. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta säännöksiä ei sovellettaisi asumisoikeustaloi-
49970: hin, jotka ovat saaneet 6 §:n 1 momentin 8
49971: 6 §:n 1 momentin 8 kohta. Lainkohdassa kohdan nojalla asuntolainaa.
49972: määriteltäisiin ne yhteisöt, joille voitaisiin Asuntolainoitettu asumisoikeustalo saatai-
49973: myöntää lainaa asunto-olojen kehittämisrahas- siin asumisoikeusasunnoista annetun lain
49974: tosta asumisoikeustalojen rakentamista varten. ( 1 ) 47 §:n mukaan luovuttaa vain kun-
49975: Lainansaajina voisivat kuntien ja kuntainliitto- nalle tai kunnan hyväksymälle, asuntohallituk-
49976: jen lisäksi tulla kysymykseen samat valtioneu- sen vahvistamat perusteet täyttävälle luovutuk-
49977: voston nimeämät yleishyödylliset yhteisöt kuin sensaajalle. Saman säännöksen mukaan muu
49978: niin sanottujen normaalien aravavuokratalojen luovutus olisi mitätön. Milloin asuntolainoitet-
49979: osalta on nyt mahdollista. Myös uusia voitai- tu asumisoikeustalo luovutettaisiin mainitulla
49980: siin nimetä. Myös useiden tällaisten yhteisöjen tavalla, tulisi myös talon rakentamista varten
49981: yhdessä tai kuntien taikka kuntainliittojen myönnetty laina voida siirtää luovutuksensaa-
49982: kanssa yhdessä omistamat osakeyhtiöt voisivat jalle. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan valtio-
49983: olla lainansaajina. Milloin kuitenkin osakeyh- konttorille oikeutta tällaisissa tilanteissa siirtää
49984: tiön omistajina olisi muita kuin tässä pykälässä asuntolaina luovutuksensaajalle.
49985: määriteltyjä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai kun-
49986: tia taikka kuntainliittoja, tulisi osakkeenomis-
49987: tus olla siten järjestetty, että tosiasiallinen 1.3. Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
49988: päätösvalta yhtiössä on koko ajan kunnilla,
49989: kuntainliitolla ja yleishyödyllisillä yhteisöillä. 1 §. Asumisoikeustalojen asukkaat maksaisi-
49990: Tosiasiallisen omistuksen osalta olisi siten rat- vat asumisoikeusasunnoistaan kuukausittain
49991: kaisevaa se, miten päätösvalta (äänivalta) on käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnoista an-
49992: yhtiössä jakautunut, eikä esimerkiksi se, miten netun lain 4 luvussa olisivat säännökset käyttö-
49993: osakkeiden lukumäärä jakautuu. vastikkeen määräytymisestä. Tarkoituksena
49994: 16 §. Asumisoikeustaloille myönnettäisiin on, että asumisoikeusasunnon käyttövastikkeet
49995: uuden vuoden 1990 alussa käyttöön otetun niin määräytyisivät niin sanotun omakustannuspe-
49996: sanotun yhtenäislainajärjestelmän mukaista riaatteen mukaisesti. Asuntohallitus voisi vah-
49997: vuokratalolainaa. Koska tarkoituksena on, että vistaa asumisoikeusasunnosta perittäviä käyt-
49998: taloon asumisoikeussopimusten nojalla asuk- tövastikkeita määrättäessä noudatettavat ylei-
49999: kaaksi tulevat sijoittavat rakentamista varten set perusteet. Koska asumisoikeusasuntojen
50000: oman panoksensa, ei valtion asuntolainaa kui- käyttövastike olisi verrattavissa aravavuokrata-
50001: tenkaan tarvittaisi niin paljon kuin normaalissa lon huoneistosta perittävään vuokraan, ehdote-
50002: 1990 vp. - HE n:o 59 37
50003:
50004: taan asumistukilain 1 §:n 1 momenttia muutet- ja ensimmäiset talot valmistuisivai jo vuonna
50005: tavaksi siten, että asumistukilain, asumistuki- 1991. Asuntoihin tulevat asumisoikeusasuk-
50006: asetuksen taikka asumistuen määräytymispe- kaat tulisi voida valita jo siinä vaiheessa, kun
50007: rusteita koskevan valtioneuvoston päätöksen talojen rakentaminen aloitetaan eli syksyllä
50008: vuokra-asunnoista annettuja säädöksiä ja mää- 1990. Tähän hallituksen esitykseen kuuluvien
50009: räyksiä sovellettaisiin myös asumisoikeusasun- lakiehdotusten lisäksi asumisoikeustalojen lai-
50010: toihin. noittamista, asumisoikeusasuntojen hallintaa
50011: ja asukasvalintaa koskevat alemmanasteiset
50012: säännökset ja määräykset olisi tästä syystä
50013: 2. Voimaantulo myös tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä
50014: heinäkuuta 1990.
50015: Asuntohallitukselle on jätetty jo viime syksy-
50016: nä hakemuksia asumisoikeusasuntojen lainoit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
50017: tamiseksi. Tarkoituksena on, että näille koh- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
50018: teille myönnettäisiin asuntolainaa syksyllä 1990 tukset:
50019: 38 1990 vp. - HE n:o 59
50020:
50021:
50022:
50023: 1.
50024: Laki
50025: asumisoikeusasunnoista
50026:
50027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50028:
50029: luku 3§
50030: Yleisiä säännöksiä Asumisoikeusmaksun määrä
50031: 1§
50032: Asumisoikeustalon rakentamisvaiheesta pe-
50033: Asumisoikeus rittävät asumisoikeusmaksut eivät saa yhdessä
50034: ylittää määrää, joka tarvitaan asuntotuotanto-
50035: Asumisoikeudella tarkoitetaan tässä laissa lain mukaisesti vahvistettavan, asuntolainoi-
50036: luonnolliselle henkilölle luovutettua oikeutta tuksen perustana olevan hankinta-arvo-osuu-
50037: hallita asuinhuoneistoa ja mahdollisesti muita den rahoittamiseksi tämän osuuden rahoitta-
50038: tiloja talossa (asumisoikeustalo), jonka raken- mista varten otettavien lainojen ja oman pää-
50039: tamiseen on myönnetty asuntotuotantolain oman lisäksi.
50040: 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lai-
50041: naa. Asumisoikeus perustuu asumisoikeustalon Asumisoikeusmaksuina voidaan kerätä enin-
50042: omistajan ja asumisoikeuden saajan väliseen tään 15 OJo asuntolainoituksen perustana ole-
50043: sopimukseen (asumisoikeussopimus). vasta hankinta-arvo-osuudesta.
50044: Kun asumisoikeus perustetaan, oikeuden
50045: saajanon maksettava talon omistajalle asumis- 4§
50046: oikeusmaksu. Lisäksi asumisoikeuden haltijan
50047: on maksettava käyttövastiketta siten kuin tässä Asumisoikeuden haltijat
50048: laissa säädetään.
50049: Ehto, jonka mukaan asumisoikeuden edelly- Valtioneuvosto antaa yleiset määräykset asu-
50050: tykseksi tai asumisoikeuden perusteella asete- misoikeuden haltijoiden valintaperusteista ja
50051: taan asumisoikeuden haltijalle muu kuin tässä valinnassa noudatettavasta menettelystä.
50052: laissa tarkoitettu maksuvelvollisuus, on mitä- Asumisoikeuden saajan tulee olla kunnan
50053: tön. hyväksymä 1 momentissa tarkoitetut edellytyk-
50054: set täyttävä henkilö tai henkilö, jolle asumisoi-
50055: 2§ keus tämän lain mukaan voi siirtyä.
50056: Asumisoikeussopimus Asumisoikeussopimus, jolla asumisoikeus
50057: annetaan muulle kuin 2 momentissa tarkoite-
50058: Asumisoikeussopimus ja sen muutos on, ol- tulle henkilölle, on mitätön.
50059: lakseen asumisoikeuden saajaa sitova, tehtävä
50060: kirjallisesti, ja siitä tulee käydä ilmi: Asumisoikeuden saajien valitsemiseksi kun-
50061: 1) sopimuksen osapuolet; nan on julistettava asumisoikeudet hakettavik-
50062: si. Myös useammat kunnat yhdessä voivat
50063: 2) asuinhuoneisto sekä mahdollinen muu julistaa kuntien alueella jaettavat asumisoikeu-
50064: rakennuksen tai kiinteistön osa, jota asumisoi- det haettaviksi. Käyttöön otettavat ja vapautu-
50065: keus koskee (huoneisto); vat asumisoikeusoikeudet luovutetaan 1 mo-
50066: 3) huoneistosta suoritetun asumisoikeusmak- mentissa tarkoitetut ehdot täyttäville hakijoille
50067: sun suuruus ja sen määräytymisen peruste; hakemusten jättöajankohdan mukaisessa jär-
50068: 4) huoneistosta suoritettavan käyttövastik- jestyksessä.
50069: keen suuruus ja sen määräytymisperusteet; Asumisoikeuden luovutuksesta sekä sen siir-
50070: 5) asumisoikeuteen liittyvät muut sopimus- tymisestä avio-oikeuden taikka perinnön tai
50071: ehdot. testamentin nojalla säädetään 7 luvussa.
50072: 1990 vp. - HE n:o 59 39
50073:
50074: 5§ oikeuden haltijalla ei myöskään ole edellä mai-
50075: Säännösten pysyvyys ja pakottavuus nittua oikeutta aikaisemmasta ajankohdasta
50076: kuin siitä, jolloin talon omistaja on saanut
50077: Mitä tässä laissa on säädetty, on voimassa tiedon puutteellisuudesta.
50078: myös sen jälkeen, kun 1 §:n 1 momentissa
50079: tarkoitettu laina on maksettu takaisin. 9§
50080: Tämän lain säännöksistä ei voida asumisoi- Vahingonkorvaus
50081: keussopimuksessa poiketa asumisoikeuden hal-
50082: tijan tai tältä oikeutensa johtaneen vahingoksi. Asumisoikeuden haltijalla on oikeus kor-
50083: vaukseen vahingosta, joka hänelle on aiheutu-
50084: nut 6-8 §:ssä tarkoitetusta talon omistajan
50085: 2 luku sopimusrikkomuksesta, jollei talon omistaja
50086: Talon omistajan velvollisuudet sopimus- osoita, ettei sopimusrikkomus eikä vahinko
50087: suhteessa johdu laiminlyönnistä tai muusta huolimatto-
50088: muudesta hänen puolellaan.
50089: 6§
50090: 10§
50091: Huoneiston luovutus asumisoikeuden haltijan
50092: hallintaan Huoneiston tuhoutuminen tai sen käytön kiel-
50093: täminen
50094: Talon omistajan on pidettävä huoneisto asu-
50095: misoikeuden haltijan saatavana sinä päivänä, Jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen
50096: jona tällä asumisoikeussopimuksen mukaan on kieltää sen käyttämisen asuntona, asumisoi-
50097: oikeus saada huoneisto hallintaansa. keussopimus lakkaa.
50098: Jos huoneiston tuhoutuminen johtuu talon
50099: 7§ omistajan laiminlyönnistä tai muusta huoli-
50100: Huoneiston kunto ja kunnossapito mattomuudesta, asumisoikeuden haltijalla on
50101: oikeus korvaukseen hänelle aiheutuneesta va-
50102: Asumisoikeuden haltijan saadessa huoneis- hingosta.
50103: ton hallintaansa huoneiston on oltava sellaises- Jos asumisoikeussopimus 1 momentin nojal-
50104: sa kunnossa kuin asumisoikeuden haltija koh- la lakkaa ennen kuin asumisoikeuden haltijalla
50105: tuudella voi edellyttää ottaen huomioon sopi- on oikeus saada huoneisto hallintaansa eikä
50106: muksen sisältö, huoneiston ikä, paikalliset talon omistaja lakkaamisperusteesta tiedon
50107: asunto-olosuhteet sekä muut seikat. saatuaan viipymättä ilmoita siitä asumisoikeu-
50108: Talon omistajan on myös asumisoikeuden den haltijalle, tällä on oikeus saada korvaus
50109: haltijan hallinta-aikana pidettävä huoneisto 1 talon omistajan laiminlyönnistä hänelle aiheu-
50110: momentissa tarkoitetussa kunnossa. tuneesta vahingosta.
50111:
50112: 8§
50113: Käyttövastikkeen alentaminen huoneiston 3 luku
50114: puutteiden vuoksi Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvolli-
50115: suudet huoneistoa käytettäessä
50116: Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada
50117: vapautus käyttövastikkeen maksamisesta tai II §
50118: kohtuullinen alennus käyttövastikkeen mää- Asumisoikeuden haltijan oikeus kunnossapito-
50119: rään siltä ajalta, jona huoneistoa ei sen hallin- ja muutostöihin
50120: nan luovutuksen viivästymisen tai kunnon
50121: puutteellisuuden vuoksi ole voitu käyttää tai Asumisoikeuden haltijalla on oikeus tehdä
50122: jona sen kunto on muuten ollut puutteellinen. huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä niin
50123: Asumisoikeuden haltijalla ei kuitenkaan ole kuin tässä pykälässä säädetään.
50124: tällaista oikeutta, jos huoneiston luovutuksen Merkitykseltään olennaisesta kunnossapito-
50125: viivästyminen tai sen kunnon puutteellisuus ja muutostyöstä asumisoikeuden haltijan on
50126: johtuu hänen vastuulleen kuuluvasta seikasta. ennalta ilmoitettava talon omistajalle.
50127: Milloin kysymyksessä on hallinta-aikana synty- Ilman talon omistajan lupaa asumisoikeuden
50128: nyt huoneiston kunnon puutteellisuus, asumis- haltija ei saa ryhtyä
50129: 40 1990 vp. - HE n:o 59
50130:
50131: 1) toimenpiteeseen, joka saattaisi vahingoit- kaan vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa talon
50132: taa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa omistajan toimesta tai lukuun tehtävän työn
50133: talon omistajalle taikka muun huoneiston tai suorittaja.
50134: tilan haltijalle; Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, koskee
50135: 2) toimenpiteeseen, joka saattaisi vaikuttaa soveltuvin osin myös asumisoikeussopimuksen
50136: kantaviin rakenteisiin, taloon asennettuihin perusteella asumisoikeuden haltijan käytössä
50137: vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoihin olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä tilo-
50138: tai ilmastointijärjestelmään; ja ja laitteita.
50139: 3) kunnossapitotyöhön, josta asumisoikeu- Asumisoikeuden haltijan maksettavaa vahin-
50140: den haltija haluaa 12 §:n nojalla vaatia kor- gonkorvausta voidaan sovitella, jos se on koh-
50141: vausta talon omistajalta. tuullista ottaen huomioon vahinkoon johtaneet
50142: Talon omistajana on oikeus valvoa, että syyt, asumisoikeuden haltijan mahdollisuudet
50143: huoneiston kunnossapito- tai muutostyö teh- ennakoida ja estää vahingon syntyminen, ole-
50144: dään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän massa olevat vakuutukset ja vakuutusmahdol-
50145: rakennustavan mukaisesti. lisuudet sekä muut seikat.
50146:
50147: 12 § 15 §
50148: Asumisoikeuden haltijan oikeus korvaukseen Asumisoikeuden haltijan ilmoitusvelvollisuus
50149: kunnossapitotöistä
50150: Asumisoikeuden haltijan on viipymättä il-
50151: Asumisoikeuden haltijalla, joka talon omis- moitettava talon omistajalle huoneiston vahin-
50152: tajan luvalla on tehnyt huoneistossa tarpeellisia goittumisesta tai puutteellisuudesta. Ilmoitus
50153: kunnossapitotöitä, on oikeus saada niistä talon on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suure-
50154: omistajalta kohtuullinen korvaus. nemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.
50155: Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi
50156: 13§ aikaa, asumisoikeuden haltijan on ilmoitettava
50157: Talon omistajan pääsy huoneistoon siitä talon omistajalle ja varattava omistajalle
50158: mahdollisuus päästä huoneistoon.
50159: Talon omistajalla on oikeus päästä huoneis- Asumisoikeuden haltijan, joka laiminlyö 1
50160: toon, kun se on tarpeellista huoneiston hoidon, tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai
50161: kunnon, kunnossapito- tai muutostyön silmäl- pääsymahdollisuuden varaamisen, vastaa lai-
50162: läpitoa tai korjaustyön suorittamista varten. minlyönnistään aiheutuneesta vahingosta.
50163: Käynti huoneistossa on järjestettävä asumisoi-
50164: keuden haltijalle sopivana aikana, jollei työn
50165: kiireellisyys tai laatu muuta vaadi. 4 luku
50166: Käyttövastike ja sen maksaminen
50167: 14 §
50168: 16 §
50169: Asumisoikeuden haltijan vastuu huoneiston
50170: vahingoittumisesta Käyttövastikkeen määräytyminen
50171: Asumisoikeuden haltija on velvollinen kor- Asumisoikeuden haltijalta voidaan periä
50172: vaamaan talon omistajalle vahingon, jonka kohtuullista käyttövastiketta.
50173: hän tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai Käyttövastikkeiden suuruuden tulee määräy-
50174: muulla huolimattomuudenaan aiheuttaa huo- tyä niin, että vastiketuloilla voidaan kattaa
50175: neistolle. Asumisoikeuden haltija ei kuitenkaan yhteisöön kuuluvien asumisoikeusasuntojen ja
50176: ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja ylläpidon
50177: aiheutuu huoneiston käyttämisestä asumisoi- edellyttämät, kohtuullisen taloudenhoidon mu-
50178: keussopimuksen mukaiseen tarkoitukseen. kaiset menot.
50179: Asumisoikeuden haltija on velvollinen kor- Käyttövastikkeen määräytymisperusteiden
50180: vaamaan talon omistajalle myös vahingon, tulee lisäksi olla sellaiset, että käyttövastikkeet
50181: jonka huoneistossa hänen luvallaan oleskeleva jakautuvat huoneistojen kesken kohtuullisella
50182: henkilö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tavalla. Käyttövastikkeen voidaan sopia mää-
50183: tai muulla huolimattomuudenaan aiheuttanut räytyvän niin, että erilaisia menoeriä varten on
50184: huoneistolle. Asumisoikeuden haltija ei kuiten- eri maksuperuste, kuten huoneiston pinta-ala
50185: 1990 vp. - HE n:o 59 41
50186:
50187: taikka veden, sähkön tai muun hyödykkeen 19 §
50188: todellinen kulutus tai käyttö.
50189: Liikaa maksetun käyttövastikkeen palauttami-
50190: Käyttövastike ei saa olla paikkakunnalla
50191: nen
50192: käyttöarvoltaan samanveroisista huoneistoista
50193: yleensä perittäviä vuokria korkeampi. Jos tuomioistuin määrää käyttövastiketta
50194: Asuntohallitus voi vahvistaa käyttövastikkei- alennettavaksi, sen tulee huomioon ottaen
50195: ta määrättäessä noudatettavat yleiset perusteet. käyttövastikkeen alennuksen määrä, alentami-
50196: sen perusteet ja muut asiassa ilmenneet seikat
50197: 17 § viran puolesta samalla määrätä, onko talon
50198: Käyttövastikkeen korottaminen omistajan kokonaan tai osaksi palautettava
50199: liikaa maksettu käyttövastike. Palautusta ei
50200: Milloin talon omistaja haluaa korottaa käyt- kuitenkaan saa määrätä aikaisemmalta ajalta
50201: tövastiketta, hänen on ilmoitettava siitä asu- kuin käyttövastikkeen alentamisvaatimuksen
50202: misoikeuden haltijalle kirjallisesti. Samalla on tiedoksiantamista lähinnä edeltäneiltä kahdelta
50203: ilmoitettava korotuksen peruste ja uusi käyttö- vuodelta.
50204: vastike. Korotettu käyttövastike tulee voimaan
50205: aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua il- 20 §
50206: moituksen tekemistä lähinnä seuraavan käyttö-
50207: vastikkeen maksukauden alusta. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden kesto
50208: Talon omistajan ei kuitenkaan tarvitse erik- Asumisoikeuden haltija on velvollinen mak-
50209: seen ilmoittaa lämmöstä, vedestä tai muusta samaan käyttövastiketta huoneiston hallintaoi-
50210: huoneiston käyttöön kuuluvasta etuudesta suo- keuden kestoajalta sekä hallintaoikeuden päät-
50211: ritettavan korvauksen sellaisesta korotuksesta, tymisen jälkeiseltäkin ajalta, jos huoneiston
50212: joka perustuu kulutuksen kasvuun tai huoneis- hallinta vielä jatkuu.
50213: tossa asuvien henkilöiden lukumäärän lisäänty-
50214: miseen, jos etuus on sovittu korvattavaksi
50215: 21 §
50216: erikseen kulutuksen tai huoneistossa asuvien
50217: henkilöiden lukumäärän perusteella. Kunkin Käyttövastikkeen maksukausi ja maksamis-
50218: maksukauden kulutuksen määrä on ilmoitetta- ajankohta
50219: va asumisoikeuden haltijalle.
50220: Käyttövastike on maksettava viimeistään toi-
50221: 18 § sena päivänä käyttövastikkeen maksukauden
50222: alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin
50223: Käyttövastikkeen kohtuul/isuuden selvittämi- sovittu. Käyttövastikkeen maksukautena pide-
50224: nen tään kuukautta tai muuta ajanjaksoa, jolta
50225: Asumisoikeuden haltija voi saattaa asunton- käyttövastike sopimuksen mukaan on makset-
50226: sa tai muiden asumisoikeussopimuksen nojalla tava.
50227: hallitsemiensa tilojen käyttövastikkeen koh- Ehto, jonka mukaan asumisoikeuden halti-
50228: tuullisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi. jan on suoritettava käyttövastiketta ennakolta,
50229: Tuomioistuin ei kuitenkaan saa alentaa käyttö- on mitätön.
50230: vastikkeen määrää, jos se ylittää kohtuullisena
50231: pidettävän käyttövastikkeen vain vähän. 22 §
50232: Vaatimusta käyttövastikkeen kohtuullisuu- Käyttövastikkeen maksutapa
50233: den tutkimisesta ei voida panna vireille asumis-
50234: oikeussopimuksen nojalla hallitun huoneiston Käyttövastike saadaan aina suorittaa posti-
50235: hallinnan päätyttyä. tai pankkisiirron välityksellä taikka postiosoi-
50236: Tuomioistuimen on käyttövastikkeen alenta- tuksena. Suorituksen katsotaan tapahtuneen
50237: mista koskevassa päätöksessään määrättävä, sinä päivänä, jonka posti tai pankki on mer-
50238: mistä ajankohdasta alentaminen tulee voi- kinnyt maksupäiväksi maksajalle annettavaan
50239: maan. Jos tällaiseen alioikeuden päätökseen kuittiin tai jona talon omistajan osoitteella
50240: haetaan muutosta, käyttövastike on kuitenkin varustettu postiosoitus on maksajan saaman
50241: maksettava entisen suuruisena siihen saakka, kuitin mukaan jätetty postin kuljetettavaksi.
50242: kun hovioikeuden ratkaisu asiassa on annettu, Jos käyttövastike suoritetaan muulla kuin 1
50243: jollei toisin sovita. momentissa mainitulla tavalla, talon omistajan
50244: 6 300498D
50245: 42 1990 vp. - HE n:o 59
50246:
50247: on annettava siitä asumisoikeuden haltijalle luovutuksesta sovelletaan myös, kun asumisoi-
50248: kuitti. keus luovutetaan pakkotäytäntöönpanossa.
50249: Huoneiston sijaintipaikkakunnalla käyttö- Mitä avioliittolain 39 §:ssä on säädetty puo-
50250: vastike saadaan suorittaa talon omistajan liike- lison suostumuksesta ja sen merkityksestä so-
50251: huoneistossa tai muussa hänen määräämässään velletaan myös, kun asumisoikeus luovutetaan.
50252: paikassa.
50253: 24 §
50254: Luovutushinta
50255: 5 luku
50256: Asumisoikeuden luovutushinta ei saa ylittää
50257: Asumisoikeuden luovutus ja panttaus 2 momentin mukaan määräytyvää enimmäis-
50258: 23 § hintaa.
50259: Enimmäishintaan luetaan mukaan seuraavat
50260: Asumisoikeuden luovuttaminen erät:
50261: Asumisoikeuden haltija voi luovuttaa asu- 1) huoneistosta suoritettu, 1 §:n 2 momentis-
50262: misoikeuden enintään 24 §:n mukaan vahviste- sa tarkoitettu asumisoikeusmaksu;
50263: tusta luovutushinnasta 2) asumisoikeusmaksun indeksikorotus, joka
50264: vastaa asumisoikeusmaksun suorittamisen jäl-
50265: 1) henkilölle, jonka kunta on tämän lain
50266: keen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin
50267: sekä sen nojalla annettujen säännösten ja mää-
50268: räysten mukaisesti hyväksynyt luovutuksensaa- muutosta ja
50269: 3) luovuttajan tai häntä edeltäneiden asumis-
50270: jaksi; oikeuden haltijoiden huoneistoon tekemien tai
50271: 2) puolisolleen taikka suoraan etenevässä tai hallinta-aikanaan rahoittamien kohtuullisten
50272: takenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen tai parannusten arvo luovutushetkellä. Tätä arvoa
50273: muulle 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulle hen- määrättäessä on otettava huomioon parannus-
50274: kilölle. töistä aiheutuneet kustannukset, töiden ajan-
50275: Kun asumisoikeuden haltija haluaa luovut- kohta, niiden jäljellä oleva hyöty ja muut
50276: taa asumisoikeutensa muulle kuin 1 momentin seikat.
50277: 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle, hänen on Kunnan on vahvistettava 2 momentissa tar-
50278: ilmoitettava siitä talon omistajalle. Jollei talon koitettu enimmäishinta. Enimmäishinnan vah-
50279: omistaja kolmen kuukauden kuluessa ilmoi- vistamista varten talon omistajan on esitettävä
50280: tuksesta ole osoittanut luovutuksensaajaa, ta- kunnalle tarpeellinen selvitys.
50281: lon omistaja on asumisoikeuden haltijan vaati- Asuntohallitus voi antaa tarkempia ohjeita 2
50282: muksesta velvollinen Junastamaan asumisoi- momentin 3 kohdassa tarkoitettujen parannus-
50283: keuden 24 §:n mukaisesta hinnasta. Henkilöl- ten arvon huomioon ottamisesta enimmäishin-
50284: tä, jolle talon omistaja sittemmin luovuttaa taa määrättäessä.
50285: lunastetun asumisoikeuden, talon omistaja saa
50286: periä enintään 24 §:n mukaisen luovutushin- 25 §
50287: nan.
50288: Asumisoikeuden luovuttajan on luovutuksen
50289: Luovutuksen mitättömyys
50290: tai lunastuksen yhteydessä esitettävä alkuperäi- Asumisoikeuden luovutus muulle kuin
50291: nen asumisoikeussopimuksensa talon omista- 23 §:ssä tarkoitetulle henkilölle on mitätön.
50292: jalle, jonka on tehtävä siihen merkintä asumis- Jos asumisoikeuden luovutuksensaaja on si-
50293: oikeuden luovutuksesta, luovutushinnasta ja toutunut suorittamaan asumisoikeudesta
50294: sen maksamisesta sekä luovuttajan asumisoi- 24 §:n mukaista enimmäishintaa suuremman
50295: keuden lakkaamisesta. Asumisoikeuden luo- luovutushinnan, sitoumus on mitätön siltä osin
50296: vuttaja ei vapaudu velvollisuuksistaan asumis- kuin luovutushinta ylittää sallitun enimmäis-
50297: oikeuden haltijana ennen kuin asumisoikeus on hinnan.
50298: merkitty lakanneeksi. Käyttövastikkeen mak-
50299: suvelvollisuuden lakkaamisesta säädetään 26 §
50300: 20 §:ssä. Talon omistajan on laadittava luovu-
50301: tuksensaajan asumisoikeudesta uusi asumisoi- Asumisoikeuden panttaus
50302: keussopimus. Jos asumisoikeuden pääoma-arvo panta-
50303: Mitä tässä laissa säädetään asumisoikeuden taan, asumisoikeuden haltijan tai pantinsaajan
50304: 1990 vp. - HE n:o 59 43
50305:
50306: on ilmoitettava panttauksesta talon omistajal- tyinen syy. Huoneiston hallinta voidaan luo-
50307: le, jotta se tulisi asumisoikeuden haltijan vel- vuttaa enintään kahdeksi vuodeksi, jollei kunta
50308: kojia sitovaksi, ja asumisoikeuden haltijan on anna lupaa pidempiaikaiseen hallinnan luovu-
50309: luovutettava alkuperäinen asumisoikeussopi- tukseen.
50310: muksensa pantinsaajan hallintaan. Panttioi- Asumisoikeuden haltijan on ennen hallinnan
50311: keuden lakkaamisesta on pantinsaajan ilmoi- luovutusta ilmoitettava siitä talon omistajalle.
50312: tettava talon omistajalle. Asumisoikeuden hal-
50313: tijakin voi tehdä lakkaamisilmoituksen, jos 29 §
50314: hän samalla esittää talon omistajalle alkuperäi- Asumisoikeuden haltijan ja huoneiston halti-
50315: sen asumisoikeussopimuksensa. jan vastuu
50316: Jos asumisoikeus 23 §:n mukaisesti luovute-
50317: taan tai lunastetaan, panttioikeus ei kohdistu Henkilö, jolle asumisoikeuden haltija on
50318: luovutuksensaajan tai seuraajan asumisoikeu- luovuttanut huoneiston tai sen osan hallinnan,
50319: teen, jos sen haltija asumisoikeussopimuksen vastaa vahingosta, jonka hän olisi velvollinen
50320: tehdessään oli vilpittömässä mielessä. korvaamaan, jos hän olisi asumisoikeuden hal-
50321: Talon omistaja, jolle on ilmoitettu panttauk- tija. Jollei talon omistajan kanssa ole sovittu
50322: sesta, on velvollinen valvomaan, että pantin- toisin, asumisoikeuden haltija vastaa edelleen
50323: saajan oikeutta ei asumisoikeuden luovutuksen asumisoikeussopimuksen mukaan hänelle kuu-
50324: tai lunastuksen yhteydessä loukata, sekä kor- luvista velvollisuuksista sekä vahingosta, jonka
50325: vaamaan tämän velvollisuuden laiminlyönnistä huoneiston haltija on velvollinen korvaamaan
50326: pantinsaajalle aiheutuvan vahingon. talon omistajalle.
50327: Pantinsaajan oikeudesta periä saatavansa
50328: asumisoikeuden pääoma-arvosta on vastaavasti
50329: voimassa mitä kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä 7 luku
50330: säädetään, mukaan lukien sanotun pykälän 3 Asumisoikeuden haltijan avioero, kuolema tai
50331: momentin säännökset. Asumisoikeuden luovu- konkurssi
50332: tuksesta pantinsaajan lukuun on vastaavasti
50333: voimassa, mitä 23-25 §:ssä säädetään. 30 §
50334: Asumisoikeus osituksessa
50335: 6 luku Puoliso, jolla on oikeus saada osituksessa
50336: Huoneiston hallinta ja sen luovutus toiselle avio-oikeuden nojalla toisen puolison omai-
50337: suutta (tasinkoa), saa tasinkona vaatia itselleen
50338: 27 § toiselle puolisolle kuuluvan asumisoikeuden,
50339: Huoneiston hallinta jos
50340: 1) asumisoikeuden nojalla hallittua huoneis-
50341: Asumisoikeuden haltijan tulee käyttää huo- toa käytettiin puolisoiden yhteisenä kotina ja
50342: neistoa vakituisena asuotonaan tai hänen ja 2) milloin ositus toimitetaan elossa olevien
50343: hänen perheensä vakituisena asuntona. puolisoiden kesken, puoliso on enemmän asun-
50344: Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa enin- non tarpeessa.
50345: tään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi. Jos 24 §:ää noudattaen määrättävä asumis-
50346: Asumisoikeuden haltija ei muuten saa luo- oikeuden pääoma-arvo on suurempi kuin puo-
50347: vuttaa huoneiston tai muiden asumisoi- lisolle tuleva tasinko tai jos puolisalia ei ole
50348: keussopimuksessa tarkoitettujen tilojen hallin- oikeutta tasinkoon, hänellä on 2 momentin 1
50349: taa toiselle, ellei 28 §:stä johdu muuta. ja 2 kohdan mukaisin edellytyksin oikeus osi-
50350: tuksessa lunastaa toisen puolison asumisoikeus
50351: 28 § itselleen suorittamalla toiselle puolisolle rahana
50352: Huoneiston hallinnan väliaikainen /uovutus asumisoikeuden arvon ja hänelle mahdollisesti
50353: tasinkona tulevan määrän erotus. Mitä edellä
50354: Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa huo- on sanottu, sovelletaan vastaavasti puolisoiden
50355: neiston väliaikaisesti toisen käytettäväksi, jos omaisuuden erottelussa.
50356: hän toimensa, työnsä, opintojensa tai muun Jos asumisoikeus on pantattu sen hankki-
50357: sellaisen syyn takia tilapäisesti oleskelee toisella mista varten otetusta asumisoikeuden haltija-
50358: paikkakunnalla tai luovuttamiseen on muu eri- puolison velasta, edellytyksenä 1 ja 2 momen-
50359: 44 1990 vp. - HE n:o 59
50360:
50361: tin mukaiselle asumisoikeuden siirrolle on, että 32 §
50362: asumisoikeuden saava puoliso maksaa velan tai Ositukseen tai lunastukseen perustuva asumis-
50363: ottaa sen vastattavakseen. Velan määrä on oikeuden siirto
50364: tällöin puolisolle tulevaa tasinkoa suoritettaes-
50365: sa ja 2 momentissa tarkoitettua erotusta mää- Jos asumisoikeus luovutetaan tasinkona tai
50366: rättäessä laskettava asumisoikeuden arvon vä- lunastetaan 30 tai 31 §:n nojalla, sovelletaan
50367: hennykseksi. Velkojalla ei ole oikeutta ilman vastaavasti, mitä 23 §:n 3 momentissa sääde-
50368: painavia syitä kieltäytyä hyväksymästä edellä tään. Talon omistajan on laadittava uusi asu-
50369: tarkoitettua velan maksua tai velkavastuun misoikeussopimus henkilön kanssa, joka on
50370: siirtoa. saanut asumisoikeuden perinnön tai testamen-
50371: Puolisalla ei kuitenkaan ole 1 ja 2 momentis- tin nojalla.
50372: sa tarkoitettua oikeutta, jos asumisoikeuden
50373: siirtyminen hänelle olisi asumisoikeuden halti- 33 §
50374: jan kannalta kohtuutonta ottaen huomioon Asumisoikeuden haltijan konkurssi
50375: avioliiton kesto ja muut olosuhteet.
50376: Jos asumisoikeuden haltijan omaisuus on
50377: Mitä tässä pykälässä säädetään sovelletaan luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole
50378: vastaavasti asumisoikeuteen, joka kuuluu puo- talon omistajan asettamassa vähintään 14 päi-
50379: lisoille yhdessä. vän määräajassa ilmoittanut ottavansa vasta-
50380: takseen asumisoikeussopimuksesta aiheutuvien
50381: 31 § velvollisuuksien täyttämisestä tai asumisoikeu-
50382: den haltija samassa määräajassa asettanut vel-
50383: Asumisoikeuden haltijan kuolema vollisuuksien täyttämisestä vakuutta, talon
50384: omistajalla on oikeus purkaa asumisoi-
50385: Asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoi- keussopimus. Tällöin sovelletaan, mitä
50386: keus kuuluu kuolinpesään. 38 §:ssä säädetään.
50387: Jos asumisoikeus perinnön tai yleisjälkisää- Milloin asumisoikeuden haltija asettaa va-
50388: döksen nojalla siirtyy henkilölle, joka perittä- kuuden myöhemmin kuin 1 momentissa on
50389: vän kuollessa vakinaisesti asui muualla kuin säädetty, oikeutta asumisoikeuden purkami-
50390: huoneistossa, 27 §:n 1 momentissa tarkoitetul- seen ei ole, jos vakuus on asetettu ennen
50391: la henkilöllä, joka tuolloin vakinaisesti asui purkamisilmoituksen tiedoksisaamista.
50392: huoneistossa, on oikeus kolmen kuukauden
50393: kuluessa saannosta tiedon saatuaan lunastaa
50394: asumisoikeus itselleen. Jos lunastukseen oikeu- 8 luku
50395: tettuja ja halukkaita on useampi kuin yksi, Kahdelle tai useammalle yhteisesti kuuluva
50396: lunastusoikeus kuuluu heille yhdessä. Lunas- asumisoikeus
50397: tushinta on määrättävä 24 §:n säännöksiä nou-
50398: dattaen. 34 §
50399: Jos asumisoikeus perinnön tai testamentin Osuuden luovutus
50400: nojalla siirtyy henkilölle, joka tämän lain taik- Jos asumisoikeus kuuluu yhteisesti kahdelle
50401: ka sen nojalla annettujen säännösten tai mää- tai useammalle henkilölle, osuus siitä voidaan
50402: räysten mukaan ei voisi olla asumisoikeuden luovuttaa vain toiselle osaomistajalle tai, mui-
50403: luovutuksensaajana eikä asumisoikeutta lunas- den osaomistajien suostumuksella, 23 §:n 1
50404: teta 2 momentin mukaisesti tai talon omistajan momentissa tarkoitetulle henkilölle. Luovutus
50405: asettamassa kohtuullisessa määräajassa luovu- muulle henkilölle on mitätön. Luovutushinta
50406: teta 2 momentissa tai 23 §:n 1 momentin 1 saa olla enintään luovutettavaa osuutta vastaa-
50407: kohdassa tarkoitetulle henkilölle, talon omista- va osa 24 §:n mukaan määräytyvästä enim-
50408: jana on oikeus lunastaa asumisoikeus 24 §:n mäishinnasta. Luovutushintaa koskeva sitou-
50409: mukaisesta luovutushinnasta. mus on mitätön siltä osin kuin luovutushinta
50410: Mitä 3 momentissa säädetään ei sovelleta ylittää sallitun enimmäishinnan.
50411: niin kauan kuin huoneisto on perintökaaren Mitä 23 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään
50412: säännösten nojalla eloonjääneen puolison hal- koskee vastaavasti myös asumisoikeuden osuu-
50413: linnassa. den luovutusta.
50414: 1990 vp. - HE n:o 59 45
50415:
50416: 35 § Talon omistajan oikeudesta purkaa sopimus
50417: Yhteisomistussuhteen purkaminen säädetään lisäksi 33 ja 42 §:ssä.
50418:
50419: Jos asumisoikeus kuuluu yhteisesti kahdelle 37 §
50420: tai useammalle henkilölle ja joku heistä haluaa Varoitus purkamisoikeuden käyttämisestä
50421: saada yhteisomistuksen lakkaamaan, oikeus
50422: voi, milloin 34 §:n 1 momentin mukaisesta Talon omistaja ei saa purkaa asumisoi-
50423: luovutuksesta ei päästä osaomistajien kesken keussopimusta 36 §:n 1 momentin 3-6 koh-
50424: sopimukseen, osaomistajan hakemuksesta dassa mainitulla perusteella, ellei hän ole anta-
50425: määrätä, että koko asumisoikeus on luovutet- nut asumisoikeuden haltijalle kirjallista varoi-
50426: tava 23 §:n mukaisesti. Luovutuksensaajaksi tusta. Varoitus on annettava tiedoksi niin kuin
50427: voidaan tällöin valita osaomistaja tai, jos kaksi haasteen tiedoksiantamisesta on säädetty tai
50428: tai useampi heistä haluaa luovutuksensaajaksi, muuten todistettavasti.
50429: heidät yhdessä. Osaomistajilla on oikeus tulla Jos asumisoikeuden haltija varoituksen saa-
50430: luovutuksensaajaksi ennen muuta henkilöä. tuaan viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai
50431: oikaisu muuten tapahtuu, talon omistajalla ei
50432: ole oikeutta asumisoikeussopimuksen purkami-
50433: 9 luku seen.
50434: Asumisoikeussopimuksen purkaminen Varoitusta ei kuitenkaan tarvita, jos asumis-
50435: oikeuden haltijan 36 §:n 1 momentissa tarkoi-
50436: 36 § tettu menettely on toistunut ja hänelle on jo
50437: Talon omistajan purkamisperusteet aikaisemmin annettu sen vuoksi varoitus taik-
50438: ka jos asumisoikeuden haltija 36 §:n 1 momen-
50439: Talon omistajana on oikeus purkaa asumis- tin 4 tai 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
50440: oikeussopimus: on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.
50441: 1) jos asumisoikeuden haltija laiminlyö suo-
50442: rittaa sovitun asumisoikeusmaksun tai käyttö- 38 §
50443: vastikkeen säädetyssä tai sovitussa ajassa; Purkamisilmoitus
50444: 2) jos asumisoikeuden haltija on luovuttanut
50445: huoneiston tai sen osan hallinnan toiselle vas- Talon omistajan, joka haluaa käyttää tässä
50446: toin tämän lain säännöksiä; laissa säädettyä oikeutta asumisoikeussopi-
50447: 3) jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoi- muksen purkamiseen, on annettava kirjallinen
50448: tukseen kuin tässä laissa ja asumisoikeussopi- purkamisilmoitus. Siinä on mainittava purka-
50449: muksessa on edellytetty; misperuste ja sopimuksen päättymisen ajan-
50450: 4) jos asumisoikeuden haltija viettää tai sallii kohta, jos sopimus halutaan päättyväksi myö-
50451: vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää; hemmin kuin välittömästi purkamisilmoituksen
50452: 5) jos asumisoikeuden haltija laiminlyö vel- tiedoksiannosta.
50453: vollisuutensa pitää huolta huoneistosta; tai Purkamisilmoitus on annettava tiedoksi niin
50454: 6) jos asumisoikeuden haltija huoneistossa kuin haasteen tiedoksi antamisesta on säädetty
50455: rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttä- tai muuten todistettavasti.
50456: miseksi on säädetty tai määrätty. Purkamisilmoituksesta käy myös haaste tai
50457: Jos 1 momentissa tarkoitetulla menettelyllä hakemus ulosotonhaltijalle asumisoikeuden
50458: on vähäinen merkitys, ei oikeutta asumisoi- haltijan häätämisestä asumisoikeussopimuksen
50459: keussopimuksen purkamiseen kuitenkaan ole. purkamisen johdosta.
50460: Mitä 1 momentin 2-6 kohdassa ja 2 mo-
50461: mentissa on säädetty, koskee soveltuvin osin 39 §
50462: myös asumisoikeussopimuksen perusteella asu- Muuttopäivä
50463: misoikeuden haltijan käytössä olevia kiinteis-
50464: tön tai rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita. Muuttopäivä asumisoikeussopimuksen päät-
50465: Talon omistajan on vedottava purkamispe- tyessä sopimuksen purkamisen johdosta on
50466: rusteeseen kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on sopimuksen päättymispäivää lähinnä seuraava
50467: tullut hänen tietoonsa. Talon omistaja ei kui- arkipäivä. Muuttopäivänä asumisoikeuden hal-
50468: tenkaan menetä purkuoikeuttaan niin kauan tijan on jätettävä puolet huoneistosta talon
50469: kuin 1 momentissa tarkoitettu asiantila jatkuu. omistajan käytettäväksi sekä ennen muuttopäi-
50470: 46 1990 vp. - HE n:o 59
50471:
50472: vää lähinnä seuraavan kolmannen päivän lop- hingon varalta, joka talon omistajalle voi ai-
50473: pua luovutettava huoneisto kokonaan tämän heutua siitä, että asumisoikeuden haltija lai-
50474: hallintaan. minlyö velvollisuutensa asumisoikeuden halti-
50475: jana.
50476: Jos 1 momentin mukaista vakuutta ei sovi-
50477: 10 luku tussa ajassa aseteta, talon omistajalla on oi-
50478: Muita asumisoikeutta koskevia säännöksiä keus purkaa sopimus. Oikeutta sopimuksen
50479: purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos vakuus on
50480: 40 § asetettu ennen purkamisilmoituksen tiedoksi-
50481: Asumisoikeusmaksun palauttaminen ja uusi saamista.
50482: asumisoikeussopimus
50483: 43 §
50484: Asumisoikeussopimuksen päätyttyä sen Talon omistajan pidätysoikeus
50485: vuoksi, että talon omistaja on purkanut sopi-
50486: muksen tai sopimus on lakannut 10 §:n nojal- Talon omistaja saa erääntyneen asumisoi-
50487: la, talon omistajan on kolmen kuukauden keusmaksun tai erääntyneen käyttövastikkeen
50488: kuluessa suoritettava asumisoikeuden haltijalle maksamisen varmistamiseksi pidättää saamis-
50489: 24 §:n mukainen luovutushinta. taan vastaavan määrän asumisoikeuden halti-
50490: Henkilöltä, jonka kanssa talon omistaja te- jan irtainta omaisuutta, joka on asumisoi-
50491: kee huoneistosta uuden asumisoikeussopimuk- keussopimuksessa tarkoitetuissa, asumisoikeu-
50492: sen, talon omistaja saa periä enintään 24 §:n den haltijan hallinnassa olevissa tiloissa. Pidä-
50493: mukaisen luovutushinnan. tysoikeus lakkaa, kun erääntynyt määrä mak-
50494: Mitä 23 §:n 3 momentissa säädetään, sovel- setaan tai sen suorittamisesta annetaan riittävä
50495: letaan myös, kun sopimus päättyy 1 momentis- vakuus. Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei
50496: sa tarkoitetulla tavalla. saa pidättää. Talon omistajan etuoikeudesta
50497: pidätettyyn omaisuuteen on voimassa, mitä
50498: 41 § vuokranantajan etuoikeudesta on säädetty.
50499: Puolisoiden yhteinen vastuu
50500: 44 §
50501: Jos puolisot käyttävät asumisoikeuden no- Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen
50502: jalla hallittua huoneistoa yhteisenä asunto-
50503: naan, he vastaavat yhteisvastuullisesti asumis- Sopimuksen purkamisilmoitusta lukuunotta-
50504: oikeussopimuksesta johtuvista velvollisuuksis- matta tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset saa-
50505: ta. Puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuk- daan lähettää postitse kirjatussa kirjeessä vas-
50506: sen osapuoli, vastaa toisen puolison muutettua taanottajan tavallisesti käyttämällä osoitteella.
50507: huoneistosta edelleen asumisoikeussopimukses- Jos ilmoitus on asianmukaisesti lähetetty, lä-
50508: ta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin hettäjä saa vedota ilmoitukseen, vaikka se
50509: kauan kuin hän asuu huoneistossa. myöhästyisi tai ei tulisi perille vastaanottajalle.
50510: Asiassa, joka koskee 1 momentissa tarkoitet- Tässä laissa tarkoitettu haaste saadaan antaa
50511: tua huoneistoa, kummallekin puolisolle on va- tiedoksi jommalle kummalle puolisoista, jos
50512: rattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin siihen puolisot käyttävät asumisoikeussopimuksessa
50513: harkitaan olevan syytä. tarkoitettua huoneistoa yhteisenä asuntonaan.
50514: Puolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kans-
50515: sa asumisoikeuden haltija elää avioliiton omai-
50516: sessa suhteessa. 11 luku
50517: Asumisoikeusjärjestelmän pysyvyys
50518: 42 §
50519: Vakuuden asettaminen 45 §
50520: Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen käyttö
50521: Asumisoikeussopimusta tehtäessä tai sopi-
50522: muksen ehtoja muutettaessa, asumisoikeuden Asuntotuotantolain nojalla lainoitetun asu-
50523: haltijan vaihtuessa tai näihin verrattavassa ti- misoikeustalon asuinhuoneistoja on käytettävä
50524: lanteessa voidaan sopia, että asumisoikeuden asumisoikeuden haltijoiden vakinaisina asun-
50525: haltija asettaa kohtuullisen vakuuden sen va- toina tai tilapäisesti vuokra-asuntoina.
50526: 1990 vp. - HE n:o 59 47
50527:
50528: Asuntohallitus voi myöntää luvan käyttää 1 tosta vastaavasti. Lisäksi luovuttaja on oikeu-
50529: momentissa tarkoitettua huoneistoa pysyvästi tettu saamaan luovuttajan vastattavaksi jäävän
50530: muuhun kuin asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa osan asuntolainoista tai niiden sijaan otetuista
50531: voi koskea vain vähäistä osaa talon kaikista ja niitä paremmalla etuoikeudella hyväksytyis-
50532: asuinhuoneistoista. Asuntohallitus voi asettaa tä lainoista. Luovutushintaa laskettaessa ote-
50533: luvan ehdoksi, että asuntolainasta maksetaan taan myös huomioon luovuttajan vastattavaksi
50534: takaisin se osa, joka vastaa luvassa tarkoitet- jäävä osa suoritettujen parannusten rahoitta-
50535: tua asuintilaa. Myös kunta voi asuntohallituk- miseksi tai muutoin talon hyväksyttävien me-
50536: sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää nojen kattamiseksi välttämättämistä lainoista
50537: luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin ja samassa tarkoituksessa suoritettu oman pää-
50538: asuintarkoitukseen tai pysyvästikin muina kuin oman lisäys.
50539: tässä laissa tarkoitettuina asuntoina. Asumisoikeustalon omistavan yhtiön osake
50540: Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin saadaan luovuttaa enintään hinnasta, joka on
50541: 1 ja 2 momentin säännöksiä, asumisoi- osakkeen merkintähinta tarkistettuna raken-
50542: keustalon omistaja on velvollinen suorittamaan nuskustannusindeksin muutosta vastaavasti.
50543: valtiolle puoli prosenttia kultakin kalenterikuu- Osakkeen mcrkintään liittyvää asumisoi-
50544: kaudelta asunnon osalle laskettavasta talon tai keustalon hankinta-arvon rahoittamiseksi suo-
50545: taloryhmän hankinta-arvosta. Jos mainittua ritettua muuta oman pääoman erää käsitellään
50546: määrää ei vapaaehtoisesti suoriteta, asiasta luovutuksessa kuten osakkeen merkintähintaa.
50547: päättää asuntohallituksen vaatimuksesta lää- Osakkeen luovutushintaa laskettaessa otetaan
50548: ninoikeus. Valtiolle suoritettavaa määrää voi- lisäksi huomioon omistajan asumisoikeustalon
50549: daan alentaa, jos se muuten muodostuisi koh- hyväksyttyjen menojen kattamiseksi suoritta-
50550: tuuttomaksi. ma oman pääoman lisäys.
50551: Jos yhtiölle on myönnetty asuntotuotanto-
50552: 46 § lain mukaan myös muuta kuin lain 6 §:n 1
50553: Yhteisön sulautuminen, muuttaminen ja pur- momentin 8 kohdassa tarkoitettua lainaa, ote-
50554: kaminen taan osakkeen luovutushintaa määrättäessä
50555: huomioon 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen
50556: Asumisoikeustalon omistava yhteisö ei saa erien lisäksi asuntotuotantolain mukaisesti
50557: sulautua toiseen yhteisöön eikä sen yhteisö- määrättävä luovutushinta.
50558: muotoa saa muuttaa ilman asuntohallituksen Kunnan viranomainen vahvistaa tässä pykä-
50559: lupaa. Ilman tällaista lupaa yhteisöä ei myös- lässä tarkoitetun luovutushinnan.
50560: kään saa purkaa, ellei purkaminen johdu tuo-
50561: mioistuimen määräyksestä tai laissa säädetystä 49 §
50562: velvollisuudesta. Pakkohuutokauppahinta
50563: 47 § Asumisoikeustalo ja sen omistavan yhtiön
50564: Asumisoikeustalon tai sen omistavan yhtiön osake voidaan tämän lain estämättä myydä
50565: osakkeen luovuttaminen julkisella huutokaupalla niin kuin konkurssi-
50566: säännössä tai ulosottolaissa on säädetty taikka
50567: Asumisoikeustalo tai asumisoikeustalon pantatun osakkeen osalta panttaussopimukses-
50568: omistavan yhtiön osake saadaan luovuttaa vain sa on määrätty. Se, jonka lukuun julkinen
50569: kunnalle tai kunnan hyväksymälle, asuntohalli- huutokauppa toimitetaan, saa kuitenkin enin-
50570: tuksen vahvistamat perusteet täyttävälle luovu- tään tämän luvun säännösten mukaan määräy-
50571: tuksen saajalle. Muu luovutus on mitätön. tyvän luovutushinnan.
50572: Myyntihinnan ja tässä luvussa tarkoitetun
50573: 48 § luovutushinnan välinen erotus on tilitettävä
50574: Asumisoikeustalon ja sen omistavan yhtiön asunto-olojen kehittämisrahastoon.
50575: osakkeen luovutushinta
50576: 50§
50577: Asumisoikeustalon luovutushintana on luo- Luovutushinnan mitättömyys
50578: vuttaja oikeutettu saamaan enintään hankinta-
50579: arvon rahoittamiseksi suorittamansa määrän Milloin luovutus on tapahtunut tämän luvun
50580: tarkistettuna rakennuskustannusindeksin muu- mukaisesti kunnalle tai kunnan hyväksymälle
50581: 48 1990 vp. - HE n:o 59
50582:
50583: luovutuksensaajalle, mutta säädettyä luovutus- soitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipy-
50584: hintaa korkeammasta hinnasta, hintaa koskeva mättä.
50585: sopimusehto on mitätön siltä osin kuin sovittu
50586: hinta ylittää sallitun luovutushinnan. 54§
50587: 51 § Valitus
50588: Käyttö- ja luovutusrajoitusten merkintä kiinni- Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
50589: tysrekisteriin ja osakekirjoihin saa hakea muutosta valittamalla asuntohalli-
50590: Kiinitysrekisteriin on tehtävä merkintä tukselle siinä järjestyksessä kuin muutoksen-
50591: 45 §:n 1 momentissa, 47 §:ssä ja 48 §:n 1 hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/
50592: momentissa tarkoitetuista rajoituksista. 50) säädetään. Valitus voidaan toimittaa myös
50593: Talon omistavan osakeyhtiön yhtiöjärjestyk- päätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle,
50594: seen on otettava maininta 46 ja 47 §:ssä sekä jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se
50595: 48 §:n 2-4 momentissa tarkoitetuista rajoi- viipymättä asuntohallitukselle.
50596: tuksista. Tämän lisäksi on osakekirjoissa mai- Asumisoikeuden saajaksi tai luovutuksen-
50597: nittava 47 ja 48 §:ssä tarkoitetuista rajoituksis- saajaksi hyväksymistä ja luovutushinnan vah-
50598: ta. vistamista koskevaan päätökseen ei kuitenkaan
50599: saa hakea muutosta valittamalla.
50600: Asuntohallituksen tämän lain nojalla anta-
50601: 12 luku
50602: maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
50603: Erinäisiä säännöksiä tamalla.
50604: 52§
50605: 55 §
50606: Toimivaltainen kunta ja kunnan viranomainen
50607: Kunnan viranomaisen päätöksen tiedoksianto
50608: Tässä laissa tarkoitetaan kunnalla sitä kun-
50609: taa, jossa kysymyksessä oleva asumisoi- Kunnan viranomaisen päätös voidaan toi-
50610: keustalo sijaitsee. Luovutettaessa asumisoi- mittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedok-
50611: keustalon omistavan yhtiön osake, 47 §:ssä sisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei
50612: tarkoitettu kunta on kuitenkin yhtiön kotikun- muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä,
50613: ta. kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoit-
50614: Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään- teella varustettuna on annettu postin kuljetet-
50615: nösten ja määräysten mukaan kunnalle kuulu- tavaksi. Asumisoikeuden saajaksi tai luovutuk-
50616: vat tehtävät hoitaa kunnanhallitus, jollei val- sensaajaksi hyväksymistä koskeva päätös voi-
50617: tuusto ole määrännyt niitä kokonaan tai osit- daan kuitenkin antaa tiedoksi asettamalla kun-
50618: tain kunnan jonkin lautakunnan hoidettaviksi nanhallituksen tai lautakunnan pöytäkirja näh-
50619: ja jollei laista muuta johdu. täväksi siten kuin kunnallislaissa on säädetty,
50620: jolloin tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
50621: 53§ sinä päivänä, jona päätös on pantu nähtäväksi.
50622: Oikaisuvaatimus Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannos-
50623: ta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66)
50624: Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymä- säädetään.
50625: tön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus
50626: kunnanhallituksen tai 52 §:n 2 momentissa tar-
50627: koitetun lautakunnan päätöksestä tehdään 56§
50628: päätöksen tehneelle viranomaiselle. Muun toi- Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
50629: mielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan
50630: päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnan- Kunnan viranomaisen päätös voidaan panna
50631: hallitukselle tai 52 §:n 2 momentissa tarkoite- täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoi-
50632: tulle lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtä- man, jollei muutoksen hakeminen päätökseen
50633: vä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi
50634: tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpa-
50635: hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimuso- noa.
50636: 1990 vp. - HE n:o 59 49
50637:
50638: 57§ omistajan ja asumisoikeuden haltijan välisessä
50639: Virka-apu suhteessa tarpeellisia ilmoituksia ja muita asi-
50640: akirjoja varten.
50641: Talon omistajana on oikeus saada virka-
50642: apua poliisiviranomaiselta tai ulosoton haltijal- 59§
50643: ta, jos omistajalta kielletään 13 §:n mukainen
50644: pääsy huoneistoon tai jos virka-apu on tarpeen Tarkemmat säännökset
50645: 43 §:ssä tarkoitetun pidätysoikeuden turvaami-
50646: seksi. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
50647: Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
50648: virka-apua poliisiviranomaiselta tai ulosoton taessa asetuksella.
50649: haltijalta, jos talon omistaja ilmeisen oikeudet-
50650: tomasti estää asumisoikeuden haltijaa käyttä- 60 §
50651: mästä hänelle asumisoikeussopimuksen tai tä-
50652: män lain mukaan kuuluvaa oikeutta. Voimaantulo
50653:
50654: 58§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
50655: kuuta 199 .
50656: Lomakekaavat
50657: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50658: Ympäristöministeriö voi vahvistaa lomakkei- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
50659: den kaavat asumisoikeussopimusta sekä talon menpiteisiin.
50660:
50661:
50662:
50663: 2.
50664: Laki
50665: asuntotuotantolain muuttamisesta
50666:
50667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan-
50668: tolain (247 /66) 6 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta ja siitä 25 päivänä tammikuuta 1982 annetulla
50669: lailla (81182) kumotun 16 §:n tilalle uusi 16 § seuraavasti:
50670:
50671: 6§ noista sovelletaan 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f
50672: Asuntolainaa voidaan myöntää: sekä 15 j §:ää lukuunottamatta myös asumisoi-
50673: keustalon rakentamista varten myönnettäviin
50674: 8) kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai asuntolainoihin kuitenkin niin, että asuntolai-
50675: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- naa voidaan myöntää enintään 90 prosenttia
50676: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl- 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetusta asu-
50677: le asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja misoikeustalon hankinta-arvosta.
50678: ylläpitämistä sosiaalisin perustein harjoittavalle Jos 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu
50679: yhteisölle tai tällaisen yhteisön yksin tai yhdes- asumisoikeustalo luovutetaan asumisoikeus-
50680: sä kunnan tai kuntainliiton taikka toisen tässä asunnoista annetun lain ( 1 ) 47 §:ssä tar-
50681: kohdassa tarkoitetun yhteisön kanssa tosiasial- koitetulle luovutuksen saajalle, valtiokonttori
50682: lisesti omistavalle osakeyhtiölle asumisoi- voi siirtää asumisoikeustalon rakentamista var-
50683: keusasunnoista annetussa laissa ( 1 ) tar- ten myönnetyn asuntolainan luovutuksensaa-
50684: koitetun asumisoikeustalon rakentamista var- jan vastattavaksi.
50685: ten.
50686: Tämä laki tulee voimaan päivänä
50687: kuuta 199 .
50688: 16 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50689: Mitä tässä laissa on säädetty vuokratalon ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
50690: rakentamista varten myönnettävistä asuntolai- menpiteisiin.
50691:
50692:
50693: 7 3004980
50694: 50 1990 vp. - HE n:o 59
50695:
50696: 3.
50697: Laki
50698: asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
50699:
50700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistuki-
50701: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa
50702: (154/87), näin kuuluvaksi:
50703:
50704: 1§
50705: Asumistukea voidaan valtion varoista myön- 1 ) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon.
50706: tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis-
50707: tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si-
50708: ten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä Tämä laki tulee voimaan päivänä
50709: laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa kuuta 199 .
50710: taikka valtioneuvoston päätöksessä on vuokra- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50711: asunnosta säädetty tai määrätty, sovelletaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
50712: myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa menpiteisiin.
50713:
50714:
50715: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
50716:
50717:
50718: Tasavallan Presidentti
50719: MAUNO KOIVISTO
50720:
50721:
50722:
50723:
50724: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
50725: 1990 vp. - HE n:o 59 51
50726:
50727: Liite
50728:
50729: 2.
50730: Laki
50731: asuntotuotantolain muuttamisesta
50732:
50733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotan-
50734: tolain (247 /66) 6 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta ja siitä 25 päivänä tammikuuta 1982 annetulla
50735: lailla (81/82) kumotun 16 §:n tilalle uusi 16 § seuraavasti:
50736:
50737: Voimassa oleva laki Ehdotus
50738:
50739: 6§ 6§
50740: Asuntolainaa voidaan myöntää: Asuntolainaa voidaan myöntää:
50741:
50742: 8) kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai
50743: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole-
50744: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl-
50745: le asuntojen vuokraomista tai tuottamista ja
50746: ylläpitämistä sosiaalisin perustein harjoittavalle
50747: yhteisölle tai tällaisen yhteisön yksin tai yhdes-
50748: sä kunnan tai kuntainliiton taikka toisen tässä
50749: kohdassa tarkoitetun yhteisön kanssa tosiasial-
50750: lisesti omistavalle osakeyhtiölle asumisoi-
50751: keusasunnoista annetussa laissa ( 1 ) tar-
50752: koitetun asumisoikeustalon rakentamista var-
50753: ten.
50754:
50755:
50756: 16 §
50757: Mitä tässä laissa on säädetty vuokratalon
50758: rakentamista varten myönnettävistä asuntolai-
50759: noista sovelletaan 5, 15, 15 a, 15 c, 15 e ja 15 f
50760: sekä 15 j §:ää lukuunottamatta myös asumisoi-
50761: keustalon rakentamista varten myönnettäviin
50762: asuntolainoihin kuitenkin niin, että asuntolai-
50763: naa voidaan myöntää enintään 90 prosenttia
50764: 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetusta asu-
50765: misoikeustalon hankinta-arvosta.
50766: Jos 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu
50767: asumisoikeustalo luovutetaan asumisoikeus-
50768: asunnoista annetun lain ( 1 ) 47 §:ssä tar-
50769: koitetulle luovutuksen saajalle, valtiokonttori
50770: voi siirtää asumisoikeustalon rakentamista var-
50771: ten myönnetyn asuntolainan luovutuksensaa-
50772: jan vastattavaksi.
50773:
50774: Tämä laki tulee voimaan päivänä
50775: kuuta 199 .
50776: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50777: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
50778: menpiteisiin.
50779: 52 1990 vp. - HE n:o 59
50780:
50781: 3.
50782: Laki
50783: asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
50784:
50785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistuki-
50786: lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa
50787: (154/87), näin kuuluvaksi:
50788:
50789: Voimassa oleva laki Ehdotus
50790:
50791: 1§ 1§
50792: Asumistukea voidaan valtion varoista myön- Asumistukea voidaan valtion varoista myön-
50793: tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis- tää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai omis-
50794: tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si- tusasunnon asumismenojen vähentämiseksi si-
50795: ten kuin tässä laissa säädetään. ten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä
50796: laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa
50797: taikka valtioneuvoston päätöksessä on vuokra-
50798: asunnosta säädetty tai määrätty, sovelletaan
50799: myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa
50800: ( 1 ) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon.
50801:
50802:
50803: Tämä laki tulee voimaan päivänä
50804: kuuta 199 .
50805: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50806: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
50807: menpiteisiin.
50808: 1990 vp. - HE n:o 60
50809:
50810:
50811:
50812:
50813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-olojen kehittä-
50814: misrahastosta annetun lain muuttamisesta
50815:
50816:
50817:
50818:
50819: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50820:
50821: Esityksessä ehdotetaan, että asunto-olojen lanteessa, kohdentaa rahoitus sosiaalisen asun-
50822: kehittämisrahaston rahoituspohjan laajentami- topolitiikan tavoitteiden mukaisesti, luoda pa-
50823: seksi rahastolle annettaisiin lainoitustoimintan- remmat taloudelliset edellytykset asuntopoliit-
50824: sa rahoittamiseksi mahdollisuus myös pitkäai- tisten tukijärjestelmien kehittämiselle sekä
50825: kaiseen lainanottoon eduskunnan hyväksymän edistää pitkäaikaisten pääomamarkkinoiden
50826: lainanottovaltuuden rajoissa. Esityksen tarkoi- kehittymistä.
50827: tuksena on turvata sosiaalisen asuntotuotan- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
50828: non rahoitus muuttuneessa pääomamarkkinati- päivänä syyskuuta 1990.
50829:
50830:
50831:
50832:
50833: YLEISPERUSTELUT
50834:
50835: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut jille sekä niille yksityishenkilöille, jotka haluai-
50836: muutokset sivat sijoittaa varojaan pitkäaikaisesti ja riskit-
50837: tömästi.
50838: Asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun
50839: Jotta rahasto voisi rahoittaa tmmmtaansa
50840: lain (1144/89) mukaan rahaston johtokunnalla
50841: kulloinkin edullisimmin saatavissa olevalla lai-
50842: on rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi oi-
50843: nanotolla, ehdotetaan rahastolle annattavaksi
50844: keus päättää lyhytaikaisen lainan ottamisesta
50845: sellaiset lainanottovaltuudet, jotka mahdollis-
50846: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
50847: taisivat myös pitkäaikaisen lainanoton. Tarkoi-
50848: dessä määrätyissä rajoissa.
50849: tuksena on ottaa lainat markkamääräisinä.
50850: Suomen pääomamarkkinat ovat kuitenkin Yhtenä rahaston ottolainauksen muotona voisi
50851: voimakkaasti muuttumassa. Tämän vuoksi oli- olla myös indeksisidonnainen pitkäaikainen
50852: si myös valtion asuntolainoitukseen tarvittava obligaatiolaina, joka soveltuisi hyvin valtion
50853: rahoitus tarkoituksenmukaista hankkia asunto- asuntolainoituksen rahoitukseen, koska myös
50854: olojen kehittämisrahaston avulla pääomamark- valtion asuntolainoituksessa on kyse pitkäai-
50855: kinoilta. Tämä tapahtuisi lähinnä asunto-olo- kaisesta rahoituksesta.
50856: jen kehittämisrahaston nimissä liikkeeseen las-
50857: kettavilla asunto-obligaatioilla tai muilla jouk- Rahaston ottamien lainojen enimmäismää-
50858: kovelkakirjalainoilla. Myös pääomamarkkinoi- rästä päättäisi hallitusmuodon 64 §:n edellyttä-
50859: den kehittymisen kannalta olisi edullista ja mällä tavalla eduskunta. Lainanottovaltuuden
50860: tarkoituksenmukaista luoda asuntorahoituk- käytöstä ja lainojen ehdoista päättäisi edus-
50861: seen käytettävä uusi pitkäaikainen ja turvalli- kunnan ja valtioneuvoston antamissa rajoissa
50862: nen sijoitusmuoto, joka soveltuisi erityisen hy- rahaston johtokunta. Lainojen liikkeeseen las-
50863: vin vakuutuslaitoksille, eläkelaitoksille, sääti- kusta ja tarkemmista ehdoista huolehtisivat
50864: öille ja ulkomaisille institutionaalisille sijoitta- markkinoilla kulloinkin vallitsevan tilanteen
50865: 300531P
50866: 2 1990 vp. - HE n:o 60
50867:
50868: mukaan valtiovarainministeriö ja valtiokontto- 4. Valtiontaloudelliset vaikutuk-
50869: ri. set
50870:
50871: Ehdotus vähentäisi tarvetta kattaa rahastos-
50872: 2. Valmisteluvaiheet ta myönnettäviä lainoja valtion tulo- ja meno-
50873: arviossa rahastoon siirrettävällä määrärahalla,
50874: Eduskunta sisällytti hallituksen esitykseen kun tarvittavaa rahoitusta voitaisiin hankkia
50875: laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta ja sii- myös lainanotolla. Tämä antaa mahdollisuu-
50876: hen liittyvien lakien muuttamisesta antamaansa den mitoittaa tulo- ja menoarviossa rahastoon
50877: vastaukseen lausuman, jonka mukaan edus- siirrettävä määräraha siten, että se kattaisi vain
50878: kunta edellyttää, että hallitus selvittää kiireelli- valtiolle aiheutuvat todelliset menot eli rahas-
50879: sesti asunto-olojen kehittämisrahaston rahoi- ton varoista myönnettävien lainojen alikorkoi-
50880: tuspohjan laajentamisen siten, että rahastolle suuden muodossa annettavan tuen, rahaston
50881: annetaan lainoitustoimintansa rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat hoitokulut sekä
50882: mahdollisuudet myös pitkäaikaiseen lainanot- rahaston kulutusmenot. Laajat lainanottoval-
50883: toon mm. asunto-obligaatioilla eduskunnan tuudet antaisivat myös monipuoliset mahdolli-
50884: hyväksymän lainanottovaltuuden puitteissa. suudet muuttuvien pääomamarkkinoiden hyö-
50885: Myös hallitus on talous- ja tulopoliittiseen dyntämiseen ja rahasto voisi hankkia rahoitus-
50886: kokonaisratkaisuun liittyvien toimenpiteiden ta kulloinkin edullisimmalla tavalla.
50887: yhteydessä 15 päivänä tammikuuta 1990 toden-
50888: nut, että asunto-olojen kehittämisrahaston ra-
50889: hoituspohjan laajentamiseksi hallitus selvittää 5. Muita esitykseen vaikuttavia
50890: pikaisesti mahdollisuudet ottaa käyttöön pitkä- seikkoja
50891: aikaisia indeksiehtoisia asunto-obligaatioita.
50892: Esitys perustuu asunto-obligaatiotyöryhmän Esitykseen liittyy eduskunnalle erikseen an-
50893: muistioon (VM 15/1990). nettava hallituksen esitys valtion lainanottoval-
50894: tuuksista vuonna 1990. Valtioneuvoston ohje-
50895: säännön 19 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla
50896: 3. Organisatoriset vaikutukset asia esitellään valtiovarainministeriöstä. Mai-
50897: nittuun esitykseen ehdotetaan sisällytettäväksi
50898: Tarkoituksena on, että valtioneuvosto edus- valtuus, jonka nojalla asunto-olojen kehittä-
50899: kunnan myöntämien lainanottovaltuuksien pe- misrahastolle voitaisiin ottaa lainoja yhteensä
50900: rusteella tekisi asunto-olojen kehittämisrahas- enintään esityksessä yksilöitävään bruttomää-
50901: toa varten kehyspäätöksen, jossa annettaisiin rään saakka.
50902: yleisiä määräyksiä lainanotosta. Rahaston joh- Asunto-olojen kehittämisrahaston mahdolli-
50903: tokunta päättäisi saamissaan rajoissa lainojen suus hankkia rahoitusta myös indeksiehtoisilla
50904: ottamisesta. Koska valtion lainanotosta huo- asunto-obligaatioilla tulisi ottaa huomioon uu-
50905: lehtivat valtiovarainministeriö ja valtiokontto- distettaessa kuluvan vuoden lopussa päättyvä,
50906: ri, ehdotetaan, että myös rahaston lainanotto määräaikainen indeksiehdot kieltävä laki.
50907: järjestettäisiin samalla tavalla. Näin ollen eh- Asunto-obligaatioiden verotuskohtelu on rat-
50908: dotus ei aiheuta organisatorisia muutoksia. kaistava erikseen.
50909:
50910:
50911:
50912:
50913: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
50914:
50915:
50916: 1. Lakiehdotuksen perustelut 4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vas-
50917: taamaan sitä tilannetta, ettei rahaston lainan-
50918: 2 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 otto enää rajoittuisi vain lyhytaikaisten laino-
50919: momentti, johon otettaisiin perussäännös ra- jen ottamiseen maksuvalmiuden turvaamiseksi,
50920: haston oikeudesta lainanottoon. vaan rahasto voisi saamiensa valtuuksien ra-
50921: 1990 vp. - HE n:o 60 3
50922:
50923: joissa ottaa myös pitkäaikaista lainaa toimin- 2. Voimaantulo
50924: tansa rahoittamiseksi.
50925: Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1 paiVana
50926: syyskuuta 1990. Tarkoituksena on, että lainan-
50927: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 mo- otolla kerättäviä varoja saadaan rahaston käyt-
50928: mentti, jossa lainojen ottaminen ja niiden tar- töön maksatusmäärärahan vajeen kattamiseksi
50929: kemmista ehdoista päättäminen sekä muut kuluvana vuonna jo ennen syksyn lisämenoar-
50930: käytännön toimenpiteet osoitetaan valtiova- vion vahvistamista. Näin ollen ehdotetaan, että
50931: rainministeriön ja valtiokonttorin tehtäväksi. eduskunta voisi vuonna 1990 antaa rahastolle
50932: lainanottovaltuudet muutoinkin kuin tulo- ja
50933: 6 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi menoarvion käsittelyn yhteydessä.
50934: maininta, joka koskee rahaston lainojen rajaa-
50935: mista vain maksuvalmiuden turvaamista varten
50936: otettaviin lainoihin. Samalla pykälän sanontaa 3. Säätämisjärjestys
50937: ehdotetaan tarkistettavaksi.
50938: Koska eduskunta ehdotuksen mukaan mää-
50939: räisi valtuudet, joiden rajoissa asunto-olojen
50940: 7 §. Pykälän johdantokappaleesta ehdote- kehittämisrahasto voisi ottaa lainaa, ei edus-
50941: taan poistettavaksi sana "vuosittain", jotta kunnan päätösvalta ehdotuksen johdosta ka-
50942: pykälässä mainittuja asioita voitaisiin käsitellä ventuisi. Ehdotus sisältää itse asiassa muutok-
50943: myös lisämenoarvion yhteydessä. Lisäksi pykä- sen nykyiseen verrattuna vain sen osalta, että
50944: län 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutetta- lainanottovaltuus koskisi lyhytaikaisen lainan
50945: vaksi siten, että eduskunnan rahastolle anta- lisäksi myös pitkäaikaista lainaa. Näin ollen
50946: mat lainanottovaltuudet kattavat myös pitkäai- hallitus katsoo, että ehdotettu muutos voitai-
50947: kaisen lainanoton. Lisäksi pykälän 2 momen- siin toteuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
50948: tissa olevaa rahastosiirron mitoitusta koskevaa sessä.
50949: säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että
50950: siinä otetaan huomioon myös rahastolle anne- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
50951: tun lainanottovaltuuden käyttö. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
50952: 4 1990 vp. - HE n:o 60
50953:
50954: Laki
50955: asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta
50956:
50957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50958: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1989 asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain
50959: (1144/89) 4 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n johdantokappale, 1 momentin 2 kohta ja 2
50960: momentti sekä
50961: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti ja 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
50962:
50963: 2§ 7§
50964: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
50965: Asunto-olojen kehittämisrahastolle voidaan dessä on:
50966: valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetun
50967: myöntämisvaltuuden nojalla myönnettyjen lai- 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra-
50968: nojen rahoittamiseksi ottaa lainaa eduskunnan hastolle otettavien lainojen enimmäismäärä;
50969: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä sekä
50970: myöntämien valtion lainanottovaltuuksien ra-
50971: joissa sen mukaan kuin valtioneuvosto mää- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir-
50972: rää. rettävä määräraha on mitoitettava siten, että
50973: 4§ sen yhdessä 2 §:n 2 momentin mukaisten lai-
50974: Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun- nanottovaltuuksien nojalla otettavien lainojen
50975: nan tehtävänä on: ja rahastolla vuoden alussa olevien aiemmilta
50976: vuosilta kertyneiden sekä asianomaisena va-
50977: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä rainhoitovuonna kertyvien rahavarojen kanssa
50978: maksuvalmius ja tehdä 2 §:n 2 momentissa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettuihin
50979: tarkoitettujen valtuuksien rajoissa päätökset maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin 1
50980: rahaston toimintaa varten otettavista lainoista kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla myön-
50981: sekä niiden ehdoista; nettyjen lainojen ja korkotukien maksamiseen.
50982:
50983: Valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin
50984: tehtävänä on ottaa lainat ja päättää niiden Tämä laki tulee voimaan päivänä
50985: tarkemmista ehdoista sekä huolehtia rahaston kuuta 199 . Ennen lain voimaantuloa voi-
50986: lainanottoon kuuluvista muista toimenpiteistä. daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
50987: toimenpiteisiin.
50988: 6§ Vuonna 1990 eduskunta voi myöntää 2 §:n 2
50989: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- momentissa tarkoitetut lainanottovaltuudet
50990: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston toi- muutoinkin kuin tulo- ja menoarvion käsitte-
50991: mintaa varten otettujen lainojen lyhennykset, lyn yhteydessä.
50992: korot ja muut lainojen ottamisesta, hoitamises-
50993: ta ja takaisinmaksamisesta aiheutuvat menot.
50994:
50995:
50996:
50997: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
50998:
50999:
51000: Tasavallan Presidentti
51001: MAl.JNO KOIVISTO
51002:
51003:
51004:
51005:
51006: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
51007: 1990 vp. - HE n:o 60 5
51008:
51009: Liite
51010:
51011:
51012:
51013:
51014: Laki
51015: asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta
51016:
51017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51018: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1989 asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun lain
51019: (1144/89) 4 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n johdantokappale, 1 momentin 2 kohta ja 2
51020: momentti sekä
51021: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti ja 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
51022:
51023: Voimassa oleva laki Ehdotus
51024:
51025: 2§
51026:
51027: Asunto-olojen kehittämisrahastolle voidaan
51028: valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetun
51029: myöntämisvaltuuden nojalla myönnettyjen lai-
51030: nojen rahoittamiseksi ottaa lainaa eduskunnan
51031: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä
51032: myöntämien valtion lainanottovaltuuksien ra-
51033: joissa sen mukaan kuin valtioneuvosto mää-
51034: rää.
51035:
51036: 4§
51037: Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun-
51038: nan tehtävänä on:
51039:
51040: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä
51041: maksuvalmius ja päättää rahaston maksuval- maksuvalmius ja tehdä 2 §:n 2 momentissa
51042: miutta varten tarvittavien lyhytaikaisten laino- tarkoitettujen valtuuksien rajoissa päätökset
51043: jen ottamisesta valtion tulo- ja menoarviossa rahaston toimintaa varten otettavista lainoista
51044: määrätyissä rajoissa sekä tällaisten lainojen sekä niiden ehdoista;
51045: ehdoista;
51046:
51047: Valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin
51048: tehtävänä on ottaa lainat ja päättää niiden
51049: tarkemmista ehdoista sekä huolehtia rahaston
51050: lainanottoon kuuluvista muista toimenpiteistä.
51051:
51052: 6 § 6§
51053: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse-
51054: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston toi-
51055: maksuvalmiutta varten otettujen lainojen ly- mintaa varten otettujen lainojen lyhennykset,
51056: hennykset, korot ja lainanhoitokulut. korot ja muut lainojen ottamisesta, hoitamises-
51057: ta ja takaisinmaksamisesta aiheutuvat menot.
51058: 6 1990 vp. - HE n:o 60
51059:
51060: Voimassa oleva laki Ehdotus
51061:
51062: 7 § 7§
51063: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
51064: dessä on vuosittain: dessä on:
51065:
51066: 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra-
51067: haston maksuvalmiutta varten otettavien lyhyt- hastolle otettavien lainojen enimmäismäärä;
51068: aikaisten lainojen enimmäismäärä; sekä sekä
51069:
51070: Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir-
51071: rettävä määräraha on mitoitettava siten, että rettävä määräraha on mitoitettava siten, että
51072: sen yhdessä rahastolla vuoden alussa olevien sen yhdessä 2 §:n 2 momentin mukaisten lai-
51073: aiemmilta vuosilta kertyneiden sekä asianomai- nanottovaltuuksien nojalla otettavien lainojen
51074: sena varainhoitovuonna kertyvien rahavarojen ja rahastolla vuoden alussa olevien aiemmilta
51075: kanssa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettui- vuosilta kertyneiden sekä asianomaisena va-
51076: hin maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin rainhoitovuonna kertyvien rahavaroj.en kanssa
51077: 1 kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettuihin
51078: myönnettyjen lainojen ja korkotukien maksa- maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin 1
51079: miseen. kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla myön-
51080: nettyjen lainojen ja korkotukien maksamiseen.
51081:
51082: Tämä laki tulee voimaan pwvana
51083: kuuta 199 . Ennen lain voimaantuloa voi-
51084: daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
51085: toimenpiteisiin.
51086: Vuonna 1990 eduskunta voi myöntää 2 §:n 2
51087: momentissa tarkoitetut lainanottovaltuudet
51088: muutoinkin kuin tulo- ja menoarvion käsitte-
51089: lyn yhteydessä.
51090: 1990 vp. - HE n:o 61
51091:
51092:
51093:
51094:
51095: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöjärjestykseen pe-
51096: rustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäis-
51097: hinnoista ja laiksi leimaverolain 57 §:n muuttamisesta
51098:
51099:
51100:
51101:
51102: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
51103:
51104: Esityksen tavoitteena on parantaa kuntien siin huomioon sekä mahdollisista huoneiston
51105: mahdollisuuksia vaikuttaa kohtuuhintaisten kuntoonpanosta aiheutuvista vähennyksistä.
51106: asuntojen tarjontaan. Tarkoitus on hillitä suh- Kunnan lunastusoikeuden kohteena olisivat
51107: dannevaihteluista johtuvaa asuntojen hintojen vain vastikkeelliset saannot, kauppa ja vaihto.
51108: nousua ja estää asuntokeinottelua. Osakkeiden jälleenluovutusehtojen sääntelyn
51109: Esityksen tavoitteen toteuttamiseksi ehdote- lisäksi rakennusaikainen hinta- ja laatutason
51110: taan säädettäväksi laki yhtiöjärjestykseen pe- valvonta voitaisiin liittää myös tähän järjestel-
51111: rustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osak- mään ja toteuttaa esimerkiksi kunnan omista-
51112: keiden enimmäishinnoista. Lakia ehdotetaan malle maalle rakennettaessa sopimusjärjeste-
51113: sovellettavaksi kaikkiin niihin yhtiöihin, joiden lyin, jos kunta pitää myös tällaista sääntelyä
51114: yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön omistaman tarpeellisena.
51115: rakennuksen sijaintikunta olisi oikeutettu lu- Nyt ehdotettu laki ei veivoittaisi kuntia sen
51116: nastamaan yhtiön osakkeita. Kunnan lunastu- soveltamisalan piiriin kuuluvan asuntokannan
51117: soikeus siis perustuisi yhtiöjärjestyksen mää- aikaansaamiseen. Kukin kunta päättäisi itse,
51118: räykseen ja tähän lakiin. Määräys voitaisiin tuleeko sen alueelle lain soveltamisen piiriin
51119: ottaa alunperin yhtiöjärjestykseen, mutta liit- kuuluvaa tuotantoa. Kun kunta tuottaa tai
51120: tää siihen myös myöhemmin. Määräyksen ot- edellyttää rakennettavaksi kohtuuhintaisia
51121: taminen yhtiöjärjestykseen edellyttäisi kunnan asuntoja alueelle, joilla kysyntä nostaa asunto-
51122: suostumusta. jen hintatasoa, nyt ehdotetut säännökset tarjo-
51123: aisivat käyttökelpoisen keinon hallita asunto-
51124: Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua sekä jen hintojen kehitystä ja pitää hinnat kohtuul-
51125: omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Yhtiöt, lisina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja sen
51126: joihin lakia sovellettaisiin, olisivat siten joko lähikuntien kaupunkeihin on tarkoitus raken-
51127: asunto-osakeyhtiöitä tai kiinteistöosakeyhtiöi- taa aravatuotannon lisäksi kohtuuhintaisia
51128: tä. asuntoja useita tuhansia vuodessa.
51129: Laki antaisi kunnalle oikeuden asuntojen Leimaverolain 57 §:ää ehdotetaan muutetta-
51130: hintakehityksen vakauttamiseen siten, että se vaksi, jottei kunta joutuisi maksamaan leima-
51131: voisi laissa mainituin edellytyksin vaikuttaa veroa edellä mainitun lunastusoikeutensa no-
51132: osakkeiden enimmäishinnan määräytymiseen, jalla hankkimistaan osakkeista.
51133: lunastaa osakkeet niiden ostajalta ja määrätä Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan
51134: osakkeet luovutettaviksi kunnan välityksellä, lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin-
51135: kun ne on tarkoitus myydä. Osakkeita ei lunas- noista sekä laki leimaverolain 57 §:n muutta-
51136: tettaisi kauppahinnasta, vaan lunastushinnas- misesta on tarkoitut tulemaan voimaan 1 päi-
51137: ta. Lunastushinta olisi enintään enimmäishin- vänä heinäkuuta 1990. Ensiksi mainittua lakia
51138: ta, joka muodostuisi osakkeiden perushinnas- sovellettaisiin vuoden kuluttua lain voimaantu-
51139: ta, sen indeksitarkistuksesta ja huoneistolisäs- losta eräin edellytyksin myös yhtiöihin, joiden
51140: tä, jonka avulla talokohtaiset ja huoneistokoh- yhtiöjärjestykseen lain voimaan tullessa sisäl-
51141: taiset perusparannukset ja korjaukset otettai- tyy määräys kunnan lunastusoikeudesta.
51142:
51143:
51144: 300272H
51145: 2 1990 vp. - HE n:o 61
51146:
51147:
51148:
51149:
51150: SISÄLLYSLUETTELO
51151:
51152: Sivu Sivu
51153: YLEISPERUSTELUT............. . . . . . . . . . . . . 3 1 § Soveltamisala ...................... . 10
51154: 2 § Soveltamisalan rajoitukset ......... . 10
51155: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • . • • . • • . • • 3 3 § Enimmäishinta ..................... . 12
51156: 1.2. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4 § Enimmäishinnan velvoittavuus ..... . 13
51157: 1.3. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 5 § Enimmäishinnan kohtuullisuus ..... . 13
51158: 2. Nykyinen tilanne • • • • • • • • • • . • • • • • • • . . . . . . . • • • • . 3 6 § Selvitys huoneistotisästä tai huoneis-
51159: ton normaalia huonommasta kun-
51160: 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto.................. 4 nosta ............................... . 13
51161: 3.1. Aikaisemmat lainsäädäntöehdotukset . . . . . 4 7 § Kunnan lunastusoikeus ja lunastu-
51162: 3.1.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 saika ............................... . 13
51163: 3.1.2. Asuntotonttikomitea . . . . . . . . . . . . . . 5 8 § Lunastushinta ...................... . 14
51164: 3.1.3. Kuntien maanhankinta- ja luovu- 9 § Lunastushinnan maksaminen ...... . 14
51165: tustoimikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 10 § Myyjän vastuu ostajalle ............ . 14
51166: 3.1.4. Kunnan tuella rakennettujen ja pe- 11 § Edelleenluovutus ................... . 14
51167: ruskorjattujen asuntojen hinta- ja 12 § Osakkeiden myynti kunnan välityk-
51168: laatutason lakisääteinen järjestämi- sellä ................................ . 15
51169: nen................................ 5 13 § Pakkotäytäntöönpano ............. . 15
51170: 3.1.5. Asunto-olojen kehittämisohjelma 14 § Rekisterin pito ..................... . 15
51171: vuosille 1989-1993 . . . . . . . . . . . . . . . . 6 15 § Yhtiön velvoitteet .................. . 16
51172: 3 .1.6. Selvitysmiehen ehdotus pääkau- 16 § Uuden osakkeenomistajan merkitse-
51173: punkiseudun rakentamisedellytys- minen osakeluetteloon ............. . 16
51174: ten turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 17 § Isännöitsijätodistus ................ . 17
51175: 3 .1. 7. Valtioneuvoston periaatepäätös 18 § Kunnan suostumus lunastusoikeuden
51176: pääkaupunkiseudun toimenpide- ottamiseen tai muuttamiseen ....... . 17
51177: alueen toimenpideohjelmaksi . . . . . . 6 19 § Kunnan suostumus yhtiön purkami-
51178: 3.2. Esityksen valmisteluvaiheet............... 7 seen tai sulautumiseen .............. . 17
51179: 4. Ehdotuksen pääkohdat • . . . • • • . . • . • . . . . • . . . • • • • 7 20 § Kilpailevat lunastusoikeudet ........ . 18
51180: 4.1. Lain soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 21 § Voimaantulo ....................... . 18
51181: 4.2. Osakkeiden enimmäishinnat . . . . . . . . . . . . . . 8 1.2. Leimaverolaki ........................... . 18
51182: 4.3. Osakkeiden lunastaminen................. 8 2. Voimaantulo ••••.•••..•.•....•••••••..••••.••• 19
51183: 4.4. Osakkeiden myynti kunnan välityksellä . . . 9
51184: 4.5. Pakkotäytäntöönpanotilanne............. 9 3. Säätämisjärjestys ••..•••••.•••••••••.•.••••••.. 19
51185: 4.6. Tiedonsaanti lain soveltamisalan piiriin LAKITEKSTIT ............................... . 21
51186: kuuluvista yhtiöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
51187: 1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan
51188: S. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- lunastusoikeudesta ja osakkeiden enimmäishin-
51189: tukset.......................................... 9 noista ••••••••.....••..•••••••.••••••.•••••••••• 21
51190: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10 2. Laki leimaverolain 57 §:n muuttamisesta •.•••• 25
51191: 1. Lakiehdotusten perustelut . • • • • • • . • • • • • • . • • • • • • 10 LIITE ........................................ . 26
51192: 1.1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta kun-
51193: nan lunastusoikeudesta ja osakkeiden Rinnakkaisteksti ..•••.•••••.•••••••••••..•••••••.• 26
51194: enimmäishinnoista........................ 10 2. Laki leimaverolain 57 §:n muuttamisesta ..... . 26
51195: 1990 vp. - HE n:o 61 3
51196:
51197:
51198:
51199:
51200: YLEISPERUSTELUT
51201:
51202:
51203: 1. Esityksen yhteiskunnallinen jassa. Määräys kunnan lunastusoikeudesta voi-
51204: merkitys taisiin ottaa yhtiöjärjestyksiin myös asunto- tai
51205: kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistajien pää-
51206: 1.1. Tavoitteet töksellä ja kunnan suostumuksin. Kukin kunta
51207: muovaisi oman maa- ja asuntopoliittisen toi-
51208: Esityksen tavoitteena on parantaa kuntien mintamallinsa kunnan ja sen asukkaiden tar-
51209: mahdollisuuksia vaikuttaa kohtuuhintaisten peiden mukaan.
51210: asuntojen tarjontaan. Tarve asuntojen hintojen sääntelyn lisäksi
51211: Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain säännellä myös asuntojen laatutasoa ja hinta-
51212: (919/85) 5 §:n mukaan kunnan tehtävänä on ja laatusuhdetta vaihtelee huomattavasti eri
51213: luoda alueellaan yleiset edellytykset asunto- aikoina ja eri kunnissa. Myös kuntien resurssit
51214: olojen kehittämiselle. Esityksen tarkoituksena tässä suhteessa ovat varsin erilaiset. Ehdotettu
51215: on tukea tätä kehitystä. Ehdotetuna lailla an- lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä rakennusai-
51216: nettaisiin kunnille mahdollisuus sekä ensim- kaisesta hinta- ja laatutason valvonnasta, mut-
51217: mäisen luovutuksen että myöhempien luovu- ta tällainen valvonta voidaan tarvittaessa liittää
51218: tusten osalta enimmäishinnaltaan säännellyn tämän lain soveltamisen piiriin tulevan asunto-
51219: asuntokannan aikaansaamiseen asuntokannan kannan aikaansaamiseen ja toteuttaa sopimus-
51220: rahoitustavasta riippumatta. järjestelyin esimerkiksi rakennettaessa kunnan
51221: Tarve säännellä asuntojen hintoja ehdotetun maalle.
51222: lain keinoin on voimakkainta kasvun alueilla,
51223: missä asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjon-
51224: nan. 2. Nykyinen tilanne
51225:
51226: Suomessa ei ole lainsäädäntöä asuntojen jäl-
51227: 1.2. Keinot leenmyyntihintojen sääntelystä niiden rahoitus-
51228: tavasta riippumatta. Tällä hetkellä ainoastaan
51229: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, valtion asuntolainan tai eräissä tapauksissa
51230: jonka mukaan sijaintikunnan suostumuksin myös valtion varoista myönnetyn korkotuen
51231: voitaisiin asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosa- turvin rakennettavien, hankittavien tai perus-
51232: keyhtiön yhtiöjärjestykseen ottaa määräys, että korjattavien asuntojen hintatason sääntely
51233: sijaintikunnalla on oikeus lunastaa yhtiön siir- sekä ensimmäisen että myöhempien luovutus-
51234: tyviä osakkeita. Lailla säänneltäisiin paitsi lu- ten osalta on lainsäädännöllä järjestetty. Val-
51235: nastusoikeuden käyttämistä myös tällaisen osa- tion lainoittaman ja korkotukeman tuotannon
51236: keyhtiön osakkeiden enimmäishinnan määräy- ulkopuolella voivat kunnat sopimusmenettelyin
51237: tymistä. Osakkeiden myynti, osto ja vaihto säännellä asuntojen hintaa ja laatuakin, jos
51238: olisi mahdollista kunnan välityksellä, jos tällai- niin haluavat. Tällainen sopimus voidaan teh-
51239: nen välitysvelvoite asetettaisiin. dä esimerkiksi silloin, kun kunta tukee asumis-
51240: Kohtuuhintaisen asuntokannan aikaansaa- ta luovuttamalla tonttimaata rakentamiseen.
51241: misesta aluellaan ehdotetun lain mahdollista- Helsingin kaupunginvaltuusto teki 25 päivä-
51242: min keinoin päättäisi kukin kunta erikseen. nä tammikuuta 1978 päätöksen asuntojen
51243: Ehdotetussa laissa tarkoitetun asuntokannan hinta- ja laatutason sääntelyn aloittamisessa
51244: aikaansaamista voitaisiin edellyttää esimerkiksi Helsingissä. Päätöksen soveltamisohjeet kau-
51245: maapohjan kauppakirjassa, tontinvuokra- tai punginhallitus antoi 21 päivänä elokuuta 1978.
51246: muussa maanvuokrasopimuksessa, maanhan- Ensimmäiset niin sanotut Hitas-asunnot val-
51247: kinnan laina- tai korkotukipäätöksessä, aluera- mistuivat vuonna 1979. Tällä hetkellä näitä
51248: kentamissopimuksessa tai vastaavassa asiakir- asuntoja on runsaat 20 000. Hitas-järjestelmäs-
51249: 4 1990 vp. - HE n:o 61
51250:
51251: sä säännellään paitsi hintaa myös laatutasoa. määrätä, että osakkeen omistajana tai muulla
51252: Hinta on säännelty sekä ensimmäisten että on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä
51253: myöhempien luovutusten osalta. osake.
51254: Hitas-järjestelmä on sopimusperusteinen ja Jos kaikki osakkeenomistajat päättävät, että
51255: perustuu kaupungin maanomistajana asetta- yhtiöjärjestyksestä poistetaan kaupungin lu-
51256: miin tontinluovutusehtoihin ja yhtiöjärjestyk- nastusoikeus, vapautuu yhtiö maksettuaan eh-
51257: sen määräyksiin. Määräysten pysyvyys on jär- kä sopimussakkoja Hitas-järjestelmän piiristä.
51258: jestelmässä pyritty takaamaan sopimussakolla Suurin osa Hitas-järjestelmän piirissä olevista
51259: tai siten, että kaupunki on osakkeenomistajana yhtiöistä on sellaisia, ettei kaupungin lunastus-
51260: mukana yhtiössä ja että yhtiöjärjestystä voi- oikeus perustu osakkeiden omistamiseen vaan
51261: daan lunastusmääräysten osalta muuttaa vain pelkästään yhtiöjärjestyksen määräykseen.
51262: kaikkien osakkeenomistajien suostumuksin. Toisaalta osakeyhtiölain säännökset, vaikka-
51263: Yhtiöjärjestyksen mukaan kunnalla on lunas- kin ne mahdollistavat Hitas-järjestelmän, myös
51264: tusoikeus osakkeiden omistusoikeuden siirtyes- rajoittavat järjestelmän kehittämistä. Tällaisia
51265: sä. Lunastusoikeutensa nojalla kunta on aset- ovat muun muassa säännökset siitä, että lunas-
51266: tanut osakkeiden myynnille välitysvelvoitteen. tushinnan suuruus tai sen laskemisen perusteet
51267: Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden luovutus on määrättävä· myös yhtiöjärjestyksessä, että
51268: tulee tapahtua kunnan välityksellä, kun osak- lunastusvaatimus on tehtävä yhtiön hallituksel-
51269: keet on tarkoitus myydä. Lunastusoikeutensa le ja että hallituksen on annettava tieto lunas-
51270: nojalla kunta on myös asettanut enimmäishin- tukseen oikeutetulle. Yhtiöjärjestyksien mu-
51271: tatason, jota kauppahinta ei saisi ylittää uhal- kaan laskettava lunastushinta jää helposti jäl-
51272: la, että osakkeet voidaan lunastaa ostajalta. keen alueen asuntojen hintatasosta. Kaupunki
51273: Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden lunas- onkin joutunut tekemään tasotarkistuksia
51274: tushinta voi olla huomattavastikin alhaisempi osakkeiden hintoihin. Myös sovellettavaa in-
51275: kuin sallittu enimmäishinta. Viime vuosina on deksiä on jouduttu muuttamaan, jotta lunas~
51276: kuitenkin enimmäishintaa käytetty lunastus- tushinnat eivät olisi kohtuuttomia. Yhtiöjärjes-
51277: hintana. Osakkeiden välitysmenettelyä on vast- tyksen mukainen lunastushinta on usein huo-
51278: ikään myös tarkistettu ja väljennetty. mattavan alhainen verrattuna sallittuun enim-
51279: Sekä enimmäishinta että lunastushinta seu- mäishintaan. Nykyisin lunastus tapahtuu enim-
51280: raavat kustannustason muutoksia ja nyttem- mäishinnasta.
51281: min myös asuntojen hintojen muutoksia. In- Hitas-asukkaan kannalta katsoen järjestelmä
51282: deksitarkistus tehdään rakennuskustannusin- ja sen edelleen kehittäminen perustuu koko-
51283: deksin ja paikkakunnan asuntohintaindeksien naan kaupungin päätöksiin. Tällä hetkellä Hi-
51284: yhdistelmäindeksin muutosten mukaan. Yhdis- tas-järjestelmään kohdistuu huomattavaa kri-
51285: telmäindeksissä rakennuskustannusindeksin tiikkiä juuri sen johdosta, että asuntojen jäl-
51286: osuus on tällä hetkellä 70 OJo ja paikkakunnan leenmyyntihinta jää niin alhaiseksi, ettei sillä
51287: asuntohintaindeksin osuus 30 OJo. saa järjestelmänkään piiristä uutta samansuu-
51288: Hitas-sääntelyn piirissä on valtion lainoitta- ruista asuntoa. Tarvittavan lisätilan rahoitus
51289: maa ja korkotukemaa omistus- ja vuokra- koetaan tällöin kohtuuttoman ankaraksi.
51290: asuntotuotantoa sekä vapaarahoitteista asunto-
51291: tuotantoa. Asuntotuotantolainsäädännön aset-
51292: tamista luovutusrajoituksista johtuen sinä ai- 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
51293: kana, kun edellä mainittuja käyttö- ja luovu-
51294: tusrajoituksia on sovellettava, Hitas-sääntely 3.1. Aikaisemmat lainsäädäntöehdotukset
51295: väistyy ja sitä sovelletaan yhtiöön ja osakkei-
51296: siin vasta sen jälkeen, kun asuntotuotantolain- 3.1.1. Yleistä
51297: säädännön asettamat velvoitteet ovat lakanneet
51298: koskemasta osakkeita. Useat komiteat ja työryhmät ovat jo aikai-
51299: Hitas-järjestelmän luominen on ollut mah- semmin tarkastelleet sitä, miten kunnan toimin
51300: dollista myös sen johdosta, että osakeyhtiölain voitaisiin lisätä kohtuuhintaista, laatu- ja hin-
51301: 3 luvun 2 §:n (687 /83) mukaan on mahdollista tasuhteiltaan hyvää asuntotuotantoa ja varmis-
51302: yhtiöjärjestyksen määräyksin rajoittaa osak- taa tämän edun säilyminen myös asunnon jäl-
51303: keiden luovutusta ja hankintaa. Saman luvun leenmyyntitilanteissa. On myös haluttu estää
51304: 3 §:n mukaan voidaan yhtiöjärjestyksessä keinottelu näillä asunnoilla. Sopimusperusteis-
51305: 1990 vp. - HE n:o 61 5
51306:
51307: ten järjestelyjen lisäksi on ehdotettu myös saavutettava hyöty tulisi asunnon ensimmäisen
51308: lainsäädäntötoimia. Ehdotukset eivät kuiten- luovutuksen lisäksi turvata asunnon käyttäjäin
51309: kaan ole johtaneet lainsäädäntötoimiin asian eduksi myös myöhemmissä luovutuksissa. Eh-
51310: järjestämiseksi. dotettuja laatu- ja hintatasoon vaikuttavia eh-
51311: toja ei kuitenkaan olisi syytä käyttää, jos
51312: erityistä painetta asuntojen hintatasoa kohtaan
51313: 3.1.2. Asuntotonttikomitea ei ilmene.
51314: Laatu- ja hintatason valvonta olisi ensim-
51315: Asuntotonttikomitea (komiteanmietintö mäisten luovutusten osalta toteutettavissa kun-
51316: 1965: B 69) tarkasteli sitä, miten luovutushin- nan omistamalla maalla olevissa kohteissa si-
51317: nan tai vuokran alhaisuuden muodossa myön- ten, että vuokrasopimukseen tai rakentamisso-
51318: netty kunnan subventio koituisi vain tukeen pimukseen otetaan rakentajaa sitovia erityis-
51319: oikeutettujen hyväksi ja miten voitaisiin estää määräyksiä. Teknisesti ehdot olisi toimikunnan
51320: perusteeton hyötyminen. mielestä helpompi sisällyttää vuokraukseen
51321: Tontit, lukuun ottamatta omakotitontteja, kuin myyntiin. Jos maa on yksityisen omista-
51322: olisi komitean käsityksen mukaan luovutettava ma, voitaisiin ehdot sisällyttää vain, mikäli
51323: vain kunnallisille asunto- ja kiinteistöosakeyh- molemmat osapuolet hyväksyvät ne.
51324: tiöille ja etupäässä niille rakentajille, jotka Asunto-osakeyhtiöitten osalta olisi sopimus-
51325: pystyvät taloudellisimmin rakentamaan alueen menettelyin mahdollista järjestää myöhempien
51326: ja alistuvat kunnan tarpeelliseksi katsomaan luovutusten valvonta yhtiöjärjestykseen otetta-
51327: valvontaan. Tonttien luovutusehtoihin olisi vin määräyksin. Jos osakkeet luovutetaan edel-
51328: otettava määräykset siitä, että rakennettavat leen, luovutuksen olisi tapahduttava osakkei-
51329: asunnot on luovutettava edelleen määrättyjen den alkuperäisestä hankintahinnasta tarkistet-
51330: perusteiden mukaisesta kohtuullisesta hinnasta tuna kustannustason muutoksen mukaan ja
51331: tai vuokrasta. Määräysten noudattamisen pa- huomioon ottaen maksetut lainanlyhennykset
51332: kotteeksi asetettaisiin tarpeellinen sopimus- sekä arvon vähennykset ja mahdolliset tehdyt
51333: sakko. arvon parannukset. Jotta voitaisiin valvoa, että
51334: Myöhemmissä luovutuksissa asunto-osa- luovutukset todella tapahtuvat edellä mainitus-
51335: keyhtiöitten osalta komitea ehdotti otettavaksi ta hinnasta, tulisi kunnalle antaa mahdollisuus
51336: kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen ehdon, myös lunastaa osakkeet edellä mainitusta hin-
51337: että yhtiöjärjestykseen olisi otettava määräys nasta, ja kunta luovuttaisi ne edelleen asun-
51338: kunnan oikeudesta lunastaa luovutettava osa- nontarvitsijoille vastaavalla hinnalla. Tällaisen
51339: ke. Lunastushinta laskettaisiin siten, että se lunastusehdon sisällyttäminen yhtiöjärjestyk-
51340: vastaisi alkuperäisiä rakennuskustannuksia li- seen vaatisi kuitenkin, että kunta on osakkaa-
51341: sättynä suoritettujen parannusten kustannuk- na yhtiössä. Tämä on järjestettävissä rakenta-
51342: silla ja rahan arvon muuttumista vastaavasti. mis- tai muun luovutussopimuksen yhteydessä.
51343: Kauppakirja- tai vuokrasopimusehtojen nou- Yhtiöjärjestykseen voitaisiin edelleen sisäl-
51344: dattamisvelvollisuus pyrittäisiin myös varmis- lyttää määräys siitä, ettei osakkeita saa merkitä
51345: tamaan sopimussakolla. osakeluetteloon, ellei luovutuksen osoiteta ta-
51346: pahtuneen yhtiöjärjestyksen määräysten mu-
51347: kaan.
51348: 3.1.3. Kuntien maanhankinta-ja luovutus- Toimikunta ehdotti myös, että lainsäädäntö-
51349: toimikunta muutoksin tulisi tehdä mahdollisesti kunnalle
51350: tulevan lunastusmahdollisuuden sisällyttämi-
51351: Kuntien maanhankinta- ja luovutustoimi- nen yhtiöjärjestykseen siitä riippumatta, onko
51352: kunnan (komiteanmietintö 1976:68) mielestä kunta yhtiössä osakkaana vai ei.
51353: kunnan tulisi, milloin olosuhteet sitä edellyttä-
51354: vät, kaavoitusmonopolin ohella tontinluovu-
51355: tuksiin tai erillisiin rakentamissopimuksiin liit- 3.1.4. Kunnan tuella rakennettujen ja perus-
51356: tyvin ehdoin vaikuttaa siihen, että kunnan korjattujen asuntojen hinta- ja laatu-
51357: alueelle tuotettavat asunnot vastaavat hintata- tason lakisääteinen järjestäminen
51358: soltaan todellisia kustannuksia ja että asunnon
51359: ja asuinympäristön laatutaso ovat asetettujen Kunnan tuella rakennettujen ja peruskorjat-
51360: tavoitteiden mukaisia. Kunnan toimenpiteillä tujen asuntojen hinta- ja laatutason lakisääteis-
51361: 6 1990 vp. - HE n:o 61
51362:
51363: tä järjestämistä ehdottanut työryhmä (Työryh- seksi (Moniste, Helsinki 31.5.1989) esitti muun
51364: mämietintö 17.7.1979, Sisäasiainministeriö, muassa, että pääkaupunkiseudun kaupunkei-
51365: Helsinki 1979) laati ehdotuksen hallituksen hin rakennettaisiin aravatuotannon lisäksi
51366: esitykseksi laiksi eräiden kunnan tukemien muuta hintavalvottua asuntotuotantoa vähin-
51367: asuntojen luovuttamisesta. Lakiehdotuksen tään 2000 asuntoa vuodessa. Puolet tästä tuo-
51368: mukaan voitaisiin kunnan tukemaa asuntora- tannosta rakennettaisiin kohtuuhintaisena
51369: kentamista tai peruskorjausta koskevaan sopi- omistusasuntotuotantona ja puolet vapaara-
51370: mukseen ottaa ehto, jonka mukaan ehdotetun hoitteisena asuntotuotantona. Asuntojen koh-
51371: lain säännöksiä noudatetaan rakentamisessa, tuuhintaisuus esitettiin turvattavaksi asuntojen
51372: peruskorjauksessa ja asuntojen luovuttamises- kustannuspohjaisella hinnalla sekä säätelemäl-
51373: sa. Tällaisia sopimuksia olisivat kunnan omis- lä lainsäädännöllä paitsi asuntojen myyntiä
51374: taman maan luovutussopimukset, joissa maata myös niiden jälleenmyyntiä. Selvitysmiehen eh-
51375: luovutetaan myymällä, vaihtamalla tai vuok- dotukseen liittyi myös luonnos hallituksen esi-
51376: raamalla, ja yksityisen omistuksessa olevan tykseksi laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun
51377: maan rakentamista koskevat rakentamissopi- lain muuttamisesta ja laiksi kunnan lunastusoi-
51378: mukset sekä sopimukset, joissa kunta myöntää keuden käyttämisestä asunto-osakeyhtiön
51379: rahoitustukea rakentamiseen tai peruskorjauk- osakkeita lunastettaessa (Selvitysmiehen ehdo-
51380: seen lainoittaen tai muulla tavoin. Laissa sää- tuksen liite, ehdotus hallituksen esitykseksi n:o
51381: dettäisiin myös, että uuden asunnon tai perus- 4).
51382: korjatun asunnon hinnan ja laatutason tulee Asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia ehdo-
51383: olla kunnan viranomaisen hyväksymiä. Asun- tettiin muutettavaksi siten, että yhtiöjärjestyk-
51384: not voitaisiin luovuttaa edelleen vain laissa sen kunnan lunastusoikeutta tarkoittavaa mää-
51385: määritellyllä tavalla lasketusta hinnasta. räystä ei voitaisi poistaa ilman kunnan suostu-
51386: Vuokra-asuntojen osalta kunta määräisi enim- musta. Kunnan suostumus olisi tarpeen myös
51387: mäisvuokran määräytymisperusteet. Vastoin yhtiön purkamiseen ja sulautumiseen toiseen
51388: lain säännöksiä tapahtunut asunnon luovutus yhtiöön. Kunnan oikeus lunastaa uudelle omis-
51389: olisi mitätön. Vuokra-asuntojen käytön osalta tajalle siirtyvä osake olisi etuoikeutettu muihin
51390: säännösten noudattaminen turvattaisiin talou- yhtiöjärjestyksen nojalla lunastukseen oikeu-
51391: dellisilla sanktioilla. Lisäksi ehdotettiin säädet- tettuihin nähden.
51392: täväksi, että luovutushinnan määräisi kunta ja Ehdotuksessa laiksi kunnan lunastusoikeu-
51393: että kunnan tulisi hyväksyä sopimuksen piiriin den käyttämisestä asunto-osakeyhtiön osakkei-
51394: kuuluvien asuntojen asukkaat. ta lunastettaessa esitettiin annettavaksi sään-
51395: nöksiä osakkeiden lunastushinnasta, lunastus-
51396: ajasta, indeksin ylläpidosta, lunastushinnan
51397: 3 .1. 5. Asunto-olojen kehittämisohjelma maksamisesta ja asuntojen edelleen luovutuk-
51398: vuosille 1989-1993 sesta. Säännösehdotukset noudattavat Helsin-
51399: gin kaupungin soveltaman niin sanotun Hitas-
51400: Valtioneuvoston 12 päivänä syyskuuta 1988 järjestelmän jälleenluovutusehtoja. Lakia eh-
51401: vahvistamassa asunto-olojen kehittämisohjel- dotettiin sovellettavaksi asunto-osakeyhtiöihin,
51402: massa (Ympäristöministeriö, asunto-osaston joiden yhtiöjärjestykseen sisältyvän määräyk-
51403: julkaisu 11 1988) vuosille 1989-1993 on todet- sen mukaan yhtiön omistaman rakennuksen
51404: tu muun muassa, että ohjelmakaudella selvite- sijaintikunta voi lunastaa yhtiön osakkeita.
51405: tään mahdollisuudet Helsingin kaupungin Ehdotuksen mukaan lain soveltaminen olisi
51406: käyttämän Hitas-järjestelmän soveltamiseksi edellyttänyt myös, että kunnanvaltuusto on
51407: myös muissa seudun kunnissa. tehnyt päätöksen järjestelmän käyttöönotosta.
51408:
51409:
51410: 3.1.6. Selvitysmiehen ehdotus pääkaupunki- 3 .1. 7. Valtioneuvoston periaatepäätös pää-
51411: seudun rakentamisedellytysten turvaa- kaupunkiseudun toimenpidealueen
51412: miseksi toimenpideohjelmaksi
51413:
51414: Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys- Valtioneuvosto teki 12 päivänä syyskuuta
51415: mies Raimo Ilaskivi ehdotuksessaan pääkau- 1989 periaatepäätöksen pääkaupunkiseudun
51416: punkiseudun rakentamisedellytysten turvaami- toimenpidealueen toimenpideohjelmaksi. Peri-
51417: 1990 vp. - HE n:o 61 7
51418:
51419: aatepäätöksen 25. kohdan mukaan luodaan kritiikki kohdistui nimenomaan lausunnolla ol-
51420: edellytyksiä asuntojen hintakehityksen tasapai- leen lakiluonnoksen osakkeiden jälleenmyynti-
51421: nottamiselle etenkin pääkaupunkiseudulla. Tä- hinnan määrittelyyn ja yhdistys katsoi, että
51422: hän pyritään periaatepäätöksen mukaan muun osakkeiden jälleenmyyntihinta ei ehdotettujen
51423: muassa luomalla edellytykset Hitas- tai muun säännösten mukaan määräytyessään säilyttäisi
51424: hintavalvotun järjestelmän ulottamiseksi koko reaaliarvoaan.
51425: maahan. Suomen Kiinteistöliitto katsoi esityksen ta-
51426: voitteiden olevan oikeansuuntaisia, mutta esitti
51427: myös huomautuksia ja parannusehdotuksia
51428: 3.2. Esityksen valmisteluvaiheet erityisesti osakkeiden jälleenmyyntihinnan
51429: määräytymisen osalta.
51430: Tämä esitys on laadittu virkatyönä ympäris- Vuokralaisten Keskusliitto piti suunniteltua
51431: töministeriössä. lainsäädäntöä tarpeellisena ja lausunnolla ole-
51432: Ympäristömiministeriössä laaditusta luon- vaa lakiluonnosta toteuttamiskelpoisena ja toi-
51433: noksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle mivana.
51434: laiksi yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu- Tilastokeskus piti erittäin tärkeänä sitä, että
51435: nastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden rekisterit, joita kuntien olisi ylläpidettävä niistä
51436: enimmäishinnoista järjestettiin vuoden 1989
51437: yhtiöistä, joita laissa sanottu lunastusoikeus
51438: marraskuun alussa lausunnonanto- ja kuule- koskee, perustetaan ja niitä ylläpidetään siten,
51439: mistilaisuuksia, joissa oli tilaisuus myös kes- että Hitas-tieto voidaan siirtää valtakunnalli-
51440: kustella esitettyjen kommenttien ja kannanot-
51441: seen rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR),
51442: tojen johdosta. Osa lausunnonantajista on täy- jota ylläpitää väestörekisterikeskus. Hitas-tie-
51443: dentänyt kantaansa kirjallisella lausunnolla. don edelleen rekisteröinnin RHR:iin edellyttää,
51444: Näissä tilaisuuksissa kuultiin kunnallisia kes- että rakennuksille ja asunnoille merkitään kun-
51445: kusjärjestöjä ja seuraavia kaupunkeja: Espoo,
51446: tien omiin rekistereihin niin sanotuksi linkkitie-
51447: Helsinki, Kauniainen, Kuopio, Tampere, Oulu
51448: doksi rakennus-, kiinteistö- ja väestökirjanpi-
51449: ja Vantaa. Viranomaisista kuultiin oikeus- don viranomaisten käyttämä yleinen rakennus-
51450: ministeriötä, asuntohallitusta ja tilastokeskus- ja huoneistotunnus (VHS 1020 ja VHS 1024).
51451: ta. Lisäksi kuultiin Hitas-asunnoissa asuvia
51452: asukkaita Hitas-osakkaat ry:n, kiinteistön Lausunnonantajien huomautukset ja paran-
51453: omistajia Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja vuok- nusehdotukset on pyritty esityksen jatkoval-
51454: ralaisia Vuokralaisten Keskusliitto ry:n välityk- mistelussa ottamaan huomioon.
51455: sellä.
51456: Kunnallisten keskusjärjestöjen ja kuuitujen
51457: kaupunkien taholta todettiin, että ehdotettu 4. Ehdotuksen pääkohdat
51458: lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden säännellä
51459: asuntojen jälleenmyyntihintoja ja että asunto- 4.1. Lain soveltamisala
51460: jen äkilliset hinnannousut voidaan järjestelmän
51461: avulla leikata. Hyvänä pidettiin sitä, että jär- Lakia yhtiöjärjestykseen perustuvasta kun-
51462: jestelmän käyttöönotto jää kuntien harkin- nan lunastusoikeudesta ja osakkeiden enim-
51463: taan. Toisaalta todettiin myös se, että lain mäishinnoista ehdotetaan sovellettavaksi kaik-
51464: suomien mahdollisuuksien tehokas hyväksi- kiin niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksen
51465: käyttö vaatisi rakennusaikaisen laatu- ja hinta- mukaan yhtiön omistaman rakennuksen sijain-
51466: kontrollin, joka oli ehdotuksessa jätetty kun- tikunta olisi oikeutettu lunastamaan yhtiön
51467: nan harkintaan. siirtyviä osakkeita. Kunnan lunastusoikeus siis
51468: Kuullut viranomaiset suhtautuivat periaat- perustuisi yhtiöjärjestyksen määräykseen ja tä-
51469: teessa myönteisesti lausunnolla olevaan laki- hän lakiin. Määräys voitaisiin ottaa alunperin
51470: luonnokseen ja esittivät kukin toimialaltaan yhtiöjärjestykseen, mutta liittää siihen myös
51471: joitakin huomautuksia ja parannuksia siihen. myöhemmin. Määräyksen ottaminen yhtiöjär-
51472: Hitas-osakkaat ry. vastusti tämänlaatuista jestykseen edellyttäisi kunnan suostumusta sa-
51473: omistusasuntojen jälleenmyyntihintoja säänte- moin kuin sen poistaminen tai muuttaminen.
51474: levää lainsäädäntöä yleensä ja suunnitellun Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua sekä
51475: lainsäädännön ulottamista jo olemassa olevaan omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Yhtiöt,
51476: asuntokantaan erityisesti. Hitas-osakkaat ry:n joihin lakia sovellettaisiin, olisivat siten joko
51477: 8 1990 vp. - HE n:o 61
51478:
51479: asunto-osakeyhtiöitä tai kiinteistöosakeyhtiöi- osakkeita tai vain tiettyjen alueiden yhtiöiden
51480: tä. osakkeita.
51481: Lain soveltamisalan piiriin voisi kuulua yh- Perushinnan indeksitarkistus tehtäisiin ra-
51482: tiöitä niiden omistamien rakennusten rahoitus- kennuskustannusindeksin muutosten mukaises-
51483: tavasta riippumatta. Lain soveltaminen kuiten- ti tai, jos kunta on päättänyt sovellettavaksi
51484: kin syrjäytyisi sinä aikana, kun yhtiöön ja sen rakennuskustannusindeksin ja asuntojen hin-
51485: osakkeisiin olisi sovellettava valtion asuntolai- taindeksin yhdistelmäindeksiä, tämän yhdistel-
51486: noitukseen liittyviä käyttö- ja luovutusrajoi- mäindeksin muutosten mukaisesti. Tilastokes-
51487: tuksia. kuksen tuottamia ja ylläpitämiä asuntojen hin-
51488: Lain voimaan tullessa Helsingin kaupungin taindeksejä on jo toista kymmentä, joista kun-
51489: Hitas-järjestelmän piiriin kuuluvat talot tulisi- ta valitsisi tarkoitukseensa sopivan. Kunnan
51490: vat vuoden kuluttua lain voimaantulosta lain alueen asuntojen hinnat tulee olla valitun in-
51491: soveltamisalan piiriin, jollei kaupunki vuoden deksin laskennassa mukana. Kunta ylläpitäisi
51492: kuluessa lain voimaantulosta toisin päätä. yhdistelmäindeksiä.
51493: Lakia ei olisi tarvetta soveltaa vastikkeetto- Lain enimmäishintasäännökset olisivat myös
51494: rniin luovutuksiin eikä perhe- tai perintöoikeu- luovutuksen osapuolia velvoittavia. Osakkei-
51495: dellisiin saantoihin. Kunnan lunastusoikeuden den luovutusta koskeva sopimus olisi siltä osin
51496: kohteena voisivat olla vain vastikkeelliset saan- mitätön, kuin se ylittää sallitun enimmäishin-
51497: not eli kauppa ja vaihto. Kunnan lunastusoi- nan. Toisaalta laissa olisi säännöksiä myös
51498: keus voitaisiin yhtiöjärjestyksessä rajata vain enimmäishinnan kohtuullisuudesta. Jos osak-
51499: tietynlaisiin osakkeisiin, esimerkiksi vain asuin- keiden enimmäishinnat kaikkien tai joidenkin
51500: huoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin. yhtiöiden osalta muodostuisivat kohtuuttoman
51501: Laki antaisi kunnalle oikeuden lain sovelta- alhaisiksi, voisi kunta tarkistaa osakkeiden pe-
51502: misen piiriin kuuluvien asuntojen hintakehityk- rushintaa tai käytettävää lunastushintaindeksiä
51503: sen vakauttamiseen siten, että se voisi laissa tai molempia. Ostajalla olisi oikeus saada ta-
51504: mainituin edellytyksin vaikuttaa osakkeiden kaisin se osa suorittamastaan kauppahinnasta,
51505: enimmäishinnan määräytymiseen, lunastaa minkä osakkeiden kauppahinta ylittää osakkei-
51506: osakkeet niiden ostajalta ja määrätä osakkeet den lain mukaisen enimmäishinnan.
51507: luovutettavaksi kunnan välityksellä, kun ne on
51508: tarkoitus myydä.
51509: 4.3. Osakkeiden lunastaminen
51510:
51511: 4.2. Osakkeiden enimmäishinnat Lunastusoikeus. Kunnalla olisi oikeus lunas-
51512: taa yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kun-
51513: Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat osak- nan lunastusoikeuden alaiset osakkeet niiden
51514: keet saataisiin luovuttaa enintään hinnasta, ostajalta. Lunastusoikeus ei kuitenkaan koskisi
51515: joka muodostuisi osakkeiden perushinnasta, kunnan välityksellä luovutettuja tai pakkotäy-
51516: sen indeksitarkistuksesta ja huoneistolisästä, täntöönpanossa myytyjä osakkeita.
51517: jonka avulla talokohtaiset ja huoneistokohtai- Lunastusaika. Lunastusoikeus alkaisi osak-
51518: set perusparannukset ja korjaukset otettaisiin keiden luovutushetkestä ja olisi voimassa kaksi
51519: huomioon, sekä mahdollisista huoneiston kun- kuukautta siitä, kun myyjä tai ostaja on luovu-
51520: toonpanosta aiheutuvista vähennyksistä. tuksen jälkeen tehnyt luovutusta koskevan il-
51521: Osakkeiden perushinta olisi osakkeiden vela- moituksen kunnalle tai kun kunta on muuten
51522: ton merkintähinta. Jos yhtiöjärjestykseen on saanut tiedon luovutuksesta. Tällainen muu
51523: otettu talon valmistumisen ja yhtiöjärjestyksen taho voisi olla muun muassa yhtiön hallitus.
51524: vahvistamisen jälkeen määräys kunnan lunas- Lunastushinta. Osakkeiden lunastushinta ei
51525: tusoikeudesta, kunta vahvistaisi määräyksen voisi olla enimmäishintaa korkeampi. Myös
51526: ottamisen jälkeen voimassa olevan osakkeiden kuntaa sitoisivat enimmäishintaa koskevat
51527: perushinnan. Perushinta olisi tällöin joko säännökset. Sitävastoin, jos kauppahinta olisi
51528: osakkeiden velaton merkintähinta tai sitä kor- alhaisempi kuin enimmäishinta, lunastushinta
51529: keampi hinta. Kunta voisi tarkistaa osakkeiden olisi osakkeiden kauppahinta.
51530: edellä mainitulla tavalla määriteltyjä perus- Lunastushinnan maksaminen. Lunastushin-
51531: hintoja. Perushintojen tasotarkistus voisi kos- nan maksaminen tulisi hoitaa kahden viikon
51532: kea koko lain soveltamisen piiriin kuuluvia kuluessa lunastuspäätöksen tekemisestä. Kunta
51533: 1990 vp. - HE n:o 61 9
51534:
51535: maksaisi lunastushinnalle myös korkoa siltä 4.6. Tiedonsaanti lain soveltamisalan piiriin
51536: ajalta, mikä kuluu ostajan tai myyjän luovu- kuuluvista yhtiöistä
51537: tusilmoituksesta lunastushinnan maksamiseen.
51538: Vuotuinen korko määräytyisi korkolain (633/ Yhti6tä koskevat asiakirjat. Lain soveltamis-
51539: 82) 3 ja 4 §:n mukaan. alan piiriin kuuluvan yhtiön nimen perään olisi
51540: Lunastetun asunnon käyttö. Välittömästi lu- liitettävä merkintä "kunnan lunastusoikeus"
51541: nastuksen jälkeen kunnan olisi ryhdyttävä toi- tai sen lyhenne "kl".
51542: menpiteisiin lunastetun asunnon hallintaan oi- Yhtiöjärjestyksessä olisi määräys, että yh-
51543: keuttavien osakkeiden myymiseksi tai käytettä- tiön omistaman rakennuksen sijaintikunnalla
51544: vä huoneistoa vuokra-asuntona. Jälkimmäinen olisi oikeus lunastaa nyt ehdotetun lain nojalla
51545: käyttötapa olisi mahdollinen, jos kunnan asun- yhtiön osakkeita. Lisäksi siitä tulisi ilmetä, että
51546: totilanne tai muu lainsäädäntö sitä edellyttää. kunta voi rajoittaa osakkeiden luovutusta eh-
51547: Osakkeet voitaisiin luovuttaa enintään indek- dotetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Lain mu-
51548: sillä tarkistetusta lunastushinnasta. Muiden kaan määräytyisivät siten muun muassa osak-
51549: kuin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien keiden enimmäishinta ja lunastushinta.
51550: osakkeiden edelleen luovutus jäisi kunnan har- Osakkeisiin tulisi ottaa myös maininta siitä,
51551: kintaan. että osakkeiden luovutusta voidaan ehdotetus-
51552: sa laissa säädetyllä tavalla rajoittaa.
51553: Isännöitsijätodistuksesta tai muusta vastaa-
51554: 4.4. Osakkeiden myynti kunnan välityksellä vasta yhtiön osakkeita koskevasta asiakirjasta
51555: olisi käytävä ilmi, että yhtiö on tämän lain
51556: soveltamisalan piirissä ja että yhtiön osakkei-
51557: Lunastusoikeutensa alaisten osakkeiden
51558: den luovutus on tässä laissa tarkoitetulla taval-
51559: myynnin kunta voisi määrätä tapahtuvaksi
51560: la rajoitettu.
51561: kunnan välityksellä, kun osakkeet on tarkoitus
51562: myydä. Kunnan välityksellä myytyjä tai vaih-
51563: Kunnallinen rekisteri. Kunta olisi velvollinen
51564: pitämään rekisteriä niistä yhtiöistä, joiden yh-
51565: dettuja osakkeita ei kunta voisi lunastaa.
51566: tiöjärjestykseen sisältyy määräys siitä, että
51567: Välitysvelvollisuuden asettamisesta ja osak- kunnalla on ehdotetun lain nojalla oikeus lu-
51568: keiden välityksessä noudatettavasta menettelys- nastaa yhtiön osakkeita. Rekisteristä siis ilme-
51569: tä olisi tiedotettava niille yhtiöille, joiden osak- nisi, mihin yhtiöihin ja osakkeisiin tätä lakia
51570: keita välitysvelvollisuus koskee. Yhtiö tiedot- sovelletaan. Rekisteristä saisi tietoja myös
51571: taisi osakkeenomistajilleen. osakkeiden enimmäishinnan ja lunastushinnan
51572: Osakkeiden luovutus kunnan välityksellä ei määräytymisen perusteista. Jos olisi annettu
51573: saisi viedä kohtuullista aikaa enempää. Väli- määräys siitä, että osakkeiden luovutuksen tu-
51574: tykseltä edellytetään tehokkuutta. Välitys tulisi lee tapahtua kunnan välityksellä, olisi myös
51575: hoitaa kahdessa kuukaudessa. Jos tässä ajassa tästä sekä määräyksen muuttamisesta ja lak-
51576: ei osakkeita ole kunnan välityksellä myyty, kaamisesta tehtävä merkintä rekisteriin. Rekis-
51577: myyjä olisi oikeutettu luovuttamaan osakkeet teristä saisi tietoja jokainen niitä pyytävä.
51578: ilman kunnan välitystä. Välitykselle asetettu Kunta olisi velvollinen antamaan tietoja myös
51579: määräaika luettaisiin siitä, kun osakkeet on yksittäisen yhtiön ja sen tiettyjen osakkeiden
51580: annettu kunnan välitettäväksi. enimmäishinnasta ja lunastushinnasta sekä
51581: osakkeiden välitysmenettelyssä noudatettaviksi
51582: asetetuista menettelytavoista.
51583: 4.5. Pakkotäytäntöönpanotilanne
51584:
51585: Myös tämän lain soveltamisen piiriin kuulu-
51586: vat osakkeet voivat luonnollisesti olla pakko- 5. Esityksen organisatoriset ja
51587: täytäntöönpanon kohteena. Määräys luovuttaa taloudelliset vaikutukset
51588: osakkeet kunnan välityksellä ei koskisi tällaisia
51589: saantoja. Myöskään kunnan oikeus lunastaa Ehdotetun lain piiriin tulevan asuntokannan
51590: osakkeet ostajalta ei koskisi pakkotäytäntöön- aikaansaaminen tai nykyisestä asuntokannasta
51591: panosaantoja. Myyjällä ei olisi velvollisuutta yhtiöiden siirtäminen lain soveltamisalan pii-
51592: korvata pakkotäytäntöönpano-ostajalle enim- riin riippuu kokonaan kunnasta. Esityksen vai-
51593: mäishinnan ylittävää osaa kauppahinnasta. kutukset kunnan organisaatioon ja talouteen
51594:
51595: 2 300272H
51596: 10 1990 vp. - HE n:o 61
51597:
51598: riippuvat siitä, onko kunnassa lain soveltami- viä kuin mitä esityksessä niille ehdotetaan.
51599: sen piiriin kuuluvia yhtiöitä. Järjestelmä ei Esityksellä voitaisiin sen sijaan poistaa niitä
51600: sinänsä vaadi kunnan organisaation laajenta- taloudellisia rasitteita, joita kunnalle koituu
51601: mista eikä aiheuta merkittäviä uusia tehtäviä säädettäessä asuntojen hinta- ja laatutasoa ny-
51602: kunnalle ehkä lakiehdotuksen 14 §:ssä ehdotet- kyisillä tai muilla sopimusjärjestelmillä. Monil-
51603: tua rekisterinpitoa lukuunottamatta. Monet la kunnilla on jo nyt organisatorinen valmius
51604: kunnat hoitavat jo nyt valtion lainoittaman ehdotetun lain soveltamiseen.
51605: asuntotuotannon osalta samantyyppisiä tehtä-
51606:
51607:
51608:
51609:
51610: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
51611:
51612:
51613: 1. Lakiehdotusten perustelut jestykseen sisältyy tämän lain voimaan tullessa
51614: määräys kunnan lunastusoikeudesta.
51615: 1.1. Laki yhtiöjärjestykseen perustuvasta Kunnan lunastusoikeus ja mahdollisuus tä-
51616: kunnan lunastusoikeudesta ja osakkei- män lain suomin oikeuksin vaikuttaa asuntojen
51617: den enimmäishinnoista hintojen muodostumiseen alueellaan ei edellyt-
51618: täisi kunnan osakeomistusta, vaan kunnan lu-
51619: nastusoikeus perustuisi paitsi osakeyhtiölain 3
51620: §. Soveltamisala. Lain soveltamisalan pii- luvun 3 §:n säännökseen nimenomaan tähän
51621: riin voisivat kuulua kaikki asunto-osakeyhtiöt lakiin ja yhtiöjärjestykseen otettuun kunnan
51622: tai kiinteistöosakeyhtiöt, joiden yhtiöjärjestyk- lunastusoikeutta tarkoittavaan määräykseen.
51623: sen määräys oikeuttaa yhtiön omistaman ra- Jos kunta haluaa vaikuttaa asuntojen hin-
51624: kennuksen sijaintikunnan lunastamaan yhtiön nanmuodostukseen ja laatutasoon tämän lain
51625: siirtyviä osakkeita siten kuin tässä laissa on suomia oikeuksia tehokkaammin, olisi se mah-
51626: säädetty. Tällainen määräys voitaisiin ottaa dollista kuten nykyisinkin erilaisin sopimus-
51627: yhtiöjärjestykseen jo yhtiötä perustettaessa, järjestelyin. Tämän lain soveltamisalan piiriin
51628: mutta myös myöhemmin se olisi osakeyhtiölain voisi kuulua yhtiöitä siitä riippumatta, miten
51629: tai asunto-osakeyhtiölain mukaista menettelyä niiden omistaman rakennuksen hankinta on
51630: noudattamalla otettavissa yhtiöjärjestykseen. rahoitettu.
51631: Koska tämä laki asettaisi velvoitteita myös 2 §. Soveltamisalan rajoitukset. Lain sovel-
51632: sijaintikunnalle, ei yhtiöjärjestykseen kuiten- tamisalan piiriin ei ole tarkoituksenmukaista
51633: kaan voitaisi tällaista määräystä ottaa, ellei ottaa kaikkia niitä yhtiöitä, joiden yhtiöjärjes-
51634: sijaintikunta olisi antanut siihen suostumus- tyksiin lain voimaan tullessa sisältyy kunnan
51635: taan (18 § 1 mom.). lunastusoikeutta koskeva määräys, perustuupa
51636: Tämän lakiehdotuksen 21 §:ssä olevan voi- määräys sitten kunnan osakeomistukseen, lain
51637: maantulosäännöksen mukaan tätä lakia ehdo- nimenomaiseen kunnan lunastusoikeuden sää-
51638: tetaan sovellettavaksi vuoden kuluttua lain voi- tävään säännökseen tai vain yhtiöjärjestyksen
51639: maantulosta myös niihin yhtiöihin, joiden yh- ja muun sopimuksen määräyksiin. Osakeyhtiö-
51640: tiöjärjestyksen tämän lain voimaan tullessa lain 3 luvun 3 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä
51641: sisältyy määräys, että yhtiön omistaman raken- voidaan määrätä, että osakeenomistajalla tai
51642: nuksen sijaintikunnalla on oikeus lunastaa yh- jollakulla muulla on oikeus lunastaa uudelle
51643: tiön siirtyviä osakkeita. Mainitut yhtiöt tulisi- omistajalle siirtyvä osake.
51644: vat voimaantulosäännöksen mukaan lain sovel- Ensimmäiset Hitas-asunnot valmistuivat ja
51645: tamisalan piiriin, jos kunta ei vuoden kuluessa tulivat myyntiin vuonna 1979. Niistä enin osa
51646: lain voimaantulosta päätä, että lakia ei näihin on myös valtion lainoittamia. Jotta kaikki lain
51647: yhtiöihin ja niiden osakkeisiin sovelleta (2 mo- voimaan tullessa Hitas-järjestelmän piirissä
51648: mentti). Voimaantulosäännöksen mukaan la- olevat yhtiöt voitaisiin lukea lain soveltamis-
51649: kiehdotuksen 18 §:n 2 momentin, 19 §:n ja alan piiriin, ehdotetaan lain soveltamisalan
51650: 20 §:n säännöksiä ei kuitenkaan ehdoteta so- ulkopuolelle rajattavaksi ne yhtiöt, joiden yh-
51651: vellettavaksi niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjär- tiöjärjestykseen on kunnan lunastusoikeutta
51652: 1990 vp. - HE n:o 61 11
51653:
51654: tarkoittava määräys otettu ennen vuotta 1979. aikana, kun yhtiöön ja sen osakkeisiin on
51655: Hitas-järjestelmän piiriin kuuluu pieni osa niis- sovellettava muuta sellaista yhtiön ja sen osak-
51656: tä valtion asuntolainaa saaneista yhtiöistä, joi- keiden luovutusta rajoittavaa lainsäädäntöä,
51657: hin sovelletaan asuntotuotantolain muuttami- jonka mukaan muun muassa yhtiön yhtiöjär-
51658: sesta 4 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain jestykseen otettu määräys lunastusoikeudesta
51659: (459/79) voimaantulosäännöksen 1 momentin syrjäytyy. Tällaisia yhtiöjärjestyksen lunastus-
51660: nojalla asuntotuotantolain 15 §:n säännöksiä lausekkeita syrjäyttäviä säännöksiä on tällä
51661: sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä tammikuuta hetkellä asuntotuotantolain 15 d §:ssä (459/79)
51662: 1968 annetussa laissa (33/68) ja osittain muu- ja edelleen myös sovellettavassa asuntotuotan-
51663: tettuna 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetussa tolain 15 d §:ssä (5/73), asuntojen perusparan-
51664: laissa (219/70). Mainitussa 15 §:ssä on tietyissä tamisesta annetun lain (34/79) 18 §:n 2 mo-
51665: tilanteissa asuinhuoneiston hallintaan oikeutta- mentissa, vuokra-asuntojen omaksilunastami-
51666: vien osakkeiden omistajana velvollisuus tarjota sesta annetun lain 20 §:ssä ja vuoden 1953
51667: osakkeet kunnan lunastettaviksi ja tästä on asuntotuotantolain (448/53) 16 §:ssä, jota vielä
51668: otettava määräys myös yhtiöjärjestykseen. eräissä tapauksissa sovelletaan kyseessä olevan
51669: Näistä asunnoista Hitas-järjestelmän ulkopuo- lain nojalla lainoitettuihin yhtiöihin ja sen
51670: lella olevat yhtiöt olisi myös syytä jättää lain osakkeisiin. Mainituille säännöksille on yhteis-
51671: soveltamisalan ulkopuolelle. Säännökset tästä tä, että asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä
51672: olisivat pykälän 1 momentissa. oleva yhtiön tai osakkeenomistajan taikka
51673: Tämän lain mukainen lunastusoikeus voiSI muun henkilön etuosto- tai lunastusoikeutta
51674: kohdistua vain vastikkeellisesti luovutettuihin tarkoittava määräys on tehoton, kunnes asi-
51675: osakkeisiin. Kunnan lunastusoikeuden käyttä- anomaisessa laissa asetetut käyttö- ja luovutus-
51676: misellä pyrittäisiin nimenomaan vaikuttamaan rajoitukset ovat lakanneet olemasta voimassa.
51677: siihen, että asuntojen hintataso pysyisi vakaa- Rajoitukset ovat määräaikaisia ja niistä voi
51678: na ja että erityisesti hintatason äkilliset, voi- vapautua eräissä tapauksissa huoneistokohtai-
51679: makkaat nousut pystyttäisiin välttämään tai sesti maksamalla lainan ja eräitä muita eriä
51680: ainakin niitä vähentämään. Näin ollen lakia ei takaisin. Mainituissa laeissa on myös tarkem-
51681: olisi tarvetta soveltaa vastikkeettorniin luovu- mat säännökset muun muassa kunnan lunas-
51682: tuksiin. Lain soveltamisalan piiriä ei edellä tusoikeudesta, lunastusmenettelystä ja lunas-
51683: mainitusta syystä olisi tarvetta ulottaa koske- tusajasta. Näissä laeissa on sekä asunto-osa-
51684: maan perhe- ja perintöoikeudellisia saantoja. keyhtiön että kiinteistöosakeyhtiön ja niiden
51685: Kunnan lunastusoikeus ei siten koskisi saan- osakkeiden luovutusta rajoittavia säännöksiä.
51686: toa, joka perustuu naimaosaan, avio-oikeuteen Siltä osin kuin osakkeisiin ja niiden luovutuk-
51687: tai perintö-oikeuteen taikka testamenttiin. seen on sovellettava edellä mainittuja erityis-
51688: Säännös tästä olisi pykälän 3 momentissa. säännöksiä, ei siis sovellettaisi tätä lakia. Siinä
51689: Tämän lain soveltamisalan piiriin tulisi il- tapauksessa, että osakkeiden omistaja vapaut-
51690: meisesti kuulumaan, kuten nyt on Hitas-järjes- taisi osakkeet asuntolainasta johtuvista rajoi-
51691: telmänkin osalta tilanne, sekä vapaarahoitteis- tuksista maksamalla lainan ja yleensä myös
51692: ta että valtion varoista tuettua asuntotuotan- korkohyödyn valtiolle, tulisivat välittömästi
51693: toa. Valtion asuntotuotantolainsäädännössä on sovellettavaksi tämän lain säännökset. Olisi
51694: asetettu eri asteisia omaisuuden käyttö- ja luo- siten mahdollista, että saman yhtiön eri osak-
51695: vutusrajoituksia. Hitas-järjestelmän purnn keisiin olisi tietyn ajan sovellettava joihinkin
51696: kuuluvien asuntotuotantolainsäädännön aset- tätä lakia ja joihinkin muuta lainsäädäntöä.
51697: tamien käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisten Tältä osin tilanne olisi sama kuin mitä se on
51698: säännösten ja Hitas-ehtojen välinen ristiriita nytkin. Säännös tästä olisi pykälän 3 momen-
51699: on ratkaistu siten, että Hitas-järjestelmää so- tissa.
51700: velletaan siltä osin kuin ei ole noudatettava
51701: asuntotuotantolainsäädännön asettamia vel- Vaikka edellä mainituista syistä tämän lain
51702: voitteita. Hitas-järjestelmä siis väistyy. Tämä soveltaminen olisi toissijaista, olisi lakiehdo-
51703: johtuu jo siitä, että Hitas-järjestelmä on ollut tuksen 14 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin otetta-
51704: sopimuspohjainen. va tiedot myös niistä yhtiöistä ja osakkeista,
51705: Vastaava ristiriitatilanne ehdotetaan myös joihin pykälän 3 momentin nojalla ei tätä lakia
51706: laissa ratkaistavaksi siten, että tämän lain mu- sovellettaisi. Myös tästä olisi säännös pykälän
51707: kainen kunnan lunastusoikeus syrjäytyisi sinä 3 momentissa.
51708: 12 1990 vp. - HE n:o 61
51709:
51710: 3 §. Enimmäishinta. Pykälässä säädetään sii- koituksenmukaista, että tällaisilla alueilla myös
51711: tä hinnasta, jolla tämän lain soveltamisalan vanhojen asuntojen hintataso otetaan indeksiä
51712: piiriin kuuluvat osakkeet saadaan luovuttaa. määrättäessä huomioon. Momentin säännös
51713: Hinta ei saisi olla tässä pykälässä säädetyllä mahdollistaisi sen, että yhdistelmäindeksiä
51714: tavalla laskettua hintaa korkeampi. Koska lail- käytettäessä rakennuskustannusindeksin ja
51715: la on tarkoitus hillitä asuntojen hintojen nou- asuntojen hintaindeksin osuudet voisivat vaih-
51716: supaineita, ei enimmäishinta muodostuisi della. Yhdistelmäindeksissä asuntojen hintain-
51717: kauppahinnan mukaan. deksiksi voitaisiin valita kunnan, kunnan osan
51718: Enimmäishinta muodostuisi pykälän 1 mo- taikka koko maan asuntojen hintaindeksi,
51719: mentin mukaan perushinnasta, siihen lisättä- mutta myös sen alueen asuntojen hintaindeksi,
51720: västä indeksitarkistuksesta ja mahdollisista johon alueeseen kunta kuuluu. Yhdistelmäin-
51721: huoneistotisästä ja vähennyksistä. deksissä rakennuskustannusindeksin tulisi olla
51722: Perushintana olisi osakkeiden velaton mer- edustettuna vähintään 40 OJo :n osuudella.
51723: kintähinta. Jos määräys tämän lain mukaisesta Tarkoitus on, että tämän lain enimmäishin-
51724: kunnan lunastusoikeudesta otetaan yhtiöjärjes- tasäännöstö leikkaisi alueen huippuhintapyyn-
51725: tykseen myöhemmässä vaiheessa, kunnan olisi töjä ja muodostuisi siten tehokkaaksi välineek-
51726: vahvistettava osakkeiden perushinnat. Perus- si hillitä asuntojen hintojen nousua kohtuutto-
51727: hintaa ei voitaisi vahvistaa merkintähintaa al- malle tasolle. Tilastokeskus ylläpitää rakennus-
51728: haisemmaksi. Velattomalla hinnalla tarkoite- kustannusindeksiä sekä asuntojen hintaindek-
51729: taan hintaa, johon sisältyy osakkeille lasketta- sejä. Jos kunta päättää ottaa käyttöönsä yhdis-
51730: va osuus yhtiön veloista. telmäindeksin, se voi valita joko tilastokeskuk-
51731: Asuntomarkkinoiden muutoksista johtuu, sen ylläpitämistä asuntojen hintaindekseistä
51732: että osakkeiden perushintaa pitää voida myös jonkin niistä, joka koskee myös kunnan alueen
51733: yleisesti tarkistaa, tehdä esimerkiksi tasokoro- asuntojen hintoja, tai se voi tilata tilastokes-
51734: tus tietyllä alueella rakennuksen omistavien kukselta tarpeisiinsa sopivamman indeksin
51735: yhtiöiden osakkeiden perushintoihin. Järjestel- edellyttäen, että pyydetyn alueen osalta on
51736: män tarkoituksena on hillitä asuntojen hinto- mahdollista laatia indeksi. Tällöin on otettava
51737: jen nousupaineita, mutta jälleenmyyntihinta- huomioon esimerkiksi se, että alueen asuntojen
51738: kaan ei kohtuuttomasti saisi jäädä jälkeen kauppojen lukumäärän tulee olla riittävä in-
51739: alueen asuntojen hintakehityksestä. Tämän deksin laatimista varten. Aina on kuitenkin
51740: vuoksi ehdotetaan, että kunta voisi lakiehdo- yhdistelmäindeksissä käytettävissä koko maan
51741: tuksen 5 §:n nojalla korottaa kaikkien tai vain asuntojen kauppojen perusteella laadittu asun-
51742: joidenkin yhtiöiden osakkeiden perushintaa. tojen hintaindeksi, joten myös yhdistelmäin-
51743: Perushintaa koskevat säännökset olisivat muu- deksi lunastushintaindeksinä on aina käytettä-
51744: toin nyt esillä olevan pykälän 2 momentissa. vissä, jos kunta niin haluaa. Kukin kunta
51745: Perushintaa tarkistettaisiin rakennuskustan- ylläpitäisi yhdistelmäindeksiään itse. Indeksin
51746: nusindeksin tai asuntojen hintaindeksin ja ra- valintaa ohjaavia tarkempia säännöksiä olisi
51747: kennuskustannusindeksin yhdistelmäindeksin myös lain 5 §:ssä. Jos kunta ei ole päättänyt
51748: muutoksen perusteella. Koska asuntomarkki- yhdistelmäindeksin soveltamisesta, voitaisiin
51749: natilanne maan eri alueilla vaihtelee suuresti ja aina soveltaa rakennuskustannusindeksiä.
51750: tarkoitus on enimmäishintasäännöksillä ja lu- Perushinnan indeksitarkistus olisi sovelletta-
51751: nastus- ja välitysmenettelyllä leikata ylikuu- vasta indeksivaihtoehdosta riippumatta kuiten-
51752: mentuneita hintapyyntöjä ja -odotuksia sekä kin aina vähintään rakennuskustannusindeksin
51753: rauhoittaa asuntoma.rkkinoita, on voitava ot- muutosta vastaava. Säännös tästä on myös
51754: taa paikalliset olosuhteet huomioon sovelletta- pykälän 2 momentissa.
51755: vaa indeksiä määrättäessä. Myös samalla paik- Enimmäishintaa laskettaessa olisi mahdollis-
51756: kakunnalla saattaa eri aikoina olla tarkoituk- ta ottaa huomioon huoneistolisänä talokohtai-
51757: senmukaista soveltaa eri indeksivaihtoehtoja. set ja huoneistokohtaiset perusparannukset ja
51758: Vanhojen asuntojen hinnat, varsinkin, jos korjaukset. Huoneistolisä lisättäisiin myyjän
51759: asunto sijaitsee keskeisimmissä osissa kaupun- tai ostajan vaatimuksesta indeksillä tarkistet-
51760: kia, ovat varsin usein olleet korkeampia kuin tuun perushintaan. Säännökset tästä ovat py-
51761: kauempana sijaitsevien alueiden uustuotanto- kälän 3 momentissa. Lain 6 §:ssä olisivat tar-
51762: hinnat ja joskus jopa korkeammat kuin saman kemmat määräykset huoneistolisän selvittämi-
51763: alueen uustuotantohinnat. Näin ollen on tar- sestä.
51764: 1990 vp. - HE n:o 61 13
51765:
51766: Pykälän 4 momentissa on myös saannös kaan toimittaa yhtiön hallituksen tai isännöitsi-
51767: huoneiston tavallista huonoruman kunnon jän arvio. Huoneistolisän huomioon ottamista
51768: huomioon ottamisesta enimmäishintaa määrät- lunastushintaa määrättäessä olisi ostajan tai
51769: täessä. Jos huoneisto olisi selvästi huonommas- myyjän vaadittava. Lähinnä myyjän ja ostajan
51770: sa kunnossa kuin normaali kuluminen edellyt- intressissä on hankkia selvitys huoneistolisän
51771: täisi, enimmäishinnasta voitaisiin ostajan vaa- suuruudesta. Ostajan intressissä on hankkia
51772: timuksesta vähentää sen kuntoon saamisesta selvitys kunnostuskustannuksista.
51773: aiheutuvat kustannukset. 7 §. Kunnan lunastusoikeus ja lunastusaika.
51774: 4 §. Enimmäishinnan ve/voittavuus. Sään- Pykälän 1 momentissa säädetään kunnan lu-
51775: nöksen tarkoitus on varmistaa, että osakkeiden nastusoikeudesta. Säännöksen mukaan kunnal-
51776: tämän lain mukainen enimmäishinta todella la olisi oikeus lunastaa ostajalta lunastusoikeu-
51777: muodostuu käytännössä ylimmäksi hinnaksi. den alaiset osakkeet. Yhtiöjärjestyksen mää-
51778: Siksi säädettäisiin, että 3 §:n mukaisen enim- räys, jonka mukaan kunnalla on lunastusoi-
51779: mäishinnan ylittävä osa kauppahintaa olisi mi- keus yhtiön osakkeisiin, tuottaisi tämän sään-
51780: tätön. Tämä osa kauppahintaa olisi siis perus- nöksen nojalla oikeuden lunastaa tällaiset
51781: teeton etu. Säännöstä tehostetaan lakiehdotuk- osakkeet.
51782: sen 10 §:n säännöksellä myyjän vastuusta osta- Säännöksen mukaan kunnan lunastusoikeus
51783: jalle. syntyisi vain niihin osakkeisiin, jotka yhtiöjär-
51784: 5 §. Enimmäishinnan kohtuul/isuus. Sään- jestyksen mukaan ovat lunastusoikeuden alai-
51785: nöksellä on tarkoitus ohjata kunnan 3 §:n 2 set. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin siten rajoit-
51786: momentin mukaisen päätösvallan käyttöä. taa kunnan lunastusoikeus koskemaan vain
51787: Osakkeiden enimmäishinnat saattavat kaik- esimerkiksi yhtiöjärjestyksen mukaan asuin-
51788: kien tai joidenkin yhtiöiden osalta muodostua huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita tai
51789: kohtuuttoman alhaisiksi esimerkiksi asuntojen rajata lunastusoikeuden ulkopuolelle esimer-
51790: hintojen erittäin voimakkaan nousun aikana. kiksi lähisukulaisten väliset luovutukset. Lain
51791: Jos näin käy, kunnalle ehdotetaan oikeutta 2 §:n 2 momentissahan olisi jo eräs tällainen
51792: tarkistaa osakkeiden perushintaa tai lunastus- rajaus.
51793: hintaindeksiä tai molempia koskevia päätöksi- Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan kunta voisi
51794: ään. Kunta voisi säätelemällä osakkeiden pe- määrätä, että lunastusoikeuden alaiset osak-
51795: rushintatasoa ja lunastushintaindeksiä huoleh- keet on, kun ne on tarkoitus myydä, annettava
51796: tia siitä, että osakkeiden enimmäishinnat olisi- kunnan välityksellä myytäväksi. Jos osakkeet
51797: vat jatkuvasti kohtuullisia. Tarkoitus on, että on luovutettu kunnan välityksellä, ei olisi koh-
51798: enimmäishinta seuraisi paikkakunnan asunto- tuullista, jos kunta voisi lunastaa osakkeet
51799: jen hintoja äkkinäisiä muutoksia kuitenkin ostajalta. Sen, joka ostaa tämän lain sovelta-
51800: välttäen ja että esimerkiksi enimmäishintatasoil misalan piiriin kuuluvat osakkeet kunnan väli-
51801: suhde muuhun asuntojen hintatasoon pysyisi tyksellä, on voitava luottaa siihen, että kunta
51802: jatkuvasti suunnilleen samana. välittää osakkeet tämän lain mukaisesti ja että
51803: Pykälän 2 momentissa säädetään kunnan esimerkiksi enimmäishintaa ei ylitetä. Myös
51804: osakkaiden perushinnan tarkistusta tai lunas- pakkotäytäntöönpano-ostajan tulee voida luot-
51805: tushintaindeksin määräämistä tai muuttamista taa siihen, ettei osakkeita tämän lain nojalla
51806: koskevan päätöksen voimaan tulosta. Sään- lunasteta. Säännös kunnan välittämien osak-
51807: nöksen mukaan tällaista kunnan päätöstä voi- keiden ja pakkotäytäntöönpanossa hankittujen
51808: taisiin soveltaa vain päätöksen lainvoimaiseksi osakkeiden lunastuskiellosta olisivat myös py-
51809: tulon jälkeen tehtäviin osakkeiden luovutuk- kälän 1 momentissa.
51810: siin. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan lunas-
51811: 6 §. Selvitys huoneisto/isästä tai huoneiston tusoikeus alkaisi osakkeiden luovutushetkestä
51812: normaalia huonommasta kunnosta. Huoneis- ja olisi voimassa kaksi kuukautta siitä, kun
51813: tolisän avulla talokohtaiset ja huoneistokohtai- myyjä tai ostaja on luovutuksen jälkeen tehnyt
51814: set perusparannukset ja korjaukset olisi otetta- luovutusta koskevan ilmoituksen kunnalle tai
51815: vissa huomioon enimmäishinnassa. Suoritettu- kun kunta on muuten saanut tiedon luovutuk-
51816: jen perusparannusten arvosta ja, ostajan vaa- sesta. Tällainen muu tieto voisi tulla esimerkik-
51817: tiessa otettavaksi huomioon huoneiston kun- si yhtiön taholta sen huomatessa, että lunastus-
51818: toon saattamisesta aiheutuvat kustannukset, oikeus on olemassa ja lunastusaika ei ole vielä
51819: kunnostuskustannuksista tulisi pykälän mu- kulunut. Lakiehdotuksen 16 §:n mukaan yh-
51820: 14 1990 vp. - HE n:o 61
51821:
51822: tiön hallitus olisi myös velvollinen tekemään desta ja määrästä olisivat pykälän 2 momentis-
51823: puheena olevan ilmoituksen. Kun uutta omis- sa.
51824: tajaa ei saisi merkitä osakeluetteloon ennen 10 §.Myyjän vastuu ostajalle. Lain osakkei-
51825: kuin lunastusaika on kulunut tai on muutoin den enimmäishintaa ja kunnan lunastusoikeut-
51826: osoitettu, että lunastusoikeutta ei ole käytetty, ta koskevilla säännöksillä on tarkoitus vaikut-
51827: on ostajalla erityinen intressi mahdollisimman taa jo myyjien hintapyyntöihin ja saada kaup-
51828: pian ilmoittaa lunastuksenalaisesta luovutuk- pahinnat enintään enimmäishintatasolle. Jotta
51829: sesta. tämä tavoite toteutuisi, tulee myyjällä olla
51830: 8 §. Lunastushinta. Pykälässä säädetään sii- vastuu ostajalle kaupan kohteesta. Tähän kuu-
51831: tä hinnasta, jolla kunta olisi tämän lain nojalla luisi myös se, että kaupan kohteena olevat
51832: oikeutettu lunastamaan osakkeet. Tämän lain osakkeet ovat luovutettavissa myyjän vaati-
51833: osakkeiden enimmäishintaa koskevilla sään- maan hintaan ja puheena olevalle ostajalle.
51834: nöksillä pyritään pitämään osakkeiden hinnat Kuntahan lunastaa osakkeet ostajalta, joka
51835: kohtuullisina. Osakkeiden lunastushinta voisi osakkeiden menetyksen lisäksi muutoin kärsisi
51836: siten olla enintään niiden tämän lain mukainen tappionaan kauppahinnan ja enimmäishinnan
51837: enimmäishinta. Säännös tästä on pykälän 1 erotuksen, jollei myyjä olisi hänelle tästä tappi-
51838: momentissa. Osakkeiden enimmäishinnan osta vastuussa. Jos kauppa tapahtuu enintään
51839: määrittävät säännökset ovat lakiehdotuksen enimmäishintaan, tarvetta lunastaa osakkeet ei
51840: 3-5 §:ssä. yleensä olisi, ellei ole asetettu 12 §:ssä tarkoi-
51841: Jos osakkeiden kauppahinta olisi tämän lain tettua osakkeiden välitysvelvoitetta, ja ostaja
51842: mukaista osakkeiden enimmäishintaa alhai- saisi pitää osakkeet. Ostaja saattaa olla jo
51843: sempi, lunastettaisiin osakkeet niiden todelli- myynyt edellisen asuntonsa, joten osakkeiden
51844: sesta kauppahinnasta. Lunastushinta olisi sil- lunastaminen saattaisi tehdä hänestä asunnot-
51845: loin osakkeiden kauppahinta. toman. Myyjän vastuu kaupan kohteesta myös
51846: tältä osin ei siten ostajalle osakkeiden lunasta-
51847: 9 §. Lunastushinnan maksaminen. Kunnan misesta aiheutuvaan mahdolliseen vahinkoon
51848: tulisi mahdollisimman pian maksaa lunastus- verrattuna olisi kohtuuton.
51849: hinta ostajalle. Pykälän 1 momentin mukaan Pakkotäytäntöönpanossa ostajan asema
51850: lunastushinta olisi maksettava kahden viikon myyjään nähden on yleensä toinen kuin vapaa-
51851: kuluessa lunastuspäätöksen tekemisestä. Pää- ehtoisissa luovutuksissa. Myös myyjän vastuu
51852: töksen ei tarvitsisi olla lainvoimainen. Lunas- järjestettäisiin toisin. Säännökset tästä olisivat
51853: tushinnan määräytymisestä olisivat säännökset lain 13 §:ssä.
51854: lakiehdotuksen 8 §:ssä. 11 §. Edel/eenluovutus. Lain tarkoituksena
51855: Lunastushinnalle olisi maksettava myös kor- on suhdannevaihteluista johtuva asuntojen
51856: koa ostajan tai myyjän luovutusilmoituksen hinnannousun ja keinottelun estäminen. Kun-
51857: tekemisen ja lunastushinnan maksamisen väli- nan lunastusoikeuden tarkoituksena ei olisi
51858: seltä ajalta. Jos lunastusmenettely käynnistyy markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla hank-
51859: jonkun muun tahon, esimerkiksi yhtiön halli- kia asuntoja kunnan omistukseen. Kunnan tu-
51860: tuksen tekemän ilmoituksen johdosta, ei koron lisi pykälän mukaan välittömästi osakkeiden
51861: maksuvelvollisuus alkaisi ennen kuin ostaja tai lunastamisen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin
51862: myyjä on tehnyt luovutusilmoituksen. asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden
51863: Korkoa ehdotetaan maksettavaksi korkolain myymiseksi edelleen. Pykälän mukaan osak-
51864: mukaisesti siten, että vuotuista korkoa makset- keet olisi luovutettava enintään indeksillä tar-
51865: taisiin ensin korkolain 3 §:n 2 momentin mu- kistetusta lunastushinnasta. Jos kunnan asun-
51866: kaan ja, jos lunastushintaa ei suoriteta pykälän totilanne on erityisen vaikea, voitaisiin pykälän
51867: 1 momentissa asetetun määräajan päättymi- mukaan huoneistoa käyttää myöskin vuokra-
51868: seen mennessä, korkoa maksettaisiin tämän asuntona. Muusta lainsäädännöstä saattaa
51869: määräajan jälkeen korkolain 4 §:n 1 momentin myös johtua, että lunastettuja osakkeita ei
51870: mukaan. Korkolain 3 §:n 2 momentin mukaan voida luovuttaa kenelle hyvänsä tai että asun-
51871: korkoa on maksettava Suomen Pankin kulloin- toa on käytettävä vuokra-asuntona. Tällaisia
51872: kin voimassa olevan peruskorkoa vastaavan säännöksiä on esimerkiksi valtion varoista kor-
51873: korkokannan mukaisesti. Saman lain 4 §:n 1 kotukea saaneita vuokrataloja koskevassa lain-
51874: momentin mukaan vuotuinen viivästyskorko säädännössä. Nämä säännökset tulee luonnolli-
51875: on 16 OJo. Säännökset koron maksuvelvollisuu- sesti ottaa huomioon asunnon käytöstä tai
51876: 1990 vp. - HE n:o 61 15
51877:
51878: osakkeiden edelleenluovutuksesta päätettäessä. tahan voisi aina myös itse tarjoutua ostamaan
51879: Pykälän tarkoituksena on, että lunastetut osakkeet, jos se ei tässä ajassa löydä sopivaa
51880: asunnot saadaan mahdollisimman pian lunas- ostajaa. Säännös ei siten kunnankaan kannalta
51881: tuksen jälkeen asuntokäyttöön. Muiden kuin olisi kohtuuton. Säännös välitysvelvoitteen
51882: asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien raukeamisesta olisi pykälän 3 momentissa.
51883: osakkeiden edelleenluovutus olisi kunnan har- 13 §. Pakkotäytäntöönpano. Lakiehdotuk-
51884: kinnassa. sen 12 §:n nojalla annettu määräys rajoittaisi
51885: 12 §. Osakkeiden myynti kunnan välityksel- luovutuksensaajien piiriä myös pakkohuuto-
51886: lä. Monilla kunnilla on jo toimivaa kunnallista kaupassa ja näihin rinnastettavissa tilanteissa.
51887: asuntojen välitystoimintaa. Lähes kaikissa Tästä saattaisi seurata tarpeettomia hanka-
51888: kunnissa on valtion lainoittamia asuntotuotan- luuksia vakuuksien haltijoille. Myös tällaisen
51889: tolainsäädännön mukaisten käyttö- ja luovu- omaisuuden käyttökelpoisuus vakuutena saat-
51890: tusrajoitusten alaisia omistusasuntoja, joiden taisi vähentyä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
51891: välittämisestä kunnilla on kokemuksia. lakiehdotuksen 12 §:n säännöksen estämättä
51892: Tarve lisätä jälleenmyyntihinnaltaan sään- voitaisiin kunnan lunastusoikeuden alaiset
51893: neltyjen asuntojen määrää ja ohjata tällaisten osakkeet myydä julkisella huutokaupalla niin
51894: asuntojen vaihtoa vaihtelee kunnittain. Tarve kuin konkurssisäännössä tai ulosottolaissa on
51895: voi samassakin kunnassa olla eri aikoina erilai- säädetty taikka pantatun osakkeen osalta pant-
51896: nen. Asuntomarkkinatilanteesta riippuen toi- taussopimuksessa on määrätty. Säännös tästä
51897: nen kunta tyytyy ohjaamaan jälleenmyyntihin- olisi pykälän 1 momentissa.
51898: taa lain enimmäishintasäännösten avulla, toi- Pakkotäytäntöönpanon luonne huomioon
51899: sessa kunnassa on tarvetta ja halua puuttua ottaen ei olisi perusteltua, että kunta voisi
51900: asiaan syvemmälti ja ottaa kantaa myös siihen, lunastaa osakkeet ostajalta. Samasta syystä
51901: ketkä voivat olla ostajia. Tämän vuoksi ehdo- kuin osakkeiden välitysvelvollisuus on voitava
51902: tetaan, että kunta voisi määrätä, että kunnan sivuuttaa, on myös kunnan lunastusoikeuden
51903: lunastusoikeuden alaisten osakkeiden myynti väistyttävä pakkotäytäntöönpano-ostajan koh-
51904: tulisi tapahtua kunnan välityksellä. Säännös dalla. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentis-
51905: tästä olisi pykälän 1 momentissa. sa.
51906: Jotta kunnallinen osakkeiden välitys toimisi, Pakkotäytäntöönpanossa ostettujen osakkei-
51907: olisi välitysvelvollisuuden asettamisesta ja den ostaja on aikanaan myydessään osakkeet
51908: osakkeiden välityksessä noudatettavasta me- edelleen tämän lain muun muassa enimmäis-
51909: nettelystä annettava tieto yhtiöille, joiden hinta- ja lunastushintasäännösten alainen.
51910: osakkeita välitysvelvollisuus koskee. Kukin Näin ollen hänen intressissään olisi myös, ettei
51911: kunta päättäisi itse tarkoituksenmukaiseksi osakkeiden kauppahinta ylittäisi laissa asetet-
51912: katsomastaan välitysmenettelystä ja esimerkik- tua osakkeiden enimmäishintaa. Myyjä ei kui-
51913: si siitä, valvooko se kaupankäyntiä vai ottaako tenkaan voi osakkeiden hinnan määräytymi-
51914: kunta kantaa myös siihen, kuka voi olla osta- seen vaikuttaa samalla tavalla kuin vapaaehtoi-
51915: jana. Tieto välitysvelvollisuuden asettamisesta sissa luovutuksissa. Tämän vuoksi ehdotetaan,
51916: tulee saattaa myös osakkeenomistajille. Tämä että myyjälle ei pakkotäytäntöönpanotilanteis-
51917: olisi yhtiön velvoite. Säännökset tästä olisivat sa olisi tämän lain 10 §:ssä säädettyä myyjän
51918: pykälän 2 momentissa. vastuuta ostajalle. Säännös tästä olisi myös
51919: Vaikka kukin kunta voisi päättää välitysme- pykälän 2 momentissa.
51920: nettelystä toisista kunnista riippumatta ja luo- 14 §. Rekisterin pito. Pykälässä asetetaan
51921: da oloihinsa ja resursseihinsa nähden sopivim- kunnalle velvollisuus pitää rekisteriä niistä yh-
51922: man välitysmenettelyn, on tämän lain sovelta- tiöistä, joiden yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön
51923: misalan piiriin kuuluvien osakkeiden myyjien omistaman rakennuksen sijaintikunnalla on
51924: intressit myös kohtuullisesti otettava huo- tässä laissa tarkoitettu kunnan lunastusoikeus.
51925: mioon. Kunnan välitystoiminnan täytyisi olla Määräystä ei voitaisi ottaa yhtiöjärjestykseen
51926: suhteellisen nopea ja tehokas, ettei myyjä jou- ilman kunnan suostumusta. Säännös tästä on
51927: tuisi kohtuuttoman pitkää aikaa odottelemaan lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentissa. Ostajien
51928: kaupan syntymistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, lisäksi myös tämän lain soveltamisalan piiriin
51929: että osakkeet voitaisiin myydä ilman kunnan kuuluvat yhtiöt ja niiden kunnan lunastusoi-
51930: välitystä, jos osakkeita ei ole kahden kuukau- keuden alaisten osakkeiden myyjät ja ostajat
51931: den kuluessa myyty kunnan välityksellä. Kun- tarvitsevat tietoja osakkeiden enimmäishinnan
51932: 16 1990 vp. - HE n:o 61
51933:
51934: ja lunastushinnan määräytymisperusteista ja Siitä huolimatta, että kaupan kohteena ole-
51935: mahdollisesta osakkeiden välitysvelvoitteen via osakkeita koskeva lunastusoikeus ilmenisi
51936: asettamisesta, muuttamisesta tai lakkaamises- sekä yhtiöjärjestyksestä että osakekirjoista, osa
51937: ta. Myös näistä seikoista olisi rekisteriin tehtä- osakkeen ostajista on tietämätön ostamiaan
51938: vä merkintä. Säännökset edellä mainituista osakkeita koskevista rajoituksista. Hitas-jär-
51939: kunnan velvoitteista olisivat pykälän 1 momen- jestelmän soveltamisen yhteydessä on varsinkin
51940: tissa. järjestelmän käyttöönoton alkuvuosina esiinty-
51941: Pykälän 2 momentissa asetetaan kunnalle nyt tämänlaatuista tietämättömyyttä ja väittei-
51942: velvollisuus antaa pyynnöstä tietoja 1 momen- tä petetyksi tulemisesta, kun järjestelmän mah-
51943: tissa tarkoitetusta rekisteristä. Tietoja olisi si- dollistamasta jälleenmyyntihinnan sääntelystä
51944: ten annettava muun muassa siitä, mitkä yhtiöt on saatu selvyys. Edellä mainitunlaisten epäsel-
51945: on merkitty rekisteriin eli tieto yhtiöistä, joiden vyyksien välttämiseksi ehdotetaan säädettäväk-
51946: yhtiöjärjestykseen sisältyy tämän lain mukai- si, että tämän lain soveltamisalan piiriin kuulu-
51947: nen kunnan lunastusoikeus, lunastushinnasta van yhtiön nimen perään lisättäisiin sanat kun-
51948: ja sen määräytymisen perusteista sekä välitys- nan lunastusoikeus tai sen lyhenne kl. Säännös
51949: menettelyssä noudatettavaksi asetetuista me- tästä olisi pykälän 3 momentissa.
51950: nettelytavoista. Sen lisäksi olisi annettava tieto- Osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa
51951: ja myös osakkeiden enimmäishinnasta ja lu- säädetään siitä, mistä seikoista yhtiöjärjestyk-
51952: nastushinnasta. Mainitut hinnat olisi esimer- sessä myös on määrättävä, kun siihen otetaan
51953: kiksi laskettava ja ilmoitettava tätä tietoa pyy- lunastuslauseke. Mainitun momentin 2-6
51954: tävälle. Myös välitysmenettelystä olisi annetta- kohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä on määrät-
51955: va tarvittavat tiedot. Edellä mainittujen tieto- tävä, miten määräytyy lunastamiseen oikeutet-
51956: jen saanti on tarpeen, jotta lain vaikutuspiiriin tujen keskinäinen etuoikeus, lunastushinnan
51957: kuuluvat yhtiöt ja niiden osakkeiden omistajat, suuruus tai sen laskemisen perusteet, yhtiölle
51958: ostajat ja myyjät voisivat toimia tarkoituksen- esitettävän lunastusvaatimuksen aika, lunastus-
51959: mukaisimmalla tavalla ja lain tavoite hillitä hinnan suorittamisen aika sekä milloin ja mi-
51960: ylikuumenneita tai kuumenevia asuntomarkki- ten hallituksen on annettava tieto lunastami-
51961: noita voisi toteutua. seen oikeutetuille. Lisäksi lain saman luvun
51962: 4 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan
51963: 15 §. Yhtiön velvoitteet. Lain soveltamisalan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovu-
51964: piiriin kuuluisivat lakiehdotuksen 1 §:n mu- tustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Kun
51965: kaan ne asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosa- näistä seikoista on tämän lain 7-9 ja 20 §:ssä
51966: keyhtiöt, joiden yhtiöjärjestyksen mukaan yh- säädetty toisin, ei osakeyhtiölaissa mainittuja
51967: tiön omistaman rakennuksen sijaintikunta olisi säännöksiä voida soveltaa tässä laissa tarkoi-
51968: oikeutettu lunastamaan yhtiön siirtyviä osak- tettuun kunnan lunastusoikeuteen. Säännös
51969: keita. Lunastamiseen sovellettaisiin tätä lakia tästä olisi pykälän 4 momentissa.
51970: ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Jottei 16 §. Uuden osakkeenomistajan merkitsemi-
51971: yhtiöjärjestyksiä tulisi jatkuvasti muuttaa, riit- nen osakeluetteloon. Lunastusoikeuden rajoit-
51972: täisi kun yhtiöjärjestyksestä ilmenee, että kun- tamaa osakkeiden siirtoa ei osakeyhtiölain mu-
51973: ta voi rajoittaa asuinhuoneiston hallintaan oi- kaan saa merkitä osakeluetteloon eikä uutta
51974: keuttavien yhtiön osakkeiden luovutusta tässä omistajaa osakasluetteloon ennen kuin saa-
51975: laissa tarkoitetulla tavalla. Säännös tästä olisi daan selvyys lunastusoikeuden käyttämisestä ja
51976: pykälän 1 momentissa. osakkeiden kuulumisesta siirronsaajalle. Vas-
51977: Sekä osakeyhtiölain että asunto-osakeyhtiö- taavasti tämän periaatteen kanssa edellytettäi-
51978: lain mukaan osakkeiden luovutusta koskevasta siin, ettei ·kunnan lunastusoikeuden alaiseen
51979: yhtiöjärjestyksen määräyksestä tulee olla mai- luovutukseen perustuvaa asuinhuoneiston hal-
51980: ninta myös niitä osakkeita koskevissa osakekir- lintaan oikeuttavien osakkeiden siirtoa ja uutta
51981: joissa, joiden osakkeiden hallintaa määräys omistajaa saisi merkitä osakeluetteloon ennen
51982: rajoittaa. Vastaava säännös olisi pykälän 2 kuin kunnan lunastusoikeuden käyttämiseen
51983: momentissa. Osakekirjoja ei kuitenkaan aina varattu aika on kulunut umpeen tai muutoin
51984: ole annettu eikä merkintää silloin myöskään on osoitettu, että lunastusoikeutta ei ole käy-
51985: voida tehdä osakekirjoihin. Tälloin merkintä tetty. Tämä koskee vain kunnan lunastusoikeu-
51986: olisi tehtävä osakeluetteloon. Säännös tästä den alaisia osakkeita ja saantoja. Jos siis
51987: olisi myös pykälän 2 momentissa. kyseessä on luovutus, jota kunnan lunastusoi-
51988: 1990 vp. - HE n:o 61 17
51989:
51990: keus ei tämän lain tai yhtiöjärjestyksen mu- kerättävä luotettavat tiedot asuntojen hintata-
51991: kaan voi koskea, voitaisiin omistusoikeuden sosta.
51992: siirto heti merkitä, jos saanto muutoin on selvä Tämä laki mahdollistaisi kaikissa kunnissa
51993: ja riidaton. Esimerkiksi välitysvelvoitteen aika- tämän lain soveltamisalan piiriin tulevan asun-
51994: na osakkeiden kauppa on tapahtunut kunnan tokannan aikaansaamisen, mutta siihen ei
51995: välityksellä tai kyseessä on pakkotäytäntöön- kaikkialla ole tarvetta. Kukin kunta päättäisi
51996: panosaanto, vastikkeeton tai perhe- tai perin- itse siitä, syntyykö sen alueelle tämänlaatuista
51997: töoikeudellinen saanto. Nämä saannot eivät tuotantoa ja missä vaiheessa ja miten se tämän
51998: tämän lain mukaan olisi kunnan lunastusoi- lain sille suomia oikeuksia käyttää. Säännös
51999: keuden alaisia. Yhtiöjärjestyksessä voidaan ra- kunnan suostumuksen välttämättömyydestä
52000: joittaa kunnan lunastusoikeus koskemaan vain olisi pykälän 1 momentissa.
52001: tiettyjä, esimerkiksi asuinhuoneiston hallintaan Jotta yhtiöjärjestykseen otettua määräystä,
52002: oikeuttavia osakkeita. joka koskee rakennuksen sijaintikunnan tämän
52003: Säännös edellä selostetusta rajoituksesta lain mukaista oikeutta lunastaa yhtiön osakkei-
52004: merkitä uusi omistaja osakasluetteloon olisi ta, ei voitaisi poistaa tai muuttaa ilman kunnan
52005: pykälän 1 momentissa. suostumusta, esimerkiksi kaikkien osakkeeno-
52006: mistajien yksimielisinkään päätöksin, ehdote-
52007: Lunastusoikeuden alaisen saannon ilmoitta- taan vaatimus kunnan suostumuksesta turvat-
52008: misintressi olisi ostajalla ja myyjällä. Oikeus tavaksi lailla. Kunnan lunastusoikeutta koske-
52009: lunastushinnalle 9 §:n nojalla laskettavaan
52010: va määräys olisi muutettavissa tai poistettavis-
52011: korkoon alkaisi vasta myyjän tai ostajan luo-
52012: sa vain kunnan suostumuksin. Säännös tästä
52013: vutusilmoituksesta. Lunastusaika alkaisi kulua olisi pykälän 2 momentissa.
52014: kuitenkin myös muun tahon ilmoituksesta. 19 §. Kunnan suostumus yhtiön purkami-
52015: Kaikkien osapuolien edun mukaista olisi, että seen tai sulautumiseen. Jotta lakiehdotuksen
52016: kysymys siitä, lunastetaanko osakkeet vai ei
52017: 18 §:n säännöstä vain kunnan suostumuksin
52018: saadaan mahdollisimman lyhyessä ajassa luo-
52019: poistaa tai muuttaa yhtiöjärjestykseen sisälty-
52020: vutuksen tapahduttua ratkaistua. Tämän vuok- vää määräystä tämän lain mukaisesta kunnan
52021: si ehdotetaan, että myös yhtiön hallitus olisi lunastusoikeudesta ei kierrettäisi purkamalla
52022: velvollinen tekemään ilmoituksen kunnalle täs-
52023: tai sulauttamaila yhtiö, ehdotetaan, että yhtiön
52024: sä laissa tarkoitetun lunastusoikeuden alaisesta selvitystilaan asettamiseen tai sulauttamiseen
52025: luovutuksesta havaittuaan luovutuksen olevan olisi eräitä poikkeustilanteita lukuunottamatta
52026: tällaisen. Jos ilmoitus luovutuksesta on jo saatava kunnan suostumus. Toisaalta toimen-
52027: tehty, hallituksella ei olisi ilmoitusvelvollisuut-
52028: ta. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentissa. pide voi olla myös perusteltu. Selvitystilaan
52029: asettaminen edeltää yhtiön purkamista. Jos
52030: 17 §. lsännöitsijätodistus. Nykyään on var- yhtiön selvitystilaan asettamiselle tai sulautu-
52031: sin tavallista, että asuinhuoneistojen kaupoissa miselle olisi riittävä syy, kunnan tulisi suostu-
52032: myös omistajan itse myydessä huoneistoaan mus antaa. Riittävä syy suostua olisi esimer-
52033: esitetään ostajalle niin sanottu isännöitsijäto- kiksi se, että purettavan tai sulautettavan yh-
52034: distus tai vastaava asiakirja. Kyseessä oleva tiön tilalle perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyk-
52035: asiakirja sisältää tietoja muun muassa yhtiön seen sisältyy kunnan lunastusoikeusmääräys.
52036: tilasta, yhtiön rakennuksista ja myytävästä Suostumuksen epäämisen täytyisi olla perus-
52037: huoneistosta. Jotta ostaja saisi tiedon siitä, teltua. Jos näin ei ole, ehdotetaan, että tuo-
52038: että osakkeet ovat tämän lain rajoitusten alai- mioistuin voisi antaa luvan yhtiön selvitysti-
52039: sia, ehdotetaan, että isännöitsijätodistuksesta laan asettamiselle tai päättäessään yhtiön selvi-
52040: tai vastaavasta asiakirjasta tulisi ilmetä tämä tystilaan määräämisestä tai antaessaan luvan
52041: seikka. sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon, teh-
52042: 18 §. Kunnan suostumus lunastusoikeuden dä sen ilman kunnan suostumusta.
52043: ottamiseen tai muuttamiseen. Tämän lain mu- Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n tilanteissa yh-
52044: kaista kunnan lunastusoikeutta ei saisi ottaa tiön hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin
52045: yhtiöjärjestykseen ilman yhtiön omistaman ra- yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Saman lu-
52046: kennuksen sijaintikunnan suostumusta. Tämän vun 4 §:n mukaan tietyissä tilanteissa tuomio-
52047: lain mukaisesta sijaintikunnan lunastusoikeu- istuimen on määrättävä yhtiö selvitystilaan.
52048: den mahdollisuudesta jo seuraa, että kunnan Näissä tapauksissa tuomioistuin voisi päättäes-
52049: on pidettävä 14 §:ssä tarkoitettua rekisteriä ja sään yhtiön selvitystilaan määräämisestä tehdä
52050:
52051: 3 300272H
52052: 18 1990 vp. - HE n:o 61
52053:
52054: sen ilman kunnan suostumusta. Kuntaa voitai- päätös koskee. Myös tästä olisi säännös pykä-
52055: siin asiassa kyllä kuulla. län 2 momentissa.
52056: 20 §.Kilpailevat /unastusoikeudet. Osakeyh- Lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentin mukaan
52057: tiölain mukaan yhtiöjärjestykseen voidaan ot- kunnan lunastusoikeutta koskevan määräyksen
52058: taa määräys siitä, miten lunastamiseen oikeu- poistamiseen tai muuttamiseen tarvittaisiin
52059: tettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy. kunnan suostumus. Kunnan suostumus olisi
52060: Säännös ei kuitenkaan koske asunto-osakeyhti- tarpeen lakiehdotuksen 19 §:n mukaan yhtiön
52061: öitä. Tämän vuoksi on tarpeen säätää kunnan purkautumiseen tai sulautumiseen eräissä ta-
52062: lunastusoikeudesta ennen muita lunastukseen pauksissa. Tämän lain mukaiselle kunnan lu-
52063: oikeutettuja. Kunnan etuoikeus ennen muita nastusoikeudelle lakiehdotuksen 20 §:ssä ehdo-
52064: lunastukseen oikeutettuja perustuisi tämän lain tetaan säädettäväksi etusija ennen muita lunas-
52065: soveltamisalan piiriin kuuluvien yhtiöiden osal- tukseen oikeutettuja. Näitä säännöksiä ei kui-
52066: ta lakiin eikä kiinteistöosakeyhtiöittenkään tenkaan ehdoteta sovellettavaksi niihin yh-
52067: osalta yhtiöjärjestyksen määräykseen. Kunnan tiöihin, joiden yhtiöjärjestykseen sisältyy tä-
52068: etuoikeutettu lunastusoikeus on välttämätön män lain voimaan tullessa määräys kunnan
52069: lain toimivuuden takaamiseksi. lunastusoikeudesta. Hitas-järjestelmään lain
52070: Kuten lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentissa voimaan tullessa kuuluvien yhtiöiden ja osak-
52071: keenomistajien asemaa ei tältä osin siten muu-
52072: säädettäisiin, muusta lainsäädännöstä. saattaisi
52073: tettaisi. Myös tästä olisi säännös 2 momentissa.
52074: kuitenkin johtua, että kunnankin lunastusoi-
52075: Pykälän 3 momentissa säädetään 2 momen-
52076: keus väistyisi sen johdosta, että tämän lain
52077: tissa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden lunas-
52078: säännöksiä ei 14 §:ää lukuunottamatta sovel-
52079: tushinnan ja enimmäishinnan määräytymisestä
52080: lettaisi. lain voimaantulon jälkeen. Jos yhtiöjärjestyk-
52081: 21 §. Voimaantulo. Laki on tarkoitettu tule- seen ennen tämän lain voimaantuloa otetun
52082: maan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. määräyksen mukaan laskettu osakkeiden lu-
52083: Lakia sovellettaisiin kaikkiin niihin yhtiöihin ja nastushinta olisi suurempi kuin tämän lain
52084: niiden osakkeisiin, joiden yhtiöiden yhtiöjär- 8 §:n mukaan määräytyvä lunastushinta, nou-
52085: jestyksiin tämän lain voimaantulon jälkeen datettaisiin yhtiöjärjestyksen määräystä lunas-
52086: otetaan 1 §:ssä tarkoitettu määräys kunnan tushintaa laskettaessa. Vastaavasti osakkeiden
52087: lunastusoikeudesta. Itse yhtiö tai sen rakennus 3 §:n mukaisen enimmäishinnan ollessa pie-
52088: voisi olla uusi tai jo lain voimaan tullessa nemmän kuin yhtiöjärjestyksen mukaan las!:~
52089: olemassa, mutta yhtiöjärjestyksen määräys siis tun osakkeiden lunastushinnan, olisi yhtiöjär-
52090: olisi uusi, lain voimaantulon jälkeen yhtiöjär- jestyksen mukaan laskettu osakkeiden lunas-
52091: jestykseen otettu. tushinta osakkeiden enimmäishinta luovutetta-
52092: Verrattaessa lakiehdotuksen säännöksiä ny- essa osakkeet lain voimaantulon jälkeen.
52093: kyisin Helsingin kaupungin alueellaan sovelta- Pykälän 4 momentissa asetettaisiin myös 2
52094: maan Hitas-järjestelmään on järjestelmissä momentissa tarkoitetulle yhtiölle velvollisuus
52095: eräitä merkittäviä eroja. Asukkaiden edut koh- varustaa osakekirjansa tai osakeluettelo 15 §:n
52096: tuullisesti huomioon ottavat enimmäishinta- 2 momentin mukaisella maininnalla. Tämä vel-
52097: säännökset (3-5 §) ovat muun muassa tällai- vollisuus olisi täytettävä viimeistään kahden
52098: sia kunnan toimivaltaa rajoittavia ja myös vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Luon-
52099: kunnan toimintaa ohjaavia säännöksiä. Tämän nollisesti velvollisuus ei koskisi niitä yhtiöitä,
52100: vuoksi ehdotetaan, että tätä lakia sovellettai- joihin kunnan päätöksen mukaisesti lakia ei
52101: siin vuoden kuluttua lain voimaantulosta myös tultaisi soveltamaan.
52102: yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksessä tämän lain Täytäntöönpanon jouduttamiseksi olisi voi-
52103: voimaan tullessa on määräys, että yhtiön omis- tava ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
52104: taman rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus toimenpiteisiin jo ennen lain voimaantuloa.
52105: lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita. Nämä yh- Säännös tästä olisi pykälän 5 momentissa.
52106: tiöt tulisivat lain soveltamisen piiriin, jos kunta
52107: ei vuoden kuluessa lain voimaantulosta päätä,
52108: että lakia ei näihin yhtiöihin ja niiden osakkei- 1.2. Leimaverolaki
52109: siin sovelleta. Säännös tästä olisi pykälän 2
52110: momentissa. Tällaisesta päätöksestä olisi kun- 57 §.Pykälän 2 momenttia on tarpeen muut-
52111: nan myös ilmoitettava niille yhtiöille, joita taa yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu-
52112: 1990 vp. - HE n:o 61 19
52113:
52114: nastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden 3. Säätämisjärjestys
52115: enimmäishinnoista annetun lain säätämisen
52116: johdosta. Leimaverolain 57 §:n 2 momentin Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan on
52117: mukaan luovutus on leimaverosta vapaa, kun mahdollista lailla tai yhtiöjärjestyksen mää-
52118: kunta käyttäen asuntotuotantolain mukaista räyksin rajoittaa osakkeiden luovutusta ja
52119: etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan hankkimista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan mää-
52120: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa rätä, että osakkeenomistajalla tai jollakulla
52121: asunto-osakeyhtiössä tai hankkii sellaisia muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajalle
52122: asunto-osakeyhtiötalon asuinhuoneiston hallin- siirtyvä osake. Mainittuja säännöksiä sovelle-
52123: taan oikeuttavia osakkeita, joiden hankkimista taan voimassa olevan asunto-osakeyhtiöistä
52124: varten on myönnetty asuntotuotantolain mu- annetun lain mukaan myös asunto-osakeyhtiöi-
52125: kaista asuntolainaa. Edellä mainittuihin leima- hin. Myös asuntotuotantolainsäädäntömme
52126: verovelvollisuudesta vapaisiin saantoihin ver- tuntee vastaavia säännöksiä, joilla osakkeiden
52127: rattava saanto on kyseessä, kun kunta lunastu- hankintaa ja luovutusta on vastaavalla tavalla
52128: soikeutensa perusteella kunnan lunastusoikeu- rajoitettu. Edellä tarkoitettu lainsäädäntö on
52129: den käyttämisestä ja osakkeiden enimmäishin- käsitelty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
52130: noista annetun lain nojalla hankkii osakkeita Yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan lu-
52131: asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöstä. Myös nämä nastusoikeuden käyttämistä ja osakkeiden
52132: osakkeet on luovutettava edelleen tai käytettä- enimmäishintoja koskevan lakiehdotuksen
52133: vä vuokra-asuntoina. Luovutushinta määräy- 3 §:n mukaan osakkeiden enimmäishinta muo-
52134: tyy lunastushinnan mukaisesti. Ei olisi koh- dostuisi perushinnasta ja siihen lisättävästä
52135: tuullista, jos kunta joutuisi lunastusoikeutensa indeksitarkistuksesta ja mahdollisesta huoneis-
52136: nojalla hankkimistaan osakkeista suorittamaan totisästä sekä vähennyksistä. Perushinnan in-
52137: luovutusleimaveron. Näin ollen ehdotetaan, et- deksitarkistus tehtäisiin rakennuskustannusin-
52138: tä leimaverolain 57 §:n 2 momentin säännöstä deksin muutosten mukaan, jollei kunta ole
52139: täydennetään siten, että puheena olevat kun- päättänyt, että rakennuskustannusindeksin si-
52140: nan saannot olisivat myös luovutusleimaveros- jasta tarkistus tehdään rakennuskustannusin-
52141: ta vapaat. deksin ja asuntojen hintaindeksin yhdistel-
52142: mäindeksin muutosten mukaan. Yhdistelmäin-
52143: deksissä rakennuskustannusindeksin osuuden
52144: 2. Voimaantulo tulisi olla vähintään 40 OJo. Yhdistelmäindeksis-
52145: sä asuntojen hintaindeksiksi voitaisiin valita
52146: kunnan, kunnan osan taikka koko maan asun-
52147: Laki yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan tojen hintaindeksi tai sen alueen asuntojen
52148: lunastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden hintaindeksi, johon alueeseen kunta kuuluu.
52149: enimmäishinnoista sekä laki leimaverolain Lain 5 §:ssä on säädetty siitä, että kunta voi
52150: 57 §:n muuttamisesta ehdotetaan tuleviksi voi- tarkistaa paitsi osakkeiden perushintaa myös
52151: maan 1 päivänä heinäkuuta 1990. lunastushintaindeksiä koskevaa päätöstään, jos
52152: Laki yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnan osakkeiden enimmäishinnat muodostuvat koh-
52153: lunastusoikeuden käyttämisestä ja osakkeiden tuuttoman alhaisiksi. Tällöin kunta voi päättää
52154: enimmäishinnoista ei velvoita kuntia, mutta se muun muassa yhdistelmäindeksin käyttöön-
52155: tuo kuntien ulottuville uuden ja tehokkaan otosta ja yhdistelmäindeksin muutoksista. Yh-
52156: keinoston ohjata alueensa asuntomarkkinoita. distelmäindeksissä rakennuskustannusindeksin
52157: Kunnat voisivat tulla järjestelmään mukaan, ja asuntojen hintaindeksin osuutta voitaisiin
52158: silloin kun pitävät sitä tarpeellisena. Lakiehdo- vaihdella asuntojen hintatason muutosten mu-
52159: tuksen voimaantulosäännöksen 2 ja 3 momen- kaan. Perushinnan indeksitarkistus olisi kui-
52160: tista johtuen ilmeisesti vain Helsingin kaupun- tenkin aina vähintään rakennuskustannusin-
52161: ki joutuisi melko pian lain voimaantulon jäl- deksin muutoksen mukainen.
52162: keen ottamaan kantaa siihen, sovelletaanko On siten mahdollista, että kunnan yhdistel-
52163: tätä lakia yhtiöön, jonka yhtiöjärjestykseen mäindeksissä esimerkiksi rakennuskustannus-
52164: lain voimaan tullessa sisältyy kunnan lunastu- indeksin ja asuntojen hintaindeksin osuudet
52165: soikeutta tarkoittava määräys eli sovelletaanko muutetaan 5 §:ssä mainituista syistä siten, että
52166: lakia nyt Hitas-järjestelmän piiriin kuuluvassa yhdistelmäindeksin mukainen korvaus, oltuaan
52167: asunto kannassa. ensin suurempi, onkin jonkin ajan kuluttua
52168: 20 1990 vp. - HE n:o 61
52169:
52170: pienempi kuin aikaisemmin voimassa olleen oikeus muuttaa osakkeiden perushintaa tai lu-
52171: yhdistelmäindeksin mukaan olisi ollut. Sama- nastushintaindeksiä koskevaa päätöstään lain
52172: kin yhdistelmäindeksin rakenne tuottaa esimer- voimaan tullessa olemassa olevan sen sovelta-
52173: kiksi eri suhdannevaiheessa erilaisen tuloksen misen piiriin tulevan asuntokannan osalta ka-
52174: riippuen siitä, laskevatko vai nousevatko yh- joa hallitusmuodon 6 §:ssä säädettyyn omai-
52175: distelmäindeksin osaindeksit. Toinen indekseis- suuden suojaan.
52176: tä voi olla jonain aikana laskeva, vaikka toinen Lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentin säännös-
52177: on nouseva. Kun perushintaa aina tarkistetaan tä kunnan suostumuksesta yhtiöjärjestyksen
52178: vähintään rakennuskustannusindeksin mu- kunnan lunastusoikeutta koskevan määräyksen
52179: kaan, ei kuitenkaan voida katsoa kajottavan muuttamisesta tai poistamisesta taikka 19 §:n
52180: hallitusmuodon 6 §:ssä säädettyyn omaisuuden säännöstä kunnan suostumuksesta yhtiön pur-
52181: suojaan, vaikka kunnalle ehdotetaan oikeutta kamiseen tai sulautumiseen samoin kuin 20 §:n
52182: tarkistaa lunastushintaindeksiä koskevaa pää- säännöstä tämän lain mukaisen kunnan lunas-
52183: töstään. Omistaja tietää siten aina tarkistuksen tusoikeuden etusijasta ennen muita lunastuk-
52184: sen vähimmäisperusteen, joka hänelle on tur- seen oikeutettuja ei ehdoteta sovellettavaksi
52185: vattu. Lakiehdotus myös tältä osin voitaisiin niihin yhtiöihin, joiden yhtiöjärjestyksiin lain
52186: siten käsitellä tavallisena lakina. voimaan tullessa sisältyy kunnan lunastusoi-
52187: Lakia ehdotetaan sovellettavaksi myös eräi- keutta tarkoittava määräys ja joihin lain voi-
52188: siin jo olemassa oleviin yhtiöihin ja niiden maantulosäännöksen mukaisesti lakia tultaisiin
52189: osakkeisiin, jos yhtiön yhtiöjärjestykseen lain muutoin soveltamaan. Hitas-järjestelmään lain
52190: voimaan tullessa sisältyy määräys kunnan oi- voimaan tullessa kuuluvien yhtiöiden ja osak-
52191: keudesta lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita. keenomistajien asemaa ei tältä osin siten muu-
52192: Voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovel- tettaisi.
52193: lettaisiin vuoden kuluttua lain voimaantulosta Kun voimaantulosäännöksen mukaan puhee-
52194: tällaisiin yhtiöihin ja niiden osakkeisiin, jollei na olevien yhtiöiden ja niiden osakkeenomista-
52195: sijaintikunta sitä ennen päätä, että näihin yh- jien asema lain säännösten johdosta olisi joko
52196: tiöihin ja niiden osakkeisiin ei tätä lakia sovel- nykyistä parempi tai nykyinen asema ei muut-
52197: leta. Tarkoituksena on, että ehdotetun lain tuisi, voidaan ehdotettu laki yhtiöjärjestykseen
52198: soveltamisen piiriin tulisivat, jollei kaupunki perustuvan kunnan lunastusoikeuden käyttä-
52199: toisin päätä, Helsingin kaupungin niin sanot- misestä ja osakkeiden enimmäishinnoista käsi-
52200: tuun Hitas-järjestelmään lain voimaan tullessa tellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Eh-
52201: kuuluvat yhtiöt ja niiden osakkeet. dotettu laki ei muutoinkaan poikkea hallitus-
52202: Osakkeiden enimmäishinta ja osakkeiden lu- muodon säännöksistä eikä edellytä valtiopäivä-
52203: nastushinta laskettaisiin tällöin sen mukaan järjestyksen 67 §:ssä määrättyä säätämisjärjes-
52204: kumpi on suurempi, tämän lain mukaan las- tystä.
52205: kettu osakkeiden enimmäishinta tai lunastus-
52206: hinta verrattuna yhtiöjärjestyksen mukaan las- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
52207: kettuun osakkeiden lunastushintaan. Siten ei kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
52208: lakiehdotuksen 3 ja 5 §:n mukainen kunnan set:
52209: 1990 vp. - HE n:o 61 21
52210:
52211:
52212:
52213: 1.
52214: Laki
52215: yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden
52216: enimmäishinnoista
52217:
52218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52219:
52220: 1§ laisena kuin se on muutettuna 19 päivänä
52221: Soveltamisa/a tammikuuta 1968 ja 20 päivänä maaliskuuta
52222: 1970 annetuilla laeilla (33/68 ja 219/70), 15 a,
52223: Tätä lakia sovelletaan, jos asunto-osakeyh- 15 b, 15 c, 15 e tai 15 f §:ssä, sellaisina kuin ne
52224: tiön tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyk- ovat mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968
52225: seen on otettu määräys siitä, että yhtiön omis- annetussa laissa, 15 d, 15 h tai 15 i §:ssä, sel-
52226: taman rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus laisina kuin ne ovat 12 päivänä tammikuuta
52227: lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita siten kuin 1973 annetussa laissa (5/73), tai 15 g §:ssä,
52228: tässä laissa säädetään. sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mai-
52229: Tätä lakia sovelletaan sen mukaan kuin nitulla lailla ja mainitulla 19 päivänä tammi-
52230: 21 §:ssä on säädetty myös yhtiöön, jonka yh- kuuta 1968 annetulla lailla.
52231: tiöjärjestykseen sisältyy tämän lain voimaan
52232: tullessa määräys yhtiön omistaman rakennuk- 3§
52233: sen sijaintikunnan oikeudesta lunastaa yhtiön
52234: siirtyviä osakkeita. Enimmäishinta
52235: Tämän lain soveltamisalan piiriin kuuluvat
52236: 2§
52237: osakkeet saadaan luovuttaa enintään hinnasta,
52238: Soveltamisalan rajoitukset joka muodostuu perushinnasta ja siihen lisättä-
52239: västä indeksitarkistuksesta ja mahdollisista
52240: Tätä lakia ei sovelleta sellaisen lunastusoi-
52241: huoneistolisästä ja vähennyksistä.
52242: keutta koskevan yhtiöjärjestyksen määräyksen
52243: perusteella, joka on otettu yhtiöjärjestykseen Perushinta on osakkeiden velaton merkintä-
52244: ennen 1 päivää tammikuuta 1979 tai joka hinta tai sitä korkeampi velaton hinta, jonka
52245: perustuu 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun kunta sen jälkeen, kun yhtiöjärjestykseen on
52246: asuntotuotantolain 15 §:ään, sellaisena kuin se otettu 1 §:ssä tarkoitettu määräys, on hyväksy-
52247: on muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 ja nyt osakkeille. Perushintaa tarkistetaan raken-
52248: 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetuilla laeilla nuskustannusindeksin tai, jos kunta niin päät-
52249: (33/68 ja 219/70). tää,. rakennuskustannusindeksin ja asuntojen
52250: Tätä lakia ei sovelleta vastikkeettorniin luo- hintaindeksin yhdistelmäindeksin muutosten
52251: vutuksiin eikä saantoon, joka perustuu naima- perusteella (lunastushintaindeks1). Rakennus-
52252: osaan, avio-oikeuteen tai perintöoikeuteen kustannusindeksin osuuden yhdistelmäindek-
52253: taikka testamenttiin. sissä tulee olla vähintään 40 o/o. Yhdistelmäin-
52254: Tätä lakia ei 14 §:ää lukuun ottamatta sovel- deksissä asuntojen hintaindeksiksi voidaan va-
52255: leta yhtiöön tai sen osakkaisiin sinä aikana, lita kunnan, kunnan osan taikka koko maan
52256: kun yhtiö tai sen osakkeet ovat asuntotuotan- , asuntojen hintaindeksi tai sen alueen asuntojen
52257: tolain 15 f §:ssä, asuntojen perusparantamises- hintaindeksi, johon alueeseen kunta kuuluu.
52258: ta annetun lain 22 §:ssä tai vuokra-asuntojen Perushinnan indeksitarkistus on kuitenkin aina
52259: omaksilunastamisesta annetun lain 20 §:ssä vähintään rakennuskustannusindeksin muutok-
52260: tarkoitettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten sen mukainen.
52261: alaisia taikka kun yhtiöön tai sen osakkeisiin Huoneistolisänä osakkeiden myyjän tai osta-
52262: on sovellettava, mitä on säädetty 4 päivänä jan vaatimuksesta lisätään indeksillä tarkistet-
52263: joulukuuta 1953 annetun asuntotuotantolain tuun perushintaan talokohtaiset ja huoneisto-
52264: (488/53) 16 §:ssä taikka 22 päivänä huhtikuuta kohtaiset perusparannus- ja korjauskustannuk-
52265: 1966 annetun asuntotuotantolain 15 §:ssä, sel- set.
52266: 22 1990 vp. - HE n:o 61
52267:
52268: Jos ostajan vastattavaksi jää osakkeille las- 12 §:n mukaisesti kunnan välityksellä tai ky-
52269: kettavaa osuutta yhtiön veloista, on enimmäis- seessä on 13 §:ssä tarkoitettu luovutus.
52270: hinta tätä osuutta vastaavasti pienempi. Jos Kunnan lunastusoikeus alkaa osakkeiden
52271: huoneisto, jonka hallintaan luovutettavat luovutushetkestä ja on voimassa kaksi kuu-
52272: osakkeet oikeuttavat, on selvästi huonommas- kautta siitä, kun myyjä tai ostaja on luovutuk-
52273: sa kunnossa kuin normaali kuluminen edellyt- sen jälkeen tehnyt luovutusta koskevan ilmoi-
52274: tää, voidaan enimmäishinnasta ostajan vaati- tuksen kunnalle tai kunta muuten on saanut
52275: muksesta vähentää sen kuntoon saattamisesta tiedon luovutuksesta.
52276: aiheutuvat kustannukset.
52277: Enimmäishinnan kohtuullisuudesta sääde- 8§
52278: tään 5 §:ssä.
52279: Lunastushinta
52280: 4§ Osakkeiden lunastushinta on osakkeiden
52281: Enimmäishinnan velvoittavuus 3 §:n mukaan määräytyvä enimmäishinta. Jos
52282: osakkeiden kauppahinta kuitenkin on alhai-
52283: Mikäli osakkeet on luovutettu 3 §:ssä tarkoi- sempi kuin 3 §:n mukaan määräytyvä enim-
52284: tettua enimmäishintaa korkeammasta hinnas- mäishinta, osakkeiden lunastushintana on täl-
52285: ta, hintaa koskeva sopimusehto on mitätön löin osakkeiden kauppahinta.
52286: siltä osin kuin sovittu hinta ylittää sallitun
52287: enimmäishinnan. 9§
52288: 5§ Lunastushinnan maksaminen
52289: Enimmäishinnan kohtuulfisuus Kunnan tulee maksaa lunastushinta ostajalle
52290: tai tämän osoittamalle kahden viikon kuluessa
52291: Jos 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräytyvät
52292: lunastuspäätöksen tekemisestä.
52293: osakkeiden enimmäishinnat kaikkien tai joi-
52294: denkin yhtiöiden osalta muodostuvat kohtuut- Lunastushinnalle on maksettava vuotuista
52295: toman alhaisiksi, voi kunta tarkistaa osakkei- korkoa ostajan tai myyjän luovutusilmoituksen
52296: den perushintaa tai lunastushintaindeksiä kos- tekemisen ja lunastushinnan maksamisen väli-
52297: kevaa päätöstään taikka molempia. seltä ajalta. Korkoa maksetaan 1 momentissa
52298: Osakkeiden perushinnan tarkistusta tai lu- tarkoitetun määräajan päättymiseen saakka
52299: nastushintaindeksin määräämistä tai sen muut- korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin mukaan.
52300: tamista koskevaa kunnan päätöstä voidaan Tämän jälkeen maksetaan viivästyskorkoa lu-
52301: soveltaa vain päätöksen lainvoimaiseksi tulon nastushinnan maksamiseen saakka korkolain
52302: jälkeen tehtäviin osakkeiden luovutuksiin. 4 §:n 1 momentin mukaan.
52303:
52304: 6 § 10 §
52305: Selvitys huoneisto/isästä tai huoneiston Myyjän vastuu ostajalle
52306: normaalia huonommasta kunnosta Ostajalla on oikeus saada myyjältä se osa
52307: Jos vaaditaan huoneistolisän sisällyttämistä suorittamastaan kauppahinnasta, joka ylittää
52308: enimmäishintaan tai enimmäishintaa määrättä- enimmäishinnan.
52309: essä vaaditaan otettavaksi huomioon huoneis-
52310: ton kuntoon saattamisesta aiheutuvat kustan- 11§
52311: nukset, tulee kunnalle toimittaa perusparan- Edelleenluovutus
52312: nusten ja korjausten arvosta yhtiön hallituksen
52313: tai isännöitsijän arvio. Kunnan on välittömästi lunastuksen jälkeen
52314: ryhdyttävä toimenpiteisiin asunnon hallintaan
52315: 7§ oikeuttavien osakkeiden myymiseksi edelleen
52316: Kunnan lunastusoikeus ja lunastusaika enintään 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla in-
52317: deksillä tarkistetusta lunastushinnasta taikka
52318: Kunnalla on oikeus lunastaa ostajalta lunas- käytettävä huoneistoa vuokra-asuntona, jos
52319: tusoikeuden alaiset osakkeet. Lunastusoikeutta kunnan asuntotilanne tai muu lainsäädäntö
52320: ei kuitenkaan ole, jos osakkeet on luovutettu sitä edellyttää.
52321: 1990 vp. - HE n:o 61 23
52322:
52323: 12 § Maininta siitä, että osakkeiden luovutus on
52324: Osakkeiden myynti kunnan välityksellä tässä laissa asetettujen luovutusrajoitusten alai-
52325: nen, on otettava osakkeita koskeviin osakekir-
52326: Kunta voi määrätä, että lunastusoikeuden joihin tai, jos osakekirjoja ei ole annettu,
52327: alaiset osakkeet, kun ne on tarkoitus myydä, osakeluetteloon.
52328: on annettava myytäviksi kunnan välityksellä. Kun yhtiöjärjestykseen on otettu kunnan
52329: Välitysvelvollisuuden asettamisesta ja osak- tässä laissa tarkoitettu lunastusoikeus, on yh-
52330: keiden välityksessä noudatettavasta menettelys- tiön nimen perään liitettävä merkintä "kunnan
52331: tä on annettava tieto niille yhtiöille, joiden lunastusoikeus" tai sen lyhenne "kl".
52332: osakkeita välitysvelvollisuus koskee. Yhtiö on Mitä osakeyhtiölain (734178) 3 luvun 3 §:n
52333: velvollinen tiedottaruaan asiasta osakkeenomis- momentin 2-6 kohdassa ja 4 §:ssä on säädet-
52334: tajilleen. ty, ei sovelleta tässä laissa tarkoitettuun kun-
52335: Jos osakkeita ei ole myyty kunnan välityk- nan lunastusoikeuteen.
52336: sellä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne
52337: on annettu kunnan välityksellä myytäviksi, on 16 §
52338: myyjä oikeutettu luovuttamaan osakkeet ilman Uuden osakkeenomistajan merkitseminen
52339: kunnan välitystä. osakeluetteloon
52340: 13 § Jos osakkeet on hankittu tämän lain mukaan
52341: Pakkotäytäntöönpano kunnan lunastusoikeuden alaisella luovutuksel-
52342: la, ei uutta omistajaa saa merkitä osakeluette-
52343: Sen estämättä, mitä 12 §:ssä on säädetty, loon ennen kuin kunnan lunastusoikeuden
52344: voidaan kunnan lunastusoikeuden alaiset osak- käyttämiseen varattu aika on kulunut umpeen
52345: keet myydä julkisella huutokaupalla niin kuin tai muutoin on osoitettu, että lunastusoikeutta
52346: konkurssisäännössä tai ulosottolaissa on sää- ei ole käytetty.
52347: detty taikka pantatun osakkeen osalta pant- Jos yhtiön hallitus havaitsee, että luovutetut
52348: taussopimuksessa on määrätty. osakkeet ovat tässä laissa tarkoitetun lunastus-
52349: Mitä 7 ja 10 §:ssä on säädetty, ei koske 1 oikeuden kohteena eikä 7 §:n 2 momentissa
52350: momentissa tarkoitetulla tavalla myytyjä osak- tarkoitettua ilmoitusta ole tehty, sen tulee vii-
52351: keita. pymättä ilmoittaa luovutuksesta kunnalle.
52352:
52353: 14 § 17 §
52354: Rekisierin pito Isännöitsijäntodistus
52355: Kunta on velvollinen pitämään rekisteriä Tämän lain soveltamisalan piiriin kuuluvan
52356: niistä yhtiöistä, joiden yhtiöjärjestykseen sisäl- yhtiön osakkeita koskevasta isännöitsijätodis-
52357: tyy 1 §:ssä tarkoitettu määräys. Rekisteriin on tuksesta tai vastaavasta asiakirjasta tulee käy-
52358: tehtävä merkintä myös enimmäishinnan ja lu- dä ilmi, että yhtiö on tämän lain soveltamis-
52359: nastushinnan määräytymisen perusteista sekä alan piirissä ja että yhtiön osakkeiden luovu-
52360: mahdollisesta velvollisuudesta antaa osakkeet tusta on tässä laissa tarkoitetulla tavalla rajoi-
52361: kunnan välityksellä myytäviksi ja välitysvel- tettu.
52362: voitteen muuttamisesta ja lakkaamisesta.
52363: Kunta on velvollinen antamaan pyynnöstä 18 §
52364: tietoja rekisteristä sekä tämän lain soveltamis- Kunnan suostumus lunastusoikeutta koskevan
52365: alan piiriin kuuluvien osakkeiden enimmäishin- määräyksen ottamiseen tai muuttamiseen
52366: nasta ja lunastushinnasta sekä osakkeiden väli-
52367: tyksessä noudatettavista menettelytavoista. Tämän lain mukaista määräystä kunnan oi-
52368: keudesta lunastaa yhtiön osakkeita ei saa ottaa
52369: 15 § yhtiöjärjestykseen, ellei siihen ole saatu yhtiön
52370: Yhtiön velvoitteet omistaman rakennuksen sijaintikunnan suostu-
52371: musta.
52372: Yhtiöjärjestyksestä tulee ilmetä, että kunta Yhtiöjärjestyksen määräystä, joka koskee
52373: voi rajoittaa osakkeiden luovutusta tässä laissa tämän lain mukaista kunnan oikeutta lunastaa
52374: tarkoitetulla tavalla. yhtiön osakkeita, ei saa poistaa tai muuttaa
52375: 24 1990 vp. - HE n:o 61
52376:
52377: ilman rakennuksen sijaintikunnan suostumus- kuluttua lain voimaantulosta myös yhtiöihin,
52378: ta. joiden yhtiöjärjestykseen sisältyy tämän lain
52379: voimaan tullessa määräys, että yhtiön omista-
52380: 19 § man rakennuksen sijaintikunnalla on oikeus
52381: Kunnan suostumus yhtiön purkamiseen tai lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita, jollei lunas-
52382: sulautumiseen tamiseen oikeutettu kunta vuoden kuluessa lain
52383: voimaantulosta päätä, että lakia ei yhtiöön ja
52384: Jos yhtiöjärjestyksessä on 1 §:ssä tarkoitettu sen osakkeisiin sovelleta. Kunnan on edellä
52385: määräys, tarvitaan yhtiön sulautumiseen toi- mainitusta päätöksestään ilmoitettava kullekin
52386: seen yhtiöön ja muissa kuin osakeyhtiölain 13 yhtiölle, jota päätös koskee.
52387: luvun 2 ja 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
52388: yhtiön selvitystilaan asettamiseen rakennuksen Edellä 2 momentissa tarkoitetun yhtiön
52389: sijaintikunnan suostumus. Jos kunta epää osakkeiden lunastushinta lasketaan tämän lain
52390: suostumuksensa ilman riittävää syytä, voi tuo- mukaan, jollei yhtiöjärjestykseen ennen tämän
52391: mioistuin antaa luvan yhtiön selvitystilaan lain voimaantuloa otetun määräyksen mukaan
52392: asettamiseen taikka päättäessään yhtiön selvi- laskettava lunastushinta ole tämän lain mu-
52393: tystilaan määräämisestä tai antaessaan luvan kaan määräytyvää lunastushintaa suurempi.
52394: sulautumissopimuksen täytäntöönpanaan teh- Jos tämän lain mukaan laskettava osakkeiden
52395: dä sen ilman kunnan suostumusta. enimmäishinta muodostuisi pienemmäksi kuin
52396: ennen tämän lain voimaantuloa yhtiöjärjestyk-
52397: 20 § seen otetun määräyksen mukaan laskettava
52398: osakkeiden lunastushinta, on osakkeiden enim-
52399: Kilpailevat lunastusoikeudet mäishinta tällöin yhtiöjärjestyksen määräyksen
52400: Jos kunnalla on tämän lain mukainen oikeus mukainen osakkeiden lunastushinta.
52401: lunastaa yhtiön osakkeita, sillä on lunastusoi- Edellä 2 momentissa tarkoitetun yhtiön on,
52402: keus ennen yhtiötä ja muita lunastukseen oi- jollei kunta ole päättänyt, ettei lakia yhtiöön
52403: keutettuja. sovelleta, kahden vuoden kuluessa lain voi-
52404: maantulosta muutettava yhtiöjärjestyksensä
52405: 21 § 15 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseksi ja varustet-
52406: Voimaantulo tava osakekirjat tai osakeluettelo 15 §:n 2 mo-
52407: mentin mukaisella maininnalla.
52408: Tämä laki tulee voimaan päivänä
52409: kuuta 199 . Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52410: Tätä lakia 18 §:n 2 momenttia ja 19 sekä ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52411: 20 §:ää lukuun ottamatta sovelletaan vuoden menpiteisiin.
52412: 1990 vp. - HE n:o 61 25
52413:
52414: 2.
52415: Laki
52416: leimaverolain 57 §:n muuttamisesta
52417:
52418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
52419: 57 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (512/77),
52420: näin kuuluvaksi:
52421:
52422: 57§ etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan
52423: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa
52424: Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin asunto-osakeyhtiössä; tai
52425: kunta: 3) hankkii sellaisia asunto-osakeyhtiötalon
52426: 1) käyttäen yhtiöjärjestykseen perustuvasta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osak-
52427: kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden keita, joiden hankkimista varten on myönnetty
52428: enimmäishinnoista annetun lain ( 1 ) mu- asuntotuotantolain mukaista asuntolainaa.
52429: kaista lunastusoikeuttaan hankkii asunto-osa-
52430: keyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita; Tämä laki tulee voimaan päivänä
52431: 2) käyttäen asuntotuotantolain mukaista kuuta 199 .
52432:
52433:
52434: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
52435:
52436:
52437: Tasavallan Presidentti
52438: MAUNO KOIVISTO
52439:
52440:
52441:
52442:
52443: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
52444:
52445:
52446:
52447:
52448: 4 300272H
52449: 26 1990 vp. - HE n:o 61
52450:
52451: Liite
52452:
52453:
52454:
52455:
52456: 2.
52457: Laki
52458: leimaverolain 57 §:n muuttamisesta
52459:
52460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
52461: 57 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (512/77),
52462: näin kuuluvaksi:
52463:
52464: Voimassa oleva laki Ehdotus
52465: 57§
52466:
52467: Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin Veroa ei myöskään ole suoritettava, milloin
52468: kunta käyttäen asuntotuotantolain mukaista kunta:
52469: etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan 1) käyttäen yhtiöjärjestykseen perustuvasta
52470: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden
52471: asunto-osakeyhtiössä tai hankkii sellaisia enimmäishinnoista annetun lain ( 1 ) mu-
52472: asunto-osakeyhtiötalon asuinhuoneiston hallin- kaista lunastusoikeuttaan hankkii asunto-osa-
52473: taan oikeuttavia osakkeita, joiden hankkimista keyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita;
52474: varten on myönnetty asuntotuotantolain mu- 2) käyttäen asuntotuotantolain mukaista
52475: kaista asuntolainaa. etuosto-oikeuttaan tai lunastusoikeuttaan
52476: hankkii osakkeita asuntolainan saaneessa
52477: asunto-osakeyhtiössä; tai
52478: 3) hankkii sellaisia asunto-osakeyhtiötalon
52479: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osak-
52480: keita, joiden hankkimista varten on myönnetty
52481: asuntotuotantolain mukaista asuntolainaa.
52482:
52483: Tämä laki tulee voimaan päivänä
52484: kuuta 199 .
52485: 1990 vp. - HE n:o 62
52486:
52487:
52488:
52489:
52490: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntapalvelun
52491: kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
52492:
52493:
52494:
52495:
52496: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52497:
52498: Esityksessä ehdotetaan otettavaksi kokeilu- tuimissa kolmen vuoden ajan. Yhdyskuntapal-
52499: luonteisesti käyttöön uusi rikosoikeudellinen velun täytäntöönpanosta vastaisi oikeusminis-
52500: seuraamus, yhdyskuntapalvelu. Yhdyskunta- teriön vankeinhoito-osasto sekä toimeenpanos-
52501: palvelu olisi rangaistus, jonka tuomioistuin ta ja valvonnasta julkisoikeudellinen Kriminaa-
52502: voisi tuomita lyhyen ehdottoman vankeusran- lihuoltoyhdistys. Muutos edellyttää vähäisiä
52503: gaistuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelulla tar- muutoksia myös eräisiin olemassa oleviin lakei-
52504: koitetaan palkatonta yleishyödyllistä työtä, jo- hin.
52505: ta tuomittu tekee tietyn tuntimäärän vapaa-
52506: aikanaan.
52507: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan ensi vai- Tarkoituksena on, että ehdotetut lait tulevat
52508: heessa kokeiltavaksi muutamissa tuomiois- voimaan vuoden 1991 alusta.
52509:
52510:
52511:
52512:
52513: 300578Q
52514: 2 1990 vp. - HE n:o 62
52515:
52516:
52517:
52518:
52519: SISÄLLYSLUETTELO
52520:
52521: Sivu Sivu
52522: YLEISPERUSTELUT......................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 13
52523: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
52524: 1.1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta. . 13
52525: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
52526: 1.2. Laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoito-
52527: 2.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset . . . . . . . . . 4 laitoksiin otettujen henkilöiden tapatur-
52528: 2.1.1. Rikosoikeuskomitea . . . . . . . . . . . . . . . 4 makorvauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
52529: 2.1.2. Vankeinhoitoasiain neuvottelukun- 1.3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta val-
52530: ta.................................. 4 tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
52531: 2.1.3. Rikoslakiprojekti.................. 4
52532: 2.1.4. Yhdyskuntapalvelutoimikunta . . . . . 5 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 22
52533: 2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
52534: 3. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
52535: 3 .1. Yhdyskuntapalvelu seuraamusjärjestel-
52536: mässä...................... .. . .. . . . . . . . . .. 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
52537: 3.2. Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena . . . . . . . 7 1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta . . . . . . . 23
52538: 3 .2.1. Työtehtävä rangaistuksena . . . . . . . . 7
52539: 3.2.2. Yhdyskuntapalvelun käyttöala..... 8 2. Laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolai-
52540: 3.2.3. Soveltuvuuden tutkiminen......... 8 toksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor-
52541: 3.2.4. Työtehtävät ja palvelupaikat . . . . . . 9 vauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta . . . 25
52542: 3.2.5. Toimeenpano ja valvonta.......... 10 3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
52543: 3.3. Yhdyskuntapalvelu sakon muuntorangais- varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta . . . . . 25
52544: tuksena................................... 10
52545: LIITTEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
52546: 4. Kokeilun toteuttaminen ja siihen liittyvät on-
52547: gelmat......................................... 11 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
52548: 5. Kokeilualueiden valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Luonnos asetukseksi yhdyskuntapalvelun kokeile-
52549: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
52550: 6. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
52551: tukset.......................................... 12
52552: 1990 vp. - HE n:o 62 3
52553:
52554:
52555:
52556:
52557: YLEISPERUSTELUT
52558:
52559:
52560: 1. Esityksen yhteiskunnallinen velun tulisi tapahtua tuomitun vapaa-aikana eli
52561: merkitys tavallisimmin iltaisin tai viikonloppuisin, jo-
52562: hon suurin osa satunnaisrikollisuudesta kasau-
52563: Vireillä olevan rikoslain kokonaisuudistuk- tuu.
52564: sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on van- Yhdyskuntapalveluun ei liity yhtä voimak-
52565: keusrangaistusten käytön vähentäminen. Tässä kaita sosiaalisia haittoja kuin vankeusrangais-
52566: tarkoituksessa on selvitetty vaihtoehtoisten tukseen. Yhdyskuntapalvelun taustalla on aja-
52567: seuraamusmuotojen sisällyttämistä rikosoikeu- tus, että rangaistuksen passiivisen suorittami-
52568: delliseen seuraamusjärjestelmään ja ehdotto- sen sijasta edistettäisiin rikoksentekijän mah-
52569: mien vankeusrangaistusten korvaamista vapau- dollisuuksia selviytyä yhteiskunnassa ja koros-
52570: dessa täytäntöönpantavilla seuraamuksilla. Yh- tettaisiin hänen oman vastuunsa merkitystä.
52571: dyskuntapalvelu, jolla esityksessä tarkoitetaan Rikoksentekijä olisi yhdyskuntapalvelua suo-
52572: ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuo- rittaessaan normaalin yhteiskuntaelämän piiris-
52573: mittavaa palkatonta yleishyödyllistä työtä, on sä, perhesuhteet eivät katkeaisi ja työpaikkakin
52574: yksi keino muiden ohella etsittäessä näitä vaih- voisi säilyä. Yhdyskuntapalvelu voi sisältää
52575: toehtoja. työtehtäviä, jotka palvelua suorittava kokee
52576: On usein katsottu, että Suomessa voimassa mielekkäiksi.
52577: olevat seuraamukset eivät anna riittävästi va- Vankeusrangaistus eristää normaalista yh-
52578: linnanmahdollisuuksia tuomioistuimelle. Eh- teiskunnasta ja laitostaa, vahvistaa sitoutumis-
52579: dollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen ta rikollisiin alakulttuureihin ja usein lisää
52580: välille on kaivattu vaihtoehtoista seuraamusta. tuomitun yhteiskunnanvastaisia asenteita. Van-
52581: Yhdyskuntapalvelu asettuisi ankaruudeltaan keuteen tuomitun kyky selviytyä vapaassa yh-
52582: näiden väliin ja antaisi tuomioistuimelle lisä- teiskunnassa heikkenee. Yhdyskuntapalvelulle
52583: mahdollisuuden välttää ehdottoman vankeus- on asetettu juuri päinvastaiset tavoitteet. Pal-
52584: rangaistuksen tuomitsemista. Useiden seuraa- veluun tuomittu voisi jatkaa normaalia elä-
52585: musten olemassaolo voi tosin vähentää seuraa- määnsä. Rikollisyhteisöön kuulumisen sijasta
52586: musjärjestelmän selkeyttä. Mitä useampia seu- hän voisi olla osana tavanomaista työyhteisöä.
52587: raamusvaihtoehtoja on olemassa, sitä vaikeam- Parhaimmillaan yhdyskuntapalvelua suoritta-
52588: min hahmotettavaksi ja monimutkaisemmaksi van kuva yhteiskunnasta saattaa muuttua
52589: järjestelmä muodostuu. Yhdyskuntapalvelun myönteisemmäksi. On mahdollista, että nämä
52590: käyttöönotto tuskin kuitenkaan muuttaisi Suo- yhdyskuntapalvelun ominaisuudet vähentävät
52591: men rangaistusjärjestelmää liian monimutkai- pitkän ajan kuluessa uusintarikollisuutta sil-
52592: seksi. loin, kun yhdyskuntapalvelua tuomitaan van-
52593: Ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöön keusrangaistuksen sijasta. Tämän vaikutuksen
52594: liittyy niin sanottu inkapasitaatiovaikutus. Täl- suuruutta on kuitenkin vaikea mitata.
52595: lä tarkoitetaan sitä, että rikoksentekijällä ei Taloudellisesti yhdyskuntapalvelu olisi yh-
52596: vankilassa ole mahdollisuutta tehdä uusia ri- teiskunnalle edullisempi kuin vankeusrangais-
52597: koksia niin kuin ollessaan vapaudessa. Niissä tus. Merkittäviä kustannussäästöjä voitaisiin
52598: tapauksissa, joissa vankeusrangaistus korva- tosin saada vasta siinä tapauksessa, että yhdys-
52599: taan jollakin avoseuraamuksella, tämä vaiku- kuntapalvelun käyttö pysyvästi alentaisi van-
52600: tus menetetään. Yhdyskuntapalvelun osalta tä- kien määrää.
52601: mä aika merkitsisi tapausta kohti kuitenkin Useissa maissa yhdyskuntapalveluseuraamus
52602: enintään 1-4 kuukauden ajanjaksoa, ottaen on joko käytössä tai sitä parhaillaan kokeil-
52603: huomioon normaalin ehdonalaisen vapautta- laan. Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa yh-
52604: misen vankilasta. Yhdyskuntapalvelu eroaisi dyskuntapalvelun kokeilu on ollut ensin alueel-
52605: myös muista avoseuraamuksista siinä, että pal- lisena ja myöhemmin koko maata koskevana
52606: 4 1990 vp. - HE n:o 62
52607:
52608: käynnissä useita vuosia. Ruotsissa on vuoden 2 .1.2. Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta
52609: 1990 alusta käynnistetty kolmevuotinen alueel-
52610: linen kokeilu. Niissä maissa, joissa seuraamus Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta julkaisi
52611: on ollut pitkään käytössä, tulokset ovat olleet lokakuussa 1985 yhdyskuntapalvelusta selvi-
52612: lupaavia ja yhdyskuntapalvelu on laajalti hy- tyksen (vankeinhoitoasiain neuvottelukunnan
52613: väksytty oikeusviranomaisten sekä seuraamus- julkaisu 4: 1985), jossa se piti tärkeänä luoda
52614: ta suorittavien keskuudessa. Yhdyskuntapalve- 1980-luvun kuluessa edellytyksiä yhdyskunta-
52615: lu on pysyvästi jäänyt usean Euroopan maan palvelun sisällyttämiselle seuraamusjärjestel-
52616: rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. määmme. Neuvottelukunta esitti kokeilun jär-
52617: jestämistä siitä, tulisiko yhdyskuntapalvelu ot-
52618: Muiden maiden kokemukset ovat osoitta- taa käyttöön, miten se sijoittuisi seuraamusjär-
52619: neet, että yhdyskuntapalveluun liittyy myös jestelmään ja miten sitä käytännössä sovellet-
52620: useita ongelmia. Koska yhdyskuntapalvelu on taisiin.
52621: uusi seuraamusmuoto, on hyvä aluksi rajatusti Neuvottelukunta perusteli kantaansa muun
52622: kokeilla, miten seuraamus sopii Suomen oloi- muassa seuraavasti. Yhdyskuntapalvelu palve-
52623: hin. Jos yhdyskuntapalvelu saadaan toimi- lisi kriminaalipolitiikan tavoitteena jo pitkään
52624: maan ja se todetaan suomalaiseen seuraamus- ollutta vankiluvun vähentämistavoitetta, mikä-
52625: järjestelmään sopivaksi, siitä voi muodostua li yhdyskuntapalvelulla korvattaisiin pääsään-
52626: merkittävä seuraamusvaihtoehto. töisesti ehdottomia vankeusrangaistuksia. Suo-
52627: men vankiluku on länsimaihin verrattuna kor-
52628: kea ja seuraamusjärjestelmästämme puuttuvat
52629: Ulkomaisten kokemusten perusteella yhdys-
52630: tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot vankeus- ja
52631: kuntapalvelusta ei ole aihetta odottaa seuraa-
52632: sakkorangaistusten väliltä. Seuraamuksena yh-
52633: musjärjestelmään sellaista lisää, joka olennai-
52634: dyskuntapalvelu on tuomitulle mielekkäämpi
52635: sesti vähentäisi kokonaisrikollisuutta. Tästä
52636: kuin vankeusrangaistus, eikä siihen liity yhtä
52637: huolimatta uuden seuraamuksen edut selvästi
52638: voimakkaita sosiaalisia haittavaikutuksia kuin
52639: puoltavat kokeilutoiminnan aloittamista.
52640: vankeusrangaistuksen käyttöön.
52641:
52642:
52643: 2 .1.3. Rikoslakiprojekti
52644: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
52645: Oikeusministeriö antoi 28 päivänä touko-
52646: 2.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset kuuta 1985 rikoslain kokonaisuudistusta val-
52647: mistelevaan niin sanottuun rikoslakiprojektiin
52648: 2.1.1. Rikosoikeuskomitea kuuluvalle seuraamustyöryhmälle erillistoimek-
52649: siantona tehtäväksi selvittää, mitä mahdolli-
52650: suuksia on liittää rikosoikeudelliseen seuraa-
52651: Rikosoikeuskomitea esitti mietinnössään musjärjestelmään niin sanottuja vaihtoehtoisia
52652: (komiteanmietintö 1976:72), että seuraamus- seuraamusmuotoja, jotka tietyissä tapauksissa
52653: järjestelmään tulisi sisällyttää vapausrangais- voisivat kokonaan tai osaksi korvata ehdotto-
52654: tusten vaihtoehtoja, jotka voisivat ankaruudes- man vankeusrangaistuksen. Yhdyskuntapalve-
52655: saan kilpailla lyhyiden vankeusrangaistusten lu oli yksi harkittavista seuraamusmuodoista.
52656: kanssa. Komitea ehdotti vaihtoehdoiksi ilmoit- Seuraamustyöryhmä totesi, että yhdyskunta-
52657: tautumispakko- ja rangaistusvaroitusseuraa- palvelua voidaan lyhytaikaisen vankeusrangais-
52658: muksia. Komiteassa pohdittiin, voitaisiinko tuksen vaihtoehtona pitää humaanisenaja van-
52659: velvollisuutta tehdä yleishyödyllistä työtä käyt- keusrangaistusta taloudellisesti edullisempana
52660: tää ilmoittautumispakkoseuraamuksen yhtey- seuraamuksena. Yhdyskuntapalvelua tulisi
52661: dessä. Tällaisen seuraamuksen haitaksi komi- käyttää nykyisen ehdottoman eikä ehdollisen
52662: tea katsoi, että yhdenvertaisen kohtelun var- vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Työryhmä
52663: mistaminen tuottaisi vaikeuksia. Lisäksi ran- katsoi, että yhdyskuntapalvelun käytöstä tulisi
52664: gaistuksen täytäntöönpano ja valvonta olisi ensiksi järjestää kokeilu.
52665: ongelmallista, koska täytäntöönpanosta huo- Käsitellessään seuraamustyöryhmän ehdo-
52666: lehtisivat muut kuin varsinaiset täytäntöönpa- tusta rikoslakiprojektin johtoryhmä asettui sa-
52667: noviranomaiset. malle kannalle kuin seuraamustyöryhmä ja
52668: 1990 vp. - HE n:o 62 5
52669:
52670: katsoi, että yhdyskuntapalvelun käytöstä tulisi poliittisesta tutkimuslaitoksesta, Suomen kau-
52671: ensin järjestää kokeilu. Koska asiaan liittyy punginviskaaliyhdistys ry:stä, Suomen Kau-
52672: lukuisia varsin hankalia periaatteellisia ja käy- punkituomarien Yhdistys ry:stä, Suomen kih-
52673: tännön ongelmia, tulisi asiaa edelleen valmis- lakunnan- ja käräjätuomarit ry:stä ja Suomen
52674: tella erikseen asetettavassa toimikunnassa tai Nimismiesyhdistys ry:stä sekä rikoslakiprojek-
52675: työryhmässä. tin puheenjohtaja. Kuulemistilaisuudessa kan-
52676: Seuraamustyöryhmän mietinnöstä (oikeus- natettiin yleisesti kokeilulain säätämistä. Oi-
52677: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 4/ keusministeriössä 19 päivänä maaliskuuta 1990
52678: 1987) ja mietintöön liitetystä rikoslakiprojektin järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin lisäksi ko-
52679: johtoryhmän kannanotosta annetuissa lausun- keilualueiden tuomioistuinten ja Kriminaali-
52680: noissa (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston huoltoyhdistyksen aluetoimistojen edustajia.
52681: julkaisu 111988) yhdyskuntapalvelukokeilun Vastauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi
52682: käynnistämistä kannatettiin laajasti. Lausun- ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n
52683: nonantajista 27 esitti mielipiteensä yhdyskunta- sekä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
52684: palvelusta. Yhdyskuntapalvelun kokeilemista asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta (hall.es.
52685: kannatettiin 20 lausunnossa, pidättyvästi siihen 245/1988 vp.) eduskunta edellytti hallituksen
52686: suhtauduttiin kuudessa lausunnossa ja ehdot- huolehtivan siitä, että niin sanottujen vaihtoeh-
52687: toman kielteisesti yhdessä lausunnossa. toisten rangaistusseuraamusten kehittämistä ja
52688: käyttöönottoa nopeutetaan ja, että niitä koske-
52689: vat esitykset annetaan eduskunnalle viivyttele-
52690: 2.1.4. Yhdyskuntapalvelutoimikunta mättä.
52691:
52692: Oikeusministeriö asetti 12 päivänä syyskuuta
52693: 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä oli rikosla- 3. Ehdotetut muutokset
52694: kiprojektin vankeusrangaistuksen vaihtoeh-
52695: doista laatimaan mietintöön sisältyvän ehdo- 3.1. Yhdyskuntapalvelu seuraamusjärjestel-
52696: tuksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta mässä
52697: laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus
52698: lainsäädännöksi, joka mahdollistaa yhdyskun- Suomen rikosoikeudellisessa seuraamus]ar-
52699: tapalvelun määräaikaisen kokeilun tuomiois- jestelmässä on nykyisin kolme yleistä rangais-
52700: tuimen tuomitsemana rangaistuksena osassa tusta: vankeus, sakko ja rikesakko. Vankeus-
52701: maata. rangaistus voidaan tuomita ehdottomana tai
52702: Yhdyskuntapalvelun käyttöedellytykset oli ehdollisena samoin kuin periaatteessa sakko-
52703: laadittava siten, että sitä tuomitaan ehdotto- kin. Rikoksentekijä voidaan ehdollisen van-
52704: mien vankeusrangaistusten sijasta. Toimikun- keusrangaistuksen ohella tuomita ehdottomaan
52705: nan oli lisäksi selvitettävä, voidaanko yhdys- sakkorangaistukseen silloinkin, kun rikoksesta
52706: kuntapalvelua käyttää sakon muuntorangais- ei ole säädetty rangaistukseksi sakkoa. Järjes-
52707: tuksena. telmäämme ei sen sijaan kuulu sellaista ehdol-
52708: Yhdyskuntapalvelutoimikunta luovutti mie- lista rangaistusta, johon voitaisiin liittää erityi-
52709: tintönsä (komiteanmietintö 1989:41) 29 päivä- siä käyttäytymistä koskevia lisäehtoja. Suomen
52710: nä syyskuuta 1989. Mietintöön sisältyy katsaus järjestelmään ei kuulu myöskään minkäänlais-
52711: yhdyskuntapalvelusta eräissä muissa maissa. ta itsenäistä valvontaseuraamusta, johon yh-
52712: dyskuntapalvelu voitaisiin yhdistää. Yhdyskun-
52713: tapalvelun käyttöönotto nyt ehdotetussa muo-
52714: 2.2. Asian valmistelu dossa merkitseekin kokonaan uuden seuraa-
52715: muslajin syntymistä.
52716: Tämä esitys perustuu pääosiltaan yhdyskun- Nykyisin on tavallista, että useita ehdollisesti
52717: tapalvelutoimikunnan ehdotukseen laiksi yh- tuomittuja vankeusrangaistuksia pannaan en-
52718: dyskuntapalvelun kokeilemisesta. Oikeusminis- simmäisen ehdottoman vankeusrangaistuksen
52719: teriö järjesti 9 päivänä tammikuuta 1990 kuu- yhteydessä samanaikaisesti täytäntöön. Tämä
52720: lemistilaisuuden, johon osallistuivat edustajat voi johtaa erityisen pitkiin vankeusrangaistuk-
52721: oikeusministeriön vankeinhoito-osastosta, sisä- siin ensi kertaa vankilaan joutuville, ja tämä
52722: asiainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministe- koskee käytännössä etenkin nuoria. Rikoslain
52723: riöstä, Kriminaalihuoltoyhdistyksestä, oikeus- 7 luvun uudistus, jota on ehdotettu rikosten
52724: 6 1990 vp. - HE n:o 62
52725:
52726: yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistami- nen koetusaikoineen, ja uuden rikoksen tapah-
52727: sesta eduskunnalle huhtikuun alussa 1990 an- tuessa hänen osakseen voisi tulla ehdollisten
52728: netussa esityksessä (hall.es. 40/1990 vp.), saat- rangaistusten kasautumisen johdosta pitkä eh-
52729: taa tosin jonkin verran helpottaa näitä tilantei- doton vankeusrangaistus. Yhdyskuntapalvelus-
52730: ta mutta ei poista ongelmaa kokonaan. Tämän ta muodostettaisiinkin ehdotuksen mukaan
52731: niin sanotun kasautumisongelman kannalta yh- päärangaistus eikä ehdollisen vankeusrangais-
52732: dyskuntapalvelu olisi onnistunut vaihtoehto. tuksen oheisrangaistusta.
52733: Tuomittu ei joutuisi vankilaan eikä hänelle Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen edel-
52734: tulisi uutta ehdollista rangaistusta aiempien lyttäisi tuomitun suostumusta. Jos yhdyskunta-
52735: jatkoksi. Aiempiin ehdollisiin rangaistuksiin palvelua käytettäisiin ehdollisen vankeusran-
52736: liittyvät koetusajat kuluisivat lisäksi normaalis- gaistuksen vaihtoehtona, tuomitut tuskin suos-
52737: ti yhdyskuntapalvelurangaistusta suoritettaes- tuisivat yhdyskuntapalveluun, koska se on
52738: sa. Täytäntöön pantava aiempi ehdollinen ran- huomattavasti ankarampi rangaistus kuin eh-
52739: gaistuskin voisi tulla yhdyskuntapalvelulla suo- dollinen vankeusrangaistus. Jos syytetyllä taas
52740: ritettavaksi, mutta tämä olisi poikkeuksellista. ei olisi varmaa tietoa siitä, tuomitaanko yhdys-
52741: Yhdyskuntapalvelu voitaisiin periaatteessa kuntapalvelua ehdottoman vai ehdollisen van-
52742: ajatella säädettäväksi joko tuomioistuimen keusrangaistuksen vaihtoehtona, hän joutuisi
52743: tuomitsemaksi seuraamukseksi tai hallintovi- arvaamaan, mikä rangaistus hänelle mahdolli-
52744: ranomaisten päätettävissä olevaksi vankeusran- sesti tuomitaan ennen kuin hän antaa mahdol-
52745: gaistuksen täytäntöönpanomuodoksi. Jälkim- lisen suostumuksensa.
52746: mäisellä vaihtoehdolla olisi se etu, että kun Ehdotetun kokeilun aikana tuomioistuimen
52747: päätös tulisi aina koskemaan vasta sitä tilan- tulisi ensin konkreettisesti todeta vakiintunei-
52748: netta, jossa jo on tuomittu ehdoton vankeus- den rangaistuslajin valintaa ja rangaistuksen
52749: rangaistus, yhdyskuntapalvelusta ei voisi tulla mittaamista koskevien periaatteiden mukaises-
52750: sellaista seuraamusta, jota käytettäisiin ehdolli- ti, että rikoksesta seuraa tietyn pituinen ehdo-
52751: sen vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Rat- ton vankeusrangaistus ja tämän jälkeen harki-
52752: kaisun jättäminen rangaistuksen täytäntöönpa- ta, tuomitaanko vankeusrangaistuksen sijasta
52753: noviranomaisille olisi kuitenkin vastoin sitä yhdyskuntapalvelua.
52754: yleistä periaatetta, että tuomioistuimen on rat- Esityksen mukaan tuomioistuin voisi tuomi-
52755: kaistava rangaistuksen laatu ja ankaruus. Tä- ta enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman
52756: män johdosta ehdotetaan, että yhdyskuntapal- vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalve-
52757: velu olisi tuomioistuimen tuomitsema rangais- lua. Kahdeksan kuukauden raja vastaa keskita-
52758: tus. soa verrattaessa sitä yhdyskuntapalvelun käy-
52759: Tuomioistuimen tuomitsemana rangaistukse- tön rajoihin muissa maissa. Kahdeksan kuu-
52760: na yhdyskuntapalvelu voitaisiin ajatella joko kauden raja tekee mahdolliseksi myös sen, että
52761: tuomittavaksi itsenäisenä rangaistuksena tai lii- kokeilun piiriin saadaan riittävä määrä tapauk-
52762: tettynä muun rangaistuksen oheen. Muista sia. Tuomiossa mainittaisiin, minkä pituisen
52763: pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa yhdys- rangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua tuo-
52764: kuntapalvelu on liitetty oheisrangaistuksena mitaan.
52765: ehdolliseen tuomioon, joka näissä maissa voi- Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita vä-
52766: daan tuomita myös siinä muodossa, että koko hintään 20 ja enintään 200 tuntia. Yhdyskunta-
52767: rangaistuksen määrääminen eikä vain sen täy- palvelu suoritettaisiin säännönmukaisesti täysi-
52768: täntöönpano on jätetty myöhempään ajankoh- määräisenä, kun sen sijaan vankeusrangaistuk-
52769: taan. Tällaista ehdollisen tuomion muotoa ei sen suorittamisesta voi päästä ehdonalaiseen
52770: Suomen lainsäädäntö tunne. Suomessa ei vapauteen. Jos yhdyskuntapalvelun ehtoja ri-
52771: myöskään ole sellaista valvontaseuraamusta kottaisiin, tuomioistuimen olisi pääsäännön
52772: kuin Ruotsin suojeluvalvonta (skyddstillsyn), mukaan muunnettava se vankeusrangaistuk-
52773: jossa rangaistuksena on yksinomaan valvon- seksi, jonka pituudessa olisi otettava huo-
52774: taan määrääminen ja johon yhdyskuntapalvelu mioon jo suoritettu yhdyskuntapalvelu. Uutta
52775: Ruotsissa liitetään. Jos yhdyskuntapalvelusta vankeusrangaistusta ei voitaisi määrätä ehdolli-
52776: tehtäisiin Suomessa ehdollisen vankeusrangais- seksi.
52777: tuksen oheisrangaistus, yhdyskuntapalveluun Yhdyskuntapalvelun ankaruudesta saa vää-
52778: tuomitulle jouduttaisiin aina samalla tuomitse- rän kuvan, jos yhdyskuntapalvelussa käytetty
52779: maan tietyn pituinen vankeuskin siihen liittyvi- aika mekaanisesti rinnastetaan sen vankeusran-
52780: 1990 vp. - HE n:o 62 7
52781:
52782: gaistuksen pituuteen, jonka vaihtoehtona yh- Eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuk-
52783: dyskuntapalvelua tuomitaan. Verrattaessa van- sien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroo-
52784: keusrangaistuksen pituutta ja yhdyskuntapal- pan ihmisoikeussopimus), jonka Suomi ratifioi
52785: velun tuntimäärää on otettava huomioon, että 4 päivänä toukokuuta 1990, kieltää pakko-
52786: yhdyskuntapalveluun tuomittu joutuisi usean työn teettämisen (4 artikla). Pakkotyötä ei
52787: kuukauden, toisinaan jopa vuoden ajan käyt- sopimuksen mukaan kuitenkaan ole työ, jota
52788: tämään tietyn säännöllisesti toistuvan ajan va- suorittaa lain mukaan vapausrangaistukseen
52789: paa-ajastaan rangaistuksen suorittamiseen. tuomittu tai ehdonalaiseen vapauteen päästetty
52790: Työtuntien lisäksi on otettava huomioon oheis- henkilö.
52791: tunnit, jotka kuluvat palveluun valmistautumi- Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
52792: seen ja siitä irtautumiseen. Yhdyskuntapalvelu koskeva kansainvälinen yleissopimus vuodelta
52793: rajoittaisi vapaa-ajan käyttöä huomattavasti 1966 (SopS 8/1976) ei pidä pakkotyönä -ja
52794: enemmän kuin yhdyskuntapalveluun sisältyvät siis sopimuksen vastaisena - työtä, jota tekee
52795: tunnit sinänsä merkitsevät. Ajan menetyksen tuomioistuimen tuomion perusteella vapauten-
52796: tuottaman haitan määrää lisää se seikka, että sa menettänyt henkilö. Kun mainitut sopimuk-
52797: kaikki normaalityön ohella suoritettu yhdys- set sallivat vankiloissa suoritettavan työn, ei
52798: kuntapalvelu on ylimääräistä palvelua, joka vastaavaa laitoksen ulkopuolella vankeusran-
52799: suoritetaan aikana, jolloin muutoin ollaan oi- gaistuksen sijasta rangaistuksena suoritettavaa
52800: keutettuja lisäkorvauksiin. työtä ole pidettävä sopimusten vastaisena.
52801: Vahingonkorvaus olisi pidettävä erillään yh- Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1930 hy-
52802: dyskuntapalvelusta. Tuomitessaan yhdyskunta- väksymän pakollista työtä koskevan sopimuk-
52803: palveluseuraamuksen tuomioistuin tuomitsee sen (SopS 44/1935) mukaan tuomioistuimen
52804: vahingonkorvauksen tavalliseen tapaan. Yh- päätöksen nojalla ja julkisen viranomaisen val-
52805: dyskuntapalvelua ei siis ole tarkoitettu järjes- vonnassa suoritettava työ tai palvelu on sallit-
52806: tettäväksi siten, että asianomistaja saisi vahin- tua, jos työn suorittajaa ei aseteta yksityisten
52807: gonkorvauksen sijasta teettää rikoksentekijällä yhtiöiden tai yksityisoikeudellisten juridisten
52808: työtä tai että yhdyskuntapalvelun pituus tai henkilöiden käytettäväksi. Jos rikoksentekijä
52809: suorittamisehdot määräytyisivät vahingonkor- antaisi suostumuksensa yhdyskuntapalveluun,
52810: vauksen suuruuden perusteella. voisi palvelupaikan järjestäjänä sopimuksen
52811: estämättä tulla kyseeseen myös yksityisoikeu-
52812: Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisesta rikok-
52813: dellinen yhteisö.
52814: sen rangaistukseksi ehdottoman vankeuden si-
52815: Yhdyskuntapalvelua ehdotetussa muodos-
52816: jaan saattaisi kuitenkin olla asianomistajalle
52817: saan ei voida pitää edellä mainittujen sopimus-
52818: hyötyä siten, että hänen mahdollisuutensa saa-
52819: ten vastaisena, varsinkin kun yhdyskuntapalve-
52820: da korvaus perityksi lisääntyisivät, kun rikok-
52821: lun tuomitsemisen nimenomaisena edellytykse-
52822: sentekijä ei joutuisi vankilaan rangaistustaan
52823: nä olisi, että tuomittava antaa siihen suostu-
52824: suorittamaan. Asianomistaja voi myös monilla
52825: muksensa.
52826: paikkakunnilla turvautua sovittelumenettelyyn,
52827: Työ mielletään nykyään oikeudeksi, jota
52828: jonka yhteydessä tavallisesti tehdään sopimus
52829: kaikilla halukkaillakaan ei ole. Tämän vuoksi
52830: korvauksen suuruudesta ja sen suorittamisen
52831: yhdyskuntapalvelun työtehtävien tulisi olla sel-
52832: ehdoista. Rangaistuksen mittaamista koskevien
52833: laisia, jotka muuten jäisivät kokonaan teke-
52834: rikoslain 6 luvun säännösten perusteella rikok-
52835: mättä tai jotka tehtäisiin vapaaehtoisena pal-
52836: sentekijän oma-aloitteinen pyrkimys poistaa
52837: kattomana työnä. Seuraamus ei siis saisi pa-
52838: rikoksensa vaikutuksia voidaan ottaa rangais-
52839: hentaa kilpailua työpaikoista työmarkkinoilla.
52840: tuksen lieventämisperusteena oikeudessa huo-
52841: Palvelutehtäviä ei pitäisi rinnastaa palkkatyö-
52842: mioon. hön. Käytännössä palvelutehtävien tarve ei
52843: muodostune niin suureksi, että sillä voisi olla
52844: työvoimapoliittista, työpaikkoja vähentävää
52845: 3.2. Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena merkitystä. Yhdyskuntapalvelu todennäköisesti
52846: kilpailisi työpaikoista vähemmän kuin laitok-
52847: 3.2.1. Työtehtävä rangaistuksena sissa tehtävä vankityö.
52848: Esityksen mukaan yhdyskuntapalveluun tuo-
52849: Työn käyttämistä rangaistuksena voidaan pi- mitulle ei maksettaisi palkkaa. Yhdyskuntapal-
52850: tää yhdyskuntapalveluun liittyvänä ongelmana. velu ei tuomiota edeltävään aikaan verrattuna
52851: 8 1990 vp. - HE n:o 62
52852:
52853: heikentäisi siihen tuomitun mahdollisuuksia tekijöille tuomitaan ehdottomia vankeusran-
52854: ansaita elantonsa, ja tässä suhteessa rangaistus gaistuksia mahdollisimman vähän.
52855: eroaisi olennaisesti vankeudesta. Yhdyskunta- Näin ollen ainakin alle 18-vuotiaille tulisi
52856: palvelusta ei olisi samanlaista tarvetta maksaa tuomita ehdottomia vankeusrangaistuksia vain
52857: palkkaa kuin vankityöstä. Yhdyskuntapalvelu silloin, kun rikollisten tekojen määrä on suuri
52858: ei toisaalta olisi taloudellinen seuraamus, joten tai niiden laatu on vakava. Yhdyskuntapalve-
52859: se ei saisi myöskään heikentää tuomitun talou- luun tuomitsemiseen ei näissäkään tapauksissa
52860: dellista asemaa. Seuraamuksesta aiheutuvat ole suhtauduttava ehdottoman kielteisesti. Se
52861: välttämättömät kustannukset, kuten matkat saattaisi kuitenkin käytännössä usein olla huo-
52862: palvelupaikalle, tulisi korvata tuomitulle. no vaihtoehto. Näiden nuorten voi olla vaikea
52863: täyttää yhdyskuntapalvelun vaatimuksia, sillä
52864: heiltä puuttuu usein sellaista pitkäjännitteisyyt-
52865: 3.2.2. Yhdyskuntapalvelun käyttöala tä ja niitä sosiaalisia taitoja, joita yhdyskunta-
52866: palvelun suorittaminen edellyttää.
52867: Myöskään ensikertaisuus ei olisi yhdyskunta-
52868: Yhdyskuntapalvelun käyttöalaa ei ole nähty
52869: palvelun edellytys, vaan seuraamusta voitaisiin
52870: tarpeelliseksi laissa rajata tiettyihin rikoslajei-
52871: tuomita rikoksen uusijoillekin ja myös aiem-
52872: hin tai rajoittaa sitä esimerkiksi rikoksenteki-
52873: min vankilassa olleille. Jollei näin voitaisi me-
52874: jän iän tai uusimisasteen perusteella. Seuraa-
52875: netellä, sovellutusalue saattaisi jäädä hyvinkin
52876: muksen valintaan vaikuttavat kuitenkin sen
52877: kapeaksi. Etenkin nuorille olisi usein tuomittu
52878: vankeusrangaistuksen pituus, jonka sijasta yh-
52879: jo yksi tai useampi ehdollinen vankeusrangais-
52880: dyskuntapalvelua tuomitaan samoin kuin ri-
52881: tus ennen kuin yhdyskuntapalvelun tuomitse-
52882: koksentekijän soveltuvuus palvelun suorittami-
52883: minen ehdottoman vankeusrangaistuksen vaih-
52884: seen ja hänen henkilökohtaiset olosuhteensa.
52885: toehtona tulisi kysymykseen.
52886: Samoin kuin ehdollinen vankeusrangaistus
52887: yhdyskuntapalvelu olisi esityksen mukaan siis
52888: periaatteessa tuomittavissa kaikista rikoksista. 3.2.3. Soveltuvuuden tutkiminen
52889: Edellytyksenä olisi ainoastaan se, että yhdestä
52890: tai useammasta rikoksesta seuraava rangaistus Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen edelly-
52891: kyseessä olevassa tapauksessa olisi enintään tyksenä olisi, että rikoksentekijän voidaan olet-
52892: kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta. taa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Sovel-
52893: Tällöin ne rikoslajit, joista ei voida tuomita tuvuuden tutkiminen on välttämätöntä, koska
52894: näin lyhyitä rangaistuksia, jäisivät seuraamuk- ei ole tarkoituksenmukaista tuomita seuraa-
52895: sen käyttöalan ulkopuolelle. Rajaukset rikosla- musta sellaiselle, joka todennäköisesti epäon-
52896: jeittain voisivat olla tuomioistuimen työssä nistuu palvelun suorittamisessa.
52897: liian jäykkiä. Oikeuskäytännössä valtaosa niis- Ehdotettuun soveltuvuusharkintaan liittyy
52898: tä ehdottomista vankeusrangaistuksista, joiden merkittävä periaatteellinen ongelma. Soveltu-
52899: sijasta yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita, vuuden käyttäminen yhtenä seuraamuksen
52900: määrätään varkausrikoksista, petoksista, ratti- määräämisperusteena merkitsee seuraamuksen
52901: juopumusrikoksista ja moottoriajoneuvon lu- valitsemista rikoksentekijän yksilöllisten omi-
52902: vattomista käyttöönotoista. naisuuksien ja olosuhteiden eikä vain hänen
52903: Lakiin ei myöskään ole tarpeen ottaa seuraa- tekemänsä rikoksen mukaan. Lainsäädännössä
52904: muksen soveltamista koskevaa ikärajaa. Nuo- hyväksyttäisiin siten se mahdollisuus, että sa-
52905: rimpiin ikäluokkiin kohdistuvana seuraamuk- manlaisiin rikoksiin syyllistyneet voivat saada
52906: sena yhdyskuntapalvelu tosin tulisi kyseeseen keskenään erilaiset rangaistukset sen mukaan,
52907: harvoin, koska ehdottomia vankeusrangaistuk- miten heidän arvioidaan soveltuvan yhdyskun-
52908: siakin tuomitaan nuorimmille rikoksentekijöil- tapalvelua suorittamaan. Vankeusrangaistuk-
52909: le yleensä harvoin. Vuoden 1990 alusta tuli sen täytäntöönpanossakin tosin on eroja riip-
52910: voimaan ehdollisesta rangaistuksesta annetun puen siitä, minkä tyyppisessä laitoksessa van-
52911: lain 1 §:n muutos (992/89), jonka mukaan alle keustuomio suoritetaan, mutta nämä erot eivät
52912: 18-vuotiaana rikoksen tehnyttä ei saisi tuomita ole niin suuria kuin ero yhdyskuntapalvelun ja
52913: ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät vankeuden välillä.
52914: painavat syyt sitä vaadi. Tavoitteeksi on siis Valitun ratkaisun periaatteellista pulmalli-
52915: asetettu, että 18 vuotta nuoremmille rikoksen- suutta vähentää kuitenkin se, että ehdotetun
52916: 1990 vp. - HE n:o 62 9
52917:
52918: seuraamuksen käyttäminen merkitsisi poikkea- tajia, he muodostaisivat siellä oman yhteisön-
52919: mista nykyisiä rangaistuksia lieveropään suun- sä.
52920: taan. Ehdotettujen säännösten mukaan kukaan Ehdotetussa kokeilussa on suunniteltu, että
52921: ei joutuisi ankarammin rangaistuksi kuin voi- palvelupaikkoina olisivat esimerkiksi julkisyh-
52922: massa olevan lain perusteella. teisöt ja yleishyödylliset yhdistykset. Palvelu-
52923: paikkojen kannalta ei olisi mielekästä, että
52924: Syyt siihen, että soveltuvuusharkinnan käyt-
52925: niihin lähetettäisiin henkilöitä, joiden voitaisiin
52926: töön on ainakin seuraamusta kokeiltaessa pää-
52927: etukäteen melkoisella todennäköisyydellä en-
52928: dytty, ovat käytännölliset. Jos jokainen muo-
52929: nustaa epäonnistuvan palvelun suorittamisessa.
52930: dolliset edellytykset täyttävä rikoksentekijä
52931: Kun valikoiminen on kokeilun onnistumisen
52932: määrättäisiin yhdyskuntapalveluun, joukkoon
52933: kannalta välttämätöntä, on tärkeä huolehtia
52934: tulisi työhaluttomia ja sellaisia, jotka esimer-
52935: siitä, että soveltuvuusharkinta ei muodostu
52936: kiksi alkoholismin vuoksi varsin huonosti sel-
52937: sosiaalisesti valikoivaksi. Perusteiden tulisi olla
52938: viytyisivät säännöllisistä palvelutehtävistä. Kat-
52939: mahdollisimman oikeudenmukaisia ja yksiselit-
52940: tavin valvonta- ja tukiponnisteluin olisi ehkä
52941: teisiä. Lähtökohtana olisi pidettävä rikoksente-
52942: mahdollista saada nämäkin suorittamaan tuo-
52943: kijän edellytyksiä ja halua suoriutua palvelus-
52944: miossa määrätyt yhdyskuntapalveluun kuulu-
52945: ta. Sosiaalisesti huonommassa asemassa olevil-
52946: vat tunnit, mutta tämä vaatisi kokeilun läpivie-
52947: le yhdyskuntapalveluun suostuville tulisi voida
52948: miseen huomattavasti enemmän henkilökuntaa
52949: järjestää sosiaalihuollon tukitoimenpiteitä, eri-
52950: kuin on käytettävissä. Jos kaikkien tietyn pi-
52951: tyisesti asumispalveluja.
52952: tuisten vankeusrangaistusten sijasta tuomittai-
52953: Soveltuvuuden tutkiminen uskottaisiin Kri-
52954: siin yhdyskuntapalvelua, palvelupaikat eivät
52955: minaalihuoltoyhdistykselle, jolla on pitkäaikai-
52956: todennäköisesti myöskään riittäisi. Alentamal-
52957: nen kokemus henkilötutkintojen tekemisdstä.
52958: la sen vankeusrangaistuksen enimmäisrajaa,
52959: Toisin kuin henkilötutkinta, soveltuvuuden
52960: jonka sijasta yhdyskuntapalvelua voitaisiin
52961: tutkimus rajattaisiin ainoastaan sen seikan sel-
52962: tuomita, tapaukset vähenisivät, mutta yhdys-
52963: vittämiseen, voisiko palveluun tuomittu suoriu-
52964: kuntapalvelua voitaisiin käyttää seuraamukse-
52965: tua tehtävästään. Jo tehtyjä henkilötutkintoja
52966: na vain muutamasta rikoslajista.
52967: voitaisiin käyttää hyväksi myös tutkittaessa
52968: Soveltuvuusharkintaan liittyvää ongelmaa soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun. Lopullisen
52969: on yritetty ratkaista toisinkin. Niinpä Yhdys- arvion henkilön soveltuvuudesta yhdyskunta-
52970: valloissa New Yorkin kaupungissa 1980-luvulla palveluun tekisi tuomioistuin.
52971: järjestetyssä kokeilussa sen piiriin tulleita ri-
52972: koksentekijöitä ei erikseen karsittu soveltuvuu-
52973: den mukaan (D.C. McDonald: Punishment 3.2.4. Työtehtävät ja palvelupaikat
52974: without Walls, Community Service Sentences
52975: in New York City. USA 1986). Yksi tästä Yhdyskuntapalvelun todellinen sisältö maa-
52976: aiheutunut lisätyö oli päivittäiseen palveluun räytyy hyvin pitkälle sen perusteella, millaisia
52977: saapumatta jääneiden etsiskely ja tuominen palvelupaikkoja ja työtehtäviä tuomituille tul-
52978: palvelupaikalle. Valikoimattomuuden vuoksi laan osoittamaan.
52979: kokeilu oli järjestetty niin, että palvelua suorit- Työtehtävien tulisi olla suhteellisen yksinker-
52980: tavat olivat palvelupaikalla kokeiluprojektin taisia niin, että asianomainen pystyy niistä
52981: palkkaaman työnjohtajan jatkuvan silmälläpi- suoriutumaan ilman erityistä ammattitaitoa.
52982: don alaisina. Tästä muuten aiheutuneita val- Työtehtävien vaatimustaso voidaan kuitenkin
52983: vontakustannuksia oli tosin saatu alennetuksi mitoittaa tuomitun osaamista vastaavaksi. Mi-
52984: sillä, että palvelun suorittajia oli useampia tään estettä ei ole sille, että ammattitaitoinen
52985: samassa palvelupaikassa. Tämä ei kuitenkaan henkilö sijoitetaan työtehtävään, jossa hän voi
52986: vastaisi nyt kaavaillun kokeilun tavoitteita, hyödyntää taitojaan. Palvelun onnistumismah-
52987: sillä esityksen mukaan tarkoituksena olisi, että dollisuuksia lisäisi se, että tehtävät koettaisiin
52988: kussakin palvelupaikassa olisi yksi tai enintään mielekkäiksi. Lisäksi työn olisi oltava hyödyl-
52989: kaksi palvelun suorittajaa. Näin palvelupaikan listä myös yhteiskunnalle ja palveluorganisaati-
52990: suorittajat tulisivat helpommin osaksi palvelu- olle.
52991: paikan työyhteisöä, mikä saattaisi olla heille Kokeilun kuluessa selviää, millaiset työtehtä-
52992: uusi ja hyödyllinen kokemus. Jos samassa vät parhaiten soveltuvat yhdyskuntapalveluun.
52993: palvelupaikassa olisi useampia palvelun suorit- Sopivia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi erilai-
52994:
52995: 2 300578Q
52996: 10 1990 vp. - HE n:o 62
52997:
52998: set siivous- ja kunnostustyöt sekä järjestöjen 3.3. Yhdyskuntapalvelu sakon muuntoran-
52999: toimintaan liittyvät avustavat tehtävät. Palve- gaistuksena
53000: lupaikkaa järjestettäessä olisi varmistuttava sii-
53001: tä, että kyseinen palvelutehtävä sopii tuomitul-
53002: le. Sakon muuotarangaistusta vastaan on usein
53003: Palvelupaikan järjestäjinä voisivat olla jul- esitetty periaatteellista kritiikkiä sen sosiaalisen
53004: kisyhteisöt tai julkisoikeudelliset yhdistykset valikoivuoden vuoksi, ja muun muassa tästä
53005: taikka erilaiset voittoa tavoittelemattomat yh- syystä on ollut harkittavana, voitaisiinko
53006: teisöt tai säätiöt. Palvelun suorittaminen yksi- muuntorangaistus suorittaa yhdyskuntapalve-
53007: tyisten liikelaitosten tai yksityishenkilöiden hy- luna.
53008: väksi ei siis ehdotuksen mukaan tulisi kysee-
53009: seen. Yhdyskuntapalvelun käytöllä sakon muunta-
53010: Erilaiset yhdistykset ja järjestöt soveltuvat rangaistuksena olisi se etu, että sakotettu saisi
53011: hyvin palvelupaikkojen järjestäjiksi, koska uuden mahdollisuuden sovittaa sakkonsa
53012: niissä tehtävä työ perustuu yleensä palkatto- muulla tavoin kuin vankilassa. Sakko on lisäk-
53013: muuteen ja vapaaehtoisuuteen eikä niissä pyri- si lievempi kuin vankeusrangaistus, mikä puol-
53014: tä voitontavoitteluun. Työtehtäviä voitaisiin taisi yhdyskuntapalvelun käyttämistä muunta-
53015: järjestää iltaisin ja viikonloppuisin. Palvelu- rangaistuksen vaihtoehtona. Muuotarangais-
53016: paikkojen järjestäjiä voisivat olla esimerkiksi tuksen suorittamiseen yhdyskuntapalveluna
53017: ympäristö-, luonnonsuojelu- ja terveysalan jär- liittyisi kuitenkin useita ongelmia ja vastape-
53018: jestöt, vammaisjärjestöt sekä urheiluseurat. rusteluja. Sakkojen täytäntöönpallomenettely
53019: Julkisen hallinnon puolella työtehtävien jär- hankaloituisi ja monimutkaistuisi entisestään,
53020: jestäminen voi olla vaikeampaa. Valtaosa jul- kun muuotarangaistusta määrättäessä pitäisi
53021: kisen hallinnon tehtävistä suoritetaan arkipäi- tutkia tuomitun soveltuvuus yhdyskuntapalve-
53022: visin päiväsaikaan. Palvelutehtävinä voisivat luun ja hänen muut olosuhteensa. Usein sakko
53023: olla erilaiset tehtävät kunnallisissa laitoksissa, maksetaan rahana juuri ennen kuin rangaistuk-
53024: kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huolto- sen täytäntöönpano vankeutena alkaisi. Koska
53025: ja hoitokodeissa, taikka tehtävät liikunta-, va- yhdyskuntapalvelu edellyttäisi erilaisia toimen-
53026: paa-aika- tai kulttuuritoimen piirissä. piteitä ennen muuntorangaistustuomiota, val-
53027: misteluvaiheessa tehtäisiin tarpeetonta työtä
53028: Kriminaalihuoltoyhdistys hankkisi palvelu- kaikissa niissä tapauksissa, joissa tuomittu kui-
53029: paikat ja esittäisi soveltuvat palvelupaikan jär- tenkin maksaisi sakkonsa ennen palvelun aloit-
53030: jestäjät oikeusministeriön hyväksyttäväksi. Ko- tamista. Lisäksi sakon muuntorangaistuksista
53031: keilun yhtenä tavoitteena on saada selville on viime vuosina yli puolet ollut kymmentä
53032: palvelupaikkojen saatavuus. päivää lyhyempiä.
53033:
53034: Sakon muuotarangaistukseen tuomitut ovat
53035: 3.2.5. Toimeenpano ja valvonta lisäksi usein soveltumattomia yhdyskuntapal-
53036: veluun ja sen edellyttämään säännöllisyyteen.
53037: Päävastuu sekä yhdyskuntapalvelun yleisestä Yhdyskuntapalvelu edellyttää suorittajalta tiet-
53038: toimeenpanosta että palvelun valvonnasta yk- tyä halukkuutta ja aktiivisuutta, kun taas sak-
53039: sittäistapauksessa olisi ehdotuksen mukaan kojen maksamatta jättäminen osoittaa usein
53040: · Kriminaalihuoltoyhdistyksellä. Julkisoikeudel- välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta
53041: lisella Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on ran- rangaistuksen suorittamisesta.
53042: gaistusten täytäntöönpanaan liittyviä tehtäviä
53043: ennestäänkin, ja sillä on valmis organisaatio Edellä mainituin perustein ei esityksen mu-
53044: kokeilun toimeenpanoa varten. kaan yhdyskuntapalveluseuraamusta käytettäi-
53045: Valvonnalla on yhdyskuntapalveluseuraa- si sakon muuotarangaistuksena nyt ehdotetta-
53046: muksen kannalta keskeinen merkitys. Krimi- van kokeilun aikana. Jos yhdyskuntapalvelu
53047: naalihuoltoyhdistyksen suorittama valvonta liitetään pysyvästi seuraamusjärjestelmäämme,
53048: kohdistuu palvelun säännölliseen, ehtojen mu- on sen sijaan syytä harkita, voidaanko seuraa-
53049: kaiseen suorittamiseen ja päättyy kun rangais- mus laajentaa koskemaan myös sakon muun-
53050: tus on suoritettu kokonaan. torangaistuksia.
53051: 1990 vp. - HE n:o 62 11
53052:
53053: 4. Kokeilun toteuttaminen ja sa ei palvelupaikkojen saatavuus siis saisi vai-
53054: siihen liittyvät ongelmat kuttaa rangaistuksen valintaan, vaan kaikille,
53055: jotka todetaan sopiviksi yhdyskuntapalveluun,
53056: Yhdyskuntapalvelun toteuttamiseen liittyy olisi voitava hankkia palvelupaikka.
53057: lukuisia periaatteellisia ja käytännön ongelmia, Kokeilun käyttöalaa ja tavoitteita olisi selvi-
53058: joihin voidaan vasta kokeilun aikana saada tettävä asianomaisille viranomaisille ja muille
53059: vastauksia. yhteistyötahoille järjestämällä riittävästi koulu-
53060: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan kokeilta- tusta ja ohjausta. Kokeilun onnistumisen kan-
53061: vaksi ensivaiheessa rajatulla alueella kolmen nalta viranomaisten yhteistyö olisi tärkeää.
53062: vuoden ajan. Kolmessa vuodessa on mahdollis- Kokeilun tavoitteista olisi julkisesti tiedotetta-
53063: ta saada tietoja ja kokemuksia lähinnä tuomio- va.
53064: istuinten halukkuudesta käyttää seuraamusta Kokeiluun kuuluisi olennaisena osana seu-
53065: sekä siitä, kuinka organisaatio toimii ja miten ranta ja tulosten arviointi. Olisi tarkasteltava
53066: palvelupaikkojen järjestäminen onnistuu. Näin muun muassa tuomioistuinkäytäntöä eri kokei-
53067: lyhyen ajan kokeilussa ei sen sijaan juuri voida lualueilla ja eri vuosina sekä selvitettävä palve-
53068: saada selville laajempia kriminaalipoliittisia lupaikkojen saatavuus ja laatu.
53069: vaikutuksia, esimerkiksi seuraamuksen vaiku-
53070: tuksia rikosten uusimiseen tai vankilukuun.
53071: Kokeilun avulla voidaan kuitenkin selvittää, 5. Kokeilualueiden valinta
53072: onko ylipäätänsä mahdollista ottaa yhdyskun-
53073: tapalvelua Suomen rikosoikeudelliseen seuraa-
53074: Riittävien tietojen ja kokemusten saaminen
53075: musjärjestelmään.
53076: kokeilusta edellyttäisi, että kokeilualueilla tuo-
53077: Alueellisena toteutettavan kokeilun heikkou-
53078: tena on se, että se ei täysin täytä yhdenvertai- mittaisiin vuodessa yhteensä noin sata yhdys-
53079: kuntapalvelurangaistusta. On otettava huo-
53080: suusperiaatteen vaatimuksia. Samasta rikok-
53081: mioon, että alkuvaiheessa tavoite voi jäädä
53082: sesta, josta kokeilualueelia seurauksena on yh-
53083: osittain toteutumatta ennen kuin seuraamuk-
53084: dyskuntapalvelua, tuomitaan kokeilualueen ul-
53085: kopuolisessa tuomioistuimessa vankeuteen. sen tuomitsemiseen ja toimeenpanoon liittyvät
53086: menettelytavat vakiintuvat.
53087: Alueellisen kokeilun etuna on taas se, että
53088: kokeilu saadaan kokonaisuudessaan nopeam- Kokeilualueiden tulisi olla maantieteellisesti,
53089: min ja tehokkaammin käynnistetyksi. Palvelu- väestöllisesti ja taloudellisesti eri tyyppisiä, jot-
53090: paikkojen järjestäminen ja koulutus voidaan ta saataisiin tietoa mahdollisuuksista käyttää
53091: keskittää alueille, joissa toimeenpanosta vas- yhdyskuntapalvelua koko maassa.
53092: taavalla Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on alue- Alueellisen monipuolisuuden lisäksi kokeilun
53093: toimisto. piiriin olisi saatava riittävästi tapauksia, joista
53094: Kokeilu on suunniteltava ja valmistettava yhdyskuntapalvelu seuraamuksena tulisi kysy-
53095: huolellisesti, jotta se voisi käynnistyä nopeasti. mykseen. Seuraamukset olisi myös pystyttävä
53096: Muiden maiden kokemukset ovat osoittaneet, panemaan tehokkaasti täytäntöön. Jos tapaus-
53097: että alkuvaiheessa syntyy aina käynnistysvai- määrät kokeiluvaiheessa ovat liian suuret, on
53098: keuksia. Nämä johtuvat useimmiten puutteelli- vaarana, että palvelupaikat eivät riitä ja että
53099: sesta valmistelusta, mutta myös perinteisestä Kriminaalihuoltoyhdistys ei selviydy tehtävis-
53100: rikosoikeudellisesta ajattelusta ja arvostuksis- tään.
53101: ta, mikä voi johtaa pitäytymiseen vanhoissa Kokeilualueiden valinnassa on otettu huo-
53102: seuraamuksissa. Myös voimavarojen rajalli- mioon myös Kriminaalihuoltoyhdistyksen alue-
53103: suus ja käytännön toteutuksen puutteellisuudet toimistojen edellytykset kokeilun toteuttami-
53104: johtavat helposti siihen, että seuraamusta ei seen. Aluetoimistot joutuvat vastaamaan tai
53105: käytetä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminta hoitamaan lukuisia tehtäviä, joista tärkeimmät
53106: on kokeilun onnistumisen kannalta ratkaisevan ovat soveltuvuusselvitysten tekeminen, palvelu-
53107: tärkeä. paikkojen järjestäminen sekä seuraamuksen
53108: Seuraamuksen käyttö ei saisi olla riippuvai- muu toimeenpano ja valvonta.
53109: nen myöskään palvelupaikkojen määrästä. Kokeilualueita valittaessa on pyritty löytä-
53110: Vaikka palvelupaikkojen saatavuutta on usein mään alueita, jotka muodostaisivat luonnolli-
53111: epäilty, kokemukset muissa maissa ovat olleet sen väestökeskus- ja talousalueen. Alueiden
53112: tässä suhteessa positiivisia. Yksittäistapaukses- väestömäärä ei kuitenkaan saisi olla niin suuri,
53113: 12 1990 vp. - HE n:o 62
53114:
53115: että kokeilun toimeenpano muodostuisi Krimi- Neljäs kokeilualue olisi Pohjois-Suomesta
53116: naalihuoltoyhdistykselle ylivoimaiseksi. Rovaniemen tuomiokunnan alue, joka sisältää
53117: Yhdyskuntapalvelua ehdotetaan kokeilta- Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan sekä
53118: vaksi neljällä eri kokeilualueelia Turun, Vaa- Posion ja Ranuan kunnat. Alueen väestömäärä
53119: san, Mikkelin ja Rovaniemen ympäristössä. on noin 60 000. Rovaniemen tuomiokunnassa
53120: Pääkaupunkiseutu jätettiin pois kokeilun pii- tuomitaan vuosittain runsaat 100 ehdotonta
53121: ristä, koska Kriminaalihuoltoyhdistyksen voi- vankeusrangaistusta. Alue tulisi antamaan ko-
53122: mavarat eivät riittäisi kokeilun toteuttamiseen kemusta myös siitä, miten yhdyskuntapalvelun
53123: pääkaupunkiseudulla. Kokeilua ei voitaisi to- toimeenpano voidaan toteuttaa harvaan asutul-
53124: teuttaa vain osassa pääkaupunkiseutua muun la alueella.
53125: muassa väestön liikkuvuuden vuoksi. Ehdotettujen kokeilualueiden yhteenlaskettu
53126: Ensimmäinen kokeilualue käsittäisi Turun ja väestömäärä on noin 550 000 henkeä, ja alueil-
53127: Naantalin raastuvanoikeudet sekä Piikkiön la tuomittiin vuonna 1987 yhteensä 1 249 ehdo-
53128: tuomiokunnan, joka muodostuu kymmenestä tonta vankeusrangaistusta. Ehdottomista van-
53129: Turun välittömässä yhteydessä olevasta kun- keusrangaistuksista noin 75 OJo on alle kahdek-
53130: nasta. Nämä ovat Aura, Kaarina, Lieto, Meri- san kuukauden pituisia. Alueita voidaan pitää
53131: masku, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Ry- kokonaisuudessaan monipuolisina ja tapaus-
53132: mättylä ja Sauvo. Alueen kokonaisväestömää- määrien voi ennakoida muodostuvan riittävik-
53133: rä on noin 250 000, josta Turun kaupungin si.
53134: asukkaita on noin 160 000.
53135: Vuonna 1987 alueen tuomioistuimissa tuo- 6. Esityksen organisatoriset ja
53136: mittiin yhteensä hieman yli 600 ehdotonta van- taloudelliset vaikutukset
53137: keusrangaistusta, joista noin 500 Turun raastu-
53138: vanoikeudessa. Alue on maantieteellisesti ja Yhdyskuntapalvelukokeilu lisää Kriminaali-
53139: väestöllisesti monipuolinen; se sisältää suuren huoltoyhdistyksen tehtäviä. Erityisesti soveltu-
53140: kaupungin, maaseutualueita ja saaristokuntia. vuuden tutkiminen ja rangaistuksen suoritta-
53141: Toinen kokeilualue olisi Vaasan ja Kokkolan misen valvonta tulisivat aiheuttamaan työmää-
53142: väliin jäävä rannikkoalue, joka muodostuu rän lisäystä. Soveltuvuus olisi tutkittava aina,
53143: Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan raastuvanoi- kun on edellytyksiä yhdyskuntapalveluun tuo-
53144: keuksista sekä Korsholman ja Pietarsaaren mitsemiselle. Lisäksi yhdyskuntapalvelua suo-
53145: tuomiokunnista. Alueella on yhteensä 13 kun- rittavien valvonta, joka olisi olennaisen tärke-
53146: taa, joiden yhteinen väestömäärä on noin ää seuraamuksen rangaistusluonteen korosta-
53147: 170 000. Kunnat ovat Kokkola, Korsnäs, miseksi, aiheuttaa lisää työtä yhdistykselle.
53148: Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Lisätehtävät vastaavat kullakin kokeilualu-
53149: Mustasaari, Oravainen, Pietarsaari, Pietarsaa- eelia alueen suuruudesta riippuen 1-2 päätoi-
53150: ren maalaiskunta, Uusikaarlepyy, Vaasa ja misen työntekijän ja lisäksi osa-aikaisen toi-
53151: Vöyri. Alueella tuomittiin vuonna 1987 yhteen- mistotyöntekijän työpanosta, jos ehdotuksessa
53152: sä noin 300 ehdotonta vankeusrangaistusta. esitetyt arviot yhdyskuntapalveluun tuomitta-
53153: Kolmas kokeilualue muodostuisi Mikkelin vien lukumääristä pitävät paikkansa. Palvelu-
53154: raastuvanoikeuden ja Mikkelin tuomiokunnan paikoille ei suoritettaisi korvauksia, eikä yh-
53155: alueesta. Alueeseen kuuluu kahdeksan Mikke- dyskuntapalveluun tuomituille palkkaa tai
53156: lin talousalueeseen kuuluvaa kuntaa, joiden palkkioita. Sen sijaan jonkin verran kustan-
53157: väestömäärä on noin 70 000 henkeä. Alueella nuksia aiheutuisi palvelun suorittajien matkois-
53158: on tuomittu vuosittain runsaat 200 ehdotonta ta.
53159: vankeusrangaistusta. Alueen kunnat ovat Ant- Ehdottomien vankeusrangaistusten sijasta
53160: tola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mik- yhdyskuntapalveluna suoritetut rangaistukset
53161: kelin maalaiskunta, Mäntyharju, Pertuumaa ja vähentäisivät jossakin määrin vankeinhoidon
53162: Ristiina. Mikkeli läänin pääkaupunkina edus- kustannuksia. Kustannusten säästön suuruutta
53163: taa kaupungistunutta hallinto- ja palvelukes- on etukäteen vaikea arvioida.
53164: kusta. Muiden kuntien elinkeinorakenne on Muutettavista erityislaeista ei aiheutuisi mai-
53165: maatalousvaltainen. nittavia lisämenoja.
53166: 1990 vp. - HE n:o 62 13
53167:
53168: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
53169:
53170:
53171: 1. Lakiehdotusten perustelut meen kokeiluaikana, mutta jotka on ratkaistu
53172: alioikeudessa ennen kokeilun alkamista, eivät
53173: 1.1. Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta kuuluisi lain soveltamisalaan.
53174: 2 §. Yhdyskuntapalvelu olisi ehdottoman
53175: 1 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava ran-
53176: alueellisesta soveltamisesta luettelemalla ne ali- gaistus. Rikoslain 2 luvun 1 §:ää, jossa on
53177: oikeudet, joissa lakia sovelletaan. Kokeilun yleisesti säädetty rangaistuksista, ei kuitenkaan
53178: ehdotettuun laajuuteen on vaikuttanut kaksi ehdoteta vielä kokeilun vuoksi muutettavaksi.
53179: vastakkaisiin suuntiin vievää tavoitetta. Toi- Pykälän 1 momentissa on määritelty yhdys-
53180: saalta kokeilun tulisi olla maantieteellisesti niin kuntapalveluseuraamuksen sisältö pääpiirteis-
53181: laaja, että sen piiriin tulee kyllin paljon ja sään. Yhdyskuntapalvelun tarkempi sisältö yk-
53182: riittävän monipuolisia tapauksia. Toisaalta ko- sittäistapauksissa ilmenisi 6 §:n mukaan vah-
53183: keilun tulisi olla siksi suppea, että se voidaan vistettavasta palvelusuunnitelmasta. Tarkoi-
53184: toteuttaa kohtuullisilla voimavaroilla. Kokeilu- tuksena olisi, että palvelu suoritetaan ennalta
53185: alueeksi valitsemiselle on edellytyksenä, että laadittua suunnitelmaa noudattaen säännölli-
53186: alueella on Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimi- sesti. Yhdyskuntapalvelu olisi nimenomaan va-
53187: piste, josta yhteydenpito yhdyskuntapalvelun paa-aikaa rajoittava rangaistus, joten palvelua
53188: käytännön suorituspaikkoihin voidaan jousta- olisi suoritettava sellaisina viikonpäivinä ja
53189: vasti järjestää. Kokeilualueita on selostettu vuorokauden aikoina, jolloin tuomittu ei ole
53190: edellä yleisperustelujen jaksossa 5. ansiotyössä. Tämä tarkoittaa useimmiten iltoja
53191: Ehdotuksen mukaan valittujen kokeilualuei- ja viikonloppuja. Jos yhdyskuntapalveluun
53192: den tuomioistuimilla olisi mahdollisuus käyttää tuomittu on työtön, palvelu tapahtuisi lähinnä
53193: seuraamuksena yhdyskuntapalvelua riippumat- samoina ajankohtina, mutta sitä voitaisiin suo-
53194: ta siitä, missä rikos on tehty. Ratkaisulla olisi rittaa myös normaalin työpäivän aikana, koska
53195: merkitystä lähinnä syytepyynnön perusteella se ei tällöin olisi esteenä ansiotyölle.
53196: käsitehäviä rikosjuttuja ratkaistaessa, jolloin Yhdyskuntapalvelusta ei maksettaisi palk-
53197: kokeilualueen ulkopuolellakin tehdyistä rikok- kaa. Jos palvelun suorittaja on työtön, hänen
53198: sista voitaisiin tuomita seuraamukseksi yhdys- toimeentulonsa olisi järjestettävä sosiaaliturva-
53199: kuntapalvelua. Toisaalta seuraamus ei olisi järjestelmän avulla ja huolehdittava samalla
53200: käytettävissä silloin, kun rangaistus kokeilu- muista tarpeellisista tukitoimista.
53201: alueella tehdystä rikoksesta tuomitaan kokeilu- Yhdyskuntapalvelun toimeenpano ehdote-
53202: alueen ulkopuolisessa alioikeudessa. taan annettavaksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen
53203: Lain soveltamisalaa laajennettaisiin eräissä tehtäväksi. Tämä tarkoittaa ensinnäkin vastaa-
53204: tapauksissa koskemaan myös kokeilualueen ul- mista käytännön järjestelyistä, kuten palvelu-
53205: kopuolisia tuomioistuimia. Kokeilualueen ul- paikkojen järjestämisestä ja palvelun yleisestä
53206: kopuolinenkin tuomioistuin saattaa joutua yh- valvonnasta. Toiseksi Kriminaalihuoltoyhdis-
53207: distämään tuomitsemansa vankeusrangaistuk- tys suorittaisi yhdyskuntapalvelun tuomitsemi-
53208: sen aiemmin tuomittuun yhdyskuntapalveluun sen edellytyksenä olevat tutkimukset rikoksesta
53209: tai tuomitsemaan vankeusrangaistuksen henki- epäiltyjen soveltuvuudesta yhdyskuntapalve-
53210: lölle, joka aiemmin on tuomittu yhdyskunta- luun sekä laatisi 6 §:ssä tarkoitetut palvelu-
53211: palveluun. Tällöin ulkopuolisella tuomiois- suunnitelmat.
53212: tuimella tulisi myös olla 11 §:n mukainen mah- 3 §. Tuomioistuin voisi 1 momentin mukaan
53213: dollisuus päättää, kielletäänkö tai keskeyte- tuomita pituudeltaan määräämänsä enintään
53214: täänkö aiemmin tuomitun yhdyskuntapalvelun kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman
53215: täytäntöönpano. vankeusrangaistuksen sijasta rangaistukseksi
53216: Pykälän 3 momentissa on säännös ylempien yhdyskuntapalvelua. Tuomiossa olisi nimen-
53217: tuomioistuinten mahdollisuudesta tuomita yh- omaan mainittava sen vankeusrangaistuksen
53218: dyskuntapalvelua haettaessa muutosta alioi- pituus, jonka sijasta yhdyskuntapalvelua tuo-
53219: keuden ratkaisuun rikosasiassa, joka kuuluu 1 mitaan.
53220: momentin mukaan kokeilun piiriin. Ne rikos- Laissa ei ole haluttu antaa tuomioistuimia
53221: asiat, jotka tulevat muutoksenhakutuomioistui- veivoittavia ohjeita valinnasta ehdottoman
53222: 14 1990 vp. - HE n:o 62
53223:
53224: vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun erillistä vankeusrangaistusta, joiden molem-
53225: välillä. Tässä suhteessa ratkaisu olisi sama kuin pien sijasta voitaisiin tuomita yhdyskuntapal-
53226: ehdollista rangaistusta koskevassa lainsäädän- velua. Mahdollista olisi myös, että aiemmin
53227: nössä. Lajivalintaa ohjaavien perusteiden löy- tuomittu ehdollinen rangaistus jätettäisiin mää-
53228: täminen olisi sitä paitsi vaikeaa. Yhtenä mah- räämättä täytäntöön pantavaksi ja vain uudes-
53229: dollisuutena olisi ollut säätää yhdyskuntapalve- ta rikoksesta tuomittaisiin yhdyskuntapalvelua.
53230: lu pakolliseksi seuraamukseksi kaikille siihen Jos tuomioistuin katsoo välttämättömäksi
53231: soveltuville. Tämä olisi kuitenkin saattanut määrätä aiemman ehdollisen rangaistuksen
53232: liiaksi rajoittaa tuomioistuinten seuraamusva- pantavaksi täytäntöön vankeutena, syntynee
53233: lintaa kokeiluvaiheessa. harvoin tarvetta tuomita yhdyskuntapalvelua
53234: Lainkohdassa on haluttu nimenomaisesti uudenkaan rangaistuksen sijasta. Sekin saattaa
53235: mainita ne eri tilanteet, joissa yhdyskuntapal- kuitenkin poikkeustapauksissa olla tarkoituk-
53236: velua voitaisiin tuomita, vaikka momentin 1 ja senmukaista.
53237: 2 kohdan välinen raja ei olekaan aivan yksise- Jos tuomioistuimella on tuomittavana use-
53238: litteinen. Momentin 1 kohdassa käytetyllä il- ampia rikoksia, joiden rangaistukset eivät ole
53239: maisulla "tuomitessaan vankeuteen" on tar- yhdistettävissä, tuomioistuin voisi ehdotuksen
53240: koitettu kahta perustilannetta. Tuomioistuin mukaan tuomita kaikkien vankeusrangaistus-
53241: tuomitsisi joko yhdestä tai useammasta rikok- ten sijasta yhdyskuntapalvelua, vaikka niiden
53242: sesta yhden vankeusrangaistuksen taikka use- yhteenlaskettu pituus olisikin yli kahdeksan
53243: ammasta rikoksesta useamman rangaistuksen, kuukautta. Vastaava tilanne voisi syntyä sil-
53244: joita ei olisi yhdistettävä. loinkin, kun ehdollinen rangaistus määrätään
53245: Momentin 2 kohta koskisi tapauksia, joissa pantavaksi täytäntöön koetusaikana tehdyn ri-
53246: rangaistuksia yhdistetään joko samalla kerralla koksen johdosta. Yhdyskuntapalveluun tuo-
53247: tuomittaessa tai niin sanotussa jälkikonkur- mittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että
53248: renssissa. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan nii- mitä pidemmäksi palvelun tuntimäärä kasvaa,
53249: tä tilanteita, joissa rangaistukset olisi alun sitä suurempi on riski palvelun keskeytymises-
53250: perinkin ollut yhdistettävä mutta näin ei ole tä.
53251: voitu tehdä esimerkiksi siksi, että rikokset Täysin ei käytännössä voitaisi estää sitä, että
53252: tulevat eri aikaan tuomioistuimen käsiteltävik- tuomitulle tuomittaisiin eri tuomioistuimissa
53253: si. Rangaistuksia yhdistettäessä tuomiois- useampi yhdyskuntapalveluseuraamus, joiden
53254: tuimen tulisi ensin määrätä kustakin rikoksesta tuntimäärä saattaisi siten nousta yhteensä yli
53255: seuraava yksikkörangaistus. Tämän jälkeen 200 tunnin. Tällainen rangaistusten kasautumi-
53256: nama vankeusrangaistukset yhdistettäisiin. nen olisi kuitenkin ainakin kokeiluvaiheessa
53257: Vasta yhdistämisen jälkeen tulisi harkittavaksi, ilmeisen harvinaista.
53258: voidaanko rangaistuksen - siis yhdistetyn ran- Ehdonalaisen vapauden menettämisestä seu-
53259: gaistuksen - sijasta tuomita yhdyskuntapalve- raavan jäännösrangaistuksen sijasta ei ehdo-
53260: lua. tuksen mukaan voitaisi tuomita yhdyskunta-
53261: Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita yh- palvelua, koska rangaistus on tuomittu van-
53262: distettäessä kaksi rangaistusta taikka useampia keutena ja sellaisena pantu osittain täytäntöön.
53263: rangaistuksia, jos yhdistetty rangaistus on Jäännösrangaistusta vastaavan yhdyskuntapal-
53264: enintään kahdeksan kuukauden pituinen. Ko- velun pituus olisi lisäksi laskennallisesti vaikea
53265: keilualueen tuomioistuin voisi tuomita yhdiste- määritellä.
53266: tyn rangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua, Rikoslain 3 luvun 11 §:n mukainen vähennys
53267: vaikka aikaisempi rangaistus olisi tuomittu en- tutkinnan aikana tapahtuneesta vapaudenme-
53268: nen kokeiluajan alkamista tai kokeilualueen netyksestä tehtäisiin normaaliin tapaan van-
53269: ulkopuolella. keusrangaistuksesta, ennen kuin sen sijasta
53270: Momentin 3 kohdan mukaan tuomioistuin tuomitaan yhdyskuntapalvelua.
53271: voisi tuomita yhdyskuntapalvelua myös määrä- Yhdyskuntapalvelun pituus olisi 2 momentin
53272: tessään ehdollisen rangaistuksen pantavaksi mukaan vähintään 20 ja enintään 200 tuntia.
53273: täytäntöön. Laissa ei sitovasti säädettäisi tuomitun van-
53274: Jos tuomittu on syyllistynyt koetusaikana keusrangaistuksen pituuden ja työtuntien väli-
53275: uuteen rikokseen, josta on seurauksena van- sestä muuntosuhteesta. On pidetty tarkoituk-
53276: keusrangaistus, saattaa yhdyskuntapalvelun senmukaisena, että tuomioistuimille annetaan
53277: tuomitsemista harkittaessa olla pohjana kaksi jonkin verran tapauskohtaista harkintavaltaa,
53278: 1990 vp. - HE n:o 62 15
53279:
53280: koska kysymyksessä on kokeilu, jonka tarkoi- nisivät siten, että kahdeksan kuukauden van-
53281: tuksena muun muassa on antaa viitteitä siitä, keusrangaistusta vastaisi 200 tuntia yhdyskun-
53282: miten tuomioistuimet käyttävät uutta seuraa- tapalvelua. Yhdyskuntapalvelutoimikunnan
53283: musta. Jotta päästäisiin riittävän yhdenmukai- ehdottamaa 240 tunnin enimmäismäärää on
53284: seen soveltamiskäytäntöön, on kuitenkin laa- pidetty kohtuuttoman pitkänä, joten enim-
53285: dittu ohjeeilinen asteikko sille, kuinka monta mäistuntimääräksi ehdotetaan 200 tuntia. Ul-
53286: tuntia yhdyskuntapalvelua tuomittaisiin tietyn komaisten kokemusten mukaan palvelun epä-
53287: pituisen vankeusrangaistuksen sijasta (ks. tau- onnistumisen todennäköisyys kasvaa huomat-
53288: lukko). tavasti tuntimäärän noustessa yli 200 tunnin.
53289: Pykälän 3 momentin mukaan yhdyskunta-
53290: TAULUKKO. Yhdyskuntapalvelun ja sitä vas- palvelurangaistuksia voitaisiin yhdistää rikos-
53291: taavan vankeusrangaistuksen välinen ohjeeili- lain 7 luvussa säädetyllä tavalla samoin kuin
53292: nen muuntoasteikko. niiden pohjana olevia vankeusrangaistuksia.
53293: Yhdyskuntapalvelu vastaisi sen pituista van-
53294: Vankeusrangaistuksen Yhdyskuntapalvelun keusrangaistusta, jonka sijasta se tuomittiin.
53295: pituus tuntimäärä Yhdyskuntapalvelurangaistuksia voitaisiin yh-
53296: 14 päivää 20 tuntia distää keskenään taikka yhteen tai useampaan
53297: 20 25 vankeusrangaistukseen. Yhdistettäessä yhdys-
53298: 30 30 "
53299: kuntapalvelua toiseen rangaistukseen yhdys-
53300: 40 " 40 "
53301: kuntapalvelutunnit muutettaisiin vankeuspäi-
53302: 50 50 "
53303: " viksi ja sen jälkeen suoritettaisiin yhdistämi-
53304: 60 60 nen. Rikoslain 7 lukua ei ole haluttu pelkän
53305: 70 70 "
53306: " kokeilun vuoksi ehdottaa muutettavaksi, min-
53307: 80 " 80
53308: " kä vuoksi siihen viitattaisiin 3 momentissa.
53309: 90 90 Momentin lopussa on säännös ilmoituksen
53310: 3 kk 15 päivää 105 "
53311: tekemisestä hovioikeudelle niin sanottua hallin-
53312: 4 kk 120 " nollista yhdistämistä varten. Rikoslain 7 luvun
53313: 4 kk 15 päivää 130 " 9 §:ssä on säädetty, että jos yhdistettävät van-
53314: 5 kk 140 " keusrangaistukset on pantava samanaikaisesti
53315: 5 kk 15 päivää 150 " täytäntöön, vankilanjohtajan on ilmoitettava
53316: 6 kk 160 " siitä hovioikeudelle, jonka tulee rangaistukset
53317: 6 kk 15 päivää 170 " yhdistää. Vastaavanlainen säännös on tarpeen
53318: 7 kk 180 " yhdyskuntapalveluakio varten, koska 7 luvussa
53319: 7 kk 15 päivää 190 " puhutaan ainoastaan vankeusrangaistuksista.
53320: 8 kk 200 " Tiedon kulun kannalta olisi tarkoituksenmu-
53321: " kaista, että yhdyskuntapalvelutuomiota koske-
53322: Muuntosuhdeasteikkoon on otettu tavalli- van ilmoituksen tekisi oikeusministeriön van-
53323: simpia vankeusrangaistuksia vastaavat yhdys- keinhoito-osasto.
53324: kuntapalvelutunnit, mutta sitä voitaisiin käyt- Hallinnollinen yhdistäminen on luonteeltaan
53325: tää myös välissä olevilla arvoilla. Muuntosuh- kaavamainen ja muodollinen toimenpide. Asi-
53326: deasteikko on laadittu siten, että vankeusran- anosaisia ei hallinnollisen yhdistämisen yhtey-
53327: gaistuksissa 30 päivästä neljään kuukauteen dessä myöskään kuulla, eikä heillä ole mahdol-
53328: yksi vankeuspäivä vastaa yhtä tuntia yhdys- lisuutta hakea muutosta hovioikeuden yhdistä-
53329: kuntapalvelua. Asteikon ala- ja yläpäissä on mispäätöksestä. Sen vuoksi on ilman nimen-
53330: tästä vastaavuussuhteesta hieman poikettu, jot- omaista säännöstäkin pidettävä selvänä, ettei
53331: ta palvelun tuntimäärät on saatu tarkoituksen- hovioikeus voi muuntaa rangaistuslajia yhdis-
53332: mukaisiksi. Vankeusrangaistuksen yleisen mi- täessään yhdyskuntapalvelua ja vankeutta.
53333: nimin mukainen 14 päivän rangaistus vastaisi Tällöin voi syntyä tilanteita, joissa lopputulok-
53334: 20 tuntia yhdyskuntapalvelua. Käytännössä sena on yhdistelmärangaistus, josta osa pan-
53335: ruinimirangaistuksia tuomitaan harvoin, joten naan täytäntöön yhdyskuntapalveluna ja osa
53336: 20 tunnin yhdyskuntapalvelutuomiotkin tulisi- vankeutena. Kokeilun tarkoitusta vastaisi par-
53337: vat olemaan harvinaisia. haiten ratkaisu, jossa yhdistelmärangaistukses-
53338: Asteikon loppupäässä tuntimäärät suhteessa ta pantaisiin yhdyskuntapalveluna täytäntöön
53339: vankeusrangaistuksen pituuteen hieman keve- alkuperäisen yhdyskuntapalvelun suuruinen
53340: 16 1990 vp. - HE n:o 62
53341:
53342: osa. Yhdistämisen seurauksena lyhentyisi täl- Kriminaalihuoltoyhdistyksen tekemä erillinen
53343: löin ainoastaan alkuperäisen vankeusrangais- selvitys rikoksentekijästä ja hänen olosuhteis-
53344: tuksen pituus. Täytäntöönpanoviranomaisten taan. Soveltuvuuden tutkimisessa voitaisiin
53345: kannalta on tarpeen, että hovioikeus nimeno- käyttää hyväksi aikaisemmin mahdollisesti teh-
53346: maisesti ilmoittaisi päätöksessään, miten yhdis- tyä henkilötutkintaa.
53347: telmärangaistus on pantava täytäntöön. Yhdyskuntapalvelutoimikunta ehdotti pykä-
53348: 4 §. Yhdyskuntapalvelua voitaisiin tuomita län sanamuodoksi "tuomioistuin katsoo, ... ,
53349: vain, jos tuomittava on antanut siihen suostu- hänen kykenevän palvelusta suoriutumaan".
53350: muksensa. Suostumuksen tarpeeseen on lähin- Tässä ehdotuksessa pykälän sanamuotoa on
53351: nä kahdenlaisia perusteluja. Ensinnäkin Kan- muutettu muotoon "voidaan olettaa suoriutu-
53352: sainvälisen työjärjestön pakollista työtä koske- van", koska on haluttu jonkin verran madal-
53353: va sopimus edellyttää suostumuksen saamista taa yhdyskuntapalveluun soveltuvien valinta-
53354: siltä, joka määrätään tuomioistuimen päätök- kynnystä. Matalammalla kynnyksellä kokeilu
53355: sellä tekemään työtä yksityisen yhtiön tai yksi- antaisi monipuolisempaa tietoa siitä, millaisis-
53356: tyisoikeudellisen juridisen henkilön hyväksi. sa tapauksissa yhdyskuntapalvelua voidaan
53357: Yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjänä voisi käyttää. Kun yhdyskuntapalvelua käytetään
53358: tulla kyseeseen yksityisoikeudellinenkin yhtei- ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, tuo-
53359: sö. On lisäksi hieman tulkinnanvaraista, edel- mittu ei joudu huonompaan asemaan, vaikka
53360: lyttäisikö Euroopan ihmisoikeussopimus suos- hän ei selviytyisikään yhdyskuntapalvelusta.
53361: tumuksen saamista yhdyskuntapalveluun tuo-
53362: Selkeitä ja tarkkoja soveltuvuusperusteita on
53363: mitulta. Kun suostumusta edellytetään, toimi-
53364: vaikea määritellä. Tarkoituksena ei missään
53365: taan varmasti sopimuksen puitteissa.
53366: Toiseksi yhdyskuntapalvelun onnistuminen tapauksessa olisi tehdä ennustetta tuomittavan
53367: tulevasta rikollisuudesta, vaan selvittää yhdys-
53368: edellyttäisi palvelun suorittajalta merkittävää
53369: kuntapalvelun onnistumisen mahdollisuudet.
53370: yhteistyöhalua. Yhdyskuntapalveluun tuomit-
53371: Huomioon otettavia seikkoja olisivat erityisesti
53372: tavan tulisi olla motivoitunut ja halukas palve-
53373: tuomittavan oma halukkuus ja usko omiin
53374: luun, koska palvelu vaatii säännöllistä aktiivis-
53375: mahdollisuuksiinsa. Jos tuomittavana ei näyt-
53376: ta toimintaa pitkähkön ajanjakson kuluessa.
53377: täisi olevan edes kohtalaisia edellytyksiä suo-
53378: Antamalla suostumuksensa rikoksentekijä
53379: riutua palvelusta, tätä seuraamusta ei tulisi
53380: osoittaisi halukkuutensa ja valmiutensa suorit-
53381: taa rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna. tuomita. Epäonnistumisista aiheutuisi hallin-
53382: nollisesti turhaa työtä, ja soveltumattomaksi
53383: Suostumuksen antaminen olisi luonteeltaan
53384: arvioitavien tuomitseminen yhdyskuntapalve-
53385: yleinen, eikä se tarkoittaisi suostumista tiettyi-
53386: luun vähentäisi epäilemättä ajan mittaan palve-
53387: hin yksilöityihin, konkreettisiin palvelun ehtoi-
53388: lupaikkojen saatavuutta. Esimerkiksi runsas
53389: hin tai tiettyyn työtehtävään, koska palvelu-
53390: alkoholin tai huumeiden käyttö voisi olla syynä
53391: paikka tässä vaiheessa ei aina olisi edes tiedos-
53392: henkilön soveltumattomuuteen. Yhdyskunta-
53393: sa. Ennen suostumuksen tiedustelemista rikok-
53394: sesta epäiliylle olisi kuitenkin selostettava yleis- palveluun ei olisi myöskään tuomittava rikok-
53395: luonteisesti yhdyskuntapalveluseuraamuksen sentekijää, jonka voitaisiin olettaa välttelevän
53396: rangaistuksen täytäntöönpanoa.
53397: sisältö ja palvelun ehtojen rikkomisen seurauk-
53398: set. Suostumusta tiedusteltaisiin soveltuvuuden Yhdyskuntapalvelun työtehtävät sinänsä ei-
53399: tutkimisen yhteydessä. vät vaatisi erityisominaisuuksia tai ammattitai-
53400: Tuomioistuimen olisi varmistettava suostu- toa, joten kykenevyys ei riippuisi taidollisista
53401: muksen olemassaolo tiedustelemalla asiaa syy- seikoista, vaan pikemminkin edellytyksistä
53402: tetyitä henkilökohtaisesti oikeuden istunnossa. säännölliseen kurinalaiseen toimintaan. Mi-
53403: Tämä ei kuitenkaan olisi välttämätöntä, jos kään ei silti estäisi palvelun aikana käyttämästä
53404: syytetty ei olisi enää läsnä siinä istunnossa, hyväksi tuomitun ammattitaitoa.
53405: jossa asia ratkaistaan. Ylimääräinen lykkäys ei Kokeilun aikana soveltuvuuteen vaikuttaisi
53406: olisi tarpeen suostumuksen varmistamiseksi. sekin, voiko tuomittava suorittaa palvelun ko-
53407: Tuomioistuimen olisi tuomittava yhdyskun- keilualueella. Yhdyskuntapalvelun suorittajan
53408: tapalvelua seuraamukseksi vain sellaiselle ri- olisi asuttava kokeilupaikkakunnalla tai aina-
53409: koksentekijälle, jonka voidaan olettaa suoriu- kin niin lähellä sitä, että palvelupaikalle saapu-
53410: tuvan yhdyskuntapalvelusta. Asiaa harkites- minen kerta toisensa jälkeen kävisi hankaluu-
53411: saan tuomioistuimella tulisi olla käytössään detta päinsä. Kaavamaiset säännökset tässä
53412: 1990 vp. - HE n:o 62 17
53413:
53414: suhteessa eivät ole tarpeen, vaan olosuhteet dollista, jos tuomittu on tyytynyt päätökseen
53415: olisi tutkittava tapauskohtaisesti. siltä osin kuin hänet on tuomittu yhdyskunta-
53416: Soveltuvuustutkimuksen hankkimisesta sää- palveluun. Tämä voisi tapahtua tilanteissa,
53417: dettäisiin tarkemmin asetuksella. Virallisen joissa syyttäjä tai asianomistaja valittaa tuomi-
53418: syyttäjän olisi hankittava selvitys Kriminaali- osta taikka syytetty hakee muutosta esimerkik-
53419: huoltoyhdistykseltä päätettyään nostaa syyt- si vahingonkorvauksesta tyytyen muulta osin
53420: teen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuo- tuomioon. Vastaavanlainen säännös on vangit-
53421: mita yhdyskuntapalvelua. Jos selvitystä ei ole tujen osalta rangaistusten täytäntöönpanosta
53422: hankittu, tuomioistuin voisi luonnollisesti lykä- annetun asetuksen 2 luvun 1 §:n 2 momentissa.
53423: tä asian käsittelyä ja määrätä selvityksen han- Tuomitun itsensä kannalta olisi yleensä toivot-
53424: kittavaksi. tavaa ja hyödyllistä, että rangaistus saataisiin
53425: 5 §. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano suoritetuksi mahdollisimman pikaisesti. Tämä
53426: olisi aloitettava viipymättä ja palvelu olisi suo- olisi koko rangaistusjärjestelmänkin kannalta
53427: ritettava vuoden kuluessa tuomion lainvoimai- toivottavaa.
53428: seksi ·tulemisesta. Tuomioistuin voisi 9 §:n 2 Yhdyskuntapalvelun vanhentumiseen sovel-
53429: momentin mukaan pidentää tätä enimmäisai- lettaisiin samoja rikoslain 8 luvun säännöksiä
53430: kaa, jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei kuin siihen vankeusrangaistukseen, jonka sijas-
53431: tuomitusta riippumattomasta syystä olisi mah- ta se on tuomittu (3 momentti). Yhdyskunta-
53432: dollista vuoden kuluessa. Vuoden enimmäisai- palvelu raukeaisi, jollei sen täytäntöönpano ole
53433: ka voisi ylittyä myös, jos Kriminaalihuoltoyh- alkanut viidessä vuodessa lainvoiman saaneen
53434: distys pidentää 6 §:n 2 momentin mukaan tuomion antamispäivästä. Jos täytäntöönpano
53435: enintään kolmella kuukaudella palvelusuunni- keskeytyisi, vanhentumisaika laskettaisiin kes-
53436: telmassa vahvistettua suoritusaikaa. keytymispäivästä.
53437: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulisi ehdotuk- 6 §. Pykälän 1 momentin mukaan Kriminaa-
53438: sen mukaan viipymättä hoitaa palvelupaikan lihuoltoyhdistyksen tehtävänä olisi vahvistaa
53439: hankkimiseen liittyvät käytännön järjestelyt, palvelusuunnitelma, joka sisältää tiedot palve-
53440: laatia osapuolten kanssa neuvoteltuaan palve- lupaikasta, työtehtävistä, palvelun suoritus-
53441: lusuunnitelma, joka sisältäisi muun muassa ajoista ja päättymisajankohdasta. Lisäksi pal-
53442: suoritusaikataulun, ja käynnistää seuraamuk- velusuunnitelmassa olisi määräyksiä palvelun
53443: sen toimeenpano. Toimenpiteisiin olisi ryhdyt- suorittajan velvollisuuksista, kuten poissaolois-
53444: tävä heti tuomion tultua lainvoimaiseksi ja ta ilmoittamise~ta ja käyttäytymisestä, sekä
53445: yhdistyksen saatua tiedon yhdyskuntapalvelu- palvelun suorittajan ja palvelupaikan järjestä-
53446: tuomiosta. Kriminaalihuoltoyhdistys määräisi jän välisestä suhteesta.
53447: siis seuraamukse!'. lopullisen suoritustavan ja Kriminaalihuoltoyhdistys voisi olosuhteiden
53448: -ajan. Valta päättää aikataulun yksityiskohdis- mukaan vapaasti harkita suoritusajan pituuden
53449: ta olisi syytä antaa Kriminaalihuoltoyhdistyk- ja yhdyskuntapalvelun suorittamistahdin. Vah-
53450: selle, koska palvelun suorittajien ja palvelu- vistettu palvelusuunnitelma sitoisi kuitenkin
53451: paikkojen olosuhteet voivat olla hyvin erilaisia, myös yhdistystä itseään. Valitulla menettelyllä
53452: eikä tuomioistuinkäsittelyssä vielä tiedetä, mis- on haluttu painottaa yhdyskuntapalvelun suo-
53453: sä palvelu tullaan suorittamaan. rittamisen säännöllisyyttä. Suoritusaikoja
53454: Edellytyksenä sille, että uuden seuraamuksen suunniteltaessa olisi pyrittävä siihen, että työ
53455: täytäntöönpanojärjestelmä toimisi, olisi sujuva suoritetaan säännöllisesti tiettyinä toistuvina
53456: tiedon kulku toisaalta tuomioistuinten ja täy- ajankohtina. Palvelua voitaisiin suorittaa esi-
53457: täntöönpanoviranomaisen välillä ja toisaalta merkiksi 2-4 tunnin jaksoissa. Jos yhdyskun-
53458: täytäntöönpanoviranomaisen ja Kriminaali- tapalveluun tuomittu on työtön, tarkoituksena
53459: huoltoyhdistyksen välillä. Hyödyllistä olisi ei ole, että hän suorittaa palvelua esimerkiksi 8
53460: myös se, että seuraamuksen täytäntöönpano tuntia päivässä useina päivinä peräkkäin, vaan
53461: olisi keskitetty yhdelle täytäntöönpanoviran- suoritustahdin tulisi olla jokseenkin samanlai-
53462: omaiselle, oikeusministeriön vankeinhoito- nen sekä ansiotyössä käyväliä että työttömällä.
53463: osastolle. Pykälän 2 momentin nojalla Kriminaalihuol-
53464: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että yh- toyhdistys voisi eri päätöksellä pidentää vah-
53465: dyskuntapalvelun täytäntöönpano voitaisiin vistamaansa suoritusaikaa yhteensä enintään
53466: tuomitun suostumuksella aloittaa, vaikkei tuo- kolmella kuukaudella. Antamalla tällainen pi-
53467: mio olisi vielä lainvoimainen. Tämä olisi mah- dennysmahdollisuus on haluttu välttää asioi-
53468:
53469: 3 300578Q
53470: 18 1990 vp. - HE n:o 62
53471:
53472: denjoutumista tarpeettomasti tuomioistuimiin. lun täytäntöönpano olisi tällöin syytä lopettaa
53473: Palvelusuunnitelmassa vahvistettuja aikoja oli- ja suorittamatta oleva rangaistus muuntaa van-
53474: si noudatettava tarkasti ja niistä poikkeaminen keudeksi.
53475: voisi tapahtua vain erityisestä syystä. Erityisiä Kriminaalihuoltoyhdistyksen olisi määrättä-
53476: syitä voisivat olla esimerkiksi palvelun suoritta- vä yhdyskuntapalvelun suorittaminen keskey-
53477: jan sairastuminen tai tapaturma taikka palve- tettäväksi, jos asia ilmoitetaan syyttäjälle jat-
53478: lupaikasta johtuvat syyt. kotoimenpiteitä varten. Palvelun ehtoja rikko-
53479: 7 §. Yhdyskuntapalveluun tuomitun tulisi nut ei olisi oikeutettu jatkamaan rangaistuk-
53480: tunnollisesti suorittaa annetut työtehtävät nou- sensa suorittamista yhdyskuntapalveluna sen
53481: dattaen täsmällisesti palvelusuunnitelmaa. Li- jälkeen, kun Kriminaalihuoltoyhdistys on il-
53482: säksi hänen olisi noudatettava muita määräyk- moittanut asian syyttäjälle.
53483: siä ja ohjeita, joita Kriminaalihuoltoyhdistys Saatuaan Kriminaalihuoltoyhdistykseltä il-
53484: tai palvelupaikan järjestäjä antavat. Jos palve- moituksen yhdyskuntapalvelun epäonnistumi-
53485: lusuunnitelman noudattamisessa tulisi vähäisiä sesta virallisen syyttäjän olisi viipymättä ryh-
53486: ongelmia tai esteitä, olisi pyrittävä toimimaan dyttävä asian edellyttämiin toimiin (2 moment-
53487: joustavasti ja ensisijaisesti selvittämään tilanne ti). Jos syyttäjä katsoo, että yhdyskuntapalvelu
53488: palvelupaikan sisäisesti. Varsinaisia palvelu- olisi muunnettava vankeudeksi, hänen olisi
53489: suunnitelman muutoksia eivät yhdyskuntapal- esitettävä tätä koskeva vaatimuksensa sille tuo-
53490: velun suorittaja ja palvelupaikan järjestäjä mioistuimelle, joka ensimmäisenä oikeusastee-
53491: kuitenkaan voisi tehdä, vaan Kriminaalihuolto- na on ratkaissut asian. Asiassa olisi pyrittävä
53492: yhdistyksen olisi hyväksyttävä tarpeelliset mahdollisimman nopeaan käsittelyyn, jottei
53493: muutokset. epävarmuus rangaistuksen suorittamistavasta
53494: Jos palvelun suorittaja ei noudata palvelu- kestäisi tarpeettoman pitkään. Jos tapaus on
53495: suunnitelmaa tai muuten rikkoo palvelun ehto- selvä, syyttäjä voisi välittömästi esittää vaati-
53496: ja, Kriminaalihuoltoyhdistyksen olisi annettava muksensa tuomioistuimelle. Tarvittaessa syyt-
53497: hänelle kirjallinen huomautus (2 momentti). täjän olisi ehtojen rikkomisen selvittämiseksi
53498: Kirjallinen huomautus tulisi kyseeseen sellaisis- määrättävä suoritettavaksi tutkinta, jonka te-
53499: ta törkeää lievemmistä rikkomuksista, joita kisi poliisi.
53500: Kriminaalihuoltoyhdistys ei katso tarpeelliseksi Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei
53501: ilmoittaa 8 §:n 1 momentin nojalla viralliselle muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä
53502: syyttäjälle asian saattamiseksi tuomioistuimen olisi mahdollista 5 §:n 1 momentissa säädetyn
53503: käsiteltäväksi. Aivan vähäisestä rikkomukses- enimmäisajankaan kuluessa, asia olisi niin
53504: ta, kuten yksittäisestä myöhästymisestä, Krimi- ikään saatettava tuomioistuimen ratkaistavak-
53505: naalihuoltoyhdistyksen olisi ensisijaisesti nuh- si. Momentti on tarpeen muihin kuin 1 mo-
53506: deltava epävirallisesti palvelun suorittajaa. mentissa mainittuihin tilanteisiin, joissa palve-
53507: Jos yhdyskuntapalvelun suorittajalle syntyisi lun suorittamatta jäämistä enimmäisajassa ei
53508: laillinen este saapua palvelupaikalle, hänen voitaisi lukea tuomitun syyksi. Tällaisia muita
53509: olisi viipymättä ilmoitettava tästä palvelupai- syitä voisivat olla esimerkiksi palvelun suoritta-
53510: kan vastuuhenkilölle, jonka tulisi saattaa asia jan sairastuminen tai palvelupaikasta johtuvat
53511: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tietoon. syyt.
53512: 8 § • Törkeistä rikkomuksista Kriminaali- 9 § • Pykälässä säänneltäisiin kaikki ne tilan-
53513: huoltoyhdistyksen olisi viipymättä tehtävä il- teet, joissa yhdyskuntapalvelun suorittaminen
53514: moitus viralliselle syyttäjälle. Tämä koskee ta- ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tuomiois-
53515: pauksia, joissa yhdyskuntapalvelun suorittami- tuimen käytettävissä olevia vaihtoehtoja tilan-
53516: nen epäonnistuu tuomitun omasta syystä. Näin teen ratkaisemiseksi olisivat yhdyskuntapalve-
53517: tapahtuu esimerkiksi tuomitun jäädessä koko- lun muuntaminen ehdottomaksi vankeudeksi,
53518: naan saapumatta palveluun, jättäessä sen suo- jo suoritetun palvelun katsominen rangaistuk-
53519: rittamisen kesken tai muulla tavoin rikkoessa sen täydeksi suoritukseksi tai yhdyskuntapalve-
53520: törkeästi palvelun ehtoja. Rikkomuksen vaka- lun täytäntöönpanoajan pidentäminen. Lisäksi
53521: vuuden aste olisi ensi kädessä Kriminaalihuol- olisi mahdollista, että palvelu jatkuu edelleen
53522: toyhdistyksen harkittavana. Törkeäksi rikko- ilman pidentämistä, jos tuomioistuin ei katso
53523: mukseksi olisi katsottava myös esimerkiksi saa- rikkomusta tapahtuneen.
53524: puminen juopuneena palvelupaikalle tai palve- Jos palvelun suorittaja ei ole aloittanut pal-
53525: lutehtävistä kieltäytyminen. Yhdyskuntapalve- velua, on jättänyt palvelun suorittamisen kes-
53526: 1990 vp. - HE n:o 62 19
53527:
53528: ken tai on muulla tavoin rikkonut törkeästi tenkin yleensä, että suurin osa rangaistuksesta
53529: palvelun ehtoja, tuomioistuimen tulisi määrätä olisi jo suoritettu.
53530: hänelle yhdyskuntapalvelun suorittamatta jää- Tuomioistuimen 9 §:n mukaan antama uusi
53531: nyttä osaa vastaava vankeusrangaistus (1 mo- päätös korvaisi aiemman yhdyskuntapalvelu-
53532: mentti). Jo suoritetut tunnit olisi luettava aina tuomion. Rangaistuksen määrääminen ehdolli-
53533: täysimääräisesti tuomitun hyväksi. Suoritettu- seksi ei olisi mahdollista muunnettaessa suorit-
53534: jen tuntien määrä ilmenisi Kriminaalihuoltoyh- tamatta jäänyt yhdyskuntapalvelu vankeudek-
53535: distyksen syyttäjälle toimittamista asiakirjois- si. Tämä ratkaisu voidaan johtaa suoraan siitä
53536: ta. yhdyskuntapalvelun perusajatuksesta, että seu-
53537: Alkuperäinen vankeusrangaistus, jonka si- raamus on ollut vaihtoehtona ehdottomalle
53538: jasta yhdyskuntapalvelua tuomittiin, olisi otet- vankeusrangaist ukselle.
53539: tava harkinnan pohjaksi ja vankeusrangaistuk- Yhdyskuntapalvelun sijasta tuomittavaan
53540: sen pituus olisi määrättävä soveltaen edellä vankeusrangaistukseen sovellettaisiin vankeus-
53541: esitettyä muuntoasteikkoa. Jos yhdyskuntapal- rangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja
53542: velua ei ole lainkaan aloitettu, muunnettava säännöksiä. Tämä merkitsee muun muassa si-
53543: vankeusrangaistus olisi sama kuin se rangais- tä, että täytäntöönpanoon liittyvien määräai-
53544: tus, jonka sijasta yhdyskuntapalvelua alunpe- kojen laskemisen pohjana olisi yhdyskuntapal-
53545: rin tuomittiin. velun sijaan uudessa oikeudenkäynnissä mää-
53546: Yhdyskuntapalvelun sijasta tuomittavan rätty vankeusrangaistus, jonka pituutta harkit-
53547: vankeusrangaistuksen tulisi olla vähintään nel- taessa on otettu huomioon suoritettu palvelu.
53548: jän päivän pituinen. Tapaukseen ehdotetaan Tuomittu voisi päästä esimerkiksi ehdonalai-
53549: käytännön syistä sovellettavaksi samaa sään- seen vapauteen vasta suoritettuaan rangaistuk-
53550: töä, joka koskee sakon muuntorangaistusta. sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2
53551: Jos yhdyskuntapalvelun sijaan tuomittava van- luvun 13 §:ssä säädetyn osan uudesta vankeus-
53552: keusrangaistus olisi laskennallisesti alle neljän rangaistuksestaan. Tämä laskemistapa ilmen-
53553: päivän, tuomioistuimen tulisi erityisesti harkita tää sitä ajatusta, että ehdonalainen vapaus on
53554: mahdollisuutta katsoa jo suoritettu palvelu syytä määritellä vain sen rangaistuslajin perus-
53555: rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. teella, jonka tuomittu joutuu suorittamaan
53556: Rangaistuksen suorittaminen osin yhdyskun- laitoksessa. Vastakkainen laskutapa johtaisi li-
53557: tapalveluna ei yleensä voisi johtaa kokonaisuu- säksi siihen, että yhdyskuntapalveluun tuomit-
53558: dessaan ankarampaan rangaistukseen, kuin jos tu voisi aina jättää noin puolet palvelutunneis-
53559: tuomittu alunperin olisi suorittanut rangaistuk- taan suorittamatta, koska hän, tultuaan tuomi-
53560: sensa vankeutena. Poikkeuksena voisivat olla tuksi 9 §:n mukaan vankeuteen, voisi laskea
53561: aivan lyhyet rangaistukset, joista yhdyskunta- pääsevänsä välittömästi ehdonalaiseen vapau-
53562: palvelusta vankeudeksi muuntamisen jälkeen ei teen.
53563: voisi päästä ehdonalaiseen vapauteen, vaikka Pykälän mukaan tuomitusta vankeusrangais-
53564: alkuperäisestä vankeusrangaistuksesta olisi eh- tuksesta voisi hakea muutosta normaalia vali-
53565: donalainen vapaus ollut mahdollinen. tustietä.
53566: Jos palvelun suorittaminen ei muusta kuin 1 JO§. Pykälän 1 momentin mukaan 9 §:ssä
53567: momentissa mainitusta syystä olisi mahdollista tarkoitetut asiat voitaisiin ratkaista alioikeu-
53568: 5 §:n 1 momentin mukaisen enimmäisajan ku- dessa yhden tuomarin istunnossa. Harkittaessa
53569: luessa, tuomioistuimen olisi pääsääntöisesti pi- yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi
53570: dennettävä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpa- kysymys on vain sen toteamisesta, onko yhdys-
53571: noaikaa (2 momentti). Jos tilanne muodostuisi kuntapalvelun ehtoja ja edellytyksiä noudatet-
53572: sellaiseksi, ettei yhdyskuntapalvelun suoritta- tu sekä suhteellisen kaavamaisesta muuntami-
53573: minen pidennetyn ajan jälkeenkään olisi mah- sesta. Tuomioistuin olisi jo aikaisemmin täy-
53574: dollista, tuomioistuimen tulisi määrätä palve- dessä kokoonpanossa ratkaissut syyllisyyskysy-
53575: lun suorittajalle enintään palvelun suorittamat- myksen ja päätynyt ehdottomaan vankeuteen,
53576: ta jäänyttä osaa vastaava ehdoton vankeusran- joka kuitenkin on tuomittu yhdyskuntapalvelu-
53577: gaistus. Erityisistä syistä, kuten tuomitun sai- na. Muuntopäätökseen olisi oikeus hakea muu-
53578: rastumisen, tapaturman tai muiden sellaisten tosta normaaliin tapaan hovioikeudelta.
53579: seikkojen vuoksi, joita ei voida lukea tuomitun Yhden tuomarin istunto rikosasioissa on jo
53580: syyksi, tuomioistuin voisi katsoa rangaistuksen käytössä muun muassa rangaistusten täytän-
53581: kokonaan suoritetuksi. Tämä edellyttäisi kui- töönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 7 §:n 2
53582: 20 1990 vp. - HE n:o 62
53583:
53584: momentin (595/77) perusteella sakon muunta- jollei tilanne olisi olennaisesti muuttunut ilmi
53585: rangaistuksen määräämistä koskevissa asioissa. tulleiden uusien rikosten vuoksi.
53586: Vastaajalle olisi varattava tilaisuus tulla asi- Kieltopäätöksen antaminen olisi sen sijaan
53587: assa kuulluksi (2 momentti). Kuuleminen ei paikallaan sellaisissa tapauksissa, joissa vasta
53588: olisi välttämätöntä, vaan asia voitaisiin vastaa- myöhemmässä oikeudenkäynnissä tulee ilmi,
53589: jan poissaolasta huolimatta ratkaista. Päätöstä että yhdyskuntapalveluun jo tuomitun koko-
53590: julistettaessa poissa olleelle vastaajalle olisi naisrikollisuus onkin ollut huomattavasti vaka-
53591: ehdotuksen mukaan välittömästi ilmoitettava vampaa kuin mitä oli tiedossa. Tämä voisi
53592: asian päättymispäivä ja tuomioistuimen ratkai- ilmetä joko myöhemmin ilmi tulleiden rikosten
53593: su sekä lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Eh- tärkeydestä tai niiden suuresta määrästä.
53594: dotettu menettely on muuten sama kuin oikeu- Jos kokeilualueen ulkopuolinen tuomioistuin
53595: denkäymiskaaren 25 luvun 4 §:ssä, mutta il- yhdistää vankeusrangaistuksen aiemmin tuo-
53596: moitus olisi lähetettävä tuomitulle myös siinä mittuun yhdyskuntapalveluun, yhdyskuntapal-
53597: tapauksessa, että yhdyskuntapalvelu jatkuu, velu ei olisi käytettävissä yhdistetyn rangais-
53598: eikä ainoastaan silloin kun tuomitaan vankeus- tuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelun suoritta-
53599: rangaistukseen. Muuten noudatettaisiin sovel- matta oleva osa voitaisiin ehdotuksen mukaan
53600: tuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasiois- kuitenkin suorittaa loppuun uudesta tuomiosta
53601: sa on säädetty. huolimatta, jos tuomioistuin katsoisi tämän
53602: 11 §. Pykälässä säädettäisiin tuomioistuimen tarkoituksenmukaiseksi. Toisin sanoen tuomit-
53603: mahdollisuudesta keskeyttää aiemmin tuomi- tu suorittaisi aiemmin määrätyn yhdyskunta-
53604: tun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano, kun palvelun loppuun ja loppuosan uudesta yhdis-
53605: tuomioistuin tuomitsee palvelun suorittajalle tetystä rangaistuksesta vankeutena.
53606: uuden vankeusrangaistuksen. Pykälää voitai- Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano voitai-
53607: siin soveltaa sekä niihin tapauksiin, joissa tuo- siin kieltää niissäkin tapauksissa, joissa ennen
53608: mioistuin yhdistää rangaistuksen aiemmin tuo- palvelun päättymistä tuomittu vankeusrangais-
53609: mittuun yhdyskuntapalveluun, että sellaisiin tus ei ole yhdistettävissä yhdyskuntapalveluun.
53610: tilanteisiin, joissa uusi vankeusrangaistus ei ole Palvelun suorittaja voi esimerkiksi syyllistyä
53611: yhdistettävissä aiemmin tuomittuun yhdyskun- uuteen, suhteellisen tärkeään rikokseen, vaikka
53612: tapalveluun. Pykälää sovellettaisiin myös ko- onkin suorittanut siihen astisen palvelun moit-
53613: keilualueiden ulkopuolisissa tuomioistuimissa. teettomasti. Yhdyskuntapalvelun jatkaminen
53614: Jos tuomioistuin antaisi kieltopäätOksen, sen saattaisi tällaisessa tapauksessa loukata yleistä
53615: tulisi samalla muuntaa jäljellä oleva osa yhdys- oikeustajua.
53616: kuntapalvelusta vankeudeksi. Jos yhdyskuntapalvelun suorittaja tuomi-
53617: Kokeilualueeseen kuuluvissa tuomioistuimis- taan vankeusrangaistukseen, eikä aiemmin tuo-
53618: sa yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon kiel- mitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoa
53619: tämismahdollisuus yhdistämistilanteissa olisi keskeytetä, palvelu jatkuisi normaalisti. Van-
53620: tarpeen lähinnä niissä tapauksissa, joissa yh- keusrangaistuksen täytäntöönpano, kuten sitä
53621: distetyn rangaistuksen pituus ylittää kahdeksan edeltävä tutkintavankeuskin, voitaisiin katsoa
53622: kuukautta. Rangaistusta ei olisi alunperinkään sellaiseksi lailliseksi esteeksi, että yhdyskunta-
53623: voitu tuomita yhdyskuntapalveluna, jos kaikis- palvelun suorittamisaikaa voitaisiin pidentää.
53624: ta rikoksista olisi tuomittu rangaistus samassa Pykälän 2 momentin mukaan alioikeuden
53625: oikeudenkäynnissä. Palvelun täytäntöönpanon päätöstä olisi noudatettava muutoksenhausta
53626: keskeyttämisestä tai aloittamiskiellosta ei ole huolimatta. Tämä on välttämätöntä, koska
53627: kuitenkaan haluttu näissä tapauksissa tehdä kieltopäätös voisi kokonaan menettää merki-
53628: ehdotonta. Yhdyskuntapalvelun keskeyttämi- tyksensä, jos tuomittu voisi kiellosta huolimat-
53629: nen ei siten aina olisi välttämätöntä erityisesti ta jatkaa yhdyskuntapalvelun suorittamista.
53630: sellaisen yhdistämisratkaisun perusteella, jonka 12 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain täy-
53631: lopputuloksena kahdeksan kuukauden raja täntöönpanosta annettaisiin asetuksella.
53632: ylittyisi vain niukasti tai jos yhdyskuntapalve- 13 §. Laki tulisi voimaan 1 päivänä tammi-
53633: lua on suoritettu jo pitkään. kuuta 1991 ja se olisi voimassa kolme vuotta.
53634: Jos uusi yhdistetty rangaistus on edelleenkin Lakia sovellettaisiin kuitenkin kokeilualueiden
53635: alle kahdeksan kuukauden pituinen, olisi usein alioikeuksissa myös ennen tuota ajankohtaa
53636: tarkoituksenmukaista tuomita vankeusrangais- tehtyihin rikoksiin. Kokeilualueen tuomioistuin
53637: tuksen sijasta edelleen yhdyskuntapalvelua, voisi tuomita yhdyskuntapalvelua, jos siihen
53638: 1990 vp. - HE n:o 62 21
53639:
53640: muuten olisi edellytyksiä, myös yhdistäessään palvelutuomioita olisi pantava täytäntöön vielä
53641: ennen lain voimaantuloa tuomitun rangaistuk- vuosia kokeilun päätyttyä.
53642: sen ja lain voimaantulon jälkeen tuomitseman- Kahdessa tapauksessa lakia sovellettaisiin
53643: sa rangaistuksen. Tämä olisi mahdollista siinä- vuoden 1993 jälkeenkin. Ensinnäkin sekä alu-
53644: kin tapauksessa, että myös viimeksi mainittu een ulkopuoliset että kokeiluun kuuluvat tuo-
53645: rikos on tehty· ennen lain voimaantuloa. mioistuimet voisivat 9 §:ssä annetuissa tapauk-
53646: Jollei lakia voitaisi soveltaa alioikeuksissa sissa myös kokeiluajan jälkeen kieltää aloitta-
53647: myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin rikok- masta tai jatkamasta yhdyskuntapalvelutuo-
53648: siin, saattaisi tuomioistuimiin aluksi tulla niin mion täytäntöönpanoa. Tältä osin säännös tar-
53649: vähän tapauksia, että kokeiluaika tosiasiallises- vitaan siksi, että muutoksenhaun vuoksi ja
53650: ti olisi kolmea vuotta lyhempi. Lain taannehti- kokeiluajan loppupuolella muutenkin tullaan
53651: va soveltaminen ei ole ongelmallista, koska todennäköisesti antamaan yhdyskuntapalvelu-
53652: yhdyskuntapalvelu olisi tosiasiallisesti lievempi tuomioita, joiden täytäntöönpano ulottuu
53653: rangaistus kuin ehdoton vankeusrangaistus, myös varsinaisen kokeiluajan jälkeiseen ai-
53654: jonka vaihtoehtona sitä käytettäisiin. kaan. Kieltopäätösten antaminen saattaisi näis-
53655: sä tapauksissa kuitenkin olla yhtä aiheellista
53656: Ylioikeuksissa lakia sovellettaisiin ennen 1 kuin kokeiluaikanakin.
53657: päivää tammikuuta 1991 tehtyihin rikoksiin Toiseksi säännöksessä selvennettäisiin se
53658: vain, jos kokeilualueen alioikeuden päätös on seikka, että jos asia on ratkaistu kokeilualueel-
53659: annettu aikaisintaan tuona päivänä. Jos alioi- Ia sijaitsevassa alioikeudessa kokeiluaikana,
53660: keuden päätös on annettu ennen 1 päivää muutoksenhakutuomioistuin voisi tuomita yh-
53661: tammikuuta 1991, ylioikeus ei sitä vastoin voisi dyskuntapalvelua, vaikka kokeiluaika on jo
53662: tuomita yhdyskuntapalvelua. Yhdistäessään loppunut. Selventävä säännös on tarpeen siksi,
53663: ennen lain voimaantuloa tehdyistä rikoksista että ilman sitä momenttiin kuuluva 11 §:n
53664: eri kerroilla tuomitut vankeusrangaistukset, ajallista soveltamisalaa koskeva säännös voisi
53665: ylioikeus voisi tuomita yhdistetyn vankeusran- toimia harhauttavana vastakohtaispäättelyn
53666: gaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua, jos jos- perusteena pohdittaessa lain soveltamisalaa yli-
53667: takin näistä rikoksista on annettu päätös ko- oikeuksien kannalta.
53668: keilualueen tuomioistuimessa lain tultua voi-
53669: maan. Tämä johtuu siitä, että jo alioikeus olisi
53670: tällaisessa tapauksessa voinut tuomita kaikista 1.2. Laki eraasun rangaistus-, huolto- ja
53671: rikoksista yhdyskuntapalvelua, eikä tuomittu hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden
53672: voi joutua huonompaan asemaan vain sen tapaturmakorvauksista
53673: vuoksi, ettei rangaistuksia ole yhdistetty alioi-
53674: keudessa. - Niin kuin 3 §:n 3 momentin 1 §. Pykälässä säädetään, että jos rangais-
53675: perusteluissa on todettu, hovioikeus ei kuiten- tus-, huolto- tai hoitolaitoksessa pidettävä hen-
53676: kaan voisi muuntaa rangaistuslajia hallinnolli- kilö on saanut tapaturman aiheuttaman ruu-
53677: sessa yhdistämisessä. miinvamman tai ammattitautilaissa tarkoitetun
53678: Laki olisi voimassa vuoden 1993 loppuun. ammattitaudin viranomaisen johdon ja valvon-
53679: Kokeilualueen alioikeuksissa yhdyskuntapalve- nan alaisessa työssä, hänelle on maksettava
53680: lua ei enää olisi mahdollista tuomita vuonna korvausta sen mukaan, kuin työtapaturman
53681: 1994, ellei lain voimassaoloa pidennettäisi. Ri- korvaamisesta säädetään.
53682: koksentekijän mahdollisuus tulla tuomituksi Koska yhdyskuntapalvelua tuomitaan ehdot-
53683: ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta sitä toman vankeusrangaistuksen sijasta, tulisi yh-
53684: lieveropään yhdyskuntapalveluun riippuisi siten dyskuntapalvelun suorittajalla olla samanlai-
53685: osittain hänestä riippumattomista, osittain sat- nen turva tapaturmien varalta kuin mikä on
53686: tumanvaraisista seikoista. Alioikeuden tuomio rangaistusvangilla. Lakia laajennettaisiin sen
53687: - eikä esimerkiksi rikoksen tekoaika tai jutun vuoksi koskemaan myös yhdyskuntapalvelussa
53688: vireilletulo - on valittu ratkaisevaksi ajankoh- sattuvia tapaturmia (3 momentti). Korvaukset
53689: daksi, koska muuten kokeiluna ei olisi selkeää maksaisi valtio siinäkin tapauksessa, että pal-
53690: loppumisajankohtaa. Kokeilualueiden tuomio- velupaikan järjestäjä olisi kunnallinen tai yksi-
53691: istuimet saattaisivat joutua tuomitsemaan yh- tyinen.
53692: dyskuntapalvelua hyvinkin pitkän ajan jälkeen Voimaantulo. Laki tulisi voimaan samanai-
53693: varsinaisen kokeilun päätyttyä ja yhdyskunta- kaisesti kuin laki yhdyskuntapalvelun kokeile-
53694: 22 1990 vp. - HE n:o 62
53695:
53696: misesta eli 1 pmvana tammikuuta 1991. Vii- keusministeriön asettama yhdyskuntapalvelun
53697: meksi mainittu laki lakkaisi olemasta voimassa suunnitteluryhmä saa mietintönsä valmiiksi.
53698: 31 päivänä joulukuuta 1993. Korvauslaki ei
53699: sitä vastoin voisi lakata olemasta voimassa
53700: vielä tuona päivänä, koska yhdyskuntapalvelu- 3. Voimaantulo
53701: tuomioita tultaisiin panemaan täytäntöön vielä
53702: pitkän aikaa kokeilulain lakattua olemasta voi- Yhdyskuntapalvelukokeilun käynnistäminen
53703: masta. Korvauslakia ei sen vuoksi ehdoteta edellyttäisi lakia soveltavien viranomaisten ja
53704: säädettäväksi määräaikaisena, vaan se voidaan muiden tahojen kouluttamista uusien säännös-
53705: kumota, jos se tulee tarpeettomaksi, vasta kun ten ja seuraamuksen käytön omaksumiseksi.
53706: viimeinen yhdyskuntapalvelutuomio on pantu Ehdotuksesta ei aiheutuisi sellaisia organisaati-
53707: täytäntöön. Siitä ei ole mitään haittaa, että laki omuutoksia, joita varten olisi varattava aikaa
53708: on muodollisesti voimassa, vaikka ehdotettu esityksen hyväksymisen jälkeen ennen lain voi-
53709: laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta on ku- maan saattamista. Määräaikainen kokeilu edel-
53710: moutunut, eikä yhdyskuntapalvelutuomioita lyttäisi kuitenkin, että lait määrättäisiin tule-
53711: panna enää täytäntöön. maan voimaan kalenterivuoden alusta. Tämän
53712: vuoksi ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan
53713: vuoden 1991 alusta.
53714: 1.3. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta
53715: valtion varoista
53716: 4. Säätämisjärjestys
53717: 8 §. Rikoksella aiheutetun vahingon kärsi-
53718: neellä on lain mukaan oikeus saada korvausta Esitykseen keskeisenä kuuluva suunnitelma
53719: henkilövahingosta ja esinevahingosta. Esineva- uuden seuraamuksen ottamisesta aluksi käyt-
53720: hingon korvaaminen edellyttää, että rikoksen töön kokeiluna nostaa esiin kysymyksen lain
53721: on suorittanut henkilö, joka on joutunut rikos- säätämisjärjestyksestä. Ongelmalliseksi asian
53722: tai huolto-oikeudellisen tai muun yhteiskunnal- tekee kokeilun alueellinen rajoittaminen. Halli-
53723: lisen vapautta rajoittavan toimenpiteen koh- tusmuodon 5 §:n mukaan Suomen kansalaiset
53724: teeksi. Lain 8 §:n 1 momentissa on lueteltu ne ovat yhdenvertaiset lain edessä. Tähän yhden-
53725: tapaukset, joissa esinevahinko korvataan. La- vertaisuusperiaatteeseen sisältyy vaatimus siitä,
53726: kia laajennettaisiin koskemaan myös yhdys- ettei kansalaisen asuinpaikka saa vaikuttaa hä-
53727: kuntapalveluun tuomitun rikoksella aiheutta- nen oikeudelliseen asemaansa. Tämän vaati-
53728: mia esinevahinkoja. Säännös koskisi vain sitä muksen kanssa olisi vaikeasti sovitettavissa
53729: aikaa, jolloin tuomittu on suorittamassa yh- yhteen ajatus siitä, että rikoksesta seuraavan
53730: dyskuntapalveluun kuuluvaa työtä. rangaistuksen laadun ratkaisisi rikoksen teko-
53731: Voimaantulo. Laki tulisi voimaan 1 päivänä paikka. Uusien seuraamusten saaminen ran-
53732: tammikuuta 1991. Lain voimaantulon ja voi- gaistusjärjestelmäämme olisi yleisen edun mu-
53733: mavarojen osalta viitataan jaksossa 1.2. lau- kaista, ja kokeilu merkitsisi poikkeamista ran-
53734: suttuun. gaistusjärjestelmän normaalia soveltamista lie-
53735: vempään suuntaan. Nämä perusteet eivät kui-
53736: tenkaan riittäne oikeuttamaan poikkeamista
53737: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaatteesta
53738: räykset tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Halli-
53739: tuksen käsityksen mukaan ehdotettua yhdys-
53740: Ehdotetun yhdyskuntapalvelun kokeilemi- kuntapalvelun kokeilemisesta annettavaa lakia
53741: sesta annetun lain nojalla säädettäisiin asetuk- säädettäessä olisikin noudatettava valtiopäivä-
53742: sella tarkempia ohjeita lain soveltamisesta. järjestyksen 67 §:ssä säädettyä menettelyä.
53743: Tämän ehdotuksen liitteeksi on otettu alus-
53744: tava luonnos asetukseksi yhdyskuntapalvelun Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53745: kokeilemisesta. Asetuksen lopullinen valmiste- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
53746: lu tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun oi- set:
53747: 1990 vp. - HE n:o 62 23
53748:
53749:
53750: 1.
53751: Laki
53752: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta
53753:
53754: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
53755: tavalla, säädetään:
53756:
53757: 1§
53758: Tätä lakia sovelletaan rikosasioissa, jotka kuten vankeusrangaistukset rikoslain 7 luvun
53759: ratkaistaan: mukaan. Yhdistettäessä yhdyskuntapalvelu
53760: 1) Piikkiön kihlakunnanoikeudessa sekä vastaa sen pituista vankeusrangaistusta, jonka
53761: Naantalin ja Turun raastuvanoikeuksissa; sijasta se on tuomittu. Rikoslain 7 luvun 9 §:n
53762: 2) Korsholman tuomiokuntaan kuuluvissa mukaisen ilmoituksen tekee oikeusministeriön
53763: Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kihlakun- vankeinhoito-osasto.
53764: nanoikeuksissa, Pietarsaaren tuomiokuntaan
53765: kuuluvissa Kruunupyyn, Pietarsaaren ja Uusi- 4§
53766: kaarlepyyn kihlakunnanoikeuksissa sekä Kok- Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edelly-
53767: kolan, Pietarsaaren ja Vaasan raastuvanoi- tyksenä on, että rikoksentekijä on antanut
53768: keuksissa; suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suoritta-
53769: 3) Mikkelin tuomiokuntaan kuuluvissa Kan- miseen ja että voidaan olettaa hänen suorintu-
53770: gasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Ristii- van yhdyskuntapalvelusta.
53771: nan kihlakunnanoikeuksissa sekä Mikkelin
53772: raastuvanoikeudessa; tai 5§
53773: 4) Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on
53774: Lain 11 §:ää sovelletaan kuitenkin kaikissa aloitettava viipymättä, ja palvelu on suoritetta-
53775: yleisissä oikeuksissa. va loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio
53776: Lakia sovelletaan myös ratkaistaessa sen so- on saanut lainvoiman, jollei 6 §:n 2 momentis-
53777: veltamisalaan 1 momentin mukaan kuuluvia ta tai 9 §:n 2 momentista muuta johdu.
53778: asioita hovioikeudessa tai korkeimmassa oi- Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano voi-
53779: keudessa. daan tuomitun suostumuksella aloittaa ennen
53780: kuin tuomio on saanut lainvoiman, jos tuomit-
53781: 2§ tu on tyytynyt päätökseen siltä osin kuin hänet
53782: Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeus- on tuomittu yhdyskuntapalveluun.
53783: rangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Se Yhdyskuntapalvelu raukeaa samoin kuin sitä
53784: käsittää tietyn tuntimäärän valvonnan alaisena vastaava vankeusrangaistus rikoslain 8 luvun
53785: tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. mukaan.
53786: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaa
53787: Kriminaalih uoltoyhdistys. 6§
53788: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten
53789: 3§ Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa palvelu-
53790: Tuomioistuin voi suunnitelman, joka sisältää yhdyskuntapalve-
53791: 1) tuomitessaan vankeuteen, lun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen muut
53792: 2) yhdistäessään vankeusrangaistuksen toi- ehdot.
53793: sen vankeusrangaistuksen kanssa tai Kriminaalihuoltoyhdistys voi pidentää palve-
53794: 3) määrätessään ehdollisen vankeusrangais- lusuunnitelmassa vahvistettua suoritusaikaa
53795: tuksen pantavaksi täytäntöön yhteensä enintään kolmella kuukaudella, jos
53796: tuomita pituudeltaan määräämänsä enintään siihen on erityisiä syitä.
53797: kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeus-
53798: rangaistuksen sijasta rangaistukseksi yhdys- 7 §
53799: kuntapalvelua. Yhdyskuntapalveluun tuomitun on, noudat-
53800: Yhdyskuntapalvelua tuomitaan vähintään 20 taen hänelle vahvistettua palvelusuunnitelmaa
53801: ja enintään 200 tuntia. sekä hänelle annettuja määräyksiä ja ohjeita,
53802: Yhdyskuntapalvelurangaistukset yhdistetään tunnollisesti suoritettava annetut tehtävät.
53803: 24 1990 vp. - HE n:o 62
53804:
53805: Tuomitulle, joka menettelee vastoin palvelu- kihlakunnanoikeus ja raastuvanoikeus on pää-
53806: suunnitelmaa tai muita ehtoja, Kriminaalihuol- tösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheen-
53807: toyhdistyksen on annettava kirjallinen huo- johtaja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on
53808: mautus. käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa,
53809: asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa
53810: 8§ käsiteltäväksi.
53811: Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun Ennen asian ratkaisemista vastaajalle on va-
53812: suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken rattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöstä julis-
53813: tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskunta- tettaessa poissa olleelle vastaajalle on välittö-
53814: palvelun ehtoja, Kriminaalihuoltoyhdistyksen mästi ilmoitettava asian päättymispäivä ja tuo-
53815: on viipymättä ilmoitettava asiasta viralliselle mioistuimen ratkaisu sekä lähetettävä muutok-
53816: syyttäjälle. Samalla Kriminaalihuoltoyhdistyk- senhakuohjeet. Muuten noudatetaan soveltu-
53817: sen on määrättävä yhdyskuntapalvelun suorit- vin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
53818: taminen keskeytettäväksi. on säädetty.
53819: Jos virallinen syyttäjä katsoo, että yhdys-
53820: kuntapalvelu olisi muunnettava vankeudeksi, 11§
53821: hänen on esitettävä tätä koskeva vaatimus Tuomitessaan yhdestä tai useammasta rikok-
53822: viipymättä sille tuomioistuimelle, joka ensim- sesta vankeuteen henkilön, joka aiemmin on
53823: mäisenä oikeusasteena on ratkaissut yhdyskun- tuomittu yhdyskuntapalveluun, tuomioistuin
53824: tapalveluun johtaneen rikosasian. Tarvittaessa voi kieltää aloittamasta tai jatkamasta yhdys-
53825: virallisen syyttäjän on määrättävä asiassa suo- kuntapalvelun täytäntöönpanoa. Kieltäessään
53826: ritettavaksi tutkinta. aiemmin tuomitun yhdyskuntapalvelun täytän-
53827: Asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltä- töönpanon tuomioistuimen on muunnettava
53828: väksi myös, jos palvelun suorittaminen ei jäljellä oleva osa yhdyskuntapalvelusta van-
53829: muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä keudeksi.
53830: ole mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen Päätöstä aiemmin tuomitun yhdyskuntapal-
53831: enimmäisajan kuluessa. velun täytäntöönpanon kieltämisestä on nou-
53832: datettava muutoksenhausta huolimatta.
53833: 9§
53834: Jos tuomittu ei ole aloittanut yhdyskuntapal- 12 §
53835: velun suorittamista, on jättänyt sen suorittami- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
53836: sen kesken tai on muulla tavoin törkeästi töönpanosta annetaan asetuksella.
53837: rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja, tuomiois-
53838: tuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun 13 §
53839: suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53840: rangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä kuuta 1991. Sitä sovelletaan alioikeuksissa
53841: päivää. myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin rikok-
53842: Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei ole siin. Hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeu-
53843: muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä dessa lakia sovelletaan ennen sen voimaantuloa
53844: mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen enim- tehtyihin rikoksiin ainoastaan, jos alioikeus on
53845: mäisajan kuluessa, tuomioistuin voi pidentää antanut asiassa päätöksensä lain voimaantulon
53846: palvelun täytäntöönpanoaikaa tai muuntaa yh- jälkeen.
53847: dyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan Laki on voimassa vuoden 1993 loppuun,
53848: ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Erityi- minkä jälkeenkin sovelletaan lain 11 §:ää ja
53849: sistä syistä voidaan jo suoritettu palvelu katsoa rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia sään-
53850: rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. nöksiä. Niin ikään lakia sovelletaan myös vuo-
53851: den 1993 jälkeen käsiteltäessä l §:n mukaan
53852: 10§ lain soveltamisalaan kuuluvia asioita hovioi-
53853: Edellä 9 §:ssä tarkoitettua asiaa käsiteltäessä keudessa ja korkeimmassa oikeudessa.
53854: 1990 vp. - HE n:o 62 25
53855:
53856: 2.
53857: Laki
53858: eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta
53859: annetun lain 1 §:n muuttamisesta
53860:
53861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53862: muutetaan eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor-
53863: vauksesta 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun lain (894/46) 1 §:n 3 momentti seuraavasti:
53864:
53865: 1§
53866: lain ( 1 ) nojalla suorittaa yhdyskuntapal-
53867: Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka veluun kuuluvaa työtä.
53868: laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty tai
53869: sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle taikka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53870: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun kuuta 1991.
53871:
53872:
53873: 3.
53874: Laki
53875: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta
53876:
53877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53878: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973
53879: annetun lain (935/73) 8 §:n 1 momentti seuraavasti:
53880:
53881: 8§
53882: Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, on aiheuttanut lastensuojelulain (683/83) no-
53883: jonka rikoksen, päihteiden käytön, mielisai- jalla huostaan otettu lapsi tai yhdyskuntapalve-
53884: rauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen lun kokeilemisesta annetun lain ( 1 ) nojal-
53885: tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi laitokseen la yhdyskuntapalveluun tuomittu suorittaes-
53886: sijoitettu tai muuten vapautensa menettänyt saan yhdyskuntapalveluun kuuluvaa työtä.
53887: henkilö on aiheuttanut laitoksessa, ollessaan
53888: sijoitettuna laitoksen ulkopuolella tai lomalla
53889: taikka karattuaan laitoksesta tai viranomaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
53890: huostasta. Sama koskee esinevahinkoa, jonka kuuta 1991.
53891:
53892: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
53893:
53894:
53895: Tasavallan Presidentti
53896: MAUNO KOIVISTO
53897:
53898:
53899:
53900:
53901: Oikeusministeri Tarja Halonen
53902:
53903:
53904:
53905:
53906: 4 300578Q
53907: 26 1990 vp. - HE n:o 62
53908:
53909: Liite 1
53910:
53911: 2.
53912: Laki
53913: eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta
53914: annetun lain 1 §:n muuttamisesta
53915:
53916: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53917: muutetaan eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakor-
53918: vauksesta 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun lain (894/46) 1 §:n 3 momentti seuraavasti:
53919:
53920: Voimassa oleva laki Ehdotus
53921:
53922: 1§
53923:
53924: Sama olkoon niin ikään lakina henkilöstä, Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka
53925: joka laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty tai
53926: tai sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle. sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle taikka
53927: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun
53928: lain ( 1 ) nojalla suorittaa yhdyskuntapal-
53929: veluun kuuluvaa työtä.
53930:
53931: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53932: kuuta 1991.
53933:
53934:
53935: 3.
53936: Laki
53937: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta
53938:
53939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53940: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973
53941: annetun lain (935173) 8 §:n 1 momentti seuraavasti:
53942:
53943: Voimassa oleva laki Ehdotus
53944: 8§ 8§
53945: Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko,
53946: jonka rikoksen, irtolaisuuden, päihdyttävien jonka rikoksen, päihteiden käytön, mielisai-
53947: aineiden väärinkäytön, mielisairauden, vajaa- rauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen
53948: mielisyyden, juopumuksen tai muun sen kaltai- tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi laitokseen
53949: sen syyn vuoksi laitokseen sijoitettu tai muuten sijoitettu tai muuten vapautensa menettänyt
53950: vapautensa menettänyt henkilö on aiheuttanut henkilö on aiheuttanut laitoksessa, ollessaan
53951: laitoksessa taikka ollessaan sijoitettuna laitok- sijoitettuna laitoksen ulkopuolella tai lomalla
53952: sen ulkopuolella tai lomalla tai karattuaan taikka karattuaan laitoksesta tai viranomaisen
53953: laitoksesta tai viranomaisen huostasta. Laki on huostasta. Sama koskee esinevahinkoa, jonka
53954: sama, jos esinevahingon on aiheuttanut lasten- on aiheuttanut lastensuojelulain (683/83) no-
53955: suojelulain (52/36) 8 §:n nojalla huostaan otet- jalla huostaan otettu lapsi tai yhdyskuntapalve-
53956: tu lapsi tai nuori henkilö. lun kokeilemisesta annetun lain ( 1 ) nojal-
53957: la yhdyskuntapalveluun tuomittu suorittaes-
53958: saan yhdyskuntapalveluun kuuluvaa työtä.
53959:
53960:
53961: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53962: kuuta 1991.
53963: 1990 vp. - HE n:o 62 27
53964:
53965: Luonnos Liite 2
53966:
53967: Asetus
53968: yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta
53969:
53970: Oikeusministerin esittelystä säädetään yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta päivänä kuuta 19
53971: annetun lain 12 §:n nojalla:
53972:
53973: 1§ tapalveluun tuomitulle tiedoksi siten, kuin
53974: Yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjänä voi haasteen tiedoksi antamisesta säädetään.
53975: olla julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhdis- Palvelusuunnitelmaa voidaan pätevästä syys-
53976: tys taikka voittoa tavoittelematon yhteisö tai tä muuttaa.
53977: säätiö.
53978: Oikeusministeriö hyväksyy Kriminaalihuol- 5§
53979: toyhdistyksen esityksestä kokeiluun soveltuvat Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tehtävä pal-
53980: palvelupaikan järjestäjät. velupaikan järjestäjän kanssa yhdyskuntapal-
53981: velun toteuttamisesta sopimus, jossa määritel-
53982: 2§ lään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä
53983: Virallisen syyttäjän on, päätettyään nostaa palvelupaikan vastuuhenkilö.
53984: syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan
53985: tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava Kri- 6§
53986: minaalihuoltoyhdistykseltä selvitys rikoksesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen on valvottava
53987: epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. yhdyskuntapalvelun suorittamista käymällä
53988: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on rikoksesta palvelupaikalla ja pitämällä yhteyttä sekä pal-
53989: epäillyn pyynnöstä tehtävä 1 momentissa tar- velupaikan järjestäjään että palvelun suoritta-
53990: koitettu selvitys, jos se ei ole ilmeisen perus- jaan.
53991: teetonta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen on huolehditta-
53992: va siitä, että palvelun suorittamisen edellyttä-
53993: 3§ mät tukitoimet järjestetään.
53994: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tutkiessaan
53995: rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskunta- 7§
53996: palveluun otettava huomioon hänen kykynsä Jos palvelun suorittajalle syntyy laillinen este
53997: ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä saapua palvelupaikalle, hänen on viipymättä
53998: hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitet- ilmoitettava tästä palvelupaikan vastuuhenki-
53999: tävä mahdollisten tukitoimien tarve. Tarvitta- lölle, jonka tulee saattaa asia Kriminaalihuol-
54000: essa on oltava yhteydessä sosiaaliviranomai- toyhdistyksen tietoon.
54001: siin.
54002: Soveltuvuustutkinnan yhteydessä tutkittaval- 8§
54003: le on selostettava yhdyskuntapalvelun sisältö ja Sen lisäksi, mitä rikosrekisteriasetuksen
54004: palvelun ehtojen rikkomisen seuraukset ja tä- 1 §:ssä säädetään, rikosrekisteriä pidetään hen-
54005: män jälkeen tiedusteltava, antaako hän suostu- kilöistä, jotka on tuomittu yhdyskuntapalve-
54006: muksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdys- luun. Heistä on otettava rekisteriin mainitun
54007: kuntapalveluna. asetuksen 2 §:ssä tarkoitetut tiedot.
54008: Kun yhdyskuntapalvelu on suoritettu, Krimi-
54009: 4§ naalihuoltoyhdistyksen on lähetettävä siitä il-
54010: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on viipymättä moitus rikosrekisteriin.
54011: yhteistoiminnassa palvelupaikan järjestäjän Muilta osin rikosrekisteriasetuksen säännök-
54012: kanssa ja varattuaan yhdyskuntapalveluun tuo- siä sovelletaan yhdyskuntapalveluun kuten
54013: mitulle tilaisuuden tulla kuulluksi laadittava vankeusrangaistukseen, jonka sijasta se on
54014: yhdyskuntapalvelun suorittamista varten palve- tuomittu.
54015: lusuunnitelma. 9§
54016: Palvelusuunnitelma on kohtuullisessa ajassa Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
54017: ennen palvelun alkamista annettava yhdyskun- mikuuta 1991.
54018: 1990 vp. - HE n:o 63
54019:
54020:
54021:
54022:
54023: Hallituksen esitys Eduskunnalle uhkasakkolaiksi
54024:
54025:
54026:
54027:
54028: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54029:
54030: Esitys sisältää ehdotuksen uhkasakkolaiksi. sakko voitaisiin sakon uhkaa uudelleen asetta-
54031: Laki olisi hallintomenettelylain kaltainen yleis- matta tuomita toistuvasti maksettavaksi, kun-
54032: laki, joka sisältäisi uhkasakon käyttöä koske- nes velvoite on täytetty. Velvoitteen täyttämis-
54033: vat keskeisimmät säännökset. Laissa säädettäi- tä koskevan määräajan pituus ja sakon suu-
54034: siin myös teettämisuhasta ja keskeyttämisuhas- ruus määräytyisivät ensisijaisesti velvoitteen
54035: ta. laadun ja laajuuden mukaan.
54036: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- Uhkasakon tuomitseminen kuuluisi samalle
54037: uhka voidaan asettaa yksityiselle kansalaiselle viranomaiselle, joka on sen asettanut. Uhka-
54038: tai yhteisölle lakisääteisten velvoitteiden täyttä- sakkoa ei voitaisi tuomita maksettavaksi, jos
54039: misen tehosteeksi. Tehosteen asettaminen kuu- velvoitteen täyttämättä jättämiselle on ollut
54040: luu yleensä asianomaisten säännösten noudat- pätevä syy. Uhkasakko voitaisiin tuomita mak-
54041: tamista valvovan viranomaisen tai lääninhalli- settavaksi asetettua määrää pienempänä vel-
54042: tuksen toimivaltaan. Yleisiä säännöksiä asian voitteen olennaisen täyttämisen, veivoitetun
54043: käsittelyyn liittyvistä menettelyvaiheista ei ole maksukyvyn alentumisen tai muun perustellun
54044: annettu. syyn vuoksi. Asetetun uhkasakon tuomitsemi-
54045: Laki sisältäisi uhkasakon asettamista ja selle säädettäisiin kahden vuoden vanhentumis-
54046: maksettavaksi tuomitsemista koskevat yhtenäi- aika.
54047: sen sääntelyn kohteeksi soveltuvat menettely- Teettämisuhka ja keskeyttämisuhka asetet-
54048: periaatteet. Sitä sovellettaisiin samoin kuin hal- taisiin ja määrättäisiin täytäntöön pantavaksi
54049: lintomenettelylakia erityislainsäädäntöön näh- samaa menettelyä noudattaen kuin uhkasakko.
54050: den toissijaisena. Lakia ei sovellettaisi proses- Laissa säädettäisiin myös omistus- ja käyttö-
54051: suaalisiin eikä rangaistuksenluonteisiin uhka- oikeuden siirtymisen vaikutuksesta velvoitteen
54052: sakkoihin. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät täyttämiseen. Kiinteän tai irtaimen omaisuuden
54053: myös uhkasakot, joiden asettaminen kuuluu uusi omistaja tai haltija olisi velvollinen nou-
54054: yleisen tuomioistuimen tai ulosottoviranomai- dattamaan edellisen omistajan tai haltijan nou-
54055: sen toimivaltaan. Lain keskeisimpiä soveltajia datettavaksi määrättyä velvoitetta asetetulla
54056: olisivat lääninhallitusten ohella kuntien uhalla, jos hän on ollut velvoitteesta luovutus-
54057: rakennuslautakunnat, työsuojeluviranomaiset, hetkellä tietoinen.
54058: markkinatuomioistuin ja vesioikeudet. Laki sisältäisi lisäksi asianosaisen kuulemis-
54059: Uhkasakko asetettaisiin kuten nykyisin mää- ta, päätösten tiedoksiantaa ja muutoksenha-
54060: räämällä velvoite noudatettavaksi sakon uhal- kua koskevat säännökset.
54061: la. Tavallisen kertauhkasakon lisäksi käyttöön Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kuu-
54062: tulisi juokseva uhkasakko, jonka määrä kas- den kuukauden kuluttua siitä, kun se on hy-
54063: vaisi ajan kulumisen mukaan. Juokseva uhka- väksytty ja vahvistettu.
54064:
54065:
54066:
54067:
54068: 300389K
54069: 2 1990 vp. - HE n:o 63
54070:
54071:
54072:
54073:
54074: SISÄLLYSLUETTELO
54075:
54076: Sivu Sivu
54077: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 7
54078: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 8
54079: 1.1. Yleislain säätämisen tarve . . . . . . . . . . . . . . . . 3
54080: 1. Uhkasakkolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
54081: 1.2. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
54082: 1.3. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2 luku. Uhkasakko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
54083: 2. Nykyinen tilanne . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3 luku. Teettämis- ja keskeyttämisuhka....... 17
54084: 2.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4 luku. Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymi-
54085: 2.2. Tehosteiden käyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 sen vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
54086: 2.3. Ulkomainen sääntely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 5 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
54087: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
54088: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- LAKITEKSTI................................. 22
54089: tukset.......................................... 7
54090: Uhkasakkolaki.................................... 22
54091: 1990 vp. - HE n:o 63 3
54092:
54093:
54094:
54095:
54096: YLEISPERUSTELUT
54097:
54098:
54099: 1. Esityksen yhteiskunnallinen korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mu-
54100: merkitys kaisesti. Oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan
54101: muodostu sellaista selkeää ja yhtenäistä lähdet-
54102: 1.1. Yleislain säätämisen tarve tä, josta tehosteiden käyttöä koskevat tiedot
54103: olisivat helposti kansalaisten ja viranomaisten
54104: Viime vuosien lainsäädännössä on kiinnitetty saatavilla. Kun kysymys on kansalaisia koske-
54105: paljon huomiota kansalaisten oikeuksiin ja vista velvoitteista ja niiden toteuttamisesta
54106: velvollisuuksiin erilaisten ryhmien jäseninä, pakkotoimin, on korostettava säännösten sel-
54107: kuten asukkaina, luonnossa liikkujina, maan- keyttä ja riittävyyttä. Nykyistä tilannetta, jossa
54108: omistajina, rakentajina, työntekijöinä, työnan- pakkokeinojen käyttöä koskevilla keskeisillä
54109: tajina, kuluttajina ja elinkeinon harjoittajina. menettelyperiaatteilla ei ole lakisääteistä poh-
54110: Muun muassa rakennetun ja luonnonvaraisen jaa, ei voida pitää oikeusturvan kannalta tyy-
54111: ympäristön suojelusta, työsuojelusta, kulutta- dyttävänä.
54112: jansuojasta ja kilpailusta annetut säännökset Perinteisen valvovan hallinnon aloilla kuten
54113: sisältävät kansalaisia ja yhteisöjä koskevia eri- rakennusvalvonnassa ja työturvallisuusmää-
54114: laisia velvoitteita, joiden täyttäminen on tarvit- räysten valvonnassa ovat uhkasakko ja teettä-
54115: taessa voitava turvata myös pakotteita käyt- misuhka vanhastaan tunnettuja täytäntöönpa-
54116: täen. nokeinoja. Niiden käyttämisessä on kuitenkin
54117: Viranomainen voi yleensä hallintopäätöksel- ilmennyt tehottomuutta, viranomaiskäytännön
54118: lä velvoittaa lakisääteisen velvollisuutensa lai- epäyhtenäisyyttä ja oikeusturvan puutteita. Tä-
54119: minlyöneen velvoitteen täyttämiseen. Yksityis- mä on johtunut paitsi yhtenäisten menettely- ja
54120: ja julkisoikeudellisten maksuvelvoitteiden täy- muiden säännösten puuttumisesta myös siitä,
54121: täntöönpallokeinona on ulosmittaus. Muun- että asioita ensi asteessa käsittelevillä viran-
54122: laisten viranomaisten velvoittavien päätösten omaisilla ei ole aina oikeudellista asiantunte-
54123: toteuttamiseksi käytetään useimmiten niin sa- musta. Esimerkiksi kunnallisissa lautakunnissa
54124: nottuja välillisiä pakkokeinoja. Näistä merki- toimiviita maallikkojäseniltä ei voida edellyttää
54125: tykseltään tärkein on uhkasakko. Sen vaihto- tarkkaa perehtymistä oikeuskäytäntöön, josta
54126: ehdoksi on toisinaan säädetty teettämisuhka tai ei aina ole edes saatavissa selkeitä vastauksia
54127: esineen käyttämisen tai muun toiminnan kes- ratkaistavina oleviin kysymyksiin. Myös tämän
54128: keyttämisen uhka. vuoksi tarvitaan käytäntöä selkeyttävä ja yhte-
54129: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- näistävä yleislaki, joka sisältäisi kysymyksessä
54130: uhka asetetaan liitännäisenä kulloinkin kysy- olevien tehosteiden käyttöä koskevat menette-
54131: myksessä olevan velvoitteen (päävelvoite) täyt- lysäännökset.
54132: tämisen tehosteeksi. Tarkoituksena on saada
54133: asianomainen itse täyttämään velvoite.
54134: Edellä mainittujen tehosteiden asettamisesta 1.2. Tavoitteet
54135: on säädetty asianomaisissa erityislaeissa ja ase-
54136: tuksissa. Lääninhallituslakiin (1233/87) sisäl- Hallinnollisten pakkokeinojen käytön tar-
54137: tyy lisäksi mainittujen tehosteiden asettamista koituksena on lakisääteisten velvoitteiden ja
54138: koskeva yleinen säännös. viranomaisten päätösten noudattamisen tur-
54139: Uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämis- vaaminen. Viranomaisten päätösten yhteiskun-
54140: uhan käyttöä koskevat säännökset ovat yleensä nallinen merkitys saattaa olla suuri ja niiden
54141: suppeita vain tehosteen asettamistaimivallan nopea täytäntöönpano välttämätöntä esimer-
54142: sisältäviä. Asian käsittelyyn liittyvistä menette- kiksi monilla ympäristönsuojelun lohkoilla.
54143: lyvaiheista ei ole annettu yhtenäisiä säännök- Pakkokeinojen käytön tehokkuutta on mo-
54144: siä. Menettelyä koskevat periaatteet ovat kehit- nesti heikentänyt menettelyn monivaiheisuus.
54145: tyneet hallinto- ja oikeuskäytännössä lähinnä Uhkasakon asettamispäätöksestä voidaan eräi-
54146: 4 1990 vp. - HE n:o 63
54147:
54148: tä poikkeuksia lukuun ottamatta valittaa kor- keskeyttää toiminnan tekemättä erikseen vali-
54149: keimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Asetta- tuskelpoista päätöstä teettämisuhan tai kes-
54150: mispäätöksen tultua usein pitkällisen valitus- keyttämisuhan määräämisestä täytäntöön pan-
54151: menettelyn jälkeen lainvoimaisesti ratkaistuksi tavaksi.
54152: uhkasakko tuomitaan maksettavaksi. Uhkasa- Käytännössä saattaa esiintyä tilanteita, jois-
54153: kon tuomitsemispäätöksestä voidaan jälleen sa velvoitettu on mielestään täyttänyt vaaditun
54154: valittaa. Jos velvoitetta ei vieläkään täytetä, on suorituksen. Viranomainen saattaa siitä huoli-
54155: jälleen asetettava uusi uhkasakko. Kiireellisen- matta katsoa, että velvoitetta ei ole täytetty
54156: kin velvoitteen täyttämistä voidaan siten pitkit- vaaditulla tavalla. On myös mahdollista, että
54157: tää jopa vuosikausia uusia muutoksenhakuker- velvoitteen täyttämättä jättämiseen on ollut
54158: toja käynnistämällä. Esimerkkejä tällaisista ta- hyväksyttävä syy. Velvoitettavan oikeusturvan
54159: pauksista on runsaasti etenkin rakennusvalvon- lisäämiseksi on siten tarpeen yhdenmukaistaa
54160: nan piiristä, mutta myös muilta hallinnon uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämi-
54161: aloilta. Lainsäädännön tavoitteeksi on tässä suhkaa koskeva päätöksentekomenettely.
54162: tilanteessa asetettava tehokkuuden lisääminen Sääntelyn puutteellisuudesta on aiheutunut
54163: oikeusturvanäkökohtia kuitenkaan vaaranta- myös viranomaiskäytännön epäyhtenäisyyttä.
54164: matta. Käytäntö on vaihdellut muun muassa velvoit-
54165: Sääntelyn puuttumisen ja aukollisuuden teen jälkitäytön merkitystä arvioitaessa. Jos
54166: vuoksi viranomaisten asettamien velvoitteiden velvoite on täytetty vasta asetetun määräajan
54167: kiertäminen on ollut usein mahdollista. Tämä kuluttua umpeen, uhkasakko on toisinaan tuo-
54168: on tullut esiin muun muassa kiinteistöjä, ra- mittu kokonaan maksettavaksi, toisinaan vain
54169: kennuksia, huoneistoja ja muita esineitä kos- osittain ja joskus jätetty kokonaan tuomitse-
54170: kevien velvoitteiden täyttämisessä. Todellisin matta. Samantapaista vaihtelua on ilmennyt
54171: ja valekaupoin tapahtuneet omaisuuden luovu- myös silloin, kun velvoite on täytetty vain
54172: tukset ovat monesti johtaneet menettelyn rau- osittain. Käytäntö on ollut erilaista myös te-
54173: keamiseen ja velvoitteen täyttämisen pitkitty- hosteiden kohteita valittaessa. Esimerkiksi yh-
54174: miseen, koska edellisen omistajan tai haltijan teisöä koskeva velvoite on toisinaan kohdistet-
54175: noudatettavaksi määrättyä velvoitetta ei ole tu vaihtoehtoisesti joko yhteisöön tai sen toi-
54176: voitu panna täytäntöön luovutuksensaajaa vas- mielimeen, toisinaan samanaikaisesti molem-
54177: taan. Esimerkiksi ympäristölleen terveyshaittaa piin. Esityksen tavoitteena on tämän vuoksi
54178: aiheuttanut laitos on saattanut vaihtaa useasti lisätä lain soveltamisen yhtenäisyyttä ja samal-
54179: omistajaa uhkasakkoasian tultua vireille. Työ- la kansalaisten yhdenvertaisuutta.
54180: turvallisuusmääräysten vastaisia koneita on
54181: työsuojeluviranomaisen vaatiman korjaamisen
54182: sijasta luovutettu uudelle omistajalle. Myös 1.3. Keinot
54183: rakennusvalvonnassa on esiintynyt vastaavia
54184: tapauksia. Omistus- ja käyttöoikeuden siirty- Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uhka-
54185: misen vaikutus on siten tarpeen säännellä niin, sakkolaki, joka olisi hallintomenettelylain
54186: ettei omistus- ja käyttöoikeuden siirtymistä (598/82) kaltainen yleislaki. Uhkasakkolakiin
54187: hyväksi käyttäen voida tarpeettomasti pitkittää otettaisiin nykyisin puuttuvat uhkasakon, teet-
54188: asetetun velvoitteen täyttämistä. tämisuhan ja keskeyttämisuhan käyttöä koske-
54189: Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttä- vat yleiset säännökset. Lakia sovellettaisiin eri-
54190: misuhkaa koskeva päätöksentekomenettely on tyislainsäädäntöön nähden toissijaisena.
54191: nykyisin erilainen. Uhkasakkoa käytettäessä Tehosteiden käytön tehokkuuden lisäämisek-
54192: asetetaan velvoitteen täyttämisen tehosteeksi si ehdotetaan otettavaksi käytäntöön niin sa-
54193: ensin sakon uhka. Jos velvoitetta ei täytetä, nottu juokseva uhkasakko. Juokseva uhkasak-
54194: eikä täyttämättä jättämiselle esitetä hyväksyt- ko olisi yleensä tarpeen asettaa vain kerran.
54195: tävää syytä, uhkasakko tuomitaan maksetta- Sen määrä kasvaisi ajan kulumisen mukaan, ja
54196: vaksi. se voitaisiin tuomita uutta asettamispäätöstä
54197: Teettämis- ja keskeyttämisuhkaa koskevassa tekemättä toistuvasti maksettavaksi, kunnes
54198: menettelyssä on sen sijaan vain yksi vaihe, velvoite täytetään. Näin voitaisiin välttyä uh-
54199: uhan asettaminen. Jos velvoitetta ei täytetä, kasakon uudelleen asettamisilta ja niihin mo-
54200: asianomainen viranomainen voi tämän todet- nesti liittyviltä menettelyä viivästyttäviltä vali-
54201: tuaan tehdä tai teettää laiminlyödyn työn tai tuksilta.
54202: 1990 vp. - HE n:o 63 5
54203:
54204: Menettelyn tehokkuuden ja joutuisuuden sakkoa koskevia säännöksiä voitaisiin siten
54205: turvaamiseksi eräs mahdollisuus olisi rajoittaa soveltuvin osin noudattaa myös teettämis- ja
54206: muutoksenhakua. Kysymykseen tulisi lähinnä keskeyttämisuhkaan.
54207: kielto valittaa uhkasakon asettamista koske- Uhkasakon asettamista ja tuomitsemista
54208: vasta päätöksestä. Tällaisia valituskieltoja si- koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi la-
54209: sältyykin eräisiin erityislakeihin. kiin menettelyn kulkua vastaavassa järjestyk-
54210: Jotta valituskiellolla olisi merkitystä, sen sessä. Uhkasakko asetettaisiin kuten nykyisin-
54211: tulisi kohdistua myös päävelvoitteen asettami- kin määräämällä päävelvoite noudatettavaksi
54212: seen. Viranomaisen asettaman velvoitteen lain- sakon uhalla. Jokaisen itsenäisen päävelvoit-
54213: mukaisuus ja sen sisältö saattavat kuitenkin teen tehosteeksi olisi asetettava eri uhkasakko.
54214: olla riidanalaisia. Jos oikeutta hakea muutosta Uhkasakko voitaisiin kohdistaa vain sellai-
54215: asettamispäätökseen ei olisi, velvoitettu joutui- seen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja
54216: si odottamaan uhkasakon tuomitsemista ja tosiasiallinen mahdollisuus päävelvoitteen nou-
54217: ottamaan samalla ehkä suurenkin taloudellisen dattamiseen. Velvoitteen täyttämistä koskevan
54218: riskin vain sen vuoksi, että hän on eri mieltä määräajan pituus samoin kuin uhkasakon suu-
54219: viranomaisen asettaman velvoitteen lainmukai- ruus määräytyisivät ensisijaisesti velvoitteen
54220: suudesta ja sen sisällöstä. Velvoitettavan oi- laadun ja laajuuden perusteella.
54221: keusturva edellyttää, että hän voi saattaa asian
54222: Oikeuskäytännössä vakiintuneen periaatteen
54223: mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös va-
54224: mukaisesti ehdotetaan säädettäväksi, että uh-
54225: litusviranomaisen ratkaistavaksi. Lakiin ei tä-
54226: kasakon tuomitseminen kuuluisi samalle viran-
54227: män vuoksi ehdoteta otettavaksi muutoksenha-
54228: kua rajoittavia yleisiä säännöksiä. Sen sijaan omaiselle, joka on sen asettanut. Uhkasakon
54229: erityislaeissa voitaisiin vastedeskin säätää tar- tuomitsemisen oikeudellisten edellytysten lisäk-
54230: vittaessa valituskielloista. Valituskieltoja tulisi si ehdotetaan säädettäväksi uuden uhkasakon
54231: asettamisesta ja asetetun uhkasakon vanhentu-
54232: kuitenkin käyttää harkiten. Niitä voidaan pitää
54233: misesta.
54234: perusteltuina muun muassa silloin, kun laissa
54235: asetettu velvoite on sisällöltään selvä tai asian Lakisystemaattisesti saattaisi olla oikeampaa
54236: ratkaiseminen on erityisen kiireellistä. jättää asianosaisen kuulemista, päätösten tie-
54237: Jotta velvoitteen täyttämistä ei voitaisi omis- doksiantaa ja muutoksenhakua koskevien ky-
54238: tajanvaihdoksen tapahtuessa pitkittää, ehdote- symysten sääntely niitä koskevien erillisten
54239: taan, että edelliselle omistajalle tai haltijalle yleissääntelyjen varaan. Jotta laki olisi mah-
54240: asetettu uhkasakko voitaisiin tuomita luovu- dollisimman selkeä sekä soveltajille, joilla ei
54241: tuksensaajan maksettavaksi sekä teettämis- ja ole aina oikeudellista koulutusta, että menette-
54242: keskeyttämisuhka määrätä täytäntöön panta- lyn kohteina oleville kansalaisille, tarkoituk-
54243: vaksi tehostetta uudelleen luovutuksensaajalle senmukaisena on kuitenkin pidetty ottaa asi-
54244: asettamatta. Luovutuksensaajan vastuun to- anosaisen kuulemista, päätösten tiedoksiantaa
54245: teuttaminen edellyttää, että päävelvoite ja te- ja muutoksenhakua koskevat säännökset ehdo-
54246: hoste ovat hänen tiedossaan ennen oikeus- tettuun lakiin.
54247: toimen tekemistä. Tällöin luovutuksensaajalla
54248: olisi mahdollisuus välttää vastuun siirtyminen
54249: pidättäytymällä oikeustoimesta. Luovutuksen- 2. Nykyinen tilanne
54250: saajan oikeusturvan takaamiseksi ehdotetaan,
54251: että uhkasakon tuomitsemisen sekä teettämis- 2.1. Lainsäädäntö
54252: ja keskeyttämisuhan täytäntöön pantavaksi
54253: määräämisen edellytykset olisi hänen osaltaan Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis-
54254: erikseen selvitettävä. uhka voidaan asettaa erityislainsäädännöstä il-
54255: Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämi- menevän velvoitteen täyttämisen tehosteeksi.
54256: suhkaa koskevan menettelyn yhdenmukaista- Lääninhallituksella on lääninhallituslain 7 §:n
54257: miseksi ja velvoitettavan oikeusturvan lisäämi- nojalla yleinen toimivalta asettaa mainittuja
54258: seksi ehdotetaan, että myös teettämis- ja kes- tehosteita. Lääninhallitus voi sakon uhalla,
54259: keyttämisuhkaa koskeva päätöksentekomenet- teettämisuhalla tai uhalla, että työnteko tai
54260: tely olisi kaksivaiheinen. Teettämis- ja keskeyt- muu toiminta keskeytetään, velvoittaa asian-
54261: tämisuhka määrättäisiin erikseen valituskelpoi- omaisen noudattamaan käskyä tai kieltoa, jon-
54262: sella päätöksellä täytäntöön pantavaksi. Uhka- ka lääninhallitus antaa tai jonka virka-apua
54263: 6 1990 vp. - HE n:o 63
54264:
54265: pyytävä muu viranomainen on toimivaltansa Pakkokeinona käytettävän uhkasakon mää-
54266: rajoissa antanut. rästä säädetään nykyisin rikoslain 2 luvun
54267: Uhkasakon käyttöön oikeuttavia erityissään- 4 b §:ssä (650176). Maksettavaksi tuomitun
54268: nöksiä on lähes sata. Teettämisuhka voidaan uhkasakon muuntorangaistuksesta on säädetty
54269: asettaa yli 20 säännöksen nojalla. Se on usein rikoslain 2 luvun 5 §:ssä (650/86). Tuomitun
54270: uhkasakon kanssa vaihtoehtoinen. Mainittuja uhkasakon vanhentumisesta säädetään rikos-
54271: tehosteita voidaan käyttää eri päämäärien to- lain 8 luvun (138173) 11 §:ssä ja sen raukeami-
54272: teuttamiseksi. Rakennus- ja ympäristönsuoje- sesta tuomitun kuollessa mmmtun luvun
54273: luasioissa niitä voidaan asettaa muun muassa 14 §:ssä. Uhkasakon perinnässä noudatetaan
54274: rakennuslain (370/58), maa-aineslain (555/81), sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta anne-
54275: jätehuoltolain (673178), ilmansuojelulain (67 1 tun lain (318/63) ja sakkorangaistuksen täytän-
54276: 82) ja vesilain (264/61) nojalla. Viranomainen töönpanosta annetun asetuksen (321/69) sään-
54277: voi määrätä lainvastaisen olotilan poistettavak- nöksiä. Edellä mainitut tuomitun uhkasakon
54278: si, esimerkiksi luvatta rakennetun rakennuksen täytäntöönpanoon liittyvät säännökset jäisivät
54279: purettavaksi, tai vahingoitetut taikka muutetut edelleen voimaan.
54280: ympäristöolosuhteet saatettavaksi ennalleen ja Voimassa olevista uhkasakkoa, teettämisuh-
54281: velvoittaa asianomaisen tekemään laiminlyödyt kaa ja keskeyttämisuhkaa koskevista yleisistä
54282: suojelu- tai muut toimet taikka lopettamaan säännöksistä sekä ehdotetun lain soveltamis-
54283: vahinkoa aiheuttavan menettelyn. alan piiriin kuuluvista erityissäännö ksistä on
54284: Henkilöturvallisuus on etusijalla esimerkiksi koottu oikeusministeriössä luettelo, josta ilme-
54285: työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta nee velvoite, jonka täyttämisen tehosteeksi uh-
54286: työsuojeluasioissa annetun lain (131173) ja mo- kasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka
54287: nissa terveydenhoitolain (469/65) nojalla käsi- voidaan asettaa, tehosteen käyttämiseen toimi-
54288: teltävissä asioissa. Markkinointia sääntelevien valtainen viranomainen sekä muutoksenhaku-
54289: lakien mukaan voidaan määrätä kieltouhka- viranomainen.
54290: sakkoja ja oikaisuvelvoitteita kuluttajien ja
54291: toisten elinkeinonharjoittajien suojaksi. Kilpai-
54292: lunrajoituksista annetun lain (709 /88) nojalla 2.2. Tehosteiden käyttäminen
54293: voidaan kilpailun edistämiseksi annettuja kiel-
54294: toja, velvoitteita ja määräyksiä tehostaa uhka- Uhkasakon, teettämisuhan ja keskeyttämis-
54295: sakolla. Kuntien, pankkien ja muiden yhteisö- uhan käyttäminen on suhteellisen vähäistä.
54296: jen valvonnassa käytetään uhkasakkoa yhteisö- Keskeisilläkin valvovan hallinnon aloilla, kuten
54297: jen toiminnan lainmukaisuuden turvaamiseksi. rakentamisen ja työsuojelun valvonnassa, niitä
54298: Monilla hallinnon aloilla, verotuksesta tasa- asetetaan annettuihin huomautuksiin verrattu-
54299: arvoasioihin, voidaan uhkasakolla tehostaa na harvoin. Esimerkiksi työsuojelun valvon-
54300: velvollisuutta antaa viranomaiselle valvontaa nassa tehosteita on asetettu 1980-luvulla keski-
54301: varten tarpeellisia tietoja tai asiakirjoja. määrin 50 vuodessa, kun taas erilaisista työ-
54302: Keskeyttämisuhka on uhkasakkoa ja teettä- suojeluepäkohdista on annettu vuosittain
54303: misuhkaa harvinaisempi. Sen asettaminen on 60 000-70 000 huomautusta ja ohjetta.
54304: mahdollista vain seitsemän säännöksen nojalla. Ensisijaisena tavoitteena on luonnollisesti
54305: Keskeyttämisuhasta on säädetty lääninhallitus- julkisten velvoitteiden vapaaehtoinen täyttämi-
54306: lain 7 §:ssä, ilmansuojelulain 22 §:ssä, melun- nen. Toisaalta menettelyn käyttökelpoisuuden
54307: torjuntalain (382/87) 21 ja 22 § :ssä, työsuoje- puutteet tai sen tuntemattomuus eivät saisi
54308: lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuoje- estää aineellisen oikeuden toteuttamiseksi tar-
54309: luasioissa annetun lain 15 §:ssä, ydinenergia- vittavien pakotteiden käyttämistä.
54310: lain (990/87) 66 §:ssä ja teletoimintalain (183/ Käytännössä uhkasakko tuomitaan paljon
54311: 87) 24 §:ssä. harvemmin kuin asetetaan. Niinpä markkina-
54312: Suurin osa erityissäännöksistä on vain tehos- tuomioistuimessa uhkasakon tuomitsemista
54313: teen asettamistaimivallan sisältäviä säännök- koskevien asioiden osuus vuosina 1979-1986
54314: siä. Tehosteiden asettamisen edellytyksistä, vel- oli vain noin 10 prosenttia kaikista tuomiois-
54315: voitteen täyttämistä koskevan määräajan pi- tuimen käsittelemistä asioista. Työsuojeluhalli-
54316: tuudesta, päätöksen henkilöllisestä kohdistami- tuksen vuosina 1973-1986 valitusviranomaise-
54317: sesta ja uhkasakon tuomitsemisen edellytyksis- na antamista uhkasakkoratkaisuista noin 18
54318: tä on harvoja säännöksiä. prosenttia koski uhkasakon tuomitsemista.
54319: 1990 vp. - HE n:o 63 7
54320:
54321: 2.3. Ulkomainen sääntely viimeisteltäessä on suurin osa laintarkastus-
54322: kunnan huomautuksista otettu huomioon.
54323: Pohjoismaista toistaiseksi vain Ruotsissa on
54324: uhkasakon käyttöä koskeva yleislaki (Lag om
54325: viten, SFS 1985:206). Siinä on säädetty myös 4. Esityksen organisatoriset ja
54326: juoksevasta uhkasakosta. Lain säätämisen yh- taloudelliset vaikutukset
54327: teydessä muutettiin lisäksi eräiden hallinnon-
54328: alojen erityislakeja lisäämällä niihin säännök- Uhkasakkolaki olisi menettelyllinen yleisla-
54329: set kiinteistöjä koskevien uhkasakkopäätösten ki, jota sovellettaisiin viranomaisissa niiden
54330: sitovuudesta kiinteistön myöhempiä omistajia järjestysmuotoa muuttamatta. Monilta osin la-
54331: kohtaan. Norjassa ja Tanskassa juokseva uh- ki sisältäisi vain käytännössä noudatettujen
54332: kasakko on ollut jo aikaisemmin käytössä periaatteiden vahvistamisen ja yhdenmukaista-
54333: erityissäännösten nojalla. misen. Ehdotettujen uudistusten tarkoituksena
54334: Pohjoismaiden ulkopuolella on hallintopak- on asioiden käsittelyn nopeuttaminen ja yksin-
54335: koa koskeva laki muun muassa Saksan Hittota- kertaistaminen. Laista ei aiheutuisi organisato-
54336: savallassa (vuodelta 1950), Saksan demokraat- risia muutoksia, eikä se lisäisi julkisen talou-
54337: tisessa tasavallassa (vuodelta 1968) ja Itävallas- den kustannuksia.
54338: sa (vuodelta 1950). Hallintotäytäntöönpanoa
54339: koskevia yleissäännöksiä sisältyy hallintome-
54340: nettelyä koskeviin lakeihin muun muassa Es-
54341: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
54342: panjassa, Jugoslaviassa, Sveitsissä ja Unkaris-
54343: sa.
54344: Viranomaisen toimivaltaa koskevat ja muut
54345: erityislakien säännökset jäisivät esityksen mu-
54346: 3. Asian valmistelu kaan ennalleen. Erityislakeihin sisältyy kuiten-
54347: kin eräitä säännöksiä, joiden kumoaminen tai
54348: Oikeusministeriössä valmisteltiin virkatyönä muuttaminen on aiheellista. Tällaisia ovat
54349: ehdotus pakkokeinomenettelyä koskevaksi muun muassa liikevaihtoverolain (532/63) 78 §
54350: lainsäädännöksi (oikeusministeriön lainvalmis- ja tullilain (573/78) 70 §, joissa uhkasakolle
54351: teluosaston julkaisu 171 1985). Tästä ehdotuk- vaihtoehtoisena tehosteena on vankeus. Van-
54352: sesta pyydettiin lausunto 50 viranomaiselta ja keusuhan käyttäminen ei vastaa nykyisiä oi-
54353: yhteisöltä. Lausunnoissa pidettiin lakiehdotus- keuskäsityksiä. Mainittuja säännöksiä ei ole
54354: ta yleensä tarpeellisena ja tarkoituksenmukai- myöskään sovellettu käytännössä. Vankeusu-
54355: sena. Juoksevaa uhkasakkoa sekä omistus- ja han poistamisen lisäksi säännösten muuttami-
54356: käyttöoikeuden siirtymisen vaikutuksen säänte- nen saattaa olla muutoinkin tarpeen. Niitä ei
54357: lyä koskevien ehdotusten katsottiin edistävän sen vuoksi ehdoteta tässä yhteydessä muutetta-
54358: tehosteiden käytön tehokkuutta. Annetuista vaksi. Liikevaihtoverolain muuttaminen on pa-
54359: lausunnoista on julkaistu tiivistelmä (oikeus- raikaa valmisteilla.
54360: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 8/ Uhkasakolle ei ole tavallisesti säädetty ylära-
54361: 1987). jaa. Terveyslautakunta voi kuitenkin tervey-
54362: Ehdotuksen jatkovalmistelu suoritettiin vir- denhoitolain 83 §:n 2 momentin (932/80) no-
54363: katyönä oikeusministeriössä. Valtioneuvosto jalla asettaa korkeintaan 2 000 markan määräi-
54364: päätti 14 päivänä tammikuuta 1988 pyytää sen uhkasakon. Tälle rajoitukselle ei ole perus-
54365: oikeusministeriössä valmistuneesta ehdotukses- teita. Kun terveydenhoitolain uudistaminen on
54366: ta hallituksen esitykseksi laintarkastuskunnan erikseen valmisteltavana, myöskään terveyden-
54367: lausunnon. Laintarkastuskunta piti antamas- hoitolain 83 §:ää ei ehdoteta uhkasakkolain
54368: saan lausunnossa (1/1988) ehdotetun lain sää- säätämisen yhteydessä muutettavaksi.
54369: tämistä tarpeellisena sekä ehdotettuja tavoittei- Uhkasakkolailla säädettävät yleiset periaat-
54370: ta ja keinoja niiden saavuttamiseksi oikeinaja teet olisi otettava huomioon tulevaa erityislain-
54371: kannatettavina. Laintarkastuskunta esitti kui- säädäntöä valmisteltaessa, mikäli säädettävään
54372: tenkin muutoksia muun muassa lain rakentee- lakiin otetaan uhkasakkoa ja muita nyt sään-
54373: seen, sen soveltamisalaan sekä omistus- ja nehäviä tehosteita koskevia säännöksiä. Täl-
54374: käyttöoikeuden siirtymisen vaikutuksen säänte- löin erityislaissa olisi yleensä tarpeen säätää
54375: lyyn. Esitystä virkatyönä oikeusministeriössä vain yleislaista tarvittavat poikkeukset.
54376: 8 1990 vp. - HE n:o 63
54377:
54378:
54379:
54380:
54381: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
54382:
54383:
54384: 1. Uhkasakkolaki lakia sovellettaisiin kuitenkin käytännössä
54385: yleensä vain vesioikeudessa ja markkinatuo-
54386: luku. Yleiset säännökset mioistuimessa.
54387: 2 §. Soveltamisalan rajoitukset. Lakia ei 1
54388: 1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momentin mu- momentin mukaan sovellettaisi oikeudenkäyn-
54389: kaan lakia sovellettaisiin uhkasakon asettami- nin kulun turvaamiseksi Käytettäviin uhkasak-
54390: seen ja maksettavaksi tuomitsemiseen sekä 2 koihin. Tällaisia niin sanottuja prosessuaalisia
54391: momentin mukaan myös teettämisuhan ja kes- uhkasakkoja käyttävät eniten yleiset alioikeu-
54392: keyttämisuhan asettamiseen ja määräämiseen det. Prosessuaalisista uhkasakoista on asian-
54393: täytäntöön pantavaksi. Viranomaisen erityis- osaisia koskevia säännöksiä esimerkiksi oikeu-
54394: lainsäädännön nojalla noudatettavaksi maa- denkäymiskaaren 16 luvun 5, 6, 8 ja 9 §:ssä
54395: räämää käskyä ja kieltoa kutsuttaisiin laissa (21/72), täydentäviä säännöksiä sen 12 luvun
54396: päävelvoitteeksi. 22 ja 25 §:ssä sekä niskoittelevaa todistajaa ja
54397: Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellet- asiantuntijaa koskevia säännöksiä sen 17 luvun
54398: taisiin vasta siinä vaiheessa, kun uhkasakko tai (571/48) 36, 37 ja 48 §:ssä. Hallintotuomiois-
54399: muu tehoste asetetaan. Lakia ei sovellettaisi tuinten osalta vastaavia säännöksiä on kor-
54400: edeltävien vapaamuotoisten kehotusten esittä- keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain
54401: miseen eikä päävelvoitteen määräämiseen te- 16 §:ssä (12179), lääninoikeuslain (1021174)
54402: hosteettomana. 21 §:ssä ja liikevaihtovero-oikeudesta annetun
54403: Lakia sovellettaisiin vain niissä tapauksissa, lain (745/69) 9 §:ssä. Prosessuaalisia uhkasak-
54404: joissa velvoite määrätään noudatettavaksi sa- koja voivat käyttää suullisen käsittelyn yhtey-
54405: kon, teettämisen tai keskeyttämisen uhalla. dessä myös eräät hallintoviranomaiset, kuten
54406: Lakia ei sovellettaisi silloin, kun velvoite, lääninhallitus rakennuslain 142 §:n nojalla.
54407: yleensä esineen tai omaisuuden käyttämistä Prosessuaalisia uhkasakkoja käytettäessä so-
54408: koskeva kielto, määrätään ilman edeltä käsin velletaan oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.
54409: annettua uhkaa noudatettavaksi ja pannaan Niiden soveltamisessa ei ole ilmennyt ongel-
54410: täytäntöön välitöntä pakkoa käyttäen. Tällai- mia. Lain soveltaminen näihin uhkasakkoihin
54411: sesta menettelystä on säädetty esimerkiksi säh- olisi sen vuoksi tarpeetonta ja saattaisi päin-
54412: kölain (319/79) 37 §:ssä ja ydinenergialain vastoin aiheuttaa epätietoisuutta.
54413: (990/87) 67 §:ssä. Lakia ei sovellettaisi myöskään rangaistukse-
54414: Toimivalta uhkasakon, teettämisuhan tai na tuomittaviin uhkasakkoihin. Niistä on sää-
54415: keskeyttämisuhan asettamiseen määräytyisi eri- detty muun muassa poliisilain (84/66) 11 §:ssä
54416: tyislainsäädännön nojalla. Erityislaeista ilme- ja kunnallislain (953176) 10 §:ssä. Rangaistus-
54417: nee paitsi se velvoite, jonka täyttämiseksi uhka luontoiset uhkasakot eivät ole lakiehdotuksen
54418: voidaan asettaa, yleensä myös uhan asettava 1 § :ssä tarkoitettuja viranomaisen yksittäista-
54419: viranomainen. Pykälässä ei tämän vuoksi ole pauksessa antaman käskyn tai kiellon tehos-
54420: tarpeen mainita niitä viranomaisia, joissa lakia teeksi asetettavia uhkasakkoja, vaan erilaisten
54421: sovellettaisiin. Lähtökohtana on 2 §:n 2 mo- järjestysmääräysten noudattamista yleisesti te-
54422: mentissa säädettäväksi ehdotetuin poikkeuksin hostavia rangaistusseuraamuksia.
54423: laaja kaikkia viranomaisia koskeva soveltamis- Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovel-
54424: ala. Lakia sovellettaisiin kaikissa niissä hallin- lettaisi myöskään sellaiseen muuhun uhkasak-
54425: toviranomaisissa, jotka voivat asettaa mainitun koon, teettämisuhkaan tai keskeyttämisuh-
54426: tehosteen. Lain keskeisimpiä soveltajia olisivat kaan, jonka asettaminen kuuluu yleisen tuo-
54427: käytännössä lääninhallitukset, kuntien raken- mioistuimen toimivaltaan. Yleisen tuomiois-
54428: nuslautakunnat ja työsuojeluviranomaiset. tuimen toimivallasta asettaa aineellisoikeudelli-
54429: Laki koskisi myös tuomioistuimia. Lakieh- sen ratkaisun tehosteeksi uhkasakko on säädet-
54430: dotuksen 2 §:ään sisältyvien rajoitusten vuoksi ty esimerkiksi holhouslain 55 §:n 1 momentissa
54431: 1990 vp. - HE n:o 63 9
54432:
54433: holhoojan tilitysvelvollisuuden osalta ja perin- Myös ennen lain voimaantuloa annetun ase-
54434: tökaaren 20 luvun 9 §:ssä perunkirjoitusvelvol- tuksen säännökset syrjäyttäisivät uhkasakko-
54435: lisuuden laiminlyömisen varalta. Lisäksi yleisil- lain. Uhkasakon asettamistaimivallasta on
54436: lä tuomioistuimilla on katsottu olevan eräissä eräissä tapauksissa säädetty asetuksessa. Tär-
54437: tapauksissa tavanomaisoikeudellinen valta keimmän ryhmän muodostavat eräiden hallin-
54438: asettaa uhkasakko tai teettämisuhka. Tätä val- nonalojen virkamiehiin virkavelvollisuuden
54439: taa on käytetty laissa säänneltyihin tapauksiin täyttämisen tehosteeksi asetettavia uhkasakko-
54440: verrattavissa tilanteissa asettamalla esimerkiksi ja koskevat säännökset. Esimerkiksi vesi- ja
54441: tilintekovelvollisuuden tehosteeksi sakon uhka. ympäristöhallinnosta annetun asetuksen ( 1511
54442: Tuomioistuinkäytännössä ei ole ilmennyt sel- 87) 40 §:n 2 momentin mukaan vesi- ja ympä-
54443: laisia puutteita, että ehdotetun lain soveltami- ristöhallitus voi asettaa uhkasakon virkavelvol-
54444: nen tällaisiin uhkasakkoihin olisi tarkoituksen- lisuuden täyttämisen tehosteeksi. Valitus-
54445: mukaista. oikeutta koskevat säännökset sisältyvät yleensä
54446: Hallintoviranomaisen asettaman uhkasakon erityislakeihin. Asetuksella on kuitenkin kiel-
54447: tuomitseminen saattaa poikkeuksellisesti kuu- letty valittaminen kuluttaja-asiamiehen päätök-
54448: lua yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Täl- sestä (kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuk-
54449: laisesta järjestelystä, jota ei uhkasakon asetta- sen 15 §, 1148/87).
54450: mista ja tuomitsemista koskevien valitusteiden Ennen ehdotetun lain voimaantuloa anne-
54451: eroavaisuuden vuoksi voida yleensä pitää tar- tuissa asetuksissa olevia lakiehdotuksesta poik-
54452: koituksenmukaisena, on säädetty toimenpiteis- keavia säännöksiä sovellettaisiin edelleen. Ase-
54453: tä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain tuksella ei kuitenkaan enää lain voimaantulon
54454: (693/76) 21 ja 28 §:ssä. Lääkintöhallitus voi jälkeen voitaisi säätää uhkasakkolaista poik-
54455: asettaa mainitun lain vastaista t-oimintaa kos- keavalla tavalla.
54456: kevan kiellon ja mainitussa laissa säädetyn
54457: tietojen antamisvelvollisuuden tehosteeksi uh- Voimassa oleva erityislainsäädäntö sisältää
54458: kasakon, jonka tuomitseminen kuuluu yleisen yleensä vain tehosteiden asettamista koskevia
54459: tuomioistuimen toimivaltaan. toimivaltasäännöksiä. Lakiehdotuksen mukai-
54460: Kun uhkasakkoa asetettaessa sovellettaisiin set menettelysäännökset ovat harvinaisia. Jos
54461: uhkasakkolain säännöksiä, olisi myös uhka- -:;amasta asiasta on säädetty sekä uhkasakko-
54462: sakkoa tuomittaessa voitava soveltaa saman laissa että muussa laissa, olisi erikseen selvitet-
54463: lain säännöksiä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen tävä, onko asia tarkoitettu järjestää tyhjentä-
54464: 2 §:n 2 momentissa onkin rajattu lain sovelta- västi erityislaissa. 1ollei näin ole, uhkasakkola-
54465: misalan ulkopuolelle vain ne uhkasakot ja kia voitaisiin soveltaa erityislakia täydentäväs-
54466: muut tehosteet, joiden asettamistaimivalta ti. Esimerkiksi ulkomaalaisten ja eräiden yhtei-
54467: kuuluu yleiselle tuomioistuimelle. söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää
54468: Lakia ei sovellettaisi myöskään ulosottovi- omaisuutta ja osakkeita annetun lain 12 a ja
54469: ranomaisen toimivaltaan kuuluvan tehosteen 13 b §:ssä (408/82) säädettyjen määräaikojen
54470: asettamiseen ja tuomitsemiseen. Ulosottoviran- pituutta määrättäessä voitaisiin ottaa huo-
54471: omaiset jäisivät siten kokonaan lain sovelta- mioon lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentti, jonka
54472: misalan ulkopuolelle. Nykyjärjestelmä toimii mukaan uhkasakko voidaan asettaa siten, että
54473: ulosottoasioissa hyvin. Ulosottolain uudistus- sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mu-
54474: työssä suunnitellaan lisäksi ulosotonhaltijajär- kaan.
54475: jestelmän lakkauttamista. 4 §. Toimivalta. Viranomaisen toimivalta
54476: 3 §. Lain toissijaisuus. Yleislaissa ei voida uhkasakon ja muiden nyt säännellävien tehos-
54477: ottaa huomioon eri hallinnonalojen erityispiir- teiden asettamiseen perustuisi pykälän mukaan
54478: teitä. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan sää- edelleen erityislainsäädäntöön. Myös lakiehdo-
54479: dettäväksi, että lakia sovelletlaisiin erityislain- tuksen 18 §:n 3 momenttiin sisältyy uhkasakon
54480: säädäntöön nähden toissijaisena samalla tavoin asettamista koskeva toimivaltasäännös. Pykälä
54481: kuin hallintomenettelylakia. sisältäisi lisäksi sellaisen yleisen rajoituksen,
54482: Voimassa oleviin erityislakeihin sisältyy la- ettei toimivaltanormeja voitaisi vastedes säätää
54483: kiehdotuksesta poikkeavia säännöksiä muun muutoin kuin lailla. Ennen uhkasakkolain voi-
54484: muassa uhkasakon tuomitsemiseen toimivaltai- maantuloa annetuissa asetuksissa olevia toimi-
54485: sista viranomaisista, muutoksenhausta ja uh- valtasäännöksiä sovellettaisiin kuitenkin edel-
54486: kasakon henkilöllisestä kohdistamisesta. leen lakiehdotuksen 3 §:n nojalla.
54487:
54488: 2 300389K
54489: 10 1990 vp. - HE n:o 63
54490:
54491: Tehosteiden asettaminen kuuluu useimpien koskea myös yksityistä kansalaista siten, että
54492: erityislakien mukaan lääninhallituksen toimi- hänelle olisi myönnettävä asiassa puhevalta.
54493: valtaan. Lääninhallituksella on lisäksi läänin Ratkaisu siitä, onko yksityiselle hakijalle
54494: yleisenä hallintoviranomaisena lääninhallitus- myönnettävä itsenäinen puhevalta vai onko
54495: lain 7 §:n nojalla yleinen toimivalta kysymyk- kirjoitus tai muu yhteydenotto tulkittava vain
54496: sessä olevien tehosteiden asettamiseen. Myös ilmoituksenluonteiseksi tiedonannaksi yksityi-
54497: monilla erityisviranomaisilla on asianomaisten sen havaitsemasta epäkohdasta, jäisi eri oikeu-
54498: lakien nojalla oikeus uhkasakon tai muiden den- ja hallinnonalojen käytännön varaan.
54499: kysymyksessä olevien tehosteiden asettamiseen.
54500: 5 §. Vireillepano. Pykälässä ehdotetaan sää-
54501: dettäväksi asian vireillepanosta. Säännös ei 2 luku. Uhkasakko
54502: kuitenkaan antaisi viranomaiselle tai yksityisel-
54503: le varsinaista vireillepano-oikeutta, jollei sitä Ennen kuin uhkasakko tai muu kysymykses-
54504: olisi sovellettavan erityislain tai yleisten peri- sä oleva tehoste asetetaan, joudutaan ratkaise-
54505: aatteiden nojalla. maan, asetetaanko tehostetta lainkaan vai tyy-
54506: Lakiehdotuksessa tarkoitetun asian panee dytäänkö päävelvoitteen määräämiseen ilman
54507: yleensä vireille asianomaisten säännösten ja sitä. Velvoitteen määrääminen viranomaisen
54508: määräysten noudattamista valvova viranomai- päätöksellä johtuu käytännössä useimmiten sii-
54509: nen. Menettely alkaa tavallisesti valvontaviran- tä, että vapaamuotoiset yritykset saada velvoite
54510: omaisen havaittua epäkohdan tai ulkopuolisen täytetyksi eivät ole johtaneet tulokseen. Yleen-
54511: ilmoituksesta taikka ilmiannosta. Esimerkiksi sä voidaan otaksua, ettei tehosteeton päätös
54512: työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen johda velvoitteen täyttämiseen. Lakiehdotuk-
54513: (954173) 7 §:n 2 momentissa säädetään epä- seen ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi
54514: kohtaa koskevasta työsuojelupäällikön tai työ- ottaa säännöstä siitä, milloin uhkasakko tai
54515: suojeluvaltuutetun ilmoituksesta, jonka joh- muu tehoste olisi asetettava. Tehosteettoman
54516: dosta työsuojeluviranomaisen on tarvittaessa velvoitteen määrääminen on perusteltua erityi-
54517: suoritettava tarkastus. sesti sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa vel-
54518: Vireille panevalle valvontaviranomaiselle, voitteen olemassaolo ja sen sisältö eivät ole
54519: esimerkiksi rakennuslautakunnalle rakennus- lain mukaan täysin riidattomia. Velvoitteen
54520: lain 144 §:n (61/85) nojalla, kuuluu useimmi- määräävä päätös on yleensä valituskelpoinen
54521: ten myös ratkaisuvalta asiassa. Toisaalta rat- ilman uhkaakin, ja toisinaan on ilmeistä, että
54522: kaisuvaltaa käyttävä viranomainen voi oma- velvoite täytetään, kun siitä saadaan lainvoi-
54523: aloitteisesti ottaa asian käsiteltäväkseen vain, mainen ratkaisu.
54524: jos se toimii valvontaviranomaisena. Jollei Harkittaessa tehosteen asettamista on otetta-
54525: näin ole, se voi käsitellä asian vain valvovan va huomioon sovellettavan erityislain säännök-
54526: viranomaisen esityksestä tai yksityisen hake- set. Esimerkiksi kuluttajansuojalain (38178) 2
54527: muksesta. Jo asianomaisista erityissäännöksis- luvun 7 §:n mukaan markkinatuomioistuimen
54528: tä johtuu, etteivät esimerkiksi vesioikeus ja määräämää kieltoa on tehostettava uhkasakol-
54529: markkinatuomioistuin, jotka ovat pääasiassa la, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.
54530: lainkäyttöelimiksi järjestettyjä viranomaisia, Useimmissa erityislaeissa on säädetty ainoas-
54531: voi omasta aloitteestaan ottaa asiaa käsiteltä- taan, että viranomainen "voi" asettaa uhkasa-
54532: väkseen. Myös lääninhallitus toimii eräillä kon tai muun tehosteen. Uhkasakon asettami-
54533: aloilla pelkästään virka-apua antavana yleis- nen on tällöin viranomaisen harkinnassa.
54534: hallintoviranomaisena ilman suoranaisia val- Ehdotus ei sisällä tehosteen valintaa koske-
54535: vontatehtäviä ja -valtuuksia. vaa säännöstä, vaan viranomaisen on harkin-
54536: Myös yksityinen asianosainen, jonka etua tai tansa mukaan valittavava kulloinkin käytettä-
54537: oikeutta asia koskee, voisi panna asian hake- vissä olevista tehosteista soveliain. Samalla
54538: muksella vireille. Vastaavaa ilmaisua on käy- kertaa ei voida käyttää kuin yhtä mahdollisesti
54539: tetty myös hallintomenettelylain 1 §:ssä sekä vaihtoehtoisista tehosteista. Tämä käy ilmi jo
54540: vesilain 21 luvun 3 §:ään ja kalastuslain (286/ erityislakien säännöksistä.
54541: 82) 106 §:ään sisältyvissä vireillepanosäännök- Uhkasakko on ilmeisesti myös vastaisuudes-
54542: sissä. Säännöksen ottamisella lakiin on haluttu sa käytetyin tehoste. Useiden erityislakien mu-
54543: korostaa sitä, että julkiset ja viran puolesta kaan uhkasakko ja teettämisuhka ovat vaihto-
54544: vaivattavat edut voivat monessa tapauksessa ehtoisia. Teettämisuhka saattaa olla uhkasak-
54545: 1990 vp. - HE n:o 63 11
54546:
54547: koa tehokkaampi ja johtaa velvoitteen no- räisesti. Tämän niin sanotun kertauhkasakon
54548: peampaan täyttämiseen jo sen vuoksi, että rinnalle ehdotetaan otettavaksi käyttöön ajan
54549: viranomainen voi, jollei asianosainen täytä kulumisen mukaan kasvava juokseva uhkasak-
54550: päävelvoitetta, huolehtia itse sen täytäntöönpa- ko, jota myös voidaan pitää mainitussa mo-
54551: nosta siten kuin 16 § :ssä ehdotetaan säädettä- mentissa tarkoitettuna markkamääräisenä uh-
54552: väksi. Uhkasakon tuomitseminen aiheuttaa kasakkona. Säännös siitä, että uhkasakko voi-
54553: asianosaiselle myös sakon määräisen kustan- taisiin asettaa joko markkamäärältään kiinteä-
54554: nuksen, jolta vältytään teettämisuhkaa käytet- nä kertauhkasakkona tai ajan kulumisen mu-
54555: täessä. Teettämisuhka saattaa olla uhkasakkoa kaan määräytyvänä juoksevana uhkasakkona,
54556: soveliaampi, kun velvoitettu on varaton. Mikä- olisi ehdotetun pykälän 2 momentissa. Juokse-
54557: li uhkasakko ei johda toivottuun tulokseen tai vaa uhkasakkoa voitaisiin käyttää sellaisen eri-
54558: sen määrä nousee kohtuuttoman korkeaksi, tyislaissa olevan toimivaltasäännöksen nojalla,
54559: uhkasakko voidaan vaihtaa teettämisuhkaan jossa tehosteeksi on säädetty uhkasakko. Juok-
54560: tai keskeyttämisuhkaan, jos niiden asettaminen sevan uhkasakon perusajatuksena on, että uh-
54561: on mahdollista. kasakko asetetaan vain kerran, jolloin sakon
54562: 6 §. Uhkasakon asettaminen. Uhkasakko määrä karttuisi ja se voitaisiin tuomita toistu-
54563: asetettaisiin pykälän 1 momentin mukaan ku- vasti maksettavaksi, kunnes päävelvoite on
54564: ten nykyisinkin määräämällä päävelvoite nou- täytetty.
54565: datettavaksi sakon uhalla. Mikäli samalla pää- Pykälän 3 momentissa on hallintomenettely-
54566: töksellä asetetaan useita itsenäisiä päävelvoit- lain 23 §:ää vastaava säännös päätöksen sisäl-
54567: teita, jokaisen tällaisen päävelvoitteen tehos- löstä. Säännöksen mukaan uhkasakon asetta-
54568: teeksi olisi asetettava erillinen uhkasakko. Hal- mispäätöksessä on selvästi yksilöitävä päävel-
54569: lintomenettelylain 23 §:n mukaisesti päätökses- voite. Päävelvoitteen riittävänä yksilöintinä ei
54570: tä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen voida pitää esimerkiksi määräystä, että työpai-
54571: on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia kan toimitilat tulee saattaa työturvallisuuslain-
54572: on muutoin ratkaistu. Asianosaisen on saatava säädännön edellyttämään kuntoon, vaan vel-
54573: tietää, mikä seuraamus on odotettavissa jokai- voitetulle on tarkemmin ilmoitettava havaitut
54574: sen päätökseen sisältyvän eri velvoitteen lai- epäkohdat ja niiden korjaamiseksi asetetut
54575: minlyönnistä. Ehdotettu säännös on tarpeen vaatimukset.
54576: myös sen vuoksi, että mahdollinen muuotaran- Uhkasakon asettamiseen liittyy päävelvoit-
54577: gaistus on voitava määrätä täyttämättä jäänei- teen täyttämistä koskevan ajankohdan määrää-
54578: siin velvoitteisiin kohdistuvan uhkasakon osal- minen. Viranomaisen käsky on yleensä täytet-
54579: ta, jos kaikkia velvoitteita ei ole täytetty. tävä tiettyyn ajankohtaan mennessä. Sen sijaan
54580: Säännös rajoittaisi yhteisen uhkasakon aset- kieltoa on tavallisesti noudatettava heti tai
54581: tamista vain silloin, kun eri velvoitteet ovat määrätystä, tulevasta ajankohdasta lähtien.
54582: toisiinsa nähden itsenäisiä. Sitä, milloin kysees- Kysymyksessä saattaa olla myös päävelvoitteen
54583: sä on itsenäinen päävelvoite, ei voida määritel- täyttäminen määrättynä ajankohtana, kuten
54584: lä yleisesti. Laadultaan erilaiset päävelvoitteet, veivoitetun määrääminen saapumaan tiettynä
54585: kuten rakennuksen palauttaminen kaavan mu- päivänä pidettävään lautakunnan kokoukseen.
54586: kaiseen käyttötarkoitukseen ja saman raken- Julkisen edun vuoksi päävelvoite on voitava
54587: nuksen korjaaminen, ovat usein itsenäisiä pää- määrätä täytettäväksi heti tai lyhyessä määrä-
54588: velvoitteita. Epäitsenäisinä, toisiinsa liittyvinä ajassa. Toisaalta määräajan pituutta harkit-
54589: päävelvoitteina voitaisiin pitää esimerkiksi työ- taessa on otettava huomioon myös velvoitetta-
54590: paikan sosiaalitilojen varustamista suihkuilla van asema. Määräaikaa koskevien yleisten har-
54591: ja vaatekaapeilla. Kuluttajansuoja-asioissa kintaperusteiden on siten oltava riittävän jous-
54592: saattavat kielletyt markkinointimenettelyt olla tavia. Päävelvoitteen laadulla ja laajuudella
54593: sellaisen toimintakokonaisuuden osia, että eri tarkoitetaan lähinnä vaadittujen toimien to-
54594: kieltojen tehosteeksi on perusteltua asettaa yh- teuttamiseen kuluvaa aikaa ja velvoitteen täyt-
54595: teinen uhkasakko. Päävelvoitteen itsenäisyys- tämisen kiireellisyyttä. Velvoitetulla on oltava
54596: vaatimusta tulisi tulkita joustavasti. Jos asia tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa asetettua
54597: on epäselvä, olisi eri velvoitteiden tehosteeksi määräaikaa. Päävelvoitteen noudattamismah-
54598: syytä asettaa erilliset uhkasakkonsa. dollisuudella tarkoitettaisiin myös veivoitetun
54599: Uhkasakko määrätään nykyisin rikoslain 2 käytettävissä olevia taloudellisia ja teknisiä
54600: luvun 4 b §:n 2 momentin nojalla markkamää- voimavaroja. Jos esimerkiksi tiettyjen korjaus-
54601: 12 1990 vp. - HE n:o 63
54602:
54603: toimien toteuttamiseksi on varattu määrärahat Uhkasakko kohdistetaan käytännössä usei-
54604: seuraavan vuoden talousarviossa, on tämä syy- siin henkilöihin tai yhteisöihin esimerkiksi sil-
54605: tä ottaa huomioon korjaustoimien täyttämistä loin, kun päätös sisältää yhteisomistajien kiin-
54606: koskevan määräajan pituutta määrättäessä. teistön korjaamisvelvoitteen. Kullekin osa-
54607: Säännöksessä tarkoitettu muu asiaan vaikutta- omistajalle olisi pykälän 1 momentin mukaan
54608: va seikka voisi olla esimerkiksi aika, joka asetettava erillinen uhkasakko. Useille ei voida
54609: purettavaksi määrätyn rakennuksen vuokralai- asettaa yhteistä uhkasakkoa, koska uhkasakon
54610: selle on kohtuudella varattava uuden asunnon suuruus on mitoitettava kunkin velvoiteHavan
54611: hankkimista varten. maksukyvyn mukaan.
54612: Määräajan pituutta harkittaessa on otettava Uhkasakko voidaan asettaa myös yhteisölle
54613: huomioon se, ettei määräaika voi alkaa ennen tai säätiölle. Myös itsenäisiä julkisoikeudellisia
54614: kuin uhkasakon asettamispäätös on annettu laitoksia olisi pidettävä laissa tarkoitettuina
54615: velvoitetulle tiedoksi. yhteisöinä. Yhteisö voidaan tuomita maksa-
54616: 7 §. Uhkasakon kohdistaminen. Uhkasakon maan uhkasakko. Sen sijaan sakon muunta-
54617: asettamista koskevissa säännöksissä on usein rangaistus ei tule kysymykseen.
54618: ilmaistu joitakin päätöksen kohdetta koskevia Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vakiintu-
54619: edellytyksiä kuten, että velvoitettava on rikko- neen käytännön mukaisesti, että yhteisöä kos-
54620: nut asianomaisia aineellisia säännöksiä tai lu- keva uhkasakko voidaan kohdistaa joko yhtei-
54621: paehtoja. Toisinaan taas on ilmaistu henkilö- söön itseensä tai sen päätösvaltaa käyttävän
54622: ryhmä, johon kohteen on kuuluttava, kuten toimielimen, kuten hallituksen jäseniin. Uhka-
54623: työnantaja, elinkeinonharjoittaja tai tontin- sakkoa ei voitaisi kuitenkaan samanaikaisesti
54624: omistaja. Yleisiä säännöksiä ei ole siitä, kehen kohdistaa sekä yhteisöön että sen toimielimen
54625: uhkasakko voidaan kohdistaa. Käytännössä on jäseniin. Päätösvaltaa käyttävän toimielimen
54626: ollut usein epäselvää, keneen uhkasakko voi- jäseniin rinnastettaisiin myös toimitusjohtaja
54627: daan kohdistaa silloin, kun kysymys on esimer- tai vastaavassa asemassa oleva muu henkilö,
54628: kiksi yhteisöä koskevasta velvoitteesta. Sen kuten osuuskunnan hallinnon hoitaja tai sää-
54629: vuoksi lakiehdotukseen on otettu säännös uh- tiön asiamies. Näissäkin tapauksissa kohdehen-
54630: kasakon kohdistamisesta. kilöllä tulee 1 momentin mukaisesti olla oikeu-
54631: Pykälän 1 momentin mukaan uhkasakko dellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudat-
54632: voitaisiin kohdistaa vain sellaiseen asianosai- taa päävelvoitetta.
54633: seen, jolla on sekä oikeudellinen että tosiasial- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
54634: linen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. väksi valtiota koskevan päävelvoitteen ja uhka-
54635: Oikeudellisella mahdollisuudella tarkoitettai- sakon kohdistamisesta. Uhkasakko voitaisiin
54636: siin esimerkiksi oikeudellista perustetta hallita kohdistaa joko valtioon itseensä tai sen puoles-
54637: kiinteistöä, jonka korjaamisvelvoitteesta on ta siihen viranomaiseen, jonka velvollisuuksiin
54638: kysymys. Uhkasakkoa ei siten voitaisi kohdis- asianomaista hallinnonalaa koskevien säännös-
54639: taa kiinteistönomistajaan, joka on rikkonut ten mukaan epäkohdan korjaaminen kuuluu.
54640: rakennusluvan ehtoja, jos hän on jo myynyt Viranomaisen veivoittaminen edellyttäisi lisäk-
54641: kiinteistön ja luovuttanut sen hallinnan toisel- si, että sillä on oikeus käyttää valtion puheval-
54642: le. Maanomistajaa ei voitaisi myöskään vel- taa asiassa. Jos toimimisvelvollisen ja samalla
54643: voittaa purkamaan vuokralaisen omistamaa lu- valtion puhevallan käyttöön oikeutetun viran-
54644: vatonta rakennusta vuokralaisen vuokrasopi- omaisen selvittäminen on ongelmallista, velvoi-
54645: muksen nojalla hallitsemaita maalta, koska te on yleensä syytä kohdistaa valtioon itseensä.
54646: maanomistajana ei olisi omankäden oikeuteen Valtion puhevallan käyttö kuuluu lääninhalli-
54647: syyllistymätiä välitöntä oikeudellista mahdolli- tukselle, jollei muuta puhevallan käyttöön oi-
54648: suutta täyttää päävelvoitetta. Rakennuksen keutettua viranomaista ole. Toimimisvelvolli-
54649: purkuvelvoite ja uhkasakko olisi tällöin koh- sen viranomaisen nimeäminen saattaa lisätä
54650: distettava luvattomasti rakentaneeseen vuokra- päätöksen tehoa ja korostaa virkamiesten vas-
54651: laiseen. tuuta. Asiallisesti uhkasakko koskisi tällöinkin
54652: Tosiasiallinen mahdollisuus merkitsisi esi- viime kädessä valtiota itseään viranomaisen
54653: merkiksi sitä, että uhkasakkoa ei voitaisi koh- toimiessa valtion puolesta. Jos kysymyksessä
54654: distaa siihen, joka asevelvollisuuden suoritta- on valtioenemmistöinen osakeyhtiö taikka val-
54655: misen tai sairauden vuoksi ei voi suorittaa tion itsenäinen teollisuus- tai muu laitos, jolla
54656: hänen itsensä tehtäviksi edellytettyjä toimia. on oma hallintonsa ja varallisuuspiirinsä, uh-
54657: 1990 vp. - HE n:o 63 13
54658:
54659: kasakan kohdistamisessa sovellettaisiin pykä- ka purkuvelvoitteesta on kysymys, lainkaan
54660: län 2 momentin yhteisöä koskevia säännöksiä. vaatinut lupaa tai onko elinkeinonharjoittaja
54661: 8 §. Uhkasakon suuruus. Uhkasakon asetta- velvollinen esittämään viranomaisen vaatimat
54662: misen tarkoituksena on taivuttaa velvoitettu tiedot tai asiakirjat, kysymys ei ole niinkään
54663: noudattamaan päävelvoitetta. Uhkasakon suu- velvoitettavan vastustuksesta, vaan päävelvoi-
54664: ruus on harkittava siten, että sen voidaan tetta koskevasta erimielisyydestä. Tällöin ase-
54665: olettaa johtavan päävelvoitteen täyttämiseen. tettavan uhkasakon määrä voisi olla tavallista
54666: Määrä harkitaan käytännössä yksittäistapauk- pienempi, kunnes lainvoimainen ratkaisu pää-
54667: sittain, vaikka eräillä aloilla noudatetaan mel- velvoitteesta on annettu.
54668: ko kaavamaista käytäntöä. 9 §. Juokseva uhkasakko. Juokseva uhka-
54669: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tärkeim- sakko asetettaisiin määräämällä ensin uhkasa-
54670: mistä uhkasakon suuruuteen vaikuttavista sei- kon peruserä samaan tapaan kuin kertauhka-
54671: koista. Säännöstä sovellettaisiin sekä kertauh- sakko. Tämän lisäksi asetettaisiin lisäerä jokai-
54672: kasakkoon että juoksevaan uhkasakakkoon. sen sellaisen päätöksessä ilmoitettavan ajanjak-
54673: Suuruutta harkittaessa olisi ensinnäkin otetta- son varalle, jonka kuluessa päävelvoitetta ei
54674: va huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus. ole noudatettu. Tällaista ajanjaksoa kutsuttai-
54675: Tällä tarkoitetaan velvoitteen täyttämiseen liit- siin uhkasakkojaksoksi. Uhkasakkojakso voisi
54676: tyvän julkisen edun tärkeyttä ja kiireellisyyttä olla esimerkiksi varsinaisen määräajan päätty-
54677: sekä vaadittavien toimien laajuutta ja kalleut- mistä seuraava määräpäivien, -viikkojen tai
54678: ta. Esimerkiksi paloturvallisuutta tai kulutta- -kuukausien ajanjakso. Uhkasakkojakso voi-
54679: jan terveyttä vaarantava menettely on voitava taisiin määritellä myös muulla yksiselitteisellä,
54680: kieltää jo alun alkaen riittävän suurella uhka- päävelvoitteen täyttämisoloihin liittyvällä ta-
54681: sakolla. Jos vaadittavat toimet edellyttävät kal- valla.
54682: liita korjaus- tai muutostöitä, tehosteena ei JO§. Uhkasakon tuomitseminen. Pykälän 1
54683: olisi käytettävä niin pientä uhkasakkoa, että se momentin mukaan uhkasakon tuomitseminen
54684: muutostöiden vaatimien kustannusten vuoksi kuuluu samalle viranomaiselle, joka on sen
54685: houkuttelee päätöksen noudattamatta jättämi- asettanut. Menettely on oikeuskäytännössä va-
54686: seen. kiintunut. Ehdotus vastaa myös useimpien eri-
54687: Toiseksi olisi otettava huomioon veivoitetun tyislakien mukaista sääntelyä. Tästä poikkea-
54688: maksukyky. Julkisen edun tärkeys ja päävel- vat erityissäännökset jäisivät lain toissijaisuu-
54689: voitteen täyttämisen kiireellisyys saattavat olla den vuoksi edelleen sovellettaviksi. Kysymys
54690: syynä siihen, että on perusteltua käyttää vei- siitä, mille viranomaiselle voidaan antaa uhka-
54691: voitetun maksukykyyn nähden korkeaa uhka- sakon asettamistaimivalta ja voiko tuomitsemi-
54692: sakkoa. nen kuulua samalle viranomaiselle, ratkaistai-
54693: Vaikka maksukyky on yksi uhkasakon suu- siin myös tulevaisuudessa asianomaisissa eri-
54694: ruuteen vaikuttava tekijä, tarkoituksena ei ole, tyislaeissa niiden tavoitteet ja oikeusturvanäkö-
54695: että Velvoitettavan maksukyky olisi yksityis- kohdat sekä niissä säädettyjä tehtäviä hoitava
54696: kohtaisesti selvitettävä jo uhan asettamisvai- viranomaisorganisaatio huomioon ottaen.
54697: heessa. Uhkasakon määrää koskeva ratkaisu Tuomitsemiseen toimivaltaisesta viranomai-
54698: voitaisiin tehdä käytettävissä olevien tietojen sesta tarvittaisiin erityislaissa säännös vain sil-
54699: perusteella. Määrää voitaisiin tarvittaessa alen- loin, kun poikettaisiin lakiehdotuksen 10 § :n
54700: taa tuomitsemisen yhteydessä. yleisestä säännöksestä.
54701: Uhkasakon määrää harkittaessa olisi ehdo- Uhkasakon tuomitsemisen ensimmatsenä
54702: tuksen mukaan otettava huomioon myös muut edellytyksenä olisi luonnollisesti, ettei päävel-
54703: asiaan vaikuttavat seikat. Tällainen olisi esi- voitetta ole asettamispäätöksessä määrättynä
54704: merkiksi velvoitettavan osoittama vastustus. aikana noudatettu. Mikäli kysymys on määräh
54705: Mikäli päävelvoitetta ei ole täytetty ja uhka- tyyn aikaan mennessä täytettävästä päävelvoit-
54706: sakko joudutaan asettamaan myöhemmin uu- teesta, esimerkiksi rakennuksen purkamisesta,
54707: delleen, vastustus on pääasiallinen syy siihen, uhkasakko voitaisiin tuomita maksettavaksi,
54708: että uusi uhkasakko asetetaan tavallisesti aikai- kun määräaika on päättynyt. Jos on kysymys
54709: sempaa korkeampana. Myös päävelvoitteen tietyn ajankohdan jälkeen tulevaisuudessa nou-
54710: selvyys ja riidattomuus voidaan ottaa huo- datettavaksi määrätystä päävelvoitteesta, esi-
54711: mioon. Mikäli velvoitettava pitää perustellusti merkiksi markkinatuomioistuimen määräämäs-
54712: epäselvänä, onko esimerkiksi rakennelma, jon- tä kiellosta, uhkasakko voitaisiin tuomita heti
54713: 14 1990 vp. - HE n:o 63
54714:
54715: sen jälkeen, kun sanottua kieltoa on määrä- väksi, että asettaruispäätöksen on oltava lain-
54716: ajan päätyttyä ensi kerran rikottu. voimainen. Valituksella on muutoksenhausta
54717: Pykälästä ilmenee, että uhkasakkoa ei tuo- hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momen-
54718: mita, vaikka päävelvoite on täytetty vasta ase- tin (389/68) mukaan siirtävä vaikutus päätök-
54719: tetun määräajan jälkeen. Tämä vastaa vallitse- sen täytäntöönpanokelpoisuuteen. Saman py-
54720: vaa oikeuskäytäntöä. Uhkasakon tarkoitukse- kälän 2 momentin mukaan päätös voidaan
54721: na on saada asianomainen noudattamaan vel- valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jos
54722: voitetta. Asetetun määräajan laiminlyöntiä ei siten on laissa tai asetuksessa säädetty taikka
54723: voida pitää riittävänä perusteluna sakon tuo- niiden nojalla määrätty tai jos päätös on luon-
54724: mitsemiselle enää velvoitteen täyttämisen jäl- teeltaan sellainen, että se on heti pantava
54725: keen. Velvoitteen täyttäminen vasta tuomitse- täytäntöön taikka jos päätöksen täytäntöönpa-
54726: mispäätöksen jälkeen ei sen sijaan vapauttaisi noa yleisen edun vuoksi ei voida siirtää tuon-
54727: jo tuomitun uhkasakon suorittamisesta. nemmaksi.
54728: Uhkasakkoa ei voitaisi tuomita maksetta- Monissa laeissa on erikseen säädetty lainvoi-
54729: vaksi, jos päävelvoitteen noudattamatta jättä- maa vailla olevan päätöksen noudattamisesta.
54730: miseen on esitetty pätevä syy. Tällainen syy Esimerkiksi maa-aineslain 21 §:n 2 momentin
54731: olisi esimerkiksi se, että velvoitetulta on puut- mukaan rakennuslautakunta voi asettaessaan
54732: tunut tosiasiallinen tai oikeudellinen mahdolli- sanotun lain 14 §:n nojalla päävelvoitteen ja
54733: suus noudattaa päävelvoitetta. Jos esimerkiksi uhkasakon määrätä päätöksen noudatettavaksi
54734: paloturvallisuutta parantavia toimia ei ole voi- ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jos pää-
54735: tu tehdä asetetussa määräajassa rakennuslupa- töstä on laissa olevan erityissäännöksen mu-
54736: käsittelyn viivästyttyä velvoitetusta riippumat- kaan heti noudatettava tai viranomainen on
54737: tomista syistä, uhkasakkoa ei voitaisi tuomita erityislain tai muutoksenhausta hallintoasioissa
54738: maksettavaksi. Pätevänä syynä päävelvoitteen annetun lain 14 §:n nojalla määrännyt, että
54739: noudattamatta jättämiseen voisi olla myös olo- päätös pannaan täytäntöön valituksesta huoli-
54740: suhteiden muutos. Mikäli esimerkiksi työmene- matta, uhkasakko voidaan tuomita maksetta-
54741: telmää koskevan työsuojeluvelvoitteen noudat- vaksi, vaikka asettaruispäätöksestä tehty vali-
54742: tamisen tiedetään käyvän tarpeettomaksi työn- tus on lainvoimaisesti ratkaisematta.
54743: antajan muutettua asianomaisen työvaiheen Päätös on yleensä heti lainvoimainen, jos
54744: koneellisesti suoritettavaksi, uhkasakkoa ei muutoksenhaku on kielletty. Esimerkiksi vero-
54745: tuomittaisi. tuslain 142 §:n (1002/77) 2 momentin mukaan
54746: Uhkasakon tuomitsemisen yhteydessä voi- uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen
54747: daan oikeuskäytännön mukaan tutkia myös ei saa hakea muutosta. Oikeuskäytännössä on
54748: asettaruispäätöksen lainmukaisuus. Jos tällöin katsottu, että tällainen valituskielto ei kohdistu
54749: todetaan, että laillisia edellytyksiä uhkasakon päävelvoitteeseen vaan ainoastaan sakon uhan
54750: asettamiselle ei ole ollut, uhkasakkoa ei tuomi- asettamiseen. Valitus on tutkittu päävelvoitet-
54751: ta maksettavaksi. Yleensä on kuitenkin katsot- ta, asiakirjojen esittämistä koskevalta osalta
54752: tu, että viranomaisen ei ole omasta aloittees- esimerkiksi verohallituksen päätöksestä, jolla
54753: taan perusteellisesti tutkittava asettaruispäätök- pankki oli sakon uhalla velvoitettu eräiden
54754: sen lainmukaisuutta. Tutkiruisvelvollisuus on asiakirjojen esittämiseen. Asettaruispäätös ei
54755: raJOitettu asettaruispäätöksen muodolliseen ole siten lainvoimainen ennen kuin valitusaika
54756: moitteettomuuteen ja siihen, onko velvoitetta on kulunut umpeen tai valitus on lainvoimai-
54757: noudatettu sekä siihen, onko esitettyjä laimin- sesti ratkaistu. Valituskieltoa koskevat sään-
54758: lyönnin syitä pidettävä pätevinä. Laajempi nökset on useimmiten laadittu siten, että uhka-
54759: asettaruispäätöksen lainmukaisuuden tutkimi- sakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa
54760: nen viran puolesta saattaa olla aiheellista sil- hakea erikseen muutosta. Haettaessa muutosta
54761: loin, kun uhkasakon tuomitseminen kuuluu päävelvoitteeseen voidaan tällöin hakea samal-
54762: muulle kuin uhan asettaneelle viranomaiselle la muutosta myös uhkasakon asettamiseen ja
54763: tai kun uhkasakon asettaneen viranomaisen sen määrään, eikä päätös ole tällöinkään heti
54764: päätökseen ei valituskiellon vuoksi ole voitu lainvoimainen.
54765: hakea muutosta. Juokseva uhkasakko voisi nousta hyvinkin
54766: Uhkasakon asettaruispäätökseen haetaan korkeaksi, jos myös viranomainen on passiivi-
54767: usein muutosta. Pykälän 1 momentissa ehdote- nen. Kohtuuttoman suureksi noussut uhkasak-
54768: taan tältä varalta selvyyden vuoksi säädettä- ko voitaisiin tuomita asetettua pienempänä
54769: 1990 vp. - HE n:o 63 15
54770:
54771: lakiehdotuksen 11 §:n nojalla. Tätä ei ole pi- rätty maksettavaksi asetetun suuruisena esi-
54772: detty riittävänä, vaan pykälän 2 momentissa merkiksi silloin, kun työsuojeluviranomaisen
54773: ehdotetaan erikseen rajoitettavaksi tuomitta- määräämät sosiaalitilat oli järjestetty noin 20
54774: van juoksevan uhkasakon määrää. Lisäeristä työntekijälle työpaikan yli sadasta työntekijäs-
54775: voitaisiin kerralla tuomita maksettavaksi enin- tä.
54776: tään kolme kertaa peruserän suuruinen sum- Uhkasakko voitaisiin tuomita asetettua pie-
54777: ma. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeaisi- nempänä myös veivoitetun maksukyvyn mer-
54778: vat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alka- kittävän alentumisen vuoksi. Vähäinen maksu-
54779: neet ennen kuin juokseva uhkasakko tuomi- kyvyn heikentyminen ei aiheuttaisi uhkasakon
54780: taan maksettavaksi. Jos uhkasakon peruseräksi pienentämistä, koska maksukyky olisi lakieh-
54781: on määrätty esimerkiksi 2 000 markkaa ja dotuksen 8 §:n mukaan vain yksi uhkasakon
54782: lisäeriksi 1 000 markkaa kuukautta kohden, suuruuteen vaikuttava tekijä.
54783: voitaisiin uhkasakkoa ensimmäistä kertaa tuo- Uhkasakko voitaisiin tuomita asetettua pie-
54784: mittaessa määrätä maksettavaksi peruserä nempänä myös muun perustellun syyn vuoksi.
54785: 2 000 markkaa ja lisäeristä 6 000 markkaa eli Tällainen syy olisi esimerkiksi se, että uhkasak-
54786: yhteensä 8 000 markkaa. Mikäli uhkasakko ko on alunperin asetettu määrältään liian kor-
54787: olisi noussut siihen enimmäismäärään, joka keaksi.
54788: kerralla voidaan tuomita, mutta tuomitsemi-
54789: 12 §. Uuden uhkasakon asettaminen. Kun
54790: seen kuluu aikaa, väliaikana kertyneitä rauen-
54791: uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, asetetaan
54792: neita eriä ei voitaisi myöhemminkään tuomita
54793: samalla tavallisesti uusi aikaisempaa suurempi
54794: maksettaviksi. Uhkasakko alkaisi tuomitsemi-
54795: uhkasakko. Pykälän 1 momentti koskisi tätä
54796: sen jälkeen kuitenkin juosta uudelleen, ja se
54797: tilannetta. Säännös tulisi sovellettavaksi lähin-
54798: voitaisiin uutta asettamispäätöstä tekemättä
54799: nä kertauhkasakkoa käytettäessä.
54800: tuomita jälleen maksettavaksi. Uhkasakkoa
54801: uudelleen tuomittaessa ei kuitenkaan voitaisi Useiden peräkkäisten uhkasakkojen asetta-
54802: tuomita enää peruserää, vaan ainoastaan 9 §:n minen ei ole velvoitettavan oikeussuojan kan-
54803: nojalla määrättyjen lisäerien osuus. nalta perusteltua, ellei uhkasakon tuomitsemis-
54804: Pykälän 3 momentti sisältäisi viittauksen ta välillä ratkaista. Tämän vuoksi ehdotetaan,
54805: maksettavaksi tuomitun uhkasakon täytän- että uusi uhkasakko voitaisiin asettaa vasta sen
54806: töönpanosta ja muuntorangaistuksesta erik- jälkeen, kun aikaisemmin asetetun uhkasakon
54807: seen annettuihin säännöksiin. Tällaisia sään- tuomitsemisesta on päätetty. Jos uhkasakon
54808: nöksiä on rikoslain 2 luvun 5 §:ssä ja 8 luvun asettaminen ja tuomitseminen kuuluvat samal-
54809: 11 ja 14 §:ssä sekä sakkorangaistuksen täytän- le viranomaiselle, uusi uhkasakko voitaisiin
54810: töönpanosta annetussa laissa ja sakkorangais- asettaa jo samalla päätöksellä, jolla aikaisempi
54811: tuksen täytäntöönpanosta annetussa asetukses- uhkasakko tuomitaan. Mikäli uhkasakon aset-
54812: sa. taminen kuuluu toimivaltasäännösten mukaan
54813: 11 §. Uhkasakon tuomitseminen asetettua eri viranomaiselle, uutta uhkasakkoa ei olisi
54814: pienempänä. Uhkasakon tuomitseminen asete- mahdollista asettaa tuomitsemisen yhteydessä,
54815: tun suuruisena ei ole kaikissa tapauksissa koh- vaan vasta myöhemmin viranomaisen saatua
54816: tuullista. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tiedon uhkasakon tuomitsemisesta.
54817: perusteista, joiden nojalla uhkasakko voitaisiin Uuden uhkasakon asettaminen ei edellyttäi-
54818: tuomita asetettua pienempänä. Ehdotettu sään- si, että edellinen uhkasakko on tuomittu mak-
54819: nös antaisi tuomitsemisesta päättävälle viran- settavaksi. Päävelvoitteen täyttämättä jättämi-
54820: omaiselle laajan harkinnanvallan ottaa huo- selle saattaa olla ollut hyväksyttävä syy. Uusi
54821: mioon kulloinkin ratkaistavan asian edellyttä- uhkasakko voitaisiin asettaa myös siitä huoli-
54822: mät uhkasakon määrän alentamista puoltavat matta, että aikaisemmin asetetun uhkasakon
54823: seikat. tuomitsemista koskevaan päätökseen on haettu
54824: Käytännössä tärkein peruste on velvoitteen muutosta.
54825: osittainen täyttäminen. Alentamiskynnyksen Käytännössä saattaa uhkasakon asettamisen
54826: tulisi olla verraten korkea. Säännöstä ei olisi jälkeen selvitä, että edellytykset sen tuomitse-
54827: tulkittava kaavamaisesti siten, että velvoitteen miselle tulevat puuttumaan. Uuden uhkasakon
54828: täyttäminen esimerkiksi yhdeltä viidesosalta ai- asettaminen ei välttämättä vaatisi aikaisemman
54829: heuttaisi uhkasakon määrän vastaavan alenta- uhkasakon tuomitsemista koskevan asian saat-
54830: misen. Oikeuskäytännössä uhkasakko on mää- tamista erikseen ratkaistavaksi, vaan uhkasak-
54831: 16 1990 vp. - HE n:o 63
54832:
54833: ko voitaisiin asettaa uudestaan pykälän 2 mo- 26 §:ää vastaten ilmeisen väärä lain soveltami-
54834: mentin nojalla. nen.
54835: Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai Asia voitaisiin säännöksen mukaan käsitellä
54836: puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen vää- uudelleen joko kokonaan tai osittain. Osittai-
54837: rään lain soveltamiseen, ratkaisun tehnyt vi- nen uudelleen käsitteleminen voisi koskea esi-
54838: ranomainen voi hallintomenettelylain 26 §:n merkiksi päävelvoitteen täyttämisen aikaa. Täl-
54839: nojalla poistaa virheellisen päätöksensä ja rat- löin aikaisempi päätös olisi vastaavasti poistet-
54840: kaista asian uudelleen. Uhkasakkolain sovelta- tava vain uudelleen käsitellyitä osin, ja se jäisi
54841: misalalla saattaa esiintyä muitakin syitä, joiden muuten entisen sisältöisenä voimaan.
54842: johdosta asian uudelleen käsittelemistä on pi- Uhkasakon asettanut viranomainen voisi kä-
54843: dettävä perusteltuna. Päävelvoite asetetaan sitellä uudelleen sekä lainvoimaisella että lain-
54844: usein julkisen edun vaatimuksesta. Aikaisem- voimaa vailla olevalla päätöksellä ratkaiseman-
54845: paa päätöstä olisi voitava muuttaa myös sa asian. Uusi ratkaisu voitaisiin antaa myös
54846: asianosaisen vahingoksi, mikä hallintomenette- ennen päävelvoitteen täyttämiselle asetetun
54847: lylain mukaan ei ole yleensä mahdollista, kos- määräajan päättymistä. Jos aikaisempaan pää-
54848: ka asiavirhettä ei saa korjata asianosaisen tökseen on haettu muutosta ja valitusviran-
54849: suostumuksetta. Pykälän 2 momentissa ehdo- omainen on ratkaissut asian, tehtyä lainkäyttö-
54850: tetaan tämän vuoksi säädettäväksi aikaisem- päätöstä on luonnollisesti noudatettava. Jos
54851: man päätöksen poistamisesta ja asian uudel- valitus on vielä ratkaisematta, uudelleen käsit-
54852: leen käsittelemisestä osittain hallintomenettely- telemisestä olisi ilmoitettava ja päätös toimitet-
54853: lain 26 §:stä poikkeavana tavalla. Erityissään- tava muutoksenhakuviranomaiselle samoin
54854: nöksenä ehdotettu säännös syrjäyttäisi hallin- kuin hallintomenettelylain 26 §: ää sovellettaes-
54855: tomenettelylain 26 §:n. sa.
54856: Säännös rinnastulSl hallintomenettelylain 13 §. Uhkasakon vanhentuminen. Viran-
54857: 26 §:n mukaiseen asiavirheen korjaamismenet- omaiselta voidaan vaatia, ettei uhkasakon tuo-
54858: telyyn sikäli, että päätöksen muuttaminen voisi mitsemista tarpeettomasti pitkitetä. Muussa ta-
54859: koskea sekä lainvoimaisia että lainvoimaa vail- pauksessa myös velvoitettu saattaa perustellusti
54860: la olevia päätöksiä. Asia voitaisiin ratkaista olettaa, että viranomainen on luopunut vaati-
54861: uudelleen veivoitetun kannalta sekä ankaram- masta velvoitteen täyttämistä tai on hyväksy-
54862: min että lievemmin, esimerkiksi määräaikaa nyt mahdollisen osittaistäytön. Tämän vuoksi
54863: pidentäen. Säännös mahdollistaisi tällöin jous- pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uhkasakon
54864: tavan korjausmenettelyn ja voisi vähentää tuomitsemiselle kahden vuoden vanhentumisai-
54865: muutoksenhaun tarvetta. Asian uudelleen kä- ka.
54866: sittelemisessä olisi noudatettava uhkasakon Vanhentumisaika alkaisi kulua päävelvoit-
54867: asettamista koskevia menettelysäännöksiä. teen täyttämistä koskevan määräajan päätty-
54868: Perusteena asian uudelleen ratkaisemiselle misestä silloin, kun velvoitetta on noudatettava
54869: olisi ensinnäkin olosuhteiden muuttuminen. tiettynä ajankohtana tai päätöksessä mainit-
54870: Esimerkiksi kaavoituksen muutoksista voi joh- tuun ajankohtaan mennessä. Jollei tuomitse-
54871: tua, ettei asetettu velvoite alkuperäisen sisältöi- mista koskevaa vaatimusta annettaisi velvoite-
54872: senä vastaa enää tarkoitustaan. Toisena perus- tulle tiedoksi ennen vanhentumisajan päätty-
54873: teena olisi se, että asiaan on saatu olennaista mistä, uhkasakko olisi asetettava uudelleen.
54874: uutta selvitystä. Esimerkiksi tapahtuneen rik- Mikäli päävelvoitetta, esimerkiksi markkina-
54875: komuksen oletettua suuremmat vahinkovaiku- tuomioistuimen määräämää kieltoa, on nouda-
54876: tukset saattavat edellyttää entisen päävelvoit- tettava tietystä ajankohdasta alkaen tulevai-
54877: teen muuttamista tai sen määräämistä täytettä- suudessa, vanhentumisaika alkaisi siitä, kun
54878: väksi aikaisempaa lyhyemmässä määräajassa. velvoitetta on viimeksi rikottu. Asetettu velvoi-
54879: Käytännössä asian uudelleen käsittelemisen te ja uhkasakko eivät kuitenkaan raukeaisi.
54880: tarve aiheutuu useimmiten olosuhteiden muut- Säännös merkitsisi kieltojen osalta ainoastaan
54881: tumisesta tai uudesta selvityksestä. Kuitenkin sitä, että uhkasakkoa ei voitaisi tuomita mak-
54882: saattaa esiintyä myös sellaisia tilanteita, joissa settavaksi kahta vuotta vanhempien rikkomus-
54883: viranomainen on erehdyksen tai muun syyn ten vuoksi.
54884: vuoksi tehnyt virheellisen päätöksen. Tämän Vanhentumisaika laskettaisiin asettamispää-
54885: vuoksi kolmantena perusteena asian uudelleen töksessä mainitun määräajan päättymisestä,
54886: käsittelemiselle olisi hallintomenettelylain jollei määräaikaa ole erikseen pidennetty. Jos
54887: 1990 vp. - HE n:o 63 17
54888:
54889: uhkasakon asettamispäätökseen on haettu uudelleen lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentissa
54890: muutosta, valitusviranomainen usein pidentää säädetyin edellytyksin.
54891: kysymyksessä olevaa määräaikaa. Vanhentu- 15 §. Teettämis- ja keskeyttämisuhan mää-
54892: misaika laskettaisiin tällöin valitusviranomai- rääminen täytäntöön pantavaksi. Kuten uhka-
54893: sen päätöksessä mainitusta päävelvoitteen täyt- sakkoa myös teettämis- ja keskeyttämisuhkaa
54894: tämisajankohdan päättymisestä. Pykälässä eh- koskeva päätöksentekomenettely ehdotetaan
54895: dotetaan lisäksi selvyyden vuoksi säädettäväk- säädettäväksi kaksivaiheiseksi. Teettämis- ja
54896: si, ettei vanhentumisen määräaika alkaisi kulua keskeyttämisuhan täytäntöönpanon edellytyk-
54897: ennen kuin asettamispäätöksestä tehty valitus set ratkaistaisiin erikseen valituskelpoisella
54898: on lainvoimaisesti ratkaistu. päätöksellä. Uhkasakon tuomitsemista vastaisi
54899: Pykälä koskisi myös juoksevaa uhkasakkoa. teettämisuhan tai keskeyttämisuhan määräämi-
54900: Myös sen maksettavaksi tuomitsemista koske- nen täytäntöön pantavaksi. Ehdotus merkitsisi
54901: va vaatimus olisi annettava velvoitetulle tie- tältä osin muutosta nykyiseen käytäntöön, sillä
54902: doksi kahden vuoden kuluessa asettamispää- teettämis- ja keskeyttämisuhkaa koskevassa
54903: töksessä määrätyn päävelvoitteen täyttämistä menettelyssä on nykyisin vain yksi päätöksen-
54904: koskevan määräajan päättymisestä tai siitä, tekovaihe, uhan asettaminen.
54905: kun määräajan päätyttyä noudatettavaa pää- Pykälän 1 momentin mukaan teettämisuhan
54906: velvoitetta on rikottu. Lisäeriä varten ei ole ja keskeyttämisuhan määräisi täytäntöön pan-
54907: katsottu tarpeelliseksi ehdottaa säädettäväksi tavaksi uhan asettanut viranomainen noudat-
54908: vanhentumisaikaa. Lakiehdotuksen 10 §:n 2 taen, mitä uhkasakosta on 10 §:n 1 momentis-
54909: momentissa ehdotetaan rajoitettavaksi kerralla sa säädetty. Jos päävelvoitteen noudattamatta
54910: tuomittavien lisäerien markkamäärää. Lisä- jättämiseen on ollut pätevä syy, uhkaa ei
54911: erien tuomitseminen olisi jo tämän vuoksi saa- voitaisi määrätä täytäntöön pantavaksi. Tarvit-
54912: tettava käytännössä kohtalaisen lyhyin väli- taessa voitaisiin kuitenkin ehdotuksen 12 §:n 1
54913: ajoin ratkaistavaksi. momentin mukaisesti asettaa uusi teettämis- tai
54914: keskeyttämisuhka. Lakiehdotuksen 13 §:ssä
54915: säädettyä vanhentumisaikaa sovellettaisiin
54916: 3 luku. Teettämis- ja keskeyttämisuhka myös teettämis- ja keskeyttämisuhkaan.
54917: Päätöksenteon muuttuminen kaksivaiheisek-
54918: 14 §. Teettämis- ja keskeyttämisuhan asetta- si saattaisi pitkittää varsinaista täytäntöönpa-
54919: minen. Teettämisuhka asetettaisiin pykälän 1 noa. Teettämisuhkaa ja etenkin keskeyttämi-
54920: momentin mukaan määräämällä päävelvoite suhkaa käytetään yleensä vain silloin, kun
54921: noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty velvoitteen täyttäminen on kiireellistä. Tämän
54922: työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Kes- vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan sää-
54923: keyttämisuhka asetettaisiin 2 momentin mu- dettäväksi, että täytäntöönpanoon voidaan
54924: kaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi ryhtyä, vaikka sitä koskevaan päätökseen hae-
54925: uhalla, että työnteko tai muu toiminta keskey- taan muutosta.
54926: tetään taikka laitteen tai muun esineen käyttö 16 §. Täytäntöönpanosta huolehtiminen. Py-
54927: estetään. Nämä ilmaisut kattavat mainittujen kälässä säädettäisiin teettämis- ja keskeyttämis-
54928: tehosteiden käyttöä koskevissa toimivaltasään- uhan täytäntöönpanosta. Uhan täytäntöön
54929: nöksissä tavallisimmin käytetyt sanonnat. pantavaksi määrännyt viranomainen voisi huo-
54930: Teettämis- ja keskeyttämisuhka asetettaisiin lehtia teettämis- tai keskeyttämistoimista itse
54931: samaa menettelyä noudattaen kuin sakon uh- taikka antaa ne muun viranomaisen tai yksityi-
54932: ka. Jos samalla päätöksellä asetetaan useita sen suoritettavaksi. Jos täytäntöönpanon yh-
54933: itsenäisiä päävelvoitteita, jokaisen tehosteeksi teydessä kohdattaisiin vastarintaa, poliisi olisi
54934: olisi siten 6 §:n 1 momentin mukaisesti asetet- velvollinen antamaan tarvittavaa virka-apua.
54935: tava eri tehoste. Asettamispäätöksestä olisi 17 §. Teettämiskustannukset. Pykälän mu-
54936: 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla käytä- kaan teettämiskustannukset maksettaisiin etu-
54937: vä selvästi ilmi, mitä päävelvoitteen täyttämi- käteen valtion tai kunnallisen viranomaisen
54938: seksi on tehtävä ja milloin se on täytettävä. varoista, ja ne voitaisiin periä velvoitetulta
54939: Teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa koh- verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi-
54940: distettaessa sovellettaisiin vastaavasti lakiehdo- min annetun lain (367 /61) mukaisesti. Vastaa-
54941: tuksen 7 §:ää. Asia voitaisiin myös käsitellä va säännös sisältyy yleensä myös niihin erityis-
54942:
54943: 3 300389K
54944: 18 1990 vp. - HE n:o 63
54945:
54946: lakeihin, joissa säädetään teettämisuhan asetta- asettanut viranomainen voisi päättää, että
54947: misesta. asianomaiselle tuomioistuimelle lähetetään il-
54948: moitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta
54949: ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän
54950: 4 luku. Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymi- tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekiste-
54951: sen vaikutus riin. Tällöin luovutuksensaaja saisi niistä tie-
54952: don rasitustodistuksesta. Merkintä tehdään
54953: 18 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 mo- kiinnitysrekisteriin tai, jos tuomioistuin on jo
54954: mentin mukaan veivoitetun olisi kiinteää tai siirtynyt automaattiseen tietojenkäsittelyyn,
54955: irtainta omaisuutta tai käyttöoikeuden luovut- lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
54956: taessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle Kiinteistöä koskevaksi velvoitteeksi katsot-
54957: omaisuuteen kohdistuva päävelvoite ja uhka. taisiin myös vuokramaalla sijaitsevia raken-
54958: Vastaava ilmoitusvelvollisuus on säädetty ra- nuksia ja laitoksia koskevat päätökset, jos
54959: kennussuojelulain (60/85) 15 §:ssä. Veivoite- kiinnitys tällaiseen vuokraoikeuteen tai laitok-
54960: tun olisi valvontaa varten ilmoitettava uhan seen on mahdollinen kiinnityksestä kiinteään
54961: asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan omaisuuteen annetun asetuksen 2 §:n (77 /39)
54962: nimi ja osoite. nojalla. Samankaltaisesta ilmoitusmenettelystä
54963: Säännöstä sovellettaisiin muun muassa sil- on säädetty rakennuslain 52 §:ssä (609/77) ra-
54964: loin, kun velvoitettu on sakon tai muun tehos- kentamiskehotuksen ja rakennussuojelulain
54965: teen uhalla määrätty ryhtymään toimenpiteisiin 20 §:ssä suojelupäätöksen sitovuuden turvaa-
54966: kiinteistössä, rakennuksessa, huoneistossa tai miseksi.
54967: työkoneessa taikka sen käytössä ilmenevän Ilmoituksen lähettäminen olisi viranomaisen
54968: epäkohdan poistamiseksi. Velvoite on saatettu harkinnassa. Läheskään kaikkien esimerkiksi
54969: asettaa esimerkiksi luvanvastaisesti toimistoti- rakennusvalvonnassa tehtyjen päätösten osalta
54970: Iaina käytetyn huoneiston tai lupaehtoja lai- ei olisi tarvetta ryhtyä tähän toimenpiteeseen.
54971: minlyöneen kalanviljelylaitoksen omistajalle Rekisterimerkintä on tarkoitettu käytettäväksi
54972: tai haltijalle. lähinnä silloin, kun velvoite on merkityksel-
54973: Luovutuksella tarkoitettaisiin myyntiä, vaih- tään huomattava ja omaisuuden luovutusta
54974: toa tai lahjoitusta. Säännöstä sovellettaisiin pidetään mahdollisena.
54975: myös vuokraukseen ja vuokraoikeuden siir- Ilmoituksessa olisi mainittava asetetun vel-
54976: toon esimerkiksi maanvuokrasuhteissa, joissa voitteen olennainen sisältö, kenen noudatetta-
54977: vuokraoikeuden siirto omistajaa kuulematta vaksi se on asetettu, määräaika ja käytetty
54978: on yleensä mahdollista. Säännöstä ei sen sijaan tehoste.
54979: sovellettaisi perhe- tai perintöoikeudellisiin Jotta rekisterimerkintä olisi ajan tasalla, eh-
54980: saantoihin. Niitä ei yleensä järjestetä viran- dotetaan säädettäväksi, että vastaava ilmoitus
54981: omaisten päätösten kiertämiseksi, minkä estä- olisi tehtävä asiaa koskevista myöhemmistä
54982: minen on säännösten päätavoite. päätöksistä ja velvoitteen täyttämisestä. Ilmoi-
54983: Pykälän 2 momentin mukaan uhan asetta- tus olisi tehtävä esimerkiksi silloin, kun valitus-
54984: mista koskevaan päätökseen olisi sisällytettävä viranomainen on muuttanut tai kumonnut pää-
54985: selostus ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, miten töksen. Kun velvoite on täytetty tai se on
54986: se täytetään. Ilmoitusvelvollisuuden noudatta- muutoin lakannut olemasta voimassa, ilmoitus
54987: misen tehosteeksi voitaisiin asettaa 3 momentin olisi luonnollisesti tehtävä, jotta merkintä voi-
54988: nojalla oma tehosteensa, sakon uhka. Tällä taisiin poistaa rekisteristä. Uhan asettanut vi-
54989: tavoin pyritään turvaamaan se, että viranomai- ranomainen, kuten vesioikeus vesilain 21 luvun
54990: nen saa tiedon luovutuksesta ja luovutuksen- 3 §:n mukaisia päätöksiä tehdessään, saattaa
54991: saaja asetetusta velvoitteesta. Ilmoitusvelvolli- toimia asiassa vain virka-apua antavana viran-
54992: suuden tehosteeksi asetettua uhkasakkoa kos- omaisena. Mainittu viranomainen ei tällöin
54993: kevaan päätökseen saisi hakea muutosta vain aina seuraa asian myöhempiä vaiheita. Sen
54994: omistajalle asetettua päävelvoitetta koskevan vuoksi ehdotetaan, että uhan asettanut viran-
54995: muutoksenhaun yhteydessä. omainen voisi ilmoituksen lähettämisestä päät-
54996: 19 §. Rekisteröinti. Kiinteistöä koskevien täessään määrätä asianomaisen valvovan viran-
54997: velvoitteiden julkisuus voidaan saavuttaa te- omaisen, jonka esityksestä päätös on yleensä
54998: hokkaasti ja luotettavasti kiinnitysrekisterimer- annettu, lähettämään rekisteriin myöhemmät
54999: kinnällä. Pykälän 1 momentin mukaan uhan ilmoitukset. Siltä varalta, että rekisterimerkin-
55000: 1990 vp. - HE n:o 63 19
55001:
55002: nän poistamista koskeva ilmoitus jää tekemät- uhkasakon maaraa voitaisiin ehdotuksen
55003: tä, ehdotetaan 2 momentissa säädettäväksi 11 §:n nojalla alentaa luovutuksensaajan olo-
55004: merkinnän poistamisesta viimeistään viiden suhteet huomioon ottaen.
55005: vuoden kuluttua sen tekemisestä, jollei viran- Velvoitteen täyttämisen tulisi olla mahdollis-
55006: omainen ole ilmoittanut päävelvoitteen voi- ta asettaruispäätöksessä määrättynä aikana.
55007: massaolon jatkumisesta. Jos luovutusta koskeva oikeustoimi tai hallin-
55008: 20 §. Luovutuksensaajan vastuu. Luovutuk- nan siirtyminen on tapahtunut vasta määrä-
55009: sensaajan olisi pykälän 1 momentin mukaan ajan kuluttua umpeen, kertauhkasakko, teettä-
55010: noudatettava edelliselle omistajalle asetettua misuhka tai keskeyttämisuhka olisi asetettava
55011: päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla. uudelleen luovutuksensaajalle, jollei voida
55012: Edellytyksenä olisi, että päävelvoite ja sen osoittaa, että omistus- tai käyttöoikeuden siir-
55013: tehosteeksi asetettu uhka ovat olleet luovutus- tyminen ei ole vaikuttanut velvoitteen täyttä-
55014: hetkellä luovutuksensaajan tiedossa. Tällä vii- mismahdollisuuteen.
55015: tataan 18 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuu- Jos uhkasakko on asetettu juoksevana, sitä
55016: teen. Luovutuksensaajan tietoisuus olisi kui- ei olisi yleensä tarpeen asettaa uudelleen. Luo-
55017: tenkin mahdollista osoittaa muullakin tavoin. vutuksensaajan olisi täytettävä asetettu velvoi-
55018: Jos luovutus on tapahtunut viranomaisen aset- te, ja velvoitteen täyttämisen laiminlyöneen
55019: taman velvoitteen kiertämiseksi, luovutuksen- luovutuksensaajan maksettavaksi voitaisiin
55020: saaja on usein alkuperäisen veivoitetun lähipii- tuomita uhkasakon lisäerät. Uhkasakon tuo-
55021: riin kuuluva henkilö tai yhteisö. Tällöin tietoi- mitsemisen yhteydessä tutkittaisiin, onko vel-
55022: suuden voitaisiin yleensä katsoa olevan olemas- voitteen täyttämiselle jäänyt riittävästi aikaa.
55023: sa jo veivoitetun ja luovutuksensaajan välisen Olosuhteet saattavat kuitenkin omistus- tai
55024: suhteen perusteella. Luovutuksensaajan katsot- käyttöoikeuden siirtymisen vuoksi olennaisesti
55025: taisiin saaneen tiedon velvoitteesta ja sen te- muuttua. Edelliselle omistajalle asetetun vel-
55026: hosteeksi asetetusta uhasta myös silloin, kun voitteen täyttämistä ei ole aina tarpeen lain-
55027: niistä on tehty lakiehdotuksen 19 §:n mukai- kaan vaatia. Muutoinkin saattaa olla perus-
55028: sesti merkintä kiinnityksistä pidettävään rekis- teltua asettaa uhkasakko, teettämisuhka tai
55029: teriin. keskeyttämisuhka erikseen luovutuksensaajalle
55030: Pykälän 2 momentti sisältää luovutuksensaa- lakiehdotuksen 20 §:n 2 momentin mukaiseen
55031: jan vastuun toteuttamista koskevan säännök- mahdollisuuteen turvautumatta.
55032: sen. Tehokkuusnäkökohdat puoltaisivat sitä, 21 §. Käsittelyn jatkaminen. Pykälään on
55033: että edelliselle omistajalle tai haltijalle asetettu otettu säännös siltä varalta, että omistaja tai
55034: uhka voitaisiin panna rajoituksitta täytäntöön haltija vaihtuu uhkasakon asettamista koske-
55035: myös luovutuksensaajaa vastaan, jos päävel- van muutoksenhakumenettelyn ollessa vireillä.
55036: voite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat Asian käsittelyä voitaisiin näin ollen jatkaa
55037: olleet luovutushetkellä luovutuksensaajan tie- uutta omistajaa tai haltijaa vastaan, joka tulisi
55038: dossa. Omaisuuden luovutuksia tapahtuu kui- säännöksen nojalla asianosaiseksi. Valitus-
55039: tenkin myös muusta syystä kuin vastuun kier- viranomainen voisi kohdistaa velvoitteen edel-
55040: tämiseksi. Omistajalla ei ole aina taloudellista lisen omistajan tai haltijan sijasta uuteen omis-
55041: tai muuta mahdollisuutta toteuttaa viranomai- tajaan tai haltijaan. Velvoitteen asettaminen,
55042: sen vaatimia muutoksia tai korjauksia. Omai- sen täyttämistä koskevan määräajan pituus ja
55043: suuden myyminen voi olla ainoa keino vaadit- uhkasakon määrä harkittaisiin uuden omista-
55044: tujen korjausten aikaansaamiseksi. Ei olisi jan tai haltijan olosuhteiden mukaisesti.
55045: kohtuullista, että luovutuksensaajan maksetta- Säännös koskisi kaikkia eikä vain luovutus-
55046: vaksi määrättäisiin luovuttajalle asetettu, tmmun perustuvia omistajanvaihdoksia.
55047: markkamääräisesti ehkä huomattava uhkasak- Asianosaisseuraannon syynä voisi olla myös
55048: ko, jos luovutus on tapahtunut esimerkiksi veivoitetun kuolema tai konkurssi. Asia voisi
55049: vain vähän ennen velvoitteen täyttämiseksi ase- olla valitusviranomaisessa vireillä joko edelli-
55050: tetun määräajan päättymistä. Tämän vuoksi sen omistajan tai haltijan taikka hänen seuraa-
55051: ehdotetaan, että uhkasakon tuomitsemisen ja jansa valituksesta.
55052: teettämis- tai keskeyttämisuhan täytäntöön Valitusviranomaisen ei olisi säännöksen mu-
55053: pantavaksi määräämisen edellytykset tutkittai- kaan pakko antaa asiassa uuteen omistajaan
55054: siin myös luovutuksensaajan osalta lakiehdo- tai haltijaan kohdistuvaa päätöstä. Asia voitai-
55055: tuksen 10 §:n 1 momentin mukaisesti. Myös siin myös jättää ensi asteessa uudelleen käsite!-
55056: 20 1990 vp. - HE n:o 63
55057:
55058: täväksi. Tämä saattaisi olla perusteltua eten- Asia saadaan ratkaista asianosaista kuule-
55059: kin, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttu- matta hallintomenettelylain 15 §:n 2 momentis-
55060: neet. sa mainituissa tilanteissa. Uhkasakkolain so-
55061: Velvoitteen kohdistaminen edelliseen omista- veltamisalalla voisivat tulla sovellettaviksi sa-
55062: jaan ei ole yleensä mahdollista enää omistus- notun momentin 1, 3 ja 4 kohta, joiden mu-
55063: oikeuden siirtymisen jälkeen. Tämän vuoksi kaan asia saadaan ratkaista asianosaista kuule-
55064: valitusviranomainen tavallisesti kumoaa edelli- matta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai
55065: selle omistajalle asetettua uhkasakkoa tai muu- hylätään heti taikka jos kuuleminen on muusta
55066: ta tehostetta koskevan päätöksen. Jos hallinta syystä ilmeisen tarpeetonta tai vaarantaa pää-
55067: kuitenkin siirtyy vasta myöhemmin, edelliseltä töksen tarkoituksen toteutumisen taikka jos
55068: omistajalta voitaisiin omistajanvaihdoksesta asian ratkaisemista ei voida lykätä. Mainittuja
55069: huolimatta vaatia velvoitteen täyttämistä. edellytyksiä tulkitaan ankarasti. Lakiehdotuk-
55070: Mikäli valitusviranomainen kohdistaa vel- sen mukaisia asioita käsiteltäessä on lähdettävä
55071: voitteen uuteen omistajaan tai haltijaan, uhan siitä, että asian ratkaisemista asianosaista ko-
55072: asettamista koskevaan päätökseen olisi tarvit- konaan kuulematta voidaan vain harvoin pitää
55073: taessa sisällytettävä lakiehdotuksen 18 §:n 2 laillisena. Uhkasakon tuomitseminen maksetta-
55074: momentin mukainen selostus ilmoitusvelvolli- vaksi ei olisi yleensä mahdollista asianosaista
55075: suudesta tulevien luovutustointen varalta. Jos kuulematta.
55076: kysymys on kiinteää omaisuutta koskevasta 23 §. Tiedoksianto. Pykälässä ehdotetaan,
55077: velvoitteesta, voitaisiin samalla päättää lakieh- että viranomaisen päätös olisi annettava asian-
55078: dotuksen 19 §:n mukaisen ilmoituksen lähettä- osaiselle tiedoksi saantitodistusmenettelyä tai
55079: misestä kiinnityksestä pidettävään rekisteriin. haastetiedoksiantaa käyttäen. Muu tiedoksiau-
55080: totapa ei olisi laillinen. Jos päätös julistetaan
55081: suullisessa käsittelyssä, asianosainen saa pää-
55082: töksestä tällöin tiedon, eikä muuta tiedoksiau-
55083: 5 Luku. Erinäiset säännökset toa tarvita.
55084: 24 §. Muutoksenhaku. Uhkasakon, teettä-
55085: 22 §. Asianosaisen kuuleminen. Asianosai- misuhan tai keskeyttämisuhan asettamista kos-
55086: sen kuuleminen on yksi keskeisimpiä oikeus- keviin päätöksiin saa hakea muutosta muutok-
55087: periaatteita. Lakia sovellettaisiin pääasiassa senhausta hallintoasioissa annetun lain nojalla,
55088: niissä hallintoviranomaisissa, jotka soveltavat jollei erityislaissa ole toisin säädetty. Useissa
55089: myös hallintomenettelylakia. Tämän vuoksi erityislaeissa on valitusoikeutta koskevat omat
55090: ehdotetaan, että kuuleminen tapahtuisi siten säännö ksensä.
55091: kuin hallintomenettelylain 15 §: ssä on säädet- Erityislaeissa on toisinaan kielletty valittami-
55092: ty. Mainitun säännöksen mukaan asianosaisel- nen uhkasakon asettamista koskevasta päätök-
55093: le on varattava tilaisuus antaa selityksensä sestä. Valituskiellosta on säädetty esimerkiksi
55094: muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa ole- verotuslain 142 §:ssä, ilmansuojelulain 24 §:ssä
55095: vista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vai- (66/86), meluntorjuntalain 24 §:ssä ja radio-
55096: kuttaa asian ratkaisuun. lain (517/88) 21 §:ssä. Kuten lakiehdotuksen
55097: Uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämis- 10 §:n perusteluissa on mainittu, valituskieltoa
55098: uhka asetetaan liitännäisenä kulloinkin kysy- koskevat säännökset on yleensä laadittu siten,
55099: myksessä olevan päävelvoitteen tehosteeksi. että uhkasakon asettamista koskevaan päätök-
55100: Asianosaiselle on ennen uhan asettamista va- seen ei saa erikseen hakea muutosta. Muutosta
55101: rattava tilaisuus antaa selityksensä vaaditun voidaan silloin kuitenkin hakea päävelvoitteen
55102: päävelvoitteen täyttämisestä. Samalla tulisi il- asettamiseen ja samalla myös asetettuun uhka-
55103: moittaa, että sen täyttämistä vaaditaan mah- sakkoon ja sen määrään. Yksinomaan uhkasa-
55104: dollisesti asetettavan sakon tai muun tehosteen kon asettamiseen ei sen sijaan saa hakea muu-
55105: uhalla. Kuulemiseen ei sen sijaan voida katsoa tosta.
55106: välttämättä kuuluvan, että asianosaiselle jo Valitusmahdollisuus heikentää uhkasakon ja
55107: tässä vaiheessa ilmoitetaan esimerkiksi kysy- muiden kysymyksessä olevien pakotteiden te-
55108: mykseen tulevan uhkasakon määrä. Käytän- hoa ja pitkittää menettelyä. Valitusta käyte-
55109: nössä kuuleminen tapahtuu usein samalla, kun tään usein vain velvoitteen täyttämisen lykkää-
55110: asianosaiselle annetaan vapaamuotoinen keho- miseksi. Oikeutta valittaa uhkasakon tai muun
55111: tus täyttää päävelvoite. kysymyksessä olevan tehosteen asettamispää-
55112: 1990 vp. - HE n:o 63 21
55113:
55114: töksestä ei voida kuitenkaan veivoitetun oi- uudelleen käsitteleruisestä 12 §:n 2 momentin
55115: keusturvan vuoksi yleisesti kieltää. Pykälän 1 mukaisesti. Valituskielto on aiheellinen, koska
55116: momentissa ehdotetaan tämän vuoksi säädettä- tällainen ratkaisu ei muuta millään tavoin sitä
55117: väksi, että uhkasakon, teettämisuhan tai kes- tilannetta, joka vallitsee alkuperäisen päätök-
55118: keyttämisuhan asettamista koskevaan päätök- sen perusteella. Vastaava valituskielto on sää-
55119: seen voitaisiin hakea muutosta. Kiireellisten detty hallintomenettelylain 28 §:n 3 momentis-
55120: velvoitteiden täyttämiseksi on yleensä mahdol- sa.
55121: lista määrätä, että päätös pannaan täytäntöön 25 §. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi tavan-
55122: muutoksenhausta huolimatta. omaisen voimaantulosäännöksen. Lakia ehdo-
55123: Uhkasakon tuomitsemisesta voidaan voimas- tetaan sovellettavaksi vasta sen voimaantulon
55124: sa olevien säännösten mukaan valittaa. Poik- jälkeen asetettavaan uhkasakkoon, teettämi-
55125: keuksen muodostavat markkinatuomiois- suhkaan tai keskeyttämisuhkaan. Lakia sovel-
55126: tuimen päätökset, joihin markkinatuomiois- lettaisiin siten myös sellaiseen lain voimaan
55127: tuimesta annetun lain (41/78) 16 §:n mukaan tullessa vireillä olevaan asiaan, jossa uhan
55128: ei saa hakea muutosta varsinaisilla muutoksen- asettaruispäätös tehdään lain voimaantulon jäl-
55129: hakukeinoilla muutoin kuin uhkasakon mää- keen. Useita ehdotetun lain säännöksiä voitai-
55130: rän osalta. siin kuitenkin soveltaa yleisinä oikeusperiaat-
55131: Myös uhkasakon tuomitsemista ja teettämis- teina myös muihin lain voimaantulon jälkeen
55132: tai keskeyttämisuhan määräämistä täytäntöön ratkaistaviin asioihin. Esimerkiksi ennen lain
55133: pantavaksi koskevaan päätökseen saataisiin voimaantuloa asetettua uhkasakkoa tuomit-
55134: hakea muutosta. Muutosta haettaisiin siinä taessa voitaisiin ottaa huomioon lakiehdotuk-
55135: järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallinto- sen 10 ja 11 §:stä ilmenevät periaatteet.
55136: asioissa annetussa laissa on säädetty. Kunnan
55137: toimielinten päätöksiin haetaan muutosta kun-
55138: nallisvalituksella, jollei toisin ole erikseen sää- 2. Voimaantulo
55139: detty. Uhkasakon, teettämisuhan ja keskeyttä-
55140: misuhan käyttöä koskevissa asioissa muutosta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan kuuden
55141: haetaan kuitenkin erityislakien mukaisesti hal- kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun se on
55142: lintovalituksella, jota on pidettävä lakiehdo- hyväksytty ja vahvistettu. Mainittu aika on
55143: tuksen mukaisissa asioissa kunnallisvalitusta tarpeen koulutuksen ja tiedottamisen järjestä-
55144: soveliaampana. miseksi.
55145: Pykälän 2 momentin mukaan valittamalla ei
55146: saisi hakea muutosta päätökseen, jolla viran- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55147: omainen ei ole hyväksynyt vaatimusta asian kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55148: 22 1990 vp. - HE n:o 63
55149:
55150:
55151:
55152:
55153: Uhkasakkolaki
55154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55155:
55156:
55157: 1 luku tai esityksestä taikka sen hakemuksesta, jonka
55158: Yleiset säännökset etua tai oikeutta asia koskee.
55159:
55160: 1§
55161: Soveltamisala 2 luku
55162: Uhkasakko
55163: Tätä lakia sovelletaan, kun viranomaisen
55164: antaman käskyn tai kiellon (päävelvoite) tehos- 6§
55165: teeksi asetetaan uhkasakko ja kun se tuomi- Uhkasakon asettaminen
55166: taan maksettavaksi.
55167: Lakia sovelletaan myös teettämisuhan ja Uhkasakko asetetaan määräämällä päävel-
55168: keskeyttämisuhan asettamiseen ja määräämi- voite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhal-
55169: seen täytäntöön pantavaksi. la. Jokaisen itsenäisen päävelvoitteen tehos-
55170: teeksi on asetettava eri uhkasakko.
55171: 2§ Uhkasakko asetetaan markkamäärältään
55172: Soveltamisalan rajoitukset kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy
55173: ajan kulumisen mukaan Uuokseva uhkasakko).
55174: Tämä laki ei koske oikeudenkäynnin kulun Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi il-
55175: turvaamiseksi asetettavaa eikä rangaistuksena mi, mihin asianosainen on velvoitettu ja mil-
55176: tuomittavaa uhkasakkoa. loin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävel-
55177: Lakia ei sovelleta uhkasakkoon, teettämis- voitetta on noudatettava. Määräajan pituutta
55178: uhkaan tai keskeyttämisuhkaan, jonka asetta- harkittaessa on otettava huomioon päävelvoit-
55179: minen kuuluu yleisen tuomioistuimen tai ulos- teen laatu ja laajuus, veivoitetun mahdollisuus
55180: ottoviranomaisen toimivaltaan. noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat
55181: seikat.
55182: 3§
55183: Lain toissijaisuus 7 §
55184: Uhkasakon kohdistaminen
55185: Jos muussa laissa tai ennen tämän lain
55186: voimaantuloa annetussa asetuksessa on tästä Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellai-
55187: laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan seen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja
55188: tämän lain sijasta. tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävel-
55189: voitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin
55190: 4§ asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhka-
55191: Toimivalta sakko.
55192: Jos päävelvoite koskee yhteisöä tai säätiötä,
55193: Viranomainen voi asettaa uhkasakon, teettä- uhkasakko kohdistetaan joko yhteisöön tai
55194: misuhan tai keskeyttämisuhan, jos niin on säätiöön taikka sen päätösvaltaa käyttävän
55195: laissa säädetty. toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai
55196: vastaavassa asemassa olevaan muuhun henki-
55197: 5§ löön.
55198: Vireillepano Valtiota koskeva päävelvoite ja uhkasakko
55199: kohdistetaan valtioon tai sen puolesta viran-
55200: Tässä laissa tarkoitettu asia pannaan vireille omaiseen, jonka tehtävänä on noudattaa pää-
55201: asianomaisten säännösten ja määräysten nou- velvoitetta ja jolla on oikeus käyttää valtion
55202: dattamista valvovan viranomaisen aloitteesta puhevaltaa asiassa.
55203: 1990 vp. - HE n:o 63 23
55204:
55205: 8§ Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on
55206: Uhkasakon suuruus saatu olennaista uutta selvitystä taikka aikai-
55207: sempi päätös perustuu ilmeisen väärään lain
55208: Uhkasakon suuruutta harkittaessa on otetta- soveltamiseen, uhkasakon asettanut viranomai-
55209: va huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, nen voi poistaa aikaisemman uhkasakon aset-
55210: veivoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikut- tamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian
55211: tavat seikat. kokonaan tai osittain uudelleen. Jos aikaisem-
55212: paan päätökseen on vireillä muutoksenhaku,
55213: 9§ asian uudelleen käsittelemisestä on ilmoitettava
55214: Juokseva uhkasakko ja tehty päätös toimitettava muutoksenhakuvi-
55215: ranomaiselle.
55216: Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä
55217: uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jo- 13§
55218: kaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajan- Uhkasakon vanhentuminen
55219: jaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kulues-
55220: sa päävelvoitetta ei ole noudatettu. Uhkasakkoa ei saa tuomita maksettavaksi,
55221: ellei vaatimusta sen tuomitsemisesta ole annet-
55222: 10 § tu asianosaiselle tiedoksi kahden vuoden ku-
55223: Uhkasakon tuomitseminen luessa siitä, kun uhkasakon asettamispäätös on
55224: saanut lainvoiman ja päävelvoitteen täyttämis-
55225: Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuo- tä koskeva määräaika on päättynyt, taikka jos
55226: mita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoi- päävelvoitetta on noudatettava määrätystä
55227: tetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta ajankohdasta alkaen, kahden vuoden kuluessa
55228: jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä siitä, kun päävelvoitetta on rikottu.
55229: uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on,
55230: että uhkasakon asettamista koskeva päätös on
55231: Iainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai 3 luku
55232: määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta Teettämis- ja keskeyttämisuhka
55233: huolimatta.
55234: Uhkasakon Iisäeristä voidaan kerralla tuomi- 14 §
55235: ta maksettavaksi enintään kolme kertaa perus- Teettämis- ja keskeyttämisuhan asettaminen
55236: erän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osal-
55237: ta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, Teettämisuhka asetetaan määräämällä pää-
55238: jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasa- velvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä
55239: kon tuomitsemisesta tehdään. jätetty työ tehdään Iaiminlyöjän kustannuksel-
55240: Tuomitun uhkasakon täytäntöönpanosta ja la.
55241: muuntorangaistuksesta säädetään erikseen. Keskeyttämisuhka asetetaan määräämällä
55242: päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että työn-
55243: 11§ teko tai muu toiminta keskeytetään taikka
55244: Uhkasakon tuomitseminen asetettua laitteen tai muun esineen käyttö estetään.
55245: pienempänä Teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa ase-
55246: tettaessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin,
55247: Uhkasakko voidaan tuomita asetettua pie- mitä uhkasakosta 6, 7 ja 12 §:ssä säädetään.
55248: nempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta
55249: osalta noudatettu tai veivoitetun maksukyky 15 §
55250: on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon Teettämis- ja keskeyttämisuhan määrääminen
55251: määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. täytäntöön pantavaksi
55252: 12 § Teettämisuhan ja keskeyttämisuhan määrää
55253: Uuden uhkasakon asettaminen täytäntöön pantavaksi uhan asettanut viran-
55254: omainen noudattaen, mitä uhkasakosta 10 §:n
55255: Uusi uhkasakko voidaan asettaa sen jälkeen, 1 momentissa ja 13 §:ssä säädetään.
55256: kun aikaisemman uhkasakon tuomitsemisesta Tekemättä jätetty työ saadaan tehdä tai
55257: on päätetty. työnteko tai muu toiminta keskeyttää taikka
55258: 24 1990 vp. - HE n:o 63
55259:
55260: laitteen tai muun esineen käyttö estää siitä 19 §
55261: huolimatta, että 1 momentissa tarkoitettuun Rekisteröinti
55262: päätökseen haetaan muutosta, jollei valitus-
55263: viranomainen toisin määrää.
55264: Uhan asettanut viranomainen voi päättää,
55265: 16 § että asianomaiselle tuomioistuimelle lähetetään
55266: Täytäntöönpanosta huolehtiminen ilmoitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta
55267: ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän
55268: Teettämisestä tai keskeyttämisestä päättänyt tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekiste-
55269: viranomainen voi huolehtia teettämisestä tai riin. Uhan asettaneen viranomaisen tai sen
55270: keskeyttämisestä suorittamalla tarpeelliset toi- määräyksestä asianomaisen valvovan viran-
55271: met itse tai antamalla ne muun viranomaisen omaisen on lähetettävä vastaava ilmoitus asiaa
55272: tai yksityisen suoritettaviksi. Poliisin on tällöin koskevista myöhemmistä päätöksistä ja päävel-
55273: annettava tarpeellista virka-apua. voitteen täyttämisestä.
55274:
55275: 17 § Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituk-
55276: Teettämiskustannukset sesta tehdään merkintä rekisteriin. Merkintä
55277: poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua
55278: Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen sen tekemisestä, jollei uhan asettanut viran-
55279: valtion tai, jos teettämisestä päättää kunnalli- omainen ole ilmoittanut päävelvoitteen voi-
55280: nen viranomainen, kunnan tai kuntainliiton massaolon jatkumisesta.
55281: varoista, ja peritään velvoitetulta tai 20 §:ssä
55282: tarkoitetulta luovutuksensaajalta siinä järjes-
55283: tyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä 20 §
55284: ulosottotoimin on säädetty.
55285: Luovutuksensaajan vastuu
55286:
55287: 4 luku
55288: Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva
55289: Omistus- ja käyttöoikeuden siirtymisen päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka
55290: vaikutus ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tie-
55291: dossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään
55292: 18 §
55293: rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava
55294: Ilmoitusvelvollisuus päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla.
55295: Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai kes-
55296: keyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta Jollei luovutuksensaaja noudata päävelvoi-
55297: omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteek- tetta, uhkasakko voidaan tuomita maksetta-
55298: si, velvoitetuo on omaisuuden tai sen käyttöoi- vaksi ja teettämisuhka tai keskeyttämisuhka
55299: keuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuk- määrätä täytäntöön pantavaksi noudattaen so-
55300: sensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka veltuvin osin, mitä 10, 11, 13 ja 15 §:ssä
55301: sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava säädetään.
55302: uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen-
55303: saajan nimi ja osoite.
55304: Uhan asettamista koskevaan päätökseen on 21 §
55305: sisällytettävä selostus ilmoitusvelvollisuudesta Käsittelyn jatkaminen
55306: ja siitä, että ilmoitus on tehtävä luovutuskir-
55307: jaan otetuin mainionoin tai muuten todisteelli-
55308: sesti. Jos omistaja tai haltija vaihtuu uhan asetta-
55309: Edellä 1 momentissa säädetyn ilmoitusvel- mista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen ja
55310: vollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhka- päätökseen on haettu muutosta, asian käsitte-
55311: sakko. Uhkasakon asettamista koskevaan pää- lyä valitusviranomaisessa voidaan jatkaa ja
55312: tökseen ei saa hakea erikseen muutosta valitta- antaa asiassa uuteen omistajaan tai haltijaan
55313: malla. kohdistuva päätös.
55314: 1990 vp. - HE n:o 63 25
55315:
55316: 5 luku 24 §
55317: Erinäiset säännökset Muutoksenhaku
55318: 22 § Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi
55319: Asianosaisen kuuleminen tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämis-
55320: uhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi
55321: määräämistä koskevaan päätökseen saa hakea
55322: Asianosaiselle on ennen uhkasakon asetta- muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin
55323: mista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
55324: keskeyttämisuhan asettamista ja määräämistä laissa (154/50) säädetään.
55325: täytäntöön pantavaksi koskevan asian ratkaise- Päätökseen, jolla viranomainen ei ole hyväk-
55326: mista varattava tilaisuus selityksen antamiseen synyt vaatimusta asian uudelleen käsittelemi-
55327: siten kuin hallintomenettelylain (598/82) sestä 12 §:n 2 momentin mukaisesti, ei saa
55328: 15 §:ssä säädetään. hakea muutosta valittamalla.
55329:
55330: 23 § 25 §
55331:
55332: Tiedoksianto Voimaantulo
55333: Tämä laki tulee voimaan päivänä
55334: Viranomaisen päätös on, jollei sitä julisteta, kuuta 199 .
55335: annettava tiedoksi asianosaiselle postitse saan- Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen
55336: titodistusta vastaan tai haasteen tiedoksianta- asetettavaan uhkasakkoon, teettämisuhkaan ja
55337: misesta säädetyssä järjestyksessä. keskeyttämisuhkaan.
55338:
55339: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
55340:
55341:
55342: Tasavallan Presidentti
55343: MAUNO KOIVISTO
55344:
55345:
55346:
55347:
55348: Oikeusministeri Tarja Halonen
55349:
55350:
55351:
55352:
55353: 4 300389K
55354: 1990 vp. - HE n:o 64
55355:
55356:
55357:
55358:
55359: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tulo-
55360: verolain, verotuslain 45 §:n ja maatalouden investointivarauslain
55361: 1 ja 12 §:n muuttamisesta
55362:
55363:
55364:
55365:
55366: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55367:
55368: Esityksessä ehdotetaan, että maatilatalouden prosentin tasolle ja vähintään 70 prosentin
55369: verotukseen tehdyt, vuosilta 1989 ja 1990 toi- tasolle todelliseen kasvuun verrattuna. Pysty-
55370: mitettavissa verotuksissa voimassa olevat väli- puuston rakenne ehdotetaan otettavaksi vero-
55371: aikaiset muutokset säädetään tuleviksi voi- kuutiometrin rakenteen perusteeksi. Verokuu-
55372: maan pysyvästi vuodesta 1991 alkaen. tiometrin keskimääräinen raha-arvo ehdote-
55373: Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat taan laskettavaksi kahden viimeksi kuluneen
55374: pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa- hakkuuvuoden hintojen perusteella ja tällöin
55375: talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim- veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarvepuun
55376: mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen arvona pidettäisiin 50 prosenttia markkina-
55377: aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä- puun arvosta. Erikseen vähennettäviksi ehdote-
55378: kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutus- taan metsätalouden keskeiset menot, kuten
55379: maksujen vähennysoikeutta. Yksityiskäyttöön- metsän uudistamisesta ja taimikonhoidosta ai-
55380: ottojen ja tulolähdesiirtojen verotusta koskevat heutuneet menot, samoin kuin ojitusmenot ja
55381: säännökset ehdotetaan otettaviksi lakiin. metsäautotien rakentamismenot. Metsämaan
55382: Näiden lisäksi ehdotetaan maatalouden in- uudistusalojen verovapausjärjestelmä uudiste-
55383: vestointivarausjärjestelmä korvattavaksi ta- taan. Maatalousmaan metsityksen perusteella
55384: sausvarauksella, josta säädettäisiin maatilata- myönnettävästä verovapaudesta ja metsämaan
55385: louden tuloverolaissa. Tasausvaraukseen ei liit- uudistusalan nykyisestä veronhuojennuksesta
55386: tyisi talletusvelvollisuutta, ja se voitaisiin tehdä luovuttaisiin. Keskimääräisen vähennyksen las-
55387: riippumatta aikaisemman varauksen käyttämi- kenta tarkistetaan uusien vähennysten ja eräi-
55388: sestä. Vähennyskelpoisen tasausvarauksen den aikaisemmin erikseen vähennettävien me-
55389: enimmäismäärä olisi 30 prosenttia maatalou- nojen, kuten metsätaloussuunnittelun menojen
55390: den puhtaasta tulosta ennen varauksen vähen- ja lannoitemenojen vähentämismenettelyn
55391: tämistä, kuitenkin vähintään 5 000 markkaa ja muutoksen johdosta. Ensiharvennusvähennys
55392: enintään 40 000 markkaa. Tasausvarausta voi- myönnettäisiin edelleen samoin kuin hankinta-
55393: taisiin käyttää kahtena seuraavana verovuote- työn verovapaus säilytettäisiin. Valtakunnan
55394: na samoihin käyttökohteisiin kuin investointi- metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönotto
55395: varaustakin on voitu käyttää. siirretään siihen, kun inventointi on päättynyt
55396: Metsäverotusta ehdotetaan muutettavaksi koko maassa. Näiden tietojen käyttöönoton
55397: väliaikaisesti voimassa olevien lakien nojalla jo yhteydessä muutetaan myös metsäverolukujen
55398: sovellettavien muutosten lisäksi ottamalla la- ja verokuutiometrin rakenteen määrityksen ar-
55399: kiin useita tuottoperusteiden laskemista ja ve- viointi kohdistumaan vain veronalaiselle met-
55400: ronhuojennuksia koskevia säännöksiä. Hak- sämaalle.
55401: kuumahdollisuus ehdotetaan otettavaksi huo- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
55402: mioon tuottoperusteen alentamiseksi ja kunnit- den 1991 alusta lukien, jolloin sitä voitaisiin
55403: taista kasvunarviota ehdotetaan yhtenäistettä- soveltaa vuodelta 1991 toimitettavasta verotuk-
55404: väksi siten, että se rajoitetaan enintään 90 sesta alkaen.
55405:
55406:
55407:
55408: 300462P
55409: 2 1990 vp. - HE n:o 64
55410:
55411: YLEISPERUSTELUT
55412:
55413:
55414: 1. Ehdotusten syyt ja asian val- rausjärjestelmän uudistamisesta sovittiin hin-
55415: mistelu noitteluvuoden 1991192 maataloustuloratkai-
55416: sua koskevissa maaataloustuloneuvotteluissa.
55417: Hallitusohjelman mukainen kokonaisve- Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa
55418: rouudistuksen toteuttaminen aloitettiin vuoden väliaikaisesti voimassa olevan lain nojalla
55419: 1989 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. myönnettävä ensiharvennusvähennys on metsä-
55420: Tällöin annettiin eduskunnalle hallituksen esi- verotoimikunta -88:n (komiteanmietintö
55421: tys laeiksi maatilatalouden tuloverolain, vero- 1988:32) ehdotuksen mukainen eräin tarkistuk-
55422: tuslain 68 a §:n ja tappiontasauksesta tulove- sin.
55423: rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami- Muiden metsäverotukseen ehdotettavien
55424: sesta (hall. es. 111/1988 vp.). Esitykseen sisäl- muutosten pohjana ovat pääosin metsäverotoi-
55425: tyvät ehdotukset hallituksen esitykseksi laiksi mikunta -88:n mietinnön ensimmäisessä eriä-
55426: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ja vässä mielipiteessä esitetyt ehdotukset, joista
55427: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun neuvoteltiin hallituksen ja puukaupan osapuol-
55428: lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta kuitenkin rauke- ten välillä keväällä 1989. Neuvotteluissa käsi-
55429: sivat kolmannessa käsittelyssä. Valtiovarainva- teltyjä muutoksia tarkistamaan asetettiin pää-
55430: liokunta ehdotti näiden lakiehdotusten hyväk- ministerin toimeksiannosta 21 päivänä maalis-
55431: symistä yksivuotisiksi verolaeiksi muutettuna kuuta 1990 kolmen henkilön työryhmä, joka
55432: (valtiovarainvaliok. miet. 83 a). Lakia maatila- antoi muistionsa 26 päivänä maaliskuuta. Työ-
55433: talouden tuloverolain väliaikaisesta muuttami- .~yhmä ehdotti metsäveroa koskevat muutokset
55434: sesta (1250/88) ja lakia tappiontasauksesta tu- toteutettaviksi osittain metsäverotoimikunta
55435: loverotuksessa annetun lain 2 §:n väliaikaisesta -88:ssa yksimielisesti tehtyjen ehdotusten sekä
55436: muuttamisesta (1252/88) sovelletaan vuodelta niin sanotun metsämiesten mallin mukaisten
55437: 1989 toimitettavassa verotuksessa. ehdotusten yhteensovituksena eräin tarkistuk-
55438: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen sin.
55439: yhteydessä annettiin eduskunnalle hallituksen
55440: esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain
55441: muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tulove- 2. Ehdotettavat muutokset
55442: rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami-
55443: sesta (hall. es. 113/1989 vp.). Hallituksen esi- 2.1. Maatalouden verotus
55444: tys laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
55445: misesta kuitenkin raukesi kolmannessa käsitte- Tämä esitys on samansisältöinen kuin halli-
55446: lyssä. Valtiovarainvaliokunta ehdotti lakiehdo- tuksen esitys n:o 113/1989 vp., minkä lisäksi
55447: tuksen hyväksymistä yksivuotiseksi verolaiksi siihen sisältyy ehdotus maatalouden tasausva-
55448: muutettuna (valtiovarainvaliok. miet. 77 a). rauksesta.
55449: Eduskunta hyväksyi lain maatilatalouden tulo- Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat
55450: verolain väliaikaisesta muuttamisesta (1340/ pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa-
55451: 89), jota sovelletaan vuodelta 1990 toimitetta- talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim-
55452: vassa verotuksessa. mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen
55453: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä annet- aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä-
55454: tuun hallituksen esitykseen sisältyvät säännök- kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutuk-
55455: set on laadittu valtiovarainministeriön asetta- sen vakuutusmaksujen vähennysoikeutta. Yksi-
55456: mien maatilojen veropohjatyöryhmän (työryh- tyiskäyttöönottojen ja tulolähdesiirtojen vero-
55457: mämuistio 1987: VM 28) ja yritysjärjestelytyö- tusta koskevat säännökset ehdotetaan otetta-
55458: ryhmän (työryhmämuistio 1988: VM 3) muisti- viksi lakiin.
55459: oissa esitettyjen selvitysten ja ehdotusten poh- Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi nykyi-
55460: jalta. sestä määräajan voimassa olevasta maatalou-
55461: Maatalouden verotukseen ehdotettava maa- den investointivarausjärjestelmästä. Tämä kor-
55462: talousvaraus perustuu valtiovarainministeriön vattaisiin vuodelta 1991 toimitettavasta vero-
55463: asettaman maatalousverotyöryhmä-89:n ehdo- tuksesta alkaen tasausvarauksella, josta säädet-
55464: tukseen (työryhmämuistio 1989:VM 26). Va- täisiin maatilatalouden tuloverolaissa. Varaus
55465: 1990 vp. - HE n:o 64 3
55466:
55467: vähentäisi nykyisiin tuloksentasauskeinoihin lat kasvunarviot poistetaan. Näiden tavoittei-
55468: liittyviä haittoja muun muassa vähentämällä den ohella metsäverotuksen uudistuksella pyri-
55469: kassaperiaatteeseen kohdistuvia paineita epäta- tään myös lisäämään puuntuotantoa ja teolli-
55470: loudellisiin ratkaisuihin. Varausjärjestelmään suuden puunsaantia.
55471: ei liittyisi talletusvelvollisuutta, ja se voitaisiin, Tuottoperusteiden laskennan yksinkertaista-
55472: toisin kuin investointivaraus, tehdä riippumat- miseksi ehdotetaan, että verokuutiometrin ra-
55473: ta vanhan varauksen käytöstä. Uusi varaus kenteen perusteeksi otetaan pystypuuston ra-
55474: olisi myös hallinnollisesti nykyistä yksinkertai- kenne. Nykyistä paremman ajantasaisuuden
55475: sempi eikä sisältäisi huomattavia veronhuojen- saavuttamiseksi verokuutiometrin keskimääräi-
55476: nuksia. Näin se olisi myös kokonaisverouudis- sen raha-arvon laskentaa ehdotetaan muutetta-
55477: tuksen periaatteiden mukainen. vaksi siten, että raha-arvo lasketaan kahden
55478: viimeksi kuluneen hakkuuvuoden puun hinto-
55479: jen ja puun käytön perusteella. Keskimääräistä
55480: 2.2. ~etsäverotus vähennystä tarkistettaisiin uudistamismenojen,
55481: taimikonhoitomenojen, metsätaloussuunnitte-
55482: Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta- lun menojen ja metsän lannoitemenojen vähen-
55483: vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin, nysmenettelyn muutoksen johdosta.
55484: samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu- Metsän tuoton uudelleen kohdentamiseksi
55485: toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset alueille, joissa on keskimääräistä paremmat
55486: otettaisiin tuottoperustearviOinnissa huo- tulonsaantimahdollisuudet, ehdotetaan, että
55487: mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo- kasvun arviointi ja verokuutiometrin rakenteen
55488: jennuksista luovuttaisiin. Näitä säännöksiä on arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä-
55489: jo sovellettu sekä vuodelta 1989 että 1990 maalle sen jälkeen, kun valtakunnan metsien 8.
55490: toimitettavissa verotuksissa. Muutosehdotuksia inventointi otetaan käyttöön ja tätä varten
55491: on laajemmin selostettu hallituksen esityksen tarvittavat tiedot ovat saatavissa.Metsämaan
55492: n:o 111/1988 vp. yleisperusteluissa. uudistusalojen verovapausjärjestelmä uudiste-
55493: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa taan luopumalla nykyisestä uudistusalan dis-
55494: sovellettavaa ensiharvennusvähennystä koske- konttausmenetelmällä lasketusta veronhuojen-
55495: va säännös sekä säännös valtakunnan metsien nuksesta ja maatalousmaiden metsitysalueiden
55496: 8. inventoinnin tietojen käyttöönotosta vasta, verovapaudesta. Verovelvollisella olisi oikeus
55497: kun inventointi on päättynyt koko maassa, metsämaan uudistusalan taimikon verovapau-
55498: sisältyvät myös tähän esitykseen. Näitä muu- teen. Taimikon pinta-alan suhdetta maatilan
55499: tosehdotuksia on selostettu tarkemmin halli- metsämaan kokonaispinta-alaan vastaava
55500: tuksen esityksen n:o 113/1989 vp. perusteluis- osuus metsän puhtaasta tuotosta vähennettäi-
55501: sa. siin veronalaista puhdasta tuottoa määrättäes-
55502: Metsäverotuksen kokonaistason sääntelyn sä. Uudistus johtaisi niiden metsänomistajien
55503: saamiseksi kokonaisverouudistuksen kannalta verotuksen kevenemiseen, joilla on keskimää-
55504: tarkoituksenmukaiselle tasolle ehdotetaan met- räistä enemmän verovapaita taimikoita. Vas-
55505: säverotukseen jo vuodelta 1990 toimitettavassa taavasti niiden metsänomistajien verotus kiris-
55506: verotuksessa sovellettavien ensiharvennusvä- tyisi lievästi, joiden taimikkoala on keskimää-
55507: hennyksen ja valtakunnan metsien 8. inven- räistä pienempi. Keskeiset metsätalouden me-
55508: toinnissa saatujen tietojen käyttöönoton !yk- not, kuten metsän uudistamisvähennys ja erilli-
55509: käämisen lisäksi useita muutoksia. nen taimikkovähennys, ehdotetaan verovelvol-
55510: Metsäverotukseen ehdotettavilla säännöksil- liskohtaisiksi menoiksi.
55511: lä pyritään saamaan metsäverotukseen nykyis- Menojen vähennysoikeutta ehdotetaan laa-
55512: tä parempi ajantasaisuus, pyritään kohdenta- jennettavaksi. Myös ne metsämaan soiden oji-
55513: maan metsän tuotto uudelleen sellaisiin kohtei- tusmenot ja metsäautotien perustamismenot,
55514: siin, joissa tulonsaantimahdollisuudet ovat kes- joita aikaisemmin on pidetty tuloverotuksessa
55515: kimääräistä paremmat, laajennetaan menojen vähennyskelvottomina perusparannusluontoisi-
55516: vähentämisoikeutta siten, että keskeiset metsä- na menoina, ehdotetaan vähennettäviksi erik-
55517: talouden menot, mukaan lukien perusparan- seen menojäännöksestä tehtävänä 25 prosentin
55518: nusmenot, tulevat vähennyskelpoisiksi sekä yh- poistona.
55519: tenäistetään yleisesti metsäverotusta siten, että Metsäverotuksen tasoa pyritään yhtenäistä-
55520: kohtuuttoman korkeat ja toisaalta liian mata- mään säätämällä kunnittaiselle kasvunarviolle
55521: 4 1990 vp. - HE n:o 64
55522:
55523: enimmäis- ja vähimmäisrajat verrattuna todel- alentava vaikutus 1025 miljoonaa markkaa.
55524: liseen kasvuun. Niissä tapauksissa, joissa kun- Tästä 495 miljoonaa markkaa on vuodelta
55525: nan tai kuntaryhmän suurin kestävä hakkuu- 1991 toimitettavassa verotuksessa sovelletta-
55526: mahdollisuus alittaa kasvun määrän, ero ehdo- vien uusien huojennusten vaikutus.
55527: tetaan otettavaksi huomioon kasvun perusteel- Tulopohjaa lisäävät kasvun määrän yhte-
55528: la laskettua tuottoperustetta alentavana tekijä- näistämistä koskeva säännös 40 miljoonaa
55529: nä. Veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarve- markkaa, inflaatiokorjaus 150 miljoonaa
55530: puun arvoa ehdotetaan alennettavaksi vero- markkaa, keskimääräisen vähennyksen tarkis-
55531: kuutiometrin keskimääräisen arvon laskennas- taminen 280 miljoonaa markkaa ja metsämaan
55532: sa. uudistusalojen verovapausjärjestelmän uudis-
55533: taminen 280 miljoonaa markkaa. Tulopohjaa
55534: supistavat hakkuumahdollisuuden huomioon
55535: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- ottaminen 160 miljoonaa markkaa, pystypuus-
55536: tukset ton rakenteen ottaminen verokuutiometrin ra-
55537: kenteen perusteeksi 50 miljoonaa markkaa,
55538: Maatalouden tuloverotuksen tulopohjaa li- hakkuusäästön ja kotitarvepuun arvonalennus
55539: säävät pinta-alalisien veronalaisiksi muuttumi- 190 miljoonaa markkaa, uudistamisvähennys
55540: nen noin 900 miljoonaa markkaa ja poisto- 365 miljoonaa markkaa, taimikkovähennys
55541: oikeuden hidastaminen suunnilleen 500-600 150 miljoonaa markkaa ja ojitus- ja metsäau-
55542: miljoonaa markkaa. Tasausvarauksen käyt- totien rakentamismenon vähennysoikeus 20
55543: töönoton arvioidaan alentavan tulopohjaa miljoonaa markkaa. Jo tältä vuodelta toimiiet-
55544: noin 675 miljoonalla markalla. tavassa verotuksessa sovellettava valtakunnan
55545: Osa metsäverotukseen ehdotetuista muutok- metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönot-
55546: sista lisää tulopohjaa ja osa alentaa sitä. Ar- tokielto vähentää tulopohjaa 550 miljoonaa
55547: viot on tehty vuodelle 1991 verrattuna vuodelta markkaa vuonna 1991 ja ensiharvennusvähen-
55548: 1990 sovellettaviin metsäveroa koskeviin sään- nys 180 miljoonaa markkaa. Edelleen myön-
55549: nöksiin vuoden 1991 rahassa. nettävä hankintatyön veronhuojennus vähen-
55550: Kaikki metsätalouden verotuksessa sovellet- tää tulopohjaa 350 miljoonaa markkaa.
55551: tavat säännökset alentavat tulopohjaa vuonna Esitys on osa kokonaisverouudistusta, jota
55552: 1991 yhteensä 1265 miljoonalla markalla. Jo koskevat muut esitykset, erityisesti valtionvero-
55553: nykyisin voimassa olevien huojennussäännös- tuksen tuloveroasteikkoa koskeva, myös vai-
55554: ten vaikutus alentaa tulopohjaa 1080 miljoo- kuttavat tämän esityksen vaikutuksiin veron-
55555: nalla markalla. Vuodelta 1991 toimitettavassa saajain ja verovelvollisten talouteen. Näitä ko-
55556: verotuksessa sovellettaviksi ehdotettujen uu- konaisverouudistuksen vaikutuksia myös maa-
55557: sien säännösten vaikutus alentaisi tulopohjaa tilatalouden harjoittajan osalta on käsitelty
55558: vielä 185 miljoonalla markalla. Vuonna 1996, vuodelta 1989 toimitettavaa verotusta varten
55559: jolloin 8. inventoinnin tiedot on arvioitu otet- annetun veroasteikkoesityksen (hall.es. 108/
55560: taviksi käyttöön, olisi säännösten tulopohjaa 1988 vp.) perusteluissa.
55561:
55562:
55563:
55564:
55565: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
55566:
55567:
55568: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Maatilatalouden tuloverolaki
55569:
55570: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan-
55571: nös verovelvollisen yksityistalouteensa ottaman
55572: muun omaisuuden kuin maatalous- ja puutar-
55573: hatuotteiden arvosta. Omaisuuden arvoksi kat-
55574: sottaisiin omaisuuden alkuperäistä hankinta-
55575: Perustelut koskevat ehdotettuja muutoksia menoa vastaava määrä tai sitä alhaisempi to-
55576: verrattuna pysyvästi voimassa oleviin lakeihin. dennäköinen luovutushinta. Tämänsisältöinen
55577: 1990 vp. - HE n:o 64 5
55578:
55579: saannös ehdotetaan pykälän 3 momentiksi. sen toisesta tulolähteestä siirtämän omaisuuden
55580: Maatalous- ja puutarhatuotteiden verovapaut- vähennyskelpoisuudesta. Vähennyskelpoinen
55581: ta koskeva säännös pysyisi entisensisältöisenä olisi omaisuuden verotuksessa poistamatta ole-
55582: 4 §:n 2 momenttina. va hankintamenon osa tai sitä korkeampi toi-
55583: 5 § :n 1 momentin 2 kohta. Lainkohtaa eh- sessa tulolähteessä veronalaiseksi luovutushin-
55584: dotetaan muutettavaksi siten, että rakennuk- naksi luettu määrä.
55585: sesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen 8 §. Pykälän 3 momentissa on irtaimen käyt-
55586: on omistanut vähintään 10 vuotta, saaduista töomaisuuden poistoja koskevan menojään-
55587: luovutushinnoista ja vahingon-, vakuutus- ja nöksen käsitteen määritelmä. Sen mukaan me-
55588: muista korvauksista 60 prosenttia on veron- nojäännöstä laskettaessa irtaimen käyttöomai-
55589: alaista tuloa. Myös muusta säännöksessä tar- suuden hankkiminen oikeuttaa poistojen aloit-
55590: koitetusta luovutushinnasta tai muusta kor- tamiseen. Elinkeinotulon verottamisesta anne-
55591: vauksesta olisi 60 prosenttia veronalaista tuloa. tun lain mukaan verotettavan elinkeinonhar-
55592: Muilta osin lainkohta pysyisi ennallaan. joittajan ja maatilatalouden harjoittajan pois-
55593: 5 §:n 1 momentin 4 kohta. Pykälässä on tojärjestelmän yhtenäistämiseksi lainkohta eh-
55594: lueteltu maatalouden verovuoden veronalaisia dotetaan muutettavaksi siten, että menojään-
55595: tuloja ja näistä poikkeuksena mainittu pinta- nös on verovuoden aikana käyttöön otettujen
55596: alalisä. Kun pinta-alalisät eivät enää olisi vero- koneiden, kaluston ja laitteiden hankintameno-
55597: vapaita, ehdotetaan lainkohdasta poistettavak- jen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen ko-
55598: si pinta-alalisää koskeva maininta. neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien
55599: 5 § :n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 hankintamenojen summa vähennettynä koneis-
55600: momenttiin lisättäväksi ehdotetun uuden 12 ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana
55601: kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi luettai- saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil-
55602: siin verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor-
55603: siirtämän muun maatalouteen kuuluvan omai- vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden
55604: suuden kuin maatalous- ja puutarhatuotteiden hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla
55605: ja tilalta otetun maa-aineksen verotuksessa avustuksilla.
55606: poistamatta oleva hankintamenon osa.
55607: Pykälän 4 momentissa on säädetty enim-
55608: 6 § :n 1 momentin 1 kohta. Maatilatalouden
55609: mäispoistoprosentista. Tämä ehdotetaan alen-
55610: tuloverolain 6 §:ssä on esimerkkiluettelo vä-
55611: nettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin.
55612: hennyskelpoisista menoista. Lainkohdasta eh-
55613: dotetaan poistettavaksi viittaus tulo- ja varalli- JO a §. Lainkohdan mukaan verovelvollinen
55614: suusverolain mukaan kokonaistulosta vähen- voi vähentää maatalouden puhtaasta tulosta
55615: nyskelpoisiin vapaaehtoisiin eläkevakuutus- varauksen, tasausvarauksen, jonka hän on teh-
55616: maksuihin. Maatilatalouden harjoittajat saisi- nyt veroilmoituksessaan. Tasausvarauksen
55617: vat pakollisten eläkevakuutusmaksujen lisäksi enimmäismäärä olisi 30 prosenttia maatalou-
55618: vähentää kokonaistulosta vapaaehtoisia elä- den puhtaasta tulosta, enintään kuitenkin
55619: kevakuutusmaksuja 15 prosenttia ansiotulon 40 000 markkaa. Jotta taloudellisesti merkityk-
55620: määrästä. Tästä säädetään tulo- ja varallisuus- settömät varaukset eivät vaikeuttaisi tarpeetto-
55621: verolaissa. masti verotustyötä, olisi varauksen oltava vä-
55622: Lisäksi lainkohtaan ehdotetaan otettavaksi hintään 5 000 markkaa. Täysien tuhansien yli-
55623: saannös maatalousyrittäjien ryhmähenkiva- menevä osa jätettäisiin lukuunottamatta. Ny-
55624: kuutuksen maksujen vähennysoikeudesta. kyisestä investointivarauksesta poiketen vero-
55625: 6 §:n 1 momentin 9 kohta. Lainkohtaan velvollisen ei olisi tehtävä talletusta rahalaitok-
55626: sisältyvä, maataloudessa käytetyn kotitarve- seen.
55627: puun vähentämistä koskeva säännös ehdote- Pykälän 2 momentin mukaan tasausvarauk-
55628: taan muutettavaksi siten, että kotitarvepuun sen käyttöaika olisi kaksi verovuotta sen vero-
55629: vähennysoikeus on 50 prosenttia kantohintojen vuoden päättymisestä, jolta jätetyssä veroil-
55630: markkina-arvosta. Vähennyksen alentaminen moituksessa tasausvaraus on tehty. Käyttö ei
55631: johtuu kotitarvepuun 50 prosentin aliarvostuk- olisi esteenä uuden varauksen tekemiselle. Sa-
55632: sesta verokuutiometrin arvon laskennassa. massa ajassa se olisi luettava maatalouden
55633: 6 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 veronalaiseksi tuloksi. Aikaisemmin tehty va-
55634: momenttiin lisättävään uuteen 12 kohtaan eh- raus on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä
55635: dotetaan sisällytettäväksi säännös verovelvolli- varauksia.
55636: 6 1990 vp. - HE n:o 64
55637:
55638: Jos meno on katettu tasausvarauksella, me- Pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen
55639: no tai sen osa ei olisi verotuksessa vähennys- sisältyisi keskimääräisverotuksen periaate kah-
55640: kelpoinen. den hakkuuvuoden verotusperusteiden vahvis-
55641: JOb§. Pykälässä on säännös tasausvarauk- tamisesta hintanoteerausten perusteella. Voi-
55642: sen käyttökohteista. Varausta saataisiin käyt- massa olevan lain mukaan puhdas tuotto laske-
55643: tää vain laissa mainittujen investointien rahoi- taan kolmen hakkuuvuoden hintojen perusteel-
55644: tukseen. Käyttökohteet olisivat samat kuin la. Siirtymällä verokuutiometrin keskimääräi-
55645: maatalouden investointivarauslain mukaan- sen raha-arvon laskennassa kahden viimeksi
55646: kin.Näitä olisivat sellaiset koneet, kalusto ja kuluneen hakkuvuoden hintojen perusteella ta-
55647: laitteet, joiden hankintamenot 8 §:n 2 momen- pahtuvaan laskentaan hintaperusteen laskenta
55648: tin mukaan vähennetään menojäännöksestä yksinkertaistuu nykyisestä ja noin puolet in-
55649: tehtävin poistoin. Lain 9 §:n 1 momentissa flaatiosta johtuvasta hintaperusteen alijäämäi-
55650: mainittujen rakennusten ja rakenneimien ra- syydestä korjautuu. Kahden perättäisen hak-
55651: kentaminen ja peruskorjaus olisivat myös va- kuuvuoden liukuva keskihinta ottaa riittävästi
55652: rauksen käyttökohteita samoin kuin 10 §:n 1 huomioon myös suhdannevaihtelusta aiheutu-
55653: momentissa mainitut salaojat, sillat, padot ja van hintaperusteen tasaustarpeen. Pysyvästi
55654: muut sellaiset hyödykkeet. voimassa oleva laki edellyttää metsätalouden
55655: Tasausvarausta on pykälän 2 momentin mu- tuoton arviointiperusteiden määrittämistä kun-
55656: kaan käytettävä koneiden, kaluston ja laittei- nittain. Tämä ei ole kuitenkaan käytännössä
55657: den hankintamenoihin sinä verovuonna, jona ollut mahdollista muuten kuin veroluokitukses-
55658: hyödyke on hankittu ja näiden perusparannus- sa. Kun arviointiperusteet pitäisi tarvittaessa
55659: menoihin perusparannuksen suoritusvuotta voida määritellä myös kuntaryhmittäin, ehdo-
55660: vastaavana verovuonna. Rakennusten ja ra- tetaan tästä otettavaksi lakiin säännös.
55661: kennelmien sekä salaojien, siltojen ynnä mui- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan met-
55662: den hankintaan ja perusparannuksiin tasausva- sämaat jaetaan enintään neljään veroluokkaan.
55663: rausta on käytettävä sinä verovuonna, jona Pykälän 1 momentin 2 kohtaan sisältyisi
55664: hyödykkeen rakennustyö on aloitettu tai se on verokuutiometrin ja metsäveroluvun määritel-
55665: valmistunut. mät, jotka nykyisin ovat maatilatalouden tulo-
55666: veroasetuksen 13 §:ssä.
55667: JO c § • Pykälässä on säännökset tasausva- Verotusta varten arvioitava kasvu ehdote-
55668: rauksen tulouttamisesta. Jos verovelvollinen ei taan arvioitavaksi vain veronalaisten metsä-
55669: ole esittänyt selvitystä tasausvarauksen lukemi- maiden kasvutietojen perusteella, joten jouto-
55670: sesta tuloksi tai käyttämisestä laissa säädetyllä maiden ja verovapaiden metsämaiden kasvu
55671: tavalla, tasausvaraus luetaan tuloksi sinä vero- jää pois metsäverolukujen laskennasta. Uusi
55672: vuonna, jona se olisi viimeistään ollut luettava laskentatapa toteutettaisiin vasta valtakunnan
55673: tuloksi tai käytettävä. metsien 8. inventoinnin tietojen käyttöönoton
55674: Jos verovelvollinen lopettaa maatalouden yhteydessä. Laskentaa varten 8. inventoinnin
55675: harjoittamisen, käyttämättömät tasausvarauk- aineistosta karsitaan muuhun maankäyttölajiin
55676: set luetaan sen verovuoden tuloksi, jona hän kuin metsämaaksi veroluokituksessa luetut
55677: on lopettanut maatalouden harjoittamisen. Jos koealat sekä uudistusalueet, vakiintuneet tai-
55678: verovelvollisen kuolinpesä, jota verotetaan eril- mikot ja ojituksen iän perusteella verovapaat
55679: lisenä verovelvollisena, jatkaa maatalouden suokoealat.
55680: harjoittamista, varauksia ei kuitenkaan lueta Pykälän 1 momentin 2 kohdan 2 momenttiin
55681: tuloksi. ehdotetaan otettavaksi säännös hakkuumah-
55682: II §. Pykälässä on säännökset metsätalou- dollisuuden huomioon ottamisesta tuottoperus-
55683: den puhtaan tulon määrittämisestä. Laissa ole- teen alentamiseksi. Jos kunnan tai kuntaryh-
55684: vat säännökset puhtaan tuoton arvioinnista män suurin kestävä hakkuumahdollisuus alit-
55685: ovat hyvin niukat, ja puhtaan tuoton arviointi taa kasvun määrän, ero otetaan huomioon
55686: perustuu paljolti käytännössä kehitettyihin me- kasvun perusteella laskettua tuottoperustetta
55687: nettelytapoihin. Maatilatalouden tuloverolain alentavana tekijänä. Metsäveroluvut kerrotaan
55688: 11 §:ään ehdotetaan otettavaksi yksityiskohtai- hakkuumahdollisuuden ja kasvun määrien suh-
55689: set säännökset metsätalouden puhtaan tuoton teella. Suurimman kestävän hakkuumahdolli-
55690: määrityksessä käytetyistä käsitteistä ja menet- suuden määritysmenetelmästä annettaisiin tar-
55691: telystä. kemmat määräykset asetuksella. Laskenta to-
55692: 1990 vp. - HE n:o 64 7
55693:
55694: teutetaan metsälautakuntien toimintapiirien vonalennus. Kantohintataso laskettaisiin kaup-
55695: alueilla valtakunnan metsien 7. inventoinnin pakohtaisten yksikköhintojen aritmeettisena
55696: tiedoilla ja ilmastokorjatuilla kasvu- ja suunni- keskiarvona puutavaralajeittain. Säännöksen
55697: tearvioilla. Korjaus tehdään tuottoperusteita mukaan keskihintoja laskettaessa otettaisiin
55698: myöhemmin uudistettaessa tarpeen mukaan. huomioon myös tulon menetyksistä saadut va-
55699: Pykälän 1 momentin 2 kohdan 3 momentissa kuutuskorvaukset keskimääräisinä. Metsäntut-
55700: on säännös kunnittaisen kasvunarvion enim- kimuslaitoksen tehtävänä olisi selvittää vuosit-
55701: mäis- ja vähimmäisrajoista. Verotusta varten tain verokuutiometrin keskimääräisen raha-
55702: arvioidun kasvun määrän yliarvioinnin estämi- arvon valmistelun yhteydessä laskentajaksolla
55703: seksi kuntakohtaisessa arvioinnissa sovelletaan maksettujen vakuutuskorvausten määrä ja sitä
55704: varovaisuusperiaatetta. Tämä tapahtuisi siten, vastaava raha-arvon korotustarve. Selvitys teh-
55705: että kuntakohtainen kasvun määrä rajoitetaan täisiin kunnittain tai metsälautakuntien toimin-
55706: enintään 90 prosentin ja vähintään 70 prosen- tapiirit käsittäville kuntaryhmille.
55707: tin tasolle verrattuna valtakunnan metsien in- Lainkohdassa on säännös myös aliarvostet-
55708: ventoinnissa mitattuun kasvuun. Tuottoperus- tavan määrän laskemisesta. Määrä laskettaisiin
55709: teet lasketaan virallisille veroluokille silloin, veronalaisen kasvun puutavaramäärän ja
55710: kun virallisen luokituksen ja valtakunnan met- markkinahakkuutilaston markkinapuun mää-
55711: sien inventoinnin luokituksen ero on olennai- rien erotuksena kunnittain tai kuntaryhmittäin.
55712: nen. Olennaisena pidetään eroa silloin, kun sen Kunkin hakkuuvuoden kasvuna käytetään ver-
55713: seurauksena verotuksessa arvioidun kasvun tailussa hakkuuvuoden päättymisvuonna vero-
55714: määrä jää alle 70 prosentin tasolle suhteessa tusperusteiden laskennassa sovellettua kasvua.
55715: todelliseen kasvuun. Kasvutietona käytetään Veronalaisen hakkuusäästön ja kotitarvepuun
55716: kulloinkin voimassa olevien metsäverolukujen arvona käytetään 50 prosenttia markkinapuun
55717: laskennassa sovellettua kasvua. Laskenta teh- hinnasta. Markkinapuun kantohintatason ja
55718: dään metsäntutkimuslaitoksessa. aliarvostettavan määrän arvon yhteisvaikutus
55719: Pykälän 1 momentin 3 kohtaan sisältyy ve- verokuutiometrin bruttoraha-arvoon lasketaan
55720: rokuutiometrin rakenteen määrittely. Verokuu- puumäärillä painottaen. Puumäärinä käyte-
55721: tiometrin rakenteen perusteeksi ehdotetaan tään kummankin erän yhteenlaskeHuja puuta-
55722: otettavaksi pystypuuston rakenne. Pystypuus- varamääriä. Metsäntutkimuslaitos laskee aliar-
55723: ton rakenne on mittaustietoihin perustuva yksi- vostettavan määrän hakkuuvuosittain verokuu-
55724: käsitteinen suure, joka likimain kuvaa metsien tiometrin raha-arvon valmistelun yhteydessä.
55725: arvokertymän perustana olevaa puutavaralaji- Kotitarvepuun arvon vähentäminen myös
55726: rakennetta. Uudistus on hallinnollis-teknisesti muussa maatilatalouden tuloverotuksessa to-
55727: nykyistä menetelmää yksinkertaisempi. Vero- teutetaan 50 prosentin alennuksella, kuten
55728: kuutiometrin rakenne lasketaan ensivaiheessa edellä 6 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteluis-
55729: valtakunnan metsien 7. inventoinnin aineistos- sa on esitetty.
55730: ta ottaen huomioon piilevästä lahovikaisuudes- Markkinahakkuutilaston saamiseksi mahdol-
55731: ta tehdyt selvitykset ja puutavarakaupassa ny- lisimman luotettavaksi kunnittain joudutaan
55732: kyisin yleisesti sovellettavat mitta- ja laatuvaa- myös puun ostajan ilmoittamisvelvollisuutta
55733: timukset. Valtakunnan metsien 8. inventoinnin laajentamaan.
55734: tietojen käyttöönoton yhteydessä verokuutio- Lainkohtaan ehdotetaan otettavaksi myös
55735: metrin rakenteen arviointi kohdistetaan veron- nykyisin asetuksessa oleva säännös metsämaan
55736: alaiselle metsämaalle, jolloin verovapailla alu- jakamisesta kunnassa enintään kolmeen kanto-
55737: eilla kuten taimikoissa ja verovapailla suoalu- hinta-alueeseen, jos puutavaran kantohinnat
55738: eilla sijaitseva puusto ei vaikuttaisi perus- ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja
55739: teeseen. kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri-
55740: Verokuutiometrin bruttoraha-arvon määrit- laiset tai jos kuntien välisten huomattavien
55741: tämistapa sisältyisi pykälän 1 momentin 4 koh- tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt-
55742: taan. Kantohintataso määritettäisiin metsän- tää.
55743: omistajien puukaupoissa saamien keskimää- Metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hal-
55744: räisten kantohintojen ja hankintahinnoista yh- lintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot ote-
55745: tenäisin perustein johdettujen laskennallisten taan huomioon verokuutiometrin keskimää-
55746: kantohintojen perusteella ottaen huomioon ko- räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että las-
55747: titarvepuun ja veronalaisen hakkuusäästön ar- kennassa mukana olevien hakkuuvuosien brut-
55748: 8 1990 vp. - HE n:o 64
55749:
55750: toraha-arvojen keskiarvosta vähennetään ky- vasta, kun kahdeksas inventointi on päättynyt
55751: seisenä verovuonna sovellettava keskimääräi- koko maassa. Jos 8. inventointi keskeytetään
55752: nen vähennys. Keskimääräinen vähennys mää- ennen kuin siihen liittyvät mittaukset on tehty
55753: ritetään verovuotta edeltävien viiden vuoden koko maassa, katsotaan inventoinnin kuiten-
55754: puun kasvatuksen kulujen ja saman ajanjak- kin päättyneen koko maassa.
55755: son metsätalouden bruttoarvonlisäyksen suh- Voimassa olevan verotuslain mukaan maati-
55756: teena. Bruttoarvonlisäykseen luetaan markki- latalouden tuloveroasetuksessa luetellut tuotto-
55757: napuun myynnistä tai teollisuuskäytöstä saadut perusteet on muutettava, ennen kuin verokuu-
55758: bruttokantorahatulot, sekä puolet puutavaran tiometrin keskimääräinen raha-arvo vahviste-
55759: kotitarvekäytön ja realisoimattoman arvonli- taan. Inventointitietojen perusteella olisi ase-
55760: säyksen markkinahintaisesta arvosta. Pitkävai- tukseen sisältyvät metsäveroluvut ja verokuu-
55761: kutteisten investointien menot otetaan keski- tiometrin rakenne muutettava ennen joulukuun
55762: määräisvähennystä määritettäessä huomioon 10 päivää annettavaa raha-arvopäätöstä.
55763: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me- 13 §. Pykälässä on lueteltu ne vähennykset,
55764: nojäännöksestä. jotka verovelvollisella on oikeus metsätalouden
55765: Metsätalouden puhtaan tuoton arvioinnissa puhtaasta tulosta vähentää erikseen. Vähen-
55766: sovellettava keskimääräinen vähennys, josta on nysoikeus olisi kaikilla metsänomistajilla, toi-
55767: säädetty maatilatalouden tuloveroasetuksen sin kuin nykyisin, kun valtiolla on oikeus
55768: 16 §:ssä, tarkistetaan vähennyssuhteen Iasken- vähentää ainoastaan metsänhoitomaksu.
55769: taperusteeD muutoksen johdosta. Tarkistus on Metsänhoitomaksu olisi edelleen vähennys-
55770: tarpeen myös tämän lain 13 §:ssä säädettyjen kelpoinen. Sen sijaan voimassa olevan 13 §:n 1
55771: eräiden metsätalouden menojen vähentämisme- momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyistä metsäta-
55772: nettelyn muutoksen johdosta. Metsäntutkimus- loussuunnitelman laatimismenoista ja metsän
55773: laitos laskee keskimääräisen vähennyksen pro- kasvatuslannoitteen erillisestä vähennysoikeu-
55774: senttiosuuden metsälautakuntien toimintapii- desta ehdotetaan luovuttavaksi.
55775: reittäin, minkä jälkeen asetusta muutetaan. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäi-
55776: Asetusta tarkistettaisiin myöhemmin mikäli siin uudistamisvähennyksestä. Vähennyksen
55777: menojen ja tulojen suhteen seuranta osoittaa suuruus olisi luontaisen uudistamisen alueella
55778: tuottoperusteessa tapahtuneen olennaisia muu- 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600
55779: toksia. markkaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 000
55780: Säännös keskimääräisen vähennyksen vähen- markkaa hehtaarilta.
55781: tämisestä verokuutiometrin keskimääräistä Momentin 3 kohdan mukaan verovelvollisel-
55782: raha-arvoa määritettäessä ehdotetaan 11 §:n 1 la olisi oikeus vähentää taimikon hoidosta
55783: momentin 5 kohdaksi. aiheutuvina menoina 1 000 markkaa hehtaaril-
55784: Veroluokista, metsäveroluvuista, suurimman ta.
55785: kestävän hakkuumäärän määritysperusteista, Lainkohdan 4 ja 5 kohdassa olevan ojitus- ja
55786: verokuutiometrin rakenteesta ja keskimääräi- metsäautotien rakentamismenojen vähentämis-
55787: sestä vähennyksestä annettaisiin tarkemmat oikeutta ehdotetaan laajennettavaksi nykyises-
55788: määräykset asetuksella. Verokuutiometrin kes- tä. Metsämaan soiden ja soistuneiden kankai-
55789: kimääräisestä raha-arvosta päättäisi valtioneu- den ensikertaiset ojitusmenot ja metsäautotien
55790: vosto, kuten nykyisinkin. Metsäveroalueista ja rakentamismenot on aikaisemmin katsottu sel-
55791: kantohinta-alueista päättäisi verohallitus. Tä- laisiksi perusparannusmenoiksi, joille tulovero-
55792: mänsisältöinen 2 momentti ehdotetaan tuksessa ei voida myöntää vähennysoikeutta.
55793: 11 §:ään. Vähentäminen toteutettaisiin 25 prosentin pois-
55794: Lain 11 §:n 3 momentti olisi nykyinen 2 tona menojäännöksestä.
55795: momentti, joka sisältää säännökset valtion Pykälän 2 momentissa on tarkennettu uudis-
55796: Enontekiön ja Utsjoen kunnissa harjoittaman tamisvähennykseen sisältyvien menojen laa-
55797: metsätalouden verottamisesta. juutta. Uudistamisvähennys kattaa myös uu-
55798: 11 a § . Lakiin lisättäväksi ehdotettuun uu- distamisen valmisteluina tehtävän maanpinnan
55799: teen pykälään sisältyy säännös siitä, että 11 §:n käsittelyn ja puuston raivauksen aiheuttamat
55800: ja verotuslain 68 a §:n 2 momentin säännösten menot, joten näitä menoeriä ei voida sisällyttää
55801: estämättä valtakunnan metsien kahdeksannen keskimääräiseen vähennykseen.
55802: inventoinnin tiedot otetaan huomioon metsäve- Vähennysten myöntämisen edellytyksistä on
55803: roluvuissa tai verokuutiometrin rakenteessa säädetty 3 momentissa. Metsämaan uudistus-
55804: 1990 vp. - HE n:o 64 9
55805:
55806: alan on oltava vähintään puoli hehtaaria. Uu- vuonna 13 §:n momentissa tarkoitettuihin
55807: distamisvähennys myönnetään sinä verovuon- menoihin rinnastettavana, metsätalouden puh-
55808: na, jona metsän uudistaminen on loppuun taasta tulosta erikseen vähennettävänä meno-
55809: suoritettu. Taimikkovähennys taas myönne- na. Samansisältöinen säännös ehdotetaan otet-
55810: tään sinä verovuonna, jona taimikko todetaan tavaksi pykälän 8 momenttiin. Kun maatalous-
55811: vakiintuneeksi. Ojitusmenojen ja metsäauto- maan metsityksen ja metsämaan ojituksen pe-
55812: tien rakentamismenojen poisto vähennetään rusteella aiemmin saadut verovapaudet jatku-
55813: ensimmäisen kerran hankkeen valmistumis- vat voimassaoloaikansa loppuun ja tässä laissa
55814: vuonna. Taimikon vakiintumisen edellytyksistä muutetaan metsien uudistusalojen veronhuo-
55815: annetaan tarkemmat määräykset asetuksella. jennusmenettelyä, lainkohdassa viitataan met-
55816: Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi- sätalouden puhtaaseen tuottoon kohdistuviin
55817: toon on käytetty valtion varoista saatuja avus- eri veronhuojennuksiin vain yleisesti.
55818: tusvaroja, näiden määrä vähennetään vähen- Pykälän 9 momenttiin sisältyvä säännös on
55819: nyksen määrästä. Tästä sisältyy säännös pykä- samansisältöinen kuin nykyinen 13 §:n 5 mo-
55820: län 4 momenttiin. mentin säännös.
55821: Metsäautotien rakentamisesta aiheutuneet 14 a §. Pykälään sisältyy metsämaan uudis-
55822: menot saavat 5 momentin mukaan muut vero- tusalan verovapautta koskeva säännös. Ehdo-
55823: velvolliset kuin valtio vähentää vain, jos toi- tettu järjestelmä uudistaisi nykyiset verovapau-
55824: menpide on toteutettu keskusmetsälautakun- det eli maatalousmaan metsityksen perusteella
55825: nan antamien ohjeiden ja metsälautakunnan myönnettävän määräaikaisen verovapauden ja
55826: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni- metsämaan uudistusalan taimikolle myönnettä-
55827: telman mukaisesti. Metsämaan ojituksen ai- vän diskonttausmenetelmään perustuvan vero-
55828: heuttamien menojen vähentämiskelpoisuuden vapauden. Verovapaus myönnettäisiin kaikille
55829: edellytyksenä on, että toimenpide on toteutettu verovelvollisille.
55830: keskusmetsälautakunnan ohjeiden mukaisesti. Pykälän 1 momentissa on säädetty edellytyk-
55831: Valtion vähennysoikeuden edellytyksenä on set, joilla verovapaus metsämaan uudistusalan
55832: ojitus- ja tienrakennushankkeen yleinen talou- taimikosta myönnetään. Taimikaila tarkoite-
55833: dellinen tarkoituksenmukaisuus, jonka toteu- taan metsänviljelyllä tai luontaisen uudistami-
55834: tumisesta vastaa se viranomainen, jonka hal- sen tuloksena syntynyttä taimikkoa, josta kas-
55835: linnassa valtion maa on. vua haittaavat siementävät puut on poistettu.
55836: Pykälän 6 momentissa on säännös, jonka Metsälautakunnan tai valtion maalla asian-
55837: mukaan verovuoden poiston määrän on oltava omaisen viranomaisen on pitänyt hyväksyä
55838: vähintään 500 markkaa, tai muutoin vähenne- taimikko perustetuksi. Muun metsänomistajan
55839: tään koko menojäännöksen määrä. kuin valtion uudistusalalla ei saa olla suoritettu
55840: Metsäntutkimuslaitos seuraa metsänomista- yksityismetsälain vastaista hakkuuta eikä tai-
55841: jien maksamien uudistamismenojen ja taimi- mikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh-
55842: konhoitomenojen kehittymistä. Jos näiden me- dosta saanut joutua yksityismetsälain vastai-
55843: nojen määrissä todetaan vähintään 5 prosentin seen tilaan. Uudistusalalla ei saa olla myös-
55844: muutos, 7 momentissa on säännös, jonka mu- kään muulla perusteella verovapautta.
55845: kaan 1 momentissa olevien metsän uudistamis- Verovapauden arvo laskettaisiin niin sano-
55846: vähennyksen ja taimikkovähennyksen määriä tulla maatilamallilla, jolloin metsämaan taimi-
55847: tarkistetaan. Menojen määriä laskettaessa ei kon pinta-alan suhdetta maatilan metsämaan
55848: oteta huomioon metsänomistajan oman työn kokonaisalaan vastaava osuus metsän puhtaas-
55849: arvoa. ta tuotosta vähennettäisiin veronalaista puh-
55850: Menojen tilakohtainen vähentäminen on so- dasta tuottoa määrättäessä. Taimikon pinta-
55851: peutettu keskimääräiseen metsäverojärjestel- alalla ei olisi vähimmäispinta-alaa. Ensimmäi-
55852: mään siten, että tilakohtaiset vähennykset eivät nen verovapaa vuosi olisi taimikon perustamis-
55853: voi aiheuttaa verotuksellisesti tappiollista met- vuosi. Uudistus aikaistaisi verovapautta noin 5
55854: sätaloutta. Voimassa olevan 13 §:n mukaan vuotta aikaisempaan verrattuna, jolloin vero-
55855: tilakohtaisista menoista voidaan vähentää vuo- vapaus tulisi lähemmäksi hakkuupäätöstä ja
55856: sittain enintään laissa säädettyjen veronhuojen- siten mahdollisesti edistäisi päätehakkuita.
55857: nusten jälkeen määritetyn metsän veronalaisen Pykälän 3 momentin mukaan verovelvolli-
55858: puhtaan tuoton suuruinen osa, jolloin ylimene- nen menettää verovapauden, jos taimikon hoi-
55859: vä osa otetaan huomioon seuraavana vero- to on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida
55860:
55861: 2 300462P
55862: 10 1990 vp. - HE n:o 64
55863:
55864: katsoa vakiintuneeksi laiminlyönnin totea- mitta- ja laatuvaatimukset. Saadakseen vähen-
55865: misvuotta seuraavalta vuodelta toimitettavasta nyksen verovelvollisen on liitettävä veroilmoi-
55866: verotuksesta alkaen. tukseensa puun ostajan antama todistus vähen-
55867: Taimikon vakiintumisesta säädetään pykälän nykseen oikeuttavan puutavaran määrästä.
55868: 4 momentissa. Perustamisesta on pitänyt kulua Keskiläpimitan mittaustavasta annettaisiin
55869: laissa säädetty, eri osissa maata erilainen va- tarkemmat määräykset asetuksella. Puuston
55870: kiintumisaika ja taimikossa on oltava asetuk- keskiläpimitta määritetään metsikön vallitse-
55871: sella säädettävä määrä taimia hehtaaria kohti van latvuskerroksen pohjapinta-alan suhteen
55872: ja taimikone on pitänyt tehdä riittävät hoito- määritetyn mediaanipuun läpimittana.
55873: toimenpiteet, jotta taimikolla olisi edellytykset Ensiharvennusvähennystä ei pidettäisi 13 §:n
55874: kehittyä täysituottoiseksi metsiköksi. 8 momentissa tarkoitettuna menona, joka voi-
55875: Pykälän 5 momentissa säädetty verovapaus- taisiin vähentää seuraavana verovuonna metsä-
55876: aika on 15-30 vuotta eri osissa maata ja talouden puhtaasta tulosta erikseen, jos sen
55877: vakiintumisaika 5-15 vuotta. määrä yhdessä muiden erikseen vähennettävien
55878: Metsälautakunnan on valvottava muiden vähennysten jälkeen ylittää metsän verotetta-
55879: kuin valtion maiden taimikkojen vakiintumis- van puhtaan tuoton.
55880: edellytyksiä. 16 §. Pykälään sisältyvät säännökset metsi-
55881: 15 §. Kun taimikkojen verovapaus korvaisi tyksen tai ojituksen perusteella myönnettävän
55882: metsitetyn maatalousmaan veronhuojennuksen veronhuojennuksen saamisen edellytyksistä.
55883: ja kun soiden ojitusalueiden uusista veronhuo- Kun maatalousmaan metsityksen ja suon oji-
55884: jennuksista luovuttaisiin, ehdotetaan pykälä tuksen perusteella ei enää myönnettäisi veron-
55885: kumottavaksi. huojennuksia, ehdotetaan pykälä kumottavak-
55886: 15 b §. Pykälässä ovat säännökset ensihar- si.
55887: vennusvähennyksestä ja sen saamisen edelly- 17 §. Kokonaisverouudistuksen yhteydessä
55888: tyksistä. korkojen vähentämistä koskevat säännökset
55889: Pykälän 1 momentin mukaan vähennyksen sisällytettiin tulo- ja varallisuusverolakiin. Vel-
55890: voisivat saada luonnollinen henkilö, kuolinpe- kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-
55891: sä ja näiden muodostama yhtymä sekä yhteis- sesta verotuksessa annettu laki (953174) on
55892: metsä. Ensiharvennusvähennyksen saisi vero- kumottu, joten viittaus tähän lakiin ehdotetaan
55893: vuonna ostajalle luovutetusta ensiharvennus- kumottavaksi.
55894: hakkuussa kertyneestä puutavarasta. Ensihar- 20 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin
55895: vennuksella tarkoitetaan nuoren kasvatusmet- metsälautakunnan tai jos kysymyksessä on val-
55896: sän ensikertaista kaupallista harvennushakkuu- tion maa, asianomaisen viranomaisen velvolli-
55897: ta. suudesta antaa sekä verovelvolliselle että vero-
55898: Pykälän 2 momentissa on säännös vähen- viranomaiselle todistus 14 §:ssä säädetyistä tu-
55899: nyksen määrän laskemisesta. Ensiharvennusvä- hoalueen ja 14 a §:ssä säädetyistä uudistusalan
55900: hennyksen määrä vastaisi hakkuussa kertyneen taimikon veronhuojennuksen edellytyksistä.
55901: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- Nykyisin metsälautakunta antaa todistuksen
55902: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- verovapaista alueista vain verolautakunnalle.
55903: räisellä raha-arvolla. Vähennyksen määrä saisi Lisäksi ehdotetaan, että metsälautakunnan oli-
55904: kuitenkin olla enintään muiden tilakohtaisten si annettava metsänomistajalle todistus ensi-
55905: veronhuojennusten ja vähennysten jälkeen jää- harvennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena
55906: vän verovuoden verotettavan puhtaan tuoton on luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteis-
55907: suuruinen. kaupalla.
55908: Pykälän 3 momentissa on säädetty vähen- Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan
55909: nyksen myöntämisen edellytyksistä. Moment- metsälautakunnan on annettava verovelvolli-
55910: tiin sisältyy ensiharvennuksen käsitteen täs- selle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1
55911: mennys. Hakkuun tulee olla kohdistunut met- momentissa tarkoitettujen metsän uudistamis-
55912: sämaahan eikä se saa olla toteutettu yksityis- vähennyksen, taimikkovähennyksen ja metsä-
55913: metsälain vastaisella tavalla. Tämän lisäksi yh- maan ojitus- ja metsäautotien rakentamisme-
55914: delle ostajalle luovutetun puutavaran määrän nojen määristä ja vähennyskelpoisuuden edel-
55915: on oltava vähintään 20 kiintokuutiometriä, ja lytyksistä.
55916: luovutetun puutavaran tulee täyttää puumark- Kun metsäntutkimuslaitoksen lausunto on
55917: kinoilla yleisesti sovellettavat puutavaran tarpeen sekä tuottoperusteiden laskennassa että
55918: 1990 vp. - HE n:o 64 11
55919:
55920: uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyk- teena olevan taimikon keskiläpimitan laskemis-
55921: sen menojen seurannassa, ehdotetaan 3 mo- tavasta on otettava asetukseen määräykset.
55922: menttiin otettavaksi tätä tarkoittava säännös.
55923: 21 §. Pykälästä ehdotetaan kumottaviksi
55924: viittaukset jo kumottuihin tulo- ja omaisuusve- 3. Voimaantulo
55925: rolakiin, kunnallishallituksesta kaupungissa
55926: annettuun asetukseen ja maalaiskuntien kun- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 pai-
55927: nallishallinnosta annettuun asetukseen. vänä tammikuuta 1991. Niitä sovellettaisiin
55928: ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimitetta-
55929: vassa verotuksessa.
55930: 1.2. Verotuslaki Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 mo-
55931: mentin 2 ja 3 kohta tulevat sovellettaviksi, kun
55932: 45 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa on metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennet-
55933: säädetty puun ostajien ilmoittamisvelvollisuu- ta ensimmäisen kerran muutetaan lain voi-
55934: desta veroviranomaiselle ja metsäntutkimuslai- maantulon jälkeen.
55935: tokselle. Lainkohtaan ehdotetaan lisättäväksi Verotusta varten tehtävä kasvun arvio ja
55936: säännös puun ostajan velvollisuudesta ilmoit- verokuutiometrin rakenteen arvio kohdistettai-
55937: taa metsäntutkimuslaitokselle myös ostamiensa siin veronalaiselle metsämaalle ensimmäisen
55938: puun määrät puutavaralajeittain. Vaikka kan- kerran kuitenkin vasta valtakunnan metsien
55939: tohintatason määrityksessä ei käytetä puumää- kahdeksannen inventoinnin tietojen käyttöön-
55940: rillä painotusta, vaan puun keskihinta laske- oton yhteydessä.
55941: taan edelleen kauppakohtaisten yksikköhinto- Jos verovelvollisella olisi ollut oikeus maati-
55942: jen aritmeettisena keskiarvona, puun määrien latalouden tuloverolain 15 a §:n mukaiseen
55943: ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta veron- metsän uudistusalan veronhuojennukseen,
55944: alaisen hakkuusäästön laskennassa käytettävä mutta taimikkoa ei ole todettu vakiintuneeksi,
55945: markkinahakkuutilasto saadaan mahdollisim- metsämaan uudistusalalle myönnetään lain
55946: man luotettavaksi kunnittain. 14 a §:ssä tarkoitettu verovapaus 5 momentissa
55947: tarkoitetuksi verovapausajaksi, kun taimikon
55948: vakiintumisen edellytykset on selvitetty. Tällai-
55949: sia ovat taimikot, jotka ovat muodostuneet
55950: 1.3. Maatalouden investointivarauslaki
55951: vuonna 1975 tai sen jälkeen tehdyn uudistami-
55952: seen tähtäävän hakkuun seurauksena tai vuon-
55953: 1 § . Lain voimassaoloaika ehdotetaan lyhen- na 1976 tai sen jälkeen tehdyn metsänviljelyn
55954: nettäväksi vuodella eli päättymään vuonna seurauksena.
55955: 1990. Verovuodelta 1991 toimitettavassa vero- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu-
55956: tuksessa sovellettaisiin maatilatalouden tulove- toksen voimaantuloa maatalousmaan metsityk-
55957: rolaissa olevaa tasausvarausta. sen perusteella myönnetyt verovapaudet ovat
55958: 12 §. Lain soveltamissäännös ehdotetaan voimassa kumotussa 15 §:n 1 momentissa sää-
55959: voimassaoloajan lyhentymistä vastaavasti detyn ajan.
55960: muutettavaksi siten, että viimeinen soveltamis- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu-
55961: vuosi on 1994. toksen voimaantuloa vakiintuneen taimikon
55962: perusteella saadun veronhuojennuksen jaksot-
55963: taminen on voimassa kumotun maatilatalou-
55964: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- den tuloverolain 15 a §:n 2 momentissa sääde-
55965: räykset tyn ajan.
55966: Jos ojitustoimitus on loppuunsuoritettu en-
55967: Kun eräitä nykyisin maatilatalouden tulove- nen 1 päivää tammikuuta vuonna 1989, suon
55968: roasetuksessa olevia säännöksiä ehdotetaan ojituksen perusteella myönnetty veronhuojen-
55969: otettavaksi lakiin, on nämä säännökset tarkoi- nus on voimassa kumotun maatilatalouden
55970: tus kumota asetuksessa. Maatilatalouden tulo- tuloverolain 15 §:n 2 momentissa säädetyn
55971: veroasetuksen 13, 17 ja 18 § kumottaisiin. ajan.
55972: Lisäksi uudistusalueiden veronhuojennuksen Jos maatilatalouden tuloverolain 13 §: n pe-
55973: saamisen edellytyksenä olevan taimikon vakiin- rusteella on ennen tämän lain voimaantuloa
55974: tumisesta ja ensiharvennusvähennyksen koh- muodostunut siirtyvä erä metsätaloussuunnit-
55975: 12 1990 vp. - HE n:o 64
55976:
55977:
55978: telun menoista ja lannoitemenoista, joita ei kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on uudes-
55979: enaa saa vähentää metsätalouden puhtaasta ta tai lisätystä yhtä vuotta pidemmältä ajalta
55980: tulosta erikseen, rinnastetaan tämä erä 13 §:n 8 kannettavasta verosta säädetty. Esityksen toi-
55981: momentin mukaan tehtävään vähennykseen. nen lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
55982: sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä on
55983: säädetty.
55984: 4. Säätämisjärjestys
55985: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55986: Esitykseen sisältyvä ensimmäinen ja kolmas kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
55987: lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä set:
55988:
55989:
55990:
55991:
55992: 1.
55993: Laki
55994: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
55995:
55996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55997: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15, 15 a
55998: ja 16 §,
55999: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975179), ja
56000: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4
56001: momentti sekä 11, 13, 17, 20 ja 21 §,
56002: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970
56003: annetussa laissa (847170), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
56004: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11
56005: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä
56006: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 13 § 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
56007: (941185), 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83) ja 20 § muutettuna
56008: mainituilla 21 päivänä joulukuuta 1979 ja 13 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, sekä
56009: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla
56010: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 10 a,
56011: 10 b, 10 c, 11 a, 14 a ja 15 b § seuraavasti:
56012:
56013: 4§ hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai-
56014: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on sempi todennäköinen luovutushinta veronalai-
56015: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen seksi luovutushinnaksi.
56016: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole
56017: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- 5§
56018: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve-
56019: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes-
56020: neiden menojen erotus. sa:
56021: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta
56022: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- · 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka
56023: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy-
56024: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va-
56025: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko-
56026: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10
56027: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän
56028: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
56029: 1990 vp. - HE n:o 64 13
56030:
56031: sesta annetun lain (603177) mukaisella menet- I) maataloudessa työskennelleille henkilöille
56032: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- rahana maksetut palkat, heidän ja heidän
56033: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus-
56034: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän
56035: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt-
56036: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten
56037: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus-
56038: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja
56039: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- hänen perheenjäsenensä pakollisesta eläke-
56040: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- vakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous-
56041: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/8I) pe-
56042: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- rusteella suoritetut maksut ja maatalousyrittä-
56043: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- jien eläkelaissa (467 /69) tarkoitetut ryhmähen-
56044: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60 kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen
56045: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä
56046: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen säädetyin rajoituksin;
56047: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten
56048: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- 9) 50 prosenttia maataloudessa käytetyn,
56049: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja maatilan metsästä otetun puutavaran kanto-
56050: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, hintojen markkina-arvosta;
56051: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey-
56052: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista II) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut;
56053: saadut voitot verotetaan 2I §:ssä tarkoitetulla sekä
56054: tavalla; I2) verovelvollisen toisesta tulolähteestä
56055: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk-
56056: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi sessa poistamatta oleva hankintamenon osa tai
56057: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai-
56058: matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui- seksi luovutushinnaksi luettu määrä.
56059: ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia
56060: ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun-
56061: noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- 8§
56062: saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen,
56063: rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus-
56064: parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- Menojäännös on verovuoden aikana käyt-
56065: kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden
56066: hankkimista tai perusparannuksia varten saa- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön
56067: dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois-
56068: 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- tamattomien hankintamenojen summa vähen-
56069: tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero-
56070: hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja
56071: tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus-
56072: tai perusparannusmenoista; ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston
56073: ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
56074: saaduilla avustuksilla.
56075: I2) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
56076: siirtämän muun kuin II kohdassa tarkoitetun tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin
56077: omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia
56078: hankintamenon osa; verovuoden päättyessä käytössä olevien vero-
56079: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden
56080: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston
56081: 6§ ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä,
56082: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini-
56083: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys- tun suuruisena.
56084: kelpoisia menoja ovat muun ohessa:
56085: 14 1990 vp. - HE n:o 64
56086:
56087: 10 a § luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi,
56088: Verovelvollinen voi vähentää maatalouden jona hän on lopettanut maatalouden harjoitta-
56089: puhtaasta tulosta veroilmoituksessaan teke- misen. Varauksia ei kuitenkaan lueta tuloksi
56090: mänsä varauksen (tasausvaraus). Tasausva- verovelvollisen kuoleman johdosta, jos vero-
56091: rauksen suuruus on enintään 30 prosenttia velvollisen kuolinpesä, jota verotetaan erillise-
56092: maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauk- nä verovelvollisena, jatkaa maatalouden har-
56093: sen vähentämistä, kuitenkin enintään 40 000 joittamista.
56094: markkaa. Pienempää kuin 5 000 markan ta-
56095: sausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Tasaus- 11 §
56096: varauksen määrää laskettaessa jätetään täysien Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi-
56097: tuhansien markkojen ylimenevä osa lukuunot- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa-
56098: tamatta. tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai
56099: Tasausvaraus on luettava maatalouden ve- kuntaryhmässä (metsäveroa/ue) verovuonna
56100: ronalaiseksi tuloksi tai käytettävä jäljempänä päättyneenä ja sitä edeltäneenä hakkuuvuotena
56101: 10 b §:ssä mainitun omaisuuden hankinta- ja keskimäärin hehtaaria kohti antaneen. Tuoton
56102: perusparannusmenojen kattamiseen viimeis- arvioinnissa sovelletaan seuraavia perusteita
56103: tään toisena verovuonna sen verovuoden päät- (tuottoperusteet):
56104: tymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa ta- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin-
56105: sausvaraus on tehty. Aikaisemmin tehty varaus tään neljään eri veroluokkaan;
56106: on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä va- 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo-
56107: rauksia. tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään
56108: Tasausvarauksella katettu meno tai sen osa kuutiometreinä (verokuutiometri) siten, että
56109: ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai-
56110: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1 koh-
56111: 10 b § dassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen ve-
56112: Tasausvarausta saadaan käyttää seuraavien ronalaisten metsämaiden kuorellisen runko-
56113: maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden puun vuotuista kasvua hehtaaria kohti (metsä-
56114: hankinta- ja perusparannusmenoihin: veroluku), sen mukaan kuin jäljempänä tar-
56115: 1) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut koneet, kemmin säädetään.
56116: kalusto ja laitteet; Jos metsämaan suurimman kestävän hak-
56117: 2) 9 §:ssä tarkoitetut rakennukset ja raken- kuumahdollisuuden määrä kunnassa tai kunta-
56118: nelmat; sekä ryhmässä on pienempi kuin kasvun määrä,
56119: 3) salaojat, sillat, padot ja muut sellaiset metsäveroluvut kerrotaan mainitun hakkuu-
56120: 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut hyödykkeet. mahdollisuuden ja kasvun määrien suhteella.
56121: Tasausvarausta on käytettävä 1 momentin Jos verokuutiometrien määrä kunnassa on
56122: 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintamenoihin suurempi kuin 90 prosenttia ja pienempi kuin
56123: sinä verovuonna, jona hyödyke on hankittu, ja 70 prosenttia kunnan metsämaan kasvun edellä
56124: perusparannusmenoihin sinä verovuonna, jona sanotulla tavalla korjatusta arviosta samalla
56125: perusparannus on suoritettu. Tasausvarausta alueella, metsäveroluvut tarkistetaan kaikissa
56126: on käytettävä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa veroluokissa siten, että 90 prosentin osuutta ei
56127: tarkoitettuihin hankinta- ja perusparannusme- ylitetä (veronalainen kasvu) eikä 70 prosentin
56128: noihin sinä verovuonna, jona hyödykkeen ra- osuutta aliteta. Tarkistus tehdään myös silloin,
56129: kennustyö on aloitettu tai se on valmistunut. kun kunnassa otetaan käyttöön uusi maatilo-
56130: jen veroluokitus;
56131: 10 c § 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl-
56132: Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa-
56133: tasausvarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttä- massa suhteessa kuin niitä on veronalaisen
56134: misestä 10 aja 10 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, metsämaan puuston rakenteessa (verokuutio-
56135: tasausvaraus luetaan maatalouden veronalai- metrin rakenne) kunnassa tai kuntaryhmässä;
56136: seksi tuloksi sinä verovuonna, jona se olisi 4) tulon arvioinnissa sovellettava vuotuisen
56137: viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytettä- tuotoksen arvo (verokuutiometrin bruttoraha-
56138: vä. arvo) määritetään metsänomistajien puukau-
56139: Maatalouden harjoittamisen lopettaneen ve- poissa puutavaralajeittain saamien keskimää-
56140: rovelvollisen käyttämättömät tasausvaraukset räisten kantohintojen ja hankintahinnoista yh-
56141: 1990 vp. - HE n:o 64 15
56142:
56143: tenäisin perustein johdettujen laskennallisten eista ja kantohinta-alueista päättää verohalli-
56144: kantohintojen (kantohintataso) perusteella ot- tus.
56145: taen huomioon kotitarvepuun ja veronalaisen Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on
56146: hakkuusäästön arvonalennus jäljempänä sää- säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts-
56147: detyllä tavalla. Puun keskihinnat lasketaan joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta
56148: kauppakohtaisien yksikköhintojen keskiarvo- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu-
56149: na. Tulon menetyksistä saadut vakuutus- neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja
56150: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met-
56151: määritettäessä keskimääräisinä. sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia
56152: Kotitarvepuun ja veronalaisen hakkuusääs- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä-
56153: tön arvona käytetään 50 prosenttia markkina- misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja
56154: puun hinnasta. Arvonalennuksen kohteena ole- lukuun ottamatta.
56155: va määrä lasketaan veronalaisen kasvun puuta-
56156: varamäärän ja markkinahakkuutilaston mark- 11 a §
56157: kinapuun määrien erotuksena kunnittain tai Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain
56158: kuntaryhmittäin. Kunkin hakkuuvuoden kas- 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta-
56159: vuna käytetään vertailussa sen vuoden kasvua, louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve-
56160: jona hakkuuvuosi päättyy. Verokuutiometrin rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen
56161: bruttoraha-arvo on markkinapuun kantohinta- tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa
56162: tason ja arvonalennuksen kohteena olevan inventoinnissa saatujen tietojen perusteella
56163: puun arvon puumäärillä painotettu keskiarvo. muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt
56164: Jos puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri koko maassa. Jos kahdeksas inventointi kes-
56165: osissa puutavaran menekki- ja kuljetussuhtei- keytetään, ennen kuin siihen liittyvät mittauk-
56166: den johdosta huomattavasti erilaiset tai jos set on tehty koko maassa, inventoinnin katso-
56167: kuntien välisten huomattavien tuottoperuste- taan päättyneen koko maassa.
56168: erojen tasoittaminen sitä edellyttää, jaetaan
56169: metsämaat kunnassa enintään kolmeen kanto- 13§
56170: hinta-alueeseen; Verovelvollisella on oikeus metsätalouden
56171: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat
56172: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot suorittamaosa menot jäljempänä mainituin
56173: (puun kasvatuksen kulut) otetaan huomioon edellytyksin:
56174: verokuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa 1) metsänhoitomaksu;
56175: määritettäessä siten, että verokuutiometrin 2) metsän uudistamismenot (uudistamisvä-
56176: bruttoraha-arvosta vähennetään verovuonna hennys), luontaisen uudistamisen alueella 800
56177: sovellettu keskimääräinen vähennys. Keski- markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600 mark-
56178: määräinen vähennys määritetään verovuotta kaa hehtaarilta ja istutusalueilla 3 000 mark-
56179: edeltävien viiden vuoden puun kasvatuksen kaa hehtaarilta;
56180: kulujen ja saman ajanjakson metsätalouden 3) taimikonhoitomenot (taimikkovähennys),
56181: bruttoarvonlisäyksen suhteena. Muun kuin 1 000 markkaa hehtaarilta;
56182: markkinapuun arvostuksessa käytetään 4 koh- 4) metsämaan ojituksesta aiheutuneet menot
56183: dassa tarkoitettua arvonalennusta. Pitkävai- vuosittain menojäännöksestä tehtävänä 25 pro-
56184: kutteisten investointien menot otetaan keski- sentin poistona;
56185: määräisvähennystä määritettäessä huomioon 5) pääosin metsätalouden kuljetuksiin kautta
56186: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me- vuoden autolla liikennöitäviksi tarkoitettujen
56187: nojäännöksestä. metsäteiden (metsäautotie) rakentamisesta ai-
56188: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista heutuneet menot vuosittain menojäännöksestä
56189: veroluokista, 2 kohdassa tarkoitetuista metsä- tehtävänä 25 prosentin poistona.
56190: veroluvuista ja suurimman kestävän hakkuu- Uudistamisvähennykseen sisältyviin menoi-
56191: määrän määritysperusteista, 3 kohdassa tarkoi- hin luetaan myös uudistamisen valmisteluina
56192: tetusta verokuutiometrin rakenteesta ja 5 koh- tehtävän maanpinnan käsittelyn ja raivauksen
56193: dassa tarkoitetusta keskimääräisestä vähennyk- aiheuttamat menot.
56194: sestä annetaan tarkemmat määräykset asetuk- Uudistamisvähennys myönnetään silloin,
56195: sella. Verokuutiometrin keskimääräisestä raha- kun metsämaan uudistusala on kooltaan vähin-
56196: arvosta päättää valtioneuvosto. Metsäveroalu- tään puoli hehtaaria. Uudistamisvähennys
56197: 16 1990 vp. - HE n:o 64
56198:
56199: myönnetään sinä verovuonna, jona metsän 2) muun metsänomistajan kuin valtion uu-
56200: uudistaminen on loppuun suoritettu. Taimik- distusalalla ei ole suoritettu yksityismetsälain
56201: kovähennys myönnetään sinä verovuonna, jo- (412/67) vastaista hakkuuta eikä uudistusalan
56202: na taimikko todetaan vakiintuneeksi. Edellä 1 taimikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh-
56203: momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut menot dosta joutunut yksityismetsälain vastaiseen ti-
56204: vähennetään hankkeen valmistumisvuonna. laan;
56205: Taimikon vakiintumisen edellytyksistä anne-
56206: taan tarkemmat määräykset asetuksella. 3) uudistusalalle ei ole muulla perusteella
56207: Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi- myönnetty verovapautta.
56208: toon on käytetty verovelvollisen näihin tarkoi-
56209: tuksiin valtion varoista saamia avustusvaroja,
56210: näiden määrä vähennetään asianomaisesta vä- Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta
56211: hennyksestä. lukuun verovapauden edellytykset täyttävän
56212: Muilla metsänomistajilla kuin valtiolla met- taimikon pinta-alan mukaan laskettua taimi-
56213: sämaan ojituksesta ja metsäautotien rakenta- kon suhteellista osuutta maatilan metsän puh-
56214: misesta aiheutuneiden menojen vähennyskel- taasta tuotosta niissä verotuksissa, jotka toimi-
56215: poisuuden edellytyksenä on, että toimenpide tetaan 5 momentissa mainituilla alueilla samas-
56216: on toteutettu keskusmetsälautakunnan anta- sa momentissa tarkoitetuilta vuosilta (verova-
56217: mien ohjeiden ja metsäautotien menojen osalta pausaika). Ensimmäinen verovapaa vuosi on
56218: lisäksi metsälautakunnan ennen työhön ryhty- taimikon perustamisvuosi.
56219: mistä hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
56220: Verovuoden poiston määrän on oltava vä- Jos metsämaan uudistusalan taimikon hoito
56221: hintään 500 markkaa tai tätä pienempi koko on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida
56222: menojäännöksen määrä. katsoa vakiintuneeksi, verovelvollinen menet-
56223: Jos metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pe- tää tässä pykälässä tarkoitetun verovapauden
56224: rusteella on todettu 1 momentin 2 ja 3 kohdas- tällaisen alueen osalta laiminlyönnin totea-
56225: sa tarkoitettujen vähennysten määrien perus- misvuotta seuraavalta vuodelta toimitettavasta
56226: teena olevissa menoissa ainakin viiden prosen- verotuksesta alkaen, jollei taimikon vakiintu-
56227: tin lisäys tai alennus, vähennysten määrät tar- misen turvaavia toimenpiteitä ole sitä ennen
56228: kistetaan. suoritettu.
56229: Jos metsätalouden puhtaasta tulosta vähen-
56230: nettävien menojen yhteismäärä ylittää lailla Taimikko katsotaan vakiintuneeksi seuraa-
56231: säädettyjen metsätalouden puhtaaseen tuot- villa perusteilla:
56232: toon kohdistuvien veronhuojennusten jälkeen
56233: lasketun puhtaan tuoton, ylimenevä osa ote-
56234: taan huomioon seuraavana verovuonna metsä- 1) taimikon perustamisesta on kulunut 5
56235: talouden puhtaasta tulosta erikseen vähennet- momentissa tarkoitettu eri alueisiin kohdistuva
56236: tävänä menona. vakiintumisaika; ja
56237: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei
56238: oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen- 2) taimikassa on kasvupaikalla sopivia kehi-
56239: tin 5 kohdassa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja tyskelpoisia taimia hehtaaria kohti vähintään
56240: hallintomenoja ja poistoja. se määrä ja siinä on tehty ne taimikon tyydyt-
56241: tävän kehittymisen edellyttämät hoitotoimenpi-
56242: 14 a § teet, joista annetaan tarkemmat määräykset
56243: Metsämaan uudistusalan taimikosta myön- asetuksella.
56244: netään tässä pykälässä tarkoitettu verovapaus
56245: seuraavilla edellytyksillä: Verovapausaika ja taimikon vakiintumisaika
56246: 1) metsälautakunta tai valtion maalla asian- ovat keskusmetsälautakunnista ja metsälauta-
56247: omainen viranomainen on hyväksynyt taimi- kunnista 29 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa
56248: kon perustetuksi. Jos metsä on uudistettu valtioneuvoston päätöksessä (439/87) mainittu-
56249: luontaisesti, taimikon kasvua haittaavat sie- jen metsälautakuntien toimintapiireihin kuulu-
56250: mentävät puut on poistettava ennen verova- vissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakunnas-
56251: pauden myöntämistä; sa seuraavat:
56252: 1990 vp. - HE n:o 64 17
56253:
56254: Alue Verovapaus- Vakiintumis- 4) luovutettu puutavara täyttää puumarkki-
56255: aika aika
56256: Vuosia Vuosia noilla yleisesti sovellettavat puutavaran mitta-
56257: Helsinki, Lounais-Suomi, ja laatuvaatimukset;
56258: Satakunta, Uusimaa- 5) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan
56259: Häme, Pirkka-Häme, Itä- antama todistus vähennykseen oikeuttavan
56260: Häme, Etelä-Savo, Etelä- puutavaran määrästä.
56261: Karjala, Itä-Savo ........ . 15 5 Keskiläpimitan mittaustavasta annetaan tar-
56262: Ahvenanmaa ............ . 15 5 kemmat määräykset asetuksella.
56263: Pohjois-Karjala, Pohjois- Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 §:n 8
56264: Savo, Keski-Suomi ...... . 20 5 momentissa tarkoitettuna menona.
56265: Etelä-Pohjanmaa, Poh-
56266: janmaa, Keski-Pohjan- 17 §
56267: maa, Kainuu, Pohjois- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati-
56268: Pohjanmaa .............. . 25 10 lataloudesta johtuneen velan korot sekä in-
56269: Koillis-Suomi, Lappi .... . 30 15 deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero-
56270: lain säännösten edellyttämällä tavalla.
56271: Metsälautakunnan tehtävänä on valvoa tässä
56272: pykälässä tarkoitetun yerovap~uden _edellytyk- 20 §
56273: siä muiden verovelvollisten kmn valtiOn mailla Metsälautakunnan tai, jos kysymyksessä on
56274: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- valtion maa, asianomaisen viranomaisen on
56275: rää. Taimikon vakiintumisen edellytykset selvi- annettava verovelvolliselle ja veroviranomaisel-
56276: tetään sen jälkeen, kun 5 momentissa tarkoitet- le todistus 14 ja 14 a §:ssä säädetyistä veron-
56277: tu vakiintumisaika lisättynä enintään viidellä huojennuksen edellytyksistä. Metsälautakunta
56278: vuodella on kulunut. antaa metsänomistajalle todistuksen ensihar-
56279: vennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena on
56280: luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteiskau-
56281: 15 b §
56282: palla.
56283: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja Metsälautakunnan on annettava verovelvol-
56284: näiden muodostamaila yhtymällä sekä yhteis- liselle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1
56285: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta
56286: momentin 2-5 kohdassa tarkoitettujen meno-
56287: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle jen määristä ja niiden vähennyskelpoisuuden
56288: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty- edellytyksistä.
56289: neestä puutavarasta (ensiharvennusvähennys). Metsäntutkimuslaitoksen on annettava vero-
56290: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan hallitukselle lausuntoja 11 §:n 1 momentin 2, 3
56291: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja ja 5 kohdassa tarkoitetuista tuottoperusteista
56292: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- ja 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoite-
56293: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- tuista menoista.
56294: räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään metsä-
56295: talouden puhtaaseen tuottoon kohdistuvien 21 §
56296: lailla säädettyjen veronhuojennusten ja Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut
56297: 13 §:ssä tarkoitettujen vähennysten jälkeen las- voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain
56298: kettua metsätalouden puhtaan tuoton koko- säännösten edellyttämällä tavalla.
56299: naismäärää verovuonna.
56300: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
56301: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 1991. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
56302: 1) hakkuu on kohdistunut metsämaahan, vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa,
56303: jonka puuston läpimitta (keskiläpimitta) ennen kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin 2 ja 3
56304: hakkuu ta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnas- kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, kun
56305: ta mitattuna on vähintään 8 cm ja enintään 16 metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken-
56306: cm; netta muutetaan tämän lain voimaantulon jäl-
56307: 2) hakkuuta ei ole toteutettu yksityismetsä- keen.
56308: lain vastaisella tavalla; Poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 momentin 2 ja
56309: 3) yhdelle ostajalle luovutetun puutavaran 3 kohdassa on säädetty, verotusta varten tehtä-
56310: määrä on vähintään 20 kiintokuutiometriä; vä kasvun arvio ja verokuutiometrin rakenteen
56311: 3 300462P
56312: 18 1990 vp. - HE n:o 64
56313:
56314: arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä- rovapauteen sovelletaan tällä lailla kumottujen
56315: maalle ensimmäisen kerran valtakunnan met- 15 §:n 1 momentin ja 16 §:n säännöksiä.
56316: sien kahdeksannen inventoinnin tietojen käyt- Ennen tämän lain voimaantuloa vakiintu-
56317: töönoton yhteydessä. neen taimikon johdosta saadun veronhuojen-
56318: nuksen jaksottamiseen sovelletaan tällä lailla
56319: Lain 14 a §:ssä tarkoitettu verovapaus
56320: myönnetään metsämaan uudistusalueille myös kumotun 15 a §:n 2 momentin säännöstä.
56321: Ennen tämän lain voimaantuloa suon ojituk-
56322: silloin, kun verovelvollisella olisi muutoin ollut
56323: sen perusteella myönnettyyn verovapauteen so-
56324: oikeus lain 15 a §:ssä tarkoitettuun veronhuo-
56325: velletaan tällä lailla kumottujen 15 §:n 2 mo-
56326: jennukseen, mutta taimikkoa ei ole todettu
56327: mentin ja 16 §:n säännöksiä silloin, kun ojitus-
56328: vakiintuneeksi. Verovapaus myönnetään näissä
56329: tapauksissa 14 a §:n 5 momentissa tarkoitetuk- toimitus on loppuunsuoritettu ennen 1 päivää
56330: si verovapausajaksi, kun taimikko on vakiintu- tammikuuta 1989.
56331: Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
56332: nut.
56333: olleen 13 §:n 4 momentin mukaan muodostu-
56334: Ennen tämän lain voimaantuloa maatalous- nut siirtyvä vähennys otetaan huomioon tämän
56335: maan metsityksen perusteella myönnettyyn ve- lain 13 §:n 1 momentin mukaisena menona.
56336:
56337:
56338:
56339:
56340: 2.
56341: Laki
56342: verotuslain 45 §:n muuttamisesta
56343:
56344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56345: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 45 §:n 1 momentin 2
56346: kohta,
56347: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (980/79), näin kuuluvaksi:
56348:
56349: 45 § jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin
56350: Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta- keskimääräisen raha-arvon laskemista varten
56351: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu-
56352: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden eittaiset keskihinnat ja niitä vastaavat puumää-
56353: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä rät ostamistaan puutavaralajeista metsäntutki-
56354: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel- muslaitokselle, jolla on oikeus tarkastaa il-
56355: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta moittamisvelvollisten hallussa oleva aineisto,
56356: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo- johon ilmoitetut hintatiedot perustuvat;
56357: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot:
56358:
56359: 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
56360: tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta- kuuta 1991.
56361: 1990 vp. - HE n:o 64 19
56362:
56363: 3.
56364: Laki
56365: maatalouden investointivarauslain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
56366:
56367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56368: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden investointivarauslain (1103/82) 1
56369: ja 12 §,
56370: sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (902/86), näin kuuluviksi:
56371:
56372: 1§ 12 §
56373: Maatalouden investointivarauksesta, jonka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
56374: maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta
56375: verovuosilta 1983-1990 veroilmoituksessaan 1983-1994 toimitettavissa verotuksissa.
56376: tehdä, säädetään tässä laissa.
56377: Tämä laki tulee voimaan päivänä
56378: kuuta 1991.
56379:
56380:
56381: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
56382:
56383:
56384: Tasavallan Presidentti
56385: MAUNO KOIVISTO
56386:
56387:
56388:
56389:
56390: Valtiovarainministeri Matti Louekoski
56391: 20 1990 vp. - HE n:o 64
56392:
56393: Liite
56394:
56395: 1.
56396: Laki
56397: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
56398:
56399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56400: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15, 15 a
56401: ja 16 §,
56402: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975179), ja
56403: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4
56404: momentti sekä 11, 13, 17, 20 ja 21 §,
56405: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970
56406: annetussa laissa (847 170), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
56407: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11
56408: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä
56409: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 13 § 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
56410: (941185), 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83) ja 20 § muutettuna
56411: mainituilla 21 päivänä joulukuuta 1979 ja 13 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, sekä
56412: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla
56413: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 10 a,
56414: 10 b, 10 c, 11 a, 14 a ja 15 b § seuraavasti:
56415:
56416: Voimassa oleva laki Ehdotus
56417:
56418: 4 § 4§
56419: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Maatalouden verovuoden puhdas tulo on
56420: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen
56421: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole
56422: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi-
56423: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen, sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja
56424: joihin ei kuitenkaan lueta verovelvollisen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-
56425: hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen neiden menojen erotus.
56426: tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuottei-
56427: den luovutushintaa, ja tulon hankkimisesta tai
56428: säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus.
56429: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta
56430: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista-
56431: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous-
56432: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa.
56433: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar-
56434: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt-
56435: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua
56436: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä
56437: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai-
56438: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai-
56439: seksi luovutushinnaksi.
56440: 5§
56441: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve-
56442: rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes-
56443: sa:
56444: 1990 vp. - HE n:o 64 21
56445:
56446: Voimassa oleva laki Ehdotus
56447:
56448: 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka
56449: verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy-
56450: emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va-
56451: hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko-
56452: naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10
56453: vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän
56454: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
56455: sesta annetun lain (603177) mukaisella menet- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet-
56456: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet-
56457: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar-
56458: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet-
56459: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh-
56460: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo-
56461: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken-
56462: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini-
56463: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis-
56464: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- tön patoamista tai säännöstelyä varten on va-
56465: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini-
56466: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai-
56467: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo-
56468: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 20 hon valtiolle on ann~ttu lunastusoikeus, 60
56469: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja prosenttia mainituista luovutushinnoista ja
56470: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen
56471: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten tai hänen perheensä asuntona taikka muuten
56472: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken-
56473: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja
56474: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin,
56475: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey-
56476: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista dessä myös rakennuksista ja rakennelmista
56477: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla
56478: tavalla; tavalla;
56479:
56480: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi
56481: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta-
56482: matta pinta-alalisää sekä uudis- ja kivenrai- matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui-
56483: vauspalkkioita ynnä muita niihin verrattavia ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia
56484: maanparannusavustuksia ja verovelvollisen tai ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun-
56485: hänen perheensä asunnoksi taikka muuten hei- noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes-
56486: dän yksityistaloudessaan käytettäväksi tarkoi- saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen,
56487: tetun rakennuksen, rakennelman tai sen osan rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus-
56488: hankintaa ja perusparannuksia varten saatuja parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten-
56489: avustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, ka- kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden
56490: luston ja laitteiden hankkimista tai perusparan- hankkimista tai perusparannuksia varten saa-
56491: nuksia varten saadut avustukset ja korvaukset dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan
56492: tuloutetaan 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde-
56493: 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä rakennusten ja tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien
56494: rakenneimien hankintaan ja perusparannuksiin hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus-
56495: saadut avustukset vähentämällä ne vastaavista tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta-
56496: hankinta- tai perusparannusmenoista; tai perusparannusmenoista;
56497:
56498: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä
56499: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun
56500: 22 1990 vp. - HE n:o 64
56501:
56502: Voimassa oleva laki Ehdotus
56503:
56504: omaisuuden verotuksessa poistamatto oleva
56505: hankintamenon osa;
56506:
56507:
56508: 6§
56509: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi-
56510: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys-
56511: kelpoisia menoja ovat muun ohessa:
56512: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille
56513: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän rahana maksetut palkat, heidän ja heidän
56514: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus-
56515: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän
56516: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt-
56517: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten
56518: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus-
56519: ja muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja
56520: maatalousyrittäjien eläkelain (467169) ja maa- hänen perheenjäsenensä pakollisesta eläke-
56521: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/ vakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous-
56522: 81) perusteella suoritetut maksut ovat vähen- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) pe-
56523: nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain rusteella suoritetut maksut ja maata/ousyrittä-
56524: 29§ :n 1 momentin 5 kohdassa säädetyin rajoi- jien eläkelaissa (467169) tarkoitetut ryhmähen-
56525: tuksin ja että verovelvollisen perheenjäsenen kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen
56526: palkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä
56527: 7 §:ssä säädetyin rajoituksin; säädetyin rajoituksin;
56528:
56529: 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 9) 50 prosenttia maataloudessa käytetyn,
56530: otetun puun kantohinnat; sekä maatilan metsästä otetun puutavaran kanto-
56531: hintojen markkina-arvosta;
56532:
56533: 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut;
56534: sekä
56535: 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä
56536: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk-
56537: sessa poistamatto oleva hankintamenon osa tai
56538: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai-
56539: seksi luovutushinnaksi luettu määrä.
56540:
56541:
56542: 8§
56543:
56544: Menojäännös on verovuoden aikana hankii- Menojäännös on verovuoden aikana käyt-
56545: tujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankin- töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden
56546: tamenojen sekä aikaisemmin hankittujen ko- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön
56547: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois-
56548: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- tamattomien hankintamenojen summa vähen-
56549: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero-
56550: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja
56551: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus-
56552: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston
56553: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
56554: avustuksilla. saaduilla avustuksilla.
56555: 1990 vp. - HE n:o 64 23
56556:
56557: Voimassa oleva laki Ehdotus
56558:
56559: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
56560: tään 30 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin
56561: laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia
56562: verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- verovuoden päättyessä käytössä olevien vero-
56563: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden
56564: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston
56565: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä,
56566: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini-
56567: tun suuruisena. tun suuruisena.
56568:
56569:
56570: 10 a §
56571: Verovelvollinen voi vähentää maatalouden
56572: puhtaasta tulosta veroilmoituksessaan teke-
56573: mänsä varauksen (tasaus varaus) . Tasaus-
56574: varauksen suuruus on enintään 30 prosenttia
56575: maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauk-
56576: sen vähentämistä, kuitenkin enintään 40 000
56577: markkaa. Pienempää kuin 5 000 markan ta-
56578: sausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Tasaus-
56579: varauksen määrää laskettaessa jätetään täysien
56580: tuhansien markkojen ylimenevä osa lukuunot-
56581: tamatta.
56582: Tasausvaraus on luettava maatalouden ve-
56583: ronalaiseksi tuloksi tai käytettävä jäljempänä
56584: JOb §:ssä mainitun omaisuuden hankinta- ja
56585: perusparannusmenojen kattamiseen viimeis-
56586: tään toisena verovuonna sen verovuoden päät-
56587: tymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa ta-
56588: sausvaraus on tehty. Aikaisemmin tehty varaus
56589: on käytettävä ennen myöhemmin tehtyjä va-
56590: rauksia.
56591: Tasausvarauksella katettu meno tai sen osa
56592: ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
56593:
56594: 10 b §
56595: Tasausvarausta saadaan käyttää seuraavien
56596: maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden
56597: hankinta- ja perusparannusmenoihin:
56598: J) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut koneet,
56599: kalusto ja laitteet;
56600: 2) 9 §:ssä tarkoitetut rakennukset ja raken-
56601: nelmat; sekä
56602: 3) salaojat, sillat, padot ja muut sellaiset
56603: JO §:n J momentissa tarkoitetut hyödykkeet.
56604: Tasausvarausta on käytettävä J momentin
56605: J kohdassa tarkoitettuihin hankintamenoihin
56606: sinä verovuonna, jona hyödyke on hankittu, ja
56607: perusparannusmenoihin sinä verovuonna, jona
56608: perusparannus on suoritettu. Tasausvarausta
56609: on käytettävä J momentin 2 ja 3 kohdassa
56610: tarkoitettuihin hankinta- ja perusparannusme-
56611: 24 1990 vp. - HE n:o 64
56612:
56613: Voimassa oleva laki Ehdotus
56614:
56615: noihin sinä verovuonna, jona hyödykkeen ra-
56616: kennus/yö on aloitettu tai se on valmistunut.
56617: 10 c §
56618: Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä
56619: tasausvarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttä-
56620: misestä JO a ja JO b §:ssä tarkoitetulla tavalla,
56621: tasausvaraus luetaan maatalouden veronalai-
56622: seksi tuloksi sinä verovuonna, jona se olisi
56623: viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytettä-
56624: vä.
56625: Maatalouden harjoittamisen lopettaneen ve-
56626: rovelvollisen käyttämättömät tasausvaraukset
56627: luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi,
56628: jona hän on lopettanut maatalouden harjoitta-
56629: misen. Varauksia ei kuitenkaan lueta tuloksi
56630: verovelvollisen kuoleman johdosta, jos vero-
56631: velvollisen kuo/inpesä, jota verotetaan erillise-
56632: nä verovelvollisena, jatkaa maatalouden har-
56633: joittamista.
56634: 11 § 11§
56635: Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi-
56636: detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa-
56637: tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa vero- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai
56638: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltänee- kuntaryhmässä (metsä veroa 1u e) vero-
56639: nä hakkuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti vuonna päättyneenä ja sitä edeltäneenä hak-
56640: antaneen huomioon ottaen kantohintatason ja kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta-
56641: metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallin- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa-
56642: tokustannukset sekä kohtuulliset arvonvähen- via perusteita (t u o t t o perusteet) :
56643: nykset sen mukaan kuin niistä asetuksella erik- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin-
56644: seen säädetään. tään neljään eri veroluokkaan;
56645: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo-
56646: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään
56647: kuutiometreinä (vero kuutiometri) siten,
56648: että arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston
56649: erilaisen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa
56650: 1 kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettu-
56651: jen veronalaisten metsämaiden kuorellisen run-
56652: kopuun vuotuista kasvua hehtaaria kohti
56653: (m etsäverolu ku), sen mukaan kuin jäl-
56654: jempänä tarkemmin säädetään.
56655: Jos metsämaan suurimman kestävän hak-
56656: kuumahdollisuuden määrä kunnassa tai kunta-
56657: ryhmässä on pienempi kuin kasvun määrä,
56658: metsäveroluvut kerrotaan mainitun hakkuu-
56659: mahdollisuuden ja kasvun määrien suhteella.
56660: Jos verokuutiometrien määrä kunnassa on
56661: suurempi kuin 90 prosenttia ja pienempi kuin
56662: 70 prosenttia kunnan metsämaan kasvun edellä
56663: sanotulla tavalla korjatusta arviosta samalla
56664: alueella, metsäveroluvut tarkistetaan kaikissa
56665: 1990 vp. - HE n:o 64 25
56666:
56667: Voimassa oleva laki Ehdotus
56668: veroluokissa siten, että 90 prosentin osuutta ei
56669: ylitetä (veron a 1a i n en kas v u) eikä 70
56670: prosentin osuutta aliteta. Tarkistus tehdään
56671: myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön
56672: uusi maatilojen veroluokitus;
56673: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl-
56674: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa-
56675: massa suhteessa kuin niitä on veronalaisen
56676: metsämaan puuston rakenteessa (vero k u u-
56677: t i o metrin r a ken ne) kunnassa tai kunta-
56678: ryhmässsä;
56679: 4) tulon arvioinnissa sovellettava vuotuisen
56680: tuotoksen arvo (veroku u t i ometri n
56681: bru t tora ha- arvo) määritetään metsän-
56682: omistajien puukaupoissa puutavaralajeittain
56683: saamien keskimääräisten kantohintojen ja han-
56684: kintahinnoista yhtenäisin perustein johdettujen
56685: laskennallisten kantohintojen (kanto hinta-
56686: taso) perusteella ottaen huomioon kotitarve-
56687: puun ja veronalaisen hakkuusäästön arvon-
56688: alennus jäljempänä säädetyllä tavalla. Puun
56689: keskihinnat lasketaan kauppakohtaisien yksik-
56690: köhintojen keskiarvona. Tulon menetyksistä
56691: saadut vakuutuskorvaukset otetaan huomioon
56692: kantohintatasoa määritettäessä keskimääräisi-
56693: nä.
56694: Kotitarvepuun ja veronalaisen hakkuusääs-
56695: tön arvona käytetään 50 prosenttia markkina-
56696: puun hinnasta. Arvonalennuksen kohteena ole-
56697: va määrä lasketaan veronalaisen kasvun puuta-
56698: varamäärän ja markkinahakkuutilaston mark-
56699: kinapuun määrien erotuksena kunnittain tai
56700: kuntaryhmittäin. Kunkin hakkuuvuoden kas-
56701: vuna käytetään vertailussa sen vuoden kasvua,
56702: jona hakkuuvuosi päättyy. Verokuutiometrin
56703: bruttoraha-arvo on markkinapuun kantohinta-
56704: tason ja arvonalennuksen kohteena olevan
56705: puun arvon puumäärillä painotettu keskiarvo.
56706: Jos puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri
56707: osissa puutavaran menekki- ja kuljetussuhtei-
56708: den johdosta huomattavasti erilaiset tai jos
56709: kuntien välisten huomattavien tuottoperuste-
56710: erojen tasoittaminen sitä edellyttää, jaetaan
56711: metsämaat kunnassa enintään kolmeen kanto-
56712: hinta-alueeseen;
56713: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja
56714: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot
56715: (p u u n kasvat u k sen k u 1u t) otetaan
56716: huomioon verokuutiometrin keskimääräistä
56717: raha-arvoa määritettäessä siten, että verokuu-
56718: tiometrin bruttoraha-arvosta vähennetään ve-
56719: rovuonna sovellettu keskimääräinen vähennys.
56720:
56721: 4 300462P
56722: 26 1990 vp. - HE n:o 64
56723:
56724: Voimassa oleva laki Ehdotus
56725:
56726: Keskimääräinen vähennys määritetään vero-
56727: vuotta edeltävien viiden vuoden puun kasva-
56728: tuksen kulujen ja saman ajanjakson metsäta-
56729: louden bruttoarvonlisäyksen suhteena. Muun
56730: kuin markkinapuun arvostuksessa käytetään 4
56731: kohdassa tarkoitettua arvona/ennusta. Pitkä-
56732: vaikutteisten investointien menot otetaan kes-
56733: kimääräisvähennystä määritettäessä huomioon
56734: poistona, jonka suuruus on 25 prosenttia me-
56735: nojäännöksestä.
56736: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista
56737: veroluokista, 2 kohdassa tarkoitetuista metsä-
56738: veroluvuista ja suurimman kestävän hakkuu-
56739: määrän määritysperusteista, 3 kohdassa tarkoi-
56740: tetusta verokuutiometrin rakenteesta ja 5 koh-
56741: dassa tarkoitetusta keskimääräisestä vähennyk-
56742: sestä annetaan tarkemmat määräykset asetuk-
56743: sella. Verokuutiometrin keskimääräisestä raha-
56744: arvosta päättää valtioneuvosto. Metsäveroalu-
56745: eista ja kantohinta-alueista päättää verohalli-
56746: tus.
56747: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on
56748: ty, pidetään valtion Enontekiön ja Utsjoen säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts-
56749: kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta saa- joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta
56750: mana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu-
56751: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja
56752: luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met-
56753: sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia
56754: vähennettynä tulon hankkimisesta ja säilyttä- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä-
56755: misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja
56756: lukuun ottamatta. lukuun ottamatta.
56757:
56758: 11 a§
56759: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain
56760: 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta-
56761: louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve-
56762: rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen
56763: tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa
56764: inventoinnissa saatujen tietojen perusteella
56765: muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt
56766: koko maassa. Jos kahdeksas inventointi kes-
56767: keytetään, ennen kuin siihen liittyvät mittauk-
56768: set on tehty koko maassa, inventoinnin katso-
56769: taan päättyneen koko maassa.
56770:
56771: 13§ 13§
56772: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden Verovelvollisella on oikeus metsätalouden
56773: puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat puhtaasta tulosta erikseen vähentää seuraavat
56774: suorittamansa menot jäljempänä mainituin suorittamansa menot jäljempänä mainituin
56775: edellytyksin: edellytyksin:
56776: 1) metsänhoitomaksu; 1) metsänhoitomaksu;
56777: 1990 vp. - HE n:o 64 27
56778:
56779: Voimassa oleva laki Ehdotus
56780: 2) korvaukset metsätaloussuunnitelmasta 2) metsän uudistamismenot (u u d i s ta m i s-
56781: suunnitelman Iaatija/le; vähennys), luontaisen uudistamisen alueel-
56782: la 800 markkaa hehtaarilta, kylvöalueilla 1 600
56783: markkaa hehtaarilta ja istutusalueil/a 3 000
56784: markkaa hehtaarilta;
56785: 3) vähintään kuilupuun mitat täyttävää 3) taimikonhoitomenot (tai m i k k o v ä-
56786: puustoa kasvavaan metsään, jossa on suoritet- he n n y s), 1 000 markkaa hehtaarilta;
56787: tu tarpeelliset kasvatushakkuut, /evitettyjen ra-
56788: vinteiden ja maanparannusaineiden hankinta-
56789: menot (metsän kasva tusla n no ite);
56790: 4) ennestään ojitetun suon tai soistuneen 4) metsämaan ojituksesta aiheutuneet menot
56791: kankaan täydennysojituksesta tai ojaverkoston vuosittain menojäännöksestä tehtävänä 25 pro-
56792: perkauksesta aiheutuneet menot (metsäojituk- sentin poistona;
56793: sen kunnostus); sekä
56794: 5) 30 prosenttia pääasiassa metsätalouden 5) pääosin metsätalouden kuljetuksiin kautta
56795: kuljetuksiin kautta vuoden autolla Iiikennöitä- vuoden autolla Iiikennöitäviksi tarkoitettujen
56796: viksi tarkoitettujen metsäteiden (metsäautotie) metsäteiden (metsäautotie) rakentamisesta ai-
56797: rakentamisesta aiheutuneista menoista. heutuneet menot vuosittain menojäännöksestä
56798: tehtävänä 25 prosentin poistona.
56799: Valtiolla ei ole oikeutta erikseen vähentää Uudistamisvähennykseen sisältyviin menoi-
56800: muita 1 momentissa mainittuja menoja kuin hin luetaan myös uudistamisen valmisteluina
56801: suorittamansa metsänhoitomaksu. tehtävän maanpinnan käsittelyn ja raivauksen
56802: aiheuttamat menot.
56803: Metsätaloussuunnitelmasta suunnitelman Uudistamisvähennys myönnetään silloin,
56804: Iaatijalie maksetun korvauksen vähennyskel- kun metsämaan uudistusala on kooltaan vähin-
56805: poisuuden edellytyksenä on, että suunnitelma tään puoli hehtaaria. Uudistamisvähennys
56806: on laadittu keskusmetsälautakunnan antamien myönnetään sinä verovuonna, jona metsän
56807: ohjeiden mukaisesti ja että piirimetsälautakun- uudistaminen on loppuun suoritettu. Taimik-
56808: ta on sen hyväksynyt. Metsän kasvatuslannoit- kovähennys myönnetään sinä verovuonna, jo-
56809: teiden hankintamenon sekä metsäojituksen na taimikko todetaan vakiintuneeksi. Edellä 1
56810: kunnostuksesta aiheutuneiden menojen vähen- momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut menot
56811: nyskelpoisuuden edellytyksenä on, että Iannoit- vähennetään hankkeen valmistumisvuonna.
56812: tamista ja metsäojituksen kunnostusta voidaan Taimikon vakiintumisen edellytyksistä anne-
56813: pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon taan tarkemmat määräykset asetuksella.
56814: kasvupaikka, puuston metsänhoidollinen tila
56815: ja ympäristövaikutukset ja että toimenpide on
56816: toteutettu keskusmetsälautakunnan antamien
56817: ohjeiden ja keskus- tai piirimetsälautakunnan
56818: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni-
56819: telman mukaisesti. Metsäautotien rakentami-
56820: sesta aiheutuneiden menojen vähennyskelpoi-
56821: suuden edellytyksenä on, että toimenpide on
56822: toteutettu keskusmetsälautakunnan antamien
56823: ohjeiden ja keskus- tai piirimetsälautakunnan
56824: ennen työhön ryhtymistä hyväksymän suunni-
56825: telman mukaisesti.
56826: Edellä 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoite- Jos metsän uudistamiseen tai taimikon hoi-
56827: tut menot vähennetään hankkeen valmistumis- toon on käytetty verovelvollisen näihin tarkoi-
56828: vuonna. Jos metsätalouden puhtaasta tulosta tuksiin valtion varoista saamia avustusvaroja,
56829: vähennettävien menojen yhteismäärä ylittää näiden määrä vähennetään asianomaisesta vä-
56830: 14, 15 ja 15 a §:n mukaisten veronhuojennus- hennyksestä.
56831: 28 1990 vp. - HE n:o 64
56832:
56833: Voimassa oleva laki Ehdotus
56834: ten jälkeen lasketun metsän puhtaan tuoton,
56835: ylimenevä osa otetaan huomioon seuraavana
56836: verovuonna metsätalouden puhtaasta tulosta
56837: erikseen vähennettävänä menona.
56838: Muilla metsänomistajilla kuin valtiolla met-
56839: sämaan ojituksesta ja metsäautotien rakenta-
56840: misesta aiheutuneiden menojen vähennyskel-
56841: poisuuden edellytyksenä on, että toimenpide
56842: on toteutettu keskusmetsälautakunnan anta-
56843: mien ohjeiden ja metsäautotien menojen osalta
56844: lisäksi metsälautakunnan ennen työhön ryhty-
56845: mistä hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
56846: Verovuoden poiston määrän on oltava vä-
56847: hintään 500 markkaa tai tätä pienempi koko
56848: menojäännöksen määrä.
56849: Jos metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pe-
56850: rusteella on todettu 1 momentin 2 ja 3 kohdas-
56851: sa tarkoitettujen vähennysten määrien perus-
56852: teena olevissa menoissa ainakin viiden prosen-
56853: tin lisäys tai alennus, vähennysten määrät tar-
56854: kistetaan.
56855: Jos metsätalouden puhtaasta tulosta vähen-
56856: nettävien menojen yhteismäärä ylittää lailla
56857: säädettyjen metsätalouden puhtaaseen tuot-
56858: toon kohdistuvien veronhuojennus/en jälkeen
56859: lasketun puhtaan tuoton, ylimenevä osa ote-
56860: taan huomioon seuraavana verovuonna metsä-
56861: talouden puhtaasta tulosta erikseen vähennet-
56862: tävänä menona.
56863: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja ei
56864: oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen- oteta huomioon arvioitaessa 11 §:n 1 momen-
56865: tissa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja hallinto- tin 5 kohdassa tarkoitettuja tavallisia hoito- ja
56866: kustannuksia ja poistoja. hallintomenoja ja poistoja.
56867:
56868: 14 a §
56869: Metsämaan uudistusalan taimikosta myön-
56870: netään tässä pykälässä tarkoitettu verovapaus
56871: seuraavilla edellytyksillä:
56872: 1) metsälautakunta tai valtion maalla asian-
56873: omainen viranomainen on hyväksynyt taimi-
56874: kon perustetuksi. Jos metsä on uudistettu
56875: luontaisesti, taimikon kasvua haittaavat sie-
56876: mentävät puut on poistettava ennen verova-
56877: pauden myöntämistä;
56878: 2) muun metsänomistajan kuin valtion uu-
56879: distusalalla ei ole suoritettu yksityismetsälain
56880: (412167) vastaista hakkuuta eikä uudistusalan
56881: taimikko ole verovelvollisen laiminlyönnin joh-
56882: dosta joutunut yksityismetsälain vastaiseen ti-
56883: laan;
56884: 3) uudistusalalle ei ole muulla perusteella
56885: myönnetty verovapautta.
56886: 1990 vp. - HE n:o 64 29
56887:
56888: Voimassa oleva laki Ehdotus
56889: Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta
56890: lukuun verovapauden edellytykset täyttävän
56891: taimikon pinta-alan mukaan laskettua taimi-
56892: kon suhteellista osuutta maatilan metsän puh-
56893: taasta tuotosta niissä verotuksissa, jotka toimi-
56894: tetaan 5 momentissa mainituilla alueilla samas-
56895: sa momentissa tarkoitetuilta vuosilta (vero-
56896: vapaus aika) . Ensimmäinen verovapaa
56897: vuosi on taimikon perustamisvuosi.
56898: Jos metsämaan uudistusalan taimikon hoito
56899: on laiminlyöty siten, että taimikkoa ei voida
56900: katsoa vakiintuneeksi, verovelvollinen menet-
56901: tää tässä pykälässä tarkoitetun verovapauden
56902: tällaisen alueen osalta laiminlyönnin totea-
56903: misvuotta seuraavalta vuodelta toimiieftavasta
56904: verotuksesta alkaen, jollei taimikon vakiintu-
56905: misen turvaavia toimenpiteitä ole sitä ennen
56906: suoritettu.
56907: Taimikko katsotaan vakiintuneeksi seuraa-
56908: villa perusteilla:
56909: 1) taimikon perustamisesta on kulunut 5
56910: momentissa tarkoitettu eri alueisiin kohdistuva
56911: vakiintumisaika; ja
56912: 2) taimikossa on kasvupaikalla sopivia kehi-
56913: tyske/poisia taimia hehtaaria kohti vähintään
56914: se määrä ja siinä on tehty ne taimikon tyydyt-
56915: tävän kehittymisen edellyttämät hoitotoimenpi-
56916: teet, joista annetaan tarkemmat määräykset
56917: asetuksella.
56918: Verovapausaika ja taimikon vakiintumisaika
56919: ovat keskusmetsä/autakunnista ja metsälauta-
56920: kunnista 29 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa
56921: valtioneuvoston päätöksessä (439187) mainittu-
56922: jen metsälautakuntien toimintapiireihin kuulu-
56923: vissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakunnas-
56924: sa seuraavat:
56925: Alue Verovapaus- Vakiintumis-
56926: aika aika
56927: Vuosia Vuosia
56928: Helsinki, Lounais-Suomi,
56929: Satakunta, Uusimaa-
56930: Häme, Pirkka-Häme, Itä-
56931: Häme, Etelä-Savo, Etelä-
56932: Karjala, Itä-Savo ........ . 15 5
56933: Ahvenanmaa ............ . 15 5
56934: Pohjois-Karjala, Pohjois-
56935: Savo, Keski-Suomi ...... . 20 5
56936: Etelä-Pohjanmaa, Poh-
56937: janmaa, Keski-Pohjan-
56938: maa, Kainuu, Pohjois-
56939: Pohjanmaa .............. . 25 JO
56940: Koillis-Suomi, Lappi .... . 30 15
56941: 30 1990 vp. - HE n:o 64
56942:
56943: Voimassa oleva laki Ehdotus
56944:
56945: Metsälautakunnan tehtävänä on valvoa tässä
56946: pykälässä tarkoitetun verovapauden edellytyk-
56947: siä muiden verovelvollisten kuin valtion mailla
56948: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää-
56949: rää. Taimikon vakiintumisen edellytykset selvi-
56950: tetään sen jälkeen, kun 5 momentissa tarkoitet-
56951: tu vakiintumisaika lisättynä enintään viidellä
56952: vuodella on kulunut.
56953: 15 §.
56954: Jos maatalousmaa on metsitetty, ei tämän
56955: alueen metsän puhdasta tuottoa oteta lukuun
56956: määrättäessä veroa tulon perusteella niissä ve-
56957: rotuksissa, jotka toimitetaan Lapin läänissä 35
56958: vuodelta, Oulun läänissä 30 vuodelta ja muual-
56959: la maassa 25 vuodelta sen kalenterivuoden
56960: alusta lukien, jona metsitystyö on loppuun
56961: suoritettu.
56962: Jos suo on joko kokonaan tai osittain maan-
56963: omistajan varoin ojitettu metsänkasvun paran-
56964: tamiseksi, ei tämän alueen metsän puhdasta
56965: tuottoa oteta lukuun määrättäessä veroa tulon
56966: perusteella niissä verotuksissa, jotka toimite-
56967: taan Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun läänis-
56968: sä 20 vuodelta ja muualla maassa 15 vuodelta
56969: sen kalenterivuoden alusta lukien, jona ojitus-
56970: toimitus on loppuun suoritettu.
56971:
56972: 15 a §.
56973: Metsämaan uudistusalan vähintään puolen
56974: hehtaarin suuruisesta taimikosta annetaan ve-
56975: ronhuojennus luonnolliselle henkilölle, kuolin-
56976: pesälle ja näiden muodostamalle yhtymälle.
56977: Uudistusalasta, jonka tuotto muulla perusteel-
56978: la on verovapaa, ei anneta tässä pykälässä
56979: tarkoitettua veronhuojennusta.
56980: Veroa tulon perusteella määrättäessä ei oteta
56981: lukuun pinta-alan mukaan laskettua taimikon
56982: suhteellista osuutta maatilaan kuuluvan tilan
56983: metsän puhtaasta tuotosta kerrottuna Lapin
56984: läänissä luvulla 16, Oulun läänissä luvulla 14,
56985: Pohjois-Karjalan läänissä luvulla 13, Mikkelin,
56986: Kuopion, Vaasan ja Keski-Suomen lääneissä
56987: luvulla 11 ja muualla maassa luvulla 7. Veron-
56988: huojennus annetaan siltä vuodelta toimitelta-
56989: vassa verotuksessa, jona taimikko on vakiintu-
56990: nut. Verovelvollisen vaatimuksesta veronhuo-
56991: jennus jaksotelaan annettavaksi sanotulta ja
56992: enintään kahdelta sitä seuraavalta vuodelta
56993: toimiteltavassa verotuksessa laskettuna erik-
56994: seen kullekin vuodelle vahvistettujen tuottope-
56995: rusteiden mukaan siten, että veronhuojennusta
56996: 1990 vp. - HE n:o 64 31
56997:
56998: Voimassa oleva laki Ehdotus
56999:
57000: kahdelle tai kolmelle vuodelle jaksotettaessa
57001: jaetaan edellä mainittu kerroin vastaavasti lu-
57002: vulla 2 tai 3.
57003: Jos tässä pykälässä tarkoitettu veronhuojen-
57004: nus tai sen verovuodelle jaksotettu osa ylittää
57005: maatilatalouden tuloverolain 14 ja 15 §:n mu-
57006: kaisen veronhuojennus/en jälkeen lasketun
57007: metsän puhtaan tuoton, ylimenevä osa otetaan
57008: huomioon vähennyksenä metsätalouden puh-
57009: taasta tulosta.
57010: 15 b §
57011: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja
57012: näiden muodostamailo yhtymällä sekä yhteis-
57013: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta
57014: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle
57015: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty-
57016: neestä puutavarasta (ensi harven n usvä-
57017: hennys).
57018: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan
57019: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja
57020: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot-
57021: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää-
57022: räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään metsä-
57023: talouden puhtaaseen tuottoon kohdistuvien
57024: lailla säädettyjen veronhuojennus/en ja
57025: 13 §:ssä tarkoitettujen vähennysten jälkeen las-
57026: kettua metsätalouden puhtaan tuoton koko-
57027: naismäärää verovuonna.
57028: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on
57029: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että
57030: 1) hakkuu on kohdistunut metsämaahan,
57031: jonka puuston läpimitta (keskiläpimitta) ennen
57032: hakkuuta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnas-
57033: ta mitattuna on vähintään 8 cm ja enintään 16
57034: cm;
57035: 2) hakkuuta ei ole toteutettu yksityismetsä-
57036: lain vastaisella tavalla;
57037: 3) yhdelle ostajalle luovutetun puutavaran
57038: määrä on vähintään 20 kiintokuutiometriä;
57039: 4) luovutettu puutavara täyttää puumarkki-
57040: noilla yleisesti sovellettava/ puutavaran mitta-
57041: ja laatuvaatimukset;
57042: 5) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan
57043: antama todistus vähennykseen oikeuttavan
57044: puutavaran määrästä.
57045: Keskiläpimitan mittaustavasta annetaan tar-
57046: kemmat määräykset asetuksella.
57047: Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 § :n 8
57048: momentissa tarkoitettuna menona.
57049: 16 §.
57050: Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron-
57051: huojennuksen saamisen edellytyksenä on
57052: 32 1990 vp. - HE n:o 64
57053:
57054: Voimassa oleva laki Ehdotus
57055: myös, että metsän uudistaminen, metsittämi-
57056: nen tai ojittaminen on tehty piirimetsälauta-
57057: kunnan tai, jos kysymyksessä on valtion maal-
57058: la suoritettava metsittäminen tai ojittaminen,
57059: sen viranomaisen, jonka hallinnassa alue on,
57060: ennen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän
57061: suunnitelman mukaisesti.
57062: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy-
57063: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi-
57064: nen ei edellytä metsänviljelyä tai jonka ojitta-
57065: mista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn pa-
57066: rantamisen kannalta voida pitää tarkoituksen-
57067: mukaisena eikä myöskään, jos on kysymys
57068: alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain
57069: vastainen hakkuu.
57070: Jos metsitys- tai ojitusalueen hoito on lai-
57071: minlyöty, menettää verovelvollinen 15 §:ssä
57072: tarkoitetun veronhuojennuksen tällaisen alueen
57073: osalta siltä vuodelta toimiteltavasta verotukses-
57074: ta alkaen, jona laiminlyönnin on todettu ta-
57075: pahtuneen.
57076: 17 § 17 §
57077: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati-
57078: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- lataloudesta johtuneen velan korot sekä in-
57079: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero-
57080: lain (1043174) sekä velkojen korkojen vähen- lain säännösten edellyttämällä tavalla.
57081: nysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa anne-
57082: tun lain (953174) säännösten edellyttämällä
57083: tavalla.
57084:
57085: 20 §. 20 §
57086: Keskusmetsälautakunnan, piirimetsälauta- Metsälautakunnan tai, jos kysymyksessä on
57087: kunnan tai, jos kysymyksessä on valtion maa, valtion maa, asianomaisen viranomaisen on
57088: asianomaisen viranomaisen on esitettävä vero- annettava verovelvolliselle ja veroviranomaisel-
57089: lautakunnalle todistus 14, 15, 15 a ja 16 §:ssä le todistus 14 ja 14 a §:ssä säädetyistä veron-
57090: säädetyistä veronhuojennuksen edellytyksistä. huojennuksen edellytyksistä. Metsälautakunta
57091: antaa metsänomistajalle todistuksen ensihar-
57092: vennuksen edellytyksistä, jos tarkoituksena on
57093: luovuttaa puutavaraa hankinta- tai käteiskau-
57094: palla.
57095: Keskusmetsälautakunnan ja piirimetsälauta- Metsälautakunnan on annettava verovelvol-
57096: kunnan on ilmoitettava asianomaiselle verolau- liselle ja veroviranomaiselle lausunto 13 §:n 1
57097: takunnalle toteamansa 16 §:n 3 momentissa momentin 2-5 kohdassa tarkoitettujen meno-
57098: tarkoitetut laiminlyönnit. jen määristä ja niiden vähennyskelpoisuuden
57099: edellytyksistä.
57100: Keskusmetsälautakunnan tai piirimetsälauta- Metsäntutkimuslaitoksen on annettava vero-
57101: kunnan on toimitettava verovelvolliselle ja ve- hallitukselle lausuntoja 11 § :n 1 momentin 2, 3
57102: roviranomaiselle lausunto 13 §:n 1 momentin ja 5 kohdassa tarkoitetuista tuottoperusteista
57103: 2-5 kohdassa tarkoitettujen menojen määristä ja 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoite-
57104: ja niiden vähennyskelpoisuuden edellytyksistä. tuista menoista.
57105: 1990 vp. - HE n:o 64 33
57106:
57107: Voimassa oleva laki Ehdotus
57108:
57109: 21 § 21 §
57110: Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut
57111: voitot verotetaan tulo- ja omaisuusverolain voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain
57112: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun, säännösten edellyttämällä tavalla.
57113: asetuksen ja maalaiskuntain kunnallishallin-
57114: nosta annetun asetuksen säännösten edellyttä-
57115: mällä tavalla.
57116:
57117: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57118: 1991. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
57119: vuodelta 1991 toimiteltavassa verotuksessa,
57120: kuitenkin siten, että 11 § :n 1 momentin 2 ja 3
57121: kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, kun
57122: metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken-
57123: netta muutetaan tämän lain voimaantulon jäl-
57124: keen.
57125: Poiketen siitä, mitä 11 § :n 1 momentin 2 ja
57126: 3 kohdassa on säädetty, verotusta varten tehtä-
57127: vä kasvun arvio ja verokuutiometrin rakenteen
57128: arviointi kohdistetaan veronalaiselle metsä-
57129: maalle ensimmäisen kerran valtakunnan met-
57130: sien kahdeksannen inventoinnin tietojen käyt-
57131: töönoton yhteydessä.
57132: Lain 14 a § :ssä tarkoitettu verovapaus
57133: myönnetään metsämaan uudistusalueille myös
57134: silloin, kun verovelvollisella olisi muutoin ollut
57135: oikeus lain 15 a §:ssä tarkoitettuun veronhuo-
57136: jennukseen, mutta taimikkoa ei ole todettu
57137: vakiintuneeksi. Verovapaus myönnetään näissä
57138: tapauksissa 14 a §:n 5 momentissa tarkoitetuk-
57139: si verovapausajaksi, kun taimikko on vakiintu-
57140: nut.
57141: Ennen tämän lain voimaantuloa maatalous-
57142: maan metsityksen perusteella myönnettyyn ve-
57143: rovapauteen sovelletaan tällä lailla kumottujen
57144: 15 § :n 1 momentin ja 16 § :n säännöksiä.
57145: Ennen tämän lain voimaantuloa vakiintu-
57146: neen taimikon johdosta saadun veronhuojen-
57147: nuksen Jaksotlamiseen sovelletaan tällä lailla
57148: kumotun 15 a§ :n 2 momentin säännöstä.
57149: Ennen tämän lain voimaantuloa suon ojituk-
57150: sen perusteella myönnettyyn verovapauteen so-
57151: velletaan tällä lailla kumottujen 15 §:n 2 mo-
57152: mentin ja 16 § :n säännöksiä silloin, kun ojitus-
57153: toimitus on loppuunsuoritettu ennen 1 päivää
57154: tammikuuta 1989.
57155: Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
57156: olleen 13 § :n 4 momentin mukaan muodostu-
57157: nut siirtyvä vähennys otetaan huomioon tämän
57158: lain 13 §:n 1 momentin mukaisena menona.
57159:
57160:
57161: 5 300462P
57162: 34 1990 vp. - HE n:o 64
57163:
57164:
57165: 2.
57166: Laki
57167: verotuslain 45 §:n muuttamisesta
57168:
57169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57170: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 45 §:n 1 momentin 2
57171: kohta,
57172: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (980179), näin kuuluvaksi:
57173:
57174: Voimassa oleva laki Ehdotus
57175:
57176: 45 §
57177: Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta-
57178: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen
57179: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden
57180: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä
57181: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel-
57182: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta
57183: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo-
57184: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot:
57185:
57186: 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin- 2) puun ostajien luettelo puutavaran hankin-
57187: tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta- tamyyjistä veroviranomaiselle sekä puun osta-
57188: jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin jien tai niiden järjestöjen verokuutiometrin
57189: keskimääräisen raha-arvon laskemista varten keskimääräisen raha-arvon laskemista varten
57190: tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu- tarvittavat kuntakohtaiset tai kantohinta-alu-
57191: eittaiset keskihinnat ostamistaan puutavarala- eittaiset keskihinnat ja niitä vastaavat puumää-
57192: jeista metsäntutkimuslaitokselle, jolla on oi- rät ostamistaan puutavaralajeista metsäntutki-
57193: keus tarkastaa ilmoittamisvelvollisten hallussa muslaitokselle, jolla on oikeus tarkastaa il-
57194: oleva aineisto, johon keskihintatiedot perus- moittamisvelvollisten hallussa oleva aineisto,
57195: tuvat; johon ilmoitetut hintatiedot perustuvat;
57196:
57197:
57198: Tämä laki tulee voimaan päivänä
57199: kuuta 1991.
57200:
57201:
57202:
57203: 3.
57204: Laki
57205: maatalouden investointivarauslain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
57206:
57207: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57208: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun maatalouden investointivarauslain (1103/82) 1
57209: ja 12 §,
57210: sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (902/86), näin kuuluviksi:
57211:
57212: Voimassa oleva laki Ehdotus
57213:
57214: 1§ 1§
57215: Maatalouden investointivarauksesta, jonka Maatalouden investointivarauksesta, jonka
57216: maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi maatilataloutta harjoittava verovelvollinen voi
57217: 1990 vp. - HE n:o 64 35
57218:
57219: Voimassa oleva laki Ehdotus
57220:
57221: verovuosilta 1983-1991 veroilmoituksessaan verovuosilta 1983-1990 veroilmoituksessaan
57222: tehdä, säädetään tässä laissa. tehdä, säädetään tässä laissa.
57223:
57224: 12 § 12 §
57225: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57226: kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta kuuta 1983. Lakia sovelletaan verovuosilta
57227: 1983-1995 toimitettavissa verotuksissa. 1983-1994 toimitettavissa verotuksissa.
57228:
57229: Tämä laki tulee voimaan päivänä
57230: kuuta 1991.
57231: 1
57232: 1
57233: 1
57234: 1
57235: 1
57236: 1
57237: 1
57238: 1
57239: 1
57240: 1
57241: 1
57242: 1
57243: 1
57244: 1
57245: 1
57246: 1
57247: 1
57248: 1990 vp. - HE n:o 65
57249:
57250:
57251:
57252:
57253: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verotuslain ja eräiden
57254: muiden lakien muuttamisesta
57255:
57256:
57257:
57258:
57259: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
57260:
57261: Esityksessä ehdotetaan, että verotuslakiin ja uusista yhtymän ja yhteisetuuden käsitteistä
57262: eräisiin muihin lakeihin tehdään kokonaisve- aiheutuvat muutokset.
57263: rouudistuksen yhteydessä käyttöön otetuista Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuo-
57264: den 1991 alusta.
57265:
57266:
57267:
57268:
57269: PERUSTELUT
57270:
57271: 1. Nykyinen tilanne ja muutosten Kokonaisverouudistuksen yhteydessä muu-
57272: syyt tettiin kuolinpesän verovelvollisuutta koskevia
57273: säännöksiä siten, että aikaisemmasta poiketen
57274: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä tarkis- kaikkia kuolinpesiä, myös muita kuin liiketoi-
57275: tettiin muun muassa yhtymän ja kuolinpesän mintaa harjoittavia, verotetaan erillisinä vero-
57276: verovelvollisuutta koskevia säännöksiä sekä velvollisina vain kolmelta vainajan kuolinvuot-
57277: otettiin käyttöön uusi yhteisetuuden käsite. ta seuraavalta vuodelta. Tämän jälkeen kuolin-
57278: Merkittävimmät verovelvollisasemaa koskevat pesiä verotetaan yhtyminä kuten aikaisemmin
57279: muutokset koskivat henkilöyhtiöitä ja kuolin- verotettiin liiketoimintaa harjoittavia yli viisi
57280: pesiä. vuotta vanhoja kuolinpesiä. Asiaa koskevat
57281: säännökset sisältyvät tulo- ja varallisuusvero-
57282: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain lain 33 §:ään.
57283: (1240/88) mukaan kaupparekisteriin merkittyä
57284: liiketoimintaa harjoittavaa avointa yhtiötä ja
57285: kommandiittiyhtiötä ei enää rinnasteta erillise- Lisäksi uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa
57286: nä verovelvollisena verotettavaan kuolinpe- otettiin käyttöön yhteisetuuden käsite. Kalas-
57287: sään, vaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyh- tuskuntaa, jakokuntaa ja muita niihin verratta-
57288: tiön tulosta puolet jaetaan verotettavaksi yh- via yhteisetuuksia ei pidetä enää yhtyminä.
57289: tiön tulona ja toinen puoli lisätään yhtiömies- Lain 34 §:n mukaan näitä yhteisetuuksia vero-
57290: ten veronalaisiin tuloihin niiden osuuksien mu- tetaan kuitenkin edelleen, kuten aikaisemmin-
57291: kaan, joita heillä on yhtiön tuloon (puolitetta- kin, erillisinä verovelvollisina. Yhteismetsää pi-
57292: vat yhtymät). Varallisuus jaetaan kokonaan detään yhtymänä, jolloin sen tulo ja varalli-
57293: verotettavaksi yhtiömiesten varallisuutena. suus jaetaan aikaisempaan tapaan verotetta-
57294: Muut kuin edellä mainitut yhtymät ovat edel- vaksi osakkaiden tulona ja varallisuutena.
57295: leen vain laskentayksikköjä, joiden tulo ja
57296: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden
57297: tulona ja varallisuutena Gaettavat yhtymät). Edellä selostetut muutokset edellyttävät eräi-
57298: Asiaa koskevat säännökset sisältyvät tulo- ja den muuhun verolainsäädäntöön sisältyvien
57299: varallisuusverolain 35 §:ään. säännösten tarkistamista.
57300: 300562Y
57301: 2 1990 vp. - HE n:o 65
57302:
57303: 2. Ehdotetut muutokset koskeva säännös ehdotetaan tarpeettomana
57304: poistettavaksi verotuslain 63 a § :stä.
57305: 2.1. Vastuu verosta Verotuslain 64 § :n perusteella verovelvolli-
57306: sen kotikunnan lääninverolautakunta vahvistaa
57307: Verotuslain 3 § :ssä on säädetty siitä, ketkä yhtiömuodosta riippumatta kolmessa tai use-
57308: ovat verovelvollisen lisäksi verosta vastuussa. ammassa kunnassa liiketoimintaa harjoittavan
57309: Voimassa olevaa säännöstä, joka koskee jaet- verovelvollisen liikkeen tulon ja sen perusteen,
57310: tavan yhtymän toissijaista vastuuta osakkaansa jonka mukaan tulo jaetaan asianomaisten kun-
57311: verosta, on muuttuneen yhtymäverotuksen tien kesken. Lääninverolautakunta vahvistaa
57312: johdosta tarpeen selkeyttää sanonnallisesti. Tä- myös perusteen, jonka mukaan jaettavan yhty-
57313: män vuoksi lain 3 §:n 1 momenttiin ehdotetaan män tulo jaetaan osakkaiden kesken. Tulo- ja
57314: sisällytettäväksi asiasta säännös, jonka mu- varallisuusverolain muuttuneen yhtymävero-
57315: kaan myös yhtymä vastaa yhtymän osakkaalle tuksen vuoksi verotuslain 64 §:ään sisältyvä
57316: tämän osakkuusaseman perusteella määrättä- viittaus erillisenä verovelvollisena veroteita-
57317: västä verosta sekä kansaneläke- ja sairaus- vaan yhtymään ei ole enää tarpeen, joten se
57318: vakuutusmaksusta. Säännös korvaisi nykyisen ehdotetaan poistettavaksi.
57319: 3 §:n 2 momentin. Verotuslain 3 §:n 1 mo- Samoin kuin 63 a §:n kohdalla lääninvero-
57320: mentti ehdotetaan muutoinkin ajanmukaistet- lautakunnan velvollisuudesta ilmoittaa jakope-
57321: tavaksi vastaamaan tulo- ja varallisuusverolain rusteesta osakkaan kotikunnan verotoimistolle
57322: 35 § :n mukaista puolitettavan yhtymän käsitet- 64 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on tarkoitus
57323: tä. määrätä hallinnollisella ohjeistuksella.
57324: Kuolinpesän osakas vastaa verotuslain 3 § :n
57325: 1 momentin mukaan pesän tulosta ja varalli-
57326: suudesta suoritettavasta verosta niinkuin omas- 2.3. Osakkaan vakuutusmaksun peruste
57327: ta verostaan. Samoin kuolinpesä vastaa osak-
57328: kaan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta Kansaneläkelain 5 §:n 1 momenttiin ja sai-
57329: siltä osin kuin vakuutusmaksu perustuu osak- rausvakuutuslain 34 §:än sisältyvä viittaus eril-
57330: kaan pesän hyväksi tekemän työn arvoon. lisenä verovelvollisena veroteitavaan yhtymään
57331: Nämä säännökset tulisi kuolinpesän verovel- on tarkoittanut kaupparekisteriin merkittyjä
57332: vollisaseman muuttumisen vuoksi rajata koske- liiketoimintaa harjoittavia avoimia yhtiöitä ja
57333: maan vain enintään kolme vuotta vanhoja kommandiittiyhtiöitä eli nykyisin puolitettavia
57334: kuolinpesiä, joita nykyisin verotetaan erillisinä yhtymiä. Mainitut viittaukset on tarpeen tar-
57335: verovelvollisina. Tätä vanhempiin kuolinpesiin kistaa vastaamaan voimassa olevan tulo- ja
57336: soveltuvat yleiset yhtymän verovastuuta koske- varallisuusverolain 35 §:n 2 momentissa tarkoi-
57337: vat säännökset. Asiasta ehdotetaan säädettä- tettuja yhtymiä.
57338: väksi verotuslain 3 §:n 2 momentissa. Uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa kalas-
57339: tus- ja jakokunnat määritellään yhteisetuuksik-
57340: si, eikä niille ole määrätty kansaneläkelain 1 ja
57341: 2.2. Jakoperusteen vahvistaminen 3 §:n sekä sairausvakuutuslain 1 ja 32 §:n no-
57342: jalla vakuutusmaksuvelvollisuutta. Kalastus-,
57343: Jaettavan yhtymän kotikunnan verolauta- vesi- ja jakokuntiin viittaavat poikkeus-
57344: kunta tai verotoimisto vahvistaa verotuslain määräykset kansaneläkelain 5 §:ssä ja sairaus-
57345: 63 a § :n mukaan perusteen, jonka mukaan vakuutuslain 34 §:ssä eivät muuttuneen yh-
57346: yhtymän tulot ja varat sekä velat ja tappio tymä- käsitteen vuoksi enää ole muutoinkaan
57347: jaetaan yhtymän osakkaille. Tulo- ja varalli- tarpeen, ja ne ehdotetaan poistettaviksi.
57348: suusverolain muuttuneen yhtymäverotuksen
57349: vuoksi verotuslain 63 a §:ään sisältyvä viittaus
57350: erillisenä verovelvollisena veroteitavaan yhty- 2.4. Verovelvollisuus ortodoksisille seurakun-
57351: mään ei ole enää tarpeen, joten se ehdotetaan nille
57352: poistettavaksi.
57353: Koska verolautakunnan tai verotoimiston Yhtymien velvollisuudesta suorittaa kirkol-
57354: velvollisuudesta ilmoittaa jakoperusteesta lisveroa ortodoksisille seurakunnille on säädet-
57355: osakkaan kotikunnan verotoimistolle voidaan ty ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain
57356: määrätä hallinnollisella ohjeistuksella, asiaa (521169) 30 §:n 2 momentin 4 kohdassa ja
57357: 1990 vp. - HE n:o 65 3
57358:
57359: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikka- säännösten perusteella. Jotta avoimen yhtiön
57360: laiskatolisille seurakunnille annetussa laissa ja kommandiittiyhtiön muuttunut verovelvolli-
57361: (191135). Jälkimmäisen lain 1 ja 1 a § on sasema ei muuttaisi laissa omaksuttua peri-
57362: tarpeen tarkistaa tulo- ja varallisuusverolain aatetta kirkollisveron suorittamisesta ortodok-
57363: voimassa olevien yhtymän ja yhteisetuuden sisille seurakunnille, ehdotetaan 1 a §:ää muu-
57364: käsitteiden osalta. Samalla lain nimikettä ja tettavaksi siten, että siihen tulee viittaus uusiin
57365: eräitä sen käsitteitä ehdotetaan täsmennettä- yhtymäverotussäännöksiin. Tällöin puolitetta-
57366: viksi. van yhtymän osakkaan kirkollisverovelvolli-
57367: Yhteisetuuden käsitteen lisääminen lain suus määräytyy siltä osin kuin yhtymän tuloa
57368: 1 §:ään on tarpeen kalastuskuntien ja niihin lisätään hänen tuloihinsa samalla tavalla kuin
57369: verrattavien muiden yhteisetuuksien kirkollis- jaettavan yhtymän osakkaan.
57370: verovelvollisuuden säilyttämiseksi ennallaan.
57371: Kun kotimaisten kuolinpesien verovelvollisase-
57372: maa muutettiin, tarkoituksena ei ollut muuttaa 3. Esityksen taloudelliset ja hal-
57373: niiden velvollisuutta kirkollisveron suorittami- linnolliset vaikutukset
57374: seen. Ne ovat edelleen velvollisia maksamaan
57375: kirkollisveroa evankelisluterilaisten seurakun- Esityksellä ei ole sanottavia vaikutuksia val-
57376: tien virkataloista ja rahastoista annetun lain tion ja kuntien talouteen tai hallintoon.
57377: (106/66) 13 §:n nojalla. Vastaavasti velvolli-
57378: suus kirkollisveron suorittamiseen ortodoksi-
57379: sen kirkkokunnan seurakunnille määräytyy 4. Säätämisjärjestys
57380: edelleen aikaisemmin mainitun eräiden yhty-
57381: mäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
57382: seurakunnille annetun lain mukaan. Mainitus- jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk-
57383: sa laissa ei ole aikaisemmin ollut nimenomaista sessä.
57384: viittausta erillisinä verovelvollisina verotettuun
57385: kotimaiseen kuolinpesään. Tämän vuoksi
57386: 1 § :ään ehdotetaan lisättäväksi asiasta selven- 5. Voimaantulo
57387: tävä säännös.
57388: Avoimet yhtiöt ja ja kommandiittiyhtiöt Nämä lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuo-
57389: ovat lain 1 §:ssä mainituin edellytyksin olleet den 1991 alusta. Lakeja sovelletaan ensimmäi-
57390: velvollisia suorittamaan kirkollisveroa orto- sen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vero-
57391: doksisille seurakunnille. Tästä poikkeuksen tuksessa.
57392: ovat muodostaneet jaettavat yhtymät, joiden
57393: velvollisuus kirkollisveron suorittamiseen on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
57394: lain 1 a §:n nojalla määräytynyt tulo- ja varal- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
57395: lisuusverolain verovelvollisuutta koskevien tukset:
57396: 4 1990 vp. - HE n:o 65
57397:
57398: 1.
57399: Laki
57400: verotuslain muuttamisesta
57401:
57402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57403: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 §:n 1 ja 2 momentti,
57404: 63 a § ja 64 §:n 1 momentti,
57405: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977
57406: annetussa laissa (1002/77) sekä 63 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), näin
57407: kuuluviksi:
57408:
57409: 3 § 64 §
57410: Yhtymän osakkaalle yhtymän tulon ja varal- Jos liikettä on harjoitettu siten, että siitä on
57411: lisuuden perusteella määrättävästä verosta sekä suoritettava veroa kolmelle tai useammalle
57412: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta-
57413: kuutusmaksusta on myös yhtymä vastuussa. kunta, jossa on verovelvollisen kotikunta, täl-
57414: Avoimen yhtiön osakas ja kommandiittiyhtiön laisen verovelvollisen liikkeen tulon sekä sen
57415: vastuunalainen yhtiömies vastaavat niin kuin perusteen, jonka mukaan tulo jaetaan asian-
57416: omasta verostaan yhtymän verotettavaksi tu- omaisten kuntien ja yhtymän osakkaiden
57417: loksi katsottavasta osuudesta suoritettavasta kesken. Samoin lääninverolautakunta vahvis-
57418: verosta. taa sen perusteen, jonka mukaan ansiotulo
57419: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- määrätään ja jaetaan puolisoiden kesken. En-
57420: maisen kuolinpesän osakas vastaa pesän tulos- nen tulon ja jakoperusteiden vahvistamista on
57421: ta ja varallisuudesta suoritettavasta verosta. asianomaisten kuntien verolautakuntien tehtä-
57422: Samoin vastaa erillisenä verovelvollisena vero- vä ehdotuksensa verotuksen toimittamisesta se-
57423: tettava kotimainen kuolinpesä osakkaansa kä niistä perusteista, jonka mukaan tulo jae-
57424: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva- taan asianomaisten kuntien kesken.
57425: kuutusmaksusta siltä osin kuin vakuutusmaksu
57426: perustuu osakkaan pesän hyväksi suorittaman
57427: työn arvoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57428: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57429: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
57430: 63 a § sa.
57431: Yhtymän kotikunnan verolautakunta tai ve-
57432: rotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan
57433: yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat
57434: jaetaan osakkaille.
57435:
57436:
57437:
57438: 2.
57439: Laki
57440: kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta
57441:
57442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57443: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 5 §:n 2 momentti,
57444: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (506176), näin kuuluvaksi:
57445:
57446: 5§ rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä-
57447: nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon.
57448: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis-
57449: maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy-
57450: osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe-
57451: 1990 vp. - HE n:o 65 5
57452:
57453: rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
57454: vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta. kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57455: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
57456: sa.
57457:
57458:
57459:
57460: 3.
57461: Laki
57462: sairausvakuutuslain 34 §:n muuttamisesta
57463:
57464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57465: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 34 §,
57466: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (507 /76), näin kuuluvaksi:
57467:
57468: 34 § reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe-
57469: Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka
57470: maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta.
57471: osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe-
57472: rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57473: nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon. kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57474: Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis- ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
57475: sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy- sa.
57476:
57477:
57478:
57479:
57480: 4.
57481: Laki
57482: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain muuttami-
57483: sesta
57484:
57485: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57486: muutetaan eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille 10 päivä-
57487: nä toukokuuta 1935 annetun lain (191/35) nimike sekä 1 ja 1 a §,
57488: näistä 1 a §sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1051/74), näin
57489: kuuluviksi:
57490:
57491: Laki
57492: yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien verovelvollisuudesta ortodoksisille seurakunnille
57493:
57494: 1§
57495: Sellainen osakeyhtiö ja osuuskunta sekä . Sama koskee erillisenä verovelvollisella verotet-
57496: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laivanisän- tavaa kotimaista kuolinpesää sekä yhdistystä,
57497: nistäyhtiö tai muu yhtymä tahi yhteisetuus, jonka jäsenistä verovuoden alussa jäsenluette-
57498: jonka osakkeista tai osuuksista enemmän kuin lon mukaan enemmistö on sanotun kirkkokun-
57499: puolet kuuh.n;~ verovuoden alussa mainitun yh- nan jäseniä.
57500: teisön, yhtymän tai yhteisetuuden osake-, jä-
57501: sen- tai muun sitä vastaavan luettelon mukaan 1a §
57502: Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenille, Edellä olevaa 1 § :ää ei kuitenkaan sovelleta
57503: on verovelvollinen tämän kirkkokunnan seura- tulo- ja varallisuusverolain 35 § :n 1 momentin
57504: kunnalle, niin kuin siitä erikseen säädetään. mukaan verotettavaan yhtymään eikä siihen
57505: 6: 1990 vp. HE n:o 65
57506:
57507: tulo-osuuteen, joka mainitun lain 35 §:n 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57508: momentin mukaisesti verotetaan osakkaan tu- kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57509: lona. ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
57510: sa.
57511:
57512: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
57513:
57514:
57515: Tasavallan Presidentti
57516: MAUNO KOIVISTO
57517:
57518:
57519:
57520:
57521: Ministeri Ulla Puolanne
57522: 1990 vp. - HE n:o 65 7
57523:
57524: Liite
57525:
57526:
57527:
57528:
57529: 1.
57530: Laki
57531: verotuslain muuttamisesta
57532:
57533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57534: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 §:n 1 ja 2 momentti,
57535: 63 a § ja 64 §:n 1 momentti,
57536: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977
57537: annetussa laissa (1002/77) sekä 63 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87}, näin
57538: kuuluviksi:
57539:
57540: Voimassa oleva laki Ehdotus
57541:
57542: 3 §. 3 §
57543: Milloin avointa tai kommandiittiyhtiötä ve- Yhtymän osakkaalle yhtymän tulon ja varal-
57544: rotetaan erillisenä verovelvollisena verotettava- lisuuden perusteella määrättävästä verosta sekä
57545: na yhtymänä, on avoimen yhtiön osakas ja kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva-
57546: kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuutusmaksusta on myös yhtymä vastuussa.
57547: niin kuin omasta verostaan vastuussa yhtiön Avoimen yhtiön osakas ja kommandiittiyhtiön
57548: tässä laissa tarkoitetusta verosta. Samoin vas- vastuunalainen yhtiömies vastaavat niin kuin
57549: taa kuolinpesän osakas pesän tulosta ja varalli- omasta verostaan yhtymän verotettavaksi tu-
57550: suudesta suoritettavasta verosta niin kuin loksi katsottavasta osuudesta suoritettavasta
57551: omasta verostaan. Erillisenä verovelvollisena verosta.
57552: verotettava yhtymä on vastuussa osakkaalle
57553: yhtymän tulon perusteella määrätystä kansan-
57554: eläkevakuutusmaksusta. Samoin vastaa kuolin-
57555: pesä osakkaan kansaneläkevakuutusmaksusta
57556: siltä osin kuin vakuutusmaksu perustuu osak-
57557: kaan pesän hyväksi suorittaman työn arvoon.
57558: Sellaisen yhtymän, jota ei veroteta erillisenä Erillisenä verovelvo/lisena verotettavan koti-
57559: verovelvollisena, tulosta ja varallisuudesta yh- maisen kuolinpesän osakas vastaa pesän tulos-
57560: tymän osakkaalle määrättävästä verosta ja ta ja varallisuudesta suoritettavasta verosta.
57561: kansaneläkevakuutusmaksusta on myös yhty- Samoin vastaa erillisenä verovelvollisena vero-
57562: mä vastuussa. tettava kotimainen kuolinpesä osakkaansa
57563: kansaneläkevakuutusmaksusta ja sairausva-
57564: kuutusmaksusta siltä osin kuin vakuutusmaksu
57565: perustuu osakkaan pesän hyväksi suorittaman
57566: työn arvoon.
57567:
57568:
57569: 63 a §. 63 a §
57570: Jos yhtymää ei veroteta erillisenä verovelvol- Yhtymän kotikunnan verolautakunta tai ve-
57571: lisena, yhtymän kotikunnan verolautakunta tai rotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan
57572: verotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mu- yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat
57573: kaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan osakkaille.
57574: jaetaan yhtymän osakkaalle, ja ilmoittaa sen
57575: niiden veropiirien verotoimistoil/e, joissa osak-
57576: kaiden verotus toimitetaan.
57577: 8 1990 vp. - HE n:o 65
57578:
57579: Voimassa oleva laki Ehdotus
57580:
57581: 64 §. 64 §
57582: Milloin liikettä on harjoitettu siten, että siitä Jos liikettä on harjoitettu siten, että siitä on
57583: on suoritettava veroa kolmelle tai useammalle suoritettava veroa kolmelle tai useammalle
57584: kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta- kunnalle, vahvistaa sen läänin lääninverolauta-
57585: kunta, jossa verovelvollisen kotikunta on, täl- kunta, jossa on verovelvollisen kotikunta, täl-
57586: laisen verovelvollisen ja muun kuin erillisenä laisen verovelvollisen liikkeen tulon sekä sen
57587: verovelvollisena verotettavan yhtymän liikkeen perusteen, jonka mukaan tulo jaetaan asian-
57588: tulon sekä sen perusteen, jonka mukaan tulo omaisten kuntien ja yhtymän osakkaiden
57589: jaetaan asianomaisten kuntien ja yhtymän kesken. Samoin lääninverolautakunta vahvis-
57590: osakkaiden kesken. Samoin lääninverolauta- taa sen perusteen, jonka mukaan ansiotulo
57591: kunta vahvistaa sen perusteen, jonka mukaan määrätään ja jaetaan puolisoiden kesken. En-
57592: ansiotulo määrätään ja jaetaan puolisoiden nen tulon ja jakoperusteiden vahvistamista on
57593: kesken. Ennen tulon ja jakoperusteiden vahvis- asianomaisten kuntien verolautakuntien tehtä-
57594: tamista on asianomaisten kuntien verolauta- vä ehdotuksensa verotuksen toimittamisesta se-
57595: kuntien tehtävä ehdotuksensa verotuksen toi- kä niistä perusteista, jonka mukaan tulo jae-
57596: mittamisesta sekä niistä perusteista, jonka mu- taan asianomaisten kuntien kesken.
57597: kaan tulo jaetaan asianomaisten kuntien kes-
57598: ken.
57599:
57600:
57601: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57602: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57603: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
57604: sa.
57605:
57606:
57607:
57608:
57609: 2.
57610: Laki
57611: kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta
57612:
57613: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57614: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 5 §:n 2 momentti,
57615: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (506176), näin kuuluvaksi:
57616:
57617: Voimassa oleva laki Ehdotus
57618:
57619: 5§
57620: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
57621: linpesän veroäyreistä otetaan pesänosakkaalle maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän-
57622: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe-
57623: veroäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hy- rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä-
57624: väksi suorittamaosa työn arvoon. Erillisenä nen pesän hyväksi suorittamaosa työn arvoon.
57625: verovelvollisena verotettavalle yhtymälle mää- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis-
57626: rätyistä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuu- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy-
57627: tusmaksun perusteeksi se osa yhtymän veroäy- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe-
57628: reistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhtymässä. rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka
57629: Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi yhty- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta.
57630: mäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi- ja
57631: 1990 vp. - HE n:o 65 9
57632:
57633: Voimassa oleva laki Ehdotus
57634:
57635: jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle
57636: yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kui-
57637: tenkaan oteta lukuun osakkaan vakuutus-
57638: maksua määrättäessä.
57639:
57640:
57641: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57642: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57643: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
57644: sa.
57645:
57646:
57647:
57648:
57649: 3.
57650: Laki
57651: sairausvakuutuslain 34 §:n muuttamisesta
57652:
57653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57654: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 34 §,
57655: sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (507/76), näin kuuluvaksi:
57656:
57657: Voimassa oleva laki Ehdotus
57658:
57659: 34 §. 34 §
57660: Erillisenä verovelvollisena verotettavan kuo- Erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
57661: linpesän veroäyreistä otetaan pesän osakkaalle maisen kuolinpesän veroäyreistä luetaan pesän-
57662: määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi se osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun pe-
57663: veroäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hy- rusteeksi se veroäyrimäärä, joka perustuu hä-
57664: väksi suorittamansa työn arvoon. Erillisenä nen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon.
57665: verovelvollisena Verotettavalie yhtymälle mää- Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 2 momentis-
57666: rätyistä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuu- sa tarkoitetulle yhtymälle määrätyistä veroäy-
57667: tusmaksun perusteeksi se osa yhtymän veroäy- reistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun pe-
57668: reistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhtymässä. rusteeksi se osa yhtymän veroäyreistä, joka
57669: Erillisenä verovelvollisena verotettavaksi yhty- vastaa hänen osuuttaan yhtymän tulosta.
57670: mäksi katsottavalle kalastuskunnalle, vesi- ja
57671: jakokunnalle sekä muulle niihin verrattavalle
57672: yhteisetuudelle määrättyjä veroäyrejä ei kui-
57673: tenkaan oteta lukuun osakkaan vakuutus-
57674: maksua määrättäessä.
57675:
57676: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57677: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57678: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
57679: sa.
57680:
57681:
57682:
57683:
57684: 2 300562Y
57685: 10 1990 vp. - HE n:o 65
57686:
57687: 4.
57688: Laki
57689: eräiden ybtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain muuttami-
57690: sesta
57691:
57692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57693: muutetaan eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille 10 päivä-
57694: nä toukokuuta 1935 annetun lain (191/35) nimike sekä 1 ja 1 a §,
57695: näistä 1 a § sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1051174), näin
57696: kuuluviksi:
57697:
57698: Voimassa oleva laki Ehdotus
57699:
57700: Laki Laki
57701: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien
57702: kreikkalaiskatolisille seurakunnille verovelvollisuudesta ortodoksisille
57703: seurakunnille
57704:
57705: 1 §. 1§
57706: Sellainen osakeyhtiö, avoin, kommandiitti- Sellainen osakeyhtiö ja osuuskunta sekä
57707: tai laivanisännistöyhtiö, osuuskunta tahi muu avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laivanisän-
57708: yhtymä, jonka osakkeista tai osuuksista enem- nistöyhtiö tai muu yhtymä tahi yhteisetuus,
57709: män kuin puolet kuuluu verovuoden alussa jonka osakkeista tai osuuksista enemmän kuin
57710: yhtymän osake-, jäsen- tai muun sitä vastaavan puolet kuuluu verovuoden alussa mainitun yh-
57711: luettelon mukaan Suomen kreikkalaiskatolisen teisön, yhtymän tai yhteisetuuden osake-, jä-
57712: kirkkokunnan jäsenille, on verovelvollinen tä- sen- tai muun sitä vastaavan luettelon mukaan
57713: män kirkkokunnan seurakunnalle, niinkuin sii- Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenille,
57714: tä asetuksella säädetään. Sama olkoon lakina on verovelvollinen tämän kirkkokunnan seura-
57715: yhdistyksestä, jonka jäsenluvusta verovuoden kunnalle, niin kuin siitä erikseen säädetään.
57716: alussa jäsenluettelon mukaan enemmistö on Sama koskee erillisenä verovelvollisena verotet-
57717: sanotun kirkkokunnan jäseniä. tavaa kotimaista kuolinpesää sekä yhdistystä,
57718: jonka jäsenistä verovuoden alussa jäsenluette-
57719: lon mukaan enemmistö on sanotun kirkkokun-
57720: nan jäseniä.
57721:
57722: 1 a §. 1a §
57723: Sen estämättä, mitä 1 §:ssä on säädetty, Edellä olevaa 1 §:ää ei kuitenkaan sovelleta
57724: noudatetaan yhtymän ja sen osakkaiden vero- tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n 1 momentin
57725: velvollisuuteen, ellei yhtymää veroteta erillise- mukaan veroteftavaan yhtymään eikä siihen
57726: nä verovelvollisena, mitä niiden verovelvolli- tulo-osuuteen, joka mainitun lain 35 §:n 2
57727: suudesta on säädetty tulo- ja varallisuusvero- momentin mukaisesti verotetaan osakkaan tu-
57728: laissa (1043/74). lona.
57729:
57730: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
57731: kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
57732: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
57733: sa.
57734:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025